\id HEB  
\h HEBREOS 
\toc1 JA NØKY MIDI YIKTANƗJA̱ꞌA̱YƗDØØ JA HEBREOS JA̱A̱ꞌDYƗ 
\toc2 HEBREOS 
\toc3 He. 
\mt1 JA NØKY MIDI YIKTANƗJA̱ꞌA̱YƗDØØ JA HEBREOS JA̱A̱ꞌDYƗ 
\c 1  
\s1 Dios Uꞌnk køjxp adøm ja Dios Teety xmɨgajpxyɨm 
\p  
\v 1 Janch tɨgach ɨdøꞌøn ja Dios Teety yꞌijty ña̱nkyꞌijxyɨyɨ, ku døꞌøn ja kyugajpxy ttuknɨja̱wɨwya̱ꞌa̱ñ pønɨ ti jaty ɨdøꞌøn ja tyukmadowampy ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ.  
\v 2 Ɨxya̱mnɨm ɨdøꞌøn ja kyøꞌøm Uꞌnk kugajpxy tø tkexy. YꞌUꞌnk køjxp ɨdøꞌøn ja Dios Teety ojts tukɨꞌɨyɨ tyikꞌøyɨ ja na̱a̱jx jøts ja tsa̱jp, jøts nay ja yꞌUꞌnk tø ttagɨdøjkɨguixy køx kɨda̱ꞌa̱k midi ja wyɨnaty tø tyikꞌøyɨ.  
\v 3 Ja Dios Uꞌnk ɨdøꞌøn tna̱nkyꞌejxɨp ja Dios Teety ja myøjꞌa̱jtɨn, jøts nayɨ jaꞌ ja tna̱nkyꞌejxɨp sa̱ døꞌøn ja Dios Teety tꞌixy; nay jaꞌats ja myøkwɨnma̱a̱ꞌñ ja myøkꞌayuujk tpatanaagyøjxp tuktsa̱jpꞌagɨda̱ꞌa̱ky ja pɨkta̱ꞌa̱ky midi ja Dios Teety tø tyikøjy. Ja Dios Teety ja møøt yikutuky yꞌaga̱ꞌngyøjøꞌøm jam tsa̱jpjotp, ku adøm ja ya̱ jawyeen tø xꞌukyikpojkpɨwa̱a̱jchɨm. 
\s1 Jawaanɨ møj ja Dios Uꞌnk, kaꞌap ja a̱nkɨlɨs jadeꞌendɨ 
\p  
\v 4 Tø ja Dios Uꞌnk jawaanɨ møj wyɨmbɨdsimy jøts ja Dios Teety yꞌa̱nkɨlɨs neꞌegɨ kaꞌ, jaꞌagøjxp ku ja Dios Uꞌnk tø tmɨdañ jawaanɨ møj ja kutujk.  
\v 5 Jabɨ nɨjuunɨxɨ ja Dios Teety tkanɨma̱a̱y tuꞌuk ja yꞌa̱nkɨlɨs yɨdeꞌen: 
\q1 Mets ɨdøꞌøn nꞌUꞌnkꞌajtpy; 
\q1 øts mets ja jujkyꞌa̱jtɨn tɨ nmøꞌøy, 
\m nɨ ja Dios Teety tkanɨmaamyɨ tuꞌuk ja yꞌa̱nkɨlɨs: 
\q1 Øts me nꞌuꞌnkꞌa̱tp, 
\q1 jøts øts me xeetyꞌa̱tp. 
\m  
\v 6 Yɨdeꞌents tø wya̱mɨ ku ja myøjtuꞌumts Uꞌnk tø xanɨguejxyɨm ya̱ na̱xwiiñ: 
\q1 Wan nɨdukɨꞌɨyɨ øts ja nꞌa̱nkɨlɨs mwɨndsøꞌøgɨyɨ. 
\m  
\v 7 Ku ja yꞌa̱nkɨlɨs tnɨmadya̱jkmɨ, yɨdeꞌen ja Dios Teety wya̱ꞌa̱ñ: 
\q1 Øy øts ja nꞌa̱nkɨlɨs o sa̱ nna̱nkyꞌejxɨyɨt, 
\q1 nayɨdeꞌen sa̱m ja pojɨn, uk sa̱m ja jøøn yowɨn. 
\m  
\v 8 Kuts ja yꞌUꞌnk tnɨmadya̱ꞌa̱ky yɨdeꞌents ja tnɨmaamyɨ: 
\q1 Xemɨkøjxp me Dios Uꞌnk mgutujk yꞌity; 
\q1 tɨy mets mgutujk ja mdɨɨdyuꞌunɨn yꞌity. 
\q1  
\v 9 Mdsøkyꞌajtpy mets ja tyɨɨbyɨ jøts kaꞌ xꞌejxwa̱ꞌa̱ñ ja kaꞌøybɨ; 
\q1 paty ja mDios Teety jawaanɨ øy ja jotkujkꞌa̱jtɨn tø mmøꞌøyɨ, 
\q1 jøts nɨ kaꞌap jadeꞌen o pøn tø yiktuñ. 
\m  
\v 10 jøts nayɨdeꞌen wya̱mɨ: 
\q1 Mets Dios Uꞌnk, tø xanɨbɨkta̱a̱jkɨguixy tukɨꞌɨyɨ ku yø na̱xwiiꞌñɨt tø xyikøjy, 
\q1 jøts mgøꞌjotp ja tsa̱jp tø pyɨdsimy. 
\q1  
\v 11 Køxtɨp na̱xtɨp yøꞌ, jøts mets xemɨkøjxp me mdañ. 
\q1 Nayɨdeꞌen yø yja̱ttɨt sa̱m wet pyachɨ; 
\q1  
\v 12 jøts mets ja xpøkjøꞌøkt aneꞌeky adeꞌkxy, jøts jadɨgojk xyikjemyɨt xyikꞌøyɨt. 
\q1 Mets ɨdøꞌøn xemɨkøjxp jadeꞌeñɨm mꞌejtp, nɨjuunɨ xøøw mets mdsɨna̱a̱ꞌyɨn kyakixy. 
\m  
\v 13 Jøts nɨjuunɨ ja Dios Teety tuꞌuk ja yꞌa̱nkɨlɨs tkanɨma̱a̱y: 
\q1 Ya̱ yikutuk nꞌaga̱ꞌngyøjɨꞌjy, 
\q1 kunɨmts mets mmɨdsep nduktekpyaꞌanꞌa̱tt. 
\m  
\v 14 Dios Teety ɨdøꞌøn myɨdundɨp nɨdukɨꞌɨyɨ ja a̱nkɨlɨs, nayɨ Dios Teetyts kajxɨdɨp jøts tpudøkɨdɨt pøn jaty ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn tkupøkwa̱ndɨp. 
\c 2  
\s1 Kaꞌap ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn ngamøjpɨkta̱a̱jkɨn 
\p  
\v 1 Jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn nyikmøjaꞌam nyikøjxpaꞌam pønɨ sa̱ tø nmadøꞌøyɨm jøts kidi ja nwɨnma̱a̱ꞌñ nyiktɨga̱jchɨm, tuꞌugyɨ ja nyikyøꞌøyɨm.  
\v 2 Tø døꞌøn ja ayuujk yjanchwɨndɨy midi ja a̱nkɨlɨs ja israelɨt ja̱a̱ꞌy tyukmadowdɨ, pøn jatyts ja tkabadundøø, yiktɨɨdyundɨ jaꞌ, jøts ja ayoꞌon yikmøødyøø sa̱m ɨdøꞌøn pya̱a̱tꞌatyɨyɨ.  
\v 3 Pønɨ jadeꞌendam ja yja̱jttøø, ¿sudsots adøm ɨdøꞌøn ndejɨnt ngaꞌayoꞌomba̱a̱jtɨndɨt pønɨ kaꞌap adøm ja møj nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn nmøjpɨkta̱a̱jkyɨm? Jabɨ jawyeenxɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm køꞌøm tø tnɨgajpxy, pønts ja tpatmadoojɨdøø, tøts ja ayuujk ja jawyeen tɨɨbyøktɨ jøts ja tø ttsøønɨdɨ, jɨtsnɨm øøts ja tø xukmadøy.  
\v 4 Tøts ja Dios Teety nayɨdeꞌen køꞌøm tyaky ja ejxpajt ku døꞌøn ja yꞌayuujk ja wyɨndɨy, ku ijxyɨmbɨ kaꞌijxyɨmbɨ tyikna̱xkɨda̱ꞌa̱ky, nayɨdeꞌen ja Dios Espíritu Santo tø xmøꞌøyɨm ja møkꞌa̱jtɨn sa̱m ja kɨjaꞌ tø xamɨdsøjkyɨm. 
\s1 Nayɨdeꞌen ja Jesucristo yja̱a̱ꞌyja̱jty sa̱m ja myɨguꞌuk na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 5 Ja tsɨna̱a̱ꞌyɨn ja jujkyꞌa̱jtɨn midi memp ja̱ꞌtp Cristo køjxp, midi øts ɨxya̱m nnɨgajpxpy, kaꞌap ja a̱nkɨlɨstøjk ja mɨba̱a̱t tnɨwɨndsønꞌa̱ttɨt.  
\v 6 Jabɨ yɨdeꞌenxɨ ja David ja Dios Teety tꞌajotꞌaty jøts ja tø tjaadyañ: 
\q1 ¿Tyimbyøn ɨdøꞌøn yø ja̱a̱ꞌyꞌa̱jtp ku yø nɨwɨneꞌen xkaja̱ꞌdyɨgøy? 
\q1 ¿Ti tyimbyøn ɨdøꞌøn yø na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy midi ooꞌkp tɨgøøpy ku yø xmɨjotɨgøy? 
\q1  
\v 7 Tø yø waanɨ xꞌatsyikꞌamutskɨ jøts tø xꞌatsmøjpɨkta̱ꞌa̱ky ja mꞌa̱nkɨlɨs, 
\q1 ɨxya̱mts neꞌegɨ jawaanɨ møj tø xmøꞌøy ja møjꞌa̱jtɨn jøts ja øyꞌa̱jtɨn, 
\q1  
\v 8 jøts tuktsa̱jpꞌagɨda̱ꞌa̱ky tyikutujkøxt. 
\m Ku døꞌøn ja Dios tukɨꞌɨyɨ tø ttagɨdøjkɨguixy ja ja̱a̱ꞌy, nɨti døꞌøn ja tø tkayiktañ midi ja ja̱a̱ꞌy kyaꞌanaꞌamp. Ots ja yjadeꞌenɨ, kaꞌanɨmts adøm nꞌijxyɨm ku tukɨꞌɨyɨ myɨmadooguixyɨ.  
\v 9 Nꞌijxyɨndɨpts adøm ja Jesús pøn ja Dios Teety waanɨ tø tꞌatsyikꞌamutskɨ, nɨ ja a̱nkɨlɨs tø tkaꞌatsmɨba̱a̱tꞌaty. Tøts ɨxya̱m tmøøgyojmɨ ja møjꞌa̱jtɨn jøts ja wɨndsøꞌjkɨn jawaanɨ møj, jaꞌagøjxp ku ja oꞌjkɨn ja tø tkupiky, ku ja Dios Teety ja jadeꞌen tø tyamɨdsøkyɨyɨ jøts adøm ja xkuꞌoꞌjkaꞌant. 
\p  
\v 10 Dios Teety køjxp tukɨꞌɨyɨ yꞌijty, jøts tum jaꞌ ɨdøꞌøn pa̱a̱tꞌa̱jtɨyɨp; jaꞌats ja Dios Teety chøjkpy jøts nayɨdeꞌen ja yꞌuꞌnk ja mya̱a̱y tpa̱a̱ttɨt ja øyꞌa̱jtɨn. Paty ɨdøꞌøn ja Dios Teety tø ttamɨdsøky ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo jøts ja yꞌayoꞌowɨn jøts ja yꞌoꞌjkɨn jadeꞌen ttuktabaja̱ꞌñaxy, sa̱ døꞌøn ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy yꞌejxɨdɨ tyɨyɨdɨ, jɨts jadeꞌen jawaanɨ øy xukja̱ꞌgyukant sudso ja nɨtsoojkɨn nba̱a̱jtɨnt.  
\v 11 Jabɨ nay jaꞌaxɨ ja tyeetyꞌa̱jttɨp pøn jaty tø pyojkpɨwa̱ꞌa̱tstɨ, jøts nay jaꞌats ja tyeetyꞌa̱jtmɨp pøn yikpojkpɨwa̱tsp. Paty ja Dios Uꞌnk tkadatsøꞌødyuñ ku adøm ja xmɨgaꞌaxaꞌam,  
\v 12 sa̱m jap wya̱ꞌa̱ñ nøkyjøtpy: 
\q1 Mets Dios Teety ɨdøꞌøn nnɨmadya̱ꞌa̱kp ku øts ja nmɨgaꞌax nmɨga̱jpxt, 
\q1 jøts tuꞌugyɨ øø wyɨnaty nꞌɨy mets køjxp. 
\m  
\v 13 Jøts nayɨdeꞌen jap jaabyety wya̱mɨ: 
\q1 Nꞌawejxꞌetp øts ja Dios Teety. 
\m Jøts abiky ñømgojmɨ: 
\q1 Ɨxya̱m ø møøt nꞌuꞌnk nꞌuna̱ꞌjk, midi øts ja Dios Teety tø xmøꞌøy. 
\p  
\v 14 Jadeꞌen sa̱m ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ja jujkyꞌa̱jtɨn tmøøtꞌa̱jttøø, jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo yja̱a̱ꞌyja̱jty jøts jadeꞌen ja oꞌjkɨn tkupøkt, jøts jadeꞌen tmɨmajada̱ꞌa̱ky ja mɨkuꞌ midi ja oꞌjkɨn tnɨwɨndsønꞌa̱jtp.  
\v 15 Jadeꞌen ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn xuktajotkujkꞌa̱jtɨnt jøts jadeꞌeñɨ døꞌøn ja oꞌjkɨn ngaꞌuktsøꞌjkɨñant.  
\v 16 Wa̱ꞌa̱ts yikja̱ꞌgyukɨ ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm jaꞌ tkanɨmiñ jøts ja a̱nkɨlɨs tpudøkɨt, jabɨ tum na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌyxɨ ja jaꞌayɨ ñɨmimpy, pøn teetyꞌamøjkojpkꞌa̱jttɨp ja Abraham.  
\v 17 Jaꞌagøjxpts ja nayɨdeꞌen yja̱a̱ꞌyja̱jty sa̱m ja myɨguꞌuk na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy, jøts jadeꞌen tꞌayoꞌext sa̱m nayɨdeꞌen ja Dios Teety tpadunꞌett, ku ja kyøꞌøm oꞌjkɨn ja ttayikpojkpɨwa̱ꞌa̱ch ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy. Jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja amuum ndeetyꞌa̱jtyɨndɨ.  
\v 18 Tø døꞌøn ja jawyeen ttanaxy ja ayoꞌon, ja wɨnma̱a̱ꞌñ, jøts nayɨdeꞌen yikxon tø yikwɨnma̱a̱ꞌñꞌixy, paty ɨdøꞌøn myayɨ ja pudøjkɨn pøn jaty nayɨdeꞌen ya̱ ja̱jtɨp kubajtɨp. 
\c 3  
\s1 Jawaanɨ møj ja Jesús, kaꞌap ja Moisés 
\p  
\v 1 Kunuuꞌkxy mee mɨguꞌuktøjktɨ, meetspɨ døꞌøn mba̱a̱tꞌa̱jtɨyɨp jøts yikxon xꞌejxtɨt ja Cristo Jesús, pøn tø nyiktanɨguexyɨndɨ jøts pøn ndeetyꞌa̱jtyɨndɨp, jaꞌagøjxp ku meets ɨdøꞌøn ja Dios Teety tø mwɨꞌijxyɨdɨ jøts ja mjaꞌa̱tɨyɨdɨt.  
\v 2 Ejtp ja Jesús tɨy ja Dios Teety tmɨmadøy pønɨ ti ja tø tyaguwa̱nɨyɨ, sa̱m ja Moisés nayɨdeꞌen tuꞌugyɨ tmɨduuñ ja Dios Teety ma̱ ja janchja̱ꞌwɨbɨ jamdɨ.  
