\id GAL  
\h GÁLATAS 
\toc1 JA NØKY MIDI JA PABLO TYANƗGAJX JA GALACIƗT JA̱A̱ꞌY 
\toc2 GÁLATAS 
\toc3 Gá. 
\mt1 JA NØKY MIDI JA PABLO TYANƗGAJX JA GALACIƗT JA̱A̱ꞌY 
\c 1  
\s1 Ku ja Pablo tnɨjayɨ pøn tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo yjaꞌ jam Galacia 
\p  
\v 1 Øts ɨdøꞌøn Pabloꞌa̱jtp, nwɨndsønꞌa̱jtɨm ngudanaapy, nɨpøn ja̱a̱ꞌy ø tø xkakexy, ja Jesucristoxɨ ø køꞌøm tø xpɨkta̱ꞌa̱ky møøt ja Dios Teety pøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm køꞌøm tø yikjujkpyikyɨyɨ jap ooꞌkpɨ yꞌagujkpy.  
\v 2 Ɨxya̱mts øts møøt nɨdukɨꞌɨyɨ ja nmɨguꞌuk janchja̱ꞌwɨbɨtøjktɨ, meets ndanɨjayɨ ya̱ꞌa̱t nøky ma̱ jaty xpadumɨdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjaꞌ jam Galacia etjotp.  
\v 3 Pa̱a̱t meets ja øyꞌa̱jtɨn ja kunuuꞌkxɨn midi ja Dios Teety yajkpy møøt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo,  
\v 4 pøn nagyɨya̱jkɨyøø jøts adøm nbøky ja xkuꞌoꞌjkandɨ jøts kidi ja axøøkpɨ tsɨna̱a̱ꞌyɨn mɨba̱a̱t xmɨmada̱a̱jkyɨndɨ midi yikpa̱tp ya̱ na̱xwiiñ, tøxɨ ja Dios Teety jadeꞌen køꞌøm ttanɨbɨkta̱a̱gɨ.  
\v 5 ¡Tuꞌugyɨ ja Dios myøjꞌa̱jtɨn ndamɨguyꞌejxɨnt xemɨkøjxp! Jadeꞌents ɨdøꞌøn ja yja̱tt. 
\s1 Kaꞌap ja jaduꞌuk abiky midi tnɨga̱jpxp ja yiknɨtsoojkɨn 
\p  
\v 6 Tyimñɨgyuma̱a̱p ø nnayja̱wɨyɨ ku meets pojɨn xmajtstutkojmɨ ja Dios, pøn meets køꞌøm tø mwa̱a̱miñɨdɨ tø mwa̱a̱dsøyɨdɨ ku ja Cristo xpaꞌayona̱jxyɨndɨ, jøts meets ja janchpɨ nɨtsoojkɨn xijy xpabiky, ja wenkpɨdam jaꞌ.  
\v 7 Kaꞌap ɨdøꞌøn ja wenkpɨ nɨtsoojkɨn ya̱ jaduꞌuk yꞌity. Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn yjaty, jaa døꞌøn ja̱a̱ꞌy pøn meets nugo mjanchja̱a̱ꞌmɨdɨp, ja Cristoxɨ døꞌøn ja ñɨtsoojkɨn yjayiktɨga̱tswa̱ndɨp.  
\v 8 Tøxɨ meets tuꞌugyɨ ndukmadøy ja janchja̱ꞌwɨn, kuts wyɨnaty pøn nɨduꞌugɨn tyiktɨga̱tswa̱ꞌa̱ñ midi øøts jawyeen tø nꞌuknɨgajpxy, møkts ɨdøꞌøn ja Dios tyaꞌa̱mbøkɨt, jøts møj ayoꞌon tyukpa̱a̱dɨt wan tjapønɨ ku ttuꞌundɨt jadeꞌen, o njadyimyjaꞌøtsɨ uk yjadyimdioskugajpxyꞌa̱jtpɨ, ku wyɨnaty ja wenkpɨ janchja̱ꞌwɨn tpɨkta̱ꞌa̱kwa̱mɨdɨ sa̱m muum ɨxya̱m yja̱wɨ ttunwa̱ꞌa̱ndɨ.  
\v 9 Ɨxya̱m meets ndukja̱ꞌmyatskojmɨdɨ: Pønɨ jaa pøn ja wenkpɨ ɨxpøjkɨn mdawɨnda̱a̱yɨwya̱jnɨdɨp, pa̱a̱tꞌa̱jtɨyɨp jaꞌ ñɨgɨda̱ꞌa̱gɨyɨt ja Dios myøjꞌayoꞌon. 
\p  
\v 10 Ti øts ɨdøꞌøn jadeꞌen xijy xyikwa̱mp ku øts ɨdøꞌøn jadeꞌen nwa̱ꞌa̱ñ. ¿Jaꞌ øts ɨdøꞌøn xijy ndsøjkpy jøts øts ja ja̱a̱ꞌy kuwa̱nɨ xtyimgyupøkt jøts øts ja kuwa̱nɨ xtyimdyakajxa̱ꞌa̱ktɨt uk kuwa̱nɨ øy nayɨdeꞌen xtyimgyupøkt ja Dios? Pø kaꞌaxɨ, ku øts ja jeexyɨp jaꞌayɨ nugo ndaꞌødyøkɨ ya̱ na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy wyɨngujky, kaꞌats øts ja Cristo jeexyɨp xꞌuktumbɨꞌa̱jtnɨ pø jaꞌaxɨ ø tuꞌugyɨ tø nnadyamɨyøxyɨyɨ. 
\s1 Sudso ja Pablo tyøjkɨyɨɨꞌñ kudanaabyɨ jøts ja tkudanɨt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm 
\p  
\v 11 Nɨja̱wɨ meets ya̱ꞌa̱t, mɨguꞌuktøjktɨ, ku yø nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn midi ø nnɨgajpxy, kaꞌap ja̱a̱ꞌy yø twɨnma̱a̱ꞌñɨ.  
\v 12 Køꞌøm øts ɨdøꞌøn ja Jesucristo yø tø xuknɨja̱wɨ. Kidi mee mwa̱ꞌa̱ñ ku øts yø øy pøngapøn ja̱a̱ꞌy tø xukꞌɨxpiky. 
\p  
\v 13 Tø meets ɨdøꞌøn ja kajpxy ja madya̱ꞌa̱ky xnɨja̱wɨdɨ sa̱ øts yꞌijty nja̱a̱ꞌyꞌaty ku øts ja chɨna̱a̱ꞌyɨn nbaduujnɨdɨ ja israelɨtøjktɨ. Mnɨja̱ꞌwɨp meetsmɨ sa̱ øts ɨdøꞌøn yꞌijty awa̱ꞌa̱nꞌampy njemduñ ndeduñ pøn ja Dios tjanchja̱ꞌwɨdɨp jøts ø nyikudɨgøøwya̱ꞌa̱ndɨ.  
\v 14 Øts ɨdøꞌøn yꞌijty ja israelɨt ja̱a̱ꞌy chɨna̱a̱ꞌyɨn jawaanɨ kaꞌpxy nbadumpy nɨkaꞌap øts ja nmɨyaaktøjk nɨ tuꞌuk pøn jadeꞌen kyamajada̱ꞌa̱ky sa̱m øts. Jabɨ jaꞌats øts ɨdøꞌøn yꞌijty nꞌa̱mɨp njootpɨp ja møja̱a̱ꞌdyøjk chɨna̱a̱ꞌyɨn.  
\v 15 Tɨga̱jts øts ndsɨna̱a̱ꞌyɨn. Kaꞌanɨm øts wyɨnaty ya̱ na̱xwiiñ ngaxɨꞌɨky ku øts ja Dios wyɨna̱jty tø xwɨꞌejxnɨ xwɨgonɨ, pyaꞌayoꞌowɨngøjxp øts ɨdøꞌøn tø xwa̱a̱dsøy. Ku ja xøøw ja jumøjt tpa̱a̱jty sa̱m ttanɨbɨkta̱a̱jkɨyɨɨꞌñ,  
\v 16 xjats øts ɨdøꞌøn xukꞌijxy xuknɨja̱wɨyɨɨꞌñ ja yꞌUꞌnk, jøts nga̱jpxyøꞌøyɨt ja nɨtsoojkɨn madya̱ꞌa̱ky ma̱ pøn kyaꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ, pøn tkanɨja̱ꞌwɨdɨpnɨm ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo. Kuts ɨdøꞌøn ya̱ꞌa̱t jadeꞌen yja̱jty, nɨpøn øts ɨdøꞌøn ngaꞌatsꞌixy ngaꞌatsꞌamɨdøy,  
\v 17 nɨ nganijkxy øts jam Jerusalén ma̱ jam pøn ja kudana̱a̱ꞌyɨn jawyeen tpadøjkɨdyøø. Tɨy øts ɨdøꞌøn neꞌegɨ ndyimñøjkxkøjy jam Arabia etjotp, jamts ø nwɨmbijty jøts ø nja̱ꞌjty jam Damasco. 
