\id 1CO  
\h 1 CORINTIOS 
\toc1 Idi ʌrʌpʌgadadʌ oojai ismaacʌdʌ ooji Paavora ʌvaavoitudadami Coriintoʌrʌ oidacami 
\toc2 1 CORINTIOS 
\toc3 1 Co. 
\mt1 Idi ʌrʌpʌgadadʌ oojai ismaacʌdʌ ooji Paavora ʌvaavoitudadami Coriintoʌrʌ oidacami 
\c 1  
\p  
\v 1 Aanʌ ʌrPaavora dai Suusi Cristo ʌcovai giñvuusaitu ansaidʌ ʌrootosadʌcana poduucai ipʌli Diuusi cascʌdʌ. Aanʌ ʌʌmadu gʌraduñi Sóstenes  
\v 2 Diuuscʌdʌ gʌnviaatuldi aatʌmʌ aapimʌ vaavoitudadami mʌsmaacʌdʌ gʌnʌmpaidiña Coriintoʌrʌ dai siaa duutudaiña Diuusi. Aapimʌ ʌrDiuusi maamaradʌ vaavoitudaitai Suusi Cristo. Diuusi ʌcovai gʌnvuvaitu aapimʌ mʌsai gajiaadʌrʌ vipiaadana vʌʌsi soimaascami dai maisiu mosʌca aapimʌ ʌgai ismaacʌdʌ vʌʌsi oidigʌrʌ siaa duutudai Suusi Cristo ʌʌpʌ. Suusi Cristo ʌrtʌaanʌdamigadʌ ʌgai dai aatʌmʌ ʌʌpʌ.  
\v 3 Aanʌ ipʌlidi isDiuusi gʌrooga ʌʌmadu Suusi Cristo gʌrtʌaanʌdamiga apiacʌʌgacʌrʌ gʌnnʌijadagi dai apiagʌniibʌstudacan tadacagi. 
\s1 ――― 
\p  
\v 4 Vʌʌscʌrʌ baigiñʌlidiña aanʌ Diuusicʌdʌ. Diuusi cʌʌgacʌrʌ gʌnnʌidi vaavoitudaitai aapimʌ Suusi Cristo.  
\v 5 Sʌʌlicʌdʌ Diuusi cʌʌgacʌrʌ gʌnnʌidi aapimʌ vai poduucai aapimʌ cʌʌ maatʌ caʌ ñiooquidʌ dai cʌʌga aagidi aapimʌ aa istumaasi aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ.  
\v 6 Poduucai isduucai gʌnaagidi aanʌ sai Suusi Cristo istutuidi iscʌʌgacʌrʌ gʌnvuvaidagi dai gʌnsoiñagi mʌsai cʌʌgacʌrʌ oidacana, tai poduucai idui.  
\v 7 Dai poduucai aapimʌ maiviʌʌga tomali ʌmo istumaasi istumaasi Diuusi maacai vaavoitudadami. Vʌʌsi gomaasi Diuusi gʌnmaacai nʌnʌracatai aapimʌ isdiviagi gʌrtʌaanadamiga Suusi Cristo.  
\v 8 Dai Suusi Cristo gʌnsoiñamu isapiavaavoitudada aapimʌ dai cʌʌgacʌrʌ oidacagi asta mʌsiʌʌscadʌ coiyagi vai poduucai tomali ʌmaadutai maigʌʌpiʌrʌ gʌnvuupadagi siʌʌscadʌ diviagi Suusi Cristo.  
\v 9 Diuusi vʌʌscʌrʌ ivueeyi istumaasi aagai. Dai ʌgai gʌraagidi isapiamamadaiña aatʌmʌ gʌrtʌaanʌdamiga Suusi Cristo vuitapi ʌgai gʌroigʌdai cascʌdʌ. 
\s1 ――― 
\p  
\v 10 Giñaaduñi gʌrtʌaanʌdamiga Suusi Cristo giñmaa sʌʌlicami ansai gʌnaagidana mʌsai ʌmo tʌgitoidagai viaacana dai maitʌnvupui vʌʌtʌcana. Baiyoma avʌr cʌʌgacʌrʌ gʌnnʌijada aipacoga.  
\v 11 Cloe aaduñdʌ giñaagidi mʌsai aapimʌ gʌncocodaiña cascʌdʌ poduucai gʌnaagidi aanʌ.  
\v 12 Ʌgai giñaagidi mʌsai aapimʌ gʌnvupui vʌʌtʌcana pocaititai: “Aatʌmʌ ʌrPaavora mamaatʌrdamigadʌ”. Dai sai aa pocaitiña: “Aatʌmʌ ʌrApoolosi mamaatʌrdamigadʌ”. Dai sai aa pocaitiña: “Aatʌmʌ ʌrSeefasi mamaatʌrdamigadʌ”. Dai sai aa pocaitiña: “Aatʌmʌ ʌrCristo mamaatʌrdamigadʌ, dai aapimʌ gia cho”.  
\v 13 Ʌʌmoco viaaca ʌlidi ʌmo tʌaanʌdami dai aa viaaca ʌlidi ʌmai tʌaanʌdami poduucai gia maitʌrcʌʌgai. Mosʌca Suusi Cristo tʌaanʌi vʌʌsi vaavoitudadami. Aanʌ maimuu curusiaba mʌsai cʌʌgacʌrʌ vuvacʌna aapimʌ. Aanʌ maitʌnvapacoi mʌsaidʌ ʌrgiñmamaatʌrdamicana.  
\v 14 Aliʌ baigiñʌlidi aanʌ Diuusi vui ismaitʌnvapacoi aanʌ tomali ʌmaadutai aapimʌ mosʌca Crispo dai Gaayo vapacoi aanʌ.  
\v 15 Cascʌdʌ tomali ʌmaadutai aapimʌ maitistutuidi ispotʌiyagi sai aanʌ gʌnvapacoi mʌsaidʌ ʌrgiñmamaatʌrdamicana.  
\v 16 Utudami tʌgito aanʌ isEstéfana aaduñdʌ vapacoi aanʌ ʌʌpʌ, dʌmos maitʌgito aanʌ isvapaconai aa.  
\v 17 Suusi Cristo maitiñootoi ansai gavapaconana. Ʌgai giñootoi ansai gaaagidana isʌgai ʌrʌcʌʌgacʌrʌ vuviadami. Dai aanʌ maiñioocai ʌmo saitudugami duucai. Siʌʌscadʌ gʌaagadagi sai Suusi Cristo muu curusiaba sai cʌʌgacʌrʌ vuvacʌna oodami, ʌoodami cʌʌgacʌrʌ vuvacʌi Diuusi guvucadagacʌdʌ dai maisiu cʌʌ maatʌ ñioocaitai ʌgai ismaacʌdʌ aagidi Diuusi ñiooquidʌ. 
\s1 ――― 
\p  
\v 18 Siʌʌscadʌ gaaagiada aatʌmʌ isSuusi Cristo muu curusiaba dai poduucai cʌʌgacʌrʌ gʌrvuvaidi, ʌgai ismaacʌdʌ iimia agai ʌDiaavora ʌʌmadu mosvuiirugami duucai caʌcana gomaasi, dʌmos aatʌmʌ ismaacʌdʌ Diuusi cʌʌgacʌrʌ gʌrvuvaidi vaavoitudai isgomaasi ʌrDiuusi guvucadadʌ.  
\v 19 Pocaiti Diuusi ñiooquidʌ: 
\q1 Aanʌ maatʌtuldamu oodami sai istumaasi aagai mamaatʌcami maitʌrsoiñi cʌʌgacʌrʌ vuvaidaragai vʌʌtarʌ. 
\q1 Tomali istumaasi ivueeyi ʌsastuduacʌdʌ maitʌrsoiñi ʌʌpʌ. 
\m Ascaiti Diuusi. 
\p  
\v 20 Tomali mamaatʌcami, tomali mamaatʌtuldiadami tomali ʌgai ismaacʌdʌ cʌʌ maatʌ ñioocai maitistutuidi iscʌʌgacʌrʌ gʌrvuvaidagi. Diuusi gʌrmaatʌtuldi sai siʌʌscadʌ ʌmamaatʌcami gamamaatʌtuldiada ʌliadagi isducatai gatʌaanʌi Diuusi sai ʌgai vupuiirugami duucai ñioocai.  
\v 21 Diuusi cʌʌ maatʌ istumaasi ʌʌgi ʌgai ivueeyi. Diuusi maidagito tomali ʌmo oodami isʌʌgi maatiagi isducatai gatʌaanʌi Diuusi tomali ʌvaamioma sastuduacʌdʌ, Diuusi baiyoma ipʌli iscʌʌgacʌrʌ vuvaquiagi sioorʌ vaavoitudagi, nʌiditai ñiooquidʌ ismaacʌdʌ oojisi tomasi aa vuiirugami duucai nʌijadagi Diuusi ñiooquidʌ ismaacʌdʌ aagai cʌʌgacʌrʌ vuvaidaragai. 
\p  
\v 22 Ʌjudidíu ipʌlidi istʌʌgiagi mui naana maasi gʌgʌrducami ismaacʌdʌ ivueeyi Diuusi dai poduucai maatiagi isbaigʌ ʌrvaavoi Diuusi ñiooquidʌ ismaacʌdʌ aagai cʌʌgacʌrʌ vuvaidaragai, daidʌ ʌgiliego ismaacʌdʌ poʌlidi isaliʌ sastuduga vaavoitudai mosʌcaasi istumaasi maivuidʌrʌ caatʌ mamaatʌtuldaragadʌ.  
\v 23 Dʌmos aatʌmʌ gamamaatʌtuldi isʌCristo ismaacʌdʌ nʌnʌra ʌjudidíu cadivia dai gʌmuaatu curusiaba dʌmos gomaasi aliʌsi ʌrsiaa ʌraragai ʌjudidíu ismaacʌdʌ maivaavoitudai vʌʌtarʌ, daidʌ ʌgiliego vuiirugami ʌlidi gomaasi.  
\v 24 Dʌmos ʌgai ismaacʌdʌ Diuusi ʌco vuvaitu sai cʌʌgacʌrʌ vuvacʌna tomasi ʌrʌjudidíu dai giliego ʌgai maatʌ isDiuusi aliʌ viaa guvucadagai dai isDiuusi aliʌ cʌʌ tʌtʌgitoi dai isDiuusi ootoi ʌCristo sai cʌʌgacʌrʌ gʌnvuvaidana.  
\v 25 Tomasi oodami vuiirugami ʌlidi gomaasi ismaacʌdʌ ivueeyi Diuusi dʌmos Diuusi vaamioma cʌʌga tʌtʌgitoi sioodami. Tomasi oodami poʌlidi isDiuusi maiviaa guvucadagai dai dagito mʌsmuaagi ʌCristo curusiaba, dʌmos Diuusi vaamioma viaa guvucadagai sioodami.  
\v 26 Giñaaduñi gʌaagai mʌsmaatʌcagi isDiuusi maiʌcovai vuvaitu mui sastudugami tomali mui tʌtʌaanʌdami, tomali mui riricu.  
\v 27 Baiyoma Diuusi ʌco vuvaitu mui ismaacʌdʌ ʌoodami poʌlidi isiʌrvupuiirugami vai poduucai siaa ʌʌrana sastuduacʌdʌ, dai Diuusi ʌco vuvaitu mui ismaacʌdʌ ʌoodami poʌlidi ismaitistutuidi isgatʌaanʌdagi vai poduucai siaa ʌʌrana ʌtʌtʌaanʌdami.  
\v 28 Diuusi maidagitua agai ʌtʌtʌaanʌdami isgatʌaanʌdagi tʌvaagiʌrʌ baiyoma ʌco vuvaitu ʌgai ismaacʌdʌ maitʌrtʌtʌaanʌdami dai ismaacʌdʌ ʌoodami soi duucai nʌidi sai ʌgai gatʌaanʌiña tʌvaagiʌrʌ.  
\v 29 Dai poduucai tomali ʌmaadutai maigʌducʌdʌ gʌʌliadamu Diuusi vuitapi.  
\v 30 Diuusi gʌrmaa iibʌdagai utudui vaavoitudaitai aatʌmʌ Suusi Cristo dai Diuusi ootoi Suusi Cristo tami oidigi daama sai poduucai maatʌna aatʌmʌ isducatai cʌʌgacʌrʌ vuvaidi ʌgai oodami, dai Suusi Cristo muu curusiaba tʌsai aatʌmʌ cʌʌgacʌrʌ vuvacʌna cascʌdʌ Diuusi cʌʌgacʌrʌ gʌrnʌidi ducami istomali ʌmo imidagai maisoimaasi iduuñimudai aatʌmʌ, Suusi Cristo gʌrsoicʌi tʌsai cʌʌgacʌrʌ oidacana maisoimaasi ivuaadatai, Suusi Cristo ʌrʌgai ismaacʌdʌ cʌʌgacʌrʌ gʌrvuvaidi.  
\v 31 Cascʌdʌ pocaiti Diuusi ñiooquidʌrʌ: “Tomali ʌmaadutai maitʌaagai isgʌducʌdʌ gʌʌliadagi ʌgaicʌdʌ ismaacʌdʌ ivueeyi baiyoma gʌaagai isbaigʌnʌliadagi ʌgaicʌdʌ ismaacʌdʌ ivueeyi Diuusi”. 
\c 2  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Dʌmos giñaaduñi aidʌsʌ ii aanʌ dai gʌnaagidi Diuusi ñiooquidʌ aanʌ maiʌmo cʌʌ maatʌ ñioocadami duucai gʌnaagidi.  
\v 2 Aidʌsi gʌnʌʌmadu daacatadai aanʌ, aanʌ ipʌliditadai isgʌnaagidagi sioorʌ ʌrSuusi Cristo dai istumaasi ivuaadana dai vaamioma ipʌlidianʌ ismaatʌca aapimʌ isSuusi Cristo muu curusiaba cascʌdʌ muiyoco gʌnaagidiña aanʌ gomaasi.  
\v 3 Aidʌsi tucamʌrʌ aayi aanʌ gigivuquimi aanʌ duaadimutugaitai poʌliditadai aanʌ ismaicʌʌga iduñia iñagai giñaa duiñdaga.  
\v 4 Dai aidʌsi gʌnaagidi aanʌ Diuusi ñiooquidʌ aanʌ maiʌmo cʌʌ maatʌ ñioocadami duucai gʌnaagidi baiyoma Diuusi Ibʌadʌ guvucadadʌcʌdʌ  
\v 5 vai poduucai aidʌsi vaavoitu aapimʌ Diuusi Ibʌadʌ gʌnvaavoituli dai maisiu oodami cʌʌ maatʌ ñioocadami. 
\s1 ――― 
\p  
\v 6 Vʌʌscʌrʌ ʌgai saagida ismaacʌdʌ vaamioma cʌʌga ʌʌgidi Diuusi ñiooquidʌ mamaatʌtuldi aanʌ vʌʌsi istumaasi Diuusi giñmamaatʌtuli vai poduucai ʌgai vaamioma cʌʌga maatʌna Diuusi ñiooquidʌ. Gomaasi maimaatʌ ʌoodami ismaacʌdʌ pocaiti sai ʌgai ʌrsastudugami tomali ismaacʌdʌ vaamioma tʌaanʌi. Ʌgai maivʌʌscʌrʌ tʌaanʌda agai.  
\v 7 Baiyoma aagidiña aatʌmʌ istumaasi gʌrmamaatʌtulidi Diuusi istumaasi ʌʌgi ʌgai maatʌcatadai. Gomaasi gʌtʌtʌgitoitadai ʌgai maiquiaa cʌquivacai oidigi abiaadʌrʌ tʌtʌgitoitadai ʌgai isducatai cʌʌgacʌrʌ gʌrvuvaidagi, tʌsai tomastuigaco oidacana aatʌmʌ ʌgai ʌʌmadu.  
\v 8 Tomali ʌmaadutai tʌtʌaanʌdami oidigi daama maimaatʌ caʌ gomaasi. Maatʌ caʌcamudai ʌgai maicurusiaba siisamudai ʌSuusi Cristo ismaacʌdʌ vʌʌscatai gʌaagai issiaa duutuadamudai.  
\v 9 Dai Diuusi ñiooquidʌrʌ pocaiti daidʌ ʌrvaavoi: 
\q1 Diuusi bai duu mui naana maasi ʌgai vʌʌtarʌ ismaacʌdʌ oigʌdai. 
\q1 Ʌgai ʌristumaasi istumaasi tomali ʌmaadutai mainʌidiña tomali maicajiomacana tomali maitʌtʌgitoiña. 
\m  
\v 10 Gomaasi ʌgai istumaasi Diuusi Ibʌadʌ gʌrmamaatʌtuldi dai gʌrsoicʌi tʌsai maatʌcana. Diuusi Ibʌadʌ cʌʌ maatʌ vʌʌsi istumaasi tʌtʌgitoi Diuusi. 
\p  
\v 11 Tomali ʌmo oodami maimaatʌ istumaasi tʌtʌgitoi ʌmai oodami mosʌjʌʌgi maatʌ istumaasi tʌtʌgitoi. Poduucai ʌʌpʌ tomali ʌmo oodami maimaatʌ istumaasi tʌtʌgitoi Diuusi dʌmos Diuusi Ibʌadʌ maatʌ istumaasi tʌtʌgitoi Diuusi.  
\v 12 Diuusi gʌrootosi gʌIbʌdaga sai gʌrʌʌmadu daacana, tʌsai poduucai maatʌ caʌcana vʌʌsi istumaasi cʌcʌʌgaducami istumaasi Diuusi ivueeyi aatʌmʌ gʌrvʌʌtarʌ. Maisiu oodami sastudugami gʌrmamaatʌtulidi gomaasi.  
\v 13 Idi ñiooqui ismaacʌdʌ gʌnaagidi aanʌ Diuusi Ibʌadʌ giñmaatʌtuli maisiu oodami. Dai poduucai mamaatʌtuldiña aanʌ oodami ismaacʌdʌ ʌʌmadu daja Diuusi Ibʌadʌ. 
\p  
\v 14-15 Dʌmos ʌgai ismaacʌdʌ maiʌʌmadu daja Diuusi Ibʌadʌ maitistutuidi ismaatʌ caʌcagi tomali isvaavoitudagi istumaasi gamamaatʌtuldi Diuusi Ibʌadʌ gomaasi ʌrvuiirudagai ʌgai vʌʌtarʌ. Mosʌcaasi ʌgai ismaacʌdʌ ʌʌmadu daja Diuusi Ibʌadʌ ʌgai gia istutuidi ismaatʌ caʌcagi vʌʌsi. Dʌmos ʌgai ismaacʌdʌ maiʌʌmadu daja Diuusi Ibʌadʌ maitistutuidi ismaatiagi istuisi poduucai vaavoitudai aa.  
