\id JHN  
\h FWANK 
\toc1 Oybyʉ Ayuk Diꞌibʉ Fwank Jyaay 
\toc2 FWANK 
\toc3 Jn. 
\mt1 Oybyʉ Ayuk Diꞌibʉ Fwank Jyaay 
\c 1  
\s1 Diosʉ ꞌyUꞌunk jyʉmbity ja̱ꞌa̱y 
\p  
\v 1 Ko diꞌibáty tsyondaky, taa natyñʉ jaꞌa diꞌibʉ yajtijp Ayuk. Es yʉ Ayuk yʉꞌʉ nandʉꞌʉnʉ Dios, es mʉdʉmʉ naty ja Dios Teety.  
\v 2 Yʉꞌʉ naty ꞌyity jawyiin mʉdʉ Dios.  
\v 3 Ja Ayuk jaꞌa mʉʉt Dios dyajkojy tʉgekyʉ diꞌibʉ jaaꞌa̱jtp. Tʉgekyʉ diꞌibʉ yajkoj, kyaj oj ti kyojy pʉn kyaj jaꞌa mʉʉt.  
\v 4 Jaꞌa diꞌibʉ yajtijp Ayuk, jaꞌa ya̱jk ja jikyꞌa̱jtʉn nidʉgekyʉ diꞌibʉ jikyꞌa̱jttʉp, es yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja ja̱jʉn diꞌibʉ ñʉꞌʉmooy tyuꞌumooy nidʉgekyʉ ja̱ꞌa̱yʉty ya̱ naxwiiñ.  
\v 5 Esʉ tadʉ ja̱jʉn, yʉꞌʉ dʉn ja̱jp ma̱ kyoodsʉty, es kyaj yʉ kootsꞌát mba̱a̱t dyajtʉgóyʉ tadʉ ja̱jʉn. 
\p  
\v 6 Dios tkejxy tuꞌugʉ ja̱ꞌa̱y, Fwankꞌa̱jtp.  
\v 7 Jaꞌa oj myiñ es tnika̱jxpátʉt diꞌibʉ ijtp éxtʉm ja ja̱jʉn, esʉ dʉꞌʉn nidʉgekyʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty myʉbʉ́kʉdʉt.  
\v 8 Ja Fwank, kyaj yʉꞌʉjʉty ja ja̱jʉn, jeꞌeyʉ yʉꞌʉ tnika̱jxpétyʉ tadʉ ja̱jʉn.  
\v 9 Ja ja̱jʉn tʉyꞌa̱jtʉnbʉ diꞌibʉ kyujajpy kyuteꞌxypy nidʉgekyʉ ja ja̱ꞌa̱y, jaꞌa miin ya̱ naxwiiñ. 
\p  
\v 10 Ijtpʉ naty ja ya̱ naxwiiñ. Oyʉ natyʉ Dios jaꞌa mʉʉt tʉ tjayajkojy ja naxwíñʉdʉ, kyaj ꞌyʉxka̱jpʉdʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty.  
\v 11 Jaꞌa oj tjanimíñ diꞌibʉ jyaꞌaꞌa̱jtypy, es kyaj oj kyupʉ́kʉdʉ.  
\v 12 Per nidʉgekyʉ diꞌibʉty kupʉjkʉdʉ es myʉbʉjkʉdʉ, dyajnigutujkʉ es yʉꞌʉjʉty ꞌyuꞌunkꞌátʉdʉt ja Dios.  
\v 13 Yʉꞌʉjʉty kyaj Dios ꞌyuꞌunkꞌátyʉty mʉt ko ja̱ꞌa̱y yajmiin yajja̱jtʉdʉ, es ni mʉt ko dʉꞌʉnʉ ja̱ꞌa̱y ttseky, Dios axá̱jʉdʉp mʉt ko kʉꞌʉmʉ dʉꞌʉn ttseky. 
\p  
\v 14 Diꞌibʉ yajtijp Ayuk, jaꞌa jʉmbijt ja̱ꞌa̱y es jyikyꞌajty ma̱ ʉʉdsʉty. Es ʉʉdsʉty tʉts nꞌixtʉ ja myʉjꞌa̱jtʉn, ja kyʉꞌʉm mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉ tuꞌugʉ Dios ꞌyUꞌunkꞌa̱jtypy, es tmʉdaty ak tim tʉyꞌa̱jtʉn es ak tim kunuꞌxʉn.  
\v 15 Es ja Fwank ñika̱jxpejtypy éxtʉmʉ tyestiigʉ es jyʉnáñ: 
\p —Tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn diꞌibʉts nꞌandijpy kots njʉnáñ ko diꞌibʉ miimp óknʉm es jawyiin ʉj, yʉꞌʉ dʉꞌʉn jawyiin, jaꞌa ko taayʉmʉ naty jékyʉp kots ʉj nmiiñ. 
\p  
\v 16 Tʉ Jesukristʉ xykyunuꞌxʉm kana̱k nipat.  
\v 17 Myooy ja Dios ja Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn, per ja tsojkʉn es ja tʉyꞌa̱jtʉn yajmiin ja Jesukristʉ.  
\v 18 Ni na̱ꞌa̱nʉm pʉ́n tkaꞌixy ja Dios Teety, per yʉ Diosʉ ꞌyUꞌunk diꞌibʉ jam mʉt tiꞌigyʉ ꞌyity ja Dios Teety, yʉꞌʉjʉty tʉ xytyukꞌijx xytyuknija̱ꞌa̱m wiꞌixʉ dʉn ja Dios Teety. 
\s1 Fwank Yajnʉbajtpʉ tnigajxy ja Jesús 
\p  
\v 19 Yʉ Jerusalén israelítʉty tkajxtʉ ja teedyʉty esʉ levitʉ ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ myʉduundʉp ja teety, es dyajtʉwa̱ꞌa̱ndʉ ja Fwank: 
\p —¿Mbʉ́nʉ dʉn mij? 
\p  
\v 20 Fwank ꞌyadsoojʉ tʉyꞌa̱jtʉn: 
\p —Ʉj kyajts nGrístʉty diꞌibʉ Dios wya̱ndak tkajxa̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 21 Ta yajtʉʉjʉmbijtʉdʉ jatʉgok: 
\p —¿Mbʉ́nxʉ dʉn mij? ¿Tii mijtsʉ dʉꞌʉn ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ Eliiʉsʉ? 
\p Ta Fwank ꞌyadsooy: 
\p —Kyajts ʉj nꞌEliiʉsʉty. 
\p Ta yajtʉʉjʉmbijtkójʉbʉ: 
\p —Pes, ¿tii mijtsʉ dʉꞌʉn ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ diꞌibʉ mina̱a̱mbʉ? 
\p Ta ꞌyadsooy: 
\p —Kyaj. 
\p  
\v 22 Ta yajtʉʉjʉmbijtʉdʉ jatʉgok: 
\p —Pes, ¿mbʉ́nʉ dʉn mij? Ʉj nmʉnʉjxándʉpts ja tʉyꞌa̱jtʉn ma̱ ja diꞌibʉts tʉ xykyaxtʉ. Pa̱a̱ty, ¿ti ayúkʉts xymyeepy esʉts nmʉnʉjxʉt? 
\p  
\v 23 Ta ꞌyadsooy ja Fwank: 
\p —Ʉjtsʉ dʉn miimp kugajxy mʉj ittum es nꞌanʉʉmʉdʉts miidsʉty: “Yajtʉ́wdʉ ja tuꞌu ma̱ myina̱ꞌa̱ñ ja Windsʉ́n” —dʉꞌʉn éxtʉm jyʉnaꞌañ ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ Isaiiʉ. 
\p  
\v 24 Es nandʉꞌʉn myiindʉ diꞌibʉ fariseeʉ ja̱ꞌa̱yʉty kyajxtʉ.  
\v 25 Net yajtʉʉjʉdʉ ja Fwank: 
\p —¿Ti ko myajnʉbéty pʉn kyaj mij mGrístʉty, o mꞌEliiʉsʉty, o tadʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉ? 
\p  
\v 26 Es ja Fwank ꞌyadsooy: 
\p —Ʉj yajnʉbajtpʉts mʉt ja nʉʉ, per ma̱ miidsʉty ta tuꞌuk diꞌibʉ miidsʉty kyaj xyꞌixyꞌattʉ,  
\v 27 es yʉꞌʉ miimp óknʉm. Es kyajts ʉj xyñitʉkʉ, ni jeꞌeyʉ yʉ kyʉꞌʉk ngaꞌꞌagájʉdʉt éxtʉmxyʉpts ʉj nꞌítyʉts tyuumbʉn. 
\p  
\v 28 Tya̱a̱dʉ tyuun jya̱jtʉ ma̱ ja naxwíñʉdʉ diꞌibʉ xyʉꞌa̱jtypy Betañʉ, Jordán mʉjnʉʉ awiiñ, ma̱ ja Fwank dyajnʉbéty ja ja̱ꞌa̱yʉty. 
\s1 Jesús, ja Diosʉ wyindsʉꞌkʉn 
\p  
\v 29 Jakumbom ja Fwank tꞌijxy ja Jesús ko myʉwingóñʉty. Ta jyʉnáñ: 
\p —¡Ixtʉ! Tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn ja Diosʉ Byorreeguꞌunk diꞌibʉ wʉꞌʉmp éxtʉmʉ windsʉꞌkʉn es yajpojpʉnitʉgóyʉt ya̱ naxwiiñ.  
\v 30 Tya̱a̱dʉdsʉ dʉn nmadyak kots njʉnáñ: “Oknʉm myiñ ma̱ ʉj tuꞌugʉ yedyʉjk diꞌibʉ dʉꞌʉn jawyiin kʉdiinʉm ʉj, jaꞌa ko taayʉmʉ natyñʉ jékyʉp kots ʉj nmiiñ.”  
\v 31 Kyajts ʉj kʉꞌʉm nnija̱ꞌa̱jʉ pʉ́nʉ dʉn yʉꞌʉ. Per nmíñʉts ʉj es nyajnʉbétyʉts mʉt ja nʉʉ, es tꞌʉxkáptʉt yʉ israelitʉ ja̱ꞌa̱yʉty. 
\p  
\v 32 Fwank nandʉꞌʉn jyʉnáñ: 
\p —Ʉj nan tʉts nꞌixy tsa̱jwínm kyʉdaꞌaky yʉ Espíritʉ Santʉ dʉꞌʉn éxtʉm tuꞌugʉ pakuꞌunk, es kyʉxkeꞌeky ma̱ ja Jesús.  
\v 33 Ʉj kyajnʉmdsʉ naty nandʉꞌʉn nnijawʉ pʉ́nʉꞌʉ. Per kodsʉ Dios xykyejxy nyajnʉbátʉt mʉt ja nʉʉ, jaꞌats xyꞌanma̱a̱y: “Ko yʉ Espíritʉ Santʉ xyꞌíxʉt jyʉnaky es kya̱ꞌa̱t ma̱ ja yedyʉjk, yʉꞌʉ dʉꞌʉn diꞌibʉ yajnʉbátʉp mʉt ja Espíritʉ Santʉ.”  
\v 34 Tʉdsʉ net nꞌixy, es ʉjtsʉ dʉꞌʉn nnika̱jxpejtypy ko yʉꞌʉdyʉ Diosʉ ꞌyUꞌunk. 
\s1 Jesusʉ ꞌyʉxpʉjkpʉ jawyiimbʉ 
\p  
\v 35 Jakumbom tapʉ naty jatʉgok ja Fwank mʉt nimajtsk diꞌibʉ panʉjxʉdʉp.  
\v 36 Ko Fwank tꞌijxna̱jxy ja Jesús, ta jyʉnáñ: 
\p —¡Okꞌixtʉ! Tya̱a̱ dʉꞌʉn ja Diosʉ Byorreeguꞌunk. 
\p  
\v 37 Ja nimajtskpʉ Fwangʉ ꞌyʉxpʉjkpʉ tmʉdoodʉ ko dʉꞌʉn jyʉnáñ. Ta tpanʉjxtʉ ja Jesús. 
\p  
\v 38 Es net ja Jesús ñayjyʉꞌijxʉ. Ta tꞌijxy ko pyanʉjxʉdʉ. Ta tꞌanma̱a̱y: 
\p —¿Ti dʉn mꞌʉxta̱a̱ydyʉp? 
\p Es jaꞌajʉty ꞌyadsoodʉ: 
\p —Yaꞌʉxpʉjkpʉ, ¿ma̱ mij mdsʉʉnʉ? 
\p  
\v 39 Esʉ Jesús ꞌyadsoojʉmbijtʉdʉ: 
\p —Min xyꞌixtʉ. 
\p Ta oj ñʉjxtʉ ma̱ dʉn tsyʉʉnʉ. Es jam oj kyudsuꞌujʉnʉdʉ, jaꞌa ko ma̱ taxk yaxpʉnʉ naty. 
\p  
\v 40 Es niduꞌuk diꞌibʉ Fwank panʉjxʉdʉp, ta oj tpanejxy ja Jesús, jaꞌa yʉ Andrés, myʉgaꞌaxʉ Simonk Peedrʉ.  
\v 41 Kyajnʉmʉ naty ti tyuñ jyátyʉty es ja Andrés oj tꞌʉxta̱ꞌa̱y ja myʉgaꞌax Simonk. Ta tꞌanma̱a̱y: 
\p —Tʉ net nbátʉm ja Kristʉ diꞌibʉ Dios wyinꞌijx. 
\p  
\v 42 Ta ja Andrés oj tmʉnejxy ja myʉgaꞌax Simonk ma̱ naty ja Jesús. Es ko ja Jesús tꞌijxy, ta ꞌyanma̱a̱yʉ: 
\p —Mijtsʉ dʉꞌʉn Simonk, Jonasʉ ꞌyuꞌunk. Es mij mxʉꞌátʉp Sefʉs (diꞌibʉ yajꞌandijp Peedrʉ).\f + \fr 1:42 \ft Peedrʉ yʉꞌʉ grieegʉ kyajxy diꞌibʉ yajpʉdsʉʉmp tsa̱a̱.\f* 
\s1 Jesús dyaxʉ ja Felipʉ esʉ Natanael 
\p  
\v 43 Jakumbom ja Jesús tsoonáñ ñʉjxa̱ꞌa̱ñ Galileeʉ. Net tpaty ja Felipʉ es tꞌanma̱a̱y: 
\p —Pamiingʉts. 
\p  
\v 44 Yʉ Felipʉ, Betsaydʉ kyuga̱jpnʉty, ma̱ nandʉꞌʉn ꞌyittʉ Andrés esʉ Peedrʉ.  
\v 45 Ta ja Felipʉ tsyoꞌoñ, oj tꞌʉxta̱ꞌa̱y yʉ Natanael. Ta tꞌanma̱a̱y: 
\p —Tʉts nꞌixtʉ ja yedyʉjk diꞌibʉ Moisés es diꞌibʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉty jyaaydyʉ ma̱ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn. Yʉꞌʉ Jesús, ꞌyuꞌungʉ Josee, diꞌibʉ kuga̱jpn Nazaret. 
\p  
\v 46 Net ja Natanael jyʉnáñ: 
\p —¿Tii waꞌan da mba̱a̱t pyʉdsemy Nazaret diꞌibʉ oy? 
\p Felipʉ ꞌyadsoojʉ: 
\p —Min xyꞌixy. 
\p  
\v 47 Ko Jesús tꞌijxy myʉwingóñʉty yʉ Natanael, ta jyʉnáñ: 
\p —Tya̱a̱ tuꞌuk myiñ ja israelitʉ ja̱ꞌa̱y diꞌibʉ kyaj ꞌyandaꞌaky. 
\p  
\v 48 Net ja Natanael yajtʉʉjʉ: 
\p —¿Wiꞌixʉts mij xyꞌixꞌaty? 
\p Jesús ꞌyadsoojʉ: 
\p —Ʉj mij nꞌixyꞌajtyʉts kyajnʉmʉ natyʉ Felipʉ mwóyʉty ko naty mꞌuꞌuñʉ iigʉ patkʉꞌʉy. 
\p  
\v 49 Net ꞌyadsooy ja Natanael: 
\p —Yaꞌʉxpʉjkpʉ, ¡mijtsʉ dʉꞌʉn Dios mꞌUꞌunkꞌa̱jtʉp, mijtsʉ dʉꞌʉn ja israelítʉdyʉ ryey! 
\p  
\v 50 Jesús ꞌyadsoojʉ: 
\p —¿Xymyʉbʉjkpʉts ʉj mij jaꞌa ko tʉ nꞌanʉʉmʉ kots mij nꞌijxy iigʉ patkʉꞌʉy? Pes tyam xyꞌíxʉt diꞌibʉty niꞌigʉ mʉj. 
\p  
\v 51 Nandʉꞌʉn jyʉnáñ ja Jesús: 
\p —Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ ko mꞌíxtʉp awa̱ꞌa̱ts ja tsa̱jp es xyꞌíxtʉt ja Diosʉ ꞌyanklʉs pyat jyʉnáktʉt ma̱ ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ. 
\c 2  
\s1 Pʉjk ukʉn jap Kanaa 
\p  
\v 1 Kyumdʉgʉk xʉʉ tuꞌuk ja pʉjk ukʉn ꞌyity jam Kanaa, ñaxwíñʉdʉ Galileeʉ. Tamʉ naty nandʉꞌʉn yʉ Jesusʉ tya̱a̱k.  
\v 2 Es ja Jesús mʉt ja ꞌyʉxpʉjkpʉty oj ñʉjxtʉ ma̱ ja ja̱ꞌa̱y pyeky ko yajwoodʉ.  
\v 3 Ko oj ja vinʉ kyexy, ta ja Jesusʉ tya̱a̱k ꞌyanma̱a̱yʉ: 
\p —Kyajnʉp ja vinʉ. 
\p  
\v 4 Ta ja Jesús tꞌadsooy ja tya̱a̱k: 
\p —Nanituꞌunk, ¿ti kots dʉꞌʉn xyꞌanʉʉmʉ? Kyajnʉmts ʉj xyñapa̱a̱ty. 
\p  
\v 5 Net ja Mariiʉ tꞌanma̱a̱ydyʉ ja diꞌibʉ naty jam wingʉʉydyʉp: 
\p —Kuydyundʉ tʉgekyʉ diꞌibʉ mdukꞌanaꞌamʉp. 
\p  
\v 6 Tamʉ naty tʉdujkʉ nʉʉdʉjk diꞌibʉ ak tim tsa̱a̱, diꞌibʉ israelítʉty yajtuundʉp ko ñayyajwa̱ꞌa̱dsʉdʉ. Es tuꞌuk tuꞌugʉ nʉʉdʉjk mʉgoꞌpx litrʉn tyʉkʉ nʉʉ.  
\v 7 Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ ja wingiibyʉty: 
\p —Yaꞌutstʉ mʉdʉ nʉʉ tya̱dʉ nʉʉdʉjk. 
\p Ta dyaꞌujtstʉ.  
\v 8 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Jaaptʉ net waanʉ es mʉnʉjxtʉ ma̱ xʉduumbʉ. 
\p Es dʉꞌʉn ttuundʉ.  
\v 9 Es ja xʉduumbʉ tꞌukma̱jtsy ja nʉʉ diꞌibʉ naty tʉ jyʉmbity vinʉ. Ni tkanijawʉ ma̱ myiñ, jaꞌayʉ ja wingiibyʉty ñija̱ꞌa̱dʉp ma̱ tsyooñ, jaꞌa ko yʉꞌʉdyʉ naty tʉ tjuuttʉ ja nʉʉ. Ta ja xʉduumbʉ tmʉjꞌyáxʉ ja pʉjkpʉ yedyʉjk.  
\v 10 Ta tꞌanma̱a̱y: 
\p —Jawyiin tꞌuuktʉ nidʉgekyʉ ja vinʉ waanʉ oybyʉ, es ko ja jabyeꞌxyʉty tʉ tꞌúknʉdʉ naty, nétnʉm yajmooydyʉ ja vinʉ diꞌibʉ kyaj nʉgoo ꞌyóyʉty. Es mij jʉmbit xytyuñ. Oknʉm xyaky ja vinʉ waanʉ oybyʉ diꞌibʉ naty myaꞌijtypy pʉjkeꞌeky. 
\p  
\v 11 Yʉ ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉ Jesús tyuun jap Kanaa, Galileeʉ ña̱a̱xóty, jaꞌa yʉꞌʉ ja jawyiimbʉ ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉ Jesús tyuun. Esʉ dʉꞌʉn dyaꞌijxʉ ja myʉjꞌa̱jtʉn es ja ꞌyʉxpʉjkpʉty myʉbʉjkʉdʉ. 
\p  
\v 12 Ko tya̱dʉ xʉʉ ñajxy, net ja Jesús jyʉjptáknʉ Kafarnaúm mʉt ja tya̱a̱k esʉ myʉgaꞌaxʉty esʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty. Jap ꞌyijttʉ majtsk tʉgʉk xʉʉ. 
\s1 Jesús dyajpʉdsémy diꞌibʉ juuy toꞌktʉp ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk 
\p  
\v 13 Es kom wingoombʉ naty ja israelitʉ pyaskʉ xʉʉ, ta Jesús pyatʉjkʉ Jerusalén.  
\v 14 Jap mʉj tsa̱jptʉjk ñabotsoty tpaty diꞌibʉ tyeꞌkypy éxtʉmʉ windsʉꞌkʉn: tsa̱jka̱a̱, borreegʉ esʉ pak, es jap diꞌibáty wyinꞌuñaaydyʉp ja tyeeky diꞌibʉ ja̱ꞌa̱yʉdyʉ myeeñ wyingugoonʉdʉp es dʉꞌʉn tnipʉk tnitundʉ.  
\v 15 Ko tya̱dʉ Jesús tꞌijxy, ta tuꞌugʉ wyojpn dyaꞌoꞌoyʉ ak tim poꞌo. Net twojppʉdsʉʉmda̱a̱ydyʉ diꞌibátyʉ naty jap tyeꞌkypy ja borreegʉ esʉ tsa̱jka̱a̱. Es tnaswʉ́jʉdʉ ja myeeñ diꞌibʉ wyingugoondʉp ja meeñ es dyajjʉmbijty ja myeesʉ.  
\v 16 Es ja diꞌibʉ tyeꞌkypy ja pak tꞌanma̱a̱y: 
\p —¡Yajpʉdsʉ́mdʉ tya̱a̱dʉ ja ya̱a̱! ¡Kátʉdsʉ nDeedyʉ tyʉjk xyajwa̱ꞌa̱ñ ma̱a̱ydyʉjk! 
\p  
\v 17 Net ja ꞌyʉxpʉjkpʉty tjamyajtstʉ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn ma̱ jyʉnaꞌañ: “Ndsojkꞌeꞌkypyʉts ja mdʉjk.” 
\p  
\v 18 Net myiindʉ ja israelitʉ wyindsʉ́nʉty es yajtʉʉjʉdʉ: 
\p —¿Ti ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn mij xytyukꞌijxtʉp ko mij xymyʉdaty ja kutujkʉn es dʉꞌʉn xytyúnʉt yʉ tya̱a̱dʉ? 
\p  
\v 19 Esʉ Jesús ꞌyadsoojʉ: 
\p —Jitʉ tya̱dʉ mʉj tsa̱jptʉjk, es tʉgʉk xʉʉts ngójʉdʉts jatʉgok. 
\p  
\v 20 Ta ja israelítʉty ꞌyanma̱a̱yʉdʉ: 
\p —Justyikxytyʉdujk jʉmʉjt ꞌyity es ꞌyabejty, ¿es mij tʉgʉk xʉʉ xykyoja̱ꞌa̱ñ? 
\p  
\v 21 Per ja Jesús ko tmadyaky ja mʉj tsa̱jptʉjk, jaꞌa dʉꞌʉn myadyakypy ja kyʉꞌʉm niniꞌx.  
\v 22 Pa̱a̱ty ko Jesús ꞌyeꞌky es jyikypyejky, ja ꞌyʉxpʉjkpʉty tjamyajtstʉ ko dʉꞌʉn Jesús jyʉnáñ, es tmʉbʉjktʉ diꞌibʉ ijtp ja̱a̱ybyéty ma̱ Diosʉ jyaaybyajtʉn es diꞌibátyʉ natyʉ Jesús tʉ ꞌyanʉꞌʉmxʉty. 
\s1 Ñija̱ꞌa̱p ja Jesús ja ja̱ꞌa̱y ja jyot wyinma̱ꞌa̱ñ 
\p  
\v 23 Ko naty ja Jesús ꞌyity Jerusalén ko paskʉ xʉʉ, may ja ja̱ꞌa̱y myʉbʉjkʉdʉ ko tꞌijxtʉ ja ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉ Jesús tyuun.  
\v 24 Per ja Jesús kyaj ñaygyʉya̱jkʉ tiꞌigyʉ mʉt yʉꞌʉjʉty, jaꞌa ko ꞌyixyꞌa̱jtta̱a̱ydyʉp nidʉgekyʉ.  
\v 25 Es ja Jesús kyaj tꞌawijxy esʉ wiingátypyʉ ja̱ꞌa̱y tyukmʉmadya̱ꞌa̱gʉdʉt wiꞌixʉ ja̱ꞌa̱y ja jyot wyinma̱ꞌa̱ñ, yʉꞌʉ kʉꞌʉm ñija̱ꞌa̱bʉ naty wiꞌixʉ wyinma̱ꞌa̱ñ ja ja̱ꞌa̱yʉty. 
\c 3  
\s1 Jesús esʉ Nikodemʉ 
\p  
\v 1 Niduꞌuk diꞌibʉ anaꞌamp mʉj tsa̱jptʉgóty, fariseeʉ ja̱ꞌa̱y, es jaꞌa txʉꞌaty Nikodemʉ,  
\v 2 jaꞌa ñimiin ja Jesús koots, es tꞌanma̱a̱y: 
\p —Yaꞌʉxpʉjkpʉ, nnija̱ꞌa̱dʉpts ko Dios tʉ mgéxyʉty es xyaꞌʉxpʉ́ktʉdʉts, jaꞌa ko ni pʉ́n mba̱a̱t tkayaꞌíxyʉty yʉ ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn éxtʉm mij xyaꞌíxyʉty, pʉn kyajpʉ Dios pyudʉ́kʉty. 
\p  
\v 3 Es ja Jesús ꞌyadsoojʉmbijtʉ: 
\p —Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts mij nꞌanʉʉmʉ, diꞌibʉ kyaj jatʉgok myiñ jyaꞌty jemy, kyaj mba̱a̱t tꞌixy ja Diosʉ kyutujkʉn. 
\p  
\v 4 Net ja Nikodemʉ dyajtʉʉy: 
\p —¿Per wiꞌix mba̱a̱t tuꞌugʉ ja̱ꞌa̱y mʉjꞌʉna̱ꞌknʉ myiñ jyaꞌty myʉmajtsk ok? ¿Wiꞌix mba̱a̱t tyʉkʉ tya̱a̱k jyodoty es jya̱ꞌtʉt ya̱ naxwiiñ jatʉgok? 
\p  
\v 5 Jesús ꞌyadsoojʉmbijtʉ: 
\p —Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts mij nꞌanʉʉmʉ, pʉ́n kyaj jatʉgok myiñ jyaꞌty jemy mʉt jaꞌagyʉjxm ja nʉʉ es jaꞌagyʉjxm ja Diosʉ Jya̱ꞌa̱jʉn, kyaj mba̱a̱t tyʉkʉ ma̱ Diosʉ kyutujkʉn.  
\v 6 Pʉ́nʉ toxytyʉjk yajmiin yajja̱jtʉp, ja̱ꞌa̱y yʉꞌʉ; es pʉ́n ja Diosʉ Jya̱ꞌa̱jʉn yajmiin yajja̱jtʉp, ja̱ꞌa̱jʉn yʉꞌʉ.  
\v 7 Katʉ dʉꞌʉñʉ mwʉꞌʉmʉ kots mij tʉ nꞌanʉʉmʉ es tsojkʉp jatʉgok mmin mja̱ꞌttʉt jemy.  
\v 8 Yʉ poj, pojpʉꞌʉ oytyim ma̱a̱ty, es mmʉdeepy ko pyojy, per kyaj xyñijawʉ ma̱ tsyooñ es ni xykyanijawʉ ma̱ ñejxy. Es nandʉꞌʉnʉ dʉnʉ tya̱a̱dʉ tʉgekyʉ diꞌibʉ ja Espíritʉ Santʉ yajmiimpy yajja̱jtypy jemy. 
\p  
\v 9 Ta ja Nikodemʉ dyajtʉʉjʉmbijty ja Jesús: 
\p —¿Per wiꞌix mba̱a̱dʉ tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn tyuñ? 
\p  
\v 10 Jesús ꞌyadsoojʉ: 
\p —Mijtsʉ dʉꞌʉn tuꞌugʉ israelítʉdyʉ wyindsʉ́n, ¿es kyaj mij xyñijawʉ tya̱a̱dʉ?  
\v 11 Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts mij nꞌanʉʉmʉ, nꞌanmaabyʉts diꞌibʉts nnija̱ꞌa̱p. Es tʉgekyʉ diꞌibʉ tʉ ndukmʉmadya̱ꞌa̱ktʉ, yʉꞌʉ dʉn diꞌibʉts tʉ nꞌixy. Per miidsʉty kyaj xymyʉbʉktʉ diꞌibʉts ʉj miits njatukmʉmadyáktʉp.  
\v 12 Es pʉn kyaj xymyʉbʉktʉ diꞌibʉts ʉj miidsʉty njaꞌꞌawa̱ꞌa̱nʉp diꞌibʉ ja ya̱ naxwiiñ ijtp, ¿wiꞌix xymyʉbʉ́ktʉt kots ndukmʉmadya̱ꞌa̱ktʉt diꞌibʉ ijtp tsa̱jpótm? 
\p  
\v 13 ’Ni pʉ́nʉm kyapatʉkʉ tsa̱jpótm, ʉjtsʉ dʉꞌʉn jeꞌeyʉ, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, es ya̱ naxwiiñ ngʉdaꞌagyʉts.  
\v 14 Es éxtʉm ja Moisés tkudʉʉy ja tsa̱ꞌa̱ñ diꞌibʉ ak bronsʉ, nandʉꞌʉn ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, nyajpʉjta̱ꞌa̱ga̱ꞌa̱ñʉts kʉjxm.  
\v 15 Es nidʉgekyʉ diꞌibʉts xymyʉbʉjkpʉts ʉj, jikyꞌátʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. 
\s1 Dios tsyejpy ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱y 
\p  
\v 16 Jaꞌa ko yʉ Dios nʉgoo oj tꞌoktsojknʉ ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty, pa̱a̱ty ttuknigejxy ja tyuꞌukꞌUꞌunk, es pʉnaty myʉbʉjktʉp jikyꞌáttʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ es kyaj kyutʉgóydyʉt.  
\v 17 Jaꞌa ko Diosʉ ꞌyUꞌunk tkejxy es dyajnitsoꞌoktʉt ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty, kyaj tkejxy esʉ ja̱ꞌa̱y ñʉjxtʉt ma̱ ja tʉydyuꞌunʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. 
\p  
\v 18 Diꞌibʉ myʉbejkypy ja Diosʉ ꞌyUꞌunk, kyaj yʉꞌʉ ñʉjxʉt ma̱ ja tʉydyuꞌunʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, per diꞌibʉ kyaj myʉbékyʉty, yʉꞌʉ nʉjxʉp ma̱ ja tʉydyuꞌunʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ mʉt ko kyaj tmʉbeky ja Dios ja tyuꞌukꞌUꞌunk.  
\v 19 Diꞌibáty kyaj tmʉbʉktʉ ja Diosʉ ꞌyUꞌunk, jaꞌa nʉjxtʉp ma̱ ja tʉydyuꞌunʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, mʉt ko ja ja̱jʉn myiiñ ya̱ naxwiiñ, es niꞌigʉ oj ttsoktʉ ja kootsꞌát kʉdiinʉm ja ja̱jʉn, mʉt ko axʉʉk ꞌyadʉꞌʉtstʉ.  
\v 20 Nidʉgekyʉ diꞌibáty axʉʉk adʉ́tstʉp, kyaj ttsoktʉ ja ja̱jʉn, es kyaj tmʉwingóñ ja ja̱jʉn kʉdiibʉ ñayyajnidʉꞌxʉdʉt diꞌibʉ naty axʉʉk tyiimpy.  
\v 21 Per diꞌibʉ jikyꞌa̱jttʉp mʉdʉ tʉyꞌa̱jtʉn, myʉwingeempy ja ja̱jʉn es dʉꞌʉn dyaꞌíxyʉty ko yʉꞌʉ oy tmʉdúñ ja Dios. 
\s1 Fwank Yajnʉbajtpʉ tnigajxy ja Jesús 
\p  
\v 22 Es ko waanʉ ꞌyijty, net ja Jesús mʉdʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty oj ñʉjxtʉ ma̱ yʉ Judeeʉ ñaxwíñʉdʉ. Jap waanʉ ꞌyijttʉ es dyajnʉbáttʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty.  
\v 23 Nandʉꞌʉn ja Fwank Yajnʉbajtpʉ yajnʉbétyʉ naty jam Enón diꞌibʉ myʉwingonꞌa̱jtypy ja Salim, jaꞌa ko jamʉ naty ja kom nʉʉ, es ja ja̱ꞌa̱yʉty ñʉjxtʉ es ñʉbáttʉt.  
\v 24 Tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn tyuun jya̱jtʉ kyajnʉmʉ naty yʉ Fwank yajpʉjtaꞌaky pujxndʉgóty. 
\p  
\v 25 Es diꞌibʉ naty ja Fwank Yajnʉbajtpʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty ñaygya̱jxʉdʉ mʉt tuꞌugʉ israelítʉty pʉn wiꞌixʉ ja̱ꞌa̱y ñayyajwa̱ꞌa̱dsʉdʉ.  
\v 26 Net oj tninʉjxtʉ ja Fwank es tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Yaꞌʉxpʉjkpʉ, okꞌix. Diꞌibʉ naty mʉt mij ma̱ Jordán mʉjnʉʉ awinm, diꞌibʉts mij xytyukmʉmadyak, tam tyam yajnʉbéty, es nidʉgekyʉ ja̱ꞌa̱yʉty ak yʉꞌʉ panʉjxʉp. 
\p  
\v 27 Net ja Fwank ꞌyadsooy: 
\p —Ni pʉ́n tii mba̱a̱t tkamʉdaty pʉn kyajpʉ Dios tʉ myoꞌoyʉty.  
\v 28 Miidsʉty kʉꞌʉm xymyʉdoodʉ kots miits nꞌanma̱a̱ydyʉ: “Tʉyꞌa̱jtʉn ko kyajts ʉj nGrístʉty, jeꞌeyʉts ʉj nyajkéxy jawyiin ma̱ yʉ Kristʉ.”  
\v 29 Ma̱ tuꞌugʉ ja̱ꞌa̱y pyekyʉn, ja pʉjkpʉ yedyʉjk jaꞌa mʉt tiꞌigyʉ ja diꞌibʉ pyejkypy. Es ja pʉjkpʉ yedyʉjk ja myʉtnaymyaayʉbʉ niꞌigʉ xyondaꞌaky ko jam mʉʉt ꞌyity ma̱ yajmʉjtúñ ja myʉtnaymyaayʉbʉ es tmʉdooꞌíty ja kyajxy myadyaꞌaky. Es nandʉꞌʉn ʉj, xondákpʉts jotkʉdaꞌaky ko yʉ ja̱ꞌa̱yʉty tpanʉjxtʉ ja Jesús.  
\v 30 Jesús yʉꞌʉ niꞌigʉ myʉjwiindʉjkʉꞌadʉꞌʉtsy, es ʉj waanʉ niꞌigʉts nꞌawaan nꞌamutskʉ. 
\s1 Diꞌibʉ tsoꞌomp jam tsa̱jpótm 
\p  
\v 31 Mʉt ko Jesús tsyoꞌoñ tsa̱jpótm, pa̱a̱ty niꞌigʉ myʉ́jʉty kʉdiinʉm ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱y. Ʉjtsʉ dʉꞌʉnʉ naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱y. Pa̱a̱ty ʉj jeꞌeyʉts nnijawʉ diꞌibʉ ja ya̱ naxwiiñ. Per diꞌibʉ kʉdakp tsa̱jpótm, yʉꞌʉ ñigopkꞌa̱jtypy tʉgekyʉ.  
\v 32 Pa̱a̱ty yʉꞌʉ myadyakypy diꞌibʉ tʉ tꞌixy es tmʉdoy, per ni pʉ́n tkamʉbeky diꞌibʉ yʉꞌʉ myadyakypy.  
\v 33 Ja ja̱ꞌa̱y diꞌibʉ kyupejkypy ja ayuk diꞌibʉ yʉꞌʉ kyajxypy, nigʉxʉꞌkp ko tʉyꞌa̱jtʉn diꞌibʉ Dios kyajxypy.  
\v 34 Pʉ́nʉ Dios tʉ kyéxyʉty, Diosʉ ꞌyayuk myadyakypy. Esʉ Dios tmooy ja Jesús yʉ Espíritʉ Santʉ tʉgekyʉ.  
\v 35 Ja Dios Teety jyantsytsyejpy ja ꞌyUꞌunk, es tʉgekyʉ ttukkʉdʉjkʉdyaꞌay diꞌibʉ jaaꞌa̱jtp.  
\v 36 Diꞌibʉ myʉbejkypy ja Diosʉ ꞌyUꞌunk, myʉda̱jtypy yʉ jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ; per diꞌibʉ kyaj tmʉbʉka̱ꞌa̱ñ yʉ Diosʉ ꞌyUꞌunk, kyaj tmʉdaty ja jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, yʉꞌʉyʉ ꞌyaxá̱jʉp ja mʉk tʉydyuꞌunʉn diꞌibʉ Dios moꞌoyʉdʉp. 
\c 4  
\s1 Jesús es tuꞌugʉ samaritanʉ toxytyʉjk 
\p  
\v 1 Myʉdoodʉ ja fariseeʉ ja̱ꞌa̱yʉty ko niꞌigʉ naty dyajmáyʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty es yajnʉbéty niꞌigʉ kʉdiinʉm ja Fwank Yajnʉbajtpʉ.  
\v 2 Oy kyaj ja Jesús kʉꞌʉm yajnʉbejty, yʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty yʉꞌʉjʉty yajnʉbajttʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty.  
\v 3 Ko Jesús tnija̱ꞌa̱jʉ tya̱a̱dʉ, net tsyoꞌoñ Judeeʉ es jyʉmbijnʉ Galileeʉ. 
\p  
\v 4 Ko tyuꞌuyoꞌoy, koonʉm ñaxy samaritanʉ ña̱a̱xóty.  
\v 5 Jya̱jttʉ jap ma̱ ka̱jpn diꞌibʉ xyʉꞌa̱jtypy Sikar, diꞌibʉ naty japyʉ myʉwingón yʉ Jakoobʉ ñax diꞌibʉ ꞌyuꞌunk Josee tyukkuma̱a̱y ja ñax.  