\p  
\v 18 Kyɨdɨgøøk jumøjtnɨm ø nnijkxy jam Jerusalén; wɨnets øts ja Pedro ojts nmɨnabya̱a̱dyɨyɨ jadeꞌenꞌampyts øts ja nꞌijxyꞌaty, makmojkx xøøw øts ja jam nmøøtsɨna̱a̱y.  
\v 19 Nɨ tuꞌuk øts ja ngaꞌejxtøø jaduꞌukpɨ kudanaabyɨdɨ, ja Jacobo øts jaꞌayɨ nba̱a̱jt, ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yꞌuch myɨguꞌuk.  
\v 20 Yꞌijxpy ñɨja̱ꞌwɨp ja Dios ku ya̱ꞌa̱t tyɨyɨ yjanchɨ midi meets ndanɨja̱ꞌa̱yɨp. Kaꞌap ø nugo nda̱a̱bya̱a̱ty. 
\p  
\v 21 Kuts ɨdøꞌøm jadeꞌen yꞌukna̱jxy, jamts ø ndsøøꞌñ jøts ø nnijkxy jam Siria etjotp jøts jam Cilicia nayɨdeꞌen.  
\v 22 Kaꞌap øts yꞌijty xꞌijxyɨdɨ adøm nmɨguꞌuktøjktɨ midi tjanchja̱ꞌwɨmyɨdɨp ja Cristo jam Judeɨt etjotp.  
\v 23 Jaꞌayɨ døꞌøn ja yꞌijty tmadowdɨ ja kajpxy, ku ñømɨdɨ: “Jaꞌ pøn yꞌijty tkamaaꞌkxp ja janchja̱ꞌwɨbɨtøjktɨ ja Cristo yja̱a̱ꞌy, jaꞌ ɨxya̱m køꞌøm tnɨga̱jpxnɨp øy tsuj ja Dios kyajpxy ja Dios myadya̱ꞌa̱ky ya̱m ja yꞌijty tꞌukyikudɨgøøwya̱ꞌa̱ñ.”  
\v 24 Tyamɨgunuuꞌkxyja̱ꞌwɨdɨp ɨdøꞌøn ja Dios jaꞌ ku øts ja ndsɨna̱a̱ꞌyɨn tø nyiktɨgach. 
\c 2  
\s1 Ku ja Jesús kyudanaabyɨ tkupøktɨ ja Pablo jøts ja nayɨdeꞌen tyuꞌunt 
\p  
\v 1 Kyɨmakma̱jkts jumøjt øts jadɨgojk nnijkxy jam Jerusalén møøt ja Bernabé, jøts ø nayɨdeꞌen nbawa̱a̱y ja Tito.  
\v 2 Paty øts jam nnijkxy ku øts ja Dios xukꞌijxy jøts øts jam nnøjkxy. Jøts øts jam møøt amaaꞌtsk ngajpxy nmadya̱ꞌa̱ky pøn ɨdøꞌøn jam tnɨguba̱jkꞌa̱jttɨp ja kudanaabyɨtøjktɨ Jerusalén. Jøts ndukꞌejxtøø nduknɨja̱ꞌwɨdyøø sa̱ øts ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yꞌɨxpøjkɨn nna̱nkyꞌijxyɨ pøn tkanɨja̱ꞌwɨdɨp pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ. Njøpja̱ꞌwɨp øts jaꞌ ku øts ja jotmøñ xkagupøktɨt paty øts ja jadeꞌen nnɨgajpxy jøts øts ja ndunk nugo kyana̱xt midi øts jam wyɨnaty ndumpy.  
\v 3 Xpudøjkɨdɨts øts jaꞌ. Nɨti nɨsa̱ ja Tito kyayiktuuñ, kaꞌap ja ejxpajt ñeꞌkxkøjxp yikpɨkta̱a̱jky sa̱m ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ttsøønɨdɨ.  
\v 4 Kaꞌap øts ya̱ꞌa̱t jeexyɨp nga̱jpxpa̱a̱ty sa̱ ja Tito yja̱jty kuk ɨdøꞌøn kyanøjkxtɨ ja ejxpɨ ja kowbɨ jøts tmadya̱ꞌa̱kwɨdettɨt ma̱ba̱a̱t adøm ɨdøꞌøn ngaꞌukpaduꞌunɨndɨ ja møja̱a̱ꞌbyɨ kutujk midi ja Jesucristo tø xuknɨwa̱a̱jchɨm ku møøt nꞌijtyɨm. Jaꞌ ɨdøꞌøn ja chojktɨp jøts adøm nbaduujnaꞌandɨt ja myaja̱a̱ꞌbyɨ kyutujk sa̱m ja israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 5 Nɨjuunɨ øøts ja ngayikmøjtøkɨ jøts kaꞌ meets xwɨnmaꞌaty ku jaꞌayɨ ejxpajtɨngøjxp yikpiky ja yiknɨtsoojkɨn. Jaa ku øø ndsøky jøts meets tɨy xmøøtꞌa̱jtꞌettɨtnɨm ja wɨnma̱a̱ꞌñ sa̱ ja yiknɨtsoojkɨn nba̱a̱jtyɨm. 
\p  
\v 6 Nɨti nɨsa̱ øts ja xkanɨmaadyɨ pøn jam tnɨguba̱jkꞌa̱jttɨp ja kudanaabyɨtøjktɨ pønɨ sa̱ øts ndunkjøøjp nyikyøꞌøy; øy ja yjamøjwɨndsønɨdɨ tukna̱x øts ja møøt nnayja̱ꞌwɨyɨdɨ, jabɨ tum jadeꞌenxɨ adømdɨ Dios wyɨngujkp.  
\v 7 Kaꞌap øts ja wenk anaꞌamɨn ja xꞌukmøøñɨdɨ, jabɨ yja̱ꞌgyukɨdɨxɨ jaꞌ ku øts ja Dios køꞌøm tø xanɨpiky jøts øts ja nɨtsoojkɨn ayuujk nga̱jpxyøꞌøty ma̱ pøn kyaꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ, sa̱m ja Pedro yiktanɨpøjkmɨ nayɨdeꞌen jøts nay jaꞌabɨ ayuujk tka̱jpxyøꞌøty jam israelɨt ja̱a̱ꞌyjotp.  
\v 8 Nayɨdeꞌen øts ja Dios myøkꞌa̱jtɨn kudanaabyɨ tø xpɨkta̱jkmɨ jøts øts nga̱jpxwa̱ꞌkxɨt ja yꞌayuujk pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ sa̱m ja Pedro tø yikpɨkta̱jkmɨ kudanaabyɨ jam israelɨt ja̱a̱ꞌyjotp. 
\p  
\v 9 Patyxɨ døꞌøn ja Jacobo, ja Pedro jøts ja Juan pøn tnɨguba̱jkꞌa̱jttɨp ja kudanaabyɨtøjktɨ tja̱ꞌgyukɨdɨ ku øts ja Dios tø xmøꞌøy ja øyꞌa̱jtɨn jøts ja yjaꞌ tna̱nkyꞌejxɨt. Ojts øøts nꞌukyikøpa̱tnɨ møøt ja Bernabé, jadeꞌenꞌampy ja jadeꞌen ttundɨ jøts ku øøts ja xmɨguꞌukwa̱ꞌa̱ñ jøts ku ja tꞌøyja̱wɨdɨ jøts øøts ndunk øy nyikna̱xt jam kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌyjotp, ya̱m ja nayɨdeꞌen ja tyunk tyikyøꞌømyɨdɨ jam israelɨt ja̱a̱ꞌyjotp.  
\v 10 Jaꞌayɨ øøts ɨdøꞌøn xꞌamɨdowdɨ ku øøts nxɨmɨja̱ꞌmyajtsꞌett ja israelɨt ayoobɨtøjktɨ. Ya̱ꞌa̱ts øts ɨdøꞌøn neꞌegɨ nbadunꞌijtpy, kaꞌap øts yøꞌøbɨ wɨnma̱a̱ꞌñ nꞌɨxmach. 
\s1 Ku ja Pablo twɨndsøꞌøy ja Pedro jam Antioquía 
\p  
\v 11 Ku øts jam møøt nnabya̱a̱jtɨ ja Pedro jam Antioquíɨt ka̱jpjotp, jam øts ojts ndawɨndsøꞌøy midi jam wyɨnaty tyumpy, ku ja kaꞌap yꞌøgyaxɨꞌɨky.  
\v 12 Ku ja møøt øy tyimyꞌukaagyøjy pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌy jøts ja jaayɨ tmajtstutkojmɨ, jaꞌayɨ ku wɨna̱a̱gɨn ja israelɨtøjk yja̱ꞌa̱ttɨ pøn wyɨnaty tø tkexy ja jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy midi tpadundɨpnɨm ja møja̱a̱ꞌbyɨ kutujk ja møja̱a̱ꞌbyɨ tsɨna̱a̱ꞌyɨn sa̱m ja yꞌijty nayɨdeꞌen tpadumɨ.  
\v 13 Nayɨdeꞌen ttumɨdɨ sa̱m ja Pedro pøn jaty jam wyɨnaty kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja Bernabé pa̱a̱t ttumɨ.  