\v 3 Jawaanɨ møjts ja Jesús ja wyɨndsøꞌjkɨn pya̱a̱dyɨ jøts nɨkaꞌ jadeꞌen ja Moisés, nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja tpa̱a̱ty, sa̱ jawaanɨ møj yikwɨndsøꞌøgɨ ja tøjkojpɨ jøts nɨkaꞌap ja tøjk jadeꞌen.  
\v 4 Ots ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy may yjadøjkojtɨ, tum ja Dios Teety tukɨꞌɨyɨ tø ttanɨbɨkta̱a̱gɨ wɨneꞌen ijty tuktsa̱jpꞌagɨda̱ꞌa̱ky.  
\v 5 Janch øy ɨdøꞌøn ja Moisés yjatuuñ, ku ja janchja̱ꞌwɨbɨtøjk ttukmadøøy ja Dios kyajpxy yꞌayuujk, pønɨ ti døꞌøn ja wyɨnaty tyunwampy ja Dios.  
\v 6 Tuꞌugyɨts adɨm ja Cristo xpawɨnma̱a̱ꞌyɨm wɨneꞌen adøm njanchja̱ꞌwaꞌam, jaꞌagøjxp ku ja tkøjøꞌømɨtꞌa̱jtkixy, pø Diosxɨ jaꞌ ja yꞌuꞌnk. Jaꞌ tsojkɨp jøts møk ja wɨnma̱a̱ꞌñ nbɨkta̱a̱jkɨnt, jɨts jotkujk nꞌawejxɨnt ja øyꞌa̱jtɨn midi memp midi ja̱ꞌtp. 
\s1 Ja janchja̱ꞌwɨbɨ pyooꞌkxɨnxøøwdɨ Dios wyɨngujkp 
\p  
\v 7 Paty yɨdeꞌen ja Dios Espíritu Santo wya̱ꞌa̱ñ, sa̱m jap jaabyety yꞌity nøkyɨjxpy: 
\q1 Pønɨ mmadøøpy meets ja Dios Teety kyajpxy ɨxya̱m, 
\q1  
\v 8 kidi jadeꞌen mgujuunꞌa̱ttɨ sa̱m ja ja̱a̱ꞌy ttundɨ jam aba̱k etjotp, ku tkagupøjktɨ ja Dios, 
\q1 jøts ja yujyꞌa̱jtɨn nugo ttaguya̱jtɨdɨ. 
\q1  
\v 9 Jam øts ɨdøꞌøn ja mꞌa̱pteety mꞌa̱pta̱a̱k xwɨnma̱a̱ꞌnmyøkꞌejxtɨ, 
\q1 øyɨ ja tjaꞌejxtɨ tjanɨja̱ꞌwɨdɨ ja ijxyɨmbɨ kaꞌijxyɨmbɨ wɨxijkxy jumøjt midi jaty øts jam njatungunajxpy. 
\q1  
\v 10 Paty øts ɨdøꞌøn nꞌatsmɨꞌa̱mbøjktɨ, 
\q1 wɨnets ø nwa̱a̱ñ: “Ejtp mee mjadɨgøy mꞌanmɨja̱ꞌwɨngøjxp, 
\q1 jøts kaꞌ xtsojktɨ jøts øts ja nduuꞌ xpaduujnɨdɨt.” 
\q1  
\v 11 Jaꞌ øts ɨdøꞌøn ja ndamɨꞌa̱mbøjktɨ, jøts ø nwa̱nda̱a̱jky ku kyatøkɨdɨt ma̱ øts ja nꞌuktamɨdsojktɨ. 
\p  
\v 12 Mɨguꞌuktøjktɨ, nayꞌejxꞌetɨdɨm tuꞌuk jaduꞌuk, jøts xkamajtstuꞌuttɨt ja Dios ja yikjujkyꞌa̱jtpɨ, jøts jaꞌ ejtp xjanchja̱wɨdɨt.  
\v 13 Nay ja̱a̱kjamnɨm ja xøøw ja jumøjt, nagya̱jpxjotꞌamøjkɨyɨdɨ xem ya̱m jabom jabom, jøts ja pøky mgawɨnꞌøønɨdɨt, jøts ja Dios ejtp xmɨmadoꞌodɨt.  
\v 14 Pønɨ tuꞌugyɨ nyikyøꞌøyɨm ja janchja̱ꞌwɨn pønɨ sa̱ ja tø nyiktsoꞌonda̱a̱jkyɨm, kuwa̱nɨ ja Cristo møøt nba̱a̱jtɨn ja øyꞌa̱jtɨn. 
\p  
\v 15 Paty xja̱ꞌmyatstɨt ku ja ayuujk wya̱ꞌa̱ñ: 
\q1 Pønɨ mmadøøpy meets ja Dios Teety kyajpxy ɨxya̱m, 
\q1 kaꞌap nayɨdeꞌen mgujuunꞌa̱ttɨt sa̱m ja 
\q1 ttundøø pøn ja Dios Teety tkamɨmadoodøø. 
\m  
\v 16 ¿Pønts ɨdøꞌøn ja Dios kyajpxy tjamadoodøø jøts ja tkaꞌukpadunɨdøø? Jaꞌ døꞌøn jadeꞌen adøtstɨ pøn ja Moisés yikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøøm jam Egipto etjotp.  
\v 17 ¿Pønts ɨdøꞌøn ja Dios myɨjotma̱ꞌjt wɨxijkxy jumøjt? Jaꞌats ɨdøꞌøn jadeꞌen ja̱jttøø pøn jaty pøktyundɨ, jøts ja jamyɨ aba̱k etjotp yꞌooꞌktøø.  
\v 18 ¿Pønts ɨdøꞌøn ja Dios tyamɨwa̱nda̱a̱jkɨ ku ja kyatøkɨdɨt ma̱ døꞌøn ja Dios wyɨnaty tø yꞌuktamɨdsøkyɨdɨ? Jaꞌ døꞌøn jaꞌadɨ pøn tkamɨmadowdɨ ja Dios.  
\v 19 Ɨxya̱ts adøm nꞌijxyɨm, jaꞌagøjxp ja øyꞌa̱jtɨn ja tkapa̱a̱ttøø ku ja Dios ja tkamɨbøjktøø. 
\c 4  
\p  
\v 1 Kaꞌanɨm ja tpa̱a̱ty jøts adøm ja Dios Teety nmøøtnøjkxnaꞌant pooꞌkxpɨ, paty ɨdøꞌøn tsøꞌøgɨ ja̱wi ndsɨna̱a̱ꞌyɨndɨtnɨm ja ku wyɨnaty pøn nɨduꞌugɨn kyanaxy.  
\v 2 Nayɨdeꞌen adøm tø nyiktukmadøꞌøyɨm ja nɨtsoojkɨn ayuujk, sa̱m ja møja̱a̱ꞌdyøjk yjayiktukmadowdɨ; kaꞌapts ja ti øyꞌa̱jtɨn tpa̱a̱ttɨ ja kuxɨ ja tkamɨbøjktøø øy ja tjamadoodøø.  
\v 3 Adømts ɨdøꞌøn ja Dios Teety møøt nba̱a̱jtɨnt ja pooꞌkxɨn ku adøm ja tø nmɨbɨjkyɨm, jabɨ yɨdeꞌenxɨ ja Dios køꞌøm tø wya̱ꞌa̱ñ: 
\q1 Jaꞌagøjxp øts ɨdøꞌøn ja nmɨꞌa̱mbøjktɨ ku øts ja xkamɨbøjktøø, 
\q1 jøts øts ndyimñimy ku nɨjuunɨ xøøw xkamøøtpooꞌkxtɨt. 
\m Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios wya̱ꞌa̱ñ, øy ja wyɨnaty ja tyunk tø tjayikꞌaba̱jtyɨnɨ ku ja wyɨnaty tukɨꞌɨyɨ tø tyikojkixy, jøts tꞌaga̱jpxujky jøts ja tpa̱a̱ttɨt ja pooꞌkxɨn pøn mɨmadoojɨp;  
\v 4 pø japxɨ nayɨdeꞌen jaabyety yꞌity ti døꞌøn ja Dios Teety tyuun kyɨwɨxujk xøøw: 
\q1 Pooꞌkx ja Dios kyɨwɨxujk xøøw ku ja tyunk tyikꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ. 
\m  
\v 5 Jøts nayɨdeꞌen jap jaabyetymɨ: 
\q1 Kaꞌap øts ja xmøøtpooꞌkxtɨt pøn xkamɨbøjktɨp. 
\m  
\v 6 Kaꞌanɨm ja ja̱a̱ꞌy ñɨga̱ꞌpxɨdɨ jøts tpa̱a̱ttɨt ja pooꞌkxa̱a̱jk, øy ja tø tjamadowdɨ ja nɨtsoojkɨn ayuujk, kaꞌap ja pooꞌkxa̱a̱jk ja tø tpa̱a̱ttɨ ku ja tø kyamadowdɨ;  
\v 7 paty ja Dios Teety jaduꞌuk ja xøøw ja et tø tnɨgajpxy midi adøm ɨxya̱m nꞌijxyɨndɨp ndsɨna̱a̱ꞌyɨndɨp, jabɨ Davidxɨ døꞌøn ja Dios kyajpxy yiktumpy ku ja wya̱ꞌa̱ñ sa̱ jap jaabyety yꞌity nøkyijxpy: 
\q1 Pønɨ mmadøøpy meets ja Dios kyajpxy ja yꞌayuujk, 
\q1 kidi xkamɨbøktɨ. 
\m  
\v 8 Ku ja Josué jeexyɨp ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ja pooꞌkxɨn tɨ tmøøñɨ, kaꞌap ja Dios Teety jeexyɨp jaduꞌuk ja xøøw ja et tnɨgajpxy ma̱ ja pooꞌkxɨn yikya̱kt.  
\v 9 Patyts ɨdøꞌøn yꞌawejxꞌityɨyɨ ja kunuuꞌkxy pooꞌkxɨn, nɨdukɨꞌɨyɨ pøn ja Dios tjanchja̱ꞌwɨdɨp.  
\v 10 Pøn ja Dios Teety møøt pyøøꞌkxy, nayɨ tø ja wyɨnaty ya̱ na̱xwiiñ tyikixy ja yꞌødyuꞌunɨn. Jotkujk ɨdøꞌøn ja pyooꞌkxnɨt sa̱m ja Dios pyøøꞌkxy ku tyikꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ ja tyunk tuktsa̱jpꞌagɨda̱ꞌa̱ky.  
\v 11 Kuwa̱nɨts nmɨjotɨgøꞌøyɨndɨt jøts jaꞌabɨ pooꞌkxɨn nɨjum nba̱a̱jtɨndɨt, jøts nɨpøn tkabaduꞌunt ja ja̱a̱ꞌy pøn tkamɨbøjktɨ ja Dios. 
\p  
\v 12 Jabɨ xemɨkøjxpxɨ ja Dios Teety yꞌayuujk yꞌity, jøts jawaanɨ wenk yiktsaachɨ myøkꞌa̱jtɨngøjxp, nɨti tsujx adsow jøpɨ jadeꞌen kyayiktsaachɨ, ja kuxɨ tyimyja̱ꞌa̱ty anmɨja̱ꞌwɨnjotp jøts jadeꞌen tna̱nkyꞌijxyɨyɨ pønɨ ti yiktunwa̱mp uk yikwɨnma̱a̱ꞌñꞌa̱jtp.  
\v 13 Nɨti døꞌøn ja Dios tkayuꞌuchja̱wɨ, tyumnɨja̱ꞌwɨgyijxpy jaꞌ tukɨꞌɨyɨ jøts jaꞌ ɨdøꞌøn wyɨnaty nwɨnguwa̱ꞌjkaꞌamp jøts ndsɨna̱a̱ꞌyɨn ndagɨdøjkant. 
\s1 Ja Jesucristo ɨdøꞌøn tuꞌuk møjteetywɨndsøn 
\p  
\v 14 Ja Jesús midi døꞌøn Dios Uꞌnkꞌa̱jtɨp, jaꞌ adøm ɨdøꞌøn njawanɨmøjteetyꞌa̱jtyɨndɨp, jaꞌats ɨdøꞌøn ja Dios Teety tø twɨnguwa̱ꞌa̱gɨ, paty adøm ɨdøꞌøn ja nDiosja̱ꞌmyajtsɨn møk nyikꞌejtɨnt.  
\v 15 Xja̱ꞌgyukaꞌamp adøm ja Jesús midi døꞌøn møjteetyꞌa̱jtp, jaꞌagøjxp ku ja tnɨja̱wɨ sa̱ adøm ndsɨna̱a̱ꞌyɨm ya̱. Pø tøxɨ ja nayɨdeꞌen ja kaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ yjayikmøꞌøy jøts ja tø tkagupiky, jøts jadeꞌen ja pøky tø tkatuñ.  
\v 16 Tja̱ꞌmyejchɨmts ja Dios, jøts wan tnɨnijkxyɨm jotkujk jøts nꞌamɨdoꞌowɨnt pyaꞌayoꞌowɨngøjxp ja pudøjkɨn ma̱ ngamajada̱a̱jkyɨm. 
\c 5  
\p  
\v 1 Wɨꞌijxy ɨdøꞌøn jam israel ka̱jpkøjxp, tuꞌuk jaduꞌuk ja teety, jøts tø yikpɨkta̱ꞌa̱ky ja̱a̱ꞌgyudanaabyɨ, jøts ja jɨyujkꞌøøky ja Dios ttawɨndsøꞌøgɨdɨt ttawɨnja̱wɨdɨt jøts ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy pyøky ñɨwa̱ꞌa̱dsɨyɨt jøts ja Dios tmaaꞌkxt.  
\v 2 Kumɨ nayɨdeꞌen yø teetytɨ pyojkpɨtumbɨja̱a̱ꞌyɨdɨ, paty yø tja̱ꞌgyukɨdɨ pøn jaty tsuj kadsɨnaadyɨp jøts pøn jaty tundɨgøødyɨp;  
\v 3 jaꞌagøjxpts ɨdøꞌøn ja wyɨndsøꞌjkɨn tpɨkta̱ꞌa̱ktɨ ku ja nayɨdeꞌen pyojkpɨtumbɨja̱a̱ꞌyꞌa̱jttɨ, jøts ku ja ja̱a̱ꞌy tkudanɨdɨ. 
\p  
\v 4 Nɨpøn ja køꞌøm kyana̱nktyeetypɨdsimyɨ; ja Dios Teety ɨdøꞌøn ja møøjyɨp, jøts nay jaꞌ ɨdøꞌøn tkunuuꞌkxp tkuwa̱mp sa̱m yiktuñ ja Aarón pøn myɨduꞌukpɨ møjteetyꞌa̱jtɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy.  
\v 5 Nayɨdeꞌen yja̱jty ja Cristo; kaꞌap ja køꞌøm ña̱nkmyøjteetypɨdsøjmɨ, ja Dios Teety ja møøjyɨ ku døꞌøn ja ñɨma̱a̱jyɨ: 
\q1 Mets ɨdøꞌøn nꞌUꞌnkꞌajtpy; 
\q1 øts mets ja jujkyꞌa̱jtɨn ya̱ tø nmøꞌøy. 
\m  
\v 6 Jøts ku nayɨdeꞌen ja Dios Teety wya̱a̱ma̱a̱: 
\q1 Mets ɨdøꞌøn xemɨkøjxp møjteetyꞌa̱tp, 
\q1 jøts jadeꞌen mduꞌunt sa̱m ja Melquisedec ttuñ. 
\m  
\v 7 Møk ja Cristo ja Dios Teety twɨnga̱jpxa̱jky tmɨnuuꞌkxa̱jky ku ya̱ chɨna̱a̱y na̱xwiiñ, jøts twɨnjɨɨy twɨnya̱a̱jxy ja Dios Teety, midi tmøøtꞌa̱jtp ja kutujk jøts ja oꞌjkɨn tkapa̱a̱tt tkaꞌext, jøts ja Dios Teety myadoojɨ ku ja tuꞌugyɨ yikxon tꞌajotꞌaty.  
\v 8 Kuwa̱nɨ døꞌøn ja Cristo ja ayoꞌon tkupøjkɨ sa̱m adøm, øy ja yjaDios Uꞌngɨ, kuwa̱nɨ ja tø tna̱nkyꞌijxyɨ ja madoꞌowɨn;  
\v 9 kuts ja jadeꞌen tja̱ꞌgyukɨyɨɨꞌñ ja na̱xwiiꞌñɨt ayoꞌon, jadeꞌents tmɨba̱a̱tꞌa̱jty sudso ja yiknɨtsoojkɨn kaꞌpxy tmoꞌot pøn jaty ja mɨmadojɨyɨp,  
\v 10 jaꞌagøjxp ku møjteetywɨndsøn ja Dios Teety wyɨnaty tø pyɨkta̱a̱jknɨyɨ sa̱m ja Melquisedec yꞌijty tyeetyꞌaty. 
