\id GAL \h Gálatas \toc1 Carta n‑kidavaꞌa Spalu nuu ñayiu Galacia \toc2 Gálatas \toc3 Gá. \mt1 Carta n‑kidavaꞌa Spalu nuu ñayiu Galacia \c 1 \s1 Kidavaꞌa Spalu nuu ñayiu Galacia \p \v 1 Mee‑da kuu Spalu, se n‑tundaꞌa ñaꞌa Jesucristu kuu‑da. Ña n‑ka tundaꞌa ñaꞌa seyɨɨ, ña n‑ka kaxí ñaꞌa seyɨɨ. N‑kaxí ñaꞌa Jesucristu xiꞌin Taa‑ro Ianyuux, Ia n‑kida xa n‑nandoto Jesús. \v 2 Carta yaꞌa kidavaꞌa‑da xiꞌin ntdaa ñani‑ro xtuu xiꞌin‑da yaꞌa. Ka kidavaꞌa‑da nuu mee‑n ka kuu ñani‑da kuꞌa‑da ntdaa veñuꞌu distrito Galacia. \v 3 Na taxi Taa‑ro Ianyuux xiꞌin Xtoꞌo‑ro Jesucristu xamani‑ia, na kada‑ia xa kutuu vaꞌa koio‑n. \v 4 N‑xejoon Jesucristu xa kuú‑ia xaxeꞌe‑ro. N‑xiꞌí‑ia xaxeꞌe kuechi mee‑ro, xa dakaku ñaꞌa‑ia ñuñayiu yaꞌa nuu ka kida ñayiu xa uꞌu. Duꞌa n‑kida Jesucristu ntdaa xa n‑juini Taa‑ro Ianyuux xa kada‑ia. \v 5 Na juñaꞌa‑ro xa n‑kutaꞌu‑ro nuu Ianyuux nɨkava nɨkuita. Duꞌa na koo. \s1 Ña tuu na ɨnka tnuꞌu kada xa ma kuú‑ro xiꞌin kuechi‑ro \p \v 6 Ñatu kutnuni ini‑da nakuenda kuu xa yachi ka dandoo‑n Ianyuux. Xaxeꞌe xa xemani ñaꞌa Cristu mee‑n, te n‑jaꞌan ñaꞌa Ianyuux xa kunduu koio‑n xiꞌin‑ia. Te vitna ñatu ka jandixa‑n tnuꞌu vaꞌa Jesucristu, chi ka jandixa‑n ɨnka tnuꞌu. \v 7 Ko ña tuu na ɨnka tnuꞌu kada xa ma kuú‑ro xiꞌin kuechi‑ro. Diko ni io se ka daka niꞌna ñaꞌa, ka juini‑s xa dama‑s tnuꞌu vaꞌa Jesucristu. \v 8 Nux kachitnuꞌu ɨɨn ñayiu ɨnka tnuꞌu ñatu kuu tnuꞌu vaꞌa Jesucristu, te na tundaꞌa ñaꞌa Ianyuux ñayiu jan jɨꞌɨn andea. Mee‑da tuku. Nde ángel andɨu du. Nux kachitnuꞌu‑da tnuꞌu ñatu kuu tnuꞌu Jesucristu, te na tundaꞌa ñaꞌa Ianyuux mee‑da jɨꞌɨn andea. \v 9 Xá n‑jaꞌan‑da, te vitna jaꞌan‑da ɨnka vuelta: Xá n‑ka xeka vaꞌa‑n tnuꞌu vaꞌa Jesucristu. Nux ka kachitnuꞌu‑s tnuꞌu ñatu kuu tnuꞌu vaꞌa Jesucristu, te na tundaꞌa Ianyuux mee‑s jɨꞌɨn‑s andea. \v 10 Ñatu nduku‑da xa tna ini ñayiu, nduku‑da xa tna ini Ianyuux. Nux ña tna ini ñayiu tnuꞌu‑da, ko vatuka. Chi nux n‑juini‑da xa kendoo vaꞌa‑da xiꞌin ñayiu n‑kuu, ma ku kuu‑da se xinokuechi nuu Jesucristu. \s1 Ɨɨn se n‑tundaꞌa Cristu kuu‑da \p \v 11 Ñani‑da kuꞌa‑da, juini‑da xa kutnuni ini koio‑n xa hora n‑jaꞌan‑da tnuꞌu vaꞌa Jesucristu nuu‑n, ñatu n‑jaꞌan‑da tnuꞌu ñayiu. \v 12 Tnuꞌu vaꞌa xa n‑jaꞌan‑da nuu‑n ñatu n‑taxi seyɨɨ, ñatu n‑dakuaꞌa ñaꞌa seyɨɨ. N‑dakuaꞌa ñaꞌa Jesucristu tnuꞌu vaꞌa n‑jaꞌan‑da nuu‑n. \p \v 13 Xá n‑ka tekutnuꞌu‑n nanda n‑kida‑da, xa kada‑da ná io ná juaꞌan ntdaa tnuꞌu taꞌu tniu ñayiu Israel. Xá n‑ka tekutnuꞌu‑n xa yo uꞌu n‑juini‑da ñayiu ka jandixa Ianyuux. N‑juini‑da xa danaa‑da ntdaa‑i. \v 14 N‑xo kunuu‑da nuu ntdaa se dava xiꞌin‑da, xaxeꞌe xa yo vaꞌa n‑jandixa‑da tnuꞌu taꞌu tniu ñayiu Israel. Xiꞌin ntdaa anu‑da n‑kida‑da ná io ná juaꞌan ntdaa xa n‑ka dakuaꞌa ñaꞌa taxaꞌnu tnetnu‑da. \v 15-16 Antecas xa kaku‑da, n‑kaxí ñaꞌa Ianyuux mee‑da. Xaxeꞌe xa yo n‑xemani ñaꞌa‑ia, n‑jaꞌan ñaꞌa‑ia xa kunduu‑da xiꞌin‑ia. Te na n‑juini‑ia, n‑kida‑ia xa jini‑da Daꞌya Yɨɨ‑ia, xa juñaꞌa‑da tnuꞌu vaꞌa Jesucristu nuu ñayiu ña ka kuu ñayiu Israel. Na duꞌa n‑kuu, ñayo n‑xijan tnuꞌu‑da xa kada‑da. \v 17 Ni ña n‑nuꞌu‑da Jerusalén, xa ndatnuꞌu‑da xiꞌin se n‑tundaꞌa Jesucristu xtuu Jerusalén. Chi duꞌa n‑xeꞌen‑da do Arabia, te dada n‑nuꞌu‑da Damasco. \p \v 18 Na n‑yaꞌa uni kuia, dada n‑nuꞌu‑da Jerusalén, xa jini tnaꞌa‑da xiꞌin Spedru. Ijan n‑xo tuu‑da xaꞌun kɨu xiꞌin‑s. \v 19 Ijan n‑xini‑da Jacobo, ñani Xtoꞌo‑ro Jesucristu, ko ña n‑xini‑da dava ka se n‑tundaꞌa Jesucristu. \v 20 Ndeꞌa ñaꞌa Ianyuux xa ñadu tnuꞌu vete kuu xa kidavaꞌa‑da. \v 21 Ijan dada n‑xeꞌen‑da do Siria xiꞌin do Cilicia. \v 22 Te ñayiu ka jandixa Jesucristu veñuꞌu do Judea, ñayo‑i n‑ka xo xini