\id ACT - Urim Kalpm \h Aposel \toc2 Aposel \toc1 Kwap a tu melnum yangkipm kuinen a Jisas ak \mt1 Kwap a tu melnum yangkipm kuinen a Jisas ak \c 1 \ms1 Kwap a tu melnum yangkipm kuinen a Jisas ak atn kai Jerusalem \mr (1.1-8.3) \s1 Jisas yipon yangkipm ekg akal kwa Maur Wor alkilen nar \p \v 1 Melnum wor Tiopilus kupm ukweitn wor. Kupm pike ro wurkapm pa ak la naseitn ekg kwap kweiur kweiur wrongwailet a pike Jisas kil ak ekg kaling plan ro tukgunakg lngkep a tu wrong kinkpman ak hep ai \v 2 kulngkul ngko wang a Maur Wailen wiyel ye kaino kwa ase. Kulngkul ngko wang a kil mo wa wreitn yatom kil paln kai tu melnum yangkipm kuinen alkilen a kil akrkahan pa om Maur Wor aklinjel yatom kil ukwen kwap a yangkipmek wrongwailet pa plaln pa, Maur Wailen wiyel ye kaino kwa kaino ha wor alkilen ase. \v 3 Ak wang a kil arpm knokg ti pa kil ye kalkut wailet yatom kil mo, om kil wa wreitn plan kil alkil ti ngko wurknong, yatom tu ariel tolpa kil apm wreitn ase. Ake melnum ur akwonalmpen wailet tolpa kil ake wa wreitn pa. Tu ariel kil paln wli pa wli pa nti wailet, wa kil laron yangkipm wor ekg Kingdom a Maur Wailen, tolpa kai wang kmel wekg (40). \v 4 Wang ur pa kil paln nti tu melnum yangkipm kuinen alkilen pa kai ark wrij, yatom kil la karkurnten la nasen la tolpa, “Ampur kipm nuhurn Jerusalem pa pen. Kipm irk nungkwangen kwei ur a pike Yan alkupmen yipon yangkipm ekg akal ukwepm, tol pike a kupm la nasepm pa. \v 5 Jon kil pike kalukepm ak hu tolti, pake wang yampingken ekg Yan a kupm hi kalukepm ak Maur Wor alkilen.” \p \v 6 Ak wang ur pa kil paln kai tu melnum yangkipm kuinen alkilen a tu kul ark wrij pa, yatom tu ropontel la tolpa, “Wailen, wang a kitn la pa apm tike aki, ekg kitn akal wreitn atn tukgunakgen ikghlen mento Israel pa, tol a pike tu melnum tukgunakgen alpmenen ikghlento pa?” \v 7 Ari Jisas la nasen la tolpa, “Pa ake kwei ur a kipm ti ekg al kipm atning ari pa, kalpm, pa kweiur kweiur a Yan alkupmen a kil alkil ai alm wang alkil ai, wa kil alkil lak hi paln pa, hi paln. \v 8 Pake hi Maur Wor nar wiyepm pa kipm hi wi titnongket yatom kipm hi laron nang akupm atn ha wail Jerusalem ti wa hor ha knokg Jutia ti wa hor kai ha knokg Samaria a wa ye tolpa hor pa kai knokg wrongwailet.” \s1 Maur Wailen wi Jisas ye kaino ha wor \p \v 9 Kil la nasen yangkipmek pa plaln pa, Maur Wailen wiyel ye kaino kwa, wa tu melnum yangkipm kuinen alkilen pa atn ikghnentel tolpa atn, kil kaino kaino tolpa kai eln kahor ham kahor weipmunu wonen ai tolti om ake tu ntie ekg ariel. \v 10 Tu atn ikghnentel kaino ktnong tolpa atn kaingkai, tu wreitn paitn ekg ari melnum wekg ur pa paln atn yampingken tu ti. Tuwekg pa nowe hapm tungkoren muinmainet pa. \v 11 Wa tuwekg roponten la tolpa, “Kipm melnum a Kalili, ntekg tolhai ti kipm al wa atn ti ikghnen titnongket kaino ktnong pa? Pa apm Jisas kil alkil pa, melnum a wet Maur Wailen wiyel ye kaino ktnong pa, apm kil hi wa nar tol a wet kipm ariel a kil kaino pake.” \s1 Tu akrkahan melnum ur akal wi wrik a Jutas \p \v 12 Wrik a tu melnum yangkipm kuinen a Jisas atne pa pati pa tu kwe la tolpa tipmning Olip. Tu atn ari Jisas kil kaino ktnong plaln pa, tu ha pa wa nar kul kai ha wail Jerusalem a ark yampingken tol tu ntie ekg ngkom ak wang a tu arpm ekg yapm pa.\f + \ft 1.12 Ak wang a tu arpm ekg yapm pa, yangkipm titnongket a tu pa la tolpa, tu ake al ngkom kai ya watinet ak wang ripa, tu ngkom tol kilomita tiel tolti yatom wa kul, yatom aken tita kilomita wrij.\f* \v 13 Tu kai paln kai Jerusalem pa, tu kai kaino wan wlop ur a hel kaino kwa, pa wrik a tu arke arke. Nang a tu melnum pa pati kil: Pita, Jon, Jems, Antru, Pilip, Tomas, Partolomyu, Matyu, wa Jems, warim kpman a Alpius, wa Saimon, melnum ur a tu Selot\f + \fr 1.13 \ft Tu Selot pa pati, tu hret ekg tu Rom ikghlen tu Israel pa, tu akal tol wa eln melnum ur alntuen a tu alntu Juta ti atn hep ikghlenten.\f*, wa Jutas, warim kpman a Jems. \v 14 Tu kulkai kahor kor tita ark wrij namponen tu kin tiur, wa man a Jisas, wa namponen tu wasokwasok a Jisas. Tu apm ye nikgwalpm wrij tolpa ark pake ekg ropon Maur Wailen aklei wang. \p \v 15 Tu ark tolpa kai, wang ur pa tu alntu melnum yangkipm kuinen a Jisas namponen tu wrongwailet paitn tu kul kor tita ark wrij. Tu wrong pa paln tol kmel wampomit wampomwrij (120). Yatom Pita kil wreitn atn la nasen la tolpa, \v 16 “Kipm melnum worwor alkupmen, kipm itning, kuina ur a pike paln kai Jutas, melnum a pike uk ya ekg tu arkul Jisas pa om erel, pa apm paln komkiti tol ek a Maur Wor a Maur Wailen la hep ak ai wli ek a Teipit yatom kil ro hel kai wurkapm a nangnang alkilen pa. \v 17 Jutas pa apm pike melnum yangkipm kuinen ur alpmenen a kil ak kwap wrij tol a men ak tike, laron yangkipm a Maur Wailen ekg aklin tu wrong kinkpman. \p \v 18 Marpm a Jutas ak armpen knokg pa, kil wi hor ya paitn, tolpa yatom kil ngko eln kai knokg ti yatom ipma a kil pa pus wa nikg a kil pa sruij hor ha knokg. \v 19 Ti tu wrongwailet a ark kai Jerusalem pa tu atning ari pa, yatom tu alil nangkel knokg pa ak ek hawen alntuen pa la tolpa Akeltama, yiprokgen a wrik nang kil pa pati, 'Knokg a walmpopm hawe.'” \p \v 20 Wa Pita kil wa la tolpa, “Ti yangkipm kil a ro hel kai wurkapm a Nangnang a Teipit pa la tolpa, 'Ti knokg a kil pa al atn kalpmel, wa ampur melnum ur arpme, kalpm.'\x + \xo 1.20 \xt Buk Song 69.25\x* Ti wa ro yat la tolpa, 'Al melnum manet ur wi wrik a kwap a kil.'”\x * \xo 1.20 \xt Buk Song 109.8\x* \p \v 21-22 “Tolpa ti al mento akrkahan melnum ur a pike ntio atn aklei wang ak wang a Jisas kil ntio atn a arpm, ak wang a pike Jon kil kaluk Jisas, hakai ai kulngkul ngko wang a Maur Wailen Yan alkil wiyel ye kaino ktnong. Tolpa ti al mento akrkahan melnum ur a pike ikg a nungkulkg ntio atn pa kul ntio atn ekg al men nasi tu wrong kinkpman pa ekg Jisas a pike mo pa apm wa wreitn ase.” \p \v 23 Pita la tolpa plaln pa tu akrkahan melnum wekg, ur pa Josep a tu kwe tolpa Parsapas, wa nang wompel akil pa Jastus, wa ur pa Matias. \v 24 Yatom tu ropon Maur Wailen pa la tolpa, “Wailen, kitn alkitn pa ari nikgwalpm a men melnum wrongwailet ti. Al kitn planto wrij ur a tuwekg ti a kitn akal akrkahan \v 25 ekg wi wrik a Jutas pa paln melnum yangkipm kuinen alkitnen. Ti kwap pa pike Jutas ntio ak pa, yatom kil nuhurn atn pa, wa kil mo om kil kai wrik ur alkil a tu melnum paitn a tolpa kai arpme pake.” \v 26 Yatom tu kpor ker wekg ur, warkip ur watin ur ekg akal mla ur nalu watin pa, kil pa wa wi wrik a Jutas pa, yatom apm Matias pa nalu watin pake, yatom apm kil pa wi wrik a Jutas kai akntie tu melnum yangkipm kuinen wampwam yikakwomwrij a Jisas pake. \f + \ft 1.26 Tu Juta akal ropon Maur Wailen ekg kil akal akrkahan melnum mla ur a kai ak kwap hor pa hor pa, pa tu ro nang a melnum hel weij pa plaln pa, tu klaijen klaijen yatom eln wrij ur pa ngko ekg al tu ari tolpa lak nang a mla ur hele pa, pa apm kil pake.\f* \c 2 \s1 Maur Wor a Maur Wailen nar \p \v 1 Wang wail a Pentikos\f + \fr 2.1 \ft Ri Wok Pris 23.15-22 Yiprokgen a Pentikos pa pati, “Wang kmel wekg tuwek wampwam (50).” Pa pati tol tu akwonalmpen wang a pike Maur Wailen kil wiyen ye kai tukulein Ijip pa, wang kmel wekg tuwek wampwam (50) kai ase, pa wang a utopen ekg kweiur kweiur a tu kitin alupm hep.\f* pa paln plaln pa, yatom tu ipma wrij a ukpma Krais pa ak wail kai ark wrij tolpa ark. \v 2 Tu ark ari kalpm, tu atning lko wail tukol wripm wail pa eln pupu hakaino ktnong pa kul nar kai kahor nti wan a tu arke pa. \v 3 Tu ari wakg ek ur kul paln nar ari tukol ek mlip a tu melnum pa purnprarn kai helen tukgunakg a tu melnum pa wrij wrij.\fig Maur wor a Maur Wailen nar. (2.3)|src="GW-139.tif" size="span" ref="2.3" \fig* \v 4 Tu a ark kahor wan pa Maur Wor pa nar arpm kahor ipmanikg atu pa plalnten, yatom tu ak ek wailet aur aur. Pa Maur Wor pa ekla kahor ipmanikg alntuen pa, yatom paln no tu la ak ek alntuen pa wrij wrij. \p \v 5 Ak wang pa tu Juta tiur a pike ark hor ha knokg wrongwailet ti pa, tu kul ark Jerusalem. Tu pa tu melnum a kpor klko lein Maur Wailen. \v 6 Tu atning lko wail tolpa, yatom nel ak wail ha pa ha pa kul atning tu melnum a wet Maur Wor wiyen pa tu ak ek hawen wrij wrij a tu a kul atn atning pa tu ak la, tolpa yatom tu wreitn paitn ekg atning pa. \v 7 Tu wreitn paitn tolti kor la tolpa nasi tita la tolpa, “Tu melnum a ekla kil pa, tu melnum a ha knokg Kalili! \v 8 Ari wa ntekg tolhai yatom wa men atning a tu ak ek hawen manet manet a men wrij wrij ak ti pa? \v 9 Ti men ti wli hakai ha knokg Partia, wa tiur pa wli hakai ha knokg tiur ai a kwe tolpa Mitia a Elam. Wa tiur pa wli hakai ha knokg a Mesopotemia, wa ha knokg Jutia, wa ha knokg Kapatosia, wa ha knokg Pontus, wa ha knokg Esia. \v 10 Wa tiur pa hakai ha knokg a Prikia, wa ha knokg Pampilia, wa ha knokg Ijip. Wa men tiur pa wli hakai ha knokg Lipia a ark yampingken ha wail Sairini, ti men tiur ti apm hakai ha wail Rom pake. \v 11 Ti men knokg yiprokg a Juta ti, wa tu a ake Juta, pake tu pleln katnun yangkipm a ya a men Juta ti, ti men tiur ti pa hakai ha knokg Krit, wa men tiur pa hakai ha knokg Arepia. Ti wa ntekg tolhai yatom wa men wrongwailet, men atning a tu laron kwap titnongket a Maur Wailen ak ek hawen wrij wrij alpmenen ti?” \v 12 Tu wreitn paitn tolti akwonalmpen wailet ropon tita la tolpa, “Pa tu ntekg kuina ur tolpa?” \v 13 Ari tu tiur pa tu la akhinowel tu pa la tolpa, “Plpa tu al hu wain hmit wailet om ri tu hmit hmit pa.” \s1 Pita laron yangkipm \p \v 14 Tu akwonalmpen wailet om wa ropon tita tolpa atn pa, Pita kil wreitn namponen tu melnum yangkipm kuinen wampwam yikakwomwrij a Jisas pa, yatom kil la yikaktnen nasi tu wrong kinkpman wailet a ark pa la tolpa, “Kipm melnum a Juta, wa kipm mla ur a kul ark Jerusalem ti pa, kupm akal la nasepm ekg kuina ur a kipm ari kil yekworwor, tolpa ti kupm akal la tolpa kipm eln nungkulkg pa hi ekg itning kuina ur a kupm akal la nasepm kil. \v 15 Tu melnum kil pa ake tu al hu wain hmit pa, yatom tu hmit hmit pa, tol a kipm akwonalmpen pa, kalpm, kil takgni no alm numpalk wleket tolti pen.\f + \ft 2.15 Yiprokgen a Pita la tolpa pati, al tu Juta ake al hu hmit a ekpma kweiur kweiur ak kang a takgni no alm numpalk wleket pa. Pa wang a tu klein wurkapm a Maur Wailen pa, wa ropon Maur Wailen. \f* \v 16 Kuina ur a kipm atning ari ti pa pati, pike paln kai ek a melnum ek wripm Joel la hep ak ai, yatom ro hel kai wurkapm pa la tolpa\x - \xo 2.16 \xt Joel 2.28-32\x*, \v 17 'Maur Wailen la tolpa, “Hi ak wang humpuen pa, hi kupm kwa Maur Wor akupm kil kinar kahor arpm tu kinkpman wrongwailet. Ti tu warim kin a warim kpman akipm pa hi Maur Wor akupm katen ek, yatom tu laron yangkipm akupm tol tu melnum ek wripm. Wa tu kpman warimpen akipm pa ari kweiur kweiur a hi Maur Wor akupm planten tukol ak hokgwangket pa. Wa tu wror wror akipm pa hi wa planten kai hokgwangket. \v 18 Ti wa kai tu kinkpman akwapel akupm pa yat, hi kupm kwa Maur Wor akupm kil kinar kahor arpm tu ak wang pa, ti tu hi wa Maur Wor akupm ti katen ek, yatom tu hi laron yangkipm akupm tol tu melnum ek wripm. \v 19 Hi wa kupm plan kweiur kweiur titnongket weten weten a kipm melnum hi wreitn paitn ekg ari atn kaino ktnong pa. Hi wa kupm plantepm klal ur atn kinar knokg pa ekg ak plan wang ripa, pa hi tu ari walmpopm, a wakg, a wakghuwakg kuntukij paitn hi nakur ye no no. \v 20 Wa takgni pa hi nir kulkai mninget, a kainil pa hi paln watet tukol walmpopm pa, tolpa pati yampingken wang a Wailen ekg al paln namponen titnongket a klalen wail alkilen pake. \v 21 Hi ak wang pa mla ur kil hi kwe nang a Wailen pa, hi kil wiyel ekg alkilen pake.” Pa ek a Maur Wailen pike paln kai ek a melnum ek wripm Joel la pa.' \p \v 22 Ekla a hel wurkapm a Maur Wailen pa apm la tolpake, tolpa ti kipm melnum a Israel, kipm eln nungkulkg pa hi ekg itning yangkipm kil a kupm akal la nasepm pa: Jisas a Nasaret pa melnum a pike Maur Wailen akrkahan ekg nar ekg akal aklin kipm pake. Ti kil pike ntekg kweiur kweiur weten a ake melnum ur ntie ekg ntekg, kweiur kweiur titnongket wrongwailet, wa kil eln klal wailet pa elntatn, ti kipm ari pa. Pa Maur Wailen ak plantepm ekg kipm ari tolpa, apm Maur Wailen kil alkil pa kwa Melnum pa nar pake. \v 23 Ari kipm wi melnum pa uk kai wam a tu melnum a ake katnun yangkipm titnongket a men Juta pa yatom tu karkurntel kai yo kwatingki om kil mo. Pake pike hep ak ai, wa wakrong a arie a Maur Wailen kil alkil ai tolpake, yatom apm kil akwonalmpen pa yat ase, al kil hi eln Jisas eln kai wam akipm. Om kipm pike ak katnun tolpake. \v 24 Ari Maur Wailen la ekg kil wreitn, wa kwan kalkut a wleket a kil mo pa kai tukuleinjel. Ekg nte, mo ti ake ntie titnongket ekg nampilel arpm wrik a tu mo kai arpme pa, kalpm. \v 25 Tol mento klein kai wurkapm a Nangnang a Teipit wi ek a Jisas pa ro la tolpa\x - \xo 2.25 \xt Buk Song 16.8-11\x*, 'Kupm aklei wang ari Wailen kil ntiopm arpm. Kil atn yampingkentopm ukopm titnongket, ekg ake ntie ekg al kupm wutat ngko pa. \v 26 Tolpa yatom ipma akupm pa utopen paitn, wa ek akupm ti ak ak nangnang utopen kat nang a Maur Wailen tolti. Ekg nte, numpalk ti pa hi mo kinar arpm knokg ti, pake kupm ari tolpa hi wa kupm wreitn. \v 27 Kupm ari tolpa Maur Wailen kitn hi ake eln maur wor akupm pa ha ha aklei wang kai wrik a uwen melnum a mo pa. Wa kitn hi ake elnten numpalk a kupm Melnum Wri Wor alkitnen kil kai ha mampij paitn pa. \v 28 Ti kitn pike plantopm ya wor a arpm aklei wang, wa kitn hi wiopm ye kaino ntieitn arpm, wa ukopm utopen wailmanten.' Yangkipm a pike Teipit wi ek a Jisas la pa, apm kupm la kiti nasepm kai pake. \p \v 29 Ti kipm wasokwasok a wailwail alkupm pa, kupm al la nasepm wrijen ngko wurknong la tolpa, mento wrongwailet ari yohmpei alpmenen Teipit pa tolpa, pike kil mo, tu uwen kil kinar kirkhap, ti kirkhap a kil pa ha yampingkento ha tike. Ti ak wang ti pa mento ari kirkhap pa, a ha ha wurknong. \v 30 Teipit pa kil melnum ek wripm a Maur Wailen, yatom Maur Wailen kil kwe nang akil, yatom wa yipon yangkipm namponen Teipit pa la tolpa, kil hi kat warim walmpopmen ur a Teipit pa hi wa paln melnum wail ur a atn melnum tukgunakgen tukol Teipit kil alkil pa. \v 31 Teipit kil ari pa hep ak ai ekg kuina ur a Maur Wailen akal ntekg pa, tolpa yatom kil laron Krais, melnum a Maur Wailen akrkahan ekg kwa nar akarmpen paitnpaitn amen ti la tolpa, kil hi mo om wa wreitn. Yatom wa kil wa la tolpa Maur Wailen hi ake wa eln numpalk a Krais pa ha mampij kinar kirkhap a uwen tu melnum pa, kalpm. \v 32 Yatom apm Jisas pake, a pike mo yatom Maur Wailen la om kil wa wreitn. Ti men wrongwailet men pike ikg a nungkulkg ari ripa, yatom men laron pake. \v 33 Kil apm Maur Wailen Yan alkilen katel arpm kai wam wien a kil om ukwel nang wail ase, wa kil wi Maur Wor a pike Yan alkil yipon yangkipm namponentel pa, yatom kil kwa Maur Wor pa narnto, ti apm kipm atning ari atn tike. \v 34 Teipit kil alkil pa pike ake wreitn kaino ha wor a Maur Wailen pa, kalpm. Pike kil la hel wurkapm a Nangnang alkilen pa la kiti Jisas pa la tolkil, 'Maur Wailen pa nasi Krais Wailen akupm pa la tolpa, “Kitn kulno irpm wam wien a kupm, ekg al kupm ukweitn titnongket akupm wa ukweitn nang wail. \v 35 Kitn kul no irpm, kupm eln tu wrongmnto alkitnen ti itn horhanekg ekg kitn.”' \v 36 Tolpa ti kipm wrong kinkpman a Israel pa, kipm wi arie rikil worwor: Jisas, melnum a pike kipm karkurntel mo kai yo kwatingki pa pati, pa pike Maur Wailen alkil la ekg kil Wailen, wa kil Krais, melnum a pike kil akrkahan ekg akarmpen mento wrong kinkpman ti.” \s1 Tu wailet pleln ipma \p \v 37 Tu wrong kinkpman atning yangkipm a Pita la ripa, pa almpen ipma paitn. Yatom tu ropon Pita namponen tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa la tolpa, “Kipm melnum wor alpmenen ti, al men ntekg tolhai?” \v 38 Ari Pita pa akalmpenten la tolpa, “Kipm wrij wrij ti al kipm pleln ipma, yatom kipm kul ekg al men kalukepm ak nang a Jisas Krais, ekg al Maur Wailen kwan paitnpaitn akipm kai tukuleinjepm, plaln pa, kipm wi Maur Wor a Maur Wailen. \v 39 Maur Wailen apm pike yipon yangkipm namponen kipm pa, wa tu warim warim walyikek akipm pa ye hor pa kai pake, akal hi kil ukwepm Maur Wor alkilen pa. Wa namponen tu mla ur a ark hor ha ya watinet pa yat, apm tu a Wailen, Maur Wailen alpmenen kwewen pake, ekg tu kul ekg kil yat.” \p \v 40 Pita kil piln yangkipm la nasen tolpa kai, yatom kil wa la karkurnten loken la tolpa, “Kipm irpm ikgirpme kipm alkipm, ekg hi ake kipm wi wleket tukol tu melnum a ntekg paitnpaitn ti om hi wi wleket ekg paitn a tu ntekg pa.” \v 41 Tu wrong wailet atning yangkipm a Pita laron nasen ripa, yatom tu a ukpma katnun pa, tu kaluken. Ti tu melnum a ukpma Jisas ak wang ripa, pa paln wailet paitn ai (3,000). \s1 Tu ipma wrij ark wrij aklin tita \p \v 42 Ti tu a ukpma katnun yangkipm a tu melnum yangkipm kuinen a Jisas rowen tukgunakg lngkep pa, tu uk tu alntu kai ekg atning katnun yangkipm pake. Tu aklei wang kai ark wrij al ekpma wa wi ekpma a Jisas wa ropon Maur Wailen tolpa ark pake. \v 43 Maur Wailen kil ntekg kweiur kweiur weten titnongket kai wam a tu melnum yangkipm kuinen a Jisas om tu wrongwailet ari om tu kark paitn. \v 44 Tu kinkpman a ukpma Jisas pa, tu apm kaingkai ark wrij tolpake, wa tu alupm nikgwalpm tolpa ekg kweiur kweiur alntuen pa a tu wrongwailet. \v 45 Yatom tu uk knokg a kuina ur alntuen pa kai ekg tu armpenten, yatom tu wi marpm pa om tu aklin tu mla ur a arpm warkip pa. \v 46 Aklei wang wrij wrij pa tu apm nel kai ark wrij ark yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen. Tu nel utopen aklin tita ekg ekpma kweiur kweiur ti ye kai kor tita ekg al ark wrij, a wa wi ekpma a Jisas al tolpa wan ur wan ur ark pake. \v 47 Tu kat nang a Maur Wailen om utopen tolpa ark. Tu wrongwailet arien tolpa, tu utopen kporn yangkipm. Aklei wang wrij wrij pa titnongket a Wailen Jisas akwap ekg akwi tu melnum weten weten tiur ye kai namponen tu a Maur Wailen akwiyen ye kai ekg alkilen ase. Tolpa om tu paln wailet ye hor pa kai. \c 3 \s1 Pita pa kil ntekg melnum nepm mowe ur pa paln wor \p \v 1 Wangkur ak nungkutikg pa wel tukoryok la ekg kwa takgni kinar tmpal, om Pita ekg Jon tuwekg akal kai kahor yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen pa, takgni wang a tu Juta a ropon Maur Wailen apm pake. \v 2 Tuwekg kai kahor ngko yipmingki yun ur a tu kwe la tolpa Yipmingki Yun Ariwor pa akal kai kahor wonen pa, tu kat melnum ur a pike nepm mowe arpm kahor ipma wonen pa ye kai kahor arpm yipmingki yun. Aklei wang pa tu katel ye kaingkai arpm wanyun ripa ekg kil arpm pa ekg kwempen marpm kweiur kweiur ekg tu a kai kahor kulhor wan yalming pa. \v 3 Melnum pa ari Pita namponen Jon pa akal kai kahor pa, kil roponten ekg tuwekg ukwel kweiur. \v 4 Ari Pita pa ikghnentel titnongket, wa Jon pa yat, yatom Pita pa la nasel la tolpa, “Kitn ri mentekg ti!” \v 5 Yatom melnum pa ikgkitien, om wa akwonalmpen nungkwangen tolpa, tuwekg pa al ukwel kweiur aki? \v 6 Ari Pita la nasel la tolpa, “Kupm marpm kalpm, pake akal kupm ukweitn kuina ur a kupm ntie kil pa pati, kai nang a Jisas Krais a Nasaret kupm la naseitn ekg kitn wreitn ngkom om!” \v 7 Yatom Pita kil wamparpmel kai wam wien pa ekg kil wreitn. Yatom aktutu tolti nepm ikg a nepm kmpang a pike mo pa paln titnongket wor om. \v 8 Yatom kil wreitn atn ukwien, ari nepm kil pa apm wor ase, yatom kil ngkom kai. Om kil ngkom nti tuwekg pa tolpa kai kahor tpra tpra kat nang a Maur Wailen ngkom tolpa kai.\fig Titnongket a Maur Wailen ak ntekg melnum a nepm mowe pa paln wor. (3.8)|src="GW-143.tif" size="span" ref="3.8" \fig* \v 9 Tu wrongwailet tu ariel a kil kat nang a Maur Wailen ngkom tolpa kai pa. \v 10 Tu ari tolpa, apm melnum wrij a pike arpm yipmingki yun a tu kwe la tolpa Yipmingki Yun Ariwor pa, ekg kwempen kwempen marpm ekg tu pa apm pake. Tu ari a kil wreitn ngkom wor, tolpa yatom tu wreitn paitn om akwonalmpen wailet. \s1 Pita laron yangkipm atn yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen \p \v 11 Melnum nepm mowe a paln wor pa, kil nti Pita ekg Jon pa atn tolpa kai atn wan kling wail a Solomon pa atn, ari tu wrongwailet paitn tu wreitn paitn ekg tu ari tolpa pa, tu aktutu kul atn yeningkenten. \v 12 Pita kil ari tu wrong kinkpman a nel kul arien pa, yatom kil roponten la tolpa, “Kipm melnum a Israel ti! Ti wa ntekg tolhai yatom kipm wa wreitn paitn ekg kipm ari riti? Ti wa kipm ikghnen mentekg ti titnongket ekg kuina? Pa kipm akwonalmpen tolpa, pa mentekg ntekg ak titnongket a mentekg tike, aki mentekg ti nipet wor kai ikg a Maur Wailen yatom mentekg ntekg melnum pa paln wor, om kil wreitn atn ngkom pake? \v 13 Mentekg ti pa kalpm, pa apm Jisas pake. Apm Maur Wailen pa kat Jisas pa la tolpa kil melnum akwapel alkilen, yatom kil ukwel nang wail pake. Apm Maur Wailen a Apraham, a Aisak, a Jekob, wa a tu mamikgmamin manjan alpmento ti pa apm kil pa ukwel nang wail pake. Pike ak wang a Pailat kil arpm atning yangkipm a kil pa, kil pike la tolpa tol wa kwa kil kai, ari wa kipm ti hret la tolpa kil melnum paitn, yatom kipm la tolpa akal tu almpel mo! \v 14 Kipm uk yirokg melnum wri nipet wor kai ikg a Maur Wailen, wa kipm tilpen Pailat pa la tolpa, kil elnten melnum paitn a alm melnum ti horntepm hor hen ti. \v 15 Wa kipm alm melnum yiprokgen a uk wripm kmel a arpm aklei wang pa. Pake Maur Wailen kil la ekg kil wreitn ha kirkhap pa, ti mentekg ari ak ikg alpmentekgen yatom ti mentekg laron pa. \v 16 Kipm wrongwailet ari melnum a paln wor atn ikg akipm ti; wet mentekg laron nang a Jisas a ntie titnongket pa nasel yatom melnum pa kil atning om ukpma, tolpa yatom kil paln titnongket wor ase. Jisas kil katel won, yatom kil ukpma Jisas pa om kil paln wor pake. \p \v 17 Kipm wasokwasok a wailwail alkupm pa, kupm ari tolpa kipm ti namponen tu melnum tukgunakgen akipm pa, kipm pike akwekgel, tolpa yatom kipm wonmit ntekg paitn ekg Jisas. \v 18 Pake pike hep ak ai, ek a Maur Wailen kil paln la kai ek a tu melnum ek wripm wrongwailet alkilen, yatom tu la tolpa ekg melnum alkilen a kil akrkahan ekg akwio pa kil hi ye kalkut. Ti wleket a kipm pa pike ukwel pa paln komkiti nikgwalpm akil a pike kil la nasi tu melnum ek wripm pa. \p \v 19 Tolpa ti kipm laron paitnpaitn akipm pa wa kipm pleln ipma, ekg al Maur Wailen kwan paitnpaitn a kipm pa plaln, \v 20 ekg al Maur Wailen kil ukwepm titnongket weten kahor ipma wonen akipm pa yatom kipm wi utopen wor a arpm wor ekg wi wripm, wa ekg al Maur Wailen hi kwa Jisas pa wa narntepm. Pa melnum a pike Maur Wailen kil alkil akrkahan ekg akarmpento. Kil pa apm Jisas pake. \v 21 Ak wang ti pa kil hi arpm kaino ktnong pa arpm pa pen, nungkwangen wang a hi Maur Wailen ntekg kweiur kweiur wrongwailet pa paln weten wor pen, tol pike Maur Wailen la kai ek a tu melnum ek wripm wri wor la hep ak ai. \p \v 22 Tukol pike Moses melnum ek wripm la tolpa, 'Wailen, Maur Wailen alkipmen kil hi akrkahan kmel ur a kipm alkipm ti pa wa atn melnum ek wripm ur a tol kupm ti. Ti kipm hi itning om kutnun kweiur kweiur wrongwailet a kil hi la nasepm pa. \v 23 Tol melnum ur ake atning katnun kuina ur a melnum ek wripm pa la pa, pa hi Maur Wailen kwan tu pa kai atn manet tukulein mento wrong kinkpman a Maur Wailen ti yatom almpen mo.' \v 24 Ekla a Moses pike la pa, kai tolpake. Wa tu melnum ek wripm, ak wang a Samuel pa wa hor pa kul pa, apm wa la tolpa yat pake, kuina ur tol a paln ek arke ak wang ti. \p \v 25 Kipm ti pa kipm walyaru walmpopmen a tu melnum ek wripm hakai ai kulngkul kul ti. Pike Maur Wailen yipon yangkipm namponen Apraham la tolpa, 'Hi wa kupm kwa melnum ur a walmpopmwrij alkipmen ti, yatom kai kil pa hi wa kupm ukwor aklin tu wrong kinkpman wrongwailet a arpm hor knokg ti.' \v 26 Tolpa ti Maur Wailen kil akrkahan melnum wor akwapel alkilen pa kwa ekg kipm hep tike, ekg al kil ukwor aklin kipm tike, wa ntekg kipm wrongwailet ti pleln ipma om uk yirokg paitnpaitn alkipmen pa.” \c 4 \s1 Tu arkul Pita ekg Jon \p \v 1 Pita ekg Jon tuwekg atn piln yangkipm nasi tu wrong kinkpman pa tolpa atn pa, tu melnum ipma krakgen a Maur Wailen, namponen melnum tukgunakgen a tu wantengkwang a atnen wan yalming a Maur Wailen namponen tu melnum tiur a Satyusi pa wa kul. \v 2 Tu ipma wakget ekg tuwekg melnum yangkipm kuinen a Krais pa, pati ekg nte tuwekg ro tukgunakg lngkep a tu wrong kinkpman wa laron nasen Jisas a pike mo yatom wa wreitn pa, pa laron la tolpa tu melnum a pike mo pa tu hi wa wreitn. \p \v 3 Tolpa yatom tu arkul tuwekg pa ye kai akal wa ntekg yangkipm, ari mning yatom tu yewen kahor hokga kahor wan tipmning pa pen. Hor ak kang pa tu ntekg yangkipm. \v 4 Ari tu wrongwailet pa tu atning yangkipm a pike tuwekg laron pa, yatom tu ukpma. Ti tu a ukpma pa paln wailet paitn ai, tu klein wrong a tu kpman pa wailet paitn ai (5,000). \s1 Tu hong tukgunakgen a Juta nti Pita ekg Jon ntekg yangkipm \p \v 5 Hor kang pa tu melnum tukgunakgen a tu Juta, wa tu melnum wail wail, wa tu a arpmen yangkipm yiprokgen a Maur Wailen pa, tu kai kor tita ark wrij ark ha wail Jerusalem. Tu pa tu hong tukgunakgen a tu Juta. \v 6 Anas a pike atn melnum tukgunakgen a ikghlen tu ipma krakgen a Maur Wailen, wa Kaiyapas, wa Jon, wa Aleksanter wa namponen tu tiur a hom wrij a melnum tukgunakgen a ikghlen tu ipma krakgen a Maur Wailen pa, tu apm ark pake. \v 7 Tu ark pa, tu la ekg tu wi tuwekg melnum yangkipm kuinen a Jisas pa ye kulhor atn ikg atu pa, yatom tu ropon nukwar koren la tolpa, “Kipmekg la ak titnongket a mla aki kai nang a mla om ntekg melnum nepm mowe ti wreitn wor ngkom pa?” \p \v 8 Maur Wor a Maur Wailen pa nar arpm wail kahor ipma wonen a Pita, ak wang ketn pa, yatom kil akalmpe ek a tu pa la tolpa, “Kipm melnum tukgunakgen a men wrong kinkpman wa kipm melnum wail wail! \v 9 Ti kipm ari a mentekg ntekg melnum nepm mowe pa wor tolpa yatom kipm akal ropon kor atning pake! Wa kipm akal atning lak mentekg la yangkipmen mla yatom kil paln wor! \v 10 Kipm akropon tolpa ti kipm wrongwailet itning kil, yatom wa wi arie kil worwor, yatom al wa kipm nasi tu wrongwailet a tu Israel a ark hor pa kai pa ekg al wa wi arie worwor tolpa, ti pa mentekg la ak nang a Jisas Krais a Nasaret pa, yatom melnum a pike nepm mowe ti pa paln wor atn ti, kipm wrongwailet ari ti. Jisas a pike kipm la yatom tu karkurntel mo kai yo kwatingki pa, yatom wa Maur Wailen la om kil wa wreitn atn pa. Apm kil pa ntekg melnum pa paln wor atn tike. \v 11 Jisas pa tol hong yahuwen a kipm melnum a le wan hele pa kipm kwan lak plpa hong paitn. Pake ake paitn, pa apm hong yahuwen titnongket wor wrij hnangket a le wan hele apm pake.\x * \xo 4.11 \xt Buk Song 118.22\x* \v 12 Ti ake melnum manet ur ntie ekg akwiyo ye kai ekg Maur Wailen pa. Maur Wailen uko Jisas wrij hute tolti. Ti ake wa kil namput nang a melnum manet ur a atn knokg ti a ntie ekg akwiyo ye kai wor pa, kalpm.” \p \v 13 Tu hong tukgunakgen a arpm atning yangkipm a Pita atn ekla pa, tu wreitn paitn ekg ari Pita ekg Jon wa ekg atn titnongket la yangkipmek pa, wa tu ari tolpa, tuwekg pa melnum hawen tolti, ake tuwekg ur pike kai wi arie wail ur pa, kalpm. Tu ari tolpa, tuwekg melnum pike atn nti Jisas. \v 14 Wa tu ari melnum a pike paln wor pa nti Pita ekg Jon pa atn, tolpa yatom tu ari pa, om tu yangkipm kalpmten ekg akalmpe kai tuwekg pa. \p \v 15 Tolpa yatom tu la nasi tuwekg pa la tolpa tuwekg nuhurn wan a tu hong tukgunakgen pa kahor hen, wa tu alntu pa ark kor la nikgwalpm tiur ekg tuwekg pa ark. \v 16 Tu ropon tita la tolpa, “Al mento ntekg tolhai ekg melnum wekg ripa? Tu wrongwailet a ark Jerusalem ti pike ari kwap titnongket a ake pike men ari hep pa, a tuwekg ak kai melnum ti. Ti mento ake ntie ekg karuken pa. \v 17 Mento er lam loken ik wasoket pake, ekg ake al tuwekg akwap tolpa kai wail hor pa kai. Al mento ukwen yangkipm titnongket la tolpa, ake al tuwekg laron nang a Jisas pa nasi mla ur nti ur, kalpm.” \v 18 Tu kwewen kul hor, yatom tu ukwen yangkipm titnongket la tolpa, “Pike kipmekg akwap tolpa, ti kipmekg yat kalpm. Hi ampur wa kipmekg wa ro tukgunakg lngkep a tu aki laron nang a Jisas pa nasi melnum ur nti ur, yaper.” \p \v 19 Ari Pita ekg Jon pa akalmpenten la tolpa, “Kipm alkipm ti ikwonilmpen kai kipm alkipm ti tolpa, pake Maur Wailen wakrongen tolhai, al mentekg katnun yangkipm a kipm ti tolpa aki mentekg katnun yangkipm a Maur Wailen ai e? Pa mentekg katnun yangkipm a Maur Wailen. \v 20 Ti mentekg ake ntie elnten kuina ur a pike mentekg nungkulkg a ikg pa, kalpm. Mentekg hi laron tolpa kai pake.” \p \v 21 Tu wrong kinkpman ari tuwekg ntekg melnum pa paln wor pa, yatom tu kat nang a Maur Wailen ye hor pa kai ase. Tolpa yatom tu hong tukgunakgen pa tu kark ekg tu wrong, tolpa yatom ake tu ari ya ur ekg uk kalkut ur ekg tuwekg pa, tu ukwen yangkipm titnongket tolti, la tolpa tuwekg kalpm ekg hi ake tuwekg wa laron nang a Jisas pa nti ur, yatom tu kwanten kahor hen tolti, om tuwekg kai. \v 22 Ekg nte, tu hong tukgunakgen pa ake ntie ekg karuken melnum nepm mowe a paln wor pa. Melnum pa hangken wring kmel wekg (40) ase. \s1 Tu ipmawrij tu ropon Maur Wailen \p \v 23 Tu kwan Pita ekg Jon pa kulhor hen ti, tuwekg wa kai ekg tu melnum alntuwekgen pa wa la kitinten kuina ur a tu melnum ipma krakgen a Maur wailen a atn hep, wa tu melnum wail wail lawen pa. \v 24 Tu atning om, tu eln ek atn wrij ropon Maur Wailen pa la tolpa, “Melnum Wailen, kitn Wailen a ntekg ktnong, a knokg a hunokg, a kweiur kweiur wrongwailet ye hor pa kai. \v 25 Pike hep pa Maur Wor alkitnen paln la kai ek a Teipit, melnum akwapel alkitnen a kil wapyipmri walyipmri alpmenen pa la tolpa, \p 'Ntekg tolhai ti wa tu a ake Juta pa tu kai ipma wakget paitn? Wa ntekg tolhai ti wa tu wrong kinkpman pa yipon yangkipm paitn tolpa, pa tu yipon kalpmel, pa hi ake ntie ekg tu ak, kalpm. \v 26 Wa tu melnum tukgunakgen a hor knokg ti tu wreitn numprampen akal almpwrong, yatom tu kai ark wrij namponen tu melnum wail wail yipon yangkipm pa, yatom tu akal hripon nti Wailen, Maur Wailen wa nti melnum a pike kil akrkahan ekg akarmpen mento kinkpman wrongwailet pa.'” \p \v 27 Wa tu ropon Maur Wailen tolpa: “Pa aklahle, apm pike paln tolpa atn ha wail Jerusalem tike. Herot ekg Pontius Pailat, melnum tukgunakgen wekg pa namponen tu wrong kinkpman a ake Juta pa, wa namponen tu a men wrong kinkpman a Israel ti tu yipon yangkipm wrij akal kwan alm Jisas, melnum akwapel wri wor alkitnen a kitn alkitn akrkahan ekg akwi men ti pa. \v 28 Titnongket a kitn pike yipon ekg hi wa tu ntekg komkiti nikgwalpm alkitnen a pike kitn akwonalmpen hep ak ai, akal hi wa tu ak tolpake. Yatom apm pike tu ak komkiti tolpake. \v 29 Wailen, ti kitn wet atning yangkipmek a wet tu yewo kark, tolpa ti kitn iklin men melnum akwapel alkitnen ti pen, ekg hi men atn titnongket laron yangkipm alkitnen pa. \v 30 Kitn pa eln wam akitn pa hel tu melnum numpet pa ekg al tu paln wor, wa kitn ntekg kweiur kweiur titnongket wrongwailet, wa kweiur kweiur weten a pike ake melnum ari hep, wa kitn plan klal ur alkitnen kai nang a Jisas pa, ekg al tu ari la tolpa titnongket a Jisas, melnum akwapel wri wor alkitnen pa ntie ekg akwap tolpake.” \p \v 31 Tu ropon Maur Wailen pa kai plaln pa, wrik a tu kai ark ti pa, apm tutut tutut ase, yatom Maur Wor a Maur Wailen pa nar kahor arpm tu pa, yatom ukwen titnongket, yatom tu atn titnongket laron yangkipm a Maur Wailen. \s1 Tu a ukpma Jisas pa ipma wrij aklin tita \p \v 32 Tu melnum a ukpma Jisas pa nikgwalpm a tu ti pa kai wrij. Ake al melnum ur la kweiur alkil pa la tolpa, alkilen pa, tolpa kalpm. Tu akal nampreng kweiur kweiur alntuen pa aklin tita plalnten. \v 33 Tu melnum yangkipm kuinen a Jisas tu wi titnongket wail yatom tu laron yangkipm a Wailen Jisas a pike mo yatom wa wreitn pa, la tolpa aklahle. Yatom Maur Wailen kil pleln won kainten arien ukwen