\id 2CO - Quechua Huaylas NT -Peru 2008 (DBL -2013) \h 2 CORINTIOS \toc1 Corinto marcacho creyicoqcunaman apostol Pablu ishque caq cartaconqan \toc2 2 Corintios \toc3 2 Co \mt1 2 CORINTIOS \mt2 Corinto marcacho creyicoqcunaman apostol Pablu ishque caq cartaconqan \ip Que cartataqa Pablu apatserqan, Corinto marcacho waquin creyicoqcuna Pablupa contran sharcucurcushqa cayaptinmi. Tseno contranqa sharcushqa cayarqan, juc marcacunapita mana alli yachatsicoqcuna chëcur, ‘Pabloqa manam apostoltsu” nir, willapäyaptinmi. \ip Tsemi Pablu ewarqan imano quecayanqantapis musyananpaq, peru quejaquita tarirmi, ras cuticorqan. Tseno cutirirmi, shonqunchoqa tse creyicoqcunapaq allapa llaquerqan. Tsemi shonqun mana nïcuptin juc cartata allapa waqariryan escribircur Titutawan apatserqan (2 Cor 2.4, 7.8). \ip Titu cutirirnam, alli novedatana willacurerqan (7.6-7). Tsemi cushicur que cartata Pablu apatserqan, tseta leyirïcur tse apostol Pablupa contran yachatsicoqcunata sitiunman churayänanpaq (2.5-10), y Pabluta rasonpa apostoltano reconosiyänanpaq. Tsetam chunca, chunca notificarqan. \ip Jina willaparqanmi Jerusalencho creyicoqcunapaq ofrendata ellurëcayänanpaqpis (8.1, 9.15). \c 1 \s1 Pablupa saludaquinin \p \v 1 Noqa Pablum Diospa boluntaninrecur, Teyta Jesucristupa apostolnin cä. Tsemi wauqintsic Timoteuwan que cartata escribiyämü, Corinto pueblucho y Acaya probinsiacho Diosman creyicoq wauqicuna y panicuna.\x * \xo 1:1 \xt Hch 18.1\x* \v 2 Dios Yayantsic y Teyta Jesucristuntsic alli queninwan yanapecuyäshï shumaq pasaquicho cawacuyänequipaq. \s1 Ima sufrimientucunachopis Diosnintsicmi shoqamantsic \p \v 3 Alabecushun Jesucristupa Papänin Dios Yayantsicta, porqui pëqa allapa ancupäcoq Papämi y shoqacoq Diosmi. \v 4 Pemi shoqamantsic imapis nacaquinintsiccunacho, tsenolla noqantsicpis nacacoqcunata shoqecushun sufrimientuncunacho. \v 5 Sitsun Teyta Jesucristurecur nacaquicunata pasashun; Teyta Jesucristoqa masmi shoqamäshun. \v 6 Noqacunaqa sufricayä callpatsashqa y salbacushqa cayänequipaqmi. Sitsun Diosnintsic callpata qoyämanqa, tsenollam qamcunatapis callpata qoyäshunqui noqacuna sufricayanqäno sufrirpis, pasensiacur alli firmi tsaracuyänequipaq. \v 7 Qamcunapita noqacuna allapam marcäcuyä, porqui noqacunano sufricayanqequipitam Diosnintsic shoqayäshunqui. \p \v 8 Wauqicuna y panicuna, Asia nasioncho quecarnin, allapa sufriyanqäta musyayänequitam munä. Allapa sufriquicunam noqacunapaq quecorqan. Manam callpäpis carqannatsu awantanäpaq, y manam cawetapis pensarqänatsu.\x * \xo 1:8 \xt 1 Co 15.32\x* \v 9 Pensaquicayarqä wanïnïcuna janäcunachona quecanqantam, peru mä tseqa canaq wanushqacuna cawaritseq Diosllamanna mas marcäquita yachacuyänäpaqmi, y quiquïcuna yarpäyanqäcunaman mana marcäcuyänäpaqmi. \v 10 Tsepinmi Diosnintsic librayämarqan wanïpita, y cananpis tsenollam librayämanqa. Tsemi noqa marcäcü imepis equepis librayämänanta. \v 11 Peru tseno librayämänanpaqqa “Yanapecayämë” Teyta Diosnintsicman mañacurnin, llapan nunacuna noqacunapaq mañacuyaptinnäqa, atscaq nunacunam jina Diosnintsicta “Grasias” niyanqa pe yanapecayämanqanpita. \s1 Corinto marcaman imanir Pablu mana ewanqanta willacun \p \v 12 Peru imano ecano carpis, cushicuyä consensiäcuna limpiu canqantam. Porqui qamcunacho quecarmi, mecho tsecho quecarpis, Dios munashqanno portacuyarqö. Tsenoqa cayarqö manam quiquïcunapa yachaq quenïcunarecurtsu, sinoqa Teyta Diosmi alli queninwan yanapayämarqon tseno cawacuyänäpaq. \v 13 Llapan cartäcunachopis manam mana cäyipaqtatsu escribicamü; antis llapantapis alli cäyiyänequipaq caqta marcäcurmi, cartaquecayämü. \v 14 Peru sitsun noqacunapaq mana llapanta cäyiyarqonquitsu; munä imecarpis llapanta cäyiyänequitam. Tsenam Teyta Jesucristu que patsaman cutimuptin noqacunapaq qamcuna allapa cushicuyanqui. Tsenollam noqacunapis qamcunapaq allapa cushicuriyäshaq. \p \v 15 Tseno marcäcäyämanquequita musyarmi, qamcunaman watucayaqniqui shamita munarqä; tsenopa ishque cuti watucayarniqui imallachopis yanapariyänaqpaq. \v 16 Macedonia marcaman shamurmi, qamcunamanraq bisitayaqniqui yecamita yarparqä. Tsenollam jina Macedoniapita cutirpis, qamcunamanraq yecamita pensarqä, tsenopa Judea marcaman cutinäpaq yanapecayämänequipaq.\x * \xo 1:16 \xt Hch 19.21\x* \v 17 ¿Qamcuna pensayanqui quiquïpa munenïllapita tseno pensanqätacu; o “Aumi” nir, o “Manam” nir, jucta wacta pensaquicanqätacu? \v 18 ¡Manam tsenotsu! Teyta Diosmi musyan jucta wacta “Aumi” nir, o “Manam” nirpis, mana parlanqäta. \v 19 Porqui Silvanu, Timoteu y noqam willapäyarqaq Jesucristupaq. Tse Cristoqa manam nunacunano jucta wacta pensaquicaqtsu; sinoqa Diospa tsurin carninmi, Cristoqa juc parlacoqlla.\x * \xo 1:19 \xt Hch 18.5\x* \v 20 Jesucristullachomi Diosnintsicpis llapan änimashqantsicta cumplin. Tsemi Diosnintsicta alabarpis, “Amen, tseno catsun” nintsic Jesucristurecur. \v 21 Teyta Diosmi noqacunatapis y qamcunatapis Jesucristuman creyicoq caqcunataqa patsacäratsimarqontsic pellapaqna canantsicpaq. \v 22 Tsemi señalaramaqnintsic cuenta Santu Espiritunta shonquntsicman churarqan. Tseqa garantia cuentam quecan änimanqantsicta chasquinapaq.\x * \xo 1:22 \xt Ef 1.13\x* \p \v 23 Teyta Diosmi musyan imanir Corinto marcaman manaraq shamonqäta. Shamüraqtsoqa mana llaquitsiyänaqrecurmi. \v 24 Noqacunaqa manam ecsijiyaqtsu “Quenomi marcäcuyänequeqa” nirnin, antis munayäqa cushishqa cayänequipaq yanapeniquicunatam, porqui qamcunaqa marcäquiniquicunacho alli patsacashqanam cayanqui. \c 2 \p \v 1 Tsemi mana llaquitsiyänaqrecur, qamcunaman bisitayaqniqui shamita munarqötsu. \v 2 Qamcunata noqa llaquitsiyapteqqa, ¿pinataq cushitsimanqa! Masqui yarpäcurcuyë, qamcunachochiri cushiquitaqa tarishaq, wauqicuna. \v 3 Tsenoqa cartacamorqä\f + \fr 2:3 \ft Parlaquican jucnin caq cartacho piñapäcachanqanpaqmi.