\id GAL  
\h GALASYɄ 
\toc1 Neky Diꞌibʉ Pa̱a̱blʉ Tyuknigajxtʉ Ja Galasyʉ Ja̱ꞌa̱yʉty 
\toc2 GALASYɄ 
\toc3 Gá. 
\mt1 Neky Diꞌibʉ Pa̱a̱blʉ Tyuknigajxtʉ Ja Galasyʉ Ja̱ꞌa̱yʉty 
\c 1  
\p  
\v 1 Ʉj Pa̱a̱blʉ, ꞌyapóstʉlʉ Jesukristʉ, es kyaj mʉt yʉꞌʉgyʉjxmʉty ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉdyʉ kyutujkʉn, es nan ni tuꞌugʉdsʉ ja̱ꞌa̱y tʉ xykyapʉjtaꞌaky, yʉꞌʉts xypyʉjtáktʉ ja Jesukristʉ kʉꞌʉm esʉ Dios Teety diꞌibʉ Kristʉ yajjikypyʉjk.  
\v 2 Ʉj mʉt nidʉgekyʉ yʉ nmʉguꞌukꞌa̱jtʉm diꞌibʉ yam ijttʉp mʉt ʉj, nduknigáxtʉdsʉ tya̱dʉ neky ja mʉbʉjkpʉtʉjk diꞌibáty naymyujkʉdʉp Galasyʉ.  
\v 3 Waꞌanʉ nDios Teetyꞌa̱jtʉm esʉ Nindsʉnꞌa̱jtʉm Jesukristʉ mgunuꞌxʉdʉ es mmoꞌoyʉdʉ ja agujkꞌa̱jt jotkujkꞌa̱jtʉn,  
\v 4 ja Jesukristʉ diꞌibʉ nayya̱jkʉ éxtʉmʉ windsʉꞌkʉn es xyajpojpʉnitʉgoꞌoyʉm es kʉdiibʉ nbaduꞌunʉm ja axʉkꞌa̱jtʉn diꞌibʉ ya̱ naxwiiñ, es mʉdʉ tya̱a̱dʉ Jesukristʉ tkuydyuuñ diꞌibʉ Dios Teety tsyojk es ttúnʉt.  
\v 5 Pes nꞌokꞌawda̱jtʉm ja Dios diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Waꞌan dʉꞌʉnʉty. 
\s1 Kyaj ma̱ wiink oybyʉ ayuk 
\p  
\v 6 Mʉguꞌugítʉty, dʉꞌʉñʉts xyajwʉꞌʉmʉ ko jantsy tim tsojk miits xymyastuꞌuttʉ ja Dios, diꞌibʉ mwinꞌijxʉdʉ es xyꞌaxá̱jʉt ja Kristʉ ñitsokʉn, es tyam mbanʉjxándʉp ja wiinkpʉ diꞌibʉ tyijtʉp oybyʉ ayuk.  
\v 7 Per kyaj ti wiinkpʉ oybyʉ ayuk. Diꞌibʉ dʉn sitʉy tim tʉyꞌa̱jtʉn, tam na̱a̱gʉdyʉ ja̱ꞌa̱y diꞌibʉ mwinꞌʉʉnánʉdʉp mʉt ko tsyojktʉp dyajtʉgatsa̱ꞌa̱ndʉ ja oybyʉ ayuk diꞌibʉ Kristʉ ñimadyakypy.  
\v 8 Per pʉn ja pʉ́n mdukꞌʉxpʉ́kʉdʉ wiinkpʉ ʉxpʉjkʉn es kʉdiinʉm ja oybyʉ ayuk diꞌibʉts miits tʉ ndukꞌʉxpʉktʉ, waꞌan yajka̱jxpéky winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, oy tyimꞌʉjtsʉty, o tuꞌugʉ anklʉs diꞌibʉ miimp tsa̱jpótm.  
\v 9 Nnika̱jxpejtypyʉts jatʉgok. Pʉn ja pʉ́n mdukꞌʉxpʉ́kʉdʉ wiinkpʉ ʉxpʉjkʉn es kʉdiinʉm ja oybyʉ ayuk diꞌibʉ tʉ xyꞌaxá̱jʉdʉ, waꞌan yajka̱jxpéky winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. 
\p  
\v 10 Es kots dʉꞌʉn njʉna̱ꞌa̱ñ, ¿tii mjʉna̱a̱mp xytyijy kots dʉꞌʉn njʉna̱ꞌa̱ñ, jaꞌa dʉꞌʉn esʉts ja ja̱ꞌa̱yʉty xyꞌoyꞌíxʉt? Kyajʉ dʉꞌʉn. Ndsejpyʉts jeꞌeyʉ esʉdsʉ Dios xyꞌoyꞌíxʉt. Kooxyʉpts ʉj ndseky nwʉꞌʉma̱ꞌa̱ñ yajxón mʉt ja ja̱ꞌa̱yʉty, kyajxyʉpts ʉj nmʉdúñ ja Kristʉ. 
\s1 Pa̱a̱blʉ tyʉkʉ apóstʉlʉ 
\p  
\v 11 Mʉguꞌugítʉty, jaygyúkʉdʉ miidsʉty, ja oybyʉ ayuk diꞌibʉ tʉ ndukꞌʉxpʉktʉ, kyaj yʉꞌʉjʉty ja ja̱ꞌa̱yʉdyʉ wyinma̱ꞌa̱ñ.  
\v 12 Kyajʉ ja̱ꞌa̱yʉts xytyukmʉmadyaky es ni tuꞌugʉ yaꞌʉxpʉjkpʉ xykyatukniꞌijxʉ, kʉꞌʉmʉ Jesukristʉ xytyuknija̱ꞌa̱jʉts. 
\p  
\v 13 Tʉ xymyʉdowdʉ wiꞌixʉts ʉj njikyꞌajty tʉʉyʉp kots ʉj ijty nbadúñ ja israelítʉty ja kyostumbrʉ, es wiꞌixʉts ʉj ijty njantsypyajʉdity ja diꞌibʉ pyanʉjxtʉp ja Kristʉ es nyajkutʉgoyáñʉts.  
\v 14 Ʉjts ijty waanʉ niꞌigʉ nbadiimpy ja israelítʉdyʉ ꞌyʉxpʉjkʉn kʉdiinʉmts ja nmʉduknáxʉty, niꞌigʉ ijty nbadúñʉts diꞌibʉ ja ꞌyaptʉjk jaayʉm tyuundʉ.  
\v 15 Perʉ Dios tʉʉdsʉ naty xywyinꞌixy ma̱dsʉ naty kyajnʉm nmiñ nja̱ꞌtyʉts. Pes mʉt ja myayꞌa̱jtʉngyʉjxm xywyooyʉts esʉts nmʉdúnʉt,  
\v 16 esʉts xytyukꞌijxy xytyuknija̱ꞌa̱jʉts ja ꞌyUꞌunk, esʉts ʉj nga̱jxwa̱ꞌxʉt ja ꞌyUꞌunk jyaꞌa ma̱ diꞌibʉ kyaj ꞌyisraelítʉty. Pes kyajts ʉj nꞌamdooy ja ka̱jxwíjʉn mʉt ni pʉ́n.  
\v 17 Es ni ngapatʉjkʉts Jerusalén esʉts pʉ́n xyaꞌʉxpʉ́kʉdʉts diꞌibʉ naty apostʉlʉꞌa̱jttʉp ma̱ naty ʉj kyajnʉm, nik niꞌigʉts oj nnejxy ma̱ ja Araabyʉ mʉj it, es óknʉmts njʉmbijty jatʉgok ma̱ Damaskʉ ka̱jpn. 
\p  
\v 18 Extʉ ko ñajxy tʉgʉk jʉmʉjt, nétʉts oj nnejxy Jerusalén es nguꞌijxyʉts ja Peedrʉ. Es ma̱jmókx xʉʉts nweꞌemy jap mʉt yʉꞌʉ.  
\v 19 Es kyajts jam nꞌijxy ja wiinkpʉ apóstʉlʉ, yʉꞌʉyʉts nꞌijx ja Santya̱ꞌa̱gʉ, ja Nindsʉnꞌa̱jtʉmʉ myʉgaꞌax.  
\v 20 Nmʉda̱jtypyʉts ja tʉyꞌa̱jtʉn ko diꞌibʉ nꞌanma̱a̱ydyʉp, yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja tʉyꞌa̱jtʉn. Ñija̱ꞌa̱p ja Dios ko kyajts nꞌandaꞌaky. 
