\id 1CO - Quechua Huaylas NT -Peru 2008 (DBL -2013) \h 1 CORINTIOS \toc1 Corinto marcacho creyicoqcunaman apostol Pablu punta caq cartaconqan \toc2 1 Corintios \toc3 1 Co \mt1 1 CORINTIOS \mt2 Corinto marcacho creyicoqcunaman apostol Pablu punta caq cartaconqan \ip Corinto marcaqa alli jatun marcam carqan. Tse marcaqa carqan canan tiempu Grecia niyashqan nasionchomi. Manaraq apostol Pablu chaptenqa, manam pipis tsecho musyayarqantsu Jesucristupa alli willaquininta. Pablu willapäcuptinran, waquin nunacuna Jesucristuman creyicuyarqan. \ip Tsechomi Pablu tärarqan juc wata y joqta quilla rurin, Jesucristuman creyicoqcunata shumaq patsacätsir (Hch 18.11). Tsepitanam eucorqan juc marcacunapana willapäcoq. Tse marcacunacho quecarmi, wiyarqan tse Corintocho quecaq creyicoqcunapaq mala notisiata. Tse notisiatam chätserqan Cloepa castan. Tse creyicoqcunaqa manam Diosnintsic munashqannotsu cawayarqan. Tsemi chiquinacur, “Noqacunapa yachatsicoqnïcunam mas alleqa yachatsicun” nir, grupu, grupu raquicashqa caquicayarqan (1.10 3.3-4). Jina yachaq tucurishqam caquicayarqan (3.18). Pablupaqpis wasan rimarmi quecayarqan (4.3-4). Madrastanwan pununacoqcunatapis manam piñapäyarqantsu (5.1). Mana creyicoq autoridacunamanmi tsatanacur caquicayarqan (6.1-11). Jina majayoqcuna imano cawacuyänantapis manam musyayarqantsu (7.1-7). Imajinpaq sacrificashqa etsa causam penqapänacur caquicayarqan (8.1-13). Pablupaqpis “Manam apostoltsu” nirmi pensecayarqan (9.1-27). Tsecunapaqmi shumaq willaparqan. Jina willaparqanmi Diosta adorayänan wayicho quecar imano cayänanpaq caqtapis (11.1-16). Jina piñaparqanmi Santa senatapis Dios munashqanno shumaq selebrayänanpaq (11.17-34). Tsepitanam willaparqan Santu Espiritu cada unuta yachenincuna qoptin imano yanapanacuyänanpaqpis (12.1-31). Tsenollam rasonpa caq cuyanaquipaqpis willaparqan (13.1-13). Jina willaparqanmi juntacäyanqanchopis willapäcuyanqan öra shumaq tantiyecur llapanta rurayänanpaq (14.1-40). Jina willaparqanmi cawarimi asuntutapis (15.1-58). Tsecunata willaparmi, que cartata Pablu apatserqan shumaq cäyicur allita rurayänanpaq. Tsenollam jina willarqan ofrendata ellurëcayänanpaqpis (16.1-4), y tse creyicoqcuna cartancunacho llapan tapucuyanqantam contistarqan. \ip Que cartata meno carpis escriberqan pitsqa chunca chuscu (54) wata quecaptinmi. \c 1 \s1 Pablupa saludaquinin \p \v 1-2 Noqa Pablutam Teyta Diosnintsic boluntaninwan acramashqa Teyta Jesucristupa apostolnin canäpaq, y wauqintsic Sosteneswanmi que cartata cartacayämü, Teyta Diosnintsicman Corinto marcacho creyicoq wauqicuna panicuna. Jesucristurecurmi Teyta Diospa acrashqan cantsic, y pemi munan jinantin marcacho Teyta Jesucristuman marcäcoqcunaqa pellapaqna canantsicpaq. Pëqa llapantsicpa Teytantsicmi. \v 3 Diosnintsic y Salbadornintsic Jesucristu alli queninwan imecachopis yanapecushï alli pasaquicho cayänequipaq. \s1 Imapitapis Dios Yayata agradesicushun \p \v 4 Wauqicuna y panicuna, qamcunarecurmi Teyta Diosta imepis agradesicü. Pemi Teyta Jesucristuman creyicuyanqequirecur alli queninta musyatsiyäshorqonqui. \v 5 Qamcunataqa pemi yanapayäshunqui llapanchopis alli cäyicur parlayänequipaq, y alli yacheniquicunawan yachatsicuyänequipaq. \v 6 Tsenopam Teyta Jesucristupa alli willaquininta willapäyanqaqno shumaq cawacur creyiquiniquicunacho alli patsacashqa quecayanqui. \v 7 Tsemi Dios imecachopis ofisyiquicuna qoyäshurniqui, yanapecayäshunqui, pe munashqanno cawacur Jesucristu cutimunanta shuyaquicayänequipaq. \v 8 Tsenomi yanapayäshunqui alli tsaracuyänequipaq asta que patsapa usheninyaq. Tsenopaqa manam pipis imapitapis shimpipäyäshunquinatsu Teyta Jesucristu que patsaman cutimunan junaqpis. \v 9 Diosqa änimashqantsiccunata cumplinmi. Tsemi tsurin Jesucristuwan jucnolla cawanantsicpaq acramashqantsic, y Jesucristoqa Diosnintsicmi. \s1 Jesucristuman creyicoqcuna juc shonqunolla cawacuyänanpaq Pablu yachatsicun \p \v 10-11 Cuyashqa wauqicuna y panicuna, Cloepa castanpita shamurmi, willayämashqa liryacur caquicayanqequita. Tsemi Teyta Jesucristupa jutincho mañecuyaq mana raquicar ushashqa cayänequipaq; antis tsepa rantin shumaq juc yarpellana y juc shonqunolla cayänequipaq. \v 12 Waquinniquish nicayanqui: “Noqapa yachatsiquinï alli cashqanta.” Waquinniquinash niyanqui: “Apolupa yachatsiquininmi mas alleqa” nir. Waquinniquinash “Pedrupa yachatsiquininmanmi noqaqa creyicü” nir. Waquinniquinash “Noqaqa Jesucristupa yachatsiquininllatam creyï” nir. \v 13 ¿Tseno cayänequipaq acasu Jesucristoqa ramacar ushashqacu quecan! Masqui yarpäcurcuyë: ¿Acasu noqacu salbayänaqpaq cruscho wanorqä! ¡Nï manam noqapa jutïchotsu bautisacuyarqonquipis! \v 14 Imallatam Diosnintsicta “grasias” nicurï, qamcunata mana bautisayanqaqtam. Unicoqa Crisputawan Gayullatam bautisarqä. \v 15 Tsemi ni meqequi “Noqataqa Pablu quiquinmi bautisamashqa” nita puediyanquitsu. \v 16 Perdonecayämë casi qonqaquicü Estefanaspa castancunata bautisanqäta. Tsepita mastaqa manam ni pita bautisanqäta yarpätsu. \v 17 Porqui Cristoqa cachamashqa manam nunacunata bautisanäpaqtsu; sinoqa salbasionpaq alli willaquininta willacunäpaqmi. Y tseno willapäcorqa, manam nunacuna allapa yachaq cashqäta alabayämänanpaqtsu willapäcü. Tseno carqa, Teyta Jesucristu cruscho wanonqantapis mana caqpaqchi churarïman. \s1 Diospa yacheninwanqa manam iwalantsu nunacunapa yachenin \p \v 18 Mana creyicoq condenadu nunacunaqa Teyta Jesucristu salbamänantsicpaq cruscho wanonqanta willapäcuptïpis, bujunädapaqmi churariyan; peru noqantsicpaqqa tse willaquinin salbasionpaq carninmi, Diospa puedeq queninpita. \v 19 Tsepaqqa Diospa palabranpis quenomi escribirëcan: \q1 “Allapa yachaq nunacunapa yachenincunatapis mana caqpaqmi churarishaq, \q1 y alli cäyiquinincunatapis juc cuchumanmi churarishaq”\x * \xo 1:19 \xt Is 29.14\x* nir. \p \v 20 Tsemi que tiempucho allapa yachaq y estudiosu nunacunapa yacheninta Dios mana caqpaq churarishqa. \v 21 Diosqa allapa yachaq carmi, musyarqan tse nunacuna yachenincunaman marcäcur peman mana creyiyänanpaq caqta, peru llapan shonquncunawan willaquininman creyicoq caqtaqa salbeconqam tse yachaq nunacuna tse willaquita mana caqpaq churecayaptinpis. \p \v 22 Israel nunacunam milagrucunataraq riqueta munayan; y mana israel caqcunanam yachenincunaman marcäcuyan. \v 23 Noqacunaqa willapäcuyä Jesucristu salbamänantsicpaq cruscho wanonqanllatam. Tsemi israel nunacunata ofendïcushqa, y mana israel caqcunanam bujunadapaq churariyashqa. \v 24 Peru Dios acrashqan caqcunam siqa, israel carpis o mana israel carpis musyariyan Jesucristullacho Diospa yachenin y podernin quecashqanta. \v 25 Diospa yacheninta bujunädapaq churecayaptinpis, tse yacheqa mas allishmi. Y Diospa puedeq queninta mana caqpaq churecayaptinpis, nunacunapa puedeq queninpitapis mas allishmi. \s1 ¿Pitataq Dios Yaya salbeconqa? \p \v 26 Masqui yarpäcurcuyë, wauqicuna y panicuna, manam allapa yachaqtsu, ni mandacoqtsu, ni presisaqtsu qamcuna cayanqui. Tseno cayaptiquim, nunacuna mana caqpaq churayäshunqui. Tseno captinpis, Diosmi qamcunataqa acrayäshorqonqui. \v 27 Yachaq nunacuna upapaq churecayäshoqniquicunata, y puedeq nunacuna mana sirweqpaq churecayäshoqniquicunata penqacatsinanpaqmi, qamcunata Dios acrayäshorqonqui. \v 28 Aumi, wauqicuna y panicuna, Diosqa que patsacho mana imapaqpis sirwicäyaptiquim, achu ricoq, poqi ricoqllatapis acrayäshorqonqui. Tsenopam presisaq tucoqcunata mana bäleqpaq churarishqa. \v 29 Porqui Diospa nopanchoqa manam ni pipis yachaq tucoq queta puedintsu. \v 30 Peru qamcunataqa Diosnintsicmi yacheniquicuna qoycuyäshorqonqui, Jesucristuman creyicur pewan jucnolla cayaptiqui. Y perecurmi librayäshurniqui, alli nunatanona ticraratsiyäshorqonqui pellapaqna cayänequipaq. \v 31 Tseno captinmi, Diospa palabranpis queno escribirëcan: “Pipis quiquinta alabaconqanpitaqa Diostam alabanman”\x * \xo 1:31 \xt Jer 9.23-24\x* nir. \c 2 \s1 Pablu willapäcun Jesucristu cruscho wanonqanta \p \v 1 Wauqicuna y panicuna, qamcunaman shamurnin Diospa shumaq willaquininta willayarniqui, manam allapa yachaq tucurtsu, ni mana cäyipaq sasa palabracunawantsu yachatsiyarqaq. \v 2 Y qamcunawan quecarqa manam munarqötsu juclaya yachatsiquicunata yachatsiyeniquita; sinoqa Teytantsic Jesucristullapaqmi y peta crusman clabar wanutsiyanqanllatam willapäriyarqaq. \v 3 Y qamcunaman shamur mana caq cuentam quecarqä, y nuna quenïchomi mantsaquiwan tullüpis carcaryëcar willapäyarqaq. \v 4 Y tse alli willaquita willayarniqueqa, parlapäriyarqaq manam “Creyiyämänanpaq shumaq parlecushaq” nirtsu, ni manam tuquinopa creyitsiyeniquita munartsu; sinoqa willapäyapteq quiquin Santu Espiritum poderninwan cäyitsiyäshorqequi. \v 5 Tsenoqa willapäyarqaq qamcunapa marcäquiniquicuna Diospa poderninpita cananpaqmi, y manam nunacunapa yachenincunapita cananpaqtsu. \s1 Santu Espiritum Diospaq cäyitsimantsic \p \v 6 Diosman allipana marcäcoq caqcunataqa mas yachenïwanmi willapä; peru tse yacheqa manam que patsacho nunacunapa ni mandacoqcunapa yacheninnotsu. Pecunapa yachenenqa ime öra carpis ushacäreqllam. \v 7 Noqacunaqa yachatsicuyä Diosnintsic manaraq que patsatapis camar alli queninta que tiempucho ricatsimänantsicpaq caqtam. Tsetaqa nunacuna manam puntata musyayarqantsu. \v 8 Manam que patsacho ni meqan mandacoqcunapis tseno cananpaq caqtaqa musyayarqantsu. Tseno mana musyarmi, puedeq Teyta Jesucristutapis crusman clabecur wanutsiyashqa. \v 9 Tsemi Diospa palabranpis queno escribirëcan: \q1 “Cuyaqnincunallapaqmi Dios listu quecatsin \q1 nunacuna mana nunca ricayanqanta, mana nunca \q1 wiyayanqanta y mana nunca pensayanqanta”\x * \xo 2:9 \xt Is 64.4; Jer 3.16\x* nir. \p \v 10 Peru noqantsictaqa Diosnintsicmi musyatsimarqontsic Santu Espiritunwan. Porqui Dios imapis pensashqantaqa musyan Santu Espiritullam. \p \v 11 Masqui yarpäcurcuyë: Manam pi nunapis musyantsu juc nuna imatapis yarpashqanta, unicoqa shonqunllam musyan. Tseno caqmi Diospapis quiquinpa Espiritunlla musyan llapan imatapis yarpashqanta. \v 12 Noqantsicpis manam quiquintsicllapitaqa musyashwantsu Dios cuyamarnintsic allapa ancupämanqantsicta; sinoqa Dios qomanqantsic Santu Espiritullam tsetaqa cäyitsimashqantsic. \v 13 Tseta willapëcayaq Diospa Santu Espiritun cäyitsimaptinmi, y manam quiquïpa yachenïtsu, sinoqa Diospa yachenincunam. \p \v 14 Peru quiquinpa muneninllacho cawaq nunacunaqa manam Diospa Espiritun cäyitsenqancuna chasquita churapucäyantsu. Tsemi pecunaqa bujunädapaq churariyan. ¡Imanraq ari cäyiyanqa Santu Espiritu pecunacho mana quecaptin, porqui Santu Espirituran tsecunataqa cäyitsimantsic! \v 15 Santu Espirituta chasquicoqcunam siqa cäyiyan Diospita llapan caqcunata; peru mana Santu Espirituyoq caqcunaqa Santu Espirituta chasquicoqcunapaq manam cäyiyantsu. \v 16 Diospa palabranpis escribirëcan quenomi: “¿Piraq Dios yarpanqancunata tantiyanman? ¿Pillaraq peta yachatsinman?”