\id ACT  
\h HECHOS 
\toc1 SA̱ CHƗNAADYƗ JA JESÚS KYUDANAABYƗ 
\toc2 HECHOS 
\toc3 Hch. 
\mt1 SA̱ CHƗNAADYƗ JA JESÚS KYUDANAABYƗ 
\c 1  
\s1 Ku ja Dios Teety ttamɨwa̱nda̱a̱gɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ja Espíritu Santo 
\p  
\v 1 Mɨguꞌuk Teófilo, ja nøky midi øts ojts nja̱ꞌa̱y mɨjawyeen, jaꞌ øts jap nguja̱ꞌa̱yɨgyøjx ti jaty Jesús tyuun ku ja tpadøjkɨyɨɨꞌñ ja tyunk, sa̱ jaty ja tyikꞌɨxpɨjky  
\v 2 kunɨm ja cha̱jpajtnɨ. Ku ja wyɨnaty kaꞌanɨm ñijkxy jap tsa̱jpjøtpy, wɨnets ja jawyeen twɨwejtskɨjxy twɨgongɨjxy ja ja̱a̱ꞌy pøn ɨdøꞌøn ja wyɨnaty nadyagugaxwa̱jnɨyɨp, ojts ja tka̱jpxwijy sa̱ jaty ɨdøꞌøn ja yꞌadøꞌøtstɨt ku ja tyuꞌundɨt, Espíritu Santo ja ja̱ꞌgyujkɨn ja møøjyɨdɨ.  
\v 3 Xjats ku ja Jesús wyɨnaty tø yjaꞌooꞌknɨ, ojts ja tpa̱a̱ty ja kyudanaabyɨ jadɨgojk jadeꞌeñɨm sa̱yɨm ɨdøꞌøn ja yja̱a̱ꞌyꞌatyɨn, wɨxijkxyøøw ja jam ña̱nkyꞌejxɨyøø, jøts ja jadeꞌen wa̱ꞌa̱ts ttukꞌixy ja tɨyꞌa̱jtɨn ja kyudanaabyɨ ku ja ejtp yjujkyꞌaty; jadeꞌen ɨdøꞌøn ja jam ttukmadoogɨjxy ja kyudanaabyɨ sa̱ jaty ja yꞌejxɨ tyɨyɨ, ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 4 Ku døꞌøn ja jadeꞌen tja̱a̱kmøøtsɨna̱a̱y ja kyudanaabyɨ jøts ja tꞌaneꞌjmy jøts ja kaꞌap ñøjkxtɨt ma̱ ja ka̱jp txøøwɨ Jerusalén. Yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Mꞌawejxtɨp ɨdøꞌøn jaꞌ midi øts nDeety tø mdamɨwa̱nda̱ꞌa̱gyɨdɨ, midi kawɨna̱a̱k ojk meets tø ndamɨmadya̱ꞌa̱ky.  
\v 5 Janch ɨdøꞌøn jaꞌ ku ja Juan ttuktanøbejty ja nøø, jøts tsojk meets nøjkx nduktatøkɨdɨ ja Espíritu Santo. 
\s1 Ku ja Jesús cha̱jpejty 
\p  
\v 6 Xjats ku ja pyabøjkpɨtøjk jam wyɨnaty tø tmɨnabya̱a̱dyɨdɨ ja wyɨndsøn, wɨnets ja tyiktøødøø jøts ja tnɨmaadyøø: 
\p ―Wɨndsøn, ¿ya̱mnɨm ɨnet ja Israelɨt ka̱jp xmoꞌot jøts ja køꞌøm jadɨgojk ñayꞌanaꞌamɨyɨdɨt, jøts ja køꞌøm ña̱nkyutujkxɨyɨdɨt pønɨ ti ja køꞌøm tyunwa̱ndɨp? 
\p  
\v 7 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Kaꞌ meets ja mba̱a̱tꞌatyɨ jøts meets ja xnɨja̱wɨt pønɨ juunɨ ja Dios Teety jadeꞌen yꞌadøꞌøtst, pønɨ ti xøøw pønɨ ti poꞌ ja jadeꞌen ttunwa̱ꞌa̱nt. Jaꞌ ja tuꞌugyɨ tnɨja̱ꞌwɨp, jøts jaꞌ tuꞌugyɨ tmøøtꞌa̱jtp ja møkꞌa̱jtɨn jøts ja jadeꞌen ttuꞌunt.  
