\id REV - Quechua Huaylas NT -Peru 2008 (DBL -2013) \h APOCALIPSIS \toc1 Teyta Dios apostol Juanta ricatsenqancuna \toc2 Apocalipsis \toc3 Ap \mt1 APOCALIPSIS \mt2 Teyta Dios apostol Juanta ricatsenqancuna \ip Jesucristupa apostolnin Juanmi que “Apocalipsis” nenqan libruta escriberqan. Apocalipsisqa “rebelasion” ninanmi. Manaraq que Apocalipsis libruta escribirmi, apostol Juan escriberqan “San Juan” nishqan libruta, y quima mas librucunata: 1, 2, y 3 Juan. \ip Juan que Apocalipsis libruta escribinanpaqqa, Dios Yaya cachamushqan anjelmi sueñinincho ricatserqan que patsacho y sielucho ima pasacunanpaq caqcunata. Tse ricanqancunatam escriberqan allapa jipaquicuna chämuptin, Jesucristuman llapan shonquncunawan creyicoqcunaqa pellaman marcäcur cawacuyänanpaq. \ip Que librum musyatsimantsic Jesucristu cutimunanpaq caqta. Tsenomi musyatsimantsic llapan nunacuna cawariyämuptin Jesucristu jusgananpaq caqta. Jina musyatsimantsicmi peta cäsucoqcuna wiñepa wiñenin nopancho cawayänanpaq caqtapis. \c 1 \s1 Juan willacun Jesucristu ricatsishqancunata \p \v 1 Jesucristutam Dios rebelarqan prontu imapis pasacunanpaq caqcunata sirweqnincunata musyatsinanpaq. Tsemi Jesucristu anjelninta noqa sirweqnin Juanman cachamorqan musyatsimänanpaq. \v 2 Y noqam rasonpa caqllata ricanqäcunata y wiyanqäcunata Diospaq y Jesucristupaq musyatsiyaq. \v 3 Cushicuyë que escribishqächo imapis pasacunanpaq caqta leyeqcuna. Jina cushicuyë leyeqcunata wiyar cäsucoqcuna. Porqui imapis pasacunanpaq tiempoqa janequicunachonam. \s1 Juan escribin qanchis marcacunacho quecaq creyicoqcunaman \p \v 4 Noqa Juanmi escribimü Asia probinsiacho qanchis marcacunacho Jesusman creyicoqcunaman. Unepita quecaq, canan quecaq y shamunanpaq quecaq Dios alli queninwan yanapecuyäshï shumaq pasaquicho cawacuyänequipaq. Jina tsenolla Diospa nopancho quecaq qanchis yacheyoq Santu Espiritupis cuyayäshurniqui, bendisicuyäshï shumaq cawaquicho cacuyänequipaq. \v 5 Tsenolla Jesucristupis yanapecuyashï. Pëqa rason caqta willacoqmi. Pellam puntata cawarimushqa, y que patsacho reycunapis pepa muneninchomi quecayan. Jesucristoqa allapa cuyamarnintsicmi, yawarninta ramarnin jutsantsicpita salbamarqontsic. \v 6 Y noqantsictam churamarqontsic mandaquinincho saserdoti cuenta papänin Dios Yayata sirwinapaq. Pepa podernenqa wiñepa wiñemi. Tserecur alabecushun. Tseno catsun. \v 7 ¡Jesucristoqa pucute rurinchomi shamonqa! Y llapan nunacunam ricayanqa. Wanutseqcunanäqa ricayanqam, y que patsacho llapan nunacunam waqayanqa peta riquecurnin. Y tsenomi canqa ¡Tseno catsun! \v 8 “Noqam qallanan y ushanan ca” ninmi allapa puedeq Teyta Dios. Pëqa manaraq que patsata camarpis, quecarqannam, y ime camayaqpis quecanqam. \s1 Juan riquecun quiquin Diospita Shamushqa Nunata \p \v 9 Creyicoq mayiquicuna carmi, qamcunano noqapis sufricä, y Diospa nopanmanmi tsecunata awantarqa chäshun. Jesucristuman creyicuyanqequipita nunacuna chiquiyäshonqequinollam noqatapis Jesucristuman creyiconqäpita chiquiyäman. Y Jesucristupa willaquininta willaconqäpitam Patmos islaman apecayämar jaqirayämarqan. \v 10 Tse islacho quecarninmi, jucpin domingu junaqpa Santu Espirituyoq ticrarirnin, imachonochi ricacurerqä. Tseno quecarnam, imeca trompetapanoraq qepapä queno nicamaqta wiyecorqä: \v 11 “Que llapan ricanqequita juc librucho escribï y apatsï que qanchis inglisiacunaman: Efesoman, Esmirnaman, Pergamoman, Tiatiraman, Sardisman Filadelfiaman y Laodiceaman” nir. \p \v 12 Tseno nimaptinnam, “¿Pitaq parlapäman?” nir, tumecorqä. Riquecunäpaqnam quecanaq orupita qanchis candelerucuna. \v 13 Tse qanchis candelerucuna chopinchonam defrenti riquecorqä Diospita Shamushqa Nunata. Tse nunam chaqui puntanyaq bistishqa quecarqan, y orupita rurashqa anchu sintatam pechuncho quecarqan.\x * \xo 1:13 \xt Dn 7.13\x* \v 14 Aqtsannäqa quecorqan imeca yulaq millwanoran y rajunoran, y nawinnäqa carqan imeca nina rupecaqnoran. \v 15 Chaquinnam imeca jornucho caldiyashqa bronsino chipapäcorqan. Parlaquininnäqa carqan imeca atsca yacu ewar qapareqnomi. \v 16 Derechu caq maquinchomi caporqan qanchis qoyllurcuna. Shiminpitanam yarqamorqan imeca ishcan waqtapa afilashqa puntash espadano. Y qaqllannäqa intiwanpis tsarinacurran chipapäcorqan. \p \v 17 Tseta riquecurmi, mantsaquewan imeca wanushqano pepa chaquinman ishquirerqä. Peru derechu caq maquinwan yatecamarnïmi nimarqan: “Ama mantsaquëtsu; noqaqa imepitapis y imeyaqpis cawaqmi cä. \v 18 Wanuratsiyämaptinpis, cawarimorqö wiñepa cawanäpaqmi, y maquïchomi quecan wanïpa y sepulturapa llabin. \v 19 Llapan ricashqequita y canan jina öra riquecanqequita escribï. Jina tsenolla escribinqui mas qepata llapan ricanqequicunatapis. \v 20 Qoripita qanchis candelerucuna ricanqequeqa qanchis marcacho creyicoqcunam cayan. Y derechu maquincho qoyllurcuna ricanqequinam tse inglisiacunacho creyicoqcunata cuidaq anjelcuna\f + \fr 1:20 \ft Bibliata musyaqcunam waquincuna niyan que anjelcunapaq pastorcuna cayanqanta.\f* cayan” nir. \c 2 \s1 Efeso marcacho creyicoqcunapaq willapäquicuna \p \v 1 Tsepitanam queno nimarqan: “Efeso marcacho creyicoqcunapa cuidaqnincunaman escribï queno: ‘Tse qanchis qoyllurcunata derechu maquincho tsararaqmi, y orupita qanchis candelerucuna chopincho puricaqmi queno niyaq: \v 2 Noqa musyämi imecatapis rurecayanqequita, y imecanopapis noqapaq willapäcur uryecayanqequita y jipaquicunata pasar allapa pasensiacuyanqequita. Jina musyämi nunacunapa mana alli rurenincunata mana chasquipäyanqequita. Tsenollam musyä apostol tucoqcunata probecayanqequita, y ulicuyanqanta cuentata qocuriyanqequita. \v 3 Allapam sufriyarqonqui noqaman creyicayamonqequirecur; peru pasensiequicunawanmi noqata cuyamarnï, imano ecano carpis sirwiyämarqonqui mana qelanärishpa. \v 4 Peru tseno quecaptinpis, juc rurayanqequim gustamantsu: Mananataq puntatanonatsu cuyayämanqui. \v 5 Cananqa ¿imanaquicuyarqonquitaq! Puntataqa allapa cuyacoqtaq cayarqequi. Tsenolla mana alli rureniquicunata jaqiricur cananpis cuyacoq cayë. Sitsun tse cuyaquiniquicunawan allicunata mana rurayanquitsu, prontum shamushaq candeleriquicunata qochiyänaqpaq. \v 6 Peru imano captinpis, juctaqa allitam rurecayanqui: Tse nicolaita sectacuna rurayashqantaqa melanayanquim, y tsetaqa noqapis melanämi. \v 7 Rinriyoq caqqa wiyacuyë, Santu Espiritu creyicoqcunata queno nenqanta: Noqaman marcäcur imeca mana allita benseq caqtaqa, wiñepa cawatsicoq montipa wawantam micatsishaq. Tse monteqa quecan Diospa “paraiso” nishqan huertanchomi.’ ” \s1 Esmirna marcacho creyicoqcunapaq willapäquicuna \p \v 8 Tsepitam queno nimarqan: “Esmirna marcacho creyicoqcunapa cuidaqninman escribï queno: ‘Tse imepitapis y imeyaqpis cawaqmi y wanuratsiyanqanpita cawarimoqmi queno niyaq: \v 9 Musyämi imecatapis sufriyanqequita y wactsa cayanqequita. ¡Peru noqapaqqa ricu cuentam quecayanqui! Jina musyämi israel nunacuna wasequi rimecayanqanta. Tsetsun israel nunacunapis cayanman. Tseqa diablupa nunanchi cayan. \v 10 Ama mantsayëtsu sufriyänequipaq caqta, porqui waquinniquicunatam carselman diablu llawitsiyäshunqui marcäquiniquicunata probananpaq. Maltratashqapis chunca junaqllam cayanqui. Wanuyanqequiyaq tsaracuyaptiqueqa, wiñe cawe premiyiquicunam qoycuyashqequi. \v 11 Rinriyoq caqqa wiyacuyë, Santu Espiritoqa creyicoqcunata quenomi nin: Noqaman marcäcur imeca mana allita benseq caqtaqa, manam juc paqwe ushacäna infiernucho jipayanqatsu.’ ” \s1 Pergamo marcacho creyicoqcunapaq willapäquicuna \p \v 12 Tsepitanam jina nimarqan Pergamo marcacho creyicoqcunapa cuidaqninman queno escribinäpaq: “Ishcan ladupa afilashqa espadayoqmi queno niyaq: \v 13 Noqa musyämi diablu mandaquicanqan marcacho yachecayanqequita. Peru tseno quecaptinpis, qamcunaqa noqaman allipa marcäcurmi quecayanqui. Tse diablupa marcancho noqapaq willapäcoq Antipasta wanutsiyashqa quecaptinpis noqaman marcäcurmi quecayanqui. \v 14 Tseno quecayaptiquipis, mana allicunata tsecho ruracuyaptin consientiyanqequim gustamantsu. Tsecho nunacunam Balaampa yachatsiquininmanno cawaquicayan. Balaammi rey Balacta yachatserqan, israel nunacunata jutsaman ishquitsinanpaq. Yachatsirninmi nerqan: Imecanopapis israel nunacunata micutsï imajincunata qarayashqan miquita, y lluta pulicoq cayänanpaq yachatsï, nir. \v 15 Tsenollam jina consientiquicayanqui nicolaita secta yachatsicuyanqanta ruracuyänanpaq. \v 16 Tsemi ama tse mana alli ruraqcunata consientiyëtsu. Siguiyaptiqueqa, shamicurmi pecunata ushacäratsishaq shimïpita yarqicaq espadawan. \p \v 17 “Rinriyoq caqqa wiyacuyë Santu Espiritu creyicoqcunata nishqanta. Noqaman marcäcur imeca mana allita benseq caqtaqa qoshaq pacarëcaq ‘Manä’ nishqan miquitam micunanpaq. Tsenollam qoshaq juc tacshallan yulaq rumita. Tse rumichomi mushoq juti escribirëcanqa. Y manam ni pi musyanqatsu pipa jutin canqanta, sinoqa rumita chasqueqllam.” \s1 Tiatira marcacho creyicoqcunapaq willapäquicuna \p \v 18 Tsepitanam nimarqan Tiatiracho creyicoqcunapa cuidaqnincunaman queno escribinäpaq: “Diospa Tsurin nina nirëcaq nawiyoqmi, y chipapäquicaq bronsi nirëcaq chaquiyoqmi queno niyaq: \v 19 Noqa musyämi llapan rurayashqequita. Musyämi cuyaquiniquicunata, marcäquiniquicunata y imecata equecata awantarpis sirwiyämanqequita. Jina musyämi punta rurayanqequipitapis cananpis masraq rurecayanqequita. \v 20 Peru tseno quecarpis, juctam mana allita rurecayanqui: Diospa profetan tucoq Jezabeltam llutancunata yachatsicuptin consientiquicayanqui. Tse warmim sirwimaqcunata lluta pulicuyänanpaq, y imajincunata qarayashqan miquicunata micuyänanpaq engañar yachatsiquican. \v 21 Unenam shuyarqö tse warmi mana alli rureninta jaqinanpaq; peru manam jaqerqontsu tse lluta cawaquininta. \v 22-23 Tsemi castiguecushaq juc qeshyawan, y manam cämapitapis sharconqatsu. Tse warmi rurashqanta mana wanacushpa siguir peno lluta ruraqcunataqa limpum ushacätsishaq. Tsenopam noqaman creyicoqcuna cuentata qocuyanqa shonquncunacho imatapis pensayashqanta noqa musyanqäta, y llapequicunata rureniquicunamanno castiganäpaq caqta. \v 24 Peru waquinniqueqa manam tse Tiatira marcacho tse warmi yachatsiconqanta qatiyarqonquitsu. Y manam ishquiyarqonquitsu ‘¡Diablupa allapa espantepaq!’ niyanqan yachatsiquiman. Tsemi qamcunataqa manana ‘Quetaran wactaran ruranequi’ niyaqtsu. \v 25 Peru si llapan alli yachacuyashqequicunata shonqiquicunacho yarparar, cutimonqäyaq shumaq cawaquicayë. \v 26 Noqaman marcäcur imeca mana allitapis benseq caqtaqa, y wanushqanyaq munashqäta ruraqcunataqa, churashaq llapan nasioncunapa mandacoqnin cananpaqmi. \v 27 Imanomi Papänï qomashqa poderta mandacunäpaq, tsenomi noqapis fierupita rurashqa barrequicuna qoyashqequi, tsewan mandacuyänequipaq. Tsemi mana alli ruraq nunacunata mitupita rurashqa mancatano shalluriyanqui.