\id LUK  
\h LUCAS 
\toc1 JA ØGYAJPXY JA ØMYADYA̱ꞌA̱KY MIDI JA LUCAS YJA̱A̱Y 
\toc2 LUCAS 
\toc3 Lc. 
\mt1 JA ØGYAJPXY JA ØMYADYA̱ꞌA̱KY MIDI JA LUCAS YJA̱A̱Y 
\c 1  
\s1 Ja Teófilo ya̱ꞌa̱t yiktanɨja̱ꞌa̱yɨ 
\p  
\v 1-4 Mɨguꞌuk Teófilo, may ja ja̱a̱ꞌy tø tjajaadya̱nwa̱ꞌa̱ndɨ tyimyjadeꞌen ja madya̱ꞌa̱ky sa̱m øøts ja nmɨguꞌuk tø tꞌejxtɨ pøn ja Jesús kyudanaadyɨp. Nayɨdeꞌen sa̱m øøts ja tø nyiktukꞌejxyɨn, sa̱m øøts ja tø nꞌɨxpikyɨn, jadeꞌents ja tjaja̱ꞌwa̱ꞌa̱ndɨ pøn jaty tꞌejxtøø tnɨja̱ꞌwɨdøø sa̱ jaty choꞌonda̱a̱jky. Jaꞌats tø pyudøkɨyɨdɨ jøts ja øgyajpxy ømyadya̱ꞌa̱ky ja tka̱jpxwa̱ꞌkxtɨt. Nay tøts øts ja nbemuky ngonmuky ti jaty tuujnøø ku ya̱ꞌa̱t øgyajpxy ømyadya̱ꞌa̱ky choꞌonda̱a̱jky. Ɨxya̱mts mets ja jadeꞌen ndyimdyanɨjayɨ, jøts wa̱ꞌa̱ts xnɨja̱wɨt ja tɨyꞌa̱jtɨn, sa̱ jaty tø myiknøjmɨ ku ja tø myiktukmadøy yøꞌøbɨ ɨxpøjkɨn. 
\s1 Ku ja a̱nkɨlɨs tnɨgajpxy jøts ku ja Juan Bautista kyaxøꞌøkwa̱ꞌa̱ñ 
\p  
\v 5 Ɨxya̱m ɨdøꞌøn choꞌonda̱ꞌa̱ky ja madya̱ꞌa̱ky. Ku døꞌøn ja Herodes wyɨnaty reyꞌaty jam Judea, jamts ja teety wyɨnaty tuꞌuk chøønɨ pøn txøøwꞌa̱jtp Zacarías, jaꞌ yꞌijty møøt tyuñ tukpiky ja teetyøjktɨ pøn yiktejp Abías. Elisabet ja ñɨdøꞌøxy xyøøw, teety Aarón ja tyeetyꞌa̱pꞌa̱jtmɨp.  
\v 6 Janch øy ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn ja amajtsktɨ, pyaduujnɨdɨp ɨdøꞌøn Dios kyutujk jaꞌ pønɨ ti ja yiktaꞌanaꞌamdɨp. Jadeꞌents ja kaꞌap pøn sa̱ ñɨɨꞌmxyɨdɨ, jadeꞌen ja kaꞌap pøn pyøkyꞌijxyɨdɨ.  
\v 7 Kaꞌats ja yꞌuꞌnk ja teedɨ, nɨ ja Elisabet kaꞌap ja yꞌuꞌnkpa̱a̱ty, tyimyaja̱a̱ꞌñɨdɨ ja namajtsk wyɨnaty. 
\p  
\v 8 Xjats tukꞌojk ja Zacarías yja̱a̱ꞌy tyaja̱ꞌjtɨdøø jøts ja ttuujnɨdɨt ja wɨndsøꞌjkɨn ja Dios.  
\v 9 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja tkostumbrɨꞌa̱ttɨ ku ja teetyøjk ja jadeꞌen tyaja̱ꞌa̱dyɨdɨ, wɨnets ja tnɨwøjtɨ pøn jap uktøkɨp jap ma̱ ja Dios yikwɨndsøꞌøgɨ, ma̱ poom tyøy. Xjats Zacarías ja ojts tyimdyaja̱ꞌa̱dyɨ, jaꞌ ja poom ojts tyiktøy.  
\v 10 Ɨxam ja poom wyɨnaty jadeꞌen tyøy, jøts nɨdukɨꞌɨyɨ ja mayja̱a̱ꞌy ɨxap yjancha̱pka̱jpxmɨdɨ jap tsa̱ptøjkwimpy.  
\v 11 Wɨnets ja Zacarías tꞌejxpa̱a̱jty tuꞌuk ja Dios yꞌa̱nkɨlɨs jøts ku ja jap aga̱ꞌñꞌampy tyanɨ ma̱ ja poom yikpɨkta̱ꞌa̱ky.  
\v 12 Ku Zacarías ja ojts jadeꞌen tꞌejxpa̱a̱ty, nɨ sudsoꞌampy ja kyaꞌukwɨnma̱a̱ꞌnbya̱tnɨ, tsøꞌøgɨ ja janchyikꞌoꞌjknɨyɨp.  
\v 13 Xjats ja a̱nkɨlɨs ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Zacarías, kidi mdsøꞌøgɨ, tø Dios mga̱jpxa̱a̱jkɨn mmadoꞌoxɨyɨ jøts pya̱a̱tp mnɨdøꞌøxy Elisabet tuꞌuk ja mutskuꞌnk. Mba̱a̱ttɨp mꞌuꞌnk tuꞌuk, Juan ja mdukxøøwꞌa̱ttɨp.  
\v 14 Mdaxonda̱ꞌa̱kp jaꞌ mdajotkujkꞌa̱tp jaꞌ, jøts may ja ja̱a̱ꞌy ja nayɨdeꞌen ttajotkujkꞌa̱ttɨt ku ja kyaxøꞌøkt.  
\v 15 Jaꞌats møk nøjkx ja kunuuꞌkxɨn tmøøtꞌaty jam Dios wyɨngujkp. Nɨwɨneꞌenɨn ja nøø ja tkatunkꞌa̱tt, kaꞌap ja yꞌamuꞌukyja̱a̱ꞌyꞌa̱tt. Jaayɨp ja Espíritu Santo tyuktatøjknɨyɨ ja wyɨnma̱a̱ꞌñ ya̱m ja kaꞌanɨm myiñ na̱xwiiñ.  
\v 16 Jaꞌats ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy tyukja̱ꞌmyatsp tyukja̱ꞌbya̱a̱tp ja Dios Teety jadɨgojk.  
\v 17 Jawyeen ja Juan myeꞌent, jaanɨmts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm myeꞌent. Nayɨdeꞌen wɨnma̱a̱ꞌñ nayɨdeꞌen kutujk ja tmɨmeꞌent sa̱m ja Dios kyugajpxyɨn, ja Eliasꞌa̱jtpɨ. Jadeꞌents ja uꞌnkteety uꞌnkta̱a̱k ja tyikjotɨmbett, jøts kaꞌ ti tsep nɨti akɨ møøt chøønɨdɨt yꞌuꞌnktɨ yꞌuna̱ꞌjktɨ, jøts ñayikmadoꞌop jaꞌ pøn kidyimyadoodɨp. Jadeꞌents ja tyiktøøjɨt tyiktuuda̱a̱jkɨt ja ja̱a̱ꞌy wyɨnma̱a̱ꞌñ jøts ja tjøpꞌejxtɨt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm. 
\p  
\v 18 Jadeꞌen ja Zacarías yiknɨma̱a̱y, xjats ja a̱nkɨlɨs ja tꞌamɨdøøy: 
\p ―¿Sudsoꞌampy øts ya̱ꞌa̱t ndajotkujkꞌa̱tt jøts ku yø tɨy janch, pø tum møja̱a̱ꞌñɨts øøts amajtsk? 
\p  
\v 19 Xjats a̱nkɨlɨs ja yꞌadsojøø: 
\p ―Gabrielꞌa̱jtp øts, jøts Dios ø nmɨdumpy; jaꞌ øts ɨdøꞌøn tø xkexy jøts mets ya̱ꞌa̱t a̱a̱w ayuujk ndukmadoꞌot.  
\v 20 Jabɨ kaꞌapxɨ jatyɨ tø xmɨbiky sa̱ me tø nnøjmɨ, ta̱nts ɨnet uum, jaanɨm me mga̱jpxt ku ja mꞌuꞌnk kyaꞌaxt. Ja̱tp kubatp ɨdøꞌøn ya̱ꞌa̱t jadeꞌen sa̱ ø tø nwa̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 21 Ɨxap ɨdøꞌøn mayja̱a̱ꞌy tꞌawejxtɨ ja Zacarías, maadyɨp ta̱jtɨp ja jap ku ja jadɨneꞌen tya̱ꞌñɨnɨ jeky jap tsa̱ptøjkjøtpy.  
\v 22 Xjats ku ja pyɨdsɨɨmy, kaꞌap yꞌa̱a̱w yꞌayuujk ja tꞌukya̱jknɨ, jøts ja tyimyjatyɨ tja̱ꞌgyukɨdøø kudamɨk ja wyɨnaty tø yꞌejxjøøxy yꞌejxma̱ꞌa̱ty jap tsa̱ptøjkjøtpy. Nugo ja jaꞌayɨ tnɨdonɨ, tøyɨ ja wyɨnaty yꞌuuꞌmnɨ. 
\p  
\v 23 Kuts xyøøw ja ojts tyikaꞌpxy wɨna̱a̱k xøøw ja wyɨnaty tø yiktaguwa̱nɨ tꞌadsøønɨt ja tsa̱ptøjk, wɨnets ja ñøjkxnɨ tyɨga̱m.  
\v 24 Jøts ja ñɨdøꞌøxy Elisabet ja nay jatyɨ yjøtpyꞌa̱jtnɨ ku ja et ja xøøw jadeꞌen yꞌukna̱jxy, magoxk poꞌ ja yꞌijty jap tyøkjøtpy jadɨneꞌen ja kyaꞌukpɨdsømnɨ. Yɨdeꞌen ja wyɨnmay jøts ja wya̱ꞌa̱ñ:  
\v 25 “Jaꞌagøjxp Dios tø ttuñ ja mayꞌa̱jt jøts øts ja ja̱a̱ꞌy xkaꞌukmɨꞌajknɨyɨt.” 
\s1 Ku ja a̱nkɨlɨs tnɨgajpxy jøts ku ja Jesús kyaxøꞌøkwa̱ꞌa̱ñ 
\p  
\v 26 Xjats ja Dios kɨdudujk poꞌ tkejxy ja yꞌa̱nkɨlɨs Gabriel jam Galileɨt na̱xjotp ma̱ ja ka̱jp txøøwꞌa̱ty Nazaret,  
\v 27 jøts ja tꞌatsꞌext ja tøꞌøxyøjk pøn txøøwꞌa̱jtp María, øy yikxon ja yja̱a̱ꞌyꞌaty. Nɨwa̱ꞌa̱ñ ja wyɨnaty yꞌejtnɨ jøts ja tmøøtꞌamajtskɨt tuꞌuk ja ya̱a̱ꞌdyøjk midi txøøwꞌa̱jtp José, ja rey David yꞌa̱pta̱tsk.  
\v 28 Xjats ɨdøꞌøn a̱nkɨlɨs ja jam tnɨdøjkɨyɨɨꞌñ ma̱ ja jam wyɨnaty chøønɨ jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¡Dios køjxp nga̱jpxpøøꞌkxy, tø ja mmayꞌatyɨyɨ! Ɨxa mets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm møøt mꞌejtnɨ; tø ja Dios njantyimgyunuuꞌkxyɨ ku nadyuꞌuk tø myikꞌaꞌejxɨ wɨneꞌenɨn mdøꞌøxyøjkꞌa̱ttɨ na̱xwiiñ. 
\p  
\v 29 Kuts ja twɨnꞌejxpejty ja a̱nkɨlɨs jøts ku ja jadeꞌen myɨgajpxyɨ, ñɨgyuma̱a̱p ja tyimyja̱ꞌwyɨyɨɨꞌñ, jadeꞌen ja køꞌøm ñawyɨnma̱a̱ꞌnxyɨyɨ ti ja jadeꞌen ttaka̱jpxpooꞌkxɨyɨp.  
\v 30 Jøts ja a̱nkɨlɨs ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―María, kidi mdsøꞌøgɨ, tø Dios mꞌøyꞌijxyɨyɨ, mjanchtajotkujkꞌa̱jtɨp jaꞌ.  
\v 31 Mjøtpyɨp mets, mba̱a̱tp tuꞌuk mma̱jnkuꞌnk, JESÚS ja mdukxøøwꞌa̱tp.  
\v 32 Møk wɨnma̱a̱ꞌñ møk kutujk ja myøøtꞌa̱tp; Dios Uꞌnk ja yiktejt, yikutujkpɨ Dios Teety ja pyɨkta̱ꞌa̱gɨyɨt sa̱m ja yꞌa̱pteetyꞌamøj David,  
\v 33 jøts ja wyɨndsønꞌa̱tt jam Israelɨt yꞌetjotp xemɨkøjxp; nɨwɨndem ja kyutujk ja kyakøxt kyana̱xt. 
\p  
\v 34 Xjats ja María tyiktɨɨy ja a̱nkɨlɨs: 
\p ―¿Ti sudso døꞌøn ja ndejɨn jadeꞌen yja̱tt? Pø kaꞌanɨmts øts nnɨya̱a̱ꞌy nba̱a̱ty. 
\p  
\v 35 Wɨnets ja a̱nkɨlɨs yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Ja Espíritu Santo mnɨmenɨyɨp, jøts ja Dios Teety tsa̱jpjøtpyɨt jaꞌ myøkꞌa̱jtɨn jadeꞌen mdunɨyɨp. Jøts paty ja nɨwɨneꞌenɨn tkayikpøktyuꞌunt, wa̱ꞌa̱ts ja yꞌett midi ɨdøꞌøn myikaꞌaxp. Tø ja jadeꞌen ttanɨbɨkta̱a̱gɨ jøts ja Dios Uꞌnk yiktejt.  
\v 36 Ñayɨ pya̱a̱tp ja mmɨguꞌuk Elisabet mya̱jnkuꞌnk tuꞌuk, øy ɨdøꞌøn ja yjamøja̱a̱ꞌyɨñɨ. Ɨxya̱m ja tudujk poꞌ kujk ttsømꞌity ja yꞌuꞌnk ya̱m ja kaꞌ tyimyꞌukyikjøpꞌijxy jøts yꞌuꞌnk ja tpa̱a̱tt.  
\v 37 Kaꞌ Dios ti kyamayɨyɨ. 
\p  
\v 38 Xjats ja María wya̱a̱ñ: 
\p ―Aneꞌemy øts ja Dios xyikꞌity; wan øts ja jadeꞌen xuñ sa̱m ja tø wya̱ꞌa̱ñɨn. 
\p Wɨnets ja a̱nkɨlɨs jatyɨ chooꞌna̱a̱. 
\s1 Ku ja María ñijkxy jøts tꞌatsꞌijxy ja Elisabet jam tyøjkwɨndum 
\p  
\v 39 Jøts ja María nayɨ wɨnet et anøø adsuꞌjky ojts ñijkxy jam kojpkjotp ma̱ ja ka̱jp wyɨnaty tuꞌuk jam Judeɨt ña̱xjotp,  
\v 40 jøts ja ojts tyøkɨ Zacarías tyøjkjotp, jamts ja ojts tka̱jpxpøøꞌkxy ja Elisabet.  
\v 41 Kuts Elisabet ja jadeꞌen tmadøøy ku María ja jadeꞌen kya̱jpxpøøꞌkxyɨ, jatyɨ ja tyimyja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ yjotp ku ja mutsk yꞌadɨɨjch, wɨnets ja Espíritu Santo ja amuum tyatøjkɨyøø.  
\v 42 Jøts ja yɨdeꞌen møk yjantyimwya̱a̱ñ: 
\p ―Tø Dios mjantyimgyunuuꞌkxyɨ ku tø myikꞌaꞌejxɨ wɨneꞌenɨn ndøꞌøxyøjkꞌa̱jtɨndɨ na̱xwiiñ, jøts yø mꞌuꞌnk nayɨdeꞌen tø yikunuuꞌkxy.  
\v 43 ¡Tyimdyi øts tyimbyøn øts ku øts nwɨndsønꞌa̱jtɨm tya̱a̱guꞌnk xkuga̱jpxɨ!  
\v 44 Jaꞌayɨ ja mga̱jpxpooꞌkxɨn tø ndyimyadøy, jatyɨ øts nꞌuꞌnk ja xonda̱ꞌa̱gyɨ tø yjantyimyikꞌadɨꞌɨchɨyɨ.  
\v 45 Nekɨm xøñɨm mets ku ja tø xjanchja̱wɨ xkunuuꞌkxyja̱wɨ, ja̱tp kubatp ɨdøꞌøn yø jadeꞌen sa̱ yø Dios tø tyikutuky. 
\p  
\v 46 Xjats ja María wya̱a̱ñ: 
\q1 Øy tsuj ngunuuꞌkxyja̱wɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm, 
\q1  
\v 47 myɨnijkxpy øts nꞌa̱a̱w njoojt ja nDios Teety Yiknɨtsokpɨ. 
\q1  
\v 48 Tønɨm ja Dios tnɨja̱wɨ jøts tø tꞌejxjɨmbity ja yꞌuꞌnk ja mya̱a̱y, 
\q1 ya̱mnɨm øts ɨnet ejtp ejtnɨ xonɨ nyiktejt wɨneꞌenɨn ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy yjaꞌa̱ttɨ ya̱ na̱xwiiñ. 
\q1  
\v 49 Janch møj ja Dios myøkꞌa̱jtɨn ku øts ja jadeꞌen tø xuñ; 
\q1 pø wyandijpyts ɨdøꞌøn yjanchwa̱ꞌa̱dsɨ yjanchkapøkmyøødɨ. 
\q1  
\v 50 Ejtp ja tpaꞌayoꞌot pøn jaty ja wɨndsøꞌjkɨyɨp. 
\q1  
\v 51 Tø tyikwɨngaxɨꞌɨky ja myøkꞌa̱jtɨn ku ja tø tmɨmajada̱a̱jkɨ ja namyɨkaxɨ ja̱a̱ꞌdyɨ wyɨnma̱a̱ꞌñ. 
\q1  
\v 52 Tø tyikꞌamutskɨ pøn jaty kamaabyɨm yikutujktɨp, 
\q1 jøts ja tø tyikjotꞌamøkpiky ja ayoobɨdɨ pøn jaty a̱a̱y pɨsta̱ꞌa̱k yikꞌejxtɨp. 
\q1  
\v 53 Pøn jaty ayoodɨp wɨnmaadyɨp, tøts ja tmøꞌøy ja jotkujkꞌa̱jtɨn, 
\q1 jøts ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy jadiꞌiñɨ wa̱ꞌa̱ts wɨwøpy tø yikpagajxnɨdɨ. 
\q1  
\v 54 Tø ja tpudøkɨ ja Israelɨt ka̱jp ejxɨm ja yꞌuꞌnk tꞌejxkapyɨn; 
\q1 kaꞌap ja tja̱ꞌdyɨgøy paty ja tø tꞌayoꞌixy, 
\q1  
\v 55 sa̱m ja ojts yiktukmadowdɨn ja nꞌokta̱a̱ktɨ ja nꞌa̱pteetyɨ, møøt ja Abraham, ku ja yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjk jadeꞌen kyakøxt kyana̱xt. 
\p  
\v 56 Xjats ja María jam tmøøta̱a̱ꞌnɨyɨɨꞌñ tɨgøøk poꞌ ja Elisabet; ku jadeꞌen ña̱jxy, jaanɨmts ja ñøjkxna̱a̱ tyøjkwɨndum. 
\s1 Ku ja Juan Bautista kyaxɨꞌɨky 
\p  
\v 57 Xjats ja xøøw ja poꞌ tpa̱a̱jty juunɨ et ja Elisabet kyaꞌaxt. Jadeꞌents ɨdøꞌøn yikaxɨꞌɨky tuꞌuk ja mya̱jnkꞌuꞌnk.  
\v 58 Jatyɨ ja myɨguꞌuktøjktɨ myɨgujøøndɨ myɨgudøjktɨ ñɨmejnɨdɨ. Janch yikajxa̱kp jaꞌ ku ja tnɨja̱ꞌwɨdøø jøts ku ja Dios wyɨnaty ja kunuuꞌkxɨn møj tø myøꞌøyɨyɨ.  
\v 59 Jøts ja kɨduktujk xøøw tyiknøjkxtøø ja maxuꞌnk jøts ja ejxa̱ꞌa̱n yikmoꞌot ñeꞌkxkøjxp, jamts ja tpɨkta̱ꞌa̱kwa̱jnɨdɨ ja xyøøw sa̱m ja tyeety xyøøwꞌatyɨn Zacarías.  
\v 60 Jøts ja tya̱a̱k, kaꞌap ja tkupiky, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Kaꞌ, kaꞌap yø jadeꞌen txøøwꞌa̱tt. Juan yø xyøøwꞌa̱tp. 
\p  
\v 61 Xjats ja yiknɨma̱a̱y: 
\p ―¿Tiku yø jadeꞌen yiktejt? Pø kaꞌats ja mmɨguꞌuktøjk jadeꞌen pøn txøøwꞌaty. 
\p  
\v 62 Wɨnets ja tyiktøødøø ja uꞌnkteety ti tyukxøøwꞌa̱tp ja yꞌuꞌnk, nugo ja ttanɨdonɨdɨ.  
\v 63 Jøts ja ojts tꞌamɨdøy tuꞌuk peda̱sɨ ja puuꞌyuꞌnk ma̱ ja tkøxja̱jyɨt ja xyøøw, xjats tpɨkta̱a̱jky: “Juan yø xyøøw.” Jøts ja ja̱a̱ꞌy ñɨgyuma̱a̱p yjanchja̱jttøø ku ja tꞌejxtøø jadeꞌen.  
\v 64 Jøts ja Zacarías nay jatyɨ ojts yꞌawijy jadɨgojk, jatyɨ Dios ja tka̱jpxpøøꞌkxy, møk ja ttukmøja̱wɨ.  
\v 65 Jaꞌagøjxp ja ñɨgyuma̱a̱p tja̱ꞌwɨdøø ja tøkꞌayøꞌøbyɨdɨ, jatyɨ ja ojts tka̱jpxyøꞌøgyojtɨ sa̱ wyɨnaty tø yjaty kyubety, jøts ja yiknɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ wɨneꞌenɨn ja Judeɨt ja̱a̱ꞌy jam chøønɨdɨ yꞌetjotp.  
\v 66 Pøn jaty ja jadeꞌen tnɨmadoodɨp, nugo ja tkumayɨdɨ tkuda̱jɨdɨ jøts ja xem ya̱m ñayiktɨyɨdɨ ñayꞌamɨdøyɨdɨ: 
\p ―¿Ti yø tyuꞌump, ti yø pya̱a̱tp yø mutskuꞌnk ku yø yaakt? 
\p Jabɨ janchmøøjyɨpts ja Dios kyunuuꞌkxɨn yøꞌ. 
\s1 Ku ja Zacarías ja Dios yika̱jpxøø 
\p  
\v 67 Xjats ja Zacarías ja Dios tyuka̱jpxøø ja ayuujk ku ja wyɨnaty tø tyatøkɨyɨ ja Espíritu Santo, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\q1  
\v 68 Janch møj ja Dios ja kyunuuꞌkxɨn tmøꞌøy ja Israelɨt ka̱jp, 
\q1 ku tø tnɨmiñ tnɨja̱ꞌa̱ty ja yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjk wɨneꞌenɨn adøm ja xjaꞌa̱jtɨndɨ, tøts nɨtsoojkɨn ja xukpa̱a̱jtyɨm. 
\q1  
\v 69 Tø ja tuꞌuk tkexy ja yikutujkpɨ pøn xuknɨtsoꞌokꞌa̱jtɨndɨp ja nbøky, 
\q1 nay ja David yꞌa̱p yꞌok pøn yꞌijty ja Dios tmɨdump. 
\q1  
\v 70 Jadeꞌen sa̱ ja Dios Teety jawyeenɨp ojts ttuknɨgajpxy ja kyugajpxy, 
\q1  
\v 71 jøts ku ja xanɨguwa̱ndujtɨn ja nmɨdsep ja nmɨꞌajkɨbɨ jøts nɨdukɨꞌɨyɨ pøn xꞌøyꞌejxɨm xkaꞌøyꞌejxɨm, 
\q1  
\v 72 jøts ku ja ndeetyꞌa̱p yikꞌayoꞌejxtɨt ku ja kaꞌap tja̱ꞌdyɨgøy ja yꞌayuujk. 
\q1  
\v 73 Ku ja wyɨnaty tø twa̱nda̱ꞌa̱ky, jadeꞌen ja ndeetyꞌamøj Abraham yiktamɨwa̱nda̱a̱gɨ 
\q1  
\v 74 jøts ku ja xukmɨmada̱a̱jkɨn ja nmɨdsep, 
\q1 jøts ja jotkujk nmɨduꞌunɨn, nɨsudso ngatsøꞌjkaꞌant, 
\q1  
\v 75 øy tsuj tɨy janch ndsɨna̱a̱ꞌyɨndɨt, jadeꞌen ja nwɨndsøꞌjkaꞌandɨt ejtp. 
\q1  
\v 76 Jøts mets uꞌnk, mets ja Dios tsa̱jpjøtpyɨt mgugajpxyꞌa̱tɨyɨp, 
\q1 kumɨ mets ja ja̱a̱ꞌy wyɨnma̱a̱ꞌñ ja myiktøøjɨp myiktuuda̱a̱jkɨp jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yikjøpꞌext, 
\q1  
\v 77 jadeꞌents ja ja̱a̱ꞌy tnɨja̱wɨdɨt jøts ku ja myeꞌent yiknɨtsokpɨ jøts ku ja pyojkpɨmaaꞌkxt. 
\q1  
\v 78 Jadɨneꞌen ja Dios xtsøjkyɨm xpaꞌayøꞌøyɨndɨ jøts ja xanɨkejxyɨm ja yꞌuꞌnk ja yiknɨtsokpɨ, 
\q1  
\v 79 jaꞌats xyikwejɨm xyikajɨm, kuja̱j kudøøꞌkx xyiktsɨna̱a̱ꞌyɨndɨt. Jaꞌ xukmajtstujtɨmp ja ngaꞌødyuꞌunɨn ja ngugootsꞌa̱jtɨn, 
\q1 jøts ja xukꞌejxɨnt xuknɨja̱ꞌwaꞌant ja tsɨna̱a̱ꞌyɨn midi øy midi tsuj, jotkujkꞌatyɨm Dios wyɨngujkp. 
\p  
\v 80 Jadeꞌents ja mutskuꞌnk yeꞌjky, møk møja̱a̱w, wijy quejy, jøts øy tsuj ja wɨnma̱a̱ꞌñ tjagyepy. Jøts ja yꞌatsɨna̱a̱y jawyeen jam aba̱k etjotp ma̱ nɨti kyaꞌity, wɨnetnɨmts ja ña̱nkyꞌejxɨ ma̱ ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy jamdɨ. 
\c 2  
\s1 Ku ja Jesús kyaxɨꞌɨky 
\p  
\v 1 Xjats ja møj wɨndsøn Augusto wɨnet et ojts tnɨꞌaneꞌemy møkꞌampy jøts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy nɨdukɨꞌɨyɨ yikjaamyuktɨt.  
\v 2 Ja Cirenio jam wyɨnaty Siria kudunkꞌa̱jtp ku døꞌøn ja jadeꞌen mɨdukꞌojk tjaamyukꞌokwa̱ndøø ja ja̱a̱ꞌxyøøw jøts ja jumøjt.  
\v 3 Xjats ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen ñøjkxtɨ kyøꞌømga̱jpkøjxptɨ, jøts ja xyøøw jøts ja yjumøjt tkøya̱ktɨt jam.  
\v 4 Jadeꞌenꞌampyts ja José jam Galilea chøøꞌñ ma̱ ja ka̱jp txøøwɨ Nazaret, jøts ja ñøjkxtøø Belén jam Judeɨt yꞌetjotp ma̱ ja David wyɨnaty tø kyaxɨꞌɨky, kumɨ jaꞌ ja José tyeetyꞌa̱pꞌajtpy.  
\v 5 Patyts ja jam tmøøtnijkxy ja María jøts ja tkøya̱ktɨt ja xyøøw ja yjumøjt, tøts wyɨnaty ja kajpxy ttunɨdɨ jøts yꞌamajtskɨdɨt. Jøtpynɨm ja wyɨnaty.  
\v 6 Wɨnets ja yꞌuꞌnk ja nay jam pya̱a̱jtøø, jam ja ojts pyoꞌgaꞌpxy.  
\v 7 Jøts ja tpa̱a̱jty ja yjagyoobuꞌnk, ojts tꞌabity jøts ja ojts tkøꞌøky jam jɨyujkjøøꞌkxꞌɨɨꞌñjotp. Kaꞌap ja ja̱ꞌta̱a̱jk jam wyɨnaty tø ñɨba̱a̱dɨ, patyts ja jamyɨ tya̱ndøø. 
\s1 Ku ja borreekꞌejxpɨ ja a̱nkɨlɨs pya̱a̱dyɨdɨ 
\p  
\v 8 Jamts wyɨnaty jɨyujkꞌejxpɨdɨ tsɨgɨꞌejxpɨdɨ wɨngon ma̱ ja ka̱jp txøøwɨ Belén, jaꞌats tꞌejxꞌejttɨp tsunaxyꞌampy ja byorreegɨdɨ.  
\v 9 Xjats ja jam jotmøñ tꞌejxpa̱ttøø ja Dios yꞌa̱nkɨlɨs. Jadeꞌeñɨ ja jam tyimyikja̱jta̱a̱jky ma̱ ja wyɨnatyɨ, jøts ja yjantyimchøꞌjkɨdøø.  
\v 10 Nɨma̱a̱jyɨdɨbɨk ja a̱nkɨlɨs ɨnet jaꞌadɨ: 
\p ―Kidi mdsøꞌøgɨdɨ, øgyajpxy øyꞌayuujk ø nmɨmimpy. Jaꞌ mee ndukmadoowampy, nɨꞌijtyɨ ja ja̱a̱ꞌy ja tjantyajotkujkꞌa̱ttɨt:  
\v 11 tø ɨxya̱m kyeꞌexy ja CRISTO, ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm, ja yiknɨtsokpɨ ma̱ ja David jam kyuga̱jpꞌa̱jty, jaꞌ kya̱jpkøjxp.  
\v 12 Jaꞌ ɨdøꞌøn ja wyɨnaty ku ɨnet xpa̱a̱ttɨt tuꞌuk ja maxuꞌnk motsꞌabɨdity kyøꞌøgyɨ jam jɨyujkjøøꞌkxꞌɨɨꞌñjotp. 
\p  
\v 13 Ja̱a̱ktyimgyaxøꞌktɨp ɨnet ja may a̱nkɨlɨs jam ma̱ ja tyuꞌukpɨ wyɨnaty, jøts ja Dios ja møk ttukmøja̱wɨdɨ ttukunuuꞌkxyja̱wɨdɨ, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ndɨ: 
\q1  
\v 14 ¡Kunuuꞌkxy mets Dios Teety tsa̱jpjotpɨt 
\q1 ku øyꞌa̱jtɨn tsujꞌa̱jtɨn tyaky ya̱ na̱xwiiñ na̱xkɨjxy, jøts ja ja̱a̱ꞌy yikmoꞌodɨ pøn tmɨjotkujkꞌa̱twa̱ndɨp ja Dios! 
\p  
\v 15 Xjats ku ja a̱nkɨlɨs wyɨmbejtnɨdøø ku ja ñøjkxnɨdøø jap tsa̱jpjøtpy, wɨnets ja jɨyujkꞌejxpɨdɨ nɨxem nɨya̱m ñawya̱mbɨna̱xwa̱ꞌjkɨdøø: 
\p ―Wants ɨdøꞌøn tja̱ꞌmyɨndɨ Belén, jamts ja tꞌatsꞌijxyɨndɨ midi Dios tø xuknɨja̱ꞌwɨndɨ. 
\p  
\v 16 Xjats ɨdøꞌøn putyɨ ñøjkxtøø, jøts ja María jam ojts tjanchpa̱a̱ttɨ møøt ja José, janch jamdamɨk ja mutskuꞌnk tø yikøꞌøky jɨyujkjøøꞌkxꞌɨɨꞌñjotp.  
\v 17 Kuts ja jadeꞌen tꞌejxtøø, wɨnets ja tnɨmadya̱ktøjkɨdøø sa̱ ja a̱nkɨlɨs ja wyɨnaty tø tyamɨmadya̱ꞌa̱gyɨdɨ ja maxuꞌnk,  
\v 18 jøts ja ñɨgyuma̱a̱p yjanchja̱jttøø pøn jaty jam wyɨnatyɨ.  
\v 19 Jøts ja María ja̱ꞌmyech ja tyikꞌity sa̱ ja wyɨnaty tø yiknøjmɨ, jaꞌ ja wyɨnma̱a̱ꞌñꞌa̱jtnɨp.  
\v 20 Xjats ja jɨyujkꞌejxpɨ wyɨmbejtnɨdøø. Møk ja Dios ja ttukmøja̱wɨdɨ ttukunuuꞌkxyja̱wɨdɨ jaꞌagøjxp ku ja wyɨnaty jadeꞌen tø tꞌejxtɨ tnɨja̱wɨdɨ jøts ku ja jadeꞌen tø yjantyimjyaty. 
\s1 Ku ja maxuꞌnk Jesús yꞌatsyiktukꞌijxy ja Dios Teety tsa̱ptøjkjotp 
\p  
\v 21 Kɨduktujk xøøw ja mutsk ojts yikpɨkta̱a̱jkɨ ja ejxa̱ꞌa̱n ñeꞌkxkøjxp jøts ja yikxøømøøy JESÚS. Nay jaꞌ ttukxøøwꞌa̱jty midi ja María ja a̱nkɨlɨs wyɨnaty tø tyukmadøyɨ ku ja wyɨnaty kaꞌanɨm tjøtpyꞌaty. 
\p  
\v 22 Xjats ku ja tiempɨ tpa̱a̱jty wɨneꞌen ja wyɨnaty tø tꞌaꞌejxɨdɨ wya̱ꞌa̱tstɨ sa̱m ja Moisés kyutujk wya̱ꞌa̱ñɨn, wɨnetnɨmts ja maxuꞌnk ja jam Jerusalén ttanɨnøjkxtøø ja Dios.  
\v 23 Jadeꞌenꞌampy ɨdøꞌøn ja jadeꞌen ttundøø kumɨ yɨdeꞌen ja Dios kyutujk yja̱ꞌa̱yɨ: “Tum Dios ja mixyuna̱ꞌjk yiktamɨyoxtɨp pøn jagyoobɨꞌa̱jtp.”  
\v 24 Xjats ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tꞌatswɨndsøꞌjkɨdøø sa̱m ja Dios Teety tø tyikutukyɨn: namajtsk na̱xpa̱k, pønɨ kaꞌats ja te wɨnets ja tsa̱pa̱k nayɨdeꞌen namajtsk yiktawɨndsøꞌøgɨt. 
\p  
\v 25 Jamts wyɨnaty ja ja̱a̱ꞌy tuꞌuk chøønɨ Jerusalén pøn txøøwꞌa̱jtp Simeón. Janch øy ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn jaꞌ. Yjanchja̱ꞌmyejchp ɨdøꞌøn Dios jaꞌ. Jaꞌats ɨdøꞌøn tjøpꞌejxꞌejtp ja Israelɨt ka̱jp juunɨm ɨdøꞌøn ja yjadyimyꞌuknɨtsoꞌokꞌa̱tt. Jam ja Espíritu Santo ja wyɨnaty tmøødɨ,  
\v 26 jøts tø ja wyɨnaty twa̱nda̱ꞌa̱ky jøts kunɨm ja jawyeen tꞌukꞌext ja Cristo pøn ja Dios Teety kyaxp, wɨnetnɨmts ja yꞌookt.  
\v 27 Xjats ja wɨnet ñijkxy tsa̱ptøjkjotp, ja Espíritu Santo ja yiknøjkxɨp; kuts ja maxuꞌnk Jesús jam wyɨnaty ja tyeety tya̱a̱k tø yiknijkxyɨ jøts ja jadeꞌen tpadundɨ ja kutujk,  
\v 28 jøts Simeón ja jam tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ kyøꞌkøjxp jøts ja tsaaꞌñꞌijty, jøts Dios ja ojts ttukmøja̱wɨ ttukunuuꞌkxyja̱wɨ, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\q1  
\v 29 Dios Teety, tøts ɨnet, wan øts ɨnet jotkujk tꞌooꞌknɨ. 
\q1 Tø xpaduñ ja mꞌayuujk sa̱ ø xnɨma̱a̱y. 
\q1  
\v 30 Tønɨm ø nwempꞌixy ja yiknɨtsokpɨ 
\q1  
\v 31 midi tø xanɨbɨkta̱a̱gɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy. 
\q1  
\v 32 Yøꞌ ɨdøꞌøn tuꞌump ja mayꞌa̱jtɨn jøts ja ja̱a̱ꞌy mja̱ꞌmyatstɨt mja̱ꞌbya̱a̱dɨt pøn kaꞌ yꞌIsraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ. 
\q1 Yøꞌøgøjxp ɨdøꞌøn yikꞌejxka̱ptɨt ja Israelɨt ka̱jp midi tø xwɨꞌixy. 
\p  
\v 33 Xjats ja José janchñɨgyuma̱a̱p yja̱jtøø møøt ja ñɨdøꞌøxy ku Simeón ja mutsk jadeꞌen tnɨgajpxy.  
\v 34 Wɨnets Simeón ja kyunuuꞌkxmyɨga̱jpxɨdøø. Yikajxa̱ktɨp jaꞌ jøts ja María yiknɨma̱a̱y, ja Jesús tya̱a̱k: 
\p ―Ejx madow, jaꞌ yø mixyuꞌnk tø yiktanɨbɨkta̱a̱gɨ jøts Dios Teety yꞌøyꞌa̱jtɨn ttukpa̱a̱jtɨt may ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy. Nay mayts ja tkapa̱a̱ttɨt ku ja̱a̱ꞌy yø may kyagupøkɨt.  
\v 35 Jadeꞌents ɨdøꞌøn ja yiknɨja̱wɨt sa̱ pønjabøn wyɨnmay yꞌa̱m yjotp. Mdyimchaachkuwɨnmayɨp mets ja øy, tyimchaachja̱wɨp mets mꞌanmɨja̱ꞌwɨn jaꞌ. 
\p  
\v 36 Jamts wyɨnaty tuꞌuk Dios kyugajpxymɨ, Ana ja tøꞌøxyøjk xyøøw, ja Fanuel ñøøx, ja Aser ja yꞌa̱a̱dsɨdɨp kyugojɨdɨp. Møja̱a̱ꞌtyɨgøynɨts ɨdøꞌøn jaꞌ. Tyimyꞌuna̱ꞌjkyɨ ja yꞌamajtskɨyɨɨꞌñ jøts ja jaꞌayɨ wɨxujk jumøjtyɨ tmøøtsɨna̱a̱y ja ñɨya̱a̱ꞌy.  
\v 37 Maktaꞌpxy myakta̱xk jumøjts ja wyɨnaty, jøts ejtpts ɨdøꞌøn ja jap tsa̱ptøjkjøtpy tmɨduñ ja Dios xɨnaxy tsunaxy, yꞌama̱a̱yꞌajtpy ɨdøꞌøn jaꞌ, kaꞌap ja tkugayɨ tkuꞌuugɨ, ejtp Dios ja tꞌajotꞌaty.  
\v 38 Ja Ana døꞌøn jap ojts myiñ wɨnet, jøts ku Dios ja ojts ja tꞌuktukmøja̱wɨ tꞌuktukunuuꞌkxyja̱wɨ, wɨnets ja tnɨga̱jpxøjkɨyɨɨꞌñ ja mixy Jesús. Jaꞌ ja tyukmadøøpy pøn jaty wyɨnaty tjøpꞌejxtɨp jøts ku ja Jerusaléngɨt ja̱a̱ꞌy ñɨtsoꞌokꞌa̱ttɨt. 
\s1 Ku ja wyɨmbettøø yja̱ꞌttøø jadɨgojk Nazaret 
\p  
\v 39 Xjats ja wyɨmbejtnɨdøø ñøjkxnɨdɨ jam kya̱jpkøjxp Nazaret, jam Galileɨt yꞌetjotp, ku ja jadeꞌen wyɨnaty tø tpadungøjxɨdɨ ja Dios kyutujk.  
\v 40 Jøts ɨdøꞌøn ja mixyuꞌnk jam jadeꞌen yeeky, møj møja̱a̱w, wijy kejy. Dios ja amuum jantyimkyunuuꞌkxɨyɨp. 
\s1 Ku ja mixy Jesús yikpa̱a̱ty jam tsa̱ptøjkjotp 
\p  
\v 41 Xumɨ nøjkxtɨpts ɨdøꞌøn ja tyeety tya̱a̱k jam Jerusalén wɨnjumøjt ku ja pa̱skɨ xøøw jam tpa̱a̱ty.  
\v 42 Jøts ku ja Jesús yjumøjt wyɨnaty makmajtsknɨ, wɨnets ja ojts ñøjkxtɨ nɨdukɨꞌɨyɨ Jerusalén, jøts ja xøøw ja tꞌanøjkxɨdɨ kumɨ jadeꞌen ja kostumbrɨ.  
\v 43 Xjats ku ja wyɨmbejtnɨdøø xøøguixy, wɨnets ja mixy Jesús jamyɨ tya̱a̱na̱a̱ Jerusalén, kaꞌap ja José ja tkumaydɨ.  
\v 44 Jadeꞌen ja wyɨnmaydɨ, jam ja tijy pyamiñɨdɨ mayja̱a̱ꞌy agujkp, jøts ja jadeꞌen yøꞌøxyɨna̱jxtøø; jøts ja tjaꞌɨxaadyøø tjayiktøødøø tjayikꞌamɨdoodøø ja myɨguꞌuktøjktɨ pøn jaty ja møøt ñayꞌijxyꞌatyɨdɨ,  
\v 45 nɨma̱ ja tkapa̱ttøø. Xjats ja tnɨwɨmbejttøø jadɨgojk Jerusalén jøts ja jam tꞌɨxaadyøjkɨdøø. 
\p  
\v 46 Kɨdɨgøøk xøønɨm ja tpa̱ttøø, jamdamɨk ja wyɨnaty tsa̱ptøjkjotp chøønɨ jam may kya̱jpxwejpɨ yꞌagujkp, jamɨk ja pyatmadøy jøts ja jam tꞌamɨdøy tyiktɨy tyiktuꞌugɨ.  
\v 47 Jøts ku ja ja̱a̱ꞌy ja jadeꞌen tmadoodøø, ñɨgyuma̱a̱p ja tyimyja̱ꞌwɨdøø ku ja a̱mwijy tsaachwijy, jøts ku ja tɨy janch yꞌadsøy.  
\v 48 Xjats ku ja tyeety tya̱a̱k ojts yꞌijxyɨ, ñɨgyuma̱a̱p ja tyimyja̱a̱ꞌwɨdøø jøts ja tya̱a̱k ojts ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p ―¿Ti, uꞌnk, jadeꞌen myikꞌadøøjstɨp? ¿Ti øøts jadeꞌen xjantyatump? Møk øø tø xjantyimyikjotmadyøkɨ wɨneꞌenɨn øøts ɨxa njawɨdity, mjayikꞌɨxa̱ꞌa̱y. 
\p  
\v 49 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Tiku ø xꞌɨxa̱ꞌa̱dɨ? ¿Ti kidi xnɨja̱wɨdɨ ku øts nDeety yjaꞌ nduujnɨyɨt? 
\p  
\v 50 Nɨwɨneꞌenɨn ja tkaja̱ꞌgyukɨdøø ku ja jadeꞌen ñɨma̱a̱jyɨdøø. 
\p  
\v 51 Xjanɨmts ja tmøødɨdøø Nazaret, etpts ɨdøꞌøn ja myɨmadøyɨdɨ jøts ja tya̱a̱k nugo tja̱ꞌmyatsꞌijty sa̱ yja̱jty.  
\v 52 Yaakꞌadøtspts ja Jesús, wejꞌadøtsp kajꞌadøtsp jaꞌ. Jadeꞌents Dios ja tyajotkujkꞌatyɨ ku ja jadeꞌen yꞌijxyɨ, jøts myɨguꞌuk nayɨdeꞌen yjotkujkꞌa̱ttɨ. 
\c 3  
\s1 Ku ja Juan Bautista kya̱jpxwaꞌkxy aba̱k etjotp 
\p  
\v 1 Makmojkx jumøjt wyɨnaty kujk yikutuky ja møj wɨndsøn Tiberio ku ja Poncio Pilato wyɨnaty wyɨndsønꞌaty jam Judea, jøts ja Herodes jam Galilea, jøts ja myɨgaꞌax Felipe jam Iturea jam Traconite, jøts ja Lisanias jam Abilinia wyɨndsønꞌaty.  
\v 2 Ja Anás møøt ja Caifás jaꞌ ɨdøꞌøn wyɨnaty møjteetywɨndsønꞌa̱jttɨp ku ja Juan, ja Zacarías mya̱jnk, ja Dios tyukmadojɨ ja yꞌøgyajpxy ja yꞌøyꞌayuujk jam aba̱k etjotp.  
\v 3 Xjats ja ojts tꞌayøꞌøyꞌabɨdsimy ja et jam møj nøøbaꞌa̱m midi txøøwꞌa̱jtp Jordán, jøts ja ja̱a̱ꞌy ttukmadøy jøts ku ja ñøbattɨt, jøts ja tyiktøꞌødɨt tyiktuuda̱ꞌa̱ktɨt ja wyɨnma̱a̱ꞌñ, wan tyiktɨga̱tstɨ ja chɨna̱a̱ꞌyɨndɨ wɨnets ja yikpojkpɨmaaꞌkxtɨt.  
\v 4 Xjats ja jadeꞌen yjanchtuujnøø yjanchja̱jtøø sa̱ ja Dios kyugajpxy Isaías wyɨnaty tø tjaadyañ ja ayuujk ku ja wya̱ꞌa̱ñ: 
\q1 Paty ja kugajpxy ñøjkxt jawyeen jam aba̱k etjotp jøts ja myɨguꞌuk ja tnøjmɨt møkꞌampy: 
\q1 “Awejxɨdɨ ja Dios yꞌɨxpøjkɨn, yiktøwdɨ yiktuuda̱ꞌa̱ktɨ ja mwɨnma̱a̱ꞌñ yikxon. 
\q1  
\v 5 Pønts ja kyaꞌukupøkp wan ja tyimyjapønɨ, nɨꞌijtyɨ ja tum jadeꞌen tkupøkt. 
\q1 Yikꞌøyɨp yiktuuda̱ꞌa̱kp jaꞌ wɨnma̱a̱ꞌñ ku wyɨnaty pønjabøn tø wyɨnmaamya̱ꞌa̱ty. 
\q1  
\v 6 Jadeꞌents ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy nɨꞌijtyɨ tꞌejxtɨt sa̱ døꞌøn ja Dios tyaky ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn.” 
\p  
\v 7 Xjats ku ja Juan ja mayja̱a̱ꞌy jam ñɨmejnɨyøø jøts ja tyiknøbatt, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¡Mee mɨkuꞌ! ¿Pøn mee tø mnɨɨꞌmxyɨ jøts ku jadeꞌen mgayiktabayøꞌødyɨt ja mbøky, jøts ku yøꞌøyɨ chøkyɨ ku meets ya̱ nøbajtpɨ tø mmiñ?  
\v 8 Yikxon ɨdøꞌøn mja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨt, wan ɨdøꞌøn tyikꞌijxy jøts ku ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨn tø xyiktɨga̱tstɨ. Kidi mee køꞌømyɨ mnawya̱ꞌa̱ñɨyɨ: “Tixɨ kaꞌap ti chøkyɨ, kumɨ ja Abraham adøm nꞌa̱pteetyꞌamøjꞌa̱jtyɨndɨp”; jøts kaꞌats yjadeꞌenɨ, ti Dios kama̱a̱jyɨp, øy ja pøn ttukmɨguꞌukꞌa̱tt ja Abraham pønɨ pøn ja køꞌøm yꞌaꞌejxɨp.  
\v 9 Jøts tsojk ja nøjkx yiktɨɨdyuñ pøn jaty tkamɨꞌøyꞌa̱jtɨp ja Dios. 
\p  
\v 10 Xjats ja mayja̱a̱ꞌy ja yiktøøjøø yꞌamɨdoojøø: 
\p ―¿Ti øø nduꞌump? ¿Sudsoꞌampy øø nwɨnma̱a̱ꞌnbya̱a̱tt? 
\p  
\v 11 Jøts ja Juan yꞌadsojɨmbijty: 
\p ―Pønɨ pøn ja pyɨkta̱ꞌa̱ky, pønɨ pøn ja yjujkyꞌa̱jtɨn mayꞌampy tjagyajptɨp, wants ja tmoꞌodɨ kujkwaꞌkxy pøn nɨti kidyimyꞌejtxɨdɨp; pønts ja kya̱a̱jyɨk yjøøꞌkxɨk jam, wan ja nayɨdeꞌen møøt tjøøꞌkxwa̱ꞌkxtɨt pøn ja kya̱a̱jyɨk yꞌuujkɨk kidyimyꞌejtxɨdɨp. 
\p  
\v 12 Wɨnets ja yikugubajtpɨdɨ myemɨdɨ jam nøbajtpɨ, jøts ja Juan yikꞌamɨdøøy: 
\p ―Wɨndsøn, jøts øøts, ¿ti øø nduꞌump? 
\p  
\v 13 Jøts ja Juan ja yꞌadsoojɨdøø: 
\p ―Kidi kugujuuꞌñ neꞌegɨ neꞌegɨ xꞌamɨdowdɨ, jaꞌayɨ døꞌøn mbaduꞌundɨp sa̱ kyutukyɨ. 
\p  
\v 14 Jøts ja tseptumbɨdɨ wɨna̱a̱gɨn tyiktøømɨdøø: 
\p ―¿Jøtsɨmts øøts, ti øø ndumɨp? 
\p Xjats ja tꞌadsøøy: 
\p ―Kidi pøn o ti xpøjkxɨdɨ aguwa̱nɨkøjxp, kidi pøn o ti xanɨta̱a̱yɨbyattɨ; tajotkukꞌa̱ttɨ ja mmɨjuuꞌndyɨ. 
\p  
\v 15 Ɨxjam ɨdøꞌøn ja mayja̱a̱ꞌy wyɨnaty yꞌawejxtɨ, jaꞌ ja tyajotkukɨwya̱ndɨp, yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja wyɨnmaydɨ jøts ku ja Juan jaꞌ ɨdøꞌøn Cristo.  
\v 16 Jøts ja Juan ojts tnɨgajpxy, ttukmadøøy ja mayja̱a̱ꞌy: 
\p ―Tɨy janch ɨxya̱m ndyimdyukmadowdɨ jøts ku øts yøꞌøyɨ tø nnɨmiñ jøts meets ja nøø nduktanøbattɨt; jats ø tuꞌuk ɨxꞌoojk xpamiñ pøn meets ja Espíritu Santo mduktatøkɨyɨp, jøts jaꞌ tmɨmeꞌent ja tɨɨdyuꞌunɨn. Møkꞌampy kutujk ja tmɨmiñ, nɨjaꞌba̱a̱t ø xkapa̱a̱tꞌaty jøts øts ja nugo nwɨna̱xt.  
\v 17 Jadeꞌen ja ttuꞌunt ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy sa̱m ariin yikwɨgumyɨn. Abiky ja tpɨkta̱a̱jkɨt ja yꞌa̱k jøts ja tnɨtøꞌøty ja jøøn midi nɨjuunɨ kapeꞌtsp, jøts ja ariinba̱jk abiky yikpøkjøꞌøkt, jadeꞌents ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy yiktuꞌundɨt sa̱m pønjabøn tmɨꞌøyꞌaty tkamɨꞌøyꞌaty ja Dios. 
\p  
\v 18 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja Juan ja tꞌanaꞌamɨnꞌaty, jadeꞌents ja ttukmadøy ja mayja̱a̱ꞌy ja øgyajpxy ja øyꞌayuujk.  
\v 19 Ñayɨ wyɨnguga̱jpxɨyɨɨꞌñ ja møk ja wɨndsøn Herodes ku ja tnɨdøꞌøxyꞌaty ja Herodías, ja myɨgaꞌaxy Felipe ja ñɨdøꞌøxy, jøts ñayɨ tyamɨga̱jpx jaꞌ sa̱ jaty ja jam wyɨnaty tyundɨgøy;  
\v 20 xjats ja Herodes kaꞌap ja tmøjpɨkta̱ꞌa̱ky, ja̱a̱ktyimdyundɨgøøy jaꞌ, ojts Juan ja tyikpuxøktøkɨ. 
\s1 Ku ja Jesús ñøbety 
\p  
\v 21 Ku ja Juan wyɨnaty kaꞌanɨm yiktsumy, ku ja jam tyiknøbejty ja mayja̱a̱ꞌy, wɨnets ja Jesús jam ñøbajtmøø; ɨxjam ja wyɨnaty Diosꞌajotꞌaty ku ja tsa̱jp yꞌawa̱a̱jch  
\v 22 jøts ja Espíritu Santo ja jadeꞌen ñɨgɨda̱ꞌa̱gyɨ ejxɨm tsa̱pa̱k, wa̱ꞌa̱ts ja yikꞌijxy, wɨnets ja Dios Teety yꞌayuujk yikmadøøy, yɨdeꞌen ja jap tsa̱jpjøtpy wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―Øts me nꞌUꞌnkꞌajtpy; ndsøkyꞌajtpy mets jøts njantyajotkujkꞌajtpy mets. 
\s1 Ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn jaty ja Jesús tyeetyꞌa̱pɨp 
\p  
\v 23 Eeꞌpxma̱jkɨn ja Jesús wyɨnaty ja yjumøjt ku ja tyunk ja tjøpwa̱ꞌjkɨyɨɨꞌñ. Nømdɨp ɨdøꞌøn jøts ku ja teedyɨ ja José. Jøts ja José tteetyꞌaty ja Elí,  
\v 24 jøts jaꞌ ja Matat, jøts ja Matat ja Leví. Jadeꞌen ñabyayøꞌøyɨ Leví ja Melqui, Melqui ja Jana, Jana ja José,  
\v 25 José ja Matatías, Matatías ja Amós, Amós ja Nahum, Nahum ja Esli, Esli ja Nagai,  
\v 26 Nagai ja Maat, Maat ja Matatías, Matatías ja Semei, Semei ja José, José ja Judá,  
\v 27 Judá ja Joana, Joana ja Resa, Resa ja Zorobabel, Zorobabel ja Salatiel, Salatiel ja Neri,  
\v 28 Neri ja Melqui, Melqui ja Adi, Adi ja Cosam, Cosam ja Elmodam, Elmodam ja Er,  
\v 29 Er ja Josué, Josué ja Eliezer, Eliezer ja Jorim, Jorim ja Matat,  
\v 30 Matat ja Leví, Leví ja Simeón, Simeón ja Judá, Judá ja José, José ja Jonán, Jonán ja Eliaquim,  
\v 31 Eliaquim ja Melea, Melea ja Mainán, Mainán ja Matata, Matata ja Natán,  
\v 32 Natán ja David, David ja Isaí, Isaí ja Obed, Obed ja Booz, Booz ja Salmón, Salmón ja Naasón,  
\v 33 Naasón ja Aminadab, Aminadab ja Aram, Aram ja Esrom, Esrom ja Fares, Fares ja Judá,  
\v 34 Judá ja Jacob, Jacob ja Isaac, Isaac ja Abraham, Abraham ja Taré, Taré ja Nacor,  
\v 35 Nacor ja Serug, Serug ja Ragau, Ragau ja Peleg, Peleg ja Heber, Heber ja Sala,  
\v 36 Sala ja Cainán, Cainán ja Arfaxad, Arfaxad ja Sem, Sem ja Noé, Noé ja Lamec,  
\v 37 Lamec ja Matusalén, Matusalén ja Enoc, Enoc ja Jared, Jared ja Mahalaleel, Mahalaleel ja Cainán,  
\v 38 Cainán ja Enós, Enós ja Set, jøts Set tteedyɨ ja Adán, jøts ja Adán ja Dios Teety. 
