\id 2CO \h 2 Corintios \toc1 Carta kuu uu n‑kidavaꞌa Spalu nuu ñayiu Corinto \toc2 2 Corintios \toc3 2 Co. \mt1 Carta kuu uu n‑kidavaꞌa Spalu nuu ñayiu Corinto \c 1 \s1 Kidavaꞌa Spalu nuu ñayiu ka jandixa Jesucristu ñuu nani Corinto \p \v 1 Mee‑da, Spalu, xaxeꞌe xa da n‑juini Ianyuux, kuu‑da ɨɨn se n‑tundaꞌa Jesucristu. Xiꞌin ñani‑ro Timoteo, kidavaꞌa‑da carta yaꞌa nuu ñayiu ka jandixa Ianyuux ñuu nani Corinto. Dɨuni kidavaꞌa‑da nuu ntdaa ñayiu n‑kaxí Ianyuux xndaxio nituꞌu distrito Acaya. N‑kida dɨɨn ñaꞌa Ianyuux mee‑n, xa kada koio‑n xa juini mee‑ia. \v 2 Na taxi Taa‑ro Ianyuux xiꞌin Xtoꞌo‑ro Jesucristu xamani‑ia nuu‑n, te na kada‑ia xa kutuu vaꞌa koio‑n. \s1 Kueꞌe vida n‑yaꞌa Spalu \p \v 3 Na kutaꞌu‑ro Ianyuux. Taa Xtoꞌo‑ro Jesucristu kuu‑ia. Nani kundau ini ɨɨn seyɨɨ daꞌya‑s, dani kundau ini ñaꞌa Ianyuux mee‑ro. Nujuiin‑ia diñi‑ro xa taxi‑ia tnuꞌu kanu ini. \v 4 Davaꞌa nga xa yaꞌa‑da, te taxi‑ia tnuꞌu kanu ini. Taxi‑ia tnuꞌu kanu ini mee‑da, xa kuaꞌa‑da xa juñaꞌa‑da tnuꞌu kanu ini nuu ɨnka ñayiu. Davaꞌa nga xa io xa yaꞌa koio mee‑i, te kuaꞌa‑da xa juñaꞌa‑da tnuꞌu kanu ini nuu mee‑i, xaxeꞌe xa n‑taxi Ianyuux tnuꞌu kanu ini nuu mee‑da. \v 5 Kueꞌe vida n‑yaꞌa Cristu, te xaxeꞌe xa kunduu‑da xiꞌin Cristu, kueꞌe vida yaꞌa mee‑da tuku. Ko nujuiin Cristu diñi‑da xa taxi‑ia tnuꞌu kanu ini, xa kundee ini‑da. Nani yaꞌa‑da xa yaꞌa ka‑da kueꞌe vida, dani taxi‑ia xa taxi ka‑ia kueꞌe tnuꞌu kanu ini, xa kundee ini‑da. \v 6 Kueꞌe vida yaꞌa mee‑da, xa kutuu koio mee‑n xiꞌin Ianyuux kuia ma jɨn ndɨꞌɨ. Te nujuiin‑da diñi‑n, xa taa‑da tnuꞌu kanu ini, xa kunduu naꞌi koio ka‑n xiꞌin Ianyuux. Nujuiin Cristu diñi mee‑da, xa kada‑ia xa kundee ini mee‑da, te kunujuiin‑ia diñi mee‑n, xa kada‑ia xa kundee ini koio mee‑n. Duꞌa kutuu vaꞌa koio mee‑n xiꞌin Ianyuux kuia ma jɨn ndɨꞌɨ. Te duꞌa kundee ini koio‑n hora kueꞌe vida ka yaꞌa mee‑n ná kueꞌe vida ka yaꞌa mee‑da. \v 7 Xndaxio‑da kueꞌe confianza nuu‑n. Xnaꞌa‑da xa nani ka kunduu‑n xiꞌin‑da hora kueꞌe vida ka yaꞌa‑da, dani ka kunduu‑n xiꞌin‑da hora ka tnɨɨ‑da tnuꞌu kanu ini taxi Ianyuux. \p \v 8 Ñani‑da kuꞌa‑da, juini‑da xa kutnuni ini koio‑n xa yo kueꞌe vida n‑yaꞌa‑da hora n‑xo tuu‑da Asia. Kueꞌe xa kueꞌe vida n‑yaꞌa‑da. Nde n‑xee xa ña n‑kundee ini ka‑da, te n‑xani ini‑da xa kuú‑da. \v 9 N‑ka xo naꞌa‑da xa io xa kuú‑da xaxeꞌe xa kunduu‑da xiꞌin Cristu. Ko duꞌa n‑kuu xa koo‑da confianza nuu Ianyuux. Ia nadandoto ndɨyɨ kuu‑ia. \v 10 Xá n‑dakaku ñaꞌa‑ia, te vitna dakaku ñaꞌa‑ia, xa duꞌa ma kuú koio‑da. Te xndaxio‑da confianza nuu‑ia xa dani dakaku ñaꞌa‑ia. \v 11 Mee‑n tuku, kuaꞌa‑n xa chindee ñaꞌa‑n. Kajan taꞌu koio‑n xaxeꞌe‑da. Nux kueꞌe‑n na kajan taꞌu xaxeꞌe‑da, dani kueꞌe‑n juñaꞌa koio xa n‑kutaꞌu‑n nuu Ianyuux hora dakaku ñaꞌa‑ia. \s1 Nakuenda n‑kukuee Spalu xa jɨꞌɨn‑s ñuu Corinto \p \v 12 Io ɨɨn xa kida xa yo kuvete‑da. Ña tuu nax tekuechi ñaꞌa anu‑da. Meni xavaꞌa n‑ka kida‑da ñuñayiu yaꞌa, ña n‑ka dandaꞌu ñaꞌa‑da ni mee‑n ni ɨnka ñayiu. N‑chindee ñaꞌa Ianyuux xa duꞌa xtuu‑da. Ñadu xaxeꞌe xa vaꞌa ka xani ini mee‑da, kuu xaxeꞌe xa n‑taxi Ianyuux xamani‑ia. \v 13 Kaxi kaxi kidavaꞌa‑da nuu‑n, xa kaꞌu koio‑n, te kutnuni ini koio‑n tnuꞌu‑da. Juini‑da xa kutnuni ini vaꞌa koio‑n. \v 14 Na n‑xo tuu‑da xiꞌin‑n, n‑ka kixeꞌe‑n xa kutnuni ini‑n xa jaꞌan‑da, xa kida‑da, ko dava ni. Juini‑da xa vaꞌa ka kutnuni ini koio‑n. Kɨu na ndixi Xtoꞌo‑ro Jesucristu, te juini‑da xa kuaꞌa‑n xa jaꞌan vaꞌa koio mee‑n xaxeꞌe mee‑da, ná jaꞌan vaꞌa koio mee‑da xaxeꞌe mee‑n. \v 15 N‑xo naꞌa‑da xa kuvete koio‑n nux kotoniꞌni ñaꞌa‑da. Xijan kuu xa n‑xani ini‑da xa xee‑da ñuu mee‑n kiꞌna nuu. Te duꞌa kuvete koio‑n xa kotoniꞌni ñaꞌa‑da uu vuelta. \v 16 N‑xani ini‑da xa kiꞌna ka mee‑n kotoniꞌni ñaꞌa‑da, hora na yaꞌa‑da xa jɨꞌɨn‑da Macedonia. Te dada kotoniꞌni ñaꞌa‑da ɨnka vuelta, hora na ndixi‑da xa n‑xeꞌen‑da Macedonia. Nux duꞌa n‑kuu, te n‑ka kuaꞌa‑n xa chindee ñaꞌa‑n xa jɨꞌɨn‑da Judea. \v 17 ¿Ka xani ini‑n xa n‑juini‑da xa dandaꞌu ñaꞌa‑da u? ¿Ka xani ini‑n xa uu tnuꞌu‑da io a? Ña ndaa. Ñatu jaꞌan mee‑da ná ka jaꞌan ñayiu ña ka jandixa Cristu, ñatu jaꞌan‑da “joon” ni ña jaꞌan‑da “ñaꞌa” idini vuelta. \v 18 Nani jaꞌan Ianyuux, dani jaꞌan mee‑da. Nux jaꞌan‑ia “joon”, te “joon” kuu. Te nux jaꞌan‑ia “ñaꞌa”, “ñaꞌa” kuu. Te duꞌa jaꞌan mee‑da tuku. \v 19 Mee‑da xiꞌin Silvanu xiꞌin Timoteo, n‑ka kachitnuꞌu‑da tnuꞌu vaꞌa Jesucristu nuu‑n. Jesucristu kuu Daꞌya Yɨɨ Ianyuux, te mee‑ia, ñatu jaꞌan‑ia “joon” ni ña jaꞌan‑ia “ñaꞌa” idini vuelta. Nux ɨɨn xa jaꞌan‑ia xa kada‑ia, te duꞌa kida‑ia. \v 20 Chi kida Jesucristu ntdaa ná io ná juaꞌan ntdaa tnuꞌu n‑taxi Ianyuux. ¡Xijan kuu xa jaꞌan‑ro xa duꞌa na koo! Xaxeꞌe Jesucristu xiaꞌan‑ro xa n‑kutaꞌu‑ro nuu Ianyuux. \v 21 Kida Ianyuux xa kunduu‑ro xiꞌin Cristu. Kida‑ia xa ka kunduu mee‑da xiꞌin‑ia, te kida‑ia xa kunduu koio mee‑n xiꞌin‑ia. N‑kaxí ñaꞌa‑ia mee‑ro, xa ku kuu‑ro ñayiu mee‑ia. \v 22 Kuu ná kuu xa n‑dakeé tnuni ñaꞌa Ianyuux xiꞌin ɨɨn sellu. Xá n‑taxi‑ia Espíritu Ii, xa kadatniu‑ia anu‑ro. Xiꞌin Espíritu Ii, n‑taxi‑ia tnuꞌu‑ia, xa kutuu vaꞌa‑ro xiꞌin‑ia. \p \v 23 Naꞌa Ianyuux xa kida‑da, te jaꞌan ndaa‑ia xaxeꞌe‑da nakuenda kuu xa ta xee ka‑da Corinto. Xaxeꞌe mee‑n ta xee ka‑da, chi ña juini‑da xa kudeen ñaꞌa‑da. Te io anu‑da xa kuú‑da nux ña ndaa ntdaa xa jaꞌan‑da. \v 24 Ñadu juini‑da xa taxnuni‑da nuu‑n xa jandixa koio‑n. Chi vaꞌa naꞌa‑da xa ka jandixa‑n Jesucristu te ka kunduu‑n xiꞌin‑ia. Xa juini‑da kuu xa chindee ñaꞌa‑da, xa kuvete koio ka‑n. \c 2 \p \v 1 Xaxeꞌe xa ña n‑juini‑da xa kudeen ñaꞌa‑da ɨnka vuelta, n‑xani ini‑da xa ma xee‑da Corinto vitna. Ña n‑juini‑da xa ku tnau ini ka‑ro. \v 2 Nux n‑kida‑da xa ku tnau ini koio mee‑n n‑kuu, te duꞌa kada‑da xa ku tnau ini ñayiu ka kida xa kuvete mee‑da. \v 3 Xijan kuu xa n‑kidavaꞌa‑da nuu‑n. N‑juini‑da xa kuvete‑da xiꞌin‑n hora na xee‑da ijan, ña n‑juini‑da xa ku tnau ini‑da xaxeꞌe‑n. N‑xio‑da confianza nuu‑n xa kuvete koio ntdaa mee‑n hora kuvete mee‑da. \v 4 Yo n‑xo ndu ini‑da te n‑xo tnau ini‑da, hora n‑kidavaꞌa‑da carta ijan. Xa diko n‑xo ndaꞌi‑da. Ko ñatu n‑kidavaꞌa‑da xa ku tnau ini koio‑n. N‑juini‑da xa jini koio‑n nada xemani ñaꞌa‑da. \s1 Io xa taxkanu ini‑ro se n‑kida