\id JDG \h Fakamaau \toc1 Ko E Tohi ʻoe Kau Fakamaau \toc2 Fakamaau \toc3 Fkm \mt2 KO E TOHI \mt3 ʻOE KAU \mt1 FAKAMAAU \cl KO E VAHE \c 1 \cd \it 1 Ko e ngāue ʻa Siuta mo Simione. 4 Ko e totongi kia ʻAtoni-Piseki. 8 Ko e lavaʻi ʻo Selūsalema. 10 Ko e lavaʻi ʻo Hepeloni. 11 ʻOku maʻu ʻe Olinili ʻa ʻAkesa ko e totongi ʻo ʻene lavaʻi ʻa Tipa. 16 ʻOku nofo ʻi Siuta ʻae kakai Kena. 17 Kuo lavaʻi ʻa Hoama, mo Kesa, mo ʻAsikeloni mo Ekiloni. 21 Ko e ngaahi ngāue ʻa Penisimani. 22 ʻOku lavaʻi ʻa Peteli ʻe he fale ʻo Siosefa. 30 Ko e ngāue ʻae ngaahi faʻahinga kehe.\it* \p \v 1 Pea hili ʻae pekia ʻa Siosiua naʻe hoko ʻo pehē, naʻe fehuʻi ʻe he fānau ʻa ʻIsileli kia Sihova, ʻo pehē, “Ko hai ʻiate kimautolu ʻe ʻalu muʻomuʻa hake ki he kau Kēnani ke tauʻi ʻakinautolu?” \v 2 Pea naʻe folofola ʻa Sihova, “Ke ʻalu hake ʻa Siuta: vakai, kuo u tukuange ʻae fonua ki hono nima.” \v 3 Pea naʻe lea ʻa Siuta ki hono tokoua ko Simione, ʻo pehē, “Haʻu ke ta ō mo koe ki hoku tofiʻa, koeʻuhi ke ta tauʻi ʻae kau Kēnani; pea te u ʻalu mo koe foki ki ho tofiʻa.” Pea naʻe ʻalu ʻa Simione mo ia. \v 4 Pea naʻe ʻalu hake ʻa Siuta: pea naʻe tukuange ʻe Sihova ʻae kau Kēnani mo e kau Pelesi ki honau nima: pea naʻa nau tāmateʻi ʻiate kinautolu ʻi Piseki ko e kau tangata ʻe tokotaha mano. \v 5 Pea naʻa nau ʻilo ʻa ʻAtoni-Piseki ʻi Piseki: pea naʻa nau tauʻi ia, pea naʻa nau tāmateʻi ʻae kau Kēnani mo e kau Pelesi. \v 6 Ka naʻe hola ʻa ʻAtoni-Piseki; pea naʻa nau tuli ʻo maʻu ia, ʻonau tutuʻu hono ongo motuʻa nima mo hono motuʻa vaʻe. \v 7 Pea naʻe pehē ʻe ʻAtoni-Piseki, “Ko e tuʻi ʻe toko fitungofulu, naʻe tutuʻu honau ngaahi motuʻa nima mo e motuʻa vaʻe, naʻe tufi ʻenau meʻakai ʻi lalo ʻi hoku keinangaʻanga: hangē ko ia naʻaku fai, kuo totongi pehē kiate au ʻe he ʻOtua.” Pea naʻa nau ʻomi ia ki Selūsalema, pea naʻe pekia ia ʻi ai. \v 8 Pea ko eni, naʻe tauʻi ʻa Selūsalema ʻe he fānau ʻa Siuta, pea naʻe lavaʻi ia, pea naʻe taaʻi ʻaki ia ʻae mata ʻoe heletā, pea tutu ʻae kolo ʻaki ʻae afi. \p \v 9 ¶ Pea hili ia naʻe toki ʻalu ʻae fānau ʻa Siuta ke tauʻi ʻae kau Kēnani, ʻaia naʻe nofo ʻi he moʻunga, pea ʻi he potu tonga, pea mo e toafa. \v 10 Pea naʻe ʻalu ʻa Siuta ke tauʻi ʻae kau Kēnani ʻaia naʻe nofo ʻi Hepeloni: (pea ko e hingoa ʻo Hepeloni ʻi muʻa ko Kesa-ʻAlipa:) pea naʻa nau tāmateʻi ʻa Sesei, mo ʻEhimani, mo Talimi. \v 11 Pea naʻe ʻalu mei ai ia ke tauʻi ʻae kakai ʻo Tipa: pea ko hono hingoa muʻa ʻo Tipa, ko Kesa-Sefa: \v 12 Pea naʻe pehē ʻe Kelepi, “Ko ia ʻoku ne taaʻi ʻa Kesa-Sefa, ʻo lavaʻi ia, te u foaki atu kiate ia hoku ʻofefine ko ʻAkesa kena mali.” \v 13 Pea naʻe kapasi ia ʻe Otinili ko e foha ʻo Kenasi ko e tehina ʻo Kelepi: pea ne ʻatu kiate ia hono ʻofefine ko ʻAkesa kena mali. \v 14 Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi heʻene haʻu kiate ia, naʻa ne ueʻi ia ke ne kole ʻae ngoue mei heʻene tamai: pea naʻe ʻalu hifo ia mei heʻene ʻasi; pea naʻe pehē ʻe Kelepi kiate ia, Ko e hā ho loto? \v 15 Pea pehē ʻe ia kiate ia, “Tuku mai ha tāpuaki: he kuo ke foaki kiate au ha fonua ʻi he feituʻu tonga; ke ke foaki mai ʻae ngaahi matavai foki.” Pea naʻe foaki ʻe Kelepi kiate ia ʻae ngaahi matavai ʻi ʻolunga mo e ngaahi matavai ʻi lalo. \p \v 16 ¶ Pea ko e fānau ʻa Kena ko e tamai ʻi he fono kia Mōsese, ne nau ʻalu hake fakataha mo e fānau ʻa Siuta mei he kolo ʻoe ʻakau ko e ponga ki he toafa ʻo Siuta, ʻaia ʻoku tuʻu ki he potu tonga ʻo ʻAlati; pea naʻa nau ʻalu ʻo nonofo mo e kakai. \v 17 Pea naʻe ʻalu ʻa Siuta mo hono tokoua ko Simione, pea naʻa na tāmateʻi ʻae kau Kēnani naʻe nofo ʻi Sefati, ʻonau fakaʻauha ʻaupito ia. Pea naʻe ui hono hingoa ʻoe kolo ko Hoama. \v 18 Pea naʻe maʻu ʻe Siuta ʻa Kesa foki mo hono ngaahi potu ʻo ia, mo ʻAsikiloni mo hono ngaahi potu ʻo ia, mo Ekiloni mo hono ngaahi potu ʻo ia. \v 19 Pea naʻe ʻia Siuta ʻa Sihova: pea naʻa ne kapusi ʻae kakai ʻoe moʻunga: ka naʻe ʻikai faʻa kapusi ʻe ia ʻae kakai ʻoe teleʻa, koeʻuhi naʻa nau maʻu ʻae ngaahi saliote ʻaione. \v 20 Pea naʻa nau foaki ʻa Hepeloni kia Kelepi, ʻo hangē ko e lea ʻa Mōsese: pea naʻa ne kapusi mei ai ʻae foha ʻe toko tolu ʻo ʻAnaki. \v 21 Pea naʻe ʻikai kapusi ʻe he fānau ʻa Penisimani ʻae kau Sepusi naʻe nofo ʻi Selūsalema; ka kuo nofo ʻae kau Sepusi mo e fānau ʻa Penisimani ʻi Selūsalema, ʻo aʻu ki he ʻaho ni. \p \v 22 ¶ Pea ko e fale ʻo Siosefa, naʻe ʻalu hake foki ʻakinautolu ke tauʻi ʻa Peteli pea naʻe ʻiate kinautolu ʻa Sihova. \v 23 Pea naʻe fekau ʻe he fale ʻo Siosefa ke vakaiʻi ʻa Peteli: (Pea ko hono hingoa ʻi muʻa ʻoe kolo ko Lusa.) \v 24 Pea naʻe mamata ʻe he kau mataki ki he tangata ʻoku haʻu kituʻa mei he kolo, pea naʻa nau pehē kiate ia, “ʻOku mau kole kiate koe ke fakahā kiate kimautolu ʻae hūʻanga ki he kolo, pea te mau fai ʻofa kiate koe.” \v 25 Pea ʻi heʻene fakahā kiate kinautolu ʻae hūʻanga ki he kolo, naʻa nau taaʻi ʻae kolo ʻaki ʻae mata ʻoe heletā; ka naʻa nau tukuange ʻae tangata ke ʻalu mo hono fale kotoa pē. \v 26 Pea naʻe ʻalu ʻae tangata ki he fonua ʻoe kau Heti, pea naʻe langa ʻe ia ʻae kolo, pea naʻe ui hono hingoa ʻo ia ko Lusa: ʻaia ko hono hingoa ia ʻo aʻu ki he ʻaho ni. \p \v 27 ¶ Pea naʻe ʻikai kapusi foki ʻe Manase ʻae kakai mei Pete-Seani mo hono ngaahi potu kakai, mo Tenaki mo hono ngaahi kolo, pe ko e kakai ʻo Toa mo hono ngaahi kolo, pe ko e kakai ʻo Ipiliami mo hono ngaahi kolo, pe ko e kakai ʻo Mekito mo hono ngaahi kolo: ka naʻe maʻu pe ʻae loto ʻoe kau Kēnani kenau nofo ʻi he fonua. \v 28 Pea naʻe pehē, ʻi he hoko ʻo mālohi ʻa ʻIsileli, naʻa nau fekau ke tukuhau ʻae kau Kēnani, pea naʻe ʻikai tenau kapusi ʻaupito ʻakinautolu kituaʻā. \p \v 29 ¶ Pea naʻe ʻikai kapusi foki ʻe ʻIfalemi ʻae kau Kēnani ʻaia naʻe nofo ʻi Kesa; ka naʻe nofo ʻi Kesa ʻae kau Kēnani mo kinautolu. \p \v 30 ¶ Pea naʻe ʻikai kapusi ʻe Sepuloni ʻae kakai ʻo Kitiloni, pe ko e kakai ʻo Nehaloli; ka naʻe nofo ʻae kau Kēnani mo kinautolu, ʻonau hoko ʻo tukuhau. \p \v 31 ¶ Pea naʻe ʻikai kapusi ʻe ʻAseli ʻae kakai ʻo ʻAko, pe ko e kakai ʻo Saitoni, pe ko e kakai ʻo ʻAlapi, pe ko Ekisipi, pe ko Elipa, pe ko ʻAfiki, pe ko Lehopi: \v 32 Ka naʻe nofo ʻae kakai ʻAseli mo e kau Kēnani, ʻaia ko e kakai ʻae fonua: he naʻe ʻikai tenau kapusi ʻakinautolu kituaʻā. \p \v 33 ¶ Pea naʻe ʻikai kapusi ʻe Nafitali ʻae kakai ʻo Pete-Semesi, pe ko e kakai ʻo Pete-ʻAnati; ka naʻe nofo ia mo e kau Kēnani, ko e kakai ʻoe fonua: ka naʻe hoko ʻo tukuhau kiate kinautolu ʻae kakai ʻo Pete-Semesi, pea mo Pete-ʻAnati. \v 34 Pea naʻe kapusi ʻe he kau ʻAmoli ʻae fānau ʻa Tani ki he moʻunga: he naʻe ʻikai tenau tuku ʻakinautolu ke ʻalu hifo ki he teleʻa. \v 35 Ka naʻe maʻu pe ʻae loto ʻoe kau ʻAmoli kenau nofo ʻi he moʻunga ko Elesi ʻi ʻAsaloni, mo Seʻelipimi: ka naʻe mālohi ʻae nima ʻoe fale ʻo Siosefa, ko ia ne nau hoko ʻo tukuhau ai. \v 36 Pea ko hono ngataʻanga ʻoe fonua ʻoe kau ʻAmoli naʻe fai mei he ʻalu hake ki ʻAkilapime, mei he makatuʻu ʻo mole hake. \c 2 \cd \it 1 ʻOku valoki ʻe he ʻāngelo ʻae kakai ʻa Pokimi. 6 Ko e angakovi ʻoe toʻutangata foʻou naʻe hoko mo Siosiua. 4 Ko e houhau ʻoe ʻOtua mo ʻene ʻaloʻofa kiate kinautolu. 20 Kuo tuku ʻae kau Kēnani ke ʻahiʻahiʻi ʻa ʻIsileli.\it* \p \v 1 Pea naʻe haʻu ʻae ʻāngelo ʻa Sihova mei Kilikali ki Pokimi, ʻo ne pehē, “Naʻaku ʻo hake ʻakimoutolu mei ʻIsipite, pea kuo u ʻomi ʻakimoutolu ki he fonua ʻaia naʻaku fuakava ai ki hoʻomou ngaahi tamai; pea ne u pehē, ‘ʻE ʻikai ʻaupito te u liʻaki ʻeku fuakava mo kimoutolu. \v 2 Pea ʻe ʻikai te mou alea ke fakataha mo e kakai ʻoe fonua ni: ka te mou laku hifo honau ngaahi feilaulauʻanga:’ ka naʻe ʻikai te mou fai talangofua ki hoku leʻo: ko e hā kuo mou fai ai ʻae meʻa ni? \v 3 Ko ia kuo u lea foki ʻo pehē, ʻE ʻikai te u kapusi ʻakinautolu mei homou ʻao: ka tenau hoko \add ko e ngaahi talaʻi ʻakau \add*ʻi homou vakavaka, pea ko honau ngaahi ʻotua ko e tauhele kiate kimoutolu.” \v 4 Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi he lea ʻae ʻāngelo ʻa Sihova ʻaki ʻae ngaahi lea ni ki he fānau kotoa pē ʻa ʻIsileli, naʻe hiki hake honau leʻo ʻe he kakai, ʻo tangi. \v 5 Pea naʻa nau ui hono hingoa ʻoe potu ko ia ko Pokimi: pea naʻa nau fai ʻi ai ʻae feilaulau kia Sihova. \p \v 6 ¶ Pea ʻi he tuku ʻe Siosiua ʻae kakai ke ʻalu; naʻe ʻalu ʻae fānau ʻa ʻIsileli ʻae tangata taki taha kotoa pē ki hono tofiʻa ke maʻu ʻae fonua. \v 7 Pea naʻe tauhi ʻa Sihova ʻe he kakai ʻi he ʻaho kotoa pē ʻo Siosiua, pea mo e ngaahi ʻaho kotoa pē ʻoe kau mātuʻa naʻa nau moʻui fuoloa ange ʻia Siosiua, ʻakinautolu naʻe mamata ki he ngaahi ngāue lahi ʻa Sihova, ʻaia naʻa ne fai maʻa ʻIsileli. \v 8 Pea naʻe pekia ʻa Siosiua ko e foha ʻo Nuni ko e tamaioʻeiki ʻa Sihova, kuo teau taʻu hono motuʻa mo e taʻu ʻe hongofulu. \v 9 Pea naʻa nau fai hono putu ʻi he veʻe fonua ʻo hono tofiʻa ʻi Timinate-Helesi, ʻi he moʻunga ʻo ʻIfalemi, ʻi hono potu tokelau ʻoe moʻunga ko Keasi. \v 10 Pea naʻe tānaki foki ʻae toʻutangata kotoa pē ko ia ki heʻenau ngaahi tamai; pea naʻe tupu hake ʻae toʻutangata ʻe taha ʻo hoko mo kinautolu, ʻaia naʻe ʻikai tenau ʻilo ʻa Sihova, pe ko e ngaahi ngāue foki naʻe fai ʻe ia maʻa ʻIsileli. \p \v 11 ¶ Pea naʻe fai kovi ʻae fānau ʻa ʻIsileli ʻi he ʻao ʻo Sihova, pea naʻa \add nau \add*tauhi ʻa Peali: \v 12 Pea naʻa nau liʻaki ʻa Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻenau ngaahi tamai, ʻaia naʻa ne ʻomi ʻakinautolu mei he fonua ko ʻIsipite, ʻonau muimui ki he ngaahi ʻotua kehe, ʻi he ngaahi ʻotua ʻoe kakai naʻe nofo takatakai ʻiate kinautolu, ʻonau punou hifo ʻakinautolu kiate kinautolu, ʻo fakatupu ʻae houhau ʻo Sihova. \v 13 Pea naʻa nau liʻaki ʻa Sihova, ʻo tauhi ʻa Peali mo ʻAsitelote. \p \v 14 ¶ Pea naʻe tupu ʻo vela lahi ʻae houhau ʻa Sihova ki ʻIsileli, pea naʻa ne tukuange ʻakinautolu ki he nima ʻoe kau maumau, ʻaia naʻe maumauʻi ʻakinautolu, pea naʻa ne fakatau ʻakinautolu ki he nima ʻo honau ngaahi fili naʻe takatakai ʻakinautolu, ko ia naʻe ʻikai tenau kei faʻa tuʻu ʻi he ʻao ʻo honau ngaahi fili. \v 15 Ko e ngaahi potu kotoa pē naʻa nau ʻalu ki ai, naʻe hiki ai ʻae nima ʻo Sihova kiate kinautolu ki he kovi, ʻo hangē ko e lea ʻa Sihova, pea hangē ko e fuakava ʻa Sihova kiate kinautolu: pea naʻa nau mamahi lahi. \p \v 16 ¶ Ka neongo ia naʻe fokotuʻu hake ʻe Sihova ʻae kau fakamaau, ʻaia naʻe fakamoʻui ʻakinautolu mei he nima ʻokinautolu naʻe maumauʻi ʻakinautolu. \v 17 Ka naʻe ʻikai tenau fie fanongo ki honau kau fakamaau, ka naʻa nau ʻalu holi kovi pe ki he ngaahi ʻotua kehe, ke punou hifo ʻakinautolu ki ai: naʻa nau tafoki vave mei he hala ʻaia naʻe ʻalu ai ʻenau ngaahi tamai, ʻi \add heʻenau \add*fai talangofua ki he ngaahi fekau ʻa Sihova: he naʻe ʻikai tenau fai pehē. \v 18 Pea ʻi he fokotuʻu ʻe Sihova ʻae kau fakamaau kiate kinautolu, pea naʻe ʻi he fakamaau ʻa Sihova, ʻo ne fakamoʻui ʻakinautolu mei he nima ʻo honau ngaahi fili ʻi he ngaahi ʻaho kotoa pē ʻoe fakamaau: he naʻe fakatomala ʻa Sihova ko e meʻa ʻi heʻenau ngaahi toʻe koeʻuhi ko kinautolu naʻe fakamamahiʻi ʻakinautolu mo fakafiuʻi ʻakinautolu. \v 19 Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi he pekia leva ʻae fakamaau, naʻa nau tafoki ʻo fakahalaʻi lahi ʻaupito hake ʻakinautolu ʻi heʻenau ngaahi tamai, ʻi he muimui ʻi he ngaahi ʻotua kehe ke tauhi ʻakinautolu, ʻo punou hifo ki ai; naʻe ʻikai tenau tuku ʻenau fai ki honau faianga, pe mei he anga mālohi ʻanautolu. \p \v 20 ¶ Pea naʻe tupu ʻo vela ʻae houhau ʻo Sihova ki ʻIsileli; pea naʻe pehē ʻe ia, “Ko e meʻa ʻi he liʻaki ʻe he kakai ni ʻeku fuakava ʻaia naʻaku fekau ki heʻenau ngaahi tamai, pea ʻoku ʻikai tenau tokanga ki hoku leʻo; \v 21 Ngata mei heni, ʻe ʻikai te u kapusi mei honau ʻao ʻae ngaahi puleʻanga naʻe tuku ʻe Siosiua ʻi heʻene pekia; \v 22 Koeʻuhi ke u ʻahiʻahiʻi ʻa ʻIsileli ʻiate kinautolu, ke ʻilo pe tenau tauhi ʻae hala ʻo Sihova ke ʻalu ʻi ai, ʻo hangē hono tauhi ia ʻe heʻenau ngaahi tamai, pe ʻikai.” \v 23 Ko ia naʻe tuku pē ʻe Sihova ʻae ngaahi puleʻanga ko ia, ʻo ʻikai kapusi vave ʻakinautolu kituaʻā: pea naʻe ʻikai te ne tukuange ʻakinautolu ki he nima ʻo Siosiua. \c 3 \cd \it 1 Ko e ngaahi puleʻanga naʻe tuku ke ʻahiʻahiʻi ʻa ʻIsileli. 6 ʻI heʻenau feohi mo kinautolu ʻoku nau tauhi ʻotua loi. 8 ʻOku fakamoʻui ʻakinautolu ʻe Otinili meia Kusani-Lisateimi. 12 Ko ʻEhuti mei Ekeloni, 31 Ko Samikaʻa mei he kau Filisitia.\it* \p \v 1 Pea ko e ngaahi puleʻanga eni naʻe tuku ʻe Sihova ke ʻahiʻahi ʻaki ʻa ʻIsileli, ʻio, ʻakinautolu ʻi ʻIsileli, naʻe ʻikai tenau ʻilo ʻae ngaahi tau kotoa pē ʻoe kau Kēnani: \v 2 Koeʻuhi ke hoko ʻo ʻilo ai ʻe he ngaahi toʻutangata kotoa pē ʻo ʻIsileli, ke ako tau kiate kinautolu, koeʻuhi pē ko kinautolu naʻe ʻikai tenau tomuʻa ʻilo siʻi ia: \v 3 Ko e ʻeiki ʻe toko nima ʻoe kau Filisitia, mo e kau Kēnani kotoa pē, mo e kau Saitoni, mo e kau Hevi naʻe nofo ʻi he moʻunga ko Lepanoni, mei he moʻunga ko Peali-Heamoni ki he hūʻanga ki Hemati. \v 4 Pea naʻe tuku ke ʻahiʻahiʻi ʻaki ʻa ʻIsileli ʻekinautolu, ke ʻilo pē tenau fanongo ki he ngaahi fekau ʻa Sihova, ʻaia naʻa ne fekau ki heʻenau ngaahi tamai ʻi he nima ʻo Mōsese. \p \v 5 ¶ Pea naʻe nofo ʻae fānau ʻa ʻIsileli fakataha mo e kau Kēnani, mo e kau Heti, mo e kau ʻAmoli, mo e kau Pelesi, mo e kau Hevi, mo e kau Sepusi: \v 6 Pea naʻa nau ʻomi honau ngaahi ʻofefine ke hoko ko honau ngaahi uaifi, pea \add naʻa nau \add*ʻatu honau ngaahi ʻofefine ki honau ngaahi foha, ʻonau tauhi honau ngaahi ʻotua. \v 7 Pea naʻe fai kovi ʻe he fānau ʻa ʻIsileli ʻi he ʻao ʻo Sihova, ʻo fakangaloʻi ʻa Sihova ko honau ʻOtua, ʻonau tauhi ʻa Peali mo e ngaahi vao tapu. \v 8 Ko ia naʻe vela ai ʻae houhau ʻa Sihova ki ʻIsileli, ʻo ne fakatau ʻakinautolu ki he nima ʻo Kusani-Lisateimi ko e tuʻi ʻo Mesepotemia: pea naʻe tauhi ʻe he fānau ʻa ʻIsileli ʻa Kusani-Lisateimi ʻi he taʻu ʻe valu. \v 9 Pea ʻi he tangi ʻae fānau ʻa ʻIsileli kia Sihova, naʻe fokotuʻu hake ʻe Sihova ʻae fakamoʻui ki he fānau ʻa ʻIsileli, ʻaia naʻa ne fakamoʻui ʻakinautolu, ʻio, ko Otinili ko e foha ʻo Kenasi, ko e tehina ʻo Kelepi. \v 10 Pea naʻe ʻiate ia ʻae Laumālie ʻo Sihova, pea ne fakamaauʻi ʻe ia ʻa ʻIsileli, ʻo ne fai ʻae tau: pea naʻe tukuange ʻe Sihova ʻa Kusani-Lisateimi ko e tuʻi ʻo Mesepotemia ki hono nima; pea naʻe mālohi hono nima kia Kusani-Lisateimi. \v 11 Pea naʻe nofo fiemālie pe ʻae fonua ʻi he taʻu ʻe fāngofulu. Pea naʻe pekia ʻa Otinili ko e foha ʻo Kenasi. \p \v 12 ¶ Pea naʻe toe fai angakovi ʻae fānau ʻa ʻIsileli ʻi he ʻao ʻo Sihova: pea naʻe fakamālohi ʻe Sihova ʻa Ekeloni ko e tuʻi ʻo Moape kia ʻIsileli, ko e meʻa ʻi heʻenau fai kovi ʻi he ʻao ʻo Sihova. \v 13 Pea ne ne fakataha kiate ia ʻae fānau ʻa ʻAmoni mo ʻAmaleki, ʻo ne ʻalu ʻo teʻia ʻa ʻIsileli, pea ne maʻu ʻe ia ʻae kolo ʻoe ʻakau ko e ponga. \v 14 Pea pehē, naʻe tauhi ʻe he fānau ʻa ʻIsileli, ʻa Ekeloni, ko e tuʻi ʻo Moape ʻi he taʻu ʻe hongofulu ma valu. \v 15 Ka ʻi he tangi ʻae fānau ʻa ʻIsileli kia Sihova, naʻe fokotuʻu hake ʻe Sihova ha fakamoʻui kiate kinautolu, ko ʻEhuti ko e foha ʻo Kela, ʻoe kakai Penisimani, ko e tangata hema: pea naʻe ʻave ʻiate ia ʻe he fānau ʻa ʻIsileli ʻae meʻaʻofa kia Ekeloni ko e tuʻi ʻo Moape. \v 16 Pea naʻe ngaohi ʻe ʻEhuti haʻane hele fakatoumata, ko e hanga ʻe ua hono lōloa; pea naʻa ne nonoʻo ia ʻi hono lalo kofu ki hono tenga toʻomataʻu. \v 17 Pea ne ʻomi ʻe ia ʻae meʻaʻofa kia Ekeloni ko e tuʻi ʻo Moape: pea ko e tangata sino lahi ʻa Ekeloni. \v 18 Pea hili ʻene ʻatu ʻae meʻaʻofa, naʻa ne fekau ke ʻalu ʻae kakai naʻe fua ʻae meʻaʻofa. \v 19 Ka naʻe foki mai ia mei he ngaahi maka kuo tā naʻe ofi ki Kilikali, ʻo ne pehē, “ʻE tuʻi, ʻoku ai ʻeku fekau fufū kiate koe:” pea naʻa ne pehē, “Ke longo pe.” Pea ko kinautolu kotoa pē naʻe tutuʻu ʻi ai naʻe ʻalu kituʻa. \v 20 Pea naʻe haʻu ʻa ʻEhuti kiate ia: naʻe nofo ia ʻi he fale fakahavilivili naʻa ne ngaohi moʻona pe. Pea pehē ʻe ʻEhuti, “Kuo u maʻu ʻae fekau mei he ʻOtua kiate koe.” Pea naʻe tuʻu hake ia mei hono nofoʻa. \v 21 Pea naʻe mafao atu hono nima toʻohema ʻe ʻEhuti, ʻo toʻo mai ʻae heletā mei hono tuʻatenga toʻomataʻu, pea ne hokaʻi ʻaki ia ʻi hono kete. \v 22 Pea naʻe mole ai ki loto hono fakavaka mo e mata ʻoe hele; pea ʻoposi ʻae matalavea ki he hele, ko ia naʻe ʻikai te ne mafai ke toe toho mai ʻae hele mei hono kete: pea naʻe haʻu kituʻa hono kovi. \v 23 Pea ʻalu ai ʻa ʻEhuti ki fale, pea ne tāpuni ʻae matapā ʻoe potu fale kiate ia, ke maʻu. \v 24 Pea hili ʻene ʻalu kituaʻā, naʻe haʻu ai ʻene kau tamaioʻeiki: pea ʻi heʻenau mamata, pea vakai, kuo maʻu ʻae ngaahi matapā ʻoe potu fale, naʻa nau pehē, naʻa ʻoku fai ʻene meʻa ʻi hono potu fale. \v 25 Pea naʻa nau mā ʻi he tatali: pea, vakai, naʻe ʻikai toʻo ʻe ia ʻae ngaahi matapā ʻoe potu fale ko ia naʻa nau toʻo ai ʻae kī, pea vete ʻaki: pea vakai, kuo tō ʻo mate honau ʻeiki ki lalo ki he kelekele. \v 26 Pea naʻe hao ʻa ʻEhuti ʻi heʻenau fakatuai, pea mole atu ia ʻo mamaʻo ʻi he ngaahi potu ʻoe taʻanga maka, pea hao atu ia ki Seilati. \v 27 Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi heʻene hoko atu, naʻe ifi leva ʻae meʻalea ʻi he moʻunga ʻo ʻIfalemi, pea ʻalu hifo mo ia ʻae fānau ʻa ʻIsileli mei he moʻunga, pea muʻomuʻa ʻiate kinautolu. \v 28 Pea pehē ʻe ia kiate kinautolu, “Mou muimui mai ʻiate au: he kuo tukuange ʻe Sihova homou ngaahi fili ko e kakai Moape ki homou nima.” Pea naʻa nau ʻalu hifo ʻo muimui ʻiate ia, ʻonau maʻu ʻae ngaahi aʻaʻanga ʻo Sioatani ʻo hanga ki Moape, pea naʻe ʻikai tenau tuku ha tangata ʻe tokotaha ke aʻa ai. \v 29 Pea naʻa nau taaʻi ʻae kau tangata Moape ʻi he kuonga ko ia, ko e tokotaha mano nai, ko e kau tangata sino kotoa pē pea toʻa; pea naʻe ʻikai hao ha tangata ʻe tokotaha. \v 30 Pea naʻe fakamoʻulaloa ʻa Moape ʻi he ʻaho ko ia ki he nima ʻo ʻIsileli. Pea naʻe nofo fiemālie ʻae fonua ʻi he taʻu ʻe valungofulu. \p \v 31 ¶ Pea naʻe hoko mo ia ʻa Samikaʻa ko e foha ʻo ʻAnati, ʻaia naʻe teʻia ʻae kau Filisitia ʻe toko onongeau ʻaki ʻae tao \add ʻoku hoka ʻaki \add*ʻae pulu: pea naʻa ne fakamoʻui foki ʻe ia ʻa ʻIsileli. \c 4 \cd \it 1 ʻOku fakamoʻui ʻakinautolu ʻe Tepola mo Pelaki mei ʻa Sapini mo Sisela. 