\id JAS  
\h SANTIAGO 
\toc1 Idi oojai ooji Santiagu Jacocaru cajiudadʌ 
\toc2 SANTIAGO 
\toc3 Stg. 
\mt1 Idi oojai ooji Santiagu Jacocaru cajiudadʌ 
\c 1  
\p  
\v 1 Aanʌ Santiagu ʌrpiooñigadʌ Diuusi dai ʌtʌaanʌdami Suusi Cristo. Viaatuldi aanʌ ʌbaivustaama dan gooca Jacocaru maamaradʌ cajiudadʌ ismaacʌdʌ aipaco oidaga vʌʌsi oidigʌrʌ. 
\s1 ――― 
\p  
\v 2 Giñaaduñi aliʌsi gʌaagai isbaigʌnʌliada aapimʌ siʌʌscadʌ soimaa taatamadagi naana maasi.  
\v 3 Moscʌʌga maatʌ aapimʌ issoimaasi taatamituldagi aapimʌ cʌʌga vaavoitudaitai Diuusi aidʌ gia vaamioma cʌʌga vaavoitudadamu aapimʌ Diuusi soimaasi taatamaitai.  
\v 4 Gʌnaagavurai dai poduucai ivuaada. Aapimʌ ismaacʌdʌ mamaatʌrʌi issoimaa taatamadagi dai vʌʌscʌrʌ maivuí ñioocadagi Diuusi cʌʌga vaavoitudai, dai poduucai maitʌrsoimaasi iducamicamu aapimʌ. 
\p  
\v 5 Isʌmaadutai aapimʌ viʌʌgacagi maatʌdagai taañivurai Diuusi siʌgai gʌnmaaquimu. Ʌgai maituu daayi dai maigʌducʌdʌ gʌʌlidiña.  
\v 6 Dʌmos cʌʌga vaavoitudaitai gʌaagai mʌstaanʌdagi. Ʌgai ismaacʌdʌ maicʌʌga vaavoitudai ʌmo imidagai cʌʌga vaavoitudaiña dai siaadiqui camaisi cʌʌga, ʌgai ʌrʌpan ducami uusi aagadʌ ismaacʌdʌ mosaipaco oiñidiña ʌvʌʌli.  
\v 7 Sioorʌ povuaadagi ʌgai maitʌaagai istʌtʌgitodagi isDiuusi maquia agai istumaasi.  
\v 8 Ʌgai ʌmo imidagai tʌtʌgitoiña ʌmo istumaasi dai siaadiqui ʌma maasi ʌgai maimoduucai oidacana vʌʌscʌrʌ. 
\p  
\v 9 Ʌvaavoitudadami soitigami gʌaagai isbaigʌʌliadagi cʌʌgacʌrʌ nʌiditai Diuusi ʌgai dai maisiu soiduucai nʌidi.  
\v 10 Ʌvaavoitudadami ricu ʌʌpʌ gʌaagai isbaigʌʌliadagi siʌʌscadʌ ʌoodami soiduucai nʌijadagi vaavoitudaitai ʌgai Suusi Cristo. Vʌʌsi vustuidadʌ ʌricu ugiatʌi ʌpan duucai ʌyoosigadʌ vasoi maitʌvʌpi cavaca.  
\v 11 Mosvusacʌi tasai dai totoiñdarʌi dai gaquistudai yoosigai vai suuligʌi vai camaisigiamaascana. Poduucai ʌʌpʌ todian duucai ugiatʌi vustuidadʌ ʌricu quiaa aata vuaadatai ʌgai. 
\s1 ――― 
\p  
\v 12 Sioorʌ soimaa taatamadagi dai maivuí ñioocadagi Diuusi ʌgai aliʌsi baigʌʌliadamu. Ʌgai ismaacʌdʌ istutuidi ispoduucai oidacagi Diuusi maaquimu oigaragai isvʌʌscʌrʌ oidacamu ʌgai Diuusi ʌʌmadu, poduucai isduucai aagai Diuusi siduñia agai ʌgaicʌdʌ ismaacʌdʌ ʌʌgiadagi.  
\v 13 Siʌʌscadʌ ʌmaadutai soimaasi iduñia ʌliada maitʌaagai ispoʌliada ʌgai isDiuusi poduucai tʌtʌgitoituldi. Diuusi tomali ʌmo imidagai maitʌtʌgitoi issoimaasi ivuaadagi, dai tomali poduucai maitʌtʌgitoituldi ʌgai aa.  
\v 14 Baiyoma siʌʌscadʌ ʌmaadutai soimaasi iduñia ʌliada ʌgai ʌʌgi poduucai tʌtʌgitoi cascʌdʌ.  
