\id REV  
\h APOCALIPSIS 
\toc1 Istumaasi Diuusi tʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ ootoi Suusi Cristo tʌʌgi ʌVuaana 
\toc2 APOCALIPSIS 
\toc3 Ap. 
\mt1 Istumaasi Diuusi tʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ ootoi Suusi Cristo tʌʌgi ʌVuaana 
\c 1  
\p  
\v 1 Aanʌ ʌrVuaana dai gʌnoojidi aanʌ aapimʌ vaavoitudadami ismaacʌdʌ gʌnʌmpaidi dai siaa duutudai Diuusi cuvaracamipʌrʌ gʌgʌr quiiquiʌrʌ oidacami Asia dʌvʌʌriʌrʌ. Aanʌ gʌnoojidi dai gʌnaagidi naana maasi istumaasi ismaacʌdʌ giñtʌʌgi ʌmo Diuusi tʌaañicarudʌ. Ʌgai giñtʌʌgi istumaasi otoma ʌpʌduñi agai tʌvaagiʌrʌ dai oidigi daama. Diuusi ʌgai dai tʌʌgi vʌʌsi gomaasi Suusi Cristo sai vʌʌsi vaavoitudadami maatʌna gomaasi. Cascʌdʌ Suusi Cristo ootoi ʌmo Diuusi tʌaañicarudʌ sai ʌgai giñtʌʌgidana vʌʌsi gomaasi.  
\v 2 Gʌnaagidamu aanʌ vʌʌsi istumaasi tʌʌ aanʌ dai caʌ. Istumaasi caʌ aanʌ ʌrñiooquidʌ Diuusi ʌʌmadu Suusi Cristo dai istumaasi tʌʌ aanʌ Diuusi ʌʌmadu Suusi Cristo idui. 
\p  
\v 3 Diuusi sʌʌlicʌdʌ cʌʌgacʌrʌ nʌijadamu sioorʌ aagadagi idi oojai ismaacʌdʌ Diuusi giñmaa siʌʌscadʌ gʌnʌmpaidiadagi vaavoitudadami dai sioorʌ ʌʌgiditai caʌcagi ʌʌpʌ Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌijadamu. Otoma ʌpʌduñia agai vʌʌsi istumaasi gʌaagai idi oojiʌrʌ. 
\s1 ――― 
\p  
\v 4 Aanʌ ipʌlidi isDiuusi ʌʌmadu Suusi Cristo ʌʌmadu Diuusi Ibʌadʌ cʌʌgacʌrʌ gʌnnʌijadagi dai gʌniibʌstudacan tadacagi aapimʌ vaavoitudadami Asia dʌvʌʌriʌrʌ oidacami. Diuusi ʌgai ismaacʌdʌ maiquiaa cʌquivacai oidigi abiaadʌrʌ oidaga, dai quiaa oidaga, dai tomastuigaco oidaca agai. Diuusi Ibʌadʌ ʌgai dai gʌnnuucada aapimʌ vaavoitudadami cuvaracamipʌrʌ gʌgʌr quiiquiʌrʌ oidacami dai ʌgai tʌvaagiʌrʌ daja siaaco Diuusi daacatai gatʌaanʌi.  
\v 5 Suusi Cristo ʌgai dai gaaagidi vʌʌsi istumaasi ʌrvaavoi. Dai ʌgai ʌrʌʌpʌgadadʌ ismaacʌdʌ duaaca dai camaimuuquia agai tomali ʌmo imidagai. Dai ʌgai vaamioma viaa guvucadagai istomasmaacʌdʌ tʌaanʌdami tami oidigi daama. Ʌgai gʌroigʌdai dai gʌroigʌldi gʌrsoimaascamiga muucucai curusiaba.  
\v 6 Dai ʌgai ʌcovai gʌrvuvaitu tʌsai soiña tʌaanʌiña Diuusi raraí duucai dai tʌsaidʌ ivuaadana Diuusi aa duiñdadʌ papaali duucai siaa duutudaitai Diuusi gʌrooga. Aliʌsi gʌaagai tʌscʌʌga ñioocadagi aatʌmʌ Suusi Cristo vʌʌtarʌ. Ʌgai viaa guvucadagai tomastuigaco. 
\p  
\v 7 Suusi Cristo iicomai saagida divia agai. Vʌʌscatai tʌʌgimu asta ʌgai ismaacʌdʌ curusiaba siisa. Dai vʌʌsi oodami aipaco oidacami ismaacʌdʌ maivaavoitudagi suaañidamu tʌʌgacai ʌgai. Sʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoi isdivia agai ʌgai. 
\p  
\v 8 Dai Diuusi gʌrtʌaanʌdamiga ʌgai ismaacʌdʌ maiquiaa cʌquivacai oidigi abiaadʌrʌ oidaga, dai quiaa oidaga, dai tomastuigaco oidaca agai. Dai ʌgai aliʌsi viaa guvucadagai cascʌdʌ istutuidi isiduñiagi tomastumaasi. Dai pocaiti ʌgai: “Aanʌ oidaga maiquiaa cʌquivacai oidigi abiaadʌrʌ dai siʌʌscadʌ ugitiagi oidigi aanʌ apiaoidacamu”, ascaiti Diuusi. 
\s1 ――― 
\p  
\v 9 Aanʌ ʌrVuaana dai aatʌmʌ ʌrgʌraadunumu vaavoitudadami. Aanʌ ʌʌpʌ soimaasi taatamai vaavoitudaitai Suusi Cristo poduucai isduucai aapimʌ soimaasi taatamai vaavoitudaitai Suusi Cristo. Dai tomastuigaco oidacamu aatʌmʌ tʌvaagiʌrʌ Diuusi ʌʌmadu. Dai Suusi Cristo giñsoicʌi aanʌ ʌʌpʌ ansai soimaasi taatamaiña maivui ñioocaitai ʌgai poduucai isduucai gʌnsoicʌi ʌgai aapimʌ mʌsai soimaasi taatamaiña aapimʌ maivui ñioocaitai ʌgai. Aanʌ giñmaisatu ʌmapʌcʌrʌ siaaco sicolimadi suudagi, ami Patmos tʌʌgidu. Aanʌ giñmaisatu gamamaatʌtulitai Diuusi ñiooquidʌ dai gaaagiditai Suusi Cristo mamaatʌtuldiaragadʌ.  
\v 10 Ʌmo imidagai tumiñoco Diuusi Ibʌadʌ giñmaa guvucadagai antai aanʌ caʌ ʌmo ñiooqui giñʌʌbʌgi ismaacʌdʌ ʌpan caiti ʌmo trompeta  
\v 11 dai cavami ñioo dai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Aanʌ ʌrʌgai dai maiquiaa cʌquivacai oidigi abiaadʌrʌ oidaga dai tomastuigaco oidaca iñagai. Oojañi ʌmo liivruʌrʌ vʌʌsi pʌstumaasi tʌgia aagai dai ootosda ʌvaavoitudadami ismaacʌdʌ gʌnʌmpaidi dai siaa duutudai Diuusi Asia dʌvʌʌriʌrʌ Efeesoʌrʌ, dai Esmirnʌrʌ, dai Pérgamoʌrʌ, dai Tiatiirʌrʌ, dai Sardisiʌrʌ, dai Filadelfiʌrʌ, dai Laodiseʌrʌ ―iñtʌtʌdai ʌñiooqui. 
\p  
\v 12 Amaasi aja cʌquiva aanʌ dai nʌida iñagai soorʌ ʌgai dai giñiooquidi dai tʌʌ aanʌ cuvaracami veela daraasacarui ʌgai oorocʌdʌ duñisi.  
\v 13 Dai goveela daraasacarui saagida cʌaacatadai Suusi Cristo. Ʌgai gʌaadaca ʌmo vaasaragi tʌvʌʌducami. Dai taagiʌrʌ caatʌ ʌmo ooro givuurai.  
\v 14 Dai cuupadʌ cʌʌ tootoaja ʌpa maasi vopoi tuaacami dai cʌvai. Dai vuupuidʌ cavami dadadacʌi ʌpan duucai taí.  
\v 15 Dai ʌʌcasodʌ dadadacʌi ʌpan duucai ʌmo vaiñomi toñicami bronse tʌʌgiducami. Dai cavami ñioocai ʌpan caiti siʌʌscadʌ muiducagi ajaaqui cʌʌ daapacadicami.  
\v 16 Dai gʌnovi sʌʌlisa padʌrʌcʌdʌ daagʌ ʌgai cuvaracami sisiaavugai. Dai tʌñiaiñdʌrʌ vuusanʌca ʌmo mastai aipadʌrʌ muucacami. Dai vuivasadʌ cavami dadadacʌi ʌpan duucai tasai cavami dadadacʌi dan duucu. 
\p  
\v 17 Dai aidʌsi tʌʌ aanʌ ʌʌcasodʌ abaana gʌi muuquiadʌ duucai. Dʌmos ʌgai giñdaama daí gʌnovi sʌʌlisa padʌrʌ dai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Maitiduaadicuda aanʌ ʌrʌgai dai maiquiaa cʌquivacai oidigi abiaadʌrʌ oidaga dai tomastuigaco oidaca iñagai.  
\v 18 Aanʌ ʌrʌgai dai tomastuigaco oidaga. Aanʌ muu ʌmo imidagai dʌmos sivi caduaaca aanʌ dai tomastuigaco oidaca iñagai. Dai aanʌ viaa sʌʌlicami isvaidaquiagi ʌvaavoitudadami iibʌadʌ tʌvaagiamu dai isootasagi ʌgai ismaacʌdʌ maivaavoitudai ʌDiaavor ʌʌmadu.  
\v 19 Oojañi aapi pʌstumaasi catʌʌ dai vʌʌsi istumaasi ʌpʌvuiida agai dai istumaasi ʌpʌduñia agai.  
\v 20 Ʌcuvaracami sisiaavugai ismaacʌdʌ tʌʌ aapi giñoviʌrʌ ʌrʌpan ducami ʌcuvaracami giñtʌtʌaañicaru ismaacʌdʌ ootoi aanʌ sai nuucadacana ʌvaavoitudadami ismaacʌdʌ gʌnʌmpaidi cuvaracamipʌrʌ Asia dʌvʌʌriʌrʌ. Daidʌ ʌcuvaracami veela daraasacarui ʌrʌpan ducami ʌvaavoitudami ismaacʌdʌ gʌnʌmpaidi cuvaracamipʌrʌ Asia dʌvʌʌriʌrʌ. 
\c 2  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Oojidañi aapi Vuaana ʌtʌaanʌdamigadʌ ʌvaavoitudadami ismaacʌdʌ gʌnʌmpaidi Efeesoʌrʌ dai povaitʌʌda: “Povaiñtʌtʌdai ʌcʌʌli ismaacʌdʌ gʌnovi sʌʌlisa padʌrʌ daagʌ cuvaracami sisiaavugai dai ʌcuvaracami veela daraasacarui saagida aimʌrai:  
\v 2 Cʌʌ maatʌ aanʌ vʌʌsi istumaasi ivueeyi aapimʌ, dai iscʌʌga ivueeyi aapimʌ giñaa duiñdaga, dai issoimaasi taatamai aapimʌ dai vʌʌscʌrʌ maivui ñioocai Diuusi. Cʌʌ maatʌ aanʌ isaapimʌ maiuurapʌcʌi ʌsoimaasi ivuaadami. Cʌʌ maatʌ aanʌ isaapimʌ gʌnsaagida ajioopai mamaatʌtuldiadami yaatavogami dai isaapimʌ cʌʌga tʌcacai ʌgai istumaasi vaavoitudai ʌgai dai poduucai maatʌ aapimʌ siʌgai ʌryaatavogami.  
\v 3 Dai aliʌsi soimaasi taatamai aapimʌ giñvaavoitudaitai dʌmos vʌʌscʌrʌ maioojodaitai ivueeyi aapimʌ giñaa duiñdaga.  
\v 4 Dʌmos aapimʌ ivueeyi ʌmo istumaasi ismaacʌdʌ maioojoidi aanʌ, camaitiñoigʌdai aapimʌ poduucai isduucai giñoigʌdaiña aidʌsi tucamidʌrʌ giñvaavoitu aapimʌ.  
\v 5 Cascʌdʌ aliʌsi gʌaagai iscʌʌga ʌma duucai gʌntʌtʌgituagi aapimʌ isducatai ivuaadana aapimʌ aidʌmʌsi tucamidʌrʌ giñvaavoitu dai aliʌsi gʌaagai isʌpamu giñoigʌada aapimʌ poduucai isduucai giñoigʌdaiña aidʌmʌsi tucamidʌrʌ giñvaavoitu. Dai isaapimʌ maiʌma duucai gʌntʌtʌgituagi aidʌ gia aanʌ imimu gaamucu siaaco daraaja aapimʌ dai gʌnvoopoidamu aanʌ gʌnveelaga daasacarui bovasdʌrʌ siaaco daja ʌgai vai poduucai gʌmaatʌcana iscamaiviaa aapimʌ sʌʌlicami isgamamaatʌtuldiadagi giñiooqui.  
\v 6 Dʌmos vʌʌscʌrʌ aapimʌ ivueeyi ʌmo istumaasi cʌʌgaducami aapimʌ maioojoidi istumaasi ivueeyi ʌNicolaítasiʌrʌ oidacami poduucai isduucai maioojoidi aanʌ istumaasi ivueeyi ʌNicolaítasiʌrʌ oidacami.  
\v 7 Cʌʌgavʌr ʌʌgiditai caʌca aapimʌ istumaasi aagidi Diuusi Ibʌadʌ ʌvaavoitudadami: Sioorʌ maisoimaasi ivuaadagi siʌʌscadʌ ʌDiaavora soimaasi iduiñtulda ʌliadagi, ʌgai gia viaacamu oigaragai iscuucumiagi ʌuusi ibiadʌ ismaacʌdʌ oidaga tʌvaagiʌrʌ dai ismaacʌdʌcʌdʌ viaacana oodami ibʌdagai utudui”. 
\s1 ――― 
\p  
\v 8 Oojidañi aapi Vuaana ʌtʌaanʌdamigadʌ ʌvaavoitudadami ismaacʌdʌ gʌnʌmpaidi Esmirnʌrʌ ʌʌpʌ dai povaitʌʌda: “Povaiñtʌtʌdai ʌcʌʌli ismaacʌdʌ maiquiaa cʌquivacai oidigi abiaadʌrʌ oidaga dai tomastuigaco oidaca agai. Ʌgai vaa muu ʌmo imidagai dʌmos sivi caduaaca.  
\v 9 Cʌʌ maatʌ aanʌ vʌʌsi istumaasi ivueeyi aapimʌ. Cʌʌ maatʌ aanʌ isaliʌsi soimaasi taatamai aapimʌ dai issʌʌlicʌdʌ ʌrsoituutuigami aapimʌ. Dʌmos vʌʌscʌrʌ Diuusi cʌʌgacʌrʌ gʌnnʌidi aapimʌ dai gʌnsoicʌi mʌsai cʌʌgacʌrʌ oidacana dai naana duucai gʌnsoicʌi. Cʌʌ maatʌ aanʌ isducatai gʌnvui ñioocai ʌʌmoco ʌjudidíu ismaacʌdʌ pocaiti saidʌ ʌrDiuusi maamaradʌ dai maitʌrvaavoi. Baiyoma ʌgai gʌnʌmpaidi dai siaa duutudai ʌDiaavora.  
\v 10 Otoma aimu istuigaco aapimʌ soimaasi taata agai. Ʌʌmo oodami ismaacʌdʌ ivueeyi istumaasi ipʌlidi ʌDiaavora gʌnmaamaisa agai dai poduucai nʌida agai sabai cʌʌga giñvaavoitudai aapimʌ ismaitiñvaavoitudai ʌʌpʌ. Sʌʌlicʌdʌ soimaasi taata agai aapimʌ baivustaan tasai. Dʌmos vʌʌsi gomaasicʌdʌ maitavʌr duduaadimu aapimʌ baiyomavʌr apiacʌʌga vaavoitudada Diuusi asta mʌsiʌʌscadʌ coi dai aanʌ gʌnvaidacaimu tʌvaagiamu simʌʌca oidacamu aapimʌ Diuusi ʌʌmadu tomastuigaco.  
\v 11 Cʌʌgavʌr ʌʌgiditai caʌca aapimʌ istumaasi aagidi Diuusi Ibʌadʌ ʌvaavoitudadami. Sioorʌ maisoimaasi ivuaadagi siʌʌscadʌ ʌDiaavora soimaasi iduiñtulda ʌliadagi, ʌgai gia maisoimaasi taata agai coocai ʌgai maiiimia agai ʌDiaavora ʌʌmadu cascʌdʌ”. 
\s1 ――― 
\p  
\v 12 Oojidañi aapi Vuaana ʌtʌaanʌdamigadʌ ʌvaavoitudadami ismaacʌdʌ gʌnʌmpaidi Pérgamoʌrʌ ʌʌpʌ dai povaitʌʌda: “Povaiñtʌtʌdai ʌcʌʌli ismaacʌdʌ viaa ʌmastai aipadʌrʌ muucacami:  
\v 13 Cʌʌ maatʌ aanʌ vʌʌsi istumaasi ivueeyi aapimʌ. Maatʌ aanʌ isaapimʌ ʌmapʌcʌrʌ oidaga siaaco ʌoodami ivueeyi istumaasi ʌDiaavora ipʌlidi dai vʌʌscʌrʌ apiacʌʌga siaa giñduutudai aapimʌ. Dai apiacʌʌga giñvaavoitudai aapimʌ aidʌsi ʌoodami Pérgamoʌrʌ oidacami muaa Antipasi ami siaaco ivueeyi ʌoodami istumaasi ʌDiaavora ipʌlidi. Antipasi ʌgai dai cʌʌga aagidi ʌoodami isgiñvaavoitudai.  
\v 14 Dʌmos vʌʌscʌrʌ ivueeyi aapimʌ ʌʌmo istumaasi ismaacʌdʌ maioojoidi aanʌ. Ʌʌmadutai gʌnaaduñi quiaa vaavoitudai Balaam mamaatʌtuldiaragadʌ. Balaam ʌgai dai avʌnaqui ʌBalaac sai ʌgai soimaasi iduiñtuldana ʌjudidíu. Cascʌdʌ Balaac aagidi ʌjudidíu sai ugana cuaadagai ismaacʌdʌ aa oodami cadaasi ʌmomoono dai sai googosi gʌnducamicana.  
\v 15 Dai ʌʌmadutai gʌnaaduñi vaavoitudadami quiaa vaavoitudai Nicolaítasi mamaatʌtuldiaragadʌ ismaacʌdʌ maioojoidi aanʌ.  
\v 16 Cascʌdʌ aliʌsi gʌaagai isotoma ʌma duucai gʌntʌtʌgituagi ʌgai dai ismaiʌma duucai gʌntʌtʌgituagi ʌgai aidʌ gia gaamu imimu aanʌ dai cocodamu aanʌ ʌgai idi mastaicʌdʌ ismaacʌdʌ vuusai giñtʌñiaiñdʌrʌ.  
\v 17 Cʌʌgavʌr ʌʌgiditai caʌca aapimʌ istumaasi aagidi Diuusi Ibʌadʌ ʌvaavoitudadami. Sioorʌ maisoimaasi ivuaadagi siʌʌscadʌ ʌDiaavora soimaasi iduiñtulda ʌliadagi, maaquimu aanʌ ʌgai gocuaadagai ismaacʌdʌ tʌvaagiʌrʌ oidaga ismaacʌdʌ maitiipu tami oidi daama. Dai maaquimu aanʌ ʌgai ʌmo odai tojacami siaaco oojisi ʌmo tʌʌtʌaragai ismaacʌdʌ maimaatʌ aa oodami mosʌca ʌgai sioorʌ maaquiagi aanʌ”. 
\s1 ――― 
\p  
\v 18 Oojidañi aapi Vuaana ʌtʌaanʌdamigadʌ ʌvaavoitudadami ismaacʌdʌ gʌnʌmpaidi Tiatiirʌrʌ ʌʌpʌ dai povaitʌʌda: “Povaiñtʌtʌdai Diuusi maradʌ. Ʌgai vaa ʌgai dai cavami dadadacʌi vuupuidʌ ʌpan duucai taí dai ʌʌcasodʌ ʌpan duucai dadadacʌi ʌmo vaiñomi bronse tʌʌgiducami cʌʌ daapacadicami.  
\v 19 Cʌʌ maatʌ aanʌ vʌʌsi istumaasi ivueeyi aapimʌ. Aapimʌ giñoigʌdai dai aipacoga gʌnoigʌdai aapimʌ ʌʌpʌ. Dai maatʌ aanʌ iscʌʌga giñvaavoitudai aapimʌ dai iscʌʌga ivueeyi aapimʌ giñaa duiñdaga dai issoimaasi taatamai dai vʌʌscʌrʌ maivui ñioocai Diuusi. Dai maatʌ aanʌ issivi vaamioma cʌʌga ivueeyi aapimʌ Diuusi aa duiñdadʌ situcamidʌrʌ giñvaavoitudacai.  
\v 20 Dʌmos vʌʌscʌrʌ ivueeyi aapimʌ ʌmo istumaasi istumaasi maioojoidi aanʌ. Aapimʌ gʌnsaagida oidaga ʌmo ooqui Jesabela tʌʌgiducami. Ʌgai pocaiti saidʌ ʌrDiuusi ñiooquituldiadamigadʌ dʌmos maitʌrvaavoi. Baiyoma ʌgai vupuiirumadai ʌʌmoco ismaacʌdʌ giñvaavoitudai mamaatʌtulditai ʌgai isaliʌsi ʌrcʌʌgai isgoogosi gʌnducamicagi daidʌ iscuaadagi cuaadagai ismaacʌdʌ aa oodami cadaasi ʌmomoono. Dai aapimʌ dadagitoi sai apiaquiaa gamamaatʌtuldiña gomaasi.  
\v 21 Catʌvʌpi nʌnʌra aanʌ ʌooqui sai ʌma duucai gʌtʌgitona dai sai gajiaadʌrʌ viaana gʌsoimaasicamiga dʌmos ʌgai maitipʌlidi.  
\v 22 Sivi gia daituldamu aanʌ cocodagai ʌgai dai sʌʌlicʌdʌ soimaasi taatatuldiamu aanʌ vʌʌsi vipioolimadʌ, ismaiʌma duucai gʌntʌtʌgituagi ʌgai dai camaipomaasi ivuaadagi.  
\v 23 Dai coodamu aanʌ sioorʌ vaavoitudai ʌooqui mamaatʌtuldiaragadʌ dai poduucai vʌʌsi oodami ismaacʌdʌ giñvaavoitudai cʌʌga maatʌmu iñsaanʌ maatʌ vʌʌsi istumaasi tʌtʌgitoi oodami dai vʌʌsi istumaasi ipʌlidi isivuaadagi ʌgai. Dai sioorʌ cʌʌga ivuaadagi aanʌ cʌʌgacʌrʌ nʌijadamu dai sioorʌ soimaasi ivuaadagi aanʌ soimaasi taatatuldiamu.  