13 ʻOku tāmateʻi ʻe Saeli ʻa Sisela.\it* \p \v 1 Pea naʻe toe fai kovi ʻae fānau ʻa ʻIsileli ʻi he ʻao ʻo Sihova, hili ʻene mate ʻa ʻEhuti. \v 2 Pea naʻe fakatau ʻakinautolu ʻe Sihova ki he nima ʻo Sapini, ko e tuʻi ʻo Kēnani, ʻaia naʻe pule ʻi Hasoa; ko e ʻeiki ʻoe tau ʻaʻana ko Sisela, ʻaia naʻe nofo ʻi Haloseti ʻoe ngaahi kolo taʻelotu. \v 3 Pea naʻe tangi ʻae fānau ʻa ʻIsileli kia Sihova: he naʻe ʻiate ia ʻae saliote ʻaione ʻe hivangeau; pea naʻa ne fakamamahi lahi ki he fānau ʻa ʻIsileli ʻi he taʻu ʻe uofulu. \p \v 4 ¶ Pea ko Tepola, ko e fefine palōfita, ko e uaifi ʻo Lapetoti, naʻa ne fakamaauʻi ʻa ʻIsileli ʻi he kuonga ko ia. \v 5 Pea naʻe nofo ia ʻi he lolo ponga, ʻi he vahaʻa ʻo Lama mo Peteli ʻi he moʻunga ʻo ʻIfalemi: pea naʻe ʻalu hake kiate ia ʻae fānau ʻa ʻIsileli ki he fakamaau. \v 6 Pea naʻe fekau ʻe ia ʻo ui kia Pelaki ko e foha ʻo ʻApinoami mei Ketesi-Nafitali, ʻo ne pehē kiate ia, “ʻIkai kuo fekau ʻe Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli, ʻo pehē, ‘ʻAlu ʻo ʻunuʻunu atu ki he moʻunga ko Tepoa, pea ke ʻave ʻae kau tangata ʻe toko mano ʻi he fānau ʻa Nafitalai pea ʻi he fānau ʻa Sepuloni? \v 7 Pea te u toho ki he vaitafe ko Kisoni ʻa Sisela, ko e ʻeikitau ʻoe kautau ʻo Sapini, mo ʻene ngaahi saliote mo hono fuʻu kakai; pea te u tukuange ia ki ho nima.’” \v 8 Pea naʻe pehē ʻe Pelaki kiate ia, “Kapau te ta ō mo koe, pea te u ʻalu: pea kapau ʻe ʻikai te ta ō mo koe, pea ʻe ʻikai te u ʻalu.” \v 9 Pea pehē ʻe ia, “Te ta ō moʻoni mo koe: ka ko e moʻoni ko e fononga ni ʻoku ke ʻalu ai ʻe ʻikai te ke ongolelei ai koe; koeʻuhi ʻe fakatau ʻe Sihova ʻa Sisela ki he nima ʻo ha fefine.” Pea naʻe tuʻu hake ʻa Tepola, ʻo na ō mo Pelaki ki Ketesi. \p \v 10 ¶ Pea naʻe ui ʻe Pelaki ke haʻu ki Ketesi ʻa Sepuloni mo Nafitalai; pea naʻe ʻalu hake ia mo e kau tangata ʻe tokotaha mano naʻe muimui ʻiate ia: pea naʻe ʻalu hake ʻa Tepola mo ia. \v 11 Pea ko Hepa ko e tangata Kena, ʻaia naʻe ʻi he fānau ʻa Hopapi ko e tamai ʻi he fono ʻa Mōsese, kuo ne fakamavahe ia mei he kau Kena, ʻo ne fokotuʻu hono fale fehikitaki ʻi he toafa ko Seaneimi, ʻaia ʻoku ʻi Ketesi. \v 12 Pea naʻa nau fakahā kia Sisela ʻae ʻalu hake ʻa Pelaki ko e foha ʻo ʻApinoami ki he moʻunga ko Tepoa. \v 13 Pea naʻe tānaki fakataha ʻe Sisela ʻa ʻene ngaahi saliote ʻaione ʻe hivangeau, pea mo e kakai kotoa pē naʻe ʻiate ia, mei Haloseti ʻoe ngaahi kolo taʻelotu ʻo ʻalu ki he vai lahi ʻo Kisoni. \v 14 Pea pehē ʻe Tepola kia Pelaki, “Tuʻu hake, he ko e ʻaho ko eni kuo tukuange ʻe Sihova ʻa Sisela ki ho nima: ʻikai kuo ʻalu muʻomuʻa ʻa Sihova ʻiate koe?” Ko ia naʻe ʻalu hifo ai ʻa Pelaki mei he moʻunga ko Tepoa, pea muimui ʻiate ia ʻae kau tangata ʻe tokotaha mano. \v 15 Pea naʻe veuveuki ʻe Sihova ʻa Sisela mo ʻene ngaahi saliote, mo ʻene tau kotoa pē, ʻaki ʻae mata ʻoe heletā ʻi he ʻao ʻo Pelaki: ko ia naʻe hifo ai ʻa Sisela mei heʻene saliote, pea hola ʻi hono vaʻe ke mamaʻo. \v 16 Ka naʻe tuli ʻe Pelaki ki he ngaahi saliote, mo e tau, ki Haloseti ʻoe ngaahi kolo taʻelotu: pea naʻe tō ʻae tau kotoa pē ʻa Sisela ki he mata ʻoe heletā: pea naʻe ʻikai fakatoe ha tangata. \v 17 Ka ko e moʻoni naʻe hola ke mamaʻo ʻa Sisela ʻi hono vaʻe ki he fale ʻo Saeli ko e uaifi ʻo Hepa ko e tangata Kena; he naʻe melino ʻa Sapini ko e tuʻi ʻo Hasoa mo e fale ʻo Hepa ko e tangata Kena. \p \v 18 ¶ Pea naʻe ʻalu kituʻa ʻa Saeli ke fakafetaulaki kia Sisela, ʻo ne pehē kiate ia, “Afe mai, ʻE hoku ʻeiki, afe mai kiate au; ʻoua naʻa manavahē.” Pea ʻi heʻene afe kiate ia ki he fale naʻa ne ʻufiʻufi ʻaki ʻe ia ia ʻae pulupulu. \v 19 Pea pehē ʻe ia kiate ia, “ʻOku ou kole kiate koe, tuku mai ha vai siʻi ke u inu; he ʻoku ou fieinua.” Pea naʻe toʻo ʻe ia ʻae hina huʻahuhu, ʻo ne ʻatu ia ke ne inu, pea ʻufiʻufi ʻe ia ia. \v 20 Pea toe lea ʻe ia kiate ia, “Tuʻu ʻi he matapā ʻoe fale, pea ʻe pehē, kapau ʻe haʻu ha tangata ʻo fehuʻi kiate koe, ʻo pehē, “ʻOku ʻi heni ha tangata,” pea ke pehē ai ʻe koe, “ʻOku ʻikai.” \v 21 Pea naʻe toʻo ʻe Saeli ko e uaifi ʻo Hepa ʻae faʻo ʻoe fale, pea toʻo ʻae hamala ʻi hono nima, pea naʻe ʻalu fakaʻeteʻete ia kiate ia, pea tuki ʻae faʻo ki hono ʻulu ke ʻasi ʻo fakamaʻu ʻaki ia ki he kelekele: he naʻe maʻu pe ʻene mohe, pea naʻa ne ongosia. Pea naʻe mate ai ia. \v 22 Pea vakai, ʻi he tuli ʻe Pelaki ʻa Sisela, naʻe ʻalu kituʻa ʻa Saeli ke fakafetaulaki kiate ia, ʻo ne pehē kiate ia, “Haʻu, pea te u fakahā kiate koe ʻae tangata ʻoku ke kumi.” Pea ʻi heʻene hū mo ia, vakai, kuo tuku ʻi ai ʻa Sisela kuo mate, pea naʻe ʻi hono ʻulu ʻae faʻo. \v 23 Naʻe pehē ʻae fakavaivai ʻe he ʻOtua ʻi he ʻaho ko ia ʻa Sapini ko e tuʻi ʻo Kēnani ʻi he ʻao ʻoe fānau ʻa ʻIsileli. \v 24 Pea naʻe fakamonūʻia ʻo mālohi ʻae nima ʻoe fānau ʻa ʻIsileli kia Sapini ko e tuʻi ʻo Kēnani, ʻo aʻu ki heʻenau fakaʻauha ʻa Sapini ko e tuʻi ʻo Kēnani. \c 5 \cd \it 1 Ko e hiva ʻa Tepola mo Pelaki.\it* \p \v 1 Pea naʻe toki hiva ai ʻa Tepola mo Pelaki ko e foha ʻo ʻApinoami ʻi he ʻaho ko ia, ʻo pehē, \q1 \v 2 “Mou fakafetaʻi kia Sihova ʻi he langomakiʻi ʻo ʻIsileli, \q2 ʻi he ʻatu fiemālie pe ʻakinautolu ʻe he kakai. \b \q1 \v 3 Mou fanongo, ʻae ngaahi tuʻi; \q2 fakafanongo, ʻakimoutolu ʻae ngaahi houʻeiki; \q1 ko au, ʻio, ko au, te u hiva kia Sihova; \q2 te u hiva fakafetaʻi kia Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli. \b \q1 \v 4 “‌ʻE Sihova ʻi hoʻo hāʻele atu mei Seia, \q2 ʻi hoʻo hāʻele mei he ngoue ʻo ʻItomi, \q1 naʻe tetetete ʻa māmani, pea naʻe tō ʻae ngaahi langi. \q2 Naʻe tō foki ʻae vai mei he ngaahi ʻao. \q1 \v 5 Naʻe vela ʻo vai ʻae ngaahi moʻunga mei he ʻao ʻo Sihova, \q2 naʻa mo Sainai \add naʻe pehē \add*mei he ʻao ʻo Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli. \b \q1 \v 6 “‌ʻI he ngaahi ʻaho ʻo Samikaʻa ko e foha ʻo ʻAnati, \q2 ʻi he ngaahi ʻaho ʻo Saeli, naʻe lala ʻae ngaahi hala motuʻa, \q2 pea naʻe ʻalu ʻae kakai fononga ʻi he ngaahi hala piko. \q1 \v 7 Naʻe ngaongao ʻae ngaahi potu kakai, \q2 naʻa nau ʻosiʻosi ʻi ʻIsileli, ʻo aʻu ki heʻeku tuʻu hake au ko Tepola, \q2 pea u tuʻu hake ko e faʻē ʻi ʻIsileli. \q1 \v 8 Naʻa nau fili ʻae ngaahi ʻotua foʻou, \q2 pea naʻe toki hoko ʻa ʻetau ʻi he ngaahi matapā: \q2 he naʻe hā mai ha fakaū pe ha foʻi tao ʻe taha ʻi he toko fā mano ʻi ʻIsileli? \q1 \v 9 ‌ʻOku hanga atu hoku loto ki he kau pule ʻi ʻIsileli, \q2 ʻaia naʻe ʻatu fiemālie pe ʻakinautolu kia Sihova fakataha mo e kakai. \q2 Mou fakafetaʻi kia Sihova. \b \q1 \v 10 “‌ʻAkimoutolu ʻoku heka ʻi he ngaahi ʻasi hina, mou tokanga, \q2 ʻakimoutolu ʻoku nofo ʻi he fakamaau, \q2 pea ko kimoutolu foki ʻoku fononga ʻi he hala; \q1 \v 11 ‌ʻI he tuku ʻae longoaʻa ʻoe kau tangata fana ʻi he ngaahi potu ʻoe fusi hake ʻoe ʻutu vai, tenau fakahā ʻi ai ʻae ngaahi ngāue māʻoniʻoni ʻa Sihova, ʻio, ʻae ngaahi ngāue māʻoniʻoni ki hono ngaahi potu kakai ʻi ʻIsileli: pea ʻe toki ʻalu hifo ʻae kakai ʻa Sihova ki he ngaahi matapā. \v 12 Ke ke ʻā hake, ʻā hake, ʻe Tepola: ʻā hake, ʻā hake, fai ʻae hiva: tuʻu hake, ʻe Pelaki, pea tataki fakapōpula ʻa hoʻo pōpula, ʻa koe ko e foha ʻo ʻApinoami. \q1 \v 13 Naʻa ne ngaohi ai ʻaia naʻe toe ke pule ia ki he houʻeiki ʻi he kakai: naʻe fakanofo au ʻe Sihova ke u pule ki he kau mālohi. \q1 \v 14 Naʻe ai ʻae aka ʻokinautolu mei ʻIfalemi naʻe tuʻu hake ki ʻAmaleki; ko Penisimani naʻe muimui ʻiate koe, mei hoʻo kakai: naʻe ʻalu hifo mei Mekili ʻae kau pule, pea mei Sepuloni ʻakinautolu ʻoku ala ki he peni ʻae tangata tohi. \q1 \v 15 Pea naʻe ʻia Tepola ʻae houʻeiki ʻo ʻIsaka; ʻio, ʻa ʻIsaka mo Pelaki foki: naʻe fekau ia ʻi hono vaʻe ki he teleʻa. ʻI he ngaahi mavahevahe ʻa Lupeni naʻe ʻi ai ʻae ngaahi fifili lahi ʻoe loto. \q1 \v 16 Ko e hā naʻa ke nofo ai ʻi he ngaahi ā sipi, ke fanongo ki he tangi ʻae fanga sipi? ʻI he ngaahi mavahevahe ʻa Lupeni \add naʻe ʻi ai \add*ʻae ngaahi fifili lahi ʻoe loto. \q1 \v 17 Naʻe nofo ʻa Kiliati ʻituʻa Sioatani, \q2 pea ko e hā naʻe nofo ai ʻa Tani ʻi he ngaahi vaka? \q2 Naʻe nofo pe ʻa ʻAseli ʻi he matātahi, \q2 pea nofo pe ia ʻi he ngaahi kolo. \q1 \v 18 Ko e kakai ʻo Sepulone mo Nafitalai naʻe siʻaki ʻenau moʻui ki he mate, \q2 ʻi he ngaahi potu fonua māʻolunga. \b \q1 \v 19 “Naʻe haʻu ʻa e ngaahi tuʻi ʻo tau, \q2 pea tau ai ʻae ngaahi tuʻi ʻo Kenani ʻi Tenaki ʻo ofi ki he vai ko Mekito; \q2 naʻe ʻikai tenau toʻo ha paʻanga totongi. \q1 \v 20 Naʻa nau tau mei langi; \q2 ko e ngaahi fetuʻu ʻi honau ngaahi ʻaluʻanga naʻa nau tauʻi ʻa Sisela. \q1 \v 21 Naʻe ʻauhia ʻakinautolu ke mole ʻi he vaitafe ko Kisone, \q2 ʻae vaitafe muʻa ko ia, \q2 ʻae vaitafe ko Kisone. \q2 ʻE hoku laumālie, kuo ke malakaki hifo ʻae mālohi. \q1 \v 22 Naʻe toki maumau ʻae ngaahi ʻaofivaʻe ʻoe fanga hoosi ko e meʻa ʻi he lele vave, \q2 ko e lele vave ʻae ngaahi manu mālohi. \q1 \v 23 ‘Mou fakamalaʻiaʻi ʻa Melosi,’ ʻoku pehē ʻe he ʻāngelo ʻa Sihova, \q2 ‘Mou fakamamahi ʻae kakai ʻo ia; \q2 koeʻuhi naʻe ʻikai te nau haʻu ke tokoni ʻa Sihova, \q2 ke tokoni ʻa Sihova ʻo tuʻu hake ki he mālohi.’ \b \q1 \v 24 “‌ʻE monūʻia lahi taha ʻi he kau fefine ʻa Saeli, \q2 ko e uaifi ʻo Hepa ko e Kena, \q2 ʻe monūʻia lahi taha pe ia ʻi he kau fefine ʻi he fale fehikitaki. \q1 \v 25 Naʻe kole ʻe ia ʻae vai, \q2 pea ne ʻange ʻe ia ʻae huʻahuhu; \q2 naʻa ne ʻomi ʻae pota ʻi he ipu ngalingali ʻeiki. \q1 \v 26 Naʻe mafao ʻe ia hono nima ki he faʻo, \q2 mo hono nima toʻomataʻu ki he hamala ʻae tufunga; \q1 pea ne taaʻi ʻaki ʻa Sisela ʻae hamala, \q2 naʻa ne tā ʻaki ia hono ʻulu, \q2 ʻi heʻene tui ke ʻasi hono manifinifihanga. \q1 \v 27 Naʻe punou hifo ia ʻi hono vaʻe, naʻa ne tō hifo, pea tokoto hifo: \q2 naʻe punou hifo ia ʻi hono vaʻe, pea tō hifo: \q2 ʻi he potu naʻa ne punou hifo, naʻe tō ai ia ʻo mate. \b \q1 \v 28 “Naʻe fakasiosio ʻe he faʻē ʻa Sisela ʻi he matapā sioʻata, \q2 pea kalanga ia mei he tupa, \q1 “Ko e hā ʻoku tuai pehē ai hono saliote ʻi heʻene haʻu? \q2 Ko e hā ʻoku tatali ai ʻae ngaahi meʻa teka ʻo ʻene saliote?’ \q1 \v 29 Naʻe tali ia ʻe heʻene kau fefineʻeiki poto, \q2 ʻio, naʻe tali ʻe ia ia ʻa ʻene lea, \q1 \v 30 ‘ʻIkai kuo nau lavaʻi? ʻIkai kuo nau vahevahe ʻae vete? \q2 Ko e taʻahine ʻe tokotaha pe toko ua ki he tangata taki taha kotoa pē; \q1 ko e koloa maʻa Sisela ko e meʻa lanu kehekehe, \q2 ʻae meʻa lanu kehekehe ʻoe ngāue tuitui, \q2 ʻae meʻa lanu kehekehe ʻoe ngāue tuitui fakapotu ua, ʻo ngali mo e kia \add ʻokinautolu \add*ʻoku maʻu ʻae vete?’ \b \q1 \v 31 “Ke ʻauha pehē pe ʻa ho ngaahi fili kotoa pē ʻe Sihova: ka ke tatau ʻakinautolu ʻoku ʻofa kiate ia mo e laʻā ʻi heʻene ʻalu hake ʻi hono mālohi.” \b \p Pea naʻe fiemālie ʻae fonua ʻi he taʻu ʻe fāngofulu. \c 6 \cd \it 1 ʻOku fakamamahi ʻe Mitiane ʻae fānau ʻa ʻIsileli ʻi heʻenau ngaahi angahala. 8 ʻOku valoki ʻakinautolu ʻe ha palōfita. 11 ʻOku fekau ʻa Kitione ʻe he ʻāngelo ko honau fakamoʻui. 17 Ko e meʻaʻofa ʻa Kitione ʻoku ʻauha ʻi he afi. 24 ʻOku fakaʻauha ʻe Kitione ʻae feilaulauʻanga ʻo Peali, mo ʻene ʻatu ʻae feilaulau ʻi he feilaulauʻanga ʻo Sihova-Salomi. 28 ʻOku langomaki hono foha ʻe Soasi, pea ui hono hingoa ko Selupeali. 14 Ko e tau ʻa Kitione. 36 Ko e ngaahi fakaʻilonga kia Kitione.\it* \p \v 1 Pea naʻe fai kovi ʻae fānau ʻa ʻIsileli ʻi he ʻao ʻo Sihova: pea naʻe tukuange ʻakinautolu ʻe Sihova ki he nima ʻo Mitiane: \v 2 Pea naʻe mālohi ʻae nima ʻo Mitiane ki ʻIsileli: pea ko e meʻa ʻi he kakai Mitiane naʻe ngaohi ʻe he kakai ʻIsileli moʻonautolu ʻae ngaahi toitoiʻanga ʻi he ngaahi ʻana, mo e ngaahi potu mālohi, ʻi he ngaahi moʻunga. \v 3 Pea naʻe pehē, feʻunga mo e tō ʻae taʻu ʻe ʻIsileli, naʻe ʻalu hake ʻae kakai Mitiane, mo e kakai ʻAmaleki, mo e fānau mei he potu hopoʻangalaʻā, ʻio, naʻe haʻu ʻakinautolu ketau kiate kinautolu; \v 4 Pea naʻa nau fakanofo ʻae tau kiate kinautolu, pea naʻa nau maumau ʻae fua ʻoe fonua, ʻo fai atu ki Kesa, pea naʻe ʻikai tuku ha meʻakai ki ʻIsileli, pe ha sipi, pe ha pulu, pe ha ʻasi. \v 5 He naʻa nau ʻalu hake mo ʻenau fanga manu mo honau ngaahi tuʻu fale, pea nau haʻu ʻo hangē ko e fanga heʻe honau toko lahi; he ko kinautolu mo ʻenau ngaahi kāmeli naʻe taʻefaʻalaua: pea naʻa nau haʻu ki he fonua ko hono fakaʻauha. \v 6 Pea naʻe fakamasiva lahi ʻa ʻIsileli ko e meʻa ʻi he kakai Mitiane; pea naʻe tangi ʻae fānau ʻa ʻIsileli kia Sihova. \p \v 7 ¶ Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi he tangi ʻae fānau ʻa ʻIsileli kia Sihova ko e meʻa ʻi he kakai Mitiane, \v 8 Naʻe fekau ʻe Sihova ʻae palōfita ki he fānau ʻa ʻIsileli, ʻaia naʻa ne pehē kiate kinautolu, ʻoku pehē mai ʻa Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli, “Naʻaku ʻomi ʻakimoutolu mei ʻIsipite, pea ʻomi ʻakimoutolu kituʻa mei he fale ʻoe fakapōpula; \v 9 Pea naʻaku fakamoʻui ʻakimoutolu mei he nima ʻoe kakai ʻIsipite, pea mei he nima ʻokinautolu, kotoa pē naʻe fakamamahiʻi ʻakimoutolu, pea u kapusi atu ʻakinautolu mei homou ʻao, pea u foaki kiate kimoutolu honau fonua; \v 10 Pea ne u pehē kiate kimoutolu, Ko au ko Sihova ko homou ʻOtua; ʻoua naʻa mou manavahē ki he ngaahi ʻotua ʻoe kau ʻAmoli, ko e fonua ʻonautolu ʻoku mou nofo ai: ka kuo ʻikai te mou fai talangofua ki hoku leʻo.” \p \v 11 ¶ Pea naʻe haʻu ai ʻae ʻāngelo ʻa Sihova, pea nofo ʻi he lolo oke ʻaia naʻe ʻi Ofila, pea naʻe ʻo Soasi ʻoe fānau ʻa ʻApiesa: pea naʻe haha uite ʻe hono foha ko Kitione ʻo ofi ki he tataʻoʻanga uaine, ke fufū ia mei he kakai Mitiane. \v 12 Pea naʻe fakahāhā ʻae ʻāngelo ʻa Sihova kiate ia, ʻo ne pehē kiate ia, “ʻOku ʻiate koe ʻa Sihova, ʻa koe ko e tangata mālohi mo toʻa.” \v 13 Pea naʻe pehē ʻe Kitione kiate ia, “ʻE hoku ʻEiki, kapau ʻoku ʻiate kimautolu ʻa Sihova, ko e hā kuo tō ai ʻae ngaahi meʻa ni kiate kimautolu? Pea kuo ʻi fē ʻae ngaahi meʻa mana ʻaia naʻe tala ʻe heʻemau ngaahi tamai kiate kimautolu, ʻo pehē, ‘ʻIkai naʻe ʻomi ʻakimautolu ʻe Sihova mei ʻIsipite?’ Ka ko eni kuo liʻaki ʻakimautolu ʻe Sihova, pea kuo tukuange ʻakimautolu ki he nima ʻoe kakai Mitiane.” \v 14 Pea naʻe ʻafio ʻa Sihova kiate ia, ʻo ne pehē, “ʻAlu ʻi he mālohi ni ʻoʻou, pea te ke fakamoʻui ʻe koe ʻa ʻIsileli mei he nima ʻoe kakai Mitiane: ʻikai kuo u fekauʻi koe?” \v 15 Pea naʻe pehē ʻe ia kiate ia, “ʻE hoku ʻEiki, ʻe fakamoʻui fēfeeʻi ʻeau ʻa ʻIsileli? Vakai, ʻoku masiva hoku fale ʻi Manase, pea ko e siʻi hifo taha pe au ʻi he fale ʻo ʻeku tamai.” \v 16 Pea naʻe pehē ʻe Sihova kiate ia, Ko e moʻoni te u ʻiate koe, pea te ke taaʻi ʻae kakai Mitiane ʻo hangē ko e tangata pē taha. \v 17 Pea pehē ʻe ia kiate ia, “Ko eni kapau kuo u maʻu ʻae ʻofa ʻi ho ʻao, pea ke fakahā kiate au ha fakaʻilonga ʻoku ta alea mo koe. \v 18 ‌ʻOku ou kole kiate koe, ʻoua naʻa ke ʻalu ʻi heni, kaeʻoua ke u haʻu kiate koe mo ʻeku meʻaʻofa, pea u fokotuʻu ia ʻi ho ʻao.” Pea naʻe pehē ʻe ia, “Te u tatali pē ke ʻoua ke ke toe haʻu.” \p \v 19 ¶ Pea naʻe ʻalu ai ʻa Kitione, ʻo ne teu ʻae ʻuhikiʻi kosi, mo e mā taʻefakalēvani ʻi he efa ʻe taha ʻoe mahoaʻa: naʻa ne faʻo ʻae kakano ʻi ha kato, pea ne ʻai ʻae vaihū ki ha kulo, ʻo ne ʻomi ia ki he lolo oke, ʻo ne ʻatu ia. \v 20 Pea naʻe pehē ʻe he ʻāngelo ʻae ʻOtua kiate ia, “Toʻo ʻae kakano mo e ngaahi mā taʻefakalēvani, pea ʻai ia ki he maka ni, pea lilingi ʻae vaihū.” Pea naʻa ne fai ia. \p \v 21 ¶ Pea naʻe toki mafao atu ʻe he ʻāngelo ʻa Sihova ʻae muʻa tokotoko naʻe ʻi hono nima, ke lave ki he kakano mo e ngaahi mā taʻemeʻafakatupu; pea naʻe ʻalu hake ʻae afi mei he maka, pea naʻe ʻosiʻosi ai ʻae kakano mo e ngaahi mā taʻefakalēvani. Pea naʻe ʻalu ai ʻae ʻāngelo ʻa Sihova mei hono ʻao. \v 22 Pea ʻi he ʻilo ʻe Kitione ko e ʻāngelo ia ʻa Sihova, naʻe pehē ʻe Kitione, “ʻOiauē, ʻE Sihova ko e ʻOtua! He kuo u mamata ki he ʻāngelo ʻa Sihova ko e mata ki he mata.” \v 23 Pea naʻe pehē ʻe Sihova kiate ia, “Ke fiemālie pe koe; ʻoua naʻa ke manavahē: ʻe ʻikai te ke mate.” \v 24 Pea naʻe fokotuʻu ʻi ai ʻe Kitione ʻae feilaulauʻanga kia Sihova, ʻo ne ui ia, ko Sihova-Salomi: ʻoku ʻi Ofila ia ʻoe kau ʻApiesa ʻo aʻu ki he ʻaho ni. \p \v 25 ¶ Pea naʻe hoko ʻo pehē ʻi he pō pe ko ia, naʻe pehē ʻe Sihova kiate ia, “Toʻo ʻae pulu mui ʻa hoʻo tamai, ʻio, hono ua ʻoe pulu ʻoku fitu taʻu ʻene motuʻa, pea tulaki hifo ʻae feilaulauʻanga ʻo Peali ʻaia naʻe langa ʻe hoʻo tamai, pea tā hifo ʻae vao tapu ʻoku ofi ki ai: \v 26 Pea ke langa ʻae feilaulauʻanga kia Sihova ko ho ʻOtua ʻi he funga ʻoe maka ni, ʻi he potu mālohi, pea ke ʻomi hono ua ʻoe pulu, pea ʻatu ia ko e feilaulau tutu ia, mo fefie ʻaki ʻae ʻakau ʻoe vao tapu ʻaia ke ke tā hifo.” \v 27 Pea naʻe toʻo ʻe Kitione ʻae kau tangata ko ʻene kau tamaioʻeiki ʻe toko hongofulu, ʻo ne fai ʻo hangē ko e fekau ʻa Sihova kiate ia: pea ko e meʻa ʻi heʻene manavahē ki he kakai ʻoe fale ʻo ʻene tamai, mo e kau tangata ʻoe kolo, naʻe ʻikai te ne mafai ia ʻi he ʻaho, pea naʻe fai ʻe ia ia ʻi he poʻuli. \p \v 28 ¶ Pea ʻi he tuʻu hengihengi hake ʻi he pongipongi ʻae kau tangata ʻoe kolo, vakai, ko e feilaulauʻanga ʻo Peali kuo tulaki ki lalo, pea kuo tā hifo mo e vao tapu naʻe ofi ki ai, pea ko hono ua ʻoe pulu kuo ʻosi hono ʻatu ʻo feilaulau ʻaki ki he feilaulauʻanga ʻaia naʻe langa. \v 29 Pea naʻa nau fepehēʻaki ʻiate kimautolu, “Ko hai kuo ne fai ʻae meʻa ni?” Pea ʻi heʻenau ʻeke mo fehuʻi, naʻa nau pehē, Kuo fai ʻae meʻa ni ʻe Kitione ko e foha ʻo Soasi. \v 30 Pea pehē ai ʻe he kau tangata ʻoe kolo kia Soasi, “ʻOmi ho foha kituʻa ke tāmate ia: ko e meʻa ʻi heʻene tulaki hifo ʻae feilaulauʻanga ʻo Peali, pea ko e meʻa ʻi heʻene tā hifo ʻae vao tapu naʻe ofi ki ai.” \v 31 Pea naʻe pehē ʻe Soasi kiate kinautolu naʻe angatuʻu kiate ia, “Te mou langomakiʻi ʻa Peali? He te ne fakamoʻui ʻakimoutolu? Ko ia ʻoku langomakiʻi ʻa Peali ke tāmateʻi ia ʻi he kei pongipongi: kapau ko e ʻotua ia, ke langomakiʻi ia ʻe ia pe, koeʻuhi kuo tulaki hifo ʻe ha tokotaha ʻa hono feilaulauʻanga.” \v 32 Ko ia naʻa ne ui ia ʻi he ʻaho ko ia ko Selupeali, ʻo pehē, “Tuku ke langomakiʻi ia ʻe Peali, he kuo ne tulaki hifo hono feilaulauʻanga.” \p \v 33 ¶ Pea naʻe toki fakataha ai ʻae kakai Mitiane kotoa pē mo e kakai ʻAmaleki mo e fānau kotoa pē ʻoe potu hahake, ʻonau ʻalu atu, ʻo ʻapitanga ʻi he teleʻa ʻo Sesilili. \v 34 Ka naʻe hoko kia Kitione ʻae Laumālie ʻo Sihova, pea ne ifi ʻe ia ʻae meʻalea: pea naʻe fakataha ʻo muimui ʻiate ia ʻae kakai ʻApiesa. \v 35 Pea naʻe fekau ʻe ia ki Manase kotoa pē, pea naʻa nau tānaki ʻo muimui ʻiate ia foki: pea naʻe fekau ʻe ia ki ʻAseli, pea ki Sepuloni, mo Nafitalai; pea naʻa nau haʻu ke fakafetaulaki kiate kinautolu. \p \v 36 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Kitione ki he ʻOtua, Kapau te ke fakamoʻui ʻa ʻIsileli ʻaki hoku nima ʻo hangē ko hoʻo folofola, \v 37 Vakai, te u ʻai ʻae fulufuluʻi sipi kotoa ki he kelekele: pea kapau ʻoku ʻi he fulufuluʻi sipi pe ʻae hahau, pea mōmoa ʻae kelekele kotoa pē, te u ʻilo ai te ke fakamoʻui ʻa ʻIsileli ʻi hoku nima, ʻo hangē ko hoʻo folofola. \v 38 Pea naʻe pehē: he naʻe tuʻu pongipongi hake ia ʻi he pongipongi, ʻo tatau ʻae hahau mei he fulufuluʻi sipi, pea naʻe fonu ha ipu ʻi he vai. \v 39 Pea naʻe pehē ʻe Kitione ki he ʻOtua, ʻoua naʻa tupu ʻo lahi hoʻo houhau kiate au, pea te u lea ke tuʻo taha ni: ʻoku ou kole kiate koe tuku au ke u ʻahiʻahiʻi koe ke tuʻo taha ni ʻaki ʻae fulufuluʻi sipi: tuku ke mōmoa pe ʻae fulufuluʻi sipi, kae ʻi he kelekele kotoa pē ʻae hahau. \v 40 Pea naʻe fai ia ʻe he ʻOtua ʻi he pō ko ia: he naʻe mōmoa ʻae fulufuluʻi sipi pe, ka naʻe hahauʻia ʻae kelekele kotoa pē. \c 7 \cd \it 1 Ko e taʻu ʻe toko tolu mano mo e toko ua afe ʻa Kitione, ʻoku fakatokosiʻi ia ke toko tolungeau. 9 ʻOku tokoni ia ʻe he misi mo hono fakamatala ʻoe foʻi mā paʻale. 16 Ko ʻene ngāue poto ʻoe ngaahi meʻalea mo e ngaahi maama mo e ngaahi ipu. 24 ʻOku maʻu ʻe he kakai ʻIfalemi ʻa Olepi mo Siipi.\it* \p \v 1 Pea naʻe tuʻu hengihengi hake ʻa Selupeali, ʻaia ko Kitione, mo e kakai kotoa pē naʻe ʻiate ia, ʻonau ʻapitanga fakataha ʻi he veʻe vai ʻo Haloti: pea naʻe ʻi he potu tokelau ʻae tau lahi ʻoe kakai Mitiane, ʻo ofi ki he tafungofunga ʻo Mole, ʻi he teleʻa. \v 2 Pea naʻe pehē ʻe Sihova kia Kitione, “Ko e kakai ʻoku ʻiate koe kuo tokolahi fau, ke tuku ki honau nima ʻae kakai Mitiane, telia naʻa vikiviki ai ʻa ʻIsileli kiate au, ʻo pehē, Ko hoku nima pē ʻoʻoku kuo ne fakamoʻui au. \v 3 Pea ko eni, ke ke ʻalu, pea kalanga ʻi he telinga ʻoe kakai, ʻo pehē, ‘Ko ia fulipē ʻoku vaivai mo manavahē, ke foki ia ʻo ʻalu vave mei he moʻunga ko Kiliati.’” Pea naʻe foki ʻo ʻalu ʻae toko ua mano mo e toko ua afe ʻoe kakai; pea naʻe toe ʻae toko mano. \v 4 Pea naʻe folofola ʻa Sihova kia Kitione, “ʻOku kei tokolahi fau ʻae kakai: ke ke ʻomi ʻakinautolu ki he vai, pea te u ʻahiʻahiʻi ʻakinautolu ʻi ai maʻau: pea ʻe pehē, ko ia ʻoku ou pehē ai kiate koe, Ko eni ia ʻe ʻalu mo koe, ko ia ia te mo ō: pea ko ia fulipē ʻoku ou pehē ai kiate koe, Ko eni ia ʻe ʻikai ʻalu mo koe, ko ia ia ʻe ʻikai te mo ō.” \v 5 Ko ia ne ʻave ʻae kakai ki he vai pea naʻe folofola ʻa Sihova kia Kitione, “Ko ia fulipē ʻoku ʻemo ʻae vai ʻaki hono ʻelelo, ʻo hangē ko e ʻemo ʻae kulī, te ke tuku kehe ia: pea ʻe pehē mo ia fulipē ʻoku punou ʻo tūʻulutui ki hono tui ke inu.” \v 6 Pea ko hono lau ʻokinautolu naʻe ʻemo, ʻo ʻai honau nima ki honau ngutu, ko e kau tangata ʻe toko tolungeau: ka ko hono toe ʻoe kakai kotoa pē naʻe punou hifo ki honau tui ke inu ʻae vai. \v 7 Pea naʻe pehē ʻe Sihova kia Kitione, “ʻI he kau tangata ʻe toko tolungeau ʻaia naʻe ʻemo te u fakamoʻui ʻakimoutolu, pea te u tukuange ʻae kakai Mitiane ki ho nima: pea tuku ʻae kakai kehe kotoa pē kenau ʻalu taki taha ki hono potu.” \v 8 Ko ia naʻe toʻo ai ʻe he kakai ʻae meʻakai ʻi honau nima, mo ʻenau meʻalea: pea ne fekau hono toe ʻo ʻIsileli ʻae tangata taki taha ki hono fale fehikitaki, kae taʻofi ʻae kau tangata ʻe toko tolungeau ko ia: pea naʻe ʻi lalo ʻiate ia ʻae tau lahi ʻo Mitiane ʻi he teleʻa. \p \v 9 ¶ Pea naʻe hoko ʻo pehē ʻi he pō ko ia, naʻe folofola ʻa Sihova kiate ia, “Tuʻu hake, pea ke ʻalu hifo ki \add honau \add*matatau; he kuo u tukuange ia ki ho nima. \v 10 Pea kapau ʻoku ke manavahē ke ʻalu hifo, mo ō mo Fiula ko ho tauhi ki he tau lahi: \v 11 Pea ke fanongo ki he meʻa ʻoku nau lau: pea hili ia ʻe mālohi ho nima ke ke ʻalu hifo ai ki he tau.” Pea naʻe ʻalu hifo ia mo Fiula ko hono tauhi ki he potu ʻituʻa ʻi he kau tangata toʻo mahafutau naʻe ʻi he tau. \v 12 Pea naʻe mafola atu ʻi he teleʻa ʻae kakai Mitiane, mo e kakai ʻAmaleki, mo e fānau kotoa pē ʻoe potu hahake ʻo hangē ko e fanga heʻe hono toko lahi: pea ko ʻenau fanga kāmeli naʻe taʻefaʻalaua, ʻo hangē ko hono lahi ʻoe ʻoneʻone ʻi he matātahi. \v 13 Pea ʻi he hoko ki ai ʻa Kitione, vakai, naʻe ʻi ai ʻae tangata naʻe fakahā ʻene misi ki hono tokoua, ʻo ne pehē, “Vakai, ne u misi ʻae misi, pea vakai, naʻe tō mai ha foʻi mā paʻale ki he tau lahi ʻo Mitiane, pea naʻe lave ia ki ha fale fehikitaki, pea holo ai, ʻo fulihi, pea naʻe holo ki lalo ʻae fale.” \v 14 Pea naʻe lea hono tokoua, ʻo pehē, “ʻOku ʻikai ha meʻa kehe eni, ka ko e heletā ʻa Kitione ko e foha ʻo Soasi, ko e tangata ʻIsileli: he kuo tuku ki hono nima ʻe he ʻOtua ʻa Mitiane, mo e tau kotoa pē.” \p \v 15 ¶ Pea ʻi he fanongo ʻa Kitione ki he fakahā ʻae misi, mo hono ʻuhinga ʻo ia, pea pehē, naʻe hū ia, pea toe liu atu ki he tau ʻa ʻIsileli, ʻo ne pehē, “Tuʻu hake he kuo tuku ʻe Sihova ki homou nima ʻae tau lahi ʻo Mitiane.” \v 16 Pea naʻa ne vahe tolu ʻae kau tangata ʻe tolungeau ki he vāhenga kongakau ʻe tolu, ʻo ne ʻai ʻae meʻalea ʻi he nima ʻoe tangata kotoa pē, mo e ngeʻesi ipu, mo e maama ʻi he loto ipu. \v 17 Pea naʻe pehē ʻe ia kiate kinautolu, “Sio mai kiate au, pea faʻifaʻitaki mai: pea vakai, ʻo kau ka hoko ki he potu ʻituʻa ʻoe ʻapitanga, pea ʻe pehē, ko ia te u fai ʻeau, ʻe pehē pe hoʻomou fai. \v 18 ‌ʻO kau ka ifi ʻeau ʻae meʻalea, ʻeau mo kinautolu kotoa pē ʻoku ʻiate au, mou ifi meʻalea ʻakimoutolu foki ʻi he potu kotoa pē ʻoe ʻapitanga kotoa pē, ʻo lea pehē, ‘\add Ko e heletā \add*ʻa Sihova, pea mo Kitione.’” \p \v 19 ¶ Ko ia naʻe hoko ʻa Kitione mo e kau tangata ʻe toko teau naʻe ʻiate ia, ki he tuʻa ʻapitanga ʻi he kamataʻanga ʻoe lakanga leʻo tuʻuapō: pea kuo nau toki fakanofo ʻae kau leʻo pea naʻa nau ifi ʻae ngaahi meʻalea, pea maumau ʻae ngaahi ipu naʻe ʻi honau nima. \v 20 Pea naʻe ifi meʻalea ʻe he kongakau ʻe tolu, pea maumau ʻenau ngaahi ipu, kae puke ʻae ngaahi maama ʻi honau nima, mo e meʻalea honau nima toʻomataʻu ke ifi ʻaki: pea naʻa nau kalanga, “Ko e heletā ʻa Sihova, pea mo Kitione.” \v 21 Pea naʻa nau tuʻu ʻae tangata taki taha ʻi hono potu ʻo takatakai ʻi he ʻapitanga: pea naʻe feleleʻi ʻae tau kotoa pē, pea tangi, mo hola. \v 22 Pea naʻe ifi ʻaki ʻae meʻalea ʻe he toko tolungeau, pea naʻe fai ʻe Sihova ke ʻai ʻe he tangata kotoa pē ʻene heletā ki hono tokoua ʻi he tau kotoa pē: pea naʻe hola ʻae tau ki Pete-Sita ʻi Selelati, pea ki he potu ʻo ʻEpeli-Mihola, ʻo aʻu ki Tapati. \v 23 Pea naʻe fakataha ʻae kau tangata ʻo ʻIsileli mei Nafitali, pea mei ʻAseli, pea mei Manase kotoa pē, ʻonau tuli ki he kakai Mitiane. \p \v 24 ¶ Pea naʻe fekau ʻe Kitione ʻae kau talafekau ki he ngaahi potu kotoa pē ʻoe moʻunga ko ʻIfalemi, ʻo pehē, “Mou ʻalu hifo ʻo tauʻi ʻae kakai Mitiane pea muʻomuʻa atu ke maʻu ʻiate kinautolu ʻae ngaahi vai ʻo aʻu ki Petepala mo Sioatani.” \v 25 Pea naʻa nau fakapōpula ʻae houʻeiki ʻe toko ua ʻoe kakai Mitiane, ko Olepi mo Siipi; pea nau tāmateʻi ʻa Olepi ʻi he fungamaka ko Olepi, pea nau tāmateʻi ʻa Siipi ʻi he tataʻoʻanga uaine ʻo Siipi, ʻonau tuli ʻa Mitiane, pea naʻa nau ʻomi ʻae ʻulu ʻo Olepi mo Siipi kia Kitione, ʻi he kauvai ʻe taha ʻo Sioatani. \c 8 \cd \it 1 ʻOku fakafiemālieʻi ʻe Kitione ʻae kakai ʻIfalemi. 24 Ko e taʻefietokoni ʻe Sukote mo Penieli ki he kautau ʻa Kitione. 10 ʻOku maʻu ʻa Sipa mo Salimuna. 18 ʻOku fakaʻauha ʻa Sipa mo Salimuna. 22 ʻOku taʻefiemaʻu pule. 24 Ko ʻene ʻefoti ko e meʻa fakatupu hia. 28 Kuo fakamoʻulaloa ʻa Mitiane 29 Ko e fānau ʻa Kitione mo ʻene mate. 33 Ko e angahala ʻa ʻIsileli, mo ʻenau taʻeʻofa.\it* \p \v 1 Pea naʻe pehē ʻe he kau tangata ʻo ʻIfalemi kiate ia, “Ko e hā ʻae meʻa ni kuo ke fai, naʻe ʻikai te ke ui ʻakimautolu, ʻi hoʻo ʻalu ke tauʻi ʻae kakai Mitiane?” Pea naʻa nau lea mālohi kiate ia. \v 2 Pea pehē ʻe ia kiate kinautolu, “Ko e hā ia kuo fai ʻeau, ke fakatatau ki he meʻa kuo fai ʻekimoutolu? ʻIkai kuo lelei lahi hake ʻae tufi ʻoe toenga kālepi ʻo ʻIfalemi ʻi he ututaʻu kātoa ʻa ʻApiesa? \v 3 Kuo tukuange ʻe he ʻOtua ki homou nima ʻae ongo ʻeiki ʻo Mitiane ko Olepi mo Siipi: pea ko e hā ia te u mafai ʻeau, ke fakatatau mo kimoutolu?” Pea hili ʻene lea ko ia kiate kinautolu, naʻe ʻosi leva ʻenau ʻita kiate ia. \p \v 4 ¶ Pea naʻe haʻu ʻa Kitione ki Sioatani, pea ʻalu ki he kauvai ʻe taha, ʻa ia, mo e kau tangata ʻe toko tolungeau naʻe ʻiate ia, naʻe vaivai kae tuli pē. \v 5 Pea pehē ʻe ia ki he kau tangata ʻo Sukote, “ʻOku ou kole kiate kimoutolu, tuku mai ʻae ngaahi foʻi mā ki he kakai ʻoku muimui ʻiate au, he ʻoku nau vaivai, pea ʻoku ou tuli kia Sipa mo Salimuna, ko e ongo tuʻi ʻo Mitiane.” \p \v 6 ¶ Pea naʻe pehē ʻe he houʻeiki ʻo Sukote, “He ʻoku ʻi ho nima ʻoʻou ʻae nima ʻo Sipa mo Salimuna koeʻuhi ke mau ʻatu ʻae mā ki hoʻo kau tau?” \v 7 Pea naʻe pehē ʻe Kitione, “Ko ia ʻi he tuku ʻe Sihova ki hoku nima ʻa Sipa mo Salimuna, te u toki haha homou kakano ʻaki ʻae ngaahi ʻakau talatala ʻoe toafa mo e talatalaʻāmoa.” \p \v 8 ¶ Pea naʻe ʻalu hake mei ai ia ki Penieli, ʻo ne lea tatau pe kiate kinautolu: pea naʻe tali ia ʻe he kau tangata ʻo Penieli ʻo hangē ko hono tali ia ʻe he kau tangata ʻa Sukote. \v 9 Pea naʻe lea ia ki he kau tangata ʻo Penieli, ʻo pehē, “ʻI heʻeku toe haʻu ʻi he melino, te u holoki hifo ʻae fale māʻolunga ni.” \p \v 10 ¶ Pea naʻe ʻi Kalikoa ʻa Sipa mo Salimuna, mo honau ngaahi tau, ko e kau tangata ʻe tokotaha mano mo e toko nima afe nai, ko hono kātoa ia naʻe toe ʻi he ngaahi tau ʻoe fānau kotoa pē ʻoe potu hahake: he naʻe tō ʻae tokotaha kilu mo e toko ua mano ʻi he kau tangata naʻe unuhi ʻae heletā. \p \v 11 ¶ Pe naʻe ʻalu hake ʻa Kitione ʻi he hala ʻokinautolu naʻe nofo ʻi he ngaahi fale fehikitaki ʻi he potu hahake ki Nopa mo Sokipa, ʻo ne teʻia ʻae tau: he naʻe nofo fiemālie pē ʻae tau. \v 12 Pea ʻi he hola ʻa Sipa mo Salimuna, naʻe tuli ʻe ia ʻakinaua, ʻo ne maʻu ʻae ongo tuʻi ʻo Mitiane, ko Sipa mo Salimuna, ʻo ne veuveuki ʻa e tau kotoa. \p \v 13 ¶ Pea naʻe liu mai ʻa Kitione ko e foha ʻo Soasi mei he tau ʻoku teʻeki ai hopo hake ʻae laʻā. \v 14 Pea naʻa ne puke ʻae talavou ʻi he kakai ʻo Sukote, ʻo ne fehuʻi ʻiate ia: pea naʻa ne fakahā kiate ia ʻae houʻeiki ʻo Sukote, mo e kau mātuʻa ʻo ia, ʻio, ʻae kau tangata ʻe toko fitungofulu ma toko fitu. \v 15 Pea naʻe haʻu ia ki he kau tangata ʻo Sukote, ʻo ne pehē, “Vakai kia Sipa mo Salimuna, ʻaia naʻa mou manuki ai kiate au, ʻo pehē, Ko eni, he ʻoku ʻi ho nima ʻae nima ʻo Sipa mo Salimuna, koeʻuhi ke mau ʻatu ai ha mā ki ho kau tangata ʻoku vaivai?” \v 16 Pea naʻa ne ʻave ʻae kau mātuʻa ʻoe kolo, mo e ngaahi ʻakau talatala ʻoe toafa, mo e talatalaʻāmoa, pea ne ako ʻaki ia ʻae kau tangata ʻoe kolo. \v 17 Pea naʻa ne tā ʻo holoki hifo ʻae fale māʻolunga ʻo Penieli, ʻo ne tāmateʻi ʻae kau tangata ʻoe kolo. \p \v 18 ¶ Pea naʻe pehē ʻe ia kia Sipa mo Salimuna, “Ko e kau tangata fē ʻakinautolu naʻa mou tāmateʻi ʻi Tepoa? Pea naʻa na pehēange, Hangē ko koe, naʻe pehē pe ʻakinautolu: naʻe ngalingali tuʻi ʻakinautolu taki taha kotoa pē.” \v 19 Pea pehē ʻe ia, “Ko hoku ngaahi kāinga ʻakinautolu, ʻio, ko e ngaahi fānau ʻa ʻeku faʻē: ʻoku moʻui ʻa Sihova, ka ne mo fakamoʻui ʻakinautolu, pehē ʻe ʻikai te u tāmateʻi ʻakimoua.” \v 20 Pea pehē ʻe ia kia Sesa ko hono ʻuluaki tupu, “Tuʻu hake, ʻo tāmateʻi ʻakinaua.” Ka naʻe ʻikai unuhi ʻene heletā ʻe he tamasiʻi: he naʻe manavahē ia, koeʻuhi naʻe kei siʻi ia. \v 21 Pea naʻe pehē ʻe Sipa mo Salimuna, “Tuʻu ʻa koe, ʻo taaʻi ʻakimaua: he ʻoku hangē ko e tangata ʻoku pehē ʻene mālohi.” Pea naʻe tuʻu ʻa Kitione ʻo ne tāmateʻi ʻa Sipa mo Salimuna; ʻo ne toʻo ʻo ʻave ʻae ngaahi teunga naʻe ʻi he kia ʻo ʻena ongo kāmeli. \p \v 22 ¶ Pea naʻe pehē ai ʻe he kau tangata ʻo ʻIsileli kia Kitione, “Ke ke pule koe kiate kimautolu, ʻa koe mo ho foha, mo e foha ʻo ho foha: he kuo ke fakamoʻui ʻakimautolu mei he nima ʻo Mitiane.” \v 23 Pea naʻe pehē ʻe Kitione kiate kinautolu, “ʻE ʻikai te u pule kiate kimoutolu, pea ʻe ʻikai pule ʻa hoku foha kiate kimoutolu: ko Sihova ko ia ia ʻe pule kiate kimoutolu.” \p \v 24 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Kitione kiate kinautolu, “ʻOku ou fie fai atu ʻeku kole kiate kimoutolu, koeʻuhi ke mou tuku mai kiate au ʻae ngaahi mama kuo mou maʻu ʻi he vete.” (He naʻa nau ʻai ʻae hau koula, he ko e kau ʻIsimeʻeli ʻakinautolu.) \v 25 Pea naʻe pehēange ʻekinautolu, “Te mau ʻatu fiemālie pe ia.” Pea naʻa nau folahi ʻae kofu pea naʻe sī ki ai taki taha ʻe he tangata ʻae ngaahi hau mei heʻene meʻa. \v 26 Pea ko hono mamafa ʻoe ngaahi hau koula ʻaia naʻa ne kole, ko e \add sikeli \add*koula ʻe taha afe mo e fitungeau: ka ʻoku lau kehe ʻae ngaahi teunga, mo e ngaahi kahoa, mo e ngaahi kofu lanumoana naʻe ʻi he ongo tuʻi ʻo Mitiane, pea mo e ngaahi kahoa naʻe ʻi he kia ʻo ʻenau fanga kāmeli. \v 27 Pea naʻe ngaohi ʻaki ia ʻe Kitione ʻae ʻefoti pea naʻe tuku ia ki he kolo, ʻaia ko Ofila: pea naʻe ʻalu ki ai ʻa ʻIsileli kotoa pē ʻo fai angahala: pea naʻe hoko ʻae meʻa ko ia ko e tauhele kia Kitione, pea ki hono fale. \p \v 28 ¶ Naʻe pehē ʻae fakamoʻulaloa ʻo Mitiane ʻi he ʻao ʻoe fānau ʻa ʻIsileli, ko ia naʻe ʻikai tenau toe hiki hake honau ʻulu. Pea naʻe nofo fiemālie pe ʻae fonua ʻi he taʻu ʻe fāngofulu ʻi he ngaahi ʻaho ʻo Kitione. \p \v 29 ¶ Pea naʻe ʻalu ʻa Selupeali ko e foha ʻo Soasi ʻo nofo ʻi hono fale ʻoʻona. \v 30 Pea naʻe ʻia Kitione ʻae foha ʻe toko fitungofulu naʻe tupu ʻiate ia: he naʻe tokolahi hono uaifi. \v 31 Pea naʻe fānau kiate ia ʻe he kaunanga naʻe ʻi Sikemi ʻae tama, ʻaia naʻa ne ui ko ʻApimeleki. \v 32 Pea naʻe pekia ʻa Kitione ko e foha ʻo Soasi kuo aʻu ʻa hono taʻu, pea naʻe tanu ia ʻi he faʻitoka ʻo ʻene tamai ko Soasi, ʻi Ofila ʻoe kakai ʻApiesa. \v 33 Pea kuo pekia leva ʻa Kitione naʻe hoko ʻo pehē, naʻe toe tafoki ʻae fānau ʻa ʻIsileli, ʻonau muimui holi kovi kia Peali, ʻonau ʻotua ʻaki ʻa Peali-Piliti. \v 34 Pea naʻe ʻikai manatuʻi ʻe he fānau ʻa ʻIsileli kia Sihova ko honau ʻOtua, ʻaia naʻa ne fakamoʻui ʻakinautolu mei he nima ʻo honau ngaahi fili ʻi he potu kotoa pē. \v 35 Pea naʻe ʻikai tenau fakahā ʻae ʻofa ki he fale ʻo Selupeali, ʻaia ko Kitione, ʻo hangē ko e ngāue lelei ʻaia naʻe fakahā ʻe ia ki ʻIsileli. \c 9 \cd \it 1 Ko e alea angatuʻu ʻa ʻApimeleki mo e kakai Sikemi, mo e fakapoongi ʻa hono ngaahi kāinga, pea hoko ia ko e tuʻi. 7 ʻOku tautea ʻakinautolu ʻe Sotame ʻi he lea fakatātā, ʻo ne fakahā ʻenau ʻauha. 