\x * \xo 2:16 \xt Is 40.13\x* nir. Noqantsicmi siqa Jesucristupa yarpeninyoq car tantiyacuntsic. \c 3 \s1 Ama chiquinacushuntsu \p \v 1 Wauqicuna y panicuna, qamcunaqa manaran Santu Espiritu munanqannoraqtsu puntata cawayarquequi; sinoqa etsequicuna munashqanta rurarmi cawacuyarqequi. Tsemi imeca wamracunatanollaraq Jesucristuman tseraq creyicuriyaptiqui yachatsiyarqaq. \v 2 Lichillataraq chichicaq llullu wamrataqa manam chucru miquitatsu qoycuntsic. Tse cuentanollam fasil cäyiquillapaqta yachatsiyarqaq, porqui qamcunaqa manaran sasa caqcunata canan camayaqpis cäyiyanquiraqtsu. \v 3 Cananpis qamcunaqa etsequicunapa muneninta ruracurnintaq chiquinacur, pletucur cawaquicayanqui. Tsenoqa cawacuyan Diosman mana creyicoq nunacunallam. \v 4 Tseno carmi, waquinniqui “Noqaqa Pablupam cä” niyanqui. Waquinniquina “Noqaqa Apolupam cä” niyanqui. Tseno nirmi, mana creyicoqcunano manijaquicayanqui. \p \v 5 Tseno niyänequipaqqa ¿pitaq noqallä cä! Y ¿pitaq Apolu! Noqacunaqa pishipaq sirwipacoqcunallam calläyä, y Teyta Jesucristuman creyicuyänequillapaqmi willapäriyarqoq, y tseno cayänällapaqmi Dios dispunishqa. \v 6 Tsemi murucoq cuenta Teyta Jesucristupa palabranta shonqiquicunaman noqa murumorqö. Apolunam parqoq cuenta yanapayäshurniqui quecan, peru quiquin Diosmi muruta jeqaratsir winatseq cuenta yanapayäshunqui. \v 7 Tsemi muroqpis ni parqoqpis presisaqtsu cayan; sinoqa quiquin Diosmi muruta jeqaratsir winatseq carnin presisaqqa. \v 8 Muroqpis parqoqpis iwalmi uryayan. Pecunataqa Diosmi uryenincunamanno paganqa. \v 9 Noqaqa Apoluwan Diospa mincancunallam calläyä y qamcunanam cayanqui Diospa murushqa chacran cuenta. Jina tsenollam cayanqui Dios qatecanqan wayi cuenta. \v 10 Noqaqa mayestru albañil cuentam cä. Diosmi alli queninwan yanapamarqon simientu patsätseq cuenta willaquininta yachatsiyänaqpaq. Waquincunanam tse simientu jananman perqaq cuenta yachatsiyäshurniqui yanapecayäshunqui, peru llapanpis alcabum alli cäyicuryan tse wayita perqaq cuenta yachatsicur uryayänan. \v 11 Manam pipis simientu patsacashqata toqirïcur juc simientuta patsätsita puedinnatsu, porqui tse simientu cuentaqa quecan quiquin Jesucristum. \v 12 Antis tse simientu patsashqa jananllamannam oruwan carpis, plata nishqan rumiwan carpis, shumaq alaja rumicunawanpis, qerucunawanpis, oqshacunawanpis, shoqushcunawanpis, Diospa wayin qataq cuenta juc alli yachatsicoqqa shumaq yachatsicunan. \v 13 Porqui cada yachatsicoqpa rurenincunam musyacashqa canqa juisiu junaqcho. Tse junaqmi imeca ninawan probepano alli yachatsicoq o mana alli yachatsicoq cayashqanpis musyacashqa canqa. \v 14 Pipis tse wayi qataq cuenta alli yachatsicushqa cashqa captenqa, premiutam chasquenqa; \v 15 peru yachatsicushqan mana alli cashqa captenqa, tse yachatsicushqan mana caq cuentam canqa; unicoqa quiquinllam aqtsa puntapa salbaquicullanqa nina rupananpita safecoq cuenta. \p \v 16 Qamcunaqa ¿manacu musyayanqui Diospa templun cayanqequita, y Santu Espiritu shonqiquicunacho yachanqanta! \v 17 Sitsun pipis Diospa templunta juchureq cuenta peman creyicoqcunata pantatsenqa, Diosmi quiquinta ushacäratsenqa; porqui peman creyicoqcunaqa pellapam cayan, y tse temploqa qamcunam cayanqui. \p \v 18 Ama meqequipis que patsacho yacheniquicunawan yachaq tucur quecayëtsu; antis mana imatapis yachaqnolla portacuyë. Tseno portacurnenqa, rasonpa alli yachaqmi ticrariyanqui. \v 19 Que patsacho yachecunaqa Diospaq manam imapaqpis sirwintsu. Tsemi Diospa palabranpis queno escribirëcan: “Diosqa tse yacheyoq nunacunata, quiquincunapa yachenincunallawanmi pantacäratsin. Jina tse yachenincunallawanmi mana allimanpis ishquiriyan”\x * \xo 3:19 \xt Job 5.13\x* nir. \v 20 Jina quenopis nicanmi: “Diosqa musyanmi yachaq nunacunapa pensenincuna mana imapaqpis sirwishqanta”\x * \xo 3:20 \xt Sal 94.11\x* nir. \v 21 Tserecur ama nicachäyëtsu, “Noqaqa pepa, talpa qateqninmi cacü” nir. Porqui pecunaqa llapequicunapa bienniquicunapaqmi. \v 22 Pablupis, Apolupis, Pedrupis, que bidapis, wac bidapis, shamoq tiempucunapis, wanipis, cawepis, llapanmi qamcunapaq. \v 23 Porqui qamcunaqa Teyta Jesucristupa wamrancunam cayanqui y Jesucristoqa Diospa wamranmi. \c 4 \s1 Apostolcunapa Uryenincuna \p \v 1 Wauqicuna y panicuna, noqacunataqa riquecalläyämë Teyta Jesucristupa sirweqnincunatanolla. Pepa mayuralnincuna carmi yachatsiyaq Diosnintsicpa puntata mana musyayashqan willaquininllata. \v 2 Pipis marcäcur imatapis rurananpaq niptenqa. Tse nenqanllatam llapanta cumplinan. \v 3 Noqataqa ama: qamcuna carpis ni pi carpis “Pëqa allim o mana allim” nir, niyämëtsu. Quiquïpis manam tsetaqa nita puedïtsu. \v 4 Aunqui shonqücho “Allillatam rurä” nishpa pensarpis, capas fallarerqö. Peru tsetaqa Diosllam jusgamanqa. \v 5 Tsemi ama pitapis apuradoqa “Pëqa allapa allim o manam allitsu” niyëtsu. Shuyariyëraq. Porqui quiquin Teyta Jesucristu cutimurmi, llapan nunacuna imanopis cayanqantaqa, y shonquncunacho imatapis yarpäyanqanta imeca actsi cuenta ricaratsimäshun. Tsechomi alli cashqa cayaptenqa, cada unuta quiquin Dios alabanqa. \p \v 6 Wauqicuna y panicuna, noqapaq y Apolupaq willapäriyarqoq Diospa palabran nenqanmanno shumaq manijacuyänequipaqmi. Tsemi ni pitapis alabayänequitsu, waquin mana despresyäshqa cayänanpaq. \v 7 ¿Acasu tseno galapänequipaq waquincunapita mas presisaqcu cayanqui! ¿Manacu Diospita llapan imecatapis chasquiyanqui! Tseno quecaptin, ¿imanirtaq galapäcuyanqui, quiquiquicunapita imatapis tarïcoqno! \p \v 8 ¡Qamcunaqa allapa musyaq, y yachaqnatsunchi ticracuriyashqanqui, y mananatsunchi ni ima yacheniquicunapis pishinnatsu! ¡Casi mandacoqnatsunchi ticracuriyarqonqui! ¡Tsenachiri noqalläcunataqa nesitalläyämanquinatsu! ¡Tseno captenqa, ojala rasonpa mandacoqna sielu marcachopis quecayanquiman y mandadiquicunacho noqalläcunapis quecalläyäman! \v 9 Noqalläcunataqa Diosnintsicpis apostolnin calläyaptïtsunchi imeca romanucunapa coliseuncho wanutsiyänanpaq destinashqa nunacunatano mas qepaman churecalläyämashqa; tseno calläyaptï, llapan nunacuna asta anjelcunapis espantacur ricaräcalläyämänanpaq. \v 10 Noqalläcunaqa ¡Jesucristurecurtaq “Mana imapis musyaq” nishqa quecalläyä! Qamcunam ¡si Jesucristurecur yachaq usharishqa quecayanqui! ¡Noqalläcunaqa rasonpa mana imapaqpis sirweqmi quecalläyä! ¡Qamcunanataq buen cholupa usharishqaqa quecayanqui! ¡Noqalläcunapitaqa nunacunapis burlacuyantaq! ¡Qamcunatataq si, buenoqa respetecuyäshunqui! \v 11 ¡Noqalläcunaqa asta cananyaqtaq pachapitapis, janapitapis jiparcuryan yacunëcar puricayä! ¡Nunacunapitapis maqar ushashqataq quecayä, y manataq wayilläcunapis cantsu! \v 12 ¡Callpalläcunapis ushacärinnataq uryewan! ¡Nunacuna conträcuna parlayaptinpis, noqalläcunaqa biennincunataq parlayä! ¡Maqar qaticachäyämaptinpis awantecayätaq! \v 13 ¡Wasäcuna rimaq nunacunatapis cuyaquinecunawantaq ricalläyä! ¡Asta canan camayaqtaq poqipaq ujucoqpaq churecalläyäman! \p \v 14 Manam quecunataqa escribimü penqacatsiyarniquitsu; antis tsurï cuenta cayaptiquim, allapa cuyayarniqui consijapäriyaq. \v 15 Aunqui chunca waranqa (10,000) Jesucristupaq yachatsiyäshoqniquicuna cayaptinpis, Jesucristuman marcäcur salbacuyänequipaq alli willaquita puntata yachatsiyanqaqrecurmi noqaqa papäniquicuna cuenta quecä. \v 16 Tsemi allapa roguecuyaq noqapa rurenïpita yachacuyänequipaq. \p \v 17 Qamcunamanmi cachamü Timoteuta. Pëqa tsurï cuentam y allapam cuyä Diosman marcäcoq captin. Pemi yarpätsiyäshunqui Jesucristurecur imano cawanqäta y meman tseman chanqächopis Jesucristuman creyicoqcunata imano yachatsenqäta. \v 18 Waquinniqueqa “Pabloqa mananam cutimonqanatsu” nirtsunchi, mas yachaq tucur caquicayanqui; \v 19 peru Diosnintsic permitiptenqa, prontum watucayaqniquicuna shamushaq. Tsechomi tse yachaq tucoqcunataqa ricacushaq. ¿Mä rasonpacush Diospa puedeq queninta ricatsicuyan! ¿O shimintällacush quecayan! \v 20 Porqui Diospa mandaquinincho cawaqueqa manam yachaq tucur parlecachellatsu; sinoqa Diospa puedeq queninta ricatsiquimi. \v 21 Tsepenqa imata munayanqui, ¿shamicur wapu tupäyänaqtacu, o shumaq cuyanacurna quecayaqta tariyarniqui cushicurinantsictacu! \c 5 \s1 Pablu willapan madrastanwan yachacoqta sitiunman churayänanpaq \p \v 1 Jina willäyämashqa juc wauqintsic madrastanwan tsecho wätanacur caquicanqantam. Tseno jutsa rureqa allapa penqaquipaqmi, porqui Diosta mana cäsucoq nunacunapis manachi yä tseno jutsataqa rurayanmantsu. \v 2 ¡Y todabiaran tseno quecaptin cushishqa quecayanqui! Mas bienmi llaquicuyanquiman, y tseno ruraqtaqa antis manam juntacäyanqequimanpis consientiyanquimantsu. \v 3 Qamcunawan juntu mana quecarpis, shonqüchoqa qamcunawan juntu quecaq cuentam quecä. Tsemi imeca juntu quecaqno