\id MAT  
\h MATEO 
\toc1 JA ØGYAJPXY JA ØMYADYA̱ꞌA̱KY MIDI JA MATEO YJA̱A̱Y 
\toc2 MATEO 
\toc3 Mt. 
\mt1 JA ØGYAJPXY JA ØMYADYA̱ꞌA̱KY MIDI JA MATEO YJA̱A̱Y 
\c 1  
\s1 Ja Jesucristo tyeetyꞌa̱ptøjk 
\p  
\v 1 Jaꞌ ɨdøꞌøn ja yiknajtska̱jpxɨp pøn jaty ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo tyeetyꞌa̱pɨp ku ja teetyꞌa̱pɨ ja Abraham jøts ja David, 
\p  
\v 2 ku Abraham tꞌuꞌngɨ ja Isaac, jøts ja Isaac tꞌuꞌngɨ ja Jacob, jøts ja Jacob tꞌuꞌngɨ ja Judá. Namay jaꞌadɨ møøt yꞌuch myɨguꞌuktɨ.  
\v 3 Ja Judá møøt ja ñɨdøꞌøxy Tamar jaꞌats tꞌuna̱ꞌjkꞌa̱jttɨp ja Fares jøts ja Zara. Jøts ja Fares tꞌuꞌnkꞌaty ja Esrom, jøts ja Esrom tꞌuꞌnkꞌaty ja Aram.  
\v 4 Jøts ja Aram tꞌuꞌnkꞌaty ja Aminadab, jøts ja Aminadab tꞌuꞌnkꞌaty ja Naasón, jøts ja Naasón tꞌuꞌnkꞌaty ja Salmón.  
\v 5 Jøts ja Salmón møøt ja ñɨdøꞌøxy Rahab tma̱jnkꞌa̱ttɨ ja Booz, jøts ja Booz møøt ja ñɨdøꞌøxy Rut tma̱jnkꞌa̱ttɨ ja Obed, jøts ja Obed tꞌuꞌnkꞌaty ja Isaí.  
\v 6 Jøts ja Isaí tꞌuꞌnkꞌaty ja rey David, jøts ja rey David møøt ja tøꞌøxyøjk midi ja Urías wyɨnaty tø tꞌatsnɨdøꞌøxyꞌaty, jaꞌats ɨdøꞌøn tma̱jnkꞌa̱jttɨp ja Salomón. 
\p  
\v 7 Jøts ja Salomón tꞌuꞌngɨ ja Roboam, jøts ja Roboam tꞌuꞌnkꞌaty ja Abías, jøts ja Abías tꞌuꞌnkꞌaty ja Asa.  
\v 8 Jøts ja Asa tꞌuꞌngɨ ja Josafat, jøts ja Josafat tꞌuꞌngɨ ja Joram, jøts ja Joram tꞌuꞌnkꞌaty ja Uzías.  
\v 9 Jøts ja Uzías tꞌuꞌngɨ ja Jotam, jøts ja Jotam tꞌuꞌnkꞌaty ja Acaz, jøts ja Acaz tꞌuꞌngɨ ja Ezequías.  
\v 10 Jøts ja Ezequías tꞌuꞌngɨ ja Manasés, jøts ja Manasés tꞌuꞌngɨ ja Amón, jøts ja Amón tꞌuꞌnkꞌaty ja Josías.  
\v 11 Jøts ja Josías tꞌuna̱ꞌjkꞌaty ja Jeconías, namay jaꞌadɨ møøt yꞌuch myɨguꞌuktɨ. Wɨnet ets ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn yiknajtswa̱ꞌwɨgyøjxtøø jam jaduꞌukpɨ etjotp midi yiktejp Babilonia. 
\p  
\v 12 Tøts ja jadeꞌen wyɨnaty yꞌukjaty ku ja Jeconías tpa̱a̱jty ja yꞌuꞌnk midi txøøwꞌa̱jtp Salatiel, jøts ja Salatiel ja Zorobabel ja yꞌuꞌngɨp.  
\v 13 Jøts ja Zorobabel tꞌuꞌngɨ ja Abiud, jøts ja Abiud tꞌuꞌngɨ ja Eliaquim, jøts ja Eliaquim tꞌuꞌngɨ ja Azor.  
\v 14 Jøts ja Azor tꞌuꞌngɨ ja Sadoc, jøts ja Sadoc tꞌuꞌngɨ ja Aquim, jøts ja Aquim tꞌuꞌngɨ ja Eliud.  
\v 15 Jøts ja Eliud tꞌuꞌngɨ ja Eleazar, jøts ja Eleazar tꞌuꞌngɨ ja Matán, jøts ja Matán tꞌuꞌngɨ ja Jacob.  
\v 16 Jøts ja Jacob tꞌuꞌngɨ ja José midi tnɨdøꞌøxyꞌa̱jtp ja María midi tya̱a̱gɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, ja Cristo midi yiknɨtsokp. 
\p  
\v 17 Makma̱jkts najtskaꞌaxɨts ɨdøꞌøn ja tpa̱a̱jty ku ja choꞌonda̱ꞌa̱ky Abraham ñɨkøjxp jøts ja ttamɨgugøxɨ ja David. David ñɨkøjxpts jaduꞌuk choꞌonda̱ꞌa̱ky jøts ja jaduk jadeꞌen ñajtskaꞌaxɨdyøø kunɨm ja israelɨt ja̱a̱ꞌy yikwa̱a̱nøjkxtøø aguwa̱nɨꞌampy jam Babilonia. Wɨnetnɨmts jaduꞌuk choꞌonda̱a̱jky, jaꞌats najtskaꞌaxɨdøø jaduk jadɨneꞌen ja makma̱jkts najtskaꞌaxɨ kunɨm kyaxɨꞌjky ja Cristo ja yiknɨtsokpɨ. 
\s1 Ku ja Jesucristo kyaxɨꞌjky 
\p  
\v 18 Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn yꞌejxɨ tyɨyɨ sa̱ jaty yja̱jty kyubejty ku nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo ojts kyaxɨꞌɨky: Ja María midi tya̱a̱gɨp, jaꞌ ɨdøꞌøn wyɨnaty najtsꞌawa̱nɨꞌejtnɨp jøts ja tmøøtꞌamajtskɨt ja José; nawya̱a̱wa̱jnɨdɨpnɨm ja wyɨnaty ku ja María jam tnɨkøjxpꞌa̱jtnɨ ja mutsk, Dios ɨdøꞌøn ja tuujnɨp jøts ja Espíritu Santo myøkꞌa̱jtɨn jadeꞌen tyikmajada̱ꞌa̱ky.  
\v 19 Øy yikxonts ja José yja̱a̱ꞌyꞌaty midi ɨdøꞌøn ñɨya̱a̱ꞌyꞌajtpy, kaꞌap ja pøn sa̱ tjadyimñøjmɨ jøts ja María kyayikpøkyꞌext; myajtstuꞌutwampy jaꞌ jøts ja kaꞌap pøn ttuknɨja̱wɨwya̱ꞌa̱ñ.  
\v 20 Ɨxam ɨdøꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen wyɨnmay ku ja ojts aguma̱a̱ꞌyꞌampy tyukꞌijxyɨ ja Dios yꞌa̱nkɨlɨs jøts ja ojts ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p ―José, metsxɨ mdeetyꞌamøjɨp ja David, kidits mdsøꞌøgɨ, møøt amajtskɨ yø María. Yikaxøꞌøkwampy mutskuꞌnk tuꞌuk, Dios yꞌEspíritu Santo jadeꞌen myøkꞌa̱jtɨn tyikwɨngaxøꞌøkp.  
\v 21 Mixyuꞌnk ja yikaxøꞌkp, jaꞌats meets ja xyøøw mbɨkta̱a̱jkɨp JESÚS. Jadeꞌenꞌampy ɨdøꞌøn ja jadeꞌen txøøwꞌa̱tt jaꞌagøjxp ku ja pojkpɨtumbɨ ja̱a̱ꞌy ja ttuknɨtsoꞌokꞌa̱tt ja pyøky. 
\p  
\v 22 Tyimyja̱jt tyimgyubajts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen sa̱ nwɨndsønꞌa̱jtɨm Dios wyɨnaty tø tyikwa̱ꞌa̱ñ ja kyugajpxy ku ja wya̱a̱ñ: 
\q1  
\v 23 Jøtpyɨp tuꞌuk ja kiixyeꞌdøꞌøxy midi ama̱a̱y tsɨnaapy, yikaxøꞌøkpts ja tuꞌuk mya̱jnkuꞌnk, 
\q1 Emanuel ja xyøøwꞌa̱tp, 
\m midi ayuujk pɨdsømp: Dios adøm møøt. 
\p  
\v 24 Xjats kuts ja José ojts ñɨwijy, jøts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tpaduuñ sa̱ Dios yꞌa̱nkɨlɨs ja wyɨnaty tø yꞌaneꞌemyɨyɨ, jøts ja ojts tnɨdøꞌøxpyiky ja María.  
\v 25 Jøts ɨdøꞌøn ja kaꞌap jadeꞌen tmøøtsøønɨnɨm sa̱m amajtskꞌa̱jtɨn ñaxy kunɨm ja tøꞌøxy tyikaxɨꞌɨky ja myɨjawyeenuꞌnk; jøts ja ojts txødijy JESÚS. 
\c 2  
\s1 Ku ja wijyja̱a̱ꞌy ojts tꞌatsꞌejxtɨ ja maxuꞌnk Jesús 
\p  
\v 1 Jam ja Jesús ojts kyeꞌexy Belén, jam ka̱jpjotp midi Judeɨt etjotp, ja Herodes ɨdøꞌøn jam wyɨnaty wɨndsønꞌa̱jtp, jaꞌ wyɨnaty tukɨꞌɨyɨ tnɨtanaapy ja na̱a̱jx jøts ja ka̱jp. Xjats jam Jerusalén yja̱ꞌa̱ttøø wɨna̱a̱gɨn wijyja̱a̱ꞌdyɨ midi tsooꞌndɨp xøøbɨdsimy,  
\v 2 jaꞌats jam ojts tyiknɨdøwɨdɨ, yɨdeꞌen ja wya̱ndøø: 
\p ―¿Ma̱ døꞌøn ja tø kyeꞌexy jaꞌ pøn tnɨwɨndsønꞌa̱tp ja ya̱ꞌɨt israelɨt ja̱a̱ꞌy? Tøts øøts ja nꞌejxpa̱a̱jtɨ ja mya̱a̱dsa̱ꞌ ma̱ øø tø ndsøøñ, ɨxya̱ts øøts ja tø nnɨmiñ jøts øøts ja nwɨndsøꞌøgɨwya̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 3 Kuts ja wɨndsøn Herodes ja ojts jadeꞌen tnɨmadøy jøts ja tyatøjkɨyɨ ja jotmay, nayɨdeꞌen nɨdukɨꞌɨyɨ ja Jerusaléngɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 4 Wɨnets ja wɨndsøn Herodes tna̱nkñamyujkɨ nɨdukɨꞌɨyɨ ja israelɨt teety wɨndsøndøjktɨ jøts nayɨdeꞌen pøn jaty tka̱jpxwejttɨp ja ja̱a̱ꞌy, jaꞌats ɨdøꞌøn ja ojts ttɨɨbyiky ma̱ et ɨdøꞌøn ja Cristo wyɨnaty kyaxøꞌøkwa̱ꞌa̱ñ.  
\v 5 Xjats ja tnɨmaadyøø: 
\p ―Jam Judeɨt etjotp ma̱ ka̱jp jam txøøwɨ Belén; pø yɨdeꞌenɨmxɨ ja Dios kyugajpxy jekyɨp tjaadyañ: 
\q1  
\v 6 Ja ka̱jp midi yiktejp Belén, midi jam Judá etjotp, 
\q1 kidi tyimñugo ka̱jpɨp yøꞌ sa̱m o midi ka̱jp ma̱ jaty jam yikutuktɨ ja wɨndsøndøjktɨ wɨneꞌenɨn yjamꞌa̱ttɨ jam Judá; 
\q1 jam ja kyaxøꞌøkt tuꞌuk ja møj wɨndsøn, 
\q1 midi øts nIsraelɨt ka̱jp xꞌejxꞌejtɨp. 
\p  
\v 7 Wɨnets ja Herodes amaaꞌtsk twa̱a̱dsøøy ja wijyja̱a̱ꞌdyɨ midi ɨdøꞌøn jam wyɨnaty tø choondɨ xøøbɨdsimy, jøts ja ojts ttɨɨbyiky juunɨ døꞌøn ja wyɨnaty tø tꞌejxpa̱a̱ttɨ ja ma̱a̱dsaꞌ.  
\v 8 Jøts ja ojts tkexy jøts ja ñøjkxtɨt jam Belén, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Nøjkxtɨ jam, øyɨm yikxonɨm ɨdøꞌøn xyiknɨdøwɨdɨt ja mixyuꞌnk; kuts xpa̱a̱ttɨt, jatyɨts meets ja xnɨga̱jpxt jøts meets ja xukmadoꞌot, jøts øts ja nayɨdeꞌen nꞌatswɨndsøꞌøgɨt. 
\p  
\v 9 Kuts ɨdøꞌøn ja wɨndsøn Herodes ja jadeꞌen ñɨma̱a̱jyɨdøø, xjats ɨdøꞌøn ja wijyja̱a̱ꞌy chooꞌndøø. Jøts ja ma̱a̱dsa̱ꞌ ja wyɨnyøꞌøyɨdɨ midi ja jam wyɨnaty tø tꞌejxtɨ ma̱ døꞌøn ja jam chooꞌndɨ xøøbɨdsimy, yøꞌøpy ɨdøꞌøn jaꞌ kunɨm ja yja̱ꞌjty jam ma̱ døꞌøn ja mutskuꞌnk Jesús wyɨnaty, jamnɨmts ja yøꞌøyꞌamøjkɨyɨɨꞌñ.  
\v 10 Ku døꞌøn ja wijyja̱a̱ꞌy ja jadeꞌen tꞌejxtɨ ja ma̱a̱dsa̱ꞌ, xjats ja yjantyimxyonda̱ktøø;  
\v 11 kuts ja tyøjkɨdøø jam tøjkjotp, japts ja tpa̱a̱ttøø tꞌejxtøø ja mutskuꞌnk jøts ku ja tya̱a̱k María ja jap møøt. Wɨnets ñagyuxendya̱a̱jkɨdøø jøts ja twɨndsøꞌjkɨdøø ja mutskuꞌnk. Ojts ja tyiknɨꞌawa̱ꞌa̱tstɨ ja oorɨ, ja poom, jøts ja pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ midi tyejtɨp mirra. Jadeꞌen ja tyiknɨꞌawa̱ꞌa̱tstøø, jaꞌats ja ojts ttamayꞌa̱ttɨ, jaꞌ ja ojts ttawɨndsøꞌøgɨdɨ.  
\v 12 Kuts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen tø tꞌukwɨndsøꞌøgɨdɨ, xjats ja yiktukmadoodøø aguma̱a̱ꞌyjøtpy jøts ku ja kaꞌap nayɨdeꞌen yꞌukwɨmbejtnɨdɨt midi ja wyɨnaty tø tmendɨ, ma̱ ja wɨndsøn Herodes ja jam wyɨnaty tø tꞌukpa̱a̱ttɨ. Xjats ɨdøꞌøn ja wyɨmbejtnɨdøø, abiktyuuꞌ tpøjktøø jøts ja ñøjkxnɨdɨ jam pyuxkøjxp kya̱jpkøjxp. 
\s1 Ku ja maxuꞌnk Jesús ojts yikmɨgueꞌexy jøts yikmɨnijkxy jam Egipto 
\p  
\v 13 Tøts ɨdøꞌøn ja wijyja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty choondɨ, ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja yꞌa̱nkɨlɨs ña̱nkyꞌejxøø jøts ja José ja aguma̱a̱ꞌyjøtpy ojts tꞌixy, yɨdeꞌen a̱nkɨlɨs ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Tsojk pɨdøꞌøk, møøt tsoon yø mutsk møøt yø tya̱a̱k jøts mgaknøjkxtɨt jam Egiptɨt etjotp, ta̱a̱ꞌnɨdɨ jam. Pønɨ wɨneꞌen jam mda̱a̱ꞌnɨdɨ øtsnɨm ja køꞌøm nnɨga̱jpxp, jaꞌagøjxp ku Herodes yø tꞌɨxa̱ꞌa̱wa̱ꞌa̱ñ yø mutsk jøts yø tyikꞌookwa̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 14 Xjats ja José ojts pyɨdɨꞌɨky, jøts ja ojts koots ttsaꞌangueꞌeky ja mutskuꞌnk, jøts ja tmøødɨyøø ja tya̱a̱k jøts ɨdøꞌøn ja ojts tmøøtnijkxy jam Egipto.  
\v 15 Jam ja chɨnaadyɨ jeky kunɨm ja Herodes yꞌøꞌjky. Jadeꞌenꞌampy ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tyimyja̱jty ti mɨba̱a̱t ja Dios kyajpxy jadiꞌiñɨ yꞌukna̱xt pø patyxɨ wyɨnaty yɨdeꞌen tø tyikwa̱a̱ñ ja kyugajpxy: “Egiptɨt etjotp øts ja nꞌUꞌnk nyiktsøꞌøñ ku øts ja nwa̱a̱dsøøy.” 
\s1 Ku ja Herodes tyikutuky jøts ja mutsk mixyuna̱ꞌjk yꞌooꞌkøxtɨt 
\p  
\v 16 Kuts ja Herodes tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ jøts kudam ja wijyja̱a̱ꞌy ja wyɨnaty tø wyɨnꞌɨɨñɨyɨ, xjats ja yjantyimyꞌa̱mbɨjky; jøts ja ojts tnɨꞌaneꞌemy ku yꞌooꞌkøxtɨt ja mixyuna̱ꞌjk. Majtsk jumøjtpɨba̱a̱t ja ojts tna̱nkyikꞌøøgyɨyɨ wɨneꞌenɨn ja mixyuna̱ꞌjk jam wyɨnatyɨ Belén, jøts nayɨ wɨneꞌen ja ka̱jp jam tmɨwɨngonꞌaty. Ja jumøjt ɨdøꞌøn ja pyayøꞌøpy sa̱ ja wijyja̱a̱ꞌy ja wyɨnaty tø tyukmadøyɨ.  
\v 17 Kaꞌpxy ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yja̱jty sa̱ ja kugajpxy Jeremías wyɨnaty ja nøky tø tja̱ꞌa̱y ku ja wya̱a̱ñ: 
\q1  
\v 18 Yikmadoop ayuujk jam Ramá, 
\q1 sa̱m yja̱wɨ øy pøn ti tpajɨꞌɨy tpaya̱ꞌa̱xy; 
\q1 ja tøꞌøxyøjk Raqueldam ɨdøꞌøn yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjk tpajɨɨpy tpaya̱xp jadeꞌen, 
\q1 jøts ja kaꞌap tkupiky jøts ja yikpaꞌayoꞌot, pø tøxɨ yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjk ja yꞌooꞌkøjxnɨ. 
\p  
\v 19 Xjats ku yꞌoꞌjky ja Herodes, wɨnets nayꞌaguma̱a̱ꞌyjøtpy tja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja José jøts ku tꞌijxy tuꞌuk ja Dios yꞌa̱nkɨlɨs jam Egiptɨt etjotp, jøts ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p  
\v 20 ―Pɨdøꞌøk, jøts xmøødɨt yø mixyuꞌnk yø Jesús møøt yø tya̱a̱k, wɨmbejtnɨdɨ nøjkxnɨdɨ jam Israelɨt etjotp, tø ja yꞌooꞌkøjxnɨdɨ pøn jaty yꞌijty tyikꞌookwa̱ndɨp yø mutskuꞌnk. 
\p  
\v 21 Wɨnets ja José pyɨdɨꞌjky jøts ja tyiktsøøꞌñ ja mutskuꞌnk. Ja Jesús ɨdøꞌøn yikwa̱a̱dsoꞌomp møøt ja tya̱a̱k jøts ja ojts ñøjkxtɨ jam Israelɨt etjotp.  
\v 22 Kuts ja José tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ jøts kudam ja Arquelao jam wyɨnaty wyɨndsønꞌaty Judeɨt etjotp, ja tyeety Herodes ja kyudanaapy ku døꞌøn ja wyɨnaty tø yꞌøøky, jøts ja José tsøꞌjkɨp jaꞌ, jadeꞌents ja jadeꞌenꞌampy kyanijkxy; tøts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty yiktukmadoogojmɨ aguma̱a̱ꞌyꞌampy jøts ja ojts ñøjkxtɨ jam Galileɨt etjotp.  
\v 23 Kuts ɨdøꞌøn ja jam yja̱ꞌa̱ttøø, jøts ja ñøjkxtɨ tsɨnaabyɨ ma̱ ka̱jp txøøwɨ Nazaret. Kaꞌpxy ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tyuujnɨ yja̱jty sa̱ Dios kyugajpxy wyɨnaty tø wya̱ꞌa̱ndɨ jøts ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam kyuga̱jpɨ Nazaret. 
\c 3  
\s1 Ku ja Juan Bautista kyaꞌama̱a̱y jam aba̱k etjotp 
\p  
\v 1 Tøts ja tiempɨ wyɨnaty ñaxy jøts ja Juan Bautista midi yiknøbajtp, jam wya̱ꞌkaxɨꞌjky Judeɨt yꞌaba̱kꞌetjotp, jøts ja jam kya̱jpxwaꞌkxy,  
\v 2 yɨdeꞌen ja jam wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―Ja̱wɨdɨ mbøky, yiktɨga̱jtstɨ mdsɨna̱a̱ꞌyɨndɨ, ja wyɨngøñ ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 3 Yø Juan ɨdøꞌøn jaꞌ midi ja kugajpxy Isaías ñɨga̱jpx ku ja yɨdeꞌen tjaadya̱a̱ñ: 
\q1 Yikmadoop ayuujk jam aba̱k etjotp ku wya̱ꞌa̱ñ møkꞌampy: 
\q1 “Awejxɨdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yꞌɨxpøjkɨn; 
\q1 yiktøwdɨ yiktuuda̱ꞌa̱ktɨ mwɨnma̱a̱ꞌñ.” 
\p  
\v 4 Kameeyɨ pøjk ɨdøꞌøn ja Juan jam wyɨnaty wyetꞌajtpy, jøts jɨyujkꞌa̱k tendsumꞌaty, ja muꞌ døꞌøn ja jam chuꞌchpy jøts jɨyujk pa̱ꞌa̱k ja tjɨɨꞌkxy midi jam muum ujtsjotp, jaꞌats ɨdøꞌøn ja jam ñɨdsɨnaapy.  
\v 5 Jøts ɨdøꞌøn ja jam øy pøn ja̱a̱ꞌy ñɨmiñɨyɨ jøts ja tmadowdɨ sa̱ wya̱ꞌa̱ñ, mendɨp jaꞌ pøn tsooꞌndɨp jam møj ka̱jpkøjxp Jerusalén, nayɨdeꞌen wɨneꞌenɨn jam pøngapøn chøønɨdɨ jam Judeɨt etjotp, midi tmɨwɨngonꞌa̱jtp ja nøø midi txøøwɨp Jordán;  
\v 6 kuts ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy ja pyøky tmaya̱tstɨ, jøts ja Juan ja tyiknøbety ma̱ ja Jordángɨt nøø jam. 
\p  
\v 7 Jøts ku døꞌøn Juan ojts tꞌixy jøts ku ja fariseotøjk mayꞌampy yjanchmendɨ nøbajtpɨ møøt ja saduceotøjktɨ, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¡Mee mɨkuꞌ! ¿Pøn mee tø mnɨɨꞌmxyɨ jøts ku jadeꞌen mgayiktabayøꞌødyɨt ja mbøky, jøts ku yøꞌøyɨ chøkyɨ ku meets ya̱ nøbajtpɨ tø mmiñ?  
\v 8 Yikxon ɨdøꞌøn mja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨt, wan ɨdøꞌøn tyikꞌijxy jøts ku ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨn tø xyiktɨga̱tstɨ,  
\v 9 jøts kidi mee køꞌøm mnawya̱ꞌa̱ñɨdɨ namyɨkajxɨbɨm: “Tixɨ kaꞌap ti chøkyɨ kumɨ ja Abraham adøm nꞌa̱pteetyꞌamøjꞌa̱jtyɨndɨp”; jøts kaꞌats yjadeꞌenɨ ti Dios kama̱jyɨp øy ja pøn ttukmɨguꞌukꞌa̱tt ja Abraham pønɨ pøn ja køꞌøm yꞌaꞌejxɨp.  
\v 10 Jøts tsojk ja nøjkx yiktɨɨdyuñ pøn jaty tkamɨꞌøyꞌa̱jtɨp ja Dios.  
\v 11 Tɨy janch ɨxya̱m ndyimdyukmadowdɨ jøts ku øts yøꞌøyɨ tø nnɨmiñ jøts meets nøø nduktanøbattɨt. Jadeꞌenꞌampy yiknɨja̱wɨt jøts ku mdsɨna̱a̱ꞌyɨndɨ tø xyiktɨga̱tstɨ; jats øts tuꞌuk ɨxꞌoojk xpamiñ pøn meets Espíritu Santo mduktatøkɨyɨp jøts jaꞌ tmɨmeꞌent ja tɨɨdyuꞌunɨn. Møkꞌampy kutujk ja tmɨmiñ, nɨjuunɨ øts ja møøt nganamyɨba̱a̱tꞌa̱tɨyɨt.  
\v 12 Jadeꞌen ja ttuꞌunt ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy sa̱m ariindøøm yikwɨgumyɨn, abiky ja tpɨkta̱a̱jkɨt ja yꞌa̱k jøts ja tnɨtøꞌøty ja jøøn midi nɨjuunɨ kapeꞌtsp, jøts ja ariinba̱jk abiky yikpøkjøꞌøkt. Jadeꞌents ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy yiktuꞌundɨt sa̱ pønjabøn tmɨꞌøyꞌaty tkamɨꞌøyꞌaty ja Dios. 
\s1 Ku ja Jesús ñøbejty 
\p  
\v 13 Xjats ɨdøꞌøn ja Jesús yja̱ꞌjty jam ma̱ ja Jordánk nøø, jam ja chøøñ Galileɨt etjotp jøts ɨdøꞌøn ja jam yja̱ꞌjty ma̱ ja Juan wyɨnaty, jaꞌ ja ñɨnijkxpy jøts ja yiknøbatɨt.  
\v 14 Kaꞌap ja Juan ja twa̱ꞌa̱ñ jøts ja tyiknøbatt, yɨdeꞌen ja Jesús yiknɨma̱a̱y: 
\p ―¿Jawyeen me xtsøky jøts me nyiknøbatt? Pø metsxɨ døꞌøn ndijy xyiknøbatp. 
\p  
\v 15 Yɨdeꞌen ja Jesús yꞌadsøøy: 
\p ―Wan ɨdøꞌøn tꞌukjaty; jadeꞌen neꞌegɨ ndyimdyøøꞌjɨnt jøts ku jaꞌayɨ nbaduꞌunɨnt sa̱ Dios Teety tyɨyꞌa̱jtɨn wya̱ꞌa̱ñ. 
\p Kyupøjk ɨdøꞌøn ja Juan ja jadeꞌen.  
\v 16 Jaꞌayɨ ja Jesús ñøbejty, jøts ja pyɨdsɨɨmy jam nøøjotp. Wɨnets nay jatyɨ adsuꞌjky yꞌawa̱a̱jch ja tsa̱jp, jøts ja ojts tꞌejxpa̱a̱ttɨ ja Dios yꞌEspíritu Santo ku ja ñɨgɨda̱ꞌa̱gyɨ sa̱m tsa̱pa̱kɨn jøts ja tyakakpajtɨ.  
\v 17 Wɨnets ja Dios Teety yꞌayuujk yikmadøøy, yɨdeꞌen ja jap tsa̱jpjøtpy wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―Ya̱ꞌa̱t øts ɨdøꞌøn nꞌUꞌnkꞌajtpy, yøꞌ øts ɨdøꞌøn ndsøkyꞌajtpy, njantyajotkujkꞌajtpyts øts yøꞌ. 
\c 4  
\s1 Ku ja Jesús yikjotꞌamutskꞌejxwa̱ꞌa̱ñ 
\p  
\v 1 Xjats ja Dios yꞌEspíritu Santo ojts yiknijkxyɨ ja Jesús jam aba̱k etjotp, jøts mɨkuꞌ ja jam yjotꞌejxɨt. 
\p  
\v 2 Wɨxijkxyøøw wɨxijxchuuꞌ ɨdøꞌøn ja jam yꞌayuuꞌa̱jty, jøtsnɨm yuu ja pya̱a̱jtɨ.  
\v 3 Wɨnets mɨkuꞌ ja jam ñɨmeejnɨ jøts ja yikpøktyunwa̱ꞌa̱ñɨ, yɨdeꞌen ja ojts ñɨꞌɨmxyɨ: 
\p ―Pønɨ janch ku me mjanchdiosuꞌngɨ, yiktsa̱pkaakyja̱t yø tsa̱a̱. 
\p  
\v 4 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy: 
\p ―Yɨdeꞌen Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ: “Kuuyɨ Dios kyajpxy myøjɨ, kidi jaꞌajɨp na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy nugo tyajujkyꞌa̱ttɨp ti jaty yikjøøꞌkxp.” 
\p  
\v 5 Wɨnets mɨkuꞌ ja ojts yiknijkxyɨ jam Jerusalén midi Dios kyunuuꞌkxkya̱jpꞌajtpy, jamts ja ojts yikøxpetyɨ tsa̱ptøjk kuba̱jk  
\v 6 jøts ja ojts ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p ―Pønɨ janch Dios Uꞌnk mets, kajtswoon ya̱; pø nømpxɨ ja Dios kyajpxy jøts ku: 
\q1 Ja tnøjmɨt yꞌa̱nkɨlɨs jøts me myikꞌejxꞌett jøts ku me kaꞌap ti mja̱ttɨt. 
\q1 Jøts ku mets ja a̱nkɨlɨs mdsaꞌanjøꞌøkɨt, 
\q1 jøts mdeky tsa̱a̱ kyakumɨt kyayoꞌodsɨt. 
\p  
\v 7 Xjats ja Jesús tꞌadsøøy jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Janch nayɨnømts Dios kyajpxy: “Kidi mDios xjotꞌixy.” 
\p  
\v 8 Xjats ja mɨkuꞌ ja ojts wya̱a̱nøjkxkojmɨyɨ jam møj kojpkøjxp, jøts ja jam tyukꞌejxøø wɨneꞌen ja ka̱jp na̱xwiiñ jøts ku janchkumeeñ janchjotkujk;  
\v 9 yɨdeꞌen ja ojts ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p ―Ngøya̱jkøjxp øts yø ka̱jp tukɨꞌɨyɨ jøts mets yø xjaꞌbøkøxt, pønɨ xwɨnguxanaapy øts, pønɨ xwɨndsøꞌjkɨp øts. 
\p  
\v 10 Wɨnets ja Jesús wya̱a̱ñ jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Mɨkuꞌ, jɨwa̱ꞌa̱k, kidi øts ya̱ xwɨnꞌixy, pø yɨdeꞌents Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ: “Ja Dios Teety tuꞌugyɨ mwɨndsøꞌøgɨp, jaꞌ mbaduꞌump pønɨ sa̱ ja wya̱ꞌa̱ñ.” 
\p  
\v 11 Xjanɨmts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja mɨkuꞌ myajtstujtɨyøø, jøts ja a̱nkɨlɨs ja ñɨmeejnøø, jaꞌats ja ojts pyudøkɨyɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tpadøjkɨyɨɨꞌñ ja tyunk 
\p  
\v 12 Kuts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨmadøøy jøts ku ja Juan jam wyɨnaty puxøjkjotp, wɨnets ja ojts ñijkxy jam Galileɨt etjotp.  
\v 13 Jøts nɨkaꞌap ja tya̱a̱ꞌnɨyɨɨꞌñ jam Nazaret, neꞌegɨ ja ojts ñijkxy tsɨnaabyɨ ma̱ ja ka̱jp jam mejyꞌa̱m midi Zabulón etjotp jøts Neftali etjotp, jam ɨdøꞌøn ja ojts ñijkxy Capernaumɨt ka̱jpkøjxp.  
\v 14 Kaꞌpxy ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tyuujnɨ yja̱jtɨ sa̱ ja Dios kyugajpxy Isaías wyɨnaty tø wya̱ꞌa̱ñ ku ja yɨdeꞌen tjaadya̱a̱ñ: 
\q1  
\v 15 Meets Zabulónɨt ja̱a̱ꞌy, meets Neftalíɨt ja̱a̱ꞌy, 
\q1 ma̱ tuuꞌ wɨngon ñaxy jam mejyꞌa̱m, midi yiknɨdoꞌonɨp xøøbɨdsimy ku nnøjkxɨnt jam Jordán. 
\q1 Meets Galileɨt tsɨnaabyɨdɨ, pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ. 
\q1  
\v 16 Jadeꞌen meets xꞌejxpa̱a̱ttɨt midi Dios Teety ñajtskajxɨp sa̱m ja ja̱jɨn pøn wɨmbeets kugoots tyimyꞌejtnɨdɨp, 
\q1 nɨsudso mgawɨnma̱a̱ꞌnbya̱a̱ttɨ pønɨ sa̱dam ɨdøꞌøn ja Dios mdsøkyɨdɨ, 
\q1 tøts ja tyikuja̱jta̱a̱gɨ tyikudøøꞌkxa̱a̱gɨ pøn ja pyøky tmɨꞌookwa̱nɨdɨp jadiꞌiñɨ, 
\q1 jøts tø ja Dios mduuꞌmøꞌøyɨdɨ sudso mnɨtsoꞌokꞌa̱ttɨt. 
\p  
\v 17 Kuts ja Jesús jaꞌayɨ jam Capernaum kya̱jpkøjxp yja̱ꞌa̱ty, yɨdeꞌen ja kya̱jpxwa̱ꞌkxnɨbøjkɨyɨɨꞌñ: 
\p ―Ja̱wɨdɨ mbøky, yiktɨga̱tstɨ mdsɨna̱a̱ꞌyɨndɨ, jaꞌagøjxp ku ja wyɨngøñ ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy. 
\s1 Ku ja Jesús twa̱a̱dsøøy nɨmakta̱xk ja a̱jkxma̱kpɨ 
\p  
\v 18 Jam ja Jesús wyɨnaty ñaxy mejpyaꞌa̱m midi jam Galilea etjotp, ku ja tꞌejxpa̱a̱jty namajtsk ja ja̱a̱ꞌy midi ttukmɨgaꞌaxꞌa̱jttɨp, tuꞌuk txøøwꞌaty Simón, nayɨ yikxøømøøpy ja Pedro, jøts jaduꞌuk Andrés. A̱jkxma̱kk ɨdøꞌøn ja tyunkꞌa̱jttɨp ɨxam ja wyɨnaty tyimñɨwejtspattɨ ja tyaꞌa̱jkxma̱jk.  
\v 19 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Mada̱ꞌa̱ktɨ, møøt wɨdettɨk øts jøts nduknɨja̱wɨdɨt sudso ja̱a̱ꞌy ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn tpa̱a̱tt. 
\p  
\v 20 Jøts ɨdøꞌøn ja nay jatyɨ tnajtswøjɨdøø ja tyaꞌa̱jkxma̱jk jøts ja ojts tmøødɨdɨ. 
\p  
\v 21 Tø wyɨnaty waanɨ yøꞌødyɨ, jamts ja Jesús ojts tꞌejxpa̱tkojmɨ nayɨ namajtsk ja ja̱a̱ꞌdyɨ midi tukja̱a̱ꞌdyɨ: tuꞌuk yJacoboꞌaty jøts jaduꞌuk Juan txøøwɨ, ja Zebedeo døꞌøn ja yꞌuna̱ꞌjk. Jam ja wyɨnaty møøt ja tyeety ba̱rkɨjotp, ja tyaꞌa̱jkxma̱jk ja jam wyɨnaty yꞌada̱jkɨdɨp. Wɨnets Jesús ja ojts ya̱a̱jxɨyɨdɨ,  
\v 22 jøts ja nay jatyɨ tmajtstuttøø ja tyeety jam ba̱rkɨjotp, jøts ɨdøꞌøn ja tmøødɨdøø ja Jesús. 
\s1 Ku ja Jesús tyikꞌɨxpɨjky ja mayja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 23 Øy ja Jesús øy ma̱dsoo tyimwyɨdity jam Galileɨt etjotp, ku ja øy ma̱ga̱jp yja̱ꞌa̱ty jøts ja yikꞌɨxpiky jam tsa̱ptøjkjotp, jøts ja tka̱jpxwaꞌkxy ja Dios yꞌøgyajpxy midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy, jøts ja øy pønjabøn tyiktsøꞌøky pøn jam tigati pa̱ꞌa̱m pøjkɨp.  
\v 24 Jøts ja Jesús yiknɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ, ñɨja̱ꞌwɨgyøjxtøø jaꞌ pønɨty tsɨnaadyɨp jam Siria etjotp, jaꞌats ojts ja pyama̱a̱ꞌy tyikmendɨ pøn jaty jam o tigati pa̱ꞌa̱m pøjkɨdɨp a̱jnɨdɨp, jøts ñayikmemɨdɨ jaꞌ pøn ja mɨkuꞌ tø tyatøkɨyɨdɨ jøts pøn ja møꞌødyɨ pa̱ꞌa̱m pøjkɨdɨp, pøn køxujxtɨp pakxujxtɨp. Xjats ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tyiktsokɨjxy.  
\v 25 Jøts ɨdøꞌøn ja mayja̱a̱ꞌy jam jadeꞌen yja̱ꞌa̱ttɨ choondɨ pøn tsoꞌondɨp jam Galileɨt etjotp, jøts ja yikpawɨdity ja Jesús. Jam jaꞌadɨ pøn kuga̱jpꞌa̱jttɨp ma̱ jaty ja ka̱jp midi kyutujkta̱a̱jk tjagyajptɨp Decápolis jøts Jerusalén, jøts nayɨdeꞌen pøn tsoꞌondɨp Judeɨt etjotp, jøts nayɨdeꞌen jamɨdɨ pøn kuga̱jpꞌa̱jttɨp jaduktama̱jñꞌampy ma̱ ja Jordánɨt nøø tyañ. 
\c 5  
\s1 Ku ja Jesús ojts kyaꞌamay jam kojpkøjxp 
\p  
\v 1 Xjats ku ja Jesús ojts tꞌixy ja mayja̱a̱ꞌy jam, wɨnets ja ñijkxy kojpkøjxp jøts ja jam yꞌɨxa̱a̱jky, jamts pyabøjkpɨtøjk ja ñachɨna̱a̱ꞌyꞌawɨdejtøø,  
\v 2 jøts ja ojts yɨdeꞌen tyikꞌɨxpøjktøkɨ: 
\s1 Jaꞌ pøn nekɨm tꞌejxtɨp 
\p  
\v 3 ―Tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp jaꞌ Dios kyunuuꞌkxɨn pøn ja yꞌamutskꞌa̱jtɨn yja̱ꞌwɨp, jaꞌats pya̱a̱ttɨp ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 4 ’Tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp Dios kyunuuꞌkxɨn jaꞌadɨ pøn jotmaya̱xtɨp pøn jotmayꞌooꞌktɨp, jaꞌ ɨdøꞌøn Dios ayoꞌejxɨdɨp. 
\p  
\v 5 ’Tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp jaꞌ Dios kyunuuꞌkxɨn pøn myɨduda̱ꞌa̱kyꞌa̱jttɨp ja yꞌawejxꞌa̱jtɨn, jaꞌats pya̱a̱ttɨp ja øyꞌa̱jtɨn midi ja Dios tø tnɨꞌadsowɨ. 
\p  
\v 6 ’Nayɨdeꞌents ja ttaꞌøyꞌa̱jtmɨdɨt ja Dios kyunuuꞌkxɨn pøn tjantyimtyojktɨp ja øyꞌa̱jtɨn ja tɨyꞌa̱jtɨn midi Dios yjaꞌajɨp, pudøkɨyɨdɨpts jaꞌ jøts ja jadeꞌen ttuꞌundɨt sa̱m ɨdøꞌøn ja ttsoktɨ. 
\p  
\v 7 ’Ñayɨ tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp Dios kyunuuꞌkxɨn jaꞌamɨdɨ pøn tꞌayoꞌejxtɨp ja myɨguꞌuk, ayoꞌejxɨdɨpts Dios ja nayɨdeꞌendɨ. 
\p  
\v 8 ’Tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp Dios kyunuuꞌkxɨn jaꞌadɨ pøn ja yjanchja̱ꞌwɨn tuꞌugyɨ yikꞌejttɨp, kuwa̱nɨts ja Dios ja tpa̱a̱ttɨt. 
\p  
\v 9 ’Tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp Dios kyunuuꞌkxɨn jaꞌadɨ pøn yikxon tka̱jpxꞌøyɨdɨp jøts tsep tkana̱nktyuñɨdɨ, jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn Dios uꞌnkꞌa̱tɨdɨp una̱ꞌjkꞌa̱tɨdɨp. 
\p  
\v 10 ’Ñayɨ tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp Dios kyunuuꞌkxɨn jaꞌamɨdɨ pøn tkuꞌayoꞌomba̱a̱jtɨdɨp ja øy chɨna̱a̱ꞌyɨn, jøts yikjemdundɨ yiktedundɨ, jaꞌabɨts ɨdøꞌøn pa̱a̱tꞌa̱jtɨdɨp ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 11 ’Ñayɨ tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp Dios kyunuuꞌkxɨn jaꞌamɨdɨ pøn yikjemnɨmaadyɨp yiktenɨmaadyɨp uk yikjemdundɨ yiktedundɨ, yiknɨwa̱mbattɨ aꞌøyꞌampy øts køjxp.  
\v 12 Kidits xkumayja̱wɨdɨ, xonja̱jtɨ jotkujkꞌa̱ttɨ meets, møjꞌampy meets ja nøjkx mwɨngaxøꞌjkxɨyɨ jap tsa̱jpjøtpy, pø nayɨdeꞌenxɨ ja yikjemdundøø yiktedundøø pøn jaty tø yꞌatstsøønɨdɨ yꞌatstanɨdɨ pøn kugajpxyꞌa̱jtɨdɨp ja Dios. 
\s1 Jaꞌ pøn jadeꞌen na̱xwiiñ tundɨp sa̱m ja ja̱j tyuñɨn sa̱m ja ka̱a̱n tyuñɨn 
\p  
\v 13 ’Jadeꞌen meets ɨdøꞌøn sa̱m ka̱a̱n tyuñɨn midi wa̱ꞌa̱ts midi na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy yiktundɨp jøts chuꞌjch kyawɨndɨgøꞌødyɨt. Nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn ndejɨnt mdunkpa̱a̱ttɨt ku mmɨguꞌuk xukmadoꞌodɨt ja Dios yjaꞌ sudsoꞌampy yꞌanmɨja̱ꞌwɨn kyawɨndɨgøꞌødyɨt. Kuts kaꞌap jadeꞌen mduꞌundɨt tø wyɨnaty mbɨdsømdɨ ejxɨm ja ka̱a̱nɨn midi kawa̱ꞌa̱ts midi katump. 
\p  
\v 14 ’Kuwa̱nɨ myikꞌejxtɨt myiknɨja̱wɨdɨt nayɨdeꞌen sa̱mɨ ka̱jp yikꞌijxyɨn midi jam ejxɨnꞌa̱m midi jam kojpkøjxp. Jadeꞌen meets ɨdøꞌøn ejxpajt mwa̱ꞌa̱ndɨp sa̱m ja̱j yja̱jyɨn tyɨɨꞌkxyɨn.  
\v 15 Kidi jaꞌapxɨ yø ja̱j tnɨdøøbyøkɨ jøts ja yikpɨkta̱ꞌa̱kt kajuun patkiꞌpy, pø jaꞌaxɨ ja wya̱ꞌa̱nt jøts ja yikpɨkta̱ꞌa̱kt jam ejxɨnꞌa̱m ma̱ ja tyikuja̱jɨt tyikudøøꞌkxɨt pøn jaty tsɨnaadyɨp jam tøjkjotp.  
\v 16 Nayɨdeꞌents meets ɨdøꞌønmɨ, tukꞌejxtɨ ja ja̱a̱ꞌy ja øyꞌa̱jtɨn ja xonda̱a̱jkɨn jøts tꞌejxtɨt tnɨja̱wɨdɨt jøts kudam meets xuñ ja tɨyꞌa̱jtɨn, mjajotwa̱mp tam meets, myɨja̱wɨdɨpts kyunuuꞌkxyja̱wɨdɨpts jaꞌ ja Dios Teety midi mee mnɨtana̱a̱jyɨp o ma̱dsoo midi jap tsa̱jpjøtpy. 
\s1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨgajpxy sa̱ tyuꞌunt ja Moisés kyutujk 
\p  
\v 17 ’Kidi meets jadeꞌen mwɨnmaañɨdɨ jøts ku øts jaꞌ tø nnɨmiñ jøts øts ja Moisés kyutujk jøts øts ja Dios kyugajpxy yꞌɨxpøjkɨn nyikudɨgøjyɨdɨt; kidi jaꞌapts ø tø nnɨmiñ, jaꞌaxɨ ø nnɨmimpy jøts øts ja jadeꞌen yikxon nja̱a̱ktyimñɨgajpxy sa̱ jaty ja tø wya̱ꞌa̱ndɨ.  
\v 18 Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, pønɨ wɨneꞌen iiy tya̱a̱ꞌnɨ yø na̱a̱jx yø tsa̱jp, nɨwɨneꞌenɨnts ja kutujk kyagudɨgøꞌøty kunɨm ja tukɨꞌɨyɨ kaꞌpxy jadeꞌen tyimyja̱tt pønɨ ti jaty ɨdøꞌøn tunɨpnɨm.  
\v 19 Paty ja kaꞌap yikmøjꞌext ku Dios kyutujk ttanɨtanɨt ja yja̱a̱ꞌy pønɨ pøn yiin waan tkayikmøjɨp ja Dios kyutujk, kuts ja myɨguꞌuk ja nayɨdeꞌn ttukpabiky sa̱m ja køꞌøm tpaduñ yiin waan, jaꞌats ɨdøꞌøn ja Dios kamøjꞌejxɨp nayɨdeꞌen. Pønts kaꞌpxy tpadump jøts myɨguꞌuk ja nayɨdeꞌen ttukpabiky, møjꞌejxɨpts Dios jaꞌ ku kyutujk ja ttanɨtanɨt ja yja̱a̱ꞌy.  
\v 20 Paty mee ndukmadøy, pønɨ kaꞌ øy yikxon mja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ, pønɨ mdundɨp nayɨdeꞌen sa̱m yø fariseotøjktɨ sa̱m yø ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, nɨjuunɨts meets Dios kyutujk jadeꞌen xkapa̱a̱jtɨyɨdɨt midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy sa̱ kyaꞌøyɨ ja akɨ jøts ja jotma̱ꞌjtɨn 
\p  
\v 21 ’Tøxɨ xnɨmadowdɨ ku ja nꞌa̱pteetyꞌamøj yiknɨmaadyøø: “Kidi myikja̱a̱ꞌyꞌøøky, pønɨ pøn yikja̱a̱ꞌyꞌooꞌkp yiktɨɨdyuꞌump jaꞌ.”  
\v 22 Yɨdeꞌents mee nnøjmɨ pønɨ pøn ja myɨguꞌuk tmɨꞌa̱mbøjkp, nayɨ yiktɨɨdyuꞌump jaꞌ. Uk jam o pøn ja myɨguꞌuk tjemnøjmɨ ttenøjmɨ, tɨɨdyunɨdɨpts jaꞌ ja kutujk adsɨnaabyɨdɨ ma̱ ja kutujkta̱a̱jk jam; uk pøn tnɨmaapy ja myɨguꞌuk jøts ku ja myøꞌøty, pa̱a̱tꞌa̱jtɨp jaꞌ jøts ja yꞌayoꞌot ma̱ jøøn jap ayoda̱a̱jkjotpy. 
\p  
\v 23 ’Paty pønɨ mbɨkta̱ꞌa̱kwa̱ndɨp ja myøxy jam alta̱jrwemp, kuts jam mja̱ꞌa̱ttɨ jøts wɨnet xja̱ꞌmyatstɨ jøts kudam ja mmɨguꞌuk jap tuꞌuk pøn mmɨdsepꞌa̱jtɨp,  
\v 24 jamyɨts ja alta̱jrwemp xmajtstuꞌuttɨt midi myoxwa̱ndɨp, jøts ja jawyeen xꞌatska̱jpxꞌøyɨdɨt møøt ja mmɨguꞌuk. Pønɨ ti døꞌøn mnadyamɨꞌa̱mbøjkɨdɨp jøts mnamyɨjotjɨmbetɨdɨt xem ya̱m møøt ja mmɨguꞌuk, wɨnetnɨmts jadɨgojk mnøjkxt jam alta̱jrwemp, jøtsnɨm ja xyoxtɨt midi jam tø xꞌukyiknøjkxtɨ. 
\p  
\v 25 ’Ku pøn mnɨꞌøønɨwya̱ꞌa̱ñɨdɨ jøts ja myiknøjkxwa̱ꞌa̱ñɨdɨ jam kudunk wyɨndum, na̱mgaꞌanɨm jam myiknijkxyɨdɨ, tiku yikxon xkaka̱jpxꞌøyɨdɨ jøts ja møøt mnamyɨjotjɨmbetɨdɨt jadɨgojk, jøts kidi myiknijkxyɨdɨ jam wɨndsøn tɨɨdyumbɨ wyɨndump. ¿Ja ti nøꞌømp ja wɨndsøn jam? Pø mgøya̱kɨdɨpxɨ ja jam jøts mee myikøya̱kt ma̱ ja ta̱jk mayojr jamdɨ, jaꞌats mee myikpuxøjktøkɨyɨp jøts mee myiktsuꞌumt.  
\v 26 Øts ɨdøꞌøn wa̱mp, jøts ku jaanɨm mbɨdsøꞌømdɨt ku wyɨnaty tø ja multɨ xkubatkøjxtɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy pøn tøꞌøxy ya̱a̱ꞌy nabyøjkxɨdɨp 
\p  
\v 27 ’Tø meets ɨnet ja xnɨmadøy ku jekyɨp yɨdeꞌen yjawa̱ꞌa̱ndɨ: “Kidi mmɨguꞌuk ñɨya̱a̱ꞌy ñɨdøꞌøxy xpøjkxɨyɨ.”  
\v 28 Yɨdeꞌents øts nwa̱ꞌa̱ñ, pøn jaꞌayɨ tꞌejxkɨp ja tøꞌøxyøjk øy ja nugo yꞌa̱m yjotp yjawɨnmay, pøktyumpts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen. 
\p  
\v 29 ’Pønɨ kaꞌap yø mween yꞌøyɨ ku yø mduktunkꞌatyɨ jøts myikpøktyunwa̱ꞌa̱ñ, jadeꞌen neꞌegɨ mdyimdyøꞌøt jøts ku mnawyenjuudɨt, jøts jagam xpɨkta̱ꞌa̱kt ja mween; neꞌegɨ øyꞌa̱jtp jadeꞌen ku jaꞌayɨ wyɨndɨgøꞌøty midi myikpøktyunwa̱jnɨp, jøts kidi amuum mwɨndɨgøøgyixy, jøts kidi amuum mnijkxy jap ayoda̱a̱jkjotpy.  
\v 30 Uk nayɨdeꞌents mgøꞌ myikpøktyunwa̱ꞌa̱ñɨ, neꞌegɨts xkajtspoott jøts køtuk mda̱ꞌa̱nt; neꞌegɨ øyꞌa̱jtp jadeꞌen ku jaꞌayɨ wyɨndɨgøꞌøty midi myikpøktyunwa̱jnɨp, jøts kidi amuum mwɨndɨgøøgyixy, jøts kidi amuum mnijkxy jap ayoda̱a̱jkjotpy. 
\s1 Ku ja Jesús kya̱jpxwijy sudso ja amajtskꞌa̱jtɨn ñaxy 
\p  
\v 31 ’Nayɨ tø jekyɨp yiknɨgajpxy: “Pønɨ pøn ñɨdøꞌøxy tmajtstuꞌutwa̱mp, tɨyꞌa̱jtɨngøjxpts ja tmɨnawya̱ꞌkxɨt, kojp tuꞌuk ja nøky.”  
\v 32 Yɨdeꞌents ø nwa̱ꞌa̱ñ, ku pøn ya̱a̱ꞌdyøjk ñɨdøꞌøxy tmɨnawyaꞌkxyɨ aꞌøyꞌampy, ku kaꞌap ja wyɨnaty ja wenk ya̱a̱ꞌdyøjk tmøøtꞌaty, møj tundɨgøꞌøyɨn ja tyumpy, jøts ja tøꞌøxy pyøktyuñ ku ja wenk ya̱a̱ꞌdyøjk ja møøt yꞌamajtskɨmyɨ. Nayɨ pøky ja ya̱a̱ꞌy nayɨdeꞌen taja̱ꞌjtɨp pønɨ myøøtꞌamajtskɨp ja tøꞌøxyøjk jaꞌ midi tø wyɨnaty yikmajtstuꞌuty. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy ku kaꞌap Dios køjxp nugo nda̱a̱yꞌa̱jtɨnt 
\p  
\v 33 ’Nayɨ tøts ɨnet xnɨmadowdɨ ku ja mdeetyꞌa̱ptøjk jekyɨp yiknɨmaadyɨ: “Pønɨ ti mnɨꞌadsoꞌowɨp Dios wyɨngujkp, kidits meets ja xkaꞌukyikꞌadujknɨ ja mgajpxy ja mꞌayuujk.”  