\v 15 Tʌgitoidagiañdʌrʌ vusacʌi soimaascami dai siʌʌscadʌ caaliʌsi ʌrsoimaasi iducamicagi ʌoodami camaitistutuidi isimiagi Diuusi ʌʌmadu. 
\p  
\v 16 Giñaaduñi maitavʌr ʌʌgi gʌnvupuiirumadada.  
\v 17 Vʌʌsi istumaasi cʌcʌʌgaducami ismaacʌdʌ viaa aatʌmʌ oidigi daama Diuusi gʌrmaacai. Diuusi iduí tasai dai masaadai dai sisiaavugai dai aliʌ cʌʌga dadadacʌi vʌʌsi ʌgai, dʌmos Diuusi vaamioma dadadacʌi. Gocuudagi ismaacʌdʌ viaa Diuusi tomali ʌmo imidagai maiugiatʌi tomali maitutucui. Diuusi vʌʌscʌrʌ gʌrmaacai istumaasi cʌcʌʌgaducami.  
\v 18 Diuusi cʌʌgacʌrʌ gʌrvuvaidi tʌsvaavoitudagi dai muidutai vaavoituda agai dʌmos aatʌmʌ ʌʌpʌga vaavoitu. Poduucai ipʌli ʌgai cascʌdʌ poduucai ivueeyi. 
\s1 ――― 
\p  
\v 19 Giñaaduñi siooma ʌrcʌʌgai iscaʌcagi isñioocadagi dai maitʌaagai isbacocodagi.  
\v 20 Oodami ismaacʌdʌ bacocorʌi maitivueeyi istumaasi Diuusi ipʌlidi,  
\v 21 cascʌdʌ casiavʌr maisoimaasi ivuaada. Ʌʌgiadavurai aapimʌ Diuusi. Caviaa aapimʌ Diuusi ñiooquidʌ ismaacʌdʌ gʌrootosi ʌgai. Diuusi viaa guvucadagai daidʌ istutuidi iscʌʌgacʌrʌ gʌnvuvaidagi isvaavoitudagi aapimʌ ñiooquidʌ. 
\p  
\v 22 Ivuaadavurai istumaasi aagai Diuusi ñiooquidʌ maisiu moscaʌca. Sioorʌ caʌcagi dai maitivuaadagi poduucai ʌʌgi gʌnvupuiirumadai ʌgai.  
\v 23 Sioorʌ moscaʌcagi Diuusi ñiooquidʌ dai maiʌʌgiadagi ʌgai ʌrʌpan ducami ʌmo cʌʌli ismaacʌdʌ mʌʌ nʌnʌidi gʌʌʌsi  
\v 24 dai casi gʌaagadagi tuitaragai vai ʌgai mosimiagi abiaadʌrʌ dai camaitʌgituagi ismaasi ʌʌsidʌ.  
\v 25 Sioorʌ mostʌgitocagi istumaasi caʌ Diuusi ñiooquidʌ ismaacʌdʌ cʌʌgacʌrʌ gʌrvuvaidi dai cʌʌga tʌgito caʌcagi dai apiacʌʌga vaavoitudadagi daidʌ ivuaadagi istumaasi aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ ʌgai aliʌ baigʌʌliadamu. 
\p  
\v 26 Isʌmaadutai pocaitiadagi siʌrvaavoitudadami dai vʌʌscʌrʌ vuí ñioocada aa ʌʌgi gʌnvupuiirumadai dai poduucai vaavoidaragadʌ maisoicʌi.  
\v 27 Diuusi nʌidi sioorʌ soicʌi aali maidʌʌdʌcami ʌʌmadu ʌvipiudu siʌʌscadʌ soimaa taatamada ʌgai dai mai soimaasi ivueeyi poduucai isduucai ivueeyi aa ismaacʌdʌ maiʌʌgidi Diuusi. Diuusi pocaiti sai sioorʌ poduucai ivueeyi ʌgai giaa sʌʌlicʌdʌ cʌʌga vaavoitudai. 
\c 2  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Giñaaduñi aapimʌ ismaacʌdʌ vaavoitudai gʌrtʌaanʌdamiga Suusi Cristo ʌgai vaa ismaacʌdʌ sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai aliʌsi gʌaagai aapimʌ isvʌʌscatai ʌmadugan duucai nʌijadagi. Maitʌaagai issiooma cʌʌgacʌrʌ nʌijadagi ʌʌmoco siaa.  
\v 2 Ducami isvaapaquiagi gooca cʌcʌʌli siaaco siaa duutuada aapimʌ Diuusi, ʌmoco ʌrgʌvidacamicagi daidʌ ʌroorocagi aaniyugadʌ dai cʌcʌʌgaducagi yuucusidʌ, daidʌ ʌgʌmai ʌrsoitigamicagi dai cʌcʌʌliocoidadʌ yuucusucagi.  