\c 4  
\s1 Ku ja Jesús ja mɨkuꞌ tyaguwa̱nɨyɨ jøts ja yikpøktyunwa̱ꞌa̱ñɨ 
\p  
\v 1 Xjats ja Jesús wyɨmbijty jam Jordángɨt nøø agøꞌøm. Tø ja Espíritu Santo ja tyatøjkɨnɨyɨ jøts ja jam yiknøjkxøø tøꞌøts etjotp ma̱ nɨti kyaꞌity.  
\v 2 Jamts ja ojts chøønɨ wɨxijkxyøøw jøts ja mɨkuꞌ ja jam yjotꞌejxwa̱ꞌa̱ñɨ. Nɨti ja tkajɨɨꞌkxy jadɨneꞌen jøtsnɨm ja pya̱a̱jtøø ja yuu.  
\v 3 Wɨnets ja mɨkuꞌ ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Pønɨ janch ku me mjanchDios Uꞌngɨ yikꞌøyɨ yø tsa̱a̱ tsa̱pkaaky. 
\p  
\v 4 Jøts ja Jesús tꞌadsojɨmbijty: 
\p ―Yɨdeꞌen jap nøkyijxpy wya̱ꞌa̱ñ: “Kuuyɨ Dios kyajpxy møj, kidi jaꞌayɨp ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy nugo tyajujkyꞌa̱jttɨp ti jaty yikjøøꞌkxp.” 
\p  
\v 5 Xjats ja mɨkuꞌ ja ojts wya̱a̱nijkxyɨ jam møj kojpkøjxp, jøts ja jam tyukꞌejxøø wɨneꞌenɨn ja ka̱jp na̱xwiiñ.  
\v 6 Yɨdeꞌen ja mɨkuꞌ ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Nmøøgyøxp mets ya̱ꞌa̱t tukɨꞌɨyɨ wɨneꞌen øts yø ka̱jp nnɨtanɨ ja møj ja mutsk. Jadeꞌen øts yø tø nyikmøꞌøy, øyts øts yø pøn ndyimyoꞌot pønɨ pøn øts yø nmoꞌowampy.  
\v 7 Pønɨ xwɨnguxanaapy øts jøts ø xwɨndsøꞌøgɨt, wɨnets mets yø tukɨꞌɨyɨ xjaꞌa̱jtkøxt. 
\p  
\v 8 Xjats ja Jesús tꞌadsøøy: 
\p ―Mɨkuꞌ jɨwa̱ꞌa̱k. Kidi øts ya̱ xwɨnꞌixy, pø yɨdeꞌents ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ: “Ja Dios Teety tuꞌugyɨ mwɨndsøꞌøgɨp, jaꞌ tuꞌugyɨ mduujnɨp ja yjaꞌ pønɨ sa̱ ja wya̱ꞌa̱ñ.” 
\p  
\v 9 Xjats ja mɨkuꞌ ja wya̱a̱nøjkxkojmɨyøø jam Jerusaléngɨt ka̱jpkøjxp jøts ja tsa̱ptøjkøjxp yikpajtɨyøø, jøts ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Pønɨ janch Dios Uꞌnk mets, katswoon ya̱;  
\v 10 pø nømpxɨ Dios kyajpxy jøts ku ja tnøjmɨt ja yꞌa̱nkɨlɨs jøts me myikꞌejxꞌett, jøts ku me kaꞌap ti mja̱tɨt.  
\v 11 Mets ja mdsaꞌanjøꞌøgɨt jøts mdeky ja tsa̱a̱ kyakumɨt kyayoꞌodsɨt. 
\p  
\v 12 Xjats ja Jesús tꞌadsøøy: 
\p ―Janch nayɨdeꞌents ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ: “Kidi mDios xjotꞌixy.” 
\p  
\v 13 Jadeꞌents ja mɨkuꞌ nɨsudsoꞌampy kyaꞌukwɨnma̱a̱ꞌnbya̱tna̱a̱ sa̱ ja tja̱a̱kjotꞌejxkojt ja Jesús, jøtsnɨm ja jadeꞌen ñɨmyajtstuujtøø. 
\s1 Ku ja Jesús tjøptøkɨ ja tyunk Galileɨt etjotp 
\p  
\v 14 Jøts ja Jesús ñøjkxna̱a̱ Galilea, møkꞌampy ja Espíritu Santo ja wyɨnaty tø tyatøkɨyɨ, jadeꞌen ja tmøøtꞌaty, tum jaꞌ ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty yꞌa̱a̱wɨdɨp yꞌayuujkɨdɨp o ma̱dsoo.  
\v 15 Ya̱ts ja yikꞌɨxpiky ma̱ jaty ja tsa̱ptøjk jam, jadeꞌents ja o pøn kyajxa̱ꞌa̱gɨyɨ. 
\s1 Ku ja Jesús yja̱ꞌjty jadɨgojk Nazaretɨt ka̱jpjotp 
\p  
\v 16 Jøts ja ojts ñijkxy Nazaret, jam kojpkøjxp ma̱ ja wyɨnaty tø myutskꞌaty. Pooꞌkxɨn xøøw wyɨnaty ku ja tyøjkɨyɨɨꞌñ jam tsa̱ptøjkjotp, jadeꞌen ɨdøꞌøn ja tkostumbrɨꞌaty, xjats ja tmɨwa̱ꞌkukɨyɨɨꞌñ ja Dios kyajpxy jøts ja tkajpxy.  
\v 17 Ja nøky ja wyɨnaty tø yikømøꞌøy midi ja Dios kyugajpxy Isaías yja̱a̱y; jøts ku ja ojts tꞌagɨɨbyaky, jaꞌ ja jap pya̱a̱jt ma̱ jap wyɨnaty yɨdeꞌen kyøxja̱ꞌa̱yɨ: 
\q1  
\v 18 Dios Teety øts ja yꞌEspíritu Santo xpudøjkɨp, 
\q1 jaꞌ ø xmøøpy, jaꞌ ø xpɨkta̱kp jøts øts ja ayoobɨ ja̱a̱ꞌy ndukmadoꞌodɨt ja øgyajpxy ja øyꞌayuujk; 
\q1 jaꞌ ø tø xkexy jøts øts ja nga̱jpxjotꞌamøkɨdɨt pøn a̱mjotmayꞌooꞌktɨp tsaachjotmayꞌooꞌktɨp, 
\q1 jøts øts ja nyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøꞌømdɨt pøn jadeꞌen ejtnɨdɨp sa̱m tsumy ja̱a̱ꞌyɨndɨ, 
\q1 jøts øts ja nyikwɨnꞌejxwa̱ꞌkxtɨt pøn wɨmbeets kugoots ejttɨp; 
\q1 jøts øts ja nyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøꞌømdɨt pøn øy sa̱gasa̱ yiktundɨp; 
\q1  
\v 19 jøts øts ja Dios Teety ja yiknɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn nnɨga̱jpxɨyɨt. 
\p  
\v 20 Wɨnets ja Jesús tꞌagɨɨmyujky ja nøky, jøts ja ojts tkømøꞌøy ja tumbɨ, jøts ja yꞌɨxa̱a̱jky, jøts ja mayja̱a̱ꞌy kaꞌap ja yꞌuknɨꞌejxujtnɨyɨ.  
\v 21 Xjats ja kya̱jpxøjkɨyɨɨꞌñ jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Ɨxya̱mts ɨdøꞌøn yø jadeꞌen tø yjaty tø kyubety mee mwɨngujky sa̱ ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñɨn. 
\p  
\v 22 Jøts ja nɨꞌijtyɨ tꞌødyejtøø ja Jesús, ñɨgyuma̱a̱pts ɨdøꞌøn ja tja̱wɨdɨ ku myadya̱ꞌa̱ky ja a̱mdsuj tsaachuj pønɨ sa̱ jaty ja ñɨɨꞌmxyɨdɨ, jøts ja xem ya̱m ñayiktɨyɨdɨ: 
\p ―¿Kidi ja Joséjɨp ɨdøꞌøn ya̱ꞌa̱t ja yꞌuꞌnk? 
\p  
\v 23 Jøts ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Tɨɨgyajpxy yɨdeꞌen meets ɨnet mdyimwya̱ꞌa̱ñ: “Tsøøyɨbɨ, nachøøyɨ køꞌøm”; mnayɨnømdɨpts ɨnet: “Jadeꞌen sa̱ øø tø nnɨmadøy mꞌadɨꞌɨch jam Capernaum, tuꞌunts ɨnet ya̱ nayɨdeꞌen mgøꞌømna̱xkɨjxy mgøꞌømka̱jpxkɨjxy.” 
\p  
\v 24 Jøts ja yja̱a̱kwa̱a̱ñ: 
\p ―Tɨy janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ jøts ku nɨ tuꞌugɨn Dios kyugajpxy kyayikupiky kyøꞌømna̱xkɨjxy kyøꞌømga̱jpkɨjxy.  
\v 25 Tyimñømp øts, kawɨna̱a̱k ja kuꞌøktyøꞌøxy ja wyɨnaty ya̱ Israelɨt etjøøjty ku ja Dios kyugajpxy Elías yꞌatsɨna̱a̱y, ku et kyatuuy tɨgøøk jumøjt jagujkp wɨnets ja yuu yjanchꞌijty o ma̱ga̱jp;  
\v 26 nɨ tuꞌukts ja kyayiktanɨgajxtøø ja Elías ya̱ Israel, neꞌegɨ jaꞌ Dios ja tyanɨgajx pøn jam wyɨnaty tsɨnaapy Sarepta, jam Sidón ka̱jp wɨngon.  
\v 27 Nay jats ja̱a̱ꞌy wyɨnatymɨdɨ ya̱ Israel pøn putstɨp ku ja Dios kyugajpxy Eliseo yjaaꞌa̱jty, jøts ja nɨ tuꞌugɨn kyataadyøø ja pyuꞌuts. Pøn txøøwꞌa̱jtp Naamán, jaꞌ ojts neꞌegɨ ja yjaꞌ tyay pøn jam Siria kuna̱a̱jxꞌa̱jtp kuga̱jpꞌa̱jtp. 
\p  
\v 28 Xjats ku ja jadeꞌen tmadoodøø jøts ja yjantyimyꞌa̱mbøjktøø pøn jaty jam wyɨnatyɨ tsa̱ptøjkjotp.  
\v 29 Ojts ja tnɨbɨdøꞌøktɨ ja Jesús, jøts ja tkajxpɨdsømdɨ jam ka̱jpjotp, jøts ja tyiknøjkxtøø jam kojpkuba̱jkp ma̱ jam tuꞌuk ja katsꞌa̱a̱w, jamts ja tkutejna̱xwa̱ꞌa̱ndɨ.  
\v 30 Jøts ja Jesús jadiꞌiñɨ jam mayja̱a̱ꞌy agujkp ña̱jxy jøts ja jadeꞌeñɨ chøøꞌñ. 
\s1 Tuꞌuk ja ya̱a̱ꞌdyøjk pøn ja mɨkuꞌ tø tyatøkɨyɨ 
\p  
\v 31 Jøts ja ojts ñijkxy Capernaumɨt ka̱jpkøjxp midi jam Galileɨt etjotp ta̱mp, jamts ja tyikꞌɨxpiky ja ja̱a̱ꞌy ku pooꞌkxɨn xøøw.  
\v 32 Ñɨgyuma̱a̱p ja tja̱wɨdɨ ku ja jadeꞌen yikꞌɨxpikyɨdɨ, kumɨ tum jaꞌ ja kyajpxpy midi kutujk møøt. 
\p  
\v 33 Jamts tsa̱ptøjkjotp wyɨnaty tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy pøn ja mɨkuꞌ wyɨnaty tø tyatøkɨyɨ, jaꞌats ja møk yikwa̱jnøø: 
\p  
\v 34 ―Majtstutk øøts; ¿ti øø xanɨbøjkɨp, mets Jesús Nazaretɨt ja̱a̱ꞌy? ¿Jaꞌ me tø xnɨmenɨ jøts øø xyikudɨgøꞌøty? Wa̱ꞌa̱ts me nꞌejxkapy mbøn mets, pø Diosxɨ me mꞌuꞌnkꞌa̱jtɨp. 
\p  
\v 35 Xjats Jesús ja mɨkuꞌ tꞌadsøøy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¡Amøñɨ et, kidi mgajpxy, jøts majtstuꞌut yø ja̱a̱ꞌy! 
\p Wɨnets ja mɨkuꞌ tyikna̱xkɨda̱a̱jky ja ja̱a̱ꞌy jøts ja ttawa̱a̱jch ja ja̱a̱ꞌy, nɨkaꞌap ja sa̱ ttuuñ.  
\v 36 Nɨꞌijtyɨ ja ja̱a̱ꞌy yjantyimchøꞌjkɨdøø jøts ja xem ya̱m ñawya̱jnɨdøø: 
\p ―¿Ti kajpxy ti ayuujk yø jadeꞌen kyajpxpy? ¡Møjta̱ꞌa̱ky yø tꞌaneꞌemy yø mɨkuꞌ jøts yø jatyɨ chøꞌøgɨ! 
\p  
\v 37 Ja Jesús ɨdøꞌøn yikꞌa̱a̱wɨp yikꞌayuuujkɨp øy ma̱dsoo. 
\s1 Ku ja Jesús tyikmøkpiky ja Simón Pedro tya̱a̱kmøꞌjt 
\p  
\v 38 Xjats ja pyɨdsɨɨmy jam tsa̱ptøjkjotp jøts ja ojts ñijkxy jam Simón tyɨga̱m, jamts ja tyøjkɨyɨɨꞌñ. Pøjkɨp tamɨk ja Simón jam wyɨnaty ja tya̱a̱kmøꞌjt, jantyimyjønꞌooꞌkp ja wyɨnaty. Wɨnets ja Jesús yiknɨma̱a̱y jøts ja ttuꞌunt ja mayꞌa̱jt jøts ja tꞌext.  
\v 39 Jøts ja ojts tꞌixy, ojts ja ña̱xkøy ma̱ ja pama̱a̱ꞌy jam wyɨnaty, jøts ja møk twɨnguga̱jpxɨyɨɨꞌñ ja jøømba̱ꞌa̱m, jøts ja jatyɨ wyɨna̱a̱jky, jøts ja ja̱a̱ꞌy nay jatyɨ tyanaagyukɨyɨɨꞌñ, jøts ja køꞌøm tꞌejxpɨna̱xwa̱ꞌa̱ky ja kaaky ja jɨɨꞌkxy. 
\s1 Ku ja Jesús tyikmøkpiky ja maabya̱ma̱a̱ꞌy 
\p  
\v 40 Kuts ja xøøw yjaxna̱a̱, wɨnets ja Jesús ojts yiktanɨnijkxy ja maabya̱ma̱a̱ꞌy pønɨty jam sa̱gasa̱ ja̱jtp; jøts ja ojts tuꞌuk tuꞌuk tkønɨxa̱jy, jøts ja jadeꞌen tyiktsokɨjxy.  
\v 41 Nay jamts ja wɨna̱a̱gɨnmɨdɨ pøn ja mɨkuꞌ ttawa̱jtsɨdøø nayɨdeꞌen, jøts ja yjanchnømdɨ møk: 
\p ―Dios Uꞌnkxɨ mets. 
\p Jøts Jesús ja møk twɨnguga̱jpxɨyɨɨꞌñ, kaꞌap ja tyikjaty jøts ja kya̱jpxtɨt, pø ñɨja̱a̱ꞌwɨdɨpxɨ jaꞌ jøts ku jaꞌ Cristo. 
\s1 Ku ja Jesús kya̱jpxwaꞌkxy jam Galilea 
\p  
\v 42 Xjats ku xyɨɨjndya̱a̱jky, jøts ja Jesús chøøꞌñ ka̱jpjotp jøts ja ñijkxy jam ma̱ pøn kyaꞌity. Jøts ja mayja̱a̱ꞌy ja yjanchꞌɨxa̱ꞌa̱yɨ jøtsnɨm ja yikpa̱a̱jty ma̱ ja jam wyɨnaty. Yikta̱ꞌa̱nɨwya̱ndɨp ɨdøꞌøn jaꞌ, kaꞌap ja tmajtstuꞌutwa̱ꞌa̱ndɨ jøts ja choont,  
\v 43 yɨdeꞌents Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Nayɨ nnɨga̱jpxwampy øts ja Dios yꞌøgyajpxy yꞌømyadya̱ꞌa̱ky o ma̱ga̱jp, pø jaꞌagøjxpxɨ ø tø nyikexy. 
\p  
\v 44 Jøts ja Jesús jam jadeꞌen kya̱jpxwaꞌkxy ma̱ jaty ja tsa̱ptøjk jam Galilea. 
\c 5  
\s1 Ku ja a̱jxk mayꞌampy yikma̱ꞌa̱ky Jesús myɨla̱grɨꞌa̱jtɨngøjxp 
\p  
\v 1 Tukꞌojk ɨdøꞌøn ja Jesús jam yikpa̱a̱jty mejy agøꞌøm ma̱ txøøwɨ Genesaret; jamts ja mayja̱a̱ꞌy ja ñɨmejnɨyøø jøts ja tꞌamɨdodukwa̱ꞌa̱ndɨ ja Dios yꞌøgyajpxy yꞌømyadya̱ꞌa̱ky. Janch yikꞌatejmujknɨpts ɨdøꞌøn ja Jesús jam wyɨnaty  
\v 2 ku ja tꞌejxpa̱a̱jty majtsk ja ba̱rkɨ tawa̱ꞌa̱ts jam nøø adsay agøꞌøm, tø ja a̱jkxma̱kpɨ jam wyɨnaty pyɨdsømgøxtɨ, jam tyaꞌa̱jkxma̱a̱jk ja wyɨnaty tpujtɨ.  
\v 3 Wɨnets ja Jesús tuꞌuk ja ba̱rkɨ ttatøjkɨyɨɨꞌñ midi ja Simón yjaꞌajtpy jøts ja tnɨma̱a̱y wan tnɨyikjɨwa̱ꞌa̱ky waanɨ jøts jam wɨngon kidyimdya̱ꞌa̱nt møøt ja tsayjoojt. Jøts ja jam jadeꞌen yꞌɨxa̱a̱jky, jøts ja jam tyikꞌɨxpøjktøjkɨyɨɨꞌñ ja mayja̱a̱ꞌy.  
\v 4 Xjats ku ja kya̱jpxꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ jøts ja tnɨma̱a̱y ja Simón: 
\p ―Yiknøjkx yø ba̱rkɨ jam ma̱ yø nøø køjnkja̱wɨ, jamts xnɨwejtspa̱ttɨt yø mdaꞌa̱jkxma̱a̱jk. 
\p  
\v 5 Jøts ja Simón tꞌadsøøy: 
\p ―Wɨndsøn, tuktsunaxy øø tø njanchjatuñ, nɨ tuꞌukts øøts nꞌa̱jkx tø ngapa̱a̱ty; nøøwejtspatp øts ɨnet yø ndaꞌa̱jkxma̱a̱jk jadɨgojk, pø tøxɨ me mwa̱ꞌa̱ñ møkꞌampy. 
\p  
\v 6 Jøts ku ja jadeꞌen ttundøø, may ja a̱jkx ja ojts tma̱tstɨ, janch køøtswa̱mbɨm ja tyaꞌa̱jkxma̱a̱jk jaꞌadɨ.  
\v 7 Wɨnets ja tmɨyamdøø ja myɨguꞌuktɨ pøn jam wyɨnatyɨ jaduꞌukpɨ ba̱rkɨjotp jøts ja pyudøkɨyɨdɨt. Nøjkxtɨ døꞌøn ja jam, ojts ja ba̱rkɨ ja majtsk tyikꞌujtskøxtɨ øy ja yja̱wɨ yjanchkøjnktøjkɨnɨdɨt.  
\v 8 Xjats ku ja Simón Pedro ja ojts jadeꞌen tꞌixy, wɨnets ja twɨnguxana̱a̱y ja Jesús jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, majtstutk øts, kaꞌap øts yø xpa̱a̱tꞌaty jadeꞌen, pojkpɨtumbɨ ja̱a̱ꞌy øts. 
\p  
\v 9 Janch tsøꞌjkɨñɨp ɨdøꞌøn ja Simón wyɨnaty jøts nayɨdeꞌen ja myɨguꞌuktɨ, jaꞌagøjxp ku ja a̱jkx ja wyɨnaty jadɨneꞌen tø tma̱ꞌa̱ktɨ.  
\v 10 Nayɨ tsøꞌjkɨpts ɨdøꞌøn ja Jacobo møøt ja Juan, ja Zebedeo yꞌuna̱ꞌjktɨ pøn ja Simón møøt ñamyɨguꞌukꞌatyɨyɨ. Jøts ja Jesús tnɨma̱a̱y ja Simón: 
\p ―Kidi mdsøꞌøgɨ, ɨxya̱myɨ nduknɨja̱wɨdɨt sudso ja̱a̱ꞌy ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn tpa̱a̱tt. 
\p  
\v 11 Jøts ja bya̱rkɨ ja jam nøøbaꞌa̱m tyikja̱ꞌa̱ttøø, jøts ja jamyɨ tnɨkakøjxtøø tukɨꞌɨyɨ, jøts ja tmøødɨdøø ja Jesús. 
\s1 Ku ja Jesús tyiktsøꞌøky ja ja̱a̱ꞌy pøn jadiꞌiñɨ putsnɨp 
\p  
\v 12 Kuts ja Jesús jam wyɨnaty tuꞌukpɨ ka̱jpjotp, wɨnets yja̱ꞌjty tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy, møj puꞌuts pa̱ꞌa̱m ja pøjkɨp, jøts ku ja Jesús yikꞌejxpa̱a̱jty jøts ja twɨnguxana̱a̱y. Jamyɨ ja ñamyujtsta̱a̱jkøø jøts ja tmɨnuuꞌkxa̱a̱jky, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Teety, mmøøtꞌajtpy mets ja møkꞌa̱jtɨn jøts ø xyiktsoꞌokt, yiktsokts øts mdsojkꞌa̱jtɨngøjxp. 
\p  
\v 13 Jøts ja Jesús ja ojts tkønɨxa̱jy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Ndsøkyꞌajtpy øts jøts mdsoꞌokt, tsoknɨ. 
\p Jaꞌayɨ ja jadeꞌen wya̱a̱ñ, jatyɨ ja puꞌuts wyɨna̱jky.  
\v 14 Xjats ja Jesús møkꞌampy tnɨma̱a̱y ja ja̱a̱ꞌy jøts kidi ja pøn ttukmadøy. Yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Jamyɨ døꞌøn mnøjkxt jam teety wyɨndum, jamts xpɨkta̱ꞌa̱kt ja myojxɨn midi ja Moisés ñɨꞌanaꞌam, jaꞌagøjxp ku tø wya̱ꞌa̱ch ja mbuꞌuts. Jadeꞌents ja ja̱a̱ꞌy ja tꞌejxtɨt tnɨja̱wɨdɨt jøts ku tø mdsøꞌøky. 
\p  
\v 15 Yikmøjpɨkta̱kꞌadøtsp ɨdøꞌøn ja Jesús, may ja ja̱a̱ꞌy ja ñɨmenꞌadɨꞌɨchɨyɨ, namay ja ñamyukyɨdɨ jøts ja pyatmadøyɨ, jøts ja tna̱nkyiktsoꞌokwa̱ꞌa̱ñɨdɨ ja pya̱ꞌa̱m.  
\v 16 Ja Jesús jam ja ñijkxy ma̱ aba̱k et ma̱ nɨti kyaꞌity, jamts ja Dios Teety tꞌajotꞌa̱jty. 
\s1 Ku ja Jesús tyiktsøøjky ja køxujxpɨ pakxujxpɨ 
\p  
\v 17 Tukꞌojk ɨdøꞌøn, jam ja Jesús wyɨnaty yikꞌɨxpiky, jamts ɨdøꞌøn ja fariseotøjk møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjk wyɨnaty chøønɨdɨ wɨneꞌenɨn ja wyɨnaty tø choondɨ o ma̱ga̱jp, pømbɨ mendɨp Galileɨt etjotp, Judeɨt etjotp, jøts Jerusaléngɨt etjotp; ku ja Jesús tna̱nkyjayꞌijxyɨ ja Dios Teety myøkꞌa̱jtɨn ku ja pama̱a̱ꞌy ja tyiktsøꞌøky.  
\v 18 Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy tkɨɨyja̱ꞌjttøø tuꞌuk ja pama̱a̱ꞌy pøn køxujxp pakxujxp, jøts ja jap tøjkjøtpy tyiktøkɨwya̱ꞌa̱ndɨ jøts ja ttawɨngugɨɨyɨdɨt ja Jesús.  
\v 19 Nɨma̱ts kyaꞌawa̱ꞌa̱dsɨ ma̱ ja tyøkɨdɨt kumɨ janch mayja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty. Xjats ja tøjkijxpy pyajttøø, jøts ja ojts tnɨkɨɨdyuꞌuttɨ ja tøjk, japts ja tyikwɨna̱jktøø ja pama̱a̱ꞌy jøts ja ttawɨngugɨɨꞌyɨdøø ja Jesús jap mayja̱a̱ꞌy agujkpy.  
\v 20 Kuts ja Jesús ja ojts jadeꞌen tꞌixy kudam ja amumduꞌuk ja yjanchja̱ꞌwɨn tjagyaptɨ, jøts ja pama̱a̱ꞌy ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Uꞌnk, nbøkmyeeꞌkxpy mets. 
\p  
\v 21 Wɨnets ja wyɨnmaadyøjkɨdøø ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ møøt ja fariseotøjktɨ, yɨdeꞌen ja wyɨnmaydɨ: “¿Pøn yø ja̱a̱ꞌy jadeꞌen, tigøjxp ku Dios yø jadeꞌen twɨnga̱jpxnaxy? ¿Pøn ja pøky ya̱ tꞌukmaaꞌkxp, kidi tuꞌugyɨp Dios pyojkpɨmeeꞌkxy?” 
\p  
\v 22 Wa̱ꞌa̱ts ja Jesús ja tnɨja̱wɨ sa̱ ja wyɨnaty wyɨnmaydɨ, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Tigøjxp ku jadeꞌen mwɨnmaydɨ?  
\v 23 ¿Ja ti neꞌegɨ jawaanɨ ja̱jtnɨ, kuts yø pa̱ꞌa̱mja̱a̱ꞌy nnøjmɨt, “Meeꞌkxpy øts yø mbøky”, uk ku nnøjmɨt: “Wa̱ꞌkukɨ, pøkmuknɨ yø mma̱a̱bajt jøts nøjkxnɨ mdɨga̱m”?  
\v 24 Ɨxya̱mnɨm meets ɨnet xꞌukꞌext ma̱ba̱a̱t øts ɨdøꞌøn ja møkꞌa̱jtɨn nmøøtꞌaty ya̱ na̱xwiiñ jøts ø nmaaꞌkxt ja pøky. 
\p Xjats ja tnɨma̱a̱y ja køxujxpɨ pakxujxpɨ: 
\p ―Pɨdøknɨ, wa̱ꞌkukɨñɨ, wejtsjøꞌøk yø mma̱a̱bajt jøts mnøjkxnɨt mdɨga̱m. 
\p  
\v 25 Jatyɨ ja køxujxpɨ pakxujxpɨ pyɨdɨꞌjky, jøts ja tyanaagyukɨyɨɨꞌñ jam mayja̱a̱ꞌy agujkp. Wyejtsmujk ja mya̱a̱bajt jaꞌ ma̱ ja jam wyɨnaty kyoꞌknɨ, jøts ja ñøjkxna̱a̱ tyøjkwɨndum, møk ja Dios ja ttamøja̱wɨ.  
\v 26 Jøts ja ñɨgyuma̱a̱p tja̱ꞌwɨdøø nɨꞌijtyɨ, ojts Dios ja ttukmøja̱wɨdɨ ttukunuuꞌkxyja̱wɨdɨ, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ndɨ ja ñɨchøꞌøgɨ adøtsnɨ: 
\p ―Ɨxya̱mnɨm ɨnet ja tø nꞌijxyɨndɨ midi nɨwɨndi kayikꞌejxpnɨm. 
\s1 Ku ja Jesús tpawa̱a̱y ja Leví 
\p  
\v 27 Ku ja jadeꞌen yꞌukja̱jty, xjats ja Jesús jam pyɨdsɨɨmy, ojts chøøñ jøts ja tꞌejxpa̱a̱jty tuꞌuk ja yikugubajtpɨ, jam ja wyɨnaty chøønɨ ma̱ ja ttukugubety ja ja̱a̱ꞌy øy tyiiꞌjɨ, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Møødɨk øts, møøt wɨdejtk øts. 
\p  
\v 28 Wɨnets ja jatyɨ tyanaagyukɨyɨɨꞌñ, jøts ja tukɨꞌɨyɨ tum jam tnɨkakɨjxy, jøts Jesús ja tmøødɨyɨɨꞌñ. 
\p  
\v 29 Jøts ja Leví xøøw ttuuñ jam tyøjkwɨndum jøts ja twɨndsøꞌjkɨyɨɨꞌñ ja Jesús, mayts ja yikugubajtpɨ jam wyɨnatyɨ møøt jaduꞌukpɨ ja̱a̱ꞌdyɨ. Jadeꞌen ja jam møøt twɨndsøønɨdɨ ja kaabyajt.  
\v 30 Xjats ja fariseotøjktɨ møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ tpaga̱jpxnɨbøjkɨdøø ja Jesús pyabøjkpɨ, jøts ja tnɨmaadyøø: 
\p ―¿Tiku meets yø xmøøtkay yø yikugubajtpɨtøjktɨ møøt yø kaꞌøyja̱a̱ꞌdyɨ? 
\p  
\v 31 Wɨnets ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Pøn tkaja̱ꞌwɨdɨp ja pya̱ꞌa̱m, ti tsøøyɨbɨ ja tꞌukyikwa̱ꞌa̱ndɨt. Jaꞌ ja tyikꞌama̱a̱dya̱ktɨp pøn pama̱a̱ꞌdyɨ, pøn pya̱ꞌa̱m tja̱ꞌwɨyꞌejttɨp. 
\p  
\v 32 Kidi jaꞌajɨpts ø tø nnɨmiñ pøn nɨwɨneꞌen kanabyøkyja̱ꞌwɨyɨdɨp. Jaꞌ ø tø nnɨmiñ pøn tja̱ꞌwɨdɨp ja pyøky jøts ku ja pyøkmyøødɨdɨ, jøts tyiktɨga̱tstɨt ja chɨna̱a̱ꞌyɨndɨ. 
\s1 Ku ja Jesús yiktɨɨbyɨjky tigøjxp ku ja kyaꞌayuuꞌa̱ttɨ 
\p  
\v 33 Xjats ja tɨɨbyøjktøø ja Jesús jøts ja tnɨmaadyøø: 
\p ―¿Tiku yø mbabøjkpɨtøjk janch nekɨm kyaydɨ tyojkxtɨ, jøts yø Juan yjaꞌ yjanchꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨ møøt yø fariseotøjktɨ? Nɨ kyakaydɨ kyajøøꞌkxtɨ, janch tsa̱pka̱jpxꞌejttɨp yøꞌ. 
\p  
\v 34 Wɨnets ja Jesús tꞌadsøøy: 
\p ―¿Ma̱ meets jadeꞌen tø xꞌuknɨja̱wɨ jøts ku tøꞌøxy ñɨgaabyɨ tøꞌøxy ñɨꞌukpɨ wɨnet yꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨ wɨnet kyakaydɨ kyaꞌuuktɨ ku ja jemya̱a̱ꞌy jamnɨ?  
\v 35 Abikñɨmts ja tiempɨ tyimyja̱ꞌtmɨt ku ja jemya̱a̱ꞌy wyɨnaty kyaꞌukꞌejtnɨ ku ja jam wyɨnaty tø choꞌonɨ; jaanɨmts ɨdøꞌøn tɨy pøn kyaꞌukaañɨt kyaꞌukꞌuknɨt, jaanɨm ɨdøꞌøn ja yꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨt. 
\p  
\v 36 Jøts ja nay jaꞌagøjxp ya̱ꞌa̱t ttanɨmadya̱ktøjkɨyɨɨꞌñ: 
\p ―Kaꞌaxɨ pøn wyetpach ttaꞌagɨyɨ jemwyet midi tyimyjemñɨm, ku ja jadeꞌen yiktuꞌunt jøts kumɨ mujkpɨ ja jemwyet jøts ja tja̱a̱ktyimgyøøꞌtsnɨ ja wetpach, ja̱a̱ktyimyɨwenɨp ja kyøøtsꞌa̱jtɨn jaꞌ.  
\v 37 Jøts kaꞌap pøn vino ttaꞌadamɨ poꞌduk midi na̱mɨɨꞌkxñɨm, ku ja jadeꞌen nduꞌunɨnt jatyɨ ja tyikmɨgøødsɨ ja poꞌduk, wɨndɨgøøpyts tukɨꞌɨyɨ, wɨndɨgøøpy ja vino, wɨndɨgøømyɨpts ja poꞌa̱k.  
\v 38 Paty ja vino midi ña̱mɨɨꞌkxñɨm ndaꞌadaꞌamyɨn ja jembyoꞌa̱k jøts jadeꞌen nɨmidi kyawɨndɨgøꞌøty.  
\v 39 Nayɨdeꞌents kaꞌ pøn tꞌuukwa̱ꞌa̱ñ ja vino midi na̱mɨɨꞌkxñɨm. Pøn tø tꞌuukyujnɨ ja vino midi jekyɨp mɨɨꞌkxñɨ, xumɨ jaꞌ ja chøjkpy, kumɨ nømp ja tukajpxyɨ: “Yø jekyɨp mɨɨꞌkxyɨp tyimyꞌøy, kaꞌap yø midi tmɨꞌaba̱a̱ty.” 
\c 6  
\s1 Ku ja Jesús ttøjtøø ja ariin ya̱m pooꞌkxɨn xøøw 
\p  
\v 1 Pooꞌkxɨn xøøw ɨdøꞌøn, wɨnets ja Jesús jam wyɨnaty ñaxy jam ka̱mjotp møøt ja pyabøjkpɨtøjk, jaꞌats jam wyɨnaty ttøjtɨp ja ariin tøøm; jøts ja twɨxa̱tstɨ ja ariinba̱jk jøts ja tjøøꞌkxtɨ.  
\v 2 Jøts ja fariseotøjk wɨna̱a̱gɨn yiktøøjɨdøø, yɨdeꞌen ja yiknɨmaadyøø: 
\p ―¿Tiku jadeꞌen mꞌadøꞌøtstɨ midi kaꞌap pya̱a̱tꞌatyɨ yiktuꞌunt pooꞌkxɨn xøøw? 
\p  
\v 3 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy: 
\p ―¿Kaꞌanɨm meets ja Dios kyajpxy xꞌijxy midi tnɨga̱jpxp sa̱ ja David tukꞌojk tmøøtꞌadɨɨjch ja myɨguꞌuk ku ja wyɨnaty yjantyimyuuꞌooktɨ?  
\v 4 Pø tsa̱ptøjkjøtpyɨmxɨ ja tyøjkɨyɨɨꞌñ, japts ja tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ ja kunuuꞌkxy tsa̱pkaaky, jøts ja tkaadyøø møøt ja myɨguꞌuk pøn jaty ja jam wyɨnaty myøøt. Ya̱m ja kaꞌap yjapa̱a̱tꞌatyɨdɨ jøts ja tkaꞌadyɨt jaꞌabɨ tsa̱pkaaky, ja teetyøjktɨ ja pa̱a̱tꞌa̱jtɨdɨp kyaꞌadyɨp. 
\p  
\v 5 Nayɨdeꞌents ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Ngudanaapy øts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy, jøts øts wa̱mp ti pa̱a̱tꞌa̱jtɨp kapa̱a̱tꞌa̱jtɨp yiktuꞌunt ku pooꞌkxɨn xøøw. 
\s1 Ja ja̱a̱ꞌy pøn ja kyøꞌ jadiꞌiñɨ tøtsnɨp 
\p  
\v 6 Jaduꞌukpɨ pooꞌkxɨn xøøwts ɨdøꞌøn jaꞌagøjmyɨ ku ja Jesús tyøjkɨyɨɨꞌñ jam tsa̱ptøjkjotp, jamts ja yikꞌɨxpøjktøjkɨyɨɨꞌñ. Japts wyɨnaty tuꞌuk ja̱a̱ꞌy midi yꞌaga̱ꞌngyøꞌ xujxp;  
\v 7 jøts ja ka̱jpxwejpɨtøjk jam tpaꞌejxtɨ tpagowdɨ ja Jesús, jaꞌ ja yꞌejxwa̱ndɨp pønɨ yꞌukyiktsøkpy ɨdøꞌøn ja pama̱a̱ꞌy jaꞌ ku pooꞌkxɨn xøøw, jadeꞌents ja tnɨꞌøønɨwya̱ꞌa̱ndɨ.  
\v 8 Ti wa̱ꞌa̱ts ja tnɨja̱wɨ sa̱ jaty ja wyɨnaty wyɨnmaydɨ jøts ja ja̱a̱ꞌy ja tnɨma̱a̱y midi wyɨnaty kyøꞌ xujxp: 
\p ―Tanɨ, jøts ɨxem nøjkx mdanɨ kujkꞌa̱m. 
\p Jatyɨ ja ja̱a̱ꞌy tyanaagyukɨyɨɨꞌñ jøts ja jam ñijkxy tanaabyɨ.  
\v 9 Wɨnets ja Jesús tnɨma̱a̱y ja mayja̱a̱ꞌy: 
\p ―Nyiktøꞌødɨp nyikꞌamɨdoꞌodɨp ɨnet ya̱m: ¿Midiꞌibɨ nduꞌunɨmp ku pooꞌkxɨn xøøw, midiꞌibɨ kutuky ku nꞌødyuꞌunɨnt u ku ngaꞌødyuꞌunɨnt? ¿ku nyiktsoojkɨnt u ku nyikꞌoꞌjkɨnt? 
\p  
\v 10 Jøts ja twɨnꞌejxkɨjxy pøn jaty ja jam wyɨnaty ttamujkɨyɨp, jøts ja tnɨma̱a̱y ja pama̱a̱ꞌy: 
\p ―Xa̱jtøw. 
\p Tsoojk jaꞌ jøts ja xya̱jtɨɨy.  
\v 11 Jøts ja yjaduꞌukpɨ ja̱a̱ꞌy yjanchꞌa̱mbøjktøø, jøts ja xem ya̱m ñawya̱jnɨdøø, agøꞌømyɨ sudsoꞌampy ja tjadyimyꞌukyikpøkya̱ꞌa̱dɨt ja Jesús. 
\s1 Ku ja Jesús twɨwijch nɨmakmajtsk pøn wyɨnaty kyudanaabyɨꞌa̱twampy 
\p  
\v 12 Wɨnet ets ja Jesús ñijkxy Diosꞌajotꞌa̱jtpɨ jam kojpkøjxp, jam ja Dios Teety ja tmɨgajpxy tuktsunaxy.  
\v 13 Jøts ku xyɨɨjndya̱a̱jky, jøts ja twa̱a̱dsogɨjxy pøn jaty ja pabøjkɨp, jøts ja twɨwijch nɨmakmajtsk pøn ja tyejtɨp kudanaabyɨtøjktɨ.  
\v 14 Jaꞌats ɨdøꞌøn jaꞌadɨ ja Simón midi ja xyødejtɨga̱jts jøts ja tpɨkta̱a̱jky Pedro; møøt yꞌuch Andrés jaꞌ, møøt ja Jacobo, møøt ja Juan, møøt ja Felipe, jøts møøt ja Bartolomé.  
\v 15 Jam ja Mateo, Tomás, Jacobo pøn ja Alfeo mya̱jnkꞌajtpy; jøts ja Simón ja cananista;  
\v 16 jam ja Judas ja Jacobo yꞌuch; jøts ja Judas Iscariote, pøn wyɨnaty tkøya̱kwa̱mp ja Jesús. 
\s1 Ku ja Jesús tyikꞌɨxpɨjky ja mayja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 17 Xjats ja Jesús tmøøtkɨda̱a̱jky ja kyudanaabyɨtøjk, jøts ja tmøøtja̱ꞌjty jap jøyjøtpy nɨdukɨꞌɨyɨ møøt ja pyabøjkpɨtøjk; nay jam wyɨnaty øy pøndɨ pøn jaty tsoꞌondɨp jam Judea, jam Jerusalén, jøts jam mejy agøꞌøm jam Tiro jam Sidón. Jaꞌ ja jam wyɨnaty tø tnɨmendɨ jøts ja tpatmadoꞌodɨt ja Jesús, jøts ja pyama̱a̱ꞌy ja tna̱nkyiktsoꞌokwa̱ꞌa̱ñɨdɨ.  
\v 18 Wɨna̱a̱gɨn jam pøn ja mɨkuꞌ tø tyatøkɨyɨdɨ, tsokøxtɨts jaꞌ.  
\v 19 Jøts ja ja̱a̱ꞌy nɨꞌijtyɨ tnɨxa̱jɨwya̱ꞌa̱ndɨ ja Jesús. Pya̱a̱twa̱ndɨp jaꞌ ku ja ttuktatsøꞌøky ja myøkꞌa̱jtɨn ja pama̱a̱ꞌy. 
\s1 Ja xonda̱a̱jkɨn jøts ja ayoꞌowɨn 
\p  
\v 20 Wɨnets ja Jesús yꞌejxjɨꞌjky ma̱ ja pyabøjkpɨtøjk jam wyɨnatyɨ jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp jaꞌ Dios kyunuuꞌkxɨn pøn ja yꞌamutskꞌa̱jtɨn yja̱ꞌwɨp, jaꞌats pya̱a̱ttɨp ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 21 ’Nay Dios ja tkunuuꞌkxp pøn yuꞌooꞌktɨp xøꞌooꞌktɨp, jaꞌ ja tyikna̱jxkøjxp. 
\p ’Jøts pøn ya̱xtɨp jɨɨdyɨp, kunuuꞌkxy Dios ja nayɨdeꞌen yikꞌityɨdɨ, jaꞌats ja ttukpa̱a̱dɨdɨp ja xonda̱a̱jkɨn. 
\p  
\v 22 ’Mgunuuꞌkxɨp meets Dios øy meets ja ja̱a̱ꞌy mjamɨdsepꞌatyɨdɨ øts køjxp, øy ja mjabawøpyɨdɨ, øy ja mjagaꞌømyɨgajpxyɨdɨ, øy mjagayiktsoktɨ, øy mxøøw mguya̱ꞌa̱xy kamadøyɨm yjayikja̱wɨdɨ jaꞌagøjxp ku ø xpabøktɨ.  
\v 23 Kidits mjotmayꞌooktɨ, kidi xꞌayoojɨdɨ, japnɨm ja tsa̱jpjøtpy mwɨngaxøꞌøkxɨyɨdɨt; pøn jadeꞌen mduujnɨdɨp, yø jadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌy tyeetyꞌa̱p tkaꞌødyundøø nayɨdeꞌen ja Dios kyugajpxtyɨ. 
\p  
\v 24 ’Jøts mjanchꞌayøøy mee kumeeñ ja̱a̱ꞌy, ya̱a̱yɨ meets iiy jotkujk mdsɨnaagyojtɨ. 
\p  
\v 25 ’Mjanchꞌayøøy meets pøn tum jaa o ti tmøøtꞌa̱jttɨp, mjanchꞌayuuꞌa̱jttɨp mjanchꞌaxøøwꞌa̱jttɨp meets nøjkx. 
\p ’Mꞌayøøy meets pøn ya̱m agujk jotkujk yikna̱jxtɨp, mdaya̱ꞌa̱xtɨpts meets ja mwɨnma̱a̱ꞌñ jadɨgojk. 
\p  
\v 26 ’Mꞌayøøy meets ku mee myikꞌødyijy myikꞌøñøjmɨ, pø nayɨdeꞌents ojts yiktejtɨ yikꞌødyejtɨ pøn ojts nugo ñadyijyɨ ja Dios kyugajpxy. 
\s1 Pa̱a̱tꞌa̱jtɨp jøts ja mmɨdsep yikmɨjotjɨmbett 
\p  
\v 27 ’Nɨꞌijtyɨ madowdɨ wɨneꞌenɨn mjaꞌa̱ttɨ: Tsoktɨ mɨyujyꞌa̱ttɨ ja mmɨdseptøjkɨ, pudøkɨdɨ jaꞌ pøn mjagatsojkɨdɨp,  
\v 28 amɨdowdɨ ja Dios jøts tkunuuꞌkxt ja mmɨdsep pøn o sa̱gasa̱ mnɨma̱a̱jyɨdɨp, kuꞌamɨdowɨ pønɨ pøn mmɨꞌa̱mbøjkɨdɨp pønɨ pøn sa̱gasa̱ mdunwa̱jnɨdɨp.  
\v 29 Pønɨ mgojxɨp mdseꞌekɨp, jaꞌ øy ku xmaaꞌkxuktɨt; jøts ku pøn mbøjkxɨdɨt ja yukwop, ja̱a̱ktyimyoꞌodɨpts ja mnɨjan.  
\v 30 Kidi kanajtsja̱wɨm xja̱wɨdɨ ku tigati myikꞌamɨdowdɨ; jøts kidi jatyɨ o pøn xama̱tstɨ ku pøn o ti tø tnɨxa̱jɨ.  
\v 31 Kidi meets ja jawyeen jadeꞌen xjøpꞌixy pønɨ sa̱ mee xjatsøky, meets ɨdøꞌøn mba̱a̱tꞌa̱jtɨp jawyeen mnajtstunɨp sa̱ døꞌøn ja yja̱wɨ tsoktɨn jøts meets ja jadeꞌen xuꞌunt. 
\p  
\v 32 ’Øy meets jaꞌayɨ møøt mjanamyaawya̱ꞌa̱ñɨyɨdɨ pøn mee møøt mnachøkyɨyɨ, ¿ti øyꞌa̱jtɨnts meets jadeꞌen mdumpy? ¿Ti jaꞌ ja kaꞌøy ja̱a̱ꞌy kyaja̱jtɨp? Pø tyundɨpxɨ ja nayɨdeꞌen.  
\v 33 ¿Ti øyꞌa̱jtɨn meets jadeꞌen mdumpy øy meets jaꞌayɨ xjamayꞌaty pøn mee nayɨdeꞌen mduꞌunxɨyɨp? Pø tyundɨpxɨ ja kaꞌøy ja̱a̱ꞌy ja nayɨdeꞌen.  
\v 34 Uk jaꞌats meets o tigati mdukꞌanuuꞌkxpy pøn mee mꞌaꞌejxɨp tyikwɨmbetp jawaanɨ mayja̱wɨ, ¿ti øyꞌa̱jtɨnts meets jadeꞌen mdumpy? ¿Ti ja kaꞌøy ja̱a̱ꞌy ja jadeꞌen tkaꞌanuuꞌkxya̱jktɨp o tigati ja yjaꞌ jøts ja myɨgaꞌøy ja̱a̱ꞌy ja nayɨdeꞌen ttukubattɨ jawaanɨ may?  
\v 35 Kaꞌats meets ɨdøꞌøn xmɨdsepøkt ja mmɨdsep, tsoktɨ xmɨyujyꞌa̱ttɨt, mduujnɨp meets ja mayꞌa̱jt jaꞌ. Øy meets ja tigati xukꞌanuuꞌkxt jadiꞌiñɨ, kidits meets ja xjøpꞌijxyꞌaty jøts ja mmɨgubajtxɨdɨt jawaanɨ møj jawaanɨ may. Møjts meets ja myikwɨmbejtxɨyɨdɨt, ja Dios Teety tsa̱jpjøtpyɨt jadeꞌen meets ja mꞌuꞌnktejɨyɨt; ti sa̱ ja Dios Teety tmɨꞌøyꞌaty nayɨdeꞌen ja kaꞌøy ja̱a̱ꞌdyɨ ja namyɨkaxɨ ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 36 Mja̱ꞌmyatstɨp meets jøts mbaꞌayoꞌodɨp o pøn nayɨdeꞌen sa̱m ja Dios Teedyɨn ja tpaꞌayøyɨn. 
\s1 Kidi pøn o ti xawɨndsøꞌødyɨ 
\p  
\v 37 ’Kidi pøn nugo o ti xapøkyꞌejxtɨ, jøts Dios ja nayɨdeꞌen mgapøkyꞌejxɨdɨt. Maaꞌkxuktɨ, jøts ja Dios nayɨdeꞌen mmaaꞌkxukɨdɨt.  
\v 38 Moꞌodɨ o ti pøn, wɨnets o ti nayɨdeꞌen mmoꞌojɨdɨt ja Dios. Nayɨdeꞌen meets ja mmoꞌojɨt mgamoꞌojɨt pønɨ sa̱ meets ti xyaky xkayaky møj may o ti. Nayɨdeꞌen meets ja Dios mdunɨt pønɨ sa̱ meets mmɨguꞌuk xuñ. Nay jaꞌats ja yikꞌawetsp. 
\p  
\v 39 Xjats ja Jesús ttanɨmadya̱ktøjkɨyɨɨꞌñ jaduꞌuk ja madya̱ꞌa̱ky, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Ma̱ ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy tø tꞌuktuuꞌnɨway ja myɨwɨna̱p ja̱a̱ꞌy? Pø namajtskxɨ døꞌøn ja tyimgyuna̱xtɨt ku etꞌa̱a̱w ja ma̱ tpa̱a̱ttɨt.  
\v 40 Uk kuts pøn, pøn tnɨꞌɨxpøjkɨmyɨdɨp o ti tunk, kaꞌaxɨ mɨba̱a̱t twɨna̱xtɨt ja yikꞌɨxpøjkpɨdɨ; pø wan ɨdøꞌøn jaanɨm wyɨnaty. 
\p  
\v 41 ’Jøts meetsmɨ, ¿sudso døꞌøn ja mmɨguꞌuk pyøky xꞌejxpa̱jtɨyɨ jøts ja mjaꞌ neꞌegɨ xkaꞌixy kudam ja jawaanɨ møj?  
\v 42 Jøts, ¿sudsots mets ɨdøꞌøn namyɨkajxɨbɨm xka̱jpxꞌøyɨwya̱ꞌa̱ñ ya̱m mets ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨn øy xkayikyøꞌøy? ¡Meets wɨnꞌøøꞌmbɨ ata̱a̱dyɨ! Yikꞌøyɨdɨ jawyeen ja mgaꞌøchɨna̱a̱ꞌyɨndɨ, wɨnetnɨmts ja mmɨguꞌuk chɨna̱a̱ꞌyɨn xka̱jpxꞌøyɨyɨdɨt. 
\s1 Pønɨ sa̱ wyɨmbɨdsimy øy ti, jaꞌats tyikwɨngaxøꞌkp pønɨ sa̱ ti yꞌøyɨ kyaꞌøyɨ 
\p  
\v 43 ’Ma̱ meets øcha̱ꞌa̱mguipy tø xꞌukꞌixy jøts ku ja tyiktøømɨ ja kaꞌøcha̱ꞌa̱m; uk ja kaꞌøcha̱ꞌa̱mguipy tyiktøømɨ ja øcha̱ꞌa̱m, nɨma̱.  
\v 44 Ja tyøøm ja kipy yiktaꞌejxka̱jp pønɨ sa̱ ja tyøømɨ øy kaꞌøy: kaꞌaxɨ ja iigɨ tsa̱ꞌa̱m yikwɨduky kujp kipkyøjxp, nɨ jam ja uvɨ tsa̱ꞌa̱m kyawɨnaky jam kujp a̱a̱tskøjxp.  
\v 45 Jadeꞌents ɨdøꞌøn ja øyja̱a̱ꞌy pøn øyja̱a̱ꞌy, kaꞌap ja tꞌa̱a̱wɨ tjoojtɨ ja kaꞌøybɨ wɨnma̱a̱ꞌñ, kaꞌap ja yjemwa̱ꞌa̱ñ tyewa̱ꞌa̱ñ kumɨ øyja̱a̱ꞌy jaꞌ; pønts kaꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱jtp ja kaꞌøybɨts ja yꞌa̱a̱wɨp yjoojtɨp, yjemwa̱ꞌa̱ndɨ tyewa̱ꞌa̱ndɨ kumɨ jam ɨdøꞌøn ja tyimyøødɨdɨ ja kyaꞌøyꞌa̱jtɨndɨ yꞌa̱m yjotp. Tum jam ja pyɨdsømguixy jøts ja tka̱jpxna̱xtɨ jadeꞌen. 
\s1 Majtsk jøøjp ja pøch kyojpk 
\p  
\v 46 ’Nɨti øyꞌa̱jtɨn meets jadeꞌen xkatuñ ku mee xjanøjmɨ, “Nwɨndsønꞌa̱jtɨm, nwɨndsønꞌa̱jtɨm”, jøts kaꞌats xpadundɨ pønɨ sa̱ njawa̱ꞌa̱ñ.  
\v 47 Ya̱ net ndukmadoꞌodɨt pønɨn ja kyaxøꞌøktɨ ja ja̱a̱ꞌy pøn ø xnɨmemp jøts øts nꞌayuujk ja xpatmadoojɨdɨ, jøts ja jadeꞌen tpadundɨ sa̱ nwa̱ꞌa̱ñ:  
\v 48 jadeꞌenɨn ɨdøꞌøn ja nbɨkta̱a̱jkɨn sa̱m ja ja̱a̱ꞌy tyøjkøjyɨn, jawyeen ja køjnk øy øy tnɨda̱jɨyɨɨꞌñ ja tyøjk, jøts ja tsa̱a̱ ja amuum ttukpøchkojpkꞌa̱jty. Xjats ku ja møj nøøgom jam wyɨna̱jky, aguwa̱nɨ ja tyimyikjøꞌjtjøꞌøkwa̱ꞌa̱ñ ja tøjk, jøts ja nɨwɨneꞌenɨn nɨsa̱ tkatuuñ, kumɨ tsa̱a̱ ja wyɨnaty tyekyꞌajtpy.  
\v 49 Pønts ø xjapatmadoojɨdɨp ja nꞌayuujk jøts kaꞌap jadeꞌen tpadundɨ sa̱ nwa̱ꞌa̱ñ, jaꞌats ɨdøꞌøn jadeꞌendɨ sa̱m ja ja̱a̱ꞌy midi tyøjk tkoj xixña̱xkɨjxy. Nɨti ja tkadukpøchkojpkꞌa̱jty, jøts ku ja møj nøøgom jam wyɨna̱a̱jky jatyɨ ja tmɨmajada̱a̱jky, ojts ja tyikɨday jøts ja tyimyikudɨgøøy. 
\c 7  
\s1 Ku ja Jesús tyiktsøꞌøky ja romanɨt solda̱dɨ ja tyumbɨ 
\p  
\v 1 Xjats ku ja Jesús jadeꞌen tnɨmaagyɨjxy ja ja̱a̱ꞌy, wɨnets ja ñijkxy Capernaum.  
\v 2 Jamts wyɨnaty chøønɨ ja solda̱dɨ wɨndsøn, romanɨt ja̱a̱ꞌy jaꞌ. Jamts tyumbɨ ja tuꞌuk midi ja janchkamajtstuꞌudyɨm yja̱ꞌwɨp, møwa̱ꞌa̱ñ ja yjanchpikyɨ, ookwa̱nɨp ja wyɨnaty.  
\v 3 Ku ja solda̱dɨ wɨndsøn tnɨmadøøy ja Jesús, wɨnets ja ttanɨguejxy wɨna̱a̱gɨn ja israelɨt møja̱a̱ꞌdyøjktɨ, jøts ja tꞌatstukꞌamɨdoowa̱ꞌa̱ñ ja mayꞌa̱jt, wan tmiñ ja Jesús jøts choꞌokt ja tyumbɨ.  
\v 4 Xjats ɨdøꞌøn ja tnɨnøjkxtøø ja Jesús jøts ja ojts tꞌamɨdowdɨ ja mayꞌa̱jt møkꞌampy, yɨdeꞌen ja tnɨmaadyøø: 
\p ―Pa̱a̱tꞌa̱jtɨp xpudøkɨt yø solda̱dɨ wɨndsøn;  
\v 5 kumɨ chøjkpy yøꞌ adøm nga̱jp, nayøꞌøts tø tnɨꞌaneꞌemy jøts ja tsa̱ptøjk tø kyøjy. 
\p  
\v 6 Wɨnets Jesús ja tmøødɨyɨɨꞌñ. Jøts ku ja jam wyɨnaty yja̱ꞌa̱twa̱nɨdɨ ma̱ ja tøjk jam, jøts ja solda̱dɨ wɨndsøn ttukjøpkuba̱jtɨyɨɨꞌñ pøn jaty ja mɨnamya̱a̱jyɨp, jøts ja ttuknɨma̱a̱y ja Jesús: 
\p ―Mets teety, kidi xkaꞌøyja̱wɨ, kaꞌap ø xpa̱a̱tꞌaty jøts mets ya̱ mdøkɨt ndøjkjøøjty;  
\v 7 paty ø køꞌøm tø nganayꞌaꞌejxɨyɨ jøts mets jeexyɨp køꞌøm tø nꞌatsꞌɨxa̱ꞌa̱y. Anaꞌam jaꞌayɨ, jøts øts ja ndumbɨ choꞌokt.  
