\id REV - Saafi-Saafi
\ide UTF-8
\h Teeɓ ki
\toc3 Tee
\toc2 Teeɓ ki
\toc1 Ini Yeesu teeɓ Saaŋ
\mt Ini Yeesu teeɓ Saaŋ
\is Rangsohaani
\ip Saaŋ ɓaahee ŋ \w \+tl Apootar\+tl*\w* ciŋ Yeesu. A ɓaah ŋ ɓi uup woyu ŋ teereeci nikiis ci na naandsuke kipes kiŋ Yeesu. Marka Saaŋ ŋ Limiŋ tiik ci.
\ip Ŋ finho kakaan ki na hulti na rapɗuukiŋ Yeesu, a taambkohiɗ Maryaama, yaayiŋ Yeesu.\x + \xt Saaŋ 19:25-27\xt*\x* Ŋ mirndaani a yi adgohee ɓi Jangu, ŋ ɗiska woysee Asi ŋ jamanoonaam (ɓak ngaŋ ɗiski Turki nik woti-woti). Ŋ jamanoonaam, weɗ a fiisoh teerndi na woyse "Yegɗohiŋ Muci Saaŋ fiis", na kaɓɗoh kaahay,\x + \xt 1 Saaŋ; 2 Saaŋ; 3 Saaŋ\xt*\x* na teerndii.
\ip Saaŋ fiis teerndii wuu "Janguuci yasna-kanak ciŋ Asi",\x + \xt Teeɓ ki 1:4\xt*\x* te Yeesu taamboh ŋ Saaŋ, a kaɓɗohha Janguuci yasna-kanak ceem yaa nu nga fiis rohƴiɗ,\x + \xt Teeɓ ki 2–3\xt*\x* waaye ini uup ŋ teerndii wa ini Yeesu teeɓ Saaŋ ŋ ini kaɗ ŋ "ini joy hay maañaaɗi".\x + \xt Teeɓ ki 1:1\xt*\x*
\ip Saaŋ hotiɗ Yeesu ŋ ndamiŋ ɗe, a hotiɗ ɓoofohaaniŋ Kooh na ina wila. A hotiɗ findi Kooh na ñaamkohse ndaam. A hotiɗ ruuh ciŋ ɓi apu sagu kosi ɓa kos Yeesu. A hotiɗ ɓi naamo ŋ kehƴi, ca nikka atteeniŋ Kooh. A hotiɗ ɗoopaat ciŋ baahaaɗiini. A hotiɗ saahi mirndoh na Asamaan as na keheƴ as, baahaaɗi raakɗi nga.
\ip Ñaamaar laayiɗ nga, te ca yooɓɗi toksu.
\iot Ini Yeesu teeɓ Saaŋ kaɗtiɗoh an :
\io1 - E Yeesu \w Kiristaa\w* teeɓoh in ci nik ŋ teerndi \ior 1:1-3\ior*
\io1 - Kañɗoh wuu Janguuci yasna-kanak ci \ior 1:4-8\ior*
\io1 - Yaki Yeesu yak ŋ Eel ci\ior 1:9-20\ior*
\io1 - Fiis ci Yeesu kaɓɗoh Janguuci yasna-kanak ci \ior 2–3\ior*
\io1 - Ini wil ɓoofohaaniŋ Kooh ŋ Eel ci \ior 4–5\ior*
\io1 - Ndaɗ ci rangohaaci yasna-kanak ci \ior 6:1–8:5\ior*
\io1 - Kuluɓ ci yasna-kanak ci \ior 8:6–11:19\ior*
\io1 - Iiñ-safaali na ɓitɓi \ior 12\ior*
\io1 - Kosiɗ ci na ɗoopaat ciŋ Seytaani \ior 13–14\ior*
\io1 - Kuyiŋ Mbaali ƴini na tosuuɗ ci \ior 14:1-5\ior*
\io1 - Atteeniŋ Kooh na kaas ci yasna-kanak ci \ior 14:6–16:21\ior*
\io1 - Ngonjom kiŋ Babilon na ndami mirndoh \ior 17–20\ior*
\io1 - Asamaan as na keheƴ as \ior 21:1–22:5\ior*
\io1 - Reehɗohaani \ior 22:6-21\ior*
\c 1
\s Teeɓtiɗohi
\p
\v 1 Inii weɗ Yeesu \w Kiristaa\w* teeɓoh : Kooh eɗ ɗe ne a teeɓ \w ñaam\w* ciŋ ɗe ini joy hay maañaaɗi. A yi Yeesu, a woos malaakaaniŋ ɗe ne a teeɓ Saaŋ wa, ñaamiŋ ɗe. 
\v 2 Saaŋ yeem, a teeɓohiɗ ini a hot jen, wa nikka woo kiŋ Kooh na seedeeni Yeesu Kiristaa seede. 
\v 3 Ɓoyi jangɗan ɓooɓi teerndii hey sume, a yi na ɓooɓi kerhan woo ci puloh ŋ Kooh ceem te ɓa amb in ci fiisu ceem, laam jamanooniŋ ca reɓiɗ.
\s Kañɗohi wuu Janguuci yasna-kanak ci
\p
\v 4 Mi Saaŋ, mi yii fiis wuu Janguuci yasna-kanak ci nik ŋ Asi. Yi nik, te a yi nikee te a yi na haye baahohaat ɗu, a on ɗu jam. Fuuɗis ci yasna-kanak ci\x + \xo 1:4 \xo*\xt Teeɓ ki 3:1; 4:5; 5:6\xt*\x* nik ŋ fiki ɓoofohaaniŋ ɗe baahohaat ɗu, ca on ɗu jam. 
\v 5 Yeesu Kiristaa, seedeeni woor, yi koc rimuk ŋ kaaniɗ ci, kilifaaniŋ buur ciŋ kehƴi, baahohaat ɗu, a on ɗu jam.
\p A waaɗiɗ ɓoo te a moosɗiɗ ɓoo bakaaɗ ciŋ ɓoo na ñif miŋ ɗe, 
\v 6 a ambsohiɗ ɓoo jen, a haɓɗiɗta ɓoo Nguur, a ɓekka ɓoo nga, a tummba ɓoo seeƴkiɗoh wuu Kooh Baab ɓa. A yakɗaah te min-min nikaat na ɗe po faw. Amiin !
\p
\v 7 Markaat, a yi hay ŋ ɗooƴ eel ; yaa nu nga hey ɗe dege has po ɓi maang ɗe sah, cuuɓ ciŋ kehƴi jen hey ɗe rooye. Ee, amiin ! 
\v 8 Kooh Heɗi woo ne : « Ñam \tl Alfa\tl* na \tl Omega\tl*\f + \fr 1:8 \fr*\fq \+tl alfa\+tl* na \+tl omega\+tl* \fq*\ft : caɗ mbaaɗi koc na wi mirndoh ŋ \+tl alfabeeniŋ\+tl* \+w Gerek\+w* ci. Wa tokis ndii "cambohaani na reehɗohaani" - Marka saar 21, aaya 6 na saar 22, aaya 13.\ft*\f*, ñam nik, ñam nikee te ñam na haye ; a ñam Heɗ-hatil. »
\s Yeesu teeɓkiɗ Saaŋ
\p
\v 9 Mi Saaŋ, ɓaah ɗu ngaŋ Yeesu, huntohiŋ ɗu yi ɓaah na ɗu miskiɗi, ɓaahha na ɗu Nguur na muñ seke. Wa nikee wa ŋ ambu ŋ Patmos, kur ka masmi wil, ŋ ambsee sagu woo kiŋ Kooh na seede Yeesu. 
\v 10 Ŋ mbehiŋ Heɗi, \w Fuuɗsi Hoolohngaani|lemma="Fuuɗsi Hoolohngaani, Fuuɗsiŋ Kooh"\w* ammba so, ŋ kerheeɗa ŋ finhooso hooso leehkeeɗa findi kuluɓ 
\v 11 an : « Ini fu na hote fiisaa, wa nik teere, fu kaɓɗoha Janguuci yasna-kanak cii : Efes na Ismirna, Pergam, Tiyatiir, Sardees, Filadelfi na Lawdise. »
\p
\v 12 Ŋ heelukka ne ŋ marak ya ɓa heɗ hoosoori na wee na so, ŋ hotta laampa yasna-kanak urus. 
\v 13 Mannda haa ne a ɓo' nikee ŋ leerooca. A ɓekkee kulɓa hutiɗ, wa tokuusa ŋ fisaari na seentur urus. 
\v 14 Find ciŋ hafiŋ ɗe nikee yaanow haa find mbaal, haa maar galacaac. Has ciŋ ɗe siñaarɗeeɗa findi jaal yongkaah. 
\v 15 Kot ciŋ ɗe mannda na moosi hoolɗohu ŋ yongkaah, foocuusa po wa melciɗeeɗa. Hoosooriŋ ɗe mannda na ɗuuɗ masuɓ laayiɗ. 
\v 16 A ammba hor yasna-kanak ŋ yaahiŋ ɗe ñaahmi, ndang kaañiɗ, wi na nguɗe na ɓak kanak puleeɗa ŋ nguɓiŋ ɗe ; fikiiriŋ ɗe siñaarɗeeɗa findi nohi.
\p
\v 17 Ŋ hot ɗe hot rek ŋ keennda ŋ kot ciŋ ɗe po mand haa ne ŋ kaan kaan ; waaye a degga so yaahiŋ ɗe ñaahmi, a woosa ne : « Kana neƴƴoh, ñam koc te ñam mirndohan, 
\v 18 ñam pesiɗi, ŋ kaaneen, waaye ɗiski wa nik mi yii pes po faw, caaɓndiŋ kakaan na wiŋ Jaanim cii na so. 
\v 19 Kon fiisa ini fu hot, ini raak woti na ini na haye ŋ fikiiri. 
\v 20 Ini ɗasɗukiɗi nik ŋ hor ci yasna-kanak ci fu hot ŋ yaahiŋ ngo ñaahmi na laampaaci urus ci yasna-kanak ci tokis inii : hor ci yasna-kanak ci ceɗ malaakaaciŋ Janguuci yasna-kanak ci. Te laampaaci yasna-kanak ci ceɗ Janguuci yasna-kanak ci.
\c 2
\s Ini fiisu wuu Janguuniŋ Efes
\p
\v 1 Fiisa inii wuu malaakaaniŋ Janguunaŋ Efes, woyaa ɗe ne : “ Yi amb hor ci yasna-kanak ci ŋ yaah-ñaahum te a tiindee ŋ harmban laampa-urus ci yasna-kanak ci, woo inii : 
\v 2 Ŋ inhiɗ ini fu na haɓɗe jen, ŋ inhiɗ pangkiŋ ɗa miskiɗi na mini fu min muñ fu seke ; ŋ inhiɗ ne fu minɗi teyɗuk añaandiɗ ci. Fu markiskiɗ ɓi na woye ne ɓa \w \+tl apootar\+tl*\w* po fu inahha ne ɓa na leye. 
\v 3 Fu minnda muñ fu seke, fu yaaɓiɗ lool sagu tiikiŋ ngo te fu dokukɗi finho.
\p
\v 4 Waaye raakiɗ ini ŋ hot nga ɗa te wa baahɗi, weɗ faɗi fu faɗ waaɗi fu waaɗee so koc. 
\v 5 Naandsuka ɗiski fu puloh, fu keennda, fu ɓoƴsoh tumohaaɗ, dokka ŋ tumohaaɗ caŋ ɗa koc. Wa nikɗi ɗah, ŋ hey hee nihse laampaaniŋ ɗa ŋ ɗiski wa nik, hanaa fu ɓoƴsoh tumohaaɗ.
\p
\v 6 Waaye raakiɗ ini ŋ hot nga ɗa te wa baahiɗ, sangi fu sang in ci ɓi Nikola na haɓɗe. Mi sah ŋ namiɗ ca sang.
\p
\v 7 Yi raak nof kerhaat ini \w Fuuɗsi Hoolohngaani, Fuuɗsiŋ Kooh\w* woo ŋ Janguuci ! Yaa nu saah ɗah, ŋ hey ɗe ñamɗe ŋ rimiŋ kidgiŋ kipes ki nik ŋ ɗooƴ nguukaŋ Kooh. ”
\s Ini fiisu wuu Janguuniŋ Ismirna
\p
\v 8 Fiisa inii wuu malaakaaniŋ Janguunaŋ Ismirna, woyaa ɗe ne : “ Yi koc na Yi mirndoh, Yi kaanee te a hulitta, woo inii : 
\v 9 Ŋ inhiɗ miskiɗiŋ ɗa na ñaki fu ñak, moona fu heɗ raak-raak. Ŋ inhiɗ leyɗoh ciŋ ɓi na woye ne ɓa Yawuut te ɓa Yawuut haa, ɓa \w \+tl sinaagog\+tl*\w* Seytaani.
\p
\v 10 Fu hey raake miskiɗ waaye kina neƴƴoh. Marka, Seytaani hey ɓeke ɓi ɓo' nga ɗu ŋ kaso ne ɗu markisku, te ɗu hey raake miskiɗ neeh ndaŋkiyaah, waaye kinaat faɗ, ndengɗukaat po ali ɗu kaanoh nga sah ɗu ɓay, ŋ hey ɗu aafe kipes ki reehanɗi.
\p
\v 11 Yi raak nof kerhaat ini Fuuɗsi Hoolohngaani woo Janguuci ! Yi saahan, a yeganɗi miskiɗiŋ kakaan ki kanakɗoh.\x + \xo 2:11 \xo*\xt Teeɓ ki 20:14\xt*\x* ”
\s Ini fiisu wuu Janguuniŋ Pergam
\p
\v 12 Fiisa inii wuu malaakaaniŋ Janguunaŋ Pergam, woyaa ɗe ne : “ Yi amb ndangi kaañiɗi, wi na nguɗe na ɓak kanak woo inii : 
\v 13 Ŋ inhiɗ ne ɗiski fu gen weɗ ɗiski ɓoofoha-buuri nik, wiŋ Seytaani, waaye fu ŋoɗiɗ nga so. Fu faɗɗi kosi fu kos nga so, po sah wa Antipas seedeeniŋ ngo woor apse. A apohu ŋ kur ɗu, ŋ ɗiska Seytaani gen.
\p
\v 14 Waaye ɓi in rek, ceɗ ŋ hot nga ɗa te ca baahɗi : Raakiɗ ŋ ɓooɓiŋ ɗa, ɓi taambiɗ jangɗoh ciŋ Balaam, yi jangɗee Balak ne a bakaaɗɗukoh Israayel ci po ɓa ñammba sepet ci seeƴkohu wuu kooh ci nikaaɗiici, ɓa faankoheeɗa faankoh sangohuuɗ.\x + \xo 2:14 \xo*\xt Kind ci 31:16\xt*\x* 
\v 15 Namiɗ raak ɓi ɓo' ŋ ɓooɓiŋ ɗa ɓi taambiɗ jangɗoh ciŋ ɓi Nikola. 
\v 16 Mbaa ! Ɓoƴsoha pesohaaɗ wala ŋ hey haye win-win na ndangi na pule ŋ nguɓiŋ ngo ne ŋ hiñoh ɓooɓeem.
\p
\v 17 Yi raak nof kerhaat ini Fuuɗsi Hoolohngaani woo Janguuci ! Yi saahan, ŋ hey ɗe eɗe kañam ki na woyse \tl maan\tl*\x + \xo 2:17 \xo*\xt Pula 16:31\xt*\x* wi ɗasɗukiɗi, ŋ nam ɗe eɗ atoh yaanow, atoh fi fiisu tiik as wi ali ɓo' inahɗi ɗal ɓoyi rahsana. ”
\s Ini fiisu wuu Janguuniŋ Tiyatiir
\p
\v 18 Fiisa inii wuu malaakaaniŋ Janguunaŋ Tiyatiir, woyaa ɗe ne : “ \w Kuɓkiŋ Kooh\w* yi has ciŋ ɗe siñaarɗe haa jaal yongkaah, kot ciŋ ɗe mannda na moosi foocu po wa melciɗe, woo inii : 
\v 19 Ŋ inhiɗ ini fu na haɓɗe jen, na waaɗi fu waaɗoh, na kosi fu kos, na waaɗi fu waaɗ taambkohoh, na mini fu min muñ fu seke. Ŋ hotiɗ ne ini fu na haɓɗe jen woti-woti weɗ uup wa koc.
