\id JHN \h Sione \toc1 Ko E Ongoongolelei Naʻe Tohi E Sione \toc2 Sione \toc3 Sne \mt2 KO E ONGOONGOLELEI \mt3 NAʻE TOHI E \mt1 SIONE \cl KO E VAHE \c 1 \cd \it 1 Ko hono ʻOtua, mo e tangata, pea mo e ngāue ʻa Sisu Kalaisi. 15 Ko e fakamoʻoni ʻa Sione. 39 Ko e ui ʻo ʻAnitelū, mo Pita, etc.\it* \p \v 1 Naʻe ʻi he kamataʻanga ʻae Folofola, pea naʻe ʻi he ʻOtua ʻae Folofola, pea ko e ʻOtua ʻae Folofola, \v 2 Ko ia ia naʻe ʻi he kamataʻanga mo e ʻOtua. \v 3 Naʻe ngaohi ʻe ia ʻae meʻa kotoa pē; pea naʻe ʻikai ha meʻa ʻe ngaohi kae ʻiate ia pe. \v 4 Naʻe ʻiate ia ʻae moʻui; pea ko e moʻui ko e maama ia ʻoe tangata. \v 5 Pea naʻe ulo ʻae maama ʻi he poʻuli; ka naʻe ʻikai maʻu ia ʻe he poʻuli. \p \v 6 ¶ Naʻe ai ha tangata naʻe fekau mei he ʻOtua, ko Sione hono hingoa. \v 7 Naʻe haʻu ia ko e fakamoʻoni, ke fakamoʻoni ki he Maama, koeʻuhi ke tui ʻiate ia ʻae kakai kotoa pē. \v 8 Naʻe ʻikai ko e Maama ko ia ia, ka ko e fakamoʻoni ki he Maama ko ia. \v 9 Ko e Maama moʻoni ia, ʻoku ne fakamaama ki he tangata kotoa pē ʻoku haʻu ki māmani. \v 10 Naʻe ʻi māmani ia, pea naʻe ngaohi ʻe ia ʻa māmani, ka naʻe ʻikai ʻilo ia ʻe māmani. \v 11 Naʻe haʻu ia ki hono kakai, ka naʻe ʻikai maʻu ia ʻe hono kakai. \v 12 Ka ko ia kotoa pē naʻe maʻu ia, naʻa ne foaki kiate kinautolu ʻae monūʻia ke hoko ko e fānau ʻae ʻOtua, kiate kinautolu pe naʻe tui ki hono huafa: \v 13 ‌ʻAia naʻe ʻikai fanauʻi ʻi he toto, pe ʻi he loto ʻoe kakano, pe ʻi he loto ʻoe tangata, ka ʻi he ʻOtua. \v 14 Pea naʻe hoko ʻae Folofola ko e kakano, pea nofo ia ʻiate kitautolu, (pea naʻa mau mamata ki hono nāunau, ko e nāunau ʻoe tokotaha naʻe tupu mei he Tamai,) ʻoku fonu ʻi he ʻaloʻofa mo e moʻoni. \p \v 15 ¶ Naʻe fakamoʻoni ki ai ʻe Sione, ʻo kalanga, ʻo pehē, ‘Ko eni ia naʻaku lea ai, Ko ia ʻoku haʻu muimui ʻiate au, ʻoku lahi ia ʻiate au: he naʻe muʻa ia ʻiate au.’ \v 16 Pea kuo maʻu ʻekitautolu kotoa pē mei hono fonu, mo e ʻaloʻofa ki he ʻaloʻofa. \v 17 He naʻe foaki ʻae fono ʻia Mōsese, ka ko e ʻaloʻofa mo e moʻoni naʻe haʻu ʻia Sisu Kalaisi. \v 18 ‌ʻOku ʻikai ha tokotaha kuo ne mamata ki he ʻOtua ʻi ha kuonga; ko e ʻAlo pē taha naʻe fakatupu, ʻaia ʻoku ʻi he fatafata ʻoe Tamai, kuo ne fakahā \add ia\add*. \p \v 19 ¶ Pea ko e fakamoʻoni eni ʻa Sione, ʻi he fekau mai ʻe he kakai Siu ʻae kau taulaʻeiki mo e kau Livaite mei Selūsalema, ke fehuʻi kiate ia, “Ko hai koe?” \v 20 Pea naʻe fakahā ʻe ia, ʻo ʻikai fakafisi; kae fakahā pe, ʻOku ʻikai ko e Kalaisi au. \v 21 Pea naʻa nau fehuʻi kiate ia, “Ka ko hai?” “Ko ʻIlaisiā koe?” Pea talaange ʻe ia, “ʻOku ʻikai.” “Ko koe ʻae palōfita ko ia?” Pea talaange ʻe ia, “ʻIkai.” \v 22 Ko ia naʻa nau pehē ai kiate ia, “Ko hai koe?” Koeʻuhi ke mau tala kiate kinautolu naʻe fekauʻi ʻakimautolu. “Ko e hā hoʻo lea kiate koe?” \v 23 Pea pehē ʻe ia, “Ko au ‘ko e leʻo ʻoe tokotaha ʻoku kalanga ʻi he toafa, Fakatonutonu ʻae hala ʻoe ʻEiki,’” ʻo hangē ko e lea ʻae palōfita ko ʻIsaia. \v 24 Pea naʻe ʻoe kau Fālesi ʻakinautolu naʻe fekau. \v 25 Pea naʻa nau fehuʻi, ʻo pehē kiate ia, “Pea ko e hā ʻoku ke fai papitaiso ai, ʻo kapau ʻoku ʻikai ko e Kalaisi ko ia ʻa koe, pe ko ʻIlaisiā, pe ko e palōfita ko ia?” \v 26 Pea leaange ʻa Sione, ʻo pehē kiate kinautolu, “ʻOku ou papitaiso ʻaki ʻae vai: ka ʻoku tuʻu ʻiate kimoutolu ʻae tokotaha ʻoku ʻikai te mou ʻilo; \v 27 Ko ia ia ʻoku haʻu fakamuimui ʻiate au, ka ʻoku lahi ia ʻiate au, ko e nonoʻo ʻoe topuvaʻe ʻoʻona ʻoku ʻikai taau mo au ke vete.” \p \v 28 ¶ Naʻe fai ʻae ngaahi meʻa ni ʻi Petapala ʻituʻa Sioatani, ʻaia naʻe fai papitaiso ai ʻa Sione. \v 29 Pea ko e ʻaho naʻa na feholoi, naʻe mamata ʻa Sione kia Sisu ʻoku ʻalu ange kiate ia, pea ne pehē, “Vakai ki he Lami ʻae ʻOtua, ʻaia ʻoku ne ʻave ʻae angahala ʻa māmani. \v 30 Ko eni ia naʻaku pehē ai, ‘ʻOku haʻu fakamuimui ʻiate au ha tangata ʻaia ʻoku lahi ʻiate au: he naʻe muʻa ia ʻiate au.’ \v 31 Pea naʻe ʻikai te u ʻilo ia: ka koeʻuhi ke fakahā ia ki ʻIsileli, ko ia kuo u haʻu ai au, ʻo papitaiso ʻaki ʻae vai.” \v 32 Pea fakamoʻoni ʻe Sione, ʻo pehē, “Naʻaku mamata ki he Laumālie ʻoku ʻalu hifo mei he langi ʻo hangē ko e lupe, ʻo nofo kiate ia.’ \v 33 Pea naʻe ʻikai te u ʻilo ia: ka ko ia naʻa ne fekau au ke papitaiso ʻaki ʻae vai, naʻe pehē ʻe ia kiate au, ‘Ko ia te ke mamata ʻe ʻalu hifo ki ai ʻae Laumālie, ʻo nofo ki ai, ko ia ia ʻoku ne papitaiso ʻaki ʻae Laumālie Māʻoniʻoni.’ \v 34 Pea naʻaku mamata, pea fakamoʻoni ko e ʻAlo eni ʻoe ʻOtua.” \p \v 35 ¶ Pea ko e ʻaho naʻa na feholoi, naʻe tutuʻu ʻa Sione mo ʻene ākonga ʻe toko ua; \v 36 Pea ne sio fakamamaʻu kia Sisu, ʻi heʻene ʻeveʻeva, pea pehē ʻe ia, “Vakai ki he Lami ʻae ʻOtua!” \v 37 Pea fanongo ki heʻene lea ʻae ongo ākonga, pea na muimui ʻia Sisu. \v 38 Pea tafoki ʻa Sisu, ʻo mamata ki heʻena muimui, ʻo ne pehē kiate kinaua, “Ko e hā ʻoku mo kumi? Pea na pehē ki ai, “Lāpai, (ko hono ʻuhinga, ʻAkonaki,) ʻoku ke nofo ʻi fē?” \v 39 Pea pehē ʻe ia kiate kinaua, “Haʻu ʻo mamata.” Pea naʻa na omi, ʻo mamata ki he potu ʻoku nofo ai ia, ʻo na nonofo mo ia ʻi he ʻaho ko ia, he ko hono hongofulu nai ia ʻoe feituʻulaʻā. \v 40 Ko e tokotaha ʻo kinaua naʻe muimui kiate ia ʻi he fanongo kia Sione, ko ʻAnitelū, ko e tokoua ʻo Saimone Pita. \v 41 Pea tomuʻa ʻilo ʻe ia hono tokoua ʻoʻona ko Saimone, ʻo ne pehē kiate ia, “Kuo mau ʻilo ʻae Misaia (ko hono ʻuhinga, ko e Kalaisi.”) \v 42 Pea ne ʻomi ia kia Sisu. Pea ʻi he mamata ʻa Sisu ki ai, naʻa ne pehē, “Ko koe ko Saimone ko e foha ʻo Siona: ʻe ui koe ko Kifasi (ko hono ʻuhinga, ko Pita.”) \p \v 43 ¶ Ko e ʻaho naʻa na feholoi, naʻe loto ʻa Sisu ke ʻalu atu ki Kāleli, pea ʻilo ʻe ia ʻa Filipe, ʻo ne pehē ki ai, “Muimui ʻiate au.” \v 44 Naʻe mei Petesaita ʻa Filipe, ko e potu ʻo ʻAnitelū mo Pita. \v 45 Pea ʻilo ʻe Filipe ʻa Nātaniela, ʻo ne pehē ki ai, “Kuo mau ʻilo ia naʻe tohi ki ai ʻa Mōsese ʻi he fono, mo e kau palōfita, ko Sisu ʻo Nāsaleti, ko e foha ʻo Siosefa.” \v 46 Pea lea ʻa Nātaniela kiate ia, “ʻE tupu ha lelei mei Nāsaleti?” Pea pehē ʻe Filipe kiate ia, “Haʻu ʻo mamata.” \v 47 Pea vakai ʻa Sisu kia Nātaniela ʻoku haʻu kiate ia, pea ne pehē kiate ia, “Vakai, ko e ʻIsileli moʻoni, ʻoku ʻikai ʻi ai ha kākā!” \v 48 Pea lea ʻa Nātaniela kiate ia, “ʻOku ke ʻiloʻi au mei fē?” Pea talaange ʻe Sisu, ʻo pehē kiate ia, “ʻI he teʻeki ui koe ʻe Filipe, ʻi hoʻo ʻi he lolo fiki, ne u ʻiloʻi koe.” \v 49 Pea lea ʻa Nātaniela, ʻo pehē kiate ia, “Lāpai, ko e ʻAlo koe ʻoe ʻOtua; ko e Tuʻi koe ʻo ʻIsileli.” \v 50 Pea lea ʻa Sisu, ʻo pehē kiate ia, “Ko e meʻa ʻi heʻeku tala kiate koe, Ne u ʻiloʻi koe ʻi he lolo fiki, ʻoku ke tui ai? Te ke mamata ki he ngaahi meʻa lahi hake ʻi he meʻa ni.” \v 51 Pea tala ʻe ia kiate ia, “Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala atu kiate kimoutolu, Te mou mamata ʻamui ki he langi kuo matangaki, pea mo e kau ʻāngelo ʻae ʻOtua ʻoku ʻalu hake mo ʻalu hifo ki he Foha ʻoe tangata.” \c 2 \cd \it 1 ʻOku liliu ʻe Kalaisi ʻae vai ko e uaine: 12 ʻOku ʻalu ia ki Kapaneume mo Selūsalema, 14 ʻOku ne fakamaʻa ʻae falelotu lahi mei he kau fefakatauʻaki. 19 ʻOku ne tomuʻa fakahā ʻene mate mo ʻene toetuʻu. 23 ʻOku tui ʻae tokolahi ko e meʻa ʻi heʻene ngaahi mana, ka naʻe ʻikai te ne faʻa faʻaki kiate kinautolu.\it* \p \v 1 Pea ʻi hono tolu ʻoe ʻaho, naʻe ai ʻae taʻane ʻi Kena ʻi Kāleli; pea naʻe ʻi ai ʻae faʻē ʻa Sisu: \v 2 Pea naʻe tala ʻae taʻane kia Sisu, pea mo ʻene kau ākonga. \v 3 Pea ʻi he toe siʻi ʻae uaine, pea pehē ʻe he faʻē ʻa Sisu kiate ia, “ʻOku ʻikai haʻanau uaine.” \v 4 Pea pehēange ʻe Sisu kiate ia, “Fefine, ko e hā au kiate koe?” ʻOku teʻeki ai hokosia hoku ʻaho. \v 5 Pea pehē ʻe heʻene faʻē ki he kau tauhi, “Ko e meʻa kotoa pē te ne fekau kiate kimoutolu, fai \add ia\add*.” \v 6 Pea naʻe tuʻu ʻi ai ʻae hina vai maka ʻe ono, ʻo fakatatau ki he anga ʻoe fakamaʻa fakaSiu, ko e pate ʻe ua pe tolu hono lahi. \v 7 Pea pehē ʻe Sisu kiate kinautolu, “Fakafonu ʻae ngaahi hina vai ʻi he vai.” Pea naʻa nau fakapito ngutungutu ia. \v 8 Pea fekau ʻe ia kiate kinautolu, “Fakatafe leva, ʻo ʻatu ki he pule ʻoe kātoanga.” Pea naʻa nau ʻatu \add ia\add*. \v 9 Pea kuo kamata ʻe he pule ʻoe kātoanga ki he vai kuo liliu ko e uaine, kae ʻikai ʻilo ia pe ko e meʻa mei fē: (ka naʻe ʻilo ʻe he kau tauhi naʻa nau fakatafe ʻae vai;) pea ui ʻae pule ʻoe kātoanga ki he tangata taʻane, \v 10 ‌ʻO ne pehē ki ai, “ʻOku tomuʻa ʻomi ʻe he tangata kotoa pē ʻae uaine lelei, pea ka lahilahingalelei ʻae inu ʻae kakai, ʻoku toki \add ʻomi \add*ʻa ia ʻoku kovi: \add ka \add* kuo ke tuku ʻae uaine lelei ki mui ni.” \v 11 Naʻe fai ʻe Sisu ʻene fuofua mana ni ʻi Kena ʻi Kāleli, ʻo ne fakahā ai hono nāunau; pea naʻe tui ʻene kau ākonga kiate ia. \p \v 12 ¶ Hili eni, naʻe ʻalu ia ki Kapaneume, ʻa ia, mo ʻene faʻē, mo hono kāinga, mo ʻene kau ākonga: pea naʻe ʻikai te nau ʻaho lahi ai. \p \v 13 ¶ Pea kuo ofi ʻa e \add kātoanga ʻoe \add*Lakaatu ʻoe kakai Siu, pea ʻalu hake ʻa Sisu ki Selūsalema, \v 14 ‌ʻO ne ʻilo ʻi he falelotu lahi ʻae kau fakatau fanga pulu mo e sipi mo e lupe, pea mo e nofo ʻi ai ʻae kau fetongi paʻanga. \v 15 Pea naʻa ne ngaohi ha meʻa tā ʻaki ʻae afo tuʻo iiki, ʻo ne kapusi ʻakinautolu kotoa pē mei he falelotu lahi, mo e fanga sipi, mo e fanga pulu; ʻo ne lilingi ʻae ngaahi paʻanga ʻae kau fetongi, pea fulihi ʻae ngaahi palepale; \v 16 Mo ne pehē kiate kinautolu naʻe fakatau lupe, “ʻAve ʻae ngaahi meʻa ni ʻi heni: ʻoua ʻe ngaohi ʻae fale ʻo ʻeku Tamai ko e fale fakatau.” \v 17 Pea naʻe manatu ai ʻene kau ākonga kuo tohi, “Kuo u ʻosiʻosiloto ʻi he fai feinga ki ho fale.” \p \v 18 ¶ Pea leaange ʻae kau Siu, ʻo pehē kiate ia, “Ko e hā ʻae fakaʻilonga ʻoku ke fakahā kiate kimautolu, koeʻuhi ʻi hoʻo fai ʻae ngaahi meʻa ni?” \v 19 Pea leaange ʻa Sisu, ʻo pehē kiate kinautolu, “Veteki ʻae fale ni, pea te u fokotuʻu hake ia ʻi he ʻaho ʻe tolu.” \v 20 Pea talaange ʻe he kau Siu, “Ko e taʻu ʻe fāngofulu ma ono mo e langa ʻoe fale ni, pea te ke faʻa fokotuʻu hake ia ʻi he ʻaho ʻe tolu?” \v 21 Ka naʻe lea ia ki he fale ko hono sino. \v 22 Ko ia ʻi he hili ʻene tuʻu hake mei he mate, naʻe manatu ʻene kau ākonga, naʻa ne lea ʻaki eni kiate kinautolu; pea ne nau tui ki he tohi, mo ia naʻe lea ʻaki ʻe Sisu. \p \v 23 ¶ Pea ʻi heʻene ʻi Selūsalema ʻi he \add kātoanga ʻoe \add*Lakaatu naʻe tui ʻae tokolahi ki hono huafa lolotonga ʻae kātoanga, ʻi heʻenau mamata ki he ngaahi mana naʻa ne fai. \v 24 Ka naʻe ʻikai falala atu ʻa Sisu kiate kinautolu, koeʻuhi naʻa ne ʻiloʻi ʻakinautolu kotoa pē. \v 25 Pea naʻe ʻikai ʻaonga ke fakaʻilo ʻe ha taha \add kiate ia \add*ha meʻa ʻi he tangata: he naʻa ne ʻiloʻi ʻae loto ʻoe tangata. \c 3 \cd \it 1 ʻOku ako ʻe Kalaisi ki he ʻaonga ʻoe fakatupu foʻou. 14 Mo e tui ʻi heʻene pekia. 16 Ko e ʻofa lahi ʻae ʻOtua ki māmani. 18 Ko e malaʻia ʻoe taʻetui. 23 Ko e fai papitaiso ʻa Sione, mo ʻene fakamoʻoni, mo ʻene akonaki ʻoku kau kia Kalaisi.\it* \p \v 1 Pea naʻe ai ha tangata ʻi he kau Fālesi, ko Nikotimasi hono hingoa, ko e ʻeiki \add ia \add*ʻi he kakai Siu. \v 2 Pea naʻe haʻu ia kia Sisu ʻi he poʻuli, ʻo ne pehē, “Lāpai, ʻoku mau ʻilo ko e akonaki koe kuo haʻu mei he ʻOtua: he ʻoku ʻikai ha tangata ʻoku faʻa fai ʻae ngaahi mana ni ʻoku ke fai, ʻo kapau ʻoku ʻikai ʻiate ia ʻae ʻOtua.” \v 3 Pea lea ʻa Sisu, ʻo pehēange kiate ia, “Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate koe, Kapau ʻe ʻikai fanauʻi foʻou ha tangata, ʻe ʻikai ʻaupito mamata ia ki he puleʻanga ʻoe ʻOtua.” \v 4 Pea pehē ʻe Nikotimasi kiate ia, “ʻE faʻa fanauʻi fēfeeʻi ʻae tangata ʻoku motuʻa? ʻE toe faʻa hū ia ki he manāva ʻo ʻene faʻē, pea fanauʻi?” \v 5 Pea pehē ʻe Sisu, “Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate koe, Kapau ʻe ʻikai fanauʻi ʻae tangata ʻi he vai pea mo e Laumālie, ʻe ʻikai ʻaupito faʻa hū ia ki he puleʻanga ʻoe ʻOtua. \v 6 Ko ia kuo fanauʻi ʻi he kakano, ko e kakano ia; pea ko ia kuo fanauʻi ʻi he Laumālie, ko e laumālie ia. \v 7 ‌ʻOua te ke ofo ʻi heʻeku tala kiate koe, ʻOku totonu ke mou fanauʻi foʻou. \v 8 ‌ʻOku maʻili ʻae matangi ko hono faʻiteliha pe, pea ʻoku ke fanongo ki hono mumuhu ʻo ia, ka ʻoku ʻikai te ke ʻilo pe ʻoku haʻu mei fē, pe ʻalu ki fē ia: ʻoku pehē pe ʻaia kotoa pē ʻoku fanauʻi ʻi he Laumālie.” \v 9 Pea leaange ʻa Nikotimasi, ʻo ne pehē kiate ia, “ʻOku fēfē nai ʻae ngaahi meʻa ni?” \v 10 Pea leaange ʻa Sisu, ʻo pehē kiate ia, “He ko e akonaki koe ʻi ʻIsileli, pea ʻoku ʻikai te ke ʻiloa ʻae ngaahi meʻa ni? \v 11 Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate koe, ʻOku mau lea ʻaki ʻaia ʻoku mau ʻilo, ʻo fakapapau ʻaia kuo mau mamata; ka ʻoku ʻikai te mou maʻu ʻemau fakamoʻoni. \v 12 Kapau ʻoku ʻikai te mou tui ʻi heʻeku tala kiate kimoutolu ʻae meʻa ʻoe māmani, ʻe fēfē hoʻomou tui, ʻo kapau teu tala kiate kimoutolu ʻae meʻa ʻoe langi? \v 13 Pea ʻoku teʻeki ai ʻalu hake ha tangata ki he langi, ka ko ia pe naʻe ʻalu hifo mei he langi, ʻae Foha ʻoe tangata ʻaia ʻoku ʻi he langi.” \p \v 14 ¶ Pea hangē naʻe hiki hake ʻe Mōsese ʻae ngata ʻi he toafa, ʻe pehē hono hiki ʻae Foha ʻoe tangata ki ʻolunga: \v 15 Koeʻuhi ko ia kotoa pē ʻoku tui kiate ia ke ʻoua naʻa ʻauha ia, kae maʻu ʻae moʻui taʻengata. \p \v 16 ¶ He naʻe ʻofa pehē ʻae ʻOtua ki māmani, naʻa ne foaki hono ʻAlo pe taha naʻe fakatupu, koeʻuhi ko ia kotoa pē ʻe tui kiate ia ke ʻoua naʻa ʻauha, kae maʻu ʻae moʻui taʻengata. \v 17 He naʻe ʻikai fekau ʻe he ʻOtua hono ʻAlo ki māmani ke fakamalaʻia ʻa māmani: ka koeʻuhi ke moʻui ʻa māmani ʻiate ia. \p \v 18 ¶ Ko ia ʻoku tui kiate ia, ʻoku ʻikai fakamalaʻia ia: ka ko ia ʻoku ʻikai tui, ʻoku fakamalaʻia ni ia, koeʻuhi ʻoku ʻikai tui ia ʻi he huafa ʻoe ʻAlo pe taha naʻe tupu ʻi he ʻOtua. \v 19 Pea ko e malaʻiaʻanga eni, koeʻuhi kuo haʻu ʻae maama ki māmani, pea ʻofa lahi ʻae kakai ki he poʻuli ʻi he maama, koeʻuhi ʻoku kovi ʻenau ngaahi ngāue. \v 20 He ko ia fulipē ʻoku fai kovi ʻoku fehiʻa ki he maama, pea ʻoku ʻikai haʻu ia ki he maama, telia naʻa fakahā ai ʻene ngaahi ngāue. \v 21 Ka ko ia ʻoku fai ki he moʻoni, ʻoku haʻu ia ki he maama, koeʻuhi ke fakahā ai ʻene ngaahi ngāue, ʻoku fai ia ʻi he ʻOtua. \p \v 22 ¶ Pea hili eni, naʻe haʻu ʻa Sisu mo ʻene kau ākonga ki he fonua ko Siutea; pea nofo ai mo kinautolu, ʻo fai papitaiso. \v 23 Pea naʻe fai papitaiso ʻa Sione foki ʻi ʻEnoni ʻo ofi ki Selemi, koeʻuhi naʻe ʻi ai ʻae vai lahi: pea naʻe haʻu ʻae kakai, ʻo papitaiso. \v 24 He naʻe teʻeki ai ʻave ʻa Sione ki he fale fakapōpula. \p \v 25 ¶ Pea naʻe kikihi ʻae kau ākonga ʻa Sione mo e kau Siu ki he fakamaʻa. \v 26 Pea naʻa nau haʻu kia Sione ʻonau pehē kiate ia, “Lāpai, ko ia ia naʻe ʻiate koe ʻituʻa Sioatani, ʻaia naʻa ke fakamoʻoni ki ai, vakai, ʻoku fai papitaiso ʻe ia, pea ʻoku ʻalu ange ʻae kakai kotoa pē kiate ia.” \v 27 Pea leaange ʻa Sione, ʻo pehē, “ʻOku ʻikai faʻa maʻu ʻe ha tangata ha meʻa, ka ʻi hono foaki ia kiate ia mei he langi. \v 28 ‌ʻOku mou fakamoʻoni kiate au naʻaku pehē, ‘ʻOku ʻikai ko e Kalaisi au, ka kuo fekau au ke muʻomuʻa ʻiate ia.’ \v 29 Ko ia ʻoku ne maʻu ʻae taʻahine, ko e tangata taʻane ia: ka ko e kāinga ʻoe tangata taʻane ʻoku tuʻu ʻo fanongo kiate ia, ʻoku fiefia lahi ia ko e meʻa ʻi he leʻo ʻoe tangata taʻane: ko ia ko ʻeku fiefia ni kuo kakato. \v 30 ‌ʻE fakaʻaʻau ia ki muʻa, ka te u fakaʻaʻau au ki mui.” \v 31 Ko ia ʻoku haʻu mei ʻolunga, ʻoku māʻolunga taha pe ia: ko ia ʻoku mei he māmani, ʻoku fakamaama ia, pea ʻoku lea ia ki he māmani: ko ia ʻoku haʻu mei he langi, ʻoku māʻolunga taha pe ia. \v 32 Pea ko e meʻa kuo ne mamata mo ongoʻi, ko ia ʻoku ne fakamoʻoni ki ai; ka ʻoku ʻikai maʻu ʻe ha tangata ʻene fakamoʻoni. \v 33 Ko ia kuo ne tui ki heʻene fakamoʻoni, kuo ne ʻai ki ai hono fakaʻilonga ʻoku moʻoni ʻae ʻOtua. \v 34 He ko ia kuo fekau ʻe he ʻOtua, ʻoku ne lea ʻaki ʻae ngaahi lea ʻae ʻOtua: he ʻoku ʻikai tuku fuofua ʻe he ʻOtua ʻae Laumālie \add kiate ia\add*. \v 35 ‌ʻOku ʻofa ʻae Tamai ki he ʻAlo, pea kuo ne tuku ʻae meʻa kotoa pē ki hono nima. \v 36 Ko ia ʻoku tui ki he ʻAlo, ʻoku ne maʻu ʻae moʻui taʻengata: pea ko ia ʻoku ʻikai tui ki he ʻAlo, ʻe ʻikai te ne mamata ki he moʻui; ka ʻoku nofo pe kiate ia ʻae houhau ʻoe ʻOtua. \c 4 \cd \it 1 ʻOku talanoa ʻa Kalaisi mo e fefine Samēlia, mo ʻene fakaʻilo ia kiate ia. 27 ʻOku ofo ʻene kau ākonga. 31 ʻOku fakahā ʻe ia kiate kinautolu hono loto feinga ke ongoongolelei ʻae ʻOtua. 39 ʻOku tui kiate ia ʻae kau Samēlia tokolahi. 43 ʻOku ʻalu ia ki Kāleli, ʻo ne fakamoʻui ʻae foha ʻoe pule naʻe tokoto ʻi Kapaneume.