\v 24 Dʌmos aapimʌ Tiatiirʌrʌ oidacami ismaacʌdʌ maivaavoitudai ʌooqui mamaatʌtuldiaragadʌ tomasi maimaatʌ vʌʌsi istumaasi mamaatʌtuldi ʌgai ismaacʌdʌ ivueeyi istumaasi ʌDiaavora ipʌlidi aanʌ maiviaa isvaamioma gʌnmaacadagi ñiooqui aapimʌ.  
\v 25 Dʌmos gʌaagai mʌsiapiacʌʌga vaavoitudadagi aapimʌ asta siʌʌscadʌ gaamu imiagi aanʌ.  
\v 26 Sioorʌ maisoimaasi ivuaadagi siʌʌscadʌ ʌDiaavora soimaasi iduiñtuldi ʌliadagi dai sioorʌ apiacʌʌga ivuaadagi istumaasi ipʌlidi aanʌ isivuaadagi asta siʌʌscadʌ coiyagi, maaquimu aanʌ ʌgai sʌʌlicami sai giñʌʌmadu tʌaanʌiña vʌʌsi oodami oidigi daama oidacami,  
\v 27 poduucai isduucai giñooga giñmaa sʌʌlicami ansai aanʌ tʌaanʌiña vʌʌsi oodami oidigi daama oidacami. Dai sʌʌlicʌdʌ viaacamu ʌgai guvucadagai dai vaamioma istutiadamu ʌgai siʌgaa oodami.  
\v 28 Dai vaidacamu aanʌ ʌgai tʌvaagiamu sai aanʌ giñʌʌmadu oidacana tomastuigaco. Aanʌ ʌrʌpan ducami ʌgʌʌ siaavugai ismaacʌdʌ ʌʌquiamoco vusacʌi.  
\v 29 Cʌʌgavʌr ʌʌgiditai caʌca aapimʌ istumaasi aagidi Diuusi Ibʌadʌ ʌvaavoitudadami”. 
\c 3  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Oojidañi aapi Vuaana ʌtʌaanʌdamigadʌ ʌvaavoitudadami ismaacʌdʌ gʌnʌmpaidi Sardisiʌrʌ ʌʌpʌ dai povaitʌʌda: “Povaiñtʌtʌdai ʌcʌʌli ismaacʌdʌ ootoi Diuusi Ibʌadʌ sai nuucadacana ʌvaavoitudadami cuvaracamipʌrʌ gʌgʌr quiiquiʌrʌ oidacami dai gʌnoviʌrʌ daagʌ ʌgai cuvaracami sisiaavugai: Cʌʌ maatʌ aanʌ vʌʌsi istumaasi ivueeyi aapimʌ. Maatʌ aanʌ ismuidutai aapimʌ mospocaiti iscʌʌga vaavoitudai Diuusi daidʌ isʌgai gʌnmaa iibʌdagai utudui dʌmos maiviaacan vueeyi aapimʌ iibʌdaga utudui.  
\v 2 Cʌʌgavʌr gʌnnuucadaca aapimʌ dai poduucai cʌʌgacʌrʌ oidaca. Quiaa vaavoitudai aapimʌ palʌpi. Vaamiomavʌr cʌʌga vaavoituda dai poduucai cʌʌgacʌrʌ oidacamu aapimʌ. Maitavʌr dagitu isugitia gʌnvaavoidaraga. Canʌidi aanʌ isaapimʌ maicʌʌgacʌrʌ oidaga Diuusi vui cascʌdʌ pocaiti aanʌ.  
\v 3 Cʌʌgavʌr tʌtʌgitoda aapimʌ Suusi Cristo mamaatʌtuldiaragadʌ dai ʌʌgiadavurai gomaasi. Ʌma duuquiavʌr gʌntʌtʌgito dai camaidagitu gʌnvaavoidaraga. Ismaiʌma duucai gʌntʌtʌgituagi aapimʌ aidʌ gia todian duucai imimu aanʌ maimaatʌcatai aapimʌ siʌʌscadʌ poduucai isduucai maimaatʌcana aapimʌ siuu duucu divia agadagi ʌmo ʌʌsivogami. Dai soimaasi gʌntaatatuldamu aanʌ.  
\v 4 Dʌmos vʌʌscʌrʌ oidaga ami Sardisiʌrʌ ʌʌmo vaavoitudadami ismaacʌdʌ maisoimaasi ivueeyi cascʌdʌ giñʌʌmadu oidacamu ʌgai tʌvaagiʌrʌ dai viaacamu ʌgai yuucusi tootoacami.  
\v 5 Sioorʌ maisoimaasi ivuaadagi siʌʌscadʌ ʌDiaavora soimaasi iduiñtulda ʌliadagi ʌgai gia gʌnaadamu yuucusi tootoacami tʌvaagiʌrʌ. Dai aanʌ maisiaa duaadamu tʌʌtʌaragadʌ ʌgai ʌliivruaiñdʌrʌ siaaco oojisi. Ʌliivruʌrʌ oojisi ʌtʌʌtʌaragadʌ ʌgai ismaacʌdʌ viaa iibʌdagai utudui. Dai aagidamu aanʌ giñooga ʌʌmadʌ giñooga tʌtʌaañicarudʌ isʌgai ʌrgiñaaduñi.  
\v 6 Cʌʌgavʌr ʌʌgiditai caʌca aapimʌ istumaasi aagidi Diuusi Ibʌadʌ ʌvaavoitudadami”. 
\s1 ――― 
\p  
\v 7 Oojidañi aapi Vuaana ʌtʌaanʌdamigadʌ ʌvaavoitudadami ismaacʌdʌ gʌnʌmpaidi Filadelfiʌrʌ dai povaitʌʌda: “Povaiñtʌtʌdai ʌcʌʌli ismaacʌdʌ tomali ʌmo imidagai maisoimaasi ivueeyi dai vʌʌsi istumaasi aagai ʌgai ʌrvaavoi dai ʌgai viaa ʌsʌʌlicamigadʌ ʌraí Davicaru, dai ʌʌgi ʌgai aagai istumaasi ʌpʌduñia agai dai maitiipu sioorʌ ʌma duucai aagidagi:  
\v 8 Cʌʌ maatʌ aanʌ vʌʌsi istumaasi ivueeyi aapimʌ. Vʌʌscʌrʌ cʌʌga giñvaavoitudai aapimʌ daidʌ ʌʌgiditai caʌ giññiooqui dai aagidi aa oodami isgiñvaavoitudai. Cascʌdʌ gʌnmaa aanʌ guvucadagai mʌsai cʌʌga gaaagidiña giññiooqui dai maitiipu tomali ʌmoco ismaacʌdʌ viaa guvucadagai isgʌnsobicʌdagi.  
\v 9 Ami Filadelfiʌrʌ oidaga ʌʌmoco ismaacʌdʌ pocaiti saidʌ ʌrDiuusi maamaradʌ dʌmos maitʌrvaavoi. Ʌgai ʌryaatavogami daidʌ gʌnʌmpaidi dai siaa duutudai ʌDiaavora. Dai aanʌ tʌaañimu ʌyaatavogami sai gʌnuravana aapimʌ dai sai gʌnvuidʌrʌ gʌntootonacʌdʌ guuquivana. Dai cʌʌ maatʌmu ʌgai isgʌnoigʌdai aanʌ aapimʌ.  
\v 10 Aapimʌ cʌʌga giñʌʌgidi dai maitiñvui ñioocai siʌʌscadʌ taatamadagi cascʌdʌ gʌnnuucadacamu aanʌ aapimʌ siʌʌscadʌ sʌʌlicʌdʌ soimaasi taatagi ʌoodami vʌʌsi oidigi daama oidacami, dai nʌidamu aanʌ sabai cʌʌga ivueeyi ʌgai ischo ʌʌpʌ. Dʌmos aanʌ gia cʌʌga gʌnnuucadacamu aapimʌ simaisoimaasi taatamu aapimʌ.  
\v 11 Otoma gaamu imimu aanʌ. Apiavʌr cʌʌga giñvaavoitudada aapimʌ dai apiavʌr cʌʌga oidaca vai poduucai maiviaacamu aa oodami istumaasi Diuusi gʌnmaaquiagai tʌvaagiʌrʌ.  
\v 12 Sioorʌ maisoimaasi ivuaadagi siʌʌscadʌ ʌDiaavora soimaasi iduiñtulda ʌliadagi ʌgai gia viaacamu ʌmo sʌʌlicami tʌvaagiʌrʌ siaaco oidaga Diuusi dai Diuusi ʌʌmadu oidacamu tomastuigaco. Dai ʌgai coocovadʌrʌ oojamu aanʌ giñDiuusiga tʌʌtʌaragadʌ, oojamu aanʌ ʌʌpʌ istʌʌgidu Diuusi quiidʌ. Ʌgai ʌrʌJerusalén utuducʌdʌ ismaacʌdʌ idui Diuusi tʌvaagiʌrʌ dai tʌvaañdamu ʌgai tami oidigi daama. Dai oojamu aanʌ ʌʌpʌ giñtʌʌtʌaraga utuducʌdʌ.  
\v 13 Cʌʌgavʌr ʌʌgiditai caʌca aapimʌ istumaasi aagidi Diuusi Ibʌadʌ ʌvaavoitudadami”. 
\s1 ――― 
\p  
\v 14 Oojidañi aapi Vuaana ʌtʌaanʌdamigadʌ ʌvaavoitudadami ismaacʌdʌ gʌnʌmpaidi Laodiseʌrʌ dai povaitʌʌda: “Povaiñtʌtʌdai ʌcʌʌli ismaacʌdʌ sʌʌlicʌdʌ ivueeyi istumaasi aagai saidʌ ivuaada agai. Dai vʌʌsi istumaasi aagai ʌgai ʌrvaavoi. Dai ʌgai vaamioma gatʌaanʌi istomasioorʌ dai tʌaanʌi ʌʌpʌ vʌʌsi istumaasi idui Diuusi:  
\v 15 Cʌʌ maatʌ aanʌ vʌʌsi istumaasi ivueeyi aapimʌ. Aapimʌ maitipʌlidi isgajiaadʌrʌ giñviaagi tomali maitipʌlidi iscʌʌga giñvaavoitudagi. Siooma ʌrcʌʌga iscʌʌga giñvaavoitudada aapimʌ ismaitiñvaavoitudada tomalaachi ʌʌpʌ.  
\v 16 Cascʌdʌ gajiaadʌrʌ gʌnviaa iñagai aanʌ.  
\v 17 Pocaiti aapimʌ mʌsai sʌʌlicʌdʌ riricuga dai sai cʌʌga ʌpʌvueeyi vʌʌsiaʌcatai dai sai maiviʌʌga tomali ʌmo istumaasi. Dʌmos maimaatʌ aapimʌ ismaiviaa naana maasi istumaasi istumaasi Diuusi ipʌlidi isviaaca aapimʌ, maioojoidi Diuusi isduucai gʌntʌtʌgitoi aapimʌ, dai Diuusi maicʌʌgacʌrʌ gʌnnʌidi, dai maimaatʌ caʌ aapimʌ Diuusi mamaatʌtuldiaragadʌ, dai aliʌsi gʌaagai issiaa ʌʌradagi aapimʌ maicʌʌga ivuaadatai istumaasi Diuusi ipʌlidi.  
\v 18 Cascʌdʌ gʌnaagidi aanʌ mʌsai giñdaanʌiña ansai gʌnsoicʌdagi mʌsai cʌʌgacʌrʌ oidacana dai aanʌ gia gʌnsoicʌdamu mʌsai cʌʌgacʌrʌ oidacana. Dai gʌnaagidi aanʌ ʌʌpʌ mʌsai giñdaanʌiña ansai gʌnsoicʌdana mʌsai ivuaadana istumaasi aanʌ ipʌlidi vai poduucai maisiaa ʌʌradamu aapimʌ. Dai gʌnsoicʌdamu aanʌ iscʌʌga maatʌ caʌca aapimʌ giñmamaatʌtuldiaragadʌ.  
\v 19 Aanʌ gia bagai dai soimaasi taatamituldi sioorʌ oigʌdai aanʌ siʌʌscadʌ ʌgai soimaasi ivuaadagi cascʌdʌ soimaasi gʌntaatatuldamu aanʌ aapimʌ mʌsmaiʌma duucai gʌntʌtʌgituagi dai camaisoimaasi ivuaadagi.  
\v 20 Aanʌ gia gʌnsoicʌda iñʌlidi. Isaapimʌ ipʌliadagi iñsaanʌ gʌnsoicʌdagi aidʌ gia gʌnsoicʌdamu aanʌ dai gʌnʌʌmadu daacamu aanʌ dai aapimʌ giñʌʌmadu oidacamu.  
\v 21 Sioorʌ maisoimaasi ivuaadagi siʌʌscadʌ ʌDiaavora soimaasi iduiñtulda ʌliadagi aanʌ gia maaquimu sʌʌlicami sai aanʌ giñʌʌmadu gatʌaanʌiña poduucai isduucai gatʌaanʌiña aanʌ giñooga ʌʌmadu. Aanʌ daja giñooga abaana gʌdaicarui gʌdocami daama maisoimaasi iduucai aanʌ aidʌsi ʌDiaavora soimaasi giñduiñtulda agaitadai.  
\v 22 Cʌʌgavʌr ʌʌgiditai caʌca aapimʌ istumaasi aagidi Diuusi Ibʌadʌ ʌvaavoitudadami” ―iñtʌtʌdai ʌcʌʌli ismaacʌdʌ tʌʌ aanʌ dai caʌ. 
\c 4  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Aidʌsi caʌpʌdui vʌʌsi gomaasi aidʌ nʌnʌava aanʌ tʌvaagiamu dai tʌʌ aanʌ ʌmo cuparagai cupioquicami dai caʌ aanʌ isgiññiooqui ʌgai vaa ismaacʌdʌ ʌpʌga giññiooqui ismaacʌdʌ ʌpʌan caiti ʌmo trompeta dai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Tʌsadiñi baigovai nai aanʌ gʌtʌʌgidana istumaasi ʌpʌduñia agai ―iñtʌtʌdai ʌgai. 
\p  
\v 2 Dai todian duucai Diuusi Ibʌadʌ giñmaa guvucadagai antai tʌʌ aanʌ ʌmo daicarui gʌducami istʌvaagiʌrʌ cʌʌca. Dai godaicarui dan daja Diuusi.  
\v 3 Ʌgai sʌʌlicʌdʌ dadadacʌi poduucai isduucai dadadacʌi ojoodai namʌacami ismaacʌdʌ jaspe tʌʌgidu dai cornalina tʌʌgidu. Dai godaicarui sicoli cʌʌca ʌmo quijonali dai dadadacʌi poduucai isduucai dadadacʌi ʌmo odai namʌacami ismaacʌdʌ esmerelda tʌʌgidu.  
\v 4 Dai godaicarui gʌducʌdʌ sicoli tʌʌ aanʌ ʌʌpʌ ʌmo coobai dai maacova daraicarui siaaco daraaja ʌmo coobai dan maacova cʌcʌʌliodami tooto yuucuscami, dai vʌʌscatai gʌntuutusaca ʌmo cooronai oorocʌdʌ duuñisicami.  
\v 5 Daidʌ daicaruiaiñdʌrʌ vʌpʌdocʌi dai coponʌi, daidʌ ʌdaicarui vuidʌrʌ daraaja cuvaracami cucuudagi. Ʌcucuudagi ʌrʌpan ducami Diuusi Ibʌadʌ. Ʌgai ʌgai dai nuucada ʌvaavoitudadami ismaacʌdʌ gʌnʌmpaidi cuvaracamipʌrʌ quiiquiʌrʌ.  
\v 6 Daidʌ ʌdaicarui vuidʌrʌ cʌʌ tʌpalica dai gʌʌ suudagi maasi dai vidrio maasi ʌʌpʌ. 
\p Daidʌ ʌdaicarui sicoli guuca maacova Diuusi tʌtʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ vʌʌsi tuucugadarʌ daraaja vuupuidʌ.  
\v 7 Ʌʌpʌgadadʌ ʌpʌa maasi ʌmo mavidi, daidʌ ʌgʌmai ʌpʌa maasi ʌmo tuuru, daidʌ ʌgʌmai viaa oodami vuivasadʌ, daidʌ ʌgʌmai ʌpʌa maasi ʌmo baagai dai daigigi.  
\v 8 Vʌʌ maacova viaa naanadami aanai. Dai daamadʌrʌ dai utadʌrʌ aanadʌ muumujidu vuupuidʌ. Dai tasʌrʌ dai tucarʌ ʌgai mosñioocaiña dai pocaitiña: 
\q1 Aapi gʌrDiuusiga sʌʌlicʌdʌ maisoimaasi ivueeyi. 
\q1 Aapi gʌrDiuusiga sʌʌlicʌdʌ maisoimaasi ivueeyi. 
\q1 Aapi gʌrDiuusiga sʌʌlicʌdʌ maisoimaasi ivueeyi. 
\q1 Aapi gʌrDiuusiga sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai. 
\q1 Maiquiaa cʌquivacai oidigi abiaadʌrʌ oidaga aapi. 
\q1 Dai quiaa oidaga aapi. 
\q1 Dai tomastuigaco oidaca agai. 
\m Pocaitimi ʌcʌcʌisi. 
\p  
\v 9 Dai siuu duucu ʌcʌcʌisi cʌʌga ñioocadagi ʌgai vʌʌtarʌ ismaacʌdʌ ʌgʌʌ daicarui dan daja, ismaacʌdʌ tomastuigaco oidaga, dai siuu duucu ʌcʌcʌisi siaa duutudaiña ʌgai, dai siuu duucu baigʌliaracʌdʌ ñioocadagi ʌgai,  
\v 10 aidʌ gia ʌʌmo coobai dan maacova cʌcʌʌliodami gʌntootonacʌdʌ guguucaiña ʌgai vuidʌrʌ ismaacʌdʌ tomastuigaco oidaga dai siaa duutudaiña ʌgai. Dai ʌgai vuidʌrʌ daraasaiña gʌncooronaiga dai pocaiti: 
\q1  
\v 11 GʌrDiuusiga, gʌrbaitʌcʌaacamiga aapi gia viaa sʌʌlicami isvʌʌsi oodami cʌʌga ñioocadagi aapi gʌvui, 
\q1 daidʌ isvʌʌsi oodami gʌsiaa duutuadagi. 
\q1 Aapi sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai daidʌ idui vʌʌsiaʌcatai cascʌdʌ. 
\q1 Aapi idui vʌʌsiaʌcatai dai nuucada aapi vʌʌsiaʌcatai poduucai ipʌlidi aapi cascʌdʌ. 
\m Caiti ʌcʌcʌʌliodami. 
\c 5  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Dai amaasi tʌʌ aanʌ Diuusi isdaja ʌgʌʌ daicarui daama daagʌ ʌmo liivru gʌnooviʌrʌ sʌʌlisa padʌrʌ. Ʌliivru ʌrʌmo papeli tʌvʌducami biisapicami dai aipadʌrʌ oojisi dai cʌʌga cuupi arastudi cuvaracamipʌrʌ seeracʌdʌ.  
\v 2 Dai tʌʌ aanʌ ʌmo Diuusi tʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ viaa guvucadagai dai ʌgai cavami ñioocai dai tʌcacai: 
\p ―¿Voorʌ ʌgai dai sʌʌlicʌdʌ cʌʌ tuiga dai cascʌdʌ viaa sʌʌlicami iscuupiocoagi idi liivru dai ʌʌligagi? ―caiti Diuusi tʌaañicarudʌ. 
\p  
\v 3 Dʌmos maidada ami tomali ʌmaadutai tomali tʌvaagiaiñdʌrʌ tomali oidigi daamaiñdʌrʌ tomali oidigi utadʌrʌ ismaacʌdʌ isistutuidi iscuupiocoagi ʌliivru dai nʌidagi ʌoojai.  
\v 4 Aidʌ gia cavami sosua aanʌ maitiipucatai tomali ʌmaadutai ismaacʌdʌ viaa sʌʌlicami iscuupiocoagi ʌliivru dai nʌidagi ʌoojai.  
\v 5 Amaasi ʌmaadutai ʌcʌcʌʌliodami povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Casi maisuaacada aapi Vuaana. Cadivia ʌmo cʌʌli cʌʌ tuigacami ismaacʌdʌ vaamioma istutuidi isʌDiaavora dai goovai gia viaa sʌʌlicami ismaigovai daasagi goseera vʌʌ cuvaracamipʌraiñdʌrʌ. Idi cʌʌli ʌgai dai tʌaanʌi ʌJudeea dʌvʌʌriʌrʌ oidacami dai idi vaa ʌrcajiudadʌ ʌraí Davicaru ―iñtʌtʌdai ʌcʌliodami. 
\p  
\v 6 Amaasi tʌʌ aanʌ ʌmo cʌʌli mʌsmaacʌdʌ Cañiiru aagaiña. Dai ami cʌʌca ʌgʌʌ daicarui vai vaasoñioma guuca ʌmaacova cʌcʌisi dai ʌrana daraaja ʌʌmo coobai dan maacova cʌcʌʌliodami vai ami saagida cʌʌca ʌcʌʌli. Dai cʌʌ maasi noonovidʌrʌ dai ʌʌcasodʌrʌ mʌsiaaco dʌʌdʌgarai claavocʌdʌ dai cʌʌ maasi oonomadʌrʌ mʌsiaaco sʌi mastaicʌdʌ dai muaa. Dai cuvaracamiga aagadʌ ʌgai dai cuvaracamiga vuupuidʌ. Ʌvuupuidʌ ʌrʌpan ducami Diuusi Ibʌadʌ ismaacʌdʌ ootoi Diuusi vʌʌsi oidigi daama.  
\v 7 Ʌgai vaa cʌʌli miaadʌrʌ cʌquiva siaa daja Diuusi ʌgʌʌ daicarui daama dai daagʌ ʌliivru gʌnooviʌrʌ sʌʌlisa padʌrʌ. Taidʌ ʌcʌʌli bʌi ʌliivru.  
\v 8 Dai aidʌsi bʌi ʌgai ʌliivru ʌmaacova cʌcʌisi ʌʌmadu ʌʌmo coobai dan maacova cʌcʌʌliodami gʌntootonacʌdʌ guuquiva ʌcʌʌli vuidʌrʌ. Dai vʌʌscatai daadagʌ ʌʌmo arpa ʌgai ʌriivacarui. Dai daadagʌ ʌʌmo aali ooro aasocoli susuudacami cubimidali. Ʌgai ʌrʌpan ducami ʌmaamadaragadʌ ʌvaavoitudadami.  
\v 9 Daidʌ ʌgai ganʌi ʌmo nʌidaga utuducami aagaitai Suusi Cristo dai pocaiti: 
\q1 Aapi viaa sʌʌlicami isbʌiyagi goliivru dai ismaigovai daraasagi ʌseera ismaacʌdʌcʌdʌ arastudi goliivru. 