\f* manam chäramuptï llaquitsiyämänequipaqtsu, antis chäramuptï cushicunantsicpaqmi; porqui noqa cushishqa captïqa, qamcunapis cushishqachiri quecayanquiman. \v 4 Tse cartata escribimunä witsanqa allapa llaquishqam shonqücho quecarqä y escribicamuptïpis asta weqepis shicwaramorqanmi. Peru imano carpis allapa cuyayanqaqta musyayänequipaqmi cartacamorqä, y manam llaquitsiyänaqpaqtsu. \s1 Pablu perdonecun mana alli ruraqnincunata \p \v 5 Pipis llaquitsimaqnïqa manam noqallatatsu llaquitsimashqa, claru parlaquichoqa qamcunatapis llapequicunatam llaquitsiyäshushqanqui. Tsetaqa niyaq mana allapa sienticuyänequipaqmi. \v 6 Noqa musyämi tse nunata llapequicuna sitiunman churecayanqequita, peru tsellachona jaqiriyë. \v 7 Y perdonecur callpata qor yanapecuyë. Paqtam llaquishqa puricaqta imapis pasecanman. \v 8 Tsemi llapequita rogayaq yape shumaq cuyaquiniquicunawan tratayänequipaq. \v 9 Que asuntutaqa punta caq cartächopis niyarqaqnam. Tsetaqa escribimorqä cäsuyämanqequita o mana cäsuyämanqequita musyanäpaqmi. \v 10 Qamcuna pitapis perdonayaptiqueqa, noqapis perdonecushaqmi; sitsun conträ imatapis rurashqa canqa, noqaqa perdonecushaq Teyta Jesucristupa jutinchomi qamcunarecur. \v 11 Tsenopam diablu bensimäshuntsu, porqui noqantsicqa allim musyantsic diablu pantatsimenintsicta munashqanta. \s1 Troade marcapita Pablu llaquishqa pasaconqan \p \v 12 Troade marcaman Teyta Jesucristupa alli willaquininta willacur chäratsiptïmi, atscaq nunacuna allapa cushicur chasquicayämänanpaq Dios permiticorqan.\x * \xo 2:12 \xt Hch 20.1\x* \v 13 Peru tseno captinpis, noqaqa shonqücho manam cushishqatsu quecarqä; sinoqa wauqintsic Tituta mana tarirmi, allapa llaquerqä. Tsemi pecunapita despidiquicur Macedonia marcaman pasacorqä. \s1 Jesucristu yanapamashqam imeca mana allitapis ushacätsintsic \p \v 14 “Grasias” nicushun Teyta Diosnintsicta, porqui pemi permitin noqantsicrecur imeca perfumi caruman pucutaqno pepa willaquinin memanpis tsemanpis chärinanpaq. Tsenoqa yanapamantsic Teyta Jesucristuntsicwan imepis allicho yarqunapaqmi. \v 15 Porqui noqantsicqa Jesucristurecurmi Teyta Diosnintsicpaq cantsic imeca insiensiu pucutaqno. Jina tse pucutaqnollam cantsic salbacushqa y mana salbacushqa nunacunapaqpis. \v 16 Tse mana salbacushqa caqcunapaqqa, wanushqacunanomi asyantsic. Peru salbacushqa caqcunapaqqa, allapa shumaqmi pucutecuntsic. ¡Queqa allapa sasam rurarcunäpaq yo! \v 17 Noqacunaqa manam waquin nunacunanotsu qelleta ganayänäpaq Diospa willaquininta willapäcuyä; sinoqa Teyta Jesucristuwan jucnolla carninmi, Dios cachayämashqa captin, pepa nopancho rason caqllata parlayä. \c 3 \s1 Diosnintsic änimashqantsicpaq willaquicuna \p \v 1 ¿Acasu noqacunaqa yapecu quiquïcuna alabacurnin qamcunman sharëcayämü? ¿Acasu waquincunanocu recomendasion cartäcunawan shayamü? ¿O waquincuna allipa chasquiyämänanpaqcu cartequicunata ashiyä? \v 2 Tse recomendasion cartaqa qamcunam noqacunapaq cayanqui, y alli portacuyanqequim shonqücunacho escribishqa cuenta quecan. Y tseno portacuyanqequita llapan nunacunam musyayan. \v 3 Qamcunaqa cayanqui Teyta Jesucristupa cartan cuentam, y noqacunanam cayä tse cartacuna puritseq cuenta. Tse cartaqa manam lapiseruwan escribishqatsu, sinoqa cawaq Diospa Santu Espiritunwan escribishqam. Manam rumipita tablacho escribishqatsu, sinoqa nunapa shonquncho escribishqam.\x * \xo 3:3 \xt Ex 24.12; Jer 31.33\x* \p \v 4 Tsecunataqa niriyaq Jesucristurecur Diosman marcäcurninmi. \v 5 Manam noqacunaqa quiquïcunallapitaqa imatapis rureta puediyätsu; imapis rurayashqäcunaqa Diospitam shamun. \v 6 Pemi yachatsiyämashqa mushoq contratupaq yachatsicur sirwicoq cayänäpaq. Tse contratupaq yachatsicurnenqa, manam niyä “¡Leyta cäsï, sinoqa wanunquim!” nirtsu; sinoqa niyä “¡Santu Espirituta cäsï!” nirninmi. Porqui escribishqa leyqa wanïllamanmi pushacun, peru Diospa Espiritumi siqa cawatsicun.\x * \xo 3:6 \xt Jer 31.31-34\x* \p \v 7 Rumicho escribishqata Moises apamonqan leymi allapa espantepaq carqan. Asta Moisespa qaqllantapis chipapäcuptin, manam israel nunacuna riqueta puediyarqantsu. Tseno quecarpis, ichicllapa ichicllapam tse chipapënin ushacärerqan. Si wanïman pushacoq ley tseno espantepaq carqan, \v 8 ¡imano shumaqnaraq queconqa Diosnintsicpa mushoq contratunpaq Santu Espiritu musyatsimanqantsic! \v 9 Masqui yarpäcurcuyë: Si condenamaqnintsic ley allapa espantepaq tsepin carqan, ¡imano mas shumaqraq queconqa juclaya ticratsimaqnintsic willaquinäqa! \v 10 Tse une tiempu espantaquipaq shamoq leywanqa, manam ni ichicllapis iwalantsu quelaya espantepaq alli willaqui musyanqantsic. \v 11 Si pocu tiempulla durareq leypis, tseno allapa espantepaq quecaptenqa, ¿imano shumaqraq queconqa wiñepa wiñenin mana ushacaq alli willaqui musyarenqantsicnäqa! \p \v 12 Tsemi noqacunaqa que espantepaq alli willaquiman marcäcurnin, ichicllapis mana mantsacurishpa willacuyä. \v 13 Une tiempu qaqllanta Moises shucupacurcoqnotsu manam noqacunaqa shucupacuyä. Pemi qaqllancho chipapë ushacänanta israel nunacuna mana ricayänanpaq shucupacurcorqan.\x * \xo 3:13 \xt Ex 34.29-35\x* \v 14 Tse israel nunacunaqa, chucru shonqun cayarqan. Tsenomi cananpis Diosnintsicpa une caq contratunta leyir cäyiyantsu, nawincuna tsapashqa cuenta captin; peru nawincunaqa quichacärin Teyta Jesucristuman creyicuyaptinllam. \v 15 Canancamapis Moisespa librunta leyir manam salbasionpaq rasonpa caqta cäyiyantsu, cäyiquinincuna tsapacashqa cuenta captin. \v 16 Peru Jesucristuman pipis creyicuriptinmi siqa, tse cäyiquinincuna quichacärin. \v 17 Pëqa jucnollam Santu Espirituwan quecan. Y Santu Espiritum noqantsiccho quecar, imapitapis librina canantsicpaq yanapamantsic. \v 18 Tsemi noqantsicpis qaqllantsic tsapacashqa cuenta mana captin, Teytapa alli queninta juc espeju cuenta nunacunata ricatsintsic. Y quiquin Teytantsicmi Santu Espiritunwan yanapamashqa ichicllapa ichicllapa quiquin espantepaq Teytano juclaya alli nuna ticraquicantsic.