\p  
\v 21 Oknʉmts nnejxy ma̱ yʉ Siryʉ ñax esʉ Silisyʉ ñax.  
\v 22 Kyajts xyꞌixyꞌa̱jttʉ pʉ́nʉty myʉbʉjktʉp ja Kristʉ jam Judeeʉ,  
\v 23 jeꞌeyʉ sitʉy tmʉdoo jʉna̱ꞌa̱ndʉ: “Ja diꞌibʉ tʉʉyʉp xypyajʉdijtʉm, tyam jyʉdity tka̱jxwaꞌxy nandʉꞌʉn ko Jesús yʉꞌʉjʉty ja Kristʉ diꞌibʉ Dios kyajx es xyajnitsoꞌoga̱ꞌa̱nʉm.”  
\v 24 Es tꞌawdattʉ Dios mʉt ʉjtskyʉjxm. 
\c 2  
\s1 Apóstʉlʉty tkupʉktʉ ja Pa̱a̱blʉ 
\p  
\v 1 Ko ñajxy ma̱jma̱jkts jʉmʉjt, nnejxyʉts jatʉgok Jerusalén mʉt ja Bernabee, es nmʉnejxyʉts ja Titʉ.  
\v 2 Nnejxyʉts jap mʉt ko Diósʉdsʉ naty tʉ xymyoꞌoy ja winma̱ꞌa̱ñ esʉts jap nnʉjxʉt. Jápʉts nnaymyujkʉdʉ mʉt pʉ́nʉdyʉ mʉbʉjkpʉtʉjk ñigopkꞌa̱jttʉp, es ndukmʉmadyákyʉts ak jaꞌajʉty wiꞌixʉts nga̱jxwaꞌxy ja oybyʉ ayuk ma̱jaty kyaj ꞌyisraelítʉty. Dʉꞌʉnʉts nduuñ kʉdiibʉ tyʉgóyʉt diꞌibʉdsʉ naty tʉ nduñ es ndiimpyñʉmts.  
\v 3 Per oy ja Titʉ jyayʉꞌʉdyʉ grieegʉ ja̱ꞌa̱y, kyaj amʉja̱a̱ tꞌanma̱a̱ydyʉ es yajtsúkʉt waanʉ ma̱ yʉ yedyʉjkꞌa̱jtʉn\f + \fr 2:3 \ft Ix Lukʉs 1:59.\f*.  
\v 4 Jam ja ja̱ꞌa̱y na̱a̱gʉty diꞌibʉ tʉjkʉdʉ es jyʉnandʉ mʉt ja andakʉngyʉjxm ko yʉꞌʉjʉty tpanʉjxtʉ Kristʉ. Yʉꞌʉjʉty jeꞌeyʉ myindʉ ijxʉꞌk ijxtákpʉ wiꞌix ti yajtúñ ko nꞌijtʉm awa̱ꞌa̱dstúm yʉꞌʉgyʉjxmʉ Kristʉ. Tadʉ ja̱ꞌa̱yʉty xyjaꞌꞌanʉʉmʉyánʉts es agwanʉ nbaduꞌunʉm ja anaꞌamʉn.  
\v 5 Per ʉʉdsʉty kyajts ngupʉjktʉ tadʉ ʉxpʉjkʉn, ni jeꞌeyʉ tuk pojʉn, es dʉꞌʉn ja tʉyꞌa̱jtʉn diꞌibʉ yajpátp ma̱ ja oybyʉ ayuk wyʉꞌʉmʉt ma̱ miidsʉty. 
\p  
\v 6 Kyajts xymyooydyʉ jembyʉ ka̱jxwíjʉn ja ja̱ꞌa̱y diꞌibʉty kʉxʉꞌktʉp ko ñigopkꞌa̱jttʉp ma̱ ja mʉbʉjkpʉtʉjkʉty. Kyajts ʉj nduñʉ kwentʉ pʉn pʉ́n yʉꞌʉjʉty, jaꞌa ko Dios kyaj tpayoꞌoy wingʉꞌʉy agʉꞌʉy éxtʉm ñayyajkʉxeꞌegyʉty.  
\v 7 Kyajts ʉj wiink ka̱jxwíjʉn xymyooydyʉ, yʉꞌʉjʉty ko Diósʉdsʉ naty tʉ xytyuknipeky ja tuunk esʉts nga̱jxwa̱ꞌxʉt ja oybyʉ ayuk ma̱ diꞌibʉ kyaj ꞌyisraelítʉty, dʉꞌʉn éxtʉm ttuknipejky ja Peedrʉ ja tuunk ma̱ ja israelítʉty.  
\v 8 Es dʉꞌʉn éxtʉm ja Dios tkejxy ja Peedrʉ éxtʉmʉ apóstʉlʉ ma̱ yʉ israelítʉty, nandʉꞌʉnʉts ʉj xykyejxy éxtʉmʉ apóstʉlʉ ma̱ diꞌibʉ kyaj ꞌyisraelítʉty. 
\p  
\v 9 Pa̱a̱ty ja Santya̱ꞌa̱gʉ, Peedrʉ es ja Fwank, diꞌibʉ naty ijttʉp éxtʉm tnigopkꞌattʉ ja mʉbʉjkpʉtʉjkʉty, tmʉwinma̱ꞌa̱ñbyáttʉ kots Diosʉ naty tʉ xymyoꞌoyʉ tya̱dʉ tuunk, es xykyʉma̱jtsyʉts ʉj esʉ Bernabee. Dʉꞌʉn ttuundʉ tya̱a̱dʉ éxtʉm naymyayʉkyʉjxm, es dʉꞌʉnʉts nnayyajtiꞌigyʉdʉ esʉts ʉʉdsʉty ndúndʉt ma̱ diꞌibʉ kyaj ꞌyisraelítʉty, es yʉꞌʉjʉty ꞌyaktúndʉt ma̱ yʉ israelítʉty.  
\v 10 Jeꞌeyʉts xyꞌamdoo xypyʉjktsoodʉ es dʉꞌʉñʉmts nbudʉ́kʉdʉt ja ayoobʉtʉjkʉty diꞌibʉ ijttʉp Judeeʉ, diꞌibʉts niꞌigʉ ndunaampy. 
\s1 Pa̱a̱blʉ twinguga̱jxʉ ja Peedrʉ 
\p  
\v 11 Es ko Peedrʉ oj ñejxy Antyokiiʉ ka̱jpnóty, ojts nꞌooy mayjyaꞌayóty, jaꞌa ko wa̱ꞌa̱ts yajnijáwʉ ko pyekytyuuñ.  
\v 12 Jaꞌa ko jawyiin tmʉtka̱a̱ydyʉ diꞌibʉ kyaj ꞌyisraelítʉty, extʉ ko na̱a̱gʉty jya̱jttʉ ja israelítʉty diꞌibʉ tsoꞌondʉ ma̱ Santya̱ꞌa̱gʉ; net oga̱ꞌa̱n tmastuty ja Peedrʉ kyáyʉt mʉt diꞌibʉ kyaj ꞌyisraelítʉty, mʉt ko ttsʉꞌkʉ éxtʉm jyʉna̱ꞌa̱ndʉ ja israelítʉty.  
\v 13 Es ko yʉꞌʉ tꞌijxtʉ ja wiingátypyʉ israelitʉ diꞌibʉ nandʉꞌʉn ja Kristʉ pyanʉjxtʉp, ta tpaduundʉ ja Peedrʉ ꞌyaxʉk winma̱ꞌa̱ñ, es extʉ Bernabee pyaduꞌudʉjkʉ nandʉꞌʉn.  
\v 14 Per kots nꞌijxy ko kyaj dyajtuꞌuyoꞌoydyʉ éxtʉm ja oybyʉ ayuk, nétʉts nꞌanma̱a̱y ja Peedrʉ mayjyaꞌayóty: “Mij mꞌisraelitʉ, es kyaj xykyuydyúñ ja israelítʉdyʉ kyostumbrʉ, pes, ¿ti ko xytyukkuwánʉdʉ ja diꞌibʉ kyaj ꞌyisraelítʉty es tkuydyúnʉt ja israelítʉdyʉ kyostumbrʉ?” 