\x * \xo 2:27 \xt Sal 2.8-9\x* \v 28 Tsenollam jina qoycushaq qoya waraq qoyllurnincunapis.\f + \fr 2:28 \ft Tse ninan Jesucristupaq. Riquë 2 Pe 1.19.\f* \v 29 Rinriyoq caqqa wiyacuyë Santu Espiritu creyicoqcunata que willaquita willashqanta.” \c 3 \s1 Sardis marcacho creyicoqcunapaq willapäquicuna \p \v 1 Tsenollam jina nimarqan Sardis marcacho creyicoqcunapa cuidaqninman queno nishpa escribinäpaq: “Diospa qanchis yacheninta\f + \fr 3:1 \ft Griegu idiomacho nin espiritu y tse ninan yache.\f* tsararaqmi y qanchis qoyllurcuna tsararaqmi queno niyaq: Noqaqa musyämi imata rurecayanqequitapis, y musyämi ‘Pëqa Diosman allim marcäcun’ nir, alabecayäshonqequitapis, peru noqapaqqa wanushqa cuentam quecayanqui. \v 2 ¡Riyacuyë! ¡Rurayanqequicunacho callpata tsariyë! Marcäquiniquicuna manaraq ushacaptin; porqui noqa musyämi rurayanqequi Diospaq pishipëcanqanta. \v 3 Yarpäyë llapan yachacuyashqequicunata y tsemanno cawacur, Diosman cutiquicuyë. Manatsun riyacuyanqui, suwa cuentam mana mäcuyanqequi öra qamcunaman shamicushaq. \v 4 Peru imano captinpis, tse marcacho ichic cayanran jutsawan ropancunata mana racchatashqacuna. Tsemi pecunaqa meresiyan yulaq ropancuna yacashqa noqawan juntu puriyänanpaq. \v 5 Imecata nacarpis, marcäquinincho tsaracoq caqqa yulaq ropatam yacaconqa; y wiñe cawacoqcunapa jutincuna apuntaränam librupitapis manam jutincunata borashaqtsu. Antis Papänïpa y anjelnincunapa nopanchomi pecuna noqapa canqanta reqishaq. \v 6 Rinriyoq caqqa wiyacuyë, Santu Espiritu creyicoqcunata que willaquita willashqanta” nir. \s1 Filadelfia marcacho creyicoqcunapaq willapäquicuna \p \v 7 Tsenollam jina queno nimarqan: “Filadelfia marcacho creyicoqcunapa cuidaqninman queno escribï nir: ‘Imapis nishqanta cumpleq jutsannaq nunam, y rey Davidpa llabin tsaraqmi y sielu puncu quichaqmi, y tse puncu wichqashqanta pipis quichananta mana consienteqmi queno niyaq: \v 8 Noqa musyämi llapan rurashqequicunata. Pishipäriryanpis, palabräta cäsuquitam tïrayarqonqui y manam negayämarqonquitsu. Tserecurmi qamcunapaqqa puncuta quicharëcaq cuentata dejarï, y manam ni pipis wichqapäyäshunquitsu. \v 9 Diablupa muneninta ruraquicaq nunacunam y ulicurcur noqata cuyamaq tucoq israel nunacunatam, nopequicunaman qonquricatsimushaq. Tsenopam cuentata qocuyanqa qamcunata noqa cuyayanqaqta. \v 10 Qamcunaqa palabrata cäsucurmi, tsaracuyarqonqui. Tserecurmi que patsacho llapan nunacuna jipayanqan öra qamcunataqa tsapecuyashqequi. \v 11 Prontum cutimushaq. Tserecur marcäquiniquicunacho tsaracuyë. Mana tseno cayaptiqueqa, jucmi premiyiquicunatapis chasquenqa. \v 12 Noqaman marcäcur imeca mana allita benseq caqtaqa, noqam churashaq Diosnïpa templuncho finca columna cananpaq, y pecunachomi Diosnïpa jutintapis escribishaq. Tsenollam Diosnïpa sielupita shamoq mushoq Jerusalen marcanpa jutintapis escribishaq. Tsenollam jina mushoq jutïtapis pecunacho escribishaq. \v 13 Rinriyoq caqqa wiyacuyë Santu Espiritu creyicoqcunata que willaquita willashqanta’ ” nir. \s1 Laodicea marcacho creyicoqcunapaq willapäquicuna \p \v 14 Tsenollam jina nimarqan Laodicea marcacho creyicoqcunapa cuidaqninta willarnin, queno escribinäpaq: “Diospa llapan äniquininta cumpleqmi, Diospaq rasonpa caqllata willacoqmi, y imatapis Dioswan camaqmi queno nin: \v 15 Noqa musyämi llapan rurayashqequicunata. Jina musyämi mana alalaq y mana achachaq cayanqequita. Juc paqwe cacuyanquiman, alalaq car, o achachaq carpis. \v 16 Tsemi mana achachaq ni alalaq car, qoñoqlla cayanqequirecur shonqüpita jitarayämushqequi. \v 17 Qamcunam niyanqui ‘¡Ricum cayä, y manam imäcuna pishintsu!’ nir; peru manam cuentata qocuyanquitsu ancupëpaq, mana imayoq llimushneru, qalapachu, wiscu püru caquicayanqequitaqa. \v 18 Rasonpa ricuno queta munarqa, noqapita rantiyë tseraq ninawan tsullushqa oru püruta. Qalapachuno penqaquipaq queta mana munarqa, noqapita rantiyë yulaq ropata. Wiscuno queta mana munarqa, noqapita rantiyë jampita nawiquicunaman shututsiyänequipaq. \v 19 Porqui noqaqa llapan cuyashqäcunatam alli cösa piñaparcuryan willapä. Tsemi noqaman cutimorqa, llutan rureniquicunata jaqiriyänequi. \v 20 Noqaqa puncuta tsaqtacoq cuentam qayaquecamü. Tsemi pipis wiyamar ‘Pasacamï’ nimaptenqa wayincunaman yecoq cuenta pecunaman yecurishaq. Tsenam pecunawan juntu micoq cuenta quecashaq. \v 21 Noqa marcäcur imeca mana allita benseq captïmi, mandacuyänäpaq Papänï nopanman tärätsimarqan. Tsenomi noqaman marcäcur imeca mana allita benseq caqtaqa, mandacuyänanpaq nopäman täratsishaq. \v 22 Rinriyoq caqqa wiyacuyë Santu Espiritu creyicoqcunata que willaquita willashqanta” nir. \c 4 \s1 Diosta sielucho alabayanqanta Juan riquecun \p \v 1 Tsepitanam raraman ñuquircur, riquecorqä sielucho juc puncu quicharëcaqta. Tsechonam wiyecorqä tse puntata trompetapanoraq wiyanqannolla yape queno nïcamaqta: “Queman lloqamï que llapan nishqaqcuna pasacuriptin mas imapis pasacunanpaq caqta ricatsinaqpaq” nir. \v 2 Tse öram mäcurerqä Santu Espiritupa munenincho caquicanqäta. Y riquecorqä sielucho juc tronu quecaqtam, y tse tronucho juc wiraqtsa tëcaqtam. \v 3 Tse tëcaqqa chipapäquicarqan imeca jaspi y rubi nishqan shumaq ruminomi. Tse tronutaqa arcurëcarqan juc tormanyemi. Tse tormanyeqa chipapäquicarqan allapa shumaq esmeralda ruminomi. \v 4 Jina tse tronu jiruroqmi quecarqan ishque chunca chuscu (24) mas tronucuna. Tsecunachomi tëcayarqan ishque chunca chuscu (24) mandacoqcuna. Pecunapa ropancunam carqan yulaq püru y coronancunanam carqan orupita. \v 5 Relampagucunam y rayucunam llutepa cacorqan. Bullanäqa nunacuna parlaqnoran cacorqan. Jina tse tronupa puntanchonam qanchis lamparincuna rupaquicarqan. Tseqa carqan Diospa qanchis yachenincunam.\f + \fr 4:5 \ft Ricariquï 3.1.\f* \v 6 Jina tse tronupa nopanchomi riquecorqä jatun lamarta. Tse lamarqa cristalyäquicarqanmi. Tse chopicho quecaq tronupa nopanchonam jiruroq quecayarqan qepanpapis nopanpapis atsca nawiyoq chuscu anjelcuna. \v 7 Juc caq anjelmi carqan leon ricoq, juc caqnam carqan toru ricoq, juc caqnam carqan nuna ricoq y juc caqnam carqan bolaquicaq aguilano. \v 8 Tse chuscun anjelcunapam cada unupa cayäporqan joqta alasnincuna. Tse alascunachomi jananpapis rurinpapis limpu nawillana cacorqan. Pecunam paqaspapis junaqpapis mana jameta Diosta queno alabecayarqan: “Santum, Santum, Santum canqui, puedeq Dios. Qammi une caq, canan caq, y shamunanpaq caq Dios canqui” nir. \v 9 Y tronucho tëcaq wiñepa wiñenin cawaq Diosta, puedeq y respetashqa queninpita grasiasta qor, tse anjelcuna alabayanqan öranam, \v 10 tse ishque chunca chuscu (24) mandacoqcunapis wiñepa wiñenin cawaq Diospa nopanman coronancunatapis churecur, qonquriquicur, queno nishpa adorayarqan: \q1 \v 11 “Dios, qamllam puedeq canqui. \q1 Llapan imecatapis qammi camashqanqui. \q1 Cawenincuna qoshqa captiquim, llapanpis cawecayan. \q1 Tsemi qamtaqa llapanpis respetayäshurniqui, alabayäshunqui” nir. \c 5 \s1 Jesucristu rolluta quicharin \p \v 1 Tsenollam riquecorqä tse tronucho Dios tëcaqta. Pëqa tëcarqan derechu caq maquincho rollun aptashqam. Tse rolloqa jananpapis rurinpapis escribishqam carqan, y qanchis cuti alli buenu segurashqam carqan. \v 2 Tsepitanam jina riquecorqä juc puedeq anjel allapa fuertipa queno tapucoqta: “¿Pitaq meresin tse buenu segurashqa rolluta quicharamunanpaq?” nir. \v 3 Peru manam ni pilla carqantsu, ni sielucho, ni patsacho, ni patsa rurinchopis tse alli buenu segurashqa rolluta quicharir leyiramunanpaq. \v 4 Tsenam tse rolluta quicharir leyiramunanpaq mana pillapis mereseq captin, noqa allapa waqaquicorqä. \v 5 Peru waqaquicaptïnam, tse mandacoqcunapita jucnin caq queno nimarqan: “Ama waqëtsu; shumaq cäyimë. Judapa mireninpitam can leonno juc allapa puedeq. Pëqa Davidpa mireninmi, y pellam llapanta bensishqa. Pellam puedin tse qanchis cuti alli buenu segurashqa rolluta quicharamita.” \p \v 6 Tseno nicamaptinnam, riquecorqä Diospa tronunpa puntancho juc Achcas quecaqta. Tse Achcasqa quecarqan tsecho quecaq chuscu anjelcunapa y ishque chunca chuscu (24) mandacoqcunapa chopincunachomi. Tse Achcasqa sacrifisiupaq wanutsiyanqan Achcasmi quecarqan. Qanchis waqrayoq y qanchis nawiyoqmi carqan. Tse qanchis nawincunaqa jinantin patsaman Dios cachamonqan qanchis yachenincunam carqan. \v 7 Tsenam tse Achcasqa ewar, tsarircorqan tse tronucho tëcaq wiraqtsapa derechu maquincho quecaq rolluta. \v 8 Tse rolluta tsarirconqan öram, tse chuscu anjelcuna y ishque chunca chuscu (24) mandacoqcuna Achcaspa nopanman qonquriquicuyarqan. Llapancunapam cayäporqan arpancuna y orupita copancuna. Tse copancunachomi apayarqan pucutaq insiensuta. Tse insiensoqa carqan Diospa wamrancunapa mañaquinincunam. \v 9 Pecunam queno nir juc mushoq cantuta cantacuriyarqan: \q1 “Qamllam meresinqui tse alli buenu seguraraq rolluta quicharinequipaq. \q1 Porqui qamllam allapa jipar wanorqonqui, \q1 y yawarniquiwan rescatarqonqui jinantin marcacho \q1 imana caq nunatapis, y ima idioma parlaqtapis \q1 Diospa wamrancuna cayänäpaq. \q1 \v 10 Pecunatam churarqonqui mandaquiniquicho cayänanpaq, \q1 tsenopa saserdoticunano Diosnintsicta sirwiyänanpaq \q1 y patsacho nunacunata mandayänanpaq” nir. \p \v 11 Tsepitanam riquecorqä y wiyecorqä tse chuscun anjelcunata, mandacoqcunata y tronuta chopïcur llutepa anjelcuna cantaquicayaqta. Tse anjelcunaqa waranqa waranqam cayarqan. \v 12 Tse atsca anjelcunam qaparipa queno cantayarqan: \q1 “¡Alabashqa catsun sacrificadu wanushqa Achcas. \q1 Pellapam puedeq quenin, baleq quenin, \q1 yachaq quenin, callpayoq quenin, \q1 respetashqa quenin, shumaq quenin; \q1 y alabashqa quetaqa pellam meresin!” nir. \p \v 13 Tsepitanam wiyarerqä sieluchopis, patsachopis, lamar rurinchopis y patsa rurinchopis Dios llapan camashqan caqcuna queno cantayaqta: \q1 “¡Tronucho tëcaqllata y Achcasta, puedeq queninrecur \q1 allapa respetuwan imeyaqpis alabashun y adorashun!” nir. \p \v 14 Tseno cantayaptinnam tsecho quecaq chuscun anjelcunapis “Tseno catsun” niyarqan. Y tse ishque chunca chuscu (24) mandacoqcunapis qonquriquicurmi, Diosta adorayarqan. \c 6 \s1 Qanchis cuti segurashqa rolluta Achcas quicharin \p \v 1 Tsepitanam ricarerqä tse qanchis cuti segurashqa rollupa punta caq segurunta tse Achcas quichareqta, y wiyecorqä tse chuscun anjelcunapita jucnin caq anjel imeca rayu waqaqnoraq “Shamï” neqta. \v 2 Tseno niptinnam, riquecorqä juc yulaq cawallu yarqaramoqta. Tse cawalluta montaraqqa tsararëcarqan flechacunan\f + \fr 6:2 \ft Riquë Ef 6.16.