\v 14 Kuts øts ɨdøꞌøn ja nꞌijxy jadeꞌen ku tkabadundɨ sa̱m ja øgyajpxy ømyadya̱ꞌa̱ky ttanɨbɨkta̱a̱gɨ, yɨdeꞌen øts ɨdøꞌøn ja Pedro nnɨma̱a̱y jøts nɨdukɨꞌɨyɨ tmadoomɨdøø ja janchja̱ꞌwɨbɨtøjktɨ: “¿Tigøjxp mets ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy xukpadunwa̱ꞌa̱ñ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy chɨna̱a̱ꞌyɨn? Pø tøts mets ja køꞌøm xꞌɨxma̱tsnɨ jekyɨp o mets jam mjadyimyjaguga̱jpɨ.” 
\s1 Janchja̱ꞌwɨngøjxp ñɨtsoꞌoktɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy sa̱m o pøn ja̱a̱ꞌdyɨ 
\p  
\v 15 Israelɨt ja̱a̱ꞌy adømdɨ jaꞌ ku jadeꞌen tø ngueꞌexyɨndɨ, kaꞌap adøm ja pøky nayɨdeꞌen ndyimyikmajada̱a̱jkyɨndɨ sa̱m jaꞌ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 16 Tøts nnɨja̱ꞌwɨndɨ ku kaꞌap adøm ja Dios xkupøjkɨndɨt jaꞌ wyɨngujkp ku jaꞌayɨ nbaduꞌundɨt ja Moisés kyutujk. Ja Jesucristoxɨ døꞌøn ja yjaꞌ njanchja̱ꞌwɨmp patyxɨ døꞌøn adøm ja Dios Teety tø xkupɨjkyɨndɨ, kidi jaꞌagøjxp ku ja Moisés kyutujk nbaduujñɨndɨ. Jabɨ nɨpønxɨ kyayikupøkt Dios wyɨngujkp ku ja Moisés kyutujk jaꞌayɨ tpaduujnɨt. 
\p  
\v 17 Ku døꞌøn ja Dios tø xꞌukupɨjkyɨndɨ Cristo køjxp, jøts adøm ja Moisés kyutujk tø nꞌawɨmbejtɨgyojmandɨ, ¿ja Cristo adøm ɨdøꞌøn køꞌøm xyiktuuꞌtɨgøøꞌyɨmp? ¡Kaꞌ yjadeꞌenɨ!  
\v 18 Ku øts ndungojmɨt midi tø nꞌukꞌɨxmach, ngøꞌømbøky øts jaꞌ.  
\v 19 Kaꞌap øts ja Moisés kyutujk nꞌukyiktunɨ jaꞌagøjxp ku øts ja Dios yꞌøyꞌa̱jtɨn jadeꞌenꞌampy ngapa̱a̱ty; tø nja̱ꞌgyukɨ jøts ku ja Dios yjaꞌ yikpa̱a̱ty ku njanchja̱ꞌwant ja Cristo.  
\v 20 Kaꞌap øts nugo nꞌuktsɨnaañɨ, tø øts ja Cristo xkuꞌoogɨ kruskøjxp; jaꞌ øts ɨdøꞌøn nduꞌump midi ja Cristo yꞌøyja̱ꞌwɨp jaa ku øts ja chɨna̱a̱ꞌyɨn ndajujkyꞌa̱jtɨ. Janchja̱ꞌwɨngøjxp øts ya̱ꞌa̱t jujkyꞌa̱jtɨn nyiknaxy ya̱ na̱xwiiñ ku ja Dios Uꞌnk tø xjanchøky xjanchpaꞌayøy jøts nayɨdeꞌen tø xkuꞌoogɨ.  
\v 21 Kaꞌap øts ja Cristo yꞌoꞌjkɨn nugo nyikna̱xwa̱ꞌa̱ñ; kuts Dios ja jeexyɨp xagupɨjkyɨndɨ ku ja Moisés kyutujk nbaduꞌunɨnt, nɨti jeexyɨp kyawa̱ꞌa̱ñ ja Cristo yꞌoꞌjkɨn, kaꞌap ja jeexyɨp ma̱ tyuñ. 
\c 3  
\s1 Midi nyikmajada̱a̱jkɨmp: ja Moisés kyutujk uk ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjanchja̱ꞌwɨn 
\p  
\v 1 ¡Meets gálatas ja̱a̱ꞌdyɨ! ¿Tiku tø mwɨnma̱a̱ꞌnmya̱ꞌa̱ttɨ? ¿Jadits ku xkaꞌukpadunɨdɨ ja yꞌøybɨ ja tyɨɨbyɨ, pøn tø myikwɨnma̱a̱ꞌndyɨgøyɨdɨ? Jabɨ tøxɨ meets kaꞌpxy ndukmadooguixy jøts tø xja̱ꞌgyukɨdɨ ku ja Jesucristo tø xkuꞌoꞌjkɨndɨ kruskøjxp.  
\v 2 Ukꞌadsojɨmbettɨ meets ɨdøꞌøn ya̱ꞌa̱t: ¿Sudsoꞌampy meets ɨdøꞌøn ja Dios Teety ja yꞌEspíritu Santo tø mmøꞌøyɨdɨ, ku ja Moisés kyutujk xpaduujnɨdɨ, uk ku ja tø xmɨbøjktɨ ja yiknɨtsokpɨ ayuujk midi øøts tø nnɨgajpxy?  
\v 3 ¿Tiku xkaja̱ꞌgyukɨdɨ? ¿Sa̱ tø mwa̱ꞌa̱ndɨ, jadeꞌen ɨdøꞌøn xijy jawaanɨ mjanchja̱ꞌwɨn myøjɨdɨt ku xpadunwa̱ꞌa̱ndɨ ja Moisés kyutujk?  
\v 4 ¿Ti nugo meets jadiꞌiñɨ xyikna̱xwa̱ꞌa̱ñ ja mꞌayoꞌondɨ ku myikjemdundɨ myiktedundɨ ku ja mjanchja̱ꞌwɨn xꞌukyiktsoꞌonda̱jktøø? ¡Kaꞌap jadeꞌen pya̱a̱tꞌatyɨ, myiktunkpatpy meets ja ndijy ku kawɨneꞌen tø mꞌayowdɨ!  
\v 5 Kuts ja Dios Teety ja yꞌEspíritu Santo tø mmøꞌøyɨdɨ jøts ja xꞌejxɨyɨdɨ ja myøkꞌa̱jtɨn ku ja tna̱nkyꞌijxyɨyɨ ja ijxyɨmbɨ kaꞌijxyɨmbɨ, ¿tigøjxpts ja jadeꞌen ttuñ? ¿Jaꞌagøjxp ja ttuñ ku meets ja Moisés kyutujk xujnɨ? Pø kaꞌaxɨ, pø jaꞌagøjxpxɨ ja ttuñ ku tø xjanchja̱wɨdɨ sa̱ øøts tø nnɨgajpxy. 
\p  
\v 6 Ejxpajtɨngøjxp ɨdøꞌøn ja nꞌa̱pteetyꞌamøj Abraham ku ja tjanchja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja Dios, jaꞌayɨts Dios ja tagupøjkɨyøø. Kaꞌap ja jaꞌagøjxp yikupɨjky pønɨ ti ødyunk ja tyuun.  
\v 7 Paty meets ɨdøꞌøn xja̱ꞌgyukɨdɨt jøts ku ja Abraham ñamyayɨ jaꞌ tꞌa̱pø tꞌokɨ pøn ja janchja̱ꞌwɨn nayɨdꞌen tmøøtꞌa̱jttɨp sa̱m ja ojts tmɨbiky ja Dios.  
\v 8 Wɨndiꞌixyɨp ɨdøꞌøn ja Dios ttukmadownɨ ja Abraham sa̱ yikjaadya̱a̱ñ jap nøkyijxpy jøts ku yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: “Tukɨꞌɨyɨ ja na̱a̱jx ja ka̱jp ja kunuuꞌkxyꞌa̱jtɨn tpa̱a̱ttɨt ku øts xjanchja̱wɨdɨt sa̱ mets tø xunjøpɨ.” Paty ja Dios jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ ku ja janchja̱ꞌwɨngøjxp tkupøkt pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 9 Jadeꞌents ɨdøꞌøn pøn ja Cristo tjanchja̱ꞌwɨdɨp, nayɨdeꞌen ja kunuuꞌkxɨn ja tpa̱a̱ttɨ sa̱m ja Abraham ja kunuuꞌkxɨn yikmøøy ku ja Dios ja tjanchja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ. 
\p  
\v 10 Pøn tyimyjabadunwa̱ndɨp ja Moisés kyutujk jøts ja jadeꞌen ñɨtsoꞌoktɨt, tø Dios ja ttanɨbɨkta̱a̱jkɨñɨ jøts ja yikꞌayoꞌonmoꞌodɨt. Jabɨ yɨdeꞌenxɨ døꞌøn ja Dios kyutujk wya̱ꞌa̱ñ jap nøkyjøtpy: “Pønɨ pøn tukɨꞌɨyɨ tkabadungøjxp ya̱ꞌa̱t kutujk midi ya̱p tø yikjaadyañ, pa̱a̱jtɨdɨp ja møj ayoꞌon jaꞌ midi øts tø ndanɨbɨkta̱a̱gɨ.”  
