\id 1SA \h 1 Samuela \toc1 Ko E ʻUluaki Tohi ʻo Samuela \toc2 1 Samuela \toc3 1Sa \mt2 KO E ʻULUAKI TOHI \mt3 ʻO \mt1 SAMUELA \cl KO E VAHE \c 1 \cd \it 1 Ko ʻElikena ko e Livai, mo ʻene lotu ʻi he taʻu kotoa pē ʻi Sailo. 4 ʻOku ʻofa ia kia ʻAna, ka ʻoku paʻa ia, pea fakaʻitaʻi ia ʻe Penina. 9 ʻOku kole ʻe ʻAna ʻi heʻene mamahi ha tamasiʻi. 12 ʻOku tautea ia ʻe Ilai, pea toki tāpuakiʻi ia. 19 Kuo fanauʻi ʻe ʻAna ʻa Samuela. 24 Ko ʻene ʻatu ia kia Sihova ʻo fakatatau ki heʻene fuakava.\it* \p \v 1 Vakai naʻe ai ha tangata ʻo Lamateimi-Sofimi ʻoe moʻunga ʻo ʻIfalemi, ko hono hingoa ko ʻElikena, ko e foha ʻo Seloami ko e foha ʻo Elihu, ko e foha ʻo Tohu: ko e foha ʻo Sufi, ko e tangata ʻEfalata: \v 2 Pea naʻe toko ua hono uaifi; ko e hingoa ʻoe tokotaha ko ʻAna, pea ko Penina ʻae hingoa ʻoe tokotaha: pea naʻe ai ʻae fānau ʻa Penina, ka naʻe ʻikai ha fānau ʻa ʻAna. \v 3 Pea naʻe ʻalu hake ʻae tangata ni mei heʻene kolo ki Sailo ʻi he taʻu kotoa pē ke lotu mo ʻatu ʻae feilaulau kia Sihova ʻoe ngaahi kautau. Pea naʻe ʻi ai ʻae ongo foha ʻo Ilai, ko Hofini mo Finiasi ko e ongo taulaʻeiki ʻo Sihova. \p \v 4 ¶ Pea ʻi he hoko ʻae ʻaho ke fai ʻae feilaulau ʻe ʻElikena, naʻa ne vahe kia Penina ko hono uaifi, mo ʻene ngaahi tama kotoa pē mo ʻene ngaahi taʻahine ʻa honau ʻinasi. \v 5 Ka naʻa ne ʻatu kia ʻAna ʻae vahe lahi he naʻe ʻofa ia kia ʻAna: ka kuo tāpuni hono manāva ʻe Sihova. \v 6 Pea naʻe fakamamahi lahi ia ʻe hono fili, ke ne lāunga, ko e meʻa ʻi he tāpuni hono manāva ʻe Sihova. \v 7 Pea ʻi heʻene fai pehē pe ʻi he taʻu kotoa pē, naʻa ne ʻalu hake ki he fale ʻo Sihova, pea loto mamahi ai ia; ko ia naʻe tangi ai ia, pea naʻe ʻikai kai. \v 8 Pea pehē ai ʻe ʻElikena ko hono husepāniti kiate ia, “ʻAna ko e hā ʻoku ke tangi ai? Pea ko e hā ʻoku ʻikai te ke kai? Pea ko e hā ʻoku mamahi ai ho loto? ʻIkai ʻoku ou lelei hake kiate koe ʻi he tama ʻe hongofulu?” \p \v 9 ¶ Pea naʻe tuʻu hake ʻa ʻAna hili ʻenau kai mo inu ʻi Sailo. Pea naʻe nofo ʻae taulaʻeiki ko Ilai ʻi he nofoʻa ofi ki he pou ʻi he fale ʻo Sihova. \v 10 Pea naʻe mamahi lahi hono laumālie, ʻo ne lotu kia Sihova, pea tangi lahi. \v 11 Pea naʻe fai ʻe ia ʻae fuakava, ʻo ne pehē, “ʻE Sihova ʻoe tokolahi, kapau ko e moʻoni te ke ʻafio mai ki he mamahi ʻa hoʻo kaunanga, ʻo manatuʻi au, ʻo ʻikai fakangaloʻi ʻa hoʻo kaunanga, ka ke foaki ki hoʻo kaunanga ʻae tama, pehē te u foaki ia kia Sihova ʻi he ʻaho kotoa pē ʻo ʻene moʻui, pea ʻe ʻikai ʻai ha tele ki hono ʻulu.” \v 12 Pea naʻe pehē, ʻi heʻene lotu maʻu pē ʻi he ʻao ʻo Sihova, naʻe vakai ʻe Ilai ʻa hono loungutu. \v 13 Ka naʻe lea ʻa ʻAna ʻi hono loto pea naʻe ngaue hono loungutu ka naʻe ʻikai ongoʻi hono leʻo: ko ia naʻe mahalo ai ʻe Ilai kuo konā ia. \v 14 Pea naʻe pehē ʻe Ilai kiate ia, “ʻE tuku ʻafē ʻa hoʻo konā? tukuange hoʻo uaine ʻiate koe.” \v 15 Pea naʻe leaange ʻa ʻAna ʻo pehē, “ʻOku ʻikai, ʻE hoku ʻeiki, ka ko e fefine loto mamahi au: naʻe ʻikai te u inu uaine pe ha inu mālohi, ka kuo u lilingi hoku laumālie ʻi he ʻao ʻo Sihova. \v 16 ‌ʻOua naʻa ke ui hoʻo kaunanga ko e ʻofefine ʻoe kovi: he kuo u lea pe ʻi he lahi ʻo ʻeku feinga mo ʻeku mamahi.” \v 17 Pea naʻe lea ai ʻa Ilai ʻo pehē, “ʻAlu fiemālie pē: pea ʻofa ke tuku kiate koe ʻe he ʻOtua ʻo ʻIsileli, ʻae kole ʻaia kuo ke kole kiate ia.” \v 18 Pea pehē ʻe ia, “Tuku ke maʻu ʻe hoʻo kaunanga ʻae fiemālie ʻi ho ʻao.” Pea naʻe ʻalu ʻae fefine ʻi hono hala, pea kai, pea naʻe ʻikai kei matapeko ia. \p \v 19 ¶ Pea naʻa nau tuʻu hengihengi hake ʻi he ʻapongipongi, ʻo lotu ʻi he ʻao ʻo Sihova, pea ʻalu, ʻo hoko atu ki honau fale ʻi Lama: pea naʻe ʻilo ʻe ʻElikena ʻa hono uaifi; pea naʻe manatuʻi ia ʻe Sihova. \v 20 Pea hili ʻae ngaahi māhina ʻoe feitama ʻa ʻAna, pea pehē, naʻe fāʻeleʻi ʻe ia ʻae tama, ʻo ne ui hono hingoa ko Samuela, ʻo pehē, “Ko e meʻa ʻi heʻeku kole ia meia Sihova.” \v 21 Pea naʻe ʻalu hake ʻae tangata ko ʻElikena mo hono fale kotoa pē, ke ʻatu kia Sihova ʻae feilaulau ʻoe taʻu, mo ʻene fuakava. \v 22 Ka naʻe ʻikai ʻalu ʻa ʻAna; he naʻe pehē ʻe ia ki hono husepāniti, “ʻE ʻikai te u ʻalu kaeʻoua ke mavae ʻae tamasiʻi, pea u toki ʻave ia, koeʻuhi ke fakahā ia ʻi he ʻao ʻo Sihova, pea ke nofomaʻu ai ia ʻo taʻengata. \v 23 Pea naʻe pehēange ʻe hono husepāniti ko ʻElikena kiate ia, “Ke ke fai ʻaia ʻoku lelei kiate koe; tatali ke ʻoua ke ke mavae ia; kae kehe ke fokotuʻumaʻu ʻe Sihova ʻene folofola.” Ko ia naʻe nofo ai ʻae fefine ʻo fakahuhu ʻene tama, pea toki fakamavae ia. \p \v 24 ¶ Pea hili ʻa hono fakamavae ia, naʻa ne ʻave ia, pea mo e fanga pulu ʻe tolu, mo e efa ʻe taha ʻoe mahoaʻa, mo e hina uaine ʻe taha, ʻo ʻomi ia ki he fale ʻo Sihova ʻi Sailo: pea naʻe kei siʻi ʻae tama. \v 25 Pea naʻa na tāmateʻi ʻae pulu, pea ʻomi ʻae tamasiʻi kia Ilai. \v 26 Pea naʻe pehē ʻe ia, “ʻE hoku ʻeiki, hangē ʻoku moʻoni ʻa hoʻo moʻui, ʻe hoku ʻeiki, ko au ko e fefine naʻe tuʻu ofi kiate koe ʻi heni, ʻo lotu kia Sihova. \v 27 Naʻaku kole ʻae tamasiʻi ni; pea kuo tuku mai ʻe Sihova ʻa ʻeku kole ʻaia ne u fai kiate ia: \v 28 Ko ia foki ʻoku ou toe ʻatu ia kia Sihova; ʻe tuku ia kia Sihova ʻi heʻene moʻui kotoa pē.” Pea naʻe lotu ia kia Sihova ʻi ai. \c 2 \cd \it 1 Ko e hiva fakafetaʻi ʻa ʻAna. 12 Ko e angahala ʻae fānau ʻa Ilai. 18 Ko e ngāue ʻa Samuela. 20 ʻOku monūʻia ʻa ʻAna ʻi he tāpuaki ʻa Ilai. 22 ʻOku valoki ʻe Ilai hono ongo foha. 27 Ko e fakaʻilo ʻae kovi ʻe tō ki he fale ʻo Ilai.\it* \p \v 1 Pea naʻe lotu ʻa ʻAna, ʻo pehē, \q1 “ʻOku fiefia hoku loto ʻia Sihova, \q2 ʻoku fakahikihiki hoku mālohi ʻia Sihova; \q1 kuo mafaʻa hoku ngutu ki hoku ngaahi fili; \q2 ko e meʻa ʻi heʻeku fiefia ʻi hoʻo fakamoʻui. \q1 \v 2 ‌ʻOku ʻikai ha tokotaha ʻoku māʻoniʻoni ʻo hangē ko Sihova: \q2 he ʻoku ʻikai ha tokotaha mo koe: pea ʻoku ʻikai foki ha makatuʻu ʻo hangē ko hotau ʻOtua. \b \q1 \v 3 ‌ʻOua naʻa toe talanoa fakafiefielahi faufau pehē; \q2 ʻoua naʻa hā mai ʻae lea mālohi mei ho ngutu: \q2 he ko e ʻOtua ʻoe loto ʻa Sihova, \q2 pea ʻoku ʻekeʻi ʻe ia ʻae ngaahi faianga. \q1 \v 4 Kuo fesiʻi ʻae ngaahi kaufana ʻae kau tangata mālohi, \q2 pea ko kinautolu naʻe tūkia kuo nonoʻo ʻaki ʻae mālohi. \q1 \v 5 Ko kinautolu naʻe mākona kuo nau fakamoʻua ʻakinautolu ke ngāue ki he meʻakai; \q2 pea kuo ngata ʻakinautolu naʻe fiekaia: \q2 pea kuo fanauʻi ʻae toko fitu ʻe he paʻa; \q2 pea ko ia kuo tokolahi ʻene fānau kuo hoko ʻo vaivai. \q1 \v 6 ‌ʻOku tāmateʻi ʻe Sihova, pea ne fakamoʻui: \q2 ʻoku ne ʻohifo ki he faʻitoka, pea ʻoku ne toe ʻo hake. \q1 \v 7 ‌ʻOku fakamasiva ʻe Sihova, pea ne fakamaʻumeʻaʻi: \q2 ʻoku ne fakamoʻulaloa, mo ne hiki ki ʻolunga. \q1 \v 8 ‌ʻOku ne hiki hake ʻae masiva mei he efu, \q2 ʻo fakahikihiki ʻae faʻa kole mei he tuʻunga veve, \q2 ke fakanofo ʻakinautolu mo e houʻeiki, \q2 pea ke ne ngaohi ʻakinautolu kenau maʻu ʻae nofoʻa fakaʻeiʻeiki: \q1 he ko e ngaahi pou ʻo māmani ʻoku ʻo Sihova, \q2 pea kuo ne fokotuʻu ʻa māmani ki ai. \q1 \v 9 ‌ʻE tauhi ʻe ia ʻae vaʻe ʻo ʻene kau māʻoniʻoni, \q2 pea ʻe longo pe ʻae kau angakovi ʻi he poʻuli; \q2 koeʻuhi ʻe ʻikai lavaʻi ha meʻa ʻe ha tangata ʻi he mālohi. \q1 \v 10 ‌ʻE fesifesiʻi ʻae ngaahi fili ʻo Sihova; \q2 ʻe mana ʻe ia kiate kinautolu mei langi: \b \q1 “ʻE fakamaau ʻe Sihova ʻae ngaahi ngataʻanga ʻo māmani; \q2 pea ʻe foaki ʻe ia ʻae mālohi ki heʻene tuʻi, \q2 pea ne fakahikihiki ʻae mālohi ʻo ia kuo ne pani.” \p \v 11 ¶ Pea naʻe ʻalu ʻa ʻElikena ki hono fale ki Lama. Pea naʻe tauhi ʻa Sihova ʻe he tamasiʻi ʻi he ʻao ʻo Ilai ko e taulaʻeiki. \p \v 12 ¶ Ka ko eni ko e fānau ʻoe angakovi ʻae ongo foha ʻo Ilai; naʻe ʻikai te na ʻilo ʻa Sihova. \v 13 Pea ko e anga naʻe fai ʻe he taulaʻeiki ki he kakai, naʻe pehē, ʻi he ʻatu ʻe ha tangata ha feilaulau, naʻe haʻu ʻae tamaioʻeiki ʻae taulaʻeiki ʻi he kei haka ʻae kakano, mo e meʻa huhu matatolu ʻi hono nima; \v 14 Pea naʻa ne velo ia ki he fakapaku, pe ko e kulo, pe ha meʻa haka luoluo, pea ʻilonga ʻaia naʻe matoʻo hake ʻe he huhu naʻe ʻave ia ʻe he taulaʻeiki maʻana. Pea naʻe pehē ʻenau fai ʻi Sailo ki he kakai ʻIsileli kotoa pē naʻe ʻalu ki ai. \v 15 Pea ʻi he teʻeki ai tutu foki ʻae ngako, naʻe haʻu ʻae tamaioʻeiki ʻae taulaʻeiki, ʻo ne pehē ki he tangata ʻoku fai ʻae feilaulau, “Tuku mai ʻae kakano ke tunu maʻae taulaʻeiki; koeʻuhi ʻe ʻikai te ne kai kakano haka ʻiate koe, ka ko e kanomate.” \v 16 Pea kapau naʻe pehēange ʻe ha tangata kiate ia, “ʻOua naʻa nau taʻofi kae tutu leva ʻae ngako, pea ke toki ʻave ʻa ia, kotoa pē ʻoku ke loto ki ai; naʻe tali pehē leva ʻe ia ia, ‘ʻIkai;’ ka ke tuku mai leva ia kiate au: pea kapau ʻe ʻikai, te u ʻave fakamālohi ia.” \v 17 Ko ia naʻe lahi ʻaupito ʻae angahala ʻae ongo talavou ʻi he ʻao ʻo Sihova: he naʻe fehiʻa ʻae kakai ki he feilaulau kia Sihova. \p \v 18 ¶ Ka naʻe tauhi ʻe Samuela ʻi he ʻao ʻo Sihova, ko e tamasiʻi kuo nonoʻo ʻaki ʻae ʻefoti ʻoe tupenu lelei. \v 19 Pea naʻe ngaohi foki ʻe heʻene faʻē ʻae kofutuʻa siʻi, ʻo ʻomi kiate ia ʻi he taʻu kotoa pē, ʻi heʻene ʻalu hake mo hono husepāniti ke ʻatu ʻae feilaulau ʻoe taʻu. \p \v 20 ¶ Pea naʻe tāpuaki ʻe Ilai ʻa ʻElikena mo hono uaifi, ʻo ne pehē, “Ke ʻatu ʻe Sihova kiate koe ʻae hako ʻi he fefine ni ʻi he kole ni ʻaia kuo tuku kia Sihova.” Pea naʻa na ō ki hona ʻapi. \v 21 Pea naʻe ʻaʻahi ʻa Sihova kia ʻAna, ko ia naʻa ne feitama, pea ne fāʻeleʻi ʻae tama ʻe toko tolu mo e taʻahine ʻe toko ua. Pea naʻe tupu pē ʻae tamasiʻi ko Samuela ʻi he ʻao ʻo Sihova. \p \v 22 ¶ Pea kuo motuʻa lahi ʻa Ilai, ʻo ne fanongo ki he meʻa kotoa pē naʻe fai ʻe hono ongo foha ki ʻIsileli kotoa pē; mo ʻenau mohe mo e kau fefine naʻe fakataha ʻi he matapā ʻoe fale fehikitaki ʻoe kakai. \v 23 Pea naʻe pehē ʻe ia kiate kinaua. “Ko e hā ʻoku mo fai ai ʻae ngaahi meʻa pehē? He ʻoku ou fanongo ki hoʻomou fai angakovi ʻi he kakai ni kotoa pē. \v 24 ‌ʻOua, ʻe hoku ongo foha; he ʻoku ʻikai ko e ongolelei ʻoku ou ongoʻi: ʻoku mou fakalanga ʻae lāunga ʻi he kakai ʻo Sihova. \v 25 Kapau ʻoku fai angahala ha tangata ʻe tokotaha ki he tokotaha, ʻe fakamaauʻi ia ʻe he fakamaau: pea kapau ʻoku fai angahala ʻe ha tangata kia Sihova, ko hai te ne fakalaloaʻi ia?” Ka naʻe ʻikai te na tokanga ki he leʻo ʻo ʻena tamai, koeʻuhi naʻe finangalo ʻa Sihova ke tāmateʻi ʻakinaua. \v 26 Pea naʻe tupu pē ʻae tamasiʻi ko Samuela, pea naʻe ʻofeina ia ʻia Sihova, pea mo e kakai foki. \p \v 27 ¶ Pea naʻe haʻu ʻae tangata ʻoe ʻOtua kia Ilai, ʻo ne pehē kiate ia, “ʻOku pehē mai ʻa Sihova, ʻIkai naʻaku hā atu au ki he fale ʻo hoʻo tamai ʻi heʻenau ʻi ʻIsipite ʻi he fale ʻo Felo? \v 28 Pea ʻikai naʻaku fili ia mei he ngaahi faʻahinga ʻo ʻIsileli ke hoko ko hoku taulaʻeiki, ke fai ʻae ngāue ʻi heʻeku feilaulauʻanga, ke tutu ʻae meʻa namu kakala, pea ke kofuʻaki ʻae ʻefoti ʻi hoku ʻao? Pea ʻikai naʻaku foaki ki he fale ʻo hoʻo tamai, ʻae ngaahi feilaulau naʻe ngaohi ʻaki ʻae afi ʻe he fānau kotoa pē ʻa ʻIsileli? \v 29 Ko e hā ʻoku mou ʻakahi ai ki heʻeku feilaulau, mo e meʻa ʻatu, ʻaia kuo u fekauʻi ʻi hoku nofoʻanga; mo ke fakaʻapaʻapa lahi hake ki ho ongo foha ʻiate au, ke fakasino kimoutolu ʻaki ʻae lelei lahi ʻoe ngaahi feilaulau ʻa ʻIsileli ko hoku kakai? \v 30 “Ko ia ʻoku pehē ai ʻe Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli, ‘Naʻaku pehē moʻoni, ko ho fale mo e fale ʻo hoʻo tamai, ʻe ʻaʻeva ʻi hoku ʻao ʻo taʻengata: ka ko eni, ʻoku pehē ʻe Sihova, Ke mamaʻo ia ʻiate au; he ko kinautolu ʻoku fakaʻapaʻapa kiate au, te u fakahikihikiʻi ʻakinautolu, pea ko kinautolu ʻoku manukiʻi au ʻe ʻikai te u tokangaʻi. \v 31 Vakai, ʻe hoko ʻae ngaahi ʻaho, te u motuhi ai ho nima, pea mo e nima ʻoe fale ʻo hoʻo tamai, pea ʻe ʻikai ai ha tangata ʻe motuʻa ʻi ho fale. \v 32 Pea te ke mamata ki he fakamamahiʻi ʻo hoku nofoʻanga, neongo ʻae lelei kotoa pē kuo foaki ki ʻIsileli: pea ʻe ʻikai ha tangata ʻe motuʻa ʻi ho fale ʻo taʻengata. \v 33 Pea ko e tangata ʻoʻou, ʻaia ʻe ʻikai te u motuhi mei hoku feilaulauʻanga, ʻe hoko ia ke fakakui ho mata, mo fakamamahi ki ho loto: pea ko ia kotoa pē ʻe tupu ʻi ho fale tenau mate ʻi heʻenau kei fatu tangata. \v 34 Pea ko e fakaʻilonga eni kiate koe, ʻaia ʻe hoko ki ho ongo foha, ʻa Hofini mo Finiasi; ʻe mate ʻakinaua ʻi he ʻaho pē taha. \v 35 Pea te u fokotuʻu moʻoku ʻae taulaʻeiki angatonu, ʻaia te ne fai ʻo fakatatau mo ia ʻoku ʻi hoku loto mo hoku ʻatamai: pea te u langa moʻona ʻae fale ke maʻu; pea ʻe ʻeveʻeva ia ʻi he ʻao ʻo ia kuo u pani ʻo taʻengata. \v 36 Pea ʻe hoko ʻo pehē, ʻe haʻu kiate ia ʻakinautolu kotoa pē ʻoku toe ʻi ho fale, ʻo punou kiate ia ke maʻu ai ʻae konga siliva, mo e konga mā, pea tenau pehē, ʻOku ou kole kiate koe, tuku kiate au ha potu ngāue fakataulaʻeiki, ke u kai ai ha konga mā.” \c 3 \cd \it 1 Hono anga ʻoe fakahā ʻae folofola ʻa Sihova kia Samuela. 11 ʻOku fakaʻilo kia Samuela ʻe Sihova ʻae fakaʻauha ʻoe fale ʻo Ilai. 15 ʻOku taʻefiefai ʻe Samuela, ka ʻoku ne fakahā ia kia Ilai. 19 ʻOku tupu ʻae ongoongoa ʻa Samuela.\it* \p \v 1 Pea naʻe tauhi kia Sihova ʻe he tamasiʻi ko Samuela ʻi he ʻao ʻo Ilai. Pea naʻe maʻungataʻa ʻae folofola ʻa Sihova ʻi he ngaahi ʻaho ko ia; naʻe ʻikai fakahā ha meʻa hā mai. \v 2 Pea naʻe hoko ʻo pehē ʻi he ngaahi ʻaho ko ia, naʻe tokoto ʻa Ilai ʻi hono potu, pea naʻe fakaʻaʻau ke poʻuli hono mata, ʻo ʻikai kei mamata: \v 3 Pea ʻi he teʻeki ai mate ʻae maama ʻi he faletapu ʻo Sihova, ʻaia naʻe ʻi ai ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua, pea kuo tokoto ʻa Samuela ke mohe: \v 4 Naʻe ui ʻe Sihova kia Samuela; pea tali ʻe ia, “Ko au eni.” \v 5 Pea naʻe lele ia kia Ilai, ʻo ne pehē, “Ko au eni; he naʻa ke ui au.” Pea pehē ʻe ia, “Naʻe ʻikai te u ui; ke ke toe tokoto.” Pea naʻe ʻalu ia ʻo tokoto. \v 6 Pea naʻe toe ui ʻe Sihova, “Samuela.” Pea tuʻu ʻa Samuela ʻo ʻalu kia Ilai, ʻo ne pehē, “Ko au eni; he naʻa ke ui au.” Pea pehē ʻe ia, “ʻE hoku foha naʻe ʻikai te u ui; ke ke toe tokoto.” \v 7 Pea naʻe ʻikai ʻilo ʻe Samuela ʻa Sihova, pea naʻe teʻeki ai fakahā ʻae folofola ʻa Sihova kiate ia. \v 8 Pea naʻe toe ui ʻe Sihova ʻa Samuela ko hono liunga tolu. Pea tuʻu ia ʻo ʻalu kia Ilai, ʻo ne pehē, “Ko au eni he naʻa ke ui au.” Pea naʻe toki ʻilo ʻe Ilai kuo ui ʻa Sihova ki he tamasiʻi. \v 9 Ko ia naʻe pehē ai ʻe Ilai kia Samuela, “ʻAlu ʻo tokoto hifo: pea ʻe pehē, kapau te ne ui koe, te ke pehē, ’ʻE Sihova ke ke folofola mai; he ʻoku ongoʻi ʻe hoʻo tamaioʻeiki.’” Ko ia naʻe ʻalu ʻa Samuela ʻo tokoto ʻi hono potu. \v 10 Pea naʻe hāʻele mai ʻa Sihova, ʻo tuʻu, ʻo ui ʻo hangē ko ia naʻe fai, “Samuela, Samuela.” Pea naʻe toki tali ʻe Samuela, ʻo pehē, “Ke ke folofola mai; he ʻoku ongoʻi ʻe hoʻo tamaioʻeiki.” \p \v 11 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Sihova kia Samuela, “Vakai, te u fai ha meʻa ʻi ʻIsileli, ʻe vavana ai ʻae telinga, ʻokinautolu kotoa pē ʻe fanongo ki ai. \v 12 ‌ʻI he ʻaho ko ia te u fai kia Ilai ʻae ngaahi meʻa kotoa pē ʻaia kuo ʻosi ʻeku lea ai ki hono fale: ʻo kau ka kamata, te u fai ke ʻosi foki. \v 13 He kuo u tala kiate ia te u fakamaauʻi hono fale ke taʻengata koeʻuhi ko e hia ʻoku ne ʻiloʻi; ko e meʻa ʻi he fai angahala lahi hono ongo foha, pea naʻe ʻikai te ne taʻofi ʻakinaua. \v 14 Pea ko ia kuo u fuakava ai ki he fale ʻo Ilai, ʻe ʻikai fakamaʻa ʻae hia ʻae fale ʻo Ilai ʻaki ʻae feilaulau pe ko e meʻa ʻatu ʻo taʻengata.” \p \v 15 ¶ Pea naʻe tokoto ʻa Samuela ʻo aʻu ki he pongipongi, pea naʻa ne toʻo ʻae ngaahi matapā ʻoe fale ʻo Sihova. Pea naʻe manavahē ʻa Samuela ke fakahā ʻaia kuo hā mai kia Ilai. \v 16 Pea naʻe ui ʻe Ilai kia Samuela, ʻo ne pehē, “ʻE Samuela ko hoku foha.” Pea pehē ʻe ia, “Ko au eni.” \v 17 Pea naʻe pehē ʻe ia, “Ko e hā ʻae meʻa kuo folofolaʻaki ʻe Sihova kiate koe? ʻOku ou kole kiate koe ʻoua naʻa ke fakafufū ia ʻiate au: Ke fai pehē ʻe he ʻOtua kiate koe, mo lahi hake foki, ʻo kapau te ke ʻufiʻufi ʻiate au ha meʻa ʻe taha ʻi he ngaahi meʻa kotoa pē kuo ne folofola kiate koe.” \v 18 Pea naʻe fakahā ʻe Samuela ʻae meʻa kotoa pē kiate ia ʻo ʻikai fufū ha taha. Pea naʻe pehē ʻe ia, “Ko Sihova ia: tuku ke fai ʻe ia ʻaia ʻoku lelei ki hono finangalo.” \p \v 19 ¶ Pea naʻe tupu pe ʻa Samuela, pea naʻe ʻiate ia ʻa Sihova, pea naʻe ʻikai te ne tuku ke tō kelekele haʻane lea ʻe taha. \v 20 Pea naʻe ʻilo ʻe ʻIsileli kotoa pē mei Tani ʻo aʻu atu ki Peasipa, kuo hoko ʻa Samuela ko e palōfita ʻa Sihova. \v 21 Pea naʻe toe fakahāhā ʻa Sihova ʻi Sailo: he naʻe fakahā ʻe Sihova ʻa ʻene ʻafio kia Samuela ʻi Sailo ʻi he folofola ʻa Sihova. \c 4 \cd \it 1 ʻOku teʻia ʻe he kau Filisitia ʻae kakai ʻIsileli ʻi Epenisa. 3 ʻOku nau ʻomi ʻae puha ʻoe fuakava pea ilifia ai ʻae kau Filisitia. 10 Kuo toe teʻia ʻakinautolu, pea kuo teʻia ʻa Hofini mo Finiasi. 12 Pea tō fakafoʻohake ʻa Ilai ʻi heʻene ongoʻi ia, pea mafesi ai hono kia. 19 ʻOku vaivai ai ʻae uaifi ʻo Finiasi ʻi heʻene fāʻeleʻi ʻa Ikapote, pea mate ia.\it* \p \v 1 Pea naʻe hoko ʻae lea ʻa Samuela ki ʻIsileli kotoa pē. Pea naʻe ʻalu ʻa ʻIsileli ke tauʻi ʻae kakai Filisitia, ʻonau nofoaki ʻo ofi ki Epenisa: pea naʻe nofoaki ʻae kau Filisitia ʻi ʻEfeki. \v 2 Pea naʻe hiki ʻae tau ʻae kau Filisitia ke tau ki ʻIsileli: pea ʻi he fakahoko ʻae tau, naʻe teʻia leva ʻa ʻIsileli ʻi he ʻao ʻoe kau Filisitia: pea naʻa nau taaʻi ʻi he tau ʻi he ngoue ʻae kau tangata ʻe toko fā afe nai. \p \v 3 ¶ Pea ʻi he hoko mai ʻae kakai ki he ʻapitanga, naʻe pehē ʻe he kau mātuʻa ʻo ʻIsileli, “Ko e hā kuo teʻia ai ʻe Sihova kitautolu he ʻaho ni ʻi he ʻao ʻoe kau Filisitia? Ke tau ʻomi kiate kitautolu ʻae puha ʻoe fuakava ʻo Sihova mei Sailo, koeʻuhi, ʻi heʻene hoko kiate kitautolu, ke ne fakamoʻui ʻakitautolu mei he nima ʻo hotau ngaahi fili.” \v 4 Ko ia naʻe fekau ʻe he kakai ki Sailo, koeʻuhi kenau ʻomi mei ai ʻae puha ʻoe fuakava ʻo Sihova ʻoe ngaahi kautau, ko ia ʻoku nofo ʻi he vahaʻa ʻoe ongo Selupi: pea naʻe haʻu ai ʻae ongo foha ʻo Ilai, ko Hofini mo Finiasi, mo e puha ʻoe fuakava ʻoe ʻOtua. \v 5 Pea ʻi he hoko ʻae puha ʻoe fuakava ʻo Sihova ki he ʻapitanga, naʻe mavava ʻa ʻIsileli kotoa pē ʻi he mavava lahi, ko ia naʻe ʻuʻulu ai ʻae fonua. \v 6 Pea ʻi he fanongo ʻae kakai Filisitia ki he longoaʻa ʻoe mavava, naʻa nau pehē, “Ko e hā hono ʻuhinga ʻoe fuʻu mavava lahi ni ʻi he ʻapitanga ʻoe kakai Hepelū? Pea naʻa nau ʻilo kuo hoko ʻae puha tapu ʻo Sihova ki he ʻapitanga. \v 7 Pea naʻe manavahē ai ʻae kakai Filisitia, he naʻa nau pehē, Kuo hāʻele mai ʻae ʻOtua ki he ʻapitanga. Pea naʻa nau pehē, Malaʻia kiate kitautolu! He kuo ʻikai ha meʻa pehē talu mei muʻa. \v 8 Malaʻia kiate kitautolu! Ko hai te ne fakamoʻui ʻakitautolu mei he nima ʻoe ngaahi ʻOtua māfimafi na? Ko e ngaahi ʻOtua eni naʻe taaʻi ʻae kakai ʻIsipite ʻi he ngaahi meʻa mamahi lahi ʻi he toafa. \v 9 ‌ʻAe kau Filisitia, mou mālohi, ʻo fai ʻo ngalingali tangata, telia naʻa mou hoko ko e kau hopoate ki he kakai Hepelū, ʻo hangē ko ʻenau hopoate kiate kimoutolu: fai ʻo ngali mo e kau tangata ʻo tau.” \v 10 Pea naʻe tau ʻae kau Filisitia, pea naʻe toe teʻia ʻa ʻIsileli, pea naʻa nau hola ʻae tangata taki taha ki hono fale fehikitaki: pea naʻe mate ai ʻae tokolahi ʻaupito he naʻe tō ai ʻae toko tolu mano ʻoe kau tangata ʻIsileli naʻe ʻalu ʻi lalo. \v 11 Pea naʻe moʻua ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua; pea naʻe tāmateʻi ʻae ongo foha ʻo Ilai ko Hofini mo Finiasi. \p \v 12 ¶ Pea naʻe lele ʻae tangata Penisimani mei he tau, ʻo hoko ki Sailo ʻi he ʻaho ko ia, kuo mahaehae hono kofu, pea pani kelekele hono ʻulu. \v 13 Pea ʻi heʻene hoko ki ai vakai naʻe nofo leʻo pe ʻa Ilai ʻi he nofoʻa ʻi he veʻehala: he naʻe tetetete hono loto telia ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua. Pea ʻi he hoko ʻae tangata ki he kolo, ʻo fakahā ia, naʻe tangi kalanga ʻae kolo kotoa pē. \v 14 Pea ʻi heʻene ongoʻi ʻe Ilai ʻae leʻo ʻoe tangi, naʻe pehē ʻe ia, “Ko e hā hono ʻuhinga ʻoe maveuveu ni?” Pea naʻe haʻu fakatoʻotoʻo ʻae tangata ʻo tala kia Ilai. \v 15 Pea naʻe hivangofulu taʻu mo e taʻu ʻe valu ʻae motuʻa ʻo Ilai; pea kuo poʻuli hono mata, naʻe ʻikai faʻa mamata. \v 16 Pea naʻe pehē ʻe he tangata kia Ilai, “Ko au ia kuo u haʻu mei he tau, pea u hola mei he tau he ʻaho ni. Pea pehē ʻe ia, “ʻE hoku foha, Ko e hā kuo fai?” \v 17 Pea talaange ʻe he tangata fekau, “Kuo hola ʻa ʻIsileli mei he ʻao ʻoe kakai Filisitia, pea kuo tō ʻae tokolahi ʻi he kakai, pea kuo mate ʻa ho ongo foha ko Hofini mo Finiasi, pea kuo moʻua ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua.” \v 18 Pea ʻi heʻene lea ki he puha tapu ʻoe ʻOtua, naʻe hoko ʻo pehē, naʻe tō fakaholomui ia mei he nofoʻa ʻi he potu ʻoe matapā, pea mafesi ai hono kia, pea pekia ai: he ko e tangata motuʻa ia pea mamafa. Pea naʻe fakamaauʻi ʻe ia ʻa ʻIsileli ʻi he taʻu ʻe fāngofulu. \p \v 19 ¶ Pea naʻe feitama hono ʻofefine ʻi he fono, ko e uaifi ʻo Finiasi, kuo kakato hono māhina ke fāʻele: pea ʻi heʻene ongoʻi ʻae ongoongo kuo moʻua ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua, pea kuo pekia ʻa ʻene tamai ʻi he fono, mo hono husepāniti, naʻe punou hifo ʻe ia ia pea langā; he naʻe hoko leva ʻae langā kiate ia. \v 20 Pea feʻunga mo ʻene pekia, naʻe pehē kiate ia ʻe he kau fefine naʻe tuʻu ofi kiate ia, ʻoua naʻa ke manavahē; he kuo ke fāʻeleʻi ʻae tama. Ka naʻe ʻikai te ne lea, pea naʻe ʻikai te ne tokanga ki ai. \v 21 Pea naʻa ne ui ʻae tama ko Ikapote, ko e pehē, Kuo mole ʻae nāunau mei ʻIsileli: koeʻuhi kuo moʻua ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua, pea koeʻuhi kuo pekia ʻene tamai ʻi he fono mo hono uaifi. \v 22 Pea naʻe pehē ʻe ia, Kuo mole ʻae nāunau mei ʻIsileli: he kuo moʻua ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua. \c 5 \cd \it 1 Ko e ʻave ʻae puha ki ʻAsitoti ʻe he kakai Filisitia, ʻo fokotuʻu ia ʻi he fale ʻa Takoni. 