\v 6 Es jap tuꞌugʉ nʉda̱jñ diꞌibʉ Jakoob ñʉda̱jñꞌa̱jt jékyʉp. Es ko jyajty jap nʉda̱jñ agʉꞌp ja Jesús, jaꞌa ko anuꞌxʉbʉ naty mʉt ko tʉ yoꞌoy, ta ñaxweꞌtsy nʉda̱jñbyʉꞌa̱a̱y. Kijkyxyʉʉ natyñʉ.  
\v 7 Net myiiñ ma̱ ja nʉda̱jñ tuꞌugʉ samaritanʉ toxytyʉjk es tjuuda̱ꞌa̱ñ ja nʉʉ. Net ja Jesús tꞌanma̱a̱y: 
\p —Meegyʉts waanʉ mnʉʉ, tunʉ mayꞌa̱jtʉn. 
\p  
\v 8 Tʉ naty ñʉjxtʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ka̱jpnóty es tjuya̱ꞌa̱ndʉ diꞌibʉ ꞌyagijxyʉꞌáttʉp. 
\p  
\v 9 Es ja toxytyʉjk ꞌyadsoojʉ: 
\p —Mij mꞌisraelitʉ, es ʉj samaritanʉ. ¿Wiꞌixʉts mij xyꞌamdoy ja nʉʉ es nyajnʉꞌuugʉt? (Yʉ israelítʉty kyaj mʉt tiꞌigyʉ ꞌyity ja samaritanʉ ja̱ꞌa̱yʉty.) 
\p  
\v 10 Jesús ꞌyadsoojʉ: 
\p —Kooxyʉp xyꞌoknijawʉ ja mayꞌa̱jtʉn diꞌibʉ Dios yajkypy es pʉ́nʉts ʉj diꞌibʉ nʉʉ mꞌamdoojʉp, tʉyꞌa̱jtʉnxyʉpts mij xyꞌamdoy yʉ nʉʉ, es ʉjxyʉpts mij nmeepy yʉ nʉʉ diꞌibʉ yajjikyꞌajtypy ja ja̱ꞌa̱yʉty. 
\p  
\v 11 Ja toxytyʉjk ꞌyadsoojʉ: 
\p —Windsʉ́n, ni xykyamʉdaty jeꞌeyʉ diꞌibʉ mʉt ja nʉʉ xyjuudʉt. Jaꞌa ko jantsy kʉk yʉ nʉda̱jñ, ¿wiꞌixʉts mij xymyoꞌoyʉt yʉ jiikypyʉ nʉʉ?  
\v 12 Ja nꞌapteetyꞌa̱jtʉm Jakoob xytyukmʉwʉꞌʉmʉmʉ tya̱dʉ nʉda̱jñ, ma̱ yʉꞌʉ ijty ñʉꞌuuktʉ mʉt ja ꞌyuꞌunk ꞌyʉna̱ꞌkʉty esʉ jyʉyujk tsya̱jka̱a̱. ¿Tii waꞌanʉ da mij niꞌigʉ mʉ́jʉty kʉdiinʉm jaꞌa? 
\p  
\v 13 Esʉ Jesús ꞌyadsoojʉ: 
\p —Nidʉgekyʉ diꞌibʉ ya̱a̱ nʉꞌúktʉp, pa̱a̱dʉdʉp jatʉgok yʉ tʉʉdsʉ,  
\v 14 per diꞌibʉ ꞌyikypy ja nʉʉ diꞌibʉts ʉj nmeepy, ni na̱ꞌa̱ tʉʉdsʉ kyanakypya̱a̱dʉdʉt. Jaꞌa ko diꞌibʉts ʉj nʉʉ nmeepy, jap myujxtʉ́wʉt jyodoty es myoꞌoyʉdʉt ja jikyꞌa̱jtʉn diꞌibʉ winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. 
\p  
\v 15 Net ja toxytyʉjk tꞌadsooy ja Jesús: 
\p —Windsʉ́n, meegyʉdsʉ tadʉ nʉʉ es kʉdiibʉts xyñakypya̱a̱dʉt yʉ tʉʉdsʉ es ni nganakymyínʉdʉts ma̱ tya̱dʉ nʉda̱jñ es njuudʉdʉts ja nʉʉ. 
\p  
\v 16 Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Nʉjx wow yʉ mñaꞌay es mʉʉt mmíndʉt ja ya̱a̱. 
\p  
\v 17 Ja toxytyʉjk ꞌyadsooy: 
\p —Kyajts nmʉdaty ja nñaꞌay. 
\p Jesús ꞌyadsoojʉ: 
\p —Mmʉda̱jtypy ja tʉyꞌa̱jtʉn ko mjʉna̱ꞌa̱ñ kyaj xymyʉdaty ja mñaꞌay,  
\v 18 jaꞌa ko nimʉgoxk tʉ xyꞌokmʉda̱jtpʉ mñaꞌay, es diꞌibʉ jam tyam mmʉda̱jtypy jatuꞌugʉ myedyʉjk, kyaj yʉꞌʉ xyñaꞌayʉty. Pa̱a̱ty tʉyꞌa̱jtʉn éxtʉm mjʉna̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 19 Ko ja toxytyʉjk tmʉdooy, net tꞌanma̱a̱y ja Jesús: 
\p —Windsʉ́n, nꞌijxypyʉts ko mij ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ.  
\v 20 Ja nꞌaptʉjkʉty diꞌibʉ jékyʉp jyikyꞌa̱jttʉ, jaꞌa ꞌyawda̱jttʉ ja Dios ya̱a̱ ma̱ tya̱dʉ kopk. Per miits israelítʉty mjʉna̱ꞌa̱ndʉ ko jaayʉ Jerusalén ja it luga̱a̱r ma̱ nꞌawda̱jtʉm. 
\p  
\v 21 Jesús tꞌadsooy ja toxytyʉjk: 
\p —Mʉbʉjkkʉts mij, miimp ja xʉʉ ja oorʉ ma̱ miits xyꞌawdáttʉt ja Dios, es ni mgamíndʉt ma̱ tya̱dʉ kopk es ni mganʉjxtʉt Jerusalén.  
\v 22 Miits samaritanʉ ja̱ꞌa̱yʉty, kyaj xyñijáwʉdʉ ti mꞌawda̱jttʉp, per ʉʉdsʉty israelítʉty, nnija̱ꞌa̱dʉpts tits nꞌawda̱jttʉp, jaꞌa ko tsyooñ ja nitsokʉn ma̱ ja israelítʉty.  
\v 23 Per mina̱a̱mp ja tiempʉ, es tyamʉ dʉꞌʉn, ko ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ sitʉy yꞌawda̱jttʉp ja Dios, tꞌawdáttʉt mʉt winʉ jyot jya̱ꞌa̱jʉn es mʉdʉ tʉyꞌa̱jtʉn, mʉt ko dʉꞌʉnʉ dʉn ttseky ja Dios es ꞌyawdátʉdʉt ja ja̱ꞌa̱yʉty.  
\v 24 Dios yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja Ja̱ꞌa̱jʉn, es diꞌibʉ ꞌyawda̱jttʉp ja Dios, ꞌyawdáttʉp mʉt winʉ jyot jya̱ꞌa̱jʉn es mʉdʉ tʉyꞌa̱jtʉn. 
\p  
\v 25 Net ja toxytyʉjk tꞌanma̱a̱y ja Jesús: 
\p —Ʉj nnija̱ꞌa̱bʉts ko mínʉp ja Kristʉ diꞌibʉ Dios wyinꞌijx. Ko myínʉt jaꞌa, yʉꞌʉ xyꞌawa̱ꞌa̱nʉdyaꞌayʉm tʉgekyʉ. 
\p  
\v 26 Net ja Jesús tꞌadsooy ja toxytyʉjk: 
\p —Ʉjtsʉ dʉꞌʉn Kristʉ diꞌibʉ mmʉga̱jxʉp. 
\p  
\v 27 Es net jya̱jttʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty. Es ko tꞌijxtʉ ja Wyindsʉ́n myadyaꞌaky mʉt tuꞌugʉ toxytyʉjk, dʉꞌʉñʉ wyʉꞌʉmʉdyaaydyʉ. Per ni pʉ́n oj tkayajtʉ́y: “¿Ti mdsejpy?” o “¿Ti ko xymyʉtmadyaꞌaky yʉ toxytyʉjk?” 
\p  
\v 28 Net ja toxytyʉjk tnaswijtsʉ tsyiy es oj ñejxy ka̱jpnóty es oj tꞌawánʉdʉ ja kuga̱jpn es tꞌanʉʉmʉdʉ: 
\p  
\v 29 —Min xyꞌokꞌixtʉ tyápʉdʉ ja̱ꞌa̱y diꞌibʉts tʉ xyꞌawanʉ tʉgekyʉ diꞌibʉts tʉ nduñ. ¿Kyajʉ dʉꞌʉn jyaꞌadyʉ tya̱a̱dʉ ja Kristʉ? 
\p  
\v 30 Net ja ja̱ꞌa̱yʉty tsyoꞌondʉ jap ka̱jpnóty es tninʉjxtʉ mʉt ja toxytyʉjk ja Jesús. 
\p  
\v 31 Ko naty ja toxytyʉjk tʉ ñejxy ka̱jpnóty, net ja Jesusʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty ꞌyanma̱a̱yʉ: 
\p —Yaꞌʉxpʉjkpʉ, kay oynʉꞌʉnʉn. 
\p  
\v 32 Ta ja Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Tyapts ja jeꞌxy nmʉdaty diꞌibʉ miidsʉty ni xykyanijáwʉdʉ. 
\p  
\v 33 Net ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ak jaꞌajʉty ñayyajtʉʉjʉdʉ: 
\p —¿Tʉ da pʉ́n dyajmíñ diꞌibʉ kyáyʉp? 
\p  
\v 34 Esʉ Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty: 
\p —Kots ʉj nduñ diꞌibʉ tsyejpy pʉ́nʉts tʉ xykyexy, ujts jotkʉdákpʉts éxtʉm jyawʉ ngay nꞌiigyʉts. 
\p  
\v 35 ’Miits mꞌayukꞌa̱jttʉbʉ dʉꞌʉn: “Ko tyʉgoyꞌaty taxk poꞌo es nyajpʉdʉꞌkʉm ja pʉjtaꞌaky.” Per ʉjts miits nꞌanma̱a̱ydyʉp: “¡Ixtʉ kam! Tʉ pʉjtaꞌaky tyʉtsnʉ es tʉ tpa̱a̱ty ja tiempʉ es pyʉdʉꞌʉgʉt.”\f + \fr 4:35 \ft Jaꞌa taadʉ ꞌyandijpy ko tʉ net ja tiempʉ jyaꞌty ma̱ ja ja̱ꞌa̱yʉty ꞌyaxá̱jʉdʉt éxtʉmʉ Kristʉ. \f* 
\v 36 Diꞌibʉ yajpʉdeꞌkypy ja pyʉjtaꞌaky, ꞌyaxá̱jʉp ja myʉjuꞌuñ; esʉ pyʉjtaꞌaky diꞌibʉ yajpʉdeꞌkypy, jaꞌa dʉꞌʉn ítʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Es dʉꞌʉn diꞌibʉ wyijpy ja triigʉ es diꞌibʉ yajpʉdeꞌkypy, nimajtsk xyonda̱ꞌa̱ktʉ.  
\v 37 Es dʉꞌʉn dyaꞌíxyʉty ko tyʉyꞌa̱jtʉnʉty diꞌibʉ ꞌyayukꞌa̱jttʉp éxtʉmʉ tya̱a̱dʉ: “Wiinkpʉ wyijpy ja triigʉ es wiinkpʉ yajpʉdeꞌkypy.”  
\v 38 Ʉjts miidsʉty tʉ ngaxtʉ es xyajpʉdʉꞌʉktʉt ja diꞌibʉ kyaj tʉ xyñiduungʉdʉ. Wiingátypyʉ tʉ tniduungʉdʉ, es miidsʉdyʉ net myajpʉdʉꞌktʉp. 
\p  
\v 39 May ja samaritanʉ ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ tsoꞌondʉp ka̱jpnóty tmʉbʉjktʉ ja Jesús, jaꞌa ko ja toxytyʉjk tʉ naty ꞌyanʉꞌʉmxʉdʉ: “Tadʉ yedyʉjk xyꞌanma̱a̱yʉts tʉgekyʉ diꞌibʉts tʉ nduñ.”  
\v 40 Es ko myiindʉ ma̱ Jesús, net tmʉnuꞌxtáktʉ es wyʉꞌʉmʉt mʉt yʉꞌʉjʉty. Es ja Jesús oj wyeꞌemy ma̱ ja ka̱jpn majtsk xʉʉ mʉt yʉꞌʉjʉty. 
\p  
\v 41 Ko ja kuga̱jpnʉty tmʉdoodʉ ja ꞌyʉxpʉjkʉn ja Jesús, niꞌigʉ mayjyaꞌay oj tꞌakmʉbʉktʉ ja Jesús.  
\v 42 Net ja toxytyʉjk tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Nmʉbʉjknʉpts ʉʉdsʉty tyam, kʉdiinʉm jeꞌeyʉ ko mij tʉ xyñigajxy, jaꞌa ko nandʉꞌʉn ʉʉdsʉty kʉꞌʉm tʉ nmʉdóyʉts. Nnija̱ꞌa̱dʉpts tyam ko tʉyꞌa̱jtʉn ko yʉꞌʉ Kyrístʉty diꞌibʉ yajpojpʉnitʉgoyaampy yʉ naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱y. 
\s1 Jesús dyajtseꞌeky tuꞌugʉ yajkutujkpʉ tyuumbʉ 
\p  
\v 43 Ja kyumdʉgʉk xʉʉ ja Jesús tsyoꞌoñ Sikar es oj ñejxy Galileeʉ.  
\v 44 Kʉꞌʉmʉ naty jayʉjp tʉ jyʉnaꞌañ yʉ Jesús: “Ni tuꞌugʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉ kyaꞌity windsʉꞌʉgʉ mʉt ja myʉguga̱jpn.”  
\v 45 Es ko ja Jesús jyajty Galileeʉ, ja ja̱ꞌa̱yʉty oj ꞌyaxá̱jʉdʉ tsuj, jaꞌa ko nimayʉ naty diꞌibʉ oj tʉ pyaskʉxʉꞌattʉ Jerusalén. Jap tꞌijxtʉ ti Jesús tyuun tʉgekyʉ. 
\p  
\v 46 Net ja Jesús jyajty Kanaa, Galileeʉ ña̱a̱xóty, ma̱ naty ja nʉʉ tʉ dyajjʉmbíty vinʉ. Es net tuꞌuk jyajty ja yajkutujkpʉ tyuumbʉ diꞌibʉ mʉjʉ kyutujkʉn. Jam jaꞌa tsyʉʉnʉ Kafarnaúm es ja ꞌyuꞌunktʉmʉ naty tʉ pya̱ꞌa̱mbéty jantsy mʉk.  
\v 47 Ko tadʉ ja̱ꞌa̱y tmʉdooy ko Jesús tʉ jyʉmbity Judeeʉ es ko tʉ naty myiñ Galileeʉ, ta tnimiiñ es tmʉnuꞌxtáky es jyʉjpta̱ꞌa̱gʉt, es nʉjx ja ꞌyuꞌunk yaꞌꞌagʉdákxʉty, jaꞌa ko tim oogánʉbʉ naty.  
\v 48 Ta ja Jesús tꞌanma̱a̱y ja ja̱ꞌa̱y: 
\p —Pʉn kyaj xyꞌixtʉ ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn, kyaj miidsʉty ʉj xymyʉbʉ́ktʉt. 
\p  
\v 49 Net ja yajkutujkpʉ tyuumbʉ ꞌyadsooy: 
\p —Windsʉ́n, joꞌomdʉ tsojk, tunʉ mayꞌa̱jtʉn, na̱a̱m kyajnʉmts ja nꞌuꞌunk ꞌyeeky. 
\p  
\v 50 Ta Jesús ꞌyanma̱a̱yʉ: 
\p —Nʉjx ma̱ mdʉjk. Ja mꞌuꞌunk tʉ ꞌyagʉdaꞌaky. 
\p Ta ja ja̱ꞌa̱y tmʉbejky éxtʉm ja Jesús tʉ ꞌyanʉꞌʉmxʉty. Ta jyʉmbijty ma̱ tyʉjk.  
\v 51 Es ko naty tyuꞌuyoꞌoy, oj jyʉjpkuba̱a̱dʉty ja tyuumbʉ diꞌibʉ naty tsoꞌondʉp ma̱ ja puma̱ꞌa̱yʉn. Ta ꞌyanma̱a̱yʉ: 
\p —¡Ja mꞌuꞌunk tʉ ꞌyagʉdaꞌaky! 
\p  
\v 52 Ta ja yajkutujkpʉ tyuumbʉ ꞌyadsooy: 
\p —¿Ti oorʉ oga̱ꞌa̱n tʉ myʉba̱a̱dʉ? 
\p Es jaꞌajʉty ꞌyadsoodʉ: 
\p —Extʉm jʉnakxyʉʉ ʉxʉꞌʉy xyeemy ja jyʉʉn. 
\p  
\v 53 Net ja uꞌunkteety tjamyejtsy ko nan janakxyʉʉ naty tʉ ꞌyanʉꞌʉmxʉty ja Jesús: “Ja mꞌuꞌunk tʉ ꞌyagʉdaꞌaky.” 
\p Net ja ja̱ꞌa̱y es nidʉgekyʉ diꞌibʉ tsyʉna̱a̱ydyʉp ma̱ jyʉʉn tyʉjk tmʉbʉjktʉ ja Jesús.  
\v 54 Tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn ja myʉmajtskpʉ ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉ Jesús tyuun ko jyʉmbity Judeeʉ es ñejxy Galileeʉ. 
\c 5  
\s1 Jesús dyajtseꞌeky tuꞌugʉ puma̱ꞌa̱y pilʉ paꞌa̱a̱y 
\p  
\v 1 Ko waanʉ ꞌyijty ja israelítʉty tuꞌugʉ naty ja xʉʉ ttundʉ jap Jerusalén, es ja Jesús jap oj ñejxy xʉꞌa̱jtpʉ. 
\p  
\v 2 Ma̱ tadʉ ka̱jpn myʉwingón ja ka̱jpndʉjk a̱a̱ diꞌibʉ tyijtʉp Borreegʉ Tʉjk A̱a̱, jap tuꞌugʉ mʉj pilʉ ma̱ ja̱ꞌa̱y tsyiꞌidʉ. Mʉgoxkʉ tyʉjk wiin tmʉdaty esʉ israelitʉ ja̱ꞌa̱y ttijtʉ Betesdʉ.  
\v 3 Japʉ naty ja ja̱ꞌa̱y may pya̱ꞌa̱mgoꞌknʉdʉ naxkʉjxy. Tapʉ wiints, ʉxneybyʉ, xux, diꞌibʉ kyaj mba̱a̱t yiꞌxy. Jap ꞌyawixtʉ pilʉ paꞌa̱a̱y es ja nʉʉ yuꞌxʉt.\f + \fr 5:3 \ft Ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ jap myʉbʉjktʉp ijty ko winna̱ꞌa̱gana̱ꞌa̱ty jyʉnaky tsa̱jpótm tuꞌugʉ anklʉs es ja nʉʉ dyajꞌyiꞌxy, es diꞌibʉ ja puma̱ꞌa̱y jawyiin tʉjkʉp ma̱ ja pilʉ, jaꞌa agʉdakp oytyim diꞌibʉ pa̱ꞌa̱mʉdyʉ naty tmʉdaty. \f* 
\v 5 Japʉ naty tuꞌugʉ yedyʉjk kyoꞌknʉ diꞌibʉ iꞌpx ma̱jmókx tʉgʉk jʉmʉjt kujk pya̱ꞌa̱m ꞌyity.  
\v 6 Ko ja Jesús tꞌijxy ja puma̱ꞌa̱y kyoꞌknʉ, ñija̱ꞌa̱bʉ naty ko jeky tʉ ꞌyayoonʉ, net tꞌanma̱a̱y: 
\p —¿Mꞌagʉda̱ꞌa̱ga̱a̱mbʉ? 
\p  
\v 7 Ja puma̱ꞌa̱y ꞌyadsooy: 
\p —Windsʉ́n, kyaj pʉ́n pʉ́nʉts xypyʉjta̱ꞌa̱gʉp yap piloty ko jyayiꞌxy tya̱dʉ nʉʉ. Tʉgok tʉgókʉts njatʉkʉyaꞌañ, wiinkpʉ jawyiinꞌa̱jtkojp. 
\p  
\v 8 Jesús tꞌanma̱a̱y: 
\p —Pʉdʉꞌʉk, yajmúk ja mmabajn es nʉjx ma̱ mdʉjkʉn. 
\p  
\v 9 Netyʉ ja puma̱ꞌa̱y ꞌyagʉdakta̱a̱y. Ta dyajpʉdeꞌky ja myabajn es yoꞌoydsyoꞌoñ. Es kom sa̱a̱bʉdʉ naty ma̱ ja israelítʉty dyajnigutúkʉ es tꞌama̱a̱yꞌáttʉt,  
\v 10 yʉꞌʉjʉty tꞌanma̱a̱ydyʉ ja diꞌibʉ naty tʉ ꞌyagʉdaꞌaky: 
\p —Poꞌxʉnxʉʉ tyam. Kyaj ñikutíkyʉty es xytsyʉʉmʉdítʉt yʉ mmabajn. 
\p  
\v 11 Net ja yedyʉjk ꞌyadsooy: 
\p —Yʉ diꞌibʉts tʉ xyaꞌꞌagʉdaꞌaky, yʉꞌʉts tʉ xyꞌanʉʉmʉ: “Yajmúk yʉ mmabajn es nʉjx.” 
\p  
\v 12 Net yajtʉʉjʉdʉ: 
\p —¿Pʉ́nxʉ dʉꞌʉn tʉ mꞌanʉꞌʉmxʉty es xyajmúkʉt yʉ mmabajn es mnʉjxʉt? 
\p  
\v 13 Es ja yedyʉjk kyaj tnijawʉ pʉ́nʉ dʉn jaꞌa diꞌibʉ tʉ yaꞌꞌagʉdaꞌagyʉty, jaꞌa ko ma̱ ja luga̱a̱rʉn mayʉ naty ja ja̱ꞌa̱yʉty es jaꞌa ko ja Jesús tʉ naty ñʉjxnʉ wiink tsoo.  
\v 14 Oknʉm jatʉgokʉ Jesús tpaty ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk. Net ja Jesús ꞌyanma̱a̱yʉ: 
\p —Ix jaygyukʉ. Tyamʉ net tʉ mꞌagʉdaꞌaky. Katʉ mnakypyekytyúñ kʉdiibʉ mjátʉt oꞌktʉ́y. 
\p  
\v 15 Ta ja yedyʉjk jyʉmbijty es oj tꞌawanʉ ja israelítʉty ko diꞌibʉ tʉ yaꞌꞌagʉdaꞌagyʉty, yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja Jesús.  
\v 16 Pa̱a̱ty ja israelítʉty tpajʉdijttsoꞌondʉ ja Jesús, mʉt ko ja puma̱ꞌa̱yʉty dyaꞌꞌagʉdaky sa̱a̱bʉdʉ xʉʉ. 
\p  
\v 17 Es ja Jesús tꞌanma̱a̱y ja israelítʉty: 
\p —Yʉ nDeedyʉts tuumpnʉm tyamba̱a̱t, es ʉj nandʉꞌʉn tuumbʉts. 
\p  
\v 18 Pa̱a̱ty yʉꞌʉjʉty niꞌigʉ oj ꞌyákʉdʉ, es pa̱a̱ty tjayaꞌoogándʉ mʉt ko ja Jesús kyaj tmayꞌaty twindsʉꞌʉgʉ ja poꞌxʉnxʉʉ es mʉt ko nandʉꞌʉnʉ Jesús jyʉnáñ ko Dios yʉꞌʉ tyeetyꞌajtypy, jaꞌa ko dʉꞌʉn ñaybyʉjtaꞌagyʉty nandʉꞌʉn Dios. 
\s1 Diosʉ ꞌyUꞌungʉ kyutujkʉn 
\p  
\v 19 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ ko ʉj, Dios ja ꞌyUꞌunk, kyajts mba̱a̱t ti nduñ ngʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñʉts. Ndiimbyʉts jeꞌeyʉ diꞌibʉts nꞌijxypy ttuñ yʉ nDeedyʉts. Tʉgekyʉ diꞌibʉdsʉ nDeety tyiimpy, nandʉꞌʉn ʉj, Dios ja ꞌyUꞌunk, ndúñʉts. 
\p  
\v 20 ’Pes ja nDeedyʉts xytsyojkpʉts ʉj es xytyukꞌijxpʉts tʉgekyʉ diꞌibʉ yʉꞌʉ tyiimpy. Es xytyukꞌixa̱a̱mbʉts waanʉ oyjyatypyʉ. Es ko xyꞌíxtʉt, dʉꞌʉñʉ mwʉꞌʉmʉdyaꞌaydyʉt.  
\v 21 Es éxtʉmʉ Dios Teety dyajjikypyéky ja oꞌkpʉty, nandʉꞌʉn ʉj, ja ꞌyUꞌunk, nyajjikypyʉ́kʉpts diꞌibʉts ndsejpy.  
\v 22 Yʉ Dios Teety ni pʉ́n tkapayoꞌoy. Ʉj, ja ꞌyUꞌunk, tʉ xymyoꞌoyʉts tʉgekyʉ ja kutujkʉn es nbayoꞌoyʉdʉts,  
\v 23 es dʉꞌʉnʉts ʉj tʉgekyʉ xywyindsʉꞌʉgʉdʉt, ja Diosʉ ꞌyUꞌunk, éxtʉm twindsʉꞌʉgʉdʉ ja Dios Teety. Diꞌibʉts kyaj xywyindsʉꞌʉgʉ ʉj, nan kyaj twindsʉꞌʉgʉ ja Dios Teety diꞌibʉts tʉ xykyexy. 
\p  
\v 24 ’Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ, diꞌibʉ myʉdooꞌijtypy diꞌibʉts ʉj ngajxypy es tmʉbeky ja diꞌibʉts tʉ xykyexy, ʉj nmoꞌoyaambyʉts ja jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, es kyaj ñʉjxʉt ma̱ tʉydyuꞌunʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, jaꞌa ko tʉts njoꞌtsʉ pyojpʉ es tʉts nmoꞌoy ja jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.  
\v 25 Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ, mina̱a̱mp ja tiempʉ, es tyamʉ dʉꞌʉn, ko ja oꞌkpʉty tmʉdówdʉt diꞌibʉ ngajxypyʉts ʉj, Dios ja ꞌyUꞌunk. Es pʉ́nʉty kyuydyiimpy éxtʉmts ʉj nꞌanʉʉmʉ, yʉꞌʉts nmoꞌoyaampy ja jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.  
\v 26 Dʉꞌʉn éxtʉm ja Dios Teety tmʉdaty ja jikyꞌa̱jtʉn, nandʉꞌʉnʉts ʉj tʉ xymyoꞌoy esʉts nmʉdátʉt ja jikyꞌa̱jtʉn.  
\v 27 Es ja Dios Teety tʉts nandʉꞌʉn xymyoꞌoy yʉ kutujkʉn es nbayoꞌoyʉdʉts ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty, jaꞌa ko ʉjtsʉ dʉꞌʉn ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ.  
\v 28 Katʉ tya̱a̱dʉ dʉꞌʉñʉ mduꞌuwʉꞌʉmʉdʉ, jaꞌa ko ja̱ꞌta̱a̱mp ja tiempʉ ma̱ ja oꞌkpʉty diꞌibʉ tʉ ñaxtʉ́kʉdʉ myʉdówʉp kots ʉj nga̱jxʉt,  
\v 29 es diꞌibʉ oy tʉ jyikyꞌaty ya̱ naxwiiñ, yʉꞌʉ jikypyʉ́kʉp es ñʉjxtʉt ma̱ ja jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, per diꞌibʉ tʉ jyikyꞌaty axʉʉk ya̱ naxwiiñ, jyikypyʉ́kʉp es ñʉjxtʉt ma̱ ja tʉydyuꞌunʉn. 
\s1 Diꞌibʉ ñika̱jxpejtypy ko Jesús Diosʉ ꞌyUꞌunk 
\p  
\v 30 ’Ʉj kyajts ti mba̱a̱t kʉꞌʉm ndúñʉts. Ʉj nbayeꞌebyʉts éxtʉmdsʉ nDeety xytyukꞌaneꞌemy. Pátʉp wiꞌixʉts nbayoꞌoy, jaꞌa ko kyajts ʉj ngʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñ nyajtúñ, jaꞌats ndiimpy diꞌibʉ tsyejpy ja Dios Teety diꞌibʉts tʉ xykyexy.  
\v 31 Pʉn ʉjts naydyuꞌuk kʉꞌʉm jʉna̱a̱mp ko ʉjtsʉ dʉꞌʉn ja Diosʉ ꞌyUꞌunk, kyajts mij xymyʉbʉ́ktʉt.  
\v 32 Per taa jatuꞌuk diꞌibʉ nandʉꞌʉn jyʉnaꞌañ, es diꞌibʉ yʉꞌʉ jʉna̱a̱mp, tʉyꞌa̱jtʉnʉꞌʉ.  
\v 33 Miidsʉty kʉꞌʉm oj xyajtʉ́wdʉ ja Fwank Yajnʉbajtpʉ, es mꞌadsoojʉdʉ ko ʉjtsʉ dʉꞌʉn ja Diosʉ ꞌyUꞌunk.  
\v 34 Ʉj kyajts ndukmadaꞌaky kots pʉ́n xyñika̱jxpátʉt. Jeꞌeyʉts miits ndukjamyatstʉ ko ja Fwank jyʉnañʉ dʉꞌʉn ko miits mnitsoꞌoktʉt.  
\v 35 Mʉt ko Fwank Yajnʉbajtpʉ, dʉꞌʉn yʉꞌʉ ꞌyijty éxtʉm tuꞌugʉ kudʉꞌxn diꞌibʉ xykyudʉꞌxʉm ma̱ mba̱a̱t nyoꞌoyʉm, es waanʉ tiempʉ mjotkujkʉdʉ miidsʉty mʉdʉ kudʉꞌxn.  
\v 36 Es ʉj nmʉda̱jtypyʉts tuꞌugʉ testiigʉ diꞌibʉ niꞌigʉ mʉj yʉ mʉjꞌa̱jtʉn tmʉdaty kʉdiinʉm yʉ Fwank. Diꞌibʉts ʉj ndiimpy, Dios Teedyʉts xymyooy es ndúnʉt es nyajkugʉ́xʉt. Es ja tuunk diꞌibʉts ndiimpy, yʉꞌʉ yajnigʉxeꞌkypy ko Dios Teedyʉts ʉj tʉ xykyexy.  
\v 37 Nandʉꞌʉn ja Dios Teety diꞌibʉts tʉ xykyexy, pyʉjtákypy jaꞌa ko tʉyꞌa̱jtʉn diꞌibʉts ngajxypy. Ni na̱ꞌa̱nʉm xykyamʉdooga̱jxtʉ es ni jeꞌeyʉnʉm xykyaꞌixtʉ.  
\v 38 Kyaj ja Diosʉ ꞌyayuk ꞌyity ma̱ miidsʉty, mʉt ko kyaj xymyʉbʉktʉ kots miits njaꞌꞌanʉʉmʉdʉ ko ʉjtsʉ dʉꞌʉn ja kugajxy diꞌibʉ Dios Teety tʉ tkexy.  
\v 39 Mꞌʉxpʉjktʉp miidsʉty diꞌibʉ Moisés es ja Diosʉ kyuga̱jxpʉty jyaaydyʉ, jaꞌa ko miits mjʉna̱ꞌa̱ndʉ ko mʉt yʉꞌʉ xytyijy tʉ xygyanaraty yʉ mjikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Moisés es ja Diosʉ kyuga̱jxpʉty, jaꞌa jyaaydyʉ diꞌibʉts ʉj nnastuꞌun nnaska̱jxʉ,  
\v 40 per miidsʉty kyajts xyꞌaxa̱jʉya̱ꞌa̱ndʉ éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ esxyʉpts miits nmoꞌoy yʉ jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. 
\p  
\v 41 ’Kyajts nyajtúñ ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉ ja̱ꞌa̱y ya̱jktʉp.  
\v 42 Yajxónʉts nnijawʉ ko miidsʉty kyajpʉ Dios xyꞌawdattʉ.  
\v 43 Ʉj tʉ nmíñʉts yʉꞌʉgyʉjxmʉdsʉ nDeedyʉts, es miidsʉty kyajts xyꞌaxá̱jʉdʉ. Per kooxyʉp myiñ ja wiink yedyʉjk mʉt ja kyʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñ, yʉꞌʉ sitʉy mꞌaxá̱jʉdʉp.  
\v 44 ¿Wiꞌixʉts miits xymyʉbʉ́ktʉdʉts pʉn mꞌʉxta̱a̱ydyʉp yʉ ja̱ꞌa̱yʉty es mwindsʉꞌʉgʉdʉt, es kyaj xyꞌʉxta̱ꞌa̱ydyʉ esʉ Dios jyʉna̱ꞌa̱nʉt ko miits mꞌoyjyaꞌayꞌátyʉty?  
\v 45 Katʉ mjʉna̱ꞌa̱ndʉ kots ʉj miits xytyijy nniꞌʉʉnʉya̱ꞌa̱ndʉ nDeedyʉts wyinduuy. Moisés yʉꞌʉ dʉꞌʉn mniꞌʉʉnʉyánʉdʉp, diꞌibʉ miits mjotꞌa̱jttʉp.  
\v 46 Mniꞌʉʉnʉyánʉdʉp mʉt ko miits kyaj xymyʉbʉktʉ diꞌibʉ yʉꞌʉ jyaaywyʉꞌʉm ma̱ ʉj.  
\v 47 Es pʉn kyaj miits xymyʉbʉktʉ diꞌibʉ Moisés kyʉxja̱a̱y, ¿wiꞌix miits xymyʉbʉ́ktʉt diꞌibʉts ʉj miits nꞌanma̱a̱ydyʉp? 
\c 6  
\s1 Jesús dyajkáy nimʉgoxk mil naxy ja ja̱ꞌa̱y 
\p  
\v 1 Ko tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn tyuun jya̱jtʉ, net ja Jesús oj ꞌyawinnaxy ma̱ ja Galileeʉ Myejyñ diꞌibʉ nandʉꞌʉn xyʉꞌa̱jtypy Tibeeryʉs Myejyñ.  
\v 2 May ja ja̱ꞌa̱y pyanʉjxʉdʉ mʉt ko tʉ naty tꞌixy ja ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉ Jesús tyuun ko ja puma̱ꞌa̱y dyajmʉba̱a̱dʉ.  
\v 3 Ta pyatʉjkʉ ja Jesús ma̱ tuꞌugʉ kopk, es ñaxwaꞌtstʉ mʉt ja ꞌyʉxpʉjkpʉty.  
\v 4 Pyátnʉbʉ naty ja israelítʉty ja pyaskʉ xʉʉ.  
\v 5 Ko Jesús tꞌijxy ko may ja ja̱ꞌa̱yʉty pyanʉjxʉdʉ, net dyajtʉʉy ja Felipʉ: 
\p —¿Ma̱ net njuꞌuyʉm yʉ jeꞌxy diꞌibʉ nmoꞌoyʉm yʉ tya̱dʉ mayjyaꞌay? 
\p  
\v 6 Jesús jyʉnañʉ dʉꞌʉn es tꞌokꞌixa̱ꞌa̱ñ wiꞌix jyʉnaꞌañ yʉ Felipʉ, jaꞌa ko ñija̱ꞌa̱bʉ natyʉ Jesús kʉꞌʉm ti naty tyunaampy.  
\v 7 Net ja Felipʉ ꞌyadsooy: 
\p —Majtsk mʉgoꞌpx xʉʉ nidún kyaj tpa̱a̱dʉt es kʉjkwaanʉ nmoꞌoyʉm niduꞌuk niduꞌuk. 
\p  
\v 8 Net ja Andrés, ja myʉgaꞌaxʉ Simonk Peedrʉ, nan yʉꞌʉ naty ja Jesusʉ ꞌyʉxpʉjkpʉ, jyʉnáñ: 
\p  
\v 9 —Tyam tuꞌugʉ mixyuꞌunk diꞌibʉ myʉda̱jtypy mʉgoxkʉ tsa̱jkaagyuꞌunk es majtskʉ a̱jkxuꞌunk, perʉ tya̱a̱dʉ waanʉ yʉꞌʉ. Kyaj tpa̱a̱dʉt mʉt ko myayjyaꞌayʉty. 
\p  
\v 10 Jesús tꞌanma̱a̱y ja ꞌyʉxpʉjkpʉty: 
\p —Yajnaxwaatstʉ nidʉgekyʉ. 
\p Net ñaxwaꞌtstʉ mʉgoxk mil ja yedyʉjkʉty, es kyaj yajmadsyóy ja toxytyʉjkʉty es ja ʉna̱ꞌkuꞌungʉty.  
\v 11 Net ja Jesús tkoneꞌky ja tsa̱jkaagyuꞌunk es tja̱ꞌa̱ygyʉdáky ja Dios. Net ttujkwaꞌxy es tmooy ja ꞌyʉxpʉjkpʉty es ja ꞌyʉxpʉjkpʉty tmooydyʉ ja mayjyaꞌay diꞌibʉ naty tʉ ñaxwaatstʉ. Es nandʉꞌʉn ttuuñ mʉt ja a̱jkxuꞌunk, tmooydyʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty maba̱a̱t ꞌyuts jyotkʉda̱ꞌa̱ktʉt.  
\v 12 Es ko naty tʉ jyotkʉda̱ꞌa̱ktʉ, ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty: 
\p —Yajmujkta̱ꞌa̱ydyʉ tʉgekyʉ yʉ tsa̱jkaaky tyuktukʉ diꞌibʉ tʉ ñadʉkʉ, kʉdiibʉ ti wyindʉgóyʉt. 
\p  
\v 13 Net ja ꞌyʉxpʉjkpʉty dyajmujkta̱a̱ydyʉ ma̱jmajtsk mʉj katsy diꞌibʉ nadʉjkʉ ma̱ ja mʉgoxkpʉ ja tsa̱jkaagyuꞌungʉn.  
\v 14 Es ko ja ja̱ꞌa̱yʉty tꞌijxtʉ ja ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉ Jesús tyuun, net ñayjyʉnánʉdʉ: 
\p —Jantsy tʉyꞌa̱jtʉndʉmʉ dʉꞌʉn ko yʉ tya̱a̱dʉ yʉꞌʉdyʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉ diꞌibʉ mina̱a̱mp ya̱ naxwiiñ. 