ipma wor wailmanten. \v 34-35 Ake wa melnum ur kai kuin a tu pa warkip ekg ekpma a hapmnung kweiur kweiur pa. Ti tu melnum a ntie knokg a wan wailet pa, tu ak pa ak wi marpm pa yatom wi marpm pa ye kul uk kai wam a tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa, yatom tu ari mla ur a warkip pa, tu wi marpm pa aklin tu a arpm warkip pa. \p \v 36 Melnum wrij ur pa, nang akil pa Josep. Kil a hom wrij a Lipai, kil kai ha knokg Saiprus. Wa tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa kwe nang wompel akil pa tolpa Parnapas. Yiprokgen a nang ripa pati, “Melnum a ak titnongketel ipma a tu melnum”. \v 37 Kil ntie knokg yatom kil uk knokg ur alkil pa, ekg ak wi marpm, yatom ye marpm pa ye kul kai uk kai wam a tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa. \c 5 \s1 Ananaias ekg Sapaira akplainel Maur Wailen \p \v 1 Tu wrongwailet apm ak tolpake, kinkpman wekg ur kil pa, ekg ak manet. Ti nang a kpman pa Ananaias wa nang a kin pa Sapaira. Ananaias uk knokg ur a tuwekg pa kai tu armpenten. \v 2 Yatom kil wi marpm pa plan kin pa, tuwekg ipma wrij la tolpa eln wompel ti irpm ekg mentekg alpmentekg, wa kil ye wompel pa ye kai uk kai wam a tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa. \v 3 Ari Pita ropontel la tolpa, “Ananaias, ntekg tolhai ti om kitn eln Maur Paitn Satan pa ikghlen nikgwalpm alkitnen pa yatom kitn eln marpm wompel a kitn wi kai knokg pa elntarpm ekg kitn alkitn pa? Wa kitn akplainel Maur Wor a Maur Wailen tolpa ekg nte? \v 4 Knokg pa alkitnen. Kitn akal uk tu armpen aki kalpm e, pa nikgwalpm alkitnen. Wa kitn akal wi marpm pa yatom kitn akal ye aki kitn akal uk aripm ur kai Maur Wailen pa, pa ha kai kitn alkitn pa. Ari wa ntekg tolhai yatom wa kitn akwonalmpen yatom kitn ak tolpa! Kitn ake akplainel melnum ti pa, pa kitn akplainel Maur Wailen.” \v 5 Ananaias kil atning pa, kil ngko eln nar knokg om mo ase. Wa tu mla ur a tu atning yangkipm pa, tu kark paitn wrijen. \v 6 Kil mo ha pa, tu warim kpman tiur pa wli wi hapm pa akyipoel plaln pa, wa tu katel ye kai uwentel. \p \v 7 Tu uwen kpman pa plaln, wa tu atn watin ketnketn ari kin alkil pa wa kul paln, kil ake ari kpman alkil Ananaias a wet mo pa yatom tu uwentel pa. \v 8 Yatom Pita ropontel la tolpa, “Ti kitn la nisopm ri, marpm a tu ak armpentepm knokg akipmekg pa apm tike aki?” Ari kin pa akalmpe la tolpa, “Ei, apm pake.” \v 9 Yatom Pita la nasel la tolpa, “Ntekg tolhai ti kipmekg wet yipon yangkipm akwonalmpen la akal uktiel Maur Wor a Maur Wailen ti? Tu melnum a wet uwen kpman alkitn ti pa wa kul atn wanyun pa, ekg al wa kateitn ye kai ekg uwenteitn yat.” \v 10 Ak wang ketn a Pita la nasel la tolpa, pa kil mo eln nar ha nepm a Pita pa, yatom tu warim kpman ripa wa kul ari kil mo ha, yatom tu katel yewel kai uwentel arpm yampingken kpman alkilen pa. \v 11 Tu wrong kinkpman a ukpma Maur Wailen pa wa namponen tu wrongwailet pa, tu atning yangkipm ripa, pa tu kark paitn wrijen. \s1 Tu melnum yangkipm kuinen a Jisas ntekg kweiur weten ak titnongket a Jisas \p \v 12 Ti tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa tu ntekg kweiur kweiur titnongket wailet, wa plan klal manet manet tiur wa ntekg kweiur kweiur titnongket titnongket tiur a melnum ake ntie ekg ntekg paln kai kuin a tu wrong kinkpman ekg tu ari. Tu melnum a ukpma Jisas pa tu nikgwalpm wrij wa tu kul kai kahor yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen pa ark, ark wrij ha wan kling wail a Solomon pa. \v 13 Pake tu melnum a ake ukpma Jisas pa tu kark, yatom tu ake wa kul kai ark wrij namponen tu pa. Ari tu kinkpman wrongwailet pa, kporn yangkipm la tolpa tu pa akwap wor. \v 14 Yatom tu wrong a wli ukpma Wailen pa, paln wailet wailet tolpa ye kaino, tu kinkpman yaten. \p \v 15 Tu ari tolpa yatom tu kat tu melnum a numpet pa ye kai kulamten wrik nmong, wakg a kweiur kweiur pa ha ya, ekg al Pita kil ngkom hor ya pa kai, om al takgni wi klal a kil pa kai helenten, om al ntekg tu pa paln wor. \v 16 Wa tu wrong kinkpman wailet a ark ha wasok a ha yampingken ha wail Jerusalem pa, tu ye tu melnum numpet a namponen tu melnum a maur paitn arpmen pa ye kulngkul, yatom tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa ak titnongket a Jisas pa ak ntekg tu paln wor. \s1 Tu uk wleket tu melnum yangkipm kuinen a Jisas \p \v 17 Yatom melnum tukgunakgen a ikghlen tu ipma krakgen a Maur Wailen pa, wa namponen tu alkil a atn akwap aklinjel pa, tu plalnten pa wa tu Satyusi, tu wreitn ipma paitn wrijen ekg tu ari kwap wor a tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa ak. \v 18 Tolpa yatom tu kai arkulen wiyen ye kai kahor arpm wan tipmning a tu ye tu melnum wrongwailet a ntekg paitnpaitn pa kai arke pa. \v 19 Ari ak mning pa maur akwapel ur a Maur Wailen pa kukwa wanyun a wan tipmning pa yatom, kil eln tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa kahor hen, yatom kil la nasen la tolpa, \v 20 “Kipm kai kahor atn yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen pa la nasi tu wrong kinkpman yangkipm wor wrongwailet a la ya weten wor a arpm wor aklei wang pa ekg akal tu katnun apm tike.” \v 21 Tu melnum yangkipm kuinen a Jisas tu atning pa tu katnun yatom nungkwat pa, tu kahor yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen pa ro tukgunakg lngkep a tu wrong kinkpman ekg yangkipm a Maur Wailen. \p Ak wang a tu ro tukgunakg lngkep a tu wrong kinkpman atn pa, melnum tukgunakgen a ikghlen tu ipma krakgen a Maur Wailen, wa namponen tu melnum aklin akil pa tu kwe tu hong tukgunakgen wrongwailet a tu Israel a ark atning yangkipm pa. Yatom tu nel kul kai ark wrij ekg akal ntekg yangkipm. Yatom tu kwa tu wakmit kai ekg al akwi tu melnum yangkipm kuinen a Jisas a ark wan tipmning pa ye kul ekg akal ntekg yangkipm. \v 22 Tu melnum wakmit tu kai paln kai wan tipmning pa ari, ake tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa arpm kahor wan tipmning pa, yatom apm wa tu pleln kai la nasi tu melnum wailen wailen pa la tolpa, \v 23 “Men kai paln kai wan tipmning pa, men ari wanyun pa hmpei aken tongtong worwor atn kiti kiti, wa tu wantengkwang a atnen wanyun pa, tu atnen wanyun pa tolpa atn. Wa men kukwa wanyun pa kai kahor akal akwien ye kul ari tu melnum pa wolen, ake ark.” \p \v 24 Melnum tukgunakgen a tu wantengkwang a ikghlen wan yalming a Maur Wailen wa namponen tu melnum ipma krakgen a Maur Wailen a atn hep pa tu atning pa, yatom tu akwonalmpen wailet la tolpa, “Tu wet kulhor tolhai pa?” \v 25 Tu kor la tolpa atn pa, melnum ur pa kul nasen la tolpa, “Oi, kipm a ekla pa kipm itning pen! Tu melnum a kipm kor pa, apm atn kahor yipmingki a wan yalming a Maur Wailen pa, ekg ro tukgunakg lngkep a tu ekg yangkipm a Maur Wailen nasi tu wrong kinkpman pa atn kai ai ase!” \v 26 Tu atning tolpa pa, melnum tukgunakgen a tu wantengkwang a ikghlen wan yalming a Maur Wailen pa, kil wi tu tiur alkilen pa kai akwi tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa ye kul. Tu kai akwien mehen tolti ye kul, ake tu eren aki ntekgen paitn pa, kalpm. Tu kark tol tu er tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa aki ntekgen paitn pa, pa apm tu wrong kinkpman pa eren ak weij. \s1 Tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa ake kark ekg laron yangkipm a Maur Wailen \p \v 27 Yatom tu akwi tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa ye kul atn kai ikg a tu hong tukgunakgen a arpm ekg atning yangkipm pa. Yatom melnum tukgunakgen a ikghlen tu ipma krakgen a Maur wailen pa ntien eklala, \v 28 yatom kil la nasen la tolpa, “Men pike lokepm wa ukwepm yangkipm titnongket la tolpa kipm hi ake laron nang a melnum pa nti ur. Ari ake wa kipm atning, kipm alilohak om ro tukgunakg lngkep a tu tolpa kai, ti yangkipm pa apm paln wail tu atning atn hor ha wail Jerusalem ti ase. Wa kipm ti arki men ti la tolpa men ti alm melnum pa mo pake!” Melnum tukgunakgen a tu ipma krakgen pa la tolpake.\fig Tu melnum yangkipm kuinen a Jisas atn kai ikg a tu hong tukgunakgen a tu Juta. (5.28)|src="GW-149.tif" size="span" ref="5.28" \fig* \p \v 29 Ari Pita namponen tu alntu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa akalmpe la tolpa, “Men ake al atning katnun yangkipm a melnum la pa, men al atning katnun yangkipm a Maur Wailen la tolti. \v 30 Apm pike kipm pa karkurn Jisas kai yo kwatingki pa yatom kil mo pake. Ari Maur Wailen a mamikgmamin manjan alpmenen ti la yatom kil wreitn ha kirkhap pa, om kil atn. \v 31 Yatom Maur Wailen wiyel ye kaino elntarpm kaino wam wiyen akil, om ukwel nang wail. Kil paln melnum tukgunakgen a ikghlento, wa melnum a akwiyo. Yatom kil aklin mento Israel ti ekg al mento ntie ekg pleln ipma uk yirokg paitnpaitn ti, yatom al Maur Wailen kil kwan paitnpaitn amento pa kai plaln. \v 32 Kweiur kweiur wrongwailet a men laron atn ti pa, men alpmen ti pike nungkulkg a ikg. Ake wa men wrij ti pa, kalpm, men ti wa Maur Wor a Maur Wailen uk tu a atning katnun yangkipm alkilen pa wa ak titnongketel yangkipm pa yat.” \s1 Kamaliel lok tu hong tukgunakgen a tu Juta a ipma wakget pa \p \v 33 Tu hong tukgunakgen a arpm atning yangkipm pa, tu atning yangkipm pa ari paitn yatom tu ipma wakget nikgwalpm wrongken paitn akal alm tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa mo. \v 34 Ari melnum ur a tu Parasi pa, nang akil pa Kamaliel, melnum a arpmen yangkipm yiprokgen a Maur Wailen, a tu wrong kinkpman wi wor lawel la tolpa, kil melnum nang wail. Kil wrij ur a tu hong tukgunakgen a tu Juta pa. Kil wreitn atn wa kil la nasi tu melnum wantengkwang pa la tolpa, tu wi tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa ye kahor atn kahor hen pa itn waitketn pen. \v 35 Yatom kil la nasi tu alntu a hong tukgunakgen a tu Juta pa la tolpa, “Kipm melnum a Israel ti pa, tol kipm akal ntekg kuina ur ekg tu ti pa, kipm ikwonilmpen worwor pen! \p \v 36 Ti kipm ari wring aripm ur kai pa, pa pike Teutas kil wreitn atn, wa kat kil alkil ti la tolpa, kil pa melnum wailen, yatom kpman wailet paln tol kmel kmel (400) tu kai katnun kil pa. Ari tu almpel mo, yatom tu melnum alkil a horhanekg katnuntel pa apm hor kark hrak kai atn tukuleinjel ase. Ti kwap akil pa kai plaln tolpake. \v 37 Wa atn waitketn ketn pa, Jutas, melnum ur a Kalili wreitn atn wailen ak wang a pike tu wi nangkel tu wrong kinkpman. Kil hepiln tu wrong wailet kai katnuntel ari apm wa tolpa yat pake, wa tu wa almpel mo. Yatom tu wrong a kai katnuntel pa, tu kark kai atn tukuleinjel ase. \v 38 Tolpa ti, ri ti pa kupm la nasepm la tolpa, ake al kipm ntekg paitn kai tu melnum ti, kipm elnten kai om! Ekg nte, tol tu ak kwap pa ak nikgwalpm a titnongket a tu alntu melnum ti tolti tol a pike Teutas a Jutas pa, pa hi wa kai plaln. \v 39 Pake tol Maur Wailen kil alkil yiprokgen a kwap ripa, kipm ake ntie ekg loken pa, kalpm. Pa hi wa kipm ari tolpa pa apm kipm hripon namponen Maur Wailen kil alkil pake.” \p Tu alntu a arpm atning yangkipm pa tu atning katnun eklala a Kamaliel la nasen pa, yatom tu wi ipma mehen wor om tu ak katnun tolpa kai, \v 40 yatom kwe tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa wa kul hor wan pa, yatom tu la nasi tu wantengkwang pa, om tu aken wanteng, plaln pa, tu ukwen yangkipm titnongket la tolpa, hi ake wa tu laron nang a Jisas pa wa nti ur, pa kalpm. Tu ntekgen tolpa plaln pa, om tu kwawen kai. \v 41 Yatom tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa tu nuhurn tu hong tukgunakgen a tu Juta pa, tu kahor hen pa, tu utopen paitn. Tu ukwen wleket wa tu wi numpaitn wail yektnen nang a Jisas ti, pake tu ari tolpa Maur Wailen ari tolpa tu pa wor ntie ekg ye kalkut pa yatom tu utopen wailmanten ye kalkut pa. \v 42 Ake wa tu elnten kwap pa, kalpm. Tu ro tukgunakg lngkep a tu wrong kinkpman pa atn yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen pa wa atn wan ur wan ur a tu pa. Tu laron nasen Jisas pa la tolpa melnum a pike Maur Wailen akrkahan yatom kwa nar akal akarmpento apm pake. \c 6 \s1 Tu akrkahan tu melnum wampomit wampomwekg ekg akal aklin tu melnum yangkipm kuinen a Jisas \p \v 1 Ak wang ti pa tu wrong disaipel a Jisas pa tu paln wailet tolpa ye kaino. Yatom tu Juta a ak ek Krik pa tu ipma kalkut a tu la wailet kai tu Juta a ak ek Aram pa la tolpa, “Aklei wang kipm akwap aklin kweiur kweiur tolpa kai ekg tu melnum a arpm warkip, pake ake wa kipm aklin tu kin karpikg alpmenen ti.” \v 2 Yatom tu melnum yangkipm kuinen wampwam yikakwomwekg a Jisas pa, tu kwe tu disaipel wrongwailet a Jisas pa tu kul ark wrij, yatom tu la nasen la tolpa, “Ake wor ekg akal men nuhurn kwap a laron yangkipm a Maur Wailen ti, wa ikghlen kwap a wako nampreng kweiur kweiur wrongwailet ekg aklin tu melnum a arpm warkip pa. \v 3 Tolpa ti kipm worwor a wasokwasok alpmenen, kipm ri kipm alkipm ur ti a atn a arpm wor a tu melnum kporn yangkipm, a ntie Maur Wor a Maur Wailen, a nikgwalpm arke worwor pa, pa apm mento kat tunten melnum wampomit wampomwekg ur a tolpake ekg akal tunten melnum pa ikghlen kwap ripa om! \v 4 Wa men alpmen melnum yangkipm kuinen a Jisas ti pa, men akal uk wang wail alpmenen ti kai ekg ropon Maur Wailen ekg wa laron yangkipm a Maur Wailen.” \p \v 5 Ti tu wrong kinkpman tu atning nikgwalpm wor a tu melnum yangkipm kuinen a Jisas la nasen pa yatom tu utopen wi wor. Yatom tu kat Stipen, melnum a kil ukpma Maur Wailen atn titnongket, wa kil ntie Maur Wor a Maur Wailen arpm kahor ipmanikg alkilen pa. Wa tu kat Pilip, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas, Nikolas. Wa Nikolas pa kil melnum a ha wail Antiok, kil ake a Juta, pake kil apm pleln kai katnun yangkipm a ya a tu Juta, yatom kil apm paln tol melnum Juta pake. \v 6 Yatom tu wi tunten melnum wampomit wampomwekg pa ye kaino atn, wa tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa kul eln wam pa helen ropon Maur Wailen pa ekg aken titnongket ekg tunten al akwap ripa. \p \v 7 Yatom yangkipm a Maur Wailen pa paln kai wail hor ha wail Jerusalem. Tu wrong kinkpman wailet paitn a ark ha wail Jerusalem pa tu atning yangkipm pa, yatom tu pleln ipma a ukpma Jisas. Wa tu melnum ipma krakgen wailet a Maur Wailen pa wa tu pleln ipma ukpma Jisas pa yat. \s1 Tu Juta arkul Stipen ye kai atn ekg ntekg yangkipm \p \v 8 Stipen pa kil melnum a Maur Wailen wi wor lawel yatom ukwel titnongket wail. Kil plan klal wailwail wa kil ntekg kweiur kweiur titnongket weten wrongwailet kai kuin a tu wrong kinkpman ekg tu ari. \v 9 Ari tu tiur wreitn nti Stipen pa kle tita. Tu pa tu melnum a wan ur a tu atning yangkipm a Maur Wailen atne pa. Wan ripa pa tu kwe la tolpa wan a tu wrong wompel ur a pike tu ak kwap kalpmel horhanekg ekg kmel ur. Tiur alntuen a ha wail Sairini, wa tiur a ha wail Aleksantria, namponen tu tiur a ha knokg Silisia, wa ha knokg Esia. \v 10 Ari Maur Wor a Maur Wailen pa uk nikgwalpm a arie wor pa kai Stipen pa, ti tu ake ntie ekg wa akalmpe ekla a kil pa, kalpm. \v 11 Yatom tu kai uk marpm hampen tu melnum tiur pa, la nasen la tolpa tu akenplain yangkipm ti ye hor pa kai la tolpa, “Men atning ari Stipen pa kil la paitnel ekg Moses namponen Maur Wailen.” \v 12 Om tu ye yangkipm pa kai nasi tu hor pa kai yatom tu wrong kinkpman pa, wa tu melnum wail wail, wa tu melnum a arpmen yangkipm yiprokgen a Maur Wailen, ari ake wa wor kai ipma atu pa, yatom tu kai arkul Stipen pa yewel kai ekg ntekg yangkipm atn kai ikg a tu hong tukgunakgen a tu Juta. \v 13 Yatom tu wi tu melnum tiur pa ye kahor atn yirokg akal la yangkipm akplain arki Stipen pa la tolpa, “Men nungkulkg a ikg atning yangkipm a kil aklei wang la paitnel wan yalming a Maur Wailen ti, namponen yangkipm titnongket a Moses ti. \v 14 Wa men atning a kil la tolpa, Jisas a Nasaret pa hi tikale wan yalming a Maur Wailen ti, wa kil hi wa ak lok ya a pike Moses la nasi tu yohmpei manjan ak ai kulngkul, kul la naso la tolpa al mento katnun pa.” \v 15 Tu hong tukgunakgen wrongwailet a ark wan a tu ark atning yangkipm pa, tu ikghnen Stipen pa titnongket ari ikgek akil pa ari klalen tol ikgek a tu maur akwapel a Maur Wailen pa. \c 7 \ms1 Stipen akalmpe yangkipm a tu arkiel pa atn ikg a tu hong tukgunakgen a tu Juta \mr (7.1-53) \s1 Ak wang a pike Apraham ai \p \v 1 Melnum tukgunakgen a ikghlen tu ipma krakgen a Maur Wailen pa atning yangkipm a tu arki Stipen pa plaln pa, kil wa akropon Stipen pa la tolpa, “Yangkipm tol a tu arkieitn pa aklahle aki?” \v 2 Ari Stipen pa akalmpe la tolpa, “Kipm wasokwasok a wailenwailen, wa yantin alkupmen a Israel! Kipm itning! Yohmpei alpmento Apraham pa kil ake kaino arpm kai ha wail Haran pa pen, kil arpm ha knokg Mesopotemia pa, yatom Maur Wailen kil ntie klalen wail, kil paln ari Apraham pa \v 3 ntiel ekla la tolpa, 'Kitn wreitn nuhurn ha knokg alkitnen ti, wa tu hom alkitnen ti atn pa, wa kitn kaino ha knokg ur a hi wa kupm planteitn pa!'\x * \xo 7.3 \xt Stat 12.1,4,7\x* \v 4 Apraham kil atning tolpa, kil wreitn nuhurn ha knokg alkilen pa namponen tu alkilen a Kaltia pa arpm pa, wa kil wreitn kaino ha Haran. Kil arpm pa arpm, yan alkilen pa mo, plaln pa, Maur Wailen wa la nasel yatom kil wa wreitn ha pa nar arpm ha knokg a kipm arpme ti. \v 5 Maur Wailen kil ake wa uk knokg tiel ketn ur ekg Apraham pa atn ti ekg alkil pa, kalpm. Apm tolpake Maur Wailen kil yipon yangkipm lak kil hi wa ukwel knokg ti kanukg namponen tu warim warim walyikek alkilen ekg al hi wa tu wi ekg alntuen. Ari Apraham pa warim kalpmen. \v 6 Wa Maur Wailen la nasel la tolpa, 'Tu warim warim walyikek alkitnen pa hi wa tu arpm tol melnum yawen kai ha manet ur pa, om hi wa tu ntekgen ari paitnpaitn a hi wa tu aken kwap kalpmel horhanekg ekg tu pa arpm tol wring kmel kmel (400). \v 7 Pake hi wa kupm ye tu kai atn ntekg yangkipm akalmpe paitnpaitn a tu wiyen ye kinar akten kwap kalpmel pa.' Wa Maur Wailen wa kil la tolpa, 'Hi wa kanukg pa tu warim warim walyikek alkitnen pa hi wa nuhurn ha knokg pa kulno kpor klko lein kupm ti atn wrik rikil.' \v 8 Yatom Maur Wailen kil uk yangkipm Apraham la tolpa hi kil nti tu a kanukg pa kwat numpalk a tu warim kpman atu, pa tol kla ur a kil lam namponen Apraham pa la tolpa tu alkilen. Yatom Apraham kil kwat warim kpman Aisak kai kin alkilen pa kil raku ye arpm tol wang wampomit wampomwraur pa yatom kil kwat numpalk a warim pa. \s1 Tu a Juta a pike hep ak ai \p Om Aisak kil paln tol yan a Jekob wa Jekob kil paln tol yan a mamin wampwam yikakwomwekg amento. \v 9 Tu maminen pa, tu pike ipma paitn ekg wasok wangkuin alntu pa Josep, yatom tu uk Josep pa kai ekg tu ha knokg manet ur pa armpenten wi kil ye kinar Ijip. Ari Maur Wailen pa ntiel arpm, \v 10 kalkut wailet palntel pake, Maur Wailen kil aklinjel yatom kwan kalkut wrongwailet pa kai tukuleinjel. Yatom Maur Wailen kil ukwel nikgwalpm arie worwor yatom melnum tukgunakgen a Ijip pa kil ari atn a arpm, wa ekla a kil pa ari wor, yatom kil katel atn melnum wail kul rken kil atn ikghlen tu wrong kinkpman a Ijip wa ikghlen kweiur kweiur wrongwailet a atn wan a melnum tukgunakgen kil alkil pa. \p \v 11 Yatom ak wang pa wang nikg wailmanten paln hor kinar ha knokg Ijip wa no ha knokg Kenan ti. Pa kalkut wailmanten paitn, yatom tu yohmpei alpmenen pa ekpma kalpmten, yatom nikgten paitn. \v 12 Tu ark tolpa kaingkai, Jekob kil atning a tu la tolpa tu Ijip pa tu wit ek ur ha pa. Yatom kil kwa tu warim kpman alkilen pa, tu kinar Ijip, tu pa apm tu maminen amento tike. Tu pike ake kinar Ijip pa nti ur, kalpm, tu atn ti ekg al wa kinar tipen. \v 13 Wa tu wa kinar nti ur ti pa, Josep laron kil alkil ti nasi wasok nti tu wailenwailen alkilen pa la tolpa, 'Kupm Josep, wangkuin alkipmen apm tike.' Yatom melnum tukgunakgen pa wa kil ari tolpa pa tu walmpopmwrij alkilen a Josep apm pake. \v 14 Yatom Josep kil nasi wasok nti tu wailenwailen alkilen pa la tolpa tu wa no akwi yan alkilen Jekob pa namponen tu kin warim yalmpikgne nti walyikek alkil pa plalnten ye kinar Ijip pa. Ti tu a kil pa tol kmel wraur tuwek wampwam yikakwomit (75). \v 15 Jekob kil atning yangkipm a Josep la ripa, tolpa om kil almnon kin warim walyikek a namponen tu alkilen pa tu plalnten kinar Ijip pa ark pa ark ark, Jekob pa mo, wa tu warim kpman alkilen pa wa mo. Tu pa tu maminen alpmentoen pake. \v 16 Yatom tu wi tupmungkul a tu pa wa ye no kaino ha wail Sekem, yatom tu ye kahor elntha tipmning teng a pike Apraham armpen kai tu warim a Hamor a ha wail Sekem pa. \p \v 17 Wang a Maur Wailen pike yipon yangkipm namponen Apraham pa, apm kul yampingken tike ekg akal ngko ek arke tike. Ti tu wrong kinkpman amento a ark Ijip pa kwat lei tolpa ye kaingkai kai wailet paitn ai. \v 18 Yatom tu Ijip pa kat melnum weten ur alntuen atn melnum tukgunakgen ekg ikghlenten, yatom kil ake wa ari Josep pa a kwap wor a pike kil ak pa. \v 19 Tolpa yatom kil akplainel tu yohmpei amento ti ntekgen paitnpaitn, akenplain wa ukwen kalkut, wa la titnongket la tolpa tu piln tu warim wasikyikek pa eln kai ekg tu mo. \s1 Pike hep ak ai ak wang a Moses \p \v 20 Ak wang ripa a melnum weten pa atn melnum tukgunakgen pa man raku Moses pa. Warim pa warim wor, yatom Maur Wailen utopen warim ripa. Manjan alkilen pa ikghlentel lampel arpm wan pa tol kainil wraur, plaln pa, \v 21 tuwekg kat warim ripa ye hor hen om ye kinar elntarpm kop hu arkikg pa, yatom warim kin a melnum tukgunakgen a tu Ijip pa kil hantil warim pa yatom kil katel ye no lokli tol warim alkilen pa. \v 22 Tolpa yatom tu kaling plan rowonel Moses pa ekg nikgwalpm a arie worwor a tu Ijip pa, yatom kil wreitn paln tol melnum wonrekele wor a ekla, wa melnum titnongket a ak kwap wrongwailet. \p \v 23 Tolpa om kil arpm kinar pa arpm, kil apm yampingken ekg al warim woren tike, wring a kil pa kmel wekg (40), yatom nikgwalpm akil pa wreitn akal kil wa kai ari tu alntu melnum a Israel pa. \v 24 Yatom kil kai ari, kil ari melnum ur a Ijip pa ntekg paitn ekg melnum ur a Israel pa, tolpa yatom ake wa kil atn ari ak ikg pa, kalpm, kil kai aklin melnum a Israel ripa, yatom kil er melnum a Ijip pa mo akalmpe a kil ntekg paitn ekg melnum Israel ti. \v 25 Kil akwonalmpen tolpa tu melnum alkil a Israel pa akal ari tolpa Maur Wailen kil akrkahan kil pa akal kil aklinjen wiyen ekg ye kai tukulein ha knokg Ijip pa, ari ake tu ari pa, kalpm. \v 26 Hokg hor kang pa kil wa kai ari tu alntu a Israel pa, pa kil ari melnum wekg ur ekg er tita. Yatom kil kai akal loken la tolpa, 'Oi, kipmekg itning, kipmekg pa kipmekg alkipmekg a Israel pake. Wa kipmekg ipma paitn ntekg tita tolpa ekg nte?' \v 27 Ari melnum a wet ntekg nikgwalpm paitn pa kil talpul Moses pa kai tukuleinjel, wa kil ropontel la tolpa, 'Mla ur la yatom kitn akal atn melnum wailen ekg akal ikghlen men ti, a arpm atning yangkipm a men ti yat? \v 28 Kitn akal er kupm ti mo, tol pikekg kitn er melnum Ijip ur pa mo pake?' \v 29 Moses kil atning a melnum ripa la tolpa, yatom kil kark kai ha Ijip pa kai arpm kai ha knokg a tu Mitian. Kil melnum yawen, kil ake knokg yiprokg a ha pa, pake kil wi kin a ha ripa ye arpm pa, om kwat warim kpman wekg. \s1 Moses atning ek a Maur Wailen kwewel \p \v 30 Moses arpm kai ha knokg a Mitian pa arpm pa arpm, tol wring kmel wekg (40), om wangkur pa kil ari maur akwapel a Maur Wailen palntel ari tol wakg ek a narukg al yo hiket wasok ur a atn wrik weij hngrapm kalpmel a atn yampingken tipmning Sainai pa. \v 31 Moses kil ari pa, kil wreitn paitn akwonalmpen wailet, yatom kil kai atn yampingken yo pa akal ari worwor. Ari kil atning ek a Wailen pa kwewel la tolpa, \v 32 'Kil kupm Maur Wailen a tu yohmpei alkitnen. Kupm Maur Wailen a Apraham, Aisak a Jekob.' Moses kil atning ekla ripa, kil kark ekg ari om kwarkwar tolti, lam ikgek alkilen ti. \v 33 Ari Wailen pa la nasel la tolpa, 'Kitn nir nepm palk alkitnen pa tukulein nepm alkitnen pa pen, ekg nte knokg a kitn atne ti pa wri wor. \v 34 Ti kitn itning, kupm ari a tu ntekg paitn ekg tu wrong kinkpman alkupmen eren ukwen kalkut atn Ijip pa, wa kupm atning a tu wlakil hakg, tolpa ti kupm nar ekg akal aklinjen wiyen ye tukulein Ijip pa. Tolpa ti kitn wreitn ekg kupm kwaweitn kai Ijip ai pen.'” \s1 Tu Israel uk yirokg hret ekg Moses \p \v 35 Yatom Stipen wa la kiti Moses pa wa la tolpa, “Ti apm Moses wrij pake a pike tu yohmpei amento ti kwantel la tolpa, 'Mla la om kitn akal atn melnum tukgunakgen a ikghlen men ti, wa kitn akal atn melnum a arpm atning yangkipm a men tike?' Pa apm Moses wrij pake a maur akwapel a Maur Wailen palntel om kil ari tukol wakg al yo hiket pa, kil wi ek a Maur Wailen pa la nasi Moses pa la tolpa, kil hi wa kai Ijip, al kil atn melnum wail, a melnum a hi wa wi tu alkil pa ye kai tukulein Ijip pa. \v 36 Tolpa yatom apm Moses wrij pake, kil wi tu wrong kinkpman pa nuhurn Ijip. Yatom kil ntekg kweiur kweiur titnongket wrongwailet, wa ntekg kweiur weten ekg ak plan titnongket a Maur Wailen. Kil ntekg atn Ijip, a atn Hunokg Watet, wa hor wrik weij hngrapm kalpmel a tu hore kai pa tolpa kaingkai wring kmel wekg (40). \v 37 Ti apm Moses pake, kil la nasi tu wrong kinkpman a Israel pa la tolpa, 'Maur Wailen kil hi akrkahan kmel ur a kipm alkipm ti pa wa atn melnum ek wripm ur tol kupm tike.' \v 38 Yatom apm Moses pake, kil nti tu wrong kinkpman a mento Israel tu ark wrij hakai wrik weij hngrapm kalpmel. Kil wi yangkipm titnongket a Maur Wailen, a maur akwapel a Maur Wailen la nasel atn kaino tipmning Sainai pa yatom ye nar nasi tu yohmpei amento pa. Yangkipm a pike kil wi ye nar pa Maur Wor a Maur Wailen arpme, apm pike kil ye nar ekg ak nasi mento tike. \p \v 39 Ari tu yohmpei amento pa hret ekg atning katnun yangkipm a kil la pa, tu talpuln uk yirokg kil pa wa nikgwalpm a tu pa ark manet akwonalmpen la tolpa tu akal wa pleln wa kai Ijip pa yawrik. \v 40 Tolpa yatom tu la nasi Aron pa la tolpa, 'Mento ake ari Moses a pike wio hakai Ijip ti ye kul ti, kil kaino main kaino tipmning ti ekg ntekg tolhai. Ti kitn ntekgto kweiur tiur tol a Maur Wailen kil alkil pa ekg al tu kai hep ekg akal ikghlento.' \v 41 Yatom ak wang ripa, tu lap weij malungkij muinmainet ur pa ntekg kalingken tol kau wlampien ur pa, yatom elntatn tol maur wailen ur alntuen. Yatom tu ye wlikgek kweiur kweiur pa ye kul al wor uk wa tu utopen ntekg ekpma wail al ekpma a nangnang atnen, wa kpor klko lein ekg kuina ur a tu alntu ntekg pa. \v 42 Tu ak tolpa yatom Maur Wailen kil ukwen yirokg, wa kil eln tu ekg tu kpor klko lein ekg kat nang a kweiur kweiur tukol takgni kainil a kungkumeim a atn kaino ktnong pa, tol a ro hel kai wurkapm a tu melnum ek wripm a Maur Wailen pa la tolpa, 'Ti kipm wrong kinkpman a Israel ti, pike kipm ark kai wrik weij hngrapm kalpmel pa ark tol wring kmel wekg (40) pa, pike kipm alm wlikgek a kweiur kweiur ekg lap al wor uk kpor klko lein kupm tike aki? Pa kalpm. \v 43 Wan yalming hapm a pike kipm kat ye pa, pa ake kipm kat wan yalming alkupmen ti pa, kipm kat yalming a mring Molek tukol maur wailen ur alkipmen. Wa pike kipm ari Repan, mring a ha ur ai pa, yatom wa kipm ntekg mring pa kalingken tol kungku yatom kat pa ye atn akal kpor klko lein tukol Maur Wailen alkipmen pake. Tolpa ti hi kupm kwantepm ekg tu wiyepm ye kai arpm kai yirokgen a ha wail Papilon pa.' Yangkipm a Maur Wailen pa kil la kiti tu yohmpei alpmento pa apm kai tolpake.” \s1 Maur Wailen pleln ukwor tu Israel \p \v 44 “Pike ak wang a tu manjan amento ark kai wrik weij hngrapm kalpmel pa, tu kpor klko lein Maur Wailen atn wan yalming hapm a tu ntekg pa. Pa planten tolpa Maur Wailen ntien arpm pa. Wan yalming hapm pa tu ntekg komkiti ek a Maur Wailen la nasi Moses akal tu ntekg pa, komkiti tol a kil kaling plan Moses ekg kil ari pa. \v 45 Yatom tu warim a yohmpei wapyipmri, walyipmri amento ti pa tu wreitn wi wan yalming hapm a Maur Wailen pa. Yatom Josua pa atn hep wi tu amento pa wi wan yalming hapm pa ye nakur num kai alm kwan tu knokg yiprokgen pa, yatom Maur Wailen kwan tu pa kai tukulein wrik pa, om tu ti wi wrik pa arke ark. Yatom tu le wan yalming hapm a Maur Wailen pa elnthel tike. Om wan yalming hapm pa hel tolpa hel, kulngkul kul ngko wang a Teipit pa kil paln melnum tukgunakgen a ikghlenten. \v 46 Ti Teipit kil atn a arpm akwap wor tolpa kai ikg a Maur Wailen pa yatom Maur Wailen wi wor lawel. Yatom kil ropon Maur Wailen la tolpa, 'Kitn Maur Wailen a yohmpei amento Jekob kpor klko leinjeitn pa, kitn wi wor akal kupm lenteitn wan yalming ur ti aki?' \v 47 Teipit yan pa la tolti, pake Maur Wailen ake wi wor, yatom warim kpman Solomon alkil pa lentel wan yalming pake. \p \v 48 Pake Maur Wailen a atn hep hangken kweiur kweiur wrongwailet pa kil ake arpm wan a mento melnum ti le pa, tol a pike Maur Wailen la hor ek a melnum ek wripm ur pa la tolpa, \v 49 'Ktnong ti pa wrik a kupm arpme ikghlen kweiur kweiur wrongwailet ti, wa knokg ti pa, wa kupm eln nepm atne. Ti hi kipm lentopm wan tolhai? Hel wrik hai ekg al kupm arpm ekg wi yapm pa? Pa kipm ake ntie. \v 50 Kweiur kweiur wrongwailet a kipm ari ti pa, mla ur ntekg? Apm kupm tike.' Yangkipm a Maur Wailen a melnum ek wripm ro pa apm la tolpake.” \s1 Ari tu Israel pa tu ake wa atning yangkipm a Stipen la pa \p \v 51 Yatom wa Stipen wa la nasi tu hong tukgunakgen a tu Juta pa la tolpa, “Kipm pa nungkulkget ikg kai pa kai pa! Kipm weij arpmepm nikgwalpm wa kweiur ak hmpriepm nungkulkg tukol tu a ipma wekg a ake pike tu kwat numpalk pa, kalpm. Ti kipm pa apm tol tu yohmpei alkipmen a pike hep aklei wang talpuln ek a Maur Wor a Maur Wailen la nasepm pake. \v 52 Ti tu yohmpei alkipmen ti pike ikghlen tu melnum ek wripm ur a Maur Wailen pa arpm wor aki? Kalpm. Pike tu ntekgen paitn ukwen wleket wailet. Maur Wailen pike kil kat ekel tu ekg laron melnum nipet wor a Maur Wailen akal hi nar pa, ari tu eren almpen mo tolti. Ti melnum nipet wor pa pike nar pa, apm pike kipm ak tol tu yohmpei alkipmen pake, uk ya ekg tu wrongmnto kul almpel mo. \v 53 Yangkipm titnongket a Maur Wailen pa apm pike maur akwapel alkil pa laron nasi kipm tike, ari ake wa kipm atning katnun yangkipm ripa!” \s1 Tu akweijel Stipen mo \p \v 54 Tu hong tukgunakgen atning yangkipm a Stipen la pa ari yangkipm pa almpen tukol hikyom ur, yatom nikgwalpm a tu pa rkahangken om tu nam ek paitn tolti. \v 55 Ari Stipen pa Maur Wor a Maur Wailen akwap titnongket kai kil pa yatom kil ikgkaino ktnong pa ari, kil ari klalen a Maur Wailen, wa kil ari Jisas pa kil atn kai wam wien a Maur Wailen pa, \v 56 yatom kil la tolpa, “Ti kipm ikgkaino ri! Kupm ari ktnong ti rekel yatom kupm ari Warim Kpman a Melnum pa kil atn kai wam wien a Maur Wailen.”\fig Stipen ari Warim Kpman a Melnum. (7.56)|src="GW-152.tif" size="span" ref="7.56" \fig* \p \v 57 Tu atning a Stipen la tolpa yatom, tu wreitn ipma wleket hmpri nungkulkg a tu plalplal tolti tu plalnten wreitn kul apm arkulel ase! \p \v 58 Tu arkulel talpulel rkol wampel tolpa ye kahor hen kai tukulein ha wail pa, plaln pa, tu nir hapm kakir wail a tu alntu nowe pa piln eln kai ha nepm a melnum warimpen ur a arpm atning yangkipm pa, nang akil pa Sol. Tu pa ak titnongketel yangkipm pa la tolpa apm aklahle pake, tu melnum a wet atning ari yangkipm a Stipen la pa, tu ak weijel akal kil mo. \f + \ft 7.58 Yangkipm titnongket a Moses pa kil la tolpa, tol melnum ur kat kil alkil aki melnum kalpmel ur tolti la tolpa, kil pa Maur Wailen pa, pa paitn wailmanten. Tolpa ti wa tu wiyel ye kai wrik wompel pa ekg erel ak weij pa mo tolti. (Wokpris 24.13-16; Namba 15.35; Lo 17.4-7).