3 ʻOku tō hifo ʻa Takoni, pea kuo teʻia ʻae kakai ʻo ʻAsitoti ʻaki ʻae mahaki. 8 Pea fai pehē ʻe he ʻOtua ki he kakai ʻo Kati, ʻi he ʻave ia ki ai. 10 Pea pehē pe ki he kakai ʻo Ekiloni, ʻi hono ʻave ia ki ai.\it* \p \v 1 Pea naʻe ʻave ʻe he kakai Filisitia ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua, ʻo ʻomi ia mei Epenisa ki ʻAsitoti. \v 2 ‌ʻI he maʻu ʻe he kau Filisitia ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua, naʻa nau ʻomi ia ki he fale ʻo Takoni, ʻonau fokotuʻu ia ofi kia Takoni. \p \v 3 ¶ Pea ʻi he tuʻu hengihengi hake ʻi he ʻapongipongi ʻae kakai ʻo ʻAsitoti, vakai, kuo tō fakafoʻohifo ʻa Takoni ki hono mata ki he kelekele ʻi he ʻao ʻoe puha tapu ʻo Sihova. Pea naʻa nau hiki ʻa Takoni ʻo toe fokotuʻu ia ki hono potu. \v 4 Pea ʻi heʻenau tuʻu hengihengi hake ʻi he pongipongi ʻe taha, vakai, kuo tuʻulu ʻa Takoni mo hono mata ki he kelekele he ʻao ʻoe puha tapu ʻo Sihova; pea kuo motuua ʻae ʻulu ʻo Takoni, mo hono fasi ʻae nima fakatouʻosi pē ʻi he mata fale: naʻe toe pe kia Takoni ʻa hono foʻi sino pe. \v 5 Ko ia ʻoku ʻikai lakalakavale ʻae kau taulaʻeiki ʻo Takoni, pe ha tokotaha ʻoku haʻu ki he fale ʻo Takoni, ki he matafale ʻo Takoni ʻi ʻAsitoti ʻo aʻu ki he ʻaho ni. \v 6 Ka naʻe mamafa ʻae nima ʻo Sihova ki he kakai ʻo ʻAsitoti, ʻo ne fakaʻauha ʻakinautolu, ʻo teʻia ʻakinautolu ʻaki ʻae mahaki kovi, ʻio, ʻa ʻAsitoti mo hono ngaahi potu. \v 7 Pea ʻi he mamata ʻae kau tangata ʻo ʻAsitoti ʻoku pehē, naʻa nau lea, “ʻE ʻikai tuku ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ʻo ʻIsileli: he ʻoku tō mamahi hono nima kiate kitautolu, pea kia Takoni ko hotau ʻotua.” \v 8 Ko ia naʻa nau fekau ʻo tānaki kiate kinautolu ʻae houʻeiki kotoa pē ʻoe kau Filisitia, ʻonau pehē, “Ko e hā te tau fai ki he puha tapu ʻoe ʻOtua ʻo ʻIsileli?” Pea naʻa nau pehē, “Ke haʻamo fano ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ʻo ʻIsileli ʻo ʻave ki Kati.” Pea naʻa nau haʻamo fano mei ai ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ʻo ʻIsileli. \v 9 Pea naʻe pehē, hili ʻenau haʻamo fano ia, naʻe hoko mālohi ʻae nima ʻo Sihova ki he kolo ʻi he fakaʻauha lahi: pea ne taaʻi ʻae kau tangata ʻoe kolo, ʻae siʻi mo e lahi, pea naʻa nau mahaki kovi ʻi honau potu fufū. \p \v 10 ¶ Ko ia naʻa nau ʻave ai ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ki Ekiloni. Pea ʻi he hoko ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ki Ekiloni, naʻe tangi ʻae kakai Ekiloni, ʻo pehē, “Kuo nau ʻomi ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ʻo ʻIsileli kiate kitautolu, ke tāmateʻi kitautolu mo hotau kakai.” \v 11 Ko ia naʻa nau fekau ʻo tānaki ʻae houʻeiki kotoa pē ʻoe kakai Filisitia, ʻonau pehē, “Fekau ke ʻave ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ʻo ʻIsileli, pea tuku ke ʻalu ia ki hono potu, telia naʻa ne tāmateʻi kitautolu mo hotau kakai:” he naʻe hoko ʻae fakaʻauha lahi ki he potu kotoa pē ʻoe kolo; naʻe mamafa ʻaupito ʻae nima ʻoe ʻOtua ʻi ai. \v 12 Pea ko e kau tangata naʻe ʻikai mate naʻe taaʻi ʻakinautolu ʻaki ʻae mahaki kovi: pea naʻe ʻalu hake ki langi ʻae tangi ʻae kolo. \c 6 \cd \it 1 Hili ʻae māhina ʻe fitu ʻoku alea ʻe he kau Filisitia pe fēfeeʻi ʻenau toe ʻatu ʻae puha. 10 ʻOku nau fakaheka ia ʻi he meʻa teka foʻou mo e meʻa ʻatu ʻo ʻave ia ki Pete-Semesi. 19 Kuo teʻia ʻae kakai ʻi heʻenau fakaʻasiʻasi ki loto ʻi he puha. 21 ʻOku nau fekau ki he kakai ʻo Kesa-Sialimi ke haʻu ʻo haʻamo atu ia.\it* \p \v 1 Pea naʻe ʻi he fonua ʻoe kau Filisitia ʻae puha tapu ʻo Sihova ʻi he māhina ʻe fitu. \v 2 Pea naʻe fekau ʻe he kau Filisitia ke haʻu ʻae kau taulaʻeiki mo e kau kikite, ʻo pehē, “Ko e hā te mau fai ki he puha tapu ʻo Sihova? Fakahā kiate kimautolu pe te mau ʻatu ia ʻaki ʻae ha ki hono potu?” \v 3 Pea naʻa nau pehē, “Kapau ʻoku mou fekau ke ʻave ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ʻo ʻIsileli, ʻoua naʻa ʻave mola pe ia; ka mou ʻatu muʻa kiate ia ʻae feilaulau ʻi he angahala: ko ia ʻe fakamoʻui ai ʻakimoutolu, pea ʻe toki ʻilo ai ʻekimoutolu pe ko e hā kuo ʻikai hiki ai hono nima ʻiate kimoutolu.” \v 4 Pea naʻa nau pehē, “Ko e hā ʻae feilaulau ʻi he angahala ʻaia te mau ʻatu kiate ia?” Pea naʻa nau tala, “Ko e meaʻi koula ʻe nima, mo e kumā koula ʻe nima, ʻo fakatatau ki he houʻeiki Filisitia ʻe toko nima; he ko e hangatāmaki pē taha naʻe ʻiate kimoutolu kotoa pē, pea ʻi homou houʻeiki. \v 5 Ko ia ke mou ngaohi ʻae ngaahi fakatātā ki homou mataʻi hangatāmaki, pea mo e ngaahi fakatātā ki he kumā ʻaia ʻoku maumauʻi ʻae fonua; pea ke mou tuku ʻae ongoongolelei ki he ʻOtua ʻo ʻIsileli: heiʻilo pe te ne fakamaʻamaʻa hono nima ʻiate kimoutolu, pea mei homou ngaahi ʻotua, pea mei homou fonua. \v 6 Ko e hā ʻoku mou fakafefeka ai homou loto, ʻo hangē ko e fakafefeka ʻe he kakai ʻIsipite mo Felo honau loto? ʻI he hili ʻene fai ʻae ngaahi meʻa mana ʻiate kinautolu, ʻikai naʻa nau tukuange ʻae kakai ke ʻalu, pea nau ʻalu ai? \v 7 Pea ko ia, mou ngaohi ʻae saliote foʻou, pea toʻo ʻae ongo pulu fefine ʻoku huhuʻa, ʻaia kuo teʻeki hoko ki ai ha haʻamonga, pea nonoʻo ʻae ongo manu ki he saliote, pea ʻomi hona ʻuhiki ki ʻapi meiate kinaua: \v 8 Pea hiki ʻae puha tapu ʻo Sihova, ʻo fakaheka ia ki he saliote; pea ʻai ʻae ngaahi teunga koula ʻaia ʻoku mou ʻatu ko e feilaulau ʻi he angahala, ʻai ia ki he puha ʻe taha ʻi hono kaokao; pea fekau ke ʻave ia, koeʻuhi ke ʻalu ia. \v 9 Pea vakai, kapau ʻoku ʻalu ia ʻi he hala ki hono fonua ki Pete-Semesi, ko e moʻoni kuo ne fai ʻae mamahi lahi ni kiate kitautolu: pea kapau ʻoku ʻikai, pea tau toki ʻilo tā ʻoku ʻikai ko hono nima kuo taaʻi ʻakitautolu, ka ko e kovi kuo hoko tuʻungaʻa pē kiate kitautolu.” \p \v 10 ¶ Pea naʻe fai ia ʻe he kau tangata naʻe ʻomi ʻae ongo sinamanu, ʻo nonoʻo ʻakinaua ki he saliote, kae tāpuni hona ʻuhiki ʻi ʻapi: \v 11 Pea naʻa nau hilifaki ʻae puha tapu ki he saliote, pea mo e ʻaiʻanga ʻoe kumā koula mo e ngaahi fakatātā ki honau hangatāmaki. \v 12 Pea naʻe ʻalu ʻae ongo sināmanu ʻi he hala totonu, ʻi he hala ki Pete-Semesi, ʻo ʻalu ai pe ʻi he hala motuʻa, ʻo tangi pe mo ʻalu, pea naʻe ʻikai te na tafoki ki he nima toʻomataʻu pe ki he toʻohema; pea naʻe muimui ki ai ʻae houʻeiki ʻoe kakai Filisitia ʻo aʻu ki he veʻe fonua ʻo Pete-Semesi. \v 13 Pea naʻe lolotonga ʻae tuʻusi ʻae toʻukai uite ʻe he kakai ʻo Pete-Semesi ʻi he teleʻa: pea naʻa nau hiki hake honau mata, ʻo mamata ki he puha tapu, pea naʻa nau fiefia ʻi he sio ki ai. \v 14 Pea naʻe haʻu ʻae saliote ki he ngoue ʻa Siosiua ko e tangata Pete-Semesi pea tuʻu ʻi ai, ʻi he potu naʻe ʻi ai ʻae fuʻu maka lahi: pea naʻa nau tafahi ʻae ʻakau ʻoe saliote, ʻo feilaulau ʻaki ʻae ongo sināmanu, ko e feilaulau tutu kia Sihova. \v 15 Pea naʻe fakahifo ʻe he kau Livai ʻae puha tapu ʻo Sihova, pea mo e puha ʻaia naʻe ʻi ai ʻae ngaahi teunga koula, ʻo ʻai ia ki he funga ʻoe maka lahi: naʻe ʻatu ʻe he kau tangata ʻo Pete-Semesi ʻae ngaahi feilaulau tutu, ʻo feilaulau ʻaki ʻae ngaahi feilaulau kia Sihova ʻi he ʻaho ko ia. \v 16 Pea ʻi he mamata ki ai ʻae houʻeiki ʻe toko nima ʻoe kakai Filisitia, naʻa nau liu mai ki Ekiloni ʻi he ʻaho ko ia. \v 17 Pea ko e ngaahi meaʻi koula ʻe nima ko eni ʻaia naʻe ʻatu ʻe he kau Filisitia ko e feilaulau ʻi he angahala kia Sihova; ko e taha ki ʻAsitoti, ko e taha ki Kesa, ko e taha ki ʻAsikeloni, ko e taha ki Kati, pea taha ki Ekiloni; \v 18 Pea naʻe nima ʻae kumā koula ʻo fakatatau ki he ngaahi kolo kotoa pē ʻae houʻeiki ʻe toko nima ʻoe kakai Filisitia, ʻae ngaahi kolo tau mo e ngaahi potu kakai ʻi ʻuta, ʻo aʻu atu ki he maka lahi ko ʻEpeli, ʻaia naʻa nau hifo ki ai ʻae puha tapu ʻo Sihova: ʻae maka ko ia ʻoku kei tuʻu, ʻi he ngoue ʻa Siosiua ko e Pete-Semesi ʻo aʻu ki he ʻaho ni. \p \v 19 ¶ Pea naʻa ne teʻia ʻae kau tangata ʻo Pete-Semesi, ko e meʻa ʻi heʻenau fakasiosio ki he loto puha tapu ʻo Sihova, ʻio, naʻa ne taaʻi ʻae tangata ʻe toko nima mano ma toko fitungofulu: pea naʻe tangilāulau ʻae kakai, he kuo taaʻi ʻe Sihova ʻae kakai ʻi he tā lahi ʻaupito. \v 20 Pea naʻe pehē ʻe he kau tangata ʻo Pete-Semesi, “Ko hai ʻoku mafai ke tuʻu ʻi he ʻao ʻo Sihova, ko e ʻOtua māʻoniʻoni ni? Pea ʻe ʻalu hake ia kia hai meiate kitautolu?” \p \v 21 ¶ Pea naʻa nau fekau ʻae kau talafekau ki he kakai ʻo Kesa-Sialimi, ke pehē, “Kuo toe ʻomi ʻe he kakai Filisitia ʻae puha tapu ʻo Sihova; mou omi ʻo haʻamo hake ia kiate kimoutolu.” \c 7 \cd \it 1 ʻOku ʻomi ʻe he kakai Kefa-Siatimi ʻae puha ki he fale ʻo ʻApinatapi, ʻonau fakatapui hono foha ko ʻEliesa ke tauhi ia. 2 Hili ʻae taʻu ʻe uofulu ko e meʻa ʻia Samuela ʻoku fakatomala ʻae kakai ʻIsileli ʻi Misipa. 7 ʻI he lolotonga ʻoku lotu ʻa Samuela mo ne fai ʻae feilaulau, ʻoku veuveuki ʻe Sihova ʻae kakai Filisitia ʻi Epenisa ʻaki ʻae mana. 13 Kuo ikuna ʻae kau Filisitia. 15 ʻOku fakamaau ʻe Samuela ʻa ʻIsileli ʻi he meʻa fakamaama mo e meʻa fakalotu.\it* \p \v 1 Pea naʻe haʻu ʻae kau tangata ʻo Kesa-Sialimi, ʻo haʻamo hake ʻae puha ʻo Sihova, ʻo ʻomi ia ki he fale ʻo ʻApinatapi ʻi he moʻunga, pea ne fakanofo hono foha ko ʻEliesa ke ne tauhi ʻae puha tapu ʻo Sihova. \v 2 Pea naʻe hoko ʻo pehē, naʻe tuku ʻae puha tapu ʻi Kesa-Sialimi, ʻo fuoloa ʻaupito; he ko e taʻu ʻe uofulu: pea naʻe tangi mamahi ʻae fale kotoa pē ʻo ʻIsileli kia Sihova. \p \v 3 ¶ Pea naʻe lea ʻa Samuela ki he fale kotoa pē ʻo ʻIsileli, ʻo pehē, “Kapau ʻoku mou tafoki kia Sihova ʻaki homou loto kotoa, pea mou tukuange ʻae ngaahi ʻotua kehe mo ʻAsitelote meiate kimoutolu, pea teuteu homou loto kia Sihova, ʻo tauhi kiate ia pe: pehē te ne fakahaofi ʻakimoutolu mei he nima ʻoe kakai Filisitia.” \v 4 Pea naʻe toki tukuange ʻe he fānau ʻa ʻIsileli ʻa Peali mo ʻAsitelote, ʻonau tauhi pē kia Sihova. \v 5 Pea naʻe fekau ʻe Samuela, “Fakakātoa ʻa ʻIsileli kotoa pē ki Misipa, pea te u hūfia ʻakimoutolu kia Sihova.” \v 6 Pea naʻa nau kātoa fakataha ki Misipa, ʻonau ʻutu ʻae vai, ʻo lingi ia ʻi he ʻao ʻo Sihova, ʻonau ʻaukai ʻi he ʻaho ko ia, ʻonau pehē, “Kuo mau fai angahala kia Sihova.” Pea naʻe fakamaauʻi ʻe Samuela ʻae fānau ʻa ʻIsileli ʻi Misipa. \v 7 Pea ʻi he fanongo ʻae kakai Filisitia kuo kātoa fakataha ʻae fānau ʻa ʻIsileli ki Misipa, naʻe ʻalu hake ʻae houʻeiki ʻoe kau Filisitia ke tauʻi ʻa ʻIsileli. Pea ʻi he fanongo ki ai ʻae fānau ʻa ʻIsileli, naʻa nau manavahē ki he kakai Filisitia. \v 8 Pea naʻe pehē ʻe he fānau ʻa ʻIsileli kia Samuela, “ʻOua naʻa tuku hoʻo tangi kia Sihova ko hotau ʻOtua, koeʻuhi ke ne fakamoʻui ʻakimautolu mei he nima ʻoe kakai Filisitia.” \p \v 9 ¶ Pea naʻe ʻave ʻe Samuela ʻae lami huhu ʻo ne ʻatu ia ko e feilaulau tutu kotoa kia Sihova: pea naʻe tangi ʻa Samuela kia Sihova koeʻuhi ko ʻIsileli; pea naʻe talia ia ʻe Sihova. \v 10 Pea ʻi he kei ʻatu ʻe Samuela ʻae feilaulau tutu, naʻe ʻunuʻunu mai ʻae kakai Filisitia ke tauʻi ʻa ʻIsileli: ka naʻe mana ʻe Sihova ʻaki ʻae mana lahi ʻi he ʻaho ko ia ki he kakai Filisitia, pea naʻe veuveuki ʻakinautolu; pea naʻe teʻia ʻakinautolu ʻi he ʻao ʻo ʻIsileli. \v 11 Pea naʻe ʻalu atu ʻae kau tangata ʻo ʻIsileli mei Misipa ʻo tuli ʻae kakai Filisitia, pea naʻe teʻia ʻakinautolu ʻo aʻu atu ki Pete-ka. \v 12 Pea naʻe ʻomi ʻe Samuela ʻae maka, ke fokotuʻu ʻi he vahaʻa ʻo Misipa mo Seni, ʻo ne ui hono hingoa ko Epenisa, ʻo pehē, “Kuo tokoniʻi kitautolu ʻe Sihova ʻo aʻu ki he ʻaho ni.” \p \v 13 ¶ Naʻe pehē ʻae fakavaivai ʻae kakai Filisitia, pea naʻe ʻikai tenau toe haʻu ki he ngaahi potu fonua ʻo ʻIsileli: pea naʻe hiki hake ʻae nima ʻo Sihova ki he kakai Filisitia ʻi he ngaahi ʻaho kotoa pē ʻo Samuela. \v 14 Pea ko e ngaahi kolo naʻe hamu ʻe he kau Filisitia mei ʻIsileli, naʻe toe tuku mai ki ʻIsileli mei Ekiloni ʻo aʻu atu ki Kati; pea ko hono ngaahi potu ʻo ia naʻe toe maʻu ʻe ʻIsileli mei he nima ʻoe kakai Filisitia. Pea naʻe nofo fakamelino ʻa ʻIsileli mo e kakai ʻAmoli. \v 15 Pea naʻe fai ʻae fakamaau ʻe Samuela ki ʻIsileli ʻi he ngaahi ʻaho kotoa pē ʻo ʻene moʻui. \v 16 Pea naʻe ʻalu holo ia ʻi he taʻu kotoa pē ki Peteli, mo Kilikali, mo Misipa, ʻo ne fakamaauʻi ʻa ʻIsileli ʻi he ngaahi potu ko ia. \v 17 Pea naʻa ne faʻa feʻaluʻaki ki Lama he naʻe tuʻu ʻi ai hono fale; pea naʻa ne fakamaau ʻe ia ʻi ai ʻa ʻIsileli; pea naʻe langa ʻe ia ʻi ai ʻae feilaulauʻanga kia Sihova. \c 8 \cd \it 1 Ko e meʻa ʻi he pule kovi ʻae ngaahi foha ʻo Samuela ʻoku kole ha tuʻi ʻe he kakai ʻIsileli. 6 ʻOku lotu loto mamahi ʻa Samuela, pea fakafiemālieʻi ia ʻe Sihova. 10 ʻOku ne fakahā hono anga ʻoe tuʻi. 17 Ko e finangalo ʻae ʻOtua ke tui ʻa Samuela ki he faʻa kole ʻae kakai.\it* \p \v 1 Pea naʻe pehē, ʻi heʻene hoko ʻo motuʻa ʻa Samuela naʻa ne fakanofo hono ongo foha ke fakamaau ki ʻIsileli. \v 2 Pea ko hono hingoa ʻoe ʻuluaki foha ko Sioeli pea ko e hingoa ʻo hono tokoua, ko ʻApia pea ko e ongo fakamaau ʻakinaua ʻi Peasipa. \v 3 Pea naʻe ʻikai ʻalu ʻa hono ongo foha ʻi hono ngaahi hala ʻoʻona, ka naʻa na tafoki ʻo kumi koloa, ʻo na maʻu koloa totongi, pea fakahalaʻi ʻae fakamaau. \v 4 Pea naʻe toki fakakātoa fakataha ʻakinautolu ʻe he kau mātuʻa kotoa pē ʻo ʻIsileli, ʻo haʻu kia Samuela ki Lama, \v 5 ‌ʻO nau pehē kiate ia, “Vakai kuo ke motuʻa, pea ʻoku ʻikai ʻalu ʻa ho ongo foha ʻi ho ngaahi hala: pea ko eni fakanofo ha tuʻi moʻomautolu ke ne fakamaauʻi ʻakimautolu ʻo hangē ko e ngaahi puleʻanga kotoa pē.” \v 6 Ka naʻe kovi lahi kia Samuela ʻa ʻenau pehē, “Tuku kiate kimautolu ha tuʻi ke ne fakamaauʻi ʻakimautolu.” Pea naʻe lotu ʻe Samuela kia Sihova. \v 7 Pea naʻe pehē ʻe Sihova kia Samuela, “Tokanga ki he leʻo ʻoe kakai ʻi he meʻa kotoa pē ʻoku nau tala kiate koe: he ʻoku teʻeki ai tenau siʻaki koe, ka kuo nau siʻaki au, ke ʻoua naʻaku pule kiate kinautolu. \v 8 Hangē ko e ngaahi ngāue ʻaia kuo nau fai talu ʻae ʻaho ʻaia ne u ʻomi ai kinautolu mei ʻIsipite, ʻio, ʻo aʻu ki he ʻaho ni, ʻaia kuo nau liʻaki au, pea tauhi ʻae ngaahi ʻotua kehe; ʻoku pehē ʻenau fai kiate koe. \v 9 Pea ko eni, tokanga ki honau leʻo; ka ke valoki mamafa kiate kinautolu, pea fakahā kiate kinautolu hono anga ʻoe tuʻi, ʻaia ʻe pule kiate kinautolu.” \p \v 10 ¶ Pea naʻe fakahā ʻe Samuela ʻae ngaahi folofola kotoa pē ʻa Sihova ki he kakai naʻe tala tuʻi kiate ia. \v 11 Pea pehē ʻe ia, “Ko hono anga eni ʻoe tuʻi, ʻaia ʻe pule kiate kimoutolu: Te ne toʻo homou ngaahi foha pea vaheʻi ʻakinautolu moʻona, ki heʻene ngaahi saliote, pea ke hoko ko ʻene kau heka hoosi; pea ke lele muʻomuʻa ʻi hono ngaahi saliote. \v 12 Pea ʻe fakanofo ʻe ia moʻona ʻae ngaahi ʻeiki pule ki he ngaahi toko afe, mo e ʻeiki pule ki he ngaahi toko nimangofulu; pea te ne fakafatongia kinautolu ke keli ʻene ngoue, pea ke tuʻusi ʻene taʻu, pea kenau ngaohi ʻene mahafutau, mo e ngaahi meʻa ki hono ngaahi saliote. \v 13 Pea te ne pule ke hoko ʻa homou ngaahi ʻofefine, ko e kau ngaohi mā melie, ko e kau teu kai, mo e kau taʻo mā. \v 14 Pea ʻe maʻu ʻe ia hoʻomou ngaahi ngoue, mo hoʻomou ngoue vaine, mo e ngoue ʻolive, ʻio, ʻaia ʻoku lelei lahi, pea ʻe foaki ia ki heʻene kau tamaioʻeiki. \v 15 Pea te ne toʻo hono hongofulu ʻo hono vahe ʻi hoʻomou tengaʻi ʻakau, pea mo hoʻomou ngoue vaine, pea foaki ki heʻene kau matāpule mo ʻene kau tamaioʻeiki. \v 16 Pea te ne toʻo hoʻomou kau tamaioʻeiki, mo hoʻomou kau kaunanga, mo hoʻomou kau tangata toulekeleka, mo hoʻomou fanga ʻasi, ʻo tuku ʻakinautolu ki heʻene ngāue. \v 17 ‌ʻE toʻo ʻe ia ʻo ʻave hono hongofulu ʻoe vahe ʻo hoʻomou fanga sipi: pea te mou hoko ko ʻene kau tamaioʻeiki. \v 18 Pea te mou tangi kalanga ʻi he ʻaho ko ia, ko e meʻa ʻi he tuʻi ʻaia kuo mou fili moʻomoutolu; pea ʻe ʻikai ongoʻi ʻakimoutolu ʻe Sihova ʻi he ʻaho ko ia.” \p \v 19 ¶ Ka naʻe ʻikai tui ʻae kakai ki he leʻo ʻo Samuela, pea naʻa nau pehē, “ʻIkai, ka te mau maʻu ha tuʻi, ke pule kiate kimautolu; \v 20 koeʻuhi ke mau tatau foki mo e ngaahi puleʻanga; pea ke fakamaaua kimautolu ʻe homau tuʻi, pea ke ʻalu muʻomuʻa ia ʻiate kimautolu, ke fai ʻemau ngaahi tau.” \v 21 Pea naʻe fanongo ʻe Samuela ki he ngaahi lea kotoa pē ʻae kakai, pea ne lea ʻaki ia ʻi he ʻao ʻo Sihova. \v 22 Pea naʻe pehē ʻe Sihova kia Samuela, “Tokanga ki honau leʻo, pea fakanofo ha tuʻi moʻonautolu.” Pea naʻe pehē ʻe Samuela ki he kau tangata ʻo ʻIsileli, “Mou ʻalu, ko e tangata taki taha ki hono kolo.” \c 9 \cd \it 1 ʻOku manavasiʻi ʻa Saula naʻa ʻikai ʻilo ʻae fanga ʻasi ʻa ʻene tamai. 6 Ko e tokoni ʻa ʻene tamaioʻeiki. 11 Ko e fakahinohino ia ʻe he kau taʻahine. 18 ʻOku ne haʻu ai kia Samuela. 19 ʻOku tali ʻe Samuela ʻa Saula ʻi he kātoanga. 25 ʻOku alea fakafufū ʻa Samuela mo Saula, pea ne toki tokoni ia ʻi hono hala.\it* \p \v 1 Pea naʻe ai ʻae tangata ʻo Penisimani, ko Kisi hono hingoa, ko e foha ʻo ʻApieli, ko e foha ʻo Siloa, ko e foha ʻo Pikolati, ko e foha ʻo ʻAfia ko e tangata Penisimani, ko e tangata mālohi. \v 2 Pea naʻe ʻiate ia ʻae foha ko Saula hono hingoa, ko e tangata talavou lelei, mo toulekeleka: pea naʻe ʻikai ha tangata ʻi he fānau ʻa ʻIsileli naʻe lelei hake ʻiate ia: mei hono uma ʻo fai ki ʻolunga naʻe māʻolunga lahi taha pe ia ʻi he kakai kotoa pē. \v 3 Pea naʻe hē ʻae fanga ʻasi ʻa Kisi ko ʻene tamai. Pea naʻe pehē ʻe Kisi kia Saula ko hono foha, “Ko eni ke ke ʻave ʻae tokotaha ʻoe kau tamaioʻeiki, pea ke ʻalu ʻo kumi ʻae fanga ʻasi.” \v 4 Pea naʻe ʻalu ia, ʻo ʻasi ʻi he moʻunga ʻo ʻIfalemi, ʻo ne ʻosiki ʻae fonua ʻo Salisa, ka naʻe ʻikai te na ʻilo ʻakinautolu: pea naʻa na toki ō ʻo ʻasi ʻi he fonua ʻo Salima, pea naʻe ʻikai tenau ʻi ai: pea ʻalu ia ʻo ʻasi ʻi he fonua ʻoe kakai Penisimani, ka naʻe ʻikai te na ʻilo ʻakinautolu. \v 5 Pea ʻi he ʻena hoko ki he fonua ʻo Sufi, naʻe pehē ʻe Saula ki heʻene tamaioʻeiki naʻe ʻiate ia, “Ke ta tafoki; telia naʻa tuku ʻe heʻeku tamai ʻene tokanga ki he fanga ʻasi, pea hoko ʻo tokanga kiate kitaua.” \v 6 Pea naʻe pehē ʻe ia kiate ia, “Vakai mai, ʻoku ʻi he kolo ni ʻae tangata ʻoe ʻOtua, pea ko e tangata ongoongolelei ia; ʻoku hoko moʻoni ʻaia kotoa pē ʻoku ne lea ki ai: pea ko eni ke ta ō ki ai; heiʻilo pe te ne faʻa fakahā mai hota hala ke ta ō ai.” \v 7 Pea naʻe pehē ai ʻe Saula ki heʻene tamaioʻeiki, “Kae vakai, kapau te ta ō, ko e hā te ta ʻave ki he tangata? He kuo ʻosi ʻae mā ʻi heʻeta ngaahi ipu, pea ʻoku ʻikai ha meʻaʻofa ke ʻatu ki he tangata ʻoe ʻOtua: ko e hā ʻoku ta maʻu?” \v 8 Pea naʻe toe lea ʻae tamaioʻeiki kia Saula, ʻo pehē, “Vakai, ʻoku ʻiate au hono fā ʻoe vahe ʻoe sikeli siliva: te u ʻatu ia ki he tangata ʻoe ʻOtua, ke ne fakahā hota hala.” \v 9 (ʻI he ʻalu ha tangata ʻi muʻa ʻi ʻIsileli ke fehuʻi ki he ʻOtua, naʻe lea ia ʻo pehē, “Haʻu ke tau ō ki he tangata kikite: he ko ia ʻoku ui ni ko e Palōfita, naʻe ui ia ʻi muʻa ko e tangata kikite.”) \v 10 Pea naʻe pehē ʻe Saula ki heʻene tamaioʻeiki, “ʻOku lelei hoʻo lea, haʻu ke ta ō.” Ko ia ne na ō ai ki he kolo ʻaia naʻe ʻi ai ʻae tangata ʻoe ʻOtua. \p \v 11 ¶ Pea ʻi heʻena ʻohake ʻi he moʻunga ki he kolo, naʻa na ʻilo ʻae kau finemui naʻe ʻalu ke ʻutu vai, pea ne na pehē kiate kinautolu, “ʻOku ʻi heni ʻae tangata kikite?” \v 12 Pea naʻa nau tali ʻakinaua, ʻo pehē, “ʻOku ʻi ai ia; vakai, ʻoku ʻalu muʻomuʻa ia ʻiate kimoua: mo fakatoʻotoʻo, he naʻe haʻu he ʻaho ni ia ki he kolo; he ʻoku ai ʻae kātoanga ʻae kakai he ʻaho ni ʻi he potu māʻolunga: \v 13 ‌ʻI hoʻomo hoko ki he kolo, te mo ʻilo leva ia, ʻi he teʻeki ke ʻalu hake ia ki he potu māʻolunga ke kai: koeʻuhi ʻe ʻikai kai ʻe he kakai kaeʻoua ke hoko ange ia, he ʻoku ne tāpuaki ʻae feilaulau; pea hili ia, ʻe toki kai ʻakinautolu naʻe tala ki ai. Ko ia mo ʻohake eni; he ko e feituʻulaʻā eni te mo ʻilo ia.” \v 14 Pea naʻa na ʻohake ki he kolo: pea ʻi heʻena hoko hake ki he kolo, vakai, naʻe hū kituʻa ʻa Samuela kiate kinaua, koeʻuhi ke ʻalu hake ki he potu māʻolunga. \p \v 15 ¶ Ka ko eni kuo ʻosi hono fakahā ʻe Sihova ki he telinga ʻo Samuela ʻi he ʻaho naʻe muʻa ʻi he hoko atu ʻa Saula, ʻo pehē, \v 16 “Feʻunga mo e feituʻulaʻā ni ʻapongipongi te u fekau kiate koe ʻae tangata mei he fonua ʻo Penisimani, pea te ke fakanofo ia ko e ʻeiki ki hoku kakai ko ʻIsileli, koeʻuhi ke ne fakamoʻui hoku kakai mei he nima ʻoe kau Filisitia: he kuo u vakai ki hoku kakai, koeʻuhi kuo hoko hake ʻenau tangi kiate au.” \v 17 Pea ʻi he mamata ʻa Samuela kia Saula, naʻe pehē ʻe Sihova kiate ia, “Vakai ko e tangata eni ʻaia ne u lea ai kiate koe! Ko ia ia te ne pule ki hoku kakai.” \v 18 Pea naʻe ʻunuʻunu atu ʻa Saula kia Samuela ʻi he matapā, ʻo ne pehē, “ʻOku ou kole kiate koe ke ke tala mai, ko e fē ʻae fale ʻoe tangata kikite?” \v 19 Pea naʻe tali ʻe Samuela ʻa Saula, ʻo pehē, “Ko au ko e tangata kikite: ke ke ʻalu muʻomuʻa ʻiate au ki he potu māʻolunga, he te tau kai mo au he ʻaho ni, pea te u tuku koe ke ʻalu ʻapongipongi, pea te u tala kiate koe ʻaia kotoa pē ʻoku ʻi ho loto. \v 20 Pea ko e meʻa ʻi he fanga ʻasi ʻaia naʻe hē ʻi he ʻaho ʻe tolu kuo hili, ʻoua naʻa tokanga ho loto ki ai; he kuo ʻilo ʻakinautolu. Pea ʻoku tau kia hai ʻae holi ʻa ʻIsileli kotoa pē? ʻIkai ʻoku ʻiate koe, pea ki he fale kotoa pē ʻo hoʻo tamai?” \v 21 Pea naʻe tali ʻe Saula ʻo pehēange, “ʻIkai ko e tangata Penisimani au ʻi he faʻahinga ʻoku siʻi hifo ʻi he ngaahi faʻahinga ʻo ʻIsileli? Pea ko hoku fale ko e siʻi taha pe ʻi he ngaahi fale ʻoe faʻahinga ʻo Penisimani? Pea ko e hā ʻoku ke lea pehē ai kiate au?” \v 22 Pea naʻe ʻave ʻe Samuela ʻa Saula mo ʻene tamaioʻeiki, ʻo ne ʻomi ʻakinaua ki he potu fale kuo teuteu, ʻo ne fakanofo ʻakinaua ʻi he potu lahi taha pe ʻiate kinautolu naʻe tala, ʻaia ko e toko tolungofulu nai. \v 23 Pea naʻe pehē ʻe Samuela ki he ngaohi kai, “ʻOmi ʻae tufakanga naʻaku ʻatu kiate koe, ʻaia naʻaku lea ki ai kiate koe, Tuku pe ia ʻo tauhi.” \v 24 Pea naʻe toʻo ʻe he ngaohi kai ʻae alanga muʻa, mo ia naʻe ʻi ai, ʻo tuku ia ʻi he ʻao ʻo Saula. Pea naʻe pehē ʻe Samuela, “Vakai, ko ia ʻoku toe ke tuku ia ʻi ho ʻao, pea ke kai: he naʻe tauhi ia kiate koe ʻo aʻu ki he feituʻulaʻā ni talu ʻeku pehē, kuo u tala ki he kakai.” Pea ko ia naʻe kai ʻe Saula mo Samuela ʻi he ʻaho ko ia. \p \v 25 ¶ Pea ʻi heʻenau ʻalu hifo mei he potu māʻolunga ki he kolo, naʻe alea ʻa Samuela mo Saula ʻi he tuʻa fale. \v 26 Pea naʻa nau tuʻu hengihengi hake pea feʻunga mo e maʻa ʻae ʻaho, naʻe ui ʻe Samuela ke ʻalu hake ʻa Saula ki he tuʻa fale, ʻo pehē, “Tuʻu hake koeʻuhi ke u tuku koe ke ke ʻalu.” Pea naʻe tuʻu hake ʻa Saula, pea naʻa na ō kituʻa fakatouʻosi pe, ʻaia mo Samuela ki he mamaʻo. \v 27 Pea ʻi heʻena ʻohifo ki hono ngataʻanga ʻoe kolo, naʻe pehē ʻe Samuela kia Saula, “Fekau ki he tamaioʻeiki ke ʻalu muʻomuʻa ʻiate kitaua, (pea naʻe ʻalu atu ia,) ka ke tuʻumaʻu pe ʻa koe, koeʻuhi ke u fakahā kiate koe ʻae folofola ʻae ʻOtua.” \c 10 \cd \it 1 ʻOku pani ʻe Samuela ʻa Saula. 