\v 3 Amaasi mai aapimʌ cʌʌgacʌrʌ miaadʌgidagi ʌgai ismaacʌdʌ cʌcʌʌgadu yuucusidʌ dai potʌʌdagi: “Tami daiva cʌʌgaducʌdʌ daicariʌrʌ”. Daidʌ ʌsoitigami mospotʌʌda aapimʌ: “Mʌʌcai cʌaca siʌʌpʌ daivañi tami dʌvʌʌrapi”.  
\v 4 Poduucai aapimʌ maiʌmadugan duucai nʌidi vʌʌscatai, baiyoma maicʌʌga tʌtʌgitoi aapimʌ. 
\p  
\v 5 Giñaaduñi caʌcavurai idi ñiooqui Diuusi ʌcovai vuvaitu vaamioma mui soitutuigami dai chiʌʌquioma riricu oidigi daama oidacami saagidaiñdʌrʌ sai cʌʌga vaavoitudaiña ʌgai. Dai vʌʌscʌrʌ vaamioma ʌrsoiñi isvaavoitudagi oodami Diuusi siviaacagi mui tumiñsi. Diuusi maaquimu ʌvaavoitudadami oigaragai sai gatʌaanʌiña ʌgai ʌʌmadu. Poduucai isduucai aagai Diuusi siduñia agai ʌgaicʌdʌ ismaacʌdʌ ʌʌgiadagi.  
\v 6 Dʌmos aapimʌ soiduucai nʌidi soitutuigami. Tʌtʌgitodavurai aapimʌ isʌriricu ʌgai dai soimaasi gʌnvuiididi aliʌ duudatai dai ʌgai gʌntʌvaimʌticana aapimʌ dai vamʌn tutusaiña dudunucamiʌrʌ.  
\v 7 Dai ʌgai vaa ʌgai dai vuí ñioocai Suusi Cristo ismaacʌdʌ gʌaagai issiaa duutuadagi. Suusi Cristo guvucadadʌcʌdʌ vapacoñi aapimʌ. 
\p  
\v 8 Aduucai oojisi Diuusi ñiooquidʌrʌ: “Oigʌadavurai gʌnaaduñi poduucai mʌsduucai gʌnoigʌdai aapimʌ ʌʌgi”. Issʌʌlicʌdʌ povuaada aapimʌ aidʌ gia cʌʌga ivueeyi aapimʌ.  
\v 9 Dʌmos ismaiʌmadugan duucai nʌijada aapimʌ aidʌ gia soimaasi ivueeyi aapimʌ. Dai poduucai aapimʌ ʌrsoimaasi ivuaadami maiʌʌgidacai Diuusi ñiooquidʌ.  
\v 10 Tomasioorʌ ismaacʌdʌ ʌʌgidi istumaasi aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ dai ʌmo imidagai maicʌʌga iduñiagi tomasi ʌmo istumaasiʌrʌ ʌgai ducami ismaiʌʌgiada tomali ʌmo istumaasi.  
\v 11 Diuusi pocaiti sai maitʌaagai isgoogosi gʌnducamicagi oodami dai ʌgai vaa pocaiti ʌʌpʌ sai maitacoodaiña. Isʌmaadutai maigoogosi gʌducamicagi tomasi mosgamuaa vʌʌscʌrʌ ʌrsoimaasi ivuaadami maiʌʌgidacai Diuusi ñiooquidʌ.  
\v 12 Aapimʌ aliʌsi gʌaagai iscʌʌgacʌrʌ oidacagi ʌpan duucai ʌgai ismaacʌdʌ maatʌ isʌmo imidagai Diuusi nʌida agai ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami. Diuusi cʌʌgacʌrʌ gʌrvuvaidi soimaascamiaiñdʌrʌ cascʌdʌ istutuidi aatʌmʌ isʌʌgiadagi ñiooquidʌ.  
\v 13 Isʌmaadutai maisoigʌʌliadagi aacʌdʌ Diuusi maisoigʌʌliadamu ʌgaicʌdʌ ʌʌpʌ dʌmos sioorʌ soigʌʌliadagi aacʌdʌ Diuusi soigʌʌliadamu ʌgaicʌdʌ ʌʌpʌ. 
\s1 ――― 
\p  
\v 14 Giñaaduñi, ¿tumaasi ʌrcʌʌgai ispocaitiadagi ʌmoco sai vaavoitudai dai maitivuaadagi tomali ʌmo istumaasi cʌʌgaducami? ¿Baiscʌʌgacʌrʌ vuusaiña ʌgai poduucai?  