\x * \xo 3:18 \xt Ro 8.29; Gl 4.19; 1 Jn 3.2\x* \c 4 \s1 Jesucristupaq willacoqcuna \p \v 1 Noqacunaqa manam ichicllapis utinäyätsu salbasionpaq alli willaquita willacurnin, porqui Teyta Diosmi cuyayämarnï tseta willacuyänäpaq churayämashqa. \v 2 Tsemi noqacunaqa dejariyarqö paquellapa melanepaq rurenïcunata. Y manam tuquinopatsu nunacunata creyitsita munarnin engañecayä. Antis noqacunaqa rasonpa caqllatam parlayä y Teyta Diosmi tseta musyan. Tsemi pipis parlayanqäman marcäcuyänan. \v 3 Salbasionpaq alli willaquicuna willacuyanqämanqa creyicuyantsu condenasionman euquicaqcunallam. \v 4 Tseno mana creyiyaptinmi, que patsacho mandacoq diablu upa cuentata ticraratsiyashqa allapa puedeq Teyta Jesucristupa actsi cuenta alli willaquinintapis mana cäyiyänanpaq. Porqui Jesucristullachomi imano Teyta Dios canqantapis musyarintsic. \v 5 Tse willaquita willayarniqui, manam munayarqä noqacunata cäsuyämänequitatsu. Antis willayarniqueqa munayarqä Jesucristuta cäsucuyänequitam y perecur sirweqniquicunatanolla ricayämänequitam. \v 6 Porqui que patsa paqasllachoraq caquicaptin “Actsi catsun”\x * \xo 4:6 \xt Gn 1.3\x* neq Teyta Diosmi Jesucristupa alli willaquininta shonqücunaman churamur juclaya nunata ticraratsiyämashqa. Tsemi waquin nunacunapis musyariyanqa Jesucristullacho Teyta Diospa alli quenin quecashqanta. \s1 Nacarpis marcäquinintsiccho tsaracushun \p \v 7 Peru Teyta Diosnintsicmi allapa baleq caqcunata shonqücunaman churamushqa, allpa mancanolla quecayaptïpis. Tsemi nunacuna musyayanqa alli willaquinin Teyta Diospa poderninpita cashqanta, y mana noqacunallapita cashqanta. \v 8 Tsemi ima eca pasayämaptinpis ishquiyäraqtsu. Llaquiquicuna chämuptinpis tsaraquicayämï. \v 9 Chiquir qaticachäyämaptinpis, Teyta Diosqa manam jaqiyämantsu. Maqayämarnïpis, manaran wanuratsiyämanraqtsu. \v 10 Meta tseta ewarninpis, siemprim cuerpücunacho Jesucristu nacanqanno nacar puricayä. Tsenopam Jesucristu noqacunacho cawanqanta nunacuna musyariyanqa. \v 11 Porqui noqantsicqa Jesucristurecorqa wanurinantsicpaqpis listum quecantsic. Tsenopa que wanucoqlla cuerpuntsiccho Jesucristu cawecanqanta ricatsicunantsicpaq. \v 12 Tsenomi noqacunaqa jiparcuryan quecayä, qamcunana juclaya cawaquicho cayänequipaq. \p \v 13 Diosnintsicpa palabranmi queno escribirëcan: “Creyiquinïrecurmi parlä”\x * \xo 4:13 \xt Sal 116.10\x* nir. Tsenollam noqacunapis tse creyiquinïcunaman marcäcurnin willapäcuyä. \v 14 Tsenoqa willapäcuyä Teyta Jesucristuta Diosnintsic wanushqanpita cawaritsimonqanta musyarninmi. Tsenollam noqantsictapis pewan quecaqtaqa wanurishqapis cawaritsimäshun, y llapantsictam apacamäshun pewan juntu cawacunapaq. \v 15 Qamcunapa bienniquicunapaqmi ima eca pasashqapis quecayä. Tsenopam mecho tsechopis nunacuna Teyta Diospa alli queninta musyayanqa, y “Grasias” nir, alabayanqa. \p \v 16 Tsemi auquinye shamuptinpis, qelanäyätsu; porqui Teyta Dios yanapayämaptinmi waran waran tullücuna mas ancash ancash quecan. \v 17 Que patsacho nacanqantsiccunaqa pasareqllam. Tseno nacanqantsiccunapitam Teyta Diosnintsic waran waran shumaq wiñe cawaquinintsic qoycamäshun. \v 18 Porqui noqantsicqa shuyaquicantsic manam cawecar ricanqantsiccunallatatsu; sinoqa mana ricanqantsic caqcunatam. Cawecar ricanqantsic caqcunaqa manam wiñepaqtsu, peru mana ricanqantsic caqcunam siqa wiñepa wiñenin mana ushacäcoq caconqa. \c 5 \s1 Sielucho juc mushoq cuerputa chasquinapaq \p \v 1 Que patsacho quecashqam imeca rämada wayino ushacäreqlla cuerpuntsic quecan. Peru wanurishqaqa Teyta Diosnintsicmi mushoq cuerputana sielucho cawanantsicpaq qoycamäshun. Tse cuerpuntsicqa mana nunca ushacaq wayinomi canqa. \v 2 Tsemi que patsachoraq quecarnin, llaquicurnin quecantsic, y allapam munantsic tse mushoq cuerputa mena sielucho chasquirita. \v 3 Y que etsantsic ushacäriptinpis, tse mushoq cuerpuwanqa alli cösa ropashqa cuentanam quecashun. \v 4 Que ushacäreq cuerpuntsicllawanraq quecarmi, imecatapis sufrir llaquintsic. Peru wanurir que cuerpuntsicta jaqirir, almallana queta manam munantsictsu; sinoqa munantsic mushoq cuerpuyoqna quetam. Y ushacäreqlla cuerpuntsic wiñepa wiñenin caweyoq ticrarinantam. \v 5 Tseno canantsicpaqmi Teyta Diosnintsic camamashqantsic. Y Santu Espiritunmi musyatsimantsic tseno caweyoq canantsicpaq cashqanta. \p \v 6 Tseno cawanantsicpaq cashqantam marcäcuntsic. Y que ushacäreqlla cuerpuntsicllawanraq quecarmi, Teyta Diosnintsic quecanqan sielupita carullachoraq quecantsic. \v 7 Tsemi cananqa riqueta puedintsictsu Teyta Diosnintsicta. Unicoqa peman marcäcurninllam quecantsic. \v 8 Peru marcäcuntsicmi tseno canapaq cashqanta. Tsemi munantsic wanuquicur que ushacaq cuerputa jaqirir, Teytantsic quecanqanman mena chärita. \v 9 Tserecurmi wanurninpis o cawarninpis, Teyta Dios munashqanno caweta munayä; \v 10 porqui llapantsicmi Jesucristupa nopanman chäshun jusgamänantsicpaq. Petam que patsacho cawecar allita ruranqantsicta o mana allita ruranqantsicta cuentata qoshun.\x * \xo 5:10 \xt Ro 14.10; 2 Ti 4.1\x* \s1 Alli pasaquicho cawacunapaq willaquicuna \p \v 11 Tsemi Teyta Jesucristullata respetana cashqanta musyarnin, nunacunata imecanopapis willapëta tïrayä. Teyta Diosmi musyan imano cayanqäta. Y marcäcuyä qamcunapis imano cayanqäta musyayänequitam. \v 12 Tseno niriyapteq, capas pensayanqui quiquïcunapaq yapena alabacur carëcayanqäta. ¡Manam tsenotsu! Antis munayä noqacunapita cushicur, tse mana alli yachatsicoqcunata contistayänequitam. Porqui tse nunacunaqa alli tucurcurmi shayämun, shonquncunachoqa mana alli penseyoq quecarnin. \v 13 Sitsun tseno yachatsicuyaptï “Locum” niyäman, Diospaqrecurmi “Locu” nishqapis cayä; peru claru parlaquichoqa sanum quecayä qamcunata yachatsir yanapayänaqpaq. \v 14 Teyta Jesucristu cuyamanqantsicrecurmi peta shonqucurcur munashqanno cawantsic. Jesucristum llapantsicpaq wanorqan. Tseta musyarmi, llapantsic wanushqa cuentano ticrarerqontsic. \v 15 Rasonpam Cristoqa wanorqan llapantsicpaq. Tsemi wanushqa cuenta quecarnin, quiquintsicpa munenintsictaqa manana rurashwannatsu; sinoqa pe munashqanllatanam rurashwan. Porqui tsepaqmi wanurir cawarimushqa. \p \v 16 Tsemi mana creyicoq nunacunanoqa pipaqpis llutaqa pensayätsu. Unemi si, noqacunapis mana creyicoq nunacunano Jesucristupaq llutata pensayarqä. Peru cananqa mananam tsenonatsu pepaq pensayä. \v 17 Tsemi pipis Jesucristuwan juc shonqunolla carqa, yuricurishqa wamra cuenta ticrarin. Mananam unenonatsu canqa; sinoqa juclaya nunanam canqa.