\p  
\v 15 Per kom ja Jesús ñija̱ꞌa̱jʉ ko jyamʉnʉjxa̱ꞌa̱nʉdʉ agwanʉ es pyʉjta̱ꞌa̱ga̱ꞌa̱nʉdʉ rey, pa̱a̱ty ja Jesús abeky ñaybyʉjtákʉ es pyatʉjkʉ ma̱ ja kopk es ita̱ꞌa̱n naydyuꞌuk. 
\s1 Jesús yoꞌoy nʉʉ wyingʉjxm 
\p  
\v 16 Es ko tsyuꞌujʉnʉ, net ja ꞌyʉxpʉjkpʉty jyʉna̱jktʉ ma̱ ja mejyñbya̱ꞌa̱.  
\v 17 Ta tyʉjkʉdʉ ma̱ tuꞌugʉ barkʉ es ꞌyawinnaxa̱ꞌa̱ndʉ Kafarnaúm. Tʉ naty wyingoodsʉnʉ es kyajnʉmʉ naty ja Jesús jyʉmbity,  
\v 18 net jyantsymyiiñ ja mʉk poj es ja mejyñ jyantsyñikapy.  
\v 19 Es ko tʉ naty tyuꞌuyoꞌoydyʉ éxtʉm mʉgoxk o tʉdujk mil metrʉn, net tꞌijxtʉ ko myʉwingóñʉty ja Jesús ma̱ ja byarkʉ, nʉʉ wingʉjxy yoꞌoy. Net tsyʉꞌkʉdyaaydyʉ.  
\v 20 Ta ja Jesús myʉga̱jxʉ: 
\p —Ʉjtsʉ dʉꞌʉn. Katʉ mdsʉꞌʉgʉdʉ. 
\p  
\v 21 Net jaꞌajʉty jyantsyxyondaktʉ es tꞌaxá̱jʉdʉ ja Jesús ma̱ ja byarkʉ. Es waanʉ ꞌyakꞌijty, ta jya̱jttʉ ma̱ naty ñʉjxtʉ. 
\s1 Ja̱ꞌa̱y tꞌʉxta̱ꞌa̱ydyʉ ja Jesús 
\p  
\v 22 Jakumbom ja mayjyaꞌay tnija̱ꞌa̱dʉ pʉ́nʉty wʉꞌʉmdʉ jam mejyñ awinm, ko yʉꞌʉyʉty ja Jesusʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty ttuknʉjxtʉ ja barkʉ diꞌibʉ naty tiꞌigyʉ, es ko kyaj ja Jesús jap tyʉjkʉ mʉʉt ja ꞌyʉxpʉjkpʉty.  
\v 23 Net na̱a̱gʉty ja barkʉ diꞌibʉ tsoꞌondʉp ma̱ Tibeeryʉs ka̱jpn, jya̱jttʉ mʉwingón ma̱ naty ja tsa̱jkaaky tʉ tkaydyʉ ko ja Nindsʉnꞌa̱jtʉmʉ naty jawyiin ja Dios tʉ tja̱ꞌa̱ygyʉdaꞌaky.  
\v 24 Es ko ja ja̱ꞌa̱y tpʉjktʉ kwentʉ ko ni ja Jesús es ni ja ꞌyʉxpʉjkpʉdyʉ naty kyanakyjyápʉty, ta tyʉjkʉdʉ barkoty es ñʉjxtʉ Kafarnaúm es tꞌʉxta̱ꞌa̱ya̱ꞌa̱ndʉ ja Jesús. 
\s1 Jesús yajkypy ja jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ 
\p  
\v 25 Es ko jya̱jttʉ jamdsoo mejyñ awinm, ta tpattʉ ja Jesús es tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Yaꞌʉxpʉjkpʉ, ¿na̱ꞌa̱xʉ mja̱ꞌty ya̱a̱? 
\p  
\v 26 Net ja Jesús tꞌadsooy: 
\p —Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ, xyꞌʉxta̱a̱ydyʉpts mʉt ko mga̱a̱ydyʉ, yajxón mꞌujts mjotkʉdaktʉ. Kyajts mij xyꞌʉxta̱ꞌa̱ydyʉ mʉt ko xyjaygyúkʉdʉ oy ja ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉts ndiimpy.  
\v 27 Katʉ mdundʉ mʉt ja mga̱ꞌa̱y mꞌukʉn diꞌibʉ kyaj ꞌyiiky. Tundʉ mʉt ja mga̱ꞌa̱y mꞌukʉn diꞌibʉ iigʉp es mmoꞌoyʉdʉt ja jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn ja ka̱ꞌa̱y ukʉn diꞌibʉts ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, nmoꞌoyaambyʉts, mʉt ko Dios Teety dʉꞌʉn tʉ xymyoꞌoyʉts ja kutujkʉn. 
\p  
\v 28 Net ja ja̱ꞌa̱yʉty jyʉnandʉ: 
\p —¿Tits ndúndʉp esʉts nguydyúnʉt diꞌibʉ Dios tsyejpy? 
\p  
\v 29 Ta ja Jesús ꞌyadsoojʉmbijty: 
\p —Diꞌibʉ Dios tsyejpy, yʉꞌʉ es xymyʉbʉ́ktʉt ja diꞌibʉ yʉꞌʉ tʉ tkexy ya̱ naxwiiñ. 
\p  
\v 30 Ja ja̱ꞌa̱yʉty tꞌanma̱a̱ydyʉ ja Jesús: 
\p —¿Ti ijxwʉꞌʉmʉn xytyukꞌíxtʉpts diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn esʉts mij nmʉbʉ́ktʉdʉts? ¿Tii dʉn mij mdiimpy?  
\v 31 Ja nꞌaptʉjkꞌa̱jtʉm kyaaydyʉ ja manaa\f + \fr 6:31 \ft Ix Éxodo 16:13-16, 31.\f* jam ma̱ mʉj itʉn, dʉꞌʉn éxtʉm ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnaꞌañ: “Yʉꞌʉ ya̱jk yʉ tsa̱jkaaky diꞌibʉ kʉdakp tsa̱jpótm.” 
\p  
\v 32 Ta ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ, kyaj ja Moisés mmooyʉdʉ ja tsa̱jkaaky diꞌibʉ kʉdakp tsa̱jpótm, yʉꞌʉ dʉꞌʉn nDeedyʉts diꞌibʉ mmooyʉdʉp ja ka̱ꞌa̱y ukʉn diꞌibʉ kʉdakp tsa̱jpótm.  
\v 33 Jaꞌa ko tadʉ ka̱ꞌa̱y ukʉn diꞌibʉ Dios tʉ mmoꞌoyʉty, yʉꞌʉ dʉꞌʉn diꞌibʉ tʉ kyʉdaꞌaky tsa̱jpótm es tmoꞌoy ja jikyꞌa̱jtʉn ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱y. 
\p  
\v 34 Net tꞌadsoodʉ: 
\p —Windsʉ́n, dʉꞌʉñʉmts xymyoꞌoydyʉt tadʉ ka̱ꞌa̱y ukʉn. 
\p  
\v 35 Ta ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Ʉjtsʉ dʉꞌʉn ja ka̱ꞌa̱y ukʉn diꞌibʉ yajkypy ja jikyꞌa̱jtʉn, es diꞌibʉts xyñimiimp, diꞌibʉts ʉj xymyʉbʉjkp, ni na̱ꞌa̱ yuu kyapa̱a̱dʉdʉt es ni na̱ꞌa̱ tʉʉdsʉ kyapa̱a̱dʉdʉt.  
\v 36 Per tʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ, kyaj xymyʉbʉktʉ óyʉts miits tʉ xyjaꞌixtʉ.  
\v 37 Diꞌibʉts ja nDeety tʉ xymyoꞌoy, nidʉgekyʉ myiñ ma̱ ʉjʉn. Es diꞌibʉts xyñimiimp, kyajts nꞌʉxtíjʉt.  
\v 38 Jaꞌa ko ʉj tʉ ngʉdaꞌagyʉts tsa̱jpótm es ndúnʉdʉts diꞌibʉ ja Dios tsyejpy, es kyaj diꞌibʉts ʉj ndsejpy.  
\v 39 Esʉ Dios tsyejpy es kyajts nyajtʉgóyʉt ni tuꞌuk yʉ naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱y diꞌibʉts tʉ xymyoꞌoy. Nyajjikypyʉ́kʉpts ma̱ ja xʉʉ diꞌibʉ tim ʉxꞌokpʉ.  
\v 40 Es diꞌibʉ Dios tsyejpy, yʉꞌʉ diꞌibʉts xyꞌijxp es xymyʉbékyʉts éxtʉm ja ꞌyUꞌunk, nmoꞌoyʉpts ja jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ es nyajjikypyʉ́kʉpts ma̱ ja xʉʉ diꞌibʉ tim ʉxꞌokpʉ. 
\p  
\v 41 Es mʉdʉ tya̱a̱dʉ ko dʉꞌʉn tmʉdooda̱a̱ydyʉ ja israelítʉty, ta tniꞌoꞌo tniyáxʉdʉ mʉt ko naty tʉ jyʉnaꞌañ ko yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja ka̱ꞌa̱y ukʉn diꞌibʉ tʉ kyʉdaꞌaky tsa̱jpótm.  
\v 42 Ta ñayꞌanma̱a̱yʉdʉ: 
\p —¿Tii kyaj jyaꞌajʉdyʉ tya̱dʉ Jesús, ja ꞌyuꞌungʉ Josee? Nꞌixyꞌa̱jtʉmts ʉdsa̱jtʉm yʉ tya̱a̱k tyeety. ¿Wiꞌix jyʉnaꞌañ ko yʉꞌʉ tʉ kyʉdaꞌaky tsa̱jpótm? 
\p  
\v 43 Net ja Jesús ꞌyanma̱a̱yʉdʉ: 
\p —Katʉ mniꞌow mniya̱a̱xʉdʉ.  
\v 44 Ni pʉ́n mba̱a̱t kyamíñ ma̱ ʉjʉn pʉn kyaj dyajmíñ yʉ Dios Teety diꞌibʉts ʉj xykyajx. Es diꞌibʉts xypyanʉjxp, yʉꞌʉ dʉꞌʉn nyajjikypyʉ́kʉpts ma̱ ja xʉʉ diꞌibʉ tim ʉxꞌokpʉ.  
\v 45 Es dʉꞌʉn éxtʉm ja Diosʉ kyuga̱jxpʉty dyajweꞌemy ja̱a̱ybyéty ma̱ jyʉnaꞌañ: “Dios tyukꞌʉxpʉkaampy nidʉgekyʉ.” Es dʉꞌʉn nidʉgekyʉ diꞌibʉty myʉmʉdeepy ja Dios Teety es tkuydyúñ ja ꞌyanaꞌamʉn, yʉꞌʉ dʉꞌʉn mínʉp ma̱ ʉjʉn. 
\p  
\v 46 ’Kyaj jaa pʉ́n jatuꞌuk tꞌixy ja Dios Teety. Ʉjtsʉ dʉꞌʉn jeꞌeyʉ tʉ nꞌixy, es yʉꞌʉdsʉ dʉꞌʉn tʉ xykyexy ya̱ naxwiiñ.  
\v 47 Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ, diꞌibʉts xymyʉbʉjkp, myʉda̱jtypy ja jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.  
\v 48 Ʉjtsʉ dʉꞌʉn ja ka̱ꞌa̱y ukʉn diꞌibʉ yajkypy ja jikyꞌa̱jtʉn.  
\v 49 Ja mꞌapteedyʉty kyaaydyʉ ja manaa ma̱ ja mʉj it, es nan oꞌkta̱a̱ydyʉ,  
\v 50 per ja ka̱ꞌa̱y ukʉn diꞌibʉ kʉdakp tsa̱jpótm, ko pʉ́n tkay, kyaj ni na̱ꞌa̱ kyaꞌooktʉt.  
\v 51 Ʉjtsʉ dʉꞌʉnʉ tadʉ ka̱ꞌa̱y ukʉnʉ jiikypyʉ diꞌibʉ kʉdak tsa̱jpótm. Ko diꞌibʉ kyaapy ꞌyikypy tya̱dʉ ka̱ꞌa̱y ukʉn, jikyꞌátʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Jaꞌa ko tya̱dʉ ka̱ꞌa̱y ukʉn diꞌibʉts ʉj nyakaampy, yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja nniniꞌxʉts diꞌibʉ nyakaambyʉts es ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty tmʉdáttʉt ja jikyꞌa̱jtʉn. 
\p  
\v 52 Net ja israelítʉty tꞌʉmujk tka̱jxmujktʉ es ñayjyʉnánʉdʉ: 
\p —¿Wiꞌixʉ tya̱a̱dʉ xymyoꞌoya̱ꞌa̱nʉm njʉꞌxʉm yʉ kyʉꞌʉm niniꞌx? 
\p  
\v 53 Ta ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ, pʉn kyaj xyꞌaxa̱jʉ éxtʉmʉ ka̱ꞌa̱y ukʉn yʉ nniniꞌxʉts, diꞌibʉ ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, nmoꞌoyaambyʉts, es yʉ nneꞌpyñʉts diꞌibʉts ndamaampy nyokaampy, kyaj xymyʉdáttʉt ja jikyꞌa̱jtʉn.  
\v 54 Diꞌibʉ ꞌyaxá̱jʉp éxtʉmʉ ka̱ꞌa̱y ukʉn yʉ nniniꞌxʉts esʉ nneꞌpyñʉts, jikyꞌátʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ es ʉjts nyajjikypyʉ́kʉp ma̱ ja xʉʉ diꞌibʉ tim ʉxꞌokpʉ.  
\v 55 Mʉt ko yʉ nniniꞌxʉts esʉ nneꞌpyñʉts, yʉꞌʉ dʉꞌʉn éxtʉm ja ka̱ꞌa̱y ukʉn.  
\v 56 Diꞌibʉ ꞌyaxá̱jʉp yʉ nniniꞌxʉts esʉ nneꞌpyñʉts éxtʉmʉ kyaꞌay ꞌyukʉn, yʉꞌʉ dʉꞌʉn jikyꞌátʉp mʉt ʉj, es ʉj mʉt yʉꞌʉ.  
\v 57 Ja nDeedyʉts diꞌibʉts xykyajxp, myʉda̱jtypy ja jikyꞌa̱jtʉn, es ʉj njikyꞌátyʉts mʉt yʉꞌʉgyʉjxm. Es nandʉꞌʉnʉ tya̱a̱dʉ diꞌibʉ ꞌyaxá̱jʉp yʉ nniniꞌxʉts esʉ nneꞌpyñʉts éxtʉmʉ kyaꞌay ꞌyukʉn, ʉjtskyʉjxm jyikyꞌátʉt.  
\v 58 Jaꞌats nmadyakypy ja tsa̱jkaaky diꞌibʉ kʉdak tsa̱jpótm. Tya̱dʉ tsa̱jkaaky kyaj dyʉꞌʉnʉty éxtʉm ja manaa diꞌibʉ kyaaydyʉ ja mꞌapteedyʉty es óknʉm ꞌyoꞌktʉ. Diꞌibʉ kyaapy ja tsa̱jkaaky diꞌibʉts ʉj nyajkypy, jikyꞌátʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. 
\p  
\v 59 Jap Kafarnaúm ma̱ ja tsa̱jptʉjk yaꞌʉxpejky ja Jesús tʉgekyʉ tya̱a̱dʉ. 
\s1 Mayjyaꞌay tmastuꞌuttʉ Jesús 
\p  
\v 60 Ko tmʉdoodʉ yʉ ʉxpʉjkʉn diꞌibʉ Jesús yajkypy, nimay ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibáty panʉjxʉdʉ ñayꞌanma̱a̱yʉdʉ: 
\p —Tya̱a̱dʉ diꞌibʉ myadyakypy, nimʉja̱a̱ oy es ngupʉjkʉm. ¿Pʉ́n tyunaambyʉ kwentʉ? 
\p  
\v 61 Net ja Jesús tꞌijxy ko ñiꞌoojʉdʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty. Ta tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —¿Tii nyajjotꞌambʉjktʉp miidsʉty mʉdʉ tya̱a̱dʉ?  
\v 62 ¿Wiꞌixʉ da mjattʉ ko xyꞌíxʉt ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, nbatʉjkʉnʉt ma̱ naty jékyʉp nꞌítyʉts tsa̱jpótm?  
\v 63 Yʉꞌʉyʉ ja Diosʉ Jya̱ꞌa̱jʉn diꞌibʉ yajkypy ja jikyꞌa̱jtʉn. Kyaj ti ttsooty ni ti diꞌibʉ ja̱ꞌa̱y tyunándʉp. Diꞌibʉts ʉj tʉ nmadyaꞌaky, jam tsyooñ ma̱ ja Ja̱ꞌa̱jʉn diꞌibʉ yajkypy ja jikyꞌa̱jtʉn.  
\v 64 Per taanʉm niduꞌugʉty ma̱ miidsʉty diꞌibʉts kyaj xymyʉbʉktʉ. 
\p Dʉꞌʉn jyʉnáñ ja Jesús mʉt ko tsondaky ñija̱ꞌa̱jʉ pʉ́nʉdyʉ naty kyaj myʉbékyʉty es pʉ́nʉ naty kʉyakánʉp.  
\v 65 Es jyʉnáñ: 
\p —Pa̱a̱dyʉts njʉna̱ꞌa̱ñ ko ni pʉ́n mba̱a̱t xykyanimíñʉts pʉn ja Dios Teety kyajts xytyuknimíñ. 
\p  
\v 66 Net may ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ naty panʉjxʉp ja Jesús myastútʉdʉ es kyaj mʉt ꞌyokjʉdijnʉdʉ.  
\v 67 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱y ja nima̱jmajtskpʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty: 
\p —¿Tii mnʉjxándʉp miidsʉty nandʉꞌʉn? 
\p  
\v 68 Es ja Simonk Peedrʉ ꞌyadsoojʉ: 
\p —Windsʉ́n, ¿pʉ́nʉts nbanʉjxtʉp? Mij naydyiꞌigyʉ mmʉda̱jtypy ja ayuk diꞌibʉ myadyakypy ja jikyꞌa̱jtʉn diꞌibʉ winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.  
\v 69 Ʉʉdsʉty tʉts nmʉbʉktʉ es nnija̱ꞌa̱dʉpts ko mij mGrístʉty, Dios ja ꞌyUꞌunk. 
\p  
\v 70 Jesús tꞌadsooy ja ꞌyʉxpʉjkpʉty: 
\p —Nima̱jmajtskʉts miits tʉ nwinꞌixy, per niduꞌuk pyʉdsemy mʉjkuꞌu mʉduumbʉ. 
\p  
\v 71 Ko tya̱dʉ Jesús dʉꞌʉn jyʉnáñ, jaꞌa naty ꞌyandijpy ja Juudʉs, Simonk Iskaryotʉ mya̱a̱nk, mʉt ko Juudʉs yʉꞌʉ naty kʉyakánʉp oy jyajaꞌajʉty tuꞌuk diꞌibʉ nima̱jmajtskpʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty. 
\c 7  
\s1 Kyaj Jesusʉ myʉgaꞌaxʉty myʉbʉ́kʉdʉ 
\p  
\v 1 Ko tya̱a̱dʉ tyuun jya̱jtʉ, japʉ naty jyʉdity ja Jesús yaꞌʉxpeky Galileeʉ. Kyaj ñʉjxáñ Judeeʉ mʉt ko yʉ israelitʉ ja̱ꞌa̱yʉty jyayaꞌoogánʉdʉ. 
\p  
\v 2 Es tyimpátnʉbʉ naty ja xeꞌemdyʉjk xʉʉ diꞌibʉ myʉjtuundʉp ja israelítʉty jap Jerusalén,  
\v 3 net ja Jesusʉ myʉgaꞌaxʉty ꞌyanma̱a̱yʉ: 
\p —Pʉdsʉm ja ya̱a̱. Nʉjx Judeeʉ es nandʉꞌʉnʉ mꞌʉxpʉjkpʉty diꞌibʉ jápʉty tꞌíxtʉt ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉ mdiimpy.  
\v 4 Kyaj pʉ́n ti ayuꞌudsyʉ ttuñ pʉn tsyejpy es ja ja̱ꞌa̱y tnijáwʉt. Mʉt ko mij xytyuñʉ tya̱a̱dʉ, tukꞌixʉ net nidʉgekyʉ ja̱ꞌa̱y. 
\p  
\v 5 Es dʉꞌʉn ꞌyanma̱a̱yʉdʉ ja myʉgaꞌaxʉty mʉt ko nan kyaj tmʉbʉjktʉ ko yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja Diosʉ ꞌyUꞌunk.  
\v 6 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ ja myʉgaꞌaxʉty: 
\p —Kyajnʉm jyaꞌty ja nꞌoorʉts. Pa̱a̱dyʉts ʉj kyajts nnʉjxʉt mʉt miidsʉty. Nʉjx miidsʉty, mʉt ko mʉt miidsʉty oy yʉꞌʉ oytyim diꞌibʉ oorʉty.  
\v 7 Miidsʉty kyaj mdukꞌakꞌátʉdʉ pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp. Per ʉj sitʉy xytyukꞌakꞌa̱jttʉpts mʉt kots ʉj nꞌawanʉ ko axʉʉk yʉꞌʉ diꞌibʉ tyuundʉp.  
\v 8 Nʉjx miits mxʉꞌattʉ. Ʉj kyajts miits nmʉʉtnʉjxtʉt mʉt ko kyajnʉm tpa̱a̱ty ja nꞌoorʉts ma̱ts ʉj nnʉjxʉt. 
\p  
\v 9 Es ko dʉꞌʉn jyʉna̱a̱nda̱a̱y, ta oj wyeꞌemy ja Jesús Galileeʉ. 
\s1 Jesús ñejxy Jerusalén ma̱ xeꞌemdyʉjk xʉʉ 
\p  
\v 10 Ko waanʉ ꞌyijty ko naty ja myʉgaꞌaxʉty tʉ tsyoondʉ, net ja Jesús tsyoꞌoñ es ñejxy xʉꞌa̱jtpʉ, oy kyanideꞌxyʉty, abekyʉ jaꞌa ñejxy es kyaj mʉdʉ mayjyaꞌay. 
\p  
\v 11 Ja israelítʉty ꞌyʉxta̱a̱yʉdʉ jap xʉʉjóty es jyʉna̱ꞌa̱ndʉ: 
\p —¿Ma̱a̱ da netʉ tadʉ ja̱ꞌa̱y? 
\p  
\v 12 Es ma̱ mayjyaꞌayʉty tmadya̱ꞌa̱ktʉ ja Jesús, tap na̱a̱k diꞌibʉ jʉnándʉp: 
\p —Oy ja̱ꞌa̱y yʉꞌʉ. 
\p Es wiingátypyʉ jʉnándʉp: 
\p —Kyaj ꞌyoyjyaꞌayʉty, mʉt ko twinꞌʉʉñ ja ja̱ꞌa̱yʉty. 
\p  
\v 13 Per ni pʉ́n kyamadya̱ꞌa̱ktʉ mayjyaꞌayóty, jeꞌeyʉ ayuꞌudsyʉ, mʉt ko ttsʉꞌʉgʉdʉ ja teedywyindsʉ́nʉty. 
\p  
\v 14 Es ko kyujkwaꞌxy ja mʉj xʉʉ, net ja Jesús jyajty Jerusalén. Ta tyʉjkʉ mʉj tsa̱jptʉjk ñabotsoty es tyʉjkʉ yaꞌʉxpʉjkpʉ.  
\v 15 Es ja israelítʉty dʉꞌʉñʉ wyʉꞌʉmʉdyaaydyʉ ko tmʉdooꞌijttʉ éxtʉm ja Jesús yaꞌʉxpeky. Net ñayjyʉnánʉdʉ: 
\p —¿Es wiꞌixʉ tya̱a̱dʉ oytyiity tnijawʉ?, es ni jeꞌeyʉ kyaꞌʉxpékyʉty. 
\p  
\v 16 Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Diꞌibʉts ʉj ndukꞌʉxpʉjktʉp, kyaj yʉꞌʉ myiñ mʉdʉdsʉ ngʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñ, Dios yʉꞌʉts tʉ xykyexy es ndukꞌʉxpʉ́kʉdʉts éxtʉmts nduñ.  
\v 17 Pʉn ja pʉ́n ttuna̱ꞌa̱ñ diꞌibʉ Dios ñiꞌanaꞌamʉp, yʉꞌʉ dʉꞌʉn ñijáwʉdʉp ko ʉj yʉ nꞌʉxpʉjkʉnʉts Diósʉts xymyeepy. Kyaj yʉꞌʉjʉty mʉt ja ngʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñʉts nduñ.  
\v 18 Diꞌibʉ ka̱jxp mʉt ja kyʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñ, nayyajmʉjpʉdsʉmánʉp kʉꞌʉm, per ja diꞌibʉ yajmʉjpʉdsʉmaampy ja diꞌibʉ tʉ tyukꞌaneꞌemyʉty, yʉꞌʉ dʉn ka̱jxp tʉyꞌa̱jtʉn es ni wiꞌix tsow kyaj jyikyꞌaty axʉʉk. 
\p  
\v 19 ’Moisés yʉꞌʉ dʉn mmooyʉdʉ ja anaꞌamʉn, es ni tuꞌuk miits xykyamʉmʉdowdʉ es xykyakuydyundʉ ja ꞌyanaꞌamʉn. ¿Es ti kots miits xyaꞌooga̱ꞌa̱ndʉ? 
\p  
\v 20 Net ja ja̱ꞌa̱yʉty ꞌyadsoodʉ: 
\p —¡Mʉjkuꞌu mij mbajʉdijtʉp! Tʉ mlokʉ. ¿Pʉ́nʉ dʉn mij myaꞌoogánʉp? 
\p  
\v 21 Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Mʉt ko sa̱a̱bʉdʉ xʉʉ tuꞌugʉ yedyʉjk nyaꞌꞌagʉdákyʉts, pa̱a̱ty dʉꞌʉñʉ mwʉꞌʉmʉdyaꞌaydyʉ.  
\v 22 Mjʉna̱ꞌa̱ndʉ ko Moisés yʉꞌʉ dʉꞌʉn mdukꞌanaꞌamʉdʉ es xytsyúktʉt waanʉ ma̱ ja yedyʉjkꞌa̱jtʉn yʉ mma̱a̱nguꞌungʉty\f + \fr 7:22 \ft Ix Lukʉs 1:59.\f*, oyʉ dʉꞌʉn ja mꞌaptʉjkʉty diꞌibʉ yajtsondák éxtʉm jaayʉm yajtúñ, kyaj yʉꞌʉdyʉ Moisés.  
\v 23 Miits mdsujktʉp yʉ mma̱a̱nguꞌungʉty oy sya̱a̱bʉdʉty éxtʉm jyʉnaꞌañ ja Moisés ꞌyanaꞌa̱mʉn. ¿Es ti ko mjotꞌambʉktʉ mʉt kots tuꞌugʉ yedyʉjk nyaꞌꞌagʉdakta̱a̱y sa̱a̱bʉdʉ xʉʉ?  
\v 24 Miits mjʉnándʉp ko ꞌyóyʉty pʉn sa̱a̱bʉdʉ xʉʉ mduundʉp diꞌibʉ Moisés mdukꞌanaꞌamʉdʉ. Per kots ʉj nyaꞌꞌagʉdaꞌaky sa̱a̱bʉdʉ xʉʉ tuꞌugʉ ja̱ꞌa̱y, miits mjʉnándʉp: “¡Kyaj ꞌyóyʉty!” Es dʉꞌʉn yaꞌixy ko kyaj ꞌyóyʉty diꞌibʉ mbayoꞌoydyʉp. 
\s1 Jesús tnigajxy pʉn ma̱ tsyooñ 
\p  
\v 25 Net niduꞌugʉty ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibáty tsʉna̱a̱ydyʉp jap Jerusalén ñayyajtʉʉjʉdʉ: 
\p —¿Ti kyaj jyaꞌajʉdyʉ tya̱a̱dʉ diꞌibʉ ꞌyʉxta̱a̱ydyʉp es tpajʉdittʉ es dyaꞌooga̱ꞌa̱ndʉ?  
\v 26 Pes tʉxim mayjyaꞌayóty kyajxy, es ni pʉ́n wiꞌix kyaꞌꞌanʉꞌʉmxʉdʉ. ¿Ti waꞌanʉ justisʉtʉjkʉty tmʉbʉktʉ ko tya̱a̱dʉ tyʉyꞌa̱jtʉnʉty ko yʉꞌʉdyʉ Kristʉ? 
\p  
\v 27 Es wiingátypyʉ jyʉnandʉ: 
\p —Kyaj. Kyaj mba̱a̱t, jaꞌa ko ʉdsa̱jtʉm nidʉgekyʉ nnija̱ꞌa̱m ma̱ kyuga̱jpnʉdyʉ tya̱a̱dʉ. Ko myínʉt ja Kristʉ, ni pʉ́n tkanijáwʉt ma̱ tsyooñ. 
\p  
\v 28 Ko naty yaꞌʉxpeky mʉj tsa̱jptʉjk ñabotsoty, net jyʉnáñ mʉk: 
\p —Byeen xyꞌoknija̱ꞌa̱nʉdʉ miidsʉty pʉ́ndsʉ dʉꞌʉn ʉj es ma̱ts ndsooñ. Per ʉj kyajts ngʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñ nmíñʉts. Jaꞌa diꞌibʉ tʉyꞌa̱jtʉnduump xykyajxpʉts. Miits kyaj xyꞌixyꞌattʉ.  
\v 29 Ʉj sitʉy nꞌixyꞌajtypyʉts, mʉt ko jámʉts ndsooñ ma̱ yʉꞌʉ, es yʉꞌʉts tʉ xykyexy. 
\p  
\v 30 Net tjamatsandʉ es tjapʉjta̱ꞌa̱gándʉ pujxndʉgóty. Per ni pʉ́n tkama̱jtsy, mʉt ko kyajnʉmʉ naty tpa̱a̱ty ja xyʉʉ ꞌyoorʉ.  
\v 31 May ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ myʉbʉjktʉ ja Jesús ñayjyʉna̱ꞌa̱nʉdʉ: 
\p —Tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn ja Kristʉ diꞌibʉ mina̱a̱mp, mʉt ko ni pʉ́n mba̱a̱t xykyatukꞌijxʉm yʉ ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉ tyiimpy es tʉ xytyukꞌijxʉm. 
\s1 Fariseeʉty tmatsa̱ꞌa̱ndʉ ja Jesús 
\p  
\v 32 Ja fariseeʉtʉjkʉty tmʉdoodʉ ko ja ja̱ꞌa̱yʉty dʉꞌʉn jyʉna̱ꞌa̱ndʉ. Pa̱a̱ty yʉꞌʉjʉty es ja teedywyindsʉndʉjk ttukꞌaneꞌemy ja mʉj tsa̱jptʉjk kwentʉꞌa̱jtpʉty es tmátstʉt ja Jesús. 
\p  
\v 33 Net ja Jesús jyʉnáñ: 
\p —Waanʉts nꞌita̱ꞌa̱ñ ya̱a̱ mʉt miidsʉty, es óknʉmts njʉmbita̱ꞌa̱ñ ma̱ diꞌibʉts tʉ xykyexy.  
\v 34 Xyꞌʉxta̱ꞌa̱ydyʉpts miidsʉty es kyajts xypya̱a̱tʉt. Kyaj mba̱a̱t mnʉjxtʉ ma̱ts ʉj nnejxy. 
\p  
\v 35 Net ja israelítʉty ñayjyʉnánʉdʉ ak yʉꞌʉjʉty: 
\p —¿Ma̱a̱ da ñʉjxa̱ꞌa̱ñʉ tya̱a̱dʉ ko kyaj nbátʉm? ¿Waꞌanʉ da ñʉjxa̱ꞌa̱ñ ma̱ ja nmʉguga̱jpnꞌa̱jtʉm diꞌibʉ ijttʉp grieegʉ ña̱a̱xóty es dyaꞌʉxpʉka̱ꞌa̱ñ nandʉꞌʉn ja grieegʉ ja̱ꞌa̱yʉty?  
\v 36 ¿Ti dʉn yʉ taadʉ myadyakypy diꞌibʉ tʉ xyꞌanma̱ꞌa̱yʉm ko jyʉnaꞌañ?: “Xyꞌʉxta̱ꞌa̱ydyʉpts, per kyajts xypya̱a̱ttʉt. Kyaj mba̱a̱t mnʉjxtʉ ma̱ts ʉj nnejxy.” 
\s1 Jikyꞌa̱jtʉn kyaj kyexy ñaxy diꞌibʉ Jesús yajkypy 
\p  
\v 37 Ma̱ ja mʉj xʉʉ kyugʉjxʉnʉ, net ja Jesús tyʉna̱a̱yeꞌky es jyʉnáñ jantsy mʉk: 
\p —Pʉn ja pʉ́n tyʉʉdsʉ, waꞌants xyñimíñ; es diꞌibátyʉts xymyʉbʉjkp, waꞌan tnʉꞌiiky.  
\v 38 Dʉꞌʉn éxtʉm ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnaꞌañ, diꞌibʉts xymyʉbʉjkp, dʉꞌʉn jaꞌa éxtʉm myúxʉt jyodoty ja kom nʉʉ diꞌibʉ yajjikyꞌa̱jtp. 
\p  
\v 39 Es mʉt yʉꞌʉ ja Jesús ꞌyandijpy ko diꞌibʉ mʉbʉjkxʉp, diꞌibʉ panʉjxʉp, yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja Dios moꞌoyʉdʉp ja Espíritʉ Santʉ. Per kyajnʉmʉ naty jyaꞌty ya̱ naxwiiñ ja Espíritʉ Santʉ, jaꞌa ko Jesús kyajnʉmʉ naty jyʉmbity tsa̱jpótm. 
\p  
\v 40 Es ko ja ja̱ꞌa̱yʉty tmʉdoodʉ tya̱a̱dʉ, tap na̱a̱gʉty diꞌibʉ jʉnandʉ: 
\p —Jantsy tʉyꞌa̱jtʉndʉmʉ dʉꞌʉn ko tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ diꞌibʉ mina̱a̱mp. 
\s1 Ja̱ꞌa̱y ñaybyʉjkwa̱ꞌxʉdʉ 
\p  
\v 41 Wiingátypyʉ ja̱ꞌa̱yʉty jyʉnandʉ: 
\p —Tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn ja Kristʉ. 
\p Es ja wiingátypyʉ jyʉnandʉ: 
\p —Kyaj, jaꞌa ko kyaj ja Kristʉ jámʉp tsyoona̱ꞌa̱ñ Galileeʉ ña̱a̱xóty.  
\v 42 Dʉꞌʉn ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnaꞌañ ko yʉ Kristʉ yʉꞌʉ tyʉʉmp ꞌya̱a̱ts ja rey Davit es Belén kyuga̱jpnꞌátʉt, ma̱ myiiñ jyajty yʉ rey Davit. 
\p  
\v 43 Es dʉꞌʉn ja ja̱ꞌa̱yʉty ñaywya̱ꞌxʉdʉ majtsk peky.  
\v 44 Wiinkpʉty jyatsojk esxyʉp yajtsímy, per ni pʉ́n dʉꞌʉn tkatuuñ. 
\s1 Fariseeʉty esʉ teedywyindsʉ́nʉty kyaj tmʉbʉktʉ ja Jesús 
\p  
\v 45 Net ja mʉj tsa̱jptʉjk kwentʉꞌa̱jtpʉty jyʉmbijttʉ ma̱ ja fariseeʉty es ja teedywyindsʉ́nʉty. Ta yajtʉʉjʉdʉ: 
\p —¿Ti ko tʉ xykyayajmíndʉ? 
\p  
\v 46 Net ja polʉsiiʉty ꞌyadsoojʉdʉ: 
\p —¡Ni pʉ́nʉ dʉꞌʉn kyakajxyñʉm éxtʉmʉ tya̱dʉ ja̱ꞌa̱y! 
\p  
\v 47 Net ja fariseeʉty tꞌanma̱a̱y ja polʉsiiʉty: 
\p —¿Tii nan tʉ mnayyákʉdʉ es tʉ mwinꞌʉʉñʉty?  
\v 48 ¿Ma̱ mij xyꞌokꞌijxpʉ ko niduꞌugʉ njustisʉꞌa̱jtʉm o niduꞌugʉ fariseeʉ ja̱ꞌa̱yʉty tmʉbeky?  
\v 49 Es yʉ ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ kyanija̱ꞌa̱dʉp wiꞌix ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnaꞌañ, ka̱jxpéky jaꞌa ꞌyittʉ. 
\p  
\v 50 Nikodemʉ diꞌibʉ naty koots tʉ tniꞌotsy ja Jesús, tapʉ naty nandʉꞌʉn. Ta yʉꞌʉ jyʉnáñ: 
\p  
\v 51 —Extʉm xytyukꞌijxʉm ja nꞌanaꞌamʉnꞌa̱jtʉm ko kyaj mba̱a̱t ndʉydyuꞌunʉm pʉ́n diꞌibʉ kyaj jawyiin nmʉdoꞌom es nꞌijxʉm ti dʉn yʉꞌʉ tyiimpy axʉʉk. 
\p  
\v 52 Diꞌibʉ naty jápʉty ꞌyadsoojʉmbijtʉdʉ: 
\p —¿Tii mij nan mgalileeʉja̱ꞌa̱yʉ? Ʉxpʉk ja Diosʉ jyaaybyajtʉn es xyꞌíxʉt ko ni tuꞌugʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉ kyamíñ Galileeʉ. 
\p  
\v 53 Net ja ja̱ꞌa̱yʉty yoꞌoywya̱ꞌxtʉ es niduꞌuk niduꞌuk ñʉjxta̱a̱ydyʉ ma̱ ja tyʉjkʉty. 
\c 8  
\s1 Toxytyʉjk diꞌibʉ yajtʉgeepy ja pʉjk úkʉnʉ wyindsʉꞌkʉn 
\p  
\v 1 Es ja Jesús pyatʉjkʉ ma̱ ja Oliivʉs Kopk. 
\p  
\v 2 Jakumbom ko xyʉʉñʉ ja Jesús tyʉjkʉ jatʉgok mʉj tsa̱jptʉjk ñabotsoty. Ta myiindʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty es ttuknabíkʉdʉ ja Jesús, es ja Jesús ñaxweꞌtsy es dyajtsondáky ja ꞌyʉxpʉjkʉn.  
\v 3 Net ja fariseeʉty es diꞌibʉty tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjktʉp dyajmiindʉ tuꞌugʉ toxytyʉjk diꞌibʉ tʉ yajkuba̱a̱dʉ ko dyajtʉgóy ja pʉjk úkʉnʉ wyindsʉꞌkʉn. Ta tpʉjtáktʉ kujkꞌám ma̱ ja ja̱ꞌa̱yʉty.  
\v 4 Ta tꞌanma̱a̱ydyʉ ja Jesús: 
\p —Yaꞌʉxpʉjkpʉ, tya̱dʉ toxytyʉjk tʉ yajkuba̱a̱dʉ ko dyajtʉgóy ja pʉjk úkʉnʉ wyindsʉꞌkʉn.  