\v 11 Ja̱ꞌgyukɨts ɨdøꞌøn tyañ ku ja Dios kaꞌap tkupiky pøn wyɨnaty jaꞌayɨ tø tpaduñ ja Moisés kyutujk, jabɨ yɨdeꞌenxɨ ja Dios ñøky wya̱ꞌa̱ñ: “Pønts ja Dios wyɨnaty kyupijkpy janchja̱ꞌwɨngøjxp, jujkyꞌa̱jttɨpts jaꞌ xemɨkøjxp.”  
\v 12 Kaꞌap ja Moisés kyutujk yiknɨtsøꞌøky janchja̱ꞌwɨngøjxp, yɨdeꞌenxɨ ja wya̱ꞌa̱ñ: “Pønɨ pøn tukɨꞌɨyɨ tpadungøjxp ya̱ꞌa̱t kutujk, jaꞌayɨ nɨtsoꞌokꞌa̱jtp.” 
\p  
\v 13 Tøts ja Cristo xuknɨwa̱jchɨm ja ayoꞌon sa̱m ja Moisés kyutujk ttanɨbɨkta̱a̱gɨ pøn kaꞌpxy tkabadundɨp. Yɨdeꞌenꞌampy tsoo ku ja Cristo møj pøktyumbɨ yiktijy jøts jadeꞌen køꞌømdsøky tpatwa̱ꞌjkɨyɨɨꞌñ ja møj ayoꞌon midi adøm xjapa̱a̱tꞌa̱jtɨndɨp, jabɨ yɨdeꞌenxɨ ja Dios ñøky wya̱ꞌa̱ñ: “Pøn jam yikudɨɨpy kipkyøjxp, møj pøktyumbɨ jaꞌ.”  
\v 14 Paty ɨdøꞌøn ja Jesucristo yꞌøꞌjky kruskøjxp jøts ja kunuuꞌkxɨn tpa̱a̱ttɨt pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ nayɨdeꞌen sa̱m ja Abraham ja Dios ojts ñɨɨꞌmxyɨyɨ; jøts jadeꞌen adøm nɨdukna̱x nba̱a̱jtɨndɨt janchja̱ꞌwɨngøjxp ja Espíritu Santo midi ja Dios Teety tø tnɨꞌadsowɨ. 
\s1 Kaꞌap ja Moisés kyutujk tyikꞌamutskɨ ja mayꞌa̱jtɨn midi ja Dios ñɨꞌadsoꞌowɨ 
\p  
\v 15 Meets mɨguꞌuktøjk, ku døꞌøn nꞌukpɨkta̱a̱jkɨnt ku tigati nꞌuka̱jpxꞌøꞌyɨnt nꞌuka̱jpxpa̱a̱jtɨnt, kuts ja yikjaadyañ, kuwa̱nɨ døꞌøn ja yikpaduꞌunt, sa̱ tø wyɨngukɨ kaꞌap ja pøn tyiktɨga̱tst.  
\v 16 Kuts ja Dios Teety ja mayꞌa̱jtɨn tmøøwya̱ꞌa̱ñ ja Abraham, nayɨdeꞌen ja tmøøwya̱mɨ jaduꞌuk ja ja̱a̱ꞌy midi ja yꞌa̱pɨp yꞌokɨp pønɨ wɨneꞌen ja tø ñajtskaꞌaxyɨnɨ. Sa̱m ja Dios ñøky wya̱ꞌa̱ñ: “Tuꞌukpɨ ja̱a̱ꞌy jaꞌ, kaꞌap ja ñamayɨdɨ.” Jaꞌats ɨdøꞌøn Cristoꞌa̱jtp.  
\v 17 Yɨdeꞌen øts ɨdøꞌøn ja ja̱ꞌgyukɨn nya̱kwa̱ꞌa̱ñ: Ja mayꞌa̱jtɨn midi ja Dios ja Abraham ojts tyamɨꞌawa̱nɨyɨ, kaꞌap ja mɨba̱a̱t nɨwɨneꞌenɨn tyiktɨga̱jch ja Moisés kyutujk midi meen ɨxꞌoojk makta̱xk magøꞌpxy ja eeꞌpxma̱jk jumøjtnɨm.  
\v 18 Kuts ja Dios ja myayꞌa̱jtɨn jeexyɨp kuwa̱nɨ xukpadunwa̱ꞌa̱ñɨn ja Moisés kyutujk, ¿ti mayꞌa̱jtɨn ɨdøꞌøn ja jadeꞌen? Yɨdeꞌenꞌampyts ɨdøꞌøn ja yꞌøyɨ ku ja Dios ja jadiꞌiñɨ ttamayꞌa̱twa̱ꞌa̱ñ ja Abraham. 
\p  
\v 19 ¿Tigøjxpts ɨdøꞌøn ja Moisés kyutujk nyikmøꞌøyɨm? Paty ɨdøꞌøn ja ɨxꞌoojknɨm yikpɨkta̱a̱jky tø wyɨnaty tnɨꞌadsoꞌowɨñɨ ja mayꞌa̱jt jøts ja ja̱a̱ꞌy nɨdukɨꞌɨyɨ tnɨja̱wɨdɨt midi ɨdøꞌøn pøkyꞌa̱jtp. Jaayɨ tyuñ kunɨm yja̱ꞌa̱ty ja Abraham yꞌa̱puꞌnk pøn nayɨdeꞌen ja mayꞌa̱jtɨn yiktamɨꞌawa̱ꞌa̱nɨyɨɨꞌñ. Ku ja Dios ja kyutujk tya̱jky, ja a̱nkɨlɨstøjk ja tyamɨgaxɨyɨɨꞌñ jøts ja Moisés ja ttagɨdøkɨdɨt, jøts ja ttukꞌext ttuknɨja̱wɨt ja ja̱a̱ꞌy.  
\v 20 Ku ja Dios ja mayꞌa̱jtɨn tmøøwya̱ꞌa̱ñ ja Abraham, kaꞌap ja a̱nkɨlɨstøjk nɨ ja kugajpxtyøjk ja tkayiktuñ, køꞌømyɨ ja nadyuꞌugyɨ ttamɨꞌawa̱ꞌa̱nɨyɨɨꞌñ. 
\s1 Tigøjxp ja Moisés kyutujk yikpɨkta̱a̱jky 
\p  
\v 21 ¿Sa̱ts ɨdøꞌøn ya̱ꞌa̱t nja̱ꞌgyukant? ¿Kaꞌap ɨdøꞌøn ja Moisés kyutujk møøt ñamyayɨ ja Dios myayꞌa̱jtɨn? Kaꞌap ɨdøꞌøn yjadeꞌenɨ, jaa ku ja Dios ja kutujk jeexyɨp tø tyaky nɨtsoojkɨn møøt, jaꞌayɨts ja ja̱a̱ꞌy jeexyɨp yiktagupøjktɨp, jaꞌayɨ jeexyɨp yikpadump pønɨ sa̱ ja tyikutuky.  
\v 22 Jabɨ jadeꞌenxɨ ja Dios ñøky wya̱ꞌa̱ñ ku adøm nɨjum pøkñɨwa̱ꞌa̱ñ nꞌejtnandɨ. Kuts ja Jesucristo njanchja̱ꞌwɨnt, jadeꞌen ɨdøꞌøn jaꞌayɨ ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn nba̱a̱jtɨnt midi ja Dios tø tnɨꞌadsowɨ. 
\p  
\v 23 Tum ja Moisés adøm ja kyutujk wyɨnaty tø xnɨwa̱ꞌa̱nandɨ ku kyamiñɨm ja Cristo, pø kaꞌanɨmxɨ ja Dios Teety wyɨnaty xukja̱ꞌgyukam ja Cristo yjanchja̱ꞌwɨn.  
\v 24 Jaꞌabɨ kutujk adøm yꞌijty xuuꞌwa̱ꞌa̱nɨndɨp xuuꞌwejtsnɨndɨp kunɨm ja Cristo myiiñ, kuts ja njanchja̱ꞌwaꞌant jadeꞌents ja Dios Teety xkupøjkɨndɨt.  
\v 25 Kuts ja Cristo myiiñ, kaꞌap adøm ja kutujk xꞌukꞌanaꞌamnɨndɨ. 
\p  
\v 26 Jabɨ ɨxya̱mxɨ adøm ja Dios xꞌuꞌnkꞌa̱jtnɨndɨ ku ja Jesucristo njanchja̱ꞌwɨndɨ.  
\v 27 Ku Cristo køjxp nnøbejtyɨndɨ nayɨdeꞌen adøm ja ndsɨna̱a̱ꞌyɨn nyikna̱jxyɨndɨ sa̱m ja tø tjøptunɨ.  
\v 28 Kaꞌap yꞌukpa̱a̱tꞌa̱jtnɨyɨ adøm nnayjɨwejtsandɨt nnayjɨgajxandɨt o pøn yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ kyaꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ, tumbɨdɨ yikmɨdumbɨdɨ, sa̱m ja tøꞌøxyøjkmɨdɨ ya̱a̱ꞌdyøjkmɨdɨ; tuꞌukpɨ ja̱a̱ꞌy adømnɨdɨ ku ja Jesucristo nmøøtꞌa̱jtnandɨ.  