Teyta Jesuspa jutincho tseno madrastanwan yachaqtaqa condenëcü. \v 4-5 Tsemi Teytantsic Jesucristupa jutincho juntacayaptiqui, qamcunawan juntu cuenta quecashaq. Willanacuyë consijayanqaqnolla tse nunata ellucayanqequipita qarquriyänequipaq. Tseno qarcuriyaptiquim, diablupa maquincho sufrirnin cuentata qoconqa etsanpa munennincho cawacushqanta wanacunanpaq. Tsenam jutsanta jaqiriptenqa, Teyta Jesucristu que patsaman cutimur salbeconqa. \p \v 6 Manam cäbintsu qamcunacho tse cosascuna pasaquicaptin allapa yachaq cayanqequipita galacuyanqequi. Juc dichum queno nin: “Ichiclla lebaduram atsca masata poquratsin” nir. \v 7-8 Tsemi tse llapan masata lebadura poquratseqno mana alli rurecunaqa muyar ushecuyäshunqui. Antis qamcunaqa lebadurannaq mushoq masa cuentam cayänequi. Porqui tseno cayänequipaqmi Teyta Jesucristu imeca Pascua fiestacho achcasta pishtarir Diosta qarayanqanno noqantsicrecur wanushqa. Tsepenqa amana llutan rurellaman pensaquicarqa cawayëtsu; antis lebadurannaq tantano limpiu cayë rasonpa caqllata parlacur alli cabal nuna cacuyë. \p \v 9 Juc caq cartächomi willayarqaq jucwan jucwan pununacoq nunacunawan mana juntacuyänequipaq. \v 10 Peru tseno niyarniqui manam niyaqtsu, mana alli ruraq nunacunawan, jucwan jucwan pununacoqcunawan y imajincunata adoraqcunawan, paqwepa manana parlapänacuyänequipaqtsu. Pecunawan pasepa mana juntaquita munarqa, ¿metaraq que patsapita ewayanquiman! \v 11 Sinoqa niyaq Teyta Jesucristuman creyiquicarna, jucwan jucwanraq pununacoqcunawan, qellepaq erayaqcunawan, imajincuna adoraqcunawan, wasa rimacunawan, borrachucunawan y suwacunawan mana juntacuyänequipaqmi. Ama pecunawanqa juntupis micuyëtsu. \v 12-13 Manam noqaqa Jesucristuman mana creyicoq nunacunataqa: “¿Imanirtaq mana allicunata ruranqui?” nir, jusgashaqtsu; pecunataqa Diosmi jusgaconqa. Tseno quecaptinpis Teyta Jesucristuman creyicoq wauqintsiccunataqa mana allicunata ruraptenqa jusgayänequim. Tsemi tse llutan ruraqtaqa qarcuriyänequi.\x * \xo 5:12-13 \xt Dt 13.5; 17.7; 22.21\x* \c 6 \s1 Pablu yachatsicun justisian justisian mana puricunapaq \p \v 1 Creyicoq pura ofendinacurirnin, ama mana creyicoq autoridacunaman justisia mañacoq ewayanquitsu. Antis Teyta Jesusman creyicoq mayiquicunallata willayanqui tse asuntiquicunata shumaq areglamunanpaq. \v 2 Porqui musyayanquitaq ime junaq carpis, llapan nunacunata creyicoqcuna jusganantsic canqanta. Tseno quecaptin, ¿imanirtaq qamcunacho tse ichic ichic asuntucunata aregleta puediyanquitsu! \v 3 ¿Manacu musyayanqui asta anjelcunatapis noqantsic jusganantsicpaq cashqanta! ¡Tsetsuraq manaqa que patsacho ichic liryaquicunata aregleta puedishwan! \v 4 Tseno quecaptin, ¿imapaqtaq Teyta Jesucristuman creyicoq pura liryarir, mana creyicoq autoridacunaman tsatacoq ewayanqui! \v 5 Queta niyapteq ¿manacu penqacuyanqui! ¿Manacu meqequillapapis yacheniquicuna can Jesucristuman creyicoq pura liryariyaptiqui, shumaq areglayäshunequipaq! \v 6 ¡Atatau creyicoq pura liryarirpis manam wiyaräcuyanquitsu! Todabiaran tse mana creyicoq autoridacunapa nopancho shimpipänacoq ewecayanqui. \p \v 7 Änirpis allapa penqaquipaqmi quiquiquicuna pura tsatanacur cacuyanqequi. ¿Imanirtaq allqutsayäshuptiqui y suwapäyäshuptiquipis mana awantaquicuyanquitsu! \v 8 Antis mas peortaq mana allicunata ruranacur, waqatsinacur, suwapänacur caquicayanqui. \p \v 9-10 ¿Manacu musyayanqui tseno mana alli ruraq nunacunaqa Diospa mandaquininman mana yecuyänanpaq caqta! Ama pensayëtsu jucwan jucwan pununacur cacoqcuna, imajincuna adoracoqcuna, majayoq quecar jucwan jucwan pununacoqcuna, warmi ricoqcuna y mariconcuna, suwacuna, qellepaq erayashqacuna, borrachucuna, cuentusterucuna y ranchadorcuna, Diospa mandaquininman yecuyänanta. \v 11 Tseno llutan ruraqmi waquinniquicunaqa qamcunapis puntataqa cacuyarqequi, peru cananqa Diosnintsicmi Teyta Jesucristurecur y Santu Espiriturecur, limpiu shonquyoqtana, pellapaqna cayänequipaq, y alli cayänequipaq ticrararatsiyäshushqanqui. \s1 Cuerpuntsicpis Diosllapaqmi canan \p \v 12 Qamcunam niyanqui: “Quiquïpa cuerpüwanqa munanqätam ruracushaq” nishpa. Änirpis munanqequita ruraquita puedinquim, peru manam combienintsu llapanta libri ruracunequipaq. Noqapis munanqäta ruraquita puedïmi, peru manam dejashaqtsu bisiu dominamänanta. \v 13 Qamcunam niyanqui: “Pachaqa miqui winaränanpaqmi, y miquipis pachaman yecunanpaqmi” nishpa, peru tseno quecaptinpis Dios permitiptenqa, miquipis pachapis ushacäriyanqam. Diosnintsicqa camamashqantsic pellapaq canantsicpaqmi, y manam jucwan jucwan pununacur cacunantsicpaqtsu. Porqui Diosnintsicqa cuerpuntsicpam y cuerpuntsicpis Diosnintsicpam. \v 14 Imanomi Diosnintsic Teytantsic Jesucristuta wanushqanpita cawaritsimushqa, tsenollam noqantsicpa cuerpuntsictapis poderninwan cawaritsimonqa. \p \v 15 ¿Manacu musyayanqui Jesucristu noqantsiccho quecaptin pewan jucnolla quecanqantsicta! Y Jesucristuwan tseno jucnolla quecar ¿imanoparaq lluta pulicoq warmicunawan punuquicushwan! Tsetaqa manachi rurecushwantsu. \v 16 Diospa palabranmi queno escribirëcan: “Juc ollqu juc warmiwan pununacurerqa, tse warmiwan jucnollanam ticrariyan”\x * \xo 6:16 \xt Gn 2.24\x* nir. Tsemi pipis lluta pulicoq warmiwan pununacurerqa tse warmiwan jucnollana ticrariyan. \v 17 Peru pipis Jesucristuta chasquirerqa, Jesucristuwanmi jucnollana ticrarintsic. \p \v 18 Tsemi amana warmipis ni ollqupis jucwan jucwan pununacur cacuyënatsu. Pipis juclaya jutsacunata rurarqa manam cuerpunta desunrantsu, peru jucwan jucwan pununacorqa, cuerpuntam pasepa desunrarin. \v 19 Qamcunaqa allipam musyayanqui Diosnintsic qoyäshonqequi Santu Espiritupa templun cayanqequita. Tsemi qamcunacho Santu Espiritu yachecan y mananam qamcunanatsu cuerpiquicunapa dueñun cayanqui, \v 20 sinoqa Teyta Diosnintsicmi. Tsepaqmi pe rantimarqontsic. Tserecurmi Diosnintsicta respetar, imachopis munanqannona cawacunantsic. \c 7 \s1 Majayoqcunapaq willapäquicuna \p \v 1 Wauqicuna y panicuna, cartequicunachomi atsca tapuquicuna carqan. Y tapuyämarquequi “¿Allicu mana majäcushpa cacuyäman?” nishpam. \v 2 Allim canman, peru jucwan jucwan mana cacuyänequipaq, mejor cada unupa cayäpushï warmiquicuna, y cada warmipa cayäputsun qowancuna. \v 3 Y warmipis ollqupis casadu quecarqa cuerpuncunata ama michänacuyätsuntsu. \v 4 Porqui majayoqchoqa mananam warminatsu dueñu cuerpunwan; sinoqa qowannam y ollqupis mananam dueñunatsu cuerpunwan; sinoqa warminnam. \v 5 Tsemi jucniqui jucniquicunapis ama michänacuyëtsu cuerpiquicuna qonaquita. Sitsun majequicunawan shumaq parlarir, Diosman mañacuyänequi witsancuna mana juntutsu punuyanqui; tseno carqa allim, peru ama allapa unepaqa jaqiriyëtsu juntu punita, paqtam diablu engañecuyäshuptiqui muneniquicunata mana awantar mana alliman ishquicurcuyanquiman. \p \v 6 Quecunataqa niriyaq manam tseno cayänequipaq Dios nimashqa captintsu, sinoqa quiquïpa yarpenïllapitam consijarniquicuna willapäriyaq. \v 7 Quiquïllapitaqa imanomi munecü noqano mana warmïcushpa tacuyänequita; peru Diosmi permitishqa cada uno imanopis cacunantsicpaq. \s1 Solterucanapaq willapäquicuna \p \v 8 Solterucunatawan biudacunatam willariyaq: Mejormi japallequicuna noqano täcuyanquiman; \v 9 peru sitsun peqequicunata tsareta mana puediyanquitsu, mejor casaquicuyë jucta jucta munapar mana caquicayänequipaq. \p \v 10 Majayoq caqcunatam mandayaq, warmicuna qowancunapita mana raquicayänanpaq. Queqa Diospa mandaquininmi y manam noqapatsu. \v 11 Peru sitsun malas raquicacurenqa, mana yapapäcushpa japallan tärätsun o mana tseqa amishtacuyätsun qowanwan. Tsenolla jina ollqu caqcunapis ama jaqiyätsuntsu warmincunata. \p \v 12 Sitsun meqan wauqintsicpapis Teyta Jesucristuman mana creyicoq warmin canqa, peru pewan shumaq cawaconqa, tse wauqintsic ama tse warminpita raquicatsuntsu. Quetaqa quiquïllan consijariyaq manam Teyta Jesucristutsu. \v 13 Sitsun meqan panintsicpapis jina Teyta Jesucristuman qowan mana creyiconqatsu, peru tse panintsicwan shumaq cawaconqa, ama tse qowanpita waqtsacätsuntsu. \v 14 Porqui mana creyicoqqa ollqu car o warmi carpis majan creyicoq canqanrecurmi Dios shonqunta yatanqa. Tseno cacuyaptenqa, wamrancunapa shonquncunatapis Diosqa yatanqam; peru mana tseno cayaptenqa, wamrancunapis llutanta rurar manam Diosman creyicoq nishqatsu cayanqa. \v 15 Diosqa munan mana liryacushpa shumaq pasaquicho cawacunantsictam. Tsemi sitsun qowequi o warmiqui Jesucristuman mana creyicoq car jaqirishunqui, dejarïquï eucunanpaq. Tseno quiquin eucuptenqa, meqan wauqintsic o panintsicpis librim quedarenqa. \v 16 Porqui manam musyanquitsu pani y wauqi juntu cayanqequirecur, tse majequi salbacunanta. \p \v 17 Jinantin marcacho creyicoqcuna, noqam queno niyaq: Imanotam Dios acrayäshurniqui tarishorqonqui tsenollana cacuyë, peru cada uno segun Dios yanapayäshonqequinolla portacuyë. \v 18 Sitsun creyicuyanqequi öra señalashqana cayarqequi, ama yarpacachäyëtsu tse señalpaq. O sitsun mana señalacushqa cayarqequi amana señalacuyënatsu. \v 19 Porqui Diospaqqa manam presisantsu señalacushqa cayanqequi o mana señalacushqa cayanqequipis. Pëqa munan munashqanno cawacuyänequillatam. \v 20 Tsemi Dios acrayäshonqequi öra cayanqequinollana quedacuyë. \v 21 Sitsun Dios qayayäshonqequi öra cayarqonqui sirwipacoq, tseno sirwipacoq cayanqequipita ama llaquicuyëtsu; peru sitsun manana sirwipacoq cayänequipaq pillapis yanapecuyäshunqui, tseqa allim canqa. \v 22 Porqui sirwipacoq quecayaptiqui, Teyta Jesucristu acrayäshushqa cayäshuptiqueqa, perecurmi libri cuenta quecayanqui. Tsenolla jina libri quecayaptiqui, Jesucristu qayayäshushqa cayäshuptiqueqa, cananqa Jesucristupa esclabun cuentanam cayanqui peta sirwiyänequipaq. \v 23 Teyta Jesucristum rantimarqontsic. Tsemi libri carpis o esclabu carpis, manana nunacunapa