\v 8 Aneꞌemy ø nayɨdeꞌen nwɨndsøn xyikꞌity, nay ja øts ndumbɨtøjkmɨdɨ pøn ø nꞌanaꞌamɨdɨp. Ku pøn nnøjmɨ: “Nøjkx”, nøjkxpts jaꞌ. Uk nnøjmɨts øts yø ndumbɨ o ti, jatyɨts yø jadeꞌen tpaduñ. 
\p  
\v 9 Jaꞌayɨ Jesús ja jadeꞌen tmadøøy ñɨgyuma̱a̱p ja tja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ku ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen, jøts ja tnɨwa̱ꞌa̱kjɨmbijty pøn jaty ja jam wyɨnaty payøꞌøyɨp, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Tyimyjanch, nɨ Israelɨt ja̱a̱ꞌy øts ya̱ ma̱ jadeꞌen ngapa̱a̱dynɨm sa̱m ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy tmøødɨn ja janchja̱ꞌwɨn møkꞌampy. 
\p  
\v 10 Jøts ku ja wa̱a̱bɨ yja̱ꞌttøø møøt ja jøpkuyøꞌøyɨbɨdɨ jam tøjkjotp ma̱ ja pama̱a̱ꞌy jam wyɨnaty, tødamɨk ja wyɨnaty myøkpøjknɨ ja pama̱a̱ꞌy. 
\s1 Ku ja Jesús tyikjujkpyiky ja kuꞌøktyøꞌøxy mya̱jnkuꞌnk jam Naín 
\p  
\v 11 Ukja̱jts ja jadeꞌen, xjats ja Jesús ñijkxy jam ma̱ ka̱jp txøøwɨ Naín, mayja̱a̱ꞌyts ɨdøꞌøn ja jam wyɨnaty pawɨdejtɨp, may ja pyabøjkpɨtøjk ja jam tmøødɨ.  
\v 12 Kuts ja yja̱ꞌjty jam ka̱jpwɨngon, jøts ja ojts tꞌejxpa̱a̱ty tuꞌuk ja ooꞌkpɨ yikpagɨꞌɨy jøts ja yꞌatsna̱xøkɨt, tuꞌumchɨ døꞌøn ja tøꞌøxyøjk ja tꞌuꞌnkꞌaty, jøts kuꞌøktyøꞌøxy jaꞌ. Mayts ja yikꞌooꞌkpɨ pɨdøꞌkpɨ jamdɨ.  
\v 13 Jøts ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ojts tꞌixy ja kuꞌoogɨ, yikꞌayoꞌijxyɨm, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Amon, kidi mya̱ꞌa̱xy. 
\p  
\v 14 Wɨnets ja Jesús twɨngunøjkxɨyɨɨꞌñ ja ooꞌkpɨ, jøts ja kajuun ja tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ, jøts ja ooꞌkpɨ kɨɨbyɨ ja tkɨɨdya̱ktøø, jøts ja Jesús tnɨma̱a̱y ja ooꞌkpɨ: 
\p ―Mets uꞌnk ɨdøꞌøn nnɨmaapy: ¡Pɨdøꞌøk! 
\p  
\v 15 Xjats ja kyuꞌxkukɨyɨɨꞌñ pøn ɨdøꞌøn wyɨnaty tø yꞌøøky jøts ja kya̱jpxpɨnɨbøjkɨyɨɨꞌñ, xjats ja uꞌnkta̱a̱k ja yiktagɨdøjkɨyɨɨꞌñ ja yꞌuꞌnk, ja Jesús ja kømøøjyɨyɨp.  
\v 16 Jøts ku ja jadeꞌen nɨdukɨꞌɨyɨ tꞌejxtøø, jøts ja yjanchøꞌjkɨdøø, jøts ja ttukmɨja̱ꞌwɨdøø ttukunuuꞌkxyja̱ꞌwɨdøø ja Dios, nømdɨp jaꞌ: 
\p ―Ya̱ Dios ja myøjkugajpxy tø kyaxɨꞌɨky adøm nja̱a̱ꞌyjøøjty. 
\p Nayɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ndɨ: 
\p ―Dios tø tnɨmiñ ja kya̱jp jøts tpudøkɨt. 
\p  
\v 17 Yiknɨja̱ꞌwɨgyøjx ja jam wɨneꞌenɨn ja ja̱a̱ꞌy jam chøønɨdɨ jam Judeɨt etjotp, ku wyɨnaty ja Jesús tø tyikjujkpyiky ja ooꞌkpɨ. 
\s1 Ku ja Juan Bautista tkexy ja kyugajpxy 
\p  
\v 18 Xjats ja Juan Bautista ja tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ, nayɨdeꞌen ja pyabøjkpɨ ja wyɨnaty tø tyamɨmadya̱ꞌa̱gɨyɨ, wɨnets ja tya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ namajtsk ja pyabøjkpɨ,  
\v 19 jøts ja ojts ttanɨguexy ja Jesús, jøts ja tꞌatsyiktøꞌødɨt pønɨ jaꞌ ɨdøꞌøn janch Cristo pøn wyɨnaty menwa̱mp yiknɨtsokpɨ. Uk kidi kaꞌats, wɨnets ja abikpyɨ ja tjøpꞌejxtɨt.  
\v 20 Jøts ja wɨngon twɨngunøjkxɨdøø ja Jesús pøn ja Juan wyɨnaty tø tyanɨguexyɨdɨ, jøts ja tnɨmaadyøø: 
\p ―Ja Juan Bautista øø tø xkexy jɨdsɨk øø nyiktøꞌøt pønɨ janch ja Cristɨk mets ɨdøꞌøn midi yiknɨga̱jpxp menwa̱mp yiknɨtsokpɨ. Pønɨ kaꞌats, wɨnets øøts jaduꞌukpɨ njøpꞌext. 
\p  
\v 21 Ku ja wyɨnaty tø yja̱ꞌa̱ttɨ, wɨnets ja Jesús nay jatyɨ tyiktsøøjky may ja ja̱a̱ꞌy pømbɨ pa̱ꞌa̱m pøjkɨdɨp, pømbɨ o ti ja̱ꞌa̱mbɨ tmøøtꞌa̱jttɨp, pømbɨ ja mɨkuꞌ tmøøtꞌa̱jttɨp, ñayikwɨnꞌejxwa̱ꞌkxmɨp jaꞌ ja may wɨna̱p ja̱a̱ꞌy.  
\v 22 Jøtsnɨm ja yꞌadsojɨmbijty jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Nøjkxtɨ jøts xukmadoꞌodɨt ja Juan ti jaty ya̱ tø xꞌejxtɨ xmadowdɨ. Tamɨmadya̱ꞌa̱ktɨ jadeꞌen sa̱ yø wɨna̱p ja̱a̱ꞌy wyɨnꞌejxwa̱ꞌkxtɨ, sa̱ yø pakpama̱a̱ꞌy yøꞌødyɨ, sa̱ yø putspɨ choꞌoktɨ, sa̱ jaty yø na̱t ja̱a̱ꞌy myadowdɨ, sa̱ ooꞌkpɨ yjujkpyøktɨ, jøts sa̱ ayoobɨ ja̱a̱ꞌy yiktukmadowdɨ ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky midi yiknɨtsokp.  
\v 23 Ejtnɨ xonɨ jaꞌadɨ pøn ø xmɨbøjktɨp, kaꞌap twɨnmayɨmbettɨt twɨnmayꞌadøjtɨt sa̱ts ø xjanchja̱wɨdɨ. 
\p  
\v 24 Xjats ku ja wyɨmbejtnɨdøø midi ja Juan wyɨnaty tø tkexy, jaats ja Jesús ttamɨmadya̱ktøjkɨyɨɨꞌñ ja mayja̱a̱ꞌy, ja Juan yiknɨmadya̱kp, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Ti meets ojts xꞌatsꞌixy jam aba̱k etjotp? ¿Tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy midi jadeꞌen ejxɨm kapy midi poj yikꞌøꞌyɨmbejtɨp yikꞌøꞌyꞌadøjɨp? Kaꞌaxɨ ja yjadeꞌenɨ, pø tuꞌukyɨxɨ tmɨꞌity ja wyɨnma̱a̱ꞌñ.  
\v 25 ¿Tits ɨdøꞌøn ojts xꞌatsꞌejxtɨ? ¿Tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy pøn janch øybɨ wet tø ñadyaxoxɨyɨ? Pø wa̱ꞌa̱tsxɨ mee xnɨja̱wɨdɨ pøn tsuj wet nadyaxojxɨdɨp, pøn nekɨm taxondɨp pyɨkta̱ꞌa̱ky, jamts ja ñachojkꞌityɨdɨ jam wɨndsøn tyøjkjotptɨ.  
\v 26 ¿Tits ɨdøꞌøn mjanchꞌatsꞌejxtøø? ¿Tuꞌuk Dios kyugajpxy? Janch jaꞌ, jaꞌ midi jawaanɨ møj, nɨkaꞌap yjadeꞌenɨ sa̱m yjaduꞌukpɨdɨ.  
\v 27 Yø Juan ɨdøꞌøn yiktejp ku Dios kyajpxy yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: 
\q1 Ɨxya̱ ngajxjawyenɨ tuꞌuk ja nngugajpxy, 
\q1 pøn tyiktøøjɨp tyiktuuda̱a̱jkɨp ja ja̱a̱ꞌy wyɨnma̱a̱ꞌndyɨ jøts myikupøkt ku ɨxpøjkɨn xmɨnøjkxt. 
\m  
\v 28 Ndukmadoodɨp ɨxya̱m jøts ku nɨ ma̱dsoo kaꞌap pøn jadeꞌen pyɨdsimñɨm ja Dios kyugajpxy sa̱m yø Juan Bautista; pønɨ pønts øts njaꞌ xpaduujnɨp jøts ku tyøkɨ ma̱ øts ngutujk ndanɨtanɨt ja nja̱a̱ꞌy, jaꞌats neꞌegɨ møj yikpɨkta̱kp jøts nɨkaꞌap ja Juan Bautista. 
\p  
\v 29 Jøts ku ja ja̱a̱ꞌy nɨꞌijtyɨ jadeꞌen tmadoodøø pøn jaty wyɨnaty tø yiknøbetyɨdɨ ja Juan, nayɨdeꞌen ja yikugubajtpɨdɨ, jøts ja tjanchmɨbøjktøø ja Dios jøts kudam ja kaꞌap jadeꞌen mɨba̱a̱t wyɨnmaamya̱ꞌa̱ty;  
\v 30 kaꞌats ja tmøjpɨkta̱ktøø ja fariseotøjktɨ jøts ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ sa̱ Dios ja wyɨnaty tø tyamɨdsøkyɨdɨ, jøts ja kaꞌap tkupøjktøø jøts Juan ja yiknøbatɨdɨt.  
\v 31 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Pønxɨk øts jadeꞌen meets nꞌuktamɨꞌejxɨp?  
\v 32 Jadeꞌen meets ndamɨꞌejxɨ sa̱m mutsk una̱ꞌjkɨndɨ muum yꞌadøꞌøtstɨ jap ma̱a̱yjøtpy ku myɨꞌuna̱ꞌjk tkagupøjkɨyɨdɨ ja kyuya̱jtɨn midi yjatsøjkpy yjaguya̱twampy, jadeꞌents ja ñawya̱ꞌa̱ñɨdɨ: “Tø øø yikxon njaxuꞌuxy jøts nɨ mgaꞌatstɨ; tø øø jotmayꞌøøgyɨm njaꞌøømɨ, nɨjadeꞌents mgajotmayꞌooꞌkmɨdɨ.”  
\v 33 Kuts ja Juan Bautista tø myiñ jøts ja kyakay kyaꞌuuky ku ja kaꞌap vino tꞌuuky, jøts meets mnimy jøts ku mɨkuꞌ ja myøøtꞌajtpy.  
\v 34 Jøts ku ø tø njamemɨ jøts ku ø ngaamyɨ nꞌukmɨ, jøts mnømɨdɨ jøts ku øts janch ka̱xɨm ngay nꞌuuky, jøts ku øts ja møøt namyɨguꞌukꞌatyɨyɨ ja yikugubajtpɨdɨ møøt ja kaꞌøyja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 35 Pønɨ pønts ja Dios yjaꞌ tkupøjkɨp, jaꞌats tja̱ꞌgyukɨp sa̱m ja Dios yjaꞌ ttsøkyɨn. 
\s1 Ku ja Jesús jam fariseo tyøjkjotp wyɨnaty pøn txøøwꞌa̱jtp Simón 
\p  
\v 36 Xjats ja fariseɨt nɨduꞌuk tnɨma̱a̱y ja Jesús jøts ja tmøødɨt kaabyɨ tyøjkwɨndum. Jøts ɨdøꞌøn ja ojts tmøødɨ, ojts ñijkxy, tyøjkɨyɨɨꞌñ jam fariseɨt tyøjkjotp, ja kaabyajt twɨnguwaꞌjtsɨyɨɨꞌñ.  
\v 37 Wɨnets ja tøꞌøxyøjk tuꞌuk pøn kaꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱jtp midi jam tsɨnaapy jam ka̱jpjotp, ku ja tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ jøts ku ja Jesús wyɨnaty tø ñijkxy kaabyɨ jam fariseɨt tyøjkjotp, jamts ja ojts tmɨja̱ꞌa̱ty ja pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ, tsa̱gueegɨ tuꞌjtsjøtpy.  
\v 38 Ñɨya̱xpɨm ja twɨnguguꞌxɨyɨɨꞌñ ja Jesús tyeky, jøts ja wyeenøø ja ttuktaxøꞌjky. Jøts ja nay jatyɨ ja wya̱a̱y ttawɨbøꞌøty jøts ja ojts ttsuꞌkxy, ojts ja ttabakja̱ꞌa̱xy ja pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ.  
\v 39 Jøts ku ja fariseo ja ojts jadeꞌen tꞌixy pøn ja Jesús wyɨnaty tø wyayɨ mɨgaabyɨ, yɨdeꞌen ja wyɨnma̱a̱ꞌñ ja jap tyikyøꞌøy: “Pønɨ janch Dios kyugajpxy yø ja̱a̱ꞌy jeexyɨp, tø yø jeexyɨp tja̱ꞌwyɨnɨ pøn yø ɨxa tojnɨp ma̱jtsɨp, pønɨ pøn tøꞌøxyøjk yøꞌ, pø ejtpts yø yjantyimpyøktyunꞌity yø tøꞌøxyøjk.”  
\v 40 Wɨnets ja Jesús tnɨma̱a̱y ja fariseo: 
\p ―Simón, nmɨga̱jpxwampy. 
\p Jøts ja fariseo yꞌadsøøy: 
\p ―Yɨnet Wɨndsøn. 
\p  
\v 41 Xjats ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Namajtsk ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn tmɨyojꞌa̱jttɨp tuꞌuk ja meeñꞌanuuꞌkxya̱jkpɨ. Tuꞌuk tmɨyojꞌaty magoxk magøꞌpxy denario jøts jaduꞌuk wɨxijkxmya̱jk;  
\v 42 jøts kumɨ kaꞌ ɨdøꞌøn ja tkubattɨ nɨpøn tkagubety ja yoj, jøts ja meeñꞌanuuꞌxya̱jkpɨ kaꞌap ja sa̱ tijy øy ja tkagubattɨt, ojts ja ttameeꞌkxy ja myɨyoj. Nɨga̱jpxts ɨnet, ¿pømbɨ ja jawaanɨ tsojkɨp, pømbɨ ja jawaanɨ takajxa̱jkɨp? 
\p  
\v 43 Jøts ja Simón yꞌadsøøy: 
\p ―Jaꞌ yja̱wɨ pøn ja yoj kajaa tmøøtꞌa̱jtp. 
\p Jøts ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Janch tɨy ɨdøꞌøn mwa̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 44 Xjats ku ja Jesús ojts tꞌixy ja tøꞌøxyøjk jøts ja tnɨma̱a̱y ja Simón: 
\p ―Mꞌijxpxyɨ yø tøꞌøxyøjk, ku tø ndøkɨ ya̱ mdøjkjøøjty kaꞌ mets ja nøø tø xmøꞌøy ja ndekpyujɨk; tøts øts yø tøꞌøxyøjk neꞌegɨ xapakpujy ja wyeenøø jøts ja wya̱a̱y yø tø ttuktatɨꞌɨch.  
\v 45 Kaꞌats mets ndeky tø xtsuꞌkxɨ, jøts ku yø tøꞌøxyøjk, jaayɨp ku tø ndøkɨ ɨxa øts ndeky yø jadeꞌen xtsuꞌkxɨ.  
\v 46 Kaꞌ mets nguba̱jk aceite tø xpɨkta̱a̱jkxɨyɨ, tøts øts yø tøꞌøxyøjk ja pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ ndeky xpɨkta̱a̱jkxɨyɨ.  
\v 47 Paty mets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, pønɨ pøn ja tsojkɨn waanɨ tmøøtꞌa̱jtp nayɨdeꞌents ja waanɨ yikpojkpɨmaaꞌkxt; jøts yø tøꞌøxyøjk møj ja tsojkɨn yø tmøøtꞌaty paty pya̱a̱tꞌatyɨ jøts ja pøky yikmaaꞌkxkøxt. 
\p  
\v 48 Jøts ja tnɨma̱a̱y ja tøꞌøxyøjk: 
\p ―Nmeeꞌkxpy øts, uꞌnk, yø mbøky. 
\p  
\v 49 Wɨnets ja mɨgaabyɨdɨ pøn jaty ja jam wyɨnaty møøtsɨna̱a̱jyɨp yjanchnawya̱mbɨna̱xwa̱ꞌjkɨdøø: 
\p ―¿Pøn ja̱a̱ꞌy ya̱ꞌa̱t ndejɨnt, sudso pøky pa̱a̱t yø tmeeꞌkxy? 
\p  
\v 50 Jøts ja Jesús yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y ja tøꞌøxyøjk: 
\p ―Jaꞌagøjxp mets ja mbøky tø nmaaꞌkxɨ ku me tø xjanchja̱wɨ, nøjkxnɨts jotkujk. 
\c 8  
\s1 Ja tøꞌøxyøjk pøn jaty ja Jesús pyudøjkɨdɨp 
\p  
\v 1 Tøts ja wyɨnaty yꞌuknaxy jadeꞌen, jøts ja Jesús tꞌayøꞌøgyɨjxy ja ka̱jp ja møj ja mutsk møøt ja pyabøjkpɨtøjk namakmajtsk, jøts ja tka̱jpxwaꞌkxy ja øgyajpxy ja øyꞌayuujk midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy.  
\v 2 Nay jam ɨdøꞌøn ja yjamyøøtꞌa̱jtmɨyɨdɨ ja tøꞌøxyøjkmɨdɨ pøn ja wyɨnaty tø tyiktsøꞌøky, jøts pøn ja wyɨnaty tø tka̱jpxpɨdsøjmɨ ja mɨkuꞌ jøts ja ttukmajtstuꞌuty. Ja María døꞌøn jam wyɨnaty pøn yiktejp Magdalena, pøn ja mɨkuꞌ wyɨnaty nɨwɨxujk tø myajtstuꞌudyɨyɨ;  
\v 3 nay jam ja Juana wyɨnatymɨ, ja Chuza ñɨdøꞌøxy, jaꞌ ñɨdøꞌøxy pøn ja Herodes tumbɨꞌa̱jtɨp, pøn tukɨꞌɨyɨ tꞌejxp tnɨja̱ꞌwɨp ti jam ejtp kaꞌejtp ma̱ ja Herodes jam wyɨndsønꞌaty; jam ja Susana wyɨnatymɨ jøts may abikpyɨ ja̱a̱ꞌdyɨ pøn jaty ja tigati tabudøjkɨyɨdɨp. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱ty ja ja̱a̱ꞌy pøn nøjkx neppɨ 
\p  
\v 4 May ja̱a̱ꞌy ja Jesús jam ojts ñɨmiñɨyɨ pøn jaty tsooꞌndɨp o ma̱ abikya̱jp jøts ja Jesús yikꞌejxwa̱ꞌa̱ñ; jøts ku ja ja̱a̱ꞌy mayꞌampy myujkpejty, jøts ja ttamɨmadya̱ktøjkɨyɨɨꞌñ tuꞌuk ja ejxpa̱jtɨn madya̱ꞌa̱ky. Jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p  
\v 5 ―Tuꞌuk ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy chøøꞌñ tømtwøjpɨ. Jøts ku ja twɨjy, øy ja tømt o ma̱ ña̱xkɨda̱a̱jky. Midiꞌibɨ ñajtswøjɨyɨɨꞌñ jam tuuꞌa̱m, jaꞌats yiktaaꞌnbuꞌuxkɨgyøjx jøts ja joon ja wa̱ꞌa̱ts tpeemujkɨjxy.  
\v 6 Midiꞌibɨts ñajtswøjɨyɨɨꞌñ jam tsa̱a̱ agujkp, ojts ja jam yjamuxy jøts ja jatyɨ tyøtsjøꞌkna̱a̱ jaꞌagøjxp ku ja na̱a̱jx jam kyanekɨ.  
\v 7 Midiꞌibɨts ñajtswøjɨyɨɨꞌñ ma̱ ja magyujp jam wyɨnaty myuxwa̱ꞌa̱ñ, jaꞌats ja ojts ñɨꞌa̱a̱ꞌmbajtɨnɨyɨ. Ku ja myujxmɨ wɨnet jøts ja nɨwɨneꞌen kyayikyonmøjkɨyøø.  
\v 8 Midiꞌibɨts ñajtswøjɨyɨɨꞌñ jam puꞌuty ña̱xkøjxp, jøts ku ja yøøñ jøts ja ojts yikxon yjantyimdyøømɨ, magøꞌpxy magøꞌpxy ja pya̱jkpejty ja tuꞌukpɨ tømt. 
\p Ku ja Jesús jadeꞌen myadya̱kꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ, jøts ja møkta̱ꞌa̱ky wya̱a̱ñ: 
\p ―Pønɨ pøn ja̱ꞌgyukɨwya̱mp, wan tja̱ꞌgyukɨ. 
\s1 Tigøjxp ɨdøꞌøn ja Jesús ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱kyøjxp ja yꞌɨxpøjkɨn tyaky 
\p  
\v 9 Wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk ja yiktøøjɨyøø ti døꞌøn jadeꞌen tyijpy, sudso yikja̱ꞌgyukɨt jaꞌabɨ madya̱ꞌa̱ky.  
\v 10 Xjats ja tꞌadsøøy jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Meets yø Dios mduknɨja̱ꞌwɨyɨp ja yꞌayuꞌuch wɨnma̱a̱ꞌñ sa̱ jaꞌ kyutujk midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy, jadeꞌents meets ja mdyimyiktukmadøy; kaꞌats ja abiky ja̱a̱ꞌy nayɨdeꞌen madya̱ꞌa̱kyøjxp tnɨja̱wɨdɨt, ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱kyøjxp øts yø jaꞌayɨ ndamɨmadya̱ꞌa̱ktɨt jøts køꞌøm tnɨmadoꞌodɨt tkanɨmadoꞌodɨt nayɨdeꞌen pønɨ sa̱ ø xpabøktɨ xkapabøktɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy sudso døꞌøn yikja̱ꞌgyukɨt ku ja̱a̱ꞌy neppɨ ñijkxy 
\p  
\v 11 ’Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn yø madya̱ꞌa̱ky tijy: Jadeꞌen ja tømt yikpɨkta̱ꞌa̱ky sa̱m ja Dios kyajpxy yꞌayuujkɨn;  
\v 12 jøts midi yiknajtswøjɨyɨɨꞌñ jam tuuꞌa̱m jadeꞌen ja yikpɨkta̱ꞌa̱ky sa̱m ja ja̱a̱ꞌy pøn ja tpatmadoodɨp ja Dios kyajpxy, jøts ku ja tꞌukja̱ꞌgyukɨdɨ xjats ja mɨkuꞌ ja jatyɨ pyøjkxɨyɨdɨ jøts ja kaꞌap tmɨbøktɨt, jøts ja nɨsudsoꞌampy kyanɨtsoꞌokꞌa̱ttɨt.  
\v 13 Jøts ja tømt jadeꞌen yikpɨkta̱ꞌa̱ky midi yiknajtswøjɨyɨɨꞌñ jam tsa̱a̱ agujkp sa̱m ja ja̱a̱ꞌyɨndɨ pøn tmadoodɨp ja øgyajpxy ja øyꞌayuujk, jøts ja ejtnɨ xonɨ tꞌukpabøjkojtɨ yꞌukjanchja̱ꞌwɨdɨp jaꞌ; kuts ja yiin waan sa̱ tkuja̱tɨdɨ jøts ja jatyɨ tmajtstuꞌuttɨ, jatyɨ ja ñayjɨbikpyɨkta̱ꞌa̱gyɨdɨ jaꞌagøjxp ku ja jadeꞌendɨ sa̱m ja ujts kyaꞌa̱a̱ꞌtsmɨwenɨnɨm.  
\v 14 Jøts ja tømt midi ñajtswøjɨyɨɨꞌñ jam kujp agujkp, jadeꞌen ja yikpɨkta̱ꞌa̱ky sa̱m ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn tjamadoodɨp ja øgyajpxy ja øyꞌayuujk, yjajanchja̱ꞌwɨdɨp jøts nɨkaꞌap tꞌukpadunɨdɨ, jaꞌ ja neꞌegɨ yikmajada̱ktɨp ja pyɨkta̱ꞌa̱ky, ja myeeñ, ja yjɨnga̱a̱p, ja yjotkujkꞌa̱jtɨndɨ. Jadeꞌents ja tkaꞌukyikmøjtøjkɨnɨdɨ ja øgyajpxy ja øyꞌayuujk jøts ja nɨti tkayikwɨngaxøꞌøktɨ Dios wyɨndum.  
\v 15 Jøts ja tømt midi ñajtswøjɨyɨɨꞌñ jam puꞌuty ña̱xkøjxp, jadeꞌen jaꞌamɨ sa̱m ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn amumjoojt nadyamɨyojxɨdɨp ja Dios, jøts ja jadeꞌen tpatmadojɨdɨ ja yꞌøgyajpxy yꞌøyꞌayuujk. Møk ja yjanchja̱ꞌwɨn ja tpɨkta̱ꞌa̱ktɨ, kaꞌap ja juunɨ ttamajtstuꞌuttɨ, jaꞌats ɨdøꞌøn tyikwɨngaxøꞌktɨp ja øgyajpxy ja øyꞌayuujk. 
\s1 Nɨti jadiꞌiñɨ kyatañ, kuwa̱ñɨm ja tyimyiknɨja̱wɨ 
\p  
\v 16 ’Kidi jaꞌajɨp ja ja̱j yiktagunoꞌkp jøts ja yikumutst uk jøts ja yikpɨkta̱ꞌa̱kt jap ma̱a̱bajt patkiꞌpy; jaꞌ ja wya̱ꞌa̱ñ jøts ja yikpɨkta̱ꞌa̱kt jam køjxp ma̱ yja̱jt tyøøꞌkxt, jøts ku jam pøn tyøkɨt kaꞌap ja jam kubeꞌets kugoots yja̱ꞌa̱ttɨt.  
\v 17 Ti kaꞌukyikpa̱tp ku ti yjayuꞌuchꞌity. Øy kajpxy ayuujk yjagayiknɨga̱jpxwa̱ꞌa̱ñ, kuwanɨts ja yiknɨja̱wɨ pønɨ sa̱ ja yꞌejxɨ tyɨyɨ. 
\p  
\v 18 ’Jadeꞌents ɨdøꞌøn øy xmadoꞌodɨt; pøn tpabøjktɨp jøts tmadogukɨwya̱ꞌa̱ndɨ øy øy, ja̱a̱kyikpudøkɨpts ja yikxondɨ jøts ja tja̱ꞌgyukɨdɨt. Pønts kaꞌ, ja̱a̱ktyimyikpøjkxɨdɨp jaꞌ ja wyijyꞌa̱jtɨndɨ midi ja ja̱a̱kjanadyaja̱ꞌwɨyɨdɨp jøts ja nɨsudsoꞌampy tkidyimyja̱ꞌgyukɨdɨt. 
\s1 Ja Jesús tya̱a̱k jøts yꞌuch 
\p  
\v 19 Wɨnets ja Jesús yꞌuch yja̱ꞌttøø møøt ja tya̱a̱k ma̱ ja jam wyɨnaty, nɨkaꞌap ɨdøꞌøn ja tpa̱a̱ttɨ wɨngon kumɨ janch mayja̱a̱ꞌy jam wyɨnatyɨ.  
\v 20 Xjats ja Jesús yiktukmadøøy jøts ja yiknɨma̱a̱y: 
\p ―Ja mda̱a̱k møøt ja mꞌuchtɨ jaꞌ mmɨga̱jpxwa̱jnɨp, ɨxap ja tøjkwimptyɨ. 
\p  
\v 21 Jøts ja tꞌadsøøy: 
\p ―Jaꞌ øts ɨdøꞌøn nda̱a̱gɨp, jaꞌ øts ɨdøꞌøn nꞌuchɨdɨp nmɨguꞌugɨdɨp, pøn tmadoodɨp ja Dios yꞌøgyajpxy yꞌøyꞌayuujk jøts ja jadeꞌen tpadundɨ pønɨ sa̱ nwa̱ꞌa̱ñ. 
\s1 Ku ja Jesús tyikna̱jxy ja møk poj jøts ku ja tyikꞌamøkɨyɨɨꞌñ ja mejy 
\p  
\v 22 Wɨnets ja nay jaꞌabɨ xøøw tyøjkɨyɨɨꞌñ ba̱rkɨjøtpy møøt ja pyabøjkpɨtøjk, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Wan tja̱a̱ꞌmyɨndɨ jam jaduktama̱jñ. 
\p Jøts ja ñøjkxtøø,  
\v 23 jam ja wyɨnaty mejkyujkꞌa̱mdɨ ku ja Jesus myaꞌooꞌkna̱a̱. Jøts ja møk poj ja jam jotmøñ pya̱a̱jtɨdøø, yikxon ja nøø jam ba̱rkɨjotp yjanchtøjkyɨnɨ øy ja tyiknɨtɨgøøñɨt.  
\v 24 Jøts ja tyujxtøø ja Jesús jøts ja tnɨmaadyøø: 
\p ―¡Wɨndsøn! ¡Wɨndsøn! ¡Nøøjøøꞌkxwa̱a̱ꞌnɨndɨp! 
\p Wɨnets ja Jesús pyɨdɨꞌjky jøts ja møkꞌampy twɨnguga̱jpxɨyɨɨꞌñ ja møk poj ku ja nøø ja tyiktojmjɨꞌɨky adsøꞌjkɨbɨm; jøts ja poj jatyɨ yjanchꞌamøꞌjty, jadiꞌiñɨ ja myøøñ.  
\v 25 Jøts ja tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―¿Ma̱ døꞌøn ja mjanchja̱ꞌwɨndɨ xyiktunwa̱ꞌa̱ndɨ? 
\p Tø ja yjanchnɨchøꞌjkɨdyɨgøøñɨdɨ, ñɨgyuma̱a̱p ja tyimyja̱ꞌwɨdøø jøts ja xem ya̱m ñawya̱jnɨdøø: 
\p ―¿Ti pønɨmts ya̱ꞌa̱t jadeꞌen, pø mɨmadojɨpts ja poj yøꞌ, pø mɨmadojɨpts ja nøø yøꞌ ku yø tꞌaneꞌemy? 
\s1 Ja Gadarɨt ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty ja mɨkuꞌ tø tyatøkɨyɨ 
\p  
\v 26 Jøtsnɨm ja yja̱ꞌttøø jam Gadarɨt etjotp midi ɨdøꞌøn ja jaduktama̱jñ ta̱mp Galileɨt et wɨngon.  
\v 27 Jøts ku ja Jesús jam wyɨna̱a̱jky, yøꞌøpyɨdsɨɨmy, jøts ja ñɨmejnøø tuꞌuk ja kuga̱jp pøn ja mɨkuꞌ wyɨnaty jekyɨp tø tyatøjknɨyɨ. Nɨwa̱ꞌa̱ts ɨxwa̱ꞌa̱ts ja wyɨdejtnɨ, kaꞌap ja tyøjkjotp yꞌuktsɨnaañɨ, jam ja chɨnaadya̱knɨ ma̱ ja ooꞌkpɨ ña̱xøkɨdɨ.  
\v 28 Jøts ku ja tꞌejxpa̱a̱jty ja Jesús jøts ja jatyɨ twɨnguxana̱a̱y, yɨdeꞌen ja tjantyimñøjmɨ møkta̱ꞌa̱ky: 
\p ―Jesús, Dios Uꞌnk tsa̱jpjøtpyɨt, ¿ti ø xanɨbøjkɨp? Tun mayꞌa̱jt kidi xjantyimyꞌayoꞌonduñ. 
\p  
\v 29 Jaꞌ ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tyikwa̱mp ku ja Jesús ja mɨkuꞌ møkꞌampy tꞌaneꞌemy jøts ja jam pyɨdsøꞌømt ja ja̱a̱ꞌy yꞌa̱m yjotp. Ejtp ɨdøꞌøn ja mɨkuꞌ ja xyumɨmɨꞌadɨꞌɨchɨyɨ ku ja yjayiktagɨwɨɨñ yjayiktapakwɨɨñ pujx kadeen; jatyɨ ja ttapojtɨguixy ya̱m ja ja̱a̱ꞌy ja jadeꞌen tø yjaꞌuktajotkujkꞌa̱jtmɨyɨ jøts ja nɨma̱ kyanøjkxt, jøts ɨdøꞌøn ja mɨkuꞌ ja yikakwɨdityɨ o ma̱ jam aba̱k etjotp.  
\v 30 Jøts ja Jesús yɨdeꞌen tyiktɨɨy: 
\p ―¿Ti mxøøw? 
\p Jøts ja yꞌadsøøy: 
\p ―Legión ø nxøøw. 
\p Jaꞌagøjxp ja jadeꞌen ñaxyøømøꞌøyɨ kumɨ janch may mɨkuꞌ ja wyɨnaty tø tyatøkɨyɨ.  
\v 31 Jaꞌaxɨ døꞌøn jadeꞌen køꞌøm wa̱ndɨp jøts ja tnɨmaadyøø ja Jesús jøts ja kaꞌap kyaxɨdɨt jap ma̱ mɨkuꞌ yꞌayoꞌomba̱a̱ttɨ.  
\v 32 Jamts wyɨnaty ja kuch yjøøꞌkxwɨdejtmɨdɨ jam kojpkøjxp ku ja mɨkuꞌ ñuuꞌkxa̱ktøø jøts ja ttatøkɨdɨt ja kuch; yikja̱jt ɨdøꞌøn ja Jesús ja jadeꞌen.  
\v 33 Xjats ja mɨkuꞌ tmajtstuttøø ja ja̱a̱ꞌy jøts ja kuch ja ttatøjkɨdøø, wɨnets ja jɨyujk nɨdukɨꞌɨyɨ yjanchepkuwoꞌongøjxtøø jøts ja nøøjøtpy ñaxkɨda̱køjxtøø, japts ja ojts ñøøjøøꞌkxkøxtɨ. 
\p  
\v 34 Jøts ja ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty kuchꞌejxtɨp ku ja jadeꞌen tꞌejxtøø yja̱ttɨ kyubattɨ ja kyuch, jøts ja yjantyimchøꞌjkɨdøø, jøts ja kyaknøjkxtøø jam ma̱ jaty pøngapøn chøønɨ ka̱mjotp jøts nayɨdeꞌen jam ka̱jpjotp, jamts ja tukɨꞌɨyɨ ttamɨmadya̱køjxtøø.  
\v 35 Jøts ja ja̱a̱ꞌy ja tnɨdsoꞌongøjxtøø jøts ja tꞌejxwa̱ꞌa̱ndɨ pønɨ janch ɨdøꞌøn jadeꞌen. Jøts ku ja yja̱ꞌttøø jam ma̱ ja Jesús jam wyɨnaty, xjats ja tꞌejxpa̱ttøø ja ja̱a̱ꞌy pøn ja maamyɨkuꞌ wyɨnaty tø myajtstuꞌudyɨyɨ jøts ku ja jam chøønɨ wijy kejy, xøxy piky ja jam ma̱ ja Jesús wyɨnaty tyanɨ, jøts ja yjantyimchøꞌjkɨdøø.  
\v 36 Jøts ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn wyɨnaty køꞌøm tø tyimyꞌejxtɨ, jaꞌats ja tmadya̱ktøø sudsoꞌampy ja ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty ja maamyɨkuꞌ tø myajtstuꞌudyɨyɨ.  
\v 37 Jaꞌagøjxpts ja ja̱a̱ꞌy nɨꞌijtyɨ ñuuꞌkxa̱ktøø pøn jaty jam wyɨnaty tsɨnaadyɨp Gadara jøts ja Jesús jam pyɨdsøꞌømt etjotp, pø jantyimchøꞌjkɨdɨpxɨ døꞌøn jaꞌadɨ. Jadeꞌents ja Jesús ttatøjkɨyɨɨꞌñ ja bya̱rkɨ jøts ja chøꞌjñ.  
\v 38 Jøts ja ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty tø myajtstuꞌudyɨ ja maamyɨkuꞌ, jaꞌats møkꞌampy nuuꞌkxa̱kma̱a̱ jøts ja yikmøødɨt jøts Jesús ja tmøøtnøjkxt, jøts ja ojts tꞌaneꞌemy jøts ku ja neꞌegɨ tya̱ꞌa̱nt, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p  
\v 39 ―Nøjkx mdøjkwɨndum, jamts xnɨga̱jpxt xnɨmadya̱ꞌa̱kt sa̱ Dios tø mꞌødyuñɨyɨ. 
\p Nøjkx ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy jøts ja ttamɨmadya̱ktøjkɨyɨɨꞌñ amuum ja mayja̱a̱ꞌy sa̱ Jesús ja wyɨnaty tø yikmøkpikyɨyɨ yikꞌøyꞌatyɨyɨ. 
\s1 Ja Jairo ñøøx, jøts ja tøꞌøxyøjk pøn ja Jesús wyet ojts ttojnɨ 
\p  
\v 40 Jøts ku ja Jesús wyɨmbejtna̱a̱ ñøjkxnɨma̱a̱ jam jaduktama̱jñ, pøkpa̱a̱t may ja̱a̱ꞌy ja jam yjanchja̱ꞌwɨyøø, pø tum awejxɨpxɨ ja ja̱a̱ꞌy ja wyɨnaty.  
\v 41 Xjats tuꞌuk ya̱a̱ꞌdyøjk yja̱ꞌjty pøn txøøwꞌa̱jtp Jairo, jaꞌ ɨdøꞌøn jam wyɨnaty tnɨwɨndsønꞌa̱jtp ja tsa̱ptøjk. Jøts ja ñagyuxendya̱a̱jkøø jam Jesús tyekyjøꞌøm jøts ja tnɨma̱a̱y, ojts ja ñuuꞌkxa̱ꞌa̱ky jøts ja myøøtnøjkxɨyɨt jam tyøjkwɨndum.  
\v 42 Jam ja tyuꞌukpɨ nøøxuꞌnk, makmajtskɨn jaꞌ yjumøjt ja wyɨnaty, jaꞌats jam wyɨnaty ooꞌkp kaꞌooꞌkp. Jøts ku ja Jesús ojts ñijkxy, janch may ja̱a̱ꞌy ja pyadsoꞌonøø, janch yikxon ja yikꞌatejmuky. 
\p  
\v 43 Jamts tuꞌuk tøꞌøxyøjk pama̱a̱ꞌy, myakmajtsk jumøjtyɨp ja ta̱jxnaxyɨ ja pya̱a̱jtnɨyɨ. Tø ja tnɨdyaꞌayodøjkɨnɨ ku tsøøyɨbɨ ja jadɨneꞌen tjamɨjuy jøts ja nɨpøn yjanchkayiktsøꞌøgyɨyɨ.  
\v 44 Xjats ja ojts wɨngon tjɨguyøꞌøyɨ ja Jesús, jøts ja wyet pa̱ꞌ ja ojts tjøjxɨ, jøts ja tya̱jxnaxyɨ ja nay jatyɨ yꞌadujky. 
\p  
\v 45 Jøts ja Jesús yɨdeꞌen tyiktɨɨy: 
\p ―¿Pøn ø tø xøñ? 
\p Kuts nɨpøn tkanɨgajpxy, jøts ja Pedro møøt ja myɨguꞌuk wya̱ndøø: 
\p ―Wɨndsøn, pø mjanchyikꞌatejmujkpts, nugots mjanchyiktejmiñ mjanchyiktejxɨpy, jøts mnimy: “¿Pøn ø tø xøñ?” 
\p  
\v 46 Jøts ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Tø ø nyiktøñ, tø nja̱wɨ jøts ku øts nmøkꞌa̱jtɨn tø nduktamøkpiky tuꞌugɨn ja ja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 47 Xjats ja tøꞌøxyøjk, pø jaꞌaxɨ tam ɨdøꞌøn yiktejp, jøts ja ojts ñɨmyɨbejpnɨ ñɨchɨyuuñɨ ñagyuxendya̱ꞌa̱gyɨ jam Jesús tyekyjøꞌøm, jøts ja ojts ttukmadøy jam mayja̱a̱ꞌy agujkp tigøjxp ku ja wyɨnaty tø ttøñ jøts ku ja nay jatyɨ myøkpɨjky.  
\v 48 Wɨnets ja Jesús ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Jaꞌagøjxp uꞌnk tø mmøkpiky ku ø tø xjanchja̱wɨ. Nøjkxnɨ a̱mgujk jotkujk. 
\p  
\v 49 Ɨxam ja Jesús wyɨnaty jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñɨm, ku yja̱ꞌjty tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy pøn tsooꞌmp jam tsa̱ptøjk wɨndsøn tyøjkwɨndum, ja Jairo. Jøts ja Jairo yiknɨma̱a̱y: 
\p ―Tøts ja mnøøx yꞌanuuꞌkxɨñɨ, kidi yø wɨndsøn nugo xꞌadsejpꞌadɨꞌɨch. 
\p  
\v 50 Jøts ku Jesús ja jadeꞌen tmadøøy, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Kidi mdsøꞌøgɨ, møk mꞌa̱a̱w mjoojt xpɨkta̱ꞌa̱kt, tuꞌugyɨ ø xjanchja̱wɨt, jujkpyøkp ja mꞌuꞌnk ɨnet. 
\p  
\v 51 Jøts ku ja jam tøjkwɨndum yja̱ꞌttøø, kaꞌap ja jap tøjkjøtpy pøn tyiktøjkɨyɨɨꞌñ, ja Pedro ja jaꞌayɨ myøøtøjkɨyɨɨꞌñ møøt ja Jacobo møøt ja Juan jøts ja uꞌnkteety uꞌnkta̱a̱k jadeꞌeñɨ.  
\v 52 Janchya̱xtɨp ja wyɨnatyɨ, ja yꞌuꞌnk ja tyimchaachpaꞌayoodɨp. Jøts ja Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Kidi mya̱ꞌa̱xtɨ; kaꞌap yø kiixy yꞌøøky, ma̱a̱pts yø jaꞌayɨ. 
\p  
\v 53 Jøts ja yjanchyiknɨxijky, pø ñɨja̱ꞌwɨdɨpxɨ jaꞌ jøts ku ja wyɨnaty tø yꞌooꞌknɨ.  
\v 54 Xjats ja Jesús ja tma̱jch kyøjøpꞌa̱m, jøts ja møkꞌampy tnɨma̱a̱y: 
\p ―Pɨdøꞌøk, uꞌnk. 
\p  
\v 55 Jøts ja yjujkpyɨjky, nay jatyɨ ja pyɨdɨꞌjky; jøts ja Jesús ja ojts tnɨꞌaneꞌemy jøts ku ja tyikaꞌadyɨt.  
\v 56 Ñɨgyuma̱a̱p ja møja̱a̱ꞌy ja tyimyja̱ꞌwɨdøø jøts ja Jesús ja tnɨma̱a̱y jøts kaꞌ pøn ttukmadoꞌodɨt ku døꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen tø tyuñɨ yjatyɨ. 
\c 9  
\s1 Ku ja ñɨmakmajtskpɨ pabøjkpɨtøjk yiktanɨpøktɨ ja tunk jøts ja yikajxtsoondɨ 
\p  
\v 1 Xjats ja Jesús tna̱nkñamyujkøø nɨmakmajtsk ja pyabøjkpɨtøjk jøts ja myøkꞌa̱jtɨn ja tmøøy, ojts ja tkutujkmøꞌøy jøts ja tyikpɨdsøjmɨdɨt ja ja̱a̱ꞌy ja mɨkuꞌ, jøts ja tyikmøkpøktɨt ja pama̱a̱ꞌy.  
\v 2 Ojts ja tkexy jøts ja Dios yꞌøgyajpxy yꞌøyꞌayuujk ja tka̱jpxwa̱ꞌkxɨdɨt midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy jøts ja tyiktsoꞌoktɨt ja pama̱a̱ꞌy.  
\v 3 Jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Kaꞌ mnɨyøꞌøyɨk xkoꞌondɨt, nɨti xkakoꞌondɨt, nɨ ta̱jk, nɨ pejn, nɨ tsa̱pkaaky, nɨ meeñ. Tuꞌugyɨ mwet xmɨnøjkxtɨt midi ɨxja mwetꞌa̱jttɨp.  
\v 4 Jøts ku mdøjkꞌamɨdoꞌodɨt o ma̱ pønɨ ma̱ mja̱ꞌa̱ttɨ, tuꞌugyɨts jam mja̱ꞌta̱ꞌa̱ktɨt kunɨm jam mdsoondɨtnɨm.  
\v 5 Jøts ku ma̱ pøn mgagupøkɨdɨt, tana̱xtɨts ja ka̱jp, jaꞌayɨ ja puꞌux xꞌukwɨnaptɨt jøts jadeꞌeñɨ xukꞌejxtɨt jøts ku jadeꞌeñɨ tø mnañɨwa̱ꞌa̱chɨdɨ. 
\p  
\v 6 Jøts ɨdøꞌøn ja yøꞌøwya̱ꞌkxtøø, ñøjkxtøø o ma̱ga̱jp, jøts ja jam tka̱jpxwa̱ꞌkxtɨ ja øgyajpxy ja øyꞌayuujk jøts ja pama̱a̱ꞌy ja tyiktsoꞌoktɨ o ma̱dsoo. 
\s1 Ku ja Juan Bautista ja oꞌjkɨn tpa̱a̱jty 
\p  
\v 7 Xjats ja wɨndsøn Herodes ku ja tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ sa̱ jaty ja Jesús wyɨnaty yꞌadɨꞌɨch, jøts ja kaꞌap ti ta̱bya̱jtɨn tpa̱a̱jty pømbɨ ja nɨma̱a̱jyɨp jøts ku ja Juan wyɨnaty tø yjujkpyiky, jaꞌ wyɨnaty tø pyɨdsimy jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy.  
\v 8 Pømbɨts wa̱ndɨp jøts ku ja yjaꞌajɨ ja Dios kyugajpxy Elías, jøts ku jaꞌ wyɨnaty tø kyaxɨꞌɨky; pømbɨts nømɨdɨp jøts ku ja yjaꞌajɨ ja Dios kyugajpxy pøn wyɨnaty wɨndiꞌixyɨp tø yꞌatsmendɨ, jaꞌ nɨduꞌugɨn tø pyɨdsimy jadɨgojk.  
\v 9 Jøts ja Herodes wya̱a̱ñ: 
\p ―Pø øtsɨmpts ja Juan kyuba̱jk køꞌøm na̱nkyikwɨna̱jkøø. ¿Pønts ɨdøꞌøn ndejɨn yøꞌ ɨxa njamadoꞌity yiknɨmadya̱ꞌa̱ky janch ñɨgyuma̱a̱p? 
\p Jøts ɨdøꞌøn Herodes ja tjadyimwyɨnꞌejxwa̱a̱ñ. 
\s1 Ku ja Jesús yika̱a̱y ja nɨmagoxk milbɨ ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 10 Xjats ku ja Jesús kyudanaabyɨ wyɨmbejttøø, ojts ja tyamɨmadya̱kixyɨ ti jaty ja wyɨnaty tø ttundɨ. Wɨnets ja ojts twa̱a̱dsøøñ jøts ja tmøøtnijkxy ma̱ nɨpøn kyaꞌity jam Betsaida ka̱jp wɨngon.  
\v 11 Kuts ja ja̱a̱ꞌy ja tnɨja̱ꞌwɨdøø, jøts ja ojts tpanøjkxtɨ; kyupøjkts ja Jesús jaꞌ jøts ja ojts ttamɨmadya̱ꞌa̱ky sa̱ ja yꞌejxɨ tyɨyɨ ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy, jøts ja tyiktsøøjky may ja pama̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 12 Jøts ku ja et chuuꞌña̱a̱, xjats ja ñɨmakmajtskpɨ kudanaabyɨ ja ñɨmejnøø jøts ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Kajxnɨ yø mayja̱a̱ꞌy, jøts nøjkx pyooꞌkxnɨdɨ jøts nøjkx tꞌɨxaañɨdɨ ja kya̱a̱jyɨk yjøøꞌkxɨk o ma̱ga̱jp midi ya̱ wɨngon ta̱mp, nɨtits ya̱ kyaꞌity ma̱ adøm ya̱a̱dɨ. 
\p  
\v 13 Jøts ja Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Yikaydɨ meets. 
\p Jøts ja tnɨmaadyøø: 
\p ―Jaꞌayɨts tsa̱pkaaky jap jamagoxkyɨ jøts a̱jkx majtskyɨ, pø wɨnet ɨnet ɨdøꞌøn pønɨ ndaꞌajuuꞌyɨgyøjxp øøts ɨnet yø ja̱a̱ꞌy ja kaaky ja jɨɨꞌkxy. 
\p  
\v 14 Nɨmagoxk milɨn ja ja̱a̱ꞌy jam wyɨnatyɨ. Xjats ja Jesús tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―Yikꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨ tukpik jaty nɨwɨxijkxmya̱jk jaty. 
\p  
\v 15 Jøts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tpadundøø, ojts ja ja̱a̱ꞌy yꞌɨxa̱køxtɨ.  
\v 16 Wɨnets ja Jesús tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ magoxk ja tsa̱pkaaky jøts majtsk ja a̱jkx. Ojts cha̱jpꞌixy jøts ja ttamøja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja Dios Teety. Jøts ku ja tꞌadujkpa̱jky, jøts ja ojts ttagødøkɨ ja pyabøjkpɨtøjk jøts ja mayja̱a̱ꞌy ja ttagumaꞌadyɨt.  
\v 17 Ojts ɨdøꞌøn ja nɨdukɨꞌɨyɨ kyayꞌabɨdsømdɨ, nɨdukɨꞌɨyɨ ja kyujxɨdøø; jøts ja kaaky wyɨnda̱nk ja makmajtsk kach ujts ujts yikpøkmujky. 
\s1 Ku ja Pedro wya̱a̱ñ jøts ku ja Jesús yjaꞌajɨ pøn yiknɨtsokp 
\p  
\v 18 Tukꞌojk ɨdøꞌøn ku ja Jesús jam wyɨnaty ja Dios Teety tꞌajotꞌaty nadyuꞌuk, jamts ɨdøꞌøn pyabøjkpɨtøjk ja pyawɨdityɨyɨ jøts ja tyiktɨɨy: 
\p ―¿Sa̱ ja̱a̱ꞌy wya̱ꞌa̱ndɨ kya̱jpxtɨ, pønɨk øts ɨdøꞌøn? 
\p  
\v 19 Xjats ja yꞌadsoodøø: 
\p ―Pømbɨ wa̱ndɨp jøts ku mets Juan Bautista; pømbɨts wa̱mɨdɨp jøts ku mets mꞌElías, nømɨdɨpts jaduꞌuk jøts ku me mjaꞌajɨ ja Dios kyugajpxy pøn mendøø jekyɨp jøts jaꞌ nɨduꞌugɨn tø wyɨmbity jadɨgojk. 
\p  
\v 20 Jøts ja tja̱a̱kyiktɨɨy: 
\p ―Jøts meets, ¿sa̱ mee mwa̱ꞌa̱ñ, pøn øts yja̱wɨ? 
\p Jøts ja Pedro wya̱a̱ñ: 
\p ―Cristoxɨ mets, ja yiknɨtsokpɨ, ja Dios Uꞌnk. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy ja yꞌoꞌjkɨn 
\p  
\v 21 Wɨnets Jesús ja ojts møkta̱ꞌa̱ky tꞌaneꞌemy jøts ja kaꞌap tmadya̱kyøꞌødyɨt.  
\v 22 Yɨdeꞌen ja yiknɨmaadyøø: 
\p ―Møk øts ja ayoꞌon nba̱a̱tt, kaꞌ øts ja møja̱a̱ꞌdyøjk xkupøktɨt, kaꞌ øts ja teetywɨndsøndøjk xkupøktɨt, nɨ ja ka̱jpxwejpɨtøjk ø xkagupøktɨt. Xyikꞌooktɨp øts jaꞌ, ja kɨdɨgøøk xøøwts ø nbɨdsøꞌømt jadɨgojk ooꞌkpɨ jutjøtpy. 
\p  
\v 23 Jøts ku ja jadeꞌen wya̱a̱ñ, wɨnets ja tnɨma̱a̱y nɨdukɨꞌɨyɨ pøn jam wyɨnatyɨ: 
\p ―Pønɨ pøn ø xpabøkwa̱mp, jawyeen ja køꞌøm kyanabyaꞌayowɨt, jabom jabom øts ja xkuꞌayowɨt, jaꞌats øts ɨdøꞌøn xpabøjkp.  
\v 24 Pønts køꞌøm nabyaꞌayojɨp, pøn kasa̱duñɨm nayꞌejxɨp, wɨndɨgøøpyts yꞌanmɨja̱ꞌwɨn ja yꞌity; pønts ø xkuꞌoꞌjkɨp xkudɨgøꞌøyɨp, jaꞌats ja yjaꞌ nøjkx nɨtsoꞌokꞌa̱jtp.  
\v 25 ¿Ja ti ja ñɨwya̱ꞌa̱nt øy ja ja̱a̱ꞌy tjajaꞌbøjkixy ja na̱xwiiñꞌa̱jtɨn jøts ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn neꞌegɨ wyɨndɨgøy?  
\v 26 Jøts pønɨ pøn ø xatsøꞌødyump, pønɨ pøn øts nꞌøgyajpxy nꞌøyꞌayuujk xatsøꞌødyuujnɨp, nayɨdeꞌents øts ja tsøꞌødyumbɨ nøjkx ndatsøꞌødyuñ, ku ø nmeꞌent yikutujkpɨ, ku øts ja ndeety kyunuuꞌkxyꞌa̱jtɨn nmɨmejnɨt møøt ja a̱nkɨlɨstøjk yjaꞌadɨ. Øts ɨdøꞌøn ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy nmøjkudanaabyɨꞌajtpy.  
\v 27 Tɨy janch mee nnøjmɨ jøts ku jaa ja ja̱a̱ꞌy ya̱ wɨna̱a̱gɨn tyanɨdɨ, pøn kaꞌooktɨp kunɨm ja tyimyꞌukꞌejxtɨt sa̱ Dios kyutujk tmɨmeꞌent midi ja tyanɨtanɨp yja̱a̱ꞌy. 
\s1 Ku ja Jesús adsuꞌjky yꞌatstɨga̱jch amuum chama̱mbøjkɨjxy 
\p  
\v 28 Tø døꞌøn ja wyɨnaty tyuktujkxøøwɨp jadeꞌen yꞌukjaty, jøts ja Jesús pyatøjkɨyɨɨꞌñ jam kojpkøjxp Diosꞌajotꞌa̱jtpɨ, myøødɨyɨɨꞌñ ja Pedro jaꞌ, møøt ja Jacobo jøts ja Juan.  
\v 29 Kuts ja Jesús jam wyɨnaty Diosꞌajotꞌaty, xjats ja wyeen yꞌa̱a̱w ja tyɨga̱jch, jøts ja wyet ja ña̱a̱my ja pyoobɨyɨɨꞌñ tøøꞌkxpɨm tsama̱mbɨm.  