\v 5 Yʉ Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn xytyukꞌanaꞌamdʉpts es nguka̱ꞌa̱dsʉdʉts es ꞌyoogʉt yʉ dʉꞌʉmbʉ toxytyʉjkʉty. ¿O wiꞌix mij mꞌokjʉna̱a̱mbʉ? 
\p  
\v 6 Dʉꞌʉn jyʉnandʉ es tpʉjta̱ꞌa̱ktʉ ja pyeky es dʉꞌʉn mba̱a̱t tniꞌʉʉnʉdʉ. Ta Jesús wyindaky es jyaay naxkʉjxy mʉt tuꞌugʉ kyʉwaꞌxypy.  
\v 7 Es ko yajtʉʉjʉmbijtʉdʉ, ta Jesús kyujkʉ jatʉgok es tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Miidsʉty niduꞌuk diꞌibʉ kyajpʉ pyojpʉ, waꞌan tuꞌugʉ tsa̱a̱ ttukka̱ꞌa̱tsy jawyiinʉ tya̱dʉ toxytyʉjk. 
\p  
\v 8 Ta wyindaky jatʉgok ja Jesús es ꞌyakja̱a̱y naxkʉjxy.  
\v 9 Es jaꞌajʉty ko tya̱a̱dʉ tmʉdoodʉ, net ñayjya̱ꞌa̱dʉ éxtʉm ñayñiꞌʉʉnʉdʉ kʉꞌʉm. Net pyʉdsʉʉmdʉ niduꞌuk niduꞌuk, tsyondaky mʉt ja waanʉ mʉjja̱ꞌa̱ybyʉ es ttukkugʉjxʉ mʉt ja waanʉ ʉna̱ꞌkpʉ. Es ko oj pyʉdsʉʉmda̱ꞌa̱ydyʉ, net ja Jesús oj wyeꞌemy nimajtsk mʉt ja toxytyʉjk.  
\v 10 Net ja Jesús wya̱ꞌkkujkʉ jatʉgok es tꞌijxy ko kyajʉ naty ma̱ pʉ́n, jaꞌayʉ ja toxytyʉjk naydyuꞌuk. Net ja Jesús tꞌanma̱a̱y ja toxytyʉjk: 
\p —Nitʉ, ¿ma̱ net ja diꞌibʉ mniꞌʉꞌʉnʉdʉp? ¿Ni pʉ́n tʉ mgatukkumʉdóyʉty? 
\p  
\v 11 Ta ja toxytyʉjk ꞌyadsooy: 
\p —Windsʉ́n, ni pʉ́n. 
\p Net ja Jesús tꞌanma̱a̱y ja toxytyʉjk: 
\p —Es ni ʉjts mij ngatukkumʉdówʉt. Nʉjxnʉ tyam es katʉ mnakypyekytyúñ. 
\s1 Jesús éxtʉmʉ ja̱jʉn ma̱ naxwíñʉdʉ 
\p  
\v 12 Jesús óknʉm jatʉgok tꞌanma̱a̱y ja ja̱ꞌa̱yʉty: 
\p —Ʉjtsʉ dʉꞌʉn éxtʉm tuꞌugʉ ja̱jʉn diꞌibʉ ñʉꞌʉmeepy tyuꞌumeepy nidʉgekyʉ naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱y. Tʉgekyʉ diꞌibʉts xypyaduump es xypyanʉjxp, dʉꞌʉn yʉꞌʉjʉty éxtʉm diꞌibʉ jʉdijttʉp nʉꞌam tuꞌam mʉt ja ja̱jʉn, es kyaj kyunap kyujaꞌpxʉt éxtʉm ja diꞌibʉ jʉdijtp kubiꞌits kuꞌook. 
\p  
\v 13 Net ja fariseeʉty ꞌyadsoodʉ: 
\p —Mij kʉꞌʉmʉ mꞌayuk xyñika̱jxpéty, dʉꞌʉn kyaj tyuñ. 
\p  
\v 14 Net ja Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Oyʉts ʉj nꞌayuk nnika̱jxpéty, tuump jaꞌa, mʉt ko ʉj nnija̱ꞌa̱bʉts ma̱ts ndsooñ es ma̱ts nnejxy.  
\v 15 Miits xypyayoꞌoydyʉpts éxtʉm kyʉxeꞌeky. Kyaj xypyayoꞌoydyʉ éxtʉm tyʉyꞌa̱jtʉnʉty. Ʉj ni pʉ́nʉts ngapayoꞌoy.  
\v 16 Per kots ʉj pʉ́n nbayoꞌoy, mʉt ja tʉyꞌa̱jtʉnts ʉj nꞌanʉʉmʉ, mʉt ko ʉj kyajts naydyuꞌuk ti nbayoꞌoy, ʉjtsʉ dʉꞌʉn mʉdʉdsʉ nDeety. Pa̱a̱ty nimajtskʉts ʉʉdsʉty.  
\v 17 Ma̱ miits ja mꞌanaꞌamʉnʉty ja̱a̱ybyéty ꞌyity: “Pʉn ja nimajtskpʉ ja testiigʉ tiꞌigyʉ kya̱jxtʉ, yʉꞌʉ dʉn nmʉbʉjkʉm.”  
\v 18 Pes ʉjtsʉ dʉꞌʉn kʉꞌʉm nayñidestiigʉꞌa̱jtʉp, esʉ nDeedyʉts diꞌibʉts xykyajx, yʉꞌʉ dʉn jatuꞌugʉ testiigʉ. 
\p  
\v 19 Net ja ja̱ꞌa̱yʉty yajtʉʉjʉdʉ: 
\p —¿Ma̱a̱ dʉn net ja mDeety? 
\p Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Kyajts miits xyꞌixyꞌattʉ, es nan ni nDeedyʉts xykyaꞌixyꞌattʉ. Kooxyʉpts miits xyꞌixyꞌattʉ, nan mꞌixyꞌa̱jttʉpxyʉpts yʉ nDeedyʉts. 
\p  
\v 20 Tya̱a̱dʉ oj tkajxy ja Jesús ko naty yaꞌʉxpeky ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk ma̱ jap ꞌyity ja limosnʉ abʉjkʉn. Es ni pʉ́n kyama̱jtsʉdʉ esxyʉp yajnejxyʉty pujxndʉgóty, mʉt ko kyajnʉmʉ naty tpa̱a̱ty ja xyʉʉ ꞌyoorʉ. 
\s1 “Ma̱ts ʉj nnʉjxa̱ꞌa̱ñ, kyaj miidsʉty mba̱a̱t mnʉjxtʉ” 
\p  
\v 21 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ jatʉgok: 
\p —Ʉj nʉjxnʉpts, es miits xyꞌʉxta̱ꞌa̱ydyʉpts, es mꞌooktʉp mʉt ja mbojpʉty. Kyaj mba̱a̱t mnʉjxtʉ ma̱ts ʉj nnejxy. 
\p  
\v 22 Net ja israelítʉty ñayjyʉnánʉdʉ: 
\p —¿Waꞌanʉ da ñayyaꞌooga̱ꞌa̱ñʉty? ¿Pa̱a̱ty jyʉnaꞌañ ko kyaj mba̱a̱t njoꞌomʉm ma̱ yʉꞌʉ ñejxy? 
\p  
\v 23 Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty: 
\p —Miidsʉdyʉ dʉꞌʉn diꞌibʉ ya̱ naxwiiñ tʉ mmin tʉ mja̱ꞌttʉ, per ʉjtsʉ dʉꞌʉn diꞌibʉ tsa̱jpótm kʉdakp.  
\v 24 Pa̱a̱ty miits nꞌanʉʉmʉdʉ ko mꞌooktʉp pekymyʉʉt, jaꞌa ko pʉn kyaj xymyʉbʉktʉ es ʉjʉ dʉꞌʉn éxtʉmts njʉna̱ꞌa̱ñ, mꞌooktʉp pekymyʉʉt. 
\p  
\v 25 Net yajtʉʉjʉdʉ: 
\p —¿Mbʉ́nxʉ dʉn mij? 
\p Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Jawyíñʉpts miits tʉ nꞌanʉʉmʉdʉ.  
\v 26 Máyñʉmts ngakajxy es ngapayoꞌoyñʉmts miidsʉty. Per ja diꞌibʉts tʉ xykyéxyʉts, jaꞌa dʉꞌʉn jʉna̱a̱mp tʉyꞌa̱jtʉn, es diꞌibʉts ʉj nꞌanmaapy ja ja̱ꞌa̱yʉty, yʉꞌʉ diꞌibʉts tʉ nmʉdoy tkajxy ja diꞌibʉts tʉ xykyéxyʉts. 
\p  
\v 27 Per ja israelítʉty kyaj tjaygyúkʉdʉ ko ja Jesús jyaꞌꞌanʉꞌʉmxʉdʉ ko yʉꞌʉ dʉꞌʉn Uꞌunkꞌa̱jtʉp ja Dios.  
\v 28 Pa̱a̱ty ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ jatʉgok: 
\p —Kots miits xypyʉjta̱ꞌa̱ktʉt kʉjxm, nétʉts miits xyꞌʉxkáptʉdʉts ko ʉjtsʉ dʉꞌʉn éxtʉmts miits njaꞌꞌanʉʉmʉdʉ ko ʉj kyajts ti nduñ mʉt ja ngʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñʉts. Ndiimbyʉts jaꞌayʉ diꞌibʉts ja nDeedyʉts tʉ xytyukniꞌꞌixʉ.  
\v 29 Diꞌibʉts xykyajx, dʉꞌʉñʉm ꞌyity mʉt ʉj. NDeedyʉts kyajts naydyuꞌuk xyñasꞌixʉ, jaꞌa kots dʉꞌʉñʉm nduñ diꞌibʉ yʉꞌʉ tsyejpy. 
\p  
\v 30 Ko tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn jyʉnáñ ja Jesús, may diꞌibʉ myʉbʉjktʉ. 
\s1 Diosʉ ꞌyuꞌungʉty esʉ mʉjkuꞌugópkʉ ꞌyuꞌungʉty 
\p  
\v 31 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ ja israelítʉty diꞌibʉ mʉbʉjkxʉdʉ: 
\p —Pʉn mbadiimpy éxtʉmts miits nꞌanʉʉmʉdʉ, nꞌʉxpʉjkpʉꞌátʉpts miidsʉty,  
\v 32 es mꞌixyꞌáttʉp ja tʉyꞌa̱jtʉn, es yʉ tʉyꞌa̱jtʉn yʉꞌʉ myajwʉꞌʉmʉdʉp awa̱ꞌa̱tstuuy. 
\p  
\v 33 Net ja fariseeʉty ꞌyadsoodʉ: 
\p —Ʉjtsʉ dʉꞌʉnʉty ja tyʉʉmp ꞌya̱a̱dsʉty ja Abra̱a̱n, es ni na̱ꞌa̱nʉmts pʉ́n xykyatuumbʉꞌáty. ¿Wiꞌix mij mjʉna̱ꞌa̱ñ ko xyajwʉꞌʉmʉt awa̱ꞌa̱tstuuy? 
\p  
\v 34 Jesús tꞌadsooy: 
\p —Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ, pʉn tuꞌugʉ ja̱ꞌa̱y naygyʉya̱jkʉp jyikyꞌátʉt mʉt ja pyeky, pes tʉʉ dʉꞌʉn myʉmadaꞌagyʉty ja pojpʉ es dʉꞌʉn ꞌyity éxtʉm njʉna̱ꞌa̱nʉm ja pojpʉ tyuumbʉ juybyʉ.  
\v 35 Es yʉ tuumbʉ juybyʉ, kyaj yʉꞌʉ ꞌyity éxtʉm ja windsʉnʉ ꞌyuꞌunk. Ja uꞌunk jaꞌa dʉꞌʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ wʉꞌʉmp éxtʉm ja tya̱a̱k tyeedyʉ ꞌyuꞌunk.  
\v 36 Pa̱a̱ty pʉn ja Diosʉ ꞌyUꞌunk myajwʉꞌʉmʉdʉ awa̱ꞌa̱tstuuy, tʉyꞌa̱jtʉn ko awa̱ꞌa̱tstuuy myajwʉꞌʉmʉdʉ.  
\v 37 Tʉts nnijawʉ ko Abra̱a̱n miits mꞌokꞌátʉdʉ. Per xyaꞌoogándʉpts mʉt ko kyaj xykyupʉktʉ éxtʉmts miits njaꞌꞌanʉʉmʉdʉ.  
\v 38 Ʉj yʉꞌʉts ngajxypy diꞌibʉdsʉ nDeety tʉ xytyukꞌixy. Es miits xytyundʉ nandʉꞌʉn éxtʉm ja mdeedyʉty tʉ mꞌanʉꞌʉmxʉdʉ. 
\p  
\v 39 Net ja israelítʉty ꞌyadsoodʉ: 
\p —Ʉjtsʉ dʉꞌʉn Abra̱a̱n ndeetyꞌa̱jtʉp. 
\p Es ja Jesús ꞌyadsoojʉ: 
\p —Kooxyʉp miits mꞌuꞌunkꞌátʉdʉ Abra̱a̱n, yʉꞌʉxyʉp mduundʉp diꞌibʉ yʉꞌʉ tyuun.  
\v 40 Oyʉts miits tʉ njaꞌꞌanʉʉmʉdʉ ja tʉyꞌa̱jtʉn diꞌibʉts ʉj nmʉdoo ma̱ Dios, xyaꞌoogándʉpts miidsʉty. Abra̱a̱n ni na̱ꞌa̱ dʉꞌʉn kyaꞌꞌadʉtsy.  
\v 41 Miidsʉty nandʉꞌʉn mꞌadʉꞌʉtstʉ éxtʉm ja mdeety ꞌyadʉꞌʉtsy. 
\p Ta ꞌyadsoodʉ: 
\p —Ʉʉdsʉty nmʉda̱jttʉpts ja nDeety tiꞌigyʉ, yʉꞌʉ Dios. Kyajts ʉʉdsʉty nbʉxykyꞌattʉ. 
\p  
\v 42 Jesús tꞌadsoojʉmbijty: 
\p —Kooxyʉp tyʉyꞌa̱jtʉnʉty ko Dios miits xyTyeetyꞌáttʉ, pes xytsyojktʉpxyʉpts miidsʉty, mʉt ko ʉj nmíñʉts mʉt yʉ Dioskyʉjxm. Kyajts tʉ nmiñ mʉt ja ngʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñʉts. Mʉt ko ja Dios tʉ xykyéxyʉts, pa̱a̱dyʉts tʉ nmiñ. 
\p  
\v 43 ’¿Ti ko xykyajaygyúkʉdʉ diꞌibʉts miits njaꞌꞌanma̱a̱ydyʉp? Jaꞌa ko kyaj xymyʉdowa̱ꞌa̱ndʉ diꞌibʉts ʉj nga̱jxwaꞌxypy.  
\v 44 Miidsʉty mʉjkuꞌugópk mdeetyꞌa̱jttʉp es yʉꞌʉ miits mjaꞌaꞌa̱jtʉdʉp, es jaꞌa miits mduundʉp diꞌibʉ yʉꞌʉ tsyejpy. Yajja̱ꞌa̱yꞌoꞌkpʉmʉꞌʉ jawyíñʉp es kyaj ti ttuñ diꞌibʉ tʉyꞌa̱jtʉn. Ni na̱ꞌa̱ kyakajxy mʉt ja tʉyꞌa̱jtʉn. Ko ꞌyandaꞌaky, kyʉꞌʉm jaꞌa yʉꞌʉ kyajxypy, jaꞌa ko andakp yʉꞌʉ, es yʉꞌʉ yajtsondák ja andakʉn.  
\v 45 Es mʉt ko tʉyꞌa̱jtʉn miits nꞌanʉʉmʉdʉ, pa̱a̱ty kyaj xymyʉbʉ́ktʉts.  
\v 46 ¿Pʉ́n miidsʉty niduꞌuk dyajnigʉxʉꞌʉgʉt kots ʉj nmʉdaty ja nbojpʉ? Es pʉn tʉyꞌa̱jtʉn diꞌibʉts ʉj ngajxypy, ¿ti ko xykyamʉbʉktʉ?  
\v 47 Diꞌibʉ jaꞌaꞌa̱jtʉp ja Dios, myʉdooꞌijtypy ja Diosʉ ꞌyayuk. Per kom miidsʉty kyaj mjaꞌaꞌátʉdʉ ja Dios, pa̱a̱ty kyaj xymyʉdooꞌita̱ꞌa̱ndʉ. 
\s1 Taayʉmʉ naty ja Kristʉ ko kyajnʉm ja Abra̱a̱n 
\p  
\v 48 Net ja israelítʉty jyʉnandʉ: 
\p —Tʉyꞌa̱jtʉn éxtʉmts mij nꞌanʉʉmʉdʉ ko mij msamaritánʉty es mmʉda̱jtypy ja kaꞌoybyʉ. 
\p  
\v 49 Esʉ Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Kyajts ʉj nmʉdaty ja kaꞌoybyʉ. Diꞌibʉts ndiimpy, yʉꞌʉ yajnigʉxeꞌkypy ko nwindsʉꞌkʉpts ja nDeedyʉts, es miits kyajts xywyindsʉꞌʉgʉdʉts.  
\v 50 Ʉj kyajts nꞌʉxta̱ꞌa̱y pʉ́nʉts xywyindsʉꞌʉgʉp. Jaaꞌa̱jtp pʉ́n tsyejpy esʉts windsʉꞌʉgʉ nꞌítʉt, yʉꞌʉ dʉꞌʉnʉts xypyayeꞌepy.  
\v 51 Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ ko diꞌibʉ pyadiimpy éxtʉmts nꞌanʉʉmʉ, ni na̱ꞌa̱ kyaꞌoogʉt. 
\p  
\v 52 Ta ja israelítʉty ꞌyadsoodʉ: 
\p —Tyam tʉyꞌa̱jtʉn ʉʉdsʉty njʉna̱ꞌa̱ñ ko mij mmʉda̱jtypy ja kaꞌoybyʉ. Abra̱a̱n es ja Diosʉ kyuga̱jxpʉty nidʉgekyʉ ꞌyoꞌkta̱a̱ydyʉ, es mij mjʉna̱ꞌa̱ñ: “Diꞌibʉ pyadiimpy éxtʉmts nꞌanʉʉmʉ, ni na̱ꞌa̱ kyaꞌoogʉt.”  
\v 53 ¿Tii waꞌanʉ da mij waanʉ niꞌigʉ mmʉ́jʉty es kʉdiinʉmdsʉ ndeety Abra̱a̱n? Yʉꞌʉ oꞌk, es ja Diosʉ kyuga̱jxpʉty nandʉꞌʉn ꞌyoꞌktʉ. ¿Napʉ́nʉ dʉꞌʉn mij mnaybyʉjtaꞌagyʉty? 
\p  
\v 54 Ta Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Pʉn ʉjts kʉꞌʉm naymyʉjpʉjtákʉp, kyaj ti ttsooty. Per diꞌibʉts tʉ xymyoꞌoy ja mʉjꞌa̱jtʉn, yʉꞌʉ nDeedyʉts diꞌibʉ miits nandʉꞌʉn mjʉnándʉp ko yʉꞌʉ xyDyiosꞌattʉ.  
\v 55 Per miits kyaj xyꞌixyꞌattʉ. Ʉj sitʉy nꞌixyꞌajtypyʉts. Kooxyʉpts ʉj njʉna̱ꞌa̱ñ kots kyaj nꞌixyꞌaty, nʉgooxyʉpts ʉj nꞌokpiꞌtska̱jxnʉ éxtʉm miidsʉty. Per ʉj sitʉy nꞌixyꞌajtypyʉts, es nguydyiimbyʉts éxtʉm yʉꞌʉ dyajnigutúkʉ. 
\p  
\v 56 ’Ja mꞌaptʉjk Abra̱a̱n ꞌyixán ja tiempʉ ma̱ts ʉj nmiiñ ya̱ naxwiiñ. Nʉgoo oj ꞌyokxondaknʉ ko oj tꞌixy. 
\p  
\v 57 Net ja israelítʉty tꞌanma̱a̱ydyʉ ja Jesús: 
\p —Ni justyikxymya̱jk jʉmʉjnʉm xykyamʉdaty, ¿es mjʉna̱ꞌa̱ñ ko tʉ xyꞌixy ja Abra̱a̱n? 
\p  
\v 58 Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ, taayʉmdsʉ naty ʉj ko yʉ Abra̱a̱n myiiñ jyajty. 
\p  
\v 59 Net tkonʉꞌktʉ ja tsa̱a̱ es tjatukka̱ꞌa̱dsándʉ ja Jesús. Per ja Jesús ñayyuꞌtsʉ es tsyoꞌoñ ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk, mayjyaꞌayóty ñajxy es ñʉjxnʉ. 
\c 9  
\s1 Jesús dyaꞌijxpéky diꞌibʉ wiints ja̱jt naxwiiñ 
\p  
\v 1 Ko ja Jesús ñajxy ma̱ tuꞌugʉ luga̱a̱r, japʉ naty tuꞌugʉ yedyʉjk diꞌibʉ tʉ myiñ tʉ jyaꞌty ya̱ naxwiiñ wiints.  
\v 2 Net ja Jesusʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty yajtʉʉjʉdʉ: 
\p —Windsʉ́n, ¿ti ko dʉꞌʉn jyajty ya̱ naxwiiñʉ tya̱dʉ yedyʉjk wiints? ¿Waꞌanʉ da yʉꞌʉjʉty mʉt ja tya̱a̱k tyeety ja pyojpʉ, o mʉt ja kyʉꞌʉmbojpʉ? 
\p  
\v 3 Esʉ Jesús ꞌyadsoojʉ: 
\p —Kyaj yʉꞌʉjʉty mʉt ko pyojpʉ kʉꞌʉm tmʉdaty es ni kyaj yʉꞌʉjʉty mʉt ko tya̱a̱k tyeety pyojpʉ ja̱ꞌa̱yʉty, jaꞌa taadʉ es yaꞌíxʉt diꞌibʉ ja Dios tyiimpy.  
\v 4 Ko ꞌyakxʉʉñʉmʉty, mba̱a̱dʉts nꞌaktúñ ja tyuunk diꞌibʉts xykyajx. Miimp ja koots it ma̱ kyaj mba̱a̱t pʉ́n tyuñ.  
\v 5 Kots ʉj nꞌakꞌítyñʉm ya̱ naxwiiñ, ʉjtsʉ dʉꞌʉn diꞌibʉ kyudeꞌxypy ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty. 
\p  
\v 6 Ko tya̱a̱dʉ dʉꞌʉnʉ Jesús jyʉnáñ, net ñastsujʉ naxkʉjxy es dyaꞌeꞌky waanʉ moꞌonts mʉdʉ tsyujy. Ta ttukwingutseꞌky ja wiints.  
\v 7 Net ja Jesús ꞌyanma̱a̱yʉ: 
\p —Nʉjx mwimbujy ma̱ yʉ Siloꞌee pilʉ (diꞌibʉ ayuk wimbʉdsʉʉmp Tʉ Yajkéxy). 
\p Ta ja wiints oj wyimbujy. Net oj ꞌyijxpéky es ñejxy ma̱ tyʉjk.  
\v 8 Net ja diꞌibʉ ijty wiints ja myʉdʉjkpa̱ꞌa̱jʉty es ja diꞌibʉ naty tʉ ꞌyíxʉdʉ ñayjyʉnánʉdʉ: 
\p —¿Ti kyaj jyaꞌajʉdyʉ tya̱dʉ yedyʉjk diꞌibʉ tʉ ꞌyity naxwaꞌtsp es tꞌamdoy yʉ limosnʉ? 
\p  
\v 9 Niduꞌugʉty jyʉnandʉ: 
\p —Jaꞌadsʉ tya̱a̱dʉ. 
\p Wiinkpʉty jyʉnandʉ: 
\p —Kyaj jyaꞌajʉty, nadʉꞌʉn kyʉxeꞌeky. 
\p Per ja yedyʉjk kʉꞌʉm ꞌyadsooy: 
\p —Ʉjtsʉ dʉꞌʉn. 
\p  
\v 10 Net dyajtʉʉdʉ: 
\p —¿Wiꞌix tyam mba̱a̱t mꞌixy? 
\p  
\v 11 Ta ja diꞌibʉ naty wiints ꞌyadsooy: 
\p —Ja yedyʉjk diꞌibʉ xyʉꞌa̱jtypy Jesús, yʉꞌʉ waanʉ moꞌondsuꞌunk tʉ dyaꞌeeky es tʉ xytyukwingutseꞌegyʉts, es tʉ xyꞌanʉʉmʉts: “Nʉjx ma̱ yʉ Siloꞌee pilʉ es mwimbújʉt.” Tats oj nnejxy es tʉ nwimbujyʉts. Nétʉts tʉ nꞌijxpéky. 
\p  
\v 12 Net ja ja̱ꞌa̱yʉty ꞌyanma̱a̱yʉdʉ: 
\p —¿Ma̱a̱xʉ net ja yedyʉjk? 
\p Ta ꞌyadsooy ja diꞌibʉ tʉ ꞌyijxpéky: 
\p —Kyajts nnijawʉ. 
\s1 Fariseeʉty dyajtʉ́w dyajtuda̱ꞌa̱ktʉ ja ja̱ꞌa̱y diꞌibʉ wiints tʉ ꞌyity 
\p  
\v 13 Net tmʉnʉjxtʉ ja diꞌibʉ naty tʉ ꞌyijxpéky ma̱ fariseeʉty,  
\v 14 jaꞌa ko ja Jesús dyaꞌeꞌky ja moꞌondsuꞌunk ma̱ ja israelítʉty ja pyoꞌxʉnxʉʉ es dyaꞌijxwaꞌxy ja wiints.  
\v 15 Net ja fariseeʉty dyajtʉ́y ja yedyʉjk, ja diꞌibʉ naty tʉ ꞌyijxpéky: 
\p —¿Wiꞌixʉ dʉꞌʉn ko tyam mba̱a̱t mꞌixy? 
\p Ta ꞌyadsooy ja diꞌibʉ naty wiints: 
\p —Yʉꞌʉts waanʉ moꞌondsuꞌunk tʉ xytyukwingutseꞌegyʉts, oj nwimbujy, es tyam nꞌijxpʉts. 
\p  
\v 16 Niduꞌugʉdyʉ fariseeʉty jyʉnandʉ: 
\p —Tya̱dʉ yedyʉjk diꞌibʉ dʉꞌʉn tʉ ttuñ, kyajpʉ Dios jyaꞌaꞌátyʉty, mʉt ko kyaj tʉ twindsʉꞌʉgʉ ja poꞌxʉnxʉʉ. 
\p Es wiingátypyʉ jyʉnandʉ: 
\p —¿Wiꞌix mba̱a̱t ttuñ ja ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉ tyiimpy pʉn yʉꞌʉ pekyjyaꞌay? 
\p Esʉ dʉꞌʉn kyaj tiꞌigyʉ winma̱ꞌa̱ñ tmʉdattʉ. 
\p  
\v 17 Net jatʉgok dyajtʉʉdʉ ja diꞌibʉ naty wiints: 
\p —Es mij, ¿wiꞌix nandʉꞌʉn mꞌokjʉna̱a̱mbʉ mʉdʉ tadʉ yedyʉjk diꞌibʉ tʉ mmoꞌoyʉty yʉ mꞌijxʉn? 
\p Net jaꞌa ꞌyadsooy: 
\p —Pes ʉj jʉna̱a̱mbʉts ko yʉꞌʉdyʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉ. 
\p  
\v 18 Per ja israelítʉty kyaj tmʉbʉkandʉ ko naty ja ja̱ꞌa̱y tʉ ꞌyity wiints es ko tʉʉ ꞌyijxpéky. Net oj twowdʉ ja tya̱a̱k tyeety ja diꞌibʉ naty wiints.  
\v 19 Net dyajtʉʉdʉ: 
\p —¿Mijtsʉ tya̱dʉ mꞌuꞌunk diꞌibʉ mjʉnándʉp ko jyajty naxwiiñ wiints? ¿Wiꞌixʉ dʉꞌʉn ꞌyíxyʉty ko tyam mba̱a̱t ꞌyixy? 
\p  
\v 20 Net ja uꞌunkteety uꞌunkta̱a̱k ꞌyadsoodʉ: 
\p —Tʉyꞌa̱jtʉn ko ʉʉdsʉdyʉ tya̱dʉ nꞌuꞌunk diꞌibʉ miin ja̱jt wiints.  
\v 21 Per ʉʉdsʉty kyajts nnijáwʉdʉ wiꞌixʉ dʉꞌʉn ko tyam mba̱a̱t ꞌyixy es ni nganijáwʉdʉts pʉ́nʉ dʉꞌʉn tʉ yaꞌijxpékyʉty. Yajtʉ́wdʉ yʉꞌʉ. Mʉj ja̱ꞌa̱y mʉj ʉna̱ꞌk yʉꞌʉ. Waꞌan mdukmʉmadyaꞌagyʉty yʉꞌʉ. 
\p  
\v 22 Ja tya̱a̱k tyeety jyʉnandʉ dʉꞌʉn mʉt ko ja teedywyindsʉ́nʉty ttsʉꞌʉgʉdʉ, jaꞌa ko tʉ naty nandʉꞌʉn ñaygya̱jxʉdʉ ko kʉdiibʉ ñakykyupʉ́kʉdʉt tsa̱jptʉgóty oytyim pʉ́nʉty diꞌibʉ jʉna̱a̱mp ko yʉ Jesús yʉꞌʉ ja Kristʉ.  
\v 23 Pa̱a̱ty ja tya̱a̱k tyeety jyʉnandʉ: “Yajtʉ́wdʉ yʉꞌʉ. Mʉjja̱ꞌa̱y mʉjꞌʉna̱ꞌk yʉꞌʉ.” 
\p  
\v 24 Net ja israelítʉty tnigajxʉ jatʉgok ja yedyʉjk diꞌibʉ naty wiints. Ta tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Ka̱jx tʉyꞌa̱jtʉn, mʉt ko ʉʉdsʉty nnija̱ꞌa̱dʉpts ko tadʉ yedyʉjk pyojpʉja̱ꞌa̱yʉty. 
\p  
\v 25 Ta ꞌyadsooy diꞌibʉ naty wiints: 
\p —Kyajts ʉj nnijawʉ pʉn pekyjyaꞌay o kapekyjyaꞌay yʉꞌʉ. Diꞌibʉts oy nnijawʉ, jaꞌa kots ʉj tʉ nꞌity wiints es tyam ijxpʉts. 
\p  
\v 26 Net ja fariseeʉty tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —¿Wiꞌix tʉ mdúñʉty? ¿Wiꞌix tʉ mmoꞌoyʉty ja mꞌijxʉn? 
\p  
\v 27 Ta ꞌyadsooy ja yedyʉjk: 
\p —Tʉts miits njaꞌꞌanʉʉmʉdʉ es kyaj xytyundʉ kwentʉ. ¿Ti ko miits xytsyoktʉ es ʉj jatʉgok nnika̱jxpátʉdʉts? ¿Waꞌanʉ da miidsʉty nandʉꞌʉn xypyanʉjxa̱ꞌa̱ndʉ? 
\p  
\v 28 Net ja israelítʉty tꞌoodʉ es tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Mij mbanejxypyʉ tadʉ yedyʉjk. ¡Ʉʉdsʉty kyaj! Ʉʉdsʉty yʉꞌʉts mbanʉjxtʉp yʉ Moisés.  
\v 29 Ʉʉdsʉty nnija̱ꞌa̱dʉp ko yʉ Moisés myʉga̱jxʉ Dios. Kyajts nnijáwʉdʉ ma̱ tadʉ yedyʉjk tsyooñ. 
\p  
\v 30 Ta ꞌyadsooy ja diꞌibʉ naty wiints: 
\p —¡Tim tʉgatsy mʉt ko mjʉna̱ꞌa̱ndʉ miidsʉty ko kyaj xyñijáwʉdʉ ma̱ tya̱dʉ yedyʉjk tsyooñ diꞌibʉts ʉj tʉ xymyoꞌoy yʉ nꞌijxʉnʉts!  
\v 31 Nnija̱ꞌa̱m yajxón ko Dios kyaj tmʉdooꞌíty ja pekyjyaꞌayʉty, jaꞌayʉ myʉdooꞌijtypy ja diꞌibʉ awda̱jttʉp es tkuydyundʉ ja diꞌibʉ Dios tsyejpy.  
\v 32 Ni na̱ꞌa̱nʉm pʉ́n tkamadyaꞌaky ko jyaaty diꞌibʉ myeepy yʉ ꞌyijxʉn tuꞌugʉ ja̱ꞌa̱y diꞌibʉ wiints ya̱ naxwiiñ tʉ myiñ tʉ jyaꞌty.  
\v 33 Kooxyʉbʉ tya̱dʉ yedyʉjk tʉ kyamíñ Dioskyʉjxm, kyajxyʉp mba̱a̱t ttuñ ni tii. 
\p  
\v 34 Net ja israelítʉty ꞌyadsoodʉ: 
\p —¿Wiꞌixʉts ʉj mij xyaꞌʉxpʉka̱ꞌa̱ndʉ?, diꞌibʉ tʉ mmiñ naxwiiñ amʉj pojpʉ ja̱ꞌa̱y. Net kyaj tꞌokkupʉjknʉdʉ tsa̱jptʉgóty. 
\s1 Pʉ́nʉty ijttʉp éxtʉmʉ wiints 
\p  
\v 35 Myʉdoo Jesús ko kyaj tꞌokkupʉjknʉdʉ ma̱ ja tsa̱jptʉjk ja diꞌibʉ naty wiints. Es ko Jesús mʉt ñaybyatʉ diꞌibʉ naty wiints, ta dyajtʉʉy: 
\p —¿Mmʉbejkypy mij ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ? 
\p  
\v 36 Net ja ja̱ꞌa̱y ꞌyadsooy: 
\p —Windsʉ́n, anmaagyʉts pʉ́nʉ dʉn yʉꞌʉ, esʉts nmʉbʉ́kʉt yʉꞌʉ. 
\p  
\v 37 Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Ʉjtsʉ dʉꞌʉn. Tʉ xyꞌixy es tyam nmʉmadyaꞌaky. 
\p  
\v 38 Net ja ja̱ꞌa̱y ñaygyoxtʉna̱a̱ydyákʉ Jesús wyinduuy, es jyʉnáñ: 
\p —Windsʉ́n, nmʉbejkypyʉts mij. 
\p  
\v 39 Netʉ Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Ʉjts tʉ nmiñ esʉts ʉj ja ja̱ꞌa̱y nbayoꞌoydyʉt, es nmoꞌoyaꞌañʉts ja ꞌyijxʉn ja wiindsʉty es nyajjʉmbítʉdʉts wiints ja diꞌibʉ jʉnándʉp ko yʉꞌʉ ꞌyixtʉ. 
\p  
\v 40 Niduꞌugʉty ja fariseeʉty diꞌibʉ naty mʉʉt jap ko tya̱a̱dʉ tmʉdoodʉ, net jyʉnandʉ: 
\p —¿Waꞌanʉ da ʉʉdsʉty nandʉꞌʉn nwiintsꞌáttʉ? 
\p  
\v 41 Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Kooxyʉp miits mwiintsꞌáttʉ, kyajxyʉp miits ja peky xymyʉdattʉ. Per kom mjʉnándʉp ko mꞌixtʉ, pes mmʉda̱jttʉp ja peky. 
\c 10  
\s1 Borreegʉ kwentʉꞌa̱jtpʉ mʉdʉ byorreegʉty 
\p  
\v 1 ’Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ, diꞌibʉ kyaj tyʉkʉ ma̱ korral a̱a̱n es pyuty wiink tsoo, yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja maꞌtspʉ.  
\v 2 Per diꞌibʉ tʉjkʉp ma̱ korral a̱a̱n, yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja borreegʉ kwentʉꞌa̱jtpʉ.  
\v 3 Ja korral a̱a̱ adʉnaabyʉ yaꞌꞌawátsxʉp ja borreegʉ kwentʉꞌa̱jtpʉ, es ja borreegʉ kwentʉꞌa̱jtpʉ dyaxʉ mʉt ja xyʉʉ ja byorreegʉ, esʉ borreegʉ pyʉdsʉmdʉ jap korraloty, jaꞌa ko dyoꞌkmʉdóy diꞌibʉ kwentʉꞌa̱jtʉp.  
\v 4 Es ko naty tʉ dyajpʉdsʉʉmda̱ꞌa̱y tʉgekyʉ, ta twinyoꞌoyʉ, es ja byorreegʉ pyanʉjxʉdʉ mʉt ko yoꞌkmʉdóyʉty.  
\v 5 Per tuꞌuk diꞌibʉ kyaj tꞌixyꞌaty, niꞌigʉ tkugeꞌeky, mʉt ko kyaj dyoꞌkmʉdóy ja diꞌibʉ kyaj tꞌixyꞌaty. 
\p  
\v 6 Dʉꞌʉn jyʉnáñ ja Jesús, per kyaj tjaygyujkʉdʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ ja Jesús ꞌyandijpy ma̱ ja myadyaꞌaky. 
\s1 Jesús éxtʉmʉ oybyʉ borreegʉ kwentʉꞌa̱jtpʉ 
\p  
\v 7 Pa̱a̱ty ja Jesús jyʉnáñ jatʉgok: 
\p —Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ ko ʉjtsʉ dʉꞌʉn éxtʉm ja korral a̱a̱ ma̱ ña̱xtʉ ja borreegʉ.  
\v 8 Nidʉgekyʉ diꞌibʉ jawyiin miindʉ es jyʉnandʉ ko yʉꞌʉ Dios kyéxyʉty, maꞌtspʉty yʉꞌʉ. Per ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉts ʉj nborreegʉꞌa̱jtypy kyaj tyuunʉdʉ kwentʉ.  
\v 9 Ʉjtsʉ dʉꞌʉn ja korral a̱a̱. Diꞌibʉ tʉjkʉp ma̱ ʉj, yʉꞌʉ nitsoꞌogʉp éxtʉm ja borreegʉ ko tyʉkʉ tsuu ma̱ kyorral es pyʉdsemy jʉꞌxpʉ jépyʉp.  
\v 10 Yʉ maꞌtspʉty myindʉ jeꞌeyʉ es myaadsa̱ꞌa̱ndʉ es yaꞌooga̱ꞌa̱ndʉ es yajkutʉgoya̱ꞌa̱ndʉ, per ʉj tʉ nmíñʉts es ja ja̱ꞌa̱yʉty tmʉdáttʉt ja jikyꞌa̱jtʉn, es tmʉdáttʉt ja jikyꞌa̱jtʉn mʉj wiin kajaa. 
\p  
\v 11 ’Ʉjtsʉ dʉꞌʉn ja oybyʉ borreegʉ kwentʉꞌa̱jtpʉ. Yʉ oybyorreegʉ kwentʉꞌa̱jtpʉ kyuꞌoogʉp ja byorreegʉty.  
