\id MRK  
\h MARCOS 
\toc1 JA ØGYAJPXY JA ØMYADYA̱ꞌA̱KY MIDI JA MARCOS YJA̱A̱Y 
\toc2 MARCOS 
\toc3 Mr. 
\mt1 JA ØGYAJPXY JA ØMYADYA̱ꞌA̱KY MIDI JA MARCOS YJA̱A̱Y 
\c 1  
\s1 Ku Juan Bautista kyaꞌama̱a̱y aba̱k etjotp 
\p  
\v 1 Yɨdeꞌen yiknɨmadya̱kꞌokwa̱a̱ñ ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky midi ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo yjaꞌajtpy, ja Dios Uꞌnk.  
\v 2 Yɨdeꞌen ja yꞌejxɨ tyɨyɨ tø døꞌøn ja Dios wyɨnaty køꞌøm tnɨmaañɨ ja kyugajpxy Isaías, jøts ja yɨdeꞌen tjaadya̱ꞌa̱nt ja ayuujk ku ja Dios Teety ja yꞌuꞌnk yɨdeꞌen tnɨma̱a̱y: 
\q1 Ngajxjawyeenɨp øts, uꞌnk, ngugajpxy tuꞌuk pøn nøjkxp jawyeen kugajpxyꞌa̱jtpɨ, 
\q1 jaꞌats ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy tnøjmɨp, jøts wan ja tyiktøwdɨ tyiktuuda̱ꞌa̱ktɨ ja wyɨnma̱a̱ꞌñ, jøts mets ja mꞌɨxpøjkɨn jadeꞌen yikupøkt. 
\q1  
\v 3 Pø patyxɨ ja kugajpxy ñijkxy jawyeen aba̱k etjotp jøts myɨguꞌuk ja tnøjmɨt møkꞌampy: 
\q1 “Awejxɨdɨ Dios yꞌɨxpøjkɨn, yiktøwdɨ yiktuuda̱ꞌa̱ktɨ mwɨnma̱a̱ꞌñ yikxon.” 
\m  
\v 4 Ja Juandam ɨdøꞌøn jam jadeꞌen memp aba̱k etjotp jøts ja̱a̱ꞌy ja tyiknøbety, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ñ jøts ku ja ja̱a̱ꞌy tukɨꞌɨyɨ tja̱ꞌdyɨgøøgyøxtɨ ja kyaꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱jtɨn jøts wan tnøbajtkøxtɨ, kuts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen ttuꞌundɨt wɨnets ja yikpojkpɨmaaꞌkxtɨt.  
\v 5 Mayja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn ja jam nɨmejnɨyɨp jøts ja pyatmadøyɨ, mendɨp ja ja̱a̱ꞌy jam pøn tsɨnaadyɨp Judeꞌɨt etjotp, jøts nayɨdeꞌen pøn kuga̱jpꞌa̱jtmɨdɨp Jerusalén; jadeꞌen Juan ja mayja̱a̱ꞌy jam ñɨmiñɨyɨ møj nøøjotp midi txøøwꞌa̱jtp Jordán, jøts ja jam ñøbattɨ ku pyøky ja tka̱jpxna̱xkøxtɨ. 
\p  
\v 6 Kameeyɨ pøjk wyetꞌajtpy ɨdøꞌøn ja Juan wyɨnaty, jøts poꞌa̱k ja tsumꞌaty; jaꞌ ja tø ñadyatsumyɨ jøts møj muꞌ ja jam tnɨdsøønɨ møøt ja jɨyujk pa̱ꞌa̱k, jaꞌ ja jam yjɨɨꞌkxpy.  
\v 7 Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn kyaꞌamay mayja̱a̱ꞌy agujkp: 
\p ―Ja øts ja ja̱a̱ꞌy tuꞌuk ɨxꞌoojk xpamiñ pøn møkta̱ꞌa̱ky yikutukp jaꞌagøjxp ku kutujk ja tmɨmiñ møkꞌampy, kaꞌap øts ja nmɨꞌaba̱a̱ty jadeꞌen sa̱ yikutuky, nɨjuunɨ øts ja møøt nganamyɨba̱a̱tꞌa̱tɨyɨt.  
\v 8 Paty meets ɨxya̱m tɨy janch ndyimdyukmadøy, jøts ku øts jaꞌayɨ tø nnɨmiñ jøts meets nøø nduktanøbatt; jøts ku døꞌøn ja yja̱ꞌa̱tt pøn øts ɨdøꞌøn ndijpy ɨxꞌoojk memp, jawaanɨ øy ja tyunk ja ttuꞌunt kumɨ Espíritu Santo ja tyuktatøkɨp ja ja̱a̱ꞌy. 
\s1 Ku ja Jesús ñøbejty 
\p  
\v 9 Xjats ja Jesús wɨnet et chøøꞌñ Nazaret, jam ka̱jpkøjxp midi wyɨnaty Galileꞌɨt ja̱a̱ꞌy yꞌetjotp, jøts ja ñijkxy nøbajtpɨ møj nøøjotp midi txøøwꞌa̱jtp Jordán, ma̱ Juan ja yiknøbajtɨ.  
\v 10 Xjats ku ja pyɨdsɨɨmy møj nøøjotp, wɨnets ja ojts tꞌixy ja tsa̱jp jøts ku ja yꞌawa̱ꞌa̱ch, jøts Espíritu Santo ja jadeꞌen ñɨgɨda̱ꞌa̱gyɨ sa̱m ja tsa̱pa̱k.  
\v 11 Xjats yikmadøøy ja Dios Teety yꞌayuujk jap tsa̱jpjøtpy, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―Øts me nꞌuꞌnkꞌajtpy; njanchøjkpy mets jøts njanchtajotkujkꞌajtpy mets. 
\s1 Ku ja Jesús mɨkuꞌ øjts yjotꞌijxyɨ 
\p  
\v 12 Wɨnets ja Espíritu Santo yiknøjkxøø jam aba̱k etjotp,  
\v 13 jøts ja Jesús jam wɨxijkxyøøw chɨna̱a̱y. Xjats ja mɨkuꞌ ja yikpojkpɨtunwa̱ꞌa̱ñɨ, jøts ja nɨjuunɨ tkamɨmadøøy. Jam ɨdøꞌøn ja chɨna̱a̱y ma̱ ja may awa̱ꞌa̱ñ jɨyujk jam chøønɨdɨ, xjats ja a̱nkɨlɨs ja pyudøjkøø. 
\s1 Ku ja Jesús tpadøjkɨyɨɨꞌñ ja tyunk 
\p  
\v 14 Jøts ku ja Juan wyɨnaty tø yikpɨkta̱knɨ jap puxøjkjøtpy, wɨnets ja Jesús chøøꞌñ jøts ja ñijkxy Galileꞌɨt etjotp, ma̱ ja tnɨgaꞌama̱a̱y ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky, midi ñɨgajpxpy sa̱ Dios ja yja̱a̱ꞌy ttanɨtanɨt ja kyutujk.  
\v 15 Yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Tønɨm ɨnet ja xøøw ja et yja̱ꞌa̱ty, wɨngomp ɨxya̱m ja Dios kyutujk midi ya̱ tuꞌump. Yiktɨga̱tstɨ ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨndɨ, ja̱ꞌdyɨgøøgyøxtɨ tukɨꞌɨyɨ ja mgaꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱jtɨndɨ, jøts janchja̱wɨdɨ ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky. 
\s1 Ku ja Jesús twa̱a̱dsøøy nɨmakta̱xk ja a̱jkxma̱kpɨ 
\p  
\v 16 Jam ɨdøꞌøn mejpyaꞌa̱m midi txøøwꞌa̱jtp Galilea, jam ja Jesús wyɨnaty ñaxy ku ja tꞌejxpa̱a̱jty namajtsk ja ja̱a̱ꞌy, ja Simón jam wyɨnaty møøt ja yꞌuch Andrés. A̱jkxma̱ktɨp ɨdøꞌøn ja tyunkꞌa̱jttɨp, xyuumy ja jam wyɨnaty ñøøwejtspajttɨp midi ja tyaꞌa̱jkxma̱ktɨp.  
\v 17 Xjats Jesús ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Mada̱ꞌa̱ktɨ, møøt wɨdettɨk øts jøts nduknɨja̱wɨdɨt sudso ja̱a̱ꞌy ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn tpa̱a̱ty. 
\p  
\v 18 Ku ja jadeꞌen yiknɨmaydɨ, wɨnets ja jatyɨ tmajtstuttøø ja xyuumy midi ja wyɨnaty tyaꞌa̱jkxma̱ktɨp, jøts ja tpadsooꞌndøø. 
\p  
\v 19 Jawaanɨ ja Jesús ojts yøꞌøy xjats ja ojts tꞌejxpa̱a̱ty ja Jacobo, pøn ja Zebedeo wyɨnaty mya̱jnkꞌajtpy. Jaꞌ jam wyɨnaty ba̱rkɨjotp tꞌada̱jkyɨdɨp ja xyuumy møøt ja yꞌuch Juan.  
\v 20 Xjats ja tya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ, wya̱a̱dsoow jaꞌ; wɨnets ja tyeety ja tunk ja ttukmɨda̱ndøø jam ba̱rkɨjotp møøt ja tyumbɨ, jøts ja Jesús ja tmøøtnøjkxtɨ. 
\s1 Tuꞌuk ja ya̱a̱ꞌdyøjk pøn ja mɨkuꞌ wyɨnaty tø tyatøkɨyɨ 
\p  
\v 21 Xjats ja ojts yja̱ꞌa̱ttɨ Capernaum, jam møj ka̱jpkøjxp; jøts ku pooꞌkxɨn xøøw tpa̱a̱jty, wɨnet ja Jesús ñijkxy yikꞌɨxpøjkpɨ jam israelɨt ja̱a̱ꞌy cha̱ptøjkjotp.  
\v 22 Xjats ja ja̱a̱ꞌy ja jam ñɨgyuma̱a̱p tja̱wɨdɨ, ku Jesús ja jadeꞌen yikꞌɨxpikyɨdɨ sa̱m ja ja̱a̱ꞌy pøn ja møk kutujk tmøøtꞌa̱jtp, kaꞌap ja jadeꞌen yikꞌɨxpikyɨdɨ sa̱m ja ka̱jpxwejpɨtøjk pøn yikꞌɨxpøjktɨp jap israelɨt ja̱a̱ꞌy cha̱ptøjkjøtpy.  
\v 23 Japts wyɨnaty tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy tsa̱ptøjkjøtpy pøn wyɨnaty ja mɨkuꞌ tø tyatøkɨyɨ, jaꞌ møk yɨdeꞌen wa̱a̱n: 
\p  
\v 24 ―¿Mets Jesús, Nazaretɨt ja̱a̱ꞌy, tiku øø tø xnɨmiñ, sa̱ øø xunwa̱ꞌa̱ñ? ¿Jaꞌ mets tø xnɨmiñ jøts øø xyikudɨgøøgyøxt? Wa̱ꞌa̱ts me nꞌejxkapy pønɨ pøn mets. Kaꞌaxɨ me mbøkmyøødɨ, Dios ja̱a̱ꞌyxɨ mets. 
\p  
\v 25 Xjats ja Jesús møk twɨnguga̱jpxɨyɨɨꞌñ ja mɨkuꞌ, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¡Amøñɨ, kidi nugo mgajpxy, tsojk majtstuꞌut yø ja̱a̱ꞌy! 
\p  
\v 26 Xjats ja mɨkuꞌ møkꞌampy tyikmɨbejpɨjky ja ja̱a̱ꞌy, jøts ja møk chaba̱a̱y, wɨnets ja pyɨdsɨɨmy.  
\v 27 Xjats ja mayja̱a̱ꞌy janchnɨgyuma̱a̱p tja̱ꞌwɨdøø, jøts ja xem ya̱m ñadyɨɨbyikyɨdɨ køꞌøm, yɨdeꞌen ja ñawya̱ꞌa̱ñɨdɨ: 
\p ―¿Ti wenk ɨxpøjkɨn ya̱ꞌa̱t? ¿Ti tunk yø jadeꞌen tyumpy? ¡Janch møk kutujk tmøødɨ, mɨmadojɨp pa̱a̱t ja mɨkuꞌ yøꞌ ku yø tꞌaneꞌemy! 
\p  
\v 28 Xjats ja ja̱a̱ꞌy ja tnɨmadoogøxtɨ pønɨ nɨwɨneꞌen ja jam wyɨnaty chøønɨdɨ Galileꞌɨt etjotp. Nɨdukɨꞌɨyɨ ja tnɨja̱ꞌwɨgyøjxtøø ku ja Jesús jadeꞌen tꞌødyuñ ja ja̱a̱ꞌy. 
\s1 Ku ja Jesús tyikmøkpɨjky ja Simón Pedro tya̱a̱kmøꞌjt 
\p  
\v 29 Xjats ku ja Jesús pyɨdsɨɨmy jam tsa̱ptøjkjotp, wɨnets ja tmøøtnijkxy ja Jacobo møøt ja Juan jam Simón tyøjkwɨndum, ma̱ ja wyɨnaty tmøøtsøønɨ ja yꞌuch Andrés.  
\v 30 Jamts pama̱a̱ꞌy ja wyɨnaty tmøødɨdɨ, tya̱a̱kmøꞌjt ja Simón wyɨnaty pøjkɨp, møwa̱ꞌa̱ñ jømba̱ꞌa̱m ja yjanchpikyɨ; jøts ja Jesús ja ttukmadowdɨ ku ja jadeꞌen pyikyɨ.  
\v 31 Xjats ja Jesús twɨngumeꞌenɨyɨɨꞌñ ja pama̱a̱ꞌy, jøts ja ojts twejtsjɨꞌɨky; jaꞌayɨ ja jadeꞌen ttuuñ, wɨnets ja pya̱ꞌa̱m jatyɨ ñɨwa̱a̱jtsøø; kuts ja jadeꞌen yja̱jty, xjats ja tøꞌøxyøjk ja yika̱a̱jyɨdɨ nayjatyɨ ku ja chøøjky. 
\s1 Ku ja Jesús tyikmøkpɨjky ja maabyama̱a̱ꞌy 
\p  
\v 32 Waanɨ yꞌijty ku ja xøøw yjejxy jøts ku kyoodsɨña̱a̱, wɨnet ja Jesús yiktanɨmiiñ ja mayja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty pøjkɨdɨp, jøts ja ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty tmøøtꞌa̱jttɨp ja mɨkuꞌ;  
\v 33 nɨdukɨꞌɨyɨ ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy myendøø tøkꞌagøꞌøm ma̱ ja Jesús jam wyɨnaty.  
\v 34 Xjats ja may tyiktsøøjky ja pama̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty tigati pøjkɨdɨp, ojts ja tyiktsokixy jøts ja mɨkuꞌ ja tyikpɨdsømgɨjxy midi ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty myøøtꞌa̱jttɨp; jøts kaꞌap ja mɨkuꞌ ja tyikajpxy, kumɨ ñɨja̱ꞌwɨp jaꞌ paty ja jadeꞌen ttuñ jøts ja kyadamɨga̱jpxɨyɨt jøts ku ja Dios Uꞌngɨ. 
\s1 Ku ja Jesús kyaꞌama̱a̱y 
\p  
\v 35 Xjats ku yjøpkyootsꞌa̱jty, ja̱a̱kmøñɨm ja et wyɨnaty, wɨnets ja Jesús mya̱a̱bɨdɨꞌjky jøts ja chøøꞌñ jam ka̱jpjotp, Dios Teety ja wyɨnaty yꞌajotꞌa̱twampy, paty ja ñijkxy aba̱k etjotp.  
\v 36 Xjats ja Simón chooꞌndøø ɨxaabyɨ møøt ja myɨguꞌuk, jøts ja tpa̱a̱twa̱ꞌa̱ndɨ ja Jesús,  
\v 37 xjats ku ja tpa̱ttøø wɨnets ja tnɨmaadyøø: 
\p ―Mdumꞌɨxa̱a̱jyɨp ja̱a̱ꞌy ɨxya̱m. 
\p  
\v 38 Wɨnets ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Wan tja̱a̱ꞌmyɨndɨ abikya̱jp midi wɨngon ta̱ndɨp, jøts øts jam nayɨdeꞌen nnɨgaꞌamaꞌaty ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky; kumɨ jaꞌ ø tø nnɨmiñ jøts øts jadeꞌen nduꞌunt. 
\p  
\v 39 Xjats ja Jesús jadeꞌen tꞌayøꞌøy ja ka̱jp midi jam wyɨnaty Galileꞌɨt etjotp, jøts ja kyaꞌamay jam tsa̱ptøjkjotp, jøts ja nayɨdeꞌen tyikpɨdsimy ja mɨkuꞌ midi ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty wɨna̱a̱gɨn myøøtꞌa̱jttɨp. 
\s1 Ku ja Jesús tyiktsøøjky ja ja̱a̱ꞌy pyuꞌuts 
\p  
\v 40 Xjats Jesús ja ja̱a̱ꞌy tuꞌuk ñɨmejnøø pøn wyɨnaty axøøꞌkpɨm putsp, jøts ja wyɨnguxana̱a̱jyɨ, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Møøtꞌajtpy mets ja møkꞌa̱jtɨn jøts ø xyiktsoꞌokt, yiktsokts øts mdsojkꞌa̱jtɨngøjxp. 
\p  
\v 41 Xjats ja Jesús ja yꞌayoꞌejxɨ, jøts ja tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Ndsøkyꞌajtpy øts jøts mdsoꞌokt, tsoknɨ. 
\p  
\v 42 Jaꞌayɨ ja jadeꞌen wya̱a̱ñ, xjats ja ja̱a̱ꞌy ja pyuꞌuts jatyɨ ñɨwa̱a̱jtsɨyøø jøts ja myøkpɨjky, møk møja̱a̱w ja ñayja̱ꞌwɨyøø.  
\v 43 Wɨnets ja Jesús ja pyagajxøø, yikxon ja yꞌukyikꞌaneꞌemy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p  
\v 44 ―Madow, kidi ja̱a̱ꞌy xukmadøy, kaꞌap pøn sa̱ xnøjmɨt, nøjkx jam teety wyɨndum jøts ja xukꞌext ku tø mdsøꞌøky, jøts nay jam ɨdøꞌøn mdamɨyoxp ja Dios ja jɨyujk sa̱ Moisés jekyɨp tyikutuky, jadeꞌen ja ja̱a̱ꞌy tnɨja̱wɨdɨt jøts ku me tø mjanchøꞌøky. 
\p  
\v 45 Xjats ja ja̱a̱ꞌy ñijkxy, jøts ja tukɨꞌɨyɨ ttamɨmadya̱kɨjxy ja mayja̱a̱ꞌy sudso puꞌuts ja wyɨnaty tø ñɨwa̱ꞌa̱chɨyɨ. Paty ja Jesús øy ma̱ kyaꞌuka̱jptøjkɨnɨ, jagam ja wyɨdity ma̱ ja et janch aba̱k; jamts ja øy ma̱gama̱ pøn ñɨdsøøñɨ jøts ja yiknɨnijkxy. 
\c 2  
\s1 Ku ja Jesús tyikpɨdɨꞌjky ja køxujxpɨ pakxujxpɨ 
\p  
\v 1 Ku wyɨnaty kawɨna̱a̱k xøøw tø ña̱jxnɨ, xjats Jesús jadɨgojk kya̱jptøjkɨyɨɨꞌñ jam Capernaum; jøts ja̱a̱ꞌy ja tnɨja̱ꞌwɨdøø ku ja wyɨnaty tø yja̱ꞌa̱ty jam tøjkjotp.  
\v 2 Xjats ja mayja̱a̱ꞌy jatyɨ ñamyujkɨdøø, yikxon ja tøjk yjanchꞌujch, kaꞌap ja yꞌuknɨba̱a̱jtɨnɨ; jøts ja Jesús jam tnɨgaꞌamay ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky.  
\v 3 Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy yja̱ꞌttøø nɨmakta̱xk pøn tkɨyja̱ꞌttøø tuꞌuk ja pama̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty køxujxp pakxujxp.  
\v 4 Xjats ja Jesús ja tjpa̱a̱twa̱ꞌa̱ndɨ, jøts kumɨ nɨma̱ kyaꞌawa̱ꞌa̱dsɨ kumɨ tø ja mayja̱a̱ꞌy wyɨnaty tꞌawa̱ꞌkta̱ꞌtsnɨdɨ ja tøjkꞌa̱a̱w, wɨnets ja tnɨta̱jtuttøø ja tøjk jøts jut ja tyikꞌawa̱tstøø. Japts pama̱a̱ꞌy ja tyikwɨna̱jktøø møøt ja mya̱a̱bajt jap Jesús wyɨndujpy.  
\v 5 Xjats ku ja Jesús ojts tꞌixy ja ja̱a̱ꞌy pøn tyikmendøø ja pama̱a̱ꞌy jøts ku ja amuum yjanchja̱wɨyɨ, wɨnets ja pama̱a̱ꞌy ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Nbojkpɨmeeꞌkxpy mets uꞌnk. 
\p  
\v 6 Jamts wyɨnaty ja ka̱jpxwejpɨtøjk chøønɨdɨ pøn wyɨnaty ttukꞌɨxpøjktɨp ja Moisés kyutujk jam tsa̱ptøjkjotp, jaꞌats yɨdeꞌen wɨnmaadyøø:  
\v 7 “¿Ti yø ja̱a̱ꞌy jadeꞌen kyuwa̱ꞌa̱nɨp, sa̱ yjaty? ¿Tiku yø jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ? ¡Kaꞌap ɨdøꞌøn jadeꞌen yꞌøyɨ! ¿Pøn ja pøky ya̱ tꞌukmaaꞌkxp, kidi Diosɨp tuꞌugyɨ tmaaꞌkxp ja pøky?”  
\v 8 Xjats ja Jesús ñɨja̱ꞌwɨp ja wa̱ꞌa̱ts ku ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen wyɨnaty wyɨnmaydɨ, wɨnets ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Tiku jadeꞌen nɨchøky mwɨnmaydɨ?  
\v 9 ¿Ja ti neꞌegɨ jawaanɨ ja̱jtnɨ, kuts yø pa̱ꞌa̱mja̱a̱ꞌy nnøjmɨt: “Meeꞌkxpy øts yø mbøky”, uk ku nnøjmɨt: “Wa̱ꞌkukɨ, pøkmuknɨ yø mma̱a̱bajt jøts nøjkxnɨ mdɨga̱m”?  
\v 10 Ɨxya̱mnɨm meets ɨnet xꞌukꞌext ma̱ba̱a̱t øts ɨdøꞌøn ja møkꞌa̱jtɨn nmøøtꞌaty ya̱ na̱xwiiñ jøts ø nmaaꞌkxt ja pøky. 
\p Xjats ja tnɨma̱a̱y ja køxujxpɨ pakxujxpɨ: 
\p  
\v 11 ―Pɨdøknɨ, wa̱ꞌkukɨñɨ, wejtsjøꞌøk yø mma̱a̱bajt jøts mnøjkxnɨt mdɨga̱m. 
\p  
\v 12 Xjats ja pama̱a̱ꞌy jatyɨ pyɨdɨꞌjky; ojts ja mya̱a̱bajt ja twejtsjɨꞌɨky, jøts ja jam choꞌonɨ mayja̱a̱ꞌyjotp. Paty ja ja̱a̱ꞌy nɨdukɨꞌɨyɨ ñɨgyuma̱a̱p tja̱ꞌwɨdøø ku ja pama̱a̱ꞌy jadeꞌen myøkpɨjky, xjats ja Dios ja ttamøja̱ꞌwɨdøø, jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―Nɨma̱ nɨwɨndinɨm jadeꞌen ngaꞌijxyɨndɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tpawa̱a̱y ja Leví 
\p  
\v 13 Waanɨ yꞌijty, wɨnets jadɨgojk chøøꞌñ ja Jesús jøts ja ñijkxy jam mejyꞌagøꞌøm; jamts ja̱a̱ꞌy ja yikxon yjanchnɨmiñɨ, jøts ja jam tyikꞌɨxpiky.  
\v 14 Xjats ku døꞌøn ja ojts ñijkxy, wɨnets ja tꞌejxpa̱a̱jty ja Leví, ja Alfeo yꞌuꞌnk, jam ja wyɨnaty chøønɨ ma̱ ja ttukugubety ja ja̱a̱ꞌy ja pyɨkta̱ꞌa̱ky, xjats ja Jesús wya̱a̱ñ jøts ja Leví yiknɨma̱a̱y: 
\p ―Wan tja̱a̱ꞌmyɨm jøts øts nꞌɨxpøjkɨn xpabøjkɨt. 
\p Wɨnets ja Leví jatyɨ tyanaagyukɨyɨɨꞌñ, jøts ja Jesús ja tpanijkxy. 
\p  
\v 15 Xjats ja Jesús yikwa̱a̱y mɨgaabyɨ Leví tyøjkwɨndum, wɨnets ja yikugubajtpɨ yja̱ꞌtmɨdøø, møøt jaduꞌukpɨ ja̱a̱ꞌy pøn kyabadundɨp ja myɨguꞌuk chɨna̱a̱ꞌyɨn, jøts ja tuꞌugyɨ twɨnguwaꞌjtsɨdøø ja kaabyajt møøt ja Jesús jøts ja pyabøjkpɨtøjk; janch namay ja ja̱a̱ꞌy jam wyɨnatyɨ pøn ja Jesús pawɨdejtɨyɨp.  
\v 16 Xjats ku ja ka̱jpxwejpɨtøjk jøts ja fariseotøjk jadeꞌen tꞌejxtøø jøts ku ja Jesús jam wyɨnaty tmøøtkay tum ja kaꞌøyja̱a̱ꞌdyɨ, wɨnets ja tnɨmaadyøø ja pyabøjkpɨdɨ: 
\p ―¿Jadits ku yø mwɨndsøn tmøøtkay yø yikugubajtpɨdɨ jøts yø kaꞌøyja̱a̱ꞌdyɨ? 
\p  
\v 17 Xjats ku Jesús ja jadeꞌen tmadøøy, wɨnets ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Kaꞌap øts nyiktanɨguexy jøts nbudøkɨt pønɨ pøn janch wa̱ꞌa̱ts ñayja̱ꞌwɨnɨyɨp, jaꞌagøjxp ku ja pyøky kapøkyja̱wɨdɨ. Jaꞌayɨ ja nbudøkɨp pønɨ pøn ñadyapøkyja̱ꞌwɨyɨdɨp ja pyøky. Nayɨdeꞌen øts ɨdøꞌøn njaty sa̱m ja tsøyɨbɨ kyanijkxy ma̱ ja pama̱a̱ꞌy kyaꞌity. Jamyɨ ja jaꞌayɨ ñijkxy ma̱ ja pa̱ꞌa̱mja̱a̱ꞌy jam. 
\s1 Ku ja Jesús yiktɨɨbyɨjky tigøjxp ku ja kyaꞌayuuꞌa̱ttɨ 
\p  
\v 18 Tukꞌojk ɨdøꞌøn yja̱jty, ɨxam ɨdøꞌøn Juan Bautista pyabøjkpɨtøjk wyɨnaty yꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨ møøt ja fariseotøjk, ayuuꞌa̱jttɨp ja jam wyɨnaty, Dios ɨdøꞌøn ja jadeꞌen wyɨndsøꞌjkɨdɨp, wɨnets ja ja̱a̱ꞌy wɨna̱a̱gɨn tnɨmendøø ja Jesús ma̱ ja wyɨnaty jøts ja ttɨɨbyøktɨ, yɨdeꞌen ja tnɨmaadyøø: 
\p ―¿Jadits ku Juan pyabøjkpɨtøjk yꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨ jøts ja fariseotøjk nayɨdeꞌendɨ, kaꞌaxɨ ja kyaydɨ, jøts sudso mets yø mbabøjkpɨtøjk nayɨdeꞌen kyaꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨ, sudso meets yja̱wɨ a̱mgujk jotkujk mgaydɨ? Kaꞌap meets yja̱wɨ ti xkumay. 
\p  
\v 19 Jadeꞌen ja wya̱ndøø, xjats ja Jesús yɨdeꞌen yꞌadsøøy: 
\p ―¿Wɨna̱a̱k ojkɨmts meets jadeꞌen tø xꞌuktanɨꞌixy, wɨna̱a̱k ojk meets jadeꞌen tø xꞌuknɨja̱wɨ ku tøꞌøxñɨgaabyɨ tøꞌøxñɨꞌukpɨ tø yꞌukꞌayuuꞌa̱ttɨ ku ja jemya̱a̱ꞌy jam tø yja̱ꞌtnɨ? Kaꞌaxɨ jadeꞌen pøn yꞌayuuꞌaty, kaꞌap jadeꞌen pøn tø tꞌama̱a̱yꞌaty.  
\v 20 Jaanɨm ɨdøꞌøn tɨy yjanchꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨ pønɨ ku ja wyɨnaty tø yiktawɨnwa̱a̱dutnɨdɨ ja jemya̱a̱ꞌy, ja̱m ja jadeꞌen kyaydɨ a̱mgujk jotkujk jøts ja jemya̱a̱ꞌy ja myɨdsep ja oꞌjkɨn jatyɨ tyukꞌanøjkxɨyɨ. ¿Pønts jadeꞌen kidi yjotmayꞌøøky? ¿Sudso døꞌøn jotkujk nga̱a̱ꞌyɨnt nꞌuujkɨnt? Pø nayɨdeꞌenxɨ øts ɨdøꞌøn yø nbabøjkpɨtøjk ya̱m xja̱wɨdɨ ku nja̱a̱kya̱mꞌaty. 
\p  
\v 21 ’Kaꞌaxɨ pøn wyetpach ttaꞌagɨyɨ jemwyet midi tyimyjemñɨm; ku ja jadeꞌen yiktuꞌunt, jøts kumɨ mujkpɨ ja jemwyet, jøts ja tja̱a̱ktyimgyøøꞌtsnɨ ja wetpach, ja̱a̱ktyimyɨwenɨp ja kyøøtsꞌa̱jtɨn jaꞌ.  
\v 22 Jøts nayɨdeꞌen kaꞌ yꞌøyɨ jøts yikpɨkta̱ꞌa̱kt ja vino jap poꞌdukjøtpy midi na̱mɨɨꞌkxñɨm; ku ja jadeꞌen nduꞌunɨnt, takøøꞌtsɨpts ja poꞌ jøts jadeꞌen nugo wyɨndɨgøy, wɨndɨgøøpy ja poꞌ jøts nayɨdeꞌen ja vino. Paty ja vino midi na̱mɨɨꞌkxñɨm ndaꞌadaꞌamyɨn ja jembyoꞌa̱k, jøts jadeꞌen nɨmidi kyawɨndɨgøꞌøty. 
\s1 Ku ja Jesús pyabøjkpɨtøjk pooꞌkxɨn xøøw et yꞌariindøjtøø 
\p  
\v 23 Tukꞌojk ɨdøꞌøn yja̱jty ku pooꞌkxɨn xøøw wyɨnaty tø tpa̱a̱ty, wɨnet et ja Jesús ja pyabøjkpɨtøjk tmøøtna̱jxy jam ka̱mjotp ma̱ ariinga̱m jam wyɨnaty; jam ɨdøꞌøn ja wyɨnaty ña̱xtɨ ku ja pyabøjkpɨtøjk ttøjpɨna̱xwa̱ꞌktøø ja ariindøøm.  
\v 24 Xjats ku ja fariseotøjk ja ojts jadeꞌen yꞌijxyɨdɨ jøts ku ja jadeꞌen yꞌadøꞌøtstɨ, wɨnet ja Jesús jatyɨ yiknɨma̱a̱y: 
\p ―¡Ejx yø mbabøjkpɨtøjk! ¿Tiku yø jadeꞌen yꞌadøꞌøtstɨ, tiku ariin yø ttøjtɨ, kumɨ kaꞌap jadeꞌen kyutukyɨ jøts yø jadeꞌen yꞌadøꞌøtstɨt ku pooꞌkxɨn xøøw? 
\p  
\v 25 Wɨnets ja Jesús yꞌadsøøy, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Nugo meets mjanchkajpxy. Tø meets ja nøky xjaꞌixy midi wa̱mp jøts ku ja David yɨdeꞌen yꞌadɨɨjch møøt ja myɨguꞌuk ku yuu ja pya̱a̱jtɨdøø, ku ja wyɨnaty nɨti kyaꞌijtxyɨdɨ.  
\v 26 Wɨnets ja ñøjkxtøø jap tsa̱ptøjkjøtpy ma̱ ja Abiatar jap wyɨnaty tyeetywɨndsønꞌaty, japts ja tꞌamɨdøøy ja tsa̱pkaaky midi ja Dios yjaꞌajtpy jap wyɨnaty. Jaꞌats ja ojts tkaydɨ midi kaꞌap kyutukyɨ jøts nugo ja̱a̱ꞌy ja tkaꞌadyɨt. ¿Jøts tiku døꞌøn ja jadeꞌen yꞌadɨɨjch pønɨ kaꞌadam ja jadeꞌen kyutukyɨ? ¿Tiku myɨguꞌuk ja nayɨdeꞌen ttuka̱a̱y ja tsa̱pkaaky, pønɨ jadeꞌendam ja kyutukyɨ jøts ja jaꞌayɨ tkaꞌadyɨt pøn teetyꞌa̱jttɨp? 
\p  
\v 27 Nayɨ wa̱a̱n ja Jesús yɨdeꞌen: 
\p ―Jaꞌagøjxp ja pooꞌkxɨn xøøw yikpɨkta̱a̱jky jøts ja ja̱a̱ꞌy yikpudøkɨt, kidi jaꞌajɨp pooꞌkxɨn xøøw yiktanɨbɨkta̱a̱jkɨyɨɨꞌñ jøts ja̱a̱ꞌy nɨti kyɨdyimdyuꞌundɨt.  
\v 28 Ngudanaapy øts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy, jøts øts wa̱mp ti pa̱a̱tꞌa̱jtɨp kapa̱a̱tꞌa̱jtɨp yiktuꞌunt ku pooꞌkxɨn xøøw. 
\c 3  
\s1 Ja ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty ja kyøꞌ jadiꞌiñɨ tøøtsnɨp 
\p  
\v 1 Xjats ja Jesús jadɨgojk tyøjkɨyɨɨꞌñ jam tsa̱ptøjkjotp ma̱ ya̱a̱ꞌdyøjk ja tuꞌuk tpa̱a̱jty, midi wyɨnaty tuktama̱jñ køxujxp.  
\v 2 Jøts ja Jesús jam aꞌejxuky yꞌity, jaꞌ ja ja̱a̱ꞌy yꞌejxwa̱ndɨp pønɨ yꞌukyiktsøkpy ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy ku pooꞌkxɨn xøøw, wɨnets ja jatyɨ tnɨꞌøønɨdɨt.  
\v 3 Xjats ja Jesús tnɨma̱a̱y ja ya̱a̱ꞌdyøjk pøn ja kyøꞌ wyɨnaty xujxp: 
\p ―Pɨdøꞌøk jøts ɨxe nøjkx mdanɨ kukꞌa̱jy. 
\p  
\v 4 Xjats ja Jesús ttɨɨbyɨjky ja ja̱a̱ꞌy pøn ja jam wyɨnaty aꞌejxujkɨyɨdɨp, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Midiꞌibɨ ɨxya̱m kutuky, ku ja̱a̱ꞌy nꞌødyuꞌunɨnt, uk ku ja̱a̱ꞌy ngaꞌødyuꞌunɨnt? ¿nyiknɨtsoojkɨmp ja ja̱a̱ꞌy, uk nyikꞌooꞌkɨmp ku pooꞌkxɨn xøøw, midiꞌibɨ øy? 
\p Xjats ja ja̱a̱ꞌy amøñɨ yꞌettɨ, nɨpøn sa̱ kyawa̱ꞌa̱ñ.  