\q1 Ʌoodami gʌmuaa aapi pʌsai poduucai cʌʌgacʌrʌ vuvaidana aapi mui naana maasi oodamiaiñdʌrʌ naana maasi ñioocadami, aipaco gʌgʌr quiiquiʌrʌ oidacami, dai vʌʌsi oidigiaiñdʌrʌ. 
\q1  
\v 10 Dai aapi ʌcovai gʌrvuvaitu tʌsai soiña tʌaanʌiña Diuusi raraí duucai, 
\q1 dai tʌsai ivuaadana Diuusi aaduiñdadʌ papaali duucai siaa duutudai Diuusi gʌrooga. 
\q1 Dai tʌaanadamu aatʌmʌ oidigi daama oidacami. 
\m Caiti ʌgai. 
\p  
\v 11 Amaasi gaamucu nʌnʌava aanʌ dai tʌʌ mui mil Diuusi tʌtʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ ʌgʌʌ daicarui sicoli daraaja ʌʌmadu ʌmaacovai cʌcʌisi dai ʌcʌcʌʌliodami. Dai caʌ aanʌ isvʌʌscatai ʌgai gʌʌgʌrʌ ñioocai  
\v 12 dai pocaiti: 
\q1 Muaa ʌoodami ʌcʌʌli ismaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ʌvaavoitudadami. 
\q1 Ʌgai vaa ʌgai dai sʌʌlicʌdʌ viaa sʌʌlicami, dai maatʌ caʌ vʌʌsiaʌcatai. Daidʌ ʌrtuidacami vʌʌsiaʌcatai. 
\q1 Dai aliʌsi viaa guvucadagai dai aliʌsi gʌaagai isvʌʌsi oodami siaa duutuadagi ʌgai, 
\q1 dai iscʌʌga ñioocadagi ʌgai vui ʌʌpʌ. 
\p  
\v 13 Dai caʌ aanʌ isñioocai ʌʌpʌ vʌʌsiaʌcatai istumaasi Diuusi idui tʌvaagiʌrʌ dai oidigi daama dai dʌvʌʌrai uta dai ʌgʌʌ suudagiʌrʌ dai pocaiti ʌgai: 
\q1 Aliʌsi gʌaagai isvʌʌscatai siaa duutuadagi ʌgai ismaacʌdʌ ʌgʌʌ daicarui dan daja ʌʌmadu ʌgai ismaacʌdʌ Cañiiru aagai ʌvaavoitudadami. 
\q1 Dai aliʌsi gʌaagai iscʌʌga ñioocadagi ʌgai vui. 
\q1 Ʌgai gia sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai dai viaa sʌʌlicami ʌʌpʌ. 
\q1 Dai aatʌmʌ ipʌlidi isvʌʌscʌrʌ viaaca ʌgai sʌʌlicami dai guvucadagai. 
\q1 Dai isvʌʌscʌrʌ vʌʌscatai cʌʌga ñioocadagi ʌgai vʌʌtarʌ. 
\q1 Daidʌ issiaa duutuadagi ʌgai tomastuigaco. 
\m Poduucai ganʌi ʌgai. 
\p  
\v 14 Daidʌ ʌmaacova cʌcʌisi apiañiooquimi dai pocaiti: 
\p ―Poduucai ʌʌpʌ duuna ―caiti. 
\p Daidʌ ʌʌmo coobai dan maacova cʌcʌʌliodami gʌntootonacʌdʌ guuquiva ʌgai vuidʌrʌ ismaacʌdʌ tomastuigaco oidaga dai siaa duutudai ʌgai. 
\c 6  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Amaasi tʌʌ aanʌ isʌgai ismaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ʌvaavoitudadami maigovai daí ʌseera ʌmapʌcʌrʌ ismaacʌdʌcʌdʌ arastudi ʌliiru. Dai caʌ aanʌ iscavami ñioo ʌmaadutai ʌmaacova cʌcʌisi. Dai ʌpan caiti copondami dai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―¡Dimi dai nʌida ʌmo istumaasi! ―iñtʌtʌdai ʌgai. 
\p  
\v 2 Antai gaamucu nʌnʌava aanʌ dai tʌʌ ʌmo cavayo tojacami vai dan daitugai ʌmo cʌʌli dai gʌnooviʌrʌ bʌcati ʌmo uus gaatoi. Dai ʌgai gʌcʌʌsati ʌmo coronai mʌsmaacʌdʌ maa dai maiduadicuitai imʌi dai ʌpamu gamaitʌquimi cocodiʌrʌ. 
\p  
\v 3 Aidʌsi ʌgai ismaacʌdʌ Cañiiruu aagaiña ʌvaavoitudadami maigo daí ʌseera ʌʌpʌ ʌmapʌcʌraiñdʌrʌ ismaacʌdʌcʌdʌ arastudi ʌliivru caʌ aanʌ iscaiti ʌgooquirdadʌ cʌisi dai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―¡Dimi dai nʌida ʌmo istumaasi! ―iñtʌtʌdai ʌgai. 
\p  
\v 4 Dai gaamucu nʌnʌava aanʌ dai tʌʌ ʌmo cavayo vʌgicami dai dan daitugai ʌmo cʌʌli. Mʌtai ʌcʌʌli maa ʌmo gʌʌ mastai dai maa sʌʌlicami sai cocotuldiña oodami tami oidigi daama oidacami dai sai aipacoga gʌncoodaiña. 
\p  
\v 5 Dai ʌgai ismaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ʌvaavoitudadami maigo daí ʌseera ʌʌpʌ ʌmapʌcʌraiñdʌrʌ ismaacʌdʌcʌdʌ arastudi ʌliivru, dai caʌ aanʌ iscaiti ʌmai cʌisi dai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―¡Dimi dai nʌida ʌmo istumaasi! ―iñtʌtʌdai ʌgai. 
\p Dai gaamucu nʌnʌava aanʌ dai tʌʌ ʌmo cavayo tucucami vai dan daitugai ʌmo cʌʌli dai gʌnooviʌrʌ bʌcati ʌmo vʌʌtʌtudacarui.  
\v 6 Dai caʌ aanʌ ʌmo ñiooqui ʌmaacova cʌcʌisi saagidaiñdʌrʌ vai pocaiti: 
\p ―Mosʌcaasi ʌmo litro tʌligi gʌmaitʌcʌi ʌmo tasai aa duiñdagaicʌdʌ. Dai vaica litro sevada gʌmaitʌcʌi ʌmo tasai aa duiñdagaicʌdʌ. Dʌmos ʌasaiti ʌʌmadu ʌvino maitavʌr vaamioma namʌquiada. 
\p  
\v 7 Dai ʌgai mʌsmaacʌdʌ Cañiiru aagaiña maigo daí ʌseera ʌʌpʌ ʌmapʌcʌraiñdʌrʌ ismaacʌdʌcʌdʌ arastudi ʌliivru dai caʌ aanʌ iscaiti ʌgʌmai cʌisi dai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―¡Dimi dai nʌida ʌmo istumaasi! ―iñtʌtʌdai ʌgai. 
\p  
\v 8 Antai gaamucu nʌnʌava aanʌ dai tʌʌ ʌmo cavayo vuaamacami dai dan daitugai ʌmo cʌʌli ismaacʌdʌ viaa sʌʌlicami iscoodadagi oodami. Dai ʌgai gooquiʌrʌ imʌi ʌmai ismaacʌdʌ viaa sʌʌlicami isvaidaquiagi oodami mʌʌca siaaco ajioopai ʌcoidadʌ. 
\p Dai ʌgai ismaacʌdʌ viaa sʌʌlicami iscoodagi mui oodami. Ʌgai coodaiña oodami cocodiʌrʌ, dai biuugigaicʌdʌ, dai cocodagaicʌdʌ, dai cʌcʌisicʌdʌ. 
\p  
\v 9 Aidʌsi ʌgai ismaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ʌvaavoitudadami maigo daí ʌseera ʌʌpʌ ʌmapʌcʌraiñdʌrʌ ismaacʌdʌcʌdʌ arastudi ʌliivru tʌʌ aanʌ ʌaltar siaaco siaa duutudai oodami Diuusi dai ʌaltar uta daraaja ʌiibʌadʌ ʌcoidadʌ ismaacʌdʌ gʌcooditu vaavoitudaitai Diuusi ñiooquidʌ dai gaaagiditai Diuusi ñiooquidʌ. 
\p  
\v 10 Dai ʌgai cavami ñioocai dai pocaiti: 
\p ―Gʌrbaitʌcʌaacamiga aapi gia tomali ʌmo imidagai maisoimaasi ivueeyi dai aapi gia vʌʌscʌrʌ ivueeyi vʌʌsi pʌstumaasi aagai saidʌ ivuaada agai. ¿Asta siʌʌscadʌ nʌidamu aapi ʌoodami oidigi daama oidacami ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami dai soimaasi taatatuldamu aapi ʌgai ismaacʌdʌ gʌrcoi? ―caiti ʌgai. 
\p  
\v 11 Amaasi baitʌcʌaacamigadʌ ʌgai maa ʌvaavoitudadami iibʌadʌ yuucusi tootoacami dai potʌtʌdai sai gʌniibʌstana ʌʌpʌ chʌʌqui tasai. Dai sai quiaa oidaga oidigi daama ʌʌmoco aaduñdʌ vaavoitudadami ismaacʌdʌ ivueeyi Suusi Cristo aa duiñdadʌ. Dai sai ʌmaivaavoitudadami cooda agai ʌgai ʌʌpʌ poduucai isduucai gʌncooditu ʌgai sai cascʌdʌ gʌaagai isnʌnʌraca ʌgai ʌʌpʌ chʌʌqui tasai. 
\p  
\v 12 Dai nʌidi aanʌ aidʌsi ʌgai ismaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ʌvaavoitudadami maigo daí ʌseera ʌʌpʌ ʌmapʌcʌraiñdʌrʌ ismaacʌdʌcʌdʌ arastudi ʌliivru. Dai tʌʌ aanʌ iscavami gigivuli oidigi daidʌ isʌtasai tucutu ʌpan maasi icuusi tuucucami. Daidʌ ʌmasaadai ʌʌrai gʌdui vʌʌsi,  
\v 13 daidʌ ʌsisiaavugai suuli mʌtan dʌvʌʌrapi poduucai isduucai suuligʌi uusi iibiadʌ siʌʌscadʌ cavami ʌvʌrdagi.  
\v 14 Dai tʌvaagi gʌbiisa ʌpan duucai ʌmo papeli dai maitʌmaastu. Dai vʌʌsi gigiidi sibʌacoga guuquiva dai vʌʌsi ʌʌmapʌcʌrʌ siaaco sicolimadi suudagi sibʌacoga guuquiva.  
\v 15 Daidʌ ʌraraí oidigi daama oidacami gʌnʌsto tʌʌtʌjovai dai vaapavuli saagida ʌʌmadu aa tʌtʌaanʌdami, dai ʌriricu, dai ʌsandaaru tʌtʌaanʌdamigadʌ, dai ismaacʌdʌ viaa sʌʌlicami, dai ʌpipiooñi, dai ismaacʌdʌ maitʌrpipiooñi ʌʌpʌ.  
\v 16 Dai vʌʌscatai ʌgai potʌtʌdaiña ʌgigiidi dai ʌvaapavuli: 
\p ―Gʌrdaamavʌr suuligi dai gʌrʌsto vai maitʌrtʌʌgana Diuusi ʌgʌʌ daicarui daama daja vai maisoimaasi gʌrtaatatuldana ʌgai ismaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ʌvaavoitudadami. 
\p  
\v 17 Caaayi istuigaco Diuusi soimaasi gʌrtaatatulda agai dai tomali ʌmaadutai aatʌmʌ maitistutuidi iscʌʌgacʌrʌ vuvaquiagi ―tʌtʌdai ʌgai. 
\c 7  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Dai tʌʌ aanʌ maacova Diuusi tʌtʌaañicarudʌ isguuca maacovapʌrʌ oidigi soosonʌrʌ dai soobidaca ʌvʌʌli sai maivustaiña oidigi daama, tomali ʌgʌʌ suudagi daama, dai sai maioiñidiña tomali ʌmo uusi.  
\v 2 Dai tʌʌ aanʌ ʌʌpʌ ʌmoco Diuusi tʌaañicarudʌ vai siaali amadʌrʌ imʌi dai bʌcati Diuusi seeyogadʌ. Diuusi ʌgai dai tomastuigaco oidaga. Daidʌ ʌDiuusi tʌaañicarudʌ gʌgʌr iiña dai potʌtʌdai ʌgaa maacova Diuusi tʌtʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ viaa sʌʌlicami issiaa duaadagi naana maasi istumaasi oidigi daama dai ʌgʌʌ suudagiʌrʌ: 
\p  
\v 3 ―Maitavʌr siaa duaada tomali ʌmo istumaasi oidigi daama tomali ʌgʌʌ suudagiʌrʌ tomali uusi asta siʌʌscadʌ coocovʌrʌ daraasi aatʌmʌ ʌvaavoitudadami Diuusi seeyogadʌ ―tʌtʌdai Diuusi tʌaañicarudʌ. 
\p  
\v 4 Dai caʌ aanʌ isgʌaagai siʌʌquiatai viaa Diuusi seeyogadʌ. Ʌgai ajʌga ʌmo siento dan goo coobai dan maacova mil ʌjudidíu cajiudadʌ saagidiaiñdʌrʌ.  
\v 5 Judá cajiudadʌ saagidiaiñdʌrʌ ajʌga baivustaama dan goo mil ismaacʌdʌ viaa Diuusi seeyogadʌ, dai Rubén cajiudadʌ saagidiaiñdʌrʌ ajʌga ʌʌpʌ baivustaama dan goo mil ismaacʌdʌ viaa Diuusi seeyogadʌ, dai Gad cajiudadʌ saagidiaiñdʌrʌ ajʌga ʌʌpʌ baivustaama dan goo mil,  
\v 6 dai Aser cajiudadʌ saagidiaiñdʌrʌ ajʌga ʌʌpʌ baivustaama dan goo mil, dai Nefatalí cajiudadʌ saagidiaiñdʌrʌ ajʌga ʌʌpʌ baivustaama dan goo mil, dai Manasés cajiudadʌ saagidiaiñdʌrʌ ajʌga ʌʌpʌ baivustaama dan goo mil,  
\v 7 dai Simeón cajiudadʌ saagidiaiñdʌrʌ ajʌga ʌʌpʌ baivustaama dan goo mil, dai Leví cajiudadʌ saagidiaiñdʌrʌ ajʌga ʌʌpʌ baivustaama dan goo mil, dai Isacar cajiudadʌ saagidiaiñdʌrʌ ajʌga ʌʌpʌ baivustaama dan goo mil,  
\v 8 Dai Sebulón cajiudadʌ saagidiaiñdʌrʌ ajʌga ʌʌpʌ baivustaama dan goo mil, dai Osee cajiudadʌ saagidiaiñdʌrʌ ajʌga ʌʌpʌ baivustaama dan goo mil, dai Benjamín cajiudadʌ saagidiaiñdʌrʌ ajʌga ʌʌpʌ baivustaama dan goo mil. 
\s1 ――― 
\p  
\v 9 Dai gooquiʌrʌ gaamucu nʌnʌava aanʌ dai tʌʌ mui naana maasi oodami naana maasi ñioocadami, aipaco gʌgʌr quiiquiʌrʌ oidacami vʌʌsi oidigiaiñdʌrʌ. Dai ʌgai moguuca ʌgʌʌ daicarui vuidʌrʌ dai ʌgai ismaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ʌvaavoitudadami vuidʌrʌ. Ʌoodami sʌʌlicʌdʌ muidu tomali ʌmaadutai maitistutuidi isʌcaldagi. Dai gʌaadaca yuucusi tootoacami dai gʌnnoonoviʌrʌ daagʌ palma aagadʌ.  
\v 10 Dai vʌʌscatai gʌgʌr iiñacai dai pocaiti: 
\q1 Diuusi ʌgai dai gogʌʌ daicarui daama daja. 
\q1 Dai goovai ʌʌmadu gogʌmai ismaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ʌvaavoitudadami cʌʌgacʌrʌ vuvaidi oodami. 
\m Caiti ʌgai.  
\v 11 Dai tʌʌ aanʌ isʌgʌʌ daicarui sicoli guuca ʌcʌcʌʌliodami ʌʌmadu ʌmaacova Diuusi tʌtʌaañicarudʌ dai vʌʌsi ʌgai sicoli guucai vʌʌsi Diuusi tʌtʌaañicarudʌ dai ʌgai dʌvʌʌrapi cuiqui siaa duutudaitai Diuusi dai  
\v 12 pocaiti: 
\q1 Poduuquiava. Aliʌsi ipʌlidi aatʌmʌ isvʌʌsi oodami cʌʌga ñioocadagi 
\q1 Diuusi vui baigʌnʌliaracʌdʌ tomastuigaco. 
\q1 Ʌgiava ʌgai dai sʌʌlicʌdʌ cʌʌ maatʌ caʌ vʌʌsiaʌcatai, 
\q1 dai sʌʌlicʌdʌ viaa sʌʌlicami dai guvucadagai, 
\q1 dai vʌʌsi oodami gʌaagai issiaa duutuadagi ʌgai tomastuigaco. 
\q1 Poduuquiava. 
\m Caiti Diuusi tʌtʌaañicarudʌ. 
\p  
\v 13 Amaasi ʌmaadutai ʌcʌcʌʌliodami giñtʌcacai dai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―¿Voorʌ idi dai gʌnaadaca yuucusi tootoacami dai vaadʌrʌ dada goovai? ―iñtʌtʌdai. 
\p  
\v 14 Antai aanʌ aa noragi dai potʌtʌdai: 
\p ―Aapi gia maatʌ aanʌ gia cho ―tʌtʌdai aanʌ. 
\p Tai ʌgai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Idi ʌgai dai oidigi daamaiñdʌrʌ dada. Mʌʌca siaadʌrʌ dada goovai sʌʌlicʌdʌ soimaasi taatamai oodami dʌmos cʌʌgacʌrʌ vuvaja idi vaavoitudacai ʌcʌʌli ismaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ʌvaavoitudadami. Goovai muu curusiaba tai aasi ʌʌradʌ dai poduucai oigʌli goovai soimaascamigadʌ ʌvaavoitudadami.  
\v 15 Cascʌdʌ Diuusi vuidʌrʌ guuca goovai dai tasʌrʌ dai tucarʌ ivueeyi Diuusi aa duiñdadʌ tami siaaco oidaga Diuusi. Dai Diuusi nuucada goovai ʌʌmadu daacatai.  
\v 16 Camaibiuugicoñicamu goovai tomali camaitonocoñicamu, tomali camaisoimaasi taatacamu goovai toiñdaligadʌ tasai.  
\v 17 Goovai ismaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ʌvaavoitudadami mocʌʌca ʌgʌʌ daicarui vuidʌrʌ siaaco Diuusi dajatai gatʌaanʌi. Goovai ʌrʌgai dai apianuucadacamu govaavoitudadami vai baigʌnʌliaracʌdʌ oidacana. Dai goovai tʌʌgidamu ʌgai siaadʌrʌ vusanʌi suudagi ismaacʌdʌcʌdʌ viaacana oodami ibʌdagai utudui. Dai tomastuigaco oidacamu goovai ʌʌmadu. Dai maitiipucamu istucʌdʌ soigʌnʌliadagi oodami ―iñtʌtʌdai ʌgai. 
\c 8  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Aidʌsi ʌgai ismaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ʌvaavoitudadami maigo daí ʌseera ʌʌpʌ ʌmapʌcʌraiñdʌrʌ ismaacʌdʌcʌdʌ arastudi ʌliivru aidʌ gia maitadatu tomali ʌmo istumaasi tajucami ora tʌvaagiʌrʌ.  
\v 2 Amaasi tʌʌ aanʌ ʌcuvaracami Diuusi tʌtʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ Diuusi vuidʌrʌ guuca. Mʌtai maa ʌʌmoco trompepeta.  
\v 3 Dai gooquiʌrʌ divia ʌʌpʌ ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ dai ʌmo ooro aasocoliʌrʌ bʌcati cubimidali dai ʌaltar vuidʌrʌ cʌquiva ʌgai. Ʌaltar oorocʌdʌ duñisi dai mocʌʌca ʌgʌʌ daicarudʌ Diuusi vuidʌrʌ. Mʌtai maa Diuusi tʌaañicarudʌ gʌʌpi cubimidali sai mʌidana ʌaltar daama siuu duucu ʌvaavoitudadami daanʌidagi Diuusi.  
\v 4 Aidʌsi Diuusi caʌ isdaanʌi ʌvaavoitudadami tʌsai cubusigadʌ ʌcubimidali ismaacʌdʌ maji ʌDiuusi tʌaañicarudʌ dai Diuusi vuivasadʌrʌ aayi.  
\v 5 Amaasi ʌDiuusi tʌaañicarudʌ bʌi ʌasocoli ismaacʌdʌrʌ mʌmʌidi ʌgai ʌcubimidali dai suudagi tutupali ʌaltar daamaiñdʌrʌ dai daitu ʌgai ʌasocoli oidigi daama dai oidigi cavami copoñimi dai vʌpʌdoquimi, dai gigivuli ʌdʌvʌʌrai. 
\s1 ――― 
\p  
\v 6 Amaasi ʌcuvaracami Diuusi tʌtʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ gʌnooviʌrʌ daadagʌ ʌʌmo iivacarui baigʌndui dai gaiiva agai. 
\p  
\v 7 Daidʌ ʌpʌga iiva ʌmaadutai Diuusi tʌtʌaañicarudʌ gʌtrompeta tai duudu tʌaayi dai taí dai ʌʌrai oidigi daama. Dai baitoma tajucami oidigi daama mʌi vʌʌsi ʌuusi ʌʌmadu ʌvasoi. 
\p  
\v 8 Tai gooquiʌrʌ ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ iiva gʌiivacarucʌdʌ mʌtai ʌgʌʌ suudarʌ daitu ʌmo istumaasi ʌpʌa maascami ʌmo gʌʌ giidi ismaacʌdʌ mʌjimi dai baitoma tajucami ʌgʌʌ suudagi ʌʌrai gʌnaato.  
\v 9 Dai baitoma tajucami vʌʌsi ʌvatopa ʌʌmadu vʌʌsi ʌcʌcʌisi ʌgʌʌ suudarʌ oidacami coi, dai baitoma tajucami ʌvapaarcu ugidagai. 
\p  
\v 10 Amaasi ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ iiva gʌiivacarucʌdʌ tai gʌi ʌmo siaavugai gʌducami tʌvaagiaiñdʌrʌ dai mʌjimi ʌpan duucai ʌmo cuudagi dai baitoma tajucami ajaaquiʌrʌ dai baitoma tajucami ʌʌmapʌcʌrʌ siaaco vusanai suudagi gʌi.  