\v 8 Ku meets ja Espíritu Santo wyɨnaty tø mnɨmiñɨ, wɨnets meets ja nøjkx jatyɨ mmøꞌøyɨ ja møkꞌa̱jtɨn jøts øts xnɨgaꞌamaꞌadyɨt jawyeen jam Jerusalén, nayɨdeꞌenmɨ tukɨꞌɨyɨ wɨneꞌenɨn jam chøønɨdɨ Judeɨt etjotp, sa̱m nayɨdeꞌen jam Samariɨt etjotp, wɨnetnɨmts øts xnɨgaꞌamaꞌadyɨt ømya̱dsowɨ ma̱ba̱a̱t na̱xwiiꞌñɨt yꞌøjx yꞌoojk. 
\p  
\v 9 Tø ja Jesús wyɨnaty jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ, wa̱ꞌa̱ts ɨdøꞌøn ja pyabøjkpɨtøjk ja wyɨnaty ɨxjam yꞌijxyɨ ku ja cha̱jpejty; jøts ja jadiꞌiñɨ yoots yikꞌadɨgøꞌøñɨyøø, jøts ja pyabøjkpɨtøjk ja jadeꞌen nɨma̱ kyaꞌukꞌejxpa̱jtnɨyøø.  
\v 10 Ɨxjam ɨdøꞌøn ja wyɨnaty øy pyatꞌejxtɨ ku ja Jesús jadeꞌen cha̱jpejty, wɨnets ya̱a̱ꞌdyøjk namajtsk adsuꞌjky kyaxøꞌktøø ma̱ ja jam wyɨnatyɨ, a̱nkɨlɨs jaꞌadɨ, jøts tumboop wet ja wyetꞌa̱jttɨp,  
\v 11 xjats ja yɨdeꞌen ñɨma̱a̱jyɨdøø: 
\p ―Meets Galileꞌɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, ¿tiku yø tsa̱jp jadeꞌen xpatꞌejxtɨ? Tøxɨ xꞌejxtɨ ku ja Jesús tø pyatøkɨ jap tsa̱jpjøtpy, ¿kidi? Nayɨdeꞌen ja nøjkx jadɨgojk myiñ sa̱ ja tø pyatøkɨ tsa̱jpjøtpy. 
\s1 Ku ja Matías yikpɨkta̱a̱jky jøts ja tkudanɨt ja Judas ooꞌkpɨ 
\p  
\v 12 Xjats ja jam kojpkøjxp chooꞌndøø midi txøøwꞌa̱jtp Olivos, jøts ja ojts ñøjkxtɨ Jerusalén, jadeꞌenɨn ja ojts tnɨyøꞌøyɨdɨ waanɨ sa̱ ja yøꞌødyɨ ku ja pooꞌkxɨn xøøw tpa̱a̱ty.  
\v 13 Xjats ku døꞌøn ja jam yja̱ꞌttøø ka̱jpjotp, wɨnets ja kyøxpajttøø jap nɨpatøkijxpy ma̱ ja Pedro jam wyɨnaty tø yja̱ꞌta̱ꞌa̱ktɨ møøt ja Jacobo, møøt ja Juan, møøt ja Andrés, møøt ja Felipe, møøt ja Tomás, møøt ja Bartolomé, møøt ja Mateo, jøts møøt ja yjaduꞌukpɨ Jacobo pøn ja Alfeo yꞌuꞌnkꞌajtpy, jøts møøt ja Simón zelote, jøts nayɨdeꞌen møøt ja Jacobo yꞌuch Judas.  
\v 14 Nɨdukɨꞌɨyɨ døꞌøn ja jam jadeꞌen xyɨmɨnamyukyɨdɨ jøts ja Diosꞌajotꞌa̱jtmuktɨ jøts ja wyɨnma̱a̱ꞌñ ja tuꞌugyɨ tyikꞌettɨ møøt ja Jesús myɨguꞌuktɨ, møøt ja María midi ja tya̱a̱kꞌajtpy, jøts møøt nayɨdeꞌen wɨna̱a̱gɨn ja tøꞌøxyøjktɨ, jadeꞌen ɨdøꞌøn ja jam wyɨnaty xyɨmɨdiosꞌajotꞌa̱jtmuktɨ. 