\f* arcutam. Bensicoq queninpitam coronata chasquirerqan, y listum quecarqan yapepis contrancunata bensirinanpaq. \p \v 3 Tse rollupa ishque caq seguraraqninta Achcas quichariptinnam, wiyecorqä tse chuscun anjelcunapita jucnin caqna “Shamï” neqta. \v 4 Tseno niptinnam, riquecorqä nina nirëcaq puca cawallu yarqaramoqta. Tse cawallu montaraqnam chasquirerqan poderta, y juc jatun espadata que patsacho nunacunata chiquinacatsinanpaq; y quiquincuna purata pelyatsir wanutsinacuyänanpaq. \p \v 5 Rollupa quima caq segurunta Achcas quicharamuptinnam, wiyecorqä tse chuscun anjelpita jucnin caqna “Shamï” neqta. Tsenam riquecorqä juc yana cawalluta. Tse cawallu montaraqnam tsararëcarqan juc balansata. \v 6 Tsepitanam wiyecorqä tse chuscu anjelcunapa chopinpita queno nimoqta: “Juc quilu trigullatam rantiyanqa juc junaq jornalnincunawan, y quima quilu sebadallatam rantiyanqa juc junaq ganayanqanwan. ¡Peru aseitiwan binoqa canqanllam quecanqa!” neqta. \p \v 7 Rollupa chuscu caq segurunta Achcas quicharamuptinnam, wiyecorqä tse chuscun anjelcunapita jucnin caqna “Shamï” neqta. \v 8 Tseno niptinnam, riquecorqä amarrillu cawalluta, y tse cawallu montarëcaqpanam jutin carqan “Asesinu.” Tsepa qepantanam riquecorqä “Infiernu” jutiyoq yarqaramoqta. Pecunatam podernin qorqan que patsacho llapan nunacunapa pullanninpita pullanin caqta qeshyawan, mallaqewan, guerawan, y chucaru animalcunawan wanutsinanpaq. \p \v 9 Rollupa pitsqa caq segurunta quichariptinnam, riquecorqä Diospa palabranta willacuyanqanrecur, y alli marcäquinincunacho tsaracuyanqanrecur wanutsiyanqan nunacunapa almancuna altarpa chaquincho quecayaqta. \v 10 Pecunam llapan callpancunawan qaparir queno niyarqan: “Imecachopis puedeq santu japallan Dioslläcuna, ¿Imeraqtaq jusganqui patsacho nunacunata? ¿Imeraqtaq noqacunata wanutsiyämanqanolla pecunatapis wanutsinqui?” nir \v 11 Tseno niyaptinnam, tse almacunata yulaq ropancuna yacaratsir Dios queno nerqan: “Ichicllana shuyariyë. Qamcunata wanutsiyäshonqequinollam, waquin caqcunatapis noqaman marcäcuyanqanrecur wanutsiyanqaraq” nir. \p \v 12 Tsepitanam rollupa joqta caq seguruntana Achcas quicharerqan. Tsenam riquecorqä patsa limpu cuyucureqta; intina yana püru lutu ratashno ticrareqta, y quillapis yawarno puca püru ticrareqta. \v 13 Qoyllurcunapis patsamanmi jeqayämorqan imeca igus montipa frutan feyupa bientuwan patsaman ishquimoqnoraq. \v 14 Sielupis imeca qaranomi ellucacurcorqan. Jircacunapis y lamarcho islacunapis juc laducho quecarmi mäcarayämorqan. \v 15 Tse öram ricarqä que patsacho mandacoqcuna, mandacoq caq soldaducuna, ricucuna y llapan nunacuna, esclabucuna y mana esclabucunapis mantsacarnin, qaqacunapa jawancunaman y machecunaman “Ucush wayille” nir, ratacur coricachaqta. \v 16 Pecunam jircacunata y qaqacunata queno niyarqan: “¡Janacunaman jeqamur tsapacarcallayämë, tronucho tëcaq Diospa y Achcaspa piñaquininpita, \v 17 porqui mantsepaq castigu örataq chäcarallämushqa, y piraq awanteconqa!” nir. \c 7 \s1 Juan rican israel nunacuna señalashqa cayanqanta \p \v 1 Tsepitanam ricarqä chuscu anjelcuna que patsapa chuscun esquinancunacho shëcayaqta. Tse anjelcunam bientuta tsaparëcayarqan patsamanpis lamarmanpis mana bientunanpaq. Anjelcuna tseno tsaparäyaptin manam ni monticunapa raprancunallapis cuyuyarqantsu. \v 2 Tsepitanam ricarerqä inti yarqacamunanpa juc anjel yarqaramoqta. Tse anjelqa yarqaramorqan cawaq Diospa sellun tsarashqam. Y que patsacho y lamarcho llapan cawaqcunata ushacätsinanpaq, poderyoq chuscun anjelcunatam fuertipa queno nerqan: \v 3 “Amaraq patsacho, ni lamarcho cawaqcunata, ni monticunatapis imanayëraqtsu asta Diosnintsicpa sirweqnincunata urcuncunacho señalanqantsicyaq” nir. \v 4 Tsepitanam musyarerqä pachac chuscu chunca chuscu waranqa (144,000) nunacuna señalacushqana quecayanqanta. Mä tse señalacushqacunaqa cayänaq israel nunacunapa mirenincunam. \v 5 Judapa mireninpitam, Rubenpa mireninpitam, Gadpa mireninpitam, \v 6 Aserpa mireninpitam, Neftalipa mireninpitam, Manasespa mireninpitam, \v 7 Simeonpa mireninpitam, Levipa mireninpitam, Isacarpa mireninpitam, \v 8 Zabulonpa mireninpitam, Josepa mireninpitam y Benjaminpa mireninpitam, cada unupa tse señalacushqacuna cayarqan chunca ishque waranqa (12,000) nunacuna. \s1 Juan rican yulaq besticushqa atscaq nunacunata \p \v 9 Tsepitanam riquecorqä mana yupetapis puedipaq, mantsaquepaq alli shuyni nunacunata. Pecunam jinantin nasionpita tuquilaya nunacuna y tuqui idioma parlaq cayarqan. Pecunam shëcayarqan tronucho tëcaq Diospa y Achcaspa nopancho, y yulaq püru bistishqam cayarqan. Palmerancuna tsarashqa tsarashqam cayarqanpis. Pecunam Diosta alabarnin, \v 10 fuertipa queno niyarqan: \q1 “¡Tronucho tëcaq Diosta y Achcasta alabashun, \q1 porqui pellam salbamashqantsic jutsantsicpita!” nir. \m \v 11 Tsechomi llapan anjelcuna, tronuta, mandacoqcunata y tse chuscun anjelcunata jiruroq chopirëcayarqan. Pecunam tronupa nopanman qonquriquicur, urcuncunapis patsaman chanqanyaq puctïcur, Diosta adorar, queno niyarqan: \q1 \v 12 “¡Qapaq Diosllantsicta, alli queninpita, \q1 yachaq queninpita, puedeq queninpita! \q1 ¡Llapantsic respetarnin, grasiasta qor, \q1 wiñepa wiñenin alabecushun! \q1 ¡Tseno callätsun!” nir. \p \v 13 Tsenam Diospa nopancho quecaq mandacoqcunapita jucnin caq auquin queno tapumarqan: “¿Picunataq taqe yulaq ropan yacashqa nunacuna cayan? ¿Mepitataq shayämushqa?” nir. \v 14 Tseno nimaptinmi, peta nerqä: “Qammi musyanqui, tëte” nir. \p Tsenam tse auquin nimarqan: “Taqecunaqa cayan imeca nacaquicunatapis pasashqa caqcunam. Achcas yawarninta ramar wanininwan jutsancunapita perdonashqana captinmi, ropancunapis yulaq püruna quecan. \q1 \v 15 Tsemi pecunaqa Diospa tronunpa nopancho quecayan \q1 paqasta junaqta templuncho, peta sirwirnin. \q1 Tse tronucho tëcaqmi pecunata carpapita wayinman chasquenqa. \q1 \v 16 Tsemi mana mallaqayanqanatsu, \q1 ni yacunäyanqatsu, ni achachatsicuyanqatsu, ni intipis rupayanqanatsu; \q1 \v 17 porqui tronu chopincho quecaq Achcasmi üshacunata cuidaq cuenta pecunata mitsenqa. \q1 Tsenollam cawatsicoq yacuman pushanqa mana yacunäyänanpaq. \q1 Tsechoqa quiquin Diosmi waqaquinincunapita weqincunata shupiratsenqa” nir. \c 8 \s1 Rollupa qanchis caq segurunta Achcas quicharin \p \v 1 Rollupa qanchis caq segurunta Achcas quichariptinnam; sielu pullan örano chulluc quedarerqan. \v 2 Tsepitanam ricarerqä qanchis anjelcuna Diospa nopancho shëcayaqta. Tse anjelcunam trompetancuna cada unu chasquiriyarqan. \v 3 Tsepitanam juc anjelna shamorqan orupita rurashqa somacunanwan, y altarpa nopanmanmi shäcurerqan. Tse anjeltam atsca insiensiun qoriyarqan, creyicoqcunapa mañaquinincunatawan tacurcur, orupita rurashqa altarcho Diospaq qoshtätsinanpaq. Tse altarqa quecarqan Diospa tronunpa nopanchomi. \v 4 Tse insiensiupa qoshteninmi creyicoqcunapa mañaquininwan tacurcur anjelpa maquinpita qoyenoraq ewarnin, chärerqan Diosman. \v 5 Tsepitanam anjelqa tse insiensiu rupatsicunanman altarpita nina shanshata winarerqan. Tsetanam jitarcamorqan que patsaman. Tse öram qallaquicorqan relampagucuna y rayucuna. Bullanäqa nunacuna parlaqnoran cacorqan, y patsapis feyupam cuyucurerqan. \v 6 Tsepitanam tse qanchis anjelcuna trompetancunata alistarcuyarqan tocayänanpaq. \s1 Cada trompetata tocayaptin castigucuna \p \v 7 Punta caq anjel trompetanta tocariptinmi, yawarnintin nina runtu que patsaman jeqacarcamorqan. Tse ninam que patsata casi pullanta montincunatawan y qorancunatawan rupar usharerqan. \p \v 8 Ishque caq anjel trompetanta toquecuptinnam, imeca juc jirca rupaquicaqno lamarman jeqacurcorqan. Y lamarpa casi pullannintam yawarman ticraratserqan \v 9 Tsemi tse lamarcho llapan cawaq animalcunapita casi pullanno wanur ushacäyarqan. Tsenollam llapan barcucunapis casi pullanno limpu tsoqacar ushacäyarqan. \p \v 10-11 Quima caq anjel trompetanta toquecuptinnam, juc jatun qoyllur ninano rupecar sielupita jeqacarcamorqan. Tse qoyllurpa jutinmi carqan “Asqaq”. Tsemi que patsacho llapan mayucuna y pucyucuna casi pullanno asqaq ticracurerqan. Tsemi tse yacuta upur llutepa nunacuna wanuyarqan. \p \v 12 Chuscu caq anjel trompetanta toquecuptinnam, intipis quillapis casi pullanno wanurerqan, y qoyllurcunapis casi pullannomi upirerqan. Tsemi junaqpapis chuscu öra paqas püru ticracurerqan, y paqaspis chuscu öranpim mas paqasyäcurerqan. \v 13 Tsepitanam riquecorqä rara sielucho juc aguilano bolaquicaqta. Pemi fuertipa queno nerqan: “¡Ä, wawallanï wawä, patsacho cawaqcuna! ¡Quima anjelraqtaq trompetancunata tocayänanpaq pishin! Pecuna toquecuyaptinraqchi, ¿Imachoraq ricacurilläyanqa!” nir. \c 9 \s1 Pitsqa caq anjel trompetanta tocan \p \v 1 Tsepitanam pitsqa caq anjel trompetanta toquecuptin, riquecorqä sielupita patsaman juc qoyllur jeqacarcamoqta. Tse qoyllurmi chasquirerqan supëcuna wichqaräyänan wanwanyarëcaq uchcupa llabinta. \v 2 Tsenam tse qoyllurqa tse uchcupa puncunta quicharamorqan. Quicharamuptinnam, tse posupita qoye yarqaramorqan imeca jornupitanoraq. Tse qoyemi intitapis y que patsatapis paqasyätsirnin tsapacurcorqan. \v 3 Y tse qoyepitanam pinteq curucuna yarqamur enteru patsaman juntariyarqan. Tse curucunatam Dios poderta qoycorqan atoq curucunano canicuyänanpaq. \v 4 Peru qoracunataqa, qewacunataqa y monticunataqa mana imanayänanpaqmi Dios notificarqan. Antis mandarqan Diospa sellunwan urcuncunacho mana señalashqa caq nunacunallata caniyänanpaqmi. \v 5 Peru wanoqpaqyan caniyänantaqa manam Dios permiterqantsu, sinoqa pitsqa quillanpi caniyaptin dolorta sufriyänanllapaqmi. Tse curucunapa caniquinincunaqa allapam nanecorqan, imeca atoq curucuna canimashqa nanecoqnoraq. \v 6 Tse junaqcunam allapa sufrirnin, nunacuna wanita imanopapis ashiyarqan, peru manam wanitapis tariyarqantsu. \p \v 7 Tse curucunaqa cayarqan imeca gueraman ewayänanpaq alistashqa cawallucunanomi, oru nirëcaq coronatam churacuyarqanpis. Qaqllancunapis carqan imeca nunacunapa qaqllannomi. \v 8 Aqtsancunanam carqan warmicunapano, y quiruncunanam carqan imeca leonpa quiruncunano. \v 9 Fieru ricoqmi chalecuncunanäqa carqan. Bolayaptinnäqa, alasnincunapis waqecoq imeca cärucunata gueraman cawallucuna qarachaptin patatar ewaqnoran. \v 10 Chupancunapis atoq curupano aujashqam carqan. Tse aujancunawan pitsqa quillanpin nunacunata canir sufritsiyänanpaqmi podernincuna carqan. \v 11 Tse curucunapa mandacoqnenqa carqan tse wanwanyarëcaq uchcucho yachaq diablum. Pepa jutinmi hebreu idiomacho “Abadon” y griegu idiomachonam “Apolion”.