\v 16 Diuusi ñiooquidʌrʌ pocaiti: “Tomali ʌmaadutai maimaatʌ istumaasi gʌtʌtʌgitoi Diuusi. Dai tomali ʌmaadutai maitistutuidi ismaatʌtuldagi Diuusi”. Dʌmos Diuusi Ibʌadʌ gʌrʌʌmadu daaca aatʌmʌ vaavoitudadami dai gʌrsoicʌi tʌsai maatʌna tomasi palʌpi istumaasi tʌtʌgitoi Suusi Cristo. 
\c 3  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Aidʌsi gʌnʌma daacatadai aanʌ, aanʌ maitistui iscʌʌga gʌnmaatʌtuldagi ʌpan duucai ʌgai ismaacʌdʌ ʌʌmadu daja Diuusi Ibʌadʌ. Aapimʌ ivuaadana istumaasi ipʌlidiña maisiu istumaasi ipʌlidiña Suusi Cristo. Baiyoma gʌnmaatʌtuli aanʌ poduucai isduucai mamaatʌtuldiña aanʌ ismaacʌdʌ utudama vaavoitudai.  
\v 2 Aapimʌ maitistutuiditadai ismaatʌ caʌcagi istumaasi sijiacami ismaacʌdʌ aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ cascʌdʌ gʌnmaatʌtuli aanʌ istumaasi maisijiacami. Dai vʌʌscʌrʌ tomali sivi maiquiaa istutuidi aapimʌ ismaatʌ caʌcagi.  
\v 3 Aapimʌ quiaa ivueeyi istumaasi ipʌlidi. Aapimʌ coimudadʌ tuutuiga dai oomaliga ʌpan duucai vʌʌsi oodami ismaacʌdʌ maivaavoitudai. Poduucai ivueeyi aapimʌ istumaasi ipʌlidi maisiu istumaasi ipʌlidi Suusi Cristo.  
\v 4 Siʌʌscadʌ pocaitiada aapimʌ: “Aanʌ ʌrPaavora mamaatʌrdamigadʌ”. Dai aa pocaitiada: “Aanʌ ʌrApoolosi mamaatʌrdamigadʌ”. Aapimʌ ʌpan vueeyi ismaacʌdʌ maivaavoitudai. 
\p  
\v 5 Apoolosi dai aanʌ ʌroodami. ¿Dai tuma guvucadagai viaa aatʌmʌ? Aatʌmʌ mosʌrpipiooñigadʌ Diuusi. Diuusi ʌcovai gʌrvuvaitu tʌsai gaaagidiña ñiooquidʌ dai aatʌmʌ gʌnaagidi aapimʌ mʌtai aapimʌ vaavoitu.  
\v 6 Aanʌ ʌpʌga gʌnaagidi Diuusi ñiooquidʌ dai gooquiʌrʌ Apoolosi vaamioma gʌnmaatʌtuli dʌmos Diuusi ʌgai dai vaamioma gʌnvaavoituldi.  
\v 7 Aanʌ ismaacʌdʌ ʌʌpʌga gʌnaagidi tomali Apoolosi ismaacʌdʌ gooquiʌrʌ gʌnaagidi aatʌmʌ maiviaa guvucadagai mosʌʌgi Diuusi. Diuusi ʌrʌgai ismaacʌdʌ vaamioma gʌnvaavoituldi.  
\v 8 Dai vʌʌsi Diuusi pipiooñigadʌ ʌpan ducami dai Diuusi aa namʌquida agai gʌpipiooñiga tʌvaagiʌrʌ isʌmaadutai vaamioma cʌʌga iduñiagi aa duiñdadʌ tami oidigi daama vaamioma aa namʌquidamu ʌgai mʌʌca.  
\v 9 Aatʌmʌ ʌrDiuusi pipiooñigadʌ dai gʌnaagidi ñiooquidʌ dai Diuusi vaamioma gʌnvaavoituldi. 
\p Aapimʌ ʌrDiuusi maamaradʌ dai Diuusi Ibʌadʌ gʌnʌʌmadu daja.  
\v 10 Diuusi giñmaa sʌʌlicami ansaidʌ gaaagidiña aanʌ ñiooquidʌ Diuusi guvucadadʌcʌdʌ. Aidʌsi ʌʌpʌga gʌnaagidi aanʌ Diuusi ñiooquidʌ aanʌ gʌnaagidi isSuusi Cristo muu curusiaba. Gomaasi gʌaagai isʌʌpʌga vaavoitudagi. Vai sivi ʌmai vaamioma gʌnmamaatʌtuldi Diuusi ñiooquidʌ. Tomasioorʌ sioorʌ gamamaatʌtuldiadagi gʌaagai isgamamaatʌtuldiadagi istumaasi ʌrvaavoi.  
\v 11 Siʌʌscadʌ ʌmaadutai gʌaagacai gamamaatʌtuldiada ʌliadagi Diuusi ñiooquidʌ gʌaagai isʌpʌga gamamaatʌtuldiadagi isSuusi Cristo muu curusiaba.  
\v 12 Dai gooquiʌrʌ vaamioma gamamaatʌtuldiadagi mosʌcaasi istumaasi ʌrvaavoi dai maisiu istumaasi maitʌrvaavoi.  
\v 13 Siʌʌscadʌ diviagi Suusi Cristo dai nʌidagi ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami amaasi cʌʌga gʌmaatʌmu ismaacʌdʌ vaamioma cʌʌga idui gʌaa duiñdaga.  
\v 14 Ʌgai ismaacʌdʌ gaaagidi mosʌcaasi istumaasi ʌrvaavoi ʌgai gia Diuusi aa namʌquidamu tʌvaagiʌrʌ.  
\v 15 Dʌmos ʌgai ismaacʌdʌ gamamaatʌtuldi istumaasi maitʌrvaavoi ʌgai gia maiaa namʌquidamu Diuusi, tomasi ʌgai cʌʌgacʌrʌ vuusai. 
\p  
\v 16 Aapimʌ ʌrDiuusi maamaradʌ dai Diuusi Ibʌadʌ gʌnʌʌmadu daja.  
\v 17 Dai Diuusi ʌcovai gʌnvuvaitu mʌsai camaisoimaasi ivuaadama. Cascʌdʌ isʌmaadutai gʌnmamaatʌtuldiadagi istumaasi maitʌrvaavoi, Diuusi aliʌ soimaa taatatuldamu ʌgai. 
\p  
\v 18-19 Tomali ʌmaadutai maitʌaagai isʌʌgi gʌnvupuiirumadadagi. Isʌmaadutai poʌliadagi isaliʌ saituduga aliʌsi gʌaagai istʌtʌgitodagi sai Diuusi vupuiirugami duucai nʌidi ʌoodami sastuduacʌdʌ. Sioomʌ ʌrcʌʌgai siaa oodami pocaitiadagi saidʌ ʌrvupuiirugami dai Diuusi vʌʌtarʌ gia sastuduga ʌgai. Diuusi ñiooquidʌrʌ pocaiti: “Ʌgai ismaacʌdʌ poʌlidi issastuduga, Diuusi dadagitoi sai ʌjʌʌgi gʌnvupuiirumadaiña”.  
\v 20 Dai pocaiti ʌpʌ: “Cʌʌ maatʌ Diuusi sai tʌtʌgitoidadʌ ismaacʌdʌ poʌlidi issastuduga maitʌrsoiñi iscʌʌgacʌrʌ oidacagi”.  
\v 21 Cascʌdʌ maitʌaagai mʌsgʌncocoadagi sastuduacatai gʌnmamaatʌtuldiadamiga. Diuusi casi gʌnmaa vʌʌsi istumaasi tʌgito aapimʌ.  
\v 22-23 Aapimʌ ʌrCristo aaduñdʌ dai Cristo ʌrDiuusi maradʌ. Dai aanʌ dai Apoolosi dai Piiduru ʌrgʌnpipiooñiga aapimʌ. Dai oidigi ʌraapimʌ gʌntuidaga. Dai oidaga aapimʌ dai coiya agai aapimʌ, dai nʌidi aapimʌ mui naana maasi istumaasi ʌpʌvueeyi sivi, dai tʌʌgimu aapimʌ mui naana maasi istumaasi dʌgavuñia agai, vʌʌsi gomaasi ʌrsoiñi aapimʌ gʌnvʌʌtarʌ. 
\c 4  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Poduucai aapimʌ aliʌsi gʌaagai isCristo pipiooñigadʌ duucai gʌrnʌijadagi. Diuusi gʌrootoi tʌsai gʌnmamaatʌtuldana istumaasi ʌʌgi Diuusi maatʌcatadai.  
\v 2 Dai vʌʌscʌrʌ isʌmaadutai viaacagi ʌmo aa duiñdagai gʌaagai iscʌʌga ivuaadagi.  
\v 3 Dʌmos aanʌ maivuam iñʌlidi tomamʌs caiti giñnʌidi aapimʌ dai tomali maivuam iñʌlidi tomasi caiti giñnʌidi dudunucami. Dʌmos aanʌ maimaatʌ isbaig ʌrsoimaasi iducami aanʌ.  
\v 4 Vʌʌscʌrʌ poʌlidi iscʌʌgacʌrʌ oidaga dai maisoimaasi ivueeyi, maisiu gomaasicʌdʌ ismaacʌdʌ tʌtʌgitoi aanʌ potʌimu Diuusi ismaitʌrsoimaasi iducami. Mosʌʌgi ʌgai maatʌ isbaigʌ ʌrsoimaasi ivuaadami aanʌ ischo ʌʌpʌ.  
\v 5 Dai cascʌdʌ aapimʌ maitʌaagai isapiapocaitiadagi ansai aanʌ ʌrsoimaasi ivuaadami asta siʌʌscadʌ divia Suusi Cristo amaasi ʌgai maasiuldamu istumaasi maitʌmaatʌ sivi, asta istumaasi tʌtʌgitoiña oodami, dai sioorʌ cʌʌga ivuaadana Diuusi potʌʌdamu sai cʌʌga idui. 
\p  
\v 6 Dai casi gʌnaagidi aanʌ sai gʌaagai mʌsʌmaadugan duucai gʌrnʌijadagi Apoolo ʌʌmadu aanʌ vai poduucai cʌʌga maatʌca aapimʌ sai maitʌaagai ispocaitiadagi sai vaamioma cʌʌgadu gʌnmamaatʌtuldiadamiga siaa. Dai poduucai ivuaada aapimʌ istumaasi Diuusi ipʌlidi. Siʌʌscadʌ pocaitiada aapimʌ gʌmaatʌ isgʌgʌrducʌdʌ gʌnʌlidi aapimʌ.  
\v 7 Aapimʌ maitʌaagai isgʌgʌrducʌdʌ gʌnʌliadagi. Vʌʌsi istumaasi istutuidi aapimʌ isivuaadagi Diuusi gʌnmaa guvucadagai cascʌdʌ istutuidi aapimʌ isivuaadagi. ¿Tuimʌsi gʌgʌrducʌdʌ gʌnʌlidi aapimʌ ducami isʌʌgi aapimʌ viaacagi guvucadagai isivuaadagi? 
\p  
\v 8 Aapimʌ poʌlidi iscamaatʌ vʌʌsiaʌcatai istumaasi aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ. Dai aapimʌ tʌtʌaanʌdami duucai oidaga. Dai gajiaadʌrʌ gʌrviaa aapimʌ. Siʌʌsi ʌrcʌʌgaicamudai issʌʌlicʌdʌ ʌrtʌtʌaanʌdamicamudai aapimʌ siaatʌmʌ ojootosicami ʌʌpʌ gʌnsoiñacai gatʌaanʌdamudai.  
\v 9 Ʌʌmo imidaga poʌlidi aanʌ sai Diuusi pipiooñi duucai gʌrnʌijada cascʌdʌ. Ducami istomali ʌmo imidagai maitʌaanʌi aatʌmʌ tomali ʌmo istumaasicʌdʌ. Dai ducami iscasi gʌrcoodia agadamudai oodami dai Diuusi tʌtʌaañicarudʌ dai oodami mosnʌijadamudai.  
\v 10 Dai ducami isoodami vupuiirugami ducai gʌrnʌijadamudai gaaagiditai aatʌmʌ isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami. Mai aapimʌ povʌnʌlidi mʌsi aliʌ sastuduga vaavoitudaitai Suusi Cristo. Ducami isaatʌmʌ maicʌʌga vaavoitudadagi Diuusi ñiooquidʌ mai aapimʌ poʌlidi mʌsai cʌʌga vaavoitudai. Ducami isvʌʌsi oodami soi duucai gʌrnʌijadagi dai ducami mʌsaapimʌ siaa gʌnduutuadagi.  
\v 11 Aatʌmʌ bibiuuguiña, dai tonocoñicana, dai maiyuucusucana, dai oodami soi duucai gʌrnʌidiña, dai maivaacʌ aatʌmʌ.  
\v 12 Dai iibiocorʌi aatʌmʌ gaaata vuaadatai. Oodami soimaasi ñiooqui gʌraagidiña dʌmos aatʌmʌ daanʌiña Diuusi sai ʌgai soicʌiña. Oodami soimaasi gʌrtaatamituldiña tʌtai aatʌmʌ maivui ñioocaiña.  
\v 13 Dai oodami gʌrñiooquidiña dʌmos aatʌmʌ maacaiña ñiooqui ducami siʌrgʌraaduñica ʌgai. Dai oodami voisiqui duucai gʌrnʌidi. 
\p  
\v 14 Aapimʌ giñmaamara gʌnducami nai aanʌ aliʌsi gʌnoigʌdai cascʌdʌ poduucai gʌnoojidi aanʌ gʌnmaquia iñʌliditai ñiooqui maisiu gʌnsiaa ʌʌratuda iñʌliditai.  
\v 15 Tomamʌsi aapimʌ viaacagi baivustaama miil mamaatʌtuldiadami ismaacʌdʌ gʌnmamaatʌtuldi istumaasi aagai Suusi Cristo dʌmos maimuidu ismaacʌdʌ ʌpan ducami gʌnooga mosʌca aanʌ. Aanʌ gʌnaagidi isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami mʌtai aapimʌ vaavoitu cascʌdʌ gʌnooga giñducami aanʌ.  
\v 16 Cascʌdʌ gʌndaanʌi aanʌ mʌsai giñʌpan duucai oidacana. 
\p  
\v 17 Cascʌdʌ gʌnotosda iñagai aanʌ goTimoteo dai goovai gʌaagidamu isduucatai gʌaagai isoidaca aapimʌ. Goovai giñmara gʌducami nai aanʌ aliʌ oigʌdai dai goovai cʌʌga ivueeyi gʌaa duiñdaga. Dai goovai gʌnaagidamu isducatai ivueeyi aanʌ vaavoitudaitai Suusi Cristo, dai istumaasi mamaatʌtuldi aanʌ vʌʌsi aipacoga quiquiuupiʌrʌ.  
\v 18 Ʌʌmadutai aapimʌ gʌgʌrducʌdʌ gʌnʌlidi poʌliditai iñsaanʌ gʌnʌbʌidi dai cascʌdʌ maitʌndidividi aanʌ.  
\v 19 Dʌmos aanʌ otoma mʌʌca gʌnnʌida iñʌlidi isDiuusi ipʌldagi. Dai amaasi nʌidamu aanʌ sʌʌ cʌʌga vaavoitudai dai sʌʌ cʌʌga oidaga ʌgai ismaacʌdʌ gʌgʌrducʌdʌ gʌnʌlidi dai maisiu mosʌca istumaasi aagai ʌgai.  
\v 20 Dai ʌgai saagida ismaacʌdʌ iduñia ʌlidi istumaasi Diuusi ipʌlidi Diuusi guvucadadʌ vaamioma gʌaagai sioodami ñiooquidʌ.  
\v 21 Cʌʌgacʌrʌ avʌr oidaca aapimʌ dai poduucai aanʌ maitʌnbagaidamu siʌʌscadʌ gaamu imiagi dai poduucai baigiñʌliadamu aanʌ aapimʌcʌdʌ. 
\c 5  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Sivi cajioma aatʌmʌ isʌmaadutai aapimʌ vʌʌna gʌooga ooñigadʌ. Gomaasi ʌrʌmo istumaasi aliʌ soimaascami. Dai maitiipu oigaragai isivuaadagi tomali ʌgai saagida ismaacʌdʌ maiʌʌgidi Diuusi.  
\v 2 Dai vʌʌscʌrʌ quiaa gʌgʌrducʌdʌ gʌnʌlidi aapimʌ. Baiyoma gʌaagai mʌssiaa ʌʌradamudai dai soigʌnʌliadamudai. Ʌcʌʌli ismaacʌdʌ pomaasi idui maitʌaagai mʌsdadagitodagi isvapacʌda ʌgai gʌnʌmpaidaragʌrʌ.  
\v 3-4 Tomasi maigʌnʌʌmadu daja aanʌ vʌʌscʌrʌ gʌntʌtʌgitoiña aanʌ. Ʌtʌaanʌdami Suusi Cristo giñmaa sʌʌlicami cascʌdʌ gʌnaagidi aanʌ istumaasi idui gocʌʌli aliʌsi ʌrsoimaascami. Aanʌ gʌnaagidamu istumaasi gʌaagai isiduñiagi aapimʌ ducami isgʌnʌʌmadu daacamudai aanʌ. Ʌmpaidavurai aapimʌ vʌʌsi vaavoitudadami dai Suusi Cristo guvucadadʌ gʌnʌʌmadu daacamu.  
\v 5 Dai aagidavurai gocʌʌli sai camaivapacʌiña gʌnʌmpaidaragarʌ vai poduucai ʌʌmadu aimʌraiña oodami ismaacʌdʌ ivueeyi istumaasi ʌDiaavora ipʌlidi. ɅDiaavora aliʌ viaa guvucadagai. Poduucai sʌʌlicʌdʌ soimaa taatamu ʌgai. Dai ʌgai soimaasi taatacai istutuidi siʌma duucai gʌtʌgituagi dai camaisoimaasi ivuaadagi poduucai cʌʌgacʌrʌ vuusaiña siʌʌscadʌ diviagi ʌtʌaanʌdami Suusi Cristo. 
\p  
\v 6 Maitʌaagai mʌsgʌgʌrducʌdʌ gʌnʌliadagi poʌliditai mʌscʌʌga ivueeyi. Cʌʌ maatʌ aapimʌ sai ʌmo oodami soimaasi ivuaadami istutuidi issoimaasi iduiñtuldagi mui oodami.  
