\id HEB - Quechua Huaylas NT -Peru 2008 (DBL -2013) \h HEBREUS \toc1 Jesucristuman creyicoq israel nunacunapaq carta \toc2 Hebreus \toc3 Heb \mt1 HEBREUS \mt2 Jesucristuman creyicoq israel nunacunapaq carta \ip Manam musyetsu que libruta ni pi escribishqan. Waquin nunacunam niyan Bernabe escribenqanta (Hechos 4.36; 13.1—4). Waquincunanam niyan Apolu escribenqanta (Hechos 18.24; 1 Corintios 1.12; 3.4—6.22). Peru manam rason caqllataqa musyantsictsu pi que cartata escribishqantapis, que carta ruraqpa jutin mana captin. \ip Tse witsan atscaqmi israel nunacuna Jesucristuman creyicuyarqan; peru creyiquicarpis, Moisespa leynincunapaq siempri yarparäcuyaptin manam allitsu carqan. Tsemi que cartata queno nishpa escriberqan: “Moisespa leyninllata cumplita tïraqcunaqa Dioswan alli quedeta manam puediyanqatsu. Jesucristullaman marcäcurllam, Dioswanqa alli cashun, y pe munashqanno cawacushun. Pëqa quiquinmi wanushqa noqantsicpa rantintsic jutsantsiccunarecur. Tsemi cananqa pellana quecan Dios Yayawan amishtatsimaqnintsic. Tsemi Jesucristu ruranqan Moisespa leyninpitapis mas alli quecan.” \ip Jina que libruchomi cäyitsimantsic Jesucristu allapa puedeq canqanta. Pëqa anjelcunapitapis (1.5—2.18), Profeta Moisespitapis (3.1—4.13), y mandacoq saserdoticunapitapis (4.14—5.10; y capitulo 7), mas puedeqmi quecan. \ip Tsenomi musyatsimantsic Jesucristuman naqana marcäcorqa, mana qonqetana marcäcunantsicpaq (5.11—6.20; 10.39). Jina cäyitsimanntsic imecata jiparpis, Jesucristullamanna marcäcunantsicpaqmi (11.1—12.29). \c 1 \s1 Tsurintawan Dios parlapätsimantsic \p \v 1 Une tiempuchomi Diosnintsic profetancunatawan awiluntsiccunata atsca cuti y tuquinopa parlaparqan; \v 2 peru canannam tsurintawanna parlapätsimarqontsic. Petam Dios churarqan imecachopis mandacoq cananpaq, pewan que munduta camashqa carnin. \v 3 Diospa tsurin Jesucristoqa quiquin patenti Diosnintsicmi, y pëchomi ricantsic Diospa allapa puedeq queninta. Pemi llapan camanqancunata poderninwan tsararëcan mana ushacänanpaq. Y jutsantsiccunata limpiaramarnintsicmi, sieluman cuticushqa. Cananqa Diospa derechu caq ladunchomi tëcan pewan juntu mandacur. \s1 Jesucristoqa anjelcunapitapis mas puedeqmi \p \v 4-5 Tsemi Jesucristoqa anjelcunapitapis mas puedeq, porqui manam ni meqan anjeltapis Jesucristutanoqa podernin qoshqatsu, ni manam meqan anjeltapis nerqantsu: \q1 “Qamqa tsurïmi canqui, \q1 y noqam papäniqui cä”\x * \xo 1:4-5 \xt Sal 2.7\x* nir. \m Y manam ni meqan anjelpaq Jesucristupaqnoqa nerqantsu: \q1 “Pepa papäninmi cashaq \q1 y pemi tsurï canqa”\x * \xo 1:4-5 \xt 2 S 7.14\x* \m \v 6 Tsenollam wamaqshu tsurinta que patsaman cachamurninpis, queno nerqan: \q1 “Llapan anjelnïcuna peta adorayätsun”\x * \xo 1:6 \xt Dt 32.43; Sal 97.7\x* nir. \m \v 7 Anjelcunapaqqa palabrancho quenollam nican: \q1 “Sirwimaq anjelnïcunaqa bientunollam \q1 y rupecaq ninanollam cayan”\x * \xo 1:7 \xt Sal 104.4\x* nir. \m \v 8 Tsurin Jesucristupaqmi siqa queno escribirëcan: \q1 “Qamqa Dios carmi, wiñepa wiñenin mandacur \q1 imecatapis muneniquicho catsinqui; \q1 y mandacurpis, llapan nunapaq iwalmi canqui. \q1 \v 9 Qamqa alli rurecunatam cuyarqonqui, \q1 y mana alli rurecunataqa manam. \q1 Tserecurmi Dios acrashorqonqui waquin yanaqiquicunapitapis mas cushitsishunequipaq”\x * \xo 1:9 \xt Sal 45.6-7\x* nir. \m \v 10 Jina quenopis nicanmi: \q1 “Qammi Teytallä, shumaq patsacätsir, \q1 camarqequi que patsata y sielutapis. \q1 \v 11 Tsecunapis llapanmi ushacärenqa. \q1 Que patsapis sielupis ropanomi macwayärenqa; \q1 peru qamqa wiñepa wiñeninmi quecanqui. \q1 \v 12 ¡Imeca ropata piturcoqnomi janaq patsatapis \q1 y que patsatapis piturinqui \q1 y imeca ropata trocareqnomi juclayaman tumaratsinqui! \q1 Tseno captinpis, qamqa canqanllam quecanqui”\x * \xo 1:12 \xt Sal 102.25-27\x* nir. \p \v 13 Diosqa manam ni meqan anjelnintapis nerqantsu: \q1 “Que ladüman täcamï mandacunantsicpaq, \q1 asta llapan chiquishoqniquicunata nopequiman churamonqäyaq”\x * \xo 1:13 \xt Sal 110.1\x* nir. \m \v 14 Porqui llapan anjelcunapis jäninollam cayan. Pecunataqa Diosmi cachamushqa, salbasionta erensiatano chasquiyänanpaq caq nunacunata yanapananpaq. \c 2 \s1 Salbasionpaq willapäqueqa rasonpa caqmi \p \v 1 Tsemi wiyaconqantsic alli willaquita cäyicur cäsucushun, tsenopa mana alliman mana jeqacurcunapaq. \v 2 Anjelnincunatawan Diosnintsic une tiempu willacatsimonqan mandamientuncunatam allapa mantsacushpa cumpliyaq, y pipis mana cumpleqcunam meresiyanqanmanno feyupa castigashqa cayaq. \v 3 Tseno quecaptin ¿manatsuraq Diosnintsic castiguecamashwan quiquin Teyta Jesucristuntsic, y peta qatiraq nunacuna willamanqantsic salbasionnintsicta mana cäsucushqa! \v 4 Tsepis manam tsellatsu, tse salbasionnintsicpaq willaqui rasonpa canqanta musyanapaqqa quiquin Diosmi apostolnincunatawan espantepaq señalcunata y atsca milagrucunata rurar cäyitsimarqantsic. Y quiquin munanqannomi Santu Espirituwan tuquilaya yachenintsic qomashqantsic. \s1 Jesucristoqa wauqintsicmi \p \v 5 Diosqa manam anjelcunatatsu nerqan, “Que patsata mushoqman ticratsiptï qamcunam mandacoq cayanqui” nir. \v 6 Tsemi Diospa palabranchopis juc nuna queno escriberqan: \q1 “¿Ima presisaqtaq nunacunaqa pepaq allapa yarpacachänequipaq? \q1 Y ¿imanirtaq allapa presisaqpaq churecorqonqui nunacunapa tsurinlla quecaptin? \q1 \v 7 Ichic ratullataq anjelcunapitapis mas menusman nunacunata churarerqonqui; \q1 peru tsepitaqa respetashqa puedeq cayänanpaqtaq churarerqonqui. \q1 \v 8 Llapan imecatapis pecunapa muneninmantaq churarerqonqui”\x * \xo 2:8 \xt Sal 8.4-6\x* nir. \m Tsemi llapan imecapis pecunapa munenincho quecan, y Diosnintsic manam imatapis jaqerqantsu pecunapa muneninman mana churashpaqa. Tseno captinpis, manaran cananqa ricantsicraqtsu pecunapa munenincho llapan imecapis quecayanqanta. \v 9 Peru musyantsicmi Jesusta, anjelcunapitapis mas menusman ichic ratulla churarir, cruscho wanonqanrecur puedeq y presisaq cananpaq Dios churarenqanta. Diosmi alli queninrecur permiterqan noqantsiccunarecur tseno wanunanpaq. \p \v 10 Imecapis Diospa muneninchommi quecan, quiquin camashqa captin. Pemi munan llapan wamrancuna gloriaman chäyänanta. Tsemi munarqan llapanta cumplir Jesucristu allapa jipar wanunanta, y tsenopa pecunata salbananpaq. \v 11 Pellapaqna canantsicpaq ticratsicoq Jesucristoqa, y pellapaqna ticrashqa caqcunaqa juc Teytallanam cayan. Tsemi Diospa tsurin Jesucristupis peman creyicoqcunapita penqacuntsu “Wauqïcunam, panïcunam cayanqui” nita. \v 12 Tseno nenqanmi Diospa palabranchopis queno escribirëcan: \q1 “Qampaqmi willapäshaq wauqïcunata \q1 y panïcunata y pecunawan juntu quecarmi qotsupäriyashqequi”\x * \xo 2:12 \xt Sal 22.22\x* nir. \m \v 13 Jina quenopis nicanmi: \q1 “Noqaqa pellamanmi marcäcü” nir. \m Tsepitanam queno yaparin: \q1 “Quecho quecä qomashqan Diospa tsuricunawanmi”\x * \xo 2:13 \xt Is 8.17-18\x* nir. \p \v 14 Jesucristoqa noqantsicno nunam que patsacho yuricorqan, y wanuratsiyaptin cawarimurmi, wanutsicoq diablupa poderninta ushacäratserqan. \v 15 Tsenopam diablupa esclabunno imepis wanita mantsacur caquicashqa, Teyta Jesucristu salbamarqontsic. \v 16 Pëqa manam shamorqan anjelcunata yanapananpaqtsu, sinoqa Abrahampa mirenincunata