\f* \v 59 Plaln pa, tu plalnten tu wi weij pa ekg ak er Stipen atn pa, kil kwe la tolpa, “Wailen Jisas, kitn wi maur wor akupm ti om!” \v 60 Kil eln nepm klko pa atn wa kil wlakil hakg yikaktnen la tolpa, “Wailen, ampur kitn akalmpe paitnpaitn a tu ntekg kul ekg kupm ti, yaper.” Kil la tolpa plaln pa, kil mo. \c 8 \s1 Sol kil uk wleket tu wrong kinkpman a ukpma Jisas \p \v 1 Sol pa kil atn ari ak ikg wi wor tolti yatom tu er Stipen pa mo. Ak wang pa tu er kwan uk wleket tu wrong kinkpman a ukpma Jisas a ark kai Jerusalem pa. Yatom tu wreitn hrak purnprarn, kai ark hor ha knokg Jutia a Samaria. Pake tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa tu ake kark kai hor ha ur ha ur kalpm, tu apm ark pa ark pake. \v 2 Yatom tu melnum nipet wor tiur a ukpma Maur Wailen pa tu uwen Stipen pa, wa tu hakg wail. \v 3 Ari Sol pa kil atn er kwan uk wleket ntekg paitn ekg tu melnum a ukpma Jisas pa. Kil kahor wan ur wan ur er talpul tu kinkpman pa piln eln kulhor hen ai, om wiyen ye kai arpm wan tipmning. \ms1 Tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa, tu laron yangkipm wor a la kiti Jisas atn Jutia a Samaria \mr (8.4-12.25) \s1 Pilip laron yangkipm wor a la kiti Jisas atn Samaria \p \v 4 Yatom tu wrong kinkpman a ukpma Jisas pa a pike purnprarn kai ark hor pa hor pa, tu kai atn ha ur ha ur om laron yangkipm wor a la kiti Jisas pa. \v 5 Pilip pa kil melnum wrij ur a tu pa kil kaino ha wail ur a ha knokg Samaria ekg laron yangkipm a Krais pa, nasi tu wrong kinkpman a ark kaino ha knokg ripa. \v 6 Tu atn atning yangkipm a kil laron wa ari kweiur kweiur titnongket weten a kil ntekg pa, yatom tu ak wail kul kai eln nungkulkg pa atn atning yangkipm wor a kil piln pa. \v 7 Wa tu ari a kil kwan maur paitn pa wlakil yikaktnen kark tukulein tu melnum wailet pa kulhor kai hen, wa kil ntekg tu melnum nepm paitn a numpwam mowe pa paln wor. \v 8 Tolpa yatom tu wrong kinkpman wailet, tu utopen wailmanten atn kaino ha wail ripa. \s1 Saimon yar man pa kil ukpma katnun yangkipm wor a Jisas \p \v 9 Melnum ur a arpm kaino ha wail a Samaria pa, nang akil pa Saimon, kil pa melnum yar man, pike akwap pa wang watin, ntekg kweiur kweiur titnongket tiur atn kaino ha wail ripa, kil laron kil alkil pa, la tolpa kil pa melnum wailen ur. Yatom ak ntekg tu wrong kinkpman wailet a ark hor ha knokg a Samaria pa tu wreitn paitn ekg tu atning ari ripa. \v 10 Yatom tu wrongwailet, tu a nang itnen, wa tu a nang kalpmen pa, tu plalnten ye nungkulkg a ikg a tu pa ye kai atn yampingken ekg akal atning ari worwor, wa tu la tolpa, “Melnum pa kil ntie titnongket tolpa om, mento kwe la tolpa 'Melnum a arpmen titnongket wail tukol a Maur Wailen' pa, apm melnum ripake.” Nikgwalpm a tu wrongwailet pa apm tolpake. \v 11 Kil pike akwap tolpa kul, yatom kil ntekg tu wreitn paitn katnuntel atn akal atning ari kweiur kweiur a kil ntekg ak titnongket a maur paitn pa. \v 12 Pake ak wang riti pa tu atning yangkipm wor a Pilip kil laron Jisas pa kil Krais, melnum a Maur Wailen kil kwa kul nar ekg akarmpento, wa kil laron yangkipm wor ekg Kingdom a Maur Wailen. Tu atning yangkipm ripa om ukpma, yatom tu kaluken wrongwailet, kinkpmanen. \v 13 Wa Saimon yar man pa yat kil ukpma yatom tu kalukel, yatom kil katnun Pilip pa atn hor pa hor pa, ari kuina ur a Pilip ntekg ak titnongket a Maur Wailen pa, kweiur kweiur weten a melnum ake ntie ekg ntekg pa. Tolpa om kil wreitn paitn akwonalmpen wailet. \s1 Tu kwa Pita ekg Jon kaino Samaria \p \v 14 Yatom tu melnum yangkipm kuinen a Jisas tu ark kai Jerusalem pa tu atning tolpa, tu a ha knokg Samaria pa apm wa wi yangkipm wor a Maur Wailen ase. Tolpa yatom tu kwa Pita ekg Jon wa kainten. \v 15 Tuwekg kaino paln kaino Samaria pa, tuwekg ropon Maur Wailen ekg al tu wi Maur Wor. \v 16 Ekg nte Maur Wor ake kul nar arpm tu pa, kalpm. Tu pa pike tu kaluken kai nang a Wailen Jisas tolti hute. \v 17 Yatom Pita ekg Jon eln wam hel tu pa ropon Maur Wailen pa om tu wi Maur Wor pa.\fig Pita ekg John ropon Maur Wailen ekg kwa Maur Wor narnten. (8.17)|src="GW-154.tif" size="span" ref="8.17" \fig* \p \v 18 Saimon yar man kil ari a tuwekg eln wam hele tu pa ropon Maur Wailen pa yatom tu wi Maur Wor pa, tolpa om kil wi marpm pa ye kul uk Pita ekg Jon pa, wa kil la tolpa, \v 19 “Kipmekg ukopm titnongket ripa yat, ekg kupm eln wam hel tu melnum pa ekg tu wa wi Maur Wor pa yat.” \p \v 20 Ari Pita pa akalmpe la tolpa, “Kitn ye nikgwalpm paitn alkitnen a la tolpa, wa namponen marpm pa ye kai ha paitn pa om! Mla ur la naseitn la tolpa ekg kitn akal armpen kweiur kweiur wor a Maur Wailen uk kalpmel melnum ti pa, ak marpm pa! \v 21 Kil ake kwap ur a ak kathangkel kitn pa ekg al kitn ak kwap kil nti mentekg ti, ekg nte, nikgwalpm a kitn pa ake nipet wor kai ikg a Maur Wailen pa. \v 22 Ti kitn pleln ipma, wa uk yirokg nikgwalpm paitn a kitn akwonalmpen pa, yatom kitn ropon Wailen pa ekg kil kwan nikgwalpm a kitn akwonalmpen tolpa aki kalpm e. \v 23 Kupm ari kitn alupm nikgwalpm raimpen paitn tolpa, pa tukol hngkotong a kitn ye atn, wa kitn pa tukol wampung a ngko hmpei katen elntark pa.” \v 24 Saimon kil atning tolpa yatom kil akalmpe Pita ekg Jon pa la tolpa, “Ti kipmekg ropon Wailen ekg kil iklinjopm ekg kuina ur paitn tol a wet kipmekg la pa ake al wa paln kul ekg kupm ti.” \v 25 Yatom Pita ekg Jon laron yangkipm a Wailen a pike tuwekg atning ari a ntiel akwap pa nasen plaln pa, tuwekg wa pleln kinar Jerusalem. Tuwekg kinar pa, tuwekg piln yangkipm wor pa itna wampel tolpa kinar atn hor ha tiur a Samaria pa tolpa kinar Jerusalem pa. \s1 Pilip laron yangkipm wor nasi melnum wail a ha knokg Itiopia \p \v 26 Maur akwapel a Wailen pa la nasi Pilip pa la tolpa, “Kitn wreitn hi ti om kinar hor ya a wrik weij hngrapm kalpmel pa, ya a atn Jerusalem pa wa kinar om wa kai ha wail Kasa pa, pa ya al kitn hore pa apm pake!” \v 27 Kil atning tolpa, kil wreitn om kinar. Kil hor ya pa kinar ari, kil hantil melnum ur a ha knokg Itiopia pa a pike kaino Jerusalem ekg kat nang a Maur Wailen yatom wa hakaino pa wa nar pa. Melnum pa pike tu klo nmroel. \f + \ft 8.27 Tu klo nmroel ekg ake al kil arikowe wa arkul tu kin a melnum wailen pa. Ekg kil pa apm ikghlen wan ha a tu kin a melnum wailen pake. \f* Melnum pa kil alkil melnum tukgunakgen wail a atn hep ikghlen marpm a kweiur kweiur wrongwailet a kin tukgunakgen \f + \ft 8.27 Kin tukgunakgen a ikghlen ha knokg Itiopia pa, nang a kwap a kil ak pa tu kwe la tolpa Kantasi.\f* atn hep ekg ikghlen tu melnum a Itiopia pa. \v 28 Melnum wailen pa kil arpm wrik a hos pa rkolntel ye nar pa, kil wi wurkapm a melnum ek wripm Aisaia pa arpm klein itna wampel tolpa kinar akal kinar ha alkilen.\fig Melnum wailen a Itiopia arpm wrik a hos rkoln. (8.28)|src="LB00331C.tif" size="span" ref="8.28" \fig* \v 29 Yatom Maur Wor pa la nasi Pilip pa la tolpa, “Kitn kinar ngkom yampingken wrik a hos rkol pa tolpa kai kinar.” \v 30 Pilip kil atning a Maur Wor la tolpa, kil aktutu kinar yampingken wrik a hos rkol pa ngkom yampingken wrik pa tolpa kai kinar pa, om atning wurkapm a melnum wailen pa klein. Kil klein wurkapm a melnum ek wripm Aisaia ro pa. Yatom Pilip ropontel la tolpa, “Kitn klein pake, kitn ari wurkapm pa la tolhai?” \v 31 Ari melnum wailen pa akalmpe la tolpa, “Tol melnum ur ake la kiti yiprokgen pa worwor pa, al wa kupm wa ari tolhai?” Kil la nasi Pilip pa la tolpa plaln, om kil la nasel la tolpa kil al kaino ekg tuwekg arpm. \p \v 32 Yatom Pilip kil kaino ntiel arpm. Yangkipm a melnum pa klein kai wurkapm pa pati la tolkil, “Kil pa tol sipsip a tu wiyel ye kai akal almpel mo. Wa kil tol sipsip warim a elntmpei arpm tolti ak wang a tu kwat walkg akil pa, kil apm tolpake, kil ake wlakil ur, kil elntmpei arpm tolti. \v 33 Tu ntekgel ari paitn. Tu arkuel, tu wiyel ye kai atn ekg ntekg yangkipm pa, ari ake wa tu ntekg yangkipm worwor ekg kil pa. Tolpa om kil alkil yek wrij, ti al mla ur la tolpa tu walmpopmen walyaru walyikek alkilen pa? Ekg kil apm tu almpel mo kai kwat lam tukulein knokg ti ase.” \v 34 Melnum wailen pa kil klein wurkapm pa tolpa, kil ropon Pilip pa la tolpa, “Kitn nisopm ri, melnum ek wripm a ro wurkapm a kupm klein kil pa, kil ro ak la mla? Kil la kil alkil ti aki kil la melnum manet ur e?” \v 35 Yatom Pilip kil la nasi melnum wailen pa yangkipm yiprokgen a wet kil klein pa. Kil katen yangkipm yiprokgen pa om laron yangkipm wor a la ekg Jisas pa ye ha pa kul pake. \v 36-37 Tuwekg nar ya pa kinar pa, tuwekg kai paln kai wrik ur a hu arke pa, yatom melnum wailen pa la nasi Pilip pa la tolpa, “Kitn ri hu ur ark ti. Tol kitn klukopm itn ti aki? Aki wa kwei ur ha pen e?”\f + \fr 8.36-37 \ft Tu melnum arie tiur akwonalmpen tolpa, yangkipm wompel ur ha kirng ripa yat. Yangkipm wompel pa la tolpa: “Ari Pilip pa la nasel la tolpa, 'Tol kitn wa ukpma Jisas pa namponen nikgwalpm alkitnen pa yekworwor pa, kupm ntie ekg kalukeitn pa.' Ari kil akalmpe la tolpa, 'Ei, kupm ukpma yekworwor pa. Kupm ukpma tolpa Jisas Krais pa Warim Kpman a Maur Wailen.'”\f* \p \v 38 Yatom melnum wailen pa la nasi melnum a ikghlen hos a rkol wrik pa ekg kil atn. Yatom hos pa kai atn pa, tuwekg yaten, Pilip ekg melnum wailen pa, ekg kai kinar atn hu pa, yatom Pilip kalukel. \v 39 Pilip kalukel plaln pa, tuwekg hakinar hu pa no pa, Maur Wor a Wailen pa wi Pilip pa titalhampen ye kai atn tol ur pa. Yatom melnum wailen pa ake wa ari Pilip pa, pake ak wang a kil nar ya pa kinar pa, ipma a kil pa utopen wailmanten. \v 40 Maur Wor wi Pilip pa ye kai titalhampen tolpa, yatom wa tu ari kil wa paln atn kaino ha wail Astot pa, yatom apm kil atn hor ha lkgung lkgung pa laron yangkipm wor a la ekg Jisas pa itna wampel tolpa kaino, kaino paln kaino ha wail Sisaria pa. \c 9 \s1 Sol kil pleln ipma \p \v 1 Sol kil nikgwalpm wleket paitn ekg akal er tu disaipel a Wailen pa mo. Tolpa yatom kil kai ari melnum tukgunakgen a ikghlen tu ipma krakgen a Maur Wailen. \v 2 Yatom kil ropontel ekg akal kil ro wurkapm wompel ur, ekg al kil ye kaino klein atn wan wrij wrij a tu Juta kai atning yangkipm a Maur Wailen atne pa kaino ha wail Tamaskus. Melnum tukgunakgen a ikghlen tu ipma krakgen a Maur Wailen pa, kil atning tolpa, om kil rontel wurkapm wompel pa uk Sol pa. Wurkapm wompel pa ro tolkil: “Tol Sol kil kaino hantil kin aki kpman tiur a katnun ya a ukpma Jisas pa, pa kil arkulen, kinkpmanen, yipo wampel yatom wiyen ye kai arpm wan tipmning, om wiyen ye nar Jerusalem ti.” \v 3 Yatom Sol kil kaino tolpa kaino yampingken ha wail Tamaskus pa, kil ari wakg titnongket ur a plaij hakaino ktnong pa kul nar helentel tolti kai plaln. \v 4 Yatom kil ngko eln kinar ha knokg pa, wa kil atning ek ur a kwewel la tolpa, “Sol, Sol! Ntekg tolhai ti kitn uk kalkut a wleket ekg kupm ti?”\fig Jisas kwe Sol ngko ya a kaino ha wail Tamaskus. (9.4)|src="GW-160.tif" size="span" ref="9.4" \fig* \v 5 Yatom Sol kil ropon la tolpa, “Melnum Wailen, kitn mla pa?” Ari ek ripa akalmpe la tolpa, “Kil kupm Jisas, kupm melnum a kitn ukopm kalkut a wleket aklei wang pa. \v 6 Ti kitn wreitn yatom kitn kaino kai kahor ha wail pa, om al melnum ur la naseitn kuina ur al kitn ntekg pa.” \p \v 7 Ti tu melnum a num akupe Sol atn pa, pa tu wreitn paitn hmit atn tolti, wa tu atning ek a la tolpa, pake ake wa tu ari melnum ripa, kalpm. \v 8 Sol kil wreitn ha knokg pa arpm, pa ikg akil pa nungkwat, pake ake ntie ekg kil ari kweiur kweiur pa, kalpm. Yatom tu melnum a ntiel pa wamparpmel ye kaino kai kahor ha wail Tamaskus pa. \v 9 Kil arpm ikg mite arpm, kil ake ntie ekg ari kweiur kweiur pa kil ake wa al hu ekpma pa, kalpm. Kil arpm tolpa tol wang wraur miten. \p \v 10 Wa disaipel ur a Jisas a arpm Tamaskus pa, nang akil pa Ananaias. Kil ari Wailen pa kwewel tukol ak hokgwangket pa la tolpa, “Ananaias.” Ari Ananaias pa akalmpe la tolpa, “Wailen, kupm apm kilke.” \v 11 Yatom Wailen la nasel la tolpa, “Kitn wreitn hor ya pa kai, ya a tu kwe la tolpa Ya Nipet. Kitn hor ya pa kai paln wan a Jutas pa, kitn ropon tu ekg melnum ur a ha wail Tarsus, nang akil pa tu kwe la tolpa Sol, kil pa apm arpm wan ripake. Pa kitn kahor riel om, kil ropon Maur Wailen arpm pa. \v 12 Kil wet kupm plantel kweiur tukol hokgwangket pa hep ase, ti kil ari tolpa akal kitn Ananaias kai ariel eln wam helel ropon Maur Wailen ekg akal aklin ikg akil pa paln wor ekg ari kweiur kweiur pa.” \p \v 13 Ananaias akalmpe kai Wailen pa la tolpa, “Kupm atning a tu melnum wailet la kiti melnum ripa la tolpa, kil melnum a ntekg paitn uk wrongmnto tu wrong kinkpman wri wor alkitnen atn kinar Jerusalem pa. \v 14 Ti kil pikekg no Tamaskus ti namponen wurkapm titnongket a melnum ipma krakgen a Maur Wailen a atn hep ukwel la tolpa, kil arkul tu men a kpor klko lein kitn wa kat nang akitn pa yatom wiyo ye kai kinar arpm wan tipmning.” \v 15 Ari Wailen la nasel la tolpa, “Kitn kai om, melnum Sol pa melnum a kupm akrkahan tukol sakal a kotwang alkupmen ekg ak ak kwap alkupmen ekg ye nang alkupmen kai laron nasi tu melnum a ake Juta, wa tu melnum tukgunakgen wail wail atn hep, wa tu wrong kinkpman a Israel. \v 16 Al kupm wa plantel ekg kil hi wa ye kalkut a wleket aur aur ekg katen ak kwap a laron nang a kupm hor pa kai.” \p \v 17 Ananaias kil atning ekla a Wailen kil la nasel la tolpa plaln pa, kil ak komkiti. Kil kai ari wan a Sol arpme pa tolti, kil kai kahor wan wonen pa, eln wam hel Sol pa wa kil la tolpa, “Melnum wor alkupmen Sol. Wailen Jisas kil kwawopm kul ekg kitn tike, Jisas kil alkil melnum a pike palnteitn ngko kinar ya pa ak wang a kitn no ti. Kil kwawopm kul ekg kitn ti ekg ikg akitn ti al paln wor ari kweiur kweiur, ekg kitn hi wa wi Maur Wor a Maur Wailen nti.” \v 18 Yatom aktutu tolti kweiur tol yul kerpm ur a ak hmpri ikg a Sol pa eln kinar knokg ai, wa ikg akil pa paln wor ari kweiur kweiur pa om. Tu kalukel ak nang a Jisas pa plaln pa, \v 19 kil wi ekpma pa al, yatom kil wi titnongket pa om. \s1 Sol kil laron nang a Jisas atn Tamaskus \p Sol kil arpm wang aripm ur nti tu disaipel a Jisas arpm Tamaskus. \v 20 Ak wang a kil nti tu pa arpm pa, ake wampen kil wreitn tolti katen kwap a laron nang a Jisas ti hor wan a tu Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne pa la tolpa, “Jisas pa Warim Kpman aklahle a Maur Wailen.” \v 21 Yatom tu melnum a tu atning yangkipm a Sol laron pa, tu wreitn paitn ekg yangkipm a kil la pa. Yatom tu ropon tita la tolpa, “Apm melnum a pike ntekg paitn alm tu melnum a kpor klko lein kwe nang a Jisas atn kinar Jerusalem pa apm pake! Ti apm kil no akal arkulo wiyo ye kinar ekg tu melnum ipma krakgen a Maur Wailen a atn hep pake!” \p \v 22 Ari Pol kil wi titnongket tolpa ye kai wail wail, yatom kil laron Jisas pa yekariworwor kai itna yiprokgen la tolpa kil melnum a pike Maur Wailen akrkahan yatom kwa nar ekg akwi tu wrong kinkpman, yatom yangkipm a kil la pa ak ntekg tu wrong kinkpman a Juta a ark Tamaskus pa, tu wreitn paitn kor yangkipm ur akal akalmpe kai kil pa ari tu yangkipm kalpmten. \s1 Tu Juta wi wrongmnto lan Sol yatom kil kark \p \v 23 Wang aripm ur kai plaln pa, tu Juta tu kai ark wrij yipon yangkipm akal alm Sol pa mo. \v 24 Ari kil atning tu ur la nasel la tolpa, tu pa yipon yangkipm akal tu wa almpel mo. Yatom aklei mning a hran pa tu atnen yipmingki wanyun a ha wail pa atn, akal kil hor wanyun pa kahor ngko hen pa, tu almpel mo. \v 25 Ari tu disaipel a nti Sol pa wiyel ak mning ur pa ye kaino atn yipmingki a kapringen ha wail pa yatom kil kahor arpm hrkwa wail ur pa, yatom tu lekg kil pa ark hmpei eln kinar knokg pa. Yatom kil kinar Jerusalem ase. \s1 Sol arpm Jerusalem \p \v 26 Sol kil kinar paln kinar Jerusalem pa, kil akal wa kai nti tu disaipel a Jisas. Ari tu disaipel a Jisas pa tu kark paitn ekg kil pa, wa tu ake ari lak kil pa apm paln disaipel aklahle ase. \v 27 Ari Parnapas kil wi Sol pa ye kai ikghlentel arpm, yatom wiyel ye kai ekg tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa, wa la kiti nasen la tolpa, Sol pike ari Wailen ngko ya yatom Wailen la nasel yangkipmek. Wa kil la kiti nasen a pike kil wi titnongket yatom laron nang a Jisas atn kaino Tamaskus. \v 28 Tu atning Parnapas laron Sol tolpa, yatom tu ake kark, tu ukwel wor. Om Sol kil kai ntien arpm yatom kil atn titnongket ntien laron nang a Wailen hor kai Jerusalem pa. \v 29 Yatom wa kil wa laron yangkipm pa nasi tu Juta a ak ek Krik pa yatom tu ak yangkipm pa hripon, ari tu ntekg akal almpel mo. \v 30 Pake tu melnum ipma wrij a ukpma Krais, tu atning a tu la tolpa, tu akal almpel mo, tolpa yatom tu wiyel ye kaino ha wail Sisaria yatom kwawel ha pa kaino ha wail Tarsus. \p \v 31 Yatom tu wrong kinkpman a ukpma Jisas a ark hor ha knokg Jutia, ha knokg Kalili, a ha knokg Samaria pa tu arpm mehen wor utopen. Tu kark ekg Wailen yatom tu ark horhanekg ekg Wailen tolti, wa Maur Wor aklinjen ukwen titnongket, yatom tu wrong kinkpman pa kai wailet wailet tolpa ukpma katnunten. \s1 Pita ntekg Ainias paln wor \p \v 32 Pita kil atn ha ur ha ur, yatom wang ur pa, kil kai ari tu wrong kinkpman a Maur Wailen a ark kai ha wail Lita pa. \v 33 Yatom kai ha pa kil hantil melnum ur, nang akil kwe la tolpa Ainias. Melnum pa nepm wam mowe hokga wrik wringkwringen. Kil ha wrik pa ha tol wring wampomit wampomwraur (8). \v 34 Yatom Pita kil la nasi melnum pa la tolpa, “Ainias, Jisas Krais kil ntekg kitn paln wor. Ti kitn wreitn kit wrik kweiur kweiur alkitn ti ye kai elntirk om!” Pita kil la tolpa, pa melnum pa kil wreitn wor tolti kat wrik akil pa ye kai elntark. \v 35 Yatom tu wrong kinkpman wailet a ark ha wail Lita, wa ark wrik hmpreket wail a tu kwe la tolpa Saron pa, tu ari melnum a paln wor pa, pa tu pleln ipma kai katnun Wailen. \s1 Pita kil la, om Tapita a mo pa wa wreitn \p \v 36 Kin wrij ur a ukpma katnun Jisas a arpm ha wail Jopa pa, nang akil pa Tapita. Nang wompel a kwe ak ek Krik pa, kwe la tolpa Tokas. Kil kin a alupm nikgwalpm worwor, ak kwap wor, wa kil aklei wang aklin tu melnum a arpm warkip. \v 37 Ari ak wang pa kil yek wi numpet, yatom kil mo. Tu kaluk palk yek a kil pa, yatom ye kaino elntha kaino wan kwa wlop wekg pa. \v 38 Ha wail Lita pa ark yampingken ha wail Jopa ti. Tu disaipel a Jisas a arpm ha wail Jopa ti pa, tu atning tolpa Pita pa arpm kinar ha wail Lita pa, yatom tu kwa melnum wekg ur pa kinar ari Pita pa la nasel la tolpa, “Kitn wreitn ntio kaino ha wail Jopa ti iktutu!” \v 39 Yatom Pita wreitn ntien kaino. Kil kaino paln kaino ha wail Jopa pa, tu wiyel ye kaino wan kwa wlop wekg ripa. Tu kin karpikg wi hapm a nowe arpm wonen, wa hapm a nowe ti a pike Tokas kut ak wang a kil arpm pa yatom ukwen pa, hakg rein plan Pita. \v 40 Ari kalpm, Pita la tolpa tu kai kahor hen, wa kil kpor klko lein ropon Maur Wailen. Plaln pa, kil pleln kaino ari yipmri a kin a ha pa om la tolpa, “Tapita, wreitn om!” Yatom kil ikg wor ari Pita pa, yatom kil wreitn arpm. \v 41 Pita kai wamparpmel aklinjel ekg kil wreitn atn. Yatom kil kwe tu wrong kinkpman wri wor a Maur Wailen namponen tu kin karpikg pa hor ariel tolpa kil wreitn ase. \v 42 Yatom yangkipm pa hompen kai tu atning hor ha wail Jopa pa, om tu wailet tu pleln ipma, ukpma katnun Wailen. \v 43 Yatom Pita kil nti Saimon melnum a nir palk a wlikgek pa arpm ha wail Jopa pa wang aripm ur pen. \c 10 \s1 Maur akwapel a Maur Wailen paln uk yangkipm Kornilius \p \v 1 Melnum ur a arpm kaino ha wail Sisaria pa, nang akil pa Kornilius. Kil atn hep ikghlen tu melnum kmel wampomit (100) a almpwrong a tu mapming ur a tu kwe la tolpa tu Itali. \f + \ft 10.1 Tu melnum a almpwrong a tu Rom pa tu nar ro atn mapming wail wampwam. Om wrij ur a mapming wail wampwam pa tu namput la tolpa mapming a Itali. Kahor wonen a mapming wail wampwam wrij wrij pa tu ro tu alntu pa nar atn mapming wasok wasok wampomit wampomwrij, yatom Kornilius pa kil atn hep ikghlen mapming wrij ur ripa.\f* \v 2 Kil ake melnum a Juta pake kil melnum wor a kpor klko lein katnun Maur Wailen, wa kil pa namponen tu a ark wan alkilen pa tu kark ekg ikg a Maur Wailen, yatom tu arpm horhanekg ekg kil. Kil aklin tu Juta wailet a arpm warkip, wa kil ropon Maur Wailen aklei wang. \v 3 Om ak wangkur pa takgni pleln kinar ekg akal wel tukoryok la pa kil ari Maur Wailen plantel tukol hokgwangket pa kil ari worwor tolpa maur akwapel a Maur Wailen pa paln kahor wan alkil ti kwewel la tolpa, “Kornilius!” \v 4 Kornilius pa ikghnentel yatom wa kil wutnan paitn la tolpa, “Melnum Wailen, kitn kweopm ekg kuina?” \p Ari maur akwapel a Maur Wailen pa akalmpentel la tolpa, “Maur Wailen atning ropo akitn pa. Ti kweiur kweiur wrongwailet a kitn ntekg ekg aklin tu melnum a arpm warkip pa, Maur Wailen ari pa om kil wi wor lawen. \v 5 Yatom kitn kwa melnum aripm ur pa kinar ha wail Jopa pa ikwi melnum ur, nang akil pa Saimon pa, ye no. Nang wompel akil pa Pita. \v 6 Kil nti nangkur alkil Saimon, melnum a nir palk a wlikgek pa arpm, wan akil pa hel yampingken hunokg.” \p \v 7 Maur akwapel a Maur Wailen pa la ekla pa plaln pa kil nuhurntel kai. Kornilius wi melnum akwapel wekg alkil a akwap atn wan alkilen pa, namponen melnum wrij a almpwrong pa yat. Melnum a almpwrong pa kil melnum wrij ur kai kuin a tunten melnum a alupmel worwor horhanekg ekg Kornilius pa, wa kil melnum wor a kpor klko lein katnun Maur Wailen. \v 8 Kil la nasen worwor ekg maur akwapel a Maur Wailen wet palntel la nasel ekla kweiur kweiur pa plaln, yatom kil kwawen ekg tunten kinar ha wail Jopa pa ekg akwi Pita pa ye no. \s1 Pita kil ari kweiur a tukol hokgwangket pa \p \v 9 Tunten kinar hokga ya pa, om hor kang pa tunten wreitn ha pa kinar yampingken ha wail Jopa pa. Ak wang a yampingken ekg akal takgni no kwarngkwarn pa tunten ngkom nar ya ti yampingken ekg akal kinar paln pa, Pita wa arpm kinar ha wail Jopa pa arpm, kil pa kaino arpm kaino wan kmpo kwa a wan wlop wekg pa ekg ropon Maur Wailen. \v 10 Kil ropon Maur Wailen tolpa arpm ari nikgtel, om kil akal al ekpma ur. Yatom ak wang a tu numprampen ekpma pa, kil ari kweiur tukol hokgwangket. \v 11 Kil ari ktnong ti rekel tolti, kil ari nmong hute wail ur a hmpei itne nmpel witnweitn akil pa, om lekg hakaino ktnong ti kul nar, ari tol hapm hute wail ur pa. \v 12 Hel nmong hute pa wlikgek a ikgur ikgur. Tukol mnto, wampung a kweiur kweiur a hrong hor knokg pa tukol ul pa, wa wel a hor kaino kwa pa.\fig Pita kil ari wlikgek kweiur kweiur a lekg hakaino ktnong ai nar. (10.12)|src="GW-163.tif" size="span" ref="10.12" \fig* \v 13 Ari ek ur pa la nasel la tolpa, “Pita, wreitn om, ilm wlikgek ur pa ntekg il om!” \v 14 Ari Pita pa la tolpa, “Wailen, kalpm wrijen! Kupm ake pike al kweiur kweiur a hongket hongket a pike men klon ekg al pa.” \v 15 Ari kalpm, ek pa wa la nti ur la tolpa, “Kweiur kweiur pa pike klon ekg al pa, pake ak wang ti pa Maur Wailen kil ntekg wor plalnten ekg akal al wangkwrije tolti, ti ampur kitn la tolpa pa hongket hongket a kitn klon ekg al pa, kalpm.” \v 16 Ek pa la tolpa nti wekg pa kai plaln, wa la nti wraur ti pa, wlikgek a hel nmong hute pa apm wa rkoln ye wa kaino ktnong ase. \p \v 17 Pita pa kil arpm akwonalmpen wailet akal kil wa ari yiprokgen a kweiur kweiur a wet kil ari pa. Ari kalpm, melnum wraur a pike Kornilius kwa kul ekg akwiel pa, apm ten kul paln atn yipmingki yun tike. Wet tunten ropon ropon tolpa kinar kinar, yatom tu planten la tolpa wan a Saimon a Pita arpme pa apm tike. \v 18 Tunten atn yipmingki yun pa kwe yikaktnen kahor wan pa roponten la tolpa, “Oi, Saimon, nang wompel a kil pa Pita, pa ntiepm arpm pake?” \v 19 Pita pa arpm kaino kwa pa akwonalmpen kweiur kweiur a wet palntel pa, ari Maur Wor a Maur Wailen pa la nasel la tolpa, “Melnum wraur ur kul koreitn atn ti. \v 20 Kitn wreitn kinar rien om! Tunten pa pike kupm ti kwawen nar ekg akwiyeitn. Ti ampur kitn akwonalmpen wailet, kitn ntien kaino om!” \p \v 21 Yatom Pita atning nungkulkg tolti wreitn kinar arien om la nasen la tolpa, “Kupm a kipm koropm apm kupm apm tike. Ti kipm koropm nar ekg kuina?” \v 22 Yatom tunten akalmpe la tolpa, “Kornilius melnum ur a atn hep ikghlen tu melnum kmel wampomit (100) a almpwrong pa kwawo nar. Kil melnum wor a kpor klko lein katnun Maur Wailen, wa kil melnum a kark ekg Maur Wailen. Kil melnum a Rom, pake kil melnum a tu Juta a ariel kporn yangkipm la tolpa, kil pa melnum wor. Maur akwapel a Maur Wailen pa pike la nasel, yatom kil kwa mento ti nar ekg akwi kitn ti ye kaino wan ha alkilen pa, ekg kitn al la kiti kuina ur a kitn akal la kitintel kaino ai.” \v 23 Pita atning a tunten la nasel plaln pa, kil akwiyen ye kahor wan pa om loklien ntiel hokga mning wrij. Yatom hor kang pa kil wreitn ntien kaino. Wa tu melnum ipma wrij tiur a tu ukpma Jisas a arpm ha wail Jopa pa wa tu wreitn ntien kaino yat. \s1 Pita kahor arpm wan a Kornilius \p \v 24 Tu kaino hokga mning wrij ha ya pa, plaln, wa tu wreitn ha pa kaino paln kaino ha wail Sisaria. Kornilius pa kil wi tu walmpopmwrij, wa tu melnum worwor tiur alkilen pa kul kor tita ark nungkwangkenten arkenten ark. \v 25 Tu kaino paln ha pa tolti, Pita kai herk ekg akal kahor wan pa, Kornilius kil kul eln kpor klko leinjel ukwel wor. \v 26 Ari Pita la nasel la tolpa, “Wreitn om! Kupm apm melnum tol kitn pa yat pake.” Yatom kil wamparpmel om kil wreitn. \v 27 Tuwekg ekla itna wampel kai kahor, ari Pita ari tu wrong wailet pa apm ark tike. \p \v 28 Om Pita la nasen la tolpa, “Kipm ari yangkipm titnongket a men Juta pa la tolpa ake al men kai atn a ark horwrij namponen kipm a ake Juta pa, kalpm. Ari ak wang ti Maur Wailen pike plantopm klal a la tolpa ake al kupm kwe melnum ur la tolpa kil pa ake wor kai ikg a Maur Wailen aki, ake al kupm klon ekg atn horwrij namponen kil pa. \v 29 Tolpa om ake kupm talpuln ek a kitn kwa tunten kinar ekg akwiyopm pa. Kupm atning nungkulkg tolti, om kupm no. Tolpa ti kupm akal roponteitn la tolpa, kipm lak kupm al kul no ekg kuina?” \p \v 30 Ari Kornilius akalmpe la tolpa, “Wang wraur kwaten ase, pike kupm arpm wan ti ropon Maur Wailen. Om ak wang ketn tolti, ak wang a takgni pleln kinar ekg akal wel tukoryok wa la pa, kupm ropon Maur Wailen arpm ari, aktutu tolti melnum ur pa paln atn ikgek a kupm ti. Hapm pa tungkoren muinmainet tolti. \v 31 Yatom wa kwe nang a kupm Kornilius ti wa la nasopm la tolpa, 'Kornilius, Maur Wailen atning ropo akitn pa. Wa kweiur kweiur a kitn ak ekg aklin tu melnum a arpm warkip pa kil ari pa om kil wi wor lawen pa. \v 32 Tolpa ti kitn kwa melnum tiur kinar Jopa ekg akwi Saimon, nang wompel akil pa Pita. Melnum pa arpm wan a Saimon melnum nangwrij alkil a nir palk a wlikgek. Wan pa hel hunokg arkikg kinar Jopa.' \v 33 Maur akwapel a pike palntopm pa la nasopm tolpake. Om kupm kwa melnum wraur ti kinarnteitn aktutu. Ari wa wor ekg kitn atning nungkulkg tolti kitn no. Ti men apm kul ark ti atn ikg a Maur Wailen ti, akal atning yangkipmek a pike Wailen la naseitn pa ekg al kitn la naso.” \s1 Pita piln yangkipm nasi tu a ake Juta pa atn wan a Kornilius \p \v 34 Pita la tolpa, “Aklahle wrijen, ak wang ti kupm ari worwor tolpa, Maur Wailen ake al wi wor la ur, a wa wi paitn la ur, kalpm. \v 35 Melnum a ha ha knokg wrongwailet a atn knokg ti mla ur a kark kai ikg a Maur Wailen pa, yatom ntekg kuina ur a nipet wor kai ikg a Maur Wailen pa, Maur Wailen kil wi wor la melnum ripa. \v 36 Kipm ari yangkipm a Maur Wailen kwa nar ekg men wrong kinkpman a Israel pa. Pa yangkipm wor a laron Jisas Krais tolpa kil Wailen a mento wrongwailet, wa kil ntekg ipma a Maur Wailen pa kil ipma wrij namponen mento ti. \v 37 Ti kipm ari kuina ur a pike paln pa. Pike Jon kil laron yangkipm la tolpa, tu pleln ipma om kil kaluken. Kil katen ak atn kaino ha knokg Kalili pa, yatom wa tu laron kul nar hor ha knokg Jutia ti. \v 38 Wa kipm ari a pike Maur Wailen kil kwa Maur Wor alkilen kul nar kaluk Jisas a Nasaret, wa ukwel titnongket wail, yatom Maur Wailen ntiel arpm om kil atn akwap wor aklin tu wrong kinkpman hor ha ur ha ur tolpa kai, wa kwan Maur Paitn Satan tukulein tu wrongwailet a pike Satan yipoen pa. \v 39 Yatom men pike nungkulkg a ikg ekg kwap wrongwailet a pike kil ak atn ha knokg a men Juta, wa atn kinar ha wail Jerusalem pa, yatom men laron la tolpa aklahle. Wa tu karkurn melnum ripa ark yo pa yatom kil mo. \v 40 Pake ak wang wraur pa, Maur Wailen wa la ekg kil wa wreitn, om ntekg kil wa paln ngko wurknong ekg tu ariel. \v 41 Maur Wailen ake la ekg akal kil kai paln ngko wurknong ekg tu wrongwailet pa ariel pa, kalpm. Kil la ekg akal kil paln ngko wurknong ekg tu melnum a pike kil akrkahanten hep ak ai, pa apm men tike. Kil mo om wa wreitn kai palnto tolti men ariel, men al hu a ekpma ntiel, apm men tike. \v 42 Yatom kil la nasi men ti la tolpa hi men laron nasi tu wrong kinkpman pa la tolpa, Maur Wailen kil kat kil pa atn ekg hi arpm atning yangkipm a tu melnum a arpm ti, a tu melnum a mo kaingkai pa yat. Om men laron la tolpa pa aklahle. \v 43 Tu melnum ek wripm wrongwailet a Maur Wailen pike hep pa apm wa laron kil pa tolpa yat pake la tolpa pa aklahle pa, nang akil pa ntie titnongket wa ak kwan paitnpaitn a mla ur a ukpma kil pa.” \s1 Tu a ake Juta pa tu wi Maur Wor a Maur Wailen \p \v 44 Pita piln yangkipm pa tolpa atn ari Maur Wor a Maur Wailen pa nar arpm tu melnum a arpm atning yangkipm pa. \v 45 Tu melnum a Juta a ukpma Jisas a wet nti Pita no pa, tu ari Maur Wor pa kul nar arpm tu melnum a ake Juta pa yat, yatom tu wreitn paitn, \v 46 ekg nte tu atning a tu ak ek manet tiur pa ekla, ak kat nang a Maur Wailen pa tolpa atn. Yatom Pita la tolpa, \v 47 “Ake al melnum ur loko ekg mento kaluken! Kipm ri tu wi Maur Wor hirhir tukol mento ti, ti mento kaluken ak hu ti om.” \v 48 Yatom Pita la nasen la tolpa, tu al kaluken ak nang a Jisas Krais. Yatom tu kaluken plaln pa, tu lokel la tolpa kil al ntien arpm wang aripm ur pen. \c 11 \s1 Pita laron kwap a kil ak la nasi tu a ark kai ha wail Jerusalem \p \v 1 Tu melnum yangkipm kuinen a Jisas namponen tu melnum ipma wrij a ukpma Jisas a ark hor ha knokg a Jutia pa tu atning yangkipm a tu la kiti nasen la tolpa ake tu alntu Juta ti tolti pa, pa tu wrong kinkpman manet tiur a ake Juta pa tu wa ukpma a katnun yangkipm a Maur Wailen pa yat ase. \v 2 Yatom Pita kinar Jerusalem, ari tu melnum a ukpma Jisas Krais pa, tu a kwat numpalk pa, tu klewel, \v 3 yatom tu la tolpa, “Kitn ntekg tolhai om kitn pike kahor wan a tu melnum a ake kwat numpalk pa, wa kitn al ekpma pa namponen tu pa!” \p \v 4 Ari Pita la kitinten kuina ur a pike palntel pa, om kil ak komkiti pa, om kil la nasen worwor, la nasi tu la tolpa, \v 5 “Kupm arpm kaino ha wail Jopa pa arpm, ak wang wrij ur pa kupm ropon Maur Wailen pa arpm, om kupm ari kweiur tukol hokgwangket pa. Yatom kupm ari nmong hute wail tukol hapm hute wail ur a hmpei itne nmpel witnweitn pa yatom lekg hakaino ktnong ti katen kweiur kweiur kul nar ha won akupm ti. \v 6 Kupm ari ikgarpme yekworwor, ari wlikgek a ikgur ikgur, wlikgek tilipmingken tukol mnto, wampung, a wa kweiur kweiur tukol ul a hrong hor knokg ti, a wel a hor kaino kwa ai. \v 7 Yatom kupm atning ek ur pa kwe nang a kupm Pita ti la tolpa, 'Pita, kitn wreitn ilm wlikgek ur pa ntekg il om!' \v 8 Ari kupm ti akalmpe la tolpa, 'Wailen, kalpm wrijen! Kupm ake pike al kweiur kweiur a hongket hongket a pike men klon ekg al pa.' \v 9 Ari kalpm, ek pa wa la hakaino ktnong pa nar nti ur la tolpa, 'Kweiur kweiur pa pike klon ekg al pa, pake ak wang ti pa Maur Wailen kil ntekg wor plalnten ekg akal al wangkwrije tolti, ti ampur kitn la tolpa pa hongket hongket a kitn klon ekg al pa, kalpm.' \v 10 Ek pa la nti wraur, plaln pa, wlikgek ha nmong hute pa apm wa rkoln ye kaino ktnong ase. \p \v 11 Kupm ari paln tukol hokgwangket pa ha kaino Jopa pa ak wang pa, melnum wraur a pike Kornilius, melnum wailen ur, kwawen hakaino ha wail Sisaria ti kul nar ha wail Jopa pa, apm ten nar paln ak wang ketn ripake, ariopm atn wanyun a pike men arke ark kaino pa. \v 12 Yatom Maur Wor a Maur Wailen pa la nasopm la tolpa, pa al kupm ntien kaino wa ake al kupm akwonalmpen wailet. Kupm atning tolpa, om kupm wreitn akal kaino pa, melnum wampomit wampomwrij ti wa wreitn ntiopm yat om men kaino. Men kaino paln kaino wan a Kornilius ai. \v 13 Kil la kitinto tolpa kil pike ari maur akwapel a Maur Wailen nar kahor atn wan akil. Om maur akwapel pa la