\s1 Diꞌibáty oy wʉꞌʉmdʉp mʉt ja Dios 
\p  
\v 15 Ʉdsa̱jtʉm apóstʉlʉꞌa̱jtʉm, israelitʉ ja̱ꞌa̱yʉty ʉdsa̱jtʉm mʉt ko jap nmaxuꞌunkꞌa̱jtʉm, es kyaj ʉdsa̱jtʉm nyaꞌꞌandíjʉm pekyjyaꞌay éxtʉm diꞌibʉ kyaj ꞌyisraelítʉty,  
\v 16 nnija̱ꞌa̱m ko kyaj pʉ́n oy wyeꞌemy mʉt ja Dios mʉt ko tpadúñ ja Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn, yʉꞌʉyʉ diꞌibʉ myʉbejkypy ja Kristʉ. Pa̱a̱ty ʉdsa̱jtʉm nandʉꞌʉn nmʉbʉjkʉm ja Kristʉ éxtʉmʉ nYajnitsokpʉꞌa̱jtʉm es oy nwʉꞌʉmʉm mʉt ja Dios, es kyaj mʉt ko nguydyuꞌunʉm ja Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn, mʉt ko ni pʉ́n oy kyaweꞌemy mʉt ja Dios ko tpadúñ ja Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn. 
\p  
\v 17 Pʉn nꞌijxta̱ꞌa̱yʉm wiꞌix oy nwʉꞌʉmʉm mʉt ja Dios mʉt ja Kristʉkyʉjxm, nyaꞌijxʉm ko nbojpʉja̱ꞌa̱yꞌa̱jtʉm, dʉꞌʉn éxtʉmʉ diꞌibʉ kyaj ꞌyisraelítʉty. ¿Ti yʉꞌʉ ꞌyandijpy ko Kristʉ xyajpekytyuꞌunʉmʉ? ¡Ni wiꞌix tsoo!  
\v 18 Pes pʉn tyam nyaꞌoꞌoyʉpts diꞌibʉts tʉ nꞌokjijtpʉ, pes nyaꞌijxʉpts kots ʉj tʉ waanʉ nduundʉgóy.  
\v 19 Mʉt ko kyajts ʉj ja anaꞌamʉn nꞌokpaduunnʉ, dʉꞌʉn tpa̱a̱ty éxtʉmts ʉj tʉ nꞌoꞌknʉ, dʉꞌʉnʉts ʉj njikyꞌaty éxtʉmʉ Diosʉ myʉduumbʉ,  
\v 20 es mʉt ko Kristʉ ñayya̱jkʉ windsʉꞌkʉn mʉt ʉjtskyʉjxm jam kruuzkʉjxm, mba̱a̱t njʉna̱ꞌa̱nʉm ko dʉꞌʉn éxtʉmxyʉpts tʉ nꞌeeky kruuzkʉjxm mʉt jaꞌa. Pa̱a̱ty kyaj ꞌyokꞌʉjtsꞌa̱jnʉ diꞌibʉ jikyꞌa̱jtp ma̱dsʉ nniniꞌx, yʉꞌʉ dʉn ja Kristʉ diꞌibʉ jikyꞌa̱jtp ma̱ ʉjʉn, es tyam nyaꞌíxyʉdyʉts ko njikyꞌátyʉts nmʉdúñʉts ja Kristʉ éxtʉmdsʉ nYajnitsókpʉ, mʉt ko yʉꞌʉts xytsyojk es ñayya̱jkʉ windsʉꞌkʉn mʉt ʉjtskyʉjxm.  
\v 21 Kyajts nꞌʉxtijy ja mayꞌa̱jtʉn diꞌibʉ Dios tyiimpy ʉjtskyʉjxm, pes kooxyʉp mba̱a̱dʉ ja̱ꞌa̱y ꞌyokweꞌemy oy mʉt ja Dios anaꞌamʉngyʉjxm, kyajxyʉp jyatyimnigutíkyʉty es ja Kristʉ ꞌyeekyxyʉp. 
\c 3  
\s1 Anaꞌamʉn esʉ mʉbʉjkʉn 
\p  
\v 1 ¡Ay Galasyʉ ja̱ꞌa̱yʉty! Nʉgoo mdimkujuunꞌatyꞌa̱jnʉdʉ miidsʉty. ¿Pʉ́n tʉ mnibanáxʉdʉ? Tʉts kexy kaꞌpxy nga̱jxwaꞌxy miits mwinduuyʉty éxtʉmʉ Jesukristʉ oj kyruuzpéty, dʉꞌʉn éxtʉm kʉꞌʉmxyʉp xꞌijxtʉ. 
\p  
\v 2 Anmaagyʉts, ¿tʉ xyꞌaxá̱jʉdʉ miidsʉty ja Diosʉ Jya̱ꞌa̱jʉn mʉt ko tʉ xykyuydyundʉ ja Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn, o mʉt ko tʉ xymyʉbʉktʉ diꞌibʉ tʉ xymyʉdowdʉ?  
\v 3 ¡Mjantsykyujuunʉdyʉ dʉꞌʉn! Jaꞌa ko tʉ mdsonda̱ꞌa̱ktʉ mʉt ja Espíritʉ Santʉ, ¿wiꞌix tyamʉ net xyajkugʉxʉya̱ꞌa̱ndʉ mʉdʉ mgʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñʉty?  
\v 4 ¿Tii ni nʉꞌʉn tʉ mgatuꞌunxʉdʉ éxtʉm tʉgekyʉ tʉ mjátʉdʉ mʉt ko tʉ xyꞌaxa̱jʉ Jesukristʉ? Ʉj jʉna̱a̱mbʉts ko tʉ mduꞌunxʉdʉ oynʉꞌʉnʉn.  
\v 5 Pes yajꞌyoꞌoydyʉ mwinma̱ꞌa̱ñ. Ko Dios mmoꞌoyʉdʉ yʉ Jya̱ꞌa̱jʉn es ttuñ ja mʉjꞌa̱jtʉn ma̱ miidsʉty, ¿ti pa̱a̱dyʉ dʉꞌʉn ttuñ mʉt ko miidsʉty tʉ xykyuydyundʉ ja Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn? Kyaj dyʉꞌʉnʉty, dʉꞌʉn ttuñ mʉt ko miits xyꞌaxá̱jʉdʉ ja Jesukristʉ éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ. 
\p  
\v 6 Tim dʉꞌʉn jyajty éxtʉmʉ nꞌaptʉjkꞌa̱jtʉmʉ Abra̱a̱n, pes ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnaꞌañ: “Abra̱a̱n myʉbʉjk ja Dios, es pa̱a̱ty oj oy wyeꞌemy mʉt ja Dios.”  
\v 7 Esʉ tya̱a̱dʉ yʉꞌʉ xytyuknija̱ꞌa̱m yajxón ko diꞌibáty myʉbʉjktʉp ja Dios, yʉꞌʉ dʉꞌʉn tyʉʉmpꞌa̱jt ꞌya̱a̱tsꞌa̱jttʉp ja Abra̱a̱n.  
\v 8 Jékyʉp ja Diosʉ jyaaybyajtʉn ñiga̱jx ko Dios oy wyʉꞌʉmʉt mʉt ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ kyaj ꞌyisraelítʉty ko myʉbʉ́kʉdʉ, es ja Abra̱a̱n yaꞌꞌawa̱ꞌa̱nʉ ja oybyʉ ayuk ko Dios ꞌyanma̱a̱yʉ: “Mʉt mijtskyʉjxm ngunuꞌxʉpts nidʉgekyʉ naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty.”  
\v 9 Pʉ́nʉty ja Dios myʉbʉjktʉp, jaꞌa Dios kunuꞌxánʉdʉp mʉdʉ Abra̱a̱n, diꞌibʉ nandʉꞌʉn mʉbʉjk. 
\p  
\v 10 Diꞌibʉ jikyꞌatándʉp éxtʉm ja Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn jyʉnaꞌañ, jaꞌa ꞌyawijxtʉp ja Diosʉ tyʉydyuꞌunʉn, mʉt ko ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnaꞌañ: “Ka̱jxpéky ꞌyítʉt diꞌibʉ kyaj tʉgekyʉ tʉgekyʉ tkuydyúñ diꞌibʉ ijtp kujayʉ ma̱ yʉ anaꞌamʉn.”  