\p  
\v 15 Xjats ɨdøꞌøn ja Pedro wɨnetꞌet tyanaagyukɨyɨɨꞌñ jam ja̱a̱ꞌy agujkp pøn tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Jesús, jam ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy wyɨnatyɨ nɨmagøꞌpxy ja eeꞌpxɨndɨ, jøts ja Pedro jadeꞌen kya̱jpxwaꞌkxy: 
\p  
\v 16 ―Meets mɨguꞌuktøjktɨ, tø døꞌøn ja jadeꞌen yjanchjaty sa̱ ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ, ku ja Espíritu Santo jap jadeꞌen køꞌøm wya̱a̱ñ, midi ja David kya̱jpxna̱jx ku ja ojts tnɨmadya̱ꞌa̱ky ja Judas, jaꞌ pøn tuuꞌwa̱a̱w ja ja̱a̱ꞌy jøts yikma̱tst ja Jesús.  
\v 17 Øøts ɨdøꞌøn nmɨguꞌuk jaꞌ ja Judas pøn ɨdøꞌøn jadeꞌen adøøjts, nayɨ ya̱ꞌa̱tpɨ tunk ja yꞌijty tyumpy midi øø ndumpy.  
\v 18 Xjats ja ñøjkxna̱a̱ jøts ja ojts tjuy na̱a̱jx, ja meeñ ja tyagujuuy midi ja ojts yiktamɨjuy ku ja Jesús ja jadeꞌen tkøya̱jky; jøts ja nay jam kyɨda̱a̱y, wɨnets ja køꞌøm ñañajtskuwojpɨyøø, jøts yjoojt ja kyɨꞌjch jøts ja tyɨɨnch pyɨdsømgɨjxy.  
\v 19 Xjats ja ja̱a̱ꞌy ja jadeꞌen tnɨja̱ꞌwɨdøø pøn jam wyɨnaty tsɨnaadyɨp Jerusalén, wɨnets ja tyikxøbajttøø ja na̱a̱jx Acéldama, midi tyijpy Nɨꞌjpkya̱m, jadeꞌen ja ttejttɨ ku kyøꞌøm ayuujk ja tka̱jpxtɨ.  
\v 20 Jøts ja David yɨdeꞌen jap ja nøky tyikwa̱ꞌa̱ñ ma̱ ja Salmos jap yikuja̱ꞌa̱yɨ: 
\q1 Wan ja tyøjk aba̱k ttañ, 
\q1 wan jap pøn tkidyimchøønɨ. 
\q1 Wan tmajtstuꞌuty tyunk jøts jaduꞌuk ja ja̱a̱ꞌy tyøkɨt tumbɨ. 
\p  
\v 21 ’Paty øøts ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy nɨduꞌugɨn nyiktunwa̱ꞌa̱ñ pøn øøts jeky tø xpawɨdity, wɨneꞌen øøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ya̱ tø xꞌatsmøøtsøønɨ,  
\v 22 jaayɨp øøts yø jadeꞌen xmøøtwɨdity ku nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja Juan ojts yiknøbetyɨ, kunɨm ja tø pyatøkɨ jap tsa̱jpjøtpy. Paty øøts ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy nɨduꞌugɨn ndsøky, jøts øøts yø møøt nga̱jpwa̱ꞌkxt ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tø pyɨdsimy jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy. 
\p  
\v 23 Ku ja Pedro jadeꞌen wya̱a̱ñ, xjats ja twɨꞌejxtøø namajtsk ja ja̱a̱ꞌy pøn ja nɨduꞌugɨn pyɨkta̱ꞌa̱kwa̱ndɨp: ja José ojts yikwɨwich pøn tɨgøøk ja xyøøw, Barsabás ja yiktijy jøts nayɨ yiktejp Justo, ja Matías ja ojts møøt yikwɨwich.  
\v 24 Xjats ja ja̱a̱ꞌy yɨdeꞌen tꞌajotꞌa̱ttøø ja Dios Uꞌnk: 
\p ―Nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo, mets mnɨja̱ꞌwɨp sa̱ jaty pøn jaduꞌuk jaduꞌuk wyɨnmay, yø ja̱a̱ꞌy ɨxa øøts tø nwɨwich namajtsk, tuknɨja̱ꞌwɨk øøts pønɨ pøn me mdsøjkpy,  
\v 25 wan ja tunk ttuñ midi ja Judas tø tmajtstuꞌuty, jaꞌagøjxp ku tø pyøktyuñ jøts ja tø ñijkxy jap ma̱ ja pya̱a̱tꞌatyɨ. 