xa uꞌu \p \v 5 Io ɨɨn se n‑kida xa tnau ini‑ro. Hora n‑kida‑s kuechi, n‑kida‑sɨ xa tnau ini mee‑da, te n‑kida‑sɨ xa n‑ka tnau ini ntdaa mee‑n tuku. Ko ñatu juini‑da xa kodo ka jaꞌan‑da. \v 6 Na n‑ka nataka‑n, te n‑ka kida uꞌu‑n se ijan, ko vitna maxku kada uꞌu ka‑n‑sɨ. \v 7 Vitna io xa taxkanu ini koio‑n‑sɨ, xa juñaꞌa koio‑n tnuꞌu kanu ini nuu‑s, xa maxku kuita ka anu‑s. \v 8 Xijan‑da nuu‑n xa dandeꞌa‑n‑sɨ xa xandaa kuu xa xemani‑n‑sɨ. \v 9 Xá n‑kidavaꞌa‑da nuu‑n, xa kototnuni ñaꞌa‑da, nux jandixa ñaꞌa‑n, a ñaꞌa. \v 10 Taxkanu ini koio‑n‑sɨ, te dani taxkanu ini mee‑da mee‑s. Naꞌa Cristu xa davaꞌa nga xa n‑taxkanu ini‑da, n‑taxkanu ini‑da xaxeꞌe mee‑n. \v 11 Xá n‑taxkanu ini‑da‑sɨ, xa maxku dandaꞌu ñaꞌa Satanás, chi vaꞌa xini‑ro nanda kidatniu‑i. \s1 Ñatu n‑kundaa n‑kuvatu anu Spalu \p \v 12 Na n‑xee‑da ñuu nani Troas, xa juña tnuꞌu‑da tnuꞌu Cristu nuu ñayiu ijan, te n‑kida Xtoꞌo‑ro Jesús xa n‑ka xeka vaꞌa ñayiu jan tnuꞌu‑da. Kuu ná kuu xa n‑najaan‑ia ɨɨn yeꞌe kaꞌnu nuu‑da. \v 13 Ko ñatu n‑xo kundaa n‑xo kuvatu anu‑da, xaxeꞌe xa ñatu n‑nanitnaꞌa‑da xiꞌin ñani‑ro Tito ijan. Xijan kuu xa n‑kee‑da Troas, xa jɨꞌɨn‑da Macedonia. \s1 Ndaku‑ro xaxeꞌe Cristu \p \v 14 Cristu Jesús kuu Ia kunxaꞌnu ka. Na kutaꞌu‑da Ianyuux xa ndeka ñaꞌa‑ia nuu iin yujun ñayiu ka jandixa Cristu Jesús. Xaxeꞌe mee‑da xite niꞌna tnuꞌu‑ia nituꞌu lado, ná xite niꞌna ɨɨn diko vidi xeꞌen. \v 15 Chi mee‑da kuu diko duxa doko Cristu nuu Ianyuux. Te nani xite niꞌna diko jan nuu ñayiu dakaku‑ia, dani xite niꞌna nuu ñayiu ma dakaku‑ia. \v 16 Nuu ñayiu ña ka jandixa Cristu, diko kaꞌni ñayiu ka kuu‑da. Ko nuu ñayiu ka jandixa Cristu, diko kada xa kutuu vaꞌa koio‑i ka kuu‑da. ¿Te jundu ka kuu mee‑da xa duꞌa koo? \v 17 Ñatu ka kuu mee‑da ná ka kuu ɨnka ñayiu, xa ka nadama‑i tnuꞌu Ianyuux, xa niꞌi koio‑i xa ka juini mee‑i. Mee‑da kuu ñayiu ka kunduu xiꞌin Cristu. N‑tundaꞌa ñaꞌa Ianyuux, xa juñaꞌa‑da tnuꞌu Jesucristu nuu ñayiu. Ka jaꞌan‑da xiꞌin xandaa, te xini‑ia ntdaa xa ka kida‑da. \c 3 \s1 Ɨɨn tratu xee \p \v 1 Hora jaꞌan‑da xaꞌa te, ¿ka xani ini‑n xa kixeꞌe‑da xa najuen tnuꞌu‑da mee‑da ɨnka vuelta? ¿Io xa dandeꞌa ñaꞌa‑da ɨɨn tutu jaꞌan xa ñayiu vaꞌa kuu‑da u? ¿O io xa kajan‑da xa kadavaꞌa koio mee‑n tutu jan xaxeꞌe‑da u? Chi duꞌa ka kida dava ñayiu. \v 2 Mee‑n ka kuu tutu jaꞌan vaꞌa xaxeꞌe‑da nuu ñayiu. Xá n‑kida Ianyuux xa vaꞌa xemani ñaꞌa‑da. Te ntdaa ñayiu xini xaꞌa, te kaꞌu‑i tutu jan. \v 3 Mee‑n ka kuu tutu n‑kidavaꞌa Cristu. Mee‑da, diko ni n‑ka kachitnuꞌu‑da tnuꞌu vaꞌa‑ia. N‑kidavaꞌa Cristu tnuꞌu‑ia anu‑n. Xiꞌin tinta ña n‑kidavaꞌa‑ia, n‑kidavaꞌa‑ia xiꞌin Espíritu Ii. Te Espíritu Ii kuu Espíritu Ianyuux Ndito. Ña n‑kidavaꞌa‑ia nuu yuú, n‑kidavaꞌa‑ia xiti anu ñayiu. \p \v 4 Xaxeꞌe xa jandixa‑da Cristu, io‑da confianza nuu Ianyuux xa duꞌa kuu. \v 5 Meni mee‑da, ña kuaꞌa‑da xa kada‑da ni ɨɨn. Ntdaa xa kida‑da, kida‑da xaxeꞌe xamani Ianyuux. \v 6 N‑kida Ianyuux ɨɨn tratu xee, te dada n‑kida‑ia xa juñaꞌa mee‑da tnuꞌu vaꞌa jan nuu ñayiu. Ñadu xa io xa jandixa‑ro tnuꞌu taꞌu tniu Moisés, kuu xa kada‑ro xa juini Espíritu Ianyuux. Chi tnuꞌu taꞌu tniu Moisés kida xa kuú‑ro xiꞌin kuechi‑ro, ko kida Espíritu Ianyuux xa kutuu vaꞌa‑ro xiꞌin Ianyuux kuia ma jɨn ndɨꞌɨ. \p \v 7 Na n‑tnɨɨ Moisés tnuꞌu taꞌu tniu, tnuꞌu n‑kidavaꞌa Ianyuux nuu uu yuú ijan, te ndii xa ndii nuu Moisés. Ndii nuu‑s xaxeꞌe xa n‑nanitnaꞌa‑s xiꞌin Ianyuux. Te xaxeꞌe xadiñu jan, ña n‑kuaꞌa ñayiu Israel xa kundeꞌa koio‑i nuu‑s. Ko dada, kuee ni kuee ni n‑xe ndɨꞌɨ xadiñu jan. Na n‑tnɨɨ Moisés tnuꞌu taꞌu tniu, n‑xiaꞌan‑sɨ xa n‑kutaꞌu‑s nuu Ianyuux. Te tnuꞌu taꞌu tniu kida xa kuú koio ñayiu xiꞌin kuechi‑i. \v 8 Mee‑ro, xá n‑ka tnɨɨ‑ro tnuꞌu taxi Espíritu Ii. Te yo vaꞌa ka xa vaꞌa ka tnuꞌu taxi Espíritu Ii dada tnuꞌu taꞌu tniu n‑tnɨɨ Moisés. Xijan kuu xa xiaꞌan‑ro xa n‑kutaꞌu‑ro nuu Ianyuux. \v 9 Vaꞌa xa vaꞌa tnuꞌu taꞌu tniu, ko kida tnuꞌu taꞌu tniu xa kuú koio‑ro xiꞌin kuechi‑ro. Vaꞌa ka xa vaꞌa ka xa jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑ro io, xaxeꞌe xa jandixa‑ro tnuꞌu vaꞌa Jesucristu. \v 10 Yo vaꞌa tnuꞌu taꞌu tniu, ko ná kuu xa ñatu xiniñuꞌu ka, nux dadavatnaꞌa‑ro xiꞌin tnuꞌu vaꞌa Jesucristu. \v 11 Chi nux vaꞌa xa vax ndɨꞌɨ, yo vaꞌa ka xa nuncas ma jɨn ndɨꞌɨ. \p \v 12 Xaxeꞌe xa ka xini‑da xa duꞌa kuu, xijan kuu xa ñatu ka kujanuu‑da xa jaꞌan kaxi‑da. \v 13 Ñatu ka kida mee‑da ná n‑xo kida Moisés, xa n‑xo dadaꞌu‑s nuu‑s ɨɨn daꞌma, xa maxku jini koio ñayiu Israel xa vax ndɨꞌɨ xadiñu nuu‑s. \v 14 Ko ñayiu jan, ñatu duꞌa n‑ka kutnuni ini‑i. Te nde vitna, hora ka kaꞌu ñayiu Israel tnuꞌu taꞌu tniu, te kuu ná kuu xa dani daꞌu nuu‑i daꞌma jan, xa ma kutnuni ini koio‑i. Chi io xa jandixa ɨɨn ñayiu Cristu, te dada dita Cristu daꞌma jan. \v 15 Nde vitna, ñatu ka kutnuni ini‑i. Ka kaꞌu‑i tnuꞌu taꞌu tniu n‑xiaꞌan Ianyuux nuu Moisés, ko ñatu ka kutnuni ini‑i nax jaꞌan. \v 16 Ko nux jandixa ɨɨn ñayiu Xtoꞌo‑ro Jesucristu, te xikojuiin daꞌma jan nuu‑i. \v 17 Te ɨɨn nuu kuu Xtoꞌo‑ro Jesucristu xiꞌin Espíritu Ii. Ɨɨn ñayiu, nux kidatniu Espíritu Xtoꞌo‑ro Jesucristu anu‑i, te duꞌa tuu vaꞌa‑i xiꞌin Ianyuux. \v 18 Xijan kuu xa ntdaa mee‑ro, ñatuka daꞌu nuu‑ro daꞌma jan. Kuu‑ro ná kuu ɨɨn spejo nuu kixee dɨnduꞌa Ianyuux te xeyeꞌe nuu ɨnka ñayiu. Te dɨuni, dama ñaꞌa‑ia mee‑ro. Tnɨɨ‑ro xa tnɨɨ‑ro xadiñu‑ia, te duꞌa dama ñaꞌa‑ia mee‑ro, xa ku kuu‑ro ná kuu Cristu. Xaꞌa kuu xa kida Espíritu Xtoꞌo‑ro Jesucristu. \c 4 \p \v 1 Xaxeꞌe xa n‑kundau ini ñaꞌa Ianyuux mee‑da, n‑taꞌu tniu‑ia xa daña juña tnuꞌu tnuꞌu Jesucristu nuu ñayiu, te xijan kuu xa ña kuita anu‑da. \v 2 Daxio‑da ntdaa xa yɨdaꞌu, xiꞌin ntdaa xa kada xa kujanuu‑da nuu ñayiu xiꞌin nuu Ianyuux. Ña dandaꞌu‑da ñayiu, ñatu dama‑da tnuꞌu Ianyuux. Ka xini ntdaa ñayiu xa jaꞌan‑da xandaa, te jaꞌan ndaa anu‑i xa kuu‑da se jaꞌan xandaa. Te naꞌa Ianyuux nax kida‑da, te teku‑ia nax jaꞌan‑da. \v 3 Xian tnuꞌu‑da tnuꞌu Jesucristu nuu ñayiu. Nux ñatu ka kutnuni ini ñayiu tnuꞌu jan, kuu xaxeꞌe xa ña ka juini‑i xa jandixa‑i Cristu. \v 4 Xaxeꞌe xa ña ka juini‑i, te xadɨ kuiꞌna anu‑i, xa maxku kutnuni ini koio‑i tnuꞌu Jesucristu. Taxnuni kuiꞌna nuu ñuñayiu vitna, te kida‑i xa ñatu ka xini ñayiu xa n‑kida