\v 11 Ja Diosʉ jyaaybyajtʉn xytyuknija̱ꞌa̱m yajxón ko kyaj ni pʉ́n oy kyaweꞌemy mʉt ja Dios ko tpadúñ ja anaꞌamʉn. Mʉt ko Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnaꞌañ: “Diꞌibʉ myʉbʉjkʉngyʉjxm oy wʉꞌʉmp mʉt ja Diosʉ, yʉꞌʉ dʉꞌʉn jikyꞌátʉp.”  
\v 12 Per ja anaꞌamʉn kyaj ti tmadyaꞌaky ko Dios nmʉbʉjkʉm; diꞌibʉ sitʉy jʉna̱a̱mp ja Diosʉ jyaaybyajtʉn, yʉꞌʉ tya̱a̱dʉ: “Diꞌibʉ pyadiimpy tʉgekyʉ éxtʉm yʉ anaꞌamʉn jyʉnaꞌañ, tadʉ dʉꞌʉmbʉ jikyꞌátʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.” 
\p  
\v 13 Kristʉ yajna̱jx ja tʉydyuꞌunʉn diꞌibʉ ʉdsa̱jtʉm oj xyjapátʉm, es dʉꞌʉn xyajnitsókʉm ma̱ ja tʉydyuꞌunʉn diꞌibʉ pátʉp nidʉgekyʉ diꞌibʉ kyaj tkuydyúñ ja anaꞌamʉn, mʉt ko Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnaꞌañ: “Diꞌibʉ oꞌkp kudʉy ma̱ tuꞌugʉ kepy, Diosʉ dʉꞌʉn tʉ kya̱jxpékyʉty.”  
\v 14 Es dʉꞌʉn ko yʉ diꞌibʉ kyaj ꞌyisraelítʉty tꞌaxá̱jʉdʉ ja Jesukristʉ éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ, Dios kunuꞌxʉdʉp éxtʉm jékyʉp wya̱ndaky ja Abra̱a̱n. Es dʉꞌʉn ko nmʉbʉjkʉm ja Kristʉ, nꞌaxá̱jʉm ja Espíritʉ Santʉ diꞌibʉ Dios wya̱ndak. 
\s1 Anaꞌamʉn esʉ wa̱ndakʉn 
\p  
\v 15 Mʉguꞌugítʉty, min nꞌokꞌyajtuꞌunʉm éxtʉmʉ ijxpajtʉn diꞌibʉ ʉdsa̱jtʉm nidʉgekyʉ tʉ nꞌijxʉm oynʉꞌʉnʉn ma̱ njikyꞌa̱jtʉnꞌa̱jtʉm. Ko tuꞌugʉ ja̱ꞌa̱y dyajtiꞌigyʉdʉ ꞌyayuk o ttuñ ja kajxyꞌátypyʉ es tfirmaraty yajxón, ni pʉ́n mba̱a̱t tkapuwitsy es ni mba̱a̱t tkayajmʉ́jʉ.  
\v 16 Nandʉꞌʉnʉ dʉꞌʉn ja Dios tmooy ja wya̱ndakʉn ja Abra̱a̱n es ja tyʉʉmp ꞌya̱a̱ts. Ja Diosʉ jyaaybyajtʉn kyaj jyʉnaꞌañ: “Yʉ mdʉʉmp mꞌa̱a̱dsʉty”, éxtʉmxyʉp jyʉnaꞌañ may ja Abra̱a̱nʉ tyʉʉmp ꞌya̱a̱dsʉty. Byeen yajxón jyʉnaꞌañ: “Yʉ mdʉʉmp mꞌa̱a̱ts”, diꞌibʉ ꞌyandijpy jeꞌeyʉ tuꞌuk. Yʉꞌʉ dʉn ꞌyandijpy ja Kristʉ.  
\v 17 Dios tuꞌugʉ kajxyꞌátypyʉ ttuuñ mʉt ja Abra̱a̱n, es óknʉm ja Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn oj myiñ taxk mʉgoꞌpx jaꞌiꞌpx ma̱jk jʉmʉjt. Pa̱a̱ty kyaj mba̱a̱t ja anaꞌamʉn dyajweꞌemy éxtʉm kyaj tꞌoktuunnʉt diꞌibʉ Dios wya̱ndak mʉt ja Abra̱a̱n.  
\v 18 Kooxyʉp ʉdsa̱jtʉm ja Dios xymyoꞌoya̱ꞌa̱nʉm ja kuma̱ꞌa̱ñ mʉt yʉꞌʉgyʉjxm ko nguydyuꞌunʉm ja Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn, kyajxyʉp wa̱ndakʉngyʉjxm nyajmoꞌoyʉm ja kuma̱ꞌa̱ñ. Per ja Dios wya̱ndak ja Abra̱a̱n ko tmoꞌoyaꞌañ nadʉꞌʉñʉ ja kuma̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 19 Pes, ¿wiꞌixʉ dʉn tyuñ ja Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn? Dios ya̱jk es dyaꞌíxyʉty diꞌibʉ dʉꞌʉn ja pojpʉ. Tadʉ anaꞌamʉn yʉꞌʉ jatunán jeꞌeyʉ extʉ ko myínʉt ja Abra̱a̱n tyʉʉmp ꞌya̱a̱ts diꞌibʉ yajwa̱ndák. Dios myooy ja ánklʉsʉdyʉ tadʉ anaꞌamʉn, es tmoꞌoyʉdʉ Moisés éxtʉmʉ Diosʉ kyudʉnaabyʉ ma̱ naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱y.  
\v 20 Per ko Dios ja wa̱ndakʉn dyajweꞌemy mʉt ja Abra̱a̱n, kʉꞌʉm twa̱ndaky, kyaj jyatyimtsékyʉty ja kudʉnaabyʉ es yajka̱jxnáxʉt wiꞌixʉ Dios jyʉnaꞌañ. 
\s1 Diꞌibʉ tyiimpy ja Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn 
\p  
\v 21 Pes, ¿wiꞌix njʉna̱ꞌa̱nʉm? ¿Tii ja anaꞌamʉn yajtʉga̱jtsypy ja Diosʉ wya̱ndakʉn? ¡Ni wiꞌix tsoo mba̱a̱t! Kooxyʉp ja Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn tꞌokꞌyaky ja jikyꞌa̱jtʉn, jaꞌaxyʉp jeꞌeyʉ ja ja̱ꞌa̱y wyʉꞌʉmdʉ oy mʉt ja Dios Moisés ꞌyanaꞌamʉngyʉjxm.  
\v 22 Ja Diosʉ jyaaybyajtʉn myadyakypy ko nidʉgekyʉ yʉ naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty tʉ myʉmada̱ꞌa̱gʉdʉ ja pojpʉ, es dʉꞌʉn yʉꞌʉyʉty diꞌibʉ ꞌyaxá̱jʉdʉp ja Kristʉ éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ, ꞌyaxá̱jʉdʉp diꞌibʉ Dios wya̱ndak. 
\p  
\v 23 Ja anaꞌamʉn yʉꞌʉ dʉꞌʉn éxtʉm ja pujxndʉjk kwentʉꞌa̱jtpʉ ko oj xymyʉda̱jtʉm niꞌaga̱jy extʉ ko Kristʉ myiiñ, es ko Kristʉ myiiñ, taanʉm oj xyñasma̱jtsʉm ko nꞌaxá̱jʉm éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ.  
\v 24 O mba̱a̱t njʉna̱ꞌa̱nʉm ko yʉ anaꞌamʉn dʉꞌʉn éxtʉmʉ uꞌunkꞌijxpʉ, xykywentʉꞌa̱jtʉm yajxón extʉ ko Kristʉ myiiñ es nwʉꞌʉmʉt oy mʉt ja Dios mʉbʉjkʉngyʉjxm.  
\v 25 Per kom tʉ Kristʉ myiñ es tʉ nꞌaxá̱jʉm éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ, tadʉ uꞌunkꞌijxpʉ, jaꞌa njʉna̱ꞌa̱nʉm ja anaꞌamʉn, kyaj xyꞌokꞌanaꞌamʉnʉ. 
\p  
\v 26 Mʉt ko miidsʉty tʉ xyꞌaxá̱jʉdʉ ja Kristʉ, mꞌijttʉp tiꞌigyʉ mʉdʉ Kristʉ es ja Dios mbʉjtákʉp éxtʉmʉ ꞌyuꞌungʉty,  
\v 27 mʉt ko nidʉgekyʉ ʉdsa̱jtʉm diꞌibáty tʉ nnʉbajtʉm es nꞌijtʉm tiꞌigyʉ mʉdʉ Kristʉ, dʉꞌʉn yʉꞌʉ mʉʉt nꞌijtʉm éxtʉmxyʉp tuꞌugʉ wit diꞌibʉ nduktʉjkʉm.  