2 ʻOku fakamoʻoni ia ʻaki ʻae fakaʻilonga ʻe tolu. 9 Kuo liliu ʻae loto ʻo Saula pea ʻoku ne kikite. 14 ʻOku ne fakafufū ʻae meʻa ʻoe puleʻanga mei hono tuʻasina. 17 Kuo fili ʻa Saula ʻi he talotalo ʻi Misipa. 26 ʻOku loto kehekehe ʻa hono kakai.\it* \p \v 1 Pea naʻe toʻo ʻe Samuela ʻae hina lolo, ʻo lingi ia ki hono fofonga, pea ʻuma kiate ia, ʻo ne pehē, “ʻIkai ko e meʻa ʻi he fakatapui koe ʻe Sihova ke ke ʻeiki koe ki hono tofiʻa? \v 2 ‌ʻI hoʻo ʻalu ʻiate au he ʻaho ni, te ke toki ʻilo ʻae ongo tangata ofi ki he tanuʻanga ʻo Lesieli ʻi he potu ʻo Penisimani ʻi Selisa; pea te na pehē kiate koe, Ko e fanga ʻasi ne ke ʻalu ko hono kumi kuo ʻilo: pea ko eni kuo tuku ʻe hoʻo tamai ʻene tokanga ki he fanga ʻasi, ka ʻoku mamahi kiate koe, ʻo pehē, Ko e hā te u fai koeʻuhi ko hoku foha? \v 3 Pea ke ʻalu ai pe mei ai, pea ke hoko ki he tafangafanga ʻo Tepoa, pea ʻe fakafetaulaki kiate koe ʻi ai ʻae tangata ʻe toko tolu ko ʻenau ʻalu ki he ʻOtua ʻi Peteli, ʻoku fua ʻe he tokotaha ʻae ʻuhikiʻi kosi ʻe tolu, pea fua ʻe he tokotaha ʻae foʻi mā ʻe tolu, pea toʻo ʻe he tokotaha ʻae hina uaine: \v 4 Pea tenau fetapa kiate koe, ʻo tuku kiate koe ʻae foʻi mā ʻe ua; ʻaia te ke maʻu mei honau nima. \v 5 Hili ia, te ke hoko atu ki he moʻunga ʻoe ʻOtua, ʻaia ʻoku tuʻu ʻi ai ʻae kolo tau ʻae kau Filisitia: pea ʻe hoko ʻo pehē, ʻi hoʻo hoko atu ki he kolo, te mo fetaulaki mo e kau kikite ʻoku ʻalu hifo mei he potu māʻolunga mo e meʻa faiva tatangi, mo e fangufangu, mo e haʻape, ʻi honau ʻao pea tenau kikite. \v 6 Pea ʻe hoko ʻae Laumālie ʻo Sihova kiate koe, pea te ke kikite koe mo kinautolu, pea ke liliu koe ko e tangata foʻou. \v 7 Pea tuku ke pehē, ʻoka hoko ʻae ngaahi fakaʻilonga ni kiate koe, te ke fai ʻe koe ʻaia ʻe matamatalelei ʻi ho ʻao; he ʻoku ʻiate koe ʻae ʻOtua. \v 8 Pea te ke ʻalu muʻomuʻa ʻiate au ki Kilikali; pea vakai, te u ʻalu hifo kiate koe ke ʻatu ʻae ngaahi feilaulau tutu, pea ke ʻatu ʻae ngaahi feilaulau fakalelei: te ke tatali kiate au ʻi he ʻaho ʻe fitu, ke ʻoua ke u hoko atu kiate koe, pea fakahā kiate koe ʻaia te ke fai.” \p \v 9 ¶ Pea naʻe pehē, hili ʻene tafoki hono tuʻa ke ʻalu ʻia Samuela, naʻe tuku ʻe he ʻOtua kiate ia ʻae loto foʻou: pea naʻe hoko ʻae ngaahi fakaʻilonga ni kotoa pē ʻi he ʻaho ko ia. \v 10 Pea ʻi heʻenau hoko ki ai ki he moʻunga, vakai, ʻoku fakafetaulaki kiate ia ʻae kau kikite; pea naʻe hoko kiate ia ʻae Laumālie ʻoe ʻOtua, pea kikite ia mo kinautolu. \v 11 Pea naʻe pehē, ʻi he mamata ʻekinautolu kotoa pē naʻe ʻilo ia ʻi muʻa, pea vakai, ʻoku kikite ia mo e kau kikite, naʻe fepehēʻaki ʻe he kakai, “Ko e hā eni kuo hoko ki he foha ʻo Kisi? ʻOku kau ʻa Saula foki ki he kau palōfita?” \v 12 Pea naʻe tali leva ʻe he tokotaha ʻoe potu ko ia, ʻo pehē, “Ka ko hai ʻenau tamai? Ko ia naʻe hoko ia ko e lea fakaefonua, ʻOku ʻi he kau palōfita ʻa Saula foki? \v 13 Pea ʻi he fakaʻosi ʻene kikite, naʻe haʻu ia ki he potu māʻolunga. \p \v 14 ¶ Pea naʻe pehē ʻe he tuʻasina ʻo Saula kiate ia mo ʻene tamaioʻeiki, “Ne mo ō ki fē?” Pea naʻe pehē ʻe ia, “Ke kumi ʻae fanga ʻasi: pea ʻi heʻema vakai ʻoku ʻikai ia, ne ma hoko atu kia Samuela.” \v 15 Pea pehē ʻe he tuʻasina ʻo Saula, “ʻOku ou kole kiate koe, tala mai ʻaia naʻe tala ʻe Samuela kiate kimoua.” \v 16 Pea pehē ʻe Saula ki hono tuʻasina, naʻa ne tala totonu kiate kimaua kuo ʻiloa ʻae fanga ʻasi. Ka ko e meʻa ʻi he puleʻanga ʻaia naʻe lea ki ai ʻa Samuela, naʻe ʻikai te ne tala ia. \p \v 17 ¶ Pea naʻe fekau ʻe Samuela ke kātoa fakataha ʻae kakai kia Sihova ki Misipa; \v 18 ‌ʻO ne pehē ki he fānau ʻa ʻIsileli, “ʻOku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli, ‘Ne u ʻomi ʻa ʻIsileli mei ʻIsipite, pea fakamoʻui ʻakimoutolu mei he nima ʻoe kakai ʻIsipite, pea mei he nima ʻoe ngaahi puleʻanga kotoa pē, mo kinautolu naʻe fakamoʻulaloaʻi ʻakimoutolu: \v 19 Pea kuo mou liʻaki he ʻaho ni ʻa homou ʻOtua, ʻaia naʻa ne fakamoʻui tonu ʻakimoutolu mei hoʻomou ngaahi kovi kotoa pē, mo hoʻomou ngaahi meʻa fakamamahi kotoa pē; pea kuo mou tala kiate ia, ʻIkai, ka ke fakanofo ha tuʻi kiate kimautolu. Pea ko eni fakakātoa ʻo fakahā ʻakimoutolu ʻi he ʻao ʻo Sihova ʻi homou ngaahi faʻahinga, pea ʻi homou ngaahi toko afe.’” \v 20 Pea ʻi he fakakātoa fakataha ʻe Samuela ʻae ngaahi faʻahinga ʻo ʻIsileli kenau haʻu ʻo ofi, pea naʻe fili ʻae faʻahinga ʻo Penisimani. \v 21 Pea ʻi heʻene fekau ke haʻu ʻo ofi ʻae faʻahinga ʻo Penisimani ʻi honau ngaahi fale, naʻe fili ʻae fale ʻo Matili, pea fili ʻa Saula ko e foha ʻo Kisi: pea ʻi heʻenau kumi ia, naʻe ʻikai ʻiloa ia. \v 22 Ko ia naʻa nau toe fehuʻi ai kia Sihova, pe haʻu ki ai ʻae tangata pe ʻikai. Pea naʻe pehē ʻe Sihova, “Vakai, kuo fakafufū ʻe ia ia ʻi he tuʻunga ngaʻotoʻota.” \v 23 Pea naʻa nau lele ʻo ʻomi ia mei ai: pea ʻi heʻene tuʻu mo e kakai, naʻe māʻolunga ia ʻi he kakai kotoa pē mei hono uma ʻo fai ki ʻolunga. \v 24 Pea naʻe pehē ʻe Samuela ki he kakai kotoa pē, “Mou vakai kiate ia ʻaia kuo fili ʻe Sihova, ʻoku ʻikai ha tokotaha ʻoku hangē ko ia ʻi he kakai kotoa pē!” Pea naʻe kalanga ʻae kakai kotoa pē, ʻo pehē, “Ke fakamoʻui ʻe he ʻOtua ʻae tuʻi.” \v 25 Pea naʻe toki tala ʻe Samuela ki he kakai hono anga ʻoe puleʻanga, ʻo ne tohi ia ʻi he tohi, ʻo tuku ia ʻi he ʻao ʻo Sihova. Pea naʻe fekau ʻe Samuela ki he kakai kotoa pē kenau ʻalu taki taha ʻae tangata ki hono fale. \p \v 26 ¶ Pea naʻe ʻalu ʻa Saula ki hono ʻapi ʻi Kipea; pea naʻe ʻalu mo ia ʻae kau tangata, naʻe laveʻi honau loto ʻe he ʻOtua. \v 27 Ka naʻe pehē ʻe he fānau ʻae angakovi, “ʻE fakamoʻui fēfē ʻe he tangata ni ʻakitautolu?” Pea naʻa nau manukiʻi ia, pea naʻe ʻikai ʻomi ha meʻaʻofa kiate ia. Ka naʻe longo pe ia. \c 11 \cd \it 1 ʻOku lea fakamamahi ʻa Naʻasi ki he kakai ʻo Sepesi-Kiliati. 4 ʻOku nau fakahā ia kia Saula pea ʻoku ne fakamoʻui ʻakinautolu. 12 ʻOku fakatuʻumaʻu ai ʻa Saula, pea fakafoʻou hono puleʻanga.\it* \p \v 1 Pea naʻe ʻalu hake ai ʻa Naʻasi ko e tangata ʻAmoni, pea ne te u tau ki Sepesi-Kiliati: pea pehē ʻe he kau tangata kotoa pē ʻo Sepesi-Kiliati, “Fai hoʻo fuakava mo kimautolu, pea te mau tauhi kiate koe.” \v 2 Pea pehē ʻe Naʻasi ko e tangata ʻAmoni kiate kinautolu, “ʻI he meʻa ni pe te u fai ʻae fuakava mo kimoutolu, koeʻuhi ke u kapeʻi homou mata toʻomataʻu kotoa pē ʻe tuku ia ko e meʻa manuki ki ʻIsileli kotoa pē.” \v 3 Pea naʻe pehē ʻe he kau mātuʻa ʻo Sepesi kiate ia, “Ke ke kātaki ʻakimautolu ʻi he ʻaho ʻe fitu, koeʻuhi ke mau fekau ʻemau talafekau ki he ngaahi potu kotoa pē ʻo ʻIsileli, pea pehē, kapau ʻoku ʻikai ha tangata ke fakamoʻui ʻakimautolu, te mau ʻalu atu kiate koe.” \p \v 4 ¶ Pea naʻe hoko ʻae kau talafekau ki Kipea ʻo Saula, pea fakahā ʻae ongoongo ki he telinga ʻoe kakai: pea naʻe hiki honau leʻo ʻe he kakai kotoa pē ʻo tangi. \v 5 Pea vakai, naʻe muimui mai ʻa Saula ki he fanga manu, mei he ngoue; pea naʻe pehē ʻe Saula, “Ko e hā ʻoku tangi ai ʻae kakai?” Pea naʻa nau fakahā kiate ia ʻae ongoongo ʻoe kau tangata ʻo Sepesi. \v 6 Pea naʻe hoko ʻae Laumālie ʻoe ʻOtua kia Saula ʻi heʻene ongoʻi ʻae ngaahi ongoongo ni, pea tupu ai ʻene ʻita ʻo lahi. \v 7 Pea naʻa ne ʻomi ʻae fanga pulu ʻe ua, pea tuʻutuʻu ke iiki, pea fekau ke ʻave ʻo tufaki ki he ngaahi potu kakai kotoa pē ʻo ʻIsileli ʻi he nima ʻoe kau tangata fekau, ʻo pehē, “Ko ia kotoa pē ʻoku ʻikai haʻu ʻo muimui ʻia Saula mo Samuela, ʻe fai pehē pe ki heʻene fanga pulu.” Pea naʻe tō ki he kakai ʻae manavahē kia Sihova, pea naʻa nau hiki loto taha pe kituaʻā. \v 8 Pea ʻi heʻene lau ʻakinautolu ʻi Piseki, naʻe toko tolu kilu ʻae fānau ʻa ʻIsileli pea toko tolu mano ʻae fānau ʻa Siuta. \v 9 Pea naʻa nau pehē ki he kau talafekau naʻe haʻu, Ke mou lea pehē ki he kau tangata ʻo Sepesi-Kiliati, “Ko e ʻapongipongi, ʻo feʻunga mo e mafana ʻoe laʻā, te mou maʻu ʻae tokoni.” Pea naʻe haʻu ʻae kau tangata fekau ʻo fakahā ia ki he kau tangata ʻo Sepesi: pea naʻa nau fiefia ai. \v 10 Ko ia naʻe tala ai ʻe he kau tangata ʻo Sepesi, “Te mau ʻalu atu kiate kimoutolu ʻapongipongi, pea te mou fai kiate kimautolu ʻaia kotoa pē ʻoku matalelei kiate kimoutolu.” \v 11 Pea hoko ki he ʻapongipongi, pea pehē, naʻe fokotuʻu vahe tolu ʻe Saula ʻae kakai; pea naʻa nau hoko ki he lotolotonga ʻoe tau ʻi he lakanga leʻo pongipongi, ʻo taaʻi ʻae kakai ʻAmoni ʻo aʻu ki he pupuha ʻoe ʻaho: pea naʻe hoko ʻo pehē, naʻe fakamovetevete ʻakinautolu naʻe toe, naʻe ʻikai tuʻu fakataha ha toko ua. \p \v 12 ¶ Pea naʻe pehē ʻe he kakai kia Samuela, ko hai ia naʻe pehē, “ʻE pule koā ʻa Saula kiate kimautolu? Omi ʻae kau tangata, koeʻuhi ke mau tāmateʻi ʻakinautolu.” \v 13 Pea naʻe pehē ʻe Saula, “ʻE ʻikai ha tangata ʻe tokotaha ʻe tāmateʻi he ʻaho ni: he kuo fai ʻae fakamoʻui ʻe Sihova ʻi ʻIsileli he ʻaho ni.” \v 14 Pea naʻe pehē ʻe Samuela ki he kakai, “Haʻu ke tau ō ki Kilikali, ō fakamaʻu ke maʻu ʻae puleʻanga ʻi ai.” \v 15 Pea naʻe ʻalu ʻae kakai kotoa pē ki Kilikali; pea naʻa nau fakanofo ʻi ai ʻa Saula ke tuʻi ʻi he ʻao ʻo Sihova ʻi Kilikali; pea naʻa nau ʻatu ʻi ai ʻae ngaahi feilaulau ko e feilaulau fakalelei ʻi he ʻao ʻo Sihova; pea naʻe fiefia lahi ʻi ai ʻa Saula mo e kau tangata kotoa pē ʻo ʻIsileli. \c 12 \cd \it 1 ʻOku fakapapau ʻe Samuela ʻene angatonu. 6 ʻOku valoki ʻe ia ʻae kakai ʻi heʻenau taʻeʻofa. 16 ʻOku ne fakamanavahēʻi ʻakinautolu ʻaki ʻae mana ʻi he lolotonga ʻoe ututaʻu. 20 ʻOku ne fakafiemālieʻi ʻakinautolu ʻi he angaʻofa ʻae ʻOtua.\it* \p \v 1 Pea naʻe pehē ʻe Samuela ki ʻIsileli kotoa pē, “Vakai, kuo u tokanga ki homou leʻo ʻi he meʻa kotoa pē naʻa mou tala kiate au, pea kuo u fakanofo homou tuʻi. \v 2 Pea ko eni, vakai, ʻoku hāʻele ʻae tuʻi ʻi homou ʻao: pea ko au kuo u motuʻa mo ʻuluhinā; pea vakai ʻoku ʻiate kimoutolu hoku ongo foha: pea kuo u ʻalu pe ʻi homou ʻao talu ʻeku kei siʻi ʻo aʻu ki he ʻaho ni. \v 3 Vakai ko au eni, mou fakamoʻoni kiate au ʻi he ʻao ʻo Sihova, pea ʻi he ʻao ʻo ʻene pani: ko e pulu ʻa hai kuo u faʻao? Pe ko e ʻasi ʻa hai kuo u toʻo? Pe ko hai ha tokotaha kuo u kākaaʻi? Pe ko hai ia kuo u fakafiuʻi? Pe naʻaku maʻu ʻae koloa totongi ʻi he nima ʻo hai ke fakakui ʻaki hoku mata? Pea te u toe ʻatu ia kiate kimoutolu.” \v 4 Pea naʻa nau pehē, “Naʻe ʻikai te ke kākaaʻi ʻakimautolu, pe fakafiuʻi ʻakimautolu, pea naʻe ʻikai te ke toʻo ha meʻa mei he nima ʻo ha tangata ʻe tokotaha.” \v 5 Pea pehē ʻe ia kiate kinautolu, “Ko ʻeku fakamoʻoni ʻa Sihova kiate kimoutolu, pea ʻoku fakamoʻoni mo ʻene pani he ʻaho ni, ʻoku ʻikai te mou ʻilo ha meʻa ʻi hoku nima.” Pea naʻa nau pehē, “Ko e fakamoʻoni \add ia\add*.” \v 6 Pea naʻe pehē ʻe Samuela ki he kakai, “Ko Sihova ia ʻaia naʻa ne fakahikihiki ʻa Mōsese mo ʻElone, mo ne ʻomi hoʻomou ngaahi tamai mei he fonua ko ʻIsipite. \v 7 Pea ko eni mou tuʻu pe, koeʻuhi ke tau alea mo kimoutolu ʻi he ʻao ʻo Sihova ki he ngaahi ngāue māʻoniʻoni ʻa Sihova, ʻaia naʻa ne fai kiate kimoutolu, pea ki hoʻomou ngaahi tamai. \v 8 ‌ʻI he hoko ʻa Sēkope ki ʻIsipite, pea tangi ʻa hoʻomou ngaahi tamai kia Sihova, naʻe fekau ai ʻe Sihova ʻa Mōsese mo ʻElone, ʻaia naʻa na ʻomi hoʻomou ngaahi tamai mei ʻIsipite, pea ne ne pule ke nofomaʻu ʻakinautolu ʻi he potu ni. \v 9 Pea ʻi heʻenau fakangalongaloʻi ʻa Sihova ko honau ʻOtua, naʻa ne fakatau ʻakinautolu ki he nima ʻo Sisela, ko e ʻeikitau ʻo Hasoa, pea ki he nima ʻoe kakai Filisitia, pea ki he nima ʻoe tuʻi ʻo Moape, pea naʻa nau tauʻi ʻakinautolu. \v 10 Pea naʻa nau tangi kia Sihova ʻonau pehē, ‘Kuo mau fai angahala, koeʻuhi kuo mau liʻaki ʻa Sihova, pea mau tauhi kia Peali mo ʻAsitelote: ka ko eni, fakamoʻui ʻakimautolu mei he nima ʻo homau ngaahi fili, pea te mau tauhi koe.’ \v 11 Pea naʻe fekau ʻe Sihova ʻa Selupeali, mo Pitani, mo Sefita, mo Samuela, ʻo ne fakamoʻui ʻakimoutolu mei he nima ʻo homou ngaahi fili, ʻi he ngaahi potu kotoa pē, pea ne mou nonofo fiemālie pe. \v 12 Pea ʻi hoʻomou mamata ʻoku haʻu ʻa Naʻasi ko e tuʻi ʻoe fānau ʻa ʻAmoni ke tauʻi ʻakimoutolu, naʻa mou pehē leva kiate au, ‘ʻIkai; ka ʻe pule ha tuʻi kiate kimoutolu: ka ko homou tuʻi ʻa Sihova ko homou ʻOtua.’ \v 13 Pea ko eni, vakai ki he tuʻi ʻaia kuo mou fili, mo ia ne mou holi ki ai! Pea vakai, kuo fakanofo ʻe Sihova ʻae tuʻi, kiate kimoutolu. \v 14 Kapau te mou manavahē kia Sihova, pea tauhi ia, pea fai talangofua ki heʻene folofola, pea ʻoua naʻa angatuʻu ki he fekau ʻa Sihova, pehē ʻe tuʻumaʻu pe ʻakimoutolu mo e tuʻi foki ʻoku pule kiate kimoutolu ʻi he muimui kia Sihova ko homou ʻOtua: \v 15 Pea kapau ʻe ʻikai te mou talangofua ki he folofola ʻa Sihova kiate kimoutolu, ʻo hangē ko hono hiki hake ki hoʻomou ngaahi tamai. \p \v 16 ¶ “Pea ko eni, mou tutuʻu ʻo mamata ki he meʻa lahi ni, ʻaia ʻe fai ʻe Sihova ʻi homou ʻao. \v 17 ‌ʻIkai ko e ʻaho eni ʻoe ututaʻu uite? Te u ui kia Sihova, pea te ne fekau ʻae mana mo e ʻuha; koeʻuhi ke mou vakai ʻo ʻilo ʻoku lahi ʻa hoʻomou angahala, ʻaia kuo mou fai ʻi he ʻao ʻo Sihova ʻi hoʻomou kole ʻae tuʻi moʻomoutolu. \v 18 Ko ia naʻe lotu ai ʻa Samuela kia Sihova: pea naʻe ʻomi ʻe Sihova ʻae mana mo e ʻuha ʻi he ʻaho ko ia: pea naʻe manavahē lahi ʻae kakai kotoa pē kia Sihova mo Samuela.” \v 19 Pea naʻe pehē ʻe he kakai kotoa pē kia Samuela, “Ke ke hūfia ʻa hoʻo kau tamaioʻeiki kia Sihova ko ho ʻOtua ke ʻoua naʻa mau mate: he kuo mau fakalahi ʻaki ʻemau ngaahi angahala kotoa pē ʻae kovi ni, ke kole ʻae tuʻi moʻomautolu.” \p \v 20 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Samuela ki he kakai, “ʻOua naʻa mou manavahē: kuo mou fai ʻae ngaahi angahala ni kotoa pē: kaeʻoua naʻa mou tafoki mei hoʻomou muimui ʻia Sihova, ka mou tauhi ʻa Sihova ʻaki homou loto kotoa; \v 21 Pea ʻoua naʻa mou afe atu: he ka pehē te mou muimui ai ki he ngaahi meʻa vaʻinga, ʻaia ʻe ʻikai ʻaonga pe faʻa fakamoʻui; he ko e meʻa vaʻinga. \v 22 He koeʻuhi ʻe ʻikai liʻaki ʻe Sihova ʻa hono kakai koeʻuhi ko hono huafa lahi: he kuo lelei kia Sihova ke ne ngaohi ʻakimoutolu ko hono kakai. \v 23 Pea ko au foki, Ke taʻofi ʻe he ʻOtua ʻa ʻeku fai angahala kia Sihova ʻi he tuku ʻeku hūfia ʻakimoutolu: ka teu ako kiate kimoutolu ʻae hala lelei mo totonu: \v 24 Ke mou manavahē pe kia Sihova, pea tauhi ia ʻi he moʻoni ʻo homou loto kotoa: he vakai ki he ngaahi meʻa lahi kuo ne fai maʻamoutolu. \v 25 Pea kapau te mou kei fai angakovi, ʻe fakaʻauha ʻakimoutolu, ʻio, ʻakimoutolu mo homou tuʻi.” \c 13 \cd \it 1 Ko e kau tau ʻa Saula. 3 ʻOku ne ui ʻae kau Hepelū ki Kilikali ke tauʻi ʻae kau Filisitia, naʻe teʻia ʻenau kolo tau ʻe Sonatane. 5 Ko e fuʻu tau lahi ʻae kau Filisitia. 6 Ko e mamahi ʻae kakai ʻIsileli. 8 ʻOku fiu ʻa Saula ʻi he tatali kia Samuela, pea fai ʻe ia ʻae feilaulau. 11 ʻOku valoki ia ʻe Samuela. 17 Ko e vāhenga tau ʻe tolu ʻoe kau Filisitia. 19 Ko e filioʻi ʻae kau Filisitia ke ʻoua naʻa ai ha tufunga ʻi ʻIsileli.\it* \p \v 1 Naʻe pule ʻa Saula ʻi he tau ʻe taha; pea hili ʻene pule ʻi he taʻu ʻe ua ki ʻIsileli, \v 2 Naʻe fili ʻe Saula ʻene kau tangata ʻe toko tolu afe mei ʻIsileli: naʻe ʻia Saula ʻi Mikimasi, pea ʻi he moʻunga ko Peteli ʻae toko ua afe, pea naʻe ʻia Sonatane ʻi Kipea ʻo Penisimani ʻae toko taha afe: pea ko hono toe ʻoe kakai naʻa ne fekau ke ʻalu ʻae tangata taki taha ki hono fale fehikitaki. \v 3 Pea naʻe taaʻi ʻe Sonatane ʻae kolo tau ʻae kakai Filisitia ʻaia naʻe ʻi Kipea, pea naʻe fanongo ki ai ʻae kakai Filisitia. Pea naʻe ifi meʻalea ʻe Saula ʻi he potu fonua kotoa pē, ʻo ne pehē, Ke ongoʻi ʻe he kakai Hepelū. \v 4 Pea naʻe fanongo ʻa ʻIsileli kotoa pē ki he lea, kuo taaʻi ʻe Saula ha kolo tau ʻae kakai Filisitia, pea kuo fehiʻanekina ʻaupito ʻa ʻIsileli ʻi he ʻao ʻoe kakai Filisitia. Pea naʻe fekau ke fakataha ʻae kakai kia Saula ʻi Kilikali. \p \v 5 ¶ Pea naʻe kātoa fakataha ʻae kakai Filisitia ke tauʻi ʻa ʻIsileli, ko e ngaahi saliote ʻe tolu mano, mo e kau tangata heka hoosi ʻe toko ono afe, pea ko e kakai naʻe hangē ko e ʻoneʻone ʻi he matātahi honau tokolahi: pea naʻa nau ʻalu hake ʻo nofo ʻi Mikimasi, ʻi he potu hopoʻangalaʻā mei Pete-ʻAveni. \v 6 Pea ʻi he vakai ʻae kau tangata ʻIsileli kuo ʻākilotoa ʻakinautolu (he naʻe mamahi ʻae kakai), naʻe fakatoitoi ʻakinautolu ʻe he kakai ʻi he ngaahi ʻana, mo e ngaahi vaofihi, pea ʻi he ngaahi maka, mo e potu māʻolunga, pea ʻi he ngaahi luo. \v 7 Pea naʻe ʻalu ʻae kau Hepelū niʻihi ki he kauvai ʻe taha ʻo Sioatani ki he fonua ʻo Kata mo Kiliati, ka ko Saula naʻe kei ʻi Kilikali ia, pea naʻe muimui tetetete pe ʻae kakai kiate ia. \p \v 8 ¶ Pea naʻe tatali ia ʻi he ʻaho ʻe fitu ʻo fakatatau ki he ʻaho naʻe kotofa ʻe Samuela: ka naʻe ʻikai haʻu ʻa Samuela ki Kilikali; pea naʻe movetevete ʻae kakai ʻiate ia. \v 9 Pea naʻe pehē ʻe Saula, “ʻOmi ki heni kiate au ʻae feilaulau tutu, mo e feilaulau fakalelei.” Pea naʻa ne ʻatu ʻae feilaulau tutu. \v 10 Pea naʻe hoko ʻo pehē, hili leva ʻene fakaʻosi ʻene ʻatu ʻae feilaulau tutu, vakai, kuo hoko mai ʻa Samuela; pea naʻe ʻalu atu ʻa Saula ke fakafetaulaki kiate ia, ke na feʻiloaki. \p \v 11 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Samuela, “Ko e hā ia kuo ke fai?” Pea pehē ʻe Saula, “Ko e meʻa ʻi heʻeku vakai kuo movete ʻae kakai meiate au, pea naʻe ʻikai te ke hoko mai ʻi he ngaahi ʻaho naʻe kotofa, pea kuo kātoa fakataha ʻae kau Filisitia ki Mikimasi: \v 12 Ko ia naʻaku pehē ai, ‘Ko eni ʻe hoko hifo kiate au ʻae kau Filisitia ki Kilikali, ka ʻoku teʻeki ai te u fai ʻae hū kia Sihova’: ko ia ne u kātaki ai au ʻo ʻatu ʻae feilaulau tutu.” \v 13 Pea pehē ʻe Samuela kia Saula, “Kuo ke fai vale: kuo ʻikai te ke tauhi ʻae fekau ʻa Sihova ko ho ʻOtua, ʻaia naʻa ne fekau kiate koe: ka ne pehē, kuo fokotuʻumaʻu ʻe Sihova ho puleʻanga ki ʻIsileli ʻo taʻengata. \v 14 Ka ko eni ʻe ʻikai tuʻumaʻu ho puleʻanga: kuo fili ʻe Sihova ha tangata maʻana ʻo hangē ko hono loto ʻoʻona, pea kuo fekau ʻe Sihova kiate ia ke ʻeiki ia ki hono kakai, koeʻuhi naʻe ʻikai te ke tauhi ʻaia naʻe fekau ʻe Sihova kiate koe.” \v 15 Pea naʻe tuʻu hake ʻa Samuela, ʻo ʻalu mei Kilikali ki Kipea ʻo Penisimani. Pea naʻe lau ʻe Saula ʻae kakai naʻe ʻiate ia, ko e toko onongeau nai. \v 16 Pea ko Saula mo hono foha ko Sonatane, pea mo e kakai naʻe ʻiate kinaua, naʻa nau nofo ʻi Kipea ʻo Penisimani: ka naʻe ʻapitanga ʻae kakai Filisitia ʻi Mikimasi. \p \v 17 ¶ Pea naʻe haʻu ʻae vahe ʻe tolu ʻoe kau maumau mei he nofoʻanga tau ʻoe kau Filisitia: naʻe ʻalu ʻae kautau ʻe taha ki he hala ki Ofila, ki he fonua ko Suali: \v 18 Pea naʻe afe ʻae kautau ʻe taha ki he hala ki Pete-holoni: pea ʻalu ʻae kautau ʻe taha ki he hala ʻoe veʻe fonua ʻoku hanga atu ki he teleʻa ʻo Sipoimi ʻo hanga atu ki he toafa. \p \v 19 ¶ Pea ko eni, naʻe ʻikai ʻiloʻi ha tufunga tuki ukamea ʻi he fonua kotoa pē ʻo ʻIsileli: he ne pehē ʻe he kau Filisitia, Telia naʻa tuki ʻe he kau Hepelū ʻae ngaahi heletā mo e tao maʻanautolu. \v 20 Ka naʻe ʻalu hifo ki he kau Filisitia ʻae kakai ʻIsileli kotoa pē, ke fakamata taki taha ʻae tangata hono huotoho, mo ʻene hele, mo ʻene toki, mo ʻene huo keli. \v 21 Ka naʻa nau maʻu ʻae kili fakamata ki he huo keli, pea ki he hele, mo e ngaahi huhuʻi pea mo e ngaahi toki, pea ke fakamata ʻae meʻa kini. \v 22 Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi he ʻaho ʻoe tau, naʻe ʻikai ʻiloa ha heletā pe ha tao ʻi he nima ʻo ha tokotaha ʻi he kakai naʻe ʻia Saula mo Sonatane: ka ko Saula mo hono foha ko Sonatane, naʻe ʻilo ai ia. \v 23 Pea naʻe hiki kituʻa ʻae ʻapitanga ʻoe kau Filisitia ke ʻalu ki he potu ʻaluʻanga ki Mikimasi. \c 14 \cd \it 1 Ko e ʻalu ʻa Sonatane ʻo taaʻi ʻae kolo tau ʻae kakai Filisitia. 15 Ko e ilifia naʻe fakahoko mei he ʻOtua ke nau fetāmateʻaki ʻakinautolu. 17 Naʻe ʻikai tatali ʻa Saula ki he lea ʻae taulaʻeiki, ka nau hoko atu kiate kinautolu. 21 Ko e kau Hepelū naʻe hopoate mo kinautolu naʻe toitoi, ʻoku nau hoko atu ʻo tauʻi ʻakinautolu. 24 Ko e lea tuʻutāmaki ʻa Saula naʻa ne taʻofi hono lavaʻi ʻoe tau. 32 ʻOku ne taʻofi ʻae kakai ʻi he kai ʻoe toto. 35 ʻOku ne fokotuʻu ʻae feilaulauʻanga. 36 ʻOku moʻua ʻa Sonatane ʻi he talotalo, kae fakamoʻui ia ʻe he kakai. 47 Ko e mālohi ʻo Saula mo ʻene fānau.