muneninchotsu cantsic. \v 24 Tsepenqa, wauqicuna y panicuna, imanollam cayarqequi Teyta Dios qayayäshonqequi öra, tsenollana peta sirwirnin cawacuyë. \p \v 25 Solteru caqcuna majayoq cayänanpaq o mana majayoq cayänanpaq caqtaqa Teyta Dios manam yachatsicushqatsu. Tseno captinpis, ancupämar apostolnin canäpaq marcäcamashqa captinmi niyaq: \v 26-27 Que sasa tiempucunacho mas mejormi japallaq caqcunaqa japallan täcuyanman. Tseno captinpis, naqana majayoqna caqcunaqa ama majanpita raquicatsunnatsu. \v 28 Majäcurpis, manam ni ima mana allitatsu rurayanqui. Tsenollam jina juc shipashpis casacurnin, mana ni ima mana allitatsu ruran. Imallatam yarpacachärïqa, casacurir bidata pasarcuyänequillatam. Tsemi ware warätin mana llaquishqa puriyänequipaq willapäriyaq. \p \v 29 Wauqicuna panicuna, canan que niyanqaqta cäyiratsiyashqequi: Mananam allapanatsu que patsacho cawashun. Tsemi casadu caqcunata willapäriyaq: majayoq carpis, mana majayoq cuentalla Diosta sirwirnin cawacuyänequipaq. \v 30 Llaquishqa quecarpis, cushi cushilla quecayë; y cushiquicho carpis, imeca llaquishqa cuentano quecayë. Jina imallata rantirninpis, mana imayoqpis cuentano quecayë. \v 31 Capoqyoq carpis, mana capoqyoqnolla portacuyë. Porqui capoqyoq queqa que patsallachomi ushacärenqa. \p \v 32 Imano captinpis, willapäriyaq que patsacho mana allapa yarpacachëcunallacho puriyänequipaqmi: Warminnaq caqcunaqa Diosta sirwiyänanllapaqmi mas yarpacachäyan. \v 33 Peru warmiyoq caqcunaqa warminta que patsacho imecawanpis cushitsiyänanllapaqmi mas yarparäcuyan. \v 34 Tsemi allapa sasa pecunapaq ishqueta sirwiyänan. Tsenollam jina mana qowayoq caq warmicunapis Diosta sirwiyänanllapaq y cushitsiyänanllapaq yarparäcuyan. Tsemi peta sirwicurllana y cushitsirllana, cawenincunacho pellapaqna imecachopis cayanqa. Peru qowayoq warmicunaqa qowanta sirwiyänanllapaqmi y que patsacho imecawanpis cushitsiyänanllapaqmi yarparäcuyan. \p \v 35 Que llapanta willapäriyaq bienniquicunapaqmi manam atajucunata churartsu. Porqui Diosnintsic munashqanno cawacuyänequitam munä; y munä Diosllatana llapan shonqiquicunawan sirwiyänequitam. \v 36 Sitsun pipis juc shipashwan\f + \fr 7:36 \ft Waquin Bibliacuna nin shipashllapaq.\f* casacuyänanpaq parlashqana cayanqa, y tse shipash casacunan edaninchona canqa, y tse jobin pensanqa “Que shipashwan mejor casaquicuyäshaqna” nishpa, casacuyätsun. Allim tseno casaconqan, manam jutsatsu. \v 37 Peru sitsun pipis pensanqa mana casacunanpaq, y peqanta alli tsaräcur jina casaquita munanqatsu, tsenäqa mas allim. \v 38 Tsemi casaquipis alli y mana casaquinaqa jina mas allim. \p \v 39 Porqui casadu warmeqa qowan cawanqanyaqqa, tse qowanpa muneninchomi canan; wanuriptinnam si, librina ticrarir munanqan nunawan casaquita puedin; peru si, casacutsun Jesucristuman creyicoq nunallawan. \v 40 Quetam pensä noqapitaqa mejormi tse biuda japallanllana manana yapapäcushpa quedacunman, mas cushi cushina cawacunanpaq. Tsetaqa niriyaq Santu Espiritu yanapamarnï cäyïtsimaptinmi. \c 8 \s1 Imajincunaman ofresishqa etsapaq willapäqui \p \v 1 Cananqa willapäriyashqequi imajincunata qarayanqan miquicunata micuyänequipaq o mana micuyänequipaq tapuquiniquicunatam. Noqantsicqa allim musyantsic tsecunapaq. Peru tsecunata musyarpis, manam orgullosu queta puedintsictsu. Antis tse nunacunata cuyarmi, biennincunallapaq imatapis ruranantsic. \v 2 Sitsun meqequipis yachaq cayanqequicunata galacur caquicayanqui; tseno carqa, manaran rasonpa yacheyoqraqtsu cayanqui. \v 3 Peru rasonpa yacheyoq nunaqa Diostam cuyan, y Diospis peta reqinmi. \p \v 4 Noqantsic musyantsicmi Diosnintsic jucllella canqanta. Jina musyantsicmi tse nunacunalla rurayashqan imajincuna mana ima poderyoq que patsacho canqanta. Tsemi tse imajincunata qarayanqan miquicunata micucushqapis o mana micushqapis ni ima imanantsu. \v 5 Waquin nunacunam pensayan que patsachopis y sieluchopis atsca dioscuna canqanta. ˻Pensayashqannomi pecunapaqqa can atsca diosnincuna.˼ \v 6 Peru noqantsicpaqqa jucllellam Dios Yayantsic. Tse Diosnintsicllapitam shamun llapan imecapis, y noqantsictapis pemi camamashqantsic pellapaq canapaq. Jina jucllellam Teyta Jesucristuntsicpis. Pewanmi Diosnintsic llapan imecacunatapis camashqa, y perecurmi noqantsicpis cawantsic. \s1 Wauqintsiccunata rasonpa cuyashun \p \v 7 Peru waquin wauqintsiccunaqa y panintsiccunaqa quecunata manaran alleqllaqa cäyiyantsu. Unepita yachacashqa carmi, pensecayan tse imajincuna poderyoq cashqanta. Tsemi tse imajincunata qarayashqan miquita micurcur consensiacunacho “Cananqa llutatam rurarerqö” nishpa, quecayan. \v 8 Änirpis noqantsicqa allim musyantsic tse miquicunata micurpis o mana micurpis mana jutsallaconqantsicta. Micushqapis o mana micushqapis Diospaqqa manam ni ima imanantsu. \v 9-10 Tseno captinpis, que niyanqaqta shumaq cäyiyämë: Imajincunapa altarnincho pishtayanqan etsata miquicaqta riquecuyäshurniquim, manaraq alli marcäcoq creyicoqcuna “Acu imajincunapa benditanta micurishun” nishpa, munapäcurcur capas jeqariyanqa; y paqtam tse yacheniquiwan wauqiquita mana alliman qarpurinquiman. \v 11 Tsenam tse yacheniquirecur Jesucristu cruscho peta salbananpaq wanushqa quecaptinpis, tsellaraq creyicoq wauqi mana alliman ishquirenqa. \v 12 Tsemi tse manaraq alli creyicoq mayintsiccunapa consensiancunata yarpacachätsir pepa y Jesucristupa contran jutsata rurecayanqui. \v 13 Tsemi noqaqa miqui asuntoqa imepis creyicoq mayintsiccunata mana alliman ishquitsishaqtsu. \c 9 \s1 Teyta Jesucristupaq willapäcoqcunapa derechuncuna \p \v 1 Noqaqa Teytantsic Jesucristuta ricashqam cä. Pemi cachamashqa apostolnin canäpaq; y yachatsiyapteqmi, pewan juc shonqunolla quecayanqui. Tseno quecaptin ¿manacu noqapis libri cä imatapis ruracunäpaq! \v 2 Aunqui waquin nunacuna apostol canqäta mana creyiyämaptinpis, qamcunapaqqa rasonpa apostolmi cä. Y Jesucristuwan jucnolla cayanqequim musyatsicun Teyta Jesucristupa apostolnin rasonpa canqäta. \p \v 3 Waquin wasä rimaqcunatam queno nï: \v 4 Teyta Jesucristupa profetan cayanqärecur, ¿manacu combienin micutsiyämänequi y uputsiyämänequi? \v 5 Noqapis puedïmi creyicoq warmiwan majäquita; porqui waquin apostolcunapis, Teyta Jesuspa wauqincunapis y Pedrupis warmincunawantaq shumaq puriyan yanapanacur. \v 6 Tseno derechücuna quecaptinpis, Bernabewan noqaqa uryecayä quiquïcunaraqtaq bidata pasayänäpaq. \v 7 Masqui yarpäcurcuyë, ¿pi soldadutaq quiquin gastacurcuryan patrianta sirwin! ¿Pillaqa ubasta enbanu plantantaq ubasninta mana micurinanpaq! ¿Pi nunallaqa animalta wätantaq enbanu! Siemprim lichinllatapis upun. \v 8 Manam quiquïpa munenïllatatsu yachecatsiyaq, porqui quetaqa Moisespis leynincho yachatsicorqam. \v 9 Tsemi Diospa palabranpis queno escribirëcan: “Ama triguta eracho yuntawan jalutsir, tse toriquita jäquimanquitsu”\x * \xo 9:9 \xt Dt 25.4\x* nir, y yuntacunapaq preucupäcurtsu manam Diosnintsic tseno mandacun; \v 10 sinoqa Diosnintsicqa noqantsicpaqmi preucupäcun, porqui noqantsicpaqmi Diospa palabranqa tseno escribirëcan. Tsemi muroqpis y cosechaqpis uryayan derechuncunata cosechacho chasquiyänanpaq caqta shuyacur. \v 11 Noqacunam Diospa palabranta yachatsicurnin, chacracho muroq nunacunano quecayä y yachecatsiyapteqqa, qamcunam miquiwan y qellewanpis yanapayämänequi bidacunata pasayänäpaq. \v 12 Waquin yachatsicoqcunataqa cösam imecacunawanpis yanapecayanqui; noqacunaparan mas derechücunaqa can yanapayämänequipaq. \p Tseno quecaptinpis, qamcunata mana afanayänaqpaqmi quiquïcuna sasacunata pasayarqö, tsenopa Jesucristupa alli willaquininta cushishqa chasquiyänequipaq. \v 13 Qamcuna musyayanquim templucho Diosta sirwirnin, uryaq nunacunapis Diospaq qareta apayanqancunallata micur bidancunata pasayanqanta. Jina musyayanquim altarcho Diosta sirweq nunacunapis tse qare etsallata micur cawayanqanta. \v 14 Tsenollam Teytantsic Jesucristupis dispunishqa salbasionpaq alli willaquininta willacoqcunataqa tse creyicoq nunacuna yanapayänanpaq caqta. \v 15 Peru tseno quecaptinpis, manam nunca “Yanapecalläyämë” niyarqoqtsu; y cananpis manam cartaquecayämü yanapayämänequita munartsu. ¡Mas allim wanuquicüman manaraq imatapis mañapäyarniqui! ¡Noqaqa mana imatapis mañayashniquipa yachatsiyarniquim allapa cushicü! \p \v 16 Noqaqa manam nunacuna alabayämänanta munartsu salbasionpaq alli willaquita yachatsicü, sinoqa obligasionnïta cumplirmi. ¡Allau, noqallä tse obligasionnïta mana cumpliptï! \v 17 Sitsun mana obligasion quecaptin yachatsicüman; tsemi si, pagayämänequitaqa munäman; peru noqaqa Dios yachatsicunäpaq acramashqa captinmi marcäcamashqanta cumplir yachecatsiyaq. \v 18 Y noqapa pagüqa debaldilla alli willaquita yachatsiyarniqui, allapa cushiconqämi. Tsemi yanapayämänequipaq derechücuna quecaptinpis, mana ni imallequicunata mañayaqtsu. \p \v 19 Mana esclabu carpis, llapan nunacunapa esclabun cuentam quecä. Tsenopam atsca nunacunata imecanopapis Teyta Jesucristuman creyicuyänanpaq yachatsishaq. \v 20 Israel nunacunam Moises mandacushqan leycunata obligadu cumpliyänan. Noqapis israel nunam cä, peru mananam leycunata cumplinäpaq obligadutsu cä. Tseno quecarpis, pecunawan quecarqa, Jesusman creyicuyänanrecurmi tse leynincunata cumplicä. \v 21 Moisespa leynincunata mana musyaq nunacunawan quecarnam, pecunano tse leyta mana musyaqno quecä Teyta Jesucristuman pecunata creyicatsinärecur. Änirpis noqaqa Jesucristu mandacushqancunata cäsorqa, Diospa leynintapis cäsicämi. \v 22 Teyta Jesucristuman mana allapa marcäcoqcunawan quecarnam, pecunanolla quecä. Tsenoqa quecä pecunata marcäquinincunacho yanapecunäpaqmi. Ojala tseno rurarnin, atscaqta yanapecüman salbaquicuyänanpaq. \v 23 Tse niriyanqaqnomi, wauqicuna y panicuna, rurecä, salbasionpaq alli willaquita willapäcunärecur. Tsenopachiri tse creyicoqcunawan Dioscho