\v 28 Dios kyaj tꞌijxkijxyʉ pʉnʉ dʉꞌʉn israelitʉ o pʉnʉ dʉꞌʉn kyaj, pʉnʉ dʉꞌʉn tuumbʉ o pʉnʉ dʉꞌʉn windsʉ́n, pʉnʉ dʉꞌʉn yedyʉjk o pʉnʉ dʉꞌʉn toxytyʉjk, jaꞌa ko tiꞌigyʉ miidsʉty éxtʉmʉ ja̱ꞌa̱y tuꞌukpʉ jaꞌagyʉjxm ko tiꞌigyʉ mʉt ja Kristʉ Jesús mꞌittʉ.  
\v 29 Es pʉn miits mꞌijttʉp tiꞌigyʉ mʉdʉ Kristʉ, dʉꞌʉn miidsʉty éxtʉmʉ Abra̱a̱nʉ tyʉʉmp ꞌya̱a̱ts es mꞌaxá̱jʉdʉp diꞌibʉ Dios tyukmʉwa̱ndak ja Abra̱a̱n. 
\c 4  
\p  
\v 1 Nꞌakꞌanʉʉmʉyaampy jatuꞌugʉ ijxpajtʉn: Nꞌokpʉjtákʉm ko ja ja̱ꞌa̱yʉ ꞌyuꞌunk mutskátyñʉm diꞌibʉ ja kuma̱ꞌa̱ñ ꞌyaxa̱jʉyaampy, oy ja kuma̱ꞌa̱ñ tʉgekyʉ tjajaꞌaꞌa̱jtta̱ꞌa̱yaꞌañ diꞌibʉ tyeety myʉda̱jtypy, dʉꞌʉn jaꞌa éxtʉmʉ tuumbʉn.  
\v 2 Ja uꞌunkteety myʉda̱jtypy ja uꞌunkꞌijxpʉ diꞌibʉ kywentʉꞌa̱jttʉp ja ꞌyuꞌunk, extʉ ko tpa̱a̱dʉt ja tiempʉ ma̱ ja tyeety tʉ ttuknibʉjta̱a̱gʉ.  
\v 3 Dʉꞌʉn nandʉꞌʉn ʉdsa̱jtʉm diꞌibʉ xyꞌuꞌunkꞌa̱jtʉm ja Dios: ko ijty nmutskꞌa̱jtʉm, jaꞌa njʉna̱ꞌa̱nʉm ma̱ kyajnʉm myiñ ja Jesús, koonʉm nmʉmʉdoꞌom éxtʉm xyꞌanaꞌamʉm ja diꞌibʉ xykywentʉꞌa̱jtʉm, jaꞌa njʉna̱ꞌa̱nʉm ja Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn.  
\v 4 Per ko tʉ tpa̱a̱ty ja tiempʉ diꞌibʉ Dios tʉ ttuknibʉjta̱a̱gʉ, net ja Dios tkejxy ja ꞌyUꞌunk Jesús, tuꞌugʉ toxytyʉjk yajmiin yajja̱jtʉ, es jyikyꞌajty Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn patkʉꞌʉy,  
\v 5 es dʉꞌʉn kyaj xykyʉꞌʉmꞌa̱jtʉm tadʉ anaꞌamʉn. Es ko nꞌaxá̱jʉm ja Jesús éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ, tʉ tpa̱a̱ty ja tiempʉ ma̱ Dios xyꞌaxá̱jʉm éxtʉmʉ ꞌyuꞌunk. 
\p  
\v 6 Es pa̱a̱dyʉ Dios tʉ tpʉjtaꞌaky ja ꞌyUꞌungʉ Jya̱ꞌa̱jʉn njodotyꞌa̱jtʉm nwinma̱ꞌa̱ñotyꞌa̱jtʉm ma̱ jyʉnaꞌañ: “Tatituꞌunk.”  
\v 7 Es dʉꞌʉn kyaj mnakyꞌítʉt éxtʉmʉ tuumbʉn, tyam ja Dios mꞌuꞌunkꞌa̱jtʉdʉp; es jaꞌagyʉjxm ko mꞌuꞌunkꞌátʉdʉ, mꞌaxá̱jʉdʉp ja kuma̱ꞌa̱ñ diꞌibʉ Dios mmoꞌoyánʉdʉp. 
\s1 Pa̱a̱blʉ tmʉmay tmʉda̱jy ja Gálatʉs mʉbʉjkpʉtʉjk 
\p  
\v 8 Ko naty kyaj xyꞌixyꞌattʉ ja Dios, mmʉduundʉ ja diꞌibʉ kyaj yʉꞌʉdyʉ Dios.  
\v 9 Per tyam, jaꞌa ko xyꞌixyꞌattʉ Dios, o niꞌigʉ oy njʉna̱ꞌa̱nʉm, Dios mꞌaxá̱jʉdʉp éxtʉmʉ ꞌyuꞌunk, ¿wiꞌix xymyʉdundʉ jatʉgok diꞌibʉ kyaj ti wyaꞌañ es yaꞌꞌama̱ꞌa̱t? ¿Ti mdsojktʉp jatʉgok es yʉꞌʉ xymyʉdúndʉt éxtʉmʉ tuumbʉ juybyʉn?  
\v 10 Mmʉjtuundʉp ja xʉʉ, ja poꞌo es ja jʉmʉjt.  
\v 11 Jotmaymyʉʉdʉts mʉt ko waꞌanxyʉp tʉ tyʉgoy ja nduungʉts ma̱ miidsʉty. 
\p  
\v 12 Mʉguꞌugítʉty, nmʉnuꞌxtáktʉp es mjikyꞌátʉt éxtʉm xyꞌíxyʉts ʉj njikyꞌaty, jaꞌa ko tʉts njʉmbity éxtʉm miidsʉty. Kyajts ja yam miits xymyʉpekytyúndʉts.  
\v 13 Pes yajxón xyjamyátstʉt miidsʉty ko tim jawyiin ndukꞌʉxpʉjktʉ ja oybyʉ ayuk, jaꞌa kots ʉj jam nꞌijty miits mʉʉt mʉt kots nba̱ꞌa̱mbejty.  
\v 14 Es oy xyjaꞌꞌayoꞌonꞌa̱jttʉ ja nba̱ꞌa̱mʉts kots xypya̱ꞌa̱mꞌijxtʉ, ʉj kʉꞌʉmts nnika̱jxpéty ko kyajts oj xyꞌʉxtijtʉ, niꞌigʉts xyꞌaxá̱jʉdʉ ja nꞌʉxpʉjkʉnʉts es xyꞌaxá̱jʉdʉts jantsy tsuj éxtʉmxyʉp tuꞌugʉ Diosʉ ꞌyanklʉs o éxtʉmxyʉbʉ Jesukristʉ kʉꞌʉm.  
\v 15 ¿Wiꞌix ko tʉ xyꞌʉxtijtʉ yʉ nꞌʉxpʉjkʉnʉts tyam? Tʉʉyʉp nʉgoots xyjantsypyaꞌꞌayoodʉ, ko extʉ mjajuudándʉ ja mwiinʉty es xyjanamoꞌoyándʉts.  
\v 16 ¿Wiꞌix kots tyam xyꞌíxtʉts miits éxtʉmʉ mmʉdsipʉn, mʉt jeꞌeyʉ ko tʉ ndukmʉmadya̱ꞌa̱ktʉ ja tʉyꞌa̱jtʉn? 
\p  
\v 17 Diꞌibʉ mdukmʉdíjʉdʉp miidsʉty es xypyadúndʉt ja israelítʉdyʉ ꞌyanaꞌamʉn, kyaj ttundʉ es miits xytyukꞌoyꞌáttʉt, jaꞌa tyuundʉp esʉts miits xyꞌʉxtijtʉdʉts, jaꞌa tyuundʉp es miits xyꞌaxá̱jʉdʉt yʉꞌʉjʉty éxtʉm yʉꞌʉjʉty jeꞌeyʉ xymyʉtnaymyaayʉbʉꞌáttʉ.  