\v 5 Wɨnets ja Jesús ja twɨnꞌejxjɨꞌjky a̱mbøjkɨnꞌampy, jøts ñɨyjotmayꞌooꞌknɨ døꞌøn ja Jesús yꞌejxjɨꞌjky, jaꞌagøjxp ku ja ja̱a̱ꞌy nɨwɨneꞌen tkaja̱ꞌgyukɨdɨ. Jøts ja tnɨma̱a̱y ja ja̱a̱ꞌy midi wyɨnaty køxujxp: 
\p ―Xa̱jtøw. 
\p Xjats ja xya̱jtɨɨy, jøts ja kyøꞌ ja møk tya̱a̱ñ, ojts ja chøꞌøky.  
\v 6 Wɨnets yøꞌøpyɨdsømdøø ja fariseotøjktɨ, jøts tmɨnagya̱jpxɨdɨ ja Herodes myɨguꞌuk, jaꞌ ja kyajpxyꞌa̱jttøø sudso tꞌukyikꞌooktɨt ja Jesús. 
\s1 Ja mayja̱a̱ꞌy pøn jam wyɨnatyɨ mejyꞌagøꞌøm 
\p  
\v 7 Xjats ja Jesús chøøꞌñ, jøts ja pyabøjkpɨtøjk ja ojts tmøøtnijkxy jam mejyꞌagøꞌøm, wɨnets mayja̱a̱ꞌy ja pyanøjkxɨdøø pøn jam wyɨnaty Galilea kuga̱jpꞌa̱jttɨp.  
\v 8 Xjats ku mayja̱a̱ꞌy ja ojts tnɨmadowdɨ jøts ku ja Jesús jadeꞌen tjanchꞌødyuñ ja ja̱a̱ꞌy, wɨnets jam øy pøn ja̱a̱ꞌy myendøø, pømbɨ tsooꞌndɨp jam Judeꞌɨt etjotp, pømbɨ Jerusaléngɨt ka̱jpjotp, pømbɨ Idumeꞌɨt etjotp, pømbɨ tsooꞌndɨp wɨngon ma̱ ja møj nøø midi txøøwꞌa̱jtp Jordán, pømbɨ tsooꞌndɨp jam Tiro etjotp, jøts pømbɨ tsooꞌndɨp jam Sidón etjotp, jadeꞌen ja mayja̱a̱ꞌy ja jam ñɨmejnɨyøø.  
\v 9 Jaꞌagøjxp ja Jesús ojts tꞌaneꞌemy ja pyabøjkpɨtøjk jøts ja jam tyikꞌawejxtɨt tuꞌuk ja ba̱rkɨ, jøts mayja̱a̱ꞌy ja kyaꞌadejmukɨyɨt.  
\v 10 Kumɨ tø ja wyɨnaty kawɨna̱a̱k tyiktsøꞌøky ja ja̱a̱ꞌy, tum jam ja pama̱a̱ꞌy wyɨnaty tø ña̱xkɨda̱ꞌa̱ktɨ jaꞌ ñɨkøjxp jøts ja choꞌoktɨ.  
\v 11 Jøts ku ja Jesús maamyɨkuꞌ yꞌejxpa̱a̱dyɨyɨ midi ja mayja̱a̱ꞌy jam myøøtꞌa̱jttɨp yꞌa̱m yjotp, jatyɨ ja wyɨnguxanɨyɨ jøts ja ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p ―Dios Uꞌnk mets. 
\p  
\v 12 Xjats ja møk tnøjmɨ jøts ja kaꞌap ttukmadoꞌodɨt ja mayja̱a̱ꞌy jøts ku ja Dios Uꞌngɨ. 
\s1 Ku ja Jesús twɨwijch ja ja̱a̱ꞌy nɨmakmajtsk pøn ja wyɨnaty kyudanaabyɨꞌa̱twampy 
\p  
\v 13 Xjats ja Jesús pyatøjkɨyɨɨꞌñ kojpkøjxp, ma̱ ja ja̱a̱ꞌy ja twa̱a̱dsøøy pønɨ pøn ɨdøꞌøn ja køꞌøm chøjkpy, wɨnets ja jam ñɨmejnɨyøø ja ja̱a̱ꞌy pøn ja wyɨnaty tø twa̱a̱dsøy.  
\v 14 Jøts ja nɨmakmajtsk twɨwijch pøn ja ejtp myøøtwɨdetwampy, jøts pøn tnɨgaꞌamaꞌadyɨp ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky;  
\v 15 xjats ja tkutujkmøøy jøts ja tyiktsoꞌoktɨt ja pama̱a̱ꞌy, jøts ja mɨkuꞌ ja tyikpɨdsøꞌømdɨt midi ja ja̱a̱ꞌy wɨna̱a̱gɨn myøøtꞌa̱jttɨp. Jadeꞌen tya̱jky ja kutujk.  
\v 16 Nɨmakmajtsk ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy jam wyɨnatyɨ: jam ja Simón wyɨnaty pøn nayɨdeꞌen yiktejp Pedro;  
\v 17 jøts nay jam ja Jacobo wyɨnatyɨ møøt ja yꞌuch Juan, ja Zebedeo yꞌuna̱ꞌjk midi xøbajtøø Boanerges, jaꞌ ɨdøꞌøn tyijpy midi møk møk ja ja̱a̱ꞌy myɨga̱jpxtɨp ejxɨm ja anaaw pyɨjy, kaꞌap ɨdøꞌøn chøꞌøgɨdɨ;  
\v 18 Nay jam ja ja̱a̱ꞌy wyɨnatyɨ midi txøøwꞌa̱jttɨp Andrés, Felipe, Bartolomé, Mateo, Tomás, Jacobo ja Alfeo yꞌuꞌnk, Tadeo, jøts ja Simón midi tsooꞌmp canaangɨt ja̱a̱ꞌy yꞌetjotp,  
\v 19 jøts nay jam ja Judas Iscariote wyɨnatymɨ midi tkøya̱jk ja Jesús. 
\s1 Ku ja Jesús yiknɨma̱a̱y jøts ku mɨkuꞌ myøkꞌa̱jtɨn ja tyiktuujnɨ 
\p Xjats ku ja Jesús wyɨmbijty kojpkøjxp, wɨnets pyabøjkpɨtøjk ja tmøøtøjkɨyɨɨꞌñ tøjkjøtpy,  
\v 20 jøts ja ja̱a̱ꞌy yikxon ñamyujkɨdɨ jadɨgojk, nɨgɨdiba̱a̱t ja Jesús yꞌukaañɨdɨ møøt ja pyabøjkpɨtøjk.  
\v 21 Xjats ku ja Jesús myɨguꞌuk ñɨmadojɨyøø jøts ku ja jam wyɨnaty, wɨnets ja ñɨmejnɨ jøts ja yiktsoonwa̱ꞌa̱ñɨ kumɨ jadeꞌen ja wyɨnaty wyɨnmaydɨ jøts ku myøꞌøty ja Jesús. 
\p  
\v 22 Nayɨ tø ja ka̱jpxwejpɨtøjk wyɨnaty myeemɨdɨ jam pøn tsooꞌndɨp Jerusalén, xjats ja wya̱ꞌa̱ndɨ: 
\p ―Mɨkuꞌ wɨndsøn yø ja̱a̱ꞌy myøøtꞌajtpy, ja Beelzebú, jaꞌ yø tyamøj paty yø myayɨ jøts yø tyikpɨdsimy myɨmɨkuꞌ midi yø ja̱a̱ꞌy jaduꞌuk myøøtꞌa̱jttɨp. 
\p  
\v 23 Xjats ja Jesús twa̱a̱dsøøy ja ja̱a̱ꞌy, jøts ja ttukwɨnja̱wɨwya̱ꞌa̱ñ tuꞌuk ja madya̱ꞌa̱ky, paty ja wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―¿Sudso ndejɨnt mɨkuꞌ køꞌøm ña̱nkpyɨdsømɨyɨt aguwa̱nɨkøjxp?  
\v 24 Jøts nayɨdeꞌen ku tuꞌuk ka̱jp ñawyaꞌkxyɨ, jøts ja tsep ttundɨ agøꞌømyɨ, kaꞌap ja ka̱jp jeky yꞌity, jatyɨ ja ja̱a̱ꞌy jadiꞌiñɨ ña̱nkyixyɨdɨ;  
\v 25 nayɨdeꞌen yjaty ku ja̱a̱ꞌy ñachiigyɨdɨ nɨꞌuꞌnk nɨꞌuna̱ꞌjk, kaꞌap ja jeky chøønɨdɨ.  
\v 26 Jøts ku mɨkuꞌ køꞌøm ñañɨbɨdøꞌøgɨyɨt, tø døꞌøn ja wyɨnaty kyawɨndɨy, ña̱nkyudɨgøjyɨp ɨdøꞌøn ja wyɨnaty køꞌøm. 
\p  
\v 27 ’Nɨpøn mɨdsep jap jadiꞌiñɨ kyatøkɨ jap jotmøk ja̱a̱ꞌy tyøkjøtpy, kunɨm ja tkøwøøndɨt tpakwøøndɨt; wɨnetnɨmts ja tpøkøjxɨdɨt ja pyɨkta̱ꞌa̱ky. ¿Ti sudso øts yø ja̱a̱ꞌy jeexyɨp ja mɨkuꞌ ndukmajtstuꞌuty kuk øts ja mɨkuꞌ wɨndsøn jawyeen tø ngamɨmada̱ꞌa̱ky? 
\p  
\v 28 ’Janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, jøts ku ja ja̱a̱ꞌy ja pyøky tukɨꞌɨyɨ yikmeeꞌkxy, tukɨꞌɨyɨ yikmaaꞌkxkixy ja kaꞌøñɨgajpxy ja kaꞌøñɨmadya̱ꞌa̱ky;  
\v 29 jaꞌ nɨjuunɨ kyayikpojkpɨmaaꞌkxp pønɨ pøn tkaꞌøñɨga̱jpxp tkaꞌøñɨmadya̱kp ja Espíritu Santo, ejtp ja pyøky ja tmɨꞌity. 
\p  
\v 30 Jaꞌagøjxp ja Jesús jadeꞌen wya̱a̱ñ ku ja wyɨnaty jadeꞌen tø yiktijy jøts ku mɨkuꞌ ja tmøødɨ, jøts Espíritu Santo tkamøøtꞌaty. 
\s1 Ja Jesús tya̱a̱k jøts ja yꞌuch 
\p  
\v 31 Waanɨ yꞌijty, xjats ja Jesús yꞌuch yja̱ꞌttøø møøt ja tya̱a̱k, jøts ja jap tøkꞌagiꞌpy wya̱ꞌkꞌøyɨdɨ, japts ja tna̱nkwya̱a̱dsojɨdøø ja Jesús.  
\v 32 Wɨnets Jesús ja ja̱a̱ꞌy ñɨma̱a̱jyøø pøn ja jap wyɨnaty wɨngon wɨndsɨna̱a̱jyɨp, yɨdeꞌen ja wya̱ndøø: 
\p ―Ɨxap ja mda̱a̱k yꞌawijxy tøkꞌagiꞌpy møøt ja mꞌuch, mets myikꞌɨxaapy. 
\p  
\v 33 Xjats ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Pøn øts ɨdøꞌøn xukta̱a̱kꞌa̱jttɨp, jøts pøn øts ɨdøꞌøn xukꞌuchꞌa̱jttɨp? 
\p  
\v 34 Wɨnets ja twɨnꞌejxjɨꞌjky ja mayja̱a̱ꞌy, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Yøꞌ øts ɨdøꞌøn nda̱a̱kꞌajtpy, jøts yøꞌ øts ɨdøꞌøn nꞌuchꞌajtpy pøn øts ya̱ wɨngon xwɨndsɨnaadyɨp.  
\v 35 Jaꞌ øts ɨdøꞌøn nꞌuchɨp, jøts jaꞌ øts ɨdøꞌøn nda̱a̱gɨp pønɨ pøn tpadundɨp sa̱ ja Dios chojkɨn. 
\c 4  
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱ty ja ja̱a̱ꞌy midi nøjkx neppɨ 
\p  
\v 1 Xjats ja Jesús jadɨgojk yikꞌɨxpøjktøjkɨyɨɨꞌñ jam mejpyaꞌa̱m ma̱ ja ja̱a̱ꞌy ja ojts ñɨmiñɨyɨ mayꞌampy, jøts ja jam ñañɨmukpajtɨdøø. Ku døꞌøn ja jadeꞌen janch namaydɨ, wɨnets ja Jesús tyøjkɨyɨɨꞌñ jam ba̱rkɨjotp midi wyɨnaty nøøjotp, jamts ja yꞌɨxa̱a̱jky jøts ja mayja̱a̱ꞌy jam nøø adsayjotp tya̱ndøø.  
\v 2 Jamts ja tyikꞌɨxpɨjky jadeꞌen, may ja ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱ky ja jam tnɨgajpxy, yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja tnɨma̱a̱y ja mayja̱a̱ꞌy ku ja jam yikꞌɨxpɨjky: 
\p  
\v 3 ―Øyɨm ɨdøꞌøn xmadoꞌodɨt: Tuꞌuk ɨdøꞌøn ja̱a̱ꞌy chøøꞌñ ariin wøjpɨ.  
\v 4 Jøts ku døꞌøn ja ojts twøjwɨdity ja tyømt, wɨnet ja tømt waanɨ ña̱xkɨda̱a̱jky jam tuuꞌbaꞌa̱m, jaꞌats ja joon jam ñɨmeen jøts ja wa̱ꞌa̱ts tpeemujkijxy.  
\v 5 Nayɨdeꞌen ja tømt jam waanɨ ña̱xkɨda̱kmøø tsa̱a̱jotp ma̱ ja na̱a̱jx øy kyaꞌity; xjats ja ariindømt jam janch tsojk myujxy, kumɨ kaꞌap ja na̱a̱jx wyɨnaty myajpxyɨ.  
\v 6 Jøts ku ja xøøꞌa̱n myiiñ, wɨnets ja tyɨɨjch, jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yja̱jty ku yꞌa̱a̱ts aja̱wɨ kyaꞌity.  
\v 7 Nayɨ na̱xkɨda̱a̱jk ja tømt jam kujp agujkp; jamts ja yjanchnɨꞌa̱a̱ꞌmbejty ku ja kujp yikxon yondøø jøts ja jadeꞌen kyatøømɨyɨɨꞌñ.  
\v 8 Nayɨ na̱xkɨda̱a̱jk ja tømt jam øña̱xjotp. Ojts ja yikxon yøñ, yikxon ja jam yjanchtøømɨyɨɨꞌñ midiꞌibɨ eeꞌpxma̱jk ja pya̱jkwɨmbejt tuꞌukpɨ tømt, midiꞌibɨ tugiꞌpxy pa̱jkɨyɨɨꞌñ, jøts midiꞌibɨ magøꞌpxy, jadeꞌen ja ariindømt pya̱jkpejty. 
\p  
\v 9 Xjats ku ja Jesús jadeꞌen myadya̱kɨjxy, wɨnets ja tnɨma̱a̱y ja mayja̱a̱ꞌy: 
\p ―¡Pønɨ pøn ja̱ꞌgyukɨwyampy, wan tja̱ꞌgyukɨ! 
\s1 Tigøjxp ɨdøꞌøn ja Jesús ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱kyøjxp ja yꞌɨxpøjkɨn tyaky 
\p  
\v 10 Xjats ku ja mayja̱a̱ꞌy chooꞌndɨ, jøts ja Jesús jam tya̱a̱ñ, wɨnets ja tyiktøødɨ ja namakmajtsk pyabøjkpɨtøjk, jøts nay ja pyabøjkpɨtøjk pøn ja jam wyɨnaty myøøtꞌajtpy, jaꞌ ja ñɨja̱wɨwya̱ndɨp ti døꞌøn ja madya̱ꞌa̱ky jadeꞌen tyijpy, sudso ja yikja̱ꞌgyukɨ.  
\v 11 Xjats Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Meets nugo myiktukmadoop jaꞌ midi kaꞌap yꞌijty yiknɨja̱wɨ pønɨ sa̱ ja Dios kyutujk yꞌejxɨ tyɨyɨ midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy; jøts pøn øts ngutujk xkababøjkɨdɨp kaꞌap ja jadeꞌen tɨy yiktukmadowdɨ, ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱kyøjxp ja yiktukmadowdɨ;  
\v 12 jøts ja jadeꞌen kyawɨnma̱a̱ꞌnbya̱a̱ttɨt ku ja ti tjanɨwɨnmayɨdɨ, kaꞌap ja tmadoogukɨdɨt pønɨ sa̱ jaty ja yjayiknøjmɨdɨ, paty ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yja̱ttɨ ku øts ja køꞌøm xkajanchja̱wɨdɨ, køꞌøm ɨdøꞌøn ñadyuñɨdɨ paty ja pyøky kyayikmaaꞌkxtɨt. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy sudso døꞌøn yikja̱ꞌgyukɨt ku ja̱a̱ꞌy neppɨ ñijkxy 
\p  
\v 13 Wɨnetnɨmts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Kaꞌap xja̱ꞌgyukɨdɨ yø ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱ky, sudsomts meets ja xjanchja̱ꞌgyukɨgyøxt jaduꞌuk ja ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱ky?  
\v 14 Pøn ja ariindømt twøjp, jadeꞌen ɨdøꞌøn ja nꞌukpɨkta̱a̱jkɨnt ejxɨm ja ja̱a̱ꞌy midi ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky tka̱jpxwa̱ꞌkxp.  
\v 15 Jøts wɨna̱a̱gɨn ja̱a̱ꞌy jadeꞌendɨ ejxɨm ja tømt midi na̱xkɨda̱a̱jk jam tuuꞌbaꞌa̱m: yꞌamɨdoodujktɨp jaꞌ ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky, jøts ku ja jadeꞌen tmadowdɨ, wɨnets ja mɨkuꞌ ja jatyɨ ñɨmiñɨdɨ jøts ja pyøjkxyɨdɨ ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky midi ja wyɨnaty tø yꞌukjotøkɨyɨdɨ.  
\v 16 Nayɨdeꞌen ja ja̱a̱ꞌy wɨna̱a̱gɨn nꞌukpɨkta̱a̱jkmaꞌant ejxɨm ja tømt midi na̱xkɨda̱a̱jk jam tsa̱a̱jotp: pyatmadoodɨp jaꞌ ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky ñɨxyonda̱knɨ, jøts kumɨ kaꞌap ja tmɨmøkꞌettɨ,  
\v 17 jadeꞌen ja yja̱ttɨ ejxɨm ja ariin yꞌa̱a̱ts aja̱wɨ kyaꞌityɨn; kaꞌap ja jeky tmɨꞌettɨ jaꞌagøjxp ku ja tkuꞌayoꞌomba̱a̱dɨdɨ ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky, wɨnets ja tmajtstuꞌuttɨ, kaꞌap ja tuꞌugyɨ tpadundɨ.  
\v 18 Nayɨdeꞌen ja̱a̱ꞌy wɨna̱a̱gɨn yja̱ttɨ ejxɨm ja tømt midi jam yikwøj kujp agujkp: yjapatmadoodɨp jaꞌ ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky,  
\v 19 jøts jaꞌ ja neꞌegɨ tyajotɨgøødyɨp ja pyɨkta̱ꞌa̱ktyɨ ja jujkyꞌa̱jtɨndɨ midi ya̱ na̱xwiiñ, jaꞌ møjtøjkɨdɨp jøts ja tyikudɨgøy ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky, jøts ja ja̱a̱ꞌy tkayikwɨngaxøꞌøktɨt ja Dios kyajpxy.  
\v 20 Ja ja̱a̱ꞌy nayɨdeꞌen wɨna̱a̱gɨndɨ pøn tpatmadoodɨp ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky jøts ja yjotøkɨyɨdɨ, wɨnets ja tyikwɨngaxøꞌøktɨ jadeꞌen ejxɨm ja tømt midi yikwøjp jam øña̱xjotp. Wɨna̱a̱gɨn ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌendɨ ejxɨm ja tømt midi tyøøm tyikwɨmbejtp may, midiꞌibɨ eeꞌpxma̱jk pa̱jkɨyɨɨꞌñ, midiꞌibɨ tugiꞌpxy jøts midiꞌibɨ magøꞌpxy. 
\s1 Nɨti jadiꞌiñɨ kyatañ, kuwa̱ñɨm ja tyimyiknɨja̱wɨ 
\p  
\v 21 Nayɨdeꞌen pyabøjkpɨtøjk ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Ti jaꞌ ndejɨnt ja̱j wya̱ꞌa̱ñ jøts ja yiknɨjupt jap kajuun patkiꞌpy, uk jøts ja yikpɨkta̱ꞌa̱kt jap ma̱a̱bajt patkiꞌpy? Kaꞌap ja jadeꞌen pøn tyiktuñ, køjxp ja yikpɨkta̱ꞌa̱ky, jamts ja yja̱jy.  
\v 22 Ti yja̱wɨ kaꞌukyikpa̱tp ku ti yjayuꞌuchꞌity, ti tunk uk ti wɨnma̱a̱ꞌñ yja̱wɨ kaꞌukyiknɨja̱ꞌwɨp ku ti yikꞌamaaꞌtskꞌaty.  
\v 23 Jamxɨ mda̱tsktɨ, tamadowdɨ yikxon. 
\p  
\v 24 Nayɨdeꞌen pyabøjkpɨtøjk ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Øyɨm xpatmadoꞌodɨt yø ɨxpøjkɨn midi myiktukmadoodɨp. Nayɨdeꞌen meets ja wijyꞌa̱jtɨn myikmoꞌot pønɨ sa̱ meets ja ja̱a̱ꞌy xuknɨwejɨ ja Dios yꞌɨxpøjkɨn; jøts mja̱a̱ktyimñɨja̱wɨp meets ja jawaanɨ pø xmadoopxɨ meets ya̱m køꞌøm.  
\v 25 Ja̱a̱ktyimyikmøøpy ja wijyꞌa̱jtɨn jaꞌ pøn ja̱ꞌgyukɨp; jøts pøn kaja̱ꞌgyukɨp, ja̱a̱ktyimyikpøkøjxɨp tukɨꞌɨyɨ jaꞌ ja wyijyꞌa̱jtɨn. 
\s1 Ku yiknɨmadya̱a̱jky ja tømt midi mujxp jøts midi yomp 
\p  
\v 26 Nayɨdeꞌen pyabøjkpɨtøjk ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy, jadeꞌen ɨdøꞌøn ja nꞌukpɨkta̱a̱jkɨnt sa̱ ja ja̱a̱ꞌy yjatyɨn ku tyømt ja twøjy na̱xjotp;  
\v 27 mya̱ꞌa̱y ja koots pyɨdɨꞌɨky ja jøpy, na̱jxpts ɨdøꞌøn ja xøøw tsuu jadeꞌen, mujxp ja tømt jap, yomp ɨdøꞌøn ja jap, jøts ja ja̱a̱ꞌy kaꞌap tnɨja̱wɨ tigøjxp ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yjaty.  
\v 28 Jøts kumɨ ja na̱a̱jx ɨdøꞌøn ja jadeꞌen ñamyayɨ køꞌøm na̱nktyøømbɨdsøjmɨyɨp; ku jawyeen pyɨdsimy ja ariindeky, jøtsnɨm ja kyojkɨ, jøtsnɨm ja tyøømbajtnɨ;  
\v 29 kuts ja myɨjay, wɨnets ja ja̱a̱ꞌy choondɨ jøts ja twejxwa̱ꞌa̱ndɨ, kumɨ tø ja ariin wejxkꞌa̱a̱ts tpa̱a̱ty. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱ty ja morta̱s tømt 
\p  
\v 30 Nayɨdeꞌen ja Jesús tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―¿Ti ja Dios kyutujk møøt ndamɨꞌejxɨꞌɨnt midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy, ti ɨxpøjkɨn ti madya̱ꞌa̱ky ja ndamɨmadoꞌowɨnt?  
\v 31 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja nꞌukpɨkta̱a̱jkɨnt ejxɨm ja morta̱s tømt midi yikwøjp jam na̱xjotp. Kaꞌap jaduꞌuk ujtspa̱jk te ya̱ na̱xwiiñ midi janch mutsk sa̱ ja møj morta̱s tøømdɨn;  
\v 32 jøts ku ja yikwɨjy, janch yikxon ja yøñ, wyɨna̱jxkɨjxpy ja tukɨꞌɨyɨ ja ujts midi yikjagyajp jap kemyjøtpy, yikxon ja janch møj yꞌawa̱jɨ yꞌaxeeñɨ, japts ja joon patkiꞌpy yꞌaptsoꞌoktɨ. 
\s1 Tigøjxp ku Jesús xumɨ jadeꞌen tyikꞌɨxpiky ja ja̱a̱ꞌy ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱kyøjxp 
\p  
\v 33 May ja Jesús ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱kyøjxp tyikꞌɨxpɨjky ku ja tna̱nkyꞌɨxpøjkøø ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky, jadeꞌeñɨ pa̱a̱t ja yꞌijty tmadya̱ꞌa̱ky ma̱ba̱a̱t ja køꞌøm tnajtsja̱wɨ ja ja̱a̱ꞌy tnɨmadowdɨ.  
\v 34 Jøts ejtp ɨdøꞌøn ja Jesús jadeꞌen tyikꞌɨxpɨjky ja ja̱a̱ꞌy ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱kyøjxp, jøts tyukmadøøpy pyabøjkpɨtøjk ja wa̱ꞌa̱ts pønɨ ti døꞌøn ja jadeꞌen tyijpy. 
\s1 Ku ja Jesús tyikna̱jxy ja møk poj, jøts ku ja tyikꞌamøkɨyɨɨꞌñ ja mejy 
\p  
\v 35 Xjats ku kyoodsɨyɨɨꞌñ ja et nay jaꞌabɨ xøøw, wɨnets ja tnɨma̱a̱y pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―¡Wan tja̱a̱ꞌmyɨndɨ jaduktama̱jñꞌampy jam nøøbaꞌa̱m! 
\p  
\v 36 Xjats ja jadeꞌen tmɨnawya̱ꞌkxɨdøø ja mayja̱a̱ꞌy, jøts ja jap ba̱rkɨjøtpy tyiktsooꞌndøø ja Jesús ma̱yɨm ja jap wyɨnaty, ojts abikbya̱rkɨ ja pyadsøøñɨdɨ, jaꞌ ja ojts tmøøtnøjkxtɨ.  
\v 37 Xjats ja poj jam janch møk myiiñ, jøts ja nøø møkꞌampy yꞌadøtspɨna̱xwa̱ꞌjky, yikxon ja yjanchtojmjɨꞌjky jøts ja kom nøø tyøjkɨyɨɨꞌñ jam ba̱rkɨjotp, ujtsnɨp ja wyɨnaty.  
\v 38 Jamts ja Jesús wyɨnaty mya̱ꞌa̱y ba̱rkɨ ɨxꞌa̱m, tø ja jam wyɨnaty ñagyukøyɨyɨ; wɨnets pyabøjkpɨtøjk ja ojts yuxyɨ, jøts ja ojts ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p ―¡Wɨndsøn! ¿Kidi mdsøꞌøgɨ ku nnøjøøꞌkxɨn uk ku nꞌooꞌkɨn? 
\p  
\v 39 Xjats ja Jesús pyɨdɨꞌjky jøts ja møk twɨnguga̱jpxɨyɨɨꞌñ ja poj; jøts yɨdeꞌen ja mejy tnɨma̱a̱y: 
\p ―¡Mɨmadook øts et, kidi mꞌadɨꞌɨch! 
\p Wɨnets ja mejy jatyɨ yꞌamøkɨyɨɨꞌñ jøts ja tuꞌugyɨ tya̱a̱ñ. 
\p  
\v 40 Xjats ja tnɨma̱a̱y pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―¿Jadits ku mdsøꞌøgɨdɨ, tigøjxp ku ø xkajanchja̱wɨdɨ? 
\p  
\v 41 Wɨnets ja yjanchøꞌjkɨdøø, yɨdeꞌen ja køꞌøm ñawya̱jnɨdøø: 
\p ―¡Pønɨmts ɨdøꞌøn ya̱ꞌa̱t ndejɨnt, sudso poj sudso mejy yø myɨmadøyɨ! 
\c 5  
\s1 Ja Gadarɨt ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty ja mɨkuꞌ tø tyatøkɨyɨ 
\p  
\v 1 Xjats ja ttayøꞌøña̱jxtøø ja nøø, jøts ja yja̱ꞌttøø jam nøøbaꞌa̱m ma̱ døꞌøn ja na̱a̱jx wyɨnaty txøøwꞌaty Gadara.  
\v 2 Xjats ku ja Jesús yøꞌøpyɨdsɨɨmy jam ba̱rkɨjotp, wɨnets ja̱a̱ꞌy ja tuꞌuk ñɨmejnøø midi jam wyɨnaty tsooꞌmp jam ka̱mɨ sa̱ntɨjotp ma̱ ja ooꞌkpɨ ña̱xøkɨdɨ, mɨkuꞌ ja wyɨnaty myøøtꞌajtpy.  
\v 3 Jam ɨdøꞌøn ja wyɨnaty tyimchɨnaadya̱knɨ ma̱ ja ooꞌkpɨ ña̱xøkɨdɨ, jøts kaꞌap ɨdøꞌøn ja pøn pujx kadeen yꞌuktagɨxojtsɨnɨyɨ yꞌuktabakxojtsɨnɨyɨ.  
\v 4 Kumɨ tø ja wyɨnaty kawɨna̱a̱k ojk jadeꞌen yjayiktuñ, xjats ja jatyɨ ttapotɨ, jadiꞌiñɨ ja puꞌxk tanukɨ, ejtp ɨdøꞌøn ja jadeꞌen txumɨtuñ jøts ja jadeꞌen nɨpøn kyamayɨ.  
\v 5 Ejtp ɨdøꞌøn ja xyumɨwɨdity xɨnaxy tsunaxy, jam ja kojpkøjxp jam ja ka̱mɨ sa̱ntɨjotp muum chaba̱a̱wɨdity, jøts tsa̱a̱ ja jam køꞌøm yjanchnadyuktatsaachɨyɨ.  
\v 6 Xjats ku ja jagamyɨ tꞌejxpa̱a̱jty ja Jesús, wɨnets ja ojts putyɨ tnɨnijkxy jøts ja twɨnguxana̱a̱y,  
\v 7 yɨdeꞌen ja møkꞌampy tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Jesús, Dios Uꞌnk, ti ø xanɨmemp, sa̱ ø xunwa̱ꞌa̱ñ? Njanchmɨnuuꞌkxakpy tun mayꞌa̱jt Dios køjxpɨt, kidi ø xyikꞌayoꞌomba̱a̱ty. 
\p  
\v 8 Jaꞌ ɨdøꞌøn ja jadeꞌen kyuwa̱ꞌa̱nɨyɨɨꞌñ kumɨ yɨdeꞌen Jesús ja wyɨnaty tø ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p ―¡Mɨkuꞌ, majtstuꞌut yø ja̱a̱ꞌy! 
\p  
\v 9 Xjats ja Jesús wya̱ngojmøø: 
\p ―¿Ti me mxøøw? 
\p Wɨnets ja mɨkuꞌ yꞌadsøøy jam ja̱a̱ꞌy yꞌa̱m yjotp, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Legión øø nxøøw, jaꞌagøjxp ku øø nnamayɨ. 
\p  
\v 10 Yikxon ɨdøꞌøn ja tjanchmɨnuuꞌkxa̱ꞌjky ja Jesús, jøts ɨdøꞌøn kyayikajxpɨdsøꞌømt jam na̱xjotp ma̱ ja wyɨnaty chøønɨ.  
\v 11 Jøts kumɨ jamdam magyuch wyɨnaty tyimyjøøꞌkxwɨdejtmɨdɨ jam kojpk wɨngon,  
\v 12 xjats ja mɨkuꞌ ñuuꞌkxa̱ktøø, jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―Tanɨgajxk øøts yø kuch; wan øøts jam ttøkɨ. 
\p  
\v 13 Xjats ja Jesús tya̱jky ja tɨyꞌa̱jtɨn, yikja̱jt ɨdøꞌøn ja jadeꞌen, wɨnets ja mɨkuꞌ tmajtstuttøø ja ja̱a̱ꞌy, jøts kuch ja tnɨma̱jtskojmɨdɨ, jaꞌ ja tyatøjkɨdøø. Namajtsk milɨn ɨdøꞌøn ja kuch jam wyɨnaty tyanɨdɨ, jaꞌats køꞌøm ña̱nktyejmɨdøø jap ja̱a̱ꞌ jutjøtpy jøts ja nøøjøtpy tyimña̱xkɨda̱ktøø, japts ja ñøøjøøꞌkxkøxtøø. 
\p  
\v 14 Xjats ja ja̱a̱ꞌy ojts kyakøxtɨ pøn jam wyɨnaty kuchꞌejxtɨp, jøts ja tꞌatsnɨmadya̱ꞌa̱kwa̱ꞌa̱ndɨ jam møj ka̱jpjotp, jøts nayɨdeꞌen jam ka̱mjotp. Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy myendøø, jøts ja tꞌejxwa̱ꞌa̱ndɨ tnɨja̱wɨwya̱ꞌa̱ndɨ ti døꞌøn wyɨnaty tø tyuñɨ.  
\v 15 Ja Jesús ɨdøꞌøn ja ñɨmendøø, wɨnets ja ojts tꞌejxtɨ ja ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty tꞌukmøøtꞌa̱jtp ja mɨkuꞌ jøts ku ja jam chɨnaañɨ wet xøøw, tø ja yikxon wyejnɨ kyajnɨ; wɨnets ja ja̱a̱ꞌy yjanchøꞌjkɨdøø.  
\v 16 Pøn ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty tø twɨnꞌejxtɨ, jaꞌats ja tnɨmadya̱ktøø sa̱ jaty ja wyɨnaty tø yjaty tø kyubety ja ja̱a̱ꞌy pøn tmøøtꞌa̱jtp ja mɨkuꞌ, jøts maagyuch ja nayɨdeꞌen tnɨmadya̱ktøø ku ja wyɨnaty tø yꞌooꞌkøjxnɨdɨ.  
\v 17 Wɨnets ja tmɨnuuꞌkxa̱kaktøø ja Jesús jøts wan ja jam tyimbyɨdsimy etjotp midi ja ña̱xꞌa̱jttɨp. 
\p  
\v 18 Xjats ku ja Jesús tyøjkɨyɨɨꞌñ jam ba̱rkɨjotp, wɨnets ja ja̱a̱ꞌy ja ñɨma̱a̱jyøø midi ja mɨkuꞌ wyɨnaty jekyɨp tꞌukmøøtꞌa̱jtp jøts ku ja pyadsoonwa̱ꞌa̱ñɨyɨ.  
\v 19 Xjats Jesús kaꞌap tkupɨjky, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Nøjkx mdøjkwɨndum, nɨnøjkx mmɨguꞌuk jøts xukmadoꞌot ku Dios tø mjanchpudøkɨyɨ, tamɨmadya̱ꞌa̱k sudso Dios tø mꞌayoꞌijxyɨ. 
\p  
\v 20 Xjats ja ja̱a̱ꞌy ojts ñijkxy, jøts ja tnɨmadya̱kwɨdejtøjkɨyɨɨꞌñ ka̱jp ka̱jp jam Decápolis etjotp sa̱ Jesús ja wyɨnaty tø yjanchpudøkɨyɨ; wɨnets ja̱a̱ꞌy ja ñɨgyuma̱a̱p tjanchja̱ꞌwɨdøø. 
\s1 Ja Jairo ñøøx, jøts ja tøꞌøxyøjk pøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyet ojts ttojnɨ 
\p  
\v 21 Xjats ku ja Jesús wyɨmbijty jap ba̱rkɨjøtpy, ku ja ojts ñijkxy jam nøøbaꞌa̱m, wɨnets mayja̱a̱ꞌy ja jam ñɨmejnøø, jøts ja Jesús jamyɨ tya̱a̱ñ.  