\v 34-35 Øtsts wa̱mp jøts pønɨ ti ja mmɨguꞌuk mdamɨnɨꞌadsoꞌowɨp, kaꞌap ja Dios nugo xyiktestigɨꞌa̱tt. Nɨ xkaka̱jpxpa̱a̱ttɨt ja tsa̱jp jøts ja na̱a̱jx, jabɨ Diosxɨ ja nayɨdeꞌen yjaꞌajtpy; nɨ ja Jerusalén ka̱jp xkaka̱jpxpa̱a̱ttɨt, jabɨ nay ja Dios møj yikutujkpɨxɨ kya̱jp jaꞌ.  
\v 36 Uk køꞌømba̱a̱t mguba̱jk xꞌawa̱nɨdɨ ku ja kyayikmɨbiky midi mjadukjanchja̱wɨwya̱ndɨp o pøn, kidits jadeꞌen nugo mwa̱ꞌa̱ndɨ, kidi køꞌømɨpxɨ meets mwa̱a̱y mguba̱jk xyikꞌøyɨ, pø nay Dios ja jadeꞌen køꞌøm mmøøjyɨdɨp.  
\v 37 Kaꞌap nugo ti xka̱jpxjɨmbettɨt xka̱jpxꞌadøjtɨt pønɨ kaꞌadam ja kaꞌpxy xnɨja̱wɨdɨ, jadeꞌents ɨdøꞌøn ja mɨkuꞌ ja tyunkjøøjp tyikyøꞌøy ku xka̱jpxyondɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy sa̱ pøn ja pyøky ña̱nktyukubetyɨdɨ 
\p  
\v 38 ’Nayɨ tø net xnɨmadowdɨ ku ojts jekyɨp yɨdeꞌen yiknɨgajpxy: “Jøts nayɨdeꞌen pøngapøn ja myɨguꞌuk tyikꞌayoꞌomba̱a̱tt pønɨ ti ayoꞌon ja jadeꞌen ttuñ, nayɨdeꞌents ɨdøꞌøn ja tyimyiktuꞌunt.”  
\v 39 Yɨdeꞌents ø nwa̱ꞌa̱ñ: Jøts kidi mee nayɨdeꞌen xuñ sa̱m ja kaꞌøyja̱a̱ꞌyɨndɨ; pønɨ mgojxɨp mdseꞌjkɨp, jaꞌ øy ku xmaaꞌkxuktɨt.  
\v 40 Kuts øy pøn mnɨwa̱mbatwa̱ꞌa̱ñɨdɨ jøts adsepkøjxp myikpøjkxɨwya̱ꞌa̱ndɨ ja mnɨjan, moꞌodɨts, jøts pønɨ yja̱a̱ktyimbyøkwampy ja yukwop, kidits ayuujk nugo xyikyondɨ, moꞌodɨ.  
\v 41 Pønɨ myiktaguwa̱ꞌa̱nɨdɨp jøts tsimy xpadsøꞌømdɨt, jøts ja jam xyikja̱ꞌa̱ttɨt pønɨ ma̱ tø tꞌaꞌejxɨdɨ, mja̱a̱ktyimdyuujnɨdɨpts ja mayꞌa̱jt jaꞌ jøts ja jawaanɨ jagam xyikja̱ꞌjtɨdɨt.  
\v 42 Pønɨ myikꞌamɨdoodɨp øy ti, moꞌodɨts, kidi meets ja kamøꞌøyɨn xꞌixy; nayɨdeꞌen pønɨ pøn anuuꞌkxy øy ti mꞌamɨdojɨdɨp, kidi mee tø mwa̱ꞌa̱kjɨmbejtnɨ jøts mmɨguꞌuk møj may xꞌadsowdɨ. 
\s1 Sudso yikmɨnamyayɨt ja mɨdseptøjk 
\p  
\v 43 ’Nayɨ tø xnɨmadowdɨ ku jekyɨp yɨdeꞌen yiknɨgajpxy: “Jaꞌ møøt mnamyayɨt pøn møøt mnamyɨguꞌukwa̱ꞌa̱ñɨ, jøts ja kawɨnꞌijxyɨm xja̱wɨt pøn møøt mnamyɨdsepꞌatyɨ.”  
\v 44 Yɨdeꞌen ø nwa̱ꞌa̱ñ: Jøts xtsoktɨt xmɨyujyꞌa̱ttɨt ja mmɨdseptøjktɨ, ødyejtɨ jaꞌ pøn mgaꞌødyejɨyɨdɨp, pudøkɨ ja mmɨguꞌuk pøn mjamɨꞌajkɨdɨp mjamɨjotma̱ꞌjtɨdɨp, kuꞌamɨdowɨdɨ meets jaꞌ pøn mjemnɨma̱a̱jyɨdɨp mdenɨma̱a̱jyɨdɨp, pøn mjemduujnɨdɨp mdeduujnɨdɨp.  
\v 45 Jadeꞌenꞌampy meets ja Dios Teety tsa̱jpjotpɨt mjaꞌbøkɨdɨt jøts ja mꞌuꞌnkꞌa̱tɨdɨt; pø tum jaꞌaxɨ tyiknɨꞌa̱mp tyiknɨja̱jp ja øyja̱a̱ꞌy ja kaꞌøyja̱a̱ꞌy, uk ku tyuꞌuy jaꞌats ja nøø tuu tkajxp.  
\v 46 Kuts meets jaꞌayɨ møøt mnamyayɨ pøn mee mmɨyujyꞌa̱jtɨp, ¿tits ja jadeꞌen ñɨwya̱ꞌa̱nt, ti mayꞌa̱jt meets ja jadeꞌen myiktagumøyɨp? Pøn ja jadeꞌen tkaja̱jtp, yikugubajtpɨ pa̱a̱t ja jadeꞌen ttuñ.  
\v 47 Uk xka̱jpxpooꞌkxtɨts jaꞌayɨ pøn jaty mmɨguꞌukꞌa̱jtɨp pøn tuꞌugyɨ ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨn møøt ñabya̱a̱dyɨ, ¿ti øyꞌa̱jtɨn meets ɨdøꞌøn jadeꞌen mdumpy? Ti pøn ja jadeꞌen tkaja̱jtp, pø nayɨdeꞌenxɨ ja yꞌadøꞌøtstɨ pøn Dios tkajanchja̱ꞌwɨdɨp.  
\v 48 Yikxonts mja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨt øy wa̱ꞌa̱ts, nayɨdeꞌen sa̱m ja mgunuuꞌkxtyeety midi jap tsa̱jpjøtpy. 
\c 6  
\s1 Ku ja Jesús tna̱nkyꞌɨxpikyɨ ja ødyuꞌunɨn 
\p  
\v 1 ’Øyɨm xꞌejxtɨt, jøts kidi mdsɨna̱a̱ꞌyɨn nugo xaꞌødyøkɨ ñadyijyɨ ja mmɨguꞌuk xukꞌejxtɨ øy pa̱a̱t. Pønɨ mꞌadøꞌøtswa̱ndɨpts jadeꞌen, nɨwɨneꞌenɨnts meets Dios Teety mayꞌa̱jtɨn ja mgadagumøyɨdɨt jaꞌ midi jap tsa̱jpjøtpy.  
\v 2 Paty ku xpudøkɨdɨt øy pøn ayoobɨ ja̱a̱ꞌy, kidits meets ja nɨdukɨꞌɨyɨ ja̱a̱ꞌy xamɨmadya̱kixy, kidi mee nayɨdeꞌen mꞌadøtsnɨ sa̱m ja ja̱a̱ꞌdyɨ midi jam tsa̱jptøjkjotp, midi jam nøøꞌa̱m tuuꞌa̱m wɨnꞌøøꞌndɨp. Jadeꞌenꞌampy ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yꞌadøꞌøtstɨ jøts ja kajxa̱ꞌa̱ky pyɨdsøꞌømdɨt, jadeꞌeñɨts myayꞌa̱jtɨn ja tpøktɨ.  
\v 3 Jøts ku xmoꞌot øy ti ja ayoobɨ ja̱a̱ꞌy, tunts ɨdøꞌøn jadeꞌen jøts kidiba̱a̱t ja xuknɨja̱wɨ pøn me mjadyimyjamøjmɨguꞌukꞌajtpy,  
\v 4 neꞌegɨ øy ku kaꞌ pøn xuknɨja̱wɨt ku jadeꞌen xuꞌunt. Jøts ja Dios Teety wa̱ꞌa̱ts ja tꞌixy ti jaty me mdumpy øy ja pøn xjagaduknɨja̱wɨ, mba̱a̱jtɨpts mets ja myayꞌa̱jtɨn jaꞌ. 
\s1 Ku ja Jesús tna̱nkyꞌɨxpikyɨ ja Diosꞌajotꞌa̱jtɨn 
\p  
\v 5 ’Jøts ku mdsa̱pka̱jpxtɨt, kidi jadeꞌen xundɨ sa̱m ja ja̱a̱ꞌy midi wɨnꞌøøꞌndɨp, jaꞌ midi tsojktɨp jøts ja tanɨ Diosꞌajotꞌa̱ttɨt jap tsa̱ptøjkjøtpy, uk ma̱ ja̱a̱ꞌy yꞌejxɨdɨt jøts ja jadeꞌen yikajxa̱ꞌa̱ktɨt. Jadeꞌeñɨts ja køꞌøm ñadyukpikyɨdɨ ja myayꞌa̱jtɨndɨ.  
\v 6 Kuts ja Dios xꞌajotꞌa̱ttɨt, tøkɨdɨ mdøjkjøtpy, agøꞌødɨ ja mdøjk jøts xmɨnuuꞌkxa̱ꞌa̱ktɨt anadyuꞌukꞌampy ja mDios Teety, pø ɨxajpxɨ ja nayɨdeꞌen jøts yꞌijxpy jaꞌ ti jaty mee mdumpy, øy meets ja pøn xjagaduknɨja̱wɨ. 
\p  
\v 7 ’Jøts ku døꞌøn jadeꞌen ja Dios xꞌajotꞌa̱ttɨt, kidi ja xka̱jpxjɨmbettɨ xka̱jpxꞌadøjtɨ midi tø xjaꞌuka̱jpxtɨ, kidi jadeꞌen mꞌadøtsnɨdɨ sa̱m ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn Dios tkanɨja̱ꞌwɨdɨp, pøn wɨnmaadyɨp ku ja yꞌøømayɨdɨt kya̱jpxmayɨdɨt wɨnets Dios ja myadowɨdɨt.  
\v 8 Kidits meets nayɨdeꞌen mꞌadɨꞌɨch sa̱m ja yꞌadøꞌøtstɨn; pø wa̱ꞌa̱tsxɨ Dios Teety ja neꞌegɨ tnɨja̱wɨ pønɨ ti meets ɨdøꞌøn mgaꞌejtxɨp, pønɨ ti meets ɨdøꞌøn mdsøjkpy, wa̱ꞌa̱ts ja tnɨja̱ꞌwɨñɨ ya̱m meets ja xkaꞌamɨdøynɨm.  
\v 9 Paty ɨdøꞌøn yɨdeꞌen ja Dios xꞌajotꞌa̱ttɨ: 
\q1 Dios Teety tsa̱jpjotpɨt, 
\q1 kuuyɨ mets jaduꞌuk øy wa̱ꞌa̱ts. 
\q1  
\v 10 Øyts ku xmɨmiñ ja mgutujk midi mdanɨtanaapy ja mja̱a̱ꞌy. 
\q1 Yikja̱tts ya̱ na̱xwiiñ nayɨdeꞌen køꞌømdsojkɨngøjxp pønɨ sa̱ xamɨdsøky nayɨdeꞌen sa̱m jap xuñɨn tsa̱jpjøtpy. 
\q1  
\v 11 Møøkyts øøts ɨxya̱m ja nga̱a̱jyɨk nꞌuujkɨk midi øøts xkaꞌejtxɨp. 
\q1  
\v 12 Maaꞌkxɨk øøts ja ngaꞌøyꞌa̱jtɨn ti jaty øø tø nduñ, kumɨ tø øøts nayɨdeꞌen nmaaꞌkxuky pøn øøts xjemdump xedump. 
\q1  
\v 13 Agɨdyujk øøts axa̱jtujk øøts, kidi øøts xmajtstuꞌuty jøts kidi myajada̱ꞌa̱ky ja mɨkuꞌ yjaꞌ. 
\q1 Pø metsxɨ jaꞌ mgutujk midi ja mja̱a̱ꞌy mdanɨtanaapy, mets amuum møkꞌa̱jtɨn, jøts ja øyꞌa̱jtɨn xonda̱a̱jkɨn midi xemɨkøjxp. Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja yja̱tt. 
\p  
\v 14 ’Pønɨ mmaaꞌkxuktɨp ja ja̱a̱ꞌy pøn mjemduujnɨdɨp mdeduujnɨdɨp, nayɨdeꞌents meets ja Dios Teety mmaaꞌkxukɨdɨt pøn jap tsa̱jpjøtpy;  
\v 15 kuts pøn xkamaaꞌkxuktɨt, kaꞌats meets ja Dios Teety mbojkpɨmaaꞌkxɨdɨt. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy ja ama̱a̱yꞌa̱jtɨn 
\p  
\v 16 ’Jøts ku mꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨt ku ø xkagugayɨdɨt xkaguꞌuugɨdɨt, kidi meets jotmayꞌøøgyɨm xꞌejxnɨdɨ, kidi meets ja jadeꞌen xyiknɨgaxɨꞌɨky sa̱m yꞌadøꞌøtstɨ ja wɨnꞌøøꞌmbɨ ja̱a̱ꞌdyɨ; jadeꞌenꞌampy ja jadeꞌen ttundɨ jøts ja ttukꞌejxtɨ øy pøn ja̱a̱ꞌy ku ja jadeꞌen yꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨ. Jadeꞌeñɨ ja tpa̱a̱ttɨ ja mayꞌa̱jtɨn jøts ja kaꞌap Dios yjaꞌ tpa̱a̱jtɨdɨ.  
\v 17 Kuts mee mꞌama̱a̱yꞌa̱tt, nawyoogɨ nagya̱a̱xɨ, puj mween mꞌa̱a̱w,  
\v 18 jøts ja ja̱a̱ꞌy kidi tnɨja̱wɨdɨ jøts kudam me mꞌama̱a̱yꞌaty. Ja Dios Teety ja tuꞌugyɨ tnɨja̱ꞌwɨp, pø ɨxajpxɨ mets ja møøt. Øy mets ti xuñ xkajpxy, ñɨja̱ꞌwɨpts ja wa̱ꞌa̱ts; nay jaꞌats mets ja mayꞌa̱jtɨn mmoꞌojɨp. 
\s1 Ja kunuuꞌkxy jujkyꞌa̱jtɨn midi jap tsa̱jpjøtpy 
\p  
\v 19 ’Kidi meeñ kidi pɨkta̱ꞌa̱ky ya̱ na̱xwiiñ nugo xꞌabøjktøkɨdɨ ma̱ ja̱ꞌa̱mbɨ jøøꞌkxpɨ tyikudɨgøy ja pɨkta̱ꞌa̱ky, jøts ma̱ maaꞌtspɨ kadyeꞌebyɨ tyøkɨdɨ jøts ja tukɨꞌɨyɨ tyikpɨdsømguixy ja pɨkta̱ꞌa̱ky.  
\v 20 Neꞌegɨ øbyɨdsøꞌømp jadeꞌen ku xjøpꞌijxyꞌa̱ttɨt jøts xpa̱a̱ttɨt ja jujkyꞌa̱jtɨn midi jap tsa̱jpjøtpy, midi kaꞌap mwɨndɨgøꞌxɨyɨdɨp.  
\v 21 Pønɨ ma̱ xnajtsja̱wɨdɨ xpa̱a̱twa̱ꞌa̱ndɨ ja jujkyꞌa̱jtɨn, nay japts meets ja mwɨnma̱a̱ꞌñ yꞌity. 
\s1 Ja øy ja̱j midi ja ja̱a̱ꞌy tyikja̱ꞌgyukɨp 
\p  
\v 22 Xjats ja Jesús yja̱a̱kwa̱a̱ñ: 
\p ―Jadeꞌen ɨdøꞌøn yø mween nꞌukpɨkta̱a̱jkɨnt sa̱m ja ja̱jɨn, yøꞌøts tyikuja̱jta̱a̱jkɨp tyikudøøꞌkxa̱a̱jkɨp amuum ja mneꞌkx mgojpk; kuts ja mween yꞌøyꞌaty, nayɨdeꞌents ja amuum tjagyepy ja neꞌkx ja kojpk, kaꞌap ja ttuktuñ ja kyaꞌøybɨ;  
\v 23 kuts ja mween kyaꞌøyɨ, nayɨdeꞌents ja tyikjaty ja neꞌkx ja kojpk sa̱m pøn kubeꞌets kugoots yꞌity. Pønɨ jamts ja ja̱j xmøødɨ jøts kuts ja xja̱a̱ktyimyikꞌooknɨ ku ja jadeꞌen yja̱a̱ktyimyja̱jtnɨ sa̱m kyootsꞌityɨn, ¡ja̱a̱ktyimyjɨna̱jxpts jaꞌ ya̱m ja tø yjakoodsɨmyɨ! 
\s1 Ku kaꞌ tukꞌojkyɨ majtskjøøjp nꞌajotꞌa̱jtɨn jadeꞌen ja Dios jøts jadeꞌen ja meeñ 
\p  
\v 24 ’Kaꞌ pøn tumbɨ namajtsk wyɨndsøn tmɨduñ, ku ja jadeꞌen ttuꞌunt, tuꞌukts ja pyɨdsøꞌømt pøn ja wyɨnja̱wɨp, jøts ja yjaduꞌukpɨ ja tkawɨnja̱wɨt, tuꞌuk ja tꞌømyɨduꞌunt jøts ja yjaduꞌukpɨ ja tkaꞌømyɨduꞌunt. Paty nayɨdeꞌen kaꞌ pya̱a̱tꞌatyɨ jøts nmɨduꞌunɨn ja meeñ ɨxya̱damts Dios njamɨduꞌunmaꞌandɨ, tuꞌugyɨ Dios nꞌajotꞌa̱jtɨn. 
\s1 Ku ja Dios tꞌejxꞌity pøn jaty ja yꞌuꞌngɨp yꞌuna̱ꞌjkɨp 
\p  
\v 25 ’Jaꞌagøjxp øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, jøts kidi xjotmayꞌa̱ttɨ pønɨ ti døꞌøn mgaꞌadyɨp mꞌuuktɨp, pønɨ ti døꞌøn mdajujkyꞌa̱ttɨp, nɨ ja mwet mna̱a̱my xkajotmayꞌa̱ttɨt ti døꞌøn mnadyaxoxɨdɨp. ¿Ti jadeꞌen ja jujkyꞌa̱jtɨn yikpa̱a̱ty sa̱mɨ kaaky jɨɨꞌkxyɨn? Pø kaꞌaxɨ. ¿Jøts ja wet na̱a̱my mɨba̱a̱t ja tꞌukꞌamɨba̱a̱t nayɨdeꞌen pønɨ sa̱ døꞌøn ja neꞌkx ja kojpk yikmøøtꞌaty?  
\v 26 Ejxtɨ yø joon, ejxtɨ yø jɨyujk midi kakwɨdejttɨp jam tsa̱jpwemp, kaꞌaxɨ yø ñeꞌeptɨ kyojtɨ, kaꞌaxɨ pyɨkta̱ꞌa̱ky yø tyikpɨdøꞌøktɨ, kaꞌaxɨ pyɨkta̱ꞌa̱ky yø tpøkjøꞌøktɨ jøts tpɨkta̱ꞌa̱ktɨt jap tsaꞌjxjøtpy; øy yø jadeꞌen yjagatundɨ, yikmøødyɨpts yjɨɨꞌkxy yøꞌ, jaꞌ yø tmøøpy pøn mee mꞌajotꞌa̱jttɨp, ja Dios Teety pøn jap tsa̱jpjøtpy. ¡Tits mee mdsow sa̱ ja jɨyujk jadeꞌen ja yjaꞌ yikmoꞌodɨ!  
\v 27 ¿Pøn køꞌømdsøky tyimyꞌukna̱nkyojnɨp jagujkp metrɨn, øy ja ma̱ba̱a̱t jadeꞌen tjadyimyjatsøky? 
\p  
\v 28 ’¿Jøts tiku xjotmayꞌa̱ttɨ ja wet ja xox? Ejxtɨ yø ujts ejxtɨ yø pɨjy midi yomp a̱a̱yjøøjty ujtsjøøjty, kaꞌaxɨ yø pyeettɨ kyojtɨ, kaꞌaxɨ yø ti ttundɨ;  
\v 29 jøts øts ɨdøꞌøn ya̱m wa̱mp, jøts ku nɨ ja rey Salomón jadeꞌen ojts kyanadyaxøxyɨ ja xyox ti jaty ja jam wyɨnaty myøøtꞌajtpy, sa̱m yø ujts sa̱m yø pɨjy tmɨdsujkaxɨꞌɨky ja xyox.  
\v 30 Pønɨ xyøjxpy tamts Dios jadeꞌen ja ujts midi ja ɨxya̱m yomp ja a̱a̱yjøøjty ja ujtsjøøjty, øy ja jabom wɨxøjkp yjayiknɨtsaañɨt, ¡tits mee mdsow sa̱ ja ujts sa̱ ja pɨjy jadeꞌen yja̱a̱kyikxøxy, meets kaja̱ꞌgyukɨbɨdɨ meets kaꞌajotꞌa̱jtpɨdɨ!  
\v 31 Paty kidi mmaydɨ mda̱jtɨ, jøts kidi mwa̱ꞌa̱ndɨ: “¿Ti døꞌøn nga̱a̱ꞌyɨm njøøꞌkxɨm? uk ¿ti døꞌøn nꞌuujkɨm? uk ¿ti døꞌøn nwetꞌa̱jtɨm nna̱a̱myꞌa̱jtɨm?”  
\v 32 Tum yø yjadeꞌembɨ pɨkta̱ꞌa̱ky pyawɨnmaadyɨp ja ja̱a̱ꞌy pøn Dios yjaꞌ tkaja̱ꞌgyukɨyɨdɨp; meetsts mjagyajpɨp ja Dios Teety midi jap tsa̱jpjøtpy, jaꞌ ja tnɨja̱ꞌwɨp pønɨ ti mee mgaꞌejtxɨp.  
\v 33 Jaꞌats meets jawyeen mjotmayꞌa̱tp sa̱ xpa̱a̱ttɨt ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy, jøts nayɨdeꞌen ja yꞌøyꞌa̱jtɨn chujꞌa̱jtɨn midi yjaꞌajtpy, mba̱a̱tpts meets ja yjadeꞌembɨ pɨkta̱ꞌa̱ky tukɨꞌɨyɨ.  
\v 34 Paty kidi nugo xjotmayꞌa̱ttɨ pønɨ ti meꞌemp kɨda̱ꞌa̱kp jabom wɨxøjkp, jabɨ køꞌømxɨ ja ña̱nkyꞌejxɨt ña̱nkñɨja̱wɨyɨt ja jabomɨtꞌa̱jtɨn. 
\c 7  
\s1 Kidi pøn o ti xawɨndsøꞌødyɨ 
\p  
\v 1 ’Kidi pøn nugo o ti xapøkyꞌejxtɨ, jøts Dios nayɨdeꞌen mgapøkyꞌejxɨdɨt.  
\v 2 Nayɨdeꞌen meets Dios ja mdagubatɨyɨt pønɨ sa̱ meets ja mmɨguꞌuk xuñ, nay jaꞌats ja yikꞌawetsp.  
\v 3 ¿Sudso døꞌøn ja mmɨguꞌuk pyøky xꞌejxpa̱a̱jtɨyɨ, jøts ja mjaꞌ neꞌegɨ xkaꞌixy kudam ja jawaanɨ møj?  
\v 4 Jøts, ¿sudsots mets ɨdøꞌøn namyɨkajxɨbɨm xka̱jpxꞌøyɨwya̱ꞌa̱ñ ya̱m mets ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨn øy xkayikyøꞌøy?  
\v 5 ¡Meets wɨnꞌøøꞌmbɨ ata̱a̱dyɨ! yikꞌøyɨdɨ jawyeen ja mgaꞌøchɨna̱a̱ꞌyɨndɨ, wɨnetnɨmts ja mmɨguꞌuk chɨna̱a̱ꞌyɨn xka̱jpxꞌøyɨyɨdɨt. 
\p  
\v 6 ’Jøts kidi nugo aja̱wɨ øy pøn xmoꞌodɨ midi ja Dios yjaꞌajɨp, kidi jadeꞌen xundɨ sa̱m ukꞌotigati nugo aja̱wɨ yikmøꞌøy, ku ja nay jaꞌayɨ mꞌuktanɨbɨdøꞌjknɨyɨdɨt, jøts tsojk tatsuꞌutsaꞌam mꞌukyikꞌejxnɨdɨt. Jøts kidi nugo aja̱wɨ xukmadowdɨ Dios kyajpxy pøn tkaja̱ꞌgyukɨdɨp, ku ja nugo tꞌukꞌa̱mnɨxeknɨdɨ tꞌuktsaachnɨxeknɨdɨ, taxiꞌiky nugo tja̱wɨdɨ. 
\s1 Amɨdowdɨ pøktsowdɨ, ɨxa̱ꞌa̱dɨ kuga̱jpxɨdɨ øy ma̱ 
\p  
\v 7 ’Amɨdowdɨ pøktsowdɨ, jøts Dios mmoꞌojɨdɨt; ɨxa̱ꞌa̱dɨ pønɨ ti mgaꞌejtxɨdɨp, mdukpa̱a̱dɨpts meets Dios jaꞌ; uk ku mguga̱jpxɨdɨt muum, yikꞌawa̱ꞌa̱tspts øy pøn ja tøjkꞌa̱a̱w.  
\v 8 Ti ja kidyimyꞌukyikmøøpy pøn tꞌamɨdoop pøn tpøktsoop, pyajtpy jaꞌ pøn tigati tꞌɨxaapy; uk ku pøn kya̱jpxwɨdity kyuga̱jpxɨ, øy muum yikꞌawa̱jtsxɨyɨpts ja tøjkꞌa̱a̱w ja øy pøn. 
\p  
\v 9 ’¿Ti wan meets ja ndejɨn wɨna̱a̱gɨn pøn yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjk tmøøpy tsa̱a̱ ku ja tꞌamɨdøy tsa̱pkaaky?  
\v 10 ¿Uk tmøꞌøy tsa̱a̱ꞌñ ku ja tꞌamɨdøy a̱jkx tsa̱ꞌa̱y?  
\v 11 Øyts mee ma̱ba̱a̱t mjagatyimyꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ, mja̱jtɨpts ku xmoꞌodɨt mꞌuꞌnk mꞌuna̱ꞌjk midi øy tsuj pɨdsømp, ¡tits Dios tyungɨp pø tsa̱jpjøtpyxɨ jaꞌ, myoꞌopts jaꞌ ja øyꞌa̱jtɨn ja tsujꞌa̱jtɨn pønɨ pøn ja amɨdoꞌoxɨyɨp! 
\p  
\v 12 ’Jadeꞌen ɨdøꞌøn xunꞌettɨt, meets ɨdøꞌøn ja mmɨguꞌuk mwɨndsøꞌøgɨp sa̱m meets ja køꞌøm xjatsøky ja nawyɨndsøꞌøgɨ; kumɨ yøꞌ ɨdøꞌøn ja Moisés kyutujk ñɨꞌaneꞌempy, jøts nayɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ñ ja kugajpxtyøjk ja ñøktyɨ. 
\s1 Ja mutsk tøjkꞌa̱a̱w 
\p  
\v 13 ’Jap ɨdøꞌøn mdøkɨdɨt ma̱ ja tøjkꞌa̱a̱w kadanaxyɨm midi mutsk midi xuꞌuts. Møj ñɨdøjkꞌa̱a̱w jaꞌ, møj ñɨduuꞌ jaꞌ midi nøjkxp jap ayoda̱a̱jkjøtpy ma̱nɨm ɨdøꞌøn tukɨꞌɨyɨ wyɨndɨgøøgyixy, may jaꞌ pøn jap tøjkɨdɨp;  
\v 14 jøts ja tøjkꞌa̱a̱w, jøts ja tuuꞌ midi nøjkxp jap ma̱ tsɨna̱a̱ꞌyɨn xemɨkøjxp nba̱a̱jtɨndɨt, mutsk jaꞌ xuꞌuts jaꞌ, nɨwaanɨ ja iidyɨ pøn ɨdøꞌøn ja tøjkɨdɨp. 
\s1 Pønɨ sa̱ wyɨmbɨdsimy øy ti, jaꞌats tyikwɨngaxøꞌkp pønɨ sa̱ ti yꞌøyɨ kyaꞌøyɨ 
\p  
\v 15 ’Øyɨm mnayꞌejxꞌetɨdɨt, øyɨm xꞌejxtɨt ja ja̱a̱ꞌy pøn wɨnꞌøøꞌndɨp, ñadyijyɨwya̱ꞌa̱ndɨ jøts ku Dios yjaꞌ ja tka̱jpxɨdɨ. Ñadyijyɨ ja mnɨnijkxyɨdɨ a̱myujy tsaachyujy, jaꞌ yꞌa̱a̱wɨdɨp yjojtɨdɨp ja kubetyꞌa̱jtɨn, jaꞌ wyɨnma̱a̱ꞌñꞌa̱jttɨp ja kyaꞌøybɨ.  
\v 16 Jaꞌ meets ja mdaꞌejxka̱p pønɨ ti jaty tyundɨp, pønɨ sa̱ jaty yꞌadøꞌøtstɨ; kaꞌaxɨ uvɨ tsa̱ꞌa̱m yikwɨduky jam kujp kipkyøjxp, nɨ iigɨ tsa̱ꞌa̱m kyawɨnaky jam kujpꞌa̱a̱gyipkyøjxp.  
\v 17 Paty ɨdøꞌøn ja kipy midi øy, pønɨ øgyipy jaꞌ, nayɨdeꞌents tyøøm ja øy tyikpɨdsimy; midiꞌits kaꞌøy, nayɨdeꞌents tyøøm ja tyikwɨngaxɨꞌɨky kaꞌøy.  
\v 18 Kaꞌap ja øgyipy tyøøm tyikwɨmbɨdsimy kaꞌøy, nɨ ja kaꞌøgyipy kaꞌ tyøøm tyikwɨngaxøꞌøkmɨ janch øy.  
\v 19 Ja kipy midi jaty ja tyøøm kaꞌøy, jøts kumɨ nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja kipy kyaꞌøyɨ, yikpootp jaꞌ jøts ja ñɨtøꞌøty jap jønjøtpy.  
\v 20 Jadeꞌen meets ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy xꞌejxka̱pt, jaꞌ ja tnɨga̱jpxp pønɨ ti jaty tyundɨp pønɨ sa̱ jaty yꞌadøꞌøtstɨ. 
\s1 Ku kaꞌap pøn nugo aja̱wɨ tyøkɨt ma̱ Dios ja kyutujk ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ttanɨtanɨ 
\p  
\v 21 ’Pønɨ pøn jaty øts jadeꞌen nugo xka̱jpxpa̱tp, jøts nɨkaꞌap ja Dios Teety yjaꞌ tpaduujnɨyɨdɨ, jaꞌats kaꞌ tpa̱a̱ttɨ ja Dios kyutujk.  
\v 22 Ku tpa̱a̱tt jaꞌabɨ tiempɨ, ku yja̱ꞌa̱tt ja xøøw jumøjt, may øts ja ja̱a̱ꞌy xnøjmɨdɨt: “Wɨndsønꞌa̱jtɨm, wɨndsønꞌa̱jtɨm, jaꞌats øøts tø nga̱jpxwaꞌkxy mets ja mjaꞌ, mets køjxp øøts ja jadeꞌen tø nduñ ku øøts ja mɨkuꞌ tø nga̱jpxpɨdsimy jøts øøts ja̱a̱ꞌy ja ndukmajtstuꞌuty, jøts ku øøts ja mɨla̱grɨ nayɨdeꞌen mayꞌojk tø nduñ.”  
\v 23 Kuts ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen xnøjmɨt, wɨnets nꞌadsoꞌot: “Kaꞌaxɨ mee ma̱ møøt nnayꞌijxyꞌatyɨ, jɨwa̱ꞌa̱ktɨ ya̱ kidi øts ya̱ xwɨnꞌejxtɨ, ku meets kawɨneꞌen tø mgawɨndɨyꞌaty jøts xundɨ ja kyaꞌøybɨ.” 
\s1 Majtsk jøøjp ja pøch kyojpk 
\p  
\v 24 ’Pøn ø xmɨmadoop jøts jadeꞌen ttuñ sa̱ nwa̱ꞌa̱ñ, jadeꞌen ɨdøꞌøn jaꞌ sa̱m ja ja̱a̱ꞌy midi wijy midi tyøjk tkojp tsa̱a̱gøjxp, tum tsa̱a̱ ja amuum tyukojpkꞌajtpy.  
\v 25 Kuts ja tuu myiiñ, jøts ja nøgom pyɨdɨꞌjky, amuum ja nøøꞌa̱a̱w nøøjoojt kyombejty, jøts ja poj jadiꞌiñɨ tyikpojwɨmbetwa̱nɨ ja tøjk; jøts ja nɨgɨdi kyɨda̱a̱y, kumɨ tum tsa̱a̱ ja jap wyɨnaty amuum kyojpkꞌajtpy.  
\v 26 Pønts ø xkamɨmadoop ku kaꞌap jadeꞌen ttuñ sa̱ nwa̱ꞌa̱ñ, jadeꞌen ɨdøꞌøn jaꞌ sa̱m ja ja̱a̱ꞌy midi tkaja̱ꞌgyukɨp o ti, midi ja tyøjk ojts tkøjy jam puꞌjotp.  
\v 27 Ku ja tuu ojts myiñ, jøts ja nøøꞌa̱a̱w nøøjoojt kyøømy, jøts ja poj jadiꞌiñɨ tyikpojwɨmbejtnɨ ja tøjk, ojts ja tøjk kyɨday. ¡Adsøꞌjkɨbɨm ja ojts yjanchkujetɨ! 
\p  
\v 28 Ku døꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús kya̱jpxꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ jøts ja ja̱a̱ꞌy janchñɨgyuma̱a̱p tja̱ꞌwɨdøø ja ɨxpøjkɨn;  
\v 29 pø jadeꞌenxɨ ja yikꞌɨxpikyɨdɨ sa̱m o pøn møkꞌampy kutujk tjagyepy, kaꞌap ja jadeꞌen yikꞌɨxpikyɨdɨ sa̱m ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ. 
\c 8  
\s1 Ku ja Jesús tyiktsøøjky ja ja̱a̱ꞌy pyuꞌuts 
\p  
\v 1 Ku Jesús chøøꞌñ jam kojpkøjxp jøts kyɨda̱a̱jky, may ja̱a̱ꞌy ja ojts pyadsøøñɨ.  
\v 2 Xjats ja̱a̱ꞌy ja ojts tuꞌuk wɨngon ñɨnijkxyɨ, møj puꞌuts pa̱ꞌa̱m ja pøjkɨp, jaꞌats ɨdøꞌøn jam ojts ñagyuxendya̱ꞌa̱gyɨ jam nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyɨngujkp, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Teety, mmøøtꞌajtpy ja møkꞌa̱jtɨn jøts xyiktsoꞌokt, yiktsokts øts mdsojkꞌa̱jtɨngøjxp. 
\p  
\v 3 Xjats ja ojts jaꞌayɨ tkønɨxa̱jy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Ndsøkyꞌajtpy øts jøts mdsoꞌokt. Tsoknɨ. 
\p Jaꞌayɨ ja jadeꞌen wya̱a̱ñ, jøts ja puꞌuts pøjkɨbɨ jatyɨ ña̱jxy ja pya̱ꞌa̱m, jatyɨ tyaagyɨjxy ja pyuꞌuts.  
\v 4 Jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja ojts ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p ―Øyɨm xꞌext, kidi pøn xukmadøy; øy jaꞌayɨ xnɨnøjkxt ja teety jaꞌ, jaꞌayɨ mꞌatspa̱a̱tp jøts ja myøxy jaꞌayɨ xpɨkta̱ꞌa̱kt midi ja Moisés ojts tnɨꞌaneꞌemy, jøts ja ja̱a̱ꞌy tꞌejxtɨt jøts ku tø mdsøꞌøky. 
\s1 Ku ja Jesús tyiktsøøjky ja romanɨt solda̱dɨ tyumbɨ 
\p  
\v 5 Xjats ku ja Jesús kya̱jptøjkɨyɨɨꞌñ ma̱ ja ka̱jp jam txøøwɨ Capernaum, jamts ja tuꞌuk ñɨmejnɨ ja romanɨt ja̱a̱ꞌy midi wyɨnaty tnɨwɨndsønꞌa̱jtp nɨdukpiky ja solda̱dɨdɨ, jaꞌats ja møkꞌampy nɨma̱a̱jyøø,  
\v 6 yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Teety, ɨxajp øts tuꞌuk ndumbɨ pa̱ꞌa̱m tmɨgoꞌknɨ ndøjkjøtpy, jadiꞌiñɨ tø myujknɨ xyujxnɨ, yjanchkupijkpy ɨdøꞌøn ja jap ja ja̱jyɨ tøøyɨ. 
\p  
\v 7 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Øy øts ja nꞌatsyiktsoꞌokt. 
\p  
\v 8 Jøts ja ja̱a̱ꞌy yɨdeꞌen yꞌadsowɨmbijty midi ɨdøꞌøn twɨndsønꞌa̱jtp nɨdukpiky ja solda̱dɨdɨ: 
\p ―Teety, kaꞌap ø xpa̱a̱tꞌaty jøts mets mdøkɨt ndøjkjøtpy; anaꞌam jaꞌayɨ jøts choꞌokt øts ja ndumbɨ.  
\v 9 Nayɨdeꞌen øts aneꞌemy nꞌity, nay jats øts ndumbɨmɨ midi ø nꞌanaꞌamp. Ku øts nɨduꞌugɨn nnøjmɨdɨ, nøjkx, nøjkpts ja jatyɨ; uk nnøjmɨts øts jaduꞌuk jøts myeꞌent, mempts ja jatyɨ; uk nduktunwa̱ꞌa̱ñ øts ja ndumbɨ øy ti pøn øts jadiꞌiñɨ ñyiktumpy ndøjkjøtpy, tyumpts jaꞌ pønɨ sa̱ øts ja nꞌaneꞌemy. 
\p  
\v 10 Xjats ku Jesús ja jadeꞌen tmadøøy, ñɨgyuma̱a̱p ja tja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ, jøts ja tnɨma̱a̱y pøn jaty ja jam wyɨnaty payøꞌøyɨyɨp: 
\p ―Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, nɨ Israelɨt ja̱a̱ꞌy øts ya̱ ma̱ jadeꞌen ngapa̱a̱dynɨm sa̱m ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy tmøødɨn ja janchja̱ꞌwɨn møkꞌampy.  
\v 11 Øts ɨdøꞌøn wa̱mp jøts ku may nayjadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌy øy ma̱dsoo choondɨt, jøts møøt jujkyꞌa̱jtpɨ yꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨt ja Abraham, ja Isaac jøts ja Jacob; yikꞌejxtɨ jap ma̱ Dios kyutujk ttanɨtanɨ ja yja̱a̱ꞌy;  
\v 12 jøts pøn japa̱a̱tꞌa̱jtɨdɨp jøts ja yjapꞌa̱ttɨt ma̱ Dios kyutujk ttanɨtanɨ ja yja̱a̱ꞌy, yikajxpɨdsøꞌømdɨpts ja jap jøts ñøjkxtɨt ma̱ kubeꞌets kugoots, jøts ja jap chaba̱a̱wɨdettɨt yꞌa̱mdøtska̱a̱ttɨt chaachtøtska̱a̱ttɨt. 
\p  
\v 13 Jøts ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨma̱a̱y ja ja̱a̱ꞌy midi tnɨwɨndsønꞌa̱jtp tukpiky ja solda̱dɨdɨ: 
\p ―Nøjkxnɨ mdøjkwɨndum, jøts sa̱ tø xjanchja̱wɨ yiktuꞌumpts ja jadeꞌen. 
\p Jøts ja tumbɨ nay jatyɨ myøkpɨjky. 
\s1 Ku ja Jesús tyiktsøøjky ja Pedro tya̱a̱kmøꞌjt 
\p  
\v 14 Wɨnets ja Jesús ojts ñijkxy Pedro tyøjkwɨndum, jøts ja jam ojts tpa̱a̱jtɨ ja tya̱a̱kmøꞌjt, jøts kudam ja møk jømba̱ꞌa̱m ja jam tmɨgoꞌknɨ.  
\v 15 Ojts ja tnɨxa̱jɨ kyøꞌkøjxp, jøts jømba̱ꞌa̱m ja ojts jatyɨ ñɨwa̱ꞌa̱chɨyɨ; ojts ja jatyɨ wya̱ꞌkukɨ jøts ja nay jatyɨ wyɨndsøꞌjkɨdyøjkɨyɨdøø. 
\s1 Ku ja Jesús tyiktsøøjky ja maabyama̱a̱ꞌy 
\p  
\v 16 Xjats ku kyoodsɨyɨɨꞌñ, jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús mayꞌampy ja ja̱a̱ꞌy yiktanɨmiiñ midi ja mɨkuꞌ wyɨnaty tø tyatøkɨyɨdɨ; jøts ja ojts jaꞌayɨ tukꞌa̱a̱wyɨ tmɨgajpxy, jaꞌayɨts ja tyuktapɨdsøøm ja maamyɨkuꞌ jøts ja tyikmøkpøkɨjxy nɨdukɨꞌɨyɨ ja pama̱a̱ꞌy.  
\v 17 Jadeꞌenꞌampy ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yja̱jty, jøts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tyimyjaty sa̱ wyɨnaty tø tnɨgajpxy ja kugajpxy Isaías, ku ja yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: “Jaꞌ tukɨꞌɨyɨ tmɨdanaagyøjxp adøm nꞌayoꞌon, nay jaꞌ tmɨdanaapy adøm ja nbøjkɨn nꞌa̱a̱ꞌnɨn.” 
\s1 Ja ja̱a̱ꞌy midi wyɨnaty tpawɨdetwa̱mp ja Jesús 
\p  
\v 18 Xjats ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ojts tꞌixy ku mayja̱a̱ꞌy ja yjanchtamujknɨyɨ, wɨnets ja ojts wya̱ꞌa̱ñ jøts ttana̱xtɨt ja nøø jøts ñøjkxtɨt jam jaduktama̱jñ.  
\v 19 Wɨnets tuꞌuk ja ka̱jpxwejpɨ myiiñ ma̱ ja Jesús jam wyɨnaty, jøts ja Jesús ojts yiknøjmɨ: 
\p ―Wɨndsøn, tsoomp øts, nbanøjkxp mets øy ma̱dsoo pønɨ ma̱ me mnijkxy. 
\p  
\v 20 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yꞌadsøøy, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Neꞌegɨ jaa ja wa̱a̱jx yjut, neꞌegɨ jaa ja joon pyaꞌan; øtsts, nɨti ø xkaꞌejtxɨ øyɨk øts ɨdøꞌøn ma̱ nꞌøønɨꞌɨnt. 
\p  
\v 21 Xjats ja ja̱a̱ꞌy jaduꞌuk wya̱mɨ midi ja wyɨnaty pyabøjkpɨꞌajtpy, yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, tnijkxy øts jawyeen ja ndeety tꞌatsyikna̱xøkɨ. 
\p  
\v 22 Wɨnets ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Møødɨk øts, majtstuꞌut yø ooꞌkpɨ, wan ja tyikpɨdøꞌøktɨ ja myɨꞌooꞌkpɨ pøn yꞌanmɨja̱ꞌwɨn jajujkyɨ tø tyikꞌooꞌknɨdɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tyikna̱jxy ja møk poj jøts ku ja tyikꞌamøkɨyɨɨꞌñ ja mejy 
\p  
\v 23 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tyøjkɨña̱a̱ jam ba̱rkɨjotp møøt ja pyabøjkpɨtøjk.  
\v 24 Wɨnets ja poj møkꞌampy yjantyimyiiñ jam mejyjotp, jadiꞌiñɨ ja nøø yjanchtojmjøꞌknɨ jøts jap ba̱rkɨjøtpy yjanchꞌayøꞌøyɨnɨ. Ma̱a̱pts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyɨnaty.  
\v 25 Wɨnets pyabøjkpɨtøjk ja ojts yuxyɨyɨ, yɨdeꞌen ja ojts ñɨɨꞌmxyɨyɨ: 
\p ―¡Wɨndsønꞌa̱jtɨm, ejx øø nnøøjøøꞌkxnɨ, yiknɨtsok øøts! ¡Pø nødøjkɨyꞌadøjtsnampts! 
\p  
\v 26 Jøts ja tꞌadsøøy yɨdeꞌen: 
\p ―¿Ti mdsøꞌjkɨdɨp ku mdsøꞌøgɨdɨ? ¡Janch yiiꞌnɨm meets ja janchja̱ꞌwɨn xmøøtꞌaty! 
\p Xjats ja tyanaagyukɨyɨɨꞌñ, jøts ja ojts tnøjmɨ ja poj jøts wan tnaxy jøts ja mejy kyaꞌukꞌadøtsnɨt; jøts ɨdøꞌøn ja jadiꞌiñɨ myøøñ, nayɨdeꞌen jotkujkꞌatyɨm tya̱a̱ñ sa̱m ɨdøꞌøn ku ja et kyapøjy.  
\v 27 Jøts ñɨgyuma̱a̱p ja tyimyja̱ꞌwɨdøø, nømdɨp jaꞌ: 
\p ―¿Ti pøn ja̱a̱ꞌy yø jadeꞌen, mɨmadoojɨpa̱a̱t poj yøꞌ, mɨmadoojɨpa̱a̱t mejy yøꞌ? 
\s1 Ja Gadarɨt ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty ja mɨkuꞌ tø tyatøkɨyɨ 
\p  
\v 28 Xjats ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yja̱ꞌjty jaduktama̱jñ mejyꞌagøꞌøm, jamts ña̱xwɨmbɨdsømdøø Gadara yꞌetjotptɨ, wɨnets ja̱a̱ꞌy namajtsk pyɨdsømdøø jam ka̱mɨsa̱ntɨjotp ma̱ ooꞌkpɨ ña̱xøkɨdɨ, jøts ja ojts tnɨmendɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús. Mɨkuꞌ ja wyɨnaty tø tyatøkɨyɨdɨ tum jadeꞌen ja namajtsktɨ, janch tyimgyubetyts ɨdøꞌøn jaꞌadɨ, kaꞌap ɨdøꞌøn ja jam øy pøn tkuna̱xɨ jam tuuꞌa̱m.  
\v 29 Jøts ja yjanchaba̱a̱bɨna̱xwa̱ꞌa̱ktøø: 
\p ―¿Ti øø xanɨbøjkɨp, ti tsepxɨk adøm njagyejpyɨm, mets Jesús, mets Dios Uꞌnk? ¿Jaꞌ mets ya̱ tø xnɨmiñ jøts øøts ɨxya̱myɨ xtyimyikꞌayoꞌomba̱a̱twa̱ngøjy? 
\p  
\v 30 Nay jamyɨts ɨdøꞌøn wɨngon wyɨnaty yꞌojkwɨdejtmɨdɨ maagyuch;  
\v 31 wɨnets ja mɨkuꞌ nuuꞌkxa̱a̱jkɨngøjxp tꞌamɨdoodøø ja Jesús, yɨdeꞌen ja tnɨmaadyøø: 
\p ―Pønɨ xyikpɨdsømwa̱mp øøts, wants øøts yøꞌ kuch ttatøkɨ. 
\p  
\v 32 Xjats ja Jesús wya̱a̱ñ, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Nøjkxtɨ. 
\p Jøts ɨdøꞌøn ja mɨkuꞌ jadeꞌen pyɨdsømdøø, ojts tmajtstuꞌuttɨ ja ja̱a̱ꞌy jøts ja maagyuch ja ttøjkɨdyøø; wɨnets ja kuch nɨdukɨꞌɨyɨ yjanchnabyaguna̱jxɨdøø jap ja̱a̱ꞌjøtpy jøts ña̱xkɨda̱ktøø jap nøøjøtpy, japts ja ñøøjøøꞌkxkøjxtøø. 
\p  
\v 33 Jøts ja ja̱a̱ꞌy midi wyɨnaty kuchꞌejxtɨp, ojts ja kyaꞌaktɨ, janch tsøꞌjkɨdɨp jaꞌ, jøts ku ja jam ka̱jpjotp yja̱ꞌttøø, jamts ja tukɨꞌɨyɨ tnɨmadya̱køjxtøø sa̱ wyɨnaty ja ja̱a̱ꞌy tø yja̱ttɨ kyubattɨ pøn ja mɨkuꞌ wyɨnaty tø yꞌuktatøkɨyɨdɨ.  
\v 34 Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy nɨdukɨꞌɨyɨ choꞌondøø pøn jaty jam wyɨnaty ka̱jpjotptɨ, jøts ja ojts ñøjkxtɨ ma̱ ja Jesús jam wyɨnaty; kuuyɨts ja ojts tꞌejxtɨ, jøts ja tnɨmaadyøø møkꞌampy jøts ja jam tyimbyɨdsøꞌømt jaꞌ yꞌetjotptɨ. 
\c 9  
\s1 Ku ja Jesús tyiktsøøjky ja køxujxpɨ pakxujxpɨ 
\p  
\v 1 Xjats ja Jesús tyøjkɨyɨɨꞌñ ba̱rkɨjotp, jøts ja ojts ñijkxy jam jaduktama̱jñ, ojts ja ñøønaxy jøts ja yja̱ꞌjty kya̱jpkøjxp.  
\v 2 Jamts ja̱a̱ꞌy ja ojts tuꞌuk yiktanɨnijkxy midi køxujxp pakxujxp, kɨꞌɨy ja jam ojts tyiknøjkxtɨ. Jøts ku døꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ojts jadeꞌen tꞌixy ja ja̱a̱ꞌy jøts kudam ja møkꞌampy ja janchja̱ꞌwɨn tjanchmøødɨdɨ, jøts ja pama̱a̱ꞌy ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Kidi uꞌnk nugo mdyimyjotmayꞌøøky; nbojkpɨmeeꞌkxpy mets. 
\p  
\v 3 Wɨnets wɨna̱a̱gɨn ja ka̱jpxwejpɨtøjk wyɨnmaadyøø jøts ja wya̱ndøø: “Dios yø jadeꞌen kyaꞌømyɨgajpxpy, pø nugo ja̱a̱ꞌyxɨ yøꞌ.”  
\v 4 Jøts kumɨ wa̱ꞌa̱ts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tnɨja̱wɨ sa̱ jaty ja wyɨnmaydɨ, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Tigøjxp ku jadeꞌen kaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ xjagyaptɨ?  
\v 5 ¿Ja ti neꞌegɨ jawaanɨ ja̱jtnɨ, kuts yø pa̱ꞌa̱mja̱a̱ꞌy nnøjmɨt: “Nmeeꞌkxpy øts yø mbøky”, uk ku nnøjmɨt: “Wa̱ꞌkukɨ, pøkmuknɨ yø mma̱a̱bajt jøts nøjkxnɨ mdɨga̱m”?  
\v 6 Ɨxya̱mnɨm meets ɨnet xꞌukꞌext ma̱ba̱a̱t øts ɨdøꞌøn ja møkꞌa̱jtɨn nmøøtꞌaty ya̱ na̱xwiiñ jøts ø nmaaꞌkxt ja pøky. 
\p Xjats ja tnɨma̱a̱y ja køxujxpɨ pakxujxpɨ: 
\p ―Pɨdøꞌknɨ wa̱ꞌkukɨñɨ, wejtsjøꞌøk yø mma̱a̱bajt jøts mnøjkxnɨt mdɨga̱m. 
\p  
\v 7 Wɨnets ja pama̱a̱ꞌy jatyɨ wya̱ꞌkukɨyɨɨꞌñ jøts ja ojts ñijkxy jam tyøjkwɨndum.  
\v 8 Kuts ja mayja̱a̱ꞌy ja ojts jadeꞌen tꞌejxtɨ, xjats ja yjanchøꞌjkɨñɨdɨ, wɨnets ja tja̱ꞌmyajtstɨ ja Dios jøts ja tmøja̱ꞌwɨdøø tkunuuꞌkxyja̱ꞌwɨdøø, jaꞌagøjxp ku ja jadeꞌen tꞌejxtɨ jøts kudam ja Dios Teety myøkꞌa̱jtɨn tmøøtꞌa̱jttɨ, pø nɨñugo ja̱a̱ꞌyxɨ ja ttejtɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tpawa̱a̱y ja Mateo 
\p  
\v 9 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam ojts chøøñ, jøts ja ojts tꞌejxpa̱a̱ty tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy pøn txøøwꞌa̱jtp Mateo, jam ja wyɨnaty chøønɨ ma̱ ja yikugubajtpɨ yꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨ, jøts ɨdøꞌøn ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Mada̱ꞌa̱k, møøt wɨdetk øts. 
\p Wɨnets ja Mateo tyanaagyukɨyɨɨꞌñ, jøts ja ojts pyadsøøñɨyɨ. 
\p  
\v 10 Ku wyɨnaty ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam kyay Mateo tyøjkjotp, wɨnets ja mayja̱a̱ꞌy jam mendøø pøn yikugubajtɨp, møøt jaꞌadɨ pøn kaꞌøy ja̱a̱ꞌy yiktejtɨp. Jaꞌats ɨdøꞌøn ojts yjamꞌa̱ttɨ, jøts ja tmøøtꞌɨxa̱ktøø jam kaadya̱a̱jk wɨndum møøt ja Jesús jøts ja pyabøjkpɨtøjktɨ.  
\v 11 Jaꞌayɨ ja fariseotøjk ja ojts jadeꞌen tꞌejxtɨ, xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús pyabøjkpɨtøjk yikꞌamɨdoodøø: 
\p ―¿Tigøjxp ku yø mwɨndsøn tmøøtkay yø yikugubajtpɨtøjktɨ møøt yø kawɨndɨyja̱a̱ꞌdyɨ? 