\v 18 Byeen ꞌyóyʉty ko dʉꞌʉñʉm nduꞌunʉmʉ kwentʉ ja wiingátypyʉ; per jeꞌeyʉ ko amumduꞌuk jot mʉʉt, kyaj yʉꞌʉyʉty kots miits mʉʉt nꞌittʉ.  
\v 19 Nitítʉty, tyámʉts jatʉgok nꞌayoy mʉt miits éxtʉm ko ja uꞌunkta̱a̱k dyajmíñ dyajja̱ꞌty ja ꞌyuꞌunk. Dʉꞌʉnʉts nꞌayoy extʉ koonʉmts nꞌixy ko Kristʉ jyikyꞌaty ma̱ miidsʉ mjot mwinma̱ꞌa̱ñʉty.  
\v 20 Tyámʉts njantsyjyatseky nꞌita̱ꞌa̱ñʉts mʉt miidsʉty esxyʉp nmadyákʉm kʉꞌʉm es nga̱jxwijxyʉp éxtʉm miits mnayjyáwʉdʉ, mʉt ko nekykyʉjxy kyajts nnijawʉ wiꞌix nga̱jxwijtʉt, pes, kyajts nnijawʉ wiꞌixʉts nwinmáyʉt mʉt miidsʉty. 
\s1 Agaar esʉ Saarʉ ꞌyijxpajtʉn 
\p  
\v 21 Anmaagyʉdsʉ tya̱a̱dʉ miidsʉty diꞌibʉ pyanʉjxtʉp ja Moisés ꞌyanaꞌamʉn, ¿Tii kyaj xyjaygyúkʉdʉ diꞌibʉ Moisés xytyukmʉnikákʉm ja̱a̱ybyéty?  
\v 22 Pes dʉꞌʉn xyꞌanma̱ꞌa̱yʉm ko Abra̱a̱n myʉda̱jt majtskʉ ꞌyuꞌunk: tuꞌuk mʉt ja Agar, ja pyoꞌoduumbʉ, es jatuꞌuk mʉt ja ñʉdoꞌoxy Saarʉ.  
\v 23 Ismaꞌel myiñ jyajty éxtʉmʉ Abra̱a̱nʉ ꞌyuꞌunk esʉ Agar. Perʉ Saarʉ kyajpʉ naty ꞌyuꞌunkpa̱a̱tyñʉm, net ja Dios wya̱ndakʉ yʉꞌʉ es dyajmín dyajja̱ꞌtʉt tuꞌugʉ ꞌyuꞌunk. Pa̱a̱ty ja Saarʉ dyajmiiñ dyajja̱jty ja Isa̱a̱ éxtʉm ja Dios twa̱ndaky ja Abra̱a̱n.  
\v 24 Nbʉjtákypyʉts yʉꞌʉ éxtʉmʉ ijxpajtʉn. Ja toxytyʉjkʉ nimajtskpʉ, majtsk ja kajxyꞌátypyʉ tkudánʉdʉ: ja kajxyꞌátypyʉ diꞌibʉ ja Moisés yajmooy ma̱ ja Sinaꞌii Kopk, jaꞌa yʉꞌʉ ja Agar kyudʉnaapy. Pʉ́nʉty tyukꞌijtʉdʉbʉ tya̱dʉ kajxyꞌátypyʉ, dʉꞌʉn ja ꞌyuꞌunk ꞌyʉna̱ꞌk myindʉ jya̱ꞌttʉ es ꞌyíttʉt éxtʉm ja mʉduumbʉ juybyʉ.  
\v 25 Ja Agar kyudʉnaapy ja Sinaꞌii Kopk jam Araabyʉ, myʉtnaybyátʉp ja Jerusalén, ma̱ tyam ja anaꞌamʉn tpadundʉ mʉt ja ꞌyuꞌunk ꞌyʉna̱ꞌkʉty éxtʉm ja mʉduumbʉ juybyʉ.  
\v 26 Per ja Saarʉ jaꞌa ꞌyandijpy ja Jerusalén ka̱jpn diꞌibʉ tsa̱jpótm. Yʉꞌʉ dʉꞌʉn nda̱a̱kꞌa̱jtʉm ʉdsa̱jtʉm diꞌibáty nꞌaxá̱jʉm ja Jesukristʉ.  
\v 27 Pes ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnaꞌañ: 
\q1 Xonda̱ꞌa̱k mij, toxytyʉjk diꞌibʉ ni na̱ꞌa̱ mꞌuꞌunk tʉ xykyapa̱a̱ty; 
\q1 xiꞌik xon mij ko ni na̱ꞌa̱ tʉ xykyayajnáxy ja pʉjk adoꞌonʉn ko uꞌunk yajpa̱a̱ty. 
\q1 Mʉt ko ja toxytyʉjk diꞌibʉ kyaj ꞌyuꞌunkpa̱a̱ty, 
\q1 waanʉ mayʉ ꞌyuꞌunk tmʉdata̱ꞌa̱ñ 
\q1 es kʉdiinʉm ja wiink toxytyʉjkʉty. 
\p  
\v 28 Mʉguꞌugítʉty, ʉdsa̱jtʉmʉdyʉ dʉꞌʉn éxtʉm ja Isa̱a̱, ʉdsa̱jtʉmʉ dʉꞌʉn ja uꞌunk ʉna̱ꞌk diꞌibʉ Dios wya̱ndak dyaka̱ꞌa̱ñ ma̱ ja Saarʉ.  
\v 29 Es dʉꞌʉn éxtʉm jékyʉp ja poꞌoduumbʉ ꞌyuꞌunk ttukxiky diꞌibʉ miin ja̱jt naxwiiñ Espíritʉ Santʉ myʉkꞌa̱jtʉngyʉjxm, dʉꞌʉn tyam diꞌibʉ pyanʉjxtʉp ja israelítʉdyʉ ꞌyanaꞌamʉn xymyʉdsipꞌa̱jtʉm ʉdsa̱jtʉm mʉt ko mbanʉjxʉm ja Jesukristʉ.  
\v 30 Ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jaꞌa xytyuknija̱ꞌa̱m ko Dios tꞌanma̱a̱y ja Abra̱a̱n: “Ʉxwop ja poꞌoduumbʉ esʉ ꞌyuꞌunk, mʉt ko kyaj dyajwa̱ꞌxʉt ja mjikyꞌa̱jtʉn mʉt ja mnʉdoꞌoxyʉ ꞌyuꞌunk.”  
\v 31 Pes dʉꞌʉn, mʉguꞌugítʉty, ʉdsa̱jtʉm kyaj xyꞌuꞌunkꞌa̱jtʉm ja poꞌoduumbʉ, diꞌibʉ ꞌyandijpy ko ʉdsa̱jtʉm kyaj nbaduꞌunʉm ja israelítʉdyʉ ꞌyanaꞌamʉn. Ʉdsa̱jtʉm yʉꞌʉ xyꞌuꞌunkꞌa̱jtʉm ja toxytyʉjk diꞌibʉ awa̱ꞌa̱tstuuy, diꞌibʉ ꞌyandijpy ko tʉ nꞌaxá̱jʉm ja Jesukristʉ es pa̱a̱ty xyꞌuꞌunkꞌa̱jtʉm ja Dios. 
\c 5  
\s1 Awa̱ꞌa̱tstuuyꞌát Kristʉkyʉjxm 
\p  
\v 1 Kristʉ xyajnitsókʉm es nꞌijtʉm awa̱ꞌa̱tstuuy es kʉdiibʉ nnakyjyikyꞌa̱jtʉm éxtʉm ja anaꞌamʉn dyajtuꞌuyoꞌoy, pa̱a̱ty yʉꞌʉgyʉjxm ittʉ amumduꞌuk jot mʉt ja Kristʉ es kyaj xykyupʉ́ktʉt es pʉ́n amʉja̱a̱ mdukkuydyúnʉdʉt ja anaꞌamʉn. 
\p  
\v 2 ¡Jaygyujkʉdʉgʉts es mʉdowdʉ! Ʉj Pa̱a̱blʉ, anma̱a̱ydyʉpts mij ko pʉn miits mgupʉjktʉp es myajtsúktʉt waanʉ ma̱ myedyʉjkꞌa̱jtʉn, mʉt yʉꞌʉ tʉ xyꞌʉxtijtʉ ja Kristʉ, kyaj ni madsoo ja Kristʉ mgatuꞌunxʉdʉt.  