\v 22 Tø døꞌøn ja jam wyɨnaty tyañ ku ja̱a̱ꞌy jam tuꞌuk yja̱ꞌjty midi yikꞌɨxpøjkp jam tsa̱ptøjkjotp. Jairo, jaꞌ ja xyøøwꞌajtpy. Xjats ku ja tꞌejxpa̱a̱jty ja Jesús, wɨnets ja ñagyuxendya̱a̱jkøø jam Jesús wyɨndum  
\v 23 jøts ja tjanchmɨnuuꞌkxa̱a̱jky, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Jotkøjxnɨp øts nꞌuꞌnk xjap; men mgøꞌ xanɨxa̱jy, jøts myøkpøkt jøts yjujkyꞌa̱tt. 
\p  
\v 24 Xjats ja Jesús ojts tpanijkxy ja ja̱a̱ꞌy; namay ja ñøjkxtɨ, may ja̱a̱ꞌy ja janchpadsooꞌnøø, yikxon ja yjanchyikꞌatejmujky.  
\v 25 Jamts ja tøꞌøxyøjk wyɨnaty tuꞌuk jam mayja̱a̱ꞌyjotp midi wyɨnaty pøjkɨp, myakmajtsk jumøjtɨp ta̱xnaxyɨ ja wyɨnaty tø pya̱a̱jtnɨyɨ, jadeꞌen jumøjt ja wyɨnaty kujk tmɨꞌity ja pa̱ꞌa̱m.  
\v 26 Yikxon ja wyɨnaty tø tkuꞌayowɨ ja pya̱ꞌa̱m ku tsøyɨbɨ ja may tjayiktuñ, tø myeeñuꞌnk ja wyɨnaty tyikꞌooꞌkøjxnɨ pønɨ wɨneꞌen ja jam wyɨnaty tmøødɨ, jøts nɨwɨneꞌen ja wyɨnaty tø tkadamøkpiky, neꞌegɨ ja pa̱ꞌa̱m yjɨna̱xꞌadøtsnɨ.  
\v 27 Xjats ku ja ojts tmadøy jøts ku yiknɨmadya̱ꞌa̱ky ja Jesús, wɨnets ja tpamiiñ jap mayja̱a̱ꞌyjotp, jøts ja ttojnɨ ja wyet.  
\v 28 Kumɨ yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja ñawya̱ꞌa̱ñɨyɨ: “Jaꞌayɨ øts wyet ɨnet yø ndojnɨt, tsoꞌokp øts ɨnet jatyɨ.”  
\v 29 Xjats ku døꞌøn ja jadeꞌen ttuuñ, wɨnets ja ta̱xnaxyɨ jatyɨ yꞌamøkɨyɨɨꞌñ; tyimyja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja køꞌøm jøts ku ja wyɨnaty tø chøꞌøky ku pya̱ꞌa̱m ja wyɨnaty tø ñaxy.  
\v 30 Xjats ja Jesús tja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ, jøts kudam ja wyɨnaty tø tyiktsøꞌøky tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy ku ja myøkꞌa̱jtɨn ja wyɨnaty tø tyikꞌawa̱ꞌa̱ñ; xjats ja tꞌejxwɨmbijty ja mayja̱a̱ꞌy, jøts ja ojts tyiktɨy yɨdeꞌen: 
\p ―¿Pøn øts nwet tø xojnɨ? 
\p  
\v 31 Wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk yꞌadsojɨ: 
\p ―Jabɨ kawɨneꞌents ja ja̱a̱ꞌy mjanchꞌatejmukyɨ, jøts mjanchꞌukwa̱ꞌa̱ñ: “¿Pøn ø xomp?” 
\p  
\v 32 Ejxwɨdejtp ɨdøꞌøn ja Jesús, jaꞌ ja tyimyꞌejxwampy pøn ɨdøꞌøn ja wyɨnaty tø yjatyimyꞌuktøñɨ.  
\v 33 Wɨnets ja tøꞌøxyøjk tsøꞌøgɨ yjanchyikmɨbejpnɨyɨ, ñɨja̱ꞌwɨpts jaꞌ jøts ku ja wyɨnaty ja tya̱xnaxyɨ tø ñaxy, xjats ja ojts twɨnguxanaayꞌøyɨ ja Jesús, tyamɨmadya̱køjx ja tukɨꞌɨyɨ pønɨ sa̱ jaty ja yꞌejxɨ tyɨyɨ.  
\v 34 Wɨnets ja Jesús tnɨma̱a̱y ja tøꞌøxyøjk: 
\p ―Jaꞌagøjxp uꞌnk tø mdsøꞌøky ku ø tø xjanchja̱wɨ. Nøjkxnɨ, Dios mgunuuꞌkxɨp, jøts kidi pa̱ꞌa̱m mꞌukpa̱a̱jtnɨyɨ. 
\p  
\v 35 Ɨxamnɨm ja Jesús jadeꞌen wyɨnaty wya̱ꞌa̱ñ, ku ja̱a̱ꞌy jam yja̱ꞌttøø midi wyɨnaty tsoꞌondɨp jam møja̱a̱ꞌy tyøjkwɨndum, ja møja̱a̱ꞌy midi wyɨnaty tump jam tsa̱ptøjkjotp, xjats ja yiknɨma̱a̱y: 
\p ―Tø ja mnøøx yꞌooꞌknɨ. ¿Tiku yø wɨndsøn nugo xyikjotkøjxꞌadɨꞌɨch? 
\p  
\v 36 Myadøøpy ɨdøꞌøn Jesús jaꞌ ku ja møja̱a̱ꞌy jadeꞌen yiknøjmɨ, xjats ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Kidi mdsøꞌøgɨ; jaꞌayɨ amumjoojt xjanchja̱wɨt. 
\p  
\v 37 Jøts ja ojts ñøjkxtɨ, kaꞌap ja Jesús tkupɨjky ja mayja̱a̱ꞌy jøts ja myøøtwɨdetɨyɨt, Pedro ja nugo myøøtꞌa̱jt, møøt ja Jacobo, jøts ja Juan midi ja Jacobo yꞌuchꞌajtpy.  
\v 38 Xjats ku ja jam yja̱ꞌttøø ma̱ ja ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty chøønɨ pøn tump tsa̱ptøjkjotp, wɨnets ja ojts tꞌixy jøts ku ja ja̱a̱ꞌy nugo xem ya̱m yꞌadøtsnɨdɨ, pømbɨ jap waanɨ ya̱xp, jøts pømbɨ jap janch møk ya̱xp.  
\v 39 Xjats ja Jesús tyøjkɨyɨɨꞌñ jap tøjkjøtpy, jøts ja tnɨma̱a̱y ja ja̱a̱ꞌy: 
\p ―¿Tiku jadɨneꞌen mnaꞌamdɨ, jadits ku mya̱ꞌa̱xtɨ? Kaꞌap yø kiixyuꞌnk yꞌøøky, ma̱a̱p yøꞌ. 
\p  
\v 40 Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy ja ojts tnɨxeꞌektɨ. Xjats ja Jesús tꞌɨxkajxpɨdsømgɨjxy ja ja̱a̱ꞌy, nugo uꞌnkteety uꞌnkta̱a̱k ja ojts tmøødɨ jøts ja pabøjkpɨtøjk midi ja jam wyɨnaty myøøtꞌajtpy, xjats ja tyøjkɨyɨɨꞌñ ma̱ ja kiixyuꞌnk jap wyɨnaty,  
\v 41 jøts ja ojts tnɨxa̱jɨ kyøꞌkøjxp, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Talita, cumi ―yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja tijy: Mets uꞌnk ɨdøꞌøn nnɨmaapy, pɨdøꞌøk. 
\p  
\v 42 Xjats ja kiixyuꞌnk jatyɨ tyanaagyukɨyɨɨꞌñ jøts ja yøꞌøbyɨjky jadɨgojk, makmajtsk ja yjumøjt ja wyɨnaty. Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy yjanchøꞌjkɨtyɨgøødyøø ku ja jadeꞌen tꞌejxtøø.  
\v 43 Jøts ja Jesús møkꞌampy tꞌaneꞌemy ja ja̱a̱ꞌy, jøts kaꞌap pøn ttuknɨja̱wɨdɨt ku ja kiixy jadeꞌen wyɨnaty tø yjujkpyiky, yɨdeꞌen ja møja̱a̱ꞌy yiknɨmaadyøø jøts wan kyaaky tmoꞌodɨ ja kiixyuꞌnk. 
\c 6  
\s1 Ku ja Jesús yja̱ꞌjty jadɨgojk Nazaretɨt ka̱jpjotp 
\p  
\v 1 Xjats ja Jesús jam chøøꞌñ jøts ja ñøjkxnɨmøø jadɨgojk yꞌetjotp, ja pyabøjkpɨtøjk ja myøøtnøjkx.  
\v 2 Xjats ku tpa̱a̱jty ja pooꞌkxɨn xøøw, wɨnets ja yikꞌɨxpøjktøjkɨyɨɨꞌñ jam tsa̱ptøjkjotp. Jøts ja mayja̱a̱ꞌy pøn ja wyɨnaty patmadojɨyɨp, ñɨgyuma̱a̱p ja tyimyja̱ꞌwɨdøø ku ja jadeꞌen yikꞌɨxpiky, xjats ja wya̱ndøø: 
\p ―¿Ma̱ yø jadeꞌen tø yꞌɨxpiky? ¿Ti wijyꞌa̱jtɨn yø jadeꞌen tø yikmøꞌøy, jøts sudso yø jadeꞌen ja tunk tjaty midi na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy nɨ tuꞌugɨn kyaja̱jtɨp?  
\v 3 ¿Ti kidi ya̱ꞌa̱t ja tsajtspɨ, ja Mariyɨxɨ yø yꞌuꞌnk, ja Jacobo yꞌa̱jch, møøt ja José, møøt ja Judas, jøts ja Simón? Pø yøꞌøxɨ ja yꞌa̱jchꞌa̱jttɨp, jøts nayøꞌ ja kiixyuna̱ꞌjk yꞌayꞌa̱jttɨp pøn ya̱ tsɨnaadyɨp, ¿kidi? 
\p Jadeꞌen ja wya̱ndøø, xjats ja jadeꞌen tkamɨbøjkɨdøø ja Jesús yꞌɨxpøjkɨn.  
\v 4 Wɨnets Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Nɨdukɨꞌɨyɨ ja̱a̱ꞌy twɨndsøꞌøgɨdɨ ja Dios kyugajpxy, jaꞌayɨ ja nugo kawɨndsøꞌjkɨyɨp pøn ja myɨguga̱jpꞌajtpy, pøn ja møøt tyukja̱a̱ꞌyꞌaty, jøts pøn ja myøøtsɨnaapy jam tyøjkjotp. 
\p  
\v 5 Xjats ja jam jadeꞌen nɨti tkatuuñ, nugo ja waanɨ tyiktsøøjky ja pama̱a̱ꞌy ku ja ojts tkønɨxa̱jy.  
\v 6 Jøts nugo ja jadiꞌiñɨ tkuma̱a̱ꞌyɨyɨɨꞌñ tkuda̱jɨyɨɨꞌñ ku ja̱a̱ꞌy ja kyajanchja̱ꞌwɨyøø. Xjats ja jadeꞌen ka̱jp ka̱jp wyɨdijty ma̱ jaty ja ka̱jp jam wyɨnaty wɨngon tyañ, jamts ja yikꞌɨxpɨjky. 
\s1 Ku ja Jesús tkexy ja pyabøjkpɨtøjk ka̱jpxwa̱ꞌkxpɨ 
\p  
\v 7 Ku døꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen tø yikꞌɨxpiky, wɨnets ja tya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ ja myakmajtskpɨ ja̱a̱ꞌy, jøts ja tpaguejxy namajtsk jaty, ojts ja tkutujkmøøgyixy sudso ja kuwa̱nɨ tyikpɨdsøꞌømdɨt ja mɨkuꞌ.  
\v 8 Yikxon ja ojts tꞌaneꞌemy jøts ja nɨti tkakoꞌondɨt ñɨduuꞌyøꞌøyɨk, nugo tya̱jk ja jaꞌayɨ kya̱ptɨp. Kaꞌap ja ti tmɨnøjkxtɨt, nɨ pejnɨ, nɨ tsapkaagyɨ, nɨ meeñɨ, nɨti tkakoꞌondɨt.  
\v 9 Nugo kyøꞌøkuꞌnk ja jaꞌayɨ ttuktawa̱ꞌa̱gɨdɨt, jøts nɨjan tuꞌugyɨ twetstɨt, kaꞌap majtsk, jadeꞌen ja yikꞌanaꞌamdøø.  
\v 10 Xjats ja yja̱a̱ktyimyiknɨmaadyøø: 
\p ―Ku muum tøjkjøøjty mdøkɨdɨt, tuꞌugyɨ mja̱ꞌta̱ꞌa̱ktɨt, jam ɨdøꞌøn mja̱ꞌa̱ttɨt mdsoondɨt kunɨm mdsoondɨt jam ka̱jpkøjxp, wɨnetnɨmts mbɨdsøꞌømdɨt jam.  
\v 11 Jøts pønɨ ma̱ga̱jp mgayikupøkt, pønɨ ma̱ pøn nɨwɨneꞌenɨn mgapatmadoowa̱ꞌa̱ñɨdɨ, jøts ku jam mdsoondɨt, wɨnets puꞌux xwɨnaptɨt mdekyøjxp, jøts jadeꞌeñɨ xukꞌejxtɨt jøts ku jadeꞌeñɨ tø mnañɨwa̱ꞌa̱chɨdɨ. Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, ku Dios myeꞌent tuꞌukpɨ xøøw jøts tɨɨdyunwa̱ꞌa̱nt ja ja̱a̱ꞌy, wɨnets ja ka̱jp nøjkx jɨnaxy yiktɨɨdyuñ pønɨ ma̱ mgayikupøktɨ, jøts neꞌegɨ kaꞌap ja Sodomɨt ka̱jp møøt ja Gomorrɨt ka̱jp jadeꞌen nøjkx yiktɨɨdyundɨ sa̱ ja nøjkx yiktɨɨdyundɨ. 
\p  
\v 12 Xjats ja pyabøjkpɨtøjk ojts choondøø, jøts ja ojts yɨdeꞌen kyaꞌamaawyɨdettɨ jøts wan ja ja̱a̱ꞌy chɨna̱a̱ꞌyɨn tyiktɨga̱tstɨ, wan tja̱ꞌdyɨgøøgyøxtɨ tukɨꞌɨyɨ ja kyaꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱jtɨndɨ pønɨ sa̱ ja wyɨnaty tø chøønɨdɨ.  
\v 13 Jøts may ja nayɨdeꞌen tyikpɨdsømdøø ja mɨkuꞌ midi ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty myøøtꞌa̱jttɨp, jøts ja nayɨdeꞌen tyiktsoktøø may ja pama̱a̱ꞌy ku aceite ja ojts ttaja̱a̱xtɨ. 
\s1 Ku ja Juan Bautista ja oꞌjkɨn tpa̱a̱jty 
\p  
\v 14 Xjats ja wɨndsøn Herodes ja tnɨmadøøy ku ja Jesús øy pøn ja̱a̱ꞌy ñɨja̱ꞌwɨnɨyɨ jøts ku ja tyikutuky, wɨnets ja Herodes wya̱a̱ñ: 
\p ―Ja Juan midi ja ja̱a̱ꞌy ojts tyiknøbety, jaꞌ ɨnet tø pyɨdsimy jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy. 
\p  
\v 15 Xjats jaduꞌukpɨ ja̱a̱ꞌy ñømɨdɨ: 
\p ―Elías jaꞌ. 
\p Jøts pømbɨ wa̱mɨp: 
\p ―Dios jaꞌ kyugajpxy, nayɨdeꞌen sa̱m jekyɨp myemɨdɨ ja Dios kyugajpxy. 
\p  
\v 16 Wɨnets ja Herodes wya̱a̱ñ ku ja jadeꞌen tmadøøy: 
\p ―Ja Juan ɨnet jaꞌ pøn øts ojts nna̱nkyajtspøødyɨ ja kyuba̱jk, jaꞌ ɨnet yø tø pyɨdsimy jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy. 
\p Jadeꞌen ja Herodes wya̱a̱ñ. 
\p  
\v 17 Kumɨ jaꞌ ja wyɨnaty tø ttsumy, jaꞌ ja wyɨnaty tø tkøwɨɨñ tpakwɨɨñ jap puxøjkjøtpy jaꞌagøjxp jøts ja Herodías yjotkujkꞌa̱tt, ja tøꞌøxyøjk pøn ja Felipe jawyeen yꞌatsnɨdøꞌøxyꞌa̱jt, pøn ja Herodes wyɨnaty tø tꞌatska̱pꞌaty. Jaꞌats ja Herodes nugo myøøtsɨnaapy.  
\v 18 Paty ja Juan ja wyɨnaty yɨdeꞌen tø ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p ―Kaꞌap kyutukyɨ jøts mꞌuch ja ñɨdøꞌøxy nugo xmøøtꞌa̱tɨt. 
\p  
\v 19 Xjats ja Herodías wyɨnaty jadeꞌen tø tjanchmɨꞌa̱mbiky ja Juan jøts ja tyimyikꞌookwa̱ꞌa̱ñ, xjats ja kaꞌap tmɨwɨnma̱a̱ꞌnbya̱a̱ty sudso ja tꞌukyikꞌookt;  
\v 20 kumɨ ñɨja̱ꞌwɨp ja Herodes wyɨnaty jøts ku ja Juan wyɨnaty øy tsuj yja̱a̱ꞌyꞌaty ku pøky tkamøødɨ, paty ja ttsøꞌøgɨ jøts paty ja ñɨdøꞌøxy ja sa̱ tkaduktuñ. Pyatmadoojɨp yikxon ja kyajpxy ku ja Juan janch tsuj myadya̱ꞌa̱ky, øy ja ma̱ba̱a̱t tjaganɨmadøy.  
\v 21 Xjats ja tiempɨ tpa̱a̱jty ku ja Herodías jotkumonɨ wya̱a̱ñ sudso ja tyikꞌookt ja Juan. Wɨnet et ja Herodes twa̱a̱dsøøy ja tyumbɨtøjk mɨgaabyɨ mɨꞌukpɨ, jaꞌagøjxp ku sya̱ndɨ xøøw ja wyɨnaty tyiknaxy. Ja may solda̱dɨ wɨndsøn ja wya̱a̱dsoow møøt ja rikɨ ja̱a̱ꞌy, jøts nayɨdeꞌen ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ pøn ja kutujk jam wyɨnaty tꞌadsɨnaadyɨp Galilea.  
\v 22 Wɨnets ja Herodías ñøøx tyøjkɨyɨɨꞌñ jap ma̱ ja ja̱a̱ꞌy jap wyɨnaty kyaydɨ yꞌuuktɨ jøts ja jap yꞌejch, xjats ja Herodes ja ojts tjanchujꞌixy ja yꞌajtsk, nayɨdeꞌen ja ja̱a̱ꞌmyɨdɨ pøn ja jap wyɨnaty myøøtkaapy. Wɨnets ja tnɨma̱a̱y ja kiixy midi jap wyɨnaty tø yꞌech: 
\p ―Amɨdook øts pønɨ ti mdsøjkpy, nya̱kp øts ɨnet øy midi. 
\p  
\v 23 Ojts Dios ja ttukꞌixy jøts ku ja tmoꞌot pønɨ ti ja kiixy køꞌøm yꞌamɨdøøpy, pɨkta̱ꞌa̱ky pa̱a̱t kutujk pa̱a̱t ja kukwaꞌkxy tya̱kwa̱ꞌa̱ñ.  
\v 24 Xjats ku ja kiixy jadeꞌen tmadøøy wɨnets ja pyɨdsɨɨmy, jøts tya̱a̱k ja tꞌatsnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Ti nꞌamɨdoꞌop? 
\p Xjats ja ojts ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p ―Ja Juan kyuba̱jk mꞌamɨdoojɨyɨp pøn ja ja̱a̱ꞌy tyiknøbajt. 
\p  
\v 25 Wɨnets ja kiixy jatyɨ tyøjkɨyɨɨꞌñ nay jap ma̱ ja wɨndsøn jap wyɨnaty, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Ɨxya̱myɨ ndsøky ja Juan kyuba̱jk pøn ja̱a̱ꞌy tyiknøbajt, jaꞌ øts kyuba̱jk xmøøjyɨp texyjøtpy. 
\p  
\v 26 Wɨnets ja wɨndsøn yjanchjotmayꞌooꞌkpɨjky ku ja kiixy jadeꞌen wya̱a̱ñ; jøts kumɨ tø ja wyɨnaty Dios ttukꞌejxnɨ jøts ku ja tya̱kt tukɨꞌɨyɨ pønɨ ti ja kiixy yꞌamɨdøøpy, tø mɨgaabyɨ mɨꞌukpɨ ja wyɨnaty jadeꞌen tmadowdɨ, xjats ja jadeꞌen sa̱ tkanɨma̱a̱y, kyupøjk jaꞌ midi ɨdøꞌøn ja kiixy wyɨnaty yꞌamɨdøøpy.  
\v 27 Jatyɨ syolda̱dɨ tuꞌuk tkejxy pøn wyɨnaty yꞌejxꞌejtɨp, jøts ja tꞌatsyikwɨna̱jkɨt ja Juan kyuba̱jk, jøts tyikmeꞌent møkta̱ꞌa̱kyꞌampy.  
\v 28 Xjats ja solda̱dɨ chøøꞌñ, jøts ja ojts ñijkxy jap puxøjkjøtpy, japts Juan kyuba̱jk ja ojts tkajtspoꞌjtɨyɨ, jøts ja tyikmiiñ texyjotp. Jadeꞌen ja kiixy ja yikømøøy, jøts ja jadeꞌen tmøøy ja tya̱a̱k. 
\p  
\v 29 Xjats ku ja Juan pyabøjkpɨtøjk ñɨja̱ꞌwɨyøø, wɨnets ja yikpøkjøꞌknøø, ojts pyabøjkpɨtøjk ja yikpɨdøꞌøgɨyɨ, jaꞌ ja ojts yikna̱xøkɨyɨdɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tyika̱a̱y ja nɨmagoxk milbɨ ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 30 Xjats ja Jesús ja kyudanaabyɨ tmɨnabya̱a̱jtøø, jøts ja ojts tyamɨmadya̱kixyɨ ti jaty ja wyɨnaty tø ttundɨ, jøts ti ja wyɨnaty tø ttukꞌɨxpøktɨ ja ja̱a̱ꞌy.  
\v 31 Xjats Jesús ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Mendɨ, wan tja̱a̱ꞌmyɨndɨ pooꞌkxpɨ ma̱ et aba̱k. 
\p Jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja jam jadeꞌen ñøjkxwa̱ꞌa̱ndɨ ku ja mayja̱a̱ꞌy ja myɨyøꞌøwyɨmbityɨdɨ myɨyøꞌøyꞌadɨjyɨdɨ, nɨwɨneꞌenɨn ja yikxon kyakaydɨ kyaꞌuuktɨ.  
\v 32 Wɨnets ja ba̱rkɨ ja ttatøjkɨdøø, jøts ja ñøjkxtøø aba̱k etjotp.  
\v 33 Mayja̱a̱ꞌy ja yꞌejxɨdøø ku ja jadeꞌen chooꞌndøø. Yikꞌejxka̱jp ja Jesús; xjats ja chooꞌndøø pujtpɨm, kawɨna̱a̱k ka̱jp ja ja̱a̱ꞌy jam ñøjkxtøø jøts ja ojts tꞌana̱jxuktɨ ja Jesús, jawyeen ja mayja̱a̱ꞌy jam neꞌegɨ yja̱ꞌttøø ma̱ ja wyɨnaty yꞌukja̱ꞌa̱twa̱ꞌa̱ndɨ.  
\v 34 Xjats ku ja jam yja̱ꞌttøø, ku ja Jesús pyɨdsɨɨmy jap ba̱rkɨjøtpy, wɨnets ja tꞌejxpa̱a̱jty ja mayja̱a̱ꞌy, jøts ja ojts tꞌayoꞌixy ku ja jam yikꞌayowɨm tyanɨdɨ mabyorreegɨn midi ñɨꞌejxpɨ kaꞌejtp; jøts ja tyikꞌɨxpøjktøjkɨyɨɨꞌñ, jeky ja tyikꞌɨxpɨjky.  
\v 35 Xjats ku ja et chuuꞌñøø, wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk ja wɨngon ñɨmejnøø, jøts ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Tøts ja et chuuꞌñɨ, pø kaꞌapts ya̱ pøn chøønɨ.  
\v 36 Kajxnɨ yø ja̱a̱ꞌy, wan tnøjkxnɨdɨ ka̱mjøøjty, wan tnøjkxnɨdɨ ma̱ ka̱jp wɨngon, jamts tjuꞌudyɨt ja jɨɨꞌkxy, kumɨ janch yuꞌooꞌknɨdɨp yøꞌ. 
\p  
\v 37 Wɨnets ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Kaꞌap ɨdøꞌøn mwa̱ꞌa̱nt, moꞌodɨ cha̱pkaaky, yikaydɨ. 
\p Xjats ja pyabøjkpɨtøjk wya̱ndøø: 
\p ―¿Nøjkxp øøts jøts øøts tsapkaaky nꞌatsjuꞌuty majtsk magøꞌpxy denario, jøts øøts yø ja̱a̱ꞌy nyikaꞌaty? 
\p  
\v 38 Wɨnets ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Ja wɨna̱a̱k jap mdsa̱pkaaktyɨ? Nøjkx xꞌatsꞌejxtɨ. 
\p Xjats ku ja tꞌejxtøø, wɨnets ja tnɨmaadyøø: 
\p ―Magoxk ja tsapkaaky jap jøts majtsk ja a̱jkx. 
\p  
\v 39 Xjats ja Jesús tyikutujky jøts wan ja ja̱a̱ꞌy wanjaty tꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨ jam tsuxk mɨyjotp;  
\v 40 wɨnets ja ja̱a̱ꞌy yꞌɨxa̱ktøø tukpiky jaty, pømbɨ nɨwɨxijkxmya̱jk ɨxa̱ktøø, jøts pømbɨ nɨmagøꞌpxy.  
\v 41 Xjats ja Jesús magoxk tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ ja tsa̱pkaaky jøts majtsk ja a̱jkx, wɨnets ja ojts tpatꞌixy yø tsa̱jp, jøts ja ojts tkunuuꞌkxy ja tsa̱pkaaky xjats ja ojts ttukwaꞌkxy, jøts ja pyabøjkpɨtøjk ja tmøꞌøy jøts ja ttagumaꞌadyɨt ja ja̱a̱ꞌy jøts ja tyikwa̱ꞌkxɨdɨt. Tukɨꞌɨyɨ ja ja̱a̱ꞌy a̱jkx yiktagumaagyøjxtøø, ojts ja yikmøøgyøxtɨ,  
\v 42 xjats ja kyaadyøø kuꞌuxyɨ;  
\v 43 wɨnets ja tsa̱pkaaky wɨnda̱nk makmajtsk kach yikpøkmujky møøt ja a̱jkx wɨnda̱nk.  
\v 44 Janch namay ja ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty yjøøꞌkxtɨ, ja ya̱a̱ꞌdyøjk ja yikmachodøø nɨmagoxk mil. 
\s1 Ku ja Jesús yøꞌøy jam mejwyɨngøjxp 
\p  
\v 45 Xjats ja Jesús ja pyabøjkpɨtøjk tkugajxɨgyɨjxy jap ba̱rkɨjøtpy, jøts ja ojts tyiknijkxy jawyeen jam Betsaida, kyajxjawyeenɨ jaa jøts ja nøø ja ttana̱xtɨt. Xjats ja yja̱a̱kta̱a̱ñ jøts ja ja̱a̱ꞌy ja tmɨnawya̱ꞌkxɨt.  
\v 46 Xjats ku ja jadeꞌen tmɨnawya̱ꞌkxøø ja mayja̱a̱ꞌy, wɨnets ja ñijkxy Diosꞌajotꞌa̱jtpɨ kojpkøjxp.  
\v 47 Jøts ja ba̱rkɨ jam ja wyɨnaty kujk ñaxy mejkyujkꞌa̱m ku ja et kyoodsɨyɨɨꞌñ, jøts ja Jesús jam wyɨnaty nadyuꞌuk tø tyañ jam na̱xkøjxp.  
\v 48 Xjats ja ojts tꞌixy ja pyabøjkpɨtøjk jøts ku ja kaꞌap yꞌukma̱a̱ꞌnɨyɨdɨ sudso tka̱a̱ptɨt ja nøø, jaꞌagøjxp ku ja poj wyɨnaty yøꞌøy wɨmbetꞌampy. Xjats ku yjøpkyootsꞌa̱jty wɨnets ja Jesús ojts tnɨnijkxy wɨngon ja pyabøjkpɨtøjk, jadiꞌiñɨ ja nøøwɨngøjxp yøꞌøy, jøts tyimyꞌukwɨna̱xwampy ja pyabøjkpɨtøjk ja wyɨnaty.  
\v 49 Ku ja ojts yꞌejxpa̱a̱dyɨ jøts ku ja yøꞌøy jam nøøwɨngøjxp, wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk yjanchaba̱a̱gaktøø, mɨkuꞌ ja wyɨnaty tø tyimwyɨnmaydɨ;  
\v 50 kumɨ tø ja wyɨnaty nɨdukɨꞌɨyɨ tꞌejxtɨ, janch tsøꞌjkɨdɨp jaꞌ. Xjats Jesús ja ojts myɨgajpxyɨdɨ, yɨdeꞌen ja ojts yiknøjmɨdɨ: 
\p ―¡Jotmøkpøktɨ; øts ɨdøꞌøn, kidi mdsøꞌøgɨdɨ! 
\p  
\v 51 Xjats ja kyøxpejty jam ba̱rkɨjotp ma̱ ja jam wyɨnatyɨ, jøts ja poj jatyɨ ña̱jxy; ñɨgyuma̱a̱p ja tyimyja̱ꞌwɨdøø,  
\v 52 kumɨ kaꞌanɨm ja wyɨnaty tnɨja̱wɨdɨ yikxon pønɨ pøn ja Jesús, øy ja tsa̱pkaaky jaꞌ tjayikmayɨ, janch kujuun ɨdøꞌøn jaꞌadɨ, kaꞌap ɨdøꞌøn ja tja̱ꞌgyukɨdɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tyiktsøøjky ja mayja̱a̱ꞌy jam Genesaret 
\p  
\v 53 Xjats ja ttana̱jxtøø ja mejy, jøts ja ojts yja̱ꞌa̱ttɨ jam Genesaretɨt ja̱a̱ꞌy yꞌetjotp, jamts bya̱rkɨ ja ojts tmɨxojtspattɨ nøøbaꞌa̱m.  
\v 54 Jaꞌayɨ ja pyɨdsømdøø jap ba̱rkɨjøtpy, wɨnets ja Jesús jatyɨ yikꞌejxka̱jpy.  
\v 55 Jøts ja ja̱a̱ꞌy jatyɨ ttukmadowꞌabɨdsømdøø ja myɨguꞌuk ma̱ jaty ja ka̱jp jam wyɨnaty jøts ku ja Jesús tø yja̱ꞌa̱ty, xjats ja ja̱a̱ꞌy tkɨyja̱ꞌtpɨnɨbøjkɨdøø ma̱a̱bajtkøjxp ja pama̱a̱ꞌy ma̱ ja jam wyɨnaty tnɨja̱wɨdɨ ja Jesús.  
\v 56 Jøts ku ja Jesús yja̱ꞌjty ømyadsowɨ, ku ja tnɨyøꞌøyɨ ja ka̱jp møj mutsk, uk ku ja yja̱ꞌa̱ty ka̱mjotp, ejtp ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy tuuꞌa̱m tpɨkta̱ꞌa̱ktɨ ja pama̱a̱ꞌy, jamts ja tmɨnuuꞌkxa̱ꞌa̱ktɨ ja Jesús jøts wyetpa̱a̱ꞌ ja wɨneꞌenɨn tyukpa̱a̱dɨdɨt; jøts pønɨ pøn ja wet pa̱a̱jtɨyɨp, jatyɨ ja choꞌoktɨ. 
\c 7  
\s1 Ja kaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ ja ja̱a̱ꞌy tyikpøkpyajtp 
\p  
\v 1 Wɨnets ja Jesús yiknɨmiiñ ma̱ ja jam wyɨnaty, ja fariseotøjk ja ojts ñɨmiñɨ møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjk, pøn jam wyɨnaty wɨna̱a̱gɨn tø choondɨ Jerusalén.  
\v 2 Jaꞌats tꞌejxtøø kudam ja Jesús pyabøjkpɨtøjk kyøbujtɨ ku kyaydɨ, jøts kaꞌap ɨdøꞌøn ejxɨm ja møja̱a̱ꞌy chɨna̱a̱ꞌyɨn, jaꞌagøjxp ja ojts wenk tnɨga̱jpxtɨ tnɨmadya̱ꞌa̱ktɨ.  
\v 3 (Kumɨ yɨdeꞌen ja fariseotøjk kostumbrɨ tmøøtꞌa̱ttɨ jøts nayɨdeꞌen ja myɨguꞌuk israelɨt ja̱a̱ꞌy, jaꞌ ɨdøꞌøn ja pyadundɨp pønɨ sa̱ jaty ja møja̱a̱ꞌdyøjk wyɨnaty tø yꞌatsøønɨdɨ, kaꞌ pøn kyay kunɨm ja kyagøbujtɨ may ojk, wɨnetnɨmts ja wa̱ꞌa̱ts ñayja̱wɨyɨdɨ.  
\v 4 Nayɨdeꞌen pønɨ pøn ma̱a̱yjøtpy tsooꞌmp, jøts pønɨ ku ja kaꞌap kyøbujñɨm kawɨna̱a̱k ojk, kaꞌap ja nayɨdeꞌen kyaꞌaty. May ɨdøꞌøn ja kostumbrɨ jadeꞌen midi ja pyadundɨp, ejtp ɨdøꞌøn yikpujy uujkꞌɨɨꞌñ, tsa̱jptsꞌøøy, møøt texy ta̱s midi tum pujx, jøts ma̱a̱bajt, jadeꞌen ja wa̱ꞌa̱ts tyikꞌettɨ.)  
\v 5 Paty fariseotøjk møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjk tnɨmaadyøø ja Jesús: 
\p ―¿Tigøjxp ku yø mbabøjkpɨtøjk jadeꞌen ja kyøꞌ tkapujtɨ ku yø kyaydɨ sa̱ ja møja̱a̱ꞌy chɨna̱a̱ꞌyɨn wya̱ꞌa̱ñ? 
\p  
\v 6 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Meets wɨnꞌøøꞌmbɨ, yikxon ja Isaías midi Dios kyugajpxyꞌajtpy ojts tja̱ꞌa̱y ja Dios kyajpxy ku ja wya̱a̱ñ: 
\q1 Nugo yø ja̱a̱ꞌy jadeꞌen yꞌa̱a̱w ttakajpxy ku øts yø xwɨndsøꞌøgɨ, 
\q1 jøts nɨwɨneꞌenɨn øts nꞌayuujk yø xkaja̱ꞌgyukɨyɨ. 
\q1  
\v 7 Nɨti yø kyawa̱ꞌa̱ñ jadeꞌen, øy øts yø ma̱ba̱a̱t xjawɨndsøꞌøgɨ, 
\q1 jaꞌagøjxp ku tyikyøꞌødyɨ ja ja̱a̱ꞌy ɨxpøjkɨn jøts wya̱ꞌa̱ndɨ kuts ja njaꞌajɨ. 