\p  
\v 12 Ojts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tmadøy, xjats ja køꞌøm tnɨma̱a̱y ja fariseotøjk: 
\p ―Pøn møk pøn kasa̱ja̱jtɨp, ¿ti ja tyikwa̱ꞌa̱ndɨt ja tsøøyɨbɨ? Jaꞌ ja ttsojktɨp pøn pøjkɨdɨp.  
\v 13 Kidi jaꞌajɨp ø tø nnɨmiñ pøn øy pøn wa̱ꞌa̱tstɨ, jaꞌ ø tø nnɨmiñ pøn pøktyundɨp jøts ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tyiktɨga̱tstɨt. Nøjkxtɨ jɨwa̱ꞌa̱ktɨ, pamaadyɨ pada̱jtɨ pønɨ ti døꞌøn tyijpy ya̱ꞌa̱t Dios kyajpxy: “Jaꞌ ø ndsøjkpy jøts xmøøtꞌa̱ttɨt ja paꞌayoꞌowɨn ja ayoꞌejxɨn, jøts neꞌegɨ kidi xyikꞌooktɨ yø jɨyujk yø tsaka̱a̱ midi jaty myojxtɨp.” 
\s1 Ku ja Jesús yiktɨɨbyɨjky tigøjxp ku ja kyaꞌayuuꞌa̱ttɨ 
\p  
\v 14 Wɨnets ja Juan Bautista tyumbɨ myendøø ma̱ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam wyɨnaty, jøts ja ojts tyiktøwdɨ, yɨdeꞌen ja tnɨmaadyøø: 
\p ―¿Tigøjxp ku øø nꞌama̱a̱yꞌaty møøt ja fariseotøjktɨ, ngakay ngaꞌuuky øøts jøts mets yø mbabøjkpɨtøjk jaayɨ yjanchkaydɨ yjanchjøøꞌkxtɨ, nɨwɨneꞌen kyaꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨ? 
\p  
\v 15 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yꞌadsøøy jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Ma̱ meets jadeꞌen tø xꞌuknɨja̱wɨ jøts ku tøꞌøxñɨgaabyɨ tøꞌøxñɨꞌukpɨ wɨnet yꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨ wɨnet kyakaydɨ kyaꞌuuktɨ ku ja jemya̱a̱ꞌy jamnɨ? Abikñɨmts ja tiempɨ tyimyja̱ꞌtmɨt ku ja jemya̱a̱ꞌy wyɨnaty kyaꞌukꞌejtnɨ ku ja jam wyɨnaty tø choꞌonɨ, jaanɨmts ɨdøꞌøn tɨy pøn kyaꞌukaañɨt kyaꞌukꞌuknɨt; jaanɨm ɨdøꞌøn ja yꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨt. 
\p  
\v 16 ’Kaꞌaxɨ pøn wyetpach ttaꞌagɨyɨ jemwyet midi tyimyjemñɨm, ku ja jadeꞌen yiktuꞌunt jøts kumɨ mujkpɨ ja jemwyet jøts ja tja̱a̱ktyimgyøøꞌtsnɨ ja wetpach, ja̱a̱ktyimyɨwenɨp ja kyøøtsꞌa̱jtɨn jaꞌ.  
\v 17 Jøts nayɨdeꞌen kaꞌ yꞌøyɨ jøts yikpɨkta̱ꞌa̱kt ja vino jap poꞌdukjøtpy midi na̱mɨɨꞌkxñɨm; ku ja jadeꞌen nduꞌunɨnt, takøøꞌtsɨpts ja poꞌ jøts jadeꞌen nugo wyɨndɨgøy, wɨndɨgøøpy ja poꞌ jøts nayɨdeꞌen ja vino. Paty ja vino midi na̱mɨɨꞌkxñɨm ndaꞌadaꞌamyɨn ja jembyoꞌa̱k jøts jadeꞌen nɨmidi kyawɨndɨgøꞌøty. 
\s1 Ja Jairo ñøøx, jøts ja tøꞌøxyøjk pøn ja Jesús ja wyet ojts ttojnɨ 
\p  
\v 18 Ɨxam ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jadeꞌen wyɨnaty wya̱ꞌa̱ñ, ku yja̱ꞌjty tuꞌuk ja wɨndsøn pøn tnɨguba̱jkꞌa̱jtɨp ja israelɨt ja̱a̱ꞌy, jøts ja ojts ñagyuxendya̱ꞌa̱gyɨyɨ jaꞌ wyɨngujkp, jøts ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Tø øts nnøøxuꞌnk yꞌøøky tyimyꞌɨxanɨm; kudsɨk mets ɨnet jaꞌayɨ mmeꞌent jøts waanɨ xkønɨxa̱jt, jujkpyøjkp ɨnet ja jadɨgojk. 
\p  
\v 19 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wya̱ꞌkukɨyɨɨꞌñ jøts ja ojts tmøødɨ ja ja̱a̱ꞌy møøt ja pyabøjkpɨtøjk.  
\v 20 Wɨnets tuꞌuk ja tøꞌøxyøjk myiiñ jam nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yjɨxkøꞌøm jøts wyet pa̱ꞌ ja ojts yiktøñ. Myakmajtsk jumøjtɨp ɨdøꞌøn ja wyɨnaty tø pya̱a̱jtnɨyɨ ja ta̱xnaxyɨ jøts ja jadɨneꞌen tmɨꞌity;  
\v 21 jøts kumɨ yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja wyɨnmay: “Jaꞌayɨk øts ja wyet ɨnet yø ndojnɨt jøts øts ɨnet ndsoꞌokt.”  
\v 22 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ojts wya̱ꞌkjɨmbity, ojts ja tyimyꞌixy ja tøꞌøxyøjk jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Kidi uꞌnk mdsøꞌøgɨ; jaꞌagøjxp tø mdsøꞌøky ku ø tø xjanchja̱wɨ. 
\p Jøts ɨdøꞌøn ja nay jatyɨ myøkpɨjky. 
\p  
\v 23 Kuts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yja̱ꞌjty jam israelɨt wɨndsøn tyøjkwɨndum, jøts ojts tꞌixy ku ja xuxpɨ ɨxapnɨdɨ, ja ooꞌkpɨ ja yikpɨdøꞌøkwa̱ndɨp, jøts ja mayja̱a̱ꞌy xem ya̱m yjanchya̱ꞌa̱xtɨ,  
\v 24 xjats ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Pɨdsømdɨ; kaꞌap yø kiixyuꞌnk yꞌøøgyɨ, ma̱a̱p yø jaꞌayɨ. 
\p Jøts ja yjanchyiknɨxijkxy ku døꞌøn ja jadeꞌen wya̱a̱ñ.  
\v 25 Kuts ja tyikpɨdsømgɨjxy ja mayja̱a̱ꞌy, wɨnets ja tyøjkɨyɨɨꞌñ jøts ja ojts kyøꞌkøjxp tmach ja kiixyuꞌnk, jøts ja nay jatyɨ pyɨdɨꞌjky.  
\v 26 Jøts ɨdøꞌøn ja jam jadeꞌen øy ma̱ yiknɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja kajpxy ja ayuujk midi wyɨnaty tø tyuñɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tyikwɨnꞌejxwaꞌkxy ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 27 Kuts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam chøøꞌñ, wɨnets ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy namajtsk tuuꞌa̱jy pyadsoꞌonɨyɨ, møk ja yjanchnømdɨ: 
\p ―¡Rey David me mꞌa̱pꞌa̱jtɨp, ayoꞌejxk øøts! 
\p  
\v 28 Kuts ja Jesús tyøjkɨyɨɨꞌñ jap tøjkjøtpy, wɨnets ja namajtskpɨ wɨna̱p ja̱a̱ꞌy ñɨmejnɨ, xjats ja tnɨma̱a̱y jøts ja ttɨɨbyɨjky: 
\p ―¿Mwa̱ndɨp ɨdøꞌøn amumjoojt jøts ku øts yø yjadeꞌembɨ xmaꞌaty? 
\p Jøts ja ñømdøø: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, wa̱mp øøts ɨdøꞌøn jadeꞌen. 
\p  
\v 29 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja mɨmøj twɨngudoꞌonɨyɨɨꞌñ, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Wan ɨdøꞌøn jadeꞌen tjaty pønɨ ma̱ba̱a̱t mee nayɨdeꞌen ja mjanchja̱ꞌwɨn xmøøtꞌaty. 
\p  
\v 30 Jøts wyeen ja øy tya̱ndøø, ojts ja wyɨnꞌejxpøktɨ. Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja møkta̱ꞌa̱ky tnɨma̱a̱y: 
\p ―Øyɨm mnayꞌejxɨdɨt jøts kidi pøn xuknɨja̱wɨdɨ. 
\p  
\v 31 Jøts jaꞌayɨ ja jap ñɨbyɨdsømdøø, ojts ja tnɨmadya̱køxtɨ sa̱ nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja wyɨnaty tø yikmøkpikyɨdɨ, ojts ja tnɨmadya̱ꞌa̱ktɨ øy ma̱dsoo wɨneꞌenɨn ja et jam. 
\s1 Ku ja Jesús tyika̱jpxpiky ja uum ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 32 Kuts ja jam wyɨnaty wya̱ꞌkpɨdsømdɨ, wɨnets wɨna̱a̱gɨn ja ja̱a̱ꞌy ttanɨmendɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tuꞌuk uum ja̱a̱ꞌy, mɨkuꞌ ɨdøꞌøn ja wyɨnaty mɨꞌejtɨyɨp, jaꞌats ja kaꞌukyika̱jpxnɨyɨp.  
\v 33 Jaꞌayɨts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tyikpɨdsɨɨmy ja mɨkuꞌ, jøts ja uum ja̱a̱ꞌy jatyɨ jadɨgojk yꞌawijy. Jøts ɨdøꞌøn ja mayja̱a̱ꞌy ñɨgyuma̱a̱p yja̱jtøø, yɨdeꞌen ja wya̱ndøø: 
\p ―Kaꞌanɨm ya̱ Israel pøn jadeꞌen tꞌijxñɨm sa̱m ɨxya̱m yikꞌijxyɨn. 
\p  
\v 34 Ja fariseotøjktɨ yɨdeꞌen ja wya̱mɨdɨ: 
\p ―Jadeꞌenꞌampy yø ja̱a̱ꞌy tyikpɨdsimy yø mɨkuꞌ ku yø nayɨꞌ wyɨndsøn myøkꞌa̱jtɨn tyiktuujnɨyɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tꞌayoꞌijxy ja mayja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 35 Wɨdejtp ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús øy ma̱dsoo wan tka̱mjotpɨ wan tka̱jpjotpɨ, jøts ja yikꞌɨxpiky ma̱ jaty ja tpa̱a̱ty ja tsa̱ptøjk ka̱jp ka̱jp. Ja Dios yꞌøgyajpxy yꞌømyadya̱ꞌa̱ky ja kya̱jpxwa̱ꞌkxɨp sa̱ ttanɨtanɨt ja yja̱a̱ꞌy, jøts ja tyiknaxy øy ti pa̱ꞌa̱m, øy ti pøjkɨn a̱a̱ꞌnɨn.  
\v 36 Ku ja ojts tꞌixy ja mayja̱a̱ꞌy, jøts ja ojts tꞌayoꞌixy ku ja tsaachꞌijxyɨmdɨ, janchjotmayꞌooꞌktɨp jaꞌ, nugo ja jadiꞌiñɨ myondɨ tyuktɨ, jadeꞌen ja yja̱wɨ yja̱jtnɨdɨ sa̱m borreek ñɨꞌejxpɨ kyaꞌejtxɨyɨdɨ.  
\v 37 Xjats ja tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, ku ja ja̱a̱ꞌy may pøn tnɨja̱wɨwya̱ndɨp ja Dios yjaꞌ, jats kaꞌejtɨp pøn ttukmadowɨdɨp.  
\v 38 Paty xꞌamɨdoꞌodɨt ja Dios Teety jøts ja tyumbɨ ttanɨgaxt jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy. 
\c 10  
\s1 Ku ja Jesús twɨwijch nɨmakmajtsk pøn wyɨnaty kyudanaabyɨꞌa̱twampy 
\p  
\v 1 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tya̱xmujky ja pyabøjkpɨtøjk midi nɨmakmajtsktɨ, jøts myøkꞌa̱jtɨn ja ojts tmøꞌøy, jaꞌats ja ttuktabɨdsøꞌømdɨt ja mɨkuꞌ jøts ja tyikmøkpøktɨt pøn øy tigati pa̱ꞌa̱m pøjkɨdɨp. 
\p  
\v 2 Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja nɨmakmajtskpɨ pabøjkpɨtøjk ja xyøøwdɨ: tuꞌuk Simón txøøwɨ, nayɨ yiktejp ja Pedro, jøts ja yꞌuch txøøwɨ Andrés; Jacobo møøt jaꞌ yꞌuchmɨ midi txøøwꞌa̱jtp Juan, ja Zebedeo yꞌuna̱ꞌjk;  
\v 3 Felipe, Bartolomé, Tomás, jøts Mateo ja yikugubajtpɨ; jøts ja Alfeo mya̱jnk pøn txøøwꞌa̱jtp Jacobo; jøts Lebeo pøn nayɨ yiktejp Tadeo;  
\v 4 jøts jaduꞌuk Simón cananista; jøts ja Judas Iscariote pøn tna̱nkmya̱jtsɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús. 
\s1 Ku ja Jesús tkexy ja pyabøjkpɨtøjk ka̱jpxwa̱ꞌkxpɨ 
\p  
\v 5 Yɨdeꞌen ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tꞌaneꞌemy ja ñɨmakmajtskpɨ pabøjkpɨtøjk ku ja ojts tkajxtsøøꞌñ: 
\p ―Kidi jam etjotp mnøjkxtɨ ma̱ chøønɨdɨ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, kaꞌaba̱a̱t mnøjkxtɨt ma̱ jaty ja ka̱jp jam Samaria;  
\v 6 jaꞌayɨ mee mnɨnøjkxp midi ya̱ Israelɨt na̱xjøøjty, jaꞌ ɨdøꞌøn ejtnɨdɨp sa̱m ja borreek tyɨgøydɨ.  
\v 7 Nøjkx xka̱jpxwa̱ꞌkxtɨ jøts ku Dios kyutujk wyɨngøñ midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy.  
\v 8 Yiktsoꞌoktɨ pøn pøjkɨp ja møk puꞌuts pa̱ꞌa̱m, jøts pøn tigati ja̱jtɨdɨp, yikjujkpyøktɨ ja ooꞌkpɨdɨ, jøts ka̱jpxpɨdsømdɨ ja mɨkuꞌ jøts tmajtstuꞌutt ja ja̱a̱ꞌy. Meets ɨdøꞌøn yø yjadeꞌembɨ møkꞌa̱jtɨn tø mnɨyikmøꞌøy; nayɨdeꞌents xyiktunkpa̱a̱ttɨt sa̱m tø myikmoꞌodɨ. 
\p  
\v 9 ’Kidi ti meeñ xkondɨ, nɨ oorɨ, nɨ pla̱tɨ, nɨ cobre,  
\v 10 nɨ pejnba̱a̱t xkawetstɨt. Mnɨmda̱jk nɨti xkakoꞌondɨt, tuꞌugyɨ mwet xmɨnøjkxtɨt midi ɨxja mwetꞌa̱jttɨp; tumbɨxɨ mnøjkxtɨ, mgaabya̱a̱tp meets. 
\p  
\v 11 ’Ku øy ma̱ mja̱ꞌa̱ttɨt wan tka̱mjotpɨ wan tka̱jpjotpɨ, jamts xꞌɨxa̱ꞌa̱dɨt tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy midi nɨja̱wɨ, midi tsojkp ja Dios yjaꞌ, jaꞌ tyøjkjotp mja̱ꞌda̱ꞌa̱ktɨt kunɨm mdsoondɨt jam ka̱jpjotp, wɨnetnɨmts jam mbɨdsøꞌømdɨt.  
\v 12 Ku mdøkɨdɨt tøjkjøtpy, ka̱jpxpooꞌkxtɨ ja ja̱a̱ꞌy.  
\v 13 Pønɨ mꞌadsojɨdɨp ja ja̱a̱ꞌy, øyꞌa̱jtp; kuts ja kaꞌ tꞌadsojɨmbity, majtstuꞌuttɨts jaꞌ.  
\v 14 Jøts ku pøn mgagupøkɨdɨt, uk kaꞌ pa̱a̱t tmadowa̱ꞌa̱ndɨ pønɨ sa̱ me mjawa̱ꞌa̱ñ, pɨdsømdɨts jam jaꞌabɨ tøjkjotp uk jaꞌabɨ ka̱jp. Wɨnaptɨ ja puꞌux midi jam mdekyøjxp, jøts jadeꞌeñɨ xukꞌejxtɨt jøts ku jadeꞌeñɨ tø mnañɨwa̱ꞌa̱chɨdɨ.  
\v 15 Øts ɨdøꞌøn wa̱mp ku wyɨnaty yja̱ꞌa̱ty ja tɨɨdyuꞌunɨn, neꞌegɨ kajaa yø yjadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌy ja ayoꞌon tyimbya̱a̱ttɨt, jøts nɨgɨdi jadeꞌen yꞌayoꞌomba̱a̱ttɨt neꞌegɨ ja kawɨndɨy ja̱a̱ꞌdyɨ pøn jam tsɨnaadyøø jam Sodoma jøts jam Gomorra. 
\s1 Ku ja yiknɨgajpxy jøts ku ja pabøjkpɨtøjk yikma̱tswa̱ꞌa̱ndɨt 
\p  
\v 16 ’¡Øyɨm xmadoꞌodɨt jøts xnɨja̱wɨdɨt jøts ku meets jam nguexy ma̱ kaꞌap nugo aja̱wɨ øy pøn tyøkɨ! Mjadyimñayꞌejxꞌetɨdɨp, yikxonɨm mnañɨwijyꞌa̱tɨdɨt, kidi øy ti xtsepøktɨ, yujy køꞌøm mnabyɨkta̱ꞌa̱gɨdɨt.  
\v 17 Øyɨm xꞌejxtɨt, øyxɨ døꞌøn ja̱a̱ꞌy mgøya̱kɨdɨt ma̱ kudunktøjk jamdɨ, jøts myikwɨnwoptɨt myikjøpwoptɨt jam tsa̱ptøjkjotp.  
\v 18 Myiknøjkxɨ pa̱a̱t meets ja ja̱a̱ꞌy jam ma̱ jaty ja møj wɨndsøn yikutuktɨ, jaꞌagøjxp ku øts njaꞌ xpabøjkɨdɨ; jats ɨdøꞌøn ja ñɨbɨdsømɨt jøts meets ja xukmadoꞌot pønɨ sa̱ øts ɨdøꞌøn ja nꞌɨxpøjkɨn, jaꞌaba̱a̱t meets xukmadoꞌodɨt pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 19 Kuts myikøya̱ktɨt jam kudunk wyɨndumdɨ, kidi xkumayja̱wɨdɨ, kidi meets ja xpamaañɨ xpada̱jnɨ pønɨ ti døꞌøn jam mga̱jpxtɨp, uk pønɨ sa̱ døꞌøn jam mwa̱ꞌa̱ndɨt; jaꞌayɨ ja yꞌukja̱ꞌa̱tt pønɨ juunɨ døꞌøn mga̱jpxtɨt, nagyøꞌømts Dios mmoꞌojɨdɨt ja ayuujk pønɨ sa̱ døꞌøn mwa̱ꞌa̱ndɨt.  
\v 20 Kidi meedsɨpxɨ ja mmɨwɨnma̱a̱ꞌnbya̱a̱tp ku mee mga̱jpxt, pø ja Dios Teetyxɨ yꞌEspíritu Santo myika̱jpxɨdɨp. 
\p  
\v 21 ’Jadeꞌen nøjkx jaty kyubety pønɨ pøn øts njaꞌ wyɨnaty xkupøjkɨyɨp, jøts ja myɨguꞌuk pa̱a̱t ja tyamɨdsepøkɨt jøts ja tna̱nkyikꞌoogɨt, jøts ja uꞌnkteety jøts ja uꞌnkta̱a̱k nayɨdeꞌen ttumɨdɨt ja yꞌuna̱ꞌjk nay jaꞌagøjxp ku øts njaꞌ janchpabøjkɨdɨ nɨduꞌugɨn; jøts ja uꞌnk una̱ꞌjk nayɨdeꞌents ttumɨdɨt ja tyeety tya̱a̱k, tyikꞌooktɨt pa̱a̱t jaꞌadɨ.  
\v 22 May ja̱a̱ꞌy mee mmɨꞌakɨyɨp mmɨjotma̱ꞌa̱dɨyɨp jaꞌagøjxp ku meets njaꞌ xpabøjkɨyɨ; pønts tmɨdanaapy øy wɨneꞌen pa̱a̱t, ja yjadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌyts ɨdøꞌøn nɨtsoꞌokꞌa̱tp.  
\v 23 Ku myiktabawɨdetɨt ja kipy ja tsa̱a̱, kaknøjkxtɨts ma̱ ka̱jp jam jaduꞌuk; øts ɨdøꞌøn wa̱mp, jøts ku øts wyɨnaty jawyeen tø nmenɨ ya̱mnɨm meets ja ka̱jp xkaꞌayøꞌøyꞌabɨdsømdɨ midi jaty ja israelɨt ja̱a̱ꞌy kya̱jpꞌa̱jttɨp. 
\p  
\v 24 ’Kaꞌ pøn ɨxpøjkpɨ tja̱a̱ktyimyjɨnaxy ja myaꞌestrɨ, jøts nɨ ja tumbɨ tkajɨnaxy ja wyɨndsøn.  
\v 25 Tyajotkujkꞌa̱ttɨp ɨdøꞌøn ja ɨxpøjkpɨ, janch møj ɨdøꞌøn ja wyɨnaty ku yja̱ꞌa̱ttɨt jadeꞌen sa̱m ja myaꞌestrɨ, jøts ja tumbɨ sa̱m ja wyɨndsønɨn. Pønɨ mɨkuꞌdam ø nyiktijy ku mee nnɨwɨndsønꞌaty, ¿tits meets mdsow, ti meets jadeꞌen mja̱a̱kayiktejp? 
\s1 Jaꞌ midi yiktsøꞌøgɨp 
\p  
\v 26 ’Paty kaꞌ pøn xtsøꞌøgɨdɨt. Kaꞌaxɨ ti kyanɨgaxɨꞌɨky øy pøn ti tjadyimyꞌamaꞌatskꞌaty, kaꞌats ja kyayiknɨja̱wɨ øy pøn ti tjadyimyjayuꞌuchꞌity.  
\v 27 Pønɨ ti mee ndaꞌaga̱jpxɨp, tukmadowdɨts meets ja ja̱a̱ꞌy jaꞌ; nɨga̱jpxtɨts ja yikxon pønɨ ma̱ xꞌaꞌejxɨdɨ myikmadowdɨ ømyadsowɨ.  
\v 28 Kidi yikja̱a̱ꞌyꞌooꞌkpɨ xtsøꞌøgɨdɨ, pø kaꞌaxɨ anmɨja̱ꞌwɨn ja tjadyimyikꞌooktɨ; ja Dios jaꞌ ɨdøꞌøn tɨy neꞌegɨ mdsøꞌøgɨdɨp, pø jaꞌaxɨ møkꞌa̱jtɨn tjagyajp jøts ja ja̱a̱ꞌy tyikwɨndɨgøy møøt ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn jap ayoda̱a̱jkjøtpy. 
\p  
\v 29 ’O døꞌøn ja joon ma̱ba̱a̱t kyɨdyimchoba̱a̱ty, nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios Teety ja tꞌejxꞌity. Nɨ tuꞌugɨn ja kyawɨndɨgøy pønɨ kaꞌap ja køꞌøm tyikutuky.  
\v 30 Tuꞌuk tuꞌuk meets mwa̱a̱y machøy yꞌity.  
\v 31 Kidi mdsøꞌøgɨdɨ, neꞌegɨ jawaanɨ jɨnaxy mee mnɨbayøꞌøyɨ, ¿ti ti meets mdsow, ti sa̱ ja mayjoon choba̱a̱ty? 
\s1 Pøn tmøjpɨkta̱ktɨp ja Jesucristo jam mayja̱a̱ꞌy agujkp 
\p  
\v 32 ’Pøn jaty ø xpuka̱jpxɨp, pøn wa̱mp mayja̱a̱ꞌyjøøjty jøts ku øts ja xpabiky, nayɨdeꞌents øts ja møk nnɨtanɨt jam Dios Teety wyɨngujkp pøn jap tsa̱jpjøtpy.  
\v 33 Pønts ø xkabuka̱jpxɨp, pøn wa̱mp mayja̱a̱ꞌyjøøjty jøts ku øts ja kaꞌ xpabiky, nayɨdeꞌents øts ja nɨwɨneꞌenɨn ngaꞌejxjɨmbett, nɨwɨneꞌenɨn nganɨtanɨt jam Dios Teety wyɨngujkp. 
\s1 Jesús køjxp ja ja̱a̱ꞌy ñawyaꞌkxyɨdɨ 
\p  
\v 34 ’Kidi mee mwa̱nɨ jøts ku øts ja̱a̱ꞌy kuwa̱nɨ xtyimyjatytajotkujkꞌa̱ttɨt, pø may ɨdøꞌøn ja nøjkx kyanachokɨdɨt øts køjxp.  
\v 35 Jadeꞌen ja tpa̱tnɨ jøts ja̱a̱ꞌy ja yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjk yꞌukmɨdsepøjknɨyɨt, ja uꞌnk ja xaꞌkxy ja uꞌnk ja nøøx ñamya̱tsɨdɨt;  
\v 36 tukmɨguꞌuk ja jadeꞌen yꞌuknamyɨdsepøjknɨyɨdɨt. 
\p  
\v 37 ’Pøn tyeety tya̱a̱k jawaanɨ tyikmøjtøjkɨp sa̱m ø kaꞌap xmøjpɨkta̱ꞌa̱gyɨn, kaꞌap øts ja mɨba̱a̱t njaꞌaty; jøts nayɨdeꞌen pøn yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjk jawaanɨ tyikmøjtøjkɨp jøts nɨgɨdi kaꞌap øts, nayɨdeꞌen øts ja kaꞌap mɨba̱a̱t njaꞌbiky;  
\v 38 jøts pøn ø xkaguꞌayoꞌomba̱a̱dɨwya̱mp ku ja̱a̱ꞌy yikꞌookwa̱ꞌa̱nɨt, jøts øts ja njaꞌ jadeꞌen xkatunwa̱jnɨ, kaꞌats øts ja mɨba̱a̱t njaꞌbøkt.  
\v 39 Pøn kasa̱jatyɨm nayꞌejxɨp, pøn nabyaꞌayojɨp, kaꞌap ja mɨba̱a̱t ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn tpa̱a̱ty; pønts kanabyaꞌayojɨp wan tjaty sa̱ yjaty øts køjxp, jaꞌats ɨdøꞌøn tpa̱a̱tp ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn. 
\s1 Ja mayꞌa̱jt 
\p  
\v 40 ’Ja ja̱a̱ꞌy pønɨ pøn mgupøjkɨdɨp, øts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen xkupøjktɨp; jøts pøn øts jadeꞌen xkupøjkp, jaꞌats ja nayɨdeꞌen kyupijkpy pøn ø xkajxp.  
\v 41 Pønɨ pøn tkajpxkyupøjkp ja Dios kyugajpxy, jøts kumɨ Dios ja kajxɨp, nayɨdeꞌen ja ja̱a̱ꞌy yikmayꞌa̱tt sa̱m ja Dios kyugajpxy yikmayꞌatyɨn; jøts pøn tkajpxkyupøjkp ja øyja̱a̱ꞌy jaꞌagøjxp ku yꞌøyja̱a̱ꞌyꞌaty, nayɨdeꞌen ja yikmayꞌa̱tt sa̱m ja øyja̱a̱ꞌy yikmayꞌatyɨn.  
\v 42 Jøts pøn ø xmøøjyɨp ja nꞌuꞌnk nꞌuna̱ꞌjk øy tukva̱sɨn ja tsujxk nøø jøts kumɨ øts ja njaꞌajtpy, jøts janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ ku ja nayɨdeꞌen yikmayꞌa̱tt. 
\c 11  
\s1 Ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn ja Juan Bautista ojts tkexy 
\p  
\v 1 Xjats ku nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ttaꞌanaꞌamꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ ja nɨmakmajtskpɨ pabøjkpɨtøjk, wɨnets ja ojts chøøñ, jøts ja ñijkxy yikꞌɨxpøjkpɨ ka̱jpxwa̱ꞌkxpɨ ma̱ jaty ja ka̱jp jam jaꞌabɨ etjotp. 
\p  
\v 2 Jøts ja Juan Bautista, ku ja jam wyɨnaty puxøjkjotp, jøts ja tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ti jaty wyɨnaty tyump ja Cristo ja yiknɨtsokpɨ, wɨnets ja tkejxy namajtsk ja pyabøjkpɨ jøts ja tꞌatsꞌejxtɨt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús,  
\v 3 jøts ja tꞌatsyiktøꞌødɨt yɨdeꞌen: 
\p ―¿Mjanchjacristo mets ɨdøꞌøn, ja yiknɨtsokpɨ midi tijy menwa̱mp, uk njøpꞌejxp øøts ɨdøꞌøn jaduꞌukpɨ? 
\p  
\v 4 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yꞌadsojɨmbijty: 
\p ―Nøjkxtɨ jøts jadeꞌen xukmadoꞌodɨt ja Juan sa̱ jaty ti jaty mꞌejxtɨp mnɨja̱ꞌwɨdɨp.  
\v 5 Tamɨmadya̱ꞌa̱ktɨ sa̱ wɨna̱p ja̱a̱ꞌy wyɨnꞌejxwa̱ꞌkxtɨ, sa̱ pakma̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy yøꞌøyjøꞌøktɨ, sa̱ yø puꞌuts pøjkɨbɨ choꞌoktɨ tukɨꞌɨyɨ, sa̱ na̱t ja̱a̱ꞌy myadoobøktɨ, sa̱ ooꞌkpɨ yjujkpyøktɨ, jøts sa̱ ayoobɨ ja̱a̱ꞌy ja Dios kyajpxy yiktukmadowdɨ.  
\v 6 Nekɨm jaꞌadɨ pøn tuꞌugyɨ ja janchja̱ꞌwɨn tmøøtꞌa̱jttɨp, kaꞌap wɨnguwopɨ jøpkuwopɨ tmɨja̱ttɨt ku ø xjanchja̱wɨdɨ. 
\p  
\v 7 Ɨxanɨm ɨdøꞌøn ja wyɨnaty tyimchoondɨ ja Juan Bautista yja̱a̱ꞌy midi ja pyabøjkpɨꞌajtpy, ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨmadya̱ktøjkɨyɨɨꞌñ ja Juan, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y ja mayja̱a̱ꞌy: 
\p ―¿Ti ojts xꞌejxtɨ jam aba̱k etjotp ku jam ojts mnøjkxtɨ? ¿Ojts meets jam yja̱wɨ xꞌixy tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy midi jadeꞌen ja̱jtp sa̱m kapy pyojɨmbity pyojꞌadɨjy? Pø kaꞌaxɨ, pø tuꞌugyɨxɨ ja tmɨꞌity ja wyɨnma̱a̱ꞌñ.  
\v 8 ¿Tits ɨdøꞌøn ojts xꞌatsꞌejxtɨ? ¿Uk ojts xꞌejxtɨ tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy midi janchwetɨ janchna̱a̱myɨ, midi janch tsuj ja wyet tø tyikpety? Pø wa̱ꞌa̱tsxɨ xnɨja̱wɨdɨ pøn jadeꞌen naxyojxɨdɨp jøts ku ja jam ñachøkyɨdɨ ma̱ ja wɨndsøndøjk jam chøønɨdɨ.  
\v 9 ¿Tits ɨnkwan ɨdøꞌøn mjantyimꞌatsꞌejxtøø? ¿Tuꞌuk ja Dios kyugajpxy? Janch jaꞌats ɨdøꞌøn pøn jawaanɨ tja̱a̱ktyimyøj, nɨgɨdiba̱a̱t ja yjaduꞌukpɨ jadeꞌendɨ.  
\v 10 Ja Juan ɨdøꞌøn jadeꞌen yiknɨga̱jpx ku wya̱ꞌa̱ñ Dios kyajpxy yɨdeꞌen: 
\q1 Ngajxjawyenɨp øts, uꞌnk, ja ngugajpxy tuꞌuk, 
\q1 jøts ja ja̱a̱ꞌy ja wyɨnma̱a̱ꞌñ ja tyiktøøjɨt tyiktuuda̱a̱jkɨt, jøts mets ja mꞌɨxpøjkɨn yikjøpꞌext. 
\m  
\v 11 Tyɨɨbyɨ øts ɨdøꞌøn nmadya̱ꞌa̱ky, jøts ku kaꞌap jadeꞌen pøn myajada̱ꞌa̱kñɨm Dios kyugajpxy sa̱m ja Juan Bautista; pønɨ pønts øts njaꞌ xpaduujnɨp jøts ku tyøkɨ ma̱ øts ngutujk ttanɨtanɨt ja ja̱a̱ꞌy, jaꞌats neꞌegɨ yikmøjpɨkta̱ktɨp jøts nɨkaꞌap ja Juan Bautista. 
\p  
\v 12 ’Jaayɨp ja Dios kyutujk chepta̱kꞌokwa̱nɨ ku yø Juan Bautista myiiñ jøts ɨxya̱mba̱a̱tnɨm kyakixy kyanaxy. Aguwa̱nɨ ja tjadyimyjamɨmajada̱ꞌa̱kwa̱ꞌa̱ndɨ pøn nadyaꞌaja̱ꞌwɨyɨdɨp ja yjotmøkꞌa̱jtɨndɨ.  
\v 13 Pøn ja Dios kyutujk yja̱wɨ tkaꞌuknɨga̱jpxɨp, nɨꞌijtyɨ ja tnɨga̱jpxtɨ pøn Dios kugajpxyꞌa̱jtɨdɨp, jøts nayɨdeꞌen ja Moisés kyutujk tyikwa̱ꞌa̱ñ jøts jaaba̱a̱tnɨm ja tø yiknɨꞌamøñ ku ja Juan Bautista ya̱m tø myiñ;  
\v 14 jøts pønɨ mjantyimyjanchja̱wɨwya̱ndɨp, ja Juan ɨdøꞌøn jaꞌ pøn yiknɨga̱jpxp jøts ku myeꞌent jadɨgojk ja Dios kyugajpxy midi txøøwꞌa̱jtp Elías.  
\v 15 Pønɨ pøn yikxon tnɨmadoop, wants tja̱ꞌgyukɨ. 
\p  
\v 16 ’Jadeꞌen meets mdamɨꞌejxɨ sa̱m ja mutskuna̱ꞌjk muum yꞌadøꞌøtstɨ jam ma̱a̱yjotp, ku ja myɨꞌuna̱ꞌjk nɨsudsoꞌampy tkagupøjkɨyɨdɨ ja kyuya̱jtɨn midi ja yjaꞌ ttsøjkpy yjaguya̱twampy, jadeꞌen ja yiknɨmaadyɨ:  
\v 17 “Tø øø njaxuꞌuxy, kaꞌats mꞌatswa̱ꞌa̱ndɨ; tø øøts ja cancion jotmayꞌøøgyɨm njaꞌøømɨ, nɨ jadeꞌents tø mgaya̱ꞌa̱xtɨ.”  
\v 18 Tøxɨ yø Juan myiñ jøts kaꞌ yø kyay jøts kaꞌ yø yꞌuuky, jøts mwa̱ꞌa̱ndɨ jøts ku mɨkuꞌ yø myøøtꞌajtpy.  
\v 19 Xjats ø tø njamemɨ, kaapy ukpts øts, jøts mwa̱mɨdɨ jøts ku øts janchka̱xɨm ngay nꞌuuky, jøts ku øts ja møøt nnamyayɨ pøn yiktejtɨp jantyimbyojkpɨtumbɨja̱a̱ꞌdyɨ, jøts nayɨdeꞌen møøt ja yikugubajtpɨtøjktɨ. Pønɨ pønts ja Dios yjaꞌ tkupøjkɨp, jaꞌats tja̱ꞌgyukɨp sa̱m ja Dios yjaꞌ tsøkyɨn. 
\s1 Ja ka̱jp midi kamadoodɨp 
\p  
\v 20 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ttamɨga̱jpxkɨjxy ja ka̱jp ma̱ jaty ja wyɨnaty tø ttuñ ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn, ku døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy jam kaꞌ tyimyiktɨga̱tstɨnɨm ja chɨna̱a̱ꞌyɨn. Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja wya̱a̱ñ: 
\p  
\v 21 ―¡Mjanchꞌayøøy meets, Corazíngɨt ja̱a̱ꞌdyɨ! ¡Mjanchꞌayøøy meets Betsaidɨt ja̱a̱ꞌdyɨ! Ku jeexyɨp ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn tyuñɨ jam Tiro jøts jam Sidón midi meets ya̱ tø myiktuꞌunxɨ, ku ja jeexyɨp jam yiktuujnɨdɨ ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn, wɨndiꞌixyɨp ja jeexyɨp tyiktɨga̱jtsnɨdɨ ja chɨna̱a̱ꞌyɨndɨ, ku ja pyøky jeexyɨp tyimchaachja̱wɨdɨ.  
\v 22 Øtsts ya̱m wa̱mp jøts ku nøjkx ja tɨɨdyuꞌunɨn ñaxy, mguꞌayowɨp meets ja jɨnaxy, nɨkaꞌap ja neꞌegɨ jadeꞌen yꞌayoꞌodɨt pøn tsɨnaadyɨp jam Tiro jøts Sidón.  
\v 23 Jøts meets Capernaumɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, ¿ma̱ mee xijy mnøjkxtɨ tsa̱jpjøtpy? Pø japxɨ meets ayoda̱a̱jkjøtpy mnøjkxtɨt. Ku jeexyɨp ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn yiktuñ jam Sodoma midi meets ya̱ tø myiktuꞌunxɨ, neꞌegɨ nay jaa ja ka̱jp jeexyɨp, kaꞌap ja jeexyɨp sa̱ yjaty.  
\v 24 Øtsts ɨdøꞌøn tyimwya̱mp ku wyɨnaty ja tɨɨdyuꞌunɨn ñaxy, neꞌegɨ yikxon mee neꞌegɨ mja̱a̱ktyimyꞌayoꞌonba̱a̱tt, jøts nɨgɨdi jadeꞌen pøn jaty tsɨnaadyøø jam Sodoma. 
\s1 Ya̱ mendɨ jøts mbooꞌkxtɨt 
\p  
\v 25 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yja̱a̱kwa̱a̱ñ: 
\p ―Dios Teety tsa̱jpjotpɨt, yikjujkyꞌa̱jtpɨ ya̱ na̱xwiiñ, nmøja̱ꞌwɨp mets ngunuuꞌkxyja̱ꞌwɨp mets, jaꞌagøjxp ku tø xamɨdsøky o pøn ja mnɨtsoojkɨn jøts yø wijy ja̱a̱ꞌy ja tø tkaja̱ꞌgyukɨdɨ køꞌøm, neꞌegɨ tøts ja xukꞌixy xuknɨja̱wɨ pøn ɨdøꞌøn kaꞌejxɨɨyɨmdɨ.  
\v 26 Jadeꞌents Teety tø xuñ sa̱ køꞌøm xamɨdsøky øy pøn. 
\p  
\v 27 Xjats ja Jesús tnɨma̱a̱y ja mayja̱a̱ꞌy: 
\p ―Tum jaꞌ øts ndeety xuktump midi ja køꞌøm tyunwampy. Kaꞌap øts pøn jadeꞌen xnɨja̱wɨ sa̱m øts ndeety køꞌøm xnɨja̱wɨ; nɨkaꞌats øts ndeety pøn wa̱ꞌa̱ts ñɨja̱wɨyɨ sa̱m øts ja køꞌøm ndyimñɨja̱wɨ, jøts pønɨ pøn øts ja nduknɨja̱wɨwyampy, jaꞌats tnɨja̱wɨdɨp ja Dios Teety.  
\v 28 Øts ɨdøꞌøn xnɨmeꞌendɨp pøn jaty agøjxtɨp jotkøjxtɨp, pøn jaty ø xkuꞌayoꞌomba̱a̱jtɨdɨp, øts mee nyikpooꞌkxp.  
\v 29 Kupøjkɨdɨk øts ja nꞌɨxpøjkɨn jøts mwɨnma̱a̱ꞌnbya̱a̱ttɨt jadeꞌen sa̱ meets tø ndanɨwɨnmayɨ, yujy øts wɨnma̱a̱ꞌñ njagyepy; pya̱a̱tpts meets ja mꞌanmɨja̱ꞌwɨn ja øyꞌa̱jtɨn ja kunuuꞌkxꞌa̱jtɨn.  
\v 30 Yø ɨxpøjkɨn midi meets ya̱m nmøøpy, kaꞌap yø chepɨ, ja̱jtnɨ yøꞌ, jaꞌayɨ xkaꞌɨxma̱tstɨt. 
\c 12  
\s1 Ku ja Jesús ttøjtøø ja ariin ya̱m pooꞌkxɨn xøøw 
\p  
\v 1 Tuuꞌyøꞌøpy ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyɨnaty, pooꞌkxɨn xøøwts ɨdøꞌøn, jøts ja jam wyɨnaty ña̱xtɨ ma̱ ka̱m jam. Janch yuuꞌooꞌktɨpts ja pyabøjkpɨtøjk jøts ja ariin uun ja ttøjpɨna̱xwa̱ꞌktøø, jøts ja pya̱jk ja tjøøꞌkxɨyɨdɨ.  
\v 2 Xjats kuts ja fariseotøjk ja jadeꞌen tꞌejxtøø, wɨnets ja ttama̱jtstøø ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús: 
\p ―Ejx yø mbabøjkpɨtøjk jadeꞌen yꞌadøꞌøtstɨ, jøts kaꞌats pya̱a̱tꞌatyɨ jøts yø jadeꞌen yꞌadøꞌøtstɨt ku pooꞌkxɨn xøøw. 
\p  
\v 3 Xjats ja yɨdeꞌen yiknɨmaadyøø: 
\p ―¿Ti kaꞌanɨm meets ja Dios kyajpxy xꞌixy midi tnɨga̱jpxp sa̱ ja David tukꞌojk tmøøtꞌadɨɨjch ja myɨguꞌuk, ku yuu ja wyɨnaty yikꞌookwa̱ꞌa̱nɨyɨdɨ?  
\v 4 Tsa̱ptøjkjøtpyxɨ ja ojts tyøkɨ, japts ja ojts tkay ja kunuuꞌkxy cha̱pkaaky midi ja Dios yiktamɨyoxp, midi ja kaꞌap pya̱a̱tꞌatyɨ jøts ja tkaꞌaty, uk jøts ja ttukaꞌaty ja myɨguꞌuk, jaꞌayɨ ja pa̱a̱tꞌa̱jtɨdɨp pøn teetyꞌa̱jtɨp.  
\v 5 ¿Jøts nɨgɨdiba̱a̱tnɨm meets ja kutujk xꞌejxnɨ midi ja Moisés yja̱a̱y, midi wa̱mp jøts ku teetyøjk kaꞌ pyooꞌkxtɨ jap tsa̱ptøjkjøtpy ku pooꞌkxɨn xøøw, jøts nɨkaꞌats ja pyøkyɨ?  
\v 6 Øts wa̱mp jøts ku ja jaduꞌuk jawaanɨ møj, nɨkaꞌap tsa̱ptøjk yjaꞌ jadeꞌen.  
\v 7 Kaꞌ meets yø xnɨmadøy pønɨ sa̱ døꞌøn yø tjatijy ya̱ꞌa̱t Dios kyajpxy ku ja Dios Teety wya̱a̱ñ: “Jaꞌ ø ndsøjkpy jøts xmøøtꞌa̱ttɨt ja paꞌayoꞌowɨn ja ayoꞌejxɨn, jøts neꞌegɨ kidi xyikꞌooktɨ yø jɨyujk yø tsaka̱a̱ midi jaty myojxtɨp.” Kuk yꞌijty xja̱ꞌgyukɨdɨt, kaꞌabɨk mmɨguꞌuk yꞌijty xpøkyꞌejxtɨt øy ja ti pøky tjagatundɨ.  
\v 8 Ngudanaapy øts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy jøts øts wa̱mp ti pa̱a̱tꞌa̱jtɨp kapa̱a̱tꞌa̱jtɨp yiktuꞌunt ku pooꞌkxɨn xøøw. 
\s1 Ja ja̱a̱ꞌy midi ja kyøꞌ jadiꞌiñɨ tøtsnɨp 
\p  
\v 9 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam chøøꞌñ jøts ja ojts ñijkxy, tyøjkɨyɨɨꞌñ jam tsa̱ptøjkjotp  
\v 10 ma̱ wyɨnaty jam tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy midi ja kyøꞌ jadiꞌiñɨ tøtsnɨp tuktama̱jñ; jøts kumɨ øy ɨdøꞌøn ja tyimyꞌɨxa̱ꞌa̱dɨ ti ja yjadyimyꞌuktanɨꞌøønɨdɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, jøts ja tyiktøødøø tꞌamɨdoodøø ñadyijyɨ: 
\p ―¿Kutujk yøꞌ ku pama̱a̱ꞌy ja̱a̱ꞌy nyiktsojkɨn ku pooꞌkxɨn xøøw, u kaꞌ? 
\p  
\v 11 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ojts tꞌadsøy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Wan meets ja mborreek ndejɨn jadiꞌiñɨ xmajtstuꞌutt ku ja wyɨnaty tø kyunaxy jap jutjøtpy ya̱m pooꞌkxɨn xøøw? Pø kuwa̱nɨxɨ ja xnɨnøjkxtɨt jøts ja xꞌatsjuuttɨt.  
\v 12 ¿Ti sa̱ts ja jɨyujk jadeꞌen yja̱a̱kyikjotmayꞌaty, jøts ja ja̱a̱ꞌy jadiꞌiñɨ yikmajtstuꞌutt? ¡Pø kaꞌaxɨ, pø ja̱a̱ꞌyxɨ jaꞌ! Pa̱a̱tꞌa̱jtɨp nꞌødyuꞌunɨn øy pøn ku pooꞌkxɨn xøøw. 
\p  
\v 13 Xjats ja yiknɨma̱a̱y midi ja kyøꞌ wyɨnaty tøtsp: 
\p ―Xa̱jtøw. 
\p Jøts ku døꞌøn ja ojts xya̱jtɨy, tyimyøkpøjk ja kyøꞌ jaꞌ, nayɨdeꞌen ja tyimyja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ sa̱m ja yjaduꞌukpɨ køꞌ midi møk.  
\v 14 Wɨnets ja fariseotøjk wya̱ꞌkpɨdsømdøø, jøts ja tkajpxyꞌa̱jtpɨnɨbøjkɨdøø sudso ja tjadyimyꞌukyikꞌooktɨt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús. 
\s1 Ku ja Dios kyugajpxy Isaías tnɨgajpxy sa̱ ja Jesús jya̱twa̱ꞌa̱ñ kyubatwa̱ꞌa̱ñ 
\p  
\v 15 Kuts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ, wɨnets ja jam ojts choꞌonɨ jøts mayja̱a̱ꞌy ja ojts pyadsøøñɨ. Yikmøkpøjkijxpy ɨdøꞌøn ja pama̱a̱ꞌy jaꞌ,  
\v 16 jøts ja yikxon ttukmadøy jøts ja kaꞌap ñɨmadya̱ꞌa̱gɨdɨt pønɨ pøn ɨdøꞌøn jaꞌ.  
\v 17 Jadeꞌenꞌampy ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yjaty, jøts ja jadeꞌen kaꞌpxy tyimyja̱tt sa̱ wya̱a̱ñ Dios kyugajpxy midi Isaíasꞌa̱jtp, ku ja yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: 
\q1  
\v 18 Yøꞌ øts ɨdøꞌøn tø nꞌaꞌejxɨ, øts yøꞌ ndumbɨ, 
\q1 yøꞌ ø ndsøjkpy jøts yøꞌ ø ndajotkujkꞌajtpy. 
\q1 Nmoꞌop øts yøꞌ ja nmøkꞌa̱jtɨn ja nꞌEspíritu Santo, 
\q1 jøts øts yø xnɨga̱jpxɨt ja ndɨyꞌa̱jtɨn o ma̱ga̱jp. 
\q1  
\v 19 Kaꞌap yø cheekt, kaꞌap yø wyopt, kaꞌap yø ya̱ꞌa̱xt yjokt, nɨdukꞌa̱a̱wɨn yø kyayikmadoꞌot ja yꞌa̱a̱w yꞌayuujk ja nøøꞌa̱jy tuuꞌa̱jy. 
\q1  
\v 20 Kaꞌap yø øy pøn nugo tyimdyaꞌooꞌkpety, 
\q1 kaꞌap yø nugo tukmajada̱ꞌa̱k tyimyajada̱ꞌa̱ky øy pøn ma̱ba̱a̱t tyimyjatundɨgøy, 
\q1 kunɨm yø yikxon tpɨkta̱ꞌa̱kt ja kyutujk ja tyɨyꞌa̱jtɨn. 
\q1  
\v 21 Jøts yø ødyimbyønga̱jpɨ yꞌajotꞌa̱ttɨt. 
\s1 Ku ja Jesús yiknɨma̱a̱y jøts ku mɨkuꞌ myøkꞌa̱jtɨn ja tyiktuujnɨ 
\p  
\v 22 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ojts yiktanɨnijkxy tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy midi wɨna̱p midi uum, jøts tø mɨkuꞌ ja wyɨnaty tyatøkɨyɨ. Ojts ja tyikmøkpɨjky jøts ja ja̱a̱ꞌy wyɨnꞌejxwaꞌkxy jøts ja yꞌawijy jadɨgojk.  
\v 23 Jøts ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy ja ñɨgyuma̱a̱p tyimyja̱ꞌwɨdøø, yɨdeꞌen ja ojts wya̱ꞌa̱ndɨ: 
\p ―¿Ti ya̱ꞌa̱t ndejɨn, ja rey David yꞌa̱pɨp? 
\p  
\v 24 Xjats ja fariseotøjktɨ jaꞌayɨ ja ojts jadeꞌen tnɨmyadowdɨ, xjats ja wya̱ndøø: 
\p ―Jadeꞌenꞌampy ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy tyikpɨdsimy yø mɨkuꞌ kumɨ ja møj mɨkuꞌ myøkꞌa̱jtɨn yø yiktuujnɨp, jøts yø ttuktabɨdsimy ja myɨmɨkuꞌ, yøꞌøts yø wyɨndsønꞌa̱jtɨp. 
\p  
\v 25 Wa̱ꞌa̱ts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tnɨja̱wɨ sa̱ jaty ja wyɨnaty wyɨnmaydɨ, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Nɨmidiꞌibɨ kutujk køꞌømyɨ ñamyɨdsepꞌatyɨ, kuts ja cheptundɨ ja xem ya̱m jadiꞌiñɨts ja ña̱nkyudɨgøyɨdɨ; u ku ka̱jp u ku ja̱a̱ꞌy tukmɨguꞌuk ñamyɨdsepikyɨdɨ jøts ñawyaꞌkxyɨdɨ, kaꞌap ja yikjøpꞌijxyꞌaty jøts ja jeky ña̱nkchøønɨyɨdɨt.  
\v 26 Jøts nayɨdeꞌen yjaty ku ja møj mɨkuꞌ tyikpɨdsimy ja myɨmɨkuꞌ, tøts ɨdøꞌøn ñamyayɨ ñawya̱ꞌkxnɨyɨ; ¿sudsoꞌampyts ja jadeꞌen yꞌett ja myøkꞌa̱jtɨn?  
\v 27 Pø jadeꞌenxɨ mee mwa̱ꞌa̱ñ jøts ku øts jadeꞌenꞌampy ja mɨkuꞌ nyikpɨdsimy ku øts ja møj mɨkuꞌ myøkꞌa̱jtɨn nyiktuujnɨyɨ; pønɨ janch jadeꞌents, ¿pønts meets ja mmɨguꞌuk ja myøkꞌa̱jtɨn yiktuujnɨp ku ja mɨkuꞌ ja nayɨdeꞌen tyikpɨdsømdɨ? Jaꞌaxɨ mee mnɨꞌøøꞌnɨyɨdɨp jøts ku nugo jadeꞌen nugo mjadyimgya̱jpxɨgøydɨ.  
\v 28 Kuts øts, jadeꞌenꞌampy øts ja mɨkuꞌ nyikpɨdsimy ku øts ja Dios myøkꞌa̱jtɨn nyiktuujnɨyɨ, jadeꞌents meets ɨdøꞌøn yø xja̱ꞌgyukɨt jøts ku Dios ja kyutujk tø mdanɨja̱ꞌa̱dyɨdɨ midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 29 ’¿Pønts øy nugo tyimyꞌuknɨdøjkɨp ja ja̱a̱ꞌy jap tyøjkjøtpy midi janch kamaabyɨm, øy ja pøn tyimyjapøjkxɨwya̱jnɨ ja pyɨkta̱ꞌa̱ky? Jawyeenxɨ ja yikøwøønt yikpakwøønt, wɨnetnɨmts ja yikpøjkøjxɨt ja pyɨkta̱ꞌa̱ky, pø tøxɨ øts nayɨdeꞌen ja mɨkuꞌ yjaꞌ nmɨmajada̱ꞌa̱ky. 
\p  
\v 30 ’Pøn ø xkabudøjkɨp, jaꞌ øts ɨdøꞌøn xmɨdsepwa̱mp; jøts ku øts pøn ti møøt njapøkmukwa̱ꞌa̱ñ, jøts ja jɨnaxy tpøkwaꞌkxy. 