Cristu xaxeꞌe‑ro. Ia kunxaꞌnu ka kuu Cristu, te ná kuu ɨɨn xa diñu xa diñu kuu tnuꞌu vaꞌa‑ia. Ko ñatu ka xini ñayiu xa n‑tundaꞌa Ianyuux Cristu, xa taxnuni‑ia nuu ntdaa xa io, ñatu ka xini‑i xa nani kuu Ianyuux dani kuu Cristu tuku. \v 5 Ñatu kachitnuꞌu‑da tnuꞌu Jesucristu, xa kunduu koio‑n xiꞌin mee‑da, kachitnuꞌu‑da tnuꞌu Jesucristu, xa kunduu koio‑n xiꞌin mee‑ia. Jesucristu kuu Xtoꞌo‑ro, te mee‑da ka kuu se xinokuechi nuu mee‑n, xaxeꞌe xa xemani‑da Jesús. \v 6 Ná n‑taꞌu tniu Ianyuux xa ndii ngandii nuu nee, xa kuaꞌa‑ro xa kundeꞌa‑ro xa io ñuñayiu yaꞌa, da n‑tundaꞌa Ianyuux Cristu ñuñayiu, xa kuaꞌa‑ro xa jini‑ro Ianyuux. Hora xini‑ro nuu Jesucristu, xini‑ro xadiñu Ianyuux, xini‑ro xa Ia kunxaꞌnu ka kuu‑ia, Ia taxnuni nuu ntdaa xa io. \s1 Ñayiu ka jandixa Cristu kuu‑ro \p \v 7 Xa n‑xini‑da xadiñu Ianyuux te xian tnuꞌu‑da tnuꞌu Jesucristu nuu ñayiu, kuu ɨɨn xa vaꞌa xa vaꞌa xa ni ɨɨn ñayiu ña nevaꞌa. Ná kuu kɨdɨ ñuꞌu ka kuu‑da. Ña tuu na xadiñu mee‑da. Meni xadiñu Ianyuux io. Na juña tnuꞌu‑da tnuꞌu Jesucristu nuu ñayiu, ma jini koio ñaꞌa‑i mee‑da, jini koio‑i xa taxnuni Ianyuux kunxaꞌnu ka. \v 8 Juini kueꞌe vida yaꞌa‑da, ko chindee ñaꞌa Ianyuux xa kundee ini naꞌi‑da. Juini kueꞌe xa da ndu ini ñaꞌa, ko ñatu kuita anu‑da. \v 9 Juini ka xini uꞌu ñaꞌa‑s, ko ñatu dandoo ñaꞌa Ianyuux. Juini ka jantnaꞌa‑s xiꞌin‑da, ko ma kaꞌni ñaꞌa‑s. \v 10 Kɨu xiꞌin kɨu davaꞌa nga ñuu nuu tuu‑da, kuu ná kuu xa xiꞌí mee‑da ná n‑xiꞌí Jesús. Ko n‑nandoto Jesús, te kida‑ia xa dani tuu ka mee‑da. \v 11 Xaxeꞌe xa kunduu‑da xiꞌin Cristu Jesús, te kɨu xiꞌin kɨu ka juini ñayiu xa kaꞌni ñaꞌa‑i. Hora xini ñaꞌa ñayiu mee‑da, xini‑i xa kida Jesús xa tuu naꞌi ka mee‑da ná tuu naꞌi ka mee‑ia. \v 12 Xijan kuu xa xiꞌí mee‑da, xa kutuu vaꞌa koio mee‑n xiꞌin Ianyuux. \p \v 13 Jaꞌan tnuꞌu Ianyuux: “N‑jandixa‑r. Xijan kuu xa n‑jaꞌan‑r.” Mee‑da tuku. Io‑da confianza nuu Ianyuux. Jandixa‑da tnuꞌu vaꞌa, tnuꞌu Jesucristu. Xijan kuu xa xian tnuꞌu‑da tnuꞌu jan nuu ñayiu. \v 14 Xini‑da xa ná n‑nadandoto Ianyuux Xtoꞌo‑ro Jesús, dani nadandoto ñaꞌa‑ia mee‑da tuku. Ndoneꞌe ñaꞌa‑ia mee‑da xiꞌin mee‑n, xa kutuu‑ro, nduu‑ro, xiꞌin Jesús nuu tuu Ianyuux kuia ma jɨn ndɨꞌɨ. \v 15 Kundee ini‑da xaxeꞌe mee‑n. Kundee ini ka‑da, xa kueꞌe xa kueꞌe ka ñayiu tnɨɨ koio xamani Ianyuux. Te dada juñaꞌa‑i xa juñaꞌa‑i xa n‑kutaꞌu‑i nuu Ianyuux, xa ndadakaꞌnu‑i xa ndadakaꞌnu ka‑i mee‑ia. \p \v 16 Xijan kuu xa ña kuita anu‑da. Juini kueꞌe vida yaꞌa‑da, te ñatuka kundee vaꞌa yɨkɨ kuñu‑da, ko ña kuita anu‑da. Kɨu xiꞌin kɨu kida Ianyuux xa tuu vaꞌa xa tuu vaꞌa ka anu‑da. \v 17 Juini kueꞌe vida yaꞌa‑da vitna, ko ña kuu ná kuu ɨɨn xa vee, chi kida xa kutuu vaꞌa‑ro mee‑n xiꞌin mee‑da xiꞌin Cristu kuia ma jɨn ndɨꞌɨ. Vax ndɨꞌɨ xa yaꞌa‑da kueꞌe vida, ko nuncas ma jɨn ndɨꞌɨ xa kutuu vaꞌa‑da xiꞌin Cristu. Ná kuu ɨɨn xa kutaꞌu nga‑da kuu, te ña tuu xa kaꞌnu ka. \v 18 Xijan kuu xa ñatuka xini‑da nax io ñuñayiu. Xini‑da nax io nuu tuu Cristu Jesús. Vax ndɨꞌɨ ntdaa xa io ñuñayiu, ko nuncas ma jɨn ndɨꞌɨ xa io nuu tuu Cristu Jesús. \c 5 \p \v 1 Ná kuu ɨɨn veꞌe todo ñuñayiu yaꞌa, kuu yɨkɨ kuñu‑ro. Xini‑ro xa nux danaa koio‑s veꞌe jan, te nataxi Ianyuux ɨɨn veꞌe xee andɨu. Ɨɨn veꞌe ña n‑kidavaꞌa ndaꞌa ñayiu, ɨɨn veꞌe nuu kutuu‑ro kuia ma jɨn ndɨꞌɨ. \v 2 Nɨni tuu‑ro veꞌe ñuñayiu yaꞌa, xenu ini‑ro, chi kukajan ini‑ro xa tnɨɨ‑ro veꞌe xee andɨu. \v 3 Kuu ná kuu xa ndunuu‑ro daꞌma xee, xa nuncas koo vichi‑ro. \v 4 Vitna tuu‑ro veꞌe yaꞌa xa kuu yɨkɨ kuñu‑ro, xenu ini‑ro te kueꞌe vida yaꞌa‑ro. Ñadu xa juini‑ro xa dandoo‑ro veꞌe tuꞌu, chi juini‑ro xa tnɨɨ‑ro veꞌe xee. Xini‑ro xa ɨɨn kɨu kuú‑ro. Ko hora tnɨɨ‑ro yɨkɨ kuñu xee, dada nuncas ma kuú ka‑ro. Kutuu vaꞌa‑ro xiꞌin Ianyuux andɨu kuia ma jɨn ndɨꞌɨ. \v 5 N‑kida tuꞌa ñaꞌa Ianyuux mee‑ro xa duꞌa kuu. Te xá n‑taxi‑ia Espíritu Ii, xa kutnuni ini‑ro xa duꞌa kuu. \p \v 6 Xijan kuu xa ñatu kuita anu‑da. Xa tuu naꞌi ka‑da ñuñayiu yaꞌa, kuu xa ta xee ka‑da veꞌe xee. Na xee‑da nde ijan, kutuu vaꞌa‑da xiꞌin Xtoꞌo‑da. \v 7 Ñuñayiu yaꞌa, jandixa‑da‑ia, ko ijan, jini‑da‑ia nuu xiꞌin nuu. \v 8 Xijan kuu xa ñatu kuita anu‑da. Vaꞌa ka xa jɨꞌɨn‑da xa kutuu‑da xiꞌin Xtoꞌo‑da, dada xa kutuu ka‑da yaꞌa. \v 9 Xijan kuu xa kida‑da xa tna ini Xtoꞌo‑da. Nux kutuu ka‑da yaꞌa, a kutuu‑da xiꞌin‑ia ijan, ko juini‑da xa kada‑da xa tna ini mee‑ia. \v 10 Chi io xa kunujuiin‑ro, ntdaa‑ro, nuu Cristu. Ndadandaa ñaꞌa‑ia, na dandeꞌa ñaꞌa‑ia ntdaa xa n‑kida‑ro na n‑xo tuu‑ro ñuñayiu yaꞌa. Nani n‑kida‑ro, dani tnɨɨ‑ro. Kada‑ia cuenta nuu ɨɨn ɨɨn‑ro, nux n‑kida‑ro xavaꞌa, a n‑kida‑ro xa ñatu xiniñuꞌu. \s1 Maxku jantnaꞌa koio ka‑n xiꞌin Ianyuux \p \v 11 Xijan kuu xa, xaxeꞌe xa xini‑da xa io xa yuꞌu koio ntdaa ñayiu nuu Ianyuux, kidatniu‑da xa naxino ini ñayiu xa jandixa‑i Cristu. Xini vaꞌa Ianyuux nax kida‑da, te xini‑da xa mee‑n tuku, vaꞌa ka xini‑n nax kida‑da. \v 12 Ñadu xa ɨnka vuelta jaꞌan vaꞌa‑da xaxeꞌe mee‑da. Xa juini‑da, kuu xa kuaꞌa koio mee‑n xa jaꞌan vaꞌa‑n xaxeꞌe‑da nuu se kuiꞌa jaꞌan. Xndeꞌa‑s nanda kaa‑da, ko ña ka xini‑s nax kuu anu‑da. \v 13 Nux n‑nduloko‑da, nduloko‑da xaxeꞌe Ianyuux. Nux vaꞌa xani ini‑da, vaꞌa xani ini‑da xaxeꞌe mee‑n. \v 14 Xaxeꞌe xa xemani ñaꞌa Cristu mee‑da, kida‑da ntdaa xa kida‑da. Xini‑da xa n‑xiꞌí mee‑ia xaxeꞌe ntdaa ñayiu, te xijan kuu xa kuu ná kuu xa ntdaa ñayiu n‑ka xiꞌí. \v 15 N‑xiꞌí‑ia xaxeꞌe ntdaa ñayiu, xa ñayiu ka jandixa mee‑ia, mayo ka‑i kutuu koio xaxeꞌe mee‑i, ko kutuu koio‑i xaxeꞌe mee‑ia. \v 16 Ñatuka jaꞌan‑da nanda kaa ɨɨn ñayiu. Nde Cristu, juini tuku n‑xani ini‑da xaxeꞌe‑ia, ko vitna vaꞌa xini‑da jundu kuu‑ia. \v 17 Ɨɨn ñayiu, nux kunduu‑i xiꞌin Cristu, xá n‑ndada xee‑ia‑i. Ntdaa xa n‑xo kuu‑i xá n‑yaꞌa. Xa kuu‑i vitna, xa xee kuu. \p \v 18 Ntdaa xaꞌa n‑kida Ianyuux. Xa ka kida ñayiu kuechi, kuu ná kuu xa ka jantnaꞌa‑i xiꞌin Ianyuux. N‑tundaꞌa Ianyuux Cristu, xa kada‑ia xa kutuu mani koio ñayiu xiꞌin Ianyuux. N‑kida Cristu xa tuu mani mee‑da xiꞌin Ianyuux, te n‑tundaꞌa ñaꞌa‑ia xa juña tnuꞌu‑da tnuꞌu Jesucristu nuu ntdaa ñayiu, xa mee‑i tuku kutuu mani koio‑i xiꞌin Ianyuux. \v 19 Xa jaꞌan‑da kuu xaꞌa. Na n‑xiꞌí Cristu, n‑kida Ianyuux xa kutuu mani Ianyuux xiꞌin ñayiu ñuñayiu. Nux jandixa