\s1 Yikꞌejxtɨp ja janchja̱ꞌwɨn ku ja jotmøñ yikmajtstutnɨt 
\p  
\v 11 Kajaanɨm ja kyayiknɨgajpxy ya̱ꞌa̱tpɨ ayuujk jaꞌagøjxp ku meets yja̱wɨ xkaja̱ꞌgyukɨwya̱ꞌa̱ñ, jadeꞌenꞌampyts ɨnet ɨdøꞌøn ja yja̱wɨ ngaja̱tt sudso ndukmadoꞌodɨt.  
\v 12 Meetspɨk ɨdøꞌøn jeexyɨp mdukyikyuujnɨdɨp ja mmɨguꞌuktøjktɨ, kawɨna̱a̱k xøøw ja mꞌɨxpøjkɨn xjayikyøꞌøñɨdɨ jøts nɨ jadeꞌenba̱a̱t xkaja̱ꞌgyukɨdɨnɨm ja ɨxpøjkɨn midi kaꞌ ma̱ba̱a̱t chepɨ. Neꞌegɨ jadeꞌen meets yja̱wɨ mwɨmbejtnɨ sa̱m ja mutskuꞌnk jaꞌayɨ ja cheꞌtsknøø tkupiky, jøts kaꞌap ja kaaky ja tojkx ja ttsøky.  
\v 13 Maxuꞌngɨn ɨdøꞌøn ndejɨnt wyɨnmay pøn tkaja̱ꞌgyukɨpnɨm sudso nꞌøchɨna̱a̱ꞌyɨnt, kuts ja ndukꞌɨxpøkwa̱ꞌa̱nɨn midi nɨwyaanɨ tsep kaꞌap ja tkupiky, nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn jaꞌ sa̱m ja maxuꞌnk jaꞌayɨ tkupiky ja cheꞌtsknøø jøts kaꞌap ja wenkpɨ jɨɨꞌkxy.  
\v 14 Pønts tja̱jtnɨp tꞌɨxa̱ꞌa̱t ja øybɨ uk ja kyaꞌøybɨ, jaꞌats ja Dios yꞌɨxpøjkɨn tnɨja̱wɨwya̱ngøjxp øy ja wɨneꞌen yjatsepɨ jøts yikja̱ꞌgyukɨt. 
\c 6  
\p  
\v 1 Jadeꞌen nyikta̱a̱ꞌnɨnt pønɨ ti jaty jawyeen tø nyiktukmadøꞌøyɨm, ku ja Cristo tø njanchja̱ꞌwaꞌam, jøts ja Dios yjaꞌ nja̱a̱knɨja̱ꞌwɨgyojɨnt jøts ja ja̱ꞌgyukɨn nmøøtꞌa̱jtɨnt. Kaꞌap ja nugo nga̱jpxjɨmbejtɨnt nga̱jpxꞌadøjɨnt sudso nmajtstuujtɨnt ja kaꞌøy chɨna̱a̱ꞌyɨn, midi ja oꞌjkɨn tukpa̱tp, jøts sudso ja Dios njanchja̱ꞌwɨndɨt,  
\v 2 jøts pønɨ ti døꞌøn nøbajtɨnꞌa̱jtp, pønɨ sudso ja̱a̱ꞌy tkunuuꞌkxy ja myɨguꞌuk, jøts sudso ja ja̱a̱ꞌy yjujkpyøktɨt jadɨgojk, jøts sudso ja tɨɨdyuꞌunɨn yꞌett.  
\v 3 Paty adøm njaꞌuknɨja̱wɨgyojɨnt pønɨ ti jaty yiktukmadoꞌowɨmp, pønɨ jadeꞌen ja Dios xamɨdsøjkyɨm. 
\p  
\v 4 Ku pøn ja̱a̱ꞌy tukꞌojkyɨ tø ttajotkujktøkɨ ja Dios yꞌɨxpøjkɨn, ku ja Espíritu Santo tø yikwijyɨdɨ yikejyɨdɨ  
\v 5 jøts ja Dios kyajpxy nekɨm tø tꞌukupøktɨ, jøts nayɨdeꞌen tø tyatøkɨyɨdɨ ja Dios chojkɨn ja myøkꞌa̱jtɨn midi ɨxya̱m jøts midi xemɨkøjxp ejtp.  
\v 6 Pønɨ tø ja tja̱ꞌdyɨgøydɨ ja Dios jøts ja kyøꞌøm kaꞌøchɨna̱a̱ꞌyɨn ja tø tꞌawɨmbetɨdɨ jadɨgojk, nɨsudso ja kyaꞌukjotɨmbejtnɨdɨt ku ja Dios Uꞌnk ja kyɨruspajtɨn jadeꞌen nugo ttaguya̱jtɨdɨ, jɨts ja nugo o ma̱gama̱ ttaxeꞌektɨ.  
\v 7 Jadeꞌents ja yja̱ttɨ sa̱m ja na̱a̱jx ku tyuꞌuy, yꞌuktɨchp nøø, kuts ja pɨkta̱ꞌa̱ky jam yikxon yꞌity jøts ja tyikjotkujkꞌaty pøn jaty tø ñeꞌeptɨ. Dios ɨdøꞌøn ja kunuuꞌkxɨp ja na̱a̱jx.  
\v 8 Kuts ja pɨkta̱ꞌa̱ky ja tkayikꞌity, ku nugo ujts jøts kujp tyikꞌity, tits ja wya̱ꞌa̱nt, kaꞌap ja yꞌøyɨ. Mɨꞌa̱mbøjkɨpts ja Dios jaꞌ jøtsnɨm ja yiknɨtsa̱ꞌa̱tt. 
\p Jadeꞌen ɨdøꞌøn ndejɨnt ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌdyɨ. 
\s1 Ja awejxꞌa̱jtɨn midi jotkujk xyikꞌejtɨmp 
\p  
\v 9 Ots ø mɨguꞌuktøjk jadeꞌen njakajpxy, njanchja̱ꞌwɨpts øts, ku meets ja Dios tø mgunuuꞌkxyɨyɨ, ku tø myikmoꞌodɨ ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn.  
\v 10 Pø janch tɨyxɨ ja Dios jɨts kaꞌap ja mdaja̱a̱ꞌdyɨgøyɨdɨt pønɨ ti jaty meets ja tø xuujnɨ, jøts ku ja tø xukꞌejxtɨ wɨneꞌenɨn ja xtsojktɨ, ku ja mmɨguꞌuk midi nayɨdeꞌen tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Jesús tø xpudøkɨdɨ, midi meets ɨxya̱m mja̱a̱ktunꞌadichpñɨm.  
\v 11 Jaꞌats øø ndsøjkpy, jøts meets jadeꞌen mdsɨna̱a̱ꞌyɨn xyikyøꞌødyɨt jotkujk jøts tsuj, kunɨm ja øyꞌa̱jtɨn xpa̱a̱ttɨt midi mꞌawejxtɨp.  
\v 12 Kaꞌap øø ndsøky jøts mee mnuuxꞌookt, jaꞌ øø ndsøjkpy jøts ja ja̱a̱ꞌy xpaꞌejxtɨt pøn jaty ja øyꞌa̱jtɨn tpa̱a̱ttɨp yꞌawejxꞌa̱jtɨngøjxp ku ja Dios tjanchja̱wɨdɨ. 
\p  
\v 13 Jadeꞌen ja møja̱a̱ꞌy Abraham yja̱jty ku ja Dios tyamɨnɨꞌadsoꞌowɨyɨ ja øyꞌa̱jtɨn. Kyøꞌøm jujkyꞌa̱jtɨn ja Dios tyaka̱jpx, jaꞌagøjxp ku wyɨnaty nɨpøn jawaanɨ møj kyaꞌity;  
\v 14 xjats yɨdeꞌen ja Abraham yiknɨma̱a̱y: “Ngunuuꞌkxp mets, jøts ja mꞌuꞌnk mꞌa̱p nyiknamayɨt.”  
\v 15 Tuda̱ꞌa̱ky ja Abraham ja tꞌawejxꞌijty midi ɨdøꞌøn ja Dios ñɨga̱jpx, jøts ja Dios ja myøøjyɨ midi wyɨnaty tø tyamɨdsøkyɨ.  
\v 16 Ku ja̱a̱ꞌy tigati ttamøjtøkɨwya̱ꞌa̱ndɨ ttajanchtøkɨwya̱ꞌa̱ndɨ, jaꞌ ja yꞌaga̱jpxtɨp pøn jawaanɨ møj, jøts ja nɨsa̱ kyaꞌukyiknɨmaañɨdɨt.  
\v 17 Paty ɨdøꞌøn ja Dios ojts ja kyajpxy tyimyiktañ, jøts ja yikjanchja̱wɨt ja yꞌayuujk, jøts ku ja tukɨꞌɨyɨ tpaduꞌunt pønɨ ti jaty ja wyɨnaty tø ttamɨdsoky ja ja̱a̱ꞌy.  
\v 18 Majtsk ɨdøꞌøn ja wɨnma̱a̱ꞌñ midi ja Dios myøøtꞌajtpy jøts kaꞌap ja ta̱a̱yꞌa̱jtɨngøjxp ttuñ; tuꞌuk ja wya̱nda̱a̱jkɨn midi adøm ɨdøꞌøn xamɨdsojkɨmp, jøts tuꞌuk ja kyajpxy yꞌayuujk midi ja awejxꞌa̱jtɨn xmøꞌøyɨmp ku ja wya̱nda̱a̱jkɨn ja tpaduꞌunt. Jadeꞌents adøm ja Dios xyikjotkujkꞌa̱jtyɨm, jøts nꞌawijxyɨmpts adøm pønɨ ti døꞌøn xmøꞌøyɨmp.  
\v 19 Ya̱ꞌa̱t awejxɨn adøm ɨdøꞌøn ja nꞌamɨja̱ꞌwɨn tuꞌugyɨ xyikꞌejtɨndɨp, sa̱m ja kudɨɨbyajt tuꞌugyɨ tyikꞌity ja pɨkta̱ꞌa̱ky, midiꞌits adøm ɨdøꞌøn nadyaguma̱jtsaꞌamp jøts adøm ja Dios nba̱a̱jtɨnt.  
\v 20 Jam ɨdøꞌøn ja møk yꞌity tsa̱jpjotp ma̱ ja Cristo jawyeen tø tyøkɨ jøts ja tuuꞌ tyikꞌawa̱ꞌa̱tst, jøts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen xemɨkøjxp tø tyañ møjteetywɨndsøn sa̱m ja Melquisedec. 
\c 7  
\s1 Nayɨdeꞌen ja Jesús tyeetyꞌaty sa̱m ja Melquisedec 
\p  
\v 1 Salemɨt wɨndsøn ɨdøꞌøn yꞌijty ja Melquisedec jøts ja tsa̱jpjotp Dios tnɨdeetyꞌa̱jtmɨ. Kuts ɨdøꞌøn ja Abraham wyɨnaty ja myɨdsep tø tmɨmajada̱ꞌa̱ky ɨxats ɨdøꞌøn ja Melquisedec ojts yꞌatspa̱a̱tsøyɨ jøts kyunuuꞌkxɨ.  
\v 2 Jøts ja Abraham tmøøy tukpiky ja ma̱jkpikpyɨ pɨkta̱ꞌa̱ky pønɨ ti jaty ɨdøꞌøn ja wyɨnaty tø tꞌatspiky. “Kaꞌpxy tɨɨdyumbɨ wɨndsøn” ɨdøꞌøn ja Melquisedec yꞌayuujkpɨdsimy; kuts ja tnɨwɨndsønꞌaty ja Salem ka̱jp midi tyijpy “jotkujkꞌa̱jtɨn”, ɨxya̱ts ja Melquisedec wyɨmbɨdsømnɨ “ja wɨndsøn pøn kya̱jp ttamɨdsojkp ja øyꞌa̱jtɨn jøts ja jotkujkꞌa̱jtɨn.”  
\v 3 Kaꞌats ɨdøꞌøn ja tyeety tya̱a̱k ja pøn, nɨ myɨguꞌuk; ku døꞌøn ja ña̱nkyꞌejxpa̱a̱jtɨ, nɨ kyayiknɨga̱jpxmɨ ja kyaꞌaxɨn jøts ja yꞌoꞌjkɨn; paty ɨdøꞌøn ja Dios Uꞌngɨn tꞌixy, ja teety midi xemɨkøjxp teetyꞌa̱jtp. 
\p  
\v 4 Janch møjts ɨdøꞌøn ja Melquisedec wyɨmbɨdsimy, ku døꞌøn ja Abraham, midi adøm ndeetyꞌamøjkojpkꞌa̱jtyɨndɨp, ja tmøøy tukpiky ja mya̱jkpikpyɨ pɨkta̱ꞌa̱ky midi ja wyɨnaty tø tꞌatspøjkxɨ ja myɨdsep.  
\v 5 Jadeꞌen ja Moisés kyutujk yjawa̱ꞌa̱ñ jøts ja teety pøn yiktsoꞌonda̱a̱jkɨdɨ ja Leví jøts tꞌamɨdoꞌodɨt ja ja̱a̱ꞌy tukpiky ja mya̱jkpikpyɨ pɨkta̱ꞌa̱ky, øy ja tjamɨguꞌugɨdɨ, uk tuꞌugyɨ tjakojpkꞌa̱ttɨ ja Abraham.  
\v 6 Øts ja Melquisedec jadeꞌen yjagateetyꞌaty sa̱m jaꞌadɨ pøn yiktsoꞌonda̱a̱jkɨdɨ ja Leví, yꞌamɨdoow ja nayɨdeꞌen tukpiky ja mya̱jkpikpyɨ pɨkta̱ꞌa̱ky ja Abraham pøn wyɨnaty ja Dios tø tyamɨwa̱nda̱ꞌa̱gɨyɨ ja øyꞌa̱jtɨn. Jøts ja Melquisedec tkunuuꞌkxy ja Abraham;  
\v 7 nɨpønts sa̱ kyawa̱ꞌa̱ñ, ku ja yjawanɨmøjɨ pøn kunuuꞌkxp, jøts kaꞌap jaꞌ pøn yikunuuꞌkxp.  
\v 8 Tum ooꞌktɨpts ja ja̱a̱ꞌy pøn ya̱ na̱xwiiñ tukpiky ja mya̱jkpikpyɨ pɨkta̱ꞌa̱ky yikmøødyɨp, kaꞌapts ja Dios kyajpxy jadeꞌen tnɨgajpxy ku ja Melquisedec tø yꞌooꞌknɨ, nømp ja wya̱ꞌa̱ñ ku ja yjujkyꞌatynɨm.  
\v 9 Nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn nꞌukwa̱ꞌa̱nɨnt, øy ɨdøꞌøn ja teetytøjk pøn ja Leví ñɨguba̱jkꞌajtpy ɨxya̱m tjayikmuktɨ tukpiky ja mya̱jkpikpyɨ pɨkta̱ꞌa̱ky, kuwa̱nɨ døꞌøn ndejɨnt køꞌøm tjagubajtmɨdɨ ja yjadeꞌembɨ nay wɨnet ku ja Abraham tmøøy ja yjaꞌ ja Melquisedec.  
\v 10 Jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja ndejɨnt ja ttuuñ ku ja tmøjnɨgojpkꞌaty ja Leví pøn wyɨnaty kakaꞌxpnɨm na̱xwiiñ, ku ja Abraham ja Melquisedec pya̱a̱tsojɨ. 
\p  
\v 11 Ja Levíɨt teety ɨdøꞌøn midi ja Aarón yiktsoꞌonda̱a̱jkɨdɨ, jaꞌ ɨdøꞌøn tmøødyɨ ja kutujk ja Israel ka̱jp. Kudsɨk ɨdøꞌøn jeexyɨp ya̱ꞌa̱tpɨ teety ttukpa̱a̱ttøø ja Dios pøn jaty ja kyutujk paduujnɨdɨp, kaꞌats jeexyɨp chøjkyɨ jøts ja teety jaduꞌuk kyaxøꞌøkt midi tkawɨndsønꞌa̱jttɨp ja Aarón, jøts nayɨdeꞌen tyeetyꞌa̱ttɨt sa̱m ja Melquisedec.  