ñaꞌa mee‑da. \v 23 Diko ni n‑ka tekutnuꞌu‑i: “Se ndeꞌe n‑xo xini uꞌu ñaꞌa, se n‑juini xa kaꞌni ñaꞌa‑s ntdaa‑ro, se ijan, xian tnuꞌu‑s tnuꞌu vaꞌa Jesucristu nuu ñayiu vitna.” \v 24 Te n‑ka xiaꞌan‑i xa n‑kutaꞌu‑i nuu Ianyuux xaxeꞌe‑da. \c 2 \s1 N‑ka xeka ñaꞌa vaꞌa dava ka se n‑tundaꞌa Cristu \p \v 1 Na n‑yaꞌa uxi koon kuia, te n‑nuꞌu‑da Jerusalén. N‑xeꞌen‑da xiꞌin Bernabé, te n‑kunduu Tito xiꞌin‑da tuku. \v 2 N‑dandeꞌa ñaꞌa Ianyuux xa n‑xio xa jaꞌan‑da xiꞌin se ka kunuu nuu ñayiu ka jandixa Cristu Jerusalén. N‑ndatnuꞌu‑da xiꞌin ndruni ni se ijan, chi n‑juini‑da xa kutnuni ini se ijan ntdaa xa xian tnuꞌu‑da nuu ñayiu ña ka kuu ñayiu Israel. N‑juini‑da xa jini‑da nu n‑ka xani ini ɨɨn nuu‑s xiꞌin‑da, a ñaꞌa. \v 3 Te duꞌa n‑kuu. N‑ka kutnuni ini‑s xa ña ñdoñuꞌu xa kaꞌnde‑ro nuu ii se ña ka kuu se Israel, hora ka jandixa‑s Jesucristu. Juini Tito kuu se griegu te n‑kunduu‑s xiꞌin‑da, ko ña n‑ka kidajuexa ñaꞌa‑s xa kaꞌnde‑da nuu ii‑s. \v 4 Ñayiu ka kunduu xiꞌin Jesucristu kuu‑ro. N‑ka kɨu tnaꞌa se ka jaꞌan xa jandixa‑s Jesucristu, ko ña ndaa. N‑ka juini‑s xa kotoyuꞌu ñaꞌa‑s, nux kida‑ro ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés, a ñaꞌa. N‑ka juini‑s xa kadajuexa ñaꞌa‑s, xa kada mee‑ro ná ka kida mee‑s. \v 5 Ni itaꞌu ña n‑ka xejoon‑da xa kadajuexa ñaꞌa‑s xa kada‑ro xa ka juini‑s. N‑dadaꞌan‑da tnuꞌu vaꞌa Jesucristu, xa niꞌi koio mee‑n tuku xa kuu xandaa. \p \v 6 Se ijan, se ka kunuu nuu ñayiu ka jandixa Jesucristu Jerusalén, ña n‑ka taxi‑s ni ɨɨn tnuꞌu taꞌu tniu xee. (Ka jaꞌan ñayiu xa se ka kunuu ka kuu‑s, ña xini‑da. Jaꞌan Ianyuux xa ɨɨn nuu kuu‑ro ntdaa‑ro.) \v 7 N‑ka kutnuni ini‑s xa n‑kaxí ñaꞌa Ianyuux mee‑da, xa jaꞌan‑da tnuꞌu vaꞌa Jesucristu nuu ñayiu ña ka kuu ñayiu Israel. \v 8 Dɨuni Ianyuux n‑tundaꞌa Spedru nuu ñayiu Israel, n‑tundaꞌa ñaꞌa mee‑da nuu ñayiu ña ka kuu ñayiu Israel. Se n‑tundaꞌa Jesucristu kuu Spedru, te se n‑tundaꞌa Jesucristu kuu mee‑da. \p \v 9 Se ijan, Jacobo xiꞌin Spedru xiꞌin Sua, se ka kunuu nuu ñayiu ka jandixa Jesucristu Jerusalén, n‑ka kutnuni ini‑s xa xá n‑taxi Ianyuux xamani‑ia nuu mee‑da tuku. N‑ka tnɨtnandaꞌa‑da xiꞌin‑s, xa n‑ka xeka ñaꞌa vaꞌa‑s. N‑ka kida ɨɨn nuu‑da xiꞌin‑s, xa jɨꞌɨn mee‑da xiꞌin Bernabé nuu ñayiu ña ka kuu ñayiu Israel, te jɨꞌɨn mee‑s nuu ñayiu Israel. \v 10 Diko ni n‑ka xijan‑s xa chindee‑da ñayiu kundaꞌu, te xaꞌa duꞌa ni xani ini‑da xa kada‑da. \s1 N‑kanandee‑da Spedru ñuu Antioquía \p \v 11 Na n‑xee Spedru ñuu nani Antioquía, te n‑kanandee‑da‑s, chi n‑xini‑da xa ña n‑kida‑sɨ xa kuu xavaꞌa. \v 12 Duꞌa n‑kuu. Antecas xa xee koio se kunduu xiꞌin Jacobo, te n‑xo xaxi Spedru xiꞌin ñani‑ro kuꞌa‑ro ña ka kuu ñayiu Israel. Ko hora n‑ka xee se ka kunduu xiꞌin Jacobo, te n‑dandoo Spedru ñani‑ro kuꞌa‑ro ña ka kuu ñayiu Israel. Ñatuka n‑xaxi‑s xiꞌin‑i, chi n‑yuꞌu‑s nuu se ka jaꞌan xa ndoñuꞌu xa kaꞌnde‑ro nuu ii‑ro. \v 13 Hora ijan, se jaꞌan ɨɨn te kida ɨnka n‑kuu Spedru. Te duꞌa n‑ka kida ntdaa ɨnka ñani‑ro kuꞌa‑ro ka kuu ñayiu Israel n‑ka xo tuu Antioquía. Nde Bernabé, se jaꞌan ɨɨn te kida ɨnka n‑kuu‑s, chi n‑dandoo‑s ñani‑ro kuꞌa‑ro ña ka kuu ñayiu Israel. \v 14 N‑xini‑da xa ña n‑ka kida‑s ná io ná juaꞌan tnuꞌu vaꞌa Jesucristu, te n‑kanandee‑da Spedru nuu ntdaa ñani‑ro kuꞌa‑ro. Xiaꞌan‑da: “Ndoꞌo kuu se Israel, ko hora n‑kii‑n yaꞌa, ña n‑xo tuu‑n ná xtuu ñayiu Israel. N‑xo tuu‑n xiꞌin ñani‑ro kuꞌa‑ro ña ka kuu ñayiu Israel, te n‑xo tuu mee‑n ná xtuu mee‑i. Te vitna, juini‑n xa kadajuexa‑n ñani‑ro kuꞌa‑ro ña ka kuu ñayiu Israel, xa kutuu koio mee‑i ná xtuu ñayiu Israel.” \s1 Nde ñayiu Israel, io xa jandixa koio‑i Jesucristu \p \v 15 Nduu‑ro, n‑kaku‑ro