\v 15 Ducami isʌmoco gʌnaduñi maiviaacagi yuucusi tomali cuaadagai  
\v 16 mai ʌmaadutai aapimʌ potʌʌdagi: “Diosai, tʌʌganapʌs tudu cuaadagai dai yuucusi”. Mai aapimʌ maimaquiagi istumaasi viʌʌga ʌgʌmai. Tumaasi soiñana ʌñiooqui.  
\v 17 Poduucai sioorʌ pocaiti sai vaavoituda dai maisoicʌdagi gʌaaduñi tumaasi ʌrcʌʌgai vaavoidaragadʌ. 
\p  
\v 18 Aapi pocaiti sai cʌʌga vaavoitudai dai aanʌ pocaiti saidʌ ivueeyi istumaasi cʌʌgaducami poduucai isduucai Diuusi ipʌlidi. Dʌmos issʌʌlicʌdʌ vaavoitudamudai aapi Diuusi aidʌ gia ivuaadamudai istumaasi cʌʌgaducami poduucai isduucai Diuusi ipʌlidi. Siuu duucu ivuaada aanʌ istumaasi cʌʌgaducami poduucai isduucai Diuusi ipʌlidi poduucai gʌmaatʌ iñsaanʌ sʌʌlicʌdʌ cʌʌga vaavoituda Diuusi.  
\v 19 Aapi vaavoitudai isʌmaduga Diuusi, vaavuava. Dʌmos ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ vaavoitudai ʌʌpʌ isoidaga Diuusi dai gigivucui duduaadicuitai.  
\v 20 ¿Maimaatʌ caʌ aapi? ¿Ipʌlidipʌsi iñsigʌmaatʌtuldagi? Sioorʌ vaavoitudadagi dai maitivuaadagi istumaasi cʌʌgaducami, ¿tumaasi ʌrcʌʌgai isvaavoitudada ʌgai?  
\v 21 Cʌʌga maatʌ aapi isgʌraduñi Avraañicaru ʌʌgidiña Diuusi daidʌ idui gʌmaracʌdʌ isducatai tʌjai Diuusi vai cascʌdʌ cʌʌgacʌrʌ nʌidiña Diuusi Avraañi dai pocaiti sai ʌgai ʌrʌmo oodami ismaacʌdʌ caʌma duucai gʌtʌgito dai camaisoimaasi ivuaada agai dai ʌʌgidiña Diuusi.  
\v 22 Poduucai gʌmaatʌ isAvraañi aliʌ cʌʌga vaavoitudai Diuusi dai aidʌsi podui ʌgai vaamioma vaavoitu.  
\v 23 Dai poduucai ʌpʌdui isducatai aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ ismaacʌdʌ pocaiti: “Avraañi vaavoitu Diuusi vai cascʌdʌ Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidi ducami istomali ʌmo imidagai maisoimaasi iduuñimudai ʌgai”. Vai Diuusi gʌaduñi duucai nʌidi Avraañi. 
\p  
\v 24 Camaatʌ aapimʌ siDiuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidi ʌvaavoitudadami cʌʌga ivuaadami duucai maisiu mosʌca vaavoidaragadʌcʌdʌ dʌmos istumaasi cʌʌgaducamicʌdʌ ismaacʌdʌ ivuaadagi ʌgai ʌʌpʌ.  
\v 25 Poduucai ʌpʌdui Raavacʌdʌ ʌgai ʌrʌmo ooqui tatacaligami dai cʌʌga miaadʌgi ojootosadʌ ʌjudidíu dai aagidi siaa sʌʌli iimia ʌgai sai maivuuna tʌtʌaanʌdami. Dai vaavoitu Diuusi cascʌdʌ aidʌ abiaadʌrʌ Diuusi ipʌli isʌma duucai gʌtʌgituagi ʌgai dai camaisoimaasi ivuaadagi. Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidi Raava dai pocaiti sai ʌgai ʌrʌmo oodami ismaacʌdʌ caʌma duucai gʌtʌgito dai camaisoimaasi iuvaada agai dai ʌʌgidi Diuusi.  
\v 26 Sioorʌ vaavoitudagi dai maicʌʌga ivuaadagi ʌgai maitʌrcʌʌgai vaavoidaragadʌ, ʌgai ʌrʌpan ducami ʌmo oodami ismaacʌdʌ cavusacʌi ibʌadʌ muucucai ʌgai. 
\c 3  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Giñaaduñi maitʌaagai issii muidutai ʌrmamaatʌtuldiadamicagi. Camaatʌ aapimʌ sai aatʌmʌ ismaacʌdʌ ʌrmamaatʌtuldiadami Diuusi sʌʌlicʌdʌ soimaasi gʌrtaatamituldagi ismaisʌʌli aagidi aatʌmʌ ñiooquidʌ ʌgai.  