ɨɨn ñayiu Cristu, te matuka kada kuenda Ianyuux kuechi‑i. N‑taxi Ianyuux tnuꞌu Jesucristu nuu mee‑da, xa juña tnuꞌu‑da nuu ntdaa ñayiu, xa kutuu mani koio ñayiu xiꞌin Ianyuux. \v 20 Xijan kuu xa kuu‑da bajadori n‑tundaꞌa Ianyuux xaxeꞌe Cristu. Hora xian tnuꞌu‑da tnuꞌu Jesucristu nuu ñayiu, kuu ná kuu xa mee Ianyuux jaꞌan nuu‑i. Xaxeꞌe Cristu xijan‑da: “Maxku jantnaꞌa koio ka‑n xiꞌin Ianyuux.” \v 21 Cristu, nuncas ña n‑kida‑ia ni ɨɨn kuechi. N‑kida uꞌu Ianyuux Cristu, xa ma kuú mee‑ro xiꞌin kuechi‑ro. Xaxeꞌe xa kunduu‑ro xiꞌin Cristu, te jaꞌan Ianyuux xa ña tuu na kuechi‑ro io. \c 6 \p \v 1 Xá n‑ka tnɨɨ‑n xamani taxi Ianyuux. Ka kunduu‑n xiꞌin Cristu Jesús. Kidatniu‑da xiꞌin Ianyuux, xa kajan‑da nuu‑n xa kada koio‑n xa kada koio ka‑n xavaꞌa. \v 2 Jaꞌan tnuꞌu Ianyuux: \q1 Vaꞌa tiempo n‑teku‑r tnuꞌu‑n. \q1 Kɨu ijan n‑chindee ñaꞌa‑r, \q1 xa kutuu vaꞌa‑n xiꞌin‑r. \m Te jaꞌan‑da nuu‑n xa vitna kuu tiempo vaꞌa, te vitna kuu kɨu chindee Ianyuux ñayiu, xa kutuu vaꞌa koio‑i xiꞌin‑ia. \p \v 3 Kida‑da xavaꞌa, xa ni ɨɨn ñayiu ma ndua xaxeꞌe ɨɨn xa kida mee‑da. Kida‑da xavaꞌa, xa ni ɨɨn ñayiu ma kuaꞌa xa kuiꞌa jaꞌan‑i xaxeꞌe tniu kida‑da. \v 4 Ntdaa xa ka kida‑da, juini‑da xa dandeꞌa‑da nuu ñayiu xa Ianyuux kuu Xtoꞌo‑da te ka kida‑da xa juini mee‑ia. Juini kueꞌe vida yaꞌa‑da, te kiti ini ñayiu nuu‑da, te ka xini uꞌu ñaꞌa‑i, ko kundee ini‑da. \v 5 Juini ka janñaꞌa‑i, te ka chindiꞌu ñaꞌa‑i vekaa, ko kundee ini‑da. Te kidatniu‑da nde n‑xiau loko‑da, ko kundee ini‑da. Juini ña tuu tiempo xa kidi‑da, te n‑xo xio‑da doko, ko kundee ini‑da. \v 6 Kida‑da xavaꞌa. Juini‑da xa jini ka‑da Ianyuux. Ndetu kuee‑da nuu ñayiu. Vaꞌa‑da. Kidatniu Espíritu Ii anu‑da. Xemani‑da Ianyuux xiꞌin ñayiu. \v 7 Xian tnuꞌu‑da xa kuu xandaa. Xiꞌin xa taxnuni Ianyuux, kida‑da xavaꞌa. Te xiꞌin xavaꞌa jan, kuu ná kuu xa jantnaꞌa‑da xiꞌin ntdaa xa ña kuu xandaa. Jantnaꞌa‑da xiꞌin ndaꞌa kuaꞌa‑da, xiꞌin ndaꞌa datni‑da, xa kundee‑da. \v 8 Uun tnee xndaxio ñayiu xañuꞌu nuu‑da, te uun tnee kuiꞌa ka jaꞌan ñaꞌa‑i. Uun tnee tekuechi ñaꞌa‑i, te uun tnee ka jaꞌan‑i xa se vaꞌa kuu‑da. Ka jaꞌan‑i xa dandaꞌu‑da ñayiu, ko jaꞌan naꞌi ka‑da tnuꞌu Ianyuux, tnuꞌu xandaa. \v 9 Ka jaꞌan ñayiu xa ña ka xini ñaꞌa‑i, ko vaꞌa xini ñaꞌa Ianyuux. Io‑da xa kuú‑da, ko na da tuu naꞌi ka. Ka xini uꞌu ñaꞌa‑i, ko ta kaꞌni ñaꞌa ka‑i. \v 10 Juini tnau ini‑da, ko kɨu xiꞌin kɨu kida Ianyuux xa kuvete‑da. Juini kundaꞌu‑da, ko xiaꞌan‑da xaxii Ianyuux nuu kueꞌe ka xa kueꞌe ka ñayiu. Juini ña tuu nax nevaꞌa‑da, ko xaxii‑da kuu ntdaa xa io. \p \v 11 Seyɨɨ, ñadɨꞌɨ ñuu Corinto, ñani‑da kuꞌa‑da, xá n‑jaꞌan kaxi‑da nuu‑n. Vaꞌa xa vaꞌa xemani ñaꞌa‑da mee‑n. \v 12 Ñatu ndiꞌu anu‑da nuu‑n. Ko mee‑n, ndiꞌu anu‑n nuu mee‑da. \v 13 Jaꞌan‑da nuu mee‑n ná jaꞌan ɨɨn seyɨɨ nuu daꞌya kuechi‑s. Xijan‑da xa juemani ñaꞌa koio mee‑n, ná xemani ñaꞌa mee‑da mee‑n. \s1 Ka kuu mee‑ro veñuꞌu nuu tuu Ianyuux Ndito \p \v 14 Ná kuu uu ngutu ka yuku xa ña xika ɨɨn nuu‑tɨ, kuu xa tuu‑ro xiꞌin ñayiu ña kunduu xiꞌin Cristu. Maxku juejoon koio‑n xa ku kuu ɨɨn nuu‑n xiꞌin ñayiu ña jandixa Cristu. ¿Nanda kuaꞌa xa kunduu ɨɨn ñayiu xika nuu kanda, xiꞌin ɨɨn ñayiu xika nuu nee? \v 15 Nani ñatu xani ini ɨɨn nuu Cristu xiꞌin kuiꞌna, dani ña kuaꞌa xa kani ini ɨɨn nuu ñayiu jandixa Cristu xiꞌin ñayiu ñatu jandixa‑ia. \v 16 Ña kuaꞌa xa veñuꞌu nuu tuu Ianyuux Ndito, ku kuu ɨɨn nuu xiꞌin santu n‑kidavaꞌa ñayiu. Io xa kutnuni ini koio‑n xa mee‑n kuu nuu tuu Ianyuux Ndito. Jaꞌan tnuꞌu Ianyuux: \q1 Kutuu‑r xiꞌin ñayiu jan, \q1 kaka mee‑r meꞌñu mee‑i. \q1 Ku kuu‑r Ianyuux ka jandixa‑i, \q1 te ku kuu koio mee‑i ñayiu xemani‑r. \m \v 17 Dani jaꞌan tnuꞌu Ianyuux: \q1 Maxku kada koio ka mee‑n, \q1 ná ka kida ñayiu ñatu ka jandixa ñaꞌa mee‑r. \q1 Ku kuu koio mee‑n ñayiu dɨɨn nuu mee‑r. \q1 Maxku tnɨɨ koio ka‑n xa kuiꞌa kaa. \q1 Te dada kueka vaꞌa ñaꞌa mee‑r mee‑n. \q1 \v 18 Te ku kuu mee‑r Taa‑n. \q1 Te ku kuu koio mee‑n daꞌya yɨɨ‑r xiꞌin daꞌya dɨꞌɨ‑r. \q1 Duꞌa jaꞌan Ianyuux taxnuni nuu ntdaa xa io. \c 7 \p \v 1 Ñani mani‑da, kuꞌa mani‑da, xá n‑tnɨɨ‑ro tnuꞌu n‑taxi Ianyuux. Xijan kuu xa na dandoo‑ro ntdantuꞌu xa jaꞌan Ianyuux xa kuiꞌa kaa. Na ku yuꞌu‑ro nuu Taa‑ro Ianyuux te kada‑ro xa juini mee‑ia, xa ndundoo yɨkɨ kuñu‑ro xiꞌin xaxtnuni‑ro. \s1 N‑ka natu ini ñayiu Corinto kuechi‑i \p \v 2 Kueka vaꞌa ñaꞌa‑n xiꞌin ntdaa anu‑n. Ña n‑kida‑da xa uꞌu nuu‑n, ni ɨɨn‑n. Ña n‑kida‑da xa na kada ɨɨn‑n xa uꞌu, ña n‑dandaꞌu ñaꞌa‑da, ni ɨɨn‑n. \v 3 Ñatu jaꞌan‑da xaꞌa xa tekuechi ñaꞌa‑da. Xá n‑jaꞌan‑da xa xtuu‑n anu‑da. Io tuꞌa‑da xa kuú‑da xiꞌin‑n a kutuu‑da xiꞌin‑n. \v 4 Io‑da kueꞌe confianza nuu‑n. Najuen tnuꞌu ñaꞌa‑da nuu ntdaa ñayiu. Juini kueꞌe vida yaꞌa‑da, ko kukaꞌnu anu‑da te yo kuvete‑da xaxeꞌe‑n. \p \v 5 Na n‑kixee‑da Macedonia, ña n‑kuaꞌa‑da xa ndetatu‑da. Kueꞌe vida n‑yaꞌa‑da. Kɨu xiꞌin kɨu ñayiu ña ka jandixa Cristu, n‑ka jantnaꞌa tnuꞌu‑i xiꞌin‑da. Te n‑yuꞌu anu‑da xaxeꞌe mee‑n, xa nada ñaꞌa ma jandixa koio ka‑n. \v 6 Ko xiaꞌan Ianyuux tnuꞌu kanu ini nuu ñayiu kuita anu. N‑taxi‑ia tnuꞌu kanu ini nuu mee‑da, na n‑kida‑ia xa n‑kixee Tito. \v 7 Kukaꞌnu anu‑da, xaxeꞌe xa n‑kixee Tito, ko dani kukaꞌnu anu‑da, xaxeꞌe xa kukaꞌnu anu mee‑s xaxeꞌe mee‑n. N‑jaꞌan‑s xa ka kukajan ini‑n xa jini ñaꞌa‑n. N‑najani‑s xa ka tnau ini‑n. N‑jaꞌan‑s xa ka juini‑n xa jandixa koio‑n tnuꞌu‑da. Te xijan kuu xa n‑kuvete‑da xa n‑kuvete‑da. \p \v 8 Juini n‑kida‑da xa n‑ka tnau ini‑n, xaxeꞌe carta n‑kidavaꞌa‑da, ko n‑ndoñuꞌu xa da kada‑da. Juini n‑tnau ini‑da xaxeꞌe carta jan, ko ñatuka tnau ini‑da vitna. Xini‑da xa n‑ka tnau ini‑n, ko xaku ni kɨu. \v 9 Vitna kuvete‑da. Ñatu kuvete‑da xaxeꞌe xa n‑kida‑da xa n‑ka tnau ini‑n. Kuvete‑da xa hora n‑ka tnau ini‑n, n‑ka natu ini‑n kuechi‑n nuu Ianyuux. N‑juini Ianyuux xa tnau ini koio‑n xaxeꞌe kuechi‑n. Nux ña n‑kidavaꞌa‑da n‑kuu, te dani kutuu‑n xiꞌin kuechi‑n. \v 10 Xaxeꞌe xa n‑ka tnau ini‑n xaxeꞌe kuechi‑n ná n‑juini Ianyuux, n‑ka natu ini‑n kuechi‑n nuu‑ia, te n‑dakaku ñaꞌa‑ia. Te duꞌa ñatuka ka tnau ini‑n. Ñayiu ñatu jandixa Ianyuux, juini tnau ini‑i, ko ñatu xiniñuꞌu, te dani kuú koio‑i xiꞌin kuechi‑i. \v 11 Kundeꞌa koio‑n nax n‑yaꞌa. Xaxeꞌe xa n‑ka tnau ini‑n ná n‑juini