\v 12 Kuwa̱nɨ døꞌøn tyɨgach ja kutujk ku ja teety tyɨga̱tstɨ;  
\v 13 nɨ tuꞌuknɨmts ja teety kyabɨdsimy abikya̱jpkøjxp, sa̱mɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo midi døꞌøn jadeꞌen yiknɨga̱jpxp jap nøkyijxpy.  
\v 14 Yiknɨja̱ꞌwɨpxɨ jaꞌ ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo ta̱tskojpkꞌaty ja Judá, jøts kaꞌap ja Moisés tyikutujky ku teety jam Judá etjotp pyɨdsøꞌømdɨt. 
\p  
\v 15 Jawaanɨ øyts ja neꞌegɨ wyɨngaxɨꞌɨky, ku yiknɨja̱wɨ jøts ku ja Jesús ja jemdyeetyꞌa̱jtɨn ña̱nkyꞌejxɨyɨ, nayɨdeꞌen sa̱m ja Melquisedec.  
\v 16 Kyøꞌøm møkꞌa̱jtɨngøjxp ja Jesucristo tpa̱a̱jty ja teetyꞌa̱jtɨn, ja ku tmøøtꞌaty ja jujkyꞌa̱jtɨn xemɨkøjxp; jøts kaꞌap ja pyɨdsɨɨmy jam ja̱a̱ꞌy agujkp, pøn jaty ɨdøꞌøn pa̱a̱tꞌa̱jtɨyɨp ja teetyꞌa̱jtɨn, sa̱m ja kutujk jaꞌayɨ ttanɨbɨkta̱a̱gɨ.  
\v 17 Pø yɨdeꞌenxɨ ja Dios Teety ja ñɨgajpxyɨ: 
\q1 Mets ɨdøꞌøn xemɨkøjxp mdeetyꞌa̱tp, 
\q1 jøts jadeꞌen mduꞌunt sa̱m ja Melquisedec ttuñ. 
\m  
\v 18 Paty ja Moisés yjawyeenꞌanaꞌamɨn tø kyudɨgøy, ku ja møkꞌa̱jtɨn tkayaky sudso yikpaduꞌunt;  
\v 19 jøts nɨwɨneꞌenɨn ja kaꞌøchɨna̱a̱ꞌyɨn tø tyiktɨgach. Ɨxya̱mts nmøøtꞌa̱jtyɨndɨ tuꞌuk ja jøpꞌijxyꞌa̱jtɨn midi øy midi møj jøts midi ja Dios xukpa̱a̱jtɨmp. 
\p  
\v 20 Diosts ɨdøꞌøn køꞌøm ja yꞌa̱a̱w yꞌayuujk tø tyaky jøts ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo xemɨkøjxp tyeetyꞌa̱tt.  
\v 21 Ja abikpyɨ teety, kaꞌap ja jadeꞌen tø yiktamɨdsoktɨ sa̱m ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo tø yiktamɨdsøky, sa̱m jap jaabyety nøkyijxpy wya̱ꞌa̱ñ: 
\q1 Pønɨ tø ja Dios wya̱ꞌa̱ñ kaꞌap ja yꞌa̱a̱w yꞌayuujk 
\q1 ja tyiktɨga̱tst, ku ñɨɨmy: 
\q1 “Mets ɨdøꞌøn xemɨkøjxp mdeetyꞌa̱jtp, 
\q1 jøts jadeꞌen mduꞌunt sa̱m ja Melquisedec ttuñ.” 
\m  
\v 22 Paty ɨdøꞌøn ja Jesús jawaanɨ tø myøjtøkɨ, ku ja jawaanɨ øy ja tyeetyꞌa̱jtɨn midi tya̱jkp ja nɨtsoojkɨn.  
\v 23 Ya̱m janch namay ja jaduꞌukpɨ teety, jøts tum jøpwetstɨ yꞌettɨ ku yꞌooktɨ, wenkpɨts ja tyunk tmɨda̱ndɨp;  
\v 24 kaꞌats ja Jesús jadeꞌen, nɨjuunɨ xøøw ja kyaꞌøøky, paty ja tyeetyꞌa̱jtɨn ja nɨpøn tkadukmɨdañ.  
\v 25 Jaꞌagøjxpts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen xemɨkøjxp tyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsimy pøn jaty ja Dios tꞌɨxaadyɨp, ku ja xemɨkøjxp yjujkyꞌaty jøts ku adøm ejtp xnɨꞌamɨdoꞌowaꞌam. 
\p  
\v 26 Ya̱ꞌa̱tpɨ teetyꞌa̱jtpɨ adøm ɨdøꞌøn jeky tø nꞌawijxyɨm; ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo jaꞌ ɨdøꞌøn øyja̱a̱ꞌy pøn tkamøøtꞌa̱jtp ja kaꞌøwyɨnmá̱a̱ꞌñ, nɨ ja pøky, pøn ja pojkpɨtumbɨ ja̱a̱ꞌy tø kyadapa̱a̱dyɨ ja kaꞌøchɨna̱a̱ꞌyɨn øy ja tø tjamøøtsøønɨ, jøts pøn ja Dios Teety møøt yikutuky.  
\v 27 Tø døꞌøn ja tuꞌugyɨ ja Dios wyɨndsøꞌøkꞌa̱jtɨn tyika̱ꞌpxɨ, ku ja ayoꞌon køꞌøm tø tkupiky. Kaꞌap ja jadeꞌen tø ttuñ sa̱m ja jaduꞌukpɨ teetytɨ, pøn jabom ja Dios twɨndsøꞌjkɨdɨp jøts ja kyøꞌømbøky yikmaaꞌkxtɨt, jøtsnɨm ɨxꞌoojk ja ja̱a̱ꞌy nayɨdeꞌen tkuga̱jpxtɨ jøts ja pyøky ja wya̱ꞌa̱tstɨt.  
\v 28 Tum na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ja Moisés yꞌanaꞌamɨn yikteetyꞌajtpy, pøn nayɨdeꞌen ja pøky øy myɨmajada̱ꞌa̱gɨyɨdɨt; tøts yøꞌøbɨ anaꞌamɨn kyugøxɨ jøts ja Dios Teety ja yꞌa̱a̱w yꞌayuujk tø tyaky jøts ja yꞌUꞌnk, ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo, tø tpɨkta̱ꞌa̱ky øy tyeetyꞌa̱jtpɨ pøn xemɨkøjxp ja wya̱ꞌa̱tsꞌa̱jtɨn møøt yꞌity. 
\c 8  
\s1 Ja Jesús xkuga̱jpxɨndɨp Dios Teety wyɨngujkp 
\p  
\v 1 ¿Midiꞌibɨts ɨdøꞌøn tsojkɨp yikxon ja̱ꞌgyukɨ? Jaꞌ ɨdøꞌøn ku adøm ja møjteetywɨndsøn nmøøtꞌa̱jtyɨm jøts ja jam tø yꞌɨxa̱ꞌa̱ky Dios Teety yꞌaga̱ꞌngyøjøꞌøm yikutujkpɨ,  
\v 2 jøts ja jam tyeetyꞌaty tsa̱ptøjkjotp midi ja Dios Teety køꞌøm tø tkøjy, kaꞌap ja ja̱a̱ꞌy ja tø ttukyikøjy.  
\v 3 Wɨndsøꞌøkꞌa̱jtɨn, tamayꞌa̱jtɨn, jaꞌ ɨdøꞌøn ja teety tyundɨp, paty ɨdøꞌøn nayɨdeꞌen ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo kuwa̱nɨ pya̱a̱tꞌatyɨ jøts ja wɨndsøꞌøkꞌa̱jtɨn tmoꞌot ja Dios Teety.  
\v 4 Ku ja nay ya̱ jeexyɨp chøønɨ na̱xwiiñ, kaꞌap ja yjeexyɨp tyeetyꞌaty, pø jaaxɨ teety ya̱ pøn jadeꞌen ttundɨp sa̱mɨ ja Moisés wya̱ꞌa̱ñ.  
\v 5 Nugo agojna̱xts ja abikpyɨ teetytɨ myɨdundɨp, tum jaꞌ yꞌagojna̱x midi jam tsa̱jpjotp. Jaꞌagøjxp ja jadeꞌen yiknɨja̱wɨ ku Moisés ja Dios ñɨma̱a̱jyɨ, ku døꞌøn ja wyɨnaty tuꞌuk ja tsa̱ptøjk tyikꞌøyɨwya̱ꞌa̱ñ, ku yɨdeꞌen yiknɨma̱a̱y: “Yikxonɨm xꞌext, jøts nayɨdeꞌen pyɨdsøꞌømt sa̱m tø ndukꞌixy kojpkøjxp.”  
\v 6 Ja øyꞌa̱jtɨn, ja tɨyꞌa̱jtɨnts adøm ja nmøjteetywɨndsøn myɨdumpy, jaꞌagøjxp ku ja tkugajpxy tkudanɨ ja øyꞌa̱jtɨn, midi adøm ja Dios Teety køꞌøm tø xamɨdsøjkyɨm. 
\p  
\v 7 Kuk ɨdøꞌøn jeexyɨp nɨsa̱ kyaꞌejxɨ ja jawyeen kutujk midi ja Moisés ja Dios tuka̱jpxna̱jxøø, kaꞌats jeexyɨp jaduꞌuk chøkyɨ sa̱m ja Cristo yjaꞌ tø tna̱nkyꞌijxyɨ.  
\v 8 Ja kuxɨ ja Dios tkakaꞌpxyja̱wɨ ja jawyeen kutujk sa̱m ja køꞌøm wya̱ꞌa̱ñ jap nøkyijxpy: 
\q1 Yɨdeꞌen ja Dios Teety wya̱ꞌa̱ñ: Meꞌemp ja xøøw ja jumøjt 
\q1 ku øts ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy jøts ja Judajɨt ja̱a̱ꞌy nmoꞌodɨt jaduꞌuk ja kutujk pønɨ kyupøjktɨp. 
\q1  
\v 9 Kaꞌap ja jadeꞌen tꞌext sa̱m jaꞌ midi tø njatumɨ møøt ja myɨguga̱jp, midi jekyɨp tsɨnaadyøø, 
\q1 ku øts ja nwa̱a̱pɨdsømdɨ Egipto yꞌetjotp; 
\q1 kumɨ kaꞌap ja tpadundɨ, paty øts ja nmajtstuttøø. 
\q1  
\v 10 Yɨdeꞌen yja̱a̱kwa̱ꞌa̱ñ ja Dios Teety, yɨdeꞌents ɨdøꞌøn ja yꞌett, midi øts ɨdøꞌøn ndunwa̱jnɨp ja Israelɨt ka̱jp: 
\q1 Ndukja̱ꞌgyukɨp øts ja øgyutujk jaꞌadɨ, 
\q1 jøts øts ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨngøjxp nbɨkta̱a̱jkɨdɨt. 
\q1 Jaꞌats øts ɨdøꞌøn nɨDiosꞌa̱ttɨp, 
\q1 jøts øts ja nga̱jpꞌa̱ttɨt. 
\q1  
\v 11 Kaꞌ døꞌøn pøn wyɨnaty ja myɨguꞌuk nɨti tkadukyikyujtɨ pønɨ ti døꞌøn ja tyuꞌump; 
\q1 jaꞌagøjxp ku øts ja wyɨnaty ja møj ja mutsk tø nduknɨja̱wɨdɨ jøts øts ja nɨdukɨꞌɨyɨ xꞌejxka̱ptɨt. 
\q1  
\v 12 Nmaaꞌkxɨdɨp øts jaꞌ ja kyaꞌøchɨna̱a̱ꞌyɨn, jøts nɨjuunɨ øts ja pyøky ja ngaꞌukja̱ꞌmyajtsnɨyɨdɨt. 
\m  
\v 13 Ku døꞌøn ja Dios Teety ja jemy ayuujk ja jemy wɨnma̱a̱ꞌñ tnɨgajpxy, mɨja̱a̱ꞌyɨnɨp ɨdøꞌøn ja myɨjawyeembɨ kutujk; kuts ja tø myɨja̱a̱ꞌyɨnɨ, pojɨn ja kyudɨgøøñɨt. 
\c 9  
\s1 Ja na̱xwiiꞌñɨt tsa̱ptøjk jøts ja tsa̱jpjotpɨt tsa̱ptøjk 
\p  
\v 1 Jamts ɨdøꞌøn yꞌijty tmøøtꞌaty ja jawyeen kutujk sudso yikwɨndsøꞌøgɨt ja Dios jam tsa̱ptøjkjotp midi ya̱ na̱xwiiñ.  
\v 2 Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn yꞌøyɨyɨɨꞌñ ja tsa̱ptøjk ya̱ na̱xwiiñ, midi døꞌøn jawyeen yikpa̱tp ku ndøjkaꞌant, jaꞌ ɨdøꞌøn xyøøwꞌajtpy Kunuuꞌkxy Et, japts ɨdøꞌøn yꞌettɨ ja serɨ adøøꞌyɨn, jøts ja pøjkpajt ma̱ ja kunuuꞌkxy cha̱pkaaky yꞌettɨ.  
\v 3 Japts myɨmajtsk adiidyuky jɨxkiꞌpy tyañ, ja ama̱a̱gyunuuꞌkxy et;  
\v 4 ma̱ jap tuꞌuk ja alta̱jr midi tum amuum oorɨ ma̱ kyøxøøy ja poom, jøts tuꞌuk ja mutska̱a̱xɨ midi oorɨ nɨmøch ma̱ ja kutujk jap yꞌity. Japts mutska̱a̱xɨjøtpy tuꞌuk ja tuꞌjtsuꞌnk midi tmøøtꞌa̱jtp ja maná midi døꞌøn yjøøꞌkxtøø ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jam aba̱k etjotp. Nayɨ jap ɨdøꞌøn ka̱a̱xɨjøtpy yꞌijty ja Aarón ja tya̱jk midi ojts jadɨgojk xyɨmumy, jøts ja tsa̱a̱ ma̱ jap kyøxja̱ꞌa̱yø ja kutujk ja ñɨꞌayuujk.  
\v 5 Jamts ka̱a̱xɨ ñɨkøjxp yꞌettɨ ja a̱nkɨlɨstøjk ja yꞌagojna̱x, midi tyiknɨgaxøꞌktɨp jøts ku ja Dios jam, jøts ja kya̱jnk ja ttanɨmuꞌuxtɨ ma̱ ja pøky yꞌijty yikmeeꞌkxy. Wants ya̱ꞌa̱t jaꞌayɨ tꞌuknɨja̱ꞌwam. 
\p  
\v 6 Kuts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tø ttanɨbɨkta̱a̱gɨdɨ, wɨnets ɨdøꞌøn yꞌijty ja teety tyøkɨdɨ jap mɨjawyeen tøjkjøtpy midi Kunuuꞌkxy Et yiktejp, jøts ɨdøꞌøn ja wɨndsøꞌjkɨn ja yikjujkyꞌa̱jtpɨ tꞌatsmoꞌodɨ pønɨ juunɨ ja køꞌøm tsojkɨnꞌa̱jttøø.  
\v 7 Jøts ɨdøꞌøn jap myɨmajtsk tøjkjøtpy midi yiktejp Ama̱a̱gyunuuꞌkxy Et, tukꞌojkyɨts ja wɨnjumøjt ja møjteetywɨndsøn jap tyøkɨ; ja jɨyujk nɨꞌjpy ɨdøꞌøn ja myɨdøjkɨp midi yꞌatswaꞌxpy ma̱ ja pyøky jawyeen yikmaaꞌkxt jøtsnɨm ja ja̱a̱ꞌy yjaꞌ nayɨdeꞌen.  
\v 8 Yɨdeꞌents ɨdøꞌøn ja Dios Espíritu Santo xukja̱ꞌgyukam ku døꞌøn jap nɨpøn nugo kyatøkɨ myɨmajtsk tøjkjøtpy ma̱ txøøwꞌaty Ama̱a̱gyunuuꞌkxy Et. Japyɨ ja mɨduꞌuk tøjkjøtpy jaꞌayɨ xyumɨtøkɨdɨ.  
\v 9 Yøꞌ adøm ɨdøꞌøn nꞌejxpajtɨnꞌa̱jtɨmp wɨneꞌenɨn na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌyꞌa̱jtyɨndɨ, jøts nnɨja̱ꞌwaꞌant ku ja wɨnma̱a̱ꞌñ kyawa̱ꞌa̱ch øy ja wɨneꞌen ja wyɨndsøꞌjkɨn tjayika̱ꞌpxtøø.  