\v 2 Vʌʌscatai aatʌmʌ muiyoco maicʌʌga ivuaadana. Isʌmaadutai tomali ʌmo imidagai maisoimaasi ñioocadagi ʌgai ʌrʌmo oodami cʌʌga gʌtʌgitocami dai cʌʌga istutuidi ismaisoimaasi ivuaadagi.  
\v 3 Siʌʌscadʌ dacamidacartuda aatʌmʌ cavayu poduucai istutuidi aatʌmʌ isiimitudadagi siajaacoga ipʌliadagi.  
\v 4 Gʌntʌgitovʌr nʌijada vaarcuʌrʌ ismaacʌdʌ gʌʌ suudagi daama ajioopai tomasiʌʌ gʌgʌrdu ʌgai dai ʌvʌʌli ismaacʌdʌ nuituscʌi aliʌ guvuca vaidʌ ʌiimitudadami iimitudai siajaacoga ipʌliadagi ʌmo ali taavlacʌdʌ ismaacʌdʌ vaarcu uta daja.  
\v 5 Poduucai ʌpʌvueeyi ʌʌpʌ ganʌʌnʌcʌdʌ tomasi alidu vʌʌscʌrʌ istutuidi isnaana maasi ivuaadagi.  
\v 6 Dai ganʌʌnʌ ʌrʌpan ducami taí ʌʌpʌ. Lʌʌchi taicʌdʌ mʌmʌjʌi gʌʌpi oidigi. Ganʌʌnʌ istutuidi isaliʌ soimaasi ivuaadagi poduucai soimaasi ivueeyi oodami. Siʌʌsi ucami oidacagi ʌmo oodami amaasi ucami soimaasi ivueeyi nʌʌnʌdʌ Diaavora guvucadadʌcʌdʌ.  
\v 7 Oodami istutuidi isbai tuutiatudagi tomastuma cʌcʌisi, dai coocoyi, dai ujuurugi, dai cʌcʌisi gʌʌ suudarʌ oidacami, dai cabai tuutiatudaiña.  
\v 8 Dʌmos ganʌʌnʌ gia tomali ʌmaadutai maitistutuidi isbai tuigatudagi. Ganʌʌnʌ ʌrʌmo istumaasi ismaacʌdʌ maibaiga isbai tuigatudagi. Ganʌʌnʌcʌdʌ oodami ñiooquidi aa oodami dai soigʌliatu poduucai isduucai muuquigami.  
\v 9 Gʌrnʌʌnʌcʌdʌ siaa duutudai aatʌmʌ Diuusi gʌrooga dai ʌgai vaacʌdʌ ñiooquidi aatʌmʌ oodami ismaacʌdʌ Diuusi idui pomaasi ismaasi Diuusi.  
\v 10 Gʌrtʌñicʌdʌ siaa duutudai aatʌmʌ Diuusi dai ʌgai vaacʌdʌ soimaasi ñioocai. Giñaaduñi poduucai gia maitʌaagai isivuaadagi.  
\v 11 ¿Isbai vuusaiña ʌgai vaa vagʌacañiañdʌrʌ suudagi yoovicami dai sivucami?  
\v 12 ¿Giñaaduñi isbai ʌmo iigosi dʌʌdʌ iibiatana uuvasi siʌʌpʌ ʌmo uuvasi dʌʌdʌ bais iibiatana iigosi? Poduucai ʌʌpʌ ʌmo vagʌacañiañdʌrʌ maivusacʌi suudagi yoovicami dai sivucami. 
\s1 ――― 
\p  
\v 13 Isoidacagi ʌʌmaadutai aapimʌ gʌnsaagida ismaacʌdʌ cʌʌga gʌtʌgitocagi ʌgai gʌaagai iscʌʌgacʌrʌ oidacagi vai poduucai nʌijadagi aa siʌrvaavoi iscʌʌga gʌtʌgito dai maitʌaagai isgʌducʌdʌ gʌʌliadagi. Ʌgai vaa maatʌdagadʌ mamaatʌtuldi ismaitʌaagai isgʌducʌdʌ gʌʌliadagi.  
\v 14 Dʌmos isaliʌ muuquimudadʌ tuigacagi ʌgai dai ʌʌgi gʌvʌʌtarʌ tʌgitocagi vʌʌsi dai maitʌtʌgitodagi aa maitʌaagai isgʌducʌdʌ gʌʌliadagi gʌmaatʌdagacʌdʌ vʌʌsi gomaasi ʌpan ducami isyaatagʌdagi.  
\v 15 Googadʌ maatʌdagai maitʌrʌgai ismaacʌdʌ gamaacai Diuusi goovai mosʌroodami oidigi daama oidacami tʌgitoidadʌ dai goovai ʌgai ismaacʌdʌ gamaacai ʌDiaavora.  