nang akupm Saimon ti wa nang wompel akupm pa Pita la nasel la tolpa, kil kwa melnum tiur pa nar ha wail Jopa pa ekg akwiopm ye kaino. \v 14 Kil la tolpa kupm hi wa ukwel yangkipm ur, yangkipm ripa, hi wa Maur Wailen akwiyel ekg alkilen namponen tu a ntiel ark wan akil pa. \v 15 Kornilius atning a maur akwapel pa la nasel tolpa, yatom kil kwa tunten kul nar akwiopm ye kaino. Om kupm la nasen yangkipmek pa atn, ari Maur Wor pa nar kahor arpm tu wrij wrij pa, tol a pike nar arpm mento ti hep ak ai pen. \v 16 Kupm atning a ari pa om, katopm won ekg akwonalmpen yangkipm a pike Wailen Jisas kil la tolpa, 'Jon pike kaluk tu ak hu, pake mento ti pa hi wa kaluko ak Maur Wor.' \v 17 Pike mento Juta ti ukpma Wailen Jisas Krais, yatom Maur Wailen kil uko Maur Wor pa tol kweiur kweiur wor alkilen a aklin mento. Wa ak wang ti Maur Wailen wa kil uk kweiur kweiur wor akil pa ekg akal wa aklin tu a ake Juta pa yat. Tolpa ti kupm ti melnum tolhai al kupm ak hmpri kwap a Maur Wailen pike ak kai tu pa!” \p \v 18 Tu atning yangkipm a Pita la pa yatom nikgwalpm a tu wet klewel pa, wa tu elnten, wa tu ipma wrij namponentel. Tu kat nang a Maur Wailen ti om tu la tolpa, “Woi, kipmten! Mento la tolpa, al tolpa kalpm, ari wa Maur Wailen uk ya tu a ake Juta pa yat, om tu pa yat ntie ekg pleln ipma om wi Maur Wor a arpm wor aklei wang hor pa kai.” \s1 Tu kinkpman tiur a ha wail Antiok tu pleln ipma \p \v 19 Pike tu akweijel Stipen pa mo om, wa tu uk wleket wailmanten tu kinkpman wrongwailet a ukpma Jisas pa. Tolpa yatom tu melnum tiur a ukpma Jisas pa tu kark purnprarn kai atn hor pa hor pa. Tu kaino ha knokg a Ponisia, ha knokg wasok Saiprus a ark hunokg kuin, wa ha wail Antiok. Tu ake laron yangkipm a Maur Wailen pa nasi tu manet pa, kalpm. Tu laron yangkipm pa nasi tu alntu a Juta pa hute. \v 20 Pake tu tiur kai kuin a tu pa tu melnum tiur a Saiprus, wa tiur a ha wail Sairini. Yatom tu kaino paln kaino ha wail Antiok pa tu wa laron yangkipm wor a la Wailen Jisas pa nasi tu Krik a ake Juta pa yat. \v 21 Titnongket a Wailen pa arpmen, om tu wrong kinkpman wailet pa pleln ipma ukpma kai katnun Wailen. \p \v 22 Tu melnum a ukpma Jisas a arpm kai Jerusalem pa atning yangkipm a tu la kiti la tolpa Maur Wor a Maur Wailen akwap atn kaino Antiok pa, yatom tu kwa Parnapas pa kaino. \v 23 Kil kaino paln kaino pa kil ari Maur Wailen kil plan ipma wor akil pa kai ekg tu pa, yatom kil utopen. Kil kat nikgwalpmel tu pa la tolpa tu uk nikgwalpm wor yahuwen a tu ti kai ark Wailen pa atn titnongket ye tolpa kai. \v 24 Parnapas pa kil melnum wor, Maur Wor pa arpm wail akwap wail arpm kahor nikgwalpm a kil pa, wa kil melnum a ukpma Wailen ti titnongket. Yatom tu wrong kinkpman wailet pa tu pleln ipma kai katnun Wailen. \p \v 25 Yatom Parnapas apm kai kor Sol kai ha wail Tarsus pake. \v 26 Kil kor kaingkai, kil hantilel yatom kil akwiyel om tuwekg kul nar Antiok. Wring miten wrij pa tuwekg arpm nti tu wrong kinkpman a ukpma Krais atn Antiok pa. Yatom tuwekg ro tukgunakg lngkep a tu wrong kinkpman wailet pa ekg yangkipmek a Maur Wailen. Pike hep pa tu ake kwe tu disaipel a Jisas pa la tolpa tu a Krais pa. Atn atn apm tu kwe nang weten tolpa tu a Krais atn Antiok ti. \p \v 27 Ak wang pa tu melnum ek wripm tiur a Maur Wailen tu nuhurn Jerusalem pa, tu no Antiok. \v 28 Melnum ek wripm wrij ur atu pa, nang akil pa Akapus. Maur Wor akwap kai kil pa, om kil wreitn atn la nasi tu wrong kinkpman pa la tolpa wang nikg wail hi wa paln kai hor ha knokg wrongwailet. Ei, tol ek a kil la pa, ti wang nikg wail apm pike paln ase, ak wang a Klotius atn melnum tukgunakgen a tu Rom. \v 29 Tolpa yatom tu disaipel a Krais pa tu atning pa tu ark yipon yangkipm akal kor tita marpm kweiur kweiur tiur ekg ye kinar ekg aklin tu ipma wrij a ark kinar Jutia pa. Tu melnum a ntie pa tu uk wailet, wa tu melnum a warkip pa, tu uk wasok. \v 30 Yatom apm tu ak komkiti tol a tu la pake. Tu kor tita marpm kweiur kweiur pa plaln pa, tu kwa Parnapas ekg Sol pa ekg ye kweiur kweiur pa ye kinar uk tu melnum wail wail a ikghlen tu wrong kinkpman a ukpma Krais a atn kinar ha wail Jerusalem pa. \c 12 \s1 Herot alm Jems pa mo wa kil arkul Pita pa wi elntarpm wan tipmning \p \v 1 Ak wang pa Herot melnum tukgunakgen pa kil uk yangkipm tu melnum alkil a almpwrong pa yatom tu arkul tu wrong kin a kpman tiur a ukpma Krais pa ekg akal tu ukwen wleket. \v 2 Herot kil la yatom tu ak painat alm Jems, wailen a Jon pa mo. \v 3 Herot kil ari tolpa tu Juta pa utopen ekg kil ak tolpa, pa wa kil la ekg tu arkul Pita pa yat. Ari wang wail a tu Juta klon nak tingklak a ak yis ak ntam pa, \v 4 tolpa yatom tu arkulel plaln pa, Herot la nasen yatom tu wiyel ye kahor arpm wan tipmning pa pen. Yatom tu eln kil kai wam a tu melnum a almpwrong alkilen a kil ro elntatn mapming witnweitn pa akal tu uk wang tita ekg atnen Pita pa arpm wan tipmning pake. Mapming wrij wrij pa melnum a almpwrong pa witnweitn. Herot akal atn nungkwangen wang a pike Maur Wailen kil wiyen kai tukulein Ijip pa kai plaln pa, kil wi Pita pa ye kulhor kai ekg ntekg yangkipm atn ikg a tu wrongwailet. \v 5 Tu atnentel atn wan tipmning pa atn pa, tu wrong kinkpman a Krais pa nel ropon Maur Wailen pa titnongket ekg aklinjel. \s1 Maur akwapel a Maur Wailen wi Pita kahor wan tipmning ye kulhor hen \p \v 6 Ak mning pa Pita kil hokga ha kuin a melnum wekg a almpwrong pa ha wan tipmning pa ha. Wam wompel ur akil pa pike tu kuten ak hmpei tiel ur pa kai namponen wam wompel ur a melnum ur, wa kuten wompel pa namponen wam a melnum ur. Wa tu wantengkwang pa tu atnen wanyun a wan tipmning pa atn yatom akal hikg pa Herot melnum tukgunakgen ye Pita pa kulhor kai atn ntekg yangkipm pa.\fig Pita arpm wan tipmning kai kuin a tuwekg melnum a almpwrong. (12.6)|src="GW-165.tif" size="span" ref="12.6" \fig* \v 7 Maur akwapel a Maur Wailen pa paln aktutu tolti atn won a Pita kahor wan tipmning pa. Yatom wakg a kil pa ak helen tunten a ark wan tiel wonen pa. Om kil eln wam kai yampinghik a kil pa om ak ro ikgyokgel la tolpa, “Pita, kitn ti wreitn iktutu om!” Yatom kil wreitn ari kalpm, hmpei a pike tu ak kuten wam akil pa apm nuhur tukulein wam a kil ase. \v 8 Yatom maur akwapel pa la tolpa, “Kitn wi hmpei ti ik kwat hapm ti, wa kitn wi nepm palk alkitnen pa nowe!” Pita kil atning tolpa kil ntekg komkiti plaln pa, maur akwapel pa wa la nasel la tolpa, “Kitn nowe hapm ak naren num ekg wrokg ti, yatom kitn kul kutnuntopm!” \v 9 Yatom Pita kil atning tolti, kil nuhurn wan tiel pa kulhor katnun maur akwapel pa. Ake kil ari tolpa, kuina ur a maur akwapel ntekg ti pa, pa aklahle pake, kil akwonalmpen tolpa, plpa kil ari kweiur tukol hokgwangket ti tolti. \v 10 Om tuwekg kulhor nuhurn wanyun hep a tu melnum wantengkwang atnen atn pa, wa ekg hakahor pa kulhor wanyun kanukg pa plaln pa, wa ekg kulhor ngkom hore tolpa kai kahor atn yipmingki yun titnongket wail a atn hor hen ti a kapringen wan tipmning pa, ya a kai kahor paln ha wail tike. Yipmingki yun pa pike kli titnongket pa ari kalpm, kukwa elntha tolti. Tuwekg ngkom hor ya pa kai, ari kalpm, maur akwapel a Maur Wailen pa apm nuhurntel kai ase.\fig Maur akwapel a Maur Wailen nar ekg Pita a arpm wan tipmning. (12.10)|src="GW-166.tif" size="span" ref="12.10" \fig* \p \v 11 Pita kil atn akwonalmpen ari nikgwalpm akil pa nungkwat wokget om kil la tolpa kai kil alkil pa, “Ei, aklahle pa! Kupm ari pa, Wailen kil kwa maur akwapel akil pa nar wiyopm kai wam a Herot om ye kai tukulein nikgwalpm paitn a tu Juta akwonalmpen akal tu ntekgopm paitn.” \v 12 Nikgwalpm a kil a wet nir hmit ha pa nungkwat wonrekele wor plaln, om kil ngkom kai wan a Maria, man a Jon, nang wompel akil pa Mak. Kil kai atn wanyun pa atning ari tu wrongwailet paitn pa apm nel kor tita kul ark ropon Maur Wailen pa ark. \v 13 Pita klpon wanyun ti atn kahor hen pa, yatom Rota, kin akwapel ur a atn wan pa kil atning tolpa, yatom kil wreitn kai akal kukwa wanyun pa. \v 14 Ari Rota kil atning ek meheng pa, yatom kil akwonalmpen tolpa, pa ek meheng a Pita, apm pake. Kil atning tolpa, kil utopen paitn tolti, om ake kil kukwa wanyun pa, kalpm. Kil wa pleln aktutu kahor tolti la nasi tu a ark kahor wan pa la tolpa, “Kipm pa, Pita apm kul ase, ti atn kahor wanyun hen atn ti!” \v 15 Ari tu pa la tolpa, “Rota, kitn ti hmit aki, yatom kitn la yangkipm pa!” Ari Rota kil la titnongket la tolpa, aklahle, yatom tu la tolpa, “Pa kitn atning maur akwapel a kil pa mol!”\f + \ft 12.15 Tu melnum wailet ak wang pa tu ukpma tolpa tu wrij wrij pa maur akwapel a Maur Wailen atn ekg lokli tu melnum wrij wrij.\f* \p \v 16 Tu nel kor la tolpa ark, ari Pita pa apm klpon klpon wanyun pa tolpa atn kahor hen pa atn pake. Yatom tu hor kukwa wanyun pa om tu ari Pita pa atn, tolpa yatom tu wreitn paitn rkoln hmit ekg tu ariel. \v 17 Pita ak wam kpor tu pa la tolpa, “Kipm elntmpei irk, ekg al kupm la nasepm yangkipm wor ur kil. Wet titnongket a Wailen wiyopm kahor wan tipmning pa ye kulhor. Ti al kipm la kiti yangkipm kil nasi Jems namponen tu mento a ukpma Krais pa!” Pita la nasen tolpa plaln pa, kil apm hor hen tolti apm kai ha ur ase. \p \v 18 Ak kang pa tu melnum a almpwrong tu wreitn ari Pita pa ari kalpm, yatom nel wreitn paitn kark wam itna ek tolti ropon kor la tolpa, “Woi, melnum ti kai hor tolhai?” \v 19 Yatom Herot kil la nasi tu atn kor Pita pa. Yatom tu korel ari kalpm, ake tu hantilel. Tolpa om Herot kil wi tu wantengkwang pa kai atn om roponten nukwaren koren pa, om la nasi tu la tolpa al eren mo. Plaln pa, kil apm wreitn nuhurn ha knokg Jutia pa kaino arpm kaino ha wail Sisaria pa arpm pen. \s1 Melnum tukgunakgen Herot mo \p \v 20 Melnum tukgunakgen Herot pa pike ipma wleket wrongken paitn ekg tu wrong kinkpman a ark ha wail Tair a ha wail Saiton pa. Tu kor tita kor tita kai wrij, yatom nel ak wail nar ari Herot pa. Tu nel nar ariel pati tolkil: tu apm wi ekpma kweiur kweiur pa nar ha knokg a Herot kil ikghlen pake. Tu nar paln plaln pa, hep pa tu kai armwonel Plastus, melnum wail ur a ikghlen wan a Herot melnum tukgunakgen pa. Ari Plastus pa kil wi wor, yatom yewen kai ari Herot pa ekg la nasel la tolpa, kil kwan ipma wleket akil pa wa kil reinjen. Ekg nte, ekpma kweiur kweiur tu apm wi nar ha knokg a Herot pa ikghlen pake. \p \v 21 Ak wang ur a Herot kil alkil alm pa, kil wi hapm a lukglukg alkil a melnum tukgunakgen pa nowe num tolti, kil kai wi wrik alkil a melnum tukgunakgen a arpme ekg ntekg yangkipm pa arpme arpm, yatom kil ekla nasi tu wrong kinkpman pa. \v 22 Tu wrong kinkpman pa nel atning a kil ekla pa tu kporn yangkipm, ekla pa wor pake, om nel la plalplal yikaktnen la tolpa, “Ek pa ake atning tol a melnum ekla pa, ek pa atning tol a mring maur ekla pa!” \v 23 Tu kat nang a kil tol a kat nang a Maur Wailen om kil wi wor. Ake kil kat nang a Maur Wailen, tolpa yatom maur akwapel a Maur Wailen pa erel aktutu tolti, pa kil wi numpet wail tolti wilm alel ipma pa tolpa kaingkai, om kil apm mo ase. \p \v 24 Pake yangkipm a Maur Wailen ti nip kaino hompen wail akwap titnongket hor pa hor pa. \p \v 25 Parnapas ekg Sol tuwekg ye marpm a kweiur kweiur a tu kor tita pa ye kinar aklin tu kinar Jerusalem pa, plaln pa, tuwekg akal wa pleln no Antiok ti pa, tuwekg akwi Jon, nang wompel a kil pa kwe la tolpa Mak, om tunten wa no. \ms1 Tu kat Parnapas ekg Sol yatom kwawen kai ekg laron yangkipm wor a Krais \mr (13.1-21.14) \c 13 \s1 Tu akrkahan Parnapas ekg Sol yatom kwawen kai ekg laron yangkipm wor a la kiti Krais \p \v 1 Tu wrong kinkpman a ukpma Krais a ark Antiok pa, melnum tiur a tu pa paln tol melnum ek wripm a Maur Wailen, wa tiur pa wa ro tukgunakg lngkep a tu ekg yangkipm wor a Maur Wailen. Nang atu pa: Parnapas, Simion, nang wompel akil pa Niker\f + \ft 13.1 Yiprokgen a nang Niker pa pati tu kwe tolpa 'melnum kongket', tolpa yatom tu melnum arie tiur akwonalmpen tolpa melnum pa kai ha knokg Aprika ai.\f*, a Lusius a ha wail Sairini, a Sol, a Manain, kil pa klmik ur a melnum tukgunakgen Herot a pike tuwekg wreitn wor wail kompwrij atn hor wrij. \v 2 Ak wang ur a tu kalpm ekpma ekg uk wang Wailen wa tu kpor klko lein kat nang akil tolpa ark pa, Maur Wor a Maur Wailen pa la nasen la tolpa, “Kipm ikrkahantopm Parnapas ekg Sol pa ekg tuwekg al ak kwap a pike kupm kwewen ekg tuwekg ak pa.” \v 3 Tu kalpm ekpma ark uk wang ropon Maur Wailen pa plaln pa, tu eln wam helen ekg ropon Maur Wailen pa ekg aklinjen plaln pa, tu kwawen kai ekg akwap akil pa.\fig Tu eln wam hel Pol ekg Parnapas ropon Maur Wailen ekg kwawen kai ak kwap. (13.3)|src="GW-168.tif" size="span" ref="13.3" \fig* \s1 Pol ekg Parnapas ekg kai atn laron yangkipm a Maur Wailen \mr (13.4-14.28) \ms1 Parnapas ekg Sol piln yangkipm wor a Krais atn kinar Saiprus \p \v 4 Maur Wor pa kwawen ha pa om tuwekg wa kinar ha wail Selusia pa. Tuwekg kinar paln ha wail pa plaln pa, tuwekg wi wan hunokgen ha pa wa hor hunokg pa kinar Saiprus, ha knokg ur a ark kai hunokg kuin ai. \v 5 Tuwekg kinar paln kinar Salamis, ha wail a Saiprus pa, tuwekg piln yangkipm a Maur Wailen pa atn hor wan a tu Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne pa. Jon Mak pa akntien atn ekg aklinjen. \p \v 6 Tuwekg kai akwap tolpa komkiti hor ha knokg a Saiprus pa, tolpa kinar paln kinar ha wail ur a tu kwe la tolpa Papos. Tuwekg hantil melnum Juta yar man ur, nang akil pa tu kwe la tolpa Par-Jisas. Wa kil la yangkipm akplain tolpa kil alkil ti kil melnum ek wripm ur. \v 7 Melnum rikil pa kil nti melnum tukgunakgen a ikghlen ha knokg Saiprus pa arpm. Nang akil pa Serkius Paulus. Serkius Paulus pa kil melnum wonrekele wor. Kil ti kwe Parnapas ekg Sol pa kul ariel ekg la nasel yangkipm a Maur Wailen ti ekg kil akal atning. \v 8 Par-Jisas, nang wompel a kil pa Elimas, yiprokgen a nang pa pati yar man. Elimas pa kil ak kwat kwap a Parnapas ekg Sol pa nti wailet ase, ekg ake al melnum tukgunakgen Serkius pa atning yangkipm a tuwekg piln pa yatom ukpma katnun Jisas pa. \v 9 Yatom Sol, nang wompel akil pa Pol, Maur Wor akwap wail kai kil pa yatom kil ikgtnen Elimas pa titnongket, \v 10 wa kil la tolpa, “Kitn pa warim a Satan pake! Kitn pa wrongmnto ekg kweiur kweiur wrongwailet a nipet wor wrijen pa! Nikgwalpm wail a kitn ark ekg ya paitn wrongwailet a akplainel tu melnum tolti! Wa ake kitn elnten a ak lok ya nipet wor a Wailen pa kai raimpen aklei wang pa. \v 11 Ti kitn itning: Wailen kil akal ereitn ak wam alkil ai, kil akal ntekg ikg alkitnen ti kai mningket, yatom ake ntie ekg al kitn ak ari takgni pa nti ur.” Pol la tolpa pa, om aktutu kweiur tol weipmunu ti ye kul kai ak hmpri ikg a Elimas ti aktutu tolti. Om kil kai kor melnum ur kai pa kai pa akal ur wamparpmel ye hor ya ti kai. \v 12 Melnum tukgunakgen pa kil ari kuina ur a paln kai Elimas pa, om kil ukpma pake. Kil wreitn paitn ekg kil ari titnongket a yangkipm wor a Wailen a tuwekg rowel tukgunakg lngkep pa. \s1 Parnapas a Sol piln yangkipm kaino Antiok a ha knokg a Pisitia \p \v 13 Pol namponen tu tiur a ntiel atn pa wi wan hunokgen ha ha wail Papos pa wa kai kaino ha wail Perka a ha knokg a Pampilia ai. Wa Jon Mak pa wa wreitn nuhurnten ha pa pleln kai kinar ha wail Jerusalem pa yawrik. \v 14 Tu nuhurn ha wail Perka pa, ngkom kai kaino paln kaino ha wail Antiok a ha knokg a Pisitia ai. Tu paln kaino pa, yatom ak wang a arpm ekg yapm pa tu kai kahor wan a tu Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne pa, om tu arpm. \v 15 Melnum ur klein yangkipm titnongket a Moses a yangkipm a tu melnum ek wripm pa nasen plaln pa, tu melnum a ikghlen wan a atning yangkipm a Maur Wailen atne pa kwa melnum ur pa kinar la nasi Pol namponen tu a ntiel atn pa la tolpa, “Kipm melnum, kipm worwor wasokwasok a mento Juta ti, kipm akal la yangkipm ur ekg ak titnongketel ipma a tu wrong kinkpman ti pa, pa kipm la om!” \p \v 16 Yatom Pol wreitn atn ak wam pa lok tu a ekla pa wa la nasen la tolpa: “Kipm mento alpmento a Israel pa, wa kipm melnum a ake Juta a arpm horhanekg ekg Maur Wailen pa, kipm eln nungkulkg pa hi ekg itning kuina ur al kupm la nasepm ti! \v 17 Maur Wailen a mento wrong kinkpman a Israel ti pa kil akrkahan tu yo hmpei a walyaru a mento ti ekg alkilen. Ak wang a tu arpm kinar Ijip pa, Maur Wailen ntekg tu nungkwat wailet paitn ai. Kanukg pa Maur Wailen wiyen kulhor tukulein ha knokg ripa kulhor ak titnongket wailmanten a kil alkil ai. \v 18 Tu arpm kai wrik weij hngrapm kalpmel tol wring kmel wekg (40), tu ake atning nungkulkg Maur Wailen, pake Maur Wailen kil ikghlenten. \v 19 Maur Wailen alm kwan wrong a ark ha knokg wampomit wampomwekg a ha knokg wail a Kenan pa hor hrak kai tukulein knokg ripa, yatom kil nampreng knokg ripa uk tu ti, om tu wi num atnen knokg pa tukol knokg alntuen om tu arke ark. \v 20 Tu yohmpei a mento pike kinar Ijip om ark kai Ijip, plaln, wa nuhurn Ijip pa wa kai arpm ha weij hngrapm kalpmel pa, plaln, om wa tu wi ha knokg Kenan kai wam a Maur Wailen pa, pa wring 450. Om Maur Wailen akrkahan melnum tukgunakgen ur ekg ikghlen tu Israel, tolpa kaingkai ngko wang a melnum ek wripm Samuel. \v 21 Yatom ak wang pa, tu wrong kinkpman kwe Maur Wailen pa la tolpa kil kat melnum tukgunakgen wail ur ekg ikghlen ha wrongwailet a ha knokg Israel. Yatom Maur Wailen kat Sol, warim kpman a Kis. Kil pa hom wrij a Penjamin. Kil atn melnum tukgunakgen wail ikghlen tu pa tol wring kmel wekg (40). \v 22 Pake Maur Wailen wa kwan Sol pa wa kat Teipit pa wa wi wrik a Sol pa atn melnum tukgunakgen wail ekg ikghlenten. Kil ari Teipit pa wor, tolpa yatom kil kporn yangkipm a kil la tolpa, 'Kupm ari Teipit warim kpman a Jesi pa, nikgwalpm wakrongen a kil pa tukol akupm. Tolpa om kupm wakrongentel paitn. Kil pa hi wa ak katnun komkiti nikgwalpm wrongwailet akupm pake.' \p \v 23 Maur Wailen pike yipon yangkipm ak ai om kil ak komkiti pake. Kil pike la tolpa, yohmpei ur kai hom a mapming a Teipit pa hi wa kil akrkahantel ekg akwi tu Israel pa ye kai ekg kil alkil. Apm Jisas pake. \p \v 24 Jisas kil numprampen akal kai atn ekg akwap akil pa, Jon kil piln yangkipm pa nasi tu wrong kinkpman a Israel pa la tolpa, tu laron paitnpaitn pa plaln om rein nasi Maur Wailen pa ekg akal kil kaluken. \v 25 Kwap a Jon kil ak pa, kil ak kai yampingken ekg al plaln yatom kil ropon tu wrong kinkpman pa la tolpa, 'Kipm ari la tolpa kupm ti kupm melnum mla? Kupm melnum a kipm nungkwangen pake aki? Kipm itning, kupm ake melnum a Maur Wailen akrkahan ekg akwi mento Israel, pa kalpm. Pake melnum ur hi wa kul katnuntopm ti pa, kupm ti ake melnum wor ntie ekg hi wa nir hmpei arpm nepmpalk akil pa.' \v 26 Kipm yohmpei a Apraham, wa kipm a ake Juta a horhanekg ekg Maur Wailen pa, kipm wrongwailet pa wasokwail a kupm, kipm itning! Yangkipm a pike kipm atning la tolpa Maur Wailen akal akwio ye kai ekg alkilen ti pa, apm pike kil kwa kul ekg mento tike. \v 27 Tu wrong kinkpman a ha wail Jerusalem wa tu melnum tukgunakgen wail wail ake wa tu ari Jisas pa melnum a pike Maur Wailen akrkahan akal akwio pa. Ake wa tu akwonalmpen yangkipm a pike tu melnum ek wripm a Maur Wailen ro pa wa tu aklei wang klein klein ak wang a arpm ekg yapm pa. Tolpa yatom tu yipon yangkipm ekg alm melnum ripa mo, apm tu ak komkiti yangkipm a pike tu melnum ek wripm a Maur Wailen ro pake, apm paln ek arke apm tike. \v 28 Ake wa tu ari paitn ur a Jisas kil ntekg pa ekg akal tu almpel mo pa. Pake tu ropon Pailat ekg Pailat la ekg tu akal almpel mo. \v 29 Yangkipm wrongwailet a tu melnum ek wripm pike ro ekg Jisas pa, apm tu ak komkiti tolpake, plaln pa, tu kwan palk a Jisas pa hakaino yo kwatingki pa ye nar tolti ye kai kahor elnthel tipmning teng wonen ai. \v 30 Pake Maur Wailen wa la yatom kil apm wa wreitn ha tipmning teng pa hor kai ase. \v 31 Yatom ak wang wailet, tol wang kmel wekg (40) pa kil kai paln ngko wurknong nti wailet ekg tu melnum a pike katnuntel hakaino ha knokg Kalili ti kul nar ha wail Jerusalem pa ariel om. Yatom tu a pike ariel pa, tu pa laron yangkipm pa ak wang ti nasi tu wrong kinkpman pake. \p \v 32 Mentekg la nasepm yangkipm wor wrijen: yangkipm wor a pike Maur Wailen kil yipon nti tu yohmpei amento ak ai akal hi wa kil ak pa. \v 33 Pati Jisas pa apm wa wreitn ha tipmning teng pa kulhor mlepm arpm, pa apm kil akto komkiti tukol a pike kil yipon yangkipm akal hi kil ak pa ekg mento walyaru a tu yohmpei amento ti. Yangkipm pa kil ak komkiti tukol a ro hel kai wurkapm a Nangnang pa pati la tolpa, 'Wet ti pa kupm plan kitn kai ikg a tu wrongwailet tol kitn warim kpman akupm wa kupm yan akitn pake.' \v 34 Maur Wailen la Jisas kil wreitn ha tipmning teng pa kulhor arpm, ti kil hi ake wa mo yawrik yatom eln kahor arpm tipmning teng pa kai mampij, pa kalpm. Apm tol a pike Maur Wailen la hep pake, la tolpa, 'Kupm pa hi katnun yangkipm wri wor a kupm alkupm wa kupm ipma wor wailmanten ekg kipm om aklinjepm tukol kupm pike yipon yangkipm namponen Teipit.' \v 35 Apm yiprokgen ripa om, wa hel kai wurkapm a Maur Wailen pa yat la tolpa, 'Kitn hi ake eln melnum wri wor alkitn a pike kitn akrkahan pa kai mampij kahor tipmning teng wonen pa, tolpa kalpm.' \v 36 Yangkipm pa ake la Teipit pa. Teipit pa arpm knokg ti pa, kil akwap ikghlen tu wrong kinkpman a ark ak wang ripa komkiti nikgwalpm wrongwailet a Maur Wailen kil wakrongen pa, tolpa kaingkai, kil mo. Yatom tu uwentel tol tu yohmpei mamikgmamin manjan alkilen a pike mo hep, pake palk akil pa apm pike ha mampij kahor kirkhap wonen pa ha pake. \v 37 Ari melnum ripa a pike Maur Wailen la yatom kil wreitn hakahor tipmning teng pa kulhor arpm pa, palk a kil pa ake ha mampij kahor tipmning teng pa, kalpm. \v 38 Tolpa ti kipm worwor wasokwasok alkupm pa, kupm akal kipm wi arie yangkipm a kupm laron nasepm kil la tolpa: mento ukpma Jisas pa, Maur Wailen kwan paitnpaitn a mento pa. \v 39 Wa yangkipm titnongket a Moses pa ake ntie ekg ak kwan paitnpaitn pa yatom ntekg melnum pa paln nipet wor kai ikg a Maur Wailen pa. Pake mla ur a ukpma Jisas pa, Maur Wailen kil kwan paitnpaitn akil pa kai plaln tukulein, om kil apm paln nipet wor ase. \v 40 Kipm irpm wonirpme! Ekg ake akal kuina ur a pike tu melnum ek wripm a Maur Wailen la pa wa paln kai kipm ti. \v 41 Maur Wailen pike la kai ek a tu melnum ek wripm pa la tolpa, 'Oi! Kipm melnum a aknokgel kupm Maur Wailen ti, kipm itning! Kipm hi wreitn paitn ari kalpm, kipm apm kai paitn ase! Kupm hi wa ntekg kweiur wail titnongket ak wang a kipm arpm knokg ti. Yatom tol melnum ur la kitintepm kuina ur a kupm hi wa ntekg pa, kipm hi ake ukpma pa!'” \p \v 42 Pol kil piln yangkipm pa plaln pa, tuwekg nuhurn wan a wet tu atning yangkipm a Maur Wailen atne ti akal kulhor kai pa, tu wrong kinkpman pa wa roponten la tolpa, tuwekg wa kul piln yangkipm nti ur ak wang a tu arpm ekg yapm a hel kaino kwa pa, wa la nasen yangkipm ripa ekg tu akal wa atning yawrik. \v 43 Tu wrong kinkpman pa kulhor hen ti ekg hrak kaingkai pa, tu wailet a Juta a tu wailet a ake Juta a pleln kai katnun yangkipm a ya a tu Juta pa, nel nti Pol a Parnapas pa ngkom tolpa kai pa, tuwekg kat nikgwalpmel tu pa la nasen la tolpa, “Maur Wailen pa pike ipma wor wailmanten ekg kipm. Tolpa ti ake al kipm elnten, kipm ukpma kil pa itn titnongket tolpa itn om!” \p \v 44 Wang wampomit wampomwrij pa kai plaln pa, ak wang a arpm ekg yapm pa tuwekg wa kul aklinjen ekg yangkipm a Wailen. Ari tukol wrong wailet a ark ha wail ripa kul plalnten ekg atning yangkipm a tuwekg laron pa. \v 45 Tu Juta ari tu wrong wailet paitn kul atning yangkipm pa, om tu ipma paitn la paitnel aknokgel yangkipm a Pol piln pa. \v 46 Pake Pol ekg Parnapas tuwekg atn wrongken la nasen titnongket la tolpa, “Yangkipm a Maur Wailen ti pa al la nasi kipm Juta ti hep tike. Ari kipm talpuln yangkipm pa, wa kipm alkipm ti ntekg kipm alkipm ti ake ntie ekg wi Maur Wor a arpm wor aklei wang pa. Tolpa ti, kipm itning! Mentekg akal nuhurntepm, ye yangkipm wor ti ye kai laron nasi tu wrong kinkpman a ake Juta pa. \v 47 Ekg nte, pike Wailen la naso la tolpa al mentekg ak tolpa: 'Kupm akrkahan kitn tukol wakg a hi akhelen tu a ake Juta. Hi wa kitn ro tukgunakg lngkep a tu ekg ya a hi wa Maur Wailen akwiyen ye kai ekg alkilen pa tolpa kai hor knokg wrongwailet ti plaln.'” \p \v 48 Tu a ake Juta pa tu atning yangkipm a Pol piln pa, yatom tu utopen ukwor yangkipm a Wailen pa. Yatom tu melnum a pike Maur Wailen akrkahan akal wi Maur Wor a Maur Wailen a arpm wor aklei wang pa, tu pa ukpma katnun yangkipm pake. \v 49 Om tu ye yangkipm a Wailen pa ye kai nasi tu hor pa hor pa, om yangkipm ripa kai hompen wail kai ha knokg ripa. \v 50 Pake tu Juta pa wa uk nikgwalpm tu kin wail wail a nang itne a pike kai katnun ya a tu Juta wa arpm horhanekg a Maur Wailen pa, wa namponen tu melnum wail wail a atn hep a ha wail ripa, yatom tu pa uk yangkipm tu wrong kinkpman pa om tu pa uk wleket tuwekg pa la titnongket kwanten kulhor kai tukulein ha knokg a tu pa. \v 51 Tolpa om Pol ekg Parnapas pa ekg kwalkwin nepm mang yipur elntha pa ekg ak plan tu akal tol Maur Wailen ukwen wleket pa pati, pa apm paitn a tu alntu pake. Yatom tuwekg apm kai ha wail Aikoniam ai ase. \v 52 Pake Maur Wor pa akwap wail kai tu disaipel a Jisas pa, wa tu wi utopen wailmanten tolpa kai. \c 14 \s1 Parnapas ekg Sol piln yangkipm atn Aikoniam \p \v 1 Kai ha wail Aikoniam pa Pol ekg Parnapas pa ak tukol a tuwekg ak pa: ekg kai kahor wan a tu Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne pa, yatom tuwekg piln yangkipm. Tuwekg piln yangkipm namponen titnongket tolpa yatom tu wrong wail a Juta a Krik pa tu ukpma Jisas. \v 2 Pake tu tiur a Juta a ake ukpma Jisas pa tu kat nikgwalpm a tu wrong kinkpman a ake Juta pa yatom ntekg nikgwalpm a tu ti kai paitn om tu ipma paitn ekg tu a ukpma Jisas pa. \v 3 Pake Pol ekg Parnapas, tuwekg arpm wang watin arpm ha wail Aikoniam pa atn wrongken piln yangkipm pa atn. Yangkipm a tuwekg piln pa, tuwekg laron a Maur Wailen plan ipma wor ekg mento ti wa reinjo. Yatom Maur Wailen ukwen titnongket, om tuwekg ntekg kweiur kweiur weten weten, a plan klal wailwail ak titnongket a Maur Wailen a ake ntie ekg melnum ntekg. Kai ya ripa pa Maur Wailen ak titnongketel yangkipm a tuwekg piln pa, pa aklahle. \v 4 Ari tu wrong kinkpman a ha wail Aikoniam pa tu ro atn wekg. Yatom tiur pa nti tuwekg melnum yangkipm kuinen a Jisas pa, wa tiur pa kai nti tu Juta. \v 5 Yatom tu melnum a ake Juta, wa tu Juta tu wreitn kai nti tu melnum tukgunakgen alntuen pa tu ark kor nikgwalpm akal ntekg tuwekg paitn ekg eren ak weij ekg tuwekg mo. \v 6 Ari tuwekg atning tolpa, yatom tuwekg wreitn kark kinar ha wail wekg a ha knokg Likonia, pa ha wail Listra a ha wail Terpe, namponen ha wasok tiur a ark yampingken ha wail wekg ripa. \v 7 Yatom tuwekg piln yangkipm wor a la Krais pa atn hor ha a tuwekg kaie pa. \s1 Parnapas ekg Sol piln yangkipm kinar Listra a Terpe \p \v 8 Melnum nepm paitnen ur pa arpm kinar ha wail Listra pake. Nepm akil pa mo paitn ak wang a man rakuel ai pen, ti ake ntie ekg kil ngkom. \v 9 Kil arpm atning yangkipm a Pol laron pa arpm, ari ikg a Pol pa apm kai wi melnum pa ase. Kil ari ipma a melnum pa ari, kil ukpma wail titnongket ekg kil akal paln wor. \v 10 Yatom Pol la nasel ak ek wail la tolpa, “Wreitn itn kwa hntra nepm ti itn nipet!” Yatom melnum pa wreitn tpra atn hntra nepm pa, ari wor, apm kil ngkom kai ase. \p \v 11 Tu wrong kinkpman wailet pa tu ari Pol ntekg melnum pa wor, yatom tu la mainmain la ak ek hawen alntuen Likonia pa la tolpa, “Ti ake melnum pa, plpa maur wekg ur nar ekg mento ti wi wrik a melnum wekg ti a mento ari atn tike!” \v 12 Tu kwe nangkel Parnapas pa la tolpa kil maur Sus. Wa Pol pa melnum a wi ek a tu ekg ekla, tolpa om tu kwe nang a kil pa maur Hermes.\f + \fr 14.12 \ft Atn ha wail ripa tu kat nang a maur wailet. Maur a atn hep a tu pa, tu kwe la tolpa Sus. Maur a wi ek a tu pa, tu kwe la tolpa Hermes.\f* \v 13 Wan yalming a maur Sus pa atn kinar ha yampingken pa. Melnum ipma krakgen a ikghlen wan yalming pa pati ye kau nongko a nakmlai kul atn yipmingki yun a kapringen ha wail pa. Kil namponen tu wrong kinkpman wakrongen akal al wor uk melnum yangkipm kuinen wekg a Krais pa. \p \v 14 Melnum yangkipm kuinen wekg Parnapas ekg Pol atning ari kweiur kweiur a tu akal ntekg pa, yatom tuwekg hreten om ro hapm alntuwekgen pa tolti. Tuwekg aktutu kai atn kuin a tu pa, ekg la yikaktnen la tolpa, \v 15 “Oi! Kipm melnum ti! Kipm ntekg tolti ekg kuina? Elnten om! Mentekg ti apm melnum tike, mentekg apm tol kipm pake. Mentekg kul arpm ti piln yangkipm wor a la Krais ekg al kipm pleln wrijen nuhurn maur a ake ntie ekg aklinjepm pa, wa kipm kul ukpma katnun Maur Wailen aklahle a arpm aklei wang ti. Kil Maur Wailen a ntekg ktnong a knokg a hunokg a kweiur kweiur wrongwailet a atn hor ti. \v 16 Aklahle, pike hep ak ai kulngkul kul pa kil eln tu kinkpman wrongwailet hor knokg ti pa kai atn ak nikgwalpm alntu pa wrij wrij tolti. \v 17 Pake ake kil lamtepm wrijen kuina ur a kil aktepm ekg ak plan kil alkil ti, kalpm. Kil ntekg nikgwalpm wor ekg kipm: kil ntekg hu ti wei, wa takgni ti hel, yatom ntekg kweiur kweiur ti paln ngko ek arke ak wang alkilen pa. Kil aklinjepm ekg ekpma a ntekg ipma a kipm pa arpm utopen wor.” \v 18 Tuwekg akal loken titnongket tolpa, ari tu pa wa la titnongket ekg akal al wor uk tuwekg ti. Pake tuwekg wa akwap wail ekg lok tu pa tolpa kaingkai, tu elnten nikgwalpm ripa. \s1 Tu er Pol ak weij \p \v 19 Ari tu Juta tiur a ha wail Antiok a ha wail Aikoniam pa tu kul nar Listra ti tolti, kwan nikgwalpm wor a tu wrong kinkpman pa, wa lok tu ye kul kai katnun yangkipm nikgwalpm wleket a tu ti. Yatom tu ak weij pa er Pol pa ngko kai mo ha, yatom tu rkolel ye kai tukulein ha pa. Tu akwonalmpen tolpa kil apm mo ase.