\it* \p \v 1 Pea naʻe ai ʻae ʻaho, naʻe pehē ai ʻe Sonatane ko e foha ʻo Saula ki he talavou naʻe toʻo ʻene mahafutau, “Haʻu ke ta ō ki he kolo tau ʻae kau Filisitia ʻaia ʻoku ʻi he potu tukuʻuta na.” Ka naʻe ʻikai te ne tala ia ki heʻene tamai. \v 2 Pea naʻe tatali ʻa Saula ʻi he potu ngataʻanga ʻo Kipea ʻi he lolo ʻakau ko e pomikanite ʻaia ʻoku ʻi Mikiloni: pea ko e kakai naʻe ʻiate ia ko e kau tangata ʻe toko onongeau nai; \v 3 Pea ko ʻAhia, ko e foha ʻo ʻAhitupe, ko e tokoua ʻo Ikapote, ko e foha ʻo Finiasi, ko e foha ʻo Ilai, ko e taulaʻeiki ʻa Sihova ʻi Sailo, ʻoku ne ʻai ʻae ʻefoti. Pea naʻe ʻikai ʻilo ʻe he kakai kuo ʻalu ʻa Sonatane. \p \v 4 ¶ Pea ʻi he vahaʻa ʻoe ʻaluʻanga, ʻaia naʻe fie ʻalu ai ʻa Sonatane ki he kolo tau ʻae kau Filisitia, naʻe ai ʻae maka māsila ʻi he potu ʻe taha, mo e maka māsila ʻi he potu ʻe taha: pea ko hono hingoa ʻoe taha ko Posese, pea ko e hingoa ʻoe taha ko Sene. \v 5 Ko e potu ʻoe taha naʻe hangatonu atu ki Mikimasi ki he tokelau, pea tonga ʻae taha ʻo hangatonu ki Kipea. \v 6 Pea naʻe pehē ʻe Sonatane ki he talavou naʻe toʻo ʻene mahafutau, “Haʻu ke ta ō atu ki he kolo tau ʻae kau taʻekamu ni: ʻe pehē nai, ʻe ngāue ʻa Sihova maʻa kitaua: he ʻoku ʻikai faingataʻa kia Sihova ke fakamoʻui ʻi he tokolahi, pe ʻi he tokosiʻi.” \v 7 Pea naʻa pehē ʻae toʻo mahafutau kiate ia, “Fai ʻaia kotoa pē ʻoku ʻi ho loto: tafoki koe; vakai, ʻoku ou ʻiate koe ʻo hangē ko ho loto.” \v 8 Pea pehē ai ʻa Sonatane, “Vakai, te ta ō atu ki he kau tangata, pea ke ta fakahā ʻakitaua kiate kinautolu. \v 9 Kapau tenau pehē mai kiate kitaua, Mo tatali ke ʻoua ke mau ʻalu atu kiate kimoua; pea te ta tuʻumaʻu ʻi hota potu, pea ʻe ʻikai te ta ō hake kiate kinautolu. \v 10 Pea kapau tenau lea pehē, Mo ō hake kiate kimautolu; pea ta ō hake: he kuo tuku ʻakinautolu ʻe Sihova ki hota nima: pea ko e fakaʻilonga ia kiate kitaua.” \v 11 Pea naʻa na fakahā fakatouʻosi pe ʻakinaua ki he kolo tau ʻae kau Filisitia: pea naʻe pehē ʻe he kau Filisitia, “Vakai ʻoku ʻalu atu ʻae kakai Hepelū mei he ngaahi luo naʻa nau toitoi ʻi ai ʻakinautolu.” \v 12 Pea naʻe lea ʻae kau tangata ʻoe kolo tau kia Sonatane mo ʻene toʻo mahafutau, ʻo pehē, “Mo ō hake kiate kimautolu, pea te mau fakahā ha meʻa kiate kimoua.” Pea pehē ʻa Sonatane ki hono hoa tau, “ʻAlu hake ʻo muimui ʻiate au: he kuo tukuange ʻakinautolu ʻe Sihova ki he nima ʻo ʻIsileli.” \v 13 Pea naʻe kaka hake ʻa Sonatane ʻo piki ʻaki hono nima, mo hono vaʻe, pea muimui ʻiate ia ʻa hono hoa tau: pea naʻa nau tō ki lalo ʻi he ʻao ʻo Sonatane; pea naʻe angimui ʻa hono hoa tau ʻo fai ʻae tāmate foki. \v 14 Pea ko e fuofua tā naʻe fai ʻe Sonatane mo hono hoa tau, ko e kau tangata ʻe toko uofulu nai naʻe tō ʻi he potu kelekele, ko e vaeua ʻoe ʻeka ʻe taha, ʻaia ʻe faʻa keli ʻe he tauluaʻi pulu ʻe taha. \v 15 Pea naʻe tetetete lahi ʻae tau ʻi he ngoue, pea mo e kakai kotoa pē: ko e kolo tau mo e kau maumau naʻa nau tetetete foki, pea ngalulu mo e kelekele: ko ia ko e ngalulu lahi ʻaupito ia. \v 16 Pea naʻe sio atu ʻe he kau tangata leʻo ʻa Saula ʻi Kipea ʻo Penisimani; pea vakai, naʻe matukutuku ʻae kakai ʻo mole, pea naʻa nau ʻalu pe mo fetāʻaki pe ʻakinautolu. \v 17 Pea pehē ai ʻe Saula ki he kakai naʻe ʻiate ia, “Ko eni, Mou lau, pea vakai pe ko hai kuo ʻalu meiate kitautolu.” Pea hili ʻenau lau, vakai naʻe ʻikai ʻi ai ʻa Sonatane mo hono hoa tau. \v 18 Pea pehē ʻe Saula kia ʻAhia, “ʻOmi ki heni ʻae puha \add ʻoe fuakava \add*ʻoe ʻOtua.” He naʻe ʻi he fānau ʻa ʻIsileli ʻae puha \add tapu \add*ʻae ʻOtua ʻi he kuonga ko ia. \p \v 19 ¶ Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi he kei alea ʻa Saula mo e taulaʻeiki, naʻe tupu pe ʻae longoaʻa ʻi he tau ʻae kakai Filisitia: pea fakaʻaʻau ʻo lahi, pea pehē ʻa Saula ki he taulaʻeiki, “Taʻofi ho nima.” \v 20 Pea ko Saula mo e kakai kotoa pē naʻe ʻiate ia naʻa nau fakataha ʻakinautolu ʻonau hoko atu ki he tau: pea vakai, ko e heletā ʻae tangata kotoa pē kuo hiki hake ki hono tokoua, pea naʻe ai ʻae maveuveu lahi ʻaupito. \v 21 Pea koeʻuhi ko e kau Hepelū naʻe muʻaki nofo ki he kakai Filisitia, ʻaia naʻe ʻalu hake mo kinautolu ki he ʻapitanga mei he ngaahi potu fonua takatakai, naʻa nau liliu foki ʻo kau ki he kakai ʻIsileli naʻe ʻia Saula mo Sonatane. \v 22 Pea mo e kau tangata kotoa pē ʻo ʻIsileli, ʻaia naʻa nau fufū ʻakinautolu ʻi he moʻunga ko ʻIfalemi, ʻi heʻenau ongoʻi kuo hola ʻae kakai Filisitia, naʻe tuli mālohi ʻekinautolu foki kiate kinautolu ʻi he tau. \v 23 Ko ia naʻe fakamoʻui ʻe Sihova ʻa ʻIsileli ʻi he ʻaho ko ia: pea naʻe ʻalu atu ʻae tau ʻo hoko ki Pete-ʻAveni. \p \v 24 ¶ Pea naʻe mamahi lahi ʻae kau tangata ʻIsileli ʻi he ʻaho ko ia: he naʻe fokotuʻu ʻae tapu ʻa Saula ki he kakai, ʻo pehē, “Malaʻia ʻae tangata ʻaia ʻe kai ha meʻa he ʻaho ni kaeʻoua ke efiafi, koeʻuhi ke u lavaʻi ʻae totongi ki hoku ngaahi fili.” Ko ia naʻe ʻikai kamata ʻe ha tokotaha ʻi he kakai ha meʻakai. \v 25 Pea naʻe hoko ʻakinautolu kotoa pē ʻoe fonua, ki he potu vao ʻakauʻia; pea naʻe ʻi ai ʻae hone ʻi he funga kelekele. \v 26 Pea ʻi he hoko ʻae kakai ki he vao ʻakau, naʻe toʻi ʻae honi; ka naʻe ʻikai ha tangata ʻe ʻai hono nima ki hono ngutu; he naʻe manavahē ʻae kakai ki he fuakava. \v 27 Ka ko Sonatane naʻe ʻikai fanongo ia ki he fekau fakapapau ʻa ʻene tamai ki he kakai: ko ia naʻa ne ʻai ʻae muʻa tokotoko naʻe ʻi hono nima, ʻo ʻai ia ki hono toʻi ʻoe honi, pea ʻai hono nima ki hono ngutu; pea naʻe māmangia ai hono mata. \v 28 Pea lea ai ʻae tokotaha ʻi he kakai, ʻo pehē, “Naʻe lea fakapapau ʻa hoʻo tamai mo fuakava ki he kakai, ʻo pehē, ‘Malaʻia ʻae tangata ʻaia te ne kai meʻakai he ʻaho ni.’” Pea naʻe vaivai ʻae kakai. \v 29 Pea pehē ai ʻa Sonatane, “Kuo fai fakamamahi ʻa ʻeku tamai ki he fonua: ʻoku ou kole kiate kimoutolu, vakai, ki hono fakamaama ki hoku mata, ko e meʻa ʻi heʻeku kamata ʻae meʻa siʻi ʻi he hone ni. \v 30 Kae huanoa, ʻo ka ne kai lahi ʻe he kakai he ʻaho ni ʻi he vete ʻa honau fili kuo nau ʻilo? Ka ne pehē, ʻikai kuo lahi hake ʻaupito ʻae teʻia kuo hoko ki he kakai Filisitia?” \v 31 Pea naʻa nau taaʻi ʻae kakai Filisitia ʻi he ʻaho ko ia mei Mikimasi ʻo aʻu ki ʻAsaloni: pea naʻe vaivai lahi ʻae kakai. \v 32 Pea naʻe ʻoho atu ʻae kakai ki he vete, ʻo toʻo ʻae fanga sipi, mo e fanga pulu, mo e kosi, ʻo tāmateʻi ia ʻi he kelekele: pea naʻe kai ia ʻe he kakai mo e toto. \p \v 33 ¶ Pea naʻa nau tala kia Saula, ʻo pehē, “ʻOku fai angahala ʻae kakai kia Sihova, koeʻuhi ʻi heʻenau kai mo e toto.” Pea pehē ʻe ia, Kuo mou fai angahala: filifilihi mai ha maka lahi kiate au he ʻaho ni. \v 34 Pea pehē ʻe Saula, Mou vahevahe ʻakimoutolu ʻo ʻalu ki he kakai, ʻo pehē kiate kinautolu, “Mou ʻomi kiate au taki taha ʻae tangata ʻene pulu, mo e tangata taki taha ʻene sipi, ʻo tāmateʻi ʻi heni, pea kai; pea ʻoua naʻa fai angahala kia Sihova ʻi hoʻomou kai mo e toto.” Pea naʻe ʻomi ʻe he tangata taki taha kotoa pē ʻi he pō ko ia ʻa ʻene pulu pea tāmateʻi ia ʻi ai. \v 35 Pea naʻe fokotuʻu ʻe Saula ʻae feilaulauʻanga kia Sihova; pea ko e ʻuluaki feilaulauʻanga ia naʻa ne langa kia Sihova. \p \v 36 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Saula, “Ke tau ʻalu hifo ʻo tuli poʻuli ki he kakai Filisitia ʻo maumauʻi ʻakinautolu ʻo aʻu ki he maʻa ʻae ʻaho, pea ʻoua naʻa tau tuku ke toe ha tangata ʻe tokotaha.” Pea naʻa nau pehē, “Ke ke fai ʻaia ʻoku mata lelei kiate koe.” Pea naʻe toki pehē ʻe he taulaʻeiki, “Ke tau ʻunuʻunu atu ni ki he ʻOtua.” \v 37 Pea naʻe fehuʻi ʻa Saula ki he ʻOtua, ʻo pehē, “ʻE lelei ʻeku ʻalu hifo ʻo tuli ki he kau Filisitia?” Pea te ke tuku ʻakinautolu ki he nima ʻo ʻIsileli? Ka naʻe ʻikai te ne talia ia ʻi he ʻaho ko ia. \v 38 Pea pehē ʻe Saula, “Mou ʻunuʻunu mai ki heni ʻae kau matāpule kotoa pē ʻoe kakai: pea mou ʻilo ʻo vakai pe kuo \add tau \add*angahala ʻi he ha nai he ʻaho ni. \v 39 Koeʻuhi, hangē ʻoku moʻui ʻa Sihova ʻoku ne fakamoʻui ʻa ʻIsileli, kapau ʻoku ʻi hoku foha ko Sonatane ko e moʻoni ʻe mate ia.” Ka naʻe ʻikai ai ha tangata ʻi he kakai kotoa pē naʻe lea kiate ia. \v 40 Pea pehē ʻe ia ki ʻIsileli kotoa pē, “Ke ʻi he potu ʻe taha kimoutolu, pea ko au mo hoku foha ko Sonatane te ma ʻi he potu ʻe taha.” Pea pehē ʻe he kakai kotoa pē kia Saula, “Ke ke fai ʻaia ʻoku mata lelei kiate koe.” \v 41 Ko ia naʻe pehē ai ʻe Saula kia Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli, “Fakahā ʻae tonuhia. Pea naʻe moʻua ʻa Saula mo Sonatane, ka naʻe hao ʻae kakai” \v 42 Pea pehē ʻe Saula, “Fai ʻae talotalo koeʻuhi ko au mo hoku foha ko Sonatane. Pea naʻe moʻua ʻa Sonatane.” \v 43 Pea pehē ʻe Saula kia Sonatane, “Fakahā mai pe ko e hā ia kuo ke fai.” Pea talaange ʻe Sonatane kiate ia, ʻo pehē, “Naʻaku kamata pe ki he hone siʻi ʻaki ʻae muʻa tokotoko naʻe ʻi hoku nima, pea vakai, te u mate ai.” \v 44 Pea pehē ʻe Saula kiate ia, “Ke fai pehē ʻe he ʻOtua kiate au mo lahi hake foki: he ko e moʻoni te ke mate Sonatane.” \v 45 Pea naʻe pehē ʻe he kakai kia Saula, “ʻE mate ʻa Sonatane, ʻaia kuo ne fai ʻae fakamoʻui lahi pehē ni ʻi ʻIsileli? Ke taʻofi ʻe he ʻOtua: hangē ʻoku moʻui ʻa Sihova,” ʻe ʻikai tō ki he kelekele hano tuʻoni louʻulu ʻe taha; he naʻe ngāue ia mo e ʻOtua he ʻaho ni. Ko ia naʻe fakahaofi ʻa Sonatane ʻe he kakai, ke ʻoua naʻa mate ia. \v 46 Pea naʻe tuku ʻe Saula ʻene tuli ʻae kau Filisitia; pea naʻe ʻalu ʻae kau Filisitia ki honau potu ʻonautolu. \p \v 47 ¶ Ko ia naʻe lavaʻi ʻe Saula ʻae puleʻanga ki ʻIsileli, pea tauʻi hono ngaahi fili ʻi he ngaahi potu kotoa pē ʻo Moape, pea ki he fānau ʻa ʻAmoni, pea ki ʻItomi, pea ki he ngaahi tuʻi ʻo Sopa, pea ki he kakai Filisitia: pea ko e potu naʻa ne tafoki ʻo ʻalu ki ai naʻa ne fakamamahiʻi ʻakinautolu ʻi ai. \v 48 Pea naʻe fakakātoa ʻae tau, pea taaʻi ʻae kakai ʻAmaleki, pea naʻe fakamoʻui ʻa ʻIsileli mei he nima ʻokinautolu naʻe maumauʻi ʻakinautolu. \v 49 Pea ko eni ko e ngaahi foha ʻo Saula, ko Sonatane, mo Isui, mo Malikisua: pea ko e hingoa ʻo hono ongo ʻofefine, ko Melapi ko e ʻuluaki ia, mo Mikali ko e kimui ia: \v 50 Pea ko e hingoa ʻoe uaifi ʻo Saula ko ʻAhinoami, ko e ʻofefine ʻo ʻAhimeasi: pea ko e hingoa ʻoe ʻeiki ʻo ʻene tau ko ʻApina, ko e foha ʻo Nea, ko e tuʻasina ʻo Saula. \v 51 Pea ko e tamai ʻa Saula ʻa Kisi; pea ko Nea ko e tamai ʻa ʻApina, ko e foha ia ʻo ʻApieli. \v 52 Pea naʻe fai ʻae tau fakamamahi ki he kakai Filisitia ʻi he ʻaho kotoa pē ʻo Saula: pea ʻi he mamata ʻa Saula ki ha tangata mālohi, mo ha tangata toʻa, naʻa ne fili ia maʻana. \c 15 \cd \it 1 ʻOku fekau ʻe Samuela ʻa Saula ke fakaʻauha ʻae kakai ʻAmaleki. 6 ʻOku ʻofa ʻa Saula ki he kau Kena. 8 ʻOku ne fakamoʻui ʻa Ekaki mo hono lelei ʻoe vete. 10 ʻOku valoki ʻe Samuela ʻa Saula, ʻoku ne fakafisi ki ai mo fakamālō ʻe ia ia, 20 ʻOku liʻaki ia ʻe he ʻOtua ʻi heʻene talangataʻa. 24 Ko e fakavaivaiʻi ia ʻe Saula. 32 ʻOku tāmateʻi ʻe Samuela ʻa Ekaki. 34 ʻOku māvae ʻa Samuela mo Saula.\it* \p \v 1 Pea naʻe lea pehē foki ʻa Samuela kia Saula, “Naʻe fekau au ʻe Sihova ke u fakanofo koe ko e tuʻi ki hono kakai, ʻio, ko ʻIsileli: pea ko eni ke ke fanongo koe ki he leʻo ʻoe ngaahi folofola ʻa Sihova. \v 2 ‌ʻOku pehē mai ʻe Sihova ʻoe ngaahi kautau, ʻoku ou manatuʻi ʻaia naʻe fai ʻe ʻAmaleki ki ʻIsileli, ʻa ʻene toitoiʻi ia ʻi he hala, ʻi heʻene ʻalu hake mei ʻIsipite. \v 3 Pea ko eni ke ke ʻalu ʻo taaʻi ʻa ʻAmaleki, pea fakaʻauha ʻaupito ʻaia kotoa pē ʻoku nau maʻu, pea ʻoua naʻa fakamoʻui ʻakinautolu; ka ke tāmateʻi ʻae tangata mo e fefine, mo e fānau huhu, ʻae fanga pulu mo e sipi, ʻae kāmeli mo e ʻasi.” \v 4 Pea naʻe tānaki fakataha ʻe Saula ʻae kakai, ʻo ne lau ʻakinautolu ʻi Tilaimi, ko e kau tangata hāʻele ʻe toko ua kilu, pea ko e kau tangata Siuta ko e tokotaha mano. \v 5 Pea naʻe haʻu ʻa Saula ki he kolo ʻe taha ʻo ʻAmaleki ʻo ne tali tau ʻi he toafa. \p \v 6 ¶ Pea naʻe lea ʻa Saula ki he kau Kena, “ʻAlu ʻakimoutolu, ʻo ʻalu hifo mei he kakai ʻAmaleki, telia naʻaku fakaʻauha ʻakimoutolu fakataha mo kinautolu: he naʻa mou fakahā ʻae angaʻofa ki he fānau kotoa pē ʻa ʻIsileli, ʻi heʻenau ʻalu hake mei ʻIsipite.” Pea naʻe ʻalu ʻae kau Kena mei he kakai ʻAmaleki. \v 7 Pea naʻe taaʻi ʻe Saula ʻae kakai ʻAmaleki mei Havila ʻo aʻu atu ki Sua, ʻaia ʻoku hangatonu ki ʻIsipite. \v 8 Pea naʻa ne puke moʻui ʻa Ekaki ko e tuʻi ʻoe kakai ʻAmaleki, pea ne fakaʻauha ʻaupito ʻae kakai ʻaki ʻae mata ʻoe heletā. \v 9 Ka naʻe fakamoʻui ʻe Saula mo e kakai ʻa Ekaki, mo e fanga sipi ʻoku fungani lelei, mo e fanga pulu, pea mo e fanga manu sino, pea mo e fanga lami, mo ia kotoa pē naʻe lelei, pea ʻikai siʻi fakaʻauha ʻakinautolu: ka ko ia kotoa pē naʻe mata kovi, mo taʻeʻaonga, ko ia ne nau fakaʻauha ʻaupito. \v 10 Pea naʻe hoko ai ʻae folofola ʻa Sihova kia Samuela, ʻo pehē, \v 11 “ʻOku liliu hoku loto koeʻuhi ko ʻeku fokotuʻu ʻa Saula ke tuʻi: he kuo tafoki kimui ia mei he muimui ʻiate au, pea kuo ʻikai siʻi fai ki heʻeku ngaahi fekau.” Pea naʻe mamahi ai ʻa Samuela; pea tangi ia kia Sihova ʻi he pō ʻo ʻaho. \v 12 Pea ʻi he tuʻu hengihengi hake ʻa Samuela ʻi he ʻapongipongi ke fakafetaulaki kia Saula, naʻe fakahā kia Samuela, ʻo pehē, naʻe haʻu ʻa Saula ki Kameli, pea vakai, naʻe fokotuʻu ʻe ia hano potu ʻi ai, pea liu mei ai, ʻo ʻalu, ʻo ʻalu hifo ki Kilikali. \v 13 Pea naʻe hoko ange ʻa Samuela kia Saula: pea pehē ʻe Saula kiate ia, “Ke monūʻia pe ʻa koe ʻia Sihova: kuo u fai ʻae fekau ʻa Sihova.” \v 14 Pea naʻe pehē ʻe Samuela, “Ko e hā hono ʻuhinga ʻoe tangi ʻae fanga sipi ni ʻi hoku telinga? Pea mo e tangi ʻae fanga pulu ʻaia ʻoku ou ongoʻi?” \v 15 Pea naʻe pehē ʻe Saula, “Kuo nau ʻomi ʻakinautolu mei he kakai ʻAmaleki he naʻe fakamoʻui ʻe he kakai ʻae fanga sipi fungani lelei mo e fanga pulu, ke feilaulau ʻaki kia Sihova ko ho ʻOtua; pea ko hono toe kuo mau fakaʻauha ʻaupito.” \v 16 Pea pehē ʻe Samuela kia Saula, “Tatali, pea te u fakahā kiate koe ʻaia naʻe tala mai ʻe Sihova kiate au ʻi he poōni.” Pea pehē ʻe ia kiate ia, “Ke ke lea mai.” \v 17 Pea pehē ʻe Samuela, “ʻI hoʻo \add kei \add*siʻi ʻi ho mata ʻoʻou, ʻikai naʻe ngaohi koe ko e ʻulu ki he ngaahi faʻahinga ʻo ʻIsileli, pea fakanofo koe ʻe Sihova ke ke tuʻi ki ʻIsileli?” \v 18 Pea naʻe fekau koe ʻe Sihova, ʻi ha fononga, ʻo ne pehē, “ʻAlu ʻo fakaʻauha ʻaupito ʻae kau angahala ko e kau ʻAmaleki, ʻo tauʻi ʻakinautolu ke nau ʻauha ai. \v 19 Ko ia ko e hā naʻe ʻikai ai te ke talangofua ki he folofola ʻa Sihova, ka naʻa ke ʻoho ki he koloa ʻoe vete, pea fai kovi ʻi he ʻao ʻo Sihova?” \v 20 Pea pehē ʻe Saula kia Samuela, “Ko e moʻoni kuo u fai talangofua ki he leʻo ʻo Sihova, pea u ʻalu ʻi he hala ʻaia naʻe fekau au ki ai ʻe Sihova, pea kuo ʻomi ʻa Ekaki ko e tuʻi ʻoe kakai ʻAmaleki, pea kuo fakaʻauha ʻaupito ʻae kakai ʻAmaleki.” \v 21 Ka naʻe toʻo ʻe he kakai ʻae koloa vete, ko e fanga sipi, mo e fanga pulu, ko hono fungani ʻoe ngaahi meʻa ʻaia naʻe tonu ke fakaʻauha ʻaupito, ke feilaulau ʻaki kia Sihova ko ho ʻOtua ʻi Kilikali. \v 22 Pea pehē ʻe Samuela, “He ʻoka fiemālie tatau pe ʻa Sihova ʻi he ngaahi feilaulau tutu, mo e ngaahi feilaulau, ʻi he fai talangofua ki he leʻo ʻo Sihova? Vakai, ʻoku lelei lahi ʻae talangofua ʻi he feilaulau, pea ko e fakafanongo ʻi he ngako ʻoe fanga sipitangata.” \v 23 He ʻoku tatau ʻae angatuʻu mo e hia ko e tuki fakatēvolo, pea ko e paongataʻa ʻoku tatau ia mo e hia ʻoe tauhi ʻotua loi. Ko e meʻa ʻi hoʻo liʻaki ʻae folofola ʻa Sihova, kuo ne liʻaki foki koe ke ʻoua naʻa ke tuʻi. \p \v 24 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Saula kia Samuela, “Kuo u fai angahala: he kuo u fai talangataʻa ki he fekau ʻa Sihova, pea mo hoʻo lea: ko e meʻa ʻi heʻeku manavahē ki he kakai, pea u talangofua ki honau leʻo. \v 25 Pea ko eni, ʻoku ou kole kiate koe, ke ke fakamolemole ʻeku angahala, pea ke haʻu ke ta ō mo au, koeʻuhi ke u hū kia Sihova.” \v 26 Pea naʻe pehē ʻe Samuela kia Saula, “ʻE ʻikai te ta foki mo koe: he kuo ke liʻaki ʻae folofola ʻa Sihova, pea kuo liʻaki koe ʻe Sihova ke ʻoua naʻa ke tuʻi ki ʻIsileli.” \v 27 Pea ʻi he tafoki atu ʻa Samuela ke ʻalu, naʻa ne puke ki he tapa ʻo hono pulupulu, pea naʻe haeʻi ia. \v 28 Pea naʻe pehē ʻe Samuela kiate ia, “Kuo haeʻi ʻe Sihova ʻae puleʻanga ʻo ʻIsileli meiate koe he ʻaho ni, pea kuo ne foaki ia ki ho kaungāʻapi ʻoʻou ʻoku lelei hake ʻiate koe. \v 29 Pea koeʻuhi foki ko e Māfimafi ʻo ʻIsileli, ʻe ʻikai loi ia pe fakatomala: he ʻoku ʻikai ko e tangata ia, koeʻuhi ke ne fakatomala.” \v 30 Pea toki pehē ai ʻe ia, “Kuo u fai angahala: ka ʻoku ʻoku ou kole kiate koe, ke ke fakaʻapaʻapa kiate au ʻi he ʻao ʻoe kau mātuʻa ʻo hoku kakai, pea ʻi he ʻao ʻo ʻIsileli, pea ke ta tafoki mo au, koeʻuhi ke u hū kia Sihova ko ho ʻOtua.” \v 31 Pea naʻe toe tafoki ʻa Samuela kia Saula; pea naʻe hū ʻa Saula kia Sihova. \p \v 32 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Samuela, “Mou ʻomi kiate au ʻa Ekaki ko e tuʻi ʻoe kakai ʻAmaleki.” Pea naʻe haʻu fakamofutofuta ʻa Ekaki kiate ia. Pea naʻe pehē ʻe Ekaki, “Kuo hili ange moʻoni \add nai \add*ʻae kona ʻoe mate.” \v 33 Pea pehē ʻe Samuela, “Hangē naʻe fakamasiva fānau ʻae kau fefine, ʻe hoʻo heletā, ʻe masiva fānau ʻa hoʻo faʻē ʻi he kau fefine.” Pea naʻe tuʻutuʻu ke iiki ʻe Samuela ʻa Ekaki ʻi he ʻao ʻo Sihova ʻi Kilikali. \p \v 34 ¶ Pea naʻe ʻalu ai ʻa Samuela ki Lama: pea naʻe ʻalu hake ʻa Saula ki hono fale ʻi Kipea ʻo Saula. \v 35 Pea naʻe ʻikai toe haʻu ʻa Samuela ke ʻaʻahi kia Saula ʻo aʻu ki he ʻaho ʻo ʻene pekia: ka naʻe tēngihia ʻe Samuela ʻa Saula: pea naʻe liliu ʻa Sihova mei heʻene fakanofo ʻa Saula ko e tuʻi ki ʻIsileli. \c 16 \cd \it 1 ʻOku fekau ʻe he ʻOtua ʻa Samuela ʻo hangē ko e fai ʻae feilaulau, pea hoko ia ki Petelihema. 6 Ko hono loto fakatangata kuo valokia. 11 ʻOku ne pani ʻa Tevita. 15 ʻOku fekau ʻe Saula ke haʻu ʻa Tevita ke fakafiemālieʻi hono laumālie kovi.\it* \p \v 1 Pea naʻe folofola ʻe Sihova kia Samuela, “ʻE tuku ʻafē ʻa hoʻo tēngihia ʻa Saula; he kuo u liʻaki ia ke ʻoua naʻa pule ia ki ʻIsileli? fakafonu haʻo nifoʻi manu ʻi he lolo, pea ke ʻalu, te u fekau koe kia Sese ko e tangata Petelihema: he kuo u teuteu ha tuʻi mei hono ngaahi foha. \v 2 Pea naʻe pehē ʻe Samuela, “ʻE fēfē ʻeku faʻa ʻalu? Kapau ʻe fanongo ki ai ʻa Saula te ne tāmateʻi au.” Pea pehē ʻe Sihova kiate ia, “ʻAve ha pulu fefine mo koe, pea ke pehē, kuo u haʻu ke feilaulau kia Sihova. \v 3 Pea ke ui ʻa Sese ki he feilaulau, pea te u fakahā kiate koe ʻaia te ke fai: pea ke pani maʻaku ʻaia te u lau kiate koe.” \v 4 Pea naʻe fai ʻe Samuela ʻaia naʻe folofola ki ai ʻa Sihova. Pea naʻe tetetete ʻae kau mātuʻa ʻoe kolo ʻi heʻene hoko ki ai, ʻonau pehē, “ʻOku ke haʻu melino pe?” \v 5 Pea naʻe pehē ʻe ia, “ʻOku ou haʻu melino pē: kuo u haʻu ke fai ʻae feilaulau kia Sihova: fakatapui ʻakimoutolu, pea mou haʻu mo au ki he feilaulau.” Pea naʻa ne fakatapui ʻa Sese mo hono ngaahi foha, ʻo ne ui ʻakinautolu ki he feilaulau. \p \v 6 ¶ Pea ʻi heʻenau hoko mai, naʻe sio ia kia Iliape, pea pehē ʻe ia, “Ta ʻoku ʻi he ʻao ni ʻo Sihova ʻaia kuo ne pani.” \v 7 Ka naʻe pehē ʻe Sihova kia Samuela, “ʻOua naʻa ke mamata ki hono mata, pea ki he māʻolunga ʻo hono sino; he kuo u liʻaki ia: he ʻoku ʻikai mamata ʻa Sihova ʻo hangē ko e mamata ʻae tangata; he ʻoku sio ʻae tangata ki he anga ʻoku hā ʻituʻa, ka ʻoku ʻafioʻi ʻe Sihova ʻae loto.” \v 8 Hili ia naʻe ui ʻe Sese ke haʻu ʻa ʻApinatapi, ke ne ʻalu ange ʻi he ʻao ʻo Samuela. Pea naʻa ne pehē, ʻOku ʻikai fili ia foki ʻe Sihova. \v 9 Pea naʻe fekau ʻe Sese ke ʻalu ange ʻa Sama. Pea pehē ʻe ia, “ʻOku ʻikai fili foki ia ʻe Sihova.” \v 10 Pea naʻe toe fekau ʻe Sese ke ʻalu ange hono foha ʻe toko fitu ʻi he ʻao ʻo Samuela. Pea naʻe pehē ʻe Samuela kia Sese, “ʻOku ʻikai fili ʻe Sihova ʻakinautolu.” \v 11 Pea naʻe pehē ʻe Samuela kia Sese, “ʻOku ʻi heni hoʻo fānau kotoa pē?” Pea naʻe pehē ʻe ia, “ʻOku kei toe ʻae kimui, pea vakai, ʻoku ne tauhi ʻae fanga sipi.” Pea naʻe pehē ʻe Samuela kia Sese, “Fekau ke ʻomi ia: koeʻuhi ʻe ʻikai te tau nofo ki lalo kaeʻoua ke haʻu ia.” \v 12 Pea naʻe fekau ʻe ia, ke ʻomi ia ki loto. Pea naʻe totototo mo e toulekeleka hono mata, ʻo matamatalelei ʻene hā mai. Pea naʻe pehē ʻe Sihova, “Tuʻu hake, ʻo pani ia; he ko eni ia.” \v 13 Pea naʻe toki toʻo ʻe Samuela ʻae nifoʻi manu naʻe ʻi ai ʻae lolo, ʻo ne pani ia ʻi he ʻao ʻo hono ngaahi kāinga; pea naʻe hoko ʻae Laumālie ʻo Sihova kia Tevita talu mei he ʻaho ko ia. Pea naʻe tuʻu ʻa Samuela ʻo ʻalu ki Lama. \p \v 14 ¶ Ka naʻe mahuʻi ʻae Laumālie ʻo Sihova meia Saula, pea naʻe fakamamahiʻi ia ʻe he laumālie kovi meia Sihova. \v 15 Pea naʻe pehē ʻe he kau tamaioʻeiki ʻa Saula kiate ia, “Ko eni, vakai, ko e laumālie kovi mei he ʻOtua ʻoku ne fakamamahiʻi koe. \v 16 Ke fekau mai ni ʻe homau ʻeiki ki hoʻo kau tamaioʻeiki, ʻoku ʻi ho ʻao, ke kumi ha tangata ʻoku poto ʻi he tā ʻoe haʻape: pea ʻe hoko ʻo pehē, ʻoka ʻiate koe ʻae laumālie kovi mei he ʻOtua, pea ʻe tā ʻe ia ʻaki hono nima, pea te ke moʻui ai.” \v 17 Pea naʻe pehē ʻe Saula ki heʻene kau tamaioʻeiki, “Ko eni, mou kumi leva ni ha tangata ʻoku poto ʻi he tā meʻa faiva pea ʻomi ia kiate au.” \v 18 Pea naʻe lea ai ʻae tamaioʻeiki ʻe tokotaha, ʻo pehē, “Vakai, naʻaku mamata ki he foha ʻo Sese ko e tangata Petelihema, ʻaia ʻoku poto ʻi he tā, pea ko e tangata toʻa ʻaupito ia, mo e tangata tau, pea ʻoku anga fakapotopoto, pea ko e tangata matamatalelei, pea ʻoku ʻiate ia ʻa Sihova.” \v 19 Ko ia naʻe fekau ai ʻe Saula ʻae kau talafekau kia Sese, ʻo pehē, “Tuku mai ho foha ko Tevita, ʻaia ʻoku ʻi he fanga sipi, ke haʻu kiate au.” \v 20 Pea naʻe ʻave ʻe Sese ʻae ʻasi naʻe tauloto mā, mo e hina uaine, mo e ʻuhikiʻi sipi, ʻo ne ʻatu ia kia Saula ʻi he nima ʻo hono foha ko Tevita. \v 21 Pea naʻe hoko ange ʻa Tevita kia Saula, ʻo tuʻu ʻi hono ʻao: pea naʻe ʻofa lahi ia kiate ia; pea hoko ia ko hono hoa tau. \v 22 Pea naʻe fekau ʻe Saula kia Sese, ʻo pehē, “ʻOku ou kole kiate koe tuku mai ʻa Tevita ke nofo ia ʻi hoku ʻao; he ʻoku ou leleiʻia ai au.” \v 23 Pea ʻi he hoko kia Saula ʻae laumālie mei he ʻOtua, pea pehē, naʻe toʻo ʻe Tevita ʻae haʻape ʻo ne tā ʻaki ia hono nima: pea naʻe fakafiemālie ai ʻa Saula, pea moʻui ai, pea naʻe ʻalu ʻiate ia ʻae laumālie kovi. \c 17 \cd \it 1 Ko e tali te u tau pe ʻae kakai ʻIsileli mo e kakai Filisitia. 4 ʻOku ʻalu atu fakalaukau ʻa Kolaiate ke luki tau. 12 Ko e fekau ʻe he tamai ʻa Tevita ke ne ʻaʻahi atu ki hono ngaahi taʻokete, pea ko e tali ʻe ia ʻae luki. 28 ʻOka tauteʻi ia ʻe Iliape. 