Ianyuux, n‑ka kidatniu‑n xa kada koio‑n xavaꞌa. N‑ka jaꞌan ndaa‑n xaxeꞌe‑n. N‑ka kiti ini‑n, te n‑ka yuꞌu‑n. N‑ka kukajan ini‑n xa jini ñaꞌa‑n mee‑da ɨnka vuelta, te n‑ka xio anu‑n xa kada uꞌu‑n se n‑kida xa uꞌu. Xiꞌin ntdaa xa n‑ka kida‑n, xá n‑ka dandeꞌa ñaꞌa‑n xa ka juini‑n xa kada koio‑n xavaꞌa. \v 12 N‑kidavaꞌa‑da nuu mee‑n, xa dandeꞌa tnaꞌa mee‑n xa xandaa kuu xa kada koio‑n ná n‑jaꞌan‑da. Te ndeꞌa Ianyuux xa da kada koio‑n. \v 13 Xijan kuu xa kukaꞌnu anu‑da. \p Kukaꞌnu anu‑da, ko dani yo kueꞌe kuvete‑da, xaxeꞌe xa kuvete Tito. N‑ka chindee‑n‑sɨ xa ñatuka yɨ ini‑s, n‑ka kida‑n, ntdaa‑n, xa ndetatu anu‑s. \v 14 N‑jaꞌan vaꞌa‑da xaxeꞌe mee‑n, te n‑ka kida‑n xa ñatu kujanuu‑da. Nani n‑jaꞌan‑da meni xandaa nuu mee‑n, dani n‑dandeꞌa ñaꞌa‑n mee‑da xa meni xandaa n‑jaꞌan‑da nuu Tito, hora n‑jaꞌan vaꞌa‑da xaxeꞌe mee‑n. \v 15 Yo vaꞌa xemani ñaꞌa Tito mee‑n, xaxeꞌe xa najaꞌan‑s nanda n‑ka jandixa‑n tnuꞌu‑s. Jaꞌan‑s xa ña n‑ka kuxee ini‑n, jaꞌan‑s xa yo kueꞌe n‑ka kukajan ini‑n xa kada koio‑n xavaꞌa. \v 16 Kuvete‑da. Io‑da ntdaa confianza nuu‑n. \c 8 \s1 Juñaꞌa koio‑n jundu ndoñuꞌu ka \p \v 1 Ñani‑da kuꞌa‑da, juini‑da xa jini koio mee‑n xamani n‑xiaꞌan Ianyuux ñani‑ro kuꞌa‑ro xtuu do Macedonia. \v 2 Juini kueꞌe xa kueꞌe vida ka yaꞌa‑i, ko dani kuvete‑i xa kuvete‑i. Juini yo ndeꞌe kundaꞌu‑i, ko n‑ka xiaꞌan‑i xa n‑ka xiaꞌan‑i nuu ñani‑ro xiꞌin kuꞌa‑ro xtuu ñuu Jerusalén. \v 3 Jaꞌan ndaa‑da xa n‑ka xiaꞌan‑i ntdaa xa n‑kuaꞌa‑i, te kueꞌe ka. \v 4 Ñatu n‑xijan‑da xa juñaꞌa‑i. Mee‑i, yo n‑ka xijan‑i xa kada‑da xamani xa juejoon‑da xa mee‑i tuku kunduu koio xiꞌin‑da, xa chindee‑i ñani‑ro kuꞌa‑ro ndoñuꞌu ka. \v 5 N‑xani ini‑da xa itaꞌu ni xa juñaꞌa‑i, chi yo kundaꞌu‑i. Ko ñaꞌa. N‑ka kukajan ini‑i xa kada‑i ntdaa xa juini Ianyuux. Ditna ka n‑xiaꞌan‑i mee‑i nuu Ianyuux, te dada n‑ka xio anu‑i xa kada‑i davaꞌa nga xa kajan mee‑da. \v 6 Xijan kuu xa n‑xijan‑da nuu Tito xa chindee ñaꞌa‑s mee‑n, xa daxinokava koio‑n tniu n‑ka kixeꞌe‑n, na n‑xo tuu‑s xiꞌin‑n. \v 7 Yo vaꞌa ka kida‑n ntdaa xa ka kida‑n. Ka jandixa‑n Cristu Jesús. Ka xian tnuꞌu‑n tnuꞌu Jesucristu nuu ñayiu. Ka kutnuni ini‑n tnuꞌu‑ia, te ka kida‑n xavaꞌa. Ka xemani ñaꞌa‑n mee‑da. Io xa tnɨɨ koio‑n xa tnɨɨ koio ka‑n xamani yaꞌa tuku, xa chindee koio‑n ñani‑ro kuꞌa‑ro ka ndoñuꞌu ka. \p \v 8 Ñatu taꞌu tniu‑da nax juñaꞌa‑n nuu ñani‑ro kuꞌa‑ro Jerusalén. Diko ni juini‑da xa jini koio‑n nax n‑ka kida ñani‑ro kuꞌa‑ro Macedonia. Nux xandaa kuu xa xemani‑n ñani‑ro kuꞌa‑ro, io xa dandeꞌan‑yɨ xa xemani‑n‑yɨ. \v 9 Xá n‑ka xini‑n xamani Xtoꞌo‑ro Jesucristu. Ka xini‑n xa juini n‑xo tuu kuika‑ia andɨu, ko na n‑kixee‑ia ñuñayiu yaꞌa, te n‑kundaꞌu‑ia. N‑kundaꞌu‑ia xaxeꞌe mee‑n, xa kutuu kuika koio mee‑n andɨu. \p \v 10 Xaxeꞌe mee‑n, duꞌa kachitnuꞌu‑da. Kuia n‑yaꞌa‑ro, vaꞌa n‑ka kixeꞌe‑n xa nakueka koio‑n xa juñaꞌa‑n. N‑ka juini‑n xa kada koio‑n xaꞌa. \v 11 Vitna daxinokava koio‑n xa n‑ka kixeꞌe‑n. Nani n‑ka xio tuꞌa‑n xa kada‑n, dani kada koio‑n ná io ná juaꞌan. Kada koio‑n ntdaa xa kuaꞌa‑n. \v 12 Nux juini ɨɨn ñayiu xa juñaꞌa‑i, te kueka vaꞌa Ianyuux davaꞌa nga xa io. Ñatu xijan Ianyuux xa juñaꞌa‑i xa ña tuu nax io. \p \v 13 Ñadu xa juini‑da xa juñaꞌa mee‑n xa kutuu vaꞌa koio ɨnka ñayiu, te duꞌa kueꞌe vida yaꞌa koio mee‑n. \v 14 Juini‑da xa kuaꞌa xa kutuu vaꞌa koio mee‑i, ná xtuu vaꞌa mee‑n. Vitna xtuu vaꞌa mee‑n, te ndoñuꞌu ka mee‑i. Mee‑n ka kuaꞌa xa chindee‑n‑yɨ vitna, te ɨnka kɨu, na chindee ñaꞌa mee‑i mee‑n. Dani kutuu vaꞌa koio mee‑i, te kutuu vaꞌa koio mee‑n. \v 15 Kuu ná jaꞌan tnuꞌu Ianyuux: “Se n‑xo nachii kueꞌe maná ña tuu nax ndoo ka, te se n‑xo nachii itaꞌu ni, ña ndoñuꞌu ka‑s.” \s1 Tito xiꞌin se ka kidatniu xiꞌin‑s \p \v 16 Na kutaꞌu‑da Ianyuux xa n‑kida‑ia xa nani ndu ini mee‑da xaxeꞌe‑n, dani ndu ini Tito xaxeꞌe‑n. \v 17 Na n‑xijan‑da xa jɨꞌɨn‑s nuu‑n, te n‑xejoon‑s. Ña n‑kidajuexa‑da‑s, ni itaꞌu ni. Jɨꞌɨn‑sɨ xaxeꞌe xa ndu ini‑s xaxeꞌe mee‑n, te juini‑s xa jɨꞌɨn‑s. \p \v 18 Tundaꞌa‑da ɨnka ñani‑ro xiꞌin Tito. Xian tnuꞌu‑s tnuꞌu Jesucristu nuu ñayiu, te ntdaa ñayiu jandixa Cristu ka jaꞌan vaꞌa xaxeꞌe‑s. \v 19 Ñani‑ro xiꞌin kuꞌa‑ro ntdaa veñuꞌu Macedonia, nduku‑s‑sɨ xa kunduu‑s xiꞌin‑da, hora kada‑da xamani yaꞌa. Te xamani yaꞌa, kida‑da xa jini koio ntdaa ñayiu xa Ia kunxaꞌnu ka kuu Ianyuux jandixa‑ro. Dɨuni juini‑da xa dandeꞌa‑da ntdaa ñayiu xa ka kida mee‑n xavaꞌa. \v 20 Duꞌa ka kida‑da, xa ma tekuechi ñaꞌa ni ɨɨn ñayiu xa kida‑da xa uꞌu, chi kueꞌe xa n‑ka doko‑i io. \v 21 Juini‑da xa jini Ianyuux xiꞌin ntdaa ñayiu xa ka kida‑da meni xavaꞌa. \p \v 22 Te tundaꞌa‑da ɨnka ñani‑ro tuku. Kueꞌe vuelta xá n‑xini‑da xa juini‑s xa kada‑s xa juini Ianyuux. Vaꞌa kida‑s ntdaa xa kida‑s. Io‑s kueꞌe confianza nuu mee‑n, te naꞌa‑da xa vaꞌa kadatniu‑s xiꞌin‑n. \v 23 Tito, kuu‑s se kunduu xiꞌin mee‑da, kidatniu‑da, nduu‑da, xaxeꞌe mee‑n. Uu ka ñani‑ro, kuu‑s se tundaꞌa ñaꞌa ñani‑ro veñuꞌu yaꞌa. Ka kidatniu‑s xa koo koio ntdaa ñayiu xañuꞌu nuu Cristu. \v 24 Xijan kuu xa kueka vaꞌa koio‑n‑sɨ. Dandeꞌa koio‑n ñani‑ro kuꞌa‑ro, xa ndaa xa xemani vaꞌa‑n ñayiu xiꞌin Ianyuux. Duꞌa kutnuni ini koio‑s nakuenda jaꞌan vaꞌa‑da xaxeꞌe‑n. \c 9 \s1 Kuvete koio‑n hora xiaꞌan‑n ɨɨn xa ndoñuꞌu ñayiu \p \v 1 Ñatu ndoñuꞌu xa jaꞌan‑da kuenda tvini ka xajan tnaꞌa‑n xaxeꞌe ñani‑ro kuꞌa‑ro ka jandixa Jesucristu. \v 2 Xini‑da xa ka juini‑n xa chindee‑n‑yɨ. Nuu ñani‑ro kuꞌa‑ro Macedonia, xa n‑jaꞌan vaꞌa‑da xaxeꞌe‑n. Jaꞌan‑da xa nde xá nduxi xá xndaxio tuꞌa mee‑n, se Acaya, xa chindee koio‑n. Xaxeꞌe xa ka kida mee‑n xamani yaꞌa, kueꞌe ñani‑ro kuꞌa‑ro Macedonia ka juini xa chindee mee‑i tuku. \v 3 Tundaꞌa‑da ñani‑ro nuu‑n vitna, xa chindee ñaꞌa‑s xa koo tuꞌa koio‑n, ná n‑jaꞌan‑da. Xá n‑jaꞌan vaꞌa‑da xaxeꞌe‑n, te ña juini‑da xa duꞌa ma koo. \v 4 Chi nux naxee koio ɨɨn uu ñani‑ro Macedonia xiꞌin‑da, te ta koo tuꞌa koio ka‑n, te yaꞌa‑da xa januu nuu‑s, xaxeꞌe xa n‑xio‑da confianza nuu‑n. Te mee‑n tuku, kujanuu koio‑n nuu‑s. \v 5 Xijan kuu xa n‑xani ini‑da xa ndoñuꞌu xa kajan‑da ñani‑ro, xa juindodo nuu‑s jɨꞌɨn, xa chindee ñaꞌa‑s xa koo tuꞌa ntdaa. Xá n‑ka jaꞌan‑da xa juini‑n xa juñaꞌa‑n ɨɨn xa vaꞌa xa vaꞌa. Nux duꞌa kada‑ro, te duꞌa kuu ɨɨn xavaꞌa kada koio‑n, te ma kuu