\p
\v 20 Waaye raakiɗ ini ŋ hot nga ɗa te wa baahɗi, faɗi fu faɗ Yesabel ŋ ini neɓ ɗe, ɓitɓi na woye ne a woosuuɗ. A muuƴɗee \w ñaam\w* ciŋ ngo, a jangɗee ɓa faankoh sangohuuɗ na ñam sepet ci seeƴkohu wuu kooh nikaaɗi. 
\v 21 Ŋ oniɗ ɗe in maañiɗ ne a ɓoƴsoh pesohaaɗ waaye a sangiɗ ne a faɗanɗi faankoh sangohuuɗ. 
\v 22 Marka, ŋ hey ɗe faane kosaay miskiɗ, a yi na ɓi na njaalo'e na ɗe ne ɓa ɓoƴsohɗi pesohaaɗ, ɓa faɗ tumohaaɗ ciŋ ɗe ɗah. 
\v 23 Ŋ hey ape kuɓuuciŋ ɗe, te Janguuci jen hey inhe ne ñam inah in ci ɓooɓi na liiɓe na ci ɓa na maɗe. Ŋ hey wirnde yaa nu nga ɗu ɗah, ini fu tum.
\p
\v 24 Ini kaɗ nga ɗu, ɗu ɓi ɓinooɓi te ɗu ɓaahha ŋ Janguuniŋ Tiyatiir, ɗu ɓi taambɗeeɗi jangɗohiŋ ɓoyeem, ɗu ɓi inahɗi sah in ci ɗasɗukiɗ ci nooɗiɗ ciŋ Seytaani findi ɓa na woyohee wa, mi yii woo ɗu ne ŋ deganɗi ɗu in ɓitiɗ wiiriis. 
\v 25 Waaye ini ɗu raak, ŋoɗaat nga po mbaɗna ŋ hayan.
\p
\v 26 Yi saahan te a ris taambiɗ nakoh ciŋ ngo po ŋ mirndaana, ŋ hey ɗe dege ŋ ɗafuk cuuɓ ci. 
\v 27 A hey ɓa adgiɗe na salma, a pooksoh ɓa findi meeme na ruñuɓsohohse. 
\v 28 A raak hatil findi wi ŋ rahsoh ŋ Baabiŋ ngo. Te ŋ hey ɗe eɗe mbeedi, hori na ɓaaɓ. 
\v 29 Yi raak nof kerhaat ini Fuuɗsi Hoolohngaani woo Janguuci. ”
\c 3
\s Ini fiisu wuu Janguuniŋ Sardees
\p
\v 1 Fiisa inii wuu malaakaaniŋ Janguunaŋ Sardees, woyaa ɗe ne : “ Yi raak Fuuɗis ci yasna-kanak ciŋ Kooh\x + \xo 3:1 \xo*\xt Teeɓ ki 1:4; 4:5; 5:6\xt*\x* na hor ci yasna-kanak ci woo inii : Ŋ inhiɗ ini fu na haɓɗe jen ; ŋ inhiɗ ne ɓooɓi amb ne fu yii pes te fu kaaniɗ. 
\v 2 Yunka, fu ndengiɗ ini tas nga ɗa wi na kaane ! Ŋ hotiɗ ne tumohaaɗ ciŋ ɗa mitɗi ŋ has ciŋ Koohiŋ ngo. 
\v 3 Kon naandsuka ini fu rahas te fu kerahhaa ; taambɗaa te fu ɓoƴsoh pesohaaɗ. Fu yunukɗi ɗah, ŋ hey haye nga ɗa bañit findi rokoh te fu inhanɗi wahtuuni wa nikohan.
\p
\v 4 Moona, ali ɓa laayɗi, raakiɗ ɓi ɓaah ŋ Janguuniŋ Sardees te ɓa soɓe'iɗɗi kulɓaaciŋ ɓa ; ɓa hey ɓekke kulɓa yaanow, ɓa hun na so laam ɓa yeyyoo'iɗa.
\p
\v 5 Yi saahan, a ɓekkohan kulɓa yaanow ɗaa ; ŋ moosanɗi tiikiŋ ɗe ŋ teerndiŋ kipes ki, te ŋ hey teyɗuke ŋ fiki Baabiŋ ngo na malaakaaciŋ ɗe ne : ‘Yii a yiŋ ngo.’ 
\v 6 Yi raak nof kerhaat ini \w Fuuɗsi Hoolohngaani|lemma="Fuuɗsi Hoolohngaani, Fuuɗsiŋ Kooh"\w* woo Janguuci. ”
\s Ini fiisu wuu Janguuniŋ Filadelfi
\p
\v 7 Fiisa inii wuu malaakaaniŋ Janguunaŋ Filadelfi, woyaa ɗe ne : “ Yi hool te a nikka Keeh-keehi, yi amboh caaɓndiŋ Dawuuda, yi rangis ɗah ɓo' ranganɗi, te a rang ɗah ɓo' rangsanɗi, ɓoyeem woo inii : 
\v 8 Ŋ inhiɗ ini fu na haɓɗe jen. Marka, ŋ rangsiɗ ŋ fikiifu buntaani ali ɓo' minɗi rang. Fu raakɗi hatil laayiɗ waaye fu ambiɗ woo kiŋ ngo te fu taasukɗi tiikiŋ ngo.
\p
\v 9 Inii weɗ ŋ tuman ɓak ŋ ɓi ɓaah ŋ \w \+tl sinaagogiŋ\+tl*|lemma="sinaagog"\w* Seytaani, leyoh ci na woye ne ɓa Yawuut te ɓa nikɗaa. Sikɗuka, ŋ hey ɓa hayɗukohe, ɓa ƴek ŋ kot ciŋ ɗa po ɓa inah ne ŋ waaɗiɗ ɗa.
\p
\v 10 Ŋ woyee ɗa ne muña fu sek, te fu tumiɗa ; mi nak, ŋ hey ɗa ɗipe ŋ jamanooni miskiɗi na hee ule Adina jen. Wa hayan ne wa markisuk ɓooɓi gen ŋ kehƴi. 
\v 11 Hayiŋ ngo usisɗi. Ŋoɗa ŋ ini fu raak po ali ɓo' minuu kooɗoh raayaaniŋ ɗa nga ɗa.
\p
\v 12 Yi saahan, ŋ hey ɗe tume kumbin ŋ kahniŋ Kooh, Koohiŋ ngo ; a pulissanɗi nga muk te ŋ hey fiise nga ɗe tiikiŋ Koohiŋ ngo na tiikiŋ kur kiŋ Koohiŋ ngo, Yerusalemi asi, wi ruhsoh Eel ci, ŋ Koohiŋ ngo ; ŋ nam fiis nga ɗe tiikiŋ ngo asi. 
\v 13 Yi raak nof kerhaat ini Fuuɗsi Hoolohngaani woo Janguuci. ”
\s Ini fiisu wuu Janguuniŋ Lawdise
\p
\v 14 Fiisa inii wuu malaakaaniŋ Janguunaŋ Lawdise, woyaa ɗe ne : “ Yi na woyse "Amiin", Seedeeni woor te a woyee keeh, Yi in ci Kooh fer jen taamboh nga ɗe woo inii : 
\v 15 Ŋ inhiɗ ini fu na haɓɗe jen, fu soosɗi, fu dohɗi. Cey fu mineen soos wala fu doh ɗah ! 
\v 16 Waaye ini fu iroh, fu dohɗi, fu soosɗi, tahiɗ po ŋ hey ɗa ɓote.
\p
\v 17 Laam fu yii tipuk ne fu heɗ raak-raak, an fu raakiɗ po fu etohisɗi in, waaye fu inahɗi ne, fu torhiɗ, fu miskohiɗ, fu ɓangtuuɗ, fu fuuliɗ, fu tas-ɓarang ! 
\v 18 Weɗ tah po inii weɗ maa woyee ɗa : Roma nga so urus hoolɗuuɗ na yongkaah, fu raak ; fu rom kulɓa yaanow, fu raak ɓekkaah wa ɗasiɗ kaciikiŋ tas-ɓarngiŋ ɗa ; fu rom tuufkaah wuu has ciŋ ɗa, fu min hot.
\p
\v 19 Ɓi ŋ waaɗ jen, maa woytohee ɓa woytoh, ŋ kuƴsee ɓa. Sawra te fu ɓoƴsoh pesohaaɗ ! 
\v 20 Markaat, ñam yii ŋ buntaani te mi yii laɓiɗ, ɓo' kerah hoosooriŋ ngo te a rangis ɗah, ŋ hey aase kahan ce ŋ ñam na ɗe, a ñam na so.
\p
\v 21 Yi saahan, ŋ hey ɗe eɗe a ɓoof na so ŋ ɓoofoha-buuri, ɓoofohaaniŋ ngo, findi wi ŋ saah, ŋ ɓoofiɗ na Baabiŋ ngo ŋ wiŋ ɗe. 
\v 22 Yi raak nof kerhaat ini Fuuɗsi Hoolohngaani woo Janguuci. ” »
\c 4
\s Ɓoofohaaniŋ Kooh buuri, na Nguuriŋ ɗe
\p
\v 1 Wa ineem coot inii weɗ teeɓuk ko : Ŋ hot bunta rangsukiɗ ŋ Eel ci te hoosoori ŋ ɗeɓee kerah woyeeɗa na so ɗiiɗɗeeɗa findi kuluɓ woosa so ne : « Rapa ndii, ŋ teeɓ ɗa ini taamb nga te wa raakohan ɗaa. » 
\v 2 Ŋ ɗiski ɗiski \w Fuuɗsi Hoolohngaani|lemma="Fuuɗsi Hoolohngaani, Fuuɗsiŋ Kooh"\w* ammba so, ŋ hotta ɓoofoha-buur tufkiɗuuɗ ŋ Eel ci, raakka Yi ɓoof nga. 
\v 3 Yi ɓoofee nga melciɗeeɗa findi atoh fi moɗohngaani na woyse \tl yaspis\tl* na wi na woyse \tl sardiyon\tl* ; ñaangi-ñaangi melciɗ findi atoh fi moɗohngaani na woyse \tl esmaragdos\tl*\f + \fr 4:3 \fr*\fq \+tl yaspis, sardiyon, esmaragdos\+tl* \fq*\ft : marka pemeeciŋ Yerusalemi asi ngaŋ tiik ci inhassaaɗiici.\ft*\f* willaa.
\p
\v 4 Ɓoofoha-buur ndaŋkiyaah-kanak na nikiis (24) ndeerra ɓoofohaaneem, yakak ndaŋkiyaah-kanak na nikiis (24) ɓooffa nga ca, ɓa ɓekkee kulɓa yaanow, ɓa degga mbahne-buur haɓɗohu urus ŋ haf ciŋ ɓa.
\p
\v 5 Ɓi meleñ na ɓi ɗuuɗ na ɓi inding kurkoheeɗa ŋ ɓoofoha-buura te laampa yasna-kanak siñaarɗeeɗa ŋ fiki ɓoofoha-buura, ceɗ Fuuɗis ci yasna-kanak ciŋ Kooh\x + \xo 4:5 \xo*\xt Teeɓ ki 1:4; 3:1; 5:6\xt*\x*. 
\v 6 Ŋ fiki ɓoofoha-buura raakee inaa haa cookom weer melciɗ findi seetu.
\p Ŋ leerniŋ ɓoofoha-buuri, na ini wila, raakeen pesiɗ nikiis, ca riiffa na has ŋ fikiiri na finhoori. 
\v 7 Pesiɗi koc mand na gaynde ; yi kanakɗoh mand na ɗoon naar ; yi kaahayɗoh raak fiki haa fiki ɓo', yi nikiisɗoh mand na \w caangooni|lemma="caango"\w* na punde. 
\v 8 Pesiɗ ci nikiis ceem yaa nu nga ɗah raakka paɓ yasna-yino ; paɓ ciŋ ca riiffa na has ŋ ooɓi na ɗafki. Ca gennda gen na woo kii noh na wek :
\q « A hooliɗ, a hooliɗ, a hooliɗ ;
\q Kooh Heɗi, yi Heɗ-hatili ;
\q a yi nikee, a yi nik te a yi na haye. »
\m
\v 9 Waas nu ca yakɗohee na ƴeek Yi ɓoof ŋ ɓoofoha-buuri, Yi na pese po faw, te ca eɗee ɗe cir, ca corkiɗee ɗe ɗah, 
\v 10 yakak ci ndaŋkiyaah-kanak na nikiis ci (24) ƴek ŋ fiki Yi nik ŋ ɓoofoha-buuri ne ɓa ñaamuk Yi na pese po faw. Jaar ɓa njaf mbahne-buur ciŋ ɓa ŋ fiki ɓoofoha-buuri, ɓa woyee ne :
\q
\v 11 « Heɗi, Koohiŋ ɓoo,
\q a fu yakɗaah,
\q fu yeyyoo cir na hatil.
\q Laam a fu fer in ci jen
\q fu waaɗta ne ca raak,
\q ca feruusa. »
\c 5
\s Kuyiŋ mbaali ƴini na teerndi
\p
\v 1 Teemb ndeem, ŋ hotta teere ŋ yaahi ñaahmiŋ Yi ɓoof ŋ ɓoofoha-buuri, wa raakeen fiis ŋ ɗooƴi na ɗafki, wa ñaakɗuusa na ndaɗ yasna-kanak ne wa rangu, ndaɗ nu nik raakka mandargaani teeɓoh ne teerndi ranguuɗ ŋ tiikiŋ Kooh. 
\v 2 Ŋ hotta malaaka raakiɗ hatil leehkeeɗa an : « A ɓa yeyyoo nihis ndaɗ ci, a rangis teerndi ? » 
\v 3 Waaye yi yeyyoo rangis teerndi a marak ɗooƴi, raakɗi ; wa ŋ Asamaan haa, wa ŋ kehƴi haa, wa ŋ ooɓ kehƴi haa.
\p
\v 4 Ŋ fuɗeeɗa fuɗ miskiɗ ŋ ini ali ɓo' yeyyooɗi rangis teerndi, ɓo' yeyyooɗi marak ŋ ɗooƴi. 
\v 5 Yakak yino ŋ yakak ca woosa so ne : « Kina fuɗ. Marka, gayndeeniŋ cuuɓiŋ Yudaa, yi setiŋ Dawuuda saahiɗ ɓi sang ɗe ; a yeyyoo'iɗ nihis ndaɗ ci yasna-kanak ci, a rangis teerndi. »
\p
\v 6 Weɗ ŋ hotoh kuy mbaal ƴin. A tufkee ŋ leernaŋ ɓoofoha-buura ; pesiɗ ca nikiis ca na yakak ca willa ɗe. A mandee na ini hoosu ; a raakee wiic yasna-kanak na has yasna-kanak, ceɗ Fuuɗis ciŋ Kooh yasna-kanak ci\x + \xo 5:6 \xo*\xt Teeɓ ki 1:4; 3:1; 4:5\xt*\x* woosohu ŋ kehƴi jen. 
\v 7 Kuyaŋ Mbaala ƴina kaɗta, a ɓayya teernda nikee ŋ yaah-ñaahmiŋ Yi ɓoof ŋ ɓoofoha-buuri.
\p
\v 8 Wa a ɓaya, pesiɗ ca nikiis ca na yakak ca ndaŋkiyaah-kanak ca na nikiis ca (24) ƴekiɗta Kuyaŋ Mbaala ƴina. Raak yaa nu nga ambiɗ koora na kaas urus riifiɗ na cuuraay, cuuraay ceem ceɗ kiim ciŋ \w ɓo'-Kooh ci\w*. 
\v 9 Ɓa ƴeekeeɗa ƴeek as an :
\q « Fu yeyyoo'iɗ ɓay teerndi,
\q fu nihis ndaɗ ci.