\v 3 Akjʉna̱ꞌa̱nʉpts jatʉgok. Ko diꞌibʉ nayya̱jkʉp es yajtsúkʉt waanʉ ma̱ yʉ yedyʉjkꞌa̱jtʉn, mʉt yʉꞌʉyʉ taadʉ koonʉm tkuydyúnʉt tʉgekyʉ ja anaꞌamʉn.  
\v 4 Es miits pʉ́nʉty mguydyunándʉp ja anaꞌamʉn es mʉt jaꞌagyʉjxm xyꞌʉxta̱ꞌa̱ydyʉ es oy mwʉꞌʉmdʉt mʉdʉ Dios, tʉ xymyastuꞌuttʉ ja Kristʉ es xyꞌʉxtijtʉ ja Diosʉ kyunuꞌxʉn.  
\v 5 Per Espíritʉ Santʉkyʉjxm nmʉbʉjkʉm ko oy nwʉꞌʉmʉm mʉdʉ Dios.  
\v 6 Mʉt ko nꞌijtʉm tiꞌigyʉ mʉt ja Jesukristʉ, kyaj tyuñ ko ja̱ꞌa̱y yajtsíky waanʉ o kyaj yajtsíky ma̱ yedyʉjkꞌa̱jtʉn; diꞌibʉ sitʉy tuump ko nmʉbʉjkʉm, jaꞌa ko nnaydsyojkʉm nixim niyam jaꞌagyʉjxm ko nmʉda̱jtʉm yʉ mʉbʉjkʉn. 
\p  
\v 7 Oyʉ naty miits mduꞌuyoꞌoydyʉ. ¿Pʉ́n tʉ myajtuꞌadúkʉdʉ es kʉdiibʉ xykyuydyúndʉt ja tʉyꞌa̱jtʉn?  
\v 8 Kyaj yʉꞌʉdyʉ Dios, mʉt ko Diosʉ dʉꞌʉn diꞌibʉ tʉ mwóyʉty es xypyadúnʉt ja Jesukristʉ.  
\v 9 Katʉ xyjaꞌaydyʉgóydyʉ ko mʉt waanʉbʉ levaduurʉ dyajpʉdeꞌeky tʉgekyʉ tsa̱jkakyjyʉ́tsy.  
\v 10 Ʉj ndukmʉꞌawda̱jtʉpts ja Nindsʉnꞌa̱jtʉm ko miidsʉty kyaj mwinma̱a̱ydyʉgátstʉt. Dios tyukkumʉdowaambyʉ tadʉ ja̱ꞌa̱y diꞌibʉ myajwinma̱ꞌa̱ñdyʉgoyánʉdʉp, waꞌan tim pʉ́nʉty. 
\p  
\v 11 Mʉguꞌugítʉty, jaygyúkʉdʉ diꞌibʉ yam nꞌanʉʉmʉyaampy. Kooxyʉp ʉj nꞌakka̱jxwaꞌxy es miits myajtsúktʉt waanʉ ma̱ myedyʉjkꞌa̱jtʉn, éxtʉm na̱a̱gʉty jyʉna̱ꞌa̱ndʉ, ¿ti kots xypyajʉdittʉ ja israelítʉty? Jaꞌa ko xypyajʉdijttʉpts yʉꞌʉ, tya̱a̱dʉ nigʉxʉꞌkp ko nga̱jxwaꞌxypyʉts ko ja̱ꞌa̱y jeꞌeyʉ ñitsoꞌoktʉ jaꞌagyʉjxm ko Kristʉ ꞌyeꞌky kruuzkʉjxm.  
\v 12 Ma̱ꞌa̱mʉ da tya̱a̱dʉty wooma̱ꞌt wijtsma̱ꞌtpʉty kyajxyʉp ñaydsyúkʉdʉ waanʉ jeꞌeyʉ ma̱ yʉ yedyʉjkꞌa̱jtʉn, waꞌan ttimnidsujkta̱ꞌa̱y tʉgekyʉ ja yedyʉjkꞌa̱jtʉn. 
\p  
\v 13 Mʉguꞌugítʉty, Dios mwoojʉdʉ miidsʉty es kʉdiibʉ tadʉ anaꞌamʉn xytyuktʉ́kʉdʉt, per kyaj es miits xytyukꞌʉbat xytyukka̱jxpáttʉt éxtʉm ja mgʉꞌʉm winma̱ꞌa̱ñ es ja mgʉꞌʉmdsojkʉn. Naydsyókʉdʉ es naybyudʉ́kʉdʉ nixim niyam.  
\v 14 Tʉgekyʉ tadʉ anaꞌamʉn ꞌyawijtsmijkypyʉ tya̱a̱dʉ: “Mdsókʉp ja mmʉdʉjkpa̱ꞌa̱ éxtʉm mij kʉꞌʉm mnaydsyékyʉty.”  
\v 15 Per pʉn miits mnaygyaay mnaydsyuꞌtsʉdʉp éxtʉmʉ añimalʉn nixim niyam, naygywentʉꞌátʉdʉ es kyaj mnayyajkʉ́xʉdʉt ak miidsʉty. 
\s1 Njikyꞌa̱jtʉm éxtʉm ja Espíritʉ Santʉ ttseky 
\p  
\v 16 Nga̱jxwijtʉp es mjikyꞌáttʉt éxtʉm ja Espíritʉ Santʉ mdukꞌíxʉdʉ, es dʉꞌʉn kyaj mjikyꞌáttʉt mʉt ja diꞌibʉ ñiniꞌx kyʉba̱jk wyinma̱ꞌa̱ñꞌajtypy.  
\v 17 Mʉt ko ja̱ꞌa̱y ttundʉ diꞌibʉ ñiniꞌx kyʉba̱jk wyinma̱ꞌa̱ñꞌajtypy, myʉdsipꞌa̱jttʉp ja Espíritʉ Santʉ, es ja Espíritʉ Santʉ myʉdsipꞌa̱jtypy ja pʉ́nʉty tyuundʉp diꞌibʉ ñiniꞌx kyʉba̱jk wyinma̱ꞌa̱ñꞌajtypy. Pa̱a̱ty miidsʉty kyaj xytyundʉ diꞌibʉ mjatunándʉp.  
\v 18 Pes pʉn ja Espíritʉ Santʉ mduꞌumooyʉdʉp, kyaj myajkutúkʉdʉ tadʉ anaꞌamʉn. 
\p  
\v 19 Wa̱ꞌa̱ts nnija̱ꞌa̱m wiꞌix jyikyꞌattʉ pʉ́nʉty tyuundʉp diꞌibʉ ñiniꞌx kyʉba̱jk wyinma̱ꞌa̱ñꞌa̱jttʉp: mʉꞌinduundʉp, tyuundʉp kya̱jxtʉp ja axʉkꞌa̱jtʉn, ꞌyadsojktʉp,  
\v 20 ꞌyawda̱jttʉp ja agojwinnáxʉty, byrujʉꞌa̱jttʉp, naymyʉdsipꞌa̱jtʉdʉp, naywyinjʉjp naywyingojtʉdʉp, amʉꞌa̱jtsyꞌa̱jttʉp, jotꞌambʉjktʉp mʉt waanʉ tii, jeꞌeyʉ ñaymyʉjpʉjta̱ꞌa̱ga̱ꞌa̱nʉdʉ, naywya̱ꞌxʉdʉp kana̱k peky, naymyʉdsipꞌa̱jtʉdʉp,  
\v 21 naywyinnaxʉja̱ꞌa̱dʉp, amiꞌikyjyaꞌayꞌa̱jttʉp, kujʉꞌxpʉꞌa̱jttʉp es pʉ́nʉty tyuundʉp tiity éxtʉm yʉ axʉk tuꞌunʉn. Tʉ nꞌanʉʉmʉdʉ, es nꞌakꞌanma̱a̱ydyʉp, ko pʉ́nʉdyʉ dʉꞌʉn axʉkjikyꞌa̱jttʉp, kyaj ꞌyíttʉt ma̱ Diosʉ kyutujkʉn. 
\p  
\v 22 Per ja Espíritʉ Santʉ xyajjikyꞌa̱jtʉm waanʉ wiink, mʉt ko dyajmíñ ja tsojkʉn, xondakʉn, tiꞌigyʉꞌát, maꞌxtujkʉn, oyjyaꞌayꞌát, kajxykyupʉjkʉn,  
\v 23 tudaꞌakyꞌa̱jtʉn es nayjyʉjwijtsʉmbijtʉm kʉꞌʉm. Tya̱dʉ jikyꞌa̱jtʉn kyaj tmʉdsipꞌaty ni tuꞌugʉ anaꞌamʉn.  