ɨɨn xa xiaꞌan nga te dada natu ini‑n. \p \v 6 Najaꞌan koio‑n xa jaꞌan‑ro: Nux xate ɨɨn seyɨɨ itaꞌu ni trɨu, te itaꞌu ni xa kax koꞌo‑s niꞌi‑s. Nux xate‑s kueꞌe trɨu, te kueꞌe xa kax koꞌo‑s niꞌi‑s. \v 7 Mee‑n du. Na juñaꞌa koio‑n nanda ka juini‑n xa juñaꞌa‑n. Maxku juñaꞌa‑n ni ɨɨn xa ña juini‑n xa juñaꞌa‑n. Maxku tnau ini koio‑n, maxku juñaꞌa‑n xaxeꞌe xa xijan mee‑da. Chi xemani Ianyuux ñayiu kuvete hora xiaꞌan‑i ɨɨn xa xiaꞌan‑i. \v 8 Kuaꞌa Ianyuux xa taxi‑ia xamani‑ia xiꞌin xamani‑ia nuu‑n. Kɨu xiꞌin kɨu tnɨɨ koio ka‑n ntdaa xa ndoñuꞌu‑n. Taxi‑ia xa ndoñuꞌu mee‑n, te taxi‑ia xa juñaꞌa nga‑n xa juñaꞌa nga‑n nuu ɨnka ñayiu. \v 9 Jaꞌan tnuꞌu Ianyuux: \q1 Se kuiꞌa ña n‑kuu‑s. \q1 N‑xiaꞌan‑s nuu ñayiu ka kundaꞌu. \q1 Nɨkava nɨkuita ndoo xavaꞌa n‑kida‑s. \m \v 10 Ná xiaꞌan Ianyuux trɨu nuu se xate trɨu, te dada xiaꞌan‑ia tila xa kaxi‑s, da taxi‑ia ntdaa xa ndoñuꞌu mee‑n, te kada‑ia xa kada koio‑n xa kada koio ka‑n xavaꞌa. \v 11 Taxi Ianyuux kueꞌe xa kueꞌe ka nuu mee‑n, xa kueꞌe xa kueꞌe ka juñaꞌa nga mee‑n nuu ɨnka ñayiu. Kaneꞌe‑da jɨꞌɨn xa juñaꞌa koio mee‑n, te xijan kada xa juñaꞌa koio ñani‑ro kuꞌa‑ro xa n‑kutaꞌu‑i nuu Ianyuux. \v 12 Na kada koio mee‑n xamani yaꞌa, juñaꞌa‑n xa ndoñuꞌu ka nuu ñayiu ka kunduu xiꞌin Ianyuux, te dɨuni kada‑n xa juñaꞌa koio mee‑i xa n‑kutaꞌu‑i xiꞌin xa n‑kutaꞌu‑i nuu Ianyuux. \v 13 Na kada koio‑n xamani yaꞌa, jini koio ñani‑ro kuꞌa‑ro xa ka jandixa mee‑n tnuꞌu Jesucristu, te juñaꞌa koio‑i xa n‑kutaꞌu‑i nuu Ianyuux. Dɨuni juñaꞌa koio‑i xa n‑kutaꞌu‑i, xaxeꞌe xa ka kunduu‑n xiꞌin mee‑i, hora xiaꞌan‑n xamani yaꞌa nuu mee‑i, xiꞌin nuu ntdaa ñani‑ro kuꞌa‑ro. \v 14 Te kajan taꞌu koio‑i nuu Ianyuux xaxeꞌe‑n. Juemani ñaꞌa koio‑i mee‑n, xaxeꞌe xa taxi Ianyuux xamani‑ia xiꞌin xamani‑ia nuu‑n. \v 15 ¡Na kutaꞌu‑ro Ianyuux xaxeꞌe xamani taxi‑ia! ¡Ña niꞌi‑da tnuꞌu jaꞌan‑da nanda xemani ñaꞌa Ianyuux! \c 10 \s1 Mee‑da, Spalu, se n‑tundaꞌa Ianyuux kuu‑da \p \v 1 Mee‑da, Spalu, xijan‑da nuu‑n, xa maxku daxio koio‑n tnuꞌu‑da. Ná n‑jandixa Cristu Taa‑ia Ianyuux, da jandixa mee‑da Ianyuux. Se vaꞌa n‑kuu Cristu, se ñatu n‑kuxee ini nuu Ianyuux. Te duꞌa kuu mee‑da. Ka jaꞌan‑s xa kundaꞌu kukee‑da nuu‑n hora tuu‑da xiꞌin‑n, te ka jaꞌan‑s xa yo ndundeꞌe‑da nuu‑n hora xika tuu‑da. \v 2 Xijan‑da nuu‑n xa maxku kadajuexa ñaꞌa koio‑n, xa ndundeꞌe‑da nuu se ka jaꞌan xa kida‑da davaꞌa nga xa juini‑da xa niꞌi‑da xa juini‑da. \v 3 Xandaa kuu xa kuu‑da ɨɨn seyɨɨ, ná kuu davaꞌa nga ɨnka seyɨɨ, ko ña jantnaꞌa‑da ná jantnaꞌa ɨnka seyɨɨ. \v 4 Jantnaꞌa‑da, ko ñatu xetniu‑da xa xetniu ñayiu ñatu ka jandixa Cristu. Jantnaꞌa‑da xiꞌin xa taxnuni Ianyuux, xa danaa‑da ntdaa xa kida xa ma jandixa koio ñayiu Ianyuux. Kuu ná kuu xa danaa‑da ɨɨn cuartel a ɨɨn vekaa kaꞌnu. Dajane‑da xeveꞌe, danaa‑da ntdaa xa io. \v 5 Dandeꞌa ñaꞌa‑da xa ña ka xani ini vaꞌa se ijan. Dandeꞌa ñaꞌa‑da xa se najuen tnuꞌu mee‑s ka kuu‑s, se ñatu juini xa jini koio mee‑n Ianyuux. Kada‑da xa dandoo koio‑n xaxtnuni mee‑s, xa kada koio‑n xa juini Cristu. \v 6 Na kada koio mee‑n ná io ná juaꞌan xa jandixa vaꞌa koio‑n Cristu, te io tuꞌa mee‑da xa kada uꞌu‑da ntdaa se ka kuxee ini. \p \v 7 Ka xini‑n nanda kaa xa xndeꞌa‑n, te ka xani ini‑n xa kutnuni ini‑n. Nux xani ini ɨɨn ñayiu xa kunduu‑i xiꞌin Cristu, io xa najani ini‑i xa nani kunduu‑i xiꞌin Cristu, dani kunduu mee‑da xiꞌin Cristu tuku. \v 8 Jaꞌan‑da xa n‑taxi Xtoꞌo‑ro xa taxnuni‑ia nuu mee‑da, te n‑tundaꞌa ñaꞌa‑ia mee‑da nuu mee‑n. Te ma kujanuu‑da xa duꞌa jaꞌan‑da. Ña n‑taxi‑ia xa taxnuni‑ia xa danaa ñaꞌa‑da, n‑taxi‑ia xa taxnuni‑ia xa chindee ñaꞌa‑da. \v 9 Ña juini‑da xa kani ini koio‑n xa kidavaꞌa‑da carta nuu‑n xa dayuꞌu ñaꞌa‑da. \v 10 Xini‑da xa ka jaꞌan‑s: “Carta kidavaꞌa Spalu kuu xa taxnuni‑s xiꞌin xa ndaku‑s, ko mee mee‑s ña ndaku‑s, te ñatu xiniñuꞌu tnuꞌu jaꞌan‑s.” \v 11 Ña kutnuni ini koio‑s xa nani kuu‑da hora tuu xika‑da, dani ku kuu‑da hora kutuu‑da xiꞌin‑n. Xa kidavaꞌa‑da xiꞌin xa kada‑da, ɨɨn nuu kuu. \p \v 12 Ña kuaꞌa‑da xa dadavatnaꞌa‑da xiꞌin se jaꞌan vaꞌa mee‑s. Ka chikuꞌa tnaꞌa‑s mee‑s, ka dadavatnaꞌa‑s mee‑s. Duꞌa kuu xa xa lilu ka kida‑s. \v 13 Na n‑taxi Ianyuux tniu‑da, n‑tundaꞌa ñaꞌa‑ia mee‑da nde Corinto. Nux jaꞌan vaꞌa‑da, jaꞌan vaꞌa‑da xaxeꞌe tniu n‑taxi Ianyuux. \v 14 Kidatniu‑da xiꞌin mee‑n, xaxeꞌe xa n‑tundaꞌa ñaꞌa Ianyuux nuu‑n. Kiꞌna ka mee‑da n‑xee nde ñuu‑n, xa kachitnuꞌu‑da tnuꞌu Jesucristu. \v 15 Ñatu ka najuen tnuꞌu‑da mee‑da xaxeꞌe tniu n‑ka kida ɨnka ñayiu. Xndetu‑da, xa hora jandixa vaꞌa koio ka mee‑n, dani kadatniu koio ka mee‑da meꞌñu mee‑n. \v 16 Te dada juña tnuꞌu‑da tnuꞌu Jesucristu nuu ñayiu xtuu xika ka dada mee‑n. Chi ma najuen tnuꞌu‑da mee‑da xaxeꞌe tniu ka kida ɨnka ñayiu. \p \v 17 Nux jaꞌan vaꞌa ɨɨn ñayiu, na jaꞌan vaꞌa‑i xaxeꞌe Xtoꞌo‑ro. \v 18 ¿Nax xiniñuꞌu nux jaꞌan vaꞌa ɨɨn seyɨɨ xaxeꞌe mee‑s? Xa xiniñuꞌu kuu xa xitotnuni Ianyuux mee‑s, te jaꞌan vaꞌa mee‑ia xaxeꞌe‑s. \c 11 \s1 Se ka jaꞌan xa Ianyuux n‑tundaꞌa mee‑s, ko ña ndaa \p \v 1 ¿Ka xani ini‑n xa jaꞌan‑da ná jaꞌan ɨɨn se lilu a? Ko io xa kunini naꞌi koio ka‑n. Joon, kundetu kuee koio‑n. \v 2 Xá n‑kida Ianyuux xa yo vaꞌa xemani ñaꞌa‑da. Ná kida ɨɨn seyɨɨ nuu daꞌya dɨꞌɨ‑s hora tnundaꞌa‑i, da n‑kida ñaꞌa‑da mee‑n. N‑xiaꞌan‑da tnuꞌu‑da nuu Cristu, xa juñaꞌa‑da mee‑n nuu mee‑ia. Te juini‑da xa ku kuu koio‑n ná kuu ɨɨn dichi luchi vaꞌa tnundaꞌa xiꞌin idini seyɨɨ. \v 3 Ko ndu ini‑da xaxeꞌe‑n. Io seyɨɨ ka juini xa kada maxu ñaꞌa‑s. Dandaꞌu ñaꞌa‑s mee‑n, ná n‑dandaꞌu kuiꞌna Eva. N‑jaꞌan kuiꞌna tnuꞌu vete, ko ña n‑kutnuni ini Eva xa tnuꞌu vete n‑kuu. Juini‑da xa vaꞌa kutnuni ini koio mee‑n. Juini‑da xa juemani koio‑n Cristu, juini‑da xa jandixa koio‑n‑ia xiꞌin ntdaa anu‑n. \v 4 Se ijan, tuku kachitnuꞌu‑s Jesús, ka dama‑s‑ia. N‑ka tnɨɨ mee‑n Espíritu Ianyuux. Se ijan ka kida xa dandoo‑n Espíritu Ianyuux, xa kada‑n xa juini kuiꞌna. N‑ka tnɨɨ mee‑n tnuꞌu Jesucristu. Ɨnka tnuꞌu kachitnuꞌu‑s nuu‑n, te ka xejoon‑n. Davaꞌa nga se vaxi, te ka xeka vaꞌa‑n‑sɨ. Te ndu ini‑da xa nada ñaꞌa kueka vaꞌa koio‑n tnuꞌu ka jaꞌan‑s. \v 5 Ka jaꞌan‑s xa kunduu‑s xiꞌin Cristu, ka jaꞌan‑s xa se n‑tundaꞌa Ianyuux ka kuu‑s. Vaꞌa xa vaꞌa ka najuen tnuꞌu‑s mee‑s. Jaꞌan mee‑da xa ñatu