yanapananpaqmi. \v 17-18 Noqantsicno que patsacho yuricushqa captinmi, petapis diablu jutsaman ishquitsita munarqan. Tseno captinpis, shonquncho allapa sufrirmi tentasioncunata benserqan. Tseno jutsata mana rurashpa cawashqa carmi, noqantsictapis yanapecamantsic jutsa rureman mana ishquinantsicpaq. Tsemi cananqa cumplidu ancupäcoq mas mandacoq saserdotintsic quecan. Tseno ancupäcoq carmi, pëqa cruscho wanushqa nunacunata jutsancunapita Dios perdonecunanpaq. \c 3 \s1 Jesusqa Moisespitapis mas presisaqmi \p \v 1 Wauqicuna y panicuna, qamcunataqa quiquin Diosmi acrayäshushqanqui pellapaqna cayänequipaq. Tsemi shumaq cäyicuyë Jesuspaq. Petam Dios cachamushqa pepaq mas shumaq musyatsimänantsicpaq. Jina pemi quecan mas mandacoq saserdotintsic cuenta. \v 2 Jesustaqa Diosmi churamushqa tseno cananpaq. Pëqa Dios nenqannollam llapanta cäsucur rurarqan, imeca Moises mayural cuenta juc wayicho Diospa wamrancunata cuidaqno. \v 3 ¿Manacu juc wayi ruraqta mas presisaqpaq churantsic wayipitapis mas! Tsenomi Jesusqa Moisespitapis mas presisaq quecan. \v 4 Llapan wayicunatapis nunacunam rurayan, peru Diosmi camarqan nunatapis y llapan imecacunatapis. \v 5 Moisesqa imeca juc wayicho cumplidu sirwicoqnollam Diospa wamrancunata shumaq cuidar willaparqan shamoq tiempucuna Dios willapäcunanpaq caqcunata. \v 6 Peru Jesucristoqa Diospa Tsurin carninmi, wayicho mandacoq cuenta Diospa wamrancunata mandecan. Tse Diospa wamrancunaqa noqantsicmi cantsic, peman imepis marcäcorqa y änimashqantsicta cushi cushi shuyacorqa. \s1 Paqtataq mana wiyacoq cayanquiman \p \v 7-8 Tsemi Santu Espiritupis queno nimantsic: \q1 “Nunacuna, ama rumi shonqu ticracuriyëtsu. \q1 Canantä Dios niyäshunqequicunata shumaq wiyacuyë. \q1 Ama tsunyaq jircacho israel nunacuna Diosta piñatsir mana cäsucoqcunanoqa cayëtsu. \q1 \v 9 Tsechomi une israel nunacuna chuscu chunca (40) watanpi milagrucunata ruranqäta riquecarpis, \q1 probamaq cuenta piñatsiyämarqan. \q1 \v 10 Tseno piñatsiyämaptinnam, nerqä: \q1 ‘Que nunacunaqa oqracashqa cuentam shonquncunacho mana alli yarpenincunawan puriquicayan. \q1 Tseno cacurmi, mana qatiräyämantsu.’ \q1 \v 11 Tsemi piñaquinïcho shonqüta alli tapïcur nerqä: \q1 ‘Pecunaqa änenqä jamaqui marcäman manam chäyanqatsu’\x * \xo 3:11 \xt Sal 95.7-11\x* nir.” \p \v 12 Tsemi, wauqicuna y panicuna, cuentata qocuyë; paqtataq meqequicunapis lluta pensaq shonqiquicunawan Diosman mana creyicurnin, cawecaq Diosnintsicpita raquicacuriyanquiman. \v 13 Antis jutsaman ishquir rumi shonqu cayanqequipa rantenqa tiempu quecaptin, imepis willaquininta shumaq tantiyatsinacur cawacuyë. \v 14 Noqantsicqa Jesucristumannam creyicurirmi, llapan shonquntsicwan pellamanna marcäcorqantsic. Tsemi wanonqantsicyaq Jesucristuman creyicur pe munanqanno cawacur Diospa nopanman chäshun. \v 15 Tseno cananpaq quecaptenqa, ama qonqashuntsu Diospa palabran queno nenqanta: \q1 “Shonqïquicunata chucruyätsicurcuyänequipa rantin \q1 Dios niyäshunqequicunata canantä wiyacur cäsucuyë. \q1 Ama cayëtsu une nunacuna \q1 Diosta mana cäsucoqcunanoqa.”\x * \xo 3:15 \xt Sal 95.7-8\x* \p \v 16 ¿Picunataq Dios nishqancunata wiyecarninpis, Diospa contran ticraqcunaqa cayan: Moises Egiptu marcapita jorqamunqan nunacunam! \v 17 Tseno ¿pi nunacunawantaq chuscu chunca (40) watanpin Dios piñashqa carqan: Jutsa ruraq Israel nunacunawanmi! Tse nunacunaqa tsunyaq jircacunachomi wanur ushacäyarqan. \v 18 Y ¿pi nunacunatataq Dios nerqan änenqan jamaqui marcaman mana yecuyänanpaq: Mana cäsucoq caq israel nunacunatam tseno nerqan! \v 19 Tse nunacunaqa Diosta mana cäsucuyanqanpitam änenqan marcaman yecuyarqantsu. \c 4 \s1 Diosman marcäcoqcuna jamaquita tariyan \p \v 1 Tsemi pecunatanolla noqantsictapis änimashqantsic jamaquininta tarinantsicpaq. Tsemi tsecunata alli cuentata qocushun, paqtam waquinnintsic tarishwantsu tse jamaquita. \v 2 Pecunatam Dios willarqan tse marcaman yecurir jamacuriyänanpaq; peru wiyecarpis, mana marcäcurmi yecuyarqantsu. Pecunatanollam noqantsictapis alli willaquita musyatsimarqontsic jamaquininta tarinantsicpaq. \v 3 Tse jamaquitaqa tarishun creyicoq caqcunallam. Diospa palabranchopis quenomi nican: \q1 “Piñarcatsiyämaptinmi, shonqüta alli tapïcur nerqä: \q1 ‘Manam juc paqwepa yecuyanqatsu jamaqui marcaman’ ”\x * \xo 4:3 \xt Sal 95.11\x* nir. \m Tsetaqa nerqan que munducho llapan caqcunata camar ushashqana quecarmi. \v 4 Palabranchomi qanchis junaqcho pasaconqanta queno nir willaquican: \q1 “Diosmi que patsata camar usharir, \q1 qanchis junaqcho jamacurerqan”\x * \xo 4:4 \xt Gn 2.2\x* nir. \m \v 5 Jina nicantaq: \q1 “Manam juc paqwepa yecuyanqatsu jamaqui marcäman”\x * \xo 4:5 \xt Sal 95.11\x* nir. \m \v 6 Tse une israel nunacunam Diospa alli willaquininta wiyecarpis, mana cäsuquinincunarecur jamaqui marcaman yecuyarqantsu. Peru cananqa waquincuna tse jamaquita tariyanqam. \v 7 Tsemi yape Diosnintsic sitashqa que tiempucho wiyacoq caqqa, tse jamaquita tariyänanpaq. Tseno cananpaqmi Diospa palabrancho cäyitsimantsic David queno nenqanwan: \q1 “Sitsun cananqa wiyacuyanqui Diosnintsic niyäshonqequita ama chucru shonqu cayënatsu”\x * \xo 4:7 \xt Sal 95.7-8\x* nir. \m \v 8 Manam une tiempu Josue “Caanan” nishqan Marcaman israel nunacunata yecatsir jamatsenqanpaqtsu Dios tseno nerqan, sinoqa que tiempu caq jamaquipaqmi. \v 9 Tsemi Diospa wamrancunapaqqa quecanraq rasonpa caq jamaqui. \v 10 Dios que patsata camar usharir, jamanqannomi noqantsicpis que nacaquicunapita pasarir alli cawecho jamacurishun. \v 11 Tsepenqa imecanopapis tïrashun tse jamaquita tarita. Paqtam tse mana cäsucoq israel nunacunano mana alliman jeqecashwan. \p \v 12 Diospa palabranqa cawatsicoq palabra carmi, allapa poderyoq. Y ishcan ladupa cösa afilashqa espadanoran yarpenintsicmanpis, shonquntsicmanpis charcun imano canqantsictapis musyatsimänantsicpaq. \v 13 Llapan camashqancunapis riquenincho captinmi, llapan rurenintsictapis riquecan. Pepaqqa ima rurenintsicpis manam pacaranqatsu. Y ima ruranqantsictapis parlanqantsictapis jusgamäshunmi. \s1 Jesucristoqa mayor saserdotim \p \v 14 Sitsun sielucho quecaq mas mandacoq saserdotintsic Teyta Jesucristu, Diospa Tsurin, imepis yanapecamäshun. Tserecur pellamanna imepis marcäcur tsaracushun. \v 15 Que patsacho quecaptinmi, mas mandacoq saserdotintsic Jesucristuta noqantsictanolla shonquncho jipatsir diablu tenteta munarqan. Tseno quecaptinpis, pëqa manam jutsaman ishquerqantsu. Tsemi debil quenintsicta musyar, ancupäcoq car, yanapamantsic jutsaman mana ishquinapaq. \v 16 Tseno quecaptenqa, ancupäcoq Diosllantsicta cada junaq mana mantsashpa mañacushun. Peta mañacushqaqa ancupämarnintsicmi, alli queninwan yanapecamäshun llapan nesidanintsiccunacho. \c 5 \p \v 1 Une tiempu mas mandacoq saserdoteqa llapan israel nunacunapita acrashqam carqan. Tsemi tse saserdoteqa israel nunacunapaq imeca qaretano sacrifisiuta rurarnin, Diospa puntanman churarqan jutsancunapita perdonashqa cayänanpaq. \v 2 Tse saserdoteqa jutsaman ishquita puedinmi. Tsemi waquin caqcuna oqracashqano jutsa rureman ishquiyaptinpis ancupan. \v 3 Tsemi tseno cayanqanpita Diospaq animalcunata pishtarir, cayarqan quiquinpa jutsanta y nunacunapa jutsanta Dios perdonananpaq. \v 4 Tseno respetashqa