\q Laam fu hoosuuɗ ne fu seeƴkohu
\q te na ñif miŋ ɗa
\q fu tosiɗ wuu Kooh ɓo' laayiɗ,
\q ngaŋ heet ci jen na peɗeem ci jen,
\q cuuɓ ci jen na kur ci jen.
\q
\v 10 Fu tumiɗ ɓa Nguur,
\q fu tummba ɓa seeƴkiɗoh wuu Koohiŋ ɓoo
\q te ɓa hey nike buur ŋ kehƴi jen. »
\m
\v 11 Ŋ markissa, ŋ kerahha hooso malaaka laayoh na laayoh, ɓa nikee ɓi milyongi milyong malaaka, ɓa willa ɓoofoha-buura, na pesiɗ ca na yakak ca. 
\v 12 Ca ƴeekeeɗa ŋ ɗafka an :
\q « Kuyiŋ Mbaali ƴini hoosu
\q eɗaah hatil,
\q na raak-raak,
\q na liiɓohaaɗ moɗiɗ,
\q na doole,
\q a yi eɗaah cir,
\q a yakɗaah
\q a yi ƴeekaah. »
\m
\v 13 Ŋ nammba kerah in ci Kooh fer ŋ Eel ci, na kehƴi na ooɓ kehƴi na ɗooƴ cookmi, in ci nik ŋ Adina jen ƴeekeeɗa an :
\q « Yi ɓoof ŋ ɓoofoha-buuri
\q na Kuyiŋ Mbaali ƴini,
\q ƴeeksaat, ɓa yakɗassaat,
\q ɓa eɗu cir na hatil
\q po faw ! »
\m
\v 14 Pesiɗ ca nikiis ca woyeeɗa ne « Amiin ! » Te yakak ca raɗukka ñar, ñaamkeeɗa.
\c 6
\s Kuyiŋ Mbaali ƴini na ndaɗ ciŋ teerndi
\p
\v 1 Ŋ ineem, ŋ hotta Kuyaŋ Mbaala ƴina nihsiɗ ndaɗa koc ŋ ca yasna-kanak ca, ŋ kerahha pesiɗ yino ŋ ca nikiis ca leehkeeɗa findi inding an : « Haya ! » 
\v 2 Ƴutta ŋ hotta panis yaanow puliɗ, yi rapee ɗe ammba ɓis ciŋ ɗe ; a eɗuusa mbahne-buur, a cootta ne a saahisa, laam a yi min.
\p
\v 3 Wa Kuya nihis ndaɗa kanakɗoh, ŋ kerahha pesiɗi kanakɗoh woyiɗ ne « Haya ! » 
\v 4 Panis wiiriis, ruumind coy, pulla ; yi rapee ɗe eɗuusa hatil nihsoha jamiŋ kehƴi, a eɗu wa ne ɓooɓi aptiɗohee ŋ ɗooƴ ɓa. A eɗuusa ndang yakak.
\p
\v 5 Wa Kuya nihis ndaɗa kaahayɗoh, ŋ kerahha pesiɗi kaahayɗoh woyiɗ ne : « Haya ! » Jaarra ŋ hotta panis suusus, yi rapee ɗe ammba \tl balaas\tl* ŋ yaah. 
\v 6 Ŋ kerahha in mand na hooso ŋ leero pesiɗ ca nikiis ca woyeeɗa ne : « Andaar bele na care hooɓuk panguk, andaar \tl lorso\tl* kaahay na care hooɓuk panguk ! Waaye diwliini na biiñi kanaa ca laal ! »
\p
\v 7 Wa Kuya nihis ndaɗa nikiisɗoh, ŋ kerahha hoosooriŋ pesiɗi nikiisɗoh woyiɗ ne : « Haya ! » 
\v 8 Jaarra ŋ hotta panis sam hiliir. Yi rapee ɗe teeksee "Kakaan ki", Jaanim taammba nga ɗe. Ɓa eɗuusa hatil ŋ haaƴiŋ haaƴiŋ kehƴi ne ɓa ap ɓa na ndang, ɓum na aɗ, ɓinooɓi na kosaay ki na kaɓkohe, ɓi tas nga, ɓa apoh ɓa ɗoopaat-nduuf.
\p
\v 9 Wa Kuya nihis ndaɗa yatuusɗoh, ŋ hotta ŋ ooɓ \w seeƴkohaani\w* ruuh ciŋ ɓooɓi apu sagu ñaakiɗ woo kiŋ Kooh na seedeeni ɓa seede'ee wa. 
\v 10 Ɓa leehkeeɗa ŋ ɗafka an : « Heɗ ɓoo yi hool te fu keeh, cooy fu na hee atte'e ɓi gen kehƴa kiɗa, fu wirndukiɗ ɓoo ñif miŋ ɓoo aamu ? » 
\v 11 Ŋ ndeem, yaa nu nga ɗah eɗuusa kulɓa yaanow hutiɗ, ɓa woyuusa ne ɓa ɓaataat iɗsiɗuk ƴissuut po ɓi joy apu jen findiiɓa, apu ; ɓeɗ ɓi ɓaah na ɓa pangki wuu Kooh na kos.
\p
\v 12 Ƴutta ŋ hotissa Kuya nihsiɗ ndaɗa yasna-yino'ɗoh, weɗ kehƴi yoondɗukoh yoondɗuk keeh-keeh, nohi nikka suusus findi kulɓa ruy, caɓni findi wa hend jen wa nikka ruumind haa ñif. 
\v 13 Hor ciŋ eel ci keeneeɗa ŋ kehƴi. Ca keeneeɗa findi rim ndun ruundaaɗi, ci puuɗis laayiɗ na yookɗe. 
\v 14 Eel ci cooteeɗa findi basngi na lemse, tangooci jen na ɗisik ci masuɓ wil jen kurkiɗasseeɗa ŋ ɗisik ci ca nik.
\p
\v 15 Buur ciŋ kehƴi na kilifaaci na heɗ garat ci na heɗ alal ci na heɗ hatil ci na ɓinooɓi jen, \w ñaam\w* na nikaaɗi ñaam, ɓa kaɗta, ɓa ɗasɗukeeɗa ŋ hur ca, na atoh caŋ tangooca. 
\v 16 Ɓa woyeeɗa tangooca na atoh ca ne : « Keenaat ŋ ɗafuk ɓoo, ɗu ɗasiɗ ɓoo ne Yi ɓoof ŋ ɓoofoha-buuri hotuu ɓoo, ɗu ɗasiɗ ɓoo ŋ ayruki Kuyiŋ Mbaali ƴini ayruk, 
\v 17 laam mbehi yakkiŋ ayrukiŋ ɓa hayiɗ, te ya ɓa min tufkiɗoh naa ? »
\c 7
\s Ɓooɓiŋ Kooh ñaasuuɗ ci
\p
\v 1 Ƴutta ŋ hotta malaaka nikiis tufkiɗ ŋ koñ ci nikiis ciŋ kehƴi. Ca ammba puuɗis ci nikiis ciŋ kehƴi ne ali puuɗis puuɗsuu ŋ kehƴi na cookmi, na kidig nu wa min nik ɗah. 
\v 2 Ƴutta ŋ hotta malaaka wiiriis rapiɗ ŋ ɓak pulohaaɗ-noh, ambiɗ ñaasohaaniŋ Kooh yi na pese ; a leehukka malaakaaca nikiis ca. Malaakaaci nikiis ceem, ceɗ onu ne ca yahroh kehƴi, ca yahroh cookmi. 
\v 3 A leehuk ca an : « Sekaat, bala ɗu yahrohan kehƴi na cookmi na kidig ci ɗah, ɓi na pangkiɗe Koohiŋ ɓoo, ɓoo ñaas ɓa ŋ puk ciŋ ɓa paaɗ. » 
\v 4 Ŋ woyuusa ɓooɓi ñaasu findi ɓa hend : Ɓa nikee junni-teemet na junni-ndaŋkiyaah-nikiis na junni-nikiis (144.000) ŋ cuuɓ ciŋ Israayel jen.
\li
\v 5 Junni-ndaŋkiyaah na junni-kanak (12.000) ŋ cuuɓiŋ Yudaa,
\li junni-ndaŋkiyaah na junni-kanak (12.000) ŋ cuuɓiŋ Ruben,
\li junni-ndaŋkiyaah na junni-kanak (12.000) ŋ cuuɓiŋ Gaad,
\li
\v 6 junni-ndaŋkiyaah na junni-kanak (12.000) ŋ cuuɓiŋ Aser,
\li junni-ndaŋkiyaah na junni-kanak (12.000) ŋ cuuɓiŋ Naftaali,
\li junni-ndaŋkiyaah na junni-kanak (12.000) ŋ cuuɓiŋ Manasse,
\li
\v 7 junni-ndaŋkiyaah na junni-kanak (12.000) ŋ cuuɓiŋ Simeyong,
\li junni-ndaŋkiyaah na junni-kanak (12.000) ŋ cuuɓiŋ Lewi,
\li junni-ndaŋkiyaah na junni-kanak (12.000) ŋ cuuɓiŋ Issaakar,
\li
\v 8 junni-ndaŋkiyaah na junni-kanak (12.000) ŋ cuuɓiŋ Sabuloon,
\li junni-ndaŋkiyaah na junni-kanak (12.000) ŋ cuuɓiŋ Yuusufa,
\li junni-ndaŋkiyaah na junni-kanak (12.000) ŋ cuuɓiŋ Benyaamin,
\m ɓa jen, ɓa ñaasuusa ŋ puk.
\s Mboolndi minɗi kindu
\p
\v 9 Wi ŋ hot ɓooɓi ñaasu ɓeem po ƴutta, ŋ markissa, ŋ hotissa mboolo keeh-keeh, wi ali ɓo' minɗi kind. Ɓooɓeem pulohee kur nu nik, heet nu nik, cuuɓ nu nik na peɗeem nu nik. Ɓa tufukka ŋ fiki ɓoofoha-buura na Kuyaŋ Mbaala ƴina, ɓa ɓekkee kulɓa yaanow hutiɗ, ɓa ammba raang njang ŋ yaah. 
\v 10 Ɓa leehkeeɗa an : « Koohiŋ ɓoo yi ɓoof ŋ ɓoofoha-buuri, na Kuyiŋ Mbaali ƴini, mucɗiɗ ɓoo. »
\p
\v 11 Malaakaaca jen nikee tufkiɗ, willa ɓoofoha-buura na yakak ca na pesiɗ ca nikiis ca. Ca ƴekka ŋ fiki ɓoofoha-buura po fikiiciŋ ca degukka ŋ kehƴi, ca ñaamkeeɗa Kooh 
\v 12 an :
\q « Amiin !
\q Koohiŋ ɓoo a yi ƴeekaah,
\q a yi feyoh,
\q a yi Heɗ liiɓohaaɗ moɗiɗ,
\q a yi corkiɗaah,
\q a yi eɗaah cir,
\q te hatil na doole
\q genaat gen na ɗe po faw !
\q Amiin ! »
\m
\v 13 Yino ŋ yakak ca woosa so ne : « Ɓooɓi ɓekuk kulɓa yaanow ɓii, a ɓinde, ɓa puloh nde ? » 
\v 14 Ŋ loffa ɗe ne : « Kilifaani a fu inaha. »
\p A woosa so ne : « E ɓi puloh ŋ miskiɗa yakka ; ɓa naawiɗ kulɓaaciŋ ɓa, ɓa yaanwiɗta ca ŋ ñif miŋ Kuyiŋ Mbaali ƴini. 
\v 15 Weɗ tah po ɓa nikka ŋ fiki ɓoofohaaniŋ Kooh, buuri, ɓa ñaamkee ɗe noh na wek ŋ kahnaŋ ɗe ; te Yi ɓoof ŋ ɓoofoha-buuri hey ɓa ɗipe ŋ \w ɗiipiŋ|lemma="ɗiip"\w* ɗe. 
\v 16 Ɓa aɗkissanɗi ɓa sifaɗkissanɗi ; noh damissanɗi ɓa, puuɗis dohissanɗi ɓa.
\p
\v 17 Laam Kuyiŋ Mbaali ƴini nik ŋ leerniŋ ɓoofoha-buuri hey ɓa niiɗe te a hey ɓa yurhiɗe ŋ cul ciŋ masmiŋ kipes ki. Te Kooh hey ɓa moosɗe muhun ciŋ ɓa jen. »
\c 8
\s Nihsiŋ ndaɗi yasna-kanakɗoh
\p
\v 1 Wa Kuyaŋ Mbaala ƴina nihis ndaɗa yasna-kanakɗoh, Asamaan tummba tek ini ree camban wahtu.
\p
\v 2 Weɗ ŋ hotoh malaakaaci yasna-kanak ci na tufke ŋ fiki Kooh ; ca eɗuusa kuluɓ yasna-kanak. 
\v 3 Malaaka wiiriis hayya tufukka ŋ sero \w seeƴkohaana\w*. A ambee anda cuuraay haɓɗohuuɗ urus. A eɗuusa cuuraay laayiɗ ne a ambsoh ca na kiim ciŋ \w ɓo'-Kooh ci\w* jen, a eɗoh ca ŋ seeƴkohaani haɓɗohu urus, wi nik ŋ fiki ɓoofoha-buuri. 
\v 4 Wa a eɗoh ca, ɗuukriŋ cuuraay ci rapeeɗa ŋ fiki Kooh, wa hunnda na kiim ciŋ ɓo'-Kooh ci.
\p
\v 5 Ƴutta malaakaani ɓayya andaani, a tummbaa yongkaah po wa riiffa ŋ yongkaahiŋ seeƴkohaani. A njafoha ndaam, wa keennda ŋ kehƴi, jaarra inding ci laɓeeɗa, ɓi ɗuuɗ kerhasseeɗa, wa melñeeɗa, kehƴi yoondɗukka.
\s Kuluɓ ci nikiis ci koc
\p
\v 6 Malaakaaci yasna-kanak ci ambee kuluɓ ci yasna-kanak ci tufukka ne ca kuluɓ.
\p
\v 7 Yi koc kuluɓpa, weɗ toɓ galacaac na yongkaah ambsukohiɗ na ñif hayoh, wa njafuusa ŋ kehƴi, haaƴ yino ŋ haaƴ ci kaahay ciŋ kehƴi hoommba, haaƴ yino ŋ haaƴ ci kaahay ciŋ kidig ci na paangfi iirndi nammba hoom.
\p
\v 8 Yi kanakɗoh kuluɓpa, inaa duu'in haa tango yakak kaɓiɗ njafuusa ŋ cookmi. Haaƴ yino ŋ haaƴ ci kaahay ciŋ cookmi nikka ñif, 
\v 9 haaƴ yino ŋ haaƴ ci kaahay ciŋ feruuɗ ci na pese ŋ cookmi kaannda, haaƴ yino ŋ haaƴ ci kaahay ciŋ gaal ci yahrohuusa.
\p
\v 10 Yi kaahayɗoh kuluɓpa, hor yakak puloh eel ci, wa jaaleeɗa jafjaf. Wa keennda ŋ haaƴ yino ŋ haaƴ ci kaahay ciŋ kal ci na cul ciŋ masuɓ ci. 
\v 11 Horeem teeku "\tl Absinta\tl*"\f + \fr 8:11 \fr*\fq \+tl absinta\+tl* \fq*\ft : wa kidig aayiɗ hak.\ft*\f*. Haaƴ yino ŋ haaƴ ci kaahay ciŋ masuɓ ci jen nikka \tl absinta\tl*, ca aayya po ɓooɓa anee nga, laayiɗ nga ɓa kaannda.
\p
\v 12 Yi nikiisɗoh kuluɓpa, ŋ ndeem, haaƴ yino ŋ haaƴ ci kaahay ciŋ nohi na caɓni na hor ci laɓuusa ne haaƴ yino ŋ haaƴ ciŋ wa kaahay ci ñuus ; siñaariŋ mbehi ñakka haaƴ yino ŋ haaƴ ciŋ wa kaahay ci, wiŋ weki nammba mand ɗaa.