\v 7 Cascʌdʌ gʌaaagai isaagidagi gocʌʌli sai camaivapacʌiña gʌnʌmpaidaragʌrʌ. Ʌgai istutuidi issoimaasi iduiñtuldagi aa vaavoitudadami tomasi maiquiaa soimaasi iduiñtuli aa. Suusi Cristo ʌrʌpan ducami ʌaali cañiiru ismaacʌdʌ coodaiña gʌnaaduñicaru ʌgʌʌ siaa duudagʌrʌ ismaacʌdʌ pascua tʌʌgidu vai poduucai Diuusi oigʌldiña soimaascamigadʌ.  
\v 8 Dai poduucai aatʌmʌ gʌaagai iscamaisoimaasi ivuaadagi dai cʌʌgacʌrʌ oidaca. 
\p  
\v 9 Casi gʌnaagidi aanʌ ʌmai oojiʌrʌ dai maitʌaagai mʌsuurapʌcʌdagi ʌgai ismaacʌdʌ googosi gʌnducami.  
\v 10 Dʌmos aanʌ maitʌnaagida iñʌliditadai mʌsai gajiaadʌrʌ vipiadana vʌʌscatai ismaacʌdʌ googosi gʌnducami, dai ismaacʌdʌ coimudadʌ tuutuiga, dai ismaacʌdʌ ʌʌsivoga, dai ismaacʌdʌ siaa duutudai momoono. Ismaiñiooquiada agadamudai aapimʌ gooodami avʌnacai isiimia aapimʌ idi oidigi daamadʌrʌ.  
\v 11 Baiyoma gʌnagida iñʌliditadai aanʌ mʌsai maiuurapʌcʌiña ʌgai ismaacʌdʌ pocaitiada saidʌ ʌrvaavoitudadami dai vʌʌscʌrʌ googosi gʌnducamicagi, dai coimudadʌ tuutiacagi, dai ñiooquiadagi aa oodami, dai navacoitʌracagi, dai ʌʌsivoacagi, tomali maitʌaagai mʌsgacuaadagi ʌgai ʌʌmadu.  
\v 12-13 Aanʌ maiviaa sʌʌlicami isaagadagi ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami, ʌgai ismaacʌdʌ maitʌrvaavoitudadami mosʌʌgi Diuusi viaa sʌʌlicami. Dʌmos aapimʌ vaavoitudadami ʌʌgi gʌnsaagida gʌaagai isaagadagi ismaacʌdʌ maicʌʌga ivuaadagi. Maitavʌr dadagitoda gocʌʌli soimaasi ivuaadami isgʌnsaagida vapacʌdagi siuu duucu siaa duutuadagi aapimʌ Diuusi. 
\c 6  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Siʌʌscadʌ ʌmaadutai aapimʌ viaacagi ʌmo istumaasi gʌaduñi vaavoitudadami vui maitʌaagai isvan cʌcʌsadagi dudunucamiʌrʌ ismaacʌdʌ maitʌrvaavoitudadami.  
\v 2 Maitamʌs maatʌ aapimʌ sai ismaacʌdʌ vaavoitudai Diuusi nʌida agai ʌgai ismaacʌdʌ maivaavoitudai Diuusi ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami. Poduucai ʌʌpʌ gʌaagai mʌsʌʌgi baivuaadagi istumaasi tʌgitocagi gʌnaaduñi.  
\v 3 Maitamʌsmaatʌ aapimʌ tʌsai asta Diuusi tʌtʌaañicarudʌ nʌida ragai ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami. Vaamioma cʌʌga istutuidi aatʌmʌ isnʌidagi gʌaaduñi vaavoitudadami saagida ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami tami oidigi daama.  
\v 4 Siʌʌscadʌ gʌncocoda aapimʌ, ¿tuimʌsi ajioopaiña aapimʌ sai baigʌnduiñdana dudunucami ismaacʌdʌ maitʌrvaavoitudadami?  
\v 5 Gomaasi gia gʌnaagidi aanʌ mʌsai siaa ʌʌrana. Siaadʌrʌ maioidacana ʌmaadutai aapimʌ gʌnsaagida ismaacʌdʌ istutiadagi isbaigʌnvuiidiadagi ñiooqui aapimʌ vaavoitudadami gʌnsaagida.  
\v 6 Ʌmo vaavoitudadami maitʌaagai isvan cʌʌsagi gʌaduñi dudunucami vuidʌrʌ ismaacʌdʌ maitʌrvaavoitudadami. 
\p  
\v 7 Sʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoi sai isgʌncocoada aapimʌ poduucai aliʌ soimaasi ivueeyi aapimʌ. Baiyoma maitʌaagai mʌsvui ñioocadagi sioorʌ gʌncocoada ʌliadagi. Dai baiyoma maitʌaagai mʌsvui ñioocadagi sioorʌ gʌnʌʌsiadagi.  
\v 8 Dʌmos aapimʌ maicʌʌga ivueeyi dai ʌʌsidiña asta gʌnaaduñi vaavoitudadami. 
\p  
\v 9-10 ¿Maitamʌs maatʌ aapimʌ sai ismaacʌdʌ ʌrsoimaasi ivuaadami maiiimia agai siaaco gatʌaanʌi Diuusi? Maitavʌr gʌndadagitoda mʌsgʌnvupuiirumadadagi. Sʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoi isʌgai ismaacʌdʌ googosi gʌnducami, dai ismaacʌdʌ siaa duutudai ʌmomoono ismaacʌdʌ ivueeyi oodami dai diuusi aagai dai cʌcʌʌli ismaacʌdʌ maiaaban voopoi ooqui baiyoma cʌcʌʌli ʌʌgi aipacoga gʌnvuudana, dai ismaacʌdʌ ʌʌsivoga, dai ismaacʌdʌ coimudadʌ tuutuiga, dai ismaacʌdʌ navacoitʌraga, dai ismaacʌdʌ oojoidi isñiooquiadagi aa oodami, maitatʌaanʌda agai mʌʌ tʌvaagiʌrʌ Diuusi ʌʌmadu.  
\v 11 Poduucai oidacatadai ʌʌmadutai aapimʌ dʌmos sivi Diuusi casi gʌnoigʌli gʌnsoimaascamiga dai casi ʌcovai gʌnvuvaitu dai Diuusi cʌʌgacʌrʌ gʌnnʌidi ducami istomali ʌmo imidagai maisoimaasi iduuñimudai aapimʌ Suusi Cristo cʌʌgacʌrʌ gʌnvuvaitu dai Diuusi Ibʌadʌ gʌnʌʌmadu daja cascʌdʌ. 
\s1 ――― 
\p  
\v 12 Ʌʌmo oodami pocaiti: “Oodami istutuidi isivuaadagi vʌʌsiaʌcatai istumaasi ipʌlidi”. Dʌmos aanʌ pocaiti: sai maisiu vʌʌsi istumaasi ivueeyi oodami ʌrsoiñi. Dai maitʌaagai isivuaadagi tomali ʌmo istumaasi soimaascami tomasi iduñia ʌlidi.  
\v 13 Aliʌsi ʌrvaavoi istumaasi aagai oodami: “Cuaadagai ʌrugidagai vʌʌtarʌ dai gavoocʌrʌ vaacʌi cascʌdʌ vooca oodami”. Dʌmos Diuusi ugitituda agai vʌʌsi gomaasi. Dʌmos tuucuga oodami maisiu isgaʌma voopoda tomasmaascʌdʌ, baiyoma tuucuga oodami vai poduucai ivuaadana Diuusi aa duiñdagadʌ dai Diuusi nuucada oodami tuucugadʌ.  
\v 14 Poduucai isduucai Diuusi duaacali gʌrtʌaanʌdamiga Suusi Cristo poduucai gʌrduduaacalda agai aatʌmʌ ʌʌpʌ gʌguvucadagacʌdʌ. 
\p  
\v 15 ¿Maitamʌsmaatʌ aapimʌ sai ismaacʌdʌ vaavoitudai Suusi Cristo ʌrʌpan ducami ʌgai daidʌ ʌraduñdʌ? Aatʌmʌ ʌrSuusi Cristo aaduñdʌ cascʌdʌ maitʌaagai tʌsvʌpʌnagʌdagi ooqui taatacaligami.  
\v 16 ¿Maitamʌsmaatʌ aapimʌ sai siʌʌscadʌ ʌmo cʌʌli vʌʌnagi ʌmo ooqui tatacaligami vʌgoocatai ʌrʌmo oodamicana? Pocaiti Diuusi ñiooquidʌrʌ: “Vʌgoocatai ʌrʌmo oodamicana ʌgai”.  
\v 17 Dʌmos siʌʌscadʌ ʌmo oodami vaavoitudagi Suusi Cristo ʌgai ʌmo tʌgitoidagai viaacana Suusi Cristo ʌʌmadu. 
\p  
\v 18 Aapimʌ gʌaagai isgajiaadʌrʌ vipiaadagi vʌʌsi goomaasi. Diuusi idui oodami sai siaa duutudaiña ʌgai dai maisiu isivuaadana mosʌcaasi istumaasi ipʌliadagi. Mui naana maasi soimaascami ivueeyi oodami dʌmos ʌgai ismaacʌdʌ googosi gʌnducami ʌgai soimaasi ivueeyi gʌtuucuga vui.  
\v 19 ¿Maitamʌs tʌgito aapimʌ sai Diuusi ootoi gʌIbʌdaga sai gʌnʌʌmadu daacana? Poduucai aapimʌ camaiʌʌgi gʌntʌaanʌi.  
\v 20 Diuusi aliʌ cʌʌga idui aapimʌ gʌnvʌʌtarʌ ootosacai gʌmara Suusi Cristo mʌsai aapimʌ cʌʌgacʌrʌ vuvacʌna. Cascʌdʌ aliʌsi gʌaagai issiaa duutuada aapimʌ Diuusi siʌʌsi gʌntuucugacʌdʌ ʌcaasi gʌnibʌdagacʌdʌ Diuusi tʌaanʌi gʌntuucuga dai gʌnibʌdaga cascʌdʌ. 
\c 7  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Sivi gia gʌnaa noragidamu aanʌ istumaasi giñtʌcacai aapimʌ giñoojidacai. Cʌʌgaduava ismaiooñtadagi cʌcʌʌli.  
\v 2 Dʌmos aliʌ muidu ismaacʌdʌ googosi gʌnducami cascʌdʌ aliʌsi gʌaagi iscʌcʌʌli viaacagi gʌnooñiga dai ooqui viaacagi gʌncuucuna dai poduucai maisoimaasi ivuaadagi googosi gʌnduucamicatai.  
\v 3 Ʌcʌʌli gʌaagai isʌma voopodagi gʌooñiga siuu duucu ʌooñigadʌ ipʌliadagi dai ooqui gʌaagai isʌma voopodagi gʌcuna siuu duucu ʌcunadʌ ipʌliadagi.  
\v 4 Siʌʌscadʌ cunatagi ʌmo ooqui camaiʌʌgi tʌaanʌi gʌtuucuga ʌcʌʌli ʌgai dai tʌaanʌi. Dai siʌʌscadʌ ooñtagi ʌmo cʌʌli camiʌʌgi tʌaanʌi gʌtuucuga ʌʌpʌ ʌooqui ʌgai dai tʌaanʌi.  
\v 5 Cascʌdʌ maitʌaagai ischo gʌntʌtʌadagi aipacoga. Siʌgis gia gʌnaagida ʌgai dai maiʌmapai voopodagi chiʌʌqui tasai gamamadada ʌliditai. Dai vʌʌscʌrʌ gooquiʌrʌ gʌaagai isʌmapai voopodagi ʌgai vai ʌDiaavora maisoimaasi iduiñtuldagi ʌooqui ʌmai cʌʌli ʌʌmadu tomali ʌcʌʌli ʌmai ooqui ʌʌmadu. 
\p  
\v 6 Aanʌ maitʌntʌaanʌi mʌsooñtadagi mʌsmaiooñtadagi ʌʌpʌ baiyoma istutuidi aapimʌ isiduñiagi istumaasi ipʌliadagi.  
\v 7 Aanʌ ʌʌgi ipʌlidi isvʌʌscatai maiooñtagi giñʌpan duucai, dʌmos ʌʌmoco istutuidi isivuaadagi ʌmo istumaasi dai aa ʌma maasi. Diuusi maacai guvucadagai cascʌdʌ. 
\p  
\v 8 Ismaacʌdʌ maiquiaa ooñiga dai ismaacʌdʌ maiquiaa cuucuna dai vipiuudu cʌʌgaicamudai isʌʌgi viiyagi ʌgai giñʌpan duucai.  
\v 9 Dʌmos ismaitistutiada ʌgai isʌʌgi oidacagi vai ooñtana. Vaamioma ʌrcʌʌgai isooñiacagi dai maisoimaa taatamadagi ʌma voopoda ʌliditai ooqui. 
\p  
\v 10 Dʌmos ismaacʌdʌ caooñigai dai ismaacʌdʌ cacuucuna aanʌ gʌntʌaanʌi sai ooqui maidadagitoiña gʌncuucuna. Idi ñiooqui aagaiña gʌrtʌaanʌdamiga Suusi Cristo ʌʌpʌ.  
\v 11 Dʌmos isʌmo ooqui dagituagi gʌcuna ʌgai maitʌaagai iscunatagi ʌpamu baiyoma gʌaagai isbaiduñia ʌgai ñiooqui gʌcuna ʌʌmadu. Poduucai ʌʌpʌ ʌcʌʌli maitʌaagai isdagituagi gʌooñiga. 
\p  
\v 12 Dai ʌma maasi aagida iñʌlidi aanʌ ismaacʌdʌ ooñiga maivaavoitudadami ʌʌmadu dai ismaacʌdʌ cuucuna maivaavoitudadami ʌʌmadu. Oidaga ʌmo ñiooqui ismaacʌdʌ maiaagaiña gʌrtʌaanʌdamiga Suusi Cristo dʌmos aanʌ gia gʌnaagidamu sivi. Isʌmaadutai ooñigadʌ maitʌrvaavoitudadamicagi dai vʌʌscʌrʌ ʌʌmadu oidaca ʌliadagi gʌcuna, cunadʌ maitʌaagai isdagituagi saibai poduucai vaavoitudana ooñigadʌ.  
\v 13 Dai isʌmaadutai cunadʌ maitʌrvaavoitudadamicagi dai vʌʌscʌrʌ ʌʌmadu oidaca ʌliadagi gʌooñiga, ooñigadʌ maitʌaagai isdagituagi sabai poduucai vaavoitudana cunada.  
\v 14 Ʌcʌʌli ismaacʌdʌ maitʌrvaavoitudadamicagi Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidi ʌgai vʌʌnacai ʌgai ʌmo ooqui vaavoitudadami daidʌ ʌooqui ismaacʌdʌ maitʌrvaavoitudadamicagi Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidi ʌgai vʌʌnacai ʌgai ʌmo cʌʌli vaavoitudadami. Dai ismaitʌrpoduucaicamudai maamaradʌ ʌrʌpan ducamicamudai maamaradʌ ʌgai ismaacʌdʌ maivaavoitudai, dʌmos Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidi maamaradʌ ʌʌpʌ.  
\v 15 Dʌmos isʌcʌʌli maivaavoitudadamicagi dagitua ʌliadagi gʌooñiga vai dagitona daidʌ ʌooqui camaiviaa isʌʌmadu oidacagi dai isʌooqui maivaavoitudadamicagi dagitua ʌliadagi gʌcuna vai dagitona daidʌ ʌcunadʌ camaiviaa isʌʌmadu oidacagi. Diuusi ʌcovai gʌrvuvaitu tʌsai cʌʌgacʌrʌ oidacana dai maitʌrcocodaiña.  
\v 16 Dai vʌʌscʌrʌ maimaatʌ ʌmo cʌʌli siʌ ʌmo ooqui iscʌʌgacʌrʌ vusaidagi gʌaduñi siʌ ismaicʌʌgacʌrʌ vusaidagi ʌʌpʌ quiaa ʌʌmadu oidacatai ʌgai. 
\p  
\v 17 Dai gʌaagai mʌsbaigʌnʌliadagi ʌgaicʌdʌ ismaacʌdʌ Diuusi ipʌlidi isivuaada aapimʌ. Dai aliʌsi ʌrcʌʌga ismaidagituagi gʌnaa duiñdaga ismaacʌdʌ viaacatadai aidʌsi Diuusi ʌcovai vusaitu sai vaavoitudana. Gomaasi ʌgai istumaasi tʌaanʌi aanʌ vʌʌsi vaavoitudadami aipaco oidacami.  
\v 18 IsDiuusi ʌʌcovai vuusaidagi ʌmaadutai ismaacʌdʌ iquitʌquicagi tuucugadʌ isducatai gʌmviidacatadai ʌjudidíu ʌgai gʌaagai ismoduucai viiyagi dai isDiuusi ʌcovai vuusaidagi ʌmaadutai ismaacʌdʌ maiiquitʌquicagi tuucugadʌ ʌgai maitʌaagai isiquitʌagi.  
\v 19 Tomasmaasi oodami isiquitʌquicagi tuucugadʌ ischo ʌʌpʌ mosgʌaagai isivuaadagi istumaasi Diuusi ipʌlidi.  
\v 20 Aliʌsi ʌrcʌʌga isvʌʌsi oodami maidagituagi gʌnaa duiñdaga ismaacʌdʌ viaacatadai aidʌsi Diuusi ʌcovai vuusaitu sai vaavoitudana.  
\v 21 Isʌmaadutai ʌrpiooñicatadai aidʌsi Diuusi ʌcovai vusaitu maitʌaagai isvuamʌ ʌliada ʌgai. Dʌmos isviaacagi ʌgai isducatai vuusiagi dai camaitʌrpiooñicagi gʌaagai isvuusiagi.  
\v 22 Pipiooñi ismaacʌdʌ Diuusi ʌcovai vuvaitu sai vaavoitudadana gʌaagai istʌtʌgitodagi isʌraaduñdʌ Cristo dai ʌgai ismaacʌdʌ maitʌrgapipiooñiga ismaacʌdʌ Diuusi ʌcovai vuvaitu sai vaavoitudana gʌaagai istʌtʌgitodagi isʌrpipiooñigadʌ Suusi Cristo.  
\v 23 Diuusi aliʌ cʌʌga idui aapimʌ gʌnvʌʌtarʌ ootosacai gʌmara dai sivi gʌaagai mʌsʌʌgiadagi Diuusi maisiu oodami.  
\v 24 Poduucai tudo giñaaduñi tomali ʌmaadutai maitʌaagai isdagituagi gʌnaa duiñdaga ismaacʌdʌ viaacatadai aidʌsi Diuusi ʌcovai gʌnvuvaitu sai vaavoitudana, Diuusi gʌnʌʌmadu daja cascʌdʌ. 