saserdoti cananpaqqa manam quiquinpa muneninllapitatsu pipis churacan. Antis Diosmi pecunataqa mana presisaq quecayaptinpis, presisaq cayänanpaq acran, imeca saserdoti Aaronta acranqanno. \v 5 Tsenollam Jesucristupis quiquinllapitatsu mas mandacoq saserdoti cananpaq churacashqa. Sinoqa quiquin Diosmi presisaqpaq churarqan. Tsemi palabranchopis queno escribirëcan: \q1 “Qamqa tsurïmi canqui. \q1 Noqam canan papäniqui ticrarï”\x * \xo 5:5 \xt Sal 2.7\x* nishpa. \m \v 6 Jina juc partichopis quenomi escribirëcan: \q1 “Qampa saserdoti queniqueqa wiñepa, wiñeninmi canqa, \q1 y Melquisedec\f + \fr 5:6 \ft Riquë He 7.1\f* saserdotinomi canquipis”\x * \xo 5:6 \xt Sal 110.4\x* nishpa. \m \v 7 Jesucristum que patsacho cawecarnin allapa rogacur waqarcuryan mañacorqan poderninwan wanïpita libracoq Diosman. Y cäsucoq canqanrecurmi Dios wiyecorqan mañaquinincunata. \v 8 Tsenomi Cristoqa Diospa Tsurin quecarninpis, sufrimientucunata pasarnin, yachacorqan obedienti queta. \v 9 Tseno carmi, jutsannaq canqanta ricatsicorqan. Tsemi pe Salbadornintsic ticrarishqa carnin, cäsucoqcunata parasiempri salbanqa. \v 10 Tsemi petaqa Dios churarerqan Melquisedeclaya mas mandacoq saserdotintsic cananpaq. \s1 Rasonpa creyicoqcunapaq willaquicuna \p \v 11 Teyta Jesucristu saserdotintsic canqanta willapäriyänaqpaqqa atscaran can. Chucru shonqu cayaptiquim, ni imanopa cäyitsiyeniquita puediyätsu. \v 12 Qamcunaqa unepita creyicoqcunanam cayanqui, y waquincunatapis antis yachecatsiyanquimannam. Diospa palabranta facil caqcunallata yapecuryan willapäquicayänaqtam shuyaräquicayanqui. Qamcunaqa chucru miquicuna micoq cuentanam creyiquiniquicunacho quecayänequitam imeca lichillataraq llullu wamra chichicoq cuenta caquicayanqui. \v 13 Pipis lichillataraq chichiquicaq wamra cuenta caquicarnenqa, ¿imanopam musyayanqa alli cawaquita! \v 14 Alli cawacoqcunaqa cayan imeca chucru miquicunata micoq auquis wamra cuentam. Tsemi ime örapis musyayanna, allita o mana allita rurecayanqantapis. \c 6 \p \v 1 Ama Jesucristuman tseraq creyicurir, yachacuyanqequillachoqa caquicayëtsu. Antis yashqa nunacunanona yachaquita tirayë. Porqui yachacorqontsicnam quiquintsicpa alli rurenintsicrecur mana salbaquita puedenqantsicta, sinoqa Diosman marcäcushqalla perdonta tarenqantsicta. \v 2 Yachacorqontsicnam bautismupaq yachatsiquicunata. Yachacorqontsicnam creyicoqcunaman maquita churecur Diosman mañaquita, wanushqacuna cawariyämunanpaq caqta, y rurenintsicmanno juc junaq Diosnintsic parasiempri jusgamänantsicpaq caqta. \v 3 Dios permitiptenqa, tsepitapis mascunataran yachacushun. \p \v 4 Porqui sitsun juc nuna Jesucristuman creyicushqana quecar, Diospa alli queninta musyecar, Santu Espirituwan jucnolla quecar, \v 5 y Diospa alli willaquininta wiyacushqana quecar y ware waratin imapis pasacunanpaq caqta musyecar, \v 6 Diosta negariptenqa, manam puedishwannatsu Diosman yape cutitsita. Porqui tse nunacunaqa Diospa contran carmi, Tsurin Jesucristuta yape crusificaq cuenta caquicayan. Tsenam waquin nunacunapis Jesucristupita burlacuyan. \v 7 Tamyaptenqa, chacraqa cösa ushmashqa carmi, alli cosechata muroqninta qoyconqa, y Diospis tse chacrataqa bendisiconqam. \v 8 Peru sitsun tse chacracho patsanqa mana sirweq qoracunalla, manam tse chacra imapaqpis sirwintsu, Diospis maldisionqam, y ninawanmi cayeconqa. \p \v 9 Cuyashqa wauqicuna y panicuna, tseta nirnin manam qamcunapaqtsu tseno yarpacachäyä. Antis qamcunapaqqa marcäquicayä Dios munanqannona cawacur salbacuyänequipaq caqtam. \v 10 Teyta Diosqa alli carmi, qonqantsu jucniqui jucniqui cuyanacur creyicoq pura ancupänacur yanapanaquicayanqequita. \v 11 Puntata cushi cushi marcäcur alli cawacuyanqequinolla imepis siguiyë. Tseno carqa marcäcuyanqequitapis tariyanquim. \v 12 Manam munayätsu qela ticraquicuyänequita. Tseno cayänequipa rantenqa Teyta Diosman marcäcoqcuna cawayanqannolla qamcunapis peman marcäcur imepis cawacuyë. Dionintsicman marcäcur cawacoqcunaqa llapantsicpis änimashqantsiccunata chasquishunmi. \s1 Teyta Diosqa änicushqanta cumplinmi \p \v 13 Diosmi jurecur Abrahamta änerqam yanapananpaq, y manam pipis pepita mas puedeq carqantsu tse änicushqanta testigacunanpaq. \v 14 Tse änirninmi queno nerqan: “Yanapashqequim, y mireniquicunapis astcam canqa”\x * \xo 6:14 \xt Gn 22.16-17\x* nir. \v 15 Y shumaq pasensianwan Abraham shuyararmi, chasquirerqan Dios änishqanta. \v 16 Nunacunapis autoridacunachomi imatapis änicurnin, cumpliyänanpaq jurayan. Tseno jurashqa cayaptinmi, mana ima liryaquicunapis cannatsu. \v 17 Tsemi Diospis äniquininta shuyacoqcuna cuentata qocuyänanpaq juramentuta rurar änicorqan. Y manam “¿Cumplenqatsuraq o manatsuraq?” nir, caquicanantsictsu. \v 18 Diosqa manam ulicuntsu. Juramentupa änimashqantsicta cumplenqam. Tsemi peta asheq caqcunaqa y salbasionninta chasquishqa caqcunaqa, cushishqa shuyacunantsic Diosnintsic änimashqantsicta ime öra carpis cumplinanpaq caqta. \v 19 Tsemi tse marcäquinintsic alli firmi tsararämantsic, imeca juc estaca barcuta watäyaptin tsararaq cuenta. Tsemi cananqa yecurishun Diospa nopanmanpis y mananam tsapaq cortinapis cannatsu. \v 20 Tsemanmi Teyta Jesucristuntsic puntar yecurishqana mas mandacoq saserdotintsic cananpaq. Y noqantsicpaqmi Diosta mañaquecamun. Tse saserdoti quenenqa wiñepa wiñeninmi canqa Melquisedeclayapita captin. \c 7 \s1 Jesusqa saserdoti Melquisedecnomi \p \v 1 Melquisedecqa Salem marcapa reyninmi carqan, y sielucho Diospa sirweqnin saserdotim carqan. Jucpinmi contran reycunata Abraham gueracho ganarir cuticamuptin, Melquisedec ewarqan Abrahamta taripaq; y taripärirnam, bendisicorqan \v 2 Tsenam Abrahampis Melquisedecta qoycorqan pelyacho ganarir llapan taripacamushqanpita chunca caq partinta. Melquisedec ninanqa “Alli justisia ruraq rey” ninanmi, y Salem marcapa reynin cashqa captinnam, “Alli pasaquicho cawatsicoq rey” ninan. \v 3 Manam pi musyantsu Melquisedecpa papänin mamänin ni awiluncuna cashqanta, ni manam musyetsu yuricushqan ni wanucushqan. Tseno carmi, Diospa Tsurinno wiñepa wiñenin saserdoti quenin iwalarin. \p \v 4 Masqui shumaq cäyirishun Melquisedec imano presisaq cashqanta. Petam awiluntsic Abrahampis gueracho qochipaconqancunapita diesmuta qorqan.