\v 16 Siaaco coimudadʌ tuutiacagi oodami dai ʌʌgi gʌnvʌʌtarʌ tʌgitocagi vʌʌsi dai maitʌtʌgitodagi aa ami mosgʌnvupui ñioocaiña oodami, daidʌ ivuaadana mui naana maasi soimaascami.  
\v 17 Dʌmos ʌgai ismaacʌdʌ viaa maatʌdagai ismaacʌdʌ gamaacai Diuusi ʌgai cʌʌgacʌrʌ oidacana dai maioomaliacana, dai tʌtʌgitoiña aa, dai ʌʌgidiña gʌnbaitʌguucacamiga, dai soigʌnʌlidiña aacʌdʌ dai soicʌiña dai ʌmadugan duucai nʌidiña vʌʌscatai dai vʌʌsi isducatai aagai poduucai ivuaadana.  
\v 18 Dai maicocodaiña aa dai poduucai cʌʌga ivueeyi, ʌgai ipʌlidiña iscʌʌgacʌrʌ oidacagi oodami cascʌdʌ. 
\c 4  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 ¿Ducatai gʌncoodaiña aapimʌ? Soimaasi tʌgitoidagai gʌnmaitʌcʌi dai poduucai maicʌʌga ivueeyi aapimʌ.  
\v 2 Aapimʌ aagaiña ʌmo istumaasi dai mʌsmaitʌnmaquiagi gacoodaiña aapimʌ. Aapimʌ viaaca ʌlidiña istumaasi viaaca gʌnaduñi dai mʌsmaitʌnmaquiagi cocodaiña aapimʌ. Aapimʌ maiviaacana istumaasi ipʌlidi maitaanʌi aapimʌ Diuusi cascʌdʌ.  
\v 3 Dai mʌstaanʌdagi, Diuusi maitʌnmaacai. Ʌʌgi gʌnvʌʌtarʌ taanʌiña aapimʌ cascʌdʌ. Maitavʌr cʌʌgai ispoduucai taanʌdagi.  
\v 4 Aapimʌ maiʌʌgidi Diuusi. ¿Maitamʌsmaatʌ aapimʌ sai sioorʌ ivuaadagi istumaasi ivueeyi ʌgai ismaacʌdʌ maiʌʌgidi Diuusi ʌgai vuidʌrʌ vʌʌtʌ Diuusi? Mospoduucai sioorʌ ipʌliadagi isivuaadagi istumaasi ivueeyi ʌgai ismaacʌdʌ maiʌʌgidi Diuusi ʌgai vuidʌrʌ vʌʌtʌ Diuusi.  
\v 5 Maisiu mosʌʌgi pocaiti Diuusi ñiooquidʌrʌ: “GʌIbʌdaga ismaacʌdʌ ootoi Diuusi sai gʌrʌʌmadu daacana aliʌsi gʌrsoicʌi dai aliʌ soigʌʌlidi ʌgai siʌʌscadʌ soimaasi ivuaadagi aatʌmʌ”.  
\v 6 Diuusi cʌʌgacʌrʌ gʌrnʌidi dai aliʌsi gʌrsoicʌi cascʌdʌ pocaiti Diuusi ñiooquidʌrʌ. “Diuusi vuí caatʌ ismaacʌdʌ gʌgʌrducʌdʌ gʌnʌlidi dʌmos Diuusi soicʌi ʌgai ismaacʌdʌ maigʌgʌrducʌdʌ gʌnʌlidi”.  
\v 7 Ʌʌgiadavurai aapimʌ Diuusi dai vuidʌrʌ avʌrvʌʌtʌca Diaavora siʌgai mʌlimu.  
\v 8 Duudatai avʌrgamamadada siDiuusi gʌnsoicʌdamu dai vaamioma cʌʌgacʌrʌ gʌnnʌijadamu. Dañi aapimʌ soimaasi ivuaadami, ʌma duuquiavʌr gʌntʌtʌgito dai camaisoimaasi ivuaada. Dai aapimʌ ismaacʌdʌ ʌʌgiada ʌliada Diuusi dai soimaasi ivuaada ʌliada ʌʌpʌ, dagitovurai gosoimaa tʌgitoidagai,  
\v 9 dai soigʌnʌliada soimaasi ivuaadatai. Sioorʌ asʌdagi soimaasi ivuaadatai baiyoma gʌaagai issuaanʌdagi, sioorʌ baigʌʌliadagi soimaasi ivuaadatai baiyoma gʌaagai issoigʌʌliadagi.  
\v 10 Maitavʌr gʌgʌrducʌdʌ gʌnʌliada vuitapi Diuusi siDiuusi gʌnoigʌldamu dai gʌnsoicʌdamu. 