\v 30 Wɨnets jam kyaxøktøø namajtsk ja ja̱a̱ꞌy, jaꞌats ja jam møøt myadya̱ꞌa̱ky, ja Moisés ɨdøꞌøn jaꞌ møøt ja Elías,  
\v 31 nabejkꞌampy ajuꞌuk ja ñɨꞌawɨdityɨdɨ jøts ja tkajpxyꞌa̱ttɨ ja oꞌjkɨn midi ja Jesús wyɨnaty pya̱a̱twampy jam Jerusalén.  
\v 32 Øy ja Pedro møøt ja myɨguꞌuk yjama̱a̱ꞌyꞌooktɨ, wijyꞌejttɨp ɨdøꞌøn jaꞌ. Jøts ja ojts tꞌejxɨdɨ ja Jesús yꞌajuꞌuk møøt ja ñamajtskpɨ yjaꞌ nayɨdeꞌendɨ pøn ja jam wyɨnaty møøt tyanɨ.  
\v 33 Jøts ku ja ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty jagamnɨdɨ, jøts ja Pedro tnɨma̱a̱y ja Jesús: 
\p ―Wɨndsøn, ¡tyimyꞌøyꞌa̱jtp ku øø nya̱mꞌaty! Nyikꞌøyɨp øø tɨgøøk ja ujtsꞌa̱a̱dyøjk; tuꞌuk mets mjaꞌ, tuꞌuk Moisés yjaꞌ, jøts tuꞌuk Elías yjaꞌ. 
\p Kaꞌap ɨdøꞌøn ja Pedro yꞌa̱a̱w tja̱wɨ pø ti døꞌøn ja kyajpxpy.  
\v 34 Ɨxam ja jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ ku yoots jam ña̱xkɨda̱a̱jky, jøts ja yjanchøꞌjkɨdøø ku ja jap yoots agujkpy ñayꞌejxpa̱jtɨdøø.  
\v 35 Wɨnets ja tmadoodøø ku jap yoots agujkpy kyajpxy ku jap ñimy: 
\p ―Øts ɨdøꞌøn ya̱ꞌa̱t nꞌuꞌnk njanchøjkpy; mɨmadojɨdɨp pønɨ sa̱ wya̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 36 Ku ja wyɨnaty jadeꞌen tø tmadowdɨwya̱ꞌa̱ñ, xjats ja tꞌejxpa̱ttøø ja Jesús jøts ku ja jam nadyuꞌuk. Amøñɨ ja yꞌejttøø, kaꞌap ja pøn ttukmadowdɨ ku ja wyɨnaty jadeꞌen tø tꞌejxtɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tyikmøkpɨjky tuꞌuk ja mixyuꞌnk pøn wyɨnaty ja mɨku tø tyatøkɨyɨ 
\p  
\v 37 Jøts ku kyɨmjabomꞌa̱jty, ku ja ojts kyɨda̱knɨdɨ jam kojpkøjxp, jøts mayja̱a̱ꞌy ja Jesús yjøpkuba̱jtɨyøø.  
\v 38 Jøts ja jam nɨduꞌugɨn møkꞌampy ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Wɨndsøn, tun mayꞌa̱jt, wɨnꞌejxɨk øts nꞌuꞌnk, yøꞌøyɨ ø tuꞌugyɨ nꞌuꞌnkꞌajtpy;  
\v 39 mɨkuꞌ ɨdøꞌøn yø xumɨtatøjkɨyɨp, jøts yø yjanchxumɨyiktsabaayɨ, yikmoꞌjtnɨyɨp yøꞌ, jøts janchyikꞌaꞌooꞌpnɨyɨp tna̱nkwyɨnwøpyɨ tna̱nkjyøpwøpyɨ. Nɨjadeꞌents kyamajtstuꞌudyɨ, a̱mꞌijxyɨm tsaachꞌijxyɨm yjaty.  
\v 40 Tø øts yø mbabøjkpɨ njanøjmɨdɨ jøts jeexyɨp yø mɨkuꞌ tyikpɨdsømdɨ, nɨkaꞌats yø tø myayɨdɨ. 
\p  
\v 41 Xjats ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―¡Mee kajanchja̱ꞌwɨbɨdɨ, yø mbøky nugo myikmajada̱ktɨp! ¿Ma̱ wɨndemnɨm meets ngajpxy nꞌayuujk xpabøjkɨt? ¿Wɨndemnɨm meets yø yjadeꞌembɨ xuktatsoꞌokt ku øts yø ejtp njanchjanɨga̱jpxꞌity? Mets, yikmen yø mꞌuꞌnk. 
\p  
\v 42 Xjats ku ja mixy wɨngon myiiñ, jøts ja mɨkuꞌ ja ojts yikna̱xkɨda̱ꞌa̱gyɨyɨ jøts ja tyukpa̱tkojmɨyɨ ja møꞌødyɨ; wɨnets ja Jesús ja mɨkuꞌ twɨnguga̱jpxɨyɨɨꞌñ jøts ja tyikømøøy møk møja̱a̱w.  
\v 43 Ñɨgyuma̱a̱p ja ja̱a̱ꞌy ja nɨꞌijtyɨ tja̱ꞌwɨdøø ku ja Dios ja myøkꞌa̱jtɨn jadeꞌen tyikwɨngaxɨꞌɨky. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy jadɨgojk jøts ku ja yꞌookt 
\p Ɨxam ɨdøꞌøn ja jadeꞌen wyɨnatyɨ ku ja Jesús tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p  
\v 44 ―Madowdɨ ya̱ꞌa̱t, jøts kidi xja̱ꞌdyɨgøydɨ nɨjuunɨ; øts, yikøya̱kp øts jøts øts ja mayja̱a̱ꞌy nyiktagødøkɨt. 
\p  
\v 45 Jøts ja pyabøjkpɨtøjk kaꞌap ja tja̱ꞌgyukɨdɨ ku ja jadeꞌen wya̱a̱ñ, jøts nɨkaꞌap ɨdøꞌøn ja ttuknɨmadøy; tsøꞌjkɨmɨdɨpts jaꞌ jøts ja tyiktøꞌødɨt ti døꞌøn ja jadeꞌen tyijpy. 
\s1 Pøn ɨdøꞌøn jawaanɨ møj ma̱ Dios ja yja̱a̱ꞌy ja kyutujk ttanɨtanɨ 
\p  
\v 46 Xjats ja tkajpxyꞌa̱jtpɨnɨbøjkɨdøø pømbɨ jadyimyꞌukmøjtøkɨp,  
\v 47 wa̱ꞌa̱ts ja Jesús ja tnɨja̱wɨ sa̱ ja wyɨnaty wyɨnmaydɨ. Wɨnets ja ojts ttsaꞌanjɨꞌɨky tuꞌuk ja mutskuꞌnk jøts ja ñadyawɨngudsaaꞌnɨyøø,  
\v 48 jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Pønɨ pøn øts ya̱ꞌa̱t mutskuꞌnk xkupøjkxɨp, øts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty xkupøjkp; pønɨ pønts øts jadeꞌen xkupøjkp, jaꞌats ɨdøꞌøn ja wyɨnaty kyupijkpy pøn ø xkajxp. Pønts kanamyøjpɨkta̱a̱jkɨp wɨneꞌenɨn meets ɨxaadɨ, jaꞌats ɨdøꞌøn nøjkx møjtøjkɨp. 
\s1 Ku ja Jesús wya̱a̱ñ: Adøm jaꞌ nbudøjkɨbɨ pønɨ kaꞌap adøm ja xmɨdsepꞌa̱jtyɨndɨ 
\p  
\v 49 Xjats ja Juan tnɨma̱a̱y ja Jesús: 
\p ―Wɨndsøn, tø øø nꞌixy tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy tyikpɨdsimy ja mɨkuꞌ mets mmøkꞌa̱jtɨngøjxp; tøts øøts ja ndukmajtstuꞌuty kumɨ kaꞌap adøm ja xmøøtwɨdijtyɨm. 
\p  
\v 50 Jøts ja Jesús ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Kidi xuktamajtstuꞌuttɨ; adøm jaꞌ nbudøjkɨbɨ pøn kaꞌap adøm ja xmɨdsepꞌa̱jtyɨndɨ. 
\s1 Kaꞌap ja Jesús tyikja̱jty sa̱ wya̱ꞌa̱ndɨ ja Jacobo møøt ja Juan 
\p  
\v 51 Jøts ku ja et ja xøøw tpa̱a̱jty ku ja Jesús wyɨnaty ñøjkxwa̱nɨ tsa̱jpjøtpy, xjats ja jotmøkꞌampy chøøꞌñ jøts ja ñijkxy jam Jerusalén.  
\v 52 Ojts ja tkajxjawyenɨ kyugajpxy, jøts ja ñøjkxtøø jam Samariɨt etjotp jøts ja jam tꞌɨxa̱a̱jyɨdɨt ja yja̱ꞌta̱a̱jk;  
\v 53 kaꞌats ja Samariɨt ja̱a̱ꞌy ja tkupøjktøø jaꞌagøjxp ku ja tnɨja̱ꞌwɨdøø jøts ku ja ñijkxy jam Jerusalén.  
\v 54 Kuts ja Juan ja jadeꞌen tꞌejxtøø møøt ja Jacobo midi ja pyabøjkpɨꞌajtpy, jøts ja ojts ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, ¿tuñ øø nayɨdeꞌen sa̱m ja kugajpxy Elias yꞌadɨɨjch, nꞌamɨdoꞌop øøts ja jøøn tsa̱jpjøtpy, wan yø ja̱a̱ꞌy tkudɨgøøgyøxtɨ? 
\p  
\v 55 Jøts Jesús ja nugo twɨnꞌijxy jøts ja møkꞌampy twɨnguga̱jpxɨyɨɨꞌñ, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Kaꞌ meets yja̱wɨ xja̱ꞌgyukɨdɨ pøn meets myøkꞌa̱jtɨn mmøøtꞌa̱jtxɨyɨp.  
\v 56 Nmøjkudanaabyɨꞌajtpy øts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy, kajaꞌajɨp ø tø nnɨmiñ jøts øts ja ja̱a̱ꞌy nyikꞌookt nyiktɨgøꞌøty, jaꞌ ø tø nnɨmiñ jøts øts ja ja̱a̱ꞌy nyiknɨtsoꞌokꞌa̱tt. 
\p Xjats ja chooꞌndøø jøts ja ñøjkxtøø abikya̱jp. 
\s1 Ja ja̱a̱ꞌy pøn tpawɨdetwa̱ndɨp ja Jesús 
\p  
\v 57 Jøts ku ja wyɨnaty jam tyuuꞌyøꞌødyɨ, jøts ja Jesús ja ja̱a̱ꞌy tuꞌuk ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Wɨndsøn, tsoomp øts, nbanøjkxp mets o ma̱dsoo pønɨ ma̱ me mnijkxy. 
\p  
\v 58 Jøts ja Jesús yꞌadsøøy: 
\p ―Neꞌegɨ jaa ja wa̱a̱jx ja yjut, neꞌegɨ jaa ja joon ja pyaꞌan; jøts øts nɨti ø xkaꞌejtxɨ øyɨk øts ɨdøꞌøn ma̱ nꞌønøꞌønt. 
\p  
\v 59 Xjats ja Jesús jaduꞌukpɨ ja̱a̱ꞌy tnɨma̱a̱y: 
\p ―Møødɨk øts. 
\p Jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, wan øts ndeety jawyeen tꞌatsyikna̱xøkɨ. 
\p  
\v 60 Jøts ja Jesús yꞌadsøøy: 
\p ―Majtstuꞌut, wan ja tyikpɨdøꞌøktɨ ja myɨꞌooꞌkpɨ pøn yꞌanmɨja̱ꞌwɨn jajujkyɨ tø tyikꞌooꞌknɨdɨ; jøts mets, nøjkx mets ja Dios yꞌøgyajpxy yꞌøyꞌayuujk xka̱jpxwa̱ꞌkxɨ. 
\p  
\v 61 Jøts ja jadeꞌen ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, nmøødɨwyampy mets, nijkxy øts nmɨguꞌuk tꞌatstukmadøy, nijkxy øts tꞌatsnagya̱jpxpɨdsimyɨ jawyeen jap ndøjkjøtpy. 
\p  
\v 62 Jøts ja Jesús ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Ku ja̱a̱ꞌy yuꞌuy, jaꞌ ja yꞌijxpy ja tyunk; pønts ejxjɨmbejtꞌadøtsp, tits ja nyikwa̱ꞌa̱nɨnt. Jadeꞌents ɨdøꞌøn ja Dios wyɨngujkp ma̱ ja ttanɨtanɨ kyutujk ja yja̱a̱ꞌy; pøn ja tuꞌugyɨ amumjoojt kamɨduujnɨyɨp, tits ja jam ñɨwya̱ꞌa̱nt. 
\c 10  
\s1 Ku ja Jesús tkajxwaꞌkxy ja ñɨduguiꞌpxmya̱jkpɨ ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 1 Jøts ku ja jadeꞌen yꞌukja̱jt, jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm twɨwijch ja nɨduguiꞌpxmya̱jk ja yja̱a̱ꞌy, jøts ja tpaguejxy namajtsk jaty. Jadeꞌen ja ojts tyiknijkxy o ma̱ga̱jp ma̱ døꞌøn ja køꞌøm wyɨnaty ñøjkxwa̱ꞌa̱ñ,  
\v 2 jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Janch may pɨkta̱ꞌa̱ky pyɨdøꞌøkwa̱ꞌa̱ñ, kaꞌats ja tumbɨ myayɨdɨ. Paty mee xꞌamɨdoꞌot ja kubɨkta̱ꞌa̱ky jøts tja̱a̱kaxt ja tyumbɨ jøts pyɨdøꞌøkt ja pyɨkta̱ꞌa̱ky.  
\v 3 Nøjkxtɨts meets; jadeꞌenxɨ mee mnøjkxt sa̱m borreek ñijkxy ma̱ may mɨyꞌuk jamdɨ.  
\v 4 Nɨ mbejn xkawetstɨt, nɨ mmeeñꞌabøjkꞌɨɨꞌñ, nɨ mgøꞌøk, nɨti xkakoꞌondɨt; jøts kidi pøn xmɨꞌøømayɨdɨ xmɨga̱jpxmayɨdɨ ku pøn xka̱jpxpooꞌkxtɨt tuuꞌa̱jy.  
\v 5 Jøts ku ma̱ mja̱ꞌta̱a̱jk xꞌamɨdowa̱ꞌa̱ndɨt yɨdeꞌen jawyeen mga̱jpxpooꞌkxtɨt: “Ma̱ meets, Dios mjagyepyɨdɨ.”  
\v 6 Pønɨ jamts pøn jotøjkɨyɨp ja Dios, jaꞌats ɨdøꞌøn Dios janchjagyapɨp; pønɨ kaꞌats pøn mꞌadsojɨmbejtxɨyɨdɨ ja mga̱jpxpooꞌkxɨndɨ, ana̱xtɨts ja tøjk.  
\v 7 Jøts jam mda̱ꞌa̱ndɨt jaꞌ tyøjkjotptɨ pøn Dios jotøjkɨyɨdɨp, mgaꞌadyɨp mjøøꞌkxtɨp ɨdøꞌøn pønɨ ti ja mmøøjyɨdɨp, mba̱a̱tꞌa̱jttɨp ku jadeꞌen myikmoꞌodɨt. Kidits tøjkp tøjkp nugo mwɨdettɨ.  
\v 8 Ku o ma̱ga̱jp mja̱ꞌa̱ttɨt, pønɨ ma̱ myikupøktɨ mgaꞌadyɨpts mjøøꞌkxtɨpts jaꞌ pønɨ ti myikmøødyɨp;  
\v 9 myikmøkpøktɨp ja pama̱a̱ꞌy jam, jøts ja ja̱a̱ꞌy xnøjmɨdɨt: “Jaanɨ Dios kyutujk ya̱ midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy, ja adøm ja nmøøtꞌa̱jtnaꞌandɨ.”  
\v 10 Kuts ma̱ ja ka̱jp xpa̱a̱ttɨt ma̱ mgayikupøktɨt, yøꞌøpyɨdsømdɨts jam jøts tuuꞌa̱m mnøꞌømdɨt:  
\v 11 “Puꞌuxpa̱a̱t øø ndekyɨjxy tø tya̱ꞌtspøjknɨ midi ya̱ ka̱jpjøøjty, ɨxya̱mts øøts nyikwa̱ꞌa̱ch meets køjxp, ejxtɨ sa̱ xꞌejxtɨ, nañɨwa̱a̱jtsɨp øøts jadeꞌen. Ja ti wɨnets xkanɨja̱wɨdɨt, jaa Dios kyutujk wyɨngøñ midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy.”  
\v 12 Ɨxya̱mts mee ndukmadøy jøts ku nøjkx ja tɨɨdyuꞌunɨn ñaxy, neꞌegɨ kajaa yø yjadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌy ja ayoꞌon tyimbya̱a̱ttɨt, jøts nɨgɨdi jadeꞌen yꞌayoꞌomba̱a̱ttɨt neꞌegɨ ja kawɨndɨy ja̱a̱ꞌdyɨ pøn jam Sodoma kuga̱jpꞌa̱jttøø. 
\s1 Ja ayoꞌon midi tyana̱xtɨp ja kaꞌøgya̱jp 
\p  
\v 13 ’¡Corazingɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, Betsaidɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, mjanchꞌayøøy meets, ti jadeꞌen mnadyatuujnɨdɨp! Ku jeexyɨp jam ka̱jpjotp jam Sidón jam Tiro neꞌegɨ yiktuñ ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn midi meets ya̱ tø myiktuꞌunxɨ, wɨndiꞌixyɨp ja jeexyɨp ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tyiktɨga̱jtsnɨdɨ, ku ja pyøky jeexyɨp tyimchaachja̱wɨdɨ.  
\v 14 Kuts nøjkx ja tɨɨdyuꞌunɨn ñaxy, mguꞌayowɨpts meets ja jɨnaxy, nɨkaꞌap ja neꞌegɨ jadɨneꞌen yꞌayoꞌodɨt ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn tsɨnaadyɨp jam Tiro jøts jam Sidón,  
\v 15 jøts meets Capernaumɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, ¿ma̱ mee xijy tø mdyimyja̱ꞌa̱ty, tsa̱jpjøtpy? Pø japxɨ meets ayoda̱a̱jkjøtpy mnøjkxtɨt. 
\p  
\v 16 Jøts ja Jesús ja pyabøjkpɨtøjk ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Pønɨ pøn mbatmadojɨdɨp, øts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty xpatmadoodɨp; pønts mgagupøjkɨdɨp, øts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty xkagupøjktɨp; pønts øts jadeꞌen xkagupøjkp, jaꞌats ɨdøꞌøn ja wyɨnaty kyagupøjktɨp pøn ø xkajxp. 
\s1 Ku wyɨmbejttøø ja ñɨduguiꞌpxmya̱jkpɨ ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 17 Xjats ja ñɨduguiꞌpxmya̱jkpɨ ja̱a̱ꞌy ejtnɨ xonɨ yjanchwɨmbejtnɨdøø, jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, tøba̱a̱t øøts ja mɨkuꞌ xmɨmadøy ku øøts ja tø nga̱jpxpɨdsimy mets mmøkꞌa̱jtɨngøjxp. 
\p  
\v 18 Jøts ja Jesús ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Janch jadeꞌen, ojtsts øts ja mɨkuꞌ nꞌixy ku ja kyaꞌukmajada̱knɨ ja myøkꞌa̱jtɨn jaꞌagøjxp ku ja pyɨdsɨɨmy jap tsa̱jpjøtpy.  
\v 19 Øtsts meets ja nmøkꞌa̱jtɨn tø nmøꞌøy jøts kaꞌ sa̱ mja̱ttɨt. Øy meets ja tsa̱a̱ꞌñ øy meets ja ka̱jpy xjadawa̱ꞌkpety, øy meets ja mɨkuꞌ ja myøkꞌa̱jtɨn sa̱ mjadatunwa̱ꞌa̱ñɨdɨ, mɨmajada̱a̱jkɨp meets yjaꞌ jaꞌ jøts meets ja kaꞌ sa̱ mdunɨt.  
\v 20 Kidits yøꞌøyɨ tuꞌugyɨ xajotkujkꞌa̱ttɨ ku yø mɨkuꞌ mmɨmadøyɨdɨ, jaꞌ mdajotkujkꞌa̱ttɨp ku ja Dios mꞌejxkapyɨdɨ xemɨkøjxp jap tsa̱jpjøtpy. 
\s1 Ku ja Jesús xyonda̱ꞌa̱ky 
\p  
\v 21 Wɨnets ja Jesús tjantyaxonda̱a̱jky ja Espíritu Santo, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Dios Teety tsa̱jpjotpɨt, yikjujkyꞌa̱jtpɨ ya̱ na̱xwiiñ, nmøja̱ꞌwɨp ngunuuꞌkxyja̱ꞌwɨp jaꞌagøjxp ku tø xamɨdsøky o pøn ja mnɨtsoojkɨn, jøts yø wijyja̱a̱ꞌy ja tø tkaja̱ꞌgyukɨdɨ køꞌøm, neꞌegɨ tøts ja xukꞌixy xuknɨja̱wɨ pøn ɨdøꞌøn kaꞌejxɨɨyɨmdɨ. Jadeꞌents Teety tø xuñ sa̱ køꞌøm xamɨdsøky o pøn. 
\p  
\v 22 ’Tum jaꞌ øts nDeety xuktump midi ja køꞌøm tyunwampy. Kaꞌap øts pøn wa̱ꞌa̱ts xnɨja̱wɨ sa̱m øts nDeety køꞌøm xnɨja̱wɨn, nɨkaꞌats øts nDeety pøn wa̱ꞌa̱ts ñɨja̱wɨyɨ sa̱m øts ja køꞌøm nnɨja̱wɨn. Jøts pønɨ pøn øts ja nduknɨja̱wɨwyampy, jaꞌats tnɨja̱wɨdɨp ja Dios Teety. 
\p  
\v 23 Wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk ja twɨnꞌejxjɨꞌjky jøts ja yɨdeꞌen jaꞌayɨ yiknɨmaadyøø: 
\p ―Janch nekɨm meets ku meets ja køꞌøm xtyimyꞌijxy xtyimñɨjawɨ midi meets ɨxa køꞌøm mdyimyꞌijxpy mdyimbyatpy;  
\v 24 may Dios kyugajpxy, may wɨndsøndøjk yø køꞌøm tjaꞌejxwa̱ndøø tjanɨja̱wɨwya̱ꞌa̱ndɨ midi meets ɨxya̱m køꞌøm mꞌijxpy mnɨja̱ꞌwɨp, nɨkaꞌats ja tꞌejxtøø; ojts ja tjamadowa̱ꞌa̱ndɨ midi meets ɨxya̱m køꞌøm mmadøøpy, nɨkaꞌats ja tmadoodøø. 
\s1 Ku ja samariɨt ja̱a̱ꞌy yjotwa̱ꞌa̱ñ 
\p  
\v 25 Xjats tuꞌuk wya̱ꞌkukɨyɨɨꞌñ ja ka̱jpxwejpɨdɨ jøts ja nugo kajpxyꞌejxwa̱ꞌa̱ñ ja Jesús, yɨdeꞌen ja tyiktɨɨy: 
\p ―Wɨndsøn, ¿sudso ø nduꞌunt jøts øts nꞌanmɨja̱ꞌwɨn ñɨtsoꞌokꞌa̱tt xemɨkøjxp? 
\p  
\v 26 Jøts ja Jesús ja yꞌadsojɨmbejtøø: 
\p ―¿Kidimts jap tø xꞌixy nøkyjøtpy midi ja Moisés kyutujk myøøtꞌajtpy, sa̱ ja xja̱ꞌgyukɨ? 
\p  
\v 27 Jøts ja ka̱jpxwejpɨ yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―“Amumjoojt xꞌajotꞌa̱tt ja Dios, ma̱ꞌɨn mꞌanmɨja̱ꞌwɨn ma̱ꞌɨn mwɨnma̱a̱ꞌñ myajada̱ꞌa̱ky jadeꞌen ja xwɨndsøꞌøgɨt; jøts nayɨdeꞌen ja mmɨguꞌuk xpaꞌayoꞌot sa̱m køꞌøm mnabyaꞌayøyɨn.” 
\p  
\v 28 Wɨnets ja Jesús ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Tɨy janch ɨdøꞌøn mjanchwa̱ꞌa̱ñ. Pønɨ mbadumpy yø jadeꞌen, nɨtsoꞌokꞌa̱tpts ja mꞌanmɨja̱ꞌwɨn. 
\p  
\v 29 Jøts ja ka̱jpxwejpɨ kaꞌap ja ttajotkukɨ ku ja jadeꞌen yikꞌadsøy, jøts ja tnɨma̱a̱y ja Jesús: 
\p ―¿Pøndsɨk øts ɨdøꞌøn ndsaachmɨguꞌukꞌa̱jtpy? 
\p  
\v 30 Jøts ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Tuꞌuk ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy, jam ja wyɨnaty kyɨda̱ꞌa̱ky ma̱ ja Jerusaléngɨt tuuꞌ jøts ja ñijkxy Jericó, xjats maaꞌtspɨ ja pya̱jttøø jøts ja wa̱ꞌa̱ts yikwɨmaaꞌtskɨjxy, wyet ña̱a̱my yikpøjkɨjxy; øy øy yikwɨnwøjpy yikjøpwøjpy jøtsnɨm ja yiknɨkejky, jawaanɨ ja tkayikꞌooꞌknɨdɨ.  
\v 31 Xjats jam jotmøñ wyɨna̱a̱jky nay jam tuꞌuk ja israelɨt teety; øy ja tjaꞌijxy, wyɨnɨna̱a̱jk jaꞌ.  
\v 32 Jøts jaduꞌuk kyɨda̱kmøø ja Leví yja̱a̱ꞌy jøts ja nayɨdeꞌen twɨnɨna̱a̱jkma̱a̱, øy ja tjaꞌijxy.  
\v 33 Wɨnets jaduꞌuk ja tuuꞌyøꞌøbyɨ kyɨda̱a̱jky Samariɨt ja̱a̱ꞌy, jøts ku ja ojts jadeꞌen tꞌixy xjats ja wyɨnma̱a̱ꞌñ ja tyimchaachmiiñ ku ja jadeꞌen yikꞌayowɨm.  
\v 34 Jøts ja wɨngon twɨngunøjkxɨyɨɨꞌñ ja tsaachɨbɨ, xjats chaachɨ ja tsøøyɨyɨ, ojts ja tpɨkta̱a̱jkɨ ja aceite møøt ja vino jøts ja tꞌadsujmɨ ja chaachɨ. Wɨnets ja ojts tyikpety kyøꞌøm jɨyujkøjxp jøts ja ojts tyikja̱ꞌa̱ty ja̱ꞌta̱a̱jkjotp, jamts ja tpa̱ꞌa̱mꞌejx tsuna̱jxy.  
\v 35 Jøts ku kyɨmjabomꞌa̱jty ku ja samariɨt ja̱a̱ꞌy wyɨnaty choonwa̱nɨ, jøts ja tjuꞌjty majtsk ja myeeñuꞌnk jøts ja tkømøøy ja kudøjk, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: “Ejxꞌet yø ja̱a̱ꞌy, moꞌ pønɨ ti kaꞌejtxɨp, jøts pønɨ kaꞌ yø meeñ tpa̱a̱ty ɨxa nmøꞌøy, yiktunts mgøꞌømeeñuꞌnk, ja øts ja ngubatt ku nwɨmbett jadɨgojk.” 
\p  
\v 36 Xjats ja Jesús tyiktɨɨy: 
\p ―¿Pønts me mꞌaꞌejxɨp mɨguꞌukꞌa̱jtɨp ja ja̱a̱ꞌy pøn ja maaꞌtspɨ yiktsaachɨdyøø? 
\p  
\v 37 Jøts ja ka̱jpxwejpɨ wya̱a̱ñ: 
\p ―Jaꞌ ja mɨguꞌukꞌa̱jtɨp pøn ja ojts yꞌayoꞌijxyɨ. 
\p Jøts ja Jesús ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Nøjkxts jøts nayɨdeꞌen xuꞌunt, jøts nayɨdeꞌen mja̱a̱ꞌyꞌa̱tt sa̱m ja ja̱a̱ꞌyɨn pøn ja myɨguꞌuk ojts tꞌayoꞌixy. 
\s1 Ku ja Jesús yja̱ꞌa̱ty jam Marta jøts María tyøjkwɨndum 
\p  
\v 38 Xjats ja Jesús jadeꞌen wyɨdity jøts ja yja̱ꞌjty ma̱ ka̱jp wyɨnaty tuꞌuk, jamts ja tøꞌøxyøjk ja tuꞌuk wya̱dsoojøø jøts ja ojts wyayɨ tyøjkjøtpy, Marta døꞌøn ja xyøøw.  
\v 39 Jamts myɨgaꞌax ja tuꞌuk, Maríaꞌa̱jtp jaꞌ, jaꞌats twɨnguꞌɨxa̱jkɨyɨɨꞌñ ja Jesús jøts ja tpatmadøy pønɨ sa̱ ja wya̱ꞌa̱ñ.  
\v 40 Jøts ja Marta, jaꞌ ja jam kyamɨꞌawa̱tsɨp ja tyøjktunk, jøts ja tnɨmiiñ ja Jesús jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, ¿kidi sa̱ mwa̱ꞌa̱ñ ku øts yø nmɨguꞌuk nadyuꞌuk xuktunwa̱nguixy yø tunk? Nøjmɨ waanɨ jøts ø xpudøkɨt. 
\p  
\v 41 Jøts ja Jesús yꞌadsøøy: 
\p ―Marta, Marta, yøꞌ me nugo mdajotkijxpy mdajotmayꞌøøꞌkpy yø mdunk.  
\v 42 Kaꞌ mets yø neꞌegɨ xꞌøyja̱wɨ yø øybɨ wɨnma̱a̱ꞌñ midi xemɨkøjxp ta̱mp, jaꞌats yø María tø tja̱ꞌgyukɨ midi pa̱a̱tꞌa̱jtɨp. Ti pønts yø xijy ukpøjkxɨnɨyɨp jadɨgojk. 
\c 11  
\s1 Ku ja Jesús tna̱nkyꞌɨxpikyɨ ja Diosꞌajotꞌa̱jtɨn 
\p  
\v 1 Xjats ɨdøꞌøn ja Jesús jam ja wyɨnaty ja Dios Teety tꞌajotꞌaty, jøts ku ja yꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ, wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk ja nɨduꞌugɨn ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, tukja̱jtk øøts ja Diosꞌajotꞌa̱jtk, ti sa̱ ja Juan ttukja̱jty ja Diosꞌajotꞌa̱jtk ja pyabøjkpɨtøjk. 
\p  
\v 2 Jøts ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Ku mdsa̱pka̱jpxtɨt, yɨdeꞌen mwa̱ꞌa̱ndɨt: 
\q1 Dios Teety tsa̱jpjotpɨt, 
\q1 kuuyɨ mets jaduꞌuk øy wa̱ꞌa̱ts. 
\q1 Øyts ku xmɨmiñ ja mgutujk midi mdanɨtanaapy ja mja̱a̱ꞌy. 
\q1 Yikja̱tts ya̱ na̱xwiiñ nayɨdeꞌen køꞌømdsojkɨngøjxp pønɨ sa̱ xamɨdsøky nayɨdeꞌen sa̱m jap xuñɨn tsa̱jpjøtpy. 
\q1  
\v 3 Møøkyts øøts ɨxya̱m ja nga̱a̱jyɨk nꞌuujkɨk midi øøts xkaꞌejtxɨp. 
\q1  
\v 4 Maaꞌkxɨk øøts nbøky, kumɨ tø øøts nayɨdeꞌen nmaaꞌkxuky pøn øøts xjemdump xedump. 
\q1 Agɨdyujk øøts axa̱jtujk øøts, kidi øøts xmajtstuꞌuty, jøts kidi myajada̱ꞌa̱ky ja mɨkuꞌ yjaꞌ. 
\p  
\v 5 Jøts ja yja̱a̱kwa̱a̱ñ: 
\p ―Jadeꞌenɨn nꞌukpɨkta̱a̱jkɨn jøts ku o pøn ja myɨguꞌuk jam tuꞌuk, jøts ja tnɨdsøøñ møjtsuuꞌm jøts ja tꞌatsnøjmɨ: “Mɨguꞌukuꞌnk, tun mayꞌa̱jt tꞌukꞌanuuꞌkxk øts tɨgøøk ja mdsa̱pkaaky, ngubatp øts.  
\v 6 Nmɨguꞌuk øts ɨdøꞌøn tø yja̱ꞌa̱ty ndøjkjøtpy, jaꞌats øts ɨdøꞌøn njadukaawyampy, kaꞌap øts njaꞌ tyimñɨti.”  
\v 7 Jøts ja yjaduꞌukpɨ yɨdeꞌen nꞌukpɨkta̱a̱jkmant yꞌadsøy japyɨ tyøjkjøtpy: “Kidi øts jadɨneꞌen nugo xjanchneꞌemy; aduky yø tøjk jøts ɨxya̱p øts nꞌuna̱ꞌjk nmøøtma̱ꞌa̱y ma̱a̱bajtkijxpy; kaꞌap øts ya̱p nbɨdøꞌøkwa̱ꞌa̱ñ, jadeꞌents øts ɨnet kaꞌ ti nya̱kt.”  
\v 8 Yɨdeꞌents øts ja ndyimyꞌaꞌejxɨ pø myɨguꞌukxɨ jaꞌ, øy ja yjagabɨdøꞌøkwa̱ꞌa̱ñ jøts ja tꞌatsmoꞌot midi ja myɨguꞌuk ja amɨdojɨyɨp, kuwa̱nɨts ja tjanchjatuꞌunt jadeꞌen, yꞌatsmøøgyøxp ɨdøꞌøn jaꞌ pønɨ ti jaty ja chøjkpy jøts ja jadeꞌen kaꞌap yꞌuknaꞌamnɨyɨt, pø nañaꞌamɨxɨ ja kyatsøjkpy.  
\v 9 Paty mee yikxon ndukmadøy: Jøts xꞌamɨdoꞌodɨt xpøktsoꞌodɨt ja Dios, mmoꞌojɨpts meets jaꞌ; mdukpa̱a̱dɨp meets jaꞌ pønɨ ti meets mgaꞌejtxɨdɨp; myikꞌawa̱a̱jtsxɨyɨdɨp meets tøjkꞌa̱a̱w jaꞌ ku øy ma̱ mguga̱jpxɨdɨt.  
\v 10 Paty ku pøn o ti tꞌamɨdøy, yikmøøpyts jaꞌ; ku pøn o ti tꞌɨxa̱ꞌa̱y, pyatpyts jaꞌ; ku pøn tøjkꞌaga̱j twɨngøxy, yikꞌawa̱a̱jtsxɨyɨpts ja o pøn. 
\p  
\v 11 ’¿Ku mee wyɨnaty mꞌukꞌuꞌnkteetyꞌaty jøts ku mꞌuꞌnk mꞌamɨdowɨdɨt ja tsa̱pkaaky, wan meets mꞌa̱a̱w mjoojt ndejɨn myajada̱ꞌa̱kt jøts meets tsa̱a̱ ja xkøjyɨt? ¿uk xmoꞌodɨt ja tsa̱a̱ꞌñ ya̱m meets ja a̱jkx ja mjaꞌamɨdøyɨyɨ?  
\v 12 ¿uk xmoꞌodɨt ja ka̱jpy ya̱m meets ja tutuꞌuty ja tø mjaꞌamɨdøyɨyɨ?  
\v 13 Øyts mee ma̱ba̱a̱t mjagatyimyꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ, mja̱jttɨpts ku xmoꞌodɨt ja mꞌuꞌnk mꞌuna̱ꞌjk midi øy tsuj pɨdsømp, ¡tits ja Dios tyungɨp, pø tsa̱jpjøtpyxɨ jaꞌ, myoꞌopts jaꞌ ja Espíritu Santo pønɨ pøn ja amɨdoꞌoxɨyɨp! 
\s1 Ku ja Jesús yiknɨma̱a̱y jøts ku ja mɨkuꞌ myøkꞌa̱jtɨn ja tyiktuujnɨ 
\p  
\v 14 Xjats ɨdøꞌøn jadeꞌen ngøjmyɨ, jam ja Jesús wyɨnaty tyikpɨdsimy ja mɨkuꞌ midi jam wyɨnaty tyikꞌejtnɨp uum tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy; jøts ku ja mɨkuꞌ pyɨdsɨɨmy jøts ja ja̱a̱ꞌy jatyɨ kya̱jpxpɨjky. Jøts ja mayja̱a̱ꞌy janch ñɨgyuma̱a̱p ja tyimyja̱ꞌwɨdøø ku ja jadeꞌen,  
\v 15 jøts ja wɨna̱a̱gɨn ñømdøø: 
\p ―Ja møj mɨkuꞌ yø ja̱a̱ꞌy ja myøkꞌa̱jtɨn yiktuujnɨp, jaꞌ yø tyuktapɨdsimpy yø myɨmɨkuꞌ midi yø ja̱a̱ꞌy myøøtꞌa̱jtp, yøꞌ wyɨndsøn myøkꞌa̱jtɨndɨ yiktuujnɨp. 
\p  
\v 16 Pømbɨts nugo ttatundɨp jøts ja tjotꞌejxwa̱ꞌa̱ndɨ, ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn ja yꞌamɨdoodɨp jøts ja tyimdyukꞌejxɨdɨt midi kɨda̱kp tsa̱jpjøtpy.  
\v 17 Wa̱ꞌa̱ts ja tnɨja̱wɨ sa̱ jaty ja wyɨnaty wyɨnmaydɨ, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―O pøn wɨndsøn, ku kyutujk ja chepta̱ꞌa̱ky jøts yja̱a̱ꞌy ja ñawyaꞌkxyɨ kawɨna̱kpiky jøts ja xem ya̱m cheptundɨ agøꞌømyɨdɨ, na̱nkyøjxɨdɨpts ja jadeꞌeñɨ jøts nɨ ja kutujk nɨti kyaꞌukwa̱nɨ, uk kuts tuꞌuk mɨguꞌuk agøꞌømyɨ cheptundɨ jøts ja ñawya̱ꞌkxnɨyɨdɨ, agøꞌømyɨts ja xem ya̱m ña̱nkyudɨgøyɨdɨ.  
\v 18 Nayɨdeꞌents mɨkuꞌmɨ pønɨ nawya̱nwa̱ꞌkxɨp ja køꞌømyɨ jøts ja agøꞌømyɨ ña̱nkyꞌayoꞌomba̱a̱dyɨ, ¿wɨndemts ja jeky yꞌejtnɨt ja myøkꞌa̱jtɨn, kidi ja jatyɨ kyudɨgøøñɨt? Yøꞌ øts ɨdøꞌøn jadeꞌen xyikwa̱mp ku meets mwa̱ꞌa̱ñ jøts ku øts ja mɨkuꞌ myøkꞌa̱jtɨn nyiktuujnɨyɨ ku øts yø ja̱a̱ꞌy ja mɨkuꞌ nga̱jpxpɨdsøjmɨyɨ;  
\v 19 pønɨ jaꞌats øts ja myøkꞌa̱jtɨn njanchyiktuujnɨp, ¿pønts meets mmɨguꞌuk yjaꞌ yiktuujnɨdɨp ku ja tka̱jpxpɨdsømdɨ ja mɨkuꞌ? Pø yøꞌøxɨ mee køꞌøm mnɨꞌøøꞌnɨyɨp jøts ku mee nugo mga̱jpxɨgøy.  
\v 20 Diosts øts ja myøkꞌa̱jtɨn nduktapɨdsøjmɨp yø mɨkuꞌdɨ, yɨdeꞌen ɨdøꞌøn xja̱ꞌgyukɨdɨt jøts ku ja Dios tø tyikmenɨ ja kyutujk midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 21 ’Ku tuꞌuk jotmøkja̱a̱ꞌy tꞌejxꞌity tyøjk, janch yikxon ja ta̱ꞌtspiky tø tsøøjmjøꞌkixy ja taꞌoꞌjk, pønts ja mayɨp jadeꞌen, jadeꞌents pyɨkta̱ꞌa̱ky ja jap tøjkjøtpy jotkujk tyikꞌity, kaꞌap ja ti tkumay.  
\v 22 Jøts kuts jam jaduꞌuk jawaanɨ jotmøk yja̱ꞌa̱ty jøts ja myɨmajada̱ꞌa̱gɨyɨ, tukɨꞌɨyɨ tyaꞌoꞌjk ja pyøjkxɨyɨ midi ja yꞌuktamøj, jøts pyɨkta̱ꞌa̱ky ja yikjaꞌabøkøjxnɨ ti jaty ja jam yjagyejpy. 
\p  
\v 23 ’Pøn ø xkabudøjkɨp, jaꞌ øts ɨdøꞌøn xmɨdsepwa̱mp; jøts ku øts pøn ti møøt njapøkmukwa̱ꞌa̱ñ jøts ja jɨnaxy tpøkwaꞌkxy. 
\s1 Ku ja mɨkuꞌ jadɨgojk tꞌawɨmbetɨ ja chɨnaadya̱a̱jk 
\p  
\v 24 ’Ku ja mɨkuꞌ tmajtstuꞌuty ja ja̱a̱ꞌy, jøts ja nugo wyɨdity o ma̱ tøꞌøts etjøøjty, tjaꞌɨxa̱ꞌa̱y ja pyooꞌkxa̱a̱jk; jøts ku ja nɨma̱ tkapa̱a̱ty, jøts ja wyɨnmay: “Tiku øts ndøjk jadɨgojk ngaꞌawɨmbetɨ ma̱ tø ndsøøñ.”  
\v 25 Jøts ku ja wyɨmbity, jadeꞌents ja ja̱a̱ꞌy ja tpa̱a̱ty sa̱m tuꞌuk ja tøjk tawa̱ꞌa̱ts, peꞌety ja̱a̱xy ja jap.  
\v 26 Wɨnets ja chøøñ jadɨgojk jøts ja janɨwɨxujk tja̱a̱ktyimyꞌatsway ja myɨmɨkuꞌ jawaanɨ kaꞌøydɨ sa̱m ja kyamajada̱ꞌa̱gyɨn, jøts ja jadɨneꞌen ttatøkɨdɨ ja ja̱a̱ꞌy, tsɨnaadya̱a̱jk ja tyikwa̱ꞌa̱ndɨ, jøts ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen jɨnaxy myøwa̱ꞌa̱ñ, nɨgɨdi ja yꞌijty jadeꞌen øyɨm ɨdøꞌøn wyɨnaty ja mɨkuꞌ ja jam tjamøøtꞌaty tuꞌumchɨ. 
\s1 Pøn ja xemɨkøjxpɨt xonda̱a̱jkɨn myøøtꞌajtpy 
\p  
\v 27 Ɨxam ɨdøꞌøn ja Jesús wyɨnaty jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ ku tuꞌuk tøꞌøxyøjk jam ja̱a̱ꞌy agujkp møkꞌampy wya̱a̱ñ: 
\p ―¡Janch kawɨnmaañɨ tmøøtꞌaty ja xonda̱a̱jkɨn pøn tø myikeꞌexyɨ jøts pøn ja cheꞌtsk tø mduktayeegyɨ! 
\p  
\v 28 Xjats yɨdeꞌen ja Jesús yꞌadsøøy: 
\p ―¡Janch nekɨm jaꞌadɨ pøn tpatmadoodɨp ja Dios kyajpxy jøts ja jadeꞌen tpadundɨ! 
\s1 Ku ja kaꞌøyja̱a̱ꞌy ttamɨdowdɨ jøts yiktukꞌejxtɨt ja mɨla̱grɨ 
\p  
\v 29 Namyukꞌadøjtsɨdɨp ja ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty ma̱ ja Jesús, jøts ja tnɨmaabyɨna̱xwa̱ꞌjky: 
\p ―Nɨwɨneꞌen ja ya̱mbɨ ja̱a̱ꞌy kyaꞌøyɨdɨ, ñadyijyɨ tnɨja̱wɨwya̱ꞌa̱ndɨ pønɨ janch ku nDios Uꞌngɨ, paty tꞌamɨdowdɨ jøts yiktukꞌejxtɨt ja mɨlagrɨꞌa̱jtɨn; nɨwɨneꞌents kyaꞌukyiktukꞌejxnɨdɨt, wan jaꞌayɨ midi ja kugajpxy Jonás ojts tyukꞌijxyɨdɨ.  
\v 30 Nayɨdeꞌents sa̱ ja Jonás ojts tꞌejxpajtꞌaty ja Nínive ja̱a̱ꞌdyɨ, nayɨdeꞌents øts ya̱ꞌa̱tpɨ ja̱a̱ꞌy xꞌejxpajtꞌa̱tt.  
\v 31 Ku wyɨnaty kyutuky ja et ja xøøw, ku ya̱ꞌa̱tpɨ ja̱a̱ꞌy nøjkx yiktɨɨdyundɨ, jøts ja wɨndsøndøꞌøxy yø ñɨdanaagyukɨyɨdɨt jøts ja ñɨꞌøønɨyɨdɨt pøn tnɨdsoꞌon jagam et ja Salomón, jøts ja tꞌejxøø tnɨja̱ꞌwɨyøø ja wyijyꞌa̱jtɨn; ɨxya̱ts jaduꞌuk tø kyaxɨꞌɨky jawaanɨ wijy midi tjɨna̱jxp ja Salomón, nayɨdeꞌents meets ja xkagupiky.  
\v 32 Nay jats ja Nínive ja̱a̱ꞌy wya̱ꞌkukɨdɨt ku ja tɨɨdyuꞌunɨn ña̱xt ku yiktɨɨdyuꞌundɨt ya̱ꞌa̱tpɨ ja̱a̱ꞌdyɨ, jøts yiknɨꞌøønɨdɨt; jaꞌagøjxp ku ja Nínive ja̱a̱ꞌy neꞌegɨ tyiktɨga̱jtstøø ja chɨna̱a̱ꞌyɨndɨ ku ja Jonás ja ojts tyukmadøyɨdɨ ja Dios kyajpxy ja Dios yꞌayuujk; ɨxya̱ts jaduꞌuk tø kyaxɨꞌɨky pøn tyimñɨja̱ꞌwɨp wa̱ꞌa̱ts, nɨgɨdi ja Jonás yꞌijty jadeꞌen tnɨja̱wɨ, nayɨdeꞌents meets ja ya̱m xkagupiky. 
\s1 Ja øy ja̱j midi ja̱a̱ꞌy tyikja̱ꞌgyukɨp 
\p  
\v 33 ’Kaꞌaxɨ pøn ja̱j ttuknɨdøøbyøkɨ jøts ja yikyuꞌutst o ma̱, uk jøts ja yikujupt kajuun patkiꞌpy, jaꞌagøjxp ja tyøøbyiky jøts ja yikpɨkta̱ꞌa̱kt ma̱ yja̱jt, kuts jam pøn tyøkɨt tyukꞌejxpa̱a̱tpts ja o ti.  
\v 34 Jadeꞌen ɨdøꞌøn yø mween nꞌukpɨkta̱a̱jkɨnt sa̱m ja̱jɨn, yøꞌøts tyikuja̱jta̱a̱jkɨp tyikudøøꞌkxa̱a̱jkɨp amuum ja mneꞌkx ja mgojpk; kuts ja mween yꞌøyꞌaty nayɨdeꞌents ja amuum tjagyejpy ja neꞌkx ja kojpk, kaꞌap ja ttuktuñ kyaꞌøybɨ.  
\v 35 Øyɨmts xꞌejxtɨt jøts kidi xyikꞌooktɨ ja ja̱j midi wa̱ꞌa̱ts ja̱jp, jøts kidim jadeꞌen mja̱ttɨ sa̱m ja̱j kyaꞌityɨn, sa̱m ja ja̱jɨn midi kawa̱ꞌa̱tsja̱jp jøts yikꞌayowɨn kubeꞌets kugoots.  
\v 36 Pønɨ mwɨnma̱a̱ꞌnbya̱ttɨpts øy yikxon, ja ja̱jts ɨdøꞌøn ndejɨnt mgayikꞌooꞌktɨp jøts kaꞌ jadeꞌen mꞌettɨ sa̱m o pøn kugootstujpy chøønɨn nɨti wɨnma̱a̱ꞌñ, o nugo chaachjawɨnꞌejxꞌooktɨ. Kuts meets, wa̱ꞌa̱ts meets ja mdukꞌejxpa̱a̱dyɨdɨ pønɨ ti døꞌøn mꞌejxwa̱ndɨp, kaꞌ ti jaduꞌuk chøkyɨ, jadeꞌen ja myikuja̱jta̱a̱gɨyɨdɨ myikudøøꞌkxa̱a̱gɨyɨdɨ sa̱m ja̱j wa̱ꞌa̱ts mdukꞌejxpa̱a̱dyɨdɨ o ti. 
\s1 Ku ja Jesús ttamɨgajpxy sa̱ yꞌadøꞌøtstɨ ja fariseotøjktɨ møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ 
\p  
\v 37 Kuts ja Jesús jadeꞌen kya̱jpxꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ, xjats fariseo ja tuꞌuk wya̱a̱jøø tyɨga̱m kaabyɨ. Kuts ja jam tyøjkɨyɨɨꞌñ jøts ja yꞌɨxa̱a̱jky, kaabyajt twɨnguwaꞌatsɨyɨɨꞌñ.  
\v 38 Jøts ja fariseo janch ñɨgyuma̱a̱p tyimyja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ku ja tꞌijxy ja Jesús kyagøbujy ya̱m ja kyaawya̱ꞌa̱ndɨ, jadeꞌen ɨdøꞌøn ja tsɨna̱a̱ꞌyɨnꞌa̱ttɨ kaꞌap ja nugo kyøbujtɨ, yɨdeꞌen ja tyika̱jpxtɨ jøts jaꞌ ja tyanɨwa̱ꞌa̱tsꞌa̱jttɨp ku ja kyøbujtɨ, jøts ja kyapøkpyattɨ.  
\v 39 Yɨdeꞌents nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja tnɨma̱a̱y ku ja jadeꞌen tꞌijxy wyɨnmay: 
\p ―Jadeꞌen mee fariseotøjk mja̱a̱ꞌyꞌaty, jaꞌayɨ mee mjanchkamɨjotkukɨp sudso ja texy ja ta̱s nɨkɨjxyɨ nadyijyɨ wa̱ꞌa̱ts yꞌett, jøts kaꞌap ja xunkꞌa̱ttɨ pønɨ sa̱dam ja yjøtpy. Nɨ xkaja̱ꞌgyukɨdɨ kudam mꞌa̱mp mjotp tum ja axøøkpɨ yigaappɨ xjamøøtꞌa̱ttɨ ku ja̱a̱ꞌy nugo xwɨnꞌøøndɨ xwɨmaatstɨ.  
\v 40 ¡Nugo mee mdyimyøꞌøty! ¿Kaꞌ xnɨja̱wɨdɨ ku tuꞌugyɨ ja kojpɨ tø tyikꞌøyɨ ja mꞌanmɨja̱ꞌwɨndɨ jøts ja pɨkta̱ꞌa̱ky?  
\v 41 Jadeꞌeñɨ Dios mgupøkɨyɨdɨt ku amumjoojt mdsojkɨngøjxp xunkꞌa̱ttɨt ja pudøjkɨn. Jadeꞌen ja mꞌanmɨja̱ꞌwɨn ja wa̱ꞌa̱tsꞌa̱jtɨn tpa̱a̱ttɨt. 
\p  
\v 42 ’¡Mjanchꞌayøøy me fariseotøjktɨ! Køx kɨda̱ꞌa̱k meets xjanchkugubatkixy jøts kaꞌap neꞌegɨ xpaduꞌunxɨdɨ midi ja Dios kyutujk jawaanɨ neꞌegɨ yjanɨꞌaneꞌempy, ku ja ttsøky ja øy tɨɨdyuꞌunɨn, ja paꞌayoꞌejxk, jøts ja janchja̱ꞌwɨn. Ya̱ꞌa̱tpɨ meets ɨdøꞌøn neꞌegɨ jawaanɨ mjapa̱a̱tꞌa̱jtɨp mbaduꞌump. 
\p  
\v 43 ’¡Mjanchꞌayøøy mee fariseotøjktɨ!, ku mee tum jam mnachøkyɨdɨ mdsɨnaawya̱ꞌa̱ndɨ tsa̱ptøjkꞌokp wɨndsønɨn. Jøts ku tuuꞌa̱jy, øy pa̱a̱t meets ja nagya̱jpxpooꞌkxɨ xtsoktɨ, myikwɨndsøꞌøgɨp myikwɨnja̱wɨp meets, ejxɨm meets jadiꞌiñɨ myikwɨna̱jxnɨ. 
\p  
\v 44 ’¡Meets tsaachꞌata̱a̱yja̱a̱ꞌdyɨ, jøts mꞌayøøy mee ka̱jpxwejpɨtøjkmɨdɨ! Jadeꞌen mee mna̱nkyaxjɨꞌɨgyɨ sa̱m ja ooꞌkpɨ kajuunɨn øy nɨkøjx kyaxjɨꞌɨky jøts kaꞌ nadyijyɨ tyikaxjɨꞌɨky pønɨ sa̱dam ja yjøtpy. 
\p  
\v 45 Xjats ja ka̱jpxwejpɨtøjk nɨduꞌuk yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Wɨndsøn, ku jadeꞌen mwa̱ꞌa̱ñ xukꞌayojɨp øøts yø nayɨdeꞌen. 
\p  
\v 46 Jøts ja Jesús yɨdeꞌen yꞌadsøøy: 
\p ―¡Mjanchꞌayøøy mee ka̱jpxwejpɨtøjk nayɨdeꞌendɨ!, ku ja kutujk xyikꞌøyɨdɨ kamaabyɨm, kaꞌ meets ja køꞌøm xꞌuktunɨ, ja pujx ja ka̱jp meets ja mdukmɨdanaapy, kamadøyɨm meets ja xꞌukja̱ꞌwɨñɨ. 
\p  
\v 47 ’¡Mjanchꞌayøøy meets!, ku ya̱m xjanchꞌukyikꞌøyɨdɨ xyikpa̱a̱dɨdɨ ja ooꞌkpɨ nɨpots pøn ja mꞌa̱pteety yikꞌooktøø, ja Dios kyugajpxy.  
\v 48 Jadeꞌen yø yikja̱ꞌgyukɨñɨ sa̱m o ti pøn kajpxyꞌaty tyikꞌity, kajpxy meets ja yja̱wɨ xyikꞌejtnɨ møøt ja mdeetyꞌa̱ptɨ ku ja tyikꞌooꞌktøø ja Dios kyugajpxy, jøts meets ɨxya̱m xyikꞌøyɨmɨ xyikpa̱jtɨmyɨ ma̱ ja ña̱xøjkɨdøø. Mdsaachpaꞌayøøpy meets ja xijy jadeꞌen. 
\p  
\v 49 ’Paty tam ɨdøꞌøn ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ yɨdeꞌen: “Ndanɨgaxp meets ngugajpxy møøt ngudanaabyɨdɨ, myikꞌookpts meets ja wɨna̱a̱gɨn; jøts pønts ja̱a̱kjata̱ꞌa̱ndɨp, myikꞌayoꞌomba̱a̱ttɨpts meets jaꞌ.”  
\v 50 Meets Dios ja mdagubatɨdɨp wɨneꞌenɨn ɨxa mna̱xwiiꞌñɨtja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ ku ja mꞌa̱pteetyɨ tø tyikꞌooktɨ ja Dios kyugajpxy. Tukɨꞌɨyɨ ja tpayøꞌøgyøxt, jaayɨp ja tpayøꞌøbyɨna̱xwa̱ꞌa̱kt kuuyɨp ja na̱xwiiꞌñɨt choꞌonda̱a̱jky,  
\v 51 kuuyɨp ja Abel tꞌooꞌkꞌa̱wɨyɨɨꞌñ jaba̱a̱t ku ja Zacarías yꞌoꞌjky, ku ja̱a̱ꞌy ja yikꞌoꞌjkøø jap tsa̱ptøjkjøtpy ma̱ ja alta̱jr jap. Paty me ndukmadøy jøts ku Dios ja ttabayøꞌøty ja ya̱mɨt na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 52 ’¡Mjanchꞌayøøy mee ka̱jpxwejpɨtøjktɨ!, ku xꞌama̱ꞌa̱tꞌa̱jtɨdɨ ja Dios kyutujk; køꞌømyɨ meets ja mnadyamɨdsøkyɨ, nɨ xkabadumɨdɨts jaꞌ, jøts nɨ xkaduknɨja̱ꞌwɨmɨdɨts ja abikpyɨdɨ pøn ja tjanɨja̱wɨwya̱ndɨp. 