\x * \xo 5:17 \xt Jn 3.3-7; Gl 6.15; 1 P 1.3, 23\x* \v 18 Tseno juclaya quemanqa Teyta Diosmi ticraratsimantsic. Pemi Jesucristurecur chasquimarqontsic pewan jucnolla canantsicpaq, y tsenollam mandamantsic pewan jucnolla cayänanpaq llapan nunacunatapis willapäcunantsicpaq. \v 19 Teyta Jesucristum wanininwan llapan nunacunapa jutsanta mana caqpaq churarïcur Teyta Diosnintsictawan amishtatsimarqontsic. Tsemi noqacunata encargayämashqa tse willaquita pitapis metapis willapäyänäpaq. \v 20 Noqacunam Teyta Jesucristupa cachancuna cayä, y quiquin Teyta Diosmi permitin willapäyänaqpaq. Tsemi Teyta Jesucristupa jutincho roguecuyaq, Dioswan amishtayänequipaq. \v 21 Jesucristoqa manam jutsayoqtsu carqan, sinoqa jutsantsicrecurmi Teyta Diosnintsic ricarqan jutsayoqtano, tsenopa noqantsicta Jesucristurecur pepa nopancho allipa ricamänantsicpaq. \c 6 \p \v 1 Teyta Diospa willacoqnincuna carninmi, roguecuyaq: Ama mana caqpaq churayëtsu tse alli queninta Teyta Dios musyätsiyäshunqequita. \v 2 Pemi queno nimantsic palabrancho: \q1 “Alli tiempuchomi mañaquiniquita wiyarqoq, \q1 y salbaqui junaqcunachomi yanaparqoq”\x * \xo 6:2 \xt Is 49.8\x* nir. \m Tsemi noqapis niriyaq: Mañacuyaptiqueqa, canantämi Teyta Diosnintsic salbecuyäshunqui. \s1 Portaquininwan Pablu ricatsicun alli yachatsicoq canqanta \p \v 3 Yachatsicuyanqäta mana despresyayänanpaqmi noqacunaqa pitapis ni imacho ofendiyäshaqtsu. \v 4 Ima rurenïcunachopis shumaq portacurmi, Diospa sirweqnin cayanqäta ricatsicuyä. Tsemi ima sufrimientucunata pasarpis, nesidacunacho y jipaquicunacho carpis, shumaq pasensiacur quecayä. \v 5 Maqayämaptinpis llawirätsiyämaptinpis, conträcuna shäricurcuyaptinpis, allapa uryarmi, punï mallaqpis, pachäcuna waqecaptinpis, willapäcur puricayä.\x * \xo 6:5 \xt Hch 13.50; 16.23; 17.5; 19.23-41\x* \v 6 Tsenollam juclaya shonquyoq carnin, pitapis metapis cuyayä, pasensiacuyä, ancupäcuyä y rason caqllata parlacuyä. Tseno cawacuyänäpaqqa Santu Espiritum yanapecayäman. \v 7 Tsenoqa portacuyä Teyta Diosnintsic poderninwan rasonpa caqllata yachatsicuyänäpaq yanapayämaptinmi. Tseno alli cawaquinïcunawanmi noqacunaqa defendicuyäshaq, y pitapis pärapuyäshaq. \v 8 Tseno portacuyaptï me nunacuna öra alabarayäman öranam ofendiyäman. Öram alli shimincunawan parlapäyäman; öraqa wasäcunam rimarëcayan. Asta öraqa ulipaqmi churarayäman rasonpa caqta yachatsiquicayaptïpis. \v 9 Asta mana reqishqapaqmi churarayäman reqishqa quecayaptïpis. Wanutsiyämeta munecayaptinpis puricayäran, maqayämarnïpis manaran wanuratsiyämanraqtsu. \v 10 Llaquishqano quecarpis, shonqücunachoqa cushishqam quecayä, wactsalla carpis, atscaq nunacunatam ricuyätseq cuenta Diosnintsicpaq yachecatsiyä. Mana imäyoqmi cayä, peru llapanyoq cuentam quecayä. \p \v 11 Corinto marca wauqicuna y panicuna, rasonpa caqllatam mana mantsacurishpa shonqücunacho llapan sientiyanqäta willecuyaq. \v 12 Qamcunapita mana ni imatapis pacarashpam shonqücunacho allapa cuyecuyaq. Qamcunatsunchi siqa meparesi manana cuyayämanquinatsu \v 13 Tsemi juc tëta tsurinta rogaq cuenta mañecuyaq noqacuna qamcunata llapan shonqücunawan cuyayanqaqnolla qamcunapis cuyayämänequipaq. \s1 Noqantsicqa cantsic Diospa templun cuentam \p \v 14 Ama juc shonqunolla cayanquitsu Teyta Jesusman mana creyicoqcunawanqa. Tseno carqa, ticrariyanqui imeca yuntata mana majantawan yuguicushqanomi. Alli ruraq nunaqa manam juc shonqunolla cayanmantsu, mana alli ruraqcunawanqa, porqui actsipis manam juntacäyantsu paqaswan. \v 15 Manam Teyta Jesucristuwan diablupis cäyinacuyantsu; tsenollam jina Diosman creyicoqcunapis mana creyicoqcunawan cäyinacuyantsu. \v 16 Diosnintsic noqantsicwan captinmi, pepa templun quecantsic, y manam juccunataqa adorashwantsu. Teyta Diospa palabranchomi queno nimantsic: \q1 “Cawashaqpis, purishaqpis qamcunawanmi. \q1 Y noqallam Diosniquicuna cashaq. \q1 Y qamcunam noqallapaq cayanqui”\x * \xo 6:16 \xt Lv 26.12; Jer 32.38; Ez 37.27\x* nir. \q1 \v 17 Jina quenopis ninmi Teyta Diosnintsic: \q1 “Tse mana alli rurenincunapita raquicacuriyë, \q1 ni llutancunata yatayëtsu.\x * \xo 6:17 \xt Is 52.11\x* \q1 Tseno cayaptiqueqa chasquiyashqequim. \q1 \v 18 Y Papäniquicunam cashaq; \q1 qamcunanam tsurïcuna cayanqui.”\x * \xo 6:18 \xt 2 S 7.14; Is 43.6\x* \q1 ninmi puedeq Diosniquicuna. \c 7 \p \v 1 Cuyashqa wauqicuna y panicuna, Teyta Diosnintsic tseno änimarnintsic nicamashqaqa juclaya shonquyoqna car, melanepaqcunata amana rurashuntsu, antis peta mantsacur respetarnin, almecuerpu mana jutsata rurashpa pellapaqna cawacushun. \s1 Corinto nunacuna juclaya ticrariyan \p \v 2 Cuyë wauqicuna y panicuna, ama qonqaquecayämëtsu yo, manam ni meqequitapis imanayarqoqtsu, ni jutsaman ishquitsiyarqoqtsu, ni imequicunata sacyayarqoqtsu. \v 3 Quetaqa niyaq manam chiquiyarniquitsu, antis puntata niyanqaqnollam qamcunaqa quecayanqui shonqücunapa watun. Tsemi wanur cawarpis qamcunawan quecashun. \v 4 Qamcunata marcäcuyarniquim, allapa cushishqa y callpa callpa quecä. Tsemi ima eca pasamaptinpis, cushicü. \p \v 5 Troadepita Macedonia probinsiaman chärirpis, manam tranquilullaqa cariyarqätsu, imecapis pasayämaptin. ¡Chiquiyämaqnïcunawan coleraqueqa, y waquincunapaq yarpacachëcunaqa! \v 6 Peru llaquishqacunata cushitseq Teyta Dios yanapayämaptinmi, Titu chäramuptin allapa cushicuriyarqö. \v 7 Manam Titu chëcamuptinllatsu cushicuyarqö. Masqa cushicuyarqö qamcunapita Titu cushishqa cutiramuptinmi. Pemi willayämashqa llaquiyämar ricarameta munecayanqequita y allapa pesacur yarpacachar noqapaq quecayanqequita. Tseta willecayämaptinmi masqa cushicuyarqö. \p \v 8 Tse punta cartächo llaquitsiyarniqui piñapäyanqaqpita cananqa “¿Imapaqraq piñaparqä?” nir, manam yarpacachätsu. Änirpis, puntataqa pocu tiempulla llaquicuyanqequipita yarpacacharqämi. \v 9 Cananqa allapam cushicü, peru manam tse llaquiyanqequitatsu cushï; sinoqa tseno llaquicur, Teyta Diosman cutiquicuyanqequitam. Teyta Diospa boluntaninmannomi tse llaquiquiniquicuna cashqa. Tsemi noqacunaqa mana ni ima mana allita qamcunapaq rurayarqötsu. \v 10 Teyta Diospa boluntaninmanno mana alli rurenincunata llaquicur jaqirirmi salbasiontaqa tariyanqa. Tsemi tse llaquiquicunapita pesacunantsictsu. Peru Diospa boluntaninmanno llaquicur jutsancunata mana jaqerqa condenasiunmanmi ewayanqa. \v 11 Teyta Diospa boluntaninmanno llaquicuyanqequi bienniquicunapaq quecushqa, ¿au? Tsetaq cananqa empeñu quecayanqui, disculpaquita ashicayanqui, tse nunapita allapa pesacur, mantsacur quecayanqui. Tsetaq imanopapis yarpacachar, tse nunata sitiunman churayarqonqui. Tsenopam