30 ʻOku ʻomi ia kia Saula. 32 ʻOku ne fakahā hono ʻuhinga ʻa ʻene tui. 38 ʻOku ʻikai haʻane mahafutau kae mahafu ʻaki ʻae tui, pea ʻoku ne tāmateʻi ʻae fuʻu tangata. 55 ʻOku tokanga ʻa Saula kia Tevita.\it* \p \v 1 Pea naʻe tānaki ʻe he kakai Filisitia ʻa ʻenau ngaahi tau ke tau, pea naʻe kātoa fakataha ʻakinautolu ʻi Soko ʻaia ʻoku ʻo Siuta, ʻonau ʻapitanga ʻi he vahaʻa ʻo Soko mo ʻAseka ʻi ʻEfesi-Tamemi. \v 2 Pea kuo kātoa fakataha ʻa Saula mo e kau tangata ʻo ʻIsileli, ʻonau ʻapitanga ʻi he teleʻa ʻo Ila, ʻonau fakanofonofo ʻae tau ke tauʻi ʻae kakai Filisitia. \v 3 Pea naʻe tuʻu ʻae kau Filisitia ʻi he moʻunga ʻi he potu ʻe taha, pea tuʻu ʻa ʻIsileli ʻi he moʻunga ʻi he potu kehe: pea naʻe ai ʻae teleʻa ʻi hona vahaʻa. \p \v 4 ¶ Pea naʻe ʻalu atu mei he ʻapitanga ʻoe kau Filisitia ʻae tangata toʻa, ko Kolaiate ʻo Kati hono hingoa, ko e hanga ʻe hongofulu ma tolu hono māʻolunga. \v 5 Pea naʻe ʻi hono ʻulu ʻae tatā palasa, pea naʻe kofu ia ʻaki ʻae kofu palasa: pea ko e fakatatau ʻo hono kofu ko e sikeli palasa ʻe nima afe. \v 6 Pea naʻe kofuʻaki ʻae palasa ʻa hono vaʻe pea naʻe ʻi he vahaʻa ʻo hono uma ha sifa palasa. \v 7 Pea ko e kau ʻo hono tao naʻe hangē ko e ʻakau fakamaʻunga ʻae tangata lalanga; pea ko hono mamafa ʻoe ʻulu ʻo hono tao ko e sikeli ʻaione ʻe onongeau: pea naʻe ʻalu ha tokotaha ʻi hono ʻao ke fua ʻae pā. \v 8 Pea naʻe tuʻu ia ʻo kalanga ki he ngaahi tau ʻo ʻIsileli, ʻo ne pehē kiate kinautolu, “Ko e hā kuo mou haʻu ke fakatoka ai ʻae tau? ʻIkai ko e Filisitia au, pea mo kimoutolu ko e kau tamaioʻeiki kia Saula? Fili ha tangata maʻamoutolu, pea tuku ke ʻalu hifo ia kiate au. \v 9 Kapau ʻoku mafai ʻe ia ke ma tau mo au, pea ne tāmateʻi au, pehē te mau hoko ho hoʻomou kau tamaioʻeiki: pea kapau te u mālohi au kiate ia, ʻo tāmateʻi ia, te mou hoko ko ʻemau kau tamaioʻeiki, pea te mou tauhi ʻakimautolu.” \v 10 Pea naʻe pehē ʻe he tangata Filisitia, “ʻOku ou sipitau ki he ngaahi tau ʻo ʻIsileli he ʻaho ni; tuku mai ha tangata ke ma fai mo au.” \v 11 Pea ʻi he fanongo ʻa Saula mo ʻIsileli kotoa pē ki he ngaahi lea ko ia ʻae tangata Filisitia, naʻa nau ilifia mo manavahē lahi. \p \v 12 ¶ Pea ko Tevita ko e foha ia ʻoe tangata ʻo Efalata ʻo Petelihema, ko hono hingoa ko Sese; pea naʻe ʻiate ia ʻae foha ʻe toko valu: pea naʻe lau ʻae tangata ko ia mo e kau mātuʻa ʻi he ngaahi ʻaho ʻo Saula. \v 13 Pea naʻe muimui ʻia Saula ki he tau ʻae ngaahi foha ʻe toko tolu ʻo Sese naʻe tuʻukimuʻa; pea ko e hingoa ʻo hono foha ʻe toko tolu naʻe ʻalu ki he tau, ko Iliape ko e ʻuluaki ia, pea naʻe hoko mo ia ʻa ʻApinatapi, pea ko hono toko tolu ko Sama. \v 14 Pea ko e kimui ʻa Tevita: pea naʻe muimui ʻia Saula ʻae taʻokete ʻe toko tolu. \v 15 Ka naʻe hiki ʻa Tevita meia Saula ke toe ʻalu ʻo tauhi ʻae fanga sipi ʻa ʻene tamai ʻi Petelihema. \v 16 Pea naʻe ʻunuʻunu mai ʻae tangata Filisitia ʻi he pongipongi mo e efiafi, ʻo ne fakahā ia ʻi he ʻaho ʻe fāngofulu. \v 17 Pea naʻe pehē ʻe Sese ki hono foha ko Tevita, “Ko eni, ke ke ʻave ki ho ngaahi taʻokete ʻae efa ʻe taha ʻoe uite tunu ni, mo e foʻi mā ʻe hongofulu, pea ke lele ki he ʻapitanga ki ho kāinga; \v 18 Pea ke ʻave ʻae ngaahi siisi ʻe hongofulu ki he ʻeiki ʻo ʻenau toko afe, pea vakai, pe ʻoku fēfē ʻa ho ngaahi taʻokete, pea ke maʻu ʻenau popōaki. \v 19 Pea ko eni, ko Saula mo kinautolu, mo e kau tangata kotoa pē ʻo ʻIsileli, naʻa nau ʻi he teleʻa ʻo Ila, ke tau mo e kakai Filisitia.” \p \v 20 ¶ Pea naʻe tuʻu hengihengi hake ʻa Tevita ʻi he ʻapongipongi, ʻo ne tuku ʻae fanga sipi ki he tangata ke leʻohi, pea naʻe teu, ʻo ʻalu ia, ʻo hangē ko e fekau ʻa Sese kiate ia; pea naʻe hoko atu ia ki he keli, ʻo feʻunga mo ʻene ʻalu atu ʻae tau ke tau, mo ʻenau kaila ki he tau. \v 21 He naʻe ʻosi hono fakaʻotu ʻae tau ʻe ʻIsileli mo e kakai Filisitia, pea naʻe fehāngaaki ʻae tau ki he tau. \v 22 Pea naʻe tuku ʻe Tevita ʻae ngaahi meʻa naʻe tokonaki ki he nima ʻoe tangata leʻo koloa, ka ka lele ia ki he tau, pea naʻe hoko atu ia ʻo ne feʻiloaki mo hono ngaahi taʻokete. \v 23 Pea ʻi heʻenau kei talanoa, vakai, naʻe ʻalu hake ʻae fuʻu toʻa ko e tangata Filisitia ʻo Kati, ko Kolaiate hono hingoa, mei he ngaahi tau ʻoe kakai Filisitia, pea naʻe lea ia ʻo fakatatau ki heʻene ngaahi lea muʻa: pea naʻe fanongo ki ai ʻa Tevita. \v 24 Pea ʻi he mamata kiate ia ʻae kau tangata kotoa pē ʻo ʻIsileli, naʻa nau hola meiate ia, pea manavahē lahi. \v 25 Pea naʻe pehē ʻe he kau tangata ʻo ʻIsileli, “Kuo mou mamata ki he tangata ni kuo ʻalu hake? Ko e moʻoni kuo ʻalu hake ia ke luki ki ʻIsileli: ka ʻe ʻilonga ʻae tangata ʻe tāmateʻi ia, ʻe fakakoloa ia ʻe he tuʻi ʻaki ʻae koloa lahi, pea ʻe foaki kiate ia hono ʻofefine, pea ʻe fakatauʻatāina ʻae fale ʻo ʻene tamai ʻi ʻIsileli.” \v 26 Pea naʻe lea ʻa Tevita ki he kau tangata naʻe tuʻu ʻi ai, ʻo pehē, “Ko e hā ʻe fai ki he tangata ʻoku ne tāmateʻi ʻae Filisitia ko eni, pea ʻave ke mamaʻo ʻae manuki mei ʻIsileli? He ko hai ʻae Filisitia taʻekamu ni koeʻuhi ke tuʻu ia ʻo luki ki he ngaahi kautau ʻae ʻOtua moʻui?” \v 27 Pea naʻe lea ʻae kakai kiate ia ʻo fakatatau mo ia kuo lau, ʻo pehē, ʻE pehē pe hono fai ki he tangata te ne tāmateʻi ia. \p \v 28 ¶ Pea naʻe fanongo ʻa Iliape ko hono taʻokete ʻi heʻene lea ki he kau tangata; pea naʻe tupu ai ʻae ʻita ʻa Iliape kia Tevita, pea pehē ʻe ia, “Ko e hā naʻa ke omi ai ki heni? Pea kuo ke tuku kia hai ʻae fanga sipi siʻi na ʻi he toafa? ʻOku ou ʻilo hoʻo fielahi, mo e kovi lahi ʻo ho loto; he kuo ke haʻu ki heni koeʻuhi ke ke mamata ki he tau.” \v 29 Pea naʻe pehē ʻe Tevita, “Ko eni ko e hā kuo u fai? ʻIkai ʻoku ai hono ʻuhinga?” \p \v 30 ¶ Pea ne tafoki ia meiate ia ʻo hanga ki he tokotaha, ʻo toe lea ʻo pehē pe: pea naʻe toe tala kiate ia, ʻo hangē ko e fuofua lea. \v 31 Pea ʻi heʻene ongoongo atu ʻae ngaahi lea naʻe lea ʻaki ʻe Tevita, naʻa nau fakahā ia ʻi he ʻao ʻo Saula: pea naʻa ne fekau ke ʻomi ia. \p \v 32 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Tevita kia Saula, “ʻOua naʻa ilifia ʻae loto ʻo ha tangata koeʻuhi ko ia; ko hoʻo tamaioʻeiki ko au te u ʻalu ʻo tauʻi ʻae tangata Filisitia.” \v 33 Pea naʻe pehē ʻe Saula kia Tevita, “ʻOku ʻikai te ke mafai ke ʻalu ke tuʻu hake ʻo tauʻi ʻae Filisitia ni: he ko e tamasiʻi pe koe, ka ko e tangata tau pe ia talu ʻene kei siʻi.” \v 34 Ka naʻe pehē ʻe Tevita kia Saula, “Naʻe tauhi ʻe hoʻo tamaioʻeiki ʻae fanga sipi ʻa ʻene tamai, mo ʻene haʻu ʻae laione mo e pea, ʻo puke ʻo ʻave ʻae ʻuhikiʻi lami mei he fanga sipi: \v 35 Pea naʻaku tuli ia ʻi tuaʻā, ʻo taaʻi ia, pea u fakamoʻui ia mei hono ngutu: pea ʻi heʻene tuʻu ki ʻolunga kiate au, naʻaku puke ia ʻi hono fakapau, pea tā ia ʻo tāmateʻi. \v 36 Naʻe tāmateʻi fakatouʻosi pe ʻe hoʻo tamaioʻeiki ʻae laione mo e pea: pea ko e Filisitia taʻekamu ni, ʻe tatau ia mo ha taha ʻo kinaua, ko e meʻa ʻi heʻene pole ki he ngaahi tau ʻae ʻOtua ʻo ʻIsileli.” \v 37 Pea naʻe lea foki ʻa Tevita ʻo pehē, “Ko Sihova ʻaia naʻa ne fakamoʻui au mei he pesipesi ʻoe laione, mo e pesipesi ʻoe pea, te ne fakamoʻui au mei he nima ʻoe Filisitia ni.” Pea naʻe pehē ʻe Saula kia Tevita, “ʻAlu, pea ke ʻiate koe ʻa Sihova. \v 38 Pea naʻe fakakofu tau ʻe Saula ʻa Tevita, “Pea ne ʻai ʻae tatā palasa ki hono ʻulu; pea ne ʻai kiate ia foki ʻae kofu palasa. \v 39 Pea naʻe nonoʻo ʻe Tevita ʻene heletā ʻituʻa ki he kofu tau, ʻo ne ʻahiʻahi ke ʻalu; he naʻe teʻeki ai te ne ʻahiʻahiʻi ia. Pea naʻe pehē ʻe Tevita kia Saula, “ʻOku ʻikai te u faʻa ʻalu mo e nāunau ni: he kuo ʻikai te u ʻahiʻahiʻi ia.” Pea naʻe vete ia ʻe Tevita ʻo ne tuku ia. \v 40 Pea naʻe toʻo ʻe ia hono tokotoko, ʻi hono nima, ʻo ne fili ʻae foʻi maka molemole ʻe nima mei he tafeʻanga, vai, ʻo ne ʻai ia ki he kato ʻae tauhi sipi naʻe ʻiate ia, ʻaia ko e kato siʻi; pea naʻe ʻi hono nima ʻene makatā: pea naʻe ʻunuʻunu atu ia ki he tangata Filisitia. \v 41 Pea naʻe haʻu ʻae tangata Filisitia ʻo ne ʻunuʻunu ke ofi kia Tevita: pea ko e tangata naʻe fua ʻae pā naʻe ʻalu muʻomuʻa ia ʻi hono ʻao. \v 42 Pea ʻi he fesiofaki ʻae tangata Filisitia, ʻo ne mamata kia Tevita, naʻa ne manuki kiate ia: he naʻe kei tamasiʻi pe ia, pea totototo, pea matamatalelei hono mata. \v 43 Pea pehē ʻe he tangata Filisitia kia Tevita, “Ko e kulī au, kuo ke haʻu ai kiate au mo e ngaahi ʻakau?” Pea kapeʻi ʻe he tangata Filisitia ʻa Tevita ʻi hono ngaahi ʻotua. \v 44 Pea pehē ʻe he tangata Filisitia kia Tevita, “Haʻu kiate au, pea te u ʻatu ho kakano ki he fanga manu ʻoe ʻatā, pea ki he fanga manu ʻoe vao.” \v 45 Pea pehē ʻe Tevita ki he tangata Filisitia, “ʻOku ke haʻu kiate au ʻaki ʻae heletā, mo e tao, pea mo e pā: ka ʻoku ou ʻalu atu kiate koe ʻi he huafa ʻo Sihova ʻoe ngaahi kautau, ko e ʻOtua ʻoe ngaahi tau ʻa ʻIsileli, ʻaia kuo ke polepole ki ai. \v 46 ‌ʻE tuku koe ʻe Sihova he ʻaho ni ki hoku nima; pea te u taaʻi koe ʻo toʻo ho ʻulu meiate koe; pea te u foaki ʻae ngaahi ʻangaʻanga ʻoe tau ʻae kakai Filisitia he ʻaho ni ki he fanga manu ʻoe ʻatā, pea ki he fanga manu kaivao ʻoe fonua, koeʻuhi ke hoko ʻo ʻilo ʻe māmani kotoa pē, ʻoku ai ha ʻOtua ʻo ʻIsileli. \v 47 Pea ʻe hoko ʻo ʻilo ʻe he fakataha ni kotoa pē, ʻoku ʻikai fakamoʻui ʻe Sihova ʻaki ʻae heletā mo e tao; he ʻoku ʻa Sihova ʻae tau, pea te ne tuku ʻakimoutolu ki homau nima.” \v 48 Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi he tuʻu hake ʻae tangata Filisitia, pea haʻu ke ʻunuʻunu mai ke fakafetaulaki kia Tevita, naʻe fai vave ʻa Tevita ʻo lele atu ki he fuʻu tau ke fakafetaulaki atu ki he Filisitia. \v 49 Pea naʻe ala ʻe Tevita hono nima ki heʻene kato, ʻo ne toʻo mei ai ʻae foʻi maka, ʻo ne makataaʻi ia, ʻo ne taaʻi ʻae Filisitia ʻi hono foʻi laʻē, pea naʻe ngalo hifo ʻae maka ʻi hono ʻulu; pea ne tō ʻo tuʻu hono mata ki he kelekele. \v 50 Ko ia naʻe ikuna ʻe Tevita ʻae tangata Filisitia ʻaki ʻae makatā mo e foʻi maka, ʻo ne taaʻi ʻae Filisitia, ʻo tāmateʻi ia; ka naʻe ʻikai ha heletā ʻi he nima ʻo Tevita. \v 51 Pea ko ia naʻe lele ai ʻa Tevita ʻo tuʻu ki he tangata Filisitia, ʻo ne puke ʻene heletā ʻaʻana, ʻo unuhi ia mei hono ʻaiʻanga, ʻo tāmateʻi ia ʻo ne tutuʻu ʻaki ia ʻa hono ʻulu. Pea ʻi he mamata ʻae kau Filisitia kuo mate honau toʻa, naʻa nau hola. \v 52 Pea naʻe tuʻu hake ʻae kau tangata ʻo ʻIsileli mo Siuta, ʻonau kaila, ʻonau tuli ʻae kau Filisitia, ʻo aʻu atu ki he toafa, pea ki he ngaahi matapā ʻo Ekiloni. Pea naʻe tō ki lalo ʻae kau kafo ʻoe kakai Filisitia ʻi he hala ki Sealeimi, ʻio, ʻo aʻu atu ki Kati mo Ekiloni. \v 53 Pea naʻe liu mai ʻae fānau ʻa ʻIsileli mei heʻenau tuli ki he kakai Filisitia, ʻonau maumauʻi honau ngaahi fale ʻapitanga. \v 54 Pea naʻe toʻo ʻe Tevita ʻae ʻulu ʻoe tangata Filisitia, ʻo ne ʻomi ia ki Selūsalema; ka naʻa ne ʻai ʻene mahafutau ki hono fale fehikitaki. \v 55 Pea ʻi he mamata ʻa Saula ki he ʻalu atu ʻa Tevita ke tauʻi ʻae tangata Filisitia, naʻe pehē ʻe ia kia ʻApina ko e ʻeiki ʻo ʻene tau, ʻApina, “Ko e foha ʻo hai ʻae tamasiʻi ni?” Pea pehē ʻe ʻApina, “Hangē ʻoku moʻui ho laumālie, ʻE tuʻi, ʻoku ʻikai te u ʻiloa.” \v 56 Pea pehē ʻe he tuʻi, “Ke ke fehuʻi koe, pe ko e foha ʻo hai ʻae tangata siʻi ni.” \v 57 Pea ʻi he liu mai ʻa Tevita mei he tāmateʻi ʻoe tangata Filisitia, naʻe maʻu ia ʻe ʻApina, ʻo ne ʻomi ia ki he ʻao ʻo Saula mo e ʻulu ʻoe Filisitia naʻe ʻi hono nima. \v 58 Pea naʻe pehē ʻe Saula kiate ia, “Ko e foha koe ʻo hai?” Pea naʻe pehēange ʻe Tevita, “Ko e foha \add au \add*ʻo hoʻo tamaioʻeiki ko Sese ko e tangata Petelihema.” \c 18 \cd \it 1 ʻOku ʻofa ʻa Sonatane kia Tevita. ʻOku meheka ʻa Saula ʻi he ongoongolelei ʻo Tevita. 10 ʻOku ne feinga ke tāmateʻi ia. 12 ʻOku manavahē ia kiate ia ʻi heʻene fai tāpuekina. 17 ʻOku ne fakaʻilo kiate ia hono ongo ʻofefine ho hono tauheleʻi. 22 Kuo toki loto ʻa Tevita ke hoko ko e foha ʻi he fono ʻoe tuʻi ʻoku ne ʻatu ʻae koloa ko e muʻa kili ʻe uangeau ʻoe kau Filisitia ke ne maʻu ai ʻa Maikale. 28 ʻOku tupu ʻae fehiʻa ʻa Saula mo e ongoongolelei ʻa Tevita.\it* \p \v 1 Pea naʻe hoko ʻo pehē, hili ʻena alea mo Saula, naʻe fepikitaki ʻae laumālie ʻo Sonatane mo e laumālie ʻo Tevita, pea naʻe ʻofa ʻa Sonatane kiate ia ʻo hangē ko hono laumālie ʻoʻona. \v 2 Pea naʻe ʻave ia ʻe Saula ʻi he ʻaho ko ia, pea naʻe ʻikai toe tuku ia ke ʻalu ki ʻapi ki he fale ʻo ʻene tamai. \v 3 Pea naʻe toki alea ai ʻa Sonatane mo Tevita ʻi he fuakava, ko e meʻa ʻi heʻene ʻofa kiate ia ʻo hangē ko hono laumālie ʻoʻona. \v 4 Pea naʻe toʻo ʻe Sonatane hono pulupulu ʻoʻona ʻaia naʻa ne kofuʻaki, ʻo ne foaki ia kia Tevita, mo hono ngaahi kofu, ʻio, ʻa ʻene heletā foki, mo ʻene kaufana, pea mo hono nonoʻo. \p \v 5 ¶ Pea naʻe ʻalu ʻe Tevita ki he potu kotoa pē naʻe fekau ia ki ai ʻe Saula, pea naʻa ne fai fakapotopoto: pea naʻe fakanofo ia ʻe Saula ke pule ki he kau tangata tau, pea naʻe ongolelei ia ʻi he ʻao ʻoe kakai kotoa pē, pea ʻi he ʻao foki ʻoe kau tamaioʻeiki ʻa Saula. \v 6 Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi heʻenau haʻu ʻi he liu mai ʻa Tevita mei he tāmateʻi ʻoe tangata Filisitia, naʻe hū mai kituʻa ʻae kau fefine mei he ngaahi kolo kotoa pē ʻo ʻIsileli ke fakafetaulaki ki he tuʻi ko Saula, ʻonau hiva mo meʻe hopohopo ʻaki ʻae ngaahi meʻa tatangi, ʻi he fiefia lahi pea mo e ngaahi meʻa faiva. \v 7 Pea naʻe fetaliʻaki ʻakinautolu ʻe he kau fefine ʻi heʻenau tā ʻae meʻa, ʻonau pehē, “Kuo taaʻi ʻe Saula ʻene ngaahi toko afe, ka ko Tevita ʻene ngaahi toko mano.” \v 8 Pea naʻe houhau lahi ʻa Saula, pea fakahouhau kiate ia ʻae lea ko ia; pea pehē ʻe ia, “Kuo nau tuku kia Tevita ʻae ngaahi toko mano, pea kuo nau tuku kiate au ʻae ngaahi toko afe pe: pea ko e hā ha meʻa ʻoku toe ke ne maʻu, ka ko e puleʻanga pe?” \v 9 Pea naʻe lamasi ʻe Saula ʻa Tevita talu mei he ʻaho ko ia. \p \v 10 ¶ Pea pongipongi hake, pea pehē, naʻe hoko kia Saula ʻae laumālie kovi mei he ʻOtua, pea naʻe kikite ia ʻi he loto fale: pea naʻe tā ʻe Tevita ʻaki hono nima ʻo hangē ko ʻene muʻaki fai: pea naʻe ʻi he nima ʻo Saula ʻae tao. \v 11 Pea naʻe velo ʻe Saula ʻae tao; he naʻe pehē ʻe ia, “Te u veloʻi ʻaki ʻa Tevita, ʻio, ki he holisi fale.” Pea naʻe kalo mālie ʻa Tevita mei hono ʻao ʻo liunga ua. \p \v 12 ¶ Pea naʻe manavahē ʻa Saula kia Tevita, he naʻe ʻiate ia ʻa Sihova, ka kuo ʻalu ia meia Saula. \v 13 Ko ia naʻe hiki ai ia ʻe Saula meiate ia, ʻo ne fakanofo ia ko e ʻeikitau ki he toko afe: pea naʻe feʻaluʻaki pe ia ʻi he ʻao ʻoe kakai. \v 14 Pea naʻe tāpuekina ʻa Tevita ʻi hono ngaahi hala kotoa pē; pea naʻe ʻiate ia ʻa Sihova. \v 15 Ko ia ʻi he mamata ʻa Saula ʻoku fai fakapotopoto lahi ʻaupito ia, naʻe manavahē ia kiate ia. \v 16 Ka naʻe ʻofa kia Tevita ʻa ʻIsileli kotoa pē mo Siuta, ko e meʻa ʻi heʻene feʻaluʻaki ʻi honau ʻao. \p \v 17 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Saula kia Tevita, Vakai, ko hoku ʻofefine tuʻukimuʻa ko Melapi, te u ʻatu ia kiate koe ko ho uaifi: ka ke fai fakatoʻa koe ʻo fai kiate au ʻae ngaahi tau ʻa Sihova. He naʻe pehē ʻe Saula, “Ke ʻoua naʻa hoko hoku nima kiate ia, ka ke hoko ʻae nima ʻoe kau Filisitia kiate ia.” \v 18 Pea naʻe pehē ʻe Tevita kia Saula, “Ko hai au? Pea ko e hā ʻeku moʻui? Pe ko e fale ʻo ʻeku tamai ʻi ʻIsileli, koeʻuhi ke u hoko ai au ko e foha ʻi he fono ki he tuʻi?” \v 19 Ka naʻe hoko ʻo pehē, ʻi he hoko ʻae ngaahi ʻaho naʻe tonu ke ʻatu ai ʻa Melapi ko e ʻofefine ʻo Saula kia Tevita, naʻe ʻatu ia kia ʻAtilili ko e tangata Mihola ke na mali. \v 20 Pea naʻe ʻofa kia Tevita ʻa Mikale, ko e ʻofefine ʻo Saula: pea naʻa nau fakahā ia kia Saula, pea naʻe fiemālie ai ia. \v 21 He naʻe pehē ʻe Saula, “Te u foaki ia kiate ia koeʻuhi ke hoko ia ko e tauhele kiate ia, pea koeʻuhi ke hiki hake ʻae nima ʻoe kau Filisitia kiate ia.” Ko ia ne pehē ai ʻe Saula kia Tevita, “Ke ke hoko he ʻaho ni ko hoku foha ʻi he fono ʻi ha tokotaha ʻo kinaua.” \p \v 22 ¶ Pea naʻe fekau ʻe Saula ki heʻene kau tamaioʻeiki, ʻo pehē, Ke mou alea fakalilolilo mo Tevita, ʻo pehē, “Vakai, ʻoku fiefiemālie ʻae tuʻi kiate koe, pea ʻoku ʻofa ʻa ʻene kau tamaioʻeiki kotoa pē kiate koe: pea ko eni, ke ke fie hoko ko e foha ʻi he fono ki he tuʻi.” \v 23 Pea naʻe lea ʻaki ʻe he kau tamaioʻeiki ʻa Saula ʻae ngaahi lea ni ʻi he telinga ʻo Tevita. Pea naʻe pehē ʻe Tevita, “He ʻoku mou mahalo ko e meʻa maʻamaʻa ke hoko ko e foha ʻi he fono ki he tuʻi, ka ko e tangata masiva au, pea ko e tuʻa pe?” \v 24 Pea naʻe tala kia Saula ʻe heʻene kau tamaioʻeiki, ʻo pehē, naʻe lea pehē pe ʻa Tevita. \v 25 Pea pehē ʻe Saula, “Te mou lea pehē pe kia Tevita, ʻOku ʻikai tokanga ʻae tuʻi ki he koloa, ka ko e muʻa kili ʻe teau ʻoe kakai Filisitia, ko e sauni ki he ngaahi fili ʻoe tuʻi.” Ka naʻe tokanga ʻa Saula ke taaʻi ʻa Tevita ʻe he nima ʻoe kau Filisitia. \v 26 Pea ʻi he fakahā ʻe heʻene kau tamaioʻeiki kia Tevita ʻae ngaahi lea ni, naʻe fiemālie lahi ai ʻa Tevita ke hoko ko e foha ʻi he fono ʻoe tuʻi: pea naʻe teʻeki ai kakato ʻae ngaahi ʻaho. \v 27 Ko ia naʻe ʻalu ai ʻa Tevita, ʻaia mo ʻene kau tangata, pea ne tāmateʻi ʻi he kakai Filisitia ʻae kau tangata ʻe toko uangeau; pea naʻe ʻomi ʻe Tevita honau muʻa kili, ʻo ʻatu ʻo lau kakato ki he tuʻi koeʻuhi ke hoko ia ko e foha ʻi he fono ʻoe tuʻi. Pea naʻe ʻatu kiate ia ʻe Saula hono ʻofefine ko Mikale ke hoko ko hono uaifi. \p \v 28 ¶ Pea naʻe hā kia Saula ʻo ne ʻilo ʻoku ʻia Tevita ʻa Sihova, pea ʻoku ʻofa ʻa Mikale ʻae ʻofefine ʻo Saula kiate ia. \v 29 Pea naʻe tupu ʻo ʻāsili ai ʻae manavahē ʻa Saula kia Tevita; pea naʻe hoko ʻa Saula ko e fili maʻuaipē ʻo Tevita. \v 30 Pea naʻe ʻalu atu kituʻa ʻae houʻeiki ʻoe kakai Filisitia: pea hili ʻenau ʻalu atu, pea pehē, naʻe fai fakapotopoto lahi hake ʻa Tevita ʻi he kau tamaioʻeiki kotoa pē ʻa Saula; ko ia naʻe hoko ʻo maʻongoʻonga ai hono hingoa. \c 19 \cd \it 1 ʻOku fakahā ʻe Sonatane ʻae loto ʻo ʻene tamai ke tāmateʻi ʻa Tevita. 4 ʻOku ne fakalotoʻi ʻene tamai ke fakalelei. 8 Ko e meʻa ʻi he fai tāpuekina ʻa Tevita ʻi he taʻu foʻou, ʻoku toe tupu ai ʻae fakafasifasi ʻa Saula kiate ia. 12 ʻOku kākaaʻi ʻe Mikale ʻene tamai ʻaki ʻae meʻa fakatātā ʻi he mohenga ʻo Tevita. 18 ʻOku hoko ʻa Tevita kia Samuela ʻi Naoti. 20 Ko e kau tangata naʻe fekau ʻe Saula ke puke ʻa Tevita. 22 ʻOku malanga foki ʻa Saula.\it* \p \v 1 Pea naʻe lea ʻa Saula kia Sonatane ko hono foha, pea ki heʻene kau tamaioʻeiki kotoa pē, koeʻuhi kenau tāmateʻi ʻa Tevita. \v 2 Ka naʻe loto lelei lahi ʻa Sonatane ko e foha ʻo Saula kia Tevita: pea naʻe fakahā ʻe Sonatane kia Tevita, ʻo pehē, “ʻOku fai ʻe Saula ko ʻeku tamai ke ne tāmateʻi koe: pea ko eni, ʻoku ou kole kiate koe, ke ke vakai kiate koe ke ʻoua ke pongipongi, pea nofo ʻi ha potu lilo, ʻo toitoiʻi koe: \v 3 Pea te u ʻalu ʻo tuʻu ofi ki heʻeku tamai ʻi he ngoue ʻaia ʻoku ke ʻi ai, pea te ma alea mo ʻeku tamai kiate koe; pea ko ia teu mamata ki ai, teu tala kiate koe. \p \v 4 ¶ Pea naʻe lea lelei ʻa Sonatane ki heʻene tamai ko Saula kia Tevita, ʻo ne pehē, “Ke ʻoua naʻa fai ha kovi ʻe he tuʻi ki heʻene tamaioʻeiki ko Tevita; koeʻuhi kuo ʻikai te ne fai angahala kiate koe pea koeʻuhi ko ʻene ngaahi ngāue kuo lelei ʻaupito kiate koe: \v 5 He naʻa ne ʻai ʻene moʻui ki hono nima, pea ne tāmateʻi ʻae tangata Filisitia, pea naʻe fai ʻe Sihova ʻae fakamoʻui lahi maʻa ʻIsileli: naʻa ke vakaiʻi ia: pea ne ke fiefia ai: pea ko e hā ai te ke fai angahala ai ki he toto angatonu, ke tāmateʻi ʻa Tevita taʻehanotuʻunga?” \v 6 Pea naʻe tokanga ʻa Saula ki he leʻo ʻo Sonatane: pea fuakava ʻa Saula, ʻI he moʻui ʻa Sihova ʻe ʻikai tāmateʻi ia. \v 7 Pea naʻe ui ʻe Sonatane ʻa Tevita, pea fakahā ʻe Sonatane kiate ia ʻae ngaahi meʻa ni. Pea naʻe ʻomi ʻe Sonatane ʻa Tevita kia Saula, pea naʻe ʻi hono ʻao ia ʻo hangē ko ʻene ʻi ai ʻi muʻa. \p \v 8 ¶ Pea naʻe toe hoko ʻae tau: pea ʻalu ai ʻa Tevita ʻo tauʻi ʻae kakai Filisitia, pea ne taaʻi ʻakinautolu ʻi he tāmateʻi lahi; pea naʻa nau hola meiate ia. \v 9 Pea naʻe ʻia Saula ʻae laumālie kovi meia Sihova, ʻi heʻene nofo ʻi hono fale mo e tao ʻi hono nima: pea naʻe tā \add ʻene meʻa \add*ʻe Tevita ʻaki hono nima. \v 10 Pea naʻe feinga ʻa Saula ke ne veloʻi ʻa Tevita ki he holisi ʻaki ʻae tao; ka naʻe kalo mālie ʻa Tevita, pea velo ʻo tau ʻae tao ki he holisi: pea naʻe hola ʻa Tevita ʻo hao mei hono ʻao ʻi he pō ko ia. \v 11 Pea naʻe fekau ʻe Saula ʻae kau tangata fekau ki he fale ʻo Tevita, ke lamasi ia, pea kenau tāmateʻi ia ʻi he pongipongi: pea naʻe tala ʻe Mikale ko e uaifi ʻo Tevita kiate ia, ʻo pehē, “Kapau ʻe ʻikai te ke fakahaofi hoʻo moʻui he poōni, ʻe tāmateʻi koe ʻapongipongi.” \p \v 12 ¶ Ko ia naʻe tukutuku hifo ai ʻe Mikale ʻa Tevita mei he matapā sioʻata: pea naʻe ʻalu ia, pea hola ʻo hao. \v 13 Pea naʻe toʻo ʻe Mikale ʻae meʻa fakatātā ʻo tuku ia ki he mohenga, pea ne ʻai ʻae ʻolunga ko e fulufuluʻi kosi ke ʻolunga ʻaki, ʻo ne ʻufiʻufi ʻaki ia ʻae kafu. \v 14 Pea ʻi he fekau ʻa Saula ʻae kau talafekau ke puke ʻa Tevita, naʻe pehē ʻe ia, ʻOku mahaki ia. \v 15 Pea naʻe toe fekau ʻe Saula ʻae kau talafekau kenau mamata kia Tevita, ʻo pehē, “Mou ʻomi ia kiate au ʻi hono mohenga, koeʻuhi ke u tāmateʻi ia.” \v 16 Pea ʻi he hū ki loto ʻae kau tangata talafekau, vakai, naʻe ʻi he mohenga ʻae meʻa fakatātā mo e ʻolunga kuo ngaohi ʻaki ʻae fulufuluʻi kosi. \v 17 Pea naʻe pehē ʻe Saula kia Mikale, “Ko e hā kuo ke kākā pehē ai au, mo ke fekau ki hoku fili ke ʻalu, pea kuo ne hao?” Pea pehē ʻe Mikale kia Saula, naʻe pehē mai ʻe ia, Tuku ke u ʻalu; he ko e hā te u tāmateʻi ai koe?” \p \v 18 ¶ Ko ia naʻe hola pea hao ʻa Tevita, ʻo ne ʻalu kia Samuela ki Lama, ʻo ne tala kiate ia ʻaia kotoa pē kuo fai ʻe Saula kiate ia. Pea naʻa na ō mo Samuela ʻo nofo ʻi Naoti. \v 19 Pea naʻe tala kia Saula, ʻo pehē, Vakai, ʻoku ʻi Naoti ʻa Tevita ʻi Lama. \v 20 Pea naʻe fekau ʻe Saula ʻae kau tangata ke puke ʻa Tevita: pea ʻi heʻenau mamata ki he kau palōfita ʻoku malanga, kae tuʻu ʻa Samuela ʻaia ko honau tauhi, naʻe hoko ʻae laumālie ʻoe ʻOtua ki he kau tangata fekau ʻa Saula, pea malanga foki mo kinautolu. \v 21 Pea ʻi he fakahā ia kia Saula, naʻa ne fekau atu ʻae kau tangata kehe, pea naʻe malanga ʻakinautolu foki. Pea naʻe ʻave ʻe Saula ʻae kau tangata fekau ho hono liunga tolu, pea naʻa nau malanga foki. \v 22 Pea naʻe toki ʻalu ia foki ki Lama pea hoko atu ki he fuʻu luo vai ʻaia ʻoku ʻi Sikiu: pea naʻe fehuʻi ʻe ia ʻo pehē, “ʻOku ʻi fē ʻa Samuela mo Tevita?” Pea pehē ʻe he tokotaha, Vakai, ʻoku na ʻi Naoti ʻi Lama. \v 23 Pea ne ʻalu ki ai ki Naoti ʻi Lama: pea hoko kiate ia foki ʻae Laumālie ʻoe ʻOtua, pea naʻe ʻalu pe ia, ʻo malanga, ʻo feʻunga mo ʻene hoko ki Naoti ʻi Lama. \v 24 Pea naʻa ne toʻo foki hono ngaahi kofu, ʻo malanga pehē pē ʻi he ʻao ʻo Samuela, pea naʻe tokoto hifo taʻekofu ia ʻi he ʻaho kotoa ko ia mo e pō kotoa ko ia. Ko e tupunga ia ʻoe pehē, “He kuo kau ʻa Saula foki mo e kau palōfita?” \c 20 \cd \it 1 ʻOku alea ʻa Tevita mo Sonatane ʻi he meʻa ke moʻui ai ia. 11 ʻOku fakafoʻou ʻe Sonatane mo Tevita ʻena lea ʻi he fuakava. 