\x * \xo 7:4 \xt Gn 14.17-20\x* \v 5 Ley nishqanmannomi obligadu llapan israel nunacuna Levi castapita saserdoticunapaq apayaq diesmuta; y Abrahampa castan carpis, mana diesmuta qoshpaqa manam quedayaqtsu. \v 6 Peru Melquisedecqa manam Levipa mirenintsu carqan, y asimi Abraham diesmuta qoptin chasquïcurcur, bendisïcorqan, aunqui Diosnintsic Abrahamta yanapananpaq änishqana quecaptinpis. \v 7 Y musyantsicmi bendision qoq caq, bendision chasqueq caqpitapis mas presisaq cashqanta. \v 8 Diesmuta chasqueq Levitacunaqa wanucoq nunallam cayan; peru diesmu chasqueq Melquisedecqa claru parlaquichoqa cawecanmi. \v 9-10 Levitacunaqa manaran awiluncuna Abraham Melquisedecwan topayanqan tiempu cayarqanraqtsu; Levitacunalla diesmuta chasquinanpaq derechuncuna quecaptinpis, awiluncuna Abraham Melquisedecta diesmariptinmi, Abrahampa mirenin carnin, peta diesmaq cuenta ticrariyarqan. \s1 Teyta Jesucristoqa une Melquisedecnomi \p \v 11 Sitsun Levipa castan saserdoticuna leynincunawan Diospa nopanman nunacunata allitano chätsiyanman carqan, ¿imanirtaq Dios juclaya saserdotitaraq Meliquisedeclayatano cachamorqan! Antis tsepa rantenqa ¿manacu Aaron castapita juc saserdotita nunacunata salbananpaq jorqaramunman carqan! \v 12 Cananqa juclayana saserdotintsic captinmi, leyninpis juclayana. \v 13 Tse saserdoteqa Teyta Jesucristum. Pëqa juc castapitam. Y tse castapitaqa manam saserdoticuna cayashqatsu. \v 14 Musyantsicmi Teyta Jesucristoqa Juda castapita cashqanta, y Juda castacunapaqqa manam Moisespis leynincho saserdoti cayänanpaq parlacushqatsu. \p \v 15 Tsenopam alli cäyirintsic Jesucristuna Melquisedecno mushoq saserdotintsic cashqanta. \v 16 Manam ley nenqanmannotsu Levita castapita saserdoti cananpaq Jesucristoqa yecushqa. Pëqa puedeq queninwan wiñepa wiñenin cawaq carninmi, saserdotintsic yecurishqa. \v 17 Tsemi Diospa palabranpis pepaq queno escribirëcan: \q1 “Qamqa wiñepa wiñenin saserdotim canqui \q1 Melquisedeclayapita car”\x * \xo 7:17 \xt Sal 110.4\x* nir. \m \v 18 Tsenopam tse punta leyqa mana sirweq carnin, juc cuchuman churacärishqa. \v 19 Porqui tse leycunaqa manam ni pita yanaparqantsu Dios munashqanno cawacuyänanpaq; peru cananmi si mas alli caqman marcäquinintsic yanaparqamantsic Diospa nopanman chänäpaq. \s1 Jesucristoqa mas allin caq saserdotintsicmi \p \v 20 Tseno saserdotintsic cananpaqqa Diosnintsic änimarqantsic juramentupam. Peru Levita castacunapita saserdoticunataqa churarqan juramentuta mana rurashllapam. \v 21 Jesucristu saserdotintsic cananpaqmi siqa Diosnintsic jurecur palabrancho queno änicorqan: \q1 “Juc parlacoqlla Teytam juramentuta rurar \q1 queno nin: \q1 ‘Qammi wiñepa wiñenin saserdoti canqui’ ”\x * \xo 7:21 \xt Sal 110.4\x* nir. \m \v 22 Tseno juramentuwan Diosnintsic änimarnintsicmi punta contratu leycunapitapis Jesucristutana churamushqa mas yanapamänantsicpaq. \v 23 Une caq contratuchoqa saserdoti wanuriptin juctanam churariyaq wanoqpa rantin yecunanpaq. \v 24 Peru Jesustaqa mana wanucoqna captinmi, ni pi saserdoti queninta trocayanqanatsu. \v 25 Tsemi Jesusqa, peman creyeqcunata paqwe salbecur Diosman chätsenqa. Porqui pëqa wiñepa wiñeninmi cawan tse creyicoqcunapaq Diosta mañacapunanpaq. \p \v 26 Jesucristoqa allapa alli mas mandacoq saserdoti carmi, llapan wananqantsicunacho yanapamantsic. Pëqa jutsannaq carmi, mana alli rurecunataqa ni imepis rurantsu, y sieluchomi mas presisaq cananpaq churacärishqa. \v 27 Que patsacho mayor saserdoticunam waran waran Diospaq animalcunata pishtarir cayäyan; puntata quiquincunapa jutsancunapita, tsepitana nunacunapa jutsancunapita; peru Jesusqa manam pecunanotsu. Pëqa quiquinpa wanïninwanmi juc cutillana Diospaq sacrificäquicorqan quiquinpa bidanta qoycur. \v 28 Leyta cäsucurnin, mas mandacoq saserdoti cayänanpaq acrashqancunapis jutsaman ishquiyaqmi; peru leycuna qepanta Dios juramentupa churamonqan mayor saserdotintsic tsurin Jesucristoqa manam imepis jutsaman ishquintsu. \c 8 \s1 Mushoq contratupita caq mas mandacoq saserdotintsic \p \v 1 Que nicayancaqcunata alli cuentata qocuyë. Tse mas mandacoq saserdotintsicqa Dioswan juntum mandacur sielucho tëcan. \v 2 Tse sielucho quecaq carpapita templuchomi pëqa quecan noqantsicpa biennintsic Diosta mañacur. Tse templutaqa quiquin Diosmi rurashqa, y manam nunatsu. \p \v 3 Mas mandacoq saserdoticunataqa nombrayaq Diospaq qarecunata apayänanpaqmi. Tsemi Jesucristupis ima qarellatapis presisarqan Diospaq apanan. \v 4 Sitsun pe que patsacho quecanman carqan, manachi saserdotipis canmantsu carqan, porqui que patsachoqa saserdoticuna cayannam ley nishqanmanno Diospaq qarecunata apayänanpaq. \v 5 Que patsacho saserdoticuna sirwicur quecayanqan carpapita temploqa sielucho templupa retratun cuentallam. Tseno retratun cuentalla canqantaqa musyantsic, Dios wayinta rurananpaq Moisesta queno nishqa captinmi “Jircacho ricatsenqaqtanolla wayïta ruranqui”\x * \xo 8:5 \xt Ex 25.40\x* nir. \v 6 Peru cananqa Jesucristunam punta saserdoticunapitapis mas allin caq mas mandacoq saserdotintsic. Pëqa tse punta contratu leycunapitapis mas allin caq contratupaqmi willacamun. Tse contratoqa Diospa mas allin caq äniconqancunachomi patsacashqa quecan. \s1 Mushoq contratum mas alleqa \p \v 7 Sitsun punta contratu nunacunapaq llapancho alli canman carqan, manam mushoq contratu ruracanmannatsu carqan. \v 8 Une awiluntsiccunatam mana cäsucoq cayaptin, Dios queno nerqan: \q1 “Cäyiyämë, ichicllanam pishin israel nunacunawan \q1 y Juda nunacunawan mushoq contratuta ruranapaq. \q1 \v 9 Que contratoqa manam une awiliquicunawan ruranqänotsu \q1 canqa. Ejiptu marcapita jorqatsimuptïpis \q1 manam cäsuyashqatsu pecunawan contratu rurashqäta. \q1 Tsemi pecunata jaqirerqä” ninmi Dios. \q1 \v 10 “Tse israel nunacunawan mushoq contratu \q1 ruranqäqa quenomi canqa: Ime carpis, \q1 tse nunacunapa peqanmanmi mandaquinïta \q1 churashaq y shonquncunamannam escribishaq. \q1 Noqam cashaq Diosnincuna, \q1 y pecunam cayanqa wamräcuna. \q1 \v 11 Mananam pipis nuna mayincunata \q1 ni castancunata yachatsenqanatsu, \q1 ‘¡Diostam reqiyänequi!’ nishpa; \q1 porqui llapanmi reqiyämanqa, ichicpis jatunpis. \q1 \v 12 Llapan mana alli rurenincunatam perdonecushaq, \q1 y mananam jutsancunata yarpäshaqnatsu”\x * \xo 8:12 \xt Jer 31.31-34\x* ninmi Dios. \m \v 13 Tsemi Teyta Diosnintsic canan caq contratuta “Mushoqmi” nir, unecaq contratutaqa juc cuchumanna churarishqa, y ichicllanam pishin juc paqwe ushacärinanpaq. \c 9 \s1 Teyta Diosta imano adoranapaq \p \v 1 Canannam willariyashqequi une contratu mandacushqanmanno Diosta imano adorayashqanta, y que patsacho carpapita templu imano cashqanta. \v 2 Quenomi tse Teyta Diosta adorayänan carpata rurayashqa cayarqan: Ishque cuartum ruricho carqan. Yecurina caq cuartutam niyaq “Lugar Santu” nir. Tse cuartuchomi carqan candelabro y juc mesa. Tse mesachomi churaraq “Diospaq” niyanqan tantacuna. \v 3 Mas ruri caq cuartunam carqan “Santisimu” niyanqan cuartu. Tse cuartutaqa tsaparaq cortinam. \v 4 Tsechomi carqan qoripita rurashqa altar. Tsechomi qoyatsiyaq insiensiuta. Jina tsechomi carqan punta contratu winaräcunan ichicllan babul. Tse babulqa qoripita enchapashqam carqan. Tsechomi wardararqan qoripita rurashqa ichicllallan wichi. Tse wichichoqa winaraq “Manä” nishqan miquimi. Jina tse babulchomi winararqan Aaronpa tseqllicaq tucrun. Jina winararqanmi Diospa mandamientun escribiraq paltash rumicunapis. \v 5 Tse babulpa täpantam “Diospa ancupäquinin” niyarqan. Tsetam “Puedeq querubin” niyanqan ishque anjelcunapa imajinnincuna, alasnincunawan tsaparäyarqan. Peru quecunata manachi llapantaqa willaquicayaqmantsu. \p \v 6 Tseno patsatsipacurirnam, tse yecurinalla caq cuartuman cada junaq saserdoticuna yecurir Diosta sirwiyaq. \v 7 Peru mas ruri caq cuartumanqa mas mandacoq caq saserdotillam yecoq juc cutilla watacho. Tseman yecurnenqa, apaq animalcunapa yawarnintam, quiquinpa jutsanpita y nunacuna mana musyar jutsacunata rurayashqanpita Dios perdonecunanpaq. \v 8 Tse carpapita rurashqa templucho Dios quecanan “Santisimu” niyanqan cuartumanqa nunacuna manam juc paqwe yecuyaqtsu. Tseno captinmi, Santu Espiritu cäyitsimantsic une caq contratulla siguiptenqa, noqantsicpis Diospa nopanman mana chänantsicpaq