\p  
\v 25 Dai sivi maaquimu aanʌ ñiooqui ismaacʌdʌ maitʌrooñiacami dai ismaacʌdʌ maitʌrcuucunacami. Suusi Cristo maipoduu aagai dʌmos aanʌ angʌnaagida iñagai. Diuusi cʌʌgacʌrʌ giñnʌidi daidʌ giñvaavoitudai cascʌdʌ aapimʌ gʌaagai isgiñvaavoitudagi ʌʌpʌ cascʌdʌ gʌnaagidamu aanʌ istumaasi tʌtʌgitoi aanʌ.  
\v 26 Otoma aliʌsi soimaasi taatamituldi agai ʌdudunucami vʌʌsi ʌvaavoitudadami cascʌdʌ poʌlidi aanʌ sai ismaacʌdʌ maitʌrooñiacami dai ismaacʌdʌ maitʌrcuucunacami gʌaagai isapiaduu viiyagi.  
\v 27 Vʌʌscʌrʌ ismaacʌdʌ caooñiga maitʌaagai isdadagitodagi gʌnooñiga dai ismaacʌdʌ maiquiaa ooñiga maitʌaagai isooñtagi.  
\v 28 Dʌmos isʌmo cʌʌli ooñtagi maisoimaasi ivueeyi dai isʌmo ooqui cunatagi maisoimaasi ivueeyi. Dʌmos sioorʌ gavʌʌnacami vaamioma soimaasi taata agai dai aanʌ ipʌlidi isotolioma soimaasi taata agai aapimʌ. 
\p  
\v 29-31 Giñaaduñi aanʌ gʌnaagidi sai chiʌʌqui tasai viʌʌga mʌsicamaioidacamu tami oidi daama cascʌdʌ gʌaagai tʌsvaamioma ivuaadagi Diuusi aa duiñdadʌ siʌma maasi sivi quiaa istutuiditai. Sioorʌ ooñiacagi, dai sioorʌ soigʌnʌliadagi, dai sioorʌ baigʌnʌliadagi, dai sioorʌ viaacagi tumiñsi dai tomasioorʌ ismaacʌdʌ tami oidigi daama oidaga gʌaagai isvaamioma ivuaadagi Diuusi aa duiñdadʌ siʌma maasi. Idi oidigi caugitimi cascʌdʌ. 
\p  
\v 32 Aanʌ ipʌlidi isaapimʌ maivuam ʌnʌliadagi tomali ʌmo istumaasicʌdʌ. Ʌmo cʌʌli maiooñiacami vaamioma tʌtʌgitoi Diuusi aa duiñdadʌ daidʌ ivuaada ʌlidiña istumaasi Diuusi ipʌlidi.  
\v 33 Dʌmos siʌʌscadʌ caooñta ʌgai vaamioma tʌtʌgitoiña ʌgai istumaasi gʌaagai quiiyʌrʌ, daidʌ ivuaada ʌlidiña istumaasi ipʌlidi ooñigadʌ.  
\v 34 Poduucai ʌʌpʌ ʌmo ooqui maicunacami vaamioma tʌtʌgitoi Diuusi aa duiñdadʌ daidʌ ivuaada ʌlidiña istumaasi Diuusi ipʌlidi vai poduucai vaamioma cʌʌga ivuaadagi istumaasi Diuusi ipʌlidi siʌʌsi tuucugadʌ ʌcaasi ibʌadʌ. Dʌmos siʌʌscadʌ cacunata ʌgai vaamioma tʌtʌgitoiña istumaasi gʌaagai quiiyʌrʌ daidʌ ivuaada ʌlidiña istumaasi ipʌlidi cunadʌ. 
\p  
\v 35 Aanʌ gʌnaagidi gomaasi gʌnsoiña iñʌliditai maisiu gʌndaida iñʌliditai mui naana maasi, vʌrai poduucai cʌʌgacʌrʌ oidaca daidʌ ivuaada Diuusi aa duiñdadʌ oigʌdaitai Diuusi. 
\p  
\v 36 Dʌmos isʌmaadutai poʌliadagi iscaooquimuimi maradʌ dai poʌliadagi issiooma ʌrcʌʌgai iscunata ʌgai, dai isʌooqui poʌliada ʌʌpʌ vai cunatana gomaasi maitʌrsoimaascami.  
\v 37 Dʌmos isʌmai sʌʌlicʌdʌ poʌliadagi ismaitʌaagai iscunatagi maradʌ dai ismaitiipu istuisi cunata ʌgai, oogadʌ viaa sʌʌlicami isiduñia istumaasi ipʌliadagi, ʌgai cʌʌga ivueeyi.  
\v 38 Dʌmos sioorʌ dagituagi gʌmara sai cunatana cʌʌga ivueeyi dai sioorʌ maidagituagi gʌmara sai cunatana vaamioma cʌʌga ivueeyi. 
\p  
\v 39 Ʌmo ooqui cunacami viaa isʌʌmadu oidacagi gʌcuna asta siʌʌscadʌ muu ʌgai. Dʌmos siʌʌscadʌ muquiagi cunadʌ ʌooqui viaa sʌʌlicami iscunatagi ʌpamu sioorʌ ʌʌmadu ipʌliadagi, dʌmos ʌrvaavoitudamicagi ʌgai.  
\v 40 Dʌmos ʌooqui vaamioma baigʌʌliadan tada ismaicunata ʌpamu. Gomaasi ʌgai istumaasi tʌtʌgitoi aanʌ. Dai Diuusi Ibʌadʌ giñʌma daja aanʌ ʌʌpʌ dai gomaasi ismaacʌdʌ aagai aanʌ poʌlidi aanʌ isDiuusi Ibʌadʌ giñaagidi. 
\c 8  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Aapimʌ giñtʌcacai isbai oidaga oigaragai iscuaadagi cuaadagi ismaacʌdʌ gʌdadasdi ʌmomoono ismaacʌdʌ ivueeyi oodami ischo ʌʌpʌ. Baiyomavʌr maicuaada. Vʌʌscatai aatʌmʌ maatʌ isDiuusi maigʌpiʌr gʌrvuupai iscuaada aatʌmʌ istumaasi gʌdadasdi ʌmomoono. Dʌmos sioorʌ pocaitiadagi sai vaamioma maatʌ siaa ʌgai gʌgʌrducʌdʌ gʌnʌlidi. Dʌmos sioorʌ oigʌadagi vʌʌsi oodami ʌgai poduucai vaamioma cʌʌga vaavoitudai Diuusi.  
\v 2 Sioorʌ poʌliadagi iscamaatʌ mui naana maasi ʌgai maicʌʌga maí isducatai gʌaagaitadai ismamaatʌmudai ʌgai.  
\v 3 Dʌmos Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidi sioorʌ oigʌdai Diuusi. Ʌgai ʌrmaamaradʌ cascʌdʌ. 
\p  
\v 4 Ʌmomoono ismaacʌdʌ ivueeyi oodami dai diuusi aagai maitʌrdidiuusi mosaliʌmadugava Diuusi.  
\v 5 Oodami poʌlidi ismuidu didiuusi tʌvaagiʌrʌ dai oidi daama, ʌgai vʌʌtarʌ gia oidaga mui didiuusi.  
\v 6 Dʌmos cʌʌ maatʌ aatʌmʌ sai mosaliʌmaduga Diuusi, gʌrooga. Ʌgai idui vʌʌsiaʌcatai. Aatʌmʌ oidaga dai siaa duutuda ragai Diuusi daidʌ ivuaadaragai aa duiñdadʌ. Dai aliʌmaduga gʌrtʌaanʌdamiga ʌgai ʌrSuusi Cristo, dai ʌgai idui vʌʌsiaʌcatai. Dai ʌgai gʌrmaa ibʌdagai utudui. 
\p  
\v 7 Gomaasi maisiu vʌʌsi oodami maatʌ. Ʌʌmadutai ismaacʌdʌ ʌʌquioma siaa duutudaiña ʌmoono quiaa vaavoitudai sai cuaadatai cuaadagai ismaacʌdʌ gʌdadasdi ʌmoono sai ʌgai siaa duutudai ʌmoono cascʌdʌ poʌlidi ʌgai sai maitʌrcʌʌgai iscuaadagi.  
\v 8 Vaavoava siDiuusi maivaamioma cʌʌgacʌrʌ gʌrnʌidi tomali maivaamioma cʌʌgacʌrʌ oidacana aatʌmʌ cuaadatai cuaadagai.  
\v 9 Vʌʌscʌrʌ avʌrmaicuaada cuaadagai ismaacʌdʌ gʌdadasdi ʌmoono ismaacʌdʌ ivueeyi oodami dai diuusi aagai. Iscuaada aapimʌ ʌcuaadagai aidʌ gia ʌgai ismaacʌdʌ maicʌʌga maatʌ caʌ isducatai ipʌlidi Diuusi isoidacana ugian tada ʌʌpʌ dai gomaasi ʌrsoimaascami ʌgai vʌʌtarʌ.  
\v 10 Dʌmos isʌmaadutai aapimʌ ismaacʌdʌ cʌʌ maatʌ vʌʌsi gomaasi vʌʌscʌrʌ imiagi ʌmoono quiuupaigadʌamu dai gacuaadagi cuaadagai ismaacʌdʌ gʌdadasdi ʌmoono vai gʌntʌgiagi ʌmai ismaacʌdʌ maicʌʌga maatʌ caʌ isducatai ipʌlidi Diuusi isoidacana, ʌgai ugian tada ʌʌpʌ.  
\v 11 Dai poduucai ʌgaicʌdʌ ismaacʌdʌ iduñia aapimʌ ʌgai soimaasi iduñian tada, dai Suusi Cristo muu ʌgai vʌʌtarʌ ʌʌpʌ.  
\v 12 Poduucai isaapimʌ soimaasi iduiñtuldagi gʌnaduñi ismaacʌdʌ maicʌʌga maatʌ caʌ isducatai ipʌlidi Diuusi isoidacana, aapimʌ soimaasi ivueeyi Suusi Cristo vui.  
\v 13 Poduucai iñsaanʌ cuaadagi cuaadagai ismaacʌdʌ dadasdi ʌmoono dai poduucai soimaasi iduiñtuldagi giñaduñi vaavoitudadami baiyoma maicuaadan tada aanʌ cuaadagai ismaacʌdʌ dadaasdi momoono tomali ʌmo imidagai maisoimaasi iduiñtulda iñʌliditai. 
\c 9  
\s1 ――― 
\p  
\v 1-3 Sivi aagidamu aanʌ ʌmo ñiooqui ʌgai ismaacʌdʌ maivaavoitudai iñsaanʌ ʌrootosadʌ Suusi Cristo. Sʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoi iñsaanʌ ʌrootosadʌ Suusi Cristo. Aanʌ tʌʌ gʌrtʌaanʌdamiga Suusi Cristo. Dai aapimʌ vaavoitudai Suusi Cristo, aanʌ gʌnaagidi isʌgai ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami cascʌdʌ. Tomasi aa maivaavoitudai iñsaanʌ ʌrSuusi Cristo ootosadʌ, dʌmos aapimʌ gia gʌaagai isvaavoitudagi dai aapimʌ ʌrvaavoitudadami cascʌdʌ gʌmaatʌ iñsaanʌ ʌrSuusi Cristo ootosadʌ. 
\p  
\v 4 Aanʌ viaa sʌʌlicami isgamaitʌcʌdagi cuaadagai gaaagiditai Diuusi ñiooquidʌ.  
\v 5 Dai viaa aanʌ sʌʌlicami isooñtagi ʌmo ooqui vaavoitudadami poduucai isduucai ivueeyi ʌgaa Suusi Cristo ojootosadʌ, dai Suusi Cristo susuuculidʌ dai Piiduru.  
\v 6 ¿Povai mʌsiʌnʌlidi aapimʌ ismosʌca aanʌ dai Bernabé maviaa sʌʌlicami isdagituagi aa duiñdagai dai gaaagiadagi isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami?  
\v 7 Sandaaru maiʌʌgi gaaa namʌquidi istumaasi siaa vueeyi. Dai sioorʌ ʌsadagi uuvasi viaa sʌʌlicami iscuaadagi iibiadʌ. Dai sioorʌ nuucadacagi sisivatu viaa sʌʌlicami isyʌʌdagi viibadʌ.  
\v 8 Aanʌ maitʌnaagidi istumaasi aagai oodami aanʌ gʌnaagidi istumaasi aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ.  
\v 9-11 Aatʌmʌ gʌnaagidi Diuusi ñiooquidʌ dai poduucai gʌnsoicʌi iscʌʌgacʌrʌ oidaca aapimʌ cascʌdʌ viaa aatʌmʌ sʌʌlicami isgʌntaanʌdagi cuaadagai aapimʌ poduucai soicʌi aa oodami cascʌdʌ gʌaagai isvaamioma gʌrsoicʌda aapimʌ aatʌmʌ. Poduucai ooja Moseesacaru: “Maitavʌr dacamidacartudada ʌtuturu mʌsiʌʌscadʌ cʌlivadagi tʌligi ʌgaicʌdʌ vai poduucai cuaajida ʌgai tʌligi”, asduu ooja. Poduucai gʌmaatʌ isaata vuaadami viaa sʌʌlicami isgamaitʌcʌdagi cuaadagai. Ʌgai ismaacʌdʌ gasicuaanai dai ismaacʌdʌ gayoovai ʌgai gʌaagai istʌgitocagi isajiagi aa yoovi.  
\v 12 Isaa viaacagi sʌʌlicami iscuaadagi gʌncuaadagaiga siooma cʌʌga aatʌmʌ. 
\p Vʌʌscʌrʌ maiuu aatʌmʌ tomasi viaacatadai sʌʌlicami. Baiyoma ʌʌgi gaaata namʌquidiña aatʌmʌ vʌʌsi tʌstumaasi siaa vuaadana. Aanʌ ipʌliditadai iscʌʌga gʌntʌgito caʌca aapimʌ istumaasi gʌnaagidi aanʌ dai maisiu tʌtʌgitodagi iñsaanʌ gamaitʌcʌi gʌnaagiditai Diuusi ñiooquidʌ.  
\v 13 Cʌʌ maatʌ aapimʌ sai ismaacʌdʌ gaaata vueeyi ʌgʌʌ quiuupaigadʌrʌ ʌjudidíu siaaco gʌcoodai vustaqui poduucai isduucai gatʌjai Diuusi ʌgai istutuidi isaa cuaadagi ʌbaabaidi.  
\v 14 Dai poduucai Diuusi aagai sai sioorʌ gaaagiadagi isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami sai ismaacʌdʌ vaavoitudadagi gʌaagai ismaacadagi vʌʌsi istumaasi tʌgito.  
\v 15 Dʌmos aanʌ tomali ʌmo imidagai maitataanʌi tomali ʌmo istumaasi tomasi viaa aanʌ sʌʌlicami isgataanʌdagi. Aanʌ gʌnoojidi maisiu gʌntaanʌdami iñʌliditai istumaasi. Ʌʌpʌga muquian tada aanʌ biuugimucai isgʌntaanʌdagi ʌmo istumaasi. 
\p  
\v 16 Aanʌ maitʌaagai isgʌducʌdʌ giñʌliadagi gaaagiditai isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami, gomaasi viaa aanʌ isivuaadagi cascʌdʌ. Siʌʌ soimaa taatamu aanʌ ismaitaaagiadagi gomaasi.  
\v 17-18 Ismosʌcaasi baigiñʌliaracʌdʌ gʌnaagidamudai aanʌ isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami aidʌ gia baigiñʌlidi viiagi aanʌ ducami isaa namʌquidamudai aapimʌ tumiñsicʌdʌ tomasi matiñmaa tomali ʌmo sintavo. Dʌmos maisiu mosʌcaasi baigiñʌliaracʌdʌ gʌnaagidi aanʌ isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami baiyoma aliʌsi viaa aanʌ isgaaagidagi gomaasi. Diuusi giñtʌjai ansaidʌ iduuna cascʌdʌ. 
\p  
\v 19 Aanʌ maitʌrpiooñigadʌ tomali ʌmaadutai dai vʌʌscʌrʌ vʌʌscatai piooñigadʌ duucai oidaga aanʌ vai poduucai vaamioma muidutai vaavoitudana isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami.  
\v 20 Siʌʌscadʌ giñaaduni judidíu saagida daaca aanʌ ismaacʌdʌ ivueeyi vʌʌsi istumaasi ooja Moseesacaru aanʌ ʌʌpʌ ʌpan duucai ivuaadana vai poduucai vaamioma muidutai vaavoitudana isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami tomasi maiviaa aanʌ isivuaadagi vʌʌsi istumaasi ooja Moseesacaru.  
\v 21 Dai siʌʌscadʌ saagida daaca aanʌ ʌgai ismaacʌdʌ maiʌʌgidi istumaasi ooja Moseesacaru aanʌ ʌpan duucai ivuaadana ʌgai mosʌcaasi istumaasi gʌrdaidi Diuusi gomaasi maitivuaadana aanʌ. Aanʌ viaa isivuuadagi istumaasi aagai Diuusi dai istumaasi aagai Suusi Cristo cascʌdʌ, vai poduucai vaavoitudana ʌgai isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami.  
\v 22 Dai siʌʌscʌdʌ saagida daaca aanʌ ismaacʌdʌ maicʌʌga maatʌ caʌ istumaasi Diuusi ipʌlidi isivuaadagi aidʌ gia ivueeyi aanʌ istumaasi ivueeyi ʌgai vai poduucai istutuidi aanʌ issoiñagi ʌgai isvaamioma cʌʌga maatʌ istumaasi Diuusi ipʌlidi isivuaadagi. Tomasiaacoga daaca aanʌ ʌpan duucai ivuaadana aanʌ ʌoodami vai poduucai ʌʌmadutai vaavoitudana.  
\v 23 Poduucai ivuaadana aanʌ sai cʌʌga gʌntʌgito caʌcana ʌgai isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami dai poduucai aliʌ baigiñʌlidiña aanʌ siʌʌscadʌ vaavoitudagi ʌʌmadutai. 
\p  
\v 24-27 Sioorʌ vopooyi aliʌsi gʌnaajagʌi gamaitʌa ʌliditai. Istumaasi gamaitʌcʌi ʌgai vʌʌsi uugiatʌi. Dʌmos aapimʌ gʌaagai iscʌʌgacʌrʌ oidacagi vaavoitudaitai dai ʌʌgiditai Diuusi dai Diuusi gʌnmaaquimu ʌmo istumaasi tʌvaagiʌrʌ ismaacʌdʌ tomali ʌmo imidagai maiuugiatʌi. Utuisdami ʌʌquiasdʌrʌ vopooyiña vaida aajʌi utuiñaragai dai gajiaadʌrʌ vipieeyi ʌgai vʌʌsi istumaasi galvueeyi tuucugadʌ. Poduucai aanʌ ʌʌpʌ cʌʌgacʌrʌ oidaga vaavoitudaitai Suusi Cristo cʌʌ maatʌ aanʌ iñsiimia iñagai tʌvaagiamu. Aanʌ aliʌsi ipʌlidi iscʌʌgacʌrʌ oidacagi poduucai isduucai aagaiña aanʌ ʌoodami tomasi poduucai oidacatai vʌʌscʌrʌ soimaa taatamai aanʌ. Maitipʌlidi aanʌ isDiuusi giñaagidagi sai maicʌʌgadu idui aanʌ cascʌdʌ. 