\p  
\v 53 Ku ja Jesús jadeꞌen wya̱a̱ñ, jøts ja ka̱jpxwejpɨtøjk møøt ja fariseotøjk yjantyimꞌa̱mbøjktøø. Jantyimyikmɨꞌa̱mbøjk ja Jesús jøts ja tanejkɨnꞌampy tjantyimyiktøwdɨ ñadyijyɨ tigati.  
\v 54 Øyɨk ɨdøꞌøn ja ti tꞌukmadoꞌodɨt, yꞌamaaꞌtskꞌejxwa̱ndɨpxɨ jaꞌ jøts ja jatyɨ ttanɨꞌøønɨdɨt pønɨ ti ja kyaꞌukꞌømyadoodɨp. 
\c 12  
\s1 Ku ja Jesús tnɨga̱jpxɨ ja fariseotøjk kyaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ jøts yikjøpja̱wɨt 
\p  
\v 1 Yikxon ja ja̱a̱ꞌy yjantyimñañɨmujkpajtɨdøø milꞌampy, nugo yjanchꞌadøtsnɨdɨ, xem ya̱m yjanchnadyateeñɨdɨ. Jøts ja Jesús ja pyabøjkpɨtøjk tnɨmaabyɨna̱xwa̱ꞌjky: 
\p ―Øyɨm mnayꞌejxꞌetɨdɨt ejxɨm yø fariseotøjk kyaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ mdawɨnꞌɨɨñɨdɨ ti sa̱ yø iiy wya̱nɨdɨ, jabɨ wa̱ꞌa̱tsts yø iiy ñadyijyɨdɨ.  
\v 2 Wants uk jadeꞌen, kaꞌaxɨ ma̱ ti yuꞌuchꞌity, kuwa̱nɨxɨ ja øy juunɨ yjadyimyikpa̱a̱ty; uk kuts o ti yjayikꞌamaaꞌtskꞌaty, kuwa̱nɨts ja yiknɨja̱wɨ.  
\v 3 Jadeꞌenꞌampy ja wa̱ꞌa̱ts nøjkx yiknɨja̱wɨ ti jaty mee mdumpy amaaꞌtsk, ti jaty mee mgayiknɨgaxjɨꞌkpy, adsuꞌjkyts ja yꞌuknɨgaxjøꞌknɨt sa̱m o ti xɨnaxy wa̱ꞌa̱ts kyaxjɨꞌɨky. O me ti amaaꞌtsk xjakajpxy, øy meets ja pøn xjagadukmadøy, wa̱ꞌa̱ts ja nøjkx yika̱jpxnaxy ejxɨm ti tøjkøjxp yika̱jpxwaꞌkxyɨn jøts yiknɨja̱wɨt. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy jøts ku ja tuꞌugyɨ pøn yiktsøꞌøgɨp 
\p  
\v 4 ’Mee mɨguꞌuktøjktɨ pøn jaty ø xpabøjkp, meets ɨdøꞌøn nnɨmaapy jøts kidi xtsøꞌøgɨdɨ ja yikja̱a̱ꞌyꞌooꞌkpɨdɨ, pø kaꞌaxɨ anmɨja̱ꞌwɨn ja tjadyimyikꞌooktɨ øy ja wyɨnaty tø tjayikꞌøøky ja ñɨneꞌkx.  
\v 5 Jaꞌats mee ndukmadoowampy jøts ku jaꞌ xtsøꞌøgɨdɨt ja Dios pøn tyikutujkp jøts mnøjkxtɨt ayoda̱a̱jkjøtpy ya̱m meets ja oꞌjkɨn tø xjaꞌixy. Jaꞌats ɨdøꞌøn mdsøꞌøgɨdɨp. 
\p  
\v 6 ’Kaꞌ meets Dios mꞌejxɨgøyɨ, ¿ti sa̱ ja nɨmagoxkpɨ joon choba̱a̱ty jøts ja yiktagujuy majtsk ja puxmeeñ?  
\v 7 Machøyba̱a̱t meets mwa̱a̱y ja myikꞌejtnɨyɨ. Paty kaꞌ mdsøꞌøgɨdɨt, ti sa̱ ja mutsk jonuna̱ꞌjk ja tkaja̱ꞌdyɨgøy; ma̱ts meets ja ndejɨnt mja̱ꞌdyɨgøøꞌñɨyɨt. 
\s1 Pøn jaty tꞌøñɨga̱jpxp tꞌøñɨmadya̱kp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo jam mayja̱a̱ꞌy agujkp 
\p  
\v 8 ’Yikxon mee xꞌukmadoꞌot, pøn ø xpuka̱jpxɨp, pøn wa̱mp mayja̱a̱ꞌyjøøjty jøts ku øts ja xpabiky, nayɨdeꞌents øts ja møk nnɨtanɨt jam Dios wyɨngujkp ma̱ myayꞌa̱nkɨlɨs ja jam møøt;  
\v 9 pønts ø xkabuka̱jpxɨp, pøn wa̱mp mayja̱a̱ꞌyjøøjty jøts ku øts ja kaꞌ xpabiky, nayɨdeꞌents øts ja nɨwɨneꞌenɨn ngaꞌejxka̱pt, nɨwɨneꞌenɨn nganɨtanɨt jam Dios wyɨngujkp ma̱ mayꞌa̱nkɨlɨs ja jam møøt. 
\p  
\v 10 ’Ja̱a̱kyikmaaꞌkxtɨp ja neꞌegɨ pøn ø tø xkaguidyimyꞌødyejtɨ, jaꞌats nɨma̱ nɨwɨndem ja kyayikmaaꞌkxtɨt pønɨ pøn tkaꞌømyɨga̱jpxtɨp ja Espíritu Santo. 
\p  
\v 11 ’Kuts pøn myiknøjkxɨdɨt jam tsa̱ptøjkjotp uk myikwa̱a̱nøjkxtɨt ma̱ kutujkta̱a̱jk ma̱ kudunk ma̱ tɨɨdyumbɨ, kidits meets ja xajotmayꞌooꞌknɨ, kidi meets ja xkumayja̱wɨ sa̱ døꞌøn jap mwa̱ꞌa̱ndɨt, sa̱ døꞌøn jap mꞌadsoꞌodɨt,  
\v 12 pø ja Espíritu Santoxɨ meets ja mdaꞌawa̱ꞌa̱nɨyɨp pønɨ sa̱ døꞌøn jap mwa̱ꞌa̱ndɨt, jaꞌ meets jap myika̱jpxɨyɨp ku tpa̱a̱tt ja et ja xøøw juunɨ mga̱jpxtɨt. 
\s1 Sa̱ ja kumeeñꞌa̱jtɨn xyikwɨnma̱a̱ꞌnmya̱ꞌjtɨnt 
\p  
\v 13 Xjats jam tuꞌuk wya̱a̱ñ jam mayja̱a̱ꞌy agujkp jøts ja tnɨma̱a̱y ja Jesús: 
\p ―Wɨndsøn, nɨma̱a̱jyɨk øts yø nmɨguꞌuk jøts wan ø xmøꞌøy ja nma̱a̱y. 
\p  
\v 14 Jøts ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Yikxon me waanɨ mꞌukja̱a̱ꞌyꞌa̱tt. Kaꞌaxɨ ø pøn tø xpɨkta̱ꞌa̱ky jøts meets ja mbɨkta̱ꞌa̱ky nyikwa̱ꞌkxɨyɨt, uk jøts øts jadeꞌen nduꞌunt sa̱mɨ kudungɨn. 
\p  
\v 15 Nayɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Øyɨm xꞌejxtɨt, nayꞌejxꞌetɨdɨm jøts kidi o ti kayakyɨm xꞌejxtɨ, kajaꞌajɨp ja̱a̱ꞌy ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn tyajujkyꞌajtpy xemɨkøjxp ku pyɨkta̱ꞌa̱ky ja mayꞌampy tmøøtꞌaty. 
\p  
\v 16 Jøts ja yɨdeꞌen tmadya̱kpa̱a̱jty tuꞌuk ja ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱ky midi ja køꞌøm ñajtsja̱ꞌwɨp jøts ja yiktamɨja̱ꞌgyukɨt midi ja ñɨmadya̱ꞌa̱kwampy, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Jaa døꞌøn wyɨnaty tuꞌuk kumeeñ ja̱a̱ꞌy jøts jantyimyꞌejtp ɨdøꞌøn pyɨkta̱ꞌa̱ky ja jam kya̱mjotp.  
\v 17 Wɨnets ja tnɨwɨnma̱a̱ꞌyɨyɨɨꞌñ jøts ja wya̱a̱ñ: “¿Ti sudso nda̱bya̱a̱tt, sudso øts yø nbɨkta̱ꞌa̱ky nduꞌunt? Kaꞌats øts nꞌabøjkꞌɨɨꞌñ ma̱ øts yø nbøkjøꞌøkt.”  
\v 18 Jøts ja yja̱a̱kwa̱a̱ñ: “Tø nnɨwɨnmayɨ sudso øts yø nduꞌunt. Yø ndsaꞌjx tam ø nyikɨda̱ꞌa̱p jøts ø nyikꞌøyɨt jawaanɨ møjpɨ, japts øts ja nbɨkta̱ꞌa̱ky nbøkjøꞌkøxt ti jaty øts ja nmøøtꞌajtpy.  
\v 19 Wɨnets ø køꞌøm nnañøꞌømxɨyɨt: Ja tidsɨk wɨnma̱a̱ꞌñuꞌnk xijy mjadyimyjadsøjkpy jabɨ ɨxya̱ts may pɨkta̱ꞌa̱ky midi kawɨna̱a̱k jumøjt mꞌajotꞌa̱tp; pooꞌkx pøk mets, kay uuk mets jotkujk xonɨ.”  
\v 20 Ya̱m ja wyɨnaty jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ jøts Dios ja ñɨma̱a̱jyøø: “Ja̱a̱ꞌgyumoꞌtpɨ, ɨxya̱m koots ɨnet mꞌooknɨt; jøts midi jap tø xpøkjɨꞌɨky, ¿pøn yø tjaꞌa̱tp?”  
\v 21 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja̱a̱ꞌy yjaty pøn ja pyɨkta̱ꞌa̱ky nugo tnɨpøkpajtp jøts ja ya̱ jotkujk ttuktanaxy ja et ja xøøw, ayoopts ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn ja yjaty jam Dios wyɨngujkp jaꞌagøjxp ku pyɨkta̱ꞌa̱ky ja ya̱ køꞌømyɨ tø tꞌajotꞌaty. 
\s1 Ku ja Dios tꞌejxꞌity pøn jaty ja yꞌuꞌngɨp yꞌuna̱ꞌjkɨp 
\p  
\v 22 Xjats ja Jesús oojknɨm tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―Yikxon ndukmadowdɨ: Kidi nugo xpamaydɨ xpada̱jtɨ ja mga̱a̱jyɨk mꞌuujkɨktɨ, ti mnɨdsøønɨdɨp, nɨ ja mwet nɨ ja mna̱a̱my mee xkagumaꞌaty ti mwetꞌa̱ttɨp.  
\v 23 ¿Ti jadeꞌen ja jujkyꞌa̱jtɨn yikpa̱a̱ty sa̱m ja kaaky jɨɨꞌkxyɨn? Pø kaꞌaxɨ. ¿Jøts ja wet ja na̱a̱my mɨba̱a̱t ja tꞌukꞌamɨba̱a̱t nayɨdeꞌen pønɨ sa̱ døꞌøn ja neꞌkx ja kojpk yikmøøtꞌaty?  
\v 24 Ejxtɨ yø jøøky, kaꞌaxɨ yø ñeꞌeptɨ kyojtɨ, kaꞌaxɨ pyɨkta̱ꞌa̱ky yɨ tyikpɨdøꞌøktɨ, kaꞌaxɨ pyɨkta̱ꞌa̱ky yø tpøkjøꞌøktɨ jøts tpɨkta̱ꞌa̱ktɨt jap tsaꞌjxjøtpy; øy yø jadeꞌen yjagatundɨ, ja Diosts yø yikjujkyꞌa̱jtɨdɨp. ¡Tits mee mdsow sa̱ ja jɨyujk jadeꞌen ja yjaꞌ yikmoꞌodɨ!  
\v 25 ¿Pøn køꞌømdsøky tyimyꞌukna̱nkyojnɨp jagujkp metrɨn øy ja ma̱ba̱a̱t jadeꞌen tjadyimyjatsøky?  
\v 26 Pønɨ kaꞌats tam ja jadeꞌen yjaty, ¿tigøjxpts ja yikmɨjotmayꞌookt? 
\p  
\v 27 ’Ukꞌejxtɨm sa̱ o ti pɨjy yøñ, ¿ti peeꞌtɨp kojtɨp yøꞌ? Jøts tɨy janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ jøts ku ja wɨndsøn Salomón nɨjadeꞌen kyanaxyojxøø sa̱m yø pɨjyɨn, øy ja ma̱ba̱a̱t tjabɨkta̱kɨjxy ja xyox.  
\v 28 Sa̱ts ɨdøꞌøn ja Dios jadeꞌen txøxy ja pɨjy midi jaty ɨxya̱m o ma̱dsoo yondɨp øy ja jabom yjayiknɨtsaañɨt; kuts meets, ¿tiku meets ɨdøꞌøn ja mgaxoxɨt? ¿Sudso meets ja xpamay xpada̱jy ti jaty mgaꞌejtxɨyɨdɨp?  
\v 29 Paty wɨngujk jotkujk mwɨdettɨt, kidi meets ja xkumayja̱ꞌwɨñɨ ma̱ xpøktɨt ti mgaꞌadyɨp mꞌuuktɨp.  
\v 30 Jadeꞌen na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ɨxya̱mdɨ pøn ja Dios yjaꞌ tkaja̱ꞌgyukɨdɨp, jaꞌ pyawɨdejtɨp tpamaydɨ tpada̱jtɨ ja pɨkta̱ꞌa̱ky ti jaty chojktɨp; kuts meets, wa̱ꞌa̱ts meets Dios Teety mnɨja̱wɨyɨdɨ ti jaty mgaꞌejtxɨdɨp.  
\v 31 Neꞌegɨ kupøjkɨdɨts ja Dios chɨna̱a̱ꞌyɨn ja kyutujk midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy, jadeꞌents meets ja mmoꞌojɨdɨt ti jaty mgaꞌejtxɨdɨp. 
\s1 Ja kunuuꞌkxy jujkyꞌa̱jtɨn midi jap tsa̱jpjøtpy 
\p  
\v 32 ’Kidits mdsøꞌøgɨdɨ, jadeꞌen me nꞌejxꞌity sa̱m pøn ja byorreeguꞌnk tꞌixy; o meets ɨdøꞌøn mganamayɨ, mdanɨtanɨyɨpts meets Dios Teety ja kyutujk, jadeꞌen meets ja mdamɨdsøkyɨ.  
\v 33 Tooktɨ pønɨ ti jaty jam mmøøtꞌa̱jttɨp jøts ja Dios jadeꞌenꞌampy xamɨyoxtɨt ku xmoꞌodɨt pøn jam ti kaꞌejtxɨdɨp pøn ayoodɨp; jadeꞌen yꞌøpyɨdsøꞌømt ku xpa̱a̱ttɨt ja jujkyꞌa̱jtɨn midi jap tsa̱jpjøtpy, midi kaꞌap mwɨndɨgøꞌxyɨdɨp.  
\v 34 Pønɨ ma̱ xnajtsja̱wɨdɨ xpa̱a̱twa̱ꞌa̱ndɨ ja jujkyꞌa̱jtɨn, nay japts meets ja mwɨnma̱a̱ꞌñ yꞌity. 
\s1 Ku ja Jesús wya̱ꞌa̱ñ ku jøpꞌejxꞌity nꞌejtɨndɨt 
\p  
\v 35 ’Aꞌejxɨ aba̱a̱dɨ mna̱nkyꞌetɨdɨt.  
\v 36 Jadeꞌen sa̱m tumbɨ tjøpꞌixy ja wyɨndsøn ku ja ñijkxy tøꞌøxñɨꞌukpɨ, jøts kuts ja wyɨmbett jøts ja jatyɨ tyikꞌawa̱a̱jtsɨt ja tøjkꞌa̱a̱w jaꞌayɨ ja yja̱ꞌa̱tt, jaꞌayɨ ja kyuga̱jpxɨt.  
\v 37 Nekɨm ja tumbɨdɨ pøn kajxa̱ꞌa̱ky pɨdsømdɨp ku ja wyɨndsøn ja pya̱a̱dyɨdɨ wijy kejy, ku ja kyama̱ꞌa̱dɨ kyaꞌettɨ ya̱m ja yja̱ꞌa̱ty; jøts tɨy janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, wan ja tkaꞌuknagyumayɨ køꞌøm jøts ja tyikꞌɨxa̱ꞌa̱kt ja tyumbɨtøjk jøts ja ttukwɨnguwaadsɨt ja kaabyajt, wan ja tkaꞌuktawɨndsøꞌøgɨ ja kaaky ja tojkx.  
\v 38 Øy ja juunɨ yjaja̱ꞌa̱ty, yjaja̱ꞌa̱ty ja tsuuꞌm yjaja̱ꞌa̱ty ja jøpkyoots, kuts ja kyayikma̱a̱ꞌgyuba̱a̱dɨdɨ jaꞌabɨ tumbɨts ɨdøꞌøn nekɨm tꞌejxtɨp.  
\v 39 Ku o pøn pyɨkta̱ꞌa̱ky tꞌejxꞌity tyøjkjøtpy, ejtp ja tjøpja̱ꞌwɨgyunaxy ja maaꞌtspɨ, kaꞌap ja ñagyuma̱a̱dɨgøyɨ pønɨ juunɨ døꞌøn ja yꞌukja̱ꞌa̱tt.  
\v 40 Nayɨdeꞌents meets ɨdøꞌøn mjøpꞌext ejtp; ku øts jadeꞌen jotmøñ nmeꞌent ya̱m ø ngayikumay, pøn ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ja myøjkudanaabyɨꞌajtpy. 
\s1 Ja tumbɨ pøn øy ejxꞌejtp 
\p  
\v 41 Wɨnets ja Pedro wya̱a̱ñ jøts ja tyiktɨɨy: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, ¿øøts yø døꞌøn yø jadeꞌen xamɨmadya̱kp, uk nɨdukɨꞌɨyɨ døꞌøn xnøjmɨ? 
\p  
\v 42 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm wya̱a̱ñ: 
\p ―Ja tumbɨ pøn yiktump ku ja myadøy ku ja yja̱ꞌgyukɨ, jaꞌats ja wyɨndsøn tanɨpøjkɨp pøn jaty ja jap tyøjkjøtpy jøts ja tyikaꞌaty sa̱ pya̱a̱tꞌatyɨn.  
\v 43 Nekɨmts jaꞌadɨ pøn jadeꞌen tpadundɨp ti jaty ja wyɨndsøn ja tø tyanɨpikyɨdɨ. Øy ja juunɨ yja̱ꞌa̱ty, ɨxapts ja jadeꞌen ttayøꞌøbyety, ɨxap ja jadeꞌen tyundɨ.  
\v 44 Ndyimñajtsja̱ꞌwɨp øts jøts ku ja wyɨndsøn ja pyɨkta̱ꞌa̱gɨt jøts ja tyukꞌejxꞌetɨt tukɨꞌɨyɨ pønɨ ti jaty ja jam yjagyejpy.  
\v 45 Pønts tkajøpꞌejxp ja wyɨndsøn, pøn jadeꞌen wɨnmaapy, jekñɨm ja tijy yja̱ꞌa̱tt, ku ja yiktamɨnɨkaagɨ ja myøøtumbɨ jøts ja jatyɨ øy sa̱gasa̱ ttuñ ja myøøtumbɨ, ja ya̱a̱ꞌy ja tøꞌøxy, jaꞌayɨ ja chøøñ ja wyɨndsøn nekɨm ja wɨnet kyay yꞌuuky, jøts ja myuktɨgøøñɨ,  
\v 46 kuts ja wyɨndsøn wyɨmbity øy juunɨ ya̱m ja kaꞌ tjøpꞌixy ya̱m ja nɨwɨneꞌenɨn tkagumay; ɨxjadam ja yja̱ꞌa̱ty jøts ja tyagubetyɨ jaꞌagøjxp ku kyaꞌøyꞌaty, ¿ma̱ døꞌøn ja yiktumbɨ jadeꞌen? 
\p  
\v 47 ’Pønts wa̱ꞌa̱ts tjanɨja̱ꞌwɨp sa̱ døꞌøn ja wyɨndsøn tjatsøky jøts ja nɨkaꞌ tjøpꞌixy jøts ja nɨkaꞌ tmɨmadøy pønɨ sa̱ ja yjawa̱ꞌa̱ñ, yikxonts ja nøjkx yiktagubety, yikxon ja yjantyimyikwojpma̱tst.  
\v 48 Pønts tkidyimñɨja̱ꞌwɨp pønɨ sa̱ tam ɨdøꞌøn ja wyɨndsøn ja tjatsøky, jøts ja kaꞌap tjøpꞌixy jøts ja kaꞌap tmɨmadøy, ñɨwyaanɨts ja neꞌegɨ yiktagubatt, kaꞌap ja neꞌegɨ jadɨneꞌen yikwopt. Ti sa̱ o ti jadeꞌen pøn o ti may yikmøøpy, nayɨdeꞌents ja yikꞌamɨdoꞌoxɨt mayꞌampy; pønts o ti yiktamɨꞌajotꞌa̱jtɨp, jɨnaxyts ja yikxon yiktabayøꞌøty. 
\s1 Jesús køjxp ja̱a̱ꞌy ñawyaꞌkxyɨdɨ 
\p  
\v 49 ’Ja tɨɨdyuꞌunɨn øts ya̱ tø nmɨmiñ na̱xwiiñ; ¡janch tyimjyawa̱mp øts ɨdøꞌøn jøts ja jeexyɨp ya̱m nyiktunkpa̱tnɨ!  
\v 50 Nnɨja̱ꞌwɨp øts ku ndana̱xt ja møj ayoꞌon, ¡ndajotmayꞌooꞌkuna̱xp øts ja jaanɨm kunɨm øts ja wyɨnaty tø ndanaxy!  
\v 51 Sa̱ mee mꞌukwɨnmay, ¿øyꞌa̱jtɨn xonda̱a̱jkɨn ti øts yja̱wɨ tø ndanɨmiñ na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy? Nømp øts jøts ku kaꞌ, na̱nkñawya̱ꞌkxɨp øts ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 52 Ya̱mnɨm ɨnet tø choꞌonda̱ꞌa̱ky, nøjkxp na̱xpts ɨdøꞌøn jadeꞌen tukmɨguꞌuk xyiktsepta̱ꞌa̱ktɨt øy ja tuꞌugyɨ yjatsøønɨdɨ, nɨdeety nɨda̱a̱ktɨ, nɨꞌuꞌnk nɨꞌuna̱ꞌjktɨ. Pøn nɨmagoxktɨ, nawya̱ꞌkxɨdɨpts jaꞌ, jøts ja ñayjɨbøkɨdɨt jagam ɨxkøꞌøm namajtsk jaty nɨdɨgøøk jaty.  
\v 53 Øts køjxp ja kawɨnꞌijxyɨm ñayja̱wɨyɨdɨt ja uꞌnkteety ja uꞌnkta̱a̱ktɨ møøt ja yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjktɨ, ja ya̱a̱ꞌy ja tøꞌøxy, tum jadeꞌen yꞌadøꞌøtstɨt ja tsuꞌ ja xaꞌkxy, ja uꞌnk ja møꞌjt. 
\s1 Ja ejxa̱ꞌa̱n sudso yiknɨja̱wɨt jøts ku wyɨnaty tø tmɨba̱a̱tꞌaty jøts kyøxt ja na̱xwiiꞌñɨt 
\p  
\v 54 Ñayɨ ñɨmaamyøø ja Jesús ja mayja̱a̱ꞌy: 
\p ―Ku xꞌejxtɨ ja yaak pyɨdɨꞌɨky ma̱ xøøw yjexy wɨnets mnømdɨ, tuꞌup tam ɨnet, janchja̱jpts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen.  
\v 55 O kuts ja poj wɨmbetꞌampy yøꞌøy ku kyaxuxpyøjy, jats mnømdɨ, janchꞌa̱nwa̱mp tam, janch tøødɨpts ɨdøꞌøn ja mꞌayuujk, janchja̱jtpxɨ døꞌøn ja jadeꞌen.  
\v 56 ¡Mee wɨnꞌøøꞌmbɨdɨ! Pønɨ mnɨja̱ꞌwɨdɨp tam sa̱ kyaxɨꞌɨky ja et ja tsa̱jp ku ti tyunwa̱ꞌa̱ñɨ, ¿tikuts nayɨdeꞌen xkanɨja̱wɨdɨ pønɨ ti døꞌøn tunwa̱jnɨp ya̱ꞌa̱tpɨ xøøw ya̱ꞌa̱tpɨ jumøjt ku ja møkꞌa̱jtɨn wyɨngaxɨꞌɨky jøts ja øy sa̱gasa̱ mjayiktukꞌejxtɨ? 
\s1 Ka̱jpxꞌøyɨdɨ jøts mnamyɨjotjɨmbetɨdɨt møøt ja mmɨdsep 
\p  
\v 57 ’¿Tiku yikxon xkawɨnmagyukɨdɨ pønɨ sa̱ døꞌøn chøkyɨ, pønɨ sa̱ døꞌøn pya̱a̱tꞌatyɨ?  
\v 58 Ku pøn mnɨꞌøønɨwya̱ꞌa̱ñɨdɨ jøts ja myiknøjkxwa̱ꞌa̱ñɨdɨ jam kudunk wyɨndum, na̱mgaꞌanɨm jam myiknijkxyɨdɨ tiku yikxon xkaka̱jpxꞌøyɨdɨ jøts ja møøt mnamyɨjotjɨmbetɨt jadɨgojk, jøts kidi myiknijkxyɨdɨ jam tɨɨdyumbɨ wyɨndum; ¿ja ti nøꞌømp ja wɨndsøn jam? Pø mgøya̱kɨdɨpxɨ ja jam jøts mee myikøya̱kt ma̱ ja ta̱jk ma̱ ja mayojr jamdɨ, jaꞌats mee myikpuxøktøkɨyɨp jøts mee myiktsuꞌumt.  
\v 59 Øts ɨdøꞌøn wa̱mp jøts ku jaanɨm mbɨdsøꞌømdɨt ku wyɨnaty tø ja multa xkubatkøxtɨ. 
\c 13  
\s1 Yajkpy øyꞌa̱jtɨn jaꞌ ku ja tsɨna̱a̱ꞌyɨn tyɨgach 
\p  
\v 1 Nayɨ wɨnet et ɨdøꞌøn ja Jesús jam ñɨmejnøø wɨnga̱a̱gɨn ja ja̱a̱ꞌdyɨ jøts ja ojts tyamɨmadya̱ꞌa̱gyɨ ku ja Pilato wyɨnaty tø tyikꞌøøky ja Galileɨt ja̱a̱ꞌy, jøts ku ja ja̱a̱ꞌñɨꞌjpy ja ttukmɨyøꞌøyɨyɨɨꞌñ ja jɨyujknɨꞌjpy midi ja wyɨnaty køꞌøm tø tꞌukyikꞌooktɨ midi ja wyɨnaty køꞌøm tø tyoxtɨ.  
\v 2 Jøts ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Jadeꞌen mee mwɨnmay jøts jaꞌ ja Galileɨt ja̱a̱ꞌy kyuja̱jtɨdɨp jadeꞌen ku ja yjantyimbyøktyundɨ sa̱m jam jadeꞌen kaꞌ pøn jam yꞌetjotptɨ kya̱jpjotptɨ.  
\v 3 Øts wa̱mp jøts ku kaꞌ; ti pøn ɨdøꞌøn kaꞌookp, nayɨdeꞌen mee mꞌookt pønɨ kaꞌ mdsɨna̱a̱ꞌyɨn xyiktɨga̱tstɨ.  
\v 4 Jadeꞌen meets yja̱wɨ mwɨnmaañɨ, ja ja̱a̱ꞌy pøn ooꞌktøø nɨma̱ktuktujk ku ja pøch ja pyajtɨdøø midi wyɨnaty janch køjxp tanaapy midi yiktejp Siloé, jadeꞌents meets yja̱wɨ mwɨnmay jøts jaꞌ ja kyubajtɨp ku ja jawaanɨ pøky tyaja̱ꞌa̱dyɨdɨ sa̱m kaꞌ pøn pøn jaty jam Jerusalén tsɨnaadyɨp.  
\v 5 Nømpts øts ku kaꞌ; nayɨdeꞌen mee mꞌooꞌkøxt sa̱m jaꞌajɨndɨ pønɨ kaꞌ mdsɨna̱a̱ꞌyɨndɨ xyiktɨga̱tstɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱ty ja iigɨ kipy midiꞌ katøømɨp 
\p  
\v 6 Xjats ja Jesús ttamadya̱kpa̱a̱jty tuꞌuk ja ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱ky jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Tuꞌuk ɨdøꞌøn ja̱a̱ꞌy, jamts ja yꞌiigɨ tsa̱ꞌa̱m ka̱m jaꞌ, jaꞌats ja yꞌatsꞌijxpy pønɨ tø døꞌøn ja wyɨnaty tyøømɨ, jøts ja nɨ tuꞌugɨn tkapa̱a̱jtøø ja tyøøm.  
\v 7 Jamts ɨdøꞌøn tyumbɨ tuꞌuk pøn ja ka̱m tꞌejxꞌejtp jøts ja tnɨma̱a̱y: “Ukmadowɨm, tɨgøøk jumøjt øts ɨxya̱m kujk njamɨyøꞌøy jøts øts ja iigɨ tsa̱ꞌa̱m njatukwa̱ꞌa̱ñ, nɨjuunɨts ø nɨ tuꞌuk ngapa̱a̱tynɨm. Yikɨda̱a̱gøjxnɨts yø ñɨguipy; nugots ja na̱a̱jx yø yja̱wɨ tyikwɨndujknɨ.”  
\v 8 Jøts ja ka̱m ejxꞌejtpɨ yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: “Wanɨmts, wɨndsøn, tja̱a̱kꞌukꞌity jadukjumøjt; nꞌukuyuꞌup øts, nꞌukta̱jyuuꞌngɨp øts yø na̱a̱jx jøts øts ja puꞌuty nbɨkta̱a̱jkɨt.  
\v 9 Kidi wan jadeꞌen tyøømɨ; pønɨ kaꞌats, wɨnets yikpoꞌjtjøꞌøkt.” 
\s1 Ku ja Jesús tyikmøkpiky tuꞌuk ja tøꞌøxyøjk pooꞌkxɨn xøøw et 
\p  
\v 10 Jøts ɨdøꞌøn ngøjmyɨ, pooꞌkxɨn xøøw wyɨnaty, jøts ja Jesús yikꞌɨxpiky jam tsa̱ptøjkjotp.  
\v 11 Jamts ɨdøꞌøn tuꞌuk tøꞌøxyøjk mya̱ktuktujk jumøjtɨp pa̱ꞌa̱m ja wyɨnaty tø pya̱a̱jtnɨyɨ. Jøts ja jadɨneꞌen kyatsøꞌøky, tø ja yjɨgujxkɨdyɨgøøñɨ, mɨkuꞌ ɨdøꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen tø tyuñɨ jøts ja nɨwɨneꞌenɨn kyaꞌukoogukɨnɨ.  
\v 12 Ku Jesús ja yꞌejxɨ, wɨnets ja ya̱a̱jxɨyɨ, xjats ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Tø mba̱ꞌa̱m mnɨwa̱a̱jtsnɨyɨ, møk møja̱a̱wnɨ mets. 
\p  
\v 13 Jøts ja ojts tkønɨxa̱jy, jøts ja tøꞌøxyøjk nay jatyɨ kyoogukɨyɨɨꞌñ jøts ja tɨy tya̱a̱ñ jadɨgojk, wɨnets ja ttukmɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ttukunuuꞌkxyja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja Dios.  
\v 14 Jøts ja møja̱a̱ꞌy midi tnɨguba̱jkꞌa̱jtp ja tsa̱ptøjk tjantyamɨꞌa̱mbɨjky ja Jesús, tigøjxp ku ja yiktsøꞌøky pooꞌkxɨn xøøw, jøts myɨguꞌuk ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Paty tuꞌunɨn xøøw jaa tudujk xøøw tø yikpɨkta̱ꞌa̱ky jøts jaa nduꞌunɨndɨt; mendɨts øy juunɨ nugo ku kyapooꞌkxɨnxøøwɨ, jadeꞌen mmeꞌendɨt pøn jaty ja na̱nkchoꞌogɨ ttsojktɨp. 
\p  
\v 15 Jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm yɨdeꞌen tꞌadsøøy: 
\p ―Mee wɨnꞌøøꞌmbɨdɨ, ¿mꞌukyikꞌijtpy meets mjɨyujk mdsaka̱a̱ mɨwøꞌømbety, jøts adøødsɨ xyikꞌettɨ ku pyooꞌkxɨnxøøwɨ? ¿Ti kidi meets ja xyikwɨnaky jøts meets nøø ja xanɨwøpy?  
\v 16 Tits ya̱ꞌa̱t tøꞌøxyøjk kyubatp ku yø kyatsoꞌokt ku pooꞌkxɨn xøøw, pø Abrahamts yø tyeetyꞌa̱pɨp jøts ja mɨkuꞌ yø mya̱ktuktujk jumøjtɨp yikpa̱ꞌa̱mbajtnɨyɨ, ¿sudsoꞌampyts yø kyamøkpøkt øy yjapooꞌkxɨnxøøwɨ? 
\p  
\v 17 Ku ja Jesús jadeꞌen wya̱a̱ñ, jøts ja myɨdsep chøꞌdyunba̱ttøø; jøts ja mayja̱a̱ꞌy tyaxonda̱ktɨp jaꞌ ku ja tꞌejxtɨ jadeꞌen ja Jesús myøkꞌa̱jtɨn tyikwɨngaxɨꞌɨky. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱ty ja morta̱s tømt 
\p  
\v 18 Yɨdeꞌents ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Tixɨk ja yꞌukyiktamɨꞌejxɨp ja Dios Teety kyutujk midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy? ¿Tixɨk jadeꞌen?  
\v 19 Jadeꞌen ɨdøꞌøn nꞌukpɨkta̱a̱jkɨn jaꞌ sa̱ møj morta̱s tømt midi ja ja̱a̱ꞌy wyøjpy kya̱mjøtpy, kuts ja myuxy jøts ja jadeꞌen yøñ sa̱m o ti møj kipy yøñ paxax paxax, jamts ja joon kyøxkeꞌeky jøts tyikꞌøyɨba̱a̱t pyaꞌan ja jam ma̱ jaty yꞌawa̱j yꞌaxeeñ ja jam. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱ty ja levadurɨ 
\p  
\v 20 Nayɨnøøm ja Jesús: 
\p ―Tixɨk øts jaduꞌuk nꞌuktamɨꞌejxɨp ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy.  
\v 21 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ndejɨnt sa̱ ja levadurɨ midi yiktamɨmøøꞌkxɨp ja ariin way jøts ja amuum tyakaagɨyɨt, jøts ja jɨch yaakt. 
\s1 Ja mutsk tøjkꞌa̱a̱w 
\p  
\v 22 Xjats ja Jesús ña̱jxy jøts ja jam ojts ñijkxy Jerusalén, yikꞌɨxpøjkp yikꞌɨxpøjkp ɨdøꞌøn jaꞌ, pønɨ ma̱ jaty ka̱jp ja tpa̱a̱ty ja møj ja mutsk.  
\v 23 Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy ja tuꞌuk yiktøøjøø: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, ¿janch nɨwaanɨ døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy ñɨtsoꞌokꞌa̱tt? 
\p Jøts ja Jesús ja tꞌadsøøy: 
\p  
\v 24 ―Janch jadeꞌen jaa ku jap kaꞌ pøn nugo aja̱wɨ ña̱xtɨ, øyɨmts xꞌejxtɨt ma̱ mdøkɨdɨt, jadeꞌen ja nꞌukpɨkta̱a̱jkɨn sa̱m ja̱a̱ꞌy ttanaxy mutsk tøjkꞌa̱a̱w; øy jap pøn yjaꞌuktøkɨwya̱nɨdɨ, kaꞌats ja yꞌukna̱jxnɨdɨt.  
\v 25 Kuts ø ndanaagyukɨt, jadeꞌen ø ndanaagyukɨt sa̱m kudøjk tyanaagyukɨn jøts tyøjkꞌa̱a̱w ja tꞌatsyikꞌaduky. Pønɨ tøts meets jap wyɨnaty mda̱ndɨ tøjkwimpy, mjaguga̱jpxɨdɨ mjatøjkwɨngoxtɨ meets jap, uk mjanømdɨ meets jap: “Wɨndsønꞌa̱jtɨm, yiktøjkɨk øøts.” Jadeꞌents mee nnøjmɨt sa̱ ja kudøjk wya̱ꞌa̱ñɨn: “Kaꞌ mee nnɨja̱wɨ pø mbøn meets, pø ma̱ mee mdsøøñ.”  
\v 26 Jats mee mwɨna̱mbɨna̱xwa̱ꞌa̱kt: “Tiku me ndejɨnt øøts xkaꞌijxyɨ, jabɨ tøts adøm ngaamyujkɨn nꞌuukmujkɨn, jabɨ mets ojts o ma̱dsoo myikꞌɨxpiky.”  
\v 27 Yɨdeꞌents mee nꞌadsoꞌot: “Tø nwa̱ꞌa̱ñ jøts ku mee kaꞌ nnɨja̱wɨ pønɨ mbøn meets. Jɨwa̱ꞌa̱ktɨ ya̱, kidi øts ya̱ xwɨnꞌejxtɨ, ¿pønxɨk ø xꞌabajxtɨp, kidi meedsɨp?”  
\v 28 Japts mjøꞌødɨt mya̱ꞌa̱xtɨt, mꞌa̱mdøtska̱a̱ttɨt mdaachtøtska̱a̱ttɨt ku xꞌejxtɨt ja Abraham, ja Isaac, ja Jacob jøts ku ja jap neꞌegɨ møøt nɨdukɨꞌɨyɨ ja Dios kyugajpxy yꞌettɨ, ma̱ Dios kyutujkta̱a̱jk ma̱ yja̱a̱ꞌy ja ttanɨtanɨ kyutujk. Kaꞌats meets jap jadeꞌen mdøkɨt.  
\v 29 Yøꞌømyujkøxtɨp na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, o ma̱dsoo choondɨt, jøts ja tpa̱a̱jtɨdɨt ja Dios myøjkunuuꞌkxɨn midi nɨpøn kyapatpynɨm, midi ja tyaꞌawijxpy ja yja̱a̱ꞌy.  
\v 30 Pøn ya̱m yikꞌejxtɨp kaꞌejxɨɨyɨmdɨ, pyadundɨpts ja neꞌegɨ sa̱ nwa̱ꞌa̱ñ, jaꞌats ɨdøꞌøn neꞌegɨ nøjkx yikmøjpɨkta̱ktɨp, pønts ñadyijyɨ ɨxya̱m møj nɨja̱ꞌwɨbɨmdɨ jøts ja kaꞌ tpadundɨ sa̱ nwa̱ꞌa̱ñ, jaꞌats ɨdøꞌøn yikꞌayowɨm ja̱ttɨp. 
\s1 Ku ja Jesús tꞌayoꞌijxy ja Jerusaléngɨt ka̱jp 
\p  
\v 31 Jøts ja fariseotøjk nay jaꞌabɨ xøøw yja̱jtøø ma̱ døꞌøn ja jam wyɨnaty jøts ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Jadeꞌen neꞌegɨ tyimyꞌøyꞌa̱tt ku mnøjkxnɨt, myikꞌookwa̱jnɨpts ja Herodes. 
\p  
\v 32 Jøts ja tꞌadsøøy: 
\p ―Nøjkx xꞌatsnøjmɨdɨ ja tsaach wya̱xꞌatøøy jøts ku ya̱myɨ jabomyɨ wɨxøjkpyɨ nja̱a̱ka̱jpxpɨdsimy ja mɨkuꞌ, nja̱a̱kyiktsøꞌøky ja ja̱a̱ꞌy jøtsnɨm ø nꞌaba̱a̱dɨt.  
\v 33 Nøjkxpɨmts øts jam Jerusalén, tuuꞌdøjkɨp ø tsojk, ti ma̱ Dios kyugajpxy abikya̱jp yꞌukꞌøøky. 
\p  
\v 34 ’¡Mets Jerusaléngɨt ka̱jp, meets Jerusaléngɨt ja̱a̱ꞌy, pø meetsxɨ myikꞌøøꞌkpy Dios kyugajpxy, meetsxɨ mna̱nkya̱ꞌjtsɨp pøn Dios kyajpxy yꞌayuujk tyikyøꞌøyɨp ku Dios ja ya̱ mjadanɨguexyɨdɨ! ¡Tø njapeemukwa̱ꞌa̱ñ njakonmukwa̱ꞌa̱ñ ja mꞌuꞌnk ja mꞌuna̱ꞌjk sa̱m tsikuna̱ꞌjk tya̱a̱k ñɨmuꞌuxyɨ tuꞌugyɨ, kaꞌats jadeꞌen tø xkupiky!  
\v 35 Ejxtɨts ɨnet ja mdsa̱ptøjk aba̱k tya̱ndɨ; øts ɨdøꞌøn wa̱mp jøts ku meets xkaꞌukꞌejxnɨt tsojk jøts ku meets jaanɨm xꞌext pønɨ juunɨ ja xøøw ja jumøjt wyɨnaty yja̱ꞌa̱ty ku mnøꞌømdɨt: “Ejxɨk Dios kyunuuꞌkx uꞌnk ñadyaguguexyɨ midi mmɨmejnɨp ja kyutujk.” 
\c 14  
\s1 Ku ja Jesús tyikmøkpiky ja ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty kexp 
\p  
\v 1 Xjats ɨdøꞌøn yɨdeꞌen yja̱jty ku pooꞌkxɨn xøøw tpa̱a̱jty, ojts ja Jesús kaabyɨ ñijkxy jam wɨndsøn tyøjkwɨndum pøn ja fariseotøjk wyɨndsønꞌa̱jtɨp. Jamts ɨdøꞌøn jaꞌadɨ ja ti ma̱ ja yꞌettɨ, jam ja tpaꞌejxtɨ tpagowdɨ.  
\v 2 Jamts wyɨnaty tuꞌuk ja̱a̱ꞌmyɨ pøn keꞌexpa̱ꞌa̱m pøjkɨp.  
\v 3 Jøts ja Jesús tnɨma̱a̱y ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ møøt ja fariseotøjktɨ, yɨdeꞌen ja tyiktɨɨy: 
\p ―¿Kutuky jøts ja pama̱a̱ꞌy choꞌokt pooꞌkxɨn xøøw u kaꞌ? 
\p  
\v 4 Jøts kaꞌap ja yꞌadsowdɨ, amøñɨ ja yꞌettɨ. Wɨnets ja tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ ja pama̱a̱ꞌy jøts ja tyiktsøøjky, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y jøts ku ja ñøjkxnɨt.  
\v 5 Wɨnets ja tnɨma̱a̱y ja fariseotøjktɨ: 
\p ―¿Pøn yjɨyujk chaka̱a̱ jatyɨ tkaꞌukyikpɨdsømp ku ja ja̱ꞌjøtpy kyunaxy øy yjapooꞌkxɨnxøøwɨ? 
\p  
\v 6 Nɨkaꞌ ɨdøꞌøn yꞌadsojɨmbettɨ, nɨsa̱ ja kyawa̱ꞌa̱ndɨ. 
\s1 Ja tøꞌøxñɨgaabyɨ tøꞌøxñɨꞌukpɨdɨ 
\p  
\v 7 Jamts ɨdøꞌøn ja Jesús tꞌijxy ja mɨgaabyɨdɨ jøts ku ja twɨꞌejxtɨ ja chɨnaabyajtɨ ku ja twɨnguwaadsɨdɨ ja kaabyajt jam, jam ja yꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨ ma̱ døꞌøn ja myøjtøkɨdɨt jøts ja ojts tꞌaneꞌemy: 
\p  
\v 8 ―Ku pøn mwa̱wɨdɨt tøꞌøxñɨgaabyɨ tøꞌøxñɨꞌukpɨ, kidi jam jatyɨ mꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨ ma̱ ja tsɨnaabyajt jam ja wɨndsøn tø yiktanɨbɨkta̱a̱gɨ, jaa ku ja wyɨnaty yja̱ꞌa̱ty ya̱m meets jam tø mꞌɨxa̱jknɨ;  
\v 9 jøts ja kujøøn kudøjk mnøøꞌmxɨyɨdɨt pøn wyɨnaty tø mwayɨdɨ: “Tanɨ me waanɨ, wan ya̱ꞌa̱t jam tsøønɨ.” Xjats kuwa̱nɨ mjanchjajɨwa̱ꞌa̱ktɨt tsøꞌødyumbɨm jøts jam mꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨt ma̱ o pøn yꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨ.  
\v 10 Ku pøn jadeꞌen mwa̱wɨdɨt, neꞌegɨ øyts ku mꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨt ma̱ o pøn yꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨ; køꞌømnɨmts ja kujøøn kudøjk ja mdukmadowɨdɨt ku ja jam wɨngon myeꞌent, jøts ja mnøøꞌmxɨdɨt: “Ya̱, mɨguꞌuk, na̱x mdsøønɨdɨ ma̱ jam yikꞌayowɨm tø mdyimyꞌɨxa̱knɨdɨ.” Jadeꞌents meets ja xajotkujkꞌa̱ttɨt neꞌegɨ ku jadeꞌen køꞌøm myiktukmadoꞌodɨt, ya̱m ja jam chøønɨdɨ pøn jaty ja kaabyajt tø twɨnguwaadsɨdɨ.  
\v 11 Pøn køꞌøm namyøjpɨkta̱a̱jkɨp, yikꞌamutskpɨkta̱kpts ja nøjkx, pønts kanamyøjpɨkta̱a̱jkɨdɨp pøn kaꞌejxɨɨyɨmdɨ, jaꞌats neꞌegɨ møjtøkɨdɨp, jaꞌ yikmøjpɨkta̱ꞌa̱ktɨp. 
\p  
\v 12 Ñayɨ ñɨma̱a̱y ja ja̱a̱ꞌy jaꞌ pøn ja wyɨnaty kaabyɨ tø wyayɨ: 
\p ―Ku pøn xyikaawya̱ꞌa̱nt, kidi jaꞌayɨ nugo xway pøn jaty møøt mnamyayɨyɨ, nɨ ja mmɨguꞌuktøjk xkawa̱ꞌa̱t, nɨ ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy xkawa̱ꞌa̱t pøn jaty jam mmɨgujøønꞌajtpy mmɨgudøjkꞌajtpy. Kaꞌap jaꞌayɨ xwa̱ꞌa̱t pøn jatyɨ myɨwɨmbejtxɨyɨp pønɨ ti jaty mets myajkpy.  
\v 13 Ja neꞌegɨ mwa̱ꞌa̱p ja ayoobɨ ja̱a̱ꞌy, ku ti xøøw xuꞌunt, wa̱w jaꞌ pøn katiꞌejtxɨdɨp, pøn kyøꞌ tyeky ma̱ꞌa̱ttɨ, uk yꞌejxɨdɨ sa̱gasa̱, pømbɨ tyeky kaꞌejtp, pømbɨ jam wɨna̱p.  
\v 14 Neꞌegɨ nekɨmts jadeꞌen mnayja̱wɨyɨt, pø kaꞌaxɨ ja mdunwɨmbejtxɨyɨ nayɨdeꞌen pønɨ ti mets ja tø xmøꞌøy, jaanɨmts ja xwɨnꞌext sa̱ ja mwɨngaxøjkxɨyɨt ku jadɨgojk jujkyꞌa̱jtpɨ pyɨdsøꞌømdɨt pøn jaty tø tpadundɨ pønɨ sa̱ jaty pya̱a̱tꞌatyɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty ja møj aꞌux 
\p  
\v 15 Xjats nɨduꞌugɨn ja fariseotøjk wya̱a̱ñ pøn jam wyɨnaty tø twɨnguwaadsɨdɨ ja kaabyajt, jøts ja tnɨma̱a̱y ja Jesús: 
\p ―Nekɨm xøñɨm jaꞌadɨ pøn kaꞌadyɨp jadeꞌen ku Dios ja kyutujk ttanɨtanɨt ja yja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 16 Jaꞌats ja Jesús tnɨma̱a̱y: 
\p ―Tuꞌuk ɨdøꞌøn ja̱a̱ꞌy tꞌaꞌejxɨyɨɨꞌñ ja aꞌux møjꞌampy, tøts ja wyɨnaty ttukmadøy ja mayja̱a̱ꞌy pøn jaty ɨdøꞌøn ja wya̱a̱wampy.  
\v 17 Kuts ja aꞌuxꞌa̱a̱ts tpa̱a̱jty, xjats ja tkejxy tyumbɨ jøts ja tꞌatstukmadoowa̱ꞌa̱ñ pøn jaty ɨdøꞌøn ja wya̱a̱wampy jøts ja tꞌatsnøjmɨt: “Ja̱mtstɨk, jamɨk tukɨꞌɨyɨ aꞌejxɨ aba̱a̱dɨ yꞌejtnɨ.”  
\v 18 Jøts ja tum jadeꞌen ñañɨka̱jpxuꞌudyɨdɨ jøts ku ja kaꞌ ñøjkxtɨt, yɨdeꞌen ja yjawyeembɨ wya̱a̱ñ: “Na̱a̱jx ø tø njuy, jaꞌats ø nꞌatsꞌejxwampy, mee mjanchꞌukmaaꞌkxp.”  
\v 19 Jøts jaduꞌuk yɨdeꞌen wya̱a̱ma̱a̱: “Ndsaka̱a̱ ø magoxk yuundɨ tø njuy, jaꞌats ø nꞌejxma̱tswampy pønɨ yuup ɨdøꞌøn uk kaꞌ; mjanchꞌukmaaꞌkxp ɨnet ɨdøꞌøn, kaꞌ øts ɨnet ndsoont.”  
\v 20 Jøts jaduꞌuk wya̱møø: “Tyimyjemyꞌamajtskɨpnɨm øts, patyts øts ɨnet kaꞌ nmajada̱ꞌa̱kt jøts øts ɨnet kaꞌ nnøjkxt.”  
\v 21 Kuts ja tumbɨ wyɨmbijty jøts ja ttukmadøøy ja wyɨndsøn sa̱ jaty ja wyɨnaty tø yiknøjmɨ. Jøts ja wɨndsøn yjantyimyꞌa̱mbɨjky jøts ja tnɨma̱a̱y ja tyumbɨ: “Tsojk nøjkx nøøꞌa̱jy tuuꞌa̱jy wɨneꞌen yø ka̱jpjoojt, jøts xwa̱a̱meꞌent ja ayoobɨ ja̱a̱ꞌdyɨ møøt jaꞌadɨ pøn sa̱gasa̱ ejxɨdɨp, pøn kyøꞌ tyeky ma̱ꞌa̱ttɨ, pøn wɨna̱ptɨ.”  
\v 22 Jøts ja tumbɨ yjatsoꞌongojmɨ jøts ku wyɨmbijty jøts tnɨma̱a̱y ja wyɨndsøn: “Tø øts wɨndsøn ɨdøꞌøn jadeꞌen nduñ sa̱ tø mwa̱ꞌa̱ñɨn, ja̱a̱kwɨnda̱mpts ja tsɨnaadya̱a̱jk ja pooꞌkxa̱a̱jk.”  
\v 23 Wɨnets ja wɨndsøn ja tyumbɨ tnɨma̱a̱y: “Nøjkx tuuꞌ xkuyøꞌøy ma̱ jaty paduuꞌ ma̱ jaty ti, jøts pøn jaty mbatpy møkꞌampyts ja xwa̱a̱meꞌent jøts ya̱ xkuwa̱wɨt, ujts øts yø ndøjkjoojt nꞌejxwa̱ꞌa̱ñ.  
\v 24 Tyimñømp øts ɨxya̱m, kawɨndem xøøw øts ja xja̱ꞌgya̱jpɨdɨ ja nꞌaꞌux pøn jaty øts ja jawyeen tø njadanɨway.” 
\s1 Tukɨꞌɨyɨ nnadyamɨyoxant ku Cristo nbaduꞌunɨnt 
\p  
\v 25 May ja̱a̱ꞌy ja Jesús o ma̱dsoo padsoꞌonɨp jøts ja pyawɨdityɨyɨ; jøts ja tukꞌojk tnɨwa̱ꞌkꞌawɨdijty jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p  
\v 26 ―Pøn jaty øts ya̱ xpawɨdejtɨp, pønɨ jaa pøngapøn, pøn tpaꞌayoodɨp tyeety tya̱a̱k, yꞌuꞌnk ñɨdøꞌøxy, chøꞌ yꞌuch, myɨguꞌuktøjk, uk køꞌøm pa̱a̱t ñabyaꞌayøyɨ, kaꞌats øts ja mɨba̱a̱t nbabøjkpɨꞌa̱tt.  
\v 27 Kajaꞌajɨp ø nbabøjkpɨꞌajtpy pøn ja ayoꞌon tkamɨdanaadyɨp pøn ø xkabaduujnɨdɨp ja njaꞌ, xjapawɨdetwa̱ndɨpts øts, kaꞌats øts yjadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌy nbabøjkpɨꞌaty.  
\v 28 Ti kaꞌ meets ja jawyeen xanɨpa̱a̱ty, ku pøn pøch køjxp tꞌukyikpɨdøꞌøkwa̱ꞌa̱ñ pønɨ ti jaty ɨdøꞌøn tsojkɨp jøts ja yꞌaba̱a̱dɨt pønɨ wɨneꞌenɨn ja chøkyɨ ja ga̱stɨ, jawyeents ja yiktanɨpa̱tkixy.  
\v 29 Kuts nugo ja pøchkojpk pyɨdøꞌøkixy jøts ja nɨkaꞌ yꞌaba̱a̱dɨ, janch nɨgajpxy nɨmadya̱ꞌa̱kts ja yjaty ku ja jadeꞌen pøn tꞌixy,  
\v 30 jøts ja wya̱ꞌa̱ndɨ: “Tø yø ja̱a̱ꞌy yꞌukpojtsøøñ jøts yø nɨkaꞌ tø tꞌukyikꞌabajtɨñɨ.”  
\v 31 Uk kuts o pøn wɨndsøn tsep tꞌuktunwa̱ꞌa̱ñ møøt jaduꞌuk ja myɨwɨndsøn midi ja syolda̱dɨ ja tyikmemp nɨꞌeeꞌpx mil, ¿ti kidits ja jawyeen ttanɨbɨkta̱a̱gɨt pønɨ sudso døꞌøn ja ttukwa̱ꞌktsoꞌot pønɨ jaꞌayɨ tam ja syolda̱dɨ tmøøtꞌaty nɨma̱jk mil?  
\v 32 Pønɨ kaꞌats ñayꞌaꞌejxɨyɨ, jøts ku jagamnɨm ja myɨdsep myiñ, kyaxpts ja tuꞌuk ja kyugajpxy jøts ja tꞌamɨdoꞌot jøts kaꞌ cheptuꞌundɨt.  
\v 33 Nayɨdeꞌents meets pønɨ kaꞌap jawyeen xpawɨnmaadyɨ pønɨ ti jaty ɨdøꞌøn mꞌɨxma̱tstɨp øts køjxp, kaꞌap meets jadeꞌen mɨba̱a̱t nbabøjkpɨꞌa̱tt. 
\s1 Sa̱ ka̱a̱n amuum tyikꞌøyɨgyɨjxy 
\p  
\v 34 ’Ka̱a̱n amuum tyikꞌøyɨgyøjxp o ti, nayɨdeꞌen meets ɨdøꞌøn ndejɨnt mꞌødyuꞌunt ku mmɨguꞌuk xukmadoꞌot ja Dios yjaꞌ sudso yꞌanmɨja̱ꞌwɨn kyawɨndɨgøꞌødyɨt. Kuts kaꞌap jadeꞌen mduꞌundɨt, tø wyɨnaty mbɨdsømdɨ ejxɨm ja ka̱a̱nɨn midi kawa̱ꞌa̱ts midi katump.  
\v 35 Nɨma̱ ja jadeꞌen kyatuꞌunt ok na̱a̱jx ok ti tyiktuꞌunt, ja ti nøøꞌmɨmp ok ɨdøꞌøn ja ndaꞌabuꞌjtaꞌant, pø nugoxɨ ja jadiꞌiñɨ ñɨyikꞌɨxkøꞌøy. Ja̱ꞌgyukɨdɨ pønɨ mja̱ꞌgyukɨwya̱ndɨp. 