\v 10 Jaꞌ ɨdøꞌøn ja wyɨndsøꞌjkɨnꞌa̱jttɨp sudso kyaꞌadyɨt sudso yꞌuuktɨt, jøts sudso ña̱nkyꞌøyɨyɨdɨt ña̱nkchujɨyɨdɨt, sa̱m ja møja̱a̱ꞌy chɨna̱a̱ꞌyɨn tyikutuky. Nɨwɨneꞌenɨn ja anmɨja̱ꞌwɨn ja tkayikwa̱ꞌa̱tsꞌaty. Jaꞌats ja jadeꞌen tyunguna̱jxtɨp kunɨm ja Dios køꞌøm tø tyiktɨgach. 
\p  
\v 11 Tøts ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo myiñ, jaꞌats ɨdøꞌøn ɨxya̱m tnɨmøjteetywɨndsønꞌa̱jtp ja jemchɨna̱a̱ꞌyɨn midi ya̱ tø tyañ. Jawaanɨ øy ɨdøꞌøn jøts jawaanɨ tsuj ɨdøꞌøn ja tsa̱ptøjk ma̱ døꞌøn ja tyuñ, kaꞌap ja ja̱a̱ꞌy ja tkøjy, paty ɨdøꞌøn ja kyana̱xwiiꞌñɨt tsa̱ptøjkɨ.  
\v 12 Tø døꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo ñaxy jap myɨmajtsk tøjkjøtpy midi xyøøw Ama̱a̱gyunuuꞌkxy Et, kaꞌats ja tꞌukmɨdøjkɨñɨ ja mutsk chiibɨ nɨꞌjpy jøts ja løjch ñɨꞌjpy; kyøꞌøm nɨꞌjpy ja myɨdøjkɨp tukꞌojkøjxp jaꞌayɨ, midi adøm ɨdøꞌøn xemɨkøjxp tø xuktanɨtsøøjkyɨm.  
\v 13 Yikwachptsɨk ɨdøꞌøn yꞌijty ja pøky ja tsɨgɨduurɨ nɨꞌjpy, jøts ja tsapa̱xuna̱ꞌjk nɨꞌjpy, jøts nayɨdeꞌen ja tsɨgɨva̱kɨ ja̱a̱m midi yiknɨtøødyɨp jam alta̱jrkøjxp, ku døꞌøn ja yꞌijty ñadyanɨnuugyɨdɨ nɨkɨjxy jøts ja pøky jadeꞌen tyikwa̱ꞌa̱tswa̱ꞌa̱ndɨ xjats ja kunuuꞌkxɨn ja jadeꞌen tpa̱ttøø.  
\v 14 Pønɨ jadeꞌents jaꞌ, jawaanɨ kajaats ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo ja ñɨꞌjpy yikpøkwya̱ꞌa̱ch jøts kyunuuꞌkxy, pø patyxɨ ja Dios Espíritu Santo køjxp ñagyøya̱jkɨyɨ pa̱kwya̱ꞌa̱ch, midi ja Dios Teety kyupijkpy, jøts ɨdøꞌøn ja ñɨꞌjpy ja tyikwa̱ꞌa̱tst ja kaꞌøchɨna̱a̱ꞌyɨn midi ja kudɨgøꞌøyɨn xukpa̱a̱jtɨmp, jøts ja Dios jøts ja yikjujkyꞌa̱jtpɨ jadeꞌen nmɨmadoꞌowɨn. 
\p  
\v 15 Paty ɨdøꞌøn ja Jesucristo møj yikꞌajotꞌaty ku yjemgyutujk tø tyiktsoꞌonda̱ꞌa̱ky, pø jaꞌaxɨ ja kyuꞌoꞌjkɨp jøts yikpøkmyaaꞌkxtɨt pøn jaty tø pyøktyundɨ ku ja møja̱a̱ꞌgyutujk yꞌijty tyuñɨm, jøts ja ja̱a̱ꞌy tpa̱a̱ttɨt ja xemɨkøjxpɨt øyꞌa̱jtɨn, midi ja Dios Teety ttamɨdsøjkɨyɨdɨp wɨndiꞌixɨp.  
\v 16 Jabɨ jadeꞌenxɨ yiktuñ ku ja ma̱a̱y wyaꞌkxy, jaanɨm ja wyaꞌkxy ku ja ja̱a̱ꞌy yꞌøøkñɨm.  
\v 17 Jøts kaꞌap ja ayuujk mɨba̱a̱t nugo myøjtøkɨt pønɨ nay jujkyꞌa̱jtpnɨm ja kuma̱a̱y.  
\v 18 Kuwa̱nɨxɨ ja nɨꞌjpy ojts chuñ xyeꞌkxy ku ja møja̱a̱ꞌgyutujk choꞌonda̱a̱jky.  
\v 19 Ku døꞌøn ja Moisés wyɨnaty ja ka̱jp tø ttukmadøy ja Dios kyutujk yꞌanaꞌamɨn, wɨnets tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ tukmutsk øøxy ja ujts a̱a̱y møøt ja tsa̱jpts wet, jøts ttuktaxøꞌøky ja tsɨgɨnɨꞌjpy ja chiibɨ nɨꞌjpy, midi nøø wyɨnaty møøt tø yikꞌadaamuky, xjats ttanɨxejtwɨdity ja kutujk nøky jøts nɨdukɨꞌɨyɨ ja ja̱a̱ꞌy nayɨdeꞌen.  
\v 20 Wɨnets wya̱a̱ñ: “Ya̱ꞌa̱t nɨꞌjpy ɨdøꞌøn tyikmøjtøjkɨp ja Dios kyutujk midi mee tø myiktamɨdsøky.”  
\v 21 Tyanɨwa̱ꞌjx ɨdøꞌøn ja Moisés ja nɨꞌjpy nayɨdeꞌen ja tsa̱ptøjk, jøts tukɨꞌɨyɨ pønɨ ti jaty yiktundɨp, ku døꞌøn ja Dios ja tꞌatswɨndsøꞌøgɨdɨ.  
\v 22 Jadeꞌen ɨdøꞌøn kyutukyɨ jøts ku ja nɨꞌjpy tukɨꞌɨyɨ tyikwa̱ꞌa̱tst, kuts ja nɨꞌjpy kyaꞌett kaꞌats ja pøky yikmeeꞌkxy. 
\s1 Cristo yꞌayoꞌongøjxp ja pøky wya̱ꞌa̱ch 
\p  
\v 23 Paty ɨdøꞌøn chojkɨ ja nɨꞌjpy jøts wya̱ꞌa̱tstɨt ja pɨkta̱ꞌa̱ky jap tsa̱ptøjkjøtpy, midi yꞌagojna̱xꞌa̱jttɨp ja tsa̱jpjøtpyɨt tsɨna̱a̱ꞌyɨn. Jawaanɨ øy pya̱a̱tꞌatyɨyɨ ja tsa̱jpjotpɨtꞌa̱jtɨn ja wɨndsøꞌøgɨ, midi ja Cristo køꞌøm tø ttuñ.  
\v 24 Jøts kaꞌap ja Cristo jam tyeetyꞌa̱jty tsa̱ptøjkjotp midi ya̱ na̱xwiiñ ja ja̱a̱ꞌy tø tkojtɨ, jøts tsa̱jpjotpɨt tsa̱ptøjk jaꞌ nugo yꞌawa̱na̱x. Jamxɨ døꞌøn ja tyimcha̱jpjotp tø tyøkɨ, ma̱ adøm ja ɨxya̱m xꞌagøꞌdujkyɨm xꞌaxa̱jtujkyɨm Dios Teety wyɨngujkp.  
\v 25 Tukꞌojkyɨ døꞌøn ja Jesucristo ja oꞌjkɨn tø tkupiky, kaꞌap ja jadeꞌen tø ttuñ sa̱m ja jaduꞌukpɨ teetywɨndsøndɨ midi døꞌøn yꞌijty wɨnjumøjt jaꞌayɨ tmɨdøjkɨp ja nɨꞌjpy jam tsa̱ptøjkjotp jøts nɨ tkakøꞌømnɨꞌjpyɨ jaꞌadɨ.  
\v 26 Kaꞌats ɨdøꞌøn ja Jesucristo jeexyɨp nayɨdeꞌen ttumɨ, tøts idøꞌøn ja jeexyɨp mayꞌojk yꞌooꞌknɨ kuyɨp choꞌonda̱a̱jky ja na̱xwiiꞌñɨt, kaꞌats ja jadeꞌen tø ttuñ. Ɨxja tø kyaꞌpxy, ɨxja tø tyɨy ja et ja na̱xwiiꞌñɨt, tukꞌojk ja oꞌjkɨn ja jaꞌayɨ tø tkupiky jøts ja pøky tukɨꞌɨyɨ xemɨkøjxp tyikwa̱ꞌa̱tst.  
\v 27 Nayɨdeꞌen sa̱mɨ ja̱a̱ꞌy nɨdukɨꞌɨyɨ tukꞌojk yꞌooꞌktɨ, jøts yiktɨɨdyuꞌundɨtnɨm,  
\v 28 nayɨdeꞌents ja Cristo tukꞌojkyɨ tø yꞌøøky, jøts may ja ja̱a̱ꞌy tyikwa̱a̱jtsɨt ja pyøky. Kuts ɨdøꞌøn wyɨnaty jadɨgojk ña̱nkyꞌejxpa̱a̱dyɨyɨ, kaꞌap ja yikpøkwya̱tspɨ wyɨnaty yꞌukmenɨ, jaꞌ ja wyɨnaty ñɨmimpy pøn jaty ja awejxꞌa̱jtɨyɨp. 
\c 10  
\p  
\v 1 Ja jemgyutujk ɨdøꞌøn jaꞌ yꞌagaꞌax ja nugo kutujk midi ja Moisés yikta̱a̱n, paty ɨdøꞌøn ja kyamajada̱ꞌa̱ky nɨjuunɨ. Øy ja jɨyujk ja namay tjayikꞌooktɨ wɨnjumøjt, kaꞌats ja pøky ja tyikwa̱ꞌa̱ch.  
\v 2 Ku døꞌøn ja jeexyɨp ja pøky tyikwa̱ꞌa̱ch, jøts ja øchɨna̱a̱ꞌyɨn jeexyɨp tyaky, tukꞌojkyɨts ɨdøꞌøn ja jeexyɨp jadeꞌen yjaty. Kaꞌaxɨ ja jeexyɨp yꞌuknabyøkyja̱ꞌwɨnɨyɨdɨ.  
\v 3 Kumɨ kaꞌats ja yjadeꞌenɨ pø xɨmɨja̱ꞌmyatstɨpxɨ ja pyøky jaꞌadɨ ku ja wɨnjumøjt tjatundɨ ja wɨndsøꞌjkɨn,  
\v 4 jaꞌagøjxpts ja jadeꞌen yja̱ttɨ ku ja pøky nɨ ja tsɨgɨnɨꞌjpy nɨ ja chiibɨ nɨꞌjpy tkayikwa̱ꞌa̱ch nɨjuunɨ. 
\p  
\v 5 Paty ɨdøꞌøn ja Jesucristo ja Dios Teety tnɨma̱a̱y ku ya̱ myiiñ na̱xwiiñ: 
\q1 Kaꞌats xtsøkyꞌaty jøts myiktawɨndsøꞌøgɨt ja jɨyujk, 
\q1 patyxɨ øts tø xyikja̱a̱ꞌyjaty jøt øts ja neꞌkx jøts øts ja nɨꞌjpy tø xmøꞌøy. 
\q1  
\v 6 Kaꞌ myikjotkujkꞌatyɨ ku ja jɨyujk yjanɨtøøy, nɨ ja wɨndsøꞌjkɨn midi jayiktump jøts ja pøky xmaaꞌkxt. 
\q1  
\v 7 Wɨnets ø nwa̱a̱ñ: “Ɨxya̱m ø Dios Teety, jøts ø nbaduꞌunt pønɨ ti me nmɨꞌanaꞌamwampy sa̱ jap jaabyety nøkyijxpy yꞌity.” 
\m  
\v 8 Ku døꞌøn ja jawyeen tø tnɨgajpxy ku ja Dios Teety tkadajotkujkꞌaty ja wɨndsøꞌjkɨn ku døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy ja jɨyujk tjayikꞌooktɨ, jøts ku tigati tjayiktøømyɨdɨ jøts ja pyøky wya̱ꞌa̱tstɨt sa̱m ɨdøꞌøn ja yjagutujkyɨ.  
\v 9 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo wya̱a̱ñ: “Ɨxya̱m ø Dios Teety, jøts ø nbaduꞌunt pønɨ ti mdsøjkpy.” Yikudɨgøøpyts ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo ja jawyeengutujk jøts ka kyøꞌøm wɨndsøꞌjkɨn ttawɨnguwijch.  
\v 10 Tøts adøm ɨdøꞌøn ja Dios xkunuuꞌkxyɨm, pø tøxɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo xemɨkøjxp tukꞌojkyɨ ja ñɨneꞌkx tkøyaky midi ɨdøꞌøn ja Dios Teety tø tmøꞌøy adømgøjxp. 
\p  
\v 11 Tum jadeꞌents ja israelɨt teety tundɨnɨm, nay ja jɨyujk ja tyawɨndsøꞌjkɨdɨp ja Dios, øy ja pøky ja nɨjuunɨ tjagayikwa̱ꞌa̱ch.  
\v 12 Tukꞌojkyɨts ja Jesucristo jaꞌayɨ tø yꞌøøky jøts adøm ja nbøkwya̱a̱jtsɨndɨt, jøts ja jam tø yꞌɨxa̱ꞌa̱ky yikutujkpɨ, Dios Teety yꞌaga̱ꞌngyøjøꞌøm.  
\v 13 Jamts ja yꞌawixy kunɨm ja myɨdsep yikpɨkta̱ꞌa̱kt tyekyjiꞌpy jøts ja ttekpyaꞌanꞌa̱tt,  
\v 14 pø tøxɨ ja tuꞌugyɨ ja wyɨndsøꞌøkꞌa̱jtɨn ttamajada̱ꞌa̱ky ku ja køꞌøm tø ñadyagɨdøkɨyɨ ja Dios Teety, jøts jadeꞌen xemɨkøjxp tø tyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsimy pøn jaty ja kunuuꞌkxɨn tø tmøꞌøy.  
\v 15 Jøts ja Dios Espíritu Santots ja kajpxy nayɨdeꞌen tyiktuuꞌyøꞌøpy tyiktuuꞌwejtsp ku wya̱ꞌa̱ñ yɨdeꞌen: 
\q1  
\v 16 Midi øts ɨdøꞌøn yø ja̱a̱ꞌy ndamɨdsojkɨp, ku døꞌøn ja xøøw ja jumøjt tpa̱a̱tt, yɨdeꞌen øts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty nduñ. 
\q1 Ndukja̱ꞌgyukɨp øts ja ngutujk jøts øts ja nbɨkta̱a̱jkɨt yꞌanmɨja̱ꞌwɨngøjxp. 
\m  
\v 17 Jøts yja̱a̱kwa̱ꞌa̱ñ: 
\q1 Kaꞌap øts ja pyøky ja wyɨnaty nꞌukja̱ꞌmyajtsnɨyɨ, nɨ ja kyaꞌøyꞌa̱jtɨn. 
\m  
\v 18 Paty ɨdøꞌøn nja̱ꞌgyukaꞌant yikxon pønɨ tø ja pøky xemɨkøjxp yikmeeꞌkxy, kaꞌats yꞌuktsojknɨyɨ jøts ja Dios Teety nja̱a̱ktawɨndsøꞌjkaꞌant o ti jøts ja xpojkpɨmaaꞌkxɨnt. 
\s1 Møk ja Dios janchja̱ꞌwɨn nbɨkta̱a̱jkɨnt 
\p  
\v 19 Paty mɨguꞌuktøjk ɨdøꞌøn kaꞌ tsøꞌøgɨja̱wɨ nwɨngunøjkxɨndɨt ja Dios Teety jap tsa̱jpjøtpy, pø tøxɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo xkudsuꞌunaꞌam xkuda̱jxaꞌam.  