caqta. \v 9 Jina tsecunam cäyitsimantsic Diosta adoraq nunacuna ima qareta aparpis, consensiancunachoqa jutsasaparaq sienticuyanqanta. \v 10 Tse nunacunam niyaq: “¡Quetaqa ama micushuntsu; quetaqa ama upushuntsu; y quenäqa bendisipaqran!” nir. Tse mandaquicunaqa carqan imapis ricacoq caqcunallapaqmi, y alli carqan asta mushoq contratu qallanqanyaqllam. \s1 Juc cutilla Teyta Jesus sacrifisiuta rurecun \p \v 11 Peru canan tiempunam Teyta Jesucristuna bendisionta qomarnintsic puedeq mas mandacoq saserdotintsic ticrarishqa. Pëqa sielucho quecaq templuman yecurirmi, biennintsic Diosta mañaquecamun. Y manam nuna ruranqan templumantsu yecushqa, sinoqa quiquin Dios ruranqan templumanmi. \v 12 Y sielu templumanqa manam chiwapa ni wishipa yawarninta cada ratu aparcurtsu yecuquican; sinoqa juc cutillam cruscho wanurir, quiquinpa yawarninta ramarir yecushqa “Santisimu” niyanqan cuartuman; tsenopa llapan nunacuna wiñepa wiñenin salbasionta tariyänanpaq. \v 13 Punta caq saserdoticunam torucunapa y chiwacunapa yawarnincunawan, y altarcho cayashqa ternerapa uchpancunawan jutsa ruraq nunacunata bendisiyaq Diosllapaqna cayänanpaq. Tseno rurayaptinmi, Diospa nopancho cuerpuncuna limpiu carqan. \v 14 Sitsun tse cosascunata rurar jutsannaq queta pensayarqan, Jesucristupa yawarninran mas puedin jutsantsiccunapita rasonpa limpiamenintsicta. Porqui pëqa Diosnintsicpa wiñepa wiñenin cawaq Santu Espiritun yanapaptinmi, cruscho wanorqa; tsenopam quiquinpa jutsannaq cuerpunta Diospaq qare cuentata qoycorqan. Yawarninta ramanqannam consensiantsiccho mäcatsimantsic mana alli rurenintsicpita manana castigashqa canapaq, y cawaq Diosnintsicllatana sirwicunantsicpaq. \s1 Mushoq caq contratu balinanpaq Jesucristu wanonqan \p \v 15 Tsemi Jesucristoqa Diosman pushamänantsicpaq wanurnin, mushoq contratuta rurarerqan. Y punta contratuta mana cumplir jutsallaconqantsicpitam rescatamarnintsic perdonecamarqontsic. Tsenopam Dios acrashqan caqcunata yanapecun Dios änicushqan mana ushacäcoq erensiata chasquiyänanpaq. \v 16-17 Dios nunacunawan ruranqan contratoqa juc testamentunomi. Testamentucoq nuna manaraq wanuptenqa, tse testamentuconqan manaran balinraqtsu. Wanuriptinmi, siqa tse testamentuconqan balin. \v 18 Punta caq contratu balinanpaqpis animalcunataran Moises pishtarqan yawarninta ramananpaq. \v 19 Tseno rurananpaqqa llapan nunacunataran leyiparqan punta contratucho mandamientucunata y leycunata. Leyipärirnam wishicunata y chiwacunata pishtarir, yawarninta yacuwan ajurcur isopu montipa rapranta puca millwawan juc shucshuman watarcur, tse yacullantin yawarman tullpur tullpur tsaqtsorqan qaracho escribishqa leycunata y nunacunata. \v 20 Tsepitanam queno nerqan: “Que yawarwan tsaqtsuyapteqmi, musyayanqui Dios qamcunawan contratu rurashqan alli canqanta”\x * \xo 9:20 \xt Ex 24.6-8\x* nishpa. \v 21 Jina tse yawarwanmi Moises tsaqtsorqan carpapita rurashqa templuta, y Diosta sirwiyänanpaq imeca caqcunatapis. \v 22 Ley nishqanmanno llapanpis Dioswan alli cayänanpaqqa yawarwan tsaqtsushqaran cayänan carqan; y tseno yawarta mana ramayaptenqa, jutsancunapis manam perdonashqatsu caq. \v 23 Tsenomi tse templucho caqcunaqa, sielucho quecaqpa retratun cuentalla quecarpis, presisarqan yawarwan tsactsur limpiashqa cayänanpaq. Peru sielucho quecaqcunaran mas allin caq yawartaqa limpiu cananpaq nesitan. \s1 Cristupa wanïninllawanmi jutsacunaqa perdonacan \p \v 24 Jesucristoqa manam que patsacho nunacunalla rurayashqan retratu cuentalla quecaq templumantsu yecurishqa; sinoqa sielucho quecaq quiquin Diospa nopanmanmi yecushqa biennintsic Diosta mañacamunanpaq. \v 25 Pëqa juc cutillam Diospaq qareno yecurishqa; y manam que patsacho mas mandacoq saserdoticunanotsu jucpa yawarninllawan “Santisimu” cuartuman cada wata yecuquican. \v 26 Tseno captenqa, que munduta camanqanpita patsachi yapecuryan wanuquicanman carqan. Antis canan que mundu ushacänan tiempuchoran Jesucristu shamorqan juc cutilla llapan nunapa jutsan perdonashqa cananpaq yawarninta ramar wanunanpaq. \v 27 Musyantsicmi nuna juc cutilla wanunan cashqanta. Tsepitaqa Diosta cuentata qonanllapaqnam alman shuyaquican. \v 28 Tse cuentam Teyta Jesucristupis juc cutilla parasiempri wanorqan atscaq nunacunapa jutsanta perdonananpaq. Tsepita yapeqa cutimonqa, mananam mana creyeqcunapa jutsancunarecur yape wanoqnatsu; sinoqa cutimonqa peman marcäcoqcunata salbar apacunanpaqnam. \c 10 \s1 Jesucristoqa juc cutillam wanushqa perdonecamänantsicpaq \p \v 1 Moises escribishqan leycunaqa carqan que patsaman biennintsic naqana yequecamonqanta cuentata qocunallapaqmi. Tsemi tse leycunaqa aunqui wata wata cashqan qarellata Diospaq rurayaptinpis, nunacunata mana alli rurenincunapita troqueta puederqantsu. \v 2 Sitsun tse leycuna jutsancunata limpiashqana canman carqan, mananachi consensiancunacho jutsayoqllaraq cayanqanta pensar wata wata Diospaq qareta apaquicayanmantsu carqan. \v 3 Antis animalcunata pishtarir, wata wata Diosta qarayanqanmi jutsasapa cayanqanta yarpätsiyaq \v 4 Tsemi pensayänantsu chiwacunapa torucunapa yawarnincunarecurlla jutsäcunapita perdonashqa cayanqanta. \s1 Jesucristoqa qare cuentam \p \v 5 Tsemi Jesucristu que patsaman shamurnin, Diosta queno nerqan: \q1 “Qamqa manam munanquitsu imapis qarecunata ni sacrifisiucunata. \q1 Antis munarqonqui almäwan y cuerpüwan qamllatana sirwinaqtam. \q1 \v 6 Qamtaqa manam gustashunquitsu jutsancunarecur \q1 nunacuna imatapis qarayäshunqequi, \q1 y animalcunata pishtarir cayayämonqan. \q1 \v 7 Tsemi nerqä: ‘Caq quechomi quecä Diosllä. \q1 Palabrequi nenqanmanno \q1 noqacho munanqequita rurequï’ ”\x * \xo 10:7 \xt Sal 40.6-8\x* nir. \m \v 8 Tseno puntata nenqanmi cäyitsimantsic ley nenqanmanno jutsancuna perdonashqa cananpaq qarecunata apayaptinpis, y animalcunata pishtarir cayayaptinpis, Diosta mana gustanqanta. \v 9 Tsepitam Jesucristu yapena Diosta queno nerqan: “Quechomi quecä boluntaniquita ruranäpaq” nir. Tseno Jesucristu nenqanmi cäyitsimantsic punta contratupa rantin, mushoq contratutana patsäratsenqanta. \v 10 Tsemi Jesucristu Diospa boluntaninta rurar juc cutillana wanur quiquinpa cuerpunta qare cuentata Diosta qoycorqan, tsenopa Diosnintsicllapaqna canantsicpaq. \p \v 11 Israel saserdoticunaqa waran waranmi Diosta sirwirnin, tse qarenincunawan caquicayan; peru tseno rurarpis, manam marcäcuyaqtsu jutsancunapita perdonashqa queta. \v 12 Peru Jesucristum siqa juc cutilla parasiempri wanushqa jutsantsiccunata perdonecamänantsicpaq. Tsepitanam Diospa ladunman ewashqa pewanna juntu mandacuyänanpaq. \v 13 Tsechomi quecan, asta Diosnintsic llapan chiqueqnincaqcunata muneninman churanqanyaq. \v 14 Pepa caqcunataqa wanininllam juclaya nunatana parasiempri ticraratsishqa. \v 15 Santu Espiritupis tsepaqqa quenomi cäyitsimantsic: \q1 \v 16 “Tse tiempum pecunawan \q1 mushog contratuta rurashaq” ninmi Dios. \q1 “Tse contratuta rurarmi leynïcunata shonquncunaman \q1 escribishaq yarparäyämänanpaq. \q1 \v 17 Y perdonecurmi llapan jutsa \q1 rurayanqancunata qonqecushaq”\x * \xo 10:17 \xt Jer 31.33-34\x* nir. \m \v 18 Tsemi jutsantsiccunapita Diosnintsic juc paqwe perdonamashqa quecashqaqa, presisannatsu jutsantsiccunapita animalcunata pishtarir, Diosta