\fig Tu akweijel Pol. (14.19)|src="GW-173.tif" size="span" ref="14.19" \fig* \v 20 Ari tu disaipel a Jisas pa tu kai atn yampingken yeningkentel, yatom kil wreitn tolti, wa kahor ha pa. Kil hokga hor kang pa, kil nti Parnapas tuwekg wreitn nuhurn ha pa wa kinar ha wail Terpe. \s1 Pol ekg Parnapas wa kai ekg ak titnongketel tu ipma wrij \p \v 21 Tuwekg piln yangkipm wor a la Krais atn ha wail Terpe pa, yatom tu wrong kinkpman wailet atning yangkipm pa, tu pleln ipma om paln disaipel a Jisas. Plaln pa, wa tuwekg wa pleln kaino ha wail Listra, plaln wa wreitn ha pa wa kai kaino ha wail Aikoniam. Plaln pa, wa tuwekg wreitn ha pa wa kai kaino ha wail Antiok. \v 22 Yatom tuwekg uk nikgwalpm wor tu disaipel a Jisas pa, wa tuwekg aken titnongket, akal tu ukpma Krais pa atn titnongket. Tuwekg la tolpa, “Mento akal kahor Kingdom a Maur Wailen pa, mento hi apm ye kalkut wailet tolpa kaingkai ngko wang a mento kaino arpm ekg wi yapm kaino Kingdom a Maur Wailen alkilen ai.” \v 23 Tuwekg ak titnongketel tu pa, plaln pa, wa tuwekg kat melnum tiur pa atn melnum wailen wailen ikghlen tu wrong kinkpman a ukpma Jisas a arpm hor ha wrij wrij pa. Wa tuwekg kalpm ekpma ekg uk wang ropon Wailen ekg uk tu a ukpma Jisas pa kai wam a Wailen ekg kil ikghlenten. \v 24 Yatom tuwekg wreitn nuhurn ha wail Antiok pa om ngkom hor ha knokg Pisitia pa tolpa kai kinar paln kinar ha knokg Pampilia ai. \v 25 Tuwekg kinar tolpa kinar paln kinar ha wail Perka. Tuwekg piln yangkipm atn ha pa, plaln pa, wa tuwekg wreitn ha pa wa kai kinar ha wail Atalia a ark yampingken hunokg. \v 26 Tuwekg wa wreitn wi wan hunokgen nuhurn ha wail Atalia pa wa kai ha wail Antiok a ark ha knokg Siria. Ha wail pa apm tu ipma wrij a pike kwawen ha pa kai laron yangkipm wor a la Krais pa kai pake. Apm tu a ha wail Antiok pake. Tu pike ropon Maur Wailen ekg akal kil ikghlenten aklinjen. Tuwekg atn akwap pa kai plaln, wa tuwekg wa kul Antiok yawrik. \v 27 Tuwekg kai paln kai ha wail Antiok ti pa, tuwekg wi tu wrong kinkpman a ukpma Krais pa kai ark wrij, wa la kiti nasen kweiur kweiur wailwail a Maur Wailen kil ntien atn ak pa, wa ya a pike a Maur Wailen akwap ekg kukwa wanyun ekg tu a ake Juta pa ukpma Jisas pa. \v 28 Yatom tuwekg arpm pa wang watin nti tu disaipel a Jisas pa. \c 15 \s1 Tu kinar Jerusalem kor la yangkipm titnongket kuina ur al tu a ake Juta a ukpma Jisas pa katnun \p \v 1 Tu melnum tiur hakinar Jutia pa tu no ark no Antiok ti, yatom tu ro tukgunakg lngkep a tu melnum ipma wrij a ukpma Krais pa la tolpa, “Kipm kwat numpalk komkiti yangkipm titnongket a pike Moses kil kaling plan pa pati, kipm hi Maur Wailen akwiyepm pa. Kalpm pa, hi kalpm.” \v 2 Pol ekg Parnapas ake wi wor ekg nikgwalpm a tu la pa. Yatom tuwekg nti tu pa kle tita alilhakel tita ekg nikgwalpm ripa. Tu alilhakel tita tolpa atn, tolpa yatom tu akrkahan Pol a Parnapas pa namponen tunten melnum tiur pa akal ntien kinar Jerusalem ekg ari tu melnum yangkipm kuinen a Jisas, wa tu melnum wail wail a ikghlen kwap a Maur Wailen, ekg ak ropon yangkipm a tu alilhakel tita pa. \p \v 3 Tu wrong kinkpman a ukpma Jisas pa kwa Pol ekg Parnapas namponen tunten pa ekg akal tu kinar Jerusalem pa. Tu wreitn kai kinar ha knokg Ponisia a Samaria pa, nar pa kai kinar pa, tu la nasi tu melnum ipma wrij a ukpma Jisas pa a tunten hantilen hor yaya pa kinar la tolpa, tu a ake Juta pa, tu pa yat tu a Maur Wailen yat, ekg nte tu pleln ipma ukpma Jisas. Tu atning yangkipm a tu la tolpa, yatom tu utopen paitn wrijen. \p \v 4 Tu kinar paln kinar Jerusalem pa, tu wrong kinkpman a Maur Wailen a ark kinar Jerusalem, wa tu melnum yangkipm kuinen a Jisas, wa tu melnum wail wail a ikghlen kwap a Maur Wailen pa, tu ukwen wor utopenten paitn ekg tu kinar arien. Yatom tu a kinar arien pa la kitinten nasen kwap wrongwailet a Maur Wailen aklinjen ekg tu atn hor pa hor pa kai akwap aklin tu wrong kinkpman. \v 5 Ari tu Parasi tiur a pleln ipma ukpma Jisas pa wreitn atn la tolpa, tu a ake Juta pa al tu kwat numpalk, wa la karkurnten ekg al tu katnun yangkipm titnongket a Moses pa yat. \p \v 6 Yatom tu melnum yangkipm kuinen a Jisas namponen tu melnum wail wail a ikghlen kwap a Maur Wailen, tu kai ark wrij ekg kor la nikgwalpm a wet tunten alilhakel tita pa ekg akal tu la tolhai. \v 7 Tu ark la kiti yangkipmek watinet ketn ark hor pa kai pa, Pita kil wreitn atn la nasen la tolpa, “Kipm melnum ipma wrij a mento ukpma Jisas pa. Kipm ari, pike hep ak ai Maur Wailen akrkahan kupm ti kai kuin akipm ti akal hi kupm kai ekg laron yangkipm wor a la Krais ti nasi tu a ake Juta, ekg tu atning ekg tu pleln ipma. \v 8 Maur Wailen kil ari nikgwalpm a kinkpman wrongwailet. Kil uk Maur Wor a kil pa kai tu pa hirhir tol a kil uk men Juta ti. Pa ak plan akal kil wi wor ekg tu pa yat. \v 9 Kil ake ak tolhai ekg mento ti wa ak manet ekg tu manet tiur pa. Tu ukpma kil pa, yatom kil klak nikgwalpm atu pa paln wri wor ase, hirhir tukol mento tike. \v 10 Ari kipm wa tilpen alilhakel tita la tolpa, al tu a ake Juta a ukpma Jisas ti katnun yangkipm titnongket amento ti pa, tol wa kipm akal wa kat yo kalkut ur wa ukwen ekg tu ye hel mlem pa. Pike hep a tu mamikgmamin amento ai, wa mento alpmento ti pa, mento ake wa ntie ye kalkuten a katnun yangkipm titnongket pa yat. Kipm tilpen tu pa tolpa pa, pa kipm wa uktiel Maur Wailen. \v 11 Mento ukpma tolpa, apm ipma rein wrij a Wailen Jisas pa akwiyo pake, tolpa om ipma rein wrij a kil akwi tu pa yat. Wa ake mento katnun yangkipm titnongket a Moses pa yatom kil akwiyo, pa kalpm.” \p \v 12 Tu wailet a kul ark pa, tu atning yangkipm a Pita la pa, tu elntmpei ark. Wa tu atning yangkipm a Parnapas ekg Pol ekg la kiti nasen kwap a pike tuwekg ak kai kuin a tu melnum a ake Juta pa ak titnongket a Maur Wailen ukwen pa, yatom plan klal a kweiur kweiur titnongket a melnum ake ntie ekg ntekg pa. \p \v 13 Tuwekg la kiti nasen yangkipmek kweiur kweiur pa kai plaln pa, Jems kil wreitn atn la nasen la tolpa, “Kipm melnum ipma wrij a mento ukpma Jisas pa, kipm itning yangkipm a kupm la kil! \v 14 Saimon wet la kiti naso wang hep a pike Maur Wailen kil rein akwonalmpen tu a ake Juta pa ekg akal akwi tu mapming ur kai kuin a tu pa paln tukol mapming ur alkilen. \v 15 Yangkipm a Saimon la kiti pa, apm kai hirhir tukol yangkipm a tu melnum ek wripm a Maur Wailen ro la hel kai wurkapm pake,\x * \xo 15.15 \xt Amo 9.11-12\x* \v 16 'Wailen kil la tolpa, “Tu walyipmri wapyipmri a Teipit pa tukol wan ur a pike tpor paitn ase. Hi kupm nar pa, hi wa kupm le wan a Teipit a pike tpor pa. Hi kupm wa le wan a pike tpor nar ha paitn pa wreitn atn kiti kiti tukol a pike hep pa. \v 17-18 Ekg hi wa tu wrong kinkpman manet ai a ake Juta pa tu plalnten hi kor Wailen pa, pa apm tu a pike kupm akrkahan ekg nang a kupm alkupm tike ekg akal tu paln tukol kinkpman alkupmen.” Yangkipm kil pa yangkipm a Wailen, pike kil la hep ak ai la ekg kweiur kweiur wrongwailet a hi paln.'” \p \v 19 Jems kil wa la tolpa, “Tu melnum ek wripm a Maur Wailen pa pike la tukol kupm wet la nasepm pa, tolpa yatom nikgwalpm a kupm kil pa apm kai tolpa, mento ake akal la titnongket ekg tu a ake Juta a pleln ipma pa katnun yangkipm titnongket plalnten amento pa. Mento ak tolpa pa, pa tukol mento ukwen kalkut wail ur ekg tu ye. \v 20 Pake yangkipm titnongket wail yek aripm ur kil pa mento ro hel wurkapm la nasen ekg tu katnun pake. Yangkipm titnongket tukol: ake akal tu al ekpma a tu al wor uk mring maur, a mring, a kweiur kweiur tolpa, wa ake akal tu kli arkul tita, wa ake akal tu al walmpopm, a wlikgek ur a mo yatom walmpopm pa tupor kinar ark wonen pa. \v 21 Ekg nte, yangkipm titnongket a Moses pike tu klein hor ha wail wail ak ai kulngkul kul ngko ti, wa tu apm piln piln atn hor wan a tu kai ark atning yangkipm a Maur Wailen arke pa aklei wang a arpm ekg yapm pa.” \s1 Tu ro wurkapm kai ekg tu melnum a ake Juta a ukpma Jisas pa \p \v 22 Tolpa ti tu melnum yangkipm kuinen a Jisas namponen tu melnum wail wail atn hep a tu pa, wa tu wrong kinkpman plalnten a ukpma Jisas pa, tu ark kor la akal akrkahan tu tiur alntu kai kuin a tu alntu pa ekg akal kwawen kaino Antiok namponen Pol ekg Parnapas. Yatom tu akrkahan Jutas, nang wompel akil pa Parsapas, ekg Sailas. Tuwekg melnum wekg ur a atn tukgunakgen ikghlen tu melnum ipma wrij a ukpma Jisas pa. \v 23 Tu ro wurkapm ur pa, yatom ukwen ekg tunten ye kaino. Wurkapm a tu ro pa la tolpa, \p “Wurkapm kil pa men melnum yangkipm kuinen a Jisas, namponen tu melnum wail wail atn hep pa, pa men melnum ipma wrij akipm a mento ukpma Jisas, men rontepm wurkapm kil yatom ye kaino ekg kipm a ake Juta a ukpma Jisas ark kaino ha wail Antiok, ha knokg Siria a ha knokg Silisia. Men ukwepm wor. \v 24 Tol men arpm nar kil atning yangkipm ur a tu la kiti naso la tolpa, melnum tiur alpmenen tu pike kaino ariepm ukwepm yangkipm, yatom lok nikgwalpm a kipm pa kai atn pa atn pa yatom ukwepm kalkuten. Pake men ti ake kwawen kaino ekg akal tu ak tolpa, pa tu ak, ak nikgwalpm alntuen. \v 25 Tolpa ti men kai ark wrij ipma wrij yipon yangkipm, yatom men akrkahan melnum tiur a wi ek a men ti, yatom men kwawen kaino ekg kipm namponen Pol ekg Parnapas melnum ipma wrij yek wekg amento ukpma Jisas a men wakrongen paitn. \v 26 Pol nti Parnapas, tuwekg melnum tolpake. Tuwekg ake wa kark ekg tu eren mo aki tuwekg ye kalkuten pa, tuwekg uk num alntuwekgen ti tolti kai ekg laron nang a Wailen alpmentoen Jisas Krais pa tolpa kai pake. \v 27 Melnum wekg a men akrkahan pa Jutas ekg Sailas men kwa kainontepm namponen tuwekg pake. Tuwekg hi wa la nasepm ak ek ti katnun komkiti tol a men ro hel wurkapm ti. \v 28 Maur Wor a Maur Wailen arpm namponen men ti, yatom men kai ipma wrij la tolpa, ake akal wa men ukwepm kalkuten ur, yatom ti men la ekg al kipm katnun yangkipm yek aripm ur tol a men rontepm hel kai wurkapm ti tolti. Men ari tolpa pati, pa wor ekg kipm pake, ampur elnten. \v 29 Ampur kipm al ekpma a al wor uk mring maur, a mring, a kweiur kweiur tolpa, wa ampur al walmpopm, aki wlikgek a tu wi ark hmpei yatom walmpopm a tupor kinar ark wonen pa, wa ake al kipm kli arkul tita pa. Tol kipm ngkom nlokgen kweiur kweiur ripa pati, pa wor wrijen ekg kipm pake. Apm pake, yangkipm a men ro ak la nasepm apm kai tolpake. Men ukwepm wor.” \s1 Tu Antiok utopen wurkapm a tu ro kainten \p \v 30 Tunten melnum witnweitn a tu kwawen kaino Antiok pa, tunten kaino paln, yatom tunten kwe tu wrong kinkpman a ukpma Jisas pa kul ark wrij, yatom tunten ukwen wurkapm ripa. \v 31 Tu wrong kinkpman tu klein wurkapm pa, yatom yangkipm a tu ro ak la nasen hel wurkapm pa ukwen titnongket a ipma kulkula utopen wor. \v 32 Jutas ekg Sailas pa, tuwekg pa wa melnum ek wripm a Maur Wailen pa yat pake. Tuwekg piln yangkipm wailet worwor, yatom aklin tu pa wailmanten paitn, wa ak titnongketel tu ekg tu ukpma atn titnongket. \v 33-34 Tuwekg arpm kaino pa wang watin ketnketn, plaln pa, tu melnum ipma wrij a tu ukpma Jisas kaino pa, ukwen wor, yatom kwawen namponen ipma mehen wor ekg tuwekg wa kinar ekg tu melnum a pike kwawen kulno pa. \f + \ft 15.33-34 Tu melnum arie tiur pa tu la tolpa, yangkipm kil pa wa hel kirng ripa yat: “Sailas pa kil pleln nikgwalpm alkilen akal arpm kaino pa pen. Yatom kil wa arpm pa pen, wa Jutas kil alkil wrij pa tolti wa kinar.”\f* \v 35 Ari Pol ekg Parnapas pa ekg arpm kaino Antiok pa arpm pa. Yatom tuwekg pa namponen tu melnum wailet tiur tu ro tukgunakg lngkep a tu, wa laron yangkipm a Wailen la nasen la tolpa kai. \ms1 Pol wa kai nti ur atn laron yangkipm a Maur Wailen \mr (15.36-18.22) \s1 Pol ekg Parnapas kle tita yatom ekg hrak atn manman \p \v 36 Pol ekg Parnapas ekg arpm wang aripm ur kai plaln pa, Pol kil la nasi Parnapas pa la tolpa, “Mentekg wa kai yawrik atn ngkom ari tu melnum ipma wrij a mento ukpma Jisas pa hor ha a pike mentekg atn laron yangkipm a Wailen pa ekg ari tu ark tolhai.” \v 37 Yatom Parnapas kil wakrongen tolpa akal kil wi Jon, nang wompel akil pa Mak, pa ekg akal ntien kai. \v 38 Ari Pol kil pa akwonalmpen la tolpa, pa ake wor ekg akal kil pa ntien atn pa. Ekg nte, kil pike hep pa kil pike nuhurnten atn kai ha knokg Pampilia, yatom ake pike ntien akwap atn pa, kalpm. \v 39 Parnapas akal wi Jon pa, ari Pol pa la tolpa ake akal wi kil pa, tolpa yatom ekg kle tita tolpa kai, yatom ekg hrak kai atn manman. Yatom Parnapas kil wi Jon Mak apm ekg wi wan hunokgen kinar ha knokg Saiprus a ark kai hunokg kuin pa ase. \v 40 Wa Pol kil akrkahan Sailas pa ekg kil ntiel atn. Tuwekg akal nuhurnten kai pa, tu melnum ipma wrij a tu ukpma Jisas pa kul ropon Wailen pa ekg kil ukwen ipma wor. \v 41 Tuwekg ngkom hor ya ha knokg Siria, wa hor ya ha knokg Silisia pa atn hor pa kai pa, yatom Pol kil ak titnongketel tu wrong kinkpman a Maur Wailen a ark hor yaya pa kai. \c 16 \s1 Timoti kai atn nti Pol ekg Sailas \p \v 1 Sailas nti Pol ekg ngkom kai paln kai ha wail Terpe, plaln pa, wa tuwekg wreitn ha pa wa ekg kai paln kai ha wail Listra. Kai ha pa tuwekg ari disaipel wrij ur a Jisas apm arpm kai pake, nang a melnum pa Timoti. Wa man alkilen pa wa ukpma Jisas yat, kil kin a Juta, wa yan alkilen pa a ha knokg a Krik. \v 2 Tu melnum a ukpma Jisas ark kai ha wail Listra wa ha wail Aikoniam pa tu kporn yangkipm la tolpa Timoti pa kil melnum wor. \v 3 Pol kil wakrongen tolpa Timoti pa akal ntiel kai, ari tu Juta wailet a ark kai ha knokg ripa, tu ari tolpa yan a Timoti pa a tu Krik a ake kwat numpalk pa. Tolpa yatom kil kwat numpalk a Timoti pa. \v 4 Timoti pa wa kul kai nti Sailas ekg Pol tunten ngkom hor ha wail wail pa tolpa kai pa, tunten la nasi tu melnum a ukpma Jisas pa nasen kuina ur a pike tu melnum yangkipm kuinen a Krais namponen tu melnum wail wail a ikghlen kwap a Maur Wailen a ark kinar Jerusalem pa yipon ekg akal tu wrong kinkpman a ake Juta pa tu katnun yangkipm pa. \v 5 Tu wrong kinkpman a ukpma Jisas a ark hor ha a tunten atn laron yangkipm a Maur Wailen atne pa, tu ukpma titnongket, yatom aklei wang wrij wrij ti pa tu wrong a ukpma Wailen pa nip wail wail tolpa ye kai. \s1 Maur Wailen plan Pol yatom kil kai kaino Masetonia \p \v 6 Timoti, Sailas namponen Pol tunten akal kai atn hor kai ha knokg a Esia pa, ari Maur Wor a Maur Wailen loken ekg ake al tunten laron yangkipm kai Esia pa, yatom ake tunten kai. Tunten atn hor kaino ha knokg a Prikia a Kalesia tike. \v 7 Yatom tunten wa hor pa kaino paln kai kirngkuwak a uk tita a ha knokg a Misia pa yatom tunten akal wa hor pa kai kaino ha knokg a Pitinia pa. Ari Maur Wor a Jisas pa loken ekg ake al tunten wa hor pa kai kaino pa. \v 8 Tolpa yatom tunten hor ha knokg a Misia, nuhurn Misia om kai ha wail Troas ti tolti. \v 9 Ak mning pa Maur Wailen plan Pol melnum ur a ha knokg a Masetonia pa kul atn ariel tol hokgwangket pa, yatom ropontel titnongket la tolpa, “Kitn wreitn yatom kai iklin men ti kai Masetonia ai!” \v 10 Pol ari ripa, yatom aktutu tolti mento kor ya ekg akal kai Masetonia. Mento ari tolpa Maur Wailen kil kweo ekg mento kai yatom kai laron yangkipm wor a Krais pa nasi tu wrong kinkpman a ark kai pake. \f + \ft 16.10 Luk pa kil melnum a pike ro wurkapm kil ekg kwap a tu melnum yangkipm kuinen a Jisas ak. Yatom Luk kil arpm pa. Eln ngko kirng wampomit wampomwitnweitn (9) pa, kil ro tolpa 'tunten', pa pati tunten alntunten wraur tolti atn. Pake ngko kirng wampwam (10) ti pa, kil ro tolpa 'mento'. Yiprokgen a kil ro tolpa 'mento', pa pati kil katen ntien atn ha Troas pa tolpa kai pake.\f* \s1 Kin wrij ur Litia pleln ipma atn kai ha wail Pilipai \p \v 11 Mento wi wan hunokgen ha Troas pa yeo kaino yatom yeo haren horyawel tolti kaino Samotres, ha knokg ur a ark kai kuin a hunokg ai, mento hokga pa, hor kang pa, wa wiyo ha pa wa yeo kai ha wail Neapolis. \v 12 Wa mento wreitn nuhurn ha wail Neapolis pa, wa mento ha pa kaino Pilipai, ha wail a pike tu Rom pa kul kat hep arke pake, ha wail pa ha wail atn hep ur a ha knokg a Masetonia. Yatom mento wa arpm pa wang aripm ur ai pen. \v 13 Ak wang a arpm ekg yapm pa, mento ha ha wail pa kulhor hen kai kop pa, ekg nte mento akwonalmpen tolpa, wrik a tu arke ekg ropon Maur Wailen pa apm ark kop yampingken ti ur tike. Om kai wrik a mento kai pa mento ari tu kin tiur apm wet kul ark wrij ark pake, yatom mento wa ntien arpm pa eklala. \v 14 Ti kin wrij ur a atning yangkipm a amento ti pa, nang akil pa Litia. Kil kin a armpen hapm watet ariworwor ekg ak wi marpm, kil kin a ha wail Taiataira. Kil kin a ake Juta pa, pake kil katnun ya a tu Juta wa arpm horhanekg a Maur Wailen. Yatom Wailen kil ntekg nikgwalpm a kin pa hompen wonrekele yatom kil atning wi alupm katnun ekla a Pol kil la pa. \v 15 Yatom kil namponen tu alkilen a tu ark wan wrij pa tu kaluken, yatom kil kweo la tolpa mento kai wan alkilen. Kil la titnongket akal mento ntiel kai la tolpa, “Tol kipmten akwonalmpen tolpa kupm ti kin a ukpma Wailen ti pa, kipmten kul ekg mento kai, kipmten kai irpm wan a kupm ai, ntiopm irpm pen.” Tolpa yatom mento ntiel kai. \s1 Pol ekg Sailas kwan maur paitn tukulein warim kin ur \p \v 16 Ak wang wrij ur pa mento akal kai wrik a tu ropon Maur Wailen arke pa, yatom mento kai, hantil kin warimpen ur a akwap kalpmel horhanekg a melnum tiur pa, kul hantilo ngko ya pa, warim kin pa pati maur paitn ur akwap kahor ipma a kil pa, yatom kil pa ntie ekg la nasen kweiur kweiur a akal paln kanukg pa. Yatom tu melnum a kil horhanekg ekg tu pa tu wi marpm wailet kai kwap a kil ak pa. \v 17 Yatom kin pa katnun Pol namponen mento ti tolpa kai pake, wa kil krkar kwe la tolpa itna wampel kai la tolpa, “Kipm pa, tunten melnum pa pati tunten melnum akwapel a Maur Wailen a atn hep hangken kweiur kweiur wrongwailet. Tunten pa la nasepm ya a Maur Wailen akwi mento ti ye kai ekg alkilen.” \v 18 Wang wailet a tunten atn pa, warim kin pa apm katnunten hakg krkar kwewen tolpa atn pake. Tolpa yatom Pol numlpmahake paitn ekg wet kil atning a kil krkar hakg kwe tolpa atn ai, tolpa yatom kil pleln ariel tolti, kil la nasi maur paitn pa la tolpa, “Kai nang a Jisas Krais kupm la naseitn la tolpa kitn hor kai tukulein kin warimpen ripa!” Yatom maur paitn pa apm hor tukuleinjel ak wang ketn ripake. \p \v 19 Yatom tu melnum a kin warimpen horhanekg ekg tu pa, tu ari tolpa ya yiprokgen a wi marpm kai kwap a kin warimpen pa ak pa, apm plaln ase. Tolpa yatom tu arkul Pol nti Sailas, rkolen yewen kai ekg tu tukgunakgen a ha kai ha kuin ur a tu wrongwailet kai arke pa. \v 20 Yatom tu wiyen ye kai atn ikg a tu melnum a ark atning yangkipm pa, yatom tu la nasen la tolpa, “Melnum wekg ti pati tuwekg a tu Juta, tuwekg pa kmel a ntekg yangkipmek paitn ekg ak ntekg tu wrongwailet a ha wail amento ti ekg al kai paitn. \v 21 Wa tuwekg loko ekg akal kai ya a yangkipm titnongket amento Rom ti la tolpa ake akal mento katnun pa.” \v 22 Tu la nasen la tolpa plaln pa, tu wrong wail la ek hmpraken atn pa atn pa lawen la tolpa, pa tuwekg ntekg paitn. Wa tu melnum a ark atning yangkipm pa la nasi tu melnum pangklelek tiur pa la tolpa, tu nir hapm kai num a Pol ekg Sailas ti, om tu ak wanteng pa ak rkwawen. \v 23 Tu rkwawen hrket paitn tolti, plaln pa, tu wiyen ye kahor arpm wan tipmning pa. Yatom tu melnum a arpm atning yangkipm pa uk yangkipm titnongket kai melnum wantengkwang a atnenten pa la tolpa, al kil atnenten worwor. \v 24 Kil atning a tu ukwel yangkipm titnongket tolpa, yatom kil wa wiyen ha pa, wa wiyen ye kahor arpm kahor wan wasikyek ur a atn kahor wonen ai. Yo wail wekg a pike tu kut ekg lang nepm kahore pa apm ha ase. Kil wiyen ye kahor tolti tuwekg arpm, wa kil wi yo wekg pa ak yipo nepm a tuwekg pa, om tuwekg katen yearpm pake. \s1 Melnum wantengkwang ukpma Maur Wailen \p \v 25 Yatom ak mning kuin kuin pa Pol ekg Sailas ekg ropon Maur Wailen, om ekg nangnang arpm. Yatom tu a ntien arpm wan tipmning pa, tu atning a tuwekg ak nangnang pa arpm.\fig Pol ekg Sailas ekg arpm wan tipmning om ekg nangnang kat nang a Maur Wailen arpm. (16.25)|src="LB00337C.tif" size="span" ref="16.25" \fig* \v 26 Yatom ake wa wampen, yelm pa no wailmanten aktutu tolti akal ak huwan wan ti yikaktnen tolti, a wanyun a wan wasikyikek wrongwailet a wan tipmning pa kukwa ekore plaln, wa hmpei mringet kalnten wrongwailet pa nuhur plaln tukulein tu melnum a arpm wan tipmning pa. \v 27 Melnum wantengkwang a atnenten pa prpakg wreitn ari wanyun pa apm ekore plaln ase, yatom kil akwonalmpen tolpa tu melnum a arpm wan tipmning pa apm hor kark plaln ase, tolpa yatom kil nalu painat alkilen ti akal ak alm kil alkil ti mo. \v 28 Ari Pol kil plalaln la yikaktnen la tolpa, “Ai! Ampur alm kitn alkitn pa, elnten om! Men arpm plaln arpm ti, ake ur kark.” \v 29 Yatom melnum wantengkwang pa kwe tu ekg tu ye wakg ur pa kul ekg akhlentel ekg kil aktutu kai kahor wan kuin a Pol ekg Sailas arpme pa, om kil ngko kwarkwar wonteipur ha won a nepm a Pol ekg Sailas pa. \v 30 Kil wreitn wiyen ye kahor hen ai, yatom kil roponten la tolpa, “Melnum Wailen wekg, al kupm ntekg tolhai ekg al Maur Wailen wiopm ekg alkilen pa?” \p \v 31 Ari tuwekg pa akalmpe la tolpa, “Kitn ukpma kai Wailen Jisas, ekg al kil akwiyeitn namponen tu alkitnen a kipm ark wan wrij pa.” \v 32 Yatom tuwekg laron yangkipm a Wailen pa nasel namponen tu alkilen a ark kahor wan alkilen pa. \v 33 Yatom ak mning kuinkuin pa melnum wantengkwang pa kaluk klaken hi a pike tu ak wanteng rkwawen pa, plaln pa, kil namponen tu alkilen pa tuwekg pa kaluken plalnten ak mning wrij pa tolti. \v 34 Yatom melnum pa wi Pol ekg Sailas pa yewen kai wan alkilen pa ukwen ekpma pa tuwekg al arpm pa, kil namponen tu alkilen a ark wan wrij pa, tu plalnten ukpma Maur Wailen, tolpa yatom tu wi utopen wail. \s1 Tu melnum a ark atning yangkipm pa la rein Pol ekg Sailas \p \v 35 Hor ak kang pa tu melnum a ark atning yangkipm pa uk yangkipm tu melnum pangklelek pa ekg tu kai la nasi melnum wantengkwang pa ekg kil elnten melnum wekg pa kai. \v 36 Kil atning a tu melnum pangklelek pa kul nasel la tolpa, kil kai la nasi Pol pa la tolpa, “Tu melnum a ark atning yangkipm a tu melnum pa kwa yangkipm kul la nasopm la tolpa, kupm kul ekg akal eln kipmekg ti kahor hen pa, om kipmekg kai. Tolpa om kipmekg kahor hen pa om kipmekg kai! Kipmekg kai namponen ipma wor pa kai om!” \v 37 Ari Pol pa akalmpe ek a tu pangklelek a wet nasi wantengkwang kul la nasen pa la tolpa, “Pike kipm wiyo ye kai rkwao kalpmel tolti atn kai ikg a tu wrongwailet pa, ake pike kipm ntekg yangkipm ur ntio ari tolpa mentekg ntekg paitn ur. Mentekg ti pa, apm nang a mentekg hel namponen kipm Rom pake, tol ake tu ntekgo tolti. Ari kalpm, tu wiyo eln kahor arpm wan tipmning ti. Ti ak wang ti pa tu wa akal wa kwanto tital hampen tolti kai? Pa kalpm! Tol wa tu alntu ai kul kwanto ekg mentekg kahor hen ai.” \p \v 38 Tu melnum pangklelek atning Pol kil la tolpa yatom, tu wa wi ekla a Pol kil la pa kai nasi tu melnum a ark atning yangkipm pa. Tu atning tolpa nang a Pol ekg Sailas pa, apm hel namponen tu Rom pake, tolpa yatom tu kark. \v 39 Tu kai arien kai wan tipmning ai, tu reinjen akwiyen kulhor hen, yatom tu la nasen la tolpa, “Kipmekg nuhurn ha wail ti om kai om.” \v 40 Tuwekg nuhurn wan tipmning pa kulhor hen tolti, tuwekg kai arpm kai wan a Litia. Tuwekg la yangkipmek worwor tiur pa ak titnongketel tu melnum ipma wrij alntuwekgen a tu ukpma Krais, a tuwekg ntien arpm pa. Plaln pa, wa tuwekg wreitn nuhurnten ha pa om tuwekg kai. \c 17 \s1 Tu Tesalonaika ntekg akal er Pol ekg Sailas \p \v 1 Pol ekg Sailas tuwekg wreitn atn ha wail Pilipai pa akal kai ha wail Tesalonaika. Yatom tuwekg wreitn hor ya a ha wail Ampipolis pa kai kinar ha wail Apolonia pa yatom ekg kwat hor pa kai paln kai Tesalonaika. Wan ur a tu Juta kai atning yangkipm a Maur Wailen atne pa apm hel pake. \v 2 Pol kil kai ha ur pa, kil akal kahor wan a tu Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne atn ha pa. Kil pa apm aklei wang apm ak tolpake. Tolpa om kil kai wli ha wail Tesalonaika, kil kai kahor wan a tu Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne pa. Yatom ak wang a arpm ekg yapm pa, kil nti tu wrong kinkpman ark wan pa kor la yangkipm a Maur Wailen a hel kai wurkapm alkilen pa. Kil ak tolpa ak wang wraur a arpm ekg yapm pa. \v 3 Kil laron nasen yangkipm yiprokgen a Maur Wailen pa worwor planten la tolpa, Krais melnum a pike Maur Wailen kil akrkahan ekg hi akwi tu wrong kinkpman pa, kil pike ye kalkut om mo yatom wa wreitn komkiti nikgwalpm a Yan alkil pa. Yatom wa Pol la nasen la tolpa, “Jisas a kupm laron nasepm kil pa pati, apm Krais pake.” \v 4 Tolpa yatom tu Juta tiur pa tu ukpma yangkipm a Pol kil la pa, pa aklahle, yatom tu kai katnun Pol ekg Sailas, wa namponen tu wrong kinkpman wailet a Krik a katnun ya a tu Juta wa arpm horhanekg a Maur Wailen pa, wa tu kin wailet a nang itne pa yat. \p \v 5 Pake tu wailet tiur a tu alntu Juta pa tu ipma paitn ekg tu wrong tiur kai katnun Pol ekg Sailas pa. Tolpa yatom tu nikgwalpm wrongken kai kor tita kor tu melnum ipma wleket lpmahaklang alntu a hop atn tolti kai ha kuin a tu kor tita arke pa, yatom tu kor tu wrong pa kul kor tita ark wrij yatom ukwen nikgwalpm paitn akal ntekg paitn ekg tuwekg pa, yatom tu ak wail nel kunturn aktutu kai tikale wanyun a melnum ur, nang a kil pa Jeson, wa kor Pol ekg Sailas pa akal wiyen ye kai uk kai wam a tu wrong kinkpman. \v 6 Ari ake wa tu hantilen. Yatom tu rkol wampel Jeson pa namponen tu melnum ipma wrij tiur a tu ukpma Krais pa yewen kai ekg tu melnum tukgunakgen a ikghlen ha wail pa. Yatom tu plalplal atn pa atn pa la tolpa, “Melnum wekg a rkol tu wrongwailet hor knokg ti ekg ntekg paitn pa, apm kulhor tolti atn tike. \v 7 Ti apm Jeson ti wiyen ye kahor ikghlenten arpm kahor wan alkilen tike. Wa tu plalnten, tu kat melnum manet ur ai, nang akil pa Jisas, la tolpa melnum tukgunakgen ur alntuen. Pa tu kpor yangkipm titnongket a melnum tukgunakgen alpmentoen Sisar a ikghlen ha knokg a men Rom ti ekg tu la tolpa.” \v 8 Tu wrong kinkpman a tu melnum tukgunakgen a ikghlen ha wail pa, tu atning yangkipm pa ari tukol hikyom ningkil ur a arken wleket om krkar tolpa yatom ake ntie ekg akal tu arpm mehen. \v 9 Yatom tu melnum tukgunakgen a ikghlen ha wail pa tu la titnongket ekg akal Jeson namponen tu a ukpma Jisas a ark pa piln marpm pa, plaln pa, tu elnten Jeson namponen tu a ukpma Jisas pa kai. Tol wa kwei ur a tolpa paln kanukg pa, hi wa tu wi paitn. \s1 Pol ekg Sailas kai akwap kai ha wail Peria \p \v 10 Yatom ak mning pa tu melnum ipma wrij a ukpma Jisas pa tu kwa Pol ekg Sailas pa kai ha wail Peria. Tuwekg kai paln pa, tuwekg kai kahor wan a tu Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne pa. \v 11 Tu Juta a ark ha wail Peria ti pa tu nikgwalpm hompen wonrekele wor hangken tu Juta a ark kai ha Tesalonaika ai. Tu atning yangkipm a Pol laron nasen pa ari tu utopen paitn. Yatom tu ari klein wurkapm a Maur Wailen pa aklei wang wrij wrij, ekg ari katnun kuina ur a Pol kil laron nasen pa, pa aklahle aki kalpm e. \v 12 Pol laron yangkipm pa tolpa kaingkai yatom wrong kinkpman wailet a tu Juta pa tu ukpma Jisas, wa namponen tu wrong kinkpman wail wail wailet a nang itne a tu Krik pa, tu wa ukpma yat. \p \v 13 Ari tu Juta a ark kai Tesalonaika pa tu wa atning a Pol laron yangkipm a Maur Wailen wa atn Peria ti. Tolpa yatom tu kul ha wail ti lok tu wrong kinkpman a ark kul ti ukwen yangkipm kalkut, yatom ak ntekg ipma a tu pa wakget paitn ekg tuwekg pa. \v 14 Tolpa yatom tu melnum ipma wrij a tu ukpma Jisas pa tu atning pa yatom tu aktutu kwa Pol pa ekg kil kark tukulein tu pa kinar hunokg yampingken ai. Pake Sailas ekg Timoti pa ekg yaten arpm Peria arpm ai pen. \v 15 Wa tunten melnum a akye Pol kinar pa, tunten wa akyewel haren kinar paln kinar ha wail Atens ai. Tunten akal wa kulno pa, Pol ukwen yangkipm pa la tolpa, “Kipmten kaino paln pa, kipmten la nisi Sailas ekg Timoti pa la tolpa, ampur tuwekg arpm wampenet arpm kaino pa arpm, tuwekg kul narntopm iktutu!” \s1 Pol kil arpm ha wail Atens \p \v 16 Ak wang a Pol kil arpm kinar ha wail Atens pa nungkwangen Sailas a Timoti a ntiel atn pa, kil atn ari klal a tu ntekg kalingken kweiur kweiur tiur a tu kpor klko lein pa wailet paitn ai atn ha wail Atens pa, yatom kil ipma kalkut wailmanten paitn. \v 17 Tolpa yatom kil nti tu talpuln ekel tita atn kahor wan a tu Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne pa, namponen tu Juta, wa namponen tu a ake Juta a katnun ya a tu Juta wa arpm horhanekg a Maur Wailen pa. Wa aklei wang wrij wrij pa kil wa kai ha kuin ur a tu kai kor tita arke pa, kil ari mla ur pa, kil ntiel ekla. \v 18 Wa tu melnum arie tiur a tu kwewen la tolpa Epikurien a Stoik, tu klohitnel tita nti Pol pa. Yatom tu tiur pa la elukgentel la tolpa, “Arie hmpeinena arpm melnum a tolpa!” Ari tu tiur pa la tolpa, “Plpa kil akal laron mring maur a ha manet ur ai ukpma ai.” Tu la tolpa ekg tu atning a kil laron yangkipm wor a la Jisas, wa tu kmel a mo pa hi wa wreitn. \v 19 Tolpa yatom tu wiyel ye kai atn ikg a tu melnum tukgunakgen a kul ark wrij kaino wrik nimlien ur a tu namput tolpa Areopakus pa, yatom tu ropontel la tolpa, “Men akal wi arie yangkipm weten ur a kitn ro tukgunakg lngkep a tu wrong kinkpman tolti. \v 20 Yangkipm tiur a kitn la pa men atning ari wa manet kai nungkulkg a men ti, ti men akal atning ari worwor yiprokgen kuina ur a yangkipm ripa?” \v 21 Tu alntu a ha yiprokg a Atens pa, wa tu a ha manet tiur a kul ark Atens pa, tu aklei aklei wang pa akal atning nungkulkg arpme kor la kiti yangkipm weten weten kuina ur a tu atning pa. \p \v 22 Yatom Pol kil wreitn kai atn kuin a tu melnum tukgunakgen a ha wrik nimlien Areopakus pa wa kil akalmpe la tolpa, “Kipm Atens! Kupm ari nikgwalpm a kipm pa ari ark wail akal kpor klko lein kweiur kweiur titnongket a ikghlentepm pa. \v 23 Ekg nte, kupm atn hor ha ti pa, kupm ari tpmakg a kipm eln kweiur kweiur a kipm kpor kilko lein atne pa wailet paitn ai. Wa kupm ari tpmakg ur pa ari, kipm ro tolpa, 'Tpmakg kil pati tpmakg a Maur Wailen ur a ake men ari!' Ti Maur Wailen a ake kipm ari kil pa, ari kipm kpor klko lein kalpmel kil pa, pa kupm akal laron Maur Wailen pa nasepm pake.\fig Tpmakg a Maur Wailen a atn hampen ekg tu Atens. (17.23)|src="GW-180.tif" size="span" ref="17.23" \fig* \p \v 24 Maur Wailen kil Maur Wailen a ntekg knokg a ntekg kweiur kweiur wrongwailet atne, kil Wailen a ktnong a knokg ti, kil ake arpm wan yalming a melnum le ak wam alntuen pa. \v 25 Wa kil ake arpm warkip ekg kwei ur yatom melnum ur aklinjel pa. Kil alkil yiprokgen a uk wripm melnum a ntekg melnum arpm mlepm, wa kil uk kweiur kweiur wrongwailet pa kai ekg mento wrong kinkpman. \v 26 Ti Maur Wailen kil ntekg melnum wrij pa hep yatom melnum wrongwailet hor knokg ti apm paln hakai melnum wrij pa kul pake. Wa Maur Wailen kil alkil alm wang ekg mento melnum ntie ekg arpm kai ngko wang a kil alm pa, wa uk knokg ekg mento arke. \v 27 Apm tolpa yatom Maur Wailen kil wakrongen tolpa akal mento kai ekg kil, ekg akal mento ari kil pa worwor, tolpa yatom kil eln mento pa arpm ekg akal mento korel. Kil ake arpm kai watin, kil apm ntio arpm tike. Kil arpm nti mento wrij wrij. \v 28 Ekg nte, mento melnum ti, mento arpm, wa mento atn pa, apm mento arpm kahor kil pake. Pa tol melnum arie ur alkipmen a ro wurkapm pa, apm wa la hirhir la tolpa, 'Mento ti pa warim alkilen!' \v 29 Ti tol tu lak mento warim a Maur Wailen pa, pa ake ntie ekg al mento akwonalmpen tolpa, Maur Wailen pa tol weij, aki weij muinmainet, aki weij ariwor tiur pa a melnum ak wam ntekg ari worwor pa, tolpa kalpm. \p \v 30 Apm tolpa yatom pike hep ak ai kulngkul ak wang ti pa Maur Wailen kil ake ekla wailet ekg ye kalkut ekg paitnpaitn a tu melnum a hmit ntekg pa. Pake ak wang ti pa kil la titnongket nasi tu kinkpman wrongwailet hor pa hor pa ekg akal tu pleln ipma uk yirokg paitnpaitn a tu ntekg pa. \v 31 Ekg nte, kil apm pike alm wang ase, wang kuina ur hi wa kil wi tu wrong kinkpman a hor knokg ti kul ekg ntekg yangkipm. Wa kil komkiti nikgwalpm nipet wor alkilen pa tolti, hi ake ntie ekg melnum ur la tolhai ekg pa. Wa melnum a arpm atning yangkipm pa apm pike kil akrkahan ase. Melnum pa pike mo, yatom Maur Wailen la yatom wa kil wreitn ase. Pa Maur Wailen planto tolpa melnum pa apm hi kil ak tolpake.” \p \v 32 Tu atning a Pol la nasen ekg tu a mo om wa wreitn pa, ari tu tiur pa la akhinowel kil pa, ari tu tiur pa la tolpa, “Pati men utopen akal wa wangkur pa wa kitn wa la niso pen kuina ur a wet kitn la pa.” \v 33 Pol kil la nasen tolpa plaln pa, kil nuhurn tu pa, om kil kai. \v 34 Yatom tu melnum tiur pa kai katnun Pol wa tu ukpma Maur Wailen a kil laron pa. Tu melnum a katnuntel pa, nang a tiur pa tolpa; Tionisius kil pa melnum tukgunakgen ur a tu melnum tukgunakgen a Areopakus pa, wa namponen kin ur kwe la tolpa Tamaris wa namponen tu wailet tiur ai yat. \c 18 \s1 Pol kil piln yangkipm kai ha wail Korin \p \v 1 Ekla a Pol piln atn ha wail Atens pa plaln pa, Pol kil nuhurn ha wail Atens pa wa kai ha wail Korin. \v 2 Kil hantil melnum Juta ur kai ha wail pa, nang akil pa Akwila, ha yiprokg akil pa ha knokg Pontus a hel ha knokg wail a Esia. Melnum pa kil wreitn hakai ha knokg wail a Itali kul namponen kin alkilen Prisila. Pike Sisar Klotius, melnum tukgunakgen a Rom pa uk yangkipm titnongket ekg kwan tu Juta tukulein ha wail Rom\f + \fr 18.2 \ft Ha wail Rom pa ark kai ha knokg wail a Itali. \f* pa kai ha ur manet, yatom pike tuwekg kul. Yatom Pol wa wreitn kai arien. \v 3 Apm kil melnum a ak kwap wrij tukol tuwekg pake, kil kut palk a wlikgek ekg hi tu wa wi ak ntekg wan. Tolpa om Pol apm nti Akwila a Prisila arpm wan a tuwekg pake om kil ntien kut palk a wlikgek pa arpm pake. \v 4 Yatom aklei wang a arpm ekg yapm pa kil kai wan a tu Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne pa ukwen yangkipm ekg ak kat nikgwalpm a tu Juta a Krik ti ekg kul kai ukpma Jisas Krais ti. \p \v 5 Sailas ekg Timoti tuwekg nuhurn ha knokg Masetonia pa kul nar, Pol kil uk wang wrongwailet akil pa kai ekg laron yangkipm pa, ro tukgunakg lngkep a tu ariworwor nasi tu Juta pa la tolpa, Jisas pa, kil melnum a pike Maur Wailen kil akrkahan ekg akwio. \v 6 Pake tu Juta pa ake akal atning yangkipm a Pol la pa, wa tu la paitnel ekg kil pa, tolpa yatom kil kule yipik itna hapm pa, wa kil la nasen la tolpa, “Tol kipm kai paitn pa, pa ha kai kipm alkipm ha pa. Kupm ti pa kalpm. Ti ak wang ti ye hor pa kai pa kupm hi wa kai ekg tu a ake Juta pa.” \v 7 Kil la nasen tolpa plaln pa, kil nuhurn wan a tu atning yangkipm a Maur Wailen atne pa, wa kil kai kahor wan a Titius Jastus pa ntiel arpm pa. Melnum pa melnum wor a katnun ya a tu Juta wa arpm horhanekg a Maur Wailen. Wan a kil pa hel yampingken wan a tu atning yangkipm a Maur Wailen atne pa. \v 8 Wa melnum tukgunakgen a wan a tu Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne pa kil ukpma Wailen, nang akil pa Krispus. Kil nti tu kin warim alkilen pa tu ukpma Wailen. Yatom tu wailet a Korin pa tu atning yangkipm a Pol la pa, yatom tu ukpma Wailen, om wa tu kaluken kai nang a Jisas Krais. \p \v 9 Wa mning wrij ur pa Pol kil ari kwei ur tol hokgwangket pa, yatom Wailen kil nasel la tolpa, “Ampur kitn kark. Kitn laron yangkipm pa ye tolpa kai om, ampur kitn wa kai elnten! \v 10 Kupm ntieitn arpm pa, wa ake ntie ekg al melnum ur almereitn pa, ekg nte kinkpman wailet akupm ti arpm kai ha wail ripa.” \v 11 Pol kil arpm Korin pa wring wrij wompel wa ro tukgunakg lngkep a tu wrong kinkpman ekg yangkipm a Maur Wailen.