ñuu Israel. Xaxeꞌe xa n‑tnɨɨ‑ro tnuꞌu taꞌu tniu Moisés, te ña n‑kida‑ro ntdaa xa uꞌu ka kida ñayiu ña ka kuu ñayiu Israel. \v 16 Xini‑ro xa ni ɨɨn ñayiu ma kuaꞌa xa kada‑i ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés. Te dɨuni xini‑ro xa ma jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑i io. Ko ɨɨn ñayiu, nux jandixa‑i Jesucristu, da kuu xa jaꞌan Ianyuux xa kuu ná kuu xa ña tuu na kuechi‑i io. Xijan kuu xa mee‑ro tuku, jandixa‑ro Jesucristu. Juini ña kuaꞌa‑ro xa kada‑ro ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés, ko xaxeꞌe xa jandixa‑ro Jesucristu, te jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑ro. Chi ni ɨɨn ñayiu ma kuaꞌa xa kada‑i ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés, te xijan kuu xa ma jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑i io. \p \v 17 Nduku‑ro xa na jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑ro io xaxeꞌe xa kunduu‑ro xiꞌin Jesucristu. Xijan kuu xa ña ndoñuꞌu xa kada‑ro ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés. Xijan kuu xa, ¿Xá n‑kida Cristu xa ku kuu‑ro ñayiu kida kuechi? ¡Ña ndaa! \v 18 Nux danaa‑da ɨɨn xa danaa‑da, te dada ndadavaꞌa‑da ɨnka vuelta, xijan kuu xa dakuido kuechi‑da mee‑da. \v 19 Kuu ná kuu xa n‑xiꞌí‑da, xaxeꞌe xa ña n‑kida‑da ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés. Te xaxeꞌe xa n‑xiꞌí‑da, ma kada‑da ná io ná juaꞌan tnuꞌu jan. Tuu‑da xa kada‑da xa juini Ianyuux. \v 20 N‑xiꞌí Cristu nuu curuxi, te kuu ná kuu xa n‑xiꞌí mee‑da xiꞌin‑ia. Xijan kuu xa ñatuka taxnuni‑da nuu mee‑da, chi taxnuni Cristu nuu‑da. Tuu‑da vitna, xaxeꞌe xa kunduu‑da xiꞌin Daꞌya Yɨɨ Ianyuux. N‑xemani ñaꞌa‑ia, te n‑xiꞌí‑ia xaxeꞌe‑da. \v 21 Ña juini‑da xa kada yata‑da xamani Ianyuux. Nux jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi ɨɨn ñayiu, xaxeꞌe xa n‑kida‑i ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés, nux duꞌa kuu, te ñatu xiniñuꞌu xa n‑xiꞌí Jesucristu xaxeꞌe‑ro. \c 3 \s1 Jandixa‑ro tnuꞌu taꞌu tniu Moisés, o jandixa‑ro Jesucristu \p \v 1 Ñani‑da kuꞌa‑da, ñayiu Galacia, ¡ñayiu lilu ka kuu‑n! ¿Jundu n‑dandaꞌu ñaꞌa, xa ñatu ka jandixa‑n xa kuu xandaa? Na n‑kachitnuꞌu‑da tnuꞌu vaꞌa Jesucristu, te n‑kuu ná kuu xa n‑ka xini‑n xiꞌin nuu‑n hora n‑ka xatakaa‑s‑ia nuu curuxi. \v 2 Juini‑da xa kachitnuñaꞌa koio‑n. Xá n‑ka tnɨɨ‑n Espíritu Ianyuux. ¿Nanda n‑kuu? ¿Xaxeꞌe xa n‑ka kida‑n ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés? O xaxeꞌe xa n‑ka teku‑n tnuꞌu vaꞌa Jesucristu te n‑ka jandixa‑n. \v 3 ¿Ñatu ka kutnuni ini‑n a? Na n‑ka kixeꞌe‑n xa jandixa‑n Jesucristu, te n‑taxi Ianyuux Espíritu Ii, ko vitna ka dandoo‑n Espíritu Ii, xa kada koio‑n ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu. \v 4 Te, ¿ñatu xiniñuꞌu xa kueꞌe vida n‑ka yaꞌa‑n a? ¡Naka vaꞌa nuxa xiniñuꞌu! \v 5 Hora taxi Ianyuux Espíritu Ii te kida‑ia milagru nuu ntnaꞌa mee‑n, ¿nakuenda duꞌa kida‑ia? ¿Xaxeꞌe xa ka kida‑n ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés? O xaxeꞌe xa n‑ka teku‑n tnuꞌu vaꞌa Jesucristu te n‑ka jandixa‑n. \p \v 6 N‑jandixa Abraham Ianyuux, te n‑jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑s io. \v 7 Xijan kuu xa, ndoñuꞌu xa jini koio‑n xa ñayiu ndaa ka jandixa Ianyuux, ñayiu ijan, ka kuu daꞌya dana Abraham. \v 8 Jaꞌan tnuꞌu Ianyuux xa xee kɨu jandixa koio ñayiu ña ka kuu ñayiu Israel Ianyuux. Te mee‑i tuku, xaxeꞌe xa jandixa‑i Ianyuux, te jaꞌan‑ia xa ña tuu na kuechi‑i io. N‑jaꞌan Ianyuux nuu Abraham: “Xaxeꞌe mee‑n, kuvete xa kuvete koio ñayiu ntdaa ñuu ñuñayiu.” \v 9 Xaxeꞌe xa n‑jandixa Abraham Ianyuux, te n‑jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑s io. Dani ntdaa ñayiu ka jandixa Ianyuux, jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑i io. \p \v 10 Ñayiu ka xani ini xa kuaꞌa‑i xa kada‑i ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés, kuú koio‑i xiꞌin kuechi‑i, chi jaꞌan tnuꞌu Ianyuux: “Ntdaa ñayiu ña ka kida ntdaa, ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu, kɨu xiꞌin kɨu, kuú koio‑i xiꞌin kuechi‑i.” \v 11 Xijan kuu xa kutnuni ini‑ro xa ni ɨɨn ñayiu ma kuaꞌa xa kada‑i ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés, te dɨuni ma jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑i io. Jaꞌan tnuꞌu Ianyuux: “Ɨɨn ñayiu, nux jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑i io, te kutuu vaꞌa‑i xaxeꞌe xa jandixa‑i‑ia.” \v 12 Ɨɨn ñayiu io confianza xa kuaꞌa‑i xa kada‑i ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés, te kuu ná kuu xa ña ndoñuꞌu‑i xa jandixa‑i Ianyuux n‑kuu, chi jaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés: “Nux kada ɨɨn ñayiu xaꞌa, te kutuu‑i xaxeꞌe xaꞌa.” \p \v 13 Nux ña kuaꞌa‑ro xa kada‑ro ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés, te kuú‑ro xiꞌin kuechi‑ro. Ko n‑chiyaꞌu Cristu kuechi‑ro, hora n‑xiꞌí‑ia xaxeꞌe‑ro. Chi jaꞌan tnuꞌu Ianyuux: “Kida uꞌu Ianyuux davaꞌa nga se n‑takaa nuu yutnu.” \v 14 N‑xiaꞌan Ianyuux tnuꞌu‑ia nuu Abraham xa kuvete koio ñayiu ntdaa ñuu ñuñayiu. Te duꞌa kuu. Xaxeꞌe xa n‑xiꞌí Jesucristu, nux jandixa ɨɨn ñayiu mee‑ia, te jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑i io. Te nde ñayiu ña ka kuu ñayiu Israel, nux jandixa‑i Jesucristu, te tnɨɨ koio‑i Espíritu Ianyuux, ná n‑jaꞌan‑ia. \s1 N‑taxi Moisés tnuꞌu taꞌu tniu, n‑taxi Ianyuux tnuꞌu mee‑ia \p \v 15 Ñani‑da kuꞌa‑da, kani ini koio‑n nanda kuu hora ka kida uu seyɨɨ tratu te kida firmari‑s ɨɨn tutu. Io xa kada‑s, nduu‑s, ná yodotnuni nuu tutu. Te ni ɨɨn ñayiu ma kuaꞌa xa dama‑i xa yodotnuni jan. \v 16 Ná kuu tutu jan kuu tnuꞌu n‑xiaꞌan Ianyuux nuu Abraham. N‑xiaꞌan‑ia tnuꞌu‑ia nuu Abraham xiꞌin daꞌya‑s. Ko ñatu n‑jaꞌan Ianyuux “kueꞌe daꞌya Abraham”, chi n‑jaꞌan‑ia “idini daꞌya‑s.” Te daꞌya ijan kuu Cristu. \v 17 Xaꞌa kuu xa jaꞌan‑da: Kiꞌna ka n‑xiaꞌan Ianyuux tnuꞌu‑ia nuu Abraham. Ijan dada, nu n‑yaꞌa koon cientu oko uxi kuia, te n‑xiaꞌan Moisés tnuꞌu taꞌu tniu nuu taxaꞌnu tnetnu‑ro. Ko tnuꞌu taꞌu tniu Moisés, ña n‑kida xa ñatuka xiniñuꞌu tnuꞌu n‑xiaꞌan Ianyuux nuu Abraham, chi ni ɨɨn ña dama. \v 18 N‑xiaꞌan Ianyuux tnuꞌu‑ia nuu Abraham xa duꞌa koo. Xijan kuu xa ña ndoñuꞌu‑ro xa kada‑ro ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés, xa niꞌi‑ro xa taxi Ianyuux, chi n‑jaꞌan‑ia nuu Abraham xa io ɨɨn xa tax duꞌa nga‑ia. \p \v 19 Xijan kuu xa, ¿nakuenda io tnuꞌu taꞌu tniu? N‑xiaꞌan Moisés tnuꞌu taꞌu tniu nuu ñayiu, xa na kutnuni ini koio‑i xa ka kuu‑i ñayiu ka kida kuechi. N‑xio tnuꞌu taꞌu tniu Moisés, nde n‑kixee se kuu daꞌya Abraham nuu se n‑xiaꞌan‑ia tnuꞌu‑ia. N‑ka xiaꞌan ángel, ia ka xinokuechi nuu Ianyuux, tnuꞌu taꞌu tniu nuu Moisés, te Moisés n‑xiaꞌan tnuꞌu jan nuu ñayiu. \v 20 Ko ni ɨɨn ñayiu ña n‑xo nujuiin meꞌñu Abraham xiꞌin Ianyuux, chi Ianyuux, idini‑ia kuu‑ia. \s1 Tnuꞌu taꞌu tniu Moisés kandeka ñaꞌa jɨꞌɨn nuu Cristu \p \v 21 ¿Xaꞌa juini jaꞌan xa tnuꞌu taꞌu tniu Moisés kida xa ña io vaꞌa tnuꞌu n‑xiaꞌan Ianyuux nuu Abraham? ¡Ñaꞌa! Ñatu n‑kuaꞌa tnuꞌu taꞌu tniu n‑xiaꞌan Moisés nuu ñayiu, xa kutuu vaꞌa‑i. Ña n‑kuaꞌa ni ɨɨn ñayiu, xa kada‑i ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés. Te dɨuni ña n‑kuaꞌa xa jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑i io. \v 22 Jaꞌan tnuꞌu Ianyuux xa ntdaa ñayiu ñuñayiu io kuechi‑i. Kuu