qaranantsicpaq. \s1 Creyiquinintsiccho alli patsacashqa cashun \p \v 19-20 Tsemi wauqicuna panicuna, Jesucristu yawarninta ramanqanrecur cananqa puedintsic Dios quecanqanman mana mantsacushpa yequita. Porqui Jesucristu wanonqan öram Dios quecanqan cuartu tsaparaq cortina rachirerqan. Tsecunam musyatsimantsic mushoq cawaquiyoq carnin, Diospa nopanman librina cananqa yecurenqantsicta. \v 21 Cananqa puedeq Teytantsic Jesucristum Diospa nopancho saserdotintsic. \v 22 Tsemi llapan shonquntsicwan, y alli marcäquinintsicwan Diosman witiquicushun; y amana consensiantsiccho “Jutsasapam cä” nir, quecashuntsu; sinoqa limpiu yacuwan limpu paqacushqanona Diosman witiquicushun. \v 23 Musyantsicmi Diosnintsic llapan änimanqantsicta cumplinanpaq caqta. Tserecur marcäquinintsiccho alli firmi tsaracushun, y ama “¿Cumplenqatsuraq o manatsuraq?” nir, caquicashuntsu. \v 24 Y jucnintsic jucnintsic yanapanacur cuyanacur alli rureta tïrashun. \v 25 Diosta alabanantsic wayicho imepis ellucashun ama waquincunanoqa mana ewashpa quecashuntsu. Antis jucnintsic jucnintsic callpata qonacur quecashun, Teytantsic Jesucristu prontuna cutimunanpaq caqta yarpäcurcur. \s1 Diosmi mana cäsucoqcunata castiganqa \p \v 26 Sitsun jutsantsiccunata perdonamänantsicpaq Jesucristu wanonqanta musyecar ardepa jutsallacur siguiquicashun; mananam ni ima qareta Diospaq aparpis, perdonta tarishunnatsu. \v 27 Antis Diospa contran caqcunataqa dia del juisiucho cuentata qoriyaptinmi rupecaq infiernullana shuyarëcan. \v 28 Moises escribishqan leyta pipis mana cäsucuyaptenqa, ishcaq o quimaq testigucuna shimpiriyaptinmi, mana ancupashpa wanuratsiyaq. \v 29 Tsepenqa ¡imano castigunaraq queconqa yawarninta ramar jutsannaqta ticratsimanqantsic Diospa Tsurin Jesucristuta burlacoqcunapaqnäqa, y Diospa alli queninpita cäyitsimaqnintsic Santu Espirituta mana caqpaq churaqcunapaqnäqa! Porqui tse yawarninwanmi mushoq contratu patsacärishqa, y Diospana canapaq ticraratsimantsic. \v 30 Musyantsicmi Diosnintsic queno nenqanta: “Quiquïmi nunacunataqa rurenincunamanno jusgashaq” nir. Jina quenopis ninmi: “Diosllam pepa caqcunataqa jusganqa”\x * \xo 10:30 \xt Dt 32.35-36\x* nir. \v 31 Tseno captinmi, ¡imano mantsepaq cawaq Diospa maquinman ishquireqa! \s1 Yarpäshun Jesucristuman creyicur sufrenqantsicta \p \v 32 Tseno quecaptenqa, yarpäyë Teyta Jesucristuman creyicuriyanqequi witsan imano sufriyanqequitapis. Tse witsan imecata ñacarpis, manam ichicllapis qelanäriyarqequitsu. \v 33 Waquinniquitam plasa publicu ashayäshurniqui maqayäshorqequi. Waquincunata sufritsiyaptinpis, tse sufreqcunawan juntum sufricayarqequi. \v 34 Tsenollam carselcho quecaq creyicoqcunapaqpis ancupar yarparëcayarqequi. Y chiquiyäshoqniquicuna imequicunata qochiyäshuptiquipis, jaqiriyarqequim. Tsenoqa jaqiriyarqequi sielucho mas alli caq, y mana ushacäcoq imequequicunapis cananta musyarmi. \v 35 Tsemi Jesucristuman marcäquiniquicunacho alli firmi quecayë; porqui Diosmi qoyäshunqui juc allapa shumaq premiuta. \v 36 Tserecur sufrirninpis, mana qepaman cutirishpa pe munashqanllata rurar cawacuyë. Tseno cawacuyaptiqueqa, äniyäshonqequitam chasquiyanqui. \v 37 Porqui Diospa palabranpis quenomi escribirëcan: \q1 “Naqanan örayäramunna Salbador chämunanqa, \q1 y manam allapa illacämonqanatsu. \q1 \v 38 Allicunata ruraq nunäqa marcäquininrecurmi salbaconqa, \q1 peru qepaman cuticoqcunapitaqa piñacushaqmi”\x * \xo 10:38 \xt Hab 2.3-4\x* nir. \m \v 39 Noqantsicqa manam qepaman cuticur infiernuman euquicaqcunanotsu cantsic. Antis noqantsicqa marcäquinintsicrecurmi salbacushqana quecantsic. \c 11 \s1 Une tiempu nunacunapa marcäquinincuna \p \v 1 Marcäquiyoq queqa imatapis rasonpa chasquinantsicpaq caqta seguracur shuyaquimi, y ima mana ricanqantsiccunatapis rasonpa ricarim. \v 2 Une awiluntsiccunam marcäquinincunarecur Diospita alli ricashqa cayarqan. \p \v 3 Marcäquinintsicrecurmi musyantsic parleninllawan Diosnintsic que munduta camashqanta. Tsenopam musyantsic canan ricashqantsiccunata mana caqpita camashqanta. \p \v 4 Marcäcoq carninmi, Abel wauqin Cainpitapis mas allin caq qareta Diospaq aparqan. Tseno marcäcoq captinmi, Diospis allipa riquecorqan, y qarenintapis cushishqa chasquerqan. Tseno marcäcoq quenintam wanushqa quecaptinpis, Abelpaqqa canan imepis yarpärintsic. \p \v 5 Marcäcoq canqanrecurmi Enoctapis cawecaqllata Dios ellucurcorqan, y ashirpis manam tariyarqantsu Dios ellucurcushqa captin. Y Diospa palabranmi cäyitsimantsic manaraq Dios apacuptin Dios munashqanno cawaconqanta.\x * \xo 11:5 \xt Gn 5.21-24\x* \v 6 Diosman mana marcäcurqa, manam imanopapis puedishuntsu pe munanqanno cawaquita. Tsemi pipis peman eweta munarqa, marcäcunan Dios rasonpa cawashqanta, y llapan shonquncunawan asheqnin caqcunataqa yanapashqanta. \p \v 7 Marcäcoq carninmi, Noepis mana imepis ricanqan apäqui tamya cananpaq caqta Dios willecuptin, mantsacar, Diosta cäsucur, barcuta rurar qallaquicorqan, tseman lloqarcatsir castancunata salbananpaq. Tseno marcäcurninmi, mana wiyacoq nunacunatapis condenecorqan. Tseno marcäcuptinmi, Noeta Dios allitano chasquerqan. \p \v 8 Abrahampis marcäcoq carninmi, Dios pushaptin peta cäsucur eucorqan erensia cuentata Dios qonanpaq änenqan marcaman. Eucurnin, manam mellamanpis chärinanta musyarqantsu. \v 9 Y Diospa äniquininman marcäcurmi, Abrahamqa nunapa marcancho forasterunolla carpallapita wayin rurecur täcorqan. Tsenollam tsurin Isaacpis y Isaacpa tsurin Jacobpis carpallacho täcuyarqan tse äniquiman marcäcur. \v 10 Abrahamqa tsecunallacho täcorqan quiquin Dios sielucho yacheninwan ruranqan mana ushacaq marcaman ewananpaq caqta marcäcurmi. \p \v 11 Saratapis mana wachacoq quecaptinmi, y Abrahamtapis auquinna quecaptinmi, Dios änenqanta cumplinanpaq caqta marcäcuptinlla, Dios yanapecurqan wamrancuna cananpaq. \v 12 Tsemi Abraham wanucunanpaq ichicllana pishicaptin llutepa mirenincuna quecorqan; imeca sielucho qoyllurcunanoraq, y lamar cuchuncho aqushanoraq, yupetapis mana puedipaq. \p \v 13 Tse llapan nunacunam Dios änicushqanta manaraq chasquirnin wanucuyarqan. Tse nunacunaqa marcäcoq carninmi, carupita ricayarqan allapa cushicur, y cuentatam qocuyarqan que bidachoqa forasterunolla cayanqanta. \v 14 Tseno forasterunolla Diosman marcäcur, cawacoq nunacunaqa cäyitsimantsic sielucho quecaq rasonpa caq marcaman ewayänanpaq caqta shuyaquicayanqantam. \v 15 Pecunaqa mananam yarpäyarqannatsu yarqucuyanqan marcaman cutitaqa. Marcancunata llaquerqa imecanopapis cuticuyanmanmi carqan. \v 16 Mas bienmi pecunaqa pensaquicayarqan que patsacho marcancunapitapis sielucho marca mas alli canqanta, y tseman chëta. Tserecurmi Dios allapa cushicun tse marcäcoq nunacunapita, y pecunapaqmi juc marcata rurashqa. \p \v 17-18 Diosmi “Tsuriqui Isaacpitam atsca mireniquicuna canqa” nishpa, Abrahamta änishqa carqan. Tseno nirirpis, probaq cuentam “Tsuriquita wanicatsir qarecamë” nerqan. Y Abrahamqa Diosman allapa marcäcoq carmi, jucllella tsurin Isaacta cäsillapa Diospaq wanïcatserqan.