kunxaꞌnu ka mee‑s dada mee‑da. \v 6 Juini ña jaꞌan vivo‑da, ko kutnuni ini vaꞌa‑da xa jaꞌan‑da. Kɨu xiꞌin kɨu, ntdaa xa kida‑da, n‑dandeꞌa ñaꞌa‑da xa kutnuni ini vaꞌa‑da tnuꞌu vaꞌa Jesucristu. \p \v 7 Nuncas ña n‑jen yaꞌu‑da na n‑kachitnuꞌu‑da tnuꞌu Ianyuux. N‑ka niꞌi mee‑n xa kutuu vaꞌa koio‑n xiꞌin Ianyuux, ko n‑xo kundaꞌu n‑xo kukee mee‑da. ¿Ka xani ini‑n xa xaꞌa kuu xa n‑kida‑da xa uꞌu nuu‑n a? \v 8 Kuu ná kuu xa n‑duꞌu‑da ñani‑ro kuꞌa‑ro ɨnka veñuꞌu, xa ma ndoñuꞌu xa kajan‑da nuu mee‑n xa kundeka ñaꞌa‑n. \v 9 Na n‑xo tuu‑da xiꞌin‑n, juini n‑ndoñuꞌu ka‑da, ko ni ɨɨn xa ña n‑xijan‑da nuu‑n. Na n‑ka xee ñani‑ro Macedonia, n‑ka taxi nga mee‑s ntdaa xa ndoñuꞌu‑da. Kɨu ijan ña n‑xijan‑da ni ɨɨn, te vitna ma kajan‑da ni ɨɨn. \v 10 Ná n‑jaꞌan Cristu xandaa, da jaꞌan mee‑da xandaa. Juini‑da xa ni ɨɨn ñayiu distrito Acaya, maxku jaꞌan xa n‑xo ndeka ñaꞌa‑i. \v 11 Te, ¿nakuenda xa duꞌa jaꞌan‑da? ¿Xaxeꞌe xa ñatu xemani ñaꞌa‑da mee‑n a? ¡Ñaꞌa! Naꞌa Ianyuux xa yo xemani ñaꞌa‑da mee‑n. \p \v 12 Ko ná kida‑da vitna, duꞌa kada naꞌi ka‑da, xa ma kuaꞌa xa jaꞌan koio se ijan xa kuu mee‑s ná kuu mee‑da. \v 13 Ña n‑tundaꞌa Cristu mee‑s. Ka dandaꞌu‑s ñayiu. Ka jaꞌan‑s xa ka kuu‑s se n‑tundaꞌa Cristu, ko ña ndaa. \v 14 Mee kuiꞌna kida xa kaa‑i ná kaa ángel, ia xinokuechi nuu Ianyuux, ia vaxi xiꞌin xadiñu Ianyuux. \v 15 Te dɨuni, ¿nakuenda ka xani ini‑n xa ma kada koio se ijan ná ka kida‑s? Se xinokuechi nuu kuiꞌna ka kuu‑s, te ka kida‑s xa kaa‑s ná kaa se kida xavaꞌa. Ko nani ka kida‑s, dani ndadandaa ñaꞌa Ianyuux mee‑s. \s1 Ntdaa vida n‑yaꞌa Spalu \p \v 16 Ɨnka vuelta jaꞌan‑da xa maxku kani ini koio‑n xa n‑nduloko‑da. Ko nux ka xani ini‑n xa n‑nduloko‑da, ko kundetu koio‑n, na jaꞌan‑da ná jaꞌan ɨɨn se lilu. Juejoon koio‑n xa na najuen tnuꞌu‑da mee‑da itaꞌu ni. \v 17 Vitna, ñatu jaꞌan‑da tnuꞌu Xtoꞌo‑da. Diko ni najuen tnuꞌu‑da mee‑da, ná jaꞌan ɨɨn se n‑nduloko. \v 18 Io kueꞌe ñayiu ka najuen tnuꞌu mee‑i ñuñayiu yaꞌa. Te dani daña, ¿nax kuu xa na najuen tnuꞌu‑da mee‑da? \v 19 Andix ka kuu se kutnuni ini vaꞌa, te kundee ini koio‑n nuu se n‑nduloko. \v 20 Nux ka kida‑s xa ka kuu‑n se kidatniu duꞌa nuu mee‑s, dani xndetu kuee‑n nuu‑s. Nux ka xetniu ñaꞌa duꞌa‑s, te ña tuu nax ka jaꞌan mee‑n. Nux ka dandaꞌu ñaꞌa‑s xiꞌin tnuꞌu‑s, te kidajuexa ñaꞌa‑s xa kada koio‑n xa juini mee‑s, te ka xejoon‑n. Nux se taxnuni nuu‑n ka kuu‑s, ko vatuka. Nux ka katu‑s nuu‑n, ko dani ka xeka vaꞌa‑n‑sɨ. \v 21 ¡Kujanuu‑da nuu‑n, xa ña n‑ndundeꞌe mee‑da nuu‑n, ná n‑ka kida ñaꞌa mee‑s! \p Jaꞌan‑da ná jaꞌan ɨɨn se lilu. Nux ka jaꞌan vaꞌa mee‑s xaxeꞌe mee‑s, te jaꞌan vaꞌa mee‑da xaxeꞌe mee‑da tuku. \v 22 ¿Ka jaꞌan‑s xa ka kuu‑s se Israel a? Mee‑da tuku. ¿Ka jaꞌan‑s xa ka kuu‑s daꞌya taxaꞌnu tnetnu‑s Abraham a? Mee‑da tuku. \v 23 ¿Ka jaꞌan‑s xa ka kuu‑s se xinokuechi nuu Cristu a? Jaꞌan‑da ná jaꞌan ɨɨn se n‑nduloko, ko jaꞌan‑da xa kuu‑da ɨɨn se xinokuechi yo vaꞌa ka dada mee‑s. Kueꞌe ka n‑kidatniu mee‑da dada mee‑s. Xaxeꞌe Cristu, n‑yɨndiꞌu‑da vekaa kueꞌe ka vuelta dada mee‑s. Kueꞌe ka vuelta n‑ka janñaꞌa ñayiu mee‑da dada mee‑s. Kueꞌe vuelta xaku nga kuú‑da. \v 24 Oꞌon vuelta n‑ka janñaꞌa sexaꞌnu Israel cuarta ñɨɨ. Ɨɨn ɨɨn vuelta n‑ka janñaꞌa‑s oko xaun koon vuelta. \v 25 Uni vuelta n‑ka janñaꞌa soldado romano bastón. Ɨɨn vuelta n‑ka janñaꞌa ñayiu yuú, xa kaꞌni ñaꞌa‑i. Uni vuelta nduxi barcu nuu juaꞌan‑da ndute mar. Te oko koon hora n‑kundee ini‑da nuu ndute. \v 26 Kueꞌe vuelta n‑xikonuu‑da ñuu xiꞌin ñuu, te n‑xio kueꞌe xa n‑kida xa yuꞌu‑da. N‑yaꞌa‑da deꞌva naꞌnu. N‑yaꞌa‑da nuu io ñaduꞌu. N‑ka xini uꞌu ñaꞌa ñayiu Israel, te n‑ka xini uꞌu ñaꞌa ñayiu ña ka kuu ñayiu Israel. N‑yaꞌa‑da ñuu naꞌnu, n‑yaꞌa‑da yuku, n‑yaꞌa‑da nuu ndute mar. N‑ka xini uꞌu ñaꞌa se ka dandaꞌu ñayiu, se ka jaꞌan xa ka kuu‑s ñani‑ro, ko ña ndaa. \v 27 Yo ndeꞌe n‑xo kidatniu‑da, te kueꞌe vida n‑xo yaꞌa‑da. Io kɨu ni ña n‑xo kidi‑da. N‑xo kojon‑da. N‑xo yichi‑da ndute. Kueꞌe vuelta ña n‑xio tiempo xa kaxi‑da, xa chindee‑da ɨnka ñayiu. N‑xo kuvixi‑da, te ña n‑xio daꞌma‑da. \p \v 28 Kɨu xiꞌin kɨu kueꞌe vida yaꞌa yɨkɨ kuñu‑da, ko dɨuni kueꞌe vida yaꞌa anu‑da, xaxeꞌe xa ndu ini‑da xaxeꞌe ñani‑ro xiꞌin kuꞌa‑ro ntdaa veñuꞌu. \v 29 Nux ɨɨn ñayiu ña kundee ini xa jandixa naꞌi ka‑i Xtoꞌo‑ro Jesucristu, te juini‑da xa nujuiin‑da diñi‑i, xa juñaꞌa‑da tnuꞌu kanu ini nuu‑i. Nux ɨɨn ñayiu ndua xa kida‑i xa uꞌu, te kujanuu mee‑da, te tnau ini mee‑da. \v 30 Nux io xa jaꞌan vaꞌa‑da xaxeꞌe‑da, jaꞌan‑da xa ña ndaku‑da. \v 31 Naꞌa Ianyuux xa ña jaꞌan‑da tnuꞌu vete. Kuu‑ia Taa Xtoꞌo‑ro Jesucristu. Na juñaꞌa‑ro xa n‑kutaꞌu‑ro nuu‑ia, kuia ma jɨn ndɨꞌɨ. \v 32 Na n‑xo tuu‑da ñuu nani Damasco, te n‑nanduku ñaꞌa gobernador. N‑kidatniu‑s nuu se kunxaꞌnu ka nani Aretas. N‑taꞌu tniu‑s soldado‑s, xa kadɨ koio‑s yeꞌe ñuu Damasco, xa tnɨɨ presu ñaꞌa‑s mee‑da. \v 33 Ko ñani‑ro n‑ka dakeé ñaꞌa xiti ɨɨn yɨka kaꞌnu, te n‑ka nune ñaꞌa‑s ɨɨn ventana xeveꞌe kaꞌnu ñuu jan, te duꞌa n‑kuu xa n‑kaku‑da. \c 12 \s1 N‑xeꞌen Spalu nuu tuu Ianyuux \p \v 1 Ña tuu nax niꞌi‑da, xa jaꞌan vaꞌa‑da xaxeꞌe‑da. Jaꞌan‑da nax n‑kida Xtoꞌo‑ro Jesucristu. N‑datu ini ñaꞌa‑ia, n‑dandeꞌa ñaꞌa‑ia mee‑ia xiꞌin xa taxnuni‑ia. \v 2 Xini‑da ɨɨn seyɨɨ kunduu xiꞌin Cristu. Xá n‑kuu uxi koon kuia n‑tnɨɨ Ianyuux mee‑s, xa n‑xeꞌen‑s xiꞌin‑ia nde andɨu nuu tuu‑ia. Ña xini‑da nux n‑xeꞌen yɨkɨ kuñu‑s, o meni anu‑s. Ko Ianyuux naꞌa nax n‑kuu. \v 3-4 Xini‑da xa ndeka Ianyuux se ijan n‑xeꞌen nde andɨu, nuu nani paraíso. Ña xini‑da nux n‑xeꞌen yɨkɨ kuñu‑s, o meni anu‑s. Naꞌa Ianyuux nax n‑kuu, ko ña xini mee‑da. Te ijan n‑teku‑s tnuꞌu ña kuaꞌa xa jaꞌan‑s, chi ña n‑xejoon Ianyuux xa jaꞌan‑s tnuꞌu jan. \v 5 Jaꞌan vaꞌa‑da, xaxeꞌe ɨɨn seyɨɨ kuu ná kuu se ijan, ko xaxeꞌe mee‑da, ma jaꞌan vaꞌa‑da. Xaxeꞌe mee‑da, jaꞌan ni‑da xa ña ndaku‑da xa kada‑da tniu n‑taxi Ianyuux. \v 6 Nux n‑juini‑da xa najuen tnuꞌu‑da mee‑da n‑kuu, kuaꞌa‑da, ko dani ma ku kuu‑da se lilu, chi xandaa jaꞌan‑da. Ko duꞌa ñatu kida‑da, nada kani ini vaꞌa ka ɨɨn ñayiu xaxeꞌe‑da. Vaꞌa ka xa kototnuni ñaꞌa mee‑i, mee‑da xiꞌin tnuꞌu‑da. \p \v 7 Vaꞌa xa vaꞌa xa n‑dandeꞌa ñaꞌa Ianyuux. Xaxeꞌe xa n‑xini‑da ɨɨn xavaꞌa xa ña kuaꞌa ñayiu xa jini‑i, te n‑kida Ianyuux xa