ná kuu xa yɨndiꞌu‑i vekaa xaxeꞌe kuechi ka kida‑i. Xaꞌa kuu xa jandixa koio‑i Jesucristu. Ntdaa ñayiu ka jandixa Jesucristu, tnɨɨ koio‑i xa n‑jaꞌan Ianyuux xa juñaꞌa‑ia. \p \v 23 Antecas xa tnɨɨ‑ro tnuꞌu vaꞌa Jesucristu, n‑ka kuu‑ro ná kuu ñayiu yɨndiꞌu vekaa. Xaxeꞌe tnuꞌu taꞌu tniu Moisés, n‑yɨndiꞌu‑ro nde n‑kixee Jesucristu. \v 24 Ná kuu ɨɨn ñá xinokuechi ñunuu daꞌya‑da, n‑kuu tnuꞌu taꞌu tniu Moisés kandeka ñaꞌa jɨꞌɨn nuu Cristu. Xá jandixa‑ro Cristu, te jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑ro io. \v 25 Xá n‑kixee Jesucristu, te ma kundeka ñaꞌa ka tnuꞌu taꞌu tniu Moisés. \p \v 26 Ntdaa‑n n‑ka nduu daꞌya Ianyuux, xaxeꞌe xa ka jandixa‑n Jesucristu. \v 27 Xá n‑ka najuendute‑n xaxeꞌe, xa ka kunduu‑n xiꞌin Cristu. Kuu ná kuu xa dandukutu ñaꞌa Jesucristu daꞌma xee. \v 28 Ntdaa‑n, ɨɨn nuu n‑ka nduu‑n. Ma jaꞌan‑ro xa ɨɨn‑n n‑kaku se Israel, te ɨnka‑n ña n‑kaku se Israel. Ma jaꞌan‑ro xa ɨɨn‑n n‑kaku libre, te ɨnka‑n n‑kuu se kidatniu duꞌa nuu ɨnka ñayiu. Ma chinuu ka‑ro xa ɨɨn‑n kuu ñadɨꞌɨ, te ɨnka‑n kuu seyɨɨ. Ntdaa‑n ka kuu ɨɨn nuu nuu Ianyuux, xaxeꞌe xa ka jandixa‑n Jesucristu. \v 29 Xaxeꞌe xa ka kunduu‑n xiꞌin Cristu, n‑ka nduu‑n daꞌya Abraham, te xijan kuu xa tnɨɨ koio mee‑n ntdaa xa n‑jaꞌan Ianyuux xa juñaꞌa‑ia nuu Abraham. \c 4 \p \v 1 Xaꞌa kuu xa jaꞌan‑da: Ɨɨn seluchi, juini na tnɨɨ‑s ntdaa xa juñaꞌa taa‑s, ko nɨni kuu‑sɨ seluchi, ɨɨn nuu kuu‑s xiꞌin se ka xinokuechi nuu taa‑s. Ntdaa kuu xaxii‑s, ko ta kuaꞌa ka‑s xa tnɨɨ‑s ni ɨɨn. \v 2 Te se xinokuechi nuu taa‑s xñunuu seluchi jan, te xnevaꞌa‑s xaxii‑s, nde na kueꞌnu‑sɨ xa nakueka‑sɨ xaxii‑s. \v 3 Mee‑ro du. N‑ka kida‑ro ntdaa xa n‑ka taꞌu tniu taxaꞌnu tnetnu‑ro, ntdaa xa ka kida ñayiu ñuñayiu. N‑ka kuu‑ro ná kuu sekuechi, o se kidatniu duꞌa nuu ɨnka ñayiu. \v 4 Ko nu n‑xee kɨu vii kɨu vaꞌa, te n‑tundaꞌa Ianyuux Daꞌya Yɨɨ‑ia ñuñayiu. N‑ñuꞌu‑ia xiti ɨɨn ñadɨꞌɨ. N‑kaku‑ia ñuu Israel, te n‑kida‑ia ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés. \v 5 N‑kixi‑ia xa chiyaꞌu‑ia kuechi mee‑ro, xaxeꞌe xa ña n‑kuaꞌa‑ro xa kada‑ro ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu. Te duꞌa, n‑ndadadaꞌya ñaꞌa Ianyuux mee‑ro. \p \v 6 Te xá dandeꞌa ñaꞌa Ianyuux mee‑ro xa n‑nduu‑ro daꞌya‑ia. N‑tundaꞌa‑ia Espíritu Daꞌya Yɨɨ‑ia, xa kutuu‑ia anu‑ro. Te ijan kana‑ia: “¡Taa‑da, Taa Mani‑da!” \v 7 Xijan kuu xa, ñatuka kuu‑n ɨɨn se kidatniu duꞌa nuu tnuꞌu taꞌu tniu, chi kuu‑n ɨɨn daꞌya Ianyuux. Te xaxeꞌe xa kuu‑n daꞌya Ianyuux, te tnɨɨ‑n ntdaa xa taxi‑ia, chi n‑kida Cristu xa duꞌa koo. \s1 Ndu ini‑da xaxeꞌe‑n \p \v 8 Antecas xa jandixa koio‑n Ianyuux, ñayiu n‑ka xo xinokuechi duꞌa nuu santu n‑ka kuu‑n. Te ñatu kuu santu Ianyuux Ndito. \v 9 Ko vitna ka kunduu‑n xiꞌin Ianyuux, o vaꞌa ka xa jaꞌan‑ro, kunduu Ianyuux xiꞌin mee‑n. ¿Nakuenda ka juini‑n xa dandoo‑n Ianyuux Ndito, xa jandixa‑n ɨɨn tnuꞌu taꞌu tniu, ɨɨn xa ña ndaku, ɨɨn xa ña ndaa? Ɨnka vuelta ka kuu‑n ñayiu ka xinokuechi nuu ɨɨn xa ñatu xiniñuꞌu. \v 10 Ka jaꞌan‑n xa io xa ndadakaꞌnu‑n viko ñayiu, xiꞌin xa xetniu ñayiu. Viko kɨu, viko yoo, viko kuia, viko dandeé‑n tata, te viko xa ka xaxi ka xiꞌi‑n. \v 11 Yuꞌu‑da, xa ñatu xiniñuꞌu xa n‑jaꞌan‑da tnuꞌu vaꞌa Jesucristu nuu‑n. \p \v 12 Ñani‑da kuꞌa‑da, xijan‑da nuu mee‑n xa nduu‑n ná kuu mee‑da, chi n‑nduu mee‑da ná n‑ka xo kuu mee‑n. Na n‑xo tuu‑da xiꞌin‑n, ñatu n‑ka kida ñaꞌa‑n ni ɨɨn xa uꞌu. \v 13 Ka xini‑n xa kiꞌna nuu n‑xo tuu‑da xiꞌin‑n xaxeꞌe xa n‑kuꞌu‑da, te n‑jaꞌan‑da tnuꞌu vaꞌa Jesucristu nuu‑n. \v 14 Juini xa n‑xio xa kundee ini koio‑n xa yo n‑kuꞌu‑da, ko ña n‑ka kuyichi ini ñaꞌa‑n, te ña n‑ka jaꞌan‑n xa ma xe ini ñaꞌa‑n. N‑ka xeka