\p  
\v 26 Wɨnets ojts nɨduꞌuk yikpɨkta̱ꞌa̱ky ja ñamajtskpɨ ja̱a̱ꞌy, ja Matías ojts tyaja̱ꞌa̱dyɨyɨ ja tunk, wɨnets ja ojts yiktabuwetsɨ ja ñɨmaktuꞌukpɨ ja̱a̱ꞌdyɨ pøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo tkudanaadyɨp. 
\c 2  
\s1 Ku ja Espíritu Santo myiiñ 
\p  
\v 1 Ku ja Pentecostés xøøw tpa̱a̱jty, tyimwyɨnetꞌet ɨdøꞌøn ja Jesús kyudanaabyɨ wyɨnaty nɨdukɨꞌɨyɨ tø ñamyukyɨdɨ jap tøjkjøtpy  
\v 2 ku adsuꞌjky tmadoodøø jøts ku yꞌamuꞌuy jadeꞌen sa̱m ku møk pyøjyɨn, japts tsa̱jpjøtpy chøøñ, jøts ja tøjk jam amuum ñojkta̱a̱jky ma̱ ja jam wyɨnaty tø ñamyukyɨdɨ.  
\v 3 Wɨnets ja jadeꞌen tꞌejxpa̱ttɨ ejxɨm ja jøøn yowɨn, tuꞌuk tuꞌuk ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tmøøtꞌa̱ttɨ kyuba̱jkp. Ja tuꞌukpɨ jøøn ɨdøꞌøn wyɨnaty tø ñawyaꞌkxyɨ.  
\v 4 Xjats ja nɨdukɨꞌɨyɨ tyatøjkɨyɨdøø ja Espíritu Santo, jøts wenk ayuujk ja jatyɨ tka̱jpxtøø sa̱ jaty ja pøngapøn yikꞌawijyɨ ja Espíritu Santo. 
\p  
\v 5 Jamts ɨdøꞌøn wyɨnetꞌet ja ja̱a̱ꞌy wyɨnatyøø jam Jerusalén pøn nayɨ israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, ja ku abikya̱jp chɨnaañɨdɨ, kaꞌap ja jam wyɨnaty yꞌukuga̱jpꞌa̱jtnɨdɨ.  
\v 6 Ku ja jadeꞌen tmadoodøø yꞌamuꞌuy kyɨda̱ꞌa̱ky, wɨnets ja tꞌanøjkxɨdøø ma̱ ja tmadoodøø yꞌamuꞌuy, kuts jam yja̱ꞌttøø, kaꞌap ja jam yꞌukwɨnma̱a̱ꞌnbya̱tnɨdɨ, jaꞌagøjxp ku ja tmadoodøø ja yꞌayuujk yika̱jpxtɨ, pønɨ sa̱ jaty ja nɨduꞌuk nɨduꞌuk tꞌayuujkꞌa̱ttɨ. (Jadeꞌen ja kya̱jpxwa̱ꞌkxtøø ja ja̱a̱ꞌy pøn tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo.)  
\v 7 Xjats ja jadiꞌiñɨ myondɨ yꞌooktɨ, jøts ja xem ya̱m nawya̱jnɨdøø: 
\p ―¿Ti kidi ja Galileꞌɨtja̱a̱ꞌyɨp ya̱ꞌa̱ttɨ ɨxa jadeꞌen kya̱jpxtɨ?  
\v 8 ¿Sudso yø jadeꞌen tka̱jpxtɨ yø ayuujk midi adøm nɨduꞌuk jaty ngajpxyɨndɨp, sa̱ jaty pøngapøn ja yꞌayuujk tø tꞌanɨwejɨ?  