22 ʻOku kau ʻa Keali mo e kakai ʻa Sikemi ʻo angatuʻu kiate ia. 30 ʻOku fakaʻilo ia ʻe Sepuli. 34 ʻOku ikuna ʻakinautolu ʻe ʻApimeleki, ʻo ne tūtuuʻi ʻae kolo ʻaki ʻae māsima. 46 ʻOku ne tutu ʻae potu mālohi ʻoe ʻotua ko Piliti. 50 Kuo tāmateʻi ia ʻi Tipesi ʻaki ʻae konga ʻoe maka momosi. 56 Kuo hoko ʻae tala ʻa Sotame.\it* \p \v 1 Pea naʻe ʻalu ki Sikemi ʻa ʻApimeleki ko e foha ʻo Selupeali ki he kāinga ʻo ʻene faʻē, pea alea ia mo kinautolu, pea mo kinautolu kotoa pē naʻe ʻi he fale ʻoe tamai ʻa ʻene faʻē, ʻo pehē, \v 2 “ʻOku ou kole kiate kimoutolu, mou lea ʻi he telinga ʻoe kau tangata ʻo Sikemi, Ko fē ia ʻoku lelei, ʻae pule kiate kimoutolu ʻae ngaahi foha kotoa pē ʻo Selupeali, ko e toko fitungofulu, pe ko e pule ʻae tokotaha kiate kimoutolu? Mou manatu foki ʻoku ʻo homou hui mo homou kakano au.” \v 3 Pea naʻe lea ai ʻae kāinga ʻo ʻene faʻē ʻi he telinga ʻoe kau tangata kotoa pē ʻo Sikemi ʻi he ngaahi lea ni: pea naʻe tokanga leva honau loto ke muimui ia ʻApimeleki: he naʻa nau pehē, ko hotau kāinga ia. \v 4 Pea naʻa nau ʻatu kiate ia ʻae konga siliva ʻe fitungofulu mei he fale ʻo Peali-Piliti, ʻaia naʻe ʻave ʻe ʻApimeleki ʻo foaki ki he kau tangata kovi mo vaʻivaʻinga ʻaia naʻe muimui ʻiate ia. \v 5 Pea naʻa ne ʻalu ki he fale ʻo ʻene tamai ʻi Ofila, ʻo ne tāmateʻi hono kāinga ko e ngaahi foha ʻo Selupeali ʻe toko fitungofulu, ʻi he funga maka pe taha: ka naʻe hao ʻa Sotame ko e foha kimui ʻo Selupeali: he naʻa ne fufū ia. \v 6 Pea naʻe fakataha ʻae kau tangata kotoa pē ʻo Sikemi, mo e fale kotoa ʻo Milo, pea naʻa nau ʻalu, ʻo fakanofo ʻa ʻApimeleki ke tuʻi, ʻI he malaʻe ʻoe pou ʻaia naʻe ʻi Sikemi. \p \v 7 ¶ Pea ʻi heʻenau tala ia kia Sotame, naʻe ʻalu ia ʻo tuʻu ʻi he tumutumu ʻoe moʻunga ko Kelisimi, pea hiki hono leʻo, ʻo kalanga, ʻo ne pehē kiate kinautolu, “Fanongo kiate au, ʻakimoutolu ʻae kau tangata ʻo Sikemi, koeʻuhi ke tokanga ʻae ʻOtua kiate kimoutolu. \v 8 Naʻe ʻalu atu ʻae ngaahi ʻakau ʻi he kuonga ʻe taha ke fakanofo ha tuʻi kiate kinautolu; pea naʻa nau pehē ki he ʻolive, ‘Ke ke pule koe kiate kimautolu.’ \v 9 Ka naʻe pehē ʻe he ʻolive kiate kinautolu, ‘He te u tuku ʻeku lelei ʻaʻaku ʻaia ʻoku tupu ai ʻiate au ʻenau fakaʻapaʻapa ki he ʻOtua mo e tangata, pea u ʻalu ke hoko ko e māʻolunga au ʻi he ngaahi ʻakau?’ \v 10 Pea naʻe pehē ʻe he ngaahi ʻakau ki he fiki, ‘Haʻu koe, ʻo pule kiate kimautolu.’ \v 11 Ka naʻe pehē ʻe he fiki kiate kinautolu, ‘ʻE lelei ʻeku tuku ʻeku huʻamelie, mo ʻeku fua lelei, pea u ʻalu ke hoko au ke māʻolunga ki he ngaahi ʻakau?’ \v 12 Pea naʻe pehē ʻe he ngaahi ʻakau ki he vaine, ‘Haʻu koe, ʻo pule kiate kimautolu.’ \v 13 Pea naʻe pehē ʻe he vaine kiate kinautolu, ‘ʻE lelei ʻeku tuku ʻeku uaine, ʻaia ʻoku ne fakafiemālie ʻae ʻOtua mo e tangata, pea u ʻalu ke hoko ke pule ki he ngaahi ʻakau?’ \v 14 Pea naʻe pehē ʻe he ngaahi ʻakau kotoa pē ki he talatalaʻāmoa, ‘Haʻu koe, ʻo pule kiate kimautolu.’ \v 15 Pea naʻe pehē ʻe he talatalaʻāmoa ki he ngaahi ʻakau, ‘Kapau ʻoku mou fakanofo moʻoni au ko e tuʻi kiate kimoutolu, mou haʻu ʻo falala ki hoku malu: pea kapau ʻe ʻikai, tuku ke haʻu ʻae afi mei he talatalaʻāmoa ʻo fakaʻauha ʻae ngaahi sita ʻo Lepanoni.’ \v 16 “Pea ko eni, kapau kuo mou fai moʻoni, mo totonu, ʻi hoʻomou fakanofo ʻa ʻApimeleki ke tuʻi, pea kapau kuo mou fai lelei kia Selupeali mo hono fale, mou fai kiate ia ʻo fakatatau ki he ngāue lelei ʻa hono nima: \v 17 (He naʻe tau ʻeku tamai maʻamoutolu, ʻo ne liʻaki moʻoni ʻene moʻui, ʻo ne fakamoʻui ai ʻakimoutolu mei he nima ʻo Mitiane: \v 18 Pea kuo mou tuʻu hake he ʻaho ni ki he fale ʻo ʻeku tamai, pea kuo mou tāmateʻi hono ngaahi foha, ko e tangata ʻe toko fitungofulu, ʻi he maka pe taha, pea kuo mou fakanofo ʻa ʻApimeleki, ko e tama ʻa ʻene kaunanga, ke tuʻi ki he kau tangata ʻo Sikemi koeʻuhi ko homou kāinga ia;) \v 19 Pea ko eni, kapau kuo mou fai moʻoni mo angatonu kia Selupeali, pea ki hono fale he ʻaho ni, mou fiefia ia ʻApimeleki, pea tuku ke vikiviki ia ʻiate kimoutolu: \v 20 Pea kapau ʻoku ʻikai, tuku ke haʻu ʻae afi meia ʻApimeleki ʻo fakaʻauha ʻae kau tangata ʻo Sikemi, mo e fale ʻo Milo; pea haʻu ʻae afi mei he kau tangata ʻo Sikemi, pea mei he fale ʻo Milo, pea fakaʻauha ʻa ʻApimeleki.” \v 21 Pea naʻe lele ʻa Sotame ʻo hola, pea ne ʻalu ki Piea, pea nofo ai, ʻi he manavahē kia ʻApimeleki ko hono tokoua. \p \v 22 ¶ Pea hili ʻae taʻu ʻe tolu mo ʻene pule ʻa ʻApimeleki ki ʻIsileli, \v 23 Naʻe fekau ʻe he ʻOtua ʻae laumālie kovi kia ʻApimeleki mo e kau tangata ʻo Sikemi: pea naʻe fai fakakākā ʻe he kau tangata ʻo Sikemi kia ʻApimeleki. \v 24 Koeʻuhi ke hoko ʻae kovi naʻe fai ki he ngaahi foha ʻe toko fitungofulu ʻo Selupeali, mo honau toto, kia ʻApimeleki ko honau tehina, ʻaia naʻa ne tāmateʻi ʻakinautolu; pea ki he kau tangata ʻo Sikemi, ʻakinautolu naʻa nau tokoni ia ʻi he tāmateʻi ʻo hono ngaahi kāinga. \v 25 Pea naʻe fakanofo ʻe he kau tangata ʻo Sikemi ʻae kau tangata ke lamasi ia ʻi he tumutumu ʻoe ngaahi moʻunga, pea naʻa nau kaihaʻasi mei he kakai kotoa pē naʻe ʻalu ʻi he hala ofi kiate kinautolu pea naʻe fakahā ia kia ʻApimeleki. \v 26 Pea naʻe haʻu ʻa Keali ko e foha ʻo Epeti mo hono ngaahi kāinga, ʻonau hoko ki Sikemi: pea naʻe tui kiate ia ʻae kau tangata ʻo Sikemi. \v 27 Pea naʻa nau ʻalu kituaʻā ki he ngoue, ʻo tānaki ʻenau ngoue vaine, ʻonau malakaki ʻenau ngaahi kālepi, pea fai ʻae fiefia, ʻonau hū ki he fale ʻo honau ʻotua, ʻonau kai mo inu, pea naʻa nau kapeʻi ʻa ʻApimeleki. \v 28 Pea naʻe pehē ʻe Keali ko e foha ʻo Epeti, “Ko hai ʻa ʻApimeleki, pea ko hai ʻa Sikemi, koeʻuhi ke tau tauhi ia? ʻIkai ko e foha ia ʻo Selupeali? Mo Sepuli ko ʻene matāpule? Mou tauhi ʻae kau tangata ʻo Hemoa ko e tamai ʻa Sikemi: he koeʻumaʻā ʻemau tauhi kiate ia? \v 29 ‌ʻAmusiaange ʻeau ki he ʻOtua kuo ʻi hoku lalo nima ʻae kakai ni! Pea te u toki hiki ʻa ʻApimeleki. Pea pehē ʻe ia kia ʻApimeleki, ‘Fakatokolahi hoʻo kau tau, pea ke haʻu kituaʻā.’” \p \v 30 ¶ Pea ʻi he fanongo ʻa Sepuli ko e pule ʻoe kolo ki he ngaahi lea ʻa Keali ko e foha ʻo Epeti, naʻe tupu ai ʻene ʻita. \v 31 Pea naʻe fekau fakalilolilo kia ʻApimeleki, ʻo pehē, “Vakai, ko Keali ko e foha ʻo Epeti mo hono ngaahi kāinga kuo nau haʻu ki Sikemi: pea vakai, ʻoku nau teu ʻae kolo ni ko ho tauʻi: \v 32 Pea ko eni ke ke hake ʻi he poʻuli ʻa koe mo e kakai ʻoku ʻiate koe, pea toka ʻae malumu ʻi he ngoue: \v 33 Pea ʻe pehē, ʻi he hopo leva ʻae laʻā ʻapongipongi, ke ke tuʻu hake leva ʻo tauʻi ʻae kolo: pea vakai, ʻoka ʻalu atu ia mo e kakai ʻoku ʻiate ia ke tauʻi koe, te ke toki fai kiate kinautolu ʻo hangē ko e faʻa fai ʻo ho nima.” \p \v 34 ¶ Pea naʻe tuʻu hake ʻa ʻApimeleki, mo e kakai kotoa pē naʻe ʻiate ia, ʻi he poʻuli, pea naʻa nau vahe fā ʻakinautolu ʻo malumu ki Sikemi. \v 35 Pea naʻe ʻalu atu ʻa Keali ko e foha ʻo Epeti, ʻo ne tuʻu ʻi he hūʻanga ki he matapā ʻoe kolo: pea naʻe tuʻu hake ʻa ʻApimeleki, mo e kakai naʻe ʻiate ia, mei heʻenau toka malumu. \v 36 Pea ʻi he mamata ʻa Keali ki he kakai, naʻe pehē ʻe ia kia Sepuli, “Vakai, ʻoku ʻalu hifo ʻae kakai mei he ngaahi tumutumu ʻoe moʻunga.” Pea naʻe pehē ʻe Sepuli kiate ia, “ʻOku ke mamata ki he malu ʻoe moʻunga ʻo lau ia ko e kakai.” \v 37 Pea naʻe toe lea ʻa Keali ʻo pehē, “Vakai, ʻoku ʻalu hifo ʻae kakai ʻi he loto fonua, pea ko e kakai ʻe taha ʻoku ʻalu ange ʻo ofi ki he tafangafanga ʻo Mioninimi.” \v 38 Pea naʻe pehē ʻe Sepuli kiate ia, “Ko eni kuo ʻi fē ho ngutu, ʻaia naʻa ke lea ai, Ko hai ʻa ʻApimeleki ke tau tauhi ia? ʻIkai ko e kakai eni naʻa ke manukiʻi? Ko eni ʻoku ou kole kiate koe, ke ke ʻalu kituaʻā ʻo tauʻi ʻakinautolu.” \v 39 Pea naʻe ʻalu kituaʻā ʻa Keali ʻi he ʻao ʻoe kau tangata ʻo Sikemi, ʻo ne tau mo ʻApimeleki. \v 40 Pea naʻe tuli ia ʻe ʻApimeleki, pea naʻe hola ia mei hono ʻao, pea naʻe teʻia ʻae tokolahi mo lavea, ʻo aʻu atu ki he hūʻanga ʻoe matapā. \v 41 Pea naʻe nofo ʻa ʻApimeleki ʻi Eluma pea naʻe kapusi ʻe Sepuli ʻa Keali mo hono kāinga, ke ʻoua naʻa nau nofo ʻi Sikemi. \v 42 Pea naʻe hoko ʻo pehē ʻi he ʻapongipongi, naʻe ʻalu ʻae kakai ki he ngoue; pea naʻa nau tala ia kia ʻApimeleki. \v 43 Pea naʻe ʻave ʻe ia ʻae kakai, ʻo ne vahe tolu kinautolu, pea toka ʻae malumu ʻi he ngoue, ʻo fakasio, pea vakai, kuo haʻu ʻae kakai kituaʻā mei he kolo; pea naʻe tuʻu hake ia kiate kinautolu, ʻo teʻia ʻakinautolu. \v 44 Pea naʻe ʻoho atu ʻa ʻApimeleki mo e kau tangata naʻe ʻiate ia, ʻonau tuʻu ʻi hūʻanga ki he matapā ʻoe kolo: pea naʻe tuli ʻe he kongakau kehe ʻe ua ki he kakai naʻe ʻi he ngoue, ʻo tāmateʻi ʻakinautolu. \v 45 Pea naʻe tauʻi ʻe ʻApimeleki ʻae kolo ʻi he ʻaho kotoa ko ia: pea naʻa ne lavaʻi ʻae kolo, ʻo tāmateʻi ʻae kakai naʻe ʻi ai, ʻo ne holoki hifo ʻae kolo, pea naʻe tūtuuʻi ia ʻaki ʻae māsima. \p \v 46 ¶ Pea ʻi he fanongo ki ai ʻae kau tangata kotoa pē ʻoe fale tau māʻolunga ʻo Sikemi, naʻa nau hū ki he potu ʻoe fale ʻoe ʻotua ko Piliti. \v 47 Pea naʻe fakahā kia ʻApimeleki, kuo kātoa fakataha ʻae kau tangata kotoa pē ʻoe fale tau māʻolunga ʻo Sikemi. \v 48 Pea naʻe ʻalu hake ʻa ʻApimeleki ki he moʻunga ko Salimoni, ʻaia mo e kakai kotoa pē naʻe ʻiate ia; pea naʻe toʻo ʻe ʻApimeleki ʻae toki ʻi hono nima, ʻo ne tā hifo ʻae vaʻakau mei he ngaahi ʻakau, ʻo ne toʻo ia, ʻo ʻai ki hono uma, pea ne pehē ki he kakai naʻe ʻiate ia, Ko ia kuo mou mamata kuo u fai, mou fakatoʻotoʻo ʻo faʻifaʻitaki kiate au. \v 49 Pea naʻe fai ʻe he kakai kotoa pē ʻo tā hifo taki taha ʻae tangata ʻene vaʻakau, ʻonau muimui ʻia ʻApimeleki, ʻo fokotuʻu ia ki he potu mālohi, pea naʻe tutu ʻae potu mālohi kiate kinautolu; ko ia naʻe mate ai ʻae kau tangata ʻoe fale tau māʻolunga ʻo Sikemi foki, ko e kau tangata ʻe toko afe nai, mo e kau fefine. \p \v 50 ¶ Pea naʻe ʻalu ai ʻa ʻApimeleki ki Tipesi, ʻo ne tauʻi ʻa Tipesi, pea ne lavaʻi ia. \v 51 Ka naʻe ʻi ai ʻae fale tau mālohi ʻi he loto kolo, pea naʻe hola ki ai ʻae kau tangata kotoa pē mo e kau fefine, mo kinautolu kotoa pē ʻoe kolo, ʻonau tāpuni ia kiate kinautolu, pea naʻa nau ʻalu hake ki he tuʻafale ki ʻolunga. \v 52 Pea naʻe haʻu ʻa ʻApimeleki ki he fale māʻolunga, ʻo ne tauʻi ia, pea naʻa ne ʻalu ofi ki he matapā ʻoe fale māʻolunga ke tutu ia ʻaki ʻae afi. \v 53 Pea naʻe sī hifo ʻe he fefine ha konga ʻoe maka momosi ki he ʻulu ʻo ʻApimeleki, koeʻuhi ke foa ai hono ʻulu. \v 54 Pea naʻe ui fakatoʻotoʻo ia ki he talavou ko hono hoa tau, ʻo ne pehē kiate ia, “Unuhi hoʻo heletā, ʻo tāmateʻi au, ke ʻoua naʻa pehē ʻe he kakai ʻiate au, naʻe tāmateʻi ia ʻe he fefine.” Pea naʻe tui ia ke ʻasi ʻe heʻene talavou, pea naʻa ne mate. \v 55 Pea ʻi he mamata ʻae kau tangata ʻo ʻIsileli kuo mate ʻa ʻApimeleki, naʻa nau ʻalu taki taha ki hono potu. \v 56 Naʻe pehē ʻae totongi ʻe he ʻOtua kia ʻApimeleki ʻi he ngaahi angakovi ʻaia naʻa ne fai ki heʻene tamai, ʻi he tāmateʻi hono kāinga ʻe toko fitungofulu: \v 57 Pea ko e ngaahi kovi ʻae kau tangata ʻo Sikemi naʻe totongi ia ʻe he ʻOtua ki honau ʻulu: pea naʻe hoko kiate kinautolu ʻae malaʻia naʻe fakahā ʻe Sotame ko e foha ʻo Selupeali. \c 10 \cd \it 1 ʻOku fakamaau ʻa ʻIsileli ʻe Tola. 3 Ko Saili, mo hono foha ʻe toko tolungofulu naʻe maʻu ʻae kolo ʻe tolungofulu. 6 ʻOku fakamālohiʻi ʻa ʻIsileli ʻe he kakai Filisitia mo e kakai ʻAmoni. 10 ʻOku fekau atu ʻakinautolu ʻe he ʻOtua ʻi heʻenau mamahi ki honau ngaahi ʻotua loi. 15 ʻI heʻenau fakatomala, ʻoku fai ʻofa ia kiate kimautolu.\it* \p \v 1 Pea naʻe tuʻu hake ki mui ia ʻApimeleki ʻa Tola ko e foha ʻo Pua, ko e foha ʻo Toto, ko e tangata ʻo ʻIsaka, ke ne fakamoʻui ʻa ʻIsileli; pea naʻe nofo ia ʻi Samili ʻi he moʻunga ʻo ʻIfalemi. \v 2 Pea naʻa ne fakamaauʻi ʻa ʻIsileli ʻi he taʻu ʻe uofulu ma tolu, pea pekia ia, pea naʻe tanu ia ʻi Samili. \p \v 3 ¶ Pea naʻe hoko mo ia ʻa Saili ko e tangata ʻo Kiliati, pea ne fakamaau ʻe ia ʻa ʻIsileli ʻi he taʻu ʻe uofulu ma ua. \v 4 Pea naʻe toko tolungofulu hono foha naʻa nau heka ʻi he ngaahi ʻasi mui ʻe tolungofulu, pea naʻe tolungofulu ʻenau kolo, ʻaia ʻoku ui ko e ngaahi kolo ʻo Saili, ʻo aʻu ki he ʻaho ni, ʻaia ʻoku ʻi he fonua ʻo Kiliati. \v 5 Pea naʻe pekia ʻa Saili, pea tanu ia ʻi Kamoni. \p \v 6 ¶ Pea naʻe toe fai kovi ʻe he fānau ʻa ʻIsileli ʻi he ʻao ʻo Sihova, ʻonau tauhi ʻa Peali mo ʻAsitelote, mo e ngaahi ʻotua ʻo Silia, pea mo e ngaahi ʻotua ʻo Saitoni, mo e ngaahi ʻotua ʻo Moape, mo e ngaahi ʻotua ʻoe fānau ʻa ʻAmoni, mo e ngaahi ʻotua ʻoe kau Filisitia, ʻonau liʻaki ʻa Sihova, pea naʻe ʻikai tenau tauhi ia. \v 7 Pea naʻe tupu ai ke vela ʻae houhau ʻo Sihova ki ʻIsileli, pea ne fakatau kinautolu ki he nima ʻoe kau Filisitia, pea ki he nima ʻoe fānau ʻa ʻAmoni. \v 8 Pea naʻe hongofulu taʻu mo e taʻu ʻe valu ʻi he kuonga ko ia mo ʻenau taʻomia ʻae fānau ʻa ʻIsileli: ʻae fānau kotoa pē ʻa ʻIsileli naʻe nofo ʻi he potu ki kō atu ʻi Sioatani ʻi he fonua ʻoe kau ʻAmoli, ʻaia ʻoku ʻi Kiliati. \v 9 Naʻe ʻalu foki ʻae fānau ʻa ʻAmoni ʻo fokotuʻu atu ki he kauvai ʻe taha ʻo Sioatani ke tauʻi ʻa Siuta, pea mo Penisimani, pea mo e fale ʻo ʻIfalemi: ko ia naʻe mamahi lahi ai ʻa ʻIsileli. \v 10 Pea naʻe tangi ʻae fānau ʻa ʻIsileli kia Sihova, ʻo pehē, “Kuo mau fai angahala kiate koe, ko e meʻa ʻi heʻemau liʻaki homau ʻOtua, mo ʻemau tauhi foki ʻa Peali.” \v 11 Pea naʻe pehē ʻe Sihova ki he fānau ʻa ʻIsileli, “ʻIkai naʻaku fakamoʻui ʻakimoutolu mei he kakai ʻIsipite, pea mei he kau ʻAmoli, pea mei he fānau ʻa ʻAmoni, pea mei he kau Filisitia? \v 12 Pea naʻe taʻomia foki ʻakimoutolu ʻe he kau Saitoni, mo e kau ʻAmaleki, pea mo e kau Maoni: pea ne mou tangi kiate au, pea ne u fakamoʻui ʻakimoutolu mei honau nima. \v 13 Ka kuo mou liʻaki au ke tauhi ʻae ngaahi ʻotua kehe: ko ia ʻe ʻikai te u kei fakamoʻui ʻakimoutolu. \v 14 ‌ʻAlu ʻo tangi ki he ngaahi ʻotua ʻaia kuo mou fili: tuku kenau fakamoʻui ʻakimoutolu ʻi he ʻaho ʻo hoʻomou tuʻutāmaki lahi.” \p \v 15 ¶ Pea naʻe pehē ʻe he fānau ʻa ʻIsileli kia Sihova, “Kuo mau fai angahala: ke ke fai ʻe koe ʻaia ʻoku lelei kiate koe kiate kimautolu: ka ʻoku mau kole kiate koe ke ke fakamoʻui ʻakimautolu he ʻaho ni.” \v 16 Pea naʻa nau tukuange ʻiate kinautolu ʻae ngaahi ʻotua kehe naʻe ʻiate kinautolu, ʻonau tauhi ʻa Sihova: pea naʻe mamahi hono laumālie ʻi he mamahi ʻa ʻIsileli. \v 17 Pea naʻe fakakātoa fakataha ai ʻae fānau ʻa ʻAmoni, ʻonau ʻapitanga ʻi Kiliati. Pea naʻe fakakātoa fakataha ʻae fānau ʻa ʻIsileli, ʻonau ʻapitanga ʻi Misipa. \v 18 Pea naʻe fepehēʻaki ʻe he kakai mo e houʻeiki ʻo Kiliati, “Ko hai ʻae tangata ʻe kamata ʻae tau ki he fānau ʻa ʻAmoni? ʻE hoko ia ko e ʻeiki ki he kakai kotoa pē ʻo Kiliati.” \c 11 \cd \it 1 Ko e fuakava ʻa Sefita mo e kakai Kiliati, ke hoko ia ko honau ʻeiki. 