vaꞌa ñaꞌa‑n, kuenda kuu‑da ɨɨn ángel Ianyuux, o mee Jesucristu n‑kuu‑da. \v 15 ¿Te vitna naxa n‑kuu? ¿Nakuenda kuu xa ñayo ka‑n ka kuvete? Jaꞌan ndaa‑da xaxeꞌe‑n, xa nux n‑kuaꞌa koio‑n xa tava‑n nduchi nuu‑n xa taa‑n, te kada‑n n‑kuu. \v 16 Te vitna, xaxeꞌe xa jaꞌan‑da xa kuu xandaa, ¿te xijan ka xani ini‑n xa kuu‑da se xini uꞌu tnaꞌa xiꞌin‑n a? \p \v 17 Se ka dandaꞌu ñaꞌa mee‑n, ka juini‑s xa kada‑s xa dandoo ñaꞌa koio‑n mee‑da, xa kunduu koio‑n xiꞌin mee‑s. \v 18 Maxku kani ini‑n xa kukuedi ini‑da. Ñaꞌa. Naka vaꞌa xa juini ñayiu xa chindee ñaꞌa‑i mee‑n. Hora tuu‑da xiꞌin‑n, o hora ña yoo‑da xiꞌin‑n. Ko io xa chindee ñaꞌa‑i, io xa dakuaꞌa ñaꞌa‑i xa kuu xandaa. Se yaꞌa, ka dandaꞌu ñaꞌa‑s. \v 19 Daꞌya‑da ka kuu‑n. Kueꞌe vida yaꞌa‑da xaxeꞌe‑n. Ná kuu ñadɨꞌɨ hora kaku daꞌya‑ña kuu‑da, chi juini‑da xa xee koio‑n xa kunduu vaꞌa koio‑n xiꞌin Cristu. \v 20 Naka vaꞌa nux kutuu mee‑da xiꞌin‑n vitna, xa ndatnuꞌu‑ro ntdaa‑ro. Chi ndu ini‑da xaxeꞌe‑n, ñatu kutnuni ini‑da nax ka kida‑n. \s1 Agar xiꞌin Sara \p \v 21 ¿Xandaa kuu xa ka juini‑n xa kada koio‑n ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés? ¿Ñatu n‑ka teku‑n xa jaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu a? \v 22 Jaꞌan xa n‑xio uu daꞌya Abraham: ɨɨn‑s kuu daꞌya ɨɨn ñadɨꞌɨ xinokuechi duꞌa nuu ñadɨꞌɨ Abraham, te ɨnka‑s kuu daꞌya mee ñadɨꞌɨ‑s. \v 23 Daꞌya ñadɨꞌɨ mee Abraham, n‑kaku‑s xaxeꞌe xa n‑xiaꞌan Ianyuux tnuꞌu‑ia nuu Abraham xa koo daꞌya ñadɨꞌɨ‑s. Daꞌya ɨnka ñadɨꞌɨ jan xiꞌin Abraham, n‑kaku‑s ná kaku davaꞌa nga ñayiu. \v 24 Xaꞌa kuu ɨɨn xa dandeꞌa ñaꞌa Ianyuux nuu mee‑ro. Agar xiꞌin Sara kuu ná kuu uu tutu legal. Nani kuu tnuꞌu taꞌu tniu n‑tnɨɨ Moisés yuku nani Sinaí, duꞌa kuu Agar. Daꞌya mee‑i ka kuu ñayiu ka kidatniu duꞌa nuu ɨnka ñayiu. \v 25 Ná kuu Yuku Sinaí io do Arabia kuu Agar, te ná kuu Agar kuu ñuu Jerusalén. Chi ná kuu ñayiu kidatniu duꞌa nuu ɨnka ñayiu ka kuu ñayiu Israel, chi ka kidatniu‑i xa kada koio‑i ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu n‑tnɨɨ Moisés. \v 26 Ko io ɨnka Jerusalén, Jerusalén io andɨu kuu. Ná kuu Sara kuu Jerusalén io andɨu. Daꞌya mee‑ña kuu mee‑ro, te io libre‑ro. \v 27 Jaꞌan tnuꞌu Ianyuux: \q1 Ndoꞌo, ñadɨꞌɨ ña yoo daꞌya, \q1 io xa kudɨ ini‑n. \q1 Juini ñayo daꞌya‑n n‑kaku xa tna uꞌu‑n, \q1 ko kana‑n. \q1 Kana‑n xaxeꞌe xa kudɨ ini‑n. \q1 Juini ñayo yɨɨ‑n io, \q1 ko kudɨ ini‑n, \q1 chi koo koio kueꞌe ka daꞌya mee‑n dada ñadɨꞌɨ n‑tnundaꞌa. \p \v 28 Ñani‑da kuꞌa‑da, xijan kuu xa kuu mee‑ro ná kuu Isaac, daꞌya Sara. N‑xiaꞌan Ianyuux tnuꞌu‑ia nuu Abraham xa koo koio kueꞌe xa kueꞌe daꞌya‑s, te daꞌya ijan kuu mee‑ro. \v 29 Isaac, daꞌya ñadɨꞌɨ mee Abraham, n‑kaku‑sɨ xaxeꞌe xa n‑kidatniu Espíritu Ianyuux. Te daꞌya ɨnka ñadɨꞌɨ xiꞌin Abraham, n‑xini uꞌu‑s Isaac. Te dani kuu vitna. \v 30 ¿Te nax jaꞌan tnuꞌu Ianyuux? “Kineꞌe‑n Agar xiꞌin daꞌya‑i, chi ma tnɨɨ daꞌya Agar xaxii Abraham. Xaxii Abraham tnɨɨ daꞌya Sara.” \v 31 Ñani‑da kuꞌa‑da, ñayo‑ro kuu daꞌya Agar. Ka kuu‑ro daꞌya Sara. \c 5 \s1 Ñayiu libre ka kuu‑n \p \v 1 Xaxeꞌe xa jandixa‑ro Cristu, te jaꞌan Ianyuux xa kuu ná kuu xa ña tuu na kuechi‑ro. Xijan kuu xa kundee ini koio‑n, xa jandixa naꞌi ka‑n Jesucristu. Maxku juejoon‑n xa kadajuexa ñaꞌa koio‑s, xa kada koio‑n ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés. \p \v 2 Kunini koio‑n. Mee‑da, Spalu, jaꞌan‑da nuu‑n. Nux juejoon‑n xa kadajuexa ñaꞌa‑s xa kaꞌnde‑n nuu ii‑n, te xijan juini kachi xa ñatu xiniñuꞌu xa n‑xiꞌí Cristu xaxeꞌe‑n. \v 3 Jaꞌan‑da ɨnka vuelta. Ɨɨn seyɨɨ, nux juejoon‑s xa kaꞌnde koio‑s nuu ii‑s, te xijan kuu xa ndoñuꞌu‑sɨ xa kada‑s ná io ná juaꞌan ntdantuꞌu