\p
\v 13 Ŋ markissa. Ŋ hotta \w caango\w* pundeeɗa ŋ ɗafka ɗafka, ŋ kerahha ɗe leehkeeɗa an : « Cooy naamo ! Naamo ! Naamo ! Mas ɗu ɓi gen ŋ kehƴi, sagu kuluɓ ci tas, ci malaakaaci kaahay ci kulɓan. »
\c 9
\s Kulɓi yatuusɗoh
\p
\v 1 Wi malaakaani yatuusɗoh kuluɓ, ŋ hotta hor ŋ kehƴi, keenoh eel ci. Wa eɗuusa caaɓndiŋ nunga topaaɗiina. 
\v 2 Wa rangissa nunga topaaɗiina, ɗuuku puloheeɗa nga haa ɗuuku puur yakiɗ, nohi na jawuuni ñuussa tuɗ sagu ɗuukra.
\p
\v 3 Njeeleer ci puleeɗa ŋ ɗuukreem, ca yongeeɗa kehƴi ; ca eɗuusa hatil ndangal. 
\v 4 Ca sangohuusa tum miskiɗ paangiici na kidig ci na in nu na paare ɗah, waaye ca yurhiɗuusa ŋ ɓo' ci raakɗi ñaasiŋ Kooh ŋ puk ciŋ ɓa. 
\v 5 Ca onseeɗi ne ca ap ɓa, waaye ca onsee ne ca mbugal ɓa rek ini ree caɓin yatuus. Miskiɗi ca eɗohee hendee na wiŋ tap ndangal. 
\v 6 Ŋ mbeh ceem, ɓooɓi hey waake kakaan te ɓa hotanɗaa. Ɓa hey maɗe kakaan waaye kakaan ki nupan ɓa nup !
\p
\v 7 Njeeleer ceem ca mand na panis ci tokɗu ne ca kaɗ hiñoha ; haf ciŋ ca raakee in mand na mbahne-buur haɓɗohu in mand na urus, fikiiciŋ ca mand na fiki ɓo'. 
\v 8 Ca raakee find haa find ɓitiɓ, te sis ciŋ ca mannda na sis gaynde. 
\v 9 Daɗ ciŋ ca haa ca ɓekuk tiwiñ te ɗuuɗiŋ paɓ ciŋ ca mannda na ɗuuɗ wotiir panis laayiɗ ci faɗsuk hiñoh. 
\v 10 Ca raakee kose raakiɗ tapoha findi ceek, ini ca mbugalohee ɓooɓi caɓin yatuus pulohee ŋ koseeceem.
\p
\v 11 Malaakaanaŋ nunga topaaɗiina a yi buuriŋ ca ; a teeku Abadoon ŋ heber, a teekuusa Apoliyoon ngaŋ \w gerek\w*, wa tokis yahrohoh.
\p
\v 12 Naamooni koc cootiɗ, ƴut ɗah naamo kanak ceɗi hay.
\s Kulɓa yasna-yino'ɗoh
\p
\v 13 Wi malaakaani yasna-yino'ɗoh kuluɓ weɗ ŋ kerhoh hooso. Hoosooreem pulohee wiic [ci nikiis] ci nik ŋ koñ ciŋ \w seeƴkohaani\w* ursi nik ŋ fiki Kooh. 
\v 14 Hoosoori woosa malaakaani yasna-yino'ɗoh, yi ɓay kulɓi ne : « Faɗsa malaakaaca nikiis ca ceenu ŋ sero Ewfaraat, kala yakka. »
\p
\v 15 Malaakaaca nikiis ca faɗsuusa, ceɗ kooɗkiɗassee ne ca ap haaƴ yino ŋ haaƴ ci kaahay ciŋ ɓooɓi gen kehƴi, ŋ kiis keem na caɓneem na mbeheem na wahtuuneem. 
\v 16 Hiñohoh ca rapee panis ca, ŋ woyseen findi ɓa hend, ɓa nikee milyong teemet-kanak (200.000.000).
\p
\v 17 Ŋ ini ŋ hot findi heeƴ, panis ceem na ɓi rapee ca ɓekkee teemb ŋ daɗi tiwiñ ruumind haa yongkaah, na bulo cim, na mbohha haa \tl \+w suufar\+w*\tl*. Haf ciŋ panis ci mand na haf gaynde, nguɓ ciŋ ca pulɗeeɗa yongkaah na ɗuuku na \tl suufar\tl*.
\p
\v 18 Haaƴ yino ŋ haaƴ ci kaahay ciŋ ɓooɓi apuusa ŋ naamooci kaahay ci pulohee ŋ nguɓ ciŋ panis ci : yongkaaha, ɗuukra na \tl suufara\tl*. 
\v 19 Hatiliŋ ca nikee ŋ nguɓ ciŋ ca na koseeciŋ ca : Koseeciŋ ca mandee na iiñ ; ca raakee haf, ca tumohee miskiɗ na haf ceem.
\p
\v 20 Waaye ɓo' ci ɓinooɓi, ɓi naamooceem apeeɗi, ineem taheeɗi po ɓa ɓoƴsohha tumohaaɗ. Ɓa rissa na nataal ci ɓa haɓɗoote, ɓa rissa ñaamuk \w jiiniici|lemma="jiini"\w*, na kooh ci ɓa haɓɗohee urus wala haalis, moos wala atoh wala ndooɗ, ci minɗi hot minɗi kerah, minɗi tiind. 
\v 21 Ɓa faɗɗi apoh, ɓa faɗɗi tamb kiŋ ɓa, na faankoh sangohuuɗ, na rok.
\c 10
\s Malaakaani na teerndi ƴini
\p
\v 1 Ŋ markissa, ŋ hotta malaaka wiiriis raakiɗ hatil ruhsoheeɗa Asamaan, a ɓekkee eel, ñaangi-ñaangi willa hafiŋ ɗe, fikiiriŋ ɗe mandee na nohi, kot ciŋ ɗe mannda na yongkaah, tufkiɗ haa kumbin. 
\v 2 A ambee ŋ yaah ce teere ƴin rangsuuɗ. A degga kotiŋ ɗe ñaahmi ŋ ɗafuk cookmi, wi singi ŋ kehƴi.
\p
\v 3 A leehukka ŋ ɗafka findi gayndeeni na ŋaare. Wa a leehuk rek, inding ca yasna-kanak ca kerhukka. 
\v 4 Wa inding ca yasna-kanak ca laɓ, ŋ heeɗa fiise ini ca woo, ŋ kerahha hooso ŋ Eel ci, wa woosa so ne : « Ɗasɗa in ci inding ci yasna-kanak ci woo, ca nikaat kumpa, kinaa ca fiis. »
\p
\v 5 Ŋ ndeem, malaakaani meeɓpa yaahiŋ ɗe ñaahmi a yurhiɗtaa ŋ Eel ci. 
\v 6 A ginnja ŋ Kooh yi na pese po faw, yi fer Eel ci na ini nik nga jen, na kehƴi na ini nik nga jen, na cookmi na ini nik nga jen. A woosa ne : « Sekɗoh raakisɗi ! 
\v 7 Waaye jamanooni malaakaani yasna-kanakɗoh kulɓan, ini Kooh kooɗuk tum te a ɗasɗohhaa hey raake, findi woo ki baahiɗi a woo \w ñaam\w* ciŋ ɗe, woosuuɗ ci. »
\p
\v 8 Hoosoori woyee na so ŋ Eel ci woyissa so ne : « Kaɗa fu ɓay teerndi ƴini rangsu ŋ yaahiŋ malaakaani tufuk ŋ cookmi na kehƴi » 
\v 9 Ŋ kaɗta ŋ woosa malaakaani ne a eɗaat to teerndi ƴini. A woosa so ne : « Ɓayaa ! Te fu ñama ; wa hey aaye ŋ rookiŋ ɗa waaye wa hey celme ŋ nguɓiŋ ɗa findi kuum. » 
\v 10 Ŋ teyya teerndi ŋ yaah malaakaani, ŋ ñammbaa ; wa celemmba findi kuum ŋ nguɓiŋ ngo waaye wi ŋ ñama, wa aayya hak ŋ rookiŋ ngo.
\p
\v 11 Ŋ woyuusa ne : « Ŋ tiikiŋ Kooh fu joyiɗ woyis woo-woosuuɗ ŋ ini kaɗ ŋ cuuɓ laayiɗ, na kur laayiɗ, na peɗeem laayiɗ, na buur laayiɗ. »
\c 11
\s Seedeeci kanak ci
\p
\v 1 Ƴutta ŋ eɗuusa \w hapeel\w* mand na ndooɗ ɓeesoha. Yi eɗ to wa woosa so ne : « Kaɗa fu ɓeesa Kahan Kooh na ini wila ŋ ɗooƴi na \w seeƴkohaana|lemma="seeƴuk"\w*, fu kind ɓooɓa na ñaamke nga. 
\v 2 Waaye ini wila ŋ hari, kanaa ɓees, faɗaa laam e kosaaɗiici eɗuu wa : Ɓa hey daksohe kur kiŋ Kooh ini ree caɓin ndaŋkiyaah-nikiis na kanak (42). 
\v 3 Ŋ hey tuuƴe seedeeciŋ ngo kanak ci, ɓa ɓekuk kulɓa ruy te ɓa woo na ɓooɓi ŋ tiikiŋ ngo ini ree neeh junni na neeh teemet-kanak na neeh ndaŋkiyaah-yasna-yino (1260)\f + \fr 11:3 \fr*\ft Caɓin ci woyu ŋ aayaani kanakɗoh, na neeh cii, caɗ hend, ne fu amb caɓin ci neeh ndaŋkiyaah-kaahay (30) ɗah.\ft*\f*. »
\p
\v 4 Seedeecii, e ɓeɗ tas ciŋ oliiw ci kanak ci na laampaaci kanak ci te ɓa tufkiɗ ŋ fiki Heɗ kehƴi. 
\v 5 Ɓo' waaɗ ɓa tum miskiɗ ɗah, yongkaah hey pule ŋ nguɓ ciŋ ɓa, wa hoomiɗ ɓi sang ɓa ; ee di', ɓo' nu waaɗ ɓa tum miskiɗ ɗah, a kaanohan ɗaa.
\p
\v 6 Ɓa onuuɗ ne ɓa min rang eel ci po ali toɓ keenuu ŋ kehƴi ŋ jamanooni ɓa woyohan ŋ tiikiŋ Kooh. Ɓa namiɗ onu ne ɓa min ɓoƴis masuɓ ci ñif te ɓa namiɗ min ruhsiɗ ŋ kehƴi naamo nu nik, wahtu nu neɓoh ɓa ɗah.
\p
\v 7 Waaye ɓa ƴut seede ɗah, ɗoopti puloh nunga topaaɗiina hey hee hiñohe na ɓa, a saah ɓa, a ap ɓa. 
\v 8 Fiɗaaf ciŋ ɓa faɗsan ŋ mbeeddaanaŋ kur-taaha yakka na mandtiɗkohse Sodom wala \w Misra\w*. Heɗ ɓa daaƴohu ŋ kurwaa ŋ kur-taaheem.
\p
\v 9 Ɓi ɓo' ɓaah ŋ cuuɓ ci jen na heet ci jen na peɗeem ci jen na kur ci jen hey marke fiɗaaf ciŋ ɓa, ini ree neeh kaahay na camban te ɓa hey sangohe ne ɓa ɓeku ŋ ruy-ruy. 
\v 10 Ɓooɓi gen kehƴi hey neɓse ŋ kakaan kiŋ woosuuɗ ci kanak ceem, ɓa hey mbuumbaaye po ɓa aaftiɗohe sagu miskiɗ ci ɓa ɓekee ɓa.
\p
\v 11 Waaye wi neeh ci kaahay ceem na cambani coot, iik kipes puloh ŋ Kooh hayya, aassa fiɗaaf ci ; weɗ ɓa kurkoh ɓa tufukka. Jaarra ɓooɓi markee ɓa tiitta po ɓa kot-kotɗeeɗa. 
\v 12 Hooso meeɓuuɗ kerhukka ŋ Asamaan wa woosa woosuuɗ ci kanak ci ne : « Rapaat ndii ! » Eel ɓayya ɓa, ɓa rappa Asamaan. Sangiɗ ciŋ ɓa hoteeɗa nga.
\p
\v 13 Ŋ ɗiska ɗiska, kehƴi yoondɗukka yoondɗuk keeh-keeh, haaƴ yino ŋ haaƴ ci ndaŋkiyaah ciŋ kur-taaha keennda. Ɓo' junni-yasna-kanak (7000) kaannda ŋ yoondɗukaŋ kehƴa. Ɓi rawɗi kaan nga jaahiɗta, ɓa yakɗeeɗa Koohiŋ Eel ci.
\p
\v 14 Naamooni kanakɗoh cootiɗ. Weɗɗi, wi kaahayɗohan wa ɗii hayeeɗa maañaaɗi !
\s Kulɓi yasna-kanakɗoh
\p
\v 15 Wa kehƴa yoond po ƴutta, malaakaani yasna-kanakɗoh kuluɓpa, ɓi hooso meeɓuuɗ kerhukka ŋ Eel ci woyeeɗa ne :
\q « Kotii, nguuriŋ Adina,
\q wii ŋ yaah Heɗ ɓoo
\q na \w Kiristaaniŋ|lemma="Kiristaa"\w* ɗe
\q te a nikan nik buur po faw. »
\m
\v 16 Yakak ca ndaŋkiyaah-kanak ca na nikiis ca (24) ɓoofee ŋ fiki Kooh ŋ ɓoofoha-buur ca ɓa eɗsee, yippa puk ciŋ ɓa ŋ kehƴi, ɓa ñaamkeeɗa Kooh, 
\v 17 ɓa woyeeɗa ne :
\q « Ɓoo ɓii corkiɗ ɗa
\q Heɗ ɓoo Kooh,
\q Heɗ-hatil,
\q yaf nikee te yaf nik,
\q hatiliŋ ɗa yakiɗ !
\q Ɓoo ɓii corkiɗ ɗa
\q ŋ kooɗi fu kooɗ hatiliŋ ɗa,
\q fu tufkiɗta Nguuriŋ ɗa.
\q
\v 18 Cuuɓ ci ayrukeen,
\q waaye ayrukiŋ ɗa weɗ hay.
\q Jamanooni fu atte'ohan kaaniɗ ci reyiɗ,
\q wi fu aafohan
\q \w ñaam\w* ciŋ ɗa, woosuuɗ ci
\q na \w ɓo'-Kooh ci\w*
\q na ɓi nup tiikiŋ ɗa,
\q ƴin na yakak.
\q Weɗ jamanooni fu naman yahroh
\q ɓi na yahrohe kehƴi. »
\m
\v 19 Ŋ ineem, Kahan Kooh wi nik ŋ Eel ci, rangsukka, Wahndeeniŋ ambtiɗohiŋ ɗe hotukka nga. A melñeeɗa, ɓi ɗuuɗ kerhasseeɗa, inding ci laɓeeɗa, kehƴi yoondɗukka, toɓ galacaac raakiɗ hatil keennda.
\c 12
\s Iiñ-safaali na ɓitɓi
\p
\v 1 Firnde yakak pulla ŋ eel ci, a nikee ɓitiɓ, a lipukka nohi, caɓni nikka ŋ ooɓ kot ciŋ ɗe, mbahne-buur haɓɗohu hor ndaŋkiyaah na kanak (12) willa hafiŋ ɗe. 
\v 2 A nikee rook po heeɗa ɓasle, a leehkeeɗa raak ɗe miskasseeɗa keeh-keeh.
\p
\v 3 Firnde wiiriis pulissa ŋ eel ci : a nikee iiñ-safaal yakoh na yakoh ruumind haa yongkaah, a raakka haf yasna-kanak na wiic ndaŋkiyaah ; haf nu nga, raakka mbahne-buur. 
\v 4 Na koseekiŋ ɗe, a ɓoorra haaƴ yino ŋ haaƴ ci kaahay ciŋ hor ci ; a njaffa ca ŋ kehƴi. A tufukka ŋ fiki ɓitɓa ne yeem ɓasil rek ɗah, a ñam kuɓka.
\p
\v 5 Ɓitɓa ɓasilla kuɓu ƴaar yi adgohan cuuɓ ci jen adgoh dengiɗ na salma. Kuɓkiŋ ɓitɓi arra rapɗu ŋ sero Kooh, yi Buur, na sero ɓoofohaaniŋ ɗe.