\f + \fr 9:11 \ft Tse shuticunaqa Ushacätsicoq ninanmi.\f* \p \v 12 ¡Ä wawallanï wawä! Que sufrimientu pasariptinpis, ishque sufrimientucunaraq shamunanpaq pishin. \s1 Joqta caq anjel trompetanta toquecun \p \v 13 Joqta caq anjel trompetanta toquecuptinnam, wiyecorqä Diospa puntancho quecaq orupita rurashqa altarpa chuscun esquinancho waqracunapita queno parlamoqta: \v 14 “Eufrates mayu cuchuncho watarëcaq chuscu anjelcunata cacharayämï” nir. Tsenoqa mandarqan tse trompetata tocamoq anjeltam. \v 15 Tsenam tse watarëcaq chuscun anjelcunata cacharamorqan. Pecunanam wanuratsiyarqan que patsacho nunacunata casi pullanninta. Tsecunata tse junaq y tse öra rurariyänanpaqmi mä pecunaqa listu quecayänaq. \v 16 Pecunapa soldaduncunaqa cawalluncuna montashqa montashqam cayarqan y “Ishque pachac millonmi (200,000,000) cayan” neqtam wiyarqä. \p \v 17 Cawalluncuna montashqa soldaducunata sueñicaqno ricanqäqa quenomi cayarqan. Soldaducunapa chalecuncunam carqan nina nirëcaq puca, ampeq asul y asufri ricoq qallwash. Cawallucunapa peqancunanam carqan leonpa ricoq. Shimincunapanam pücaquecamorqan qoyäquicaq nina asufrita. \v 18 Tse nina, qoye y asufri cawallucunapa shimincunapita yarqamoqwanmi, que patsacho nunacunapita casi pullannin wanuyarqan. \v 19 Tse cawallucunapa podernenqa carqan shimincunachomi y chupancunachomi. Chupancunaqa carqan imeca culebrano peqayoqmi. Tsewanmi nunacunata wanutsir ushayarqan. \v 20 Tse castigupita qeshpeq nunacunaqa manam tseta riquecarpis, mana alli rurenincunapita wanacuriyarqantsu. Siemprim siguicuyarqan, supëpa munenincho cawacurnin. Jina manam jaqiyarqantsu orupita, qellepita, bronsipita, rumipita y qerupita rurashqa mana ricaq, mana wiyaq y mana pureq imajincunata adoracurnin. \v 21 Ni manam jaqiyarqantsu wanutsinacur, brujanacur, lluta pununacur y suwacur cawaquinincunatapis. \c 10 \s1 Juc anjel tacsha rollunwan \p \v 1 Tsepitanam riquecorqä juc puedeq anjelta sielupita pucute rurincho urecamoqta. Peqanchomi tormanye quecarqan. Qaqllanpis intinomi chipapäcorqan, y chancancunanam imeca nina llama shärircuryan rupaqno quecarqan. \v 2 Maquinchonam tsararëcarqan quicharëcaq tacshallan rolluta. Derechu caq chaquinmi jalurëcarqan lamarta y itsoq caq chaquinnam jalurëcarqan patsata. \v 3 Tsepitanam tse anjelqa leonnoraq fuertipa qaparicorqan. Tseno qaparicuptinmi, rayucunana qanchis cuti bunrururnin yachapärerqan. \v 4 Tse qanchis cuti rayucuna janraranqanta wiyanqäta “Apuntashaq” nicaptïnam, sielupita queno nïcamarqan. “Tse wiyashqequitaqa ama apuntëtsu; quiquiqui musyashqequilla catsun” nir. \v 5 Lamarcho jucnin chaquin y patsacho jucnin chaquin shëcaq anjelnam derechu caq maquinta sieluman pallarcorqan. \v 6-7 Tsepitanam sielutapis, que patsatapis, lamartapis y tsecho llapan imecatapis camaq y imeyaqpis cawaq Diospa jutincho queno nir jurarqan: “¡Cananqa sirweq profetancunata willanqanta cumplinanpaq Dios manam shuyaranqanatsu! Qanchis caq anjel trompetanta toquecuptinmi, ¡llapanpis cumplicärenqa!” nir. \p \v 8 Tsepitanam sielupita parlapämaq yape queno nimarqan: “Ewë lamarcho y patsacho shëcaq anjelpa maquinpita chasquinqui rollu quicharëcaqta” nir. \v 9 Tseno nimaptinnam, anjel caqman ewarqä tse rolluta mañanäpaq. Chäriptïnam, anjel queno nimarqan: “Que rolluta miquï. Micuptiqui, shimiquichoqa abejapa mishquinnoran mishquenqa. Peru ñoqtariptiqueqa pachequichomi pochqurenqa” nir. \v 10 Tsenam tse rolluta anjelta chasquiricur micucurcorqä, y nimanqannomi abejapa mishquinnoraq mishquicorqan; peru ñoqtariptïnam, pachäta lleqarerqan. \v 11 Tsepitanam queno nimarqan: “Jinantin marcacho mandacoqcunataran y tuqui nicachaq llapan nunacunataran imeca idioma parlaqtapis llapan imapis pasacunanpaq caqcunata yape willapänequi” nir. \c 11 \s1 Willacoq ishcaq testigucuna \p \v 1 Tsepitanam qoramarqan juc largu shoqushta imeca medicuna bäratano, y quenomi niyämarqan: “Ewë medimunqui Diospa templunta y altarta. Tsepitana tsecho Diosta adorecaqcunatapis yupamunqui. \v 2 Peru ama medinquitsu templupa waqta patiuntaqa. Tse patiutaqa jaqirerqö Diosman mana creyicoqcunapaqmi. Pecunam tse santu marcata quima wata pullan jalucuyanqa. \v 3 Tseno jaluquicayaptinmi, cachashaq ishque testigucunata millwa costalpita ropancuna yacarcatsir. Pecunam quima wata pullan imapis pasacunanpaq caqcunata willapäcuyanqa” nir. \p \v 4 Pecunaqa cayan tse ishcan olibus monticunam, y que patsa camaqpa nopancho quecaq ishque candelerucunam.\x * \xo 11:4 \xt Zac 4.3, 11-14\x* \v 5 Sitsun pipis tse testigucunata imatapis mana allita rureta munayanqa, shimincunapa ninata püquecurmi, tse chiqueqnincunata ushacäratsiyanqa. Tsenomi wanuyanqa pecunawan churacoq caqqa. \v 6 Diospaq willapäcuyanqanyaqqa manam tamyatapis tamyatsiyanqatsu. Y podernincunam canqa llapan yacucunatapis yawarman ticraratsiyänanpaq, y munayanqan öra nunacunatapis ima castigucunawanpis nacatsiyänanpaq. \p \v 7 Peru tse testigucuna willapäcur ushariyaptinnam, achacheqa wanwanyarëcaq uchcupeq yarqamur, tse willapäcoqcunata maqar bensicacharcur, wanuratsenqa. \v 8 Ayancunanam quedariyanqa tse jatun marcapa callincunacho jitarpecar. Tse marcam Sodoma, y Egiptu marca cuenta quecan ˻lluta ruraq nunacuna tsecho yachayaptin˼. Tse marcachomi Teytantsic Jesucristutapis crusificayarqan. \v 9 Jinantin marcapeq tuqui nicachaq nunacunam y tuquilaya idioma parlaq nunacunam, quima junaq y pullan ayancunatapis ricaräcuyanqa, y manam pampecuyänantapis munayanqatsu. \v 10 Tseno wanushqata riquecurmi, que patsacho llapan nunacuna allapa cushicuyanqa. Porqui tse profetacunaqa tse nunacunapaq cayarqan martiriuncunam. Tsemi cushiquita imecata equecatapis jucnin jucnin qaranacur selebrayanqa. \v 11 Tsepita quima junaq y pullantanam Dios jäninta cutitsir cawaritsimonqa. Y shäricarcamoqta riquecurmi, tsecho nunacuna allapa mantsacäcuyanqa. \v 12 Tsenam tse cawareq testigucunaqa wiyecuyanqa sielupita fuertipa queno nimoqta: “Queman lloqacarcayämï” nir. Tsenam pucute rurincho jeqariyanqa llapan chiqueqnincuna ricarëcayaptin. \v 13 Y tse öram feyupa patsa cuyucurenqa. Tsemi tse marcacho cada chunca wayicunapita juc caq juchonqa. Y qanchis waranqa (7,000) nunacunam wanuyanqa. Cawaq caqcunanam mantsaquewan tulluncunapis limpu carcaryarraq, sielucho quecaq Dios Yayata alabayanqa. \p \v 14 ¡Ä wawallanï wawä! Que ishque jipaquicuna pasarillaptinpis, juc mas jipaquiraqtaq pishin. \s1 Qanchis caq anjel trompetanta toquecun \p \v 15 Qanchis caq anjel trompetanta toquecuptinnam, wiyecorqä sielucho fuertipa queno niyaqta: \q1 “Porfin Diosllapana y Pe Acrashqanllapana que patsacho mandacoqcuna ticrariyan. \q1 Cananqa pecunallanam imecamayaqpis mandacuyanqa” nir. \m \v 16 Tsenam Diospa nopancho tëcaq ishque chunca chuscu (24) mandacoqcunana urcuncunapis patsaman chanqanyaq qonquriquicur Diosta adorar, \v 17 queno niyarqan: \q1 “Grasias niculläyaqmi puedeq Dioslläcuna. \q1 Qamllam unepis, cananpis y ˻imeyaqpis˼ puedeqqa canqui. \q1 Tsemi tse puedeq queniquiwan cananqa qallecorqonqui mandacur. \q1 \v 18 Jinantin nasioncho nunacunam waputucur cäsuyashushqanquitsu, \q1 peru chäramushqanam piñaquiniqui tiempu. \q1 Jina chäramushqam tiempu wanushqacunata jusganequipaq. \q1 Sirwishoqniqui profetequicunatam qamman creyicamoqcunatam, \q1 y respetayäshoqniquicunatam ichictapis jatuntapis rurenincunamanno premiun qoycunqui. \q1 Y que patsacho llutan ruraqcunatam ushacätsinqui” nir. \p \v 19 Tsepitanam riquecorqä sielucho Diospa templun quichacäreqta. Tse rurinchonam riquecorqä Diospa contratun wardaraq babulta. Jina relampagucunam y rayucunam llutepa cacorqan. Bullanäqa nunacuna parlaqnoran cacorqan. Patsapis feyupam cuyurerqan y espantepaq runtum cacorqan. \c 12 \s1 Juc warmi y qanchis peqayoq jatun culebra \p \v 1 Tsepitanam sielucho riquecorqä juc espantepaq señalta. Tseqa carqan juc warmim. Tse warmipam ropanpis intinoraq chipapäquicarqan. Pemi quillata jalurëcarqan y juc coronan coronacushqam quecarqan. Tse coronachomi quecarqan chunca ishque (12) qoyllurcuna. \v 2 Tse warmim yumpellana caquicarqan, y qeshpicuna öranchona carmi, wache dolorwan qaparir qayarir caquicarqan. \v 3 Tsepitanam jina juc espantepaq señalta sielucho riquecorqä. Tseqa carqan nina nirëcaq puca jatutsican culebram. Tse culebraqa carqan qanchis peqayoqmi y chunca waqrayoqmi. Cada peqam coronashqa coronashqa carqan. \v 4 Tse culebram sielucho quecaq llapan qoyllurcunapita casi pullanta patsaman jeqamoqpaq chupanwan pitsalamorqan. Y tse wache dolorwan caquicaq warmipa nopanmanmi churacärerqan, qeshpicurenqan öra llullunta micucurcunanpaq. \v 5 Tse warmim qeshpicurerqan juc ollqu wamrata. Y Diosmi juclla safatsicorqan mandacur tëcanqan nopanman. Tse wamram que patsacho jinantin marcacunacho nunacunata mandar sitiunman churanqa. \v 6 Tse llullu wachacurishqa warminam qeshpir, eucorqan tsunyaqman. Tsecho quima wata pullan atiendiyänanpaqmi Dios dispunishqa carqan. \p \v 7 Tsepitanam rara sieluchona maqanaqui qallaquicorqan. Miguelmi anjelnincunawan tse culebrata maqayarqan. Tsenollam jina tse culebrapis anjelnincunawan ticrapuyarqan Miguelta. \v 8 Peru ticrapurpis, manam bensitaqa puediyarqantsu. Tsenopam sielucho queta puediyarqannatsu. \v 9 Antis tse culebrataqa que patsamanmi weqaparcayämorqan. Tse culebraqa unepitam cashqa, y jinantin marcacho nunacunatam engañaquican. Tseqa diablum. Petam qaqaqnin caq anjelnincunatawan sielupita weqaparcayämorqan. \p \v 10 Tsepitanam wiyecorqä sielupita fuertipa queno nimoqta: \q1 “Diosman creyicoqcunata paqasta junaqta shimpipaq diabluta cananqa weqaparcuyashqanam. \q1 Tsemi poderninwan Dios mandacunan öra y nunacunata salbanan öra chäramushqana. \q1 Cananpitaqa Dios Acrashqanpa mandaquininllachonam llapanpis cayanqa. \q1 \v 11 Creyicoqcunam marcäquinincunarecur \q1 y Achcas cuenta cruscho wanoq Jesucristupa yawarninrecur bensiyashqa diabluta. \q1 Y wanitapis mana mantsarishpam, \q1 creyiquinincunacho tsaracuyashqa. \q1 \v 12 Tsemi ¡Cushicuyë sieluchona quecaqcuna! \q1 ¡Peru allau patsacho y lamarcho quecaqcuna, \q1 porqui diablum sielupita weqaparcayämushqa captin, \q1 y pocu tiempullana engañacur carinanta musyarnin, \q1 qamcunapa contrequicuna allapa piñashqa quecan!” nir. \b \p \v 13 Tse mantsanepaq culebranam patsaman wecaparcayämushqanta cuentata qocuicur tse ollqu wamrata qeshpicushqa warmita chiquir