\v 29 Kuts adøm ja jadeꞌen nmøøtꞌa̱jtnant, xjats ɨdøꞌøn tyimbya̱a̱tꞌatyɨyɨ ndeetyꞌa̱pꞌa̱jtnant ja Abraham jøts xpa̱a̱tꞌa̱jtɨndɨp adøm ja Dios myayꞌa̱jtɨn midi ja ñɨꞌadsoꞌwɨyɨɨꞌñ. 
\c 4  
\p  
\v 1 Ukja̱ꞌgyukɨ meets ya̱ꞌa̱t: Ku tuꞌuk ja uꞌnkteety yꞌøøky jøts ttanɨpa̱a̱ty tukɨꞌɨyɨ ja pyɨkta̱ꞌa̱ky ja myutskuꞌnk, kuts ja tyimyꞌukmutskɨnɨm kaꞌanɨm ja pya̱a̱tꞌatyɨ tpøkt ja ma̱a̱y øy ja tukɨꞌɨyɨ tjajaꞌa̱jtkixy.  
\v 2 Jabɨ kuwa̱nɨxɨ døꞌøn tjamɨmadoꞌot ja yꞌejxꞌetpɨdɨ kunɨm ja yjumøjt tpa̱a̱tt jøts tꞌaxa̱jɨt ja tyeety ja mya̱a̱y.  
\v 3 Nayɨdeꞌen adøm ɨdøꞌøn yꞌijty nja̱jtyɨndɨ ku ja Cristo kyamiñɨm. Tum ja møja̱a̱ꞌychɨna̱a̱ꞌyɨn yꞌijty nyikmajada̱a̱jkyɨndɨp øy ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn tjagamøødɨ.  
\v 4 Kuts ja xøøw ja jumøjt yja̱ꞌjty, kyajx ja Dios Teety ja yꞌUꞌnk tøꞌøxyøjk ñɨkøjxp jøts jadeꞌen kyeꞌjxy israelɨt ja̱a̱ꞌyɨn, pyadungøjx nayɨdeꞌen tukɨꞌɨyɨ jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌdyɨ ja chɨna̱a̱ꞌyɨn møøt ja kyutujk.  
\v 5 Paty ja jadeꞌen myiiñ jøts ja wa̱ꞌa̱tsꞌa̱jtɨn xmøꞌøyɨndɨt pøn yꞌijty tpadundɨp ja Moisés kyutujk, jøts jadeꞌen Dios Teety xꞌuꞌnkꞌa̱jtɨndɨt. 
\p  
\v 6 Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja tna̱nkyꞌijxyɨ ku adøm ja xꞌuꞌnkꞌa̱jtnaꞌam ku ja tkexy ja Espíritu Santo adøm nꞌanmɨja̱ꞌwɨngøjxp; jøts møk ja wɨnma̱a̱ꞌñ nmøøtꞌa̱jtɨndɨt ku janch ja Dios Teety ndeetyꞌa̱jtyɨndɨ.  
\v 7 Ja Dios Teety adøm ɨdøꞌøn xtyimyꞌuꞌnkꞌa̱jtɨndɨp, kaꞌap adøm nugo mɨdumbɨdɨ. Paty adøm ɨdøꞌøn xtyimbya̱a̱tꞌa̱jtyɨndɨ ja ma̱a̱y midi ja Dios Teety tø tnɨꞌadsowɨ, jøts midi ja Cristo xmøꞌøyɨndɨp. 
\s1 Ku ja Pablo tpamay tpada̱jy ja janchja̱ꞌwɨbɨtøjktɨ 
\p  
\v 8 Kaꞌap meets yꞌijtyɨp ja Dios Teety xꞌijxyɨ, tum ja awa̱na̱x agojna̱x meets yꞌijty wɨndsøꞌjkɨdɨp wɨnja̱ꞌwɨdɨp, midi kaꞌap ja Diosꞌa̱jtɨn tmøøtꞌa̱ttɨ.  
\v 9 Tø meets ja Dios Teety xpa̱tnɨ, uk yɨdeꞌenꞌampyts ɨdøꞌøn neꞌegɨ nga̱jpxɨnt, tø meets ɨdøꞌøn ja Dios Teety mba̱a̱jtnɨyɨ, ¿sudso meets ɨdøꞌøn xkupøjkojmɨ ja wenk tsɨna̱a̱ꞌyɨn midi nɨti møkꞌa̱jtɨn nɨti nɨtsoojkɨn kyayajkpy, nayɨdeꞌen sa̱m ja mgøꞌøm jaꞌadɨ midi tø xukꞌɨxma̱tstɨ?  
\v 10 Jøts ɨxya̱m xjanchꞌukjøpꞌejxtɨ ku ja Dios mꞌøyja̱wɨyɨdɨt ku xꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨnɨm ja xøøw ja poꞌ, ja xøøw ja jumøjt.  
\v 11 Aꞌøyꞌampy øts yja̱wɨ njøptsøꞌøgɨ ku øts ndunkjøøjp meets køjxp tø wyɨndɨgøy. 
\p  
\v 12 Mɨguꞌuktøjktɨ, tun ja mayꞌa̱jt jøts xuꞌundɨt sa̱m øts ɨdøꞌøn tø njøptunɨ ku øts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy chɨna̱a̱ꞌyɨn tø nꞌɨxma̱jtsnɨ. Kupøjkɨk øts nꞌayuujk, kaꞌaxɨ meets nɨjuunɨ xmɨdsepwa̱ꞌa̱ñ.  
\v 13 Øy meets xkupɨjky mɨjawyeen ku øts ja yiknɨtsokpɨ madya̱ꞌa̱ky nnɨgajpxy øy øts wyɨnaty njabama̱ꞌa̱yø.  
\v 14 Wan øts nba̱ꞌa̱m meets mjaꞌaxɨɨgyɨdɨ, kaꞌap meets xpawøjpy. Jadeꞌen meets neꞌegɨ xkupɨjky sa̱m tuꞌuk ja Dios yꞌa̱nkɨlɨs tnajtskaxɨ, uk sa̱m ja Cristo yja̱wɨ køꞌøm tyimyja̱ꞌa̱ty ma̱ meets jam.  
\v 15 ¿Tiku mgaꞌukjotkujkꞌa̱jtnɨdɨ? Tyimyøj meets ja mbaꞌayoꞌowɨn xna̱nkyꞌejxøø ku nbama̱a̱ꞌychɨna̱a̱y. Patyts ø nwa̱ꞌa̱ñ, wanɨk meets yja̱wɨ mgøꞌømween xtyimyjuꞌjty jødsɨk øts ja xamayꞌa̱jttøø, jøts øts jadeꞌen ndsoꞌokt.  
\v 16 ¿Xmɨdsepwa̱ndɨp meets ɨxya̱m ku øts jaꞌayɨ tø nnɨgajpxy ja tyɨɨbyɨ yjanchpɨ? 
\p  
\v 17 Ja wɨna̱a̱gɨn ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn ta̱a̱gyøjxp yikꞌɨxpøjktɨp. Jaꞌayɨ døꞌøn ja yjanchꞌawejxtɨp jøts meets ja xmɨbøkt jøts xꞌɨxma̱tstɨt ja mꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ midi meets tø ndukmadøy, jøts jadeꞌen ja abiktyuuꞌ xpadøjkɨñɨdɨt.  
\v 18 Kaꞌap ja sa̱ yꞌejxɨ ku meets ja møøt mnamyayɨyɨdɨt, jaꞌayɨ døꞌøn tsojkɨp jøts yikxon ja yꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ yꞌøyꞌɨxpøjkɨn tnɨga̱jpxtɨt, ejtp jadeꞌen ttuꞌundɨt, kaꞌap jaꞌayɨ nugu ku meets jam møøt.  
\v 19 Meets uꞌnk meets una̱ꞌjk, møk meets jadɨgojk xjanchyikmay xjanchyikta̱jy. Jaayɨm øts yø jadeꞌen nja̱wɨt kunɨm kaꞌpxy ja Cristo xpadungøxtɨt sa̱mdam ja ttsøkyꞌaty.  
\v 20 ¡Ok meets jam møøt jeexyɨp ɨxya̱m, jøts øts øy tsuj neꞌegɨ ndukmadoꞌot ya̱ꞌa̱t wɨnma̱a̱ꞌñ; jabɨ kaꞌaxɨ øts ja ayuujk nꞌukpa̱tnɨ pø sudso meets njanchñɨjayɨt! 
\s1 Ja Agar jøts ja Sara ñɨkøjxp ja ejxpajtɨn yika̱jpxpɨdsimy 
\p  
\v 21 Meetstɨ, pøn ja Moisés kyutujk tpadunwa̱jnɨdɨp, nɨga̱jpx meets sa̱ døꞌøn wya̱ꞌa̱ñ jaꞌabɨ kutujk.  