\p
\v 6 Ɓitɓa nak, a saandohha ŋ kehƴa hulanga, ɗiska Kooh kooɗkiɗee ɗe ne a nik nga, a eɗsee kañam ini ree neeh junni na teemet-kanak na ndaŋkiyaah-yasna-yino (1260).
\p
\v 7 Ŋ ineem hiñoh raakka ŋ Eel ci, Mikayel na malaakaaci a adgoh hiñoheeɗa na iiñ-safaala na malaakaacaŋ ɗe, iiñ-safaala na malaakaacaŋ\f + \fr 12:7 \fr*\fqa malaakaaciŋ iiñ-safaali \fqa*\ft : findi Fiis ci Hooliɗ ci jangɗohoha, feruuɗ ci minɗi hotu jen, ca nikee malaaka wa ca na ferse. Cum nga bakaaɗta, ca njafuusa ŋ kehƴi. Seytaani (iiñ-safaali), a yi kilifaaniŋ ca. Ini uup laay, ca woyissuuɗi "malaaka", ca raak tiik wiiriis ŋ peɗeem gerek. Tiikeem, weɗ ɓoo na tokse "jiini". Marka teerndiŋ \+xt Camba 1:31; Esekiyeel 28:11-19; Maarko 3:20-30; Luk 10:17-20\+xt*. Ndii, ca woyu "malaaka", tiikiŋ ca ɗeɓgaan.\ft*\f* ɗe nameeɗa hiñoh na ɓa. 
\v 8 Waaye iiñ-safaala raakɗi ndam nga, tahha po a yi na malaakaaciŋ ɗe, ɓa raakisɗi nikoha ŋ Eel ci. 
\v 9 A njafuusa ŋ hara a yi iiñ-safaali yakki, iiña ɗeɓgaan yi na woyse siɓniɗi, wala Seytaani, yi na ñaañohe Adina jen ; a njafuusa ŋ kehƴi a yi na malaakaaciŋ ɗe.
\p
\v 10 Ƴutta, ŋ kerahha ŋ Eel ci hooso meeɓuuɗ woyeeɗa ne :
\q « Ɗiski wa nik jamanooniŋ muci hayiɗ,
\q Koohiŋ ɓoo teeɓohiɗ hatiliŋ ɗe,
\q a tufkiɗta Nguuriŋ ɗe.
\q Ɗiski wa nik \w Kiristaaniŋ|lemma="Kiristaa"\w* ɗe teeɓohiɗ min-min kiŋ ɗe.
\q Seytaani, yi na yambe ɓaah ciŋ ɓoo
\q te a meeɗta ɓa yamb noh na wek
\q ŋ fiki Koohiŋ ɓoo,
\q a njafuuɗ ŋ hara.
\q
\v 11 Waaye ɓeɗ ɓi ɓaah ciŋ ɓoo,
\q ɓa saahiɗ ɗe sagu ñif miŋ Kuyiŋ Mbaali ƴini
\q na woo kiŋ seedeeciŋ ɓa,
\q laam ɓa adgiɗeeɗi kiñin ciŋ ɓa,
\q ɓa sangeeɗi kaan.
\q
\v 12 Weɗ tah,
\q Eel ci na ɓooɓi gen nga,
\q neɓsiɗkaat !
\q Waaye mas kehƴi na cookmi.
\q Laam Seytaani ruhsiɗ nga ɗu
\q ayrukoh na ayrukoh
\q sagu inhi a inah ne
\q jamanooni a taskoh laayɗi. »
\m
\v 13 Wa iiñ-safaala hot ne a njafuuɗ ŋ kehƴi, a taambiɗta ɓitɓa ɓaslee kuɓka ƴaara. 
\v 14 Waaye ɓitɓa rahassa paɓ ci kanak ciŋ \w caangooni|lemma="caango"\w* yakki ne a pund a kaɗ kehƴa hulanga, ɗiska a kooɗkiɗu ne a eɗu kañam nga, ini ree kiis kaahay na camban ; a ussa iiña.
\p
\v 15 Iiña puussa masuɓ laayiɗ haa huluɓ ŋ finho ɓitɓa ne wa coottoh ɗe. 
\v 16 Waaye kehƴi hirippa ɓitɓa, wa rangsukka, wa onnda masma iiña puuse. 
\v 17 Ŋ ineem, iiña ayrukka ɓitɓa, a kaɗta hiñoha na ɓi tas ŋ ɓi rimkoh nga ɗe, ɓi na taambɗe nakoh ciŋ Kooh te ɓa rissa ñaakiɗ in ci Yeesu woo. 
\v 18 Iiña tufukka ŋ sereendaŋ cookma.
\c 13
\s Ɗoopti puloh cookmi
\p
\v 1 Ŋ hotta ɗoopaat, a pulohha cookmi, a raakee wiic ndaŋkiyaah na haf yasna-kanak, wiic nu nga raakka mbahne-buur te haf nu nga ɗah fiisuusa tiik ɓaseeh ŋ Kooh. 
\v 2 Ɗoopti ŋ hot mandee na ciɓndo, kot ciŋ ɗe mandee na kot \tl uursu\tl*\f + \fr 13:2 \fr*\fq \+tl uursu\+tl* \fq*\ft : a ɗoopaat saahiɗ, hafiŋ ɗe mand na haf ɓuu, waaye a yi uup yak gaynde.\ft*\f*, nguɓiŋ ɗe mannda na nguɓ gaynde ; iiñ-safaali eɗta ɗe hatiliŋ ɗe na ɓoofoha-buur, wiŋ ɗe, a tummba ɗe kilifa keeh-keeh.
\p
\v 3 Yino ŋ haf ciŋ ɗe mandee na ini gaañuk gaañi na ape. Waaye gaaña min ap waam wirra. Ɓi kehƴi jen feyuusa ŋ ineem, ɓa ñaakiɗta ɗoopta. 
\v 4 Ɓooɓa ñaamukka iiñ-safaala, sagu tuma a tumee ɗoopta kilifa. Ɓa jen ɓa nammba ñaamuk ɗoopta, ɓa woyeeɗa ne : « Yaa mand na ɗoopti ? Yaa min hiñoh na ɗe ? »
\p
\v 5 A onuusa ne a woyee woo yaksiɗkoha na woo ɓaseeh ŋ Kooh. A onuusa ne a tiindiɗ ini neɓ ɗe caɓin ndaŋkiyaah-nikiis na kanak (42). 
\v 6 A cammba ɓas Kooh, a ɓaseeɗa tiikiŋ Kooh, na genohaanaŋ Kooh, na ɓi gen ŋ Eel ci jen. 
\v 7 A teyɗohuusa hiñoh na ɓo'-Kooh, a nammba teyɗohu ne a saah ɓa ; a rahassa hatili a degohan heet ci jen yaah na cuuɓ ci jen na peɗeem ci jen na kur ci jen. 
\v 8 Ɓooɓi gen kehƴi jen hey ɗe ñaamke, ɗal ɓi tiik ciŋ ɓa fiisu wa Adina feru ngaŋ teerndiŋ kipes ki, wiŋ Kuyiŋ Mbaali ƴini hoosu.
\b
\q
\v 9 Ɓo' nu raak nof ɗah,
\q a kerhaat !
\b
\q
\v 10 Kooh tum ŋ ɓoyi ne
\q a hey taƴse ɗah,
\q a hey taƴse,
\q Kooh tum ŋ ɓoyi ne
\q a apohsan ndang ɗah,
\q a hey apse na ndang.
\b
\q Ndii weɗ \w ɓo'-Kooh ci\w*
\q joy raakoh kos
\q na min muñ seke.
\b
\s Ɗoopti puloh kehƴi
\p
\v 11 Ŋ nammba hotis ɗoopaat wiiriis a pulohha kehƴi, a raakee wiic kanak findi wiic kuy mbaal ƴin, waaye a jombee findi iiñ-safaal. 
\v 12 A tiindɗoheeɗa hatiliŋ ɗoopti koc jen, ŋ fiki yeem. A ɓekka kehƴi na ɓi gen nga ne ɓa ñaamuk ɗoopti koc, ya gaañkee gaañi na ape te a wirra. 
\v 13 A tumeeɗa ɓi firnde yakak feyohiɗ, po a ruhsiɗeeɗa yongkaah puloh eel ci ngaŋ kehƴi ŋ fiki ɓooɓa jen.
\p
\v 14 Ŋ ineem a muuƴiɗta ɓi kehƴi sagu in ci feyohiɗ ci a onsee ne a tum ca ŋ fiki ɗoopti koc. A haɓɗiɗukoheeɗa ɓa nataaliŋ ɗoopteem, yi gaañsee na ndang te a pesissa. 
\v 15 A onuusa ne a pesiɗ nataaliŋ ɗoopti koc, wa min jomb, wa tum po ɓo' nu ñaamukɗaa ɗah, a apu. 
\v 16 A junnga ɓooɓa jen ne ɓa waakɗu mandarga ŋ yaah-ñaahum wala ŋ puk, yakak na komaaki, raakiɗ na ñakiɗ, \w ñaam\w* na nikaaɗi ñaam. 
\v 17 Ali ɓo' mineeɗi rom wala toon ne fu raakɗi mandargaaneem ɗah, weɗ tiikiŋ ɗoopti wala kindi hend na tiikiŋ ɗe.
\p
\v 18 Ndii, wa meeksoh inah-inah. Ɓoyi ñaañ waakaat kindi hend na tiikiŋ ɗoopti, ini wa tokis. Wa kindi hend na tiik ɓo', wa teemet-yasna-yino na ndaŋkiyaah-yasna-yino na yasna-yino (666).
\c 14
\s Kuyiŋ Mbaali ƴini na tosuuɗ ci
\p
\v 1 Ŋ markissa, ŋ hotta Kuyiŋ Mbaali ƴini tufkiɗ ŋ tangooriŋ Siyong, a nikka na ɓo' junni-teemet na junni-ndaŋkiyaah-nikiis na junni-nikiis (144.000) ɓi fu inah ne tiikiŋ ɗe na wiŋ Baabiŋ ɗe fiisseen ŋ puk ciŋ ɓa. 
\v 2 Ŋ kerahha hooso puloh Eel ci, wa ɗiiɗɗeeɗa findi ɗuuɗ masuɓ laayiɗ, findi inding raakiɗ hatil. Hoosoori ŋ kerhee mandee na koora'oh ci na koora'e.
\p
\v 3 Ɓooɓa junni-teemet na junni-ndaŋkiyaah-nikiis na junni-nikiis ca (144.000) jen ƴeekeeɗa ƴeek as ŋ fiki ɓoofoha-buura na pesiɗ ca nikiis ca na yakak ca. Ali ɓo' mineeɗi jang ƴeeka ɗal ɓooɓeem, ɓeɗ ɓi tossee ŋ kehƴi. 
\v 4 Ɓooɓeem ɓa soɓeeɗi na ɓitiɓ, ɓa hooliɗ les. Ɓa na ñaakɗe Kuyiŋ Mbaali ƴini ŋ ɗisik nu a kaɗ ɗah. Ɓa tosuuɗ ŋ ɗooƴ ɓooɓi ne ɓa eɗohu findi waɗi koc wuu Kooh na Kuyiŋ Mbaali ƴini. 
\v 5 Lee moosɗi puloh ŋ nguɓ ciŋ ɓa, ɓa raakɗi ali sikka.
\s Malaakaaci kaahay ci yegɗohiɗ atteena
\p
\v 6 Ŋ markissa, ŋ hotissa malaaka wiiriis pundeeɗa ŋ ɗafka ɗafka. A ɓayee \w Yegɗohiŋ Muci\w*, wi genan gen, a joyyaa woo ɓooɓi gen kehƴi, weɗ kur ci jen, heet ci jen, peɗeem ci jen na cuuɓ ci jen. 
\v 7 A woyeeɗa ŋ ɗafka ne : « Nupaat Kooh te ɗu yakɗee ɗe. Laam wahtuuni a atte'ohan reyiɗ. Ñaamkaat Yi fer Eel ci na kehƴi na cookmi na cul ciŋ masuɓ ci. »
\p
\v 8 Malaaka wiiriis yi kanakɗoh taammba nga ɗe woyeeɗa ne : « Wa keeniɗ, wa keeniɗ, Babilon kur-taahi yakki, wi meeɗ laariɗ kur ci jen na biiñiŋ wa, weɗ faankohiŋ wa mbalayi. »
\p
\v 9 Malaaka wiiriis yi kaahayɗoh taammba ŋ ca kanak ca, a woyeeɗa ŋ ɗafka ne : « Ɓo' nu ñaamuk ɗoopti na nataaliŋ ɗe te a teyɗuk waakɗu mandarga ŋ puk wala ŋ yaah ɗah, 
\v 10 ɓoyeem hey ane ŋ biiñiŋ ayrukiŋ Kooh, biiñi kooƴsaaɗiini a yiifɗassan ŋ kaasiŋ ayrukiŋ Kooh. Te a hey mbugalse na yongkaah na \tl \+w suufar\+w*\tl*, ŋ fiki malaakaaci hooliɗ ci na Kuyiŋ Mbaali ƴini. 
\v 11 Ɗuukriŋ mbugaliŋ ɓa ɗuukan ɗuuk po faw. Ɓo' nu ñaamuk ɗoopti na nataaliŋ ɗe, na ɓo' nu raak mandargaaniŋ tiikiŋ ɗe ɗah, fu iɗsiɗkanɗi, wa noh haa, wa wek haa. »
\p
\v 12 Ndii, \w ɓo'-Kooh ci\w*, ɓi na taambɗe nakoh ciŋ ɗe te ɓa kossa ŋ Yeesu, ɓa joyiɗ min muñ ɓa sek.
\p
\v 13 Ŋ kerhissa hooso ŋ Eel ci, wa woyeeɗa so ne : « Fiisa inii : Ini kooɗoh woti, ɓi ɓaahan ŋ Heɗi po ɓa kaanoh nga, ɓa neɓɗiɗ ! \w Fuuɗsi Hoolohngaani|lemma="Fuuɗsi Hoolohngaani, Fuuɗsiŋ Kooh"\w* woo ne : “ Ee di' ! Tumohaaɗ ciŋ ɓa moɗiɗ ci hey ɓa ɓende, tahha po ɓa hey iɗsiɗke ŋ panguk ciŋ ɓa miskiɗ ci. ” »
\s Nguɗi
\p
\v 14 Ŋ markissa, ŋ hotta eel yaanow, Yi ɓoofee nga mandee na kuɓu ɓo'. A ɓekukka mbahne-buur, haɓɗohu urus, a ammba nguɗoha kaañiɗ ŋ yaah.
\p
\v 15 Malaaka wiiriis pulohha Kahan Kooh, a leehukka ŋ ɗafka, a woosa Yi ɓoofee ŋ eeli ne : « Nguɗ reyiɗ ; nguɗaahi ŋ kehƴi ruundiɗ. Amba nguɗohaaniŋ ɗa, fu nguɗ. » 
\v 16 Weɗ Yi ɓoofee ŋ eeli raɗsoh yaah, jaarra kehƴi nguɗuusa.
\p
\v 17 Malaaka wiiriis pulohha Kahan Kooh ŋ Eel ci, a namee amb nguɗoha kaañiɗ ŋ yaah.
\p
\v 18 Malaaka wiiriis, yi adgohee yongkaahi, pulohha \w seeƴkohaana|lemma="seeƴuk"\w*, a leehukka ya ɓayee nguɗohaana kaañiɗa ne : « Ndung ciŋ reseñiŋ kehƴi ruundiɗ. Amba nguɗohaaniŋ ɗa kaañiɗi, fu nguɗ ndung ci. »
\p
\v 19 Malaakaana raɗissa yaah ŋ kehƴi, a nguɗta rim ciŋ reseñiŋ kehƴi, a tummba ca ŋ pooƴohaani yakkiŋ ayrukiŋ Kooh.
\p
\v 20 Reseñi pooƴuusa ŋ pooƴohaana, ngaŋ bilaf faŋ kur-taaha. Ñif pulohha nga, wa rapeeɗa po wa gannga panis ŋ lahaɓ, wa kaɗɗeeɗa po wa reesa \tl kilomeet\tl* teemet-kaahay (300).