mana culpayoqna quecayanqui. \v 12 Tse punta cartäta escribimorqä manam tse ofendicoq nunallapaqtsu, ni ofendenqan nunallapaq yarparartsu; sinoqa Diosrecur noqacunapaqpis yarpacachäyanqequita waquin nunacuna musyayänanta munarninmi. \p \v 13 Tseno cäsuyämanqequita musyarirmi, shonqücunacho allapa cushicuyarqö. \p Peru tse cushiquipitapis masqa cushiquicuyarqö Titu qamcunapita allapa cushishqa cuticamonqantam. Petam tranquiluna cananpaq yanapayarqonqui. \v 14 Mas puntatam qamcunapaq Tituta alabaparqä; y quiquin Titupis qamcuna alli cayanqequita musyarirnin, cuentatam qocurishqa mana uliconqäta. Noqaqa rason caqllata parlacoqmi cä. Tsemi canan qamcunapaq Tituta “Pecunaqa allapa allim” nenqä, rasonpa canqan musyacärin. \v 15 Quiquin Titunäqa allapa respetiquicunawan peta cäsur chasquiyanqequita yarparcur, allapam cuyayäshunqui. \v 16 Tsenollam wauqicuna y panicuna, noqapis qamcunaman marcäcur allapa cushicü. \c 8 \s1 Jerusalencho creyicoqcunapaq ofrendata elluyan \p \v 1 Wauqicuna y panicuna, cananmi willariyashqequi Macedonia marcacho creyicoqcunata Teyta Diosnintsic alli queninwan imano yanapecuyanqanta. \v 2 Tse wauqintsiccunam sasa tiempucunacho quecarpis, allapa cushicuyashqa wactsalla quecarpis, ricuno llapan boluntanincunwan ofrendecuyashqa. \v 3 Quiquïmi musyä segun cayäponqanmanno, mana pipis obliguecaptin, qoyanqanta. Manam tsepis tsellatsu, mana quecayäpuptinpis, tsella caqnincunatapis qoycuyashqam. \v 4 Tse elluyanqan qelletam allapa rogayämarnï niyämarqon creyicoqcunaman apayänäpaq.\x * \xo 8:4 \xt Ro 15.26\x* \v 5 Tseno rurayänantaqa manam noqacuna ichicllapis pensariyarqätsu. Diosnintsicta llapan shonqücunawan cuyarmi, noqacunata Diosnintsicpa boluntaninrecur marcäcayämarqan. \v 6 Tsemi Tituta rogarqö qallanqan jinalla, tse yanapaqui ofrendata qamcunapitapis ellumunanpaq. \v 7 Noqa musyämi qamcuna imachopis qepacho mana quedeta munayanqequita. Porqui qamcunaqa Diosman marcäcoqmi, willapäqui yachaqmi, alli musyaqmi, cuyacoqmi y imecachopis alli ruraqmi cayanqui. Tsetam noqapita yachacuyarqequi. Tsenolla que yanapaquichopis punta puntacho cayë. \p \v 8 Manam malastsu mandayaq yo; sinoqa waquincunapis tseno cuyacur ofrendecayanqanllatam musyaratsiyaq, qamcunapis yanapacurnenqa, rasonpa cuyacoq cayanqequita ricatsicuyänequipaq. \v 9 Qamcunaqa allim musyayanqui Teytantsic Jesucristupa alli queninta. Pemi Dios quecar noqantsicrecur wactsaman ticrarerqan, tsenopa noqantsic wactsa quecar ricu cuentana canantsicpaq. \p \v 10 Mä queta bienniquicunapaq willapäriyashqequi: Qamcunam ofrenda ellipaq yarpapätsicoq cayanqui, y manam yarpapätsicoqllatsu; sinoqa pasaq watam ganas ganaslla ellur qallecuyarqequi. \v 11 Tsemi mä cananpis cayäpushonqequimanno ellicuyë; ama qallecurllaqa jaqiriyëtsu, sinoqa cushi cushi ellur qallayanqequinolla ushariyë. \v 12 Diosnintsicqa ofrendantsicta capamanqantsicmanno llapan shonquntsicwan qoshqaqa cushicurmi chasquin. Pëqa mana caqpita qonequitaqa, manam munantsu. \p \v 13 Porqui manam munätsu mana quecayäpushuptiqui, jucta yanapecur quiquiquicunaqa mallaqecho cayänequita; sinoqa iwalmi micushqapis mana micushqapis cayänequi. \v 14 Cananchi qamcunapa quecayäpushunqui, pecunana pishipëcayan; ware warätinnam pecunapa cayäponqa, qamcunanam pishipëcayanqui. Tsenopam jucnintsic jucnintsic yanapanacur, iwallla bidata pasashun. \v 15 Diospa palabranpis quenomi nican: “Manam sobranqatsu atsca cosechaqpapis, ni pishipanqatsu ichiclla cosechaqpapis”\x * \xo 8:15 \xt Ex 16.18\x* nir. \s1 Corinto marcaman Titu ewan \p \v 16 Teyta Diosnintsictam “Grasias” nï Titupaq. Pemi noqanolla Dios sentitsiptin, qamcunapaq yarpacachëcan. \v 17 Pemi “Wauqintsiccunata watucaramï” nir, rogaptï, “Allim canqa” nir, äniramarqan; porqui quiquinpis cuyayäshurniquim allapa munarqon qamcunata ricariyäshiniquita. \p \v 18 Titutawan juntum cachamü juc wauqintsicta. Tse wauqintsictam Teyta Jesucristuman creyicoq llapan wauqintsiccuna allapa alabayan salbasionpaq alli willaquita willapäcuptin. \v 19 Manam tsepis tsellatsu, Teyta Jesucristuman llapan creyicoqcunam petaqa acrayarqon tse yanapaqui ofrendata aparcur ewayaptï yanaqäyämänanpaq. Tsenoqa rurashun Teyta Jesucristuta nunacuna alabayänanpaqmi, y cushi cushi yanapanacur canqantsicta nunacuna musyayänanpaqmi. \v 20 Tsenopam pewan ewaptï pipis mana allita pensanqatsu, tse yanapaqui ofrenda ellicanqantsic qellepaq. \v 21 Porqui noqantsicqa manam Diosnintsicpa nopanllachotsu alli ruraq quenintsicta ricatsicushun; sinoqa nunacuna nopanchopis alli ruraq quenintsicta ricatsicushunmi.\x * \xo 8:21 \xt Pr 3.4\x* \p \v 22 Jina pecunatawanmi juc wauqintsictapis cachamü. Petam quiquï reqï allapa juclaya shonqu canqanta. Pemi canannäqa qamcunaman marcäcur allapa cushishqa shamun. \v 23 Titoqa noqawanmi uryan bienniquicunapaq. Tse ishcan waquintsiccunataqa Diosman creyicoqcunam cachayämushqa. Pecunapis Teyta Jesucristu respetaqmi cayan \v 24 Quecho creyicoqcuna musyayänanpaq, tse shamoq wauqintsiccunata allapa cuyarnin estimecuyë. Tsenopam musyayanqa qamcunapita alabaconqäta. \c 9 \s1 Creyicoqcunapaq ofrendata ellupäquicuna \p \v 1 Wauqicuna y panicuna, Jerusalencho creyicoqcunapaq yanapaqui ofrendata elluyänequipaq caqtaqa, manam presisannatsu que cartacho niyänaq. \v 2 Porqui noqa musyänam allapa yanapacoq cayanqequita. Tsemi Macedonia marcacho wauqintsiccunatapis alabayarniqui willarqö: “Acaya marca wauqintsicunam qanyan watapitana ofrendawan yanapacuyänanpaq listu quecayan” nir, y pecunapis cushishqam “Allim canqa” nir, munayan qamcuna dispuniyanqequino rureta. \v 3 Peru mana qonqaquicuyänequipaqmi puntata que wauqintsiccunata qamcunaman cachamü, listu tsarecayänequipaq, paqtam alabayanqaqpeq mana allicho quedecatsiyämanquiman. \v 4 Capasmi shamuptï, Macedonia marcapita juc ishcaq yanaqäyämanqa. Tse shamur, paqtam manaraq ofrendequicunawan listu quecaqta tarïcuyäshunquiman. Tseno carqa, imano penqaquipaqraq quecunman qamcunaman marcäconqä. Quiquiquicunapa qaqllequicunapitanäqa chispapis shicwanmanchi penqaquiwan. \v 5 Tsecunata alli yarpäcurcurmi, que wauqintsiccunata puntätsimü watucayäshunequipaq, y änicuyanqequi ofrenda cotata ellur yanapayäshunequipaq. Tsenopaqa