\v 22 Pø nømpxɨ ja wya̱ꞌa̱ñ ku ja Abraham namajtsk ja yꞌuꞌnk tpa̱a̱jty: tuꞌuk ja tumbɨ tyikꞌuꞌnkpa̱a̱jty midi nɨtøøkyꞌejtnɨp, jøts jaduꞌuk ja kyøꞌøm nɨdøꞌøxy yjaꞌ.  
\v 23 Ku ja nɨtøøky tøꞌøxy yꞌuꞌnkpa̱a̱jty nayɨdeꞌeñɨm ja tpa̱a̱jty sa̱m o pøn tøꞌøxyøjk, jøts ku ja ñɨdøꞌøxy ja yꞌuꞌnk tpa̱a̱jty kidi nugojɨp ja jadeꞌen yjaty pø ja Diosxɨ yꞌayuujk jadeꞌen ka̱ꞌpxp sa̱m ja wyɨna̱jty tø tnɨꞌadsowɨ ku ja tøꞌøxy yꞌuꞌnkpa̱a̱tt møja̱a̱ꞌgyɨjxñɨm.  
\v 24 Ejxpajtɨn øts ɨdøꞌøn ya̱ꞌa̱t nbɨkta̱ꞌa̱ky. Ja namajtskpɨ tøꞌøxy waꞌ ɨdøꞌøn ja kyudanaadyɨp majtskpiky ja pudøjkɨn sa̱ ja Dios tø ttanɨbɨkta̱a̱gɨ. Mɨdukpiky, ja Agar ɨdøꞌøn jadeꞌen sa̱ ja Moisés kyutujk, jaꞌ midi yikmøøy jam Sinaí kojpkøjxp. Pøn ya̱ꞌa̱tpɨ kutujk jaꞌayɨ tpadundɨp kaꞌap ja ñɨtsoꞌoktɨt.  
\v 25 Kyudanaapy ja Agar nayɨdeꞌen ja Jerusalén ka̱jp midi ɨxya̱m ña̱jxꞌa̱jttɨp ja israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ ma̱ døꞌøn wya̱ꞌa̱ndɨ ku ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn yikpa̱a̱ty ku nbaduꞌunɨn kaꞌpxy ja Moisés kyutujk. Pøn jadeꞌen tpadundɨp jadeꞌen ñamyayɨ pyɨdsimy sa̱m ja tøꞌøxy midi nɨtøøkyꞌejtnɨdɨp. Yikmajada̱ktɨp ɨdøꞌøn jaꞌ jaꞌabɨ kutujk.  
\v 26 Ma̱ ja tsa̱jpjotpɨt Jerusalén jam kaꞌap ja Moisés kyutujk jam tyuñ, jamts adøm ɨdøꞌøn xpa̱a̱tꞌa̱jtyɨndɨ.  
\v 27 Jabɨ jaꞌaxɨ døꞌøn ja Dios kyajpxy tyijpy ku yɨdeꞌen jap nøkyɨjxpy wya̱ꞌa̱ñ: 
\q1 Mets tøꞌøxyøjk nøy, 
\q1 mba̱a̱tꞌa̱jtɨyɨp mxonda̱ꞌa̱kt jaꞌagøjxp ku xpa̱a̱twa̱ꞌa̱ñ ja mꞌuꞌnk. 
\q1 Jotkujk mnayja̱wɨyɨt o mets nɨjuunɨ xjagapa̱a̱ty xjagaꞌijxñɨm mꞌuꞌnk. 
\q1 Øy ja mnɨya̱a̱ꞌy tø waanɨ mjaꞌatsmajtstuꞌudyɨ, wɨmbetp ja jadɨgojk jøts ja mꞌuꞌnk may xpa̱a̱tt, 
\q1 ya̱m ja jaduꞌukpɨ tøꞌøxyøjk nɨkaꞌap jadeꞌendɨ. 
\p  
\v 28 Mɨguꞌuktøjktɨ, nɨꞌadsowɨgøjxp adøm ja Dios xꞌuꞌnkꞌa̱jtyɨndɨ nayɨdeꞌen sa̱m ja Dios ja Isaac tnɨꞌadsoꞌwɨyɨɨꞌñ midi ja Sara yꞌuꞌnkꞌajtpy.  
\v 29 Jadeꞌen sa̱m Ismael, ja nɨtøøky tøꞌøxy yꞌuꞌnk, tmɨdsepwa̱nꞌijty ja Isaac, midi ja Sara mya̱jnkꞌajtpy, nayɨdeꞌeñɨm ɨxya̱m ku adøm xmɨdsepꞌa̱twa̱nꞌijtyɨndɨ ja ja̱a̱ꞌy pøn ja Dios yjaꞌ tkajanchja̱ꞌwɨdɨp, ya̱m adøm ja Espíritu Santo ja myøkꞌa̱jtɨn xyikjujkyꞌa̱jtyɨm.  
\v 30 Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios ñøky wya̱ꞌa̱ñ: “Jɨgax ja nɨtøøky tøꞌøxy møøt ja yꞌuꞌnk, jabɨ kaꞌaxɨ pya̱a̱tꞌatyɨ nay jaꞌabɨ ma̱a̱y midi ja Sara mya̱jnk pa̱a̱tꞌa̱jtɨyɨp.”  
\v 31 Jadeꞌents mɨguꞌuktøjk ɨdøꞌøndɨ, kaꞌap adøm ɨdøꞌøn ñamyayɨ xꞌuꞌnkꞌa̱jtyɨndɨ ja nɨtøøky tøꞌøxy, ja Abraham ɨdøꞌøn ndejɨnt ja ñɨdøꞌøxy nda̱a̱kꞌa̱jtyɨndɨp, jaꞌagøjxp ku ja Dios tuꞌugyɨ yikjanchja̱wɨ. 
\c 5  
\s1 Mɨmøkꞌa̱ttɨ pøn mnɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn mdukꞌɨxma̱tswa̱jnɨyɨdɨp 
\p  
\v 1 Tø adøm ja Cristo xukmajtstuujtyɨndɨ ja Moisés kyutujk, kaꞌap adøm ja xukjaꞌa̱jtnandɨ. Ejxꞌettɨts ja nɨtsoojkɨn midi ja Cristo tø xamɨdsøjkyɨn. 
\p  
\v 2 Madowdɨ yikxon. Pønɨ mdamøkꞌa̱twa̱ndɨp ja mꞌejxpajt midi neꞌkxkøjxp, ja Cristo meets ɨdøꞌøn ja ñɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn mgayikmøjtøjkɨyɨdɨp.  
\v 3 Ɨxya̱m meets ndukja̱ꞌmyech jadɨgojk ku jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy pøn ja ejxpajt tkupøjkp ñeꞌkxkøjxp, kuwa̱nɨ døꞌøn ja Moisés kyutujk tyimbyadungøjxɨt. Kuts jadeꞌen tkatuꞌunt, ja kudɨgøꞌøyɨn ɨdøꞌøn ja pya̱a̱tp.  
\v 4 Jam meets wɨna̱a̱gɨn wɨnmay ku ja Dios ja xagupøjkɨnt ku yikpaduꞌunt ja Moisés kyutujk, ja Cristo meets ɨdøꞌøn ñamyayɨ abiky mbɨkta̱knɨp jøts ja Dios Teety chojkɨn ja pyaꞌayoꞌowɨn xꞌɨxma̱jtsɨdɨ.  
\v 5 Jabɨ adømxɨ nmøøtꞌa̱jtyɨndɨp ja jøpꞌejxɨn ku ja Dios Teety xkupøjkɨndɨt jadeꞌengøjxp ku ja Espíritu Santo xpudøjkɨndɨt jøts ku njanchja̱ꞌwɨndɨt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo.  
\v 6 Kuts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tuꞌugyɨ nmøøtꞌejtɨndɨt, wan ja ejxpajt tyikmøøtꞌaty tkayikmøøtꞌaty neꞌkxkøjxp, nɨti ja kyaꞌukwa̱nɨt. Kuxɨ ja Cristo njanchja̱ꞌwant jaꞌaxɨ tump, jøts jaꞌagøjxpxɨ adøm nmɨguꞌuk tum ja øybɨ ndamɨdsøjkyɨm. 
\p  
\v 7 Øy meets tø mꞌuktsoꞌonda̱ꞌa̱ky jawyeen. ¿Pønts ɨdøꞌøn tø myikwɨnma̱a̱ꞌnmya̱ꞌa̱dyɨdɨ ku xkaꞌukpadunɨdɨ ja tyɨɨbyɨ ja yjanchpɨ midi ja Cristo yjaꞌajtpy?  
\v 8 Jabɨ kaꞌaxɨ ja Dios Teety jadeꞌen mduñɨdɨ midi tø mmøꞌøyɨdɨ ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn Cristo køjxp.  
\v 9 Pø yiknɨja̱ꞌwɨpxɨ ku tuꞌukpɨ ja̱a̱ꞌy neꞌegɨ namay tyikwɨnma̱a̱ꞌndyɨgøy ja myɨguꞌuk.  
\v 10 Dios køjxp øts ja jøpꞌejxɨn nmøøtꞌaty ku meets jadɨgojk xꞌawɨmbettɨt midi jawyeen tø ndukꞌɨxpøktɨ; pøn meets ɨdøꞌøn myikwɨnma̱a̱ꞌndyɨgøøwya̱jnɨdɨp, jaꞌ ɨdøꞌøn neꞌegɨ møk ayoꞌonba̱a̱tp øyɨ yjadyimyjapønɨ. 