\v 24 Es ʉdsa̱jtʉm diꞌibáty xyjaꞌaꞌa̱jtʉm ja Jesukristʉ, dʉꞌʉn nyajtuꞌunʉm éxtʉmxyʉp tʉ nyajkruuzpajtʉm diꞌibʉ nniniꞌxꞌa̱jt ngʉba̱jkꞌa̱jtʉm wyinma̱ꞌa̱ñꞌajtypy.  
\v 25 Mʉt ko njikyꞌa̱jtʉm mʉt ja Espíritʉ Santʉ, nꞌoknaygyʉya̱jkʉm es xywyijtsꞌyoꞌoyʉm ja Espíritʉ Santʉ. 
\p  
\v 26 Kyaj ti ndukmʉjꞌa̱jtʉm, kyaj ti nduꞌunʉm es nꞌijxʉm maba̱a̱t ja̱ꞌa̱y tkupeky, es kyaj ti nnaywyinnaxʉja̱ꞌa̱m ma̱ aꞌʉdsa̱jtʉm. 
\c 6  
\s1 Naybyudʉ́kʉdʉ nixim niyam 
\p  
\v 1 Mʉguꞌugítʉty, pʉn mbáttʉp miidsʉty diꞌibʉ tʉ pyekykyaꞌay, miidsʉty diꞌibʉ jikyꞌa̱jttʉp éxtʉm ja Dios tꞌoyjyawʉ, mga̱jxwijtʉp ja diꞌibʉ tʉ pyekykyaꞌay es jyikyꞌátʉt éxtʉm ja Dios ttseky. Per tun yajxón es naygywentʉꞌátʉdʉ miidsʉty kʉꞌʉm kʉdiibʉ mmʉmada̱ꞌa̱gʉdʉt ja pojpʉ.  
\v 2 Naybyudʉ́kʉdʉ nixim niyam pʉn ti mdsiptákxʉdʉp, es dʉꞌʉn xykyuydyúndʉt ja Kristʉ ꞌyanaꞌamʉn. 
\p  
\v 3 Pʉn na̱a̱k nayjya̱ꞌa̱dʉp mʉj kʉjxm, es kyaj dʉꞌʉn ꞌyity, kʉꞌʉm ñaywyinꞌʉʉñʉty.  
\v 4 Waꞌan kʉꞌʉm niduꞌuk niduꞌuk tnaygywentʉꞌátyʉty éxtʉm ja Dios ttseky, net mba̱a̱t oy ñayjyáwʉt ko ti ttuñ es kyaj ñaydyukmʉꞌijxkijxyʉt mʉt ja wiinkpʉty.  
\v 5 Kʉjkjaꞌa ja tuunk ayoꞌon nyajkʉjx nyajna̱jxʉm. 
\p  
\v 6 Xypyátʉm nyajwa̱ꞌxʉm diꞌibʉ nmʉda̱jtʉm mʉt ja diꞌibʉ xytyukꞌʉxpʉjkʉm ja Diosʉ ꞌyayuk. 
\p  
\v 7 Exkʉm mnaywyinꞌʉʉnʉdʉ miidsʉty: ni pʉ́n mba̱a̱t tkatukxiꞌiky ja Dios. Ja nippʉ yajpʉdeꞌkypy ja pyʉjtaꞌaky diꞌibʉ tʉ tniꞌipy.  
\v 8 Pʉ́n ñipy éxtʉm ja diꞌibʉ ñiniꞌx kyʉba̱jk wyinma̱ꞌa̱ñꞌajtypy, yajpʉdʉꞌʉgʉp ja oꞌkʉn; per pʉ́n ñipy éxtʉmʉ Espíritʉ Santʉ ttseky, ꞌyaxá̱jʉp ja jikyꞌa̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.  
\v 9 Kyaj nmʉꞌanuꞌxʉm es nduꞌunʉm ja oybyʉ; mʉt ko pya̱a̱dʉp ja tiempʉ ma̱ Dios xymyayꞌa̱jtʉm.  
\v 10 Pa̱a̱ty pʉn xyajmadákʉm ja Dios, waꞌan nmayꞌa̱jtʉnduꞌunʉm mʉt oytyim pʉ́nʉty nidʉgékyʉty, es waanʉ niꞌigʉ nmayꞌa̱jtʉnduꞌunʉm mʉt ja nmʉmʉbʉjkpʉꞌa̱jtʉm. 
\s1 Ka̱jxwíjʉn esʉ ka̱jxpoꞌxʉn 
\p  
\v 11 Mʉdʉdsʉ ngʉꞌʉmgʉꞌʉ nnijáyʉdʉ tyam es mʉt mʉjjátyʉdyʉ letrʉ.  
\v 12 Taadʉty diꞌibʉ mdukkuwa̱ꞌa̱nʉdʉp es myajtsúktʉt waanʉ, tyuundʉbʉ dʉꞌʉn mʉt ko yajxón ñayyajwʉꞌʉma̱ꞌa̱nʉdʉ mʉt ja israelítʉty, kyaj ttsoktʉ ko ꞌyayówdʉt jaꞌagyʉjxm ko ja̱ꞌa̱y tꞌawanʉ ko Kristʉ xykyuꞌoꞌkʉm kruuzkʉjxm.  
\v 13 Per yʉꞌʉjʉty kʉꞌʉm kyaj tkuydyundʉ ja Moisesʉ anaꞌamʉn, jeꞌeyʉ ttsoktʉ es miits myajtsúktʉt waanʉ es dʉꞌʉn jyʉna̱ꞌa̱ndʉt ko nandʉꞌʉn miits xykyupʉjktʉ es myajtsúktʉt waanʉ.  
\v 14 Nꞌamdeebyʉts ja Dios es ni na̱ꞌa̱ts ʉj ngamʉj ngapa̱a̱dʉt. Ndsejpyʉts jeꞌeyʉ es nmʉduna̱ꞌa̱ñʉts ja Nindsʉnꞌa̱jtʉm Jesukristʉ mʉt ko ꞌyeꞌky kruuzkʉjxm mʉt ʉjtskyʉjxm. Kots ʉj oj nꞌaxa̱jʉ Jesukristʉ, dʉꞌʉnʉts ʉj éxtʉmxyʉpts ʉj nandʉꞌʉn nꞌeꞌky kruuzkʉjxm. Mʉt yʉꞌʉ diꞌibʉ jyaꞌaꞌa̱jtypy ja naxwíñʉdʉ, kyajts ndimnakymyʉjpʉjtaꞌaky.  
\v 15 Mʉt ko nꞌijtʉm tiꞌigyʉ mʉdʉ Kristʉ, kyaj ti ttsooty pʉn tʉ myajtsíky waanʉ o kyaj. Diꞌibʉ sitʉy tsobatp ko Jesús tʉ xyajtʉga̱jtsʉm es xytyukjikyꞌa̱jtʉm tuꞌugʉ jikyꞌa̱jtʉnʉ jembyʉ es wa̱ꞌa̱tspʉ.  
\v 16 Waꞌan ja Dios mguniꞌxyʉty es mbaꞌꞌayóyʉty nidʉgekyʉ diꞌibʉ dʉn jikyꞌa̱jttʉp éxtʉmts ʉj tʉ njʉna̱ꞌa̱ñ, es nandʉꞌʉn tkunuꞌxʉt es tpaꞌꞌayóyʉt nidʉgekyʉ diꞌibáty ijttʉp ja Diosʉ jyaꞌay. 
\p  
\v 17 Aya̱ bom kyajts ndseky esʉts pʉ́n xytsyipmʉga̱jxʉt mʉdʉ tya̱dʉ dʉꞌʉmbʉ winma̱ꞌa̱ñ. Pes ʉj nmʉda̱jtypyʉts ma̱dsʉ nniniꞌx ja tay ma̱ts xywyojptʉ yʉꞌʉgyʉjxm kots nmʉdúñ ja Jesús. 
\p  
\v 18 Mʉguꞌugítʉty, waꞌanʉ Nindsʉnꞌa̱jtʉm Jesukristʉ mgunuꞌxʉdʉ niꞌamukʉ miidsʉty. Waꞌan dʉꞌʉnʉty.