ña ndaku‑da. N‑xejoon‑ia xa janñaꞌa kuiꞌna mee‑da. Kuu ná kuu xa tuu ñaꞌa ka‑i, xiꞌin ɨɨn iñu deen. Duꞌa n‑kida Ianyuux, xa ña kuaꞌa‑da xa najuen tnuꞌu‑da mee‑da. \v 8 Uni vuelta n‑xijan‑da nuu Xtoꞌo‑ro Jesucristu xa kineꞌe‑ia iñu jan. \v 9 Ko n‑jaꞌan‑ia: “Xemani ñaꞌa‑r mee‑n, te xijan kuu xa ña tuu nax ndoñuꞌu‑n. Hora ña ndaku mee‑n, te jini koio ñayiu xa chindee ñaꞌa‑r xiꞌin xa taxnuni mee‑r.” Xijan kuu xa kuvete‑da hora jaꞌan‑da xa ña ndaku‑da, chi hora ña ndaku mee‑da, tnɨɨ‑da xa tnɨɨ ka‑da xandaku Cristu. \v 10 Xijan kuu xa juini ña ndaku‑da, ko kuvete‑da. Juini kuiꞌa ka jaꞌan ñayiu nuu‑da, ko kuvete‑da. Juini kueꞌe vida yaꞌa‑da, ko kuvete‑da. Juini ka xini uꞌu ñaꞌa ñayiu, ko kuvete‑da. Juini ña kuaꞌa‑da xa kada‑da xa juini‑da, ko kuvete‑da. Kuvete‑da xaxeꞌe Cristu. Xaxeꞌe mee‑ia, nahora ña ndaku‑da, hora ijan, taxi‑ia xandaku mee‑ia. \s1 Yo ndu ini Spalu \p \v 11 Xá n‑kuu‑da ɨɨn se lilu. Xá n‑jaꞌan vaꞌa‑da xaxeꞌe‑da, ko mee‑n n‑ka kidajuexa ñaꞌa. N‑xio xa jaꞌan vaꞌa koio mee‑n xaxeꞌe‑da, ko ña n‑ka kida‑n. Se ka jaꞌan xa n‑tundaꞌa Ianyuux mee‑s, ña ka kunxaꞌnu ka‑s dada mee‑da. Juini ña yaꞌu‑da ni ɨɨn, ko ña kunxaꞌnu ka mee‑s dada mee‑da. \v 12 Na n‑xo tuu‑da xiꞌin‑n, n‑dandeꞌa ñaꞌa Ianyuux xa kuu‑da ɨɨn se n‑tundaꞌa‑ia. N‑kida‑ia milagru xiꞌin tniu kaꞌnu ka, xa ni ɨɨn ñayiu ma kuaꞌa xa kada‑i. N‑kida‑ia xa n‑ka yuꞌu‑n te n‑ka kuvete‑n. N‑kundee ini‑da, nde n‑kida‑da tniu n‑taxi‑ia meꞌñu‑n. \v 13 ¿Nakuenda ka xani ini‑n xa vaꞌa ka ñani‑ro kuꞌa‑ro ɨnka veñuꞌu dada mee‑n? ¿Ka xani ini‑n xa n‑kida‑da xa uꞌu nuu‑n, hora ña n‑xejoon‑da xa kundeka ñaꞌa koio‑n a? Nux ka xani ini‑n xa n‑kida‑da xa uꞌu nuu‑n, ¡io xa taxkanu ini ñaꞌa koio‑n! \p \v 14 Io tuꞌa‑da xa xee‑da ñuu‑n vuelta kuu uni, ko ma juejoon‑da xa kundeka ñaꞌa koio‑n. Ña juini‑da xa niꞌi‑da xaxii‑n. Juini‑da xa niꞌi ñaꞌa‑da mee‑n. Chi ña ndoñuꞌu xa kunevaꞌa sekuechi xaxii‑s xa kundeka‑s tadɨꞌɨ‑s, ndoñuꞌu xa kunevaꞌa sexaꞌnu xaxii‑s xa kundeka‑s daꞌya‑s. \v 15 Kuvete‑da xa kuvete‑da xa taxi‑da ntdaa xaxii‑da, xiꞌin ntdaa xa kuu‑da, xaxeꞌe‑n. Ko kuu ná kuu xa ntnaꞌa xemani ñaꞌa ka‑da mee‑n, da xini uꞌu ñaꞌa ka‑n mee‑da. \p \v 16 Ka xini‑n xa ña n‑xijan ñaꞌa‑da ni ɨɨn. ¿Ka xani ini‑n xa se dandaꞌu ñaꞌa kuu‑da u? ¿Ka jaꞌan‑s xa xijan‑da tvini xaxeꞌe ñayiu kundaꞌu te xetniu mee‑da tvini jan u? \v 17 ¿Ka xani ini‑n xa n‑tundaꞌa‑da ñani‑ro, xa na dandaꞌu ñaꞌa‑s mee‑n a? \v 18 N‑xijan‑da nuu Tito, xa jɨꞌɨn‑s ñuu‑n, te n‑tundaꞌa‑da ɨnka ñani‑ro xiꞌin‑s. ¿N‑dandaꞌu ñaꞌa Tito mee‑n a? N‑ka xini‑n xa n‑xani ini Tito ná n‑xani ini mee‑da, te n‑kida mee‑s ná n‑kida mee‑da. \p \v 19 Ka xani ini‑n xa mee‑da dadaꞌan‑da xa duꞌa jaꞌan‑da, ko ña ndaa. Kunduu‑da xiꞌin Cristu, te jaꞌan‑da xandaa nuu Ianyuux. Ñani mani‑da, kuꞌa mani‑da, ntdaa xa kida‑da, kida‑da xa kunduu naꞌi koio ka mee‑n xiꞌin Cristu. \v 20 Yuꞌu‑da, nux xee‑da Corinto te naniꞌi ñaꞌa‑da ka kida‑n xa ña juini‑da. Yuꞌu‑da xa naniꞌi ñaꞌa mee‑n xa kuu‑da xa ña ka juini‑n. Yuꞌu‑da, xa ka jantnaꞌa‑n, ɨɨn‑n xiꞌin ɨnka‑n, te kukuedi ini nuu tnaꞌa‑n. Yuꞌu‑da, xa ka kiti ini‑n, te ka kida‑n, ɨɨn ɨɨn‑n, xa ka juini mee‑n. Yuꞌu‑da, xa ka jan loko ka jan duꞌa‑n, te ka jan tnuꞌu tnaꞌa‑n. Yuꞌu‑da, xa kuxee ini‑n, te nuu dɨɨn ka kuu‑n. \v 21 Yuꞌu‑da, xa hora xee‑da ñuu‑n, te kada Ianyuux xa kujanuu‑da xaxeꞌe‑n ɨnka vuelta. Yuꞌu‑da, xa tnau ini‑da xaxeꞌe ñayiu xtuu meꞌñu mee‑n, ñayiu n‑ka kida kuechi te nuncas ña n‑ka natu ini‑i kuechi‑i. Xá n‑ka kida‑i xa ñatu kuu xavaꞌa, xá n‑ka kidi‑i xiꞌin ñayiu ña n‑tnundaꞌa xiꞌin‑i, xá n‑ka kida‑i ntdaa xa uꞌu n‑ka kukajan ini‑i. \c 13 \s1 Na jandixa naꞌi koio ka‑n Xtoꞌo‑ro Jesucristu \p \v 1 Xee‑da ñuu‑n vuelta kuu uni vitna. Nux tekuechi ɨɨn ñayiu xa n‑dakuaꞌa ñaꞌa‑da, te io xa jaꞌan ndaa uu uni ñayiu xa duꞌa kuu. \v 2 Na n‑xo tuu‑da xiꞌin‑n vuelta kuu uu, n‑jaꞌan‑da xa nux naxee‑da ñuu‑n ɨnka vuelta, te maxku taxkanu ini ka‑da ñayiu n‑ka kida xa uꞌu. Vitna, antecas xa xee‑da, jaꞌan‑da nuu mee‑i xiꞌin ntdaa mee‑n, xa ma kaku‑n, ni ɨɨn‑n. \v 3 Ka juini‑n xa kototnuni ñaꞌa‑n, nux jaꞌan‑da xiꞌin xa taxnuni Cristu, a ñaꞌa. Ma ku kuu‑ia Ia ña ndaku nuu‑n. Dandeꞌa ñaꞌa‑ia meꞌñu mee‑n xa yo ndaku‑ia, te dandeꞌa ñaꞌa‑ia xa jaꞌan mee‑da tnuꞌu n‑taxi mee‑ia. \v 4 Na n‑ka xatakaa‑s Cristu, ña ndaku‑ia, ña n‑dandeꞌa‑ia ñayiu xa taxnuni‑ia. Ko tuu‑ia vitna, xiꞌin xa taxnuni Ianyuux. Mee‑da tuku. Juini kunduu‑da xiꞌin Cristu, ko ña ndaku‑da, ñatu dandeꞌa ñaꞌa‑da xa taxnuni‑da. Ko xiꞌin xa taxnuni Ianyuux kutuu‑da, xa ku kuu‑da se xinokuechi nuu‑n. \p \v 5 Io xa kototnuni koio‑n mee‑n, nux jandixa‑n Cristu, a ñaꞌa. Kototnuni naꞌi koio ka‑n mee‑n. ¿Ña ka kutnuni ini‑n xa tuu Jesucristu anu‑n a? Nux ña yoo‑ia anu‑n, duꞌa naꞌa‑n xa ña jandixa‑n‑ia. \v 6 Io‑da confianza xa kutnuni ini koio‑n xa jaꞌan‑da xiꞌin xa taxnuni Cristu. \v 7 Xijan taꞌu‑da nuu Ianyuux xa maxku kada koio‑n xa uꞌu. Ñadu xa juini‑da xa jini koio ñayiu xa kida mee‑da xavaꞌa. Nux koo xa kani ini koio ñayiu xa ña kuaꞌa‑da xa taxnuni‑da nuu‑n, ko vatuka. Diko ni juini‑da xa kada koio mee‑n xavaꞌa. \v 8 Nux xandaa kuu xa ka kida‑n xavaꞌa, te ma ndoñuꞌu xa taxnuni‑da nuu‑n. Chi diko ni taxnuni‑da nuu‑n xa kada koio‑n xavaꞌa. \v 9 Kuvete‑da hora unu ndaku mee‑n. Kuvete‑da hora ka kida‑n xavaꞌa. Te kuvete‑da, xa duꞌa ña ndaku mee‑da. Kuvete‑da, xa ña ndoñuꞌu xa taxnuni‑da nuu‑n. \v 10 Xijan kuu xa kidavaꞌa‑da nuu‑n, nɨni ña yoo‑da xiꞌin‑n, xa hora na kutuu‑da xiꞌin‑n, te ma ndoñuꞌu xa ndundeꞌe‑da nuu‑n xiꞌin xa taxnuni n‑taxi Xtoꞌo‑ro Jesucristu. N‑taxi‑ia xa taxnuni‑ia, xa chindee ñaꞌa‑da, ñadu xa danaa ñaꞌa‑da. \p \v 11 Ñani‑da kuꞌa‑da, na kuvete koio‑n. Juejoon koio‑n xa kadatniu Espíritu Ianyuux anu‑n, xa ku kuu koio‑n ñayiu ka kida xavaꞌa. Juña tnaꞌa‑n tnuꞌu kanu ini. Kani ini koio ɨɨn nuu‑n, te kutuu mani koio‑n, ɨɨn‑n xiꞌin ɨnka‑n. Te juemani ñaꞌa Ianyuux mee‑n, te kada‑ia xa kutuu vaꞌa koio‑n. \v 12 Tnɨtnandaꞌa‑n, ntdaa mee‑n, xa dandeꞌa tnaꞌa‑n xa xemani tnaꞌa‑n. \v 13 Ntdaa ñani‑ro kuꞌa‑ro ka jandixa Jesucristu ka tundaꞌa xanyuux nuu‑n. \p \v 14 Na taxi xtoꞌo‑ro Jesús xamani‑ia nuu‑n. Na juemani ñaꞌa Taa‑ro Ianyuux. Na kunduu naꞌi Espíritu Ii xiꞌin‑n ntdaa‑n. Duꞌa na koo.