\p  
\v 31 ’Paty meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, jøts ku øy tyimyjapønɨ yikmaaꞌkxkøjxp jaꞌ pyøky, pønɨ ti jaty pøn tyumpy kyajpxpy; kuts pøn tkaꞌukꞌømyɨga̱jpxt ja Espíritu Santo, nɨwɨndem ja mɨba̱a̱t kyayikpojkpɨmeeꞌkxy.  
\v 32 Jøts øy øts pøn xjagaꞌømyɨgajxpy, ja̱a̱kyikpojkpɨmaaꞌkxp jaꞌ; jøts jaꞌ pøn tkaꞌømyɨga̱jpxp ja Espíritu Santo, kaꞌap ja mɨba̱a̱t yikpojkpɨmeeꞌkxy ya̱ na̱xwiiñ, jøts øy tyimyjama̱dsoꞌjɨ. 
\s1 Pønɨ sa̱ wyɨmbɨdsimy øy ti, jaꞌats tyiknɨgaxøꞌkp pønɨ sa̱ ti yꞌøyɨ kyaꞌøyɨ 
\p  
\v 33 ’Ku kipy yꞌøyɨ, nayɨdeꞌen ja øy tyøøm tyikwɨngaxɨꞌɨky; jøts midi kaꞌøy, nayɨdeꞌents tyøøm ja tyikwɨngaxɨꞌɨky kaꞌøy. Ja tyøømts ja kipy yiktaꞌejxka̱jp pønɨ sa̱ øy kaꞌøy tyøømɨ.  
\v 34 ¡Meets wɨnꞌøøꞌmbɨdɨ! ¿Sudso mee mꞌøgya̱jpxt jøts kaꞌats mꞌøyja̱a̱ꞌyɨdɨ? Jøts pønɨ sa̱ yꞌa̱waꞌkxy yø a̱a̱w, tum jamts yø chøøñ midi jam ujts abøkɨ yikmøøtꞌa̱jtp jam a̱mjotp.  
\v 35 Pøn øy ja̱a̱ꞌy, jadeꞌenꞌampy ja tyikpɨdsimy ja øgyajpxy ja øwyɨnma̱a̱ꞌñ, kumɨ tumꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ ja yjagyejpy jam yꞌa̱m yjotp; jøts ɨdøꞌøn kaꞌøyja̱a̱ꞌmyɨdɨ jadeꞌenꞌampy tkayikpɨdsimy ja øwyɨnma̱a̱ꞌñ, kumɨ tum ja kaꞌøybɨ ja jam myøøtꞌajtpy yꞌa̱m yjotp.  
\v 36 Øtsts mee nnɨmaapy jøts ku wyɨnaty ja tɨɨdyuꞌunɨn ñaxy, jaꞌabɨ xøøwts tukɨꞌɨyɨ yikøya̱jkøxt ja øgyajpxy ja kaꞌøgyajpxy pønɨ sa̱ pønjabøn tø wya̱ꞌa̱ñ.  
\v 37 Pønɨ sa̱ ja mꞌayuujk pønɨ sa̱ ja mwɨnma̱a̱ꞌñ, nayɨdeꞌents myiktɨɨdyuꞌundɨt, nay jaꞌ myiktapøkyꞌejxtɨp, nay jaꞌats mgayiktapøkyꞌejxtɨp. 
\s1 Ku ja kaꞌøyja̱a̱ꞌy tꞌamɨdowdɨ jøts yiktukꞌejxtɨt ja mɨla̱grɨ 
\p  
\v 38 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja fariseotøjk ñɨma̱a̱jyøø møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ: 
\p ―Wɨndsøn, jaꞌ øø nꞌejxwampy jøts øøts xukꞌext tuꞌugɨn ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn, pønɨ janch ku mjanchdiosuꞌngɨ: 
\p  
\v 39 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tꞌadsøøy: 
\p ―Jaꞌ ɨdøꞌøn ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn amɨdoodɨp pøn kawɨndɨyja̱a̱ꞌyꞌa̱jttɨp; kaꞌats ti mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn yꞌukyiktukꞌejxnɨdɨt, wan jaꞌayɨ sa̱ yja̱jty kyubejty ja Jonás ja Dios kyugajpxy.  
\v 40 Nayɨdeꞌen ja Jonás yꞌijty tɨgøøk xøøw tɨgøøk tsuu jam a̱jkx yjotp jøts pyɨdsɨɨmy jujky, nayɨdeꞌents øts ɨdøꞌøn jap na̱xpatkiꞌpy nꞌett tɨgøøk xøøw tɨgøøk tsuu jøts nbɨdsøꞌømt jujky.  
\v 41 Mayꞌampy pyɨdøꞌøktɨt ja ja̱a̱ꞌy pøn jaty tsɨnaadyøø jam Nínive ku yja̱ꞌa̱tt ja tɨɨdyuꞌunɨn xøøw, ku yø ja̱a̱ꞌy yiktɨɨdyuꞌundɨt pøn jaty ɨxya̱m tsɨnaadyɨp jujkyꞌa̱jttɨp ya̱ na̱xwiiñ, yøꞌøts ɨdøꞌøn yikpøkyꞌejxtɨp; kumɨ neꞌegɨ yiktɨga̱jtstøø ja Nínive ja̱a̱ꞌy chɨna̱a̱ꞌyɨndɨ ku ja Jonás ja ojts tyukmadøyɨdɨ ja Dios kyajpxy, jadyimyꞌɨxya̱ts ɨdøꞌøn jaꞌ midi jawaanɨ møj jøts nɨkaꞌap jadeꞌen Jonás, jøts kaꞌap meets ja xmøjpɨkta̱ꞌa̱ky.  
\v 42 Nayɨ pɨdøꞌøkp nayɨdeꞌen ja wɨndsøndøꞌøxy ku tɨɨdyuꞌunɨn xøøw, ku ya̱ꞌa̱t na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy yiktɨɨdyuꞌundɨt jøts pyøky ja yiktanɨꞌøønɨdɨt; kumɨ jagam et ja ojts chøøñ, jøts ja ojts jadɨneꞌen tnɨmiñ ja Salomón ku ja tpatmadoowa̱jnɨ ja kya̱jpxwejɨn, ɨxya̱ts jaduꞌuk midi jawaanɨ tnɨja̱ꞌwɨp jøts nɨgɨdi jadeꞌen Salomón, jøts kaꞌap meets ja xmøjpɨkta̱ꞌa̱ky. 
\s1 Ku ja mɨkuꞌ jadɨgojk tꞌawɨmbetɨ ja chɨnaadya̱a̱jk 
\p  
\v 43 ’Ku mɨkuꞌ tmajtstuꞌuty ja ja̱a̱ꞌy, jøts ñijkxy wɨdejtpɨ tøꞌøts etjotp, tjaꞌɨxa̱ꞌa̱y ja pyooꞌkxa̱a̱jk; jøts kuts nɨma̱ tkapa̱a̱ty, xjats wyɨnmay:  
\v 44 “Nay ja ndøjk ø nꞌawɨmbetɨp ma̱ ø tø ndsøøñ.” Kuts wyɨmbity, jøts ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen yikpa̱a̱ty sa̱m tøjk tawa̱ꞌa̱ts, peꞌety ja̱a̱xy ja jap.  
\v 45 Xjats ja chøøñ, jøts ja tja̱a̱ktyimyꞌatsway ja nɨwɨxujk ja myɨmɨkuꞌ midi jawaanɨ kaꞌøydɨ, jøts ja nɨdukɨꞌɨyɨ ttatøkɨdɨ ja ja̱a̱ꞌy, tsɨnaadya̱a̱jk ja tyikwa̱ꞌa̱ndɨ. Nayɨdeꞌents ɨdøꞌøn yø kawɨndɨy ja̱a̱ꞌy yja̱ttɨt. 
\s1 Ja Jesús tya̱a̱k jøts ja yꞌuch 
\p  
\v 46 Ɨxam ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyɨnaty jadeꞌen tmɨgajpxñɨm ja ja̱a̱ꞌy, ku ja tya̱a̱k yja̱ꞌjty jøts yꞌuchtɨ myɨguꞌuktɨ. Japyɨ ja ojts tøkꞌaguiꞌpy yꞌawejxtɨ, jaꞌ ja tyimyjamɨga̱jpxwa̱ndɨp.  
\v 47 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yiktukmadøøy, jam ɨdøꞌøn ja pøngapøn tnɨga̱jpxkøjy: 
\p ―Ɨxap ja mda̱a̱k tøjkwimpy yꞌawixy møøt ja mꞌuch, jøts mets mmɨga̱jpxwa̱jnɨp. 
\p  
\v 48 Jøts ja tnɨma̱a̱y pøn wyɨnaty jadeꞌen tø tyukmadøyɨ: 
\p ―¿Pøn øts nda̱a̱gɨp, pøn øts ɨdøꞌøn nꞌuchɨp? 
\p  
\v 49 Wɨnets ja tnɨguꞌumɨyɨɨꞌñ ja pyabøjkpɨtøjk jøts wya̱a̱ñ: 
\p ―Yøꞌ øts ɨdøꞌøn nda̱a̱gɨdɨp, yøꞌ øts ɨdøꞌøn nꞌuchɨdɨp.  
\v 50 Pøn øts ja ndeety kyutujk tpaduujnɨyɨp midi jap tsa̱jpjøtpy, yøꞌ øts ɨdøꞌøn nmɨguꞌugɨdɨp, yøꞌ øts ɨdøꞌøn nda̱a̱gɨdɨp. 
\c 13  
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱ty ja ja̱a̱ꞌy pøn nøjkx neppɨ 
\p  
\v 1 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam tøjkjotp pyɨdsɨɨmy, jøts ja ojts ñijkxy jam mejyꞌa̱m, jamts ja yꞌɨxa̱a̱jky.  
\v 2 Jøts kumɨ janch may ja ja̱a̱ꞌy ñamyujkɨdɨ ma̱ ja jam wyɨnaty, wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tyøjkɨyɨɨꞌñ jap ba̱rkɨjøtpy, japts ja yꞌɨxa̱a̱jky, jøts ja mayja̱a̱ꞌy jam nɨdukɨꞌɨyɨ tya̱ndøø nøø adsayjotp.  
\v 3 Xjats ja ttukꞌɨxpɨjky ja yꞌɨxpøjkɨn, ñɨmyay ɨdøꞌøn ja ojts tnɨga̱jpxkøjy. Tum ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱ky ja tyanɨmadyakpy pønɨ midi ɨdøꞌøn ja yꞌukyiktamɨja̱ꞌgyukɨp, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy chøøꞌñ neppɨ;  
\v 4 jøts ku ja ojts twɨjy ja tyømt, xjats ja tømt wɨna̱a̱gɨn ña̱xkɨda̱a̱jky jam tuuꞌa̱m, jaꞌats ja joon ojts tnɨmendɨ jøts ja wa̱ꞌa̱ts tpeemujkøjxtøø.  
\v 5 Wɨna̱a̱gɨn ja tømt ña̱xkɨda̱a̱jky jam tsa̱a̱jotp ma̱ ja na̱a̱jx kyamajpxyɨ; jaꞌats ojts tsojk myujxkojtɨ kumɨ kaꞌap ja na̱a̱jx kyøjkɨ.  
\v 6 Kuts ja xøøw jaꞌayɨ pyɨdsɨɨmy, jaꞌats ja ojts cha̱a̱ꞌyɨyɨ, ya̱ts yꞌa̱a̱ts ja yja̱a̱kidyimyꞌejtnɨdɨ, xjats ja tukɨꞌɨyɨ ojts tyøtskøjxnɨ.  
\v 7 Jøts ja tømt wɨna̱a̱gɨn ña̱xkɨda̱kmøø jam maagyujpꞌagujkp, jøts ku ja maagyujp yøøñ, jaꞌats ja ojts ñɨꞌa̱a̱ꞌmbajtnɨyɨ.  
\v 8 Jøts ja tømt ojts waanɨ ña̱xkɨda̱kmɨ ma̱ øña̱a̱jx, jaꞌats janchꞌøyɨyɨɨꞌñ; wɨna̱a̱gɨn magøꞌpxy pya̱jkpejty ja tuꞌukpɨ tømt, wɨna̱a̱gɨnts tuguiꞌpxy, jøts wɨna̱a̱gɨn eeꞌpxma̱jk.  
\v 9 Pønɨ pøn ja ja̱ꞌgyukɨn tmøøtꞌa̱jtp, wan tja̱ꞌgyukɨdɨ. 
\s1 Tigøjxp ɨdøꞌøn ja Jesús ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱kyøjxp ja yꞌɨxpøjkɨn tyaky 
\p  
\v 10 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja pyabøjkpɨtøjk ñɨmejnɨyɨ wɨngon jøts ja tyiktøødøø: 
\p ―¿Jadits ku yø ja̱a̱ꞌy jadeꞌen xamɨmadya̱ꞌa̱ky ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱ky ku xyikꞌɨxpiky? 
\p  
\v 11 Jøts ja tꞌadsøøy: 
\p ―Meets Dios jaꞌayɨ mduknɨja̱ꞌwɨyɨp ja kyutujk jap tsa̱jpjøtpy midi pøn tkanɨja̱ꞌwɨpnɨm; jøts kaꞌ yø mɨba̱a̱t tnɨja̱wɨdɨt.  
\v 12 Pønts tjagyajp ja ja̱ꞌgyukɨn, ja̱a̱ktyimyikmoꞌopts jaꞌ jøts yikxon tyimyja̱ꞌgyukɨt; jøts pøn kaja̱ꞌgyukɨp, ja̱a̱ktyimyikpøjkxɨpts jaꞌ pønɨ wɨneꞌen pa̱a̱dɨn ja jap tja̱a̱kjamøødɨ ja wyijyꞌa̱jtɨn.  
\v 13 Paty øts yø jadeꞌen ndukmadowdɨ wenk madya̱ꞌa̱kyøjxp; yjadyimyꞌejxtɨpxɨ jadeꞌents yja̱ttɨ sa̱m tø tkidyimyꞌejxtɨ, yjadyimyjamadoodɨp jadeꞌents yja̱ttɨ sa̱m ti tkidyimñɨmadowdɨ, uk sa̱m pøn ti tkidyimyadøyɨn.  
\v 14 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ɨxya̱m tyimyja̱tɨ sa̱m wya̱a̱ñ ja Isaías ja Dios kyugajpxy, ku ja yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: 
\q1 Mjadyimyjamadoꞌodɨp jøts kaꞌ xnɨmadoꞌodɨt; 
\q1 mjadyimyjaꞌejxtɨp jøts jadeꞌen mja̱ttɨt sa̱m pøn ti tkidyimyꞌijxñɨm. 
\q1  
\v 15 Nɨsudsoꞌampy yø yjadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌy kyaꞌukmadoonɨdɨ ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn, 
\q1 tum kaꞌøy tnɨmadowdɨ, 
\q1 jøts wɨmbeets kugoots yꞌejtnɨdɨ; 
\q1 kaꞌap ja wyeen ttawɨnꞌejxtɨ, 
\q1 nɨkaꞌap ja tya̱tsk ttamadowdɨ, 
\q1 nɨkaꞌap ja kyuba̱jk yja̱ꞌgyukɨdɨ, 
\q1 jøts nɨ øts xkanɨmendɨ øyɨk øts ɨdøꞌøn nyiktsoꞌoktɨt. 
\p  
\v 16 Xjats ja Jesús tja̱a̱knɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―Meetsts ɨdøꞌøn janchjotkujkꞌatyɨm, kumɨ mdaꞌejxtɨp ja mween jøts kumɨ mdamadoodɨp ja mda̱tsk.  
\v 17 Jøts janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, jøts ku may ja ja̱a̱ꞌy pøn jaty Dios kugajpxyꞌa̱jtɨdɨp, pøn jaty øyja̱a̱ꞌyꞌa̱jttɨp, jadeꞌen tyimyjawempꞌejxwa̱ndɨ pøn meets ɨxya̱m mꞌijxpy, jøts nɨjuunɨts tø tkaꞌejxtɨ; yjadyimyjamadoowa̱ndɨ ya̱ꞌa̱t jadeꞌen midi meets ɨxya̱m mmadøøpy, nɨjuunɨts ja tkamadowdɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy sudso døꞌøn yikja̱ꞌgyukɨt ku ja̱a̱ꞌy neppɨ ñijkxy 
\p  
\v 18 ’Ukpatmadowdɨm meets, jøts xja̱ꞌgyukɨdɨt pønɨ sudsoꞌampy ɨdøꞌøn ya̱ꞌa̱t madya̱ꞌa̱ky tijy ku ja ja̱a̱ꞌy chøøꞌñ neppɨ.  
\v 19 Pøn tjamadojɨdɨp ja Dios kyajpxy sa̱ ja ttanɨtanɨt ja yja̱a̱ꞌy jøts nɨkaꞌap tmøjpɨkta̱ꞌa̱ktɨ, jaꞌats ɨdøꞌøn jadeꞌen ja̱jtɨp sa̱m ja tømt midi na̱xkɨda̱a̱jk jam tuuꞌa̱m; jøts mɨkuꞌ ja jatyɨ ñɨmiñɨyɨ jøts ja pyøjkxɨyɨ ja Dios kyajpxy midi ja tø tjaꞌukja̱ꞌgyukɨ.  
\v 20 Jøts ja tømt midi na̱xkɨda̱a̱jk jam tsa̱a̱jotp, jadeꞌen ɨdøꞌøn ja ñamyayɨ yjaty sa̱m jaduꞌuk ja ja̱a̱ꞌy pøn tpatmadojɨdɨp ja Dios kyajpxy jøts ja jotkujkꞌatyɨm tkupøjkojtɨ,  
\v 21 jøts kumɨ jadeꞌents yja̱ttɨ sa̱m ja ujts yꞌa̱a̱ts kyaꞌejtxɨyɨ, jøts ja nɨgɨdi jeky tmɨꞌettɨ; ku ja tkuꞌayoꞌomba̱a̱dɨdɨ ja Dios kyajpxy uk yiktabawoptɨ pa̱a̱t, jøts ja jatyɨ tyimyꞌayojɨdɨ.  
\v 22 Jøts ja tømt midi yikwøj jam maagyujp agujkp, jadeꞌen ɨdøꞌøn ja nꞌukpɨkta̱a̱jkɨn sa̱m ja ja̱a̱ꞌy pøn tpatmadojɨdɨp ja Dios kyajpxy, jøts ja pɨkta̱ꞌa̱ky jøts ja jotkujkꞌa̱jtɨn jaꞌ neꞌegɨ yjotmayꞌa̱jttɨp, jaꞌ ja wɨnꞌøøꞌnɨdɨp, jøts ja Dios yjaꞌ tyɨgøøñɨ jøts ja ja̱a̱ꞌy ja yjanchja̱ꞌwɨn nɨkaꞌap tyikwɨngaxɨꞌɨky.  
\v 23 Ja tømt midi ojts ña̱xkɨda̱ꞌa̱ky jam øña̱xjotp, jadeꞌen ja nbɨkta̱a̱jkɨn sa̱m ja ja̱a̱ꞌy pøn tpatmadojɨdɨp ja Dios kyajpxy jøts yja̱ꞌgyukɨdɨp, jøts yikwɨngaxøꞌøktɨp. Jadeꞌen ja wɨna̱a̱gɨndɨ sa̱m ja tuꞌukpɨ tømt pya̱jkpety magøꞌpxy, jøts wɨna̱a̱gɨn jadeꞌen sa̱m jaꞌ midi pa̱jkpajtp tuguiꞌpxy uk eeꞌpxma̱jk. 
\s1 Ku ja ariin yiktamɨneejpɨ ja kaꞌøy ujts 
\p  
\v 24 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tja̱a̱ktamɨmadya̱a̱jky jaduꞌuk ja madya̱ꞌa̱ky, jøts ja mayja̱a̱ꞌy yɨdeꞌen tnɨma̱a̱y: 
\p ―Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios kyutujk midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy sa̱m tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy twɨjyɨn ja ødyømt jam kya̱mjotp,  
\v 25 jøts ku ja wyɨnaty ɨxjam mya̱a̱nɨdɨ nɨdukɨꞌɨyɨ, wɨnets ja kuga̱m myɨdsep ojts tyatøjkxɨyɨ ja kya̱m, jøts ja ojts tꞌatswɨjy ja kaꞌøy ujts jam ariinjotp.  
\v 26 Kuts ja ariin yøøñ ku ja yꞌuunɨyɨɨꞌñ, jøts ja kaꞌøy ujts jam nayɨdeꞌen pyɨdsɨɨmy.  
\v 27 Wɨnets ja tumbɨ tꞌatsnɨmaadyøø ja wyɨndsøn: “Wɨndsøn, pø janch tum ødyømts mets ojts xijy xwɨjy jam mga̱mjotp, ¿ma̱ts yø kaꞌøy ujts tø chøøñ?”  
\v 28 Jøts ja wyɨndsøn ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: “Ja taꞌajkɨbɨ ja tajotma̱ꞌtpɨ net jadeꞌen tø yꞌadøꞌøtstɨ.” Xjats ja tumbɨ tyiktøwdɨ jøts ja wya̱ndøø: “¿Mdsøjkpy jøts øøts ja kaꞌøy ujts nꞌatswejxkøxt?”  
\v 29 Yɨdeꞌents ja ojts yꞌadsøyɨdɨ: “Kaꞌ, ku net ja kaꞌøy ujts yjayikwext, nayɨdeꞌents ɨnet ja ariin yikwejxnɨt.  
\v 30 Neꞌegɨ tyimyꞌøyꞌa̱tp jøts jadeꞌen xmajtstuꞌuttɨt, wan jadeꞌen tyondɨ, jaanɨm ku wyɨnaty tø tyimbya̱a̱ty jøts yikwejxnɨt; wɨnets øts ja tumbɨ ngaxt jøts ja jawyeen twejxmujkøxtɨt ja kaꞌøy ujts, yikxon tꞌadsuꞌumdɨt tukꞌøøxy jaty jøts ja jadeꞌen yiknɨtsa̱ꞌa̱t, jøts ja ariin yikpøkjøꞌøkt jap abøjkꞌɨɨꞌñjøtpy.” 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱ty ja morta̱s tømt 
\p  
\v 31 Ñayɨ myadya̱a̱jk ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jaduꞌuk ja madya̱ꞌa̱ky: 
\p ―Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios kyutujk midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy sa̱m ja møj morta̱s tømdɨn midi ja̱a̱ꞌy wyɨjpy kya̱mjøtpy.  
\v 32 Jøts kumɨ ja̱a̱ktyimchuuꞌkxñɨ ja ñɨdømt yøꞌ, kaꞌap jaduꞌuk jadeꞌen ujts midi yjamɨguꞌukꞌajtpy; kuts yøñ, yikxon yjantyimyøñ møj tukmøj kipyɨn, janch møj ɨdøꞌøn yøñ ti sa̱ øy ti joon myendɨ kɨxy kɨda̱ꞌa̱ky, jøts ja ñabyeꞌeñɨdɨ jam kipy awa̱jkøjxp. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱ty ja levadurɨ 
\p  
\v 33 Ñayɨ tyamɨmadya̱a̱jk jaduꞌuk madya̱ꞌa̱ky: 
\p ―Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios kyutujk midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy sa̱m ja levadurɨ midi tøꞌøxyøjk tyamɨmøøꞌkxyɨp ja ariin way ku ja tø tkijpxy tɨgøøk ojk aꞌejxɨ, jøts ja jɨch yikxon yaaꞌkpiky. 
\s1 Tigøjxp ku Jesús xumɨ jadeꞌen tyikꞌɨxpiky ja ja̱a̱ꞌy ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱kyøjxp 
\p  
\v 34 Ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱kyøjxp ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja yꞌɨxpøjkɨn tnɨgajpxy, jøts tum jadeꞌen ɨdøꞌøn ja tnɨgajxpy pønɨ ti døꞌøn ja ñɨmadya̱ꞌa̱kwampy.  
\v 35 Jaꞌagøjxp ja jadeꞌen yja̱jty jøts kaꞌpxy wyɨmbɨdsøꞌømt sa̱ wya̱a̱ñ ja Dios kyugajpxy ku ja yɨdeꞌen tjaadya̱a̱ñ: 
\q1 Ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱ky ø nyiktuꞌump ku ti nga̱jpxwa̱ꞌa̱nt; 
\q1 jøts nnɨga̱jpxp øts jaꞌ midi kaꞌ pøn tnɨgajpxñɨm, wɨneꞌen ya̱m kujk yꞌity kuuyɨp ja Dios tyikꞌøyɨyɨɨꞌñ ja na̱xwiiꞌñɨt jøts ɨxya̱mba̱a̱t. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy sudso døꞌøn yikja̱ꞌgyukɨt ku ja ariin yiktamɨneejpɨ ja kaꞌøy ujts 
\p  
\v 36 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ojts tmɨnawyaꞌkxyɨ ja ja̱a̱ꞌy jøts ja tyøjkɨyɨɨꞌñ tøjkjøtpy, japts pyabøjkpɨtøjk ja ojts ñɨmiñɨyɨ, jøts ja ñɨma̱a̱jyɨyɨ: 
\p ―Tuknɨmadook øøts yikxon ja madya̱ꞌa̱ky ku tø xnɨmadya̱ꞌa̱ky ja kaꞌøy ujts midi yomp jam ka̱mjotp. 
\p  
\v 37 Wɨnets nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdɨ: 
\p ―Ja tømt wøjpɨ, øts ɨdøꞌøn jaꞌ,  
\v 38 jøts ja ka̱m, na̱xwiiꞌñɨt jaꞌ. Jøts ja ødyømt, ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn Dios kyutujk tpaduujnɨdɨp, jøts ja kaꞌøy ujts, ja ja̱a̱ꞌyts jaꞌadɨ pøn ja mɨkuꞌ yjaꞌ tpaduujnɨdɨp,  
\v 39 jøts ja taꞌajkɨbɨ tajotma̱ꞌa̱tpɨ midi tnepp ja kaꞌøy ujts, nay ja mɨkuꞌ ja køꞌøm. Jøts ku tpa̱a̱ty ja ariin wejxkꞌa̱a̱ts, ja døꞌøn jaꞌ ku na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy yiktɨɨdyuꞌundɨt, jøts pøn tpøkmuktɨp ja pɨkta̱ꞌa̱ky, ja a̱nkɨlɨs jaꞌadɨ.  
\v 40 Nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn yja̱tt ku na̱xwiiꞌñɨt kyøxt sa̱m ja kaꞌøy ujts yikpøkmukyɨn, sa̱m ja yikpɨkta̱ꞌa̱gyɨn jap jønjøtpy jøts ja jap ñɨtøy.  
\v 41 Ngaxp øts ja nꞌa̱nkɨlɨs jøts ja twa̱a̱mujkøxtɨt pøn jaty ja myɨguꞌuk tyikpøktyundɨp, jøts pøn nayɨdeꞌen ttunkꞌa̱jttɨp ja pøktyunk, jøts ja ttukmajtstuꞌuttɨt øts ja ngutujk jøts kidi mɨba̱a̱t ttatøkɨdɨ.  
\v 42 Jap ja møj jøndøødya̱jkjøtpy tpɨkta̱ꞌa̱ktɨt ma̱ ja yikxon tmɨjøꞌødɨt tmɨya̱ꞌa̱xtɨt, tmɨwɨngɨdsetstɨt tmɨꞌagɨdsetstɨt ja jøøn.  
\v 43 Jøts pønts ja Dios tpadundɨp pønɨ sa̱ ja wya̱ꞌa̱ñ, jaꞌats ɨdøꞌøn jap ja møj kunuuꞌkxɨn tmøøtꞌa̱jttɨp ma̱ ja Dios Teety ja kyutujk ttanɨtanɨ ja yja̱a̱ꞌy. Pønɨ mmøøtꞌa̱jttɨp ja ja̱ꞌgyukɨn, ¡ja̱ꞌgyukɨdɨts! 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱ty ja meeñ midi ja̱a̱ꞌy yikyuꞌuch yꞌijtpy na̱xjøtpy 
\p  
\v 44 ’Nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios kyutujk sa̱m meeñ yuꞌuchꞌityɨn ya̱ na̱xjøøjty ka̱mjøøjty. Xjats ja̱a̱ꞌy ja tpa̱a̱ty jøts ja nay jap jadɨgojk tyuꞌuch; jøts kumɨ yjantyaxondakpy wɨnets ñijkxy jøts tꞌatstoꞌokixy tukɨꞌɨyɨ ja pyɨkta̱ꞌa̱ky ti jaty jam yjagyejpy, jøts ja na̱a̱jx tjuy ma̱ tø tꞌukyuꞌuch ja meeñ midi tø tpa̱a̱ty. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱ty ja tsa̱a̱ meeñ 
\p  
\v 45 ’Nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios kyutujk midi yja̱a̱ꞌy tyanɨtanaapy sa̱m tuꞌuk ajuubyɨ aga̱jpxpɨ, pøn tꞌɨxaapy tum ja øybɨ tsa̱a̱ meeñ midi ja chow kawɨnmaañɨ,  
\v 46 kuts ja tpa̱a̱ty tuꞌuk midi janch tsoba̱tp, wɨnets ñijkxy jøts tukɨꞌɨyɨ yꞌatsnawyɨdooꞌkixyɨ ti jaty jam yjagyejpy, jøts ja tjuy ja tsa̱a̱ meeñ. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱ty ja xuumy midiꞌ yiktaꞌa̱jkxma̱kp 
\p  
\v 47 ’Nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios kyutujk sa̱m tuꞌuk ja xuumy midi yiktaꞌa̱jkxma̱kp, kuts ja yiknøøwejtspety jam mejyjotp, jøts ja tyikpɨdsimy køx kɨda̱ꞌa̱k ja a̱jkx.  
\v 48 Jøts ku ja xuumy tø yꞌuch, wɨnets ja a̱jkxma̱kpɨ ja twejtspɨdsømdɨ jøts ja tyiknøjkxtɨ jam nøøꞌadsayjotp, jøts jam yꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨ jøts ja jam twɨꞌejxtɨ ja a̱jkx; kachjøtpy ja tpɨkta̱ꞌa̱ktɨ midi janch tumꞌøy jøts ja kaꞌøy a̱jkx yikꞌɨxwɨjy.  
\v 49 Jadeꞌents ɨdøꞌøn yja̱tt ku na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy kyøxt; nɨbɨdsømɨdɨp jaꞌ ja a̱nkɨlɨs jøts ja abiky pyɨkta̱ꞌa̱gɨdɨt pønɨ sa̱ pønjabøn yꞌøyɨ kyaꞌøyɨ,  
\v 50 jøts ja kaꞌøybɨ yikpɨkta̱ꞌa̱ktɨt jap møj jøndøødya̱jkjøtpy ma̱ ja yikxon yjøꞌødɨt ya̱ꞌa̱xtɨt, wyɨngɨdsetstɨt yꞌagɨdsetstɨt. 
\s1 Sa̱ ja Dios kyutujk nyiknɨgaxøꞌjkaꞌant 
\p  
\v 51 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja yiktøøjɨdɨ: 
\p ―¿Mnɨmadoodɨp ɨdøꞌøn tukɨꞌɨyɨ? 
\p Xjats ja wya̱ndøø: 
\p ―Nnɨmadøøpy øø nwɨndsønꞌa̱jtɨm yøꞌ. 
\p  
\v 52 Wɨnets ja ñɨma̱a̱jyɨdɨ: 
\p ―Ku tuꞌuk ja ka̱jpxwejpɨ tꞌuknɨꞌɨxpøkɨ sudso tnɨja̱wɨt ja Dios kyutujk midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy, jadeꞌents ja pyɨdsimy sa̱m tuꞌuk ja wɨndsøn midi tja̱jtp tyikwɨngaxøꞌkp ja yjotkujkꞌa̱jtɨn ku ja tna̱nkyꞌijxyɨ øy ti køx kɨda̱ꞌa̱k, wan tjemyɨ wan tkuꞌa̱a̱myɨ. 
\s1 Ku ja Jesús yja̱ꞌjty jadɨgojk Nazaretɨt ka̱jpjotp 
\p  
\v 53 Xjats ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jadeꞌen tnɨmadya̱kꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ, wɨnets ja jam chøøꞌñ  
\v 54 jøts ja ojts yja̱ꞌa̱ty jam kyøꞌøm etjotp ma̱ ja kyuga̱jpɨ. Jamts ja yikꞌɨxpøjktøjkøø tsa̱ptøjkjotp midi jam wyɨnaty, jøts ja ja̱a̱ꞌy ñɨgyuma̱a̱p yjanchja̱jtøø, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ndɨ: 
\p ―¿Ma̱ yø ja̱a̱ꞌy jadeꞌen tø tjaty yøꞌøbɨ ɨxpøjkɨn? ¿Sudso yø jadeꞌen ttuñ mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn?  
\v 55 Pø ja tsajtspɨts yøꞌ yꞌuꞌnk, jøts ja María tta̱a̱gɨ. Kidi ja Jacobo yøꞌ yꞌa̱jchtɨ, jøts ja José møøt ja Simón, jøts Judas.  
\v 56 Naya̱ts ja yꞌuch kiixy yø chɨnaamyɨdɨ ma̱ adøm ya̱. ¿Ti ma̱ts yø jadeꞌen tukɨꞌɨyɨ tø tjaty? 
\p  
\v 57 Patyts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen kaꞌ tmøjpɨkta̱ꞌa̱ktɨ. Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdɨ: 
\p ―Tum yiktsojkp ja Dios kyugajpxy øy ma̱, kuts kyøꞌøm ka̱jpkɨjxy ku kyøꞌøm tøjkjøøjty, kaꞌabɨmts ja tɨɨy yiktsøky. 
\p  
\v 58 Jøts ɨdøꞌøn ja jam kaꞌap jadɨneꞌen ttuuñ ja mɨla̱grɨ, kumɨ kaꞌap ja tjanchja̱wɨdɨ. 
\c 14  
\s1 Ku ja Juan Bautista ja oꞌjkɨn tpa̱a̱jty 
\p  
\v 1 Nayɨ wɨnet ets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yiknɨmadøøy jam Galilea, ja Herodes ɨdøꞌøn ja tnɨmadoop pøn jam wyɨnaty wɨndsønꞌa̱jtp,  
\v 2 jøts ja tnɨma̱a̱y pøn jaty ja wyɨnaty møøt tyuñ: 
\p ―Ja Juan Bautista net jaꞌ midi yꞌijty yiknøbajtp, jaꞌ ɨnet tø yjujkpyiky jadɨgojk. Paty yø jadeꞌen tmøøtꞌaty ja møkꞌa̱jtɨn jøts yø jadeꞌen ttuꞌunt ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn. 
\p  
\v 3 Jøts kumɨ ja Herodes ja Juan wyɨnaty tø chumyɨ, jaꞌ ja wyɨnaty tø ñɨꞌaneꞌemyɨ jøts ja pujx kadeen ja yiktagøwøønt yiktabakwøønt jap puxøjkjøtpy, jaꞌagøjxp ku ja ojts ttamɨgajpxy ja Herodías, pøn ja Herodes ja yꞌuch Felipe ñɨdøꞌøxyꞌajtpy.  
\v 4 Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja Juan wyɨnaty tø tnɨmaañɨ ja Herodes: 
\p ―Kaꞌ pya̱a̱tꞌatyɨ jøts yø jadeꞌen xtyimñɨdøꞌøxyꞌa̱tt. 
\p  
\v 5 Jøts ɨdøꞌøn ja Herodes tyimyjayikꞌookwa̱ꞌa̱ñ ja Juan, ja mayja̱a̱ꞌyts chøꞌjkɨp; kumɨ tyumnɨja̱ꞌwɨdɨp jaꞌ jøts ku ja Juan tum ja Dios yjaꞌ tka̱jpxɨ.  
\v 6 Kuts ja Herodes ja xyøøw ja yjumøjt txøduuñ, wɨnets ja Herodías ñøøx pyɨdsɨɨmy ajtspɨ ma̱ ja mayja̱a̱ꞌy jam wyɨnatyɨ tø yikwa̱wdɨ yikwetstɨ mɨgaabyɨ mɨꞌukpɨ, jaꞌats ja Herodes yjantyaxonda̱a̱jk,  
\v 7 jøts ja tnɨma̱a̱y møkꞌampy jøts ku ja tmoꞌot øy ti pønɨ ti ja køꞌøm yꞌamɨdoowampy.  
\v 8 Xjats ja kiixy, tø tya̱a̱k ja wyɨnaty jawyeen yꞌaga̱jpxɨyɨ ku ja tnɨma̱a̱y ja Herodes: 
\p ―Møøky øts platɨjotp ja Juan Bautista kyuba̱jk. 
\p  
\v 9 Jaꞌats ja wɨndsøn Herodes kyujotmaadyøjkɨyɨɨꞌñ; jøts kumɨ tøts ja wyɨnaty køꞌøm møkꞌampy ñimy jøts ku ja tmoꞌot øy ti, tøts ja ja̱a̱ꞌy ja wyɨnaty tmadowdɨ pøn jaty jam wyɨnaty mɨgaadyɨp mɨꞌuktɨp, xjats ɨdøꞌøn ja ojts wya̱ꞌa̱ñ jøts yikmoꞌot.  
\v 10 Ojts tyikutuky jøts ja Juan Bautista ja kyuba̱jk yꞌatsyikajtspoot jap puxøjkjøtpy;  
\v 11 jatyɨ døꞌøn ja ojts tyikmendɨ jap platɨjøtpy jøts ja kiixy ja yikømøøy, jøts tya̱a̱k ja tmøøy. 
\p  
\v 12 Xjats ja Juan Bautista yja̱a̱ꞌy yja̱ꞌa̱ttɨ, jaꞌats ja ñɨneꞌkx ja ojts yiktsooꞌnxɨyɨ jøts ja yꞌatsyiknɨta̱jt; kuts ja tꞌukyikna̱xøjkɨdøø, wɨnets ja ñøjkxtøø jøts ja ojts tꞌatstukmadowdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús. 
\s1 Ku ja Jesús tyika̱a̱y ja nɨmagoxk milbɨ ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 13 Kuts ja tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ, jøts ja chøøꞌñ nadyuꞌuk jap ba̱rkɨjøtpy, jøts ja ñijkxy ma̱ jam nɨpøn kyaꞌity. Jatyɨts ja ja̱a̱ꞌy ja tnɨja̱ꞌwɨdøø, wɨnets ja ojts choondɨ ma̱ jaty ja ka̱jp jam, jøts ja tpanøjkxtɨ tekyjøꞌøm.  
\v 14 Kuts ja Jesús pyɨdsɨɨmy jam ba̱rkɨjotp, jøts ja ojts tꞌixy jøts kudam ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty janch namaydɨ, jøts ɨdøꞌøn ja ojts tꞌayoꞌixy, may tyikmøkpɨjky ja pama̱a̱ꞌy midi ja jam yiktanɨmeen.  
\v 15 Tsuuꞌjɨñɨpts wyɨnaty, wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk ja ojts ñɨmiñɨyɨ jøts ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Tøts ja et chuuꞌjɨñɨ, jøts kaꞌ ya̱ pøn chøønɨ. Kajxnɨ yø ja̱a̱ꞌy, jøts wan tnøjkxnɨdɨ ma̱ jaty ka̱jp jøts jam tjuꞌudyɨt kyaaky tyojkx. 
\p  
\v 16 Xjats nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Kaꞌ yø ñøjkxtɨt; yikaydɨ meets yøꞌ. 
\p  
\v 17 Jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―Kaꞌap øøts ya̱ ti nmøødɨ, jaꞌayɨ tsa̱pkaaky jap ja magoxkyɨ, jøts a̱jkx jamajtskyɨ. 
\p  
\v 18 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdɨ: 
\p ―Ya̱ yikmendɨ. 
\p  
\v 19 Jøts ja ojts tnøjmɨ jøts yꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨt jam mɨyjotp. Xjats ja tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ magoxk ja tsa̱pkaaky jøts majtsk ja a̱jkx, jøts ja ojts tkunuuꞌkxy jøts ja ttatujkɨyɨɨꞌñ, jøts ja tkømøøy ja pyabøjkpɨtøjk, jaꞌats ja ojts tyikwa̱ꞌkxtɨ jøts ja tmøødyɨ ja mayja̱a̱ꞌy.  
\v 20 Nɨdukɨꞌɨyɨ ja kyaydɨ kuꞌuxyɨ; jøts ja makmajtsk kach ujts wyɨnda̱a̱ñ ja aga̱ꞌa̱k abuꞌxk.  
\v 21 Nɨmagoxk mil ja ja̱a̱ꞌy kyaydɨ tum ya̱a̱ꞌdyøjk, jøts abiky ja tøꞌøxyøjktɨ møøt ja mutsk una̱ꞌjktɨ, kaꞌap ja yikmachowdɨ. 
\s1 Ku ja Jesús yøꞌøy jam mejwyɨngøjxp 
\p  
\v 22 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús nay jatyɨ tyiktøjkɨyɨɨꞌñ ja pyabøjkpɨtøjk jap ba̱rkɨjøtpy, jøts ja ñøjkxtɨt jawyeen jam jaduktama̱jñ, ya̱m ja ɨxjam tyañɨm jøts ja tmɨnawya̱ꞌkxɨt ja mayja̱a̱ꞌy.  
\v 23 Kuts ja tꞌukmɨnawya̱ꞌkxøø, xjats ja nadyuꞌuk pyatøjkɨyɨɨꞌñ tsa̱pka̱jpxpɨ jam kojpkøjxp. Jøts ku kyoodsɨña̱a̱, ɨxjam ɨdøꞌøn ja wyɨnaty nadyuꞌuk,  
\v 24 jøts ja ba̱rkɨ ɨxjamnɨ ja mejkyujkꞌa̱m jagamnɨ ja wyɨnaty. Janch jadiꞌiñɨ ja jam yikwɨbejpyøꞌøñɨ ku ja nøø tyojmjɨꞌɨky, jadeꞌenꞌampy ja poj myiñ midi ja ñøjkxtɨp.  
\v 25 Xjats ku yjøpkyootsꞌa̱jty, wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja jam ñɨmejnɨdøø, jadiꞌiñɨ ja yøꞌøy jam nøøwɨngøjxp.  
\v 26 Kuts ja pyabøjkpɨtøjk ja ojts jadeꞌen yꞌijxyɨyɨ jøts ku ja yøꞌøy jam nøøwɨngøjxp, xjats ja yjantyimchøꞌjkɨdøø, jøts nay ja tsøꞌøgɨ ja møkꞌampy yikwa̱jnɨdøø: 
\p ―¡Ti mɨkuꞌ yø jadeꞌen! 
\p  
\v 27 Jøts ojts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja myɨgajpxyɨdɨ, jøts ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―¡Kidi mdsøꞌøgɨdɨ, yikmøjkɨdɨ mꞌa̱a̱w mjoojt; øts ɨdøꞌøn wa̱mp! 
\p  
\v 28 Wɨnets ja Pedro wya̱a̱ñ, xjats ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, pønɨ janch mets ɨdøꞌøn, yikyøꞌøky øts nøøwɨngɨjxy jøts øts xyiknøjkxt ma̱ mets ɨxjam. 
\p  
\v 29 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Men. 
\p Wɨnets ja Pedro pyɨdsɨɨmy jam ba̱rkɨjotp, jøts ja yøꞌøchøøꞌñ nøøwɨngøjxp, jøts ja ñijkxy ma̱ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam wyɨnaty.  
\v 30 Kuts tja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja møk poj, jaꞌats chøꞌjkɨñøø; jøts enkyɨ køjk yjøpta̱kꞌadøtsnɨ, wɨnets møk chaba̱guejky jøts wya̱a̱ñ: 
\p ―¡Wɨndsønꞌa̱jtɨm, yikpɨdsømk øts! 
\p  
\v 31 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús nay jatyɨ tma̱jch kyøꞌkøjxp, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Tyimwyɨniiꞌnxyɨp mets mjanchja̱ꞌwɨn? ¿Tiku tø mnayjøpja̱wɨyɨ? 
\p  
\v 32 Xjats ku ja tyøjkɨdøø jap ba̱rkɨjøtpy, jøts ja poj jatyɨ yꞌamøꞌjty.  
\v 33 Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy ja wyɨnguxana̱a̱jyɨ pøn jaty jap wyɨnatyɨ jap ba̱rkɨjøtpy, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ndɨ: 
\p ―Mets tam ɨdøꞌøn mjantyimdiosuꞌnk. 
\s1 Ku ja Jesús tyiktsøøjky ja mayja̱a̱ꞌy jam Genesaret 
\p  
\v 34 Xjats ja ttana̱jxtøø ja mejy jøts ja na̱a̱jx ja tpa̱a̱ttøø yja̱ꞌttøø Genesaret.  
\v 35 Xjats ku ja ja̱a̱ꞌy tꞌejxka̱ptɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús pøn jaty jam kuga̱jpꞌa̱jttɨp, jaꞌats ja ayuujk tyikyøꞌødyøø, jøts tnɨja̱ꞌwɨgyøjxtøø pøn jaty jam tsɨnaadyɨp jaꞌabɨ et, jøts ja tyikmendøø nɨdukɨꞌɨyɨ pyama̱a̱ꞌy ma̱ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyɨnaty.  
\v 36 Møk ja ttanuuꞌkxa̱ꞌa̱ktɨ øy ja jaꞌayɨ tyukpa̱a̱dɨdɨt ja wyet pa̱ꞌ; jøts pøn ja wet jadeꞌen yjøjxtøø, møkpøjkøjxtøø jaꞌ. 
\c 15  
\s1 Ja kaꞌøy wɨnma̱a̱ꞌñ ja ja̱a̱ꞌy tyikpøkpyajtp 
\p  
\v 1 Wɨnets ja fariseotøjk wɨna̱a̱gɨn tnɨmendøø ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ midi jam wyɨnaty tø choondɨ Jerusaléngɨt ka̱jpkøjxp, jøts ja ojts yiktøwdɨ: 
\p  
\v 2 ―¿Tigøjxp ku yø mbabøjkpɨtøjk tkabadundɨ ja møja̱a̱ꞌychɨna̱a̱ꞌyɨn? Kaꞌats ttundɨ ja wɨndsøꞌjkɨn ku kyøbujtɨ ku kyawya̱ꞌa̱ndɨ. 
\p  
\v 3 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ojts nayɨdeꞌen tyiktøøjɨmbity: 
\p ―¿Jøts tigøjxpts ku meets ja Dios Teety kyutujk xkamɨmadojɨyɨ, jøts jaꞌ mee myikmajadakpy ja møja̱a̱ꞌychɨna̱a̱ꞌyɨn?  
\v 4 Jøts yɨdeꞌents Dios wya̱a̱ñ: “Wɨndsøꞌøgɨ mdeety mda̱a̱k”, jøts “Pønɨ pøn tyeety tya̱a̱k tkaꞌømyɨga̱jpxp, wan tpaꞌøøky.”  
\v 5 Jøts kaꞌ meets jadeꞌen mwa̱ꞌa̱ñ, pø mnømpxɨ meets jøts wan ja̱a̱ꞌy tnøjmɨ ja tyeety tya̱a̱k: “Nɨwɨneꞌenɨn ngabudøkɨt, tø øts Dios ndamayꞌa̱jtkøjxnɨ ti jaty øts jap nmøøtꞌajtpy”;  
\v 6 jøts ku jadeꞌen pøn wya̱ꞌa̱ñ, kaꞌats tyeety tya̱a̱k ja tꞌukpudøjkɨñɨ. Jadeꞌents meets ja Dios kyutujk xkaꞌukmøjpɨkta̱a̱jknɨyɨ jøts meets ja mgostumbrɨ xyikmajada̱knɨ.  
\v 7 ¡Meets wɨnꞌøøꞌmbɨdɨ! Yikxon yjawa̱a̱ñ ja Isaías ja Dios kyugajpxy jøts mdi meets msa̱ meets, ku ja nøky ja yɨdeꞌen tja̱a̱y: 
\q1  
\v 8 Nugo a̱a̱w nugo ayuujk, yøꞌ øts yø ja̱a̱ꞌy xawɨndsøꞌjkɨdɨp, 
\q1 pø ma̱ yø yꞌa̱a̱w yjoojt yøꞌødɨ. 
\q1  
\v 9 Jøts ti yø ñɨwya̱ꞌa̱nt øy øts yø wɨneꞌen xjawɨndsøꞌøgɨdɨ, 
\q1 pø jaꞌaxɨ yꞌɨxpøjkɨnꞌa̱jtɨp pønɨ sa̱ ja̱a̱ꞌy køꞌøm tyikutuky. 
\p  
\v 10 Wɨnets ja tya̱xtsøøy ja mayja̱a̱ꞌy jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Ukmadowdɨ meets jøts xja̱ꞌgyukɨdɨt:  
\v 11 Kidi yøꞌøjɨp ja̱a̱ꞌy yikpøkpyajtɨp midi tøjkɨp yꞌa̱a̱wjøtpy. Yøꞌ ja̱a̱ꞌy yikpøkpyajtɨp midi pɨdsømp yꞌa̱a̱wjøtpy. 
\p  
\v 12 Xjats ja pyabøjkpɨtøjk ja ñɨmejnɨyɨ, jøts ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―¿Tø xꞌixy yø fariseotøjk, ku jadeꞌen tø tmadowdɨ sa̱ tø xnøjmɨ jøts yikxon tø yjantyimyꞌa̱mbøktɨ? 
\p  
\v 13 Jøts ja Jesús yɨdeꞌen yꞌadsojɨmbijty: 
\p ―Øy ja tyimyidi ɨxpøjkɨn, pønɨ kaꞌap ja tmɨnabya̱a̱dyɨ ja Dios yjaꞌ møøt, wɨndɨgøøpy ja yꞌity.  
\v 14 Ɨxma̱tstɨ; jadeꞌen yja̱ttɨ sa̱m ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy ttuuꞌwa̱wdɨ ja myɨwɨna̱p ja̱a̱ꞌdyɨ. Jøts ku ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy tjanchꞌuktuuꞌway ja myɨwɨna̱p ja̱a̱ꞌy, kuts jut ja tpa̱a̱ttɨt namajtskts ja jap kyuna̱xtɨt. 
\p  
\v 15 Wɨnets ja Pedro wya̱a̱ñ, jøts ja tnɨma̱a̱y ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús: 
\p ―Tukmadook øøts ti yø yjadeꞌembɨ madya̱ꞌa̱ky tyijpy. 
\p  
\v 16 Xjats ja nwɨndsɨnꞌa̱jtɨm Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Nɨ meets pa̱a̱t yø xkanɨmadoonɨ?  
\v 17 ¿Yøꞌ ɨdøꞌøn mgaja̱ꞌgyukɨdɨp, midi tøjkɨp a̱a̱wjøtpy jøts ja ñijkxy jam maatsjotp, jøts pyɨdsimy ku nnawyɨyøꞌøyɨn?  
\v 18 Midiꞌits yø a̱a̱w yikpɨdsimpy, jam ɨdøꞌøn ja chøøñ a̱mjotp; yøꞌøts ɨdøꞌøn ja̱a̱ꞌy yikpøkpyajtɨp.  
\v 19 Jam ja a̱mjotp chøøñ ja kaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ ku ja̱a̱ꞌy myɨguꞌuk tyikꞌøøky, ku ja̱a̱ꞌy ñɨya̱a̱ꞌy uk ñɨdøꞌøxy tpøjkxɨ, ku ja̱a̱ꞌy kyawɨndɨy wɨnma̱a̱ꞌñ tyiktuñ, ku ja̱a̱ꞌy myeech, ku ja̱a̱ꞌy tya̱a̱yɨ, jøts ku ja̱a̱ꞌy øy ti tumjɨwɨmbet tmadya̱knaxy.  
\v 20 Yø yjadeꞌembɨ wɨnma̱a̱ꞌñ ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy yikpøkpyajtɨdɨp; jøts kidi yøꞌøjɨp ku ja̱a̱ꞌy tkatuñ jadeꞌen ja wɨndsøꞌjkɨn ku tkapujy ja kyøꞌ ku kyaawya̱ꞌa̱ñ. 
\s1 Ku ja Tiro tøꞌøxyøjk tjanchja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja Jesús 
\p  
\v 21 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam chooꞌna̱a̱, jøts ja ojts ñijkxy ma̱ ja ja̱a̱ꞌy yꞌet jamdɨ, pøn kuga̱jpꞌa̱jttɨp Tiro jøts Sidón.  
\v 22 Jøts tuꞌuk ja tøꞌøxyøjk myiiñ midi tsoꞌomp cananea, midi jam wyɨnaty tsɨnaapy jaꞌabɨ etjotp, jøts ja tnɨmiñ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, yɨdeꞌen ja møkꞌampy tnɨma̱a̱y: 
\p ―¡Wɨndsønꞌa̱jtɨm, metsxɨ rey David mꞌuꞌnkꞌa̱jtɨp mꞌa̱pꞌa̱jtɨp, ayoꞌejxk øts! Yø nøøx øts ɨdøꞌøn ja mɨkuꞌ tø tyatøjkɨnɨyɨ, jøts yøꞌ møk yjanchyikꞌayojɨp. 
\p  
\v 23 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús kaꞌap ja tꞌadsøy nɨwɨneꞌenɨn jaꞌagøjxp ku ja tkamɨguga̱jpɨ, wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk myendøø, jøts ja møkta̱ꞌa̱ky wya̱ndøø, møkta̱ꞌa̱ky yiknɨma̱a̱y: 
\p ―Kajxnɨ, janch naꞌambɨm adøm yø xpayøꞌøyɨm. 
\p  
\v 24 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Yøꞌøyɨ øts Dios Teety xanɨgajxp pøn ja Dios kyutujk kapa̱a̱jtɨpnɨm ya̱ Israelɨt na̱xjøøjty, ya̱ Israelɨt ka̱jpjøøjty. 
\p  
\v 25 Jøts ja tøꞌøxyøjk myiiñ wɨngon jøts ja ojts wyɨnguxanɨyɨ, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―¡Wɨndsønꞌa̱jtɨm, pudøjkɨk øts! 