qaticachäquicarqan. \v 14 Peru warmitanam qoycuyarqan aguilapa ishque jatusaq alasninta, tse mantsanepaq culebrapita qeshpir tsunyaqman bolar eucunanpaq. Tse tsunyaqchomi warmita quima wata pullan pachan qarar atiendiyarqan. \v 15 Culebranam shiminpa lansaricamorqan atsca yacuta, juc mayu ruracarnin warmita qaracharcur apacunanpaq. \v 16 Peru patsanam quichacarnin, tse lansamonqan mayuta ñoqtacurcorqan. Tsenopam tse warmi libracurerqan. \v 17 Tse warmita mana lobrecurnam culebraqa mas peor piñacurcorqan. Tsemi jeqacurerqan warmipa waquin caq wamrancunata ushacätsinanpaq. Tse warmipa wawancunaqa Jesucristuman marcäquinincunacho alli firmi tsaracur, Diospa mandamientuncunata cäsucoqcunam cayan. \v 18 Tsepitanam ˻riquecurqä˼ tse culebrata lamar cuchunman churacäreqta. \c 13 \s1 Juan riquecun lamarpeq achachi yarqacaramoqta \p \v 1 Tsepitanam riquecorqä achachita lamarpita yarqacaramoqta. Tse achacheqa carqan qanchis peqayoqmi y chunca wacrayoqmi. Cada waqrancunachomi caporqan juc coronan, y peqancunachomi escribishqa carqan Diospa contran mana allicuna. \v 2 Tse mantsepaq achachi ricanqäqa carqan imeca puma ricoqmi. Chaquincunam carqan osupano. Shiminnam carqan leonpano. Tse culebranam tse mantsanepaq achachita churarerqan yanapaqnin cananpaq. Y tronunman täratsirnam, podernin qorerqan. \v 3 Tse mantsanepaq achachipa jucnin peqanchomi wanurinanpaqnona erida caquicarqan. Tseno quecarpis cachacärerqanmi. Tsemi jinantin munducho nunacuna tse cachacäreqta riquecur, tse achachita cuyar qaticurcuyarqan. \v 4 Tsepitanam tse jatutsican culebratapis jina adorayarqan tse achachita poderta qoycuptin queno nishpa: “Manam pipis cantsu que achachinoqa. ¿Piparaq balornin canman pewan pelyananpaq?” nishpa. \v 5 Tsepitanam Diosnintsic permiticorqan tse achachi alabacur qallaquicunanpaq, y llutan camanta Diospa contran parlananpaq; y quima wata pullan mandacunanpaqmi podernin qorerqan. \v 6 Tsenam Diospa contran, santisimu altarpa contran, y sielucho quecaqcunapa contran tuquita parlarqan. \v 7 Tsenollam jina permiterqan Diosman creyicoq nunacunata asta bensenqanyaq maqananpaq. Jina permiterqanmi tuqui idioma parlaq nunacunata, y jinantin nasion nunacunata dominacunanpaqpis. \v 8 Tse achachitam llapan wiñe cawaqcunapa jutincuna apuntaränan librucho mana apuntaraqcuna adoracuyarqan. Tse libroqa Achcas cuenta jutsantsicrecur wanoq Jesucristupa wiñe cawaqui librunmi, y manaraq que munduta camarninmi, tseta Teyta Dios dispunerqan. \q1 \v 9 Rinriyoq caqqa queta shumaq wiyacuyë. \q1 \v 10 “Jesusman marcäconqanpita carselcho llawiränanpaq caqcunaqa, llawiräyanqam. \q1 Tsenollam marcäconqanpita wanutsishqa cananpaq caqcunaqa, wanutsishqa cayanqa. \m Tsechomi ricanaquïqa canqa Jesucristuman creyicoqcuna mana utinashpa marcäcuyanqan.” \s1 Patsapeq achachi ullucaramoqta Juan riquecun \p \v 11 Tsepitanam riquecorqä patsapita juc achachi ullucaramoqta. Tse achacheqa carqan carneruno ishque waqrayoqmi, y parlarqannam mantsanepaq culebrano. \v 12 Y lamarpita yarqamoq punta caq achachipanollam poderninpis carqan. Y tse lamarpita yarqamoq wanunanpaqno eridan cachacashqa achachita nunacuna adorayänanpaqmi mandacorqan. \v 13 Tse achachipis espantepaq milagrucunatam rurarqan; asta nunacuna ricarëcayaptinmi, nina rupecaqta sielupita patsaman ishquitsimorqan. \v 14 Tseno milagrucunata tse lamarpita yarqamoq achachipa nopancho rurarninmi nunacunata engañar usharqan. Tsemi asta mandacorqan tse lamarpita yarqamoq achachipa imajinninta rurecur adorayänanpaq; porqui tse lamarpita yarqamoq achacheqa wallur ushashqa quecarpis cawecarqanmi. \v 15 Y patsapita yarqoq caq achachimi tse lamarpita yarqoq achachipa imajininta podernin qorerqan cawananpaq y parlananpaq. Tsemi parlecorqan: “¡Mana adoramaq caqtaqa wanutsiyë!” nir. \v 16 Tsepitanam mandacurerqan imana caq nunapis ichicpis, jatunpis, ricupis, wactsapis, patroncunapis y sirwipäcoqcunapis, derechu maquincunacho o urcuncunacho señalashqa cayänanpaq. \v 17 Tsemi pipis tse achachipa jutinwan o numerunwan mana señalacushqa caqqa puediyarqantsu imatapis rantita ni rantiquita. \v 18 Tsemi cäyicoq caqqa cäyicuyë: tse numeru pi nunapa numerun cashqanta, y pi nuna tse achachi cashqanta. Tse numeroqa joqta pachaq, joqta chunca, joqtam (666). \c 14 \s1 Dios acrashqan nunacunapa qotsuquinin \p \v 1 Tsepitanam yape ñuquircur riquecorqä “Sion” nishqan jirca janancho Achcas shëcaqta. Pewan juntum quecayarqan juc pachac chuscu chunca chuscu waranqa (144,000) nunacuna. Tse nunacunapa urcuncunachomi Achcaspa y Papänin Dios Yayapa jutincuna escribirëcarqan. \v 2 Tsepitanam wiyecorqä sielucho tse nunacuna sellama lindu cantaquicaqta. Tse cantayanqanqa wiyaquecamorqan imeca rayu waqaqnoran, atsca yacu paqtsar waqaqnoran y imeca atsca arpata tocayaptin waqaqnoran. \v 3 Qotsuyarqan juc mushoq qotsutam Diospa tronunpa nopancho, chuscu anjelcunapa nopancho y mandacoqcunapa nopancho. Manam ni pi nunapis tse qotsuta “Qotsushaq” nirpis, qotsita puediyarqantsu. Sinoqa tse juc pachaq chuscu chunca chuscu waranqa (144,000) salbacushqa nunacunallam tse qotsita yachayarqan. \v 4 Tse qotsuquicaqcunaqa manam warmicunawan llutancunata ruraqtsu cayarqan, sinoqa limpiu shonquyoqmi cayarqan. Pecunaqa mecho tsechopis Achcastam qatiyarqan. Puntatam salbasiontapis chasquiriyashqa cayarqan. Tsemi imeca murucushqantsicpa punta wawan cuenta Diospaq y Achcaspaq cayarqan. \v 5 Pecunaqa manam uliquitapis yachayarqantsu. Tsemi Diospa nopanchopis mana pipis penqapashqa quecayarqan. \s1 Quima anjelcuna \p \v 6 Tsepitanam riquecorqä juc anjelta sielupa chopincho bolaquicaqta. Tse anjelmi que patsacho täraq nunacunata willapänanpaq apecamorqan mana nunca ushacaq alli willaquita. Tse alli willaquitaqa apecamorqan jinantin nasioncunacho tuqui nicachaq nunacunata, y tuqui idioma parlaq nunacunata willapänanpaqmi. \v 7 Tse anjelmi fuertipa queno nimorqan: “Puedeq Diosta adorecuyë y alabecuyë, porqui chäramushqanam llapan nunacunata cuentata mañanan öra. Pemi camashqa sieluta, que patsata, lamarta, mayucunata y pucyucunatapis” nir. \v 8 Tse anjelpa qepantanam juc anjelna yurircamorqan. Pemi jina queno nerqan: “¡Porfin ushacärin jatun Babilonia marca! Tse marcam jinantin nasioncho nunacunata penqaquipaq llutancunata ruratsicushqa imeca binu nunacunata macharcatsir locuyäratseqnopis” nir. \v 9-10 Tsepitanam quima caq anjelna yurircamorqan. Tse anjelmi fuertipa queno nïcorqan: “Pipis Lamarpita yarqoq achachita y imajinninta adoraq caqtaqa, Diosmi shonquncho coleranta tashpureq cuenta feyupa castigueconqa. Tsenollam tse achachipa sellunwan urcuncunacho o maquincunacho señalacushqa caqcunatapis, jina santu anjelcuna ricarëcaptin, y Achcas ricarëcaptin ninallantin asufriwan feyupa rupatsenqa. \v 11 Tsemi tse achachita o imajinninta adoraqcunaqa o sellunwan señalacushqa caqcunaqa paqasta junaqta wiñepa wiñenin ninacho jipacur qoshtäquicayanqa” nir. \v 12 ¡Tseta yarpäcurcur Diosman marcäcoqcuna y mandamientuncunata cäsucoqcuna Jesucristucho imecata sufrirpis, alli tsaraquicuyë! \v 13 Tsepitanam sielupita queno nimorqan: “Cushicuyätsun cananpita witsepa Jesucristuwan jucnolla wanoqcuna” nir. Tsepitanam nimarqan: “Wiyanqequita apuntë” nir. \p Santu Espiritunam queno nerqan: “Aumi pecunaqa uryayanqancunapita jamariyanqanam. Y alli rurenincunapis parabienchomi canqa” nir. \s1 Juan riquecun jutsasapacunapa sufrimientuncunata \p \v 14 Tsepitanam riquecorqä yulaq pucutetana. Tse pucute jananchonam tëcarqan Diospita Shamushqa Nuna ricoq. Pëqa carqan orupita coronan coronashqam y finu osin tsararishqam. \v 15 Templupita juc anjel yarqaramurnam, tse pucutecho tëcaqta fuertipa queno nerqan: “Miquicuna chacracho poqurishqanam. Cananqa tse osiquiwan segariquïna” nir. \v 16 Tsenam tse pucutecho tëcaq, osinta tsarircur, que patsacho quecaqcunata segaramorqan. \p \v 17 Tsepitanam juc anjelna yarqaramorqan sielucho quecaq templupita. Pepis jina carqan finu osin tsarashqam. \v 18 Altarpitanam jina juc anjelna yarqaramorqan. Tse anjelqa que patsata ninawan ushacäratsinanpaqmi poderyoq carqan. Tse anjelmi tse finu osin tsararishqa caq anjelta queno mandarerqan: “Patsacho ubascuna ya poqurishqanam. Tsemi tse finu osiquiwan sartepa sartepayan segacacharquï” nir \v 19 Tsenam anjelqa patsaman urärämur, yuranpita ubastaqa sartepa sartepayan segacacharcorqan. Tsepitanam binupaq jaluyänan posuman ellicorqan. Tse ubasta jaloqnomi Dios allapa piñaquininwan castiguecorqan. \v 20 Tse posoqa carqan tse marcapa jaqninchomi. Tse posupitanam mayunoraq yawar yarqaquecamorqan, jondininpis carqan cawallucunapa cuncancamam. Tse yawarqa ewarqan quima pachaq (300) quilometrucunatanomi. \c 15 \s1 Anjelcuna qanchis ultimu caq castigucunawan \p \v 1 Tsepitanam sielucho yapena riquecorqä qanchis anjelcunata. Tseqa carqan allapa espantaquipaqmi. Pecunam listu quecayarqan ultimu caq qanchis allapa feyupa castiguwanraq nunacunata jipatsiyänanpaq. Tse castiguta cachecamurllanam, Dios allapa feyupa piñaquininpita shonqun pascacärerqan. \v 2 Tsepitanam riquecorqä, öra espejuno, öra ninano, lamar chipapäquicaqta. Tsechomi quecayarqan achachita mana cäsoqcuna, y tse achachipa imajinninta mana adoraq caqcuna y numerunwan mana señalacushqa caqcuna. Pecunaqa Dios qoshqan arpancunawanmi quecayarqan. \v 3 Y cantaquicayarqan Diospa sirweqnin Moises cantanqan cantucunatam\x * \xo 15:3 \xt Ex 15.1-18\x* y Achcas cantaconqan cantucunatam. Queno nishpam cantaquicayarqan: \q1 “Allapa puedeq Teyta Dioslläcuna, \q1 allapa espantaquipaqmi llapan camashqequicunapis. \q1 Qamqa alli caqllatam imepis ruranqui, \q1 y llapan nasioncunapa mandacoqninmi canqui. \q1 \v 4 Qamllatam Teytallä pipis mepis respetayäshunqui y alabayäshunqui. \q1 Qamllam canqui jutsannaqqa. \q1 Y llapan alli rureniquicunata ricarirmi, \q1 imanacaq nunapis adorayäshunqui” nir. \p \v 5 Tsepitanam riquecorqä sielucho Diospa templun rurincho cuartu quichacäreqta. \v 6 Tse templupitam qanchis anjelcuna yarqarayämorqan, y cada unum apayämorqan juc castiguta que patsacho nunacunata castigayänanpaq. Pecunam linupita yulaq püru shumaq finu chipapäquicaq ropata yacaräyarqan. Jina qasquncunachomi orupita rurashqa wachucuta wachucuräyarqan. \v 7 Diospa nopancho queqaq chuscu anjelcunapitanam jucnin caq tse qanchis anjelcunata cada unuta qorerqan orupita copancuna. Tse copacunachoqa winararqan wiñepa wiñenin cawaq Diospa piñaquininpita shamoq castigucunam. \v 8 Tse templutanam nitirerqan Diospa puedeq queninpita shamoq qoye, y mananam pipis yecorqantsu