tnuꞌu taꞌu tniu Moisés. \v 4 Ka xani ini‑n xa kada koio‑n ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Moisés. Ka xani ini‑n xa nux duꞌa kada koio‑n, te jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑n io. Xá n‑ka dandoo‑n Jesucristu, xá n‑ka xande ini‑n xamani Ianyuux. \v 5 Ko mee‑ro, xaxeꞌe xa kidatniu Espíritu Ianyuux anu‑ro te jandixa‑ro Jesucristu, xndetu kuee‑ro xa jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑ro. \v 6 Ñayiu kunduu xiꞌin Cristu kuu‑ro. ¿Nuu se Israel n‑kaku‑n, te n‑xaꞌnde taa‑n nuu ii‑n? Vatuka. ¿Nuu se ña ka kuu se Israel n‑kaku‑n, te ña n‑xaꞌnde taa‑n nuu ii‑n? Vatuka tuku. Xa ndoñuꞌu kuu xa jandixa‑ro Jesucristu. Te xaxeꞌe xa jandixa‑ro Jesucristu, io xa juemani‑ro Ianyuux xiꞌin ñayiu. \p \v 7 Vaꞌa n‑ka kixeꞌe‑n xa jandixa koio‑n Jesucristu. ¿Jundu n‑dajaꞌan ñaꞌa, xa ñatuka ka jandixa‑n xa kuu xandaa? \v 8 Ña n‑tundaꞌa Ianyuux se ka dandaꞌu ñaꞌa. Chi jaꞌan ñaꞌa Ianyuux xa kunduu koio‑n xiꞌin Jesucristu. \v 9 Tnuꞌu se ijan kuu ná kuu itaꞌu ni ndɨdɨ́. Te maxku ndunaa koio‑n xa jaꞌan‑ro xa “itaꞌu ni ndɨdɨ́ dandaa yuxa tila.” \v 10 Xaxeꞌe xa io‑da confianza nuu Xtoꞌo‑ro Jesucristu, te io‑da confianza nuu mee‑n, xa ma juejoon koio‑n xa kadajuexa ñaꞌa ka‑s. Ko kada uꞌu Ianyuux se ka daka niꞌna ñaꞌa, juini ndese kuu‑s. \p \v 11 Ñani‑da kuꞌa‑da, ka xini‑n xa se Israel, ña kuaꞌa‑sɨ xa jandixa‑s xa n‑chiyaꞌu Jesucristu kuechi‑ro na n‑xiꞌí‑ia nuu curuxi. Xijan kuu xa nux juña tnuꞌu‑da nuu se ka jandixa Jesucristu xa io xa kaꞌnde koio‑s nuu ii‑s, te ma jini uꞌu ñaꞌa ka se Israel mee‑da n‑kuu. \v 12 Se ka daka niꞌna ñaꞌa mee‑n, ¡Naka vaꞌa nux kaꞌnde koio‑s mee‑s n‑kuu! \p \v 13 Ñani‑da kuꞌa‑da, xa n‑jaꞌan ñaꞌa Ianyuux mee‑n, xa kunduu koio‑n xiꞌin Jesucristu. Xaxeꞌe xa jandixa‑n Jesucristu, te jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑n io. Ko maxku kani ini koio‑n xa kuaꞌa‑n xa kada‑n davaꞌa nga xa juini‑n. Io xa juemani tnaꞌa‑n, te chindee tnaꞌa‑n, ɨɨn‑n nuu ɨnka‑n. \v 14 Nuxa xemani tnaꞌa‑n, ka kida‑n xa jaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu, chi jaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Ianyuux: “Nani xemani‑n mee‑n, dani io xa juemani‑n ɨnka ñayiu.” \v 15 Koo koio‑n cuedado xa maxku kax tnaꞌa‑n. Maxku jantnaꞌa‑n, maxku jini uꞌu tnaꞌa‑n, chi duꞌa koo xa danaa tnaꞌa‑n. \s1 Io xa kada koio‑n xa juini Espíritu Ianyuux \p \v 16 Xaꞌa kuu xa jaꞌan‑da: Kada koio‑n xa juini Espíritu Ianyuux. Te maxku kada‑n xa ka kukajan ini mee‑n. \v 17 Antecas xa kixeꞌe‑ro xa kunduu‑ro xiꞌin Ianyuux, te n‑kida‑ro davaꞌa nga xa n‑juini‑ro, ko vitna io xa kada‑ro xa juini Espíritu Ianyuux. Kuu ná kuu xa jantnaꞌa xa juini mee‑ro xiꞌin xa juini Espíritu Ianyuux, te xijan kuu xa ña kuaꞌa‑n xa kada‑n ntdaa xa ka kukajan ini‑n. \v 18 Nux kada‑n xa juini Espíritu Ianyuux, te ma kada tnuꞌu taꞌu tniu Moisés xa dakuido datau‑n anu‑n. \p \v 19 Vaꞌa ka xini‑n xa kukajan ini ñayiu. Ka kidi‑i xiꞌin ñayiu ña n‑tnundaꞌa xiꞌin‑i, ka kida‑i xa ñatu kuu xavaꞌa, ka kida‑i davaꞌa nga xa ka juini‑i, ña ka kunxaꞌnu‑i. \v 20 Ka ndadakaꞌnu‑i santu ñatu kuu Ianyuux Ndito, te ka chibruju tnaꞌa‑i. Ka xini uꞌu tnaꞌa‑i, te kida‑i pletu. Kukuedi ini‑i, te yachi kiti ini‑i. Kida‑i xavaꞌa mee‑i, te jantnaꞌa tnuꞌu‑i. \v 21 Kukajan ini‑i xaxii ɨnka ñayiu, te xaꞌni‑i ndɨyɨ. Ñayiu xini ka kuu‑i, te ndeꞌe ka xaxi‑i, xa kudɨ ini koio‑i. Te kueꞌe ka ɨnka xa ka kida‑i. Nani xá n‑jaꞌan‑da, jaꞌan‑da vitna. Ñayiu ka kida xaꞌa, ma xee‑i xa kutuu‑i nuu taxnuni Ianyuux. \p \v 22 Ko nux juejoon ɨɨn ñayiu xa taxnuni Espíritu Ianyuux anu‑i, te kada‑ia xa ku kuu‑i ná kuu ɨɨn yutnu juun xavidi