rasonpa bolunta bolunta ellïcäyanqequitam ricatsicuyanqui, y manam tacañu cayanqequitatsu. \s1 Ofrendar ama llaquinäshuntsu \p \v 6 Masqui yarpäcurcuyë queta: Pipis atscata muroqqa atscatam ellun; y pipis ichicllata muroqqa jina ichicllatam ellun. \v 7 Tsemi pipis shonqun sientenqanmanno ofrendecutsun, peru ama malasqa obligayëtsu qonanpaq, porqui Teyta Diosnintsicqa cuyan cushi cushilla ofrendaq nunatam. \v 8 Teyta Diosqa atsca atscatam bendisionninta qoycuyäshunqui, y manam imequicunapis pishenqatsu, antis sobra sobram canqa wactsacunata yanapecuyänequipaq. \v 9 Teyta Diosnintsicpa palabranpis quenomi escribirëcan: \q1 “Wactsacunatam cushi cushilla yanapeconqa, \q1 y alli quenenqa wiñepa wiñeninpaqmi”\x * \xo 9:9 \xt Sal 112.9\x* nir. \m \v 10 Tsemi murunantsicpaq muru qomaqnintsic, y micunantsicpaq cosecha qomaqnintsic Dios\x * \xo 9:10 \xt Is 55.10\x* atsca atscata bendisionninta qoycuyäshunqui, qamcunapis waquin nunacunata imachopis yanapecuyänequipaq. \v 11 Tsenopam atsca imecayoqpis ticrarir, cushishqana alli shonqiquicunawan ofrendecuyanqui. Tsenam tse ofrendequicunata chäratsiyaptï, wauqintsiccuna y panintsiccuna Teyta Diosta “Grasias” niyanqa. \v 12 Porqui que yanapaqui ofrendata wauqintsiccunaman y panintsiccunaman aparnin, manam apayäshaq nesidanincunallatatsu, sinoqa tse qareniquicunarecurmi Teyta Diosnintsicta atscaq nunacuna agradesiquicuyanqa. \v 13 Porqui tse ofrendata chasquirir, manam tse regaluta chasquiyanqanllapitatsu cushicuyanqa; sinoqa Teyta Jesucristupa willaquininta cäsucur tseno rurayanqequipeqmi Teyta Diosta alabayanqa. \v 14 Y allapa cuyayäshurniquim Teyta Diosta qamcunapaq mañacayämonqa perecur yanapecuyanqequipita. \v 15 “Grasias” nicushun Teyta Diosnintsicta, porqui pemi allapa jatun qareta qoycamarqontsic; y tseta manam imanopa agradesiquita puedintsictsu. \c 10 \s1 Pablu defendiconqancuna \p \v 1 Teyta Jesucristu cuyacoq canqannomi noqapis alli quenïwan niyaq conträ caqcunata mana cäsuyänequipaq. Qamcunachoshi nicayan: “Pabloqa noqantsicwan carnin, mantsa mantsallam yachatsicun. Peru juc ladupitaqa puedeq tupämarnintsicmi cartacamun” nir. \v 2 Ama yame cacoqta qallapecayämätsuntsu tse llutan yachatsicoqcuna, porqui “Pabloqa quiquinpa muneninllapitam yachatsicun” nicayämanshi. Listum quecä pecunata sitiunman churanäpaq. \v 3 Anirpis nunallam cantsic, peru manam quiquintsicpa callpantsicwantsu pecunata areglashun. \v 4 Antis quiquintsicpa callpantsicpa rantinmi Diosnintsicpa callpanwan areglashun. Tse callpaqa ima puedeqcunatapis usharinmi. Tse callpawanmi tse ulicur acusacuyanqanta usharishun. \v 5 Tsenolla ushalishun Teyta Diosman creyicuyänanta pantatseq musyaq tuquinincunatapis. Noqancunaqa Diosnintsic yanapayämaptinmi yachatsicuyä, nunacuna llapan yarpenincunacho, Teyta Jesucristu munanqannolla peta cäsucur cayänanpaq. \v 6 Qamcunata cäsucoq queta shumaq yacharatsiyarniqui, listum quecayä mana cäsucoqcunata qayapänäpaq. \p \v 7 Qamcunaqa nunata jananllatam ricayanqui. Sitsun meqequipis Jesucristupa rasonpa cayanquiman, tseno carqa, cuentatam qocuyanquiman Teyta Jesucristupa alli willaquininta willacoq rasonpa noqacunapis cayashqäta. \v 8 Tseno niptï, waquinniquicuna paqtam pensecayanquiman mandacoq tucoq quecanqäta. Tseno llutanta noqapaq pensayaptiquipis, Teyta Jesucristum poderninta noqaman churamushqa qamcunata cada junaq mas yanapayapteq, pe munanqanno cawayänequipaq. Y manam marcäquiniquicunata ushacätsinapaqtsu. Tsepita manam penqacütsu. \v 9 Noqaqa manam cartacamü pensayanqequino mantsacätsiyeniquita munartsu. \v 10 Tseno pensarmi, waquinniquicunaqa niyämanqui: “Pabloqa cartancunallachomi puedeq tupämantsic. Peru nopantsicchoqa manam shumaq parletapis puedintsu, ni allillaqa yachatsicunpistsu” nir. \v 11 Tse parlaqcunaqa musyayanqa cartächo niyanqaqnolla chëcamur ruraptïmi. \s1 Ama imatapis rurashuntsu alabacunantsicrecur \p \v 12 Noqaqa manam iwalätsu tse quiquincunalla allapa alli cayanqanta alabacoqcunawan. Pecunaqa quiquincunallam alli cayanqanta alabacurnin, upa cuenta cayan. \v 13 Noqaqa manam alabacütsu imatapis mana caqcunataqa; sinoqa quiquin Teyta Diosmi apostolnin cayänäpaq churayämashqa. Tsellatam alabacurishaq. Pemi munashqa qamcunacho apostolnin cayänäpaq. \v 14 Manam mana caqcunataqa alabacuyätsu. Peru si Teyta Dios mandamaptinmi, pipis manaraq Jesucristupa alli willaquininta yachatsiyäshoqniquicuna chäyämuptin qamcunaman chätsimorqä. \v 15 Manam alabacuyätsu juccuna yachatsicuyanqanpitaqa. Tsepa rantinmi munayä mas willapäyeniquita peman masraq marcäcuyänequipaq. Tseno yachatsiyänaqpaqmi quecayä. \v 16 Tsepitanam yachatsenqäcunata shumaq chasquïcuyänanpaq me tsepapis ewashaq Jesucristupa alli willaquininta musyatsicur. Peru siqa pipis mana chanqan marcacunapam ewashaq. Juccuna willacuyanqan marcacunamanqa manam yecushaqtsu “Noqam tse marcacunachopis yachatsicorqä” nir, mana alabacunäpaq. \p \v 17 Teyta Diospa palabran escribiranqanchopis ninmi: “Pipis quiquinpa rurenincunapita alabacunanpa rantenqa Diosnintsicpa rurenincunapita alabacutsun”\x * \xo 10:17 \xt Jer 9.24\x* nir. \v 18 Juc nuna quiquinman marcäcur nuna tuconqan manam imapaqpis balintsu. Peru balenqa Diosnintsic “Qamqa alli ruraq nunam canqui” nenqanmi. \c 11 \s1 Ulicurcur yachatsicoq apostolcuna \p \v 1 ¡Locucunano parlaptï o allicunata parlaptï ojala awantarayanquiman! Peru manaraq locucunano parlar mä quecunataraq niriyashqequi. \v 2 Noqam y Teyta Diosmi munayä Jesucristullata cuyayänequita. Tsemi willapäyarcoq Teyta Jesucristuwan juc shonqunolla cayänequipaq; y munä imeca donsella shipash nobiunllapaq cashqanno qamcunapis Teyta Jesucristullapaq cayänequitam. \v 3 Imallatam llaquirïqa, tse Eva\x * \xo 11:3 \xt Gn 3.1-13; 1 Ti 2.14\x* engañaq culebra yupe mana alli yachatsicoqcuna engañecuyäshunequillatam. Tseno quecuptenqa, Teyta Jesucristullata llapan shonqiquicunawan sirwiyänequipaq änishqa quecarchi, juclayata pensacurcur pepita tumacäcuriyanquiman. \v 4 Qamcunaqa Jesucristuman creyicushqana quecarpis, mana allicunata yachatsiyäshuptiquipis, rastaq cushicur creyiriyanqui. Tsemi juclayapa willapäyäshuptiquipis, “¡Achallau!” nir, chasquiriyanqui. ¡Y Santu Espirituta chasquïcushqana quecarpis, ima supëtaraqchi munayanqui! ¡Y rasonpa caq alli willaquita wiyashqana quecarpis, imamanraqchi creyicurcuyanqui! \v 5 Claru parlaquichoqa tse musyaq tucoq apostolcunapitaqa, noqam rasonpa apostolqa cä. \v 6 Aunqui parleta mana yachaptïpis, yachenïqa manam pishintsu. Tsetaqa ricatsiyashqaq llapanchopis alli rurenïcunawanmi. \p \v 7 Qamcuna allicho yarquyänequipaq, umillaquicuryan debaldilla Diospa alli willaquininta yachatsiyarniqui, ¿jutsallaquicorqötsuraq! \v 8 ¡Manam! Antis juc marcacunacho creyicoq mayintsiccunatam qellenincunata chasquiparqö qamcunata debaldilla sirwiyänaqpaq. \v 9 Qamcunacho quecaptï imä pishiptinpis, manam “tsellä wacllä” nir, peqequicunata nanatsimorqötsu, porqui Macedonia marcapita chämoq wauqintsiccunam nesidälläta qoyämarqan. Tsemi qamcunataqa mana imatapis mañacuyarqaqtsu, y imepis manam mañayashqequitsu.