\x * \xo 11:17-18 \xt Gn 21.12\x* \v 19 Abrahamqa musyarqanmi Diosnintsic poderyoq car cawaritsicoq cashqanta. Tsemi Isaacta wanushqanpita cawarishqa cuentatana Abraham chasquerqan. \p \v 20 Tsenollam Isaacpis Diosman marcäcur tsurin Jacobta y Esauta bendisir willarqan Diosnintsic ware warätin yanapananpaq caqta. \p \v 21 Tsenollam Jacobpis wanucunan öra, tsurin Josepa wamrancunata jucllellapayan bendisicorqan. Tsepitanam tucrunllaman tanupuquicur, Diosnintsicta adorecorqan.\x * \xo 11:21 \xt Gn 47.31–48.20\x* \p \v 22 Tsenollam Diosman marcäcur Josepis wanucunan öra, israel nunacunata queno nerqan “Imecarpis que marcapita eucuyanquim; y eucurnin, tullulläcunatapis apacuyanqui” nir. \p \v 23 Moisestapis yuricuriptin papänin y mamänin Diosman marcäcoq carninmi, paquecuyarqan quima quilla rurin. Allapa shumaqllan wamra captinmi, tseno rurayarqan. Y manam mantsacuyarqantsu llapan llullu wamracunata wanutsiyänanpaq rey mandacushqa quecaptinpis. \p \v 24 Diosman marcäcoq carninmi, Moisespis poqushqana quecar, rey faraonpa warmi tsurinpa wawan nishqa queta munarqantsu. \v 25 Antis pëqa munarqan Diospa israel nunancunawan juntu allqutsashqa jipar cawaquitam, y manam munarqantsu reypa willcanno, etsanpa muneninta rurar juc ratu que patsacho gosacuritaqa. \v 26 Munarqan Jesucristurecur imecata sufrirpis, cawaquitam y manam munarqantsu atsca qelleyoq cushishqa Egiptu marcacho cawaquitaqa. Pëqa mas marcäcorqan Diospita premiuta chasquinanpaq caqtam. \p \v 27 Diosman marcäcoq carninmi, Moises eucorqan Egiptu marcapita, y manam ima qocorqantsu rey piñanan captinpis. Y Diosta mana riquecarninpis, marcäcurmi rurananpaq caqta seguracorqan. \v 28 Diosman marcäcurmi, Moisesqa israel nunacunata nerqan Pascua fiestata rurar puncuncunata yawarwan llushiyänanpaq. Tseno ruratserqan wanutsicoq anjel yawarta riquecur tse wayicho yachaq wamaqshu wamracunata mana wanutsinanpaqmi. \p \v 29 Diosman marcäcurmi, israel nunacunapis Puca Lamarta tsimpayarqan imeca tsaqui patsapanolla; peru Egiptu nunacunaqa, pecunano tsimpeta munecarpis, shenqaquepam wanuyarqan. \p \v 30 Diosman marcäcurmi, israel nunacunapis Jerico marcapa perqan waqtanpa jirurupar marchayarqan, y qanchis junaq marchayanqanchomi tse perqa quiquinlla juchurerqan. \v 31 Marcäquininrecurmi Rahab jutiyoq chuchumecapis musyapacoq ewaq israel nunacunata yanapecorqan. Tsenopam tse marcacho Diosta mana cäsucoqcunawan juntu wanutsiyänanpita qeshperqan. \p \v 32 Masran can willayänaqpaq. Tiempuchi pishinman Gedeonpaq, Baracpaq, Sansonpaq, Jeftepaq, Davidpaq, Samuelpaq y llapan profetacunapaq willayapteqnäqa. \v 33 Tse nunacunam Diosman marcäcur gueracunachopis bensir nasioncunatapis qochiyarqan, alli justisiata rurayarqan, Dios änenqancunatapis chasquiyarqan, y leoncunapis pecunataqa manam imanayarqantsu. \v 34 Burururllana nina rupaquicaqpis manam rupayarqantsu; espadawan wanuratsiyänan quecaptinpis, qeshpiyarqanmi, callpannaqna quecarpis, callpasapam ticracuriyarqan. Tsemi guerachopis buen cholu ticracurir, enemiguncuna tropatapis bensir qarquriyarqan. \v 35 Warmicunapis Diosman marcäcurmi, wanushqa castancunata cawarimoqta ricayarqan. \p Waquincunanam tselaya nacatsillapa maqaquicayaptinpis, cachariyänantaqa munayarqantsu. Antis munayarqan marcäquinincunarecur wanuratsiyaptinpis, cawarircamur wiñepa cawaquitam. \v 36 Waquincunatam jeqchicachacur toryapäyarqan, astayarqan y cadenarcur carselman llawiyarqan, \v 37 Waquincunatanam rumiwan tsampir wanutsiyarqan. Waquintanam pullanpita serruchepa wanuratsiyarqan. Waquintanam espadawan tucsipa wanutsiyarqan. Waquincunatanam maltratar, allqutsar qaticachäyarqan. Pecunaqa üshacunapa, chiwacunapa qaratsanllapita ropacushqam marcan marcan puriculläyarqan, y allapa wactsa mana ni imannaq ancupëpaqmi cawaculläyarqan. \v 38 Tse nunacunaqa alli ruraq quecarpis, mana caqpaq churashqam cayarqan. Tsemi chiquilläyaptin marcan marcan tsunyaqcunapa, jircacunapa machecunacho punuriryan puriculläyarqan. \p \v 39 Tse nunacuna marcäquiyoq cayaptinmi, Diosnintsic allipa ricarqan. Peru tseno quecaptinpis, Dios manaran pecunata qorqanraqtsu änicushqancunata. \v 40 Tseno manaraq qorqa Diosnintsic allapa allitam noqantsicpaq rurecushqa. Porqui pëqa munarqon noqantsicpis pecunawan iwal äniquininta chasquinantsictam. \c 12 \s1 Cuyanqantaqa bienninpaqmi Dios Yaya castigan \p \v 1 Tsemi tse atsca nunacuna Diosman marcäcuyanqannolla noqantsicpis Diosman alli marcäcushun. Imanomi corir llallinacoq nunacunapis imapis mana atajäyänanpaq jinella coriyan; tse cuenta noqantsicpis jutsantsiccunata tapsicuricur, mana qelanashpa Dios munanqanno cawaquita tïrashun. \v 2 Teyta Jesucristu imano cawanqantapis cäyicushun. Pemi yanapecamäshun alli marcäquiyoq canantsicpaqqa. Pëqa manam penqacorqantsu cruscho jipar wanitapis. Porqui musyarqanmi tsecuna pasacuriptin, allapa cushiqui chäramunanpaq caqta. Tsemi cananqa Diospa derechu laduncho pewan juntu mandacur tëcan. \p \v 3 Tsemi qamcunapis marcäquiniquicunacho imata ecata sufrirpis, ama llaquinäyëtsu; antis yarpäcurcuyë Jesucristupis tse jutsasapa nunacuna sufritsiyaptin Diosman marcäcur pasensiaquiconqanta. \v 4 Tse lluta ruraq nunacuna tuquinopa sufritsiyäshuptiquipis, manaran wanipaqtanoqa sufriyanquiraqtsu. \v 5-6 Yarpäyë Diosnintsic palabrancho wamrancunata callpata qoyäshurniqui, queno niyäshonqequita: \q1 “Wamralläcuna, ama delicadu tucur ichicllapaq quecayëtsu castigayapteq, \q1 ni quejacuyëtsu quiquiquicunapaq piñapäyapteq. \q1 Porqui noqaqa cuyanqä caqcunataqa astapämi, \q1 y wamrä caqcunataqa Diosniquicuna carmi piñapäriyaq”\x * \xo 12:5-6 \xt Pr 3.11-12\x* nenqanta. \m \v 7 Alli papäqa tsurincunata cuyarninmi astapan. Tse cuentam Diosnintsicpis wamrancuna cayaptiqui, piñaparcuryan yachatsiyäshunqui shumaq cawacuyänequipaq. \v 8 Diosqa llapan wamrancunatam astapan, sitsun mana astapäyäshunquimantsu; tsepenqa manam lejitimu wamrancunatsu cayanquiman. \v 9 Piwan mewanpis shumaq cawacunantsicpaqmi noqantsictapis wamra cashqa papänintsiccuna astaparcuryan yachatsimarqantsic. Tseno astamashqapis quejacunantsicpa rantinmi wiyacur yachacorqantsic allita ruranantsicpaq. Tseno quecaptenqa, ¿imanirtaq wiyacushwantsu almantsic camaq sielucho quecaq Dios Yaya munanqanno cawanantsicpaq yachatsitsimashqa! \v 10 Tëtantsicpa, mamantsicpa maquincho pocu tiempu quecashqam, alli canantsicta munar astaparcuryan yachatsimarqantsic. Tseno quecaptin ¿manatsuraq Teyta Diosnintsicta mas cäsucushwan biennintsic peno jutsannaqna canantsicpaq corijimashqa! \v 11 Anirpis, sipichaqa astamanqantsic öra nananmi y waqaripaqmi; tseno castiguta chasquir cäsucoq caqqa yachaconqa alli cabal nuna quetam, y alli pasaquitam. \p \v 12 Tsemi ama ni meqequi Teyta Jesusman creyiquiniquicunapita utinaquicuyëtsu ni qelanäquicuyëtsu. \v 13 Antis alli nänipa ewaqno shumaq portacuyë. Tsemi waquin utinashqacunapis ricayäshurniqui, mas callpata tsarir, creyiquinincunacho firmi cayanqa.\x * \xo 12:13 \xt Pr 4.26\x* \s1 Marcäquinintsicpita mana qepaman cutinapaq willapäquicuna \p \v 14 Llapan nunacunawan alli pasaquicho cawaquita tirayë, y jutsacunata amana rurayëtsu; porqui jutsa ruraq caqqa manam ricanqatsu Diosta. \v 15 Tsemi imecanopapis tïrecuyë Teyta Diospa alli quenincho cawaquita, mana piñacoq ticrayänequipaq. Piñacorqa, imeca asqaq qoranomi waquincunapaqpis cayanqui; y mana allimanmi jitarpuyanqui. \v 16 Ama lluta pulicoq cayëtsu; ni Esauno Diosta mana cäsucoq cayëtsu. Esaumi mayor que derechunta pachanrecur juc mati miquillawan troquecorqan.