\p  
\v 26 Jøts yɨdeꞌen nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tꞌadsøøy: 
\p ―Kaꞌ yꞌøyɨ ku uꞌnk una̱ꞌjk yikpøjkxɨt ja cha̱pkaaky jøts uk ja yikmoꞌot. 
\p  
\v 27 Jøts ja tøꞌøxyøjk wya̱a̱ñ: 
\p ―Nwɨndsønꞌa̱jtɨm, janch jadeꞌen ɨdøꞌøn ejx ɨxa mwa̱ꞌa̱ñ; ja ukts yjøøꞌkxmukøxtɨp ja kaaky abuꞌxk midi ja wyɨndsøn yika̱ꞌa̱dɨp jap mesɨ patkiꞌpy. 
\p  
\v 28 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―¡Janch møj mjanchja̱ꞌwɨn! Wan jadeꞌen tyiktuñ sa̱m ɨdøꞌøn xtsøkyꞌaty. 
\p Jøts ja nay jatyɨ myøkpɨjky ja ñøøx. 
\s1 Ku ja Jesús tyiktsøøjky ja mayja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 29 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam chøøꞌñ, jøts ja ña̱jxy Galileɨt mejpyaꞌa̱m; wɨnets ja pyatøjkɨyɨɨꞌñ ma̱ jam ja kojpk tuꞌuk jøts ja yꞌɨxa̱a̱jky.  
\v 30 Janch namay ja ja̱a̱ꞌy jam yja̱ꞌttɨ ma̱ ja jam wyɨnaty, jadeꞌen ja tyikmendɨ pøn tekmya̱ꞌa̱t, pøn wɨna̱p, pøn uum, pøn køma̱ꞌa̱t, jøts pøn tigati pa̱ꞌa̱m pøjkɨdɨp. Jøts ja jam tyimwyɨngon tpɨkta̱ktøø ma̱ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm wyɨnaty, xjats ja tyikmøkpøjkɨjxy.  
\v 31 Janch ñɨgyuma̱a̱p ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy ja tyimyja̱ꞌwɨdøø ku ja jadeꞌen tꞌejxtɨ yꞌawijy ja uum ja̱a̱ꞌy, jøts ku kyøꞌ ja myøkpøktɨ pøn køma̱ꞌa̱ttɨ, jøts ku yøꞌøyjøꞌøktɨ pøn tekmya̱ꞌa̱ttɨ, jøts ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy wyɨnꞌejxwa̱ꞌkxtɨ. Xjats ja tjanchtukmøja̱ꞌwɨdøø ja Dios Teety pøn ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy Diosꞌa̱jtɨp. 
\s1 Ku ja Jesús tyika̱a̱y ja ñɨmakta̱xk milbɨ ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 32 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tya̱xtsøøy ja pyabøjkpɨtøjk jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Njanchꞌayoꞌijxpy øts yø ja̱a̱ꞌy, tɨgøøk xøøw øts yø kujk xmøøtsɨnaañɨdɨ, jøts tø ja kyaaky kyøjxnɨdɨ. Kaꞌ øts yø ayuu ngaxwa̱ꞌa̱ndɨ jam tyøjkwɨndum, kuts yø jadiꞌiñɨ tuuꞌa̱jy yꞌukjotkøjxnɨdɨt. 
\p  
\v 33 Xjats ja pyabøjkpɨtøjk ñɨma̱a̱jyɨyɨ: 
\p ―¿Ma̱ts ya̱ jadɨneꞌen nbøjkɨn ja kaaky ja jɨɨꞌkxy jøts yø mayja̱a̱ꞌy jadɨneꞌen kyaꞌadyɨt, jøts nɨpønts ya̱? 
\p  
\v 34 Jøts ja ojts tyɨɨbyikyɨdɨ: 
\p ―¿Wɨna̱a̱k mdsa̱pkaaky japtɨ? 
\p Jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―Wɨxujkyɨ, jøts ja a̱jkxuna̱ꞌjk waanɨ. 
\p  
\v 35 Xjats ja wya̱a̱ñ jøts ku ja ja̱a̱ꞌy yꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨt,  
\v 36 jøts ja tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ wɨxujk ja tsa̱pkaaky møøt ja a̱jkx, jøts ttamøja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja Dios Teety. Jøts ja ttatujkɨyɨɨꞌñ jøts ja ojts tmøꞌøy ja pyabøjkpɨtøjk, jaꞌats ja yikwa̱ꞌkxtɨ jøts ja tmøødyɨ ja mayja̱a̱ꞌy.  
\v 37 Nɨdukɨꞌɨyɨ ja ja̱a̱ꞌy ojts kyaydɨ jøts nɨdukɨꞌɨyɨ kyujxɨdɨ. Yja̱a̱ktyimbyøkmujktɨnɨm jaꞌ ja kaakwyɨnda̱nk ja wɨxujk kach.  
\v 38 Nɨmakta̱xk mil ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy ojts kyaydɨ tum ya̱a̱ꞌdyøjk, abiky ja tøꞌøxyøjktɨ møøt ja mutskuna̱ꞌjktɨ, kaꞌap ja yikmachowdɨ.  
\v 39 Jøtsnɨm ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tmɨnawya̱ꞌkxɨ ja ja̱a̱ꞌy, jøts ja ojts ttatøjkɨñɨ ja ba̱rkɨ jøts ja ñijkxy jam Magdala etjotp. 
\c 16  
\s1 Ku ja fariseotøjk tꞌamɨdoodøø ja Jesús jøts ja ttukꞌejxtɨt ja myɨla̱grɨꞌa̱jtɨn 
\p  
\v 1 Kuts ɨdøꞌøn ja jam jadeꞌen ñijkxy, xjats ja fariseotøjk ja nɨmejnɨyøø møøt saduceotøjktɨ, jøts ja nugo kyajpxyꞌejxwa̱ꞌa̱ñɨyɨ. Jaꞌ ja ojts tꞌamɨdowdɨ jøts ja myɨla̱grɨꞌa̱jtɨn ja ttuꞌunt, jøts tyukꞌejxɨdɨt ja myøkꞌa̱jtɨn jam tsa̱jpwemp, pønɨ janch ku døꞌøn ja yꞌukdiosuꞌngɨ.  
\v 2 Jøts ja yɨdeꞌen tꞌadsøøy: 
\p ―Ku ja et chuuꞌjɨ, pø mnømpxɨ meets: “Tøꞌkxwa̱mp tam yø et, kumɨ tsa̱jpts yø tsa̱jp kyaxɨꞌɨky”;  
\v 3 jøts ku yjøpyꞌaty jøts mnømɨdɨ: “Kaꞌ tam yø et ya̱m tyøꞌkxwa̱ꞌa̱ñ, kumɨ tsa̱jpts yø tsa̱jp kyaxɨꞌɨky jøts yoots møøt.” ¡Meets wɨnꞌøøꞌmbɨdɨ! ¿Sa̱ ja tsa̱jp wa̱ꞌa̱ts xnɨja̱wɨdɨ ku ja jadeꞌen kyaxɨꞌɨky, jøts meets øts njaꞌ kaꞌ xnɨja̱ꞌwɨyɨ ku ja mjayiktukꞌejxtɨ?  
\v 4 Yø tsaachkaꞌøyja̱a̱ꞌy øts ɨdøꞌøn jadeꞌen xꞌamɨdoodɨp jøts yiktukꞌejxtɨt ja mɨla̱grɨ; jaꞌayɨts jaduꞌuk yꞌukyiktukꞌejxnɨdɨt nayɨdeꞌen sa̱ ja Dios ttuuñ ja Jonás. 
\p Xjats ja twɨnwa̱ꞌktuujty, jøts ja tyuuꞌdøjkɨyɨɨꞌñ. 
\s1 Ja fariseɨt ja̱a̱ꞌy yꞌɨxpøjkɨn 
\p  
\v 5 Kuts ja pyabøjkpɨtøjk ña̱jxtøø jam nøø agøꞌøm jam jaduktama̱jñ, jøts ja tja̱ꞌdyɨgøydɨ ja cha̱pkaaky, kaꞌap ja wyɨnaty tø tkondɨ.  
\v 6 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdɨ: 
\p ―Ukmadowdɨm; øyɨm mnayꞌejxꞌetɨdɨt, ejxɨm yø fariseotøjk, ejxɨm yø saduceotøjk xka̱a̱jyɨdɨ yø cha̱pkaaky midi wenk levadurɨ møøt. 
\p  
\v 7 Jøts ja pabøjkpɨtøjk agøꞌømyɨ ñawya̱mbɨ ña̱xwa̱ꞌjkɨdøø: 
\p ―Jaꞌagøjxp yø jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ ku ndsa̱pkaaky tø ngakøꞌøñɨndɨ. 
\p  
\v 8 Myadoow ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jaꞌ, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Tigøjxp ku jadeꞌen mwa̱ꞌa̱ndɨ jøts ku mdsa̱pkaaky kyaꞌettɨ? ¡Nɨwɨneꞌenɨn meets ja janchja̱ꞌwɨn xkidyimyjagyepy!  
\v 9 ¿Kaꞌap meets ja xja̱ꞌgyukɨ, jøts kaꞌ meets ja xja̱ꞌmyech ja tsa̱pkaaky midi magoxk, midi øts ojts nyikwaꞌkxy, jøts øts ja ojts nmoꞌodɨ ja ñɨmagoxk milbɨ ja̱a̱ꞌy, jøts kaꞌ meets ja xja̱ꞌmyech wɨna̱a̱k kach ojts xpøkmuktɨ ja abuꞌxk?  
\v 10 ¿Jøts nɨ jaꞌba̱a̱t xkaja̱ꞌmyatstɨ ja wɨxujkpɨ tsa̱pkaaky midi ndaguma̱a̱y ja makta̱xk milbɨ ja̱a̱ꞌy, jøts wɨna̱a̱k kach ojts xja̱a̱kpøkmuktɨ?  
\v 11 ¿Sudsoꞌampyts kaꞌ xja̱ꞌgyukɨdɨ jøts ku øts kaꞌ ndijy ja tyimcha̱pkaaky midi wenk levadurɨ møøt, midi yjaꞌa̱jttɨp ja fariseotøjk møøt ja saduceotøjktɨ? 
\p  
\v 12 Xjaanɨmts ja tja̱ꞌgyukɨdɨ jøts ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús kidi tyimyjatsa̱pkaagyɨp ja wyɨnaty tø tnɨgajpxy midi wenk levadurɨ møøt, pø ja ɨxpøjkɨnxɨ ja wyɨnaty tø tijy jadeꞌen midi ña̱nkyꞌɨxpøjkɨdɨp ja fariseotøjktɨ møøt ja saduceotøjktɨ. 
\s1 Ku ja Pedro wya̱a̱ñ jøts ku ja Jesús yjaꞌajɨ yiknɨtsokp, ja Cristo 
\p  
\v 13 Xjats ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yja̱ꞌjty jam etjotp midi ja Cesarea de Filipɨt ka̱jp yꞌetɨp, jamts ja tyiktɨɨy ja pyabøjkpɨtøjk, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Sa̱ ja̱a̱ꞌy wya̱ꞌa̱ndɨ, pønɨk øts? 
\p  
\v 14 Jøts ja wya̱ndɨ: 
\p ―Jadeꞌen wɨna̱a̱gɨn wya̱ꞌa̱ndɨ jøts ku mets Juan Bautista; jøts jaduꞌuk wya̱mɨdɨ jøts ku mets mElías, jøts pømbɨts wa̱mɨdɨp jøts ku mets mJeremías, uk pøngapøn Dios kyugajpxy. 
\p  
\v 15 Wɨnets ja Jesús tyiktɨɨy: 
\p ―Jøts meets, ¿sa̱ mee mwa̱ꞌa̱ñ, pøn øts ɨdøꞌøn? 
\p  
\v 16 Xjats ja Simón Pedro tꞌadsøøy: 
\p ―Ja yiknɨtsokpɨ mets, ja Cristo, ja Dios Uꞌnk. 
\p  
\v 17 Jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tꞌadsøøy, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Mets Simón ɨdøꞌøn janchja̱a̱kxøñɨm, Jonás mya̱jnkuꞌnk, kaꞌ pøn ja̱a̱ꞌyɨp mets yø jadeꞌen mdukꞌejxɨp, ja Dios Teetyxɨ døꞌøn yø jadeꞌen mduknɨja̱ꞌwɨyɨp pøn jap tsa̱jpjøtpy.  
\v 18 Tɨɨy me mwɨnmay, møk me mwɨnmay, patyts ɨdøꞌøn myikxømøꞌøy Pedro midi tyijpy tsa̱a̱. Tøts mets nɨkøjxp øts ya̱m nyiktsoꞌonda̱ꞌa̱kwa̱ꞌa̱ñ ja njaꞌ; jøts øts ja nyikmøjta̱ꞌa̱kt, nɨ oꞌjkɨn nɨti ja mɨba̱a̱t kyamɨmada̱ꞌa̱gɨt.  
\v 19 Øts me nmøøpy ja kutujkꞌa̱jtɨn; pønɨ pøn mets ya̱ ja pyøky maaꞌkxujkɨp, nayɨdeꞌen ja tsa̱jpjøtpy yikmaaꞌkxukt. Jøts pønɨ pøn mets ya̱ mgamaaꞌkxujkpy, nayɨdeꞌen ja tsa̱jpjøtpy kyayikmaaꞌkxukt. 
\p  
\v 20 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨma̱a̱y møkta̱ꞌa̱ky ja pyabøjkpɨtøjk, jøts ja kaꞌap pøn ttukmadoꞌodɨt ku jaꞌ Cristo, ku ja yiknɨtsøꞌøky. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy ja yꞌoꞌjkɨn 
\p  
\v 21 Wɨnetyɨpts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wa̱ꞌa̱ts tnɨga̱jpxøjkɨyɨɨꞌñ, jøts ja ttukmadøy ja pyabøjkpɨtøjk jøts ku ja ñøjkxt jam Jerusalén, jøts ku ja møja̱a̱ꞌdyøjk ja yikxon yikꞌayoꞌomba̱a̱dɨyɨt møøt ja teetywɨndsøndøjktɨ jøts ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ. Ojts ja ttukmadøy jøts ku ja yikꞌoogɨt, jujkpyøkpts ja jadɨgojk, jøts ja kyɨdɨgøøk xøøw pyɨdsøꞌømt jadɨgojk ooꞌkpɨ jutjøtpy.  
\v 22 Wɨnets ja Pedro ja ojts yiknijkxyɨ abiky, jøts ja møkta̱ꞌa̱ky ñɨma̱a̱jyɨ: 
\p ―¡Wɨndsønꞌa̱jtɨm, katsojknɨm Dios Teety jøts jadeꞌen mja̱tt! ¡Kaꞌap jadeꞌen mdyimyja̱tt mdyimgyubatt! 
\p  
\v 23 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨwa̱ꞌkjɨmbijty ja Pedro, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¡Mets mɨkuꞌ jɨwa̱ꞌa̱k, majtstutk øts!, nugo mets mjanchyikꞌaduktɨ. Kaꞌ mets jadeꞌen mwɨnmay sa̱m Dios Teety wyɨnmayɨn, jadeꞌen me mwɨnmay sa̱m øy pøn na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 24 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―Pønɨ pøn tsojkɨn tmøøtꞌa̱jtp jøts øts njaꞌ jadeꞌen xpaduujnɨt, kaꞌ mɨba̱a̱t køꞌøm ñadyunkꞌa̱tɨt, jaꞌayɨ ku amumjoojt ñadyamɨyoxɨt ja ayoꞌon jøts ɨdøꞌøn jadeꞌen tpaduꞌunt.  
\v 25 Pønts kajadeꞌenduñɨm nayꞌejxɨp, nɨwɨndem ja tkapa̱a̱ty ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn; jøts pøn ø xkuꞌayoꞌomba̱jtɨp, jaꞌ ɨdøꞌøn tpa̱a̱tp ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn.  
\v 26 ¿Ja ti ja ñɨwya̱ꞌa̱nt øy ja ja̱a̱ꞌy tjajaꞌbøjkixy ja na̱xwiiñꞌa̱jtɨn, jøts ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn neꞌegɨ wyɨndɨgøy? Jabɨ kaꞌaxɨ mɨba̱a̱t ja ñɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn ja tkujuꞌuty.  
\v 27 Ja Dios Teety øts myøkꞌa̱jtɨn nmɨmejnɨp møøt ja a̱nkɨlɨstøjktɨ, jøts øts nwanduꞌundɨt sa̱ jaty nɨduꞌuk nɨduꞌuk pya̱a̱tꞌatyɨ yiktuꞌundɨt.  
\v 28 Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, jøts ku ya̱ ja wɨna̱a̱gɨndɨ pøn kaꞌooktɨp kunɨm ja jawyeen tyimyꞌukꞌejxtɨt ku ø nmɨmeꞌent ja Dios Teety kyutujk midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy. 
\c 17  
\s1 Ku ja Jesús adsuꞌjky yꞌatstɨga̱jch, amuum chama̱mbøjkɨjxy 
\p  
\v 1 Xjats ku kyɨdudujk xøøwꞌa̱jty, wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tmøødɨyɨɨꞌñ ja Pedro, jøts ja Juan møøt ja yꞌa̱jch Jacobo, jøts ja ojts ñøjkxtɨ ma̱ ja kojpk jam janch køjxp;  
\v 2 jamts ja ña̱nktyɨga̱jtsɨ, wemp a̱m ja tyimyꞌejxtɨ ku wyeen yꞌa̱a̱w ja jadeꞌen yja̱jty sa̱m xøøw yꞌañɨn, jøts ja wyet jadeꞌen pyoobɨyɨɨꞌñ sa̱m ja ja̱jɨn.  
\v 3 Jøts ja jotmøñ tꞌejxpa̱a̱ttɨ ja Moisés jøts ja Elías, ku nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tmøøtmadya̱ꞌa̱ky.  
\v 4 Wɨnets ja Pedro tnɨma̱a̱y ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, ¡tyimyꞌøyꞌa̱jtp ku øø ndyimya̱mꞌaty! Pønɨ mdsøjkpy jøts øøts ujtsꞌa̱a̱dyøjk tɨgøøk nyikꞌøyɨt; tuꞌuk mets mjaꞌ, tuꞌuk Moisés yjaꞌ jøts tuꞌuk Elías yjaꞌ. 
\p  
\v 5 Nay ɨxamnɨm ja Pedro jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ ku ja yoots jam yja̱ꞌjty janchyikwɨnꞌooꞌkpɨm, jøts ja tukɨꞌɨyɨ tyikꞌadɨgøøy; jøts jap yootsjøtpy ja Dios Teety yꞌayuujk yikmadøøy ku yɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―Nꞌuꞌnk øts ɨdøꞌøn ya̱ꞌa̱t, yøꞌ øts ɨdøꞌøn nja̱a̱ktajotkujkꞌajtpy. Mɨmadowdɨ pønɨ sa̱ wya̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 6 Kuts ja jadeꞌen tmadowdɨ, xjats ja wɨnda̱ꞌa̱k ña̱xkɨda̱ktɨ, yikxon ja yjantyimchøꞌjkɨdøø.  
\v 7 Jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨmejnɨdɨ, jøts ja tyojnɨdɨ, yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyɨdɨ: 
\p ―Pɨdøꞌøktɨ; kidi mdsøꞌøgɨdɨ. 
\p  
\v 8 Xjats ku ja yꞌejxjøꞌøktøø nɨma̱ ja pøn tkaꞌukꞌejxpa̱tnɨdɨ, nadyuꞌuk ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam. 
\p  
\v 9 Jøts ja kyɨda̱knɨdɨ, ku kojpkøjxp choondɨ, jamts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja møkta̱ꞌa̱ky yꞌanaꞌamɨdøø: 
\p ―Kidi yø pøn xamɨmadya̱ꞌa̱ktɨ midi tø xꞌejxtɨ, jaanɨm ku øts wyɨnaty tø njujkpyiky jadɨgojk. 
\p  
\v 10 Wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk ja tyɨɨbyøjkɨyɨ: 
\p ―¿Tigøjxpɨmts yø ka̱jpxwejpɨtøjk jadeꞌen wya̱ꞌa̱ndɨ jøts ku ja Elías jawyeen myeꞌent, jøts ɨxꞌoojknɨm ja yiknɨtsokpɨ? 
\p  
\v 11 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ojts yɨdeꞌen tꞌadsøy: 
\p ―Janch meꞌemp ɨdøꞌøn ja Elías, jøts ja tukɨꞌɨyɨ tyikꞌøyɨgyøxt.  
\v 12 Øtsts wa̱mp jøts meets nnøjmɨ jøts ku Elías tø yꞌatsmengojmɨ, jøts nɨgɨdi tø tꞌejxka̱ptɨ, tø ja twandundɨ sa̱m yꞌanmɨja̱ꞌwɨn tyimñektɨ. Nayɨdeꞌents øts yø xyikꞌayoꞌomba̱a̱ttɨt. 
\p  
\v 13 Jaanɨmts ja pyabøjkpɨtøjk ja tja̱ꞌgyukɨdøø, jøts kudam ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja jaꞌ tyamɨmadya̱ꞌa̱gyɨdɨ ja Juan Bautista ku ja Elías tijy tø yꞌatsmengojmɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tyikmøkpɨjky tuꞌuk ja mixyuꞌnk pøn wyɨnaty ja mɨkuꞌ tø tyatøkɨyɨ 
\p  
\v 14 Xjats ku ja ojts yja̱ꞌa̱ttɨ ma̱ ja̱a̱ꞌy jam wyɨnatyɨ, jamts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy ñɨmejnɨyɨ jøts ja ojts wyɨnguxanayꞌøyɨyɨ, yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyɨ: 
\p  
\v 15 ―Me teety, ayoꞌejxɨk øts nꞌuꞌnk, adsuꞌjky adsuꞌjky møꞌødyɨ pa̱ꞌa̱m yø pya̱a̱dyɨyɨ jøts tsaachꞌijxyɨm tyuñɨyɨ; atsna̱xkɨda̱kp mayꞌojk jam jønjotp, uk nøøjøtpy pa̱a̱t ñødøkɨ.  
\v 16 Ɨxya̱ts mets yø mbabøjkpɨtøjk yø tø njadanɨmiñ, kaꞌats yø myayɨdɨ jøts yø tyikmøkpøktɨt. 
\p  
\v 17 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yꞌadsøøy, jøts tnøjmɨ pøn jam wyɨnatyɨ: 
\p ―¡Mee kajanchja̱ꞌwɨbɨdɨ, yø mbøky nugo myikmajada̱ktɨp! ¿Ma̱ wɨndemnɨm meets ngajpxy nꞌayuujk xpabøjkɨt? ¿Jøts wɨndemnɨm meets yø yjadeꞌembɨ xuktatsoꞌokt ku øts yø ejtp njanchjanɨga̱jpxꞌity? Meets, yikmen yø pama̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 18 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ojts tkajxpɨdsimy ja mɨkuꞌ, ojts ja ttukmajtstuꞌuty ja mixy jøts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen jatyɨ tyimyøkpɨjky. 
\p  
\v 19 Wɨnetnɨmts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja pyabøjkpɨtøjk myɨga̱jpxɨ jɨbikyꞌampy, jøts ja ojts yiktɨɨyɨyɨ: 
\p ―¿Tigøjxp ku øøts yø mɨkuꞌ tø ngayikpɨdsimy? 
\p  
\v 20 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdɨ: 
\p ―Jaꞌagøjxp ku mjanchja̱ꞌwɨn kyamøkɨdɨ. Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ ku jeexyɨp ja mjanchja̱ꞌwɨn ñɨyjadeꞌen xmøøtꞌa̱ttɨ sa̱m morta̱s pa̱jkɨn, øyts meets yø kojpk xnøjmɨt: “Jɨwa̱ꞌa̱k ya̱ jøts mnøjkxt abikytsoo”; jɨwa̱ꞌa̱kpts ja kojpk. Kaꞌ mee ti mgamayɨt ku janchja̱ꞌwɨn møk xjanchmøøtꞌa̱ttɨt.  
\v 21 Yø yjadeꞌembɨ mɨkuꞌ ja yø iiy pyɨdsimy ku Dios nꞌajotꞌa̱jtɨnt, ku nꞌama̱a̱yꞌa̱jtɨnt ngaguga̱a̱ꞌyɨnt ngaguꞌuujkaꞌant. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy jadɨgojk ja yꞌoꞌjkɨn 
\p  
\v 22 Nay ɨxjamnɨm ɨdøꞌøn ja wyɨnaty wyɨdetɨnɨm ma̱ ja et txøøwɨ Galilea, ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ojts tyukmadøyɨdɨ jøts ku mayja̱a̱ꞌy ja kyøya̱kɨt,  
\v 23 jøts ja yikꞌoogɨt, jujkpyøkpts ja jadɨgojk kyɨdɨgøøk xøøw. Jaꞌats ja tyimchaachjotmayja̱ꞌwɨdøø ku ja jadeꞌen tnɨja̱ꞌwɨdøø. 
\s1 Ku ja tsa̱ptøjk yikugubety 
\p  
\v 24 Xjats ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tmøøtja̱ꞌjty ja pyabøjkpɨtøjk jam Capernaumɨt ka̱jpkøjxp, jamts ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn yiktsa̱ptøjkugubajttɨp, jaꞌats ɨdøꞌøn ojts tnɨnøjkxtɨ ja Pedro, jøts ja ojts tyiktøwdɨ: 
\p ―¿Kaꞌ meets yø myikꞌɨxpøjkpɨ tkugubety yø tsa̱ptøjk? 
\p  
\v 25 Jøts ja Pedro yꞌadsøøy: 
\p ―Kyugubejtpyxɨ yøꞌ. 
\p Xjats ku ja Pedro tyøjkɨyɨɨꞌñ tøjkjøtpy, japts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja jawyeen ñɨma̱a̱jyɨ: 
\p ―¿Sa̱ me Simón mwɨnmay? ¿Pøn yja̱wɨ yø wɨndsøndøjk tyukugubajttɨp, ja kyøꞌømɨguꞌuk uk ja wenk ja̱a̱ꞌy? 
\p  
\v 26 Jøts ja Pedro yꞌadsøøy: 
\p ―Ja wenk ja̱a̱ꞌy yø tyukugubajttɨp. 
\p Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yꞌadsowɨmbijty: 
\p ―Aaa kaꞌats tam adøm ɨdøꞌøn xpa̱a̱tꞌa̱jtyɨm nya̱jkɨnt ja tsa̱ptøjk kugubajtɨn, pønɨ abiky ja̱a̱ꞌy tyukugubajttɨp.  
\v 27 Jøts nɨpøn ngayikꞌa̱mbøjkɨn, nøjkx mejyꞌagøꞌøm jøts jam xjuutt ja a̱jkx, pønɨ midi ɨnet mɨjawyeen mjuuꞌtpy, jaꞌ yꞌa̱a̱wjøtpyts ɨnet meeñ xpa̱a̱tt tuꞌuk. Pya̱a̱tpts ɨnet jaꞌ jøts ja namajtsk ngugubajtɨnꞌa̱jtɨn; jaꞌats myiknøjkxp jøts xꞌatsmoꞌot ja yikugubajtpɨ. 
\c 18  
\s1 Pøn ɨdøꞌøn jawaanɨ møj ma̱ Dios ja yja̱a̱ꞌy ja kyutujk ttanɨtanɨ 
\p  
\v 1 Ñɨñayɨ wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús pyabøjkpɨtøjk ñɨmejnɨyɨ, jøts ja ojts yiktɨɨyɨyɨ: 
\p ―¿Pømbɨ øø nɨduꞌugɨn ja tyimyꞌukmøjtøkɨp ku ja mgutujk xyikna̱xkɨda̱ꞌa̱kt? 
\p  
\v 2 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ tuꞌuk mutsk mixyuꞌnk, jøts ja tyikwa̱ꞌkꞌøyɨyɨɨꞌñ jaꞌ yꞌagujkꞌa̱mdɨ,  
\v 3 jøts ja tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, pønɨ kaꞌ meets ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨn xyiktɨgach, pønɨ kaꞌ meets jadeꞌen mnabyɨkta̱ꞌa̱gyɨ sa̱m neꞌegɨ mutskuna̱ꞌjk yja̱ꞌgyukɨndɨ, kaꞌ mee mɨba̱a̱t jadeꞌen myikupøkt jøts mdøkɨdɨt ma̱ Dios ja kyutujk ttanɨtanɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy.  
\v 4 Patyts jaꞌ myøjtøkɨt jam ma̱ Dios ja kyutujk ttanɨtanɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy jaꞌ pøn yikꞌayowɨm ja̱a̱ꞌyꞌa̱jtp, pøn jadeꞌen nabyɨkta̱a̱jkɨp sa̱m ya̱ꞌa̱t mutskuꞌngɨn.  
\v 5 Jøts øy pøn pønɨ xukpøjkɨdɨp øts ja njaꞌ midi yikꞌayowɨm ja̱a̱ꞌyꞌa̱jttɨp sa̱m ya̱ꞌa̱t mutskuꞌngɨn, øts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty køꞌøm xkupøjkp. 
\s1 Jaꞌ midi yikpøkpyajtp 
\p  
\v 6 ’Jøts pønɨ pøn tꞌukyikpøktyuꞌump øts ja njaꞌ pøn ø xjanchja̱ꞌwɨdɨp, neꞌegɨ ja øyɨk yꞌijty jøts ja mejyjøtpy yikuwɨbejpɨt, ku møj pa̱a̱nda̱a̱k ja yꞌukyiktayukxotsɨt.  
\v 7 ¡Janch kawɨndøøp yø na̱xwiiꞌñɨt ku ja yꞌity midi ja̱a̱ꞌy tyikpøkpyajtp! Nøjkx na̱xpyɨm yø jadeꞌen, jøts ¡yjanchꞌayøøy jaꞌ pøn ja myɨguꞌuk yikpøktyundɨp! 
\p  
\v 8 ’Paty nayɨdeꞌen pønɨ myikpøkpyajttɨp mgøꞌ mdeky, jaꞌayɨ ku xtyimwyɨboottɨt jøts jagam xpɨkta̱ꞌa̱ktɨt; neꞌegɨ øyꞌa̱tp ku køtuk paktuk mdøkɨt jap ma̱ Dios jam, jøts kidi kaꞌpxy xmɨnijkxy ja mgøꞌ mdeky jap infierno.  
\v 9 Jøts pønɨ yø mween myikpøktyuujnɨp, nawyeenjuudɨts jøts abiky xpɨkta̱ꞌa̱kt; neꞌegɨts øyꞌa̱tp ku neꞌegɨ wenduꞌuk mdøkɨt jap ma̱ ja Dios, jøts kidi yø mween kaꞌpxy xmɨdøkɨ ku myikuwɨbepɨt jap jønjøtpy midi jap infierno. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty tuꞌuk ja borreek midi tɨgøøpy 
\p  
\v 10 ’Kidits øts ja nꞌuꞌnk nꞌuna̱ꞌjk xmɨjotma̱ꞌjtɨdɨ. Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ jøts ku yꞌa̱nkɨlɨs ja jap tsa̱jpjøtpytɨ Dios Teety wyɨngujkpy.  
\v 11 Pø jaꞌaxɨ tø nnɨmiñ jøts øts ja nyiknɨtsoꞌokꞌa̱ttɨt pøn ja pyøky yikwɨndɨgøꞌøyɨñɨdɨp. 
\p  
\v 12 ’¿Sa̱ mee mꞌukwa̱ꞌa̱ñ? Ku ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty tmøøtꞌaty nɨmagøꞌpxy ja borreegɨ, jøts kuts ja tuꞌuk tyɨgøꞌøty, ¿ti kaꞌap ja tꞌatsꞌɨxa̱ꞌa̱t? Kuwa̱nɨxɨ ja jam kojpkøjxp tyikta̱ꞌa̱nt ja ñɨmaktaꞌpxy myakta̱xujkpɨ, jøts ja tꞌatsꞌɨxa̱ꞌa̱t midi tø tyɨgøy.  
\v 13 Kuts ja tpa̱a̱tt, neꞌegɨ tyaxonda̱ꞌa̱kpts jaꞌ midi tø yꞌuktɨgøy jøts nɨkaꞌap ja jadeꞌen neꞌegɨ yiktaxonda̱ꞌa̱ktɨ ja ñɨmaktaꞌpxy myakta̱xujkpɨ midi kadɨgøødyɨp.  
\v 14 Jadeꞌents meets ɨdøꞌøn ja Dios Teety mja̱wɨyɨdɨ pøn jap tsa̱jpjøtpy, kaꞌap ja ttsøky jøts yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjk ja jadeꞌen tyɨgøꞌøty. 
\s1 Sa̱ nmɨguꞌuktøjk nmaaꞌkxuujkɨnt 
\p  
\v 15 ’Pønɨ jam mmɨguꞌuk mgaꞌødyuñɨyɨ, nagya̱jpxɨdɨts anadyuꞌuk jøts xukwɨnja̱wɨt ja pyøky. Pønɨ kyupijkpyts, tøts ja mjaꞌ wyɨnaty myajada̱ꞌa̱ky jøts ja pyøky nayɨdeꞌen tkaguꞌayoꞌomba̱a̱dɨt.  
\v 16 Kuts mgagupøkɨt ku kaꞌ mmadoowa̱ꞌa̱nɨt, wɨnets tuꞌuk majtsk ja̱a̱ꞌy xwa̱a̱dsoꞌot jøts ja tꞌejxtɨt tnɨja̱wɨdɨt pønɨ sa̱ jam pøn wya̱ꞌa̱ñ.  
\v 17 Kuts ja kyayikmøjpɨkta̱kmɨdɨt, wɨnets xukmadoꞌot ja mayja̱a̱ꞌy pøn tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Dios; jøts ku nɨ jaꞌba̱a̱t kyayikmøjpɨkta̱kmɨdɨt, wɨnets ja jadeꞌen xpɨkta̱ꞌa̱ktɨt sa̱m ja ja̱a̱ꞌy pøn Dios tkajanchja̱ꞌwɨdɨp, uk jadeꞌen sa̱m yikugubajtpɨtøjk yikwa̱ꞌa̱ndɨ yiktejtɨ. 
\p  
\v 18 ’Janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, pønɨ pøn meets ya̱ ja pyøky maaꞌkxuujkɨp, nayɨdeꞌen ja tsa̱jpjøtpy yikmaaꞌkxukt. Jøts pønɨ pøn mets ya̱ mgamaaꞌkxujkpy, nayɨdeꞌen ja tsa̱jpjøtpy kyayikmaaꞌkxukt. 
\p  
\v 19 ’Nayɨ ndukmadoodɨp ɨxya̱m, pønɨ pøn tuꞌuk majtsk nagya̱jpxɨdɨp, jøts tꞌamɨdoowa̱ꞌa̱ndɨ tpøktsoowa̱ꞌa̱ndɨ tigati ja Dios Teety, moꞌojɨdɨpts jaꞌ.  
\v 20 Pønɨ ma̱ tuꞌuk majtsk ñamyukyɨdɨ ja ja̱a̱ꞌy øts køjxp, jamts øts ja møøt nꞌity. 
\p  
\v 21 Xjats ja Pedro ojts tnɨnijkxy ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, jøts ja ttɨɨbyɨjky: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, ¿wɨna̱a̱k ojkɨn øts ja nmɨguꞌuk nmaaꞌkxt ku øts ja xkaꞌødyuꞌunt kawɨna̱a̱k ojk? ¿Øy ku wɨxujk ojkɨn? 
\p  
\v 22 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yꞌadsøøy: 
\p ―Kaꞌaxɨ me nnøjmɨ jøts ku jaꞌayɨ wɨxujk ojk. Nømpxɨ øts ya̱m nwa̱ꞌa̱ñ jøts kawɨna̱a̱k ojk pønɨ wɨna̱a̱k ojk meets ja ja̱a̱ꞌy mmɨdundɨgøyɨdɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty ja tumbɨ pøn tkamaaꞌkxujkp ja myɨguꞌuk 
\p  
\v 23 ’Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios kyutujk sa̱m tuꞌuk ja wɨndsønɨn pøn ja tyumbɨtøjk ojts tyojpayøꞌøy.  
\v 24 Ɨxam ɨdøꞌøn wyɨnaty tnɨbøkɨnɨm, ku ja ojts yiktanɨway tuꞌuk ja tyumbɨ midi ja wyɨnaty kawɨneꞌen mɨyojꞌa̱jtɨyɨp.  
\v 25 Kumɨ kaꞌats ja tyumbɨ myeeñ ti ja tyagubatp ja yoj, wɨnets ja wɨndsøn wya̱a̱ñ jøts wan tyiknɨtooktɨ møøt yꞌuꞌnk ñɨdøꞌøxy, jøts pønɨ ti jaty jam pyɨkta̱ꞌa̱kyꞌa̱jttɨp. Jøts pønɨ wɨneꞌen ja chooba̱a̱ttɨ, jaꞌats ja yoj kyudøkɨp.  
\v 26 Xjats ja tumbɨ tmɨnuuꞌkxa̱a̱jky ja wyɨndsøn, ojts ja twɨnguxanɨ, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: “Wɨndsøn, mɨduda̱ꞌa̱kyꞌa̱jtk øts, ngubatp øts ja tukɨꞌɨyɨ.”  
\v 27 Xjats ja wɨndsøn ja ojts yꞌayoꞌijxyɨ, jøts ja yoj ja tyamaaꞌkxuujkɨyɨ jøts ja yikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøøjmɨyɨ.  
\v 28 Kuuyɨ ja tumbɨ jaꞌayɨ pyɨdsɨɨmy, jøts ja ojts tuꞌuk tmɨnabya̱a̱dyɨyɨ ja myɨguꞌuk ja myøøtumbɨ, jaꞌ ja mɨyojꞌa̱jtɨyɨp tuꞌuk pesɨ majtsk pesɨ. Yukpa̱jkijxpy ja ojts tyimyach jøts ja jadiꞌiñɨ tyukpanɨ, yɨdeꞌen ja møkꞌampy tnøjmɨ: “¡Peꞌtpy xkubatt ja yoj, ya̱k putyɨ!”  
\v 29 Wɨnets ja myɨguꞌuk ñagyuxendya̱a̱jkøø jaꞌ wyɨndum jøts ja ojts myɨnuuꞌkxa̱ꞌa̱gyɨyɨ: “Mɨduda̱ꞌa̱kyꞌa̱jtk øts, ngubatp øts ja tukɨꞌɨyɨ.”  
\v 30 Jøts ja yjaduꞌukpɨ, kaꞌap ja tkupɨjky, ojts ja ñijkxy jøts ja ojts tpɨkta̱ꞌa̱ky ja myɨguꞌuk jap puxøjkjøtpy kunɨm ja tyimgyubatt ja yoj.  
\v 31 Kuts ja yjaduꞌukpɨ ja jadeꞌen tꞌejxtøø, tyimyꞌayojɨdɨ jaꞌ jøts ja ojts tꞌatstukmadowdɨ ja wyɨndsøn sa̱ jaty ja wyɨnaty tø tꞌejxtɨ.  
\v 32 Wɨnets ja wɨndsøn ja tyumbɨ tna̱nkwya̱dsojøø midi ɨdøꞌøn jadeꞌen adøtsp, jøts ja tnɨma̱a̱y: “¡Mets mɨkuꞌ, burrɨ! Tø mets ja myoj ndameeꞌkxy ku me tø xmɨnuuꞌkxa̱ꞌa̱ky.  
\v 33 Nayɨdeꞌen me ndijy jeexyɨp ja mmɨguꞌuk xꞌayoꞌijxy sa̱ me tø nꞌayoꞌijxyɨn.”  
\v 34 Yikxon ja wɨndsøn yjantyimyꞌa̱mbɨjky, jøts ja tkejxy ayoobɨ kunɨm ja myɨgubajtkøxɨt. 
\p  
\v 35 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yɨdeꞌen myadya̱kꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ: 
\p ―Nayɨdeꞌen meets ja Dios Teety mdunɨyɨt pønɨ kaꞌ amumjoojt xmaaꞌkxuktɨ ja mmɨguꞌuk. 
\c 19  
\s1 Ku ja Jesús kya̱jpxwijy sudso ja amajtskꞌa̱jtɨn ñaxy 
\p  
\v 1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jadeꞌen wyɨnaty tø wya̱ꞌa̱ñ, xjats ja chøøꞌñ Galilea etjotp, jøts ja ñijkxy jam Judeꞌɨt etjotp midi ta̱mp nøøbukøꞌøm Jordán.  
\v 2 May ja̱a̱ꞌy ja pawɨdejtɨyɨp, jøts ja jam may tyiktsøøjky ja pama̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 3 Wɨnets ja fariseotøjk wɨna̱a̱gɨn tnɨmendɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jøts ja tkajpxyꞌejxwa̱ꞌa̱ndɨ, ojts ja tyiktøwdɨ: 
\p ―¿Kutuky yø jadeꞌen jøts øy pøn tmajtstuꞌutt ñɨdøꞌøxy ku ja yiin waan tyundɨgøy? 
\p  
\v 4 Jøts ja tꞌadsøøy: 
\p ―¿Kaꞌanɨm meets ja Dios kyajpxy xꞌejxɨ? Pø patyxɨ ja ya̱a̱ꞌy ja tøꞌøxy tyikꞌøyɨyɨɨꞌñ pøn xyiktsoꞌonda̱a̱jkɨndɨp.  
\v 5 Nayɨ nøøm jaꞌ: “Jaꞌagøjxp ja ya̱a̱ꞌdyøjk ja tyeety ja tya̱a̱k tmajtstuꞌutt, jøts ja ñɨdøꞌøxy ja møøt tuꞌugyɨ jaꞌayɨ chøønɨt.”  
\v 6 Tuꞌugyɨ ja ñamyayɨ tyimbya̱a̱ty øy ja ja̱a̱ꞌy yjanamajtskɨdɨ, paty kaꞌap pya̱a̱tꞌatyɨ jøts ja̱a̱ꞌy ja tna̱nkñawya̱ꞌkxɨt midi Dios tø ttanɨbɨkta̱a̱gɨ tuꞌuk ya̱a̱ꞌy jøts tuꞌuk tøꞌøxy. 
\p  
\v 7 Xjats ja ttɨɨbyøjktɨ: 
\p ―¿Jøts tigøjxpts ja Moisés tya̱jky ja tɨyꞌa̱jtɨn ja tøꞌøxyøjk jøts øy ja yikmajtstuꞌutt? 
\p  
\v 8 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tꞌadsøøy: 
\p ―Meets jadeꞌen ja mgawɨndɨyꞌa̱jtɨn myikmajadakpy ku ja Moisés ojts tyikutuky jøts øy xmɨnawya̱ꞌkxɨdɨt ja mnɨdøꞌøxy; kaꞌapts yø yꞌijty jadeꞌen tsoꞌonda̱ꞌa̱gyɨp.  
\v 9 Øts wa̱mp, pønɨ pøn tmɨnawya̱ꞌkxɨp ja ñɨdøꞌøxy aꞌøyꞌampy, ku ja wenk ya̱a̱ꞌdyøjk ja wyɨnaty tjagamøøtꞌaty, jøts ja tmøøtꞌamajtskɨgyojmɨ ja wenk tøꞌøxyøjk, jaꞌ ɨdøꞌøn pøktyump; nayɨ pøky ja nayɨdeꞌen pøn tmøøtꞌamajtskɨyɨp ja tøꞌøxyøjk midi tø yikmajtstuꞌuty. 
\p  
\v 10 Xjats ja pyabøjkpɨtøjk ja ñɨma̱a̱jyɨyøø: 
\p ―Pønɨ jadeꞌendam ya̱a̱ꞌdyøjk tmøøtsøønɨ ja ñɨdøꞌøxy, neꞌegɨ øy tamts jaꞌ ku nguidyimyꞌamajtskaꞌant. 
\p  
\v 11 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Pø janch jadeꞌen, kaꞌapts nɨdukɨꞌɨyɨ tkupøktɨ. Kaꞌap ya̱ꞌa̱t wɨnma̱a̱ꞌñ pøn nugo aja̱wɨ tja̱ꞌgyukɨ, jaꞌayɨ døꞌøn tkupøjktɨp pøn Dios møøjyɨdɨp.  
\v 12 Ja mayjøøjp ja wɨnma̱a̱ꞌñ jøts ja̱a̱ꞌy kyaꞌamajtskɨdɨ: ku wɨna̱a̱gɨn kaꞌpxy kyamendɨ na̱xwiiñ, wɨna̱a̱gɨnts køꞌøm ñadyuñɨdɨ ku ñayꞌisa̱bikyɨdɨ jøts kaꞌ yꞌamajtskɨdɨt, jøts ja wɨna̱a̱gɨn pøn tkaguꞌamajtskɨp ja Dios kyutujk. Pønɨ pøn jadeꞌen ttunwa̱mp, wants jadeꞌen ttuñ. 
\s1 Ku ja Jesús tkunuuꞌkxy ja mutskuna̱ꞌjk 
\p  
\v 13 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yiktanɨmiiñ mutsk mixyuna̱ꞌjktɨ jøts ja tkønɨxa̱jt jøts ja tkuꞌamɨdowɨt; jøts ja pyabøjkpɨtøjk yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y ja ja̱a̱ꞌy pøn twa̱a̱mendɨp ja mutskuna̱ꞌjk jøts kyatøkɨdɨt ja mutskuna̱ꞌjk.  
\v 14 Yɨdeꞌents ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Majtstuꞌuttɨ, wan øts yø mutskuna̱ꞌjk xnɨmendɨ, kidi meets yø xkayikna̱jxnɨ; yøꞌ døꞌøn Dios jaꞌa̱jtɨdɨp pøn jadeꞌendɨ sa̱m yø mutskuna̱ꞌjkɨndɨ, jaꞌats tpa̱a̱ttɨp ja Dios kyutujk. 
\p  
\v 15 Jøts ja ojts tkunuuꞌkxy ja mutskuna̱ꞌjk, jøts ja jam ojts choꞌonɨ. 
\s1 Ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 16 Tuꞌuk ɨdøꞌøn una̱ꞌjk ja̱a̱ꞌy, jaꞌats ojts tꞌatsꞌixy ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, jøts ja tꞌatsnɨma̱a̱y: 
\p ―Mets øyja̱a̱ꞌy yikꞌɨxpøjkpɨ, ¿ti øyꞌa̱jtɨn ø nduꞌump jøts øts ja nꞌanmɨja̱ꞌwɨn ja jujkyꞌa̱jtɨn tpa̱a̱tt xemɨkøjxp? 
\p  
\v 17 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Tiku ø xnøjmɨ jøts ku ø nꞌøyɨ? Tuꞌugyɨ jaꞌ midi øy, jøts ja Dios ɨdøꞌøn jaꞌ. Pønɨ mba̱a̱twampyts ja jujkyꞌa̱jtɨn xemɨkøjxp, paduujnɨts ja Dios kyutujk. 
\p  
\v 18 Jøts ja una̱ꞌjk ja̱a̱ꞌy wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Midiꞌibɨ? 
\p Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨma̱a̱y: 
\p ―Kidi myikja̱a̱ꞌyꞌøøky; kidi mmɨguꞌuk ñɨdøꞌøxy xpøjkxɨ; kidi mmeech; kidi pøn xwɨnda̱a̱yꞌaty;  
\v 19 wɨndsøꞌøgɨ mdeety mda̱a̱k; jøts tsok mmɨguꞌuk sa̱m køꞌøm mnachøkyɨn. 
\p  
\v 20 Jøts ja una̱ꞌjk ja̱a̱ꞌy yɨdeꞌen tnɨma̱a̱y ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm: 
\p ―Tø øts yø jadeꞌen njatunguixy, jaayɨm øts yø jadeꞌen mbaduñ ku nmutskꞌaty. ¿Tits øts ɨdøꞌøn nja̱a̱ktuꞌump? 
\p  
\v 21 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Pønɨ øy yikxon mja̱a̱ꞌyꞌa̱twa̱ꞌa̱ñ, nøjkx xꞌatstoꞌokjøꞌøkixy ti jaty jam mjagyejpy jøts xmoꞌot ja ñɨmeeñ ja ayoobɨ ja̱a̱ꞌy, wɨnets xpa̱a̱tt ja øyꞌa̱jtɨn ja xonda̱a̱jkɨn jap tsa̱jpjøtpy; ku jadeꞌen xꞌuktuꞌunt, wɨnets mmeꞌent jøts ø xpawɨdett. 
\p  
\v 22 Xjats ku ja jadeꞌen tmadøøy, jøts ja yjotmadyøjkɨyɨɨꞌñ, kumɨ jantyimgyumeeñ, kumɨ jantyimgyubɨkta̱ꞌa̱ky ɨdøꞌøn jaꞌ. 
\p  
\v 23 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―Øts ya̱m tyimwya̱mp jøts ku møk yꞌadukyɨ jøts kumeeñ ja̱a̱ꞌy tpa̱a̱jttɨt ja Dios kyutujk midi jap tsa̱jpjøtpy.  
\v 24 Jøts ja̱a̱ktyimwya̱mp øts jøts ku ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy janch apenɨ ña̱xtɨ ma̱ Dios ja kyutujk ttanɨtanɨ tukɨꞌɨyɨ, pø neꞌegɨ tsojk ña̱xt ja møj jɨyujk jap xuꞌunjutjøtpy. 
\p  
\v 25 Kuuyɨ ja pyabøjkpɨtøjk ja jadeꞌen tmadoodøø, janch ñɨgyuma̱a̱p ja tyimyja̱ꞌwɨdøø, jøts ja xem ya̱m ñayiktøøjɨdøø: 
\p ―¿Pønɨmts ɨdøꞌøn nɨtsoꞌokꞌa̱tp? 
\p  
\v 26 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ojts yꞌijxyɨdɨ, jøts ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Kaꞌap yø øy pøn ja̱a̱ꞌy køꞌøm ña̱nkñɨtsoꞌogɨyɨt, ja Dios jaꞌayɨ myøøtꞌajtpy ja møkꞌa̱jtɨn sudso xyiknɨtsoojkɨnt, nɨti Dios tkatsepja̱wɨ. 
\p  
\v 27 Xjats ja Pedro tyiktɨɨy: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, tø øø tukɨꞌɨyɨ nꞌɨxma̱jtskixy ti jaty øøts yꞌity njagyejpy, jøts øø tø ndsøøñ jøts me myikpawɨdity. ¿Tits øøts ɨdøꞌøn nba̱a̱tp, ti øøts ɨdøꞌøn nbøkp? 
\p  
\v 28 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tꞌadsøøy: 
\p ―Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, ku yja̱ꞌa̱tt ja xøøw ja jumøjt ku tukɨꞌɨyɨ yjemyɨgyøxt jadɨgojk, ku ø nꞌɨxa̱ꞌa̱kt ngutujkta̱a̱jkjøtpy ku øts ja møkꞌa̱jtɨn nmɨꞌɨxa̱ꞌa̱kt, jøts meets wɨneꞌenɨn meets ɨxa xpawɨdity, xnayɨmøøtꞌɨxa̱ꞌa̱kp meets nayɨdeꞌen nɨmakmajtsk jap kutujkta̱a̱jkjøtpy, jøts xɨɨdyuꞌundɨt ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy nɨdukɨꞌɨyɨ.  
\v 29 Jøts nayɨdeꞌen pøn jaty tø tmajtstutkøxtɨ ja tyøjk, ja myɨguꞌuktøjk, chøꞌ yꞌuch, tyeety tya̱a̱k, yꞌuꞌnk ñɨdøꞌøxy, uk ña̱a̱jx kya̱m tmajtstuꞌuttɨba̱a̱t øts ngutujkøjxp, yikmoꞌodɨpts ja jɨnaxy jɨnaxy øy ti, jøts pya̱a̱ttɨp jaꞌ ja jujkyꞌa̱jtɨn midi xemɨkøjxp.  
\v 30 Jøts may ja wyɨndɨgøꞌødyɨt pøn ɨxya̱m namyøjpɨkta̱a̱jkɨdɨp køꞌøm; jøts pøn ɨxya̱m neꞌegɨ wɨndɨgøyꞌejttɨp, jaꞌats neꞌegɨ nøjkx møjtøkɨdɨp. 
\c 20  
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty ja tumbɨtøjk 
\p  
\v 1 ’Jadeꞌenɨn ɨdøꞌøn ja Dios kyutujk midi yja̱a̱ꞌy tyanɨtanaapy sa̱m tuꞌuk ja̱a̱ꞌy kyuga̱mꞌatyɨn jøts ja chøøñ jøpyɨ jøpyɨ tumbɨ ɨxaabyɨ jøts ja yꞌuvɨtsa̱ꞌa̱m pyɨdøꞌøkt.  
\v 2 Ojts ja tyikwɨnꞌøyɨdɨ møøt ja tumbɨtøjk, øy ja tmɨjuꞌuty tuꞌuk puxmeeñ tukxøøw, jøts ja ojts tkexy tumbɨ jam kya̱mjotp.  
\v 3 Jøts ɨdøꞌøn ja ojts choꞌongojmɨ, ja xøøw wyɨnaty tukꞌajopuꞌnk, jøts ja jap ma̱a̱yjøtpy ojts tja̱a̱kꞌixy ja ja̱a̱ꞌy pøn awa̱tsɨdɨp.  
\v 4 Yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: “Nøjkx mee nayɨdeꞌen mduñ jap ka̱mjøtpy, jøts nmɨjuꞌudyɨt nayɨdeꞌen sa̱m pya̱a̱tꞌatyɨ.” Wɨnets ja ojts ñøjkxtɨ.  
\v 5 Xjats ja wɨndsøn choꞌongojmɨ ku ja xøøw kyukɨyɨɨꞌñ, nayɨdeꞌen wɨnakxyøøw nay ja tumbɨ døꞌøn ja yꞌatsꞌejxkojmɨp.  
\v 6 Jøts ku ja xøøw jawaanɨ kyajajxnɨ, xjats ja ojts choꞌongojmɨ tumbɨ ɨxaabyɨ, jøts ja ojts ñijkxy nay jap ma̱a̱yjøtpy, jøts ja ojts tja̱a̱kpa̱a̱ty ja ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty awa̱tsɨdɨp, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: “¿Tiku meets ya̱ nugo mxɨnaxy, ti kidi mee mdunwa̱ꞌa̱ñ?”  