\x * \xo 11:9 \xt 2 Co 1.16; Fil 4.15-18\x* \v 10 Quetaqa niriyaq rason caqllatam; y Jesucristum musyan mana uliconqäta. Noqaqa allapam cushicü yachatsicur mana cobraconqäpita. Y mecho tsechopis Acaya probinsiacho “Tsepitatsun cushicunqueqa” nicayämaptinpis, cushicushaqmi. \v 11 ¿Imanirtaq quecunata parlä! ¿Tseno parlä, qamcunata mana cuyayarniquitsuraq! ¡Manam tsenotsu, wauqicuna panicuna! Diosmi musyan qamcunata allapa cuyayanqaqta. \p \v 12 Peru ima captinpis, tseno debaldilla willapäyarniqui siguishaqmi, manam gustuncunachoqa dejayäshaqtsu pecunata noqatano cäsuyänequita, ni alabayänequita. \v 13 Porqui tse apostol tucoqcunaqa ulicurcurmi, “Jesucristupa apostolninmi cä” nirnin, engañacur puriyan. \v 14 Tseno cayanqanqa manam espantaquipaqtsu, asta quiquin diablupis shumaq anjelmanmi ticrarin. \v 15 Tsemi diablupa sirweqnincunapis, mana alli ruraq quecar, alli tucur puriyan. ¡Peru juc junaqmi rurenincunamanno castigashqa cayanqa! \s1 Pablu imapis pasashqancunata willacun \p \v 16 Yape niriyashqequi, wauqicuna y panicuna: Ama meqequipis pensayëtsu “Queqa locum” nirnin. Sitsun tseno pensayanqui mä wiyaräyämë noqapis locu tucurcur pecunano alabacaramonqäta. \v 17 Manam Diosnintsictsu munan queno alabacaramunätaqa, sinoqa quiquïllam locu tucurcur alabacaramushaq. \v 18 Imanollam quiquincunallapita locu cuenta alabacoqcunata wiyapäräyanqui, mä noqatapis wiyaräyämë tseno alabacaramonqäta. \v 19 Qamcunaqa yachaq quecarpis, cushi cushillam tse locucunano parlaq nunacunata wiyapäräyanqui. \v 20 Manam imapis qocuyäshunquitsu munenincunacho quecatsiyäshuptiquipis, ulipëcayäshuptiquipis, ni qelleniquicunata sacyaquicayäshuptiquipis, mana baleqpaq churecayäshuptiquipis, ni penqaquipaq allqutsecayäshuptiquipis. \v 21 ¡Tse mana alli yachatsicoq apotolcunano mana sufritsiyanqaqpitam penqacü! ¡Autaq ari, qamcunapaqqa mana sirweqtaq cayä! \p Tse nunacunaqa imatapis rurayanqanpitam allapa alabacuyan. Tsemi noqapis locutucurcur, alabacaramü. \v 22 Tse nunacunaqa alabacuyan “Hebreu castam cayä” nirmi. Noqapis hebreu castam cä. Jina “Israel castam cayä” niyanmi. Noqapis tse castapitam cä. Jina “Abrahampa mireninmi cayä” nirmi, alabacuyan. Noqapis Abrahampa mireninmi cä. \v 23 Pecunaqa “Jesucristupa sirweqninmi cä” nirmi, alabacuyan; peru noqaran mucho mejorqa Jesucristuta sirwï. Quetaqa niriyaq locu tucurcurmi. Pecunapitapis masmi uryecä. Pecunapitapis masmi carselcunachopis llawirarqö. Pecunapitapis masmi golpitapis chasquerqö. Atsca cutim wanïpitapis salbacorqö. \v 24 Jina pitsqa cutim israel nunacunapa autoridanincunapitapis, quima chunca isqon (39) latiguta chasquerqö.\x * \xo 11:24 \xt Dt 25.3\x* \v 25 Quima cutim alli buenu wiluquecayämarqan, y juc cutinam alli buenu tsampiquecayämarqan. Barcupis quima cutim biajecaptï lamarman undicarqan; y chucaru lamarpa chopin olachomi carqö juc paqas y juc junaq. Tsechomi casi bidäta oqrarqä. \v 26 Atsca cutim caru marcacunapa ewashqa cä Diospaq willapäcur. Mayucunapis pasecaptï cäsim apamashqa. Suwacunapis marca mayïcunapis, y juc marca nunacunapis cäsim wanutsiyämashqa. Tsenollam bidäpis resgucho carqon, pueblucunacho puricaptï, tsunyaqcunacho puricaptï, lamarcunapa biajecaptï y ardella creyicoq tucoqcunawan quecaptï. \v 27 Tsenollam uryarpis allapa sufrerqö, öra mana punurishpa, öra micushqa, öra mana micushpa, yacunarcuryan, mallaq mallaq alalecunacho ropapita pachapita pishipashqa. \p \v 28 Y manam tsepis tsellatsu, que sufrimientucuna jananmanpis Teyta Jesucristuman llapan creyicoqcunapaq llaquiquiran waran waran acusaman. \v 29 Wauqintsiccunapita o panintsiccunapita meqanpis pishipäcuriptinnäqa, allapam llaquicü; y tsenollam jutsaman ishquiratsiyaptinnäqa tranquilutsu carï. \v 30 Peru noqa alabacorqa alabacurishaq pishipaq quenïcho imatapis japallaqa mana rureta puedenqällatam. \v 31 Teyta Jesucristupa Papänin wiñepa wiñenin alabana Diosmi musyan que llapan niyancaq rasonpa cashqanta. \v 32 Damasco marcacho quecaptïmi, rey Aretaspa gobernadornin täpatserqan wardiacunawan Damasco marcapa puncuncunata; tsepa yarqecamoqta presu tsariyämänanpaq. \v 33 Peru tse marcapa murallancho bentanapam canastaman winarcayämarnï jaqman cacharcayämarqan. Tsenomi tse nunacunapa maquinpita safarnin eucorqä. \c 12 \s1 Pablupa rebelasionnincuna \p \v 1 Manam ni pipis imata jorquntsu alabaconqanpita. Peru imano captinpis, willariyashqequi Diosnintsic rebelamar ricatsimashqanta. \v 2-3 Chunca chuscu (14) watanam pasan Teyta Jesucristuman creyiquicaptï, quima caq sielucho quecar ricacurenqa. Manam musyätsu ewarqa que cuerpuwantsuraq o almallatsuraq. Tsetaqa Diosllam musyan. Unicoqa musyä gloriacho quecanqällatam. \v 4 Tsecho quecarmi, wiyecorqä espantaquipaq mana nunca wiyashqäcunata. Tse wiyanqäcunataqa pichopis parlacunäta Teyta Diosmi mana permitintsu. \v 5 Que ricanqäcunapita willayarniqui mastam alabacaramüman; peru manam rurashaqtsu, alabacorqa alabacurishaq pishipaq quenïcho imatapis japallaqa mana rureta puedenqällatam. \v 6 Munarnenqa, tse ricashqäcunata masllam alabapäriyaqman y tseno ruräman manam locu cartsu, porqui rasonpa caqllatam willariyaqman. Peru manam alabacamushaqtsu tse ricashqäcunapita. Porqui manam munätsu: “Taqe nunaqa manataq riqueninmannollatsu” nir, alabayämänanta. \v 7 Tse rebelasioncho imecatapis ricanqäcunapita