\c 15
\s Naamooci yasna-kanak ci mirndoh
\p
\v 1 Ŋ hotissa mandarga wiiriis yakiɗ feyohiɗ ŋ Eel ci : Malaaka yasna-kanak ɓayiɗ naamooci yasna-kanak ci mirndoh, laam ayrukiŋ Kooh mitoh nga ca.
\p
\v 2 Ŋ nammba hot in mand na cookom haa weer ambsukohiɗ na yongkaah. Ɓooɓi saah ɗoopti na nataaliŋ ɗe te ɓa teyɗukɗi kindi hend na tiikiŋ ɗe, tufukka ŋ ɗafuk cookmaŋ weera, ɓa ammba kooraaca Kooh eɗee ɓa ŋ yaah. 
\v 3 Ɓa ƴeekeeɗa ƴeekiŋ \w Musaa\w*, \w ñaamiŋ|lemma="ñaam"\w* Kooh, na ƴeekiŋ Kuyiŋ Mbaali ƴini an :
\q « Heɗ ɓoo Kooh Heɗ-hatil,
\q in ci fu haɓiɗ yakiɗ,
\q ca feyohiɗ !
\q Buuriŋ cuuɓ ci,
\q tumohaaɗ ciŋ ɗa yurhiɗ,
\q ca lakiɗ waas !
\q
\v 4 Ya ɓa kaañ ɗa nik
\q neekaaɗi, Heɗi ?
\q Ya ɓa sangan yakiɗ tiikiŋ ɗa ?
\q A fu dong hool.
\q Cuuɓ ci jen hey ɗa hee ƴekɗe
\q ne ɓa ñaamuk ɗa,
\q ɓa hotiɗ hooliɗ
\q in ci yurhiɗ ci fu tum. »
\m
\v 5 Ŋ finho ineem, ŋ nammba hot ŋ Eel ci, \w Ɗiski Hoolohngaani|lemma="Ɗiski Hooliɗi na Ɗiski Hoolohngaani"\w* ŋ ɗooƴ ɗiipi na teeɓohe Ambtiɗohi. Ŋ hottaa rangsukiɗ. 
\v 6 Malaakaaci yasna-kanak ci ambee naamooci yasna-kanak ci pulohha nga ; ca ɓekkee kulɓa \tl \+w leeŋ\+w*\tl* hooliɗ, melciɗ, ca tokukka seentur urus ŋ fisa.
\p
\v 7 Yino ŋ pesiɗ ca nikiis ca eɗta malaakaaci yasna-kanak ci kaas urus yasna-kanak riifiɗ na ayrukiŋ Koohi na pese po faw. 
\v 8 Ɗiska hoolohngaana riiffa na ɗuuku, sagu kiyak ki na hatiliŋ Kooh. Ali ɓo' mineeɗi aas ŋ ɗiska po findi naamooci yasna-kanak ci malaakaaci yasna-kanak ci ɓayee mitoh.
\c 16
\s Ayrukiŋ Kooh
\p
\v 1 Ŋ kerhissa hooso meeɓuuɗ puloh \w Ɗiska Hoolohngaana|lemma="Ɗiski Hooliɗi na Ɗiski Hoolohngaani"\w*, wa woyeeɗa malaakaaca yasna-kanak ca ne : « Kaɗaat ɗu yiifa ŋ kehƴi kaas ci yasna-kanak ciŋ ayrukiŋ Kooh. »
\p
\v 2 Weɗ malaakaani koc kaɗoh, a yiiffa kaasiŋ ɗe ŋ kehƴi, ɓi puus miskiɗ nikka ŋ faan caŋ ɓooɓa raakee mandargaanaŋ ɗoopta, ɓa ñaamkee nataalaŋ ɗe.
\p
\v 3 Malaakaani kanakɗoh yiiffa kaasiŋ ɗe ŋ cookmi, masmiŋ cookmi nikka ñif, findi ñif ɓo' kaaniɗ ; pesoh ciŋ cookmi jen kaannda.
\p
\v 4 Malaakaani kaahayɗoh yiiffa kaasiŋ ɗe ŋ kal ci na cul ciŋ masuɓ ci, ca nikka ñif. 
\v 5 Ŋ ineem, ŋ kerahha malaakaani ɓayoh masmi woyiɗ ne :
\q « Fu yurhiɗ,
\q fu yi nik, te yaf nike,
\q fu hooliɗ ;
\q findi fu atte'oh,
\q wa ɗaa.
\q
\v 6 Laam ɓeɗ aam
\q ñif miŋ \w ɓo'-Kooh ci\w*
\q na woosuuɗ ci
\q te fu eɗ ɓa ñif
\q ne ɓa an ;
\q ɓa yeyyoo ineem. »
\m
\v 7 Ƴutta ŋ kerahha seeƴkohaana woyiɗ ne :
\q « Ee di', Heɗ ɓoo,
\q Kooh Heɗ-hatil,
\q atteeniŋ ɗa keeh
\q te wa yurhiɗ. »
\m
\v 8 Malaakaani nikiisɗoh yiiffa kaasiŋ ɗe ŋ nohi, nohi onuusa ne wa raaɓee ɓooɓa na yongkaahiŋ wa. 
\v 9 Dohiɗ miskiɗ raaɓpa ɓooɓa. Ɓa ɓaseeɗa Kooh yi amboh naamooceem. Ɓa sannga ɓoƴsoh tumohaaɗ, ɓa yakiɗɗi tiikiŋ Kooh.
\p
\v 10 Malaakaani yatuusɗoh yiiffa kaasiŋ ɗe ŋ ɓoofoha-buur, waŋ ɗoopta, kur ka a nikohee buur ñuussa. Ɓooɓa ɗoɓeeɗa peɗeem ciŋ ɓa sagu miskiɗa. 
\v 11 Ɓa ɓaseeɗa Koohiŋ Eel ci sagu miskiɗ ca rahsee ɓa na puus ca. Ɓa ɓoƴsohɗi tumohaaɗ.
\p
\v 12 Malaakaani yasna-yino'ɗoh yiiffa kaasiŋ ɗe ŋ kala yakka, Ewfaraat ; masma ŋiissa ne wa faɗiɗ buur ci joy puloh pulohaaɗ-noh waas. 
\v 13 Ŋ hotta \w jiini\w* kaahay ye hoolaaɗi'an, puleeɗa ŋ nguɓaŋ iiñ-safaala na waŋ ɗoopta na waŋ woosuuɗa leye. Ca mandee na mboɓ. 
\v 14 Ca jiini-safaal, ca na haɓɗe in feyohiɗ, ca kaɗee ŋ buur ciŋ Adina jen ne ca cohɗoh ɓa wuu hiñohiŋ mbehi yakkiŋ Kooh Heɗ-hatil.
\p
\v 15 Heɗ ɓoo woo ne : « Sikɗuka, mi yii hay findi rokoh. A neɓɗiɗ, ɓoyi neehɗi, yi ris na kulɓaaciŋ ɗe, a heyɗi tiinde tas-ɓarang po a kee raaka kaci nga ne a hotu ɗah. »
\p
\v 16 Jiini-safaal ci cohɗoh buur ci ŋ ɗiska na woyse Harmagedoon ŋ peɗeem heber.
\p
\v 17 Malaakaani yasna-kanakɗoh yiiffa kaasiŋ ɗe ŋ puuɗsi, hooso meeɓuuɗ puloh Ɗiska Hoolohngaana, ŋ ɓoofoha-buura, woosa ne : « Wa mitiɗ ! »
\p
\v 18 Ŋ ineem wa melñeeɗa, ɓi ɗuuɗ kerhasseeɗa, wa indngeeɗa, kehƴi yoondɗukka keeh-keeh ; yoondɗuk mand ɗaa moosɗi raakoh ina ɓo' nikoh ŋ kehƴi poyi. 
\v 19 Kur-taaha yakka pookka haaƴ kaahay, kur-taah ciŋ cuuɓ ci jen keennda. Weɗ Kooh yurhiɗkoh ŋ ini kaɗ ŋ Babilon kur-taahi yakki, a aniɗtaa biiñiŋ kaasiŋ ɗe, biiñiŋ ayrukiŋ ɗe dohɗi.
\p
\v 20 Ɗisik ci masuɓ wilee jen cootta, tangooci sooƴca. 
\v 21 Galacaac yakak puloh eel ci keeneeɗa ŋ ɗafuk ɓooɓa findi toɓ. Waa nu nga ɗah reyeen kilo ndaŋkiyaah-nikiis (40). Ɓa ɓaseeɗa Kooh sagu naamooniŋ toɓiŋ galacaaci, laam wa nikee naamo miskiɗ lool.
\c 17
\s Ɓitɓa toonkoha
\p
\v 1 Ƴutta malaaka yino ŋ ci yasna-kanak ci ambee kaas ci yasna-kanak ci hayya, woosa so ne : « Haya ŋ teeɓ ɗa findi toonkohi yakki atte'ohsan, a yi kur-taahi yakki yipu ŋ sero ɓi masuɓ laayiɗ. 
\v 2 Buur ciŋ kehƴi faankohiɗ na ɗe te ɓooɓiŋ kehƴi na laarohe toonkiŋ ɗe. »
\p
\v 3 Ŋ ineem, \w Fuuɗsiŋ Kooh|lemma="Fuuɗsi Hoolohngaani, Fuuɗsiŋ Kooh"\w* ammba so, jaarra malaakaani ɓayya so kehƴa hulanga. Ŋ hotta ɓitiɓ ɓoofiɗ ŋ ɗoopaat ruumind coy. Faanaŋ ɗoopta riifee na tiik ɓaseeh ŋ Kooh, a raakee haf yasna-kanak na wiic ndaŋkiyaah. 
\v 4 Ɓitɓa ɓekkee kulɓa ruumind eɗfiɗ na ruumind coy, a riiffa na tokkaah urus, na peme na per. A ammba kaas urus ŋ yaah, riifiɗ na in sepƴiɗ na usɓi rimkoh ŋ toonkiŋ ɗe. 
\v 5 Tiiki ɗasɗukiɗii fiisseen ŋ pukiŋ ɗe : « Babiloni yakki, yaayiŋ toonkoh ci, yaayiŋ tumohaaɗ ci sepƴiɗ ci ŋ adinaani. »
\p
\v 6 Ŋ hotta ne ɓitɓeem laariɗ ŋ ñif miŋ \w ɓo'-Kooh ci\w* na wiŋ seedeeciŋ Yeesu. Wi ŋ hot ɗe, ŋ feyuusa lool. 
\v 7 Malaakaani woosa so ne : « Wa joyɗi ɗa fey. Ŋ hey ɗa teeɓe ini ɗasɗukiɗi kaɗ ŋ ɓitɓi na ɗoopti ɓay ɗe, yi raak haf ci yasna-kanak ci na wiic ci ndaŋkiyaah ci.
\p
\v 8 Ɗoopti fu hot, a nikeen waaye a nikisɗi. A pulohan nunga topaaɗiina, a kaɗ ɗumbsa. Ɓooɓi gen kehƴi ɓi tiik ciŋ ɓa fiisuuɗi ŋ teerndiŋ kipes ki ina Adina camboh poyi, ɓa hot ɗe ɗah, ɓa hey feyse sagu ini a nikee, a nikisɗi te a hey hayisse.
\p
\v 9 Ndii wa meeksoh ñaañ na raak inah-inah : Haf ci yasna-kanak ci ceɗ tangooci yasna-kanak ci ɓitɓi ɓoof nga ca. Ca nam nik buur yasna-kanak : 
\v 10 Yatuus ci keeniɗ, yasna-yino'ɗohi nikiɗ buur, yasna-kanakɗohi hayɗi paaɗ te a hay ɗah, a joy nik buur jamano ƴissuut.
\p
\v 11 Ini kaɗ ŋ ɗoopti nikee te a nikisɗi, a yi ŋ haf ce a yi yasna-kaahayiɗ ɓa, a kindohuuɗ ŋ yasna-kanak ci, te aa kee ɗumbsa. 
\v 12 Wiic ci ndaŋkiyaah ci fu hot, ɓa buur, ɓa rahasɗi nguur paaɗ, waaye ini ree wahtu, ɓa hey eɗse ne ɓa nik buur, ɓa hun na ɗoopti. 
\v 13 Ɓeɗ ɓaah ini ɓa liiɓ tum, weɗ ne ɓa eɗ ɗoopti hatiliŋ ɓa na kinguur kiŋ ɓa.
\p
\v 14 Ɓa hey hiñohe na Kuyiŋ Mbaali ƴini te yeem hey ɓa saahe, laam a yi Heɗiŋ heɗ ci, Buuriŋ buur ci. Ɓooɓi a ɓeeɗuk te a kooɗta ɓa, ɓa ndengɗukka ɓa rissa nik na ɗe, ɓooɓeem hey name saah na ɗe. »
\p
\v 15 Malaakaani woyissa so ne : « Masuɓ ci fu hot toonkohi ɓooffa nga ca, ca cuuɓ ci, mboolooci, kur ci na peɗeem ci.
\p
\v 16 Wiic ci ndaŋkiyaah ci fu hot na ɗoopti fu hot hey sange ɓitɓi toonkohi. Ɓa hey ɗe tume tas-ɓarang dung, ɓa ñam septiŋ ɗe, ɓa hey ɓarngiɗe kur-taahi, ɓa doha. 
\v 17 Laam Kooh tumeen ini a waaɗ ŋ keeñ ciŋ ɓa ne ɓa tuma, ŋ ineem ɓa hey hune ɓa ɓaah ini ɓa liiɓ tum, weɗ ne ɓa eɗ ɗoopti hatiliŋ kinguur kiŋ ɓa po ini Kooh woyee mit.
\p
\v 18 Te ɓitɓi fu hot, a kur-taahi yakki na nike buur, ŋ ɗafuk buur ciŋ Adina. »
\c 18
\s Keeniŋ Babilon
\p
\v 1 Ŋ finho ineem, ŋ hotta malaaka wiiriis ruhsoheeɗa ŋ Eel ci. A raakee hatil keeh-keeh, yaki a yak siñaarɗeeɗa ŋ kehƴi jen. 
\v 2 A leehkeeɗa ŋ ɗafka an :
\q « Wa keeniɗ ! Wa keeniɗ !
\q Babilon kur-taahi yakki keeniɗ !
\q Wa genohaaniŋ \w jiiniici|lemma="jiini"\w* kotii,
\q ɗiski ca ɗasɗuk na hoolaaɗiiki ca hoolaaɗi.
\q Wa genohaaniŋ sel ci hoolɗi ñamu
\q [na ɗoopaat ci hoolɗi ñamu\f + \fr 18:2 \fr*\fqa ɗoopaat hooliɗ \fqa*\ft : a yi ɗoopti min \+w seeƴkohu|lemma="seeƴuk"\+w* te a minnda ñamu ngaŋ Heber ci.\ft*\f*]
\q te ca siɓuusa.
\q
\v 3 Laam weɗ meeɗ laariɗ kur ci jen
\q na biiñiŋ wa, weɗ faankohiŋ wa mbalayi.
\q Buur ciŋ Adina faankiɗa,
\q te toonoh ci kooɗohiɗ raak-raak nga
\q sagu waaɗa wa waaɗee
\q toon ciŋ ɓa moɗiɗ ci. »
\m
\v 4 Ŋ kerhissa hooso wiiriis puloh Eel ci woyeeɗa ne :
\q « Pulaat nga, ɓooɓiŋ ngo !
\q Ɗu ɓaahuu naa bakaaɗ ciŋ wa,
\q ɗu ɓaahuu ŋ naamooci rahsana.
\q
\v 5 Laam bakaaɗ ciŋ wa
\q degsukohiɗ po ŋ Eel ci
\q te Kooh alɗi tumohaaɗ ciŋ wa sepƴiɗ ci.
\q
\v 6 Tumaata
\q findi wa tumee ɓinooɓi,
\q wirndaata waas kanak
\q ini wa tum.
\q Yiifɗaata ŋ kaasiŋ wa
\q anaahi uup aay waas kanak
\q anaahi wa anɗukohee ɓinooɓi.