\v 12 Yʉ mʉduumbʉ jaꞌayʉ jeꞌeyʉ wyinma̱ꞌa̱ñꞌajtypy ja myʉjuꞌuñ. Ko kyaj yʉꞌʉjʉty ja borreegʉ kwentʉꞌa̱jtpʉ es kyaj tjaꞌaꞌáty ja borreegʉ, pa̱a̱ty ko tꞌixy myiñ ja waxka̱ꞌuk, netyʉ kyeꞌeky. Net ja waxka̱ꞌuk tmatsy ja borreegʉ niduꞌuk es nidʉgekyʉ dyaꞌꞌagakwa̱ꞌxta̱ꞌa̱ydyʉ mʉt ja tsʉꞌʉgʉ.  
\v 13 Pa̱a̱dyʉ tadʉ mʉduumbʉ kyeꞌeky, jaꞌa ko myʉjuydyúñ, es kyaj tkwéntʉty ja borreegʉty. 
\p  
\v 14 ’Ʉjtsʉ dʉꞌʉn ja oybyʉ borreegʉ kwentʉꞌa̱jtpʉ. Ʉj nꞌixyꞌajtypyʉts ja nborreegʉts es nan xyꞌixyꞌa̱jttʉpts yʉꞌʉjʉty,  
\v 15 éxtʉm ja nDeedyʉts xyꞌixyꞌátyʉts es ʉj nandʉꞌʉn nꞌixyꞌátyʉts. Nyajkypyʉts ja njikyꞌa̱jtʉn mʉt yʉꞌʉgyʉjxmʉ nborreegʉts.  
\v 16 Nmʉda̱jtypyʉts ja wiinkpʉty ja nborreegʉts ma̱ts jatuꞌugʉ ngorral, es nyajmínʉpts nandʉꞌʉn ma̱ tya̱a̱dʉty. Xymyʉdówdupts ʉj yʉꞌʉ, es tuk kajpʉꞌʉk ꞌyítʉt yʉ borreegʉ es tiꞌigyʉ ja kwentʉꞌa̱jtpʉ. 
\p  
\v 17 ’Dios, yʉ nDeedyʉts, xytsyojkpʉts ʉj mʉt ko nyaka̱ꞌa̱ñʉts ja njikyꞌa̱jtʉn es nꞌaxa̱jʉyaꞌañʉts jatʉgok.  
\v 18 Kyajts pʉ́nʉ njikyꞌa̱jtʉn xypyʉjkʉt pʉn kyajts ʉj nyaka̱ꞌa̱ñ. Nmʉda̱jtypyʉts ja mʉkꞌa̱jtʉn es nyákʉdʉts ja njikyꞌa̱jtʉn es nꞌaxá̱jʉdʉts jatʉgok. Tya̱a̱dʉ yʉꞌʉts xytyukꞌanaꞌam yʉ nDeedyʉts. 
\p  
\v 19 Ko ja israelítʉty tmʉdoodʉ tya̱dʉ Jesús ja ꞌyayuk, net oj ak jaꞌajʉty ñaygyajxytsyiigʉdʉ.  
\v 20 May diꞌibʉ jʉnandʉ: 
\p —Myʉda̱jtypy ja kaꞌoybyʉ es lokʉ yʉꞌʉ. ¿Ti ko xytyundʉ kwentʉ? 
\p  
\v 21 Perʉ wiinkpʉty jʉnandʉ: 
\p —Ni pʉ́n diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja kaꞌoybyʉ es kya̱jxʉt dʉꞌʉn. ¿Tii waꞌanʉ da tuꞌuk diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja kaꞌoybyʉ tmoꞌoyʉt yʉ ꞌyijxʉn yʉ wiindsʉty? 
\s1 Israelítʉty kyaj tmʉbʉktʉ ja Jesús 
\p  
\v 22 Jaꞌa naty ja disyembrʉ poꞌo ma̱ ja ja̱ꞌa̱yʉty xyʉdundʉ ma̱ yajmʉjtúñ ko yajkuniꞌxy ja mʉj tsa̱jptʉjk jap Jerusalén.  
\v 23 Ja Jesús japʉ naty jyʉdity ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk ma̱ txʉꞌaty Salomongʉ Tyʉjk Wiin.  
\v 24 Net ja israelítʉty dyajnabíkʉdʉ ja Jesús es tꞌanʉʉmʉdʉ: 
\p —¡Nʉgoots njantsywyinmaydyʉ! ¿Ti kots tyam xykyadimꞌanʉʉmʉdʉ wa̱ꞌa̱ts pʉn mijtsʉ dʉꞌʉn mGristʉ, o kyaj? 
\p  
\v 25 Net ja Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Tʉts njajʉna̱ꞌa̱ñ, es kyaj xymyʉbʉktʉ. Diꞌibʉts ʉj ndiimpy mʉt ja kutujkʉn diꞌibʉdsʉ nDeety tʉ xymyoꞌoyʉts, yʉꞌʉ yajnigʉxeꞌkypy yajxón es pʉ́ndsʉ dʉn ʉj.  
\v 26 Per miidsʉty kyaj xymyʉbʉktʉ mʉt ko kyajts miits nborreegʉꞌáttʉ. Extʉmts miits tʉ nꞌokꞌanmaabyʉdʉ,  
\v 27 yʉ nborreegʉts xyoꞌkmʉdoodʉpts, es yʉꞌʉjʉty nꞌixyꞌa̱jttʉpts es xypyanʉjxtʉpts.  
\v 28 Ʉj nmeebyʉts yʉ jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, es ni na̱ꞌa̱ kyatʉgóydyʉt; ni pʉ́nʉts yʉꞌʉ xykyapʉjkʉt.  
\v 29 Yʉꞌʉts tʉ xymyoꞌoy ja nDeedyʉts diꞌibʉ waanʉ niꞌigʉ mʉjꞌa̱jtʉn tmʉdaty, es ni pʉ́n mba̱a̱t kyapʉjkxʉty diꞌibʉ myʉda̱jtypy kyʉꞌʉjóty.  
\v 30 Dios Teety es ʉj, tiꞌigyʉ jeꞌeyʉ ʉʉdsʉty. 
\p  
\v 31 Net ja israelítʉty tkonʉꞌktʉ ja tsa̱a̱ jatʉgok es tjakuka̱ꞌa̱dsándʉ. 
\p  
\v 32 Ta Jesús jyʉnáñ: 
\p —Tʉts may nduñ óyʉty mwinduuy mʉt ja myʉkꞌa̱jtʉnʉdsʉ nDeedyʉts. ¿Diꞌibʉ tya̱a̱dʉ miits xytyukkuka̱ꞌa̱dsándʉpts? 
\p  
\v 33 Ta ja israelítʉty ꞌyadsoodʉ: 
\p —Kyajts mij ndukkuka̱ꞌa̱dsa̱ꞌa̱ndʉ mʉt ko ti oy tʉ xytyuñ, yʉꞌʉ dʉꞌʉn mʉt ko tʉ xykyawindsʉꞌʉgʉ Dios mʉt ja mꞌayuk. Mja̱ꞌa̱y mij, es Dios mnaybyʉjtaꞌagyʉty. 
\p  
\v 34 Net ja Jesús jyʉnáñ: 
\p —¿Ti kyaj jyaaybyétyʉty ma̱ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn ko Dios jyʉnáñ?: “Miidsʉdyʉ dʉꞌʉn diósʉty.”  
\v 35 Es dʉꞌʉn ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnáñ ko diósʉty pʉ́nʉty ja Diosʉ naty tʉ tkexy ja ꞌyayuk. Es nnija̱ꞌa̱m ko yʉ Diosʉ jyaaybyajtʉn yʉꞌʉ dʉꞌʉn tʉyꞌa̱jtʉn túnʉp.  
\v 36 Pes oy. Ʉjtsʉ dʉꞌʉn xywyinꞌijx ja Dios es xykyejxyʉts ya̱ naxwiiñ éxtʉmʉ kyudʉnaabyʉ. ¿Es wiꞌix mba̱a̱t miits mjʉna̱ꞌa̱ndʉ kots ʉj Dios kyajts nwindsʉꞌʉgʉ mʉt yʉꞌʉyʉ kots njʉnáñ ko ʉjtsʉ dʉꞌʉn ja Diosʉ ꞌyUꞌunk?  
\v 37 Pʉn kyajpʉts nduñ ja diꞌibʉdsʉ nDeety tyiimpy, kyajts miits xymyʉbʉ́ktʉt.  
\v 38 Per pʉn tʉyꞌa̱jtʉn kots ʉj nduñ ja diꞌibʉts ja nDeety tyiimpy, oy xykyamʉbʉka̱ꞌa̱ndʉ ja nꞌayúkʉts, mʉbʉktʉ ja diꞌibʉts ʉj ndiimpy, mʉt ko diꞌibʉts ʉj ndiimpy, yʉꞌʉ mdukjaygyúkʉdʉp wa̱ꞌa̱ts ko tiꞌigyʉts ʉj mʉt ja nDeedyʉts, es yʉꞌʉ tiꞌigyʉ mʉt ʉj. 
\p  
\v 39 Net jatʉgok ja israelítʉty tjamatsandʉ ja Jesús, per oj ja Jesús yoꞌoydyʉgóy. 
\p  
\v 40 Net ja Jesús oj ꞌyawinna̱jxnʉ ma̱ Jordán mʉjnʉʉ. Jap waanʉ ꞌyijty ma̱ ja luga̱a̱r ma̱ ja Fwangʉ naty tʉ yajnʉbéty tʉʉyʉp.  
\v 41 May ja ja̱ꞌa̱yʉty oj ñʉjxtʉ ma̱ ja Jesusʉn, es ñayꞌanʉꞌʉmxʉdʉ: 
\p —Oy ja Fwank Yajnʉbajtpʉ tʉ tkatúñ ja ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn, tʉyꞌa̱jtʉn diꞌibʉ myadyak mʉdʉ tya̱dʉ ja̱ꞌa̱y. 
\p  
\v 42 May ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ ma̱ tadʉ luga̱a̱r tmʉbʉjktʉ ja Jesús. 
\c 11  
\s1 Lázarʉ ꞌyeeky 
\p  
\v 1 Ma̱ ja Betañʉ ka̱jpn, jap tuꞌugʉ yedyʉjkʉ naty pyékyʉty diꞌibʉ xyʉꞌa̱jty Lázarʉ. Majtskʉ myʉgaꞌax toxytyʉjk diꞌibʉ xyʉꞌa̱jttʉp Martʉ esʉ Mariiʉ.  
\v 2 Tya̱dʉ Mariiʉ yʉꞌʉ óknʉm tyuknitaam ja Jesusʉ tyeky ja aseytʉ diꞌibʉ pa̱ꞌa̱k xuꞌkp, es dyajtʉ́tsy mʉt ja wyaay. 
\p  
\v 3 Net ja Martʉ esʉ Mariiʉ kyajxykyajxtʉ ma̱ Jesús es tꞌanʉʉmʉdʉ: 
\p —Windsʉ́n, yʉ diꞌibʉ mʉt oy mnaymyáyʉty mʉjtaꞌaky pyékyʉty. 
\p  
\v 4 Ko tya̱a̱dʉ Jesús tmʉdooy, net ja ꞌyʉxpʉjkpʉty tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Yʉ pya̱ꞌa̱mʉ Lázarʉ kyaj yajkutʉgoyaꞌañʉty mʉt ja oꞌkʉn. Dios tyunaampy dʉꞌʉn es ja ja̱ꞌa̱yʉty myʉjꞌíxʉdʉt es tꞌawdáttʉt ja Dios es ʉj, ja ꞌyUꞌunk. 
\p  
\v 5 Oyʉ naty ja Jesús tjantsytsyoktʉ ja Martʉ esʉ Mariiʉ esʉ Lázarʉ,  
\v 6 ko yʉ Jesús yaꞌꞌanma̱a̱y ko Lázarʉ mʉjtaꞌaky pyékyʉty, jamajtsk xʉʉ oj ꞌyakweꞌemy ma̱ ja luga̱a̱r ma̱ naty ꞌyityʉn.  
\v 7 Net tꞌanma̱a̱ydyʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty: 
\p —Joꞌom jatʉgok Judeeʉ. 
\p  
\v 8 Ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ꞌyadsoojʉdʉ: 
\p —Yaꞌʉxpʉjkpʉ, kyajnʉm jyeky ma̱ jap ja israelítʉty mjakuka̱ꞌa̱dsánʉdʉ. ¿Tii mnʉjxa̱a̱mp jatʉgok jam? 
\p  
\v 9 Jesús ꞌyadsooy: 
\p —¿Ti kyaj tyʉyꞌa̱jtʉnʉty ko yʉ xʉʉ tmʉdaty ma̱jmajtsk oorʉ? Pes ko pʉ́n jyʉdity xʉʉñ, kyaj kyunápʉt, mʉt ko kyudeꞌxyʉty ja ja̱jʉn diꞌibʉ ja ya̱ naxwiiñ.  
\v 10 Per ko jyʉdity koots, kunajpʉp mʉt ko tʉgoyꞌa̱jtp ja ja̱jʉn. 
\p  
\v 11 Oknʉm jyʉnáñ ja Jesús: 
\p —Ja nmʉtnaymyaayʉbʉꞌa̱jtʉm Lázarʉ tʉ myanaxy. Per nejxyʉts nꞌokꞌyuxy. 
\p  
\v 12 Net ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ꞌyanma̱a̱yʉdʉ: 
\p —Windsʉ́n, pʉn tʉ myanaxy, mʉba̱a̱dʉbʉ dʉꞌʉnʉꞌʉ. 
\p  
\v 13 Es ja Jesús jaꞌa jyamadyakypy ko naty ja Lázarʉ tʉ ꞌyoꞌknʉ, per ja ꞌyʉxpʉjkpʉty, jaꞌa dʉn ttijy myadyakypy ja Jesús ja ma̱ꞌa̱y.  
\v 14 Net ja Jesús ttimꞌanma̱a̱ydyʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty wa̱ꞌa̱ts: 
\p —Lázarʉ tʉ ꞌyoꞌknʉ.  
\v 15 Xondákpʉts mʉt ko kyajtsʉ naty jap, mʉt ko dʉꞌʉn niꞌigʉ ꞌyóyʉty es miits xymyʉbʉ́ktʉt. Per joꞌom nꞌokꞌijxʉm. 
\p  
\v 16 Net ja Tomás diꞌibʉ tyijpy Xeeñuꞌunk, tꞌanma̱a̱ydyʉ ja myʉꞌꞌʉxpʉjkpʉty: 
\p —Joꞌomdʉ nandʉꞌʉn ʉdsa̱jtʉm es nꞌoꞌkʉm tiꞌigyʉ mʉt yʉꞌʉ. 
\s1 Jesús yajjikypyʉjkp es yajkypy ja jikyꞌa̱jtʉn 
\p  
\v 17 Ko jyajty ja Jesús Betañʉ, taxk xʉʉ naty tmʉdaty ma̱ ñaxtʉkʉ Lázarʉ. 
\p  
\v 18 Betañʉ ka̱jpn tmʉwingonꞌaty ja Jerusalén tʉgʉk mil metrʉn.  
\v 19 Mayʉ naty ja israelítʉty tʉ ñʉjxtʉ ma̱ ja Martʉ esʉ Mariiʉ es tpumayaꞌañ tputa̱jʉyaꞌañ mʉt ko tʉ ꞌyeeky ja myʉgaꞌax. 
\p  
\v 20 Ko Martʉ tmʉdooy ko Jesusʉ naty wyingóñ, net tnidsoꞌoñ es oj tjʉjpꞌyoꞌoy, per ja Mariiʉ oj wyeꞌemy ma̱ ja tyʉjk.  
\v 21 Martʉ tꞌanma̱a̱y ja Jesús: 
\p —Windsʉ́n, kooxyʉp mijʉ naty mjaaty ya̱a̱, kyajxyʉp tʉ ꞌyeeky ja nmʉgaꞌaxʉts.  
\v 22 Per ʉj nnija̱ꞌa̱bʉts ko Dios mmooyʉp tʉgekyʉ diꞌibʉ mij mꞌamdeepy. 
\p  
\v 23 Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Yʉ mmʉgaꞌax jikypyʉ́kʉp jatʉgok. 
\p  
\v 24 Martʉ tꞌadsooy: 
\p —Ʉj nnija̱ꞌa̱bʉts ko jikypyʉ́kʉp ma̱ ja tiempʉ ma̱ ja oꞌkpʉty jyikypyʉ́ktʉt. 
\p  
\v 25 Jesús tꞌadsooy: 
\p —Ʉjtsʉ dʉꞌʉn ja jikypyʉjkʉn es ja jikyꞌa̱jtʉn. Diꞌibʉts xymyʉbʉjkp, oy ꞌyoogʉt, jikypyʉ́kʉp.  
\v 26 Es nidʉgekyʉ diꞌibʉ jikyꞌa̱jttʉp es xymyʉbʉ́ktʉts, kyaj ꞌyooktʉt ni na̱ꞌa̱. ¿Mmʉbejkypyʉ tya̱a̱dʉ? 
\p  
\v 27 Net ja Martʉ ꞌyadsooy: 
\p —Ti ko kʉdii. Nmʉbejkypyʉts ko mij mGrístʉty, ja Diosʉ ꞌyUꞌunk diꞌibʉ minán ya̱ naxwiiñ. 
\s1 Jesús jyʉꞌʉy ma̱ Lázarʉ ñaxtʉkʉ 
\p  
\v 28 Es ko tya̱a̱dʉ Martʉ dʉꞌʉn jyʉnáñ, net jyʉmbijty es oj twoy ja ꞌyutsy Mariiʉ, es tꞌanma̱a̱y ayuꞌudsyʉ: 
\p —Ja yaꞌʉxpʉjkpʉ tʉ jyaꞌty. Yʉꞌʉ mnigajxʉp. 
\p  
\v 29 Ko Mariiʉ tmʉdooyʉ taadʉ, pojʉn wyaꞌtseꞌky es oj tninejxy ja Jesús.  
\v 30 Jesús kyajnʉmʉ naty tyʉkʉ ka̱jpnóty, támnʉmʉ naty ma̱ ja luga̱a̱r ma̱ Martʉ pyatʉ.  
\v 31 Ko ja israelítʉty tꞌijxtʉ wyaꞌtseꞌky ja Mariiʉ es pyʉdseemy pojʉn, net jyʉnandʉ ko yʉ Mariiʉ ñejxy jʉʉy yaxpʉ ma̱ naty tʉ ñaxtʉkʉ ja Lázarʉ, es oj tpanʉjxtʉ. 
\p  
\v 32 Es ko ja Mariiʉ jyajty ma̱ naty ja Jesús, net ñaygyoxtʉna̱a̱ydyákʉ Jesús tyekyꞌʉjxm es tꞌanʉʉmʉ: 
\p —Windsʉ́n, kooxyʉp mijʉ naty mjaaty ya̱a̱, kyajxyʉpts tʉ ꞌyeeky ja nmʉgaꞌax. 
\p  
\v 33 Ko Jesús tꞌijxy jyʉꞌʉy yaxtʉ ja Mariiʉ es ja israelítʉty diꞌibʉ mʉt myiindʉ, net ja Jesús ñayjya̱ꞌa̱jʉ jotmaymyʉʉt es ꞌyamutskꞌa̱jty.  
\v 34 Ta yajtʉʉjʉ: 
\p —¿Ma̱ tʉ xyajnaxtʉ́kʉdʉ? 
\p Ta ꞌyanma̱a̱yʉdʉ: 
\p —Windsʉ́n, min xyꞌixy. 
\p  
\v 35 Jesús jyʉʉy. 
\p  
\v 36 Net ja israelítʉty jyʉnandʉ: 
\p —¡Okꞌixtʉ! Nʉgoodʉmʉ naty tꞌoktsojknʉ. 
\p  
\v 37 Per niduꞌugʉty jyʉnandʉ: 
\p —Jaꞌa tya̱a̱dʉ diꞌibʉ ja wiints myooy ja ꞌyijxʉn, ¿tii kyajxyʉbʉ da oynʉꞌʉnʉn ti tʉ ttuñ es kyajxyʉp ja Lázarʉ tʉ ꞌyeegyʉ? 
\s1 Lázarʉ jyikypyeky 
\p  
\v 38 Jesús ñayjya̱ꞌa̱jʉ jatʉgok jotmaymyʉʉt es tmʉwingooñ ma̱ naty tʉ ñaxtʉkʉ. Jaꞌa dʉn tuꞌugʉ a̱a̱nk diꞌibʉ tsa̱a̱ ꞌyagʉꞌʉyꞌajtypy.  
\v 39 Net ja Jesús jyʉnáñ: 
\p —Yajjʉgaꞌaktʉ tadʉ tsa̱a̱. 
\p Martʉ jyʉnáñ: 
\p —Windsʉ́n, xuꞌknʉp yʉꞌʉ, jaꞌa ko tʉ ꞌyijnʉ taxk xʉʉ ma̱ ꞌyeeky. 
\p  
\v 40 Es ja Jesús ꞌyadsooy: 
\p —¿Ti kyajts mij tʉ nꞌanʉʉmʉ ko xymyʉbʉ́kʉt, mꞌíxʉp ja Diosʉ myʉjꞌa̱jtʉn? 
\p  
\v 41 Net ja tsa̱a̱ dyajjʉgáktʉ. Es ja Jesús pyatꞌijxy tsa̱jpótm es jyʉnáñ: 
\p —Tatʉ, nja̱ꞌa̱ygyʉdákypyʉts mij ko tʉ xymyʉdóyʉts.  
\v 42 Wa̱ꞌa̱dsʉts nnijawʉ kots mij dʉꞌʉñʉm xymyʉdooꞌítyʉts. Dʉꞌʉnʉts njʉna̱ꞌa̱ñ mʉt yʉꞌʉgyʉjxmʉ tya̱dʉ ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ yam, es tmʉbʉ́ktʉt ko ʉjtsʉ dʉꞌʉn mij tʉ xykyexy. 
\p  
\v 43 Ko dʉꞌʉn jyʉna̱a̱nda̱a̱y, net jyʉnáñ jantsy mʉk: 
\p —¡Lázarʉ, pʉdsʉm jap! 
\p  
\v 44 Net ja oꞌkpʉ pyʉdseemy, abity ja kyʉꞌʉ tyeky es ja wyiin jyʉjp mʉt ja wyit. Ta Jesús jyʉnáñ: 
\p —Nikajtuꞌuttʉ es waꞌan tnejxy. 
\s1 Tkajxyꞌáttʉ esʉ Jesús ꞌyoogʉt 
\p  
\v 45 Es mʉdʉ tya̱a̱dʉ, net ja israelítʉty diꞌibʉ pyanʉjx ja Mariiʉ tmʉbʉjktʉ ko tꞌijxtʉ diꞌibʉ Jesús tyuun.  
\v 46 Per niduꞌugʉty ja israelítʉty ko tꞌijxy yʉ tya̱a̱dʉ, net oj tninejxy ja fariseeʉty es ttukmʉmadyaktʉ diꞌibʉ naty tʉ ttuñ ja Jesús.  
\v 47 Net ja fariseeʉty es ja teedywyindsʉ́nʉty ñaymyujkʉdʉ mʉt diꞌibʉ anaꞌamdʉp mʉj tsa̱jptʉgóty, es jyʉnandʉ: 
\p —¿Ti net nduꞌunʉm mʉdʉ tya̱dʉ yedyʉjk diꞌibʉ nʉgoo tꞌoktuunnʉ ja ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn?  
\v 48 Pʉn nnaꞌijxʉm dʉꞌʉñʉ, nidʉgekyʉ myʉbʉ́kʉdʉt ja ja̱ꞌa̱yʉty. Netʉ romanʉ solda̱a̱dʉty myíndʉt es tjíttʉt yʉ nmʉj tsa̱jptʉjkꞌa̱jtʉm es dyajkutʉgóyʉt yʉ nnaxwiñʉdʉꞌa̱jtʉm. 
\p  
\v 49 Net niduꞌugʉty diꞌibʉ xyʉꞌa̱jtypy Kaifás, yʉꞌʉ naty teedywyindsʉngópk ma̱ ja jʉmʉjt, jaꞌa jʉnán: 
\p —Miidsʉty ni ti xykyanijáwʉdʉ,  
\v 50 ni xykyanijáwʉdʉ ko niꞌigʉ ꞌyóyʉty es tuꞌuk jeꞌeyʉ ja̱ꞌa̱y tkuꞌoogʉt ja nja̱ꞌa̱yꞌa̱jtʉm es kyaj wyindʉgóyʉt ja nnaxwiñʉdʉꞌa̱jtʉm. 
\p  
\v 51 Tya̱dʉ Kaifás kyaj dʉꞌʉn jyʉnáñ mʉt ja kyʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñ. Kom yʉꞌʉ naty ijtp teedywyindsʉngópk ma̱ ja jʉmʉjt, Dios mooyʉ ja winma̱ꞌa̱ñ es jyʉna̱ꞌa̱nʉt ko Jesús ꞌyooga̱ꞌa̱ñ mʉt yʉꞌʉgyʉjxmʉ israelítʉty,  
\v 52 es kyaj jeꞌeyʉ tkuꞌoogʉt ja israelítʉty, per nandʉꞌʉn dyajmujkta̱ꞌa̱yaꞌañ ja Diosʉ ꞌyuꞌungʉty ma̱ ꞌyittʉ ma̱jatyʉ naxwíñʉdʉ.  
\v 53 Net ja israelitʉ justísʉty tꞌʉxta̱a̱ydyʉ ja winma̱ꞌa̱ñ wiꞌix ja Jesús ꞌyoogʉt. 
\p  
\v 54 Pa̱a̱ty ja Jesús kyaj ñakyjyʉdijty nideꞌxy ma̱ Judeeʉ, tim tsoꞌon jap Judeeʉ es oj ñejxy ma̱ myʉwingón ja mʉj it diꞌibʉ ja ka̱jpnuꞌunk xyʉꞌa̱jtypy Efraín. Jap wyʉꞌʉmdʉ mʉt ja ꞌyʉxpʉjkpʉty. 
\p  
\v 55 Ko naty waanʉ ꞌyaktʉgoyꞌaty ja paskʉ xʉʉ, net may ja ja̱ꞌa̱yʉty tsyoꞌondʉ ma̱jatyʉ ka̱jpn es ñʉjxtʉ Jerusalén es ñayyajwa̱ꞌa̱dsa̱ꞌa̱ñʉty es tjʉjpꞌixa̱ꞌa̱ndʉ ja paskʉ xʉʉ.  
\v 56 Jap tjaꞌʉxta̱a̱ydyʉ ja Jesús. Es ko jya̱jttʉ ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk, net ñayyajtʉʉjʉ ak jaꞌayʉty ayuꞌudsyʉ: 
\p —¿Wiꞌix mij mjʉna̱ꞌa̱ñ? ¿Minʉ́bʉ daa xʉꞌa̱jtpʉ o kyajʉ?  
\v 57 Ja fariseeʉty es ja teedywyindsʉ́nʉty tʉ naty dyajnigutúkʉ ko ma̱ Jesús tꞌíxtʉt, net tniga̱jxtʉt es yajmátsʉt. 
\c 12  
\s1 Mariiʉ ttukkuutsy ja Jesusʉ wa̱ꞌa̱ts nardʉ aseytʉ 
\p  
\v 1 Tʉdujk xʉʉnʉmʉ naty tkapa̱a̱ty ja paskʉ xʉʉ, Jesús oj ñejxy Betañʉ ma̱ naty tsyʉʉnʉ Lázarʉ diꞌibʉ natyʉ Jesús tʉ dyajjikypyéky ko ꞌyeꞌky.  
\v 2 Es jap tꞌʉxkujkʉdʉ tuꞌugʉ aꞌux es ja Jesús ꞌyaꞌuxꞌátʉt; ja Martʉ jaꞌa wingiipy es ja Lázarʉ mʉt ja Jesús kyaydyʉ ma̱ ja meesʉ.  
\v 3 Net ja Mariiʉ dyajmiiñ tuk limetʉ ja wa̱ꞌa̱ts nardʉ aseytʉ diꞌibʉ pa̱ꞌa̱kxuꞌkp jantsy mʉk es jantsy tsoox. Net ttukkuꞌtsy ja tyekyʉ Jesús es dyajtʉ́tsy mʉt ja wyaay. Tʉgekyʉ ja tʉgot jyantsywyeꞌemy mʉt ja pa̱ꞌa̱k xuꞌkʉn.  
\v 4 Ja Juudʉs Iskaryotʉ, diꞌibʉ naty ʉxpʉjkpʉꞌa̱jtʉp ja Jesús es nandʉꞌʉn kyʉyaka̱ꞌa̱ñʉty, jyʉnáñ: 
\p  
\v 5 —¿Ti ko tʉ kyayajteeky yʉ tya̱dʉ pa̱ꞌa̱k xuꞌkʉn tʉgʉk mʉgoꞌpx xʉʉ nidún esxyʉp yajtukpudʉ́kʉ yʉ ayoobʉ ja̱ꞌa̱yʉty? 
\p  
\v 6 Per ja Juudʉs kyaj dʉꞌʉn jyʉnáñ mʉt ko tpaꞌꞌayoy ja ayoobʉ ja̱ꞌa̱yʉty, jaꞌa yʉꞌʉ ko myaꞌtspʉty. Yʉꞌʉ naty ijtp meeññikoombajtpʉ ma̱ ja Jesusʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty es tpukóñ ja meeñ diꞌibʉ yʉꞌʉ ñikoombejtypy. 
\p  
\v 7 Net ja Jesús ꞌyanma̱a̱yʉ: 
\p —¡Mastuꞌut! ¡Katʉ xyꞌooy! Dʉꞌʉnʉts tʉ xytyuñ éxtʉm ja ja̱ꞌa̱yʉty ttukkuutstʉ ja oꞌkpʉ ko ñaxtʉkʉyaꞌañ.  
\v 8 Yʉ ayoobʉ ja̱ꞌa̱yʉty kyaj tyʉgoyꞌata̱ꞌa̱ñ, per ʉj kyajts dʉꞌʉñʉm nꞌita̱ꞌa̱ñ mʉt miidsʉty. 
\s1 Tkajxyꞌáttʉ esʉ Lázarʉ ꞌyoogʉt 
\p  
\v 9 Ko ja israelítʉty tnija̱ꞌa̱dʉ ko Jesús jyápʉdyʉ naty Betañʉ, net oj tninʉjxtʉ tꞌixa̱ꞌa̱ndʉ es nandʉꞌʉn ja Lázarʉ diꞌibʉ naty ja Jesús tʉ dyajjikypyéky ko ꞌyeꞌky.  
\v 10 Net ja teedywyindsʉ́nʉty dyajtiꞌigyʉdʉ ꞌyayuk es wiꞌix nandʉꞌʉn ꞌyoogʉt ja Lázarʉ,  
\v 11 mʉt ko mʉt yʉꞌʉgyʉjxmʉ Lázarʉ may ja israelítʉty tmastuttʉ ja teedywyindsʉ́nʉty es tpanʉjxtʉ ja Jesús. 
\s1 Jesús tyʉkʉ Jerusalén éxtʉm tuꞌugʉ rey 
\p  
\v 12 May ja ja̱ꞌa̱yʉdyʉ naty tʉ ñʉjxtʉ paskʉxʉꞌa̱jtpʉ Jerusalén. Jakumbom ja ja̱ꞌa̱yʉty tmʉdoodʉ ko Jesús jya̱ꞌta̱ꞌa̱ñ.  
\v 13 Net oj tmʉnʉjxtʉ tʉʉxy a̱a̱y es dʉꞌʉn tꞌaxa̱jʉya̱ꞌa̱ndʉ ja Jesús. Ta jyʉnandʉ mʉk: 
\p —¡Awdattʉ Dios! ¡Kuniꞌxy diꞌibʉ miimp éxtʉm ja Diosʉ Kyudʉnaabyʉ! ¡Kuniꞌxy ja Israelitʉ Ryey! 
\p  
\v 14 Jesús tpaty tuꞌugʉ burruꞌunk es ttukpejty, dʉꞌʉn éxtʉm jyʉnaꞌañ ma̱ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn: 
\q1  
\v 15 Katʉ mdsʉꞌʉgʉdʉ miidsʉty, 
\q1 ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ tsʉna̱a̱ydyʉp ma̱ Syon ka̱jpn. 
\q1 Ix, tya̱a̱ myiñ ja mrey ttukꞌuꞌuñʉ tuꞌugʉ burruꞌunk. 
\p  
\v 16 Ma̱ ja xʉʉ ko jyajty ja Jesús es ko tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn ttuñ, kyaj ja ꞌyʉxpʉjkpʉty tjaygyujkʉdʉ. Per óknʉm ko Jesús jyikypyejky es ñʉjxnʉ tsa̱jpótm, net tjamyajtstʉ ko yʉ tya̱a̱dʉ tʉgekyʉ ꞌyity kʉxja̱ꞌa̱y ma̱ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn es dʉꞌʉnʉ naty tʉ yajkuydyúñ mʉt ja Jesús. 
\p  
\v 17 Ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ naty jap Betañʉ ko ja Jesús dyajjikypyejky ja Lázarʉ ko naty tʉ ꞌyeeky, tmadyakmiin tmadyakxʉjptʉ diꞌibʉ naty tʉ tꞌixtʉ.  
\v 18 Pa̱a̱ty waanʉ may ja ja̱ꞌa̱yʉty tsyoꞌondʉ es ja Jesús tjʉjpꞌyoꞌoya̱ꞌa̱ndʉ mʉt ko tmʉdoodʉ ko naty ja tadʉ ijxwʉꞌʉmʉn tʉ ttuñ diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn.  
\v 19 Ko ja fariseeʉty tꞌijxtʉ ko Jesús ja ja̱ꞌa̱y ak jaꞌa panʉjxʉp, net ñayjyʉnánʉdʉ ak jaꞌajʉty: 
\p —Ta xyꞌixtʉ. Kyaj mba̱a̱t ti nduꞌunʉm. ¡Nidʉgekyʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty ak jaꞌa pyanʉjxtʉbʉ tadʉ ja̱ꞌa̱y! 
\s1 Grieegʉ ja̱ꞌa̱y tꞌʉxta̱ꞌa̱ydyʉ ja Jesús 
\p  
\v 20 Es ma̱ ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ naty tʉ ñʉjxtʉ Jerusalén es tꞌawdata̱ꞌa̱ndʉ ja Dios ma̱ ja xʉʉ tyúñʉty, tapʉ naty niduꞌugʉty ja grieegʉ ja̱ꞌa̱yʉty.  
\v 21 Tya̱a̱dʉty jaꞌa ñinʉjxtʉ ja Felipʉ diꞌibʉ kuga̱jpnꞌa̱jtp Betsaydʉ, Galileeʉ ña̱a̱xóty, es tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Windsʉ́n, yʉꞌʉts njaꞌixándʉp ja Jesús es njamʉtmadya̱ꞌa̱ga̱ꞌa̱ndʉts. 
\p  
\v 22 Felipʉ oj tninejxy ja Andrés es tꞌawa̱ꞌa̱nʉ. Net nimajtsk oj ñʉjxtʉ ma̱ ja Jesús es tmʉmadyaktʉ.  
\v 23 Net ja Jesús jyʉnáñ: 
\p —Tʉ net ja oorʉ tpa̱a̱ty ma̱ ja Diósʉts ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, xymyoꞌoyaꞌañʉts waanʉ niꞌigʉ mʉjꞌa̱jtʉn. 
\p  
\v 24 ’Tʉyꞌa̱jtʉn miits nꞌanʉʉmʉdʉ ko tuꞌugʉ triigʉ pa̱jk kyaka̱ꞌa̱y na̱a̱xkʉjxy es kyaj myuxy, dʉꞌʉñʉ ja tʉʉmt tuꞌuk jeꞌeyʉ ꞌyity, per ko kyaꞌay na̱a̱xkʉjxy es tyʉgoy jaꞌagyʉjxm ko myuxy, may ja tyʉʉmp dyaky.  
\v 25 Pʉ́n nayyajjikyꞌa̱jtʉp kʉꞌʉm ya̱ naxwiiñ, dʉꞌʉn éxtʉm ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ pyʉjkeꞌkypy ja triigʉ tʉʉmt extʉ ko wyojkta̱ꞌa̱yʉty, net tyʉgooydyaꞌay. Per diꞌibʉ jikyꞌa̱jtp éxtʉmts ʉj nꞌanʉʉmʉ, dʉꞌʉn éxtʉm ja tʉʉmt diꞌibʉ mujxp es tyʉʉmpꞌáty may.  
\v 26 Jaꞌa ko pʉ́nʉty jikyꞌa̱jttʉp éxtʉmts ʉj nꞌanʉʉmʉ es xymyʉdúñʉts, nʉjxʉp nandʉꞌʉn ma̱ts ʉj nnejxy, esʉ nDeedyʉts mayꞌátʉdʉp nidʉgekyʉ diꞌibátyʉts xypyanʉjxtʉp. 
\s1 Jesús tnigajxy ja ꞌyoꞌkʉn 
\p  
\v 27 ’Tyam nʉgoots nꞌokjotmaymyʉʉtꞌa̱jnʉ. ¿Wiꞌixʉts njʉna̱ꞌa̱nʉt? ¿Ti njʉna̱ꞌa̱nʉpts?: “Tatʉ, yajtsókʉts kʉdiibʉts nꞌayówʉt ma̱ tya̱dʉ oꞌkʉn.” Per dʉꞌʉnʉts tʉ nmiñ naxwiiñ esʉts nꞌoogʉt.  
\v 28 Net ꞌyakjʉnáñ: “Tatʉ, tun dʉꞌʉn es ja ja̱ꞌa̱yʉty mꞌawdátʉdʉt.” 
\p Net yajmʉdooy kyajxy tsa̱jpótm: 
\p —Tʉts dʉꞌʉn nduñ, es ndunaambyʉts jatʉgok. 
\p  
\v 29 Ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ jap myʉdoodʉ ñayjyʉnánʉdʉ ko anaa yaxp. Es wiinkpʉty ñayjyʉnánʉdʉ: 
\p —Tuꞌugʉ anklʉs tʉ myʉgajxyʉty. 
\p  
\v 30 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Kyajpʉ tya̱a̱dʉ tʉ yajmʉdóy mʉt ʉjtskyʉjxm, mʉt miitskyʉjxmʉdyʉ dʉꞌʉn.  
\v 31 Tyamʉ net ja tiempʉ tʉ jyaꞌty ma̱ yʉ naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱y yajpayoꞌoyaꞌañ, es tyamʉ net yajkutujkʉnjuudʉt diꞌibʉ ya̱ naxwiiñ anaꞌamp.  
\v 32 Es kots ʉj nyajpʉjta̱ꞌa̱gʉt kʉjxm, nétʉts xyñimiinda̱ꞌa̱ydyʉdʉts ja ja̱ꞌa̱yʉty. 