parlar mana yachaq tucunäpaqmi, Teyta Dios permiterqan diablupa cachan imeca etsächo casha nanatsimaqno jipatsimänanpaq. \v 8 Que nacaquipita jorqaramänanpaqmi quima cuti rogacorqä Teyta Jesucristuta. \v 9 Peru tseno rogacuptïpis, manam jorqamarqantsu; antis quenomi yasquimarqan: “Cuyarniquim qamtaqa yanapashqequi, y tsellapaqmi canqui; porqui podernïtaqa nunacuna ricayanqa pishipaq queniquicho yanapapteqmi” nishpa. Tsemi noqaqa pishipaq carpis cushicü. Tsenota ricayämarnïmi nunacuna cuentata qocuyanqa Teyta Jesucristu puedeq queninwan yanapamanqanta. \v 10 Jina cushicümi pishipaq carninpis, ashayämaptinpis, imä pishiptinpis, chiquir qaticachäyämaptinpis. Teyta Jesucristurecorqa imeca equecatapis sufrishaqmi. Porqui mas pishi callpa canqä öram, Teyta Jesucristu mas callpayoqta ticraratsiman. \s1 Corinto marcacho creyicoqcunapaq Pablu llaquicun \p \v 11 Locucunano tuquita parlacurcunäpaqpis qamcunam causayanqui; porqui qamcunam noqapa biennïqa parlayanquiman carqan, quiquï parlanqäpitaqa. Porqui quericoqllapis tse musyaq tucoq apostolcunapitaqa mas allin caq apostolmi cä \v 12 Qamcunawan quecarmi, ima nacaquita pasarpis, shumaq pasensiacushpa Diospa poderninwan espantaquipaq milagrucunata rurarqä. Tse ricayashqequim cäyitsiyäshunqui rasonpa apostol canqäta. \v 13 Qamcunaqa manam ichicllapis menustsu cayanqui waquin creyicoqcunapita. ¡Unicoqa ichic menusqa cariyanqui qamcunata yachatsiyanqaqpita ofrendata mana mañapäriyanqaqllachomi! ¡Perdonecayämë tse ofensalläta! \p \v 14 Yapemi listu quecä qamcunata watucayänaqpaq, y cananwanqa quima cutinam watucariyashqequi, peru que bespis manam imatapis mañayashqequitsu. Noqa manam shamü imequicunapis ushaqtsu, sinoqa qamcunarecurmi. Porqui tëtanmi imecatapis ellun tsurincunapaq manam tsurincunatsu. \v 15 Tseno caqmi qamcunarecorqa llapan capamaqnïtapis gastashaq. Y salortapis oqrarishaq qamcunata yanapecayarniquim. Tseno cuyecayapteq, ¿manatsuraq qamcunaqa cuyarayämanquiman! \p \v 16 Rasonpa caqllatam nïcuyaq: Manam ni meqallequipa peqallequicunatapis nanatsimorqätsu imequicunatapis mañapäyarniqui. Tseno captinpis, contra caqcunash nicayan “Tse Pabloqa engañunwanmi saquiapäyashorqonqui” nishpa. \v 17 Mä canan nïcayämë: ¿Meqan nunallapis noqa cachamonqä imequicunatapis saquiayäshorqonquicu? \v 18 Titutam rogarqä watucayäshoqniquicuna shamunanpaq. Jina petawanmi cachamorqä juc wauqintsictapis. ¿Titucu imequicunatapis saquiayäshorqequi? Tituwanqa juc shonqu y juc yarpellam cayä, y manachi tseno rurecuyäshunquimantsu carqan. \p \v 19 Cuyashqa wauqicuna y panicuna, capas qamcuna cartäta leyirir, pensarëcayanqui noqacuna tseno niyarniqui defendicurëcayanqäta. ¡Manam tsenotsu! Teyta Diospa nopanchomi y Teyta Jesucristurecurmi allapa cuyayarniqui quecunata nïcuyaq, Teyta Diosman waran waran mas marcäcoq ticrayänequipaq. \v 20 Masqa yarpacachä “Watucaqnincuna ewartsuraq mana alli cawaquicho quecaqta tarïcushaq” nirmi. Tseno cawaquicaqta taricuyarniqueqa feyupam piñapäcacharcuyashqequi. Ojala mana liryacushpa, mana chiquinacushpa, mana piñapänacushpa, mana quiquinpa bienninlla imatapis ashishpa, mana rimanacushpa, mana penqapänacushpa, mana musyaq tupänacushpa y mana wiyacoq quecayanquiman. \v 21 Jina allapam yarpacachä “Yape watucaq ewartsuraq, mana alli rurenincunata manaraq dejaqta tarïcushaq” nir. Tseno captenqa, Teyta Diospa nopanchochi penqacushqa ticrarir, peqatapis aptarcuryan waqaquicushaq. Porqui qamcunaqa costumradu carmi, jutsata ruracurnin melanepaq cawaquicayanqui, y manam jaqiyanquitsu jucwan, jucwan pununaquita y lluta bisyiquicunata. \c 13 \s1 Cartapa ushanancho willapäquicuna y saluduscuna \p \v 1 Cananwanqa quima cutinam qamcunata watucayashqequi. “Ima asuntupis musyacashqa canqa, quimaq o ishcaq testigucunwanran.”\x * \xo 13:1 \xt Dt 19.15\x* \v 2 Tsemi noqapis ishque cuti watucayaqniqui shamur tse llutan ruraqcunata piñapanqänolla, yape watucayaqniqui shamunäpaq canan carucho quecarpis, llapequita yape piñapäyaq. Sitsun canan shamurpis, tseno caquicaqllata tarïcuyashqequi, tsewan quima testigu cuentanam canqa. ¡Tsemi musyecayämanqueqa! \v 3 Yaquinachi Jesucristupa puedeq queninta noqacho riqueta munayanqui. Chëcamurmi musyatsiyashqequi, Jesucristoqa manam jutsayoq nunata mana catigashpaqa jaqirenqatsu. Sinoqa puedeq carmi, jutsayoqcunata condenanqa. \v 4 Jesucristuta callpannaq nunatano crusman clabepa wanutsiyashqa cayaptinpis, cananqa Diospa poderninwanmi cawecan. Tsenollam noqacunapis callpannaq cuenta quecayä, peru Teyta Dioswan jucnolla carninmi, pepa poderninta musyatsiyashqequi. \p \v 5 Shonqiquicunata alli tapuyë ¿rasonpacu Teyta Jesucristuman marcäquicayanqui o manacu! Cuentata qocuyë ¿rasonpacu Teyta Jesucristu shonqiquicunacho yachecan o ardellacu Teyta Jesucristuman creyeq tucur quecayanqui! \v 6 Ojala cuentata qoquicuyanquiman noqacunaqa mana ardella allish tucoq apostolcunano cayanqäta. \v 7 Diostam mañaquicayä jutsata mana rurayänequipaq. Tsenoqa mañaquicayä manam rasonpa apostol canqäta reconosiyänequipaqtsu, sinoqa qamcunapis allita rurayänequita munarmi. Manam imanantsu conträ caqcuna “Manam apostoltsu pëqa” niyämaptinpis. \v 8 Porqui noqacunaqa rasonpa caqpa faborninmi imatapis rurayä y manam uliquicunapa fabornintsu. \v 9 Callpannaq carninpis, allapam cushicuyä Diospa poderninwan shumaq cawacuyaptiqui. Tsenollam Diosta mañaquicä llapan rureniquicunacho pe munanqanno portacuyänequipaq. \v 10 Manaraq shamurninmi, que cartäta puntätsimü, chëcamuptï, apostol quenïman atenicur mana ollqu tupäyänaqpaq. Porqui Teyta Diosqa mandamashqa peman creyicoqcunata yanapanäpaqmi, y manam ushacätsinäpaqtsu. \p \v 11 Cuyë wauqicuna y panicuna, cushi cushilla cabal nunana quecayë yo. Callpata qonacur juc shonqunolla shumaq cawacur quecayë. Tseno cacuyaptiqueqa cuyamaqnintsic y shumaq pasacunantsipaq yanapamaqnintsic Teyta Diospis qamcunachomi quecanqa. \v 12 Llapallequi shumaq respetiquicunawan wacunacushpa saludanaquicuyë. \v 13 Quecho quecaq llapan wauqintsic y panintsiccunam saludecuyäshunqui. \v 14 ˻Teyta Jesucristupa alli quenin, Diospa cuyaquinin qamcunacho quecatsun y Santu Espiritu jucnolla llapequicunawan quecatsun. ¡Tseno catsun!˼