\v 7 Yɨdeꞌents ja yꞌadsoodøø: “Kumɨ kaꞌap øø pøn xyiktunkpa̱a̱twa̱ꞌa̱ñ.” Xjats ɨdøꞌøn ja tnɨma̱a̱y: “Nayɨ nøjkxts mdundɨ øts nga̱mjøtpy, jøts nmɨjuꞌudyɨt.”  
\v 8 Xjats ku yꞌuxꞌa̱jty, wɨnets ja wɨndsøn tnɨma̱a̱y ja tyumbɨ midi yiktump: “Ya̱a̱jxɨ yø tumbɨtøjk jøts xmoꞌot myɨjuuꞌñ yøꞌ jawyenɨdɨp pøn ɨxꞌoojk tø tyøkɨdɨ tumbɨ, jøts ja ɨxꞌoojk xmɨjuꞌuty pøn jawyeen tø tyøkɨdɨ tumbɨ.”  
\v 9 Wɨnets ja myendøø pøn wyɨnaty ɨxꞌoojk tø tyøkɨdɨ tumbɨ ku ja xøøw jawaanɨ kyajajxnɨ, jøts ja myɨjuuꞌñ ja ojts kaꞌpxy tꞌaxa̱jɨdɨ tuꞌuk puxmeeñ nɨduꞌuk nɨduꞌuk.  
\v 10 Xjats ku yjaꞌ ja tyaja̱ꞌjtɨdøø pøn wyɨnaty jawyeen tø tyøkɨdɨ tumbɨ, jadeꞌen ja wyɨnmaydɨ yikmɨjuꞌudyɨp ja tijy jawaanɨ tsowɨ; nayɨdeꞌen myɨjuuꞌñ ja ojts tꞌaxa̱jɨdɨ tuꞌuk puxmeeñ nɨduꞌukjaty.  
\v 11 Ku ja jadeꞌen ojts tꞌaxa̱jɨdɨ ja myɨjuuꞌñ, xjats ja tmɨꞌa̱mbøjktøø ja wyɨndsøn,  
\v 12 yɨdeꞌen ja tnɨmaadyøø: “Pøn neꞌegɨ oojk tø yja̱ꞌa̱ttɨ, jaꞌayɨ tø tyundɨ tukꞌhorɨ; jøts neꞌegɨ nayɨdeꞌen tø xmɨjuy sa̱m øø tø xmɨjuyɨn, jøts tøts øøts yikxon nduñ jøts øøts yikxon tukxɨnaxy tø nnɨꞌañ.”  
\v 13 Jøts ja wɨndsøn yꞌadsøøy, yɨdeꞌen ja wɨna̱a̱gɨn yiknɨmaadyøø: “Kaꞌ me mɨguꞌuk ya̱m sa̱ nduñ. ¿Ti kidi tø nnagyajpxyɨn jøts ku nmɨjuꞌuty tuꞌuk puxmeeñ?  
\v 14 Axa̱jɨ yø mmɨjuuꞌñ jøts mnøjkxnɨt. Nayɨdeꞌen øts yø nmɨjuuwya̱ꞌa̱ñ pøn oojk tø tyøkɨdɨ tumbɨ sa̱m mee tø myikmɨjuyɨn.  
\v 15 ¿Pøn øts yø ndejɨn jadeꞌen xkaduktuꞌump pønɨ sa̱ øts nmeeñ køꞌøm nyiktunkpa̱a̱twa̱ꞌa̱ñ? ¿Uk yøꞌ ɨdøꞌøn mꞌama̱ꞌa̱tꞌajtpy ku nꞌøyja̱a̱ꞌyꞌaty?” 
\p  
\v 16 Jøts ja Jesús jadɨgojk yɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―Jadeꞌents ɨdøꞌøn ejx øts ja nwa̱ꞌa̱ñ, pøn ta̱ndɨp ɨxꞌoojk, jaꞌats neꞌegɨ jawyenɨdɨp, jøts pøn jawyenɨdɨp, jaꞌats ta̱ꞌa̱ndɨp ɨxꞌoojk. Kumɨ may jaꞌadɨ pøn yiktukmadoodɨp jøts myeꞌendɨt, nɨwaanɨts jaꞌadɨ pøn yikꞌaꞌejxɨdɨp jøts tya̱ꞌa̱ndɨt. Nayɨdeꞌents ja Dios Teety ttuꞌunt ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajxpy jadɨgojk ja yꞌoꞌjkɨn 
\p  
\v 17 Xjats ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam wyɨnaty tuuꞌa̱mnɨ midi Jerusalén nøjkxp, wɨnets ja abiky tjɨwa̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk midi nɨmakmajtsktɨ, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p  
\v 18 ―Ɨxya̱ tø nbejtyɨndɨ Jerusalén ma̱ øts nyikøya̱kt, jøts øts ja teetywɨndsøndøjk, jøts øts ja ka̱jpxwejpɨtøjk nyiktagɨdøkɨt pøn ø xyikꞌooktɨp.  
\v 19 Jaꞌats ø xkøya̱ktɨp jøts øts ja xagɨdøkɨdɨt pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, jaꞌats ø xnɨxeꞌektɨp xjaxeꞌektɨp, jaꞌanɨm ø xwɨnwoptɨp xjɨpwoptɨp jøts øts ja xyikruspattɨt; kidɨgøøk xøøwts øts ja oꞌjkɨn nmɨmada̱ꞌa̱kt jøts ø njujkpyøkt jadɨgojk. 
\s1 Ku ja tøꞌøxyøjk tꞌamɨdøøy ja mayꞌa̱jtɨn midi tya̱a̱kꞌa̱jtp ja Jacobo møøt ja Juan 
\p  
\v 20 Wɨnets ja Zebedeo yꞌuna̱ꞌjk jam myendøø møøt ja tya̱a̱k ma̱ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam wyɨnaty. Ja Juan ɨdøꞌøn jaꞌ møøt ja Jacobo, jaꞌats ɨdøꞌøn ja tya̱a̱k jam ojts twɨnguxanɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, jøts ja tꞌamɨdoowa̱ꞌa̱ñ tuꞌuk ja mayꞌa̱jt.  
\v 21 Jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ojts yiktɨɨyɨyɨ: 
\p ―¿Ti døꞌøn mdsøjkpy? 
\p Jøts ja tꞌadsøøy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Tun mayꞌa̱jt, jøts øts nꞌuꞌnk xyikꞌɨxa̱jkɨt adsow aduuk ku mgutujk xyikna̱xkɨda̱ꞌa̱kt, tuꞌuk aga̱ꞌñ jøts jaduꞌuk ana̱jy, jøts jadeꞌen ja kutujk tmɨda̱ꞌa̱ndɨt. 
\p  
\v 22 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja yꞌadsoojɨdøø: 
\p ―Kaꞌ mee xnɨja̱wɨdɨ pønɨ ti mee mꞌamɨdoodɨp. ¿Mgupøkp meets ja ayoꞌon midi ø nba̱a̱tp? 
\p Jøts ja wya̱ndɨ: 
\p ―Ngupøkp øøts jaꞌ. 
\p  
\v 23 Xjats ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Janch tɨɨgyajpxy. Mgupøkp meets jaꞌ sa̱ jaty ø nja̱tt ngubatt; jøts kuts øts ɨdøꞌøn xmøøtsɨnaawya̱ꞌa̱ndɨ tuꞌuk aga̱ꞌñ jøts jaduꞌuk ana̱jy, kaꞌøtsɨp ja xpa̱a̱tꞌa̱jtɨp jøts meets jadeꞌen nyikꞌɨxa̱ꞌa̱kt, jaꞌ ja yikmoꞌodɨp pønɨ pøn ja Dios Teety køꞌøm jadeꞌen tø tyanɨbɨkta̱a̱gɨyɨdɨ. 
\p  
\v 24 Xjats ku ja jadeꞌen tmadowdɨ ja yjanɨma̱jkpɨdɨ, jøts ja tjantyimyɨꞌa̱mbøjktøø ja ñamajtskpɨdɨ midi tukja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 25 Jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ojts yjaya̱jxnɨyɨdɨ nɨdukɨꞌɨyɨ, jøts ja ojts ñɨɨꞌmxyɨdɨ: 
\p ―Jadeꞌen sa̱m xꞌejxtɨn xnɨja̱wɨdɨ, ja ja̱a̱ꞌy pøn tnɨtanaadyɨp ja na̱a̱jx ja ka̱jp, øy ja sa̱gasa̱ yꞌadøtsnɨdɨ pønɨ sa̱ ja køꞌøm ttsoktɨ; kuts jam pøngapøn møk yja̱a̱kyikutujknɨ, tuꞌugyɨts yjaꞌ ja tyikmøjɨ.  
\v 26-27 Jøts kaꞌ meets mjaꞌ jadeꞌendɨ, neꞌegɨ yɨdeꞌen meets mjaꞌ. Pønɨ pøn namyøjpɨkta̱ꞌa̱kwa̱jnɨp, jaꞌ ɨdøꞌøn pa̱a̱tꞌa̱jtɨp jøts ja tukɨꞌɨyɨ ttuꞌunt pønɨ ti myɨguꞌuk ejtxɨdɨp kaꞌejtxɨdɨp, jaꞌ ɨdøꞌøn ja twɨndsøꞌøgɨp,  
\v 28 jadeꞌen sa̱m ø nduñɨn, kajaꞌajɨpxɨ ø tø nnɨmiñ jøts øts jawyeen nyikwɨndsøꞌøgɨt, pø jaꞌaxɨ ø tø nnɨmiñ jøts øts ja wɨndsøꞌjkɨn nya̱kt, jøts øts køꞌøm ngudanɨt ja pojkpɨtumbɨ ja̱a̱ꞌy pyøktyɨ, jøts ja may ñɨtsoꞌokꞌa̱ttɨt. 
\s1 Ku ja Jesús tyikwɨnꞌejxwaꞌkxy ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 29 Xjats ku ja jam wyɨnaty choꞌonɨdɨ jam Jericó, jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús may ja ja̱a̱ꞌy ja ojts pyadsøøñɨyɨ.  
\v 30 Jamts wyɨnaty namajtsk wɨna̱p ja̱a̱ꞌy chøønɨdɨ tuuꞌa̱m, jøts ku ja tmadowdɨ ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam wyɨnaty ñaxy, jøts ja møkta̱ꞌa̱ky tnɨmaadyøø: 
\p ―¡Wɨndsønꞌa̱jtɨm, rey David yꞌuꞌnk yꞌa̱p, ayoꞌejxk øøts! 
\p  
\v 31 Jøts ja mayja̱a̱ꞌy ja ojts yꞌøjyɨdɨ, ojts yiknøjmɨdɨ jøts yꞌamoꞌondɨt, jøts ja tja̱a̱ktyimyikjɨna̱jxtøø jawaanɨ møk: 
\p ―¡Wɨndsønꞌa̱jtɨm, rey David yꞌuꞌnk yꞌa̱p, ayoꞌejxk øøts! 
\p  
\v 32 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wya̱ꞌkꞌøyɨyɨɨꞌñ, jøts ja tya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌdyɨ jøts ja ttɨɨbyɨjky, yɨdeꞌen tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Ti døꞌøn mdsojktɨp, ti ø nduꞌump? 
\p  
\v 33 Jøts ja ojts yꞌadsowdɨ: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, jawɨnꞌejxwa̱mp øøts. 
\p  
\v 34 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ja̱a̱ꞌy ojts tꞌayoꞌixy jøts ja ojts twɨnguxa̱jɨ. Jøts ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy nay jatyɨ wyɨnꞌejxwa̱ꞌkxtøø, jøts ja ojts tpadsoondɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús. 
\c 21  
\s1 Ku ja Jesús kya̱jptøjkɨyɨɨꞌñ Jerusalén 
\p  
\v 1 Kuts jam Jerusalén wyɨnaty yja̱ꞌa̱twa̱nɨdɨ, jøts ja ka̱jp ojts tpa̱a̱ttɨ midi txøøwꞌa̱jtp Betfagé, midi jam tmɨwɨngonꞌa̱jtp ja kojpk midi yiktejp Olivos, wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tkejxy namajtsk ja pyabøjkpɨ,  
\v 2 yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Nøjkxtɨ ɨxe ka̱jpjøøjty ɨxe wɨngon. Jamts ɨnet buurɨ tuꞌuk xpa̱a̱ttɨt kuwɨɨñ møøt yꞌuꞌnk. Jaꞌats ɨnet mɨgajɨdɨp jøts ya̱ xyikmeꞌendɨt.  
\v 3 Jøts ku pøn sa̱ wya̱ꞌa̱nt, jadeꞌen xnøjmɨdɨt jøts ku ø ndsøky, jøts ku ø tsojk ngøya̱jkojmɨt. 
\p  
\v 4 Jadeꞌenꞌampy ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yja̱jty, jøts tyimyjadeꞌen yja̱tt sa̱ wya̱a̱ñ ja Dios kyugajpxy ku ja yɨdeꞌen tja̱a̱y ja nøky: 
\q1  
\v 5 Nøjmɨdɨ ja Israelɨt ka̱jp: 
\q1 “Ejx yø mwɨndsøn mnɨmiñɨyɨ mnɨja̱ꞌa̱dyɨyɨ, 
\q1 a̱myujy tsaachyujy, takuꞌxnɨ byuurɨꞌuꞌnk.” 
\p  
\v 6 Xjats ja pyabøjkpɨ ojts choondɨ jøts ja ojts ñøjkxtɨ, ojts ja jadeꞌen ttundɨ sa̱ nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja wyɨnaty tø yꞌaneꞌemyɨdɨ.  
\v 7 Ojts ja twetstɨ ja buur møøt yꞌuꞌnk, jøts ja ojts wyet ttajɨbaꞌandɨ jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ojts ttawaaꞌtspety.  
\v 8 Jøts ja ja̱a̱ꞌdyɨ janch namay jaꞌadɨ, jøts ja ojts tyaꞌaptɨ ja wyet jam tuuꞌa̱m; pømbɨ twɨdøjtɨ ja ujtsꞌa̱a̱y jøts ja ojts tpɨkta̱ꞌa̱ktɨ jam tuuꞌa̱m.  
\v 9 Jøts ja ja̱a̱ꞌy møk wya̱mbɨna̱xwa̱ꞌktøø pøn jawyeen yøꞌødyɨp, jøts nayɨdeꞌen pøn ɨxꞌoojk payøꞌødyɨp: 
\p ―¡Dios Teety tsa̱jpjotpɨt! ¡Kunuuꞌkx yø rey David yꞌa̱p yꞌuꞌnk pøn me tø xkexy! ¡Kuuyɨ Dios Teety jaduꞌuk yja̱a̱kꞌøyɨ! 
\p  
\v 10 Xjats ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús kya̱jptøjkɨyɨɨꞌñ jam Jerusalén jøts ja ka̱jp kyajotkukɨdɨ, may ojts ja ja̱a̱ꞌy wya̱ꞌa̱ndɨ: 
\p ―¿Pøn yø jadeꞌen? 
\p  
\v 11 Jøts ja ja̱a̱ꞌy wya̱ndøø: 
\p ―Ja Jesús yøꞌ ja Dios kyugajpxy, pøn kyuga̱jpꞌa̱jtp Nazaret jam Galileꞌɨt etjotp. 
\s1 Ku ja Jesús twojpɨdsømguixy ja tooꞌkpɨtøjk jam tsa̱ptøjkjotp 
\p  
\v 12 Jøtsnɨm ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tyøjkɨyɨɨꞌñ møj tsa̱ptøjkwimpy, jøts ja ojts tkajxpɨdsømguixy pøn jaty jap wyɨnaty tooꞌktɨp ya̱jktɨp, juudyɨp ka̱jpxtɨp jap tsa̱ptøjkwimpy. Ojts ttejtsa̱pwa̱jkixy ja mesɨ midi ja ja̱a̱ꞌy yiktundɨp pøn ja myɨguꞌuk myeeñ tkugojnɨdɨp, jøts nayɨdeꞌen chɨnaabyajt ja yiktejɨmbejtøø ja pa̱ktooꞌkpɨdɨ;  
\v 13 jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Yɨdeꞌen jap nøkyɨjxpy wya̱ꞌa̱ñ, jøts ku ajotꞌa̱jta̱a̱jk ja cha̱ptøjk wya̱ꞌa̱nt, jøts jadeꞌents meets yø tø xpɨkta̱knɨ sa̱m maaꞌtspɨtøjk chɨnaadyøjktɨ. 
\p  
\v 14 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam tsa̱ptøjkjotp wɨna̱a̱gɨn ñɨmejnɨyɨ ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn wɨna̱ptɨ pøn pakma̱ꞌa̱ttɨ, jøts ja ojts tyikmøkpøjkixy.  
\v 15 Kuts ja teetywɨndsøndøjk jøts ja ka̱jpxwejpɨtøjk ojts tꞌejxtɨ ku ja jadeꞌen ttuñ mɨla̱grɨ, jøts ku ja ojts tmadowdɨ ku ja mutskuna̱ꞌjk jap tsa̱ptøjkjøtpy møk wya̱ꞌa̱ndɨ: “¡Dioskujuyɨp rey David yꞌa̱p yꞌuꞌnk!”, jøts ja yjantyimyꞌa̱mbøjktøø  
\v 16 jøts ja ojts tnøjmɨdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús: 
\p ―¿Madøøpy yøꞌ ku yø ɨxa jadeꞌen wya̱ꞌa̱ndɨ? 
\p Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tꞌadsøøy: 
\p ―Nmadøøpy øts yøꞌ. ¿Ti kaꞌanɨm meets ja Dios kyajpxy xꞌejxɨ ku yø tø tjanɨgajpxy? Yɨdeꞌenxɨ ja wya̱ꞌa̱ñ: 
\q1 Tø ndanɨbɨkta̱a̱gɨ jøts øts mutskuna̱ꞌjk xjanchja̱wɨdɨt xjanchkunuuꞌkxyja̱wɨdɨt. 
\p  
\v 17 Xjats ja Jesús tmajtstuujty, jøts ja ojts chøøñ jam Jerusalén jøts ja ñijkxy Betania, jamts ja ojts mya̱ꞌa̱y. 
\s1 Ku ja Jesús ojts tꞌayoꞌonmɨgajpxy ja iigɨ tsa̱ꞌa̱mguipy midi ja tyøøm kaꞌejtp 
\p  
\v 18 Xjats ku yjøpyꞌa̱jty, jøts ja wyɨmbejtkojmɨ ñøjkxkojmɨ jam ka̱jpjotp, wɨnets yuu ja ojts pya̱a̱dyɨyɨ.  
\v 19 Xjats ja tꞌejxpa̱a̱jty tuꞌuk iigɨ kipy jam tuuꞌbaꞌa̱m, jøts ja ojts tnɨnijkxy, ojts ja kipy tjawɨꞌixy jøts ja nɨ tuꞌuk tyøøm tkapa̱jtøø, nugo janchtumꞌa̱a̱y jaꞌ. Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ojts tnøjmɨ ja iigɨ kipy: 
\p ―¡Nɨjuunɨ mgaꞌuktøømɨñɨt! 
\p Jadeꞌen ja ojts wya̱ꞌa̱ñ, jøts ja iigɨ kipy jatyɨ tyimdyɨɨjch.  
\v 20 Xjats ku ja pyabøjkpɨtøjk ja ojts jadeꞌen tꞌejxtɨ, jøts ja jantyimyñɨgyuma̱a̱p tjantyimyja̱ꞌwɨdøø, wɨnets ja tyiktøødøø ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jøts ja tnɨmaadyøø: 
\p ―¿Sudso yø iigɨ kipy tsojk tø tyimdyɨꞌɨch? 
\p  
\v 21 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tꞌadsøøy: 
\p ―Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, pønɨ mjanchmøøtꞌa̱jttɨp ja janchja̱ꞌwɨn, jøts ku køꞌøm kaꞌ xwɨnmaꞌadyɨt majtskꞌa̱a̱w majtskjoojt, kidi yøꞌøyɨpts mee mja̱tp sa̱m øts yø iigɨ kipy ɨxa tø nduñɨn, yø kojpk pa̱a̱t mee xnøjmɨt: “Jɨwa̱ꞌa̱k ya̱ jøts mnøjkxt mejyjotp”, jantyimyja̱tpts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen.  
\v 22 Jøts ku øy ti xꞌamɨdoꞌodɨt xpøktsoꞌodɨt ajotꞌa̱jtɨngøjxp, pønɨ amumjoojt ja janchja̱ꞌwɨn xmøøtꞌa̱ttɨ, myikmoꞌodɨpts jaꞌ pønɨ ti mꞌamɨdoodɨp. 
\s1 Ja Jesús myøkꞌa̱jtɨn 
\p  
\v 23 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tyøjkɨyɨɨꞌñ tsa̱ptøjkjøtpy, ɨxap ja wyɨnaty yikꞌɨxpiky ku wɨna̱a̱gɨn jap myendøø ja teetywɨndsøndøjktɨ jøts ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ, jøts ja ojts tyɨɨbyikyɨyɨ, yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―¿Pøn yø yjadeꞌembɨ mdanɨgutujkꞌa̱jtɨp jøts yø jadeꞌen xuꞌunt? ¿Pøn yø kutujk jadeꞌen tø mmøꞌøyɨ? 
\p  
\v 24 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tꞌadsøøy: 
\p ―Nayɨdeꞌen meets ya̱m nyiktøøwa̱mɨ; jøts pønɨ mꞌadsowɨmbejtɨp ɨnet, wɨnets meets ja ndukmadoꞌot pønɨ pøn øts yø jadeꞌen xanɨgutujkꞌa̱jtp ku øts yø jadeꞌen nduñ.  
\v 25 ¿Pøn ojts Juan Bautista tyanɨgutukyɨyɨ jøts ja ya̱ yiknøbatt? ¿Dios, uk ja̱a̱ꞌy? 
\p Jøts ja xem ya̱m køꞌømyɨ tkajpxyꞌa̱jtpɨna̱xwa̱ꞌktøø, yɨdeꞌen ja ñawya̱ꞌa̱ñɨdɨ: 
\p ―Ku net yø njanɨma̱ꞌa̱yɨn jøts ku Dios ja tnɨꞌaneꞌemy, yɨdeꞌents ɨnet yø xꞌadsoꞌowɨn: “Jøts ¿tigøjxp ku ja ojts xkajanchja̱wɨdɨ?”  
\v 26 Jøts ku net njanɨma̱ꞌa̱myaꞌan jøts ku nugo ja̱a̱ꞌy ja ojts kyexyɨ yiknøbatpɨ, wɨnets yø mayja̱a̱ꞌy xnɨbɨdøꞌjkaꞌandɨt; kumɨ nɨdukɨꞌɨyɨ yø jadeꞌen tnɨja̱ꞌwɨdɨp jøts ku ja Juan tum jaꞌ tkajpxy midi Dios yjaꞌajɨp. 
\p  
\v 27 Jøts ja ojts nugo tꞌuknɨmaañɨdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús: 
\p ―Kaꞌap øø nnɨja̱wɨ. 
\p Wɨnets ja ojts ñɨɨꞌmxyɨdɨ: 
\p ―Nɨ øts meets ɨnet ja ngadukmadoꞌot pønɨ pøn øts yø jadeꞌen xanɨgutujkꞌa̱jtp ku øts yø jadeꞌen nduñ. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty namajtsk ja ja̱a̱ꞌy tukmɨgaꞌaxpɨ 
\p  
\v 28 Xjats ja tja̱a̱knɨma̱a̱y: 
\p ―¿Sa̱ meets ɨdøꞌøn xꞌukja̱ꞌgyukɨ ya̱ꞌa̱tpɨ ayuujk? Tuꞌuk ɨdøꞌøn ja̱a̱ꞌy, jamts namajtsk mya̱jnk; jøts ja tuꞌuk tnɨma̱a̱y: “Mets uꞌnk, ɨxya̱m mnøjkxt tumbɨ jøts ø xꞌatstujkɨt ja nꞌuvɨ tsa̱ꞌa̱m.”  
\v 29 Jøts ja mya̱jnk ojts yɨdeꞌen yꞌadsøyɨyɨ: “¡Kaꞌ nnøjkxwa̱ꞌa̱ñ!” Wɨnmaadyɨga̱jts ja jadɨgojk xjats ja ñijkxy tumbɨ.  
\v 30 Jøts ja uꞌnkteety ojts ja tnɨnijkxy ja yjaduꞌukpɨ ma̱jnk, jøts ja ojts nayɨdeꞌen tnøjmɨ, jøts ja ojts yɨdeꞌen yꞌadsojɨyɨ: “Øyɨp teety, øy ø nnøjkxt.” Jøts ja nɨgɨdi yꞌuknøjkxnɨ.  
\v 31 ¿Pømbɨts ja tpaduun jadeꞌen sa̱ ja møja̱a̱ꞌy tjatsøky? 
\p Jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―Jaꞌ midi ja jawyeen yꞌuknɨma̱a̱y. 
\p Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, jøts ku ja neꞌegɨ jawyeen ja Dios kyutujk ttatøjkɨyɨdɨt jaꞌadɨ pøn pøktyunꞌejtkuna̱jxtɨp, jøts nɨgɨdi meets.  
\v 32 Kumɨ jaꞌ meets ja Juan Bautista tø mdanɨmiñɨyɨ jøts ja mdukꞌɨxpikyɨdɨ sa̱ mdsøønɨdɨt mdanɨdɨt sa̱ mjujkyꞌa̱ttɨt, jøts kaꞌats ja tø xmɨbøktɨ; neꞌegɨ jaꞌ ja ojts tjanchjawɨdɨ ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn pøktyunꞌejtkuna̱jxtɨp. Jøts kuts meets øy ja ojts jadeꞌen xjaꞌejxtɨ, kaꞌ meets ja ojts xjanchja̱wɨdɨ, jøts kaꞌ mdsɨna̱a̱ꞌyɨn xyiktɨga̱jtstøø. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty ja kaꞌødyumbɨ 
\p  
\v 33 ’Ukmadowdɨm jaduꞌuk ya̱ꞌa̱t madya̱ꞌa̱ky: Tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy midi ja ka̱m kajaꞌampy tjagyajp, jaꞌats ojts tniꞌipy ja uvɨ kipy jam kya̱mjotp, jøts ja ojts tnaguemy; jøts ja ojts tyikꞌøyɨ tuꞌuk ja abøjkꞌɨɨꞌñ ma̱ ja uvɨ nøø yikꞌamøøꞌkxɨt, jøts tuꞌuk ja neꞌey janch køjxp ma̱ ja ka̱m yikꞌejxꞌett. 
\p ’Xjats ja ojts wɨna̱a̱gɨn ja tyumbɨ tmøꞌøy ajuudyujk ja kya̱m, jøts ja ojts tkømøꞌøy jøts ja chøøꞌñ wɨdejtpɨ.  
\v 34 Xjats ku tpa̱a̱jty ja uvɨ tujkꞌa̱a̱ts, wɨnets ja ojts tkexy wɨna̱a̱gɨn ja tyumbɨ, jøts ja ttanɨguexy ja yjaduꞌukpɨ tumbɨdɨ midi ja wyɨnaty tyukꞌajuudyujkpy ja kya̱m, jøts ja yikꞌamɨdoꞌodɨt ja pɨkta̱ꞌa̱ky midi ja pa̱a̱tꞌa̱jtɨyɨp.  
\v 35 Kaꞌap ja ñømdøø, ojts ja tma̱jtstɨ ja tumbɨ midi yikajxtɨp, pømbɨ yikwojp yiktseꞌjk, pømbɨ oꞌjk jøts pømbɨ yikwɨnga̱ꞌjts yikjøpka̱ꞌjts.  
\v 36 Jøts ja kuga̱m ojts tja̱a̱kajxkojmɨ ja tyumbɨ jawaanɨ namay, nɨgɨdi jadeꞌen sa̱m ja yjawyeembɨdɨ; nayɨdeꞌents ja ka̱m ejxꞌejtpɨ ja ojts tyungojmɨyɨdɨ. 
\p  
\v 37 ’Jøtsnɨm ja ojts tkexy ja kyøꞌømꞌuꞌnk, yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja yꞌukwɨnmay: “Yikwɨndsøꞌøgɨp øts nꞌuꞌnk.”  
\v 38 Jøts kuts ja ojts jaꞌayɨ yikꞌixy, wɨnets ja ka̱m ejxꞌejtpɨ ñawya̱jnɨdøø: “Yøꞌ yø ka̱m yøꞌ yø pɨkta̱ꞌa̱ky tmɨda̱nwa̱ngøjxp, yøꞌ yø tma̱a̱byøkwa̱mp; wan tyimyikpaꞌøꞌjkyɨndɨ jøts adøm yø nmɨda̱a̱ngøjxɨnt.”  
\v 39 Xjats ɨdøꞌøn ja tma̱jtstøø, jøts ojts tyikpɨdsømdɨ jam ka̱mjotp, jøts ja ojts tyikꞌooktɨ. 
\p  
\v 40 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ttɨɨbyɨjky, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Ku myeꞌent ja kuga̱m, ¿sa̱ts ja tumbɨtøjk yiktuꞌundɨt midi ka̱mꞌejxꞌejtɨp? 
\p  
\v 41 Jøts ja teetywɨndsøndøjk jøts ja møja̱a̱ꞌdyøjk wya̱ndøø: 
\p ―Nɨwɨneꞌen ja tkidyimyꞌayoꞌext yø yjadeꞌembɨ kaꞌøy ja̱a̱ꞌdyɨ, yikpaꞌookp jaꞌ, jøts ja tꞌaya̱jkna̱xt jadɨgojk ja ña̱a̱jx, jøts ja abiktyumbɨ ja tmoꞌot pøn ja moꞌojɨyɨp ja pyɨkta̱ꞌa̱ky pønɨ wɨneꞌenɨn ja pya̱a̱tꞌatyɨ. 
\p  
\v 42 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―¿Nɨwɨndinɨm meets Dios kyajpxy xkaꞌejxɨ? Yɨdeꞌenxɨ ja wya̱ꞌa̱ñ: 
\q1 Ja tsa̱a̱ midi ja pojtspɨ kyaꞌukꞌaꞌejxɨdøø, 
\q1 jaꞌats neꞌegɨ ɨxya̱m tø yꞌukyikpɨkta̱knɨ jam pøch kyuba̱jkp jøts ja tꞌama̱jtsmujkixy ja pøch. 
\q1 Ja Dios Teety ɨdøꞌøn yø jadeꞌen tø ttuñ, 
\q1 øy yø ñɨgyuma̱a̱p njaja̱ꞌwandɨ. 
\m  
\v 43 Jadeꞌents ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ, paty mee nnøjmɨ jøts ku kaꞌ myikmoꞌodɨt jøts xatøjkɨdɨt ja Dios kyutujk, jaꞌ ja neꞌegɨ yikmoꞌodɨp pøn tyikwɨngaxøꞌjkɨdɨp ja Dios yjaꞌ midi ja yjaꞌajtpy.  
\v 44 Jøts ja tsa̱a̱ ku jam pøn yꞌukna̱xkɨda̱ꞌa̱kt, wɨndɨgøꞌøpy ja ayoobɨ; jøts ku ja tsa̱a̱ pøn yꞌuktana̱xkɨda̱kpatɨt; yikpuꞌxkɨyɨp jaꞌ. 
\p  
\v 45 Kuts ja teetywɨndsɨndøjk jøts ja fariseotøjk jadeꞌen tmadoodøø ja madya̱ꞌa̱ky midi ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tamɨmadya̱a̱jkɨdɨp, ojts ja tja̱ꞌgyukɨdɨ jøts ku jaꞌ yiknɨmadya̱ꞌa̱ktɨ.  
\v 46 Wɨnets ja tjadyimyjama̱tswa̱ndøø, ja mayja̱a̱ꞌyts chøꞌjkɨdɨp pøn tnɨja̱ꞌwɨdɨp jøts ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja Dios Teety yjaꞌ tka̱jpxɨ. 
\c 22  
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty sa̱m tuꞌuk wɨndsøn tyikꞌamajtskɨ ja mya̱jnk 
\p  
\v 1 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ojts jadɨgojk ttamɨmadya̱ktøjkɨgyojmɨ jaduꞌuk madya̱ꞌa̱ky, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p  
\v 2 ―Jadeꞌen ja Dios kyutujk midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy sa̱m tuꞌuk wɨndsøn pøn xødump jøts mya̱jnk ja tyikꞌamajtskɨ,  
\v 3 jøts ja tyumbɨ ja ttanɨguexy pøn jaty ja yikaawyampy yikꞌuukwampy jøts ja tꞌatswa̱ꞌa̱dɨt, kaꞌats ja ja̱a̱ꞌy ja pyadsooꞌnɨdøø.  
\v 4 Jøts ja ojts abiktyumbɨ tjadanɨgajxkojmɨ, yɨdeꞌen ja tꞌuknɨma̱a̱y: “Nøjkx ja xꞌatstukmadowdɨ pøn jaty ø nwa̱a̱wampy, jøts ku ja kaaky jɨɨꞌkxy ya̱ aba̱a̱dɨ yꞌejtnɨ. Tø øts ndsaka̱a̱ nyikꞌøøky jøts tyimdyumjaneꞌkxpɨ tyimdyumjayeekpyɨ, aba̱a̱dɨ aꞌejxɨ yꞌejtnɨ, wan tmenɨdɨ tøꞌøxñɨgaabyɨ tøꞌøxñɨꞌukpɨdɨ.”  
\v 5 Kidyimyøjpɨkta̱ktɨ jaꞌ pøn ɨdøꞌøn jayikwa̱a̱dsoodɨp mɨgaabyɨ mɨꞌukpɨ. Pømbɨ nøjkxnɨ kya̱mjotp, jøts pømbɨ tyunk tnɨyøꞌøyɨnɨ ma̱ jaty pøngapøn myeembyiky,  
\v 6 jøts pømbɨ axa̱jɨ tyikja̱ꞌjttøø ja wɨndsøn tyumbɨ jøts ja tjemdunɨdɨ tedunɨdɨ, yikꞌooꞌktɨba̱a̱t jaꞌ.  
\v 7 Wɨnets ja wɨndsøn yikxon yjantyimyꞌa̱mbɨjky, jøts ja ojts tkexy syolda̱dɨtøjk jøts ja tyikpaꞌooktɨt ja ja̱a̱ꞌy pøn tyimyikja̱a̱ꞌyꞌooꞌknɨdɨp, jøts ja tnɨtsa̱a̱jyɨdɨt ja kya̱jp.  
\v 8 Wɨnets ja tnɨma̱a̱y tyumbɨtøjk: “Tum ja aba̱a̱dɨ yꞌejtnɨ jøts xøøw yiktuꞌunt, kaꞌadamts yø yjadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌy pya̱a̱tꞌatyɨdɨ jøts yø nyikmɨga̱ꞌa̱yɨn nyikmɨꞌuujkɨn.  
\v 9 Nøjkxtɨts jam ma̱ ja̱a̱ꞌy ñaxy tyøkɨ, jøts ja nɨdukɨꞌɨyɨ xwa̱ꞌa̱dɨt tøꞌøxñɨgaabyɨ tøꞌøxñɨꞌukpɨ pønɨ pøn jaty jam mba̱ttɨp.”  
\v 10 Jøts ja tumbɨ choꞌondøø ñøjkxtøø jam tuuꞌa̱m, jøts ja ojts twa̱a̱muktɨ pøn jaty ja jam pya̱ttøø, jam øyja̱a̱ꞌbyɨ kaꞌøyja̱a̱ꞌbyɨ; jøts ja mayja̱a̱ꞌy jadeꞌen tyikꞌujtstøø ja tøjkjoojt. 
\p  
\v 11 ’Xjats ja wɨndsøn jam tyøjkɨyɨɨꞌñ jøts ja tꞌejxwa̱ꞌa̱ñ pøn jaty tø yja̱ꞌa̱ttɨ mɨgaabyɨ mɨꞌukpɨ, wɨnets ja jap tꞌejxpa̱a̱jty tuꞌuk ja ya̱a̱ꞌdyøjk, jøts ku ja kaꞌap jadeꞌen xyøxyɨ sa̱m ɨdøꞌøn pya̱a̱tꞌatyɨdɨ ñaxyoxɨdɨt ja tøꞌøxñɨgaabyɨdɨ ja tøꞌøxñɨꞌukpɨdɨ.  
\v 12 Jøts ja tnɨma̱a̱y: “¿Sudso mets ya̱ tø mdøkɨ, jøts kaꞌats jadeꞌen mxøxyɨ sa̱m ɨdøꞌøn pya̱a̱tꞌatyɨ ku tøꞌøxñɨgaaky ku tøꞌøxñɨꞌukk ñaxy?” Jøts ja nɨsa̱ kidyimwya̱ꞌa̱ñ, amøñɨ ja yꞌity.  
\v 13 Wɨnets ja wɨndsøn ja tnɨma̱a̱y pøn jaty jam wɨngɨɨdyɨp wɨmbøjktɨp, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: “Ɨxe køwøøndɨ pakwøøndɨ jøts xwɨbojpɨdsøꞌømdɨt, wan tnijkxy agugootstujpy ma̱ yjøꞌøt ma̱ ya̱ꞌa̱xt, ma̱ wyɨngɨdsetst yꞌagɨdsetst.”  
\v 14 Kumɨ may ja yjayikwa̱a̱dsowdɨ øy pøn, jøts waanɨts jaꞌadɨ pøn yikꞌaꞌejxɨdɨp. 
\s1 Ku yikajpxyꞌaty ja kugubajt 
\p  
\v 15 Jøts ja fariseotøjk jam ojts choondɨ, jøts ja ojts tkajpxyꞌejxwa̱ꞌa̱ndɨ, jaꞌats ja tyikpøkyꞌa̱ttɨp jøts ja ttanɨꞌøønɨdɨt pønɨ sa̱ yjadyimyꞌukwa̱ꞌa̱ñ.  
\v 16 Xjats ja jadeꞌen wɨna̱a̱gɨn tkajxtøø ja yja̱a̱ꞌy møøt ja Herodes yja̱a̱ꞌmyɨ, jøts ja tꞌatstuknɨmaawya̱ꞌa̱ndɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús: 
\p ―Wɨndsøn, tø øø nnɨja̱wɨ jøts ku tɨy mgajpxy, jøts ku tɨy janch ja Dios yjaꞌ xnɨga̱jpxɨyɨ, kaꞌ xmøjpɨkta̱ꞌa̱ky øy ja̱a̱ꞌy sa̱ yjawa̱ꞌa̱ndɨ kumɨ kaꞌ mets pøn xkupiky xkagupiky.  
\v 17 Tukmadookts øøts sa̱ me mꞌukwa̱ꞌa̱ñ: ¿Nmoꞌop øøts kugubajt ja møj wɨndsøn midi jam Roma tsɨnaapy? ¿Nmoꞌop øøts u kaꞌ? 
\p  
\v 18 Yja̱ꞌwɨyɨɨꞌñts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jaꞌ jøts ku ja kyaꞌødyunwa̱ꞌa̱ñɨyɨ, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Meets wɨnꞌøømbɨdɨ, ¿tiku øts jadeꞌen xkajpxyꞌejxtɨ?  
\v 19 Tukꞌejxtɨk øts ja meeñ midi myiktundɨp ku ja kugubajt xya̱ktɨ. 
\p Jøts ja ojts tꞌatskondɨ tuꞌuk ja pujxmeeñ.  
\v 20 Ku ja ojts tꞌukꞌixy ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, jøts ja tyiktɨɨy: 
\p ―¿Pøn yøꞌ wyeen yꞌa̱a̱w, jøts pøn yøꞌ xyøøw ɨxa kyøxja̱ꞌa̱yɨ? 
\p  
\v 21 Jøts ja tꞌadsoodøø: 
\p ―Ja nwɨndsøn. 
\p Wɨnets ja ñɨma̱a̱jyɨdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús: 
\p ―Yøꞌøts meets yø wɨndsøn mmoꞌop midi yø yjaꞌajtpy, jøts Dios yø xmoꞌodɨt midi Dios yjaꞌajtpy. 
\p  
\v 22 Xjats ku ja jadeꞌen tmadoodøø, ñɨgyuma̱a̱p ɨdøꞌøn ja tyimyja̱jtøø; jøts ja ojts jadeꞌeñɨ tmajtstuꞌuttɨ jøts ja chooꞌnɨdɨ. 
\s1 Ku ja ja̱a̱ꞌy tyiktøwdɨ pønɨ janch ɨdøꞌøn jaꞌ ku ooꞌkpɨ jadɨgojk yjujkpyøktɨt 
\p  
\v 23 Jøts nay jaꞌabɨ xøøw ja saduceotøjk ojts tꞌatsꞌejxtɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús. Jadeꞌen ɨdøꞌøn jaꞌ ja wyɨnma̱a̱ꞌñ tjagyaptɨ jøts ku ooꞌkpɨ kaꞌ yꞌukjujkpyøjknɨdɨt; paty ja yɨdeꞌen tnɨmaadyøø ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús: 
\p  
\v 24 ―Wɨndsøn, yɨdeꞌen ja Moisés wya̱a̱ñ: kuk pøn tkuꞌookt ñɨdøꞌøxy jøts ku kaꞌ tyiktañ nɨ tuꞌuk yꞌuꞌnk, pønɨ jamts yꞌa̱jch uk yꞌuch, jaꞌats ja kuꞌøktyøꞌøxy tmøøtꞌamajtskɨp jøts ja tyikaꞌaxt, jøts ja myɨguꞌuk kyagudɨgøꞌøty midi tø yꞌøøky.  
\v 25 Jats øøts yꞌity nmɨguꞌuk tuꞌuk midi ja̱a̱ꞌyꞌa̱jttɨp nɨwɨxujk ya̱a̱ꞌy. Jøts ja jagyoop yꞌamajtskɨyɨɨꞌñ, oꞌjkts jaꞌ. Jøts kumɨ kaꞌ yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjk tyikta̱a̱ñ, jøts ja yꞌuch ojts tmɨdañ ja kya̱p, ja kuꞌøktyøꞌøxy.  
\v 26 Jøts nayɨdeꞌen yja̱jty ja myɨmajtskpɨ, jøts ja myɨdɨgøøkpɨ nayɨdeꞌen, tumjadeꞌen ña̱jxkøjxtɨ nɨwɨxujk.  
\v 27 Jøts ku ja jadeꞌen yꞌooꞌkøjxtøø, jøts ja tøꞌøxyøjk yja̱a̱ktyimyꞌøꞌjky.  
\v 28 Jøts kuts ja jadɨgojk pyɨdsøꞌømdɨt jujkyꞌa̱jtpɨ, ¿midiꞌibɨts ja tnɨdøꞌøxyꞌa̱tp, pø tøxɨ ja tꞌatsnɨdøꞌøxyꞌa̱jtkøxtɨ? 
\p  
\v 29 Jøts ja ojts yɨdeꞌen yꞌadsøyɨdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús: 
\p ―Kajaa mdɨgøydɨ, jaꞌagøjxp ku kaꞌ xnɨja̱ꞌwɨyɨdɨ ja Dios kyajpxy, nɨ ja myøkꞌa̱jtɨn xkanɨja̱ꞌwɨyɨdɨ.  
\v 30 Kuts jadɨgojk ja ooꞌkpɨ yjujkpyøktɨt nɨpøn kyaꞌukꞌamajtskɨñɨt, kaꞌ pøn yꞌuꞌnk ñøøx tkøya̱kt jøts ja yꞌamajtskɨt, jadeꞌents ja chɨnaañɨdɨt sa̱m a̱nkɨlɨstɨ midi jap tsa̱jpjøtpy.  
\v 31 Jøts ku ja ooꞌkpɨ yjujkpyøktɨ, ¿kaꞌanɨm meets ja nøky xꞌixy sa̱ Dios køꞌøm tø wya̱ꞌa̱ñ? Nøømxɨ jaꞌ:  
\v 32 “Tum øts xDiosꞌa̱jttɨp ja Abraham, ja Isaac, jøts ja Jacob.” Kidi ooꞌkpɨpts ja ñɨDiosꞌajtpy, pø jaꞌaxɨ ja ñɨDiosꞌajtpy jøts ja tyikjujkyꞌa̱tt øy pøn. 
\p  
\v 33 Ku ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen tmadoodøø, jøts ja ñɨgyuma̱a̱p tja̱ꞌwɨdøø ku ja jadeꞌen yikꞌɨxpikyɨdɨ. 
\s1 Ja møj kutujk midi ja Dios ñɨꞌaneꞌempy 
\p  
\v 34 Wɨnets ja fariseotøjk ojts tnɨmadowdɨ jøts ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyɨnaty tø tyikꞌamøñ ja saduceotøjktɨ, jøts ja ñamyujkɨdøø;  
\v 35 jamts tuꞌuk ka̱jpxwejpɨ tmøødɨdɨ, jaꞌats ja tjaꞌukajpxyꞌejxwa̱a̱n ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús. Jøts ja tyiktɨɨy: 
\p  
\v 36 ―Wɨndsøn, ¿midiꞌibɨ kutujk jawaanɨ møj midi ja Dios kyutujk myøøtꞌajpty? 
\p  
\v 37 Jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tꞌadsøøy: 
\p ―“Wɨndsøꞌøgɨ ja Dios amumjoojt, jadeꞌen xtsokt ma̱ba̱a̱t myajada̱ꞌa̱ky mꞌanmɨja̱ꞌwɨn, ma̱ba̱a̱t myajada̱ꞌa̱ky mꞌa̱a̱w mjoojt.”  
\v 38 Yøꞌ ɨdøꞌøn møj jøts yøꞌ ɨdøꞌøn jawyenɨp.  
\v 39 Jøts ñɨñayjadeꞌen ja myɨmajtskpɨ, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ñ: “Jadeꞌen mmɨguꞌuk xtsokt sa̱m køꞌøm mnachøkyɨn.”  
\v 40 Yøꞌøbɨ kutujk majtsk møj midi ja Moisés tø tja̱ꞌa̱y jap kyutujkjøtpy, jøts midi ñɨga̱jpxtɨp ja Dios kyugajpxy ku yikꞌɨxpøktɨ. 
\s1 ¿Janch ɨdøꞌøn ku ja David tꞌa̱pꞌaty ja Cristo? 
\p  
\v 41 Nay ɨxamnɨm ja fariseotøjk wyɨnaty amukɨ yꞌetɨnɨm,  
\v 42 jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ttɨɨbyɨjky: 
\p ―¿Sa̱ mee mwɨnmay, pøn yø Cristo? ¿Pøn yøꞌ yꞌuꞌnk? 
\p Jøts ja tnɨmaadyøø: 
\p ―Ja rey David yøꞌ yꞌa̱p. 
\p  
\v 43 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Jøts sudsomts ja rey David ja Espíritu Santo yikwa̱jnøø jøts ja ojts tijy wɨndsøn? Tiku ja David yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: 
\q1  
\v 44 Nømp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja Dios Teety ñɨma̱a̱jyøø: 
\q1 “Putsɨnaaky øts nꞌaga̱ꞌñꞌampy, 
\q1 kunɨm øts yø nmɨmajada̱køxt pøn 
\q1 jaty mmɨdsepꞌa̱jtɨp.” 
\m  
\v 45 ¿Sudso ja Cristo ja yiknɨtsokpɨ, sudso ja David ja yꞌa̱pꞌatyɨ, jøts yɨdeꞌents ja David køꞌøm wya̱ꞌa̱ñ jøts ku ja twɨndsønɨ? 
\p  
\v 46 Jøts nɨpøn nɨsa̱ kidyimwya̱ꞌa̱ñ, jøts jaꞌabɨ xøøw ttamajtstuttøø, jøts kaꞌap pøn yꞌuktɨɨbyøjknɨyɨ tigati. 
\c 23  
\s1 Ku ja Jesús ttamɨgajpxy sa̱ yꞌadøꞌøtstɨ ja fariseotøjktɨ møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ 
\p  
\v 1 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨma̱a̱y ja mayja̱a̱ꞌy jøts ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p  
\v 2 ―Yø ka̱jpxwejpɨtøjktɨ jøts yø fariseotøjktɨ, jadeꞌen yø wya̱ꞌa̱ndɨ jøts ku yø tyimbya̱a̱tꞌatyɨdɨ, yøꞌ ɨdøꞌøn ja tyimñɨga̱jpxtɨp wa̱ꞌa̱ts, yøꞌ ɨdøꞌøn ja tyimñɨja̱ꞌwɨdɨp ja Moisés kyutujk.  
\v 3 Jadeꞌents meets yø xpaduꞌunt, tundɨ døꞌøn jadeꞌen tukɨꞌɨyɨ pønɨ sa̱ mnɨɨꞌmxyɨdɨ; kidits nayɨdeꞌen mꞌadøꞌøtstɨ sa̱m yø yꞌadøꞌøtstɨ, kumɨ jadeꞌenꞌa̱jttɨp yøꞌ, wenk yø jaayɨ yꞌukwa̱ꞌa̱ndɨ jøts wenk yꞌadøtskojmɨdɨ.  
\v 4 Nugo tukmajada̱ꞌa̱k myajada̱ꞌa̱ktɨ midi janch kamaabyɨm, jøts jaꞌats ja ja̱a̱ꞌy tyukpadunwa̱ndɨp; jøts nɨwɨneꞌenɨn ja køꞌøm jadeꞌen tkatunwa̱ꞌa̱ndɨ.  
\v 5 Jadeꞌenꞌampy jadeꞌen yꞌadøꞌøtstɨ jøts ja ka̱jp yꞌejxɨdɨt, jøts ja mayja̱a̱ꞌy yꞌejxɨdɨt. Wyet nɨkɨjxy tkøxja̱ꞌa̱dɨ wan jaty ja Dios kyutujk, jøts yikꞌaga̱jpxtɨt ku ja tjantyimbyadundɨ, jøts nayɨdeꞌen ñachojkmɨyɨdɨ jøts wyet tum yøñ tnajtskudɨɨyɨ tmɨwɨdettɨt, kaꞌap jadeꞌen tyiktundɨ sa̱m o pøn ja̱a̱ꞌy.  
\v 6 Jaꞌ chojktɨp jøts tum jam tyimyꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨt ma̱ ja wɨndsøn tsɨnaabyajt jam ku xøøw ku ti tyuñɨ tsa̱ptøjkjøtpy,  
\v 7 jøts jadeꞌen ttsoktɨ jøts ja ja̱a̱ꞌy nøøꞌa̱jy tuuꞌa̱jy wyɨndsøꞌøgɨyɨdɨt kya̱jpxpooꞌkxɨyɨdɨt, jøts ja tyimyiktejtɨt ku ja kya̱jpxwejtɨ. 
\p  
\v 8 ’Jøts meetsts kidim jadeꞌen ja̱a̱ꞌy xnɨmaañɨdɨ jøts jadeꞌen myiknøjmɨdɨt jøts ku mee mga̱jpxwijy, pø tuꞌugyɨxɨ mee tum jadeꞌen mnayꞌuchꞌa̱tɨdɨt mnayꞌa̱jchꞌa̱tɨdɨt, jøts tuꞌugyɨts ja mga̱jpxwejpɨdɨ midi mga̱jpxwejɨdɨp, ja Cristo jaꞌ, ja yiknɨtsokpɨ.  
\v 9 Jøts kidi pøn xejtɨ teety ya̱ na̱xwiiñ na̱xkɨjxy, tuꞌugyɨxɨ meets mdeety jaꞌ pøn jap tsa̱jpjøtpy.  
\v 10 Jøts nɨkaꞌ mnawyɨndsøndejɨdɨt, pø tuꞌugyɨxɨ jaꞌ pøn mwɨndsønꞌa̱jtɨp, ja Cristo, ja yiknɨtsokpɨ.  
\v 11 Pøn ja myɨguꞌuk twɨndsøꞌjkɨp, jaꞌ ɨdøꞌøn møj, jaꞌ ɨdøꞌøn nmɨguba̱jkꞌa̱jtɨdɨp.  
\v 12 Pøn ja namyøjpɨkta̱ꞌa̱kwa̱jnɨyɨp køꞌøm, yikꞌamutskɨ ja nøjkx yjaty, jøts pønts nabyɨkta̱a̱jkɨp yikꞌayowɨm, jaꞌats ɨdøꞌøn nøjkx møjtøjkɨp. 
\p  
\v 13 ’¡Ti jadeꞌen mnadyatuujnɨdɨp meets ka̱jpxwejpɨtøjktɨ meets fariseotøjktɨ, wɨneꞌenɨn wɨnꞌøøꞌndsøønɨdɨ! Meets ja mꞌaga̱jpxujkpy jøts mmɨguꞌuk xkaduktatøkɨwya̱ꞌa̱ndɨ ja Dios kyutujk. Jøts kaꞌats køꞌøm mdøkɨdɨ, jøts nɨkaꞌ xyiktøkɨwya̱mɨdɨ pøn ja tsojkɨn tjajagyajp. 
\p  
\v 14 ’¡Mjanchꞌayøøy meets ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, meets fariseotøjktɨ, wɨneꞌenɨn xnɨdunkꞌa̱ttɨ ja wɨnꞌøøꞌnk!, ku ja kuꞌøktyøꞌøxy ja tyøjk ja pyɨkta̱ꞌa̱ky xpøjkxɨdɨ jøts ñadyijyɨ xkayiknɨgaxøꞌøktɨ, ñadyijyɨ ja tsa̱pkajxpy janch yøñ xka̱jpxtɨ, yøꞌ meets yikxon myiktagubatp. 
\p  
\v 15 ’¡Ti jadeꞌen mnadyatuujnɨdɨp meets ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, meets fariseotøjktɨ, wɨneꞌenɨn ja mmɨguꞌuk xwɨnꞌøøndɨ! Mjantyimyɨjotɨgøødyɨp meets, jøts ja ja̱a̱ꞌy xukupøktɨt ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨndɨ sa̱ mee mꞌadøꞌøtstɨ, jøts kuts ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen tø xundɨ, neꞌegɨ jawaanɨ kaꞌøy meets ja ja̱a̱ꞌy xja̱a̱ktyimdyuñ, jadeꞌen ja tpa̱tnɨ sa̱ ja øy øy tyimñøjkxt jap infierno, jøts nɨgɨdi meets jadeꞌen mdyimyja̱tt. 