12 ʻOku taʻeʻaonga ʻae alea ʻaʻana mo e kau ʻAmoni kenau melino. 29 Ko e fuakava ʻa Sefita. 32 Ko ʻene lavaʻi ʻae kakai ʻAmoni. 34 ʻOku fai ki hono ʻofefine ʻo hangē ko ʻene fuakava.\it* \p \v 1 Pea ko Sefita ko e tangata Kiliati, ko e tangata toʻa lahi, pea ko e tama ia ʻae fefine angahala: pea ko e foha ʻo Kiliati ʻa Sefita. \v 2 Pea naʻe fanauʻi ʻe he uaifi ʻo Kiliati ʻae ngaahi tama; pea naʻe tupu hake ʻae ngaahi tama ʻa hono uaifi, pea naʻa nau kapusi ʻa Sefita, ʻonau pehē kiate ia, “ʻE ʻikai te ke hoko koe ki ha meʻa ʻi he fale ʻo ʻetau tamai: he ko e tama koe ʻae fefine kehe.” \v 3 Pea naʻe hola ai ʻa Sefita mei hono ngaahi kāinga, pea nofo ia ʻi he fonua ko Topi: pea naʻe kātoa kia Sefita ʻae kau tangata launoa, ʻonau ʻalu fano mo ia. \v 4 Pea fuoloaange mo ʻene hoko ʻo pehē, naʻe te u tau ʻae fānau ʻa ʻAmoni ki ʻIsileli. \v 5 Pea ʻi he te u tau ʻae fānau ʻa ʻAmoni ki ʻIsileli, pea pehē, naʻe ʻalu ʻae kau mātuʻa ʻo Kiliati ke ʻomi ʻa Sefita mei he fonua ko Topi: \v 6 Pea naʻa nau pehē kia Sefita, “Haʻu koe, ʻo hoko ko homau ʻeikitau, koeʻuhi ketau tauʻi ʻae fānau ʻa ʻAmoni.” \v 7 Pea naʻe pehē ʻe Sefita ki he kau mātuʻa ʻo Kiliati, “ʻIkai naʻa mou fehiʻa kiate au, pea kapusi au mei he fale ʻo ʻeku tamai? Pea ko e hā kuo mou haʻu ai kiate au ʻi hoʻomou tuʻutāmaki?” \v 8 Pea pehē ʻe he kau mātuʻa ʻo Kiliati kia Sefita, “Ko ia ʻoku mau toe kumi ni kiate koe, koeʻuhi ke tau ō, pea tauʻi ʻae fānau ʻa ʻAmoni, pea ke hoko ko homau ʻeiki ʻi he kakai kotoa pē ʻo Kiliati.” \v 9 Pea naʻe pehē ʻe Sefita ki he kau mātuʻa ʻo Kiliati, “Kapau ʻoku mou ʻave au ki hoku fonua ke u tauʻi ʻae fānau ʻa ʻAmoni, pea tukuange ʻakinautolu ʻe Sihova ʻi hoku ʻao, te u hoko moʻoni ai ko homou ʻeiki?” \v 10 Pea pehē ʻe he kau mātuʻa ʻo Kiliati kia Sefita, “Ke ʻafio ʻe Sihova kiate kitaua, ʻo kapau ʻe ʻikai te mau fai ʻo hangē ko hoʻo lea.” \v 11 Pea naʻe toki ʻalu ʻa Sefita mo e kau mātuʻa ʻo Kiliati, pea fakanofo ia ʻe he kakai ko e pule mo e ʻeikitau kiate kinautolu: pea naʻe fai ʻe Sefita ʻene ngaahi lea kotoa pē ʻi he ʻao ʻo Sihova ʻi Misipa. \p \v 12 ¶ Pea naʻe fekau ʻe Sefita ʻae kau talafekau ki he tuʻi ʻoe fānau ʻa ʻAmoni, ʻo pehē, “Ko e hā haʻo kau kiate au koeʻuhi kuo ke haʻu ai ke tauʻi au ʻi hoku fonua?” \v 13 Pea naʻe lea ʻae tuʻi ʻoe fānau ʻa ʻAmoni ki he kau talafekau ʻa Sefita, ʻo pehē, “Ko e meʻa ʻi he faʻaoa ʻe ʻIsileli hoku fonua, ʻi heʻenau haʻu mei ʻIsipite, mei ʻAlanoni ʻo aʻu ki Sapoki, pea hoko ki Sioatani: ko ia ke ke toe tuku mai fiemālie pē ʻae ngaahi fonua ko ia.” \v 14 Pea naʻe toe fekau ʻe Sefita ʻae kau talafekau ki he tuʻi ʻoe fānau ʻa ʻAmoni: \v 15 Pea ne pehē kiate ia, ʻoku pehē ʻe Sefita, “Naʻe ʻikai faʻaoa ʻe ʻIsileli ʻae fonua ʻo Moape, pe ko e fonua ʻoe fānau ʻa ʻAmoni: \v 16 Ka ʻi he ʻalu hake ʻa ʻIsileli mei ʻIsipite, pea fononga ʻo ʻasi ʻi he toafa mo e tahi Kulokula, pea hoko ki Ketesi; \v 17 Naʻe fekau ai ʻe ʻIsileli ki he tuʻi ʻo ʻItomi, ʻo pehē, ʻOku ou kole kiate koe, tuku ke u ʻalu ʻi ho fonua: ka naʻe ʻikai tokanga ki ai ʻae tuʻi ʻo ʻItomi. Pea naʻe pehē pe ʻenau fekau ki he tuʻi ʻo Moape: ka naʻe ʻikai loto ia ki ai: pea naʻe nofo pe ʻa ʻIsileli ʻi Ketesi. \v 18 Naʻa nau ʻalu ai pe ʻi he toafa, pea foliaki ʻae fonua ko ʻItomi, pea mo e fonua ʻo Moape, ʻonau hoko ʻo ofi ki he fonua ʻo Moape ʻi he potu hopoʻangalaʻā, pea ʻapitanga ʻi he potu ʻe taha ʻo ʻAlanoni, ka naʻe ʻikai hoko ki loto ʻi he veʻe fonua ʻo Moape: he ko e ngataʻanga ʻo Moape ʻa ʻAlanoni. \v 19 Pea naʻe fekau ʻe ʻIsileli ʻae kau talafekau kia Sihoni ko e tuʻi ʻoe kau ʻAmoli, ko e tuʻi ʻo Hesiponi: pea naʻe pehē ʻe ʻIsileli kiate ia, ʻOku mau kole kiate koe, ke ke tuku ke mau ʻalu atu ʻi ho fonua ki hoku potu. \v 20 Ka naʻe ʻikai tui ʻa Sihoni ke tuku ʻa ʻIsileli ke ʻalu ʻi hono fonua: ka naʻe tānaki ʻe Sihoni hono kakai kotoa pē ʻo ʻapitanga ʻi Sehasi, ke tauʻi ʻa ʻIsileli. \v 21 Pea naʻe tukuange ʻe Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli, ʻa Sihoni mo hono kakai kotoa pē ki he nima ʻo ʻIsileli, pea naʻa nau taaʻi ʻakinautolu: pea naʻe maʻu ʻe ʻIsileli ʻae fonua kotoa pē ʻoe kau ʻAmoli, ko e kakai ʻoe fonua. \v 22 Pea naʻa nau maʻu ʻae ngaahi fonua kotoa pē ʻoe kau ʻAmoli, mei ʻAlanoni ʻo aʻu atu ki Sapoki, pea mei he toafa ʻo hoko ki Sioatani. \v 23 Ko ia ko Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli kuo ne kapusi ʻae kakai ʻAmoni, mei he ʻao ʻo hono kakai ko ʻIsileli, pea ʻoku lelei ke ke maʻu ia ʻe koe? \v 24 ‌ʻIkai te ke maʻu ʻaia ʻoku foaki ʻe Kimosi ko ho ʻotua kiate koe? Ko ia ko kinautolu kotoa pē ʻe kapusi ʻe Sihova ko homau ʻOtua mei homau ʻao, ko kinautolu te mau maʻu. \v 25 Pea ko eni, ʻoku ke lelei hake koe ʻia Pelaki ko e foha ʻo Sipoa ko e tuʻi ʻo Moape? Naʻe fekuki ia mo ʻIsileli pe ʻikai? Pe naʻa ne tauʻi ʻa ʻIsileli? \v 26 Naʻe nofo ʻa ʻIsileli ʻi Hesiponi mo hono ngaahi kolo, pea ʻi ʻAloeli mo hono ngaahi kolo, pea ʻi he ngaahi kolo ʻoku tuʻu ʻi hono ngaahi ngataʻanga ʻoe fonua ʻo ʻAlanoni, ʻi he taʻu ʻe tolungeau? Ko e hā naʻe ʻikai te mou toe maʻu ʻakinautolu ʻi he ngaahi kuonga ko ia? \v 27 Ko ia naʻe ʻikai te u fai angahala kiate koe, ka ʻoku ke fai kovi kiate au ʻi hoʻo fie tauʻi au: ko Sihova ko e fakamaau, ke fakamaau ʻe ia he ʻaho ni koeʻuhi ko e fānau ʻa ʻIsileli mo e fānau ʻa ʻAmoni.” \v 28 Ka naʻe ʻikai tokanga ʻae tuʻi ʻoe fānau ʻa ʻAmoni ki he ngaahi lea ʻa Sefita, ʻaia naʻa ne fekau kiate ia. \p \v 29 ¶ Pea naʻe hoko ʻae Laumālie ʻo Sihova kia Sefita, pea naʻe ʻalu atu ia ʻi Kiliati, mo Manase, pea ʻalu atu ʻi Misipa ʻo Kiliati, pea ʻalu ʻi Misipa ʻo Kiliati ʻo hoko atu ki he fānau ʻa ʻAmoni. \v 30 Pea naʻe lea ʻa Sefita ʻaki ʻae fuakava kia Sihova, ʻo ne pehē, “Kapau te ke tukuange moʻoni ʻae fānau ʻa ʻAmoni ki hoku nima, \v 31 pea ʻe pehē, ko ia ʻe hū kituʻa mei he matapā ʻo hoku fale ke fakafetaulaki kiate au ʻi heʻeku liu mai ʻi he fiemālie mei he fānau ʻa ʻAmoni, ʻe ʻa Sihova moʻoni ia, pea te u ʻatu ia ko e feilaulau tutu.” \p \v 32 ¶ Pea naʻe ʻalu ai ʻa Sefita ki he fānau ʻa ʻAmoni ke tauʻi ʻakinautolu: pea naʻe tukuange ʻakinautolu ʻe Sihova ki hono nima. \v 33 Pea ne taaʻi ʻakinautolu mei ʻAloeli, ʻo hoko atu ki Minite, ko e kolo ʻe uofulu, ʻo aʻu atu ki he toafa ʻoe ngoue vaine, ʻi he tā lahi ʻaupito. Pea naʻe pehē hono fakavaivai ʻoe fānau ʻa ʻAmoni ʻi he ʻao ʻoe fānau ʻa ʻIsileli. \p \v 34 ¶ Pea naʻe haʻu ʻa Sefita ki hono fale ʻi Misipi, pea vakai, naʻe haʻu kituʻa hono ʻofefine mo e ngaahi kihiʻi lali tatangi mo e meʻe ke fakafetaulaki kiate ia: pea ko hono ʻofefine pe taha ia; naʻe ʻikai hano foha pe ʻofefine ka ko ia pe. \v 35 Pea ʻi heʻene mamata kiate ia, naʻa ne haehae hono kofu, ʻo ne pehē, “ʻOiauē, hoku ʻofefine! Kuo ke fakavaivai ʻaupito au, ko e tokotaha koe ʻokinautolu ʻoku fakamamahi kiate au: he kuo faai hoku ngutu kia Sihova, pea ʻoku ʻikai te u faʻa foki kimui.” \v 36 Pea naʻe pehē ʻe ia kiate ia, “ʻA ʻeku tamai, kapau kuo ke lea ʻaki ho ngutu kia Sihova, ke ke fai kiate au ʻo hangē ko ia kuo haʻu mei ho ngutu; he kuo fai ʻe Sihova ʻae totongi maʻau ki ho ngaahi fili, ʻio, ʻae fānau ʻa ʻAmoni.” \v 37 Pea pehē ʻe ia ki heʻene tamai, “Tuku ke fai ʻae meʻa ni koeʻuhi ko au: tuku au ʻi he māhina ʻe ua, ke u feʻaluʻaki ʻi he ngaahi moʻunga ʻo tēngihia hoku tāupoʻou, ʻeau mo hoku kau fefine.” \v 38 Pea naʻe pehē ʻe ia, “ʻAlu.” Pea naʻa ne fekau ia ke ʻalu ʻi he māhina ʻe ua: pea ʻalu ia mo hono kau fefine, ʻo tēngihia hono tāupoʻou ʻi he ngaahi moʻunga. \v 39 Pea ʻi he ngataʻanga ʻoe māhina ʻe ua, naʻe pehē, naʻe liu mai ia ki heʻene tamai, pea naʻa ne fai kiate ia ʻo fakatatau ki heʻene fuakava naʻa ne fai: pea naʻe ʻikai te ne ʻilo ha tangata. \v 40 Pea naʻe fai maʻu ʻae anga ko ia ʻi ʻIsileli, ʻi he ʻalu ʻae ngaahi ʻofefine ʻi ʻIsileli ʻi he ʻaho ʻe fā ʻi he taʻu kotoa pē tukufakaholo ke tēngihia ʻae ʻofefine ʻo Sefita ko e tangata Kiliati. \c 12 \cd \it 1 ʻOku kē ʻae kau ʻIfalemi mo Sefita, pea fakaʻilonga ʻaki ʻakinautolu ʻae Sipoleti, pea tāmateʻi ʻe he kau Kiliati. 7 ʻOku pekia ʻa Sefita. 8 Ko Ipisani, naʻe toko tolungofulu hono foha pea toko tolungofulu hono ʻofefine, 11 Mo ʻEloni, 13 Mo ʻApitoni, naʻe toko fāngofulu hono foha pea toko tolungofulu hono ʻilamutu, naʻa nau fakamaauʻi ʻa ʻIsileli.\it* \p \v 1 Pea naʻe fakakātoa fakataha ʻakinautolu ʻe he kau tangata ʻo ʻIfalemi, ʻonau ʻalu atu ki he potu tokelau, ʻonau pehē kia Sefita, “Ko e hā naʻa ke ʻalu ai ki he fānau ʻa ʻAmoni ke tau, ka naʻe ʻikai te ke ui kimautolu ke tau ō mo koe? Te mau tutu ho fale ʻi ʻolunga ʻiate koe.” \v 2 Pea naʻe pehē ʻe Sefita kiate kinautolu, “Ko au mo hoku kakai naʻa mau fekeʻikeʻi lahi mo e fānau ʻa ʻAmoni; pea ʻi heʻeku ui ʻakimoutolu naʻe ʻikai te mou fakamoʻui au mei honau nima. \v 3 Pea ʻi heʻeku mamata naʻe ʻikai te mou fakamoʻui au, naʻaku ʻai ʻeku moʻui ki hoku nima, pea u ʻalu atu ʻo tuʻu hake ki he fānau ʻa ʻAmoni, pea naʻe tuku mai ʻakinautolu ʻe Sihova ki hoku nima: ko ia ko e hā kuo mou haʻu ai he ʻaho ni, ke tau kiate au?” \v 4 Pea naʻe tānaki fakataha ʻe Sefita ʻae kau tangata kotoa pē ʻo Kiliati, pea naʻa ne tauʻi ʻa ʻIfalemi: pea naʻe teʻia ʻe he kau tangata ʻo Kiliati ʻa ʻIfalemi, ko e meʻa ʻi heʻenau pehē, “Ko e kau hola mei ʻIfalemi ʻakimoutolu ʻae kau Kiliati, pea mei he kakai Manase.” \v 5 Pea tomuʻa maʻu ʻae ngaahi aʻaʻanga ʻo Sioatani ʻe he kakai Kiliati ʻi he kakai ʻIfalemi: pea naʻe pehē, ʻi he lau ʻe he kau ʻIfalemi ko ia kuo hao, ʻo pehē, Tuku au ke u ʻalu ki he kauvai; naʻe pehē ʻe he kau tangata ʻo Kiliati ki ai, “Ko e tangata ʻIfalemi koe?” Kapau naʻa ne pehē, “ʻIkai:” \v 6 Naʻa nau pehē kiate ia, “Ke ke pehē mai Sihipoleti:’ Ka naʻa ne pehē, Sipoleti: he naʻe ʻikai te ne faʻa lea ʻaki ia ke totonu: Pea naʻa nau ʻave ia, ʻo tāmateʻi ia ʻi he aʻaʻanga ʻo Sioatani: pea naʻe tō ai ʻi he kuonga ko ia ʻae kau tangata ʻIfalemi ʻe toko ua mano mo e toko ua afe. \v 7 Pea naʻe fakamaau ʻa ʻIsileli ʻe Sefita ʻi he taʻu ʻe ono. Pea naʻe toki pekia ʻa Sefita ko e tangata Kiliati, pea naʻe tanu ia ʻi he kolo ʻe taha ʻi Kiliati. \p \v 8 ¶ Pea naʻe hoko mo ia ʻa Ipisani mei Petelihema ʻi he fakamaauʻi ʻa ʻIsileli. \v 9 Pea naʻe toko tolungofulu hono ngaahi foha mo toko tolungofulu hono ʻofefine ʻaia naʻa ne fekau atu ki he mamaʻo, ʻo ne ʻomi ʻae ngaahi ʻofefine ʻe toko tolungofulu mei he mamaʻo ki hono ngaahi foha. Pea naʻa ne fakamaauʻi ʻa ʻIsileli ʻi he taʻu ʻe fitu. \v 10 Pea naʻe toki pekia ai ʻa Ipisani, pea naʻe tanu ia ʻi Petelihema. \v 11 Pea naʻe hoko mo ia ʻa ʻEloni, ko e tangata Sepuloni, ʻo ne fakamaauʻi ʻa ʻIsileli; pea ne fakamaau ʻe ia ʻa ʻIsileli ʻi he taʻu ʻe hongofulu. \v 12 Pea naʻe pekia ʻa ʻEloni ko e tangata Sepuloni, pea naʻe tanu ia ʻi ʻAsaloni ʻi he fonua ʻo Sepuloni. \p \v 13 ¶ Pea naʻe hoko mo ia, ʻae fakamaauʻi ʻa ʻIsileli ʻe ʻApitoni ko e foha ʻo Ileli ko e tangata ʻo Pilatoni. \v 14 Pea naʻe toko fāngofulu hono foha, pea toko tolungofulu hono ʻilamutu, naʻe faʻa heka ʻi he ʻasi mui ʻe fitungofulu: pea naʻe fakamaau ʻe ia ʻa ʻIsileli ʻi he taʻu ʻe valu. \v 15 Pea naʻe pekia ʻa ʻApitoni ko e foha ʻo Ileli, ko e tangata Pilatoni, pea naʻe fai ia ʻi Pilatoni ʻi he fonua ʻo ʻIfalemi, ʻi he moʻunga ʻoe kau ʻAmaleki. \c 13 \cd \it 1 ʻOku ʻi he nima ʻoe kau Filisitia ʻa ʻIsileli. 2 ʻOku fakahāhā ʻae ʻāngelo ki he uaifi ʻo Manoa. 8 ʻOku fakahāhā ʻae ʻāngelo kia Manoa. 15 Ko e feilaulau tutu ʻa Manoa, ʻaia naʻe ha ai ʻae ʻāngelo. 24 Kuo fanauʻi ʻa Samisoni.\it* \p \v 1 Pea naʻe toe fakalahi ʻae fai kovi ʻe he fānau ʻa ʻIsileli ʻi he ʻao ʻo Sihova; pea naʻe tuku ʻakinautolu ʻe Sihova ki he nima ʻoe kakai Filisitia ʻi he taʻu ʻe fāngofulu. \p \v 2 ¶ Pea naʻe ai ʻae tangata ʻo Sola, ʻi he faʻahinga ʻo Tani ko Manoa hono hingoa; pea naʻe paʻa ʻa hono uaifi, ʻo ʻikai fānau. \v 3 Pea naʻe fakahāhā ʻae ʻāngelo ʻa Sihova ki he fefine, ʻo ne pehē kiate ia, “Ko eni, vakai, ʻoku ke paʻa, ʻoku ʻikai te ke fānau: ka te ke feitama, pea fanauʻi ʻae tama. \v 4 Pea ko eni, ʻoku ou kole kiate koe, ke ke vakai, pea ʻoua naʻa ke inu uaine pe ha inu mālohi, pea ʻoua naʻa ke kai ha meʻa taʻemaʻa: \v 5 Vakai, te ke feitama koe, pea fanauʻi ʻae tama pea ʻoua naʻa ʻai ha tele ki hono ʻulu koeʻuhi ke hoko ia ko e taha fakamavahe ia ki he ʻOtua mei he manāva: pea ʻe kamata ʻe ia ke fakamoʻui ʻa ʻIsileli mei he nima ʻoe kau Filisitia.” \p \v 6 ¶ Pea naʻe haʻu ai ʻae fefine ʻo tala ki hono husepāniti, ʻo pehē, “Naʻe haʻu ʻae tangata ʻae ʻOtua kiate au, pea naʻe tatau hono mata mo e mata ʻoe ʻāngelo ʻae ʻOtua, naʻe fakamanavahē: ka naʻe ʻikai te u fehuʻi pe ne haʻu mei fē ia, pea naʻe ʻikai te ne tala mai hono hingoa: \v 7 Ka naʻe pehē ʻe ia kiate au, Vakai, te ke feitama, pea fanauʻi ʻae tama; pea ko eni, ʻoua naʻa ke inu uaine pe ha inu mālohi, pea ʻoua naʻa ke kai ha meʻa taʻemaʻa: koeʻuhi ʻe fakamavahe ʻae tama ki he ʻOtua mei he manāva ʻo aʻu ki he ʻaho ʻo ʻene pekia.” \p \v 8 ¶ Pea naʻe toki kole fakamātoato ʻe Manoa kia Sihova, ʻo pehē, “ʻE hoku ʻEiki, ke ke tuku ke toe haʻu ʻae tangata ʻae ʻOtua ʻaia naʻa ke fekau kiate kimaua, pea ako kiate kimaua ʻaia te ma fai ki he tamasiʻi ʻaia ʻe fanauʻi.” \v 9 Pea naʻe ongoʻi ʻe he ʻOtua ʻae leʻo ʻo Manoa; pea naʻe toe haʻu ʻae ʻāngelo ʻae ʻOtua ki he fefine ʻi heʻene nofo ʻi he ngoue: ka naʻe ʻikai ʻiate ia ʻa Manoa. \v 10 Pea naʻe fakatoʻotoʻo ʻe he fefine pea lele ʻo fakahā ki hono husepāniti, ʻo ne pehē kiate ia, “Vakai, kuo fakahā kiate au ʻae tangata, ʻaia naʻe haʻu kiate au ʻi he ʻaho ʻe taha.” \v 11 Pea naʻe tuʻu hake ʻa Manoa, pea ʻalu mo hono uaifi, ʻo na hoko atu ki he tangata, pea ne pehē kiate ia, “Ko koe ʻae tangata naʻe lea ki he fefine?” Pea pehē ʻe ia, “Ko au.” \v 12 Pea naʻe pehē ʻe Manoa, “Ko eni ke fakatonutonu hoʻo ngaahi lea. ʻE fēfē ʻema ngaohi ʻae tamasiʻi, pea ko e hā te ma fai kiate ia?” \v 13 Pea naʻe pehē ʻe he ʻāngelo ʻa Sihova kia Manoa, “Ke tokanga ʻae fefine ki he ngaahi meʻa kotoa pē naʻaku tala kiate ia. \v 14 Ke ʻoua naʻa kai ʻe ia ha meʻa ʻe taha ʻoku tupu ʻi he vaine, pea ʻoua naʻa tuku ia ke inu uaine, pe ha inu mālohi, pe kai ha meʻa ʻe taha ʻoku taʻemaʻa: ke tokanga ia ki he meʻa kotoa pē naʻaku fekau kiate ia.” \p \v 15 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Manoa ki he ʻāngelo ʻa Sihova, “ʻOku ou kole kiate koe, tuku ke ma taʻofi koe, kaeʻoua ke ma teu maʻau ha ʻuhikiʻi manu.” \v 16 Pea pehē ʻe he ʻāngelo ʻa Sihova kia Manoa, “Neongo ʻa hoʻo taʻofi au, ka ʻe ʻikai te u kai ʻi hoʻo mā: pea kapau ʻoku ke fie ʻatu ha feilaulau tutu, ʻoku totonu ke ke ʻatu ia kia Sihova.” He naʻe ʻikai ʻilo ʻe Manoa ko e ʻāngelo ia ʻa Sihova. \v 17 Pea naʻe pehē ʻe Manoa ki he ʻāngelo ʻa Sihova, “Ko hai ho hingoa, koeʻuhi ʻoka hoko hono fakamoʻoni ʻo hoʻo ngaahi lea ke mau fakaongolelei koe?” \v 18 Pea naʻe pehē ʻe he ʻāngelo ʻa Sihova kiate ia, “Ko e hā ʻoku ke fehuʻi ai ki hoku hingoa, kae ʻosi ʻoku fufū ia?” \v 19 Pea naʻe ʻomi ʻe Manoa ʻae ʻuhikiʻi manu mo e feilaulau meʻakai, pea ne ʻatu ia kia Sihova ʻi he funga maka pea naʻe fai meʻa fakaofo ʻe he ʻāngelo pea naʻe mamata ki ai ʻa Manoa mo hono uaifi. \v 20 Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi he ʻalu hake ki langi ʻae ulo afi mei he funga feilaulauʻanga, naʻe hāʻele hake ʻae ʻāngelo ʻa Sihova ʻi he ulo afi mei he funga feilaulauʻanga. Pea naʻe mamata ki ai ʻa Manoa mo hono uaifi, pea naʻa na tō ki hona mata ki he kelekele. \v 21 Ka naʻe ʻikai toe fakahāhā ʻae ʻāngelo ʻa Sihova kia Manoa pē ki hono uaifi. Pea naʻe toki ʻilo ai ʻe Manoa ko e ʻāngelo ia ʻa Sihova. \v 22 Pea naʻe pehē ʻe Manoa ki hono uaifi, “Ko e moʻoni te ta mate, koeʻuhi kuo ta mamata ki he ʻOtua.” \v 23 Ka naʻe lea hono uaifi kiate ia, “Ka ne finangalo ʻa Sihova ke tāmateʻi ʻakitaua, pehē ne ʻikai maʻu ʻe ia ʻae feilaulau tutu, mo e feilaulau meʻakai ʻi hota nima, pea ʻe ʻikai foki te ne fakahā ʻae ngaahi meʻa ni kiate kitaua, pea ʻe ʻikai foki te ne fai ha ngaahi tala pehē kiate kitaua ʻi he kuonga pehē.” \p \v 24 ¶ Pea naʻe fānau ʻe he fefine ʻae tama, pea naʻe ui hono hingoa ko Samisoni: pea naʻe tupu pe ʻae tama, pea tāpuakiʻi ia ʻe Sihova. \v 25 Pea naʻe kamata ueʻi ia ʻe he Laumālie ʻo Sihova ʻi he kuonga niʻihi ʻi he ʻapitanga ʻo Tani ʻi he vahaʻa ʻo Sola mo Esitaoli. \c 14 \cd \it 1 Ko e fiemaʻu mali ʻe Samisoni mei he kakai Filisitia. 