\v 20 Jaꞌayɨ tsojkɨp jøts adøm ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo ja yjemdyuuꞌ nguyøꞌøyɨnt midi ttukpa̱tp ja xemɨkøjxpɨt jujkyꞌa̱jtɨn, jøts midi ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo tø awa̱ꞌa̱ts tyiktañ kyøꞌøm yꞌoꞌjkɨngøjxp.  
\v 21 Ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristots adøm ɨdøꞌøn nmøjteetywɨndsønꞌa̱jtyɨmp jam tsa̱jpjotp;  
\v 22 paty ɨdøꞌøn tuꞌugyɨ ja nꞌanmɨja̱ꞌwɨn nbɨkta̱a̱jkɨnt ku ja Dios Teety nꞌajotꞌa̱jtɨnt, jøts tuꞌugyɨ døꞌøn ja janchja̱ꞌwɨn amumjoojt nmøøtꞌa̱jtɨnt; pø tøxɨ ja xyikpøkwya̱a̱jchɨm jøts adøm ngaꞌuknabyøkyja̱ꞌwɨñaꞌant, tøts nayɨdeꞌen ja nøbajtɨn nøø xyikwa̱a̱jchɨndɨ.  
\v 23 Yikxonɨmts ɨdøꞌøn ja nꞌawejxɨnt midi ja Dios tø tꞌaga̱jpxuky ku adøm ja kyutujk ja tø ngupɨjkyɨm. Pyaduꞌump jaꞌ ja yꞌayuujk.  
\v 24 Jaꞌ adøm ɨdøꞌøn nꞌɨxa̱ꞌa̱yɨmp sudso xem ya̱m nnabyudøjkaꞌant jøts nnachojkaꞌant.  
\v 25 Kaꞌap adøm ja ja̱a̱ꞌy chɨna̱a̱ꞌyɨn nyikmøjtøjkaꞌant pøn jaty kamendɨp ku nnamyujkyandɨ Dios ajotꞌa̱jtpɨ, nagya̱jpxjotꞌamøjkamp adøm ɨdøꞌøn neꞌegɨ, ɨxa ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo wyɨngonɨ. 
\p  
\v 26 Ku adøm køꞌømdsojkɨngøjxp ja Dios yjaꞌ nꞌɨxma̱jtsɨnt, kaꞌats ja maaꞌkxujkɨn yikpa̱a̱tt, jabɨ kaꞌaxɨ ja abiky yiknɨtsokpɨ yꞌukmenɨt.  
\v 27 Jaꞌayɨts adøm njøpꞌejxɨndɨp pønɨ jadeꞌen adøm ndsɨna̱a̱ꞌyɨn, jøts ja Dios Teety ja myøktɨɨdyuꞌunɨn nba̱a̱jtɨnt, jøts xemɨkøjxp ja tøꞌøyɨn xmøꞌøyɨndɨt midi døꞌøn pya̱a̱ttɨp pøn ja Dios tmɨdsepꞌa̱jttɨp.  
\v 28 Pø nayɨdeꞌenxɨ yꞌijty yiktundɨ pøn tkamɨmadoodɨp ja Moisés yꞌanaꞌamɨn, ku namajtsk uk nɨdɨgøøk ja aꞌejxna̱xpɨ kya̱jpxtɨ, kuwa̱nɨts ja yꞌijty yꞌøøky, nɨwɨneꞌen ja kyayikꞌayoꞌejxtɨ.  
\v 29 Jawaanɨ kajaats ja pya̱a̱tꞌatyɨdɨ ja ayoꞌon pøn jaty ja Dios Uꞌnk nugo tꞌuktaaꞌnwɨdejtnɨdɨp, jøts ja yꞌoꞌjkɨn tkaꞌukmøjpɨkta̱a̱jknɨyɨdɨ midi tø yikpojkpɨwa̱ꞌa̱chɨdɨ, jøts nayɨdeꞌen ja Dios Espíritu Santo tø tꞌukmɨga̱jpxɨgøøñɨdɨ ya̱m ja yjabaꞌayøyɨdɨ. Pø ja yꞌoꞌjkɨnxɨ ja Cristo yꞌejxa̱ꞌa̱nɨnꞌajtpy ku døꞌøn ja Dios Teety chojkɨn tø tnɨgajpxy, midi tø yjayikpøkwya̱ꞌa̱chɨdɨ pøn ja kaꞌukmøjpɨkta̱a̱jknɨyɨdɨp.  
\v 30 Pø nnɨja̱ꞌwampxɨ ku ja Dios Teety tø wya̱ꞌa̱ñ: “Øts xpa̱a̱tꞌa̱jtp jøts øts ndagubattɨt ja pyøky; øts yø nmoꞌodɨp kɨjaꞌ ja yꞌayoꞌon pønɨ wɨneꞌen yø pya̱a̱tꞌatyɨdɨ.” Jøts nayɨdeꞌen wya̱mɨ: “Ndɨɨdyuꞌump øts ja nga̱jp.”  
\v 31 ¡Janch kawɨnmaañɨ døꞌøn ja yꞌayoꞌonꞌixy pøn ja Dios, pøn ja yikjujkyꞌa̱jtpɨ tyukpatpy myøkꞌa̱jtɨngøjxp ja yꞌakɨ! 
\p  
\v 32 Kidi mee xja̱ꞌdyɨgøy ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjaꞌ xꞌejxɨdɨ jøts ja chɨna̱a̱ꞌyɨn xpadøjkɨdyøø, wɨnets o sa̱gasa̱ xkuja̱jtɨdøø ja mjanchja̱ꞌwɨn.  
\v 33 Jam mee nɨwɨna̱a̱gɨn pøn ja mayja̱a̱ꞌy mꞌejxɨdɨ ku myiktaꞌojtɨ jøts myiktatseeꞌktɨ ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨn, jøts nayɨdeꞌen xajotmayꞌooktɨ ja mmɨguꞌuktɨ pøn o sa̱gasa̱ yiktundɨp.  
\v 34 Mꞌayoꞌejx meets ja tsumyja̱a̱ꞌy, jøts mɨmada̱a̱jk meets ja jotkujk ku ja mbɨkta̱ꞌa̱ky tukɨꞌɨyɨ myikpøjkɨgyøxtøø, pø mnɨja̱ꞌwɨpxɨ meets ku jam tsa̱jpjotp jawaanɨ yꞌøybɨ xpa̱a̱ttɨt midi xemɨkøjxp etp.  
\v 35 Wan ttuñɨ pønɨ ti tuujnɨp, awejxꞌet meets ja ejtp pønɨ ti ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tø tꞌaga̱jpxuky, myikmoꞌop meets ja kajaa.  
\v 36 Tuda̱ꞌa̱ky ja Dios Teety yꞌanaꞌamɨn paduñ ttsøky, jøts ja tya̱kt pønɨ ti ja tø tꞌaga̱jpxuky.  
\v 37 Pø yɨdeꞌenxɨ ja nøky wya̱ꞌa̱ñ: 
\q1 Jawaanɨ ja̱a̱kꞌawejxꞌettɨ, 
\q1 tsojk ja myeꞌent ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm pøn ja øyꞌa̱jtɨn xmøꞌøyɨmp. 
\q1  
\v 38 Midiꞌits øts ɨdøꞌøn ngupijkpy, janchja̱ꞌwɨngøjxp ɨdøꞌøn tꞌawixyꞌaty ja øyꞌa̱jtɨn, 
\q1 pøni wɨndsɨꞌjkyts jaꞌ, kaꞌats øts ja ndajotkujkꞌa̱tt. 
\m  
\v 39 Kaꞌats adøm nwɨndsɨꞌjkyja̱a̱ꞌyandɨ midi pojɨn yikmɨmajada̱ktɨp, tum jaꞌabɨxɨ adøm pøn ja janchja̱ꞌwɨn ttajujkyꞌa̱jttɨp, jøts jadeꞌen ja nꞌanmɨja̱ꞌwɨn xemɨkøjxp nyiknɨtsoojkɨndɨt. 
\c 11  
\s1 Ti døꞌøn janchja̱ꞌwɨnꞌa̱jtp 
\p  
\v 1 Jaꞌ døꞌøn janchja̱ꞌwɨnꞌa̱jtp ku amumjoojt tuꞌugyɨ nꞌawejxɨnt pønɨ ti døꞌøn yikmøꞌøyɨmp jøts ku amumjoojt nmɨbøjkɨnt midi ngaꞌijxyɨndɨp.  
\v 2 Ja yjanchja̱ꞌwɨn ɨdøꞌøn ja ndeetyꞌamøjtøjk yiktakajxa̱jktɨ. 
\p  
\v 3 Ja janchja̱ꞌwɨn adøm xukmɨbøjkɨmp ku ja Dios ja tsa̱jp ja na̱a̱jx jøts tukɨꞌɨyɨ tø tyikꞌøyɨ yꞌayuujkøjxp jaꞌayɨ, jøts jaꞌ midi ɨxya̱m nꞌijxyɨndɨp kaꞌap ja yꞌity te. 
\p  
\v 4 Janchja̱ꞌwɨngøjxp ja Abel øy ja Dios twɨndsøꞌjkøø, ya̱m ja Caín kajadeꞌen, paty ja Dios ja Abel tkupɨjky jøts jaꞌagøjxp ja wyɨndsøꞌjkɨn tkupøjkɨ. Ots ja Abel tø yjaꞌooꞌknɨ, tø ja ejxpajtɨn ja xemɨkøjxp tyiktañ ku ja janchja̱ꞌwɨn ja tmøøtꞌa̱jty. 
\p  
\v 5 Janchja̱ꞌwɨngøjxp ja Enoc yiktanɨwa̱wɨ ja xemɨkøjxpɨt tsɨna̱a̱ꞌyɨn øy ja oꞌjkɨn ja tjagapa̱a̱jty, jøts ja tkaꞌukpa̱tnɨdɨ ku tjaꞌɨxaadyøø pø tøxɨ ja Dios ja wyɨnaty pyawa̱ꞌa̱nɨyɨ. Yɨdeꞌents jap nøkyijxpy wya̱ꞌa̱ñ ku ja Dios ya̱ na̱xwiiñ tyikjotkujkꞌa̱jty.  
\v 6 Janch tsepts jøts ja Dios nyikjotkujkꞌa̱jtɨnt, pønɨ kaꞌap ja janchja̱ꞌwɨn yikmøøtꞌaty, ja kuxɨ ja Dios yikpa̱a̱twa̱ꞌa̱ñ, jawyeen ɨdøꞌøn ja njanchja̱ꞌwant ku døꞌøn ja jaa, jøts ku ja nayɨdeꞌen tkunuuꞌkxy pøn jaty ja ɨxa̱a̱jyɨyɨp. 
\p  
\v 7 Janchja̱ꞌwɨngøjxp ɨdøꞌøn ja Noé ja Dios tmɨbɨjky, jøts tmɨmadøøy ku ja tyukmadoojɨ pønɨ ti jaty ɨdøꞌøn tunwa̱jnɨp wyɨnaty, o døꞌøn nɨti kyagaxɨꞌɨkñɨm, jøts ja ba̱rkɨ tyikꞌøꞌyɨyɨɨꞌñ midi yiknɨtsoꞌogɨp wɨneꞌenɨn jam tyøjkjotp yja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ. Ja yjanchja̱ꞌwɨn ja tyamøjꞌa̱jt jøts ja ttukꞌijxy pøn jaty ja pøky ttunkꞌa̱jttɨp, jøts nay jaꞌagøjxp ja Dios tyaxonda̱ꞌa̱gyɨ. 
\p  
\v 8 Yjanchja̱ꞌwɨn ja Abraham yikmadoojɨ, ku ja Dios ojts myɨgajpxyɨ jøts ja kya̱jp tmajtstuujty, jøts tnɨdsøꞌøñ ja na̱a̱jx ja et midi ja Dios ttamɨdsojkɨ, øy ja tjaganɨja̱wɨ pønɨ ma̱ døꞌøn ñijkxy.  
\v 9 Jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja Abraham chɨna̱a̱y jam etjotp midi døꞌøn ja Dios ttanɨwa̱a̱dsojɨyɨ ku janchja̱ꞌwɨn ja tmøøtꞌaty, jøts jabyøøꞌkxyɨn ja jam chɨna̱a̱y. O ma̱gama̱ ja tyøjk tkojwɨdettøø sa̱m ja tuuꞌyøꞌøbyɨdɨ. Jøts nayɨdeꞌen ja yꞌuꞌnk Isaac møøt ja Jacob ttundøø, jabɨ nayɨdeꞌenxɨ ja Dios ja tyamɨguyꞌejxɨdøø ja na̱a̱jx ja et.  
\v 10 Jaꞌagøjxp ja jadeꞌen ttuuñ ja Abraham, ku tjøpꞌijxyꞌaty ku tyukpa̱a̱ttɨt ja ka̱jp midi ja Dios køꞌøm yikꞌøyɨp yikpa̱a̱dɨp, ja tsa̱jpjotpɨt ka̱jp midi tuꞌugyɨ etp. 
\p  
\v 11 Nay ja janchja̱ꞌwɨn ojts ja Sara tyukmɨbikyɨ ku ja tuꞌuk ja yꞌuꞌnk tpa̱a̱tt øy ja wyɨnaty tø yjaꞌamøjɨ kyɨda̱knɨ. Pya̱a̱jt ɨdøꞌøn ja yꞌuꞌnk ja jaꞌagøjxp ku tjanchja̱a̱ꞌwɨyɨɨꞌñ jadeꞌen sa̱ ja Dios ñɨma̱a̱jyøø.  
\v 12 Ots ɨdøꞌøn ja ñɨya̱a̱ꞌy Abraham yjadyimyøja̱a̱ꞌyɨnɨ, ojts ɨdøꞌøn tnɨgojpkteetyꞌaty janch namay ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy, ejxɨm ma̱a̱dsa̱ꞌ, uk ejxɨm puꞌ mejyꞌagøꞌøm kyamachoonɨ. 
\p  
\v 13 Tum ooꞌkøjxtɨts yø ja̱a̱ꞌy, ɨxa̱ jadeꞌen tø yikja̱ꞌmyatstɨ, jøts nɨkaꞌ ja ya̱ na̱xwiiñ yikmøøgyijxy pønɨ ti jaty ja Dios wyɨnaty tø tnɨꞌadsowɨ; ttukꞌejxɨdɨts ja jagamyɨ ja yjanchja̱ꞌwɨn midi ja Dios ya̱kwa̱nguijxpy jøts jadeꞌen ttaxonda̱ktøø, jøts ja jadeꞌen tna̱nkñɨja̱ꞌwɨdøø ku ja ya̱ na̱xwiiñ nugo ña̱xtɨ.  
\v 14 Pønts jadeꞌen ttundɨp, yꞌɨxaadyɨpnɨm ɨdøꞌøn jaꞌ tuꞌuk ja ka̱jp ma̱ tuꞌugyɨ chɨnaañɨdɨt.  
\v 15 Kuk ja ttajotmayꞌooꞌknɨdɨ ja kya̱jp midi yikta̱ndɨ, wɨmbejtɨtsɨk ja jadɨgojk nay jam.  
\v 16 Kumɨ øgya̱jpts ja jawaanɨ ja chojktɨp midi døꞌøn jam tsa̱jpjotp, paty ja Dios jam aꞌejxɨ aba̱a̱dɨ tyikꞌity tuꞌuk ja ka̱jp jøts kaꞌap ja tyatsøꞌødyuñɨdɨ, ka̱jpja̱ꞌwɨyɨdɨp jaꞌ. 
\p  
\v 17 Nay ja janchja̱ꞌwɨn ja Abraham ja Dios ttukmɨmadoojɨ ku myøkwɨnma̱a̱ꞌñꞌejxɨyɨ jøts ja tyuꞌumts ma̱jnk yꞌamɨdoojɨyɨ jøts ja Dios ja ttuktawɨnꞌoogɨt. Tø ja Abraham wyɨnaty tkupiky jøts ja tyuꞌumts ma̱jnk twɨndsøꞌjkɨnꞌa̱tt, o døꞌøn ja Dios køꞌøm wyɨnaty tø ñɨɨꞌmxyɨ:  
\v 18 “Yø Isaac mets ɨdøꞌøn myikmayɨyɨp.”  
\v 19 Jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja Abraham jadeꞌen ttuuñ ku ja twɨnmay ku ja Dios myøkꞌa̱jtɨn myøjɨ jøts tyikjujkpyøkt ja ooꞌkpɨ ja̱a̱ꞌy. Ooꞌkpɨ agujkpy ɨdøꞌøn ja Abraham ndejɨnt ja yꞌuꞌnk wyɨmbijty jadɨgojk øy ɨdøꞌøn ja yjagaꞌøøky. 