cushicurishaq. \p \v 24 Qamcuna allim musyayanqui corir llallinacoqcunacho jucllella llallenqanta, y tse llalleqllam premiuta chasquin. Qamcunapis tse corir llallinacoq cuenta cayë. \v 25 Tse corir llallinacoq nunacunaqa cösam alistacur imapitapis cuidacuyan llallinacoq mayincunata corir llalliyänanpaq, porqui llallirerqa premiutam chasquiyanqa. Si, que patsacho ushacäreqlla premiuta chasquiyänanpaq tselaya alistacuyan, noqantsicnäqa masran alistacushwan mana nunca ushacäcoq premiuntsicta chasquinantsicpaq. \v 26 Tsemi noqalläqa alli pensecur tse coreq nuna cuenta ewanqäman chänäpaq yarparäquicä, y pelyacho alli ratatseq nuna cuentam quecäpis. \v 27 Tsemi cuerpüta esclabu cuentata sujetar muneninta ruracunanta mana jaqïtsu. Tseno muneninta ruracunanpaq jaqiriptïqa, capas tse corir gananacoqcunacho perdeq nuna cuenta qepacho quedarishaq, yachatsiconqäta quiquï mana cäsucur. \c 10 \s1 Ama imajincunata adorashuntsu \p \v 1 Cuyashqa wauqicuna y panicuna, paqtaraq qonqaquicuyanquiman yo une tiempu awiluntsicunata eucayämuptin Diosnintsic pucutewan arwätsir pushamonqanta, y Puca Lamarta pasatsimur yanapanqanta. \v 2 Tseno pucutepa y lamarpa pasamurmi, bautisacoq cuenta llapan awilituntsiccuna Moiseswan juc shonqunolla ticrariyarqan. \v 3 Tsenollam llapancunata quiquin Diosnintsic micunancuna qararqan. \v 4 Jina yacutapis milagruta rurecuryanmi qaqacunapita pashtatsimorqan tse yacuta biajincunacho upuyänanpaq. Tse yacu pashtaq qaqaqa carqan Jesucristu cuentam. \v 5 Peru tseno quecaptinpis, atscaqmi awilituntsiccuna Diosnintsicta mana cäsur piñätsiyarqan. Tsemi wanuyarqan tse ewecayanqan tsunyaq pampacunacho. \p \v 6 Tsecuna pasaconqanwanmi noqantsictapis Diosnintsic cäyitsimantsic pecunapa mana alli rurenincunata mana ruranapaq. \v 7 Tsemi ama pecunanoqa imajincunata adorayanquitsu. Porqui tseno rurayanqanmi Diospa palabrancho queno escribirëcan: “Tse nunacunam micucur machacur qallaquicuyarqan. Tsenollam dansacur gosacur cacuyarqan”\x * \xo 10:7 \xt Ex 32.6\x* nir. \v 8 Jina ama pecunano jucwan jucwan pununacur cacuyëtsu. Tseno jucwan jucwan pununacoq nunacunatam Diosnintsic castiguecorqan. Tsemi juc junaqlla wanuyarqan ishque chunca quima waranqa (23,000), tseno portacoq nunacuna. \v 9 Nï ama Teyta Jesucristuta piñatsiyëtsu, une tiempu waquin awiluntsiccuna Diosnintsicta piñatsiyashqannoqa. Tseno portacuyaptinmi, Diosnintsic biborawan canitsirnin wanutserqan. \v 10 Ni Diospa contran imatapis parlayëtsu, une tiempu awiluntsiccuna Diospa contran parlayashqanno. Tseno contran parlaq nunacunatam Diosnintsic wanutserqan ushacätsicoq anjelninwan. \p \v 11 Tsecuna pasarqan une tiempu mana alli portacoq awiluntsiccunapa mana alli portaquininta musyarir, mana tseno portacunantsicpaqmi, y tsecunam escribirëcan Diosnintsicpa palabrancho canan tiempu nunacuna Diosnintsicta cäsucurna cawacunantsicpaq. \v 12 Tseno quecaptin paqtam “Noqaqa manam jutsallacushaqtsu” nicayanquiman. Tseno nicar paqtam quiquiquicuna ishquiriyanquiman. \v 13 Llapantsicpaqpis imallapis siemprim jutsaman ishquitsicoq canqa. Peru Teyta Diosnintsicman marcäcushqaqa musyanmi meyaqlla awantanantsicpaq caqta. Tsemi tentasion chacaramuptinpis, yanapecamäshun imanopapis mana ishquinantsicpaq. \p \v 14 Tsemi, cuyashqa wauqicuna y panicuna, nunacuna imatapis Diostano adorayanqan caqcunata ama adorayëtsu. \v 15 Cäyicoq nunacunatam quecunata nicayaq. Tsepenqa que niyanqaq alli canqanta o mana alli canqantapis shumaq tantiyayë. \v 16 Masqui yarpäcurcuyë: Diosnintsicta “Grasias” nicurir, Santa Senacho binuta uponqantsicmi Teyta Jesucristupa yawarninrecur jucnollata ticraratsimantsic, y tantata paquirir miconqantsicnam jina Teyta Jesucristupa cuerpunrecur jucnollata ruraramantsic. \v 17 Atscaqmi tse juc tantallapita micuntsic. Tseno quecarpis, llapantsicmi Jesucristuwan jucnolla ticrarintsic. \p \v 18 Masqui israel nunacuna rurayanqanwan cäyiratsiyashqequi: Pecunam Diosnintsicta qarayanqan animalcunata pishtarir tse altarcho cancarir micuyan. Tsenopam Diosnintsicta jucnolla adorayan. \v 19 Tseno niriyapteq capas pensacurcuyanqui: “Tsepenqa imajincunata qarayanqan etsacunaqa waquin etsacunapitapis benditachi y imajincunaqa poderyoqchi” nir. ¡Manam tsenotsu! \v 20 Antis Diosta mana cäsucoqcunaqa tse etsata supëcunapaq qaraq cuentam rurayashqa y manam Diospaqtsu. Y manam qamcunaqa supëwan ni imata musyeta munayänequitsu. \v 21 Masqui yarpäcurcuyë, ¿Allitsuraq canman supëpa selebrasionnincho carir, Diospa Santa Senancho tantallantin binuta micurëcanqantsic? \v 22 Tseno rurarnin, ¿manatsuraq Teytata abusaq cuenta quecashwan! ¿Acasu noqantsicqa pepita mas puedeqcu cantsic! \s1 Imatapis alli tantiyecur rurashun \p \v 23 Librim cantsic imatapis ruracunantsicpaq, peru manam “Librim cä” nir, imatapis llutata ruracushwantsu. Paqtam imapis rurenintsic waquinpaq allitsu quecanman. \v 24 Tsemi waquincunapaqpis yarpacachäshun, y ama quiquintsicpa biennintsicllaqa imatapis ashishuntsu. \p \v 25 Etsata rantirninpis, ranticoqta mana tapupashpa llapanta micuyanqui. Ama consensiequicunacho “¿Alli etsatatsuraq que micurï?” nir, quecayanquitsu.\f + \fr 10:25 \ft Tse tiempum imajincunapaq sacrificärir etsantana mercaduman apayaq baratullacho ranticuyänanpaq. Tsetam pipis mepis rantilläyaq, asta creyicoqcunapis.\f* \v 26 Porqui “Que patsapis y imapis que patsacho caqcunaqa, Diosnintsic camashqanllam.”\x * \xo 10:26 \xt Sal 24.1; 50.12\x* \p \v 27 Sitsun Diosnintsicman mana creyicoq nunacuna combidayäshunqui, munarnenqa ewayanqui; peru ewarnin, imatapis sirwiyäshonqequicunata mana tapupashpa tranquilu micuyanqui. \v 28 Peru sitsun pillapis “Que etsaqa imajincunata qarayashqanmi” nir, willecuyäshunqui, ama micuyanquitsu; paqtam micoqta riquecushurniqui, “Pepis imajincunata respetarmi jutsalliquican” nir, pensarinman. \v 29 Änirpis manam qamcunatsu pensayanqui tse etsata micurir jutsallacuriyanqequita; sinoqa jucmi pensecan. \p Tsemi pecunarecur micuyanquimantsu. Tseno niyapteq capas pensacurcuyanqui “¿Imanirtaq imeca miquitapis micucümantsu, nunacuna llutanta yarpäyanqanllapitaqa? \v 30 Llapan miquitapis Diosmi camashqa peta agradesicur libri micucunäpaq. Tseno quecaptin, ¿imanirtaq pipis penqapäyämanman?” nishpa. \v 31 Tsemi alcabu cashun imata micurpis, upurpis y rurarpis Dios cushicunanpaq caqta yarpacachar rurashun. \v 32 Cuidadu jutsaman ishquicatsiyanquiman israel nunacunata, mana israel nunacunata y Teyta Jesucristuman creyicoq mayiquicunata. \v 33 Tsemi noqaqa imatapis alli tantiyecuryan rurä, y manam rurätsu quiquïta combienimanqan caqcunallataqa. Tseno rurarmi, llapancuna salbaquiculläyänanta munä. \c 11 \p \v 1 Imanomi noqapis Jesucristu cawanqanno cawaquita tirecä, tsenolla qamcunapis yachacuyë alli portaquita. \s1 Diosman mañacuna öra costumbricuna \p \v 2 Siemprish noqata yarparëcayämanqui, y yachatsiyanqaqcunatapis cäsuquicayanquish. Tsecunata musyarirmi alabariyaq. \v 3 Jina quetam willapäriyeniquita munarqö: Diospa mandadunchomi Jesucristu quecan. Teyta Jesucristupa mandadunchonam llapan ollqu caqcuna quecayan, y ollqu caqcunapa mandaduncunachonam warmicuna cayänan. \v 4 Tsemi ama ollqucunaqa, Diosta mañacuyänan öra, o willapäcuyänan öra, peqancunata shucupacuyätsuntsu; shucupacorqa Jesucristutan desunrayan. \v 5 Peru warmeqa Diosta mañaconqan örapis y willapäconqan örapis shucupacunanmi. Mana shucupacorqa, mandaqnin qowantam desunrecan, y imeca aqtsantapis rutuquicushqa cuentam quecan. \v 6 Mana shucupaquita munarqa rutucutsun aqtsanta; y ruturatsir penqaquipaq purita mana munarqa, mana rutucushpa shumaq shucupacuyätsun. \v 7 Peru ollqu caqcunaqa Diospa wayincho quecar manam shucupacuyänantsu. Porqui Diosmi ollquta camashqa quiquin ricoqta cushicunanpaq. Peru warmitaqa camashqa alli rureninwan qowanta cushitsinanpaqmi. \v 8 Tsemi Diosnintsic ollqupa costillanta jorqurir warmita rurarqan; y manam warmipitatsu rurarqan ollquta. \v 9 Y manam Evarecurtsu camarqan Adanta; sinoqa Adanrecurmi camarqan Evata. \v 10 Tserecur qowayoq caq llapan panicuna peqancunata shucupacuyätsun qowancunapa mandaduncunacho cayanqanta nunacuna musyayänanpaq. Tseno rurayätsun anjelcunarecur. \v 11 Dios Yayantsicpaqqa warmipis ollquwanran bidata pasan, y ollqupis warmiwanran bidata pasan. \v 12 Tsemi Diosnintsic ollqupita warmita rurashqa quecaptinpis, warmipitaraq ollqu yurin; y Diosnintsic camamashqa cashqam, warmipis ollqupis cantsic. \p \v 13 Masqui alli yarpäcurcuyë: ¿Allicu juc warmi peqanta mana shucupacushpa Diosta mañacunman? \v 14 Ollquta warmitano aqtsarishqa puricaqta riqueqa allapa melanepaqmi. \v 15 Peru aqtsayoq wamicunaqa allapa shumaqllallanmi cayan. Tseno aqtsancunaqa Diosnintsic qoshqa shucupancunapaqmi. \v 16 Peru sitsun pipis que cosascunawan acuerdutsu canqa alfin quiquinnachi. Jesucristuman creyicoqcunaqa manam que costumbripita mas juclaya costumbricunataqa musyayätsu. \s1 ¿Imanotaq cashwan Santa Senata selebrar? \p \v 17 Wauqicuna panicuna, juctam qamcunawan mana acuerdutsu cä, y tsepitaqa manam felisitayaqpistsu. ¿Qamcuna ellucayanqui quejaquita qonacuyänequipaqcu o shumaq cuyanacur cayänequipaqcu? \v 18 Masqui wiyayämë, quetam willayämashqa qamcunapaq ¿rasonpacu creyicoqcuna cada ellucarnin liryacur caquicayanqui? Tseta wiyarnin, öram creyirï, öraqa manam creyirïpistsu. \v 19 ¡Achiya ari! Tseno grupo grupo raquicar cayaptiquichi, Diospis “¡Que grupum mas alleqa!” nenqa. ¡Añañau! \v 20 ¡Claru parlaquichoqa tseno raquicashqa quecar Santa Senata upuyanqequeqa y micuyanqequeqa, manam Diospaq allitsu! \v 21 Porqui tse Santa Senata micuyänequi örash waquinniqueqa punta puntata manaraq waquinta shuyarishpa micuquicayanqui; y qepa chämoqcunana mallaq quedariyan. Y waquincunana asta machayanqanyaq upuquicayan. \v 22 Tseno