\c 10  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Giñaaduñi aanʌ ipʌlidi isaapimʌ tʌtʌgitodagi siʌdui ʌʌqui gʌrʌʌqui aaduñicarucʌdʌ oidigana. Diuusi ootosi ʌmo icomai sai baitʌqui imʌiña sai poduucai maatʌcana ʌgai siaa sʌʌli iimʌdagi. Diuusi soi tai cʌʌga dʌgavusai ʌgai ʌgʌʌ suudagi siaaco Gʌʌ Suudagi Vʌʌgicʌrʌ tʌʌgidu.  
\v 2 Dai poduucai casi ipʌli ʌgai isoidagi Moseesacaru.  
\v 3-4 Cristo maacaiña cuaadagai dai suudagi mʌʌ oidigana. Ʌoodami yʌʌdana suudagi ismaacʌdʌ vuusanʌiña ʌmo odiaiñdʌrʌ. Dai Cristo ʌʌmadu daacana dai nuucadacana.  
\v 5 Dai baitoma vʌʌscatai soimaasi ivueeyi oidigana cascʌdʌ Diuusi maibaigʌʌlidi ʌgaicʌdʌ dai coi ʌgai oidigana. 
\p  
\v 6 Cascʌdʌ maatʌ aatʌmʌ ismaitʌaagai issoimaasi ivuaadagi ʌpan duucai ʌgai.  
\v 7 Cascʌdʌ maitʌaagai isaa duutuadagi ʌmoono poduucai isduucai idui ʌʌmadutai ʌgai. Pocaiti Diuusi ñiooquidʌrʌ ispovuaadana ʌgai oidigana dai pocaiti: “Ʌoodami dadaarʌi dai gacueeyi dai gayʌʌyi dai gooquirʌ gatuutudacʌi”, siaa duutudaitai ʌmo moono gʌndiuusiga duucai.  
\v 8 Maitʌaagai tʌsgoogosi gʌrducamicagi poduucai isduucai idui ʌʌmadutai ʌgai dai coi ʌmo coobai dan vaica miil ʌmo tasʌrʌ.  
\v 9 Dai aatʌmʌ maitʌaagai isoojotuldiadagi Diuusi poduucai isduucai idui ʌʌmadutai ʌgai tai cʌquiacarai coocoyi dai coi.  
\v 10 Dai maitavʌr vui ñioocada Diuusi ʌpan duucai ʌʌmadutai ʌgai vui ñioocai Diuusi tai Diuusi ootoi gʌtʌaañicaru sai coodana. 
\p  
\v 11 Vʌʌsi gomaasi ʌpʌdui gʌraaduñicarucʌdʌ tʌsai poduucai maatʌna aatʌmʌ sai maitʌrcʌʌgai ispoduucai ivuaadagi. Dai cascʌdʌ vʌʌsi gomaasi gʌooja Diuusi ñiooquidʌrʌ tʌsai aatʌmʌ maatʌcana sivi cayoga ugitʌcai oidigi.  
\v 12 Sioorʌ poʌliadagi iscʌʌga vaavoitudai ʌgai gʌaagai isgʌnuucadacagi dai maisoimaasi ivuaadai.  
\v 13 Siʌʌscadʌ ʌmaadutai soimaasi iduñia ʌliadagi gʌaagai istʌtʌgitodagi isvʌʌscatai poduucai tʌtʌgitoiña. Diuusi apiagʌnsoicʌdamu iscʌʌga ivuaada aapimʌ dai maitʌndadagitodamu istʌtʌgitoda istumaasi maitistutuidi aapimʌ isgajiaadʌrʌ vipiadagi baiyoma gʌnsoiñamu mai gajiaadʌrʌ vipiada aapimʌ istumaasi soimaascami istumaasi iduñia ʌliadagi. 
\p  
\v 14 Cascʌdʌ giñaaduñi casiavʌr maisiaa duutuada aapimʌ momoono.  
\v 15 Aapimʌ cʌʌga maatʌ caʌ istumaasi. Dai cʌʌgavʌr tʌgitoca istumaasi gʌnaagidi aanʌ sabaigʌ ʌrʌmo istumaasi cʌʌgaducami ischo ʌʌpʌ.  
\v 16-17 Siʌʌscadʌ gʌrʌmpaidiada aatʌmʌ dai gacuaadagi paana dai gayʌʌdagi uuvasi varagadʌ dai poduucai tʌtʌgitoiña aatʌmʌ isducatai muu Suusi Cristo aatʌmʌ gʌrvʌʌtarʌ dai poduucai Diuusi baigʌrʌliatudai. Dai poduucai gatʌtʌgidiña aatʌmʌ tʌsvʌʌscatai ʌrgʌraadunumu vaavoitudadami. 
\p  
\v 18 Gʌntʌgitovʌr nʌida isducatai ivueeyi ʌjudidíu siʌʌscadʌ cuaada ʌgai baabiadʌ cañiiru ismaacʌdʌ coodai ʌgai dai dadasdi Diuusi. Poduucai gʌmaatʌ isvʌʌscatai ʌgai ʌrgʌnaadunumu siaa duutuadami Diuusi.  
\v 19 Aanʌ maitipʌlidi isaapimʌ poliadagi isʌmoono ismaacʌdʌ ivueeyi oodami viaa guvucadagai tomali ispoʌliadagi aapimʌ isʌbaabaidi ismaacʌdʌ gʌdadasdi ʌmoono maitʌrʌpan ducami tomastuma baabaidi.  
\v 20 Poduucai ʌgai ismaacʌdʌ maivaavoitudai Diuusi dadasdi cuaadagai Diaavora tʌtʌaañicarudʌ maisiu Diuusi. Aanʌ maitipʌlidi ispoduucai ivuaada aapimʌ dai maitipʌlidi aanʌ ʌʌpʌ isgacuaada aapimʌ ʌgaa ʌʌmadu siʌʌscadʌ gavaagimatada ʌgai dai poduucai ʌraaduñdʌcagi oodami ismaacʌdʌ vaavoitudai ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ.  
\v 21 Aapimʌ maitistutuidi isʌraaduñdʌcagi Suusi Cristo daidʌ ʌraaduñdʌcagi Diaavora tʌtʌaañicarudʌ ʌʌpʌ.  
\v 22 Maitʌaagai tʌsbaamutudagi Diuusi gʌnvui daraacatai ʌgai ʌʌmadu siu duucu siaa duutuadagi ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ. Cʌʌ maatʌ aatʌmʌ isDiuusi vaamioma guvuca isaatʌmʌ. 
\s1 ――― 
\p  
\v 23 Mui naana maasi istutuidi aatʌmʌ isivuaadagi dʌmos maisiu vʌʌsi istumaasi gʌrsoicʌi iscʌʌgacʌrʌ oidaca aatʌmʌ Diuusi vuitapi.  
\v 24 Isʌmaadutai iduñia ʌliadagi ʌmo istumaasi gʌaagai isʌpʌga tʌtʌgitodagi sabaigʌ ʌristumaasi soimaascami aaduñdʌ vʌʌtarʌ. 
\p  
\v 25 Sapʌadavurai tomastuma baabaidi ismaacʌdʌ oidacagi dai maitavʌr gatʌcacada mʌsbai daasi ʌmo moono ischo ʌʌpʌ. Baiyoma maimaatʌca aapimʌ dai maipoʌliadagi mʌssoimaasi ivueeyi cuaadatai.  
\v 26 Vʌʌsi oidigi dai vʌʌsi istumaasi oidaga ʌrDiuusi tuidadʌ cascʌdʌ gʌaagai mʌscuaadagi vʌʌsi istumaasi oidacagi. 
\p  
\v 27 Isʌmaadutai ismaacʌdʌ maitʌrvaavoitudadamicagi gʌnvaidagi mʌsai quiidiʌrʌ gauugana dai mʌsiimia ʌliadagi, iimivurai dai ugavurai mʌstumaasi gʌnbiidagi dai maitʌcacada isbai daasi ʌmo moono ischo ʌʌpʌ. Baiyoma maimaatʌca aapimʌ dai maipovʌnʌliadagi mʌssoimaasi ivueeyi cuaadatai.  
\v 28 Dʌmos isʌmaadutai povʌntʌʌdagi mʌsai gocuaadagai ismaacʌdʌ modaja daasi ʌmo moono ismaacʌdʌ siaa duutudai oodami, vʌrai maiuga vai ʌgai maipoʌldagi mʌsaapimʌ vaavoitudai ʌʌpʌ ʌmoono,  
\v 29 tomamʌs aapimʌ maatʌ mʌsmaivaavoitudai. 
\p Dʌmos aanʌ ipʌlidi sai ʌmaadutai giñaagidamu: “¿Istuisi maitistutuidi iscuaadagi cuaadagai ismaacʌdʌ dadasdi moono mospocaititai aa saidʌ ʌrʌmo istumaasi soimaascami,  
\v 30 dai sai iscuaadagi baigʌʌliditai Diuusi vui, tuisi potʌʌna ʌmai issoimaasi ivueeyi?”  
\v 31 Dʌmos aanʌ gʌnaagidamu sai mʌsiuu duucu cuaadagi tomastuma cuaadagai siʌʌpʌ tomastumaasi mʌstumaasi ivuaadagi gʌaagai mʌsivuaadagi siaa duutudaitai Diuusi.  
\v 32 Maitʌaagai isivuaadagi istumaasi sobicʌdagi oodami isʌʌgiada Suusi Cristo tomasi ʌrjudidíu ismaitʌʌrjudidíu ʌʌpʌ dai ismaacʌdʌ vaavoitudai Suusi Cristo ʌʌpʌ.  
\v 33 Aanʌ vʌʌscʌrʌ giñaajagʌi isivuaadagi istumaasi istucʌdʌ baigʌnʌliadagi aa. Dai aanʌ maitivueeyi mosʌcaasi istumaasi ʌrcʌʌgai aanʌ giñvʌʌtarʌ baiyoma ivueeyi aanʌ istumaasi ʌrsoiñi aa vʌʌtarʌ, vai poduucai cʌʌgacʌrʌ vuvaquia ʌgai. 
\c 11  
\p  
\v 1 Giñʌpan duucai vʌrivuaada aapimʌ poduucai isduucai ʌpan duucai ivueeyi aanʌ Suusi Cristo. 
\s1 ――― 
\p  
\v 2 Giñaaduñi aliʌ cʌʌga ivueeyi aapimʌ tʌtʌgitoitai daidʌ ivuaadatai istumaasi gʌnmaatʌtuli aanʌ.  
\v 3 Aanʌ ipʌlidi mʌsmaatʌcagi sai Cristo ʌgai dai tʌaanʌi cʌcʌʌli, dai cʌcʌʌli tʌaanʌi gʌnooñiga, dai Diuusi tʌaanʌi Cristo.  
\v 4 Dai aapimʌ Coriintʌrʌ oidacami pocaiti sai isʌmo cʌʌli gʌcʌcʌsadʌ gʌvanamu siuu duucu gamamadadagi siʌpʌ siuu duucu gaaagiadagi Diuusi ñiooquidʌ gomaasi ʌrsiaa ʌʌraragai ʌgai vʌʌtarʌ.  
\v 5 Dʌmos isʌmo ooqui maivuracagi gʌmoo siuu duucu gamamadadagi dai siuu duucu gaaagiadagi Diuusi ñiooquidʌ gomaasi ʌrsiaa ʌʌraragai ʌgai vʌʌtarʌ gomaasi ʌrʌpan ducami isivisumicamudai ʌgai moodʌ.  
\v 6 Isʌmo ooqui maivuraca ʌliadagi gʌmoo siooma ʌrcʌʌgai isbovasdʌrʌ ivisua ʌgai gʌmoo. Dʌmos isgomaasi ʌrsiaa ʌʌraragaicagi ooqui vʌʌtarʌ baiyoma gʌaagai isvuraca gʌmoo.  
\v 7-9 Diuusi idui ʌcʌʌli sai ʌpan tuigacana naana maasiʌrʌ. Dai cʌcʌʌli viaa sʌʌlicami isgatʌaanʌdagi oidigi daama poduucai isduucai Diuusi tʌaanʌi tʌvaagiʌrʌ, cascʌdʌ aapimʌ Coriintoʌrʌ oidacami pocaiti sai siuu duucu gamamadadagi dai siuu duucu gaaagiadagi Diuusi ñiooquidʌ cʌcʌʌli maitʌaagai isgʌcʌcʌsada gʌvanamu dai poduucai cʌcʌʌli gatʌtʌʌgidi isʌgai vaamioma viaa guvucadagai dai vaamioma tʌaanʌi isooqui, cascʌdʌ cʌcʌʌli maitʌaagai istutusadagi gʌnvapanamu siuu duucu gamamadagi dai siuu duucu gaaagiadagi Diuusi ñiooquidʌ. Dʌmos Diuusi idui ʌooqui cʌʌliaiñdʌrʌ maisiu ʌcʌʌli ooquiaiñdʌrʌ. Dai Diuusi idui ʌooqui dai soicʌiña ʌcʌʌli maisiu ʌcʌʌli sai soicʌiña ʌooqui.  
\v 10 Poduucai Diuusi gatʌtʌgidi isvaamioma gatʌaanʌi ʌcʌʌli siooqui cascʌdʌ ooqui gʌaagai isvuracagi gʌmoo. Asta Diuusi tʌtʌaañicarudʌ iiñapai gʌnvupuivasa siuu duucu vuidʌrʌ gugucadagi Diuusi.  
\v 11 Vʌʌscʌrʌ ʌgai saagida ismaacʌdʌ vaavoitudai Suusi Cristo aliʌsi tʌgito cʌʌli dai aliʌsi tʌgito ooqui vai gʌnsoicʌdagi aipacoga ivuaadatai Diuusi aa duiñdadʌ.  
\v 12 Vaavoava sicʌʌliaiñdʌrʌ ʌpʌdui ʌooqui daidʌ ʌrvaavoi sicʌcʌʌli ooquiaiñdʌrʌ vuvacʌi dai vʌʌsi gomaasi idui Diuusi. 
\p  
\v 13 Giñaagidavurai aapimʌ sabaigʌ ʌrcʌʌgai isʌmo ooqui gamamadadagi maitʌvuracatai ʌmo pañitu.  
\v 14-15 Maitasi ʌrvaavoi sai vʌʌscatai povʌnʌlidi sai ooqui gʌaagai isvuracagi gʌmoo dai oojoidi istʌtʌvʌducagi cuupadʌ dai cʌcʌʌli vʌʌtarʌ ʌrsiaa ʌʌraragai istʌtʌvʌducagi cuupadʌ.  
\v 16 Isʌmaadutai giñvui ñiooqui ʌliada aagaitai gomaasi, ʌgai gʌaagai ismaatʌcagi tʌsai aatʌmʌ tomali aa vaavoitadadami maiviaa ʌmai viituldaragai. 
\s1 ――― 
\p  
\v 17 Sivi gʌnaagidamu aanʌ ʌma maasi dai goocʌdʌ maitistutuidi aanʌ ispotʌiyagi ansai baigiñʌlidi. Siʌʌscadʌ gʌnʌmpaidiada aapimʌ dai cuaada cuaadagai ismaacʌdʌ cueeyi aapimʌ tʌtʌgitoitai isducatai muu Suusi Cristo curusiaba vaamioma soimaasi ivueeyi aapimʌ isbai cʌʌga ivuaadagi.  
\v 18 Cajioma aanʌ mʌsai aapimʌ gʌnvupui ñioocaiña dai baitoma vaavoitudai aanʌ.  
\v 19 Aliʌsi gʌaagai isvʌʌscatai aagadagi isducatai vaavoitudai poduucai gʌmaatʌmu ismaacʌdʌ ʌgai dai sʌʌlicʌdʌ vaavoitudai Suusi Cristo.  
\v 20-21 Mʌsiʌʌscadʌ gʌnʌmpadiada aapimʌ dai cuaadagi cuaadagai ismaacʌdʌ cueeyi aapimʌ tʌtʌgitoitai isducatai muu Suusi Cristo curusiaba ʌʌmoco ʌʌpʌga cuaadana cuaadagai ismaacʌdʌ vuaa dai asta navacorʌiña gayʌʌdatai vai aa maitatasconʌrʌiña, dai chichiʌʌqui aipaco dadarʌiña poduucai sʌʌlicʌdʌ soimaasi ivueeyi aapimʌ maisiaa duutudai aapimʌ Suusi Cristo.  
\v 22 Maitamʌsviaa aapimʌ gʌnquiiqui mʌsiaaco gacuaadagi dai maigʌpi gacuaadagi mʌsiaaco gʌnʌmpaidiadagi. Aapimʌ soiduucai nʌidi ismaacʌdʌ Diuusi ʌco vuvaitu dai siaa ʌʌratudai aapimʌ ʌgai ismaacʌdʌ maiviaa cuaadagai. ¿Povai mʌsiʌnʌlidi aapimʌ iñsaanʌ baigiñʌlda iñagai? Siaadʌrʌ baigiñʌldana aanʌ. 
\s1 ――― 
\p  
\v 23 Suusi Cristo ʌʌgi giñmaatʌtuli istumaasi gʌnaagidi aanʌ. Aidʌ ʌcʌrʌ tucarʌ mʌsigatʌʌgida agaitadai Suusi Cristo ʌgai bʌi ʌmo paana  
\v 24 dai gamamagi dai gooquiʌrʌ saasarai daidʌ itʌi: “Ugavurai, idi ʌrʌpan ducami giñtuucuga iñsmaacʌdʌ tʌʌgida agai aanʌ mʌsai aapimʌ cʌʌgacʌrʌ vuvacʌna. Mʌsiʌʌscadʌ poduucai ivuaadagi vʌrai giñtʌtʌgitoda”, astʌi ʌSuusi Cristo.  
\v 25 Poduucai ʌʌpʌ caugitocai bʌi ʌgai ʌmo tucayu uuvasi varagadʌ daidʌ itʌtʌdai gʌojootosa: “Idi uuvasi varagadʌ ismaacʌdʌ idi tucayuana daja ʌrʌpan ducami giñʌʌra ismaacʌdʌ astia agai vʌrai aapimʌ cʌʌgacʌrʌ vuvaqui. Iñsiʌʌscadʌ muquiagi vai astia giñʌʌra aidʌ abiaadʌrʌ gʌaagamu goñiooqui utudui ismaacʌdʌ Diuusi ootosca agai ʌoodami. Vʌʌscʌrʌ mʌsiʌʌscadʌ gʌnʌmpaidiadagi dai yʌʌdagi uuvasi varagadʌ vʌrai giñtʌtʌgitoda”, astʌtʌdai Suusi Cristo.  