\p  
\v 8 Nayɨdeꞌen ja Jesús wya̱mɨ: 
\p ―Jøts meets ɨdøꞌøn jadeꞌen, kumɨ jadeꞌen meets Dios kyutujk xꞌɨxwejtsɨ, jøts xpadundɨ midi ja̱a̱ꞌy kyostumbrɨꞌajtpy: ja texpyujk, ja ta̱spujk, jøts pønɨ ti jaty meets jadeꞌen mdumpy. 
\p  
\v 9 Jadeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Janch wijy mee mnayja̱wɨnɨyɨ jøts ku mgostumbrɨ jadeꞌen xpadundɨ, mꞌɨxwijchp meets ja Dios kyutujk.  
\v 10 Øy ja Moisés yɨdeꞌen yjawa̱a̱ñ: “Wɨndsøꞌøgɨ mdeety mda̱a̱k”, jøts “Pønɨ pøn tyeety tya̱a̱k tkaꞌømyɨga̱jpxp, wan ja jatyɨ tꞌøøky.”  
\v 11 Jøts ku meets, mdanɨgutujkꞌajtpy meets ja ja̱a̱ꞌy, kaꞌap ɨdøꞌøn tyimyꞌaguwa̱nɨkøjxpɨ jøts ja tyeety tya̱a̱k ja tyimwyɨndsøꞌøgɨt, wan ja tnøjmɨdɨ ja tyeety ja tya̱a̱k: “Kaꞌap ɨnet ɨxya̱m nbudøkɨt, kaꞌ ti nmoꞌowa̱ꞌa̱ñ, jaꞌagøjxp ku øts nbɨkta̱ꞌa̱ky tmøøtꞌaty Corbán.” (Corbán, jaꞌ tyijpy ayuujk, tø ndamɨyøxy ja Dios tukɨꞌɨyɨ nbɨkta̱ꞌa̱ky);  
\v 12 jøts ku ja jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ, nɨjuunɨts meets ja xkaꞌuktukpudøjkyɨnɨ ja tyeety ja tya̱a̱k.  
\v 13 Jadeꞌenꞌampy meets ja xkaꞌukyikmøjtøjkɨñɨ ja Dios kyajpxy, jaꞌagøjxp ku ja mgostumbrɨ xukꞌɨxpøktɨ xem ya̱m ja uꞌnk ja una̱ꞌjk, jøts nayɨdeꞌen ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨn xyikyøꞌødyɨ. 
\p  
\v 14 Xjats ja tya̱jxmujkøjx ja ja̱a̱ꞌy jadɨgojk, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Patmadoodɨk øts nɨꞌijtyɨ, jøts xnɨmadoꞌodɨt tuꞌuk ja ayuujk:  
\v 15 Nɨti jɨɨꞌkxy ja̱a̱ꞌy kyayikpøkpyetyɨ ku ja̱a̱ꞌy ti tjɨɨꞌkxy. Jaꞌ ja̱a̱ꞌy yikpøkpyajtɨp midi tsooꞌmp jam anmɨja̱ꞌwɨnjotp.  
\v 16 Madowdɨ yikxon, pø jamxɨ mda̱tsktɨ, yøꞌøts mdamadoꞌodɨp. 
\p  
\v 17 Xjats ku ja Jesús tmɨnawya̱ꞌkxøø ja ja̱a̱ꞌy, wɨnets ja tyøjkɨyɨɨꞌñ tøjkjøtpy, japts pyabøjkpɨtøjk ja ojts yiktɨɨyɨ ti jaꞌabɨ madya̱ꞌa̱ky jadeꞌen tyijpy.  
\v 18 Xjats ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Nɨ meets pa̱a̱t yø xkanɨmadoonɨ? ¿Kaꞌap xnɨja̱wɨdɨ ku ja̱a̱ꞌy nɨti jɨɨꞌkxy kyayikpøkpyetyɨ ku ja̱a̱ꞌy ti tjɨɨꞌkxy?  
\v 19 Kaꞌap jɨɨꞌkxy tyøkɨ anmɨja̱ꞌwɨnjotp, maatsjotp ja jɨɨꞌkxy tyøkɨ ma̱ ja tɨnch, jøts pyɨdsimy ku ja̱a̱ꞌy ñijkxy nawyɨyøꞌøyɨbɨ. 
\p Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja ojts tnɨgajpxy jøts ku jɨɨꞌkxy tum wa̱ꞌa̱ts midi yikjøøꞌkxp, kaꞌ yikpøkpyety.  
\v 20 Yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Jaꞌ ja̱a̱ꞌy yikpøkpyajtɨp midi pɨdsømp yꞌanmɨja̱ꞌwɨnjotp.  
\v 21 Kumɨ jam pyɨdsimy ja kaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ ku ja̱a̱ꞌy kyaꞌøwyɨnmay, jam pyɨdsimy ku ja̱a̱ꞌy ñɨya̱a̱ꞌy ñɨdøꞌøxy ñabyøjkxɨyɨdɨ, ku nadyuꞌuk ja̱a̱ꞌy ñamyøøtꞌatyɨdɨ, ku ja̱a̱ꞌy yikja̱a̱ꞌyꞌøøky,  
\v 22 ku ja̱a̱ꞌy myeech, ku ja̱a̱ꞌy wenk ja̱a̱ꞌy pyɨkta̱ꞌa̱ky tsojkɨyɨ, ku ja̱a̱ꞌy ti tkaꞌødyuñ, ku ja̱a̱ꞌy tya̱a̱yꞌaty, ku ja̱a̱ꞌy najtsꞌa̱a̱w najtsjoojt yja̱a̱ꞌyꞌaty, ku ja̱a̱ꞌy myɨguꞌuk ti ttamɨꞌama̱ꞌa̱tꞌaty, ku ja̱a̱ꞌy pyagajpxy, ku ja̱a̱ꞌy ñamyɨkexyɨ, ku ja̱a̱ꞌy nɨti tkawɨnmay.  
\v 23 Tum anmɨja̱ꞌwɨnjotp yø kaꞌødyunk jadeꞌen chøøñ midi ja̱a̱ꞌy tyikpøkpyajtp. 
\s1 Ku ja Tirot tøꞌøxyøjk tjanchja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja Jesús 
\p  
\v 24 Xjats ja Jesús jam chøøꞌñ jøts ja ñijkxy Tiro jøts Sidón, jadeꞌen ja et jam txøøwꞌaty ma̱ døꞌøn ja ñijkxy. Xjats ku tøjk ja jam tpa̱a̱jty jamts ja tyøjkɨyɨɨꞌñ, kaꞌap ja pøn tꞌuktuknɨja̱wɨwya̱ꞌa̱ñ ku ja jam. Ma̱ kaꞌap ja jadeꞌen yja̱jty ojts ja jatyɨ yiknɨja̱wɨ.  
\v 25 Jatyɨ tøꞌøxyøjk ja tuꞌuk ñɨja̱ꞌwɨyøø pøn ñøøxuꞌnk jam wyɨnaty mɨkuꞌ tmøøtꞌa̱jtp; jaꞌats jam meen jøts ja wyɨnguxana̱a̱jyɨ.  
\v 26 Ojts ja tøꞌøxyøjk wya̱ꞌa̱ñ jøts ja Jesús tyikpɨdsøꞌømt ja mɨkuꞌ midi ja kiixyuꞌnk jam wyɨnaty myøøtꞌajtpy, sirofenicyɨt ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn ja tøꞌøxyøjk pøn jam jadeꞌen meen, jøts griego ayuujk ja kyajpxpy.  
\v 27 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Jawyeen øts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy nbudøkɨt, jøts meets ɨxꞌoojknɨm. 
\p  
\v 28 Wɨnets ja tøꞌøxyøjk yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Janch jadeꞌen teety, kaꞌap kyajadeꞌenɨ. Jadeꞌen øts ɨxya̱m nnayja̱wɨyɨ ejxɨm ja ukuꞌngɨn, jøts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ndejɨnt ejxɨm ja̱a̱ꞌy una̱ꞌjkɨn kyaydɨ, jøts ja kyaaky abuꞌxk tyika̱ꞌa̱dɨ jøts ja ukuꞌnk ja jatyɨ tkaamyuky. Paty teety nnøjmɨ jøts mduꞌump mayꞌa̱jt jøts ø xpudøkɨt. 
\p  
\v 29 Xjats ja Jesús tnɨma̱a̱y ja tøꞌøxyøjk: 
\p ―Janch ɨdøꞌøn mwa̱ꞌa̱ñ; nøjkxtɨ. Tø ja mꞌuꞌnk ja mɨkuꞌ myajtstuujtnɨyɨ. 
\p  
\v 30 Xjats ja tøꞌøxyøjk ojts ñijkxy tyøjkjotp, kuts ja jam yja̱ꞌa̱ty jøts ja ñøøxuꞌnk ja tpa̱a̱jty ma̱a̱bajtkøjxp. Kaꞌap mɨkuꞌ ja wyɨnaty tꞌukmøøtꞌa̱jtnɨ, tø ja wyɨnaty myajtstuujtnɨyɨ. 
\s1 Ku Jesús ja na̱t ja̱a̱ꞌy tya̱tsk tyikꞌawa̱jtsɨyɨ 
\p  
\v 31 Xjats ja Jesús jam chooꞌngojmøø Tiro, jøts ja ñijkxy Sidón, tyimña̱jxts ja jam jøts magya̱jp ja ttana̱jxy jam Decápolis etjotp, jøts ja yja̱ꞌjty ma̱ ja mejy txøøwꞌaty Galilea.  
\v 32 Jamts ja̱a̱ꞌy jaduꞌuk yiktanɨmiiñ pøn wyɨnaty na̱t, pøn wyɨnaty atoojts, kaꞌap ja yꞌøgyajpxy, wɨnets ja yiknɨma̱a̱y jøts ja kyøꞌ ja ttanɨxa̱jt jøts ja tyiktsoꞌokt.  
\v 33 Xjats Jesús ja ojts abiky tsoo tyiknijkxy, ojts ja nadyuꞌuk tjɨway ma̱ ja mayja̱a̱ꞌy jam wyɨnatyɨ, jøts kyøtsa̱ꞌjx ja ojts tkudejɨ jap na̱t ja̱a̱ꞌy tya̱tskjøtpy, ojts kyøꞌ ja ttsujwyeey jøts ja̱a̱ꞌy tyoojts ja ojts ttapa̱a̱jtɨ.  
\v 34 Wɨnets ja Jesús cha̱jpꞌixy, jøts ojts myøkxejy, xjats wya̱a̱ñ: 
\p ―¡Efata! ―midi ayuujk tyijpy: ¡Awa̱ꞌa̱ts! 
\p  
\v 35 Wɨnets ja na̱t ja̱a̱ꞌy jatyɨ ja tya̱tsk yꞌawa̱a̱jch, jøts ja tyoojts nayɨdeꞌen yꞌøyɨyɨɨꞌñ, xjats ja jadeꞌen kya̱jpxpɨjky øy, ojts ja yikxon yꞌawijy.  
\v 36 Wɨnets ja Jesús yikxon ojts tꞌukꞌaneꞌemy jawyeen ja mayja̱a̱ꞌy jøts ja pøn kaꞌap ttukmadoꞌodɨt; ku ja jadeꞌen tnɨma̱a̱y, neꞌegɨ jɨnaxy ja ojts tnɨmadya̱ꞌa̱ktɨ.  
\v 37 Xjats ja jadeꞌen ñɨgyuma̱a̱p tja̱wɨdɨ, yɨdeꞌen ja wya̱ndøø: 
\p ―Tyumꞌødyumpy øy ti; yikmadøøpy na̱t ja̱a̱ꞌy, jøts yikꞌawijpy uum ja̱a̱ꞌy. 
\c 8  
\s1 Ku ja Jesús tyika̱a̱y ja ñɨmakta̱xk milbɨ ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 1 Wɨnet ets mayja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty tø ñamyukyɨdɨ, jøts ja kya̱a̱jyɨk ja kyaꞌettɨ. Xjats ja Jesús tya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ ja pyabøjkpɨtøjk, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p  
\v 2 ―Njanchꞌayoꞌijxpy øts yø ja̱a̱ꞌy, kumɨ tyɨgøøkxøøwyɨp øts yø ya̱ xnɨmenɨdɨ, jadeꞌen øts yø ya̱ kujk nmøøtsɨnaañɨdɨ jøts ja kyaaky tø kyøjxnɨdɨ.  
\v 3 Ku øts ɨnet yø ayuu axøøw njakaxt jam tyøjkjotp, jadiꞌiñɨ net yø muum yjotkøjxnɨdɨt tuuꞌa̱jy, kumɨ ja wɨna̱a̱gɨn pøn tø choondɨ jagam et. 
\p  
\v 4 Xjats pyabøjkpɨtøjk ja ojts yꞌadsøy, jøts ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―¿Sudso yø ja̱a̱ꞌy ya̱ yjanchkaꞌadyɨt, pø kaꞌats ya̱ pøn chøønɨ? 
\p  
\v 5 Wɨnets ja Jesús tyiktɨɨy ja pyabøjkpɨtøjk, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Wɨna̱a̱k tsa̱pkaaky jap xmøødɨdɨ? 
\p Wɨnets ja wya̱ndøø: 
\p ―Wɨxujk. 
\p  
\v 6 Xjats Jesús tnɨma̱a̱y ja ja̱a̱ꞌy jøts wan tꞌɨxa̱køxtɨ jam na̱xkøjxp, wɨnets ja tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ ja tsa̱pkaaky, jøts ja ttamøja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja Dios. Xjats ja ojts ttukwaꞌkxy ja tsa̱pkaaky jøts ja tmøøy ja pyabøjkpɨtøjk, wɨnets ja ttagumaadyøjkɨdøø ja ja̱a̱ꞌy.  
\v 7 Jamts wɨna̱a̱gɨn ja mutsk a̱jkxuꞌnk ja wyɨnaty tmøøtꞌa̱jtmɨdɨ, jaꞌats ja Jesús ojts tkunuuꞌkxy, jøts pyabøjkpɨtøjk ja ttaguwa̱ꞌa̱nɨyɨɨꞌñ jøts wan ja ja̱a̱ꞌy ja ttagumaagyøxtɨ.  
\v 8 Xjats ja ja̱a̱ꞌy nɨꞌijtyɨ kyaagyøjxtøø, ojts yikpøkmuky wɨxujk kach.  
\v 9 Jøts ja ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty tø kyaydɨ, nɨmakta̱xk milɨn ja jam wyɨnaty ñamayꞌa̱ttɨ. Xjats ja Jesús ja ojts tmɨnawya̱ꞌkxnɨyɨ,  
\v 10 jøts ja tyøjkɨna̱a̱ jap ba̱rkɨjøtpy møøt ja pyabøjkpɨtøjk, jøts ja ñøjkxtøø jam Dalmanutɨt ja̱a̱ꞌy yꞌetjotp. 
\s1 Ku ja fariseotøjk tꞌamɨdoodøø ja Jesús, jøts ja ttukꞌejxtɨt ja myɨla̱grɨꞌa̱jtɨn 
\p  
\v 11 Wɨnets ja fariseotøjk jam myendøø, jøts ja tmɨnagya̱jpxøjkɨdøø ja Jesús. Jaꞌ ja ojts tꞌamɨdowdɨ, jøts ja Jesús ja diosꞌa̱jtɨn tyikwɨngaxøꞌøkt ya̱ na̱xwiiñ, nugo døꞌøn jadeꞌen tjotꞌejxtɨ.  
\v 12 Xjats Jesús ja tkumøkxajɨyɨɨꞌñ, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Tigøjxp ku ja̱a̱ꞌy ya̱ꞌa̱tpɨ xøøw ya̱ꞌa̱tpɨ jumøjt tꞌamɨdowdɨ jøts yiktukꞌejxtɨt ja diosꞌa̱jtɨn? Janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, jøts ku jadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌy nɨ tukꞌojkɨn kyayiktukꞌejxtɨt ja diosꞌa̱jtɨn. 
\p  
\v 13 Xjats ja tmajtstuujty, jøts ja tyøjkɨyɨɨꞌñ jap bya̱rkɨjøtpy, jøts ja ñijkxy jaduktama̱jñꞌampy jam nøøbaꞌa̱m. 
\s1 Ja fariseɨt ja̱a̱ꞌy yꞌɨxpøjkɨn 
\p  
\v 14 Nɨkaꞌap kyaaky ja wyɨnaty tø tkondɨ, tø ja wyɨnaty tja̱ꞌdyɨgøydɨ, tuꞌugyɨ tsa̱pkaakyuꞌnk ja wyɨnaty jap tkonɨdɨ jap ba̱rkɨjøtpy.  
\v 15 Xjats ja Jesús tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―Ejxɨm Herodes, ejxɨm fariseotøjk lyevadurɨ xkupøjkɨdɨ, øyɨm mnayꞌejxꞌetɨdɨt. 
\p  
\v 16 Wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk jatyɨ myadya̱ktøjkɨdøø, yɨdeꞌen ja ñawya̱jnɨdøø: 
\p ―Jaꞌagøjxp yø jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ ku adøm tsa̱pkaaky tø ngayikmiꞌiñɨndɨ. 
\p  
\v 17 Wa̱ꞌa̱ts Jesús ja tnɨja̱wɨ ti ja wyɨnaty kyajpxyꞌa̱jttɨp. Kaꞌap ja tsa̱pkaaky ja tijy midi ñɨmadoodɨp ja pyabøjkpɨtøjk, ja Herodes ja fariseotøjk ndejɨnt ja yꞌɨxpøjkɨn ja yꞌayuujk tyijpy. Paty ja Jesús yɨdeꞌen tyiktɨɨy: 
\p ―¿Tiku mwa̱ꞌa̱ndɨ ku mdsa̱pkaaky xijy kyaꞌettɨ? ¿Kaꞌanɨm xnɨmadowdɨ, jøts nɨkaꞌap xnɨja̱wɨdɨnɨm, janch juun mguba̱jk xmøødɨdɨ?  
\v 18 ¿Kaꞌanɨm mgøꞌøm ween xawɨnꞌejxtɨ, jøts nɨ mda̱tsk xkadamadoodɨnɨm, nɨwɨneꞌenɨn xkaja̱ꞌmyatstɨ?  
\v 19 Ku øts ojts tsa̱pkaaky magoxk nyikwaꞌkxy, jøts ojts nmøꞌøy ja magoxk milbɨ ja̱a̱ꞌy, ¿wɨna̱a̱k kach ja kaaky wɨnda̱nk ojts xpøkmuktɨ? 
\p Xjats ja wya̱ndøø: 
\p ―Makmajtsk kach. 
\p  
\v 20 ―¿Jøts mja̱ꞌmyajtstɨp nayɨdeꞌen ku øts ojts ja tsa̱pkaaky wɨxujk nyikwaꞌkxy, jøts øts ja myakta̱xk milbɨ ja̱a̱ꞌy ojts nmøꞌøy? ¿Jøts wɨna̱a̱k kach ja kaaky wɨnda̱nk xpøkmuktøø? 
\p Xjats ja wya̱ndøø: 
\p ―Wɨxujk. 
\p  
\v 21 Wɨnets Jesús ja pyabøjkpɨtøjk tnɨma̱a̱y: 
\p ―Kaꞌanɨmdam meets ɨdøꞌøn xja̱ꞌgyukɨ. Ja tsa̱pkaaky yø meets jaꞌayɨ mdajotmayꞌøøꞌkpy. 
\s1 Ku ja Jesús tyikwɨnꞌejxwaꞌkxy tuꞌuk ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy jam Betsaida 
\p  
\v 22 Jawaanɨ yꞌijty, xjats ja yja̱ꞌttɨ jam Betsaida ma̱ ja ka̱jp wyɨnaty jadeꞌen txøøwɨ; jamts ja Jesús yiktanɨmiiñ tuꞌuk ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy, jøts ja ojts yikmɨnuuꞌkxa̱ꞌa̱ky, jøts ja tnɨxa̱jɨt jøts ja tyiktsoꞌokt.  
\v 23 Xjats ja jadeꞌen tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ kyøꞌkøjxp, jøts ja tyikpɨdsɨɨmy ka̱jpjotp. Wɨnets tsujy ja ojts ttawenja̱a̱xy jøts ja tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ, xjats ja tyiktɨɨy jøts pønɨ kujk wyɨnaty wɨneꞌenɨn tꞌixy øy ti.  
\v 24 Wɨnets ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy wyɨnꞌejxwaꞌkxy, jøts wya̱a̱ñ: 
\p ―Nꞌijxpy øts yø ja̱a̱ꞌy ku yøꞌødyɨ, ja ku jadeꞌen kyaxøꞌøktɨ sa̱ kipyɨn. 
\p  
\v 25 Wɨnets ja Jesús jadɨgojk twɨnguxa̱jɨyɨɨꞌñ ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy, jøts ja yikxon tyikꞌejxmøkɨyɨɨꞌñ, ojts ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy ja wyeen yꞌawa̱ꞌa̱ch, tum wa̱ꞌa̱ts ja tꞌejxnɨ øy tyiiꞌjɨ.  
\v 26 Xjats Jesús ja tkajxnɨ jam tyøjkwɨndum, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Kidi mga̱jptøkɨ, jøts nɨpøn jam sa̱ xkanøjmɨt. 
\s1 Ku ja Pedro wya̱a̱ñ jøts ku ja Jesús yjaꞌajɨ yiknɨtsokp, ja Cristo 
\p  
\v 27 Tø døꞌøn ja jadeꞌen wyɨnaty yꞌukjaty, xjats ja Jesús ja pyabøjkpɨtøjk tmøøtsøøꞌñ jøts ja ñøjkxtɨ jam Cesarea Filipo. Jadeꞌen ja et xyøøw ma̱ døꞌøn ja ñøjkxtɨ. Xjats ja Jesús tuuꞌa̱jy ja pyabøjkpɨtøjk tø tnɨma̱a̱y, jøts ja tyiktɨɨy: 
\p ―¿Pønɨk øts, sa̱ ja̱a̱ꞌy wya̱ꞌa̱ndɨ? 
\p  
\v 28 Wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk yꞌadsoodøø, jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―Wɨna̱a̱gɨn ja̱a̱ꞌy wya̱ꞌa̱ndɨ jøts ku mets Juan Bautista, pømbɨ nømɨdɨp jøts ku mets Elías midi jekyɨbɨm yiknɨja̱ꞌwɨp, jøts ku mets Dios kyugajpxꞌa̱jtpɨ midi jekyɨbɨm yiknɨga̱jpxp yiknɨmadya̱kp. 
\p  
\v 29 Xjats ja køꞌøm ja Jesús yiktøøjɨdøø yɨdeꞌen: 
\p ―Jøts meets, ¿Sa̱ meets mꞌukwa̱ꞌa̱ñ, pøn øts ɨdøꞌøn? 
\p Wɨnets ja Pedro yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Ja yiknɨtsokpɨ mets, ja Cristo. 
\p  
\v 30 Xjats Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø jøts kaꞌap pøn ttukmadoꞌodɨt jøts ku ja kyɨristɨ. 
\s1 Ku ja Jesús køꞌøm tnɨgajpxy jøts ku ja yꞌookt 
\p  
\v 31 Xjats ja Jesús tyikꞌɨxpøjktøjkɨyɨɨꞌñ ja pyabøjkpɨtøjk, jaꞌ ja tyukmadoow sa̱ ja yꞌayoꞌomba̱a̱tt ja Dios, ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ja myøjkudanaabyɨ, køꞌøm ɨdøꞌøn ja jadeꞌen ñadyijyɨ. Yɨdeꞌen ja Jesús ttukmadøøy jøts ku ja møja̱a̱ꞌdyøjk, ku ja israelɨt ja̱a̱ꞌy tyeetywɨndsøn, jøts ku ja ka̱jpxwejpɨtøjk ja yꞌɨxwetsɨyɨt. Jadeꞌen ja tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk jøts ku ja jaꞌ yikꞌoogɨt, tyukmadoow jaꞌ ku ja jadeꞌen yꞌookt jøts ku ja kyɨdɨgøøk xøøw pyɨdsøꞌømt jap ooꞌkpɨ jutjøtpy ku ja yjujkpyøkt.  
\v 32 Wa̱ꞌa̱ts ja ttukmadoogɨjxy ja pyabøjkpɨtøjk. Xjats ja Pedro kaꞌap tꞌøyja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ku ja wyɨnaty tø wya̱ꞌa̱ñ kuk ja yꞌookt. Jaꞌagøjxp ja Pedro møk twɨnguga̱jpxɨyɨɨꞌñ ja Jesús.  
\v 33 Xjats ja Jesús wya̱ꞌkjɨmbijty, jøts ja pyabøjkpɨtøjk ja ojts twɨnꞌixy, xjats ku Pedro mɨkuꞌjɨn wyɨnaty tø kyajpxy, wɨnets Jesús ja twɨnguga̱jpxɨyɨɨꞌñ nayɨdeꞌen, jawaanɨ møkꞌampy ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¡Mets mɨkuꞌ, jɨwa̱ꞌa̱k, majtstutk øts! Kaꞌ mets jadeꞌen mwɨnmay sa̱m ja Dios Teety wyɨnmayɨn, jadeꞌen me mwɨnmay sa̱m øy pøn na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 34 Wɨnets ja Jesús ja pyabøjkpɨtøjk tya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ, tukɨꞌɨyɨ ja tya̱jxmukɨjxy ja mayja̱a̱ꞌy jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Pønɨ pøn tsojkɨn tmøøtꞌa̱jtp jøts øts ja njaꞌ jadeꞌen xpaduujnɨt, kaꞌ mɨba̱a̱t køꞌøm ñadyunkꞌa̱tɨt, jaꞌayɨ ku amumjoojt ñadyamɨyoxɨt ja ayoꞌon jøts ɨdøꞌøn jadeꞌen tpaduꞌunt.  
\v 35 Pønts kajadeꞌenduñɨm nayꞌejxɨp, nɨwɨndem tkapa̱a̱ty ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn; jøts pøn ø xkuꞌayoꞌomba̱a̱jtɨp, jaꞌ ɨdøꞌøn tpa̱a̱tp ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn.  
\v 36 ¿Ja ti ja ñɨwya̱ꞌa̱nt øy ja ja̱a̱ꞌy tjajaꞌbøjkixy ja na̱xwiiñꞌa̱jtɨn jøts ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn neꞌegɨ wyɨndɨgøy?  
\v 37 Jabɨ kaꞌaxɨ mɨba̱a̱t ja ñɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn ja tkujuꞌuty.  
\v 38 Jøts pønɨ pøn ø xatsøꞌødyump, pønɨ pøn øts nꞌøgyajpxy nꞌøyꞌayuujk xatsøꞌødyuujnɨp ya̱ ja̱a̱ꞌy wyɨnduujy midi jekyɨp tꞌukpadundɨp ja Dios, ya̱ pojkpɨ ja̱a̱ꞌy wyɨnduujy, nayɨdeꞌents øts ja tsøꞌødyumbɨ nøjkx ndatsøꞌødyuñ ku øts ja Dios Teety kyutujk nmɨmejnɨt, ku øts ja a̱nkɨlɨs nmøøtmeꞌent pøn tsɨnaadyɨp jap tsa̱jpjøtpy. Øts ɨdøꞌøn ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy nmøjkudanaabyɨꞌajtpy. 
\c 9  
\p  
\v 1 Janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, ja ja̱a̱ꞌy ya̱ wɨna̱a̱gɨn tyanɨdɨ pøn kaꞌooktɨp kunɨm ja tꞌejxtɨt tnɨja̱wɨdɨt ja Dios kyutujk ku ja tpɨkta̱ꞌa̱kt møkꞌampy. 
\s1 Ku ja Jesús adsuꞌjky tukɨꞌɨyɨ yꞌatstɨga̱jch, amuum chama̱mbøjkɨjxy 
\p  
\v 2 Tyudujkxøøwɨp ja Jesús wyɨnaty jadeꞌen tø wya̱ꞌa̱ñ, xjats ja pyabøjkpɨtøjk ja nɨdɨgøøk tꞌukwa̱a̱y, ja Pedro ja yꞌukwa̱a̱w møøt ja Jacobo jøts møøt ja Juan, jadeꞌen ja ojts tmøøtnijkxy jam kojpkøjxp ma̱ ja Jesús adsuꞌjky tyɨga̱jch, jamts ja pyabøjkpɨtøjk wyɨnaty tꞌukmøøtanɨ.  
\v 3 Yikxon wyet ja chama̱mbɨjky janch poop ejxɨm tsa̱pꞌøøꞌpkyɨn, nɨpøn ja̱a̱ꞌy wyet ya̱ jadeꞌen tkayikwa̱ꞌa̱ch sa̱ døꞌøn wyet ja pyoobɨyɨɨꞌñ.  
\v 4 Wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk tꞌejxpa̱ttøø ja Elías møøt ja Moisés, jøts ku ja tmøøtmadya̱ꞌa̱ktɨ ja Jesús.  
\v 5 Xjats ja Pedro tnɨma̱a̱y ja Jesús: 
\p ―Wɨndsøn, ¡tyimyꞌøyꞌa̱jtp ku øø nya̱mꞌaty! Nyikꞌøyɨp øøts ujtsꞌa̱a̱dyøjk, tuꞌuk mets mjaꞌ, tuꞌuk Moisés yjaꞌ, jøts Elías yjaꞌ tuꞌuk. 
\p  
\v 6 Tø ja pyabøjkpɨtøjk wyɨnaty yjanchøꞌøgɨdyøjkɨnɨdɨ, kaꞌap ja yꞌukwɨnma̱a̱ꞌnbya̱tnɨdɨ sa̱ ja tnøjmɨdɨt ja Jesús paty ja Pedro jadeꞌen nugo yꞌukwa̱na̱a̱.  
\v 7 Wɨnets yoots myiiñ ma̱ ja jam wyɨnatyɨ, jaꞌats ja ojts yikꞌadɨgøyɨdɨ, jøts jap yikmadøøy ja Dios yꞌayuujk midi wa̱a̱n: 
\p ―Ya̱ꞌa̱t nꞌUꞌnk øts ɨdøꞌøn njanchøjkpy, mɨmadojɨdɨ pønɨ sa̱ wya̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 8 Xjats ku ja jatyɨ yꞌejxjøꞌktøø, wɨnets ja nɨpøn tkaꞌejxpa̱ttøø ma̱ ja Jesús jam wyɨnaty, jaꞌayɨ jam wyɨnaty nadyuꞌuk tanaapy. 
\p  
\v 9 Xjats ku ja chooꞌnɨdøø jam kojpkøjxp ku ja kyɨda̱knɨdɨ, wɨnets Jesús ja tyaꞌanaꞌamɨdøø, jøts ja kaꞌap pøn ttamɨmadya̱ꞌa̱ktɨt midi ja wyɨnaty tø tꞌejxtɨ, jaanɨm ja tmadya̱ꞌa̱kyøꞌødyɨt kunɨm ja køꞌøm ooꞌkpɨ jutjøtpy pyɨdsøꞌømt jadɨgojk, jaa pøn myøjkudanaabyɨꞌajtpy ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy.  
\v 10 Xjats ja pyabøjkpɨtøjk jadeꞌen køꞌømyɨ tꞌamaaꞌtskꞌa̱jttøø, køꞌømyɨ ja jadeꞌen tkajpxyꞌa̱ttɨ ti døꞌøn ja jadeꞌen tyijpy ku ja pyɨdsøꞌømt jap ooꞌkpɨ jutjøtpy jadɨgojk.  
\v 11 Xjats ja tyiktøødøø ja Jesús, yɨdeꞌen ja tnɨmaadyøø: 
\p ―¿Tigøjxp ku ja ka̱jpxwejpɨtøjk yɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ndɨ jøts ku Elías jawyeen myeꞌent, jøts ɨxꞌoojknɨm ja yiknɨtsokpɨ? 
\p  
\v 12 Wɨnets ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Janch meꞌemp ja Elías jawyeen, jaꞌats nøjkx nayɨdeꞌen tyikja̱jtp ja øgyostumbrɨ midi Dios ojts tpɨkta̱ꞌa̱ky. ¿Jøts sa̱ ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ, sa̱ øts ja nyiknɨgajpxy pøn møj kudanaabyɨꞌa̱jtp, sa̱k nja̱tt? Yɨdeꞌen ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ jøts kuk ø nꞌayoꞌomba̱a̱tt, kaꞌabɨk øts ja ja̱a̱ꞌy xtsokt, xꞌɨxwetspɨk øts ja ja̱a̱ꞌy.  
\v 13 Jøts ndukmadøøpy meets ɨxya̱m ku ja Juan Bautista tø yꞌatsmiñ, jøts tø kyuga̱jpxꞌaty nayɨdeꞌen ejxɨm Elíasɨn, jøts ja̱a̱ꞌy ja ojts yjemduñɨ tyeduñɨ pønɨ sa̱ yꞌanmɨja̱ꞌwɨn ja tyimñektɨ, ja̱jt ɨdøꞌøn ja jadeꞌen sa̱ Dios kyajpxy wyɨnaty wya̱ꞌa̱ñ. 
\s1 Ku ja Jesús tyikmøkpɨjky tuꞌuk ja mixyuꞌnk pøn wyɨnaty ja mɨkuꞌ tø tyatøkɨyɨ 
\p  
\v 14 Jawaanɨ yꞌijty xjats ja Jesús tmøøtja̱ꞌa̱ty ja nɨdɨgøøk ja myɨguꞌuk ma̱ ja pyabøjkpɨtøjk jam wyɨnaty tø yja̱a̱kta̱ndɨ, jøts ja tꞌejxpa̱ttøø ja mayja̱a̱ꞌy ku ja pyabøjkpɨtøjk jam wyɨnaty tø yiknabejkɨnɨdɨ; jøts ka̱jpxwejpɨtøjk ja jam tmøøtnayꞌøjyɨdɨ.  
\v 15 Xjats ku ja Jesús yikꞌejxpa̱a̱jty, wɨnets ja ja̱a̱ꞌy nɨdukɨꞌɨyɨ ñɨgyuma̱a̱p yja̱jtøø, jatyɨ ja tnɨbujtjøꞌktøø ja Jesús, jøts ja ojts tka̱jpxpooꞌkxtɨ.  
\v 16 Xjats Jesús ja yiktøøjɨdøø, yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―¿Sa̱ts yø nbabøjkpɨtøjk xnøjmɨdɨ, ti yø møøt mnadyamɨga̱jpxɨdɨp? 
\p  
\v 17 Wɨnets ja mayja̱a̱ꞌy nɨduꞌugɨn yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Wɨndsøn, ɨxya̱ me tø ndanɨmiñ tuꞌuk nma̱jnkuꞌnk pøn ja mɨkuꞌ tmøøtꞌa̱jtp, jøts jaꞌ yø kayika̱jpxɨp.  
\v 18 Jatyɨ mɨkuꞌ yø myachɨ ku yø ma̱ ñijkxy, jaꞌats yø yikna̱xkɨda̱jkɨp, jamts yø yjanchꞌaꞌøøpy jøts yjanchtøtska̱a̱ty, jadeꞌenꞌampy yø tø yjanchwɨndɨgøøñɨ, kaꞌap myøja̱a̱w yø ukteenɨ. Tø øts yø mbabøjkpɨtøjk njanøjmɨdɨ jøts tyikpɨdsøꞌømdɨt yø mɨkuꞌ midi øts yø nꞌuꞌnk myøøtꞌajtpy, jøts kaꞌap yø tø myayɨdɨ. 
\p  
\v 19 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Mee kajanchja̱ꞌwɨbɨdɨ, yø mbøky nugo myikmajada̱ktɨp. ¿Ma̱ wɨndemnɨm meets ja ngajpxy ja nꞌayuujk xpabøjkɨt, jøts wɨndemnɨm meets yø jadeꞌembɨ xuktatsoꞌokt ku øts yø ejtp njanchjanɨga̱jpxꞌity? 
\p  
\v 20 Wɨnets ja tyikmendøø, xjats ku Jesús ja mɨkuꞌ yꞌejxpa̱a̱jtɨ, wɨnets ja mixy yikxɨdejtyøꞌjy møkꞌampy, ja mɨkuꞌ ja ojts jadeꞌen tyuñɨ, xjats ja kyɨda̱a̱y, kawɨna̱a̱k ojk ja kyɨbejpꞌawɨdijty jøts ja yjanchꞌaꞌøøpy.  