\p  
\v 33 Es mʉdʉ tya̱a̱dʉ Jesús yajjaygyujkʉ wiꞌixʉ naty ꞌyooga̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 34 Es ja ja̱ꞌa̱yʉty ꞌyadsoojʉdʉ: 
\p —Tʉts nmʉdowdʉ ma̱ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn ko yʉ Kristʉ jikyꞌata̱a̱mp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. ¿Wiꞌix mij mjʉna̱ꞌa̱ñ ko ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ yajpʉjta̱ꞌa̱ga̱ꞌa̱ñ kʉjxm? ¿Pʉ́nʉ dʉnʉ tadʉ Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ? 
\p  
\v 35 Net ja Jesús jyʉnáñ: 
\p —Akꞌijtp ja ja̱jʉn mʉt miidsʉty, per waanʉ tiempʉ jeꞌeyʉ. Yoꞌoygyojtʉ mʉt ko mꞌakmʉda̱jttʉbʉ tya̱dʉ ja̱jʉn kʉdiibʉ mgugoodsʉdʉt. Mʉt ko diꞌibʉ tuꞌuyeꞌepy kugoots, kyaj tnijawʉ ma̱ ñejxy.  
\v 36 Ʉjtsʉ dʉꞌʉnʉ tya̱dʉ ja̱jʉn. Na̱a̱m nꞌakꞌijtpnʉmts mʉt miidsʉty, axá̱jʉdʉgʉts miidsʉty es dʉꞌʉn miits mja̱ꞌa̱yꞌátʉdʉt ja ja̱jʉn es tkudʉꞌxa̱ꞌa̱ñ ja wiingátypyʉ. 
\p Ko tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn Jesús jyʉna̱a̱nda̱a̱y, net oj ñʉjxnʉ adʉkʉtuuy. 
\s1 Jaꞌa ko israelítʉty kyaj tmʉbʉktʉ Jesús 
\p  
\v 37 Oyʉ naty ja Jesús tʉ tjantsyjyayaꞌíxyʉty ja ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn ja̱ꞌa̱y wyinduuyʉty, kyaj myʉbʉjkʉdʉ.  
\v 38 Es dʉꞌʉn yajkuydyuuñʉ tya̱a̱dʉ diꞌibʉ ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ Isaiiʉ kyʉxja̱a̱y ma̱ jyʉnáñ: 
\q1 Nindsʉnꞌa̱jtʉm, ¿pʉ́n tʉ tmʉbeky diꞌibʉts ʉj tʉ nga̱jxwaꞌxy? 
\q1 ¿Pʉ́n tyukꞌijx ja Nindsʉnꞌa̱jtʉmʉ myʉkꞌa̱jtʉn? 
\m  
\v 39 Es dʉꞌʉn kyaj mba̱a̱t oj tmʉbʉktʉ. Pes nan kyʉxja̱a̱y ja Isaiiʉ: 
\q1  
\v 40 Dios dʉꞌʉn jyʉnáñ: 
\q1 “Tya̱dʉ ja̱ꞌa̱y tʉ ñayyajwiindsʉdʉ es dyajjuuñ ja jyot wyinma̱ꞌa̱ñ, 
\q1 es kʉdiibʉ tꞌíxtʉt mʉdʉ wyiinʉty, 
\q1 es ni tkajaygyúkʉdʉt mʉt ja jyot wyinma̱ꞌa̱ñ, 
\q1 es ni kyajʉmbíttʉt ma̱ ʉj esʉts nyaꞌꞌagʉda̱ꞌa̱gʉt.” 
\m  
\v 41 Isaiiʉ jyʉnañʉ dʉꞌʉn mʉt ko tʉ naty tꞌixy ja myʉjꞌa̱jtʉnʉ Jesús, es yʉꞌʉ dʉnʉ tya̱a̱dʉ ñimadyak. 
\p  
\v 42 Oy may ja israelítʉty tjamʉbʉktʉ Jesús, es jaꞌa mʉt na̱a̱gʉty ja wyindsʉ́nʉty, kyaj jyʉnandʉ mayjyaꞌayóty mʉt ko ttsʉꞌʉgʉdʉ ja fariseeʉty kʉdiibʉ ñakykyupʉ́kʉdʉt tsa̱jptʉgóty.  
\v 43 Jaꞌa ko yʉꞌʉjʉty niꞌigʉ ttsoktʉ ko ja ja̱ꞌa̱y yajmʉjꞌátʉdʉ es kʉdiinʉm ja Dios yajmʉjꞌátʉdʉt. 
\s1 Jesusʉ ꞌyayuk tyukpayeꞌepy ja ja̱ꞌa̱y 
\p  
\v 44 Myiiñ jatʉgok ja Jesús es jyʉnáñ jantsy mʉk: 
\p —Diꞌibʉts ʉj xymyʉbʉjkp, myʉbejkypy nandʉꞌʉn diꞌibʉts tʉ xykyexy.  
\v 45 Es diꞌibʉts tyam xyꞌijxp, yʉꞌʉ naty nandʉꞌʉn ꞌyijxypy diꞌibʉts ʉj xykyajx.  
\v 46 Ʉjtsʉ dʉꞌʉn ja ja̱jʉn. Tʉ ngʉdaꞌagyʉts ya̱ naxwiiñ es diꞌibʉts xymyʉbʉjkp kyaj wyʉꞌʉmʉt kugoots.  
\v 47 Ʉj kyajts ndukkumʉdoy diꞌibʉ tʉ tjamʉdoy yʉ nꞌayúkʉts es kyaj ttuñʉ kwentʉ, mʉt ko ʉj kyajts tʉ nmiñ ya̱ naxwiiñ esʉts ndukkumʉdówʉt ja ja̱ꞌa̱yʉty, nyajnitsoꞌogʉpts sitʉy.  
\v 48 Diꞌibʉts xyꞌʉxtijp es kyaj ttuñʉ kwentʉ nꞌayúkʉts, tam yʉꞌʉ ꞌyawíxyʉty pʉ́n tukkumʉdówʉdʉp. Yʉ tya̱dʉ ayuk diꞌibʉ ʉj tʉ ngajxyʉts, yʉꞌʉ dʉꞌʉn nigʉxʉꞌʉgʉp ko pekymyʉʉt ja ja̱ꞌa̱y ja xʉʉ ko ja̱ꞌa̱y yajpayoꞌoydyʉt.  
\v 49 Mʉt ko ʉj kyajts ngajxy mʉdʉdsʉ ngʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñ, ja nDeedyʉts diꞌibʉts xykyajx, yʉꞌʉts tʉ xytyukꞌaneꞌemy diꞌibʉts nga̱jxʉp es diꞌibʉts ndukꞌʉxpʉ́kʉp.  
\v 50 Es nnija̱ꞌa̱bʉts yʉ nDeedyʉdsʉ ꞌyanaꞌamʉn, yʉꞌʉ dʉꞌʉn wiꞌix yajpa̱a̱ty ja jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Pes diꞌibʉts ʉj ngajxypy, ngajxypyʉts éxtʉmts ja nDeedyʉn tʉ xytyukꞌaneꞌemy. 
\c 13  
\s1 Jesús tpujy ja ꞌyʉxpʉjkpʉtʉjkʉ tyeky 
\p  
\v 1 Tʉ naty ttimpatnʉ ja paskʉ aꞌux. Jesús ñija̱ꞌa̱bʉ naty ko ja oorʉ tʉ tpatnʉ es tmastuꞌudánnʉ ja naxwíñʉdʉ es ñʉjxánnʉ ma̱ Dios Teety. Jaꞌa dʉꞌʉñʉmʉ naty ttseky ja jyaꞌayʉty diꞌibʉ naty ya̱ naxwiiñ, es tyam dyajnigʉxeꞌeky maba̱a̱t jyantsytsyoktʉ. 
\p  
\v 2 Aꞌuxꞌatándʉbʉ naty, es tʉ naty ja mʉjkuꞌugópk tyʉkʉ jyodoty wyinma̱ꞌa̱ñóty ja Juudʉs, Simonk Iskaryotʉ mya̱a̱nk, es tkʉyákʉt ja Jesús.  
\v 3 Jesús ñija̱ꞌa̱bʉ naty ko yʉꞌʉ tsyoꞌoñ ma̱ Dios Teedyʉn es jyʉmbita̱ꞌa̱ñ nandʉꞌʉn jatʉgok ma̱ ja Dios Teety, es nan ñija̱ꞌa̱bʉ naty ko Dios Teedyʉ naty tʉ myoꞌoyʉty tʉgekyʉ ja kutujkʉn,  
\v 4 net wyaꞌtseꞌky ja Jesús meesʉ winduuy es ñaydyuknijaandútʉ ja ñikʉjxyʉdʉ wit es ñaydyukmoxmʉwʉꞌʉnʉ tuꞌugʉ twayʉ.  
\v 5 Net tpʉjtáky ja nʉʉ ma̱ agʉbujʉn. Ta ñaxweꞌtsy es tpujʉ ja tyékyʉty ja ꞌyʉxpʉjkpʉty es dyajtʉ́tsy mʉt ja twayʉ diꞌibʉ naty tʉ ñaydyukmoxwʉʉñʉty. 
\p  
\v 6 Ko naty tpujannʉ Simonk Peedrʉ tyeky, netʉ Simonk jyʉnáñ: 
\p —Windsʉ́n, ¿mij mbujaambyʉts ja ndeky? 
\p  
\v 7 Jesús tꞌadsooy: 
\p —Tyam kyaj xyjaygyukʉ diꞌibʉts ndiimpy, per óknʉm xyñijáwʉt. 
\p  
\v 8 Es ja Peedrʉ ꞌyadsooy: 
\p —¡Ʉj ni na̱ꞌa̱ts mij ndeky xykyapújʉt! 
\p Jesús ꞌyanma̱a̱yʉ: 
\p —Pʉn kyajts mij yʉ mdeky nbujy, kyajts mij nꞌʉxpʉjkpʉꞌátʉt. 
\p  
\v 9 Simonk Peedrʉ ꞌyadsooy: 
\p —Windsʉ́n, kyaj yʉꞌʉyʉty jeꞌeyʉ ndékyʉts, nandʉꞌʉn pujtsʉ ngʉꞌʉ esʉ ngʉba̱jkʉts. 
\p  
\v 10 Es ja Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Diꞌibʉ tʉ tsyiida̱ꞌa̱y, kyaj jyatyimnigutíkyʉty tsyiꞌit tʉgekyʉ, yʉꞌʉyʉ jeꞌeyʉ tyeky, mʉt ko wa̱ꞌa̱dsʉꞌʉ tʉgekyʉ. Es wa̱ꞌa̱ts miidsʉty, oy mgadimniꞌamúkʉty. 
\p  
\v 11 Mʉt ko ñija̱ꞌa̱bʉ naty pʉ́nʉ naty kʉyakánʉp, pa̱a̱dyʉ dʉꞌʉn jyʉnáñ: “Es wa̱ꞌa̱ts miidsʉty, oy mgadimniꞌamúkʉty.” 
\p  
\v 12 Ko ja Jesús tpujta̱a̱yʉdʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ja tyékyʉty, net jatʉgok ttuktʉjkʉ ja ñikʉjxyʉdʉ wit. Net ñaxweꞌtsy jatʉgok meesʉ winduuy es jyʉnáñ: 
\p —¿Mjaygyujkʉdʉp miidsʉty yʉ tya̱a̱dʉ diꞌibʉdsʉ dʉꞌʉn tʉ nduñ?  
\v 13 Miits xytyijtʉp Yaꞌʉxpʉjkpʉ es Windsʉ́n. Mmʉda̱jttʉp ja tʉyꞌa̱jtʉn, mʉt ko ʉjtsʉ dʉꞌʉn.  
\v 14 Es pʉn ʉj, miidsʉ mYaꞌʉxpʉjkpʉ esʉ mWindsʉ́n, tʉts nbujy miidsʉty ja mdékyʉty, nandʉꞌʉnʉ dʉn miits mnaybyujxʉdʉt nixim niyam.  
\v 15 Ʉjts miits tʉ nmoꞌoydyʉ tuꞌugʉ ijxwʉꞌʉmʉn es miits xytyúndʉt nandʉꞌʉn éxtʉmts ʉj tʉ nduñ.  
\v 16 Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ, ni tuꞌugʉ poꞌoduumbʉ diꞌibʉ niꞌigʉ mʉj kʉdiinʉmʉ wyindsʉ́n, es ni tuꞌugʉ diꞌibʉ miimp kexy kyamʉ́jʉty es kʉdiinʉm ja diꞌibʉ kajxʉp.  
\v 17 Pʉn mjaygyujkʉdʉbʉ tya̱a̱dʉ es pʉn mbaduundʉp, mꞌíttʉp agujk jotkujk. 
\p  
\v 18 ’Kyajts miits nꞌanʉʉmʉdʉ nidʉgekyʉ. Ʉj nnija̱ꞌa̱bʉts pʉ́nʉtyts tʉ nwinwitsy. Per koonʉm yajkuydyuna̱ꞌa̱ñ éxtʉmʉ Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnaꞌañ: “Diꞌibʉ ka̱a̱y ukp tiꞌigyʉ mʉt ʉj, yʉꞌʉ dʉꞌʉn tʉ jyʉmbity nmʉdsípʉts.”  
\v 19 Tyam miits nꞌanʉʉmʉdʉ na̱a̱m kyajnʉmʉ dʉꞌʉn tya̱a̱dʉ tyuñ jyátyʉty, es ko yʉ tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn tyun jyátʉdʉt, net xymyʉbʉ́ktʉt ko ʉjtsʉ dʉꞌʉn pʉ́nʉ dʉꞌʉn ʉj.  
\v 20 Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ, diꞌibʉ ꞌyaxá̱jʉp diꞌibʉts ʉj ngejxypy, xyꞌaxá̱jʉptsʉ naty ʉj, es diꞌibʉts ʉj xyꞌaxá̱jʉp, ꞌyaxá̱jʉp diꞌibʉts ʉj xykyajx. 
\s1 Jesús tnigajxy esʉ Juudʉs kyʉyaka̱ꞌa̱ñʉty 
\p  
\v 21 Ko dʉꞌʉn jyʉna̱a̱nda̱a̱y ja Jesús, net ñayjya̱ꞌa̱jʉ jotmaymyʉʉt es ꞌyamutskꞌa̱jty, es oj ttimka̱jxteꞌxy: 
\p —Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ ko miidsʉty niduꞌuk xykyʉyaka̱a̱mbʉts. 
\p  
\v 22 Net ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ak jeꞌeyʉ ñaywyinꞌíxʉdʉ, ni tkanijáwʉdʉ pʉ́nʉ dʉꞌʉn ꞌyandijpy.  
\v 23 Tuꞌugʉ Jesusʉ ꞌyʉxpʉjkpʉ diꞌibʉ niꞌigʉ ijty tsyejpy\f + \fr 13:23 \ft Fwank yʉ neky jyaay es yʉꞌʉ kʉꞌʉm nayꞌandíjʉp ko jyʉnaꞌañ ja ʉxpʉjkpʉ diꞌibʉ Jesús niꞌigʉ ijty tsyejpy. \f*, jamyʉ pyʉꞌam naty mʉt ꞌyaꞌuxꞌaty.  
\v 24 Simonk Peedrʉ tyukꞌijxʉ tuꞌugʉ ijxwʉꞌʉmʉn es dyajtʉʉy pʉ́nʉ dʉꞌʉnʉ taadʉ.  
\v 25 Net ja tuꞌukpʉ ꞌyʉxpʉjkpʉ ñimʉjwaꞌtsʉ ja Jesús es dyajtʉʉy: 
\p —Windsʉ́n, ¿pʉ́nxʉ dʉꞌʉnʉ taadʉ? 
\p  
\v 26 Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Mints nꞌokꞌyajxeeky tuk pedazʉ tsa̱jkaaky, es diꞌibʉts nmeepy, yʉꞌʉ dʉꞌʉn. 
\p Es dʉꞌʉn dyajxeꞌky ja tsa̱jkaaky es tmooy ja Juudʉs Iskaryotʉ, Simongʉ mya̱a̱nk.  
\v 27 Ta Juudʉs tꞌaxa̱jʉ ja tsa̱jkaaky tuk pedazʉ es tka̱a̱y. Net ja mʉjkuꞌugópk Satanás tyuktʉjkʉ ja Juudʉs. Net ja Jesús jyʉnáñ: 
\p —Diꞌibʉ mdunaampy, tuungójʉ dʉꞌʉn pojʉn. 
\p  
\v 28 Per ni pʉ́n diꞌibʉ naty jam aꞌuxꞌa̱jttʉp tkajaygyujkʉ ti ko dʉꞌʉn jyʉnaꞌañ ja Jesús.  
\v 29 Kom ja Juudʉs yʉꞌʉ naty ñikoombejtypy ja meeñ ma̱ ja Jesusʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty, niduꞌugʉty twinma̱a̱ydyʉ ko Jesús jaꞌa ꞌyandijpy esxyʉp ti waanʉ yajjúy diꞌibʉ yajtúndʉp ma̱ ja xʉʉ, o tmoꞌoyxyʉp oynʉꞌʉnʉn ja ayoobʉ ja̱ꞌa̱yʉty.  
\v 30 Ko Juudʉs tꞌaxa̱jʉ ja tsa̱jkaaky, ta pyʉdseemy. Tʉ naty kyoodsʉnʉ. 
\s1 Jesús tmoꞌoy ja jembyʉ anaꞌamʉn 
\p  
\v 31 Ko naty tʉ pyʉdsemy ja Juudʉs, net ja Jesús jyʉnáñ: 
\p —Tyamʉ net yaꞌíxʉt ja nmʉjꞌa̱jtʉnʉts ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, esʉts nyaꞌíxʉdʉt ja myʉjꞌa̱jtʉnʉ Dios.  
\v 32 Es kots ʉj nyaꞌíxʉdʉt ja myʉjꞌa̱jtʉnʉ Dios, netʉ Dios xymyoꞌoyaꞌañʉts ja diꞌibʉ yʉꞌʉ myʉjꞌa̱jtʉnꞌa̱jtypy.  
\v 33 Mʉguꞌugʉty, kyajts jeky nnakyꞌita̱ꞌa̱ñ mʉt miidsʉty. Xyꞌʉxta̱ꞌa̱yándʉpts miidsʉty, es dʉꞌʉn éxtʉmts nꞌanma̱a̱ydyʉ ja israelítʉty, nꞌanʉʉmʉdʉts miits tyam: Kyaj mba̱a̱t mnʉjxtʉ ma̱ts ʉj nnejxy.  
\v 34 Tya̱a̱dʉts miits nmooydyʉp yʉ jembyʉ anaꞌamʉn: Naydsyókʉdʉ nixim niyam. Dʉꞌʉn éxtʉmts miits ndsoktʉ, nandʉꞌʉn mnaydsyókʉdʉt nixim niyam.  
\v 35 Pʉn mnaydsyojkʉdʉp miidsʉty nixim niyam, net nidʉgekyʉ ja ja̱ꞌa̱y tnijáwʉdʉt kots ʉj miits nꞌʉxpʉjkpʉꞌáttʉ. 
\s1 Jesús tnigajxy ko Peedrʉ ꞌyʉxtija̱ꞌa̱ñʉty 
\p  
\v 36 Simonk Peedrʉ dyajtʉʉy ja Jesús: 
\p —Windsʉ́n, ¿ma̱ mnejxy? 
\p Jesús ꞌyadsoojʉ: 
\p —Ma̱ts ʉj nnejxy, kyajts mba̱a̱t xypyanejxy tyam. Per xypyanʉjxʉpts óknʉm. 
\p  
\v 37 Net ja Peedrʉ tꞌanma̱a̱y: 
\p —Windsʉ́n, ¿Ti ko kyaj mba̱a̱t nbanejxy tyam? Ʉj nguꞌoogʉpts mij. 
\p  
\v 38 Jesús ꞌyadsoojʉ: 
\p —¿Tii tʉyꞌa̱jtʉn kots mij xykyuꞌoogʉpts? Tyam ndimꞌanʉʉmʉ tʉyꞌa̱jtʉn, kyajnʉmʉ natyʉ tʉgaak ꞌyʉy ko mij mjʉna̱ꞌa̱na̱ꞌa̱ñ tʉgʉk ok ko kyajts xyꞌixyꞌaty. 
\c 14  
\s1 Jesuskyʉjxmʉ ja̱ꞌa̱y jyaꞌty ma̱ Dios Teety 
\p  
\v 1 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty: 
\p —Katʉ miits mjotmayꞌooktʉ. Pʉjta̱ꞌa̱ktʉ tiꞌigyʉ mjot mwinma̱ꞌa̱ñ ma̱ Dios es nandʉꞌʉn ma̱ ʉj.  
\v 2 Ma̱dsʉ nDeety ꞌyity, may jam ja tsʉna̱a̱ydyákn. Pʉn kyajxyʉbʉ dʉꞌʉn, tʉʉxyʉpts ʉj miits nꞌanʉʉmʉdʉ. Nnejxyʉts ʉj nꞌokꞌʉxkukʉ ma̱ miits mꞌíttʉt.  
\v 3 Es nétʉts nmínʉt jatʉgok es nyajnʉjxtʉdʉts miits es mjikyꞌáttʉt mʉt ʉj.  
\v 4 Miits mnija̱ꞌa̱dʉp ma̱ts nnejxy es mnija̱ꞌa̱dʉp ja tuꞌu. 
\p  
\v 5 Tomás ꞌyadsoojʉ: 
\p —Windsʉ́n, kyajts ʉʉdsʉty nnijáwʉdʉ ma̱ mij mnejxy. ¿Wiꞌixʉts ʉj mba̱a̱t nnijáwʉdʉ tadʉ tuꞌu? 
\p  
\v 6 Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Ʉjtsʉ dʉꞌʉn éxtʉm tuꞌugʉ tuꞌu, ʉjtskyʉjxmʉ ja̱ꞌa̱y jya̱ꞌttʉ ma̱ Dios Teety, ʉjtskyʉjxmʉ ja̱ꞌa̱y tnijáwʉdʉ ja tʉyꞌa̱jtʉn, ʉjtskyʉjxmʉ ja̱ꞌa̱y jyikyꞌattʉ. Ni pʉ́n kyaja̱ꞌty ma̱ Dios Teety pʉn kyajts ʉj xymyʉbeky.  
\v 7 Kooxyʉp miits xyꞌixyꞌáttʉts ʉj, nandʉꞌʉnxyʉp xyꞌixyꞌattʉ ja nDeedyʉts. Es tʉ net xyꞌixyꞌattʉ tyam, jaꞌa ko tʉ xyꞌixtʉ. 
\p  
\v 8 Net ja Felipʉ ꞌyanma̱a̱yʉ: 
\p —Windsʉ́n, tukꞌijxtʉgʉts ja Dios Teety, es mʉt yʉꞌʉyʉ. 
\p  
\v 9 Jesús tꞌadsooy ja Felipʉ: 
\p —Felipʉ, jékyʉts kujk nꞌittʉ mʉt miidsʉty, ¿es kyajnʉmts mij xyꞌixyꞌaty? Diꞌibʉts ʉj xyꞌixyꞌa̱jtp, ꞌyixyꞌajtypy nandʉꞌʉn ja Dios Teety. ¿Ti kots mij xyꞌanʉʉmʉ kots ʉj mij ndukꞌíxʉt ja Dios Teety?  
\v 10 ¿Ti kyajts xymyʉbékyʉts ko ʉj ijtpʉmts mʉt ja Dios Teety, esʉ Dios Teety nandʉꞌʉn ijtpʉmʉ dʉꞌʉn mʉt ʉj? Diꞌibʉts miits nꞌanma̱a̱ydyʉp, kyaj yʉꞌʉjʉty jeꞌeyʉ ngʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñʉts. Dios Teety yʉꞌʉ ijtp mʉt ʉj, es yʉꞌʉ dʉn xymyeebyʉts diꞌibʉts ndúnʉp es diꞌibʉts nga̱jxʉp tʉgekyʉ.  
\v 11 Mʉbʉjktʉgʉts kots ʉj nꞌity mʉt ja Dios Teety, es ja Dios Teety ijtpʉmʉꞌʉ mʉt ʉj. Mʉbʉjktʉgʉts mʉt kots dʉꞌʉn njʉna̱ꞌa̱ñ, o mʉbʉjktʉgʉts mʉt ko diꞌibʉts ndiimpy yaꞌijxp ko tyʉyꞌa̱jtʉnʉty diꞌibʉts miits nꞌanma̱a̱ydyʉp. 
\p  
\v 12 ’Jantsy tʉyꞌa̱jtʉn nꞌanʉʉmʉdʉ ko diꞌibʉts xymyʉbʉjktʉp, tyúndʉp nandʉꞌʉn diꞌibʉts ʉj ndiimpy. Es tyúndʉp waanʉ mʉ́jʉtypyʉ mʉt ko ʉj nʉjxnʉpts ma̱ Dios Teety.  
\v 13 Ʉj ndúnʉpts diꞌibʉts miits xyꞌamdoodʉp mʉt ko xymyʉbʉ́ktʉts, es dʉꞌʉn nyaꞌíxʉdʉpts ja myʉjꞌa̱jtʉnʉ Dios Teety.  
\v 14 Pa̱a̱dyʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ, ndúnʉpts ʉj pʉn tits xyꞌamdoodʉp ʉjtskyʉjxm. 
\s1 Jesús tnigajxy ko Espíritʉ Santʉ tkaxa̱ꞌa̱ñ 
\p  
\v 15 ’Pʉn xytsyojktʉpts miidsʉty, mguydyúndʉpts ja nꞌanaꞌamʉn.  
\v 16 Ʉjts ja Dios Teety nꞌamdówʉp es mduknigáxʉdʉt jatuꞌuk diꞌibʉ mbudʉ́kʉdʉp, yʉ Espíritʉ Santʉ diꞌibʉ mdukꞌíxʉdʉp ja tʉyꞌa̱jtʉn es ꞌyítʉt mʉt miidsʉty winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.  
\v 17 Es pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp, nan kyaj mba̱a̱t tꞌaxá̱jʉdʉ ja Espíritʉ Santʉ, mʉt ko kyaj tꞌixtʉ es ni tkaꞌixyꞌattʉ. Per miits mꞌixyꞌa̱jttʉp mʉt ko taa mʉt miidsʉty es wʉꞌʉmp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ mʉt miidsʉty.  
\v 18 Kyajts miits nnikaꞌaga̱ꞌa̱ndʉ. Jʉmbita̱a̱mbʉts es nꞌita̱ꞌa̱ñʉts mʉt miidsʉty.  
\v 19 Ko waanʉ ꞌyítʉt, kyajts xyñakyꞌíxtʉt pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp, per miits mꞌíxtʉp, es mjikyꞌáttʉp miidsʉty mʉt ko ʉj njikyꞌátyʉts.  
\v 20 Es ma̱ tadʉ xʉʉ xypyʉ́ktʉdʉ kwentʉ ko támʉdsʉ naty ʉj mʉdʉdsʉ nDeety, es miidsʉty mʉt ʉj, es ʉj mʉt miidsʉty.  
\v 21 Pʉ́n ñija̱ꞌa̱p es tpadúñ yʉ nꞌanaꞌamʉnʉts, yaꞌijxʉp kots xytsyeky. Esʉ nDeedyʉts tsojkʉp diꞌibʉts ʉj xytsyojkp, es ʉjts nandʉꞌʉn ndsókʉpts, es ndukꞌíxʉpts yʉꞌʉ. 
\p  
\v 22 Jatuꞌugʉ ꞌyʉxpʉjkpʉ diꞌibʉ nandʉꞌʉn xyʉꞌa̱jtypy Juudʉs, per kyaj jyaꞌajʉty diꞌibʉ kʉyakánʉp, jaꞌa jʉnán: 
\p —Windsʉ́n, ¿ti kots mij xytyukꞌixa̱ꞌa̱ndʉts ʉʉdsʉty es kyaj pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp? 
\p  
\v 23 Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Diꞌibʉts xytsyojkp, pyadiimpy diꞌibʉts ʉj ngajxypy; esʉ nDeedyʉts tsókʉdʉp; es ʉj esʉ nDeedyʉts, míndʉpts es njikyꞌátʉdʉts mʉt yʉꞌʉ.  
\v 24 Per diꞌibʉ kyajts xytsyeky, kyaj tkuydyúñ diꞌibʉts ʉj ngajxypy. Tya̱dʉ ka̱jxwíjʉn diꞌibʉ miits yam mʉdoodʉp, kyajts ʉj njaꞌajʉty, yʉꞌʉyʉ jyaꞌajʉ nDeedyʉts diꞌibʉts tʉ xykyexy. 
\p  
\v 25 ’Miits nꞌakꞌanʉʉmʉdʉ tya̱a̱dʉ kots nꞌakꞌyámnʉmʉty mʉt miidsʉty.  
\v 26 Per ja Espíritʉ Santʉ diꞌibʉ ja nDeedyʉts kyaxaampy ʉjtskyʉjxm, jaꞌa mbudʉ́kʉdʉp, mdukꞌʉxpʉ́kʉdʉp tʉgekyʉ es mdukjamyátsʉdʉp tʉgekyʉ diꞌibʉts ʉj miits tʉ nꞌanʉʉmʉdʉ. 
\p  
\v 27 ’Nnayjyʉga̱jxʉpts mʉt miidsʉty jotkujk. Es nmooydyʉpts miits yʉ njotkujkꞌa̱jtʉnʉts. Per kyajts nyaky ja jotkujkꞌa̱jtʉn éxtʉm dyaktʉ pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp. Katʉ mjotmayꞌooktʉ es ni xykyamʉdáttʉt ja tsʉꞌʉgʉ.  
\v 28 Tʉ xymyʉdowdʉ kots tʉ njʉna̱ꞌa̱ñ: “Nʉjxnʉpts, es mínʉpts jatʉgok es nꞌítʉdʉts mʉt miidsʉty.” Pʉn tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits xytsyoktʉ, mxondáktʉpxyʉp ko xyñijáwʉdʉ kots ʉj nnejxy ma̱ Dios Teety, mʉt ko yʉꞌʉ dʉꞌʉn niꞌigʉ mʉj kʉdiinʉm ʉj. 
\p  
\v 29 ’Nꞌanma̱a̱ydyʉpts miidsʉ tya̱a̱dʉ ko kyajnʉmʉ dʉꞌʉn tyuñ jyátyʉty, mʉt ko nʉjx tyuñ jyátyʉty, net xymyʉbʉ́ktʉt.  
\v 30 Kyajts nnakykya̱jxa̱ꞌa̱ñ may mʉt miidsʉty, mʉt ko miimp ja diꞌibʉ anaꞌamp pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp, oy ni ti madakʉn tkamʉdaty mʉt ʉj.  
\v 31 Per dʉꞌʉn yajkuydyuna̱ꞌa̱ñ éxtʉmʉ Dios Teety xytyukꞌaneꞌemy es tnijáwʉdʉt ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty ko ʉj ja nDeedyʉts ndsejpyʉts es nguydyiimbyʉts diꞌibʉts yʉꞌʉ xytyukꞌanaꞌamp. Waꞌtsʉꞌʉktʉ. Joꞌomdʉ. 
\c 15  
\s1 Uuvʉ a̱a̱ts 
\p  
\v 1 Esʉ Jesús tꞌakꞌanma̱a̱ydyʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty: 
\p —Ʉjtsʉ dʉꞌʉn éxtʉm tuꞌugʉ uuvʉ a̱a̱ts, es ja nDeedyʉts dʉꞌʉn éxtʉm diꞌibʉ kywentʉꞌa̱jtypy ja uuvʉ a̱a̱ts.  
\v 2 Kyupoꞌtypy oytyim diꞌibʉty ja nxeꞌendsyʉts diꞌibʉ kyaj tyʉʉmpꞌáty, per wyindijpy es dyajwa̱ꞌa̱tsy yajxón diꞌibʉ tʉʉmpꞌa̱jtp, es niꞌigʉ ꞌyaktʉʉmpꞌátʉt.  
\v 3 Miidsʉty wa̱ꞌa̱ts mꞌittʉ mʉt ja nꞌʉxpʉjkʉnʉts ko tʉ nmoꞌoydyʉ.  
\v 4 Ittʉ tiꞌigyʉ mʉt ʉj, éxtʉm ʉj dʉꞌʉñʉmts nꞌity tiꞌigyʉ mʉt miidsʉty. Tuꞌugʉ xeꞌentsy kyaj mba̱a̱t tyʉʉmpꞌáty pʉn kyaj ꞌyity tiꞌigyʉ mʉt ja ñiꞌa̱a̱ts, es nandʉꞌʉn ja̱jtpʉ dʉnʉ tya̱a̱dʉ, miidsʉty kyaj mba̱a̱t mdʉʉmpꞌáttʉ pʉn kyaj tiꞌigyʉ mꞌittʉ mʉt ʉj. 
\p  
\v 5 ’Ʉjtsʉ dʉꞌʉn ja ñiꞌa̱a̱ts, es miidsʉdyʉ dʉꞌʉn ja xyeꞌentsy. Diꞌibʉ dʉꞌʉñʉm ꞌyity mʉt ʉj, es ʉj nꞌítyʉts mʉt yʉꞌʉjʉty, may tyʉʉmpꞌátʉt; pes kyaj mba̱a̱t ti xytyundʉ pʉn kyajpʉts ʉj.  
\v 6 Diꞌibʉ kyaj dʉꞌʉñʉm ꞌyity tiꞌigyʉ mʉt ʉj, dʉꞌʉn yʉꞌʉ éxtʉm ja xeꞌentsy diꞌibʉ yaꞌoꞌxpʉdsʉʉmp es tyʉꞌʉdsʉt es yaꞌoꞌxmúkʉt es yajninoꞌogʉt. 
\p  
\v 7 ’Pʉn miits mꞌijttʉbʉm tiꞌigyʉ mʉt ʉj, es xykyuydyundʉ ja nꞌanaꞌamʉnʉts, amdowdʉ diꞌibʉ mdsojktʉp es myajmoꞌoydyʉp.  
\v 8 Yʉ nDeedyʉts yaꞌijxʉp yʉ myʉjꞌa̱jtʉn ko miits mdʉʉmpꞌáttʉ oy, es dʉꞌʉn ttukꞌixy ja ja̱ꞌa̱yʉty ko ʉjts miits nꞌʉxpʉjkpʉꞌa̱jttʉp.  
\v 9 Ʉj ndsojktʉpts miidsʉty éxtʉmts ja nDeedyʉts xytsyékyʉts ʉj. Padúndʉts ja ndsojkʉnʉts diꞌibʉts ʉj nmʉda̱jtypy mʉt miidsʉty.  
\v 10 Pʉn mguydyuundʉp ja nꞌanaꞌamʉnʉts, mbadúndʉbʉ tya̱dʉ tsojkʉn diꞌibʉts ʉj nmʉda̱jtypy mʉt miidsʉty, éxtʉmts ʉj nguydyúñʉts ja nDeedyʉdsʉ ꞌyanaꞌamʉn es mbadúñʉts ja tsyojkʉn diꞌibʉ yʉꞌʉ myʉda̱jtypy mʉt ʉj.  
\v 11 Ʉjts miits nꞌanma̱a̱ydyʉp es mxonda̱ꞌa̱ktʉt mʉt ʉj es dʉꞌʉn jotkʉdaꞌaky mꞌit mxóndʉt.  
\v 12 Yʉ nꞌanaꞌamʉnʉts yʉꞌʉ tya̱a̱dʉ: Naydsyókʉdʉ nixim niyam, éxtʉmts ʉj miits ndsoktʉ.  
\v 13 Diꞌibʉ kyuꞌoogʉp ja myʉtnaymyaayʉbʉty, yʉꞌʉ dʉꞌʉn yaꞌijxʉp ko myʉ́jʉty ja tsojkʉn tmʉdaty.  
\v 14 Miidsʉdyʉ dʉꞌʉn ja nmʉtnaymyaayʉbʉty pʉn mduundʉp diꞌibʉts miits ndukꞌanaꞌamdʉp.  
\v 15 Kyajts miits nnakytyijtʉp mʉduumbʉ, mʉt ko ja mʉduumbʉ kyaj tnijawʉ ti ja wyindsʉ́n tyiimpy. Miidsʉty ndijtʉ mʉtnaymyaayʉbʉty, mʉt ko tʉ ndukꞌixtʉ tʉgekyʉ diꞌibʉts ja nDeety ʉj tʉ xytyukꞌixy.  
\v 16 Kyajts miidsʉty xywyinꞌijxtʉ. Ʉjtsʉ dʉꞌʉn miits nwinꞌijxtʉ es nduknipʉjktʉp es mꞌíttʉt éxtʉmʉ xeꞌentsy diꞌibʉ tʉʉmpꞌa̱jtp niꞌigʉ, es ítʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, es dʉꞌʉn ja nDeedyʉts mmoꞌoyʉdʉp tʉgekyʉ diꞌibʉ mꞌamdoodʉp mʉt kots xymyʉbʉktʉ.  
\v 17 Pesʉ tya̱a̱dʉts miits ndukꞌanaꞌamdʉp: Naydsyókʉdʉ nixim niyam. 
\s1 Diꞌibʉ naxwiiñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp kyaj ttseky ja Jesús esʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty 
\p  
\v 18 ’Pʉn kyaj miits mdsókʉdʉ pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp, jamyatstʉ ko ʉj jawyiinʉts kyaj xytsyojktʉts.  
\v 19 Kooxyʉp miidsʉty ja naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ mꞌokjaꞌaꞌátʉdʉ, mdsojkʉpxyʉp éxtʉm ja jyaꞌajʉty. Per ʉjts miits tʉ nwinwitstʉ es kyaj mꞌokjaꞌaꞌa̱jttʉnʉt ja naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ, pa̱a̱ty kyaj mdsókʉdʉ.  
\v 20 Jamyatstʉ yajxón éxtʉm tʉ nꞌanʉʉmʉdʉ. Tuꞌugʉ poꞌoduumbʉ kyaj niꞌigʉ myʉ́jʉty es kʉdiinʉm ja wyindsʉ́n. Pʉn ja ja̱ꞌa̱yʉty xypyajʉdijttʉts ʉj, nandʉꞌʉn miits myajpajʉdita̱ꞌa̱ndʉ. Kom kyaj tkuydyuundʉ ja nꞌʉxpʉjkʉnʉts ja ja̱ꞌa̱yʉty, nan kyaj tkuydyúndʉt ja mꞌʉxpʉjkʉn.  
\v 21 Es dʉꞌʉn tʉgekyʉ tya̱a̱dʉ myajtuktuna̱ꞌa̱ndʉ mʉt ko miits nꞌʉxpʉjkpʉꞌáttʉ es mʉt ko nan kyaj ttsoktʉ diꞌibʉts xykyajx. 
\p  
\v 22 ’Kooxyʉpts ʉj ngamiiñ es nmʉga̱jxtʉ, kyajxyʉp tmʉdattʉ ja pojpʉ. Per tyam kyaj mba̱a̱t ti ñaydyukkuga̱jxʉdʉ.  
\v 23 Diꞌibʉts kyaj xytsyoktʉ ʉj, kyajpʉ dʉꞌʉn nandʉꞌʉn ttsoktʉ ja nDeedyʉts.  