\v 26 Poduucai vʌʌscʌrʌ mʌsiʌʌscadʌ gacuaadagi dai yʌʌdagi uuvasi varagadʌ poduucai aapimʌ tʌtʌgidi aa mʌsvaavoitudai isSuusi Cristo muu curusiaba sai cʌʌgacʌrʌ vuvacʌna oodami dai aapimʌ gʌaagai ispovuaadagi asta siʌʌscadʌ diviagi Suusi Cristo. 
\s1 ――― 
\p  
\v 27 Poduucai tomasioorʌ sioorʌ cuaadagi ʌpaana dai yʌʌdagi ʌuuvasi varagadʌ poduucai isduucai giñmaatʌtuli Suusi Cristo dai maicʌʌga vueeyi navacorʌitai dai aliʌ soimaasi ivuaadagi maitʌtʌgitoitai isSuusi Cristo muu curusiaba vai cʌʌgacʌrʌ vuvaidi oodami, poduucai ʌgai soi duucai nʌidi Suusi Cristo.  
\v 28 Cascʌdʌ vʌʌscatai maiquiaa gaugacai dai maiquiaa yʌʌcai uuvasi varagadʌ aliʌsi gʌaagai istʌtʌgitodagi isSuusi Cristo muu curusiaba vai cʌʌgacʌrʌ vuvacʌna oodami.  
\v 29 Isʌmaadutai cuaadagi ʌpaana dai gayʌʌdagi uuvasi varagadʌ dai maitʌtʌgitodagi isSuusi Cristo muu curusiaba vai cʌʌgacʌrʌ vuvacʌna oodami Diuusi soimaasi taatatuldamu.  
\v 30 Ʌʌmadutai aapimʌ poduucai ivuaadana cascʌdʌ coococoñi dai maiguupuca dai ʌʌmoco asta cooyi.  
\v 31 Dʌmos isaatʌmʌ istʌtʌgitodagi isSuusi Cristo muu curusiaba aidʌ gia Diuusi maiviaacamudai issoimaasi gʌrtaatamituldiadagi.  
\v 32 Dʌmos siʌʌscadʌ Diuusi nʌidagi ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami ʌgai soimaasi taatatuldamu ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami vai poduucai maiiimia ʌgai Diaavora ʌʌmadu. 
\p  
\v 33 Poduucai tudo giñaaduñi mʌsiʌʌscadʌ gʌnʌmpaidiadagi dai gaugia aagadagi ʌpaana dai gayʌʌdagi uuvasi varagadʌ vʌrai nʌnʌraca asta siuu duucu gʌnʌmpagi vʌʌscatai vʌrai ʌmapai gauga.  
\v 34 Isʌmaadutai biuugimucagi gʌaagai isʌʌpʌga gaugiagi gʌquiiyʌrʌ vai poduucai Diuusi maiviaacagi issoimaasi gʌntaatatuldagi gomaasicʌdʌ istumaasi ivueeyi aapimʌ gʌnʌmpaiditai. Gogaa istumaasi ismaacʌdʌ giñtʌcaca aapimʌ oojiʌrʌ bai duuñimu aanʌ iñsiʌʌscadʌ mʌʌca gʌnnʌidagi. 
\c 12  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Giñaaduñi gʌnaagida iñʌlidi aanʌ ʌmo istumaasi vʌrai maatʌca. Sai Diuusi Ibʌadʌ maacai guvucadagai vaavoitudadami sai naana maasi ivuaadana. 
\p  
\v 2 Cʌʌ maatʌ aapimʌ sai aidʌmʌsi maiquiaa vaavoitudaiña Suusi Cristo aapimʌ siaa duutudaiña mui moono ismaacʌdʌ maiñioocai.  
\v 3 Aapimʌ gʌnsaagida daivʌi ʌʌmoco ismaacʌdʌ pocaiti sai aagai istumaasi aagidi Diuusi. Dʌmos isʌgai ñiooquiadagi Suusi Cristo poduucai gʌmaatʌ isʌgai maiaagai gomaasi Diuusi Ibʌadʌ guvucadadʌcʌdʌ. Dai isʌmaadutai cʌʌga vaavoitudadagi isSuusi Cristo ʌrDiuusi dai ʌʌgiadagi poduucai gʌmaatʌ sai istumaasi aagai ʌgai, ʌgai aagai Diuusi Ibʌadʌ guvucadadʌcʌdʌ. 
\p  
\v 4 Vaavoitudadami viaa guvucadagai isivuaadagi ʌʌmo istumaasi. Diuusi Ibʌadʌ ʌgai dai maacai guvucadagai.  
\v 5 Vʌʌscatai ivueeyi Suusi Cristo aa duiñdadʌ isducatai istutuidi dʌmos vʌʌscatai ivueeyi ʌgai vaa Suusi Cristo aa duiñdadʌ.  
\v 6 Vʌʌscatai ivueeyi Diuusi aa duiñdadʌ dʌmos maiʌmadugan duucai dʌmos vʌʌscʌrʌ ʌgai vaa Diuusi ʌgai dai soicʌi vʌʌscatai.  
\v 7 Diuusi Ibʌadʌ maacai guvucadagai vʌʌsi vaavoitudadami saidʌ ivuaadana ʌʌmo istumaasi vai poduucai gʌmaatʌ siDiuusi Ibʌadʌ ʌʌmadu daja vʌʌscatai, dai istumaasi ivueeyi ʌʌmadutai ʌrsoiñi vʌʌscatai vʌʌtarʌ.  
\v 8 Diuusi Ibʌadʌ maacai guvucadagai ʌʌmadutai sai cʌʌga maatʌ aagaiña ismaacʌdʌ aagai Diuusi, dai Diuusi Ibʌadʌ maacai guvucadagai aa sai cʌʌga maatʌ caʌcana Diuusi ñiooquidʌ,  
\v 9 dai Diuusi Ibʌadʌ maacai guvucadagai aa sai vaamioma cʌʌga vaavoitudaiña Diuusi dai poduucai ivuaadana naana maasi, dai Diuusi Ibʌadʌ maacai guvucadagai aa sai duduaaidiña coococoidadʌ,  
\v 10 dai Diuusi Ibʌadʌ maacai guvucadagai aa saidʌ ivuaadana naana maasi gʌgʌrducami, dai Diuusi Ibʌadʌ maacai guvucadagai aa sai cʌʌga maatʌ gaaagidiña Diuusi ñiooquidʌ, dai Diuusi Ibʌadʌ maacai guvucadagai aa sai maatʌ nʌidiña asmaacʌdʌ ñioocai Diuusi Ibʌadʌ guvucadadʌcʌdʌ dai ismaacʌdʌ ñioocai Diaavora tʌtʌaañicarudʌ guvucadadʌcʌdʌ, dai Diuusi Ibʌadʌ maacai guvucadagai aa sai ñioocaiña aa ñiooquicʌdʌ ismaacʌdʌ maimaatʌ ʌgai, dai Diuusi Ibʌadʌ maacai guvucadagai aa sai aagaiña istumaasi aagai ʌgai ismaacʌdʌ aa ñiooquicʌdʌ ñioocai.  
\v 11 Vʌʌsi gomaasi ivueeyi ʌgai vaa Diuusi Ibʌadʌ. Ʌgai ʌgai dai maacai guvucadagai vʌʌscatai saidʌ ivuaadana ʌʌmadutai istumaasi ʌʌgi Diuusi Ibʌadʌ ipʌlidi. 
\s1 ――― 
\p  
\v 12 Oodami ʌʌcaso dai noonova dai naanaca dai vuupuju dai vʌʌscʌrʌ ʌrʌgai vaa tuucugadʌaiñdʌrʌ. Poduucai isduucai ismaacʌdʌ vaavoitudai Suusi Cristo saagida oidaga ojootosicami dai Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ dai maamatʌtuldiadami dai vʌʌscʌrʌ ʌgai ʌrgʌnaadunumu.  
\v 13 Tomasi aatʌmʌ ʌrjudidíu isgiliego ʌʌpʌ, tomatʌsi ʌrpipiooñi ischo ʌʌpʌ vʌʌscʌrʌ vʌʌscatai casi gʌrvapacoñica Diuusi Ibʌadʌ guvucadadʌcʌdʌ tʌsaidʌ ʌrgʌraadunumucana aatʌmʌ, dai ʌgai vaa Diuusi Ibʌadʌ gʌrʌma daja vʌʌscatai. 
\p  
\v 14 Poduucai isduucai caaagai aanʌ oodami ʌʌcaso dai noonovʌ dai naanaca dai vuupuju dai vʌʌscʌrʌ ʌrʌgai vaa tuucugadʌiñdʌrʌ.  
\v 15 Isʌmo oodami potʌiyagi: “Giñʌcaso maitʌrgiñnovi cascʌdʌ maitʌrgiñtuucuga”. Vʌʌscʌrʌ siaadʌrʌ maigovai gʌʌsʌna ʌcasodʌ.  
\v 16 Dai isʌmo oodami potʌiyagi: “Giñnaaca maitʌrgiñvuji cascʌdʌ maitʌrgiñtuucuga”. Vʌʌscʌrʌ siaadʌrʌ maigovai gʌʌsʌna ʌnaacadʌ.  
\v 17 Isvʌʌsi gʌrtuucuga ʌrvujicamudai isducatai caʌcamudai aatʌmʌ. Siʌʌpʌ isvʌʌsi gʌrtuucuga ʌrnaacaicamudai isducatai istutiadamudai aatʌmʌ isuuvapiadagi.  
\v 18 Diuusi darai oodami vuupuidʌ siaaco ʌgai ipʌli dai daacadʌ, naanacadʌ dai vʌʌsi istumaasi viaa oodami.  
\v 19 Siʌmo oodami ʌrvujicamudai siaaco daacamudai ʌtuucugadʌ.  
\v 20 Dʌmos sʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoi isʌmo oodami ʌʌcaso dai noonovʌ dai naanaca dai vuupuju dai vʌʌscʌrʌ ʌrʌgai vaa tuucugadʌaiñdʌrʌ. 
\p  
\v 21 Vʌʌsi gʌrtuucuga aliʌsi gʌaagai. Aliʌ tʌgito aatʌmʌ gʌrvuupuji dai gʌrnoonovi dai gʌrmoo dai gʌrʌʌcaso.  
\v 22 Dai ismaacʌdʌ maiguupuca ʌgai dai siooma gʌaagai.  
\v 23 Dai istuidaba siooma maitʌaagada maasi ʌgai tʌtai vaamioma nunucadai aatʌmʌ dai ismaacʌdʌ siaa ʌraragai isnʌidi aa oodami ʌgai gia iiñapai aatʌmʌ.  
\v 24 Poduucai gʌrdui Diuusi cascʌdʌ.  
\v 25 Oodami ʌʌcaso dai noonovʌ dai naanaca dai vuupuju. Dai vʌʌsi istumaasi viaa oodami abaana saasaʌ ʌgai. Dai vʌʌsi aliʌsi gʌaagai.  
\v 26 Isʌmo oodami coococagi ʌmapʌcʌrʌ tuucugadʌ maibai tadacana vʌʌsi tuucugadʌ. Isʌmo cʌʌli maatʌ ñioocadagi dai aa oodami aagidi sai cʌʌgadu moodʌ aliʌ baigʌʌlidiña ʌcʌʌli. 
\p  
\v 27 Poduucai ʌʌpʌ aapimʌ muidu daidʌ ʌrʌmo aadunumu.  
\v 28 Dai vaavoitudadami saagida darai Diuusi ʌʌmoco saidʌ ʌrojootosicamicana dai aa saidʌ ʌrñiñiooquituldiadamigadʌcana dai aa saidʌ ʌrmamaatʌtuldiadamicana, dai aa saidʌ ivuaadana mui naana maasi gʌgʌrducami, dai aa saidʌ duduaaidiña coococoidadʌ, dai aa sai soicʌiña gʌnaaduñi, dai aa saidʌ ʌrtʌtʌaanʌdamicana, dai Diuusi maacai guvucadagai aa sai ñioocaiña aa ñiooquicʌdʌ ismaacʌdʌ maimaatʌ ʌʌgi ʌgai.  
\v 29 Maisiu vʌʌsi vaavoitudadami ʌrojootosicami, dai maisiu vʌʌsi ʌrDiuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ, dai maisiu vʌʌsi ʌrmaatʌtuldiadami, dai maisiu vʌʌsi ivueeyi istumaasi gʌgʌrducami,  
\v 30 dai maisiu vʌʌsi duduaaidi coococoidadʌ dai maisiu vʌʌsi ñioocai aa ñiooquicʌdʌ, dai maisiu vʌʌscatai maatʌ aagai istʌiya ʌlidi ʌoodami aa ñiooquicʌdʌ ismaacʌdʌ maimaatʌ ʌgai.  
\v 31 Aagiadavurai Diuusi sai gʌnmaacana guvucadagai maidʌ ivuaada aapimʌ istumaasi vaamioma gʌaagai. Dʌmos aanʌ gʌnaagidi iñʌlidi ʌmo istumaasi ismaacʌdʌ vaamioma ʌrsoiñi isvʌʌsi gomaasi. 
\c 13  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Isistutiadamudai aanʌ isñioocadagi aa ñiooquicʌdʌ ismaacʌdʌ maimaatʌ aanʌ tomasi ʌroodami ñiooquidʌ siʌʌpʌ Diuusi tʌtʌaañicarudʌ ñiooquidʌ dai ismaioigʌadʌ aanʌ oodami mosʌrʌpan ducami aanʌ ʌmo istumaasi imaacʌdʌ moscaiti dai maitʌrsoiñi.  
\v 2 Dai isistutiadamudai aanʌ isaagadagi Diuusi ñiooquidʌ dai ismaatʌcamudai aanʌ istumaasi ʌʌgi Diuusi maatʌcatadai dai ismaatʌcamudai aanʌ mui naana maasi, iscʌʌga viaacamudai aanʌ vaavoidaragai dai poduucai istutiadamudai issibʌaco tutusadagi gigidi, mospocaititai aanʌ ismaigovai imʌdagi dai ismaioigʌada aanʌ oodami ducami ismaitistutiadamudai aanʌ isistuma vuaadagi.  
\v 3 Isaanʌ gaoidagi vʌʌsi istumaasi viaa aanʌ, dai mʌsgiñmʌidagi gaaagiditai aanʌ Diuusi ñiooquidʌ, dai ismaioigʌada aanʌ oodami gomaasi maitʌrsoiñi giñvʌʌtarʌ. 
\p  
\v 4 Oodami ismaacʌdʌ sʌʌlicʌdʌ oigʌdai aa ʌgai maioomaliga, dai cʌʌ tuutuiga, dai maicoimudadʌ tuutuiga, dai maigʌgʌrducʌdʌ gʌnʌlidiña,  
\v 5 dai maisoiduucai nʌidiña aa, dai maivupuiiruga oodami vui, daidʌ ivuaadana istumaasi ipʌliadagi aa maisiu mosʌcaasi istumaasi ipʌliadagi ʌgai, siʌʌscadʌ aa ñiooquiadagi ʌgai maita ñiooquidiña, dai maivuaamʌ ʌlidiña tomasi soimaasi ivuiididi aa.  
\v 6 Dai maibaigʌnʌlidiña siʌʌscadʌ soimaasi ivuaadagi aa baiyoma baigʌnʌlidiña siʌʌscʌdʌ cʌʌga ivuaadagi aa.  
\v 7 Oodami ismaacʌdʌ sʌʌlicʌdʌ oigʌdai aa maivui ñioocai aa ismaacʌdʌ soimaasi nʌidi, dai vʌʌscʌrʌ vaavoituda ʌlidi istumaasi aagidi aa, dai vʌʌscʌrʌ vaavoitudai isaa ipʌlidi iscʌʌga ivuaadagi, dai vʌʌscʌrʌ apiaoigʌadai aa ismaacʌdʌ soimaasi taatamitulda. 
\p  
\v 8 Tomastuigaco oidacamu ʌʌmadutai ismaacʌdʌ oigʌadagi aa, dʌmos aimu istuigaco tiipuca agai Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ, dai tomali maitʌñioocada agai aa ñiooquicʌdʌ, dai tomali maitʌaagada agai isDiuusi Ibʌadʌ maacai guvucadagai oodami sai cʌʌga maatʌ caʌcagi Diuusi ñiooquidʌ.  
\v 9 Dʌmos sivi palʌpi maatʌ aatʌmʌ Diuusi ñiooquidʌ dai maicʌʌga maatʌ aagai aatʌmʌ Diuusi ñiooquidʌ.  
\v 10 Aimu istuigaco vʌʌscatai maatʌ caʌca agai vʌʌsi Diuusi ñiooquidʌ cascʌdʌ maitʌaagada agai isDiuusi Ibʌadʌ maacadagi guvucadagai oodami isivuaadagi tomali ʌmo istumaasi. 
\p  
\v 11-12 Tami oidigi daama maimaatʌ aatʌmʌ vʌʌsi istumaasi Diuusi maatʌ ʌpan duucai ʌmo ali maimaatʌ vʌʌsi istumaasi maatʌ ʌmo oodami gʌducami. Poduucai ʌʌpʌ maimaatʌ caʌ aatʌmʌ vʌʌsi Diuusi ñiooquidʌ ducami isnʌijadagi ʌmo nʌidacarui ismaacʌdʌ maicʌʌga maasi dʌmos aimu istuigaco cʌʌga maatʌ caʌcamu aatʌmʌ vʌʌsi Diuusi ñiooquidʌ poduucai isduucai Diuusi gʌrmaatʌ. Dai ʌmo oodami gʌducami camaitivueeyi istumaasi ivuaadana aliducatai poduucai ʌʌpʌ siʌʌscadʌ iimia aatʌmʌ Diuusi ʌʌmadu camaitivuaadamu istumaasi ivuaadana tami.  
\v 13 Vʌʌscʌrʌ oidacamu sioorʌ vaavoitudadagi Diuusi dai sioorʌ nʌnʌracagi istumaasi Diuusi iduñia aatʌmʌ gʌrvʌʌtarʌ, dai sioorʌ oigʌadagi aa. Dʌmos vaamioma ʌrcʌʌgai isoigʌadagi aa. 
\c 14  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Aliʌsi gʌaagai mʌsaipaco gʌnoigʌadagi. Daanʌdavurai aapimʌ Diuusi sai ʌgai gʌnmaacana guvucadagai maidʌ ivuaada aapimʌ tomasi ʌmo istumaasi ismaacʌdʌ ivueeyi aa vaavoitudadami, dʌmos siooma ʌrcʌʌgai isaagada aapimʌ Diuusi ñiooquidʌ.  