\p  
\v 16 ’¡Mjanchꞌayøøy meets tuuꞌ nɨwa̱a̱bɨdɨ, jadeꞌents xundɨ sa̱m wɨna̱pja̱a̱ꞌyɨndɨ!, ku mee mwa̱ꞌa̱ñ: “Ku pøn wya̱nda̱ꞌa̱ky jøts tyiktestigɨꞌaty ja tsa̱ptøjk, jadeꞌents ja yikpɨkta̱ꞌa̱ky sa̱m pøn kyawa̱nda̱ꞌa̱gyɨn; jøts pønts wa̱nda̱kp jøts tyiktestigɨꞌaty ja oorɨ midi ja tsa̱ptøjk yjaꞌajtpy, jaꞌats ɨdøꞌøn tɨy janchwa̱nda̱kp.”  
\v 17 ¡Meets moꞌotpɨdɨ, jadeꞌen xundɨ sa̱m wɨna̱p ja̱a̱ꞌyɨndɨ! ¿Midiꞌibɨ døꞌøn jawaanɨ ja̱a̱ktyimyøj: ja oorɨ, uk ja tsa̱ptøjk midi tyikunuuꞌkxy ja̱jtp ja oorɨ ku ja yika̱jpxpa̱a̱ty?  
\v 18 Jøts nayɨdeꞌen mwa̱mɨdɨ: “Ku pøn wya̱nda̱ꞌa̱ky jøts tyiktestigɨꞌaty ja alta̱jr, kaꞌap ja wya̱nda̱ꞌa̱gyɨ; kuts pøn wya̱nda̱ꞌa̱ky jøts tyiktestigɨꞌaty ja lɨmunsɨ midi yikyojxp jam alta̱jrkøjxp, jaꞌats ɨdøꞌøn tɨy janch wa̱nda̱ꞌa̱ky.”  
\v 19 ¡Mee moꞌotpɨdɨ, mee wɨmbeets kugoots ejtpɨdɨ! ¿Midiꞌibɨ jawaanɨ ja̱a̱ktyimyøj: ja yojxɨn, uk ja alta̱jr midi tyikunuuꞌkxyja̱jtp ti jaty jam yikyojxp?  
\v 20 Jøts pønts tyiktestigɨꞌa̱jtp ja alta̱jr ku wya̱nda̱ꞌa̱ky, kidi jaꞌayɨp ja nugo yiktestigɨꞌajtpy, nayɨdeꞌen ja tyestigɨꞌaty ti jaty jam alta̱jrkøjxp;  
\v 21 jøts pøn tyiktestigɨꞌa̱jtp ja tsa̱ptøjk, kidi jaꞌayɨp ja nugo yiktestigɨꞌajtpy ku ja wya̱nda̱ꞌa̱ky, nayɨdeꞌen Dios ja tyiktestigɨꞌaty pøn ja cha̱ptøjkꞌajtpy.  
\v 22 Nayɨdeꞌen pøn wa̱nda̱kp jøts tyiktestigɨꞌaty ja tsa̱jp, ja Dios ɨdøꞌøn chɨnaadya̱a̱jk ja yiktestigɨꞌa̱jtɨp, jøts ja Dios køꞌøm midi jap tsɨnaapy. 
\p  
\v 23 ’¡Mjanchꞌayøøy meets ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, meets fariseotøjktɨ, ku ja wɨnꞌøøꞌnk xunkꞌa̱ttɨ! Køx kɨda̱ꞌa̱k meets xjanchkugubatkixy, jøts kaꞌap neꞌegɨ xpaduꞌunxɨdɨ midi ja Dios kyutujk jawaanɨ neꞌegɨ yjanɨꞌaneꞌempy ku ja ttsøky ja ødyɨɨdyuꞌunɨn, ja paꞌayoꞌejxk jøts ja janchja̱ꞌwɨn. Ya̱ꞌa̱tpɨ meets ɨdøꞌøn neꞌegɨ jawaanɨ mjapa̱a̱tꞌa̱jtɨp mbaduꞌump.  
\v 24 ¡Meets wɨna̱p tuuꞌwa̱a̱bɨdɨ, ku ti xꞌuuktɨ tum axity ja xyikna̱xtɨ jøts ja uux jam kyatøkɨ, jøts nɨkaꞌats xja̱wɨdɨ ja møjpɨ jɨyujk ku ja amuum xjøøndɨ! 
\p  
\v 25 ’¡Ti jadeꞌen mnadyatuujnɨdɨp meets ka̱jpxwejpɨtøjktɨ jøts meets fariseotøjktɨ ku xunkꞌa̱ttɨ ja wɨnꞌøøꞌnk! Jaꞌayɨ mee mjanchkamɨjotkukɨp sudso ja texy ja ta̱s nɨkɨjxyɨ nadyijyɨ wa̱ꞌa̱ts yꞌett, jøts kaꞌap ja xunkꞌa̱ttɨ pønɨ sa̱dam ja yjøtpy. Nɨ xkaja̱ꞌgyukɨdɨ kudam mꞌa̱mp mjotp tum ja axøøkpɨ yigaappɨ xjamøøtꞌa̱ttɨ, ku ja̱a̱ꞌy nugo xwɨnꞌøøndɨ xwɨmaatstɨ.  
\v 26 Meets fariseo wɨna̱ptɨ: jawyeen yø mgaꞌøyꞌa̱jtɨn xmajtstuꞌuttɨt, jøts jadeꞌen ja mꞌanmɨja̱ꞌwɨn ttanɨwa̱ꞌa̱tsꞌa̱ttɨt ejxɨm nꞌukꞌejxɨnt ta̱sɨ nyikwa̱a̱jtsɨn, jadeꞌen nɨkɨjxy jadeꞌen jøtpyɨ. 
\p  
\v 27 ’¡Mjanchꞌayøøy meets ka̱jpxwejpɨtøjktɨ jøts meets fariseotøjktɨ, meets wɨnꞌøøꞌmbɨdɨ!, jadeꞌen mee mgaxɨꞌɨky sa̱m ja ooꞌkpɨ nɨpotsɨn midi tø yikpoobɨ jøts ja janch tsuj nɨkɨjxy kyaxɨꞌɨky, jøts ku jap jøtpy ujts abøkɨ ooꞌkpɨ pa̱jk jap, jøts tum ja axøøk ja jap myøøt.  
\v 28 Jadeꞌenxɨ meets ɨdøꞌøn; wemp a̱m ñadyijyɨ xukꞌejxtɨ ja ja̱a̱ꞌy jøts ku mee mꞌøyja̱a̱ꞌyɨ. Midiꞌits jap mꞌa̱a̱wɨdɨp mjoojtɨdɨp, tum ja ta̱a̱yꞌa̱jtk, tum ja kyaꞌøybɨ jap mwɨnma̱a̱ꞌñꞌa̱jttɨp. 
\p  
\v 29 ’¡Mjanchꞌayøøy meets ka̱jpxwejpɨtøjktɨ jøts meets fariseotøjktɨ, meets wɨnꞌøøꞌmbɨdɨ! Meetsxɨ ja Dios kyugajpxy ja ñɨpots myikꞌøꞌyɨdɨp ku ja yꞌooktɨ, jøts ja xyoꞌom yikꞌøyɨdɨ wyɨngɨꞌjy pøn tø yꞌatsꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ,  
\v 30 jøts mjanchꞌuknømdɨ: “Kuk adøm jeexyɨp nꞌukjaꞌa̱jtyɨndɨ, kaꞌap adøm ja møja̱a̱ꞌdyøjk jeexyɨp tø nbudøjkɨndɨ ku ja tø tyikꞌooktɨ ja Dios kyugajpxtyɨ.”  
\v 31 Yøꞌøyɨts meets køꞌøm mnadyanɨꞌøøꞌnɨyɨp jøts ku ja xeetyꞌa̱pɨdɨ pøn ja Dios kyugajpxy tø tyikꞌooktɨ.  
\v 32 ¡Yikꞌaba̱a̱dɨdɨts ɨnet midi ja mdeetyꞌa̱ptøjk tø ttunjøpɨdɨ! 
\p  
\v 33 ’¡Meets wɨnꞌøøꞌmbɨdɨ! ¡Meets kawɨndɨyja̱a̱ꞌdyɨ! ¿Sudso meets xijy ja ayoꞌon mꞌuknɨwa̱a̱jtsnɨyɨdɨt midi jap ayoda̱a̱jkjøtpy mba̱a̱ttɨp?  
\v 34 Yøꞌøgøjpx øts kugajpxy ngaxt møøt ja wijyja̱a̱ꞌdyɨ møøt ja yikꞌɨxpøjkpɨdɨ. Jøts myikꞌookpts meets ja wɨna̱a̱gɨn jøts ja xyikruspattɨt, jøts pømbɨ yiktseekp yikwopp jap tsa̱ptøjkjotp, jøts pømbɨ yikꞌɨxa̱ꞌa̱p yikpawɨdetp ka̱jp ka̱jp.  
\v 35 Jadeꞌents meets ja pøky mdaja̱ꞌa̱dɨt, jøts ja xkubattɨt ku ja øyja̱a̱ꞌy kawɨneꞌen tø xyikꞌooꞌknɨdɨ, Abel ñɨkøjxp choꞌonda̱ꞌa̱ky pøn øy pøn yikxon ja̱a̱ꞌyꞌa̱jtp, kunɨm ja Zacarías ttamɨgugøxɨ pøn ja Berequías mya̱jnkꞌajtpy, pøn mee myikꞌoꞌjk jap tsa̱ptøjkjøtpy ma̱ ja alta̱jr yꞌity.  
\v 36 Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, ku jadeꞌen yiktuñ yøꞌøbɨ pøky, yø ya̱ꞌa̱tpɨ ja̱a̱ꞌy yø taja̱ꞌa̱dɨdɨp jøts yø yiktagubattɨt pøn jaty ja ɨxya̱m tsɨnaadyɨp. 
\s1 Ku ja Jesús tꞌayoꞌijxy ja Jerusaléngɨt ka̱jp 
\p  
\v 37 ’¡Jerusaléngɨt ka̱jp, Jerusaléngɨt ka̱jp, meetsxɨ myikꞌøøꞌkpy ja Dios kyugajpxy, jøts xwɨnga̱ꞌa̱tstɨ xjøpka̱ꞌa̱tstɨ pøn ja Dios kyajpxy tyikyøꞌøyɨdɨp, pøn ja Dios mjadanɨgajxɨdɨp! ¡Tø meets njapeemukwa̱ꞌa̱ñ njakonmukwa̱ꞌa̱ñ kawɨna̱a̱k ojk, sa̱m tsikuna̱ꞌjk ja tya̱a̱k ñɨmuꞌuxyɨ, kaꞌats meets ja jadeꞌen tø xkupiky!  
\v 38 Ejxtɨts ɨnet ja tsa̱ptøjk ku ja aba̱k tyanɨ;  
\v 39 øts ɨdøꞌøn wa̱mp jøts ku meets xkaꞌukꞌejxnɨt tsojk, jøts ku meets jaanɨm xꞌejxtɨt pønɨ juunɨ ja tiempɨ yja̱ꞌa̱ty ku mnøꞌømdɨt: “Ejxɨk Dios ja kyunuuꞌkxyuꞌnk ñadyaguguexyɨ midi mmɨmeꞌenxɨyɨp ja kyutujk.” 
\c 24  
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy jøts ku ja tsa̱ptøjk kyɨda̱ꞌa̱tt 
\p  
\v 1 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús pyɨdsɨɨmy jam tsa̱ptøjkjotp, jøts ɨxam ja wyɨnaty ña̱jxnɨ ku ja pyabøjkpɨtøjk ja jam wɨngon ñɨmejnɨyøø, jøts ja tyukmadoobɨna̱xwa̱ꞌjkøø sa̱ jaty ja tsa̱ptøjk jam tꞌijxy ku ja janch tsuj janch øy.  
\v 2 Jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tꞌadsøøy: 
\p ―¿Mꞌejxtɨp ɨxa jadeꞌen tukɨꞌɨyɨ? Øts wa̱mp jøts ku ya̱ nɨtuꞌugɨn ja tsa̱a̱ kyata̱ꞌa̱nt nɨkɨɨbyety, kuja̱ꞌjɨgyøxp yø tukɨꞌɨyɨ. 
\s1 Ja ejxa̱ꞌa̱n midi yikꞌejxp ku wyɨnaty yiktɨɨdyunwa̱nɨdɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 3 Wɨnets ja ojts ñøjkxtɨ jam kojpkøjxp midi yiktejp Olivos; jøts ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ɨxam wyɨnaty tø yꞌɨxa̱ꞌa̱ky, wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk ja ojts ñɨnijkxyɨyɨ, jøts ja ojts ñɨma̱a̱jyɨdɨ amaaꞌtsk: 
\p ―Jaꞌ øø ndsøjkpy jøts øøts xukmadoꞌot wɨndem ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yja̱tt. ¿Ti ejxpajt ti ejxa̱ꞌa̱n øø nꞌejxp jøts ku wyɨnaty mmenwa̱ꞌa̱ñ, jøts ku wyɨnaty yja̱ꞌa̱twa̱ꞌa̱ñ ja tɨɨdyuꞌunɨn xøøw? 
\p  
\v 4 Jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Øyɨm mnayꞌejxꞌetɨdɨt jøts kidi øy pøn nugo mwɨnꞌɨɨñɨdɨ.  
\v 5 Kumɨ may ja ja̱a̱ꞌy myeꞌendɨt jøts ja jadeꞌen ñadyejɨdɨt jøts ku ja yꞌøtsɨ, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ndɨt: “Øts ɨdøꞌøn Cristo ja yiknɨtsokpɨ”; jøts mayts ja jadeꞌen twɨnꞌøøndɨt ja ja̱a̱ꞌy.  
\v 6 Jøts mmadoꞌop meets jøts ku ja̱a̱ꞌy tnɨga̱jpxtɨt ja tsep, uk tnɨga̱jpxtɨt sa̱ jaty ja tsep yja̱a̱ktunɨt, sa̱ jaty ja ayoꞌon yikpa̱a̱tt; kidits mdsøꞌøgɨdɨ, ja̱tp ɨdøꞌøn ja jadeꞌen; kaꞌanɨmts wyɨnaty tmɨba̱a̱tꞌaty jøts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy yiktɨɨdyuꞌundɨt.  
\v 7 Kumɨ tseptuꞌundɨp ja ja̱a̱ꞌy pøn kɨꞌabikña̱a̱jx kɨꞌabikya̱jptɨ jøts ñañɨbɨdøꞌøgɨdɨt xem ya̱m, jøts ja wɨndsøndøjk nayɨdeꞌen cheptuꞌundɨt ja xem ja ya̱m pøn jaty ja ka̱jp ja na̱a̱jx tnɨtanaadyɨp na̱xwiiñ; etp yuu xøøw, jøts pa̱ꞌa̱m køx kɨda̱ꞌa̱k jøts ujx ña̱xt maawyeen.  
\v 8 Tsoꞌonda̱kpnɨm ja ayoꞌon wyɨnaty jadeꞌen midi yikxon yikꞌejxpnɨm. 
\p  
\v 9 ’Wɨnets meets myikøya̱kt jøts myikjemduꞌundɨt myikteduꞌundɨt, jøts ja̱a̱ꞌy yikꞌoogɨdɨt, jøts nɨpøn mgatsokɨdɨt o ma̱ga̱jp, jaꞌagøjxp ku mee xjanchja̱wɨ.  
\v 10 Wɨnet ets ja ja̱a̱ꞌy may ja yjanchja̱ꞌwɨn tꞌɨxma̱tstɨt, yja̱ꞌdyɨgøøgyøxnɨdɨp ja Dios yjaꞌ jaꞌamɨ jøts ja myɨguꞌuktøjk tkøya̱jknɨdɨt.  
\v 11 May ja wɨnda̱a̱yꞌa̱jtpɨ pyɨdsøꞌømdɨt, ñadyijyɨwya̱ꞌa̱ndɨt jøts ku Dios yjaꞌ ja tnɨga̱jpxɨdɨ, jøts may ja myɨguꞌuk twɨnꞌøøndɨt.  
\v 12 Kawɨneꞌen ña̱xt ja kaꞌødyuꞌunɨn jøts ja kaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ, may ja ja̱a̱ꞌy xem ya̱m kawɨnꞌijxyɨm ñayja̱wɨyɨdɨt.  
\v 13 Jøts pøn tmɨdanaapy jøts pøn tuꞌugyɨ wɨnmaapy, jaꞌats ɨdøꞌøn nøjkx nɨtsoꞌokꞌa̱jtp ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn.  
\v 14 Jøts ya̱ꞌa̱t øy ma̱dsoo yika̱jpxwa̱ꞌkxt wɨneꞌenɨn na̱xwiiꞌñɨt yꞌity, ya̱ꞌa̱t Dios yꞌøgyajpxy yꞌømyadya̱ꞌa̱ky, jøts na̱a̱jx ka̱jp ja møj ja mutsk tnɨja̱wɨdɨt; jats ɨdøꞌøn tmɨba̱a̱tꞌa̱tt jøts na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy yiktɨɨdyuꞌundɨt. 
\p  
\v 15 ’Ja Daniel, pøn ja Dios kyugajpxyꞌajtpy, jaꞌ yɨdeꞌen tnajtsja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ jøts tnɨgajpxy ti yikpøkpyajtp, ti mɨdundɨgøøpy; jøts kuts xꞌejxtɨt jøts ku jaꞌba̱a̱t jap yikꞌejxnɨ yikpa̱tnɨ ma̱ ja tsaachjagunuukxy cha̱ptøjk jap, japts ja mgaꞌukmaaꞌkxnɨyɨdɨt. Pønɨ pøn ya̱ꞌa̱tpɨ nøky ka̱jpxp, wan tja̱ꞌgyukɨ.  
\v 16 Wants ja tkaꞌaktɨ pønɨ pøn tsɨnaadyɨp jam Judea jøts kyaknøjkxtɨt jam kojpkøjxp.  
\v 17 Jøts pønɨ jam wyɨnaty pøngapøn tø pyety tyøjkøjxp jaꞌabɨ xøøw, kaꞌats tꞌuknɨwɨna̱jknɨt ok ɨdøꞌøn ti tja̱a̱kꞌatsjuutt jap tyøjkjøtpy;  
\v 18 jøts pønɨ jam wyɨnaty pøngapøn wyɨdity kya̱mjotp, wan kaꞌ tꞌukwɨmbejtnɨ, nɨ wyet nɨ ña̱a̱my tkaꞌatswetst.  
\v 19 ¡Ayoꞌijxyɨm ja tøꞌøxyøjk yjanchja̱ttɨt pøn jaty mutsk jam wyɨnaty tnɨkøjxpꞌa̱jttɨp, pøn jaty myaxuꞌnk jam wyɨnaty tø tyikaxøꞌøktɨ!  
\v 20 Amɨdowdɨ pøktsowdɨ Dios jøts kidi ja et mgaꞌaktɨ ku ja et yꞌa̱mxuxy chaachxuxy, jøts kidi wyɨnaty yjaty ku pooꞌkxɨn xøøw;  
\v 21 møk ja ayoꞌon yikꞌext sa̱m kaꞌ wɨndi yjatyɨn wɨneꞌen ɨxya̱m kujk ñaxy ku ña̱xwiiꞌñɨt choꞌonda̱a̱jky. Jøts ku ja ña̱xt nɨ kyaꞌukyikꞌejxnɨt jaduꞌuk nayɨdeꞌen.  
\v 22 Jøts ku Dios tyikjakt ja ayoꞌon jøts jeky yꞌett, kaꞌ pøn ñɨtsoojkɨn tpa̱a̱tt; jøts kaꞌapts jadeꞌen ttuꞌunt, jaꞌagøjxp ku ttsøky ja ja̱a̱ꞌy jøts tpaꞌayøy pøn ja køꞌøm tø twɨꞌixy. 
\p  
\v 23 ’Jøts ku wɨnet pøn mnøøꞌmxɨdɨt: “Ejxtɨ, ɨxya̱ ja Cristo midi yiknɨtsokp”, uk ñøꞌømdɨt “Ejxtɨ, ɨxem jaꞌ”, kidi xmɨbøktɨ.  
\v 24 May ja wɨnda̱a̱yꞌa̱jtpɨ myeꞌendɨt jøts myikwɨnꞌøøndɨt, ñadyijyɨ ja ñadyejɨdɨt Cristo midi yiknɨtsokp, uk ñadyijyɨ ja ñabyɨkta̱ꞌa̱gɨt jadeꞌen sa̱m ja ja̱a̱ꞌy pøn Dios yjaꞌ tka̱jpxɨdɨp; jøts tna̱nkyꞌejxɨdɨt ja ejxa̱ꞌa̱n ja ejxpajt, ñadyijyɨ ttuꞌundɨt ja mɨla̱grɨ jøts ja ja̱a̱ꞌy ttawɨnꞌøøndɨt, jaꞌba̱a̱t ja twɨnꞌøønwa̱ꞌa̱ndɨt pøn ja Dios køꞌøm tø wyɨꞌijxyɨdɨ.  
\v 25 Patkɨꞌjyɨ meets yø ɨxya̱m ndukmadøy,  
\v 26 kuxɨp myiknøjmɨdɨt: “Ejxtɨ, ɨxem ja aba̱k etjotp”, kidits jam mnøjkxtɨ; uk mjayiknøjmɨdɨts; “Ejxtɨ, ɨxya̱jp tam ja tøjkjøtpy”, kidits meets ja xmɨbiky.  
\v 27 Ku ø nmeꞌent, jadeꞌen ø nmeꞌent sa̱m wyɨdsukyɨn ku ja kyaxɨꞌɨky jam xøbɨdsimy, nayɨdeꞌents ja nay jatyɨ kyaxøꞌkmɨ xøjexy jam tsa̱jpwemp.  
\v 28 Nɨdukɨꞌɨyɨ meets ja xnɨja̱wɨt ku nmeꞌent. 
\s1 Sa̱ myeꞌent ja Dios ja myøjkudanaabyɨ ja yiknɨtsokpɨ 
\p  
\v 29 ’Kuuyɨ ja ayoꞌon jadeꞌen yꞌukna̱xt, wɨnets ja xøøw yꞌookt, wɨnets ja poꞌ kaꞌ yꞌukꞌa̱nɨt, jøts ja ma̱a̱dsa̱ꞌ kya̱ꞌa̱dɨt. Ku ja tsa̱jp yꞌadøtspøjkøxnɨt, tukɨꞌɨyɨ tum jadeꞌen yja̱ttɨt ti jaty jam ejtp tsa̱jpwemp.  
\v 30 Wɨnetnɨmts ja xꞌejxtɨt jam tsa̱jpwemp midi øts jawyeen na̱nkyꞌejxɨp, jøts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy nɨꞌijtyɨ ya̱ꞌa̱xtɨt, jøts tꞌejxtɨt jøts ku ø nmɨmeꞌent yootsjøtpy ja nmøkꞌa̱jtɨn jøts ja kunuuꞌkxɨn.  
\v 31 Wɨnets ja puxujx yikmadoꞌot møkꞌampy jøts ø ndanɨgaxtɨt ja a̱nkɨlɨstøjk, jaꞌats twa̱a̱mukøjxp pøn jaty ø njaꞌajtpy wɨneꞌen na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy amuum tukꞌojkyɨ tuktsa̱jpꞌagɨda̱ꞌa̱ky. 
\p  
\v 32 ’Øy xꞌukja̱ꞌgyukɨdɨt yø madya̱ꞌa̱ky ku yø iigɨ kipy yiknɨmadya̱ꞌa̱ky: Ku ja yꞌawa̱j yꞌaxeeñ uꞌnknɨm, jøts pyɨdsimy ja yꞌa̱a̱y, jadeꞌents meets ja xnɨja̱wɨ ku ja yꞌa̱nda̱ꞌa̱kwa̱nɨ.  
\v 33 Nayɨdeꞌents ɨdøꞌøn ja nbɨkta̱a̱jkɨ ku ja ayoꞌon jadeꞌen xꞌejxtɨt, jadeꞌents meets ja xnɨja̱wɨt jøts ku wyɨngøñ juunɨ ja tɨɨdyuꞌunɨn ña̱xkɨda̱ꞌa̱kt, tyimyꞌɨxaanɨ døꞌøn ja wyɨnaty jøts ja jadeꞌen yja̱tt.  
\v 34 Jadeꞌen øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, jøts ku ja jaayɨ jadeꞌen yja̱tt na̱mgaꞌanɨm yꞌooꞌkøxtɨ pøn jaty ja jujkyꞌa̱jttɨp ɨxya̱m.  
\v 35 Na̱jxp yꞌity yø na̱a̱jx tsa̱jp, øy yø juunɨ kyudɨgøꞌøty, jøts øts nꞌayuujk nɨjuunɨ yø kyakixy kyanaxy kunɨm jadeꞌen tyimyja̱tt. 
\p  
\v 36 ’Kaꞌats pøn tnɨja̱wɨ pønɨ ti xøøw pønɨ ti jumøjt ja jadeꞌen yja̱tt, nɨ ja a̱nkɨlɨstøjk ja tkanɨja̱wɨdɨ pøn jap tsa̱jpjøtpytɨ, jøts nɨ øts ja køꞌøm nganɨja̱wɨ. Tuꞌugyɨ ja Dios Teety ja tnɨja̱wɨ. 
\p  
\v 37 ’Nayɨdeꞌen sa̱m ja Noé yja̱jty, nayɨdeꞌents jadɨgojk yja̱tt ku ø nmeꞌent.  
\v 38 Ku døꞌøn jekyɨp, ku ja ayoꞌonduu wyɨnaty kaꞌanɨm myiñ, jøts ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty yikxon yjanchkaydɨ yjanchꞌuuktɨ jotkujk, pømbɨ amajtskɨp, pømbɨ yꞌuꞌnk ñøøx jam tnɨꞌadsoꞌowɨp jøts ya̱a̱ꞌbyøkt, jaaba̱a̱t jadeꞌen yja̱a̱ktyimyꞌadøꞌøtstɨ ku ja Noé tyøjkɨyɨɨꞌñ jap møj ba̱rkɨjøtpy;  
\v 39 jøts nɨgɨdiyɨ ja tyimyꞌejxtøø ku ja møktuu ku ayoꞌonduu myiiñ, jøts ja nøøgom ja ojts yiktsoꞌonguixyɨdɨ. Nayɨdeꞌents ɨdøꞌøn nøjkx yjaty ku ø nmemɨt, kaꞌap pøn xjøpꞌejxtɨt.  
\v 40 Wɨna̱a̱gɨn ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty namajtsk tyundɨ jam ka̱mjotp; tuꞌukts ja ñɨtsoꞌokꞌa̱tt jøts jaduꞌuk wyɨndɨgøꞌøty.  
\v 41 Jøts wɨna̱a̱gɨn tøꞌøxyøjk jam wyɨnaty namajtsk yjøtstɨ; tuꞌukts ja ñayɨdeꞌen ñɨtsoꞌokꞌa̱tt jøts jaduꞌuk wyɨndɨgøꞌøty. 
\p  
\v 42 ’Nayjøpꞌejxɨdɨts meets, kumɨ kaꞌ xnɨja̱wɨdɨ pønɨ juunɨ ø nmeꞌent.  
\v 43 Ukmadowdam ya̱ꞌa̱t, ku nꞌukmadya̱a̱jkɨnt ku pøn kudøjk wyɨnaty tꞌuknɨja̱wɨ juunɨ yja̱ꞌa̱tt ja maaꞌtspɨ ku koots, ¿ti jats ja jujky kyadsuna̱xt, ti jaa ja tmajtstuꞌutt ja tyøjk jøts wan ja maaꞌtspɨ tyikꞌawa̱tsnɨdɨ?  
\v 44 Paty ɨdøꞌøn nnøjmɨdɨ, jøts jøpꞌijxy xyikꞌettɨt ya̱m meets ja xkagumay ku øts jotmøñ nmeꞌent. 
\s1 Ja ødyumbɨ ejxꞌejtpɨ 
\p  
\v 45 ’Pømbɨ tumbɨ døꞌøn wijy, jaꞌats ɨdøꞌøn ja tyimyɨda̱ꞌa̱mp pøn jaty ja wɨndsøn jam yiktsɨnaapy tyøjkjotp, jøts ja aba̱a̱dɨ tmoꞌot kyaaky yjɨɨꞌkxy.  
\v 46 ¿Kidi jaꞌajɨp nekɨm pøn ja wyɨndsøn pa̱a̱jtɨp, jøts ku ja ɨxam kaꞌpxy tpaduñ sa̱ ja tø yikꞌaneꞌemy ku ja wyɨndsøn yja̱ꞌa̱ty?  
\v 47 Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, jaꞌabɨ tumbɨ døꞌøn ja wɨndsøn pyɨkta̱ꞌa̱kp jøts ja ttukꞌejxꞌett tukɨꞌɨyɨ pønɨ ti jaty ja jam yjagyejpy.  
\v 48 Kuts ja tumbɨ kyaꞌøyꞌa̱tt, ku nɨchøky wyɨnmaꞌaty jøts ku wyɨndsøn kaꞌ chojkja̱ꞌa̱ty,  
\v 49 jøts ja tjemdumbɨna̱xwa̱ꞌjkɨ ttedumbɨna̱xwa̱ꞌjkɨ ja wyɨndsøn tyumbɨ, uk myuꞌugyɨ kyuꞌuxyɨ møøt ja amuꞌukyja̱a̱ꞌdyɨ,  
\v 50 jøts kuts ja wyɨndsøn wyɨmbett agumonɨ ya̱m ja tkajøpꞌijxy jaꞌabɨ xøøw;  
\v 51 jøts ja yikxon tyagubatɨt, nayɨdeꞌen yiktuꞌunt sa̱m ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn ja wɨnꞌøøꞌnk ttunkꞌa̱jttɨp. Jøts ya̱ꞌa̱xt yjøꞌøt tmɨwɨngɨdsetst tmɨꞌagɨdsetst ja ayoꞌon. 
\c 25  
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty nɨma̱jk ja kiixyeꞌ una̱ꞌjk 
\p  
\v 1 ’Jøts ja Dios kyutujk jadeꞌen yja̱tt midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy sa̱m nɨma̱jk ja kiixyeꞌ una̱ꞌjkɨndɨ, midi ja yja̱j ojts tꞌukondɨ jøts ja tmɨnøjkxtɨ ma̱ ja ja̱a̱ꞌy jam yꞌamajtskɨwya̱ꞌa̱ndɨ, jøts ja jemya̱a̱ꞌy twɨndsøꞌøgɨwya̱ꞌa̱ndɨ.  
\v 2 Nɨmagoxk kaꞌ ti møj tja̱wɨdɨ, jøts ja nɨmagoxk janchwijy ja yja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ.  
\v 3 Pønts kaꞌ ti møj tja̱wɨdɨ ku ja tkondɨ yja̱j, nɨkaꞌap ñøø ja ojts tkojnɨdɨ, kaꞌap ja te midi ja tyuktaꞌutstɨp jadɨgojk ku ja kyøxt ja yja̱j;  
\v 4 pønts wijtyɨ ojts ja abiky tkondɨ ja nøø midi ja yja̱j tyuktatøødyɨp, jøts abiky jaꞌ midi ja ja̱j jap yja̱a̱kmøøtꞌajtpy.  
\v 5 Jøts kumɨ kaꞌap ja jemya̱a̱ꞌy chojkja̱ꞌtnɨ, xjats ja nɨdukɨꞌɨyɨ ma̱a̱ꞌyꞌøøgyɨ pya̱a̱jtnɨyɨdøø, jøts ja ojts yjadyimyꞌukmaꞌooꞌkøjxnɨdɨ.  
\v 6 Xjats tsuuꞌm et tmadoodøø ja ayuujk kuk yja̱wɨ wya̱ꞌa̱ñ møk: “¡Ɨxa myiñ ja jemya̱a̱ꞌy; pɨdsømdɨ jøts xjøpkuba̱a̱dɨdɨt!”  
\v 7 Jøts ja kiixyeꞌ una̱ꞌjk pyɨdøꞌkøjxtøø, jøts ja yja̱j ja tꞌaꞌejxɨdøø.  
\v 8 Jøts ja ñɨmagoxkpɨ midi kaꞌap øy ti tmøja̱wɨdɨ, jaꞌats ja yjanɨmagoxkpɨ tnɨmaadyøø midi wijtyɨ midi wɨnmaadyɨp: “Møøky øøts yø mja̱jnøø waanɨ, ooꞌknɨp øøts yø nja̱j.”  
\v 9 Jøts ja ñɨmagoxkpɨ yꞌadsoodøø: “Kaꞌ øøts yø nyaky, ku øøts ɨnet yø nya̱kt kaꞌ øøts ɨnet njaꞌ tpa̱a̱tt, jøts nɨ meets ɨnet mjaꞌ yø tkapa̱tmɨt. Jam neꞌegɨ mnɨnøjkxtɨt ma̱ tyøøgyɨ jøts jam mnadyanɨjuyɨdɨt.”  
\v 10 Ɨxam ja wyɨnaty tø tyimñøjkxtɨ jøts ja tꞌatsjuuwya̱ꞌa̱ndɨ ja ja̱jnøø, ku ja jemya̱a̱ꞌy yja̱ꞌjty. Jadeꞌents ja tyøjkɨdɨ pøn aꞌejxɨ nayjagyajpɨdɨp, jøts ja ojts tmøøtøkɨdɨ ja jemya̱a̱ꞌy ma̱ ja jap yꞌamajtskɨwya̱ꞌa̱ñ, jøts ja tøjkꞌa̱a̱w yꞌadujkna̱a̱.  
\v 11 Jøts ja yjanɨmagoxkpɨ kiixyeꞌ oojknɨm yjaꞌukja̱ꞌtnɨdøø, jøts ja yjaꞌukwa̱nɨdɨ: “¡Yikꞌawa̱ꞌa̱ts wɨndsøn yø tøjk!”  
\v 12 Jøts ja ojts yɨdeꞌen yikꞌadsowdɨ: “Kaꞌaxɨ mee nnɨja̱wɨ pønɨ mbøn meets.” 
\p  
\v 13 Jøts ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja pyabøjkpɨtøjk yɨdeꞌen tnɨma̱a̱y: 
\p ―Jøpꞌijxy mna̱nkyꞌetɨdɨt, kidi nugo mdyimya̱a̱nøjkxtɨ, kumɨ kaꞌ xnɨja̱wɨdɨ pønɨ juunɨ øts ja tɨɨdyuꞌunɨn nmɨmeꞌent. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty ja tumbɨktøjk pøn ja wyɨndsøn ja myeeñ tyanɨpikyɨ 
\p  
\v 14 ’Nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn Dios kyutujk midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy, sa̱m tuꞌuk ja̱a̱ꞌy wyɨnaty choonwa̱nɨ, jøts ja ñøjkxwa̱nɨ abikña̱a̱jx abikya̱jp, wɨnets ja ojts twa̱a̱dsøy pøn jaty ja jam yiktumpy jøts ja ttanɨpɨjky ja myeeñ. 
\p  
\v 15 ’Tuꞌuk tmøøy magoxk mil, jøts jaduꞌuk majtsk mil, jøts jaduꞌuk tukmil, jadeꞌen ja ojts tmøꞌøy sa̱ pønjabøn ja wijyꞌa̱jtɨn tmøødɨ. Jøts ja chøøꞌñ ñijkxy wɨdejtpɨ abikyꞌet.  
\v 16 Ja tumbɨ pøn ja meeñ yikmøøy magoxk mil, ojts ja ttaꞌajuy ttaꞌagajpxy jøts ja tyikꞌuꞌnkja̱jty ja nayɨdɨnøꞌøn.  
\v 17 Nayɨdeꞌen jaduꞌuk ja meeñ ojts tyiktunkpa̱tmɨ pøn yikmøøy majtsk mil, jøts jaa ja nayɨdeꞌen tyikꞌuꞌnkja̱jty majtsk mil.  
\v 18 Pønts ja meeñ yikmøøy tukmil, myɨdsoꞌon jaꞌ jøts ja ayuꞌuch etjotp tuꞌuk ja jut tyikꞌøꞌyɨyɨɨꞌñ, japts ja meeñ ja tnɨta̱jy. 
\p  
\v 19 ’Xjats kyɨmjekñɨm ja tumbɨtøjk wyɨndsøn wyɨmbijty, xjats ja tyikwɨngukɨdɨ ja meeñ.  
\v 20 Jawyeen yja̱ꞌjty pøn ja meeñ wyɨnaty tø yikmøꞌøy magoxk mil, jøts ja tja̱a̱kmøøy jamagoxk mil ja wyɨndsøn midi ja wyɨnaty tø tyikꞌuꞌngɨ, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: “Magoxk milxɨ, wɨndsøn, ojts xyaky ja meeñ, ɨxya̱ts jamagoxk mil midi tø nyikꞌuꞌngɨ.”  
\v 21 Xjats ja wɨndsøn ja ojts yꞌadsøyɨ: “Øyꞌa̱jtp, øy ɨdøꞌøn mduñ jøts øy ɨdøꞌøn mja̱a̱ꞌyꞌaty; nayɨdeꞌen sa̱m øy tø xꞌejxꞌity yø meeñ øy yø kyama̱ba̱a̱dɨ, ndanɨpøkp ɨnet ja myayja̱wɨbɨ. Jøts ya̱ men, na̱x, jøts jawaanɨ may xpøkt ja nꞌøyꞌa̱jtɨn.”  
\v 22 Jøts jaduꞌuk yja̱ꞌtmɨ pøn ja meeñ yikmøøy majtsk mil, jøts ja wya̱a̱ñ: “Wɨndsøn, ɨxya̱ ja meeñ majtsk mil midi øts ojts xmøꞌøy, jøts ɨxya̱ ja majtsk mil midi tø nyikꞌuꞌngɨ.”  
\v 23 Jøts ja wyɨndsøn ja yꞌadsojɨ: “Øyꞌa̱jtp, øy ɨdøꞌøn mduñ jøts øy ɨdøꞌøn mja̱a̱ꞌyꞌaty; nayɨdeꞌents sa̱ tø xꞌejxꞌity yø meeñ øy yø kyama̱ba̱a̱dɨ, nja̱a̱kmoꞌopts nayɨdeꞌen jawaanɨ may. Men, tøkɨ ndøjkjøøjty, pa̱a̱t ja mꞌøyꞌa̱jtɨn.”  
\v 24 Jøts ku yja̱ꞌjty ja tumbɨ pøn ja meeñ wyɨnaty tø yikmøꞌøy tukmil, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y ja wyɨndsøn: “Wɨndsøn, nnɨja̱ꞌwɨpxɨ øts ku mets kaꞌ ti jadiꞌiñɨ xnajtsja̱wɨ, jaꞌba̱a̱t me xpayøꞌøy øy mets ja xjagajaꞌajɨ, myikpɨdøꞌøkwambya̱a̱t mets ja pɨkta̱ꞌa̱ky øy me mjaganiꞌipy.  
\v 25 Paty ø ndsøꞌøgɨ, paty øts ojts nꞌatsyuꞌuch ja meeñ jap na̱xjøtpy. Ɨxya̱ts jaꞌ, pø mjaꞌa̱jtpxɨ yøꞌ.”  
\v 26 Jøts ja wyɨndsøn ja ojts yɨdeꞌen yꞌadsøyɨyɨ: “Tsaachnuuxja̱a̱ꞌy mets kaꞌødyumbɨ, pønɨ mnɨja̱ꞌwɨp tam ku øts jadeꞌen nja̱a̱ꞌyꞌaty, ku øts nbøkmuky midi ø ngapɨktakpy, ku øts ja xijy nyikpɨdøꞌøkt pa̱a̱t midi ø kaꞌ nniꞌipy,  
\v 27 jøts ¿ti kuts øts ja nmeeñ tø xkaꞌanuuꞌkxya̱jkɨ, jøts ja meengyojpk ja jeexyɨp tø nba̱a̱ty møøt ja meeñuꞌnk ku tø nja̱ꞌa̱ty?”  
\v 28 Wɨnets ja wɨndsøn tnɨma̱a̱y ja ja̱a̱ꞌy pøn jaty jam wyɨnaty jamꞌa̱jttɨp: “Pøjkxɨdɨ yø meeñ midi tukmil, jøts ja xmoꞌodɨt pøn ja yjaꞌ ma̱jk mil.  
\v 29 Pøn ja yjaꞌ jam, ja̱a̱ktyimyikmoꞌopts jaꞌ, jøts ja mayꞌampy tjagyapt; pønts nɨti tkamøøtꞌa̱jtp, jøts ku jap yiiꞌnɨm tja̱a̱kjamøødɨ, jaꞌba̱a̱ts ja yja̱a̱ktyimyikpøjkxɨt.  
\v 30 Yø yjadeꞌembɨ tumbɨ midi nɨti kawa̱mp, ɨxep wɨbejpɨdsømdɨ agugootstujpy, japts ya̱ꞌa̱xt yjøꞌøt tmɨwɨngɨdsetst tmɨꞌagɨdsetst ja ayoꞌon.” 
\s1 Ku ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy yiktɨɨdyuꞌundɨt 
\p  
\v 31 ’Ku ø nmeꞌent wɨndsønꞌa̱jtpɨ, nɨꞌawɨdity nɨdukɨꞌɨyɨ ja a̱nkɨlɨstøjk nmøøtmeꞌent, jøts ø nꞌɨxa̱ꞌa̱kt jam kunuuꞌkxy kyutujkta̱a̱jk jøpꞌa̱m.  
\v 32 Jøts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy nɨdukɨꞌɨyɨ ñamyukɨdɨt øts nwɨngujkp, jøts øts ja nwejtswa̱ꞌkxtɨt jadeꞌen sa̱m ja jɨyujkꞌejxpɨ ja byorreek tꞌawojpakyɨn møøt ja chiibɨ.  
\v 33 Aga̱ꞌñꞌampy øts ja borreek nbɨkta̱ꞌa̱kt jøts ana̱jyꞌampy ja chiibɨ ndejɨnt.  
\v 34 Jøts wɨnets ø nnøjmɨt ja nꞌaga̱ꞌñꞌambyɨttɨ: “Ya̱ mendɨ pøn tø tpa̱a̱jtɨdɨ ja Dios Teety kyunuuꞌkxɨn; kupøjkɨdɨ ja Dios kyutujk midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy, jaayɨp yø myiktanɨbɨkta̱a̱jknɨyɨdɨ ku Dios ja na̱xwiiꞌñɨt tyikꞌøyɨyɨɨꞌñ.  
\v 35 Tø nyuꞌøøky nxøꞌøøky, meetsts ojts xyikay; tø øts adøødsɨ nꞌity, jøts meets ojts xyikꞌuuky; jøts ku øts ojts nja̱ꞌa̱ty ndsøøñ øy ma̱ga̱jp, meets ojts xmøꞌøy nja̱ꞌa̱ta̱a̱jk.  
\v 36 Ku øts nwet ojts xkaꞌejtxɨ, meets ja ojts xmøꞌøy; jøts ku øts ojts nbikyɨ, meets ojts xꞌatska̱jpxjotꞌamøkɨ; ku øts ojts nyiktsumy, jap meets ojts xkuga̱jpxɨ.”  
\v 37 Jøts pønts wyɨnaty tø yikupøktɨ jøts øts ja xnøjmɨdɨt: “Wɨndsønꞌa̱jtɨm, ¿wɨndiixɨk me nꞌijxy jøts ku me myuꞌøøky, jøts øø nyaky kaaky? ¿Uk wɨndits me myikꞌijxy mdøødsɨ, jøts øø nyaky ja nøø?  
\v 38 ¿Uk wɨndits øø nꞌijxy jøts ku me mja̱ꞌa̱ty mdsøøñ ma̱ jaty ka̱jp, jøts øø nyaky ja ja̱ꞌta̱a̱jk, uk wɨndits øts ja wet na̱a̱my nyaky? ¿Juunɨ øøts ja tø nꞌukꞌixy jøts ku ja mgaꞌejtxɨyɨ?  
\v 39 ¿Uk wɨndits me mꞌukyikꞌijxy jøts ku me mbikyɨ, uk wɨndi øø nꞌukꞌijxy ku me myiktsumy, jøts øø nꞌatskuꞌejxɨ jap puxøjkjøtpy?”  
\v 40 Jøts yɨdeꞌen ø nꞌadsoꞌot: “Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, øy yiinɨ wyaanɨ midi tø xuujnɨdɨ, midi øts tø xmøøjyɨdɨ ja nmɨguꞌuk pøn kaꞌejtxɨdɨp ja pudøjkɨn, øts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen ñamyayɨ tø xundɨ.” 
\p  
\v 41 ’Wɨnets øts ja nnøjmɨdɨt ja nꞌana̱jyꞌambyɨttɨ: “Jɨwa̱ꞌa̱ktɨ, kidi øts ya̱ xwɨnꞌejxtɨ meets kawɨndɨɨdyumbɨdɨ; nøjkxtɨ jap ma̱ ja jøøn jap nɨjuunɨ kyaꞌøøky, midi ja mɨkuꞌ yiktajøpꞌejxtɨp møøt ja mɨkuꞌa̱nkɨlɨstøjktɨ.  
\v 42 Tøxɨ ø nyuꞌøøky, jøts meets ojts kaꞌ xmøꞌøy ja ngaaky; ojts ø ndøødsɨ, jøts meets ojts kaꞌ xyikꞌuuky;  
\v 43 ojts ø nja̱ꞌa̱ty ndsøøñ ma̱ jaty ka̱jp, jøts mee kaꞌ xyikja̱ꞌta̱a̱jky. Ku øts nwet ojts kyaꞌity, jøts meets ja nwet ojts kaꞌ xmøꞌøy; kaꞌ meets ojts xkuꞌejxɨ ku øts ojts nbikyɨ, ku øts ojts nyiktsumy.”  
\v 44 Jøts øts ja xnøjmɨdɨt: “Wɨndsønꞌa̱jtɨm, ¿wɨndixɨk me nꞌijxy jøts ku mets wyɨnaty yuu xøøw myikꞌookwa̱ꞌa̱nɨyɨ, uk tøødsɨ wyɨnaty myikꞌookwa̱ꞌa̱nɨyɨ, uk ku me mja̱ꞌa̱ty mdsøøñ øy ma̱ga̱jp, uk ku mwet mna̱a̱my kyaꞌityxɨ, uk mbikyɨ mꞌañɨ, uk myiktsumy myiktɨy, jøts øøts ɨdøꞌøn nɨti pudøjkɨn nguidyimdyuñ?”  
\v 45 Jøts øts ja yɨdeꞌen nꞌadsoꞌodɨt: “Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, øy yiinɨ wyaanɨ jøts ku kaꞌ tø xuujnɨdɨ nɨti pudøjkɨn pøn ja ayoꞌon tyanaxpy, nɨ øts køjxp ja tø xkatuujnɨdɨ.”  
\v 46 Wɨnets ja jatyɨ ñøjkxtɨt ayoobɨ xemɨkøjxp, jøts pøn wyɨnaty yikupøktɨ jøts ja ñøjkxmɨdɨt tsɨnaabyɨ xemɨkøjxp ma̱ ja tpa̱a̱jtɨdɨt ja Dios kyunuuꞌkxɨn jøts ja tsɨna̱a̱ꞌyɨn øy yikxon. 
\c 26  
\s1 Ku ja Jesús yikajpxyꞌaty sudso ja yikma̱tst 
\p  
\v 1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jadeꞌen yꞌukwa̱nꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ, jøts ja tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p  
\v 2 ―Mnɨja̱ꞌwɨdɨpxɨ jøts ku ja pa̱skɨ xøøw ja majtsk xøøwnɨ; jadeꞌents ø nyikøya̱kt jøts øts ja̱a̱ꞌy xyikruspattɨt. 
\p  
\v 3 Jøts ñɨñayjatyɨ ñamyujkɨdøø ja teetywɨndsøndøjktɨ, ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, jøts ja israelɨt møja̱a̱ꞌdyøjktɨ, jam ja tøjkwemp ñamyujkɨdøø ma̱ ja Caifás jam kyutujkta̱a̱jk midi ja teetywɨndsøndøjk wyɨndsønꞌa̱jttɨp.  
\v 4 Jam ja ojts tkajpxyꞌa̱ttɨ jøts ja ttanɨbɨkta̱a̱jkɨdøø sudso ja yiknɨda̱a̱yɨt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jøts ja tyimya̱tstɨt, jøts ja tyimyikꞌooktɨt.  
\v 5 Jøts yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja wya̱ndøø: 
\p ―Kaꞌ yꞌøyɨt ku xøjøøjty jadeꞌen nduꞌunɨndɨt, jøts ja̱a̱ꞌy kidi xem ya̱m nañɨbɨdɨꞌɨgyɨdɨ. 
\s1 Ku ja Jesús yiktagutajmjɨꞌɨky ja pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ 
\p  
\v 6 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam ja wyɨnaty Betania, jam Simón tyøjkwɨndum pøn ja møj puꞌuts pa̱ꞌa̱m pøjkɨp;  
\v 7 jøts tøꞌøxyøjk ja jam ñɨmejnɨ pøn tꞌukoon tukmøj abøjkꞌɨɨꞌñuꞌnk ja aceite midi pa̱ꞌa̱kxuuꞌkp, ujtskonɨ ja tmɨmiiñ jøts jaꞌabɨ midi ɨdøꞌøn janch tsowɨ. Xjats ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam wyɨnaty tø twɨnguꞌɨxa̱a̱gɨ ja mesɨ, wɨnets ja tøꞌøxyøjk tpɨkta̱a̱jky ja aceite midi pa̱ꞌa̱kxuuꞌkp jam nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús kyuba̱jkøjxp.  
\v 8 Jøts ku ja pyabøjkpɨtøjk jadeꞌen ojts tꞌejxtɨ, jøts ja yjantyimyꞌa̱mbøjktøø jøts ñømbɨna̱xwa̱ꞌktøø: 
\p ―¿Jøts tigøjxp ku yø jadeꞌen nugo wyɨndɨgøy?  
\v 9 Tøxɨk yø jeexyɨp yiktøøky jøts maamyeeñ jeexyɨp yikpøjkp, jøts ayoobɨ ja̱a̱ꞌy ja jeexyɨp yiktabudøkɨdɨ. 
\p  
\v 10 Tyimyadoow ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jaꞌ, jøts ja tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―¿Tigøjxp ku yø tøꞌøxyøjk jadeꞌen jotkøjxpɨm xnøjmɨdɨ? Pø yøꞌøxɨ døꞌøn øyꞌa̱jtp ku øts yø jadeꞌen tø xuñ.  
\v 11 Ja̱a̱kmɨba̱a̱t yø ayoobɨ ja̱a̱ꞌdyɨ, kaꞌaxɨ yø ma̱ ñøjkxtɨ, ejtpyɨm yø xmøøtꞌejtkuna̱xtɨt; øtsts kaꞌ, kaꞌ mee xumɨ ya̱ nwɨndsɨnaagyuna̱xt.  
\v 12 Yøꞌ midiꞌibɨ yø tøꞌøxyøjk tø ttuñ, ku øts nneꞌkx aceite yø tø xpɨkta̱a̱jkɨyɨ midi pa̱ꞌa̱kxuuꞌkp, jaꞌagøjxp yø jadeꞌen tø ttuñ kuts ja nꞌoꞌjkɨn wyɨngonɨ.  
\v 13 Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, ømya̱dsoꞌa̱tt pønɨ ma̱ yika̱jpxwaꞌkxy ya̱ꞌa̱t øgyajpxy ya̱ꞌa̱t ømyadya̱ꞌa̱ky midi tnɨga̱jpxp sa̱ nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn yikpa̱a̱ty, jøts yiktukmɨdøy ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy, yika̱jpxpɨm yikmadya̱ꞌa̱kpɨm yøꞌ midi yø tøꞌøxyøjk ya̱m tø ttuñ. 
\s1 Ku ja Judas ñayꞌawa̱jnɨyɨ jøts ja tkøya̱kt ja Jesús 
\p  
\v 14 Xjats nɨduꞌugɨn ja ñɨmakmajtskpɨ pabøjkpɨtøjktɨ, pøn txøøwꞌa̱jtp Judas Iscariote, jaꞌ ojts tnɨnijkxy ja teetywɨndsøndøjktɨ, jøts ja ojts tmɨnagyajpxyɨ,  
\v 15 yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Wɨneꞌen ø xmɨjuꞌudyɨt jøts øts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ngøya̱kt? 
\p Xjats ja ojts tmɨjuydɨ eeꞌpxma̱jk, jadeꞌen ja meeñ ja ojts tmoꞌodɨ tum puxpla̱tɨ.  
\v 16 Jøts jaayɨp ja Judas ja twɨnma̱a̱ꞌñꞌa̱jtnɨ juunɨ ja tjadyimyꞌukøya̱kt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús. 
\s1 Ku nwɨndsønꞌa̱jtɨm yja̱a̱kꞌukꞌaꞌuxꞌa̱jtnɨ møøt ja pyabøjkpɨtøjk 
\p  
\v 17 Xjats ku ja xøøw mɨdukxøøw tyuujnøø, ku kaꞌ pya̱a̱tꞌatyɨ jøts ja tsa̱pkaaky yikaꞌaty levadurɨ møøt, jaꞌabɨ xøøwts ɨdøꞌøn ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja pyabøjkpɨtøjk ñɨmejnɨyɨ wɨngon jøts ja ojts tyɨɨbyikyɨyɨ, yɨdeꞌen ja wya̱ndøø: 
\p ―¿Ma̱ xtsøky nyikna̱jxɨnt ja pa̱skɨ aꞌux jøts øøts ja nꞌaꞌejxɨt? 