\v 24 Kooxyʉpts tʉ ngayaꞌíxyʉty yʉ mʉjꞌa̱jtʉn éxtʉm ni pʉ́n wiink ja̱ꞌa̱y tkatúñ, kyajxyʉp tmʉdattʉ ja pyeky ko tkakuydyundʉ. Per tʉ tꞌixtʉ ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉts tʉ nduñ, es kyajpyʉm xytsyóktʉts, es nandʉꞌʉn ja nDeedyʉts kyaj ttsoktʉ.  
\v 25 Dʉꞌʉn yajkuydyúñ yʉ tya̱a̱dʉ diꞌibʉ ijtp ja̱a̱ybyéty ma̱ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn: “Nanatʉ́kʉts ʉj xymyʉdsipꞌa̱jtpʉdʉ.” 
\p  
\v 26 ’Pa̱a̱ty ko myínʉt ja Ka̱jxwijpʉ, ja Espíritʉ Santʉ diꞌibʉ ja tʉyꞌa̱jtʉn tyiimpy kyajxypy, jaꞌa yákʉp ja tʉyꞌa̱jtʉn ʉjtskyʉjxm.  
\v 27 Es nandʉꞌʉn miits xyáktʉt ja tʉyꞌa̱jtʉn ʉjtskyʉjxm, mʉt ko jawyíñʉp es tyamba̱a̱t miits tʉ mꞌittʉ mʉt ʉj. 
\c 16  
\p  
\v 1 ’Nꞌanma̱a̱ydyʉpts miits yʉ tya̱a̱dʉ kʉdiibʉ xymyastuꞌuttʉdʉts.  
\v 2 Kyaj ja ja̱ꞌa̱yʉty mꞌokkupʉjkʉnʉt tsa̱jptʉgóty, es ja̱ꞌta̱a̱mp ja tiempʉ ma̱ ja ja̱ꞌa̱yʉty myaꞌooga̱ꞌa̱nʉdʉ. Jaꞌajʉty oyʉ dʉn ttijy ttundʉ diꞌibʉ Dios tsyejpy.  
\v 3 Tʉgekyʉ dʉꞌʉn yʉ tya̱a̱dʉ ttuna̱ꞌa̱ndʉ mʉt ko kyajts xyꞌixyꞌattʉ es ni ja nDeedyʉts.  
\v 4 Per tʉʉ nꞌawánʉdʉ ko dʉꞌʉn mduna̱ꞌa̱nʉdʉ. Es ko dʉꞌʉn mdúnʉdʉt, net miits xyjamyátstʉdʉts kots mij tʉ njaꞌꞌanʉʉmʉdʉ. 
\s1 Diꞌibʉ Espíritʉ Santʉ tyiimpy 
\p ’Kyajts miits yʉ tya̱a̱dʉ tʉ ndukmʉmadya̱ꞌa̱ktʉ mʉt kodsʉ naty nꞌity mʉt miidsʉty.  
\v 5 Per nʉjxánʉpts jam ma̱ pʉ́nʉts xykyajx, es ni tuꞌugʉty miits xykyayajtʉ́wdʉdʉts: “¿Ma̱ mnejxy?”  
\v 6 Es miits mjotmaymyʉʉdʉty tyam, mʉt ko tʉ nꞌanʉʉmʉdʉ ko ʉj nʉjxnʉpts.  
\v 7 Tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ ko oy niꞌigʉ mʉt miidsʉty kots ʉj nnejxy. Jaꞌa ko pʉn kyajts ʉj nnejxy, kyaj myina̱ꞌa̱ñ ja Ka̱jxwijpʉ, per kots ʉj nnʉjxnʉt, net nduknigáxtʉt.  
\v 8 Es ko yʉꞌʉ myínʉt, yʉꞌʉ tyuknijawʉyándʉp ko pyekymyʉʉdʉty pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp, es wiꞌixʉ ja̱ꞌa̱y oy wyeꞌemy mʉdʉ Dios, es ko Dios pyayoꞌoy mʉdʉ tʉyꞌa̱jtʉn.  
\v 9 Yʉ Ka̱jxwijpʉ yakaampy es ja ja̱ꞌa̱yʉty tnijáwʉdʉt ko pyekymyʉʉtꞌáttʉ, jaꞌa ko kyaj xymyʉbʉ́ktʉts,  
\v 10 es ttuknijawʉya̱ꞌa̱ndʉ wiꞌix oy wyʉꞌʉmdʉ mʉdʉ Dios, mʉt ko nʉjxnʉpts ma̱ Dios Teety es kyajts miits xyꞌokꞌijxnʉdʉt,  
\v 11 es mʉt ko Dios pyayoꞌoy tʉyꞌa̱jtʉn mʉʉt, jaꞌa ko tʉ yajtuknibʉjta̱a̱gʉ es tyʉydyúnʉdʉt ja mʉjkuꞌugópk diꞌibʉ ꞌyaneꞌempy pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp. 
\p  
\v 12 ’Máyñʉmts miits ngatukmʉmadya̱ꞌa̱ktʉ, per kyajpʉ miits mba̱a̱t xyjaygyúkʉdʉ tyam.  
\v 13 Per ko myínʉt ja Espíritʉ Santʉ diꞌibʉ mʉʉt ja tʉyꞌa̱jtʉn, yʉꞌʉ mdukniꞌíxʉdʉp tʉgekyʉ ja tʉyꞌa̱jtʉn, mʉt ko kyaj jyʉna̱ꞌa̱na̱ꞌa̱ñ mʉt ja kyʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñ. Jaꞌa myadya̱ꞌa̱gaampy tʉgekyʉ diꞌibʉ tʉ tmʉdoy, es mduknijawʉyánʉdʉp diꞌibʉ tunán jatánʉp.  
\v 14 Es yʉꞌʉts xyajmʉjꞌixánʉp ʉj, mʉt ko ꞌyaxa̱jʉyaampy ʉjtsʉ njaꞌajʉty es mduknijawʉya̱ꞌa̱nʉdʉ miidsʉty.  
\v 15 Tʉgekyʉ diꞌibʉdsʉ nDeety myʉda̱jtypy, ʉjtsʉ njaꞌa. Nan pa̱a̱dyʉts njʉnáñ ko yʉ Espíritʉ Santʉ ꞌyaxá̱jʉp diꞌibʉts ʉj njaꞌaꞌa̱jtypy es mduknijawʉya̱ꞌa̱nʉdʉ miidsʉty. 
\p  
\v 16 ’Ko waanʉ tiempʉ ꞌyakꞌítʉt, kyajts miits xyñakyꞌíxtʉt. Es ko waanʉ nʉjx ꞌyity, nétʉts jatʉgok xyꞌíxtʉt. 
\s1 Amay jotmay jyʉmbity xondakʉn 
\p  
\v 17 Net nijaꞌajʉty ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ñayyajtʉʉjʉdʉ: 
\p —¿Ti da dʉꞌʉn yʉ tya̱a̱dʉ myadyakypy ko jyʉnaꞌañ ko waanʉ tiempʉ ꞌyakꞌítʉt kyaj nnakyꞌijxʉm, es kumꞌóknʉm nꞌijxʉm jatʉgok, es jatuꞌuk ko jyʉnaꞌañ: “Nʉjxnʉpts ma̱ Dios Teety?”  
\v 18 ¿Ti myadya̱ꞌa̱gaampy mʉt jawaanʉbʉ tiempʉ? Kyaj nmʉwinma̱ꞌa̱ñbyátʉm ti dʉnʉ taadʉ myadyakypy. 
\p  
\v 19 Net ja Jesús tꞌijxy ja ꞌyʉxpʉjkpʉty éxtʉm yajtʉwa̱ꞌa̱nʉdʉ. Net tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Ʉj tʉ nꞌanʉʉmʉdʉts miits ko waanʉ ꞌyítʉt kyajts xyñakyꞌíxtʉt, es óknʉm xyꞌíxtʉt jatʉgok. ¿Tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn mnayyajtʉʉdʉp ak miidsʉty?  
\v 20 Jantsy tʉyꞌa̱jtʉn miits nꞌanʉʉmʉdʉ, ko miits mjʉꞌʉydyʉp es mjotmayꞌooktʉp ma̱a̱nʉmʉ naty ja ja̱ꞌa̱y xyonda̱ꞌa̱ktʉ pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp. Per óknʉm yʉ mjotmay jʉmbítʉp xondakʉn.  
\v 21 Ko ja toxytyʉjk ꞌyuꞌunguꞌunk tpa̱a̱da̱ꞌa̱ñ, jotmaydyuktʉjkʉp, jaꞌa mʉt ko tʉ tpa̱a̱ty ja oorʉ ma̱ pyʉka̱ꞌa̱ñʉty. Per óknʉm ko naty tʉ jyaꞌty naxwiiñ ja uꞌunguꞌunk, ni tkanakyjyamyetsy ja pʉjkʉn diꞌibʉ tʉ dyajnáxy mʉt ko xyondaꞌaky ko tuꞌugʉ mixyuꞌunk tʉ dyajmíñ dyajja̱ꞌty ya̱ naxwiiñ.  
\v 22 Es nandʉꞌʉn dʉn miits mjotmayꞌoꞌktʉp tyam, per nniminándʉpts miidsʉty, es net ja mꞌa̱a̱ mjot xyonda̱ꞌa̱ga̱ꞌa̱ñ tuꞌugʉ xondakʉn diꞌibʉ kyaj mba̱a̱t ni pʉ́n mgapʉjkxʉdʉ. 
\p  
\v 23 ’Es ma̱ tadʉ naty ja xʉʉ, kyajts ti xyñakyꞌamdówʉt. Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ ko yʉ nDeedyʉts mmoꞌoyʉdʉp tʉgekyʉ diꞌibʉ mꞌamdeepy mʉt ko xymyʉbʉ́ktʉts.  
\v 24 Tyamba̱a̱t miidsʉty kyajnʉm xyꞌamdowdʉ ni tii mʉt ʉjtskyʉjxm. Amdowdʉ, es xyꞌaxá̱jʉdʉt, es jotkʉdaꞌaky mxonda̱ꞌa̱ktʉt. 
\s1 Tsyejpy ja Dios Teety ja ʉxpʉjkpʉtʉjk 
\p  
\v 25 ’Tʉts miits ndukꞌʉxpʉktʉ tya̱a̱dʉ mʉdʉ ijxpajtʉn. Per mínʉp ja tiempʉ kots miidsʉty wa̱ꞌa̱ts ndukmʉmadya̱ꞌa̱gʉt ja nDeedyʉts.  
\v 26 Es ma̱ natyʉ tadʉ xʉʉ, miits xyꞌamdówdʉt ja Dios Teety mʉt ʉjtskyʉjxm. Es kyajts ʉj njatyimꞌanʉʉmʉdʉts ja nDeedyʉts es mmoꞌoyʉdʉt diꞌibʉ miits mꞌamdoodʉp,  
\v 27 mʉt ko yʉ Dios Teety mdsojkʉdʉp, mʉt kots ʉj miits xytsyóktʉts es tʉ xymyʉbʉ́ktʉts kots ʉj ndsoꞌoñʉts ma̱ Dios.  
\v 28 Ʉj ndsoꞌoñʉts ma̱ ja Dios Teety es nmiiñʉts ya̱ naxwiiñ, es tyam nmastútnʉts ja naxwíñʉdʉ es nnʉjxnʉts jatʉgok ma̱ Dios Teety. 
\p  
\v 29 Net ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ꞌyanma̱a̱yʉdʉ: 
\p —Tyam sitʉy xyꞌanma̱a̱ydyʉpts tʉyꞌa̱jtʉn es ni xykyanakyyajtúñ ja ijxpajtʉn.  
\v 30 Es tyámʉdsʉ net nꞌixtʉ ko tʉgekyʉ mij xyñija̱ꞌa̱dyaꞌay, es kyaj jyatyimtsékyʉty pʉ́n myajtʉ́wʉdʉt, mʉt ko nmʉbʉjktʉpts ko mij tʉ mdsooñ ma̱ Dios. 
\p  
\v 31 Jesús tꞌadsoodʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty: 
\p —Pes, ¿tyamʉ net mmʉbʉjktʉp?  
\v 32 Miimbʉ net ja tiempʉ, es tyamʉ dʉꞌʉn, ko miits mꞌagakwa̱ꞌxtʉt niduꞌuk niduꞌuk kʉjknʉꞌʉ kʉjktuꞌu es xymyastuꞌuda̱ꞌa̱ndʉts, es nwʉꞌʉma̱ꞌa̱ñʉts naydyuꞌuk. Per ʉj kyajts nweꞌemy naydyuꞌuk mʉt ko ja nDeedyʉts ꞌyity mʉt ʉj.  
\v 33 Nꞌanʉʉmʉdʉ tya̱a̱dʉ es xypya̱a̱ttʉt ja jotkujkꞌa̱jtʉn mʉt ko tiꞌigyʉ mꞌittʉ mʉt ʉj. Ya̱ naxwiiñ miits mꞌayówdʉp, per katʉ mjotmayꞌooktʉ, mʉt ko ʉj, tʉts nmʉmadaꞌaky ja mʉjkuꞌugópk diꞌibʉ yajkutujkp pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp. 
\c 17  
\s1 Jesús tniga̱jxta̱a̱gʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉtʉjk 
\p  
\v 1 Ko tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn ja Jesús jyʉna̱a̱nda̱a̱y, net pyatꞌijxy tsa̱jpótm es jyʉnáñ: 
\p —Tatituꞌunk, tʉ net tpa̱a̱ty ja oorʉ. Yajmʉjꞌijxʉgʉts ʉj, es ʉjts mij nyajmʉjꞌíxʉdʉp.  
\v 2 Pes mijts tʉ xymyoꞌoyʉts ja kutujkʉn mʉt nidʉgekyʉ ja̱ꞌa̱yʉty es nmoꞌoyʉdʉts ja jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ tʉgekyʉ diꞌibʉts mij tʉ xymyoꞌoy.  
\v 3 Esʉ tya̱a̱dʉ jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, jaꞌa yʉꞌʉ ko ja̱ꞌa̱y mij, tiꞌigyʉ Dios, mꞌixyꞌátʉdʉ es xyꞌaxá̱jʉdʉts ʉj éxtʉm ja Kristʉ es tmʉbʉ́ktʉt ko mij xykyajxʉts ya̱ naxwiiñ.  
\v 4 Tʉts mij nmʉjꞌíxy mʉt ko tʉts nguydyuunda̱ꞌa̱y tʉgekyʉ diꞌibʉts mij xytyukꞌanaꞌam es ndúnʉdʉts ya̱ naxwiiñ.  
\v 5 Meegyʉdsʉ net tyam ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉdsʉ naty nmʉda̱jtypy kodsʉ naty nꞌity mʉt mij ko naty kyajnʉm ja naxwíñʉdʉ kyojy. 
\p  
\v 6 ’Es ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉts mij xymyooyʉts ya̱ naxwiiñ, tʉts nduknijáwʉdʉ wiꞌixʉ dʉn mij. Mijtsʉ naty mjaꞌaꞌa̱jtʉp, es xymyooyʉts ʉj mij. Tʉ tpadundʉ ja mꞌayuk.  
\v 7 Ñija̱ꞌa̱dʉp ko mijts tʉ xymyoꞌoyʉts tʉgekyʉ diꞌibʉts ʉj nmʉda̱jtypy,  
\v 8 mʉt ko ʉj tʉ nmoꞌoydyʉts ja ayuk diꞌibʉts mij xytyukmʉgajxʉ, es yʉꞌʉjʉty ꞌyaxá̱jʉdʉ es ñija̱ꞌa̱dʉp kots ʉj nmiiñ éxtʉmʉ mGudʉnaabyʉ, esʉts xymyʉbʉktʉ ko mijtsʉts xykyajx ya̱ naxwiiñ. 
\p  
\v 9 ’Ʉjts mij nꞌamdeepy mʉt yʉꞌʉjʉty. Kyajts nꞌamdoy mʉt pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp, jaꞌayʉ jeꞌeyʉ diꞌibʉts mij xymyooy, mʉt ko xyjaꞌajʉty.  
\v 10 Tʉgekyʉ diꞌibʉts ʉj njaꞌaꞌa̱jtypy, mjaꞌayʉ nandʉꞌʉn, éxtʉm nandʉꞌʉn njaꞌadsʉꞌʉ diꞌibʉ tʉgekyʉ mjaꞌaꞌa̱jtypy. Es yʉꞌʉjʉty yajnigʉxʉꞌkʉdʉp ja nmʉjꞌa̱jtʉnʉts. 
\p  
\v 11 ’Jʉmbijnʉpts tyam ma̱ mijʉn. Kyajts nnakyꞌita̱ꞌa̱ñ ya̱ naxwiiñ, per yʉꞌʉjʉty ijttʉp ya̱ naxwiiñ. Tatituꞌunk, agʉduk axa̱jtúk mʉt mij ja mmʉkꞌa̱jtʉn es tun es tiꞌigyʉ ꞌyíttʉt ja wyinma̱ꞌa̱ñʉty, éxtʉm ʉdsa̱jtʉm nꞌijtʉm tiꞌigyʉ.  
\v 12 Kots nꞌakꞌijty mʉt yʉꞌʉjʉty, tʉts nꞌagʉdiky nꞌaxa̱jtíky mʉt ja mʉkꞌa̱jtʉn diꞌibʉts mij xymyooy. Es ni tuꞌuk tʉ kyatʉgoy, jaꞌayʉ dʉꞌʉn diꞌibʉ naty tʉ tyʉgoy es dʉꞌʉn yajkuydyúnʉt éxtʉm ja mja̱a̱ybyajtʉn jyʉnaꞌañ. 
\p  
\v 13 ’Tyámʉts njʉmbitanʉ ma̱ mij. Es dʉꞌʉnʉts yʉ tya̱a̱dʉ njʉna̱ꞌa̱ñ kots nꞌakꞌity ya̱ naxwiiñ esʉdsʉ nꞌʉxpʉjkpʉty xyonda̱ꞌa̱ktʉt mʉt ja xondakʉn diꞌibʉts ʉj nmʉda̱jtypy.  
\v 14 Tʉdsʉ dʉꞌʉn nꞌanʉʉmʉdʉ diꞌibʉts xytyukꞌanaꞌam, es nꞌakꞌanʉʉmʉyándʉpts. Kyaj tꞌixa̱ꞌa̱ñ pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp, mʉt ko kyaj tyiꞌigyʉty mʉt jaꞌajʉty, dʉꞌʉn éxtʉm kyajts ndiꞌigyʉty mʉt pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp.  
\v 15 Kyajts mij nꞌamdoy es xyajpʉdsʉ́mʉt ya̱ naxwiiñ. Diꞌibʉts mij nꞌamdeepy es mꞌagʉꞌʉdúk mꞌaxa̱jtúkʉp es kʉdiibʉ ja mʉjkuꞌugópk myʉmada̱ꞌa̱gʉdʉt.  
\v 16 Kyaj yʉꞌʉjʉty ja naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jyaꞌaꞌátʉdʉ, dʉꞌʉn éxtʉmts ʉj kyajts ja naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ xyjaꞌaꞌáty.  
\v 17 Yʉ mꞌʉxpʉjkʉn jaꞌa dʉꞌʉn ja tʉyꞌa̱jtʉn. Es mij mdukkuydyúnʉp yʉ mꞌayuk es jyikyꞌáttʉt éxtʉm mijʉ mꞌuꞌunk mꞌʉna̱ꞌk.  
\v 18 Tʉts nduknigexy ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱y, éxtʉmts mij xytyuknigejxy ja ja̱ꞌa̱y ya̱ naxwiiñ.  
\v 19 Pa̱a̱dyʉts ʉj nnaygyʉyákyʉty tʉgekyʉ es ndúnʉdʉts éxtʉm mij xytsyeky. Es nandʉꞌʉn yʉꞌʉjʉty ñaygyʉyákʉdʉt tʉgekyʉ es xytyúndʉt nandʉꞌʉn éxtʉm mij xytsyeky. 
\p  
\v 20 ’Kyajts nꞌamdoy jeꞌeyʉ mʉt yʉꞌʉjʉty, nꞌamdeebyʉts nandʉꞌʉn mʉt nidʉgekyʉ diꞌibʉts óknʉm xyꞌaxá̱jʉdʉpts éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ ko tmʉdówdʉt ja ꞌyʉxpʉjkʉnʉty ja nꞌʉxpʉjkpʉts.  
\v 21 Nꞌamdeebyʉts es tuꞌugʉ wyinma̱ꞌa̱ñ jeꞌeyʉ ꞌyíttʉt. Tatituꞌunk, yajtiꞌigyʉdʉ jyot wyinma̱ꞌa̱ñ nixim niyam, éxtʉm ndiꞌigyʉꞌa̱jtʉm, es dʉꞌʉn ja ja̱ꞌa̱yʉty tʉmʉbʉ́ktʉt ko mijts tʉ xykyexy.  
\v 22 Tʉts nmoꞌoy ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉts mij xymyooy es yʉꞌʉjʉty nandʉꞌʉn ꞌyíttʉt tiꞌigyʉ, éxtʉm ʉdsa̱jtʉm nꞌijtʉm.  
\v 23 Ʉj nꞌítyʉts tiꞌigyʉ mʉt yʉꞌʉjʉty, es mij mꞌity tiꞌigyʉ mʉt ʉj, es dʉꞌʉn kexy kaꞌpxy ꞌyíttʉt tiꞌigyʉ ja wyinma̱ꞌa̱ñʉty éxtʉm ʉdsa̱jtʉm nꞌijtʉm, es dʉꞌʉn ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty tꞌíxtʉt kots mij xykyejxy, es ko mij nandʉꞌʉn xytsyoktʉ yʉ nꞌʉxpʉjkpʉty éxtʉmts ʉj mij xytsyeky. 
\p  
\v 24 ’Tatituꞌunk, ndsejpyʉts esʉ nꞌʉxpʉjkpʉts nʉjx ꞌyittʉ ma̱ts ʉj nꞌita̱ꞌa̱ñ es tꞌíxtʉt ja nmʉjꞌa̱jtʉnʉts diꞌibʉts mij xymyooy, mʉt ko tʉts mij xytsyeky extʉ ma̱ kyajnʉmʉ naty ja naxwíñʉdʉ kyojy.  
\v 25 Tatituꞌunk, mdiimpy ja tʉyꞌa̱jtʉn. Kyaj mꞌixyꞌátʉdʉ pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱ꞌa̱ñ jaꞌaꞌa̱jtʉdʉp. Per ʉj sitʉy nꞌixyꞌajtypyʉts mij, es yʉ nꞌʉxpʉjkpʉts ñija̱ꞌa̱dʉp kots mij xykyejxy.  
\v 26 Tʉts nꞌawánʉdʉ éxtʉm mij ja mjot mwinma̱ꞌa̱ñ, es ndukꞌijxypyñʉmts, mʉt ko nꞌita̱ꞌa̱ñʉts mʉt yʉꞌʉjʉty, es ja mdsojkʉn diꞌibʉts mij xymyeepy ꞌyítʉt nandʉꞌʉn mʉt yʉꞌʉjʉty. 
\c 18  
\s1 Jesús yajmátsy 
\p  
\v 1 Ko tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn ja Jesús jyʉnáñ, net oj ꞌyawinnaxtʉ mʉt ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ma̱ ja luga̱a̱r diꞌibʉ xyʉꞌa̱jtypy Sedrón Nʉwok. Jap tuꞌugʉ nʉgam ma̱ ꞌyityʉ jeꞌxykyépy. Jap ja Jesús tyʉjkʉdʉ mʉt ja ꞌyʉxpʉjkpʉty.  
\v 2 Esʉ Juudʉs diꞌibʉ naty kyʉyakaampy yʉ Jesús, nan ꞌyixyꞌajtypyʉ natyʉ tadʉ nʉgam, mʉt ko kana̱k okʉ naty tʉ ñaymyúkʉdʉ jap mʉt ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ja Jesús.  
\v 3 Netʉ Juudʉs jya̱jttʉ nʉgamóty mʉʉt ja maysyolda̱a̱dʉty esʉ polʉsiiʉty diꞌibʉ kyajxtʉ ja teedywyindsʉ́nʉty esʉ fariseeʉty. Es tmʉnʉjxtʉ lyamprʉ, tsyinwaty, pujxn esʉ kepy.  
\v 4 Es kom ja Jesús ñija̱ꞌa̱bʉ naty ti naty jatánʉp, ta tninʉjxtʉ es dyajtʉʉy diꞌibʉ naty pajʉdijtʉdʉp: 
\p —¿Pʉ́n mꞌʉxta̱a̱ydyʉp? 
\p  
\v 5 Net jaꞌajʉty ꞌyadsoojʉdʉ: 
\p —Yʉ Jesús nazarenʉ. 
\p Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Ʉjtsʉ dʉꞌʉn. 
\p Juudʉs diꞌibʉ naty kʉyakánʉp, tapʉ naty mʉt ja diꞌibʉdyʉ naty pajʉdijttʉp ja Jesús.  
\v 6 Es ko ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ: “Ʉjtsʉ dʉꞌʉn”, net ꞌyʉxtʉkʉwa̱ꞌktʉ es kyʉda̱a̱dʉ naxkʉjxy.  
\v 7 Net ja Jesús jatʉgok dyajtʉʉjʉmbijttʉ: 
\p —¿Pʉ́n mꞌʉxta̱a̱ydyʉp? 
\p Net ꞌyadsoodʉ: 
\p —Yʉ Jesús nazarenʉ. 
\p  
\v 8 Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Tʉts mij nꞌanʉʉmʉdʉ ko ʉjtsʉ dʉꞌʉn. Pʉn ʉjts miits xyꞌʉxta̱a̱ydyʉp, naꞌixtʉ, waꞌan tnʉjxtʉ tya̱dʉ nja̱ꞌa̱yʉts. 
\p  
\v 9 Dʉꞌʉn jyʉnáñ ja Jesús es yajkuydyúnʉt diꞌibʉ yʉꞌʉ kʉꞌʉm jʉnán: “Tatituꞌunk, ni tuꞌuk tʉ kyatʉgoy diꞌibʉts mij xymyooy.” 
\p  
\v 10 Net ja Simonk Peedrʉ tjuꞌty ja ꞌyespa̱a̱dʉ es tniboꞌtʉ ja ꞌyaga̱ꞌa̱ñdyátsk tuꞌuk diꞌibʉ xyʉꞌa̱jtypy Malkʉ, tyuumbʉ ja teedywyindsʉngópk.  
\v 11 Esʉ Jesús tꞌanma̱a̱y ja Peedrʉ: 
\p —Pʉjta̱ꞌa̱k jatʉgok yʉ mꞌespa̱a̱dʉ ma̱ xyaꞌity. Koonʉmts nꞌayówʉt éxtʉm ja Dios Teety tʉ xytyuknibʉjta̱a̱gʉ es ʉj nꞌayówʉdʉts. 
\s1 Jesús, Anás wyindum 
\p  
\v 12 Net ja solda̱a̱dʉty es mʉt ja solda̱a̱dʉ windsʉngopk esʉ israelítʉty ja pyolʉsiiʉty tma̱jtstʉ ja Jesús es dyajnʉjxtʉ kʉtsimy.  
\v 13 Net jayʉjp dyajnʉjxtʉ ma̱ yʉ Anasʉ tyʉjk. Yʉ Anás yʉꞌʉ myʉꞌtꞌa̱jtypy ja Kaifás diꞌibʉ ma̱ tadʉ jʉmʉjt teedywyindsʉngopkꞌa̱jtp.  
\v 14 Tya̱dʉ Kaifás yʉꞌʉ naty tʉ tꞌokꞌanmaabyʉdʉ ja israelítʉty ko waanʉ oy es ꞌyoogʉt yʉꞌʉyʉ Jesús es kʉdii ko wyindʉgóyʉt ja israelítʉdyʉ ñax kya̱jpn. 
\s1 Peedrʉ tꞌʉxtijy ja Jesús 
\p  
\v 15 Simonk Peedrʉ es jatuꞌuk ja ʉxpʉjkpʉ\f + \fr 18:15 \ft Fwank yʉ neky jyaay es yʉꞌʉ kʉꞌʉm nayꞌandíjʉp ko jyʉnaꞌañ jatuꞌuk ja ʉxpʉjkpʉ.\f* tꞌakpanʉjxtʉ ja Jesús. Yʉ ꞌyʉxpʉjkpʉ ixyꞌa̱jtʉbʉ naty ja teedywyindsʉngópk. Pa̱a̱ty tyʉjkʉ mʉt ja Jesús ma̱ ja tyʉja̱ꞌa̱ ja windsʉ́n.  
\v 16 Per ja Peedrʉ jap oj wyeꞌemy kemyꞌagʉꞌp. Pa̱a̱ty pyʉdseemy ja ʉxpʉjkpʉ diꞌibʉ ixyꞌa̱jtʉbʉ naty ja teedywyindsʉngópk es oj tꞌanʉʉmʉ ja kemyꞌa̱a̱ adʉnaabyʉ es tyʉ́kʉt yʉ Peedrʉ.  
\v 17 Net ja kemyꞌa̱a̱ adʉnaabyʉ dyajtʉʉy ja Peedrʉ: 
\p —¿Tii kyaj mij mꞌʉxpʉjkpʉꞌátyʉty nandʉꞌʉnʉ tadʉ ja̱ꞌa̱y? 
\p Peedrʉ ꞌyadsooy: 
\p —Kyaj ꞌyʉjtsʉty. 
\p  
\v 18 Es kom xujxpʉ naty, ja teedywyindsʉngópkʉ tyuumbʉty diꞌibʉ jap es ja polʉsiiʉty tʉ natyʉ jʉʉn dyajmʉ́jʉdʉ, es tamʉ naty tanʉ xyamdʉ. Esʉ Peedrʉ nan tapʉ naty mʉʉdʉty ñayyajjokxpʉ́kʉdʉ ma̱ ja jʉʉn. 
\s1 Teedywyindsʉngópk dyajtʉ́y dyajtudaꞌaky ja Jesús 
\p  
\v 19 Ta ja teedywyindsʉngópk dyajtʉʉdsondáktʉ ja Jesús: 
\p —¿Pʉ́nʉty mꞌʉxpʉjkpʉꞌa̱jtypy es ti dʉnʉ tadʉ diꞌibʉ mdukꞌʉxpʉjktʉp? 
\p  
\v 20 Jesús tꞌadsooy: 
\p —Ixnideꞌxyʉts tʉ ngajxy mayjyaꞌayóty. Taayʉmts ndukꞌixtʉ tsa̱jptʉgóty es ma̱ ja Jerusalengʉ myʉj tsa̱jptʉjk, ma̱ ñaymyúkʉdʉ ja israelítʉty. Kyajts ti tʉ ngajxy ayuꞌudsyʉ.  
\v 21 ¿Ti kots ʉj mij xyajtʉ́y? Yajtʉ́wdʉ diꞌibʉ tʉ tmʉdowdʉ nꞌʉxpʉjkʉnʉts, es yʉꞌʉ mꞌawánʉdʉp tits ʉj tʉ ngajxy. Yʉꞌʉjʉty yajxón tnijáwʉdʉ wiꞌixʉts tʉ nyaꞌʉxpeky. 
\p  
\v 22 Ko Jesús jyʉna̱a̱nda̱a̱y dʉꞌʉn, net ja tsa̱jptʉjk polʉsiiʉty tuꞌuk diꞌibʉ naty jap twimbojtseꞌky ja Jesús es tꞌanma̱a̱y: 
\p —¿Ti ko dʉꞌʉn xyꞌadsoy yʉ teedywyindsʉngópk? 
\p  
\v 23 Jesús ꞌyadsoojʉ: 
\p —Pʉn tʉts nga̱jxtʉgóy, tukꞌixtʉ wiꞌix tsoodsʉ dʉꞌʉn tʉ nga̱jxtʉgóy. Es pʉn tʉyꞌa̱jtʉnʉts ngajxy, ¿ti kots mij xykyoxy? 
\p  
\v 24 Net ja Anás tkajxna̱jxy ja Jesús kʉtsimy ma̱ ja Kaifás, teedywyindsʉngópk. 
\s1 Peedrʉ tꞌʉxtijy myʉmajtsk ok ja Jesús 
\p  
\v 25 Ja Simonk Peedrʉ ñayyajjokxpékyʉdyʉ naty ma̱ ja jʉʉn, es ꞌyanma̱a̱yʉdʉ: 
\p —¿Ti kyaj mij mꞌʉxpʉjkpʉꞌátyʉdyʉ tya̱dʉ ja̱ꞌa̱y? 
\p Ta ja Peedrʉ tꞌʉxtijy, jyʉnáñ: 
\p —Kyaj ꞌyʉjtsʉty. 
\p  
\v 26 Net jatʉgok yajtʉʉjʉ ja teedywyindsʉngópkʉ tyuumbʉ, pyamʉguꞌugʉ diꞌibʉ Peedrʉ naty tʉ ttatskpoꞌttuꞌuty: 
\p —¿Tii kyajts mij nꞌijxy jap nʉgamóty mʉt yʉꞌʉ? 
\p  
\v 27 Peedrʉ tꞌʉxtijy jatʉgok ja Jesús, es netyʉ ja tʉgaak ꞌyʉʉy. 
\s1 Jesús, Pilatʉ wyindum 
\p  
\v 28 Net tmʉdsoꞌondʉ ja Jesús ma̱ ja Kaifasʉ tyʉjk es tmʉnʉjxtʉ ma̱ gobernadoorʉ pyalasyʉ. Es kom xʉʉñdyáknʉbʉ naty, ja israelítʉty kyaj tyʉjkʉdʉ ma̱ ja palasyʉ, mʉt ko éxtʉm ja kyostúmbrʉty tmʉdattʉ, pʉn tʉjkʉp, kyaj mba̱a̱t ꞌyaꞌuxꞌaty ma̱ ja paskʉ.  
\v 29 Pa̱a̱ty ja Pilatʉ pyʉdseemy es oj tmʉga̱jxtʉ: 
\p —¿Wiꞌix tsoo tya̱dʉ ja̱ꞌa̱y xyñiꞌʉʉnʉdʉ? 
\p  
\v 30 Net jaꞌajʉty ꞌyadsoodʉ: 
\p —Kooxyʉp kyayʉꞌʉjʉty tuꞌugʉ axʉk ja̱ꞌa̱y, kyajxyʉpts mij tʉ ndukkʉdʉ́kʉdʉ. 
\p  
\v 31 Net ja Pilatʉ jyʉnáñ: 
\p —Yajnʉjxtʉ miidsʉty, es payoꞌoydyʉ éxtʉm miits ja mgʉꞌʉm anaꞌamʉn. 
\p Ja israelítʉty ꞌyadsoodʉ: 
\p —Per ʉʉdsʉty, israelítʉty, kyajts nmʉdattʉ kutujkʉn es nyaꞌooktʉdʉts pʉ́n. 
\p  
\v 32 Es dʉꞌʉn yajkuydyuuñ éxtʉm ja Jesusʉ naty tʉ jyʉnaꞌañ wiꞌixʉ naty ꞌyooga̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 33 Pilatʉ tyʉjkʉ jatʉgok ma̱ ja palasyʉ es tmʉjwooy ja Jesús es dyajtʉʉy: 
\p —¿Ti mijtsʉ dʉꞌʉn ja israelitʉ ryey? 
\p  
\v 34 Jesús ꞌyadsooy: 
\p —¿Taadʉ mij myajtiipy mʉt ja mgʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñ, o mʉt ko wiinkpʉty tʉ mdukmʉmadya̱ꞌa̱gʉdʉ? 
\p  
\v 35 Pilatʉ tꞌadsooy ja Jesús: 
\p —¿Waꞌandsʉ da ʉj nꞌisraelítʉty? Yʉ mja̱ꞌa̱yʉty es yʉ teedywyindsʉ́nʉty, jaꞌats ʉj tʉ xytyukkʉdʉ́kʉdʉ mij. ¿Ti mij tʉ xytyuundʉgóy? 
\p  
\v 36 Net ja Jesús tꞌadsooy: 
\p —Kyajts ʉj nyajkutíky éxtʉm ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱y ja ryéyʉty. Kooxyʉpts ʉj nꞌokꞌyajkutíky ma̱ tya̱dʉ naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱y, yʉ nja̱ꞌa̱yʉdyʉts tʉʉxyʉp tsyiptundʉ es kyajxyʉpts tʉ xymyatstʉ ja israelítʉty. Per kyajts ʉj nréyʉty éxtʉmʉ naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉdyʉ ryey. 
\p  
\v 37 Net ja Pilatʉ ꞌyadsoojʉ: 
\p —Pes, ¿mijtsʉ dʉꞌʉn rey? 
\p Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Ʉjtsʉ dʉꞌʉn rey, éxtʉm mij mjʉna̱ꞌa̱ñ. Pa̱a̱dyʉts tʉ nmiñ naxwiiñ esʉts nꞌanʉʉmʉt ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ dʉn tʉyꞌa̱jtʉn. Nidʉgekyʉ diꞌibʉ tsyojktʉp ja tʉyꞌa̱jtʉn, myʉdoodʉp yʉꞌʉjʉty diꞌibʉts ʉj ngajxypy. 
\p  
\v 38 Ta Pilatʉ ꞌyadsooy: 
\p —¿Pʉ́n mba̱a̱t tnijawʉ diꞌibʉ dʉn tʉyꞌa̱jtʉn? 
\s1 Jesús ñidukʉ es ꞌyoogʉt 
\p Ko Pilatʉ dyajtʉʉda̱a̱yʉ tya̱a̱dʉ, ta pyʉdseemy jatʉgok es oj tmʉgajxy ja israelítʉty, es tꞌanma̱a̱y: 
\p —Ʉj kyajts ti pyojpʉ nbatʉ tya̱dʉ ja̱ꞌa̱y.  
\v 39 Per dʉꞌʉñʉm jaayʉm yajtúñ tuꞌuk tuꞌugʉ paskʉ xʉʉ yajnasmátsʉ tuꞌugʉ tsimyjyaꞌay diꞌibʉ miits mjʉnándʉp. ¿Pes mdsojktʉp es nnasmátsʉdʉts ja mrey? 
\p  
\v 40 Net jatʉgok yaxkaktʉ: 
\p —¡Taadʉ kyaj! ¡Nasmatsʉ Barrabás! 
\p Yʉ tya̱dʉ Barrabás yʉꞌʉ naty tʉ tnibʉdeꞌeky ja yajkutujkpʉ. 
\c 19  
\p  
\v 1 Net ja Pilatʉ tniꞌanaꞌamʉ es ja Jesús yajwópʉt.  
\v 2 Ja solda̱a̱dʉty txʉgajttʉ ja apyñ éxtʉm tuꞌugʉ koronʉ es tpʉjtákʉdʉ kyʉba̱jkkʉjxm es ttukpʉjtáktʉ tuꞌugʉ tsuꞌunk wit.  
\v 3 Ta tmʉwingoondʉ es tꞌanʉʉmʉdʉ: 
\p —¡Mʉj kʉjxm mij israelítʉdyʉ ryey! 