\x * \xo 12:16 \xt Gn 27.1-40\x* \v 17 Musyayanqequinomi tseno llutata rurarirnin, bendisionninta mañaptin papänin munarqantsu. Tsemi waqaptin llaquiptinpis, manana remediu carqantsu mayor queninta rescatananpaq. \p \v 18 Dios Sinai jircacho parlaptin, wapulyarcuryan nina rupecaqta, y shucuqui bunrurur cacorqoqta, y pasepa paqasyäcureqta israel nunacuna nopancunallacho ricayanqantanoqa manam noqantsic ricashqatsu cantsic. \v 19 Ni manam trompeta waqaqta, ni Dios fuerti parlaqta wiyashqatsu cantsic. Imano captinraq, wiyaq caqcunapis rogacuyarqan manana tseno parlananpaq. \v 20 Tsenoqa rogacuyarqan mandacur Dios queno niptinmi: “Que jircaman witeq caqtaqa nunatapis, y animaltapis qompepa o tucsipa wanuratsiyë”\x * \xo 12:20 \xt Ex 19.12-13\x* nir. \v 21 Allapa mantsacäquipaqmi tse jircacho tsepin cacorqan. Tsemi quiquin Moisespis queno nerqan: “Noqapis mantsaquewanmi carcaryäquica”\x * \xo 12:21 \xt Dt 9.19\x* nir. \p \v 22 Noqantsicmi siqa mana mantsacushpana “Sion” nishqan jircaman ichicllapa, ichicllapa witishqantsic. Tse Sionqa cawecaq Diosnintsic quecanqan Jerusalen sielu marcam. Tsenollam jina witishqantsic waranqa waranqa anjelcuna Diosta cushishqa alabecayanqanmanpis. \v 23 Diosman puntata creyicoq nunacunawan juntu canantsicpaqmi witishqantsic. Pecunapa shutincunaqa sieluchomi apuntarëcan. Witishqantsic llapan nunata rureninmanno jusgacoq Diosmanmi; tsecho jutsannaq nunacunapa almancunawan juntu cawacoq. \v 24 Tsenollam jina witishqantsic mushoq contratu nenqanmanno yawarninrecur Dioswan amishtatsicoq Jesuspa nopanmanpis. Pepa yawarnenqa, jutsapita limpiacoq yawar carmi Abelpa yawarninpitapis mas alli. \p \v 25 Tsemi Diosnintsic parlapämanqantsicta cäsucushun. Une awiluntsiccunam tse tiempu willapäcoqcunata cäsuyarqantsu. Tsemi Dios pecunata castiguecorqan. Tsenomi noqantsicpis sielupita shamushqa Jesucristuta mana cäsorqa, Diospa castigunpita escapashuntsu. \v 26 Une tiempum Diosnintsic parlaptin que patsa cuyurerqan. Cananpis palabrancho jurar quenomi nimantsic: “Yapemi patsata cuyuratsishaq, y cananqa manam patsallatatsu cuyutsishaq, sinoqa sielutawanmi”\x * \xo 12:26 \xt Hag 2.6\x* nir. \v 27 Tseno “Yapemi cuyuratsishaq” nimarnintsicqa, Diosnintsic cäyitsimantsic cuyoq caq camashqancunataqa ushacäratsinanpaq caqtam, peru gloria marcaqa wiñepa wiñenin finca quecananpaq caqtam. \v 28 Tsemi Diospa glorianpitaqa pipis cuyutsimäshunnatsu. Tseno quecaptenqa, Diosnintsicllata alabashun llapan shonquntsicwan. Peta “Grasias” nicur mantsacur cäsucunatam pëqa munan. \v 29 Diosqa nina rupecaqno carmi, ushacaq caqcunataqa usharenqa. \c 13 \s1 Diosnintsic munashqanno cawacunapaq yachatsiquicuna \p \v 1 Wauqicuna y panicuna, Jesucristuman creyicoq pura jucniqui jucniqui shumaq cuyanacur cawacuyë. \v 2 Forasterucunata wayiquicunaman chämuptin, posadaquecatsiyë. Tseno posadacatsiyanqanchomi waquincunapis “Nunallachi” nirnin, mä anjelcunatapis posadaquecatsiyänaq. \p \v 3 Jesucristuman creyicoq mayiquicuna carselcho llawiräyaptin, watucayanqui quiquiquicunapis llawirëcayanqequita cuentaman churarir. Maltratayaptinpis, qamcunacho nanaq cuenta nanatsicuyanqui. \p \v 4 Ama jucwan jucwan pununacuyanquitsu. Antis tsepa rantenqa majequicunata respetar llutanta mana rurashpa pellapaq cacuyanqui, porqui mana majäcushpa jucwan jucwan cacoqtaqa, y casadu quecar majanta racchataqtaqa Teyta Diosmi cuentata mañanqa. \p \v 5 Qellepaq ama locuyäyëtsu. Conformacuyë cayäpushonqequicunallawan, porqui Diosnintsicpis quenomi nishqa: “Manam qonqashqequitsu ni jaqirishqequitsu”\x * \xo 13:5 \xt Dt 31.6-8\x* nir. \v 6 Tsemi peman marcäcurnin queno ninantsic: \q1 “Diosmi yanapaman \q1 y manam mantsacushaqtsu. \q1 Tseno quecaptin ¡manam nuna \q1 ni imata ruramanqatsu!”\x * \xo 13:6 \xt Sal 56.3-4; 118.6\x* nir. \p \v 7 Diospa palabranta yachatsir pushayäshoqniquicunata ama qonqayëtsu. Pecuna Diosman marcäcur imano cawacuyanqantapis cuentata qocuyë, qamcunapis pecunano Diosman marcäcoq cayänequipaq. \p \v 8 ¡Jesucristoqa pellam quecan cananpis, warepis y imecamayaqpis yo! \v 9 Tsemi ama chasquipäyëtsu juclaya mana wiyayashqequi yachatsiquinincunata. Antis Dios ancupämarnintsic, yanapamanqantsicman marcäcur patsacashqa cayë. Manam costumbrincunamanno “Queta wacta micurmi, alleqa cayanqui” neqta, cäsucurtsu alleqa cantsic. \p \v 10 Noqantsicqa Diospa altarninman de frenti yecurirmi, bendisionta chasquirintsic, peru carpapita rurashqa templupa saserdotincunapaqa manam derechun cantsu tse bendisionta chasquiyänanpaq. \v 11 Israel mas mandacoq saserdotim Diosta qarayanqan animalcunapa yawarninta aparcur, Santisimu cuartuman yecoq nunacunapa jutsanta Dios perdonecunanpaq; peru etsantaqa jaqman jorqurirmi cayecoq. \v 12 Tsenomi Jesustapis Jerusalen marcapa jaqninman jorqurir wanuratsiyarqan. Tsecho yawarnin ramanqanwanmi permiterqan imanacaq nunapis Diospana cananpaq. \v 13 Tsemi noqantsicpis que patsapaq mana yarpacachashpa, Jesucristu nacanqanno nacanantsic captinpis, o peta penqapäyanqanno penqapashqa canantsic captinpis, pellaman imepis marcäcur cawacushun. \v 14 Que patsachoqa forasterullam cantsic, sieluchomi siqa wiñepa wiñenin cawashun. Tsemanmi noqantsicqa euquicantsic. \v 15 Tsemi Jesucristurecur llapan shonquntsicwan alabecushun Diosnintsicta. Peta alabemi allapa alli caq qareqa. Tsenolla pitapis metapis willashun Jesucristu puedeq canqanta. \v 16 Tsenolla jina ama qonqayëtsu allicuna rureta, y cayäpushonqequicunawan jucniqui jucniquipis yanapanaquicuyë; porqui tseno rurayanqequim Diospaq allapa alli qareqa. \p \v 17 Yachatsir pushayäshoniquicunata cäsucuyanqui. Diosta cuentata qoyänanpaq caqta musyarmi, pecunaqa imepis shumaq ricayäshurniqui yachecatsiyäshunqui. Cäsucuyaptiqueqa pecunapis ganas ganasllam yachatsiyäshunqui; y mana cäsuyaptiqueqa, pecunapaq allapa sasam canqa; y yachatsiyäshunqequipis manam imapaq sirwiyäshunquitsu. \p \v 18 Noqacunapaq Diosnintsicman mañacayämunqui yanapecayämänanpaq. Musyecayämi consensiacunacho allillata rurecayanqäta, y munayä ime equepis alli portacur cawaquitam. \v 19 Allapam roguecuyaq noqapaq Diosman mañaquecayämunequita pe munaptin yape qamcunaman prontu cutiramunäpaq. \s1 Bendisioncuna y saluduscuna \p \v 20-21 Alli pasaquicho catsimaqnintsic Dios imepis yanapecuyäshï jutsata mana rurashpa pe munanqannolla cawacuyänequipaq. Diosnintsicmi Jesucristuta cawaritsimushqa alli mitseqnintsic cananpaq; y pepa yawarninwanmi mana ushacaq contratuta patsacatsishqa. Jina perecur noqallantsicwanpis munashqanta rurecutsun. ¡Tseno canqanpita wiñepa wiñenin alabashqa quecullätsun! ¡Tseno catsun! \p \v 22 Wawqicuna panicuna, callpata qoyarniquim, que ichic willapäquicunata qamcunaman escribiramü. Rogayaqmi chasquiricur cushi cushilla leyiriyänequipaq. \v 23 Timoteoqa carselpita yarqurishqanam. Tsetam willariyaq. Sitsun manaraq shamuptï, noqaman yurircamonqa; pewanmi watucayaqniqui jeqarayämushaq. \p \v 24 Saluduslläta willecuyë Diosman pushayäshoqniquicunata y llapan creyicoq mayintsiccunata. Que Italia marcacho creyicoqcunapis tsenollam saludecuyäshunqui. \p \v 25 Teyta Diosnintsic qamcunata alli queninwan yanapecuyäshï.