\it* \p \v 1 Pea ko ia, ʻi he ʻilo ʻe he ʻEiki kuo fanongo ʻae kau Fālesi, ʻoku ului pea papitaiso ʻe Sisu ʻae kau ākonga tokolahi ʻia Sione, \v 2 (Ka naʻe ʻikai fai papitaiso ʻe Sisu, ka ko ʻene kau ākonga,) \v 3 Naʻe mahuʻi ia mei Siutea, pea toe ʻalu ki Kāleli. \v 4 Pea naʻe totonu ke ʻalu atu ʻi Samēlia. \v 5 Pea hoko ia ki ha kolo ʻo Samēlia, naʻe ui ko Saika, ʻo ofi ki he potu fonua naʻe foaki ʻe Sēkope ki hono foha ko Siosefa. \v 6 Pea naʻe ʻi ai ʻae vai keli ʻo Sēkope. Pea kuo hela ʻa Sisu ʻi he fononga, pea nofo ia ʻi he \add ngutu \add*vai: pea ko hono ono nai ʻoe feituʻulaʻā. \v 7 Mo ʻene ʻalu ange ha fefine Samēlia ke ʻutu vai: pea pehē ʻe Sisu kiate ia, “Foaki mai kiate au ke u inu.” \v 8 (He kuo ʻalu ʻene kau ākonga ki he kolo ke fakatau meʻakai.) \v 9 Pea pehēange ʻe he fefine Samēlia kiate ia, “Ko e Siu koe, pea ʻoku fēfeeʻi hoʻo tala inu kiate au, ko e fefine Samēlia?” He ʻoku ʻikai feʻofoʻofani ʻae kakai Siu mo e kakai Samēlia. \v 10 Pea leaange ʻa Sisu, ʻo pehē kiate ia, “Ka ne ke ʻilo ʻe koe ʻae foaki ʻae ʻOtua, pea mo ia ʻoku pehē kiate koe, Foaki mai kiate au ke u inu; pehē, kuo ke kole kiate ia, ka ne foaki kiate koe ʻae vai moʻui.” \v 11 Pea pehē ʻe he fefine kiate ia, “ʻEiki, ʻoku ʻikai haʻo meʻa ke ʻutu ʻaki, pea ʻoku māʻulalo ʻae vai: pea ʻoku ke maʻu mei fē ʻae vai moʻui ko ia? \v 12 ‌ʻOku ke lahi koe ʻi heʻemau tamai ko Sēkope, ʻaia naʻe foaki ʻae vai kiate kimautolu, pea naʻe inu ai ia, mo ʻene fānau, mo ʻene fanga manu?” \v 13 Pea leaange ʻa Sisu, ʻo pehē kiate ia, “Ko ia ʻoku inu ʻi he vai ni, ʻe toe fieinu ia: \v 14 Ka ko ia ʻe inu ʻi he vai te u foaki kiate ia, ʻe ʻikai ʻaupito \add toe \add*fieinu ia; ka ko e vai te u foaki kiate ia ʻe ʻiate ia ko e matavai mapunopuna hake ki he moʻui taʻengata.” \v 15 Pea pehē ʻe he fefine kiate ia, “ʻEiki, foaki mai ʻae vai ni kiate au, ke ʻoua naʻaku fieinu pe haʻu ki heni ke ʻutu.” \v 16 Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, “ʻAlu, ʻo ui ho husepāniti, pea haʻu ki heni.” \v 17 Pea leaange ʻae fefine, ʻo pehē, “ʻOku ʻikai haku husepāniti.” Pea tala ʻe Sisu kiate ia, “ʻOku moʻoni hoʻo lea, ʻOku ʻikai haku husepāniti: \v 18 He naʻa ke maʻu ʻae husepāniti ʻe toko nima; pea ko ia ʻoku ke maʻu ni, ʻoku ʻikai ko ho husepāniti: he meʻa ko ia kuo ke lea moʻoni.” \v 19 Pea pehē ʻe he fefine kiate ia, “ʻEiki, kuo u ʻilo ni ko e palōfita ʻa koe. \v 20 Naʻe hū ʻemau ngaahi tamai ʻi he moʻunga ko eni; ka ʻoku pehē ʻekimoutolu, ʻoku ʻi Selūsalema ʻae potu ʻoku totonu ke fai ai ʻe he kakai ʻae hū.” \v 21 Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, “Fefine, tui mai kiate au, ʻoku haʻu ʻae ʻaho, ʻe ʻikai te mou hū ai ki he Tamai ʻi he moʻunga ni, pē ʻi Selūsalema. \v 22 ‌ʻOku ʻikai te mou ʻilo ʻaia ʻoku mou hū ki ai: ʻoku mau ʻilo ʻaia ʻoku mau hū ki ai: he ʻoku mei he kakai Siu ʻae fakamoʻui. \v 23 Ka ʻoku haʻu ʻae ʻaho, pea kuo hoko ni, ʻe hū ai ki he Tamai ʻae kakai hū moʻoni ʻi he laumalie mo e mo'oni: he 'oku kumi 'e he Tamai ʻae kakai pehē ke hū kiate ia. \v 24 Ko e ʻOtua ko e Laumālie: pea ko kinautolu ʻoku hū kiate ia, ʻoku totonu ke hū ʻi he laumālie mo e moʻoni.” \v 25 Pea pehē ʻe he fefine kiate ia, “ʻOku ou ʻilo ʻoku haʻu ʻae Misaia (ʻoku ui ko Kalaisi): pea ka haʻu ia, te ne fakahā ʻae meʻa kotoa pē kiate kimautolu.” \v 26 Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, “Ko au ia ʻoku ou lea kiate koe.” \p \v 27 ¶ Pea feʻunga mo ia, kuo haʻu ʻene kau ākonga, ʻonau ofo ʻi heʻene talanoa mo e fefine: ka naʻe ʻikai pehē ʻe ha taha, “Ko e hā ʻoku ke kumi?” pē, “Ko e hā ʻoku ke talanoa ai mo ia?” \v 28 “Pea naʻe tuku ʻe he fefine ʻene hina vai, pea ʻalu ki he kolo, ʻo ne pehē ki he kakai, \v 29 “Haʻu, ʻo mamata ki he tangata, kuo ne tala kiate au ʻae meʻa kotoa pē naʻaku fai: ko e Kalaisi eni pe ʻikai?” \v 30 Pea naʻa nau ʻalu ai mei he kolo, ʻo haʻu kiate ia. \p \v 31 ¶ Pea lolotonga ia, naʻe fakakolekole ʻene kau ākonga kiate ia, ʻo pehē, “Lāpai, ke ke kai.” \v 32 Ka naʻe pehē ʻe ia kiate kinautolu, “ʻOku ai ʻeku meʻa ke kai ʻoku ʻikai te mou ʻiloa.” \v 33 Ko ia naʻe fepehēʻaki ai ʻae kau ākonga, “Kuo ʻomi ʻe ha tangata haʻane meʻa ke kai?” \v 34 Pea talaange ʻe Sisu kiate kinautolu, “Ko ʻeku meʻakai ko e fai ʻae loto ʻo ia naʻa ne fekau au, pea fakaʻosi ʻene ngāue. \v 35 ‌ʻIkai ʻoku mou pehē, ‘Ko e māhina ʻe fā, pea hoko ʻae ututaʻu?’ Vakai, ʻoku ou tala kiate kimoutolu, Hanga hake homou mata, ʻo vakai ki he ngaahi ngoue; he ʻoku hina ia ki he ututaʻu. \v 36 Pea ko ia ʻoku tuʻusi ʻoku maʻu ʻae totongi ʻo ne tānaki ʻae fua ki he moʻui taʻengata: koeʻuhi ke fiefia fakataha ʻaia ʻoku tūtuuʻi mo ia ʻoku tuʻusi. \v 37 Pea ʻi he meʻa ni ʻoku moʻoni ai ʻae tala ko ia, ‘ʻOku tūtuuʻi ʻe he tokotaha, kae tuʻusi ʻe ha taha kehe.’ \v 38 Naʻaku fekau ʻakimoutolu ke tuʻusi ʻaia naʻe ʻikai te mou ngāue ki ai: naʻe ngāue ʻae kau tangata kehe, pea ʻoku mou maʻu ʻenau ngāue.” \p \v 39 ¶ Pea naʻe tui kiate ia ʻae tokolahi ʻoe kakai Samēlia, ʻi he kolo ko ia, ko e meʻa ʻi he lea ʻae fefine, ʻi heʻene pehē, “Naʻa ne tala kiate au ʻae meʻa kotoa pē naʻaku fai.” \v 40 Pea ʻi he haʻu ʻae kakai Samēlia kiate ia, naʻa nau fakakolekole kiate ia ke ne nofo mo kinautolu: pea naʻe nofo ai ia ʻi he ʻaho ʻe ua. \v 41 Pea tui ʻae tokolahi kehe ko e meʻa ʻi heʻene lea ʻaʻana; \v 42 ‌ʻO nau pehē ki he fefine, “Ko eni ʻoku mau tui, ka ʻoku ʻikai ʻi hoʻo lea: he kuo mau fanongo ʻekimautolu, pea mau ʻilo ko e Kalaisi moʻoni eni, ko e Fakamoʻui ʻo māmani.” \p \v 43 ¶ Pea hili ʻae ʻaho ʻe ua, naʻe ʻalu ia mei ai, ʻo fononga ki Kāleli. \v 44 “Ka naʻe fakamoʻoni ʻe Sisu, ʻoku ʻikai ha palōfita ʻoku ne maʻu ʻae fakaʻapaʻapa ʻi hono fonua.” \v 45 Pea ʻi heʻene hoko ki Kāleli, naʻe maʻu ia ʻe he kakai Kāleli, he naʻa nau mamata ki he ngaahi meʻa kotoa pē naʻa ne fai ʻi Selūsalema ʻi he kātoanga: he naʻa nau ʻalu foki ki he kātoanga. \v 46 Pea naʻe toe haʻu ʻa Sisu ki Kena ʻo Kāleli, naʻa ne liliu ai ʻae vai ko e uaine. Pea naʻe ʻi ai ʻae ʻeiki naʻe mahaki hono foha ʻi Kapaneume. \v 47 Pea ʻi heʻene fanongo kuo haʻu ʻa Sisu mei Siutea ki Kāleli, ne ne ʻalu ki ai, ʻo ne fakakolekole kiate ia ke ne ʻalu hifo, ʻo fakamoʻui hono foha: he kuo ofi ʻene mate. \v 48 Pea tala ʻe Sisu, kiate ia, “Kapau ʻoku ʻikai te mou mamata ki he ngaahi fakaʻilonga, mo e meʻa fakaofo, ʻe ʻikai te mou tui.” \v 49 Pea talaange ʻe he tangataʻeiki kiate ia, ʻEiki, keta ō hifo, naʻa mate hoku foha. \v 50 Pea pehē ʻe Sisu kiate ia, “ʻAlu koe ʻoku moʻui ho foha.” Pea tui ʻae tangata ki he lea kuo lea ʻaki ʻe Sisu kiate ia, pea ʻalu ia. \v 51 Pea ʻi heʻene kei ʻalu, naʻe fakafetaulaki mai kiate ia ʻene kau tamaioʻeiki, ʻonau tala \add kiate \add*ia, ʻo pehē, “ʻOku moʻui ho foha.” \v 52 Pea fehuʻi ai ia kiate kinautolu ki he feituʻulaʻā naʻe kamata moʻui ai ia. Pea nau pehē kiate ia, “ʻAneafi ʻi hono fitu ʻoe feituʻulaʻā naʻe mahuʻi ʻae mofi ʻiate ia.” \v 53 Pea naʻe ʻilo ʻe he tamai ko e feituʻulaʻā pe ko ia naʻe pehē ai ʻe Sisu kiate ia, ʻOku moʻui ho foha: pea naʻe tui ai ia, pea mo hono fale kotoa pē. \v 54 Ko hono ua eni ʻoe mana naʻe fai ʻe Sisu, ʻi heʻene haʻu mei Siutea ki Kāleli. \c 5 \cd \it 1 Ko e fakamoʻui ʻe Sisu ʻi he ʻaho Sāpate ha tokotaha naʻe mahaki ʻi he taʻu ʻe tolungofulu ma valu. 10 Ka naʻe fakakikihi ai mo ia ʻae kau Siu, ʻonau fakalanga ia. 17 ʻOku ne talia ʻakinautolu, ʻo ne valoki ʻakinautolu, ʻo fakahā pe ko hai ia ʻi he fakamoʻoni ʻa ʻene Tamai, 32 ʻIa Sione, 36 ʻI heʻene ngaahi ngāue, 39 Pea ʻi he ngaahi tohi.\it* \p \v 1 Hili eni, naʻe ai ʻae kātoanga ʻae kakai Siu: pea naʻe ʻalu hake ʻa Sisu ki Selūsalema. \v 2 Pea ʻoku ʻi Selūsalema, \add ʻo ofi \add* ki he \add matapā sipi\add*, ʻae ano vai, ʻoku ui ʻi he lea fakaHepelū ko Peteseta, naʻe nima hono fale hala. \v 3 Pea naʻe tatoka ai ʻae kakai mahaki tokolahi, ko e kui, mo e pipiki, mo e mamatea, ʻi he tatali ki he ngaueue ʻoe vai. \v 4 He naʻe ʻalu hifo ha ʻāngelo ki he ano ʻi ha ʻaho, ʻo fakangaueue ʻae vai: pea ko ia ʻe fuofua tuʻu ki he vai, hili hono fakangaueue, naʻe fakamoʻui ia mei hono mahaki kotoa pē. \v 5 Pea naʻe ʻi ai ʻae tangata ʻe taha naʻe moʻua ʻi he mahaki ʻi he taʻu ʻe tolungofulu ma valu. \v 6 Ka kuo mamata ʻa Sisu ki heʻene tokoto, ʻo ne ʻilo kuo fuoloa ʻene moʻua, naʻe fehuʻi ia ki ai, “Ko ho loto ke ke moʻui?” \v 7 Pea pehē ʻe he mahaki kiate ia, “ʻEiki, ʻoku ʻikai ha tangata, ʻoka fakangaueue ʻae vai, ke ne hiki au ki he ano: kae lolotonga ʻeku ʻalu, ʻoku muʻomuʻa hifo ʻiate au ha taha kehe.” \v 8 Pea tala ʻe Sisu kiate ia, “Tuʻu hake, pea toʻo ho mohenga, ʻo ʻalu.” \v 9 Pea fakafokifā pe kuo moʻui ʻae tangata, ʻo ne toʻo hono mohenga, pea ʻalu pea ko e ʻaho ko ia ko e Sāpate. \p \v 10 ¶ Ko ia naʻe pehē ai ʻae kakai Siu kiate ia kuo fakamoʻui, “Ko e ʻaho Sāpate eni: ʻoku ʻikai ngofua ke ke fua ho mohenga.” \v 11 Pea talaange ʻe ia kiate kinautolu, “Ko ia naʻa ne fakamoʻui au, ko ia pe naʻe pehē kiate au, ‘Toʻo ho mohenga, ʻo ʻalu.’” \v 12 Pea naʻa nau fehuʻi ai kiate ia, “Ko hai ʻae tangata ko ia naʻe pehē kiate koe, “Toʻo ho mohenga, ʻo ʻalu?” \v 13 Pea ko ia kuo fakamoʻui naʻe ʻikai te ne ʻilo pe ko hai ia: he naʻe mahuʻi mei ai ʻa Sisu, he naʻe ʻi ai ʻae tokolahi. \v 14 Hili ia, naʻe ʻilo ia ʻe Sisu ʻi he falelotu lahi, ʻo ne pehē kiate ia, “Vakai, kuo fakamoʻui koe: ʻoua naʻa ke toe fai angahala, telia naʻa tō kiate koe ha kovi lahi hake.” \v 15 Pea ʻalu ʻae tangata, ʻo fakahā ki he kakai Siu ko Sisu ia, naʻa ne fakamoʻui ia. \v 16 Pea ko ia naʻe fakatangaʻi ai ʻa Sisu ʻe he kakai Siu, ʻonau fie tāmateʻi ia, koeʻuhi ko ʻene fai ʻae meʻa ni ʻi he ʻaho Sāpate. \p \v 17 ¶ Ka naʻe talaange ʻe Sisu kiate kinautolu, “ʻOku kei ngāue ni ʻa ʻeku Tamai, pea ʻoku ou ngāue foki.” \v 18 Ko ia naʻe ʻāsili ai ʻae fie tāmateʻi ia ʻe he kakai Siu, he naʻe ʻikai ke ngata ʻi he maumauʻi ʻae Sāpate, ka ko ʻene pehē foki, ko e ʻOtua ko ʻene Tamai, ʻo ne fakatatau ai ia ki he ʻOtua. \v 19 Pea leaange ʻa Sisu, ʻo ne pehē kiate kinautolu, Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate kimoutolu, “ʻOku ʻikai faʻa fai ʻe he ʻAlo ha meʻa ʻe ia pē, ka ko ia ʻoku ne mamata ʻoku fai ʻe he Tamai: he ko e meʻa kotoa pē ʻoku ne fai, ʻoku fai ia ʻe he ʻAlo foki. \v 20 He ʻoku ʻofa ʻae Tamai ki he ʻAlo, ʻo ne fakahā kiate ia ʻae ngaahi meʻa kotoa pē ʻoku ne fai: pea te ne fakahā kiate ia ʻae ngaahi ngāue lahi ʻi he meʻa ni, ke mou ofo ai. \v 21 He ʻoku hangē ʻoku fokotuʻu mo fakaake ʻe he Tamai ʻae mate; ʻoku pehē ʻae fakaake ʻe he ʻAlo ʻaia kotoa pē ʻoku loto ia ki ai. \v 22 He ʻoku ʻikai fakamaau ha tokotaha ʻe he Tamai, ka kuo ne tuku ʻae fakamaau kotoa pē ki he ʻAlo: \v 23 Koeʻuhi ke fakaʻapaʻapa kotoa pē ki he ʻAlo, ʻo hangē ko ʻenau fakaʻapaʻapa ki he Tamai. Ko ia ʻoku ʻikai fakaʻapaʻapa ki he ʻAlo, ʻoku ʻikai fakaʻapaʻapa ia ki he Tamai naʻa ne fekau ia. \v 24 “Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate kimoutolu, Ko ia ʻoku fanongo ki heʻeku lea, ʻo tui kiate ia naʻa ne fekau au, ʻoku ʻiate ia ʻae moʻui taʻengata, pea ʻe ʻikai fakamalaʻia ia; ka kuo hao mei he mate ki he moʻui. \v 25 Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate kimoutolu, ʻOku haʻu ʻae ʻaho, pea ko eni ia, ʻe fanongo ai ʻae mate ki he leʻo ʻoe ʻAlo ʻoe ʻOtua; pea ko kinautolu ʻe fanongo te nau moʻui. \v 26 He ʻoku hangē ʻoku maʻu ʻe he Tamai ʻae moʻui ʻiate ia pē; pea ʻoku pehē pe ʻene tuku ki he ʻAlo, ke ne maʻu ʻae moʻui ʻiate ia pe; \v 27 Pea kuo ne tuku kiate ia ʻae pule ke ʻaʻana ʻae fai ʻoe fakamaau foki, koeʻuhi ko e ʻAlo ia ʻoe tangata. \v 28 ‌ʻOua te mou ofo ai: he ʻoku haʻu ʻae ʻaho, ʻe fanongo ai ki hono leʻo ʻakinautolu kotoa pē ʻoku ʻi he ngaahi tanuʻanga, \v 29 Pea te nau ʻalu atu; ko kinautolu naʻe fai lelei, ki he toetuʻu ʻoe moʻui; mo kinautolu naʻe fai kovi, ki he toetuʻu ʻoe fakamalaʻia. \v 30 “ʻOku ʻikai te u faʻa fai ʻeau pe ha meʻa: ʻoku hangē ko ʻeku fanongo, ʻa ʻeku fakamaau: pea ʻoku totonu ʻeku fakamaau; koeʻuhi ʻoku ʻikai te u fai ki hoku loto ʻoʻoku, ka ko e finangalo ʻoe Tamai naʻa ne fekau au. \p \v 31 ¶ “Kapau te u fakamoʻoni au ʻeau pē, tā ʻoku ʻikai moʻoni ʻeku fakamoʻoni. \v 32 ‌ʻOku ai ha tokotaha kehe ʻoku ne fakamoʻoniʻi au; pea ʻoku ou ʻilo ko ʻene fakamoʻoni kiate au ʻoku moʻoni. \v 33 Naʻa mou fekau kia Sione, pea naʻa ne fakamoʻoni ʻe ia ki he moʻoni. \v 34 Ka ʻoku ʻikai ʻaonga kiate au ʻae fakamoʻoni mei he tangata: ka ʻoku ou lea ʻaki eni koeʻuhi ke mou moʻui. \v 35 Ko e maama vela mo ulo ia: pea naʻa mou loto ʻo fuoloa siʻi pē ke fiefia ʻi hono maama. \p \v 36 ¶ Ka ʻoku ou maʻu ʻae fakamoʻoni lahi ʻia Sione: he ko e ngaahi ngāue kuo tuku kiate au ʻe he Tamai ke u fai, ko e ngāue ko ia ʻoku ou fai, ʻoku fakamoʻoni kiate au, kuo fekau au ʻe he Tamai. \v 37 Pea ko e Tamai, ʻaia naʻa ne fekau au, kuo ne fakamoʻoni kiate au. Naʻe ʻikai te mou fanongo ʻi ha kuonga ki hono leʻo, pe mamata ki hono anga. \v 38 Pea ʻoku ʻikai nofoʻia ʻakimoutolu ʻe heʻene folofola: he ko ia naʻa ne fekau, ʻoku ʻikai te mou tui ki ai. \p \v 39 ¶ ʻOku mou kumi lahi ʻi he ngaahi \add tohitapu \add*koeʻuhi ʻoku mou ʻamanaki ke maʻu ai ʻae moʻui taʻengata: pea ko ia ia ʻoku fakamoʻoni kiate au. \v 40 Ka ʻoku ʻikai te mou loto ke haʻu kiate au, koeʻuhi ke mou moʻui. \v 41 “ʻOku ʻikai te u maʻu ʻae fakamālō mei he tangata. \v 42 Ka ʻoku ou ʻilo ʻakimoutolu, ʻoku ʻikai ʻiate kimoutolu ʻae ʻofa ʻae ʻOtua. \v 43 Kuo u haʻu au ʻi he huafa ʻo ʻeku Tamai, pea ʻoku ʻikai te mou maʻu au: kapau ʻe haʻu ha taha ʻi hono hingoa ʻoʻona, te mou maʻu ia. \v 44 ‌ʻE faʻa tui fēfē ʻakimoutolu, ʻoku mou fetaliʻaki ʻae fefakamālōʻaki ʻiate kimoutolu, ka ʻoku ʻikai te mou kumi ki he fakamālō mei he ʻOtua pē? \v 45 ‌ʻOua naʻa mahalo te u talatalaaki ʻakimoutolu ki he Tamai: ʻoku ai ha tokotaha ʻoku ne talatalaaki ʻakimoutolu, ʻa Mōsese, ʻoku mou falala ki ai. \v 46 He ka ne tui ʻakimoutolu kia Mōsese, pehē, kuo mou tui kiate au: he naʻe tohi ʻe ia kiate au. \v 47 Pea kapau ʻoku ʻikai te mou tui ki heʻene ngaahi tohi, ʻe fēfeeʻi hoʻomou tui ki heʻeku ngaahi lea?” \c 6 \cd \it 1 ʻOku fafanga ʻe Kalaisi ʻae kakai ʻe toko nima afe ʻaki ʻae foʻi mā ʻe nima mo e ika ʻe ua. 15 Ko ia naʻe fie fakanofo ai ia ʻe he kakai ko e tuʻi. 16 Pea ʻalu ia mei ai ʻi he fukahi tahi ke ʻalu ki heʻene kau ākonga: 26 ʻOku ne valoki ʻae kakai ʻoku muimui ʻiate ia, ʻo holi fakakakano pe ke fanongo ki he folofola: 32 ʻOku fakahā fakapapau ia ko e mā ʻoe moʻui ki he kakai tui. 66 ʻOku mahuʻi ʻiate ia ʻae kau ākonga tokolahi. 68 ʻOku fakahā ia ʻe Pita. 70 Ko e tēvolo ʻia Siutasi.\it* \p \v 1 Hili eni, naʻe folau ʻa Sisu ʻi he tahi ʻo Kāleli, ʻaia ʻoku ʻo Taipiliō. \v 2 Pea muimui ʻiate ia ʻae fuʻu kakai, koeʻuhi naʻa nau mamata ki he ngaahi mana naʻa ne fai kiate kinautolu naʻe mahaki. \v 3 Pea naʻe ʻalu hake ʻa Sisu ki ha moʻunga, pea nofo ai ia mo ʻene kau ākonga. \v 4 Pea naʻe ofi ʻae Lakaatu, ko e kātoanga ʻae kakai Siu. \p \v 5 ¶ Pea hanga hake ʻe Sisu hono fofonga, ʻo mamata ki he fuʻu tokolahi ʻoku haʻu kiate ia, pea lea ia kia Filipe, “Te tau fakatau ʻae mā mei fē, ke kai ʻekinautolu ni?” \v 6 Pea naʻa ne lea ʻaki eni ko e ʻahiʻahi kiate ia: he naʻa ne ʻilo ʻe ia ʻaia te ne fai. \v 7 Pea talaange ʻe Filipe kiate ia, “Ko e mā ki he tenali ʻe uangeau, ʻe ʻikai lahi kiate kinautolu, koeʻuhi ke nau taki taha ha konga siʻi.” \v 8 Pea ko ʻene ākonga ʻe tokotaha, ko ʻAnitelū, ko e tokoua ʻo Saimone Pita, naʻe pehē ʻe ia kiate ia, \v 9 “ʻOku ʻi heni ʻae tama, ʻoku ne maʻu ʻae foʻi mā paʻale ʻe nima, mo e ika siʻi ʻe ua: ka ko e hā ia ʻi he fuʻu tokolahi?” \v 10 Pea tala ʻe Sisu, “Pule ke nofo ki lalo ʻae kau tangata.” Pea naʻe mohukuʻia ʻae potu. Pea nofo ki lalo ʻae kau tangata, naʻa nau toko nima afe nai. \v 11 Pea naʻe toʻo ʻe Sisu ʻae mā; pea ne fakafetaʻi, pea tufa ia ki he kau ākonga, kae \add tufaki \add*ʻe he kau ākonga kiate kinautolu naʻe nofo; pea \add tufaki \add*mo e ika ke ʻoua ke nau fiu. \v 12 Pea kuo mākona ʻakinautolu, pea tala ʻe ia ki heʻene kau ākonga, “Tānaki hono toenga, kaeʻoua naʻa liʻaki ha meʻa.” \v 13 Ko ia naʻa nau tānaki ia, ʻo fakafonu ʻae kato ʻe hongofulu ma ua, ʻi he toenga mā paʻale ʻe nima, ka kuo hili ʻae kai ʻae kakai. \v 14 Pea ʻi he mamata ʻe he kau tangata ko ia ki he mana kuo fai ʻe Sisu, naʻa nau pehē, “Tā ko e moʻoni ko eni ʻae palōfita \add naʻe pehē \add*ʻe haʻu ki māmani.” \p \v 15 ¶ Pea kuo ʻilo ʻe Sisu te nau haʻu ʻo puke fakamālohi ia, ke fakanofo ia ko e tuʻi, naʻa ne toe ʻalu tokotaha pe ki ha moʻunga. \v 16 Pea kuo hoko ʻae efiafi, naʻe ʻalu ʻene kau ākonga ki tahi, \v 17 ‌ʻO heka vaka, pea taumuʻa ki Kapaneume. Pea kuo poʻuli, ka ʻoku teʻeki hoko mai ʻa Sisu kiate kinautolu. \v 18 Pea naʻe tō ʻae fuʻu matangi pea peaua ʻae tahi. \v 19 Pea hili ʻenau ʻaʻalo ʻi he maile ʻe tolu mo e toe, naʻa nau mamata kia Sisu ʻoku ʻeveʻeva ʻi he tahi, mo ʻunuʻunu mai ki he vaka: pea naʻa nau manavahē. \v 20 Ka naʻe pehē ʻe ia kiate kinautolu, ‘Ko au pe; ʻoua ʻe manavahē.’ \v 21 Pea naʻa nau maʻu loto fiefia ia ki he vaka; pea tau leva ʻae vaka ki he fonua naʻa nau folau ki ai. \p \v 22 ¶ Pea ko e ʻaho naʻa na feholoi, ʻi he mamata ʻae kakai naʻe tutuʻu ʻi he kauvai ʻe taha, naʻe ʻikai ha vaka ʻi ai ka ko ia pe naʻe heka ai ʻene kau ākonga, pea naʻe ʻikai ʻalu ʻa Sisu ki he vaka mo ʻene kau ākonga, ka naʻe folau ʻa ʻene kau ākonga pe; \v 23 (Ka naʻe haʻu ʻae ngaahi vaka kehe mei Taipiliō, ʻo ofi ki he potu naʻa nau kai mā ai, ʻi he hili ʻae fakafetaʻi ʻe he ʻEiki:) \v 24 Pea ʻi he mamata ʻae kakai ʻoku ʻikai ʻi ai ʻa Sisu, pe ko ʻene kau ākonga, naʻa nau heka vaka, pea haʻu ki Kapaneume, ʻo kumi ʻa Sisu. \v 25 Pea ʻi heʻenau ʻilo ia ʻi he kauvai ʻe taha, naʻa nau fehuʻi kiate ia, Lāpai, naʻa ke haʻu ʻanefē ki heni? \v 26 Pea leaange ʻa Sisu kiate kinautolu, ʻo pehē, “Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate kimoutolu, ʻoku ʻikai te mou kumi au, koeʻuhi ko hoʻomou mamata ki he ngaahi mana, ka ko e meʻa ʻi hoʻomou kai ʻi he ngaahi foʻi mā, pea mākona. \v 27 ‌ʻOua ʻe ngāue ki he meʻakai ʻoku ʻauha, ka ki he meʻakai ʻoku tolonga ki he moʻui taʻengata, ʻaia ʻe foaki ʻe he Foha ʻoe tangata kiate kimoutolu: he kuo fakaʻilonga ia ʻe he ʻOtua ko e Tamai.” \v 28 Pea naʻa nau fehuʻi kiate ia, “Ko e hā ʻae ngaahi ngāue ʻoku totonu ke mau fai ki he ʻOtua?” \v 29 Pea leaange ʻa Sisu, ʻo pehē kiate kinautolu, “Ko eni ʻae ngāue ki he ʻOtua, koeʻuhi ke mou tui kiate ia kuo ne fekau.” \v 30 Pea naʻa nau pehē ai kiate ia, “Ko e hā ha fakaʻilonga ʻoku ke fai, koeʻuhi ke mau mamata, kae tui kiate koe? Ko e hā ʻoku ke fai? \v 31 Naʻe kai ʻae mana ʻe heʻemau ngaahi tamai ʻi he toafa; ʻo hangē ko ia kuo tohi, ‘Naʻe foaki ʻe ia ʻae mā mei he langi kiate kinautolu ke nau kai.’” \v 32 Pea lea ʻa Sisu kiate kinautolu, “Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate kimoutolu, naʻe ʻikai foaki ʻe Mōsese ʻae mā ko ia mei he langi kiate kimoutolu; ka ʻoku foaki ʻe heʻeku Tamai ʻae mā moʻoni mei he langi kiate kimoutolu. \v 33 He ko ia ʻae mā ʻae ʻOtua ʻaia ʻoku ʻalu hifo mei he langi, ʻo foaki ʻae moʻui ki māmani.” \v 34 Pea naʻa nau pehē kiate ia, “ʻEiki, foaki maʻuaipē ʻae mā ni kiate kimautolu.” \v 35 Pea talaange ʻe Sisu kiate kinautolu, “Ko au ko e mā ʻoe moʻui: ko ia ʻoku haʻu kiate au, ʻe ʻikai ʻaupito fiekaia; pea ko ia ʻoku tui kiate au, ʻe ʻikai ʻaupito fieinu ia. \v 36 Ka naʻaku tala kiate kimoutolu, Kuo mou mamata foki kiate au, kae ʻikai tui. \v 37 Ko ia kotoa pē ʻoku foaki ʻe he Tamai kiate au, ʻe haʻu ia kiate au; pea ko ia ʻoku haʻu kiate au, ʻe ʻikai ʻaupito teu siʻaki. \v 38 Naʻe ʻikai te u ʻalu hifo mei he langi ke fai hoku loto ʻoʻoku, ka ko e finangalo ʻo ia naʻa ne fekauʻi au. \v 39 Pea ko e finangalo eni ʻoe Tamai naʻa ne fekau au, koeʻuhi ko ia kotoa pē kuo ne foaki kiate au, ke ʻoua naʻa mole ha tokotaha, kae fokotuʻu ia ʻi he ʻaho fakamui. \v 40 Pea ko e finangalo eni ʻo ia naʻa ne fekau au, koeʻuhi ko ia fulipē ʻoku mamata ki he ʻAlo, pea tui kiate ia, ke ne maʻu ʻae moʻui taʻengata; pea te u fokotuʻu ia ʻi he ʻaho fakamui.” \v 41 Pea naʻe lāunga ai ʻae kakai Siu kiate ia, ko e meʻa ʻi heʻene pehē, “Ko au ko e mā naʻe ʻalu hifo mei he langi.” \v 42 Pea naʻa nau pehē, “ʻIkai ko Sisu eni, ko e foha ʻo Siosefa, ko e tamai mo e faʻē ʻaʻana ʻoku tau ʻilo? Pea ʻoku fēfeeʻi ʻene pehē, Naʻaku ʻalu hifo mei he langi?” \v 43 Ko ia naʻe leaange ʻa Sisu, ʻo ne pehē kiate kinautolu, “ʻOua te mou felāungaʻaki ʻiate kimoutolu. \v 44 ‌ʻE ʻikai ha tangata ʻe faʻa haʻu kiate au, ʻo kapau ʻe ʻikai tohoaki ia ʻe he Tamai ʻaia naʻa ne fekauʻi au: pea te u fokotuʻu ia ʻi he ʻaho fakamui. \v 45 Kuo tohi ʻi he kau palōfita, ‘Pea ʻe akonekina ʻakinautolu kotoa pē ʻi he ʻOtua.’ Ko ia ko e tangata kotoa pē kuo fanongo, pea kuo akonekina ʻi he Tamai, ʻoku haʻu ia kiate au. \v 46 ‌ʻOku ʻikai ha tangata kuo ne mamata ki he Tamai: ka ko ia pe ʻoku mei he ʻOtua, kuo mamata ia ki he Tamai. \v 47 Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate kimoutolu, Ko ia ʻoku tui kiate au, ʻoku ʻiate ia ʻae moʻui taʻengata. \v 48 Ko au ko e mā ko ia ʻoe moʻui. \v 49 Naʻe kai ʻae mana ʻe hoʻomou ngaahi tamai ʻi he toafa, ka naʻa nau mate. \v 50 Ko eni ʻae mā ʻoku ʻalu hifo mei he langi, ʻaia ʻoku kai ʻe ha tangata, pea ʻikai mate. \v 51 Ko au ko e mā moʻui kuo ʻalu hifo mei he langi: kapau ʻe kai ʻe ha tangata ʻae mā ni, ʻe moʻui taʻengata ia: pea ko e mā ʻoku ou foaki ko hoku sino, ʻaia te u foaki ke moʻui ai ʻa māmani.” \v 52 Ko ia naʻe fakakikihi ai ʻae kakai Siu ʻiate kinautolu, ʻo pehē, “ʻE faʻa foaki fēfeeʻi ʻe he tangata ni hono sino ke tau kai?” \v 53 Pea lea ʻa Sisu kiate kinautolu, “Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate kimoutolu, Kapau ʻe ʻikai te mou kai ʻae sino ʻoe Foha ʻoe tangata, mo inu hono toto, ʻoku ʻikai ha moʻui ʻiate kimoutolu. \v 54 Ko ia ʻoku ne kai hoku sino, mo inu hoku toto, ʻoku ʻiate ia ʻae moʻui taʻengata; pea te u fokotuʻu ia ʻi he ʻaho fakamui. \v 55 He ko hoku sino ko e meʻakai moʻoni, pea ko hoku toto ko e inu moʻoni. \v 56 Ko ia ʻoku kai hoku sino, mo inu hoku toto, ʻoku nofo ia ʻiate au, mo au ʻiate ia. \v 57 ‌ʻO hangē ʻoku moʻui ʻae Tamai naʻa ne fekau au, pea ʻoku ou moʻui ʻi he Tamai: ʻoku pehē, ko ia ʻoku ne kai ʻiate au, ko ia pe ʻe moʻui ʻiate au. \v 58 Ko eni ʻae mā ko ia naʻe ʻalu hifo mei he langi: ʻo ʻikai tatau mo e kai ʻae mana ʻe hoʻomou ngaahi tamai, pea nau mate: ko ia ʻoku kai ʻae mā ni, ʻe moʻui ia ʻo taʻengata.” \p \v 59 ¶ Naʻe lea ʻaki ʻe ia ʻae ngaahi meʻa ni ʻi he falelotu, ʻi heʻene akonaki ʻi Kapaneume. \v 60 Pea ʻi he fanongo ki ai ʻene kau ākonga tokolahi, naʻa nau pehē, “Ko e lea faingataʻa eni: ko hai ʻoku faʻa ʻilo ia?” \v 61 Pea ʻilo ʻe Sisu ʻiate ia ʻoku lāunga ai ʻene kau ākonga, pea lea ia kiate kinautolu, “ʻOku tūkia ʻakimoutolu ʻi he meʻa ni? \v 62 Pea ʻe fēfē ʻoka mou ka mamata ki he Foha ʻoe tangata ʻoku ʻalu hake ki he potu naʻe ʻi ai ia ʻi muʻa? \v 63 Ko e laumālie ia ʻoku ne fakamoʻui; ʻoku ʻikai hano ʻaonga ʻoe sino: ko e lea ʻoku ou lea ʻaki kiate kimoutolu, ko e laumālie ia pea mo e moʻui. \v 64 Ka ʻoku ai homou niʻihi ʻoku ʻikai tui. He naʻe ʻilo ʻe Sisu mei he kamataʻanga ʻakinautolu naʻe ʻikai tui, mo ia te ne lavakiʻi ia. \v 65 ‌ʻO ne pehē, “Ko ia ne u pehē ai kiate kimoutolu, ʻOku ʻikai faʻa haʻu ha tangata kiate au, ka ʻi hono foaki kiate ia mei heʻeku Tamai.” \p \v 66 ¶ Pea talu mei ai naʻe foki ki mui ʻae tokolahi ʻo ʻene kau ākonga, ʻo ʻikai toe ʻalu mo ia. \v 67 Pea lea ai ʻa Sisu ki he toko hongofulu ma toko ua, “ʻE ʻalu mo kimoutolu foki? \v 68 Pea leaange ʻa Saimone Pita kiate ia, “ʻEiki, te mau ʻalu kia hai? ʻOku ʻiate koe ʻae ngaahi lea ʻoe moʻui taʻengata. \v 69 Pea ʻoku mau tui pea ʻilo pau ko koe ko e Kalaisi, ko e ʻAlo ʻoe ʻOtua moʻui.” \v 70 Pea pehē ʻe Sisu kiate kinautolu, “ʻIkai naʻaku fili ʻakimoutolu ko e toko hongofulu ma toko ua, pea ko homou tokotaha ko e tēvolo?” \v 71 Ko ʻene lea ia kia Siutasi ʻIsikaliote, ko e foha ʻo Saimone: he ko ia te ne lavakiʻi ia, ko e taha ia ʻoe toko hongofulu ma toko ua. \c 7 \cd \it 1 ʻOku ne valoki ʻae fielahi mo e angamālohi ʻa hono ngaahi kāinga: 10 ʻOku ʻalu ia mei Kāleli ki he kātoanga ʻoe fale fehikitaki: 14 ʻOku akonaki ia ʻi he falelotu lahi. 40 ʻOku lahi ʻae mahalohalo kehekehe kiate ia ʻi he kakai. 45 ʻOku ʻita ʻae kau Fālesi ʻi he ʻikai puke ia ʻe heʻenau kau tangata fekau, ʻonau lea fakamamahi kia Nikotimasi ʻi heʻene kau kiate ia.\it* \p \v 1 Hili ʻae ngaahi meʻa ni, naʻe fononga fano ʻa Sisu ʻi Kāleli: he naʻe ʻikai fie fononga ia ʻi Siutea, he naʻe holi ʻae kakai Siu ke tāmateʻi ia. \v 2 Pea ko e kātoanga ʻoe ngaahi fale fehikitaki ʻae kakai Siu, naʻe ofi. \v 3 Ko ia naʻe pehē ai ʻe hono kāinga kiate ia, “ʻAlu ʻi heni, ʻo ʻalu ki Siutea, koeʻuhi ke mamata foki ʻa hoʻo kau ākonga ki he ngaahi ngāue ʻoku ke fai. \v 4 He ʻoku ʻikai ha tangata ʻoku holi ke ongoongo, pea ne fai fakalilolilo ha meʻa. Kapau ʻoku ke fai ʻae ngaahi meʻa ni, fakahā koe ki māmani.” \v 5 He naʻe ʻikai tui foki ʻa hono kāinga kiate ia. \v 6 Pea talaange ʻe Sisu kiate kinautolu, “ʻOku teʻeki ai hoko hoku ʻaho: ka ʻoku tatau kotoa pē ʻae ʻaho kiate kimoutolu. \v 7 ‌ʻOku ʻikai faʻa fehiʻa ʻa māmani kiate kimoutolu; ka ʻoku fehiʻa ia kiate au, koeʻuhi ʻoku ou fakahā ki ai, ʻoku kovi ʻene ngaahi ngāue. \v 8 Mou ʻalu hake ki he kātoanga ni: ʻe ʻikai te u ʻalu leva ki he kātoanga ni; he ʻoku teʻeki ai hokosia hoku ʻaho.” \v 9 Hili ʻene lea ʻaki ʻae ngaahi lea ni kiate kinautolu, pea nofo pe ia ʻi Kāleli. \v 10 Ka kuo ʻalu hono kāinga, pea toki ʻalu foki ia ki he kātoanga, naʻe ʻikai ʻi he fakahā, kae fakafufū pe. \p \v 11 ¶ Pea kumi ia ʻe he kakai Siu ʻi he kātoanga, ʻonau pehē, “Ko e fē ia?” \v 12 Pea naʻe lahi ʻae fefanafanahi ʻi he kakai koeʻuhi ko ia: he naʻe pehē ʻe he niʻihi, “Ko e tangata lelei ia:” kae pehē ʻe he niʻihi, “ʻOku ʻikai; he ʻoku ne fakahalaʻi ʻae kakai.” \v 13 Ka naʻe ʻikai lea fakahā ʻe ha taha kiate ia, ko ʻenau manavahē ki he kakai Siu. \p \v 14 ¶ Pea ʻi he lolotonga ʻae kātoanga, naʻe ʻalu hake ʻa Sisu ki he falelotu lahi, ʻo akonaki. \v 15 Pea ofo ʻae kakai Siu, ʻo \add nau \add*pehē, “ʻOku ʻilo fakafēfē ʻe he tangata ni ʻae poto, he naʻe ʻikai akonekina?” \v 16 Pea leaange ʻa Sisu kiate kinautolu, ʻO ne pehē, “Ko ʻeku akonaki ʻoku ʻikai ʻaʻaku, ka ʻoku ʻaʻana naʻa ne fekau au. \v 17 Pea ko ia ia ʻe fai ki hono finangalo, te ne ʻilo ʻae akonaki, pe ʻoku ʻi he ʻOtua ia, pe ko ʻeku lea ʻiate au pe. \v 18 Ko ia ʻoku lea ʻiate ia pē, ʻoku kumi ʻae fakamālō ʻaʻana: ka ko ia ʻoku ne kumi ʻae fakamālō ʻo ia naʻa ne fekau ia, ko ia ia ʻoku moʻoni, pea ʻoku ʻikai ha taʻemāʻoniʻoni ʻiate ia. \v 19 ‌ʻIkai naʻe ʻatu ʻe Mōsese ʻae fono kiate kimoutolu, ka ʻoku ʻikai hamou tokotaha ʻoku ne fai ki he fono? Ko e hā ʻoku mou kumi ai ke tāmateʻi au?” \v 20 Pea leaange ʻae kakai, ʻo pehē, ʻOku ʻiate koe ha tēvolo: ko hai ʻoku kumi ke tāmateʻi koe? \v 21 Pea leaange ʻa Sisu, ʻo pehē kiate kinautolu, “Kuo u fai ʻae ngāue ʻe taha, pea ʻoku mou ofo ai kotoa pē. \v 22 Naʻe fokotuʻu ʻe Mōsese ʻae kamu kiate kimoutolu; (ka ʻoku ʻikai mei ʻa Mōsese ia, kae mei he ngaahi tamai; pea ʻoku kamuʻi ʻekimoutolu ʻae tama tangata ʻi he ʻaho Sāpate. \v 23 Pea kapau ʻe kamu ʻae tama tangata ʻi he ʻaho Sāpate, koeʻuhi ke ʻoua naʻa maumauʻi ʻae fono ʻa Mōsese; ʻoku mou ʻita kiate au, ko e meʻa ʻi heʻeku fakamoʻui haohaoa ʻae tangata ʻi he ʻaho Sāpate? \v 24 ‌ʻOua te mou fakamaau ʻo fakatatau mo ia ʻoku ha mai, kae fakamaau ke totonu.” \v 25 Pea lea ai ha niʻihi mei Selūsalema, “ʻIkai ko eni ia ʻoku nau kumi ke tāmateʻi? \v 26 Pea vakai, ʻoku lea mālohi ia, kae ʻikai siʻi te nau lea kiate ia. ʻOku ʻilo moʻoni ʻe he kau pule ko e Kalaisi totonu eni? \v 27 He ʻoku tau ʻilo ʻae potu ʻoku haʻu mei ai ʻae tangata ni: ka ʻoka haʻu ʻa Kalaisi, ʻe ʻikai ha taha te ne ʻilo pe ʻoku mei fē ia.” \v 28 Pea kalanga ʻa Sisu ʻi he falelotu lahi ʻi heʻene akonaki, ʻo pehē, “ʻOku mou ʻilo au, pea ʻoku mou ʻilo ʻae potu ʻoku ou haʻu mei ai: pea ʻoku ʻikai te u haʻu ʻiate au pē, ka ko ia naʻa ne fekau au ʻoku moʻoni ia, ʻaia ʻoku ʻikai te mou ʻiloa. \v 29 Ka ʻoku ou ʻilo ia: he ʻoku ou meiate ia, pea naʻa ne fekau au.” \v 30 Pea naʻa nau holi ai ke puke ia ka naʻe ʻikai ala ha taha kiate ia, he naʻe teʻeki hoko hono ʻaho. \v 31 Pea naʻe tui ʻae tokolahi ʻoe kakai kiate ia, ʻonau pehē, “ʻOka haʻu ʻae Kalaisi, ʻe lahi hake ʻae mana ʻe fai ʻe ia ʻi he ngaahi meʻa ni kuo fai ʻe he tangata ni?” \p \v 32 ¶ Pea naʻe fanongo ʻae kau Fālesi ʻoku fefanafanahi ʻae kakai kiate ia; pea fekau ʻe he kau Fālesi mo e kau taulaʻeiki lahi ʻae kau tangata fekau, ke nau puke ia. \v 33 Pea lea ai ʻa Sisu kiate kinautolu, “ʻOku toe siʻi pe ʻeku ʻiate kimoutolu, peau ʻalu kiate ia naʻa ne fekau au.” \v 34 Te mou kumi au, pea ʻikai ʻiloʻi pea ko e potu te u ʻi ai, ʻe ʻikai te mou faʻa lava ki ai. \v 35 Pea fepehēʻaki ai ʻae kakai Siu, “ʻE ʻalu ki fē ia, ʻe ʻikai te tau faʻa ʻiloʻi ia? Te ne ʻalu ki he ngaahi Senitaile kuo fakahēʻi, pea ako ki he Senitaile? \v 36 Ko e hā ʻae lea ko eni ʻoku ne pehē ai, Te mou kumi au, pea ʻikai te mou ʻiloʻi: pea ko e potu te u ʻi ai, ʻe ʻikai te mou faʻa lava ki ai?” \v 37 ‌ʻI he ʻaho fakaʻosi, ko e \add ʻaho \add*lahi ʻoe kātoanga, naʻe tuʻu ʻa Sisu ʻo kalanga, ʻo pehē, “Kapau ʻoku fieinu ha tangata, ke haʻu ia kiate au ʻo inu. \v 38 Ko ia ʻoku tui kiate au, ʻo hangē ko ia kuo fakahā ʻi he tohi, ‘ʻE tafe mei hono loto ʻae ngaahi vai moʻui.’” \v 39 (Ka ko ʻene lea ia ki he Laumālie, ʻaia ʻe maʻu ʻekinautolu ʻoku tui kiate ia: he naʻe teʻeki ai \add foaki \add*ʻae Laumālie Māʻoniʻoni; koeʻuhi naʻe teʻeki ai hakeakiʻi ʻa Sisu.) \p \v 40 ¶ Pea ʻi he fanongo ʻae kakai tokolahi ki he lea ni, naʻa nau pehē, “Ko e moʻoni ko eni ʻae Palōfita.” \v 41 Pea pehē ʻe he niʻihi, “Ko eni ʻae Kalaisi.” Ka naʻe lea ʻae niʻihi, “ʻE haʻu ʻae Kalaisi mei Kāleli? \v 42 ‌ʻIkai ʻoku tala ʻi he tohi, ʻE haʻu ʻae Kalaisi ʻi he hako ʻo Tevita, pea mei he kolo ko Petelihema, naʻe ʻi ai ʻa Tevita?” \v 43 Pea naʻe fakakikihi ʻae kakai ko e meʻa ʻiate ia. \v 44 Pea naʻe loto ʻa honau niʻihi ke puke ia; ka naʻe ʻikai ala ha taha kiate ia. \p \v 45 ¶ Pea haʻu ai ʻae kau tangata fekau ki he kau taulaʻeiki lahi mo e kau Fālesi; pea nau pehē kiate kinautolu, “Ko e hā ʻoku ʻikai ai te mou ʻomi ia?” \v 46 Pea talaange ʻe he kau tangata fekau, “ʻOku teʻeki ʻaupito ha tangata ʻe lea ʻo hangē ko e tangata ni.” \v 47 Pea toki pehē ʻe he kau Fālesi kiate kinautolu, “Kuo kākaaʻi mo kimoutolu foki? \v 48 He kuo tui kiate ia ha niʻihi ʻi he kau pule pe ʻi he kau Fālesi? \v 49 Ka kuo malaʻia ʻae kakai ni ʻoku taʻeʻilo ki he fono.” \v 50 Pea lea ʻa Nikotimasi kiate kinautolu, (ko ia ia naʻe haʻu kia \add Sisu \add*ʻi he poʻuli,) he ko honau tokotaha ia, \v 51 “ʻOku tukuakiʻi ha tangata ʻe hotau fono ʻi he teʻeki fanongo ki ai, pea ʻilo ʻaia ʻoku ne fai?” \v 52 Pea naʻa nau leaange, ʻo pehē kiate ia, “He ko e Kāleli foki ʻa koe? Kumi, pea vakai: he ʻoku ʻikai ha palōfita ʻe tupu mei Kāleli.” \v 53 Pea naʻe taki taha ʻalu ki hono fale. \c 8 \cd \it 1 ʻOku fakahaofi ʻe Kalaisi ʻae fefine naʻe maʻu ʻi heʻene tono tangata. 12 ʻOku ne malangaʻaki ia ko e maama ʻo māmani, ʻo ne fakamoʻoni ʻene akonaki: 33 ʻOku ne talia ʻae kakai Siu ʻoku vikiviki kia ʻEpalahame, 59 ʻO ne fakahaofi ia mei heʻenau angakovi.\it* \p \v 1 Ka naʻe ʻalu ʻa Sisu ki he moʻunga ʻoe ʻOlive. \v 2 Pea toe haʻu hengihengi ia ki he falelotu lahi, pea haʻu ʻae kakai kotoa pē kiate ia; pea nofo ia, ʻo ako kiate kinautolu. \v 3 Pea ko e kau tangata tohi mo e Fālesi naʻa nau ʻomi kiate ia ʻae fefine naʻe moʻua ʻi he tono tangata; ʻonau tuku ia ki he haʻohaʻonga, \v 4 Pea nau pehē kiate ia, “Akonaki, naʻe moʻua ʻae fefine ni lolotonga ʻene tono tangata. \v 5 Pea ko eni, naʻe fekau ʻe Mōsese kiate kimautolu ʻi he fono, ke tolongaki ia ʻaki ʻae maka: ka ko e hā hoʻo lea?” \v 6 Naʻa nau lea pehē, ko ʻenau ʻahiʻahiʻi ia, koeʻuhi ke nau talakoviʻi ai ia. Ka naʻe tulolo hifo ʻa Sisu, pea tohi ʻaki hono tuhu ki he kelekele. \v 7 Pea ʻi heʻenau kei fehuʻi pe kiate ia, naʻe tuʻu ki ʻolunga ia, ʻo ne pehē kiate kinautolu, “Ko ia ia ʻiate kimoutolu ʻoku taʻeangahala, ke lī ʻe ia ʻae fuofua maka ki ai.” \v 8 Pea toe tulolo ia, ʻo tohi ki he kelekele. \v 9 Pea ko kinautolu naʻe fanongo ai, ʻi he valokia ʻakinautolu ʻe honau ʻatamai, naʻa nau taki taha ʻalu kituʻa, ʻo fuofua fai mei he ki muʻa ʻo aʻu ki he ki mui: pea toe tokotaha ʻa Sisu, kae tuʻu ʻae fefine ʻi loto. \v 10 Pea kuo tuʻu hake ʻa Sisu, ʻo ʻikai mamata ki ha taha ka ko e fefine pe, pea pehē ʻe ia ki ai, “Fefine, ko e fē ʻakinautolu naʻa nau fakaʻiloʻi koe?” ʻOku ʻikai fakahalaia koe ʻe ha taha? \v 11 Pea pehē ʻe ia, “ʻEiki, ʻoku ʻikai ha taha. Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, “Pea ʻoku ʻikai te u fakahalaia koe: ʻalu pea ʻoua ʻe toe fai angahala.” \p \v 12 ¶ Pea toe lea ai ʻa Sisu kiate kinautolu, ʻo pehē, “Ko au ko e maama ʻo māmani: ko ia ʻoku muimui ʻiate au, ʻe ʻikai ʻalu ia ʻi he poʻuli, ka ʻe ʻiate ia ʻae maama ʻoe moʻui.” \v 13 Ko ia naʻe pehē ai ʻae kau Fālesi kiate ia, “ʻOku ke fakamoʻoni kiate koe; ʻoku ʻikai moʻoni hoʻo fakamoʻoni. \v 14 Pea leaange ʻa Sisu, ʻo pehē kiate kinautolu, “ʻOku ou fakamoʻoni kiate au, ka ʻoku moʻoni ʻeku fakamoʻoni: he ʻoku ou ʻilo ʻaia ʻoku ou haʻu mei ai, mo ia ʻoku ou ʻalu ki ai; ka ʻoku ʻikai te mou ʻilo ʻaia ʻoku ou haʻu mei ai, pe ko ia ʻoku ou ʻalu ki ai. \v 15 ‌ʻOku mou fakamaau fakakakano pē; ʻoku ʻikai te u fakamaau ha tokotaha. \v 16 Pea kapau te u fakamaau, ʻoku moʻoni ʻeku fakamaau he ʻoku ʻikai teu tokotaha pe, ka ko au mo e Tamai naʻa ne fekau au. \v 17 Pea kuo tohi foki ʻi hoʻomou fono, ko e fakamoʻoni ʻae tangata ʻe toko ua ʻoku moʻoni. \v 18 Ko e tokotaha au ʻoku ou fakamoʻoni au, pea ko e Tamai naʻa ne fekau au ʻoku ne fakamoʻoni kiate au.” \v 19 Pea naʻa nau pehē kiate ia, “Ko e fē hoʻo Tamai? Pea talaange ʻe Sisu, ʻOku ʻikai te mou ʻilo au, pe ko ʻeku Tamai: ka ne mou ʻilo au, pehē, kuo mou ʻilo mo ʻeku Tamai foki. \v 20 Naʻe lea ʻaki ʻe Sisu ʻae ngaahi lea ni ʻi he tukunga koloa, ʻi heʻene akonaki ʻi he falelotu lahi: pea naʻe ʻikai puke ia ʻe ha taha; he naʻe teʻeki hokosia hono ʻaho. \v 21 Pea toe tala ʻe Sisu kiate kinautolu, “ʻOku ou ʻalu, pea te mou kumi kiate au, ka te mou mate ʻi hoʻomou angahala: ko e potu ʻoku ou ʻalu ki ai, ʻe ʻikai te mou hokosia.” \v 22 Pea pehē ai ʻae kakai Siu, “ʻE tāmateʻi ʻe ia ia? He ʻoku ne pehē, ‘Ko e potu ʻoku ou ʻalu ki ai, ʻe ʻikai te mou hokosia.’” \v 23 Pea tala ʻe ia kiate kinautolu, “ʻOku mei lalo ʻakimoutolu; ʻoku mei ʻolunga au: ʻoku ʻo māmani ʻakimoutolu; ʻoku ʻikai ʻo māmani au. \v 24 Ko ia naʻaku lea ai kiate kimoutolu, te mou mate ʻi hoʻomou angahala: he kapau ʻoku ʻikai te mou tui ‘ko au ia,’ te mou mate pe ʻi hoʻomou angahala.” \v 25 Pea naʻa nau lea ai kiate ia, “Ko hai koe?” Pea pehēange ʻe Sisu kiate kinautolu, “ʻAia pe naʻaku tala ʻi muʻa kiate kimoutolu.” \v 26 ‌ʻOku lahi ʻae meʻa ke u tala mo valokiʻi ʻiate kimoutolu: ka ko ia naʻa ne fekau au ʻoku moʻoni ia; pea ʻoku ou fakahā ki māmani ʻae ngaahi meʻa ko ia kuo u fanongo ʻiate ia. \v 27 Naʻe ʻikai te nau ʻilo ko ʻene lea kiate kinautolu ki he Tamai. \v 28 Pea pehē ai ʻe Sisu kiate kinautolu, “Hili hoʻomou hiki ki ʻolunga ʻae Foha ʻoe tangata, pea te mou toki ʻilo ‘ko au ia,’ pea mo ʻeku taʻefai-ha-meʻa ʻiate au pe; kae hangē hono akoʻi au ʻe heʻeku Tamai, \add ʻoku pehē \add*ʻeku lea ki he ngaahi meʻa ni. \v 29 Pea ko ia naʻa ne fekau au ʻoku ʻiate au: ʻoku ʻikai siʻaki au ke tokotaha pe ʻe he Tamai; he ʻoku ou fai maʻuaipē ʻae ngaahi meʻa ʻoku lelei ai ia.” \v 30 Pea ʻi heʻene leaʻaki ʻae ngaahi lea ni, naʻe tui ʻae tokolahi kiate ia. \p \v 31 ¶ Pea pehē ai ʻe Sisu ki he kau Siu naʻe tui kiate ia, “Kapau te mou nofomaʻu ʻi heʻeku lea, pea ko ʻeku kau ākonga moʻoni ʻakimoutolu; \v 32 Pea te mou ʻilo ʻae moʻoni, pea ʻe fakatauʻatāinaʻi ʻakimoutolu ʻe he moʻoni.” \p \v 33 ¶ Pea pehē ʻe he niʻihi kiate ia, “Ko e hako ʻo ʻEpalahame ʻakimautolu, pea naʻe ʻikai te mau pōpula ki ha taha: pea ʻoku fēfeeʻi ʻa hoʻo lau, ‘ʻE fakatauʻatāinaʻi ʻakimoutolu?’” \v 34 Pea talaange ʻe Sisu kiate kinautolu, “Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala atu kiate kimoutolu, Ko ia ʻoku fai angahala, ko e pōpula ia ki he angahala. \v 35 Pea ʻoku ʻikai nofomaʻuaipē ʻi he fale ʻae pōpula: \add ka \add*ʻoku nofomaʻuaipē ʻae ʻAlo. \v 36 Ko ia kapau ʻe fakatauʻatāinaʻi ʻakimoutolu ʻe he ʻAlo, te mou tauʻatāina moʻoni. \v 37 ‌ʻOku ou ʻilo ko e hako ʻo ʻEpalahame ʻakimoutolu; ka ʻoku mou kumi ke tāmateʻi au, koeʻuhi ʻoku ʻikai ʻi homou loto ʻa ʻeku akonaki. \v 38 ‌ʻOku ou lea ʻaki ʻaia kuo u ʻiloʻi ʻi heʻeku Tamai: pea ʻoku mou fai ʻaia kuo mou ʻiloʻi ʻi hoʻomou tamai.” \v 39 Naʻa nau leaange, ʻo pehē kiate ia, “Ko ʻemau tamai ʻa ʻEpalahame.” Pea talaange ʻe Sisu kiate kinautolu, “Ka ne ko e fānau ʻa ʻEpalahame ʻakimoutolu, pehē, te mou fai ʻae ngaahi ngāue ʻa ʻEpalahame. \v 40 Ka ko eni ʻoku mou kumi ke tāmateʻi au, ko e tangata kuo tala ʻae moʻoni kiate kimoutolu, ʻaia kuo u fanongo ʻi he ʻOtua: naʻe ʻikai fai pehē ʻe ʻEpalahame. \v 41 ‌ʻOku mou fai ʻae ngāue ʻa hoʻomou tamai.” Pea naʻa nau pehē ai kiate ia, “ʻOku ʻikai te mau tupu ʻi he feʻauaki; ʻoku taha pe ʻemau Tamai, ko e ʻOtua.” \v 42 Pea talaange ʻe Sisu kiate kinautolu, “Ka ne ko hoʻomou Tamai ʻae ʻOtua, te mou ʻofa kiate au: he naʻaku tupu ai ʻo haʻu mei he ʻOtua; pea naʻe ʻikai te u haʻu ʻiate au pe, ka naʻa ne fekau au. \v 43 Ko e hā ʻoku ʻikai ai te mou ʻilo ʻeku lea? Ka koeʻuhi ʻoku ʻikai te mou fie fai ki heʻeku akonaki. \v 44 ‌ʻOku mou ʻi \add hoʻomou \add*tamai ko e tēvolo, pea ko e holi ʻa hoʻomou tamai te mou fai. Ko e fakapō ia talu mei he kamataʻanga, pea naʻe ʻikai nofomaʻu ʻi he moʻoni koeʻuhi ʻoku ʻikai ha moʻoni ʻiate ia. ʻOka lea ʻaki ʻe ia ʻae loi, ʻoku ne lea ʻaki ʻene meʻa ʻaʻana: he ko e loi ia, mo e tamai ʻo ia. \v 45 Pea ko e meʻa ʻi heʻeku tala ʻae moʻoni \add kiate kimoutolu\add*, ʻoku ʻikai ai te mou tui kiate au. \v 46 Ko hai ʻiate kimoutolu ʻoku ne fakaʻilo haʻaku angahala? Pea kapau ʻoku ou lea ʻaki ʻae moʻoni ko e hā ʻoku ʻikai ai te mou tui kiate au? \v 47 Ko ia ʻoku ʻi he ʻOtua, ʻoku fanongo ia ki he ngaahi folofola ʻae ʻOtua: pea pehē, ʻoku ʻikai te mou fanongo, koeʻuhi ʻoku ʻikai ʻi he ʻOtua ʻakimoutolu.” \v 48 Pea leaange ʻae kakai Siu, \add ʻonau \add*pehē kiate ia, “ʻIkai ʻoku moʻoni ʻemau pehē, Ko e Samēlia koe, pea ʻoku ʻiate koe ha tēvolo?” \v 49 Pea talaange ʻe Sisu, “ʻOku ʻikai ha tēvolo ʻiate au; ka ʻoku ou fakaʻapaʻapa ki heʻeku Tamai, pea ʻoku mou fakalieliaʻi au. \v 50 Pea ʻoku ʻikai teu kumi ʻae ongoongolelei ʻo ʻoku: ʻoku ai ha tokotaha ʻoku ne kumiʻi mo fakamaauʻi. \v 51 Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate kimoutolu, Kapau ʻe fai ʻe ha tangata ki heʻeku lea, ʻe ʻikai ʻaupito mamata ia ki he mate.” \v 52 Pea lea ai ʻae kakai Siu kiate ia, “Ta ʻoku mau ʻilo ʻeni ʻoku ʻiate koe ha tēvolo. Kuo mate ʻa ʻEpalahame, mo e kau palōfita; ka ʻoku ke pehē, Kapau ʻe fai ʻe ha tangata ki heʻeku lea, ʻe ʻikai ʻaupito te ne kamata ʻae mate. \v 53 ‌ʻOku ke lahi koe ki heʻemau tamai ko ʻEpalahame, ʻaia kuo mate? Pea, mate mo e kau palōfita: ʻoku ke pehē ko hai koe?” \v 54 Pea talaange ʻe Sisu, “Kapau te u fakaongolelei au, ko e meʻa noa pē ʻeku fakaongo: ko ʻeku Tamai ko ia ia ʻoku ne fakaongoleleiʻi au; ʻaia ʻoku mou pehē ai, ko homou ʻOtua ia: \v 55 Ka kuo ʻikai te mou ʻilo ia, ka ʻoku ou ʻilo ia: pea kapau te u pehē, ʻOku ʻikai te u ʻiloa ia, te u loi au ʻo hangē ko kimoutolu: ka ʻoku ou ʻilo ia, pe au tuitala ki heʻene folofola. \v 56 Naʻe mātuʻaki fiefia ʻa hoʻomou tamai ko ʻEpalahame ke mamata ki hoku ʻaho: pea naʻe mamata ia, pea fiefia. \v 57 Pea lea ʻae kakai Siu kiate ia, “ʻOku teʻeki ai nimangofulu taʻu ho motuʻa, pea kuo ke mamata kia ʻEpalahame?” \v 58 Pea talaange ʻe Sisu kiate kinautolu, “Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate kimoutolu, Ki muʻa ʻia ʻEpalahame, ‘ʻOku ou ʻi ai au.’” \v 59 Pea naʻa nau toʻo hake ʻae ngaahi maka, ke nau lisingi ʻaki ia; ka naʻe fufū ʻe Sisu ia, pea ʻalu ia ʻi honau lotolotonga mei he falelotu lahi, pea hao ai. \c 9 \cd \it 1 Ko e tangata naʻe fanauʻi kui ʻoku fakaʻā hono mata. 8 ʻOku ʻomi ia ki he kau Fālesi. 18 ʻOku nau ʻita kiate ia, ʻo kapusi ia: 35 Ka ʻoku maʻu ia ʻe Sisu, ʻo ne fakaʻilo ia. 39 Ko kinautolu kuo fakamāmangia ʻe Kalaisi.\it* \p \v 1 Pea ʻi he ʻalu ange ʻa \add Sisu\add*, ne mamata ia ki ha tangata naʻe fanauʻi ko e kui. \v 2 Pea fehuʻi ʻene kau ākonga kiate ia, ʻo pehē, “Lāpai, ko hai naʻe fai angahala, ʻae tangata ni, pe ko ʻene mātuʻa, naʻe fanauʻi kui ai ia?” \v 3 Pea talaange ʻe Sisu, “Naʻe ʻikai fai angahala ʻae tangata ni, pe ko ʻene mātuʻa: ka ko e meʻa ke fakahā ʻiate ia ʻae ngaahi ngāue ʻae ʻOtua. \v 4 ‌ʻOku totonu ke u fai ʻae ngaahi ngāue ʻo ia naʻa ne fekau au, lolotonga ʻene kei ʻaho: ʻoku haʻu ʻae pō, ʻoku ʻikai faʻa ngāue ai ha tokotaha.” \v 5 ‌ʻI heʻeku kei ʻi māmani ko e maama au ʻo māmani. \v 6 Hili ʻene lea pehē, naʻe ʻaʻanu ia ki he kelekele, ʻo ne ngaohi ʻaki ʻae ʻaʻanu ʻae ʻumea, ʻo ne pani ʻaki ʻae ʻumea ʻae mata ʻoe tangata kui, \v 7 ‌ʻO ne pehē kiate ia, “ʻAlu, ʻo kaukau ʻi he ano vai ko Seiloami,” (ʻa ia ko hono ʻuhinga, “Ko e fekau.”) Ko ia naʻe ʻalu ai ia, ʻo kaukau, pea haʻu kuo ʻā. \p \v 8 ¶ Ko ia ko e kaungāʻapi, pea mo kinautolu naʻe mamata muʻa kiate ia ʻi heʻene kui, naʻa nau pehē, “ʻIkai ko eni ia naʻe nofo ʻo kole?” \v 9 Pea tala ʻe he niʻihi, “Ko eni ia:” pea \add lea \add*ʻae niʻihi, “ʻOku hangē ko ia:” ka naʻe pehē ʻe ia, “Ko au ia.” \v 10 “Ko ia naʻa nau pehē kiate ia, naʻe fakaʻā fēfeeʻi ho mata?” \v 11 Pea talaange ʻe ia, ʻo pehē, “Ko e tangata ʻoku ui ko Sisu naʻa ne ngaohi ʻae ʻumea, ʻo ne pani hoku mata, pea ne pehē kiate au, ‘ʻAlu ki he ano vai ko Seiloami, ʻo kaukau:’ pea naʻaku ʻalu, ʻo kaukau, pea u ʻā ai.” \v 12 Pea nau pehē ai kiate ia, “Kofaʻā ia?” Pea pehē ʻe ia, “ʻOku ʻikai te u ʻiloa.” \p \v 13 ¶ Naʻa nau ʻomi ki he kau Fālesi ʻaia naʻe kui. \v 14 Pea ko e ʻaho Sāpate ʻaia naʻe ngaohi ai ʻe Sisu ʻae ʻumea, ʻo ne fakaʻā hono mata. \v 15 Pea fehuʻi foki ʻae kau Fālesi kiate ia, pe naʻe fēfē hono fakaʻā. Pea pehē ʻe ia kiate kinautolu, ‘Naʻe ʻai ʻe ia ʻae ʻumea ki hoku mata, pea u kaukau, pea ʻoku ou ʻā.” \v 16 Ko ia naʻe pehē ai ʻe he niʻihi ʻoe kau Fālesi, “ʻOku ʻikai mei he ʻOtua ʻae tangata ni, koeʻuhi ʻoku ʻikai te ne tokanga ki he ʻaho Sāpate.” Pea pehē ʻe he niʻihi, “ʻE faʻa fai fēfeeʻi ʻae ngaahi mana pehē ʻe ha angahala? Pea naʻa nau fakakikihi ai.” \v 17 Pea naʻa nau toe fehuʻi ki he tangata kui, “Ko e hā hoʻo lau kiate ia, ʻi heʻene fakaʻā ho mata?” Pea pehē ʻe ia, “Ko e palōfita ia.” \v 18 Ka naʻe ʻikai tui ʻae kakai Siu naʻe kui ia, pea kuo ʻā, kaeʻoua ke nau ui ʻae mātuʻa ʻo ia kuo fakaʻā. \v 19 Pea nau fehuʻi kiate kinaua, ʻo pehē, “Ko hoʻomo tama eni, ʻoku mo lau naʻe fanauʻi kui? Pea ʻoku ʻa fēfē eni?” \v 20 Pea leaange ʻene mātuʻa kiate kinautolu, ʻo pehē, “ʻOku ma ʻilo ko ʻema tama eni, pea naʻe fanauʻi ʻoku kui: \v 21 Ka ko e meʻa ko ia ʻoku ʻā ai ni ia, ʻoku ʻikai te ma ʻilo; pea ʻoku ʻikai te ma ʻilo pe ko hai kuo fakaʻā hono mata; ka ʻoku lahi ia: fehuʻi ki ai: ke lea ia kiate ia.” \v 22 Naʻe pehē ʻae lea ʻa ʻene mātuʻa, he naʻa na manavahē ki he kakai Siu: he kuo alea pau ʻae kakai Siu, kapau ʻe ai ha tokotaha te ne fakahā ko e Kalaisi ia, ʻe kapusi ia mei he falelotu. \v 23 Ko ia naʻe pehē ai ʻe heʻene mātuʻa, “ʻOku lahi ia; fehuʻi ki ai.” \v 24 Pea naʻa nau toe ui ʻae tangata naʻe kui, ʻonau pehē kiate ia, “Tuku ki he ʻOtua ʻae fakamālō: ʻoku mau ʻilo ko e angahala ʻae tangata ni.” \v 25 Pea leaange ʻe ia, ʻo pehē, “Ko ha angahala ia pe ʻikai, ʻoku ʻikai te u ʻilo: ko e meʻa ʻe taha ʻoku ou ʻilo, naʻaku kui, ka ko eni ʻoku ou ʻā.” \v 26 Pea toe fehuʻi ai ʻakinautolu kiate ia, “Ko e hā naʻa ne fai kiate koe? Naʻe fēfeeʻi ʻene fakaʻā ho mata?” \v 27 Pea leaange ia kiate kinautolu, “Kuo ʻosi ʻeku tala kiate kimoutolu, pea ʻoku ʻikai te mou ongoʻi: ko e hā ʻoku mou toe fie fanongo ai? Te mou ului ko ʻene kau ākonga foki?” \v 28 Pea nau taukaea ia, ʻo pehē, “Ko ʻene ākonga ʻa koe; ka ko e kau ākonga ʻa Mōsese ʻakimautolu. \v 29 ‌ʻOku mau ʻilo naʻe folofola ʻae ʻOtua kia Mōsese: ka ko e tangata ni, ʻoku ʻikai te mau ʻilo pe ʻoku mei fē ia.” \v 30 Pea leaange ʻae tangata, ʻo pehē kiate kinautolu, “Ta ko e meʻa fakamanavahē eni, koeʻuhi ʻoku ʻikai te mou ʻilo pe ʻoku haʻu ia mei fē, ka kuo ne fakaʻā hoku mata. \v 31 ‌ʻOku tau ʻilo ʻoku ʻikai ongoʻi ʻe he ʻOtua ʻae kau angahala: ka ʻoka lotu ha tangata ki he ʻOtua, pea fai hono finangalo, ʻoku ne ongoʻi ia. \v 32 Talu mei he kamataʻanga ʻo māmani ʻoku teʻeki fanongo naʻe ai ha tangata kuo fakaʻā ʻae mata ʻo ha tokotaha kuo fanauʻi kui. \v 33 Ka ne ʻikai ʻi he ʻOtua ʻae tangata ni, ʻe ʻikai faʻa fai ʻe ia ha meʻa.” \v 34 Pea leaange ʻakinautolu, ʻo pehē kiate ia, “Naʻa ke tupu tofu pe ʻi he ngaahi angahala, pea ʻoku ke akoʻi ʻakimautolu?” Pea naʻa nau kapusi ia kituʻa. \v 35 Pea ongoʻi ʻe Sisu kuo nau kapusi ia kituʻa: pea ne toki ʻilo ia, ʻo ne pehē kiate ia, “ʻOku ke tui ki he ʻAlo ʻoe ʻOtua?” \v 36 Pea leaange ia, ʻo pehē, “ʻEiki, ko hai ia, koeʻuhi ke u tui kiate ia?” \v 37 Pea tala ʻe Sisu kiate ia, “Kuo ke mamata kiate ia, pea ko ia ia ʻoku talanoa kiate koe.” \v 38 Pea pehē ʻe ia, “ʻEiki, ʻoku ou tui. Pea naʻa ne hū kiate ia. \p \v 39 ¶ Pea lea ʻa Sisu, “Ko e meʻa ʻi he fakamaau kuo u haʻu ki māmani, koeʻuhi ko kinautolu ʻoku ʻikai mamata ke nau mamata; pea ke kui ʻakinautolu ʻoku mamata.” \v 40 Pea fanongo ki he ngaahi lea ni ʻae niʻihi ʻoe Fālesi naʻe ʻiate ia, ʻonau pehē ki ai, “ʻOku kui ʻakimautolu foki?” \v 41 Pea pehē ʻe Sisu kiate kinautolu, “Ka ne kui ʻakimoutolu, pehē, ʻe ʻikai haʻamou angahala ka ko eni ʻoku mou pehē, ʻOku mau ʻā ko ia ʻoku maʻu pe hoʻomou angahala.” \c 10 \cd \it 1 Ko e matapā ʻa Kalaisi, mo e tauhi lelei. 19 Ko e ngaahi mahalo ʻae kakai kiate ia. 24 ʻOku fakapapau ʻaki ʻene ngaahi ngāue ko Kalaisi ia ko e ʻAlo ʻoe ʻOtua: 31 ʻOku hao ia mei he kau Siu, 40 Pea toe ʻalu ia kituʻa Sioatani, ʻaia naʻe tui ai ʻae tokolahi kiate ia.\it* \p \v 1 “Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala atu kiate kimoutolu, Ko ia ʻoku ʻikai hū ʻi he matapā ki he lotoʻā sipi, ka ʻoku kaka hake ʻi he hala kehe, ko e kaihaʻa ia mo e fakamālohi. \v 2 Ka ko ia ʻoku hū ʻi he matapā, ko e tauhi ia ʻoe fanga sipi. \v 3 ‌ʻOku toʻo kiate ia ʻe he leʻo; pea fanongo ki hono leʻo ʻae fanga sipi pea ʻoku ne ui ʻae sipi ʻaʻana ʻi \add honau hingoa \add*ʻo ne tataki atu ʻakinautolu. \v 4 Pea ka tuku atu ʻe ia ʻene sipi ʻaʻana ʻoku ʻalu muʻomuʻa ia ʻiate kinautolu, pea muimui ʻae sipi ʻiate ia: he ʻoku nau ʻilo hono leʻo.” \v 5 Pea ʻe ʻikai te nau muimui ʻi ha foʻou, ka te nau hola meiate ia: he ʻoku ʻikai te nau ʻilo ʻae leʻo ʻoe foʻou. \v 6 Naʻe lea ʻaki ʻe Sisu ʻae fakatātā ni kiate kinautolu: ka naʻe ʻikai te nau ʻilo hono ʻuhinga ʻo ʻene lea kiate kinautolu. \v 7 Pea toe tala ai ʻe Sisu kiate kinautolu, Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate kimoutolu, Ko au ko e matapā ki he fanga sipi. \v 8 Ko kinautolu kotoa pē naʻe muʻomuʻa ʻiate au, ko e kau kaihaʻa mo e fakamālohi: ka naʻe ʻikai fanongo ʻae fanga sipi kiate kinautolu. \v 9 Ko au pe ko e matapā: pea ko ia ʻe hū ange ʻiate au, ʻe moʻui ia, pea ʻe feʻaluʻaki ai pe ia, ʻo maʻu ʻae meʻakai. \v 10 ‌ʻOku ʻikai haʻu ʻae kaihaʻa, ka ke kaihaʻasi, pea ke tāmateʻi, pea ke fakaʻauha: kuo u haʻu au ke nau maʻu ʻae moʻui, pea ke nau maʻu ia ʻo lahi ʻaupito. \v 11 “Ko au ko e tauhi lelei: ʻoku foaki ʻe he tauhi lelei ʻa ʻene moʻui koeʻuhi ko e fanga sipi. \v 12 Ka ko ia ʻoku unga ki he ngāue, ka ʻoku ʻikai ko e tauhi, ʻaia ʻoku ʻikai ʻaʻana ʻae fanga sipi, ʻoku mamata ia ʻoku haʻu ʻae ulofi, pea siʻaki ʻae fanga sipi, kae hola: pea moʻua ia ʻe he ulofi, ʻo fakahēʻi ʻae fanga sipi. \v 13 ‌ʻOku hola ʻae unga ngāue, koeʻuhi ko e unga ngāue \add pe \add*ia, pea ʻoku ʻikai ʻofa ia ki he fanga sipi. \v 14 Ko au ko e tauhi lelei; pea hangē ʻoku ʻilo au ʻe he Tamai, peau ʻilo foki ʻae Tamai, \v 15 \add ʻOku pehē \add*ʻa ʻeku ʻilo ʻaia ʻoku ʻaʻaku, mo e ʻilo au ʻekinautolu: pea ʻoku ou tuku hifo ʻeku moʻui koeʻuhi ko e fanga sipi. \v 16 Pea ʻoku ai mo ʻeku fanga sipi kehe, ʻoku ʻikai ʻi he lotoʻā ko eni: te u ʻomi ʻakinautolu foki, pea te nau fanongo ki hoku leʻo; pea ʻe ai ʻae lotoʻā pe taha, mo e tauhi pe taha.” \v 17 Ko ia ʻoku ʻofa ai ʻa ʻeku Tamai kiate au, ko e meʻa ʻi heʻeku tuku hifo ʻeku moʻui, kau toe toʻo ia. \v 18 ‌ʻOku ʻikai ke toʻo ia ʻe ha taha ʻiate au, ka ʻoku ou tuku hifo ia ʻeau pe. ʻOku ou mafai ke tuku hifo ia, pea ʻoku ou mafai ke toe toʻo ia. Ko e fekau ni kuo u maʻu mei heʻeku Tamai.” \p \v 19 ¶ Pea naʻe toe fakakikihi ʻae kakai Siu, ko e meʻa ʻi he ngaahi lea ni. \v 20 Pea pehē ʻe honau tokolahi, “ʻOku ʻiate ia ha tēvolo, pea ʻoku faha; ko e hā ʻoku mou fanongo ai kiate ia?” \v 21 Pea pehē ʻe he niʻihi, “ʻOku ʻikai ko e lea eni ʻa ha taha ʻoku ʻi ai ha tēvolo. ʻE mafai ʻe ha tēvolo ke fakaʻā ʻae mata ʻoe kui?” \p \v 22 ¶ Pea naʻe fai ʻi Selūsalema ʻae kātoanga ʻoe fakafoʻou, pea ko e faʻahitaʻu momoko. \v 23 Pea naʻe ʻeveʻeva ʻa Sisu ʻi he falelotu lahi, ʻi he fale hala ʻo Solomone. \v 24 Pea naʻe haʻu ʻae kakai Siu, ʻo kāpui ia, ʻonau pehē kiate ia, “ʻE fēfē hono fuoloa mo hoʻo taʻefakaʻilo kiate kimautolu? Kapau ko e Kalaisi koe, tala totonu mai kiate kimautolu.” \v 25 Pea leaange ʻa Sisu kiate kinautolu, “Naʻaku tala kiate kimoutolu, ka naʻe ʻikai te mou tui: ko e ngaahi ngāue ʻoku ou fai ʻi he huafa ʻo ʻeku Tamai, ʻoku fakamoʻoniʻi ai au.” \v 26 Ka ʻoku ʻikai te mou tui, koeʻuhi ʻoku ʻikai ʻi heʻeku fanga sipi ʻakimoutolu. \v 27 ‌ʻOku fanongo ʻeku fanga sipi ki hoku leʻo, ʻo hangē ko ʻeku tala kiate kimoutolu: pea ʻoku ou ʻiloa ʻakinautolu, pea ʻoku nau muimui ʻiate au: \v 28 Pea ʻoku ou foaki kiate kinautolu ʻae moʻui taʻengata; pea ʻe ʻikai ʻaupito te nau ʻauha, pe ʻe ʻikai ha taha te ne hamusi ʻakinautolu mei hoku nima. \v 29 Ko ʻeku Tamai, ʻaia naʻa ne foaki mai kiate au, ʻoku lahi taha pe ia; pea ʻoku ʻikai ha tokotaha ʻoku faʻa hamusi mei he nima ʻo ʻeku Tamai. \v 30 Ko au mo e Tamai ʻoku ma taha pe. \v 31 Pea toe toʻo hake ʻe he kakai Siu ʻae maka, ke nau tolongaki ʻaki ia. \v 32 Pea leaange ʻa Sisu kiate kinautolu, “Kuo lahi ʻae ngāue lelei kuo u fakahā kiate kimoutolu mei heʻeku Tamai; ko e ngāue fē ia ʻoku mou tolongakiʻi ai au? \v 33 Pea talaange ʻe he kau Siu kiate ia, ʻo pehē, ʻOku ʻikai ko ha ngāue lelei ʻoku mau tolongakiʻi ai koe; ka ko e fie ʻOtua pe; koeʻuhi ko e tangata pe ʻa koe, ka ʻoku ke fai ke ʻOtua.” \v 34 Pea talaange ʻe Sisu kiate kinautolu, “ʻIkai kuo tohi ʻi hoʻomou fono, Ne u pehē, ‘Ko e ngaahi ʻotua ʻakimoutolu?’ \v 35 Kapau ʻoku ui ko e ʻotua ʻakinautolu naʻe folofola ki ai ʻae ʻOtua, pea ʻe ʻikai faʻa liʻaki ʻae tohi; \v 36 ‌ʻOku mou pehē kiate ia kuo fakatapui ʻe he Tamai, ʻo fekau ki māmani, ʻOku ke fie ʻOtua; koeʻuhi naʻaku pehē, Ko e ʻAlo au ʻoe ʻOtua? \v 37 Kapau ʻoku ʻikai te u fai ʻae ngāue ʻo ʻeku Tamai, ʻoua te mou tui kiate au. \v 38 Ka ʻi heʻeku fai ia, kapau ʻoku ʻikai te mou tui kiate au, tui ki he ngāue: koeʻuhi ke mou ʻilo, mo tui, ʻoku ʻiate au ʻae Tamai, mo au ʻiate ia.” \p \v 39 ¶ Ko ia naʻa nau toe fie puke ai ia: ka naʻa ne fakahaofi ia mei honau nima, \v 40 ‌ʻO toe ʻalu ki he potu ʻituʻa Sioatani, ʻaia naʻe tomuʻa fai papitaiso ai ʻa Sione; pea nofo ai ia. \v 41 Pea naʻe ʻalu ʻae tokolahi kiate ia, ʻonau pehē, “Naʻe ʻikai fai ʻe Sione ha mana: ka ko e meʻa kotoa pē naʻe lea ki ai ʻa Sione ki he tangata ni, ʻoku moʻoni.” \v 42 Pea naʻe tui ʻae tokolahi ʻi ai kiate ia. \c 11 \cd \it 1 ʻOku fokotuʻu hake ʻe Kalaisi ʻa Lasalosi, naʻe ʻaho fā hono tanu. 45 ʻOku tui ʻae kau Siu tokolahi. 47 ʻOku fakataha ʻe ho kau taulaʻeiki lahi mo e kau Fālesi ʻae kakai ke angatuʻu kia Kalaisi. 49 ʻOku kikite ʻa Kaiafasi. 54 ʻOku fakafufū ʻa Sisu. 55 ʻOku nau fehuʻi kiate ia ʻi he Lakaatu, ʻonau lamasi ia.\it* \p \v 1 Pea naʻe mahaki ʻa Lasalosi, ko e tangata ʻe tokotaha ʻi Pētani, ko e kolo ʻa Mele mo hono tokoua ko Māʻata. \v 2 (Ko e Mele \add ko ia \add*ia naʻa ne tākai ʻae ʻEiki ʻaki ʻae lolo, ʻo ne holoholo hono vaʻe ʻaki hono louʻulu, naʻe mahaki hono tuongaʻane ko Lasalosi.) \v 3 Ko ia naʻe fekau ai ʻe hono ongo tuofefine kiate ia, ʻo pehē, “ʻEiki, vakai, ko ia ʻoku ke ʻofa ai ʻoku mahaki.” \v 4 Pea kuo fanongo ʻa Sisu, pea ne pehē, “ʻOku ʻikai ko e mahaki eni ke mate ai, ka ke ongoongolelei ai ʻae ʻOtua, pea ke ongoongolelei ai ʻae ʻAlo ʻoe ʻOtua.” \v 5 Pea naʻe ʻofa ʻa Sisu kia Māʻata, mo hono tehina, mo Lasalosi. \v 6 Pea kuo fanongo ia ki heʻene mahaki, naʻa ne kei nofo ʻi he potu ko ia ʻo ʻaho ua. \v 7 Hili ia, pea pehē ʻe ia ki he kau ākonga, “Ke tau toe ʻalu ki Siutea.” \v 8 Pea tala ʻe he kau ākonga kiate ia, “Lāpai, naʻe toki kumi ʻe he kau Siu ke tolongaki koe ʻaki ʻae maka; pea ʻoku ke toe ʻalu ki ai?” \v 9 Pea pehēange ʻe Sisu, “ʻIkai ʻoku hongofulu ma ua ʻae feituʻulaʻā ʻi he ʻaho? Kapau ʻoku ʻeveʻeva ha tangata ʻi he ʻaho, ʻoku ʻikai tūkia ia, koeʻuhi ʻoku mamata ia ki he maama ʻoe māmani. \v 10 Pea kapau ʻoku ʻeveʻeva ha tangata ʻi he poʻuli, ʻoku tūkia ia, koeʻuhi ʻoku ʻikai ha maama ʻi ai.” \v 11 Naʻe hili ʻene lea ni, pea toki pehē ʻe ia kiate kinautolu, “Ko hotau kāinga ko Lasalosi ʻoku mohe; ka ʻoku ou ʻalu, koeʻuhi ke u fafangu ia mei he mohe.” \v 12 Pea pehē ai ʻe heʻene kau ākonga, “ʻEiki, kapau ʻoku mohe, ʻe lelei ai ia.” \v 13 Naʻe lea ʻa Sisu ki heʻene mate ka naʻa nau mahalo ko ʻene lea ki he mālōlō ʻi he mohe. \v 14 Pea toki tala fakatotonu ʻe Sisu kiate kinautolu, “Kuo mate ʻa Lasalosi. \v 15 Pea ʻoku ou fiefia ʻi he ʻikai te u ʻi ai, koeʻuhi ko kimoutolu, koeʻuhi ke mou tui; ka tau ō kiate ia.” \v 16 Pea lea ai ʻa Tōmasi, ʻoku ui ko Titimasi, ki heʻene kaungā ākonga, “Ke tau ō foki, ka tau mate mo ia.” \v 17 Pea kuo ʻalu atu ʻa Sisu, pea ne ʻilo kuo ʻaho fā hono tuku ia ki he faʻitoka. \v 18 Pea naʻe ofi ʻa Pētani ki Selūsalema, ko e maile ʻe ua nai hono mamaʻo. \v 19 Pea haʻu ʻae kau Siu tokolahi kia Māʻata mo Mele, ke fakafiemālieʻi ʻakinaua koeʻuhi ko hona tuongaʻane. \v 20 Pea ʻi he fanongo ʻe Māʻata ʻoku haʻu ʻa Sisu, naʻa ne ʻalu ʻo fakafetaulaki kiate ia: ka naʻe nofo pe ʻa Mele ʻi he fale. \v 21 Pea lea ai ʻa Māʻata kia Sisu, ʻEiki, ka ne ke ʻi heni, pehē, ne ʻikai mate hoku tuongaʻane. \v 22 Ka ʻoku ou ʻilo ʻa eni, ko ia kotoa pē te ke kolea ki he ʻOtua, ʻe foaki ʻe he ʻOtua kiate koe.” \v 23 Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, “ʻE toetuʻu ho tuongaʻane.” \v 24 Pea tala ʻe Māʻata kiate ia, “ʻOku ou ʻilo ʻe toetuʻu ia ʻi he toetuʻu ʻi he ʻaho fakamui.” \v 25 Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, “Ko au ko e toetuʻu, mo e moʻui: ko ia ʻoku tui kiate au, ka ne mate ia, ʻe moʻui pe ia: \v 26 Pea ko ia ʻoku moʻui mo tui kiate au, ʻe ʻikai ʻaupito mate ia. ʻOku ke tui ki ai?” \v 27 Pea ne pehē kiate ia, “ʻIo, ʻEiki: ʻoku ou tui ko e Kalaisi ʻa koe, ko e ʻAlo ʻoe ʻOtua, ʻaia naʻe totonu ke haʻu ki māmani.” \v 28 Pea hili ʻene lea ko ia, naʻe ʻalu ia, ʻo ne ui fakafufū hono tehina ko Mele, ʻo ne pehē, Kuo haʻu ʻae Akonaki, pea ʻoku fehuʻi kiate koe.” \v 29 Pea ʻi heʻene ongoʻi ia, naʻa ne tuʻu hake leva, ʻo haʻu kiate ia. \v 30 Pea kuo teʻeki hoko ʻa Sisu ki he kolo, ka naʻe ʻi he potu ko ia naʻe fakafetaulaki ai ʻa Māʻata kiate ia. \v 31 Pea ko e kau Siu naʻe ʻiate ia ʻi he fale, ʻonau fakafiemālieʻi ia, ʻi heʻenau vakai ʻoku tuʻu fakavave ʻa Mele, ʻo ʻalu kituʻa, naʻa nau muimui ai, ʻonau pehē, ʻOku ʻalu ia ki he faʻitoka ke tangi ai. \v 32 Pea kuo ʻalu ange ʻa Mele ki he potu ʻoku ʻi ai ʻa Sisu, ʻo ne mamata ki ai, pea tōmapeʻe ia ki hono vaʻe, ʻo ne pehē kiate ia, “ʻEiki, ka ne ke ʻi heni, pehē, ne ʻikai mate hoku tuongaʻane.” \v 33 Pea ʻi he mamata ʻa Sisu kiate ia ʻoku tangi, pea tangi foki mo e kakai Siu naʻe haʻu mo ia, pea toʻe ia ʻi he laumālie, pea mamahi ia, \v 34 ‌ʻO ne pehē, “Kuo mou tuku ʻi fē ia? Pea nau tala kiate ia, ʻEiki, haʻu ʻo mamata.” \v 35 Pea tangi ʻa Sisu. \v 36 Pea lea ai ʻae kau Siu, “Vakai ki hono lahi ʻo ʻene ʻofa kiate ia.” \v 37 Pea lea ʻa honau niʻihi, “ʻIkai ʻe mafai ʻe he tangata ni, ʻoku ne fakaʻā ʻae mata ʻoe kui, ke taʻofi ke ʻoua naʻa mate ʻae tangata ni?” \v 38 Pea ko ia naʻe toʻetoʻe ʻa Sisu ʻi hono loto, pea ʻalu atu ki he tanuʻanga. Ko e ʻana ia pea naʻe tāpuni ʻaki ia ʻae maka. \v 39 Pea tala ʻe Sisu, “Mou toʻo ʻae maka.” Pea lea kiate ia ʻa Māʻata, ko e tuofefine ʻo ia kuo mate, ʻEiki, kuo namuhāhā: he ko hono ʻaho fā eni. \v 40 Pea lea ʻa Sisu kiate ia, “ʻIkai naʻaku tala kiate koe, kapau te ke tui, te ke mamata ki he māfimafi ʻoe ʻOtua?” \v 41 Pea naʻa nau toʻo ʻae maka mei he potu naʻe tuku ai ʻae mate. Pea hanga hake ʻae fofonga ʻo Sisu, ʻo ne pehē, “ʻE Tamai, ʻoku ou fakafetaʻi kuo ke ongoʻi au. \v 42 Pea ʻoku ou ʻilo ʻoku ke ongoʻi maʻu aipē au: ka ko e meʻa ʻi he kakai ʻoku tutuʻu ni, \add ko ia \add*kuo u lea \add ai\add*, koeʻuhi ke nau tui naʻa ke fekau au.” \v 43 Pea hili ʻene lea pehē, pea lea leʻo lahi ia, “Lasalosi, tuʻu mai.” \v 44 Pea naʻe tuʻu mai ʻaia naʻe mate, kuo haʻihaʻi hono nima mo e vaʻe ʻaki ʻae kofu tanu: pea kuo nonoʻo ʻaki hono mata ʻae holoholo. Pea talaange ʻe Sisu kiate kinautolu, “Vevete, ʻo tukuange ia.” \v 45 Pea ko e tokolahi ʻoe kau Siu naʻe haʻu kia Mele, hili ʻenau mamata ki he ngāue naʻe fai ʻe Sisu, naʻa nau tui kiate ia. \v 46 Ka naʻe ʻalu honau niʻihi ki he kau Fālesi, ʻo tala kiate kinautolu ʻae ngaahi meʻa kuo fai ʻe Sisu. \p \v 47 ¶ Pea fakataha ʻe he kau taulaʻeiki lahi mo e kau Fālesi ʻae kau fakamaau, ʻonau pehē, “Ko e hā ʻoku tau fai? He ʻoku fai ʻe he tangata ni ʻae ngaahi mana lahi. \v 48 Kapau te tau tuku noa ai pe ia, ʻe tui kotoa pē kiate ia: pea ʻe haʻu ʻae kakai Loma, ʻo fakaʻauha hotau potu mo hotau puleʻanga.” \v 49 Pea ko honau tokotaha, ko Kaiafasi, ko e taulaʻeiki lahi ia ʻi he taʻu ko ia, naʻe pehē ʻe ia kiate kinautolu, “ʻOku ʻikai te mou ʻilo ha meʻa, \v 50 Pea tokanga ʻe lelei kiate kitautolu, ke mate ha tangata ʻe tokotaha maʻae kakai, kaeʻoua naʻa ʻauha ʻae puleʻanga kotoa.” \v 51 Pea naʻe ʻikai meiate ia ʻene lea ko ia: ka ko e taulaʻeiki lahi ia ʻi he taʻu ko ia, pea ne kikite ʻe mate ʻa Sisu ki he puleʻanga ko ia; \v 52 Pea ʻoku ʻikai ki he puleʻanga pe ko ia, ka koeʻuhi ke ne tānaki ʻo fakataha ʻae fānau ʻae ʻOtua kuo fakahēʻi mamaʻo. \v 53 Pea talu mei he ʻaho ko ia naʻa nau alea fakataha ke tāmateʻi ia. \v 54 Ko ia naʻe ʻikai toe ʻalu fakahā ʻa Sisu ʻi he kakai Siu; ka naʻe mahuʻi ia mei ai ki he fonua ofi ki he toafa, ki he kolo naʻe ui ko ʻEfalemi, pea nofo ai mo ʻene kau ākonga. \v 55 Pea kuo ofi ʻa e \add kātoanga ʻoe \add*Lakaatu ʻae kakai Siu: naʻe ʻalu hake ʻae tokolahi mei he tukuʻuta ki Selūsalema, ʻi he teʻeki hoko ʻae kātoanga ke fakamaʻa ʻakinautolu. \v 56 Pea naʻa nau kumi ʻa Sisu, ʻonau fealēleaʻaki, ʻi heʻenau tutuʻu ʻi he falelotu lahi, “Ko e hā hoʻomou mahalo? ʻE ʻikai te ne haʻu ki he kātoanga?” \v 57 He kuo fekau ʻe he kau taulaʻeiki lahi, mo e Fālesi, kapau kuo ʻilo ʻe ha tangata pe ʻoku ʻi fē ia, ke ne fakahā, ka nau puke ia. \c 12 \cd \it 1 ʻOku langomaki ʻe Sisu ʻa Mele ʻi heʻene tākai hono vaʻe. 9 ʻOku lolofi ʻae kakai ke mamata kia Lasalosi. 10 ʻOku fakakaukau ʻae kau taulaʻeiki lahi ke nau tāmateʻi ia. 12 ʻOku ʻalu hekeheka ʻa Kalaisi ki Selūsalema. 20 ʻOku holi ʻae kau Kiliki ke mamata kia Sisu. 23 ʻOku ne tomuʻa fakaʻilo ʻene pekia. 37 ʻOku fakakui ʻae kakai Siu: 42 Ka ʻoku tui ʻae tokolahi ʻoku tuʻu ki muʻa ʻi he kau pule, ka ʻoku ʻikai te nau fakahā ia; 44 Ko ia naʻe ui fakamātoato ai ʻa Sisu ke fakahā ʻae tui.\it* \p \v 1 Pea toe ono ʻae ʻaho \add pea fai \add*ʻae \add kātoanga ʻoe \add*Lakaatu, pea haʻu ʻa Sisu ki Pētani, naʻe ʻi ai ʻa Lasalosi ʻaia naʻe fokotuʻu ʻe ia mei he mate. \v 2 Pea naʻa nau te u ai kiate ia ʻae ʻohomohe: pea tauhi ʻe Māʻata: ka ko e tokotaha ʻa Lasalosi ʻokinautolu naʻe nofo mo ia ʻi he keinangaʻanga. \v 3 Pea toʻo ʻe Mele ʻae lolo ko e naʻati moʻoni, ko e lau taha \add hono mamafa\add*, ko e koloa lahi, ʻo ne tākai ʻaki ʻae vaʻe ʻo Sisu, ʻo holoholo ʻaki hono vaʻe ʻa hono louʻulu: pea naʻe pito ʻae fale ʻi he namu lelei ʻoe lolo. \v 4 Pea lea ai ʻae tokotaha ʻo ʻene ākonga, ko Siutasi ʻIsikaliote, ko e foha ʻo Saimone, ʻaia ʻe lavakiʻi ia, \v 5 “Ko e hā naʻe ʻikai fakatau ai ʻae lolo ni ʻaki ʻae tenali ʻe tolungeau, pea foaki ki he masiva?” \v 6 Naʻa ne lea ʻaki eni, ka naʻe ʻikai ko ʻene tokanga ki he masiva; ka koeʻuhi ko e kaihaʻa ia, pea naʻe ʻiate ia ʻae kato, ʻo ne fua ʻaia naʻe tuku ki ai. \v 7 Pea lea ai ʻa Sisu, “Tuku ai pe ia: kuo tauhi ʻe ia ʻae meʻa ni ki he ʻaho ʻo hoku tanu. \v 8 He ʻoku ʻiate kimoutolu maʻuaipē ʻae masiva; ka ʻoku ʻikai teu ʻiate kimoutolu maʻuaipē au.” \v 9 Pea naʻe ʻilo ʻe he tokolahi ʻoe kakai Siu ʻoku ʻi ai ia: pea naʻa nau haʻu, ka naʻe ʻikai koeʻuhi ko Sisu pe, ka koeʻuhi ke nau mamata kia Lasalosi foki, ʻaia naʻa ne fokotuʻu mei he mate. \p \v 10 ¶ Ka naʻe alea ʻae kau taulaʻeiki lahi, ke nau tāmateʻi ʻa Lasalosi foki; \v 11 Koeʻuhi ko e meʻa ʻiate ia naʻe mahuʻi ʻae tokolahi ʻoe kau Siu, ʻo tui kia Sisu. \p \v 12 ¶ ʻI he ʻaho naʻa na feholoi, naʻe fanongo ʻae kakai tokolahi kuo haʻu ki he kātoanga, ʻoku haʻu ʻa Sisu ki Selūsalema, \v 13 Naʻa nau toʻo mai ʻae ngaahi vaʻa ponga, ʻonau ʻalu atu ke fakafetaulaki kiate ia, ʻonau kalanga, “Hosana: ʻOku monūʻia ʻae Tuʻi ʻo ʻIsileli, ʻoku hāʻele mai ʻi he huafa ʻo Sihova.” \v 14 Pea kuo maʻu ʻe Sisu ʻae ʻasi mui, naʻa ne heka ai; ʻo hangē ko ia kuo tohi, \v 15 “ʻE taʻahine ʻo Saione, ʻoua ʻe manavahē: vakai, ʻoku haʻu ho Tuʻi, ʻoku heka ki he ʻuhikiʻi ʻasi.” \v 16 Ko e ngaahi meʻa ni, naʻe ʻikai tomuʻa ʻilo ʻe heʻene kau ākonga; ka ʻi he hakeakiʻi ʻa Sisu, naʻa nau manatu ai kuo tohi ʻae ngaahi meʻa ni kiate ia, pea kuo nau fai ʻae ngaahi meʻa ni kiate ia. \v 17 Pea naʻe fakamoʻoni ʻae kakai ko ia naʻe ʻiate ia ʻi heʻene ui ʻa Lasalosi mei he tanuʻanga, ʻo ne fokotuʻu ia mei he mate. \v 18 Ko ia naʻe fakafetaulaki ai ʻae kakai kiate ia, he naʻa nau fanongo kuo ne fai ʻae mana ni. \v 19 Pea ko ia naʻe alea ai ʻae kau Fālesi ʻiate kinautolu, ʻIkai te mou vakai ʻoku ʻikai ʻaupito te mou lavaʻi ha meʻa? “Vakai, kuo muimui ʻae kakai kotoa pē ʻiate ia.” \p \v 20 ¶ Pea naʻe ai ʻae kau Kiliki niʻihi ʻiate kinautolu naʻe ʻalu hake ke hū ʻi he kātoanga. \v 21 Pea naʻa nau haʻu kia Filipe, ʻaia naʻe ʻo Petesaita ʻi Kāleli, ʻonau kole kiate ia, ʻo pehē, ʻEiki, ʻoku mau fie mamata kia Sisu. \v 22 Pea naʻe ʻalu ʻa Filipe ʻo tala kia ʻAnitelū: pea toe tala kia Sisu ʻe ʻAnitelū mo Filipe. \p \v 23 ¶ Pea leaange ʻa Sisu kiate kinautolu, ʻo pehē, “Kuo hokosia ʻae ʻaho, ke fakaongoongolelei ai ʻae Foha ʻoe tangata. \v 24 Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala atu kiate kimoutolu, Kapau ʻoku ʻikai mokulu ʻae tengaʻi uite ki he kelekele pea mate, ʻoku nofo taha ai pe: ka ʻi heʻene mate, ʻoku tupu mei ai ʻae fua lahi. \v 25 Ko ia ʻoku ʻofa ki heʻene moʻui, ʻe mole ia ʻiate ia; pea ko ia ʻoku fehiʻa ki heʻene moʻui ʻi he māmani, te ne maʻu ia ki he moʻui taʻengata. \v 26 Kapau ʻoku tauhi au ʻe ha tangata, tuku ke ne muimui ʻiate au; pea ko e potu teu ʻi ai, ʻe ʻi ai foki ʻa ʻeku tamaioʻeiki: kapau ʻoku tauhi au ʻe ha tangata, ʻe fakaongoongolelei ia ʻe he Tamai. \v 27 “Ko eni kuo mamahi hoku laumālie; pea ko e hā ʻeku lea? \add Te u pehē\add*, ʻE Tamai, fakamoʻui au mei he ʻaho ni? Ka naʻaku haʻu koeʻuhi \add ke u hokosia \add*ʻae ʻaho ni. \v 28 ‌ʻE Tamai, fakaongoongolelei ho huafa.” Pea naʻe hoko mai ʻae leʻo ni mei he langi, “Kuo u fakaongoongolelei ia, pea te u toe fakaongoongolelei ia.” \v 29 Pea ko ia naʻe pehē ai ʻe he kakai naʻe tutuʻu \add ai\add*, mo ongoʻi \add ia\add*, ko e mana: pea pehē ʻe he niʻihi, “Ko e ʻāngelo ʻoku lea kiate ia.” \v 30 Pea leaange ʻa Sisu, ʻo ne pehē, “Naʻe ʻikai ongo mai ʻae leʻo ni koeʻuhi ko au, ka koeʻuhi ko kimoutolu. \v 31 Ko eni ʻae fakamaau ʻoe māmani ʻe kapusi eni ʻae ʻeiki ʻoe māmani kituaʻā, \v 32 Pea kapau ʻe hiki au ki ʻolunga mei he fonua, te u tohoaki ʻae kakai kotoa pē kiate au.” \v 33 Ko ʻene lea pehē, ko e fakahā ʻae mateʻanga ko ia ʻe mate ai ia. \v 34 Pea leaange ʻae kakai kiate ia, “Kuo mau fanongo mei he fono ʻoku nofo ʻae Kalaisi ʻo taʻengata: pea ʻoku fēfē hoʻo lau, ʻE hiki hake ʻae Foha ʻoe tangata? ʻE fēfē nai ʻae Foha ko ia ʻoe tangata? \v 35 Pea talaange ʻe Sisu kiate kinautolu, “ʻE toetoe siʻi pe ʻene ʻiate kimoutolu ʻae maama. ʻEveʻeva lolotonga hoʻomou maʻu ʻae maama telia naʻa tō ʻae poʻuli kiate kimoutolu: he ko ia ʻoku ʻeveʻeva ʻi he poʻuli, ʻoku ʻikai ʻilo ʻe ia pe ko ʻene ʻalu ki fē. \v 36 ‌ʻI hoʻomou kei maʻu ʻae maama, tui ki he maama, koeʻuhi ke mou hoko ko e fānau ʻae maama.” Naʻe lea ʻaki ʻe Sisu ʻae ngaahi meʻa ni, pea ʻalu, ʻo ne fufū ia ʻiate kinautolu. \p \v 37 ¶ He kuo fai ʻe ia ʻae ngaahi mana lahi ʻi honau ʻao, ka naʻe ʻikai te nau tui kiate ia: \v 38 Pea naʻe fakamoʻoni ai ʻae lea ʻae palōfita ko ʻIsaia, ʻaia naʻe pehē, \q1 “ʻEiki, ko hai kuo tui ki heʻemau fakaongoongoa? \q2 Pea kuo fakahā kia hai ʻae nima ʻo Sihova?” \p \v 39 Ko ia naʻe ʻikai ai te nau faʻa tui, he naʻe toe tala foki ʻe ʻIsaia, \q1 \v 40 “Kuo fakakui ʻe ia honau mata, ʻo fakafefeka honau loto; \q2 ke ʻoua naʻa nau vakai ʻaki honau mata, \q2 pe ʻilo ʻaki honau loto, \q2 pea liliu, \q2 peau fakamoʻui ʻakinautolu.” \p \v 41 Ko e ngaahi meʻa ni naʻe lea ʻaki ʻe ʻIsaia, ʻi heʻene mamata ki hono nāunau, pea ne lea kiate ia. \p \v 42 ¶ Pea naʻe tui kiate ia ʻae tokolahi ʻi he kau pule foki; ka ko e meʻa ʻi he kau Fālesi, naʻe ʻikai te nau fakahā ia, telia naʻa kapusi ʻakinautolu mei he falelotu: \v 43 He naʻe lahi ʻenau manako ki he fakamālō ʻae tangata ʻi he fakamālō ʻae ʻOtua. \p \v 44 ¶ Pea kalanga ʻa Sisu ʻo pehē, “Ko ia ʻoku tui kiate au, ʻoku ʻikai tui kiate au \add pe\add*, ka kiate ia naʻa ne fekau au. \v 45 Pea ko ia ʻoku ne mamata kiate au, ʻoku ne mamata kiate ia naʻa ne fekau au. \v 46 Kuo u haʻu au ko e maama ki māmani, koeʻuhi ko ia ʻe tui kiate au ke ʻoua naʻa nofo ia ʻi he poʻuli. \v 47 Pea kapau ʻoku fanongo ha tangata ki heʻeku ngaahi lea, kae ʻikai tui, ʻoku ʻikai te u fakamaauʻi ia: he naʻe ʻikai te u haʻu ke fakamaauʻi ʻa māmani, ka ke fakamoʻui ʻa māmani. \v 48 Ko ia ʻoku ne liʻaki au ʻo ʻikai maʻu ʻeku ngaahi lea, ʻoku ai ha taha ʻoku fakamaauʻi ia: ko e lea kuo u lea ʻaki, ko ia te ne fakamaauʻi ia ʻi he ʻaho fakamui. \v 49 He naʻe ʻikai te u lea ʻiate au; ka ko e Tamai naʻa ne fekau au, kuo ne puleʻi au ʻi he meʻa te u fekau, mo ia te u lea ʻaki. \v 50 Pea ʻoku ou ʻilo ko ʻene fekau ko e moʻui taʻengata: ko ia ko e meʻa ʻoku ou lea ʻaki, ʻoku ou lea ʻaki ʻo hangē ko e fekau ʻae Tamai kiate au.” \c 13 \cd \it 1 ʻOku fufulu ʻe Sisu ʻae vaʻe ʻo ʻene kau ākonga: 14 ʻO ne enginaki ʻakinautolu ki he angavaivai mo e angaʻofa. 