\q
\v 7 Tumaata miskiɗ, kur keem nikaat ŋ ruy
\q po ruyiŋ wa hend na yaksiɗkiŋ wa
\q na waaɗi wa waaɗee in ci moɗiɗ ci.
\q Kur keem woo ŋ haf wa ne :
\q “ Ŋ ɓoofiɗ findi buur ɓitiɓ,
\q ŋ ɓitɓi ƴaar ce kaan haa
\q te ŋ moosanɗi rooy ƴaar. ”
\q
\v 8 Sagu ineem,
\q naamooci wa ɗaakɗu
\q hey keene nga ŋ neeh yino dong :
\q Ca nikka kakaan na rooy na aɗ,
\q te yongkaah hey wa ɗumbe.
\q Laam Kooh Heɗ ɓoo
\q yi attee wa
\q raakiɗ hatil. »
\m
\v 9 Buur ciŋ kehƴi ɓaahee na ɗe toonki a toonkee na in ciŋ ɗe moɗiɗ ci, hey fuɗe, ɓa miskiɗuk ini kaɗ nga ɗe, ne ɓa hot ɗuukriŋ kur-taahi kaɓee ɗah. 
\v 10 Ɓa hey cangtiɗke sagu neƴƴoh mbugali a mbugalsan, ɓa woyee ne :
\q « Mas ! Mas waay !
\q Babilon, kur-taahi yakki, heɗ hatili !
\q Fu atte'uuɗ
\q ŋ wahtu yino dong ! »
\m
\v 11 Toonoh ciŋ adinaani heya name fuɗ, ɓa miskiɗuka ; laam ali ɓo' romissanɗi toon ciŋ ɓa. 
\v 12 Findi urus, haalis, peme, per ; piis \tl \+w leeŋ\+w*\tl* eɗfiɗ moɗiɗ, piis ruumind eɗfiɗ, piis suwa, piis ruumind coy ; hangi yooɓaaɗiini raaku, in haɓɗohuuɗ sis cooh wala hang ɗoɓiɗ, moos, tiwiñ wala atoh moɗiɗ. 
\v 13 Ali ɓo' romissanɗi safɗohaaci na eeñɗohaaci, cuuraay, \tl miir\tl*\f + \fr 18:13 \fr*\fq \+tl miir\+tl* \fq*\ft : wa cuuraay, wa na fuuɗseeɗi. Wa na woyse "\+tl myrrhe\+tl*" ŋ farañse.\ft*\f*, laackoloñ ; biiñ, diw, fariñ, bele ; inoh, mbaal, panis, wotiir, po \w ñaam\w* sah, kipes ɓo'. 
\v 14 Toonoh ci hey woye ne :
\q « Ey !
\q In ci baahiɗ ci fu maɗee jen,
\q fusiɗ ɗa ;
\q raak-raak ceem
\q na in ci moɗiɗ ceem jen,
\q fu ñakiɗ ca
\q te ca rahsissassanɗi muk. »
\m
\v 15 Toonoh ci raakoh nga ɗe, hey cangtiɗke sagu neƴƴoh mbugaliŋ ɗe. Ɓa hey fuɗe, ɓa miskiɗke. 
\v 16 Ɓa woyee ne :
\q « Mas ! Mas waay !
\q Kur-taahi yakki !
\q Wa nikee ɓekkiɗ
\q kulɓa \tl leeŋ\tl* eɗfiɗ moɗiɗ,
\q na piis ruumind eɗfiɗ na ruumind coy
\q na tokkaah urus na per na peme.
\q
\v 17 Ŋ wahtu yino dong
\q raak-raakeem jen sooƴiɗ ! »
\m Ɓi adgoh \tl batooci\tl* na ɓi na ɓaaɓe nga ca, na ɓi pangkee ŋ cookmi na ɓi na pesohee wa jen, nikee cangtiɗkiɗ. 
\v 18 Wi ɓa hot ɗuukriŋ dohiŋ kur-taahi, ɓa leehkeeɗa an : « Ali kur-taah moosɗi hend na kur kii yak ! » 
\v 19 Ɓa yiifkeeɗa merhey ŋ haf, ɓa fuɗeeɗa, ɓa miskiɗkeeɗa, ɓa rooyeeɗa an :
\q « Mas ! Mas waay,
\q kur-taahi yakki !
\q Heɗ \tl batoociŋ\tl* cookmi jen
\q raakoh ŋ raak-raakiŋ ɗe.
\q Ŋ wahtu yino dong,
\q wa sañuuɗ ! »
\m
\v 20 Eel ci, neɓsiɗkaat ŋ ɗumbuukiŋ wa ! Neɓsiɗkaat \w ɓo'-Kooh ci\w*, na \w \+tl Apootar\+tl*\w* ci na woosuuɗ ci ! Kooh atte'iɗa a wikkaa miskiɗi wa tum ɗu !
\p
\v 21 Ŋ ineem malaaka raakiɗ hatil ɓayya atoh yakak mand na oɗoha bele, a njaffaa ŋ cookma, a woosa ne :
\q « Babilon kur-taahi yakki
\q njafohsan na doole an,
\q te ali ɓo' hotissanɗaa muk !
\q
\v 22 Koora'oh ci na ƴeekoh ci,
\q mbiiɓoh ci na kulɓoh ci
\q kerhissassanɗi nga ɗa.
\q Ali pangkoh na yaah
\q hotkissanɗi nga ɗa ;
\q ɗuuɗ oɗoha
\q kerhissassanɗi nga ɗa ;
\q
\v 23 siñaariŋ laampaaci
\q melcissanɗi muk nga ɗa ;
\q hooso kilook na ƴaar ce
\q kerhissassanɗi nga ɗa.
\q Laam e toonoh ciŋ ɗa
\q degee yaah ŋ kehƴi
\q te luhus ciŋ ɗa tahiɗ po
\q ɓooɓi jen kosiɗ lee ciŋ ɗa.
\q
\v 24 Ɓaat nga woosuuɗ ci,
\q na ɓo'-Kooh ci
\q na ɓi boomu ŋ kehƴi jen,
\q ñif miŋ ɓa hotuuɗ
\q aamkeeɗa nga ɗa. »
\c 19
\p
\v 1 Wa malaakaana reehiɗ woo, ŋ kerahha ŋ Eel ci hooso meeɓuuɗ findi hooso mboolo yakak, wa woyeeɗa ne :
\q « Halleluya !
\q Koohiŋ ɓoo yakɗaah,
\q Muci na hatili wuu ce.
\q
\v 2 Ee di',
\q atteeniŋ ɗe keeh
\q te wa yurhiɗ !
\q A atte'iɗ toonkohi yakki
\q yi yahrohee kehƴi na toonkiŋ ɗe.
\q \w Ñaam\w* ciŋ Kooh, Kooh wirndukɗiɗ ɓa,
\q a meekissa toonkohi ñif miŋ ɓa aamuk. »
\m
\v 3 Hoosooca woyissa ne :
\q « Halleluya !
\q Ɗuukriŋ kur-taahi na dohe wii,
\q kurkan kuruk po faw. »
\m
\v 4 Yakak ci ndaŋkiyaah-kanak na nikiis ci (24), na pesiɗ ci nikiis ci, ƴekka ñaamkeeɗa Kooh yi ɓoof ŋ ɓoofoha-buuri ; ɓa woyeeɗa ne : « Amiin ! Halleluya ! »
\s Kañam kiŋ kilookiŋ Kuyiŋ Mbaali ƴini
\p
\v 5 Wa yakak ca na pesiɗ ca woo po ƴutta, raakka hoosoori puloh ŋ ɓoofoha-buuri woosa ne :
\q « Ƴeekaat Koohiŋ ɓoo,
\q ɗu ɓi ñaam ciŋ ɗe jen,
\q ɗu ɓi nup ɗe,
\q ƴin na yakak ! »
\m
\v 6 Wa hoosoora ƴut woo, ŋ kerhissa hooso haa hooso mboolo yakak ɗuuɗeeɗa findi masuɓ laayiɗ, ɗiiɗɗeeɗa findi inding yakiɗ, wa woyeeɗa ne :
\q « Halleluya !
\q Kooh, Heɗ ɓoo,
\q Heɗ-hatili,
\q tufkiɗiɗ Nguuriŋ ɗe.
\q
\v 7 Ɓoo sumaat,
\q ɓoo neɓu te ɓoo yakiɗ ɗe,
\q kilookiŋ Kuyiŋ Mbaali ƴini reyiɗ
\q te kilook ce kooɗkiɗ po ƴutiɗ.
\q
\v 8 A onuuɗ ne
\q a ɓekuk kulɓa \tl \+w leeŋ\+w*\tl* eɗfiɗ,
\q melciɗ, hooliɗ les. »
\m Kulɓaaki \tl leeŋeem\tl* weɗ tumohaaɗ ci yurhiɗ ciŋ \w ɓo'-Kooh ci\w*.
\p
\v 9 Ŋ ineem, malaakaani woosa so ne « Fiisa ne : Ɓa neɓɗiɗ, ɓooɓi ɓeeɗku ŋ kañam kiŋ kilookiŋ Kuyiŋ Mbaali ƴini ! » Ƴutta a degga nga ne : « Woo cii, ca woo ciŋ Kooh te ca keeh. » 
\v 10 Ŋ keennda ŋ kot ciŋ ɗe ne ŋ ñaamuk ɗe, waaye a woosa so ne : « Muk ! Kina wa tum, ŋ ñaam findiifu, findi ɓi ɓaah na ɗa kos te ɓa rissa amb keeh ki Yeesu teeɓoh. Ñaamka Kooh, laam keeh ki Yeesu teeɓoh weɗ nik ŋ liiɓiŋ woosuuɗ ci. »
\s Ƴaari rap pansi yaanwi
\p
\v 11 Wi malaakaani ƴut woo na so, ŋ hotta Eel ci rangsukiɗ, panis yaanow pulla. Yi rapee ɗe teeku Wooriɗi, Keeh-keehi. Atteeniŋ ɗe na hiñohiŋ ɗe lakiɗ waas. 
\v 12 Has ciŋ ɗe kaɓee findi jaal yongkaah, hafiŋ ɗe ɓekuusa mbahne-buur laayiɗ. Tiik fiisuusa nga ɗe, tiiki ali ɓo' inahɗi ɗal a yi. 
\v 13 A ɓekkee kulɓa hooƴuuɗ ŋ ñif. A teeksee "Woo kiŋ Kooh".
\p
\v 14 Hiñohoh ci nik ŋ Eel ci ñaakɗeeɗa ɗe, ɓa rapee ɓi panis yaanow, ɓa ɓekukka kulɓa \tl leeŋ\tl* eɗfiɗ, yaanow, hooliɗ les. 
\v 15 Ndang kaañiɗ pulla ŋ nguɓiŋ ɗe, ndangi a laɓohan cuuɓ ci. A hey ɓa adgohe na salma, a hey pooƴoote ŋ pooƴoha biiñiŋ ayrukiŋ Kooh, yi Heɗ-hatil. 
\v 16 Tiikii fiisseen ŋ kulɓaakiŋ ɗe teemb rambiŋ ɗe "Buuriŋ buur ci, Heɗiŋ heɗ ci".
\p
\v 17 Ŋ hotta malaaka wiiriis tufkiɗ ŋ ɗooƴ nohi, a leehukka sel ci na eleerke ŋ ɗafka ɗafka ne : « Hayaat ɗu coh ndii ŋ kañam ki yakki Kooh onoh. 
\v 18 Hayaat ɗu ñam sepet ciŋ buur ci, na ciŋ kilifaaciŋ soldaar ci, na ciŋ hiñohoh ci, na ciŋ panis ci na ɓi rapee ca, na fiɗaaf ciŋ ɓooɓi jen, ñaam na nikaaɗi ñaam, ƴin na yakak. »
\p
\v 19 Ŋ ineem, ŋ hotta ɗoopti na buur ciŋ kehƴi na hiñohoh ciŋ ɓa, ɓa ambsukohha ne ɓa hiñoha na Yi rapee pansi, a yi na hiñohoh ciŋ ɗe.
\p
\v 20 Ɗoopti ambuusa, a yi na woosuuɗi leyohi. Woosuuɗi leyoheem, a yi meeɗ tum in feyohiɗ ŋ fiki ɗoopti ne a muuƴiɗ ɓooɓi raak mandargaaniŋ ɗoopti te ɓa meeɗta ñaamuk nataaliŋ ɗe. Ɓa kanak jen, ɓa njafuusa kaanaaɗi ŋ kalaŋ yongkaaha, ɗiska \tl \+w suufara|lemma="suufar"\+w*\tl* kaɓe. 
\v 21 Ɓi tas apuusa na ndangi pulohee ŋ nguɓiŋ Yi rapee pansi, sel ci jen ñammba ŋ sepet ciŋ ɓa po ca kappa.
\c 20
\s Seytaani ceenuuɗ
\p
\v 1 Wa hiñoha reeh, ŋ hotta malaaka ruhsoheeɗa Eel ci, ambiɗ caaɓndiŋ nunga topaaɗiina ŋ yaah, na ceen duu'in. 
\v 2 A ammba iiñ-safaali, iiña ɗeɓgaan, a yi siɓniɗi wala Seytaani. A ceennda ɗe, ceeni kaɗan kiis junni (1000). 
\v 3 Malaakaani njaffa ɗe ŋ ɗooƴ nunga topaaɗiina, a taƴca buntaani na caaɓe, a reewwaa na mandargaani teeɓoh ne wa ranguuɗ ŋ tiikiŋ Kooh ne iiñ-safaali minissuu kosɗukoh cuuɓ ci lee po kiis ci junniici mit. Ŋ finho ineem a joyiɗ toksu ŋ jamano ƴissuut.
\p
\v 4 Ƴutta ŋ hotta ɓi ɓoofoha-buur, ɓi ɓoofee nga ca eɗuusa hatil atte'oha. Ŋ nammba hot ruuh ciŋ ɓooɓi haf ciŋ ɓa nguɗsee sagu seede Yeesu na kos woo kiŋ Kooh. Ɓooɓeem ñaamkeeɗi ɗoopta na nataaliŋ ɗe, te ɓa raakeeɗi mandargaaniŋ ɗe ŋ puk ciŋ ɓa wala ŋ yaah ciŋ ɓa. Ɓa pesissa, ɓa nikka buur na \w Kiristaani|lemma="Kiristaa"\w* ini ree kiis junni (1000).
\p
\v 5 Weem weɗ hulti koc. Kaaniɗ ci ɓinooɓi jen pesisseeɗi po kiis ci junniici mitta. 
\v 6 Ɓa neɓɗiɗ, ɓa hooliɗ wuu Kooh, ɓooɓi ɓaah ŋ hulti koc ! Kakaan ki kanakɗoh miniɗɗi ɓa in ; ɓa hey nike seeƴkiɗoh wuu Kooh na Kiristaani, te ɓa hey nike buur, hun na Kiristaani ini ree kiis junni (1000).
\p
\v 7 Kiis ci junniici mit ɗah, Seytaani hey pulɗasse ŋ kasoonaŋ ɗe, 
\v 8 te a hey pule ne a kosɗukoh cuuɓ ci nik ŋ ɓak ci nikiis ciŋ kehƴi jen lee ciŋ ɗe, ca nikka Gog na Magog, ne a nangɗoh ɓa wuu hiñohi, ɓa hendan na pep ciŋ merhey miŋ yaah-cookmi laay. 
\v 9 Ŋ hotta ɓa pasarkohiɗ ŋ ɗisik nu nik ŋ kehƴi jen, ɓa ndeerra daliŋ \w ɓo'-Kooh ci\w* na kur-taahi Kooh keeñkoh. Waaye yongkaah pulohha eel ci, wa hoomiɗta ɓa.
\p
\v 10 Ŋ ineem, Seytaani, yi ñaañohee ɓa, njafuusa ŋ ɗooƴ kalaŋ yongkaaha na \tl \+w suufara|lemma="suufar"\+w*\tl*, ŋ ɗiskaŋ ɗoopta, na woosuuɗi leyohi. Ɓa hey degse miskiɗ nga wek na noh po faw.