\v 2 Ʌgai ismaacʌdʌ ñioocai aa ñiooquicʌdʌ ismaacʌdʌ maimaatʌ, ʌgai Diuusi ʌʌmadu ñioocai maisiu oodami. Oodami maimaatʌ caʌ istumaasi aagai ʌgai cascʌdʌ. Diuusi Ibʌadʌ maacai guvucadagai sai aagaiña istumaasi ʌʌgi Diuusi maatʌ.  
\v 3 Baiyoma ʌgai ismaacʌdʌ aagai Diuusi ñiooquidʌ ʌgai gia oodami ʌʌmadu ñioocai, dai poduucai soicʌi ʌgai vaavoitudadami sai vaamioma cʌʌga vaavoitudana, maacatai ñiooqui dai baiʌʌliatudaitai.  
\v 4 Ʌgai ismaacʌdʌ ñioocai aa ñiooquicʌdʌ ismaacʌdʌ maimaatʌ ʌʌgi ʌgai vaamioma vaavoitudai, dʌmos ʌgai ismaacʌdʌ aagai Diuusi ñiooquidʌ ʌgai soicʌi aa vaavoitudadami sai vaamioma cʌʌga vaavoitudana. 
\p  
\v 5 Aanʌ ipʌlidi isvʌʌscatai aapimʌ istutiadamudai isñioocadagi ʌma maasi ñiooqui dʌmos vaamioma ipʌlidi aanʌ isaapimʌ aagadagi Diuusi ñiooquidʌ. Isñioocada aapimʌ ʌma maasi ñiooqui dai maiaagadagi istʌiya ʌlidi maitʌrsoiñi vaavoitudadami vʌʌtarʌ cascʌdʌ siooma ʌrcʌʌgai isaagiadagi Diuusi ñiooquidʌ siisñioocadagi ʌma maasi ñiooqui. Dʌmos isñioocada aapimʌ ʌma maasi ñiooqui dai aagadagi istʌiya ʌlidi goovai gia ʌrsoiñi ʌpʌan duucai isduucai ʌrsoiñi isaagadagi Diuusi ñiooquidʌ.  
\v 6 Cascʌdʌ giñaaduñi iñsaanʌ gʌndividagi dai ʌma maasi ñiooqui gʌnñiooquiadagi poduucai maitʌnsoiñan tada aanʌ isvaamioma vaavoituda aapimʌ. Dʌmos iñsaanʌ gʌnaagiadagi istumaasi Diuusi giñaagiadagi, dai istumaasi maatʌ caʌca aanʌ, siʌʌpʌ isgʌnaagiada aanʌ istumaasi Diuusi iduñia, siʌʌpʌ gʌnaagiada aanʌ Diuusi ñiooquidʌ poduucai gia gʌnsoiñan tada aanʌ. 
\p  
\v 7 Sioorʌ iivadagi uusi gitarui gʌaagai iscʌʌga iivada ʌgai vai poduucai maatʌ caʌcagi aa istuma iivaragai iivai ʌgai.  
\v 8 Sandaaru saagida oidaga ʌmoco ismaacʌdʌ iivai piito dai iivaiña ʌgai ʌmo iivaragai dai poduucai aagidiña sandaaru sai vaapaigʌna dai iivaiña ʌmai iivargai sai gacocodana goʌʌ iivaragaicʌdʌ aagidiña ʌgai sandaaru istumaasi gʌaagai isiduñiagi cascʌdʌ gʌaagai iscʌʌga iivada ʌgai vai maatʌ caʌcagi sandaaru daidʌ ivuaadagi istumaasi tʌgitocagi ʌgai.  
\v 9 Poduucai ʌpʌvueeyi aapimʌcʌdʌ. Isʌmaadutai ñioocadagi ʌma maasi ñiooqui siaadʌrʌ maatʌ caʌcana aa iscaiti ʌgai. Ducami isʌʌgi ñioocadamudai ʌgai.  
\v 10 Sʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoi isoidaga mui naana maasi ñiooqui oidigi daama dai vʌʌscatai ismaacʌdʌ ñioocai maatʌ caʌ.  
\v 11 Dai isʌmaadutai giññiooquiadagi ʌma maa ñiooquicʌdʌ ismaacʌdʌ maimaatʌ aanʌ poduucai maitʌrcaʌcan tada aatʌmʌ aipacoga.  
\v 12 Cascʌdʌ aapimʌ ismaacʌdʌ ipʌlidi isDiuusi Ibʌadʌ gʌnmaaquiagi guvucadagai isiduñiagi ʌmo istumaasi ismaacadʌ ivueeyi aa vaavoitudadami, aagiadavurai Diuusi sai ʌgai gʌnmaacana guvucadagai maidʌ ivuaada aapimʌ istumaasi ʌrsoiñi vaavoitudami vʌʌtarʌ. 
\p  
\v 13 Poduucai sioorʌ ñioocadagi ʌma maasi ñiooqui ismaacʌdʌ maimaatʌ ʌgai, gʌaagai isaagiada ʌgai Diuusi sai maacana guvucadagai vai gaaagiada istʌiya ʌlidi ʌgai ʌñiooquicʌdʌ.  
\v 14 Isgamamadada aanʌ ʌmai ñiooquicʌdʌ ismaacʌdʌ maimaatʌ aanʌ, maatʌ aanʌ issiaa duutudai Diuusi dʌmos maimaatʌ aanʌ iscaiti.  
\v 15 Gʌaagai isgamamadada aanʌ siaa duutudaitai Diuusi dai maatʌcagi iscaiti aanʌ. Gʌaagai isganʌʌda aanʌ siaa duutudaitai Diuusi dai maatʌcagi iscaiti aanʌ.  
\v 16 Dʌmos isʌmaadutai gamamadadagi ʌmai ñiooquicʌdʌ ismaacʌdʌ maimaatʌ ʌgai tomali aaduñdʌ, ʌaaduñdʌ siaadʌrʌ potʌʌna ʌgai vaavoava.  
\v 17 Tomasi aliʌ cʌʌga gamamadai ʌgai maitʌrsoiñi aaduñdʌ vʌʌtarʌ.  
\v 18 Aanʌ baigiñʌlidi Diuusicʌdʌ isvaamioma ñioocai aanʌ ʌma maasi ñiooqui isvʌʌscatai aapimʌ.  
\v 19 Dʌmos siʌʌscadʌ gʌrʌmpaidiada aatʌmʌ vaavoitudadami aanʌ baiyoma ipʌlidiña isaagadagi altaama ñiooqui dʌmos vʌʌscatai maatʌ caʌcagi maisiu baivustan miil ñiooqui ʌmai ñiooquicʌdʌ ismaacʌdʌ maimaatʌ caʌcagi tomali ʌmaadutai. 
\p  
\v 20 Giñaaduñi maitavʌr tʌtʌgitoda ʌpan ducai ʌgai ismaacʌdʌ maiquiaa cʌʌga maatʌ istumaasi gʌaagai isivuaadagi baiyoma gʌaagai mʌscʌʌga tʌtʌgitodagi. Siʌʌscadʌ iduñia ʌliada aapimʌ ʌmo istumaasi soimaascami amaasi gia gʌaagai istʌtʌgitodagi aapimʌ ʌpan duucai ʌgai ismaacʌda maiquiaa maatʌ ivueeyi istumaasi soimaascami.  
\v 21 Pocaiti liivruʌrʌ ismaacʌdʌ ooja Moseesacaru sai pocaiti Diuusi: “Aa oodami ʌma maasi ñioocadami giññiooquituldiadamu ʌjudidíu saagida dʌmos vʌʌscʌrʌ maitiñʌʌgidamu ʌjudidíu”, caiti Diuusi, asduucai ooja Moseesacaru.  
\v 22 Poduucai ʌʌpʌ siʌʌscadʌ ʌgai ismaacʌdʌ maivaavoitudai Diuusi caʌcagi ʌvaavoitudadami isñiooquiagi ʌmai ñiooquicʌdʌ poduucai gʌaagai ismaatiagi isDiuusi guvucadadʌcʌdʌ ñioocai oodami, dai siʌʌscadʌ ʌmaadutai gaaagiadagi Diuusi ñiooquidʌ poduucai maatʌ ʌvaavoitudadami isDiuusi guvucadadʌcʌdʌ ñioocai ʌgai.  
\v 23 Dai isgʌnʌmpaidagi ʌvaavoitudadami dai vʌʌscatai ʌma maasi ñiooqui ñioocadagi vai vaapaquiagi aa ismaacʌdʌ maivaavoitudai potʌiyan tada ʌgai sai vupuiirutu ʌvaavoitudadami.  
\v 24 Dʌmos isvʌʌscatai aagadagi Diuusi ñiooqidʌ vai vaapaquiagi ʌʌmadutai ismaacʌdʌ maivaavoitudai, ʌgai maatʌmu isiʌrsoimaasi ivuaadami dai cascʌdʌ ʌma duucai gʌtʌgitomu  
\v 25 dai siaa duutuadamu Diuusi dai potʌimu isDiuusi sʌʌlicʌdʌ ʌʌmadu daja ʌvaavoitudadami. 
\s1 ――― 
\p  
\v 26 Giñaaduñi siʌʌscadʌ gʌnʌmpaidiada aapimʌ vʌʌscatai ivueeyi istumaasi istutuidi. Ʌʌmoco ganʌʌdana dai aa gamamaatʌtuldiña Diuusi ñiooquidʌ dai aa aagaiña istumaasi aagidi Diuusi, dai aa ñioocaiña ʌma maasi ñiooqui, dai aa aagadamu istʌiya ʌlidi ʌgai ʌñiooquicʌdʌ, vʌʌscʌrʌ mʌstumaasi ivuaadagi gʌaagai isiʌrsoiñicagi ʌvaavoitudadami vʌʌtarʌ.  
\v 27 Siʌʌscadʌ ʌʌmadutai ñioocadagi ʌma maasi ñiooqui ali googocatai gʌaagai isñioocadagi siʌʌpʌ vaavaicatai dʌmos vaamioma gia cho. Dʌmos ʌʌmadutai gʌaagai isñioocadagi maisiu vʌʌscatai ʌʌpana. Dʌmos gʌaagai isoidacagi sioorʌ aagadagi istʌiya ʌlidi ʌoodami ʌñiooquicʌdʌ.  
\v 28 Dʌmos ismaitiipucagi sioorʌ aagadagi istʌiya ʌlidi oodami ʌʌma maa ñiooqui, siooma ʌrcʌʌgai ismaitʌñioocadagi ʌma maasi ñiooqui mʌsiʌʌscadʌ gʌnʌmpaidiadagi siooma ʌrcʌʌgai isʌjʌgi ñiooquiada ʌgai Diuusi mostʌgitoidadʌrʌ, gomaasi ʌrsoiñi ʌjʌʌgi ʌgai vʌʌtarʌ.  
\v 29 Poduucai ʌʌpʌ siʌʌscadʌ ʌʌmadutai aagadagi Diuusi ñiooquidʌ ali googocatai gʌaagai isaagadagi siʌʌpʌ vaavaicatai, dai aa gʌaagai isaagadagi sabaig ʌrDiuusi ñiooquidʌ ismaacʌdʌ aagai ʌgai.  
\v 30-32 Dʌmos isDiuusi aagidagi ʌmo istumaasi ʌmaadutai ismaacʌdʌ daacagi ʌgʌmai ismaacʌdʌ cañioocaitadai gʌaagai iscamaiñioocadagi vai ñiooquiagi ʌgʌmai. Cʌʌga istutuidi oodami iscamaiñioocadagi ismaiñiooquia ʌliadagi. Poduucai isDiuusi aagiadagi ʌmo istumaasi ʌmaadutai gʌaagai isaagadagi ʌpʌga ʌmoco dai gooquiʌrʌ ʌmai vai poduucai vʌʌscatai maatiagi dai baigʌnʌliadagi.  
\v 33 Diuusi maisisiolitudai oodami baiyoma soicʌi sai maisisiocaiña dai ibʌstudacan tadatudai. Vʌʌsi gomaasi ismaacʌdʌ caaagai aanʌ ivueeyi gʌraaduñi vaavoitudadami ismaacʌdʌ gʌnʌmpaidi tomasiaacoga. 
\p  
\v 34 Siʌʌscadʌ gʌnʌmpaidiadagi ʌvaavoitudadami dai siaa duutuadagi Diuusi, ooqui maitʌaagai isñioocadagi, gomaasi daidarsi. Ooqui aliʌsi gʌaagai isʌʌgiadagi gʌncuucuna poduucai isduucai aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ.  
\v 35 Dai isooqui maatʌca ʌliadagi ʌmo istumaasi gʌaagai isquiiyʌrʌ tʌcaca ʌgai gʌncuucuna. Aliʌsi ʌrsiaa ʌraragai isʌmo ooqui ñioocadagi siaaco gʌnʌmpaidacagi oodami dai siaa duutuadagi Diuusi. 
\p  
\v 36 Gʌntʌgitovurai mʌsai aapimʌ maitʌrʌpʌgadadʌ ismaacʌdʌ gaaagidi Diuusi ñiooquidʌ, dai maisiu mosʌca aapimʌ vaavoitudai Diuusi ñiooquidʌ.  
\v 37 Isʌmaadutai poʌliadagi isʌgai istutuidi isaagadagi Diuusi ñiooquidʌ siʌʌpʌ poʌliadagi isDiuusi Ibʌadʌ ʌʌmadu daja gʌaagai istʌtʌgitodagi sai istumaasi gʌnooji aanʌ Diuusi poduucai gʌnootosdi ñiooqui.  
\v 38 Dʌmos isʌmaadutai maiʌʌgiadagi istumaasi gʌnaagidi aanʌ aidʌ gia maitʌaagai mʌscaʌcagi istumaasi gʌnaagiada ʌgai. 
\p  
\v 39 Poduucai giñaaduñi gʌaagai mʌsdaanʌdagi Diuusi sai ʌgai gʌnmaacana guvucadagai mai aapimʌ aagadagi Diuusi ñiooquidʌ dai maitavʌr daidiada aa isñioocada ʌgai ʌma maasi ñiooqui.  
\v 40 Dai vʌʌsi istumaasi ivuaadagi gʌaagai mʌscʌʌga ivuaadagi isducatai gʌaagai isivuaadagi dai maitavʌr sisiocada. 
\c 15  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Sivi giñaaduñi aanʌ ipʌlidi mʌstʌtʌgitodagi isducatai gʌnaagidi aanʌ sai Suusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami. Mʌtai aapimʌ vaavoitu gomaasi dai apiavaavoitudai.  
\v 2 Isiʌrvaavoi iscʌʌga vaavoitu aapimʌ tucamidʌrʌ dai apivaavoitudai poduucai cʌʌgacʌrʌ vuvacʌi aapimʌ. 
\p  
\v 3 Aanʌ gʌnmamaatʌtuli aapimʌ istumaasi giñmaatʌtuli Suusi Cristo. Aanʌ gʌnmaatʌtuli istumaasi vaamioma gʌaagai ismaatʌcagi. Aanʌ gʌnaagidi sai Suusi Cristo muu dai poduucai gʌroigʌldi gʌrsoimaascamiga, poduucai isducatai aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ.  
\v 4 Dai aanʌ gʌnaagidi ʌʌpʌ mʌsai yaasa Suusi Cristo tai ʌgai bo vaica tasaicʌdʌ ʌpamu duaaca, poduucai isduucai aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ ʌʌpʌ,  
\v 5 dai sai gʌmaasitu ʌgai Piiduru vuitapi, dai gooquiʌrʌ gʌmaasitu ʌgai ʌgaa ojootosicami vuitapi.  
\v 6 Dai gooquiʌrʌ gʌmaasitu ʌgai vaamioma istaama siento vaavoitudadami vuitapi bo vasdʌrʌ, dai muidutai ʌgai quiaa oidaga dai ʌʌmoco cacoi.  
\v 7 Dai gooquiʌrʌ gʌmaasitu ʌgai Jacobo vuitapi dai gooquiʌrʌ vʌʌsi ojootosicami. 
\p  
\v 8 Dai cuugatʌrʌ gʌmaasitu ʌgai aanʌ giñvuitapi, dai cʌʌgacʌrʌ giñvuusaitu aidʌsi tomali ʌmaadutai maitʌgitocatadai  
\v 9 ʌgaa ojootosicami vaamioma gatʌaanʌi iñsaanʌ dai aanʌ maitʌaagai mʌsootosicami giñaagadagi. Aanʌ soimaa taatatuli ʌvaavoitudadami cascʌdʌ.  
\v 10 Dʌmos Diuusi cʌʌgacʌrʌ giñnʌidi cascʌdʌ ʌrootosadʌ aanʌ. Dai aanʌ ivuaadana mui naana maasi Diuusi guvucadadʌcʌdʌ. Dai vaamioma aata vuaadana aanʌ sivʌʌscatai ʌgaa Diuusi vʌʌscʌrʌ giñsoicʌi cascʌdʌ.  
\v 11 Dʌmos iñsaanʌ gʌnaagidiña Diuusi ñiooquidʌ siʌʌpʌ ʌgaa ojootosicami vʌʌscʌrʌ ʌrʌgai vaa Diuusi ñiooquidʌ ismaacʌdʌ vaavoitudai aapimʌ. 
\s1 ――― 
\p  
\v 12 Aanʌ gʌnaagidi sai Suusi Cristo duaaca coidadʌ saagidaiñdʌrʌ, mai ʌʌmadutai aapimʌ pocaiti sai maioidaga duaacaragai coidadʌ vʌʌtarʌ.  
\v 13 Isiʌrvaavoicamudai ismaacʌ aagai aapimʌ sai maioidaga duaacaragai coidadʌ vʌʌtarʌ aidʌ gia tomali Suusi Cristo maiduaacamudai.  
\v 14 Dʌmos isiʌrvaavoicamudai isSuusi Cristo maiduaaca aidʌ gia vʌʌsi istumaasi aagai aatʌmʌ maitʌrsoiñicamudai.  
\v 15-17 Dʌmos isiʌrvaavoicamudai ismaioidaga duaacaragai aidʌ gia aatʌmʌ ʌryaatavogami. Aatʌmʌ ʌgai dai aagai sai Diuusi duaacali Suusi Cristo cascʌdʌ. Dʌmos ismaitʌrvaavoicamudai isoidaga duaacaragai aidʌ gia maitʌrvaavoicamudai ʌʌpʌ isDiuusi duaacali Suusi Cristo, dai poduucai gʌnvaavoidaraga maitʌrsoiñicamudai, quiaa ʌrsoimaasi ivuaadamicamudai aapimʌ.  