\fig Pol ro tukgunakg lngkep a tu Korin. (18.11)|src="GW-181.tif" size="col" ref="18.11" \fig* \p \v 12 Pol akwap tolpa kai pa, wa tu kat Kalio pa wreitn atn melnum tukgunakgen a ikghlen ha knokg Akaia ti, yatom ak wang pa tu Juta kor tita ipma wrij om wreitn ipma wakget ekg Pol. Yatom tu wreitn plalnten wiyel ye kai atn ekg ntekg yangkipm, \v 13 yatom tu arkiel la tolpa, “Melnum kil ro tukgunakg lngkep a tu wrong kinkpman pa armpenwon akal wiyen ye kai kpor klko lein Maur Wailen hor ya ur manet a ake komkiti ya a yangkipm titnongket pa la pa.” \v 14 Pol kil akal klo ek ekg akal akalmpe, ari Kalio kil la nasi tu Juta pa la tolpa, “Kipm Juta pa, tol melnum rikil ak kwat yangkipm titnongket ur aki ntekg paitn ekg kmel ur pati, pa tol al kupm ukwepm ipma wor arpm mehen atning yangkipm a kipm la pake. \v 15 Ari kipm no hangken tita akal kle tita ekg yangkipm a kipm alkipm ro tukgunakg lngkep ekg tita, a nang a melnum, a yangkipm titnongket ur alkipmen a Juta pa, tolpa ti kipm alkipm er lam yangkipm pa hi kai kipm alkipm pa om! Kupm ake akal arpm atning yangkipm a kipm ntekg tolpa.” \v 16 Yatom kil kwan tu a wet akal ntekg yangkipm pa wa kaingkai. \v 17 Yatom tu kmel wrongwailet arkul Sostenes pa, melnum tukgunakgen a ikghlen wan a tu Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne pa, tu er atn yampingken wan a ntekg yangkipm atne pa. Kalio kil ari, kil elnten tolti, ake kil lok aki ntekg tolhai ur, kalpm. \s1 Pol kil wa kai ha wail Antiok a ha knokg a Siria \p \v 18 Pol kil arpm Korin pa wang aripm ur kai plaln pa, kil ukwor tu a ukpma Jisas ark pa, wa kil wreitn akwi Prisila ekg Akwila pa tunten ha pa kai ha wail Senkria pa akal wi wan hunokgen pa kinar ha knokg Siria ai. Tunten kai arpm Senkria pa, Pol kil u tukgunakg akil pa slaln arpm pa, katnun ekla ur akil a pike kil yipon namponen Maur Wailen pa, pa apm kul ngko wang pake, yatom kil u tukgunakg pa. \v 19 Wa tunten wreitn wi wan hunokgen ha pa wa kai paln kai ha wail Epesus pa yatom Pol kil nuhurn Prisila ekg Akwila pa arpm pa, om wa kil alkil wrij pa kai kahor wan a tu Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne pa, yatom kil eklala namponen tu Juta. \v 20 Tu la nasel tolpa akal kil ntien arpm pen. Ari kil la nasen tolpa kil ake akal arpm, kil akal kai om. \v 21 Kil ukwen wor plaln pa kil la nasen la tolpa, “Tol Maur Wailen kil wi wor pa, hi wa kupm wa kulntepm pa.” Kil la tolpa plaln pa, kil nuhurnten kai wi wan hunokgen pa nuhurn ha wail Epesus pa kil kinar. \v 22 Kil kinar paln kinar ha wail Sisaria yatom kil nuhurn wan hunokgen pa ark pa, yatom kil ngkom kinar ekg ari ukwor tu wrong kinkpman a ukpma Maur Wailen kinar ha wail Jerusalem pa plaln pa, kil wa no kai kaino ha wail Antiok. \ms1 Nti wraur Pol wa kai atn laron yangkipm a Maur Wailen \mr (18.23-21.14) \p \v 23 Pol kil arpm Antiok pa wang aripm ur plaln pa, kil kaino atn hor ha knokg a Kalesia wa hor pa kai ha knokg a Prisia pa piln yangkipm a Maur Wailen pa ak titnongketel tu disaipel wrongwailet a Jisas pa. \s1 Apolos kil piln yangkipm ekg aklin tu a ark ha wail Epesus a tu a ark ha knokg Akaia yat \p \v 24 Pol kil kai atn piln yangkipm hor ha tiur ai pa, melnum ur a Juta pa, nang akil pa Apolos, pike man rakuel arpm kinar ha wail Aleksantria, melnum pa kil kul no Epesus. Kil melnum wonrekele ek yangkipmen wor, a la yangkipm yiprokgen a Maur Wailen worwor. \v 25 Kil pike tu rowel tukgunakg lngkep ekg ya wor a Wailen, tolpa yatom kil nikgwalpm arke piln yangkipm wor pa namponen titnongket wail, wa kil rowen tukgunakg lngkep la nasen Jisas pa ariworwor. Pake kil ari tol a pike Jon kil kalukel pa tolti. \v 26 Kil kai kahor wan a tu Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne pa atn wrongken piln yangkipm tolpa, yatom Prisila ekg Akwila tuwekg arpm atning yangkipm a kil piln tolpa, yatom tuwekg wiyel ye kai wan alntuwekgen pa ekg la nasel a rowel tukgunakg lngkep ariworwor ekg ya a Maur Wailen pa ekg akal kil wi arie ariworwor. \v 27 Yatom Apolos kil akal wa kai ha knokg a Akaia, yatom tu wrong kinkpman a Epesus a ukpma pa tu ukwel nikgwalpm ak titnongketel kil pa ekg kil kai. Wa tu ro wurkapm pa kai ak la nasi tu disaipel a Jisas kai pa akal tu wiyel ye kai ikghlentel ariworwor. Apolos kil kai paln kai pa, pa kil akwap wail aklin tu melnum a pike ipma wor a Maur Wailen akwiyen ye kul pa. \v 28 Kil wreitn atn kai kuin a tu wrong kinkpman wailet ak ek wail namponen titnongket akalmpe lok arku ekla a tu Juta. Wa kil wi yangkipm wurkapm a Maur Wailen ak planten ngko wurknong lak Jisas pa kil melnum a pike Maur Wailen akrkahan ekg akal akwi tu wrong kinkpman. \c 19 \s1 Pol laron yangkipm kai ha wail Epesus \p \v 1 Ak wang a Apolos arpm kai Korin pa, Pol kil atn hor kaino wrik nimlien tolpa kaingkai kinar paln kinar ha wail Epesus ai. Kil kinar paln pa, kil hantil disaipel tiur a Jisas apm ark kinar pake. \v 2 Yatom kil roponten la tolpa, “Pike kipm pleln ipma om ukpma pa, pike kipm wi Maur Wor pa aki kalpm e?” Ari tu akalmpentel la tolpa, “Kalpm, men pike ake atning hep ur a tu la Maur Wor pa, kalpm, atn atn apm kitn la naso apm tike.” \v 3 Tolpa yatom Pol roponten la tolpa, “Ti tu kalukepm ekg yiprokgen kuina?” Ari tu akalmpe la tolpa, “Pike men pleln ipma yatom tu kaluko tukol a pike Jon kil kaluk tu pa.” \p \v 4 Ari Pol la tolpa, “Jon pa pike kaluk tu ekg ak plan tolpa, tu pleln ipma ase. Wa kil la nasi tu wrong kinkpman pa la tolpa, tu ukpma melnum ur a kul katnuntel pa. Apm Jisas apm pake.” \v 5 Tu atning tolpa, om tu kaluken ak nang a Wailen Jisas. \v 6 Tu kaluken plaln pa, Pol kil eln wam pa hel tu pa, om Maur Wor pa nar wiyen, yatom tu ak ek aur aur wa Maur Wor kat ekel tu pa yatom tu laron yangkipm a Maur Wailen pa tukol tu melnum ek wripm. \v 7 Tu melnum a Maur Wor akwap kai tu pa tol tu melnum wampwam yikakwomwekg (12). \p \v 8 Pol kil kahor kulhor wan a tu Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne pa tolpa aklei wang laron yangkipm a Maur Wailen pa titnongket nasi tu wrong kinkpman pa tolpa atn kainil wraur. Kil nti tu pa ak yangkipm alilhakel tita ekg Kingdom a Maur Wailen pa. \v 9 Ari ipma nikg a tu tiur pa kakren paitn wrijen, tu ake akal ukpma Maur Wailen pa, wa tu la paitnel akhinowel ya a Wailen kai ikg a tu wrong kinkpman wailet a ark pa. Tolpa yatom Pol kil wi tu disaipel a Jisas pa tu nuhurn wan a tu Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne pa apm tu kai ase. Tu kahor wan wail a Tironus a tu ro tukgunakg lngkep a tu ekg kweiur kweiur atne pa. Yatom aklei wang wrij wrij pa Pol kil ro tukgunakg lngkep a tu ekg yangkipm a Maur Wailen atn wan ripake. \v 10 Apm kil ak tolpa atn kai tol wring wekg, tolpa yatom tu wrong kinkpman a tu Juta a tu Krik a ark kai ha knokg a Esia pa, tu plalnten atning yangkipm a Wailen pa. \s1 Tu warim kpman a Skewa akal kwan maur paitn \p \v 11 Maur Wailen kil pike ntekg kweiur kweiur titnongket weten weten kai wam a Pol, tol melnum ake ntie ekg ntekg. \v 12 Om tu wrong kinkpman tu ari pa tu wi hapm a ak kule hnjam pa wa hapm wompel a kil ning ak haur hapm wor a Pol pa, wa tu ye kai elnthel tu melnum a numpet pa, om numpet a tu pa paln wor, wa tu maur paitn pa kulhor kai tukuleinjen. \p \v 13 Wa tu Juta tiur pa tu akwap tol yar meneng atn ha ur ha ur kwan maur paitn kai tu melnum pa, pa kwap ur a tu ak ak apm pake. Tu akal wa ye nang a Wailen Jisas ti wa ak kwan maur paitn tukulein tu melnum a maur paitn arpmen ti. Tu la yangkipmen la tolpa, “Kai nang a Jisas, melnum a Pol kil laron pa, kupm la tolpa 'kitn hor kai tukulein!'” \v 14 Tu warim kpman wampomit wampomwekg a Skewa, melnum ipma krakgen a Maur Wailen a atn hep a tu Juta pa, tu apm ak kwap a kwan maur paitn kai nang a Jisas pake. \v 15 Yatom maur paitn pa akalmpenten la tolpa, “Kupm ari Jisas wa kupm ari Pol, pake kipm ti pa, kipm mla?” \v 16 Yatom kmel a maur paitn arpme pa kil wreitn tpra kai tu om eren kai pa kai pa paitn tolti, hangkenten tolti, ukwen yongwalmpopm wail, wa ro hapm a tunten pa wa ten kark ha wan a kil pa kulhor hen tolti apm ten kark numhalk kai ase. \v 17 Om yangkipm a kweiur kweiur a paln pa, kai paln wail wa tu Juta a tu Krik a ark kai Epesus pa tu atning plaln. Tolpa yatom tu pa kark paitn wrijen, om tu kat nang a Wailen Jisas pa ye kaino kwa. \v 18 Tolpa yatom tu wailet a ukpma pa tu kul kai laron kweiur kweiur paitn alntuen a tu ntekg pa atn ikg a tu wrongwailet. \v 19 Yatom tu wailet a ntekg kweiur kweiur tukol hngktong a yar pa, tu ye wurkapm alntuen a ukwen arie a ntekg hngktong a yar a kweiur kweiur a tu ntekg pa ye kulkai alung akentita atn wrij plaln pa, tu lap kai ikg a tu wrongwailet a atn pa. Om tu klein marpm a tu akarmpen wurkapm pa ari paln kmel kmel wailet paitn ai (50.000).\fig Tu lap wurkapm a ntekg paitnpaitn. (19.19)|src="GW-184.tif" size="span" ref="19.19" \fig* \v 20 Tolpa om yangkipm a Wailen pa paln wailmanten ntie titnongket tolpa ye kai ye kai. \s1 Tu Epesus wreitn mainmain kle Pol \p \v 21 Kwap pa paln titnongket atn Epesus pa, pa Maur Wor a Maur Wailen pa kat nikgwalpmel Pol pa akal kil kinar ha wail Jerusalem, pake akal kil wa kai kaino ha knokg Masetonia pa plaln pa, wa kai kinar ha knokg Akaia pa plaln pa, wa pleln ekg kai kinar ha wail Jerusalem pake. Kil wa la tolpa, “Kupm kinar paln arpm Jerusalem pa plaln pa, kupm wa kai atn ngkom ari ha wail Rom pa yat pake.” \v 22 Yatom kil kwa aklin wekg alkilen pa, Timoti ekg Erastus pa, hep kaino Masetonia pa. Wa kil alkil Pol pa arpm wang watin ketnketn arpm ha knokg a Esia pa pen. \p \v 23 Ti ak wang ripa tu wailet ipma paitn ekg ya a Wailen om kat praraij la wailet kai wail ase ekg ya a Wailen. \v 24 Ti melnum ur, nang akil pa Temetrius, kil pa melnum a ntekg wan yalming wasikyikek ak weij muinmainet. Pa tu ntekg tol wan yalming a mring kin Artemis a tu kpor klko lein atn yalming pa. Ti kwap marpm a kil pa paln wailmanten, wa kil uk kwap tu melnum a akwap tolpa pa, tu yat wi marpm warim wailet. \v 25 Yatom Temetrius kil kwe tu pa kul kai ark wrij namponen tu melnum a tu akwap wrij tol a tu ti ak pa, yatom kil la nasen la tolpa, “Kipm melnum pa, kipm ari pa, mento ti pa mento wi marpm wail wor kai kwap a mento ak ti. \v 26 Ti kipm alkipm atning a ari melnum Pol ti pa, kil alm nikgwalpmel a ak rkoln tu wrong kinkpman wailet paitn ai atn Epesus ti, wa yampingken ekg kil wa wi hor ha knokg a Esia ti. Kil la tolpa mring maur a melnum ntekg ak wam tolti pa, pa ake mring maur aklahle. \v 27 Ti yangkipm a Pol kil la tolpa pa ntie ekg uk nang paitn arku kwap wor amento, a mento ak ekg akwi marpm ti. Wa yangkipm a kil pa ntie ekg ntekg tu wrong kinkpman pa la paitnel akhinowel arku wan yalming wail a mring maur kin Artemis pa. Ti wrong kinkpman a hor ha knokg a Esia, wa hor knokg ti pa, tu kpor klko lein mring maur kin Artemis amento ti. Ari yangkipm a Pol pa ntie ekg wa uk nang paitn a arku nang wail titnongket akil pa!” \p \v 28 Tu atning yangkipm pa, tu nikgwalpm wakget paitn la plalplal mainmain wli pa wli pa la tolpa, “Mring maur kin Artemis a men Epesus pa wailmanten atn hep pake!” \v 29 Yatom tu wrong kinkpman plalnten a ark ha wail pa tu nikgwalpm paitn la plalplal nel ha pa ha pa kunturn aktutu kaingkai ark kai ha kuin a tu kor tita arke ekg ekla pa. Yatom tu arkul Kaias ekg Aristarkus, melnum wekg a Masetonia a nti Pol atn pa tu wiyen ye kai atn kai ha kuin pa. \v 30 Pol kil akal kai kuin a tu kinkpman wrongwailet a ark kai ha kuin pa, ari tu disaipel a Jisas pa lokel ekg ake akal kil kai. \v 31 Wa tu tiur melnum tukgunakgen, tu melnum wor alkilen, tu a ikghlen ha knokg Esia pa, tu pa wa kwa yangkipm kai ak lokel titnongket la tolpa, ake akal kil kai plan ikgek a kil alkil ti kai ha kuin a tu kor tita arke ekg ekla pa. \p \v 32 Tu wrong kinkpman a wet kai ark wrij ark pa, tu atn pa atn pa la plalplal mainmain la wli pa wli pa, ti tu wrongwailet paitn pa tu ake ari yiprokgen kuina ur a tu kul ark wrij ark ha kuin pa. \v 33 Om tu Juta alm mayel Aleksanta pa kai kaino atn kaino ikg a tu wrongwailet ai, yatom tu ari pa om tu wonmit la tolpa, pa apm melnum a wet tu la wailet klewen tita apm pake. Yatom Aleksanta pa kil akal akalmpe ek a tu wrong kinkpman pa, om kil kat wam alkilen pa kaino kwa akal ak kpor tu pa ekg akal tu elntmpei ark. \v 34 Tu ariel pa, tu ari tolpa, kil pa kil melnum Juta pake, tolpa yatom tu nel hmpraken eln ek pa atn wrij la yikaktnen lawen mring maur alntuen pa la wli pa wli pa la tolpa, “Mring maur kin Artemis a men Epesus pa wailmanten atn hep pake!” Tolpa atn wang watin, tol takgni wang wekg ur. \p \v 35 Ari kalpm, melnum wail a ha wail Epesus a wamparpme yotalpuk a ak ro wurkapm pa, kil kilkampen tu wrong kinkpman wailet a arpm pa elntmpei plaln pa kil la tolpa, “Kipm melnum a Epesus, tu wrongwailet a knokg ti pa tu ari tolpa apm ha wail Epesus ti pa yiprokgen a ikghlen wan yalming a mring maur Artemis pake. Wa apm wa kipm Epesus pa yan ekg ikghlen weij msanet a mring maur Artemis a pike ngko hakaino ktnong pa nar pake. Kipm alkipm ari pa, ti wa kipm wa la wailet ekg kuina ai? \v 36 Ake ntie ekg akal melnum ur lalo pa, tolpa ti kipm kai mehen, ampur kipm huren, om ntekg paitnel aktutu pa. \v 37 Kipm wet wi melnum wekg kil ye kul atn kil, pake tuwekg kil pa pike ake tuwekg akikgwampel kwei ur atn wan yalming a mring maur a mento atn ti, aki ake tuwekg la paitnel mring maur amento ti pa, kalpm. \v 38 Tol Temetrius namponen tu melnum a tu ak kwap wrij ti pa tol tu ipma paitn ekg mla ur pa, pa wang ur alkilen a ntekg yangkipm pa, pa hi wa wiyen ye kai atn ntekg yangkipm aiyul. Wa tu melnum alkilen a arpm ekg atning yangkipm pa hi wa arpm atning pa, yatom hi wa akalmpe paitn a melnum ntekg pa. \v 39 Tol yangkipm kalkut tiur akipm ha pa, kipm ye kai er lam ak wang alkilen a tu alm ekg tu kinkpman wrongwailet kai ekg ntekg yangkipm pa. \v 40 Tolpa ti kipm itning, tol tu tukgunakgen a Rom tol tu atning kuina ur a wet mento ntekg ti pa, pa tu ntie ekg yeo kai atn yangkipm wa tu ntie ekg la tolpa, mento akal katen kalkut wailmanten kai ha wail ripa. Wa tol tu wa roponto la tolpa, mento wa kul atn wrij ekg yiprokgen kuina ur om la wailet kor tita tolti pa, ake yiprokgen wor ur ekg mento ntie ekg akalmpe.” \v 41 Kil la nasen yangkipmek ripa plaln pa, pa ak kwan tu ekg wreitn kaingkai om. \c 20 \s1 Pol nti tu atn hor kaino ha knokg a Masetonia wa kai kinar ha knokg a Krik \p \v 1 Melnum wail lok tu wrongwailet a plalplal mainmain wli pa wli pa naurkge pa, yatom tu hrak plaln pa, Pol kil kwe tu disaipel a Jisas pa kul kai ark wrij, yatom kil ukwen yangkipm ekg akal ak titnongketel ipma atu pa. Kil ak tolpa plaln pa, kil ukwen wor om wa kil wreitn nuhurnten akal kaino ha knokg a Masetonia ai. \v 2 Kil ngkom hor ya pa ekg kaino pa, kil uk yangkipmek tu wrong kinkpman ekg ak titnongketel ipma atu, tolpa kai ha ur ha ur a ark kaino ha knokg a Masetonia ai, wa kai kinar paln kinar ha knokg a Krik ai. \v 3 Kil arpm pa kainil wraur plaln pa, kil wa numprampen ekg akal wa wi wan hunokgen pa ekg wa ha pa wa kinar kai ha knokg a Siria. Ari kil atning yangkipm a tu Juta yipon ekg akal almpel mo, tolpa yatom kil wa akwonalmpen tolpa kil wa pleln kaino ha knokg a Masetonia pa pen, plaln pa, kil akal wa ha pa wa kinar Siria pa. \v 4 Yatom tu melnum a nti Pol pati nang atu pa pati kil: Sopater warim kpman a Pirus, kil melnum a ha wail Peria, wa Aristarkus namponen Sekuntus, tuwekg melnum a ha wail Tesalonaika, wa Kaius pa a ha wail Terpe, a Timoti, namponen melnum wekg a ha knokg Esia pa, Tikikus ekg Tropimus. \v 5 Yatom tu melnum pa tu hepo kaino kai kinar arpmento arpm kinar ha wail Troas pa. \v 6 Pake mento tiur a katnunten pa, mento arpm ha wail Pilipai pa arpm pa arpm, wang wail a tu Juta klon nak tingklak a ak yis ntam pa kai plaln pa, men wi wan hunokgen pa nuhurn ha wail Pilipai pa kai kinar om. Men hor hunokg pa wang wampomit, men kai kinar paln om hantil tu a hepo kinar arpmento kinar ha wail Troas pa. Yatom men ark ha ripa wang wampomit wampomwekg. \s1 Pol la Yutikus a mo pa wa kil wreitn \p \v 7 Wang a arpm ekg yapm pa kai plaln pa, hor kang ti pa tu melnum a ukpma wa men ti men kul ark hor wrij ark ntekg ekpma pa al, kat nang a Maur Wailen pa tolpa ark. Pa Pol kil la kiti yangkipm a Maur Wailen pa nasi tu men wrong kinkpman pa. Kil akal wreitn nuhurnten ak kang pa, tolpa om kil laron nasen yangkipm pa tolpa kaingkai mning kuinkuin. \v 8 Wan a men arke pa wlop wraur, yatom men ark kaino wlop wraur ai. Wakg wailet pa nihil elntarpm akhelen wan wonen a men arke pa. \v 9 Pol kil laron yangkipm pa rkol atn wang watin tolpa kai, ari melnum warimpen ur, nang akil pa Yutikus, kil arpm kwa a wanyun wasok pa. Kil ikgyokg alel paitn, yatom nikgwalpm akil pa nir kai hmit tolti, kil ngko arpm wanyun wasok a wan wlop wraur pa eln kinar knokg ai. Tu kinar katel, ari kil apm mo ase. \v 10 Ari Pol kil pa hakaino wan kwa pa nar knokg pa tolti, eln kai hokg hele arkul melnum warimpen pa, yatom kil la nasi tu pa la tolpa, “Ampur kipm ipma kalkut, nikgwalpm ha pa.” \v 11 Kil la nasen la tolpa plaln pa, kil wa pleln kaino wan kwa pa, ntien arpm al ekpma a eklala ekg kweiur kweiur ark kaingkai mning nungkwat, kang pa, wa kil nuhurnten kai. \v 12 Wa melnum warimpen a wet ngko mo pa, apm wreitn arpm mlepm wor ase. Yatom ipma a tu pa kulkula wor, yatom tu akyewel kai om. \s1 Pol nti tu kinar ha wail Miletus \p \v 13 Yatom Pol kil la nasi men a ntiel atn pa la tolpa, men al wi wan hunokgen pa kinar ha wail Asos pa, kil pa akal wa ngkom kwat hor ya knokg ti kinar tike. Om men wi wan hunokgen pa kai kapring kinar ha wail Asos pa ekg akal wa wi Pol kinar pake, katnun tol ek a pike kil alkil la pa. \v 14 Kil kinar hantilo, om men wiyel ak wan hunokgen ha pa tolti, apm men kinar ha wail Mitilini ase. \v 15 Men wa nuhurn ha pa, wa men kinar kinar kai mning. Wa men ak mning mning kinar kinar kai nungkwat. Tolpa kinar ak nele ha knokg Kios a ark hunokg pa. Tolpa kai kinar mning ngko ya. Wa ak mning mning tolpa kinar kinar nungkwat, pa men kinar paln kinar ha wail Samos pa ark. Wa men wreitn ha pa, men kinar mning ngko ya. Wa men ak mning mning tolpa kinar kinar nungkwat pa, men kinar paln kinar ha wail Miletus pa. \v 16 Men ake nar ark Epesus pa, kalpm. Men apm haren nar ha wail Miletus ase. Ekg nte, Pol hret ekg ake akal men ark ya ya a ha knokg Esia pa. Kil akal aktutu kai, ekg nte, tol kil ntie pa, kil akal arpm ekg wang wail a Pentikos atn kinar Jerusalem. \s1 Pol kil arkul nakron tu disaipel a Jisas a ha kaino Epesus nar ekg kil nuhurnten \p \v 17 Men arpm Miletus pa yatom Pol uk yangkipm tu pa kaino nasi tu melnum wail wail a ikghlen tu wrong kinkpman a ukpma Krais a ark kaino Epesus pa la tolpa tu al kul nar ariel. \v 18 Tu kul nar paln ntiel arpm pa, kil la nasen la tolpa, \p “Kipm ari atn a arpm a kwap a kupm ak ak wang a pike kupm ntiepm ak hep wlimpien ai a kupm kul ha knokg Esia ti, wa aklei wang wrongwailet a pike kupm ntiepm arpm. \v 19 Kupm arku kupm alkupm ti hor hanekg ak kwap a Wailen tolpa kai. Tu Juta yipon yangkipm hampen hampen akal almpopm eropm klewopm, tu ntekgopm tolpa, om kupm hakg ekg tu ukopm kalkut a wleket tolpa. \v 20 Kipm ari pa, kupm pike ake ye num alkupm ti kark ekg laron nikgwalpm kuina ur a wor ekg aklinjepm pa, kalpm. Kupm pike laron wa rowepm tukgunakg lngkep kai wan ur wan ur. Wa kupm pike laron kai kuin a kipm wrongwailet atning pa. \v 21 Kipm Juta a kipm Krik ti pa, kupm apm aklei wang la nasepm tolpa, al kipm kul ekg Maur Wailen, pleln ipma a ukpma Wailen Jisas Krais alpmentoen ti. \v 22 Kipm itning, ak wang ti pa wa Maur Wor a Maur Wailen kil tilpentopm titnongket la tolpa, ekg kupm kai kinar Jerusalem. Ti kupm ake ntie ekg akal arpm, kupm akal kai kinar Jerusalem ai. Pake kupm ake ari kuina ur al hi palntopm atn kinar pa. \v 23 Kupm ari kwei ur wrij ur kil, aklei ha wail wail a kupm kai pa, Maur Wor a Maur Wailen la nasopm la tolpa, tu hi akal wiyopm ye kai arpm wan tipmning pa, wa uk kalkut a wleket ekg kupm ti. \p \v 24 Pake kupm ake akwonalmpen kupm alkupm ti akal kupm arpm aki kupm mo e, pa kupm uk num alkupm ti tolti. Kupm akal tol wa aktutu kai ngko kirngkuwak a Wailen Jisas la pa, wa ak kwap a pike kil ukopm pa kai plaln pen. Kwap pa pati a laron yangkipm wor a la Maur Wailen kil ipma wor ekg mento ti. \p \v 25 Wa kipm itning kil: kupm pike atn kuin a kipm om laron yangkipm a Kingdom a Maur Wailen pa la nasepm, hi ake wa wrij ur akipm pa ari ikgek akupm ti nti ur pa, kalpm. \v 26 Yangkipm wrongwailet apm kupm la nasepm ak ai kulngkul, apm kai eln tolpake. Ti kupm la nasepm aklahle wrijen la tolpa, tol wrij ur akipm ti hi kai ha paitn pa, paitn pa apm ha kai kipm alkipm pake, kupm ti pa kalpm. \v 27 Nikgwalpm wrongwailet a Maur Wailen apm kupm laron nasepm kulngkul apm kai tolpake. Kupm pike ake wa ye num alkupm ti kark, yatom elnten ngko wang pa, kalpm. Kupm laron nasepm plaln ase. \v 28 Tolpa ti kipm al ikghlen kipm alkipm ti ariworwor. Wa Maur Wor a Maur Wailen kil akrkahan kipm tike, ekg akal kipm ikghlen sipsip alkilen ti, ti kipm ikghlenten riworwor. Sipsip pa, pa tu wrong kinkpman alkilen a pike kil akarmpenten ak walmpopm alkilen. \v 29 Kupm ari tolpa hi kupm nuhurntepm kai pa, hi nmpa tilipmingken wrongken kul kai kuin akipm pa. Om tu hi ake rein, hi ntekg paitnel ekg sipsip a kipm ikghlen pa. \v 30 Hi wa tu melnum tiur a kipm alkipm ti hi wa akplain laron yangkipm ur manet ai, ekg ak lok tu disaipel a Jisas pa kai katnun tu pa. \v 31 Tolpa ti kipm irpm wonirpme ukikg ri! Kipm ikwonilmpen wring wraur a pike kupm atn mning a hran akwap namponen ikghakg la karkurntepm wrij wrij pa. \p \v 32 Ti ak wang ti pa kupm eln kipm ti kai wam a Maur Wailen, ekg akal kipm akwonalmpen yangkipm wor a la Maur Wailen kil ukwepm ipma wor. Yangkipm wor pa ntie titnongket ekg ak titnongketel kipm pa, wa ukwepm kweiur kweiur wor wor a Maur Wailen kil numprampen akal uk mento wrong kinkpman wri wor alkilen pa. \p \v 33 Kupm ti ake pike arikowe marpm aki hapmnung a kweiur kweiur wor wor a melnum ur pa, kalpm. \v 34 Kipm alkipm pike ari tolpa, kupm alkupm pike ak wam alkupmen ti aken kwap ekg aklin kupm alkupm ti, wa aklin tu melnum a ntiopm atn akwap ti yat. \v 35 Ti kipm ari kweiur kweiur wrongwailet a kupm ak pa pati, pa kupm ak ekg plantepm tolpa al kipm ak titnongket komkiti tolpa, ekg akal aklin mla ur a titnongket kalpmen pa. Wa la nasepm la tolpa kipm wonirpme yangkipm a pike Wailen Jisas la tolpa, 'Kitn uk kweiur kweiur ekg aklin melnum ur pa, pa kitn wi utopen wailmanten hangken tol a melnum ur aklinjeitn ekg kweiur kweiur pa.'” \p \v 36 Pol kil la nasen yangkipm pa plaln pa, kil kpor klko lein, wa kil nti tu melnum wrongwailet a ark pa tu ropon Maur Wailen.\fig Pol nti tu ropon Maur Wailen ekg kil akal wa nuhurnten kai. (20.36)|src="GW-186.tif" size="span" ref="20.36" \fig* \v 37 Tu ropon Maur Wailen pa plaln pa, tu plalnten arkulel nakrontel hakgntel wailmanten. \v 38 Tu ipma kalkut paitn wrijen ekg ekla ur a wet kil la nasen la tolpa, tu hi ake ariel ikgek nti ur. Om wa tu aklantel kai wan hunokgen pa. \c 21 \s1 Pol nti tu wi wan hunokgen kai kinar Jerusalem \p \v 1 Men nuhurn tu Miletus, a tu melnum wail wail a Epesus tu ark Miletus ark pa, wa men wi wan hunokgen pa kinar, ekg akal hor pa kinar ha knokg Kos a hel hunokg pa. Wa men hokg ark pa, wa hor kang pa men wa wreitn ha pa, men wa kai kinar paln kinar ha knokg Rotes a hel hunokg pa. Wa men wreitn ha pa men kai ha wail Patara ase. \v 2 Kai ha wail Patara pa men wa ari wan hunokgen ur manet ekg akal kai kinar ha knokg Ponisia pa, yatom apm men wi wan hunokgen pa kai kinar pake. \v 3 Men hor pa kai kinar pa, men ari ha knokg Saiprus pa hel hunokg pa. Men tolpa kaingkai kinar ak nele Saiprus pa hel wam wangkekg. Wa men apm wa haren horyawel nar pa kai kinar paln kinar ha wail Tair a hel ha knokg Siria pa, ekg tu nkle wrikya a arpm wan hunokgen a men arpme ti. \v 4 Kai ha pa men kai ari tu disaipel a Jisas pa yatom men ntien ark pa wang wampomit wampomwekg. Ari Maur Wor kil la nasen ekg kuina ur al paln ekg Pol atn kinar Jerusalem pa, yatom tu la nasi Pol pa la tolpa, “Ampur kitn wa kinar Jerusalem pa.” \v 5 Men ntien ark pa kai plaln pa, men wa wreitn akal kai pa, tu ak wail wreitn ntio plalnten namponen tu kin a warim alntu pa, tu akyeo nuhurn ha wail pa kulhor kai ark hunokg hngrapm pa tolti, men kpor klko lein ropon Maur Wailen. \v 6 Men kpor klko lein ropon Maur Wailen pa plaln pa, men kwa tita aklan tita tolti, men tpra kaino wan hunokgen ti kinar, wa tu pa pleln kai kahor wan ha alntuen pa. \p \v 7 Men arpm wan hunokgen pa nuhurn ha wail Tair pa, kinar paln kinar ha wail Tolemes pa. Ya a men atn hor hunokg pa, apm kinar eln ngko ha wail Tolemes pake. Men kai ari tu ipmawrij a mento ukpma Krais pa, ntien ark pa wang wrij. \v 8 Wa men hokg ark pa, wa hor kang ti pa, wa men wreitn ha pa men wa kinar paln kinar ha wail Sisaria. Yatom men kai ari Pilip, melnum wrij ur a tu wampomit wampomwekg (7) a pike tu akrkahan atn kinar Jerusalem ekg akwap a aklin tu melnum a arpm warkip. Wa kil melnum a laron yangkipm a Maur Wailen worwor. Yatom apm men ntiel ark wan akil pake.\x * \xo 21.8 \xt Aposel 6.5; 8.5,26,40\x* \v 9 Ti Pilip pa warim kin witnweitn (4), tunten ake wi kpman ur pen. Tunten laron yangkipm a Maur Wailen tol tu melnum ek wripm pa. \v 10 Men ntien ark pa wang aripm ur pa, melnum ek wripm ur a Maur Wailen, nang akil pa kwe la tolpa Akapus, kil ha kinar ha knokg Jutia pa kul no ario no ha wail Sisaria pa. \v 11 Kil no ario yatom kil nelkgen hmpei a Pol a ak kwat hapm pa, om kil kuten nepm wam a kil alkil pa, om kil la tolpa, “Maur Wor a Maur Wailen kil la tolpa, hi wa tu Juta kuten melnum yan a hmpei kil atn kinar Jerusalem pa tol a kupm ak kuten kupm alkupm ti, yatom uk kil kai wam a tu a ake Juta pa.” \p \v 12 Men atning yangkipm a Akapus la tolpa, yatom men ti namponen tu alntu a ark pa men lok Pol pa la tolpa, ake al kil kinar Jerusalem pa. \v 13 Ari Pol kil akalmpe la tolpa, “Kipm wa hakg tolpa lokopm ekg nte? Kipm wa hakg ntekg tolpa ti kipm kungku nikgwalpm akupm ti! Kupm numprampen tolti ekg tu akal kutentopm om wiopm ye kai arpm wan tipmning pa, kupm numprampen yat ekg akal mo kinar Jerusalem ekg nang a Wailen Jisas pake.” \v 14 Men lokel ari kil alkil titnongket akal kinar, tolpa yatom men wa wi nikgwalpm alkilen wor wa la tolpa, “Kuina ur a Maur Wailen lak al paln pa, pa kil paln tolti!” \ms1 Pol kinar ha knokg Jutia yatom tu wiyel ye kai arpm wan tipmning pa ekg ntekg yangkipm \mr (21.15-26.32) \s1 Pol kil kinar paln kinar Jerusalem \p \v 15 Men ark wang aripm ur ark ha wail Sisaria pa kai plaln pa, men numprampen wrikya kweiur kweiur pa alupm plaln pa, men kinar Jerusalem pa om. \v 16 Yatom tu disaipel tiur a Jisas a ark Sisaria pa, tu wa wreitn akyeo kinar wrik ur a men akal hokg arke pa. Pa wrik wan ha a melnum ur, nang alkilen pa Nason. Kil pa melnum ur a Saiprus, wa kil pe hep ak ai pa kil pe disaipel a Jisas. \v 17 Men hokg ark pa hor kang pa, wa men wreitn ha pa, wa men kinar paln kinar Jerusalem pa. Tu ipma wrij a mento ukpma Jisas a ark kinar pa, tu utopento uko wor wailmanten paitn ai. \p \v 18 Yatom men hokg ark pa, hor kang pa, men nti Pol men kai ari Jems. Wa tu melnum wail wail a ikghlen tu wrong kinkpman a ukpma Jisas pa wa wli ntio ark wrij ak wang pa. \v 19 Men ark pa, Pol kil ukwor tu pa plaln pa, kil la kiti nasen kweiur kweiur wrongwailet a Maur Wailen kil akwap wail ak wang a kil atn akwap aklin tu a ake Juta pa. \p \v 20 Tu atning kuina ur a Pol kil la kiti nasen pa, yatom tu kat nang a Maur Wailen. Yatom tu la nasi Pol pa la tolpa, “Kitn melnum ipma wrij a mento ukpma Jisas pa, kitn ari pa, tu wrong kinkpman wailet paitn a mento Juta pa, tu ukpma Jisas, pake tu plalnten tu wa la titnongket akal wa nampil yangkipm titnongket amento Juta pa katnun komkiti yekworwor. \v 21 Ari tu a pike atning yangkipm a kitn laron pa, tu pa wa pleln yangkipm a kitn pa la nasi tu ti la tolpa, pike kitn ro tukgunakg lngkep a tu Juta wrongwailet a ark hor ha a tu a ake Juta pa la tolpa, tu uk yirokg yangkipm titnongket a Moses uk mento Juta pa. Wa tu pleln la tolpa kitn pike loken la tolpa, ake al tu kwat numpalk a tu warim kpman pa, aki katnun atn a arpm a klon a mento Juta ti. \v 22 Ti tu wrongwailet akal atning tolpa kitn apm nar paln ase. Tolpa ti al men ntekg tolhai? \v 23 Ti kitn ntekg komkiti kuina ur a men la naseitn akal kitn ntekg pa: melnum witnweitn a ntio arpm kil pa pati, tunten pike yipon yangkipm ur namponen Maur Wailen, yatom tunten ak komkiti. \v 24 Tolpa ti al kitn wi tunten melnum kil, yatom kipmten kai komkiti ya a paln wri wor kai ikg a Maur Wailen pa tukol yangkipm titnongket a Moses la pa. Ti kitn al armpen kweiur kweiur a tunten melnum witnweitn akal al wor uk Maur Wailen pa, ekg al tunten u tukgunakg alntunten pa. Kitn ak komkiti tol a men la kil pa, ekg al tu wrongwailet ari tolpa, yangkipm a tu ye ekg kitn pa, pa ake yangkipm aklahle, ekg al tu ari tolpa, kitn katnun yangkipm titnongket amento Juta pa katnun atn pa.