\c 15  
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty tuꞌuk ja borreegɨ midiꞌ tɨgøøpy 
\p  
\v 1 Nɨmejnɨp ɨdøꞌøn ja Jesús jam ja yikugubajtpɨtøjktɨ, ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn amuum tyimyiktejtɨp pøktyumbɨ ja̱a̱ꞌdyɨ, jøts ja jam myendɨ amɨdodujkpɨ,  
\v 2 patyts ja fariseotøjktɨ møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ tjanchpaga̱jpxtɨ ja Jesús, jøts ja wya̱ꞌa̱ndɨ: 
\p ―Tum kaꞌøy ja̱a̱ꞌy yø kyupijkpy jøts yø jotkujk tmøøtkay tmøøtꞌuuky. 
\p  
\v 3 Jaꞌagøjxpts ja Jesús ttamadya̱kpa̱a̱jty tuꞌuk ja ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱ky midi yɨdeꞌen wa̱mp: 
\p  
\v 4 ―Ku meets wyɨnaty xꞌukyiktɨgøy tuꞌugɨn ja mborreek midi nɨmagøꞌpxy, ¿ti kidi meets ja ñɨmaktaꞌpxy myakta̱xujkpɨ borreek jam xyikta̱ꞌa̱nt jam pejyjotp, jøts ja tyuꞌukpɨ xꞌatsꞌɨxa̱ꞌa̱dɨt kunɨm meets ja xpa̱a̱tt?  
\v 5 ¿Jøts kidi meets ja xaxonda̱ꞌa̱kt ku meets ja xpa̱a̱tt? ¿Ti kidi meets ja xkøxka̱pt mguejnkyøjxp? ¿Pøn kidi jadeꞌen xyonda̱ꞌa̱ky ku ja nba̱a̱jtɨn jadɨgojk midi tø yꞌukꞌatstɨgøy?  
\v 6 Kuts jam mdøjkjotp mja̱ꞌa̱ttɨ, ti kidi meets ja mmɨguꞌuktøjk, ti kidi meets ja mgudøjk ja xukmadøy, jøts ti kidi meets ja xnøjmɨ: “Xonda̱ꞌa̱ktɨ meets, tøts øts ja nborreek nba̱a̱ty midi tø yꞌatstɨgøy.”  
\v 7 Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ jøts ku nayɨdeꞌen yiktaxonda̱ꞌa̱ky jap tsa̱jpjøtpy ja pojkpɨtumbɨ ja̱a̱ꞌy ku ja tyiktɨgach ja chɨna̱a̱ꞌyɨn, jøts jaꞌ neꞌegɨ yiktaxonda̱kp midi tuꞌuk jøts nɨgɨdi ja myaktaꞌpxy myakta̱xujkpɨ ja̱a̱ꞌdyɨ pøn chɨna̱a̱ꞌyɨn tø tyiktɨga̱tsnɨdɨ, ñadyijyɨ øy ñayja̱wɨyɨdɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty ja meeñ midi tɨgøøpy 
\p  
\v 8 ’¿Uk pøn tøꞌøxyøjkts myeeñ tkaꞌukꞌɨxaapy ku ja tyiktɨgøy tuꞌugɨn ya̱m ja ma̱jk tꞌukmøøtꞌaty? Kuwa̱nɨts ja tyiktøøbyiky ja yja̱j jøts ja pyøknaxy yja̱ꞌa̱xnaxy jap tyøjkjøtpy, yikxonts ja tyimyꞌɨxaadyøkɨ jøts kunɨm ja tyimbya̱a̱tt.  
\v 9 Kuts ja tpa̱a̱ty, jøts myɨgujøøn myɨgudøjk jøts myɨguꞌuktøjk ja ttukmadøy, yɨdeꞌen ja tnøjmɨ: “Tø øts ja nmeeñ nba̱a̱ty midi tø yꞌatstɨgøy.”  
\v 10 Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ jøts ku Dios møøt yꞌa̱nkɨlɨs ttaxonda̱ꞌa̱ktɨt ja pojkpɨtumbɨ ja̱a̱ꞌy pøn tyiktɨga̱jtsp ja chɨna̱a̱ꞌyɨn. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty ja ja̱a̱ꞌy yꞌuꞌnk pøn tyikꞌoꞌjkøjxp ja tyeety myeeñ 
\p  
\v 11 Nayɨdeꞌen ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Tuꞌuk ɨdøꞌøn ja̱a̱ꞌy, namajtsk mya̱jnkuꞌnk,  
\v 12 jøts ja mutskpɨ ja ñɨma̱a̱jyøø: “Teety, møøñɨk øts ja pɨkta̱ꞌa̱ky midi øts ɨdøꞌøn nma̱a̱yꞌa̱tp.” Wɨnets ja uꞌnkteety ja ojts tyikwaꞌkxy ja pyɨkta̱ꞌa̱ky jøts ja ttaguma̱a̱y ja yꞌuna̱ꞌjk.  
\v 13 Ñɨña̱mnɨm ɨdøꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen yjaty ku ja myutskma̱jnk tpøkmujknɨ tꞌejxmujknɨ ja pyɨkta̱ꞌa̱ky tukɨꞌɨyɨ jøts ja ojts ttooꞌknɨ, jøts ja ojts abikya̱jp abikña̱a̱jx tmɨnijkxy jam jagam, jamts ja ojts tyikꞌoꞌjkixy ja myeeñ kyawɨndɨyꞌa̱jtɨngøjxp.  
\v 14 Kuts ja wyɨnaty tukɨꞌɨyɨ tø tyikøjxnɨ, jøts ja yuu jam wɨnet et yjantyimdyøjkɨyɨɨꞌñ ma̱ døꞌøn ja na̱a̱jx ja ka̱jp jam, jøts ja yꞌayodøjkɨña̱a̱.  
\v 15 Wɨnets ja tꞌɨxa̱a̱y tunk ma̱ ja kuga̱jp ja̱a̱ꞌy jam, jøts ja ojts kyexyɨ kya̱mjøtpy kuchꞌejxpɨ.  
\v 16 Janch tsojk jøøꞌkxkixyɨm ja tꞌejxɨ ja kuch yjɨɨꞌkxy, kumɨ nɨti ja kyayikmøꞌøy.  
\v 17 Jøts jotmay ja tyatøjkɨyøø, yɨdeꞌen ja ojts ñawyɨnma̱a̱ꞌnxɨyɨ: “¡Janch kuꞌuxyɨ ndeety tyumbɨ net jam kyaydɨ yjøøꞌkxtɨ, yikwɨnda̱ndɨp pa̱a̱t ja o ti, jøts øts ya̱ yuu njanchꞌooꞌknɨ!  
\v 18 Tiku øts ndeety ngaꞌawɨmbetɨ ma̱ ja jam chøønɨ, jøts øts ja jam nnøjmɨt: Tø teety Dios nmɨdundɨgøy; jøts mets, tø me nayɨdeꞌen nmɨdundɨgøy;  
\v 19 kaꞌuꞌnkꞌatyɨm ø tø njantyimyjaty; yiktunkts ø nayɨdeꞌen sa̱m o pøn tumbɨ xyiktuñɨn.”  
\v 20 Jøts ɨdøꞌøn ja yjanchtuuꞌdøjkɨyɨɨꞌñ jøts ja wyɨmbijty jam tyeety wyɨndum. 
\p ’Jøts kuts tyeety ja jagamyɨ yꞌejxpa̱jttøø, xjats ja ojts yꞌa̱mꞌijxyɨ chaachꞌijxyɨ. Jøts ja ñɨbujtjøꞌjkøø jøts ja ojts pya̱tsøyɨ, jɨgøxy jɨbɨꞌkxy ja yja̱ꞌjty.  
\v 21 Wɨnets ja tnɨma̱a̱y ja tyeety: “Teety, tø øts Dios nmɨdundɨgøy møkꞌampy, jøts nayɨdeꞌen me tø nmɨdundɨgøy; kaꞌuꞌnkꞌatyɨm ø nnayja̱wɨyɨ.”  
\v 22 Jøts ja uꞌnkteety tnɨma̱a̱y ja tyumbɨtøjk: “Tsojk nøjkx xjuuttɨ ja øybɨ wet jøts xuktatøkɨdɨt, pɨkta̱a̱jkɨdɨ kyøjeets, tuktawa̱ꞌa̱gɨdɨ kyøꞌøk.  
\v 23 Nøjkx xꞌatswetstɨ ja tsaka̱a̱ midi yaaꞌkpɨdsømpnɨm jøts xyikꞌooktɨt. ¡Wan txøduuꞌñɨndɨ, wan tka̱a̱ꞌyɨnt tꞌuujkyɨndɨ!  
\v 24 Tø øts yø nꞌuꞌnk ndijy tyimyꞌooꞌknɨ, ɨxya̱ts jujky xwɨndana̱a̱ꞌyɨndɨ; tø jeky yꞌatstɨgøyꞌity, ɨxya̱ts jadɨgojk tø nba̱a̱jtyɨndɨ.” Jøts ja xyødundøjkɨdøø. 
\p  
\v 25 ’Jøts ja myøjma̱jnk jam wyɨnaty wyɨdity ka̱mjotp; kuts ja wyɨmbijty, yja̱ꞌjty wɨngon ma̱ ja tøjk jam, jøts ja tmadøøy ja ɨy ja ech.  
\v 26 Wɨnets ja tuꞌuk tya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ ja tumbɨ jøts ja ttɨɨbyɨjky ti døꞌøn jam jadeꞌen tuujnɨp.  
\v 27 Jøts ja tyukmadoojøø, yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyøø: “Tøts ja mꞌuch yja̱ꞌa̱ty; tøts mdeety ja tsaka̱a̱ tna̱nkyikꞌøøgyɨyɨ midi yꞌity yaaꞌkpety, jaꞌagøjxp ku møk møja̱a̱w tø yja̱ꞌa̱ty ja mꞌuch.”  
\v 28 Jøts ja myøjpɨ yjantyimyꞌa̱mbɨjky, jøts kaꞌap ja twa̱ꞌa̱ñ jøts ja jap tyøkɨt, tyeetynɨm ja ojts køꞌøm ñɨbɨdsimyɨ jøts ja møk ñɨma̱a̱jyøø jøts tyøkɨt tøjkjøtpy.  
\v 29 Xjats tyeety ja tnɨma̱a̱y: “Mnɨja̱ꞌwɨpxɨ teety wɨna̱a̱k jumøjt me tø nmɨduñ, jøts juunɨ me ngaꞌukmɨmadøy, nɨjadeꞌents me tuꞌugɨn xkamøꞌøy øyɨk chivɨꞌuꞌnk øyɨk ti, jøts øts nmɨguꞌuk jeexyɨp nmøøtxøduñ.  
\v 30 Aa kudamts yø mꞌuꞌnk tø yja̱ꞌa̱ty, mduknɨꞌoꞌjkɨp tam meets yøꞌ mdsaka̱a̱ wɨnet midi yikxon tø yaaꞌkpety, ku mmeeñ yø tø myikꞌoꞌjkxɨyɨ kawɨneꞌen møøt kawɨndɨy tøꞌøxyøjk.”  
\v 31 Wɨnets ja uꞌnkteety wya̱a̱ñ: “Ti sa̱ uꞌnk mjaty, pø ya̱a̱yɨmpts me nmøødɨ, ti jaty øts ɨxa nmøøtꞌajtpy tum mets yøꞌ mjaꞌ.  
\v 32 Kuwa̱nɨts pya̱a̱tꞌatyɨ, ¿ti ja ti nguidyimdyuꞌuñɨn? ¿ti jadam yø nguidyimdyaxonda̱a̱jkyɨm? Patyts ɨxya̱m nxøduꞌuñɨndɨ ku yø mꞌuch tø yja̱ꞌa̱ty, pø nøøꞌmɨmpts adøm jøts ku yø tø yꞌooꞌknɨ, ɨxya̱ts jujky xwɨnꞌijxyɨm, jeky tø yꞌatstɨgøyꞌity, tøts ɨnet nba̱a̱jtyɨm jadɨgojk.” 
\c 16  
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty ja kaꞌødyumbɨꞌejxꞌejtpɨ 
\p  
\v 1 Ñayɨñɨma̱a̱y ja Jesús ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―Ja døꞌøn wyɨnaty tuꞌuk kumeeñ ja̱a̱ꞌy midi yiktump, jøts jats ɨdøꞌøn jaꞌ tyumbɨ tuꞌuk wyɨnaty midi tꞌejxꞌejtp ja myøøtumbɨ, jøts ja wɨndsøn yiknɨma̱a̱y jøts ku pyɨkta̱ꞌa̱ky ja nugo yikwɨndɨgøꞌøxyɨyɨ ja tyumbɨ.  
\v 2 Wɨnets ja wɨndsøn tnajtswa̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja tyumbɨ jøts ja tnɨma̱a̱y: “¿Janch ɨdøꞌøn ku døꞌøn jadeꞌen myiknɨmadya̱ꞌa̱ky ti øts jadeꞌen nnɨmadøøpy? Køya̱jkøjxnɨ mdunk, kaꞌ me nꞌukyiktumbɨꞌejxꞌejtnɨt.”  
\v 3 Jøts ja tumbɨꞌejxꞌejtpɨ yjanchmaañɨ yjanchta̱jnɨ, yɨdeꞌen ja køꞌøm ñawya̱ꞌa̱ñɨ: “¿Tits ø nduꞌump, ejx øts yɨdeꞌen nwɨndsøn xkaꞌukyiktunwa̱nɨ? Kaꞌats ø nꞌukmajada̱knɨ øyɨk øts ɨdøꞌøn nyuꞌut nduꞌunt, tsøꞌødyumɨpts øts ku øts ɨnet njayiklɨmunsɨmujkmɨt.”  
\v 4 Xjats ja tya̱bya̱a̱jty jøts ja wya̱a̱ñ: “Tø ø nnɨja̱wɨ sudso ø nda̱bya̱a̱tt, sudso øts pøngapøn xkupøkt tyøjkjøtpy ku øts yø ndunk wyɨnaty tø yikpøjknɨ.”  
\v 5 Wɨnets ja tuꞌuk jaty tnajtswa̱ꞌwɨyɨɨꞌñ pøn jaty ja wyɨndsøn wyɨnaty mɨyojꞌa̱jtɨp. Jøts ja yjawyeembɨ ja tyiktɨɨy: “¿Wɨneꞌen øts nwɨndsøn xmɨyojꞌa̱jtɨ?”  
\v 6 Jøts ja yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: “Magøꞌpxy ta̱mbɨ øts aceite ja ndamɨyojꞌaty.” Wɨnets ja tumbɨꞌejxꞌejtpɨ wya̱a̱ñ: “Ɨxya̱ ja ñɨnøky; peꞌtpy ɨxa̱ꞌa̱k jøts xjaadyɨga̱tst, wɨxijkxmya̱jk ta̱mbɨ jaꞌayɨ xpɨkta̱ꞌa̱kt.”  
\v 7 Jøts yjaduꞌukpɨ ja tnɨma̱a̱y: “Jøts mets, ¿wɨneꞌen mets ja xmɨyojꞌaty?” Jøts ja ñɨma̱a̱jyøø: “Magøꞌpxy kyunchɨ ariin.” Xjats ja tnɨma̱a̱y: “Ɨxya̱ ja ñɨnøky midi ojts xja̱ꞌa̱y; wants tkajtswijchɨm jøts maktaꞌpxy kyunchɨ nbɨkta̱a̱jkɨn.”  
\v 8 Jøts ɨdøꞌøn ja wɨndsøn tjanchnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ jøts kudam ja tyumbɨꞌejxꞌejtpɨ yikxon o ti tnɨwɨnmayɨ ku døꞌøn o ti ttuñ. Jadeꞌeñɨmts yiknɨja̱wɨdɨ pøn jaty Dios yjaꞌ tkababøjkɨdɨp, yikxon ja neꞌegɨ tyimyikuya̱tɨ ja tya̱a̱y ya̱m nɨgɨdi jadeꞌen wyɨnma̱a̱ꞌnbya̱a̱ttɨ pøn Dios jaꞌa̱jtɨdɨp. 
\p  
\v 9 ’Ka̱jpxwejɨn øts ɨdøꞌøn nyajkpy jøts kidi mbɨkta̱ꞌa̱ky nugo xꞌa̱mnɨpøjkpattɨ xtsaañɨpøjkpattɨ; pønɨ jam mbɨkta̱ꞌa̱ktyɨ, yikxon xyiktunkpa̱a̱ttɨt, øy yøꞌ kaꞌ kyaꞌøyɨ. Ku ya̱a̱yɨ, xabudøkɨdɨt o pøn, nugo ku xnɨja̱wɨdɨ tigøjxp ɨdøꞌøn ja jadeꞌen xundɨ. Øy ja yjakixy, wa̱ꞌa̱tsts meets ja xnɨja̱wɨ jøts ku meets mꞌanmɨja̱ꞌwɨn yikupøkt jap tsa̱jpjøtpy. 
\p  
\v 10 ’Pøn øyja̱a̱ꞌyꞌa̱jtp, øyja̱a̱ꞌyꞌa̱jtpɨmpts ja øy ma̱, wan o ti tmayɨ tkamayɨ nayɨdeꞌents ja øy yikxon tyiktunkpa̱a̱ty; pønts kidyimꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱jtpɨm, jadeꞌeñɨmts ja øy ma̱, nayɨdeꞌen ja kaꞌap tyikꞌødyunkpa̱a̱ty ja pyɨkta̱ꞌa̱ky øy ja wɨneꞌen myayɨ kyamayɨ.  
\v 11 Pønɨ kaꞌats yikxon xyiktunkpa̱a̱ttɨ ja mmeeñ ja mbɨkta̱ꞌa̱ktyɨ sa̱ pya̱a̱tꞌatyɨ, ¿ti sudsots meets Dios yjaꞌ mja̱a̱kmoꞌojɨyɨt midi ja ya̱kwampy?  
\v 12 Pønɨ kaꞌ meets mmɨguꞌuk yjaꞌ xwɨngudsøꞌjkɨyɨ, ¿pønts meets ja mjaꞌ jadeꞌen xijy tsøꞌøgɨyɨp, pøn meets ja xijy mmoꞌowa̱jnɨp o meets ja xjakøꞌømjaꞌajɨ? 
\p  
\v 13 ’Kaꞌ pøn tumbɨ namajtsk wyɨndsøn tmɨduñ; ku ja jadeꞌen ttuꞌunt, tuꞌukts ja pyɨdsøꞌømt pøn ja wyɨnja̱wɨp jøts ja yjaduꞌukpɨ tkawɨnja̱wɨt, tuꞌuk tꞌømyɨduꞌunt jøts jaduꞌuk tkaꞌømyɨduꞌunt. Jadeꞌents kaꞌ yꞌøyɨ ku Dios yikmɨduñ, ɨxya̱ptamts meeñ nayɨdeꞌen myøjtøjkyɨmɨ. Paty kaꞌ yꞌøyɨ adsow aduuk, tuꞌugyɨ Dios nꞌajotꞌa̱jtɨn. 
\p  
\v 14 Tyimyjadeꞌents ɨdøꞌøn ja fariseotøjk yja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ, ja meeñ ja yjanchmøjmɨguꞌukꞌa̱jttɨp, ɨxamts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen pyatmadowdɨ jøts ja jam tjanchpaga̱jpxtɨ ja Jesús.  
\v 15 Wɨnets ja Jesús wya̱a̱ñ jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Meets ɨdøꞌøn jadeꞌen mja̱a̱ꞌyꞌa̱jttɨp, ñadyijyɨ mjanchꞌuknawya̱ꞌa̱tspɨkta̱ꞌa̱gyɨdɨ, kaꞌ meets yja̱wɨ mbøktyuñ, jadeꞌen ja mayja̱a̱ꞌy xwɨnꞌøøndɨ, wa̱ꞌa̱tsts ja Dios mnɨja̱wɨyɨdɨ sa̱ jaty mwa̱ꞌa̱ndɨ mga̱jpxtɨ mꞌa̱m mjotp; yøꞌ ɨdøꞌøn Dios kyatsøjkpy, kaꞌ Dios jadeꞌen tkupiky jøts ku ja̱a̱ꞌy jadeꞌen køꞌøm ñamyøjpɨkta̱ꞌa̱gyɨdɨ. 
\s1 Ja Moisés kyutujk jøts jaꞌ midi Dios tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 16 ’Ku ja Juan Bautista ya̱ myiiñ, jaayɨp ja kugajpxtyøjk ja yꞌa̱a̱w yꞌayuujk yꞌadujktøø. Nay jaaba̱a̱t ja Moisés kyutujk kyaꞌpxy sa̱ Dios ja wyɨnaty tø myøꞌøyɨ. Jøts nay jatyɨ choꞌonda̱ꞌa̱ky ja Dios yꞌøgyajpxy yꞌøyꞌayuujk, yiknɨgajpxy yiknɨmadya̱ꞌa̱ky ja kyutujk midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy, xjats jadeꞌen kuwa̱nɨ o pøn tjanchjadatøkɨwya̱ꞌa̱ñ jaꞌabɨ kutujk. 
\p  
\v 17 ’Kuwa̱nɨ døꞌøn jadeꞌen yja̱tt kyubatt sa̱ Dios kyutujk wya̱ꞌa̱ñ, nɨjuunɨ ja jadeꞌeñɨ kyakixy kyanaxy pø neꞌegɨ køjxp na̱jxp na̱a̱jx tsa̱jp jøts nɨwɨneꞌenɨn kyagudɨgøy ja kyutujk. 
\s1 Ku ja Jesús kya̱jpxwijy sa̱ amajtskꞌa̱jtɨn ñaxy 
\p  
\v 18 ’Ku pøn tmajtstuꞌuty ñɨdøꞌøxy uk ja tøꞌøxy tmajtstuꞌuty ñɨya̱a̱ꞌy, jaꞌats ɨdøꞌøn møj pøky; uk kuts pøn ya̱a̱ꞌdyøjk tmøøtꞌamajtskɨ ja tøꞌøxy midi tø yikmajtstuꞌuty, møj pøkyts ja nayɨdeꞌen. 
\s1 Ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy jøts ja Lázaro 
\p  
\v 19 ’Tuꞌuk ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy janch kumeeñ, janch xøxy piky ɨdøꞌøn jaꞌ, tum ja yꞌøybɨ ja yikpejtpy jøts ɨdøꞌøn ja xyumɨxøduñ jabom jabom, pɨjy xuugyɨn tpɨkta̱ꞌa̱ky ja xyox.  
\v 20 Jamts ɨdøꞌøn ja̱a̱ꞌy jaduꞌukmɨ pøn txøøwꞌa̱jtp Lázaro, janch ayoop janch pøktsoop jaꞌ jøts janch amuum puꞌuts jaꞌ, kaꞌap ja myøjkɨ jøts ɨdøꞌøn ja jam xyumɨꞌɨxa̱ꞌa̱ky jam kumeeñ ja̱a̱ꞌy tyøkꞌagøꞌøm, jam ja kyuꞌuxnayꞌity.  
\v 21 Tsojk kaagyixyɨm ja tjaꞌijxy ja kaaky abuꞌxk midi jam kumeeñ ja̱a̱ꞌy kyaabyajt patkøꞌøm najtska̱ꞌjɨp; jøts ɨdøꞌøn uk ja jam yjanchnɨmiñɨyɨ jøts ja twɨweedyɨ ja pyuꞌuts.  
\v 22 Jøtsnɨm ɨdøꞌøn ja ayoobɨ yꞌøꞌjky, wɨnets ja ojts yiknijkxyɨ tsa̱jpjøtpy ja a̱nkɨlɨstøjk ma̱ ja Abraham jap. Jøts ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy nayɨdeꞌen yꞌooꞌknɨma̱a̱, ojts ja ña̱xøkɨ.  
\v 23 Kuts ɨdøꞌøn ja jap ayoda̱a̱jkjøtpy tjaꞌejxnɨ jøts kudam ja Abraham jam jagam møøt ja Lázaro.  
\v 24 Wɨnets ja møkꞌampy wya̱a̱ñ: “Teety Abraham, ayoꞌejxk øts, kax yø Lázaro, wan tmiñ, wan yø kyøꞌ tyikxøøky jøts øts yø ndoojts xuktaxujxɨt; janch møk øts ya̱p jønjøtpy nꞌayøy.”  
\v 25 Jøts ja Abraham ja ñɨma̱a̱jyøø: “Jaꞌ uꞌnk mja̱ꞌmyatsp, tøxɨ me xaxøñ ku me tø mꞌatsøønɨ mꞌatstanɨ, kaꞌ mets jadeꞌen mjaty sa̱ yø Lázaro tø yꞌatsꞌayøyɨn, wants yø taxonɨ jøts me mꞌukꞌayoomɨt.  
\v 26 Jøts ti tits nnɨdyuꞌunɨm, abikyxɨ meets jamɨ, abikyts øøts ya̱mɨ; ma̱ pøn yꞌukna̱xt øy ya̱m pøn yjamenwa̱ꞌa̱ñ nɨduꞌugɨn, uk øyts jam pøn yjanøjkxwa̱mɨ, nɨsudsoꞌampyts pøn kyamajada̱ꞌa̱ky.”  
\v 27 Wɨnets ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy wya̱a̱ñ: “Tixɨ teety Abraham, pønɨ jadeꞌen tunts mayꞌa̱jt jøts yø Lázaro xkaxt jam ndeety tyøjkwɨndum,  
\v 28 ja̱a̱k jam øts nmɨguꞌuk ja nɨmagoxk, jøts tꞌatstukmadoꞌot jøts kidi ya̱ nayɨdeꞌen myendɨ ayoobɨ ya̱ ayoda̱a̱jkjøøjty.”  
\v 29 Jøts ja Abraham wya̱a̱ñ, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: “Jøts timts ja wya̱ꞌa̱nt midi ja Moisés yja̱a̱ꞌy midi ja Dios kyugajpxtyøjk tø tnɨga̱jpxtɨ. ¡Ti wan ja jam tnɨja̱wɨdɨ pønɨ myøjpɨkta̱ktɨp!”  
\v 30 Jøts ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy yꞌadsøøy: “Janch ja jadeꞌen teety Abraham jaꞌ, yjayiktɨga̱tstɨbɨk chɨna̱a̱ꞌyɨn ja yꞌijtyɨ ku ja pøn jam jujky ñɨnøjkxɨdɨt pøn tø yꞌooꞌknɨdɨ.”  
\v 31 Jøts ja Abraham ñɨɨmy: “Tixɨ pønɨ kaꞌ ja tkupøjktɨ midi ja Moisés yja̱a̱y jøts sa̱ jaty ja Dios kyugajpxy wya̱ndøø, ¿ti jaꞌats ja yja̱a̱kjanchja̱wɨdɨp øy ooꞌkpɨ ja jujky yjanɨnijkxyɨdɨ?” 
\c 17  
\s1 Jaꞌ midi yikpøkpyajtp 
\p  
\v 1 Yɨdeꞌen ja Jesús tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―Juunɨ øy ti kyaꞌukyikpøktyuñ, køꞌøm tsøkyts jaꞌ. Pønts myɨguꞌuk tyikwɨnma̱a̱ꞌnmya̱ꞌa̱tp jøts ja tyikpøktyuñ, ¡pø tinɨm sa̱nɨm ja yjanchja̱tt yꞌanmɨja̱ꞌwɨn!  
\v 2 Neꞌegɨ tyimyjapa̱a̱tꞌa̱jtɨp jøts ja mejyjotp yiknɨwɨbejpatt ku møj pa̱a̱nda̱a̱k ja yꞌukyiktayukxotsɨt, jøts øts nꞌuꞌnk nꞌuna̱ꞌjk ja kidi mɨba̱a̱t xyikpøktyuujnɨ.  
\v 3 Øyɨmts mnayꞌejxꞌetɨdɨt jøts kidi nayɨdeꞌen mꞌadøꞌøtstɨ sa̱m o pøn yꞌadɨꞌɨchɨn. 
\p ’Pønɨ mꞌejxtɨp ku ja mmɨguꞌuk mmɨdundɨgøyɨdɨ, tukmadowdɨts jøts kidi jadeꞌen yꞌadøꞌøtstɨ, uk pønɨ nagyuma̱a̱jyɨdɨpts, maaꞌkxuktɨts jaꞌ.  
\v 4 Øy ja wɨxujk ojkɨn tjayiknɨpatɨ, øy ja jadeꞌen mjamɨdundɨgøyɨdɨ, pønɨ nadyaguma̱a̱jyɨdɨpts ja nayɨdeꞌen wɨxujk ojk pønɨ mnɨma̱a̱jyɨdɨp jaꞌ: “Kaꞌ øts jadeꞌen nꞌuktunɨt”, maaꞌkxpts meets jaꞌ. 
\s1 Ja møj janchja̱ꞌwɨn 
\p  
\v 5 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja kyudanaabyɨtøjk ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Møøky øøts janchja̱ꞌwɨn møj. 
\p  
\v 6 Wɨnets ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Kuk meets jeexyɨp wɨneꞌenɨn xmøøtꞌaty ja janchja̱ꞌwɨn sa̱m tuꞌuk morta̱s pa̱jkɨn, tøts meets ya̱ꞌa̱t kipy jeexyɨp xnɨmaañɨdɨ: “Pɨdøꞌøk ya̱ jøts mejyjotp mnøjkxt, jamts myoꞌont”, nay jatyɨts meets ja jeexyɨp tø mmɨmadøyɨ. 
\s1 Ja tumbɨ tyunkjøøjp 
\p  
\v 7 ’Ku pøn ja tumbɨ tꞌukyiktuñ kya̱mjotp, tyikyuꞌuy tyiktuñ uk tyiktsaka̱a̱ꞌixy ja jam, kuts ja wyɨmbity jam wyɨndsøn tyøjkjotp, ku ja jam yja̱ꞌa̱ty, ¿ti jatyɨ ja jam tyimyiknøjmɨ: “Ya̱ tyimña̱x jøts mgaꞌaty”?  
\v 8 Pø kaꞌaxɨ ja jadeꞌen yiknøjmɨ, pø yiknɨmaapyxɨ ja jam: “Yikꞌøyɨk øts nꞌaꞌux jøts ø xwɨndsøꞌøgɨt, wan øts jawyeen tkay tꞌuuky jøtsnɨm me mgaꞌaty mꞌuukt.”  
\v 9 Kuts ja tumbɨ ja jadeꞌen tø tjaꞌuktumɨ pønɨ sa̱ døꞌøn ja tø yikꞌaneꞌemy, ¿ja ti wɨnets ja yiktakajxa̱ꞌa̱ky? Pø kaꞌaxɨ.  
\v 10 Nayɨdeꞌents meets ɨdøꞌøn Dios xmɨduꞌunt, ku ti xunꞌaba̱a̱dɨdɨt pønɨ ti ja mduktuujnɨdɨp jøts meets ja xnøjmɨt: “Ti tumbɨ øøts ɨdøꞌøn, jaꞌayɨ øøts iiy tø nduñ, midi pa̱a̱tꞌa̱jtɨp øø nduꞌump.” 
\s1 Ku ja Jesús tyiktsøøjky nɨma̱jk ja ja̱a̱ꞌy pøn jadiꞌiñɨ putsnɨdɨp 
\p  
\v 11 Kuts ɨdøꞌøn ja Jesús tyuuꞌdøjkɨgyojmɨ jøts ja ñijkxy jam Jerusalén, na̱jx ɨdøꞌøn ja Samariɨt etjotp jøts nayɨdeꞌen jam Galilea.  
\v 12 Jøts kuts ja yja̱ꞌjty jam ma̱ tpa̱a̱jty tuꞌuk ja ka̱jp, jamts ja pya̱jtøø nɨma̱jk ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn puꞌuts pa̱ꞌa̱m wyɨnaty pøjkɨdɨp, jøts ja jagamyɨ wya̱ꞌkꞌøyɨdøø,  
\v 13 jamts ja møkꞌampy ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―¡Wɨndsøn Jesús, ayoꞌejxk øøts, ejx øøts yɨdeꞌen njaty! 
\p  
\v 14 Kuts ja tꞌejxpa̱a̱jty jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Nøjkx xꞌatsꞌejxtɨ ja teetyøjktɨ. 
\p Xjats ja jatyɨ ñøjkxtøø, jamnɨm ja wyɨnaty ña̱xtɨ ku ja tsøꞌøky ñayja̱ꞌwɨnɨyɨdɨ.  
\v 15 Wɨnets nayjatyɨ tuꞌuk tꞌejxpa̱a̱jty ja pyuꞌuts jøts kudam ja tø tyaagyøjxnɨ, jøts ja jatyɨ wyɨmbijty, møk ja Dios ja ttukmøja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ttukunuuꞌkxyja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ, ñɨya̱xnɨ nɨyjojknɨ ja wyɨmbijty.  
\v 16 Jøts ja twɨnguxanayꞌøyɨyɨɨꞌñ ja Jesús jøts ja jamyɨ ñamyujtsta̱a̱jkøø, ttukmøja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ttukunuuꞌkxyja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ku ja wyɨnaty jadeꞌen tø yiktsøꞌøgyɨ. Samariɨt ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn jadeꞌen tump.  
\v 17 Xjats ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Ti kidimts meets nɨma̱jk tø mdsokixy? ¿Ma̱ net ja yjanɨda̱xujkpɨdɨ?  
\v 18 Jabyøøꞌkxyɨk øts ya̱ neꞌegɨ xnɨmemp nadyuꞌuk, yøꞌøjɨk øts ya̱ neꞌegɨ xꞌatskajxa̱jkp. 
\p  
\v 19 Jøts ja tnɨma̱a̱y ja ja̱a̱ꞌy: 
\p ―Wa̱ꞌkukɨ jøts mnøjkxnɨt; jaꞌagøjxp tø tyay yø mbuꞌuts ku ø tø xjanchja̱wɨ. 
\s1 Sa̱ ja Dios ja kyutujk tyikmeꞌent midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 20 Xjats ɨdɨꞌɨngøjmyɨ, ja fariseotøjk tyiktøødøø ja Jesús juunɨn ɨdøꞌøn ja yja̱ꞌa̱tt ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy, jøts ja tꞌadsøøy: 
\p ―Kaꞌap ja ti ejxɨn pønɨ sa̱ Dios ja kyutujk tyikja̱ꞌa̱ty.  
\v 21 Kidi xjøpꞌijxyꞌa̱ttɨ jøts pøn wya̱ꞌa̱nt: “Ɨxya̱ jaꞌ”, uk ñøꞌømdɨt “Ɨxem jaꞌ”; kaꞌats, pø jaanɨxɨ meets ja ya̱ xjamøøtꞌa̱jtnɨ. 
\p  
\v 22 Jøts ja tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p ―Ja̱ꞌa̱tp ja xøøw ja jumøjt ku mee tsojk ejxpa̱a̱dyɨm xjaꞌejxwa̱ꞌa̱nt ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ja myøjkudanaabyɨ, kaꞌats meets ja jatyɨ xꞌext.  
\v 23 Mjadyimyjayiknøjmɨdɨ meets: “Ɨxya̱ jaꞌ”, uk møknøjmɨdɨ meets “Ɨxem jaꞌ”. Kidits xmɨbøktɨ.  
\v 24 Ku ø nmeꞌent, wa̱ꞌa̱ts xꞌejxtɨt xnɨja̱wɨdɨt jadeꞌen sa̱m ja et wyɨdsukyɨn xem ya̱m tyikja̱jta̱ꞌa̱ky, jats ɨdøꞌøn wyɨnaty tmɨba̱a̱tꞌaty.  
\v 25 Jawyeents ø nꞌukꞌayoꞌot øy øy, kaꞌ øts ja ja̱a̱ꞌy xkupøktɨt pøn jaty ja ɨxya̱m jujkyꞌa̱jttɨp.  
\v 26 Nayɨdeꞌen ø nja̱tt sa̱m ja Noé yja̱jtyɨn ku ja ya̱ yꞌatsɨna̱a̱y, nayɨdeꞌen øy pøngapøn yꞌadøꞌøtst.  
\v 27 Kyaꞌadyɨt yꞌuuktɨt sa̱m ja yꞌadøtstøø, yꞌamajtskɨdɨ ja jotkujk, ja yꞌuꞌnk ja ñøøx ja tyikꞌamajtskɨdɨ tyimyja̱a̱kjaꞌabɨ xøøw ku ja Noé tyøjkɨyɨɨꞌñ jam ba̱rkɨjotp, kuts ja møk tuu myiiñ xjats ja ojts ñɨꞌijtyɨ yꞌooꞌkøxtɨ.  
\v 28 Nayɨdeꞌents yja̱jty ku yꞌatsjaꞌa̱jty ja Lot: jotkujk kyaydɨ yꞌuuktɨ, yjuydɨ kya̱jpxtɨ, ya̱ktɨ tyooktɨ, ñeꞌeptɨ kyojtɨ, ñaꞌadɨ pyotstɨ, ja tyøjk tyikꞌøyɨdɨ jotkujk;  
\v 29 kuts ja Lot jam Sodoma ka̱jpjotp jaꞌayɨ pyɨdsɨɨmy, jøts ja jøønduu jatyɨ myiiñ jøkmyøøt, jøts ja nɨdukɨꞌɨyɨ tyikna̱xꞌoꞌjkɨjxy ja ja̱a̱ꞌy.  
\v 30 Nayɨdeꞌents ɨdøꞌøn wɨnet et yja̱tt ku ø xꞌejxpa̱a̱ttɨt jotmøñ. 
\p  
\v 31 ’Pønɨ jam wyɨnaty øy pøn jam tøjkøjxp tø pyety, kaꞌats ja tꞌukꞌatsnɨdøjkɨnɨt pønɨ ti jaty ja jap tyøjkjøtpy myøøtꞌajtpy jøts ja tpøkpɨdsømwa̱ꞌa̱nt; pønɨ pønts jam wyɨnaty wɨdejtp ka̱mjotp, neꞌegɨ tøꞌøpts ku ja neꞌegɨ kyaꞌukwɨmbejtnɨt tyøjkwɨndum.  
\v 32 Ja̱ꞌmyajtsɨdɨ ja Lot ñɨdøꞌøxy sa̱ ja yja̱jty.  
\v 33 Pøn kaguꞌøøgyɨm pyɨkta̱ꞌa̱ky tꞌejxp, wɨndɨgøꞌøpyts yꞌanmɨja̱ꞌwɨn jaꞌ Dios wyɨngujkp; pønts tkayikmøjtøjkɨp øy ti, pøn ø neꞌegɨ tuꞌugyɨ xnadyamɨyojxɨp, jaꞌats ɨdøꞌøn yꞌanmɨja̱ꞌwɨn nøjkx nɨtsoꞌokꞌa̱jtp. 
\p  
\v 34 ’Øts ɨdøꞌøn wa̱mp jøts ku jam wyɨnaty o pøn namajtsk ttama̱a̱muktɨ tuꞌugyɨ ja ma̱a̱bajt, tuꞌukts ja jaꞌayɨ yikpøkjøꞌøkt jøts ja yjaduꞌukpɨ wyɨndɨgøꞌøty.  
\v 35 Pønɨ jam tøꞌøxyøjk wyɨnaty namajtsk yjøjtsmuktɨ, tuꞌukts ja nayɨdeꞌen yikpøkjøꞌøkt ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn jøts ja yjaduꞌukpɨ nayɨdeꞌen wyɨndɨgøꞌøty.  
\v 36 Nayɨdeꞌen ja ya̱a̱ꞌdyøjkmɨdɨ, pønɨ jam ja namajtsk wyɨnatyɨ jam ka̱mjotp, tuꞌukts ja yikpøkjøꞌøkt jøts ja yjaduꞌukpɨ kaꞌ. 
\p  
\v 37 Kuts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tmadoodøø jøts ja ojts tyiktøwdɨ: 
\p ―¿Ma̱ wɨndsønꞌa̱jtɨm ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yja̱tt? 
\p Jøts ja yꞌadsøøy: 
\p ―Kidi mwa̱ꞌa̱ndɨ ku ja kyayiknɨja̱wɨt, jabɨ nɨdukɨꞌɨyɨ meets ja xnɨja̱wɨt ku ø nmeꞌent. 
\c 18  
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty ja kuꞌøktyøꞌøxy jøts ja kudunk tɨɨdyumbɨ 
\p  
\v 1 Xjats Jesús ja ttamadya̱kpa̱a̱jty tuꞌuk ja ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱ky. Jaꞌ ɨdøꞌøn ja tyukmadogukɨwyampy jøts ja Diosꞌajotꞌa̱jtꞌettɨt jøts nɨjuunɨ kyaꞌamutskꞌa̱ttɨt.  
\v 2 Jøts ɨdøꞌøn ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Jam ɨdøꞌøn kudunk tɨɨdyumbɨ wyɨnaty tuꞌuk jam ka̱jpjotp, nɨwɨneꞌenɨnts ɨdøꞌøn Dios ja tkidyimwyɨndsøꞌøgɨ, nɨpøn ja tkamøjꞌijxy øy yjapønɨ.  
\v 3 Nayjamts ɨdøꞌøn kuꞌøktyøꞌøxy tuꞌuk chɨnaamyɨ, jaꞌats ja kudunk tɨɨdyumbɨ jam tmɨyøꞌøyꞌejtp, ejtp ja yjaꞌøøꞌngunaxy, jøts ɨdøꞌøn ja tjaꞌamɨdøy ja tɨɨdyuꞌunɨn, ja myɨdsep tjanɨꞌøønɨ jøts ja yikpayøꞌøty.  
\v 4 Jeky ɨdøꞌøn kudunk tɨɨdyumbɨ ja tkamøjpɨkta̱ꞌa̱ky jøts ja kaꞌap tpayøꞌøy, xjanɨmts ja wyɨnma̱a̱y: “Øy øts ɨdøꞌøn Dios ngawɨndsøꞌøgɨ, øy øts ɨdøꞌøn nɨpøn ngatunkꞌaty,  
\v 5 kuwa̱nɨts øts ɨdøꞌøn jadeꞌen nduꞌunt, pø ejtpts øts yø xjanchmɨyøꞌøyꞌity, janch møk ø xyikjotkixy, tikuts øts yø nganɨtanɨ jøts jadeꞌen kyaꞌukmenɨt jøts øts yø xkaꞌukyikjotma̱ꞌtnɨt.” 
\p  
\v 6 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yɨdeꞌen yja̱a̱kwa̱a̱ñ: 
\p ―Ja kaꞌøy kudunk tɨɨdyumbɨ døꞌøn jadeꞌen wa̱mp.  
\v 7 Kuts ɨdøꞌøn Dios, ¿ti jaa ja tkidyimñɨtanɨt ja yjaꞌ pøn ja xɨnaxy tsunaxy ja̱ꞌmyajtsꞌejttɨp? ¿Ti kidi ja jatyɨ tpudøjkɨñɨt?  
\v 8 Øts ɨdøꞌøn wa̱mp jøts ku ja jatyɨ tnɨtanɨt ku ja jatyɨ tnɨka̱jpxuꞌutt. Kuts ø nmeꞌent, ¿wɨndem øts na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy nꞌukpa̱a̱ty tum jadeꞌen tuꞌugyɨ ja yjanchja̱ꞌwɨn? 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty ja fariseotøjk jøts ja yikugubajtpɨ 
\p  
\v 9 Jøts ja Jesús ttanɨmadya̱ktøjkɨyɨɨꞌñ jaduꞌuk ja madya̱ꞌa̱ky, jøts ja ttukmadøy pøn namyɨkaxɨ ja̱a̱ꞌyꞌa̱jttɨp, køꞌømyɨ ñayꞌødyijyɨdɨ ñayꞌøbyɨkta̱ꞌa̱gyɨdɨ jøts ja myɨguꞌuk ja kawɨnꞌijxyɨm tja̱wɨdɨ. Jaꞌats ɨdøꞌøn ja ñɨma̱a̱y: 
\p  
\v 10 ―Namajtsk ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy ñøjkxtøø Dios ajotꞌa̱jtpɨ jam tsa̱ptøjkjotp: tuꞌuk fariseo, jøts ja yjaduꞌukpɨ yikugubajtpɨ ja̱a̱ꞌy.  
\v 11 Tanaapy ja fariseo jøts ja yɨdeꞌen tmɨgajpxy: “Dios Teety, ndukmøja̱ꞌwɨp ndukunuuꞌkxyja̱ꞌwɨp mets ku ø kaꞌ nayɨdeꞌen nduñ sa̱m o pøn myaatstɨ kyawɨndɨyja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ, sa̱m øy pøn axøøk pyøktyundɨ; nɨ ngajadeꞌenɨ pa̱a̱t øts sa̱m yø yikugubajtpɨ ɨxa tyanɨ.  
\v 12 Majtsk ojk me nꞌama̱a̱yꞌaty tuksama̱a̱n, ngagugayɨ ngaguꞌuugɨ mets, jøts ndamɨyøjxpy mets nbɨkta̱ꞌa̱ky wan jaty ti jaty ø nbatpy nꞌijxpy.”  
\v 13 Jøts ɨdøꞌøn ja yikugubajtpɨ jagam ja neꞌegɨ wya̱ꞌkꞌøyɨyɨɨꞌñ, kaꞌap ja jadɨneꞌen yꞌa̱a̱w yjoojt myajada̱ꞌa̱ky jøts ja wɨneꞌenɨn yꞌejxjøꞌøkt jøts ja wɨneꞌenɨn cha̱jpꞌext, jøts ja neꞌegɨ ñagyachkoxɨ, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ñ: “¡Dios Teety, ayoꞌejxk øts, janch pojkpɨtumbɨja̱a̱ꞌy øts!”  
\v 14 Xjats ja Jesús yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: “Øts nømp jøts ku ja yikugubajtpɨ ojts neꞌegɨ yikmeeꞌkxy, jøts ja ojts wyɨmbejtnɨ ñøjkxnɨ tyøjkwɨndum, tø ja yiktameeꞌkxy ja pyøky. Jøts ja fariseo nɨgɨdi yikmeeꞌkxy pøn namyɨkaxɨ ja̱a̱ꞌyꞌa̱jtɨp, pøn køꞌømyɨ nayꞌødyejɨdɨp nawya̱ꞌa̱tspɨkta̱a̱jkɨdɨp, kaꞌats ja mɨba̱a̱t tmɨna̱xtɨ ja wyɨnma̱a̱ꞌñ jam Dios wyɨndum. Pønts tpøkjya̱ꞌwɨdɨp ja pyøky, pøn yikꞌayowɨm tmɨnuuꞌkxa̱ktɨp ja Dios, jaꞌats ɨdøꞌøn neꞌegɨ møjtøjkɨdɨp jam Dios wyɨngujkp.” 
\s1 Ku ja Jesús ojts tkunuuꞌkxy ja mutsk una̱ꞌjk 
\p  
\v 15 Nayɨ yiktanɨmemp ɨdøꞌøn ja Jesús ja mutsk una̱ꞌjk jøts ja tkønɨxa̱jt; jøts kuts ja pabøjkpɨtøjk jadeꞌen tꞌejxtøø, wɨnets ja ojts møk twɨnguga̱jpxɨdɨ pøn jaty ja mutsk una̱ꞌjk tyikmendɨp.  
\v 16 Wɨnets ja Jesús ja mutsk una̱ꞌjk tya̱a̱jxmiiñ, jøts ja pyabøjkpɨtøjk ojts tnøjmɨ: 
\p ―Wan yø mutsk una̱ꞌjk tmendɨ, kidi meets yø xkaduknɨmiñ; ja yjadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn Dios kyutujk nɨtana̱a̱jyɨdɨp.  
\v 17 Janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, pøn tkagupøjkɨp ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy sa̱m ja mutsk una̱ꞌjk ja tkupikyɨn, nɨwɨndemts ja tkapa̱a̱ty tkaꞌixy ja Dios ñɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn pønɨ kaꞌap ja tkupøktɨ. 
\s1 Ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 18 Jøts ɨdøꞌøn ja Jesús tuꞌuk ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Mets øyja̱a̱ꞌy yikꞌɨxpøjkpɨ, ¿ti ø nduꞌump jøts øts ja nꞌanmɨja̱ꞌwɨn tpa̱a̱tt ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn xemɨkøjxp? 
\p  
\v 19 Jøts ja Jesús wya̱a̱ñ yɨdeꞌen: 
\p ―¿Ti jadeꞌen myikwa̱jnɨp jøts ku øts øy? Kaꞌap ma̱ pøn tuꞌugɨn yꞌøyɨ sa̱m Dios.  
\v 20 Mnɨja̱ꞌwɨpts ja Dios kyutujk sa̱ ja wya̱ꞌa̱ñ: “Kidi mmɨguꞌuk ñɨya̱a̱ꞌy ñɨdøꞌøxy xpøjkxɨ; kidi myikja̱a̱ꞌyꞌøøky; kidi mmeech; kidi mmɨguꞌuk xwɨnꞌɨɨñ; wɨndsøꞌøgɨ mdeety mda̱a̱k.” 
\p  
\v 21 Jøts ja ja̱a̱ꞌy wya̱a̱ñ: 
\p ―Jaayɨm øts yø jadeꞌen nbaduñ ku nmutskꞌaty. 
\p  
\v 22 Kuts ja Jesús ja jadeꞌen tmadøøy, xjats ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Jap jaduꞌuk midi mgabadumpñɨm: tooꞌkøx ti jaty jam mmøøtꞌajtpy jøts ayoobɨ ja̱a̱ꞌy ja xabudøkɨt, jøts ja jap tsa̱jpjøtpy nøjkx mwɨngaxøꞌjkxɨ ja jujkyꞌa̱jtɨn; wɨnets mdsoont jøts øts xmøødɨt. 
\p  
\v 23 Kuts ja jadeꞌen tmadøøy jøts ja jatyɨ yjanchjotmadyøjkɨyɨɨꞌñ kumɨ janch kumeeñ ɨdøꞌøn jaꞌ, kaꞌap ja tmajtstuꞌutwa̱ꞌa̱ñ ja pyɨkta̱ꞌa̱ky.  
\v 24 Kuts ja Jesús tꞌijxy jøts ku ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen yjotmayꞌøøky, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¡Wɨndemnɨm ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy jadeꞌen tpa̱a̱jtnɨyɨdɨ ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy!  
\v 25 Neꞌegɨ tsojk ña̱xt tuꞌuk møj jɨyujk jap xuuꞌñ jutjøtpy, jøts nɨgɨdi tuꞌuk kumeeñ ja̱a̱ꞌy tyøkɨt jadeꞌen ma̱ Dios kyutujk tnɨtanɨ tukɨꞌɨyɨ. 
\p  
\v 26 Pøn jaty ja jadeꞌen tmadoodɨp, jaꞌats wa̱ndøø: 
\p ―¿Pømbɨts ɨdøꞌøn nɨtsoꞌokꞌa̱tp? 
\p  
\v 27 Wɨnet Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Kaꞌap yø øy pøn ja̱a̱ꞌy køꞌøm ña̱nkñɨtsoꞌogɨyɨt, ja Dios jaꞌayɨ myøøtꞌajtpy ja møkꞌa̱jtɨn sudso xyiknɨtsoojkɨnt, nɨti Dios tkatsepja̱wɨ. 
\p  
\v 28 Jøts ja Pedro wya̱a̱ñ: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, tøts øøts nbɨkta̱ꞌa̱ky tukɨꞌɨyɨ nmajtstutkixy ti jaty øøts yꞌijty nmøøtꞌajtpy, ɨxya̱ts øøts jadeꞌen nwɨdity møøt mets. 
\p  
\v 29 Jøts ja tꞌadsøøy: 
\p ―Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, pøn yjøøn tyøjk tkabaꞌayoop, pøn tyeety tya̱a̱k, yꞌuch myɨguꞌuk, yꞌuꞌnk ñɨdøꞌøxy tkajotmayꞌa̱jtp, jaꞌagøjxp ku ja neꞌegɨ tyikmøjɨyɨ ja Dios kyutujk midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy;  
\v 30 pønɨ wɨneꞌenɨn ja ya̱ na̱xwiiñ yja̱a̱ktsøønɨ, pya̱a̱jtɨpts Dios kyunuuꞌkxɨn jaꞌ jøts nɨtsoꞌokꞌa̱tp yꞌanmɨja̱ꞌwɨn ja xemɨkøjxp ku ja Dios jaduꞌukpɨ tsɨna̱a̱ꞌyɨn ja myoꞌojɨyɨt. 
\s1 Ku ja Jesús jadɨgojk tnɨgajpxy jøts ku ja yꞌookt 
\p  
\v 31 Xjats ja Jesús abiky tya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ ja nɨmakmajtskpɨ pabøjkpɨtøjk, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Ya̱mnɨmts ɨnet jam Jerusalén nnøjkxɨndɨt, ma̱ jadeꞌen yja̱tt sa̱ jaty ja kugajpxtyøjk tjaadya̱ndøø jøts ja tnɨga̱jpxtɨ ti ø nduꞌump, ti nba̱a̱tp.  
\v 32 Yikma̱tsp øts jøts ø nyikøya̱kt nyiktagødøkɨt pøn ø ngamɨguga̱jp, nyiknɨxeꞌekt nyiktaxeꞌekt øts, nyikwɨdsujt nyikjøptsujt, kawɨneꞌen nyikjemnøjmɨt nyiktenøjmɨt.  
\v 33 Ku øts jawyeen nꞌukyikwɨnwopt nꞌukyikjøpwopt, jøtsnɨm øts ja xyikꞌooktɨt; pɨdsøꞌømpts øts jap ooꞌkpɨ jutjøtpy kɨdɨgøøk xøøw. 
\p  
\v 34 Jøts ja kaꞌap tja̱ꞌgyukɨdɨ nɨsudsoꞌampy, pø ti ja jadeꞌen yiktamɨmadya̱ktɨp, nɨsudsoꞌampy ja tkaja̱ꞌgyukɨdɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tyikwɨnꞌejxwaꞌkxy ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 35 Kuts ja Jesús jam wyɨnaty Jericó yja̱ꞌa̱twa̱nɨ, jøts jam tuuꞌpaꞌa̱m tuꞌuk chøønɨ ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy, jam ja yiklɨmunsɨmuky.  
\v 36 Kuts ja tmadøøy jøts ku ja mayja̱a̱ꞌy jam yjanchna̱xtɨ, jøts ja ojts tyiktɨy ti døꞌøn tuujnɨp ja̱jtɨp.  
\v 37 Jøts ja yiktukmadøøy jøts ku ja Jesús jam wyɨnaty ñaxy pøn jam Nazaret tsooꞌmp.  
\v 38 Wɨnets ja møkꞌampy wya̱a̱ñ: 
\p ―¡Jesús, mets mꞌa̱a̱tsꞌajtpy mgugojꞌajtpy ja David, ayoꞌejxk øts! 
\p  
\v 39 Pønts jam wyɨnaty jawyeen yøꞌødyɨp, jaꞌats ja møkꞌampy nɨma̱a̱jyøø jøts yꞌamoꞌont, jøts yja̱a̱ktyimyikjɨnajxpy jaꞌ, kaꞌap ja yꞌamøñ, jɨnaxy ja wya̱nꞌadɨꞌɨch: 
\p ―¡Jesús, ayoꞌejxk øts! 
\p  
\v 40 Wɨnets ja Jesús wya̱ꞌkꞌøyɨyɨɨꞌñ jøts ja wya̱a̱ñ jøts yꞌatsyikwa̱ꞌa̱t ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy. Kuts ja wyɨngumeꞌenɨyøø wɨngon, xjats ja tyiktɨɨy jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p  
\v 41 ―¿Ti døꞌøn mdsøjkpy, ti øts ɨdøꞌøn xuktunwa̱mp? 
\p Jøts ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy yꞌadsøøy: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, wɨnꞌejxwa̱mp øts. 
\p  
\v 42 Jøts ja Jesús ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―¡Wɨnꞌejxts ɨnet! Jaꞌagøjxp yø mween tø yꞌøyɨ ku ø tø xjanchja̱wɨ. 
\p  
\v 43 Jøts ɨdøꞌøn ja wɨna̱p ja̱a̱ꞌy jadeꞌen wyɨnꞌejxpɨjky, jøts ja tpadsøꞌjñ ja Jesús, møk ja ttukmøja̱wɨ ttukunuuꞌkxyja̱wɨ ja Dios. Jøts ja nayɨdeꞌen wya̱mɨdɨ pøn jaty jam ja jadeꞌen tꞌejxtøø. 
\c 19  
\s1 Ja Jesús jøts ja Zaqueo 
\p  
\v 1 Xjats ja Jesús yja̱ꞌjty jam Jericó, kya̱jptøjkɨyɨɨꞌñ,  
\v 2 jamts kumeeñ ja̱a̱ꞌy wyɨnaty tuꞌuk, Zaqueo ja xyøøw midi ja yikugubajtpɨtøjk wyɨndsønꞌa̱jtɨp.  