5 Ko ʻene tāmateʻi ʻae laione ʻi heʻene fononga. 8 ʻI hono ua ʻo ʻene fononga ʻoku ne ʻilo ʻae hone ʻi hono ʻangaʻanga. 10 Ko e kātoanga ʻi he taʻane ʻa Samisoni. 12 ʻOku fakahā ʻe hono uaifi ʻene lea fufū. 19 ʻOku ne haʻaki ʻae kau Filisitia ʻe toko tolungofulu. 20 ʻOku foekina hono uaifi.\it* \p \v 1 Pea naʻe ʻalu hifo ʻa Samisoni ki Timinate, ʻo ne mamata ʻi Timinate ki ha fefine ʻi he ngaahi ʻofefine ʻoe kau Filisitia. \v 2 Pea naʻe haʻu ia, ʻo tala ki heʻene tamai mo ʻene faʻē, ʻo ne pehē, “Kuo u mamata ʻi Timinate ki he fefine ʻi he ngaahi ʻofefine ʻoe kau Filisitia pea ko eni, ke mo maʻu ia moʻoku ke ma mali.” \v 3 Pea naʻe pehē ai ʻe heʻene tamai mo ʻene faʻē kiate ia, “ʻOku ʻikai koā ha fefine ʻi he ngaahi ʻofefine ʻo ho kāinga, pe ʻi hoku kakai kotoa pē, kuo ke ʻalu ai ke fili ha uaifi mei he kakai Filisitia taʻekamu?” Pea naʻe pehē ʻe Samisoni ki heʻene tamai, “Ke ke maʻu ia moʻoku he ʻoku lelei ia kiate au.” \v 4 Ka naʻe ʻikai ʻilo ʻe heʻene tamai mo ʻene faʻē naʻe ueʻi ia ʻe Sihova, koeʻuhi ke ne ʻilo ai ha meʻa ke tauheleʻi ʻae kau Filisitia: he naʻe pule ʻae kau Filisitia ʻi he kuonga ko ia ki ʻIsileli. \p \v 5 ¶ Pea naʻe ʻalu hifo ʻa Samisoni, mo ʻene tamai mo ʻene faʻē, ki Timinate, pea nau hoko ki he ngaahi ngoue vaine ʻi Timinate: pea vakai, naʻa ne fetaulaki mo e laione mui ʻaia naʻe ʻoho ngungulu ange kiate ia. \v 6 Pea naʻe hoko mālohi lahi ʻae Laumālie ʻo Sihova kiate ia, pea ne haehae \add ʻae laione \add*ʻo hangē ko ʻene haehae ʻae ʻuhikiʻi kosi, pea naʻe ʻikai ha meʻa ʻi hono nima: ka naʻe ʻikai te ne fakahā ki heʻene tamai pē ko ʻene faʻē, ʻaia kuo ne fai. \v 7 Pea naʻe ʻalu hifo ia, pea alea ia mo e fefine: pea naʻe fiemālie lahi ʻa Samisoni ʻiate ia. \p \v 8 ¶ Pea hili ʻae ngaahi ʻaho niʻihi, naʻe toe liu mai ia ke ne maʻu ia, pea afe ia mei he hala ke mamata ki he ʻangaʻanga ʻoe laione: pea vakai, naʻe ʻi ai ʻae fuifui pi mo e hone ʻi he ʻangaʻanga ʻoe laione. \v 9 Pea naʻe toʻo ʻe ia mei ai ki hono nima, pea ʻalu pe mo kai, pe haʻu ia ki heʻene tamai mo ʻene faʻē, pea ne ʻatu kiate kinaua, pea ne na kai: ka naʻe ʻikai te ne tala kiate kinaua kuo ne toʻo ʻae hone mei he ʻangaʻanga ʻoe laione. \p \v 10 ¶ Pea naʻe ʻalu hifo ʻene tamai ki he fefine: pea naʻe fai ʻi ai ʻe Samisoni ʻae kātoanga: he naʻe pehē pe ʻae anga ʻoe kau talavou. \v 11 Pea ʻi heʻenau mamata kiate ia, pea pehē, naʻa nau ʻomi ʻae kau tangata ʻe toko tolungofulu ko ʻene kaumeʻa. \p \v 12 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Samisoni kiate kinautolu, “Ko eni, te u tuku atu ʻae lea ʻoku fufū hono ʻuhinga kiate kimoutolu: kapau te mou fakahā moʻoni ia kiate au ʻi hono ʻaho fitu ʻoe kātoanga, ʻo ʻilo ia, te u ʻatu kiate kimoutolu ʻae kofu loto ʻe tolungofulu mo e kofu ki he sino kotoa ʻe tolungofulu. \v 13 Pea kapau ʻe ʻikai te mou faʻa fakahā ia kiate au, te mou tuku mai kiate au ʻae kofu loto ʻe tolungofulu, mo e kofu kotoa ʻe tolungofulu. \p Pea naʻa nau pehē kiate ia, “Tuku mai hoʻo lea ʻoku ʻuhinga fufū, koeʻuhi ke mau fanongo ki ai.” \v 14 Pea pehē ʻe ia kiate kinautolu, \q1 “Naʻe tupu ʻae meʻakai mei he ʻuakai, \q2 pea naʻe tupu mei he mālohi ʻae meʻa melie.” \p Pea naʻe ʻosi ʻae ʻaho ʻe tolu mo e ʻikai tenau faʻa fakaʻuhingaʻi ʻae lea. \v 15 Pea ʻi hono fitu ʻoe ʻaho, naʻe pehē, naʻa nau tala ki he uaifi ʻo Samisoni, ʻo pehē, “Fakakolekole ki ho husepāniti, koeʻuhi ke ne fakahā kiate kimautolu ʻae lea, telia naʻa mau tutu koe mo e fale ʻo hoʻo tamai ʻaki ʻae afi: he kuo mou talia ʻakimautolu ke toe toʻo pe ʻemau meʻa? ʻIkai ʻoku pehē?” \v 16 Pea naʻe tangi ʻae uaifi ʻo Samisoni ʻi hono ʻao, ʻo ne pehē, “ʻOku ke fehiʻa pe kiate au, pea ʻoku ʻikai te ke ʻofa kiate au: kuo ke tuku atu ʻae lea ki he fānau ʻa hoku kakai, pea ʻoku teʻeki ai te ke tala ia kiate au.” Pea pehē ʻe ia kiate ia, “Vakai, naʻe ʻikai te u tala ia ki heʻeku tamai mo ʻeku faʻē, pea ʻe lelei ʻeku tala ia kiate koe?” \v 17 Pea naʻe tangi pe ia ʻi hono ʻao, ʻi hono toenga ʻaho ʻo ʻenau kātoanga: pea hoko ki hono fitu ʻoe ʻaho, pea pehē, naʻa ne tala ia kiate ia, he naʻe fakafiu fakamamahi ia kiate ia: pea naʻe fakahā ʻe ia ʻae lea mo hono ʻuhinga fufū ki he fānau ʻa hono kakai. \v 18 Pea lea kiate ia ʻe he kau tangata ʻoe kolo ʻi hono fitu ʻoe ʻaho, ʻi he teʻeki ai tō ʻae laʻā, ʻo pehē, “Ko e hā ʻoku melie lahi ʻi he honi? Pea ko e hā ʻoku mālohi hake ʻi he laione?” \p Pea pehē ʻe ia kiate kinautolu, \q1 “Ka ne taʻeʻoua hoʻomou keli mo ʻeku pulu fefine, \q2 pehē ne ʻikai te mou ʻilo ʻeku lea mo hono ʻuhinga fufū.” \p \v 19 ¶ Pea naʻe hoko mālohi ʻae Laumālie ʻo Sihova kiate ia, pea ʻalu hifo ia ki ʻAsikeloni, ʻo ne tāmateʻi ʻae kau tangata ʻiate kinautolu ʻe toko tolungofulu, pea naʻe toʻo ʻe ia honau ngaahi kofu, ʻo ʻatu ʻae ngaahi kofu kiate kinautolu naʻe fakahā ʻene lea fufū. Pea naʻe tupu ai ʻene ʻita, pea ʻalu hake ai ia ki he fale ʻo ʻene tamai. \v 20 Ka naʻe ʻatu ʻae uaifi ʻo Samisoni ki heʻene kaumeʻa, ʻaia naʻa ne faʻaki ki ai ko hono kāinga. \c 15 \cd \it 1 Kuo faʻao ʻae uaifi ʻo Samisoni. 3 ʻOku fakavela ʻe ia ʻae ngoue uite ʻoe kau Filisitia ʻaki ʻae fanga fokisi mo e tūhulu. 6 ʻOku tutu hono uaifi mo ʻene tamai ʻe he kau Filisitia. 7 ʻOku fē ia ʻakinautolu ʻe Samisoni. 9 ʻOku tuku haʻisia ia ʻe he kau tangata ʻo Siuta ki he kau Filisitia. 14 ʻOku ne tāmateʻi ʻakinautolu ʻaki ʻae hui kouʻahe. 18 ʻOku ngaohi ʻe he ʻOtua ʻae matavai ko Eni-Hakoa maʻana ʻi Lī.\it* \p \v 1 Pea fuoloa siʻi ange naʻe hoko ʻo pehē, ʻi he ngaahi ʻaho ʻoe ututaʻu ʻoe uite, naʻe ʻaʻahi ʻe Samisoni ki hono uaifi ʻaki ʻae ʻuhikiʻi kosi: pea naʻe pehē ʻe ia, “Ke u ʻalu atu ki loto fale ki hoku uaifi.” Ka naʻe taʻofi ia ʻe he tamai ʻoe fefine ʻo ʻikai tuku ke ʻalu kiate ia. \v 2 Pea pehē ʻe heʻene tamai, “Naʻaku pehē moʻoni ʻeau kuo ke fehiʻa ʻaupito kiate ia ko ia naʻaku foaki ai ia ki ho kaumeʻa: ʻikai ʻoku hoihoifua hono tehina ʻiate ia?” ʻOku ou kole kiate koe, ke ke maʻu ia, ko hono fetongi. \p \v 3 ¶ Pea pehē ʻe Samisoni kiate kinautolu, “Ko eni, te u taʻehalaia ʻi he kakai Filisitia, ka te u fai ʻae meʻa fakamamahi kiate kinautolu.” \v 4 Pea naʻe ʻalu ʻa Samisoni ʻo ne tauheleʻi ʻae fanga fokisi ʻe tolungeau, pea toʻo ʻe ia ʻae ngaahi tūhulu, ʻo ne noʻotaki ʻae iku ki he iku, pea ne ʻai ʻae tūhulu ʻi loto ʻi he ongo iku. \v 5 Pea hili ʻene tutu ʻae tūhulu ʻaki ʻae afi, naʻe tuku ʻe ia ʻae fanga fokisi ke ʻalu ki he uite tuʻu ʻoe kau Filisitia, pea naʻe vela ʻo ʻosi ai ʻae ngaahi ū uite, pea mo e ngaahi uite naʻe tuʻu, mo e ngoue vaine mo e ʻolive. \p \v 6 ¶ Pea pehē ai ʻe he kau Filisitia, “Ko hai ia kuo ne fai ʻae meʻa ni?” Pea naʻa nau pehēange ko Samisoni, ko e foha ʻi he fono ki he tangata Timinate, ko e meʻa ʻi heʻene toʻo hono uaifi, ʻo ne foaki ia ki heʻene kaumeʻa. Pea naʻe ʻalu hake ʻae kau Filisitia, ʻonau tutu ʻae fefine mo ʻene tamai ʻaki ʻae afi. \p \v 7 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Samisoni kiate kinautolu, “Kuo mou fai ʻae meʻa ni, ka te u totongi kiate kimoutolu, pea hili ia pea u tuku.” \v 8 Pea naʻa ne taaʻi ʻakinautolu ʻi he ʻakahi mo e malamalaki ʻi he tāmateʻi lahi: pea naʻe ʻalu hifo ia ʻo nofo ʻi he tumutumu ʻoe makatuʻu ko ʻEtami. \p \v 9 ¶ Pea naʻe toki ʻalu hake ai ʻae kakai Filisitia, ʻo ʻapitanga ʻi Siuta, ʻonau nofo mafola atu ʻi Lī. \v 10 Pea pehē ʻe he kau tangata ʻo Siuta, “Ko e hā kuo mou haʻu pehē ai kiate kimautolu?” Pea naʻa nau talaange, “Kuo mau haʻu ke haʻi ʻa Samisoni, ke fai kiate ia ʻo hangē ko ʻene fai kiate kimautolu.” \v 11 Pea naʻe ʻalu ai ʻae kau tangata ʻo Siuta ʻe toko tolu afe ki he tumutumu ʻoe makatuʻu ko ʻEtami, ʻonau pehē kia Samisoni, “ʻOku ʻikai te ke ʻilo ko e kau pule kiate kitautolu ʻae kakai Filisitia? Ko e hā ʻae meʻa ni kuo ke fai kiate kinautolu?” Pea pehē ʻe ia kiate kinautolu, “Hangē ko ʻenau fai kiate au, kuo pehē pe ʻeku fai ange kiate kinautolu.” \v 12 Pea naʻa nau pehē kiate ia, “Kuo mau haʻu ke haʻi koe, koeʻuhi ke mau ʻatu koe ki he nima ʻoe kakai Filisitia.” Pea pehē ʻe Samisoni kiate kinautolu, “Fuakava mai kiate au, ʻe ʻikai te mou taaʻi au ʻekimoutolu.” \v 13 Pea naʻa nau lea kiate ia, ʻo pehē, “ʻIkai; ka te mau haʻi koe ke maʻu, ʻo ʻatu koe ki honau nima: ka ko e moʻoni ʻe ʻikai te mau tāmateʻi koe.” Pea naʻa nau haʻi ʻa Samisoni ʻaki ʻae maea foʻou ʻe ua ʻonau ʻomi ia ki he funga makatuʻu. \v 14 Pea ʻi heʻene hoko ki Lī, naʻe kaila sipi kiate ia ʻae kau Filisitia: pea naʻe hoko mālohi ʻaupito ʻae Laumālie ʻo Sihova kiate ia, pea hoko ʻae maea naʻe ʻi hono nima ʻo hangē ha vavae kuo vela ʻi he afi, pea naʻe homo leva ia mei hono nima. \v 15 Pea naʻa ne maʻu ʻae hui kouʻahe foʻou ʻoe ʻasi, pea ne mafao atu ʻo toʻo ia ʻi hono nima, ʻo ne tāmateʻi ʻaki ia ʻae kau tangata ʻe toko afe. \v 16 Pea naʻe pehē ʻe Samisoni, “Ko e hui kouʻahe ʻoe ʻasi, ʻio, ko e hui kouʻahe ʻoe ʻasi kuo u tāmateʻi ʻaki ʻae kau tangata ʻe toko afe, pea ʻoku fokotuʻu tuʻunga ʻakinautolu.” \v 17 Pea hili ʻene lea, pea pehē, naʻa ne liʻaki ʻae hui kouʻahe mei hono nima, pea ui ʻae potu ko ia ko Lama i Lī. \p \v 18 ¶ Pea naʻa ne hoko ʻo fieinua lahi, pea naʻe hū ia kia Sihova, ʻo pehē, “Kuo ke tuku ʻae fakamoʻui lahi ni ki he nima ʻo hoʻo tamaioʻeiki: pea te u mate eni ʻi he fieinu, pea tō ai ki he nima ʻoe kau taʻekamu?” \v 19 Ka naʻe fahiʻi ʻe he ʻOtua ʻae potu luoluo ʻi he kouʻahe, pea naʻe tafe mei ai ʻae vai: pea hili ʻene inu, naʻe toe haʻu hono laumālie, pea fakaakeake ia: Ko ia naʻa ne ui ai hono hingoa ko Eni-Hakoa, ʻaia ʻoku ʻi Lī ʻo aʻu ki he ʻaho ni. \v 20 Pea naʻa ne fakamaauʻi ʻa ʻIsileli ʻi he ngaahi ʻaho ʻoe kau Filisitia ʻi he taʻu ʻe uofulu. \c 16 \cd \it 1 Ko e hao ʻa Samisoni mei Kesa, ʻo ne fua ʻo ʻave ʻae matapā ʻoe kolo. 4 ʻOku oloa ʻa Samisoni ʻe Tilila mo fakahalaʻi ia ʻe he kau Filisitia. 6 ʻOku tuʻo tolu ʻene heleʻi ia. 15 ʻOku ne toki lavaʻi ia. 21 ʻOku puke ia ʻe he kau Filisitia ʻo kapeʻi hono mata 22 ʻOku toe tupu hono mālohi, pea ne holoki hifo ʻae fale ki he kakai Filisitia, pea pekia ai.\it* \p \v 1 Pea naʻe ʻalu ʻa Samisoni ki Kesa, ʻo ne mamata ʻi ai ki he fefine angahala, pea ʻalu ia kiate ia. \v 2 Pea naʻe tala ki he kakai Kesa, ʻo pehē, Kuo haʻu ʻa Samisoni ki heni. Pea naʻa nau ʻāʻi ʻa Samisoni ʻi ai, pea naʻe toka ʻae malumu kiate ia ʻi he pō kotoa ko ia ʻi he matapā ʻoe kolo, ʻonau longo pe ʻi he pō kotoa, ko ʻenau pehē, “ʻI he ʻapongipongi ʻoka ʻaho, te tau tāmateʻi ia.” \v 3 Pea naʻe mohe ʻa Samisoni ʻo aʻu ki he tuʻuapō, pea ʻi heʻene tuʻuapō, naʻe tuʻu ʻa Samisoni, ʻo ne ʻave ʻae matapā lōua ʻoe kolo, mo hono ongo pou, pea ʻalu mo ia, mo hono fakamaʻu kotoa pē, pea naʻa ne hili ia ki hono uma, pea fua hake kotoa pē ki he tumutumu ʻoe moʻunga ʻoku ʻi he ʻao ʻo Hepeloni. \p \v 4 ¶ Pea hili ia, pea pehē, naʻe ʻofa ia ki he fefine ʻi he teleʻa ʻo Soleki, ʻaia naʻe hingoa ko Tilila. \v 5 Pea naʻe haʻu ʻae houʻeiki ʻoe kau Filisitia kiate ia, ʻonau pehē kiate ia, “Ke ke fakakolekole kiate ia, pea vakai pe ʻoku tuʻu ʻi he hā ʻene mālohi lahi, pea ko e hā ʻae meʻa ko ia te mau lavaʻi ai ia, koeʻuhi ke mau haʻi ia pea fakavaivaiʻi ia: pea te mau taki taha ʻatu kiate koe ha konga siliva ʻe taha afe ma teau.” \p \v 6 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Tilila kia Samisoni, “ʻOku ou kole kiate koe, tala mai kiate au, ʻOku ʻi he hā ʻa ho mālohi lahi, pea ʻe faʻa haʻi koe ʻaki ʻae ha ke fakavaivai koe.” \v 7 Pea naʻe pehē ʻe Samisoni kiate ia, “Kapau tenau haʻi ʻaki au ʻae afo mata ʻe fitu ʻaia naʻe ʻikai tauaki te u vaivai ai ʻo hangē ko ha tangata kehe.” \v 8 Pea naʻe toki ʻomi kiate ia ʻe he houʻeiki ʻoe kau Filisitia ʻae afo mata ʻe fitu ʻaia naʻe ʻikai tauaki, pea naʻa ne haʻi ʻaki ia. \v 9 Pea naʻe tuʻu teuteu ʻi ai ʻae kau tangata, ʻo nofo mo ia ʻi he potu fale. Pea naʻe pehē ʻe ia kiate ia, “Samisoni kuo hoko ʻae kau Filisitia kiate koe.” Pea naʻe motumotuhi ʻe ia ʻae ngaahi afo, ʻo hangē ko e motu ha foʻi filo vaivai ʻoka lave ki ai ʻae afi. Pea ko ia naʻe ʻikai ʻilo ai ʻene mālohi. \v 10 Pea naʻe pehē ʻe Tilila kia Samisoni, “Vakai, kuo ke manuki kiate au, ʻo lea loi kiate au: ko eni, ʻoku ou kole kiate koe, ke ke tala mai kiate au ʻaia ʻe faʻa haʻi ʻaki koe.” \v 11 Pea pehē ʻe ia kiate ia, “Kapau tenau haʻi au ʻaki ʻae ngaahi maea foʻou ʻaia naʻe ʻikai ngāueʻaki, te u vaivai ai, ʻo hoko ʻo hangē ko e tangata kehe.” \v 12 Ko ia naʻe toe ʻai ʻe Tilila ʻae ngaahi maea foʻou, pea haʻi ʻaki ia, ʻo ne pehē kiate ia, “Samisoni kuo ʻiate koe ʻae kau Filisitia.” Pea naʻe ʻi ai ʻae kau toitoi naʻe nofo mo ia ʻi he potu fale. Pea naʻa ne motuhi ia mei hono nima ʻo hangē ha foʻi filo tuitui. \v 13 Pea pehē ʻe Tilila kia Samisoni, “Kuo ke fai manuki pē kiate au pea lea loi mai: tala mai kiate au, ʻe haʻi koe ʻaki ʻae hā?” Pea naʻe pehē ʻe ia kiate ia, “Kapau te ke fī ha vāhenga louʻulu ʻe fitu ʻo hoku ʻulu fakataha mo e lalanga.” \v 14 Pea naʻa ne fakamaʻu ʻaki ia ʻae faʻo ʻo ne pehē kiate ia, “Samisoni kuo ʻiate koe ʻae kau Filisitia.” Pea naʻe ʻā hake ia mei heʻene mohe, pea ne ʻalu ia mo e faʻo ʻoe fuʻu ʻakau, pea mo e lalanga. \p \v 15 ¶ Pea pehē ʻe ia kiate ia, “ʻOku fēfē hoʻo pehē, ʻOku ou ʻofa kiate koe, ka ʻoku ʻikai ʻiate au hoʻo ʻofa? Kuo ke kākaaʻi au ʻo liunga tolu, pea ʻoku teʻeki siʻi tala kiate au pē ʻoku tuʻu ʻi he hā ʻa hoʻo mālohi lahi.” \v 16 Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi heʻene taukave ʻene lea kiate ia ʻi he ʻaho kotoa pē ʻo fakafiuʻi ia, naʻe mamahi ai hono laumālie ʻo tei mate; \v 17 Ko ia naʻa ne fakahā kiate ia hono loto kotoa pē, ʻo ne pehē kiate ia, “Naʻe ʻikai hoko ha tele ki hoku ʻulu; he ko e Fakamavahe au ki he ʻOtua mei he manāva ʻo ʻeku faʻē: kapau ʻe tekefua au, pea ʻe mole ai ʻeku mālohi ʻiate au, pea te u hoko ʻo vaivai, pea te u hangē ko e tangata kehe.” \v 18 Pea ʻi he mamata ʻe Tilila kuo ne fakahā kiate ia hono loto kotoa, naʻe fekau ia ʻo ui ke haʻu ʻae houʻeiki ʻoe kau Filisitia, ʻo ne pehē, “Mou haʻu ke toe tā tuʻo taha, he kuo ne fakahā kiate au ʻa hono loto kotoa.” Pea naʻe haʻu ai ʻae ngaahi ʻeiki ʻoe kau Filisitia kiate ia, pea naʻe ʻomi ʻae ngaahi paʻanga ʻi honau nima. \v 19 Pea naʻa ne fakamohe ia ki hono tui; pea naʻa ne ui ke haʻu ha tangata, ke ne tele ke ʻosi hono tope louʻulu ʻe fitu; pea naʻa ne kamata fakavaivai ia, pea naʻe mole ʻene mālohi ʻiate ia. \v 20 Pea pehē ʻe ia, “Samisoni, ʻoku ʻiate koe ʻae kau Filisitia.” Pea naʻe ʻā hake ia mei heʻene mohe, pea ne pehē, “Te u ʻalu atu ʻo hangē ko ʻeku faʻa ʻalu, ʻo tupetupeʻi au.” Pea naʻe ʻikai mahalo ʻe ia kuo ʻalu ʻa Sihova ʻiate ia. \p \v 21 ¶ Ka naʻe puke ia ʻe he kau Filisitia, ʻonau kapeʻi hono mata, pea naʻe ʻohifo ia ki Kesa, pea haʻi ʻaki ia ʻae meʻa haʻi palasa; pea naʻe fai ʻe ia ʻae momosi meʻa ʻi he fale fakapōpula. \v 22 Ka naʻe toe kamata tupu hono louʻulu ʻi he hili ʻene tekefua. \v 23 Pea naʻe fakataha ʻae ngaahi ʻeiki ʻoe kau Filisitia koeʻuhi kenau ʻatu ha feilaulau lahi kia Takoni ko honau ʻotua, pea kenau fiefia: he naʻa nau pehē, “Kuo tuku ʻe hotau ʻotua ʻa Samisoni, ko hotau fili ki hotau nima.” \v 24 Pea ʻi he mamata kiate ia ʻae kakai, naʻa nau fakamālō ki honau ʻotua: he naʻa nau pehē, “Kuo tuku ʻe hotau ʻotua ki hotau nima ʻa hotau fili, mo e fakaʻauha ʻo hotau fonua, ʻaia naʻa ne tāmateʻi hotau toko lahi.” \v 25 Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi he fiefia ʻo honau loto, naʻa nau pehē, “Ui ke haʻu ʻa Samisoni, koeʻuhi ketau fakavele kata ai.” Pea naʻa nau ui ke haʻu ʻa Samisoni mei he fale fakapōpula; pea naʻa ne fai meʻa fakakata ʻi honau ʻao, pea naʻa nau tuku ia ʻi he vahaʻa ʻoe ongo pou. \v 26 Pea naʻe pehē ʻe Samisoni ki he tamasiʻi naʻe puke hono nima, “Tuku au ke u ala ki he ongo pou ʻaia ʻoku faʻaki ki ai ʻae fale, koeʻuhi ke u faʻaki ki ai.” \v 27 Pea ko eni, naʻe fonu ʻae fale ʻi he kau tangata mo e kau fefine; pea naʻe ʻi ai ʻae ngaahi houʻeiki kotoa pē ʻoe kakai Filisitia; pea naʻe nofo ʻi he tuʻafale ʻae kau tangata mo e kau fefine ʻe toko tolu afe nai, ke mamata ki he fai meʻa fakakata ʻa Samisoni. \v 28 Pea naʻe hū ʻa Samisoni kia Sihova, ʻo ne pehē, “ʻE Sihova ko e ʻOtua, ʻoku ou kole kiate koe, ke ke manatuʻi au; ʻoku ou kole kiate koe, ʻE ʻOtua, ke ke fakamālohi au, ke tuʻo taha ni, koeʻuhi ke u totongi leva ni ki he kakai Filisitia koeʻuhi ko hoku ongo mata.” \v 29 Pea naʻe puke ʻe Samisoni ki he ongo pou ʻe ua ʻi loto ʻaia naʻe falala ai ʻae fale, ʻaia naʻa na poupou hake ia, ko e taha ʻi hono nima toʻomataʻu, mo e taha ʻi hono toʻohema. \v 30 Pea naʻe pehē ʻe Samisoni, “Tuku au ke u mate mo e kakai Filisitia.” Pea naʻa ne tulolo ʻi hono mālohi kotoa; pea naʻe holo ʻae fale ki he ngaahi houʻeiki, pea ki he kakai kotoa pē naʻe ʻi ai. Ko ia ko e mate naʻa ne tāmateʻi ʻi heʻene pekia naʻe tokolahi hake ʻiate kinautolu naʻa ne tāmateʻi ʻi heʻene moʻui. \v 31 Pea naʻe ʻalu hifo ʻa hono ngaahi kāinga mo kinautolu kotoa pē ʻi he fale ʻo ʻene tamai, ke toʻo ia, ʻo ʻalu hake mo ia, pea naʻe fai hono putu ʻi he vahaʻa ʻo Sola mo Esitaoli ʻi he tanuʻanga ʻo ʻene tamai ko Manoa. Pea naʻa ne fakamaauʻi ʻe ia ʻa ʻIsileli ʻi he taʻu ʻe uofulu. \c 17 \cd \it 1 Ko e ngaahi paʻanga naʻe tomuʻa kaihaʻasi ʻe Maika, pea toki ʻatu ki heʻene faʻē pea ne ngaohi ʻaki ʻae meʻa fakatātā, 5 Pea naʻe teuteu ia ki ai. 7 ʻOku ne unga ki he tangata Livai ke hoko ko ʻene taulaʻeiki.