\p  
\v 11 Kuts meets jeexyɨp ndaguwa̱nɨ ku ja ejxpajt neꞌkxkøjxp jaꞌayɨ tuꞌugyɨ tyuñ kaꞌap øts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jeexyɨp xmɨdsepwa̱ꞌa̱ndɨ xmɨꞌekyɨdɨ. Nɨti nɨsa̱ jeexyɨp kyawa̱ꞌa̱ndɨ ku øts ja jeexyɨp nꞌaga̱jpxmukixy ku ja Cristo tø xkuꞌoꞌjkandɨ kruskøjxp, jøts ku nayɨdeꞌen tyumɨdɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy yꞌɨxpøjkɨndɨ. Tuꞌugyɨ øts jaꞌayɨ nnɨgajpxy ja Cristo yjaꞌ.  
\v 12 Pønts meets ya̱ꞌa̱t tsɨna̱a̱ꞌyɨn kuwa̱nɨ mdukupøkwa̱jnɨdɨp, pa̱a̱tꞌa̱jtɨyɨp jøts ja neꞌegɨ køꞌøm ña̱nkyudɨgøꞌøyɨñɨdɨt. 
\p  
\v 13 Mɨguꞌuktøjktɨ, tø Dios mwɨꞌijxyɨyɨdɨ jøts kaꞌ kuwa̱nɨ xꞌukpadunɨdɨt ja Moisés kyutujk jøts jadeꞌen ja awa̱ꞌa̱tsꞌa̱jtɨn xpa̱a̱ttɨt. Kaꞌap yøꞌøbɨ awa̱ꞌa̱tsꞌa̱jtɨn xyikwa̱ꞌa̱ndɨt ku adøm o tigati ndyimdyuꞌunandɨt; jaꞌ neꞌegɨ xyikwa̱ꞌa̱ndɨt jøts nɨxem nɨya̱m mnachokɨyɨdɨt sa̱m nayɨdeꞌen mnabyudøkɨyɨdɨt.  
\v 14 Ku ya̱ꞌa̱tpɨ tuꞌuk kutujk nbaduꞌunɨnt, tukɨꞌɨyɨ døꞌøn ja ndejɨnt ja Dios kyutujk yikpadunguixy, midi yɨdeꞌen wa̱mp: “Tsok ja mmɨguꞌuk sa̱mdam meets køꞌøm mnachøkyɨ.”  
\v 15 Kuts meets mnachepwa̱ꞌa̱ñɨdɨ mnachepꞌijxyɨdɨ, ¡nayꞌejxꞌetɨdɨm, kidi meets køꞌøm mna̱nkwyɨnma̱a̱ꞌndyɨgøyɨdɨ jøts mjanchja̱ꞌwɨn jadeꞌen xkayikwɨndɨgøꞌødyɨt! 
\s1 Ja kaꞌødyuꞌunɨn midi ya̱ na̱xwiiñ yiktana̱xp jøts ja øchɨna̱a̱ꞌyɨn midi ja Espíritu Santo yajkpy 
\p  
\v 16 Ya̱ꞌa̱t meets ɨdøꞌøn ndukmadøøpy: jøts ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨn xyikna̱xtɨt sa̱m ja Espíritu Santo mdamɨdsøkyɨdɨ, jøts jadeꞌen kaꞌ xyikmøjꞌa̱ttɨt ja kaꞌøybɨ midi ya̱ꞌɨt tsɨna̱a̱ꞌyɨn yꞌamɨdøøpy.  
\v 17 Ya̱ꞌa̱tpɨ kaꞌøybɨ midi ngøꞌømdsojkɨngøjxp nbadunwa̱ꞌa̱ñɨndɨp, kaꞌap ja Espíritu Santo møøt ñamyayɨyɨ. Tum majada̱ꞌa̱kwa̱ndɨp jaꞌ jøts kaꞌ xuktunwa̱ꞌa̱ñɨm pønɨ midi adøm køꞌøm njatsøkyꞌa̱jtyɨmp.  
\v 18 Pønɨ janch ja Espíritu Santo meets mduuꞌmøøjyɨdɨp, kaꞌap meets ja Moisés kyutujk mꞌukpa̱a̱tꞌa̱jtnɨyɨdɨ. 
\p  
\v 19 Nɨgaxɨꞌɨky ja chɨna̱a̱ꞌyɨn jaꞌadɨ pøn ja kaꞌødyuꞌunɨn pyadundɨp midi ja neꞌkx ja kojpk yꞌamɨdøøpy. Ya̱ꞌa̱tpɨ pøky yꞌagujkpy yɨdeꞌen ja yjujkyꞌa̱jtɨn tyikna̱xtɨ: øy ja pøn ya̱a̱ꞌdyøjk tøꞌøxyøjk møøt ñamyøøtꞌatyɨdɨ wan tjaꞌamajtskɨdɨ tkaꞌamajtskɨdɨ, tum ja axøøꞌkpɨ yigaappɨ yꞌa̱mɨdɨp yjotpɨdɨp,  
\v 20 ja awa̱na̱x ja agojna̱x wyɨndsøꞌjkɨdɨp wyɨnja̱ꞌwɨdɨp, ja mɨkuꞌ tyunk ja kyamɨma̱a̱dɨp kyamɨꞌejttɨp. O pøngapøn myɨꞌekyɨdɨ, jaꞌayɨ tyajotkujkꞌa̱jttɨp ku ja myɨguꞌuk tyikjøꞌødɨ tyikya̱ꞌa̱xtɨ, øy ja myɨguꞌuk ttamɨꞌekyɨdɨ ja ñɨdsɨna̱a̱ꞌyɨn. Øy ja tigati ttatsepꞌɨxa̱ꞌa̱dɨ, kyøꞌøm jotkujkꞌa̱jtɨn ja jaꞌayɨ yꞌɨxaadyɨp, jaꞌayɨ ja chøkyꞌa̱jttɨp jøts ja wenk wɨnma̱a̱ꞌyɨngyøjxp abiky ñabyɨkta̱ꞌa̱gɨyɨdɨt.  
\v 21 Tyamɨꞌama̱ꞌa̱tꞌa̱jttɨp o tigati ja myɨguꞌuk, yikja̱a̱ꞌyꞌooꞌk yikja̱a̱ꞌgyudɨgøøky tyunkꞌa̱jttɨp, ja amuꞌukyꞌa̱jtɨn kawɨndiyꞌa̱jtɨn yikmajada̱ktɨp. Tum yøꞌøbɨ axøøꞌkpɨjøtpy yigaappɨjøtpy ɨdøꞌøn ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tyikna̱xtɨ. Ɨxya̱m meets ndukja̱ꞌmyech jadɨgojk, pønɨ pøn ya̱ꞌa̱tpɨ tsɨna̱a̱ꞌyɨn neꞌegɨ tpadump nɨwɨndem xøøw ja tkapa̱a̱ttɨt ja Dios kyutujk ma̱ ja yja̱a̱ꞌy ttanɨtanɨt. 
\p  
\v 22 Ku ja Espíritu Santo ndsɨna̱a̱ꞌyɨn xuuꞌmøꞌøyɨnt, wɨnets ɨdøꞌøn wyɨngaxɨꞌɨky ja tsojkɨn ja paꞌayoꞌowɨn nɨxem nɨya̱m, ndaxonda̱a̱jkɨndɨp ja Dios, jøts ja øyꞌa̱jtɨn nmøøtꞌa̱jtɨnt, nja̱ꞌgyujkandɨt nduda̱ꞌa̱kyꞌa̱jtɨnt, nꞌamɨguꞌukja̱a̱ꞌyꞌa̱jtɨnt, nꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱jtɨndɨt, jøts ja wɨnda̱a̱yꞌa̱jtk ngayiktuꞌunɨndɨt,  
\v 23 nmɨyujyꞌa̱jtɨndɨp ja nmɨguꞌuktøjktɨ jøts kaꞌap ja ngøꞌøm jaꞌ nyikmajada̱a̱jkɨndɨt. Nɨma̱ nɨwɨndem, nɨti kutujk adøm xkadatɨɨdyuꞌunɨnt yøꞌøbɨ øyja̱a̱ꞌyꞌa̱jtk.  
\v 24 Pøn ja Cristo jaꞌa̱jtɨyɨdɨp, tø døꞌøn ja ñamyayɨ tkrustsumgøjxnɨdɨ tukɨꞌɨyɨ ja kaꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱jtɨn midi yikmøøtꞌa̱jtp.  
\v 25 Pø tødam adøm ja Espíritu Santo ja jemchɨna̱a̱ꞌyɨn xjanchmøꞌøyɨdɨ, ¿tits ku adøm ɨdøꞌøn ja ngamɨbøjkɨndɨt pønɨ ma̱ ja xuuꞌwa̱a̱ꞌwa̱ꞌa̱ñɨndɨ? 