\v 11 Ʌsiaavugai Ajenjo tʌʌgidu. Ʌgai ʌrʌmo muuquigami dai sivu. Cascʌdʌ baitoma tajucami ʌsuudagi oidigi daama sivutu dai mui oodami coi yʌʌcai ʌsuudagi sivucʌdʌ. 
\p  
\v 12 Tai gooquiʌrʌ ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ iiva gʌiivacarucʌdʌ tai baitoma tajucami ʌtasai tucagamutu dai baitoma tajucami ʌmasaadai tucagamutu dai baitoma tajucami ʌsisiaavugai tucagamutu ʌʌpʌ dai poduucai maisicʌʌga tonoraga tasʌrʌ dai vaamioma tucagamu tucarʌ. 
\p  
\v 13 Amaasi gaamucu nʌnʌava aanʌ dai tʌʌ aanʌ istʌvaagiʌrʌ daigigi ʌmo Diuusi tʌaañicarudʌ dai caʌ aanʌ iscavami ñiooquimi dai pocaitimi: 
\p ―¡Sʌʌlicʌdʌ soimaasi taata agai vʌʌsi oodami oidigi daama oidacami siuu duucu iivagi gʌniivacarucʌdʌ gogaa vaica Diuusi tʌtʌaañicarudʌ! ―caiti ʌgai. 
\c 9  
\p  
\v 1 Tai ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ iiva gʌiivacarucʌdʌ antai tʌʌ aanʌ ʌmo Diaavora tʌaañicarudʌ dʌvʌʌrapi daja ismaacʌdʌ gʌi tʌvaagiaiñdʌrʌ ʌpan duucai ʌmo siaavugai. Mʌtai maa ʌgai ʌmo yaave sai cupiocona ʌcuparagadʌ ʌgʌʌ dʌgai ismaacʌdʌ sʌʌlicʌdʌ tuucavaga dai tucagamu.  
\v 2 Tai ʌgai cupioco ʌcuparagadʌ ʌgʌʌ dʌgai tai abiaadʌrʌ vuusai cuubusi poduucai isduucai vusanʌi cuubusi ʌmo gʌʌ ooroñiaiñdʌrʌ. Dai maimaastu ʌtasai sʌʌlicʌdʌ cubima oidigi cascʌdʌ.  
\v 3 Dai cuubusiaiñdʌrʌ vuvaaja soosoyi dai oidigi daama tuali nʌnʌʌyi. Mʌtai maa ʌsoosoyi guvucadagai sai cʌcʌʌyiña oodami ʌpan duucai nanacasʌrʌi.  
\v 4 Mʌtai maimaa ʌsoosoyi oigaragai iscuaadagi vasoi tomali uusi mosviaa ʌgai oigaragai iscʌcʌdagi ʌoodami ismaacʌdʌ maiviaa Diuusi seeyogadʌ coocovadʌrʌ.  
\v 5 Dʌmos maiviaa ʌgai oigaragai iscoodadagi oodami gʌncʌicʌdʌ moscoocotuldiña ʌgai taama masaadai. Dai cʌidʌ ʌpan tadaga nacasʌrʌi cʌidʌ.  
\v 6 Amaasi coiya ʌliadamu ʌoodami taatacatai ʌsoosoyi cʌidʌ dʌmos maitistutiadamu iscoiyagi. 
\p  
\v 7 Ʌsoosoyi ʌpa mamaasi caapayo ismaacʌdʌ vuu ajioopai sandaaru siʌʌscadʌ gacocoda agadagi. Daidʌ ʌsoosoyi gʌntuutusaca ʌmo istumaasi ooro cooronai maasi. Dai vuivasadʌ ʌgai ʌpʌa maasi oodami vuivasadʌ.  
\v 8 Dai cuupadʌ ʌgai ʌpʌa maasi ooqui cuupadʌ. Dai taatamudʌ ʌgai ʌpʌa maasi mavidi taatamudʌ.  
\v 9 Dai ʌgai gʌnaadaca vapaiñomi vapasaragai. Dai siuu duucu nʌnʌdagi ʌgai aanadʌ ʌpan caitiña mui carru ismaacʌdʌ vapaiñsʌcʌi caapayu vaidʌ oodami dadarʌi siʌʌscadʌ gacocoda agadagi.  
\v 10 Daidʌ ʌsoosoyi baabajidʌ ʌpa maasi nanacʌsʌrʌi baabajidʌ dai gʌnbaabajicʌdʌ gacʌcʌʌyi ʌgai vai taama masaadai cococana cʌidʌ.  
\v 11 Daidʌ ʌsoosoyi viaa gʌntʌaanʌdamiga. Dai ʌgai vaa viaa sʌʌlicami isgatʌaanʌdagi ʌgʌʌ dʌgiʌrʌ siaaco sʌʌlicʌdʌ tuucavaga. Dai evreocʌdʌ Abadón aagaiña ʌoodami dai giliegocʌdʌ Apolión aagaiña ʌoodami ismaacʌdʌ gamuaacami tʌiya ʌlidi. 
\p  
\v 12 Casi ʌpʌdui ʌmo istumaasi soimaascami ismaacʌdʌ ʌpʌduñi agaitadai dʌmos quiaa viʌʌga ʌʌpʌ gooca. 
\p  
\v 13 Tai ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ iiva gʌtrompeta. Daidʌ ʌgʌʌ daicarui vuidʌrʌ cʌʌca ʌmo altar oorocʌdʌ duñisicami dai vʌʌ maacova siisisodʌrʌ guuca uusi ʌpa maasi vaacasi aagadʌ. Dai aidʌsi iiva ʌDiuusi tʌaañicarudʌ gʌtrompeta antai caʌ aanʌ ʌmo ñiooqui ismaacʌdʌ ʌaltar aagadʌ saagidiaiñdʌrʌ caidatu. Diuusi vuidʌrʌ daja ʌaltar.  
\v 14 Daidʌ ʌñiooqui potʌtʌdai ʌDiuusi tʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ gaiivaitadai: 
\p ―Uupasañi ʌmaacova Diuusi tʌtʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ vuupuli ʌgʌʌ aqui Eufratesi ugidana ―tʌtʌdai ʌñiooqui. 
\p  
\v 15 Tai ʌgai uupai ʌmaacova Diuusi tʌtʌaañicarudʌ sai coodana baitoma tajucami oodami oidigi daama oidacami. Tʌvʌpi nʌnʌra ʌgai taida aayi istuigaco gacoodi agai ʌgai. Diuusi maatʌcatadai ismaacʌdʌ uumiʌrʌ dai ismaacʌdʌ masaadʌrʌ dai ismaacʌdʌ tasʌrʌ dai siuu duucu ʌpʌduñia agaitadai gomaasi.  
\v 16 Dai maí aanʌ siʌʌqui sandaaru caapayu daama daraitugai dai ʌʌmadu ajioopai ʌmaacova Diuusi tʌaañicarudʌ dai ʌgai ajʌga goo siento mil mil. 
\p  
\v 17 Dai tʌʌ aanʌ ismaasi ʌcaapayu ʌʌmadu ʌsandaaru. Ʌsandaaru gʌntaagiana daraasaca ʌʌmo gʌgʌr vapaiñomi cacaparacami ʌgai laalachi vʌpʌʌgi dai laalachi tʌtʌʌdogi dai laalachi vuaama. Daidʌ ʌcaapayu moomodʌ ʌpa maasi mamaavidi moomodʌ. Daidʌ ʌcaapayu uusudʌaiñdʌrʌ vusanʌi taí ʌʌmadu cubusi ʌʌmadu asufre.  
\v 18 Dai baitoma tajucami ʌoodami oidigi daama oidacami coi gotaícʌdʌ dai gocubusicʌdʌ dai goasufrecʌdʌ ismaacʌdʌ vusanʌi ʌcaapayu uusudʌaiñdʌrʌ.  
\v 19 Ʌcaapayu viaa guvucadagai gʌnuusʌrʌ dai gʌnbaabajiʌrʌ. Baabajidʌ ʌgai ʌpa mamaasi cocooyi moomodʌ vai ʌgaicʌdʌ cʌcʌʌyi ʌgai oodami. 
\p  
\v 20 Dʌmos gogaa oodami ismaacʌdʌ maicoi vʌʌsi gomaasicʌdʌ ismaacʌdʌ vusanʌi ʌcaapayu uusudʌaiñdʌrʌ dai baabajidʌ cʌidʌcʌdʌ, maiʌma duucai gʌntʌtʌgito dai camaisoimaasi ivuaadagi. Baiyoma apiasiaa duutudai ʌgai ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ ʌʌmadu ʌooro momoono daidʌ ʌplata momoono daidʌ ʌbronse momoono daidʌ ʌojoodai momoono daidʌ ʌuusi momoono ismaacʌdʌ maiñʌʌnʌai tomali maitʌtʌʌcaidaga tomali maiajioopai.  
\v 21 Daidʌ ʌoodami apiagʌncoodaiña dai apiagataapʌidiña dai apiagoogosi gʌnducamicana dai apiagaʌʌsidiña. 
\c 10  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Amaasi tʌʌ aanʌ ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ. Aliʌsi viaa guvucadagai ʌgai dai tʌvañimi tʌvaagiaiñdʌrʌ ʌmo icomai saagida dai moodʌ daama cʌʌcʌ ʌmo quijonali. Vuivasadʌ ʌgai dadadacʌi ʌpan duucai ʌtasai dai caacaidʌ ʌpa maasi gooca gʌgʌr uusi mʌʌdami.  
\v 2 Dai gʌnooviʌrʌ bʌcati ʌgai ʌmo liivru cupioquiñicami dai amaasi suudarʌ cʌisa ʌgai gʌʌcaso sʌʌlisa padʌrʌcʌdʌ dai ʌgʌmaicʌdʌ dʌvʌʌrapi cʌisa.  
\v 3 Amaasi ʌDiuusi tʌaañicarudʌ cavami iiña ʌpan duucai ʌmo mavidi. Dai aidʌsi iiña ʌgai aidʌ gia cavami copoi oidigi cuvaracamioco.  
\v 4 Tai ʌcovondami ñioo nai aanʌ ooja iñagaitadai istumaasi aagai ʌgai dʌmos caʌ aanʌ ʌmo ñiooqui tʌvaagiaiñdʌrʌ vai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Maitiaagada iscaiti ʌcovondami dai maitiooja ―iñtʌtʌdai ʌñiooqui. 
\p  
\v 5 Amaasi ʌDiuusi tʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ ʌgʌʌ suudarʌ dai dʌvʌʌrapi cʌisaca taiyago vañigi gʌnovi sʌʌlisa padʌrʌ.  
\v 6-7 Dai aagai ʌgai sai maatʌ Diuusi ʌgai ismaacʌdʌ tomastuigaco oidaga daidʌ idui ʌtʌvaagi dai oidigi dai ʌgʌʌ suudagi dai vʌʌsiaʌcatai istumaasi oidaga dai pocaiti: 
\p ―Casi ʌpʌduñia agai istumaasi Diuusi aagidi gʌñiñiooquituldiadamiga saidʌ ʌpʌduñia agai. Siʌʌscadʌ aiyagi istuigaco ʌcuugatʌrʌ ʌcuvaracamiaiñdʌrʌ Diuusi tʌtʌaañicarudʌ iivagi gʌiivacarucʌdʌ casi ʌpʌduuñimu istumaasi aagidi Diuusi gʌñiñiooquituldiadamiga. 
\p  
\v 8 Daidʌ ʌñiooqui ʌpamu giñiooqui tʌvaagiaiñdʌrʌ dai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Mʌʌcai bʌi ʌliivru cupioquiñicʌdʌ ismaacʌdʌ daagʌ Diuusi tʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ ʌgʌʌ suudarʌ dai dʌvʌʌrapi cʌisaca ―iñtʌtʌdai ʌñiooqui. 
\p  
\v 9 Antai aanʌ ii siaaco cʌaacatadai ʌDiuusi tʌaañicarudʌ dai aagidi aanʌ sai giñmaacana ʌliivru tai ʌgai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Bʌiñi dai uga. Gʌtʌñiʌrʌ yoovicamu goovai ʌpan duucai saivoli dʌmos gʌvoocʌrʌ sivucamu goovai ―iñtʌtʌdai ʌgai. 
\p  
\v 10 Antai aanʌ bʌi ʌliivru dai uu, vai giñtʌñiʌrʌ cʌʌ yoovi ʌpan caaca saivoli dʌmos gooquiʌrʌ sivutu giñvoocʌrʌ.  
\v 11 Tai ʌgai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Aapi viaa isʌpamu ñiooquituldiagi Diuusi oodami saagida, dai mui gʌgʌrʌ quiiquiʌrʌ dai oodami naana maasi ñioocadami saagida dai mui raraí vuitapi ―iñtʌtʌdai ʌgai. 
\c 11  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Mʌtai giñmaa ʌmo tootoicami ʌpavidacarui ʌmo metro ʌʌsi tʌvʌdocami daidʌ giñtʌjai ʌDiuusi tʌaañicarudʌ dai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Cʌquivañi daidʌ gotootoicamicʌdʌ ʌpavida Diuusi quiidʌ. Dai ʌpavidañi ʌaltar. Dai ʌcaldañi vʌʌsi ismaacʌdʌ moguuca dai siaa duutudai Diuusi.  
\v 2 Dʌmos quiidigana gia maiʌpavida ʌtuisiqui ami ʌrʌgai vʌʌtarʌ ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu. Dai vaic uumigi dan tajucami ʌgai siaa vuaada agai ʌgʌgʌr quiiqui ismaacʌdʌ Diuusi ʌco vuvaitu sai ami siaa duutudaiña oodami.  
\v 3 Dai Diuusi ootosa agai gooca gʌñiñiooquituldiadamiga sai gaaagidiña vaic uumigi dan tajucami istumaasi iduñia agai ʌgai. Dai ʌgai gʌnaadaca agai yuucusi tutuucucami ―iñtʌtʌdai ʌgai. 
\p  
\v 4 Idi gooca cʌcʌʌli Diuusi vuidʌrʌ guuca ʌpan duucai ʌgooca oliivosi daidʌ ʌgooca veela daraasacarui. Diuusi ʌgai dai tʌaanʌi vʌʌsi oidigiʌrʌ.  
\v 5 Isʌoodami soimaasi taatatuldia ʌliadagi ʌDiuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ aidʌ gia tʌñiaiñdʌrʌ vusaimu taí dai coodamu ʌgai.  
\v 6 Idi gooca ñiñiooquituldiadami viaaca agai guvucadagai iscuupacagi ʌtʌvaagi vai maiduucudagi siʌʌ tʌvʌpi ajioopada ʌgai tami oidigi daama dai gaaagiadagi Diuusi ñiooquidʌ. Dai viaaca agai guvucadagai ʌʌpʌ istʌaanʌda suudagi sai ʌʌrai gʌnanaatoiña, dai issoimaasi taatamituldiadagi oodami naana maasi istumaasicʌdʌ siʌʌscadʌ ipʌliadagi ʌgai.  
\v 7 Dʌmos siʌʌscadʌ naatuagi ʌgai gʌnaa duiñdaga aidʌ gia vusaimu ʌgʌʌ cʌisi omaligami ʌgʌʌ dʌʌgiaiñdʌrʌ dai cocodamu ʌDiuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ dai coodamu.  
\v 8 Daidʌ vaic tasai dan tajucami ʌcoidadʌ tuutucugadʌ mosvʌʌtʌcamu caayʌrʌ ʌgʌʌ quiiyʌrʌ siaaco gʌsiisatu curusiaba gʌrtʌaanʌdamiga. Sodoma dai Ejiipitu aagaiña ʌoodami ʌgʌʌ quii soimaasi ivuaadatai oidacami.  
\v 9 Dai vaic tasai dan tajucami oodami mui gʌgʌr quiiquiaiñdʌrʌ dai oodami naana maasi ñioocadami dai vʌʌsi oidigiaiñdʌrʌ nʌijadamu tuutucugadʌ ʌgai dai maidagitamu ʌgai isyaasagi tomali ʌmaadutai.  
\v 10 Dai oodami vʌʌsi oidigi daama oidacami iduuñimu vagimi coocai ʌgooca Diuusi ñiñiooquituldiadamiga. Dai aipacoga gʌnoidamu naana maasi istumaasi baigʌnʌldiacai. Idi gooca Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ sʌʌlicʌdʌ soimaasi taatamituldiña ʌoodami cascʌdʌ baigʌnʌli ʌoodami coocai ʌgai.  
\v 11 Dʌmos vaic tasai dan tajucamicʌdʌ Diuusi duduaacali ʌgooca cʌcʌʌli tai ʌgai vaapañi. Dai vʌʌscatai ismaacʌdʌ tʌʌ ʌgai sʌʌlicʌdʌ dodoaadimu nʌiditai.  
\v 12 Amaasi ʌgooca Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ cai ʌmo ñiooqui iscavami ñiooqui tʌvaagiaiñdʌrʌ dai potʌtʌdai: 
\p ―Tʌʌtʌidivurai tan tʌcavi ―tʌtʌdai ʌñiooqui. 
\p Tai ʌgai tʌʌtʌsai motʌvaagiamu ʌmo icomai saagida vaidʌ sasaayudʌ tʌʌgigi.  
\v 13 Tai otoma cavami gigivuli oidigi tai suuli mui baabaqui tai cuvaracami mil coi oodami. Daidʌ ʌgaa oodami ismaacʌdʌ vii sʌʌlicʌdʌ dodoaadimu dai pocaiti sai sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai Diuusi ismaacʌdʌ tʌvaagiʌrʌ daja. 
\p  
\v 14 Casi ʌpʌdui ʌmo istumaasi soimaascami ismaacʌdʌ ʌpʌduñi agaitadai dʌmos otoma ʌpʌduñia agai ʌʌpʌ ʌmoco istumaasi soimaascami. 
\s1 ――― 
\p  
\v 15 Taidʌ ʌcuugatʌrʌ ʌcuvaracamiañdʌrʌ Diuusi tʌtʌaañicarudʌ iiva gʌiivacarucʌdʌ tai caidatu ñioocadami tʌvaagiʌrʌ. Ʌgai cavami ñioocai dai pocaiti: 
\q1 Sivi gia caaayi istuigaco gatʌaanʌda agai Diuusi gʌrbaitʌcʌaacamiga ʌʌmadu 
\q1 ʌCristo vʌʌsi oidigi daama siaaco tʌaanʌi oodami. 
\q1 Dai tomastuigaco tʌaanʌda agai Diuusi ʌʌmadu ʌCristo. 
\m Caiti ʌñiooqui. 
\p  
\v 16 Amaasi ʌʌmo coobai dan maacova cʌcʌʌliodami ismaacʌdʌ gʌndaraicaru daama daraaja Diuusi vuidʌrʌ dʌvʌʌrapi cuiqui dai siaa duutudaimi Diuusi  
\v 17 dai pocaitimi: 
\q1 Baigʌrʌlidi aatʌmʌ aapicʌdʌ gʌrDiuusiga. 
\q1 Sʌʌlicʌdʌ viaa aapi guvucadagai dai 
\q1 aapi maiquiaa cʌquivacai oidigi abiaadʌrʌ oidaga dai quiaa oidaga, dai tomastuigaco oidaca agai. 
\q1 Aapi cabʌi gʌsʌʌlicamiga gʌducami dai casi tʌaanʌda agai oidigi daama. 
\q1  
\v 18 Dai mui oodami muiyapʌcʌrʌ oidigi daama oidacami cabaacoi aapi gʌvui. 
\q1 Dʌmos caaayi istuigaco aapi baamu agai ʌgai vui. 
\q1 Dai caaayi istuigaco nʌidamu aapi vʌʌsi ʌgai ismaacʌdʌ cacoi ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ maitʌrcʌʌga ivuaadami. 
\q1 Dai caaayi istuigaco maaquiagi aapi naana maasi istumaasi cʌcʌʌgaducami gʌñiñiooquituldiadamiga ʌʌmadu ʌvaavoitudadami, ivuaadatai ʌgai gʌaa duiñdaga. 
\q1 Ʌʌmadu vʌʌscatai ismaacʌdʌ gʌsiaa duutuadai tomasi ʌrsoituutuigami siʌrriricugami. 
\q1 Dai caaayi istuigaco ugititudamu aapi vʌʌsi ʌgai ismaacʌdʌ siaa doodai naana maasi istumaasi oidigi daama. 
\m Caiti ʌʌmo coobai dan maacova cʌcʌʌliodami. 
\p  
\v 19 Amaasi gʌcupioco Diuusi quiidʌ ismaacʌdʌ tʌvaagiʌrʌ cʌʌca vai ami ʌrana daja ʌcajoñi ismaacʌdʌ viaa ʌojoodai ismaacʌdʌrʌ ooja Diuusi gʌmasaigacʌdʌ gʌsʌʌlicamiga. Vai oidigi vʌpʌdoquimi dai covoñimi dai gigivuli oidigi dai gʌʌpi gʌí tʌaayi. 
\c 12  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Amaasi tʌvaagiʌrʌ gʌmaasitu ʌmo istumaasi. Ʌgaicʌdʌ gʌmaatʌcatadai isʌpʌduñia agai ʌmo istumaasi soimaascami. Ʌgai ismaacʌdʌ gʌmaasitu ʌrʌmo ooqui dai ʌgai gʌaadaca yuucusi dadadacʌdami ismaacʌdʌ dadadacʌi ʌpan duucai ʌtasai. Ʌgai masaadai daama cʌʌca dai gʌcʌʌsaca ʌmo cooronai ismaacʌdʌ viaa baivustaama dan gooca sisiaavugai.  
\v 2 Ʌooqui noonoacatadai dai camaraata agaitadai dai iiñacai cococatai.  
\v 3 Amaasi gʌmaasitu ʌʌpʌ ʌmoco istumaasi ismaacʌdʌcʌdʌ gʌmaatʌcatadai isʌpʌduñia agai ʌʌpʌ ʌmo istumaasi soimaascami. Ʌgai ismaacʌdʌ gʌmasitu ʌrʌmo gʌʌ cʌisi omaligami vʌgicami. Daidʌ cuvaracami moomo dai baivustaamadu aagadʌ dai ʌʌmo cooronai vʌʌsi moomodʌrʌ.  
\v 4 Dai gʌbajicʌdʌ tʌvaimʌ ʌgai baitoma tajucami sisiaavugai ismaacʌdʌ tʌvaagiʌrʌ daraaja dai oidigi daama suuli. Daidʌ ʌcʌisi vuidʌrʌ cʌquiva ʌooqui ismaacʌdʌ maraata agaitadai dai ugia agaitadai ʌali siʌʌñi mosaivusaicai ʌgai.  
\v 5 Daidʌ ʌooqui marai, vaidʌ ʌrcʌʌli maradʌ. Dai gʌʌracai ʌgai tʌaañia agai vʌʌsi oodami oidigi daama oidacami dai soimaasi taatamitulda agai ʌgai vʌʌsi soimaasi ivuaadami. Dai Diuusi bʌʌcai ʌali siʌʌñi mʌʌca tʌvaagiana ami siaaco daacatai gatʌaanʌi ʌgʌʌ daicarui daama.  