asta Diospita shamoq qanchis castigucunawan tse qanchis anjelcuna nunacunata manaraq jipatsiyaptenqa. \c 16 \s1 Copacho castigucuna \p \v 1 Tsepitanam wiyecorqä sielucho quecaq templu rurinpita tse qanchis anjelcunata fuertipa queno mandaqta: “Ewar juclla patsaman jicharcuyë tse qanchis copacho quecaq Diospa feyupa piñaquinin winarëcaq castiguta” neqta. \p \v 2 Tsenam punta caq anjel ewar patsaman jicharcorqan tsararëcanqan copacho castiguta. Tsenam achachipa señalninwan señalacushqa caqcunacho y imajinninta adoraqcunacho yuricurcorqan allapa nanaq y mana cachacäcoq melanepaq qericuna. \p \v 3 Tsepitanam ishque caq anjelna jina tsararëcanqan copacho castiguta jicharcorqan lamarman. Tsenam lamar ticrarerqan yawar püru, imeca nunataraq pishtecuyanman tseno. Tsemi lamarcho llapan animalcunapis wanuriyarqan. \p \v 4 Tsepitanam quima caq anjelna jina tsarecanqan copacho castiguta jicharcorqan mayucunaman y pucyucunaman. Tsemi jina tsecho yacucuna yawarman ticrariyarqan. \v 5 Tsepitanam yacucuna mandaq anjeltana queno neqta wiyecorqä: \q1 “¡Tseno jusgartaq, alli caqta rurecorqonqui! \q1 Unepita patsam qamqa imecamayaqpis cawaq santu Dios canqui. \q1 \v 6 Porqui pecunam qamman rasonpa marcäcamoqcunata \q1 y willacoq profetequicunapa yawarninta ramar wanutsiyarqan. \q1 Tseno wanutsiyashqanpitam quiquincunatapis yacuta yawarman ticraratsir, upuratserqonqui. \q1 ¡Tsetam pecunaqa munayarqon!” neqta. \p \v 7 Tseno niptinnam, altarpitana queno nïcamotqa wiyecorqä: “¡Aumi, puedeq Dios! Rason caqtam que anjel nirin. Qamqa derechu caqchomi y combieneqchomi nunacunata jusganqui” neqta. \p \v 8 Tsepitanam chuscu caq anjelna tsararëcanqan copacho quecaq castiguta intiman jichecorqan. Tsenam inteqa feyupa achachacurcur, nunacunata limpu ruparerqan. \v 9 Tsemi llapan nunacuna mantsaquepaq pushllur ushashqa quedariyarqan. Tseno quecarninpis, manam wanacuyarqantsu, y manam Diosta cäsuyarqantsu ni alabayarqantsu. Sinoqa jutsancunapita castigaq Diospa contranmi parlar qallaquicuyarqan. \v 10 Tsepitanam pitsqa caq anjelna tsararëcanqan copacho quecaq castiguta achachi tëcanqan tronuman jicharcorqan. Tsenam tse achachi mandaquicanqan marca ticracurerqan paqascho. Nunacunanam nanatsiquiwan qalluncunatapis cachur ushayarqan. \v 11 Peru tseno quecarninpis, manam wanacuyarqantsu mana alli ruraq quenincunapita. Antis tse qerincunata riquecurmi, y nanatsiquiwanmi mas peor sielucho quecaq Diospa contran tuquita parlar qallaquicuyarqan. \v 12 Tsepitanam joqta caq anjelna tsararëcanqan copacho castiguta Efrates jatun mayuman jichecorqan. Tsenam tse mayu tsaquirerqan, inti ullumunan ladupita ewaq mandacoqcuna pasariyänanpaq. \v 13 Tsepitanam riquecorqä mantsanepaq culebrapa shiminpita, achachipa shiminpita y tse uli profetapa shiminpita rachac ricoq quima melanepaq mana alli espiritucuna yarqacaramoqta. \v 14 Mä tsecunaqa canman canaq supëcunam. Tse supëcunam espantepaq milagrucunata rurayarqan. Jina tse supëcunam jinantin nasioncunacho reycunata elluramorqan dia del juisiucho puedeq Diospa contran pelyayänanpaq. \v 15 Teyta Jesusmi queno nimantsic: “Mäcoq mäcoq quecayë, porqui noqaqa shamushaq derepentitam imeca suwanopis. ¡Cushicuyätsun allita rurar mäcoq mäcoq shuyecayamaqcuna! Pecunataqa ropashqa quecaqtam tarimushaq, y manam penqaquipaq qalapachu caquicaqtatsu.” \v 16 Tsepitanam tse quima mana alli espiritucunaqa juc pampaman jinantin nasionpita reycunata elluramorqan. Tse pampapam jutin hebreu idiomacho “Harmagedon”. \v 17 Tsepitanam qanchis caq anjelna tsararëcanqan copacho castiguta bientuman laqchiricorqan. Tseta rurecuptinnam, sielucho quecaq templu rurinpita Dios fuertipa queno nïcamorqan: “Cananqa llapanpis cumplicärishqanam” nir. \v 18 Dios tseno nïcuptinnam, qallaquicorqan relampagucuna tillapyäcur y rayucunapis bunrurücur. Temlorwanmi patsapis cuyucorqan, y manam tse temlortanoqa imepis nunacuna ricayarqantsu. \v 19 Patsa tseno allapa cuyuptinmi, tse jatun Babilonia marcapis quimaman qatsacärerqan. Jinantin munducho marcacunam juchur ushacäyarqan. Tseno allapa piñaquininwanmi Dios Babilonia marcata feyupa castiguecorqan, tsecho täraq nunacuna jutsata ruracuyashqanta yarparcurcur. \v 20 Tse marcacho jircacunapis, y lamar chopincho islacunapis limpum ushacäyarqan \v 21 Sielupitanam tamyaquicorqan jatusaq runtucuna. Tse runtucunaqa lasarqan chuscu aroba masyanmi. Tseno castiguecuptinmi, tsecho nunacuna mas peor Diospa contran tuquita parlaquicuyarqan. \c 17 \s1 Babilonia marca lluta pulicoq warmiwan iwalanqan \p \v 1 Tsepitanam tse qanchis copa tsaraq anjelcunapita jucnin caq anjel shamur queno nimarqan: “Acu, atsca yacu janancho tëcaq lluta pulicoq warmipa\f + \fr 17:1 \ft Tse warmeqa Babilonia marcam.\f* castigunta ricatsinaqpaq” nir. \v 2 Tse warmiwanmi reycuna llutallana oqllanacur cacuyashqa. Tseta ricarmi, que patsacho llapan nunacunapis penqaquipaq machashqano jucwan jucwan pununacur cacuyashqa. \v 3 Tsepitanam Santu Espiritu sueñinïcho ricatsimarqan tse anjel tsunyaqman pushacamanqanta. Tsechomi riquecorqä juc warmi mantsanepaq puca achachinin montacushqa quecaqta. Tse achacheqa carqan qanchis peqayoqmi y chunca waqrayoqmi. Tse achachipa enteru cuerpunchomi Diospa contran tuquilaya mana alli parlacuna escribiräcorqan. \v 4 Tse warmipa ropanqa carqan puca granatim y cuyellapaq shumaq rumicunawan, perlascunawan y oruwan adornashqam carqan. Tsararëcarqan orupita copatam. Tse copachonam junta winarëcarqan melanepaq lluta raccha jutsancuna. \v 5 Urcunchonam mana cäyipaq letra queno escribirëcarqan: \q1 “Queqa jatungare Babilonia marcam, \q1 y jucwan jucwan pununacoq warmi cuentam, \q1 y llapan melanepaq llutan rurecunapa maman cuentam” nishpa. \p \v 6 Tsepitanam cuentata qoquicorqä tse warmi machashqa quecanqanta. Creyicoqcunata y Jesucristupaq willapäcoqcunata wanuratsir yawarninta uponqanwanmi machashqa quecarqan. Tseta riquecurmi, allapa mantsaquecorqä. \v 7 Tsenam tse anjel queno nimarqan: “¿Imanirtaq mantsacanqui? Cananmi willashqequi tse achachi montaraq warmi pi canqanta, y tse qanchis peqayoq y chunca waqrayoq achachi pi cashqanta. \v 8 Tse mantsanepaq achachi ricashqequeqa une cawarqam, y cananqa mananam cawannatsu; peru cawarimurmi, wanwanyarëcaq uchcupeq ullucaramonqa. Tsepitaran paqwepa ushacashqa canqa. Tse achachi yuricarcamoqta ricarmi, nunacuna espantacur chasquiyanqa. Tse chasqueqcunapa jutincunaqa Dios que munduta camacashqanpita patsa libruncho manam apuntarantsu. \v 9 Alli yacheyoq carqa, queta cäyicuyë: Tse achachipa qanchis peqancunaqa qanchis jircacunam. Tse jircacunatam tse warmi nitirëcan, y tse jircacunanam qanchis reycuna cuenta quecayan.\f + \fr 17:9 \ft Meparesi queqa Romapaqmi nican, porqui Roma marcaqaqa quecan qanchis jircacunapa chopinchomi.\f* \v 10 Tse qanchis reycunapitam pitsqaqna mandacuriyashqa. Canan mandaquicaqwanqa joqtaqnam mandacuriyan, y juc caqllanam pishin mandacurinanpaq; peru pepa mandaquinenqa pocu tiempullam durarenqa. \v 11 Tse nopata cawaq y cananna wanushqa quecaq achacheqa cawarimurmi, tse qanchis reycuna mandacur ushariyaptin pepis mandacurenqa; y puwaq caq reymi carenqa. Tsepitam si wiñepana infiernucho rupacoq euconqa. \v 12 Tse achachipa chunca waqrancuna ricashqequeqa jina chunca reycunam cayan. Pecunaqa manaran mandacur qallayanraqtsu, y tse achachiwan juntu juc ratullana mandacuriyänanpaqmi nombrado cariyanqa. \v 13 Tse chunca reycunaqa juc yarpellam llapanpis cayanqa. Tsemi puedeq quenincunata y mandaquinincunata achachita qoycuyanqa. \v 14 Tsemi tse reycunaqa tse achachiwan juntacarcur Achcasta maqayänanpaq contran shäricurcuyanqa; peru Achcasqa puedeqcunapitapis mas puedeq carmi y reycunapitapis mas puedeq carmi bensenqa, y salbacuyänanpaq Dios Acrashqan marcäcoq caqcunawanmi quecayanqa.” \v 15 Jina tse anjel quenomi nimarqan: “Lluta pulicoq warmi jawancho yacoqa jinantin marcacunam y tuquilaya idioma parlaq nunacunam. \v 16 Y tse achachimi y chunca waqracuna ricashqequim compinchacarcur, tse lluta pulicoq warmipa contran shäricurcuyanqa. Tsemi püru wactsata dejarir, qalapachecur etsanta micucurcuyanqa, y ninawanmi cayecuyanqa. \v 17 Diosmi permitenqa tse achachiwan llapan reycuna jucnolla ticrarir, Dios dispunishqanno llapantapis rurayänanpaq. Tsenomi llapanpis pasaconqa asta Diospa palabran cumplirenqanyaq. \v 18 Y tse warmi ricashqequeqa jinantin munducho llapan reycunatapis dominaq jatun marcam” nir. \c 18 \s1 Babilonia marcata cayecuyan \p \v 1 Que llapanta ricarirnam, juc anjeltana ricarerqä sielupita urecamoqta. Tse anjel allapa puedeq queninwan que patsaman shamuptinmi, patsapis limpu chipapäcorqan. \v 2 Y allapa fuertipam queno qayarïcorqan: \q1 “Ushacärin, ushacärin jatun Babilonia marca. \q1 Tse marcaqa diablucunapa y supëcunapa wayinmi, \q1 y melanepaq pishqucunapa macheninmi ticrarin. \q1 \v 3 Tse marcachoqa llapan nunacunam machashqa cuenta \q1 munayashqanta ruracurlla cacuyashqa. \q1 Tseta ricarmi, jinantin munducho reycunapis \q1 peno lluta ruracoq ticracuriyashqa. \q1 Negosianticunapis jinantin mundupita ewecurmi, \q1 mana combieneq negosiucunata rurar ricuyäcuyashqa” nir. \p \v 4 Tsepitanam wiyecorqä sielupita queno nimoqta: \q1 “Noqata cäsumaq caqcunaqa tse marcacho \q1 nunacuna jutsa rurayashqanta mana rurayänequipaq \q1 tse marcapita yarqucuriyë; \q1 porqui manam munätsu tse nunacuna sufriyashqanno, sufriyänequita. \q1 \v 5 Tse nunacunam jutsancunawan \q1 limpu munduta poquratsiyashqa, \q1 y Diosqa manam tse jutsancunata qonqarishqatsu. \q1 \v 6 Imanollam waquin nunacunata sufritserqon, \q1 tsenolla pecunapis tse rurenincunapita ishque cuti mas sufriyätsun. \q1 Tse nunacunam waquin nunacunata allapa sufritsiyarqon. \q1 Tserecur ishque cuti mas castiguta chasquiyätsun. \q1 \v 7 Imanollam galacur cushiquillacho cacorqan. \q1 Tsenolla feyupa waqachacur sufritsun. \q1 Porqui shonqunchomi queno nishqa \q1 ‘Noqaqa llapan marcacunatam dominä, \q1 y imepis manam japallallatsu quecashaq \q1 ni llaquishaqtsu ni waqashaqtsu’ nir. \q1 \v 8 Tsemi juc junaqllacho tuqui sufrimientuta pasanqa, \q1 llaquiquita, mallaqeta, y wanita. \q1 Tsepitanam sendïcuyanqa; porqui tse marcata \q1 castigaq Diosqa, allapa poderyoqmi” nir. \p \v 9 Babilonia marcapita qoye sharcoqta ricarmi, pewan lluta jutsacunata ruracoq reycuna llaquicur waqayanqa. Tse reycunaqa Diospa contranmi mana penqacushpa llutancunata ruracuyarqan. \v 10 Castiguta mantsarninmi queno nishpa carullapita ricarëcayanqa: \q1 “¡Wawallanï, wawä! \q1 Tselaya jatun