\it* \p \v 1 Pea naʻe ai ʻae tangata ʻoe moʻunga ʻo ʻIfalemi, naʻe hingoa ko Maika. \v 2 Pea naʻe pehē ʻe ia ki heʻene faʻē, “Ko e konga siliva ʻe taha afe mo e teau ʻe taha, ʻaia naʻe kaihaʻasi ʻiate koe, ʻaia naʻa ke kape ai, mo ke lea ki ai ʻi hoku ʻao foki, vakai, ʻoku ʻiate au ʻae siliva; ko au naʻaku ʻave ia.” Pea naʻe pehē ʻe heʻene faʻē, “Ko ʻeku tama, ke ke monūʻia koe ʻia Sihova.” \v 3 Pea ʻi heʻene toe ʻatu ʻae konga siliva ʻe taha afe mo e teau ki heʻene faʻē, naʻe pehē ʻe heʻene faʻē, “Naʻe ʻosi ʻeku fakatapu hono kotoa ʻoe siliva kia Sihova mei hoku nima, pea mei heʻeku tama, ke ngaohi ʻaki ia ʻae meʻa fakatātā kuo tā mo e meʻa fakatātā kuo haka: pea ko eni, te u toe tuku ia kiate koe.” \v 4 Ka naʻa ne toe ʻatu ʻae ngaahi paʻanga ki heʻene faʻē; pea toʻo ʻe heʻene faʻē ʻo tuku ki he tufunga haka meʻa, ʻae konga siliva ʻe uangeau, ʻaia naʻa ne ngaohi ʻaki ʻae meʻa fakatātā kuo tā mo e fakatātā kuo haka: pea ne na tuʻu ʻi he fale ʻo Maika. \v 5 Pea naʻe ʻi he tangata ko Maika ha fale ʻo hono ʻotua, pea naʻa ne ngaohi ha ʻefoti mo e tamapua, pea naʻa ne fakatapui hono foha ʻe tokotaha, ʻaia naʻe hoko ko ʻene taulaʻeiki. \v 6 Pea ʻi he ngaahi ʻaho ko ia naʻe ʻikai ha tuʻi ʻi ʻIsileli, ka naʻe fai ʻe he tangata kotoa pē ʻaia naʻe lelei ʻi hono mata ʻoʻona. \p \v 7 ¶ Pea naʻe ai ʻae tangata talavou ʻe taha mei Petelihema Siuta ʻi he faʻahinga ʻo Siuta, ko e Livai ia, pea naʻe nofo ia ʻi ai. \v 8 Pea naʻe hiki ʻae tangata ko ia mei he kolo ko Petelihema Siuta ke ʻalu ʻo ʻāunofo ʻi ha potu te ne hoko ki ai: pea naʻe hoko atu ia ki he moʻunga ko ʻIfalemi ki he fale ʻo Maika, ʻi heʻene fononga. \v 9 Pea naʻe pehē ʻe Maika kiate ia, “ʻOku ke haʻu mei fē? Pea pehē ʻe ia kiate ia, Ko e Livai au mei Petelihema Siuta, pea ʻoku ou ʻalu ke nofo ʻi ha potu pe.” \v 10 Pea naʻe pehē ʻe Maika kiate ia, “Ke ta nonofo, mo au, pea ke ʻiate au ko e tamai mo e taulaʻeiki, pea te u ʻatu kiate koe ʻae konga siliva ʻe hongofulu ʻi he taʻu ʻe taha, mo e ngaahi kofu kotoa, pea mo e meʻakai.” Pea naʻe afe ki lotoʻā ʻae tangata Livai. \v 11 Pea naʻe fiemālie ai ʻae Livai ke na nonofo mo e tangata; pea naʻe tatau ʻae talavou kiate ia mo hono foha ʻe taha. \v 12 Pea naʻe fakanofo ʻe Maika ʻae tangata Livai; pea naʻe hoko ʻae talavou ko hono taulaʻeiki, pea naʻe nofo ia ʻi he fale ʻo Maika. \v 13 Pea naʻe pehē ai ʻe Maika, “ʻOku ou ʻilo eni ʻe fai lelei ʻe Sihova kiate au, he kuo u maʻu ha \add tangata \add*Livai ke taulaʻeiki.” \c 18 \cd \it 1 ʻOku fekau ʻe he kakai Tani ʻae kau tangata ʻe toko nima ke kumi ʻae tofiʻa. 3 ʻOku nau alea mo e tangata Livai ʻi he fale ʻo Maika, pea fiemālie ai ʻi honau hala. 7 ʻOku nau vakai ki Leisi, ʻo ʻomi mei ai ʻae ongoongo ʻoe ʻamanaki lelei. 11 ʻOku fekau ʻae kau tangata ʻe toko onongeau ke ʻalu ʻo kapa ki ai. 14 ʻOku nau kaihaʻasi ʻia Maika ʻi honau fononga, ʻae tamaioʻeiki mo ʻene ngaahi meʻa tapu. 27 ʻOku nau lavaʻi ʻa Leisi, ʻo ui ia ko Tani. 30 ʻOku nau fokotuʻu ʻae tamapua, pea tuku kia Sioatani ʻae ngāue fakataulaʻeiki ʻi ai.\it* \p \v 1 ‌ʻI he ngaahi ʻaho ko ia naʻe ʻikai ha tuʻi ʻi ʻIsileli: pea ʻi he ngaahi ʻaho ko ia naʻe kumi ʻe he faʻahinga ʻo Tani hanau tofiʻa kenau nofo ai; koeʻuhi naʻe teʻeki ai ke tō honau tofiʻa kiate kinautolu ʻi he ngaahi faʻahinga ʻo ʻIsileli, ʻo aʻu ki he kuonga ko ia. \v 2 Pea naʻe fekau ʻe he fānau ʻa Tani ʻae kau tangata ʻe toko nima ʻi honau faʻahinga mei honau fonua, ʻae kau tangata toʻa, mei Sola pea mei Esitaoli, kenau vakai ʻae fonua, pea ke malakiʻi ia; pea naʻa nau pehē kiate kinautolu, ʻAlu, pea matakiʻi ʻae fonua: pea ʻi heʻenau hoko ki he moʻunga ʻo ʻIfalemi, ki he fale ʻo Maika, naʻa nau mohe ʻi ai. \v 3 Pea ʻi heʻenau ofi ki he fale ʻo Maika, naʻa nau ʻilo ʻae leʻo ʻoe tangata talavou ko e Livai: pea naʻa nau afe ki ai, ʻonau pehē kiate ia, “Ko hai naʻa ne ʻomi koe ki heni? Pea ko e hā ʻoku ke fai ʻi heni?” \v 4 Pea naʻe pehē ʻe ia kiate kinautolu, “ʻOku pehē pē, mo pehē pe ʻe Maika kiate au, pea kuo ne nō au kiate ia ʻaki ʻae totongi, pea ko hono taulaʻeiki au.” \v 5 Pea naʻa nau pehē kiate ia, “Ko eni ʻoku mau kole kiate koe, ke ke kole ki he ʻOtua ʻae poto, koeʻuhi ke mau ʻilo pē ʻe monūʻia homau hala ʻaia ʻoku mau ʻalu ai.” \v 6 Pea naʻe pehē ʻe he taulaʻeiki, “Mou ʻalu fiemālie pē: ʻoku ʻafio ʻe Sihova ʻa homou hala ʻaia ʻoku mou ʻalu ai.” \p \v 7 ¶ Pea naʻe toki ʻalu ai ʻae kau tangata ʻe toko nima ʻonau hoko ki Leisi, ʻo mamata ki he kakai naʻe ʻi ai, mo ʻenau nofo noa ai pe, ʻo hangē ko e kau Saitoni, ʻo fakafiemālie pe mo hamumunoa; pea naʻe ʻikai ha fakamaau ʻi he fonua ke fakamā ʻakinautolu ʻi ha meʻa ʻe taha; pea naʻa nau mamaʻo mei he kau Saitoni; pea naʻe ʻikai tenau feongoongoi mo ha kakai. \v 8 Pea naʻa nau haʻu ki honau kāinga ki Sola mo Esitaoli: pea pehē ʻe honau kāinga kiate kinautolu, Ko e hā hoʻomou lea? \v 9 Pea naʻa nau pehē, “Tuʻu hake koeʻuhi ke tau ʻalu hake kiate kinautolu: he kuo mau mamata ki he fonua, pea vakai, ʻoku lelei ʻaupito ia: pea ʻoku mou taʻengāue? ʻOua naʻa mou fakapikopiko ke ʻalu, pea ke hoko atu pea maʻu ʻae fonua. \v 10 Ka mou ka ʻalu, te mou hoko ki he kakai ʻoku nofo noa pē, pea ki he fonua lahi: he kuo foaki ia ʻe he ʻOtua ki homou nima; ko e potu ʻoku ʻikai masiva ʻi ha meʻa ʻe taha ʻoku ʻi māmani.” \p \v 11 ¶ Pea naʻe ʻalu mei ai ʻi he fānau ʻoe faʻahinga ʻo Tani, mei Sola pea mei Esitaoli, ʻae kau tangata ʻe toko onongeau naʻe toʻo mahafutau. \v 12 Pea naʻa nau ʻalu hake, ʻo ʻapitanga ʻi Keasa-Sialimi, ʻi Siuta: ko ia naʻa nau ui ai ʻae potu ko ia ko Mahaneani ʻo aʻu ki he ʻaho ni: vakai, ʻoku tuʻu ia ʻituʻa Keasa-Sialimi. \v 13 Pea naʻa nau ʻalu mei ai ki he moʻunga ko ʻIfalemi, ʻo hoko atu ki he fale ʻo Maika. \p \v 14 ¶ Pea naʻe lea ʻae kau tangata ʻe toko nima naʻe ʻalu ke matakiʻi ʻae fonua ko Leisi, ʻonau pehē ki honau kāinga, “ʻOku mou ʻilo ʻoku ʻi he ngaahi fale ni ʻae ʻefoti, mo e tamapua, mo e meʻa fakatātā kuo tā mo e fakatātā kuo haka? Pea ko eni mou fakakaukau pe ko e hā te mou fai.” \v 15 Pea naʻa nau afe ki ai, pea hoko ki fale ʻoe talavou ko e Livai, ʻio, ki he fale ʻo Maika ʻonau fetapa kiate ia. \v 16 Pea ko e kau tangata ʻe toko onongeau naʻe toʻo mahafutau ʻaia naʻe ʻi he fānau ʻa Tani, naʻa nau tuʻu ʻi he hūʻanga ʻoe matapā. \v 17 Pea naʻe ʻalu hake ʻo hū ki ai, ʻae kau tangata ʻe toko nima, naʻe ʻalu ke matakiʻi ʻae fonua, ʻo \add nau \add*toʻo ʻae meʻa fakatātā kuo tā mo e ʻefoti, mo e tamapua, mo e fakatātā kuo haka; pea naʻe tuʻu ʻae taulaʻeiki ʻi he hūʻanga ʻoe matapā fakataha mo e kau tangata ʻe toko onongeau ʻaia naʻe toʻo mahafutau. \v 18 Pea naʻe ʻalu ʻakinautolu ki he fale ʻo Maika, pea ʻomi mei ai ʻae meʻa fakatātā kuo tā, mo e ʻefoti, mo e tamapua, mo e fakatātā kuo haka. Pea pehē ʻe he taulaʻeiki kiate kinautolu, “Ko e hā ʻoku mou fai?” \v 19 Pea naʻa nau pehē kiate ia, “Ke ke longo pē koe; ʻai ho nima ki ho ngutu, pea ke haʻu ke tau ō, pea ke hoko kiate kimautolu ko e tamai mo e taulaʻeiki: he ʻoku lelei kiate koe ke nofo ko e taulaʻeiki ki he fale ʻoe tangata pē taha, pe ko hoʻo hoko ko e taulaʻeiki ki he faʻahinga mo e fale ʻo ʻIsileli?” \v 20 Pea naʻe fiefia ʻae loto ʻoe taulaʻeiki, pea naʻe toʻo ʻe ia ʻae ʻefoti, mo e tamapua, mo e meʻa fakatātā kuo tā, pea ʻalu ia ʻi he lotolotonga ʻoe kakai. \v 21 Ko ia naʻa nau tafoki ʻo ʻalu ai, pea naʻe fakaheka ʻae fānau siʻi ki he ngaahi saliote mo e fanga manu ke muʻomuʻa ʻiate kinautolu. \p \v 22 ¶ Pea ʻi heʻenau mamaʻo atu mei he fale ʻo Maika, naʻe kātoa ʻae kau tangata naʻe ʻi he ngaahi fale ofi ki he fale ʻo Maika, ʻonau tuli ʻo hoko atu ki he fānau ʻa Tani. \v 23 Pea naʻa nau tangi ki he fānau ʻa Tani. Pea naʻa nau tangaki kimui, ʻo pehē kia Maika, “Ko e hā ʻaʻau, ʻoku ke haʻu ai mo e kakai pehē?” \v 24 Pea naʻe pehē ʻe ia, “Kuo mou toʻo ʻo ʻave hoku ngaahi ʻotua naʻaku ngaohi, pea mo e taulaʻeiki, pea kuo mou ʻalu: pea ko e hā ʻoku toe ʻiate au? Pea ko e hā ia ʻoku mou lea ai kiate au, ‘Ko e hā ʻa au?’” \v 25 Pea naʻe pehē ʻe he fānau ʻa Tani kiate ia, “ʻOua naʻa ongona ho leʻo ʻiate kimautolu telia naʻa ʻoho atu kiate koe ʻae kau siana loto ʻita, pea ʻe mole ʻiate koe hoʻo moʻui, fakataha mo e moʻui ʻa ho kau nofoʻanga.” \v 26 Pea naʻe ʻalu ʻae fānau ʻa Tani ʻi honau hala: pea ʻi he mamata ʻa Maika ki heʻenau fai mālohi lahi kiate ia, naʻe tafoki ia ʻo ʻalu ki hono fale. \v 27 Pea naʻa nau ʻave ʻae ngaahi meʻa naʻe ngaohi ʻe Maika, mo e taulaʻeiki naʻa ne maʻu, ʻonau hoko ki Leisi, ki he kakai naʻe nofo fiemālie pe mo hamumunoa: pea naʻa nau teʻia ʻakinautolu ʻaki ʻae mata ʻoe heletā, pea naʻe tutu ʻenau kolo ʻaki ʻae afi. \v 28 Pea naʻe ʻikai ha fakamoʻui, he naʻe mamaʻo ia mei Saitoni, pea naʻe ʻikai tenau kau mo ha kakai; pea naʻe tuʻu ia ʻi he teleʻa ʻaia ʻoku ofi ki Pete-Lehopi. Pea naʻa nau langa ʻae kolo ʻo nofo ʻi ai. \v 29 Pea naʻa nau ui ʻae hingoa ʻoe kolo ko Tani, ʻo hangē ko e hingoa ʻo Tani ko ʻenau tamai, ʻaia naʻe fānau kia ʻIsileli: ka ko e moʻoni naʻe fuofua ui ʻae kolo ko ia ko Leisi. \p \v 30 ¶ Pea naʻe fokotuʻu hake ʻe he fānau ʻa Tani ʻae tamapua fakatātā: pea ko Sioatani, ko e foha ʻo Kesomi, ko e foha ʻo Manase, ko ia mo hono ngaahi foha naʻe hoko ko e kau taulaʻeiki ki he faʻahinga ʻo Tani ʻo aʻu ki he ʻaho ʻoe fakapōpulaʻi ʻae fonua. \v 31 Pea naʻa nau fokotuʻu hake ʻae tamapua naʻe tā ʻe Maika, ʻaia naʻa ne ngaohi, ʻi he kuonga kotoa pē naʻe nofo ai ʻae fale ʻoe ʻOtua ʻi Sailo. \c 19 \cd \it 1 ʻOku ʻalu ʻae tangata Livai ki Petelihema ke ʻomi ki ʻapi hono uaifi. 16 ʻOku fakaafe ia ʻe ha tangata motuʻa ʻi Kipea. 22 ʻOku tohotoho ʻe he kau Kipea ʻae uaifi ʻoe tangata pea mate ai ia. 29 ʻOku ne tafaʻi ke hongofulu ma ua hono konga ʻo ʻave ia ki he faʻahinga ʻe hongofulu ma ua.\it* \p \v 1 Pea ʻi he ngaahi ʻaho ko ia ʻaia naʻe ʻikai ha tuʻi ʻi ʻIsileli, naʻe hoko ʻo pehē, naʻe ai ʻa e \add tangata \add*Livai ʻe taha naʻe ʻāunofo ʻi he potu ʻoe moʻunga ʻo ʻIfalemi, pea naʻa ne ʻomi ha sinifu ke na feangainga mei Petelihema Siuta. \v 2 Pea naʻe fai angahala ʻe hono fefine kiate ia, pea hola ia meiate ia ki he fale ʻo ʻene tamai ʻi Petelihema Siuta, pea naʻe ʻi ai ia ʻi he māhina kātoa ʻe fā. \v 3 Pea naʻe tuʻu hake hono husepāniti, pea ʻalu ko hono kumi, ke ne lea ʻofa kiate ia, pea ke toe ʻomi ia, pea naʻe ʻiate ia ʻene tamaioʻeiki, pea mo e ʻasi ʻe ua: pea ne ʻomi ia ki he fale ʻo ʻene tamai: pea ʻi he mamata kiate ia ʻae tamai ʻae fefine, naʻe fiefia ia ke na feʻiloaki. \v 4 Pea naʻe taʻofi ia ʻe heʻene tamai ʻi he fono, ʻaia ko e tamai ʻae fefine; pea naʻa na nonofo mo ia ʻi he ʻaho ʻe tolu: ko ia naʻa nau kai, mo inu, pea mohe ʻi ai. \p \v 5 ¶ Pea hoko ki hono fā ʻoe ʻaho, pea ʻi heʻenau tuʻu hengihengi hake ʻi he pongipongi ke ʻalu, naʻe tuʻu hake ia ke ʻalu: pea pehē ʻe he tamai ʻae fefine ki hono foha ʻi he fono, “Ke ke fakafiemālieʻi ho loto ʻaki ʻae konga mā, pea ke toki fai ho fononga.” \v 6 Pea naʻa nau nofo pea kai mo inu fakataha ʻakinaua: he naʻe pehē ʻe he tamai ʻae fefine ki he tangata, “ʻOku ou kole kiate koe ke ke fiemālie, pea ke tatali he poōni, pea ke fakafiefia ki ho loto.” \v 7 Pea ʻi he tuʻu hake ʻae tangata ke ʻalu, naʻe ueʻi mālohi ia ʻe heʻene tamai ʻi he fono: ko ia ne ne toe mohe ʻi ai. \v 8 Pea tuʻu hengihengi hake ia ʻi hono nima ʻoe ʻaho ke ʻalu: pea pehē ʻe he tamai ʻae fefine kiate ia, “ʻOku ou kole kiate koe, fakafiemālieʻi ho loto.” Pea naʻa nau tatali ʻo aʻu ki he hoʻatā efiafi nai, pea na kai fakatouʻosi pe. \v 9 Pea ʻi he tuʻu hake ʻae tangata ke ʻalu, mo hono uaifi, mo ʻene tamaioʻeiki, naʻe lea ʻene tamai ʻi he fono ʻaia ko e tamai ʻae fefine, ʻo ne pehē kiate ia, “Ko eni, vakai, ʻoku fakaʻaʻau ʻae ʻaho ke efiafi, ʻoku ou kole kiate koe tau mohe: vakai, kuo tei ʻosi ʻae ʻaho, tau mohe ʻi heni, ke fiemālie ho loto; pea ʻalu hengihengi ʻapongipongi ʻi homou hala, koeʻuhi ke ke hoko atu ki ho ʻapi.” \v 10 Ka naʻe ʻikai tatali ʻe he tangata ʻi he pō ko ia, ka naʻe tuʻu hake ia ʻo ʻalu, pea hoko ʻo feʻunga mo Sepusi, ʻaia ko Selūsalema; pea naʻe ʻiate ia ʻae ʻasi ʻe ua mo e hekaʻanga, pea mo hono uaifi foki. \v 11 Pea ʻi heʻenau ofi ki Sepusi, kuo teitei ʻosi ʻae ʻaho, pea pehē ʻe he tamaioʻeiki ki heʻene ʻeiki, “ʻOku ou kole kiate koe, ke tau afe ki he kolo ni ʻoe kau Sepusi, pea mohe ʻi ai.” \v 12 Pea naʻe pehē ʻe heʻene ʻeiki kiate ia, “ʻE ʻikai te tau afe eni ki he kolo ʻoe kakai kehe, ʻaia ʻoku ʻikai ʻi he fānau ʻa ʻIsileli; ka tau mole atu ki Kipea. \v 13 Pea pehē ʻe ia ki heʻene tamaioʻeiki, Ko eni ke tau ʻunuʻunu atu ki he potu ni ʻe taha ke tau mohe ai he poōni, ʻi Kipea, pe ʻi Lama.” \v 14 Pea naʻa nau ʻalu ai pe ʻi honau hala; pea naʻe tō ʻae laʻā ʻi heʻenau ofi ki Kipea, ʻaia ʻoku kau ki Penisimani. \v 15 Pea naʻa nau afe ki ai, ke ʻalu ʻo mohe ʻi Kipea: pea ʻi heʻene ʻalu ki ai, naʻe nofo ki lalo ia ʻi he hala ʻoe kolo: he naʻe ʻikai fakaafe ia ʻe ha tokotaha ki hono fale ke mohe. \p \v 16 ¶ Pea vakai, naʻe haʻu ha motuʻa mei heʻene ngāue ʻi he ngoue ʻi he efiafi, ko e tangata foki ia mei he moʻunga ko ʻIfalemi; pea naʻe ʻāunofo ia ʻi Kipea: ka ko e kau tangata ʻoe potu ko ia ko e kau Penisimani. \v 17 Pea ʻi heʻene hanga hake naʻa ne mamata ki he tangata fononga ʻi he hala ʻoe kolo: pea pehē ʻe he motuʻa kiate ia, “ʻOku ke ʻalu ki fē? Pea kuo ke haʻu mei fē?” \v 18 Pea naʻe pehē ʻe ia kiate ia, “ʻOku mau fononga mei Petelihema Siuta, ki he potu ʻoe moʻunga ko ʻIfalemi; ʻaia ʻoku ou haʻu mei ai: pea ne u ʻalu ki Petelihema Siuta, ka ʻoku ou ʻalu ni ki he fale ʻo Sihova; pea ʻoku ʻikai ha tangata ke fakaafe au ki hono fale. \v 19 Ka ʻoku ai ʻae mohuku mo e meʻakai ki heʻemau fanga ʻasi; pea ʻoku ai mo e mā mo e uaine kiate au mo hoʻo kaunanga, pea ki he tangata talavou ʻaia ʻoku ʻi hoʻo ongo tamaioʻeiki: ʻoku ʻikai te mau masiva.” \v 20 Pea pehē ʻe he motuʻa, “Ke ke fiemālie pe kae tuku kiate au hoʻo masiva kotoa pē kaeʻoua naʻa ke mohe ʻi he hala.” \v 21 Ko ia naʻa ne ʻomi ia ki hono fale, ʻo ne ʻatu ʻae meʻakai ki he fanga ʻasi; pea naʻa nau fufulu honau vaʻe, pea kai mo inu. \p \v 22 ¶ Pea ʻi heʻenau fakafiefiaʻi honau loto, vakai, naʻe ʻoho mai ʻo kāpui ʻae fale ʻe he kau tangata ʻoe kolo, ʻae fānau ʻoe kovi, ʻo tuki ki he matapā, pea naʻa nau lea ki he ʻeiki ʻoe fale, ʻae tangata motuʻa, ʻo pehē, “ʻOmi ʻae tangata kituʻa ʻaia naʻe haʻu ki ho fale ke mau ʻilo ia.” \v 23 Pea naʻe ʻalu kituʻa ʻae tangata, ʻae ʻeiki ʻoe fale kiate kinautolu, mo ne pehē kiate kinautolu, “ʻIkai, ʻe hoku kāinga, ʻoku ou kole kiate kimoutolu, ʻoua naʻa mou fai kovi pehē; ko e meʻa ʻi he haʻu ʻae tangata ni ki hoku fale, ʻoua naʻa mou fai ʻae vale ni. \v 24 Vakai, ko eni hoku ʻofefine ko e taʻahine, pea mo e fefine ʻaʻana te u ʻomi ʻakinaua ni, pea mou fakavaivai ʻakinaua, pea fai kiate kinaua, ʻaia ʻoku lelei kiate kimoutolu: kaeʻoua naʻa mou fai ki he tangata ni ha meʻa kovi lahi pehē ni.” \v 25 Ka naʻe ʻikai fietokanga ki ai ʻe he kau tangata: ko ia naʻe toʻo ai ʻe he tangata hono fefine ʻo ʻomi ia kituʻa kiate kinautolu; pea naʻa nau ʻilo ia, ʻo fai kovi kiate ia ʻi he pō kotoa ko ia ʻo aʻu ki he pongipongi: pea ʻi he hengihengi hake, naʻa nau tukuange ia ke ʻalu. \v 26 Pea haʻu ai ʻae fefine ʻi he mafoa ʻae ata ʻoe ʻaho ʻo tō ki he matapā ʻoe fale ʻoe tangata naʻe ʻi ai ʻene ʻeiki, ke ʻoua ke ʻaho. \v 27 Pea naʻe tuʻu hake ʻene ʻeiki ʻi he pongipongi, pea toʻo ʻae ngaahi matapā ʻoe fale, pea naʻe ʻalu ia kituʻa ke hoko hono fononga: pea vakai, ko e fefine, ko hono uaifi kuo tō ki lalo ia ʻi he matapā ʻoe fale, pea naʻe ala atu hono nima ki he hūʻanga ʻoe matapā. \v 28 Pea pehē ʻe ia kiate ia, “Tuʻu hake, pea ke tau ō.” Ka naʻe ʻikai siʻi ha lea. Pea hiki hake ia ʻe he tangata ʻo fakaheka ki he ʻasi, pea tuʻu hake ʻae tangata, ʻo fononga atu ki hono fonua. \p \v 29 ¶ Pea ʻi heʻene hoko ki hono fale, naʻe toʻo ʻe ia ʻae hele, pea ne puke hono uaifi, pea tafaʻi ʻe ia ia mo hono ngaahi hui, ko e konga \add sino \add*ʻe hongofulu ma ua, pea naʻe ʻave ia ki he ngaahi potu kotoa pē ʻo ʻIsileli. \v 30 Pea naʻe hoko ʻo pehē, “Ko kinautolu kotoa pē naʻe mamata ki ai naʻa nau pehē, Kuo ʻikai mamata ʻe ha tokotaha ki ha meʻa pehē kuo fai, talu ʻae ʻaho naʻe ʻalu hake ai ʻae fānau ʻa ʻIsileli mei he fonua ko ʻIsipite ʻo aʻu ki he ʻaho ni: mou tokanga ki ai, fai ʻae alea, pea fakahā homou loto.” \c 20 \cd \it 1 ʻOku fakamatala ʻi he fakataha lahi hono kovi. 8 Ko e tuʻutuʻuni ʻoe fakataha. 