\p  
\v 26 Kaꞌap adøm ɨdøꞌøn nɨti nnadyamɨkajxɨnt, nɨti nganadyamɨꞌajkɨyɨndɨt. Jagam jɨxkøꞌøm nꞌɨxwejtsɨnt ja tamɨꞌama̱ꞌa̱tꞌa̱jtk. 
\c 6  
\s1 Nɨxem nɨya̱m nabyudøkɨyɨdɨ 
\p  
\v 1 Meets mɨguꞌuktøjktɨ, pøn ja Espíritu Santo yjaꞌ tmøøtꞌa̱jtkøxɨyɨdɨp, ku xnɨja̱wɨdɨt ku nɨduꞌuk ja mmɨguꞌuk ja pøky tø myɨmajada̱ꞌa̱gyɨyɨ, paꞌayoꞌowɨngøjxp meets ɨdøꞌøn ja xpudøkɨdɨt jatyɨ, jøts jadeꞌen tꞌawɨmbetɨdɨt ja øybɨ tsɨna̱a̱ꞌyɨn jadɨgojk. Mdabaja̱a̱ꞌña̱xtɨp ku meets nayɨdeꞌen jotmøñ wyɨnaty ja pøky mmɨmajada̱knɨyɨdɨ.  
\v 2 Nabyudøkɨyɨdɨ nɨxem nɨya̱m jøts nɨꞌamukɨ jadeꞌen xmɨmajada̱ꞌa̱ktɨt ja kaꞌøybɨ, jabɨ jadeꞌenxɨ døꞌøn wyɨnaty xpadundɨ sa̱m ja Cristo ja kyutujk tnɨgajpxy. 
\p  
\v 3 Pønɨ jaaxɨ pøn ja̱a̱ꞌy midi tyimñamyøja̱ꞌwɨyɨp, nugo ja køꞌøm ñawyɨnda̱a̱yꞌatyɨ.  
\v 4 Nɨduꞌuk nɨduꞌuk adøm ɨdøꞌøn køꞌøm nnɨja̱ꞌwandɨt ku ja ndsɨna̱a̱ꞌyɨn nyikna̱jxyɨndɨ øy; kuts øy ñayja̱wɨyɨt køꞌøm ɨdøꞌøn ja chɨna̱a̱ꞌyɨn ja ñadyaꞌaja̱wɨyɨt, kaꞌap ja myɨguꞌuk yjaꞌ ttatøjkɨyɨt.  
\v 5 Kɨjaꞌ adøm ɨdøꞌøn ndsɨna̱a̱ꞌyɨn nga̱jpx nɨwa̱a̱jtsɨn Dios wyɨngujkp. 
\p  
\v 6 Tabudøkɨdɨ ja mbɨkta̱ꞌa̱ky pøn ja øgyajpxy ømyadya̱ꞌa̱ky ña̱nkyꞌejxɨyɨp. 
\p  
\v 7 Kidi køꞌøm mnawyɨnda̱a̱yꞌatyɨdɨ, jabɨ kaꞌaxɨ ja Dios jadiꞌiñɨ yiktañ pøn ja nugo taguya̱twa̱jnɨp. Ku tigati nꞌukneejpɨnt, nay jaꞌayɨ døꞌøn nꞌejxmukojmamp nbøkmukojmamp ku ja xøøw ja jumøjt wyɨnaty tpa̱tnɨ.  
\v 8 Nayɨdeꞌents ɨdøꞌøn ja tsɨna̱a̱ꞌyɨn: ku pøngapøn jaꞌabɨ tsɨna̱a̱ꞌyɨn nugo tpaduñ midi ja ñeꞌkx ja kyojpk jaꞌayɨ yꞌamɨdøøpy, ja oꞌjkɨn tɨgøꞌøyɨn ɨdøꞌøn ja wyɨnaty pyøkmujknɨp kyonmujknɨp ku ja tɨɨdyuꞌunɨn myeꞌent kyɨda̱ꞌa̱kt. Pønts jadeꞌen tpadump sa̱m ja Espíritu Santo ñadyamɨdsøkyɨyɨ, nay jaꞌayɨ døꞌøn køꞌøm moꞌojɨyɨdɨp ja jujkyꞌa̱jtɨn xemɨkøjxp.  
\v 9 Kaꞌap adøm ɨdøꞌøn ja xwɨndsejpɨndɨt ku ja øybɨ tsɨna̱a̱ꞌyɨn nna̱nkyꞌejxɨndɨt, ku jadeꞌen nduꞌunɨndɨt xjats ɨdøꞌøn nyikmøꞌøyɨndɨt ja kawɨnmaabyɨ kunuuꞌkxɨn.  
\v 10 Paty meets ɨdøꞌøn xunꞌett, jøts pøngapøn xpudøkɨdɨt wɨnjaa wɨndsojk pønɨ juunɨ pya̱a̱tꞌatyɨ. Jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn neꞌegɨ mguidyimyja̱ꞌdyɨgøꞌødyɨp midi adøm nmɨguꞌukꞌa̱jtyɨndɨp tuꞌukpɨ janchja̱ꞌwɨngøjxp. 
\s1 Ku ja Pablo kya̱jpxꞌaba̱jtɨñɨ xjats yꞌuka̱jpxwejnɨ yꞌuka̱jpxpooꞌkxnɨ 
\p  
\v 11 Køꞌøm meets ɨxya̱m yikxon ndyimñɨjayɨ sa̱m ɨdøꞌøn pya̱a̱tꞌatyɨ jøts yikxon xja̱ꞌgyukɨdɨt. Ejxtɨ ma̱ba̱a̱t øts yø nja̱ꞌa̱y myøjɨ.  
\v 12 Yøꞌøbɨ ja̱a̱ꞌy pøn meets mdaguwa̱ꞌa̱nɨyɨdɨp ja ejxpajtɨn neꞌkxkøjxp, jaꞌagøjxp ja ttundɨ jøts ja øy yikꞌejxtɨt yiknɨmadya̱ꞌa̱ktɨt jøts kaꞌap jadeꞌen pøn chepꞌejxɨyɨdɨt chepja̱wɨyɨdɨt ku jeexyɨp ja Cristo yjaꞌ jaꞌayɨ tna̱nkyꞌɨxpøjkɨyɨdɨ ku tø xkuꞌoꞌjkandɨ kruskøjxp.  
\v 13 Øy ja ejxpajtɨn neꞌkxkøjxp tjamøødɨdɨ, kaꞌats ɨdøꞌøn kaꞌpxy køꞌøm tpadundɨ midi ja Moisés kyutujk ñɨgajpxpy. Kuwa̱nɨ meets ja mdukupøkwa̱ꞌa̱ñɨyɨ ja ejxpajtɨn neꞌkxkøjxp, jøts ja jadeꞌen jaꞌayɨ ñadyaꞌaga̱jpxɨyɨdɨt ñadyaꞌøyja̱wɨyɨdɨt ku meets ja yjaꞌ tø xpadøjkɨnɨyɨdɨ.  
\v 14 Jøts øts kaꞌap ø nɨti nnadyamɨkexyɨyɨ, jaꞌayɨ øts tuꞌugyɨ nmøkꞌa̱jtɨnꞌajtpy ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo tø xkuꞌoogɨ kruskøjxp. Paty øts ja yigaappɨ na̱xwiiꞌñɨt tsɨna̱a̱ꞌyɨn ngaꞌukmøkpɨkta̱knɨ, nɨkaꞌap øts ja nayɨdeꞌen xukmɨmajada̱knɨ.  
\v 15 Jaa kuxɨ adøm ja Cristo Jesús møøt nnamya̱a̱jyɨndɨ, nɨti kyawa̱ꞌa̱ñ pønɨ jam ja nmøøtꞌa̱jtyɨndɨ ngamøøtꞌa̱jtyɨndɨ ja ejxpajtɨn neꞌkxkøjxp; jaꞌ ɨdøꞌøn neꞌegɨ tump pønɨ tø ja axøøkpɨ nꞌɨxma̱jchɨndɨ jøts ja ndsɨna̱a̱ꞌyɨn tø nyiktɨga̱jchɨndɨ.  
\v 16 Wan ja tpa̱a̱ttɨ tkupøktɨ ja øyꞌa̱jtɨn kunuuꞌkxꞌa̱jtɨn pøn ya̱ꞌa̱t wɨnma̱a̱ꞌñ tpadundɨp, jøts møøt ja israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ pøn ɨdøꞌøn ja Dios tyimyjaꞌa̱jtɨyɨdɨp. 
\p  
\v 17 Ɨxya̱m ø nnɨgajpxy jøts kaꞌap øts pøn xyiktuuꞌdukt ku nnɨga̱jpxt ja Cristo yꞌɨxpøjkɨn; jabɨ ya̱mxɨ øts nmøøtꞌaty ja ejxpajt ku tø nyikwøpy nyiktsiiky ku øts ja Cristo ngudanɨ. 
\p  
\v 18 Meets mɨguꞌuktøjktɨ, jadeꞌen ø nwa̱ꞌa̱ñ jøts xpa̱a̱ttɨt xemɨkøjxp ja Dios kyunuuꞌkxɨn. Tɨɨgyajpxy ɨdøꞌøn, jadeꞌen ɨdøꞌøn ja yja̱tt.