\id TIT - Tzutujil (Western) NT (tzjT=tzt) -Guatemala 2010 (DBL -2013) 
\h TITO 
\toc1 Tito 
\toc2 Tito 
\toc3 Tit 
\mt1 TITO 
\c 1  
\p  
\v 1 Anin in Pablo ntz'ibajel chawe ja carta ri' Tito. Anin in ajsamajel rxin ja Dios in chakaja' in apóstol rxin ja Jesucristo. Arja' xinrutak cuq'uin ja recha'on rmal ja Dios chi quito'ic utzc'a chi nyuke' más quec'u'x ruq'uin utzc'a chakaja' chi ncotakij ja utzlaj tijonem xin Jesucristo ja natruc'aj chipan jun utzlaj c'aslemal ja cani' nrajo' ja Dios.  
\v 2 In tri' c'a ncotakij wi' más chi c'o jun utzlaj c'aslemal ja mta q'uisic trij in nequicoti chi raybexic. Jari' ja utzlaj c'aslemal ja Dios ojer rtzujunto. Maja'n titz'ucari ja rwach'ulew tok rtzujun in ni nuya' wi' como ja Dios arja' ma tz'akol tzij ta.  
\v 3 Ja Dios tok xurwila' ja k'ij ja rchominto xutakto rbixic ja rtzobal. Arja' To'onel kaxin, arja' biyon chwe chi anin nya' rbixic ja rtzobal jari' ja rsamaj xuban recomendar chwe chi nban.  
\v 4 Ja c'a ratat Tito xa junan yukul wi' kac'u'x awq'uin ruq'uin ja Jesucristo, at nc'ajol chwach ja Dios. Ja rutzil ja nsipaj ja Dios chake rachbil ja quicotemal xin Dios ja tari' xtacochij más tre ja katata' Dios in tre ja Jesucristo ja To'onel kaxin. Eje'e' ta xtiquipokonaj awach. 
\s1 * * * * * * * * * * 
\p  
\v 5 Anin xatnuya' can pa Creta utzc'a chi nachomij ja ma chomtajnak ta tre ja samaj xin Dios ja majtajnak. In xinbij can chawe chi nojel tinamit ja rec'o wi' ja kach'alal chi ne'aban nombrar anciano chiquicojol ja nebano cuenta quixin.  
\v 6 Pro ja rjawaxic ja rc'aslemal jun anciano quewari', ni majun nak ta nchapbexi in ma e ca'i' ta ja rxjayil. In ja ralc'wal chakaja' rjawaxic chi quiniman ja Jesucristo in e nimanela', maxta nbix chique chi e itzel tak winak.  
\v 7 Ja nebano cuenta ja kach'alal eje'e' e ajsamajela' rxin ja Dios. Rmalari' tok rjawaxic chique chi utz ja quic'aslemal. Maxta ma tuya' ta pa cuenta ja nbix tre. Maxta ma c'ayew ta npi ryewal in ma tik'abar ta in ma banol ch'a'oj ta. In chakaja' maxta congana tel ruc'u'x trij ja pwok in utz rch'aquic tibana'.  
\v 8 Ja rjawaxic tre chi nuban, nuya' quiposada ja ne'ekaj ruq'uin ja c'o rjawaxic chique. In ni nrajo' wi' ja rutzil, nuch'ob chi utz ja nuban, ni utz wi' ja nuban, Dios c'ayon rxin in nucoch' chi matuban ja ritzelal.  
\v 9 In rjawaxic chi nnimaj chijutij ja tijonem ja kaya' chique ja kach'alal como ja kabij chique ni katzij wi'. Ja wi queri' nuban ncowini nyukba' quec'u'x ja winak tre ja utzlaj tijonem in ncowini neruch'ec ja nech'a'o rxin. 
\p  
\v 10 Como e q'uiy ja ma e nimanela' ta. In ec'oli chiquicojol ja nebini chi ni rjawaxic wi' chique ja kach'alal chi nquinimaj ja costumbre quixin ja raj Israel. Eje'e' nquibij jule' tzij ja mta noc wi' in nequeban engañar ja winak.  
\v 11 Jari' winak que'ak'ila' como eje'e' ni pa tak familia nequeyoj ja winak pa tak cochoch, xa itzel tak tijonem nquec'ut chiquewach. Jari' nquich'ecbej ja quipwok pro ma utz ta rch'aquic nqueban.  
\v 12 C'o jun achi ojer aj Creta arja' rtz'iban can nak quibanic ja winak ja rach tak aj Creta. Quewa' rtz'iban can ri': —Ja wach tak aj Creta eje'e' nij e tz'akol tak tzij wi', xa e junan cuq'uin ja ritzel tak chicop ja netijoni, xa e muna' in xa e sak'ori', ne'e.  
\v 13 In ni katzij wi' ja xbij. Ja c'a nwajo' chawe, tach'a'a' chique in cowlaj tak tzij que'achapbej utzc'a chi nyuke' quec'u'x ruq'uin ja utzlaj tijonem ja rc'an ja rtzobal Dios.  