18 Ko hono fakaʻilonga ʻa Sonatane kia Tevita. 24 ʻOku ʻikai ʻilo ʻe Saula ʻa Tevita pea mo ʻene fie tāmateʻi ʻa Sonatane. 35 ʻOku māvae ʻofa pē ʻa Sonatane mo Tevita.\it* \p \v 1 Pea naʻe hola ʻa Tevita mei Naoti ʻi Lama, pea ne haʻu ʻo lea kia Sonatane ʻo pehē, “Ko e hā kuo u fai? Ko e hā ʻeku hia? Pea ko e hā ʻeku angahala ʻi he ʻao ʻo hoʻo tamai, koeʻuhi ke ne kumi ʻeku moʻui?” \v 2 Pea pehē ʻe ia kiate ia, “Ke taʻofi ʻe he ʻOtua; ʻe ʻikai te ke mate koe: vakai, ʻe ʻikai ʻaupito fai ʻe heʻeku tamai ha meʻa lahi pe siʻi, ka te ne tomuʻa fakahā ia kiate au: pea ʻe fēfeeʻi ʻae fufū ʻe heʻeku tamai ʻae meʻa ni ʻiate au? ʻOku ʻikai pehē.” \v 3 Pea naʻe fuakava foki ʻe Tevita, ʻo ne pehē, “Kuo ʻilo pau ʻe hoʻo tamai kuo u maʻu ʻae ʻofa ʻi ho ʻao; pea ʻoku ne pehē, ʻoua naʻa ʻilo ʻe Sonatane ʻae meʻa ni telia naʻa mamahi ai ia: kae hangē ʻoku moʻoni ʻae moʻui ʻa Sihova, pea ʻoku moʻui ho laumālie, ʻoku ai ʻae laka pe taha ʻi homa vahaʻa mo e mate.” \v 4 Pea naʻe pehē ʻe Sonatane kia Tevita, “Fakahā pe ko e hā ho loto, pea te u fai ia kiate koe.” \v 5 Pea pehē ʻe Tevita kia Sonatane, “Vakai, ko e tuʻu efiafi ʻapongipongi, pea ʻoku totonu ke u nofo mo e tuʻi ʻi he kai: ka ke tuku au ke u ʻalu koeʻuhi ke u toitoi ʻi he ngoue, ʻo aʻu ki he efiafi ʻo hono tolu ʻoe ʻaho. \v 6 Kapau ʻe ʻekeʻi au ʻe hoʻo tamai, pea ke pehē, naʻe kole fakamātoato ʻe Tevita kiate au, ke ne fakatoʻotoʻo ki Petelihema ko ʻene kolo: he ʻoku ʻi ai ʻae kātoanga ʻoku fai ʻi he taʻu kotoa pē ʻi honau fale. \v 7 Kapau te ne pehē ʻe ia, ‘ʻOku lelei;’ ʻe ʻi hoʻo tamaioʻeiki ʻae fiemālie: pea kapau ʻe ʻita lahi ia, ke ʻilo pau ai ʻe koe, kuo tuʻutuʻuni ʻae kovi. \v 8 Ko ia ke ke fai angaʻofa ki hoʻo tamaioʻeiki; he kuo ke fakahoko hoʻo tamaioʻeiki ko au ki he fuakava ʻa Sihova mo koe; ka ko eni kapau ʻoku ai ha hia ʻiate au, ke ke tāmateʻi au ʻe koe; he koeʻumaʻā hoʻo ʻomi au ki hoʻo tamai?” \v 9 Pea naʻe pehē ʻe Sonatane, “Ke mamaʻo ia ʻiate koe: he kapau kuo u ʻilo kuo pau pe ʻae loto ʻo ʻeku tamai ke fakahoko ʻae kovi kiate koe, ʻe ʻikai koā te u tala ia kiate koe?” \v 10 Pea pehē ʻe Tevita kia Sonatane, “Ko hai te ne fakahā ia kiate au? Pea ʻe fefei ʻo kapau ʻe tali lea mālohi kiate koe ʻe hoʻo tamai?” \p \v 11 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Sonatane kia Tevita, “Haʻu ke ta ō kituʻa ki he ngoue.” Pea ne na ō fakatouʻosi pe kituaʻā ki he ngoue. \v 12 Pea naʻe pehē ʻe Sonatane kia Tevita, “ʻE Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli, ʻo kau ka ʻeke ki heʻeku tamai ʻi he feituʻulaʻā ni ʻapongipongi, pea ʻi hono tolu ʻoe ʻaho, pea vakai, kapau ʻoku ai ha lelei kia Tevita, kae ʻikai te u fekau kiate koe, mo fakahā ia kiate koe; \v 13 Ke fai pehē ʻe Sihova kia Sonatane mo lahi hake ʻaupito: pea kapau ʻoku lelei ki heʻeku tamai ke fai kovi kiate koe, te u toki fakahā ia kiate koe, pea te u fekau koe ke ke ʻalu, koeʻuhi ke ke ʻalu fiemālie pe: pea ke ʻiate koe ʻa Sihova ʻo hangē ko ʻene ʻi heʻeku tamai. \v 14 Pea te ke fakahā ʻe koe ʻae angaʻofa ʻa Sihova kiate au, ʻikai ʻi heʻeku kei moʻui ni pē, koeʻuhi ke ʻoua naʻaku mate: \v 15 Ka ʻe ʻikai te ke tutuʻu ke motu hoʻo ʻofa mei hoku fale ʻo taʻengata; neongo hono motuhi ʻe Sihova ʻae ngaahi fili ʻo Tevita taki taha kotoa pē mei he funga ʻo māmani. \v 16 Ko ia naʻe fai ʻe Sonatane \add ʻae fuakava \add*mo e fale ʻo Tevita, ʻo pehē, Tuku ke ʻeke ia ʻe Sihova ʻi he nima ʻoe ngaahi fili ʻo Tevita.” \v 17 Pea naʻe toe fekauʻi ʻa Tevita ʻe Sonatane ke fuakava ko e meʻa ʻi heʻene ʻofa kiate ia: he ne ne ʻofa kiate ia hangē ko ʻene ʻofa ki hono laumālie ʻoʻona. \v 18 Pea naʻe pehē ʻe Sonatane kia Tevita, “Ko e tuʻuefiafi ʻapongipongi: pea ʻe ʻiloʻi ʻa hoʻo taʻeʻiai koeʻuhi ʻe ava pe ʻa ho nofoʻa. \v 19 Pea hili haʻo tatali ʻi he ʻaho ʻe taha, pea ke ʻalu vave hifo, ʻo hoko ki he potu naʻa ke toitoi ai koe ʻi he ʻaho ʻoe ngāue, pea ke tatali ʻo ofi ki he maka ko Iseli. \v 20 Pea te u fanaʻi ʻae ngahau ʻe tolu ʻi hono potu ʻo hangē ko ʻeku fana ki ha meʻa fakaʻilonga. \v 21 Pea vakai, Te u fekau ha tamasiʻi, ʻo pehē, ‘ʻAlu ʻo kumi ʻae ngahau.’ Kapau ʻoku ou lea fakapapau ki he tamasiʻi, ‘Vakai, ʻoku ʻi he potu mai kiate koe ʻae ngahau, toʻo ia ʻo ʻomi; pea ke haʻu koe:’ he ʻoku ai ʻae melino kiate koe ʻe ʻikai ha kovi; ʻo hangē ʻoku moʻui ʻa Sihova. \v 22 Pea kapau te u pehē ki he talavou, ‘Vakai ʻoku mamaʻo atu ʻiate koe ʻae ngaahi ngahau; ke ke ʻalu koe: he kuo fekau koe ʻe Sihova ke ke ʻalu.’ \v 23 Pea ʻi he meʻa kuo ta alea ki ai ʻa koe mo au, vakai, ke ʻiate kitaua maʻuaipē ʻa Sihova ʻo taʻengata.” \v 24 Pea naʻe toitoi ʻa Tevita ʻi he ngoue pea hoko ʻae efiafi, pea naʻe nofo hifo ʻae tuʻi ki he kai. \v 25 Pea ʻafio ʻae tuʻi ʻi hono nofoʻa, ʻo hangē ko ʻene faʻa fai, ʻio, ki he nofoʻa ofi ki he holisi: pea tuʻu ʻa Sonatane, pea nofo ʻa ʻApina ki he potu ʻo Saula, ka naʻe ava pe ʻae nofoʻa ʻo Tevita. \v 26 Ka naʻe ʻikai lea ʻa Saula ki ha meʻa ʻi he ʻaho ko ia: he naʻe mahalo ʻe ia, “Kuo hoko ha meʻa nai kiate ia, ʻoku ʻikai maʻa ai; ko e moʻoni nai ʻoku ʻikai maʻa ia.” \v 27 Pea ʻi he pongipongi ʻe taha ʻaia ko hono ua ʻoe ʻaho ʻoe māhina, naʻe ava pe ʻae nofoʻa ʻo Tevita: pea pehē ʻe Saula ki hono ʻalo ko Sonatane, “Ko e hā ʻoku ʻikai haʻu ai ʻae foha ʻo Sese ki he kai, ʻaneafi, pe ko e ʻaho ni?” \v 28 Pea naʻe talaange ʻe Sonatane kia Saula, “Naʻe kole fakamātoato ʻa Tevita kiate au ke ʻalu ia ki Petelihema; \v 29 ‌ʻo ne pehē, ‘ʻOku ou kole kiate koe, tuku au ke u ʻalu; he ʻoku ai ʻae feilaulau ʻa homau fale ʻi he kolo; pea kuo fekau hoku tokoua ke u hoko ki ai: pea ko eni, kapau kuo u ʻilo ʻae lelei ʻi ho ʻao, ʻoku ou kole kiate koe tuku au ke u ʻalu, ʻo vakai ki hoku ngaahi kāinga.’ Ko ia ʻoku ʻikai haʻu ai ia ki he keinangaʻanga ʻoe tuʻi.” \v 30 Pea naʻe tupu ai ʻae houhau ʻa Saula kia Sonatane ʻo ne pehē kiate ia, “Ko e tama fakamaveuveu mo angatuʻu fau, ʻikai ʻoku ou ʻilo kuo ke fili ʻae foha ʻo Sese ke fakamaaʻi ai koe, pea ko e fakamaaʻi ʻae telefua ʻo hoʻo faʻē? \v 31 Koeʻuhi ʻi he kei moʻui ʻae foha ʻo Sese ʻi he funga kelekele, ʻe ʻikai siʻi fakatuʻumaʻu koe, pē ko ho puleʻanga. Ko ia ke ke fekau ni ʻo ʻomi ia kiate au, he ko e moʻoni ʻe mate ia.” \v 32 Pea naʻe pehēange ʻe Sonatane kia Saula ko ʻene tamai, “ʻE tāmateʻi ia koeʻumaʻā? Ko e hā ia kuo ne fai?” \v 33 Pea naʻe velo leva ʻe Saula ʻae tao ke ne taaʻi ia: ko ia naʻe ʻilo ai ʻe Sonatane kuo tonupa pe ʻae loto ʻo ʻene tamai ke tāmateʻi ʻa Tevita. \v 34 Ko ia naʻe tuʻu lili hake ai ʻa Sonatane mei he keinangaʻanga, pea ʻikai kai ha meʻa ʻi hono ua ʻoe ʻaho ʻi he māhina: he naʻe mamahi ia koeʻuhi ko Tevita, he kuo fai fakamā ʻene tamai kiate ia. \p \v 35 ¶ Pea ʻi heʻene pongipongi, naʻe ʻalu kituaʻā ʻa Sonatane ki he ngoue ʻi he feituʻulaʻā naʻa na alea ki ai mo Tevita, pea naʻe ʻiate ia ʻae tamasiʻi. \v 36 Pea pehē ʻe ia ki he tama, “Lele, ʻo kumi mai ʻae ngaahi ngahau ʻoku ou fanaʻi.” Pea ʻi he lele ʻae tama, naʻe fanaʻi ʻe ia ʻae ngaahi ngahau ke mamaʻo ʻiate ia. \v 37 Pea ʻi he hoko ʻae tamasiʻi ki he potu ʻoe ngahau ʻaia naʻe fanaʻi ʻe Sonatane, pea kalanga ʻa Sonatane ki he tama, ʻo ne pehē, “ʻIkai ʻoku mamaʻo atu ʻae ngahau ʻiate koe? \v 38 Pea kalanga ʻa Sonatane ki he tama, ʻo pehē, ‘Fakatoʻotoʻo, faivave, ʻoua naʻa tatali.’” Pea tānaki ʻe he tamasiʻi ʻa Sonatane ʻae ngaahi ngahau, pea haʻu ia ki heʻene ʻeiki. \v 39 Ka naʻe ʻikai ʻilo ha meʻa ʻe he tamasiʻi: ko Sonatane mo Tevita pe naʻa na ʻilo ʻae meʻa. \v 40 Pea naʻe tuku ʻe Sonatane ʻene ngaahi mahafu ki he tamasiʻi, ʻo ne pehē kiate ia, “ʻAlu ʻo ʻave ia ki he kolo.” \p \v 41 ¶ Pea ʻi he ʻalu ʻae tamasiʻi, naʻe tuʻu hake ʻa Tevita mei he potu naʻe hanga ki tonga, pea fakatōmapeʻe hono mata ki he kelekele, ʻo fakapunou tuʻo tolu ia: pea naʻa na fetoutou fekita pe, ʻo fai ʻae fetāngihi, ka naʻe lahi hake ʻia Tevita. \v 42 Pea naʻe pehē ʻe Sonatane kia Tevita, ʻAlu fiemālie pe, he kuo ta fefuakava ʻi he huafa ʻo Sihova, ʻo pehē, “Ke ʻiate koe mo au ʻa Sihova, pea ke ʻi hoku hako ia mo ho hako ʻo taʻengata.” Pea naʻe tuʻu hake ia ʻo ʻalu: pea naʻe ʻalu ʻo Sonatane ki he kolo. \c 21 \cd \it 1 ʻOku maʻu ʻe Tevita ʻi Nopi ʻae mā tapu meia ʻAhimeleki. 7 Naʻe ʻi ai ʻa Toeki. 8 ʻOku ʻave ʻe Tevita ʻae heletā ʻa Kolaiate. 10 Ko e fievaleloi ʻa Tevita ʻi Kati.\it* \p \v 1 Naʻe toki hoko ai ʻa Tevita ki Nopi ʻo ne ʻalu kia ʻAhimeleki ko e taulaʻeiki: pea manavahē ʻa ʻAhimeleki ʻi he fetaulaki mo Tevita, ʻo ne pehē kiate ia, “Ko e hā ʻoku ke tokotaha ai, pea ʻikai ha tangata ʻiate koe?” \v 2 Pea pehē ʻe Tevita kia ʻAhimeleki ko e taulaʻeiki; “Kuo tuku mai ʻe he tuʻi ha ngāue kiate au,” ʻo ne pehē kiate au, “Ke ʻoua naʻa ʻilo ʻe ha tangata ʻe tokotaha ʻae ngāue ko ia ʻaia ʻoku ou fekauʻi ai koe, mo ia kuo u fekau kiate koe: pea kuo u fekauʻi ʻeku kau tamaioʻeiki ki he ngaahi potu ko ʻena. \v 3 Pea ko ʻena ko e hā ʻoku ʻi ho lalo nima? Tuku mai ki hoku nima ha foʻi mā ʻe nima, pe ha meʻa pe ʻoku ke maʻu.” \v 4 Pea talaange ʻe he taulaʻeiki kia Tevita, ʻo pehē, “ʻOku ʻikai ha mā ngofua ʻi hoku nima, ka ʻoku ʻi ai ʻae mā tapu; ʻo kapau pe kuo taʻofi ʻakinautolu ʻe he kau talavou mei he kau fefine.” \v 5 Pea naʻe leaange ʻa Tevita ki he taulaʻeiki, ʻo ne pehē kiate ia, “Ko e moʻoni kuo taʻofi ʻae kau fefine meiate kinautolu ʻi he ʻaho nai ʻe tolu, talu ʻeku haʻu kituaʻā, pea ʻoku māʻoniʻoni ʻae ngaahi ipu ʻae kau talavou, pea ʻoku hangē ʻoku ngofua ʻae mā, ʻio, he kuo fakatapui he ʻaho ni ʻae mā ʻi he ʻaiʻanga.” \v 6 Ko ia naʻe ʻatu ai kiate ia ʻe he taulaʻeiki ʻae mā tapu: he naʻe ʻikai ʻi ai ha mā, ka ko e mā pe ʻoe ʻao, ʻaia naʻe toʻo mei he ʻao ʻo Sihova, ke ʻai ki ai ʻae mā mafana ʻi he ʻaho ʻaia naʻe toʻo ʻo ʻave ai ia. \v 7 Pea naʻe ʻi ai ʻi he ʻaho ko ia ʻae tangata ʻe tokotaha ʻi he kau tamaioʻeiki ʻa Saula, naʻe moʻua ia ʻi he ʻao ʻo Sihova; ko Toeki hono hingoa, ko e tangata ʻItomi, ko e tuʻukimuʻa ia ʻoe kau tauhimanu lalahi ʻa Saula. \p \v 8 ¶ Pea pehē ʻe Tevita kia ʻAhimeleki, “Pea ʻoku ʻikai ʻi ho nima ni ha tao pē ha heletā? He ʻoku ʻikai te u ʻomi ʻeku heletā pe ko ʻeku mahafutau, he ko e ngāue ʻae tuʻi naʻe fai fakatoʻotoʻo.” \v 9 Pea pehē ʻe he taulaʻeiki, “Ko e heletā ʻa Kolaiate ko e tangata Filisitia, ʻaia naʻa ke tāmateʻi ʻi he teleʻa ʻo Ila, Vakai ʻoku tuku tākai ʻae kofu ʻi he tuʻa ʻefoti kapau ko ho loto ke ʻave ia, ʻave ia he ʻoku ʻikai ha taha kehe ka ko ia pe ʻi heni.” Pea naʻe pehē ʻe Tevita, “ʻOku ʻikai hano tatau mo ia; tuku mai ia.” \p \v 10 ¶ Pea naʻe tuʻu hake ʻa Tevita ʻi he ʻaho ko ia, ʻo hola ʻi heʻene manavahē kia Saula, pea ʻalu ia kia ʻAkisi ko e tuʻi ʻo Kati. \v 11 Pea pehē ʻe he kau tamaioʻeiki ʻa ʻAkisi kiate ia, “ʻIkai ko Tevita eni ko e tuʻi ʻoe fonua? ʻIkai naʻa nau hiva fetaliʻaki kiate ia ʻi he ngaahi meʻe, ʻo pehē, ‘Kuo tāmateʻi ʻe Saula ʻene ngaahi toko afe, mo Tevita ʻene ngaahi toko mano?’ \v 12 Pea naʻe faʻo ʻe Tevita ʻae ngaahi lea ni ki hono loto, pea naʻe manavahē lahi ia kia ʻAkisi ko e tuʻi ʻo Kati. \v 13 Pea naʻa ne fakakehe ʻene anga ʻi honau ʻao ʻo ne fai ʻo hangē kuo vale ia honau nima, pea ne ne vaku ki he matapā ʻoe hūʻanga fale, pea naʻa ne tuku ke tafe hono fāvai ki hono fakapau. \v 14 Pea naʻe pehē ʻe ʻAkisi ki heʻene kau tamaioʻeiki, “Vakai, ʻoku mou mamata ʻoku fakavalevale ʻae tangata; pea ko e hā ia kuo mou ʻomi ai ia kiate au? \v 15 He ʻoku ʻaonga kiate au ha kau tangata fakavalevale, kuo mou ʻomi ai ʻae siana ni ke fai fakavalevale ʻi hoku ʻao? ʻE hoko koā ʻae siana ni ki hoku fale?” \c 22 \cd \it 1 ʻOku fakataha ʻae kau tangata kehekehe kia Tevita ki ʻAtulami. 3 Ko e tuku atu ʻi Misipa ʻene mātuʻa ki he tuʻi ʻo Moape. 5 Ko e valokiʻi ia ʻe Kati, mo e hiki ia ki Halete. 6 ʻOku ʻalu ʻo kumi ia ʻe Saula, pea lāunga ia ʻi he taʻeangatonu ʻa ʻene kau tamaioʻeiki. 9 ʻOku tala koviʻi ʻe Toeki ʻa ʻAhimeleki. 11 ʻOku fekau ʻe Saula ke tāmateʻi ʻae kau taulaʻeiki. 17 ʻOku fakafisi ki ai ʻe he kau tangata, pea fai ia ʻe Toeki. 20 Ko e hao ʻo hola ʻa ʻApiata, pea ʻomi hona ongoongo kia Tevita.\it* \p \v 1 Ko ia naʻe ʻalu mei ai ʻa Tevita, pea hao ʻo hoko atu ki he ʻana ʻo ʻAtulami: pea ʻi he fanongo ki ai ʻa hono ngaahi kāinga mo e fale kotoa pē ʻo ʻene tamai, naʻa nau ʻalu hifo ai kiate ia. \v 2 Mo kinautolu kotoa pē naʻe mamahi, mo ia kotoa pē naʻe moʻua, mo ia kotoa pē naʻe loto mamahi, naʻa nau fakakātoa ʻakinautolu kiate ia; pea hoko ia ko e ʻeiki pule kiate kinautolu: pea naʻe ʻiate ia ʻae kau tangata ʻe toko fāngeau nai. \p \v 3 ¶ Pea naʻe ʻalu ai ʻa Tevita ki Misipa ʻo Moape: pea naʻe pehē ʻe ia ki he tuʻi ʻo Moape, “ʻOku ou kole kiate koe tuku ke haʻu ʻeku tamai mo ʻeku faʻē, ke nofo kiate koe, ke ʻoua ke u hoko ʻo ʻilo ʻaia ʻe fai ʻe he ʻOtua maʻaku.” \v 4 Pea naʻa ne ʻomi ʻakinaua ki he ʻao ʻoe tuʻi ʻo Moape: pea naʻa nau nonofo mo ia ʻi he ngaahi ʻaho kotoa pē naʻe nofo ai ʻa Tevita ʻi he ʻana. \p \v 5 ¶ Pea naʻe pehē ʻe he palōfita ko Kata kia Tevita, “ʻOua naʻa ke nofo ʻi he ʻana; ʻalu, pea ke mole atu ki he fonua ʻo Siuta.” Pea naʻe ʻalu ʻa Tevita, pea hoko atu ki he vaoʻakau ʻo Halete. \p \v 6 ¶ Pea kuo fanongo ʻa Saula kuo ʻilo ʻa Tevita mo e kau tangata naʻe ʻiate ia (pea naʻe nofo ʻa Saula ʻi Kipea ʻi he lolo ʻakau ʻi Lama, naʻe ʻi hono nima hono tao, pea tuʻu takatakai kiate ia ʻa ʻene kau tamaioʻeiki kotoa pē). \v 7 Pea naʻe pehē ʻe Saula ki heʻene kau tamaioʻeiki naʻe tuʻu takatakai ʻiate ia, “ʻAe kau Penisimani, mou tokanga mai; ʻe foaki koā ʻe he foha ʻo Sese kiate kimoutolu taki taha ʻae ngaahi ngoue, mo e ngoue vaine, pea ne ngaohi ʻakimoutolu kotoa pē ke ʻeiki ki he ngaahi toko afe, mo e ngaahi toko teau; \v 8 koeʻuhi ke mou alea ai ke angatuʻu kotoa pē kiate au, pea ʻoku ʻikai ha tokotaha ʻoku fakahā kiate au kuo alea pau ʻa hoku foha mo e foha ʻo Sese, pea ʻoku ʻikai hamou tokotaha ʻoku ʻofa kiate au, pe fakahā kiate au, kuo langaʻi ʻe hoku foha ʻa ʻeku tamaioʻeiki ke angatuʻu kiate au, ke toitoi ʻo hangē ko ia ʻoku fai he ʻaho ni?” \p \v 9 ¶ Pea naʻe toki lea ʻa Toeki ko e tangata ʻItomi, ʻaia kuo fakanofo ki he kau tamaioʻeiki ʻa Saula, ʻo ne pehē, “Naʻaku mamata ki he foha ʻo Sese, naʻe haʻu ia ki Nopi, kia ʻAhimeleki ko e foha ʻo ʻAhitupe. \v 10 Pea naʻa ne fehuʻi kia Sihova maʻana, ʻo ne ʻatu kiate ia ʻae meʻakai, mo ne ʻatu kiate ia ʻae heletā ʻa Kolaiate ko e tangata Filisitia.” \v 11 Pea naʻe fekau leva ʻe he tuʻi ke ʻomi ʻa ʻAhimeleki ko e taulaʻeiki, ko e foha ʻo ʻAhitupe, mo e fale kotoa pē ʻo ʻene tamai, ʻae kau taulaʻeiki naʻe ʻi Nopi pea naʻa nau haʻu kotoa pē ki he tuʻi \v 12 Pea naʻe pehē ʻe Saula, “Ko eni, fanongo, ʻa koe ko e foha ʻo ʻAhitupe. Pea pehē ʻe ia, ʻE hoku ʻeiki ko au eni.” \v 13 Pea naʻe pehē ʻe Saula kiate ia, “Ko e hā kuo mou alea mo angatuʻu fakataha ai kiate au, ʻa koe mo e foha ʻo Sese, koeʻuhi ʻi hoʻo ʻatu kiate ia ʻae mā, mo e heletā, mo ke fehuʻi ki he ʻOtua koeʻuhi ko ia; koeʻuhi ke angatuʻu ia kiate au, mo toitoi, ʻo hangē ko ia ʻoku fai he ʻaho ni?” \v 14 Pea naʻe leaange ʻa ʻAhimeleki ki he tuʻi, ʻo ne pehē, “Pea ko hai ʻoku angatonu ʻi hoʻo kau tamaioʻeiki ʻo hangē ko Tevita, ʻaia ko e foha ʻi he fono ki he tuʻi, pea ʻoku ʻalu ʻi hoʻo fekau, pea ʻoku ongoongolelei ʻi ho fale? \v 15 He ko ʻeku kamata fehuʻi ia ki he ʻOtua koeʻuhi ko ia? Ke mamaʻo ia ʻiate au: ke ʻoua naʻa tuku kovi ʻe he tuʻi ha meʻa ʻe taha ki heʻene tamaioʻeiki, pe ki he fale kotoa pē ʻo ʻeku tamai: he naʻe ʻikai ʻilo ʻe hoʻo tamaioʻeiki ha meʻa siʻi ʻi he meʻa ni kotoa pē, \add ha meʻa \add*siʻi pe \add ha meʻa \add*lahi.” \v 16 Pea naʻe pehē ʻe he tuʻi, “ʻAhimeleki, ko e moʻoni te ke mate, ʻa koe, mo e fale kotoa pē ʻo hoʻo tamai.” \p \v 17 ¶ Pea naʻe pehē ʻe he tuʻi ki he kau tangata naʻe tuʻu takatakai ʻiate ia, “Mou hanga ʻo tāmateʻi ʻae kau taulaʻeiki ʻa Sihova: koeʻuhi kuo fekuki honau nima mo Tevita pea koeʻuhi naʻa nau ʻilo ʻene hola, pea naʻe ʻikai fakahā ia kiate au.” Ka naʻe ʻikai fie mafao atu honau nima ʻe he kau tamaioʻeiki ʻae tuʻi ke taaʻi ʻae kau taulaʻeiki ʻa Sihova. \v 18 Pea naʻe pehē ʻe he tuʻi kia Toeki, “Tafoki koe,” pea ke taaʻi ʻae kau taulaʻeiki. Pea naʻe tafoki ʻa Toeki ko e tangata ʻItomi, ʻo ne taaʻi ʻae kau taulaʻeiki, pea naʻe tāmateʻi ʻi he ʻaho ko ia ʻae tangata ʻe toko valungofulu ma toko nima, ʻaia naʻa nau ʻai ʻae ʻefoti ʻoe tupenu lelei. \v 19 Pea ko Nopi ko e kolo ʻoe kau taulaʻeiki, naʻa ne taaʻi ʻaki ʻae mata ʻoe heletā, ʻae kau tangata mo e kau fefine, ʻae fānau mo e tamaiki huhu, ʻae fanga pulu, mo e fanga ʻasi, mo e fanga sipi, ʻaki ʻae mata ʻoe heletā. \p \v 20 ¶ Pea ko e tokotaha ʻi he ngaahi foha ʻo ʻAhimeleki ko e foha ʻo ʻAhitupe, naʻe ui ko ʻApiata, naʻe hao ia, pea hola kia Tevita. \v 21 Pea naʻe fakahā ʻe ʻApiata kia Tevita ʻae tāmateʻi ʻe Saula ʻae kau taulaʻeiki ʻa Sihova. \v 22 Pea pehē ʻe Tevita kia ʻApiata, “Ne u ʻilo ia ʻi he ʻaho ʻaia naʻe ʻi ai ʻa Toeki ko e tangata ʻItomi, koeʻuhi te ne tala moʻoni ia kia Saula: kuo tupu ʻiate au ʻenau tāmateʻi ʻae kakai kotoa pē ʻoe fale ʻo hoʻo tamai. \v 23 Ka ke nofo koe kiate au, pea ʻoua naʻa ke manavahē: he ko ia ʻoku ne kumi ʻeku moʻui, ʻoku ne kumi hoʻo moʻui: ka ʻi hoʻo ʻiate au te ke maluʻia ai.” \c 23 \cd \it 1 ʻOku fehuʻi ʻe Tevita kia Sihova ʻia ʻApiata pea ne fakahaofi ʻa Kiʻila. 7 ʻI he fakahā kiate ia ʻe he ʻOtua ʻe haʻu ʻa Saula, mo e kākā ʻoe kakai Kiʻila, ʻoku ne hola ia mei Kiʻila. 14 ʻOku hoko ʻa Sonatane kiate ia ʻi Sifi ʻo ne fakafiemālieʻi ia. 19 ʻOku fakahā ia ʻe he kakai Sifi kia Saula. 25 ʻOku fakahaofi ia meia Saula ʻi Maoni ʻi he hoko mai ʻae tau ʻae kau Filisitia. 29 ʻOku nofo ia ʻi Eniketi.\it* \p \v 1 Pea naʻa nau fakahā kia Tevita ʻo pehē, “Vakai, ʻoku tauʻi ʻe he kakai Filisitia ʻa Kiʻila, ʻonau kaihaʻa mei he ngaahi hahaʻanga.” \v 2 Pea naʻe fehuʻi ai ʻe Tevita kia Sihova, ʻo pehē, “Te u ʻalu ʻo taaʻi ʻae kakai Filisitia? Pea naʻe pehē ʻe Sihova kia Tevita, ʻAlu, pea taaʻi ʻae kau Filisitia, pea fakamoʻui ʻa Kiʻila.” \v 3 Pea naʻe pehē ʻe he kau tangata ʻo Tevita kiate ia, “Vakai, ʻoku mau manavahē ni ʻi Siuta: pea ʻe fēfē hono lahi hake, ʻo kapau te tau hoko ki Kiʻila ke tauʻi ʻae ngaahi tau ʻae kakai Filisitia.” \v 4 Pea naʻe toe fehuʻi ʻe Tevita kia Sihova. Pea naʻe talia ia ʻe Sihova ʻo ne pehē, “Tuʻu ʻo ʻalu hifo ki Kiʻila; he te u tukuange ʻae kakai Filisitia ki ho nima.” \v 5 Pea naʻe ʻalu ai ʻa Tevita mo hono kau tangata ki Kiʻila, pea naʻe tauʻi ʻae kau Filisitia, pea fetuku mei ai ʻenau ngaahi fanga manu lalahi, ʻo ne taaʻi ʻakinautolu ʻi he tāmateʻi lahi. Pea naʻe fakamoʻui ʻe Tevita ʻae kakai ʻo Kiʻila \v 6 Pea ʻi he hola ʻa ʻApiata ko e foha ʻo ʻAhimeleki ki Kiʻila, naʻa ne ʻalu hifo mo e ʻefoti ʻi hono nima. \p \v 7 ¶ Pea naʻe tala kia Saula kuo hoko ʻa Tevita ki Kiʻila. Pea naʻe pehē ʻe Saula, “Kuo tuku mai ia ʻe he ʻOtua ki hoku nima; he kuo tāpuni ia ki loto, ʻi heʻene hū ki ha kolo ʻoku ai hano ngaahi matapā mo e ngaahi songo.” \v 8 Pea naʻe fekau ʻe Saula ke kātoa fakataha ʻae kakai kotoa pē ke tau, ke ʻalu hifo ki Kiʻila ke tauʻi ʻa Tevita mo hono kau tangata. \p \v 9 ¶ Pea naʻe ʻilo ʻe Tevita ʻoku faʻa fai kovi fakafufū ʻe Saula kiate ia; pea naʻe pehē ʻe ia kia ʻApiata ko e taulaʻeiki, “ʻOmi ki heni ʻae ʻefoti.” \v 10 Pea naʻe pehē ʻe Tevita, “ʻE Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli, ko e moʻoni kuo fanongo ʻe hoʻo tamaioʻeiki ʻoku tokanga ʻa Saula ke haʻu ki Kiʻila, ke fakaʻauha ʻae kolo koeʻuhi ko au. \v 11 ‌ʻE tukuange au ʻe he kakai ʻo Kiʻila ki hono nima? ʻE ʻalu hifo ʻa Saula ʻo hangē ko ia kuo ongoʻi ʻe hoʻo tamaioʻeiki? ʻE Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli, ʻoku ou kole kiate koe, ke ke tala ki hoʻo tamaioʻeiki.” Pea naʻe pehē ʻe Sihova, “ʻE ʻalu hifo ia.” \v 12 Pea naʻe pehē ʻe Tevita, “ʻE tukuange au mo hoku kakai ʻe he kakai ʻo Kiʻila ki he nima ʻo Saula?” Pea naʻe pehē ʻe Sihova, “Tenau tukuange koe.” \p \v 13 ¶ Pea naʻe tuʻu hake ʻa Tevita mo hono kau tangata ko e toko onongeau nai, ʻonau hiki mei Kiʻila, ʻonau ʻalu pē ʻi he ngaahi potu ne nau faʻa lava ki ai. Pea naʻe tala kia Saula kuo hola ʻa Tevita mei Kiʻila; pea ne tuku ai ʻene ʻalu ki ai. \v 14 Pea nofo ʻa Tevita ʻi he toafa ʻi he ngaahi toitoiʻanga mālohi, ʻo nofo ʻi he moʻunga ʻi he toafa ʻo Sifi. Pea naʻe kumi ia ʻe Saula ʻi he ʻaho kotoa pē, ka naʻe fakamoʻui ia ʻe he ʻOtua mei hono nima. \v 15 Pea naʻe mamata ʻa Tevita kuo haʻu kituʻa ʻa Saula ke kumi ʻene moʻui: pea naʻe ʻi he toafa ʻo Sifi ʻa Tevita ʻi he vaoʻakau. \p \v 16 ¶ Pea naʻe tuʻu hake ʻa Sonatane ko e foha ʻo Saula ʻo ʻalu kia Tevita ki he loto vaoʻakau, ʻo ne fakamālohi hono nima ʻi he ʻOtua. \v 17 Pea ne pehē kiate ia, “ʻOua naʻa ke manavahē: he ko e nima ʻo Saula ko ʻeku tamai ʻe ʻikai te ne ʻilo koe; pea te ke hoko ko e tuʻi ʻi ʻIsileli, pea ko au te u hoko kiate koe; pea ʻoku ʻilo foki ia ʻe heʻeku tamai ko Saula.” \v 18 Pea ne na fefuakava ʻaki ʻakinaua ʻi he ʻao ʻo Sihova: pea naʻe nofo ʻa Tevita ʻi he vaoʻakau, kae ʻalu ʻa Sonatane ki hono fale. \v 19 Pea naʻe toki ʻalu hake ʻae kakai Sifi kia Saula ki Kipea, ʻo pehē, “ʻIkai ʻoku toitoi ʻa Tevita ʻiate kimautolu ʻi he ngaahi toitoiʻanga mālohi ʻi he loto vaoʻakau, ʻi he moʻunga ʻo Hakila, ʻaia ʻoku ʻi he potu tonga ʻo Sesimoni? \v 20 Pea ko eni, ʻE tuʻi, ke ke ʻalu hifo ʻo fakatatau ki he holi kotoa pē ʻa ho loto: pea ko ʻemau ngāue ia ke tukuange ia ki he nima ʻoe tuʻi.” \v 21 Pea naʻe pehē ʻe Saula, “Ke monūʻia ʻakimoutolu ʻia Sihova; he ʻoku mou angaʻofa mai kiate au. \v 22 Pea ko eni, ʻoku ou kole kiate kimoutolu, mou tokonaki, pea ʻilo mo mamata ki he potu ʻaia ʻoku ʻi ai hono vaʻe, pea ko hai naʻa ne mamata kiate ia ʻi ai: he kuo tala kiate au ʻoku ne fai fakapotopoto ʻaupito. \v 23 Ko ia mou vakai, pea ʻilo lelei ʻa hono ngaahi toitoiʻanga kotoa pē, ʻaia ʻoku ne fufū ai ia, pea mou toe haʻu kiate au, ʻo fakapapau, pea te tau ō mo au: pea ʻe hoko ʻo pehē, kapau ʻoku ʻi he fonua ia, te u fakatotolo ia ʻi he ngaahi toko afe ʻo Siuta.” \v 24 Pea naʻa nau tuʻu hake ʻo ʻalu ki Sifi, ʻo muʻomuʻa ʻia Saula: ka naʻe ʻi he toafa ʻo Maoni ʻa Tevita mo hono kau tangata, ʻi he tafangafanga ʻi he potu tonga ʻo Sesimoni. \v 25 Pea naʻe ʻalu foki ʻa Saula mo hono kau tangata ko hono kumi. Pea naʻa nau tala kia Tevita: ko ia naʻe ʻalu hifo ai ia mei he maka, pea nofo ʻi he toafa ʻo Maoni. Pea naʻe fanongo ʻa Saula ki ai, pea kumi ʻe ia kia Tevita ʻi he toafa ʻo Maoni. \v 26 Pea naʻe ʻalu ʻa Saula ʻi he potu ʻe taha ʻoe moʻunga, pea ko Tevita mo hono tau tangata naʻa nau ʻalu ʻi hono potu ʻe taha ʻoe moʻunga: pea naʻe fakatoʻotoʻo ʻa Tevita ke ʻalu mamaʻo ko ʻene manavahē kia Saula; ka naʻe ʻākilotoa mo kāpui ʻa Tevita mo hono kakai ʻe Saula mo hono kakai ke maʻu ʻakinautolu. \v 27 Ka naʻe haʻu ʻae tangata fekau kia Saula, ʻo pehē, “Ke ke fakatoʻotoʻo, pea haʻu, he kuo hoko ʻae tau ʻae kau Filisitia, ki he fonua.” \v 28 Ko ia naʻe foki ai ʻa Saula mei heʻene tuli ʻa Tevita, ʻo ne ʻalu ke tuli ʻae kau Filisitia: ko ia naʻe ui ai ʻae potu ko ia ko Sela-Hamalikoti. \p \v 29 ¶ Pea naʻe ʻalu hake mei ai ʻa Tevita, ʻo nofo ʻi he ngaahi potu toitoiʻanga mālohi ʻi Eni-Keti. \c 24 \cd \it 1 Ko e heleʻi ʻe Tevita ʻo motuhi ʻae potu kofu ʻo Saula ʻi he ʻana ʻi ʻEni-Keti ko e ʻofa ki heʻene moʻui. 