\p  
\v 20 Janchja̱ꞌwɨngøjxp ja Isaac tꞌaga̱jpxuujky ja kunuuꞌkxɨn midi ja yꞌuꞌnk Jacob jøts ja Esaú pa̱a̱dɨdɨp.  
\v 21 Jøts ku ja Jacob wyɨnaty yꞌookwa̱nɨ, janchja̱ꞌwɨngøjxp ɨdøꞌøn ja ttamɨꞌawa̱ꞌa̱nɨyɨɨꞌñ jøts ja José yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjk tpa̱a̱ttɨt ja kunuuꞌkxɨn. Xjats ojts wɨnda̱ꞌa̱ky tꞌajotꞌaty ja Dios jøts ja tya̱jk ojts ñadyagudijyɨyɨ.  
\v 22 Janchja̱ꞌwɨn ja José yikwa̱jnɨ, kuk ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pyɨdsøꞌømdɨt Egipto yꞌetjotp, jøts tnɨꞌanaꞌamɨ sudso ja pya̱jk yiktuꞌunt. 
\p  
\v 23 Janchja̱ꞌwɨngøjxpts ja Moisés ja tyeety tya̱a̱k yuꞌuch yikꞌejttøø tɨgøøk poꞌ; jaꞌagøjxp ku tꞌejxtɨ ku ja janch tsuj jøts kaꞌap tsøꞌjkɨdyøø ja wɨndsøn kyutujk pøn wyɨnaty tø ñimy jøts ku tukɨꞌɨyɨ ja mutskuna̱ꞌjk yꞌooktɨt.  
\v 24 Jøts nay ja janchja̱ꞌwɨn ja Moisés kaduktsojkɨ jøts ja Egipto wɨndsøn ñøøx ja ta̱a̱k tejt ku wyɨnaty tø ya̱a̱ꞌdyøjkja̱tnɨ.  
\v 25 Nugo ku ja nayɨdeꞌen tkupɨjky pønɨ sa̱ jaty ja myɨguꞌuk israelɨt ja̱a̱ꞌy yiktundɨ, jøts kaꞌap neꞌegɨ nugo ttaxøøñ ja na̱xwiiñꞌa̱jtɨn midi na̱xp midi tɨgøøpy.  
\v 26 Jadeꞌen ja wyɨnma̱a̱y ku neꞌegɨ jawaanɨ øy jøts ja Cristo o sa̱gasa̱ tmɨja̱tt, midi døꞌøn yiknɨga̱jpx meꞌemp, kaꞌap ja tmøjpɨkta̱a̱jky pønɨ wɨneꞌenɨn jam ja meeñ jøts ja pɨkta̱ꞌa̱ky Egipto; jaꞌ yꞌawijxpy midi ja Dios moꞌojɨp.  
\v 27 Ja janchja̱ꞌwɨn ja Moisés yiktsooꞌnøø jam Egipto etjotp, kaꞌap ttsøꞌjkɨyɨɨꞌñ ja wɨndsøn yꞌakɨ, nugo ku ja tpadunguixy ja yꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ ejxɨmdam ja Dios ja jeexyɨp tyimyꞌixy. 
\p  
\v 28 Janchja̱ꞌwɨngøjxp ja Moisés tyiktsoꞌonda̱ꞌa̱ky ja pa̱skɨ xøøw ku tyikutujky jøts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ja nɨꞌjpy ttawɨnja̱ꞌa̱dɨt ja tyøjkꞌaga̱j, jøts ja yjagyoobɨ ma̱jnk kaꞌap ja Dios Teety yꞌa̱nkɨlɨs yikꞌoogɨdɨt sa̱m ja Egipto ja̱a̱ꞌy yja̱jttøø.  
\v 29 Janchja̱ꞌwɨngøjxpts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ttana̱xtɨ ja Tsa̱jpts Mejy ejxɨm ja̱a̱ꞌy yøꞌøy tøꞌøts na̱xkøjxp; kuts ja egiptɨt ja̱a̱ꞌy nayɨdeꞌen tjatunwa̱ndøø wɨnets ja ñøjøøꞌkxtɨ nɨdukɨꞌɨyɨ. 
\p  
\v 30 Janchja̱ꞌwɨngøjxpts ojts ja Jericó ka̱jp ja ñawa̱a̱p kyɨda̱a̱gɨjxy, ku ja israelɨt ja̱a̱ꞌy wɨxujk xøøw ja ka̱jp tnɨꞌawɨdejttøø.  
\v 31 Jøts nayɨ janchja̱ꞌwɨngøjxp ja Rahab, ja kaꞌødyøꞌøxyøjk, ojts møøt kyaꞌøøky pøn tkamɨmadoodɨp ja myɨguga̱jp, ku ja wyɨnaty øy tsuj tø twɨndsøꞌøgɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn ka̱jptøjkɨdɨ ejxpɨ koobɨ. 
\p  
\v 32 ¿Ti jaty ø nja̱a̱kmadya̱ꞌa̱kp? Kaꞌap ja et ja xøøw ñɨba̱a̱dɨ ku ø nnɨmadya̱ktøkɨt ja Gedeón, ja Barac, ja Sansón, ja Jefté, ja David, ja Samuel jøts ja ja̱a̱ꞌdyɨ midi yꞌijty ja Dios yꞌa̱a̱w yꞌayuujkꞌajtpy ku ti tnɨga̱jpxwa̱ꞌa̱ñ.  
\v 33 Janchja̱ꞌwɨngøjxp ɨdøꞌøn yø tø tmɨmajada̱ꞌa̱ktɨ ja wenk ka̱jp, jøts tɨy øy tø kyudunkꞌa̱ttɨ jøts ja Dios ja pyudøjkɨn tø tpa̱a̱ttɨ sa̱ ja wyɨnaty tø tnɨꞌadsowɨ. Ja møj ka̱a̱ jadiꞌiñɨ tø tꞌapanmujkɨdɨ ja yꞌapa̱jk,  
\v 34 jøts ja møj jøøn nayɨdeꞌen tø tmɨmajada̱ꞌa̱ktɨ, jøts tsujx kumy tø kyaꞌooktɨ. Jøts tø yjotmøkpøktɨ pøn kajotmøktɨ, jøts ja yꞌawa̱ꞌa̱mbɨ mɨdsep tø tmɨmajada̱ꞌa̱ktɨ.  
\v 35 Jam ɨdøꞌøn ja tøꞌøxyøjk pøn janchja̱ꞌwɨngøjxp ja ñɨya̱a̱ꞌy tø tꞌejxpa̱a̱ttɨ jadɨgojk jujky. 
\p Mayts yꞌooꞌkmɨdɨ ayoꞌon agujkp, jadeꞌen ɨdøꞌøn ja neꞌegɨ ttsoktøø jøts kaꞌap ja Dios yjaꞌ tꞌɨxma̱jtsɨdøø jaꞌagøjxp ku ja tꞌawejxꞌa̱ttɨ ja jujkyꞌa̱jtɨn xemɨkøjxp.  
\v 36 Jøts may nayɨdeꞌen yikxon tø yiktaxeꞌektɨ jøts tø yikwoptɨ, jøts ja pujxkuwøøñ tø yikpɨta̱a̱jkɨdɨ jøts tø yiktsumdɨ.  
\v 37 Jøts nayɨdeꞌen tø tsa̱a̱gaꞌach yꞌooꞌkmɨdɨ, uk tapoodɨts, jøts tø yikmøjwɨnma̱a̱ꞌñꞌejxtɨ, jøts tsujxkøjxp tø yꞌooꞌkmɨdɨ; jøts ja borreegɨꞌa̱k jøts ja chiibɨꞌa̱k yikꞌayowɨm tmɨwɨdejttøø, o sa̱gasa̱ ja ayoꞌon tpa̱a̱ttøø.  
\v 38 Jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn tø wyɨdettɨ aba̱k etjotp, kojpkøjxp, jøts tsa̱a̱ a̱nkjøtpy, tsa̱a̱ jutjøtpy. Nɨwɨneꞌen ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy kyapa̱a̱tꞌatyɨyɨ.  
\v 39 Ots ɨdøꞌøn yø øy tsuj tø yikꞌejxtɨ yikpa̱a̱ttɨ ku janch møj ja yjanchja̱ꞌwɨn, kaꞌap yø ti tø yikmoꞌodɨ pønɨ ti døꞌøn ja Dios tø tꞌuknɨgajpxy;  
\v 40 pø tøxɨ ja ttanɨbɨkta̱a̱gɨ køꞌøm jawaanɨ øy jøts ja yꞌøbyɨdsøꞌømdɨt adøm møøt. 
\c 12  
\s1 Ja Jesús adøm nꞌejxpajtꞌa̱jtɨmp 
\p  
\v 1 Janch mayts adøm ja ja̱a̱ꞌy nnɨja̱ꞌwaꞌandɨ pøn jaty ja janchja̱ꞌwɨn tø tmøøtꞌa̱ttɨ jøts ja tø tna̱nkñɨgaxiꞌigyɨdɨ. Wants adøm tmajtstuujtnaꞌam tukɨꞌɨyɨ pønɨ ti jaty xyikjotkøjxɨmp, jøts ja pøky nayɨdeꞌen nmajtstuujtɨnt midi yja̱wɨ xyikpakꞌamujknaꞌamp, jøts yikxon nja̱a̱kpadungojɨndɨt tuda̱ꞌa̱ky ja øchɨna̱a̱ꞌyɨn.  
\v 2 Ja Jesús adøm nꞌejxpajtꞌa̱jtɨmp pøn ja janchja̱ꞌwɨn tya̱jkp jøts pøn nayɨdeꞌen tja̱a̱kyikꞌøyɨp jøts tja̱a̱kyiktsujɨp. Tø ja Jesús jam kruskøjxp yꞌøøky, ots ja yjatsøꞌødyuñ, jaꞌabɨ oꞌjkɨn kaꞌap ja tø tmøjpɨkta̱ꞌa̱ky, pø ñɨja̱ꞌwɨpxɨ jaꞌ ku ja ayoꞌon ja ttana̱xt jøts ja tpa̱a̱tt ja jotkujkꞌa̱jtɨn ja xonda̱a̱jkɨn; jøts ja tø yꞌɨxa̱ꞌa̱ky yikutujkpɨ møøt ja Dios Teety jam yꞌaga̱ꞌngyøjøꞌøm. 
\p  
\v 3 Paty mee kidi mjotkixy nɨ mgaꞌamutskɨdɨt, ja Jesús meets ja̱ꞌmyats jøts ja xnɨꞌejxuꞌuttɨt ku pojkpɨtumbɨ kyøjøꞌøm kawɨnøꞌøn tø yꞌayoꞌomba̱a̱ty.  
\v 4 Kaꞌanɨm meets ja pøky xmøøtseptuñ jøts xkuda̱xɨt.  
\v 5 ¿Uk tø meets ɨdøꞌøn ja xja̱ꞌdyɨgøøñɨ sa̱ adøm Dios Teety yꞌuꞌngɨn xjaꞌaneꞌemyɨndɨ? Pø yɨdeꞌenxɨ jap jaabyety nøkyijxpy: 
\q1 Uꞌnk, kupøk ja ayoꞌon midi ndanɨguejxpy jøts mdsɨna̱a̱ꞌyɨn xyiktɨga̱tst, 
\q1 jøts kidi xꞌayoojɨ ku me nꞌojt. 
\q1  
\v 6 Pø tum jaꞌaxɨ øts ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tɨgach ndamɨdsøjkpy pøn jaty ø ndsøjkpy, 
\q1 jøts ja ayoꞌon nmøꞌøy pøn jaty nꞌuꞌnkꞌajtpy. 
\m  
\v 7 Mɨdanɨ meets ɨdøꞌøn ja ayoꞌon, pø jaꞌagøjxpxɨ meets ja Dios ja mmøꞌøyɨ ku yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjkɨn mdsøkyɨdɨ. ¿Uk jaa døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy pøn nɨjuunɨ ja tyeety tø kyaka̱jpxwijyɨ?  
\v 8 Pønɨ kaꞌats meets ja Dios mga̱jpxwijyɨ sa̱mɨ døꞌøn ja yꞌunk yꞌuna̱ꞌjk ja ttamɨdsøjky, mgaꞌuꞌnktejɨpts meets ɨdøꞌøn jaꞌ, wenk uꞌnk meets ja mdijyɨyɨ.  
\v 9 Nayɨdeꞌenxɨ mutskyɨ ja ndeety nda̱a̱k tø xka̱jpxwijyɨndɨ, jøts adøm ja yꞌijty øy tsuj nmɨgajpxyɨndɨ, ya̱yɨts ja yꞌanaꞌamɨn ja yjatundɨ na̱xwiiñ. ¿Sudsots adøm ɨdøꞌøn ja Dios Teety midi jam tsa̱jpjotp ngagupøjkɨnt ja kya̱jpxwejɨn? Pø ja jujkyꞌa̱jtɨnxɨ adøm ja xukpa̱a̱twa̱ꞌa̱nɨmp.  
\v 10 Jaꞌayɨ adøm ja ndeety nda̱a̱k xaka̱jpxwejɨndɨp pønɨ sudso døꞌøn ja tja̱ꞌgyukɨdɨ ku ja tsɨna̱a̱ꞌyɨn tyɨyɨ ya̱ na̱xwiiñ; kuts ja Dios xꞌaneꞌemyɨndɨ, tɨyts ja yꞌaneꞌemy, jøts jaꞌ ja xanɨꞌanaꞌamɨndɨp sudso ja wa̱ꞌa̱tsꞌa̱jtɨn nba̱a̱jtɨnt nayɨdeꞌen sa̱m jaꞌ.  
\v 11 Nɨpøn ja ayoꞌon tjanchjagatsøky ku ja yikpa̱a̱ty, janch møk ja yikja̱wɨ; pønts ja ayoꞌon pønts ja kastigɨ tpa̱ttɨp, ku wyejtɨ kyajtɨ, jaꞌats ɨdøꞌøn ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tɨy tsuj tyikyøꞌødyɨp, kaꞌ ti, kaꞌ sa̱, kaꞌap ja tsep. 
\s1 Ja ayoꞌon ku ja Dios kyajpxy kyayikmɨmadøy 
\p  
\v 12 Yikmøkpøktɨ mgøꞌ mdeky pønɨ tø ja yꞌanuuꞌkxyɨnɨdɨ.  
\v 13 Ɨxa̱ꞌa̱dɨ ja tɨyꞌa̱jtɨndɨ jøts ja mmɨguꞌuk pøn ja yjanchja̱ꞌwɨn kamøktɨnɨm mbaꞌejxɨyɨdɨt jøts ja kyatuuꞌtɨgøꞌødyɨt, jøts ja jadeꞌen neꞌegɨ yjotmøkpøktɨt. 
\p  
\v 14 Øy tsujɨm ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨn xyikyøꞌødyɨt, tuda̱ꞌa̱ky ja ja̱a̱ꞌy nɨdukɨꞌɨyɨ møøt mdsøønɨdɨt; ku wyɨnaty jadeꞌen mgaja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ sudsots ja Dios xꞌejxtɨt, pø kaꞌaxɨ jadiꞌiñɨ nugo ñɨyikꞌixy ñɨyikpa̱a̱ty.  
\v 15 Yikxonɨm wanɨdɨ, ejxɨm xkaꞌukpa̱tnɨdɨ ja kyunuuꞌkxɨn midi ja Dios pyaꞌayoꞌa̱jtɨngøjxp mmoꞌowa̱jnɨdɨp, øy ja jadeꞌen tø yjaꞌukwa̱ꞌa̱ñ ku ja mbudøkɨyɨdɨt; kidim ta̱ꞌa̱m ujtsɨn mnabyɨkta̱ꞌa̱gyɨdɨ midi pa̱ꞌa̱mdump jøts nɨ xkayiktsokmɨ ja mmɨguꞌuk.  
\v 16 Kidi nugo mnamyøøtꞌatyɨdɨ pønɨ kaꞌadam ja xnɨya̱a̱ꞌyɨdɨ xnɨdøꞌøxyɨdɨ, tum ja Dios yjaꞌ neꞌegɨ mjotmayꞌa̱ttɨp; kidi Esaújɨn xundɨ pøn nugo yꞌuꞌnk ttaguya̱jt ja yjagyoobɨ, tuktexy ja tokx jaꞌayɨ ttagugøøy.  