\x - \xo 21.24 \xt Aposel 18.18; Namba 6.1-21\x* \v 25 Pake tu a ake Juta a ukpma Jisas pa pati, men pike ronten wurkapm pa kai ak la nasen la tolpa, tu al katnun yangkipm titnongket witnweitn kil tolti: ake al tu al ekpma ur a tu al wor uk mring maur aki mring ur, wa ake al tu al walmpopm, aki wlikgek ur a walmpopm a tupor kahor arpm wonen pa, wa tu ti al atn watin tukulein kli arkul tita pa.” \v 26 Tolpa om Pol kil wi tunten melnum witnweitn pa, hor kang pa, Pol kil nti tunten pa kai komkiti ya a paln wri wor kai ikg a Maur Wailen pa. Om kil kai kahor yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen pa, nasi tu melnum ipma krakgen a ikghlen wan yalming pa, ak wang hai tunten akal paln wri wor, wa tunten hi ye kweiur kweiur pa nar num atunten wrij wrij pa ye kai ekg al wor uk Maur Wailen pa. \s1 Tu arkul Pol atn yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen \p \v 27 Wang wampomit wampomwekg a pike tunten alm akal arpm pa, yampingken ekg al kai plaln pake, tu Juta tiur a ha knokg Esia a nar ark Jerusalem ti pa, tu ari Pol pa atn kahor yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen pa, yatom kat nikgwalpmel tu wrongwailet paitn pa tu ipma wakget, yatom tu kunturn ak wail kul kai arkul Pol pa. \v 28 Yatom tu la yikaktnen la tolpa, “Kipm melnum a Israel ti, kipm iklinjo! Melnum ti pa kil melnum a pike ro tukgunakg lngkep a tu melnum wailet hor ai, wa arku nang a tu wrong kinkpman amento, wa namponen yangkipm titnongket amento Juta, wa wan yalming a Maur Wailen ti. Wa kil ake wa akwap tolpa wrij, kil wa wi tunten melnum a ake Juta, a ha knokg Krik ti, tunten wa hor wan yalming ti ak kimpilpel wrik wri wor ti.” \v 29 Yiprokgen a tu arki Pol pati, tu pike ari Tropimus a ha wail Epesus pa nti Pol atn ha wail Jerusalem ti, yatom tu akwonalmpen la tolpa, Pol kil wet akwi melnum a ake Juta Tropimus pa ye hor yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen ti. \p \v 30 Tu wrongwailet a ark ha wail pa, tu atning lkowet wail pa, yatom tu hor ngko ha pa ha pa wli. Tu lape arkul Pol ti rkol wampel rkol ye kai kahor hen ai tukulein yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen pa. Pa tu lok wanyun pa kul kai kli aktutu.\fig Tu arkul Pol. (21.30)|src="GW187.tif" size="span" ref="21.30" \fig* \p \v 31 Tu ntekg akal alm Pol pa mo pa, yangkipm pa kai wi melnum a atn hep ekg ikghlen tu a almpwrong a tu Rom pa. Yatom kil atning yangkipm a tu la tolpa, tu wrongwailet a Jerusalem pa tu ntekg nikgwalpm paitn atn tolti, yampingken ekg al er tita tike. \v 32 Yatom aktutu tolti melnum a atn hep ekg almpwrong pa kil wi tu tiur alkilen a kul rkentel pa namponen tu tiur a almpwrong pa, tu aktutu kai kinar kai ari tu wailet a atn pa. Yatom tu wrongwailet a ha pa tu ari melnum a atn hep ekg almpwrong pa kil kul namponen tu alkil a almpwrong pa, yatom tu elnten a er Pol pa. \v 33 Yatom melnum a atn hep ekg tu almpwrong pa kil kul tolti, kil wamparpme Pol pa, wa kil la nasi tu alkilen pa la tolpa, tu kuten Pol ak hmpei wekg. Yatom kil ropon tu wrong pa la tolpa, “Kil ti kil melnum mla, wa kil ntekg kuina ur?” \v 34 Ari tu plalplal atn pa atn pa la akalmpe tita la wli pa wli pa, yatom melnum atn hep pa ake kil atning nungkulkg arpme ariworwor kuina ur a paitn a kil ntekg pa. Tolpa yatom kil la nasi tu melnum alkil a almpwrong pa la tolpa, tu wiyel ye kai kaino wrik a tu melnum a almpwrong atne ai pen. \v 35 Tu wiyel ye kai kaino ngko leta a ngkom kaino wan alntuen pa, ari tu melnum a almpwrong pa tu ari tu wrong kinkpman pa ipma wakget paitn akal erel mo, tolpa yatom tu katel akal ye kaino wan kwa ai. \v 36 Tu wrong kinkpman pa kunturn arkenten katnunten kaino akal hmpraken kaino la tolpa, “Er melnum pa mo om!” \s1 Pol kil laron kil alkil la tolpa kil melnum tolhai \p \v 37 Tu melnum a almpwrong pa akal ye Pol kahor arpm wan pa, ari Pol kil ropon melnum a atn hep ekg almpwrong pa la tolpa, “Ntie ekg akal kupm la naseitn ekla ur aki?” Ari melnum a atn hep ekg almpwrong pa akalmpe la tolpa, “Kitn ntie ekg ak ek Krik pa aki? \v 38 Kupm ti wa akwonalmpen tolpa kitn pa melnum ur a Ijip a pike ak wangkur pa wreitn atn minjirangket akal alm kwan tu melnum tukgunakgen a ikghlen ha ti, yatom wi tu wrong ipma wleket kmel 4,000 a ye painat a ak alm kmel mo pa, nel ye kai kor tita ark wrik knokg a kmel kalpmen ai. Kupm akwonalmpen tolpa apm kitn melnum pake, ari ake kitn melnum pa.” \v 39 Yatom Pol pa akalmpe la tolpa, “Kil kupm melnum a Juta. Kupm pike man rakuopm arpm kai ha wail Tarsus a ha knokg Silisia. Ti ha wail a kupm Tarsus pa nang itne, kipm wrongwailet ari pa. Ti kupm melnum knokg yiprokg apm a ha ritike. Ti kitn wi wor ekg kupm la yangkipmek ur kil nasi tu wrong kinkpman ti aki?” \v 40 Yatom melnum a atn hep ekg almpwrong pa kil wi wor ekg kil la ekla ur alkilen pa. Yatom tu eln kil atn leta a ngkom kaino wan kwa pa, kil atn eln wam pa atn ak lok tu wrongwailet a ekla kor tita pa. Tu elntmpei atn pa, kil la nasen ekla pa ak ek Hipru. \c 22 \p \v 1 Tu wrong kinkpman pa nel elntmpei atn pa, Pol la nasen la tolpa, “Kipm yantin a wasokwasok a wailenwailen alkupmen pa, kipm itning! Kupm akal laron nasepm ngko wurknong la tolpa kupm ake pike ntekg paitn ur, kalpm.” \v 2 Tu atning a Pol kil ak ek Hipru la nasen la tolpa, yatom tu elntmpei eln nungkulkg a tu pa ha ekg atning ekla a Pol la nasen pa. \p Yatom Pol kil la nasen yangkipmek pa tolpa kai \v 3 “Kupm ti pa, kupm melnum a Juta, man pike rakuopm arpm ha wail Tarsus a ha knokg Silisia. Pake kupm apm wreitn wail atn ha wail Jerusalem tike. Kupm apm pike Kamaliel pa rowopm won a kaling plantopm pake. Kil ro tukgunakg lngkep a kupm ti ekg yangkipm titnongket a tu mamikgmamin manjan amento pa ekg kupm katnun komkiti ariworwor. Kupm apm pike tol kipm pake. Kupm pike nikgwalpm arke atn kalnten lok tu ekg katnun yangkipm a Maur Wailen pa ariworwor, tol a kipm ti ak, ak wang tike. \v 4 Wa kupm pike uk kalkut a wleket ekg tu melnum a katnun ya a Jisas. Wa kupm yipowen wiyen kinkpmanen yewen kahor arpm wan tipmning pa, om tu uk wleket kai tu pa om tiur a tu pa mo. \v 5 Ti akal melnum tukgunakgen a ikghlen tu ipma krakgen a Maur Wailen, wa tu hong tukgunakgen wrongwailet a tu Juta pa, akal wa tu pa la nasepm yat. Tu pa pike ro wurkapm wompel ukopm ekg kupm ye kaino Tamaskus pa uk tu wasokwail alpmento a ark kaino pa. Wurkapm wompel pa la tolpa kupm arkul kuten wampel tu melnum a ukpma katnun ya a Jisas ti, yatom yewen kul nar Jerusalem ti, ekg akal tu pa ukwen wleket.” \s1 Wa ntekg tolhai yatom Pol kil ukpma katnun Jisas ti? \p \v 6 Pol kil ekla tolpa kai la tolpa, “Kupm pike ngkom tolpa kaino kaino yampingken Tamaskus ti pa, aktutu tolti ari wakg klal wail hakaino ktnong ti kul nar plaij helentopm wail ak hran takgni wail a no kwarngkwarn. \v 7 Kupm ngko eln kinar knokg ti, wa kupm atning ek ur pa kwewopm namputopm nang Sol ti la tolpa, 'Sol, Sol! Ntekg tolhai yatom kitn uk kalkut a wleket ekg kupm ti?' \v 8 Yatom kupm ropontel la tolpa, 'Melnum Wailen, kitn mla?' Ari kil la tolpa, 'Kupm Jisas a Nasaret a kitn ukopm kalkut a wleket pa.' \v 9 Tu melnum a ntiopm pa, tu ari wakg ti hute, ake tu wa atning ek a melnum a ekla ekg kupm ti. \p \v 10 Yatom kupm ropon la tolpa, 'Wailen, ti al kupm ntekg tolhai?' Ari wa Wailen kil la nasopm la tolpa, 'Wreitn kaino Tamaskus pa om! Melnum ur a arpm kaino ha pa, akal la naseitn kwap wrongwailet a akrkahanteitn atn akal hi kitn ak pa.' \v 11 Wakg akil pa ak helentopm paitn, yatom kupm ake ntie ekg ari kweiur kweiur, ti ake ntie ekg kupm ari ya pa. Yatom tu melnum a ntiopm pa tu wamparpmeopm ye kaino Tamaskus ai. \p \v 12 Tu yeopm kaino arpm kaino Tamaskus pa. Yatom melnum ur a tu kwe tolpa Ananaias pa arpm. Kil pa kil melnum nipet wor a horhanekg ekg Maur Wailen, wa kil melnum a katnun yangkipm titnongket a men Juta pa yek ariworwor. Yatom tu Juta wrongwailet a ark kaino ha pa, tu ari kporn yangkipm pa la tolpa, kil pa melnum wor. \v 13 Kil wreitn kul ariopm, yatom kil kul atn yampingkentopm tolti, kil la kul kupm ti la tolpa, 'Sol, melnum wor alkupmen! Ikg alkitnen pa nungkwat ri kweiur kweiur ti om!' Yatom ak wang ketn pa ikg akupm pa paln wor ari kweiur kweiur, yatom kupm ariel. \v 14 Yatom wa kil wa la nasopm la tolpa, 'Maur Wailen amento a tu mamikgmamin, manjan amento katnun pa, pike akrkahanteitn ekg akal kil hi planteitn kweiur kweiur wraur kil: akal kitn wi arie nikgwalpm wakrongen wrongwailet alkil, ekg akal kitn ari Melnum Nipet Wor, ekg akal kitn hi atning yangkipm kai ek a kil alkil la naseitn pa. \v 15 Ti kitn pa melnum a kil akrkahanteitn, ekg akal hi kitn laron kuina ur akil a kitn atning ari pa, ye kai hor ai nasi tu wrong kinkpman pa. \v 16 Ti kitn arpm nungkwangen kuina ur? Kitn wreitn om! Kitn kwe nang akil pa ekg al kil aklinjeitn. Kitn kai ekg tu kalukeitn, ekg al kwan paitnpaitn a pike kitn ntekg pa.'” \s1 Maur Wailen kil kwa Pol kai ekg laron yangkipm nasi tu a ake Juta pa \p \v 17 Pol kil wa la nasen la tolpa, “Kupm wa nuhurn Tamaskus pa pleln nar Jerusalem ti pa, kupm kahor ropon Maur Wailen atn yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen pa atn, ari nikgwalpm a ikg akupm pa nir kai hmit tolti, \v 18 yatom kupm ari Wailen pa paln la nasopm la tolpa, 'Kitn wreitn iktutu nuhurn Jerusalem ti kai om! Tu melnum a ark ti pa, hi ake tu atning ukpma yangkipm a kitn laron ekg kupm ti la nasen pa.' \v 19 Ari kupm akalmpe kai Wailen pa la tolpa, 'Tu al atningkopm pa. Tu wrong kinkpman kil pa tu ari a pike kupm kai atn hor hor wan a men atning yangkipm a Maur Wailen atne pa, er a uk wleket tu a ukpma kitn pa, yatom wiyen ye kai arpm wan tipmning pa. \v 20 Wa ak wang a pike tu akweijel Stipen pa mo ekg kil laron nang alkitnen ti pa, kupm pike atn ari wi wor. Wa hapm a tu melnum a pike akal akweijel pa, apm pike tu nir ha nepm akupm tike, yatom kupm ti ikghlen atn tike.' \v 21 Ari Wailen kil la nasopm la tolpa, 'Kitn kai om! Kupm akal kwaweitn kai ha ya watinet ur ai ekg tu a ake Juta pa.'” \s1 Pol kil laron kil alkil la tolpa kil melnum a Rom \p \v 22 Tu wrong kinkpman wailet tu atn atning yangkipm a Pol kil la tolpa kaingkai, tu atning ekla wrij ur a Pol kil la nasen la tolpa Maur Wailen akal kwawel kai ekg tu a ake Juta pa, pa ipma a tu wreitn, tu plalplal mainmain wli pa wli pa la tolpa, “Ilm er kwan melnum a tolpa mo kai tukulein knokg ti om!” \v 23 Nikgwalpm a tu pa wreitn wakget hret paitn wrijen ekg ekla pa, yatom tu mainmain plalplal tolpa atn, wamparpme kungku nir hapm alntu ti piln, wa ngkol knokg hngrapm ti piln eln kaino kwa.\fig Tu ipma paitn ekg ekla ur a Pol. (22.23)|src="GW-188.tif" size="span" ref="22.23" \fig* \v 24 Yatom melnum a atn hep ikghlen tu melnum a almpwrong pa ukwen yangkipm titnongket pa, la tolpa tu wi Pol pa ye kahor wan a tu melnum a almpwrong pa, wa la tolpa tu ak hmpei ak rkwawel ekg a kil laron yiprokgen kuina ur yatom tu wrong kinkpman plalplal mainmain ekg kil ti tolti. \v 25 Yatom tu ye Pol pa ye kahor yipo nepm wampel elntarpm plaln pa, tu akal ak hmpei pa ak rkwawel. Ari kil ari melnum ur a atn hep ikghlen melnum kmel wampomit (100) a almpwrong atn yampingken ti yatom kil ropontel la tolpa, “Yangkipm titnongket a Rom pa la tolhai? Kipm ntie ekg rkwa melnum ur a nang a kil hel namponen kipm Rom tike? Ti nang a kupm apm hel namponen kipm Rom tike! Tol kipm yewopm ye kai ekg mento ntekg yangkipm pa hep, la tolpa kupm ntekg paitn ur pa, kipm ik hmpei ti ik rkwaopm.” \p \v 26 Melnum a atn hep ikghlen melnum kmel wampomit (100) a almpwrong pa, kil atning ekla a Pol pa, yatom kil wa kai la nasi melnum a atn hep a kil pa la tolpa, “Kitn ari a kitn ntekg melnum pa tolpa, pa kitn ak wor aki? Kil pa, nang a kil pa apm hel namponen men Rom tike!” \v 27 Melnum a atn hep pa kil atning tolpa, yatom kil kai ropon Pol pa la tolpa, “Kitn la nisopm kitn alkitn ti riworwor ri, kitn ti, nang a kitn ti hel namponen men Rom ti aki?” Ari Pol akalmpe la tolpa, “Ei, nang akupm apm hel namponen kipm Rom tike.” \v 28 Yatom melnum a atn hep ekg almpwrong pa la tolpa, “Kupm ti armpen marpm wail uk tu Rom, yatom kupm paln tol tu Rom ti.” Ari Pol pa akalmpe la tolpa, “Kitn pa armpen pake, wa kupm ti pa manjan pa wi nang namponen Rom yatom kwat kupm ti, yatom kupm ti pa apm tukol tu Rom tike.” \v 29 Tu melnum a akal ropon Pol ekg kweiur kweiur a wet paln pa, tu kark mehen tolti nuhurntel kai. Wa melnum kil alkil a atn hep pa yat, kil wa kark yat, ekg kil wet la nasi tu ekg yipo nepm wampel Pol, kil melnum tol tu Rom pake. \s1 Tu ye Pol kai ekg ntekg yangkipm atn kai ikg a tu hong tukgunakgen a tu Juta \p \v 30 Melnum a atn hep ikghlen tu melnum a almpwrong pa, kil apm wakrongen akal kor ariworwor ekg yiprokgen kuina ur a tu Juta arki Pol pa. Yatom hor kang pa, kil la tolpa tu nelkgen hmpei pa tukulein nepm wam a Pol pa. Yatom kil kwe tu melnum ipma krakgen a Maur Wailen a atn hep, a tu hong tukgunakgen wrongwailet a Juta pa, tu kul ark wrij pa, kil wi Pol pa kai kinar atn kinar ikg a tu pa ekg ntekg yangkipm pa. \c 23 \p \v 1 Pol pa ikgtnen tu hong tukgunakgen a tu Juta pa, yatom kil la tolpa, “Kipm yantin a wasokwasok a wailwail akupm ti, kai arpm a atn a kupm ti pa, kupm pe ak ai kul ngko wang ti pa, kupm katnun nikgwalpm wakrongen wrongwailet a Maur Wailen worwor wa kupm ak tolpa atn tike.” \v 2 Ananaias, melnum tukgunakgen a ikghlen tu ipma krakgen a Maur Wailen pa, kil atning a Pol kil la tolpa, yatom kil la nasi tu melnum a atn yampingken Pol pa la tolpa tu rkwa ekel Pol pa. \v 3 Ari Pol pa akalmpe ek a kil pa la tolpa, “Kitn pa tol melnum akplain ak palk ti tolti, pake kahor wonen a kitn pa paitn. Ari kitn pa arpm ekg atning yangkipm akupm ti tukol melnum ur a arpm atning atning yangkipm katnun kuina ur a yangkipm titnongket la pa. Ari kitn pa la nasi tu pa la tolpa ekg tu rkwaopm. Tolpa yatom kitn alkitn ti lalo yangkipm titnongket ti ase.” \p \v 4 Ari tu melnum tiur a atn yampingken Pol pa wa la nasel la tolpa, “Kitn ti aknokgel melnum tukgunakgen a ikghlen tu ipma krakgen a Maur Wailen pa!” \v 5 Ari Pol pa akalmpe la tolpa, “Kipm yantin a wasokwasok a wailwail alkupm ti, kupm ti akwekgel kil pa melnum tukgunakgen a ikghlen tu ipma krakgen a Maur Wailen pa, tolpa yatom kupm la tolpa. Wurkapm a Maur Wailen pa la tolpa, 'Ake al mento aknokgel tu melnum wail wail a atn ikghlen mento wrong kinkpman pa.'” \p \v 6 Pol kil ari tolpa, tu hong tukgunakgen a tu Juta pa, tu tiur pa a Satyusi, wa tu tiur pa a Parasi, tolpa yatom kil la nasen yikaktnen kai ikg a tu hong tukgunakgen pa la tolpa, “Kipm wasokwasok a wawilen alkupmen ti! Kupm ti pa, kupm a Parasi, wa tu yantin a kwat lei kulngkul kwat kupm ti pa, apm a Parasi pa yat pake. Tu wiyopm ye kul atn ti ntekg yangkipm ektnen yiprokgen a kupm arpm nungkwangen hirhir tol kipm Parasi ti la tolpa, tu melnum a mo pa, tu hi wa wreitn.” \p \v 7 Kil la yangkipm pa kai yatom tu Satyusi a tu Parasi pa, nel wreitn kle tita wail, yatom nel wako ro atn manman. Tu tiur kai nti tu Satyusi, wa tu tiur kai nti tu Parasi. \v 8 Ekg nte, tu Satyusi pa tu la tolpa, tu melnum a mo kaingkai pa, hi ake wa wreitn. Wa tu la tolpa, ake wa maur akwapel ur a Maur Wailen aki maur ur arpm pa, kalpm. Pake wa tu Parasi pa tu la tolpa, kweiur kweiur tol maur a maur akwapel a Maur Wailen pa arpm pa. Wa tu la tolpa, tu a mo kaingkai pa, tu hi wa wreitn pa. \v 9 Ari kalpm, apm nel plalplal mainmain kle tita kai wail ase. Yatom tu Parasi tiur a arpmen yangkipm yiprokgen a Maur Wailen pa, tu wreitn atn loken la ak ek titnongket la tolpa, “Ake men hantil paitn ur a melnum pa ntekg pa. Ekla a kil la tolpa pa, plpa mring aki maur ur aki maur akwapel ur a Maur Wailen pa la nasel, yatom kil la naso ur pake.” \v 10 Ari apm nel kle tita kai wailmanten ase. Yatom melnum a atn hep ekg tu melnum a almpwrong pa, kil arpm ari tu kwreitnunen tita rkol Pol pa kai pa kai pa, yatom kil kark ekg akal tu alm kwreitnunen Pol pa uk tita, tolpa ti kil akal kai paitn mo ur pa. Tolpa yatom kil uk yangkipm tu melnum alkil a almpwrong pa la tolpa, tu kinar namponen titnongket pa rkol Pol pa kai wam a tu pa ye kul kai kahor hen ai, ye kai kaino arpm wan ha a tu melnum a almpwrong arke ai. \p \v 11 Yatom ak mning pa Wailen kil paln atn yampingken Pol pa, wa kil la tolpa, “Pol, kitn itn titnongket, ampur kitn kark! Kitn pike laron nang akupm nasi tu a atn Jerusalem ti, ti apm wa tolpa yat, kitn hi wa laron nang a kupm nasi tu a atn kai Rom pa yat.” \s1 Tu Juta yipon yangkipm hampen ekg akal alm Pol mo \p \v 12 Hokg hor kang ti pa, tu Juta tu kor tita kai ark wrij yipon yangkipm hampen akal alm Pol pa mo. Yatom tu yipon yangkipm titnongket aklahle pa la tolpa, ake al tu al hu a ekpma pa, atn kaingkai, hi tu alm Pol pa mo plaln pa, tu al hu a ekpma pa om. \v 13 Ti tu melnum a yipon yangkipm hampen ekg akal alm Pol mo pa, tu wrong pa wailet hangken tol kmel wekg (40) pa. \v 14 Yatom tu melnum pa tu kai ari tu melnum ipma krakgen a Maur Wailen a atn hep, namponen tu melnum wail wail pa, yatom tu la nasen la tolpa, “Men pike yipon yangkipm titnongket aklahle pa la tolpa, men hi ake al ekpma ur, atn kaingkai, men alm Pol pa mo plaln pa, men al ekpma pa om. \v 15 Tolpa ti kipm pa namponen tu hong tukgunakgen a tu Juta pa, kipm kwa yangkipm ti kaino ekg nisi lok melnum a atn hep ekg almpwrong a Rom pa la tolpa, kil kwa Pol pa nar, ekg akal kipm ropon wi arie worwor ekg yiprokgen kuina ur paitn a Pol kil ntekg pa. Tu akal yewel nar ekg akal ntekg yangkipm pa, men numprampen tolpa ekg men akal almpel mo ngko ya pa.” \p \v 16 Pake warim war kpman a Pol pa kil atning ari a tu ark kor la akal alm Pol pa mo. Kil atning tolpa, kil apm kaino wan ha a tu melnum a almpwrong arke pa, kil la nasi Pol ekg yangkipm a wet kil atning pa. \v 17 Yatom Pol kil kwe melnum ur a atn hep ikghlen tu melnum kmel wampomit (100) a almpwrong pa kul ariel, yatom kil la nasel la tolpa, “Kitn wi melnum warimpen ti ye kai ekg ari melnum a atn hep ekg almpwrong ai, ekg kil akal la nasel yangkipmek ur alkilen ti pen.” \v 18 Yatom melnum a atn hep ikghlen tu melnum kmel wampomit (100) a almpwrong pa kil wiyel ye kai ari melnum a atn hep akil pa, la nasel la tolpa, “Pol, melnum a arpm wan tipmning pa, kil wet kweopm kai ariel, yatom kil la nasopm la tolpa, kupm wi melnum warimpen ti ye kul arieitn, ekg kil akal la naseitn yangkipmek ur alkilen.” \p \v 19 Melnum a atn hep akil pa atning tolpa, om kil wamparpme melnum warimpen pa ye kai atn hampen, yatom kil ropontel la tolpa, “Kitn kul ariopm ekg akal la nasopm yangkipm kuina?” \v 20 Yatom kil la nasel la tolpa, “Tu Juta yipon yangkipm akal akeitnplain roponteitn la tolpa, hikg kitn wi Pol pa ye kinar, ekg tu hong tukgunakgen alntuen a arpm atning yangkipm pa, ekg akal tu wi arie wor wor ekg yiprokgen kuina ur paitn a Pol kil ntekg pa. \v 21 Pake ampur kitn atning yangkipm a tu pa wi wor ukwen, yatom kitn wiyel ye kinar pa. Ekg nte, tu wrong wailet paitn, hangken kmel wekg (40) pa, tu pa apm nel arpm nungkwangen kil pa arpm kai ya pa arpm pake. Tu pike yipon yangkipm titnongket aklahle tolpa, tu hi ake al ekpma aki al hu ur pa, atn kaingkai, tu alm kil ti mo plaln pa, tu al hu a ekpma pa om. Ti tu numprampen ark ya ark pa ekg akal ari kitn akal akye Pol pa kinar.” \v 22 Melnum warimpen pa la nasel yangkipm pa plaln pa, melnum a atn hep ekg almpwrong pa la karkurntel la tolpa, “Ampur kitn la nasi mla ur a wet kitn la nasopm yangkipm kil pa.” Yatom kil kwawel kai. \s1 Tu akye Pol kaino ha wail Sisaria \p \v 23 Yatom melnum a atn hep ekg almpwrong pa, kil kwe melnum wekg alkilen a almpwrong a kul rken kil pa, kul ukwen yangkipm la tolpa, “Kipmekg numprampen tu melnum a almpwrong pa tolpa: tu melnum a ngkom ak nepm pa tol kmel wampwam (200), wa tu melnum a arpme hos pa tol kmel wraur tuwek wampwam (70), wa tu melnum a ye wri pa tol kmel wampwam (200) pa. Yatom kipmekg wi tu pa plalnten ye kul atn wrij, yatom ak mning kwawen ti pa, kipmekg wiyen om kipm nuhurn ti ak alupm Pol pa ye kai kaino ha wail Sisaria pa. \v 24 Ti kipmekg numprampen hos aripm ur pa ye namponen, ekg al Pol pa arpme. Yatom kipm ak alupmel ikghlentel ariworwor yewel tolpa kai kaino uk kai wam a Peliks pa, melnum wailen a ikghlen ha knokg pa.” \v 25 Melnum a atn hep ekg almpwrong pa ukwen yangkipm pa tolpa plaln pa, kil wa ro wurkapm ur pa ukwen ekg akal tu ye nakure Pol pa ye kaino uk Peliks pa. Wurkapm pa la tolpa, \v 26 “Ukweitn wor Peliks, kitn melnum wail alpmenen a nang itne wor a ikghlen ha knokg Jutia. Kupm Klotius Lisias, kupm ronteitn wurkapm rikil. \p \v 27 Melnum kil pati, pike tu Juta arkulel akal almpel mo. Ari kupm atning a tu la tolpa, kil pa apm nang a kil pa hel namponen tu Rom pake, yatom kupm namponen tu melnum alkupmen a almpwrong pa, men kai rkolel kai wam a tu pa ye kai tukuleinjen. \v 28 Yatom pike kupm wakrongen akal wi arie ekg yiprokgen kuina ur a tu arkiel lak kil ntekg paitn pa, yatom kupm wiyel ye kinar atn ikg a tu hong tukgunakgen alntuen a arpm atning yangkipm pa. \v 29 Kupm atning a tu arkiel la tolpa, kil kpor yangkipm titnongket ur a tu alntu Juta pa tolti, yatom tu wiyel kai atn ntekg yangkipm pa ektnen pake. Pake ake kupm ari paitn ur a kil ntekg pa, ekg akal wiyel ye kahor arpm wan tipmning pa, aki almpel mo pa, kalpm. \v 30 Ari melnum warimpen wrij ur pa kul la nasopm yangkipm hampen ur a la tolpa, tu yipon yangkipm hampen ekg akal alm melnum pa mo. Tolpa yatom kupm kwawel aktutu tolti kai kainonteitn pake. Wa kupm la nasi tu melnum a arkiel pa, la tolpa kil ntekg kuina ur paitn pa, al tu kaino ntekg yangkipm namponen melnum pa atn, kitn pake.” \p \v 31 Ekla a melnum a atn hep ekg almpwrong a ro hel kai wurkapm pa apm kai eln tolpake. Yatom kil uk wurkapm pa tu melnum a almpwrong alkilen pa ye. Yatom tu atning katnun yangkipm a kil ukwen pa, yatom tu wi Pol pa yewel kaino ak mning mning kaino paln kaino ha wail Antipatris ai.\fig Tu melnum almpwrong ak wi Pol ye kai tukulein tu a akal almpel mo. (23.31)|src="GW-190.tif" size="span" ref="23.31" \fig* \v 32 Tu hokg ark pa, hor kang ti pa, tu ak lakg tita: tu melnum a arpme hos pa akye Pol pa kaino, wa tu melnum a ngkom ak nepm, wa tu melnum a ye wri pa tu pleln kinar wan ha a tu alntu melnum a almpwrong arke ark kinar Jerusalem ai. \v 33 Tu melnum a arpme hos pa, tu kaino paln kaino Sisaria pa, yatom tu uk Pol pa namponen wurkapm pa kai wam a melnum tukgunakgen a ikghlen ha knokg Jutia pa. \v 34 Yatom melnum tukgunakgen pa kil klein wurkapm pa plaln pa, kil ropon Pol pa la tolpa, “Ha knokg yiprokgen a kitn pa hai?” Ari Pol pa la nasel la tolpa, “Kupm a Silisia.” \v 35 Kil atning a Pol la nasel la tolpa, yatom kil la nasel la tolpa, “Ti kitn kai irpm pen! Hi tu melnum a arkieitn pa kul no paln pa, kupm hi arpm atning yangkipm akitn pa.” Yatom kil la nasi tu pa wiyel ye kahor elntarpm wan wail alkilen a tu melnum tukgunakgen arpme arpme a pike hep ak ai pen Herot ntekg. Kil arpm kahor pa tol a kil arpm wan tipmning. \c 24 \s1 Tu ntekg yangkipm namponen Pol atn kai ikg a Peliks \p \v 1 Wang wampomit kai plaln pa, Ananaias, melnum tukgunakgen a ikghlen tu ipma krakgen a Maur Wailen pa kil wi tu melnum wail wail tiur, a melnum ur, kil melnum arie a yangkipm titnongket a tu Rom pa, nang akil pa Tertulus, pa nel kul no Sisaria ti. Yatom tu kai atn la kuina ur akal tu ntekg nti Pol pa nasi Peliks, melnum a Rom pa, kil atn tukgunakgen a ikghlen ha knokg Jutia a arpm atning yangkipm pa. \v 2 Plaln pa, melnum tukgunakgen pa la nasi tu ekg wi Pol pa kul hor atn ekg akal ntekg yangkipm pa, Tertulus pa wi ek a tu pa ekla arki Pol pa la tolpa, “Peliks, kitn pa melnum wail alpmenen a nang itne wor. Kitn ikghlento ariworwor, wa lok ya a nikgwalpm tiur a paitn pa, yatom men ark mehen utopen wor wang watin ak ai kulngkul apm kul tike. Kitn pa nikgwalpm arke wonrekele wor, yatom kitn ye kweiur kweiur weten wor wor ye kul ak aklin men ti arpm utopen wor, yatom kweiur kweiur wrongwailet pa paln ariwor. \v 3 Ti men arieitn kai ya wrongwailet a kitn ak tolpa ari, pa wor wrijen, yatom men wrongwailet a ark hor ti pa, men arieitn kpornteitn yangkipm a men ukweitn wor wailmanten. \p \v 4 Pake ake akal kupm rkoln yangkipm pa kai watin pa. Kupm la tolpa, tol kitn nikgwalpm wor reinjo pa, pa kitn itning ekla waitketn amen kil. \v 5 Men ari melnum kil ari, kil melnum a rkol men Juta wrongwailet ti kai ngko kai walmpopm paitn a kil pake. Kil ye numpet paitn alkilen pa ak ro wrong tiur pa kai atn namponen kil pa, yatom tu kwewen la tolpa tu Nasaret. Yatom apm kil pa atn hep ekg tu pake. Kil melnum a alm ipmael tu Juta wrongwailet a ark hor ha knokg wrongwailet om ntekg tu kle er tita. \v 6-8 Wa kil pike ntekg akal aknokgijel wan yalming a Maur Wailen. Apm yiprokgen wailmanten a kil ak tolpa, yatom men arkulel. \f + \fr 24.6-8 \ft Tu melnum arie tiur akwonalmpen tolpa, yangkipm wompel ur ha kirng ripa yat. Yangkipm wompel pa la tolpa: “Men akal wiyel ye kai atn yangkipm pa katnun yangkipm titnongket alpmenen Juta pa, ari Lisias, melnum a atn hep a tu melnum a almpwrong pa, kil kul namponen titnongket, om talpul men ti kai pa kai pa, wa rkol wampel kil pa ye kai tukulein men ti. Wa kil la tolpa, melnum akal ntekg yangkipm nti melnum ti pa, akal kil kul no ntekg yangkipm atn nti kitn tike.” \f* Tolpa yatom men yewel kul atn ti, ekg akal kitn alkitn pa ropon atning kai ek a kil alkil ai la naseitn kuina ur a men arkiel atn ti.” \v 9 Tertulus kil la ekla pa plaln pa, tu Juta pa apm wa nel la yangkipm wrij hirhir tol a kil pa la pake, nel la Pol pa la tolpa kil pa melnum paitn a ntekg paitn tolpake. \p \v 10 Melnum tukgunakgen a ikghlen ha knokg Jutia pa, kil ak ikg nasi Pol pa la tolpa, “Kitn la ekla pa om”. Yatom Pol akalmpe la tolpa, “Kupm ari tolpa wring a wang wailet kitn pike arpm atning yangkipmek wrongwailet a tu wrong kinkpman a hor kul ntekg yangkipm atn nti kitn ti. Tolpa ti ipma a kupm ti pa utopen ekg kupm ntie ekg akalmpe ekla a tu arkiopm atn ti ekg kitn atning. \v 11 Tol kitn alkitn akal ropon pa, hi kitn atning tolpa, ake wa pike ak ai, kweke ti, ak wang wampwam yikakwomwekg (12) kai ase, kupm pike kinar arpm kinar Jerusalem ekg kpor klko lein Maur Wailen pa. \v 12 Ti tu Juta ake ari kupm alilhakel tita nti mla ur atn yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen pa. Wa ake tu ari kupm kle er mla ur atn wan a men Juta atning atning yangkipm a Maur Wailen atne pa, aki hor ha wail pa, ekg akal tu wrongwailet aktutu kul ari pa, pa kalpm. \v 13 Tu ake ntie ekg la yangkipm ur ekg ak planteitn tolpa pa yangkipm a tu arkiopm pa, pa aklahle pa, pa kalpm. \p \v 14 Pake yangkipm wrij ur a tu arkiopm kil pa pati, kupm la pa aklahle pake. Kupm katnun ya a tu la tolpa, pa ya raimpen. Kupm katnun ya pa om kupm kpor klko lein Maur Wailen a tu mamikgmamin manjan alpmenen. Wa kupm ukpma yangkipm wrongwailet a ro hel kai yangkipm titnongket a Moses, wa hel kai wurkapm a tu melnum ek wripm a Maur Wailen ro pa. \v 15 Apm wa tolpake, kupm apm ukpma arpm nungkwangen tolpa, Maur Wailen la pa, tu men a mo pa hi wa wreitn, melnum wor wa melnum paitn yaten. Tu melnum a arkiopm pa, tu pa yat tu arpm nungkwangen tolpa yat pake. \v 16 Tolpa yatom kupm aklei wang nikgwalpm arke ikghlen ipma akupm pa ark nipet wor kai ikg a Maur Wailen, wa kai ikg a tu wrong kinkpman. \p \v 17 Kupm pike arpm wring aripm ur hor ha knokg manet tiur ai. Plaln pa, wa kupm wa pleln kinar Jerusalem, ye marpm a hapmnung kweiur kweiur tiur a men kor tita pa ye kinar ekg aklin tu men alpmen Juta a arpm warkip pa. Wa kupm al wor uk Maur Wailen. \v 18 Pike ak wang a tu Juta ari a kupm kai kahor yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen pa al wor uk Maur Wailen akwap kweiur kweiur pa, kupm pike paln wri wor kai ikg a Maur Wailen ase. Ake wa tu wrongwailet ur ntiopm pa, kalpm, ake wa melnum ur ekla wailet pa, kalpm. \v 19 Pake tu Juta tiur a ha knokg Esia pa, tu pike ark kinar Jerusalem pa ak wang pa om ariopm pa. Pa wor tol tu alntu pa kul itn ikg a kitn alkitn ti, om la kiti kuina ur paitn a pike tu ari a kupm ntekg atn kai pa. \v 20 Aki tol tu melnum a arkiopm atn ti, tu la kiti kuina ur paitn a tu hantil kai kupm ti ak wang a pike kupm atn kai ikg a tu hong tukgunakgen a tu Juta a arpm atning yangkipm kinar Jerusalem pa. \v 21 Ti apm ekla wrij a pike kupm atn kuin a tu pa la yikaktnen nasen la tolpa, 'Kupm ukpma tolpa tu melnum a mo kai pa, hi wa wreitn. Apm yiprokgen pa yatom tu yeopm kul atn ntekg yangkipm atn ikg a kipm tike.' Apm pike kupm la yangkipm ketn pa tolti atn kinar ai.” Ekla a Pol la pa apm kai tolpake. \p \v 22 Ti Peliks pa kil ari worwor ya a tu katnun Jisas pa a wet Pol la kiti tolpa, yatom kil arukge wang pa ye kai wang ur ai la nasen la tolpa, “Lisias melnum a atn hep ekg almpwrong pa kil nar pa, hi wa kupm ntekg yangkipm akipm pa.” \v 23 Kil la nasi melnum ur a atn hep ekg ikghlen tu melnum kmel wampomit (100) almpwrong pa la tolpa, kil wi Pol ye kahor elntarpm kahor wan tipmning pa. Pake ake al tu ak hmpei pa yipoel aki eln yangkipm titnongket pa atn ekg ak lok tu mla ur melnum wor alkilen a kul ekg akal ariel a aklinjel ekg kweiur kweiur tiur a kil warkip pa. \s1 Pol kil arpm wan tipmning \p \v 24 Wang aripm ur kai plaln pa, Peliks kil kul namponen kin alkilen pa Trusila, kin alkilen pa a Juta. Peliks kwa melnum ur kai akwi Pol pa ye kul. Yatom Pol pa la nasel yangkipmek tiur a la ya a ukpma Krais Jisas pa, yatom kil atning. \v 25 Pol kil la nasel ya a paln nipet wor kai ikg a Maur Wailen, ya a lokhparn kitn alkitn, wa Maur Wailen hi ntekg yangkipm namponen mento ak wang kanukg. Peliks kil atning yangkipm pa ari kil kark, wa kil la tolpa, “Kitn kai pen! Wangkur wa kupm alm wang la naseitn pa, kitn wa kul ul.” \v 26 Peliks kil ak wonye Pol pa, ekg akal wa kil ukwel marpm ur ekg ak armwonel kil ti, ekg akal kil ak kwat yangkipm a kil pa kai tukulein. Apm wa yiprokgen ur pa yat, yatom ari kil kwa melnum ur pa akwi Pol pa ye kul nti aripm ur ekg kil akal ntiel eklala. \p \v 27 Pol kil arpm wan tipmning pa tolpa kai, ngko wring wekg pa, Porsius Pestus kil wi wrik a Peliks pa wa atn melnum tukgunakgen. Peliks pa kil wakrongen tolpa kil wa ntekg ipma a tu Juta pa utopen ekg kil pa, tolpa yatom kil eln Pol kil kai arpm wan tipmning pa arpm. \c 25 \s1 Pol kil la tolpa Sisar pa kil akal atning yangkipm akil \p \v 1 Pestus kil kul wli ha knokg Jutia pa om kil wi kwap a melnum tukgunakgen a ikghlen ha knokg ripa. Kil arpm wang wraur kai plaln pa, kil wreitn atn Sisaria pa kai kinar ha wail Jerusalem pa. \v 2 Kinar ha wail pa tu melnum ipma krakgen a Maur Wailen a atn hep, wa tu melnum wail wail a tu Juta pa, tu kul ari Pestus pa, wa la nasel ekg ekla a tu arki Pol pa. \v 3 Wa tu la titnongket la tolpa, tol kil wi wor ekg tu pa, al wa kil kwa tu akye Pol pa nar ekg ntekg yangkipm nar Jerusalem ti. Ekg nte, tu apm numprampen akal ark nungkwangen tolpa, tol wa Pol ti nar pa, tol tu ilmpel mo ngko ya. \v 4 Ari Pestus pa akalmpe la tolpa, “Pol apm tu elntarpm kaino wan tipmning arpm kaino Sisaria ase. Ti kupm ti yampingken ekg al wa kaino Sisaria pa yat pake. \v 5 Tol kipm la tolpa melnum ripa ntekg paitn pa, tol kipm wa kwa tu melnum wail wail tiur akipm ti ntiopm kaino Sisaria pa, ekg nti melnum ripa ntekg yangkipm akil kaino pa.” \p \v 6 Pestus kil arpm pa wang wampomit wampomwraur aki wampwam pa kai plaln pa, kil wa wreitn ha pa kai kaino Sisaria ase. Kil hokg hor kang pa, pa kil arpm wrik alkilen a kil arpme ekg ntekg yangkipm pa arpm ekg akal atning yangkipm ripa. Yatom kil la nasi tu la tolpa, “Kipm wi Pol pa ye kul ekg kupm.”