rurarqa, manam Teyta Jesucristuman creyicoqcunanotsu portaquicayanqui. Ama mana capoqyoq wactsa wauqintsiccunata nunacuna janancho penqaqui rurayëtsu. ¡Allau! Tsepa rantenqa wayiquicunacho micucuyë y upucuyë. ¿Tseno caquicayanqequipita felisitayänaqtacu qamcuna pensayanqui! ¡Tsepitaqa manam felisitayaqtsu, antis piñämi! \s1 Santa Sena asuntu willapäquicuna \r (Mateo 26.26-29; Marcos 14.22-25; Lucas 22.14-20) \p \v 23 Santa Senapaqqa quiquin Teyta Jesucristum yachatsicorqan, tsellatam noqapis yachatsiyarniqui willapäriyaq: Traisionashqa canqan paqasmi Jesus llapan disipuluncunawan senecar tantata tsarircur, \v 24 Diosta “Grasias” nicurir paquirerqan. Tsepitanam nerqan: “Queqa noqapa cuerpümi. Qamcunapaqrecurmi entregashqa canqa. Tsemi queno imepis rurayanqui, noqata yarpäyämarnï” nir. \v 25 Tsenollam jina senacuriyaptinna, binuwan quecaq copata tsarircur, queno nerqan: “Que copacho quecaq binoqa yawarnïmi; y tse yawarnïwanmi Dios mushoq contratuta patsacäratsin nunacunawan. Tserecur upurnin, noqata yarpäyämanqui” nir. \p \v 26 Tseno cada Santa Senata rurarnin, tantata micurninmi y binuta upurninmi, musyatsicuyanqui Teyta Jesus noqantsicrecur wanonqanta, asta pe cutimonqanyaq. \s1 Quenomi Santa Senataqa ruranantsic \p \v 27 Tsemi pipis mana presisaqpaq churarishpa Santa Sena tantata micucurcorqa, y binuta upucurcorqa, Teyta Jesucristupa wanininta mana caqpaq churariyan. \v 28 Tsemi llapequicuna consensiequicunacho imano quecayanqequita cuentata qocuyë manaraq Santa Senacho tantata micur y binuta upur. \v 29 Porqui sitsun presisaqpaq mana churarishpa micucurcuyanqui y upucurcuyanqui, quiquiquicunallam contrequicuna castiguta ashiriyanqui. Porqui tse micuriyanqequi y upuriyanqequeqa Teyta Jesucristupa cuerpunmi quecan. \v 30 Tserecurmi qamcunacho atscaq qeshyecayan, mal semblanti quecayan, y waquincunanäqa asta wanuyashqanam. \v 31 Tsemi puntata alliraq tantiyanantsic imano cawecashqantsictapis Dios mana castigamänantsicpaq. \v 32 Änirpis, Diosnintsicqa jusgar castigamantsic mana alli rurenintsiccunapita wanacunantsicpaqmi y jutsasapacunawan iwal condenadu mana canantsicpaqmi. \p \v 33 Tsemi, cuyashqa wauqicuna y panicuna, Santa Senata selebrayänequipaq ellucarnenqa, shuyanaquicur juntu juntu shumaq iwal micuyanqui. \v 34 Sitsun meqequicunapis pacha waqeta mana awantayanquitsu, tsepenqa wayiquicunacho cösa micucurcur, Santa Senaman ewayanqui. Tsenopaqa manam Dios castigayäshunquitsu. Waquin asuntucunataqa shamurninnam quiquï areglashaq. \c 12 \s1 Creyicoqcunata Santu Espiritu yachenincuna qon imatapis rurayänanpaq \p \v 1 Wauquicuna y panicuna, Diosnintsicta imanopa sirwinantsicpaq Santu Espiritu cada unuta yachenintsic qomanqatsictam willapäriyeniquita munä. \p \v 2 Qamcuna allipam musyayanqui puntata manaraq Diosman marcäcur, mana imapaqpis sirweq imajincunata upa cuenta qatiräcuyanqequita. \v 3 Tsemi canan queta willayaq qamcuna allipa musyayänequipaq: Santu Espirituwan quecaq nunaqa, manam nunca Jesucristupa contran parlantsu. Antis Santu Espirituwan quecaq nunaqa “Jesucristoqa, ¡Diosnintsicmi!” ninmi. \p \v 4 Santu Espiritullam cada nunata yachenintsic qomantsic, segun tse yachenintsicmanno Diosnintsicta sirwinantsicpaq. \v 5 Tuquilaya yachecunawan Jesucristuntsicta sirwinantsicpaqmi Santu Espiritu yanapamantsic, peru juc Diosllatam sirwintsic. \v 6 Imecata equecatam rureta yachantsic Diosnintsic yanapamashqa; peru llapantsictapis Diosnintsicllam yanapamantsic, tse yachenintsicwan peta sirwinantsicpaq. \v 7 Santu Espiritum tuqui yachenintsic cada unuta qomantsic creyicoq pura yanapanacunantsicpaq. \v 8 Santu Espiritum waquin wauqintsiccunata yachenin qon shumaq tantiyecur waquinta tantiyatsinanpaq, y waquin wauqintsiccunatanam cösa yachenin qon waquin caqcunatana alli shumaq yachatsiyänanpaq. \v 9 Waquincunatanam Santu Espiritu yanapan Teyta Jesucristuman mas marcäcoq cayänanpaq, y waquincunatanam yanapan qeshyaqcunata cachacätsiyänanpaq. \v 10 Waquincunatanam poderta qon milagrucunata rurayänanpaq, y waquincunatanam cäyiquinincuna qon Dios yarpanqanta musyatsicuyänanpaq. Waquincunatanam cäyiquinincuna qon Diospita o llutancunata pipis parlecanqanta musyarinanpaq. Waquincunatanam yachenincuna qon juclaya idiomacunacho parlananpaq, y waquincunatanam yachenincuna qon mana cäyipaq idiomacunata: “Queqa queno ninanmi” nir, creyicoq mayintsiccunata cäyitsinanpaq. \v 11 Peru llapan nunacunatam yachenincuna qon segun quiquin japallan Santu Espiritu munanqanmanno. \s1 Teyta Jesucristuman creyicoqcunaqa imeca juc nunanollam canantsic \p \v 12 Imanomi cuerpuntsiccho llapan partintsicpis jucnolla quecan, tsenollam creyicoqcunapis Teyta Jesucristuwan jucnolla cantsic. \v 13 Tsenollam llapantsic israel caq nunapis y mana israel caq nunapis, sirwipacoq y mana sirwipacoqpis, Santu Espirituwan bautisacorqontsic jucnolla canantsicpaq; y llapantsicmi tse Santu Espiritullata probarerqontsic. \p \v 14 Cuerpuntsiccho llapannintsic quecaptinpis, cuerpuntsicqa jucllellam. \v 15 Sitsun chaqui ninman “Noqaqa manam maquitsu cä. Tsemi mana cuerpupatsu cä” nishpa; tseno nirpis, cuerpuchomi quecanqa. \v 16 Sitsun rinripis ninman “Noqaqa manam nawitsu cä. Tsemi mana cuerpupatsu cä” nishpa; tseno nirpis, siemprim cuerpucho quecanqa. \v 17 Sitsun cuerpuntsiccho nawintsiclla canman, ¿imantsicwanraq wiyashwan? Jina cuerpuntsiccho rinrintsiclla captenqa, ¿imantsicwanraq imallatapis musquishwan? \v 18 Diosnintsicqa cuerpuntsicta camarnin, llapannintsicta churashqa cäbeq sitiunmanmi, tsecho cada cual funsiunayänanpaq. \v 19 Sitsun rinrintsiclla, o senqantsiclla, o nawintsiclla capamashwan, manam cuerpuntsic completutsu canman. \v 20 Tsemi cuerpuntsiccho llapannintsic quecapamashqapis cuerpuntsicqa jucllella. \p \v 21 Manam nawintsic maquintsicta “Manam nesitaqtsu” nita puedintsu. Nï peqantsicpis manam chaquintsicta “Nesitaqtsu” nita puedintsu. \v 22 Antis que cuerpuntsiccho imantsicpis mas delicadu caqcunatam, masraq nesitantsic. \v 23 Masqui yarpäcurcuyë: Cuerpuntsiccho mana allapa presisaqpaq churanqantsic caq partintsiccunatam, masqa estimar ropacunawan tsapantsic y penqenintsiccunatanäqa masran estimantsic. \v 24 Peru waquin caq partintsiccunataqa mana penqe partintsic captinmi, mana allapaqa estimantsicnatsu, porqui Diosnintsicmi permitishqa mana allapa presisaqpaq churanqantsic caq partintsiccuna mas estimashqa cananpaq. \v 25 Tsenopam cuerpuntsiccho llapan imantsiccunapis churacashqa jucnolla carnin, jucnin jucnin shumaq yanapanacur cayänanpaq. \v 26 Tsemi cuerpuntsiccho imantsicpis nanaptenqa, waquin caq partintsiccunapis nanatsicuyan. Y waquin caq partintsiccuna yame captinnam, waquin caq partintsiccunanapis jina yame cayan. \p \v 27 Teyta Jesucristuman creyicoqcunapis atscaq quecarpis, pepa cuerpunpa partincuna cuentam cantsic. \v 28 Diosmi dispunishqa cada creyicoqcuna juclayata juclayata rurayänanpaq. Tsemi cayan apostolcuna, profetacuna, yachatsicoqcuna, milagrucunata ruraqcuna, qeshyaqcunata cachacätseqcuna, wactsacunata yanapaqcuna, dirijenticuna y juc idiomacunata parlaqcuna. \v 29 Y manam llapantsu apostol cayan; manam llapantsu profeta cayan; manam llapantsu yachatsicoq mayestru cayan; manam llapantsu milagrucunata ruraq cayan. \v 30 Manam llapantsu qeshyaqcunata cachacätseq cayan; manam llapantsu mana cäyipaq caq idiomacunata parlayan; ni manam llapantsu mana cäyipaq caq idiomacunata cäyitsicuyan. \v 31 Tserecur Diosta mañacuyë peta sirwiyänequipaq mas allin caqta qoyäshunequipaq. Peru cananmi yacharatsiyashqequi rurayänequipaq mas allin caqta. \c 13 \s1 Cuyaquipaq willapäquicuna \p \v 1 Que patsacho llapan idiomacunata parleta yacharninpis o anjelcunapa idiomancunata parleta yacharninpis, nuna mayïta mana cuyarqa, imeca platillu chinchinyaqnollam quecä. \v 2 Sitsun Dios ima yarpashqantapis willacüman; y noqallana pepa pensashqanta y yacheninta musyaq cäman; y Diosman allapa marcäcur, jircata witicunanpaqpis mandaptï cäsuramanman, peru nuna mayita mana cuyarqa, manam ni imapaqpis sirwïtsu. \v 3 Sitsun llapan capamaqnïta wactsacunata raquicüman, y que etsätapis cayëcüman, peru nuna mayïta mana cuyaptïqa, manam ni imapaq sirwïtsu. \p \v 4 Nuna mayinta cuyaqqa imata rurayaptinpis, awantanqam, ancupanqam, manam chiquenqatsu, ni nicachaq usharishqa purenqatsu, ni nuna tucoq canqatsu. \v 5 Nuna mayinta cuyaqqa manam lluta shiminpaqa qayapanqatsu, ni imatapis manam quiquinllapaqqa ashenqatsu, ni piñashqa purenqatsu, ni ofendenqantapis yarparanqatsu. \v 6 Nuna mayinta cuyaqqa manam lluta rurecunapita cushenqatsu, antis alli rurecunapitam cushiconqa. \v 7 Nuna mayinta cuyaqqa sufritsiptinpis awantanqam, y manam marcäquinin pepita ushacanqatsu, confiaconqam, y pasensiaconqam. \p \v 8 Ime eque carpis, allapa yachaq queqa ushacärenqam, Dios rebelashqanta willacoqcunapis mananam cayanqanatsu, y mana cäyipaq idiomacunatapis mananam parlayanqanatsu; peru cuyaqueqa manam ushacanqatsu, parasiemprim quecanqa. \v 9 Porqui que tiempu yachecunaqa y Dios rebelashqanta willamaqnintsiccunaqa manaran llapantatsu cäyitsimantsic. \v 10 Juisiu junaqchomi si, Teyta Diosnintsic manaraq alli cäyenqantsiccunata llapanta cäyiratsimäshun. \p \v 11 Noqam wamra car parlaq cä, yarpaq cä, y cäyeq cä wamranolla; peru cananqa manam wamrapanonatsu yarpenïcuna. \v 12 Cananqa macwa espejucho qaqllantsicta ricacoq cuentallaran quecantsic, peru Diosnintsic llapanta cäyitsimanqantsic junaqmi siqa peta cara cara riquecushun. Cananqa manaran paqwellaqa reqintsicraqtsu; peru tse junaqmi siqa noqantsicta Diosnintsic reqimanqantsicno, noqantsicpis peta reqirishun. \v 13 Cananqa marcäcurllam, shuyacurllam y cuyanacurllam quecantsic; peru tse quimanpitapis mas presisaqqa cuyaquimi. \c 14 \s1 Juclaya idiomacuna y profesiacuna \p \v 1 Wauqicuna panicuna, qamcunaqa imecanopapis tïrayë cuyanacur cawaquita. Y imanopa Diosta sirwiyänequipaq yacheniquicuna qoyäshunequipaq mañacuyë. Masqa tïrecuyë Dios yarpashqanta willacuyänequipaq cäyïcatsiyäshunequipaq. \v 2 Mana cäyiyanqan idiomacho parlaqqa manam nunacunapaqtsu parlan, sinoqa Diospaqmi. Tsemi nunacuna cäyiyantsu, Santu Espiritu mana cäyipaq caqcunata parlatsiyaptin. \v 3 Peru nunacuna cäyiyanqan idiomacho Diospa yarpeninta willacuyaptiquim, siqa llapantapis cäyiyäshunqui. Tsemi llapan wiyaqcuna cushicur shumaq yachacuyanqa. \v 4 Mana cäyiyanqan parlecunapa parlaparqa quiquinllatam yanapan. Peru nunacuna cäyiyanqan idiomancunapa willapäyaptinmi, siqa llapan creyicoqpis cäyiyanqa Diosnintsicpa munenincho cawayänanpaq. \p \v 5 Tseno mana cäyiyanqan parlecunacho parlanqantsic allim canman. Peru mas alleqa nunacuna cäyiyanqan idiomacunacho Diospa yarpeninta parlapashqam. Mana cäyiyanqan parlecho willacuyaptiqueqa, quiquincunapa parlenincunaman ticratsiyätsun. Tseno cäyitseq captenqa, creyicoqcunapaq allim canman juc parlecunachopis willacuyaptiqui. \v 6 Creyicoq mayicuna, shumaq cäyicuyë. Qamcunaman watucaqniquicuna shamur mana cäyiyanqequi idiomacho parlaptï, ¿imataraq cäyiyanquiman? Peru quiquiquicunapa idiomequicunacho parlaptïmi, siqa imata Dios pensashqanta carpis, mushoq yachaquita carpis, o ima rebelasionta carpis, paqwepa cäyiriyanqui. \p \v 7 Sitsun ima instrumentucunapis iwallla waqayanman, ¿imanoparaq musyashwan flautapis y arpapis juclaya waqayanqanta! \v 8 Tsenomi gueraman soldaducuna ewar cornetata llutalla tocacuyaptenqa, mana ras alistacuyanmantsu pelyamanna yecuyänanpaq. \v 9 Tsenomi creyicoqcuna ellucayanqancho mana cäyiyanqan idiomacho willacuyaptiqueqa, mana cäyir imatapis yachacuyanqatsu, y bientu apacunanllapaqmi parlaquicayanqui. \v 10 Musyanqantsicnopis nunacuna imecalaya idiomacunatam parlayan. Y cäyiyanqan parlecunapa parlapashqaqa pipis entiendiyanmi. \v 11 Noqapaqpis mana cäyenqä idiomacho pipis parlapämaptenqa, estranjerunomi canqa noqapaq. \v 12 Tseno quecaptin, Diospita yachecunata allapa munarnenqa, creyicoq mayiquicunapaq mas probechoso caqllata acrayanqui. \p \v 13 Tsemi nunacuna mana cäyiyanqan idiomacho willacorqa, Diosman mañacuyë tse parlapäyanqequicunata cäyiyanqan idiomaman tumatsiyänequipaq. \v 14 Noqapis tse idiomacho mañacorqa, manam cäyëtsu imata nicanqätapis aunqui espiritüpa biennin quecaptinpis. \v 15 Tseno captenqa, manam espiritüpa idiomanllachotsu mañacushaq, sinoqa quiquï cäyenqä idiomachopis Diosman mañaquicashaqmi. Y manam espiritüpa idiomanllachotsu cantacushaq; sinoqa cäyenqä idiomachopis cantacushaqmi. \v 16 Qamcunapis nunacuna mana cäyiyanqan idiomallacho Diosta alabayaptiqueqa, waquin nunacuna qamcunawan quecar mana cäyiyäshurniqui, manam qamcunawan iwal Diosta alabeta puediyanqatsu. \v 17 Pasepa cushicurraq Diosta alabayaptiquipis, pecunataqa manam imacho yanapayanqatsu. \v 18 Qamcunapitapis masmi noqaqa tuquilaya idiomacunata parlä. Tsepitam Diosta “Grasias” nicü. \v 19 Imano captinpis, Teyta Jesucristuman creyicoqcunacho quecarqa, mana cäyiyanqan idiomacho atscata parlanäpaq caqcunapa rantinmi, juc ishquellatapis parlarï cäyiyanqan idiomacho alli yachatsinäpaq. \p \v 20 Wauquicuna panicuna, inosenti wamracunano carninpis, ama wamracunanollaqa pensayëtsu, antis yacheniquicunawan alli pensayë. \v 21 Diospa palabranmi queno nin: “Israel nunacunatam juc marca nunacunapa idiomancunacho parlapäshaq. Tseno captinpis, manam cäsuyämanqatsu”\x * \xo 14:21 \xt Is 28.11-12\x* nir. \v 22 Tse escribiranqannollam mana cäyiyanqan idiomacunacho parlaqta wiyayäshurniqui, mana creyicoqcuna espantacuyanqa; peru creyicoqcunaqa manam. Peru Dios yarpashqanta willacuyanqanmi siqa creyicoqcunata marcäquinincunacho mas patsacätsenqa peru mana creyicoqcunataqa manam. \v 23 Sitsun llapequi creyicoqcuna ellucayanqequicunacho mana cäyiyanqan idiomacunacho parlar qallaquicuyanqui, y tseman mana creyicoq nuna yecaramutsun, manatsuraq tse nuna pensanman locu cuenta caquicayanquequita. \v 24 Peru sitsun Dios yarpashqanta parlecayanqui, tsemi si, cuenta qocurenqa jutsasapa canqanta. \v 25 Tsenam Teyta Diosta adorarnin, qonquriquicur shonquncho imapis mana alli pacaraqcunata cuentata qocurenqa, y nenqa Teyta Dios rasonpa qamcunacho quecanqanta. \s1 Ellucayanqancho creyicoqcuna imanopis portacuyänanpaq cäyitsiquicuna \p \v 26 Wauquicuna y panicuna, ellucayanqequicunacho waquinniquicuna shumaq cantacuyanqui, waquinniquina yachatsicuyanqui, y waquinniquina Diospa yarpenincunata shumaq willacuyanqui. Y mana cäyiyanqan idiomacho waquin parlayaptinna, jucna cäyiyanqan idiomacho cäyitsiyätsun. Llapanpis allilla catsun marcäquiniquicunacho alli patsacashqa cayänequipaq. \v 27 Mana cäyiyanqan parlecunacho parlarqa, juc ishcaq wauqicunalla jucllellapayan parlayätsun. Y nïcur juc wauqina tse parlayanqancunataqa tumatsitsun parleniquicunacho alleq cäyiyänequipaq. \v 28 Tsecho pillapis tse parlecayanqan mana cäyipaq idiomata parlayanqanta mana tumatseq captenqa, mejor creyicoqcuna ellucayanqancho upällacuyätsun, y quiquinllapaq y Diosllapaq shonquncunallacho parlatsun. \v 29 Tsenolla ellucayanqequicunacho Diospa profetancuna juc ishcaqlla willacuyätsun. Nicur juccunana cösa alcabayätsun tse willacuyanqan alli o mana alli cashqanta. \v 30 Juccunatapis Diosnintsic willacamunanpaq cäyitsiptenqa, parlecamoq caqqa upälläcutsun juc caqna parlamunanpaq. \v 31 Tsenopam jucllellapayan parlayäptenqa, creyicoq mayincuna yachacur callpacuyanqa. \v 32 Diospa profetanqa musyananmi ime öra parlananta y ime öra wiyaränanta. \v 33 Diosqa manam munantsu latatepa latatar bullacuyänanta. \p Pëqa munan creyicoqcuna shumaq ordenadu imatapis ruranantsictam. \v 34 Warmicunaqa inglisiacho quecar shumaq wiyaräyätsun; ama bullayätsuntsu, y ley nenqanta cäsucur, ama mandacoq tucur quecayätsuntsu. \v 35 Y imatapis musyeta munarqa, wayincunaman cutïcur qowancunata tapucuyätsun. Porqui allapa penqaquipaqmi inglisiacho bullayanqan. \v 36 ¿Acasu qamcunapitacu Diospa willaquinin yarqamushqa, o qamcunallapaqcu cashqa tse willaqui! \p \v 37 Rasonpa profeta carqa o Santu Espiritu yanapayäshuptiqui yachaq cayanqequita pensarqa, cuentata qocuyanquimanmi que cartacho niyanqaqcuna Teytantsic munanqannolla canqanta. \v 38 Que cartacho nimonqäcunata pipis mana chasquïcuptenqa, peta ama cäsupäyëtsu. \p \v 39 Cuyë wauqicuna panicuna, Diospa yarpenincunata musyatsicuyë imecanopapis; y nunacuna juc idiomacho parlayaptinpis, ama michäyëtsu. \v 40 Tseno llapantapis shumaq ordenadu rurayanqui. \c 15 \s1 Pablu yachatsicun Jesucristu wanurir cawarimonqanta \p \v 1 Wauqicuna y panicuna, yachatsiyashqaqcunata yarparëcayänequitam canan noqa munä. Tse yachatsiyashqaq alli willaquiman creyicurmi marcäcuyarqequi. \v 2 Tsemi niyaq: Sitsun que alli willaquicho alli firmi creyicur siguiyanqui salbacuyanquim, peru sitsun tse creyicuyanqequita qonqaquicur qepaman cuticuyanqui, embanum canqa tse creyicuyanqequipis. \p \v 3 Diospa palabranmi willaquican llapan nunacunapa jutsancunarecur Teyta Jesucristu wanunanpaq canqanta. Tsetam noqa yachacorqö y tsellatam qamcunata imecanopapis yachatsiyarqoq. \v 4 Jesucristutam wanuriptin pampariyarqan, peru quima junaqllatam cawariramorqan. Tseno cananpaq caqtapis jina Diospa palabranchomi willaquican. \v 5 Cawarimurmi puntata yuriporqan apostolnin Pedruta. Tsepitanam chunca ishque (12) apostolnincunata yuripïcorqan. \v 6 Tsepitanam juc cutichona yuripïcorqan pitsqa pachaq creyicoq mayintsiccunatana, y tse yuriponqanta ricaqcuna atscaqran cawecayan; waquinllaran wanuyashqa. \v 7 Tsepitapis jina yuriporqanran Santiaguta; jina yapepis yuriporqanran llapan apostolnincunata. \p \v 8 Tsepitanam llapanpita ultimuntana noqallätana yuripicamarqan. Tsemi noqalläqa callä imeca manaraq tiempuncho yuricushqa wamra cuentanollana. \v 9 Noqalläqa llapan apostolcunapitapis mana presisaqllam callä. Asta penqacullämi “Apostolmi cä” nitapis. Porqui sufritsirninmi, qaticacharqä Teyta Jesusman creyicoqcunatapis. \v 10 Peru imano ecanollapis quecä Diosnintsicpa alli queninrecurmi. Y tse alli quenenqa manam embanutsu cashqa. Porqui llapan apostolcunapitapis masmi willapäcur uryecä, y tseno willapäcur uryanäpaqpis quiquin Diosmi alli queninwan yanapecaman, porqui quiquïllapitaqa manam ima ruretapis puedïmantsu. \v 11 Manam ni ima imanantsu noqa mas willapäcur uryaptï o pecuna willapäcur mas uryayaptinpis. Tse willaquimanmi llapequicuna creyicuyarqonqui. \s1 Wanushqacunaqa cawariyämonqam \p \v 12 Teyta Jesucristu wanurir cawarimonqantam noqacuna yachatsiyarqaq; tsemanmi qamcuna creyicuyarqequi. Canannash waquinniquicuna “¿Imanopam nuna wanurir cawarimushwan!” nir, puriquicayanqui. \v 13 Tseno wanurir cawarimi mana captenqa manachi Teyta Jesucristupis cawarimushqatsu. \v 14 Teyta Jesucristu mana cawarimushqa quecaptenqa, embanuchi noqacunapis pepaq willapäcur puriyä y embanuchi qamcunapis peman creyicuyarqonqui. \v 15 Tseno nunacuna mana cawariyämunan quecaptenqa, uli yachatsicoqchi cayä. Y Diospaqpis Jesucristuta mana cawaratsimushqa quecaptinchi, “cawaratsimushqam” niyä. \v 16 Y wanushqacuna mana cawariyämunan captenqa Jesucristupis jaucachi wanushqa pamparäquican. \v 17 Y Jesucristu mana cawarimushqa captenqa jutsasapallachi caquicantsic y ardechi “Jutsärecurmi Jesucristu wanurir cawarimushqa” nir, marcäcur caquicantsic. \v 18 Teyta Jesucristuman creyiquicar wanushqacunapis, tsepenqa sin perdonchi parasiempri sepulturaman eucuyashqa. \v 19 Que patsallacho Teyta Jesucristuman marcäquinintsic captenqa, mana creyicoq caqcunapitapis mas ancupëpaqchi cantsic. \p \v 20 Claru parlaquichoqa musyayänequipaq Teyta Jesucristoqa cawarimushqam, y llapanpa puntantam cawarimushqa. Tsemi creyintsic llapan nunacunapis wanurir cawariyämunanta. \v 21 Diosta Adan mana cäsonqanrecurmi Diosnintsic permitïcorqan llapan nunacuna wanuyänanpaq. Y canannam Teyta Jesucristu cawarimonqanrecur permitïcushqa noqantsicpis wanurir cawarimunapaq. \v 22 Tsemi awiluntsic Adanpa jutsanrecur wanuntsic, y Teyta Jesucristurecurnam wiñepa cawanapaq cawarimushun. \v 23 Peru cawarimushonqa Diosnintsic dispunishqanmannomi: Teyta Jesucristum puntata cawarimushqa, y tsemi peman creyiquicar wanushqacunatana Teyta Jesucristuntsic que patsaman cutimur cawaritsimonqa. \v 24 Tseno cawariratsimurnam, Satanasta y llapan pepa mandacoqnincunata castiguman jitarconqa. Tsepitanam imecatapis Dios Yayapa muneninman entreganqa. \v 25 Teyta Jesucristuran mandaconqa asta llapan chiqueqnincunata sitiunman churanqanyaq. \v 26 Tsepitanam permitïconqa por ultimu wanïpis manana cananpaq. \v 27 Diosmi tsurin Jesucristupa munenincho llapan imecacunapis cayänanpaq permitïcushqa. Tseno permiticarpis, quiquin Diosqa manam Jesucristupa muneninchotsu quecan. Tseno cananpaq cashqantam palabranchopis willaquican.