12 ʻOku tali fefeka ʻae kakai Penisimani honau ʻeke ʻe he kakai ʻIsileli. 18 ʻOku tō ʻae kau ʻIsileli ʻe toko fā mano ʻi he tau ʻe ua. 26 ʻOku nau heleʻi ʻo fakaʻauha ʻae kau Penisimani, ko e toko onongeau pe ʻoku toe.\it* \p \v 1 Pea naʻe toki ʻalu ai kituʻa ʻae fānau ʻa ʻIsileli, pea kātoa fakataha ʻae kakai ʻo loto taha, mei Tani ʻo aʻu ki Peasipa, mo e fonua ko Kiliati, kia Sihova ʻi Misipa. \v 2 Pea naʻe haʻu foki ʻae kakai mālohi kotoa pē, ʻi he ngaahi faʻahinga kotoa pē ʻo ʻIsileli ki he fakataha ʻoe kakai ʻoe ʻOtua, ko e kau tangata tau ʻe toko fā kilu naʻe toʻo heletā. \v 3 (Pea naʻe fanongo ʻae fānau ʻa Penisimani kuo ʻalu hake ki Misipa ʻae fānau ʻa ʻIsileli.) Pea naʻe pehē ʻe he fānau ʻa ʻIsileli, “Tala kiate kimautolu, naʻe fēfeeʻi ʻae angakovi ni?’ \v 4 Pea naʻe lea ʻae tangata Livai, ʻaia ko e husepāniti ʻoe fefine naʻe fakapoongi, ʻo ne pehē, “Naʻaku hoko ki Kipea ʻaia ʻoku kau mo Penisimani, ko au mo hoku uaifi, ke mau mohe. \v 5 Pea naʻe tuʻu hake ʻae kau tangata Kipea kiate au, ʻonau ʻohofi mo kāpui ʻae fale ʻi he poʻuli, ʻonau tokanga ke tāmateʻi au: pea naʻa nau tohotoho ʻa hoku uaifi, pea ne mate ia. \v 6 Pea naʻaku toʻo hoku uaifi ʻo tafatafaʻi, pea ʻave ia ki he fonua kotoa pē ʻoe tofiʻa ʻo ʻIsileli: he kuo nau fai ʻae angahala mo e meʻa kovi lahi ʻi ʻIsileli. \v 7 Vakai, ko e fānau ʻa ʻIsileli ʻakimoutolu kotoa pē; mou fakahā ʻi heni homou loto, mo hoʻomou fakakaukau.” \p \v 8 ¶ Pea naʻe tuʻu hake loto taha pe ʻae kakai kotoa pē, ʻo pehē, “ʻE ʻikai ʻalu ha tau niʻihi ki fale, pea ʻe ʻikai ha tau taha ʻe afe ki hono fale. \v 9 Ka ko eni ʻae meʻa te tau fai ki Kipea; te tau fai ʻae talotalo ʻo ʻalu hake ki ai; \v 10 Pea te tau fili ʻae kau tangata ʻe toko hongofulu mei he toko teau ʻi he ngaahi faʻahinga kotoa pē ʻo ʻIsileli, mo e toko teau ʻi he toko afe, mo e toko afe mei he toko mano kotoa pē, koeʻuhi kenau tokonaki meʻakai ki he kakai, koeʻuhi ka nau ka hoko ki Kipea ʻo Penisimani, kenau fai ʻo fakatatau ki he angakovi kuo nau fai ʻi ʻIsileli.” \v 11 Ko ia naʻe kātoa ʻae kau tangata kotoa pē ʻo ʻIsileli ʻo tuʻu hake ki he kolo, ʻonau kau loto taha ʻo hangē ko e tangata pē taha. \p \v 12 ¶ Pea naʻe fekau ʻe he ngaahi faʻahinga ʻo ʻIsileli ʻae kau tangata ki he faʻahinga kātoa ʻo Penisimani, ʻo pehē, “Ko e hā ʻae angakovi ni ʻaia kuo fai ʻiate kimoutolu? \v 13 Pea ko eni, tuku mai kiate kimautolu ʻae kau tangata, ʻae fānau ʻoe kovi, ʻaia ʻoku ʻi Kipea, koeʻuhi ke mau tāmateʻi ʻakinautolu, kae fakangata ʻae kovi mei ʻIsileli.” Ka naʻe ʻikai tokanga ʻe he fānau ʻa Penisimani ki he lea ʻa honau kāinga ko e fānau ʻa ʻIsileli. \v 14 Ka naʻe fakakātoa fakataha ʻakinautolu ʻe he fānau ʻa Penisimani mei he ngaahi kolo ki Kipea, kenau ʻalu ʻo tauʻi ʻae fānau ʻa ʻIsileli. \v 15 Pea naʻe lau ʻae fānau ʻa Penisimani ʻi he kuonga ko ia mei he ngaahi kolo, ko e toko ua mano mo e toko ono afe, ko e kau tangata naʻe toʻo heletā, ka naʻe kehe ʻae kakai ʻo Kipea, ʻaia ko honau tokolahi ko e kau tangata ʻe toko fitungeau kuo fili. \v 16 Pea ʻi he kakai ni kotoa pē naʻe ʻi ai ʻae kau tangata ongoongo ʻe toko fitungeau naʻe nima hema; naʻe poto kotoa pē ʻakinautolu ʻi he makatā, pea naʻa mo e laulahi ʻo ha foʻi louʻulu ʻe taha, naʻe ʻikai ke hala ai. \v 17 Pea naʻe lau hono toe ʻoe kakai ʻIsileli, kae tuku kehe ʻa Penisimani, ko e kau tangata ʻe toko fā kilu naʻe faʻa toʻo ʻae heletā; ko kinautolu ni kotoa pē ko e kau tangata tau. \p \v 18 ¶ Pea naʻe tuʻu hake ʻae fānau ʻa ʻIsileli, pea ʻalu hake ki he fale ʻoe ʻOtua, ʻonau kole ʻae poto ʻi he ʻOtua, ʻo pehē, “Ko hai ʻiate kimautolu ʻe ʻalu ʻo muʻomuʻa hake ki he tau ʻo tuʻu hake ki he fānau ʻa Penisimani?” Pea pehē ʻe Sihova, “Ke ʻalu muʻomuʻa ʻa Siuta.” \v 19 Pea naʻe tuʻu hake ʻae fānau ʻa ʻIsileli ʻi he ʻapongipongi, pea teu tau ki Kipea. \v 20 Pea ʻalu kituʻa ʻae kau tangata ʻo ʻIsileli ke tauʻi ʻa Penisimani; pea naʻe fakanofo ʻae tau ʻae fānau ʻa ʻIsileli ke tauʻi ʻakinautolu ʻi Kipea. \v 21 Pea naʻe haʻu kituaʻā ʻae fānau ʻa Penisimani mei Kipea, ʻonau tā hifo ki he kelekele ʻi he kau ʻIsileli ʻi he ʻaho ko ia ʻae toko ua mano mo e toko ua afe. \v 22 Pea naʻe fakaʻaiʻai ʻakinautolu ʻe he kau tangata ʻIsileli, ʻo toe fakalanga ʻae tau ʻi he potu ko ia naʻa nau tali teuteu ai ʻi he ʻuluaki ʻaho. \v 23 (Pea naʻe ʻalu hake ʻae fānau ʻa ʻIsileli ʻo tangi ʻi he ʻao ʻo Sihova ʻo aʻu ki he efiafi, pea kole ʻae fakakaukau ʻia Sihova, ʻo pehē, “Te u toe ʻalu ke tauʻi ʻa Penisimani ko hoku tokoua?” Pea pehē ʻe Sihova, “ʻAlu hake ʻo tauʻi ia.”) \v 24 Pea naʻe ʻunuʻunu atu ʻae fānau ʻa ʻIsileli ke tauʻi ʻae fānau ʻa Penisimani ʻi hono ua ʻoe ʻaho. \v 25 Pea naʻe ʻalu kituʻa ʻa Penisimani mei Kipea ke tauʻi ʻakinautolu ʻi hono ua ʻoe ʻaho, pea toe tā hifo ki he kelekele ʻi he fānau ʻa ʻIsileli ʻae tokotaha mano mo e toko ua afe; ko e kau toʻo heletā ʻakinautolu kotoa pē. \p \v 26 ¶ Pea naʻe toki ʻalu hake ʻae fānau kotoa pē ʻa ʻIsileli, mo e kakai kotoa pē, ʻo hoko ki he fale ʻoe ʻOtua, ʻo tangi, ʻonau nofo ʻi ai ʻi he ʻao ʻo Sihova, ʻo ʻaukai ʻi he ʻaho ko ia ʻo aʻu ki he efiafi, pea naʻe ʻatu ʻae ngaahi feilaulau tutu mo e ngaahi feilaulau fakalelei ʻi he ʻao ʻo Sihova. \v 27 Pea naʻe fehuʻi ʻae fānau ʻa ʻIsileli kia Sihova, (he naʻe ʻi ai ʻae puha ʻoe fuakava ʻoe ʻOtua ʻi he ngaahi ʻaho ko ia. \v 28 Pea naʻe tuʻu ʻi hono haʻohaʻonga ʻo ia ʻa Finiasi, ko e foha ʻo ʻEliesa, ko e foha ʻo ʻElone, ʻi he ngaahi ʻaho ko ia,) ʻo pehē, “Te u toe ʻalu kituʻa ke tauʻi ʻae fānau ʻa Penisimani ko hoku tokoua, pe te u tukuā?” Pea pehē ʻe Sihova, “ʻAlu hake; he te u tukuange ʻakinautolu ki ho nima ʻapongipongi.” \v 29 Pea naʻe fakatoka ʻae malumu ʻe ʻIsileli ke takatakai ʻa Kipea. \v 30 Pea naʻe ʻalu hake ʻae fānau ʻa ʻIsileli ke tauʻi ʻae fānau ʻa Penisimani ʻi hono tolu ʻoe ʻaho, ʻonau fokotuʻu teuteu pē ʻakinautolu ki Kipea, ʻo hangē ko ia naʻa nau fai. \v 31 Pea naʻe ʻalu kituʻa ʻae fānau ʻa Penisimani ke tauʻi ʻae kakai, pea kuo matoho ʻakinautolu mei he kolo: pea naʻa nau kamata teʻia ʻae kakai, ʻo tāmateʻi, ʻo hangē ko ʻenau fuofua fai, ʻi he ngaahi hala lahi, (ʻa ia ko e hala ʻe taha ki he fale ʻoe ʻOtua, mo e taha ki Kipea ʻi he ngoue,) ko e kau tangata ʻIsileli ʻe toko tolungofulu nai. \v 32 Pea pehē ʻe he fānau ʻa Penisimani, “Kuo tā hifo ʻakinautolu ʻi hotau ʻao, ʻo hangē ko hono fuofua fai.” Ka naʻe pehē ʻe he fānau ʻa ʻIsileli, “Tau hola, pea tohoaki ʻakinautolu mei he kolo ki he ngaahi hala lahi.” \v 33 Pea naʻe tuʻu hake ʻae kau tangata kotoa pē mei honau potu, pea tali tau pe ʻakinautolu ʻi Peali tama: pea naʻe hiki ʻae malumu mei honau ngaahi potu, ʻio, mei he ngaahi ngoue mohuku ʻo Kipea, \v 34 Pea naʻa nau haʻu ke tauʻi ʻa Kipea ʻae kau tangata fili ʻe tokotaha mano mei ʻIsileli kotoa pē, pea naʻe fakamanavahē ʻae tau: ka naʻe ʻikai tenau ʻilo kuo ofi ʻae kovi kiate kinautolu. \v 35 Pea naʻe teʻia ʻa Penisimani ʻe Sihova ʻi he ʻao ʻo ʻIsileli: pea tāmateʻi ʻe he fānau ʻa ʻIsileli ʻi he ʻaho ko ia ʻae toko ua mano mo e toko nima afe mo e toko teau ʻi he kakai Penisimani: naʻe toʻo heletā ʻakinautolu kotoa pē. \v 36 Pea kuo mamata ʻae fānau ʻa Penisimani kuo teʻia ʻakinautolu: he naʻe matamata hola ʻae kau tangata ʻIsileli ʻi he ʻao ʻoe kau Penisimani, koeʻuhi naʻa nau falala ki he malumu naʻe toka ʻaia naʻa nau tuku ʻo ofi ki Kipea. \v 37 Pea naʻe fai fakatoʻotoʻo ʻe he malumu, ʻo ʻoho atu ki Kipea; pea ʻalu atu pē ʻae malumu, ʻo teʻia ʻae kolo kotoa pē ʻaki ʻae mata ʻoe heletā. \v 38 Pea ko eni, naʻe ai ʻae fakaʻilonga naʻe fokotuʻu ʻe he kau tangata ʻIsileli mo e malumu, koeʻuhi ke nau tutu ʻae afi ke ulo lahi mo e ʻohuafi ke ʻalu hake mei he kolo. \v 39 Pea ʻi he kamata hola ʻa ʻIsileli ʻi he tau, pea kamata taaʻi ʻakinautolu ʻe Penisimani, pea tāmateʻi ʻi he kau tangata ʻIsileli ʻae kau tangata ʻe toko tolungofulu nai: he naʻa nau pehē, “Ko e moʻoni kuo tā hifo ʻakinautolu ʻi hotau ʻao, ʻo hangē ko e ʻuluaki tau.” \v 40 Pea ʻi he kamata ʻalu hake ʻae ulo afi mei he kolo mo e ngaahi pou ʻohuafi, pea tangaki kimui ʻae kau Penisimani ʻo sio kimui ʻiate kinautolu, pea vakai, kuo ʻalu hake ki langi ʻae ulo ʻoe kolo. \v 41 Pea ʻi he tafoki ʻae kakai ʻIsileli, naʻe ofo ʻae kau Penisimani: he naʻa nau vakai kuo hoko ʻae kovi kiate kinautolu. \v 42 Ko ia naʻa nau fulituʻa, ki he kau tangata ʻIsileli ʻi he hala ki he toafa; ka naʻe lavaʻi ʻakinautolu ʻe he tau; pea mo kinautolu naʻe hola kituʻa mei he ngaahi kolo naʻa nau tāmateʻi ʻi honau lotolotonga. \v 43 Naʻe pehē ʻenau ʻākilotoa ʻae kau Penisimani ʻo takatakai, pea tuli ʻakinautolu, ʻo malakaki faingofua hifo ʻakinautolu ʻo hangatonu ki Kipea ʻo hanga ki he hopoʻangalaʻā. \v 44 Pea naʻe tō ai ʻae kau tangata Penisimani ko e tokotaha mano mo e toko valu afe; ko e kau tangata toʻa ʻakinautolu kotoa pē. \v 45 Pea naʻa nau tafoki ʻo hola atu ki he toafa ki he maka ko Limoni: pea naʻa nau tāmateʻi ʻi he ngaahi hala lahi ʻae kau tangata ʻe toko nima afe; pea naʻe tuli mālohi ʻakinautolu ʻo aʻu ki Kitomi, pea naʻe tāmateʻi ʻae toko ua afe ʻokinautolu. \v 46 Ko ia ko kinautolu kotoa pē naʻe tō ʻi he kakai Penisimani ʻi he ʻaho ko ia ko e kau tangata ʻe toko ua mano, mo e toko nima afe ʻaia naʻe toʻo heletā: ko e kau tangata toʻa ʻakinautolu kotoa pē. \v 47 Ka naʻe tafoki ʻae kau tangata ʻe toko onongeau ʻo hola ki he toafa ʻo aʻu ki he maka ko Limoni, pea ne nau nofo ʻi he maka ko Limoni ʻi he māhina ʻe fā. \v 48 Pea naʻe toe tafoki kimui ʻae kau tangata ʻo ʻIsileli ki he fānau ʻa Penisimani, ʻo teʻia ʻakinautolu ʻaki ʻae mata ʻoe heletā, ʻae kau tangata ʻoe kolo kotoa pē, mo e fanga manu, mo e meʻa kotoa pē naʻa nau ʻilo: pea naʻa nau tutu foki ʻae kolo kotoa pē naʻa nau hoko ki ai ʻaki ʻae afi. \c 21 \cd \it 1 ʻOku tēngihia ʻe he kakai ʻae tuʻutāmaki ʻa Penisimani. 8 ʻI he fakaʻauha ʻa Sepesi-Kiliati ʻoku nau maʻu honau uaifi ʻe fāngeau. 16 ʻOku nau fakakaukau kenau ʻohofi ʻo puke ʻae kau taʻahine ʻoku meʻe ʻi Sailo.\it* \p \v 1 Pea naʻe fuakava ʻae kau tangata ʻIsileli ʻi Misipa, ʻo pehē, “ʻOua naʻa ai ha tokotaha ʻiate kitautolu ʻe ʻatu hono ʻofefine kia Penisimani kenau mali.” \v 2 Pea naʻe haʻu ʻae kakai ki he fale ʻoe ʻOtua, pea nofo ʻi ai ʻo aʻu ki he efiafi, pea naʻe hiki honau leʻo, ʻo tangi mamahi; \v 3 Pea naʻa nau pehē, “ʻE Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli, ko e hā kuo hoko ai ʻae meʻa ni ʻi ʻIsileli, koeʻuhi ke mole ai he ʻaho ni ha faʻahinga ʻi ʻIsileli?” \v 4 Pea naʻe hoko ʻo pehē ʻi he pongipongi hake, naʻe tuʻu ai ʻae kakai, pea fokotuʻu ʻi ai ʻae feilaulauʻanga, pea naʻe ʻatu ai ʻae ngaahi feilaulau tutu mo e ngaahi feilaulau fakalelei. \v 5 Pea pehē ʻe he fānau ʻa ʻIsileli, “Ko hai ia ʻi he ngaahi faʻahinga ʻo ʻIsileli naʻe ʻikai ʻalu hake mo e fakataha lahi kia Sihova? He naʻa nau fai ʻae fuakava lahi koeʻuhi ko ia naʻe ʻikai ʻalu hake kia Sihova ki Misipa, ʻo pehē, ‘Ko e moʻoni ʻe tāmateʻi ia.’” \v 6 Pea naʻe fakatomala ʻe he fānau ʻa ʻIsileli koeʻuhi ko Penisimani ko honau tokoua, ʻonau pehē, “Kuo motuhi ha faʻahinga ʻe taha mei ʻIsileli he ʻaho ni. \v 7 Ko e hā te tau fai koeʻuhi ke maʻu honau uaifi ʻekinautolu ʻoku toe, he kuo tau fuakava ʻia Sihova ʻe ʻikai te tau foaki kenau mali mo hotau ngaahi ʻofefine?” \p \v 8 ¶ Pea naʻa nau pehē, “Ko hai ha tokotaha ʻoe faʻahinga ʻo ʻIsileli naʻe ʻikai ʻalu hake ki Misipa kia Sihova?” Pea vakai, naʻe ʻikai haʻu ha tokotaha ki he ʻapitanga mei Sepesi-Kiliati ki he fakataha lahi. \v 9 He naʻe lau ʻae kakai, pea vakai, naʻe ʻikai ʻi ai ha taha mei he kakai ʻo Sepesi-Kiliati. \v 10 Pea naʻe fekau ki ai ʻe he fakataha lahi ʻae kau tangata ʻe tokotaha mano naʻe mālohi lahi, pea naʻe fekau pehē kiate kinautolu, “ʻAlu, ʻo taaʻi ʻae kakai ʻo Sepesi-Kiliati ʻaki ʻae mata ʻoe heletā, ʻae kau fefine mo e fānau.” \v 11 Pea ko e meʻa ni ke mou fai, Te mou fakaʻauha ʻaupito ʻae tangata kotoa pē, mo e fefine kotoa pē kuo mohe mo e tangata. \v 12 Pea naʻa nau ʻilo ʻi he kakai ʻo Sepesi-Kiliati ʻae kau taʻahine tāupoʻou ʻe toko fāngeau, naʻe ʻikai tenau ʻilo ʻae tangata ʻi he mohe mo e tangata: pea naʻa nau ʻomi ʻakinautolu ki he ʻapitanga ki Sailo, ʻaia ʻoku ʻi he fonua ko Kēnani. \v 13 Pea naʻe ʻave ʻae lea mei he fakataha lahi ki he fānau ʻa Penisimani, naʻe \add nofo \add*ʻi he maka ko Limoni, pea ko e lea fakamelino ia kiate kinautolu. \v 14 Pea naʻe toe haʻu ʻa Penisimani he kuonga ko ia; pea naʻa nau ʻatu honau ngaahi uaifi ʻaia kuo nau fakamoʻui ʻi he kau fefine ʻo Sepesi-Kiliati: ka naʻe ʻikai tenau totofu. \v 15 Pea naʻe fakatomala ʻae kakai ʻia Penisimani, koeʻuhi kuo fai ʻe Sihova ha tautea ʻi he ngaahi faʻahinga ʻo ʻIsileli. \p \v 16 ¶ Pea naʻe toki pehē ʻe he kau mātuʻa ʻoe fakataha, “Ko e hā ha meʻa te tau fai koeʻuhi ke maʻu uaifi ʻakinautolu ʻoku toe, koeʻuhi kuo ʻauha ʻae kau fefine meia Penisimani? \v 17 Pea naʻa nau pehē, Ke ʻai ha tofiʻa moʻonautolu kuo hao ʻia Penisimani, koeʻuhi ke ʻoua naʻa ʻauha ha faʻahinga ʻe taha ʻi ʻIsileli. \v 18 Ka ʻoku moʻoni ʻoku ʻikai ngofua ke tau ʻatu honau uaifi ʻi hotau ngaahi ʻofefine: he kuo fuakava ʻae fānau ʻa ʻIsileli, ʻo pehē, Ke malaʻia ia ʻaia ʻoku ne foaki ha uaifi kia Penisimani.” \v 19 Pea naʻa nau pehē, “Vakai, ʻoku ai ʻae kātoanga maʻa Sihova ʻoku fai ʻi he taʻu kotoa pē ʻi Sailo,” ʻi he potu fakatokelau ʻo Peteli, ʻi he potu hahake ʻi he hala lahi ʻoku ʻalu hake mei Peteli ki Sikemi, pea ʻi he potu tonga ʻo Lepona. \v 20 Ko ia naʻa nau fekau ai ki he fānau ʻa Penisimani, ʻo pehē, “ʻAlu ʻo toitoi, tatali ʻi he ngaahi ngoue vaine; \v 21 Pea sio, pea vakai, kapau ʻoku haʻu ʻae ngaahi ʻofefine ʻo Sailo ke meʻe ʻi he ngaahi meʻe, mou haʻu ai mei he ngaahi ngoue vaine, ʻo puke ke taki taha homou uaifi ʻi he ngaahi ʻofefine ʻo Sailo, pea mou ʻalu ki he fonua ʻo Penisimani. \v 22 ‘Pea ka haʻu ʻenau ngaahi tamai, pe ko honau ngaahi tuongaʻane ke ʻeke ia kiate kimautolu, te mau pehē kiate kinautolu, Mou fai ʻofa kiate kinautolu koeʻuhi ko kimautolu: koeʻuhi naʻe ʻikai te mau fakatoe kiate kinautolu taki taha hono uaifi ʻi he tau: pea naʻe ʻikai te mou foaki ʻakinautolu ʻi he kuonga ni, ke mou halaia ai.’” \v 23 Pea naʻe fai pehē ʻe he fānau ʻa Penisimani, ʻo fili honau uaifi ʻo fakatatau ki honau lau, meiate kinautolu naʻe meʻe, ʻakinautolu naʻa nau puke: pea naʻa nau ʻalu ʻo toe hoko ki honau tofiʻa, ʻo toe teuteu ʻenau ngaahi kolo, pea nofo ki ai. \v 24 Pea naʻe ʻalu mei ai ʻae fānau ʻa ʻIsileli ʻi he kuonga ko ia, ʻae tangata taki taha ki hono faʻahinga pea ki hono kāinga, pea naʻe ʻalu mei ai ʻae tangata taki taha ki hono tofiʻa. \v 25 ‌ʻI he ngaahi ʻaho ko ia naʻe ʻikai ha tuʻi ʻi ʻIsileli: ka naʻe fai ʻe he tangata kotoa pē ʻaia naʻe lelei ʻi hono mata ʻoʻona.