\s1 ――― 
\p  
\v 11 Giñaaduñi maitavʌr gʌnñiooquiada aipaco, sioorʌ ñiooquiadagi ʌmoco gʌaduñi dai dunucami duucai gʌvuaadagi tʌcaca ʌliditai gʌaduñi ʌgai vuí ñioocai Diuusi ñiooquidʌ ismaacʌdʌ pocaiti sai gʌaagai isoigʌada gʌraaduñi. Ʌgai ducami ispocaitiadagi sai Diuusi ñiooquidʌ maitʌrsoiñi. Dʌmos isaapimʌ pocaitiadagi sai Diuusi ñiooquidʌ maitʌrsoiñi dai aapimʌ maiʌʌgidi Diuusi ñiooquidʌ aidʌ gia aapimʌ ʌʌgi gʌnaagidi isducatai gʌaagai mʌsoidacagi ducami isaapimʌ ʌrdudunucamicagi.  
\v 12 Ʌʌgi Diuusi gamaa gʌñiooqui. Ʌgai vaa ʌgai daidʌ ʌrdunucami. Ʌgai istutuidi iscʌʌgacʌrʌ vuviadagi oodami siʌʌpʌ ugititudagi. ¿Dai aapimʌ giñaaduñi, ¿moorʌ dai dudunucami duucai daraiva ʌlidi aa vʌʌtarʌ? 
\s1 ――― 
\p  
\v 13 Aapimʌ gʌnsaagida oidaga ʌʌmoco ismaacʌdʌ pocaiti: “Sivi siʌʌpʌ sioroco iimimu aatʌmʌ sibʌaaco dai mʌʌca oidacamu ʌmo uumigi dai gaaata vuaadamu dai gamaitʌcʌdamu tumiñsi”.  
\v 14 Dai tomali maimaatʌcatai istumaasi ʌpʌduñiagi siaadiqui aapimʌ maimaatʌ siʌʌscadʌ coiya agai aliʌ maitʌvʌpi capacarʌi oodami.  
\v 15 Baiyoma gʌaagai mʌspocaitiadagi: “IsDiuusi ipʌliadagi oidacamu aatʌmʌ daidʌ ivuaadamu imaasi siʌʌpʌ ʌma maasi”.  
\v 16 Dʌmos aapimʌ gʌgʌrducʌdʌ gʌnʌlidi dai ʌʌgi gʌntʌaanʌdan duucai ñioocai dai maitʌtʌgitoi isDiuusi ʌgai dai gʌntʌaanʌi. Poduucai gia maicʌʌgadu.  
\v 17 Sioorʌ maatʌtai ivuaadagi istumaasi cʌʌgaducami dai maitivuaadagi ʌgai maicʌʌga ivueeyi. 
\c 5  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Caʌcavurai aapimʌ riricu. Diuusi sʌʌlicʌdʌ soimaa gʌntaatamituldamu soimaasi ivuaadatai aapimʌ cascʌdʌ aliʌsi gʌaagai iscavami aijigʌdagi.  
\v 2 Vʌʌsi gʌnvustuidaga duva agai dai gʌnyuucusi cʌcʌʌgaducʌdʌ maamata agai.  
\v 3 Dai gʌnooroga dai gʌnplaataga biitama agai dai poduucai maatʌmu aa sialiʌ maicʌʌga tuutiacatadai aapimʌ dai maisiaa doodai gʌnvustuidaga dai soiñamudai aa. Diuusi soimaasi gʌntaatatuldamu. Aapimʌ mui ʌmpagi gʌnvustuidaga sivi cayoga aayi istuigaco Diuusi nʌida agai soorʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai soorʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami.  
\v 4 Aapimʌ maiaa namʌqui gʌnpipiooñiga sioorʌ yoovaiña gʌnʌʌsi, vai ʌgai aagidi dudunucami vai Diuusi caʌ istumaasi aagai ʌgai. Diuusi ʌgai dai tʌaanʌi vʌʌsiaʌcatai.  
\v 5 Aapimʌ mui viaacana tumiñsi dai yuucusi cʌcʌʌgaducami tami oidigi daama, dai mosgavagimataiña vʌʌsi gomaasi ivueeyi aapimʌ vai camiaadimi istuigaco Diuusi gʌnnʌida agai ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami.  
\v 6 Aapimʌ van tutusaiña ismaacʌdʌ maitʌristuma ducami dai gatʌaanʌiña coodaragai dai maidadagitoiña aapimʌ isʌʌgi gʌnsoiñagi ʌgai. 