\p  
\v 18 Jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Nøjkxtɨ jam ka̱jpjotp ma̱ chøønɨ ja ja̱a̱ꞌy, tø xnɨja̱wɨdɨ pønɨ pøn, jaꞌats mnøjmɨdɨp: “Yɨdeꞌen ja wɨndsøn wya̱ꞌa̱ñ: Wɨngomp øts ja nꞌoꞌjkɨn, jøts mets mdøjkjøtpy øts ja pa̱skɨ aꞌux nyikna̱xwa̱ꞌa̱ñ møøt øts ja nbabøjkpɨtøjk.” 
\p  
\v 19 Jøts ja ojts jadeꞌen tpadundɨ sa̱ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja wyɨnaty tø yꞌaneꞌemyɨdɨ, ojts ja tyikꞌøyɨdɨ ja pa̱skɨ kaaky jøts ja yikꞌaꞌuxꞌa̱tt. 
\p  
\v 20 Xjats ku kyoodsɨyɨɨꞌñ, wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tmøøtꞌɨxa̱a̱jky nɨmakmajtsk ja pyabøjkpɨtøjk ma̱ ja mesɨ jam wyɨnaty;  
\v 21 jøts ɨxam wyɨnaty tyimgyaydɨ ku tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ jøts ku mee nɨduꞌugɨn amaaꞌtskꞌampy xkøya̱kwa̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 22 Jøts ja yjotmadyøjkɨdøø, jøts xem ya̱m wya̱ndøjkɨdøø: 
\p ―¿Øts me wɨndsønꞌa̱jtɨm ndejɨnt xejp? 
\p  
\v 23 Jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ojts yɨdeꞌen yꞌadsøyɨdɨ: 
\p ―Pøn ø møøt tø ngay tø njɨɨꞌkxy, jaꞌats øts ɨdøꞌøn xkøya̱kwa̱mp.  
\v 24 Janch ja̱jtp øts ɨnet ɨxya̱m jadeꞌen sa̱m ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ. ¡Yjanch ayøøy ja ja̱a̱ꞌyuꞌnk pøn xꞌukøya̱jkꞌooꞌkp! Neꞌegɨ tyimdyøøbɨk jeexyɨp ku jeexyɨp kyɨdyimgyeꞌexy. 
\p  
\v 25 Wɨnets ja Judas ojts kyajpxy, pøn ɨdøꞌøn wyɨnaty køya̱kwa̱jnɨp, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Wɨndsøn, ¿ti wan ja ndejɨn yꞌøtsɨ? 
\p Jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tꞌadsøøy: 
\p ―Paty mets. 
\p  
\v 26 Ɨxam wyɨnaty kyaydɨ, jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ tuꞌuk ja tsa̱pkaaky, jøts ja ttukmøja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ttukunuuꞌkxyja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja Dios Teety, jøts ja ojts tꞌadujkpaky, wɨnets ja tmøøy ja pyabøjkpɨtøjk, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Kaydɨ ya̱ꞌa̱t; yøꞌ øts ɨdøꞌøn ñamyayɨ nneꞌkxꞌajtpy. 
\p  
\v 27 Wɨnets ja tnɨxa̱jɨgyojmɨ tuꞌuk ja uujkꞌɨɨꞌñ, jøts ja ojts ttukmøja̱wɨ ttukunuuꞌkxyja̱wɨ ja Dios Teety, jøts ja ojts tmøꞌøy ja pyabøjkpɨtøjk, jøts ja tꞌukwa̱ꞌkxtɨt, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Uuktɨ ya̱ꞌa̱t nɨdukɨꞌɨyɨ,  
\v 28 øts ɨdøꞌøn yøꞌ ñamyayɨ nnɨꞌjpy midi ya̱m jadɨgojk tna̱nkñamyɨꞌøbyøjkɨp ja ja̱a̱ꞌy møøt Dios, midi ø nyikwɨdsump nyikwɨdajxpy jaꞌagøjxp jøts pojkpɨtumbɨ ja̱a̱ꞌy yikpojkpɨmaaꞌkxtɨt, jøts ja Dios Teety ja wya̱nda̱ꞌa̱ky jadeꞌen tyikꞌadukt.  
\v 29 Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ jøts ku øts ya̱ꞌa̱t uvɨ nøø kaꞌ tsojk nꞌukꞌuknɨt, jaanɨm jadɨgojk nꞌuujkɨndɨt jotkujk ku Dios Teety ja kyutujk tyikna̱xkɨda̱ꞌa̱kt midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy. 
\s1 Ku Jesús ja ojts køꞌøm tnɨgajpxy jøts ku Pedro ja kyuꞌøønɨyɨt 
\p  
\v 30 Xjats ku ja tꞌøøgøjxtøø ja ɨy midi ja Dios yjaꞌajpty, wɨnets ja ñøjkxtøø jam kojpkøjxp midi yiktejp Olivos.  
\v 31 Jamts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ojts ñɨɨꞌmxyɨdɨ: 
\p ―Kuwa̱nɨ meets ɨnet xmajtstutkøxt ya̱ꞌa̱tpɨ koots; pø yɨdeꞌenxɨ jap nøkyɨjxpy wya̱ꞌa̱ñ: “Nyikꞌookp øts ja borreegɨ ejxpɨ, wan ja byorreek jadiꞌiñɨ tyøꞌøwyaꞌkxy.”  
\v 32 Kuts øts ja oꞌjkɨn nꞌukmɨmajada̱ꞌa̱kt ku øts jadɨgojk njujkpyøkt jøts ø nbɨdsøꞌømt jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, wɨnets ø nnøjkxt jawyeen jam Galilea, na̱mgaꞌanɨm meets jam wyɨnaty mnijkxy. 
\p  
\v 33 Xjats ja Pedro ja ojts yꞌadsøyɨyɨ: 
\p ―Øy me nɨdukɨꞌɨyɨ ja̱a̱ꞌy mjaja̱ꞌdyɨgøøgyixyɨ, øts nɨwɨndem ø ngaja̱ꞌdyɨgøy. 
\p  
\v 34 Wɨnets nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja yɨdeꞌen tnɨma̱a̱y: 
\p ―Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, jøts ku ya̱m koots ɨnet ku kaꞌap tsa̱pnɨꞌa̱a̱w yꞌaya̱jxjɨꞌɨkñɨm, tɨgøøk ojk mets wyɨnaty tø xkuꞌɨɨñ jøts ku me xkaꞌijxyꞌaty. 
\p  
\v 35 Jøts ja Pedro tja̱a̱ktyimñɨma̱a̱y ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm: 
\p ―Nɨjuunɨ øts jadeꞌen ngaꞌadɨꞌɨch, njadyimyjaꞌøøky me møøt. 
\p Jøts ja yjaduꞌukpɨmɨdɨ, nayɨdeꞌen ja wya̱mɨdɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tꞌajotꞌa̱jty ja Dios Teety jam Getsemaní 
\p  
\v 36 Jøts ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tmøøtja̱ꞌjty ja pyabøjkpɨtøjk ma̱ ja et jam txøøwɨ Getsemaní, jamts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Ya̱ awejxtɨ, wan øts ja Dios Teety tꞌatsꞌajotꞌaty. 
\p  
\v 37 Jøts ja tmøødɨyɨɨꞌñ ja Pedro møøt namajtsk ja Zebedeo yꞌuna̱ꞌjk, jøts ja jotmay yjanchtatøjkɨnɨyɨ.  
\v 38 Xjats ja tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨ midi ja yꞌukwa̱a̱w nɨdɨgøøk: 
\p ―Janch køjxp øts njoojt jadiꞌiñɨ, oꞌjkɨnꞌampy ø tø njotmaadyøkɨ. Awejxtɨts ya̱, kidim mmaꞌooꞌknɨdɨ, møøtwijyꞌejtɨk øts. 
\p  
\v 39 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jawaanɨ yja̱a̱knajtsyøꞌøyɨyɨɨꞌñ, jøts ja ojts jadiꞌiñɨ ñagyuxendya̱ꞌa̱gɨyɨ, jøts ja ojts tꞌajotꞌaty ja Dios Teety, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Dios Teety, øyɨk jadeꞌen xjanchkayikja̱tt, jøts øts kidi jadɨneꞌen ayoꞌon ndyimbya̱a̱ty; øy ɨdøꞌøn kidyimyjadeꞌenɨ sa̱m ø ndyimyjatsøkyɨn, jadeꞌen øts ɨdøꞌøn ngupøkt pønɨ sa̱ me xamɨdsøky. 
\p  
\v 40 Xjats ja wyɨmbijty nay jam ma̱ ja pyabøjkpɨ jam wyɨnaty nɨdɨgøøk tø tꞌukyiktañ, kuts ja tpa̱a̱jty tødamɨk ja myaꞌooꞌknɨdɨ; wɨnets ja ojts tnøjmɨ ja Pedro: 
\p ―¿Nɨwɨneꞌenɨn mee tø mguidyimyajada̱ꞌa̱ky jøts meets jeexyɨp xmøøtwijyꞌity?  
\v 41 Wejtɨ kajtɨ, ajotꞌa̱jttɨ ja Dios Teety, nayꞌejxꞌetɨdɨ jøts kidi mmɨmajada̱ꞌa̱gɨdɨ ja ayoꞌon midi wɨngomp. Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ ku ja wɨnma̱a̱ꞌñ yjanchjaꞌødyunwa̱ꞌa̱ñ, ja neꞌkxts jaayɨ ja kaꞌøybɨ tumbɨ amutskꞌejxɨyɨp. 
\p  
\v 42 Xjats ojts ñøjkxkojmɨ nay jam jadɨgojk, wɨnets ojts yɨdeꞌen tꞌajotꞌaty ja Dios Teety: 
\p ―Dios Teety, pønɨ kaꞌap jadeꞌen xyikjaty jøts øts ja ayoꞌon xkadukpa̱a̱tt, wants ɨdøꞌøn jadeꞌen tjaty pønɨ sa̱ me køꞌøm xamɨdsøky. 
\p  
\v 43 Xjats jam yja̱a̱kwɨmbijty jøts ja pyabøjkpɨtøjk jadɨgojk tpa̱tkojma̱a̱, janchma̱a̱dɨp ja jam, wɨmbeets ja tsuu ja yikꞌejtnɨyɨdɨ.  
\v 44 Jøts ja nay jam tnɨkejky, jøts mɨdɨgøøk ojk ñijkxy Dios Teety ajotꞌa̱jtpɨ, nayɨdeꞌen wya̱ngojma̱a̱.  
\v 45 Wɨnetnɨmts ojts ñijkxy ma̱ ja pyabøjkpɨtøjk jam wyɨnaty, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Tøts ɨnet, ma̱a̱nɨdɨ pooꞌkxnɨdɨ, wan jadeꞌen tjaty. Tø døꞌøn tyimbya̱a̱ty jøts ku ø nyikøya̱kt jøts ø nyiktagɨdøkɨt ja pojkpɨtumbɨ ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 46 Pɨdøꞌøktɨ, wan tja̱a̱ꞌmyɨndɨ; ɨxa wyɨngøñ pøn ø xkøya̱kwa̱mp. 
\s1 Ku ja Jesús yikma̱jch 
\p  
\v 47 Nay ɨxamnɨm ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyɨnaty jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ ku yja̱ꞌjty ja Judas, pøn ja yꞌukpabøjkpɨꞌajtpy jøts ja møøt tyikaꞌpxy nɨmakmajtsk ja pyabøjkpɨtøjk, jaꞌats ɨdøꞌøn jam tmøøtmeen ja mayja̱a̱ꞌy tum tsujx møøt jøts tum kipkya̱pɨdɨ. Ja teetywɨndsøndøjk, ja israelɨt møja̱a̱ꞌdyøjk, jaꞌ døꞌøn ja kajxɨdɨp.  
\v 48 Jøts ja Judas, pøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tkøya̱jkp, yɨdeꞌen ja wyɨnaty ja tɨyꞌa̱jtɨn tø tyaky, yɨdeꞌen ja wyɨnaty tø wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―Pønɨ pøn øts ɨnet ndsuꞌkxpy, jaꞌ ɨdøꞌøn ja wyɨnaty; jøts jaꞌ ɨdøꞌøn mma̱tstɨp. 
\p  
\v 49 Xjats ja myiiñ jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yiknɨmiñ, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¡Øts wɨndsøn memp! 
\p Jøts ja ojts ttsuꞌkxy.  
\v 50 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ojts yɨdeꞌen yꞌadsøyɨyɨ: 
\p ―¿Ti mɨguꞌuk mnɨmimpy? ¿Ti mdsøjkpy? 
\p Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy ja wɨngon ñɨmejnɨyøø jøts yiknɨxa̱jɨyɨɨꞌñ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, ojts yikma̱jtsnɨ. 
\p  
\v 51 Wɨnets tuꞌuk ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús myɨguꞌuk tjuꞌjty tuꞌuk ja tsujx, jøts ja ojts ttaxɨkpoꞌotuꞌuty tuꞌuk ja teetywɨndsøn tyumbɨ.  
\v 52 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Øødyuñ yø mdsujx nay jap xtyimbyɨkta̱ꞌa̱kt ma̱ yø tø xjuuty. Pønɨ pøn ttatseptump ja tsujx, nay jaꞌats ja tyaꞌookp.  
\v 53 ¿Kaꞌ xnɨja̱wɨ jøts ku øts jotmøñ nꞌamɨdoꞌot ja Dios Teety, jøts øts ja xanɨgaxt ɨxya̱myɨ naxy nɨmakmajtsk piky ja a̱nkɨlɨstøjk midi tseptundɨp?  
\v 54 Kuts ja jadeꞌen yja̱tt, ¿ti jats jadeꞌen yꞌadukt ja Dios kyajpxy? Pø yɨdeꞌenxɨ ja wya̱ꞌa̱ñ jøts ku tyimyjadeꞌen yja̱tt sa̱ døꞌøn ya̱m yja̱twa̱ꞌa̱ñɨn. 
\p  
\v 55 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨma̱a̱y ja mayja̱a̱ꞌy: 
\p ―¡Ja tsujx, ja kipy, ja tsa̱a̱ meets ya̱m xꞌuktanɨmenɨp, tø øts yja̱wɨ nmaaꞌtsnɨ! Ejtp meets jam yꞌijty jabom jabom nmøøtꞌɨxa̱kunaxy, jøts mee nyikꞌɨxpiky jam tsa̱ptøjkjotp, ¿tikuts øts jamyɨ xkama̱jtstøø?  
\v 56 Jaꞌagøjxp ya̱ꞌa̱t jadeꞌen yjaty jøts kaꞌpxy pyɨdsøꞌømt sa̱ jaty ja Dios kyugajpxy wya̱ndøø, ku ja tnɨga̱jpxɨdɨ ja Dios kyajxpy. 
\p Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús pyabøjkpɨtøjk ojts kyaakøxtɨ jøts ja nadyuꞌuk yꞌukyikmajtstutna̱a̱. 
\s1 Ku ja Jesús yikwa̱a̱nijkxy jam kutujkta̱a̱jkjotp 
\p  
\v 57 Jøts ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn ja ma̱jtsɨyɨ, jam ja tyiknøjkxtɨ Caifás wyɨndum, ja teetywɨndsøndøjk myøjwɨndsøndɨ ma̱ wyɨnaty tø ñamyukyɨdɨ ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ.  
\v 58 Jøts ja Pedro ja ojts pyanijkxyɨ, jagam ja pyayøꞌøyɨ jøts ja ojts tpaja̱ꞌa̱ty jap møj wɨndsøn tyøkꞌaguiꞌpy, jøts ja jap tyøjkɨyɨɨꞌñ jøts ja tmøøtꞌɨxa̱a̱jky ja ejxꞌejtpɨtøjktɨ, jøts ja tꞌejxwa̱ꞌa̱ñ sa̱ døꞌøn ja yjadeꞌembɨ yjadyimyꞌukugøxɨt. 
\p  
\v 59 Jøts ja teetywɨndsøndøjktɨ, jøts ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ, jøts nɨdukɨꞌɨyɨ ja kutujk adsɨnaabyɨdɨ, jaꞌ ja yjadyimyꞌɨxaadyɨp ti ja yjadyimyꞌuktanɨꞌøønɨdɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, øy ja yjagajadeꞌenɨ jøts ja ttaguwa̱nɨwya̱ꞌa̱ndɨ ja oꞌjkɨn.  
\v 60 Jaꞌats kyapa̱ttɨp sudso tyɨɨdyøkɨt, may ja ja̱a̱ꞌy yjamendøø, jøts ja tjadyimñɨꞌøøꞌnda̱a̱gɨdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm. Xjats yja̱ꞌtɨnɨm namajtsk ja nɨꞌøøꞌnda̱a̱jkɨbɨdɨ midi ñadyijyɨ tsaachꞌaꞌejxna̱xtɨp,  
\v 61 jøts ja yɨdeꞌen wya̱ndøø: 
\p ―Yø ja̱a̱ꞌy yɨdeꞌen wa̱a̱n: “Ɨxe øts yø Dios cha̱ptøjk nyikɨday, jøts øts yø kyɨdɨgøøk xøøw nyikꞌøyɨgyojmɨt.” 
\p  
\v 62 Wɨnets ja teetywɨndsøndøjk myøjwɨndsøn wya̱ꞌkukɨyɨɨꞌñ, jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yikꞌamɨdøøy: 
\p ―¿Nɨwɨneꞌenɨn yø xkaꞌadsowɨmbetwa̱ꞌa̱ñ? ¿Ti døꞌøn yøꞌ ɨxa jadeꞌen myiktanɨꞌøønɨ? 
\p  
\v 63 Jøts ja Jesús kaꞌap ja ojts tꞌadsøy. Xjats ja wyɨndsøn ojts ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p ―Tukꞌejx Dios, jøts xnɨga̱jpxt tɨy janch. Tukmadook øøts pønɨ mets ɨdøꞌøn mjanchCristo pøn ja Dios Teety yꞌuꞌnkꞌajtpy. 
\p  
\v 64 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Øts jaꞌ, sa̱m ɨxa tø mwa̱ꞌa̱ñɨn. Jøts nayɨ ndukmadoodɨp ɨxya̱m jøts ku ø xꞌejxtɨt ku nꞌɨxa̱ꞌa̱kt jam Dios Teety kyutujkta̱a̱jk jøpꞌa̱m. 
\p  
\v 65 Wɨnets ja teetywɨndsøndøjk myøjwɨndsøn ttakøꞌjtsɨyɨɨꞌñ ja wyet, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Tø ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy tmɨga̱jpxɨgøy ja Dios; ¿ti ejxpɨ ti nɨja̱ꞌwɨbɨ ja̱a̱ktsojkɨyɨp? Tøxɨ xmadojɨdɨ ja yꞌayuujk jøts ku kyaꞌøgyajpxy;  
\v 66 ¿sa̱ mee mꞌukwa̱ꞌa̱ñ? 
\p Xjats ja wya̱ndøø: 
\p ―Taja̱ꞌjtɨp pøky yøꞌ, wan tꞌøøky. 
\p  
\v 67 Wɨnets ja ojts twɨngutsujɨdɨ, jøts twojptøø jøts ttseeꞌktøø, pømbɨ ja kojxɨyɨp wempꞌa̱m,  
\v 68 jøts ja yiknøjmɨ: 
\p ―Pø metsxɨ mCristo, ¡uknajtsja̱wɨts pøn tø mgøxyɨ! 
\s1 Ku ja Pedro tkuꞌɨɨñ jøts ku ja kaꞌ tꞌijxyꞌaty ja Jesús 
\p  
\v 69 Ɨxap ɨdøꞌøn ja Pedro chøønɨ tøjkwimpy, jøts ja tuꞌuk tøꞌøxyøjk ñɨmejnɨ midi jam tump, jøts ja ojts ñɨɨꞌmxyɨyɨ: 
\p ―¿Kidi metsɨp yꞌijty mmøøtwɨdijtpy yø Jesús midi Galileɨt etjotp tsooꞌmp? 
\p  
\v 70 Kaꞌats ja Pedro ja tkupiky ma̱ ja mayja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Kaꞌ nnɨja̱wɨ pø ti mets jadeꞌen mgajpxpy. 
\p  
\v 71 Ɨxap ja Pedro wyɨnaty pyɨdsømwa̱nɨ ma̱ ja tøjkꞌa̱a̱w, ku ja ojts jaduꞌuk ja tøꞌøxyøjk yꞌijxyɨ, jøts ja ojts ttukmadøy pøn jam wyɨnatyɨ: 
\p ―Yø ja̱a̱ꞌyxɨ tmøøtwɨdejtp yø Jesús pøn Nazaret kuga̱jpɨp. 
\p  
\v 72 Jøts ja Pedro jadɨgojk tkagupøjkojmɨ, yɨdeꞌen ja tyimwya̱a̱ñ: 
\p ―Kaꞌ øts yø ja̱a̱ꞌy nꞌijxyɨ. 
\p  
\v 73 Xjats ku jawaanɨ yꞌijty, jøts ja Pedro ja ja̱a̱ꞌy ñɨmejnøø pøn jaty jam wyɨnatyɨ, jøts ja ojts ñɨɨꞌmxyɨyɨ: 
\p ―Janch nayɨdeꞌendam mets, nayɨ Jesús tam me mjanchmɨguꞌukꞌajtpy, køꞌømts yø mꞌa̱a̱w mꞌayuujk myiknɨgaxɨꞌɨgyɨ. 
\p  
\v 74 Jøts ja Pedro janch wenk ja køꞌøm ñawya̱ꞌa̱ñɨ ñadyijyɨ, kaꞌap ja tyimgyupiky, tyukꞌejx ja Dios jaꞌ, tɨy janch ja tyimwya̱ꞌa̱ñ ku ja tkaꞌijxyɨ: 
\p ―Nguidyimyꞌijxyꞌajtpy øts yø ja̱a̱ꞌy. 
\p Wɨnets ojts nay jatyɨ yꞌaya̱ꞌa̱xy tuꞌuk tsa̱pnɨꞌa̱a̱w.  
\v 75 Xjats ja Pedro ja tja̱ꞌmyejchnɨm ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja wyɨnaty tø ñɨɨꞌmxyɨyɨ: “Ya̱m ja tsa̱pnɨꞌa̱a̱w kyaꞌaya̱ꞌa̱xñɨm, tø mets wyɨnaty tɨgøøk ojk mwa̱nɨ jøts ku me xkaꞌijxyꞌaty.” Jøts ja Pedro jam pyɨdsɨɨmy, jøts ja nugo yꞌukꞌa̱mya̱a̱xnɨ yꞌuktsaachya̱a̱xnɨ. 
\c 27  
\s1 Ku ja Jesús yiktagɨdøjkɨyɨɨꞌñ ja Pilato 
\p  
\v 1 Xjats ku yjøpyꞌa̱jty, jøts ja teetywɨndsøndøjk møøt ja israelɨt møja̱a̱ꞌdyøjktɨ ojts ja tkajpxyꞌa̱ttɨ, jøts ja tuꞌugyɨ tnɨwɨnma̱a̱ꞌyɨdøø jøts ja tyikꞌooktɨt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús.  
\v 2 Xjats ja køwɨɨñ tyiknøjkxtɨ jøts ja yiktagødøkɨyɨɨꞌñ ja Poncio Pilato, pøn jam wyɨnaty wɨndsønꞌa̱jtp. 
\s1 Ku ja Judas yꞌøꞌjky 
\p  
\v 3 Jøts ku ja Judas ojts tꞌixy, pøn tkøya̱jkp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm, jøts ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tø yiktaguwa̱a̱ꞌnɨñɨ ja oꞌjkɨn, jaꞌats ja ojts jadɨgojk tsaachkuwɨnmayɨ jøts ja tyikwɨmbijty ja meeñ eeꞌpxma̱jk tum pla̱tɨ, jadeꞌen ja tkømøøy jadɨgojk ja teetywɨndsøndøjk jøts ja israelɨt møja̱a̱ꞌdyøjktɨ,  
\v 4 yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Tø njantyimdyundɨgøy, møk ø tø njantyimdyundɨgøy ku øts yø tø ngøyaky jøts yø yꞌookt, jøts nɨti tundɨgøꞌøyɨn yø tkamøøtꞌaty. 
\p Jøts ja ojts yɨdeꞌen yikꞌadsøy: 
\p ―Jøts, ¿ti øøts ja ndungɨ? ¡Mgøꞌømwɨnma̱a̱ꞌñxɨ mets yøꞌ! 
\p  
\v 5 Wɨnets ja Judas tnajtswøjɨyɨɨꞌñ ja meeñ jap tsa̱ptøjkjøtpy, jøts ja chøøꞌñ jøts ja ñijkxy nayuktsuujmɨbɨ. 
\p  
\v 6 Jøts ja teetywɨndsøndøjk tkonjøꞌktøø ja meeñ jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―Kaꞌap yø kyutujkyɨ jøts yø meeñ jap ngugoꞌonaꞌandɨt jap lɨmunsɨ abøjkꞌɨɨꞌñjøtpy, kumɨ ja̱a̱ꞌy chow yøꞌ. 
\p  
\v 7 Jøts ja nay jatyɨ tkajpxyꞌa̱jttøø, tyiktunkpa̱a̱twa̱ꞌa̱ndɨ ja meeñ jøts ja ttajuꞌudyɨt na̱a̱jx jøts yꞌøyɨt jaduꞌuk ka̱mɨ sa̱ntɨ ma̱ ña̱xøkɨdɨt ja ja̱a̱ꞌy pøn tsoꞌondɨp abikya̱jp. Campo del Alfarero, jaꞌ ja na̱a̱jx xyøøw.  
\v 8 Jaꞌagøjxpts ɨxya̱mba̱a̱t ja na̱a̱jx yiktijy Nɨꞌjpkya̱m.  
\v 9 Jadeꞌents ja Jeremías ja yꞌayuujk tyɨɨy ku ja Dios ja wyɨnaty yɨdeꞌen jekyɨp yikwa̱ꞌa̱ñɨyɨ: “Jøts ja tnɨxa̱jɨdøø ja meeñ eeꞌpxma̱jk tum pla̱tɨ (jaꞌ ñɨmeeñ midi ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy ja wyɨnaty tø pyɨkta̱a̱jkxɨyɨ),  
\v 10 jøts ja ttajuudyøø ja na̱a̱jx, jadeꞌents øts ja Dios Teety xnɨma̱a̱y.” 
\s1 Ku ja Jesús twɨnguwa̱ꞌjkɨyɨɨꞌñ ja Pilato 
\p  
\v 11 Jøts ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ja̱a̱ꞌy yiknøjkxɨyɨ jam øyikutujkpɨ wyɨngujkp, jøts ja yɨdeꞌen tyɨɨbyøjkɨyɨ: 
\p ―¿Mets ɨdøꞌøn israelɨt ja̱a̱ꞌy mjanchnɨwɨndsønꞌajtpy? 
\p Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yɨdeꞌen tnɨma̱a̱y: 
\p ―Janch jadeꞌen ɨdøꞌøn jaꞌ, sa̱m ɨxa tø mwa̱ꞌa̱ñɨn. 
\p  
\v 12 Jøts ku ja teetywɨndsøndøjk kya̱jpxjøꞌktøø møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ, jantyimyꞌøøꞌndɨp ɨdøꞌøn jaꞌ, jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tkidyimyꞌadsøy.  
\v 13 Wɨnets ja Pilato ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―¿Kaꞌap yø xmadøy sa̱ jaty ɨxa myiknɨꞌøønɨ? 
\p  
\v 14 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús kaꞌap yꞌadsøy; jaꞌats ja yikutujkpɨ ñɨgyuma̱a̱p yja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ jøts kaꞌap ja yꞌukta̱a̱bya̱tnɨ. 
\s1 Ku ja Jesús ñɨdujkɨyɨɨꞌñ jøts ja yꞌookt 
\p  
\v 15 Jadeꞌents ɨdøꞌøn ja yikutujkpɨ txumɨkostrumbrɨꞌaty ku xøøw tyuñɨ, jøts ja tuꞌuk tyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsimy ja tsumyja̱a̱ꞌy, ja mayja̱a̱ꞌy ja køꞌøm twɨꞌejxtɨp, pønɨ pøn ja chojktɨp jaꞌats ja yikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsømdɨp.  
\v 16 Jamts ɨdøꞌøn tuꞌuk ja tsumyja̱a̱ꞌy wyɨnaty, Barrabás ja xyøøw. Tyimyjanɨja̱wɨ jaꞌ ku ja møj tundɨgøøbyɨ;  
\v 17 jøts ku ja ja̱a̱ꞌy ñamyujkøjxɨdøø, wɨnets ja Pilato yiktɨɨy: 
\p ―¿Pømbɨ mdsojktɨp jøts ø nyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøꞌømt: yø Barrabás, uk yø Jesús, midi yiktejp Cristo? 
\p  
\v 18 Tøts ja wyɨnaty tnɨja̱wɨ ja yikutujkpɨ jøts ku ja jaꞌagøjxp tkøya̱ktɨ ku ja nawyɨna̱xɨ tja̱wɨdɨ. 
\p  
\v 19 Ɨxam ja Pilato wyɨnaty chøønɨ kyutujkta̱a̱jkjotp, ku ja ñɨdøꞌøxy ñɨma̱a̱jyøø: “Ti yø øyja̱a̱ꞌy tø xanɨbøjkɨñɨ; majtstuꞌut, janch wenk ø nguma̱a̱y tsuꞌuuy yøꞌøgøjxp.” 
\p  
\v 20 Jøts ja teetywɨndsøndøjktɨ møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ ojts ja ttukmɨbøktɨ ja mayja̱a̱ꞌy jøts ja tꞌamɨdoꞌodɨt jøts wan tꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsimy ja Barrabás, jøts yꞌookt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús.  
\v 21 Xjats ja yikutujkpɨ ja jadɨgojk ñɨma̱a̱jyɨdøø, jøts ja ojts tyiktɨɨy: 
\p ―¿Pømbɨ mee ndsøjkpy jøts ø nyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøꞌømt? 
\p Jøts ja mayja̱a̱ꞌy ñømdøø: 
\p ―Wan yø Barrabás tꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsimy. 
\p  
\v 22 Jøts ja Pilato tja̱a̱ktyiktɨɨy: 
\p ―¿Jøts sa̱ øts yø nduꞌunt yø Jesús midi yiktejp Cristo? 
\p Jøts ja ojts nɨdukɨꞌɨyɨ yꞌadsowdɨ: 
\p ―¡Yikruspat! 
\p  
\v 23 Wɨnets ja Pilato ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―¿Ti tundɨgøꞌøyɨn yø tø ttuñ? 
\p Jøts ja jadɨgojk jawaanɨ møk wya̱ndøø: 
\p ―¡Yikruspat! 
\p  
\v 24 Xjats ku ja Pilato ojts tꞌixy jøts ku nɨsudsoꞌampy kyaꞌøyɨ, neꞌegɨ jɨnaxy ja ja̱a̱ꞌy tseenɨ moꞌtsnɨ yꞌadøtsnɨdɨ, wɨnets ja nøø ja ojts tꞌatsna̱nkyɨꞌɨyɨ, jøts ja kyøbujy jam mayja̱a̱ꞌy wyɨngujkp, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Kidi øtsɨp wa̱mp jøts yø yꞌookt, kaꞌ øts yø nbøkyꞌixy. Meets yø mnɨja̱ꞌwɨp pønɨ sa̱ yø xunwa̱ꞌa̱ndɨ. 
\p  
\v 25 Xjats ja ja̱a̱ꞌy nɨdukɨꞌɨyɨ yꞌadsoodøø: 
\p ―¡Nɨdukɨꞌɨyɨ øøts yø xpa̱a̱tꞌaty ja yꞌoꞌjkɨn, nayɨdeꞌen ja møj ja mutsk, uꞌnk una̱ꞌjk, pøn yø kapa̱a̱dɨp! 
\p  
\v 26 Xjats ja Pilato tyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsɨɨmy ja Barrabás; jøts ja ojts tnɨꞌaneꞌemy jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yikwopt, jøts ja ojts tkøyaky jøts wan tyikruspattɨ. 
\p  
\v 27 Jøts nay jaꞌ ja syolda̱dɨ tyiknøjkxtøø ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam kutujkta̱a̱jk agøꞌøm, jøts ja jam ojts twa̱a̱mujkøxtɨ nɨdukɨꞌɨyɨ ja solda̱dɨ, jøts ja ojts tnabejkɨdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús.  
\v 28 Jøts ja wyet ja ojts tjajnɨdɨ, jøts ja tsa̱jpts wet ja ttanɨjandøø,  
\v 29 jøts koronɨ ja ojts ttagujandɨ tum kujp awiity jaꞌ, jøts ja kipy ja ttagøka̱jpɨdøø yꞌaga̱ꞌngyøjøꞌøm. Wɨnets ja twɨnguxanaadyøø jøts ja ojts tjanchaxeꞌektɨ, yɨdeꞌen ja tnøjmɨdɨ: 
\p ―¡Dios kunuuꞌkxɨp ya̱ꞌa̱t israelɨt ja̱a̱ꞌy wyɨndsøn! 
\p  
\v 30 Jøts ja tnɨtsujɨdɨ, jøts ja jamyɨ tnɨxa̱jɨdɨ ja kipy jøts ja ttaguwojpjøꞌøktɨ.  
\v 31 Xjats ku ja jadeꞌen tꞌuktaguya̱jtøø, tꞌuknɨxektøø tꞌuktaxektøø, wɨnets ja ttanɨjanduttøø ja tsa̱jpts wet jøts tpɨkta̱a̱jkɨdɨ jadɨgojk ja kyøꞌøm wet. Jøts ja tyiknøjkxtɨ jøts ja kyɨruspatt. 
\s1 Ku ja Jesús kyɨruspejty 
\p  
\v 32 Tyimyꞌɨxam wyɨnaty tø choondɨ ku ojts tpa̱a̱ttɨ tuꞌuk ja̱a̱ꞌy pøn kuga̱jpꞌa̱jtp Cirene, Simónꞌa̱jtp jaꞌ; jaꞌats ja ojts ttaguwa̱nɨdɨ jøts ja ttsøøjmɨt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús kyɨrus. 
\p  
\v 33 Jøts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yja̱ꞌttøø ma̱ ja et txøøwɨ Gólgota, midi yɨdeꞌen ayuujk pɨdsøømp: Ooꞌkpɨ Kyuba̱jk Pa̱jk.  
\v 34 Jamts ja tmøødyɨ ja vino adaamuky møøt ja ujts ta̱ꞌa̱m nøø; kuts ja tja̱ꞌgya̱jpy xjats ja nɨkaꞌap tꞌuujky. 
\p  
\v 35 Kuts ja wyɨnaty tø tyikruspajtnɨdɨ, wɨnets ja solda̱dɨ tnɨguya̱jtɨdøø ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyet, jøts ja ojts twejtswa̱ꞌkxtɨ. Jadeꞌents ja Dios kyugajpxy tyimdyɨy ja yꞌayuujk ku ja wya̱a̱ñ: “Tø øts nwet ja xwejtswa̱ꞌkxɨdɨ, tø ja tnɨguya̱ttɨ jøts ja tꞌejxtɨ pøn uktaja̱ꞌa̱tɨp.”  
\v 36 Wɨnets ja jamyɨ yꞌɨxa̱ktøø jøts ja tꞌejxꞌetwa̱ꞌa̱ndɨ.  
\v 37 Jøts ja jam yꞌaguba̱jkp ojts tkøxja̱jyɨdɨ ja letrɨ midi wa̱mp jøts ti tyukuꞌoꞌjkɨdɨp. Yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ñ: “Ya̱ꞌa̱t ɨdøꞌøn txøøwꞌa̱jtp Jesús, israelɨt ja̱a̱ꞌy wyɨndsøndɨ.” 
\p  
\v 38 Namajtsk møj maaꞌtspɨ ja ojts tmøøtkruspety, tuꞌuk yꞌaga̱ꞌngyøjøꞌøm jøts tuꞌuk yꞌana̱jkyøjøꞌøm.  
\v 39 Jøts ku jam pøn ñaxy tum wenk ja myɨgajpxyɨ, tum kuba̱jkwɨbejttɨp jaꞌ,  
\v 40 jøts ja wya̱ꞌa̱ndɨ: 
\p ―Metsxɨ xijy tsa̱ptøjk myikɨda̱a̱py jøts jadɨgojk xyikꞌøyɨ kyɨdɨgøøkxøøwyɨ, wants mgaꞌukꞌøøky. Pønɨ mjanchDiosuꞌnk tam mets, wɨna̱k jam kruskøjxp. 
\p  
\v 41 Nayɨdeꞌen ja tyaxejkmɨyɨ ja teetywɨndsøndøjktɨ ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, ja fariseotøjktɨ, jøts ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ, yɨdeꞌen ja agøꞌømyɨ ñawya̱ꞌa̱ñɨdɨ: 
\p  
\v 42 ―Tø wyenkpɨ tyiktsøꞌøky, kaꞌats tjaty jøts køꞌøm ña̱nkchoꞌogɨt. Pønɨ janchts ku ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy tjanchwɨndsønɨdɨ, wan jam tꞌukwɨnaky kruskøjxp, jaanɨmts ɨdøꞌøn njanchja̱ꞌwant.  
\v 43 Pø Diosxɨ yꞌajoojtɨp; wants ɨnet ɨdøꞌøn tꞌukpɨdøkɨyɨ jøts kyayikꞌoogɨt, pønɨ janch ku ja yjanchøkyɨ; tøxɨ yø køꞌøm wya̱ꞌa̱ñ jøts ku yø Dios Uꞌngɨ. 
\p  
\v 44 Ja maaꞌtspɨba̱a̱t ja nayɨdeꞌen yjanchkaꞌukꞌømyɨga̱jpxmɨyɨ midi ja jam wyɨnaty møøt tø kyɨruspety. 
\s1 Ku ja Jesús yꞌøꞌjky 
\p  
\v 45 Wɨnets ja et kyoodsɨyɨɨꞌñ kujkxyøøw, jøts møj wɨnakxyøøwnɨm yja̱jta̱a̱jky jadɨgojk.  
\v 46 Jøts nay jatyɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús møk wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―Elí, Elí, ¿lama sabactani? ―midi yɨdeꞌen tyijpy: Dios Teety, Dios Teety, ¿tigøjxp ku øts jadeꞌen tø xna̱nktyuñɨ? 
\p  
\v 47 Ojts ja wɨna̱a̱gɨn tmadowdɨ pøn jaty jam wyɨnatyɨ, jøts ja ñømdøø: 
\p ―Ja Elías yø ja̱a̱ꞌy wya̱a̱dsøøpy, ja Dios kyugajpxy. 
\p  
\v 48 Wɨnets ja jatyɨ nɨduꞌuk putyɨ tꞌatskøøñ tuꞌuk ja tanøxeꞌjts, jøts ja ojts ttabadijy ja vino ta̱ꞌa̱m, wɨnets ja kipy jøpꞌa̱m tkøxkøøñ, jøts ja ojts ttaꞌagonjɨꞌɨky jøts ja txeetst.  
\v 49 Yɨdeꞌents abiky wya̱mɨdøø: 
\p ―Majtstuꞌut; wan tꞌukꞌijxyɨm pønɨ janch nɨmejnɨp ɨnet ja Elías jøts ja oꞌjkɨn kyadukpa̱a̱dɨt. 
\p  
\v 50 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jadɨgojk ojts møk ja yꞌayuujk pyɨdsimy, jøtsnɨm ja yꞌoꞌjky.  
\v 51 Wɨnets ja møj tsa̱ptøjk awejtstuk nay jatyɨ tyakøꞌøtsɨyɨɨꞌñ, kuba̱jkp ja kyøꞌøtsꞌa̱wɨyɨɨꞌñ jøts ja okꞌa̱m kyøꞌøtskɨda̱a̱jky. Jøts ja ujx ña̱jxy jøts ja tsa̱a̱ kyuꞌkxꞌa̱wɨgyɨjxy,  
\v 52 ojts ja ooꞌkpɨ nɨpots may yꞌawa̱ꞌa̱ch; jujkpyøjktɨba̱a̱t ja ooꞌkpɨdɨ pøn wyɨnaty ja Dios tø tjanchja̱wɨdɨ ku ja yjujkyꞌa̱jttøø.  
\v 53 Jøts ja pyɨdsømdɨ jap yjutjøtpy ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyɨnaty tø yjujkpyiky jadɨgojk, jøts ja kya̱jptøjkɨdøø jam Jerusalén midi ja Dios kyunuuꞌkxkya̱jpꞌajtpy, ma̱ mayja̱a̱ꞌy ja ojts yꞌijxyɨdɨ. 
\p  
\v 54 Xjats ku døꞌøn ja capitán pøn jaty ja jam wyɨnaty møøt tꞌejxꞌity ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, ku ja ojts tꞌejxtɨ jøts ku ja ujx ñaxy jøts tukɨꞌɨyɨ sa̱ jaty ojts yjaty, jøts ja yjadyimchøꞌjkɨdøø, yɨdeꞌen ja wya̱ndøø: 
\p ―Janch jaꞌ tam yø ja̱a̱ꞌy tø yꞌity, ja Dios Uꞌnk. 
\p  
\v 55 Jøts ja maadyøꞌøxyøjk jam wyɨnaty aꞌejxujktɨp jagam, tum jaꞌ pøn jam wyɨnaty Galilea tø tpadsoondɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, jøts pøn jaty ja wyɨnaty tø pyudøkɨyɨ.  
\v 56 Ja María Magdalena døꞌøn jam, jøts jaduꞌuk ja María pøn ja Jacobo tya̱a̱gɨp møøt ja José, jøts ja Zebedeo ñɨdøꞌøxy. 
\s1 Ku ja Jesús ja ñɨneꞌkx yikpɨkta̱a̱jky jap ooꞌkpɨ tsa̱a̱ jutjøtpy 
\p  
\v 57 Xjats ku ja et yjooꞌxnɨ jøts kyoodsɨwya̱nɨ, wɨnets myiiñ tuꞌuk kumeeñ ja̱a̱ꞌy pøn txøøwꞌa̱jtp José, jam ja kyuga̱jpɨ Arimatea, jøts nayɨ tø døꞌøn ja wyɨnaty tpabøjkɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yjaꞌ.  
\v 58 Jaꞌats ojts tꞌatsꞌixy ja Pilato jøts ja tꞌamɨdøøy ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ñɨneꞌkx. Jøts ja Pilato ja ojts tyikutuky jøts wan tyikømøꞌøy.  
\v 59 Wɨnets ja José ja tꞌaxa̱jøø, jøts ja wa̱ꞌa̱ts wet ja ttaꞌabijty,  
\v 60 jøts ja tꞌatspɨkta̱a̱jky jam ooꞌkpɨ jutjotp midi ja wyɨnaty tø tyimyikjemyꞌøyɨnɨm. Køꞌøm jap yꞌuktøkɨwya̱ꞌa̱ñ ma̱ ja tsa̱a̱ jut jam. Xjats ku ja møj tsa̱a̱ ja tuꞌuk tꞌuktaꞌagɨɨña̱a̱ ma̱ ja yiknɨdøkɨ, jøts ja ojts ñøjkxnɨ.  
\v 61 Nay ɨxam ɨdøꞌøn ja wyɨnatymɨdɨ ja María Magdalena møøt jaduꞌuk ja María, jam ja wyɨnaty chøønɨdɨ jam ooꞌkpɨ jut agøꞌøm. 
\s1 Ja solda̱dɨtøjk pøn jam yꞌejxꞌejttɨp ja ooꞌkpɨ jut 
\p  
\v 62 Xjats ku kyɨmjabomꞌa̱jty ku wyɨnaty tukɨꞌɨyɨ tø yikꞌaꞌejxɨgyøxnɨ, tum aba̱a̱dɨ yꞌejtnɨ ti jaty tsojkɨp ku pooꞌkxɨn xøøw, wɨnets ja teetywɨndsøndøjk møøt ja fariseotøjk ojts tꞌatsꞌejxtɨ ja Pilato,  
\v 63 jøts ja tꞌatsnɨmaadyɨ: 
\p ―Wɨndsøn, jaꞌ øøts ya̱m tø nja̱ꞌmyech ku yɨdeꞌen wya̱a̱ñ ja wɨnda̱a̱yꞌa̱jtpɨ ja̱a̱ꞌy, ku ja wyɨnaty ja̱a̱k ja yjujkꞌaty, ku ja tijy kyɨdɨgøøk xøøw yjujkpyøkt jadɨgojk, jadeꞌen pyɨdsøꞌømt jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy.  
\v 64 Paty jadeꞌen tɨgøøk xøøw xjadyimña̱nkyꞌejxꞌetɨt ja ooꞌkpɨ jut, jøts ja pyabøjkpɨtøjk kidi myendɨ koots jøts ja kidi tmaatstɨ ja ooꞌkpɨ ñɨneꞌkx ku ja tnøjmɨdɨt ja ja̱a̱ꞌy: “Tø ja tmɨmajada̱ꞌa̱ky ja oꞌjkɨn, tø ja yjujkpyiky jadɨgojk.” Kuts jadeꞌen tya̱a̱yꞌa̱ttɨt, yøꞌøts neꞌegɨ janchkaꞌukmaañɨp, neꞌegɨ kaꞌap ja jawyeembɨ ta̱a̱y. 
\p  
\v 65 Wɨnets ja Pilato ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Ɨxya̱dɨ yø mdsolda̱dɨ kaꞌpxy nɨwɨneꞌenɨn yø yꞌejxꞌettɨ. Nøjkxtɨ meets jøts yikxon xyikꞌadujkøxtɨt ma̱ba̱a̱t meets jam køꞌøm xꞌixy. 
\p  
\v 66 Wɨnets ja ñøjkxtøø jøts ja ojts yikxon tyikꞌadujkøxtɨ ja ooꞌkpɨ jut, ojts ja tꞌaxotstɨ ja tsa̱a̱ midi tyaꞌagɨɨdyɨp jøts ja tꞌadsaadyøø, ojts ja seeyɨ tpɨkta̱ꞌa̱ktɨ jøts ja jam tyikta̱ndøø ja solda̱dɨtøjk pøn jam ejxꞌejttɨp. 
\c 28  
\s1 Ku ja Jesús yjujkpyɨjky jadɨgojk 
\p  
\v 1 Xjats ku wyɨnaty tø ñaxy ja pooꞌkxɨn xøøw, jøts wyɨnaty kyuja̱jta̱ꞌa̱ky kyudøøꞌkxa̱ꞌa̱ky myɨdukxøøw ja yjaduꞌukpɨ sama̱a̱n, wɨnets ja María Magdalena møøt jaduꞌuk ja María tnɨnøjkxtɨ ja ooꞌkpɨ jut jøts ja tꞌatsꞌejxwa̱ꞌa̱ndɨ.  
\v 2 Jøts jotmøñ myiiñ ja ujx janch møk, ja nwɨndsønꞌa̱jtɨmdamɨk ja yꞌa̱nkɨlɨs jam wyɨnaty kɨda̱kp tsa̱jpwemp, jøts ku ja ojts yja̱ꞌa̱ty ma̱ ja ooꞌkpɨ jut jam, jøts ja tjɨgɨɨy ja tsa̱a̱ midi ja tø yiktaꞌagɨꞌɨy, jøts ja ttaꞌɨxa̱kpejty.  
\v 3 Jadeꞌen ja yja̱jy tyɨɨꞌkxy sa̱m wɨdsukɨn, jøts ja wyet jadeꞌen pyoobɨ sa̱m tsa̱pꞌøøꞌpkyɨn.  
\v 4 Xjats ku ja solda̱dɨ jadeꞌen tꞌejxtøø, jøts tsøꞌøgɨ ja yjanchyikmɨbejpnɨyɨdɨ, jøts jadeꞌen tya̱ndøø sa̱m ja ja̱a̱ꞌy øøgyɨndɨ.  
\v 5 Wɨnets ja a̱nkɨlɨs tnɨma̱a̱y ja tøꞌøxyøjktɨ: 
\p ―Kidi mdsøꞌøgɨdɨ. Nnɨja̱ꞌwɨp øts jøts ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús xꞌɨxa̱ꞌa̱dɨ pøn kruskøjxp oꞌjk.  
\v 6 Kaꞌap ja ya̱ ukpønɨ, tø ja yjujkpyiky, tø ja tmɨmajada̱ꞌa̱ky ja oꞌjkɨn, tø ja jadeꞌen yjaty sa̱m ja ojts køꞌøm tnɨgajpxyɨn. Men xꞌejxtɨ ma̱ ojts yikpɨkta̱ꞌa̱ky.  
\v 7 Tsojk nøjkxtɨ, jøts xꞌatstukmadoꞌodɨt ja pyabøjkpɨtøjk jøts ku ja tø yjujkpyiky jadɨgojk, jøts ku ja jawyeen ñøjkxt jam Galilea jøtsnɨm mee mnøjkxt; jamts ja xꞌejxtɨt. Yøꞌøyɨ døꞌøn ja ndukmadoowa̱ndɨp. 
\p  
\v 8 Xjats ja tøꞌøxyøjk jam putyɨ choꞌondøø ma̱ ja ooꞌkpɨ jut jam, jadeꞌen ja chøꞌøgɨdɨ jøts jadeꞌen ja yjanchxonda̱ꞌa̱ktɨ; jøts ja ojts tsojk tyiknøjkxtɨ ja kajpxy ja ayuujk ma̱ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús pyabøjkpɨtøjk jam.  
\v 9 Ɨxam ja wyɨnaty jadeꞌen ña̱xtɨ ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wya̱ꞌkaxɨꞌjky jøts ja ojts kya̱jpxpøøꞌkxyɨdɨ. Wɨnets ja wɨngon twɨngunøjkxɨdøø jøts ja twɨnguxanaayꞌøyɨdɨ, nagyuma̱jtsɨdɨ jaꞌ tyekyøjxp,  
\v 10 jøts ja yɨdeꞌen ñɨma̱a̱jyɨdɨ: 
\p ―Kidi mdsøꞌøgɨdɨ. Nøjkx øts ja nmɨguꞌuktøjk xꞌatstukmadojɨdɨ pøn jaty ø nbabøjkpɨꞌa̱jtɨp jøts ñøjkxtɨt jam Galilea, jam øts ja xpa̱a̱ttɨt xꞌejxtɨt. 
\s1 Ku ja solda̱dɨ tꞌatstukmadowdɨ ja teetywɨndsøndøjk sa̱ ja jut yꞌa̱wa̱jch 
\p  
\v 11 Ɨxamnɨm ja tøꞌøxyøjk wyɨnaty yøꞌødyɨ, jøts ja solda̱dɨ wɨna̱a̱gɨn ñøjkxtøø jam ka̱jpjotp pøn ejxꞌejttɨp, jøts ja tꞌatstukmadoodøø ja teetywɨndsøndøjk ti jaty wyɨnaty tø tyuñɨ.  
\v 12 Wɨnets ja teetywɨndsøndøjk ojts tnɨnøjkxtɨ ja møja̱a̱ꞌdyøjk jøts ja tkajpxyꞌa̱jttɨ kyijpxy kyajpxy; ojts yikxon ja maamyeeñ tmoꞌodɨ ja solda̱dɨtøjk,  
\v 13 jøts ja tnɨmaadyøø: 
\p ―Jadeꞌen mee mwa̱ꞌa̱nt jøts ku koots, ɨxap mee wyɨnaty mma̱ꞌa̱y, ku ja Jesús pyabøjkpɨtøjk ojts yja̱ꞌa̱ttɨ jøts ja ojts tꞌatsmaatstɨ ja ooꞌkpɨ ñɨneꞌkx.  
\v 14 Jøts øy ja wɨndsøn ja wyɨnaty tjanɨja̱wɨ, øøts ja møøt nnagya̱jpxɨt jøts ja kaꞌ sa̱ wya̱ꞌa̱nt, jøts mee kaꞌ ti pøky mdaja̱ꞌa̱dɨt. 
\p  
\v 15 Xjats ja solda̱dɨtøjk tꞌaxa̱jɨdøø ja meeñ, jøts ja ojts jadeꞌen tpadundɨ sa̱ jaty ja wyɨnaty tø yikꞌanaꞌamdɨ. Jøts jadeꞌen ɨxya̱mba̱a̱t tnɨmadya̱ꞌa̱ktɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ. 
\s1 Ku ja Jesús ttaguwa̱ꞌa̱nɨyɨɨꞌñ ja tunk ja pyabøjkpɨtøjk 
\p  
\v 16 Jøts jadeꞌen ñøjkxtøø ja ñɨmaktuꞌukpɨ ja̱a̱ꞌdyɨ jam Galilea, ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm pyabøjkpɨtøjk. Ja̱ꞌttøø ja jam kojpkøjxp midi ja wyɨnaty tø tyukmadøyɨdɨ.  
\v 17 Jøts ku ja tꞌejxpa̱ttøø ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, jøts ojts ja ñagyuxendya̱ꞌa̱gyɨdɨ, øy ja jam wɨna̱a̱gɨndɨ køꞌøm pøn ja tkamɨbøjktɨp.  
\v 18 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wɨngon wyɨngunøjkxɨyɨdɨ jøts ja ñɨma̱a̱jyɨdɨ yɨdeꞌen: 
\p ―Tø øts møkꞌa̱jtɨn nyikmøøy jøts øts ja nyiktuꞌunt wan tsa̱jpjøtpyɨ jøts wan tna̱xwiiñɨ.  
\v 19 Nɨnøjkxtɨts ja ja̱a̱ꞌy øy ma̱na̱a̱jx øy ma̱ga̱jp jøts ø xukpabøjkpɨꞌa̱ttɨt; myiknøbattɨpts jaꞌ Dios Teety køjxp, Dios yꞌUꞌnk køjxp, jøts Dios yꞌEspíritu Santo køjxp,  
\v 20 jøts yikꞌɨxpøktɨ jøts tpaduꞌundɨt tukɨꞌɨyɨ ti jaty mee tø ndanɨꞌaneꞌemy. Jøts nɨmadowdɨ jøts ku meets ejtp nmøøtꞌity øy juunɨ xøøw, kunɨm ø nmeꞌent jadɨgojk. Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja yꞌejxɨ.