vaꞌa. Kada‑ia xa juemani‑i ñayiu, te kuvete‑i, te kutuu mani‑i xiꞌin ñayiu. Kada‑ia xa kundetu kuee anu‑i, te ku kuu‑i ñayiu vaꞌa. Kada‑ia xa chindee‑i ñayiu, te jandixa naꞌi ka‑i Ianyuux. \v 23 Kada‑ia xa ma kuxee ini‑i, te kada‑ia xa kada maxu‑i mee‑i, xa ma kada ka‑i xa uꞌu. Nux juejoon‑i xa taxnuni Espíritu Ianyuux anu‑i, te ma kada ni ɨɨn tnuꞌu taꞌu tniu xa dakuido datau‑i anu‑i. \v 24 Ɨɨn ñayiu kunduu xiꞌin Cristu, kuu ná kuu xa n‑xiꞌí‑i, xa ma kada ka‑i xa juini mee‑i. \v 25 Nux tuu‑ro xiꞌin Espíritu Ianyuux, na juejoon‑ro xa taxnuni‑ia anu‑ro, xa kada‑ro xa juini mee‑ia. \p \v 26 Maxku najuen tnuꞌu‑ro mee‑ro, xa dakiti ini nuu tnaꞌa‑ro, ni maxku kukuedi ini nuu tnaꞌa‑ro. \c 6 \s1 Chindee tnaꞌa‑n, ɨɨn‑n xiꞌin ɨnka‑n \p \v 1 Ñani‑da kuꞌa‑da, xtuu‑n xiꞌin Espíritu Ianyuux. Nuxa ka xini‑n xa ñani‑n kuꞌa‑n kida kuechi, io xa chindee‑n‑yɨ xa najani ini‑i kuechi‑i. Xiꞌin xa xemani‑n‑yɨ, chindee‑n‑yɨ. Te koo koio‑n cuedado, nada juejoon mee‑n tuku xa kadatniu kuiꞌna anu‑n. \v 2 Xa juini kuiꞌna xa kadajuexa ñaꞌa‑i mee‑ro xa kada‑ro kuechi, kuu ná kuu xa ndido‑ro ɨɨn xa vee. Io xa chindee tnaꞌa‑ro, te duꞌa kada‑ro ná io ná juaꞌan tnuꞌu taꞌu tniu Cristu jaꞌan xa io xa juemani tnaꞌa‑ro. \p \v 3 Te nux ɨɨn‑n xani ini xa vaꞌa ka mee‑n dada ñani‑n kuꞌa‑n, dani dandaꞌu‑n mee‑n. \v 4 Kototnuni koio‑n, ɨɨn ɨɨn‑n, nax kida mee‑n. Nuxa xini‑n xa kida‑n xavaꞌa, vatuka. Ko maxku jaꞌan‑n xa vaꞌa ka mee‑n dada ɨnka ñayiu. \v 5 Ɨɨn ɨɨn‑ro, io xa kada‑ro xa juini Ianyuux xa kada‑ro. \p \v 6 Nux ɨɨn ñayiu dakuaꞌa ñaꞌa tnuꞌu vaꞌa Jesucristu, te juñaꞌa‑n ntdaa xa ndoñuꞌu‑i. \p \v 7 Maxku dandaꞌu koio‑n mee‑n. Ni ɨɨn ñayiu, ma kuaꞌa xa kuekundee‑i Ianyuux. Xa kida‑ro ñuñayiu, kuu ná kuu xa xajan‑ro trɨu. Xajan‑ro xavaꞌa, te nakueka‑ro xavaꞌa. \v 8 Ɨɨn ñayiu, nux kada‑i davaꞌa nga xa kukajan ini‑i, te kueꞌe vida yaꞌa‑i, vitna xiꞌin kuia ma jɨn ndɨꞌɨ. Ko nux kada‑i xa juini Espíritu Ianyuux, te kada Espíritu Ianyuux xa kutuu vaꞌa‑i vitna, te kutuu vaꞌa‑i andɨu kuia ma jɨn ndɨꞌɨ. \v 9 Xijan kuu xa maxku ku xiau‑ro ni maxku natu ini‑ro xa kida‑ro xavaꞌa, te dada tnɨɨ‑ro ntdaa xa taxi Ianyuux. \v 10 Xijan kuu xa, nɨni kuaꞌa‑ro, na kada‑ro xavaꞌa nuu ntdaa ñayiu. Te na koo‑ro cuedado xa kada‑ro xavaꞌa nuu ñani‑ro kuꞌa‑ro ka jandixa Jesucristu. \s1 Xanyuux nuu‑n \p \v 11 Kundeꞌa koio‑n xa xiꞌin ndaꞌa mee‑da kidavaꞌa‑da nuu‑n vitna. Letra naꞌnu kidavaꞌa‑da vitna. \v 12 Se ka juini xa kadajuexa ñaꞌa‑sɨ xa kaꞌnde koio‑n nuu ii‑n, diko ni ka kida‑sɨ xa kendoo vaꞌa‑s nuu ñayiu. Ka yuꞌu‑s xa jini uꞌu ñayiu Israel mee‑s, xaxeꞌe xa ka jandixa mee‑n Cristu, Ia n‑xiꞌí nuu curuxi. \v 13 Ko mee‑s, juini xá n‑ka taꞌnde nuu ii‑s, ko ña ka kida‑s ná io ná juaꞌan ntdaa tnuꞌu taꞌu tniu Moisés. Ka juini‑s xa najuen tnuꞌu‑s mee‑s, xaxeꞌe xa n‑kidajuexa ñaꞌa‑s xa kunetnuni koio‑n. \v 14 Ko mee‑da, nux jaꞌan vaꞌa‑da, jaꞌan vaꞌa‑da xaxeꞌe curuxi nuu n‑xiꞌí Xtoꞌo‑ro Jesucristu. Xaxeꞌe xa jandixa‑da Jesucristu, kuu ná kuu xa n‑xiꞌí‑da, te ñatuka chinuu‑da xa io ñuñayiu. \v 15 Ka kunduu‑ro xiꞌin Jesucristu. Xijan kuu xa ñatu xiniñuꞌu nuxa n‑taꞌnde nuu ii‑ro, a ñaꞌa. Xa xiniñuꞌu, kuu xa n‑nduu‑ro ñayiu xee, xaxeꞌe xa jandixa‑ro Jesucristu. \v 16 Ntdaa ñayiu ka kida ná io ná juaꞌan tnuꞌu yaꞌa, na kundau ini Ianyuux mee‑i, te na kada‑ia xa kutuu vaꞌa koio‑i. Duꞌa na koo nuu ntdaa ñayiu ndaa jandixa Ianyuux. \p \v 17 Nde vitna xiꞌin ntdaa kɨu, maxku datnañaꞌa ka ni ɨɨn ñayiu mee‑da. Chi menga xa neꞌe doꞌo ñɨɨ‑da, xaxeꞌe xa kuu‑da se xinokuechi nuu Xtoꞌo‑ro Jesucristu. \p \v 18 Ñani‑da kuꞌa‑da, na taxi Xtoꞌo‑ro Jesucristu xamani‑ia nuu‑n, ntdaa‑n. Duꞌa na koo.