\v 6 Taidʌ ʌooqui daivunu mʌʌ oidigamu ʌmapʌcʌrʌ siaaco cabaiduitadai Diuusi sai ami daacana vai ami Diuusi nuucadaca agai vaic uumiga dan tajucami. 
\p  
\v 7 Tai gooquiʌrʌ aliʌsi gʌncocoda tʌvaagiʌrʌ Diuusi tʌaañicarudʌ Migili ʌʌmadu ʌcʌisi. ɅMigili viaacatadai gʌsandaaruga vaidʌ ʌcʌisi ʌʌpʌ.  
\v 8 Dʌmos ʌgʌʌ cʌisi ʌʌmadu sandaarugadʌ ʌgai maitistui ismaitʌagi ʌMigili ʌʌmadʌ sandaarugadʌ ʌgai cascʌdʌ maitistui isami tʌvaagiʌrʌ daraacagi.  
\v 9 Cascʌdʌ Diuusi mʌtan suuli tʌvaagiañdʌrʌ ʌgʌʌ cʌisi moduucai sandaarugadʌ. Ʌgai vaa ʌrʌmo cooyi ismaacʌdʌ ʌʌqui abiaadʌrʌ oidigi daama aimʌraiña, dai Diaavora tʌʌgidu dai Satanási vʌʌsi. Ʌgai vaa ʌgai dai vupuiirumadai mui oodami vʌʌsi oidigi daama oidacami saagida. 
\p  
\v 10 Amaasi cai aanʌ ʌmo ñiooqui tʌvaagiaiñdʌrʌ ismaacʌdʌ cavami ñioo dai pocaiti: 
\p ―Caaayi istuigaco Diuusi sʌʌlicʌdʌ cʌʌgacʌrʌ vuvaida agai oodami. Casi gʌrtʌʌgi Diuusi issʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai ʌgai dai isgatʌaanʌi ʌgai tomasiaacoga dai isSuusi Cristo viaa guvucadagai. Camʌtan daitu Diuusi ʌDiaavora tʌvaagiaiñdʌrʌ. ɅDiaavora ʌgai dai gʌpiʌr vuupai Diuusi vuitapi tasʌrʌ dai tucarʌ gʌraaduñi vaavoitudadami sai ʌgai soimaasi ivueeyi.  
\v 11 ɅDiaavora maitistui isvupuiirumadagi gʌraaduñi vaavoitudadami vaavoitudaitai ʌgai ʌcʌʌli ismaacʌdʌ Cañiiru agaiña oodami ismaacʌdʌ muu curusiaba dai aasi ʌʌradʌ aatʌmʌ gʌrvʌʌtarʌ, dai aagidacai ʌvaavoitudadami sai vaavoitudai gomaasi. Dai maiduduaadimu ʌvaavoitudadami tomasi cooda ʌlidi aa oodami.  
\v 12 Aliʌsi gʌaagai isbaigʌnʌliadagi vʌʌscatai ismaacʌdʌ tʌvaagiʌrʌ daraaja. Dʌmos sioorʌ oidaga oidigi daama sʌʌlicʌdʌ soimaasi taata agai ʌʌmudu ʌcʌcʌisi gʌʌ suudarʌ oidacami. Catʌvanʌcai ʌDiaavora oidigi daama. Dai sʌʌlicʌdʌ baamucu ʌgai maatʌcatai ismaitʌvʌpi aimʌrda agai ʌgai oidigi daama. 
\p  
\v 13 Dai aidʌsi ʌgʌʌ cʌisi vʌgicʌdʌ maí isDiuusi daitu ʌgai oidigi daama aidʌ adaimʌiña dai muaa agai ʌooqui ismaacʌdʌ masaadai daama cʌaacatadai dai marai ʌmo cʌʌli.  
\v 14 Dʌmos Diuusi maa ʌooqui baagai aanadʌ sai ʌgaicʌdʌ daʌna oidigamu siaaco Diuusi baidui ʌmapʌcʌrʌ siaaco nuucadaca agaitadai vaic uumigi dan tajucami mʌʌcasi abiaadʌrʌ siaaco daja ʌgʌʌ cooyi.  
\v 15 Amaasi ʌcooyi sisivai suudagi gʌtʌñiaiñdʌrʌ daidʌ idui ʌmo gʌʌ aqui dai ʌgaicʌdʌ tʌvaimʌ agai ʌooqui.  
\v 16 Dʌmos ʌdʌvʌʌrai gʌʌ dʌʌgacatadai tai ami vaa ʌsuudagi dai maiaayi ʌooqui.  
\v 17 Amaasi sʌʌlicʌdʌ baamu ʌcooyi ʌooqui vui. Dai ii dai cocoda agai ʌooqui cajiudadʌ ismaacʌdʌ ʌʌgidi Diuusi sʌʌlicamigadʌ dai apiacʌʌga vaavoitudai Suusi Cristo mamaatʌtuldiaragadʌ. 
\c 13  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Antai aanʌ ʌgʌʌ suudagi ugidana cʌquiva. Dai tʌʌ aanʌ isvuusai suudagiaiñdʌrʌ ʌmo cʌisi gʌducami dai cuvaracami moomo dai baivustaamadu aagadʌ. Dai ʌʌmo cooronai viaa vʌʌsi aagadʌrʌ. Dai vʌʌsi moomodʌ daama oojisi ʌʌmo ñiooqui ismaacʌdʌ parunai Diuusi.  
\v 2 Daidʌ ʌcʌisi ismaacʌdʌ tʌʌ aanʌ ʌpa maasi ʌmo dʌdʌvʌli dai taataradʌ ʌgai ʌpa maasi voji taataradʌ dai usudʌ ʌgai ʌpa maasi mavidi usudʌ. Ʌgʌʌ cʌisi vʌgicʌdʌ maa gʌguvucadaga dai gʌsʌʌlicamiga ʌgʌmai cʌisi dai poduucai sʌʌlicʌdʌ viaacatadai guvucadagai.  
\v 3-4 Ʌmo moodʌ ʌcʌisi ismaacʌdʌ ʌgʌʌ suudaiñdʌrʌ vuusai dai dʌdʌvʌli maasi aliʌ saasaquicatadai dai muuquiada maascatadai dʌmos dueeyi dai vʌʌsi oodami oidigi daama oidacami maitʌʌ istumaasi gʌntʌtʌgitoi dai vaavoitudai issʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai ʌgai dai siaa duutudai ʌgai. Dai siaa duutudai ʌgʌʌ cʌisi vʌgicʌdʌ ʌʌpʌ maacacai ʌgai ʌgʌmai cʌisi mosʌʌsi guvucadagai. Dai pocaiti ʌoodami: 
\p ―Maitiipu ʌmai ʌpan duucai idi cʌisi tomali ʌmaadutai maitistutuidi ʌgai vui ―caiti ʌoodami. 
\p  
\v 5 Dai Diuusi maa oigaragai ʌcʌisi iscʌʌga ñioocadagi ʌʌgi gʌvui daidʌ issoimaasi ñioocadagi Diuusi vui dai viaa oigaragai isgatʌaanʌdagi vaic uumigi dan tajucami.  
\v 6 Tai povʌdui. Sʌʌlicʌdʌ ñiooquidi ʌgai Diuusi dai parunai Diuusi ʌʌmadu ʌgai ismaacʌdʌ Diuusi ʌʌmadu oidaga. Dai maisiaa duutudai Diuusi quiidʌ.  
\v 7 Dai Diuusi maa oigaragai iscocoda ʌgai Diuusi maamaradʌ dai maa oigaragai isvaamioma istuidagi. Dai Diuusi maa ʌgai oigaragai istʌaanʌdagi vʌʌsi oodami oidigi daama oidacami mui naana maasi oodami naana maasi ñioocadami dai aipaco gʌgʌr quiiquiʌrʌ oidacami.  
\v 8 Tai vʌʌsi oodami oidigi daama oidacami ismaacʌdʌ maioojisi tʌtʌaradʌ ʌliivrugadʌrʌ ʌgai ismaacʌdʌ ʌCañiiru aagaiña oodami, ʌgai gia siaa duutuli ʌcʌisi ismaacʌdʌ vusai ʌgʌʌ suudagiaiñdʌrʌ. ɅCañiiru ʌgai dai gʌmuaatu. Dai ʌgai ismaacʌdʌ oojisi tʌtʌaragadʌ ʌliivruʌrʌ tomastuigaco oidaca agai. Maiquiaa cʌquivacai oidigi abiaadʌrʌ oojisi oodami tʌtʌaragadʌ ʌliivuʌrʌ. 
\p  
\v 9 Cʌʌgavʌr ʌʌgiditai caʌca aapimʌ istumaasi gʌnoojidi aanʌ.  
\v 10 Isʌoodami gʌnvuiyagi daidʌ gʌnmamaisa agadagi vaavoitudaitai aapimʌ Diuusi mosavʌr dodoli iimʌda aapimʌ dai dodoli daraaja ʌʌpʌ maisacʌrʌrʌ. Tomasi ʌoodami gʌncooda ʌliadagi gʌnmamaastacʌdʌ vʌʌscʌrʌ apiacʌʌga vaavoitudadagi aapimʌ Diuusi. 
\p  
\v 11 Antai gooquiʌrʌ tʌʌ aanʌ ʌʌpʌ ʌmoco cʌisi ismaacʌdʌ vuusai dʌvʌʌrai utaiñdʌrʌ. Ʌcʌisi gooca aaga ʌpa maasi cañiiru aagadʌ dʌmos ʌpan duucai ñioocai ʌgai ʌgʌʌ cʌisi vʌgicʌdʌ.  
\v 12 Mʌtai maa ʌgai vʌʌsi guvucadadʌ ʌgʌmai cʌisi ismaacʌdʌ suudagiaiñdʌrʌ vuusai dai dueeyi ʌmoodʌ. Taidʌ ʌcʌisi ismaacʌdʌ dʌvʌʌrai utaiñdʌrʌ vuusai vuidʌrʌ cʌquiva ʌcʌisi ismaacʌdʌ suudagiaiñdʌrʌ vuusai. Daidʌ ʌcʌisi ismaacʌdʌ dʌvʌʌrai utaiñdʌrʌ vuusai goguaama tʌjai vʌʌsi oodami sai siaa duutudana ʌcʌisi ismaacʌdʌ suudagiaiñdʌrʌ vuusai.  
\v 13 Daidʌ ʌcʌisi ismaacʌdʌ dʌvʌʌrai utaiñdʌrʌ vuusai ivuaadana naana maasi istumaasi gʌgʌrducami asta taí vʌʌsi tʌaapañdiña ʌgai tʌvaagiaiñdʌrʌ vai vʌʌsi oodami nʌidiña.  
\v 14 Dai gonaana maasi istumaasi gʌgʌrducamicʌdʌ ismaacʌdʌ viaa ʌgai oigaragai isivuaadagi ʌgʌmai cʌisi vuitapi vupuiirumagi ʌgai ʌoodami oidigi daama oidacami dai tʌjai saidʌ iduuna ʌmo moono ʌpa maasi ʌcʌisi ismaacʌdʌ iiquiaquicatadai moodʌ mastaicʌdʌ dai vʌʌscʌrʌ dueeyi.  
\v 15 Mʌtai maa guvucadagai ʌgʌmai cʌisi ismaacʌdʌ dʌvʌʌrai utaiñdʌrʌ vuusai sai maacana ibʌdagai ʌmoono ismaacʌdʌ ʌpa maasi ʌgʌmai cʌisi sai ñioocana ʌmoono dai gatʌaanʌna coodaragai vʌʌsi oodami ismaacʌdʌ maisiaa duutuadagi.  
\v 16 Dai gatʌjai ʌʌpʌ tʌtʌparagai ʌoodami noonoviʌrʌ sʌʌlisa padʌrʌ siʌʌpʌ coocovadʌrʌ. Vʌʌsi aali dai gʌgʌrducami, dai riricugami dai soituutuigami dai tʌtʌaanʌdami dai pipiooñi.  
\v 17 Dai tomali ʌmoco maitistutuidiña isgasapʌadagi tomali isgagagardagi ismaitʌʌpalicagi ʌcʌisi tʌtʌaragadʌcʌdʌ siʌʌpʌ ʌnúmerogadʌcʌdʌ.  
\v 18 Ʌnúmerogadʌ ʌgai ʌrnaadan siento dan vaic coobai dan naadami. Dai aliʌsi gʌaagai iscʌʌga tʌgituagi dai maatʌ caʌcagi istʌʌgidu ʌcʌisi mosmaatʌcai númerogadʌ ʌgai. Ʌgai vaa número ʌrnúmerogadʌ oodami. 
\c 14  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Antai gooquiʌrʌ tʌvaagiamu nʌnaava aanʌ dai tʌʌ isʌgai ismaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ʌvaavoitudadami ʌgiidi ismaacʌdʌ Sión tʌʌgidu dan cʌaacatadai. Dai ʌgai ʌʌmadu guucacatadai ʌmo siento dan goo coobai dan maacova mil oodami ismaacʌdʌ oojisi coocovadʌrʌ ʌtʌtʌaragadʌ ʌgai ismaacʌdʌ Cañiiru agaiña ʌvaavoitudadami dai oojisi ʌʌpʌ ʌtʌtʌaradʌ oogadʌ ʌgai.  
\v 2 Amaasi cai aanʌ isiaa caiti istumaasi tʌvaagiʌrʌ ʌpan caiti mui ajaaqui dai ʌpan caiti siuu duucu covondagi oidigi dai ʌpan caiti siuu duucu gaiivadagi muidutai arpacʌdʌ, ʌgai ʌriivacaroi.  
\v 3 Dai ʌgai ʌgʌʌ daicarudʌ Diuusi vuidʌrʌ guucacatadai siaaco guuca ʌmaacova cʌcʌisi ʌʌmadu ʌcʌcʌʌliodami dai ganʌʌyi ʌgai ʌmo nʌidagai utudui. Dai mosʌcaasi ʌʌmo siento dan goo coobai dan maacova mil oodami ismaacʌdʌ cʌʌgacʌrʌ vuvaja ʌoodami oidigi daama oidacami saagidaiñdʌrʌ istui ismaatiagi ʌnʌidagai utudui.  
\v 4 Ʌgai gia maigoogosi gʌnducamicana dai maisoimaasi ivuaadana. Dai ʌgai sʌʌlicʌdʌ cʌʌga ʌʌgidiña ʌgai ismaacʌdʌ Cañiiru agaiña ʌvaavoitudadami. Dai ʌgai cʌʌgacʌrʌ vuvaja oodami oidigi daama oidacami saagidaiñdʌrʌ daidʌ ʌrʌpan ducami ʌmo oidaragai Diuusi vʌʌtarʌ daidʌ ʌgai vʌʌtarʌ ismaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ʌvaavoitudadami.  
\v 5 Dai ʌgai maiyaatagʌiña dai Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidi ʌgai ducami istomali ʌmo imidagai maisoimaasi iduuñimudai. 
\s1 ――― 
\p  
\v 6 Amaasi tʌʌ aanʌ ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ tʌvaagi ʌraana daigigi. Ʌgai cabaigʌdui isimiagi dai aagidagi oodami oidigi daama oidacami istomastuigaco Diuusi ipʌlidi iscʌʌgacʌrʌ vuviadagi oodami mui naana maasi oodamiaiñdʌrʌ naana maasi ñioocadami aipaco gʌgʌr quiiquiʌrʌ oidacami dai vʌʌsi oidigiaiñdʌrʌ.  
\v 7 Dai cavami ñioo ʌgai dai pocaiti: 
\p ―Ʌʌbiadavurai aapimʌ Diuusi dai cʌʌga ñioocada ʌgai vui. Caaayi siuu duucu ʌgai soimaasi taatatulda agai sioorʌ maiʌʌgiditai caʌ gʌñiooqui. Siaavʌr duutuada aapimʌ ʌgai ismaacʌdʌ idui ʌtʌvaagi ʌʌmadu ʌoidigi ʌʌmadu ʌgʌʌ suudagi ʌʌmadu vʌʌsi ʌʌmapʌcʌrʌ siaaco vusanai suudagi ―caiti ʌDiuusi tʌaañicarudʌ. 
\p  
\v 8 Dai gooquiʌrʌ divia ʌʌpʌ ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ dai pocaiti: 
\p ―Caugidagai ʌgʌʌ quii Babilonia tʌʌgiducʌrʌ. ɅBabiloniʌrʌ oidacami ʌgai dai vupuiirumagi mui oodami aa gʌgʌr quiiquiʌrʌ oidacami sai ʌgai soimaasi ivuaadana ʌpan duucai ʌBabiloniʌrʌ oidacami. Poduucai isduucai ʌmo iitʌracami oidi ʌmai istumaasi navamudaga ―caiti ʌgʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ. 
\p  
\v 9 Dai gooquiʌrʌ divia ʌʌpʌ ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ dai cavami ñioo dai pocaiti: 
\p ―Sioorʌ siaa duutuadagi ʌgʌʌ cʌisi ismaacʌdʌ dʌvʌʌrai utaiñdʌrʌ vuusai dai sioorʌ siaa duutuadagi ʌmoono ismaacʌdʌ idui ʌoodami dai sioorʌ gʌdagituagi mʌsitʌʌpagi coovadʌrʌ siʌpʌ nooviʌrʌ,  
\v 10 Diuusi sʌʌlicʌdʌ baamucami ʌgai vui dai aliʌsi soimaasi taatatulda agai ʌgai mʌidacai ʌgai ʌtaícʌdʌ ʌʌmadu asufrecʌdʌ Diuusi tʌtʌaañicarudʌ vuitapi dai ʌgai vuitapi ismaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ʌvaavoitudadami.  
\v 11 Dai tomastuigaco vusanai cubusi ami siaaco mʌmʌidi ʌgai. Tomastuigaco tasʌrʌ dai tucarʌ apiamʌmiadamu sioorʌ siaa duutuadagi ʌcʌisi ʌʌmadu ʌmoono dai sioorʌ dagituagi mʌsitʌʌpagi coovadʌrʌ siʌʌpʌ nooviʌrʌ tʌʌpacarudʌcʌdʌ ʌgai.  
\v 12 Cascʌdʌ sioorʌ cavaavoitudai Suusi Cristo daidʌ ʌrmaamaradʌ Diuusi aliʌsi gʌaagai isapiacʌʌga ʌʌgiadagi Diuusi sʌʌlicamigadʌ dai isapiacʌʌga vaavoitudadagi Suusi Cristo ʌʌpʌ tomasi soimaasi taatamadagi vaavoitudacai ʌgai ―caiti Diuusi tʌaañicarudʌ. 
\p  
\v 13 Amaasi cai aanʌ ʌmo ñiooqui tʌvaagiaiñdʌrʌ vai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Oojañi istumaasi gʌaagida iñagai aanʌ: “Sʌʌlicʌdʌ baigʌnʌliadamu ʌgai ismaacʌdʌ coiyagi vaavoitudacai Suusi Cristo”. Dai pocaiti Diuusi Ibʌadʌ, ʌgai sʌʌlicʌdʌ gʌnibʌstamu camaitaaata vuaadatai. Diuusi cʌʌga ñioocadamu ʌgai vui tʌtʌgitocatai iscʌʌga idui ʌgai Diuusi aa duiñdadʌ oidigi daama ―iñtʌtʌdai ʌñiooqui. 
\s1 ――― 
\p  
\v 14 Amaasi tʌvaagiamu nʌnʌaava aanʌ dai tʌʌ ʌmo icomai tojacami. Daidʌ ʌicomai daama daacatadai Suusi Cristo dai gʌmoo dan cʌʌsaca ʌmo ooro cooronai dai gʌnooviʌrʌ daagʌ ʌmo oos cʌʌ muucacami.  
\v 15 Amaasi Diuusi quiidʌaiñdʌrʌ vuusai ʌʌpʌ ʌmoco Diuusi tʌaañicarudʌ dai cavami iiña dai potʌtʌdai ʌcʌʌli ismaacʌdʌ ʌicomai daama daacatadai: 
\p ―Casiata baigʌdui ʌsicami. Yoovañi gʌoosigacʌdʌ. 
\p  
\v 16 Amaasi ʌgai ismaacʌdʌ ʌicomai dan daacatadai gayoova gʌoosigacʌdʌ.  
\v 17 Amaasi ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ vuusai Diuusi quiidiaiñdʌrʌ ismaacʌdʌ tʌvaagiʌrʌ cʌʌca dai daagʌ ʌmo oos muucacami.  
\v 18 Dai ʌʌpʌ ʌmoco Diuusi tʌaañicarudʌ vuusai ʌaltaraiñdʌrʌ ismaacʌdʌ viaa guvucadagai ismʌidagi ʌoidigi taícʌdʌ dai cavami iiña ʌgai dai potʌtʌdai ʌgai ismaacʌdʌ daagʌ ʌoos muucacʌdʌ: 
\p ―Casiata bai ʌuuvasi. Yoovañi gʌoosigacʌdʌ ―tʌtʌdai ʌDiuusi tʌaañicarudʌ. 
\p  
\v 19 Taidʌ ʌDiuusi tʌaañicarudʌ yoova ʌuuvasi dai ʌmo gʌʌ piilʌrʌ tua sai ami gʌvacʌana ʌuuvasi iibiadʌ. Gomaasicʌdʌ gʌmaatʌ isDiuusi sʌʌlicʌdʌ soimaasi taatatulda agai ʌsoimaasi ivuaadami.  
\v 20 Ʌpiila siaaco gʌvacʌaayi ʌuuvasi ʌgʌʌ quii ugidana daacatadai daidʌ ʌpiilaiñdʌrʌ vuusai ʌʌrai dai sʌʌlicʌdʌ gʌʌpi sicoli daiva naadan tasai imidagai ʌʌ mʌʌcasi uucami. 
\c 15  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Antai tʌʌ aanʌ tʌvaagiʌrʌ ʌʌpʌ ʌmoco istumaasi duadimudaca maasi. Tʌʌ aanʌ cuvaracami Diuusi tʌtʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ viaa sʌʌlicami issoimaasi taatatuldagi oodami. Dai cuvaracamioco soimaasi taatatulda agai ʌgai oodami dai gomaasicʌdʌ camaibaamucamu Diuusi oodami vui. 
\p  
\v 2 Antai tʌʌ aanʌ ʌʌpʌ ʌmo istumaasi ismaacʌdʌ ʌpa maasi ʌgʌʌ suudagi. Ʌgai ʌrnʌnʌidacarui tai vʌʌnacamicatadai. Dai ʌgai ismaacʌdʌ maisiaa duutuli ʌcʌisi ismaacʌdʌ dʌvʌʌrai utaiñdʌrʌ vuusai tomali maisiaa duutuli ʌmoono ismaacʌdʌ idui ʌoodami, tomali maitʌndagito mʌstʌtʌʌpagi ʌnúmerogadʌcʌdʌ ʌcʌisi moguucacatadai siaaco ʌpa maasi gʌʌ suudagi abaana. Dai ʌgai viaacatadai ʌʌmo arpa ismaacʌdʌ maa Diuusi.  