\v 21 Wɨnets ja Jesús tyiktɨɨy ja uꞌnkteety, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Wɨndii yø jadeꞌen pya̱a̱dyɨ, wɨndii yø jadeꞌen yja̱jtꞌokwa̱ꞌa̱ñ? 
\p Xjats ja uꞌnkteety wya̱a̱ñ: 
\p ―Jaayɨp yø pya̱a̱jtnɨyɨ ku yø myutskꞌa̱jty,  
\v 22 may ojk ja mɨkuꞌ yø jønjøtpy tø yiktøkɨyɨ, may ojk yø tø yiktøkɨyɨ møj nøøjøtpy, jøts yø jadeꞌen yikꞌookwa̱ꞌa̱ñɨ. Ukwanɨk sa̱ xuꞌunt, ayoꞌejxk øøts, pudøjkɨk øøts. 
\p  
\v 23 Xjats ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Pønɨ mjanchja̱ꞌwɨp ja Dios, tumꞌøy ja̱a̱ꞌy pyɨdsøꞌømxɨyɨ øy tyiiꞌjɨ pønɨ ku tjanchja̱wɨ ja Dios. 
\p  
\v 24 Wɨnets ja mixy tyeety møkꞌampy wya̱a̱ñ: 
\p ―¡Njanchja̱ꞌwɨp øts ja Dios; jøts pudøjkɨk øts jøts nja̱a̱kjanchja̱wɨt! 
\p  
\v 25 Xjats ku ja Jesús ojts tꞌixy ja mayja̱a̱ꞌy jøts ku ja ñamyukꞌadɨꞌɨchɨdɨ, wɨnets ja møkꞌampy twɨnguga̱jpxɨyɨɨꞌñ ja mɨkuꞌ, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Mɨkuꞌ, mets ja ja̱a̱ꞌy myikꞌuuꞌmpy jøts mets ja ja̱a̱ꞌy myiknajtpy, øts nyikutujkpy jøts mbɨdsøꞌømt; majtstuꞌut yø mixy, jøts kidi mꞌuktøjkɨnɨ jadɨgojk. 
\p  
\v 26 Xjats ja mɨkuꞌ møkꞌampy chaba̱a̱guejky, jøts ja mixy ojts møkꞌampy yikxɨdejtyøꞌøy, wɨnets mɨkuꞌ ja ojts myajtstuꞌudyɨ, jadeꞌen ja yikta̱a̱jnɨ ejxɨm ja ja̱a̱ꞌy yꞌøøky, may ja ja̱a̱ꞌy wya̱nɨdɨ jøts ku ja tø yꞌooꞌknɨ.  
\v 27 Xjats Jesús ja ojts twejtsjɨꞌɨky; jøts ja mixy tyanaagyukɨyɨɨꞌñ. 
\p  
\v 28 Wɨnets ja Jesús tyøjkɨnɨ tøjkjøtpy, jøts ja pyabøjkpɨtøjk ja yiktøøjɨyøø yɨdeꞌen: 
\p ―¿Tigøjxp ku øøts yø mɨkuꞌ tø ngayikpɨdsimy? 
\p  
\v 29 Xjats ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Yø mɨkuꞌ jadeꞌenꞌa̱jttɨp, wɨnet yø pyɨdsømdɨ ku ja Dios nꞌajotꞌa̱jtɨn jøts ku yø nguꞌama̱a̱yꞌa̱jtɨn. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy jadɨgojk jøts ku ja yꞌookt 
\p  
\v 30 Xjats ku ja ojts choondɨ jam, wɨnets ja ña̱jxtøø Galilea. Jøts kaꞌap Jesús ja pøn ttuknɨja̱wɨwya̱ꞌa̱ñ ku ja jam wyɨnatyɨ,  
\v 31 kumɨ yɨdeꞌen ja pyabøjkpɨtøjk ja wyɨnaty yikꞌɨxpiky, yɨdeꞌen ja tnøjmɨ: 
\p ―Øts ɨdøꞌøn nmøjkudanaabyɨꞌajtpy ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy, jøts meets ɨdøꞌøn nduknɨja̱wɨ sa̱ nja̱tt sa̱ ngubatt ya̱ na̱xwiiñ. Jadeꞌen øts ja ja̱a̱ꞌy xkøya̱kt, ku øts ja mayja̱a̱ꞌy xma̱tst jøts ø jatyɨ xyikꞌookt; jøts ku jadeꞌen nꞌukꞌookt, wɨnets øts kyɨdɨgøøk xøøw nbɨdsøꞌømt jap ooꞌkpɨ jutjøtpy.  
\v 32 Xjats ja pyabøjkpɨtøjk ja kaꞌap tnɨmadowdɨ ku ja jadeꞌen yiknøjmɨdɨ, jøts tsøꞌjkɨdɨp jaꞌ øyɨk ɨdøꞌøn ja tyiktøꞌødɨt ti jadeꞌen tyijpy. 
\s1 Pøn ɨdøꞌøn jawaanɨ møj ma̱ Dios ja yja̱a̱ꞌy ja kyutujk ttanɨtanɨ 
\p  
\v 33 Xjats ja Jesús jam tmøøtsøøꞌñ ja pyabøjkpɨtøjk jøts ja yja̱ꞌttɨ Capernaum, jadeꞌen ja møj ka̱jp xyøøw ma̱ døꞌøn ja ojts yja̱ꞌttɨ; jøts ku ja tyøjkɨdøø tuꞌugyɨ tøjkjøtpy, japts ja Jesús pyabøjkpɨtøjk tyiktɨɨy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Ti meets ukwan ja mgajpxyꞌajtpy tuuꞌa̱jy? 
\p  
\v 34 Xjats ja pyabøjkpɨtøjk amøñɨ yꞌamɨdooduktɨ, kaꞌap ja sa̱ wya̱ꞌa̱ndɨ, kumɨ jaꞌ ja jam wyɨnaty tø tnadyamɨgajpxyɨdɨ pøn pyabøjkpɨtøjk ɨdøꞌøn ja tyimyjawaanɨ møj pɨdsømp.  
\v 35 Wɨnets ja Jesús yꞌɨxa̱a̱jky jøts ja tya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ ja ñɨmakmajtskpɨ ja̱a̱ꞌy pøn ɨxpøjktɨp, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Pønɨ pøn namyøjpɨkta̱ꞌa̱kwa̱jnɨp, wan ja myɨguꞌuk tpudøkɨ, øy ti tunk ttuꞌunt ejxɨm ja ja̱a̱ꞌy pøn ja ñɨtanaabyɨ kaꞌejtp. 
\p  
\v 36 Wɨnets ja tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ tuꞌuk ja mutskuꞌnk jøts ja tpɨkta̱a̱jky jam agujkꞌa̱m, jamts ja ojts ttsaꞌanjɨꞌɨky, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p  
\v 37 ―Pønɨ pøn tkupøjkp øy midi una̱ꞌjkuꞌnk øts køjxp, øts ja wyɨnaty jadeꞌen xkupøjkp, kumɨ tum øts ja una̱ꞌjk njaꞌajtpy; jøts pønɨ pøn øts ɨdøꞌøn jadeꞌen wyɨnaty xkupøjkp, kidi øtsɨp ja wyɨnaty nadyuꞌuk xtyimgyupøkp, nayɨ kyupøkp ja nøjkx pøn ø xkajx. 
\s1 Ku ja Jesús wya̱a̱ñ: Adøm jaꞌ nbudøjkɨbɨ pønɨ kaꞌap adøm ja xmɨdsepꞌa̱jtyɨndɨ 
\p  
\v 38 Wɨnets ja Juan tnɨma̱a̱y ja Jesús: 
\p ―Wɨndsøn, tø øøts ja ja̱a̱ꞌy tuꞌuk nꞌixy pøn tyiktump mets mmøkꞌa̱jtɨn, jøts mɨkuꞌ ja ttukmajtstuꞌuty ja ja̱a̱ꞌy, jøts kumɨ kaꞌap ja yikꞌijxyɨ xjats øøts ja tø ndukmajtstuꞌuty jøts ja kaꞌap jadeꞌen yꞌukꞌadøtsnɨt. 
\p  
\v 39 Wɨnets ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Janch øy midi yø ja̱a̱ꞌy tyumpy, kidi xukmajtstuꞌuttɨ; pønɨ yøꞌ ja ja̱a̱ꞌy tyiktsojkp øts køjxp, sudso øts yø jadɨgojk xmɨga̱jpxɨgøøgyojmɨt.  
\v 40 Pøn adøm xkamɨdsepꞌa̱jtɨmp, xmɨguꞌukwa̱ꞌa̱nɨmp adøm jaꞌ.  
\v 41 Jøts ku pøngapøn ja tsuxk nøø mmoꞌojɨdɨt tuktsemuꞌngɨn, ku ja ttaguya̱kɨt øts køjxp, jøts kumɨ øts meets nja̱a̱ktyimyja̱a̱ꞌyꞌa̱jtnɨp, wɨmbejtxɨyɨp tɨga̱jtsxɨyɨp ja nøjkx jawaanɨ øy, kumɨ øts ɨdøꞌøn meets xkristɨꞌa̱jtp. 
\s1 Jaꞌ midi yikpøkpyajtp 
\p  
\v 42 ’Øy pøngapøn pønɨ pøn øts nꞌuna̱ꞌjk nɨduꞌugɨn xyikpojkpɨtuujnɨyɨp, pønɨ pøn øts nꞌuna̱ꞌjk nɨduꞌugɨn xyiktundɨgøjyɨyɨp pøn jaty ø xjanchja̱ꞌwɨdɨp, neꞌegɨ ja øyɨk yꞌijty jøts pa̱a̱nda̱a̱k yiktayukwøønt ja ja̱a̱ꞌy pønɨ pøn jadeꞌen adøtsp jøts ja mejyjotp yikuwɨbepɨt.  
\v 43 Pønɨ myikpøktyuujnɨp yø mgøꞌ, neꞌegɨ øy ku xkajtspoott jøts mja̱a̱kayikpojkpɨtunɨt; neꞌegɨ øy jadeꞌen ku mgøꞌ tuktama̱jñ xmɨdøkɨt jap tsa̱jpjøtpy, jøts kidi xmɨdøkɨ kaꞌpxy jap mɨkuꞌ kuꞌpy ma̱ jøønyow nɨjuunɨ kyapiꞌich,  
\v 44 ma̱ tɨnøꞌøk nɨjuunɨ kyaꞌøøky.  
\v 45 Pønɨ myikpojkpɨtuujnɨp yø mdeky, neꞌegɨ øy ku xkajtspoott jøts mja̱a̱kayikpojkpɨtunɨt; neꞌegɨ jadeꞌen paktuk mdøkɨt jap tsa̱jpjøtpy, jøts kidi myikpɨkta̱ꞌa̱ky kaꞌpxy møøt mdeky jap mɨkuꞌ kuꞌpy,  
\v 46 ma̱ tɨnøꞌøk nɨjuunɨ kyaꞌøøky jøts ma̱ jøøn nɨjuunɨ kyapiꞌich.  
\v 47 Jøts pønɨ ku yø mween myikpojkpɨtunɨyɨ, neꞌegɨ øy jøts mnawyenjuudɨyɨt; neꞌegɨ øy jadeꞌen ku wɨnduꞌuk mdøkɨt ma̱ Dios kyutujk tnɨtanɨ ja ja̱a̱ꞌdyɨ, jøts kidi myikpɨkta̱ꞌa̱ky mɨkuꞌ kuꞌpy møøt mween kaꞌpxy,  
\v 48 ma̱ nɨjuunɨ kyaꞌøøky, ma̱ jøøn ejtp tyøøy. 
\p  
\v 49 ’Nɨdukɨꞌɨyɨ ja Dios yja̱a̱ꞌy nøjkx ayoꞌomba̱a̱ty ya̱ na̱xwiiñ, jøts ku døꞌøn jadeꞌen tpa̱a̱ty tꞌixy wɨnets ja nøjkx jawaanɨ øy pyɨdsømnɨ. Jadeꞌen ɨdøꞌøn ndejɨnt nꞌukpɨkta̱a̱jkɨnt ejxɨm ja jɨyujk yøxy ku ja ka̱a̱n ja møøt yiktamɨyoxɨ, jawaanɨ øy ja nøjkx pyɨdsømnɨ.  
\v 50 Ka̱a̱n amuum tyikꞌøyɨgyøjxp o ti, nayɨdeꞌen meets ɨdøꞌøn ndejɨnt mꞌødyuꞌunt ku mmɨguꞌuk xukmadoꞌot ja Dios yjaꞌ sudso yꞌanmɨja̱ꞌwɨn kyawɨndɨgøꞌødyɨt. Kuts kaꞌap jadeꞌen mduꞌundɨt, tø wyɨnaty mbɨdsømdɨ ejxɨm ja ka̱a̱nɨn midi kawa̱ꞌa̱ts midi katump. Møøt mnamyayɨdɨ o pøngapøn. 
\c 10  
\s1 Ku ja Jesús kya̱jpxwijy jøts kidi amajtsk ja̱a̱ꞌy ñawyaꞌkxyɨdɨ 
\p  
\v 1 Xjats ja Jesús jam chøøꞌñ Capernaum, jøts ja ñijkxy Judea, jøts ku ja jam ña̱jxy wɨnets ja møj nøø ja ttana̱jxy midi txøøwꞌa̱jtp Jordán. Jøts ja tnɨyøꞌøyɨ ja ka̱jp midi jam wyɨnaty ta̱mp jaduktama̱jñꞌampy, jamts ja ja̱a̱ꞌy mayꞌampy ñamyukojmɨyɨdøø ma̱ ja wyɨnaty, jøts ja ojts tyikꞌɨxpiky jadeꞌeñɨm sa̱yɨm ja wyɨnaty jekyɨp tø ttuñ.  
\v 2 Xjats ja fariseotøjk wɨna̱a̱gɨn tnɨmendøø ja Jesús jøts ja nugo tkajpxyꞌejxwa̱ꞌa̱ndɨ, yɨdeꞌen ja tnɨmadyɨ pønɨ øy ɨdøꞌøn jadeꞌen ku ñɨya̱a̱ꞌy ja tmajtstuꞌutwa̱ꞌa̱ñ ja ñɨdøꞌøxy, jadeꞌen ja ojts tyiktøwdɨ.  
\v 3 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Sa̱ Moisés yikutujky? 
\p  
\v 4 Wɨnets ja yꞌadsoodøø jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―Ojts Moisés tyikutuky jøts ja nøky tuꞌuk kyojt ku ja ya̱a̱ꞌdyøjk tmajtstuꞌutt ja ñɨdøꞌøxy. 
\p  
\v 5 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Jaꞌagøjxp ja Moisés jadeꞌen tyikutujky ku mee nɨwɨneꞌenɨn mgamadøy, ku mee nɨwɨneꞌenɨn mgaja̱ꞌgyukɨ.  
\v 6 Kumɨ Dios tyiktsoꞌonda̱kɨjxy tukɨꞌɨyɨ ku ya̱a̱ꞌdyøjk ku tøꞌøxyøjk tyiknajtskojɨyɨɨꞌñ jøts ja ja̱a̱ꞌy yꞌamajtskɨdɨt.  
\v 7 Paty ya̱a̱ꞌdyøjk kuwa̱nɨ tmajtstuꞌutt ja tyeety ja tya̱a̱k, jøts ñɨdøꞌøxy tuꞌugyɨ tmøøtsøønɨt nadyuꞌuk,  
\v 8 ku ja̱a̱ꞌy yꞌamajtskꞌa̱ttɨ kaꞌap ja yꞌuknamajtskɨnɨdɨ, tuꞌugyɨ ja ñamyayɨ ñabya̱a̱jtnɨyɨdɨ.  
\v 9 Paty kaꞌap yꞌøyɨ ku ja̱a̱ꞌy tyiknawya̱ꞌkxɨt midi ja Dios tø tyikꞌamajtskɨ. 
\p  
\v 10 Xjats ku ja tyøjkɨdøø tøjkjøtpy, wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk tyiktøødøø jadɨgojk midi ja Jesús wyɨnaty tø tmadya̱ꞌa̱ky.  
\v 11 Ñɨga̱jpx ɨdøꞌøn ja Jesús jaꞌ, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Pønɨ pøn ja ñɨdøꞌøxy tmajtstutp jøts jaduꞌuk tmøøtꞌamajtskɨgyojmɨ, ja jawyeen nɨdøꞌøxy ɨdøꞌøn ja wyɨnaty kyaꞌødyumpy jøts ja pyøktyuñ;  
\v 12 jøts ku ja tøꞌøxyøjk tmajtstuꞌuty ja ñɨya̱a̱ꞌy, jøts ja tmøøtꞌamajtskɨmɨ ja wenk ya̱a̱ꞌdyøjk, pøktyump ɨdøꞌøn ja nayɨdeꞌen. 
\s1 Ku ja Jesús tkunuuꞌkxy ja mutskuna̱ꞌjk 
\p  
\v 13 Xjats ja ja̱a̱ꞌy yꞌuna̱ꞌjkuꞌnk tyikmendøø, jaꞌ ja tyuknɨmendøø jøts ja Jesús ja tkønɨxa̱jt, jøts ja møja̱a̱ꞌy jadeꞌen yja̱ꞌa̱ttøø jam møøt ja mutskuna̱ꞌjk; wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk ja ojts møkꞌampy wyɨnguga̱jpxɨyɨdɨ.  
\v 14 Xjats ku ja Jesús ja jadeꞌen ojts tꞌixy ja pyabøjkpɨtøjk, wɨnets ja yjanchꞌa̱mbɨjky jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Majtstuꞌut yø una̱ꞌjk, wan øts yø xnɨmendɨ, kidi xnøjmɨdɨ kuts yø xkanɨmeꞌendɨt, kumɨ tum jadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌy nøjkx nɨtana̱a̱jyɨp ja Dios kyutujk.  
\v 15 Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, pønɨ pøn tkagupøjkp ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy, nɨwɨndem xøøw ja ja̱a̱ꞌy ja nøjkx tkadatøkɨ jadɨgojk pønɨ ku ja wyɨnaty jadeꞌen tø tkagupiky ejxɨm mutskuꞌnk yikupikyɨn. 
\p  
\v 16 Wɨnets ja ttsaꞌanjɨꞌjky ja mutskuna̱ꞌjk jøts ja ojts tkunuuꞌkxy, ojts ja kyøꞌ ja ttanɨxa̱jkixy. 
\s1 Ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 17 Xjats ku ja yja̱a̱kwɨdijty, wɨnets ja ja̱a̱ꞌy ja tuꞌuk putyɨ ñɨmejnøø jøts ja wyɨnguxana̱a̱jyɨ, yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Mets øyja̱a̱ꞌy yikꞌɨxpøjkpɨ, ¿ti ø nduꞌump jøts øts nꞌanmɨja̱ꞌwɨn tpa̱a̱tt ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn xemɨkøjxp? 
\p  
\v 18 Xjats ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Ti jadeꞌen myikwa̱jnɨp ku øts jadeꞌen xnøjmɨ jøts ku øts janchtyimyꞌøyja̱a̱ꞌy? Kaꞌap pøn yꞌøyja̱a̱ꞌyɨ, tuꞌugyɨ Dios yꞌøyɨ.  
\v 19 Mnɨja̱ꞌwɨpxɨ døꞌøn ja Dios kyutujk midi nømp: “Kidi mmɨguꞌuk ñɨya̱a̱ꞌy ñɨdøꞌøxy xpøjkxɨ; kidi myikja̱a̱ꞌyꞌøøky; kidi mmeech; kidi mmɨguꞌuk xwɨnda̱a̱yꞌaty; wɨndsøꞌøgɨ mdeety mda̱a̱k.” 
\p  
\v 20 Xjats ja ja̱a̱ꞌy yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Wɨndsøn, jaayɨp øts yø tukɨꞌɨyɨ nbadundøjkɨnɨ ku nmutskꞌaty. 
\p  
\v 21 Wɨnets ja Jesús twɨnꞌejxjɨꞌjky ja ja̱a̱ꞌy a̱myujy tsaachyujy, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Jap jaduꞌuk midi mja̱a̱kabadumpy: nøjkx, tukɨꞌɨyɨ xꞌatstoꞌokixy ti jaty jam mmøøtꞌajtpy, jøts ja ayoobɨ ja̱a̱ꞌy xabudøkɨt, wɨnets ja Dios mjotkujkꞌa̱jtɨn mmoꞌojɨyɨt jap tsa̱jpjøtpy; nøjkx xꞌatstuñ midi ndijpy, wɨnets ø xpadsoont. 
\p  
\v 22 Xjats ku ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen tmadøøy, wɨnets ja nugo tkuma̱a̱ꞌyɨyɨɨꞌñ tkuda̱jɨyɨɨꞌñ, janch ñɨyjotmayꞌooꞌkpɨm ojts ñøjkxnɨ, kumɨ janch kumeeñ ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn ja wyɨnaty. 
\p  
\v 23 Xjats ja Jesús twɨnꞌejxjøꞌkɨjxy ja ja̱a̱ꞌy pøn ja jam wyɨnaty nɨdana̱a̱jyɨp, wɨnets pyabøjkpɨtøjk ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¡Øy yjanchepɨ sudso ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy tkupøjkɨt ja Dios kyutujk midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy! 
\p  
\v 24 Xjats ja pyabøjkpɨtøjk jadiꞌiñɨ myondɨ tyuktɨ ku ja Jesús jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ; wɨnets ja Jesús wya̱a̱ñ jadɨgojk: 
\p ―Uꞌnk una̱ꞌjktɨ, ¡janch tyimchep sudso ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy ttatøkɨdɨt ja Dios kyutujk, kumɨ myeeñ ja amuum yikmøjtøjkɨdɨp!  
\v 25 Neꞌegɨ tsojk ña̱xt tuꞌuk ja møj jɨyujk jap xuuꞌñ jutjøtpy, jøts nɨgɨdi tuꞌuk ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy tyøkɨt jadeꞌen ma̱ Dios kyutujk ttanɨtanɨ ja yja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 26 Xjats ku ja jadeꞌen tja̱a̱ktyimyadoodøø ku ja Jesús wya̱ꞌa̱ñ, wɨnet ja tyimñɨgyuma̱a̱p yja̱jttøø, jøts ja xem ya̱m ñawya̱jnɨdøø: 
\p ―¿Jøts pønɨmts ɨdøꞌøn nɨtsoꞌokꞌa̱tp? 
\p  
\v 27 Xjats ja Jesús yꞌejxjɨꞌjky, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Kaꞌap yø øy pøn ja̱a̱ꞌy køꞌøm ña̱nkñɨtsoꞌogɨyɨt, ja Dios jaꞌayɨ myøøtꞌajtpy ja møkꞌa̱jtɨn sudso xyiknɨtsoojkɨnt; ti Dios tkatsepja̱wɨ. 
\p  
\v 28 Wɨnets ja Pedro kya̱jpxøjkɨyɨɨꞌñ jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Tø øø tukɨꞌɨyɨ nmajtstutkixy ja nbɨkta̱ꞌa̱ky, jøts ɨxya̱m øøts ɨdøꞌøn jadeꞌen nwɨdity mets møøt. 
\p  
\v 29 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy: 
\p ―Janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, pønɨ pøn tmajtstuttɨp tyøjk, pøn tmajtstuttɨp yꞌa̱jch yꞌuch, jøts chøꞌ, ja tyeety ja tya̱a̱k, uk ja yꞌuꞌnk ñɨdøꞌøxy tmajtstuꞌuty møøt ja na̱a̱jx ja ka̱m, pønɨ pøn jadeꞌen tmajtstutp ja pyɨkta̱ꞌa̱ky øts køjxp, ja øgyajpxkyøjxp ja ømyadya̱ꞌa̱kyøjxp,  
\v 30 pya̱a̱tp ja nøjkx ja tøjk mayꞌampy, mayꞌampy ja nøjkx tpa̱a̱ty yꞌuch yꞌa̱jch, ja tyeety ja tya̱a̱k, ja ña̱a̱jx ja kya̱m, øy ja tjakuꞌayoꞌomba̱a̱dɨ øts køjxp; pønɨ myɨdanaapy ɨdøꞌøn ku sa̱ yiktuꞌunt, wɨnets yꞌanmɨja̱ꞌwɨn ñøjkxt ma̱ Dios.  
\v 31 Jøts may ja ja̱a̱ꞌy Dios nøjkx yikꞌamutskɨyɨdɨ, pøn nugo namyøjpɨkta̱kꞌejtɨp; jaꞌ neꞌegɨ ja Dios kajxa̱ꞌa̱ky yikpɨdsøꞌømp, pøn yikꞌayoꞌomꞌejtp. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy jadɨgojk jøts ku ja yꞌookt 
\p  
\v 32 Jam ɨdøꞌøn ja wyɨnaty pyattɨ ma̱ jam ja tuuꞌ pyety midi nøjkxp Jerusalén, ja Jesús wyɨnaty jawyeen yøꞌøpy jøts ja pyabøjkpɨtøjk ɨxꞌoojk yøꞌødyɨ. Xjats ja pyabøjkpɨtøjk ja ñɨgyuma̱a̱p tja̱wɨdɨ ku ja Jesús jadeꞌen ñijkxy, jøts janch tsøꞌjkɨdɨp jaꞌ. Wɨnets Jesús ja yjɨwa̱ꞌwɨdøø nɨmakmajtsk, jøts ja ojts tyukmadoowɨnɨbøjkɨdɨ jadɨgojk sa̱ jaty ja wyɨnaty yja̱twa̱ꞌa̱ñ kyubatwa̱Lgxa̱ñ.  
\v 33 Yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Mꞌejxtɨp ku ɨxya̱m nbejtyɨndɨ jøts nnijkxyɨndɨ jam Jerusalén ma̱ øts ja̱a̱ꞌy xkøya̱kt, pøn møj kudanaabyɨꞌajtpy ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy, jøts øts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy tyeetywɨndsøn jam xma̱tst jøts ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, jaꞌats tyikutuktɨp jøts ø nꞌookt, jam øts ja xkøya̱ktɨt ma̱ ja wenk ja̱a̱ꞌy yikutuktɨ møkꞌampy.  
\v 34 Yikxon ø nyiktaxeꞌekt, yikwop yikoxp øts, xnɨdsujɨp øts ja ja̱a̱ꞌy, jøts øts ja ja̱a̱ꞌy xyikꞌookt; jøts ku øts wyɨnaty jadeꞌen tø nꞌøøky, kyɨdɨgøøk xøøw øts jadɨgojk nbɨdsøꞌømt jap ooꞌkpɨ jutjøtpy. 
\s1 Ku ja Jacobo møøt ja Juan tꞌamɨdoodøø ja mayꞌa̱jtɨn 
\p  
\v 35 Xjats ja Jacobo, møøt ja Juan pøn ja Zebedeo mya̱jnkꞌa̱jttɨp, jaꞌ ojts tnɨmendɨ ja Jesús jøts ja tnɨmaadyɨ: 
\p ―Wɨndsøn, jaꞌ øø ndsøjkpy jøts øø xuujnɨt ja mayꞌa̱jt, jaꞌ øø nꞌamɨdoowampy. 
\p  
\v 36 Wɨnets ja Jesús tyiktɨɨy yɨdeꞌen: 
\p ―¿Ti døꞌøn mdsojktɨp, ti ø nduꞌump? 
\p  
\v 37 Xjats ja wya̱ndøø: 
\p ―Xmøøtsøønɨ øøts ku myikutukt, adsow aduuk øøts xyiktsøønɨt mgutujkta̱a̱jkjøtpy, jøts øøts ja ja̱a̱ꞌy xwɨndsøꞌøgɨt. 
\p  
\v 38 Wɨnets ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Kaꞌap meets yø xnɨja̱wɨ pø ti mee mꞌamɨdøøpy. Ngupøkp øts ja ayoꞌon jøts pønɨ sa̱ øts ja ja̱a̱ꞌy xꞌuktuꞌunt. ¿Jøts meets, mgupøktɨp meets nayɨdeꞌen ja ayoꞌon jøts pønɨ sa̱ meets ja ja̱a̱ꞌy mꞌuktunɨt? 
\p  
\v 39 Xjats ja yꞌadsoodøø jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―Ngupøkp øøts, tiku øøts ndejɨnt ngagupøkt. 
\p Wɨnets Jesús ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Janch jadeꞌen, mjanchkupøkp meets nayɨdeꞌen ja ayoꞌon midi ø ngupøkp, jøts mjanchkupøktɨp meets nayɨdeꞌen pønɨ sa̱ øøts ja ja̱a̱ꞌy xꞌuktuꞌundɨt;  
\v 40 tyimyøꞌ ku meets xmøøtsɨnaawya̱ꞌa̱ñ adsow aduuk, kidi øtsɨp meets ja nmoꞌop, ja Dios Teety ja tya̱kp jøts jaꞌ ja myoꞌop pønɨ pøn ja jadeꞌen tø ttamɨdsøky. 
\p  
\v 41 Xjats ku ja yjaduꞌukpɨ pyabøjkpɨtøjk tmadoodøø jadeꞌen, wɨnets ja yjanchꞌa̱mbøjktøø, jøts ja Jacobo yikmɨꞌa̱mbøjktøø møøt ja Juan.  
\v 42 Wɨnets ja Jesús pyabøjkpɨtøjk tya̱jxmujky, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Yɨdeꞌenꞌampy ja ja̱a̱ꞌy wyɨndsønꞌaty pøn Dios kyajpxy tkabadundɨp, jaꞌayɨ nugo ja ja̱a̱ꞌy tyiktuñ, jøts ja tuꞌugyɨ tjaꞌabøjkøxnɨ.  
\v 43 Jøts kaꞌ mee nøjkx jadeꞌen mja̱ttɨ. Wenk meets mjaꞌamɨ, pønɨ pøn namyøjpɨkta̱ꞌa̱kwa̱jnɨp, jaꞌ ɨdøꞌøn jadeꞌen møjtøkɨp pønɨ pøn ja myɨguꞌuk twɨndsøꞌjkɨp;  
\v 44 jøts pønɨ pøn tsuj wɨndsønꞌa̱twa̱mp, jaꞌ ɨdøꞌøn wɨndsøndøkɨp pønɨ pøn tukɨꞌɨyɨ ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen tpudøjkɨp.  
\v 45 Jaꞌagøjxp ø nmiñ jøts ja ja̱a̱ꞌy nbudøkɨt øy ti tunk nduꞌunt, kidi jaꞌajɨp øts tø nnɨmiñ jøts øts ja̱a̱ꞌy øy ti tunk xuujnɨt, jaꞌ ø tø nnɨmiñ jøts øts pøkyja̱a̱ꞌy ngubajtɨt ja pyøky ku nꞌookt wɨnets ja mayja̱a̱ꞌy yikpojkpɨmaaꞌkxt. Øts ɨdøꞌøn jaꞌ myøjkudanaabyɨꞌajtpy ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy. 
\s1 Ku ja Jesús tyikwɨnꞌejxwaꞌkxy ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy pøn txøøwꞌa̱jtp Bartimeo 
\p  
\v 46 Xjats ja yja̱ꞌttøø Jericó. Jøts ku ja Jesús pyabøjkpɨtøjk jam wyɨnaty tmøøtpɨdsimy ka̱jpjotp møøt ja mayja̱a̱ꞌy, wɨnets wɨna̱p ja̱a̱ꞌy ja tuꞌuk tpa̱ttøø pøn txøøwꞌa̱jtp Bartimeo, ja Timeo yꞌuꞌnk, jam ja wyɨnaty chøønɨ tuuꞌa̱m jøts ja tigati tyikmuky.  
\v 47 Xjats ku ja tnɨmadøøy jøts ku ja Nazaretɨt ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty ñaxy midi txøøwꞌa̱jtp Jesús, wɨnets ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy møkꞌampy kya̱jpxkejky jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¡Wɨndsønꞌa̱jtɨm, rey David yꞌa̱p yꞌuꞌnk, ayoꞌejxk øts! 
\p  
\v 48 Xjats ja mayja̱a̱ꞌy ja møkꞌampy wyɨnguga̱jpxɨyøø jøts ja yꞌamoꞌont, kaꞌap ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy yꞌamøñ, neꞌegɨ ja tja̱a̱kyikjɨna̱jxꞌadɨꞌɨch, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¡Mets myɨmajtskꞌa̱pꞌa̱jtɨp ja møj wɨndsøn David, ayoꞌejxk øts! 
\p  
\v 49 Xjats ja Jesús wya̱ꞌkꞌøyɨyɨɨꞌñ, jøts ja pyabøjkpɨtøjk ja tnøjmɨ: 
\p ―Nøjkx xꞌatswa̱wdɨ. 
\p Wɨnets ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy yꞌatsyikwa̱a̱y, yɨdeꞌen ja tꞌatsnɨmaadyøø: 
\p ―Tsojk, pɨdøꞌøk, ɨxa̱m ɨdøꞌøn myikwa̱a̱dsøy. 
\p  
\v 50 Xjats ja jatyɨ tnajtswøjɨyɨɨꞌñ ja yukwop, woꞌonjøꞌkp ɨnet ja adsuꞌjky, jøts ja tnɨnijkxy ja Jesús.  
\v 51 Wɨnets Jesús ja yiktøøjøø: 
\p ―¿Ti mdsøjkpy, sa̱ me nduꞌunt? 
\p Xjats ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Wɨndsøn, ja wɨnꞌejxwa̱mp øts. 
\p  
\v 52 Wɨnets ja Jesús ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Nøjkxnɨ; tø me mdsoknɨ kumɨ tø me xjanchja̱wɨ. 
\p Xjats ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy jatyɨ wyɨnꞌejxwaꞌkxy, jøts ja tpanijkxy ja Jesús jam tuuꞌa̱m. 
\c 11  
\s1 Ku ja Jesús kya̱jptøjkɨyɨɨꞌñ Jerusalén 
\p  
\v 1 Xjats ku ja jam wyɨnaty yja̱ꞌa̱twa̱nɨdɨ Jerusalén, wɨnets ja tya̱ndøø jam Betfagé midi ja ka̱jp Betania wyɨnaty møøt ñamyɨwɨngonꞌatyɨ, ja ka̱jp midi jam wyɨnaty ta̱ndɨp kojpk ɨxꞌa̱m midi txøøwꞌa̱jtp Olivos, jamts ja Jesús pyabøjkpɨtøjk namajtsk tkajxtsøøꞌñ,  
\v 2 jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Nøjkxtɨ ɨxem ma̱ yø ka̱jpuꞌnk wɨngon, jøts ku net jam mja̱ꞌa̱ttɨt, jamts ɨnet buuruꞌnk tuꞌuk kuwɨɨñ xpa̱a̱ttɨt midi tsotsnɨm, midi kaꞌanɨm pøn ttatsøønɨ. Nøjkx xꞌatsmɨgajɨdɨ jøts xwejtsmeꞌendɨt.  
\v 3 Jøts ku pøn myiktøwɨdɨt tiku jadeꞌen mꞌadøꞌøtstɨ, jadeꞌen xnøjmɨdɨt jøts ku tꞌanuuꞌkxwa̱ꞌa̱ñ nwɨndsønꞌa̱jtɨm, jøts ku ja jatyɨ tyikwɨmbejtkojmɨt. 
\p  
\v 4 Xjats ja pyabøjkpɨtøjk ñøjkxtɨ, jøts ja buuruꞌnk ja ojts tjanchpa̱a̱ttɨ kuwɨɨñ jam tøkꞌagøꞌøm, jam ja tpa̱a̱ttɨ tuuꞌa̱m jøts ja tmɨgajɨdøø.  