\v 18 Daidʌ ʌvaavoitudadami ismaacʌdʌ cacoi maiiimimudai Diuusi ʌʌmadu.  
\v 19 Ismaitʌrvaavoicamudai isiimia ragai aatʌmʌ Suusi Cristo ʌʌmadu siʌʌscadʌ coiyagi aidʌ gia vaamioma soigʌrʌliadamudai aatʌmʌ siaa oodami oidigi daama. 
\p  
\v 20 Dʌmos ʌrvaavoi isSuusi Cristo duaaca coidadʌ saagidaiñdʌrʌ. Poduucai cʌʌ maatʌ aatʌmʌ isDiuusi gʌrduduaacalda agai aatʌmʌ ʌʌpʌ.  
\v 21-22 Diuusi idui ʌmo cʌʌli dai Adán tʌʌtʌ. Ʌgai maiʌʌgi Diuusi cascʌdʌ muu dai cascʌdʌ vʌʌsi oodami oidigi daama cooyi. Gooquiʌrʌ Diuusi ootoi gʌmara oidigi daama. Ʌgai ʌʌgi Diuusi dai aidʌsi muu ʌgai Diuusi duaacali coidadʌ saagidaiñdʌrʌ cascʌdʌ vʌʌscatai ismaacʌdʌ vaavoitudai Diuusi, Diuusi duduaacalda agai coidadʌ saagidaiñdʌrʌ.  
\v 23 Suusi Cristo ʌʌpʌga duaaca aidʌsi Diuusi ipʌli dai ʌgai ismaacʌdʌ vaavoitudai Suusi Cristo duduaacamu siʌʌscadʌ diviagi Suusi Cristo ʌpamu, siʌʌscadʌ Diuusi ipʌldagi.  
\v 24 Dai siʌʌscadʌ ugitiagi oidigi tiipuca agai tomali ʌmo tʌaanʌdami dai Suusi maidagitua agai isgatʌaanʌdagi ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ tomali ʌDiaavora amaasi Suusi tʌʌgida agai gʌsʌʌlicamiga Diuusi gʌrooga.  
\v 25 Cristo gʌaagai isapiaviaacagi gʌsʌʌlicamiga asta siʌʌscadʌ ugititu Diuusi vʌʌsi ismaacʌdʌ vuidʌrʌ vʌʌtʌca.  
\v 26 Dai cuugatʌrʌ Diuusi duduaacalda agai vʌʌsi coidadʌ vai poduucai gʌmaatʌna isvaamioma guvuca ʌgai ismuuquigami.  
\v 27 Diuusi maa sʌʌlicami gʌmara Suusi Cristo sai ʌgai tʌaanʌiña vʌʌsi istumaasi oidaga. Mosʌca Diuusi maitʌaanʌi ʌgai.  
\v 28 Dai siʌʌscadʌ vʌʌscatai ʌʌgiadagi Cristo amaasi Cristo tʌʌgida agai gʌsʌʌlicamiga Diuusi dai Diuusi tʌaanʌdamu vʌʌsi. 
\p  
\v 29 Ʌʌmoco vaavoitudadami vaavoitudai saidʌ ʌrsoiñi isgʌnvapaconadagi coidadʌ vʌʌtarʌ. ¿Dʌmos ismaitʌrvaavoi isoidaga duaacaragai duucatai ʌrsoiñi gomaasi? 
\p  
\v 30-31 Aatʌmʌ ojootosicami vʌʌs tasai gʌrcooda agaiña oodami. ¿Dai ismaiduduaaca ragai aatʌmʌ coocai tumaasi ʌrsoiñi gomaasi aatʌmʌ gʌrvʌʌtarʌ? Gomaasi gia ʌrvaavoi mʌsvʌʌs tasai gimuaa agaiña. Isaapimʌ vaavoitudai isgʌnoigʌdai aanʌ poduucai ʌʌpʌ gʌaagai mʌsvaavoitudadagi istumaasi gʌnaagidi aanʌ.  
\v 32 Efeesiʌrʌ giñcocoda oodami oomaliacami. ¿Tumaasi ʌrsoiñi gomaasi aanʌ giñvʌʌtarʌ ismaiduaaca iñaagai aanʌ camuucucai? Isiʌrvaavoi ismaitiipu duaacaragai gʌaagai tʌsgaiiyagi sivi dai vagiam ʌrʌliadagi, sioroco siʌʌpʌ vaasʌmacʌdʌ coiya ragai aatʌmʌ. 
\p  
\v 33 Maitavʌr gʌndadagitoda isaa gʌnvupuiirumadadagi gʌnmamaatʌtulditai ʌma maasi. Cʌʌ maatʌ aapimʌ sai sioorʌ uurapʌcʌi oodami maicʌʌga ivuaadami ʌgai ʌpan duucai mamaatʌrʌi dai soimaasi ivuaadana ʌʌpʌ.  
\v 34 Gʌaagai mʌscʌʌgai gʌntʌtʌgituagi ʌpamu dai camaisoimaasi ivuaada. Ʌʌmadutai aapimʌ maivaavoitudai iscʌʌ tuiga Diuusi dai siʌʌsi viaa guvucadagai, cascʌdʌ gʌaagai mʌssiaa ʌʌradagi. 
\s1 ――― 
\p  
\v 35 Ʌmaadutai aapimʌ giñtʌcacamu lienʌ. “¿Asducatai duduaacarʌi coidadʌ? ¿Dai asmaascana tuucugadʌ?”  
\v 36 Sioorʌ giñtʌcacagi gomaasi aliʌsi ʌrvuiirugami. Ʌstucai ismaacʌdʌ gʌʌsai vuvacai dai gʌʌrai dai gooquiʌrʌ ʌcaidʌ ismaacʌdʌ gʌʌi camaitiipucana.  
\v 37 Gʌʌsai uunui caidʌ vai vuvacʌi dai gʌʌrai dai camaiʌpa maascana ʌcaidʌ ismaacʌdʌ gʌʌi. Poduucai ʌpʌvueeyi tomastuma ʌstucaicʌdʌ.  
\v 38 Diuusi poduucai idui cascʌdʌ. Poduucai ʌʌpʌ oodami ismaacʌdʌ cooyi dai gʌyaasapai uugiatʌi tuucugadʌ dai siʌʌscadʌ duduaaca Diuusi gʌmaaquimu ʌtuucugadʌ imaacʌdʌ ʌʌgi ʌgai ipʌlidi.  
\v 39 Oodami tuutucugadʌ maiʌpa maasi cʌcʌisi tuutucugadʌ, tomali ujuurugi, tomali vatopadagai.  
\v 40 Diuusi tʌtʌaañicarudʌ tʌvaagiʌrʌ oidaga dai oodami oidigi daama oidaga cascʌdʌ maiʌʌpa mamaasi tuutucugadʌ.  
\v 41 Tasai dai masaadai dai sisiaavugai maiʌʌpanʌʌsi dadadacʌi, vʌʌscʌrʌ ʌʌmo sisiaavugai vaamioma dadadacʌi siaa.  
\v 42 Poduucai idui Diuusi vʌʌsi gomaasi dai poduucai iduñia agai siʌʌscadʌ duduaacaldagi coidadʌ. Oodami tuutucugadʌ ismaacʌdʌ gʌyaasapai duvarʌi dʌmos siʌʌscadʌ Diuusi duduaacaldagi camaicoodamu ʌgai.  
\v 43 Oodami tuutucugadʌ ismaacʌdʌ gʌyaasapai camaitʌrsoiñi dʌmos siʌʌscadʌ Diuusi duduaacaldagi dadadacʌdamu ʌgai. Oodami tuutucugadʌ ismaacʌdʌ gʌyaasapai camaiguupuacana dʌmos siʌʌscadʌ Diuusi duduaacaldagi amaasi gia guupuacamu ʌgai.  
\v 44 Oodami tuutucugadʌ ismaacʌdʌ gʌyaasapai oo dai tuucuga dai ʌʌra dai uugiatʌi dʌmos siʌʌscadʌ Diuusi duduaacaldagi camaiugitimu ʌgai. 
\p  
\v 45 Pocaiti Diuusi ñiooquidʌrʌ sai Adán ʌrtuucamidʌrʌ oodami ismaacʌdʌ idui Diuusi sai tami oidigi daama oidacana. Dʌmos ʌSuusi Cristo gooquiʌrioma divia. Ʌgai ʌrDiuusi dai maacai ibʌdagai utudui oodami.  
\v 46-49 Diuusi idui Adán dʌvʌʌraicʌdʌ dʌmos ʌSuusi Cristo tʌvaagiaiñdʌrʌ divia. Vʌʌsi oodami ismaacʌdʌ oidigi daama oidaga dʌvʌʌraicʌdʌ duñisi ʌpan duucai Adán. Dai vʌʌscatai ismaacʌdʌ vaavoitudai Suusi Cristo ʌpa mamaascamu Suusi Cristo siʌʌscadʌ duduaacagi dai tʌvaagiʌrʌ oidacamu. Suusi Cristo maidʌvʌʌraicʌdʌ duñisi. 
\p  
\v 50 Giñaaduñi aanʌ angʌnaagidi sai oodami tuutucugadʌ maiajioopai tʌvaagiamu istumaasi ismaacʌdʌ uugiatʌi maitistuidi isʌʌmadu daacagi istumaasi maiuugiatʌi.  
\v 51-52 Dʌmos gʌnaagidi aanʌ ʌmo istumaasi istumaasi Diuusi giñaagidi istumaasi ʌʌgi Diuusi maatʌcatadai. Maisiu vʌʌscatai aatʌmʌ coiya ragai dʌmos todian duucai gʌrnanatudamu dai ʌma maasi tuucuga viaacamu dai tomastuigaco oidacamu vʌʌsi coidadʌ dai duduaacʌdʌ. Siuu duucu cacuugatʌrʌ iivagi Diuusi tʌtʌaañicarudʌ piitocʌdʌ, duduaacamu coidadʌ dai tomali ʌmo imidagai camaicoimu.  
\v 53 Poduucai isduucai oidaga aatʌmʌ sivi maitistutuidi istomastuigaco oidacagi cascʌdʌ gʌaagai isʌpa mamaastua aatʌmʌ Diuusi dai amaasi camaicoodamu aatʌmʌ dʌmos ismaacʌdʌ cooyi gia duvarʌi tuutucugadʌ cascʌdʌ gʌaagai isʌpa mamaastua aatʌmʌ Diuusi dai amaasi camaicoodagi.  
\v 54 Siʌʌscadʌ ʌpʌduñiagi gomaasi amaasi casi ʌpʌduuñimu istumaasi aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ. Dai aidʌ abiaadʌrʌ camaicoodamu oodami.  
\v 55 Cascʌdʌ maitʌaagai isʌʌbiadagi muuquigami.  
\v 56 Ʌoodami ismaacʌdʌ caoigʌli Diuusi soimaascamaigadʌ camaisoimaa taatamai siʌʌscadʌ coiyagi. Diuusi ñiooquidʌrʌ maatʌ aatʌmʌ isiʌrsoimaasi ivuaadami vʌʌscatai.  
\v 57 Dʌmos baigiñʌlidi aanʌ Diuusicʌdʌ. Ʌgai gʌroigʌldi gʌrsoimaascamiga vaavoitudaitai aatʌmʌ Suusi Cristo cascʌdʌ camaisoimaasi taatamu aatʌmʌ siʌʌscadʌ coiyagi. 
\p  
\v 58 Cascʌdʌ giñaaduñi apiavʌr cʌʌga vaavoitudada dai apiacʌʌga ivuaada Diuusi aa duiñdadʌ. Aapimʌ cʌʌga maatʌ sai aa duiñdagai mʌsmaacʌdʌ ivueeyi Diuusi vʌʌtarʌ maitʌrmosʌʌgicʌdʌ. 
\c 16  
\s1 ――― 
\p  
\v 1 Sivi gʌnaagidamu aanʌ ʌmo ñiooqui. Aanʌ caaagidi ʌvaavoitudadami ismaacʌdʌ Galaasiʌrʌ oidaga isduucatai gʌaagai isʌmpaidiada ʌgai tumiñsi gʌraaduñi vaavoitudadami ismaacʌdʌ Jerusaleenʌrʌ oidaga vʌʌtarʌ. Dai aapimʌ ʌʌpʌ gʌaagai ispoduucai ivuaadagi.  
\v 2 Vʌʌsi tumiñoco gʌaagai mʌsʌcovai darasadagi chichiʌʌqui tumiñsi mʌsmaacʌdʌ gamaitʌcʌi, dai bai darasaca poduucai maiviaaca aapimʌ isʌmpaidagi tumiñsi siʌʌscadʌ mʌʌ divia aanʌ.  
\v 3 Dai siʌʌscadʌ mʌʌ divia aanʌ ootosamu aanʌ sioorʌ ipʌliada aapimʌ sai vuidacaiña tumiñsi dai oojai gʌraaduñi Jerusaleenʌrʌ oidacʌdʌ.  
\v 4 Dai iñsaanʌ istutiadagi isimia ʌʌpʌ aidʌ gia giñoidamu goovai. 
\s1 ――― 
\p  
\v 5 Siʌʌscadʌ imia aanʌ gamucu viaa aanʌ isMasedoniamu sʌʌli daivuñiagai, dai gooquiʌrʌ aimu aanʌ Coriintoʌrʌ.  
\v 6 Gʌnʌʌmadu daaca iñʌlidi aanʌ chiʌʌqui tasai isʌmo toomoco ʌʌpʌ. Dai siʌʌscadʌ imia iñagada aanʌ boodʌrʌ sibʌacoga aapimʌ istutuidi isgiñmaaquiagi istumaasi tʌgitoca aanʌ voiyʌrʌ vʌʌtarʌ.  
\v 7 Aanʌ maisiu mosdaivunucai gʌnnʌida iñʌlidi baiyoma ipʌlidi aanʌ isbai tʌvʌpi daacagi gʌnʌʌmadu, isDiuusi ipʌldagi.  
\v 8 Dʌmos tanasi Efeesiʌrʌ daaca iñagai aanʌ quiaa, siaa duudagʌrʌ uucami ismaacʌdʌ Pentecostési tʌʌgidu.  
\v 9 Sivi tami cʌʌga istutuidi aanʌ isgaaagiadagi Diuusi ñiooquidʌ dai vʌʌsi tasai muidutai vaavoitudai, dai muidutai gʌrvuidʌrʌ vʌʌtʌ. 
\p  
\v 10 Ismʌʌ diviagi Timoteo vʌrai cʌʌgacʌrʌ nʌida vai maiduaadicuda ʌgai. Ʌgai ʌʌpʌ ivueeyi Diuusi aa duiñdadʌ ʌpan duucai aanʌ.  
\v 11 Cascʌdʌ vʌʌscatai aapimʌ gʌaagai mʌscʌʌgacʌrʌ nʌijadagi. Dai siʌʌscadʌ baigovai imia ʌgai boodʌrʌ vʌrai maaca istumaasi tʌgitoca ʌgai voiyʌrʌ vʌʌtarʌ. Tami nʌnʌra aanʌ Timoteo ʌʌmadu ʌgaa vaavoitudadami ismaacʌdʌ oidi. 
\p  
\v 12 Aanʌ goguama oi gʌraduñi Apoolosi sai oidana gogaa vaavoitudadami dai mʌʌca gʌnnʌidana, dʌmos sivi maitipʌli ʌgai isimiagi. Ʌgai imimu siʌʌscadʌ istutiadagi. 
\s1 ――― 
\p  
\v 13 Gʌnnuucadacavurai vai maisoimaasi gʌnduiñtuldana ʌDiaavora, dai apiavʌr cʌʌga vaavoitudada. Maitavʌr ʌʌbiada ismaacʌdʌ gʌnvuidʌrʌ vʌʌtʌ. Cʌʌgacʌrʌ avʌroidaca Diuusi gʌnmaacai guvucadagai cascʌdʌ.  
\v 14 Dai vʌʌscʌrʌ avʌr oigʌada vʌʌsi oodami. 
\p  
\v 15 Cʌʌga maatʌ aapimʌ giñaaduñi sai Acayʌrʌ ʌpʌga vaavoitu Tiivañi ʌʌmadu vʌʌscatai ismaacʌdʌ quiidiʌrʌ oidacatadai. Dai aidʌsi cavaavoitudaimi aa ʌgai soicʌiña vʌʌsiʌrʌ istumaasi tʌgitocana ʌgai.  
\v 16 Aanʌ gʌnaagidi mʌsai siaa duutudaiña dai ʌʌgidiña ʌgai ismaacʌdʌ ʌpan tuutuiga Tiivañi dai aaduñdʌ dai vʌʌscatai ismaacʌdʌ gʌnsoicʌi dai ismaacʌdʌ ivueeyi Diuusi aa duiñdadʌ.  
\v 17 Aliʌ baigiñʌlidi aanʌ giñdividacai Tiivañi dai Fortunato dai Acayo ʌgai aliʌ baigiñʌliatu poduucai aapimʌ ʌʌpʌ aliʌ baigiñʌliatudamudai isdadimudai.  
\v 18 Dai casi giñiibʌstan tada aanʌ go ʌʌmadu gaaatagacai dai poʌlidi aanʌ isaapimʌ ʌʌpʌ gʌniibʌstacan tada. Gʌaagai issiaa duutuadagi Tiivañi ʌʌmadu Fortunato ʌʌmadu Acayo. Goovai gʌrsoicʌi cascʌdʌ. 
\p  
\v 19 Ʌvavoitudadami Asiʌrʌ oidacami dai Aquila ʌʌmadu Prisila dai ʌgaa vaavoitudadami ismaacʌdʌ Aquila dai Prisila quiidiʌrʌ gʌnʌmpaidi Diuuscʌdʌ gʌnviaatuldi ʌʌpʌ.  
\v 20 Dai vʌʌsi ʌvaavoitudadami ismaacʌdʌ tanai daraaja Diuuscʌdʌ gʌnviaatuldi. Dai casiavʌr maitʌncocoada baiyomavʌr gʌnviaatuldiada aipaco. 
\p  
\v 21 Tami cuugatʌrʌ gia ʌʌgi ooja aanʌ dai Diuuscʌdʌ gʌnviaatuldi. 
\p  
\v 22 Sioorʌ maioigʌdai Suusi Cristo Diuusi gajiaadʌrʌ vipieeyi. Aanʌ ipʌlidi isotoma diviagi gʌrtaanʌdamiga Suusi Cristo. 
\p  
\v 23 Aanʌ ipʌlidi isgʌrtʌaanʌdamiga Suusi Cristo cʌʌgacʌrʌ gʌnnʌijadagi.  
\v 24 Aanʌ dai aapimʌ vaavoitudai Suusi Cristo cascʌdʌ aliʌsi gʌnoigʌdai aanʌ. 
\p Mosʌcaasi.