18 ʻOku ne fakahā ʻo ne fakaʻilo kia Sione ʻi he meʻa fakaʻilonga, ʻae lavaki ia ʻe Siutasi: 31 ʻOku ne fekau ke nau feʻofaʻaki kiate kinautolu: 36 ʻO ne tomuʻa valoki ʻa Pita ʻi heʻene fakafisi kiate ia.\it* \p \v 1 Pea ʻi he teʻeki \add fai \add* ʻae \add kātoanga \add*ʻoe Lakaatu, naʻe ʻilo ʻe Sisu kuo hoko hono ʻaho ke ʻalu ai ʻi he māmani ki he Tamai, pea naʻe ʻofa ia kiate kinautolu naʻe ʻaʻana ʻoku ʻi he māmani, pea ʻofa pe ia ki ai ʻo aʻu ki he ngataʻanga. \v 2 Pea lolotonga ʻae ʻohomohe, kuo tomuʻa ʻai ʻe he tēvolo ki he loto ʻo Siutasi ʻIsikaliote, ko e foha ʻo Saimone, ke ne lavakiʻi ia; \v 3 Pea kuo ʻilo ʻe Sisu kuo tuku ʻe he Tamai ʻae ngaahi meʻa kotoa pē ki hono nima, pea naʻe haʻu ia mei he ʻOtua, pea ʻoku ʻalu ki he ʻOtua; \v 4 Naʻe tuʻu hake ia mei he ʻohomohe, ʻo tuku hono kofu; pea toʻo ʻae holoholo, ʻo nonoʻo ia. \v 5 Pea toki lilingi ʻe ia ʻae vai ki he kumete, pea ne kamata fufulu ʻae vaʻe ʻoe kau ākonga, pea holoholo ʻaki ʻae holo naʻe nonoʻo ʻaki. \v 6 Pea haʻu ai ia kia Saimone Pita: pea pehē ʻe \add Pita \add*kiate ia, “ʻEiki, te ke fufulu hoku vaʻe?” \v 7 Pea leaange ʻa Sisu, ʻo pehē kiate ia, “Ko ia ʻoku ou fai, ʻoku ʻikai te ke ʻilo ni; ka te ke ʻilo ʻamui.” \v 8 Pea pehē ʻe Pita kiate ia, “ʻE ʻikai ʻaupito te ke fufulu hoku vaʻe.” Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, “Ka ʻikai te u fufulu koe, pea ʻe ʻikai te ke kau mo au.” \v 9 Pea pehē ʻe Saimone Pita kiate ia, “ʻEiki, ʻikai ko hoku vaʻe pē, ka ko hoku nima mo hoku ʻulu.” \v 10 Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, “Ko ia kuo kaukau, ʻoku ʻikai ʻaonga ke fufulu ka ko hono vaʻe \add pē\add*, he ʻoku maʻa kotoa pē ia: pea ʻoku maʻa ʻakimoutolu, kae ʻikai kotoa pē.” \v 11 He naʻa ne ʻilo ʻaia te ne lavaki ia; ko ia naʻe pehē ai ʻe ia, “ʻOku ʻikai te mou maʻa kotoa pē.” \v 12 Pea hili ʻene kaukau honau vaʻe, naʻe ʻai hono ngaahi kofu, pea toe nofo hifo, pea ne pehē kiate kinautolu, “ʻOku mou ʻilo ʻaia kuo u fai kiate kimoutolu?” \v 13 “ʻOku mou ui au ko e Takimuʻa mo e ʻEiki: pea ko hoʻomou lea totonu ia; he ko au ia. \v 14 Pea kapau ko au, ko e ʻEiki mo e Takimuʻa, kuo u fufulu homou vaʻe; ʻoku totonu hoʻomou fetoutou fefufuluʻaki homou vaʻe. \v 15 He kuo u tuku kiate kimoutolu ʻae fakatātā, koeʻuhi ke mou fai ʻo tatau mo ia kuo u fai kiate kimoutolu. \v 16 Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate kimoutolu, ʻOku ʻikai lahi ʻae tamaioʻeiki ki heʻene ʻeiki; pea ʻoku ʻikai lahi ʻaia kuo fekauʻi ʻiate ia naʻa ne fekau ia. \v 17 ‌ʻOku mou monūʻia ʻi hoʻomou ʻilo ʻae ngaahi meʻa ni, ʻo kapau te mou fai ki ai. \p \v 18 ¶ “ʻOku ʻikai kau ʻeku lea kiate kimoutolu kotoa pē: ʻoku ou ʻilo ʻaia kuo u fili: ka koeʻuhi ke fakamoʻoni ʻae tohi, ‘Ko ia ʻoku kai mā mo au, kuo hiki hono vaʻe kiate au.’ \v 19 Pea ko eni ʻoku ou tala ia kiate kimoutolu ʻi he teʻeki ai hoko, koeʻuhi ʻoka hoko ia, ke mou tui ‘ko au ia.’ \v 20 Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala atu kiate kimoutolu, Ko ia ʻoku ne maʻu ʻaia ʻoku ou fekau, ʻoku ne maʻu au; pea ko ia ʻoku ne maʻu au, ʻoku ne maʻu ʻaia naʻa ne fekauʻi au.” \v 21 Pea hili ʻae lea ko ia ʻa Sisu, pea mamahi ia ʻi hono laumālie, ʻo ne fakahā, ʻo pehē, Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala atu kiate kimoutolu, “ʻE lavakiʻi au ʻe homou tokotaha.” \v 22 Pea fesiofaki ʻae kau ākonga kiate kinautolu, ʻonau fifili pe ko ʻene lea kia hai. \v 23 Pea naʻe faʻaki ki he fatafata ʻo Sisu ʻene ākonga ʻe tokotaha, naʻe ʻofa ai ʻa Sisu. \v 24 Ko ia naʻe kamokamo ai ʻe Saimone Pita kiate ia, koeʻuhi ke ne fehuʻi pe ko hai ia kuo ne lea ki ai. \v 25 Pea \add lea \add*falala ʻe ia ki he fatafata ʻo Sisu, ʻo pehē kiate ia, “ʻEiki, ko hai ia?” \v 26 Pea talaange ʻe Sisu, “Ko ia ia te u ʻatu ki ai ʻae konga mā hili ʻeku peke \add ia\add*.” Pea hili ʻene peke ʻae konga, ne ne ʻatu \add ia \add*kia Siutasi ʻIsikaliote, ko e foha ʻo Saimone. \v 27 Pea hili ʻae peke, pea hū ʻa Sētane kiate ia. Pea pehē ʻe Sisu kiate ia, “Ko ia ʻoku ke fai, fai vave.” \v 28 Pea naʻe ʻikai ʻilo ʻe ha tokotaha ʻi he keinangaʻanga pe ko e hā ʻoku pehē ai ʻene lea kiate ia. \v 29 He naʻe mahalo ʻae niʻihi, ko e meʻa ʻi he maʻu ʻe Siutasi ʻae kato, naʻe tala ʻe Sisu kiate ia, Fakatau ʻaia ʻoku tau masiva ai ki he kātoanga; pe, koeʻuhi ke ne foaki ha meʻa ki he masiva. \v 30 Pea maʻu ʻe ia ʻae peke, ʻo ʻalu leva kituaʻā: pea kuo poʻuli. \p \v 31 ¶ Pea kuo ʻalu ia kituaʻā, pea lea ʻa Sisu, “Ko eni kuo fakaongoongolelei ʻae Foha ʻoe tangata, pea ʻoku fakaongoongolelei ʻae ʻOtua ʻiate ia. \v 32 Kapau ʻoku fakaongoongolelei ʻae ʻOtua ʻiate ia, ʻe fakaongoongolelei ia ʻe he ʻOtua ʻiate ia, pea te ne fakaongoongolelei leva ia. \v 33 ‌ʻAe fānau ʻofeina, ʻoku toe siʻi pē ʻeku ʻiate kimoutolu. Te mou kumi au: pea hangē ko ʻeku tala ki he kakai Siu, ‘Ko e potu ʻoku ou ʻalu ki ai, ʻe ʻikai te mou faʻa hoko ki ai;’ ʻoku pehē ni ʻeku lea kiate kimoutolu. \v 34 ‌ʻOku ou tuku ʻae fekau foʻou kiate kimoutolu, Koeʻuhi ke mou feʻofaʻaki kiate kimoutolu; pea hangē ko ʻeku ʻofa kiate kimoutolu, ke mou feʻofaʻaki foki kiate kimoutolu. \v 35 ‌ʻI he meʻa ni ʻe ʻilo ai ʻe he kakai kotoa pē ko ʻeku kau ākonga ʻakimoutolu, ʻo kapau te mou feʻofaʻaki kiate kimoutolu.” \p \v 36 ¶ Pea lea ʻa Saimone Pita kiate ia, “ʻEiki, ʻoku ke ʻalu ki fē?” Pea talaange ʻe Sisu ki ai, “Ko ia ʻoku ou ʻalu ki ai, ʻoku ʻikai te ke faʻa muimui ni ʻiate au; ka te ke muimui ʻiate au ʻamui.” \v 37 Pea fehuʻi ʻe Pita kiate ia, “ʻEiki, ko e hā ʻe ʻikai te u muimui ai ni kiate koe? Te u tuku hifo ʻeku moʻui koeʻuhi ko koe.” \v 38 Pea pehēange ʻe Sisu kiate ia, “Te ke tuku koā hoʻo moʻui koeʻuhi ko au? Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala atu kiate koe, ʻE ʻikai ʻuʻua ʻae moa, kae tuʻo tolu haʻo fakafisi kiate au. \c 14 \cd \it 1 ʻOku fakafiemālie ʻaki ʻe Kalaisi ʻa ʻene kau ākonga ʻae ʻamanaki lelei ki he moʻui taʻengata: 6 ʻOku ne fakahā ko ia ko e hala, mo e moʻoni, mo e moʻui, pea ʻoku taha pe ia mo e Tamai: 13 ʻOku ne fakapapau ko ʻenau ngaahi lotu ʻi hono hingoa ʻoku tau: 15 ʻOku ne fekau ke nau ʻofa mo talangofua: 16 ʻOku talaʻofa ki he Laumālie Māʻoniʻoni ko e Fakafiemālie: 27 ʻO ne tuku ʻene fiemālie kiate kinautolu.\it* \p \v 1 “ʻOua naʻa mamahi homou loto: ʻoku mou tui ki he ʻOtua, tui foki kiate au. \v 2 ‌ʻI he fale ʻo ʻeku Tamai ʻoku ai ʻae ngaahi nofoʻanga ʻoku lahi: ka ne ʻikai, pehē kuo u tala ia kiate kimoutolu. ʻOku ou ʻalu ke teuteu ha potu moʻomoutolu. \v 3 Pea kapau teu ʻalu, ʻo teuteu ha potu moʻomoutolu, te u toe haʻu, ʻo maʻu ʻakimoutolu kiate au; koeʻuhi ko e potu te u ʻi ai, te mou ʻi ai foki. \v 4 Pea ko e potu ʻoku ou ʻalu ki ai ʻoku mou ʻilo, pea ʻoku mou ʻilo mo e hala.” \v 5 Pea lea ʻa Tōmasi kiate ia, “ʻEiki, ʻoku ʻikai te mau ʻilo pe ʻoku ke ʻalu ki fē; pea ʻe fēfē ʻemau ʻilo ʻae hala?” \v 6 Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, “Ko au ko e hala, mo e moʻoni, pea mo e moʻui: ʻoku ʻikai haʻu ha tangata ʻe taha ki he Tamai, kae ʻiate au. \v 7 Ka ne mou ʻilo au, pehē, kuo mou ʻilo mo ʻeku Tamai foki: pea ngata mei heni ʻoku mou ʻilo ia, pea kuo mou mamata kiate ia.” \v 8 Pea lea ʻa Filipe kiate ia, “ʻEiki, fakahā kiate kimautolu ʻae Tamai pea mau fiemālie ai.” \v 9 Pea pehēange ʻe Sisu kiate ia, “Filipe, he kuo pehē ni hono fuoloa ʻo ʻeku ʻiate kimoutolu, ka ʻoku teʻeki ai te ke ʻilo au? Ko ia kuo ne mamata kiate au, kuo mamata ia ki he Tamai; pea fēfē ai haʻo pehē, ‘Fakahā kiate kimautolu ʻae Tamai?’ \v 10 ‌ʻOku ʻikai te ke tui ʻoku ou ʻi he Tamai, mo e Tamai ʻiate au? Ko e lea ʻoku ou leaʻaki kiate kimoutolu, ʻoku ʻikai te u lea ʻaki ʻiate au: ka ko e Tamai, ʻoku nofo ʻiate au, ʻoku ne fai ʻae ngaahi ngāue. \v 11 Tui mai kiate au ʻoku ou ʻi he Tamai, mo e Tamai ʻiate au: pea kapau ʻe ʻikai, pea tui kiate au koeʻuhi ko e ngaahi ngāue. \v 12 Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala atu kiate kimoutolu, Ko ia ʻoku tui kiate au, ko e ngaahi ngāue ʻoku ou fai ʻe fai ʻe ia foki; pea te ne fai mo ia ʻoku lahi hake; koeʻuhi ko ʻeku ʻalu ki heʻeku Tamai. \v 13 Pea ko e meʻa kotoa pē te mou kole ʻi hoku huafa, te u fai ia, koeʻuhi ke fakaongoongolelei ʻae Tamai ʻi he ʻAlo. \v 14 Ko ia kotoa pē te mou kole ʻi hoku huafa, te u fai. \p \v 15 ¶ “Kapau ʻoku mou ʻofa kiate au, fai ʻeku ngaahi fekau. \v 16 Pea te u kole ki he Tamai, pea te ne foaki kiate kimoutolu ha Fakafiemālie ʻe taha, koeʻuhi ke nofo ia mo kimoutolu ʻo taʻengata; \v 17 ‌ʻIo, ko e Laumālie ʻoe moʻoni; ʻaia ʻoku ʻikai faʻa maʻu ʻe he māmani, he ʻoku ʻikai mamata ia ki ai, pe ʻiloʻi ia: ka te mou ʻilo ia; he te ne nofo mo kimoutolu, pea nofoʻia ʻe ia ʻakimoutolu. \v 18 “ʻE ʻikai te u tuku ke tuēnoa ʻakimoutolu: te u haʻu kiate kimoutolu. \v 19 ‌ʻOku toe siʻi, pea ʻe ʻikai mamata kiate au ʻa māmani; ka te mou mamata kiate au: koeʻuhi ʻoku ou moʻui, ʻe moʻui ʻakimoutolu foki. \v 20 ‌ʻI he ʻaho ko ia te mou ʻilo ʻoku ou ʻi heʻeku Tamai, mo kimoutolu ʻiate au, mo au ʻiate kimoutolu. \v 21 “Ko ia ʻoku ne maʻu ʻeku ngaahi fekau, ʻo fai ki ai, ko ia ia ʻoku ʻofa kiate au: pea ko ia ʻoku ʻofa kiate au, ʻe ʻofa ʻa ʻeku Tamai kiate ia, pea te u ʻofa mo au kiate ia, pea te u fakahā au kiate ia.” \v 22 Pea lea ʻa Siutasi kiate ia, naʻe ʻikai ko ʻIsikaliote, “ʻEiki, ko e hā te ke fakahā ai koe kiate kimautolu, kae ʻikai ki māmani?” \v 23 Pea leaange ʻa Sisu, ʻo pehē kiate ia, “Kapau ʻoku ʻofa ha tangata kiate au, te ne fai ʻeku lea: pea ʻe ʻofa ʻa ʻeku Tamai kiate ia, pea te mā omi kiate ia, ʻo nofomaʻu mo ia. \v 24 Ko ia ʻoku ʻikai ʻofa kiate au, ʻoku ʻikai te ne maʻu ʻeku ngaahi tala: pea ko e lea ʻoku mou ongoʻi, ʻoku ʻikai ʻaʻaku, ka ʻoku ʻae Tamai kuo ne fekauʻi au. \v 25 “Ko e ngaahi meʻa ni kuo u tala kiate kimoutolu, ʻi heʻeku ʻiate kimoutolu. \v 26 Ka ko e Fakafiemālie ko e Laumālie Māʻoniʻoni, ʻaia ʻe fekau ʻe he Tamai ʻi hoku huafa, te ne akoʻi ʻakimoutolu ʻi he meʻa kotoa pē, mo fakamanatuʻi ʻakimoutolu ʻi he meʻa kotoa pē, ʻaia kuo u leaʻaki kiate kimoutolu. \v 27 “ʻOku ou tuku ʻae melino kiate kimoutolu, ko ʻeku melino ʻoku ou foaki kiate kimoutolu: ʻoku ʻikai hangē ko e foaki ʻa māmani, ʻa ʻeku foaki kiate kimoutolu. ʻOua naʻa mamahi homou loto, pea ʻoua naʻa manavahē ʻia. \v 28 Kuo mou ongoʻi ʻeku lea kiate kimoutolu, ‘ʻOku ou ʻalu, pea u \add toe \add*haʻu kiate kimoutolu.’ Ka ne mou ʻofa kiate au, te mou fiefia, ko e meʻa ʻi heʻeku pehē, ʻOku ou ʻalu ki he Tamai: he ʻoku lahi ʻeku Tamai ʻiate au. \v 29 Pea ko eni kuo u fakahā ia kiate kimoutolu, ka ʻoku teʻeki hoko, koeʻuhi ʻoka hoko ia, ke mou tui. \v 30 Ngata mei heni, ʻe ʻikai te u lea lahi kiate kimoutolu: he ʻoku haʻu ʻae ʻeiki ʻoe māmani, ka ʻoku ʻikai ha meʻa ʻiate au. \v 31 Ka koeʻuhi ke ʻilo ʻe māmani ʻoku ou ʻofa ki he Tamai; pea mo ʻeku fai ʻo hangē ko e fekau ʻae Tamai kiate au. “Tuʻu hake, ke tau ʻalu ʻi heni. \c 15 \cd \it 1 ʻOku fakahā ʻae fiemālie mo e feʻofaʻaki ʻa Kalaisi ʻi he fakatātā ki he vaine mo hono ngaahi kupu. 18 Ko e mālie ʻi he fehiʻa mo e fakatanga ʻa māmani. 26 Ko e ngāue ʻae Laumālie Māʻoniʻoni, pea mo e kau ʻaposetolo.\it* \p \v 1 “Ko au ko e vaine moʻoni, pea ko ʻeku Tamai ko e tauhi ngoue ia. \v 2 Ko e vaʻa kotoa pē ʻiate au ʻoku ʻikai fua, ʻoku ne tutuʻu ia: pea ko ia kotoa pē ʻoku fua, ʻoku ne ʻauhani ia, ke ʻāsili ai hono fua. \v 3 Kuo mou maʻa eni, ʻi he lea kuo u lea kiate kimoutolu. \v 4 Nofo ʻiate au, mo au ʻiate kimoutolu. Hangē ʻoku ʻikai faʻa fua ʻae vaʻa ʻiate ia pē, ʻo kapau ʻe ʻikai nofo ʻi he vaine; pea ʻe pehē foki ʻakimoutolu, ʻo kapau ʻe ʻikai te mou nofo ʻiate au. \v 5 “Ko au ko e vaine, ko e ngaahi vaʻa ʻakimoutolu: ko ia ʻoku nofo ʻiate au, mo au ʻiate ia, ko ia ia ʻe fua lahi: ka māvae mo au, ʻe ʻikai te mou faʻa fai ha meʻa. \v 6 Kapau ʻe ʻikai nofo ha tangata ʻiate au, ʻoku liʻaki ia ʻo hangē ko e vaʻa ʻoku mate; pea tānaki ia ʻe he kakai, ʻo lī ki he afi, pea vela ai ia. \v 7 Kapau ʻoku mou nofo ʻiate au, pea nofo ʻeku ngaahi lea ʻiate kimoutolu, te mou kole ʻaia te mou loto ki ai, pea ʻe fai ia kiate kimoutolu. \v 8 ‌ʻI he meʻa ni ʻe ongoongolelei ai ʻa ʻeku Tamai, koeʻuhi ke mou fua lahi; ko ia te mou hoko ai ko ʻeku kau ākonga. \v 9 Hangē ko e ʻofa ʻae Tamai kiate au, kuo pehē ʻeku ʻofa kiate kimoutolu: mou nofomaʻu ʻi heʻeku ʻofa. \v 10 Kapau ʻoku mou fai ʻeku ngaahi fekau, te mou nofo ʻi heʻeku ʻofa; ʻo hangē ko ʻeku fai ʻae ngaahi fekau ʻa ʻeku Tamai, pea u nofo ʻi heʻene ʻofa. \v 11 “Kuo u lea ʻaki ʻae ngaahi meʻa ni kiate kimoutolu, koeʻuhi ke u maʻu maʻuaipē ʻae fiefia ʻiate kimoutolu, pea ke kakato ai hoʻomou fiefia. \v 12 Ko ʻeku fekau eni, Ke mou feʻofaʻaki kiate kimoutolu, ʻo hangē ko ʻeku ʻofa kiate kimoutolu. \v 13 ‌ʻOku ʻikai ha tangata ʻe lahi hake ʻene ʻofa ʻi he meʻa ni, ke ne foaki ʻene moʻui koeʻuhi ko hono kāinga. \v 14 Ko hoku kāinga ʻakimoutolu, ʻo kapau ʻoku mou fai kotoa pē ʻaia ʻoku ou fekau kiate kimoutolu. \v 15 ‌ʻOku ngata mei heni, ʻoku ʻikai te u ui ʻakimoutolu ko e kau tamaioʻeiki; he ʻoku ʻikai ʻilo ʻe he tamaioʻeiki ʻaia ʻoku fai ʻe hono ʻeiki: ka kuo u ui ʻakimoutolu ko e kāinga; he ko e meʻa kotoa pē kuo u fanongo mei heʻeku Tamai, kuo u fakaʻilo ia kiate kimoutolu. \v 16 Naʻe ʻikai te mou fili au, ka kuo u fili ʻakimoutolu, ʻo tuʻutuʻuni ʻakimoutolu, ke mou ʻalu atu, ʻo maʻu ʻae fua, pea ke tolonga homou fua: koeʻuhi ko ia kotoa pē te mou kole ki he Tamai ʻi hoku huafa, ke ne foaki kiate kimoutolu. \v 17 Ko e meʻa ni ʻoku ou fekau kiate kimoutolu, ke mou feʻofaʻaki kiate kimoutolu. \v 18 “Kapau ʻoku fehiʻa ʻa māmani kiate kimoutolu, ʻoku mou ʻilo naʻe tomuʻa fehiʻa ia kiate au ʻiate kimoutolu. \v 19 Ka ne ʻo māmani ʻakimoutolu, ʻe ʻofa ʻa māmani ki he meʻa ʻaʻana: ka koeʻuhi ʻoku ʻikai ʻo māmani ʻakimoutolu, ka kuo u fili ʻakimoutolu mei māmani, ko ia ʻoku fehiʻa ai ʻa māmani kiate kimoutolu. \v 20 Manatu ki he lahi ʻae tamaioʻeiki ki heʻene ʻeiki.’ Kapau kuo nau fakatangaʻi au, te nau fakatangaʻi ʻakimoutolu foki; kapau kuo nau fai ʻeku lea, te nau fai ʻa e \add lea \add*ʻamoutolu foki. \v 21 Ka te nau fai eni kotoa pē kiate kimoutolu koeʻuhi ko hoku huafa, koeʻuhi ʻoku ʻikai te nau ʻilo ʻaia naʻa ne fekauʻi au. \v 22 Ka ne ʻikai te u haʻu, ʻo lea kiate kinautolu, \add pehē\add*, kuo ʻikai haʻanau angahala: ka ko eni, ʻoku ʻikai hano kofu ki heʻenau angahala. \v 23 Ko ia ʻoku fehiʻa kiate au, ʻoku fehiʻa ki heʻeku Tamai foki. \v 24 Ka ne ʻikai te u fai ʻae ngaahi ngāue ʻiate kinautolu naʻe ʻikai fai ʻe ha tokotaha, \add pehē\add*, kuo ʻikai haʻanau angahala: ka ko eni, kuo nau mamata mo fehiʻa kiate au mo ʻeku Tamai. \v 25 Ka ʻoku nau fakamoʻoni ʻae lea kuo tohi ʻi heʻenau fono, ‘Naʻa nau fehiʻa noa pē kiate au.’ \v 26 “Ka ʻoka haʻu ʻae Fakafiemālie, ʻaia te u fekau kiate kimoutolu mei he Tamai, ko e Laumālie ʻoe moʻoni, ʻoku ʻalu atu mei he Tamai, te ne fakamoʻoniʻi au: \v 27 Pea ʻe fakamoʻoni mo kimoutolu foki, koeʻuhi naʻa mou ʻiate au talu mei he kamataʻanga. \c 16 \cd \it 1 ʻOku tomuʻa fakafiemālie ʻe Kalaisi ʻa ʻene kau ākonga ʻi he fakatanga, ʻi he fakaʻilo ʻoe Laumālie Māʻoniʻoni, pea ʻi heʻene toetuʻu, mo ʻene ʻalu hake: 23 ʻOku ne fakapapau atu ko e ngaahi lotu ʻoku fai ʻi hono hingoa ʻe lelei ki heʻene Tamai. 