\s Atteeni mirndoh
\p
\v 11 Ƴutta ŋ hotta ɓoofoha-buur yakak yaanow na Yi ɓoof nga. Kehƴi na eel ci saandohha po ca ussa ɗe, ca saayya. 
\v 12 Ŋ hotta kaaniɗ ci, yakiɗ na ƴin, tufkiɗ ŋ fiki ɓoofoha-buuri. Ɓi teere rangsuusa, teere wiiriis nammba rangsu, teerndiŋ kipes ki. Kaaniɗ ci atte'ohuusa ŋ in ci ɓa tume, findi ca fiisohu ŋ teereeci. 
\v 13 Cookmi eɗohha kaaniɗ ci kaanoh nga. Kakaan na Jaanim eɗohha kaaniɗ ciŋ ca. Ɓa jen ɓa atte'ohuusa, yaa nu nga ŋ in ci a tume. 
\v 14 Ƴutta Kakaan na Jaanim njafuusa ŋ ɗooƴ kalaŋ yongkaaha. Kaliŋ yongkaaheem weɗ kakaan ki kanakɗoh. 
\v 15 Yaa nu tiikiŋ ɗe fiisseeɗi ŋ teerndiŋ kipes ki ɗah, a njafuusa ŋ kaliŋ yongkaahi.
\c 21
\s Eel as na keheƴ as
\p
\v 1 Wi atteeneem coot, ŋ hotta eel as na keheƴ as. Kehƴi na eel ci maañiɗ ci sooƴeen, cookom raakisseeɗi. 
\v 2 Ŋ hotta kur-taahi hooliɗi, Yerusalemi asi puloh ŋ Kooh. Wa ruhsohha Eel ci, wa hayeeɗa, haɓɗukiɗ po haa kilooki na tokse.
\p
\v 3 Weɗ ŋ kerhoh hooso meeɓuuɗ puloh ŋ ɓoofoha-buuri woyiɗ ne :
\q « Genohaaniŋ Kooh
\q weɗi ŋ harmban ɓooɓi kotii !
\q A genan na ɓa
\q te ɓa hey nike cuuɓ ciŋ ɗe.
\q Kooh ŋ haf ce
\q hey nike na ɓa[, a nik Koohiŋ ɓa].
\q
\v 4 A hey moose muhun nu nik
\q ŋ has ciŋ ɓa ;
\q kaan raakissanɗi,
\q ruy raakissanɗi,
\q rooy raakissanɗi,
\q miskiɗ raakissanɗi,
\q in ci ɗeɓgaan maayiɗ. »
\m
\v 5 Yi ɓoof ŋ ɓoofoha-buuri woosa ne : « Marka, mi yii tum in ci jen as kotii. » A woyissa so ne : « Fiisa woo ceem, ca wooriɗ te ca keeh. »
\p
\v 6 A ɓaatta nga ne : « Ca mitiɗ sik ! Ñam \w \+tl Alfa\+tl* na \+tl Omega\+tl*\w*, cambohaani na reehɗohaani. Ŋ hey one yi sifaɗuk a an ŋ culiŋ masmiŋ kipes ki, wa raakɗi wirind. 
\v 7 Yi saahan rahsohan in ceem jen ɗaa. Ñam nikan Koohiŋ ɗe, a nik kuɓkiŋ ngo.
\p
\v 8 Waaye ini kaɗ ŋ neek ci na kosaaɗiici na tumoh sepƴiɗ ci na apoh ɓo' ci na ɓi na faankohe faankoh sangohuuɗ na naah ci na ɓi na taambɗe kooh ci nikaaɗiici, na leyoh nu nik ; ɓak ɓa weɗ ne ɓa mbetu ŋ kalaŋ \tl \+w suufara|lemma="suufar"\+w*\tl* kaɓɗuuɗa. Weem, weɗ kakaan ki kanakɗoh. »
\s Yerusalemi asi
\p
\v 9 Wi a reehiɗ woo, malaaka yino hayya. Malaakaaneem ɓaah ŋ malaakaaci yasna-kanak ci ambee kaas ci yasna-kanak ci riifee na naamooci yasna-kanak ci mirndoh. A woo so ne : « Haya ŋ teeɓ ɗa kilooki, kilook Kuyiŋ Mbaali ƴini. » 
\v 10 \w Fuuɗsi Hoolohngaani|lemma="Fuuɗsi Hoolohngaani, Fuuɗsiŋ Kooh"\w* ammba so, malaakaani coottohha so ŋ tango njooloh na njooloh. A teeɓpa so kur-taahi hooliɗi, Yerusalemi asi puloh ŋ Kooh, wa ruhsohha Eel ci, wa hayeeɗa.
\p
\v 11 Wa siñaarɗeeɗa sagu yaki Kooh yak, wa melciɗeeɗa findi peme, peme \w \+tl yaspis\+tl*\w* findi weer. 
\v 12 Wa raakee miir nguusiɗ, njooliɗ na yahndeer ndaŋkiyaah na kanak (12), malaaka ndaŋkiyaah na kanak tufukka niiɗeeɗa ca. Tiik ciŋ cuuɓ ciŋ Israayel ndaŋkiyaah na kanak ci fiisuusa ŋ buntaaci. 
\v 13 Ɓak nu nga raakee yahndeer kaahay : kaahay ŋ pulohaaɗ-noh, kaahay ŋ muyohaaɗ-noh, kaahay ŋ yaah-sing, kaahay ŋ yaah-ñaahum.
\p
\v 14 Atoh ndaŋkiyaah na atoh kanak (12) ceɗ raanee miiri wila ; atoh nu nga ɗah, tiik yino ŋ tiik ciŋ \w \+tl Apootar\+tl*\w* ci ndaŋkiyaah na kanak ciŋ Kuyiŋ Mbaali ƴini fiisuusa nga.
\p
\v 15 Malaakaani woyee na so ambee ndooɗ urus ɓeesoha ne a ɓees kur-taahi na yahndeer ciŋ wa na miiriŋ wa. 
\v 16 Ɓak ciŋ wa nikiis ci ceɗ hend, hutiini na angiini ceɗ hend. Malaakaani ɓeessa kur ki na ndooɗiŋ ɗe, wa nikka \tl kilomeet \tl* junni-kanak na \tl kilomeet \tl* teemet-kanak\f + \fr 21:16 \fr*\fq \+tl kilomeet\+tl* 2200 \fq*\ft : ŋ Fiis ci ndii, gerek woo \+tl estaad\+tl* 12.000. \+tl Estaad\+tl* yino wa \+tl meetar\+tl* teemet na \+tl meetar\+tl* ndaŋkiyaah-yasna-kaahay na \+tl meetar\+tl* yatuus (185).\ft*\f* (2200) ; hutiini na angiini na njooliini hennda hend. 
\v 17 A ɓeessa miiri, wa nikka \w suung\w* teemet na suung ndaŋkiyaah-nikiis na suung nikiis (144) ŋ suung ɓo', weɗ malaakaani ɓeesohe.
\p
\v 18 Miiri haɓɗohsee \tl yaspis\tl*, kur ki ŋ haf wa nikka urus koceet ñiiniɗ findi seetu hooliɗ. 
\v 19 Atoh ci raan miiriŋ kur ki moɗsinuusa na atoh nu nik ne wa atoh peme ɗah. Rangi koc ŋ \tl fondamaani\tl* nikka atoh \tl yaspis\tl*, wi kanakɗoh nikka \tl safiir\tl*, kaahayɗohi \tl halkedoon\tl*, nikiisɗohi \tl esmaragdos\tl*, 
\v 20 yatuusɗohi \tl sardoniksa\tl*, yasna-yino'ɗohi \tl sardiyon\tl*, yasna-kanakɗohi \tl hirisolitos\tl*, yasna-kaahayɗohi \tl beerillos\tl*, yasna-nikiisɗohi \tl topaas\tl*, ndaŋkiyaahɗohi \tl hirsoparasos\tl*, ndaŋkiyaah na yino'ɗohi \tl hiyakintos\tl*, ndaŋkiyaah na kanakɗohi \tl ametistos\tl*\f + \fr 21:20 \fr*\ft Pemeecii : ca atoh moɗoh na moɗoh, ca miniɗ pesu po ca muuy, ca melciɗee melciɗ. Marka ini woyu ŋ "pemeeciŋ Yerusalemi Asi" ŋ tiik ci inhassaaɗiici.\ft*\f*.
\p
\v 21 Yahndeer ci ndaŋkiyaah na kanak ci (12) nikee per, waa nu nga haɓɗohsee per yino kut. Mbeeddaani yakki ŋ kur ki nikka urus koceet ñiiniɗ findi seetu.
\p
\v 22 Ŋ hotɗi ɗisik nga findi Kahan Kooh. Heɗ-hatili, Heɗ ɓoo Kooh na Kuyiŋ Mbaali ƴini, a yi \w Ɗiska Hooliɗa|lemma="Ɗiski Hooliɗi na Ɗiski Hoolohngaani"\w* ndaam. 
\v 23 Kur ki etoheeɗi noh wala caɓin ne wa ñiinɗu, laam yaki Kooh yak siñaarɗee nga te Kuyiŋ Mbaali ƴini a yi laampaaniŋ wa.
\p
\v 24 Cuuɓ ci hey tiinde ŋ siñaariŋ wa te buur ciŋ kehƴi hey wa kome in ci baahiɗ ci ɓa raak. 
\v 25 Yahndeer ciŋ wa genan rangsukiɗ laam wek raakanɗi nga. 
\v 26 Cuuɓ ci jen hey wa kome in ci tah ca eɗu cir na raak tiik.
\p
\v 27 Waaye ali usuɓ aasanɗi nga, ɓoyi na pese ŋ in sepƴiɗ na yi na pese ŋ lee namanɗi aas nga. Ɓi tiik ciŋ ɓa fiisu ŋ teerndiŋ kipes ki, wiŋ Kuyiŋ Mbaali ƴini, ɓeɗ dong aasan nga.
\c 22
\p
\v 1 Malaakaani taalndiɗta, a teeɓpa so kaliŋ masmi na eɗohe kipes ; wa melciɗee findi weer, wa puloheeɗa ɓoofoha-buuri, wiŋ Kooh na Kuyiŋ Mbaali ƴini. 
\v 2 Wa kaɗɗeeɗa ŋ leerniŋ mbeeddaaniŋ kur ki. Kidgiŋ kipes ki paarra ŋ harmban salɗoh ciŋ wa\f + \fr 22:2 \fr*\ft "Kidgiŋ kipes ki paarra ŋ harmban salɗoh ciŋ wa" : ini gerek woo ndii, wa namiɗ min tokis ne : "Kidig ciŋ kipes ki paarra ŋ sereeciŋ wa kanak ci."\ft*\f*. Wa rimee waas ndaŋkiyaah na kanak (12) ŋ kiis ki, caɓin nu caɓin wa rim, saaf ciŋ wa paƴoha cuuɓ ci.
\p
\v 3 In alkuuɗ raakissanɗi. Ɓoofoha-buuri Kooh na Kuyiŋ Mbaali ƴini ɓoofohan, hey nike ŋ kur ki, te \w ñaam\w* ciŋ ɗe ñaamkee ɗe ; 
\v 4 ɓa hotee fikiiriŋ ɗe te tiikiŋ ɗe nik ŋ puk ciŋ ɓa.
\p
\v 5 Wek raakissanɗi, ali ɓo' etohissanɗi noh wala siñaar laampa. Laam Kooh Heɗi hey siñaarɗe nga ɓa, te ɓaa hee hey nike buur po faw.
\s Hayiŋ Yeesu
\p
\v 6 Ƴutta, malaakaani woosa so ne : « Woo cii wooriɗ te ca keeh. Kooh Heɗi, yi tum \w Fuuɗsiŋ ɗe|lemma="Fuuɗsi Hoolohngaani, Fuuɗsiŋ Kooh"\w* ŋ woosuuɗ ci, a yi woos malaakaaniŋ ɗe ne a teeɓ ñaam ciŋ ɗe ini raakan te wa maañisɗi. »
\p
\v 7 Yeesu woo ne : « Marka, mi yii hay maañaaɗi ! A neɓɗiɗ, ɓoyi amban woo-woosuuɗ ci nik ŋ teerndii. »
\p
\v 8 Mi yi Saaŋ, ñam hot, ŋ kerahha in cii jen. Wi malaakaani ƴut to teeɓ in ci ŋ kerah te ŋ hotta ca, ŋ keennda ŋ kot ciŋ ɗe ne ŋ ñaamuk ɗe. 
\v 9 Waaye, a woosa so ne : « Muk ka wa tum ! Ŋ ñaam findiifu na taambɗoh ciŋ ɗa, woosuuɗ ci na ɓi amb woo ciŋ teerndii ; ñaamka Kooh dong ! »
\p
\v 10 A woyissa so ne : « Kina ɗasiɗ woo-woosuuɗ ci fiisu ŋ teerndii, laam jamanooni ca joy raakoh reɓiɗ ! » 
\v 11 Ɓoyi yurhaaɗiini risaat yurhaaɗi, ɓoyi hoolaaɗiini taalndiɗaat na hoolaaɗiikiŋ ɗe ; yi yurah taalndiɗaat tumisse in yurhiɗ, yi hool wuu Kooh ŋoɗaat ŋ hool kiŋ ɗe.
\p
\v 12 Yeesu woo ne : « Markaat, mi yii hay maañaaɗi te ŋ hey ɓayndohe ini ŋ wirndohan, ɓo' nu nga ɗah ŋ eɗ ɗe in hend na tumohaaɗ ciŋ ɗe. 
\v 13 Ñam \w \+tl Alfa\+tl* na \+tl Omega\+tl*\w*, yi koc na yi mirndoh, cambohaani na reehɗohaani.
\p
\v 14 Ɓa neɓɗiɗ, ɓooɓi naaw kulɓaaciŋ ɓa, ɓa hey mine ñam ŋ rimiŋ kidgiŋ kipes ki, te ɓa hey taambe ŋ yahndeer ci, ɓa aas kur-taahi. 
\v 15 Waaye ɓo' cii ɓa nikan ŋ hara : ɓi na tume in ɓuu, na ɓi na naahe, na ɓi na faankohe faankoh sangohuuɗ, na apoh ɓo' ci, na ñaamkoh kooh ci nikaaɗiici, na ɓi waaɗ lee te ɓa leye !
\p
\v 16 Mi, Yeesu, ŋ woosiɗ malaakaaniŋ ngo ne a inhiɗ ɗu in ceem jen wuu Janguuci. Ñam kifsoh ŋ niiriŋ Dawuuda, ñam mbeedi, hori na melciɗe na ɓaaɓ. »
\b
\q
\v 17 Fuuɗsiŋ Kooh
\q na kilookiŋ Kuyiŋ Mbaali ƴini
\q woo ne : « Haya ! »
\q Te ɓo' nu kerah woo kii ɗah
\q a woyaat ne : « Haya ! »
\b
\q Ɓo' nu sifaɗuk ɗah, a hayaat !
\q Ɓo' nu waaɗ ŋ masmiŋ kipes ki ɗah,
\q a ɓayaat, wa raakɗi wirind.
\b
\p
\v 18 Ɓoyi na sikɗuke woo ci puloh ŋ Kooh te ca fiisuusa ŋ teerndii, mi yi Saaŋ ñam na woyee ɗa ne : « Yaa nu ɓaat in nga ɗah, Kooh hey ɗe raane naamooci woyu ŋ teerndii ! 
\v 19 Te yaa nu nihis in ŋ woo-woosuuɗ ci fiisu ŋ teerndii ɗah, Kooh hey nihse ɓakiŋ ɓoyeem ŋ in ci woyu nga : ɓakiŋ ɗe ŋ rim ciŋ kidgiŋ kipes ki na ɓakiŋ ɗe ŋ kur-taahi hooliɗi ! »
\p
\v 20 Seedeeni ndengiɗ in cii, woo ne : « Ee, mi yii hay maañaaɗi ! »
\p Amiin ! Haya Heɗ ɓoo Yeesu !
\p
\v 21 Baahohiŋ Yeesu Heɗi nikaat na ɗu jen !