\v 5 Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy wɨna̱a̱gɨn tyiktøødøø pøn jam wyɨnatyɨ, yɨdeꞌen ja ojts ñɨɨꞌmyxyɨdɨ: 
\p ―¿Ti mdundɨp? ¿Tigøjxp ku yø buur xmɨgajɨdɨ? 
\p  
\v 6 Xjats ja pyabøjkpɨtøjk yꞌadsoodøø jadeꞌen sa̱ Jesús ja wyɨnaty tø ñɨɨꞌmxyɨdɨ; wɨnets ja ojts yikmajtstuꞌuttɨ jøts ja jam chooꞌndɨ.  
\v 7 Xjats ja jadeꞌen tyiktsoꞌondøø ja buur, jøts Jesús ja ojts ttanɨnøjkxtɨ; wɨnets ja wyet ja ttajɨbaꞌandøø ja buur, jøts Jesús ja ttawaaꞌtspejty ja jɨyujk.  
\v 8 May ja̱a̱ꞌy ja wyet ojts tyaꞌaptɨ jam tuuꞌa̱m, jøts may ujtsꞌa̱a̱y ja ojts ttuꞌkxtɨ jøts ja jam nayɨdeꞌen tpɨkta̱ktøø, jøts ja Jesús jadeꞌen tpa̱tsowa̱ꞌa̱ndɨ ejxɨm møj wɨndsønɨn.  
\v 9 Xjats ja nɨdukɨꞌɨyɨ møkꞌampy kya̱jpxkaktøø, jøts ja nɨdukna̱x wya̱ndøø: 
\p ―¡Dios Teety tsa̱jpjotpɨt, kunuuꞌkx yø wɨndsøn pøn me tø xkexy!  
\v 10 ¡Kunuuꞌkx yø wɨndsøn midi mgutujk mɨmejnɨyɨp, wan ja tyeetyꞌa̱p David tyikmøjta̱a̱jkɨ ja kyutujk jadɨgojk! ¡Kuuyɨ ja Dios Teety jaduꞌuk yja̱a̱kꞌøyɨ! 
\p  
\v 11 Xjats ja Jesús jadeꞌen tyøjkɨyɨɨꞌñ Jerusalén, jadeꞌen ja yja̱ꞌjty jam tsa̱ptøjkjotp. Jøts ja ojts tꞌejxkixy tukɨꞌɨyɨ ti jaty jam wyɨnaty ejtp; jøts ku ja ojts jadeꞌen tꞌukꞌejxkixy, wɨnets ja ñøjkxnɨ jam Betania møøt nɨmakmajtsk pyabøjkpɨtøjk, jaꞌagøjxp ja ojts ñøjkxnɨdɨ ku ja et wyɨnaty tø chuuꞌñɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tꞌayoꞌonmɨgajpxy ja iigɨ tsa̱ꞌa̱mguipy midi ja tyøøm kaꞌejtp 
\p  
\v 12 Xjats ku ja Jesús kyɨmjabom chooꞌndøø Betania, wɨnet yuu ja pya̱a̱jtøø.  
\v 13 Jøts ja jagam tꞌejxpa̱a̱jty tuꞌuk ja iigɨ kipy midi jam wyɨnaty janchꞌa̱a̱myøøt; xjats ja ojts tnɨnijkxy jøts ja tꞌatsꞌejxwa̱ꞌa̱ñ pønɨ jam ɨdøꞌøn ja tyøøm. Jøts ku ja ojts tꞌixy, nɨ tuꞌugɨn ja tyøøm ja tkapa̱a̱jtɨ, nugo ja wyɨnaty janch a̱a̱y ja ñaxy, kumɨ kaꞌanɨm ja tiempɨ wyɨnaty tpa̱a̱ty ku ja iigɨ tyøømɨ.  
\v 14 Wɨnets ja Jesús tmɨgajxpy ja iigɨ kipy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¡Nɨjuunɨ mgaꞌuktøømɨñɨt! 
\p Ku ja Jesús jadeꞌen wya̱a̱ñ, myadowdɨ ja pyabøjkpɨtøjk jaꞌadɨ. 
\s1 Ku ja Jesús twojpɨdsømguixy ja tooꞌkpɨtøjk jam tsa̱ptøjkjotp 
\p  
\v 15 Jawaanɨ yꞌijty, xjats ja yja̱ꞌttøø jam Jerusalén. Jøts ku ja Jesús tyøjkɨyɨɨꞌñ tsa̱ptøjkjotp, wɨnet ja tꞌɨxwojpɨdsømgɨjxy ja ja̱a̱ꞌy pøn jap wyɨnaty tooꞌktɨp ya̱jktɨp, midi jam wyɨnaty juudyɨp ka̱jpxtɨp, tukɨꞌɨyɨ ja tꞌɨxkajxpɨdsømgɨjxy. Nayɨ yikpɨdsøøm ja ja̱a̱ꞌy jaꞌ pøn jam wyɨnaty meeñ tkugondɨp, tukɨꞌɨyɨ myesɨ ja yiktejtsa̱pwa̱jkøjxtøø, jøts nayɨdeꞌen ja pa̱k tooꞌkpɨ chɨnaabyajt yiktejɨmbejtkøjxtøø;  
\v 16 jøts ja Jesús ja ja̱a̱ꞌy tkaꞌuktukꞌana̱jxnɨ ja tsa̱ptøjk ku ja jam tigati tjatsømna̱xwa̱ꞌa̱ndɨ.  
\v 17 Yɨdeꞌen ja Jesús tnɨma̱a̱y ja ja̱a̱ꞌy ku ja yikꞌɨxpɨjky: 
\p ―Yɨdeꞌen jap nøkyɨjxpy wya̱ꞌa̱ñ: “Jaꞌ øts ndøjk wya̱ꞌa̱nt jøts na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy jap tꞌajotꞌa̱ttɨt ja Dios Teety”; jøts kaꞌap meets ja jadeꞌen ti xyiktuñ, maaꞌtsta̱a̱jk meets jaꞌ tø xyikwa̱nɨ. 
\p  
\v 18 Xjats ku ja jadeꞌen tmadoodøø ja israelɨt ja̱a̱ꞌy tyeetywɨndsøn møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjk, wɨnets ja tꞌɨxaadyøjkɨdøø ja ta̱a̱y jøts ja ttukuꞌoogɨwya̱ꞌa̱ndɨ, chøꞌjkɨdɨp ɨdøꞌøn jaa ku ja yja̱a̱ꞌy yikpøjkøxnɨyɨdɨt, paty ja jadeꞌen tnɨda̱a̱yɨwya̱ꞌa̱ndɨ kumɨ tyumnɨja̱ꞌwɨnɨyɨp ja mayja̱a̱ꞌy ja wyɨnaty ku ja janchnɨgyuma̱a̱p yikꞌɨxpiky.  
\v 19 Xjats ku ja et chuuꞌña̱a̱ kyoodsɨña̱a̱, wɨnets ja Jesús tmøøtsooꞌna̱a̱ ja pyabøjkpɨtøjk jam møj ka̱jpjotp, jøts ja jam ñøjkxtɨ ma̱ ja chøønɨdɨ. 
\s1 Ku ja iigɨ tsa̱ꞌa̱mguipy tyɨɨjch 
\p  
\v 20 Xjats ku kyɨmjabomꞌa̱jty, wɨnets ja jam jøpyɨ ña̱jxtøø ma̱ ja iigɨ kipy jam wyɨnaty tyanɨ, jøts ja ojts tꞌejxtɨ ku ja wyɨnaty tø tyøjtsjøꞌknɨ yꞌa̱a̱tsjøtpy.  
\v 21 Wɨnets ja Pedro ja tja̱ꞌmyejch, jøts ja tnɨma̱a̱y ja Jesús: 
\p ―Wɨndsøn, ejx ja iigɨ kipy tø tyøøtsnɨ midi ojts xꞌayoꞌonmɨgajxpy. 
\p  
\v 22 Wɨnets ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Janchja̱wɨdɨ Dios møkꞌampy.  
\v 23 Janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, pønɨ pøn tnɨmaapy ya̱ꞌa̱t kojpk: “Nøjkx mejyjotp, jamts mdøkɨt”, pønɨ ku amumjoojt jadeꞌen mwɨnmay ku kaꞌap mmay mda̱jy, jøts ku køꞌøm xjanchja̱wɨ ja mꞌayuujk pønɨ sa̱ wyɨnaty tø mwa̱ꞌa̱ñ, ja̱tp ɨdøꞌøn ja jadeꞌen pønɨ ku wyɨnaty jadeꞌen ja janchja̱ꞌwɨn xmøøtꞌaty.  
\v 24 Paty mee nnøjmɨ pønɨ ti jaty mꞌamɨdoodɨp ja Dios, pønɨ ti mguꞌamɨdoowɨdɨp jøts ku xjøpꞌejxtɨt jadeꞌen, ja̱tpts ja jadeꞌen.  
\v 25 Jøts ku mdiosꞌajotꞌa̱ttɨt, pønɨ jam ja mmɨdseptɨ, maaꞌkxuktɨ, jøts Dios Teety nayɨdeꞌen mbojkpɨmaaꞌkxɨdɨt pøn jap tsa̱jpjøtpy.  
\v 26 Pønɨ ku kaꞌap xmaaꞌkxuktɨ ja mmɨguꞌuk, nayɨdeꞌen meets ja Dios Teety mgapojkpɨmaaꞌkxɨt pøn jap tsa̱jpjøtpy. 
\s1 Ja Jesús myøkꞌa̱jtɨn 
\p  
\v 27 Xjats ja jadeꞌen jadɨgojk ñøjkxtøø jam Jerusalén. Jøts ku ja Jesús jap wyɨnaty wyɨdity jap tsa̱ptøjkjøtpy, wɨnets ja jap ojts ñɨmiñɨ ja teetywɨndsøn, ja ka̱jpxwejpɨtøjk, jøts ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ pøn ja kutujk jam wyɨnaty tꞌadsɨnaadyɨp,  
\v 28 jaꞌats ja ojts yiktɨyɨ, yɨdeꞌen ja wya̱ndøø: 
\p ―¿Pøn jadeꞌen tø mdanɨgutujkꞌatyɨ ku jadeꞌen mꞌadɨꞌɨch ya̱ tsa̱ptøjkjøøjty? ¿Pøn mets jadeꞌen mgutujkmøꞌøyɨ? 
\p  
\v 29 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Nayɨdeꞌen mee nyiktøøwa̱mɨ; pønɨ xꞌadsoowɨmbejtɨp øts ɨnet, wɨnets ɨnet ndukmadoꞌodɨt pøn øts yø jadeꞌen tø xanɨgutujkꞌaty ku øts jadeꞌen nꞌadɨꞌɨch.  
\v 30 Ku ja Juan Bautista ojts yiknøbety, ¿pøn ja ojts tyanɨgutujkꞌatyɨ ku ja jadeꞌen yꞌadɨɨjch? ¿Sa̱ mee mꞌukwa̱ꞌa̱ñ, Dios ja ojts tyanɨgutujkꞌatyɨ jøts ja jadeꞌen yꞌadøꞌøtst? Adsoojɨmbejtɨk øts. 
\p  
\v 31 Wɨnets ja køꞌømyɨ ñagya̱jpxkaajkɨdøø, yɨdeꞌen ja ñawya̱ꞌa̱ñɨdɨ: 
\p ―¿Sa̱ njanchꞌuknɨma̱a̱ꞌyɨnt? Ku net yø njanɨma̱a̱ꞌyɨnt: “Dios ja ojts kyutujkmøꞌøyɨ”, yɨdeꞌen adøm ɨnet yø xꞌadsoꞌowɨnt: “¿Jøts tigøjxp ku kaꞌap xjanchja̱wɨdɨ pønɨ jadeꞌendam jaꞌ?”  
\v 32 Jøts ja ja̱a̱ꞌy ɨnet xmɨꞌa̱mbøjkmaꞌant ku net njawa̱ꞌa̱nmaꞌant jøts ku ja̱a̱ꞌy ja ojts kyutujkmøꞌøyɨ. 
\p Jadeꞌen ja køꞌøm ñawya̱jnɨdøø, jøts kumɨ ñɨja̱ꞌwɨdɨp ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty may ku ja Juan ja Dios kyugajpxyꞌatyɨ, paty ja jadeꞌen chøꞌjkɨdøø.  
\v 33 Jøts ja yɨdeꞌen tnɨmaadyɨ ja Jesús: 
\p ―Kaꞌap øøts ja nnɨja̱wɨ. 
\p Xjats ja Jesús tnɨma̱a̱y ja ja̱a̱ꞌy: 
\p ―Nayɨdeꞌen meets ja kaꞌap ndukmadoꞌot pøn øts jadeꞌen xanɨgutujkꞌa̱jtp ku øts jadeꞌen nꞌadɨꞌɨch. 
\c 12  
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty ja kaꞌødyumbɨ 
\p  
\v 1 Wɨnets ja Jesús tmɨga̱jpxøjkɨyɨɨꞌñ ja ja̱a̱ꞌy ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱kyøjxp, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Jaa døꞌøn ja̱a̱ꞌy wyɨnaty tuꞌuk pøn ja uvɨ tsa̱ꞌa̱m ojts tteeñ kya̱mjotp; jøts ja yikxon tnagueemy tnabɨjky, jøts ku ja jadeꞌen tꞌuktuuñ wɨnets ja tyikꞌøyɨyɨɨꞌñ tuꞌuk ja uvɨ kumda̱a̱jk ma̱ ja uvɨ tsa̱ꞌa̱m nøø ojts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tyikꞌøyɨ, xjats ja tpøjch tuꞌuk tøjk janch køjxp jam kya̱mjotp. Ka̱m ejxꞌeta̱a̱jk ɨdøꞌøn ja yikꞌøyɨyɨɨꞌñ, ojts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tyikꞌøyɨgyixy. 
\p ’Wɨnets ja tamuky tkøya̱jkna̱a̱ ja kya̱m, tumbɨ ja ojts ttukmɨdañ, jøts ja ñøjkxnɨ abiky et.  
\v 2 Xjats ku ja tiempɨ tpa̱a̱jty juunɨ cha̱ꞌa̱my ja uvɨ tsa̱ꞌa̱m, wɨnets ja wɨndsøn tkejxy tuꞌuk ja tyumbɨ jam ma̱ ja ja̱a̱ꞌy ja tsa̱ꞌa̱mga̱m jam wyɨnaty tø tmɨda̱ndɨ jøts ja jam tꞌatstukꞌamɨdoowa̱ꞌa̱ñ ja tsa̱ꞌa̱m kɨkujkp midi jam wyɨnaty ejtp kya̱mjotp.  
\v 3 Xjats ku ja tumbɨ jam yja̱ꞌjty, wɨnets ja jatyɨ yikma̱jch jøts ja ka̱m ejxꞌetpɨ ja ojts chiigyɨyɨ, kaꞌap ja ti yikmøøy, jadiꞌiñɨ ja jam wyɨmbijty.  
\v 4 Wɨnets ja kuga̱m tkejxy jaduꞌuk tyumbɨ nay jam; ojts ja ñijkxy jøts ja jam nayɨdeꞌen yiktuuñ, yikxon ja jam ojts tyika̱ꞌa̱ch, ojts ja chaachɨ kyuba̱jkɨjxpy, janchiktsepmɨga̱jpx ja jam.  
\v 5 Xjats ku ja nay jadiꞌiñɨ wyɨmbijty, wɨnets ja kuga̱m tja̱a̱kejxy jaduꞌuk tyumbɨ pøn ja ka̱m ejxꞌetpɨ ojts tyikꞌooktɨ. Janch namay ja tumbɨ tmøøtꞌaty jøts ja xyumɨkexy tuꞌuk jaty ja tsa̱ꞌa̱m tsømbɨ; jaꞌats jam ojts ja ka̱m ejxꞌetpɨ kyaꞌødyuñɨdɨ, pømbɨ yikwojp yikojx, jøts pømbɨ wɨna̱a̱gɨn ooꞌktøø. 
\p  
\v 6 ’Jamts ja kuga̱m mya̱jnkuꞌnk wyɨnaty tø tmøøtañ, tuꞌugyɨ ja tꞌuꞌnkꞌaty, jaꞌats ja jam køꞌøm myøøta̱a̱n, jaꞌayɨ ja yjanchøjkpy; xjats ja ojts ɨxꞌoojk tkexñɨm, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: “Yikwɨndsøꞌøgɨp yø kumɨ øts nꞌuꞌnk yøꞌ.”  
\v 7 Jøts ja tumbɨtøjk pøn jam wyɨnaty tꞌejxꞌejttɨp ja tsa̱ꞌa̱mga̱m, kaꞌap ja jadeꞌen wya̱ndøø jøts ja twɨndsøꞌøgɨdɨt, tꞌɨxwɨbejpɨdsøjmɨdøø neꞌegɨ jɨnaxy ja ñawya̱ꞌa̱ñɨdøø: “Ya̱ꞌa̱t ɨnet jaꞌ pøn kuga̱mꞌa̱tp; wan tyikpaꞌøꞌjkyɨmp jøts adøm yø tsa̱ꞌa̱mga̱m njaꞌbøjknaꞌant.”  
\v 8 Xjats ja jadeꞌen tma̱jtstøø, jøts ja tyikꞌooꞌktøø, ojts ja ñɨneꞌkx ja tꞌɨxwɨbejpɨdsøjmɨdøø jam tsa̱ꞌa̱mga̱mjotp. 
\p  
\v 9 ꞌJøts, ¿ti tyuꞌump ja kuga̱m køꞌøm ku ja yꞌuꞌnk jadeꞌen yꞌøꞌjky? Kuwa̱nɨ ja køꞌøm tnɨmeꞌent, wɨnets ja tyikudɨgøøgyøxt ja ka̱m ejxꞌetpɨ, jøts ja abikyja̱a̱ꞌy ja tꞌɨxa̱ꞌa̱tt, jaꞌats ja myoꞌop ja cha̱ꞌa̱mga̱m. 
\p  
\v 10 ’¿Kaꞌanɨm ja nøky xka̱jpxɨdɨ ma̱ yɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ñ? 
\q1 Ja tsa̱a̱ midi ja pojtspɨ kyaꞌukꞌaꞌejxɨdøø, 
\q1 Jaꞌats neꞌegɨ ɨxya̱m tø yꞌukyikpɨkta̱knɨ pøch kyuba̱jk jøts ja ttama̱jtsmujkixy ja pøch. 
\q1  
\v 11 Ja Dios Teety ɨdøꞌøn jadeꞌen tø ttuñ, øy yø nɨgyuma̱a̱p njaja̱ꞌwandɨ. 
\q1 Jadeꞌen ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 12 Wɨnet et ja israelɨt tyeetywɨndsøn tma̱jtswa̱ndøø ja Jesús, jaꞌagøjxp ku ja wyɨnaty tø myɨgajpxyɨdɨ jadeꞌen. Jøts kumɨ chøꞌjkɨdɨp ja mayja̱a̱ꞌy ja wyɨnaty, paty ja ojts jadiꞌiñɨ tmajtstuꞌuttɨ, jøts ja jadeꞌen chooꞌnɨdøø. 
\s1 Ku yikajpxyꞌaty ja kugubajt 
\p  
\v 13 Waanɨ yꞌijty, xjats ja Jesús wɨna̱a̱gɨn yiktanɨguejxy ja fariseotøjk møøt ja Herodes myɨguꞌuk, jøts ja nugo yjotꞌejxwa̱ꞌa̱ñɨ, jaꞌ ja nugo chojktɨp jøts ja kya̱jpxɨgøꞌøty, jaꞌats ja yiktanɨꞌøønɨp.  
\v 14 Ojts ɨdøꞌøn ja Jesús jam yiknɨmiñ, jøts ja yiknɨma̱a̱y: 
\p ―Wɨndsøn, nnɨja̱ꞌwɨp øøts jøts ku mets tɨy janch mgajpxy, ku me kaꞌap xmøjpɨkta̱ꞌa̱ky pønɨ sa̱ jaty ja ja̱a̱ꞌy wya̱ꞌa̱ndɨ, jøts kumɨ kaꞌap mets pøn xꞌejxkapy xkaꞌejxkapy, mdumꞌejxka̱jpkijxpy mets ja ja̱a̱ꞌy, jøts tuꞌugyɨ mets tɨy janch xukꞌɨxpiky ja ja̱a̱ꞌy sudso nnøjkxɨn ma̱ Dios, paty øø nyiktøøwa̱ꞌa̱ñ: ¿Øy ku øøts ja wɨndsøn César nmɨya̱kt nmɨgubatt, uk kaꞌap? ¿Nmoꞌop øøts ja meeñ, uk kaꞌap? 
\p  
\v 15 Xjats kumɨ ñɨja̱ꞌwɨp ja Jesús wyɨnaty jøts ku nugo yjotꞌejxwa̱ꞌa̱ñɨdɨ, wɨnets ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Tiku ø xjotꞌejxtɨ? Ya̱ktɨ tuꞌuk meeñ, wan ø tꞌukꞌijxy. 
\p  
\v 16 Xjats ja ojts tmoꞌodɨ, xjats ku Jesús ja twɨnꞌixy wɨnets ja ojts tyiktɨy, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Pøn ya̱ꞌa̱t ja wyeen yꞌa̱a̱w, jøts pøn ya̱ꞌa̱t ja xyøøw ɨxya̱ kyøjxja̱ꞌa̱yɨ? 
\p Xjats ja yꞌadsoodøø jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―César yøꞌ yjaꞌ. 
\p  
\v 17 Wɨnets Jesús ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Moꞌodɨ ja César ja yjaꞌ pønɨ midi ja yjaꞌajtpy, jøts ja Dios xmoꞌodɨt pønɨ midi ja yjaꞌajtpy. 
\p Jøts ku ja Jesús jadeꞌen wya̱a̱ñ, wɨnets ja̱a̱ꞌy ja ñɨgyuma̱a̱p tja̱ꞌwɨdøø ku ja jadeꞌen yꞌadsøøy. 
\s1 Ku ja ja̱a̱ꞌy tyiktøwdɨ pønɨ janch ɨdøꞌøn jaꞌ ku ooꞌkpɨ jadɨgojk jyujkpyøktɨt 
\p  
\v 18 Xjats ja Jesús ja saduceotøjk ojts ñɨmiñɨyɨ. Jaꞌ ñɨmejnɨyɨ pøn nømdɨp jøts ku ooꞌkpɨ nɨjuunɨ kyaꞌukpɨdsømnɨdɨt jap ooꞌkpɨ jutjøtpy; jaꞌats ja ojts yiktɨyɨ jøts ja ojts ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p  
\v 19 ―Wɨndsøn, yɨdeꞌen ja Moisés ojts tjaadyañ tuꞌuk ja kutujk pønɨ pønɨk tkuꞌooꞌkp ja ñɨdøꞌøxy, jøts ku ja yꞌuꞌnk ja nɨ tuꞌuk tkayiktañ, wɨnets ja kuꞌøktyøꞌøxy tmøøtꞌamajtskɨt ja ñɨya̱a̱ꞌy ooꞌkpɨ myɨguꞌuk midi nadyuꞌuk jøts ja jadeꞌen yikaꞌaxɨyɨt.  
\v 20 Jøts ja døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty nɨwɨxujktɨ, jadeꞌen ja tyukja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ. Xjats ja myøjpɨ jawyeen yꞌamajtskɨyɨɨꞌñ, jøts ja jatyɨ tkuꞌøꞌjky ja ñɨdøꞌøxy, kaꞌanɨm ja yꞌuꞌnk ja wyɨnaty tpa̱a̱tɨnɨm.  
\v 21 Ku døꞌøn ja jadeꞌen yꞌøꞌjky, wɨnets ja mutskpɨ midi ja ooꞌkpɨ wyɨnaty myɨjɨdsimyꞌajtpy, jaꞌ ojts tmøøtꞌamajtskɨ ja kuꞌøktyøꞌøxy, jøts ja nayɨdeꞌen yꞌooꞌknɨmøø, nɨ tuꞌugɨn ja yꞌuꞌnk ja tkayikta̱a̱ñ; nayɨdeꞌen ja myɨdɨgøøkpɨ ya̱a̱ꞌy yja̱jty.  
\v 22 Nɨdukɨꞌɨyɨ ja tøꞌøxy ja tyikna̱jxkɨjxy ja ya̱a̱ꞌdyøjk nɨwɨxujk ya̱a̱ꞌy, jøts nɨpøn ja yꞌuꞌnk ja ojts kyadukpa̱a̱dyɨ, nɨpøn ja yꞌuꞌnk tkayikta̱a̱ñ. Xjats ja tøꞌøxyøjk nayɨdeꞌen yꞌooꞌknɨmøø.  
\v 23 Jøts ku ja jadɨgojk pyɨdsøꞌømdɨt jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, ¿pømbɨ ja tøꞌøxy nøjkx jadɨgojk tnɨdøꞌøxyꞌaty, kumɨ tø ja nɨdukɨꞌɨyɨ tꞌatsnɨdøꞌøxyꞌa̱jtkøxtɨ? 
\p  
\v 24 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Kaꞌ mee mꞌøwyɨnmay, jaꞌagøjxp ku xkanɨja̱wɨdɨ ja Dios kyajpxy, ku xkanɨja̱wɨdɨ ja Dios myøkꞌa̱jtɨn.  
\v 25 Ku døꞌøn ja ooꞌkpɨ nøjkx pyɨdsømdɨ jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, nɨpøn nøjkx kyaꞌukꞌamajtskɨñɨ, nɨpøn nøjkx kyaꞌuktøꞌøxmyɨyøꞌøñɨ, nɨpøn yꞌuꞌnk tkaꞌukyikꞌamajtskɨñɨt. Jadeꞌen ja tsɨna̱a̱ꞌyɨn ja nøjkx tyikna̱xtɨ ejxɨm a̱nkɨlɨs pøn tsɨnaadyɨp jap tsa̱jpjøtpy.  
\v 26 ¿Kaꞌap meets xnɨja̱wɨ, jøts ku ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ ku ja ooꞌkpɨ pyɨdsøꞌømt jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy? ¿Kaꞌanɨm ja nøky xꞌɨxpøktɨ midi ja Moisés ojts tja̱ꞌa̱y, ma̱ ja tnɨgajpxy sudso Dios ja ojts myɨgajpxyɨ jam ujts a̱a̱yjotp? Ku ja ojts ñɨɨꞌmxyɨ: “Tum øts xdiosꞌa̱jttɨp ja Abraham, ja Isaac jøts ja Jacob.”  
\v 27 Kidi ooꞌkpɨpts ja ñɨdiosꞌajtpy, pø jaꞌaxɨ ja ñɨdiosꞌajtpy jøts ja tyikjujkyꞌa̱tt øy pøn. Jøts mgaꞌøwyɨnmaapy meets ɨdøꞌøn ku xkajanchja̱wɨdɨ. 
\s1 Ja møj kutujk midi ja Dios ñɨꞌaneꞌempy 
\p  
\v 28 Xjats wɨnet yja̱ꞌjty tuꞌuk ja ka̱jpxwejpɨtøjk ja myɨguꞌuk midi wyɨnaty tø tmadøy ku ja Jesús jam jadeꞌen tmɨnagyajpxyɨ ja saduceotøjktɨ, jøts kumɨ ja wyɨnaty tnɨja̱wɨ ku ja Jesús wyɨnaty øy tø yꞌadsøy, wɨnets ja tyiktɨɨy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Midiꞌibɨ ja Dios ja kyutujk jawaanɨ møj jøts nmɨmadoꞌowɨnt? 
\p  
\v 29 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Jaꞌ Dios jawaanɨ møj kyutujkꞌajtpy midi wa̱mp yɨdeꞌen: “Israelɨt ja̱a̱ꞌy, ukmadowdɨ meets, tuꞌugyɨ ja Dios pøn adøm ndiosꞌa̱jtɨndɨp.  
\v 30 Jøts tsoktɨ ja jawaanɨ ejxɨm nɨti jadeꞌen xkatsoktɨ, amumjoojt ja xwɨndsøꞌøgɨdɨt, jaꞌ tuꞌugyɨ mjotmayꞌa̱ttɨp, jaꞌ tuꞌugyɨ møk mꞌajotꞌa̱ttɨp.” Ya̱ꞌa̱t ɨdøꞌøn øgyutujkꞌa̱jtp.  
\v 31 Jøts jap jaduꞌuk midi ñɨñayjadeꞌen møj, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ñ: “Tsok mmɨguꞌuktøjk, wɨndsøꞌøgɨ mmɨguꞌuktøjk, jadeꞌen xtsokt jøts jadeꞌen xwɨndsøꞌøgɨt sa̱ køꞌøm mnachøkyɨ, jøts sa̱ køꞌøm mnawyɨndsøꞌøgɨyɨ.” Kaꞌap jaduꞌuk kutujk te midi jawaanɨ møj sa̱ ya̱ꞌa̱dɨndɨ. 
\p  
\v 32 Xjats ja ka̱jpxwejpɨtøjk wya̱a̱ñ: 
\p ―Wɨndsøn, kaꞌ me mga̱jpxɨgøy. Tɨy janch me mwa̱ꞌa̱ñ jøts ku Dios ja tuꞌugyɨ, ku kaꞌap jaduꞌuk pøn.  
\v 33 Janch me mwa̱ꞌa̱ñ jøts ku Dios amumjoojt ndsojkɨnt, jøts ku ja amumjoojt nwɨndsøꞌjkɨnt, jøts ku ja tuꞌugyɨ møk nꞌajotꞌa̱jtɨnt, tyimdyɨɨgyajpxy jadeꞌen ku nmɨguꞌuk ndsojkɨnt jadeꞌen sa̱ køꞌøm nnachøjkyɨꞌɨmp. Neꞌegɨ tyimyꞌøy yø jadeꞌen neꞌegɨ Dios chøjkpy, jøts kaꞌap jadɨneꞌen yiktsøky ku jɨyujk ku ja ti ndawɨndsøꞌjkɨꞌɨnt, ku ja ti ndamɨyojxɨn jam alta̱jrkøjxp. 
\p  
\v 34 Xjats ku ja Jesús ojts tꞌixy ja ja̱a̱ꞌy ku ja Dios kyajpxy twɨnmadoojɨ, ku ja yikxon øy tsuj yꞌadsoojɨyøø, wɨnets ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Tyimyjawaanɨ kyaꞌity jøts mets ja Dios kyutujk xkupøjkɨt midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy. 
\p Jøts jadeꞌen kaꞌap pøn yꞌuknayꞌaꞌejxɨnɨyɨ jøts tyiktøøꞌadøꞌøtst øy tyiiꞌjɨ. 
\s1 ¿Janch ɨdøꞌøn ku ja David tꞌa̱pꞌaty ja Cristo? 
\p  
\v 35 Jam ja Jesús wyɨnaty yikꞌɨxpiky tsa̱ptøjkjotp, jamts ja yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Sa̱ døꞌøn ja ka̱jpxwejpɨtøjk wya̱ꞌa̱ndɨ? ¿Pønɨk ɨdøꞌøn tijy pøn ja Dios Teety ya̱ pyɨkta̱a̱jk na̱xwiiñ jøts wyɨndsønꞌa̱tt? ¿Nugo ja møj wɨndsøn David yꞌa̱p ja tijy, kidi?  
\v 36 Janch jadeꞌen wya̱ꞌa̱ndɨ, kaꞌap ɨdøꞌøn ja kyaꞌpxyɨ kumɨ køꞌøm ja David wya̱a̱ñ ku Espíritu Santo ja ojts yꞌaga̱jpxɨyɨ, wɨnets ja Dios kyajpxy ja ojts tja̱a̱jyɨ ma̱ wya̱a̱ñ yɨdeꞌen: 
\q1 Yɨdeꞌen ja Dios Teety tnɨma̱a̱y ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm: 
\q1 “Ɨxa̱ꞌa̱k jøts ø xpudsøønɨt nꞌaga̱ꞌñꞌampy, 
\q1 jøts øts yø mmɨdsep nmɨmajada̱køxt.” 
\m  
\v 37 ¿Pønɨ yøꞌ wyɨndsønꞌa̱jtɨm, sudso yø ndejɨnt nugo tꞌa̱pꞌa̱tt? 
\p Jadeꞌen ja Jesús wya̱a̱ñ. Janch namay ja ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty, jøts janch jotkujk ja jam wyɨnaty pyatmadøyɨ. 
\s1 Ku ja Jesús ttamɨgajpxy sa̱ yꞌadøꞌøtstɨ ja ja̱a̱ꞌy midi yikꞌɨxpøjktɨp jam tsa̱ptøjkjotp 
\p  
\v 38 Yɨdeꞌen ja Jesús wya̱a̱ñ ku ja jam wyɨnaty yikꞌɨxpiky: 
\p ―Øyɨm mnayꞌejxꞌetɨdɨt, ejxɨm meets ka̱jpxwejpɨtøjkɨn, mnayꞌejxnɨyɨdɨ pøn ja wyet yøñja̱wɨ tpajɨdøjttɨp ku yøꞌødyɨ, pøn muum tuuꞌa̱jy nagya̱jpxpooꞌkxɨ ttsojktɨp wɨndsøꞌøgɨ wɨnja̱wɨ,  
\v 39 pøn ja øybɨ tsɨnaabyajt ttsojktɨp jap tsa̱ptøjkjøtpy, pøn ja tsɨnaabyajt twɨꞌejxtɨp ku kyaawya̱ꞌa̱ndɨ,  
\v 40 jøts jaꞌ ja kuꞌøktyøꞌøxyøjk pyøjkɨdɨp ja myeeñ, jøts ja jatyɨ tkuꞌøøꞌndɨ, ñadyijyɨ ja øy Diosꞌajotꞌa̱ttɨ. Janch møk ja nøjkx tkuꞌayowɨdɨ ku jadeꞌen yꞌadøꞌøtstɨ. 
\s1 Ku ja kuꞌøktyøꞌøxy tpɨkta̱a̱jky ja lyɨmunsɨ 
\p  
\v 41 Tukꞌojk ja Jesús yꞌɨxa̱a̱jky jap møj tsa̱ptøjkjøtpy, jap ja wyɨnaty chøønɨ jap kajuun wɨndujpy ma̱ ja ja̱a̱ꞌy ja myeeñ tpɨkta̱ꞌa̱ktɨ midi ja yojxtɨp, jap ja tꞌaꞌejxuky ja ja̱a̱ꞌy sa̱ jaty jap pøn myeeñ wyɨnaty tpɨkta̱ꞌa̱ktɨ, namay ɨdøꞌøn jaꞌadɨ.  
\v 42 Wɨnets yja̱ꞌjty tuꞌuk ja kuꞌøktyøꞌøxy pøn wyɨnaty janch ayoop, pøn wyɨnaty nɨti kaꞌejtxɨp. Jaꞌats pyujxmeeñuꞌnk majtsk tkugoꞌonɨyɨɨꞌñ jap meeñ abøjkꞌɨɨꞌñjøtpy, tukɨꞌɨyɨ døꞌøn ja tpɨkta̱a̱jky midi ja wyɨnaty myøøtꞌajtpy.  
\v 43 Wɨnets ja Jesús tya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ ja pyabøjkpɨtøjk, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ ku yø kuꞌøktyøꞌøxy janch neꞌegɨ ja̱wɨ ndejɨnt ja myeeñ tø tyøxy. Nɨpøn ja̱a̱ꞌy ja myeeñ jadeꞌen tø tkayøxy pøn jaty ja myeeñ tø tjaꞌagonɨdɨ jap kajuunjøtpy;  
\v 44 kumɨ ja myeeñ wɨnda̱nk yø jap nugo tø tpɨkta̱ꞌa̱ktɨ; jøts yø tøꞌøxyøjk øy ɨdøꞌøn yø ayøy, neꞌegɨ tø yø tpɨkta̱kixy ja ñɨdsɨna̱a̱jyɨk midi yø jam myøøtꞌajtpy. 