8 ʻOku fakahā ai ʻe ia ʻene māʻoniʻoni. 16 ʻOku fakahā ʻe Saula ʻene hē, pea na fuakava mo Tevita, pea ʻalu ia.\it* \p \v 1 Pea ʻi he liu mai ʻa Saula mei heʻene tuli ʻae kau Filisitia, pea hoko ʻo pehē, naʻe tala kiate ia, ʻo pehē, “Vakai, ʻoku ʻi he toafa ʻo Eni-Keti ʻa Tevita.” \v 2 Pea naʻe ʻave ʻe Saula ʻae kau tangata naʻe fili ʻe toko tolu afe mei ʻIsileli kotoa pē, pea naʻe ʻalu ia ke kumi ʻa Tevita mo hono kau tangata ʻi he funga ʻoe ngaahi maka ʻoe fanga kosi kaivao. \v 3 Pea naʻe hoko ia ki he ngaahi lotoʻā sipi ʻi he veʻehala, ʻaia naʻe ʻi ai ʻae ʻana, pea hū ki ai ʻa Saula ke ʻufiʻufi hono vaʻe: pea naʻe ʻi he tafaʻaki ʻana ʻa Tevita mo hono kau tangata. \v 4 Pea pehē ʻe he kau tangata ʻo Tevita kiate ia, “Vakai, ko eni ʻae ʻaho ʻaia naʻe pehē ai ʻe Sihova kiate koe, Vakai, te u tukuange ho fili ki ho nima, koeʻuhi ke ke fai kiate ia ʻaia ʻoku lelei kiate koe.” Pea naʻe tuʻu hake ʻa Tevita ʻo ne heleʻi ʻo motuhi fakafufū ʻae mui kofu ʻo Saula. \v 5 Pea hili ʻa hono fai naʻe tautea ʻa Tevita ʻe hono loto, ko e meʻa ʻi heʻene motuhi ʻae potu ʻoe kofu ʻo Saula. \v 6 Pea pehē ʻe ia ki hono kakai, “Ke taʻofi ʻe Sihova ke ʻoua naʻaku fai ʻae meʻa ni ki hoku ʻeiki, ko e fakatapui ʻe Sihova, ke mafao atu hoku nima angatuʻu kiate ia, ka ko e pani ia ʻa Sihova.” \v 7 Ko ia naʻe taʻofi ʻe Tevita ʻene kau tamaioʻeiki ʻaki ʻae ngaahi lea ni, pea naʻe ʻikai tuku ʻakinautolu kenau tuʻu hake kia Saula. Ka naʻe tuʻu hake ʻa Saula mei he ʻana, pea ʻalu ʻi hono hala. \v 8 Pea naʻe tuʻu foki ʻa Tevita ʻo ʻalu kituʻa mei he ʻana, pea kalanga ia kia Saula ʻo pehē, “ʻA hoku ʻeiki ko e tuʻi.” Pea naʻe tafoki ʻo vakai ki mui ʻa Saula, ʻoku tulolo ʻa Tevita hono mata ki he kelekele, pea punou ia. \p \v 9 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Tevita kia Saula, “Ko e hā ʻoku ke tokanga ai ki he ngaahi lea ʻae kau tangata, ʻoku pehē, ‘Vakai, ʻoku kumi ʻe Tevita ke ke lavea?’ \v 10 Vakai, kuo ke mamata ʻaki ho mata he ʻaho ni ki heʻene tuku mai koe ʻe Sihova he ʻaho ni ki hoku nima ʻi he ʻana pea naʻe tala ʻe he niʻihi ke u taaʻi koe ka naʻe fakamoʻui koe ʻe hoku mata; pea ne u pehē, ‘ʻE ʻikai te u mafao atu hoku nima ʻo angatuʻu ki hoku ʻeiki he ko e fakatapui ia ʻa Sihova.’ \v 11 Pea ko eni foki, ʻa ʻeku tamai, vakai, ʻio, vakai ki he potu ʻo ho kofu ʻi hoku nima: ʻi heʻeku heleʻi ke motu ʻae kapa ʻo ho kofu, ʻo ʻikai te u taaʻi koe, ke ke ʻilo ai mo vakai ʻoku ʻikai ha kovi pe ha angahala ʻi hoku nima, pea kuo ʻikai te u fai angahala kiate koe; ka ʻoku ke tuli ʻa ʻeku moʻui ke taaʻi ia. \v 12 Ke fakamaauʻi ʻe Sihova kiate au mo koe, pea totongi kiate koe ʻe Sihova koeʻuhi ko au: ka ʻe ʻikai ʻiate koe ʻa hoku nima ʻoʻoku. \v 13 Kae hangē: ko e lea ʻae mātuʻa ʻi muʻa, ‘ʻOku tupu ʻae fai kovi mei he angakovi’ ka ʻe ʻikai ʻiate koe ʻa hoku nima. \v 14 Kuo haʻu ʻae tuʻi ʻo ʻIsileli ʻo tuli kia hai? ʻOku ke tulia ʻa hai? Ko e kulī mate, ko e kutufisi. \v 15 Ko ia ke fakamaau ʻe Sihova, pea fakamaau kiate au mo koe, pea vakai, ʻo langomakiʻi au, pea fakamoʻui au mei ho nima.” \p \v 16 ¶ Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi he fakaʻosi ʻe Tevita ʻae ngaahi lea ni kia Saula, naʻe pehē ʻe Saula, “He ko ho leʻo eni, ʻE Tevita ko hoku foha?” Pea naʻe hiki hono leʻo ʻe Saula ʻo ne tangi. \v 17 Pea naʻe pehē ʻe ia kia Tevita, “ʻOku ke angatonu lahi koe ʻiate au: he kuo ke totongi lelei kiate au, ka kuo u totongi kovi kiate koe. \v 18 Pea kuo ke fakahā he ʻaho ni ʻa hoʻo fai lelei kiate au: koeʻuhi ʻi he tukuange au ʻe Sihova ki ho nima, naʻe ʻikai te ke tāmateʻi au. \v 19 He kapau ʻoku ʻilo ʻe ha tangata hono fili, te ne tuku ke toe ʻalu moʻui? Ko ia ke totongi lelei ʻe Sihova kiate koe, ʻi he meʻa kuo ke fai kiate au he ʻaho ni. \v 20 Pea ko eni, vakai, ʻOku ou ʻilo pau ko e moʻoni te ke hoko ke tuʻi, pea ʻe fakatuʻumaʻu ʻae puleʻanga ʻo ʻIsileli ʻiate koe. \v 21 Ko ia ke ke fuakava ni kiate au ʻia Sihova, ke ʻoua naʻa ke motuhi hoku hako kimui ʻiate au, pea ʻoua naʻa ke fakaʻauha hoku hingoa mei he fale ʻo ʻeku tamai.” \v 22 Pea naʻe fuakava ʻe Tevita kia Saula, pea ʻalu ʻa Saula ki hono ʻapi, ka naʻe ʻalu hake ʻa Tevita mo hono kau tangata ki he toitoiʻanga. \c 25 \cd \it 1 ʻOku pekia ʻa Samuela. 2 ʻOku fekau ʻe Tevita mei Palani kia Napale. 10 ʻOku ʻita ia ʻi he anga taʻeʻofa ʻa Napale, pea fakakaukau ke fakaʻauha ia. 14 ʻOku ʻilo ia ʻe ʻApikale. 18 ʻOku ʻave ʻae meʻaʻofa, 23 Pea ʻi heʻene poto, naʻa ne fakafiemālieʻi ʻa Tevita. 36 ʻOku fanongo ki ai ʻa Napale pea mate ai. 39 ʻOku ʻave ʻe Tevita ʻa ʻApikale mo ʻAhinoami ko hono ongo uaifi. 44 Kuo foaki ʻa Mikale kia Faliti.\it* \p \v 1 Pea naʻe pekia ʻa Samuela; pea naʻe kātoa fakataha ai ʻae kakai ʻIsileli kotoa pē, ʻonau tēngihia ia, pea naʻe tanu ia ʻi hono fale ʻi Lama. Pea naʻe hiki ʻa Tevita ʻo ʻalu hifo ki he toafa ʻo Palani. \v 2 Pea naʻe ai ʻae tangata ʻi Maoni, ka naʻe ʻi Kameli ʻa hono tofiʻa; pea ko e tangata lahi ia, pea naʻe tolu afe ʻene fanga sipi, pea mo e kosi ʻe taha afe: pea naʻe kosi ʻe ia ʻa ʻene fanga sipi ʻi Kameli. \v 3 Pea ko hono hingoa ʻoe tangata ko Napale; pea ko e hingoa ʻo hono uaifi ko ʻApikale: pea ko e fefine loto fakapotopoto, mo mata hoihoifua ia: ka naʻe angakovi ʻae tangata, pea kovi ʻi heʻene faianga; pea naʻe ʻoe fale ʻo Kelepi ia. \p \v 4 ¶ Pea naʻe fanongo ʻa Tevita ʻi he toafa ʻoku fai ʻene kosi sipi ʻe Napale. \v 5 Pea naʻe fekau ʻe Tevita ʻae kau talavou ʻe toko hongofulu, ʻo ne pehē ki he kau talavou, “Mou ʻalu hake ki Kameli, pea ʻalu kia Napale, ʻo lea ʻofa kiate ia ʻi hoku hingoa: \v 6 pea mou lea pehē kiate ia ʻoku moʻui monūʻia, Ke ʻiate koe ʻae fiemālie, ke ʻi ho fale ʻae fiemālie, pea ke ʻi he meʻa kotoa pē ʻoku ke maʻu ʻae fiemālie, \v 7 pea ko eni, kuo u fanongo, ʻoku ke maʻu ʻae kau kosi sipi: pea ko eni naʻe ʻiate kimautolu ʻa hoʻo kau tauhi sipi, naʻe ʻikai te mau fai ha meʻa kovi kiate kinautolu, pea naʻe ʻikai ha meʻa naʻe mole ʻiate kinautolu, ʻi he ngaahi ʻaho kotoa pē ʻo ʻemau nofo ʻi Kameli. \v 8 Ke ke fehuʻi ki hoʻo kau talavou, pea tenau fakahā kiate koe. Ko ia, tuku ke maʻu ʻe he kau talavou ʻae ʻofa ʻi ho ʻao: he ʻoku mau hoko ʻi he ʻaho lelei: ʻoku ou kole kiate koe, foaki mai ʻaia kotoa pē ʻoku faʻa ʻomi ʻe ho nima ki hoʻo kau tamaioʻeiki, pea ki ho foha ko Tevita.” \v 9 Pea ʻi he hoko atu ʻae kau talavou ʻa Tevita, naʻa nau lea kia Napale ʻi he hingoa ʻo Tevita ʻo fakatatau ki he ngaahi lea ni kotoa pē, pea ngata. \p \v 10 ¶ Pea naʻe lea ʻa Napale ki he kau tamaioʻeiki ʻa Tevita, ʻo ne pehē, “Ko hai ʻa Tevita? Pea ko hai ʻae foha ʻo Sese? ʻOku ai ʻae kau tamaioʻeiki tokolahi ʻi he ngaahi ʻaho ni ʻoku motuhi mo hola taki taha mei heʻene ʻeiki. \v 11 Pea ʻe pehē koā ʻa ʻeku toʻo ʻeku mā mo ʻeku vai, mo ʻeku fanga manu kuo tāmateʻi maʻa ʻeku kau kosi sipi, pea foaki ia ki he kau tangata ʻaia ʻoku ʻikai te u ʻilo pē ʻoku mei fē ʻakinautolu?” \v 12 Ko ia naʻe tafoki ai ʻae kau talavou ʻa Tevita ʻo toe ʻalu ʻi honau hala, ʻo hoko ʻo fakahā kiate ia ʻae ngaahi tala ni kotoa pē. \v 13 Pea naʻe pehē ʻe Tevita ki hono kau tangata, “Mou nonoʻo taki taha ʻae tangata ʻene heletā.” Pea naʻa nau nonoʻo taki taha ʻae tangata ʻene heletā: pea naʻe nonoʻo foki mo Tevita ʻene heletā: pea naʻa nau ʻalu hake ʻo muimui ʻia Tevita, ko e kau tangata ʻe toko fāngeau; pea naʻe nofo ʻae toko uangeau mo ʻenau ngaʻotoʻota. \p \v 14 ¶ Ka naʻe tala kia ʻApikale ko e uaifi ʻo Napale ʻe he talavou ʻe taha, ʻo pehē, “Vakai, naʻe fekau ʻe Tevita ʻae kau talavou mei he toafa mo e lea ʻofa ki homau ʻeiki; ka naʻa ne taukae ʻakinautolu. \v 15 Ka naʻe fai angalelei lahi ʻae kau tangata kiate kimautolu, pea naʻe ʻikai hamau lavea ʻiate kinautolu, pea naʻe ʻikai haʻamau meʻa ʻe mole ʻi he ʻemau nonofo mo kinautolu, ʻi heʻemau ʻi he ngaahi vao: \v 16 Ko e ā ʻakinautolu kiate kimautolu ʻi he pō mo e ʻaho, ʻi he kuonga kotoa pē naʻa mau ʻiate kinautolu ʻi he tauhi ʻae fanga sipi. \v 17 Pea ko eni, ke ke ʻilo, pea fifili pe ko e hā ia te ke fai; he kuo tuʻutuʻuni ʻae kovi ki hotau ʻeiki, pea ki hono fale kotoa pē: he ʻoku pehē fau ʻa ʻene angakovi, ʻoku ʻikai faʻa lea ha tangata kiate ia.” \v 18 Ko ia naʻe fai fakatoʻotoʻo ai ʻe ʻApikale, ʻo ne toʻo ʻae mā kotoa ʻe uangeau, mo e hina uaine ʻe ua, mo e sipi ʻe nima kuo ngaohi, mo e fua uite tunu ʻe nima, mo e fuhi kālepi ʻe teau, mo e mā fiki ʻe uangeau, pea naʻa ne fakaheka ia ki he fanga ʻasi. \v 19 Pea pehē ʻe ia ki heʻene kau tamaioʻeiki, “Mou ʻalu ʻo muʻomuʻa ʻiate au: vakai te u muimui atu.” Ka naʻe ʻikai te ne tala ki hono husepāniti ko Napale. \v 20 Pea naʻe pehē, ʻi heʻene heka ʻi he ʻasi, pea hoko atu ia ki he malumalu ʻoe moʻunga, vakai, ko Tevita mo hono kau tangata ʻoku ʻalu hifo fakahangatonu mai kiate ia; pea naʻe fakafetaulaki atu ia kiate kinautolu. \v 21 Ka kuo ʻosi ʻene lau ʻe Tevita, ʻo pehē, “Ko e moʻoni kuo taʻeʻaonga ʻeku leʻohi ʻae koloa kotoa pē ʻae siana ni ʻi he toafa, ko ia naʻe ʻikai ha meʻa ʻe taha ʻe mole ʻi heʻene ngaahi meʻa kotoa pē, pea kuo ne totongi kovi ʻe ia kiate au ʻi he lelei. \v 22 Ke fai pehē mo lahi hake foki ʻe he ʻOtua ki he ngaahi fili ʻo Tevita, ʻo kapau te u tuku ʻo feʻunga mo e maʻa hake ʻae ʻaho ʻapongipongi ha tamasiʻi tangata ʻe tokotaha.” \v 23 Pea ʻi he mamata ʻa ʻApikale kia Tevita, naʻe fakatoʻotoʻo ia, pea hifo mei he ʻasi, pea fakatōmapeʻe ia kia Tevita ʻi hono mata, ʻo ne punou hifo ki he kelekele, \v 24 Pea naʻe fakatōmapeʻe ia ki hono vaʻe, ʻo ne pehē, “ʻE hoku ʻeiki, tuku kiate au, tuku kiate au ʻae hia ni: pea ʻoku ou kole kiate koe, tuku ke lea ʻa hoʻo kaunanga ʻi ho ʻao, pea ke fanongo ki he lea ʻa hoʻo kaunanga. \v 25 ‌ʻOku ou kole kiate koe, ke ʻoua naʻa tokanga ʻe hoku ʻeiki ki he tangata angakovi ni ko Napale; he ʻoku hangē ko hono hingoa, ʻoku pehē pe ia; ko Napale hono hingoa, pea ʻoku ʻiate ia ʻae vale: ka ko au ko hoʻo kaunanga naʻe ʻikai te u mamata ki he kau talavou ʻa hoku ʻeiki, ʻaia naʻa ke fekau. \v 26 Pea ko eni, ʻE hoku ʻeiki, ʻoku moʻui ʻa Sihova, pea moʻui mo ho laumālie, ko e meʻa ʻi he taʻofi koe ʻe Sihova, mei he haʻu ke lingi ʻae toto, pea mei he fai totongi ʻe koe ʻaki ho nima ʻoʻou, ko ia, ke hoko ho ngaahi fili mo kinautolu kotoa pē ʻoku kumi ke fai kovi ki hoku ʻeiki, ke hangē ko Napale. \v 27 Pea ko eni, ko e meʻaʻofa ni ʻaia kuo ʻomi ʻe hoʻo kaunanga ki hoku ʻeiki, ke ʻatu ia ki he kau talavou ʻoku muimui ki hoku ʻeiki. \v 28 ‌ʻOku ou kole kiate koe, ke ke fakamolemole ʻae hala ʻa hoʻo kaunanga: he ko e moʻoni ʻe ngaohi ʻe Sihova ki hoku ʻeiki ʻae fale tuʻumaʻu; koeʻuhi ʻoku fai ʻe hoku ʻeiki ʻae ngaahi tau ʻa Sihova, pea naʻe ʻikai ʻilo ha kovi ʻiate koe ʻi ho ngaahi ʻaho kotoa pē. \v 29 Ka kuo tuʻu hake ʻae tangata ke tuli koe, pea ke kumi ho laumālie: ka ko e laumālie ʻo hoku ʻeiki ʻe fakataha ia ʻi he ū moʻui ʻa Sihova ko ho ʻOtua; ka ko e laumālie ʻo ho ngaahi fili ʻe lisingi ʻe ia ʻakinautolu kituaʻā, ʻo hangē ko e lisingi mei he loto makatā. \v 30 Pea ʻe hoko ʻo pehē, ʻoka hili hono fai ʻe Sihova ki ai kiate koe, mo ne fokotuʻu koe ko e pule ki ʻIsileli; \v 31 ‌ʻE ʻikai hoko ai ʻae meʻa ni ko e meʻa te ke koviʻia ai, pe fakamamahi ki he loto ʻo hoku ʻeiki, koeʻuhi ʻi hoʻo lingi taʻetotonu ʻae toto, pe ko e langomakiʻi ia, ʻa hoku ʻeiki: ka ʻoka hili ʻene fai lelei ʻa Sihova ki hoku ʻeiki, pea ke toki manatuʻi ai hoʻo kaunanga. \v 32 Pea naʻe pehē ʻa Tevita kia ʻApikale, “Fakafetaʻi kia Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli, ʻaia naʻa ne fekau koe he ʻaho ni ke fakafetaulaki kiate au: \v 33 Pea fakafetaʻi koeʻuhi ko hoʻo tokoni, pea ke monūʻia pe koe, ʻa koe kuo ke taʻofi au he ʻaho ni ke ʻoua naʻaku ʻalu atu ʻo lingi ʻae toto, pea mei he langomakiʻi au ʻaki hoku nima. \v 34 He ko e moʻoni ʻaupito, hangē ʻoku moʻui ʻa Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli, ʻaia kuo ne taʻofi au ke ʻoua naʻaku fai ha kovi kiate koe, ka ne taʻeʻoua hoʻo fakatoʻotoʻo pea ke haʻu ke fakafetaulaki kiate au, ko e moʻoni ʻe ʻikai toe kia Napale ʻo feʻunga mo e maʻa hake ʻae ʻaho ʻapongipongi ha tangata ʻe tokotaha.” \v 35 Ko ia naʻe maʻu ʻe Tevita mei hono nima ʻaia naʻa ne ʻomi kiate ia, pea pehē ʻe ia kiate ia, “ʻAlu fiemālie ki ho fale, vakai kuo u tokanga ki ho leʻo, pea kuo u leleiʻia ʻiate koe.” \p \v 36 ¶ Pea naʻe haʻu ʻa ʻApikale kia Napale; pea vakai, naʻe fai ʻe ia ʻae kātoanga ʻi hono fale, ʻo hangē ko e kātoanga ʻae tuʻi; pea naʻe fiefia lahi ʻae loto ʻo Napale, he naʻe kona lahi ia: ko ia naʻe ʻikai te ne tala ai ha meʻa siʻi pe ha meʻa lahi, kaeʻoua ke ʻaho hake. \v 37 Pea pongipongi ai ʻi he ʻalu ʻae uaine meia Napale, pea ʻi he ʻosi hono tala ʻe hono uaifi ʻae ngaahi meʻa ni, naʻe pongia hono loto ʻiate ia, pea naʻe hoko ia ʻo hangē ko e maka. \v 38 Pea hili ia ko e ʻaho ʻe hongofulu nai, naʻe taaʻi ʻe Sihova ʻa Napale, pea naʻe mate ai ia. \p \v 39 ¶ Pea kuo fanongo ʻa Tevita kuo mate ʻa Napale, pea pehē ʻe ia, “Fakafetaʻi kia Sihova ʻaia kuo langomekina ʻe ia ʻa hoku manukiʻi mei he nima ʻo Napale, pea kuo ne taʻofi ʻene tamaioʻeiki mei he kovi: he kuo fakahoko ʻe Sihova ʻae angakovi ʻa Napale ki hono ʻulu ʻoʻona.” Pea naʻe ʻave ʻae lea ʻa Tevita kia ʻApikale koeʻuhi ke ne maʻu ia ko hono uaifi. \v 40 Pea ʻi he hoko atu ʻae kau tamaioʻeiki kia ʻApikale ki Kameli naʻa nau lea kiate ia ʻo pehē, “Kuo fekau mai ʻakimautolu ʻa Tevita kiate koe, ke mau ʻave koe kiate ia ko hono uaifi.” \v 41 Pea naʻe tuʻu hake ia, ʻo ne fakapunou hifo hono mata ki he kelekele, ʻo ne pehē, “Vakai, ke hoko ʻa hoʻomou kaunanga ko e kaunanga ke kaukau ʻae vaʻe ʻoe kau tamaioʻeiki ʻa hoku ʻeiki.” \v 42 Pea naʻe fakatoʻotoʻo ʻe ʻApikale, pea naʻe tuʻu hake pea heka ia ʻi he ʻasi, mo ʻene kau taʻahine ʻe toko nima naʻe muimui ʻiate ia; pea naʻa ne ʻalu ʻo muimui atu ʻi he kau tangata fekau ʻa Tevita, pea naʻe hoko ia ko hono uaifi. \v 43 Pea naʻe ʻomi ʻe Tevita ʻa ʻAhinoami mei Sesilili, pea naʻa na hoko fakatouʻosi pē ko hono ongo uaifi. \p \v 44 ¶ Ka kuo foaki ʻe Saula hono ʻofefine ko Mikale, ko e uaifi ʻo Tevita, kia Faliteli ko e foha ʻo Leisi, ʻaia naʻe ʻo Kalimi. \c 26 \cd \it 1 ʻOku haʻu ʻa Saula ki Hakila ke tauʻi ʻa Tevita ko e meʻa ʻi hono fakahā ia ʻe he kakai ʻo Sifi. 5 ʻOku haʻu ʻa Tevita ki he luo ʻo ne taʻofi ke ʻoua naʻa taaʻi ʻa Saula ka naʻe toʻo hono tao mo e ipu. 13 ʻOku valoki ʻe Tevita ʻa ʻApina, 18 Pea ʻoku ne enginakiʻi ʻa Saula. 21 ʻOku vete ʻe Saula ʻene angahala.\it* \p \v 1 Pea naʻe haʻu ʻae kau tangata Sifi kia Saula ki Kipea, ʻonau pehē, ʻIkai ʻoku toitoi ʻa Tevita ʻi he moʻunga ʻo Hakila ʻaia ʻoku hanga ki Sesimoni? \v 2 Pea naʻe ʻalu atu ʻa Saula ʻo ne hifo ki he toafa ʻo Sifi, naʻe ʻiate ia ʻae kau tangata ʻe toko tolu afe naʻe fili mei ʻIsileli, kenau kumi ʻa Tevita ʻi he toafa ʻo Sifi. \v 3 Pea naʻe ʻapitanga ʻa Saula ʻi he moʻunga ʻo Hakila, ʻaia ʻoku hanga ki Sesimoni, ʻi he veʻehala. Ka naʻe nofo ʻa Tevita ʻi he toafa, ʻo ne vakai mei ai ʻae haʻu ʻa Saula ke kumi ia ʻi he toafa. \v 4 Ko ia naʻe fekau ai ʻe Tevita ʻae kau mataki, ʻo ne ʻilo kuo haʻu moʻoni ʻa Saula. \p \v 5 ¶ Pea naʻe tuʻu hake ʻa Tevita, ʻo ne haʻu ki he potu ʻaia naʻe nofo ʻapitanga ai ʻa Saula: pea naʻe vakai ʻe Tevita ki he potu naʻe tokoto ai ʻa Saula mo ʻApina ko e foha ʻo Nea, ko e ʻeiki ʻoe tau: pea naʻe tokoto ʻa Saula ʻi heʻene saliote, pea naʻe nofo takatakai ʻa ʻene kakai kiate ia. \v 6 Pea naʻe lea ʻa Tevita ʻo pehē kia ʻAhimeleki ko e tangata Heti, mo ʻApisai ko e tama ʻa Seluia, ko e tokoua ʻo Soape, ʻo pehē, “Ko hai ʻe ʻalu hifo mo au kia Saula ki he ʻapitanga?” Pea naʻe pehē ʻe ʻApisai, “Ta ō hifo mo koe.” \v 7 Ko ia naʻe hoko ai ʻa Tevita mo ʻApisai ki he kakai ʻi he poʻuli: pea vakai, naʻe tokoto ʻo mohe ʻa Saula ʻi heʻene saliote, pea naʻe velo hono tao ki he kelekele ʻi hono ʻolunga: pea naʻe tokoto ʻa ʻApina mo e kakai ʻo takatakai ʻiate ia. \v 8 Pea naʻe pehē ai ʻe ʻApisai kia Tevita, “Kuo tuku ʻe he ʻOtua ʻa ho fili ki ho nima he ʻaho ni: pea ko eni ʻoku ou kole kiate koe, tuku ke u veloʻi leva ia ʻaki ʻae tao ki he kelekele, pea ʻe ʻikai te u veloʻi ia ke liunga ua.” \v 9 Pea naʻe pehē ʻe Tevita kia ʻApisai, “ʻOua naʻa tāmateʻi ia: he ko hai ʻe mafao atu hono nima ki he fakatapui ʻa Sihova pea taʻeangahala ia?” \v 10 Pea naʻe lea foki ʻa Tevita, “ʻOku moʻui ʻa Sihova pea ʻe taaʻi ia ʻe Sihova pea ʻe hokosia hono ʻaho ke mate ai pē te ne ʻalu ki ha tau, pea mate ai. \v 11 Ke taʻofi au ʻe Sihova ke ʻoua naʻaku mafao hoku nima ki he fakatapui ʻa Sihova: ka ʻoku ou kole kiate koe, ke ke toʻo ni ʻae tao ʻoku ʻi hono ʻolunga, pea mo e ipu vai, pea ke ta ō.” \v 12 Ko ia naʻe toʻo ai ʻe Tevita ʻae tao mo e ipu vai mei he ʻolunga ʻo Saula: pea ne na hiki, ʻo na ō, pea naʻe ʻikai mamata ki ai ha tangata ʻe tokotaha, pe ʻilo ia, pe ʻā ai: he kuo nau mohe kotoa pē; koeʻuhi kuo tō kiate kinautolu ʻae mohe maʻu meia Sihova. \p \v 13 ¶ Pea naʻe ʻalu ai ʻa Tevita ʻo laka ki he potu ʻe taha, pea tuʻu ia ki he tumutumu ʻoe moʻunga ʻo mamaʻo ai; ko e ʻataʻatā lahi naʻe ʻi hona vahaʻa: \v 14 Pea naʻe ui ʻe Tevita ki he kakai, pea kia ʻApina ko e foha ʻo Nea, ʻo pehē, “ʻApina ʻoku ʻikai te ke lea?” Pea naʻe lea ai ʻa ʻApina, ʻo pehē, “Ko hai koe ʻoku ke ui ki he tuʻi?” \v 15 Pea naʻe pehē ʻe Tevita kia ʻApina, “ʻIkai ko e tangata koe? Pea ko hai ʻoku hangē ko koe ʻi ʻIsileli? Pea ko e hā ʻoku ʻikai te ke maluʻi ai hoʻo ʻeiki ko e tuʻi? He naʻe ʻalu atu ha tokotaha mei he kakai ke taaʻi ʻae tuʻi ko ho ʻeiki. \v 16 Ko e meʻa kuo ke fai ʻoku ʻikai lelei. Hangē ʻoku moʻui ʻa Sihova, ʻoku totonu ke mou mate tāmateʻi, koeʻuhi naʻe ʻikai te mou leʻohi homou ʻeiki ko e fakatapui ʻe Sihova. Pea ko eni, vakai, kuo ʻi fē ʻae tao ʻoe tuʻi mo e ipu vai naʻe ʻi hono ʻolunga.” \v 17 Pea naʻe ʻilo ʻe Saula ʻae leʻo ʻo Tevita, ʻo ne pehē, “He ko ho leʻo ʻena, ʻa hoku foha ko Tevita?” Pea pehē ʻe Tevita, “Ko hoku leʻo ia, ʻE tuʻi ko hoku ʻeiki.” \v 18 Pea naʻe pehē ʻe ia, “Ko e hā ʻoku tuli pehē ai ʻe hoku ʻeiki ki hoʻo tamaioʻeiki? He ko e hā ia naʻaku fai? Pe ko e hā ha kovi ʻoku ʻi hoku nima? \v 19 Pea ko eni, ʻOku ou kole kiate koe, ke fanongo ʻe hoku ʻeiki ko e tuʻi ki he lea ʻa hoʻo tamaioʻeiki. Kapau kuo langaʻi koe ʻe Sihova ke tauʻi au, tuku ke ne maʻu mālie ha feilaulau: pea kapau ʻoku mei he fānau ʻae tangata, ke malaʻia ʻakinautolu ʻi he ʻao ʻo Sihova; he kuo nau kapusi au he ʻaho ni, ke ʻoua naʻaku nofo ʻi he tofiʻa ʻo Sihova, ʻonau pehē, ‘ʻAlu ʻo tauhi ʻae ngaahi ʻotua kehe.’ \v 20 Pea ko eni, ke ʻoua naʻa tafe hoku toto ki he kelekele ʻi he ʻao ʻae fofonga ʻo Sihova: he kuo haʻu kituaʻā ʻae tuʻi ʻo ʻIsileli ke kumi ʻae kutufisi, ʻo hangē ha tokotaha ʻoku tuli ʻae veka ʻi he ngaahi moʻunga.” \p \v 21 ¶ Pea pehē ai ʻe Saula, “Kuo u fai angahala: ʻe hoku foha ko Tevita, tafoki mai: ʻe ʻikai te u toe fai ha kovi kiate koe, koeʻuhi naʻe maʻongoʻonga ʻa hoku laumālie ʻi ho ʻao he ʻaho ni: vakai, kuo u fai ʻae anga fakavalevale, pea kuo u hē lahi ʻaupito.” \v 22 Pea naʻe tali ʻe Tevita ʻo pehē, “Vakai, ko e tao ʻoe tuʻi! Pea ke haʻu ha tokotaha ʻoe kau talavou ʻo ʻatu ia. \v 23 Ke ʻatu ʻe Sihova ki he tangata kotoa pē ʻo hangē ko ʻene māʻoniʻoni mo ʻene angatonu: he naʻe tuku mai koe ʻe Sihova ki hoku nima he ʻaho ni, ka naʻe ʻikai te u loto ke mafao atu hoku nima ke taaʻi ʻae fakatapui ʻe Sihova. \v 24 Pea vakai, hangē naʻe mahuʻinga lahi hoʻo moʻui he ʻaho ni ʻi hoku mata, ʻofa ke mahuʻinga pehē ʻeku moʻui ʻi he ʻao ʻo Sihova, pea ke fakamoʻui ʻe ia au mei he ngaahi mamahi kotoa pē.” \v 25 Pea naʻe pehē ʻe Saula kia Tevita, “ʻE hoku foha ko Tevita: ke monūʻia pe koe, he te ke fai pe ʻe koe ʻae ngaahi meʻa lahi, pea ke ikuna foki.” Pea naʻe ʻalu ʻa Tevita ʻi hono hala, pea liu atu ʻa Saula ki hono potu. \c 27 \cd \it 1 Naʻe fanongo ʻa Saula ʻoku ʻi Kati ʻa Tevita, pea naʻe ʻikai te ne toe kumi ia. 5 ʻOku kole ʻe Tevita, ʻa Sikilaki ʻia ʻAkisi. 8 Ko e tauʻi ʻe ia ʻae fonua kehe, pea fakalotoʻi ʻa ʻAkisi ke ne tauʻi ʻa Siuta.\it* \p \v 1 Pea naʻe pehē ʻe Tevita ʻi hono loto, “Ko eni, ʻe ai ha ʻaho te u ʻauha ai nai ʻi he nima ʻo Saula: ʻoku ʻikai ha meʻa lelei hake kiate au, ka ko ʻeku hola ʻo hao ki he fonua ʻoe kau Filisitia; pea ʻe ʻosi ai ʻae mamahi ʻa Saula kiate au, ʻi he toe kumi kiate au ʻi he ngaahi potu fonua ʻo ʻIsileli: ko ia te u hao ai mei hono nima.” \v 2 Pea naʻe tuʻu ʻa Tevita, pea hoko atu ia mo e kau tangata ʻe toko onongeau naʻe ʻiate ia kia ʻAkisi, ko e foha ʻo Maoki ko e tuʻi ʻo Kati. \v 3 Pea naʻe nofo ʻa Tevita mo ʻAkisi ʻi Kati, ʻaia mo hono kau tangata, ʻae tangata taki taha mo hono fale, ʻa Tevita mo hono ongo uaifi ʻe toko ua, ko ʻAhinoami ko e fefine Sesilili, mo ʻApikale ko e fefine Kameli, ʻaia naʻe mali mo Napale. \v 4 Pea naʻe tala kia Saula kuo hola ʻa Tevita ki Kati: pea naʻe ʻikai te ne toe kumi ia. \p \v 5 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Tevita kia ʻAkisi, “Ko eni, kapau kuo u ʻilo ʻae ʻofa ʻi ho ʻao, tuku kenau foaki mai kiate au ha potu fonua ʻi ha kolo, pe ʻi ʻuta, koeʻuhi ke u nofo ki ai: he koeʻumaʻā ʻae nofo ʻa hoʻo tamaioʻeiki mo koe ʻi he kolo ʻae tuʻi?” \v 6 Pea naʻe foaki kiate ia ʻe ʻAkisi ʻa Sikilaki ʻi he ʻaho ko ia: ko ia naʻe toka ai ʻa Sikilaki ki he ngaahi tuʻi ʻo Siuta ʻo aʻu ki he ʻaho ni. \v 7 Pea ko hono lahi ʻoe ʻaho naʻe nofo ai ʻa Tevita ʻi he fonua ʻoe kakai Filisitia, ko e taʻu ʻe taha mo e māhina ʻe fā. \p \v 8 ¶ Pea naʻe ʻalu hake ʻa Tevita mo hono kau tangata, ʻo tauʻi ʻae kakai Kesuli, mo e kakai Kesili, mo e kakai ʻAmaleki; he ko kinautolu ko e kakai ʻi muʻa ʻoe fonua ʻi hoʻo ʻalu ki Sua, ʻo ʻalu atu ki he fonua ko ʻIsipite. \v 9 Pea naʻe taaʻi ʻe Tevita ʻae fonua, pea naʻe ʻikai tuku ke moʻui ha tangata pe ko e fefine, pea naʻa ne fetuku ʻo ʻave ʻae fanga sipi, mo e fanga pulu, mo e fanga ʻasi, mo e fanga kāmeli, mo e ngaahi kofu, pea liu mai ʻo haʻu, pea hoko ia kia ʻAkisi. \v 10 Pea pehē ʻe ʻAkisi, “Kuo mou tofa ʻae hala ki fē he ʻaho ni?” Pea pehē ʻe Tevita, “Ki he potu tonga ʻo Siuta, pea ki he potu tonga ʻoe kakai Selamili, pea ki he potu tonga ʻoe kakai Kena.” \v 11 Pea naʻe ʻikai fakamoʻui ʻe Tevita ha tangata ʻe tokotaha pe ha fefine, ke ʻomi ʻae ongoongo ki Kati, ʻo ne pehē, Telia naʻa nau haʻu ʻo talaʻi ʻakimautolu, ʻo pehē, naʻe fai pehē ʻe Tevita, pea ʻe pehē pe ʻene anga, lolotonga ʻene nofo ʻi he fonua ʻoe kakai Filisitia. \v 12 Pea naʻe tui ʻa ʻAkisi kia Tevita, ʻo ne pehē, “Kuo fakafehiʻa ʻaupito ʻe ia ʻa hono kakai ʻIsileli kiate ia; ko ia ʻe hoko ai ia ko ʻeku tamaioʻeiki ʻo taʻengata.” \c 28 \cd \it 1 ʻOku tui ʻa ʻAkisi kia Tevita. 3 Naʻe fakaʻauha ʻe Saula ʻae kau taulatēvolo, pea kuo liʻaki ia ʻe he ʻOtua, 4 Pea ʻi heʻene manavahē ʻoku kumi ia ki he taulatēvolo. 9 ʻOku tokoni ʻe Saula ki he taula, pea ʻoku ne ʻohake ʻa Samuela. 15 ʻOku pongia ʻa Saula ʻi heʻene ongoʻi ʻene malaʻia. 21 ʻOku fakaakeake ia ʻe he fefine mo ʻene kau tamaioʻeiki ʻaki ʻae kai.\it* \p \v 1 Pea ʻi he ngaahi ʻaho ko ia naʻe fakataha ʻe he kakai Filisitia honau ngaahi kautau ki he tau, kenau tauʻi ʻa ʻIsileli. Pea naʻe pehē ʻe ʻAkisi kia Tevita, “Ko eni ke ke ʻilo pau te tau ō mo koe ki he tau, ʻa koe mo ho kau tangata.” \v 2 Pea naʻe pehē ʻe Tevita kia ʻAkisi, “Ko e moʻoni te ke ʻilo pau ʻaia ʻoku mafai ʻe hoʻo tamaioʻeiki. Pea naʻe pehē ʻe ʻAkisi kia Tevita, “Ko ia te u fakanofo koe koe tauhi ʻo hoku ʻulu ʻo taʻengata. \p \v 3 ¶ Ka ko eni kuo pekia ʻa Samuela, pea naʻe tēngihia ia ʻe ʻIsileli kotoa pē, ʻonau tanu ia ʻi Lama, ʻio, ʻi heʻene kolo nofoʻanga ʻaʻana. Pea kuo ʻosi hono kapusi ʻe Saula mei he fonua ʻakinautolu naʻe maʻu laumālie kovi, mo e kau kikite loi. \v 4 Pea fakakātoa fakataha ʻakinautolu ʻe he kakai Filisitia, ʻonau haʻu ʻo ʻapitanga ʻi Sunemi: pea naʻe fakakātoa fakataha ʻe Saula ʻa ʻIsileli kotoa pē, ʻonau haʻu ʻo ʻapitanga ʻi Kilipoa. \v 5 Pea ʻi he mamata ʻa Saula ki he tau ʻae Filisitia, naʻe manavahē ia, pea tetetete lahi hono loto. \v 6 Pea ʻi he fehuʻi ʻa Saula kia Sihova, naʻe ʻikai tali ia ʻe Sihova, ʻi ha misi, pe ʻi he ʻUlimi pe ʻi he kau palōfita. \p \v 7 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Saula ki heʻene kau tamaioʻeiki, “Mou kumi kiate au ha fefine ʻoku ʻiate ia ha laumālie kovi, koeʻuhi ke u ʻalu atu, pea fehuʻi kiate ia.” Pea naʻe pehē ʻe heʻene kau tamaioʻeiki kiate ia, “Vakai, ʻoku ai ʻae fefine ʻi Enitoa ʻoku ʻiate ia ʻae laumālie kovi.” \v 8 Pea naʻe fakapuli ia ʻe Saula, ʻo ne ʻai ʻae ngaahi kofu kehe, pea ʻalu ia, mo e ongo tangata, pea naʻa nau hoko atu ki he fefine ʻi he poʻuli: pea pehē ʻe ia, “ʻOku ou kole kiate koe, ke ke fakahā kiate au ʻi he laumālie, pea ke ʻohake kiate au, ʻaia te u tala kiate koe.” \v 9 Pea naʻe pehē ʻe he fefine kiate ia, “Vakai, ʻoku ke ʻilo ʻaia kuo fai ʻe Saula, koeʻuhi ko ʻene tāmateʻi ʻakinautolu naʻe ʻi ai ʻae ngaahi laumālie kovi, mo e kau kikite, mei he fonua: ko ia ko e hā ʻoku ke tō ai ʻae tauhele ki heʻeku moʻui, ke u mate ai au?” \v 10 Pea naʻe fuakava ʻa Saula kiate ia ʻia Sihova, ʻo pehē, “Hangē ʻoku moʻui ʻa Sihova ʻe ʻikai hoko ha tautea kiate koe, koeʻuhi ko e meʻa ni.” \v 11 Pea naʻe pehē ai ʻe he fefine kiate ia, “Ko hai ia te u ʻohake kiate koe?” Pea pehē ʻe ia, “ʻOhake kiate au ʻa Samuela.” \v 12 Pea ʻi heʻene mamata ʻae fefine kia Samuela, naʻe tangi kalanga ʻo leʻo lahi ia: pea lea ʻae fefine kia Saula, ʻo pehē, “Ko e hā kuo ke kākaaʻi ai au? He ko Saula koe.” \v 13 Pea naʻe pehē ʻe he tuʻi kiate ia, “ʻOua naʻa ke manavahē: he ko e hā kuo ke mamata ai?” Pea pehē ʻe he fefine kia Saula, “Kuo u mamata ki he ngaahi ʻotua ʻoku ʻalu hake mei he kelekele.” \v 14 Pea pehēange ʻe ia kiate ia, “Ko e hā hono anga?” Pea naʻe pehē ʻe ia, ʻOku ʻalu hake ʻae tangata motuʻa; pea ʻoku pūlou ʻaki ia ʻae pulupulu.” Pea naʻe ʻilo ʻe Saula ko Samuela ia, pea tulolo ia mo hono fofonga ki he kelekele, pea naʻa ne punou hifo ia. \p \v 15 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Samuela kia Saula, “Ko e hā kuo ke ueʻi ai au ke ʻohake au?” Pea talaange ʻe Saula, “Kuo u mamahi lahi; he ʻoku tauʻi au ʻe he kakai Filisitia, pea kuo ʻalu ʻae ʻOtua ʻiate au, pea ʻoku ʻikai te ne kei talia au, ʻi he kau palōfita, pe ʻi he ngaahi misi: ko ia kuo u ui ai kiate koe, koeʻuhi ke ke fakahā kiate au ʻaia ʻoku lelei ke u fai.” \v 16 Pea naʻe pehē ʻe Samuela, “Pea ko e hā kuo ke fehuʻi ai kiate au, ka kuo ʻalu ʻa Sihova ʻiate koe, pea kuo hoko ia ko ho fili? \v 17 Pea kuo fai ʻe Sihova kiate koe, ʻo hangē ko ʻene lea ʻiate au: he kuo hae ʻe Sihova ʻae puleʻanga mei ho nima, ʻo ne foaki ia ki ho kaungāʻapi, ʻio, kia Tevita: \v 18 Ko e meʻa ʻi he ʻikai te ke talangofua ki he leʻo ʻo Sihova, pea fai kia ʻAmaleki hono houhau lahi, ko ia kuo fai ai ʻe Sihova ʻae meʻa ni kiate koe he ʻaho ni. \v 19 Pea ko eni foki ʻe tukuange ʻe Sihova ʻa ʻIsileli mo koe ki he nima ʻoe kakai Filisitia: pea ko koe mo ho ngaahi foha te mou ʻiate au ʻapongipongi: pea ʻe tukuange foki ʻe Sihova ʻae tau ʻa ʻIsileli ki he nima ʻoe kakai Filisitia.” \v 20 Pea naʻe tō lafalafa leva ʻa Saula ki he kelekele, pea ne manavahē lahi, ko e meʻa ʻi he ngaahi lea ʻa Samuela, pea naʻe ʻikai toe ha mālohi ʻiate ia; he naʻe teʻeki kai ia ʻi he ʻaho kotoa ko ia, pe ʻi he pō kotoa.” \p \v 21 ¶ Pea naʻe haʻu ʻae fefine kia Saula, ʻo ne vakai ʻoku mamahi lahi, pea naʻa ne pehē kiate ia, “Vakai, kuo fai talangofua ʻa hoʻo kaunanga ki ho leʻo, pea kuo u ʻai ʻeku moʻui ki hoku nima, pea kuo u tokanga ki hoʻo ngaahi lea ʻaia naʻa ke lea kiate au.” \v 22 Pea ko eni, ʻoku ou kole kiate koe, ke ke tokanga koe foki ki he leʻo ʻo hoʻo kaunanga, pea tuku ke u ʻai ʻae konga mā siʻi ʻi ho ʻao; pea ke kai koeʻuhi ke ke maʻu ʻae mālohi ʻi hoʻo ʻalu ʻi ho hala. \v 23 Ka naʻe fakafisi ia, ʻo ne pehē, “ʻE ʻikai te u kai.” Ka ko ʻene kau tamaioʻeiki fakataha mo e fefine naʻa nau fakalotoʻi ia. Ko ia naʻe tuʻu hake ia mei he kelekele, pea hekeheka ki he mohenga \v 24 Pea naʻe maʻu ʻe he fefine ʻae ʻuhiki pulu sino ʻi he fale; pea naʻe fakatoʻotoʻo ʻo tāmateʻi ia, ʻo ne ʻave ʻae mahoaʻa, pea natu ia, pea taʻo ʻaki ia ʻae ngaahi foʻi mā taʻefakalēvani: \v 25 Pea naʻa ne ʻomi ia ki he ʻao ʻo Saula, pea ki he ʻao ʻo ʻene kau tamaioʻeiki; pea naʻa nau kai. Hili ia naʻa nau tuʻu hake, pea ʻalu ʻi he pō ko ia. \c 29 \cd \it 1 ʻOku fononga fakataha ʻa Tevita mo e kau Filisitia. 3 Naʻe ʻikai loto lelei ai ʻa honau houʻeiki. 6 ʻOku tukuange ia ʻe ʻAkisi ke ʻalu, ka ʻoku ne fakamālō kiate ia ʻi heʻene angatonu.\it* \p \v 1 Pea naʻe tānaki fakataha ʻe he kakai Filisitia ʻa ʻenau ngaahi matanga tau ki ʻEfeki: pea naʻe ʻapitanga ʻae kakai ʻIsileli ʻo ofi ki he matavai ʻaia ʻoku ʻi Sesilili. \v 2 Pea naʻe ʻalu atu ʻae houʻeiki ʻoe kakai Filisitia ʻi he ngaahi toko teau, mo e ngaahi toko afe: pea ʻalu ʻa Tevita mo hono kau tangata kimui mo ʻAkisi. \v 3 Pea pehē ʻe he houʻeiki ʻoe kakai Filisitia, “Ko e hā ʻoku fai ʻe he kau Hepelū ni ʻi heni?” Pea pehē ʻe ʻAkisi ki he houʻeiki ʻoe kakai Filisitia, “ʻIkai ko Tevita eni, ko e tamaioʻeiki ʻa Saula, ko e tuʻi ʻo ʻIsileli, ʻaia kuo ʻiate au ʻi he ngaahi ʻaho ni, pe ko e ngaahi taʻu, pea ʻoku ʻikai te u ʻilo ha kovi ʻe taha ʻiate ia talu ʻene hau kiate au ʻo aʻu ki he ʻaho ni?” \v 4 Pea naʻe ʻita ʻae houʻeiki ʻoe kakai Filisitia kiate ia; pea pehē ʻe he houʻeiki ʻoe kau Filisitia kiate ia, “Ke ke fakafoki ʻae siana ni, koeʻuhi ke toe ʻalu ia ki hono potu ʻaia kuo ke tuʻutuʻuni kiate ia, pea ʻoua naʻa tuku ia ke ʻalu hifo mo kitautolu ki he tau, telia naʻa hoko ia ʻi he tau ko e fili kiate kitautolu: he te ne fakalelei ia ki heʻene ʻeiki ʻi he hā? ʻIkai ʻaki ʻae ngaahi ʻulu ʻoe kau tangata ni? \v 5 ‌ʻIkai ko Tevita eni, ʻaia naʻa nau hiva fetoutou fetaliʻaki ai ʻi he ngaahi meʻe, ʻo pehē, ‘Kuo tāmateʻi ʻe Saula ʻene ngaahi toko afe, mo Tevita ʻene ngaahi toko mano?’” \p \v 6 ¶ Pea naʻe ui ʻe ʻAkisi ʻa Tevita, ʻo ne pehē kiate ia, “Ko e moʻoni, hangē ʻoku moʻui ʻa Sihova, naʻa ke fai angatonu, pea ko e tau fetoutoumoliliuʻaki mo koe ʻi he tau, ʻoku lelei ʻi hoku ʻao: he ʻoku ʻikai te u ʻilo ha kovi ʻiate koe talu ʻae ʻaho ʻo hoʻo haʻu kiate au ʻo hoko mo e ʻaho ni: ka ko e moʻoni ʻoku ʻikai te ke lelei ʻi he ʻao ʻoe houʻeiki. \v 7 Ko ia ke ke foki ni, pea ke ʻalu fiemālie pe, telia naʻa ke fakaʻita ʻae houʻeiki ʻoe kakai Filisitia.” \p \v 8 ¶ Pea naʻe pehē ʻe Tevita kia ʻAkisi, “Ka ko e hā ia kuo u fai? Pea ko e hā ia kuo ke ʻilo ki hoʻo tamaioʻeiki lolotonga ʻe tau nonofo mo koe ʻo aʻu ki he ʻaho ni, koeʻuhi ke ʻoua naʻaku ʻalu ʻo tauʻi ʻae ngaahi fili ʻo ʻeku ʻeiki ko e tuʻi?” \v 9 Pea leaange ʻa ʻAkisi ʻo pehē kia Tevita, “ʻOku ou ʻilo ʻoku ke lelei ʻi hoku ʻao, ʻo hangē ko e ʻāngelo ʻae ʻOtua: ka koeʻuhi kuo ʻosi ʻae lea ʻae houʻeiki ʻoe kakai Filisitia, ʻo pehē, ‘ʻE ʻikai ʻalu ia mo kitautolu ki he tau.’ \v 10 Pea ko ia ke ke tuʻu hengihengi hake ʻi he ʻapongipongi mo e kau tamaioʻeiki ʻa hoʻo ʻeiki ʻaia kuo haʻu mo koe: pea ʻi hoʻomou tuʻu hake leva ʻi he ʻapongipongi, pea maama ʻae ʻaho, pea mou ʻalu.” \v 11 Ko ia naʻe tuʻu hengihengi hake ai ʻa Tevita mo hono kau tangata ʻi he pongipongi, ke foki atu ki he fonua ʻoe kakai Filisitia. Pea naʻe ʻalu hake ʻae kakai Filisitia ki Sesilili. \c 30 \cd \it 1 ʻOku maumau ʻa Sikilaki ʻe he kau ʻAmaleki. 4 ʻOku kumi ʻe Tevita ki he ʻOtua, ʻaia ʻoku ne tokoni ia ke tuli ʻakinautolu. 11 Ko e meʻa ʻi he tangata ʻIsipite naʻe fakaakeake, naʻe hoko atu ʻa Tevita ki hono ngaahi fili ʻo maʻu ʻae vete kotoa pē. 22 Ko e fono ʻa Tevita ke vahevahe mālie pe ʻae koloa vete kiate kinautolu naʻe ʻalu ki he tau mo kinautolu naʻe tauhi ʻae ngaʻotoʻota. 26 ʻOku ne ʻatu ʻae ngaahi meʻaʻofa ki hono ngaahi kāinga.\it* \p \v 1 Pea kuo hoko ʻa Tevita mo hono kau tangata ki Sikilaki ʻi hono tolu ʻoe ʻaho, pea pehē, naʻe tauʻi ʻe he kakai ʻAmaleki ʻae potu tonga, mo Sikilaki, pea kuo taaʻi ʻa Sikilaki, pea tutu ʻaki ʻae afi. \v 2 Pea kuo nau maʻu fakapōpula ʻae kau fefine naʻe ʻi ai: naʻe ʻikai tenau tāmateʻi ha tokotaha, ʻae lahi pe ko e siʻi, ka naʻa nau fetuku ʻakinautolu ʻo ʻave, pea ʻalu ʻi honau hala. \p \v 3 ¶ Pea naʻe hoko ʻa Tevita mo hono kau tangata ki he kolo, pea vakai, kuo tutu ia ʻaki ʻae afi, pea kuo ʻave fakapōpula honau ngaahi uaifi, mo ʻenau ngaahi fānau. \v 4 Pea ko Tevita mo e kakai naʻe ʻiate ia naʻa nau hiki honau leʻo ʻo tangi, pea naʻa nau tangi ai pe ʻonau vaivai. \v 5 Pea kuo maʻu fakapōpula ʻae ongo uaifi ʻo Tevita, ʻa ʻAhinoami ko e fefine Sesilili, mo ʻApikale naʻe mali mo Napale ko e tangata Kameli. \v 6 Pea naʻe mamahi lahi ʻa Tevita; he naʻe alea ʻae kakai ke tolongaki ia ʻaki ʻae maka, koeʻuhi kuo mamahi lahi ʻaupito ʻae loto ʻoe kakai kotoa pē, ʻo taki taha ʻae tangata ki hono ngaahi foha, pea ki hono ngaahi ʻofefine: ka naʻe fakafiemālieʻi ia ʻe Tevita ʻia Sihova ko hono ʻOtua. \v 7 Pea naʻe pehē ʻe Tevita kia ʻApiata ko e taulaʻeiki, ko e foha ʻo ʻAhimeleki, “ʻOku ou kole kiate koe, ʻomi ki heni ʻae ʻefoti.” Pea ʻomi ki ai ʻe ʻApiata ʻae ʻefoti kia Tevita. \v 8 Pea naʻe fehuʻi ʻe Tevita kia Sihova, ʻo pehē, “Te u tuli ki he kau tau? Te u maʻu ʻakinautolu?” Pea naʻe tala pehē ʻe ia kiate ia, “Tuli: ko e moʻoni te ke maʻu ʻakinautolu, pea ko e moʻoni te ke toe maʻu \add kotoa pē\add*.” \v 9 Ko ia naʻe ʻalu ai ʻa Tevita, ʻaia mo e kau tangata ʻe toko onongeau naʻe ʻiate ia, ʻonau hoko ki he vaitafe ko Pisoa, ʻaia naʻe nofo ki ai ʻakinautolu naʻe tuku kimui. \v 10 Pea naʻe tuli ʻakinautolu ʻe Tevita, ʻaia mo e kau tangata ʻe toko fāngeau: he naʻe nofo kimui ʻae toko uangeau, ʻaia naʻa nau vaivai lahi ʻo ʻikai tenau faʻa lava ki he kauvai ʻe taha ʻi Pisoa. \p \v 11 ¶ Pea naʻa nau ʻilo ʻae tangata ʻIsipite ʻi he ngoue, ʻonau ʻomi ia kia Tevita, pea ne ʻatu kiate ia ʻae mā, pea ne kai pea nau fakainu ia ʻi he vai. \v 12 Pea naʻa nau tuku kiate ia ʻae konga fiki naʻe natu; mo e fuhi kālepi mōmoa ʻe ua: pea hili ʻene kai, naʻe toe haʻu hono laumālie kiate ia: he naʻe ʻikai kai ʻe ia ha mā, pe inu ha vai, ʻi he ʻaho ʻe tolu mo e pō ʻe tolu. \v 13 Pea naʻe pehē ʻe Tevita kiate ia, “ʻOku ke kau koe mo hai? Pea ʻoku haʻu mei fē koe?” Pea pehē ʻe ia, “Ko e tangata talavou au mei ʻIsipite, ko e tamaioʻeiki ʻae tangata ʻAmaleki; pea naʻe liʻaki au ʻe heʻeku ʻeiki ʻi he ʻaho ʻe tolu kuo hili ko e meʻa ʻi he tuia ʻa hoku mahaki.” \v 14 Naʻa mau hoko atu ʻo tauʻi ʻae potu tonga ʻo Keliti, pea ki he potu ʻoku ʻia Siuta, pea ki he potu tonga ʻo Kelepi pea mau tutu ʻa Sikilaki ʻaki ʻae afi. \v 15 Pea naʻe pehē ʻe Tevita kiate ia, “ʻOku ke faʻa ʻave au ki he kakai ko ia? Pea pehē ʻe ia, “Fuakava kiate au ʻi he ʻOtua ʻe ʻikai te ke tāmateʻi au, pe tukuange au ki he nima ʻo hoku ʻeiki, pea te u ʻave koe ki he kakai ni.” \p \v 16 ¶ Pea ʻi heʻene ʻomi ia ki ai, vakai, kuo nau nofo mafola atu mamaʻo ʻi he funga kelekele kotoa pē, ʻoku nau kai mo inu, mo meʻe, ko e meʻa ʻi he ngaahi vete lahi kuo nau maʻu mei he fonua ʻoe kakai Filisitia, pea mei he fonua ʻo Siuta. \v 17 Pea naʻe teʻia ʻakinautolu ʻe Tevita mei he hengihengi ʻo aʻu atu ki he efiafi ʻoe ʻaho naʻa na feholoi: pea naʻe ʻikai hao ha tangata ʻe tokotaha ʻokinautolu, ka ko e kau talavou ʻe toko fāngeau naʻe heka ʻi he fanga kāmeli naʻe hola. \v 18 Pea naʻe toe maʻu kotoa pē ʻe Tevita ʻaia naʻe fetuku ʻo ʻave ʻe he kakai ʻAmaleki: pea naʻe toe fakahaofi ʻe Tevita hono ongo uaifi. \v 19 Pea naʻe ʻikai ha meʻa kuo mole ʻiate kinautolu, ʻi he meʻa siʻi, pe ʻi he meʻa lahi, pe ʻi he ngaahi foha, pe ʻi he ngaahi ʻofefine, pe ʻi he koloa vete, pe ha meʻa ʻe taha naʻa nau toʻo kiate kinautolu naʻe maʻu kotoa pē ʻe Tevita. \v 20 Pea naʻe ʻave ʻe Tevita ʻae ngaahi fanga manu siʻi mo e fanga manu lahi, ʻaia naʻa nau tekeʻi muʻomuʻa ʻi he ngaahi fanga manu lalahi niʻihi, ʻo ne pehē, “Ko eni ʻae vete ʻa Tevita.” \p \v 21 ¶ Pea naʻe haʻu ʻa Tevita ki he kau tangata ʻe toko uangeau ʻaia ko e meʻa ʻi heʻenau vaivai naʻe ʻikai tenau faʻa muimui ʻia Tevita, ʻakinautolu naʻa nau pule ke nofo ʻi he vaitafe ko Pisoa: pea naʻa nau ʻalu atu ke fakafetaulaki kia Tevita, pea kenau fakafetaulaki ki he kakai naʻe ʻiate ia: pea ʻi he hoko ʻa Tevita ʻo ofi ki he kakai, naʻe feʻiloaki ʻofa ia mo kinautolu. \v 22 Pea naʻe lea ai ʻae kau tangata kovi kotoa pē mo e kakai anga fakamaveuveu, ʻio, ʻakinautolu naʻe ʻalu mo Tevita, ʻo pehē, “Ko e meʻa ʻi he ʻikai siʻi tenau ʻalu mo kimautolu, ʻe ʻikai ai te mau ʻatu kiate kinautolu ha meʻa siʻi ʻi he vete ni kuo mau toe maʻu ni, kae ʻatu taki taha ki he tangata hono uaifi, mo ʻene fānau, koeʻuhi ke ne tataki ia ʻo ʻave, pea ʻalu ai.” \v 23 Pea naʻe pehē ʻe Tevita, “ʻE hoku kāinga, ʻe ʻikai te mou fai pehē, ʻi he ngaahi meʻa kuo foaki ʻe Sihova kiate kitautolu, ʻaia kuo ne fakamoʻui ʻakitautolu, pea fakahaofi ʻakitautolu mei he kakai naʻe haʻu ke tauʻi ʻakitautolu ʻi hotau fonua. \v 24 He ko hai ia ʻe tokanga kiate kimoutolu ʻi he meʻa ni? Kae hangē ko e ʻinasi ʻo ia ʻoku ʻalu hifo ki he tau, ʻe pehē pe ʻae ʻinasi ʻo ia ʻoku tatali ʻo leʻohi ʻae ngaʻotoʻota: tenau ʻinasi tatau pe.” \v 25 Pea talu ʻae ʻaho ko ia ʻo fai kimui naʻa ne fokotuʻu ia ko e fono mo e tuʻutuʻuni maʻa ʻIsileli ʻo aʻu ki he ʻaho ni. \p \v 26 ¶ Pea ʻi he hoko ʻa Tevita ki Sikilaki, naʻe fekau ʻe ia ke ʻatu ʻae koloa vete ki he kau mātuʻa ʻo Siuta, ʻio, ki hono ngaahi kāinga, ʻo pehē, “Vakai, ko e meʻaʻofa maʻamoutolu ʻi he vete mei he ngaahi fili ʻo Sihova;” \v 27 Kiate kinautolu naʻe ʻi Peteli, pea kiate kinautolu naʻe ʻi Lemoti ʻi he potu tonga, pea kiate kinautolu naʻe ʻi Satili, \v 28 Pea kiate kinautolu naʻe ʻi ʻAloeli, pea kiate kinautolu naʻe ʻi Sifimoti, pea kiate kinautolu naʻe ʻi ʻEsitemoa, \v 29 Pea kiate kinautolu naʻe ʻi Lakali, pea kiate kinautolu naʻe ʻi he ngaahi kolo ʻae kakai Selamili, pea kiate kinautolu naʻe ʻi he ngaahi kolo ʻoe kakai Kena, \v 30 Pea kiate kinautolu naʻe ʻi Hoama, pea kiate kinautolu naʻe ʻi Kolasani, pea kiate kinautolu naʻe ʻi ʻAtaki, \v 31 Pea kiate kinautolu naʻe ʻi Hepeloni, pea ki he ngaahi potu kotoa pē ʻaia naʻe faʻa ʻāunofo ki ai ʻa Tevita mo hono kau tangata. \c 31 \cd \it 1 Kuo mole ʻia Saula ʻene kautau, kuo tāmateʻi hono ngaahi foha, ko ia mo hono hoa tau ʻoku na tāmateʻi ʻakinaua. 7 ʻOku maʻu ʻe he kakai Filisitia ʻae ngaahi kolo ʻo ʻIsileli kuo liʻaki. 9 Ko e vikiviki ʻi he maʻu ʻae ngaahi sino mate. 11 ʻOku ʻalu poʻuli ʻae kau tangata ʻo Sepesi-Kiliati ʻo taufetuku ʻae mate, pea tutu ʻakinautolu ʻi Sepesi, pea tanu ʻae ngaahi hui, ʻo tēngihia mamahi ʻakinautolu.\it* \p \v 1 Pea ko eni, naʻe tauʻi ʻa ʻIsileli ʻe he kakai Filisitia: pea naʻe hola ʻae kau tangata ʻIsileli mei he ʻao ʻoe kakai Filisitia, pea naʻe tō ʻo mate \add ʻakinautolu \add*ʻi he moʻunga ko Kilipoa. \v 2 Pea naʻe tuli mālohi ʻe he kakai Filisitia, ʻa Saula mo hono ngaahi foha: pea naʻe teʻia ʻa Sonatane ʻe he kakai Filisitia, mo ʻApinatapi, mo Malikisua, ko e ngaahi foha ʻo Saula. \v 3 Pea naʻe hoko mālohi ʻae tau kia Saula, pea naʻe touʻia ia ʻi he kau tangata fakakaufana; pea kafo mamahi ia ʻi he kau tangata fakakaufana. \v 4 Pea naʻe pehē ʻe Saula ki hono hoa tau, “Unuhi hake hoʻo heletā, ʻo tui ʻaki au ke ʻasi; telia naʻa haʻu ʻae kakai taʻekamu ni, ʻo tui ʻaki au, pea manukiʻi au.” Ka naʻe ʻikai fiefai ia ʻe hono hoa tau; he naʻe manavahē lahi ia. Ko ia naʻe toʻo ai ʻe Saula ʻae heletā, pea ne fakahinga ia ki ai. \v 5 Pea ʻi he mamata ʻe hono hoa tau kuo mate ʻa Saula, naʻe fakahinga foki ia ki heʻene heletā, pea mate fakataha mo ia. \v 6 Ko ia naʻe mate ai ʻa Saula mo hono foha ʻe toko tolu, mo hono hoa tau, mo hono kau tangata kotoa pē fakataha ʻi he ʻaho pe ko ia. \p \v 7 ¶ Pea ʻi he mamata ʻae kau tangata ʻIsileli ʻaia naʻe ʻi he potu ʻe taha ʻoe teleʻa, mo kinautolu naʻe ʻi he potu ʻe taha ʻo Sioatani, kuo hola ʻae kau tangata ʻIsileli, pea kuo pekia ʻa Saula mo hono ngaahi foha, naʻa nau liʻaki ʻenau ngaahi kolo nofoʻanga, pea hola; pea naʻe haʻu ʻae kakai Filisitia ʻo nofo ki ai. \v 8 Pea pongipongi hake naʻe pehē, ʻi he haʻu ʻae kau Filisitia ke vete ʻae kakai mate, naʻa nau ʻilo ʻa Saula mo hono foha ʻe toko tolu kuo tō ʻi he moʻunga ko Kilipoa. \v 9 Pea naʻa nau tutuʻu hono ʻulu, pea toʻo ʻene mahafutau, pea fekau ki he fonua ʻoe kakai Filisitia ʻo takatakai, ke fakaongo ia ʻi he fale ʻo honau ngaahi tamapua, pea ki honau kakai. \v 10 Pea naʻa nau ʻai hono ngaahi kofu tau ki he fale ʻo ʻAsitelote: pea naʻa nau fakamaʻu hono sino ki he ʻā maka ʻo Pete-Sani. \p \v 11 ¶ Pea ʻi he fanongo ʻae kakai Sepesi-Kiliati ki he meʻa kuo fai ʻe he kakai Filisitia kia Saula; \v 12 Naʻe tuʻu hake ʻae kau tangata toʻa kotoa pē, pea fononga ʻi he pō kotoa ko ia, ʻonau toʻo ʻae sino ʻo Saula mo e sino ʻo hono ngaahi foha mei he ʻā maka ʻo Pete-Sani pea naʻa nau ʻomi ia ki Sepesi ʻo tutu ia ʻi ai. \v 13 Pea naʻa nau toʻo honau ngaahi hui, pea tanu ia ʻi he lolo ʻakau ʻi Sepesi, pea naʻa nau ʻaukai ʻi he ʻaho ʻe fitu.