\v 17 Mnɨja̱wɨdɨpxɨ ja nayɨdeꞌen ku ja Esaú ja tyeety kyaꞌukmøøꞌñɨyɨ ja kunuuꞌkxɨn ku ja tjaꞌukꞌamɨdoona̱a̱; øy ja wyɨnma̱a̱ꞌñ ja tjaꞌuktaya̱a̱xna̱a̱ nɨ sudso ja kyaꞌukyikmøøña̱a̱ ja kunuuꞌkxɨn. 
\p  
\v 18 Kaꞌanɨm meets ɨdøꞌøn ja Dios myøkꞌa̱jtɨn nayɨdeꞌen xpa̱a̱jtɨ sa̱m adøm ndeetyꞌamøj tꞌejxtɨ ku ja kojpk Sinaí ñɨtøøwyɨdity. Nɨ ja xaachkoots meets xkaꞌijxñɨm ma̱ ja anaaw ja wɨdsuk adsøꞌjkɨbɨm wyɨdity,  
\v 19 jøts nayɨdeꞌen kaꞌ xmadowdɨnɨm ja pujxujx midi yja̱wɨ xyikna̱jtɨmp ku ja nmadoꞌowɨnt, jøts nɨkaꞌ ja ayuujk tø xmadowdɨnɨm janch møk midi døꞌøn kyamɨdanaadyɨ ja ja̱a̱ꞌy jøts yjanuuꞌkxa̱knɨdɨ, jøts jadeꞌen jyaꞌukyikmɨga̱jpxnɨdɨt.  
\v 20 Jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja jadeꞌen ku ja adsøꞌjkɨbɨm ja kutujk yikmøødyɨ midi wa̱mp: “Pønɨ pøn yø kojpk tyømpy pyatpy yika̱ꞌtspaꞌookp ɨnet jaꞌ, uk yikumbaꞌookp øyɨ yjajɨyujkɨ.”  
\v 21 Janch adsøꞌjkɨbɨm ɨdøꞌøn ja tꞌejxtɨ tukɨꞌɨyɨ, ja sa̱ Moisés pa̱a̱t køꞌøm wya̱a̱ñ: “Xjanchyikmɨbejpnɨp øts ya̱ꞌa̱t et.” 
\p  
\v 22 Kaꞌats meets, ja Dios kyunuuꞌkxyꞌet jadeꞌen tø xpa̱a̱ttɨ, jabɨ jotkujkxɨ meets ja Dios ja yikjujkyꞌa̱jtpɨ yꞌøyꞌa̱jtɨn tø xꞌejxɨ møøt ja yꞌa̱nkɨlɨs kamachoonɨ  
\v 23 pøn ja Dios twɨnꞌøøguna̱jxtɨp. Tøts nayɨdeꞌen xpa̱a̱ttɨ pøn ja Cristo tø tjanchja̱ꞌwɨmyɨdɨ pøn ja ñɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn aba̱a̱dɨ awejxnɨdɨp. Ja Dios meets ɨdøꞌøn tø xwɨngunøjkxɨdɨ midi døꞌøn nɨdukɨꞌɨyɨ ttɨɨdyungøxp, jøts ja øyja̱a̱ꞌyꞌooꞌkpɨ yꞌanmɨja̱ꞌwɨn midi ja Dios jam møøt chɨnaañɨdɨ, nayɨdeꞌen meets ja møøt ja wɨnma̱a̱ꞌñ xyikyøꞌøñɨdɨ.  
\v 24 Jøts ja Jesús tø xpa̱tmɨdɨ pøn jam Dios Teety wyɨngujkp xkuga̱jpxɨndɨp pøn ja ñɨꞌjpy xnɨtana̱a̱ꞌyɨndɨp. Kaꞌ xukpøkyꞌa̱jtyɨm ja yꞌoꞌjkɨn, ja maaꞌkxujkɨn ja neꞌegɨ yajkpy jøts kaꞌap ja Abel yꞌoꞌjkɨn jadeꞌen. 
\p  
\v 25 Paty ɨdøꞌøn yikxon xꞌejxtɨt jøts ja kyajpxy yꞌayuujk xkuꞌoojkɨdɨt, pø kuwa̱nɨxɨ ja yꞌayoꞌomba̱a̱ttɨ pøn jaty ja Dios kyugajpxy tkamɨmadoodøø. Jawaanɨ kajaats adøm xpa̱a̱tꞌa̱jtɨnt ja ayoꞌon, pønɨ kaꞌap adøm ja Dios kyajpxy nmadoojaꞌam ku adøm ja tsa̱jpjotp køꞌøm xjamɨgajpxyɨm.  
\v 26 Ojts ɨdøꞌøn ja møk ujx ña̱jxy ku ja Dios kya̱jpxy jam Sinaí kojpkøjxp. Yɨdeꞌen ɨxya̱m ja yꞌayuujk wya̱ꞌa̱ñ jadɨgojk: “Ku øts wyɨnaty jadɨgojk ja ujx nyikmiñ kaꞌap ja na̱a̱jx jaꞌayɨ yꞌadøꞌøtst, nayɨdeꞌenxɨ ja tsa̱jp yꞌadøtsmɨt.”  
\v 27 Ku døꞌøn ja Dios wya̱ꞌa̱ñ ku tyikꞌadøꞌøtst jaꞌayɨ jadɨgojk tukɨꞌɨyɨ, jaꞌ ɨdøꞌøn ja tyijpy ku ja tukɨꞌɨyɨ tyikudɨgøꞌøty midi jaty jawyeen tø tyikꞌøyɨ. Kaꞌats ja sa̱ yja̱tttɨt midi xemɨkøjxp ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tø yiktanɨbɨkta̱a̱gɨ.  
\v 28 Jaꞌabɨ øyꞌa̱jtɨnts adøm ɨdøꞌøn ja Dios tø xamɨdsøjkyɨm, kaꞌats ɨdøꞌøn ja nɨjuunɨ sa̱ yja̱tt, xemɨkøjxp ɨdøꞌøn ja yꞌett. Paty adøm ja Dios ngajxa̱jkɨnt, jøts øy tsuj nwɨndsøꞌjkaꞌant pønɨ sa̱ døꞌøn ja pya̱a̱tꞌatyɨ jøts pønɨ sa̱ døꞌøn ja ttsøky;  
\v 29 pø jaꞌ kuxɨ adøm ja nDios jadeꞌen yikwɨndɨgøy sa̱mɨ jøøn. 
\c 13  
\s1 Sudso tsɨna̱a̱ꞌyɨngøjxp ja Dios nwɨndsøꞌjkaꞌant 
\p  
\v 1 Kidim xja̱ꞌdyɨgøydɨ, ejtpɨm mnachokɨdɨt xem ya̱m Cristo køjxp.  
\v 2 Kidim xja̱ꞌdyɨgøydɨ, jøts ejtp xtøjkmoꞌodɨt pøn jaty mdøjkjotp ja̱ꞌttɨp, pø mayxɨ jadeꞌen tø yja̱ttɨ ku ja jabyøøꞌkxy ja tyikpooꞌkxtɨ, ja Diostam ɨdøꞌøn ja yꞌa̱nkɨlɨs ja yikpooꞌkxtɨp øy ja tjaganɨja̱wɨdɨ. 
\p  
\v 3 Nayɨdeꞌen ja tsumyja̱a̱ꞌy xja̱ꞌmyatstɨt ejxɨmdam meets jeexyɨp mdsumyɨ. Ja̱ꞌmyatstɨ pøn jaty ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tø tkuwa̱nja̱tɨdɨ jabɨ mnɨja̱ꞌwɨdɨpxɨ pønɨ sa̱ døꞌøn jaꞌabɨ ayoꞌon. 
\p  
\v 4 Yikxonɨm xꞌejxꞌettɨt mꞌamajstkꞌa̱jtɨn jøts øy tsuj mnamyøøtꞌa̱tɨdɨt, tyɨɨdyumpy ja Dios ja wyɨnaty pøn jaty namyøøtꞌa̱tɨdɨp jadiꞌiñɨ ya̱m ja tkanɨya̱a̱ꞌyɨ uk tkanɨdøꞌøxyɨ. 
\p  
\v 5 Kidi ja meeñ nɨ ja pɨkta̱ꞌa̱ky nugo mganadyapikmyoꞌojɨdɨt; tajotkujkꞌa̱ttɨ pønɨ ti jam mmøøtꞌa̱jttɨp pø tøxɨ ja Dios wya̱ꞌa̱ñ: “Nɨjuunɨ me ngaja̱ꞌdyɨgøꞌøty, nɨ ngaꞌɨxma̱tst.”  
\v 6 Paty adøm nwa̱ꞌa̱nɨnt jotkujk: 
\q1 “Ja ndeetyꞌa̱jtɨm øts ɨdøꞌøn xpudøjkɨp, 
\q1 kaꞌap øts ja ndsøꞌøgɨt pønɨ sa̱ xunwa̱ꞌa̱ñ tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy.” 
\p  
\v 7 Kidi xja̱ꞌdyɨgøydɨ pøn jaty tø mga̱jpxwijyɨdɨ jøts ja Dios yꞌayuujk tø mdukmadøyɨdɨ; pawɨnmaydɨ sa̱ ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tø tyikøxtɨ tyikubattɨ, jøts tundɨ jadeꞌen sa̱ ja yjanchja̱ꞌwɨn jaꞌadɨ. 
\p  
\v 8 Tuꞌugyɨ døꞌøn ja Jesucristo yꞌity, nay jaꞌ jekyɨp, nay jaꞌats ɨxya̱m, nay jaꞌats wyɨnaty xemɨkøjxp ejtp.  
\v 9 Paty ɨdøꞌøn xkamɨbøktɨt pønɨ ti jaty abiky jøts tɨgach mjayiktukmadoodɨp. Dios yꞌøyꞌa̱jtɨngøjxpxɨ ja anmɨja̱ꞌwɨn yꞌøyꞌaty jøts kaꞌap ja jaꞌagøjxp ku yikpaduñ sudso kyaꞌpxy ja ka̱ꞌa̱yɨn ja uujkɨn, jabɨ nɨjuunɨxɨ ya̱ꞌa̱tpɨ tsɨna̱a̱ꞌyɨn ja øyꞌa̱jtɨn tø tyukpa̱a̱dyɨdɨ pøn jaty ja øy tjanchjabadundɨp. 
\p  
\v 10 Jawaanɨ øy adøm nwɨndsøꞌjkɨn jøts kaꞌ mɨba̱a̱t twɨndsøꞌjkɨnꞌa̱ttɨt ja møjteetywɨndsøndɨ pøn ja møja̱a̱ꞌgyutujk tyiktundɨpnɨm.  
\v 11 Ku ja møjteetywɨndsøn tyoxtɨ ja jɨyujk nɨꞌjpy Ama̱a̱gyunuuꞌkxy Tøjkjotp jøts ja pøky wya̱ꞌa̱tst, ka̱jp paꞌa̱m ja jɨyujk nɨneꞌkx ja tyiknøjkxtɨ jøts ja jam tyiknɨtøødyɨ.  
\v 12 Nayɨdeꞌents ɨdøꞌøn ja Cristo køꞌøm yꞌøꞌjky ka̱jp paꞌa̱m jøts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ttagunuuꞌkxy ja kyøꞌøm nɨꞌjpy.  
\v 13 Wants tꞌɨxma̱jtsnandɨ ja møja̱a̱ꞌgyutujk jøts ja Cristo nꞌanøjkxandɨt, øy ja sa̱ njaguwa̱nja̱jtandɨ sa̱m ja yja̱jty.  
\v 14 Pø kaꞌaxɨ adøm ya̱ na̱xwiiñ ja tsɨna̱a̱ꞌyɨn xemɨkøjxp nmøøtꞌa̱jtyɨndɨ, nꞌɨxa̱ꞌa̱yɨndɨpnɨmxɨ adøm jaꞌ midi døꞌøn meꞌempnɨm ja̱ꞌa̱tpnɨm.  
\v 15 Ja Jesucristo adøm ja yꞌoꞌjkɨn xpudøjkaꞌamp jøts ja Dios Teety ejtp nyikjotkujkꞌa̱jtɨnt ku ja kyøꞌøm Uꞌnk ja ndawɨndsøꞌjkaꞌant; jøts nayɨdeꞌen ja Dios ja nꞌa̱a̱w ja nꞌayuujk ndadaxonda̱a̱jkɨnt.  
\v 16 Jøts kidi xja̱ꞌdyɨgøydɨ ku ja Dios nayɨdeꞌen twɨndsøꞌjkɨnja̱wɨ ku ja mbɨkta̱ꞌa̱ky xem ya̱m mnadyabudøkɨyɨdɨ. 
\p  
\v 17 Mɨmadowdɨ pøn jaty mga̱jpxwejɨdɨp; pø jaꞌaxɨ døꞌøn mꞌanmɨja̱ꞌwɨn tꞌejxꞌejttɨp jøts ñɨja̱ꞌwɨdɨp jaꞌ ku ja Dios ja wyɨnaty nay jaꞌ tyamachɨdɨ. Pudøkɨdɨ jøts jotkujk mmøøtunɨdɨt, kidi ayowɨm xundɨ, pø nɨ meetsxɨ wyɨnaty jotkujk mgatsøønɨ. 
\p  
\v 18 Nɨꞌamɨdoꞌojɨk øøts, nɨbøktsoꞌowɨk øøts, nɨtiixɨ ngapøkyja̱wɨ jøts jadeꞌen øøts ja ndsojkɨn wya̱ꞌa̱ñ ku ja nꞌanmɨja̱ꞌwɨn wa̱ꞌa̱ts jadeꞌeñɨm yꞌett.  
\v 19 Tundɨ mayꞌa̱jt jøts øts jawaanɨ møk xnɨꞌamɨdoowɨdɨt jøts wyɨnaty nnabya̱a̱tkojmaꞌandɨ tsojk. 
\s1 Yikya̱jkp ja kunuuꞌkxɨn jøts ja ka̱jpxpooꞌkxɨn 
\p  
\v 20-21 Ja Dios Teety, pøn ja øyꞌa̱jtɨn tya̱jkp, jaꞌ mgunuuꞌkxɨdɨp mguwa̱ꞌa̱nɨdɨp, jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja yꞌoꞌjkɨn mdabudøkɨyɨdɨt jøts øy tsuj mdsøønɨdɨt mdanɨdɨt jøts ndungøjxɨndɨt pønɨ ti tø xamɨdsøjkyɨm. Mutsk borreegɨ uꞌngɨn adøm ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo xꞌejxꞌijtyɨndɨ pøn ja ñɨꞌjpy tø tyaky jøts ja Dios Teety kyajpxy tø tyikꞌadujkɨ, pøn adøm ɨdøꞌøn xkøjøꞌømɨtꞌa̱jtɨmp, øy ja ti xmøꞌøyɨnt pønɨ ti jaty ja xamɨdsojkɨmp. Øyꞌa̱jtɨn agujkp ja Cristo xemɨkøjxp yꞌett. Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja yꞌejxɨ. 
\p  
\v 22 Mɨguꞌuktøjktɨ, tuda̱ꞌa̱ky waanɨ ya̱ꞌa̱t nøky xpaꞌejxtɨt jøts xja̱ꞌgyukɨdɨt ti døꞌøn ndaꞌanaꞌamdɨp. Wɨnmadowdɨ waanɨ ya̱ꞌa̱t ayuujk, øy ɨdøꞌøn yø wɨneꞌen kyɨdyimgyajaajɨ.  
\v 23 Nɨja̱wɨdɨ ku adøm nmɨguꞌuk Timoteo tø pyuxøjktøjkpɨdsimy; pønɨ nabya̱a̱jtɨp øø pojɨn, nmøøtnøjkxp øts ja wyɨnaty. 
\p  
\v 24 Ka̱jpxpooꞌkxtɨ pøn jaty mꞌanaꞌamɨdɨp jøts nɨdukɨꞌɨyɨ ja janchja̱ꞌwɨbɨtøjktɨ. Nayɨdeꞌen mguejxyɨdɨ ja ka̱jpxpooꞌkxɨn ja Italiɨt ja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 25 Mba̱a̱ttɨp ja Dios kyunuuꞌkxɨn nɨwɨneꞌenɨn jam mdsøønɨdɨ. Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja yja̱tt.