puedeq Babilonia marca ushacärillan. \q1 ¿Tseno juc ratu ushacärinanpaqtsuraq carillarqan!” nir. \p \v 11 Tsenollam jina negosianticunapis maläyasta pesacur waqayanqa. Porqui mananam canqanatsu pipis negosiullancunata tse marcacho rantinanpaq. \v 12 Tse negosianticunam tse marcacho ranticuyarqan oruta, qelleta, shumaq piñi rumicunata, perlascunata, linupita finu telacunata, seda telacunata, grosella y puca chipapaq satincunata, shumaq pucutaq qerucunata, marfilpita, bronsipita, fierupita, marmolpita y tablacunapita rurecushqa imecata equecatapis. \v 13 Tsenollam ranticuyarqan canelacunata, shumaq pucutaq qoracunata, tuqui nicachaq perfumicunata, insiensiucunata, binucunata, micuna aseiticunata, norti jarinacunata, trigucunata, ashnucunata, üshacunata, cawallucunata, qarachepa pureq cärucunata. Y asta esclabu cayänanpaqmi animal cuentata nunacunatapis ranticuyarqan. \v 14 Tse negosianticunam tse marcata llaquir queno niyanqa: \q1 “¡Ä marcallanï marca, cananqa mananataq cannatsu munapellapaq frutequicunapis ni riquesequicunapis! \q1 ¡Cananqa mananachi mas ricarinquinatsu tselaya cuyellapaq modanequicunata y riquesequicunata!” nir. \p \v 15 Tse marcacho negosiacur ricuyäcushqa nunacunam tse marcata rupaquicaqta riquecur, carullapita mantsacashqa qaparillapa qayarillapa waqacur, queno nir qawarëcayanqa: \q1 \v 16 “¡Wawallanï wawä! ¡Allau! Babilonia marca ushacärin. \q1 Qamqa allapa shumaq ropacunawan bistishqataq carqequi; \q1 orutaq, perlastaq y allapa shumaq piñi rumicunataq alajequicunapis carqan. \q1 \v 17 Cananqa tselaya riquesequicunawan juc ratullataq ushacärillanqui” nir. \p Lamarllacho uryapucur, bidancunata pasacoq nunacunapis, barcucunapa capitannincunapis, pasajerucunapis carullapitam mantsacashqa qawarëcayanqa. \v 18 Tse marca rupaptin qoyeta ricarninmi, “Cananqa mananachi taqe marcatano taririlläshuntsu” nir, qaparillapa qayarillapa waqayanqa. \v 19 Tseno nirmi, pesacur waqacurnin, peqancunamanpis allpata maqtsiyanqa. Tseno rurarmi, qaparillapa qayarillapa queno waqayanqa: \q1 “¡Ä wawallane wawa, cuyellapaq jatun marca! \q1 Taqe marcachotaq barcuyoq nunacunapis negosiacur ricuyäcuyarqan. \q1 Canannataq juc rätulla limpu ushacärillan” nir. \p \v 20 Tse öram sielupita queno nimoqta wiyarqä: \q1 “Sielucho caqcuna, que Babilonia marca ushacashqanpita cushicuyë; \q1 Diospa acrashqan wamrancunapis, Jesucristupa apostolnincunapis, Diospa profetancunapis, jina cushicuyë. \q1 Porqui tse marcacho sufritsiyäshonqequirecurmi, Dios pecunatapis castiguecun” nir. \p \v 21 Tsepitanam juc puedeq anjel jatun mulinu rumi ricoqta lamarman jitarporqan. Tsepitanam queno nerqan: \q1 “Que rumita lamarman jitarpuptï, yacu illacäratseqnomi, \q1 qamtapis Dios jatun Babilonia marca illacäratsishunqui, y mananam mas ricayäshunquinatsu. \q1 \v 22 Mananam calliquicunacho nunca wiyayanqanatsu arpata, flautata ni trompetacuna waqaqta. \q1 Mananam ofisiuyoq nunacunapis cayanqatsu. \q1 Y mananam wiyayanqanatsu rumi mulinu waqaqtapis. \q1 \v 23 Mananam tse marcacho actsipis chipapanqanatsu. \q1 Mananam casaqui fiestacho bullaquicunatapis wiyayanqanatsu; \q1 porqui tse marcacho negosianticunam jinantin munducho negosianticunapitapis mas millonariu cayashqa, \q1 y jinantin marcacho nunacunatam brujeriancunawanpis engañashqa” nir. \p \v 24 Profetacunata, Diosman creyicoqcunata y jinantin munducho nunacunata wanutsiyashqanpa culpantam tsecho tariyashqa. \c 19 \p \v 1 Tsepitanam wiyecorqä sielucho atscaq nunacuna qaparipa queno niyaqta: \q1 “¡Aleluya! ¡Alabashqa catsun Dios! \q1 Pëqa allapa alli y puedeq Diosmi. \q1 Pellam salbamashqantsic. \q1 \v 2 Pëqa pimanpis mana qaqärishpam, \q1 rurenincunamanno nunacunatapis jusgan. \q1 Tsemi tse lluta pulicoq warmi cuenta Babilonia marcatapis \q1 jinantin marca nunacunata jutsaman jitanqanrecur, \q1 ushacäratsishqa. Tsenoqa rurecurqon, \q1 Diosta sirweq nunacunata wanutsiyashqanpitam” nir. \q1 \v 3 Tseno nirirnam jina yape queno niyarqan: “¡Aleluya! \q1 ¡Alabashqa catsun Dios! Babilonia marca rupanqan qoye \q1 wiñepa wiñeninmi qoyäquicanqa” nir. \p \v 4 Tse öram Diospa nopancho quecaq ishque chunca chuscu (24) mandacoqcunapis, y chuscu anjelcunapis Dios tëcanqan tronunpa nopanman urcuncunapis patsaman chanqanyaq qonquriquicur, queno niyarqan: “¡Aleluya! ¡Teyta Dios alabashqa quecullätsun! ¡Tseno catsun!” nir. \v 5 Tseno niriyaptinnam, tronupitana queno nimoqta wiyarqä: \q1 “Diosta sirweq caqqa y mantsacoq caqqa, \q1 ichicpis jatunpis alabecuyätsun” nishpa. \s1 Sielucho jatun fiesta \p \v 6 Tsepitanam wiyecorqä imeca paqtsacho yacu waqaqnoraq y relampagunoraq atscaq nunacuna bullar queno neqta: \q1 “¡Aleluya! ¡Alabecushun Diosta! \q1 Porqui cananqa pemi puedeq queninwan \q1 mandamarnintsic qallarcun. \q1 \v 7 ¡Allapa cushiquiwan alabecushun Diosta! \q1 Porqui chäramushqanam Achcaspa casaquinin öra; \q1 y nobianpis alistacushqanam shuyarëcan. \q1 \v 8 Tse nobiapaqmi linupita yulaq püru \q1 chipapäquicaq alli ropata yacacunanpaq \q1 Teyta Dios alistashqa. \q1 Tse finu telapita rurashga alli ropaqa Dios \q1 Yayaman creyicoqcuna allillata rurayanqanmi.” \p \v 9 Tsepitanam noqawan quecaq anjel queno nimarqan: “Que nenqäta escribï: ‘Cushicuyätsun Achcaspa casaquininman combidashqacuna’ ” nir. Jina quenomi nimarqan: “Que willashqaqcunaqa Dios nenqancunallam llapanpis” nir. \p \v 10 Tsenam anjelpa nopanman adoranäpaq qonquriquicorqä; peru manam munarqantsu. Antis quenomi nimarqan: “Ama noqataqa adoramëtsu; adoreqa Diosllata, porqui noqapis qamno y Jesusman alli marcäcoqcunanollam Diospa sirweqnin cä. Porqui pipis Jesucristupaq parlaqqa Santu Espiritu yanapaptinllam parlan” nir. \s1 Yulaq cawallun montashqa wiraqtsa \p \v 11 Tsepitanam riquecorqä sielu quicharëcaqta. Tsechomi quecarqan yulaq cawallun montashqa juc wiraqtsa. Tse montaraqpa jutinmi carqan “Parlanqanmanno llapantapis Cumpleq”, porqui pëqa mana pimanpis qaqärishpam nunacunata jusganqa, y enemiguncunata ushacätsenqa. \v 12 Nawinpis nina rupecaqnomi chipapäcorqan, peqanchonam yacararqan atsca coronacunata y jutinpis escribirëcarqanmi; peru tse escribirëcaqtaqa quiquinllam musyarqan ima ninan canqantapis. \v 13 Ropatanam yacarëcarqan yawarwan tiñishqata. Jutinmi carqan “Diospa Palabran”. \v 14 Sielupitam qatiyämorqan yulaq cawalluncuna montashqa atscaq nunacuna. Ropancunanäqa linu finupita rurashqam carqan, y yulaq pürum chipapäquicarqan. \v 15 Tse cawallun montashqa alli mandacoqpa shiminpitanam juc espada ishcan ladupa afilashqa yarqamorqan, jinantin nasioncho nunacunata mana ancupashpa castigananpaq. Pëqa puedeq mandacoq carmi, jinantin nasioncho nunacunata mantsacätsipa mandanqa fierupita barranwan. Quiquinmi imeca ubaspa yacunta qaptseq cuenta mana alli ruraqcunata castiganqa. Tsenoqa rureconqa allapa puedeq Diospa allapa feyupa piñaquininrecurmi. \v 16 Mantunchomi y chancanchomi queno escribirëcarqan: “REYCUNAPA REYNIN Y DIOSCUNAPA DIOSNIN” nishpa. \p \v 17 Tsepitanam riquecorqä juc anjelta intipa janancho shëcaqta. Tse anjelmi bolepa pureq llapan pichaqcunata qaparipa queno nishpa qayarqan: “Llapequi ellucayämï, Dios alistashqan banquetita micuyänequipaq. \v 18 ¡Micuyanqui reycunapa etsancunatam, soldaducunapa mandaqnincunapatam y lisu nunacunapa etsancunatam, cawallucunapata y montaraqnin nunacunapa etsancunatam! Tsenollam micuyanqui imana caqlaya nunacunapa etsancunata, sirwicoq esclabucunapata o mana sirwipacoqcunapatapis, jatunpatapis ichicpatapis” nir. \p \v 19 Tsepitanam ricarerqä llutepa soldaduncunawan patsacho llapan reycuna achachiwan juntu shëcayaqta. Pecunam listu quecayarqan tse yulaq cawallun montashqawan, y peta qatir shamicaqcunawan pelyayänanpaq. \v 20 Peru tse achachitaqa uli profetantawanmi presu tsaririyarqan. Tse profetanmi achachipa nopancho señacunata y milagrucunata rurashqa carqan. Tse milagrucunawanmi y señacunawanmi tse achachipa señalninwan señalacushqa caqcunata, y achachipa imajinninta adoraq nunacunata engañashqa carqan. Tsemi tse achachita y tse engañacoq profetanta cawecaqta jitarpuyarqan asufriwan rupaquicaq qochaman. \v 21 Tse achachipa soldaduncunatanam shiminpita yarqoq espadawan, tse cawallun montacushqa wiraqtsaqa juclla wanuratserqan y ayancunatanam wiscurcuna y condorcuna limpu teqñayanqanyaq micucuyarqan. \c 20 \s1 Diablu sentensiacärin waranqa (1,000) watapaq \p \v 1 Tsepitanam riquecorqä juc anjel sielupita urecamoqta. Tse anjelmi tsararëcarqan wanwanyarëcaq infiernu puncupa llabinta y jatun cadenata. \v 2 Tse anjelmi mantsanepaq culebrata tsarircamorqan. Tse culebraqa unepita engañacoq Diablum y Satanasmi. Petam tse anjel waranqa (1,000) watayaq cadenawan cadenarcorqan. \v 3 Tseno cadenarcurmi, wanwanyarëcaq infiernuman jitarcur llawirerqan; y puncuntanam alli buenu segurarcorqan, asta waranqa watayaq jinantin nasioncho nunacunata manana engañananpaq. Tsepita waranqa wata tincuriptinnam, pocu tiempulla ichic libri carinanpaq cacharamorqan. \p \v 4 Tsepitanam ricarerqä atsca tronucunata. Tse tronucunachomi tëcayarqan nunacunata jusgayänanpaq poderta chasquishqacuna. Tsenollam ricarerqä cuncanta roqïpa wanutsiyanqan nunacunapa almacunata. Pecunataqa wanutsiyarqan Dios munashqanno y Teyta Jesucristu yachatsicushqanno cawacuyaptinmi. Pecunaqa manam tse mantsanepaq achachita ni imajinninta adorayarqantsu, ni manam munayarqantsu urcuncunacho, ni maquincunacho tse achachipa señalninwan señalaquitapis. Pecunam cawariyämorqan Jesucristuwan waranqa wata mandacuyänanpaq. \v 5 Waquin nunacunaqa manaran cawariyämorqanraqtsu waranqa wata manaraq cumpliptin. Jesucristuwan mandacuyänanpaq caqcuna cawariyämushqanqa, punta caq cawarimimi carqan. \v 6 Tsemi Diospa cayanqanrecur tse punta caq cawarimicho cawarimoqcuna ¡Allapa cushicuyätsun! Mananam pecunaqa paqwe ushacäyanqanatsu. Mas bienmi saserdoticuna cuentana Diosta y Jesucristuta sirwiyanqa, y waranqa watam Jesucristuwan juntu mandacuyanqa. \p \v 7 Waranqa (1,000) wata cumpliriptinnam, cadenarëcaq culebra ricoq diabluta cacharayämonqa. \v 8 Tsenam diabloqa libri ticrarirnin, ewanqa mepapis tsepapis jinantin munducho nunacunata engañaq. Tsenollam Gog y Magog marcacho soldaducunatapis elliconqa imeca lamar aqushatanoraq, Diospa wamrancunawan pelyayänanpaq. \p \v 9 Tse soldaducunam jinantin ladupa ewarnin, mallullipa mallullur jirururiyanqa Diospa wamrancuna quecayanqan marcata. Y tsenollam jirurüriyanqa Dios cuyanqan marcatapis ushacätsiyänanpaq. Peru Diosmi pecunaman sielupita ninata cacharcamur, limpu ushacäratsenqa. \v 