\v 3 Dai ganʌʌyi ʌgai ʌnʌidagadʌ Moseesa ʌʌmadu ʌCañiiru. Moseesa ʌgai daidʌ ʌrpiooñigadʌ Diuusi. Dai pocaiti ʌnʌidagai: 
\q1 Aapi gʌrDiuusiga sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai. 
\q1 Sʌʌlicʌdʌ naana maasi istumaasi gʌgʌrducami ivueeyi aapi. 
\q1 Vʌʌscʌrʌ ivueeyi aapi mosʌcaasi istumaasi ʌrsʌʌlicami. 
\q1 Dai mosʌcaasi istumaasi ʌrvaavoi aagai aapi. 
\q1 Aapi tomastuigaco ʌrgʌrbaitʌcʌaacamiga. 
\q1  
\v 4 Vʌʌsi oodami siaa gʌduutuadamu aapi gʌrtʌaanʌdamiga. 
\q1 Vʌʌsi oodami cʌʌga ñioocadamu aapi gʌvui. 
\q1 Mosʌcaasi aapi tomali ʌmo imidagai maisoimaasi ivueeyi cascʌdʌ. 
\q1 Dai vʌʌsi oodami siaa gʌduutuadamu maatʌcatai iscʌʌ tuiga aapi. 
\m Caiti ʌnʌidagi. 
\p  
\v 5 Antai gooquiʌrʌ tʌvaagiamu nʌnʌaava aanʌ dai tʌʌ isgʌcupioco ʌcuparagadʌ ʌquii siaaco caatʌ ʌodai ismaacʌdʌrʌ Diuusi ooja gʌsʌʌlicamiga.  
\v 6 Tai quiiyaiñdʌrʌ vuvaja ʌcuvaracami Diuusi tʌtʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ viaa sʌʌlicami issoimaasi taatatuldagi oodami cuvaracamioco. Dai ʌgai gʌnaadaca yuucusi tootojacami dadadacʌdami. Dai taatagiʌrʌ vʌʌtʌ ooro giigivurai.  
\v 7 Amaasi ʌmoco ʌmaaco Diuusi tʌtʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ Diuusi daicarudʌ abaana guucacatadai maa ʌʌmoco ooro ajaasocoli aaliducami ʌvʌʌ cuvaracami. Daidʌ ʌajaasocoli ʌraana daacatadai ʌmo istumaasi ismaacʌdʌcʌdʌ soimaasi taata agai oodami. Diuusi baamucu oodami vui cascʌdʌ. Diuusi ʌgai dai tomastuigaco oidaga.  
\v 8 Tai Diuusi quiidʌrʌ suuda cubusi cavami dadadacʌitai Diuusi dai viaacatai guvucadagai. Dai tomali ʌmaadudatai maiviaa oigaragai isami vaaquiagi asta siʌʌscadʌ naatocai soimaasi taatatuldagi ʌcuvaracami Diuusi tʌtʌaañicarudʌ ʌoodami. 
\c 16  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Amaasi cai aanʌ ʌmo ñiooqui iscavami ñioo Diuusi quiidʌrʌ dai potʌtʌdai ʌcuvaracami Diuusi tʌtʌaañicarudʌ: 
\p ―Iimʌdavurai aapimʌ dai oidigi daama asta istumaasi viaa gocuvaracami ajaasocoli. Goovai ʌrʌmo istumaasi ismaacʌdʌcʌdʌ Diuusi soimaasi taatatulda agai oodami. 
\p  
\v 2 Amaasi ii ʌmo Diuusi tʌaañicarudʌ dai oidigi daama aasi istumaasi viaacatadai gʌaasocolirʌ. Tai otoma vuvaja cacavusuli vʌʌsi ʌoodamiʌrʌ ismaacʌdʌ viaacatadai ʌcʌisi tʌʌpacarudʌ dai ismaacʌdʌ siaa duutudai ʌmoono ismaacʌdʌ gatʌjai ʌgai. Dai sʌʌlicʌdʌ coco ʌcacavusuli. 
\p  
\v 3 Dai ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ aasi istumaasi viaacatadai gʌaasocoliʌrʌ ʌgʌʌ suudarʌ taidʌ ʌsuudagi ʌʌrai gʌnaato ʌpa maasi coidadʌ ʌʌradʌ. Tai coi vʌʌsi cʌcʌisi ismaacʌdʌ oidaga ʌgʌʌ suudarʌ. 
\p  
\v 4 Dai ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ aasi istumaasi viaacatadai gʌaasocoliʌrʌ ajaaquiʌrʌ dai siaaco vusanʌi suudagi taidʌ ʌsuudagi ʌʌrai gʌnaato.  
\v 5 Amaasi cai aanʌ ʌDiuusi tʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ viaa sʌʌlicami isivuaadagi istumaasi ipʌlidi suudagicʌdʌ dai potʌtʌdai ʌgai Diuusi: 
\p ―Aapi gʌrDiuusiga ismaacʌdʌ tomali ʌmo imidagai maisoimaasi ivueeyi, maiquiaa cʌquivacai oidigi abiaadʌrʌ oidaga aapi dai quiaa oidaga. Aapi idui istumaasi ʌrsʌʌlicami aidʌpʌsi poduucai soimaasi taatatuli ʌoodami.  
\v 6 Ʌgai coi gʌñiñiooquituldiadamiga ismaacʌdʌ ʌco vuvaitu aapi. Dai sivi aapi iitu ʌʌrai poduucai gʌaagaitadai pʌsiduñiagi ʌgaicʌdʌ ―tʌtʌdai ʌDiuusi tʌaañicarudʌ. 
\p  
\v 7 Dai cai aanʌ ʌmaadutai isñioo ʌaltaraiñdʌrʌ dai pocaiti: 
\p ―Aapi gʌrDiuusiga gʌrbaitʌcʌaacamiga sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai. Aapi gia cʌʌga idui istumaasi ʌrsʌʌlicami soimaasi taatatuldacai ʌsoimaasi ivuaadami ―caiti ʌgai. 
\p  
\v 8 Tai ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ aasi istumaasi viaacatadai gʌaasocoliʌrʌ ʌtasai daama dai poduucai viaa ʌtasai guvucadagai ismʌidagi oodami gʌtoiñdaligacʌdʌ.  
\v 9 Dai tomasi aliʌ mʌmʌi vʌʌsi ʌoodami vʌʌscʌrʌ maiʌma duucai gʌntʌtʌgito tomali maicʌʌga ñioocaiña Diuusi vʌʌtarʌ, baiyoma sigalnaasi ñiooquidi ʌgai Diuusi. Diuusi ʌgai dai viaa guvucadagai issoimaasi taatatuldiagi oodami. 
\p  
\v 10 Taidʌ ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ aasi istumaasi viaacatadai gʌaasocoliʌrʌ ʌgʌʌ cʌisi ismaacʌdʌ vuusai ʌgʌʌ suudagiaiñdʌrʌ daicarudʌ daama. Dai vʌʌsi siaaco tʌaanʌi ʌcʌisi tucapi vii. Daidʌ ʌoodami cʌcʌʌyiña gʌnnʌʌnʌ cococoñicatai  
\v 11 dʌmos vʌʌscʌrʌ tomali gomaasicʌdʌ maiʌma duucai gʌntʌtʌgito dai camaisoimaasi ivuaadagi. Baiyoma sigalnaasi ñiooquidi ʌgai Diuusi ismaacʌdʌ tʌvaagiʌrʌ daja cococoñicatai ʌgai viaacatai cacavusali. 
\p  
\v 12 Taidʌ ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ aasi istumaasi viaacatadai gʌaasocoliʌrʌ ʌgʌʌ aquiʌrʌ Eufratesi tʌʌgiducʌrʌ. Tai gaa ʌgʌʌ aqui sai ami dʌgavuscʌdagi ʌraraí ismaacʌdʌ dadia agaitadai siaalico padʌraiñdʌrʌ. 
\p  
\v 13 Amaasi tʌʌ aanʌ isvuvaja ʌʌmo vaica Diaavora tʌtʌaañicarudʌ ʌmoco usudʌaiñdʌrʌ vuusai ʌgʌʌ cʌisi vʌgicʌdʌ dai ʌmai usudʌaiñdʌrʌ vuusai ʌcʌisi ismaacʌdʌ vuusai ʌgʌʌ suudagiaiñdʌrʌ dai ʌmai usudʌaiñdʌrʌ vuusai ʌgai ismaacʌdʌ pocaiti saidʌ ʌrDiuusi ñiooquituldiadamigadʌ dai maitʌrvaavoi. Daidʌ vʌʌ vaica Diaavora tʌtʌaañicarudʌ ʌpa maasi baabadai.  
\v 14 Ʌgai viaa guvucadagai isivuaadagi naana maasi istumaasi gʌgʌrducami. Dai dʌgavunu iji ʌgai dai ʌmpaida agai vʌʌsi ʌraraí oidigi daama oidacami dai cocooda agai Diuusi siʌʌscadʌ divia ʌgai tami oidigi daama dai soimaasi taatatuldiagi ʌsoimaasi ivuaadami. Diuusi ʌgai dai sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai.  
\v 15 Dai pocaiti gʌrtʌaanʌdamiga Suusi Cristo: 
\p ―Todian duucai divimu aanʌ siuu duucu maitiñnʌnʌraca aapimʌ. Poduucai isduucai didivai ʌmo ʌsivugami mainʌnʌracatai oodami. Dʌmos aliʌsi baigʌnʌliadamu ʌgai ismaacʌdʌ giñnʌnʌracagi. Ʌgai gia maisiaa ʌʌradamu siʌʌscadʌ diviagi aanʌ maiviʌʌgacatai tomali ʌmo istumaasi ismaacʌdʌ tʌgitu ʌgai ―caiti gʌrtʌaanʌdamiga Suusi Cristo. 
\p  
\v 16 Daidʌ ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ ʌmpagi vʌʌsi ʌraraí ʌmapʌcʌrʌ siaaco Armagedón tʌʌgidu ʌebreo ñiooquidʌcʌdʌ. 
\p  
\v 17 Taidʌ ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ aasi istumaasi viaacatadai gʌaasocoliʌrʌ ʌvʌʌltapai. Tai Diuusi cavami ñioo gʌquiiaiñdʌrʌ siaaco daja ʌgai gʌdaicaru daama, dai pocaiti: 
\p ―Casiʌpʌduñia agai istumaasi ʌpʌduñia agaitadai ―caiti Diuusi. 
\p  
\v 18 Amaasi vʌpʌdoquimi, dai oidigi cavami covoñimi, dai cavamioma gigivuli oidigi sitomali ʌmo imidagai aidʌsi tucamidʌrʌ oidaga oodami oidiga daama abiaadʌrʌ.  
\v 19 Ʌgʌʌ quii ismaacʌdʌ Babilonia tʌʌgidu vaicapʌrʌ taatapai daidʌ suuli ʌvaabaqui vʌʌsi gʌgʌgʌr quiiquiʌrʌ oidigi daama. Poduucai Diuusi soimaasi taatatuli ʌoodami ismaacʌdʌ oidacatadai ʌgʌʌ quiiyʌrʌ ismaacʌdʌ Babilonia tʌʌgidu baamucatai ʌgai vui.  
\v 20 Dai vʌʌsi ʌʌmapʌcʌrʌ siaaco sicolimadi suudagi mosugititu dai vʌʌsi ʌgigiidi mostʌpalitu.  
\v 21 Dai tʌvaagiaiñdʌrʌ suuli tʌaayi gʌgʌrducami asta goo coobai kilo ʌʌsi vʌʌtʌ ʌmo tʌaayi. Dai oodami daama suuli vai cascʌdʌ ʌgai sigalnaasi ñiooquidi Diuusi aliʌsi soimaasi taatatuldacai. 
\c 17  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Amaasi divia ʌmaadutai ʌcuvaracami Diuusi tʌtʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ viaacatadai ʌcuvaracami ajaasocoli dai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Dimi, gʌtʌʌgidamu aanʌ isducatai Diuusi soimaasi taatatulda agai ʌooqui tataacaligami ismaacʌdʌ ʌgʌgʌr suusudagi daama daja.  
\v 2 Ʌraraí oidigi daama oidacami ʌrvipiolimadʌ ʌooqui daidʌ ʌooqui vupuiirumagi mui oodami aa gʌgʌr quiiquiʌrʌ oidacami sai ʌgai soimaasi ivuaadana ʌpan duucai ʌgai, poduucai isduucai ʌmo iitʌracami oidi ʌmai istumaasi navamudaga. 
\p  
\v 3 Amaasi apiagiñtʌtʌʌgidi Diuusi Ibʌadʌ naana maasi istumaasi. Daidʌ Diuusi tʌaañicarudʌ oidigamu giñvaidacai dai ami tʌʌ aanʌ ʌmo ooqui ʌcʌisi vʌgicʌdʌ dan daitugai dai ʌcʌisi tuucugadʌrʌ oojisi mui ñiooqui ismaacʌdʌ parunai Diuusi dai cuvaracami moomo dai baivustaamadu aagadʌ.  
\v 4 Ʌooqui gʌaadaca yuucusi moraaduacami dai vʌpʌgicami. Dai gʌaadaca ooro nanaacagi dai ooro babaivucai dai ooro mooan tuutusacarui dai ooro aniyo dai ojoodagadʌ ʌrojoodai namʌacami. Dai gʌnooviʌrʌ daagʌ ʌmo ooro aasocoli vai ʌgaicʌdʌ vapaidi ʌgai cʌcʌʌli sai soimaasi ivuaadana ʌgai ʌʌmadu.  
\v 5 Dai covadʌrʌ oojisi oojaicʌdʌ ismaacʌdʌ oodami maimaatʌcatadai. Dai pocaiti ʌoojai: “Babilonia gʌducami tʌaanʌdamigadʌ vʌʌsi ʌtaatacaligami dai vʌʌsi ʌsoimaasi ivuaadami oidigi daama oidacami”, caiti ʌoojai.  
\v 6 Amaasi maatʌ tʌʌ aanʌ isnavamucu ʌooqui ʌʌradʌcʌdʌ ʌmaamaradʌ Diuusi dai ʌgai ismaacʌdʌ gʌncoodaditu gaaagiditai isSuusi ʌrʌcʌʌgacʌrʌ vuviadami. Amaasi maitʌʌ aanʌ istumaasi giñtʌgituagi tʌgaacai ʌooqui mosduaadimuan tada aanʌ.  
\v 7 Amaasi ʌDiuusi tʌaañicarudʌ povaiñtʌtʌdai: 
\p ―¿Tuipʌsi duaadimuan tada aapi? Gʌaagidamu aanʌ ooqui goovai dai istuma cʌisi goovai ismaacʌdʌ cuvaracami moomo dai baivustaamadu aagadʌ.  
\v 8 Ʌcʌisi ismaacʌdʌ tʌʌ aapi ʌʌquioma oidacatadai dai camaitiipu dʌmos ʌmo imidagai vuusia agai ʌgʌʌ dʌgʌacaiñdʌrʌ ismaacʌdʌ sʌʌlicʌdʌ tuucavaga dai tucagamu dai gooquiʌrʌ imia agai ʌgai ʌDiaavora ʌʌmadu. Daidʌ ʌoodami oidigi daama oidacami ismaacʌdʌ maioojisi tʌtʌaragadʌ ʌliivruʌrʌ cʌquivacai oidigi abiaadʌrʌ. Ʌliivruʌrʌ oojisi vʌʌsi oodami tʌʌtʌaragadʌ ismaacʌdʌ tomastuigaco oidaca agai Diuusi ʌʌmadu. Ʌoodami ismaacʌdʌ maioojisi tʌtʌaragadʌ ʌliivruʌrʌ sʌʌlicʌdʌ duduaadimu agai tʌʌgacai ʌcʌisi ismaacʌdʌ ʌʌquioma oidacatadai dai camaitiipu dai ʌpamu divia agai. 
\p  
\v 9 Aliʌsi gʌaagai pʌscʌʌga gʌtʌgitocagi dai poduucai maatʌ caʌcagi istumaasi gʌaagida iñagai aanʌ: Ʌcuvaracami moomodʌ ʌcʌisi ʌrʌpan ducami cuvaracami gigiidi siaaco daja ʌooqui.  
\v 10 Daidʌ ʌgai vaa moomodʌ ʌrʌpan ducami cuvaracami raraí. Taamatai ʌraraí camaitatʌaanʌi. Aliʌ ʌmoco gatʌaanʌi sivi dai ʌgʌmai maiquiaa divia. Daidʌ siʌʌscadʌ diviagi ʌgai maitʌvʌpi gatʌaanʌda agai.  
\v 11 Ʌcʌisi ismaacʌdʌ ʌʌquioma oidacatadai dai camaitiipu ʌrraí ʌʌpʌ dai vʌʌscʌrʌ ʌraduñdʌ ʌgaa cuvaracami. Dai gooquiʌrʌ ʌgai imi agai ʌDiaavora ʌʌmadu. 
\p  
\v 12 Ʌbaivustaama aagadʌ ʌcʌisi ismaacʌdʌ tʌʌ aapi ʌrʌpan ducami baivustaamadu raraí ismaacʌdʌ maiquiaa gatʌaañʌi. Dʌmos gatʌaañia agai ʌgai ʌcʌisi ʌʌmadu. Daidʌ ʌraraí laalachi gatʌaanʌda agai.  
\v 13 Ʌbaivustaama raraí cabaiduu gʌnñiooqui dai tʌʌgida agai ʌgai gʌnsʌʌlicamiga ʌʌmadu gʌnguvucadaga ʌcʌisi.  
\v 14 Dai vʌʌsi ʌgai ʌcʌisi ʌʌmadu cocooda agai ʌgai ismaacʌdʌ Cañiiru agaiña ʌvaavoitudadami. Dʌmos ʌCañiiru vaamioma istuidimu isʌgai. ɅCañiiru ʌrtʌaanʌdamigadʌ vʌʌsi tʌtʌaanʌdami daidʌ ʌrraígadʌ vʌʌsi raraí, dai ismaacʌdʌ ʌgai ʌʌmadu daraaca caʌ isDiuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ aagidi mui oodami saidʌ istutuidi iscʌʌgacʌrʌ vuvaquiagi dai Diuusi ʌco vuvaitu ʌgai dai ʌgai apiacʌʌga vaavoitudai ―iñtʌtʌdai Diuusi tʌaañicarudʌ. 
\p  
\v 15 Taidʌ ʌDiuusi tʌaañicarudʌ povaiñtʌtʌdai ʌʌpʌ: 
\p ―Ʌgʌgʌr suusudagi ismaacʌdʌ tʌʌ aapi siaaco dan daja ʌooqui tataacaligami ʌgai ʌrʌpan ducami mui naana maasi oodami naana maasi ñioocadami, aipaco gʌgʌr quiiquiʌrʌ oidacami dai vʌʌsi oidigi daama oidacami.  
\v 16 Daidʌ ʌbaivustaama aagadʌ ʌcʌisi ismaacʌdʌ tʌʌ casi gʌaagidi aanʌ isʌrʌpan ducami baivustaama raraí. Daidʌ ʌraraí cʌʌdada agai ʌooqui tataacaligami daidʌ cocooda agai ʌgai dai vuimu vʌʌsi ʌooqui vustuidadʌ daidʌ ʌooqui muaamu ʌgai dai mʌidamu.  
\v 17 Dai vʌʌsi ʌraraí tʌʌgida agai gʌnsʌʌlicamiga. Ʌcʌisi poduucai ipilidi Diuusi cascʌdʌ, vai poduucai ʌpʌduñiagi istumaasi Diuusi caaagai isiʌpʌduñia agai.  
\v 18 Ʌooqui ismaacʌdʌ tʌʌ aapi ʌrʌpan ducami ʌgʌʌ quii siaaco daja ʌgai ismaacʌdʌ vaamioma gatʌaanʌi sivʌʌsi ʌtʌtʌaanʌdami oidigi daama oidacami ―iñtʌtʌdai Diuusi tʌtʌaañicarudʌ. 
\c 18  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Antai gooquiʌrʌ tʌʌ aanʌ ʌmai Diuusi tʌaañicarudʌ vai tʌvañimi tʌvaagiaiñdʌrʌ. Dai sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai. Dai cʌʌ maasi oidigi daama cavami dadadacʌitai ʌgai.  
\v 2 Dai cavami iiña dai pocaiti: 
\p ―Caugiti agai ʌgʌʌ quii Babilonia siami oidacamu ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ daidʌ ʌnunui coocosatamu ami.  
\v 3 ɅBabiloniʌrʌ oidacami ʌgai dai vupuiirumagi mui oodami aa gʌgʌr quiiquiʌrʌ oidacami sai ʌgai soimaasi ivuaadana ʌpan duucai ʌBabiloniʌrʌ oidacami. Poduucai isduucai ʌmo iitʌracami oidi ʌmai istumaasi navamudaga. Daidʌ ʌraraí vʌʌsi oidigi daama oidacami googosi gʌnducami ʌpan duucai ʌBabiloniʌrʌ oidacami. Daidʌ ʌBabiloniʌrʌ oidacami sapʌdaiña naana maasi istumaasi namʌacami dai poduucai mui gaagardami vʌʌsi oidigi daama oidacami riricutu. Cascʌdʌ ugitimu Babilonia ―caiti ʌDiuusi tʌaañicarudʌ. 
\p  
\v 4 Amaasi cai aanʌ ʌmai ñiooqui tʌvaagiaiñdʌrʌ vai pocaiti: 
\p ―Iimʌdavurai aapimʌ giñmaamara Babiloniaiñdʌrʌ dai maisoimaasi ivuaada poduucai isduucai soimaasi ivueeyi ʌBabiloniʌrʌ oidacami dai poduucai maisoimaasi taatamu aapimʌ ʌpan duucai ʌgai.  
\v 5 Ʌgai sʌʌlicʌdʌ mui naana maasi istumaasi soimaascami ivueeyi dai Diuusi nʌidi vʌʌsi gomaasi dai soimaasi taatatulda agai Diuusi ʌgai.  
\v 6 Soimaasiavʌr taatatulda aapimʌ ʌgai ʌʌpʌ ʌcaasi vaamioma siʌʌ soimaasi taatatuli ʌgai aa.  
\v 7 Poduucai isduucai ʌgai mosivuaadana mosʌcaasi istumaasi ʌʌgi ʌgai ipʌli dai tomasiaacoga gaaagidi sai sʌʌlicʌdʌ riricuga poduucai ʌʌpʌ soimaasiavʌr taatatulda. Ʌgai mospoʌlidi: “Aatʌmʌ mostʌtʌaanʌdami gʌrducami, maitʌrviʌʌga tomali ʌmo istumaasi. Tomali ʌmo imidagai maisoigʌrʌliadamu aatʌmʌ”, asʌlidi ʌgai.  