\v 14 In queri' nqueban, ma tiqueya' ta caso tre ja jule' tzij ja mta noc wi' ja nbix chique cumal ja raj Israel nixtac'a nqueya' ta caso tre ja nbix chique cumal ja winak ja xa itzel nquetz'at ja utzlaj tijonem xin Jesucristo. 
\p  
\v 15 Ja winak ja ch'ajch'oj canma eje'e' ni necowin wi' nquetz'at ja rutzil. Ja winak ja xa tz'il canma in matiquinimaj ja Dios eje'e' nojel itzel nquetz'at. Eje'e' ri' xa itzel quina'oj in matiti'on chique ja ritzelal nqueban.  
\v 16 Nquibij chi cotak rwach ja Dios pro ni k'alaj wi' chi ma katzij ta como xa itzelal ja nqueban. Xa itzel netz'ati, ma e nimanela' ta in maquecowini nquec'ut ja rutzil chiquewach ja winak. 
\c 2  
\p  
\v 1 Pro ja nwajo' chawe, ni ne'atijoj wi' ja kach'alal tre ja utzlaj tijonem.  
\v 2 Ja ta'i', ja rjawaxic chi nqueban quewari', bien nquech'ob ja nqueban in neba̱n respetar cumal ja winak in yukul quec'u'x ruq'uin ja utzlaj tijonem ja rc'an ja rtzobal Dios in nq'ueje'e ja rajoben ri'il xin Dios pa tak quic'aslemal in maticapuj quec'u'x nquecoch' nojelal ja npi chiquij.  
\v 3 In queri' chique ja nani' chakaja' ja rjawaxic nqueban quewari', nqueban cuenta ja quic'aslemal ja cani' nrajo' ja Dios chique chi nqueban, maxta tiqueban molon tak tzij, ma quek'abar ta, tiquiya'a' jun utzlaj ejemplo chiquewach ja rixoki' ja ma e rija' ta.  
\v 4 Ja wi queri' nqueban jari' necowini nequitijoj ja rixoki'. Ja tijonem nqueya' chique quewari', lok' nequena' ja quichajilal in tak cal chakaja',  
\v 5 bien nquech'ob ja nqueban, mchita jun achi nquech'ob, nquichajij chi utz ja tak cochoch, nequeto' ja winak ja c'o rjawaxic chique in nequinimaj ja quichajilal utzc'a chi matiqueya' lugar chique winak chi itzel netzijon tre ja rtzobal Dios. 
\p  
\v 6 In que'apaxbaj ja c'ajola' chakaja' utzc'a chi bien nquech'ob ja nqueban.  
\v 7 In atat chakaja' rjawaxic chi ni nac'ut wi' jun utzlaj ejemplo chiquewach. Ja tok ne'atijoj maxta rmal c'oli nawajo' chewi' tok ne'atijoj in ni naya' wi' ruk'ij ja tijonem ja naya' chique.  
\v 8 Utzlaj tijonem ja naya' chique utzc'a chi ni majun nak ta nch'a'owi. Ja wi queri' naban ja winak ja ncajo' nquech'a' xa q'uixbal nquena' xtiquech'a' ta in ni majun nak ta xtiquibij chewe. 
\p  
\v 9 In que'apaxbaj chakaja' ja rec'o quipatrón chi nequinimaj utzc'a chi utz netz'ati in utz ntz'ati ja quisamaj chakaja' in ma quequic'ulba' ta ja quipatrón  
\v 10 in chakaja' ma quequilak'aj ta. Utz tiquibana' tre nojelal utzc'a ja quipatrón c'o quiconfianza cuq'uin. Ja wi queri' nqueban cumal eje'e' canojel ja winak utz nquetz'at ja rtzobal Dios, arja' To'onel kaxin. 
\p  
\v 11 Ja c'a Dios arja' rc'utun ja rutzil chikawach jari' rc'amonto totajem chake kanojel ja rok winak.  
\v 12 Ja rutzil xin Dios quewa' nuc'ut chikawach ri', chi nkaya' can nojelal ja matirajo' ja Dios in nojelal ja quicotemal xin rwach'ulew in bien nkach'ob ja nkaban in nkaban ja rutzil ja cani' nrajo' ja Dios chake chi nkaban.  
\v 13 In chakaja' ja rutzil xin Dios nuc'ut chikawach chi npi chi na jutij ja Jesucristo, arja' nimlaj Dios kaxin, arja' To'onel kaxin. In kotak chic chi ja tok xtipeti congana nim chic ruk'ij tri' in camic nokquicoti chi raybexic.  
\v 14 Kumal ajoj tok xujach ri' pa quek'a' ja winak chi camsaxi, xokruto' chipan ja kil kamac utzc'a chi arja' nch'ach'ojirsaj ja kac'aslemal. Queri' xuban utzc'a chi nokoc tinamit rxin utzc'a chi nel kac'u'x trij ja banoj utzil. 