10 Y engañacoq diablutanam, tse achachitanam y uli profetatanam asufriwan rupaquicaq qochaman jitarconqa, paqasta junaqta wiñepa wiñenin tsecho rupacuyänanpaq. \s1 Nunacunata cuentata Dios mañan \p \v 11 Tsepitanam riquecorqä yulaq püru chipapäquicaq tronuta. Tse tronuchomi tëcarqan Dios. Tse öram que patsapis y sielupis limpu illacärerqan, y manam mas ricacorqannatsu. \v 12 Jina riquecorqä une tiempu ichicpis jatunpis wanucushqacuna Diospa nopancho shëcayaqtam. Jina ricarerqämi librucuna quichacäreqtapis. Tse librucunacho rurenincuna shimpenqanmannomi nunacuna jusgashqa cayarqan. Jucnin caq librunam carqan wiñe caweyoqcunapa jutincuna apuntaränan libru. \v 13 Tse öram lamarpis, wanïpis, wanwanyarëcaq sepulturapis pecunacho wanushqacunata entregayarqan, y llapancunam jusgashqa cayarqan rurenincunamanno. \v 14 Tsepitanam wanwanyarëcaq sepulturapis y wanïpis infiernu qochaman jitashqa cayarqan. Tse infiernu qochaqa juc paqwe ushacätsicoqmi. \v 15 Tsemanmi jitashqa cayarqan, wiñe cawe librucho jutincuna mana apuntaraqcunapis. \c 21 \s1 Juan riquecun sielutapis, que patsatapis mushoqtana \p \v 1 Tsepitanam riquecorqä patsata y sieluta mushoqtana. Punta caq sieloqa y punta caq patsaqa ushacashqanam carqan y mananam lamarpis carqannatsu. \p \v 2 Peru si, riquecorqäqa mushoq santu Jerusalen marcatam, quiquin Diospa nopanpita uräquecamoqta. Tse marcam allapa cuyellapaq carqan. Imeca casacunanpaq shumaq bistishqa shipash nobiunta shuyarëcaqno. \v 3 Tsepitanam wiyecorqä tronupita fuertipa queno nimoqta: “Cananpitaqa Diospa wayincho wamrancuna juntunam pewan cawacuyanqa. Pellatam llapan nunacuna sirwiyanqa, y pellam Diosnincunapis canqa. \v 4 Cananqa mananam waqayanqanatsu ni llaquiyanqanatsu, mananam imancunapis nananqanatsu, ni wanuyanqanatsu. Porqui tse sufrimientucunaqa ushacärishqanam” nir. \p \v 5 Tsepitanam tëcanqan tronupita Dios queno nimorqan: “Cananqa llapantapis mushoqmannam tumaratserqö” nir. Tsepitanam queno nimarqan: “Que llapanta escribï. Que nenqäcunataqa llapantam cumplishaq; porqui noqaqa manam ulicütsu” nir. \p \v 6 Tsepitanam jina queno nimarqan: “Llapanpis cumplicärishqanam. Noqallam imepitapis y ime camayaqpis Diosqa cä. Tsemi yacunëpano ashimaq caqcunataqa wiñepa cawatsicoq pucyupita yacun debaldilla qoycushaq. \v 7 Marcäquinincho alli tsaracoq caqllam tse cawetaqa chasquiyanqa. Pecunapa Diosninmi noqa cashaq. Y pecunaqa noqapa wamräcunam cayanqa. \v 8 Peru noqarecur sufrita mantsaqcunataqa, noqaman mana creyicamoqcunataqa, chiquicunataqa, wanutsicoqcunataqa, lluta pulicoqcunataqa, brujucunataqa, imajincunata adoraqcunataqa y ulicoqcunataqa asufrillantin rupaquicaq infiernu qochamanmi jitarcatsishaq, tsecho juc paqwepa ushacäyänanpaq” nir. \s1 Juan riquecun mushoq Jerusalen marcata \p \v 9 Tsepitanam qanchis copacunacho ultimu castigucuna tsararaq qanchis anjelcunapita jucnin caq noqaman shamicur queno nimarqan: “Shamï, ricatsishqequi Achcaspa nobianta” nir. \v 10 Tsepitanam sueñïchono Santu Espiritu ricatsimanqancho juc anjel apacamarqan jatun jircapa puntanman. Tsechomi ricatsimarqan mushoq Jerusalen santu marcata. Tse marcaqa Diospa glorian sielupitam uräquecamorqan. \v 11 Tse marcaqa Diospa chipapëninwanmi imeca jaspi rumino cuyellapaq chipapäquicarqan. Y imeca espejupanoran imecapis ricacorqan. \v 12 Tse marcaqa altu perqawan y anchu murallawan murallashqam carqan. Puncuncunapis juc chunca ishquemi (12) carqan, y cada puncuchomi juc anjel quecarqan. Tsenollam cada puncucho juc juti escribirëcarqan. Tse juticunaqa carqan Israelpa chunca ishque (12) castacunapa jutincunam. \v 13 Quima puncucunam carqan inti yarqamunan caq ladu perqapa. Jina quima puncum carqan inti jeqanan ladu caq perqapapis. Tsenollam jina derechu ladu caq perqapapis y itsoq caq ladu perqapapis quima puncucunayan carqan. \v 14 Tse marcapa murallanqa chunca ishque (12) jatusaq sementu rumicunapa janancho patsacashqam quecarqan. Tse rumicunachomi Achcaspa chunca ishque (12) apostolnincunapa jutincuna escribirëcarqan. \p \v 15 Tse parlapämaq anjelqa tsararëcarqan orupita juc jatun shoqushtam. Tse shoqushqa carqan tse marcata, puncuncunata y perqancunata medinanpaqmi. \v 16 Tsenam anjelqa tsararëcanqan shoqushwan medir qallecorqan. Tsemi tse marca mederqan ishque waranqa ishque pachac (2,200) quilometrucuna. Anchunpis, largunpis y altunpis tse medidallam carqan. Porqui tse marcaqa carqan cuadradum. \v 17 Tsepitanam mederqan muralla perqatana, y joqta chunca pitsqa (65) metrum tse perqapa anchinin mederqan. Tse anjelqa tseno medipacunanpaq nunacunapa costumbrin medidatam inisherqan. \p \v 18 Tse muralla perqaqa carqan “jaspi” nishqan chipapäquicaq rumiwan perqashqam. Y ruri marcanam carqan oru püru. Chipapäquicarqannäqa imeca espejunomi. \v 19 Tse murallapa simientonqa, shumaq chipapäquicaq chunca ishque (12) rumicunawan adornashqam carqan. Juc caqmi carqan jaspi rumipita, juc caqnam carqan safiru rumipita, juc caqnam agata rumipita, jucninnam esmeralda rumipita \v 20 Juc caqnam onice rumipita, juc caqnam rubi rumipita, juc caqnam crisolitu rumipita, juc caqnam berilio rumipita, juc caqnam topasiu rumipita, juc caqnam crisopraso rumipita, juc caqnam jacintu rumipita, y ultimu caqnam amatista rumipita carqan. \v 21 Tse murallapa chunca ishque (12) puncuncunaqa carqan, chunca ishque (12) perlascunam; cada puncum rurashqa carqan juc perlasllapita. Tse marcapa jatun caq callinnäqa carqan püru orupitam y espejunoran chipapäcorqanpis. \p \v 22 Tse marcachoqa mananam templutapis ricarqänatsu; antis quiquin puedeq Diostam y Achcastam aleru riquecorqä. Porqui pecunanam templu cuenta quecayarqan. \v 23 Tse marcaqa mananam nesitarqannatsu ni intita ni quillata, porqui quiquin Diosmi y Achcasmi chipapëninwam actsiquicarqan. \v 24 Tse actsillam jinantin nasioncho salbacushqa nunacunata actsenqa. Tse marcata adornayänanpaqmi llapan reycunapis cuyellapaq riquesancunata apayanqa. \v 25 Tse marcapa sawan puncuncunatapis mananam wichqayanqanatsu. Y paqaspis mananam canqanatsu. \v 26 Mepitapis, tsepitapis llapan nunacuna apayanqa tse marcaman riquesancunata. \v 27 Tse marcamanqa mananam yecuyanqanatsu jutsasapacuna, melanepaq llutanta ruraqcuna, ni ulicoqcunapis. Tsemanqa yecuyanqa Achcaspa libruncho jutincuna apuntashqa caqcunallam. \c 22 \p \v 1 Tsepitanam tse anjel riquecatsimarqan wiñepa cawatsicoq cristalyäquicaq mayuta. Tse mayoqa yarqaquecamorqan Dios y Achcas tëcayashqan tronupitam. \v 2 Tse marcapa presisaq caq callinpa chopinpam tse mayu pasarqan. Tse mayupa cuchuncunachomi wiñepa cawatsicoq monticuna carqan. Tse monticunapitam watacho chunca ishque (12) cuti frutanta cosechayaq. Raprannäqa jinantin nasion nunacunapa qeshyenintam cachacätseq. \v 3 Tse marcacho jutsa rure manana captinmi, mana pipis castiguman yecuyanqanatsu. Teyta Diosmi Achcaswan tse marcachoqa nunancunawan imeyaqpis quecanqa. Y llapancunam Teyta Diosta adorayanqa. \v 4 Tsechomi llapan nunacuna Diosta cara cara ricayanqa y llapan nunacunapa urcunchomi Diospa jutinpis apuntaranqa. \v 5 Tsechoqa patsapis manana paqasyaptinmi, wanayanqanatsu intipa actsinta, ni ima actsita. Quiquin Teyta Diospa chipapëninllam actsenqa nunacunata. Tsechomi wiñepa wiñenin mandacuyanqa. \p \v 6 Tsepitanam tse anjel queno nimarqan: “Que willacushqäcunaqa rasonpa caqmi y marcäquipaqmi. Profetancunata cäyitseq Teyta Diosmi cachamashqa imapis prontu pasacunanpaq caqcunata sirweqnincunata musyatsinäpaq” nir. \p \v 7 Anjel Tseno nicamaptinnam, quiquin Jesucristuna queno nïcamarqan: “¡Cutimunäpaq ichicllanam pishin! ¡Tsemi que librucho imapis pasacunanpaq caqcunata musyar cäsucoqcuna cushicuyätsun!” nir. \p \v 8 Noqa Juanmi que llapan willariyanqaqta wiyarqä y ricarqä. Tsemi llapanta ricatsimaq y willamaq anjelpa nopanman qonquriquicorqä adoranäpaq. \v 9 Peru anjelnam queno nimarqan: “Ama noqataqa adoramëtsu, Porqui noqapis qamno y creyicoq mayiquicunanollam y Diospa profetancunanollam Diospa sirweqninmi cä. Tsenollam que librucho escribishqacunata cäsucoqcunanolla jina cä. Tsemi Diosnintsicllata adoreqa” nishpa. \p \v 10 Jina quenopis nimarqam: “Que librucho imapis pasacunanpaq caqcuna escribirëcaqcunata ama amuräquïtsu; porqui llapanpis cumplicänanpaqnam quecan. \v 11 Mana alli ruraqcunataqa jaqiriquï mana allicunata rurar cacuyänanpaq; y llutancunata mana jaqi munaqcunaqa; tseno llutancunallacho cawacurëcayätsun. Peru allillata rure munaqcunaqa; allicunallata ruracur carëcayätsun, y Diosllapaq queta munaqcunaqa jina waran waran Diosllapaq cawaquita tïrayätsun” nir. \p \v 12 Anjel tseno nicamaptinnam, Jesucristuna jina yape queno nimarqan: “¡Rasonpam prontu cutimü! Shamurmi, llapan nunacunapaq premiun apamushaq rurayashqanmanno qonäpaq. \v 13 Noqaqa manaraq que patsata camarpis quecarqänam, y ime camayaqpis quecashaqmi. Tsemi noqaqa imepitapis y imeyaqpis cawaq cä” nir. \p \v 14 Cushicuyätsun raccha ropancunata taqshacoq cuenta portacoqcuna. Tsemi pecunaqa yecuriyanqa puncupa tse mushoq Jerusalen marcaman, y micuyanqa wiñepa cawatsicoq montipa frutantam. \v 15 Peru mana alli ruraqcunaqa, brujucunaqa, jucwan jucwan oqllanacoqcunaqa, asesinucunaqa, imajincunata adoraqcunaqa y nuna mayinta ulipar engañaqcunaqa manam tse marcaman yecuyanqatsu. \p \v 16 Jesucristum queno nin: “Noqam anjelnïta cachamorqö noqaman creyicamoqcunata imapis pasacunanpaq caqcunata musyatsinäpaq. Noqaqa Davidpa castanpita mireninmi cä. Y qoya waraq qoyllurnomi chipapäquicä” nir. \p \v 17 Santu Espiritum y Achcaspa nobian cuenta shuyaquicaqcunam niyan: “Cuticamïna, Teyta” nir. Y queta wiyaqcuna jina niyätsun “Cuticamïna Teyta” nir. Y pipis yacunaqcunaqa shayämutsun, mana pagashpam cawatsicoq yacuta debaldilla upuyanqa.\x * \xo 22:17 \xt Is 55.1\x* \p \v 18 Que librucho imapis pasacunanpaq caqcunata wiyacoqcunatam alli buenu notificayaq: Sitsun pipis que escribishqacunaman imallatapis yaparconqa, Diosmi que librucho willaquicaq castigucunapita mas castigun tse nunapaq yaparcaponqa. \v 19 Jina sitsun pipis que librucho imapis pasacunanpaq escribirëcaq willaquicunata imanllatapis jorqarenqa; Diosmi petapis jorqarenqa que librucho willaquicaq Jerusalen santu marcaman yecurir, wiñe cawe montipa frutanta micurinan quecaptin. \p \v 20 Quecunata willayänaqpaq cäyitsimaq Jesucristum queno nin: “Aumi, shamunäpaqnam quecä” nir. Noqantsicna nishun “¡Tseno callätsun! ¡Eucallämïna, Teyta Jesus!” nir. \p \v 21 Teytantsic Jesucristu llapequita alli queninwan yanapecuyäshï shumaq cawaquicho cacuyänequipaq.