\fig Pol atn ntekg yangkipm kai ikg a Pestus. (25.6)|src="GW191.tif" size="span" ref="25.6" \fig* \v 7 Tu wi Pol pa ye kul atn, tu Juta a pike ha kinar Jerusalem pa no pa, nel kul kai atn yeningkentel atn. Wa tu ye yangkipm kalkut wailet tiur a pike tu arkiel pa ye kul atn akal ntekg ntiel. Pake tu ake ntie ekg plan tolpa yangkipm ur a tu arkiel pa aklahle. \v 8 Om Pol kil la yangkipm akil pa ak kwat yangkipmek wrongwailet a tu arkiel pa la tolpa, “Kupm ake pike ntekg paitn ur, ekg akal ak kwat yangkipm titnongket ur a men Juta ti, aki wa ntekg paitnel wan yalming a Maur Wailen pa, aki wa ntekg paitnel Sisar melnum tukgunakgen a Rom ti.” \p \v 9 Pake Pestus pa kil wakrongen ekg akal ntekg ipma a tu Juta pa paln wor ekg kil, yatom kil ropon Pol pa la tolpa, “Kitn wi wor akal kinar Jerusalem ekg ntekg yangkipm nti tu pa atn ikg akupm ti kinar pa aki?” \v 10 Ari Pol pa akalmpe la tolpa, “Ti kupm kul atn ikg a kipm a horhanekg ekg Sisar ti pa, yangkipm akupm ti pa apm kipm a Sisar pa atning atn tike, wa ake akal ye kinar Jerusalem pa. Ti kitn alkitn pa ari worwor tolpa, kupm ake ntekg paitn ur kai tu Juta pa. \v 11 Tol kupm ntekg kwei ur paitn, yatom yangkipm titnongket a tu Rom pa la tolpa tu al almpopm mo, pa kupm wi wor ekg al tu almpopm mo pake. Pake tol yangkipm a tu Juta kul ntiopm ntekg yangkipm atn ti pa, pa ake yangkipm ur aklahle. Tolpa yatom melnum ur ake ntie ekg eln kupm ti kai wam a tu pa, kalpm. Kupm la tolpa, yangkipm akupm ti hi ye kai ntekg atn kai ikg a Sisar ai.” \v 12 Yatom Pestus kil ekla namponen tu melnum a arie a ukwel nikgwalpm arie pa plaln, yatom kil la nasi Pol pa la tolpa, “Kitn akal ntekg yangkipm atn kai ikg a Sisar pa pati, kitn kai ntekg yangkipm itn kai ikg a Sisar pa om!” \s1 Pestus kil la kiti Pol pa nasi melnum tukgunakgen Akripa, melnum tukgunakgen a ikghlen ha knokg a Pilip a Lisianias. \p \v 13 Tu ntekg yangkipm a Pol pa kai plaln, om wang aripm ur pa kai plaln pa, melnum tukgunakgen Akripa namponen Pernaisi, muitnwror alkilen pa, tuwekg kul Sisaria ekg ukwor utopen Pestus pa. \v 14 Tuwekg arpm pa wang wailet, pa Pestus kil la kiti ekla a Pol la pa nasi melnum tukgunakgen pa. Kil la nasel la tolpa, “Melnum ur arpm wan tipmning arpm ti pa pike Peliks wiyel elntarpm ak ai, ti arpm lan arpm ti. \v 15 Pike ak wang a kupm arpm kinar Jerusalem pa, tu melnum ipma krakgen a Maur Wailen a atn hep, wa tu melnum wail wail a tu Juta pa, tu kul ariopm, yatom tu arkiel la nasopm la tolpa, 'Kil pa pike ntekg paitn, ti kitn ukwel wleket akalmpe paitn a kil ntekg pa om!' \v 16 Ari kupm la nasen la tolpa, 'Yangkipm titnongket a men Rom pa, pati la tolpa, ake al ye melnum ur pa kul ekg ukwel wleket kalpmel, pa kalpm. Hep pa men wiel ye kul atn ntekg yangkipm pa pen kai ikg a tu kmel a arkiel pa, yatom wa uk wang atn, ekg akal wa kil pa wa akalmpe ekla a tu arkiel pa pen, lak kil ntekg paitn pa, ukwel wleket pa kanukg ul.' \p \v 17 Tu atning tolpa tu ntiopm kul no. Ake wa kupm ye tu pa atn wang watin pa, kalpm. Men hokg hor kang ti tolti, kupm kai arpm wrik a kupm arpme ekg ntekg yangkipm pa, yatom kupm la tolpa tu wi melnum pa ye kul ekg ntekg yangkipm ti om. \v 18 Yatom tu melnum a ntiel ntekg yangkipm pa tu atn yeningkentel. Pa kupm akwonalmpen tolpa, tu pa la tolpa, kil pike ntekg paitnpaitn tiur, ari kalpm. \v 19 Ti yiprokgen a tu arkiel pa pati, tu alilhakel tita ekg ya alntuen a Juta a ukpma Maur Wailen alntuen. Wa tu alilhakel tita a kle tita ekg ekla ur a Pol la ekg kmel ur a mo ase, nang a kil pa Jisas. Ari Pol kil la tolpa kmel ripa, kil wa wreitn arpm. \v 20 Ti nikgwalpm akupm ti apm kai hmit ase, ekg akal kupm wi yiprokgen a yangkipm pa la tolhai. Tolpa yatom kupm ropontel la tolpa tol wa kil wi wor pa pati, kil wa kinar Jerusalem ai, ekg wa kupm itning yangkipm akil pa itn kinar Jerusalem ai. \v 21 Ari Pol kil pa la titnongket la tolpa, kil al wa kai arpm wan tipmning pa arpm pa pen, ekg yangkipm akil ti hi ye kai ntekg atn kai ikg a Sisar ai. Tolpa yatom kupm la nasi tu tolpa wiyel ye kai elntirpm kai wan tipmning pa pen kai ngko wang a hi kupm wa kwawel kai ekg kil ntekg yangkipm atn ikg a Sisar.” \v 22 Akripa atning a Pestus la tolpa, yatom kil akalmpe la tolpa, “Ti kupm wakrongen yat ekg kupm akal atning yangkipm a melnum kil alkil pa la yat.” Ari wa Pestus pa akalmpe la tolpa, “Ti hikg pa kitn atning yangkipm a kil pake.” \s1 Pol ntekg yangkipm atn ikg a Akripa \p \v 23 Hokg hor ak kang pa, Akripa ekg Pernaisi pa tuwekg kul namponen lukglukg worwor kai kahor wan a arpm ekg ntekg yangkipm pa, wa namponen tu melnum a atn hep ekg almpwrong pa, wa tu melnum wail wail a ikghlen ha pa. Yatom Pestus uk yangkipm tu pa yatom tu wi Pol pa ye kulhor wan wonen pa. \v 24 Yatom Pestus kil la tolpa, “Melnum tukgunakgen Akripa, wa namponen kipm mla ur a ntio kul atn ti pa, kipm ari melnum kil! Tu wrong kinkpman wrongwailet a Juta a atn kinar Jerusalem ai, wa atn Sisaria ti, tu la titnongket wailet la wli pa wli pa ekg kupm ti la tolpa, kil ampur arpm pa, tu akal almpel mo. \v 25 Pake ake kupm hantil paitn ur kai kil pa ekg akal almpel mo pa. Pake kil alkil pa la tolpa akal ntekg yangkipm atn kai ikg a Sisar kil alkil pa, tolpa yatom kupm yipon yangkipm akal kwawel kai Rom. \v 26 Pake kupm nikgwalpm kalpmtopm, ekg akal kupm ro tolhai ekg ak nasi melnum tukgunakgen Sisar pa ekg ak la melnum kil. Tolpa ti kupm wiyel ye kul atn ikg a kipm wrongwailet ti, wa atn ikg alkitnen melnum tukgunakgen Akripa tike. Tolpa om akal mento plalnten atning yangkipm a kil pa, ekg al kupm ari yangkipmek kuina ur a kupm al ro hel wurkapm ti, ekg kwa ye nakurel kai pa. \v 27 Tol ake kupm ro yangkipmek ur a la kiti paitn ur a tu wiyel ye kai arpm wan tipmning pa kwa namponentel kai pa, kupm ak paitn, pa ake ya ur a kupm ak tolpa, pa kalpm.” \c 26 \s1 Pol kil ntekg yangkipm atn kai ikg a melnum tukgunakgen Akripa \p \v 1 Tu ntekg yangkipm pa atn, pa Akripa la nasi Pol pa la tolpa, “Ti kitn ti, men ukweitn wang ekg kitn ekla ekg kitn alkitn om!” Yatom Pol kil kat wam pa kaino kwa om kil atn la akalmpe ekla a tu pa. \v 2 “Melnum tukgunakgen Akripa, kupm akwonalmpen ari wor wrijen ekg kupm ari kitn ti kul arpm ti, yatom kupm am ti ntekg yangkipm akalmpe yangkipm wrongwailet a pike tu Juta arkiopm pa atn kai ikg a kitn tike. \v 3 Ekg nte, kupm ari arie a kitn pa arie worwor ekg yangkipm titnongket, a arpm amen Juta ti, wa yangkipm yiprokgen a men ntekg alilhakel tita pa. Tolpa ti kupm la tolpa kitn eln nungkulkg a kitn pa hi, ekg itning yangkipm a kupm la ti kai plaln pen. \p \v 4 Tu Juta wrongwailet pa tu ari worwor atn a arpm akupm a pike kupm ntien arpm ha knokg yiprokg alkupmen ti ak wang a kupm pike warim wasikyek ak ai pen, kulngkul, wa ak wang a kupm kinar arpm kinar Jerusalem pa. \v 5 Tu pa pike ari kupm ti hep ak ai. Ti tol tu wakrongen pa, tol wa tu laron tolpa, kupm ti a Parasi. Kupm pike katnun hom wrij ur a tu Parasi a tu eln yangkipm titnongket pa atn, ekg tu akal ukpma Maur Wailen katnun komkiti yangkipm wrongwailet pa yekworwor. \v 6 Ti kupm atn ti ekg ntekg yangkipm atn ti pati, ektnen a kupm ukpma arpm nungkwangen kuina ur a Maur Wailen pike yipon yangkipm namponen tu mamikgmamin alpmenen pa akal hi kil ntekg pa. \v 7 Ti kil pa yipon yangkipm namponen tu hom wampwam yikakwomwekg (12) alpmenen a tu ukpma arpm nungkwangen ekg akal ari kuina ur a hi paln pa. Tolpa om tu kpor klko lein Maur Wailen pa mning hranen tolpa arpm nungkwangen atn pake. Ti kitn melnum tukgunakgen, apm kupm ukpma a arpm nungkwangen ekg akal ari kuina ur a Maur Wailen hi ntekg pa, tolpa yatom tu Juta arkiopm atn tike. \v 8 Yatom ntekg tolhai ti kipm ti ake wa ukpma tolpa tu men a mo kaingkai pa, hi wa Maur Wailen la om tu wa wreitn yawrik? \p \v 9 Pike hep kupm yat, kupm akwonalmpen tolpa, al kupm akwap titnongket ekg ak arku nang a Jisas a Nasaret. \v 10 Kupm apm pike akwap tolpa atn kinar Jerusalem pake. Yatom tu melnum ipma krakgen a Maur Wailen a atn hep pa tu pike ro wurkapm wompel pa uk wor kupm ti, yatom kupm wi tu wrong kin kpman wailet a Maur Wailen wiyen ye kai arpm kai wan tipmning. Tu eln ek atn wrij la ekg alm tu pa mo. Wa kupm ti apm pike wa akhmprakel tu pa ekg akal almpen mo yat pake. \v 11 Yatom ak wang wailet pa kupm pike atn hor wan a men Juta atning yangkipm a Maur Wailen atne pa. Kupm pike uk wleket tu wrong kinkpman a ukpma Jisas, wa kupm akal ntekg tu ekg tu la paitnel Jisas pa. Ake pike kupm ak atn ha alkupmen pa tolti pa, kalpm. Nikgwalpm akupm pike wrongken paitn tolti ngko hen, yatom kupm pike wa kai atn hor ha knokg tiur ai, ekg uk wleket tu pa.” \s1 Pol la kiti a pike kil pleln ipma \p \v 12 “Ak wang wrij ur pa, kupm ngkom kaino Tamaskus atn ekg akal uk wleket tu wrong kinkpman a Maur Wailen. Ak wang ripa pa kupm pike ye wurkapm wompel ur a tu melnum ipma krakgen a Maur Wailen a atn hep ro om uk wor uk titnongket kupm ti ekg akal kupm atn akwap pa. \v 13 Om, kitn melnum tukgunakgen! Kupm kaino ngko ya pa, pa yampingken ekg al takgni no kwarngkwarn tike, pa kupm ari wakg ur a hangken takgni ti, hakaino ktnong pa nar helentopm namponen tu melnum a ntiopm kaino pa. \v 14 Ak wang a men ari wakg wail a nar helento pa, men plalnten men ngko eln kai knokg ti. Wa kupm atning ek ur a kwe nang akupm ti ak ek Hipru pa la tolpa, 'Sol! Sol! Wa kitn uk kalkut a wleket ekg kupm ti ekg nte? Kitn kintirn kweiur a tampij pa, om kitn alkitn wi wleket pa.' \v 15 Om kupm ropon la tolpa, 'Oi, melnum wailen, kitn mla pa?' Om Wailen pa akalmpe la tolpa, 'Kupm Jisas, kupm melnum a kitn ukopm kalkut a wleket tike. \v 16 Ti kitn wreitn itn om! Kupm apm paln arieitn tike, ekg kupm akal akrkahan kitn ekg ak kwap akupm, ekg kitn al laron kuina ur a wet kitn ari ak ti, wa kuina ur a hi kupm planteitn ak wang kanukg pa. \v 17 Kupm hi kwaweitn kai ekg tu a ake Juta pa, wa tu wrong kinkpman alkitnen, ti tu apm hi ukweitn wleket, pake kupm hi ikghlenteitn ariworwor tolpa atn pake. \v 18 Kupm hi wa kwaweitn, ekg hi kitn ntekg ikg a tu pa paln wor, ekg hi tu pleln ipma, ekg uk yirokg mningket pa, wa kul kai klalet, tukulein titnongket a Satan pa om kul kai ekg Maur Wailen, ekg hi kupm kwan paitnpaitn atu, yatom wiyen ye kul arpm namponen tu wrong kinkpman a Maur Wailen akrkahanten om tu ukpma kupm ti.'” \s1 Pol laron kwap a kil ak pa nasi melnum tukgunakgen Akripa \p \v 19 Pol kil wa la hor pa kai tolpa, “Melnum tukgunakgen Akripa, kupm ake ntie ekg talpuln kuina ur a Maur Wailen plantopm ekg kupm ari pa. \v 20 Ti hep pa kupm laron yangkipm pa nasi tu Tamaskus pa plaln pa, wa kupm wa kinar laron nasi tu a Jerusalem pa, wa hor ha knokg a Jutia pa, wa laron nasi tu a ake Juta pa yat. Kupm laron nasen tolpa tu al pleln ipma ukpma Maur Wailen, yatom katnun nikgwalpm worwor a Maur Wailen pa, ekg ak plan tolpa tu apm pleln ipma ase. \v 21 Apm yiprokgen ripa yatom tu Juta arkulopm atn kahor yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen pake, om tu ntekg ekg akal almpopm mo. \v 22 Pike Maur Wailen kil aklinjopm ikghlentopm ariworwor ak ai kulngkul, kul ngko wang kil. Tolpa yatom kupm atn ti laron yangkipm rikil nasi tu wrongwailet kinkpman a nang kalpmen wa nang itne. Ti yangkipm kuina ur kupm la kil pati hirhir tol a pike Moses namponen tu melnum ek wripm a Maur Wailen la ekg hi paln pa. Ake wa kupm laron yangkipm ur manet. \v 23 Ti kupm apm wa la tol a pike tu pa la pake la tolpa, Krais melnum a Maur Wailen akrkahan ekg akwi tu wrong kinkpman pa, kil hi ye kalkut om mo, wa kil hi wreitn ha kirkhap pa hep, om laron yangkipm a Maur Wailen a tol wakg a akhelen tu Juta wa tu a ake Juta yat.” \p \v 24 Ak wang a Pol kil la yangkipm pa atn pa, Pestus kil la ak ek wail kai ekg Pol pa la tolpa, “Pol, kitn pa hmit. Kitn wi arie wailet, tolpa yatom ak ntekg kitn hmit paitn tolti.”\fig Pol atn kai ikg a Pestus a Akripa a Pernaisi. (26.24)|src="GW-193.tif" size="span" ref="26.24" \fig* \v 25 Ari Pol akalmpe la tolpa, “Melnum wailen Pestus, kitn ukopm hmit hmit, pake kupm nikgwalpm arkopm wonrekele. Ti kuina ur a kupm la kil pa, pa wor aklahle wrijen. \v 26 Melnum tukgunakgen Akripa, kil ari kweiur kweiur wrongwailet a kupm la ti, ti kupm ntie ekg wa laron kweiur kweiur wrongwailet pa wurknongket kai ikg a nungkulkg alkilen. Ti kupm ari tolpa kil pike atning a ari kweiur kweiur wrongwailet pa ase. Ekg nte, kweiur kweiur wrongwailet pa pike ake ntekg atn wrik hampen ur pa, kalpm. \v 27 Melnum tukgunakgen Akripa, ti kitn pa ukpma ekg yangkipm a tu melnum ek wripm ro pa aki kalpm e? Kupm ari pa, kitn ukpma pa.” \p \v 28 Ari Akripa pa akalmpe kai Pol pa la tolpa, “Kitn ikwonilmpen ri, ekla waitketn a kitn la ripa, ntie ekg al ak lok nikgwalpm akupm ti, ekg akal kupm ukpma Jisas tike?” \v 29 Ari Pol akalmpe la tolpa, “Ekla waitketn aki, ekla wail aki, wa kupm la nasepm ti pa, pa kupm ropon Maur Wailen ekg kil aklin kitn ti, wa tu wrongwailet a atning yangkipm akupm ark ti yat, ekg al kipm ukpma Jisas hirhir tol a kupm alkupm ti. Pake kupm ake wakrongen ekg akal tu yipowepm ak hmpei tol a tu yipowopm ti pa.” \p \v 30 Tu atning yangkipm pa plaln pa, melnum tukgunakgen Akripa pa kil wreitn. Wa melnum tukgunakgen a atn hep ekg ikghlen ha knokg ripa, wa Pernaisi, namponen tu mla ur a wet arpm namponenten pa, tu wa wreitn yat. \v 31 Tu nuhurn wan a tu arpme pa kai kahor hen, om tu la kitin tita la tolpa, “Melnum pa kil ake pike ntekg kwei ur paitn, yatom tu wiyel ye kai arpm wan tipmning pa, aki tu akal almpel mo pa.” \v 32 Tu ekla tolpa kai om, Akripa pa la nasi Pestus pa la tolpa, “Melnum pa kil alkil pa pike akal kai ntekg yangkipm atn kai ikg a Sisar, melnum tukgunakgen a Rom pa. Kalpm pa, kitn elnten ekg kil kai om.” \ms1 Pol kai kaino ha wail Rom \mr (27-28) \c 27 \s1 Tu akye Pol kahor wan hunokgen ekg akal wiyel ye kai kaino ha wail Rom \p \v 1 Tu yipon yangkipm ekg men akal wi wan hunokgen pa kai kaino ha knokg Itali. Yatom tu akye Pol pa namponen tu melnum tiur a ntekg paitn a arpm wan tipmning pa eln kai wam a melnum ur a atn hep ikghlen tu melnum kmel wampomit (100) a almpwrong mapming ur a Sisar ikghlen. Nang a melnum ripa Julius. \v 2 Men tpra kaino wan hunokgen a ha wail Atramitium a numprampen ark ekg akal kaino kai hor wrik a wan hunokgen kai arke a atn hor ha knokg a Esia pa. Yatom men wreitn ha pa kaino. Yatom Aristarkus, melnum ur a Tesalonaika a ha knokg Masetonia pa, wa kil ntio yat. \v 3 Men ark wan hunokgen pa tolpa kaino. Kang pa, men paln kaino Saiton ai. Men ark pa, Julius pa kil plan nikgwalpm wor pa kai ekg Pol pa, om wa kil wi wor ekg Pol kil kai ari tu wokg hmprak alkilen pa, ekg al tu ikghlentel wa aklinjel ekg kweiur kweiur tiur a kil warkip pa. \v 4 Wa men wa wreitn ha Saiton pa, wa men akal kai pa, ari wripm wail pa hor titnongket akwi wan hunokgen pa. Tolpa yatom men wa lok wan hunokgen pa wa ye kai kahor yeningken Saiprus ha knokg a ark hunokg kuin pa, ak ngkom no pa kai pake. \v 5 Men wa kwat hor hunokg kuin pa tukulein ha knokg a Silisia, wa ha knokg a Pampilia pa hor pa kai ark kai ha wail Maira a ha knokg a Lisia. \p \v 6 Men kai paln kai Maira pa, melnum a atn hep ikghlen tu melnum kmel wampomit (100) a almpwrong pa kil wi wan hunokgen ur a tu Aleksantria pa akal kai kaino Itali pa. Yatom kil wi men pa ye kai kaino arpm wan hunokgen ripa. \v 7 Men ark wan hunokgen pa ark wang wailet ai, wampen hal hal tolpa kaingkai kai yampingken ha wail Nitus, ari men ake ntie ekg hor ya a men akal hore pa, ekg nte wripm wail paitn ur pa hor titnongket wail kul nar akwio ye kinar. Om wa men wa nar kwat hor hunokg kuin pa kai kinar aknele Salmone ai, ha wlompen a ha knokg Krit a ark hunokg kuin pa, ak ngkom yeningken tolpa kai. \v 8 Men wampen hal hal tolpa komkiti hunokg yamping a Krit pa, tolpa kai paln kai wrik ur a wan hunokgen arke arke pa, a tu kwe la tolpa Hunokg Kapmet Wor, kai yampingken ha wail a Lasea pa. \p \v 9 Wang wailet a mento hor yaya pa kul pa kai plaln ase, wa wang wailmanten a tu Juta kalpm ekpma pa yat kai ase. Pa wang paitn a hunokg tupor wail. Ti wang a men akal wa kai ti pa, ti wang paitn om. Yatom Pol akal lok tu pa la tolpa, \v 10 “Kipm melnum pa, kupm ari tol mento wi wan hunokgen ti tolpa kai pa, mento al kai wi wang paitn, wa kweiur kweiur wrongwailet atn wan hunokgen ti akal kai paitn plaln. Wan hunokgen ti akal teipurn namponen wrikya ti eln kinar hunokg wonen ai. Wa mento melnum ti yat akal wa eln kinar hunokg wonen ekg al hu mo yat.” \v 11 Ari melnum a atn hep ikghlen tu melnum kmel wampomit (100) a almpwrong pa kil ake atning yangkipm a Pol la pa, kalpm. Kil atning yangkipm a melnum a wamparpme yamingkit taklo a wan hunokgen, wa melnum yan a wan hunokgen pa la pake. \v 12 Ti wrik ti pa ake wor ekg wan hunokgen pa arke ak wang a wripm wail hor pa. Tolpa ti tu melnum wailet pa tu akwonalmpen tolpa, akal men nuhurn wrik ti kai ikwiyen, tol men ntie ekg kai pa, al men kai paln kai ha wail Piniks ai. Hor pa kai atn nangkin wang a wripm wail pa hor kai plaln pa. Wrik a wan hunokgen pa akal kai atn nangkin kai pa pati, apm atn ha knokg Krit tike, ark ikg kai ari wrik a takgni nare kaino ai wa wrik a takgni nare kinar ai. \p \v 13 Yatom wripm pa hor waitketn ketn tolti ha kinar hunokg pa no. Tolpa om tu akwonalmpen tolpa, tu ntie ekg katnun nikgwalpm tol a wet tu la pa. Tolpa yatom tu rkoln weij kalkut a ak nampil wan hunokgen pa no kwa ti tolti, wa tu wi wan hunokgen pa tu kai komkiti hunokg arkikg a Krit pa kai. \v 14 Ari kalpm. Ake wa atn watin, wripm titnongket wail ur pa hor ha wompel a Krit ti kul nar itne wan hunokgen pa. Wripm pa tu kwe la tolpa “Wripm a hor nar pa hakaino wrik a takgni nowe pa nar pake”. \v 15 Wripm wail paitn kil hor titnongket nar akye wan hunokgen pa kinar. Yatom tu lok wan hunokgen pa ari ake ntie. Tolpa om tu elnten tolti komkiti titnongket a wripm ti lok yeo tolti kai. \v 16 Wripm ti ak loko tolpa ye kaingkai kai ak ngkom Kauta, ha knokg waitketn ur a ark hunokg kuin pa, yatom ak hmpri wripm a kul titnongket pa kai wasok. Yatom men aken kwap wail paitn ekg men rkoln nim hunokgen a ark wan hunokgen yampingken ekg wripm tupor wail ti ye kul no elntarpm wan hunokgen kwa ti. \v 17 Men rkoln ye kul no plaln pa, men akwonalmpen ekg wan hunokgen ti akal kai tupor paitn. Tolpa om men wi hmpei pa ak ningkir wan hunokgen pa titnongket. Wa men kark ekg wripm pa akal akwi wan hunokgen pa ye kai atn wrik hngrapm nimlien ur a tu kwe la tolpa Sirtis pa, wan hunokgen ti akal kai tupor paitn. Tolpa yatom men rkoln hapm a wripm akwi wan hunokgen pa ye kai pa eln nar, wa hunokg pa tupor titnongket akyewo tolpa ye kai. \v 18 Wripm pa hor, wa hunokg pa tupor kai wail paitn akwio titnongket. Om men ark mning pa kai, hor kang ti pa, tu wreitn atn, wa wi wrikya a arpm wan hunokgen pa, piln eln kinar hunokg ai. \v 19 Wa men ark mning ur pa tolpa kai, kai mning nungkwat pa, wa tu alntu nelkgen wa wi kweiur kweiur alkilen a atn wan hunokgen ti ak wam alntu ti wa piln eln kinar hunokg ai. \v 20 Wang wailet pa men ake ari takgni aki kungkumeim ur, kalpm. Wripm pa apm wa hor, wa hunokg pa tupor titnongket tolpa atn pake. Tolpa yatom men akwonalmpen tolpa men ake al atn wor, kalpm. Men wrongwailet akwonalmpen tolpa, men al kai mo plaln. \p \v 21 Ti wang watin a wripm wail hor, wa hunokg tupor titnongket ha pa kul pa, ake men al ekpma ur, kalpm. Yatom Pol wreitn atn kuin atu pa, wa kil la nasen la tolpa, “Kipm melnum pa, ake pike kipm atning yangkipm a kupm la nasepm pa. Tol ake pike kipm wi wan hunokgen ha Krit pa kul ti pa, pa tol ake men wi wang paitn, wa kweiur kweiur wrongwailet atn wan hunokgen ti ake kai paitn plaln. \v 22 Pake ak wang rikil pa kupm la nasepm la tolpa, ipma akipm pa irk mehen wor! Ekg nte, ur akipm ti ake al paitn. Wan hunokgen wrij hute kil pa al kai paitn. \v 23 Kupm ti pa kupm melnum a Maur Wailen wa kupm melnum akwapel alkilen, ti wet ak mning ti pa kil kwa maur akwapel alkilen pa nar atn wrik yamping akupm ti. \v 24 Om kil la tolpa, 'Pol! Kitn ampur kark. Kitn hi kai atn ikg a Sisar. Maur Wailen kil uk tu melnum wrongwailet a ntieitn arpm wan hunokgen ti plalnten kai wam alkitnen pake, la tolpa wrij ur atu pa ake al mo.' \v 25 Maur akwapel a Maur Wailen wet ak mning la nasopm tolpake. Tolpa ti kipm melnum pa, ampur kipm kark! Kupm ukpma Maur Wailen tolpa kil akal ntekg komkiti tukol kuina ur a wet maur akwapel alkilen la nasopm pa. \v 26 Mento al wor, pake al wripm hute pa yeo kai tolti eln kai ark kai ha knokg ur a ark hunokg kuin ai.” \s1 Wan hunokgen pa tupor paitn \p \v 27 Wripm wail hor titnongket wail akwio ye kai ak wakrong a kil alkil yeo kai hunokg wail a Metiterenian pa kai om men ark tolpa kai. Mning wampwam yikakwomwraur (13) pa kai plaln pa, hokg hor kang pa kai yampingken ekg mning kuinkuin ti pa, tu melnum a akwap atn wan hunokgen pa, tu atningke tolpa men yampingken ekg akal kai yampingken hunokg hngrapm ur pake. \v 28 Tolpa om tu piln hmpei pa eln kinar aklan hunokg ti ari watin ha pa. Tu klein ari tukol ntie mita kmel wekg (40). Wa wripm pa wa yeo tolpa kai ketn ketn pa, wa tu aklan nti ur ari ntie mita melmit tuwek wampwam (30), kai yampingken yampingken hngrapm pake. \v 29 Pake tu kark paitn wrijen ekg akal wan hunokgen ti kai al itna weij ur pa, om al tupor. Tolpa yatom tu nelkgen weij kalkut witnweitn ur pa kinar atn wan hunokgen klu pa, piln eln kinar hunokg knokg ai ekg ak arkul wan hunokgen pa ark. Wa tu ropon Maur Wailen ekg takgni akal no aktutu. \v 30 Tu melnum akwapel a atn wan hunokgen pa tu kor ya ekg kark tukulein wan hunokgen pa. Om tu lekg nim hunokgen pa eln kinar hunokg pa akplainel tolpa, tu akal wi weij kalkut tiur alkil a ak arkul wan hunokgen ekg kai ark pa, piln eln kinar hunokg ngko tukgunakgen a wan hunokgen pa. \v 31 Ari Pol pa la nasi melnum a atn hep ikghlen tu melnum kmel wampomit (100) a almpwrong pa, wa namponen tu melnum alkilen a almpwrong pa la tolpa, “Tol tu melnum a akwap atn wan hunokgen ti, tol tu kirk nuhurn wan hunokgen ti kai pa, pa kipm ti tol wa kai paitn.” \v 32 Tu melnum a almpwrong pa tu atning tolpa, om tu kwaten hmpei a nim hunokgen a tu lekg eln kinar hunokg pa tukulein, om hunokg ye kai. \p \v 33 Yampingken ekg takgni no wli pa, Pol tilpen tu pa la tolpa “Kipm wi ekpma pa il om”. Kil la nasen la tolpa, “Wang wampwam yikakwomwitnweitn (14) pa kipm pike kark arpm namponen ipma kalkut paitn wrijen. Pa apm kipm ark tolpa ark ak nikg tolpa ark pake, ake kipm al ekpma ur. \v 34 Tolpa ti kupm tilpentepm titnongket la tolpa ekg kipm wi ekpma ur pa il, ekg al ak titnongketel ipma akipm pa, ekg kipm ntie ekg kai wor. Kipm itning! Kipm ake al paitn, kalpm. Kipm wrongwailet pa al wor.” \v 35 Kil la nasen ekla pa plaln pa, kil wi nak tingklak pa ye atn ikg a tu a ark pa, om kil ukwor Maur Wailen pa, yatom kil kpor nak tingklak pa, om kil al. \v 36 Tu ari a kil al tolpa, om ipma a tu pa ark kulkula wor om, yatom tu wi ekpma pa al. \v 37 Men a ark wan hunokgen pa men paln tol kmel 276. \v 38 Tu wi ekpma pa al nti plaln pa, tu wi wrikya ekpma pa piln eln kinar hunokg pa, ekg ak kulkulael wan hunokgen pa. \p \v 39 Tu ark tolpa kai, nungkwat, pa men ari knokg pa om. Pake tu melnum a akwap atn wan hunokgen pa, tu ake ari hunokg hngrapm a ha kuina ur. Pake tu ari wrik kapmet wor ur a hunokg kahore pa wa hngrapm wor ur hawe. Yatom tu akwonalmpen tolpa, tol tu ntie pa, tu akal ye wan hunokgen pa ye kai kahor ark hunokg hngrapm ripa. \v 40 Tu la tolpa plaln pa, tu kwat hmpei a lekg weij kalkut a ak arkul wan hunokgen pa eln kinar ha hunokg ha pake. Wa tu nelkgen hmpei tukulein yo tmpam wail wekg a ak kwat hu ekg ak lok wan hunokgen pa. Wa tu rkoln hapm wail pa ye kaino lekg ark kaino tukgunakgen a wan hunokgen pa, yatom wripm pa akwi hapm wail pa. Om tu lok wan hunokgen pa ekg ye kai kahor wrik kapmet ripa wa kai hunokg hngrapm. \v 41 Ari wan hunokgen pa kai al itna tangirn ur a nip atn hunokg pa. Yatom wan hunokgen tukgunakgen pa kai itna tangirn pa, kahor karn titnongket atn pa tolti, ti ake ntie ekg al kil kai. Tolpa yatom hunokg pa tupor titnongket kul ak kpor wan hunokgen klu pa tupor kai manman paitn tolti. \v 42 Yatom tu melnum a almpwrong pa tu kor nikgwalpm tolpa, tu akal alm tu melnum a pike tu wiyen arpm wan tipmning pa mo plaln ekg ake akal wrij ur atu pa lkgang kai alupm om kark numpworen kai hngrapm pa. \v 43 Pake melnum a atn hep ikghlen tu melnum kmel wampomit (100) a almpwrong pa kil rein Pol, tolpa yatom kil loken ekg ake akal tu almpen mo. Om kil uk yangkipm tu melnum a ntie ekg lkgang pa la tolpa, tu tpra ha wan hunokgen pa eln kinar hunokg pa lkgang hep kai hngrapm pa om. \v 44 Wa tu tiur a akwekgel lkgang pa, pa tu wi yo wompel aki kweiur kweiur wompel wompel a wan hunokgen a hunokg kpor pa, om tu ak lkgang kai hngrapm pa. Apm men ak komkiti ek a melnum a atn hep a tu melnum a almpwrong pa la, om men plalnten kai wor kai hngrapm ase.\fig Tu lkgang kai alupm kai hngrapm pa wor plalnten. (27.44)|src="GW-195.tif" size="span" ref="27.44" \fig* \c 28 \s1 Pol nti tu ark ha knokg Malta a ark hunokg kuin \p \v 1 Men plalnten kai wor ark kai hngrapm ai. Men arpm pa, tu la naso la tolpa ha knokg a men arke riti pa Malta, ha knokg a ark hunokg kuin. \v 2 Hu wail wei almpo om wrokgnto paitn wrijen, ari tu a ha yiprokg a atn pa tu planto nikgwalpm wor wrijen. Tolpa om tu wiyo ye kai kanto wakg wailmanten pa ekg men arkgin ark. \v 3 Pol kai kor nung tiur pa wi ye kul piln eln kai wakg pa. Ari ul paitn ur a arpm nung ti karken wakg pa kulhor, kai alm Pol pa lekglekg ark wam akil. \v 4 Tu melnum ha yiprokg a ark pa, tu ari ul a lekglekg ark wam a Pol pa, yatom tu la nasi tita la tolpa, “Melnum ripa melnum ur a alm melnum mo pa ur pake. Ti tol wet kil wa mo kai hunokg ai, ari kalpm, kil kul hngrapm ti. Tolpa ti ul pa almpel pa pati, maur a akalmpe paitn a mento ntekg pa almpel mo pake.” \v 5 Ari Pol haliken wam ul pa eln kai wakg ai. Wa ake kil wi paitn ur itnen a ul pa almpel, kalpm. \v 6 Yatom tu atn ari tolpa al num a Pol pa al hurn, aki kil wa ngko mo eln kai knokg ai, ari kalpm. Tu atn nungkwangen wang watin, ari ake tu ari kweiur a paln kai num a Pol pa. Om tu pleln nikgwalpm atu pa la tolpa, plpa kil maur ur. \p \v 7 Knokg a atn yampingken wrik ti pati, a Puplius, melnum a atn hep ekg ikghlen tu wrong kinkpman a ark ha knokg a ark hunokg tike. Melnum pa kil wiyo ye kai wan ha alkilen pa ikghlento ariworwor. Wa men ntiel ark pa wang wraur. \v 8 Ti yan a Puplius pa kil numpet hantin walmpopm numwakget paitn kalkut ha wrik ai. Yatom Pol kil kahor ariel kahor wan alkilen pa, om ropon Maur Wailen, wa eln wam pa hel num akil pa, om numpet a kil pa apm paln wor ase. \v 9 Tu ari a kil ak tolpa, yatom melnum numpet tiur a ark ha ripa, tu ye numpet alntu pa ye kul, ekg Pol ropon Maur Wailen ekg aklin numpet atu pa, om numpet atu pa apm paln wor. \v 10 Tu a ha ripa tu kat nang amen ti, om uko ipma wor ikghlento ariworwor. Men akal numprampen ekg wi wan hunokgen ur ekg wa kai pa, tu kor tita kweiur kweiur a men warkip pa, tu ye aklanto ye kai alupmto kai wan hunokgen ai. \s1 Pol nti tu kaino paln kaino ha wail Rom \p \v 11 Men ark ha knokg Malta pa kainil wraur plaln, wa men wi wan hunokgen ur a pike kul ark hunokg yamping a Malta ti, ark nangkin wripm wail a hor pa. Wan hunokgen pa pati, kai ha wail Aleksantria. Tu hpar yo tkatet ur kalingken tukol maur wekg a tu kwe la tolpa Kastor ekg Poluks, a ikghlen wan hunokgen pa yatom pike elntatn hep atn wan hunokgen pa. \v 12 Men wa wi wan hunokgen pa nuhurn Malta ti wa kaino ha wail Sirakyus pa arpm wang wraur. \v 13 Men wa wreitn ha pa kaino ark kaino ha wail Rekium pa. Men hokg ark pa hor kang ti, ari wripm hor hakinar yirokg pa no akwio, yatom wang wekg pa apm men hor hunokg pa kaino paln kaino ha wail Puteoli ai. \v 14 Om kaino ha ripa men hantil tu melnum ipma wrij tiur a men ukpma Krais pa. Tu roponto ekg men akal ntien ark pa wang wampomit wampomwekg pa pen. Yatom men ntien ark pa kai plaln pa, wa men wreitn ha pa, men akal wa kaino ha wail Rom. \v 15 Tu melnum ipma wrij a men ukpma Krais a ark kaino Rom pa, tu atning tolpa men kaino pake, pa tu kul nar atnto atn ya tolpa nar ngko wrik a tu armpen ekpma atne ha ya wail a tu kwe la tolpa Apius. Wa men ngkom tolpa wa kaino pa, om men hantil tu tiur ngko ya a ha wail a tu kwe la tolpa Wan Wraur a tu kai armpen ekg hokg atne pa. Pol kil ikg kaino ari tu pa, kil utopen paitn wi titnongket kai tu pa, om kil ukwor Maur Wailen.\fig Tu ipmawrij a ark kai ha wail Rom pa hantil Pol ngko ya. (8.15)|src="GW-198.tif" size="span" ref="28.15" \fig* \p \v 16 Men kaino paln kaino ha wail Rom pa. Pa tu melnum tukgunakgen a ikghlen Rom pa, tu wi wor ekg Pol akal arpm ak wrij arpm wan ur manet, wa melnum wrij ur a almpwrong pa atnentel atn. \s1 Pol kil arpm kai Rom laron yangkipm a Maur Wailen nasi tu a kai ariel pa \p \v 17 Pol kil arpm wan ripa pa wang wraur pa plaln, om kil kwe tu melnum wail wail a tu Juta pa tu kul ark wrij. Tu plalnten kul ark wrij plaln pa, kil la nasen la tolpa, “Kipm wasokwasok a wailwail alkupmen! Kupm ti pike ake ntekg kwei ur paitn, ekg ak arku nang a mento Juta pa, aki la paitnel arpm a atn a tu mamikgmamin manjan amento pa, kalpm. Kupm pike tu arkulopm wiyopm ye kahor arpm wan tipmning a Jerusalem, wa tu uk kupm ti kai wam a tu Rom pa kalpmel tolti. \v 18 Yatom tu wiyopm ye kai atn ntekg yangkipm. Tu atning yangkipm akupm la pa, ari ake tu hantil paitn ur a kupm ntekg, ekg akal tu almpopm mo pa, kalpm. Tolpa om tu akal kwantopm ha wan tipmning pa kulhor kai hen. \v 19 Ari tu Juta pa hret la tolpa, ake akal eln kupm ti kahor hen pa. Ya wrongwailet pa tu hmprinjopm plaln, ti ya wrij hute al kupm la nasen la tolpa, yangkipm akupm pa al ye kai ntekg atn ikg a Sisar pa. Pake kupm ake akal arki yangkipm ur ekg tu a mento alpmento ti, kalpm. \v 20 Yiprokgen a kupm kwewepm kul ekg al ariepm a ntiepm ekla kil pati, ektnen a kupm ukpma a arpm nungkwangen kuina ur a pike Maur Wailen yipon yangkipm namponen tu mamikgmamin manjan alpmento Israel ekg akal kil hi ntekg pa. Apm yiprokgen ripa yatom tu kutentopm elntarpm wan riti.”\x - \xo 28.20 \xt Aposel 26.6-7\x* \p \v 21 Pol la nasen tolpa yatom tu akalmpentel la tolpa, “Men ake wi wurkapm ur a tu a ha knokg Jutia pa ro hakai ha pa kul ekg ak la naso kitn pa. Wa tu melnum ur amento Juta a hakai pa kul pa, ake wa tu la naso aki la kitinto la tolpa kitn pa paitn pa, kalpm. \v 22 Pake men wakrongen akal atning nikgwalpm ekla ur a kitn la kiti Jisas pa. Ekg nte, men ari tolpa tu wrong kinkpman hor pa hor pa, tu la paitnel tu weten tiur a men Juta a ukpma Jisas pa.” \p \v 23 Tolpa om tu alm wang namponen Pol, akal wang ur pa tu kul ariel. Yatom ak wang a tu alm pa, tu wrong kinkpman wailet ketn ketn, tu kai wan a Pol kil arpme pa. Om ak kang pa kaingkai ngko nungkutikg pa, kil la nasen ariworwor a laron nasen ekg Kingdom a Maur Wailen pa. Wa kil wi yangkipm titnongket a Moses, a yangkipm a tu melnum ek wripm a Maur Wailen pa, ekg akal ak pleln nikgwalpm a tu pa wi arie ariworwor tolpa, Jisas pa melnum a tu nungkwangen pake. \v 24 Yatom tu tiur a atning yangkipm a Pol la kiti pa, akwonalmpen tolpa, pa aklahle. Pake tu tiur pa tu ake atning ukpma yangkipm a Pol la kiti pa. \v 25 Tolpa om ipma a tu pa atn manman nowe nare, yatom tu akal wreitn kai. Ari Pol kil la nasen yangkipm ur pa la tolpa, “Maur Wor kil la yangkipm aklahle nasi tu mamikgmamin manjan alkipmen, pike la wli ek a melnum ek wripm Aisaia pa la tolpa, \v 26 'Kitn kai ri tu wrong kinkpman kil, yatom kitn la nisen la tolpa, “Kipm hi atning atning kalpmel pake kipm hi ake ari yiprokgen alkilen pa. Kipm hi ari ari pake kipm hi ake ari kuina ur a paln pa. \v 27 Kitn kai la nisen la tolpa, ekg nte, ipma a tu wrong kinkpman pa apm kakren paitn ase. Nungkulkg atu ake wor ekg atning, wa tu hmpri ikg alntu ti, om tu ake al ari kwei ur, ake al nikgwalpm atu pa wa hompen wonrekele wi arie yiprokgen a yangkipm a kupm kil, ekg ake al tu pleln ipma wa kul ekg kupm, ekg al wa kupm aklinjen, ekg tu paln wor pa.”'” \p \v 28-29 Pol kil la kiti ekla a Aisaia melnum ek wripm pa la pa apm kai tolpake. Wa kil wa la tolpa, “Kipm hret uk yirokg a atning, tolpa ti kupm la nasepm ekg kipm ari tolpa, yangkipm wor a la kiti kwap wor a Maur Wailen pike kil ak ekg akwi mento wrong kinkpman pa, apm pike kil kwa kai ekg tu a ake Juta ase. Ti tu pa tu hi atning ukpma pake.”\f + \fr 28.28-29 \ft Tu melnum arie tiur akwonalmpen tolpa, yangkipm wompel ur ha kirng ripa yat. Yangkipm wompel pa la tolpa: “Tu Juta atning ek ketn a Pol la tu pa tolpa, om tu wreitn klohitnel tita tolti, kle tita wail itna wampel tolpa kai ase.”\f* \p \v 30 Pol kil arpm wan alkilen a kil armpen uk melnum yan a wan pa tolpa kaingkai wring wekg miten. Kil ukwor tu mla ur a kul ariel pa. \v 31 Kil ake kark aki melnum ur lokel, kalpm. Kil atn wrongken tolti, laron nasi tu wrong kinkpman ekg Kingdom a Maur Wailen, wa ro tukgunakg lngkep a tu ekg yangkipm wor a la Wailen Jisas Krais pa.