\c 13  
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy jøts ku ja tsa̱ptøjk yjett 
\p  
\v 1 Xjats ku ja Jesús pyɨdsɨɨmy jam møj tsa̱ptøjkjotp, wɨnet ja pyabøjkpɨtøjk ja tuꞌuk ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―¡Wɨndsøn, ejxɨk mets, ti tsa̱a̱ yø jadeꞌen jøts ti tøjk yø jadeꞌen! 
\p  
\v 2 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Mꞌijxpy yø møj tøjk? Nɨ tuꞌugɨn yø tsa̱a̱ ya̱ nøjkx kyatañ nɨkɨɨbyety. Meꞌendɨp ja ja̱a̱ꞌy jøts ja nøjkx tja̱a̱gøxtø tukɨꞌɨyɨ yø tøjk. 
\s1 Ja ejxa̱ꞌa̱n midi yikꞌexp ku wyɨnaty yiktɨɨdyunwa̱nɨdɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 3 Xjats ja jadeꞌen ñøjkxtøø jam kojpkøjxp midi txøøwꞌa̱jtp Olivos, ja kojpk midi jam wyɨnaty tsa̱ptøjk awemp ta̱mp. Jamts ja Jesús yꞌɨxa̱a̱jky, jøts pyabøjkpɨtøjk ja jam amaaꞌtsk yiktøøjɨyøø, yɨdeꞌen ja Pedro wya̱ndøø møøt ja Jacobo, møøt ja Juan, jøts møøt ja Andrés: 
\p  
\v 4 ―Jaꞌ øø ndsøjkpy jøts øøts xukmadoꞌot wɨndem ɨdøꞌøn yø tsa̱ptøjk jadeꞌen yja̱tt. ¿Ti tɨyꞌa̱jtɨn øøts jawyeen nꞌexp jøts ku døꞌøn ja jadeꞌen wyɨnaty yja̱twa̱ꞌa̱ñ? 
\p  
\v 5 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Øyɨm mnayꞌejxꞌetɨdɨt, ejxɨm mee pøn mwɨnꞌøøꞌnɨyɨ.  
\v 6 Kumɨ may ja̱a̱ꞌy nøjkx myendɨ jøts øts ja xꞌaduna̱xtɨt, jøts ja ñøøꞌmdɨt: “Cristo øts”, mayja̱a̱ꞌy ja jadeꞌen wyɨnda̱a̱yꞌa̱ttɨp. 
\p  
\v 7 ’Jøts ku meets ja tsep øy ma̱ xnɨmadoꞌot ku ja tsep wyɨngonɨ, kidi mdsøꞌøgɨdɨ kumɨ ja̱tp ɨdøꞌøn ja jadeꞌen, kaꞌap ja ña̱xt jøts kaꞌap jaꞌ tɨɨdyuꞌunɨn xøøwɨ.  
\v 8 Kumɨ ja møj ja mutsk ja ka̱jp nøjkx cheptundɨ xem ya̱m, wɨndsøndøjk ñañɨbɨdøꞌøgɨdɨt pøn jaty yikutujktɨp ya̱ na̱xwiiñ; maawyeen ja ujx nøjkx ñaxy, meꞌemp ja yuu, mayꞌampy ja ja̱a̱ꞌy nøjkx ja myɨguꞌuk tmɨdsepøktɨ aꞌøyꞌampy pøn ja nugo tyikma̱ꞌa̱ttɨp. Jøts ku døꞌøn ja jadeꞌen yja̱tt tsoꞌonda̱kpnɨm ɨdøꞌøn ja ayoꞌon wyɨnaty jadeꞌen. 
\p  
\v 9 ’Jøts øyɨm mnayꞌejxꞌetɨdɨt; kumɨ myikøya̱kp meets ma̱ kudunktøjk yikutuktɨ, jøts mee nøjkx myiktsiiky myikwøpy jap tsa̱ptøjkjøtpy. Mwɨnguwa̱ꞌa̱gɨp mee nøjkx ja møj wɨndsøndøjk; øts meets jap xkunøjkxɨp jøts ja wɨndsøndøjk myikmadya̱ꞌa̱gɨdɨt, xjats meets ɨdøꞌøn ja njaꞌ xnɨgubojkɨt.  
\v 10 Na̱mgaꞌanɨm ja tɨɨdyuꞌunɨn xøøw tpa̱a̱ty ku ja øgyajpxy ku ja ømyadya̱ꞌa̱ky øy ma̱ga̱jp yika̱jpxwa̱ꞌkxt.  
\v 11 Jøts ku jadeꞌen ja kudunk øy ma̱dsoo myiktawɨnguwa̱wɨdɨt, kidi xkumayɨdɨ xkuda̱jɨdɨ sudso xꞌadsojɨmbettɨt. Jadeꞌen ɨdøꞌøn mwa̱ꞌa̱ndɨt pønɨ sa̱ Espíritu Santo wɨnet myikꞌayukpa̱a̱dyɨdɨ; kidi meedsɨp køꞌøm mga̱jpxp, ja Espíritu Santo meets mꞌaga̱jpxɨyɨp.  
\v 12 May ja ja̱a̱ꞌy ttukmɨgaꞌaxwaꞌkxy ñagyøya̱kɨdɨt jøts yꞌooktɨt, may ja uꞌnkteety ja yꞌuna̱ꞌjk nøjkx tmɨdsepøktɨ jøts ja tkøya̱ktɨt, nayɨdeꞌen ja una̱ꞌjk nøjkx tmɨdsepøktɨ ja tyeety ja tya̱a̱k kunɨm oꞌjkɨn ja ttukpa̱a̱ttɨt køꞌøm.  
\v 13 Jøts mdumɨdsepꞌa̱ttɨp meets ja ja̱a̱ꞌy jaꞌagøjxp ku meets øts xjanchja̱wɨ; jøts pønɨ pøn ja ayoꞌon jadeꞌen tmɨdanaapy kunɨm yꞌookt, jaꞌ ɨdøꞌøn nøjkx nɨtsoꞌokꞌa̱jtp. 
\p  
\v 14 ’Jadeꞌen ja Dios kyugajpxy Daniel tja̱a̱y tuꞌuk ja nøky ma̱ ja ojts tnɨgajpxy midi ja ja̱a̱ꞌy tyikma̱ꞌa̱tp, jøts ku meets ja jadeꞌen xꞌext ku ja ma̱ tø yikpɨkta̱ꞌa̱ky ma̱ ja kyapa̱a̱tꞌatyɨ ―pønɨ pøn ya̱ꞌa̱t nøkyajpxpy, wan tja̱ꞌgyukɨ―, jøts pønɨ pøn jam Judea tsɨnaadyɨp wan tkaknøjkxtɨ jam kojpkjotp.  
\v 15 Jøts pønɨ jam wyɨnaty tø pyety tyøjkøjxp jaꞌabɨ xøøw, jøts ku ja wyɨna̱kt kaꞌap ja yja̱a̱ktyimyꞌatstøkɨt jap tøjkjøtpy jøts ja tja̱a̱kyikpɨdsøꞌømt øy ti, neꞌegɨ tøꞌøp jaꞌ ku ja jadiꞌiñɨ yja̱a̱kaꞌakt;  
\v 16 jøts pønɨ pøn jam wyɨnaty kya̱mjotp, kaꞌap ja yꞌukwɨmbejtnɨt jam tyøjk wɨndum jøts ja wyet ja tja̱a̱kꞌatswetst.  
\v 17 ¡Ti yjanchꞌayøøy ja tøꞌøxyøjk pøn wyɨnaty jøtpytɨ, pøn jam wyɨnaty myutskuꞌnk tmøøtꞌa̱jttɨp jaꞌabɨ xøøw!  
\v 18 Ajotꞌa̱tt amɨdowdɨ ja Dios jøts kidi yja̱ꞌa̱ty ja tiempɨ wɨnet et ku ja et wyɨnaty xyuxy, jøts kidi jaꞌabɨ xøøw mgaꞌaktɨ;  
\v 19 kumɨ ja døꞌøn nøjkx ja møk ayoꞌon tyuñɨyɨ midi kaꞌanɨm yikꞌixy nɨjuunɨ wɨneꞌen ñaxy kujk ja tiempɨ jaayɨp ku Dios tyiktsoꞌonda̱a̱jky yø na̱xwiiꞌñɨt, nɨkaꞌap nøjkx jaduꞌuk ja ayoꞌon jadeꞌen yikꞌixy sa̱ jaꞌajɨn midi ɨdøꞌøn meꞌemp.  
\v 20 Jøts ku Dios Teety ja jeexyɨp tø tkaꞌaga̱jpxuky kon ja ayoꞌon, ti pøn xijy jadeꞌen nɨtsoꞌokꞌa̱tp; jøts jaꞌagøjxp Dios Teety ja tø tyikøñ ku ja ttsøky ja yja̱a̱ꞌy pøn ja tø twɨwich. 
\p  
\v 21 ’Pønɨ pøn mdukmadojɨdɨp, pønɨ pøn mnɨma̱a̱jyɨdɨp: “Ejxtɨ, ɨxya̱ døꞌøn ja Cristo”, uk ku myiknøjmɨdɨt “Ejxtɨ, ɨxem ja Cristo tyanɨ”, kidi xmɨbøktɨ.  
\v 22 Jaꞌ ɨdøꞌøn nøjkx jadeꞌen wa̱ndɨp pøn ñadyijyɨ jadeꞌen sa̱ Cristo sa̱ ja Dios kyugajpxy, pøn ja mɨkuꞌ myøkꞌa̱jtɨn nøjkx tyiktuujnɨdɨp jøts ja nayɨdeꞌen ttuꞌunt sa̱ Diosɨn, yjawɨnꞌøøꞌmba̱a̱twa̱ꞌa̱mp ja nøjkx pøn ø tø nwɨwich.  
\v 23 Jøts nayꞌejxꞌetɨdɨ meets, nayjøpꞌejxɨdɨ jøts kidi mwɨnda̱a̱yꞌatyɨdɨ ja mɨkuꞌ; patkɨꞌjyɨ meets yø ya̱m ndukmadøy. 
\s1 Sa̱ myeꞌent ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy myøjkudanaabyɨ 
\p  
\v 24 ’Ku døꞌøn ja tiempɨ ña̱xt ma̱ et ja ayoꞌon tyunɨyɨt, wɨnet ja xøøw yꞌookt, wɨnet ja poꞌ yꞌookt, jøts ja kaꞌap yꞌukꞌa̱nɨdɨt,  
\v 25 ka̱ꞌa̱gøjxp yø ma̱a̱dsa̱ꞌ jam tsa̱jpwemp, jøts na̱xp ja ujx jam tsa̱jpwemp.  
\v 26 Xjats tꞌejxtɨt ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ja myøjkudanaabyɨ ku ja kyutujk tmɨmeꞌent møkꞌa̱jtɨngøjxp yoots agujkp.  
\v 27 Wɨnets øts ja nꞌa̱nkɨlɨs ngajxwa̱ꞌkxt, jaꞌats øts ja nja̱a̱ꞌy xwa̱a̱mujkɨp pøn øts tø nwɨwetstɨ øy ma̱dsoo, yikwa̱a̱muktɨp jaꞌ øy ja wyɨnaty ma̱ tyimyjatsøønɨdɨ. 
\p  
\v 28 ’Uk patmadojɨdɨk øts ja nꞌɨxpøjkɨn: Ku ja iigɨ kipy yꞌawa̱j yꞌuꞌnkꞌaty jøts ku ja kujk xyɨmumbøjknɨ, jadeꞌen yiknɨja̱wɨ ja et jøts ku yꞌa̱nda̱ꞌa̱kwa̱nɨ.  
\v 29 Nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja nꞌukpɨkta̱a̱jkɨnt sa̱ ja ayoꞌon nøjkx ñaxy; jøts ku ja jadeꞌen xꞌejxtɨt, jadeꞌents meets ja xnɨja̱wɨdɨt jøts ku øts wyɨnaty nmenwa̱nɨ.  
\v 30 Janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, ja̱tp ɨdøꞌøn ja jadeꞌen na̱mgaꞌanɨm ja̱a̱ꞌy wyɨnaty yꞌooktɨ.  
\v 31 Na̱jxp yø na̱a̱jx yø tsa̱jp yꞌity, jøts nɨwɨndem øts nꞌayuujk kyanaxy. 
\p  
\v 32 ’Kaꞌap ja et ja xøøw yiknɨja̱wɨ pønɨ juunɨ døꞌøn ja jadeꞌen yja̱tt, nɨpøn ja tkanɨja̱wɨ, nɨ a̱nkɨlɨs ja tkanɨja̱wɨ, jøts nɨ Dios Uꞌnk ja tkanɨja̱wɨ. Ja Dios Teety ja tuꞌugyɨ tnɨja̱ꞌwɨp. 
\p  
\v 33 ’Jøts nayjøpꞌejxɨdɨ meets ejtp, ejtp ja Dios xꞌajotꞌa̱ttɨt kumɨ kaꞌap meets ja xnɨja̱wɨ pønɨ juunɨ øts wyɨnaty nwɨmbejtkojmɨt.  
\v 34 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja ndejɨnt nꞌukpɨkta̱a̱jkɨnt ejxɨm ja ja̱a̱ꞌy midi nøjkxp jagam wɨdejtpɨ, jøts ku ja chøøñ yꞌukꞌaneꞌempy ja tumbɨ jaꞌ, tuꞌuk jaty tyumbɨ ja tꞌuktunkmøꞌøy jøts yꞌukpɨktakpy tøjk adɨnaabyɨ ja tuꞌuk, pøn tꞌejxꞌetp ja tøjk.  
\v 35 Jøts ejtp ɨdøꞌøn mjøpꞌejxtɨt, kumɨ kaꞌap meets ja xnɨja̱wɨ pønɨ juunɨ yja̱ꞌa̱tt ja mwɨndsøn midi kudøjkꞌa̱jtp, jotmøñ ja yja̱ꞌa̱ty ux, uk jotmøñ ja yja̱ꞌa̱ty tsuuꞌm, jotmøñ ja yja̱ꞌa̱ty ku tsa̱pnɨꞌa̱a̱w yꞌaya̱jxnɨdɨ, uk jotmøñ ja yja̱ꞌa̱ty jøpkyoots;  
\v 36 kaꞌ ti nnɨja̱ꞌwɨn pønɨ juunɨ ja yja̱ꞌa̱tt, kuts meets ja jotmøñ mma̱a̱guba̱a̱dɨyɨt ya̱m meets jap wyɨnaty mma̱a̱ꞌy.  
\v 37 Midi mee ndukmadøøpy, nɨdukɨꞌɨyɨ øts ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen nnøjmɨ jøts tjøpꞌejxꞌettɨt. 
\c 14  
\s1 Ku ja Jesús yikajpxyꞌaty jøts ja yikma̱tst 
\p  
\v 1 Ja majtsk xøøw wyɨnaty kyaꞌity jøts ja pa̱skɨ xøøw tpa̱a̱tt ku ja ja̱a̱ꞌy tkaydɨ ja tsa̱pkaaky jadiꞌiñɨ midi ja levadurɨ tkamøøtꞌa̱jtp. Wɨnet et ɨdøꞌøn ja teetywɨndsøn møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjk tꞌɨxa̱ꞌa̱dɨ ja ta̱a̱y ja wɨnma̱a̱ꞌñ sudso ja tjadyimyꞌukma̱tstɨt ja Jesús awɨnꞌøønɨꞌampy, jøts ja tyikꞌooktɨt.  
\v 2 Xjats ja yɨdeꞌen køꞌøm ñawya̱jnɨdøø: 
\p ―Kaꞌap ja jadeꞌen yꞌøyꞌa̱tt ku ja nma̱jtsɨnt xøjøøjty, tsojk ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen xem ya̱m pyɨdøꞌøktɨt jøts adøm ja sa̱gasa̱ xuꞌunɨndɨt. 
\s1 Ku ja Jesús yiktagutajmjɨꞌɨky ja pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ 
\p  
\v 3 Jam ja Jesús wyɨnaty ma̱ ja ka̱jp txøøwꞌaty Betania, jam ja wyɨnaty tyøkꞌayøꞌøy Simón wyɨndum, ja ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty axøøꞌkpɨm putsp; jam ja Jesús wyɨnaty twɨndsøønɨ ja mesɨ ku tøꞌøxyøjk tuꞌuk tmɨja̱ꞌjty ja poop tsa̱a̱duꞌjts midi wyɨnaty tmøøtꞌa̱jtp ja aceite midi janch pa̱ꞌa̱kxuuꞌkp, jøts midi janch tsowɨ toꞌjkɨp. Jaꞌats ja tøꞌøxyøjk ojts tkupuꞌuduꞌuty, jøts ja Jesús kyuba̱jk ja ojts ttanɨtajmɨyɨ.  
\v 4 Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy yꞌa̱mbøjktøø pøn jam wyɨnaty wɨna̱a̱gɨndɨ, yɨdeꞌen ja ojts ñawya̱ꞌa̱ñɨdɨ: 
\p ―¿Tigøjxp ku yø pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ jadeꞌen nugo tø wyɨndɨgøy?  
\v 5 Tø yø jeexyɨp neꞌegɨ yiktøøky tɨgøøk magøꞌpxy denarios, jøts ayoobɨ ja̱a̱ꞌy ja jeexyɨp ja meeñ yiktabudøkɨ. 
\p Jøts ja tjanchmyɨꞌa̱mbøjktøø ja tøꞌøxyøjk. 
\p  
\v 6 Wɨnets Jesús ja ojts ñɨɨꞌmxyɨdɨ: 
\p ―Majtstuꞌuttɨ; ¿ti yø mdamɨga̱jpxtɨp? Øts yø jadeꞌen tø xꞌødyuñ.  
\v 7 Kumɨ ejtp meets ayoobɨ ja̱a̱ꞌy xpa̱a̱tt xꞌext, jøts ødyundɨ meets jaꞌ pønɨ juunɨ meets ja køꞌøm xmayꞌa̱twa̱ꞌa̱ñ; jøts kidi xjøpꞌejxtɨ jøts øts meets ejtp xpa̱a̱tt xꞌext.  
\v 8 Tø øts ɨdøꞌøn yø tøꞌøxyøjk jadeꞌen xuñ pønɨ sa̱ øts ɨdøꞌøn yø xamɨdsøkyɨn; tø øts ja pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ yø xanɨtemy kumɨ xꞌookjøpꞌejxnɨp øts ɨdøꞌøn jaꞌ, paty ɨdøꞌøn xyikꞌøøꞌyɨñɨ xyikpa̱a̱jtɨñɨ kumɨ wɨngonɨp øts ja nꞌoꞌjkɨn.  
\v 9 Janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, ku øy ma̱dsoo yika̱jpxwa̱ꞌkxt ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky ya̱ na̱xwiiñ, nayɨdeꞌen yø øy ma̱dsoo yiknɨmadya̱ꞌa̱kt ku øts yø tøꞌøxyøjk jadeꞌen tø xmayꞌaty, yikja̱ꞌmyatsp yø øy juunɨ ku yiknɨmadya̱ꞌa̱kt. 
\s1 Ku ja Judas ñayꞌawa̱jnɨyɨ jøts ja tkøya̱kt ja Jesús 
\p  
\v 10 Wɨnets ja Judas Iscariote chøøꞌñ pøn ja Jesús pyabøjkpɨtøjk wyɨnaty møøt ñɨmakmajtskꞌaty, jøts ja ojts tnɨnijkxy ja teetywɨndsøn, jaꞌats ja møøt tkajpxyꞌa̱jty jøts ku ja tkøya̱kt ja Jesús.  
\v 11 Xjats ku ja jadeꞌen tmadoodøø, wɨnets ja jyanchxonda̱ktøø, jøts ja Judas ja meeñ jatyɨ yiktamɨꞌawa̱ꞌa̱nɨyɨɨꞌñ. Jaꞌagøjxpts ja Judas tꞌɨxa̱a̱y ja ta̱a̱y ja wɨnma̱a̱ꞌñ juunɨ et ja tꞌukøya̱kt ja wyɨndsøn. 
\s1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yja̱a̱kꞌaꞌuxꞌa̱jtnɨ møøt ja pyabøjkpɨtøjk 
\p  
\v 12 Xjats ku ja xøøw tpa̱a̱jty midi ja israelɨt ja̱a̱ꞌy yjanchꞌama̱a̱yꞌa̱jttɨp, ku cha̱pkaaky ja jadiꞌiñɨ tkaydɨ midi levadurɨ tkamøøtꞌa̱jtp, jaꞌabɨ xøøw ɨdøꞌøn wyɨnaty tø tpa̱a̱ty jøts ku ja xøøw mɨdukxøøw tyuñɨ, jaꞌ ja tyejtɨp pa̱skɨ, jaꞌabɨ xøøw ɨdøꞌøn ja tyuknɨꞌoꞌjkɨdɨp ja borreegɨ maxuꞌunk, paty ja pabøjkpɨtøjk wɨnet et tyiktøødøø ja Jesús jøts ja tnɨmaadyøø: 
\p ―¿Ma̱ øøts ja pa̱skɨ aꞌux nyikꞌawext jøts nɨꞌamukɨ nꞌaꞌuxꞌa̱jtɨdɨt? 
\p  
\v 13 Xjats ja Jesús ja pyabøjkpɨtøjk namajtsk tkajxtsøøꞌñ, yɨdeꞌen ja tꞌuknɨma̱a̱y: 
\p ―Nøjkxtɨ jam møj ka̱jpjotp, jamts ɨnet ja̱a̱ꞌy tuꞌuk xꞌejxpa̱a̱ttɨt pøn jam wyɨnaty tsiy tyanɨgoꞌonɨp, jaꞌats mbanøjkxtɨp,  
\v 14 jøts pønɨ ma̱ ja yja̱ꞌa̱ty, japts ja kudøjk xnøjmɨdɨt: “Yɨdeꞌen ja wɨndsøn wya̱ꞌa̱ñ: ¿Ma̱k ɨdøꞌøn ja tøjkjoojt, ma̱k ɨdøꞌøn ja pyabøjkpɨtøjk ja tmøøtkaꞌaty tmøøtꞌuukt, ma̱k ɨdøꞌøn pa̱skɨ aꞌux ja tkaꞌadyɨt?”  
\v 15 Wɨnets meets ɨnet ja myiktukꞌext tuꞌuk ja tøjkjoojt jap nɨpat tøjkijxpy midi jap aꞌejxɨ aba̱a̱dɨ ejtnɨp; japts meets ja jɨɨꞌkxy xyikꞌøyɨdɨt midi njøøꞌkxɨndɨp. 
\p  
\v 16 Xjats ja pyabøjkpɨtøjk namajtsk ñøjkxtøø jøts ja ojts yja̱ꞌa̱ttɨ jam møj ka̱jpjotp, jamts ja jadeꞌen tjanchpa̱a̱ttøø sa̱ Jesús ja wyɨnaty tø tyukmadøyɨdɨ, jøts ja jam tyikꞌøyɨdøø ja pa̱skɨ aꞌux, wɨnets ja wyɨmbejtøø ma̱ chooꞌndøø. 
\p  
\v 17 Xjats ku ja et kyoodsɨyɨɨꞌñ, wɨnets ja Jesús ja pyabøjkpɨtøjk nɨmakmajtsk jam tmøøtja̱ꞌjty.  
\v 18 Jøts ku ja twɨnguwaꞌatsɨdøø ja kyaabyajt, kuts ja jam wyɨnaty kyaañɨdɨ, wɨnets ja Jesús ja pyabøjkpɨtøjk tnɨma̱a̱y: 
\p ―Janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ jøts ku ja ɨxya̱m nɨduꞌugɨn nmøøtkay pøn øts ɨnet amaaꞌtskꞌampy xkøya̱kp. 
\p  
\v 19 Xjats ja pyabøjkpɨtøjk yjanchjotmayꞌooꞌkpøjktøø, jøts ja nɨduꞌuk jaty tyiktøødøø: 
\p ―¿Wan ja ndejɨnt yꞌøtsɨ? 
\p Nayɨdeꞌen jaduꞌuk wya̱møø: 
\p ―¿Øts ndejɨnt jadeꞌen adøꞌøtsp? 
\p  
\v 20 Wɨnets ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Tuꞌugyɨ jaꞌ pøn øts ɨdøꞌøn jadeꞌen xuꞌump, jøts kaꞌap ja yjagamɨ, ɨxya̱ adøm ɨdøꞌøn ja nmøøtꞌaꞌuxꞌa̱jtɨndɨ, nɨduꞌugɨn meets jadeꞌen xunwa̱ꞌa̱ñ.  
\v 21 Jadeꞌents ɨdøꞌøn yja̱tt ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy myøjkudanaabyɨ sa̱m ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñɨn; jøts ¡ti ja ja̱a̱ꞌy yjanchꞌayøøy pøn øts jadeꞌen xkøya̱kp amaaꞌtsk! Tø ja jeexyɨp neꞌegɨ tyɨy ku jeexyɨp kyidyimgyeꞌexy. 
\p  
\v 22 Ku døꞌøn ja jadeꞌen ɨxam wyɨnaty kyaydɨ, wɨnets ja Jesús tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ tuꞌuk ja tsa̱pkaaky, jøts ja ttamøja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja Dios Teety, xjats ku ja tꞌadujkpa̱jky, wɨnets ja tmøøy ja pyabøjkpɨtøjk, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Kaydɨ, ya̱ꞌa̱t øts ɨdøꞌøn ñamyayɨ nneꞌkxꞌajtpy. 
\p  
\v 23 Xjats ja nayɨdeꞌen tꞌadamꞌujch tuꞌuk ja uujkꞌɨɨꞌñ, jøts ku ttamøja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja Dios Teety, wɨnets ja ttukꞌukꞌabɨdsɨɨmy ja pyabøjkpɨtøjk midi ja wyɨnaty tø tꞌadamɨ jap uujkꞌɨɨꞌñjøtpy, nɨdukɨꞌɨyɨ ja tꞌuktamujktøø.  
\v 24 Yɨdeꞌen Jesús ja ojts ñɨɨꞌmxyɨdɨ: 
\p ―Yø øts ɨdøꞌøn ñamyayɨ nnɨꞌjpyꞌajtpy midi wɨdsuꞌump wɨda̱xp øts nnɨkøjxp øts nguba̱jkp ku nyikpɨkta̱ꞌa̱kt jam kruskøjxp. Jaꞌats may ja̱a̱ꞌy yꞌajotꞌa̱ttɨp jøts ja ñɨtsoꞌokꞌa̱ttɨt. Jadeꞌenꞌampy ɨdøꞌøn ja Dios Teety tyikꞌadukwa̱ꞌa̱ñ ja wya̱nda̱ꞌa̱ky sa̱m ɨdøꞌøn ja ttamɨꞌawa̱ꞌa̱nɨyɨɨꞌñ ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn.  
\v 25 Janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, jøts ku kaꞌap nꞌukꞌuknɨt yø vino, jaanɨm øts yø nøjkx nꞌuuky jadɨgojk ku Dios kyutujk yja̱ꞌa̱tt, ku kyutujk ja ttanɨtanɨt ja yja̱a̱ꞌy. 
\s1 Ku ja Jesús køꞌøm tnɨgajpxy jøts ku Pedro ja kyuꞌøønɨyɨt 
\p  
\v 26 Xjats ku ja tꞌøøgøjxtøø ja Dios kyajpxy, wɨnets ja ñøjkxtøø jam kojpkøjxp midi txøøwꞌa̱jtp Olivos.  
\v 27 Jøts ja Jesús pyabøjkpɨtøjk tnɨma̱a̱y: 
\p ―Nɨdukɨꞌɨyɨ meets ɨnet xatsøꞌødyuꞌunt ɨxya̱mgoots; kumɨ yɨdeꞌen Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ: “Yikøya̱kp ja borreegɨ ejxpɨ jøts ja yꞌookt, jøts ja borreegɨ jadiꞌiñɨ kyaakwa̱ꞌkxnɨdɨt.”  
\v 28 Jøts ku ø nbɨdsøꞌømt jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, wɨnets ø nnøjkxjawyenɨt jam Galilea, jamts mee xpa̱a̱tt. 
\p  
\v 29 Xjats ja Pedro tnɨma̱a̱y ja Jesús: 
\p ―Øy mets mbabøjkpɨtøjk nɨdukɨꞌɨyɨ mjadatsøꞌødyuñɨyɨ, nɨjuunɨ me ngadatsøꞌødyuñ. 
\p  
\v 30 Wɨnets Jesús ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Janch mets ɨdøꞌøn nnøjmɨ jøts ku ya̱mgoots ɨnet mnøꞌømt ku me kaꞌap xꞌijxyꞌaty, kaꞌanɨm tsa̱pnɨꞌa̱a̱w wyɨnaty myajtskꞌaya̱ꞌa̱xy ku mets ɨnet tɨgøøk ojk mwa̱ꞌa̱nt jadeꞌen jøts ku me kaꞌap xnɨja̱wɨ. 
\p  
\v 31 Xjats ja Pedro møkꞌampy tyimwyɨndanɨ ja Jesús, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Njaꞌøøky me møøt, nɨjuunɨ øts jadeꞌen ngawa̱ꞌa̱nt. 
\p Tum jadeꞌen ja yjaduꞌukpɨ pabøjkpɨtøjk wya̱ndøø sa̱m ja Pedro wya̱a̱ñ. 
\s1 Ku ja Jesús tꞌajotꞌa̱jty ja Dios Teety jam Getsemaní 
\p  
\v 32 Xjats ja yja̱ꞌttøø ma̱ ja et txøøwꞌaty Getsemaní, jamts ja Jesús pyabøjkpɨtøjk tnɨma̱a̱y: 
\p ―Ya̱ tsøønɨdɨ, wan ø tꞌatsꞌajotꞌaty ja Dios Teety. 
\p  
\v 33 Wɨnets ja tꞌukwa̱a̱y ja Pedro, ja Jacobo, jøts ja Juan, jøts ja ojts tmøøtnijkxy, xjats ja Jesús yjantyimchøꞌjkɨyɨɨꞌñ, kaꞌap ja yꞌukwɨnma̱a̱ꞌnbya̱tnɨ, jaꞌagøjxp ku ja yꞌayoꞌon wyɨngøñ.  
\v 34 Jøts pyabøjkpɨtøjk ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Janch tyimyjotmayꞌooꞌkp øts, øy øts yø yja̱wɨ jadiꞌiñɨ nguꞌoogɨt. Awejxtɨ ya̱ ejxɨm mmaꞌooꞌknɨdɨ, wijy mꞌettɨt. 
\p  
\v 35 Xjats ja Jesús jawaanɨ yja̱a̱knajtsyøꞌøyɨyɨɨꞌñ, japts ja ojts ñagyuxendya̱ꞌa̱gɨyɨ, jøts Dios Teety ja ojts tꞌamɨdøy jøts ja jadeꞌen kidi tyimyꞌayoꞌomba̱a̱ty sa̱ døꞌøn ja wyɨnaty yja̱twa̱ꞌa̱ñ jaꞌabɨ xøøw.  
\v 36 Yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ ku døꞌøn ja ojts diosꞌajotꞌaty: 
\p ―Mets Teety, øyɨk jadeꞌen xjanchkayikja̱tt, jøts øts kidi jadɨneꞌen ayoꞌon ndyimbya̱a̱ty; øy ɨdøꞌøn kyɨdyimyjadeꞌenɨ sa̱m ø ndyimyjatsøkyɨn, jadeꞌen øts ɨdøꞌøn ngupøkt pønɨ sa̱ me xamɨdsøky. 
\p  
\v 37 Ku ja jadeꞌen wya̱a̱ñ, xjats pyabøjkpɨtøjk ja tnɨmiiñ, ma̱a̱dɨp ja jap wyɨnaty ku ja ojts tpa̱a̱ty; wɨnets ja tnɨma̱a̱y ja Pedro: 
\p ―Simón, ¿tø me maꞌooꞌknɨ? ¿Nɨwɨneꞌen me waanɨ tø mgawijyꞌity? 
\p  
\v 38 Wejtɨ kajtɨ jøts ja Dios xꞌajotꞌa̱ttɨt, nayꞌejxꞌetɨdɨ jøts kidi mmɨmajada̱ꞌa̱gɨdɨ ja ayoꞌon midi wɨngomp. Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ ku ja wɨnma̱a̱ꞌñ janchjaꞌødyunwa̱ꞌa̱ñ, ja neꞌkxts jaayɨ ja kaꞌøybɨ tumbɨ amutskꞌejxɨyɨp. 
\p  
\v 39 Xjats ja ñøjkxkojmøø Dios Teety ajotꞌa̱jtpɨ, nayɨdeꞌen ja ojts wya̱ngojmɨ sa̱ ja wyɨnaty jawyeen tø wya̱ꞌa̱ñ.  
\v 40 Wɨnets ja myengojmøø ma̱ pyabøjkpɨtøjk ja jam, ma̱a̱gojmɨdɨp ja wyɨnaty ku ja tpa̱a̱jty, kumɨ janchma̱a̱ꞌyꞌooꞌktɨp jaꞌ.  
\v 41 Jøts ku ja tɨgøøk ojk ojts tꞌixy ja pyabøjkpɨtøjk, jaanɨmts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Tøts ɨnet, ma̱a̱nɨdɨ pooꞌkxnɨdɨ. Wan jadeꞌen tjaty, tø døꞌøn tyimbya̱a̱ty jøts yikøya̱kt ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy myøjkudanaabyɨ.  
\v 42 Pɨdøꞌøktɨ, nɨwejtɨ, wan tja̱a̱ꞌmyɨndɨ; ɨxa ja ɨxya̱m wyɨngøñ pøn øts ɨnet xkøya̱kp. 
\s1 Ku ja Jesús yikma̱jch 
\p  
\v 43 Nay jamnɨm ja Jesús wyɨnaty jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ ku ja Judas yja̱ꞌjty, pøn ja pyabøjkpɨtøjk wyɨnaty møøt ñɨmakmajtskꞌa̱ttɨ, jaꞌats ja mayja̱a̱ꞌy jam tmøøtja̱ꞌjt tsujx møøt jøts kipkya̱pɨdɨ. Ja teetywɨndsøn ɨdøꞌøn ja wyɨnaty tø kyexyɨdɨ, møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjk, jøts møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ.  
\v 44 Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja Judas wyɨnaty tø wya̱ꞌa̱ñ jøts ja tuꞌuk tpɨkta̱ꞌa̱kt ja ejxa̱ꞌa̱nɨn midi ja yꞌejxtɨp ku ja tkøya̱kt ja Jesús, yɨdeꞌen ja wyɨnaty tø wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―Pønɨ pøn øts ɨnet ndsuꞌkxpy, jaꞌ ɨdøꞌøn ja wyɨnaty; jaꞌats ɨdøꞌøn mma̱tstɨp, jøts ja xyiknøjkxtɨt ta̱ꞌtspikyꞌampy. 
\p  
\v 45 Xjats ku døꞌøn ja jam jadeꞌen yja̱ꞌjty, wɨnets ja twɨnguwa̱ꞌjkɨyɨɨꞌñ ja Jesús, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Øts, wɨndsøn, memp. 
\p Jøts ja ojts jadeꞌen ttsuꞌkxy.  
\v 46 Xjats ja Jesús yiknɨxa̱jɨyɨɨꞌñ, jøts ja jadeꞌen yikma̱jch. 
\p  
\v 47 Jøts ja ja̱a̱ꞌy pøn ja Jesús jam wyɨnaty myøøtꞌajtpy, jaꞌ tsujx tuꞌuk tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ jøts ja ttaxɨkjaꞌtstuujty ja teetywɨndsøn tyumbɨ, ojts ja tya̱tsk ja tyikwɨna̱jkɨ.  
\v 48 Wɨnets ja Jesús tnɨma̱a̱y ja ja̱a̱ꞌy pøn ja wyɨnaty tø myachɨ. 
\p ―¿Ti mee xꞌejxnɨ ku xanɨmenɨdɨ ja kipy jøts ja tsujx? ¿Ti mee xꞌejxnɨ, maaꞌtspɨ, ku meets jadeꞌen xma̱tswa̱ꞌa̱ñ?  