\s1 ――― 
\p  
\v 7 Giñaaduñi maitavʌr vuí bacocoda ismaacʌdʌ soimaasi gʌntaatamituldi poduuquiavʌr ivuaada asta siʌʌscadʌ diviagi Suusi Cristo maioojodaitai. Ʌʌsadami gʌaagai isnʌnʌracagi duuqui maivui ñioocaitai Diuusi vaida aiyagi yoovaragai.  
\v 8 Casia miaadimi istuigaco divia agai Suusi Cristo cascʌdʌ sʌʌlicʌdʌ gʌaagai isnʌnʌracagi istuigaco diviagi dai maitʌaagai mʌsvui bacocodagi ismaacʌdʌ soimaasi gʌntaatamituldi.  
\v 9 Giñaaduñi maitavʌr gʌnvupui ñioocada vai Diuusi maisoimaasi gʌntaatatuldana. Casia miaadimi istuigaco Diuusi nʌida agai soorʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai soorʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami.  
\v 10 Giñaaduñi tʌgitovurai Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ ʌgai aliʌ soimaa taata dai maivuí bacocoiña ismaacʌdʌ soimaasi taatamituldiña poduuquiavʌr ivuaada aapimʌ ʌʌpʌ.  
\v 11 Aatʌmʌ poʌlidi sai ʌgai ismaacʌdʌ soimaa taata dai maivuí ñiñio Diuusi ʌgai aliʌ baigʌnʌliditadai. Aapimʌ camaatʌ isducatai Job aliʌ soimaasi taata dai vʌʌscʌrʌ maivuí ñioo Diuusi dai maatʌ aapimʌ ʌʌpʌ isducatai Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidi gooquiʌrʌ. Diuusi aliʌ soigʌʌlidiña vʌʌscataicʌdʌ. 
\p  
\v 12 Sivi giñaaduñi gʌnaagidamu aanʌ ʌmo ñiooqui ismaacʌdʌ aliʌsi gʌaagai ismaatʌca aapimʌ. Maitavʌr aagada Diuusi tomastumaasicʌdʌ. Maitʌaagai ispocaitiadagi sai cʌʌ maatʌ Diuusi isʌrvaavoi istumaasi aagai aapi dai ismaitʌrvaavoicagi vai Diuusi gʌmuaana. 
\p  
\v 13 Isʌmaadutai aapimʌ soimaa taatacagi gʌaagai isgamamadadagi. Dai isʌmaadutai baigʌʌliadagi gʌaagai isganʌʌdagi siaa duutudai Diuusi.  
\v 14 Dai isʌmaadutai coococagi gʌaagai isvaidagi ʌtʌtʌaanʌdamigadʌ vaavoitudadami vai gamamadana ʌcoocoadʌ vʌʌtarʌ dai tʌidana asaiti daañidatai Diuusi sai duaaidana.  
\v 15 Dai mʌsiʌʌscadʌ vaavoitudaitai gamamadadagi siDiuusi duaaidamu sivañigamu ʌgai. Dai Diuusi oigʌldamu soimaascamigadʌ ʌʌpʌ.  
\v 16 Cascʌdʌ baigavʌr vuaada ñiooqui mʌsiʌʌscadʌ soimaasi gʌnvuiidiadagi aipacoga, dai vʌʌscatai avʌr mamadada vai Diuusi duduaaidiana vʌʌsi ʌcococoidadʌ aapimʌ gʌnsaagida. Aliʌ guvuca ʌmamadaragadʌ ʌoodami ismaacʌdʌ caʌma ducai gʌtʌgito dai camaisoimaasi ivuaada agai dai ʌʌgidi Diuusi.  
\v 17 Diuusi ñiooquituldiadamigadʌ Eliiasi ʌroodamicatadai gʌrʌpan duucai, dai aidʌsi daanʌi ʌgai Diuusi sai maiduuduna tai maiduudu vaica uumigi dan tajucami.  
\v 18 Dai gooquiʌrʌ aidʌsi daanʌi ʌgai ʌpamu sai duuduna tai duudu tai baigʌdui ʌʌsicami. 
\p  
\v 19 Giñaaduñi isʌmaadutai aapimʌ gʌnsaagida dagituagi gʌvaavoidaraga vai ʌmai ʌpamu vaavoituldagi  
\v 20 maatʌcavurai aapimʌ isʌgai ismaacʌdʌ vaavoituldagi ʌgai ismaacʌdʌ dagituagi gʌvaavoidaraga sai ʌgai cʌʌgacʌrʌ vusaitu ibʌadʌ ʌsoimaasi ivuaadami gʌgʌvituldaragadʌaiñdʌrʌ dai poduucai oigʌldicamu soimaascamigadʌ tomasi aliʌsi ʌrsoimaasi iducami. 
\p Mosʌcaasi.