\x * \xo 15:27 \xt Sal 8.6\x* \v 28 Tsemi Jesucristupa muneninman Dios llapan imecatapis churashqa captin, Jesucristu llapanta Diospa muneninman churanqa. Tsepitanam quiquin Jesucristupis tsurin carnin, Diospa mandadunman churacärenqa. Tsenam Diosllana llapanpa mandacoqnin canqa. \p \v 29 Waquin creyicoq mayintsiccunam bautisacuyan manaraq bautisacushpa wanushqa amiguncunapaq, peru wanushqacuna cawariyämunanta mana creyicarqa, ¿imapaqtaq tseno rurayan! \v 30 Noqacunam ime örapis resgucho quecayä. \v 31 Musyayanquim Jesucristuman marcäcuyaptiqui, allapa cushicunqäta. Y wanurinä captinpis, tseno rurar siguishaqmi. \v 32 Cawarimi mana quecaptenqa, ¿imanirtaq Efeso marcachopis lisu nunacuna wanutsiyämänan quecaptin, yachatsicur siguerqö? ¡Tsepenqa que bidallacho cawana captenqa, “Tranquilu micucushun y upucushun, ware warätinmi wanucushun!”\x * \xo 15:32 \xt Is 22.13\x* \p \v 33 Nunacuna niyashqannopis “Mana alli amigucunaqa, llutantam yachatsishunqui.” Tsemi paqtataq tseno parlaqcuna pantatsiyäshunquiman. \v 34 Diosta mana reqeq nunacunanoqa ama portacuyëtsu, antis shumaq juisyiquicunawan cacuyë. Tseno niyapteq ¿manacu penqacuyanqui? \s1 Wanushqacuna rasonpa cawariyämunan \p \v 35 Capas waquin nunacuna pensayan: ¿imanonash nuna wanurir, cawarimonqa, y ima tullullanwannash shärimunman? —nir. \v 36 Ama upa cayëtsu; masqui yarpäcurcuyë. Ima plantapatapis muruntaran muruntsic. Tsepitaran juc mushoq planta yarqamun y muroqa ushacärinmi. \v 37 Manam muruntsicqa plantapa yurantatsu, sinoqa murutaran triguta carpis, o ima muruta carpis muruntsic. \v 38 Tsepitanam quiquin Diosnintsic tse muruta jeqatsimun, y cada murupa yuran imanopis cananpaq muneninmanno permitin. \v 39 Manam imacunapapis cuerpuncuna cayan iwalllatsu. Nunacunapa cuerpuncunaqa juclayam. Animalcunapa cuerpuncunaqa jina juclayam. Pishqucunapapis y pescaducunapapis jina juclayam. \v 40 Sielucho caqcunaqa juclayam cayan. Tsenollan jina que patsacho caqcunapis juclaya cantsic. Sielucho quecaqcunapa shumaq quenincunaqa juclayam. Tsenollam jina que patsacho shumaq quenintsicpis juclaya. \v 41 Intipa chipapënin manam quillapa ni qoyllurcunapa chipapëninwan iwalantsu, ni qoyllurcunapis manam iwalllaqa chipapäyantsu. \v 42 Tse cuentanollam wanuyashqanpita cawarimoqcunawan canqa: Nunapa cuerponqa pampariyaptin, ismur ushacärinmi; peru wanushqanpita cawarimoqcunaqa mananam ushacäyanqanatsu. \v 43 Wanurerqa melanepaqmi ticrarishun, peru cawariramorqa allapa shumaqllallanmi quecashun. Que wanucoqlla etsantsicqa debilmi, peru cawariramorqa manam debilnatsu canqa. \v 44 Que cuerpuntsicqa wanucushqa ismur ushacaqllam. Peru cawariramorqa juclaya cuerpuyoqnam cashun sielucho cawanantsicpaq. Que patsacho quecarqa, ushacäreq cuerpuyoqllam quecantsic; y sielucho quecarqa, manana ushacaq cuerpuyoqnam cashun. \p \v 45 Diospa palabranmi queno escribirëcan: “Punta caq Adanmi caweninta Diospita chasquerqan”;\x * \xo 15:45 \xt Gn 2.7\x* peru qepa caq Adanqa\f + \fr 15:45 \ft Jesucristunam.\f* nunata wiñepam cawatsin. \v 46 Puntataqa que patsacho quecar, que cuerpuntsic ushacaqllam. Peru cawariramushqaqa, manam ushacanqanatsu. \v 47 Awiluntsic Adanqa allpallapita rurashqa carninmi, que patsallapita carqan; peru Teyta Jesucristoqa sielupitam shamushqa. \v 48 Llapan que patsacho nunacunaqa Adanpa cuerpunno allpapita rurashqallam cayan; y llapan sielucho caqcunaqa sielupita shamushqa Jesucristunomi mana ushacaq cuerpuyoq cayanqa. \v 49 Imanomi canan awiluntsic Adan yupella quecantsic; tsenollam ime öra carpis, sielupita shamushqa Jesucristu yupe quecashun. \v 50 Wauqicuna y panicuna, masqui wiyaräyämë: Allpapita rurashqa cuerpuntsicwanqa manam Diospa mandaquininman yequita puedintsictsu, ni ushacaqlla cuerpuntsicwanqa manam wiñe caweman yequita puedintsictsu. \p \v 51 Peru pipis mana musyayanqantam jucta willariyeniquita munä: Manam llapantsictsu wanushun, peru wanushqa caqcunapis o cawecaqcunapis, juclaya cuerpuyoqnam ticrarishun. \v 52 Tseno juclaya cuerpuyoqqa ticrarishun ultimu trompeta waqecamonqan öram. Tseno juclaya caweyoqqa ticrarishun illaqpita juclla mana mäquillatam. Tseno trompeta waqecamonqan öram llapan wanushqacuna cawarirayämonqa, manana mas wanuyänanpaq, y cawecaq caqcunanam juclaya cuerpuyoqna ticrariyanqa, manana mas wanuyänanpaq. \v 53 Tsemi que ushacäcoqlla cuerpuntsic manana ushacäcoqna ticrarenqa, y que wanucoqlla etsantsicmi manana mas wanucoq juclaya cuerpumanna ticrarenqa. \v 54 Tsenam que ushacäreqlla cuerpuntsic manana mas ushacaq ticrariptin, y que wanucoqlla cuerpuntsic manana mas wanucoq ticrariptin, Diospa palabran queno escribirëcanqan cumplicärenqa: “Wanita Diosnintsic parasiempri ushacäratsin”\x * \xo 15:54 \xt Is 25.8\x* \v 55 “¡Mä cananwan wanï, nunacunata wanutsï! ¡Mä cananwan sepultura wanushqacunata oqllaräquï!”\x * \xo 15:55 \xt Os 13.14\x* nenqan. \m \v 56 Jutsancunarecurmi nunacunaqa wanita allapa mantsayan. Y Moises escribishqan leychopis yachatsimantsic jutsantsicpita parasiempri wanunapaq cashqantam. \v 57 Peru tseno quecashqam, Teytantsic Jesucristu wanorqan Diosnintsic perdonamänantsicpaq. ¡Tsepita Diosnintsicta allapa agradesiquicushun! \v 58 Tsemi, cuyashqa wauqicuna y panicuna, tsecunata yarpäcurcur, Jesucristuman alli creyicur y marcäcur pepaq mas y mas uryashun, y musyayë ¡yo Jesucristupaq uryanqantsicqa manam embanutsu canqa! \c 16 \s1 Creyicoqcunapaq ofrendata elluyänanpaq Pablu mandan \p \v 1 Jerusalen marcacho Teyta Jesucristuman creyicoqcunapaq ofrendata elluyänequipaq caqtaqa “Elluyë Galacia probinsiacho quecar wauqintsiccunata” mandanqänolla. \v 2 Pecunata mandarmi queno nerqä: “Uryapucur ganayanqequimanno cada domingu waquinta raquiyanqui ofrendequicuna” nir. Qamcunapis tseno rurayanqui noqa chäramuptï listullatana entregayämänequipaq. \v 3 Tse elluyanqequi ofrendata Jerusalenman apar ewayänanpaq acrayë waquin wauqintsiccunata. Qamcuna caqman chëcamurnam, quiquï juc cartata rurashaq tse cartawan Jerusalencho creyicoqcuna shumaq chasquiyänanpaq. \v 4 Noqapis puederqa, pecunawanmi jeqarishaq. \s1 Juc marcacunapapis ewananpaq Pablu yarpanqan \p \v 5 Watucaqniquicuna shamur Macedonia probinsiaparaqmi tumamushaq. \v 6 Itsapis qamcunawan tamya tiempu pasanqanyaqraq cashun. Tsepitaran waquin marcacunamanqa ewashaq qamcuna despachayämaptiqui. \v 7 Qamcunaman watucaqniquicuna ratullaqa manam shamita munätsu. Dios munaptenqa, uneraqmi täcurishun. \v 8 Peru que Efeso marcachoqa camushaq Pentecostes fiestayaqran. \v 9 Porqui atscaq chiquiyämaptinpis, Teyta Diosmi puncu quichaq cuenta yanapecaman mecho tsechopis nunacunata willapänäpaq. \p \v 10 Wauqintsic Timoteupis noqanollam Teyta Diospa willaquininta willacur purin. Pe qamcunaman chämuptin shumaq chasquïcuyanqui cushicunanpaq. \v 11 Peta ama meqequipis musyaq tupäyanquitsu “Que jobin ¿imataraq musyanman!” nir. Antis shumaq chasquiyanqui noqacunaman cushishqa cutimunanpaq. Pe chämunantaqa quecho creyicoq wauqicunawanmi shuyaquicayä. \p \v 12 Qamcunata watucayäshoqniquicuna shayämuptinmi, Apolutapis allapa rogarqä pepis shamunanpaq. Tseno roguecaptïpis, manam munarqontsu. Peru imecarpis shamonqam. \s1 Pablu cartancho despidicun \p \v 13 Imeca mana allicunapita alcabu cayë. Diosnintsicman marcäcur imepis cawacuyë. Ollqu ollqu shumaq portacuyë, ima eca captinpis callpata tsariyë. \v 14 Piwan mewanpis cuyanacur shumaq cawacuyë. \p \v 15 Creyicoq mayicuna, qamcuna musyayanquim Acaya probinsiacho wauqintsic Estefanas castancunawan puntata Teyta Jesucristuta chasquïcuyanqanta. Pecunaqa Teyta Jesucristuman creyicoq wauqicunata imecachopis yanapecayanmi. \v 16 Petaqa qamcuna cäsuyänequim. Tseno yanapacoqcunataqa imecachopis yanaparmi cäsuyänequi. \p \v 17 Estefanas, Fortunato y Acaico qamcunapita chëcamur rantiquicuna yanapayämaptin allapam cushicorqö. \v 18 Qamcunata cushiratsiyäshonqequinollam shonqütapis cushitsimur masraq callpata qomashqa. Pecunataqa qamcuna respetuwanmi ricayänequi. \p \v 19 Que Asia probinsiacho Teyta Jesucristuman creyicoq wauqicunapis saludustam qamcunapaq apatsicayämun. Tsenomi Aquilapis warmin Priscapis y wayinman ellucayaq creyicoqcunapis qamcunapaq saludusta apatsicayämun. \v 20 Tsenolla chasquïcuyë waquin wauqicunapa saluduncunatapis. Y quiquiquicunapis shumaq waqupänacur saludanaquicuyë. \p \v 21 Wauqicuna panicuna, que cartata juc escribipämashqa captinpis ushanantaqa quiquïmi escribimü. \p \v 22 Pipis Teyta Jesucristuta mana cuyaq caqqa condenadu catsun. ¡Teyta Jesucristu cuticallämï! \p \v 23 Teyta Jesucristu alli queninwan yanapecuyäshï. \v 24 Jesucristullaman creyicoq carmi, cuyayarniqui llapequicunata saludecuyaq. ˻Tseno catsun.˼