\p  
\v 15 Nojel c'awa' ja xintz'ibaj ri' que'atijoj ja winak tre. Ja tok ncapuj quec'u'x tayukba' quec'u'x. Ja c'a wi ec'oli ja ma utz ta nqueban que'ach'olij. Ma taxbej ta awi' naban queri' como ja Dios arja' yoyon chawe chi ne'aban cuenta. In maxta taya' awi' chique ja netzelan awxin. 
\c 3  
\p  
\v 1 Tanataj chique ja kach'alal chi rjawaxic chi nqueban respetar ja gobierno in nequinimaj ja k'etol tak tzij. Xa nak ta ja rutzil ja nbix chique cumal tiquibana' pro nojel quec'u'x.  
\v 2 Maxta tiquibij itzel tak tzij chique winak, ma tiqueban ta ch'a'oj, quequibana' respetar canojel ja winak in tiquic'utu' ja cutzil chiquewach. 
\p  
\v 3 Como ajoj chakaja' nabey ma ch'obtajnak ta kumal ja rutzil xin Dios, ma xkanimaj ta ja Dios, oktzaknak chipan ja ritzelal. Chaka nojel ta kayarij okrchapon, ok cani' preso rmal. Ojer xa xekatzelaj ja winak, congana quiakir kanma chiquij, xa ok itzel tak winak in xa itzel katz'at ki'.  
\v 4 Pro ja Dios ja To'onel kaxin arja' xuc'ut ja rutzil chikawach, xokrajo' kanojel ja rok winak.  
\v 5 In tok xuban queri' tokoc'ari' xokruto' kanojelal pro ma rmal ta chi c'oli kach'ecbej tok xuban queri' chake, xa rmal xpokonaj kawach. Ja tok xokch'ach'ojirsaxi rmal ja xokalax chic jutij tokori' xoktotaji in rmal ja rEspíritu Santo kawil ja c'ac'a c'aslemal.  
\v 6 Dios xuya' tre ja Jesucristo ja To'onel kaxin chi arja' xutakto ja rEspíritu Santo kuq'uin in ni matiq'uis wi' ja rchok'ak'.  
\v 7 In rmalari' tok utz chic noktz'at rmal ja Dios como arja' xsipaj ja rutzil chake in c'o jun herencia nyataj na chake. Jari' herencia ja c'ac'a c'aslemal ja mta q'uisic trij in jari' kotak chi nyataj na chake in nokquicoti chi raybexic. 
\p  
\v 8 Jawa' ja xintz'ibaj ri' ni katzij wi' in congana rjawaxic tre ja quic'aslemal ja winak. Rmalc'ari' ja ngana anin ni ta nabij wi' chique utzc'a chi ja kach'alal ni nquicanoj wi' ja rutzil.  
\v 9 Pro ec'oli ja nquibij jule' tzij chique winak ja ni majun rc'amonto cani' tre jule' ojer tak tzij ja nquibij chique ja kati't kamama' ja xa eje'e' ewinakarsyon. In tre chakaja' ja costumbre ja rc'an ja ley xin Dios ja tz'ibtal can rmal ja Moisés. Jari' xa nquechap qui' ja winak rmal. Maxta tacoj awi' cuq'uin como mta noc wi' ja nquibij. 
\p  
\v 10 Ja wi c'o jun ja wi xa banol división tach'a'a' tre. Ja wi xach'a' tre nabey ja wi macatrnimaj tach'a'a' chic jutij tre. Ja wi ni macatrnimaj wi' c'ac'ari' tabana' tre chaka nq'ueje' chic checojol.  
\v 11 Ja nbano queri' ni k'alaj wi' chi il mac ja nuban, xa itzel rna'oj, arja' rotak chi ma utz ta ja nuban. 
\s1 * * * * * * * * * * 
\p  
\v 12 Ja ranin ntakel na ja rArtemas awq'uin owi Tíquico. Ja tok xtekaj awq'uin xa nak ta xtekaj chique tachomla' c'a awi' chanim natbe Nicópolis. Tri' nekawila' wi' ki' awq'uin como anin nch'obon chi tri' nineq'ueje' wi' pa rtiempo tew.  
\v 13 In chique ja Zenas ja licenciado in Apolos lok' que'ana'a', taya'a' chique ja nc'atzin tre ja quiviaje ja xtiquemaj chic utzc'a chi ni majun nak ta xtuban ta falta chique pa bey.  
\v 14 In chique ja kach'alal chakaja' rjawaxic chi ncotakij chi nquec'ut ja cutzil chiquewach ja winak in nequeto' ja tok c'o rjawaxic chique. Ja wi queri' nqueban jari' c'oli ne'oc wi'. 
\p  
\v 15 Canojel ja kach'alal ja rec'o wq'uin nquetakel rutzil awach. Taya'a' c'a rutzil quewach ja kach'alal ja rec'ol awq'uin. Kas ta xtiq'ueje'e ja rutzil xin Dios ewq'uin ewanojelal. Amén.