\v 3 Jaꞌats ɨdøꞌøn tyimyjawɨnꞌejxwa̱mp ja Jesús jøts ja tꞌejxka̱pt. Janch mayja̱a̱ꞌyts jam wyɨnatyɨ nɨsudsoꞌampy ja tkaꞌext, jaa ku ja kon yja̱a̱ktyimtyanaañɨmɨ.  
\v 4 Xjats ja ojts jawyeen putyɨ tꞌanøjkxɨ ma̱ døꞌøn ja Jesús jam wyɨnaty ña̱xwa̱ꞌa̱ñ, jøts ja jam kipkyøjxp kyøjxpejty.  
\v 5 Kuts ja Jesús jam ña̱jxy, ɨxam ja Zaqueo kipkyøjxp, jøts ja Jesús pyatꞌejxøø, yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Zaqueo, putyɨ wɨna̱k, jap øts ɨxya̱m mets mdøjkjøtpy nja̱ꞌda̱ꞌa̱kwa̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 6 Jøts ja Zaqueo jatyɨ wyɨna̱a̱jky, janch ejtnɨ xonɨ døꞌøn ja tyikja̱ꞌjty ja Jesús jam tyøjkjotp.  
\v 7 Pøn jatyts ja jadeꞌen tꞌejxtøø, jøts ja pyaga̱jpxpɨna̱xwa̱ꞌktøø, jaꞌ ja kya̱jpxtɨp jøts kuk ja Jesús jam wyɨnaty tø ñijkxy ma̱ ja kaꞌøyja̱a̱ꞌy tyøjk jam.  
\v 8 Jøts ja Zaqueo wya̱ꞌkukɨyɨɨꞌñ jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yiknɨma̱a̱y: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, ndamayꞌa̱tp øts ayoobɨ ja̱a̱ꞌy kujkwaꞌkxy ti jaty øts ɨxja nmøøtꞌajtpy; pønɨ tøts øts o pøngapøn o tigati nbøjkxɨ awɨnꞌøønɨꞌampy, nyikꞌuꞌnkɨpts øts jaꞌ jøts øts ja jawaanɨ may nyikwɨmbejtxɨt, makta̱xk ojk tukjadɨneꞌen jaty yꞌuꞌnkꞌa̱tt pønɨ sa̱ ja kyojpk. 
\p  
\v 9 Xjats ja Jesús wya̱a̱ñ jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Ɨxya̱m ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn tø yja̱ꞌa̱ty ya̱ tøjkjøøjty, kumɨ nay Abraham meets mꞌa̱a̱dsɨp mgugojɨp.  
\v 10 Pø jaꞌabɨxɨ ø tø nnɨmendɨ jøts øts ja ndukpa̱a̱ttɨt ndukꞌejxtɨt ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn pøn ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn yꞌijty tɨgøyꞌejtnɨdɨp. 
\s1 Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty ja meeñ kyojpk 
\p  
\v 11 Ɨxam ja mayja̱a̱ꞌy ja pyatmadøyɨyɨ ku ja jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ, jøts ja ttanɨmadya̱ktøjkɨyɨɨꞌñ tuꞌuk ja ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱ky, ku ja jam wyɨnaty kujk wyɨngonɨ jam Jerusalén. Nømpxɨ døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy wyɨnmaydɨ, jaꞌayɨ ja jam yꞌukja̱ꞌa̱tt jøts ja jatyɨ wyɨndsøndøkɨt, jøts Dios kyutujk ja tyiktuujnɨt midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy.  
\v 12 Jøts ɨdøꞌøn ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Jaa døꞌøn ja̱a̱ꞌy yꞌijty tuꞌuk, jotkujk ja̱a̱ꞌy. Jaꞌats ojts abikya̱jp tꞌanøjkxɨ jøts ja jam yꞌatswɨndsøndøkɨt. Ku ja wyɨmbett, møjwɨndsøn ja wyɨnatynɨ.  
\v 13 Jøts ɨdøꞌøn tyumbɨ ja nɨma̱jk twa̱a̱dsøøy ku ja wyɨnaty choonwa̱ꞌa̱ñ, jøts ja nɨduꞌuk jaty ttagødøjkɨyɨɨꞌñ tuꞌuk møj mukmyeeñ, jøts ja tnɨma̱a̱y: “Mdaꞌajuꞌudyɨp mdaꞌaga̱jpxtɨp ɨdøꞌøn yø mmeeñ, wan tmayɨ kunɨm ø nwɨmbett.”  
\v 14 Mɨꞌajkɨyɨpts ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy jaꞌ pøn jaty jam tsɨnaadyɨp, jøts ku ja chøꞌjñ jøts kexy yøꞌøbyɨ ja yiktabaguejxy jøts ja jam yɨdeꞌen yꞌatswa̱ꞌa̱ndɨt: “Kaꞌ øts ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy ndsøky jøts øøts yø nwɨndsønꞌa̱tt.”  
\v 15 Jøts yikpɨkta̱a̱jkɨm ɨdøꞌøn jaꞌ jøts ja wyɨndsønꞌa̱tt, wɨnets ja wyɨmbijty jam ma̱ ña̱a̱jx kya̱jp. Ku ja jam yja̱ꞌjty jøts ja twa̱a̱dsøøy ja tyumbɨ pøn jaty ja wyɨnaty tø tkømøꞌøy ja meeñ, jaꞌ ja ñɨja̱wɨwyampy wɨneꞌen jaty ja wyɨnaty tø tyikꞌuꞌngɨdɨ.  
\v 16 Jøts ja yjawyeembɨ myiiñ jøts ja tyukmadoojøø: “Wɨndsøn, ma̱jk ojk øts ja jadukjadɨneꞌen jaty tø nyikꞌuꞌnkꞌaty ja mmeeñ.”  
\v 17 Xjats ja wyɨndsøn yꞌadsøøy: “Øyꞌa̱jtp, øyxɨ døꞌøn jadeꞌen mduñ, mjotwa̱mpxɨ døꞌøn jadeꞌen; ti sa̱ metsxɨ yjadɨniꞌiñɨbɨ meeñ jadeꞌen tø xyikmayɨ, jaꞌagøjxpts mets ndukwɨndsønꞌa̱twa̱ꞌa̱ñ ma̱jk ja ka̱jp.”  
\v 18 Jøts jaduꞌuk myiiñ, jaꞌats waan: “Wɨndsøn, magoxk ojk øts jadukjadɨneꞌen jaty tø nyikꞌuꞌnkꞌaty ja mmeeñ.”  
\v 19 Jøts ja nayɨdeꞌen yikꞌadsoomøø: “Wɨndsønꞌa̱tp mets ja magoxkpɨ ka̱jp.”  
\v 20 Wɨnets jam jaduꞌuk myiiñ jøts ja wya̱a̱ñ: “Wɨndsøn, ɨxya̱a̱nɨ ja mmeeñ. Konjɨꞌɨky øts yø nba̱a̱yjøtpy tø nyikꞌity;  
\v 21 kumɨ nnɨja̱ꞌwɨp øts jøts ku mets kaꞌ ti jadiꞌiñɨ xnajtsja̱wɨ, jaꞌagøjxpts øts ndsøꞌøgɨ, jaꞌaba̱a̱t me xpayøꞌøy øy mets ja xjagajaꞌajɨ, myikpɨdøꞌøkwambya̱a̱t mets ja pɨkta̱ꞌa̱ky øy me mjaganiꞌipy.”  
\v 22 Wɨnets wɨndsøn ja ñɨma̱a̱jyøø: “Mets kaꞌømyɨdumbɨ, køꞌøm yø mꞌa̱a̱w mnadyanɨꞌøønɨyɨ, yøꞌ me køꞌøm mdɨɨdyuujnɨp. Pønɨ mnɨja̱ꞌwɨp tam ku øts jadeꞌen nja̱a̱ꞌyꞌaty ku øts ja nbøkmuky midi ø ngabɨktakpy, ku øts ja xijy nyikpɨdɨꞌɨkpya̱a̱t midi njaganipy,  
\v 23 jøts, ¿ti kuts øts ja nmeeñ tø xkaꞌanuuꞌkxyaky, jøts øts ja meengyojpk jeexyɨp tø nba̱a̱ty møøt ja meeñuꞌnk?”  
\v 24 Jøts ja tnɨma̱a̱y pøn jaty jam wyɨnatyɨ: “Pøjkxɨdɨ yø meeñ, jøts ja xmoꞌodɨt pøn øts ja nmeengyojpk ma̱jk ojk tø xyikꞌuꞌnkꞌa̱jtɨyɨ.”  
\v 25 Jøts ja wya̱ndøø: “Pø jamɨmts wɨndsøn jaꞌ myeeñ, pø ma̱jkts meeñ muky ja jam tmøødɨ.”  
\v 26 Jøts ja wɨndsøn yꞌadsøøy: “Øtsts ɨdøꞌøn wa̱mp, jøts ku ja yja̱a̱ktyimyikpudøkɨt pøn tyikmøjta̱kp ku ja o ti yiin waan yikmøꞌøy; pønts køꞌøm o ti tkidyimyikmøjta̱kp ku ja o ti yiin waan yjayikmøꞌøy, ja̱a̱ktyimyikpøjkøjxɨpts ja neꞌegɨ tukɨꞌɨyɨ.  
\v 27 Jøts jaꞌ pøn ø xmɨꞌajkɨdɨp pøn ø xkatsojktɨp jøts ø nwɨndsønꞌa̱tt, nøjkxts ja xꞌatswa̱wdɨ jøts ya̱ xyikmeꞌendɨt jøts ya̱ xtyimyikpaꞌooktɨt øts nwɨngujky.” 
\s1 Ku ja Jesús kya̱jptøjkɨyɨɨꞌñ jam Jerusalén 
\p  
\v 28 Kuts ja Jesús jadeꞌen myadya̱kꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ, jøts ja ña̱jxy, jamxɨ ja Jerusalén ñijkxy.  
\v 29 Jawaanɨ ja jam wyɨnaty kyidyimyja̱ꞌa̱ttɨ jam Betfagé jøts jam Betania, jadeꞌen ja ka̱jpxøøw jam, ku ja tkejxy namajtsk pyabøjkpɨ ku ja jam wyɨnaty wɨngondɨ ma̱ ja kojpkuꞌnk jam txøøwɨ Olivos,  
\v 30 jamts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Nøjkxtɨ ɨxem ka̱jpjotp, ɨxe wɨngon. Kuts ɨnet jam mja̱ꞌa̱ttɨt, jam ɨnet buur tuꞌuk kuwɨɨñ xpa̱a̱ttɨt midi kaꞌanɨm pøn ttatsøønɨ. Jaꞌats mꞌatsmɨgajɨdɨp jøts xyikmeꞌendɨt.  
\v 31 Pønɨ pønts myiktøøjɨdɨp tigøjxp ku xmɨgajɨdɨ, nøjmɨdɨts jøts ku ø ndsøky. 
\p  
\v 32 Jøts ɨdøꞌøn ja pyabøjkpɨ namajtsk ñøjkxtøø tpa̱ttøø jadeꞌen sa̱ Jesús ja wyɨnaty tø ñɨɨꞌmxyɨdɨ.  
\v 33 Jam ja wyɨnaty tyimyɨgajɨdɨ ja kujɨyujk ku ja jɨyujk ja ñɨma̱a̱jyɨdøø jøts ja yiktøøjɨdøø: 
\p ―¿Tigøjxp ku yø jɨyujk xmɨgajɨdɨ? 
\p  
\v 34 Jøts ja tꞌadsoodøø: 
\p ―Kumɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yø ttsojkp. 
\p  
\v 35 Jøts ja twejtsnøjkxtøø ma̱ ja Jesús jam wyɨnaty yꞌawijxy, jamts wyet ja ttajɨbaꞌandøø jøts Jesús ja ttawaꞌatspejty.  
\v 36 Kuts ɨdøꞌøn ja Jesús wyɨngonꞌadøtsnɨ, xjats wet ja nøøꞌ tuuꞌ yiktabatyaꞌabɨ.  
\v 37 Ku ja wyɨnaty wyɨngonɨ ja ka̱jp, ku ja jam kyɨda̱ꞌa̱ky Olivos kojpkwemp, wɨnets pyabøjkpɨtøjk ja ejtnɨ xonɨ yjanchpaya̱ꞌa̱xyɨ yjanchpajøkyɨ, jøts ja møkꞌampy ttukmøja̱wɨdɨ ttukunuuꞌkxyja̱wɨdɨ ja Dios ku mila̱grɨꞌa̱jtɨn ja wyɨnaty jadeꞌen tø tyukꞌijxyɨdɨ.  
\v 38 Yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ndɨ: 
\p ―¡Øyꞌa̱jtp ku Dios xuknɨmiꞌiñɨm kyunuuꞌkxy wyɨndsøn! ¡Jotkujkꞌatyɨm ɨdøꞌøn jap tsa̱jpjøtpy! ¡Kuuyɨ Dios jaduꞌuk yja̱a̱kꞌøyɨ! 
\p  
\v 39 Wɨnets ja fariseotøjk wɨna̱a̱gɨn tnɨmaadyøø ja Jesús pøn jam wyɨnaty ja̱a̱ꞌy agujkptɨ: 
\p ―Wɨndsøn, tiku waanɨ sa̱ xkanøjmɨ yø mbabøjkpɨtøjk. 
\p  
\v 40 Jøts ja yꞌadsojøø ja Jesús: 
\p ―Øts ɨdøꞌøn wa̱mp jøts ku øts ɨnet yø njayikꞌamoꞌondɨt, wenkpɨts ɨnet ka̱jpxkojmɨdɨp møkꞌampy, nɨjuunɨ yø kyaꞌamondɨ øy yø pøn yjayikꞌamonwa̱ꞌa̱ñɨdɨ. 
\p  
\v 41 Kuts ja tꞌejxpa̱a̱jty ja Jerusaléngɨt ka̱jp ku ja jam wyɨnaty jawaanɨ kyaja̱ꞌa̱tnɨ, jøts Jesús ja tkudsaachwɨnma̱ꞌa̱yɨyɨɨꞌñ jøts ja ya̱a̱jxy,  
\v 42 yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¡Kuk jeexyɨp iiy wɨneꞌenɨn xja̱ꞌgyukɨ jøts ku ja mxøøw ja mjumøjt tø mjataja̱ꞌa̱dyɨ, jøts jeexyɨp nɨꞌijtyɨ ja mja̱a̱ꞌy tpa̱a̱ttɨ ja Dios kyunuuꞌkxyɨn! Tøts ja tiempɨ ñaxy, ¡ti jaa ja xijy, jatyɨ myiktamɨꞌawa̱ꞌa̱nɨgyojmɨt!  
\v 43 Ja̱ꞌa̱tp ja xøøw ja jumøjt ku tiempɨ kyaꞌøyɨt, ku mmɨdsep mdamukɨt, amuum myiknaꞌawɨdejtkøxt, nɨma̱ awa̱ꞌa̱ts mgata̱ꞌa̱nt, ja xem ja ya̱m myiknɨdøkɨt,  
\v 44 na̱xjøtpy myikja̱a̱gɨda̱ꞌa̱kt jøts ja mja̱a̱ꞌy mayꞌampy kyudɨgøꞌødyɨt. Nɨwɨneꞌen nɨti kyata̱ꞌa̱nt; jaꞌagøjxp ku tø xkagupiky ja Dios ku ja køꞌøm tø mjanɨmiñɨ. 
\s1 Ku ja Jesús twojpɨdsømguixy ja tooꞌkpɨtøjk jam tsa̱ptøjk agøꞌøm 
\p  
\v 45 Xjats ja Jesús cha̱ptøjktøjkɨyɨɨꞌñ jøts ya tukɨꞌɨyɨ tyikpɨdsømbɨna̱xwa̱ꞌjky pøn jaty jam wyɨnaty ya̱jktɨp tooꞌktɨp, juudyɨp ka̱jpxtɨp,  
\v 46 yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Yɨdeꞌents Dios kyajpxy jap kyøjxja̱ꞌa̱yɨ: “Jaꞌ øts ndsa̱ptøjk wya̱ꞌa̱ñ jøts øts nja̱a̱ꞌy jap Diosꞌajotꞌa̱ttɨt”; ma̱ meets yø ya̱ jadeꞌen xyiktunɨ sa̱ maaꞌtspɨ chɨnaadya̱a̱jkɨndɨ. 
\p  
\v 47 Jabom jabom ɨdøꞌøn ja Jesús jam tsa̱ptøjkjotp yikꞌɨxpɨjky; ya̱m ɨdøꞌøn ja teetywɨndsøndøjktɨ, møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ midi tnɨguba̱jkꞌa̱jttɨp ja ka̱jp, tnɨwɨnmayɨdɨ sudso ja yjadyimyꞌukꞌooktnɨm.  
\v 48 Jøts ja nɨsudso tkamɨda̱bya̱a̱ttɨ ti sa̱ ja ttuꞌundɨt, pø amuumts ja ja̱a̱ꞌy ja jam pyatmadøyɨyɨ, ti pøn ja jam kabatmadojɨyɨp. 
\c 20  
\s1 Ja Jesús kyutujk 
\p  
\v 1 Xjats ɨdøꞌøn yɨdeꞌen tukꞌojk yja̱jty ku ja Jesús jam wyɨnaty tsa̱ptøjkjotp tyikꞌɨxpiky ja mayja̱a̱ꞌy, ja øgyajpxy ja øyꞌayuujk ja jam wyɨnaty kya̱jpxwaꞌkxpy sudso nnɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn, ku ja teetywɨndsøndøjk jam yja̱ꞌjttøø, møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ pøn tnɨguga̱jpꞌa̱jttɨp ja ka̱jp,  
\v 2 jaꞌats ɨdøꞌøn jam yɨdeꞌen wa̱ndøø: 
\p ―Yøꞌ mnɨga̱jpxp pøn jadeꞌen tø mdagutujkꞌatyɨ jøts jadeꞌen mꞌadøꞌøtst. ¿Pøn yø kutujk jadeꞌen tø mmøꞌøyɨ? 
\p  
\v 3 Wɨnets Jesús ja tꞌadsojɨmbijty jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Nayɨdeꞌen mee nyiktøøwa̱mɨ, jøts mꞌadsoꞌodɨp ɨdøꞌøn:  
\v 4 ¿pøn ja Juan ojts tyaꞌaneꞌemyɨ jøts ja yiknøbatt? ¿Dios ja ojts jadeꞌen tyanɨgutujkꞌa̱jtxyɨ, uk ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy? 
\p  
\v 5 Wɨnets ja agøꞌømyɨ tkajpxyꞌa̱jttøø, yɨdeꞌen ja ñawya̱ꞌa̱ñɨdɨ: 
\p ―¿Sa̱ nnɨma̱ꞌa̱yɨn? Ku net yø njanɨma̱ꞌa̱yɨn jøts ku Dios ja tyanɨgutujkꞌa̱jtøø, yɨdeꞌents ɨnet yø xꞌadsoꞌowɨn: “Jøts ¿tigøjxp ku ja xkajanchja̱ꞌwɨdøø pønɨ jadeꞌen tam?”  
\v 6 Jøts kuts ɨnet yø njanɨma̱ꞌa̱myaꞌandɨt jøts ku ja ya̱a̱yɨ jadeꞌen yiktanɨgutujkꞌaty, tsojk ɨnet yø ja̱a̱ꞌy xjanchka̱ꞌtspaꞌoꞌjkɨndɨt, kumɨ wa̱ꞌa̱ts yø tnɨja̱wɨdɨ jøts ku ja Juan ja Dios kyexyɨ. 
\p  
\v 7 Xjats ja tꞌadsoodøø jøts ku ja kaꞌ tnɨja̱wɨdɨ pønɨ pøn ja Juan jadeꞌen wyɨnaty tø tyanɨgutujkꞌatyɨ jøts ja jadeꞌen yiknøbatt.  
\v 8 Jøts Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Pønɨ jadeꞌen tam, nɨ øtsts meets ja ngadukmadoꞌot pønɨ pøn øts jadeꞌen tø xanɨgutujkꞌaty ku øts jadeꞌen nꞌadɨꞌɨch. 
\s1 Ku Jesús tmadya̱kpa̱a̱jty ja kaꞌødyumbɨdɨ 
\p  
\v 9 Wɨnets ja Jesús tnɨmaabyɨna̱xwa̱ꞌjky ja mayja̱a̱ꞌy, yɨdeꞌen ja ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱ky ja tuꞌuk tnɨmadya̱ktøjkɨyɨɨꞌñ: 
\p ―Ja døꞌøn ja̱a̱ꞌy yꞌijty tuꞌuk pøn jam kya̱mjotp tnejp ja uvɨ tsa̱ꞌa̱m, jøts ja ttukmɨda̱a̱ñ ja tyumbɨ wɨna̱a̱gɨn ku jekyꞌampy wɨdejtpɨ ñijkxy.  
\v 10 Kuts tpa̱a̱jty ja uvɨ tsa̱ꞌa̱m tujkꞌa̱a̱ts, jats ja tkejxy tuꞌuk tyumbɨ jøts ja tꞌatstukꞌamɨdowa̱ꞌa̱ñ pøn ja ka̱m jam wyɨnaty tø tmɨda̱ndɨ jøts ja tya̱ktɨt ja nɨdsa̱ꞌa̱m niꞌipy, midi ja pa̱a̱tꞌa̱jtɨp jøts ja yikmoꞌot. “¿Ma̱a̱?” “Kaꞌap.” Ja tumbɨ ñømdøø. Yikxon ja jam ojts yjantyimyikwøpy, jøts ja yikajxjɨmbijty wa̱ꞌa̱ts jadiꞌiñɨ.  
\v 11 Xjats ja kuga̱m tkejxy jaduꞌuk tyumbɨ; nayɨdeꞌen ja ojts yikjemnøjmɨ yiktenøjmɨ, yikxon ja jam yjanchyikipwyøjpy jøts ja nayɨ wa̱ꞌa̱ts jadiꞌiñɨ yikajxjɨmbijty, nɨti ja kyayikmøøy.  
\v 12 Jøts ɨdøꞌøn ja kaꞌ tmɨmøñ, ojts tyumbɨ ja jaduꞌuk tkajkxkojmɨ jøts ja jam nayɨdeꞌen ttundøø, tyikwɨndsaachɨdɨ tyikjøptsaachɨdøø jøts ja tyikaktøø. 
\p  
\v 13 ’Jøts yɨdeꞌen ja kuga̱m wya̱a̱ñ: “¿Sudsom tsøky nduꞌunt? Nma̱jnkuꞌngɨn nꞌukaxp, ja ku yø tꞌejxpa̱a̱ttɨt, ¿ja kidi yø ttsøꞌøgɨdɨt?”  
\v 14 Jaꞌayɨ ja tumbɨtøjk ja ojts yꞌejxpa̱a̱dyɨyɨ jøts ja xem ya̱m ñawya̱jnɨdøø: “Ya̱ꞌa̱t yø ka̱m tmɨda̱nwa̱mp; wan tyikpaꞌoꞌjkyɨm jøts adøm yø ka̱m nmɨda̱ꞌa̱nɨndɨt.”  
\v 15 Wɨnets ja tjɨdøjtpɨdsømdøø jam ka̱mjotp jøts ja ojts tyikꞌooktɨ. 
\p ―¿Sa̱ts ɨdøꞌøn kuga̱m ja yja̱wɨ tyunɨdɨt?  
\v 16 Meꞌemp ja køꞌøm jøts ja tyikugøxɨt ja yjadeꞌembɨ tumbɨdɨ pøn jadyimyjadeꞌenꞌa̱jttɨp, jøts ja neꞌegɨ tmoꞌot ja kya̱m ja abiky tumbɨdɨ. 
\p Ku ja nɨda̱a̱yꞌa̱jtɨbɨ ja jadeꞌen tmadoodøø, jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―¡Pø katsojknɨm ja Dios! 
\p  
\v 17 Tɨy Jesús ja wyɨnꞌijxyɨdɨ, jøts ja yiknɨmaadyøø: 
\p ―¿Tits ɨdøꞌøn yø Dios kyajpxy ñɨgajpxpy ku yø jap yɨdeꞌen yja̱ꞌa̱yɨ? ¿Nugo yø jap jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ? 
\q1 Ja tsa̱a̱ midi ja pojtspɨ kyaꞌejxɨdøø, 
\q1 jaꞌats ya̱m neꞌegɨ tø yꞌuknøjkxnɨ jam pøch kyuba̱jkp jøts jaꞌ tꞌama̱jtsmujkøjxp yø pøch. 
\m  
\v 18 Ku ja yꞌukyiktana̱xkɨda̱kpatt ku jam o pøn yꞌukna̱xkɨda̱ꞌa̱kt, pø ma̱ ja nayꞌejxpa̱a̱dɨt; u kuts o pøn tyana̱xkɨda̱kpattɨt ja tsa̱a̱, puꞌuxɨnts ja yiktawayɨt. 
\s1 Ku yikajpxyꞌaty ja kugubajt 
\p  
\v 19 Xjats ja teetywɨndsøndøjk møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjk ja tjadyimyꞌukma̱tswa̱ndøø ja Jesús, wa̱ꞌa̱ts ja tyimyjaja̱ꞌgyukɨdɨ jøts ku ja jaꞌagøjxp ja madya̱ꞌa̱ky yikmadya̱kpa̱a̱jty; yjadyimyꞌukma̱tswa̱ndɨp jaꞌ ja Jesús, ja ja̱a̱ꞌyts ja chøꞌjkɨdɨp paty ja jadeꞌen tkatundøø.  
\v 20 Wɨnets ja tpɨkta̱ktøø myɨguꞌuk pøn tpaꞌejxtɨp tpagoꞌodɨp jøts ja ñadyijɨ nugo jadeꞌen ña̱nkyꞌijxyɨdɨ sa̱m øy ja̱a̱ꞌy, jaꞌats ja chojktɨp jøts ja tkajpxyꞌejxtɨt kuuyɨ ja yꞌuka̱jpxɨgøꞌøty, jaꞌats ja jatyɨ tyanɨꞌøønɨdɨp jøts ja jam tkøya̱ktɨt ma̱ wyɨndsøn ja jamdɨ.  
\v 21 Paty ja yɨdeꞌen tyiktøødøø: 
\p ―Wɨndsøn, nnɨja̱ꞌwɨp øøts jøts ku myikꞌɨxpiky øy tsuj, tɨy janch tukɨꞌɨyɨ xnɨgajpxy jøts kaꞌ me pøn xkupiky xkagupiky ti sa̱ me mwa̱ꞌa̱ñ, neꞌegɨ yikxon mets ja neꞌegɨ xna̱nkñɨꞌɨxpøkɨyɨ tɨy janch ja Dios tyɨyꞌa̱jtɨn sudso ja yiknɨja̱wɨt.  
\v 22 Tukmadookts øøts: ¿Nmoꞌop øøts kugubajt ja møj wɨndsøn midi jam abikyꞌampy nɨchøky tø myiñ yikutujkpɨ, uk kaꞌ? 
\p  
\v 23 Yja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ Jesús ja jatyɨ jøts ku ja kyaꞌødyunwa̱ꞌa̱ñɨ, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Tiku øts jadeꞌen xkajpxyꞌejxtɨ, tigøjxp ku øts jadeꞌen xnɨwa̱mbatwa̱ꞌa̱ndɨ?  
\v 24 Uktukꞌejxtɨk øts tuꞌuk meeñ. ¿Pøn ja wyeen yꞌa̱a̱w yø jam myøøtꞌa̱jtɨp, jøts pøn ja xyøøw jam køxja̱ꞌa̱y? 
\p Jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―Ja møj wɨndsønɨmts yøꞌ yjaꞌ. 
\p  
\v 25 Xjats ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Jaꞌats meets ja mmoꞌop midi ja yjaꞌajtpy, jøts ja Dios jaꞌ xmoꞌodɨt midi ja pa̱a̱tꞌa̱jtmɨyɨp. 
\p  
\v 26 Jøts ja nɨsudsoꞌampy tkakajpxyꞌejxtɨ øyɨk ɨdøꞌøn ja ttanɨwa̱mbattɨt sa̱ jaty ja jam wyɨnaty wya̱ꞌa̱ñ jam mayja̱a̱ꞌyjotp; jɨnaxy ja ñɨgyuma̱a̱p yja̱jtøø ku ja jadeꞌen yikꞌadsoodøø, jøts ja neꞌegɨ yꞌa̱a̱w amøñɨ tꞌukyikꞌejtnɨdɨ. 
\s1 Ku ja ja̱a̱ꞌy tyiktøwdɨ pønɨ janch ɨdøꞌøn jaꞌ ku ooꞌkpɨ jadɨgojk yjujkpyøktɨt 
\p  
\v 27 Jøts ɨdøꞌøn ja saduceotøjk jam wɨna̱a̱gɨn yja̱ꞌtmɨdøø jøts Jesús ja tꞌejxwa̱ꞌa̱ndɨ. Kaꞌap ɨdøꞌøn ja saduceotøjk ja tkupøktɨ jøts ku ooꞌkpɨ yꞌanmɨja̱ꞌwɨn jadɨgojk pyɨdsimy jujkyꞌa̱jtpɨ xemɨkøjxp møøt ñɨneꞌkx; paty ja tnɨmaadyøø ja Jesús: 
\p  
\v 28 ―Wɨndsøn, yɨdeꞌen ja Moisés tjaadya̱a̱ñ, pønɨk ñɨdøꞌøxy kuꞌøøky tyikta̱mp ya̱m ja kaꞌanɨm yꞌuꞌnk tpa̱a̱tɨ, pønɨ jamts jaꞌ yꞌuch yꞌa̱jch, jaꞌadsɨk tmøøtꞌamajtskɨp ja kuꞌøktyøꞌøxy jøts ja ttukpa̱a̱tt yꞌuꞌnk, jøts ja jadeꞌen tkayikudɨgøꞌøty ja myɨguꞌuk.  
\v 29 Jats ɨdøꞌøn ja̱a̱ꞌy yꞌijtyɨ, nɨwɨxujk ja tyukya̱a̱ꞌdyøjkꞌa̱ttɨ jøts ja yjagyoobɨ jawyeen yꞌamajtskɨyɨɨꞌñ jøts ja tkuꞌøꞌjky ja ñɨdøꞌøxy, nɨtuꞌuk yꞌuꞌnk ja ojts tkapa̱a̱ttɨ.  
\v 30 Xjats ja mutskpɨ ja tmøøtꞌamajtskɨyɨɨꞌñ ja kuꞌøktyøꞌøxy jøts ja nayɨdeꞌen tkuꞌøꞌjky, kaꞌap ja tyikꞌuꞌnkpa̱a̱jty.  
\v 31 Jøts ja mɨdɨgøøkpɨ ja twa̱a̱y ja kuꞌøktyøꞌøxy jøts ja nayɨdeꞌen tkuꞌøꞌjky. Tum jadeꞌen yja̱jtkøjxtɨ nɨwɨxujk, nɨ tuꞌugɨn pøn yꞌuꞌnk tkayikta̱a̱ñ.  
\v 32 Jøts ja tøꞌøxyøjk nayɨdeꞌen yꞌoꞌjknɨma̱a̱.  
\v 33 Kuts ɨdøꞌøn ja nøjkx jadɨgojk yjujkpyøktɨ, ¿pømbɨts ɨdøꞌøn ja nøjkx tnɨdøꞌøxyꞌaty jadɨgojk, pø nɨwɨxujkxɨ ja tø tꞌatsnɨdøꞌøxyꞌa̱ttɨ? 
\p  
\v 34 Xjats ja Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Ya̱a̱yɨ døꞌøn yø jadeꞌen yjaty, ya̱a̱yɨ na̱xwiiñ jadeꞌen yꞌamajtskɨdɨ ja ya̱a̱ꞌy ja tøꞌøxy.  
\v 35 Pøn pa̱a̱tꞌa̱jtɨdɨp jøts ja ñøjkxtɨt jam ma̱ Dios ja tø tꞌaꞌejxɨ, ku ja yjujkpyøktɨt jadɨgojk kaꞌap jam pøn tꞌukjotmayꞌa̱jtnɨt ja amajtskꞌa̱jtɨn, nɨ tkaꞌukyikꞌamajtskyɨnɨdɨt yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjk jam pøn,  
\v 36 kaꞌap pøn yꞌukꞌooꞌknɨt yꞌuktɨgøøñɨt. Tum jadeꞌen ja jam chɨnaañɨdɨt sa̱m a̱nkɨlɨstøjktɨ. Tum Dios ja amuum uꞌnkꞌa̱jtɨdɨp una̱ꞌjkꞌa̱jtɨdɨp, jaꞌagøjxp ku døꞌøn ja jemchɨna̱a̱ꞌyɨn tø tpa̱a̱ttɨ ku ja jadɨgojk tø yjujkpyøktɨ jap ooꞌkpɨ agujkpy ja nwɨndsønꞌa̱jtɨmgøjxp.  
\v 37 Køꞌøm pa̱a̱txɨ Moisés ja xuknɨja̱ꞌwɨndɨ jøts ku ooꞌkpɨ yjujkpyøktɨ jadɨgojk ku ja jam ojts tꞌixy ja xɨmum ñɨtøøwyɨdity. Pø yɨdeꞌenxɨ ja jam tmadøøy jøts ku ja Abraham, jøts ku ja Isaac, jøts ku ja Jacob ja tdiosꞌa̱ttɨ ja Dios Teety.  
\v 38 Kidi ooꞌkpɨpts ja ñɨdiosꞌajtpy, pø jaꞌaxɨ ja ñɨdiosꞌajtpy jøts ja tyikjujkyꞌa̱tt øy pøn. 
\p  
\v 39 Wɨnets ja ka̱jpxwejpɨtøjk wɨna̱a̱gɨn ñømdøø: 
\p ―Janch tɨɨgyajpxy, wɨndsøn. 
\p  
\v 40 Jøts ja kaꞌ yꞌuknayꞌaꞌejxɨnɨyɨdɨ jøts ja tyiktøøꞌadøꞌøtstɨt, neꞌegɨ ja yꞌamondøø. 
\s1 ¿Janch ɨdøꞌøn ku ja David tꞌa̱pꞌaty ja Cristo? 
\p  
\v 41 Xjats Jesús ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Jøts sudso jadeꞌen mwa̱ꞌa̱ndɨ jøts ku David ja Cristo tꞌa̱pꞌaty?  
\v 42 Pø yɨdeꞌents ja David tyikwa̱ꞌa̱ñ ja nøky ku ja tja̱a̱y ja Salmos: 
\q1 Yɨdeꞌen ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja Dios Teety ñɨma̱a̱jyøø: 
\q1 “Putsɨnaaky øts nꞌaga̱ꞌñꞌampy, 
\q1  
\v 43 kunɨm øts yø nmɨmajada̱køxt pøn jaty mmɨdsepꞌa̱jtɨp.” 
\m  
\v 44 ¿Sudsoꞌampyts ja David tꞌa̱pꞌaty ja Cristo, pø wyɨndsønꞌajtpyts ja køꞌømba̱a̱t? 
\s1 Ku ja Jesús tnɨga̱jpxɨ ja ka̱jpxwejpɨtøjk ja kyaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌndyɨ 
\p  
\v 45 May ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn ɨxam amɨdodujktɨp ku ja Jesús tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk: 
\p  
\v 46 ―Øyɨm mnayꞌejxꞌetɨdɨt, ejxɨm yø ka̱jpxwejpɨtøjk mdawɨnꞌɨɨñɨdɨ kyaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ, jadeꞌen yø ñachøkyɨdɨ jøts wyet yø tyekyꞌokꞌa̱m pa̱a̱t tpajɨdøttɨt, jøts jaꞌ yø chojktɨp ja nawyɨndsøꞌøgɨ jøts yø yika̱jpxpooꞌkxtɨt jam mayja̱a̱ꞌy agujkp, jøts ku yø tsa̱ptøjkjøtpy tyøkɨdɨ tum ja tsɨnaabyajt yø tyatsɨnaawya̱ndɨp midi jam tsa̱ptøjkꞌokp, jøts ku kyaamyɨdɨ tum jam yø ña̱xtɨ tsɨnaabyɨ ma̱ døꞌøn yø myøjtøkɨdɨt.  
\v 47 Nayøꞌøxɨ kuꞌøktyøꞌøxy ja pyɨkta̱ꞌa̱ky tpøjkxɨdɨp jøts ñadyijyɨ ñadyagubøjkyɨdɨ ja Diosꞌajotꞌa̱jtɨn. Ja ti pøn jaꞌ, ja ti pøn ñadyijyɨ jekyꞌampy tsa̱pka̱jpxtɨp, nayøꞌøxɨ jaꞌadɨ pøn kaꞌ ti tyiknɨgaxøꞌøktɨ, ñadyijyɨ øy ja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ. Yø yjadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌyts ɨdøꞌøn Dios møj yikꞌayoꞌop. 
\c 21  
\s1 Ku ja kuꞌøktyøꞌøxy tpɨkta̱a̱jky lyɨmunsɨ 
\p  
\v 1 Xjats ɨdøꞌøn ja Jesús ojts tꞌixy jap tsa̱ptøjkjøtpy ku ja kumeeñ ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty tkugonɨdɨ ja lyɨmunsɨ jam meeñꞌabøjkꞌɨɨꞌñjotp.  
\v 2 Jøts kuꞌøktyøꞌøxy majtsk ja pyujxmeeñuꞌnk jam tkugoꞌonɨmøø;  
\v 3 wɨnets ja Jesús ja pyabøjkpɨtøjk tnɨma̱a̱y jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, jøts ku yø kuꞌøktyøꞌøxy ayoobɨ neꞌegɨ myɨnajxpy lyɨmunsɨ yø jam Dios wyɨngujkp øy ɨdøꞌøn yø kyama̱ba̱a̱dɨ sa̱m o pøn yjaꞌ tpɨkta̱ꞌa̱ktɨ.  
\v 4 Jaꞌ yø iiy yojxtɨp midi yø wɨnda̱ꞌa̱nxɨyɨdɨp ya̱m yø kuꞌøktyøꞌøxy ayoobɨ neꞌegɨ tpɨkta̱ꞌa̱ky ja yiktuujnɨk ja ñɨdsɨna̱a̱jyɨk. 
\s1 Ku ja Jesús tnɨgajpxy jøts ku ja tsa̱ptøjk yjett 
\p  
\v 5 Jøts ɨdøꞌøn nɨwɨna̱a̱gɨn jam wyɨnaty tnɨmadya̱ꞌa̱ktɨ ja tsa̱ptøjk, ku ja janch tsuj kyaxɨꞌɨky, ku tsa̱a̱ ja jadeꞌen janch tsuj tmøøtꞌaty, jøts ja nayɨdeꞌen chujkaxɨꞌɨky midi jam wyɨnaty pøngapøn tø tyoxtɨ. Xjats ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p  
\v 6 ―Ja̱ꞌa̱tp ja tiempɨ ku ya̱ꞌa̱t kyuja̱ꞌwɨgyøxt ɨxa jadeꞌen xꞌejxtɨ, ku yø tsa̱a̱ nɨ tuꞌugɨn kyata̱ꞌa̱nt nɨkɨɨbyety. 
\s1 Ku ejxa̱ꞌa̱n jawyeen yikpɨkta̱ꞌa̱kt ku wyɨnaty ja tɨɨdyuꞌunɨn xøøw wyɨngøñ 
\p  
\v 7 Wɨnets ja tyiktøødøø jøts ja tnɨmaadyøø: 
\p ―¿Juunɨ wɨndsøn ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yja̱tt? ¿Ti døꞌøn ja yiktanɨja̱wɨp jøts ku døꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen yja̱twa̱ꞌa̱ñ? 
\p  
\v 8 Jøts ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Øyɨm mnayꞌejxꞌetɨdɨt, jøts kidi mee tø mnɨyja̱jtnɨ ñɨwyɨnda̱a̱yꞌa̱jtk. Kumɨ may ja myeꞌendɨt pøn øts nxøøw nugo nadyanɨka̱jpxɨdɨp ku ja ñøꞌømdɨt: “Cristo øts”; “Tø kyaꞌpxy ja tiempɨ.” Kidits mets ja xpanijkxy jatyɨ.  
\v 9 Jøts ku xnɨmadoꞌa̱ttɨt ja tsep, uk tyiktɨga̱tstɨ ja kyutujk adsepkøjxp, kidits me mdsøꞌøgɨ; pø jawyeenxɨ døꞌøn ya̱ꞌa̱t jadeꞌen ña̱jxkøxt, kaꞌanɨmts ɨdøꞌøn wyɨnaty kyaꞌpxy jøts kyugøxɨt ja na̱xwiiꞌñɨt. 
\p  
\v 10 Wɨnets ja tja̱a̱knɨma̱a̱y: 
\p ―Ja møj ja mutsk ka̱jp nøjkx ñañɨbɨdɨꞌɨgyɨdɨ, jøts ja wɨndsøndøjk cheptuꞌundɨt ja xem ja ya̱m pøn jaty ja na̱a̱jx ja ka̱jp tnɨtanaadyɨp ya̱ na̱xwiiñ.  
\v 11 Møkꞌampy ujx ña̱xt, yuu pa̱ꞌa̱m ña̱xkɨda̱ꞌa̱kt øy ma̱dsoo, adsøꞌjkyɨbɨm ja tukɨꞌɨyɨ myiktukꞌejxtɨt ku ja Dios ejxa̱ꞌa̱n møk tpɨkta̱ꞌa̱kt jam tsa̱jpwemp. 
\p  
\v 12 ’Jawyeents mee myikma̱jtsmukøxwa̱ꞌa̱nt, myikꞌɨxa̱ꞌa̱dɨt o ma̱dsoo. Kuts myikpa̱a̱ttɨt jøts myikwa̱nøjkxtɨt jam tsa̱ptøjkjotp ma̱ myiktɨɨdyuꞌundɨt, myiktɨꞌɨdyɨt myiktsuꞌumdɨt puxøjkjøtpy, ja møj wɨndsøndøjk myiktawɨnguwa̱wɨdɨt pøn jaty yikutujktɨp, jaꞌats ɨdøꞌøn ja mdukpøkyꞌa̱tɨdɨp ku øts njaꞌ xpabøjkɨdɨ.  
\v 13 Jats meets ɨdøꞌøn ja njaꞌ xnɨgubojkɨt.  
\v 14 Kidits meets ja xwandijy pønɨ sa̱ mee mnagyubokɨt ku mee mnagyuꞌadsowɨyɨt.  
\v 15 Øts meets ja wijyꞌa̱jtɨn nmoꞌop, øts meets nyikꞌayukpa̱a̱tp sa̱ mee mwa̱ꞌa̱nt jøts ja mmɨdsep nɨsudsoꞌampy kyaꞌadsojɨmbettɨt, jadiꞌiñɨ ja tmɨꞌamoꞌondɨt.  
\v 16 Mdeety pa̱a̱t mda̱a̱k pa̱a̱t mee ngaꞌødyunɨyɨt. Tits ja chow ja mmɨguꞌuktøjktɨ jøts jaꞌadɨ pøn mmɨnamya̱a̱jyɨdɨp, myikꞌoogɨdɨp wɨna̱a̱gɨn meets jaꞌ.  
\v 17 Tum mɨdsep meets o pøn mꞌejxɨt jaꞌagøjxp ku mee xjanchja̱wɨ.  
\v 18 Kaꞌats meets jadiꞌiñɨ myikꞌejxɨgøꞌøty, nɨ tuꞌugɨn meets mwa̱a̱y kyawɨndɨgøꞌøty.  
\v 19 Pønɨ mmɨdanaadyɨp tuꞌugyɨ amumjoojt, mba̱a̱tpts meets ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn jøts meets mꞌanmɨja̱ꞌwɨn yjujkyꞌa̱tt xemɨkøjxp. 
\p  
\v 20 ’Ku xꞌejxtɨt yø Jerusaléngɨt ka̱jp jøts ku amuum tseptumbɨtøjk tø ñɨꞌawɨdejtnɨyɨ, jadeꞌents meets ja xnɨja̱wɨt jøts ku yø ka̱jp wyɨnaty tsojk kyudɨgøøwya̱ꞌa̱ñ.  
\v 21 Pønɨ pønts jam Judeɨt na̱xjotp wyɨnaty, wants ja tkaknøjkxtɨ jam kojpkøjxp; pøn jaty jam Jerusaléngɨt ka̱jpjotp, wan ja jam tkakpɨdsømdɨ, jøts pøn jaty jam o muum awa̱ꞌa̱ts etjotp wɨdejttɨp, kidi ja wɨnet et wyɨmbettɨ jøts ja ñøjkxtɨt jam ka̱jpjotp.  
\v 22 Jaꞌabɨ xøøw ɨdøꞌøn ja ayoꞌon myeꞌent, jaa døꞌøn ja jadeꞌen yja̱tt kyubatt sa̱ jaty Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ.  
\v 23 ¡Ayoꞌijxyɨm ja tøꞌøxyøjk yja̱ttɨt pøn jaty ja myutsk jam wyɨnaty tnɨkøjxpꞌa̱jttɨp, pøn jaty ja myaxuꞌnk jam wyɨnaty tø kyaxøꞌøktɨ! Pø jɨꞌɨyɨm ya̱ꞌa̱xyɨmxɨ døꞌøn ya̱ na̱xwiiñ yja̱tt, møk ja ja̱a̱ꞌy ayoꞌon tpa̱a̱ttɨt tꞌejxtɨt.  
\v 24 Pømbɨ ooktɨp jam tseptunda̱a̱jkjotp, pømbɨts yikma̱tstɨp jøts ja yiktsuꞌumdɨt o ma̱ga̱jp, øy yø Jerusaléngɨt ka̱jp øy sa̱ yiktuꞌunt, øy ja ja̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy yø sa̱ tyunɨyɨt, kunɨm ja yꞌayoꞌon yø ttana̱jxkøxt wɨnetnɨmts yø yikmajtstuꞌutt. 
\s1 Sa̱ myeꞌent ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy myøjkudanaabyɨ 
\p  
\v 25 ’Wenk yø xøøw yø poꞌ yja̱tt, yø ma̱a̱dsa̱ꞌ nayɨdeꞌen; jøts na̱a̱jx ka̱jp jadiꞌiñɨ tya̱ꞌa̱ndɨt, nɨti ta̱bya̱jtɨn tkapa̱a̱ttɨt, øy ja tsøꞌøgɨ yikꞌoꞌjknɨyɨdɨt ku tmadoꞌodɨt ja mejy tyojmjøꞌøkt øy ma̱dsoo.  
\v 26 Yikꞌooꞌkjɨmbetɨdɨp ja̱a̱ꞌy tsøꞌøgɨ ku ja tnɨmadoꞌodɨt jøts ku jadeꞌen na̱xwiiñ yja̱twa̱ꞌa̱ñ; jøts ku jaꞌaba̱a̱t jadeꞌen yja̱tt ti jaty jam tsa̱jpwemp ejtp.  
\v 27 Jaanɨmts ø xꞌejxtɨt, ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌdyɨ myøjkudanaabyɨ, ku nmɨmeꞌent yootsjøtpy ja nmøkꞌa̱jtɨn, ja̱jpɨm tsama̱mbɨm ja nꞌajuꞌuk nyikaxøꞌøkt.  
\v 28 Ku døꞌøn ja jadeꞌen yja̱jtꞌukwa̱ꞌa̱nt, møk mnabyɨkta̱ꞌa̱gɨdɨt jøts xjøpꞌejxtɨt jøts ku tsojk myeꞌent pøn myiknɨtsoꞌokꞌa̱tɨdɨp. 
\p  
\v 29 Ñayɨ tyamɨmadya̱kpa̱jtɨyɨɨꞌñ jaꞌ jaduꞌuk ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱ky jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Ku xꞌejxtɨ ja iigɨ kipy uk øy ti kipy kya̱ꞌa̱dɨgach ja yꞌa̱a̱y.  
\v 30 Ku kujk xyɨmumnɨ, jats ja wa̱ꞌa̱ts xnɨja̱wɨdɨ jøts ku poot wyɨngøñ ku ja nøø ja tuu myenwa̱nɨ.  
\v 31 Nayɨdeꞌents ɨdøꞌøn jaꞌ ku xꞌejxtɨt jadeꞌen ja ayoꞌon, jadeꞌents ja xnɨja̱wɨdɨt jøts ku wyɨngøñ ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 32 ’Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ jøts ku døꞌøn ja jaa yja̱tt na̱mgaꞌanɨm yꞌooꞌkixy pøn jaty ja ɨxya̱m jujkyꞌa̱jttɨp.  
\v 33 Na̱jxp yꞌity ja na̱a̱jx ja tsa̱jp, øy yø juunɨ kyudɨgøꞌøty, jøts øts nꞌayuujk nɨjuunɨ yø kyakixy kyanaxy. 
\p  
\v 34 ’Øyɨm mja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨt, kidi mꞌa̱a̱w mjoojt xamɨyoxtɨ midi yiktundɨgøøpy, kidi ja nøø ja muꞌuk xunkꞌa̱ttɨ, kidi meets ja neꞌegɨ xajotɨgøydɨ ti jaty ja ejtp na̱xwiiñ jøts jadeꞌen adsuꞌjky mgayikuba̱a̱dɨdɨt  
\v 35 sa̱m naky myukyɨn, jadeꞌen ja yiknɨmeꞌendɨt pøn jaty jujkyꞌa̱jttɨp øy ma̱dsoo ya̱ na̱xwiiñ.  
\v 36 Jøpꞌejxtɨts meets, ajotꞌa̱tꞌettɨ ja Dios jøts mnɨwa̱ꞌa̱dsɨdɨt ja ayoꞌon midi tunɨp ja̱tɨp, jøts ø xwɨnguwa̱ꞌa̱gɨdɨt a̱mgujk jotkujk, ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy myøjkudanaabyɨ. 
\p  
\v 37 Xɨnaxy ɨdøꞌøn ja Jesús jam yikꞌɨxpiky tsa̱ptøjkjotp, jøts ja koots ñijkxy jam kojpkøjxp midi yiktejp Olivos.  
\v 38 Jøts ja mayja̱a̱ꞌy jam tsa̱ptøjkjotp ejtp xyumɨnøjkxtɨ jøpyɨ jøts ja jam pyatmadøyɨyɨ. 
\c 22  
\s1 Ku ja Jesús yikajpxyꞌaty jøts ja yikma̱tst 
\p  
\v 1 Ja pa̱skɨ xøøw ɨdøꞌøn wyɨnaty pyatpy ku ja tsa̱pkaaky yikay jadiꞌiñɨ midi kalevadurɨ møøt.  
\v 2 Jøts ja teetywɨndsøndøjktɨ jøts ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ tjanchꞌɨxa̱ꞌa̱dɨ ja ta̱a̱y sudsonɨm ja tꞌukyikꞌooktɨt ja Jesús, ja mayja̱a̱ꞌyts ja chøꞌjkɨdɨp. 
\p  
\v 3 Xjats ja Judas Iscariote ja mɨkuꞌ tyatøjkɨyøø, jaꞌ ɨdøꞌøn ja pabøjkpɨtøjk møøt kya̱ꞌpxtɨ nɨmakmajtsk.  
\v 4 Jøts ja ojts tnɨnijkxy ja teetywɨndsøndøjktɨ møøt ja ta̱jk mayut, jøts ja ojts tmɨnagyajpxyɨ, ojts ja tkajpxyꞌa̱ttɨ sudso ja tkøya̱kt ja Jesús jøts ja tma̱tstɨt.  
\v 5 Jøts ja jadeꞌen yjotkujkꞌa̱ttɨ, ojts ttamɨꞌawa̱nɨdɨ meeñ ja Judas, jøts ja ttamɨjuꞌudyɨt ku ja tkøya̱kt ja Jesús;  
\v 6 kyupøjk ja jadeꞌen jøts ja tꞌɨxaadyøjkɨyɨɨꞌñ ja ta̱a̱y, jøts ja wɨnet tkøya̱kt ku ja mayja̱a̱ꞌy jam kyaꞌettɨt. 
\s1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yja̱a̱kꞌukꞌaꞌuxꞌa̱jtnɨ ja pyabøjkpɨtøjk 
\p  
\v 7 Xjats ja xøøw tpa̱a̱jty ku ja tsa̱pkaaky kyayikay levadurɨ møøt, xjats ɨdøꞌøn ja borreegɨ maxuꞌnk wyɨnaty yꞌookwa̱ꞌa̱ñ, jøts jaꞌ ɨdøꞌøn yikyøxyꞌa̱jtp ku ja pa̱skɨ xøøw ñaxy.  
\v 8 Wɨnets ja Jesús tkejxy ja Pedro møøt ja Juan, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Nøjkxtɨ jøts ja pa̱skɨ aꞌux xyikꞌawejxtɨt. 
\p  
\v 9 Jøts ja tyiktøødøø yɨdeꞌen: 
\p ―¿Ma̱mts øøts ja xukꞌaꞌejxɨwya̱ꞌa̱ñ? 
\p  
\v 10 Jøts ja Jesús ja yꞌadsoojɨdøø: 
\p ―Ku net jam mga̱jptøkɨdɨt, jam ɨnet tuꞌuk xpa̱a̱ttɨt ja̱a̱ꞌy pøn jam wyɨnaty nøø twejtsp tsiiyjøtpy. Jaꞌats mbanøjkxtɨp jam tyøjkjotp, pønɨ ma̱ yja̱ꞌa̱ty jamts mja̱ꞌa̱ttɨt,  
\v 11 jøts ja kudøjk xnøjmɨdɨt: “Yɨdeꞌen ja wɨndsøn wya̱ꞌa̱ñ: ¿Ma̱k ɨdøꞌøn ja tøjkjoojt ma̱ ja tmøøtꞌaꞌuxꞌa̱tt ja pyabøjkpɨtøjk, ma̱k ɨdøꞌøn ja tkaꞌadyɨt ja pa̱skɨ aꞌux?”  
\v 12 Wɨnets meets ɨnet ja tøjkjoojt myiktukꞌejxtɨt jap nɨpatøjkijxpy aꞌejxɨ aba̱a̱dɨ; japts xyikꞌawejxtɨt ja aꞌux. 
\p  
\v 13 Xjats ɨdøꞌøn ja ojts ñøjkxtɨ jøts ja jam jadeꞌen tjanchpa̱ttøø sa̱ Jesús ja wyɨnaty tø ñɨɨꞌmxyɨdɨ, jøts ja jam tꞌaꞌejxɨdøø ja pa̱skɨ aꞌux. 
\p  
\v 14 Kuts ja aꞌuxꞌa̱jtk tpa̱a̱jty, xjats ja Jesús møøt ja kyudanaabyɨtøjk twɨnguwaꞌadsɨyɨɨꞌñ ja kaabyajt.  
\v 15 Jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¡Ɨxya̱mnɨm meets ɨnet ja pa̱skɨ aꞌux jadeꞌen nmøøtkaamyuky sa̱m ø ndyimchøkyɨn na̱mgaꞌanɨm ø nꞌøøky!  
\v 16 Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ jøts ku meets ɨxya̱myɨ jadeꞌeñɨ nja̱a̱kmøøtkay jaanɨm jadɨgojk ku myeꞌent ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 17 Wɨnets ja tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ tuꞌuk uujkꞌɨɨꞌñ, jøts ja jawyeen ttukmøja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ttukunuuꞌkxyja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja Dios Teety, jøtsnɨm ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Axa̱jɨdɨ ya̱ꞌa̱t jøts xꞌukwa̱ꞌkxtɨt;  
\v 18 øts køꞌøm wa̱mp jøts ku ø kaꞌap tsojk nꞌukꞌuknɨt yø uvɨ tsa̱ꞌa̱m nøøꞌuꞌnk, jaanɨm jadɨgojk ku Dios ja kyutujk tyikmeꞌent midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 19 Jøts ja tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ tsa̱pkaaky, ojts nayɨdeꞌen ttukmøja̱wɨ ttukunuuꞌkxyja̱wɨ ja Dios Teety, jøts ja tꞌadujkpa̱jkxɨ ja kyudanaabyɨtøjk jøts ja tmøꞌøy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Kaydɨ ya̱ꞌa̱t, yøꞌ øts ɨdøꞌøn ñamyayɨ nneꞌkxꞌajtpy midi meets mnɨtsoojkɨngøjxp ɨnet mnɨyoxp. Mduꞌundɨp ya̱ꞌa̱t jadeꞌen øts nja̱ꞌmyajtsɨngøjxp. 