\p Es ta twimbojtsʉꞌktʉ. 
\p  
\v 4 Pilatʉ pyʉdseemy jatʉgok es tꞌanma̱a̱ydyʉ ja israelítʉty: 
\p —¡Okꞌixtʉ! Tya̱a̱ts nyajpʉdsémy ya̱a̱ es xyꞌíxtʉt ko kyajts ni ti pyojpʉ ngapatʉ. 
\p  
\v 5 Ta Jesús pyʉdseemy mʉt ja ꞌyapyñgyoronʉ ma̱ ja kyʉba̱jk es mʉt ja tsyuꞌunk wit. Net ja Pilatʉ tꞌanma̱a̱ydyʉ ja israelítʉty: 
\p —¡Tya̱a̱ net ja tya̱dʉ yedyʉjk! 
\p  
\v 6 Ko tꞌijxtʉ ja teedywyindsʉ́nʉty es ja polʉsiiʉty, ta yaxkaktʉ: 
\p —¡Yajkruuzpát! ¡Yajkruuzpát! 
\p Pilatʉ jyʉnáñ: 
\p —Pes yajnʉjxtʉ miidsʉty, mʉt ko ʉj kyajts nbatʉ pyekyʉ tya̱dʉ yedyʉjk. 
\p  
\v 7 Es ja israelítʉty tꞌadsoodʉ ja Pilatʉ: 
\p —Ʉʉdsʉty nmʉda̱jttʉpts tuꞌugʉ anaꞌamʉn es ꞌyoogʉt éxtʉmʉ tya̱a̱dʉ, mʉt ko ñaybyʉjtaꞌagyʉty Diosʉ ꞌyUꞌunk. 
\p  
\v 8 Ko tya̱a̱dʉ Pilatʉ tmʉdooy, net tsyʉꞌkʉ niꞌigʉ.  
\v 9 Ta tyʉjkʉ jatʉgok ma̱ ja palasyʉ es dyajtʉʉy ja Jesús: 
\p —¿Ma̱ mij mdsooñ? 
\p Perʉ Jesús kyaj ꞌyadsoojʉmbijtʉ ni wiꞌix. 
\p  
\v 10 Net ja Pilatʉ jyʉnáñ: 
\p —¿Ʉj mij kyajts xyꞌadsowa̱ꞌa̱ñ? ¿Kyaj xyñijawʉ ko ʉj nmʉda̱jtypyʉts ja kutujkʉn es nyajkruuzpátʉt, es nan nmʉda̱jtypyʉts yʉ kutujkʉn es nnasmátsʉt? 
\p  
\v 11 Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Ni ti kutujkʉnxyʉp mij xykyamʉdaty mʉt ʉj kooxyʉp ja Dios tʉ mgamoꞌoyʉty. Pa̱a̱ty diꞌibʉts ʉj tʉ xykyʉyaky ma̱ mij, yʉꞌʉ niꞌigʉ myʉda̱jtypy ja peky es kʉdiinʉm mij. 
\p  
\v 12 Net ja Pilatʉ tjaꞌʉxta̱a̱y ja winma̱ꞌa̱ñ es tnasmatsʉyáñ ja Jesús, per ja israelítʉty myʉyaxkákʉdʉ: 
\p —¡Pʉn mnasma̱jtsʉp, kyaj mʉʉt mnaymyáyʉty yʉ yajkutujkpʉ kopk! ¡Oytyim pʉ́nʉty diꞌibʉ naybyʉjtákʉp éxtʉmʉ rey, yʉꞌʉ ja yajkutujkpʉ kopkʉ myʉdsip! 
\p  
\v 13 Net ja Pilatʉ, ko tmʉdooyʉ tya̱a̱dʉ, tniꞌanaꞌamʉ es pyʉdsʉ́mʉt ja Jesús. Ta Pilatʉ nandʉꞌʉn pyʉdseemy es ñaxweꞌtsy ma̱ yajkutíky, ma̱ ja luga̱a̱r diꞌibʉ ja ebreeʉ tyukxʉꞌa̱jtʉ Gabata, es ꞌyayukwimbʉdsemy Tsa̱a̱ Winwa̱a̱bʉ.  
\v 14 Es éxtʉm kijkyxyʉʉ ma̱ ja paskʉ xʉʉ, net ja Pilatʉ tꞌanma̱a̱ydyʉ ja israelítʉty: 
\p —¡Tya̱a̱ net ja mrey! 
\p  
\v 15 Per jaꞌajʉty ꞌyadsoodʉ mʉk: 
\p —¡Waꞌan tꞌeeky! ¡Waꞌan tꞌeeky! ¡Yajkruuzpát! 
\p Ta Pilatʉ jyʉnáñ: 
\p —¿Tii ʉjts nyajkruuzpátʉp ja mrey? 
\p Per ja teedywyindsʉ́nʉty ꞌyadsoodʉ mʉk: 
\p —Ʉʉdsʉty kyajts nmʉdattʉ wiinkpʉ rey, yʉꞌʉyʉ dʉꞌʉnʉ yajkutujkpʉ kopk. 
\p  
\v 16 Es mʉdʉ tya̱a̱dʉ Pilatʉ ttukkʉdʉjkʉdʉ ja israelítʉty es ja Jesús kyruuzpátʉt. Net ja solda̱a̱dʉty oj myʉnʉjxʉdʉ. 
\s1 Jesús kyruuzpéty 
\p  
\v 17 Ta Jesús pyʉdseemy mʉt ja kyruuz es ñejxy ma̱ ja luga̱a̱r diꞌibʉ xyʉꞌa̱jtypy Kalaveerʉ, diꞌibʉ ebreeʉ ja̱ꞌa̱yʉty tyukxʉꞌa̱jttʉp Gólgotʉ.  
\v 18 Jap dyajkruuzpajttʉ mʉt nimajtskʉ wiingátypyʉ ja̱ꞌa̱y, tuꞌuk ana̱jñdsyoo es jatuꞌuk aga̱ꞌa̱ñdsyoo es ja Jesús kujkꞌám.  
\v 19 Pilatʉ tniꞌanaꞌamʉ tuꞌugʉ ja̱a̱ybyajtʉn yajkʉxja̱ꞌa̱yʉt Jesús kyʉbajky diꞌibʉ jʉna̱a̱mp: “Jesús nazarenʉ, yʉ israelítʉdyʉ ryey.” 
\p  
\v 20 May ja israelítʉty tꞌijxtʉ ja ja̱a̱ybyajtʉn es tka̱jxtʉ, jaꞌa ko myʉwingón ja Jerusalengʉ tadʉ luga̱a̱r ma̱ dyajkruuzpajttʉ Jesús, es ja ja̱a̱ybyajtʉn kana̱k naxʉ naty tʉ tkʉxja̱ꞌa̱ydyʉ, dʉꞌʉn ja ebreeʉ, grieegʉ esʉ latín.  
\v 21 Pa̱a̱ty ja teedywyindsʉ́nʉty tꞌanma̱a̱ydyʉ Pilatʉ: 
\p —Katʉ xykyʉxja̱ꞌa̱y israelítʉdyʉ ryey. Kʉxja̱ꞌa̱y tʉgatsy. Pʉjta̱ꞌa̱k ko jyʉnáñ ko yʉꞌʉ israelítʉdyʉ ryey. 
\p  
\v 22 Per ja Pilatʉ tꞌadsoodʉ: 
\p —Diꞌibʉts tʉ ngʉxja̱ꞌa̱y, dʉꞌʉn wyʉꞌʉmʉt. 
\p  
\v 23 Ko ja solda̱a̱dʉtʉjkʉty dyajkruuzpajtta̱a̱ydyʉ ja Jesús, ta ja wyit dyajwa̱ꞌxʉdʉ taxk peky kʉjktuꞌuk. Per ja kyapʉ kyaj xyuymyíkyʉty, dʉꞌʉñʉ jeꞌeyʉ tiꞌigyʉ kyojyʉty.  
\v 24 Ja solda̱a̱dʉty ñayjyʉnánʉdʉ: 
\p —Kyaj ngʉꞌtswa̱ꞌxʉm yʉ tya̱dʉ wit. Nik net nꞌoktuꞌunʉm tuꞌugʉ rifʉ es pʉ́n myʉda̱jtypy ja swertʉ, yʉꞌʉ yajnʉjxʉp. 
\p Tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn tyuun jya̱jtʉ es yajkuydyúnʉt ja Diosʉ jyaaybyajtʉn ma̱ jyʉnaꞌañ: “Dyajwa̱ꞌxtʉts ja nwit ma̱ jaꞌajʉty, es trifʉtundʉ mʉt ja ngápʉts.” 
\p Es dʉꞌʉn ttuundʉ ja solda̱a̱dʉty. 
\p  
\v 25 Ma̱ ja Jesusʉ kyruuz tamʉ naty ja tya̱a̱guꞌunk, ja tya̱a̱guꞌungʉ myʉgaꞌax, Mariiʉ ja ñʉdoꞌoxyʉ Kleofʉs, esʉ Mariiʉ Magdalenʉ.  
\v 26 Ko Jesús tꞌijxy ja tya̱a̱guꞌunk tyanʉ mʉt ja ꞌyʉxpʉjkpʉ diꞌibʉ Jesús niꞌigʉ tsyojk\f + \fr 19:26 \ft Fwank yʉ neky jyaay es yʉꞌʉ kʉꞌʉm nayꞌandíjʉp ko jyʉnaꞌañ ja ꞌyʉxpʉjkpʉ diꞌibʉ Jesús niꞌigʉ tsyojk.\f*, net ja Jesús tꞌanma̱a̱y ja tya̱a̱guꞌunk: 
\p —Nanituꞌunk, tya̱a̱ net ja mma̱a̱nk. 
\p  
\v 27 Net tꞌanma̱a̱y ja ꞌyʉxpʉjkpʉ: 
\p —Ta net ja mda̱a̱guꞌunk. 
\p Net ja ꞌyʉxpʉjkpʉ tꞌaxa̱jʉ ma̱ ja tyʉjk. 
\s1 Jesús ꞌyeeky 
\p  
\v 28 Ko natyʉ tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn tʉ tyuñ tʉ jyátyʉty, Jesús ñija̱ꞌa̱bʉ naty ko tʉgekyʉ tʉ yajkuydyúñ, es tkuydyúnʉt éxtʉm ja Diosʉ jyaaybyajtʉn, ta jyʉnáñ: 
\p —Tʉ́tsʉpts. 
\p  
\v 29 Japʉ naty tuk jarrʉ xun vinʉ. Net dyajxoꞌktʉ tuꞌuk yuunkpʉnaanʉ es tpʉjtáktʉ ma̱ tuꞌugʉ mats jʉjpuꞌunk es ttukꞌadíjʉdʉ.  
\v 30 Jesús tmiꞌky ja xun vinʉ. Net jyʉnáñ: 
\p —Tʉ net tʉgekyʉ yajkuydyuunda̱ꞌa̱y. 
\p Net wyindaknʉ es oj ꞌyoꞌknʉ. 
\s1 Tuꞌugʉ solda̱a̱dʉ tka̱a̱tsymyʉgúmʉ Jesús 
\p  
\v 31 Pyátnʉbʉ naty ja paskʉ xʉʉ, es ja israelítʉty kyaj ttsoktʉ es ja ñiniꞌxʉty wyʉꞌʉmʉt kruuzkʉjxy ma̱ ja poꞌxʉnxʉʉ, jaꞌa ko nʉgoo ꞌyokmʉjxʉꞌa̱jnʉ. Pa̱a̱ty mʉdʉ tya̱a̱dʉ tꞌanma̱a̱ydyʉ ja Pilatʉ es tniꞌanaꞌamʉt es nʉjx yajtekytyʉjtʉ diꞌibʉ jam kruuzkʉjxy es pojʉn ꞌyooktʉt es dyajjʉnákʉt ja ñiniꞌx kruuzkʉjxy.  
\v 32 Net ja solda̱a̱dʉtʉjkʉty oj ñʉjxtʉ es ttʉ́jʉdʉ ja tyeky ja nimajtskpʉ diꞌibʉ Jesusʉ naty mʉʉt ꞌyity kruuzkʉjxy.  
\v 33 Per ko twinguwa̱ꞌkʉdʉ ja Jesús, ta tꞌijxtʉ ko tʉ naty ꞌyoꞌknʉ. Pa̱a̱ty kyaj oj ttʉ́jʉdʉ ja tyeky.  
\v 34 Es oy tjaꞌijxtʉ dʉꞌʉn, tuꞌugʉ solda̱a̱dʉ ja lyanzʉ ttukka̱a̱tsymyʉguꞌumʉ ja Jesús. Ta ja ñeꞌpyñ pyʉdseemy es nandʉꞌʉn pyʉdseemy éxtʉm jyawʉ nʉʉ. 
\p  
\v 35 Tʉts ʉj yʉꞌʉ nꞌixy, es tʉyꞌa̱jtʉnts njʉna̱ꞌa̱ñ es ʉj nnija̱ꞌa̱bʉts ko tʉyꞌa̱jtʉn diꞌibʉts ngajxypy es ngʉxja̱ꞌa̱yʉts es miidsʉty nandʉꞌʉn xymyʉbʉ́ktʉt.  
\v 36 Tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn tyuun jya̱jtʉ es yajkuydyúnʉt éxtʉm ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnaꞌañ: “Kyaj ttʉ́jʉdʉ ni tuꞌugʉ pya̱jk.”  
\v 37 Es jatuk pekyʉ ja̱a̱ybyajtʉn jyʉnaꞌañ: “ꞌYíxtʉp ja diꞌibʉ lanzʉ tukka̱a̱tsymyʉguꞌumʉ.” 
\s1 Jesús ñaxtʉkʉ 
\p  
\v 38 Ko tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn jya̱jtʉ, Josee diꞌibʉ kuga̱jpnꞌa̱jtp Arimateeʉ es pyanejxypy ja Jesús, oy ayuꞌudsyʉ mʉt ko ttsʉꞌʉgʉ ja teedywyindsʉ́nʉty, ta yʉꞌʉ tꞌamdooy ja kutujkʉn ma̱ Pilatʉ es dyajnʉjxa̱ꞌa̱ñ ja Jesusʉ ñiniꞌx. Pilatʉ dyajky ja kutujkʉn. Ta Josee tmʉnejxy ja Jesusʉ ñiniꞌx.  
\v 39 Nandʉꞌʉnʉ Nikodemʉ diꞌibʉ tʉʉyʉp oj tmʉgajxy ja Jesús koots, tmʉnejxy iꞌpx ma̱jk kilʉ ja pa̱ꞌa̱k xuꞌkpʉ diꞌibʉ yaꞌoꞌoyʉdʉp mʉdʉ mirrʉ kepy esʉ alwes a̱a̱y.  
\v 40 Es dʉꞌʉn ja Josee es ja Nikodemʉ tꞌaxá̱jʉdʉ ja Jesusʉ ñiniꞌx. Ta ttuknipijttʉ tuꞌugʉ mantʉ wit mʉt ja pa̱ꞌa̱k xuꞌkpʉ, éxtʉm ja israelítʉty jaayʉm ttundʉ ko dyajnaxtʉ́kʉdʉ oꞌkpʉty. 
\p  
\v 41 Ma̱ tadʉ luga̱a̱r ma̱ dyajkruuzpajttʉ Jesús, japʉ naty wingón tuꞌugʉ nʉgam, es ma̱ tadʉ nʉgam japʉ naty tuꞌugʉ oꞌkpʉ jut jembyʉ ma̱ kyajnʉm pʉ́n oꞌkpʉ ñaxtʉkʉ.  
\v 42 Jap tpʉjtáktʉ ja Jesusʉ ñiniꞌx, mʉt ko tadʉ oꞌkpʉ jut wingonʉ naty es mʉt ko tsyonda̱ꞌa̱gánʉbʉ naty ja israelítʉty ja myʉj xʉʉ. 
\c 20  
\s1 Jesús jyikypyeky 
\p  
\v 1 Domingʉ, ni nganayꞌʉxka̱jpʉmnʉm, Mariiʉ Magdalenʉ oj ñejxy ma̱ naty tʉ ñaxtʉkʉ Jesús. Es ko jyajty jam, net tꞌijxy ko ja tsa̱a̱ diꞌibʉ naty ꞌyagʉꞌʉyꞌajtypy ja jut, kyaj ñakydyʉꞌʉnʉty éxtʉm yajpʉjtáky.  
\v 2 Net jyʉmbijty pʉyeꞌegyʉ es oj ñejxy ma̱ Simonk Peedrʉ es ja ʉxpʉjkpʉ diꞌibʉ Jesús niꞌigʉ jyantsytsyojk\f + \fr 20:2 \ft Fwank yʉ neky jyaay es yʉꞌʉ kʉꞌʉm nayꞌandíjʉp ko jyʉnaꞌañ ja ʉxpʉjkpʉ diꞌibʉ Jesús niꞌigʉ jyantsytsyojk.\f*, es tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —¡Tʉ dyajpʉdsʉ́mdʉ ja Nindsʉnꞌa̱jtʉm ja ñiniꞌx es kyaj nnija̱ꞌa̱m ma̱a̱ dʉn tʉ tpʉjta̱ꞌa̱ktʉ! 
\p  
\v 3 Net ja Peedrʉ es jatuꞌuk ja ʉxpʉjkpʉ tsyoꞌondʉ es oj ñʉjxtʉ ma̱ ja jut a̱a̱.  
\v 4 Nimajtsk tsyoꞌondʉ pʉyeꞌegyʉ, per jatuꞌuk ja ʉxpʉjkpʉ waanʉ mʉk pyʉyeꞌeky kʉdiinʉm ja Peedrʉ es jaꞌa jawyiin ja̱jt.  
\v 5 Ta kyuꞌijxʉ jap jutoty, es tꞌijxy ja wit diꞌibʉ ja Jesús tʉ naty yajtukꞌabíty, per kyaj tyʉjkʉ.  
\v 6 Oknʉmʉ Simonk Peedrʉ pyaja̱jtʉ, es jaꞌa tʉjkʉ jap jutoty es tꞌijxy ja wit,  
\v 7 es nan ꞌyijx ko ja payʉ diꞌibʉ yajtukkupijt ja Jesús ja kyʉba̱jk, kyaj naty tiꞌigyʉ ꞌyity mʉt ja diꞌibʉ yajtukꞌabijt ja Jesusʉ ñiniꞌx.  
\v 8 Net jatuꞌuk ja ʉxpʉjkpʉ diꞌibʉ ja̱jt jawyiin ma̱ jut, nandʉꞌʉn tyʉjkʉ jap jutoty es tꞌijxy éxtʉmʉ naty tʉ jyátyʉty. Ta tmʉbejky ko Jesusʉ naty tʉ jyikypyeky.  
\v 9 Pes kyajnʉmʉ naty tjaygyúkʉdʉ éxtʉm ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnaꞌañ ko yʉꞌʉ jikypyʉka̱a̱mp jatʉgok.  
\v 10 Netʉ tadʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty ñʉjxnʉdʉ ma̱ ja tyʉjk. 
\s1 Jesús ñaydyukꞌíxyʉty ja Mariiʉ Magdalenʉ 
\p  
\v 11 Per ja Mariiʉ ko jyajty jatʉgok, net wyeꞌemy jap jut agʉꞌp jyʉꞌʉy. Jiibyʉ naty ko kyuꞌijxʉ jap jutoty.  
\v 12 Ta tꞌijxy majtskʉ anklʉs, ak poobʉ wyit, ꞌyuꞌuñʉdʉ ma̱ naty ja Jesusʉ ñiniꞌx tʉ yajpʉjtaꞌaky. Tuꞌugʉ naty ꞌyuꞌuñʉ kyʉbajky ja Jesús es jatuꞌuk tyeky ʉxꞌam. 
\p  
\v 13 Net ja Mariiʉ yajtʉʉjʉdʉ ja anklʉs: 
\p —¿Ti ko mjʉꞌʉy? 
\p Ta Mariiʉ ꞌyadsooy: 
\p —Mʉt ko tʉ dyajnʉjxtʉ ja nWindsʉ́nʉdsʉ ñiniꞌx, es kyajts nnijawʉ ma̱ tʉ tpʉjta̱ꞌa̱ktʉ. 
\p  
\v 14 Jeꞌeyʉnʉmʉ naty dʉꞌʉn jyʉnaꞌañ ko ꞌyijxʉmbijty. Net tꞌijxy ja Jesús, per jaꞌa kyaj tnijawʉ pʉn jaꞌa dʉꞌʉn ja Jesús,  
\v 15 jaꞌa dʉn ttijy ja nʉgamꞌijxpʉ. 
\p Net ja Jesús yajtʉʉjʉ: 
\p —¿Ti ko mjʉꞌʉy? ¿Pʉ́n mꞌʉxtaapy? 
\p Ja Mariiʉ ꞌyadsooy: 
\p —Windsʉ́n, pʉn mij tʉ xymyʉnejxy ja oꞌkpʉ ñiniꞌx, anmaagyʉts ma̱ tʉ xypyʉjtaꞌaky esʉts ʉj nyajnʉjxʉt. 
\p  
\v 16 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱y: 
\p —¡Mariiʉ! 
\p Ja Mariiʉ wya̱ꞌkʉmbijty es tꞌanma̱a̱y mʉt ja ebreeʉ ayuk: 
\p —¡Raboni (diꞌibʉ ayuk wimbʉdsʉʉmp Yaꞌʉxpʉjkpʉ)! 
\p  
\v 17 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱y ja Mariiʉ: 
\p —Nasma̱jtsʉgʉts, jaꞌa ko kyajnʉmts nbatʉkʉ ma̱dsʉ nDeedyʉn. Per nʉjx anʉʉmʉdʉ nmʉguꞌugʉty ko ʉj patʉjkʉnʉpts ma̱dsʉ nDeety diꞌibʉ miidsʉty nandʉꞌʉn mDeetyꞌa̱jttʉp, ʉjtsʉ nDios es miidsʉty ja mDios. 
\p  
\v 18 Net ja Mariiʉ Magdalenʉ oj ñejxy ma̱ ja Jesusʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty es tꞌawa̱ꞌa̱nʉdʉ ko tʉ tꞌixy ja Jesús es ko yʉꞌʉ naty tʉ ꞌyanʉꞌʉmxʉdyʉ dʉꞌʉn. 
\s1 Diꞌibʉ Jesús tyuknipejkypy ja ꞌyʉxpʉjkpʉty 
\p  
\v 19 Nan ja xʉʉ domingʉ koots, ja ʉxpʉjkpʉty tʉ naty ñaymyujkta̱ꞌa̱yʉdʉ niꞌaga̱jy tʉgoty mʉt ko ttsʉꞌʉgʉdʉ teedywyindsʉ́nʉty. Netʉ Jesús tyʉjkʉ es ñaybyʉjtákʉ kujkꞌám. Ta kya̱jxpoꞌxʉdʉ es ꞌyanma̱a̱yʉdʉ: 
\p —Jotkujkꞌáttʉ miidsʉty. 
\p  
\v 20 Ko Jesusʉ dʉꞌʉn jyʉna̱a̱nda̱a̱y, net ttukꞌijxtʉ ja kyʉꞌʉ ma̱ tʉ tyʉkʉ ja kla̱a̱vʉs es ja kyaatsy ma̱ tʉ yajtukkímy ja lanzʉ. Es ja ꞌyʉxpʉjkpʉty jyantsyxyondaktʉ ko tꞌixtʉ ja Nindsʉnꞌa̱jtʉm. 
\p  
\v 21 Netʉ Jesús jyʉnáñ jatʉgok: 
\p —Jotkujkꞌáttʉ miidsʉty. Ʉj ngajxtʉpts miidsʉty, dʉꞌʉn éxtʉmts ʉj ja nDeedyʉts xykyejxy. 
\p  
\v 22 Net tnaspixʉ pojuꞌunk ma̱ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty, es tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Axá̱jʉdʉ ja Espíritʉ Santʉ.  
\v 23 Pʉ́n mbojpʉmaꞌxtʉp, meꞌxy wyʉꞌʉmʉt; es pʉ́n kyaj mbojpʉmaꞌxtʉ, nan kyaj meꞌxy wyʉꞌʉmʉt. 
\s1 Tomás tꞌixy ja Nindsʉnꞌa̱jtʉm ko tʉ jyikypyeky 
\p  
\v 24 Esʉ Tomás, tuꞌugʉ Jesusʉ ꞌyʉxpʉjkpʉ diꞌibʉ tyijtʉp Xeeñuꞌunk, kyajʉ naty jap ko myiiñ yʉ Jesús.  
\v 25 Net ja myʉguꞌugʉty ꞌyanma̱a̱yʉdʉ: 
\p —Tʉts nꞌixtʉ ja Nindsʉnꞌa̱jtʉm. 
\p Per ja Tomás ꞌyadsooy: 
\p —Pʉn kyajts nꞌixy ja kyʉꞌʉ ma̱ tʉ tsyayuty ma̱ ja kla̱a̱vʉs tʉ tyʉkʉ, es ngudíjʉdsʉ ngʉwaꞌxypy ma̱ ja kla̱a̱vʉs tʉ tyʉkʉ, es ngudíjʉdsʉ ngʉwaꞌxypy ma̱ ja kyaatsy tʉ tsyayuty, kyajts nmʉbʉ́kʉt. 
\p  
\v 26 Kyumduktujk xʉʉbʉ naty ñaymyúkʉdʉ ja ʉxpʉjkpʉty jatʉgok. Tapʉ naty ja Tomás. Oyʉ naty ꞌyaga̱jyʉty ja tʉjk, Jesús tʉjkʉ es ñaybyʉjtákʉ kujkꞌa̱a̱y es tka̱jxpeꞌxy ja ꞌyʉxpʉjkpʉty, oj tꞌanʉʉmʉdʉ: 
\p —Jotkujkꞌáttʉ miidsʉty. 
\p  
\v 27 Netʉ Tomás tꞌanma̱a̱y: 
\p —Tomás, kudijʉ mgʉwaꞌxypy ma̱dsʉ ngʉꞌʉ tsyayujty mʉt ja kla̱a̱vʉs, es pʉjta̱ꞌa̱k ja mgʉꞌʉ ma̱ tsyayujty ja nga̱a̱dsyʉts mʉt ja lanzʉ. ¡Kyaj xykyamʉbʉ́kʉt, mʉbʉk! 
\p  
\v 28 Net ja Tomás ꞌyadsooy: 
\p —Windsʉ́n, mij nDiosꞌa̱jtypy. 
\p  
\v 29 Jesús ꞌyadsoojʉ: 
\p —Tomás, mmʉbejkypy tyam mʉt ko tʉts mij xyꞌixy. Kuniꞌxy diꞌibʉts xymyʉbʉjktʉp óyʉdsʉ naty xykyaꞌixtʉ. 
\s1 Ti ko Fwank tja̱ꞌa̱y yʉ neky 
\p  
\v 30 Niꞌigʉ may ja ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉ Jesús tyuun ꞌyʉxpʉjkpʉtʉjk wyinduuyʉty diꞌibʉts kyaj ngʉxja̱a̱y ma̱ tya̱dʉ neky.  
\v 31 Perʉ tya̱a̱dʉdsʉ dʉꞌʉn tʉ ngʉxja̱ꞌa̱y ya̱a̱ es miits xymyʉbʉ́ktʉt ko yʉ Jesús yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja Kristʉ, Diosʉ ꞌyUꞌunk, es ko xymyʉbʉ́ktʉt, mmʉdáttʉp ja jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. 
\c 21  
\s1 Jesús ñayyajkʉxeꞌegyʉty ma̱ nijʉxtujkpʉ ꞌyʉxpʉjkpʉ 
\p  
\v 1 Oknʉm kyʉxeꞌky ja Jesús jatʉgok ma̱ ꞌyʉxpʉjkpʉty ma̱ ja Tibeeryʉs Myejyñbya̱ꞌa̱, Galileeʉ it. Es dʉꞌʉn yaꞌijxy:  
\v 2 Tukmukʉ naty jam ja Simonk Peedrʉ esʉ Tomás diꞌibʉ tyijtʉp Xeeñuꞌunk, Natanael diꞌibʉ kuga̱jpn Kanaa, Galileeʉ ña̱a̱xóty, ja ꞌyʉna̱ꞌkʉty ja Zebedeeʉ es janimajtskpʉ wiinkpʉ ꞌyʉxpʉjkpʉ Jesús.  
\v 3 Simonk Peedrʉ tꞌanma̱a̱ydyʉ yʉꞌʉjʉty: 
\p —Nejts nꞌokꞌa̱jkxmátsy. 
\p Ta ꞌyadsoodʉ: 
\p —Nʉjxándʉpts ʉʉdsʉty nandʉꞌʉn mʉt mij. 
\p Ta ñʉjxtʉ ma̱ tuꞌugʉ barkʉ. Es tuꞌugʉ tsuꞌum ñajxy, kyaj ni tuꞌuk tkama̱jtstʉ ja a̱jkx.  
\v 4 Xʉʉñdyáknʉbʉ naty ko Jesús kyʉxeꞌky mejyñbyʉꞌa̱a̱y, per ja ꞌyʉxpʉjkpʉty kyaj tnijáwʉdʉ pʉ́n jaꞌa dʉn ja Jesús.  
\v 5 Net ja Jesús dyajtʉʉdʉ: 
\p —Mʉguꞌugʉty, ¿tʉ xymyatstʉ oynʉꞌʉnʉn? 
\p Es jaꞌajʉty ꞌyadsoodʉ: 
\p —Ni nʉꞌʉn. 
\p  
\v 6 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Kujʉbípʉdʉ ja mꞌa̱jkxma̱jtsn aga̱ꞌa̱ñdsyoo ma̱ yʉ barkʉ, es mꞌa̱jkxmátstʉt. 
\p Ta tkujʉbijpʉdʉ, es óknʉm kyaj mba̱a̱t tꞌokjuꞌtnʉdʉ ja ꞌya̱jkxma̱jtsn jap nʉjoty, mʉt ko mayʉ naty ja a̱jkx tʉ tyʉkʉ.  
\v 7 Net ja ʉxpʉjkpʉ diꞌibʉ Jesús jyantsytsyejpy\f + \fr 21:7 \ft Fwank yʉ neky jyaay es yʉꞌʉ kʉꞌʉm nayꞌandíjʉp ko jyʉnaꞌañ ja ʉxpʉjkpʉ diꞌibʉ Jesús jyantsytsyejpy.\f*, tꞌanma̱a̱y ja Peedrʉ: 
\p —¡Jaꞌa tya̱a̱dʉ ja Nindsʉnꞌa̱jtʉm! 
\p Ko tmʉdooda̱a̱y ja Simonk Peedrʉ ko jyaꞌajʉty ja Nindsʉnꞌa̱jtʉm, ta jatʉgok ttuktʉjkʉ ja ñikʉjxyʉdʉ wit diꞌibʉ naty tʉ tjeñ. Ta kyupujpna̱jxy nʉjoty es ñejxy mejyñbyʉꞌám ma̱ ja Jesusʉ naty.  
\v 8 Es ja myʉguꞌugʉty jya̱jttʉ mejyñbyʉꞌám mʉt ja byarkʉ es mʉdʉ ꞌya̱jkxma̱jtsn tpawits tpajʉdottʉ, mʉt ko ujtsʉ naty mʉt ja a̱jkx. Wingonʉ naty ma̱ ja ꞌya̱jkxmátstʉ éxtʉm mʉgoꞌpx metrʉn.  
\v 9 Ko wyindʉꞌʉtspʉdsʉʉmdʉ, net tpattʉ jʉʉnuꞌunk diꞌibʉ ja Jesús tʉ dyajmʉ́jʉ naty es ttsa̱a̱y tuꞌugʉ a̱jkx, es tamʉ naty nandʉꞌʉnʉ tsa̱jkaaky. 
\p  
\v 10 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ: 
\p —Yajmíndʉ majtsk tʉgʉʉgʉ mꞌa̱jkx diꞌibʉ tʉ xymyatstʉ. 
\p  
\v 11 Simonk Peedrʉ tyʉjkʉ barkoty es dyajnejxy extʉ puꞌujótm ja ꞌya̱jkxma̱jtsn ujts mʉt ja mʉj a̱jkx mʉgoꞌpx jajustyikxymya̱jk tʉgʉʉk. Oyʉ naty jyantsymyáyʉty, ja ꞌya̱jkxma̱jtsn kyaj kyʉꞌtsy. 
\p  
\v 12 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty: 
\p —Min mꞌarmusalꞌattʉ. 
\p Es ni pʉ́n tkaꞌꞌanma̱a̱ydyʉ: “¿Mbʉ́nʉ dʉn mij?”, mʉt ko ñija̱ꞌa̱dʉbʉ naty ko jaꞌa ja Nindsʉnꞌa̱jtʉm. 
\p  
\v 13 Netʉ Jesús myʉjwaꞌky es tkoneꞌky ja tsa̱jkaaky es tmooydyʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty. Es nandʉꞌʉn ttuuñ mʉt ja a̱jkx. 
\p  
\v 14 Jaꞌa tya̱a̱dʉ ja myʉdʉgʉk ok nibʉdʉꞌʉk ma̱ tpa̱a̱ttʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ko naty tʉ jyikypyeky ma̱ ꞌyeꞌky. 
\s1 Jesús mʉdʉ Peedrʉ ñaygya̱jxʉdʉ 
\p  
\v 15 Ko ꞌyarmusalꞌa̱jtta̱a̱ydyʉ, net ja Jesús dyajtʉʉy ja Simonk Peedrʉ: 
\p —Simonk, Jonasʉ mya̱a̱nk, ¿xytsyojkpʉts niꞌigʉ es kʉdiinʉm yʉ mmʉꞌꞌʉxpʉjkpʉty? 
\p Peedrʉ ꞌyadsooy: 
\p —Windsʉ́n, mij mnija̱ꞌa̱p kots ʉj mij ndseky. 
\p Ta Jesús jyʉnáñ: 
\p —Extʉm ja borreegʉ kwentʉꞌa̱jtpʉ dyajjeꞌxy ja byorreeguꞌungʉty, nandʉꞌʉn mij awánʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty ja nꞌʉxpʉjkʉnʉts. 
\p  
\v 16 Dyajtʉʉjʉmbijty ja myʉmajtsk ok ja Jesús: 
\p —Simonk, Jonasʉ mya̱a̱nk, ¿xytsyojkpʉts mij? 
\p Peedrʉ ꞌyadsooy: 
\p —Mij mnija̱ꞌa̱p kots ʉj mij ndseky. 
\p Ta Jesús ꞌyadsooy: 
\p —Extʉm ja borreegʉ kwentʉꞌa̱jtpʉ dyajjeꞌxy ja byorreeguꞌungʉty, nandʉꞌʉn mij awánʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty ja nꞌʉxpʉjkʉnʉts. 
\p  
\v 17 Myʉdʉgʉk ok jyʉnáñ ja Jesús: 
\p —Simonk, Jonasʉ mya̱a̱nk, ¿xytsyojkpʉts mij? 
\p Peedrʉ jyotmaydyuktʉjkʉ mʉt ko yajtʉʉjʉ tʉgʉk ok pʉn tsyejpy ja Jesús, es tꞌanma̱a̱y: 
\p —Windsʉ́n, mij mnija̱ꞌa̱p tʉgekyʉ. Mnija̱ꞌa̱p kots ʉj mij ndseky. 
\p Jesús ꞌyadsoojʉ: 
\p —Extʉm ja borreegʉ kwentʉꞌa̱jtpʉ dyajjeꞌxy ja byorreeguꞌungʉty, nandʉꞌʉn mij awánʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty ja nꞌʉxpʉjkʉnʉts.  
\v 18 Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts mij nꞌanʉʉmʉ ko ijty mꞌʉna̱ꞌkꞌáty, mduktʉjkʉp ijty ja mwit es mnejxy ma̱ mij xytsyeky. Es óknʉm ko mij mmʉjja̱ꞌa̱yʉt, mxa̱jwa̱ꞌxʉp es wiinkpʉ mwit mdukpʉjta̱ꞌa̱gʉdʉp, es mmʉnʉjxʉdʉt ma̱ mij kyaj xytsyeky mnʉjxa̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 19 Es mʉdʉ tya̱a̱dʉ Jesús ttuknijawʉ wiꞌix ꞌyoogáñ ja Peedrʉ es ja Dios tmʉjꞌíxʉt. Net ꞌyanma̱a̱yʉ: 
\p —Pamiingʉts. 
\s1 Fwank, ja ʉxpʉjkpʉ diꞌibʉ Jesús niꞌigʉ tsyejpy 
\p  
\v 20 Ko Peedrʉ ꞌyijxʉmbijty, net tꞌijxy pyanejxyʉty ja ʉxpʉjkpʉ diꞌibʉ Jesús jyantsytsyojk\f + \fr 21:20 \ft Fwank yʉ neky jyaay es yʉꞌʉ kʉꞌʉm nayꞌandíjʉp ko jyʉnaꞌañ ja ʉxpʉjkpʉ diꞌibʉ Jesús jyantsytsyojk.\f*, diꞌibʉ naty nandʉꞌʉn ma̱ ꞌyaꞌuxꞌaty pyʉꞌam ja Jesús, diꞌibʉ yajtʉʉjʉ: “Windsʉ́n, ¿pʉ́nʉ dʉnʉ tadʉ diꞌibʉ mgʉyakánʉp?”  
\v 21 Ko Peedrʉ tꞌijxy, net dyajtʉʉy ja Jesús: 
\p —Windsʉ́n, esʉ tya̱a̱dʉ, ¿ti jatánʉp? 
\p  
\v 22 Jesús ꞌyadsoojʉ: 
\p —Pʉn ʉjts ndsejpy es jyikyꞌátʉt extʉ kots ʉj njʉmbítʉt, ¿ti mij xykywéntʉty? Pamiingʉts mij. 
\p  
\v 23 Net ja myʉꞌꞌʉxpʉjkpʉty ñayjyʉnánʉdʉ ko yʉ ʉxpʉjkpʉ kyaj ꞌyooga̱ꞌa̱ñ. Perʉ Jesús kyaj dʉꞌʉn jyʉnáñ, diꞌibʉ sitʉy jʉnán: “Pʉn ʉjtsʉts ndsejpy esʉ tya̱a̱dʉ jyikyꞌátʉt extʉ kots ʉj njʉmbítʉt, ¿ti mij xykywéntʉty?” 
\p  
\v 24 Ʉj tʉts nmʉdoy es tʉts nꞌixy tʉgekyʉ tya̱a̱dʉ, es tʉgekyʉ diꞌibʉts ʉj tʉ ngʉxja̱ꞌa̱y, jaꞌa dʉꞌʉn tʉyꞌa̱jtʉn. 
\p  
\v 25 May ja wiinkpʉ diꞌibʉ Jesús tyuun. Kooxyʉp yajkʉxja̱a̱ydyaay niduꞌuk niduꞌuk tʉgekyʉ diꞌibʉ Jesús tyuun, kyajʉ da ñiba̱a̱dʉt ja naxwíñʉdʉ mʉt ja mayñeky.