33 Ko e melino ʻia Kalaisi, mo e mamahi ʻi māmani.\it* \p \v 1 “Kuo u tala ʻae ngaahi meʻa ni kiate kimoutolu, koeʻuhi ke ʻoua naʻa mou tūkia. \v 2 Te nau kapusi ʻakimoutolu mei he falelotu: ʻio, ʻe hokosia ʻae kuonga, ko ia te ne tāmateʻi ʻakimoutolu, ʻe mahalo ʻe ia ko ʻene ngāue lelei ki he ʻOtua. \v 3 Pea te nau fai ʻae ngaahi meʻa ni kiate kimoutolu, koeʻuhi naʻe ʻikai te nau ʻilo ʻae Tamai, pe ko au. \v 4 Ka kuo u tala ʻae ngaahi meʻa ni kiate kimoutolu, koeʻuhi ʻoka hoko ʻae kuonga, ke mou manatu naʻaku tala ia kiate kimoutolu. “Pea naʻe ʻikai te u tala ʻae ngaahi meʻa ni kiate kimoutolu ʻi he kamataʻanga, koeʻuhi naʻaku ʻiate kimoutolu. \v 5 Ka ko eni, ʻi heʻeku ʻalu kiate ia naʻa ne fekau au, ʻoku ʻikai fehuʻi hamou tokotaha kiate au, ʻOku ke ʻalu ki fē? \v 6 Ka ko e meʻa ʻi heʻeku tala ʻae ngaahi meʻa ni kiate kimoutolu, kuo pito homou loto ʻi he mamahi. \v 7 Ka ʻoku ou tala ʻae moʻoni kiate kimoutolu, ʻoku ʻaonga kiate kimoutolu ʻeku ʻalu: he kapau ʻe ʻikai te u ʻalu, ʻe ʻikai haʻu kiate kimoutolu ʻae Fakafiemālie; ka ʻi heʻeku ʻalu, te u fekau ia kiate kimoutolu. \v 8 Pea ka haʻu ia, te ne valoki ʻa māmani ʻi he angahala, pea ʻi he māʻoniʻoni, pea ʻi he fakamaau: \v 9 ‌ʻI he angahala, ko e meʻa ʻi he ʻikai te nau tui kiate au; \v 10 ‌ʻI he māʻoniʻoni, ko e meʻa ʻi heʻeku ʻalu ki heʻeku Tamai, pea ʻe ʻikai te mou toe mamata kiate au; \v 11 ‌ʻI he fakamaau, ko e meʻa ʻi he fakamaauʻi ʻae ʻeiki ʻo māmani. \v 12 “ʻOku kei lahi ʻae meʻa ʻoku ou fie lea ai kiate kimoutolu, ka ʻoku ʻikai te mou faʻa kātaki ni. \v 13 Ka ʻi he haʻu ʻae Laumālie ʻoe moʻoni, ʻe tataki ʻe ia ʻakimoutolu ki he moʻoni kotoa pē: he ko ʻene lea ʻe ʻikai meiate ia; ka ko e meʻa kotoa pē kuo ne fanongo ki ai, \add ko ia \add*ia te ne lea ʻaki: pea ʻe fakahā ʻe ia kiate kimoutolu ʻae ngaahi meʻa ʻe hoko. \v 14 ‌ʻE fakaongoongoleleiʻi au ʻe ia: he te ne maʻu ʻaia ʻoku ʻaʻaku, ʻo fakahā ia kiate kimoutolu. \v 15 Ko e meʻa kotoa pē ʻoku ʻae Tamai, ʻoku ʻaʻaku ia: ko ia ne u pehē ai, te ne maʻu ʻaia ʻoku ʻaʻaku, ʻo fakahā ia kiate kimoutolu. \v 16 “ʻE toe siʻi, pea ʻe ʻikai te mou mamata kiate au; pea toe siʻi foki, pea te mou mamata kiate au, ko e meʻa ʻi heʻeku ʻalu ki he Tamai.” \v 17 Pea lea ai ʻene kau ākonga niʻihi ʻiate kinautolu, “Ko e hā ʻae meʻa ni ʻoku ne tala kiate kitautolu, ʻE toe siʻi, pea ʻe ʻikai te mou mamata kiate au: pea toe siʻi foki, pea te mou mamata kiate au: pea, ‘Ko e meʻa ʻi heʻeku ʻalu ki he Tamai?’ \v 18 Ko ia naʻa nau pehē ai, Ko e hā ʻae meʻa ni ʻoku ne leaʻaki, ‘ʻE toetoe siʻi?’ ʻOku ʻikai te tau ʻilo ʻene lea.” \v 19 Ka naʻe ʻilo ʻe Sisu ʻenau holi ke fehuʻi kiate ia, pea ne pehē kiate kinautolu, “ʻOku mou fehuʻi ʻiate kimoutolu ʻi heʻeku lea, ‘ʻE toe siʻi, pea ʻe ʻikai te mou mamata kiate au: pea toe siʻi foki, pea te mou mamata kiate au?’ \v 20 Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala atu kiate kimoutolu, Te mou tangi pea tangilāulau, ka ʻe fiefia ʻa māmani: pea te mou mamahi, ka ko hoʻomou mamahi ʻe liliu ko e fiefia. \v 21 ‌ʻOka langā ʻae fefine, ʻoku mamahi ia, koeʻuhi kuo hokosia hono ʻaho: ka ʻi heʻene fāʻeleʻi ʻae tama, ʻoku ʻikai kei manatu ia ki he mamahi, koeʻuhi ko ʻene fiefia ʻi he fanauʻi ha tangata ki māmani. \v 22 Ko eni, ʻoku mamahi ni ʻakimoutolu: ka te u toe vakai kiate kimoutolu, pea ʻe fiefia ai homou loto, pea ko hoʻomou fiefia, ʻe ʻikai toʻo ʻe ha taha meiate kimoutolu. \v 23 “Pea ʻi he ʻaho ko ia ʻe ʻikai te mou fehuʻi ha meʻa ʻe taha kiate au. Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate kimoutolu, Ko e meʻa kotoa pē te mou kole ki he Tamai ʻi hoku huafa, te ne foaki kiate kimoutolu. \v 24 ‌ʻOku teʻeki ai te mou kole ha meʻa ʻi hoku huafa: kole, pea te mou maʻu, koeʻuhi ke kakato ai hoʻomou fiefia. \v 25 “Ko e ngaahi meʻa ni kuo u tala kiate kimoutolu ʻi he ngaahi lea fakatātā: ka ʻoku haʻu ʻae ʻaho, ʻe ʻikai te u kei lea ai kiate kimoutolu ʻi he ngaahi lea fakatātā, ka te u fakahā fakapapau kiate kimoutolu ʻi he Tamai. \v 26 ‌ʻI he ʻaho ko ia te mou kole ʻi hoku huafa: pea ʻoku ʻikai te u pehē kiate kimoutolu, te u fakakolekole ki he Tamai koeʻuhi ko kimoutolu: \v 27 He ʻoku ʻofa ʻae Tamai foki kiate kimoutolu, ko e meʻa ʻi hoʻomou ʻofa kiate au, pea ʻi hoʻomou tui naʻaku haʻu mei he ʻOtua. \v 28 Naʻaku haʻu mei he Tamai, pea kuo u haʻu ki māmani: ko eni, ʻoku ou tuku ʻa māmani, kau ʻalu ki he Tamai.” \v 29 Pea pehē ʻe heʻene kau ākonga kiate ia, “Vakai, ko eni ʻoku ke lea ʻilongofua, pea ʻoku ʻikai te ke lea ʻi he fakatātā. \v 30 Ko eni ʻoku mau ʻilo pau ʻoku ke ʻiloʻi ʻae ngaahi meʻa kotoa pē, pea ʻoku ʻikai ʻaonga ke fehuʻi ʻe ha tokotaha kiate koe: ko e meʻa ni ʻoku mau tui ai kuo ke haʻu mei he ʻOtua.” \v 31 Pea leaange ʻa Sisu kiate kinautolu, “ʻOku mou tui ni koā? \v 32 Vakai, ʻoku haʻu ʻae ʻaho, ʻio, kuo hoko ni, ʻe fakamovete ai ʻakimoutolu, ʻo taki taha maʻana, pea te mou tuku au tokotaha pe: ka ʻoku ʻikai te u tokotaha pe, he ʻoku ʻiate au ʻae Tamai. \v 33 Kuo u tala ʻae ngaahi meʻa ni kiate kimoutolu, koeʻuhi ke mou maʻu ʻae fiemālie ʻiate au. Te mou maʻu ʻae mamahi ʻi māmani: ka mou lototoʻa; kuo u ikuʻi ʻa māmani.” \c 17 \cd \it 1 ʻOku lotu ʻa Kalaisi ki heʻene Tamai ke ne fakaongoongolelei ia, 6 Ke ne fakamoʻui ʻene kau ʻaposetolo, 11 Ke nau taha pē, 17 Pea ʻi he moʻoni, 20 Ke ne fakataha ʻakinautolu mo ia, mo e kakai tui kehekehe kotoa pē, ʻi he moʻui taʻengata.\it* \p \v 1 Naʻe lea ʻaki ʻe Sisu ʻae ngaahi lea ni, ʻo hanga hake hono fofonga ki he langi, ʻo ne pehē, “ʻE Tamai, kuo hokosia ʻae ʻaho; fakaongoongolelei ho ʻAlo, koeʻuhi ke fakaongoongolelei koe ʻe ho ʻAlo foki: \v 2 He kuo ke tuku kiate ia ʻae pule ki he kakai kotoa pē, koeʻuhi ke ne foaki ʻae moʻui taʻengata kiate kinautolu kotoa pē kuo ke foaki kiate ia. \v 3 Pea ko eni ʻae moʻui taʻengata, ko ʻenau ʻilo koe ko e ʻOtua moʻoni pe taha, mo Sisu Kalaisi, ʻaia naʻa ke fekau. \v 4 Kuo u fakaongoongolelei koe ʻi māmani: kuo u fakaʻosi ʻae ngāue naʻa ke tuku mai ke u fai. \v 5 Pea ko eni, ʻe Tamai, ke ke fakaongoongolelei au ʻi ho ʻao, ʻaki ʻae nāunau naʻaku maʻu mo koe, ʻi he teʻeki ngaohi ʻa māmani. \v 6 “Kuo u fakaʻilo ho huafa ki he kau tangata naʻa ke foaki kiate au mei māmani: naʻe ʻaʻau ʻakinautolu, pea naʻa ke foaki ʻakinautolu kiate au; pea kuo nau maʻu hoʻo folofola. \v 7 Pea ʻoku nau ʻilo eni ko e meʻa kotoa pē kuo ke tuku kiate au, ʻoku meiate koe ia. \v 8 He kuo u tuku kiate kinautolu ʻae ngaahi folofola naʻa ke tuku kiate au; pea kuo nau maʻu ia, pea kuo nau ʻilo pau naʻaku haʻu meiate koe, pea kuo nau tui naʻa ke fekauʻi au. \v 9 “ʻOku ou lotua ʻakinautolu: ʻoku ʻikai te u lotua ʻa māmani, ka ko kinautolu kuo ke foaki kiate au; he ʻoku ʻaʻau ʻakinautolu. \v 10 Pea ʻoku ʻaʻau ʻae ngaahi meʻa kotoa pē ʻoku ʻaʻaku, pea ʻoku ʻaʻaku ʻae ngaahi meʻa ʻoku ʻaʻau; pea ʻoku ou ongoongolelei ʻiate kinautolu. \v 11 Pea ko eni, ʻoku ʻikai te u kei ʻi māmani, ka ʻoku ʻi māmani ʻakinautolu ni, pea ʻoku ou ʻalu atu kiate koe. ʻE Tamai Māʻoniʻoni, tauhi ʻi ho huafa ʻoʻou ʻakinautolu kuo ke foaki kiate au, koeʻuhi ke nau taha pe, ʻo hangē ko kitaua. \v 12 ‌ʻI heʻeku ʻiate kinautolu ʻi māmani, ne u tauhi ʻakinautolu ʻi ho huafa: ko kinautolu naʻa ke foaki kiate au kuo u tauhi, pea ʻoku ʻikai mole hanau taha, ka ko e foha ʻoe malaʻia; ʻaia ʻoku fakamoʻoni ai ʻae tohi. \v 13 Pea ko eni, ʻoku ou ʻalu atu kiate koe; pea ʻoku ou lea ʻaki ʻae ngaahi meʻa ni ʻi māmani, koeʻuhi ke kakato ai ʻenau fiefia ʻiate au. \v 14 Kuo u tuku kiate kinautolu ʻa hoʻo folofola; pea kuo fehiʻa ʻa māmani kiate kinautolu, koeʻuhi ʻoku ʻikai ʻo māmani ʻakinautolu, ʻo hangē foki ʻoku ʻikai ʻo māmani au. \v 15 ‌ʻOku ʻikai te u lotu ke ke ʻave ʻakinautolu mei he māmani, ka koeʻuhi ke ke fakamoʻui ʻakinautolu mei he kovi. \v 16 ‌ʻOku ʻikai ʻo māmani ʻakinautolu, ʻo hangē ʻoku ʻikai ʻo māmani au. \v 17 Fakatapui ʻakinautolu ʻi hoʻo moʻoni: ko hoʻo folofola ko e moʻoni ia. \v 18 Hangē ko hoʻo fekau au ki māmani, ʻoku pehē ʻeku fekau ʻakinautolu ki māmani. \v 19 Pea ʻoku ou fakatapui au koeʻuhi ko kinautolu, koeʻuhi ke fakatapui ʻakinautolu foki ʻi he moʻoni. \v 20 “Pea ʻoku ʻikai ko ʻeku lotua ʻakinautolu ni pē, ka ko kinautolu foki ʻe tui kiate au ʻi heʻenau lea; \v 21 Koeʻuhi ke taha pe ʻakinautolu kotoa pē; ʻo hangē ʻoku ke ʻiate au, ʻe Tamai, mo au ʻiate koe, koeʻuhi ke nau taha pe foki ʻiate kitaua: koeʻuhi ke tui ʻa māmani naʻa ke fekau au. \v 22 Pea ko e nāunau naʻa ke tuku kiate au, kuo u tuku kiate kinautolu; koeʻuhi ke taha pe ʻakinautolu, ʻo hangē foki ʻoku ta taha pe: \v 23 Ko au ʻiate kinautolu, mo koe ʻiate au, koeʻuhi ke fakahaohaoa fakataha ʻakinautolu; pea ke ʻilo ʻe māmani kuo ke fekau au, pea ʻoku ke ʻofa kiate kinautolu, ʻo hangē ko hoʻo ʻofa kiate au. \v 24 ‌ʻE Tamai, ko hoku loto foki kiate kinautolu kuo ke foaki kiate au, ke nau ʻiate au ʻi he potu ʻoku ou ʻi ai: koeʻuhi ke nau mamata ki hoku nāunau, ʻaia kuo ke foaki kiate au: he naʻa ke ʻofa kiate au ʻoku teʻeki ke fakatupu ʻa māmani. \v 25 ‌ʻE Tamai Māʻoniʻoni, ʻoku ʻikai ʻiloʻi koe ʻe māmani: ka kuo u ʻilo koe, pea kuo ʻilo ʻekinautolu ni naʻa ke fekau au. \v 26 Pea kuo u fakahā kiate kinautolu ho huafa, pea te u \add toe \add*fakahā \add ia\add*: koeʻuhi ke ʻiate kinautolu ʻae ʻofa ko ia kuo ke ʻofa ʻaki kiate au, pea u nofoʻia ʻakinautolu ʻeau.” \c 18 \cd \it 1 ʻOku lavaki ʻe Siutasi ʻa Kalaisi. 6 ʻOku tō ki he kelekele ʻae kau tangata fekau. 10 ʻOku motuhi ʻe Pita ʻae telinga ʻo Malikusi. 12 ʻOku puke ʻa Sisu, ʻo taki ia kia ʻAnasi mo Kaiafasi. 15 Ko e fakafili ʻe Pita. 19 ʻOku fakamaau ʻa Sisu ʻi he ʻao ʻo Kaiafasi. 28 Ko e ʻomi ia ki he ʻao ʻo Pailato. 36 Ko hono puleʻanga. 40 ʻOku tala ʻe he kakai Siu ke vete ange ʻa Palāpasa.\it* \p \v 1 Pea hili ʻae lea ʻaki ʻe Sisu ʻae ngaahi lea ni, naʻe ʻalu atu ia mo ʻene kau ākonga, ʻo laka ʻi he vai ko Kitiloni, ʻaia naʻe ʻi ai ha ngoue, pea ʻalu ia ki ai, mo ʻene kau ākonga. \v 2 Pea naʻe ʻilo ʻae potu ʻe Siutasi foki, ʻaia ne ne lavakiʻi ia: he naʻe faʻa ʻalu ki ai ʻa Sisu mo ʻene kau ākonga. \v 3 Pea kuo maʻu ʻe Siutasi ha kau tau, mo e tuʻunga tangata fekau mei he kau taulaʻeiki lahi mo e kau Fālesi, naʻe haʻu ia ki ai mo e ngaahi maama mo e tūhulu mo e ngaahi mahafu. \v 4 Ka naʻe ʻilo ʻe Sisu ʻae meʻa kotoa pē ʻe hoko kiate ia, pea ʻalu atu ia, ʻo ne pehē kiate kinautolu, “Ko hai ʻoku mou kumi?” \v 5 Pea nau talaange kiate ia, “Ko Sisu ʻo Nāsaleti.” Pea pehē ʻe Sisu kiate kinautolu, “Ko au ia.” Pea naʻe tuʻu foki mo kinautolu ʻa Siutasi, ʻaia naʻa ne lavakiʻi ia. \v 6 Pea ʻi heʻene pehē kiate kinautolu, “Ko au ia,” naʻa nau fakaholomui, ʻo tō ki he kelekele. \v 7 Pea toe fehuʻi ʻe ia kiate kinautolu, “Ko hai ʻoku mou kumi?” Pea nau pehē, “Ko Sisu ʻo Nāsaleti.” \v 8 Pea leaange ʻa Sisu, “Kuo ʻosi ʻeku tala kiate kimoutolu ko au ia: ko ia kapau ʻoku mou kumi au, tuku ʻakinautolu ni ke ʻalu:” \v 9 Koeʻuhi ke fakamoʻoni ai ʻae lea ʻaia naʻa ne leaʻaki, ʻiate kinautolu “Naʻa ke foaki kiate au, ʻoku ʻikai mole ha taha.” \v 10 Pea naʻe maʻu ʻe Saimone Pita ʻae heletā, pea ne unuhi ia, ʻo taaʻi ʻaki ʻae tamaioʻeiki ʻae taulaʻeiki lahi, pea motuhi ai hono telinga toʻomataʻu. Ko e hingoa ʻoe tamaioʻeiki ko Malikusi. \v 11 Pea pehē ʻe Sisu kia Pita, “ʻAi hoʻo heletā ki hono ʻaiʻanga: ko e ipu ʻoku foaki mai kiate au ʻe he Tamai, ʻikai te u inu ia?” \v 12 Pea ko e kau tau mo e houʻeiki mo e kau tangata fekau ʻoe kakai Siu naʻa nau puke ʻa Sisu, ʻo haʻi ia, \v 13 ‌ʻO nau tomuʻa taki ia kia ʻAnasi; he ko e tamai ia ʻi he fono kia Kaiafasi, ʻaia ko e taulaʻeiki lahi ia ʻi he taʻu ko ia. \v 14 Pea ko Kaiafasi ia foki naʻa ne tala ki he kakai Siu, ʻoku ʻaonga ke mate ha tangata ʻe taha koeʻuhi ko e kakai. \p \v 15 ¶ Pea naʻe muimui ʻa Saimone Pita ʻia Sisu, pea mo e ākonga ʻe taha: naʻe ʻilo ʻae ākonga ko ia ʻe he taulaʻeiki lahi, pea ʻalu ia mo Sisu ki he fale ʻoe taulaʻeiki lahi. \v 16 Ka naʻe tuʻu ʻa Pita ʻituʻa ʻi he matapā. Pea ʻalu ʻae ākonga ʻe taha ʻaia naʻe ʻilo ʻe he taulaʻeiki lahi, ʻo lea kiate ia naʻe leʻo matapā, ʻo ne ʻomi ʻa Pita ki loto. \v 17 Pea lea ʻae fefine leʻo matapā kia Pita, “ʻIkai ko e taha koe ʻoe kau ākonga ʻae tangata ni?” Pea tala ʻe ia, “ʻOku ʻikai.” \v 18 Pea ko e kau tauhi mo e kau tangata fekau naʻe tutuʻu ʻi ai, kuo nau tafu ʻae afi ʻaki ʻae ʻakau fefie; he naʻe momoko: pea naʻa nau mumū ai: pea tuʻu ʻa Pita mo kinautolu, ʻo mumū ai. \p \v 19 ¶ Pea fehuʻi ai ʻae taulaʻeiki lahi kia Sisu ki heʻene kau ākonga, pea mo ʻene akonaki. \v 20 Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, “Kuo u lea fakahā ki māmani; ne u ako maʻu pe ʻi he falelotu, pea mo e falelotu lahi, ʻoku faʻa fakataha ai ʻae kakai Siu; pea naʻe ʻikai te u lea ʻaki ha meʻa ʻi he lilo. \v 21 Ko e hā ʻoku ke ʻeke ai kiate au? ʻEke kiate kinautolu kuo fanongo, he ko e hā ʻeku lea kiate kinautolu: vakai, ʻoku nau ʻilo ʻeku lea.” \v 22 Pea hili ʻene lea pehē, pea sipiʻi ʻa Sisu, ʻe he matāpule ʻe taha naʻe tuʻu ʻi ai, ʻaki hono ʻaofinima, ʻo ne pehē, “ʻOku pehē hoʻo tali ʻae taulaʻeiki lahi?” \v 23 Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, “Kapau kuo u lea kovi, fakahā hono kovi: pea kapau ʻoku lelei, ko e hā ʻoku ke sipiʻi ai au?” \v 24 Pea naʻe fekau ʻe ʻAnasi ke ʻave haʻisia ia kia Kaiafasi ko e taulaʻeiki lahi. \v 25 Pea naʻe tuʻu ʻa Saimone Pita, ʻo mumū. Pea nau pehē kiate ia, “ʻIkai ko e taha foki koe ʻo ʻene kau ākonga?” Pea fakafisi ʻe ia, ʻo pehē, “ʻOku ʻikai.” \v 26 Pea naʻe lea ʻae tokotaha ʻoe kau tamaioʻeiki ʻae taulaʻeiki lahi, ko e kāinga ʻo ia naʻe motuhi hono telinga ʻe Pita, \add ʻo pehē\add*, “ʻIkai naʻaku mamata kiate koe mo ia ʻi he ngoue?” \v 27 Pea toe fakafisi ʻe Pita: pea ʻuʻua leva ʻae moa. \p \v 28 ¶ Pea naʻa nau taki hengihengi ʻa Sisu meia Kaiafasi ki he fale fakamaau: pea naʻe ʻikai ʻalu ʻakinautolu ki he fale fakamaau, telia naʻa ʻuliʻi ʻakinautolu, pea koeʻuhi ko e nau kai ʻi he \add feilaulau ʻoe \add*Lakaatu. \v 29 Pea ʻalu kituʻa ʻa Pailato kiate kinautolu, ʻo ne pehē, “Ko e hā ʻae meʻa ʻoku mou talatalaakiʻi ai ʻae tangata ni?” \v 30 Pea leaange ʻakinautolu, ʻo pehē kiate ia, “Ka ne ʻikai ko e fai kovi ia, pehē, ʻe ʻikai te mau tuku atu ia kiate koe.” \v 31 Pea tala ʻe Pailato kiate kinautolu, “Mou ʻave ia, ʻo fakamaau ia ʻo fakatatau ki hoʻomou fono.” Ko ia naʻe pehē ai ʻe he kakai Siu kiate ia, “ʻOku ʻikai ngofua kiate kimautolu ke tāmateʻi ha tangata:” \v 32 Pea fakamoʻoni ai ʻae lea ʻa Sisu, ʻi heʻene fakahā ʻae anga ʻoe mate ʻe mate ai ia. \v 33 Pea toe hū ʻa Pailato ki he fale fakamaau, ʻo ne ui ʻa Sisu, ʻo ne pehē kiate ia, “Ko e tuʻi koe ʻoe kakai Siu?” \v 34 Pea leaange ʻa Sisu kiate ia, “ʻOku meiate koe hoʻo lea ni, pe naʻe fakahā ia ʻe ha niʻihi kiate koe?” \v 35 Pea pehēange ʻe Pailato, “He ko e Siu au? Ko ho kakai ʻoʻou mo e kau taulaʻeiki lahi kuo nau tuku mai koe kiate au: ko e hā kuo ke fai?” \v 36 Pea pehē ʻe Sisu, “ʻOku ʻikai ʻo māmani hoku puleʻanga; ka ne ʻo māmani hoku puleʻanga, pehē, ʻe tau hoku kakai, ke ʻoua naʻa ʻatu au ki he kakai Siu: ka ko eni, ʻoku ʻikai mei heni hoku puleʻanga.” \v 37 Ko ia naʻe pehē ʻe Pailato kiate ia, “Pea ko e tuʻi koe koā?” Pea talaange ʻe Sisu, “Ko e tuʻi au ʻo hangē ko hoʻo lea. Ko ia naʻaku fanauʻi, pea ko ia naʻaku haʻu ai ki māmani, koeʻuhi ke u fakamoʻoni ki he moʻoni. Ko ia kotoa pē ʻoku ʻi he moʻoni, ʻoku fanongo ia ki hoku leʻo.” \v 38 Pea pehē ʻe Pailato kiate ia, “Ko e hā ʻae moʻoni?” Pea hili ʻene lea ko ia, naʻe toe ʻalu ia kituʻa ki he kakai Siu, ʻo ne pehē kiate kinautolu, “ʻOku ʻikai te u ʻilo ʻeau ha kovi ʻiate ia. \v 39 Ka koeʻuhi ko hono anga, ke u tukuange ha tokotaha ʻi he \add kātoanga ʻoe \add*Lakaatu kiate kimoutolu: pea ko homou loto ke u tukuange ʻae Tuʻi ʻoe kakai Siu kiate kimoutolu?” \v 40 Pea toe kalanga ʻakinautolu kotoa pē, ʻo pehē, “ʻIkai ko e tangata ni, ka ko Palāpasa.” Pea ko Palāpasa ko e kaihaʻa ia. \c 19 \cd \it 1 ʻOku kauʻimaea ʻa Kalaisi, mo tatā ʻaki ʻae ʻakau talatala, pea teʻia. 4 ʻOku fie tukuange ia ʻe Pailato, ka ʻi he taʻomia ia ʻe he kakai Siu, ʻoku ne ʻatu ia ke tutuki ki he ʻakau. 21 ʻOku nau talotalo ki hono kofu. 26 ʻOku ne tuku atu ʻene faʻē kia Sione. 28 ʻOku pekia ia. 31 ʻOku hokaʻi hono vakavaka. 38 ʻOku tanu ia ʻe Siosefa mo Nikotimasi.