\v 49 Jabom jabom meets jam yꞌijty nyikꞌɨxpiky tsa̱ptøjkjotp, ¿ti kuts meets jam xkama̱jch? Paty ɨdøꞌøn ya̱ꞌa̱t ɨxya̱m jadeꞌen yjaty kumɨ Dios kyajpxy jadeꞌen wa̱mp, ¿sudsoꞌampy ɨdøꞌøn ja kyatøꞌøt? 
\p  
\v 50 Wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk tmajtstuttøø nadyuꞌuk ja wyɨndsøn Jesús, jøts ja ojts jadiꞌiñɨ yꞌagakpa̱jknɨdɨ. 
\s1 Ja una̱ꞌjk ja̱a̱ꞌy pøn jadiꞌiñɨ kaktɨgøøy 
\p  
\v 51 Jamts ja Jesús wyɨnaty pyayøꞌøyɨ tuꞌuk ja una̱ꞌjk ja̱a̱ꞌy pøn ja poop wet wyɨnaty tyukwopꞌa̱jtp, jaꞌats ja yikmach;  
\v 52 wɨnets ja wyet ja tmajtstuujty, jøts ja jadiꞌiñɨ nɨwa̱ꞌa̱ts kyejky. 
\s1 Ku ja Jesús yikwa̱a̱nijkxy jam kutujkta̱a̱jkjotp 
\p  
\v 53 Xjats ja Jesús yiknajtswa̱ꞌa̱wɨyɨɨꞌñ jam møj wɨndsøn wyɨndum pøn ja teety wyɨndsønꞌa̱jtɨp, jam ɨdøꞌøn ja wɨndsøndøjk ñamyujkøjxɨdøø møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ.  
\v 54 Jagam ɨdøꞌøn ja Pedro tpayøꞌøy ja wyɨndsøn ku ja yiknajtswa̱ꞌa̱wɨyɨɨꞌñ jam wɨndsøn kyutujkta̱a̱jk agøꞌøm, jadeꞌen ja tpaja̱ꞌjty, jamts ja Pedro tmøøtꞌɨxa̱a̱jky ja ta̱jk, jaꞌ ja jam myøøtjoꞌkxpijkpy ma̱ ja jøøn jam wyɨnaty tø myøjɨ. 
\p  
\v 55 Jøts ja teetywɨndsøndøjk møøt tukɨꞌɨyɨ ja kutujk adsɨnaabyɨdɨ tꞌɨxaadyøø tuꞌuk ja pøky, jadeꞌen ja tꞌɨxaadyøø ja pøky jøts ja tukuꞌoogɨwya̱ꞌa̱ndɨ ja Jesús; xjats ja nɨti tkapa̱ttøø.  
\v 56 Kumɨ øy ja tigati ttanɨwambattɨ jøts ja jadeꞌen xem ya̱m kyanabya̱a̱dyɨdɨ ja yꞌayuujk.  
\v 57 Wɨna̱a̱gɨn pyɨdøꞌøktɨ møkꞌampy jøts ja nugo tnɨꞌøønɨdɨ øy ja yjagajadeꞌenɨ, yɨdeꞌen wɨna̱a̱gɨn wya̱ndøø: 
\p  
\v 58 ―Tø øøts yø nmadøy ku yø yɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ñ: “Nyikɨda̱ꞌa̱p øts yø tsa̱ptøjk midi yø ja̱a̱ꞌy tø tyikꞌøyɨdɨ, jøts øts kyɨdɨgøøk xøøw jaduꞌuk nyikwa̱ꞌkukɨt midi ja ja̱a̱ꞌy kyayikꞌøyɨp.” 
\p  
\v 59 Jøts nɨ jadeꞌemba̱a̱t ja køꞌøm kyanagyupikyɨdɨ ku ja øy sa̱ yjawa̱ꞌa̱ndɨ. 
\p  
\v 60 Wɨnets ja teetywɨndsøn tyanaagyukɨyɨɨꞌñ jam mayja̱a̱ꞌyjotp, jøts ja tyiktɨɨy ja Jesús, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Kaꞌ ɨdøꞌøn mꞌadsøy? ¿Ti døꞌøn jadeꞌen myiktanɨꞌøøꞌnɨp? 
\p  
\v 61 Xjats ja Jesús amøñɨ tyikꞌity, jeky ja nɨwɨneꞌenɨn kyidyimyꞌadsøøy. Wɨnets ja teetywɨndsøn ja ojts jadɨgojk tyɨɨbyikyɨyɨ, yɨdeꞌen ja ojts ñɨɨꞌmxyɨyɨ: 
\p ―¿Mets ɨdøꞌøn jaꞌ pøn Dios Teety pyɨkta̱a̱jky jøts mets mwɨndsønꞌa̱tt? ¿Mets ɨdøꞌøn ja Dios Teety mꞌUꞌnkꞌa̱jtɨp? 
\p  
\v 62 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Øts ɨdøꞌøn jaꞌ. Øts ɨdøꞌøn ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy nmøjkudanaabyɨꞌajtpy, jøts xꞌejxtɨp meets ku nꞌɨxa̱ꞌa̱kt aga̱ꞌñꞌampy ma̱ Dios Teety, jøts ku nayɨdeꞌen ø nmeꞌent yoots agujkpy jap tsa̱jpjøtpy. 
\p  
\v 63 Wɨnets ja teetywɨndsøn ja wyet køꞌøm ttakøꞌjtsɨyɨɨꞌñ ku ja yꞌojꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ, jaꞌ ɨdøꞌøn tyijpy ku tø ja jaaba̱a̱t yꞌojꞌamøꞌøty, xjats ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Ti ejxpɨ ti nɨja̱ꞌwɨbɨ ja̱a̱ktsojkɨyɨp?  
\v 64 Tøxɨ xmadowdɨ sa̱ tø wya̱ꞌa̱ñ ku ja Dios Teety yø tø twɨnga̱jpxnaxy; ¿sa̱ døꞌøn xja̱wɨdɨ ku jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ? 
\p Wɨnets ja nɨdukɨꞌɨyɨ ttanɨka̱jpxtøø ja oꞌjkɨn. 
\p  
\v 65 Jøts wɨna̱a̱gɨn jatyɨ tnɨdsujɨdøø, jatyɨ twɨnma̱jtstøø jøts ja ttseeꞌktøø, yɨdeꞌen ja wya̱nꞌadøꞌøtstɨ ku ja jadeꞌen ttundɨ: 
\p ―¡Najtsja̱wɨ pøn tø mgøxyɨ! 
\p Jøts ja ta̱jk ja twɨngoxtɨ tjøpkoxtɨ awa̱ꞌa̱nꞌampy. 
\s1 Ku ja Pedro tkuꞌɨɨñ jøts ku ja kaꞌ tꞌijxyꞌaty ja Jesús 
\p  
\v 66 Jap ja Pedro wyɨnaty tøkꞌagiꞌpy ku yja̱ꞌjty tuꞌuk ja tøꞌøxyøjk pøn ja teetywɨndsøn tyumbɨꞌajtpy;  
\v 67 jaꞌats ja ojts yꞌijxyɨyɨ ku ja jap wyɨnaty jønꞌajpy yjoꞌkxpiky, tøyɨm ja wyɨnaty wyɨnꞌejxnɨyɨ xjats ja yɨdeꞌen ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Nayɨdeꞌen mets yꞌijty xpawɨdity ja Jesús ja Nazaretɨt ja̱a̱ꞌy, ¿kidi? 
\p  
\v 68 Xjats ja Pedro ja kaꞌap tnɨgajpxy, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―Kaꞌap øts ja nꞌijxyꞌaty pø pøn jaꞌ, jøts nguidyimñɨja̱ꞌwɨp øts pø ti me mgajpxpy. 
\p Xjats ja jadeꞌen yøꞌøpyɨdsɨɨmy jam ta̱jyjøpꞌa̱m. Wɨnets ja tsa̱pnɨꞌa̱a̱w yꞌaya̱jxjɨꞌjky.  
\v 69 Jøts ja tøꞌøxyøjk ojts twɨnꞌixy jadɨgojk ja Pedro, xjats ja ttukmadoobɨna̱xwa̱ꞌjky ja ja̱a̱ꞌy pøn jam wyɨnatyɨ, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―Ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy tmøøtwɨdejtp yø Jesús. 
\p  
\v 70 Wɨnets ja Pedro ja kaꞌap tkupɨjky jadɨgojk. Waanɨ yꞌijty, xjats Pedro ja ja̱a̱ꞌy ñɨma̱a̱jyøø jadɨgojk pøn jam wyɨnatyɨ: 
\p ―Mets ɨnet mdyimyøøtwɨdijtpy yø Jesús; kumɨ Galileꞌɨt ja̱a̱ꞌy mets, jøts jadeꞌen me mgajpxy sa̱ yø kya̱jpxtɨ. 
\p  
\v 71 Wɨnets ja Pedro køꞌøm kyanayꞌømyɨga̱jpxɨyøø møkꞌampy ja ja̱a̱ꞌy yɨdeꞌen: 
\p ―Tyimyꞌijxpy ja Dios jøts ku nguidyimñɨja̱wɨ pønɨ pøn ja̱a̱ꞌy meets jadeꞌen mdijpy. 
\p  
\v 72 Xjats ja tsa̱pnɨꞌa̱a̱w myajtskꞌaya̱jxy. Wɨnets ja Pedro tja̱ꞌmyejch ja Jesús yꞌayuujk sa̱ ja wyɨnaty tø ñɨɨꞌmxyɨ: “Kaꞌanɨm wyɨnaty ja tsa̱pnɨꞌa̱a̱w myajtskꞌaya̱ꞌa̱xy ku mets ɨnet wyɨnaty tɨgøøk ojk tø mwa̱nɨ ku me xkaꞌijxyꞌaty.” Jøts ja tkuya̱jxɨyɨɨꞌñ ku ja jadeꞌen tja̱ꞌmyejch jøts ku ja wyɨnaty jadeꞌen nɨchøky tø wya̱ꞌa̱ñ. 
\c 15  
\s1 Ku ja Jesús twɨnguwa̱ꞌjkɨyɨɨꞌñ ja Pilato 
\p  
\v 1 Xjats ku xyɨɨjndya̱a̱ky, wɨnets ja teetywɨndsøn ñamyujkɨdøø møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ, møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, tukɨꞌɨyɨ wɨneꞌen ja tꞌadsøønɨdɨ ja kutujk jam tsa̱ptøjkjotp. Jøts ja ojts tyiknøjkxtɨ ja Jesús køwɨɨñ jam Pilato wyɨndum, jamts ja tkøya̱ktɨ.  
\v 2 Xjats ja Pilato tnɨma̱a̱y ja Jesús: 
\p ―¿Janch mets ɨdøꞌøn wɨndsønꞌa̱jtp ya̱ israelɨt ja̱a̱ꞌy yꞌetjøøjty? 
\p Wɨnets ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Øts jaꞌ. 
\p  
\v 3 Xjats ja teetywɨndsøn janch may ja øøꞌnɨn tpɨkta̱ktøø, yikxon ja Jesús yiknɨꞌøøꞌnɨyɨɨꞌñ.  
\v 4 Wɨnets ja Pilato tyiktɨɨy jadɨgojk, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y ja Jesús: 
\p ―¿Kaꞌap ɨdøꞌøn mꞌadsøy? ¡Ejx! Yikxon mjanchyiknɨꞌøønɨ. ¡Ejx! Ja pøky kawɨna̱kjøøjp myiktanɨꞌøønɨ. 
\p  
\v 5 Jøts kyidyimyꞌadsoop ja Jesús ku Pilato ja jadeꞌen ñɨɨꞌmxyɨ; jøts ñɨgyuma̱a̱p ɨdøꞌøn ja Pilato ja køꞌøm tja̱wɨ ku ja jadeꞌen kyidyimyꞌadsøy. 
\s1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ñɨdujkɨyɨɨꞌñ jøts ja yꞌookt 
\p  
\v 6 Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja Pilato wyɨnaty ja kostumbrɨ tmøøtꞌaty ku ja pa̱skɨ xøøw tpa̱a̱ty, wɨnets ja tyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsimy nɨduꞌugɨn ja tsumyja̱a̱ꞌy, pønɨ pøn ja mayja̱a̱ꞌy yikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsømwa̱ndɨp.  
\v 7 Jamts wyɨnaty tuꞌuk ja pøkyja̱a̱ꞌy tsumy pøn txøøwꞌa̱jtp Barrabás, jaꞌ ja jap møøt chumꞌity pøn ja wyɨnaty møøt tø yikja̱a̱ꞌyꞌøøky ku tsep ja wyɨnaty tø ttundɨ møøt ja kudunktøjk.  
\v 8 Xjats ja mayja̱a̱ꞌy jam jadeꞌen myendøø, jøts ja tꞌamɨdoobɨna̱xwa̱ꞌa̱ktøø ja Pilato jøts tsumyja̱a̱ꞌy ja tyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøꞌømt nɨduꞌugɨn sa̱ kyostumbrɨ ja wyɨnaty tmøøtꞌaty.  
\v 9 Wɨnets ja Pilato yꞌadsøøy jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Sa̱ mee mꞌukwa̱ꞌa̱ñ, wan yø israelɨt wɨndsøn tyikmajtstuꞌuty? 
\p  
\v 10 Jadeꞌen ja wya̱a̱ñ kumɨ tø døꞌøn ja wyɨnaty tja̱ꞌgyukɨ jøts ku ja teetywɨndsøn wyɨnaty nugo tø tkøya̱ktɨ ja Jesús tanejkɨngøjxp.  
\v 11 Xjats ja teetywɨndsøn tka̱jpxwejkøjxtøø ja mayja̱a̱ꞌy. Ojts ja tꞌaga̱jpxɨdɨ, jøts ja wya̱ꞌa̱ndɨt jøts wan ja Barrabás tꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsimy jøts kaꞌap ja Jesús.  
\v 12 Xjats ja Pilato tyiktɨɨy ja mayja̱a̱ꞌy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Jøtsɨmts yø israelɨt wɨndsøn, sa̱ yø yiktuꞌunt? 
\p  
\v 13 Wɨnets ja yꞌadsoodøø jøts ja wya̱ndøø møkta̱ꞌa̱ky: 
\p ―¡Yikruspat! 
\p  
\v 14 Xjats ja Pilato tnɨma̱a̱y ja mayja̱a̱ꞌy: 
\p ―¿Ti tundɨgøøꞌyɨn yø tø ttuñ, ti yø kyubatp? 
\p Wɨnets ja tja̱a̱ktyimyikjɨna̱jxtøø, møkꞌampy ja yja̱a̱ktyimwya̱ndøø: 
\p ―¡Yikruspat! 
\p  
\v 15 Jøts kumɨ yikjotkukɨwyampy ja Pilato wyɨnaty ja mayja̱a̱ꞌy, xjats ja tyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsɨɨmy ja Barrabás; jøts ku ja tꞌukna̱nkwyojpøø ja Jesús, wɨnet ja ojts tkøyaky jøts ja kyɨruspatt. 
\p  
\v 16 Xjats ja solda̱dɨtøjk tyiknøjkxtøø ja Jesús jap kutujkta̱a̱jkꞌaguiꞌpy ma̱ ja ttejtɨ Pretorio, ma̱ ja masyolda̱dɨ jap wyɨnaty chøønɨdɨ, japts ja myɨsolda̱dɨ ja twa̱a̱mukøxtɨ.  
\v 17 Wɨnets ja tsuuꞌnk wet ja ttuktatøjkɨdøø ja Jesús midi ja wɨndsøndøjk nugo myɨwɨndsønꞌa̱jttɨp, jøts ja kujp awiity ttukoronɨꞌa̱ttɨ.  
\v 18 Jøts ku ja jadeꞌen tꞌuktundøø, wɨnets ja wya̱mbɨna̱xwa̱ꞌktøø møkꞌampy, yɨdeꞌen ja tka̱jpxpooꞌkxtøø: 
\p ―¡May xøøwɨm may jumøjtɨm mdsøønɨt mdanɨt mets israelɨt ja̱a̱ꞌy wyɨndsøn! 
\p  
\v 19 Jøts ja kipy ja ttaxɨkwojpjøꞌktøø, ojts ja tnɨdsujɨdɨ jøts ja ñadyijyɨ twɨnguxanɨdɨ, ñadyijyɨ ja twɨndsøꞌøgɨdɨ.  
\v 20 Xjats ku døꞌøn ja jadeꞌen tꞌuktaxektøø, wɨnets ja tsuuꞌnk wet ja ojts tjajnɨdɨ jøts ja ttuktatøjkɨdøø ja wyet midi ja wyɨnaty wyetꞌajtpy. Xjats ja jatyɨ twa̱a̱bɨdsømdøø jøts ja kyɨruspatt. 
\s1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús kyɨruspejty 
\p  
\v 21 Xjats ku ja Cirenɨt ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty ñaxy pøn txøøwꞌa̱jtp Simón, kya̱mjotp ja wyɨnaty chøøñ; jaꞌats ojts yiktaguwa̱nɨ jøts Jesús kyɨrus ja tpadsøjmɨt, jaꞌ ɨdøꞌøn jadeꞌen ja̱jtp pøn ja Alejandro møøt ja Rufo tyeetyꞌa̱jttɨp. 
\p  
\v 22 Xjats ja mayja̱a̱ꞌy tyiknøjkxtøø ja Jesús jam Gólgota, ma̱ ja et jadeꞌen txøøwꞌaty midi jadeꞌen tyijpy ayuujk Ooꞌkpɨ Kyuba̱jk Pa̱jk.  
\v 23 Jamts ja tmøødyøø ja vino midi wyɨnaty tø yikꞌadamuky møøt ja tsøøy midi yiktejp mirra, jaꞌ ja ojts tmoꞌodɨ ja Jesús, jøts ja kaꞌap tkupɨjky, kaꞌap ja tꞌuujky.  
\v 24 Wɨnets ja tyikruspajttøø; jøts ja solda̱dɨtøjk tyikwa̱ꞌkxtøø ja Jesús wyet, ojts ja tnɨguya̱ttɨ, jøts pønɨ pøn majada̱kp jaꞌats ja wet twejtstøø. 
\p  
\v 25 Jaa døꞌøn ja xøøwuꞌnk wyɨnaty waanɨ pyety ku døꞌøn ja jadeꞌen tyikruspajttøø.  
\v 26 Jøts letrɨ ja jam tkøxjaadyɨ; yɨdeꞌen ja tyikwa̱ꞌa̱ndɨ: “Israelɨt ja̱a̱ꞌy ya̱ꞌa̱t ja wyɨndsøn.” Jaꞌ døꞌøn ja ojts ttagubattɨ kidi tiiꞌjɨp.  
\v 27 Namajtsk ja maaꞌtspɨ ja tyikruspajttøø nay jam møøt ja Jesús, tuꞌuk aga̱ꞌñꞌampy jøts tuꞌuk ana̱jyꞌampy.  
\v 28 Janch ja̱jt ɨdøꞌøn ja jadeꞌen sa̱ jap nøkyɨjxpy wya̱ꞌa̱ñ, ku yɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ñ: “Møøt ja yiktamɨmachoꞌowɨyɨɨꞌñ ja møj kaꞌøy ja̱a̱ꞌy.” 
\p  
\v 29 Xjats ku døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy jam ña̱xtɨ kruswemp, kaꞌap ja tjanchꞌømyɨga̱jpxtɨ, wyɨbejptɨp ja kyuba̱jk ja jam, jøts ja tnøjmɨdɨ: 
\p ―¡Jøj! Metsxɨ xijy tsa̱ptøjk myikɨda̱a̱py, jøts mets ja xijy jatyɨ kyɨdɨgøøk xøøw xyiktanaagyukɨgyojmɨ,  
\v 30 na̱nkñɨtsoꞌokꞌa̱tɨts me køꞌøm jøts mwɨna̱kt jam kruskøjxp. 
\p  
\v 31 Jadeꞌen ja ja̱a̱ꞌy wya̱ꞌa̱ndɨ, nayɨdeꞌen ja teetywɨndsøn wya̱mɨdɨ møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, yɨdeꞌen ja køꞌømyɨ ñawya̱ꞌa̱ñɨdɨ: 
\p ―May abiky ja̱a̱ꞌy tø tyiknɨtsoꞌokꞌaty, jøts kaꞌap køꞌøm tjaty sudso ña̱nkñɨtsoꞌokꞌa̱tɨyɨt.  
\v 32 Pønɨ ku net njanchꞌejxɨnt yø Israelɨt ja̱a̱ꞌy wyɨndsøn wyɨna̱kt jam kruswemp, wɨnet ɨnet njanchja̱ꞌwɨn jøts ku yø yjanchjaꞌajɨ ja Cristo. 
\p Ja ja̱a̱ꞌyba̱a̱t ja kyaꞌømyɨga̱jpxøø pøn ja jam wyɨnaty møøt tø yjakruspety. 
\s1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yꞌøꞌjky 
\p  
\v 33 Xjats ku kyujkxøøwꞌa̱jty, wɨnets kyoodsɨyɨɨꞌñ ja na̱xwiiꞌñɨt, jaanɨm ojts yja̱jta̱ꞌa̱ky møj wɨnakxyøøw.  
\v 34 Jøts ja Jesús møkꞌampy wya̱a̱ñ: 
\p ―Eloi, Eloi, ¿lama sabactani? ―midi tyijpy: Dios Teety, Dios Teety, ¿jadits ku ø tø xna̱nktyuñɨ? 
\p  
\v 35 Wɨna̱a̱gɨn ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen tmadoodøø pøn jam wyɨnatyɨ jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―Madowdɨ, ja Elías yø wya̱a̱dsøøpy. 
\p  
\v 36 Xjats tuꞌuk myiiñ janch pujtpɨm pøn tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ ja tanøxeꞌjts midi jadeꞌen tꞌejxp ejxɨm ja xa̱ꞌa̱kjoptsɨn, jaꞌats ja ojts tyikxøøky jap vino ta̱ꞌa̱mjøtpy jøts ja tpɨkta̱a̱jky jam kipy jøpꞌa̱m, wɨnets ja jadeꞌen ttaꞌadejɨyɨɨꞌñ ja Jesús jøts ja ttukwɨmuukwa̱ꞌa̱ñ, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―Majtstuꞌuttɨ; wan tꞌukꞌijxyɨm pønɨ janchꞌukyikwɨna̱jkɨp ɨnet ɨdøꞌøn ja Elías jam kruskøjxp ku ɨnet ja myeꞌent. 
\p  
\v 37 Wɨnets ja Jesús møkꞌampy ya̱a̱jxy, jøtsnɨm ja yꞌøꞌjky.  
\v 38 Jøts nay jatyɨ ja wet kujkwaꞌkxy yꞌakøꞌøtspa̱jky midi ja tsa̱ptøjk jam wyɨnaty yꞌawejtstukꞌajtpy, kuba̱jkꞌampy ja kyøꞌøtstøjkɨyɨɨꞌñ jøts ja kyøꞌøtskɨda̱a̱jky okꞌa̱mꞌampy.  
\v 39 Jøts ku ja solda̱dɨ wɨndsøn jadeꞌen ojts tꞌixy pøn ja Jesús jam wyɨnaty twɨndanaapy, wɨnets ja wya̱a̱ñ ku ja Jesús wyɨnaty jadeꞌen møkꞌampy tø ya̱ꞌa̱xy, jøts ku ja wyɨnaty tø yꞌøøky, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Janch tɨy tam ɨdøꞌøn Dios tam ya̱ꞌa̱t yꞌity yꞌUꞌnk. 
\p  
\v 40 Jam ja tøꞌøxyøjk wyɨnaty tyanaamyɨdɨ pøn jam jagam aꞌejxujktɨp; ja Salomé, jøts ja María Magdalena jam wyɨnaty møøt jaduꞌuk ja María midi ja Jacobo tya̱a̱kꞌa̱jttɨp møøt ja José.  
\v 41 Ja tøꞌøxyøjk ɨdøꞌøn wyɨnaty tø tpawɨdettɨ ja Jesús, jøts jaꞌ ja wyɨnaty tø tꞌejxꞌettɨ ku ja Jesús jam Galilea wyɨdijty. Jøts jam ja tøꞌøxyøjk wyɨnaty yꞌaꞌejxujkmɨdɨ pøn ja Jesús jam wyɨnaty tø pyanijkxyɨ Jerusalén, møøt ja jam wyɨnaty tø yja̱ꞌa̱ttɨ. 
\s1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ñeꞌkx yikpɨkta̱a̱jky jap ooꞌkpɨ tsa̱a̱ jutjøtpy 
\p  
\v 42 Xjats ku chuuꞌwɨyɨɨꞌñ ku ja pooꞌkxɨn xøøw wyɨnaty kyɨmjabom tpa̱a̱twa̱nɨ,  
\v 43 wɨnet ja José myiiñ, ja Arimateꞌɨt ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty ja kutujk tꞌadsɨnaadyɨp. Jaꞌats ɨdøꞌøn tjøpꞌejxp jøts ja ttatøkɨwya̱ꞌa̱ñ ja Dios kyutujk midi ja yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy, jøts ja ojts amumjoojt myiñ ma̱ døꞌøn ja Pilato jam wyɨnaty, jøts ja tꞌamɨdoojɨ ja Jesús ñeꞌkx ku ja wyɨnaty tø yꞌøøky.  
\v 44 Xjats ja Pilato ñɨgyuma̱a̱p yja̱jty ku døꞌøn ja wyɨnaty tø yꞌooꞌknɨ, wɨnets ja tya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ ja solda̱dɨ wɨndsøn jøts ja tyiktɨɨy pønɨ janch ku døꞌøn ja wyɨnaty tø yꞌøøky.  
\v 45 Xjats ku ja solda̱dɨ wɨndsøn ja ojts tnɨgajpxy jøts ku ja janch jadeꞌen, wɨnets ja Pilato tkøya̱jky ja ooꞌkpɨ jøts José ja yikmøøy.  
\v 46 Xjats ja tjuuy tuꞌuk ja poop wet midi øy midi majpxy, jøts ku ja tyikwɨna̱jky ja ooꞌkpɨ, jaꞌats ja tyaꞌamojts, jøts ja tpɨkta̱a̱jky jutjøtpy midi ja wyɨnaty tø tyikjuty jam tsa̱a̱jotp. Jøts ku døꞌøn ja jadeꞌen tpɨkta̱a̱jky, wɨnets ja møj tsa̱a̱ ja ttaꞌagɨɨy.  
\v 47 Ojts ɨdøꞌøn ja María Magadalena møøt jaduꞌuk ja María, pøn ja José tya̱a̱kꞌajtpy, tꞌejxtøø ma̱ ja Jesús wyɨnaty tø yikpɨkta̱ꞌa̱ky. 
\c 16  
\s1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yjujkpyɨjky jadɨgojk 
\p  
\v 1 Xjats ku ja pooꞌkxɨn xøøw ña̱jxy, wɨnet ja María Magdalena tꞌatsjuudyøø ja pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ møøt Jacobo tya̱a̱k, møøt ja Salomé, jadeꞌen ja ojts tꞌatsjuudyɨ jøts Jesús ja tꞌatspɨkta̱ꞌa̱kwa̱jnɨdɨ ku ja wyɨnaty tø yꞌooꞌknɨ.  
\v 2 Xjats ja ojts ttanɨnøjkxtɨ jøpyɨ ku ja sama̱a̱n wyɨnaty tø yꞌabety, xøbɨdsimyuꞌnk ja yja̱ꞌttøø jam møj tsa̱a̱ agujkp ma̱ ja Jesús jam wyɨnaty tø yikpɨkta̱ꞌa̱ky.  
\v 3 Yɨdeꞌen ja køꞌøm ñawya̱jnɨdøø: 
\p ―¿Pøn ɨnet ja tsa̱a̱ tjanchꞌagɨɨdyuꞌut jøts ndøjkɨꞌɨnt? 
\p  
\v 4 Xjats ku ja yja̱ꞌttøø, wɨnets ja tꞌejxtøø ku ja møj tsa̱a̱ kaꞌap ja jap wyɨnaty ukteenɨ jap jutꞌaguiꞌpy, tø ja wyɨnaty yikɨɨyøꞌøñɨ.  
\v 5 Jøts ku ja tyøjkɨdøø jap mutsk tøjkjøtpy, wɨnets ja tꞌejxpa̱ttøø tuꞌuk ja a̱nkɨlɨs midi ja wyɨnaty pyaꞌajpy tsɨnaapy, jøts midi wyɨnaty nayɨdeꞌen ja poop wet myøøtꞌajtpy. Xjats ku ja tꞌejxpa̱ttøø wa̱a̱jtyøjk ja tijy, jøts ja ojts jantyimchøꞌjkɨdɨ.  
\v 6 Jøts ja a̱nkɨlɨs ja ojts ñɨɨꞌmxyɨdɨ: 
\p ―Kidi mdsøꞌøgɨdɨ; nnɨja̱ꞌwɨp øts ku meets ja Jesús ja ñeꞌkx xꞌɨxa̱a̱jɨyɨdɨ. Tø ja jadɨgojk yjujkpyiky, øy xtyimyꞌejxtɨt ma̱ ja yikpɨkta̱a̱jky.  
\v 7 Nøjkx ja pyabøjkpɨtøjk xukmadojɨdɨ møøt ja Pedro, jøts ñøjkxtɨt jam Galilea; jamts meets ja xꞌejxtɨt jadɨgojk, jamts meets ja xmɨnabya̱a̱dɨyɨt jadeꞌen sa̱ ja køꞌøm mnɨma̱a̱jyɨdøø. 
\p  
\v 8 Xjats ja chooꞌndøø jam møj tsa̱a̱ agujkp ma̱ Jesús ja wyɨnaty tø yikpɨkta̱ꞌa̱ky, jøts ja ñøjkxtøø. Jadiꞌiñɨ tsøꞌøgɨ ja yjantyyikmɨbejpnɨyɨdɨ jøts nɨpøn ja sa̱ tkanøjmɨdɨ, kumɨ jantyimchøꞌjkɨdɨp ja wyɨnaty. 
\s1 Ku ja Jesús ña̱nkyꞌejxøø jadɨgojk ma̱ ja María Magdalena jam wyɨnaty 
\p  
\v 9 Ku ja Jesús domingɨ jøpy wyɨnaty tø pyɨdsimy jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, ja María Magdalena ja ojts jawyeen yꞌijxyɨyɨ, pøn ja wyɨnaty tø tyikpɨdsøjmɨ nɨwɨxujk ja mɨkuꞌ.  
\v 10 Jaꞌats ojts ñijkxy jøts ja ojts tꞌatstukmadøy pøn jaty ja Jesús wyɨnaty tø tmøøtwɨdettɨ, pøn jam wyɨnaty jɨɨdyɨp ya̱xtɨp, maadyɨp ta̱jtɨp.  
\v 11 Jøts ku ja jadeꞌen tnɨmadoodøø ku ja Jesús yjujkyꞌaty, ku ja tøꞌøxyøjk ja wyɨnaty tø tꞌixy, kaꞌap ja tjanchja̱ꞌwɨdøø. 
\s1 Ku ja Jesús ña̱nkyꞌejxøø jadɨgojk ma̱ wyɨnaty ja namajtsk pyabøjkpɨtøjk 
\p  
\v 12 Xjats ku døꞌøn ja jadeꞌen yꞌukna̱jxy, wɨnets ja Jesús ña̱nkyꞌejxkojmɨyøø abiky tsoo ku wyɨnaty ja pyabøjkpɨtøjk namajtsk yøꞌødyɨ jam tuuꞌa̱m. Kaꞌap ɨdøꞌøn ja pyabøjkpɨtøjk yꞌejxkapyɨdɨ kumɨ wenk ɨdøꞌøn ja kyaxɨꞌjky.  
\v 13 Jawaanɨ yꞌijty, jøts ku ja tꞌejxka̱jptøø wɨnets ja jatyɨ jam wyɨmbejttøø kya̱mjotp, jøts ja ñøjkxtøø Jerusalén ma̱ ja myɨguꞌuk ja tꞌatstukmadoowa̱ꞌa̱ndɨ. Kuts ja jam yja̱ꞌttøø, wɨnets ja myɨguꞌuk ttukmadoodøø jøts ja nɨkaꞌ yjanchja̱ꞌwɨyɨ. 
\s1 Ku ja Jesús ttaguwa̱ꞌa̱nɨyɨɨꞌñ ja tunk ja pyabøjkpɨtøjk 
\p  
\v 14 Waanɨ et xøøw ña̱jxy, xjats ja Jesús ña̱nkyꞌejxkojmɨyøø ku pyabøjkpɨtøjk ja jam wyɨnaty nɨmaktuꞌuk twɨndsøønɨdɨ ja kaabyajt; jamts ja møkꞌampy twɨnguga̱jpxɨyɨɨꞌñ jaꞌagøjxp ku ja nɨti janchja̱ꞌwɨn tkamøøtꞌa̱ttɨ ku ja jadɨneꞌen kyujuunɨdɨ, kumɨ kaꞌap ja wyɨnaty tø tjanchja̱wɨdɨ ku ja yiktukmadoodøø jøts ku ja Jesús wyɨnaty tø yikꞌixy, ku ja wyɨnaty tø jadɨgojk yjujkpyiky.  
\v 15 Yɨdeꞌen ja yiknɨmaadyøø: 
\p ―Nɨyøꞌøyɨgyøxtɨ na̱xwiiꞌñɨt, jøts ja øgyajpxy jøts ja ømyadya̱ꞌa̱ky xka̱jpxwa̱ꞌkxtɨt ma̱ jaty ja ja̱a̱ꞌy yjujkyꞌa̱ttɨ.  
\v 16 Pønɨ pøn øts xjanchja̱ꞌwɨp jøts pønɨ pøn nøbajtp, jaꞌ nøjkx nɨtsoꞌokꞌa̱jtp ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn; jøts pønɨ pøn øts xkajanchja̱ꞌwɨp, jaꞌ yiktagubatp ja pyøky.  
\v 17 Ja ja̱a̱ꞌy pøn øts xjanchja̱ꞌwɨdɨp, yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ttuꞌundɨt øts køjxp: Yikpɨdsøꞌømdɨp jaꞌ ja mɨkuꞌ; kya̱jpxtɨp ja wenk ayuujk jaꞌ;  
\v 18 pønɨ ayoꞌomba̱ttɨp jaꞌ, pønɨ tsuꞌutsɨdɨp jaꞌ ja tsa̱a̱ꞌñ adsuꞌjky, jøts pønɨ yꞌuuktɨp ja venenɨ jaꞌ, kaꞌap ɨdøꞌøn ja sa̱ yja̱ttɨt; jøts nayɨdeꞌen ku pama̱a̱ꞌy ja jaꞌayɨ tkønɨxa̱jtɨt, jatyɨ ja tyiktsoꞌoktɨt. 
\s1 Ku ja Jesús cha̱jpejty 
\p  
\v 19 Xjats ku ja pyabøjkpɨtøjk ja jadeꞌen tꞌuknɨma̱a̱y, wɨnets ja cha̱jpejty, ojts Dios Teety ja tsa̱jpjøtpy yikpatøkɨyɨ, jøts ja tpuwaꞌjtsɨyɨɨꞌñ aga̱ꞌngyøꞌampy.  
\v 20 Xjats ja pyabøjkpɨtøjk chooꞌndøø, jøts ja ojts tka̱jpxwa̱ꞌkxtɨ ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky øy ma̱dsoo. Ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo ja køꞌøm pudøjkɨyɨdɨp, jøts nay ja Jesús ja tmøøy ja myøkꞌa̱jtɨn jøts ja ttuꞌundɨt jadeꞌen midi nɨpøn ja̱a̱ꞌy ya̱ na̱xwiiñ kyajajtpy, paty ja mayja̱a̱ꞌy ja tjanchja̱ꞌwɨdɨ døꞌøn ja pyabøjkpɨtøjk ja kyajpxy. Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja yꞌejxɨ.