\v 8 Cascʌdʌ aliʌ ʌmo tasaicʌdʌ soimaasi taata agai ʌgai. Daivuñi agai coocodagai dai biuugigai dai coiya agai muidutai, dai mʌi agai ʌgʌʌ quii. Diuusi ʌgai dai sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai dai ʌgai gia soimaasi taatatulda agai ʌgʌʌ quiiyʌrʌ oidacami. 
\p  
\v 9 Ʌraraí oidigi daama oidacami ismaacʌdʌ googosi gʌnducami dai soimaasi ivuaadana ʌpan duucai ʌBabiloniʌrʌ oidacami soigʌnʌliadamu dai suaañidamu tʌʌgacai ʌcubusi siʌʌscadʌ mʌʌjidagi ʌgʌʌ quii.  
\v 10 Ʌgai mʌʌcasdʌrʌ guucaca agai duduaadimucai tʌʌgacai isducatai Diuusi soimaasi taatatuli ʌBabiloniʌrʌ oidacami, dai pocaitiadamu: 
\p ―¡Aiji! Soogigi aapimʌ Babiloniʌrʌ oidacami. Aapimʌ sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai dai Babilonia sʌʌlicʌdʌ ʌrʌmo gʌʌ quii. Dai todian duucai Diuusi soimaasi gʌntaatatuli aapimʌ ―ascaitada agai ʌraraí. 
\p  
\v 11 Ʌgaagardami vʌʌsi oidigi daama oidacami soigʌnʌliadamu ʌʌpʌ dai suaañidamu ʌʌpʌ tʌʌgacai ismʌi Babilonia camaitiipucatai sioorʌ sapʌadagi istumaasi cucupʌticana ʌgai.  
\v 12 Ʌgai vuaapaiña ooro, dai plaata, dai ojoodai namʌacami, dai yuucusi namʌacami, seseda dai aa ʌma maasi yuucusi moraaduacami dai vʌpʌdacami, dai naana maasi uusi chigian uvadami, dai naana maasi istumaasi elefante taatamudʌcʌdʌ duñisicami, dai uusi namʌacami, dai bronse, dai vapaiñomi, dai marmol.  
\v 13 Dai vuaapaiña ʌʌpʌ canela, dai aa naana maasi uuvadami cuaadagai vʌʌtarʌ dai aa naana maasi uuvadami coidadʌ vʌʌtarʌ dai aa naana maasi sigian uuvadami istumaasi gʌtʌidiña oodami, dai cubimadali, dai mirra, dai valienti, dai asaiti, dai tʌligi tui, dai tʌligi. Dai vuaapaiña ʌʌpʌ asñiñitu ʌʌmadu cameyu, dai cañiiru, dai caapayu, dai carros, dai vuaapaiña ʌgai oodami dai gaagaraiña.  
\v 14 Daidʌ ʌgaagardami pocaitiadamu: 
\p ―Camaitiipu vʌʌsi naana maasi istumaasi namʌacami ismaacʌdʌcʌdʌ baigʌnʌlidiña ʌBabiloniʌrʌ oidacami, caugidagai vʌʌsi gomaasi ismaacʌdʌ viaacatadai ʌgai dai camaioidaca agai tomali ʌmo imidagai ―caitiadamu ʌgaagardami. 
\p  
\v 15 Dai ʌgai vaa gaagardami ismaacʌdʌ riricutu gaagalditai naana maasi istumaasi ʌBabiloniʌrʌ oidacami mʌʌcascdʌrʌ daraacamu duduaadimucai tʌʌgacai isducatai Diuusi soimaasi taatatuli ʌBabiloniʌrʌ oidacami soigʌnʌliadamu ʌgai dai suaañidamu  
\v 16 dai pocaitiadamu: 
\p ―¡Aiji! Soogigi aapimʌ Babiloniʌrʌ oidacami. Sʌʌlicʌdʌ Babilonia ʌrʌmo gʌʌ quiicatadai. Dai aapimʌ gʌnaadaca yuucusi cʌcʌʌgaducami moraaduacami dai vʌpʌgicami dai gʌnaadacatadai aapimʌ ooro nanaacagi dai ooro baabaivucui dai ojoodagadʌ aliʌsi ʌrnamʌacami.  
\v 17 Dʌmos todian duucai ugidagai mosʌʌ naana maasi istumaasi sʌʌlicʌdʌ namʌacami ―caitadamu ʌgai. 
\p Dai vʌʌscatai ismaacʌdʌ gaaata vuaadana ʌvaarcuʌrʌ dai tʌtʌaanʌdamigadʌ dai aa oodami ismaacʌdʌ ami iimʌiña mʌʌcasdʌrʌ guucaca agai  
\v 18 tʌʌgacai iscamʌʌjimi ʌgʌʌ quii Babilonia cavami ijiiña agai dai pocaitiada agai: 
\p ―Maitiipu ʌmai gʌʌ quii siaaco vaamioma gatʌaanʌi oodami ―caitiada agai. 
\p  
\v 19 Dai gʌnmoomo daama daituada agai ʌgai dʌvʌʌrai suaañʌitai dai soigʌnʌliditai dai iiñacaitai dai pocaitiada agai: 
\p ―¡Aiji! Soogigi aapimʌ Babiloniʌrʌ oidacami. Gʌntumiñsigacʌdʌ riricutu vʌʌsi govaarcu sosiacami. Dai todian duucai caugidagai gʌnvustuidaga ―caitiada agai ʌoodami. 
\p  
\v 20 Dʌmos aapimʌ ismaacʌdʌ tʌvaagiʌrʌ oidaga aliʌsi gʌaagai mʌsbaigʌnʌliadagi. Dai aapimʌ ʌʌpʌ Suusi Cristo ojootosadʌ, dai aapimʌ Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ, dai aapimʌ Diuusi maamaradʌ aliʌsi gʌaagai mʌsbaigʌnʌliadagi ʌʌpʌ. Soimaasi taatatuldacai Diuusi ʌBabiloniʌrʌ oidacami idui Diuusi istumaasi ʌrsʌʌlicami aapimʌ gʌnvʌʌtarʌ, cascʌdʌ aliʌsi gʌaagai mʌsbaigʌnʌliadagi. 
\p  
\v 21 Amaasi ʌmo Diuusi tʌaañicarudʌ sʌʌlicʌdʌ guvucami vañigi ʌmo gʌʌ odai daidʌ ʌgʌʌ suudarʌ daitu dai pocaiti: 
\p ―Poduucai ʌʌpʌ ugitimu ʌgʌʌ quii Babilonia dai tomali ʌmo imidagai camainʌijadamu oodami.  
\v 22 Tomali ʌmo imidagai maitʌiivadamu arpa tomali flauta tomali trompeta Babilonia cacaayʌrʌ. Tomali maitiipucami tomali ʌmo aata vuaadami. Tomali maitiipucami sioorʌ gatuaadagi mataimadai.  
\v 23 Camaitiipucami tomali ʌmo cuudagi dai camaitiipucami vagimi ismaacʌdʌ ivuaadana ʌoodami cuucuntaitai. Ʌʌquioma ʌgaagardami Babiloniʌrʌ oidacami vaamioma riricuacana siaa gaagardami oidigi daama oidacami dai vaamioma viaacana guvucadagai dʌmos vupuiirumadaiña oodami aa gʌgʌr quiiquiʌrʌ oidigi daama oidacami taapʌiditai. 
\p  
\v 24 ɅBabiloniʌrʌ oidacami coodaiña Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ dai Diuusi maamaradʌ. Daidʌ ʌBabiloniʌrʌ oidacami tʌaanʌdamigadʌ gatʌaanʌiña coodaragai ʌvaavoitudadami vʌʌsi oidigi daama oidacami. 
\c 19  
\p  
\v 1 Antai gooquiʌrʌ cai aanʌ iscavami ñioocai mui oodami tʌvaagiʌrʌ dai pocaiti: 
\q1 Aliʌsi gʌaagai iscʌʌga ñioocadagi Diuusi vui. 
\q1 Ʌgai cʌʌgacʌrʌ gʌrvuvaidi. 
\q1 Ʌgai sʌʌlicʌdʌ viaa sʌʌlicami. 
\q1 Ʌgai sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai. 
\q1  
\v 2 Ʌgai vʌʌscʌrʌ ivueeyi istumaasi ʌrsʌʌlicami. 
\q1 Dai vʌʌscʌrʌ aagai mosʌcaasi istumaasi ʌrvaavoi. 
\q1 Ʌgai soimaasi taatatuli ʌooqui tataacaligami. 
\q1 Ismaacʌdʌ soimaasi iduiñtuli mui oodami oidigi daama oidacami. 
\q1 Diuusi soimaasi taatatuli ʌooqui coodaitai ʌgai Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ. 
\m Caiti ʌñiooqui. 
\p  
\v 3 Amaasi ʌpamu ñiñioo ʌgai dai pocaiti: 
\p ―Aliʌsi gʌaagai iscʌʌga ñioocadagi Diuusi vui. Tomastuigaco cuubusada agai ʌBabilonia mʌʌcai ―caiti ʌñiooqui. 
\p  
\v 4 Taidʌ ʌʌmo coobai dan maacova cʌcʌʌliodami ʌʌmadu ʌmaacova Diuusi tʌtʌaañicarudʌ cuiqui Diuusi vuidʌrʌ dai siaa duutuli Diuusi ismaacʌdʌ ʌgʌʌ daicarui daama daja, dai pocaiti: 
\p ―Sʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoi istumaasi aagai ʌñiooqui. Aliʌsi gʌaagai iscʌʌga ñioocadagi Diuusi vui ―caiti ʌgai. 
\p  
\v 5 Amaasi movasdʌrʌ siaaco daja Diuusi ñioo ʌmo ñiooqui dai pocaiti: 
\q1 Aliʌsi gʌaagai iscʌʌga ñioocadagi Diuusi vui vʌʌscatai aapimʌ ismaacʌdʌ siaa duutudai Diuusi. 
\q1 Ismaacʌdʌ ivueeyi Diuusi aa duiñdadʌ. 
\q1 Tomasi ʌraali siʌpʌ gʌgʌrducami. 
\s1 ――― 
\p  
\v 6 Dai cai aanʌ ʌʌpʌ ʌmo ñiooqui vai ʌpan caiti siʌʌscadʌ ñioocadagi mui oodami dai ʌpan caiti mui ajaaqui dai ʌpan caiti siʌʌscadʌ cavami copondagi dai pocaiti: 
\q1 Aliʌsi gʌaagai iscʌʌga ñioocadagi Diuusi vui. 
\q1 Diuusi gʌrbaitʌcʌaacamiga sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai. 
\q1 Dai ʌgai tomasiaacoga gatʌaanʌi cascʌdʌ aliʌsi gʌaagai iscʌʌga ñioocadagi ʌgai vui. 
\q1  
\v 7 Dai aliʌsi gʌaagai isbaigʌrʌliadagi aatʌmʌ Diuusicʌdʌ cʌʌga ñioocaitai Diuusi vui. 
\q1 Caaayi istuigaco dadia agai ʌvaavoitudadami tami tʌvaagiʌrʌ. 
\q1 Dai tomastuigaco ʌʌmadu daraajamu ʌgai ismaacʌdʌ ʌCañiiru aagaiña oodami. 
\q1 Ʌgai cabaigʌnduuduna. 
\q1  
\v 8 Ʌgai gʌnaadaca yuucusi cʌcʌʌgaducami cʌʌ vuaañicami dai dadadacʌdami. 
\m Caiti ʌñiooqui. 
\p Ʌyuucusi cʌcʌʌgaducami ʌrʌpan ducami isduucai oidacana Diuusi maamaradʌ. 
\p  
\v 9 Amaasi ʌDiuusi tʌaañicarudʌ povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Poduucai ooja aapi: “Sʌʌlicʌdʌ baigʌnʌliadamu ʌvapaidarsicami siʌʌscadʌ ʌpʌduñiagi vagimi tʌvaagiʌrʌ aʌcai ʌvaavoitudadami” ―iñtʌtʌdai ʌDiuusi tʌaañicarudʌ. 
\p Dai ʌgai povaiñtʌtʌdai ʌʌpʌ. 
\p ―Istumaasi gʌaagidi aanʌ ʌrDiuusi ñiooquidʌ cascʌdʌ sʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoi. 
\p  
\v 10 Antai aanʌ giñtootonacʌdʌ cʌquiva ʌDiuusi tʌaañicarudʌ vuidʌrʌ dai siaa duutudaiña agaitadai aanʌ. Dʌmos ʌgai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Maiti pomaasi iñvuiidiada aapi. Aanʌ gia mosʌrDiuusi piooñigadʌ ʌpan duucai aapi ʌʌmadu gʌaaduñi ismaacʌdʌ apiacʌʌga gaaagidi Suusi ñiooquidʌ. Siaa iduutuda aapi Diuusi. 
\p Sioorʌ gaaagidi Suusi ñiooquidʌ ʌgai vaa ʌrDiuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ ―iñtʌtʌdai ʌDiuusi tʌaañicarudʌ. 
\s1 ――― 
\p  
\v 11 Amaasi tʌʌ aanʌ isgʌcuupiojo ʌtʌvaagi. Tai gʌmaasitu ʌmo cavaayu tojacami. Dai ʌgai ismaacʌdʌ dan daitugai tomali ʌmo imidagai maivuidʌrʌ caatʌcana Diuusi dai vʌʌscʌrʌ aagaiña ʌgai mosʌcaasi istumaasi ʌrvaavoi. Dai mosʌcaasi istumaasi ʌrsʌʌlicami ivueeyi ʌgai, dai cocoda ʌgai mosʌcaasi ʌsoimaasi ivuaadami.  
\v 12 Dai vuupuidʌ ʌgai ʌpan duucai dadadacʌi taí. Dai gʌmoo daama mui tuutustugai cooronai. Dai covadʌrʌ oojisi tʌtʌaradʌ ʌgai dʌmos mosʌʌgi ʌgai maatʌ iscaiti ʌoojai.  
\v 13 Gʌaadaca yuucusi ʌramadicami. Dai ʌgai ʌDiuusi ñiooquidʌ tʌʌgidu.  
\v 14 Dai oidi ʌgai vʌʌsi ʌsandaaru tʌvaagiʌrʌ oidacami. Dai gʌnaadaca ʌsandaaru yuucusi cʌcʌʌgaducami tootoacami dai cʌʌ vuaañicami. Dai dan daraitugai ʌgai caapayu tootoacami.  
\v 15 Dai ʌgai ismaacʌdʌ Diuusi ñiooquidʌ tʌʌgidu tʌñiaiñdʌrʌ vuusai ʌmo mastai muucacami vai ʌgaicʌdʌ cocoda agai ʌgai ʌoodami oidigi daama oidacami. Dai cʌʌga tʌaanʌda agai ʌgai ʌoodami oidigi daama oidacami gʌguvucadagacʌdʌ. Dai cavami soimaasi taatatulda agai ʌgai ʌoodami sai poduucai maatʌna ʌoodami issʌʌlicʌdʌ baamucu Diuusi ʌgai vui. Diuusi ʌgai dai sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai.  
\v 16 Dai ʌgai ismaacʌdʌ Diuusi ñiooquidʌ tʌʌgidu cajiʌrʌ dai yuucusidʌ daama oojisi ʌmo ñiooqui vai pocaiti ʌoojai: “Raígadʌ vʌʌsi raraí dai tʌaanʌdamigadʌ vʌʌsi tʌtʌaanʌdami”, caiti ʌoojai. 
\p  
\v 17 Amaasi tʌʌ aanʌ ʌʌpʌ ʌmoco Diuusi tʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ tasapai cʌʌca dai cavami iiña dai potʌtʌdai ʌgai vʌʌsi ʌujuurugi ismaacʌdʌ ʌvʌʌltapai nʌnʌʌyi: 
\p ―Dimivurai, vʌʌscataiavʌr gʌnʌmpaida Diuusi iduñia agai ʌmo vagimi,  
\v 18 dai gʌnbibiida agai raraí baabiedʌ, dai sandaaru tʌtʌaanʌdamigadʌ baabiedʌ, dai cʌcʌʌli maiduduaadicudami baabiedʌ, dai caapayu baabiedʌ, dai ʌgai ismaacʌdʌ dan daraitugai ʌcaapayu baabiedʌ, dai vʌʌsi oodami baabiedʌ tomasi ʌrtʌtʌaanʌdami tomasi ʌrpipiooñi tomasi ʌraali tomasi ʌrgʌgʌrducami ―tʌtʌdai ʌDiuusi tʌaañicarudʌ ʌujuurugi. 
\p  
\v 19 Amaasi tʌʌ aanʌ ʌcʌisi ismaacʌdʌ ʌgʌʌ suudagiaiñdʌrʌ vuusai dai tʌʌ aanʌ ʌʌpʌ ʌraraígadʌ oidigi daama oidacami isʌmpaidaca ʌgai gʌnsandaaruga dai cocooda agai ʌgai ismaacʌdʌ dan daitugai ʌcavaayu tojacʌdʌ ʌʌmadu sandaarugadʌ ʌgai.  
\v 20 Daidʌ ʌsandaarugadʌ ʌcʌʌli ismaacʌdʌ dan daitugai ʌcavaayu bʌi ʌcʌisi ʌʌmadu ʌgai ismaacʌdʌ pocaiti saidʌ ʌrDiuusi ñiooquituldiadamigadʌ dai maitʌrvaavoi ʌgai vaa ismaacʌdʌ idui naana maasi istumaasi gʌgʌrducami ʌcʌisi vuitapi dai gomaasicʌdʌ vupuiirumagi ʌgai ʌoodami ismaacʌdʌ gʌndagitu mʌstʌtʌʌpagi ʌcʌisi tʌtʌaragadʌcʌdʌ dai ismaacʌdʌ siaa duutudai ʌmoono ismaacʌdʌ ʌpa maasi ʌcʌisi dai maamaisa. Amaasi mʌtai duduaacami taiyʌrʌ suuli ʌcʌisi ʌʌmadu ʌgai ismaacʌdʌ pocaiti saidʌ ʌrDiuusi ñiooquituldiadamigadʌ dai maitʌrvaavoi. Ʌtaí mʌsiaaco suuli ʌgai vʌʌnagʌ asufre.  
\v 21 Daidʌ ʌcʌʌli ismaacʌdʌ ʌcavaayu tojacʌdʌ dan daitugai coi ʌsandaarugadʌ ʌcʌisi ʌmastaicʌdʌ ismaacʌdʌ tʌñiaiñdʌrʌ vuusai tai vʌʌsi ʌujuurugi cʌʌ tataascovai baabiedʌcʌdʌ ʌgai. 
\c 20  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Antai gooquiʌrʌ tʌʌ aanʌ istʌvaagiaiñdʌrʌ tʌvañimi ʌmo Diuusi tʌaañicarudʌ dai bʌcati ʌgai yavigadʌ ʌgʌʌ dʌgai tuucavacʌdʌ dai gʌnooviʌrʌ bʌcati ʌmo cadena gʌducami.  
\v 2 Daidʌ ʌDiuusi tʌaañicarudʌ bʌi ʌcʌisi vʌgicʌdʌ. Ʌgai vaa ʌrʌmo cooyi ismaacʌdʌ ʌʌqui abiaadʌrʌ oidi daama aimʌraiña dai Diaavora tʌʌgidu dai Satanási vʌʌsi. Daidʌ ʌDiuusi tʌaañicarudʌ vuu ʌcʌisi vʌgicʌdʌ sai amaasi vuulicana ʌmo mil uumigi.  
\v 3 Daidʌ ʌgʌʌ dʌgai tuucavacʌrʌ daitu dai cʌʌ cuu sai camaivupuiirumadaiña ʌgai oodami oidigi daama oidacami asta siʌʌscadʌ aayi ʌʌmo mil uumigi. Amaasi aʌcai ʌcaaqui uumigi mʌsiuupanamu chiʌʌqui tasai. 
\p  
\v 4 Amaasi tʌʌ aanʌ gʌgʌr daraicarui vai daama daraaja ʌgai mʌsmaacʌdʌ darai saidʌ ʌrdudunucamicana. Dai tʌʌ aanʌ ʌʌpʌ iibʌadʌ ʌgai mʌsmaacʌdʌ guicuta moomodʌ gaaagiditai ʌgai Suusi mamaatʌtuldiaragadʌ dai vaavoitudaitai ʌgai Diuusi ñiooquidʌ. Ʌgai maisiaa duutuli ʌcʌisi vʌgicʌdʌ tomali moonogadʌ. Dai ʌgai maitʌndagitu mʌstʌtʌʌpagi ʌcʌisi tʌtʌaragadʌcʌdʌ coocovadʌrʌ siʌpʌ noonoviʌrʌ. Dai tʌʌ aanʌ isduduaaca ʌgai dai gatʌjai Cristo ʌʌmadu ʌmo mil uumigi.  
\v 5 Ʌgai ʌrʌpʌgadadʌ ismaacʌdʌ duduaaca. Dai ʌgaa coidadʌ gia maiduduaaca asta aʌcai ʌʌmo mil uumigi.  
\v 6 Sʌʌlicʌdʌ baigʌnʌlidi ʌgai ismaacʌdʌ ʌpʌga duduaaca Diuusi ʌcovai vuvaitu ʌgai. Ʌgai ʌrpapaalicamu tʌvaagiʌrʌ Diuusi vuitapi dai gatʌaanʌdamu Cristo ʌʌmadu ʌmo mil uumigi. Dai ʌgai gia maiiimia agai ʌDiaavora ʌʌmadu. 
\p  
\v 7 Dai caaʌcai ʌʌmo mil uumigi mʌsivuusaidamu Satanási ʌgʌʌ dʌgacaiñdʌrʌ  
\v 8 siʌgai vʌʌsi oidigi daama aimʌrdamu dai vupuiirumadadamu oodami. Ʌgai vupuiirumadamu Gogʌrʌ oidacami dai Magogʌrʌ oidacami. Dai ʌmpaidamu ʌgai ʌsandaaru ami oidacami sai soiña cocoodana ʌDiuusi sandaarugadʌ. Ʌsandaaru ismaacʌdʌ Gogʌrʌ dai Magogʌrʌ oidaga ʌpan ʌʌquidu ʌoorai ismaacʌdʌ ʌgʌʌ suudagi ugidana oidaga.  
\v 9 Dai iimi agai ʌgai ʌmapʌcʌrʌ siaaco gʌʌ tʌpalica. Dai sicolima agai ʌgai siaaco daraaja Diuusi sandaarugadʌ dai siaaco oidaga ʌoodami ismaacʌdʌ Diuusi oigʌdai. Dʌmos Diuusi ootosa agai taí tʌvaagiaiñdʌrʌ sai mʌʌna vʌʌsi ʌSatanási sandaarugadʌ.  