\p  
\v 20 Nayɨdeꞌen ja uujkꞌɨɨꞌñ ja ttuuñ ku ja yꞌaꞌuxꞌa̱jtkøjxtøø, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Ya̱ꞌa̱t tsa̱pnøøꞌuujkɨn ɨdøꞌøn ɨxya̱m ta̱mp ejxpajtɨn ku ja Dios Teety ja wya̱nda̱ꞌa̱ky tyikꞌaduky sa̱mdam ja ttamɨꞌawa̱ꞌa̱nɨyɨɨꞌñ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn. Ɨxyamts ɨdøꞌøn ja choꞌonda̱ꞌa̱ky ku øts ja nnɨꞌjpy ɨnet wyɨdsuꞌunt wyɨda̱xt. 
\p  
\v 21 ’Pønts ø xkøya̱kp, pøn ø xkaꞌødyunwa̱mp, ɨxya̱ øts ja møøt ngay, kidi ma̱jɨp jaꞌ.  
\v 22 Jaꞌ ø nbadumpy midi ø tø nyiktanɨpiky; ¡jaꞌ ayoꞌijxyɨm ja̱jtp pøn ø xkøya̱kwa̱mp! 
\p  
\v 23 Jøts ja ñayiktøøna̱xwa̱ꞌjkɨdøø agøꞌømyɨ, pøn ɨdøꞌøn jadeꞌen kaꞌøyꞌadøꞌøtswa̱mp. 
\s1 Ku ja Jesús kyudanaabyɨtøjk tkajpxyꞌa̱ttɨ pøn ɨdøꞌøn jawaanɨ møj pɨdsøꞌømp 
\p  
\v 24 Xjats ja xem ya̱m tkajpxyꞌa̱jtpɨnɨbøjkɨdøø pømbɨ døꞌøn jadyimyꞌukmøjtøkɨp.  
\v 25 Jøts Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Jadeꞌen møj wɨndsøn tꞌanaꞌamdɨ ja na̱a̱jx ja ka̱jp pønɨ sa̱ ja ttsoktɨ; jøts pøn jaty tnɨguba̱jkꞌa̱jttɨp o ti, jaꞌats yiktejtɨp jøts ku ja tꞌødyundɨ øy pøn.  
\v 26 Kaꞌats meets ɨdøꞌøn jadeꞌen mja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨt; pønɨ pøn møjtøjkɨp, pønɨ pøn anaꞌamp, kidi ja jawyeen namyɨdunɨ ttsøky; jaꞌ ɨdøꞌøn pa̱a̱tꞌa̱jtɨp ja myɨguꞌuk tpudøkɨp.  
\v 27 ¿Pømbɨ døꞌøn møjtøjkɨp? ¿Jaꞌ pøn yikwɨndsøꞌjkɨp, uk jaꞌ pøn wɨndsøꞌjkɨp ma̱ ja kaadya̱a̱jk jam? ¿Kidi jaꞌajɨp møjtøjkɨp pøn jam tø twɨnguwaadsɨ ja kaabyajt jøts ja yikwɨndsøꞌøgɨ? Ɨxya̱ts meets jadeꞌen nmøøtwɨdity sa̱m jaꞌ pøn ja myɨguꞌuk wyɨndsøꞌjkɨp. 
\p  
\v 28 ’Tøts meets xmøøtꞌayoꞌomba̱a̱ty, tø nayɨdeꞌen xmɨdanɨdɨ wɨneꞌenɨn øts ɨxya̱m xmøøtwɨdettɨ.  
\v 29 Paty meets mba̱a̱tꞌatyɨ nmoꞌot ja Dios Teety kyutujk midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy, nayɨdeꞌen sa̱m øts ja tø xmøꞌøyɨn,  
\v 30 jøts mgaꞌadyɨt mꞌuuktɨt øts ngaabyajtkøjxp ku øts ja nja̱a̱ꞌy ja kutujk ndanɨtanɨt, jøts mꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨt ma̱ ø nyikutukt jøts xɨɨdyuꞌundɨt ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy nɨdukɨꞌɨyɨ. 
\s1 Ku ja Jesús køꞌøm tnɨgajpxy jøts ku ja Pedro ja kyuꞌøønɨyɨt 
\p  
\v 31 Nayɨdeꞌen ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm wya̱a̱ñ: 
\p ―Simón, Simón, tyimdyø jøts mɨkuꞌ yjaꞌ myøjtøkɨt. Tø ja tꞌamɨdøy ja Dios Teety ja tɨyꞌa̱jtɨn jøts meets ja øy øy myikꞌayoꞌomba̱a̱dɨt, yikxon meets ja mduktanɨꞌejxwa̱ꞌa̱ñɨ;  
\v 32 tøts me nnɨꞌamɨdowɨ jøts kidi yikmɨmajada̱ꞌa̱ky ja mjanchja̱ꞌwɨn ku jadeꞌen mꞌukja̱tt mꞌukubatt. Kuts ja mꞌajotꞌa̱jtɨn jadɨgojk tuꞌugyɨ xyikꞌett, ka̱jpxjotꞌamøjkɨts ja mmɨguꞌuk pøn jaty ø njaꞌajtpy. 
\p  
\v 33 Jøts ja Simón wya̱a̱ñ: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, ku me mꞌukyiktsuꞌumt, nayɨdeꞌents øts nyiktsuꞌumt, ¿ti ti ø nnɨda̱ꞌa̱mp? Mjadyimyjaꞌøøky mets, nmøøtꞌookpts mets. 
\p  
\v 34 Wɨnets Jesús ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Øts Pedro døꞌøn wa̱mp jøts ku tsa̱pnɨꞌa̱a̱w wyɨnaty kaꞌanɨm yꞌaya̱jxjɨꞌɨkñɨm, ku mets wyɨnaty tɨgøøk ojk tø xkuꞌøøꞌnɨ jøts ku me xkaꞌijxyꞌaty. 
\s1 Ku Jesús tnɨma̱a̱y kyudanaabyɨtøjk jøts ku ja tyagøda̱ꞌa̱kwa̱ꞌa̱ñɨdɨ ja ayoꞌon 
\p  
\v 35 Xjats Jesús ja yiktøøjɨdøø: 
\p ―Ku meets ojts nguexy jadiꞌiñɨ, ku ja pejn ngadukwejtstøø, ku ja meeñ abøjkꞌɨɨꞌñ ngadukondøø, ku ja mgøꞌøk pa̱a̱t xkakondøø, ¿sa̱ts meets ojts mdyimyjaty? ¿Ti ojts mguidyimꞌijtxyɨdɨ o døꞌøn ja jadeꞌen xkakondøø? 
\p Jøts ja yjanchwa̱ndøø: 
\p ―Janch kaꞌap øøts ojts ti xkaꞌejtxɨ. 
\p  
\v 36 Wɨnets ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Yamnɨmts ɨnet ja pejn xwetstɨt pønɨ pøn yjaꞌ jam, nayɨdeꞌen ja meeñ abøjkꞌɨɨꞌñ; pønɨ pøn ja chujx kaꞌejtxɨp, wan ja ñɨjan ttøøky jøts ja ttajuꞌuty.  
\v 37 Øts wa̱mp, wan ɨdøꞌøn jadeꞌen tjaty, jabɨ kuwa̱nyɨmxɨ jadeꞌen yja̱tt sa̱ Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ: “Møøt kaꞌøy ja̱a̱ꞌy ja yikꞌamachomujky.” Jadeꞌents øts ɨdøꞌøn nyiktuꞌunt sa̱ øts jap tø nyiknɨgajpxy. Kaꞌpxy ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yja̱tt kyubatt. 
\p  
\v 38 Jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, pø ɨxya̱ts majtsk tsujx. 
\p Jøts ja yꞌadsøøy: 
\p ―Amøñɨdɨ. 
\s1 Ku ja Jesús tꞌajotꞌaty ja Dios Teety jam Getsemaní 
\p  
\v 39 Xjats ja Jesús chøꞌjñ, jøts ja ñijkxy jam kojpkøjxp midi yiktejp Olivos ma̱ døꞌøn ja jam xyumɨyøꞌøyꞌity; jøts pyabøjkpɨtøjk ja pyadsoꞌonøø.  
\v 40 Kuts ja jam yja̱ꞌjty, jøts ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Ajotꞌa̱ttɨ Dios Teety, jøts kidi myikmajada̱ꞌa̱ktɨ. 
\p  
\v 41 Jøts ja ojts yjɨyøꞌøy nadyuꞌuk, ñajtsyøꞌøyɨyɨɨꞌñ nɨjagam. Jamts ja ñagyuxendya̱a̱jkøø, jøts ja jam Dios Teety tꞌajotꞌa̱jty  
\v 42 yɨdeꞌen: 
\p ―Dios Teety, pønɨ mdsøjkpy, jøts ø kaꞌ jadɨneꞌen nꞌayoꞌomba̱a̱tt; kidi øtsɨpts njaꞌ køꞌøm nyiktumpy, jaꞌ ø nbadumpy pønɨ sa̱ me xamɨdsøky. 
\p  
\v 43 Wɨnets a̱nkɨlɨs ja tuꞌuk ñɨmejnøø midi tsa̱jpjøtpy tsoꞌomp, jøts ja myøja̱a̱wmøøjyøø.  
\v 44 Tyimchaachja̱ꞌwɨpts ja møk ku døꞌøn ja jadeꞌn yja̱twa̱ꞌa̱ñ, jøts ja ojts tja̱a̱ktyimyøktuñ tja̱a̱ktyimyꞌajotꞌa̱jty ja Dios Teety amumjoojt. Janch yikxon ja yjaꞌanuuꞌkxɨñɨ, jadeꞌen yꞌanuuꞌkxɨ ja wyɨxeꞌkxy sa̱m nɨꞌjpy kom kom wyɨxeꞌkxyɨn. 
\p  
\v 45 Kuts ja Diosꞌajotꞌa̱jtꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ, jøts ja ojts tnɨmiñ ja pyabøjkpɨtøjk ma̱ ja jam wyɨnatyɨ. Ma̱a̱dɨp ja jam ku ja tpa̱a̱jty, ja jotmay ja jadiꞌiñɨ yikjotkøjxɨdɨp.  
\v 46 Wɨnets ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Tigøjxp ku mma̱ꞌa̱dɨ? Pɨdøꞌøktɨ, jøts ja Dios Teety xꞌajotꞌa̱ttɨt jøts kidi mɨba̱a̱t mɨkuꞌ yjaꞌ mmɨmajada̱ꞌa̱gyɨdɨ. 
\s1 Ku ja Jesús yikma̱jch 
\p  
\v 47 Nay ɨxam ja Jesús wyɨnaty jadeꞌen kyajpxy ku yja̱ꞌjty may ja̱a̱ꞌy. Ja Judás ja twɨnyøꞌøpy pøn ja pabøjkpɨtøjk wyɨnaty nɨmakmajtsk møøt tø yꞌuka̱ꞌpxtɨ, jøts ja twɨngumeꞌenɨyɨɨꞌñ ja Jesús jøts ja ojts ttsuꞌkxy.  
\v 48 Wɨnets nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Judás, ¿jadeꞌeñɨ øts ɨdøꞌøn xkøyaky ku ø xtsuꞌkxy? 
\p  
\v 49 Jøts pøn ja Jesús jam wyɨnaty møøtwɨdejtɨp, ku ja jadeꞌen tꞌejxtøø, wɨnets ja yiktøøjøø: 
\p ―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, ¿nadyagubojkɨm yø tsujx? 
\p  
\v 50 Jøts ja nɨduꞌuk tyiktsaachɨyɨɨꞌñ ja teetywɨndsøn tyumbɨ, ojts yꞌaga̱ꞌndya̱tsk ja tkajtspoꞌjtɨyɨ.  
\v 51 Kaꞌap Jesús ñɨɨmy, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Majtstuꞌuttɨ; wan jadeꞌeñɨgøjy. 
\p Jøts ja tkønɨxa̱jøø ja solda̱dɨ tya̱tsk jøts ja tyiktsøøjky.  
\v 52 Xjats ja tnɨma̱a̱y ja teetywɨndsøndøjktɨ, ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ wɨneꞌenɨn ja jam wɨnaty tø myendø jøts ja yiktsoonwa̱ꞌa̱ñɨ: 
\p ―Ja tsujx, ja kipy meets ya̱m xanɨmemp. ¿Ti øts yja̱wɨ tø ndunɨ? ¿Tø øts yja̱wɨ nmaaꞌtsnɨ?  
\v 53 Ku meets jam yꞌijty nxumɨmɨnabya̱a̱dyɨ jabom jabom jam tsa̱ptøjkjotp, nɨwɨneꞌenɨnts meets yꞌijty sa̱ xkatuñ xkanøjmɨ; ya̱mts meets wɨnet tø mna̱xwa̱ꞌa̱ky ku ja et tø chuuꞌjɨ kyoodsɨ jøts mɨkuꞌ yjaꞌ jadeꞌen myajada̱ꞌa̱ky. 
\s1 Ku ja Pedro tkuꞌɨɨñ jøts ku ja kaꞌ tꞌijxyꞌaty ja Jesús 
\p  
\v 54 Wɨnets ja tma̱jtstøø ja Jesús, jøts ja tyiknøjkxtøø jam teetywɨndsøn tyøjkwɨndum; jøts Pedro ja ojts tpanijkxy ɨxꞌoojk, jagam ja tpayøꞌøy.  
\v 55 Jøts jøøn ja jam ta̱jkyujkꞌa̱m tyikmøjɨdøø, jamts ja tnɨdsɨnayꞌawɨdejttøø jøts ja Pedro nay jam yꞌɨxa̱kmøø.  
\v 56 Wɨnets tøꞌøxyøjk ja tuꞌuk yꞌejxøø pøn jam wyɨnaty tump, jøts ku jøøn ja jam twɨndsøønɨ, wɨnets ja tɨyɨm wyɨnꞌejxøø jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Yøꞌøts ja Jesús yꞌijty tmøøtwɨdejtp. 
\p  
\v 57 Kaꞌats Pedro ja tkupiky, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Kaꞌ ø mɨguꞌuk ja nꞌijxyꞌaty. 
\p  
\v 58 Jøts jawaandøkɨ yꞌijty, xjats jaduꞌuk yꞌejxpa̱jtøø, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Mets yø yꞌijty møøtwɨdijtpy, ¿kidi? 
\p Kaꞌats ja Pedro ñɨɨmy, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Mixy, kaꞌap ja yꞌøtsɨ, kaꞌ øts ja nmøøtwɨdity. 
\p  
\v 59 Tø wyɨnaty tukoorɨ ñaxy ku ja jaduꞌuk møkta̱ꞌa̱ky wya̱a̱ñ: 
\p ―Janch yøꞌ tam yø yꞌijty myøøtwɨdijtpy, pø nayɨ Galileɨt ja̱a̱ꞌyts yøꞌ. 
\p  
\v 60 Xjats ja Pedro wya̱a̱ñ: 
\p ―Mɨguꞌuk, nguidyimñɨja̱ꞌwɨp øts pø ti mets jadeꞌen mmadyaꞌkpy. 
\p Jøts nay jatyɨ nay ɨxamnɨ ja jadeꞌen kyaka̱jpxꞌaba̱a̱dɨ ku ja tsa̱pnɨꞌa̱a̱w tuꞌuk yꞌaya̱jxy.  
\v 61 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tꞌejxjɨmbijty ja Pedro, wɨnets ja Pedro tja̱ꞌmyejch ku nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja wyɨnaty tø ñɨɨꞌmxyɨ: “Ku tsa̱pnɨꞌa̱a̱w ɨnet yꞌaya̱ꞌa̱xt, tø mets wyɨnaty tɨgøøk ojk xkuꞌøøꞌnɨ jøts ku me kaꞌ xꞌijxyꞌaty, jøts ku me kaꞌ xnɨja̱wɨ.”  
\v 62 Xjats ja Pedro yøꞌøpyɨdsɨɨmy janchnɨya̱xnɨ. 
\s1 Ku ja Jesús yiktaxiꞌiky yiktaguyaty 
\p  
\v 63 Jøts ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn ja Jesús wyɨnaty tkøjøꞌømꞌa̱jttɨp, ojts ja ttaxeꞌektɨ ttaya̱ꞌa̱xtɨ, jøts kawɨneꞌen twɨnwoptɨ tjøpwoptɨ.  
\v 64 Ojts ja twɨndsumdɨ jøts ja twɨngoxtɨ tjøpkoxtɨ, yɨdeꞌen ja tnøjmɨdɨ: 
\p ―¡Uknajtsja̱wɨ pøn yja̱wɨ tø mgøxyɨ! 
\p  
\v 65 Kawɨneꞌenɨn ja tjemnɨmaadyøø ttenɨmaadyøø. 
\s1 Ku ja Jesús yikwa̱a̱nijkxy jam kutujkta̱a̱jkjotp 
\p  
\v 66 Xjats ku xyɨɨjndya̱jky jøts ja jamɨt møja̱a̱ꞌdyøjk ñamyujkɨdøø møøt ja teetywɨndsøndøjktɨ, møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, jøts ja tyiknøjkxtøø ja Jesús ma̱ ja myøjkutujkta̱a̱jk ja jamdɨ. Jøts ja jam tyiktøødøø yɨdeꞌen: 
\p  
\v 67 ―Tukmadook øøts, ¿janch mets ɨdøꞌøn myiktejp Cristo midi yiknɨtsokp? 
\p Jøts ja yꞌadsoojɨdøø: 
\p ―Ku net njanøjmɨdɨt jøts ku ja yꞌøtsɨ, kaꞌats meets ɨnet xmɨbøkt.  
\v 68 Kuts meets ɨnet nyiktøꞌøtt, kaꞌats meets ɨnet xꞌadsojɨmbett, nɨjadeꞌen meets ɨnet xkamajtstuꞌutt.  
\v 69 Nay ɨxya̱myɨts øts ɨnet ja Dios Teety nbuꞌɨxa̱a̱gɨt kyutujkta̱a̱jk jøpꞌa̱m, pøn ja myøkꞌa̱jtɨn kamaabyɨm. 
\p  
\v 70 Wɨnets ja nɨdukɨꞌɨyɨ wya̱ndøø, nɨdukɨꞌɨyɨ ojts yiktɨyɨ: 
\p ―¿Janch mets ɨdøꞌøn Dios Uꞌnk? 
\p Jøts Jesús yꞌadsøøy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Øts ɨdøꞌøn jaꞌ, nagyøꞌøm meets ɨxa jadeꞌen tø mwa̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 71 Jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―¿Ti ejxpɨ ti nɨja̱ꞌwɨbɨ ja̱a̱ktsojkɨyɨp? Tøxɨ adøm yø ya̱m køꞌøm ndyimyadøꞌøyɨn sa̱ yø køꞌøm wya̱ꞌa̱ñ. 
\c 23  
\s1 Ku ja Jesús twɨnguwa̱ꞌjkɨyɨɨꞌñ ja Pilato 
\p  
\v 1 Wɨnets ja tyanagyukɨgyøjxtøø, jøts tyiknøjkxtøø ja Jesús jam Pilato wyɨngujkp.  
\v 2 Jøts ja jam tnɨꞌøøꞌnɨna̱xwa̱ꞌa̱ktø yɨdeꞌen: 
\p ―Tø øøts yø ja̱a̱ꞌy nguba̱a̱dɨ, yøꞌ tka̱jpxma̱ꞌtp adøm ja nmɨguꞌuk. Yɨdeꞌen yø wya̱ꞌa̱ñ jøts øøts ja yjaduꞌukpɨ wɨndsøn ngamɨgubatt midi ya̱ꞌa̱t na̱a̱jx ka̱jp tnɨtanaapy. Nayɨdeꞌen øøts yø xnɨmaamyɨ jøts ku yøꞌ Cristo, tyimy ja møj wɨndsøn midi yiknɨtsokp. 
\p  
\v 3 Xjats Pilato ja tyiktɨɨy: 
\p ―¿Janch mets ɨdøꞌøn israelɨt ja̱a̱ꞌy mnɨwɨndsønꞌajtpy? 
\p Wɨnets ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Janch øts jaꞌ, kaꞌ me nugo mwa̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 4 Jøts ja Pilato tnɨma̱a̱y ja teetywɨndsøndøjktɨ møøt ja mayja̱a̱ꞌy: 
\p ―Nɨti pøky yø ja̱a̱ꞌy, nɨti tundɨgøꞌøyɨn yø tkatuñ. 
\p  
\v 5 Tiii møkta̱ꞌa̱ky ja tyimñømdɨ: 
\p ―Yøꞌ, Judeɨt ja̱a̱ꞌy nugo tka̱jpxma̱ꞌtp ku kyøꞌøm wyɨnma̱ꞌa̱ñ yø ttukꞌɨxpiky. Jam yø ojts Galilea jadeꞌen yꞌadøtspɨna̱xwa̱ꞌa̱ky, jøts yø ɨxya̱ba̱a̱t jadeꞌen tpamiñ, ɨxya̱ba̱a̱t jadeꞌen tkamajtstuꞌuty. 
\s1 Ku ja Jesús twɨnguwa̱ꞌjkɨyɨɨꞌñ ja Herodes 
\p  
\v 6 Kuts Pilato ja jadeꞌen tmadøøy, xjats ja tyiktɨɨy pønɨ janch Galileɨt ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn jaꞌ.  
\v 7 Kuts ja ñømdøø jøts ku jadeꞌen, wɨnets ja ojts ttanɨnijkxy ja Herodes pøn wyɨnaty møjkudunkꞌa̱jtp jam Galilea, tyimbyøn ja wyɨnatymɨ jam Jerusalén jaꞌabɨ xøøw.  
\v 8 Kuts ja Herodes twɨnguꞌejxɨyɨɨꞌñ ja Jesús, jøts ja yjantyimxyonda̱a̱jky; jekyɨp ɨdøꞌøn ja wyɨnaty tyimyjawɨnꞌejxwa̱ꞌa̱ñ jøts ja jadɨneꞌen kaꞌ twɨnꞌijxñɨm, tø ja wyɨnaty yiktamɨmadya̱ꞌa̱ky jøts ja jadeꞌen tnɨja̱wɨ, yjøpꞌijxpyts ja tꞌejxɨt øy juunɨ ja myɨla̱grɨꞌa̱jtɨn.  
\v 9 Kawɨneꞌen ja ttɨɨbyɨjky, jøts ja Jesús kyidyimyꞌadsoop jaꞌ.  
\v 10 Ɨxam ɨdøꞌøn ja teetywɨndsøndøjk wyɨnatyɨ møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, jaꞌats jam møkꞌampy jantyimyꞌøøꞌndɨp.  
\v 11 Xjats ja Herodes møøt ja tyumbɨtøjk taꞌajkɨnꞌampy tjemdundɨ ttedundɨ ja Jesús, jøts ja tnɨxeꞌektɨ ttaxeꞌektɨ, ojts wet ja ttuktatøkɨdɨ sa̱m møj wɨndsøn wyetɨn, jøts ja Herodes ja ttanɨguejxy ja Pilato jadɨgojk.  
\v 12 Wɨnets ja ñamyɨguꞌukpøjkɨdøø jadɨgojk ja Pilato møøt ja Herodes, namyɨdsepꞌa̱jtɨdɨp ɨdøꞌøn ja wyɨnaty. 
\s1 Ku ja Jesús ñɨdujkɨyɨɨꞌñ jøts ja yꞌookt 
\p  
\v 13 Jøts ja Pilato twa̱a̱mujky ja teetywɨndsøndøjktɨ, ja kudunktøjktɨ, møøt ja mayja̱a̱ꞌy,  
\v 14 jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Meets yø ja̱a̱ꞌy ya̱ tø xanɨmiñ jøts mnømdɨ jøts ku yøꞌ tka̱jpxma̱ꞌa̱ty ja ja̱a̱ꞌy; tøts xmadowdɨ ku tø njatɨɨbyiky, jøts nɨti tundɨgøꞌøyɨn øts yø ngadapøkyꞌijxy, øy meets yø jadeꞌen xjanɨꞌøønɨ.  
\v 15 Nayɨdeꞌen Herodes yø nɨti tundɨgøꞌøyɨn tkapa̱a̱jtxɨ, ɨxya̱ts ja tø tkajxjɨmbejtnɨmɨ jadɨgojk. Ɨxats ɨdøꞌøn xꞌejxtɨ jøts ku kaꞌ pya̱a̱tꞌatyɨ jøts yø yꞌookt.  
\v 16 Nyikꞌayoꞌopts øts ɨnet yøꞌ jøtsnɨm øts ɨnet yø nyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøꞌømt. 
\p  
\v 17 Xumɨjadeꞌents ɨdøꞌøn ja ttundɨ ku ja xøøw tpa̱a̱ty, kuwa̱nɨ døꞌøn ja Pilato tuꞌuk ja pøkyja̱a̱ꞌy tjadyimyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsimy.  
\v 18 Jøts ja nɨꞌijtyɨ møkꞌampy wya̱mbɨna̱xwa̱ꞌa̱ktøø: 
\p ―¡Yikjɨwa̱ꞌa̱k yøꞌ, jøts yø Barrabás neꞌegɨ xyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøꞌømt! 
\p  
\v 19 Tsepꞌejxp ɨdøꞌøn ja Barrabás jam wyɨnaty jam ka̱jpjotp jøts ja tø yikja̱a̱ꞌyꞌøøky, jaꞌats ja kyubuxøjktøjkɨyɨɨꞌñ, jaꞌ ja wyɨnaty tø yiktagudsumɨ.  
\v 20 Yikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsømwampy Pilato ja Jesús, jøts ja ojts tmɨgajpxy jadɨgojk ja mayja̱a̱ꞌy;  
\v 21 ¿ma̱a̱?, jawaanɨ møkꞌampy ja wya̱ndøø: 
\p ―¡Yikruspat! ¡Yikruspat! 
\p  
\v 22 Xjats ja Pilato mɨdɨgøøk ojk wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Timts yø tyimgyubatp? ¿Ti tundɨgøꞌøyɨn adøm yø tø xtyimdyuꞌunxɨm? Ka øts yø nbøkyꞌixy ti yø tyimgyuꞌoogɨp. Jaꞌayɨ øts yø nyikꞌayoꞌot jøts øts yø nyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøꞌømt. 
\p  
\v 23 Jøts ti døꞌøn ja tjantyimdyejtɨ, møk ja tyimdyanɨdɨ jøts ja tnøjmɨdɨ wan tyikruspety; yjanchkaꞌukꞌamonɨdɨ jaꞌ, jøts ɨdøꞌøn ja teetywɨndsøndøjk ja jadeꞌen tna̱nktyuujnɨdøø sa̱m ɨdøꞌøn ja wyɨnaty tyimyjotkɨda̱ꞌa̱ktɨ.  
\v 24 Wɨnets ja Pilato ja tkupɨjky sa̱ ja wyɨnaty tø wya̱ꞌa̱ndɨ,  
\v 25 jøts ja jadeꞌen tyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsɨɨmy ja ja̱a̱ꞌy pøn ja wyɨnaty tø tꞌaꞌejxɨdɨ. Jøts ja pyɨdsøꞌømt jaꞌ pøn jam wyɨnaty tsumyꞌejtp puxøjkjotp, pøn jam wyɨnaty jadeꞌen tø tkubety ja tyundɨgøꞌøyɨn ku ja wyɨnaty tø tna̱nkchepꞌijxyɨ ja ka̱jpja̱a̱ꞌy jøts ku ja yikja̱a̱ꞌyꞌøøky. Xjats ɨdøꞌøn ja Jesús yikøya̱jky jøts ja yiktagødøjkɨyɨɨꞌñ ja mayja̱a̱ꞌy, wan ja ttundɨ pønɨ sa̱ ja ttundɨ chojkɨngøjxp. 
\s1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús kyɨruspejty 
\p  
\v 26 Kuts ja wyɨnaty jam tyiknøjkxtɨ ma̱ ja tyikruspattɨt, wɨnets ja tuꞌuk tma̱jtstøø ja ja̱a̱ꞌy pøn kuga̱jpꞌa̱jtp Cirene, Simónꞌa̱jtp jaꞌ. Kya̱mjotp ja wyɨnaty chøøñ jøts ja ttaguwa̱ꞌa̱nɨdøø jøts Jesús kyɨrus ja tpagøjyɨt jøts ja ɨxꞌoojk ttabayøꞌøty. 
\p  
\v 27 Janch may ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn ja jam wyɨnaty payøꞌøyɨyɨp, may ja tøꞌøxyøjk yjanchya̱ꞌa̱xtɨ ku ja jotmay ja tyatøkɨyɨdɨ, ku ja jadeꞌen tyimyiktuñ.  
\v 28 Jøts Jesús ja ojts yꞌijxyɨdɨ jøts ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Meets Jerusaléngɨt tøꞌøxyøjktɨ, kidi ø xkuya̱a̱xɨdɨ, køꞌømyɨ mee mnabyaya̱ꞌa̱xɨt jøts jaꞌ mꞌejxtɨp ja mꞌuꞌnk mꞌuna̱ꞌjk, jaꞌ mbaya̱ꞌa̱xtɨp.  
\v 29 Ja̱ꞌa̱tp ja et ja xøøw ku pøn wya̱ꞌa̱nt: “Nekɨm yø tꞌejxtɨ pøn kaꞌuꞌnkpa̱ttɨp, pøn nɨjuunɨ kayikwɨdseꞌetstɨp, pøn nɨjuunɨ yꞌuꞌnk tkatsɨmyꞌejttɨp.”  
\v 30 Jøts ja ja̱a̱ꞌy wya̱mbɨna̱xwa̱ꞌa̱ktɨt: “Ok øts yø tun yø kojpk neꞌegɨ xnɨja̱a̱nɨt.”  
\v 31 Jadeꞌen sa̱m øts ɨxya̱m nꞌayoꞌomba̱a̱ty nɨti pøkyøjxp, ¡sa̱ts ja tyimyꞌayoꞌonba̱a̱ttɨt ja Jerusaléngɨt ja̱a̱ꞌy! 
\p  
\v 32 Namajtsk pøkyja̱a̱ꞌy ja pya̱a̱ꞌyøꞌøyɨ ja Jesús jøts ja tꞌatsmøøtꞌookt.  
\v 33 Kuts ja jam yja̱ꞌjttøø ma̱ ja et jam txøøwꞌaty Calavera, jamts ja tyikruspajttøø ja Jesús møøt ja yjanamajtskpɨ pøkyja̱a̱ꞌy, tuꞌuk jaty ja adsow aduuk kyɨruspajttøø.  
\v 34 Kuts ja ɨxam wyɨnaty jadeꞌen yikruspattɨ, xjats ja Jesús wya̱a̱ñ: 
\p ―Dios Teety, maaꞌkxuk, kaꞌ yø tnɨja̱wɨdɨ pønɨ ti yø tyundɨp. 
\p Jøts ja solda̱dɨtøjk ja wet tnɨguya̱jttøø midi ja Jesús yꞌijty wyetꞌajtpy, jøts ja jamyɨ agøꞌømyɨ twejtswa̱ꞌkxtøø.  
\v 35 Ɨxam ɨdøꞌøn ja mayja̱a̱ꞌy yꞌaꞌejxuktɨ jøts kudunktøjk pa̱a̱t ja ñɨxiꞌigyɨ tyaxiꞌigyɨ, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ndɨ: 
\p ―Tøxɨ wyenkpɨ tyiktsøꞌøky, wants ɨnet yø køꞌøm tna̱nkchøꞌøgyɨ, pønɨ janch ja Cristo tam ɨdøꞌøn yøꞌ pøn ja Dios tø yꞌaꞌejxɨyɨ yiknɨtsokpɨ. 
\p  
\v 36 Nayɨdeꞌen solda̱dɨtøjk ja ñɨxejkmɨyøø tyaxejkmɨyøø, jam ja wɨngon wyɨngunøjkxɨyɨ jøts ja ttukꞌuukwa̱ꞌa̱ndɨ ja vino ta̱ꞌa̱m,  
\v 37 yɨdeꞌen tnøjmɨdɨ: 
\p ―Pønɨ mets tam ɨdøꞌøn mjanchwɨndsønꞌa̱jtp ya̱ israelɨt ja̱a̱ꞌy ña̱xjøøjty kya̱jpjøøjty, na̱nkñɨtsoꞌogɨts mets jøts mgaꞌookt. 
\p  
\v 38 Jøts letrɨ ja jam yꞌaguba̱jkp yikøxja̱a̱y kawɨna̱a̱k jøøjp ja ayuujk, jadeꞌen griego, jadeꞌen latin, jøts hebreo, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ñ: “Ya̱ꞌa̱t ɨdøꞌøn tnɨwɨndsønꞌa̱jtp israelɨt ja̱a̱ꞌy.”  
\v 39 Jøts ja pøkyja̱a̱ꞌdyɨ pøn jam wyɨnaty kudɨydɨ, jaꞌats ja nɨduꞌuk mɨga̱jpxɨgøøyøø, yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Pønɨ mCristo tam mets, ¿ti kuts mgana̱nkwyɨnakyɨ jøts øøts nayɨdeꞌen xyikwɨna̱kt? 
\p  
\v 40 Jøts ja yjaduꞌukpɨ ojts twɨꞌøjy ja myɨguꞌuk, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Kaꞌ mets ja Dios xꞌuktsøꞌjkɨñɨ? Jabɨ nayɨdeꞌents jam yja̱wɨ mjaꞌayoꞌomba̱a̱tmɨ.  
\v 41 Jøts xpa̱a̱tꞌa̱jtɨm adøm jadeꞌen jøts adøm jadeꞌen nguꞌayoꞌowant ja ngaꞌøyꞌa̱jtɨn ti jaty adøm tø nduꞌuñɨn, ma̱ts ya̱ꞌa̱t nɨti yø tkatuñ ti døꞌøn yø jadeꞌen kyubejtpy. 
\p  
\v 42 Jøts ja yja̱a̱kwa̱a̱ñ: 
\p ―Jesús, xja̱ꞌmyatspɨm øts ku mja̱ꞌa̱tt jam mgutujkta̱a̱jk jøpꞌa̱m. 
\p  
\v 43 Jøts Jesús ja yꞌadsoojøø: 
\p ―Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ jøts ku øts ɨnet naya̱myɨ xmøøtnøjkxt jap tsa̱jpjøtpy. 
\s1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yꞌøꞌjky 
\p  
\v 44 Ja døꞌøn ja xøøw wyɨnaty kyukɨ ku jotmøñ kyoodsɨyɨɨꞌñ, jøts ja et kugoots tya̱a̱ñ, jaanɨm xɨɨjñɨ jadɨgojk tɨgøøk ya̱xp.  
\v 45 Kuts ja xøøw wyɨngoodsɨyɨɨꞌñ, jats ja tsa̱ptøjk awejtstuk kujkwaꞌkxy, wɨnet tyakøꞌjtsɨyɨɨꞌñ.  
\v 46 Jøts ja Jesús møkꞌampy wya̱a̱ñ: 
\p ―Dios Teety, pøjkjøꞌøgɨk øts nꞌanmɨja̱ꞌwɨn. 
\p Jaꞌayɨ ja jadeꞌen yja̱a̱kwa̱a̱ñ jøts ja yꞌøꞌjky. 
\p  
\v 47 Xjats kuts ja romɨt solda̱dɨ mayut ja tukɨꞌɨyɨ jadeꞌen ojts tꞌixy sa̱ jaty ɨdøꞌøn yja̱jty kyubejty, jøts ja tmøja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ tkunuuꞌkxyja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja Dios, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Janch øy ja̱a̱ꞌy tam ɨdøꞌøn yøꞌ, kaꞌap yø pyøkyja̱a̱ꞌdyɨ. 
\p  
\v 48 Pøn jaty jam wyɨnatyɨ, pøn jaty ja jadeꞌen tꞌejxtøø tnɨja̱ꞌwɨdøø, nɨya̱xnɨ ja jam choꞌonɨdøø.  
\v 49 Jøts pøn jaty ja Jesús ijxyꞌa̱jtɨp, jøts ja tøꞌøxyøjktɨ pøn ja jam Galilea wyɨnaty tø pyadsøøñɨyɨ, jaꞌats ɨdøꞌøn jam jagam ojts tꞌaꞌejxuktɨ ti jaty tuujnøø ja̱jtøø, wa̱ꞌa̱ts ja tꞌejxkøjxtøø. 
\s1 Ku ja Jesús ñɨneꞌkxy yikpɨkta̱a̱jky jap ooꞌkpɨ tsa̱a̱ jutjøtpy 
\p  
\v 50 Jamts wyɨnaty tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy midi janch øy ja̱a̱ꞌyꞌa̱jtp, kaꞌap ja pøn tmɨdundɨgøy, José ja xyøøwꞌajtpy, jam ja Arimatea kyuga̱jpɨ, nayjam ɨdøꞌøn ja ka̱jp tyañ Judeɨt etjotp. Nay jamts ɨdøꞌøn ja tyuñ jam kutujkta̱a̱jkjotp ma̱ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy kyutujkꞌadsøønɨdɨ.  
\v 51 Yꞌawijxpyts ɨdøꞌøn ja José jaꞌ ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy, jadeꞌents ja kaꞌ tkupiky sa̱ ja møøtkutujkꞌadsɨnaabyɨ wyɨnaty tø yꞌadøꞌøtstɨ.  
\v 52 Jaꞌats ojts tnɨnijkxy ja Pilato jøts ja tꞌatsꞌijxy jøts ja tꞌamɨdoojøø ja Jesús ñɨneꞌkx.  
\v 53 Kuts ja tyikruswɨna̱jky, wɨnets ja tpoopwetꞌamøjch jøts ja tpɨkta̱a̱jky ma̱ ooꞌkpɨ jut ja wyɨnaty yikxon tø tyikꞌøyɨ, tøjkuꞌngɨn ja wyɨnaty tø tpejkxjuty ja tsa̱a̱, nɨpøn ooꞌkpɨts jap kyayikpɨkta̱ꞌa̱kñɨm, tyimñayꞌama̱a̱y ja yꞌity.  
\v 54 Jaꞌabɨ xøøwts ja øy ti tja̱a̱ktyimdyungøxtɨ jøts tꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨ kyimjabom ja pooꞌkxɨn xøøw. 
\p  
\v 55 Jøts ja tøꞌøxyøjk ñøjkxtøø pøn wyɨnaty tø tpadsoondɨ ja Jesús jam Galilea, jøts ja tꞌatsꞌejxtøø ja ooꞌkpɨ jut, ojts ja tꞌejxtɨ ku ja ooꞌkpɨ jap yikpɨkta̱a̱jky.  
\v 56 Kuts ja wyɨmbejtnɨdøø, ñøjkxnɨdɨ jam tyøjkjotp jøts ja ojts tꞌaꞌejxɨdɨ ja pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ møøt ja aceite, jødsyɨm ja tꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨ ja pooꞌkxɨn xøøw sa̱m wya̱ꞌa̱ñ ja Dios kyutujk. 
\c 24  
\s1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yjujkpyɨjky jadɨgojk 
\p  
\v 1 Kuts ja yjaduꞌukpɨ sama̱a̱n tyøjkɨyɨɨꞌñ, ku myɨdukxøøwꞌa̱jty, wɨnets ja tøꞌøxyøjk wyɨmbejttøø jøts ja ñøjkxtøø jøpyɨ jøpyɨ ma̱ ja ooꞌkpɨ jut jam, jøts ja ojts tyiknøjkxtɨ ja pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ midi ja wyɨnaty tø tyikꞌøyɨdɨ; ojts ja yjaduꞌukpɨ tøꞌøxyøjk ja tmøødɨdɨ.  
\v 2 Kuts ja jam yja̱ꞌjttøø, jøts ja ooꞌkpɨ jut ja tpa̱ttøø jøts kudam yꞌagøꞌ ja kyaꞌuknayjamɨnɨ;  
\v 3 tøjkɨdøø døꞌøn ja jam jøts ja kaꞌap tꞌukpa̱a̱jtnɨyɨdøø ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ñɨneꞌkx.  
\v 4 Jøts ja yjanchøꞌjkɨdøø, nɨsudsoꞌampy ja kyaꞌukwɨnma̱a̱ꞌnbya̱tnɨdɨ pø ti døꞌøn tyuꞌundɨp jøts ku ja tja̱a̱ktyimyꞌejxpa̱ttøø namajtsk ja ja̱a̱ꞌy jap wɨngon wyɨndanɨyɨdɨ, janch ja̱jp tsama̱mp ja wyet tmɨgaxøꞌøktɨ.  
\v 5 Kumɨ janch tsøꞌjkɨdɨp ja wyɨnaty jøts ja nugo ña̱xkoodøø, yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―¿Jadits ya̱ xꞌɨxa̱ꞌa̱dɨ ooꞌkpɨ agujky midi tø yjujkpyøknɨ?  
\v 6 Kaꞌap ja ya̱ pøn, tø ja yjujkpyiky. Ja̱ꞌmyatstɨ sa̱ ja mnɨma̱a̱jyɨdøø jam Galilea ku ja ja̱a̱k nay jam wyɨnaty,  
\v 7 ku ja wya̱a̱ñ jøts ku kaꞌøy ja̱a̱ꞌy ja yiktagɨdøkɨt, ku ja kyɨruspatt, jøts ku ja kɨdɨgøøk xøøw yjujkpyøkt. 
\p  
\v 8 Jøts ɨdøꞌøn ja tjanchja̱ꞌmyajtstøø ja Jesús yꞌayuujk sa̱ ja wyɨnaty tø wya̱ꞌa̱ñ,  
\v 9 jøts ja jam choꞌondøø ma̱ ja ooꞌkpɨ jut jam jøts ja wyɨmbejtnɨdøø, kaꞌpxy ttamɨmadya̱køjxtøø ja yjanɨmaktuꞌukpɨ kudanaabyɨdɨ jøts pøn jaty jam wyɨnatyɨ.  
\v 10 Ja María Magdalena, jøts ja Juana, jøts ja yjaduꞌukpɨ María midi ja Jacobo tya̱a̱kꞌajtpy, jøts jaduꞌuk ja tøꞌøxyøjktɨ, jaꞌ døꞌøn jadeꞌen ojts yja̱ttɨ jøts ja ttamɨmadya̱køjxtøø ja kudanaabyɨtøjktɨ.  
\v 11 Jøts ja kudanaabyɨtøjktɨ kaꞌap ja tmɨbøktɨ ku ja tøꞌøxyøjk ja jadeꞌen tyamɨmadya̱ꞌa̱gyɨdɨ pø sa̱ ja tijy yja̱ttɨ. 
\p  
\v 12 Xjats ja Pedro chøøꞌñ jøts ja ojts pyujtnijkxy ma̱ ja ooꞌkpɨ jut jam. Kuts ja kyuꞌejxɨyɨɨꞌñ jøts ja tꞌejxpa̱a̱jty ja poop wet jøts ku ja jagam wyøjnaañɨ. Kuts ja wyɨmbijty tyøjkjotp jøts ja janch ñɨgyuma̱a̱p tja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ku døꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen tø yjaty. 
\s1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ña̱nkyꞌijxyɨ jam Emaús tuuꞌa̱m 
\p  
\v 13 Wɨnets ja pabøjkpɨtøjk namajtsk nay jaꞌabɨ xøøw ñøjkxtɨ jam ma̱ ka̱jp txøøwꞌaty Emaús, tukꞌajopyøꞌøyuꞌngɨn ɨdøꞌøn ja tyøꞌødyɨ ku choondɨ jam Jerusalén jøts ja jam ñøjkxtɨ.  
\v 14 Jaꞌ ja jam wyɨnaty ñɨga̱jpxtɨp ñɨmadya̱ktɨp sa̱ døꞌøn jadeꞌen wyɨnaty tø yjaty;  
\v 15 ɨxam ɨdøꞌøn ja kya̱jpxtɨ myadya̱ꞌa̱ktɨ wyɨnaty, jaꞌ ja jam kyajpxyꞌa̱jttɨp ku Jesús ja ñɨmejnɨdøø wɨngon jøts ja myøøtyøꞌøyɨdøø.  
\v 16 Yjaꞌejxtɨp ja wa̱ꞌa̱ts, jadiꞌiñɨts ja yikmøñɨdɨ yiktukyɨdɨ pø pøn ja jadeꞌen.  
\v 17 Xjats Jesús ja yiktøjɨdøø: 
\p ―¿Ti døꞌøn ja jaa mgajpxyꞌa̱jttɨp ku ɨxa jadeꞌen mduuꞌyøꞌødyɨ? ¿Ti mdajotmayꞌooꞌktɨp, sa̱ mja̱ttɨ? 
\p  
\v 18 Xjats ja nɨduꞌugɨn yꞌadsoodøø, ja Cleofas ɨdøꞌøn wa̱a̱n: 
\p ―Tyumnɨja̱ꞌwɨdɨp ja ja̱a̱ꞌy ɨxya̱m ti tø tyuñɨ yjatyɨ jam Jerusalén. ¿Kidi mets mjamꞌa̱jty, pø mets ɨnet ɨdøꞌøn ja nadyuꞌuk mganɨja̱ꞌwɨp? 
\p  
\v 19 Jøts ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―¿Timts jam ti yjatyɨ? 
\p Jøts ja tnɨmaadyøø: 
\p ―Ja Jesús øøts ɨdøꞌøn ndijpy, ja Nazaretɨt ja̱a̱ꞌy, midi Dios Teety yikmøjkugajpxyꞌa̱jtɨp ku ja tka̱jpxwaꞌkxy ja yꞌɨxpøjkɨn u ku ja ti ttuñ. ¿Ti ja kyaꞌukjajtpy? Myɨnajxpts ja jam Dios wyɨngujkp, jøts nayɨdeꞌen ma̱ na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 20 Ja teetywɨndsøndøjk ja tø tkøya̱ktɨ møøt ja nwɨndsøndøjktɨ jøts ja yiktaguwa̱nɨt ja oꞌjkɨn jøts kyɨruspatt.  
\v 21 Jaꞌ øøts ja jaa ndyimyꞌukjøpꞌijxpy jøts ja jekyɨp tnɨgubøky yø Israelɨt na̱a̱jx yø Israelɨt ka̱jp. Ɨxya̱mts ja tyɨgøøkxøøwɨp jadeꞌen yja̱jtnɨ.  
\v 22 Øy øøts ja tøꞌøxyøjk wɨna̱a̱gɨn tø xjanøjmɨ adsøꞌjkɨbɨm, ku ja tø yꞌatsꞌotstɨ ɨxya̱m jøpy ma̱ ja ooꞌkpɨ jut jam,  
\v 23 kaꞌabɨk ja tø tpa̱a̱ttɨ ja Jesús ñɨneꞌkx, jøts øøts ja tø xnɨnijkxy, tukɨꞌɨyɨ tø xamɨmadya̱kixy jøts ku ja tø tꞌejxtɨ namajtsk ja a̱nkɨlɨs jødsɨk ja tø ñɨɨꞌmxyɨdɨ jøts ku ja Jesús yjujkyꞌaty.  
\v 24 Wɨnets øøts ja nmɨguꞌuk wɨna̱a̱gɨn jatyɨ tø yjanøjkxtɨ ma̱ ja ooꞌkpɨ jut jam, jødsɨk ja jam jadeꞌen tø tjanchpa̱a̱ttɨ sa̱ ja tøꞌøxyøjk tø tnɨga̱jpxtɨ, kaꞌadsɨk ja ma̱ tø tꞌejxtɨ ja Jesús. 
\p  
\v 25 Xjanɨmts Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―¡Nɨwɨneꞌenɨn mjanchkaja̱ꞌgyukɨdɨ, meets tsaachkujuunja̱a̱ꞌdyɨ, jeky meets ja xøøw ja jumøjt ja xukmɨnaxy jøtsnɨm meets ja xjanchja̱wɨt sa̱ jaty ja Dios kyugajpxy wya̱ndøø!  
\v 26 Jabɨ kuwa̱ñɨmxɨ tyimbya̱a̱tꞌatyɨ ja Cristo jøts ja jawyeen yꞌayoꞌomba̱a̱tt jøtsnɨm ja tpa̱a̱tt ja wɨndsøꞌjkɨn wɨnja̱ꞌwɨn o ma̱dsoo. 
\p  
\v 27 Xjats ja Jesús tyukmadoobɨna̱xwa̱ꞌjkɨdøø sa̱ ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ ma̱ jaty ja jap yiknɨgajpxy tøøyɨp, jaꞌ ja ñɨga̱jpxøjkɨyɨɨꞌñ sa̱ wya̱ꞌa̱ñ midi ja Moisés ja Dios tukja̱jyøø jøts ja tnɨga̱jpxkɨjxy sa̱ jaty ja yjaduꞌukpɨ kugajpxy wyɨnaty ja Dios tø tyukjaadyañɨdɨ. 
\p  
\v 28 Kuts ja jam kya̱jptøjkɨdøø ma̱ døꞌøn ja jam wyɨnaty yja̱ꞌa̱twa̱ꞌa̱ndɨ jøts ja Jesús yja̱a̱ktyimñøjkxwa̱ꞌa̱ñ, tyimña̱xwa̱mp ja jam.  
\v 29 Jøts kuwa̱nɨ tyikta̱ndøø, yɨdeꞌen ja tnɨmaadyøø: 
\p ―Møøt ta̱nk øøts ya̱, pø tøts chuuꞌjɨnɨ, koodsɨwya̱nɨpts. 
\p Xjats ja Jesús ja jam jadeꞌeñɨ myøøta̱a̱jnɨdøø.  
\v 30 Kuts ja tmøøtꞌɨxa̱ktøø, tø wyɨnaty twɨnguwaadsɨdɨ ja kaabyajt, ɨxam ja chɨnaañɨdɨ ku ja tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ ja tsa̱pkaaky, jøts ja ojts tkunuuꞌkxy, jøts ja tꞌadujkpa̱jky, jøts ja tyagɨkoꞌonɨyɨdøø.  
\v 31 Wɨnets wyeen ja nay jatyɨ wya̱tstøø, jøts ja tꞌejxka̱jptøø jøts kudam jaꞌ Cristo; jøts ja nay jatyɨ ña̱nkyꞌejxɨgøꞌøñɨyɨ.  
\v 32 Jøts ja ñawya̱a̱jnɨdøø: 
\p ―Kidi janchjotkujk adøm yø tø xyikja̱jtyɨm ku tuuꞌa̱jy tø xamɨmadya̱a̱jkyɨm ja Dios kyajpxy. 
\p  
\v 33 Xjats ja nɨwɨneꞌenɨn kyata̱ꞌa̱nɨdøø kyaꞌamøjkɨdøø, jatyɨ ja jadɨgojk tyuuꞌdøjkɨdøø jøts ja wyɨmbejttøø jam Jerusalén, jamts ja tpa̱ttøø ja ñɨmaktuꞌukpɨ kudanaabyɨdɨ, tø ja jam wyɨnaty ñamyukyɨdɨ møøt ja myɨguꞌuktøjktɨ.  
\v 34 Jøts ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Janch tøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjujkpyiky, yø Simón tø tyimyꞌixy. 
\p  
\v 35 Jøts yjaꞌ ja tnɨmadya̱kmɨdøø sa̱ ja wyɨnaty tø yja̱ttɨ kyubattɨ jam tuuꞌa̱m, jøts sudso ja wyɨnaty tø tꞌejxka̱ptɨ ja Jesús ku ja tꞌadujkpa̱jky ja tsa̱pkaaky. 
\s1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ña̱nkyꞌijxyɨ ma̱ ja pyabøjkpɨtøjk jam 
\p  
\v 36 Ɨxamnɨ døꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen ñawya̱ꞌa̱ñɨdɨ ku ja Jesús jam ña̱nkyꞌejxøø jadɨgojk jaꞌ yꞌagujkꞌa̱mdɨ ma̱ ja jam wyɨnatyɨ, jøts ja ojts kya̱jpxpooꞌkxɨdɨ, yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Dios mjagyepyɨdɨ. 
\p  
\v 37 Jadiꞌiñɨ ja myondɨ tyuktɨ, tsøꞌøgɨ ja jadiꞌiñɨ yikmajada̱ktɨp, jadeꞌen ja wyɨnmaydɨ pø nugo ja tijy yꞌejxjooxtɨ.  
\v 38 Yɨdeꞌen ja Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―¿Tigøjxp ku mdsøꞌøgɨdɨ, ti mdsøꞌjkɨdɨp? ¿Tiku xkajanchjawɨdɨ?  
\v 39 Ejxɨdɨk øts ngøꞌ ndeky. Pø øtsts ɨdøꞌøn køꞌøm. Tondɨk øts, ejxtɨk øts; pø kaꞌats ejxma̱ꞌjtɨn ñɨneꞌkx møødɨ, nɨ pya̱jk nɨti ja jadeꞌen kyaꞌejtxɨ, sa̱m meets ɨxya̱m xꞌijxy tukɨꞌɨyɨ nmøøtꞌaty. 
\p  
\v 40 Kuts ja jadeꞌen tyukmadojɨdøø jøts kyøꞌ tyeky ja tna̱nkyꞌejxøø.  
\v 41 Kumɨ nɨkaꞌanɨmts ja wyɨnaty yikxon ttajotkukɨdɨ jøts ja tjanchja̱wɨdɨt, jadeꞌen ja xyonda̱ꞌa̱ktɨ, jadeꞌen ñɨgyuma̱a̱p tja̱ꞌwɨꞌadøꞌøtstɨ, xjats Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―¿Kaꞌap ja ti jɨɨꞌkxy xmøødɨdɨ? 
\p  
\v 42 Jøts ja tmøødyøø tukpɨda̱sɨ ja a̱jkxtsa̱ꞌa̱yuꞌnk møøt ja jømbya̱ꞌa̱kuꞌnk,  
\v 43 jøts ja tꞌaxa̱jɨyɨɨꞌñ jøts ja ojts jamyɨ tjɨɨꞌkxy jaꞌ wyɨndumdɨ.  
\v 44 Wɨnets ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Jadeꞌen øts ɨdøꞌøn tø njaty sa̱ meets ojts ndukmadøyɨn ku meets ja yꞌijty nja̱a̱kmøøtwɨdity, jøts ku øts jadeꞌen wyɨnaty nja̱twa̱ꞌa̱ñ sa̱ øts jap nyiknɨgajpxy ma̱ ja kutujk Moisés Dios tyukja̱jyøø, jøts nayɨdeꞌen jap nøkyjøtpy midi ja yjaduꞌukpɨ kugajpxy yjaadya̱ndøø, jøts nayɨdeꞌen sa̱ ja nøky tnɨgajpxy jap Salmosjøtpy. 
\p  
\v 45 Xjats ja Dios kyajpxy ja tyukja̱ꞌgyukɨyɨdøø,  
\v 46 yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Jadeꞌen jap yja̱ꞌa̱yɨ jøts ku ja Cristo yꞌookt, kyɨdɨgøøk xøøwts ja yjujkpyøkt ku oꞌjkɨn ja tjaꞌukꞌext;  
\v 47 jøts ja yiknɨga̱jpxwa̱ꞌkxt o ma̱na̱a̱jx o ma̱ga̱jp, ku ja ya̱ Jerusalén choꞌonda̱ꞌa̱kt jawyeen, jøts ku jaꞌagøjxp yiknøjmɨdɨt o pøn, wan ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tyiktɨga̱tstɨ jøts yikpojkpɨmaaꞌkxtɨt.  
\v 48 Meets, wa̱ꞌa̱ts mdyimyꞌijxpy mdyimñɨja̱ꞌwɨp sa̱ jaty tukɨꞌɨyɨ tyuñɨ yjatyɨ.  
\v 49 Madowdɨts, ndanɨgaxp meets jaꞌ midi øts ja Dios Teety tø xamɨwa̱nda̱a̱gɨ; ya̱a̱yɨts meets mꞌawext ya̱ Jerusaléngɨt ka̱jpjøøjty kunɨm ja mba̱a̱dɨdɨt ja møkꞌa̱jtɨn midi jap tsa̱jpjøtpy kɨda̱kp. 
\s1 Ku nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús cha̱jpejty 
\p  
\v 50 Xjats ɨdøꞌøn Jesús ja jam ka̱jpjotp wya̱a̱bɨdsøøjmɨdøø, jøts ja yiknøjkxɨdøø jam Betania, ojts kyøꞌ ja tyanɨxa̱jyɨdɨ jøts ja kyunuuꞌkxɨdøø.  
\v 51 Kuts ja jadeꞌen kyunuuꞌkxɨdøø, jøts ja myajtstujtɨdøø, jøts ja cha̱jpejty.  
\v 52 Jøts ku ja wyɨnaty tø tꞌukwɨndsøꞌøgɨdɨ tꞌukwɨnja̱wɨdɨ, xjats ja ojts wyɨmbejtnɨdɨ ñøjkxnɨdɨ jotkujkꞌatyɨm jam Jerusalén,  
\v 53 xumɨjamꞌa̱jttɨp ɨdøꞌøn jaꞌ jam tsa̱ptøjkjotp jøts ja jam tmøja̱wɨdɨ tkunuuꞌkxyja̱wɨdɨ ja Dios. Jadeꞌen ja yꞌejxɨ tyɨyɨ.