\it* \p \v 1 Ko ia naʻe toki tuku ʻe Pailato ʻa Sisu, ke kauʻimaea. \v 2 Pea naʻe fī ʻe he kau tau ʻae tatā ʻakau talatala, ke ʻai ki hono fofonga, ʻonau ʻai kiate ia ʻae pulupulu kulokula. \v 3 ‌ʻO nau lau, “Siʻotoʻofa tuʻi ʻoe kakai Siu!” Pea nau haha ia ʻaki honau nima. \v 4 Ko ia naʻe toe ʻalu atu ai ʻa Pailato, ʻo ne tala kiate kinautolu, “Vakai, ʻoku ou ʻomi ia kiate kimoutolu, koeʻuhi ke mou ʻilo ʻoku ʻikai te u ʻilo haʻane kovi.” \v 5 Pea ʻalu atu ʻa Sisu, kuo ʻai ʻae tatā ʻakau talatala, mo e pulupulu kulokula. Pea tala \add ʻe Pailato \add*kiate kinautolu, “Vakai ki he tangata!” \v 6 Ko ia ʻi he mamata ʻae kau taulaʻeiki lahi mo e kau matāpule kiate ia, naʻa nau kalanga, ʻo pehē, “Tutuki ki he ʻakau, tutuki ki he ʻakau.” Pea talaange ʻe Pailato, kiate kinautolu, Mou ʻave ia, ʻo tutuki ki he ʻakau: he ʻoku ʻikai te u ʻilo haʻane kovi. \v 7 Pea talaange ʻe he kakai Siu kiate ia, “ʻOku ai ʻemau fono, pea ʻi heʻemau fono ʻoku totonu ʻene mate, koeʻuhi naʻa ne ui ia ko e ʻAlo ʻoe ʻOtua.” \p \v 8 ¶ Pea kuo fanongo ʻa Pailato ki he lea ko ia, pea ʻāsili ai ʻene manavahē; \v 9 Pea toe ʻalu ia ki he fale fakamaau, ʻo ne fehuʻi kia Sisu, “ʻOku ke haʻu mei fē?” Ka naʻe ʻikai siʻi lea ʻa Sisu kiate ia. \v 10 Pea pehē ai ʻe Pailato kiate ia, “ʻIkai te ke lea kiate au? ʻIkai te ke ʻilo ʻoku ʻiate au ʻae mafai ke tutuki koe ki he ʻakau, pea ʻiate au mo e mafai ke tukuange koe?” \v 11 Pea talaange ʻe Sisu, “ʻE ʻikai te ke mafai ha meʻa kiate au, ʻo ka ne ʻikai foaki ia kiate koe mei ʻolunga: ko ia foki kuo tukuange au kiate koe, ʻoku lahi hake ʻene angahala.” \v 12 Pea talu mei ai mo e fie tukuange ia ʻe Pailato: ka naʻe kalanga ʻae kakai Siu, ʻo pehē, “Kapau te ke tukuange ʻae tangata ni, ʻoku ʻikai ko ha kāinga koe ʻo Sisa: ko ia ʻoku ne pehē, ko e tuʻi ia, ʻoku lea kovi ia kia Sisa.” \p \v 13 ¶ Pea ʻi he fanongo ʻa Pailato ki he lea ko ia, naʻa ne ʻomi ʻa Sisu kituʻa, ʻo nofo hifo ʻi he nofoʻa fakamaau, ʻi he potu ʻoku ui “ko e Falikimaka,”’ ka ʻi he lea fakaHepelū, ko “Kapata.” \v 14 Pea ko e teuteu ki he \add kātoanga ʻoe \add*Lakaatu, pea ko hono ono nai ʻoe feituʻulaʻā: pea pehē ʻe ia ki he kakai Siu, “Vakai ko homou Tuʻi!” \v 15 Ka naʻa nau kalanga, “ʻAve \add ia\add*, ʻave \add ia\add*, tutuki ia ki he ʻakau.” Pea pehē ʻe Pailato kiate kinautolu, “Te u tutuki homou Tuʻi ki he ʻakau? Pea talaange ʻe he kau taulaʻeiki lahi, ʻOku ʻikai hamau tuʻi ka ko Sisa pē.” \v 16 Ko ia naʻa ne toki tukuange ai ia kiate kinautolu ke tutuki ki he ʻakau. Pea naʻa nau maʻu ʻa Sisu ʻo taki atu. \v 17 Pea fua ʻe ia hono ʻakau, ʻo ʻalu atu ki he potu ʻoku ui “\add ko e potu \add*ʻoe ʻulupoko,” ʻaia ʻoku ui ʻi he lea fakaHepelū ko “Kolokota:” \v 18 ‌ʻO nau tutuki ai ia ki he ʻakau, mo e toko ua kehe mo ia, ʻi hono potu fakatouʻosi pe, kae ʻi \add hona \add*vahaʻa ʻa Sisu. \p \v 19 ¶ Pea naʻe tohi ʻe Pailato ha tohi fakaʻilonga, ʻo ʻai ia ki ke ʻakau. Pea ko e tohi naʻe \add pehē\add*, KO SISU ʻO NĀSALETI, KO E TUʻI ʻOE KAKAI SIU. \v 20 Pea naʻe lau ʻae tohi ni ʻe he tokolahi ʻoe kakai Siu: he ko e potu kuo tutuki ai ʻa Sisu naʻe ofi ki he kolo; pea naʻe tohi ia ʻi he lea fakaHepelū, mo e lea fakaKiliki, mo e lea fakaLoma. \v 21 Pea lea ai ʻae kau taulaʻeiki lahi ʻoe kakai Siu kia Pailato, “ʻOua ʻe tohi, ‘Ko e tuʻi ʻoe kakai Siu:’ kae \add tohi \add*‘Naʻe lau ʻe ia, Ko e Tuʻi au ʻoe kakai Siu.’” \v 22 Pea talaange ʻe Pailato, “Ko ia kuo u tohi, kuo u tohi.” \p \v 23 ¶ Pea kuo tutuki ki he ʻakau ʻa Sisu ʻe he kau tau, pea nau toʻo hono ngaahi kofu ʻo vahe fā, ʻo taki taha ʻae tangata \add hono vahe\add*; mo e kofutuʻa foki: pea naʻe ʻikai hano hokoʻanga ʻi he kofutuʻa, ʻi hono lalanga, mei ʻolunga ʻo fai ki lalo. \v 24 Ko ia naʻa nau pehē ai ʻiate kinautolu, “ʻOua naʻa tau hae ia, ka tau talotalo ki ai ke ʻa hai ia:” ʻo fakamoʻoni ai ʻae tohi ʻoku pehē, \q1 “Naʻa nau tufa hoku ngaahi kofu ʻiate kinautolu, \q2 pea nau talotalo ki hoku kofutuʻa. \p Naʻe pehē ʻae ngāue ʻae kau tau.” \p \v 25 ¶ Pea naʻe tutuʻu, ʻo ofi ki he ʻakau ʻo Sisu, ʻa ʻene faʻē, mo e tokoua ʻo ʻene faʻē, ko Mele ko e \add uaifi \add*ʻo Kaliopasi, mo Mele Makitaline. \v 26 Ko ia ʻi he mamata ʻa Sisu ki heʻene faʻē, mo e ākonga ko ia naʻa ne ʻofa ai, ʻoku tuʻu ʻo ofi, naʻa ne pehē ki heʻene faʻē, “Fefine, vakai ko hoʻo tama!” \v 27 Pea lea ai ia ki he ākonga, “Vakai ko hoʻo faʻē!” Pea talu mei he feituʻulaʻā ko ia naʻe ʻave ia ʻe he ākonga ko ia ki hono ʻapi. \p \v 28 ¶ Pea hili ia, pea ʻilo ʻe Sisu kuo fai ʻo ʻosi ʻae ngaahi meʻa kotoa pē, pea koeʻuhi ke fakamoʻoniʻi ʻae tohi, naʻe pehē ʻe ia, “ʻOku ou fieinu.” \v 29 Pea naʻe tuʻu ʻi ai ʻae ipu fonu ʻi he vai mahi: pea naʻa nau unu ʻae oma ʻi he vai mahi, ʻo ʻai ia ki ke kauʻi ʻisope, pea ʻohake ia ki hono fofonga. \v 30 Pea kuo maʻu ʻe Sisu ʻae vai mahi, pea pehē ʻe ia, “Ko hono ngata ia:” pea punou hono fofonga, ʻo tuku hake hono laumālie. \v 31 Pea ko e ʻaho teuteu ia, pea telia naʻa ʻi he ʻakau ʻae ngaahi sino ʻi he ʻaho Sāpate, (he ko e ʻaho Sāpate ko ia ko e \add ʻaho \add*lahi,) ko ia naʻe kole ai ʻae kakai Siu kia Pailato, ke fesiʻi honau vaʻe, pea ke ʻave ʻakinautolu. \v 32 Pea naʻe haʻu ʻae kau tau, ʻo fesiʻi ʻae vaʻe ʻoe ʻuluaki, mo e tokotaha naʻe tutuki ki he ʻakau mo ia. \v 33 Ka ʻi heʻenau hoko kia Sisu, ʻo vakai kuo mate ia, naʻe ʻikai te nau fesiʻi hono vaʻe. \v 34 Ka ko e tokotaha ʻoe kau tau, naʻa ne hokaʻi hono vakavaka ʻaki ʻae tao, pea naʻe tafe leva mei ai ʻae toto mo e vai. \v 35 Pea ko ia naʻa ne mamata, ʻoku ne fakamoʻoni \add ki ai\add*, pea ʻoku moʻoni ʻene fakamoʻoni: pea ʻoku ne ʻilo ʻoku ne lea moʻoni, koeʻuhi ke mou tui. \v 36 He naʻe fai ʻae ngaahi meʻa ni, ke fakamoʻoni ai ʻae tohi, “ʻE ʻikai fesiʻi ha hui \add ʻe taha \add*ʻoʻona.” \v 37 Pea ʻoku pehē mo e tohi ʻe taha, “Te nau sio kiate ia kuo nau hokaʻi.” \p \v 38 ¶ Pea hili ia, ko Siosefa ʻo ʻAlematea, ko e ākonga ia ʻa Sisu, kae fakalilolilo pe, ko \add ʻene \add*manavahē ki he kakai Siu, naʻe kole ia kia Pailato ke ne ʻave ʻae sino ʻo Sisu: pea loto ki ai ʻa Pailato. Ko ia naʻe haʻu ai ia, ʻo ne ʻave ʻae sino ʻo Sisu. \v 39 Pea naʻe haʻu mo ia ʻa Nikotimasi, ʻaia naʻe fuofua haʻu kia Sisu ʻi he poʻuli, ʻo ne ʻomi ʻae mula mo e ʻalosi naʻe fehuʻi ʻaki, ko e lau teau nai \add hono mamafa\add*. \v 40 Pea nau toʻo ʻae sino ʻo Sisu, ʻo fakakoloa ʻaki ia ʻae tupenu, mo e ngaahi meʻa fakakakala, ʻo fakatatau ki he anga ʻae kakai Siu ʻi he fai meʻa fakaʻeiki. \v 41 Pea naʻe ʻi he potu naʻe tutuki ai ia ki he ʻakau ha ngoue; pea ʻi he ngoue ʻae fonualoto foʻou, naʻe teʻeki tuku ki ai ha taha. \v 42 Pea naʻa nau tuku ki ai ʻa Sisu, koeʻuhi ko e ʻaho teuteu ʻoe kakai Siu: he naʻe ofi ʻae fonualoto. \c 20 \cd \it 1 ʻOku haʻu hengihengi ʻa Mele ki he fonualoto: 3 Pea pehē mo Pita, mo Sione, ʻo na taʻeʻilo ʻae toetuʻu. 11 ʻOku fakahā ʻa Sisu kia Mele Makitaline, 19 Mo ʻene kau ākonga. 24 Ko e taʻetui mo e fakahā ʻo Tōmasi. 30 ʻOku lahi ʻae tohi māʻoniʻoni ki he fakamoʻui.\it* \p \v 1 ‌ʻI he ʻuluaki \add ʻaho \add*ʻoe uike, naʻe haʻu hengihengi ʻa Mele Makitaline ki he fonualoto, ʻi he kei fakapoʻuli, ʻo ne mamata kuo ʻave ʻae maka mei he fonualoto. \v 2 Pea lele ia, ʻo haʻu kia Saimone Pita, mo e ākonga ʻe tokotaha, ʻaia naʻe ʻofa ai ʻa Sisu, ʻo ne pehē kiate kinaua, “Kuo nau ʻave ʻae ʻEiki mei he fonualoto, pea ʻoku ʻikai te mau ʻilo pe kuo nau tuku ki fē ia.” \v 3 Ko ia naʻe ʻalu atu ai ʻa Pita, mo e ākonga ko ia ʻe taha, ʻo na hoko atu ki he fonualoto. \v 4 Pea na feleleʻi fakataha: pea lī ʻa Pita ʻe he ākonga ko ia ʻe taha, pea tomuʻa hoko ia ki he fonualoto. \v 5 Pea tulolo ki lalo ia, pea mamata kuo tuku ʻae ʻu kofu ka naʻe ʻikai hū ia ki ai. \v 6 Pea haʻu muimui ʻiate ia ʻa Saimone Pita, pea hū ia ki he fonualoto, ʻo mamata kuo tuku ai ʻae ʻu kofu, \v 7 Mo e holoholo naʻe faʻu ʻaki hono ʻulu, naʻe ʻikai tuku \add fakataha \add*mo e ʻu kofu, ka kuo fatufatu, ʻo tuku kehe ia. \v 8 Pea toki hū atu ʻae ākonga ko ia ʻe taha, ʻaia naʻe fuofua hoko ki he fonualoto, pea mamata ia, pea tui. \v 9 He ʻoku teʻeki ai ke nau ʻilo ʻae tohi, kuo totonu ke toetuʻu ia mei he mate. \v 10 Pea toe ō ʻae ongo ākonga ki hona ʻapi. \p \v 11 ¶ Ka naʻe tuʻu tangi pe ʻa Mele ʻituʻa fonualoto: pea ʻi heʻene tangi, naʻe tulolo ia ki lalo ke \add fakaasi \add*ki he fonualoto. \v 12 Pea naʻe mamata ia ki he ʻāngelo ʻe toko ua ʻoku \add kofu \add*hinehina, mo nofo, ko e tokotaha ʻi he fofonga, mo e tokotaha ʻi he vaʻe, ʻi he potu ko ia naʻe tokoto ai ʻae sino ʻo Sisu. \v 13 Pea naʻa na pehē kiate ia, “Fefine, ko e hā ʻoku ke tangi ai? Pea pehēange ʻe ia kiate kinaua, Koeʻuhi kuo nau ʻave hoku ʻEiki, pea ʻoku ʻikai te u ʻilo pe kuo nau tuku ki fē ia.” \v 14 Pea hili ʻene lea ko ia, pea tafoki ia ki mui, pea mamata ia kia Sisu ʻoku tuʻu mai, ka naʻe ʻikai te ne ʻilo ko Sisu ia. \v 15 Pea lea ʻa Sisu kiate ia, “Fefine, ko e hā ʻoku ke tangi ai? Ko hai ʻoku ke kumi?” Pea ne mahalo ko e tauhi ngoue ia, pea ne pehē ki ai, “ʻEiki, kapau kuo ke ʻave ia mei heni, tala mai kiate au pe kuo ke tuku ki fē ia, pea te u ʻave ia.” \v 16 Pea pehēange ʻe Sisu kiate ia, “Mele.” Pea ne tafoki mai, ʻo pehē kiate ia, “Lāponi;” ko hono ʻuhinga, “ʻEiki.” \v 17 Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, “ʻOua naʻa ala kiate au; he ʻoku teʻeki ai te u ʻalu hake ki heʻeku Tamai: ka ke ʻalu ki hoku kāinga, ʻo tala kiate kinautolu, ʻoku ou ʻalu hake ki heʻeku Tamai, mo hoʻomou Tamai; pea ki hoku ʻOtua, mo homou ʻOtua.” \v 18 Pea naʻe haʻu ʻa Mele Makitaline, ʻo fakahā ki he kau ākonga ʻa ʻene mamata ki he ʻEiki, pea kuo ne lea ʻaki ʻae ngaahi meʻa ni kiate ia. \p \v 19 ¶ Pea kuo efiafi ʻi he ʻaho ko ia, ko e ʻuluaki \add ʻaho \add*ʻi he uike, kuo kātoa ʻae kau ākonga, pea tāpuni ʻae ngaahi matapā, ʻi \add heʻenau \add*manavahē ki he kakai Siu, mo e ha ʻa Sisu, ʻo tuʻu ʻi loto, ʻo ne pehē kiate kinautolu, “Fiemālie pe ʻakimoutolu.” \v 20 Pea hili ʻene lea pehē, naʻe fakahā ʻe ia kiate kinautolu hono nima mo hono vakavaka. Pea toki fiefia ʻae kau ākonga ʻi heʻenau mamata ki he ʻEiki. \v 21 Pea toe lea ʻa Sisu kiate kinautolu, Fiemālie pe ʻakimoutolu: ʻo hangē ko e fekau au ʻe he Tamai, pea ʻoku pehē ʻeku fekauʻi ʻakimoutolu. \v 22 Pea hili ʻene lea ni, pea mānava hifo ia kiate kinautolu, ʻo ne pehē, “Maʻu ʻekimoutolu ʻae Laumālie Māʻoniʻoni: \v 23 Ko e angahala ʻoe kakai fulipē te mou fakamolemole, ʻoku fakamolemole ia kiate kinautolu; pea \add ko e angahala \add*ʻo ia fulipē ʻoku mou tuku pe, ʻoku tuku pe ia.” \p \v 24 ¶ Ka ko Tōmasi, naʻe ui ko Titimasi, ko e tokotaha ʻi he toko hongofulu ma toko ua, naʻe ʻikai ʻiate kinautolu, ʻi he haʻu ʻa Sisu. \v 25 Ko ia naʻe tala ai ʻe he kau ākonga niʻihi kiate ia, “Kuo mau mamata ki he ʻEiki.” Ka naʻe pehē ʻe ia kiate kinautolu, “Kapau ʻe ʻikai te u mamata ʻi hono nima ʻae mataʻi faʻo, pea ʻai hoku tuhu ki he mataʻi faʻo, mo velo hoku nima ki hono vakavaka, ʻe ʻikai te u tui.” \p \v 26 ¶ Pea hili ʻae ʻaho ʻe valu, naʻe toe kātoa ʻene kau ākonga, pea naʻe ʻiate kinautolu ʻa Tōmasi: pea tāpuni ʻae ngaahi matapā, mo e haʻu ʻa Sisu, ʻo tuʻu ʻi loto, ʻo ne pehē, “Fiemālie pe ʻakimoutolu.” \v 27 Pea toki pehē ʻe ia kia Tōmasi, “Mafao mai ho tuhu, pea vakai mai ki hoku nima; pea tuku mai ho nima, ʻo velo ia ki hoku vakavaka: pea ʻoua naʻa ke taʻetui, kae tui.” \v 28 Pea leaange ʻa Tōmasi, ʻo ne pehē kiate ia, “Ko hoku ʻEiki mo hoku ʻOtua.” \v 29 Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, “Tōmasi, ko e meʻa ʻi hoʻo mamata kiate au, ko ia kuo ke tui ai: ʻoku monūʻia ʻakinautolu ʻoku ʻikai mamata, kae tui.” \p \v 30 ¶ Pea naʻe fai moʻoni ʻe Sisu mo e ngaahi fakaʻilonga kehekehe ʻi he ʻao ʻo ʻene kau ākonga, ʻaia kuo ʻikai tohi ʻi he tohi ni: \v 31 Ka kuo tohi eni, koeʻuhi ke mou tui ko e Kalaisi ʻa Sisu, ko e ʻAlo ʻoe ʻOtua; pea ke mou maʻu ʻi hoʻomou tui ʻae moʻui ʻi hono huafa. \c 21 \cd \it 1 ʻOku toe fakahā ʻa Kalaisi ki heʻene kau ākonga, ko hono ʻiloʻanga kiate kinautolu ko e ika lahi naʻe maʻu. 12 Naʻe kai hoʻatā ia mo kinautolu: 15 ʻOku fekau fakamātoato kia Pita ke fafanga ʻene fanga lami mo e fanga sipi: 18 ʻO ne tomuʻa fakahā kiate ia ʻene mate: 22 ʻO ne valoki ʻene fieʻiloʻilo kia Sione. 25 Ko hono fakaʻosi.\it* \p \v 1 Hili ʻae ngaahi meʻa ni, naʻe toe fakahā ia ʻe Sisu ki heʻene kau ākonga ʻi he tahi ʻo Taipiliō; pea naʻe pehē hono fakahā. \v 2 Naʻe fakataha ʻa Saimone Pita, mo Tōmasi naʻe ui ko Titimasi, mo Nātaniela ʻo Kena ʻo Kāleli, mo e ongo foha ʻo Sepeti, mo ʻene kau ākonga kehe ʻe toko ua. \v 3 Pea lea ʻa Saimone Pita kiate kinautolu, “Te u ʻalu ʻo fai kupenga.” Pea nau pehē kiate ia, “Te tau ō foki mo koe.” Pea naʻa nau ʻalu atu leva, ʻo heka vaka; pea ko e pō ko ia naʻe ʻikai te nau maʻu ha meʻa. \v 4 Pea pongipongi hake, ʻoku tuʻu ʻa Sisu ʻi matātahi: ka naʻe ʻikai ʻilo ʻe he kau ākonga ko Sisu ia. \v 5 Pea lea ʻa Sisu kiate kinautolu, “Fānau, ʻoku ai haʻamou meʻakai?” Pea nau talaange kiate ia, “ʻIkai.” \v 6 Pea tala ʻe ia kiate kinautolu, “ʻAʻau ʻae kupenga ʻi he mataʻu ʻoe vaka, pea te mou maʻu.” Pea nau ʻaʻau ai, pea ʻikai ai ke nau faʻa toho ia koeʻuhi ko e lahi ʻoe ika. \v 7 Ko ia naʻe lea ai kia Pita ʻae ākonga ko ia naʻe ʻofa ai ʻa Sisu, “Ko e ʻEiki ia.” Pea kuo fanongo leva ʻa Saimone Pita ko e ʻEiki, pea nonoʻo ʻe ia hono kofu fakatoutai, (he naʻe vete ia,) pea hopo ia ki tahi. \v 8 Pea haʻu hono toe ʻoe kau ākonga he vaka siʻi; (he naʻe ʻikai te nau mamaʻo mei ʻuta, ka ko e hanga ʻe fāngeau nai,) ʻonau toho ʻae kupenga mo e ika. \v 9 Pea ʻi heʻenau aʻu ki ʻuta, naʻa nau mamata ki he afi kuo tafu, pea mo e ika kuo tunu ai mo e mā. \v 10 Pea tala ʻe Sisu kiate kinautolu, “ʻOmi ʻae ika kuo mou toki maʻu ni.” \v 11 Pea ʻalu ʻa Saimone Pita, ʻo toho ʻae kupenga ki ʻuta, ʻoku fonu ʻi he ngaahi ika lalahi, ko e teau ma nimangofulu mo e \add ika \add*ʻe tolu: ko e meʻa lahi ʻaupito, ka naʻe ʻikai mahae ʻae kupenga. \v 12 Pea lea ʻa Sisu kiate kinautolu, “Haʻu ʻo kai.” Pea naʻe ʻikai faʻa fehuʻi ʻe ha taha ʻi he kau ākonga kiate ia, “Ko hai koe?” He naʻa nau ʻilo ko e ʻEiki. \v 13 Pea haʻu ai ʻa Sisu, ʻo toʻo ʻae mā, ʻo ʻatu kiate kinautolu, mo e ika foki. \v 14 Pea ko hono liunga tolu eni ʻoe fakahā ia ʻe Sisu ki heʻene kau ākonga, hili ʻene toetuʻu mei he mate. \p \v 15 ¶ Pea hili ʻenau kai, pea lea ʻa Sisu kia Saimone Pita, Saimone, ko e foha ʻo Sonasi, “ʻOku lahi hake hoʻo ʻofa kiate au ʻiate kinautolu ni?” Pea talaange ʻe ia kiate ia, “ʻIo, ʻEiki; ʻoku ke ʻilo ʻoku ou ʻofa kiate koe.” Pea ne pehē kiate ia, “Fafanga ʻeku fanga lami.” \v 16 Pea toe lea ia ki ai ko hono tuʻo ua, “Saimone, ko e foha ʻo Sonasi, ʻoku ke ʻofa kiate au?” Pea talaange ʻe ia ki ai, “ʻIo, ʻEiki; ʻoku ke ʻilo ʻoku ou ʻofa kiate koe.” Pea ne pehē kiate ia, “Fafanga ʻeku fanga sipi.” \v 17 Pea lea ʻe ia kiate ia ko hono liunga tolu, “Saimone, ko e foha ʻo Sonasi, ʻoku ke ʻofa kiate au?” Pea mamahi ʻa Pita ʻi heʻene lea ko hono liunga tolu kiate ia, “ʻOku ke ʻofa kiate au?” Pea talaange ʻe ia ki ai, “ʻEiki, ʻoku ke ʻiloʻi ʻae meʻa kotoa pē; ʻoku ke ʻiloʻi ʻoku ou ʻofa kiate koe.” Pea pehē ʻe Sisu kiate ia, “Fafanga ʻeku fanga sipi. \v 18 Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala atu kiate koe, ʻI hoʻo kei talavou, naʻa ke nonoʻo koe, ʻo ke ʻeveʻeva ko hoʻo faʻiteliha: ka ʻoka ke ka motuʻa, te ke mafao atu ho nima, pea ʻe nonoʻo koe ʻe ha tokotaha, ʻo ʻave koe ki he potu ʻe ʻikai te ke loto ki ai.” \v 19 Naʻa ne lea ʻaki eni, ko e fakahā ʻae mateʻanga ko ia te ne fakaongoongolelei ai ʻae ʻOtua. Pea hili ʻene lea pehē, pea ne pehē ki ai, “Muimui mai kiate au.” \v 20 Pea tafoki ki mui ʻa Pita, ʻo mamata ki he ākonga. Ko ia naʻe ʻofa ai ʻa Sisu, ʻoku muimui mai; ʻaia foki naʻe faʻaki ki hono fatafata ʻi he kai ʻoe ʻohomohe, ʻo ne pehē ai, “ʻEiki, ko hai ia ʻoku ne lavakiʻi koe?” \v 21 Pea mamata ʻa Pita kiate ia, pea ne pehē kia Sisu, “ʻEiki, pea ʻe fēfē ʻae tangata ni?” \v 22 Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, “Kapau ko hoku loto ke tatali ia ke ʻoua ke u haʻu, ko e hā ia kiate koe? Muimui koe ʻiate au.” \v 23 Pea mafola ʻae tala ni ki he kāinga, ʻe ʻikai mate ʻae ākonga ko ia: ka naʻe ʻikai tala ʻe Sisu kiate ia, ʻE ʻikai mate ia; kae \add pehē\add*, “Kapau ʻoku ou loto ke tatali ia ke ʻoua ke u haʻu, ko e hā ia kiate koe?” \v 24 Ko eni ʻae ākonga ko ia ʻaia ʻoku ne fakapapau ʻae ngaahi meʻa ni, ʻo ne tohi ʻae ngaahi meʻa ni: pea ʻoku mau ʻilo ʻoku moʻoni ʻene fakamoʻoni. \v 25 Pea ʻoku ai mo e ngaahi meʻa kehekehe naʻe fai ʻe Sisu, ʻa ia, ka ne tohi kotoa pē, ʻoku ou mahalo ʻe meimei ʻikai hao ʻi māmani ʻae ngaahi tohi ʻaia ʻe tohi ai. ʻEmeni.