\v 10 Dai Diuusi taiyʌrʌ daituda agai ʌDiaavora vupuiirumadacai ʌgai ʌgaa. Ʌtaí siaaco daituda agai Diuusi ʌDiaavora vʌʌnagʌ asufre dai amiava mʌsiaaco daitu ʌcʌisi vʌgicʌdʌ ʌʌmadu ʌgai ismaacʌdʌ pocaiti saidʌ ʌrDiuusi ñiooquituldiadamigadʌ dai maitʌrvaavoi. Ami soimaasi taataca agai ʌgai vʌʌscʌrʌ tasʌrʌ dai tucarʌ. 
\s1 ――― 
\p  
\v 11 Amaasi tʌʌ aanʌ ʌmo gʌʌ daicarui tojacami dai tʌʌ aanʌ ʌgai ismaacʌdʌ dan daja. Dai ugidagai ʌoidigi ʌʌmadu ʌtʌvaagi siaaco daja ʌtasai daidʌ ʌmasaadai daidʌ ʌsisiaavugai, dai camaitiiputu tomali ʌmo istumaasi.  
\v 12 Antai tʌʌ aanʌ ʌcoidadʌ gʌgʌrducami dai aaliducami vai vuidʌrʌ guuca Diuusi. Mʌtai cupioojo ʌliliivru siaaco oojisi istumaasi ivuaadana oodami dai Diuusi soimaasi taatatuli vʌʌsi ʌsoimaasi ivuaadami ismaacʌdʌ vaamioma soimaasi ivuaadana vaamioma soimaasi taatatuli ʌgai. Dai cupioojo ʌmai liivru siaaco oojisi ʌtʌtʌaragʌdʌ vʌʌsi ʌgai ismaacʌdʌ tomastuigaco oidaca agai Diuusi ʌʌmadu.  
\v 13 Daidʌ ʌoodami ismaacʌdʌ coi ʌgʌʌ suudarʌ duduaaca daidʌ ʌoodami ismaacʌdʌ yaasapicatadai duduaaca dai vʌʌsi ʌcoidadʌ duduaaca dai iji tʌvaagiamu tai Diuusi soimaasi taatatuli ʌsoimaasi ivuaadami. Ismaacʌdʌ vaamioma soimaasi ivuaadana vaamioma soimaasi taatatuli ʌgai.  
\v 14 Dai camaicoodamu oodami baiyoma tomastuigaco mʌʌdamu ʌtaiyʌrʌ. Daidʌ ʌDiaavora ʌʌmadu oidacamu tomastuigaco.  
\v 15 Vʌʌscatai ʌgai ismaacʌdʌ maioojisi tʌtʌaragadʌ ʌliivruʌrʌ siaaco oojisi tʌtʌaragadʌ ʌgai ismaacʌdʌ tomastuigaco oidaca agai Diuusi ʌʌmadu Diuusi suuli ʌgai ʌtaiyʌrʌ. 
\c 21  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Antai gooquiʌrʌ tʌʌ aanʌ ʌmo tʌvaagi utudui dai ʌmo dʌvʌʌrai utudui. Ʌtʌvaagi ʌpʌgadadʌ daidʌ ʌdʌvʌʌrai ʌpʌgadadʌ caugidagai cascʌdʌ dai camaitiipu ʌgʌʌ suudagi.  
\v 2 Antai aanʌ Vuaana tʌʌ ʌgʌʌ quii ismaacʌdʌ Diuusi ʌcovai vusaitu Jerusaleena utudui tʌʌgidu vai tʌvañimi tʌvaagiaiñdʌrʌ. Diuusi vuidʌrʌ cʌaacatadai ʌgai. Sʌʌlicʌdʌ chigia maasi ʌgʌʌ quii poduucai isduucai chigia maasi ʌmo ali tʌji siuu duucu cunata agadagi.  
\v 3 Antai cai aanʌ ʌmo ñiooqui iscavami ñioo tʌvaagiaiñdʌrʌ dai pocaiti: 
\p ―Sivi gia Diuusi oodami saagida oidacamu daidʌ ʌoodami ʌrmaamaradʌcamu Diuusi. Dai Diuusi ʌrDiuusigadʌcamu ʌoodami.  
\v 4 Dai siaaco daja Diuusi maitiipucamu istucʌdʌ soigʌnʌliadagi oodami. Dai camaicoodamu oodami, tomali maisuaanʌdamu tomali maisoigʌnʌliadamu. Dai camaicocordamu ʌgai. Vʌʌsi ʌʌquidʌ istumaasi caugidagai cascʌdʌ ―caiti ʌñiooqui. 
\p  
\v 5 Amaasi Diuusi ʌgʌʌ daicarui daama daja pocaiti: 
\p ―Sivi gia utuldamu aanʌ vʌʌsi istumaasi ―caiti ʌgai. 
\p Dai Diuusi povaiñtʌtʌdai ʌʌpʌ: 
\p ―Oojañi aapi. Idi ñiooqui sʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoi cascʌdʌ dai cʌʌga baiga isvaavoitudagi ―iñtʌtʌdai Diuusi. 
\p  
\v 6 Dai gooquiʌrʌ povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Casiʌpʌdui vʌʌsi istumaasi ʌpʌduñia agaitadai. Aanʌ ʌrʌgai dai maiquiaa cʌquivacai oidigi abiaadʌrʌ oidaga dai tomastuigaco oidacamu. Sioorʌ viaaca ʌliadagi ibʌdagai utudui vai tomastuigaco oidacagi aanʌ iñʌʌmadu aanʌ gia maaquimu ʌsuudagi ismaacʌdʌcʌdʌ viaacana ʌgai ibʌdagai utudui dai maitaanʌi aanʌ tomali ʌmo sintavu.  
\v 7 Gomaasi iduñimu aanʌ ʌgai vʌʌtarʌ sioorʌ maisoimaasi ivuaadagi siʌʌscadʌ ʌDiaavora soimaasi iduiñtulda ʌliadagi. Dai aanʌ ʌrDiuusigadʌcamu ʌgai dai ʌgai ʌrgiñmaamaracamu.  
\v 8 Dʌmos sioorʌ duduaadicudagi, dai sioorʌ maivaavoitudadagi Diuusi, dai sioorʌ cʌʌdadagi aa oodami, daidʌ sioorʌ ʌrgacoodacami, dai sioorʌ googosi gʌnducami, daidʌ sioorʌ ʌrcʌcʌʌdaracami, daidʌ sioorʌ siaa duutudai ʌmoomono, dai vʌʌsi yaatavogami, iimia agai ʌtaiyamu ismaacʌdʌ vʌʌnagʌ asufre. Gomaasi ʌrʌpan ducami isʌpamu coiyagi. 
\s1 ――― 
\p  
\v 9 Amaasi aayi ʌmaadutai ʌcuvaracamiaiñʌdʌrʌ Diuusi tʌtʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ viaacatadai ʌcuvaracami ajaasocoli. Ʌajaasocoli ʌraana daacatadai ʌmo istumaasi ismaacʌdʌcʌdʌ soimaasi taata agai oodami. Daidʌ ʌDiuusi tʌaañicarudʌ povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Dimi gʌtʌʌgidamu aanʌ siaaco oidaca agai ʌgai ismaacʌdʌ tomastuigaco oidaca agai ʌgai ʌʌmadu mʌsmaacʌdʌ Cañiiru aagaiña. 
\p  
\v 10 Dai Diuusi Ibʌadʌ apiagiñtʌtʌʌgidimi naana maasi istumaasi cascʌdʌ ʌDiuusi tʌaañicarudʌ giñvaidacai ʌmo gʌʌ giidiamu. Ʌgiidi aliʌ tʌcavaga. Dai abiaadʌrʌ giñtʌʌgi ʌgʌʌ quii Jerusaleena tʌʌgiducʌdʌ ismaacʌdʌ tʌvañimi tʌvaagiaiñdʌrʌ ismaacʌdʌ Diuusi vuidʌrʌ cʌaacatadai ismaacʌdʌ Diuusi ʌcovai vusaitu.  
\v 11 Ʌgʌʌ quii cavami dadadacʌi modaacatai Diuusi. Ʌpan ʌʌsi dadadacʌi ʌmo odai namʌacami ismaacʌdʌ jaspe tʌʌgidu. Cʌʌ maasi ʌraana ʌgai vidrio maasi cascʌdʌ.  
\v 12 Vʌʌsi sicoli curartudi ʌgʌʌ quii. Dai tʌcavaga ʌcurarai dai baivustaama dan gooca cucuuparaga. Vai ʌʌmo Diuusi tʌtʌaañicarudʌ guuca vʌʌsi cucuuparagʌrʌ. Dai cucuuparagʌrʌ oojisi Jacovo maamaradʌ tʌtʌaragadʌ.  
\v 13 Dai siaali apacoga guuca vaica cucuuparagai dai norte amacoga guuca ʌʌpʌ vaica cucuuparagai dai sur amacoga guuca ʌʌpʌ vaica cucuuparagai dai uruñi utamacoga guuca ʌʌpʌ vaica cucuuparagai.  
\v 14 Dai ʌcurarai uta daraaca baivustaama dan gooca ojoodai. Daidʌ ʌojoodʌrʌ oojisi tʌtʌaragadʌ ʌgai mʌsmaacʌdʌ Cañiiru aagaiña. 
\p  
\v 15 Daidʌ ʌDiuusi tʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ giñaatagidi bʌcati ʌmo ooro ʌpavidacarui ʌmo metro ʌʌsi tʌvʌducami dai ʌgaicʌdʌ ʌpavida agai ʌgʌʌ quii ʌʌmadu cucuuparagadʌ ʌʌmadu curaradʌ.  
\v 16 Ʌgʌʌ quii maacuadu siisisodʌ dai aipadʌrʌ mosʌmaduga muiduru. Amaasi ʌDiuusi tʌaañicarudʌ ʌpavi ʌgʌʌ quii gʌʌpavidacarucʌdʌ. Ʌgai ajʌga goo mil dan ʌʌpʌ goo siento kilómetros. Dai ʌgai ʌmaduga muiduru aipadʌrʌ dai tai acoga ʌʌpʌ.  
\v 17 Amaasi ʌDiuusi tʌaañicarudʌ ʌpavi ʌcurarai siuiduru gajiaacoga vai ajʌga vaic coobai dan maacova metros. Ʌpavidacarui ismaacʌdʌcʌdʌ gaʌpavidi ʌDiuusi tʌaañicarudʌ ʌroodami ʌpavidacarudʌ. 
\p  
\v 18 Ʌcurarai jaspecʌdʌ duñisi. Daidʌ ʌgʌʌ quii goʌʌ oorocʌdʌ duñisi. Dai sʌʌlicʌdʌ dadadacʌi ʌpan duucai vidrio.  
\v 19 Daidʌ ʌbaivustaama dan gooca ojoodai ismaacʌdʌ uta daraaja ʌcurarai daama arastudicatadai naana maasi ojoodai namʌacami. Ʌmoco viaacatadai jaspe. Dai ʌmai viaacatadai sifiro. Dai ʌmai viaacatadai ágata. Dai ʌmai viaacatadai esmeralda.  
\v 20 Dai ʌmai viaacatadai ónise. Dai ʌmai viaacatadai cornalina. Dai ʌmai viaacatadai crisólito. Dai ʌmai viaacatadai berilo. Dai ʌmai viaacatadai topacio. Dai ʌmai viaacatadai crisoprasa. Dai ʌmai viaacatadai jasinto. Dai ʌmai viaacatadai amatista.  
\v 21 Ʌbaivustaama dan gooca cucuuparagai perlacʌdʌ duñisicatadai. Daidʌ ʌcaayi gʌducʌdioma goʌʌ oorocʌdʌ duñisi dai ʌpan duucai dadadacʌi vidrio. 
\p  
\v 22 Dai ami ʌgʌʌ quiiyʌrʌ maitʌʌ aanʌ tomali ʌmo quiuupai. Diuusi gʌrbaitʌcʌaacamiga ʌgai dai sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai. Dai ʌgai ʌʌmadu mʌsmaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ʌrʌpan ducami quiquiuupai cascʌdʌ maitiipu quiquiuupai.  
\v 23 Ʌgʌʌ quiiyʌrʌ maitʌaagai tasai cuudagidʌ tomali masaadai Diuusi ʌʌmadu ʌgai mʌsmaacʌdʌ Cañiiru agaiña cavami dadadacʌi cascʌdʌ.  
\v 24 Dai naana maasi oodami saagidiaiñdʌrʌ ismaacʌdʌ cʌʌgacʌrʌ vuvaja ajioopada agai ʌgʌʌ quii cuudagidʌcʌdʌ. Daidʌ ʌraraígadʌ oodami oidigi daama oidacami ʌgʌʌ quiiyʌrʌ oidaca agai ʌʌpʌ dai siaa duutuada agai Diuusi.  
\v 25 Ʌcuucuparagadʌ ʌgʌʌ quii vʌʌscʌrʌ moscuucupioquiñicana ami maitiipuca tucagi cascʌdʌ.  
\v 26 Dai ami oodami vʌʌsi oidigi daama oidacami saagidiaiñdʌrʌ siaa duutuadamu Diuusi.  
\v 27 Dai tomali ʌmo istumaasi soimaascami maivapaacʌdʌmu. Dai tomali ʌmo soimaasi ivuaadami tomali ʌyaatavogami maivapaacʌdamu. Mosʌcaasi ʌgai ismaacʌdʌ oojisi tʌtʌaragadʌ ʌliivrugadʌrʌ ʌgai mʌsmaacʌdʌ Cañiiru aagaiña. Ʌliivruʌrʌ oojisi tʌtʌaragadʌ ʌgai ismaacʌdʌ viaa ibʌdagai utudui dai tomastuigaco oidaca agai Diuusi ʌʌmadu. 
\c 22  
\p  
\v 1 Amaasi ʌDiuusi tʌaañicarudʌ ʌʌpʌpʌ giñtʌʌgi ami siaaco daja Diuusi ʌgʌʌ daicarui daama ʌʌmadu ʌgai mʌsmaacʌdʌ Cañiiru aagaiña. Dai ʌgʌʌ daicaruiaiñdʌrʌ vusanʌi ʌmo istumaasi ʌpa maasi ʌmo gʌʌ aqui cʌʌ vuaañicami suudagi ismaacʌdʌcʌdʌ viaacana oodami iibʌdagai utudui. Ʌsuudagi ʌpa maasi vidrio.  
\v 2 Daidʌ ʌgʌʌ quii caayigadʌrʌ gʌducʌdioma ʌʌrana mʌrai ʌaqui. Daidʌ ʌaqui aipadʌrʌ guuca mui uusi. Daidʌ ʌuusi ʌʌmo masaadaicʌdʌ iibiatai. Daidʌ iibiadʌcʌdʌ viaacana oodami iibʌdagai utudui. Daidʌ ʌuusi aagadʌcʌdʌ maicoocorʌi oodami.  
\v 3 Dai ami maitiipucamu tomali ʌmo istumaasi soimaascami. Ʌgʌʌ daicarudʌ Diuusi ʌʌmadu ʌgai mʌsmaacʌdʌ Cañiiru aagaiña ami gʌʌ quiiyʌrʌ daacamu. Dai ʌpipiooñigadʌ ʌgai mʌsmaacʌdʌ Cañiiru aagaiña siaa duutuadamu ʌgai.  
\v 4 Dai vuidʌrʌ daraacana dai coocovadʌrʌ oojisicamu ʌCañiiru tʌtʌaragadʌ.  
\v 5 Dai ami maitiipuca agai tucagi. Dai sioorʌ ami oidaga maitʌgitoca agai cuucudagi tomali tasai. Diuusi gʌrbaitʌcʌaacamiga dadadaquigadʌcʌdʌ maasca agai ami cascʌdʌ. Dai tomastuigaco gatʌaanʌda agai ʌpipiooñigadʌ ʌgai mʌsmaacʌdʌ Cañiiru aagaiña. 
\s1 ――― 
\p  
\v 6 Amaasi ʌDiuusi tʌaañicarudʌ povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Istumaasi gʌaagida iñagai aanʌ ʌrvaavoi dai baiga isvaavoitudagi. Dai Diuusi gʌrbaitʌcʌaacamiga ʌrʌgai ismaacʌdʌ aagidi gʌñiñiooquituldadamiga istumaasi aagada ʌgai. Caootoi gʌtʌaañicaru sai ʌgai tʌʌgidana pipiooñigadʌ istumaasi caotoma ʌpʌduñia agai ―iñtʌtʌdai ʌDiuusi tʌaañicarudʌ. 
\p  
\v 7 Amaasi ʌSuusi Cristo povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Otoma divimu aanʌ. Sioorʌ ʌʌgiditai caʌcagi Diuusi ñiooquidʌ ismaacʌdʌ oojisi idi liivruʌrʌ sʌʌlicʌdʌ baigʌnʌliadamu ―iñtʌtʌdai Suusi Cristo. 
\p  
\v 8 Aidʌsi aanʌ Vuaana caʌ gomaasi dai tʌʌ giñtootonacʌdʌ cʌquiva aanʌ ʌDiuusi tʌaañicarudʌ vuidʌrʌ ismaacʌdʌ giñtʌʌgi vʌʌsi gomaasi dai siaa duutudai iñagaitadai.  
\v 9 Dʌmos ʌgai povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Maitipomaasi ivuaada. Aanʌ ʌʌpʌ ʌrDiuusi piooñigadʌ ʌpan duucai aapi ʌʌmadu gʌaaduñi ismaacʌdʌ gaaagidi Diuusi ñiooquidʌ ʌʌmadu vʌʌscatai ismaacʌdʌ ʌʌgiditai caʌ istumaasi oojisi idi liivruʌrʌ. Baiyoma isiaa duutuda Diuusi ―iñtʌtʌdai ʌDiuusi tʌaañicarudʌ. 
\p  
\v 10 Dai povaiñtʌtʌdai ʌʌpʌ: 
\p ―Gaaagidañi aapi Diuusi ñiooquidʌ ismaacʌdʌ oojisi idi liivruʌrʌ cayooga aayi istuigaco ʌpʌduñia agai istumaasi agai idi liivruʌrʌ.  
\v 11 Sioorʌ soimaasi ivueeyi dagitoñi vai apiasoimaasi ivuaadana. Dai sioorʌ googosi gʌnducamica dagitoñi vai apiagoogosi gʌnducamicana. Dai sioorʌ maisoimaasi ivuaadagi dagitoñi vai apiacʌʌga ivuaadana. Dai sioorʌ Diuusi ʌcovai vuvaitu dagitoñi vai apiacʌʌga vaavoitudaiña Diuusi ―iñtʌtʌdai ʌDiuusi tʌaañicarudʌ. 
\p  
\v 12 Dai Suusi Cristo ʌpamu povaiñtʌtʌdai: 
\p ―Sʌʌlicʌdʌ otoma divimu aanʌ. Dai vuaapidamu aanʌ ʌʌmo istumaasi namʌacami ʌgai ismaacʌdʌ ivuaadana giñaa duiñdaga. Sioorʌ vaamioma cʌʌga ivuaadagi maaquimu aanʌ ʌmo istumaasi vaamioma namʌacami.  
\v 13 Aanʌ ʌgai dai maiquiaa cʌquivacai oidigi abiaadʌrʌ oidaga dai tomastuigaco oidaca iñagai ―iñtʌtʌdai Suusi Cristo. 
\p  
\v 14 Sʌʌlicʌdʌ baigʌnʌlidi ʌgai ismaacʌdʌ Diuusi oigʌldi soimaascamigadʌ vai poduucai viaacana ʌgai oigaragai iscuucumiagi ʌuusi ibiadʌ ismaacʌdʌcʌdʌ viaacana oodami iibʌdagai utudui dai poduucai viaaca ʌgai oigaragai mʌsvaapaquiagi ʌgʌʌ quiiyʌrʌ.  
\v 15 Dʌmos ʌgʌʌ quii quiidiga madʌrʌ viimu ʌgai ismaacʌdʌ maivaavoitudai Suusi Cristo, ʌcʌcʌʌdaracami, daidʌ sioorʌ googosi gʌnducami, daidʌ gacoodacami, dai sioorʌ siaa duutuadagi moomono, daidʌ ʌyaatavogami. 
\p  
\v 16 ―Aanʌ Suusi caootoi giñtʌaañicaru sai aagidana vʌʌsi gomaasi ʌvaavoitudadami muiyapʌrʌ oidacami. Aanʌ ʌrcajiudadʌ ʌraí Davicaru. Aanʌ ʌrʌpan ducami ʌgʌʌ siaavugai ismaacʌdʌ ʌquiaamoco vusacʌi ―iñtʌtʌdai Suusi Cristo. 
\p  
\v 17 Dai Diuusi Ibʌadʌ ʌʌmadu ʌoodami ismaacʌdʌ tomastuigaco oidaca agai ʌgai ʌʌmadu mʌsmaacʌdʌ Cañiiru aagaiña potʌtʌdai ʌgai ʌSuusi Cristo. 
\p ―Dimi ―tʌtʌdai. 
\p Dai sioorʌ caʌcagi idi ñiooqui aliʌsi gʌaagai ispotʌtʌadagi ʌSuusi Cristo sai diviana. 
\p Dai sioorʌ sʌʌlicʌdʌ ipʌliadagi isDiuusi maaquiagi ibʌdagai utudui ʌgai viaa isvaavoitudagi Diuusi ñiooquidʌ vai Diuusi gʌnmaaquiagi suudagi ismaacʌdʌcʌdʌ viaacana ibʌdagai utudui dai maitataanʌi tomali ʌmo istumaasi. 
\p  
\v 18 Dai aagidi aanʌ vʌʌscatai ismaacʌdʌ caʌcagi Diuusi ñiooquidʌ ismaacʌdʌ oojisi idi liivruʌrʌ sai maiʌma duucai oojaiña. Sioorʌ vaamioma oojagi Diuusi gia soimaasi taatatuldia agai ʌgai poduucai isduucai taatatuli ʌgai ʌsoimaasi ivuaadami ismaacʌdʌ gʌaagai idi liivruʌrʌ.  
\v 19 Dai sioorʌ maigovai daraasagi aa ñiooqui idi liivruaiñdʌrʌ Diuusi maigovai daasamu tʌtʌaragadʌ ʌgai ʌliivruaiñdʌrʌ siaaco oojisi tʌtʌaragadʌ ʌgai ismaacʌdʌ tomastuigaco oidaca agai Diuusi ʌʌmadu. Dai maiviaacamu oigaragai isoidacagi ʌgʌʌ quiiyʌrʌ ismaacʌdʌ Diuusi ʌcovai vusaitu. 
\p  
\v 20 Aanʌ ʌrSuusi Cristo dai pocaiti ansai sʌʌlicʌdʌ otoma divia iñagai aanʌ. 
\p Dai aatʌmʌ vaavoitudadami ipʌlidi sai otoma diviana gʌrtʌaanʌdamiga Suusi. 
\p  
\v 21 Aanʌ ipʌlidi sai Suusi Cristo gʌrtʌaanʌdamiga cʌʌgacʌrʌ gʌnnʌidiña vʌʌscatai aapimʌ. 
\p Mosʌcaasi.