\v 9 Ɨxa ja ja̱a̱ꞌy ɨxya̱mdɨ pøn kuga̱jpꞌa̱jttɨp jam Partia, jam Media, jam Elam, ma̱ Mesopotamia, jam Judea, jam Capadocia, jam Ponto, jam Asia,  
\v 10 jam Frigia, jam Panfilia, jam Egipto, ma̱ jaty ka̱jp jam Africa, jamba̱a̱t yø kyuga̱jpɨdɨ jam Cirenɨt ka̱jp ɨxkøꞌøm. Nay jats ja romanostɨ pøn ya̱ tø kyaꞌaxtɨ, pønts ya̱ tø yjagakaꞌaxtɨ tø ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tpadøjkɨñɨdɨ.  
\v 11 Nay jaa ja ja̱a̱ꞌy ya̱ tø yja̱ꞌa̱ttɨ midi tsooꞌndɨp jam Creta, jam Arabia; nɨdukɨꞌɨyɨ yø jadeꞌen tø nmadøøꞌyɨndɨ ku yø tnɨga̱jpxtɨ tnɨmadya̱ꞌa̱ktɨ ja Dios myøkꞌa̱jtɨn, jøts jadeꞌen xmɨgajpxyɨndɨ sa̱ adøm nꞌayuujk nɨduꞌuk nɨduꞌuk. 
\p  
\v 12 Jadeꞌen ja nawya̱jnɨdøø, nɨgyuma̱a̱p ɨdøꞌøn tyimyja̱ꞌwɨdøø, jadiꞌiñɨ ja kyaꞌukwɨnma̱a̱ꞌnbya̱tnɨdɨ xjats ja xem ya̱m ñañɨma̱a̱jyɨdøø ti døꞌøn tuujnɨp. 
\p  
\v 13 Jamts ja ja̱a̱ꞌy jaduꞌuktɨ pøn ttaxektɨp, yɨdeꞌen ja ñawya̱a̱ꞌmɨyɨdɨ: 
\p ―Mujkɨdɨp yø ja̱a̱ꞌy, paty yø jadeꞌen yꞌamuꞌugyɨka̱jpxtɨ. 
\s1 Ku ja Pedro ojts kyajpxy jam mayja̱a̱ꞌy agujkp 
\p  
\v 14 Ku døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen ñawya̱jnɨdøø, wɨnets ja Pedro wya̱ꞌkukɨdøø møøt ja ñɨmaktuꞌukpɨ myɨguꞌuk, jøts møkꞌampy tmɨgajpxy ja mayja̱a̱ꞌy, jøts tnøjmɨ: 
\p ―Meets Judeɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, jøts nayɨdeꞌen nɨdukɨꞌɨyɨ pøn jaty ya̱ tsɨnaadyɨp Jerusalén, ukja̱ꞌgyukɨdɨ yikxon midi øts ɨxya̱m nnɨga̱jpxwampy.  
\v 15 Kaꞌap øøts nmuꞌugyɨ sa̱ meets nugo mjawɨnmay, nɨpøn jøpyɨ kyamuꞌugyɨ, apenɨ xøøw ɨxa pyetynɨm.  
\v 16 Ja̱jtp ɨdøꞌøn ɨxya̱m jadeꞌen sa̱m ja Dios Teety tnɨma̱a̱y ja kyugajpxy, pøn txøøwꞌa̱jt Joel, ku ja jadeꞌen wya̱a̱ñ: 
\q1  
\v 17 Ku wyɨnaty ja na̱xwiiꞌñɨt tyɨga̱tswa̱nɨ, 
\q1 wɨnets øts jaꞌabɨ xøøw møkꞌampy ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy nduktatøkɨt ja nꞌEspíritu Santo ømya̱ga̱jpɨ; 
\q1 nyikugajpxyꞌa̱tp øts ja mutskuna̱ꞌjktøjktɨ, 
\q1 jøts ndukwɨnguma̱ꞌa̱p øts ja wa̱jtyøjktɨ kiixyɨꞌɨdɨ sa̱ wyɨnaty yja̱twa̱ꞌa̱ñ ya̱ na̱xwiiñ, 
\q1 jøts nayɨ xwɨnguma̱ꞌa̱dɨp øts ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ. 
\q1  
\v 18 Xjats øts nay jaꞌabɨ xøøw møkꞌampy nøjkx nduktatøkɨdɨ ja nꞌEspíritu Santo jaꞌabɨ døꞌøndɨ, pøn øts njaꞌ wyɨnaty amumjoojt xpadunwa̱jnɨyɨdɨp, 
\q1 jaꞌats øts nꞌayuujk nøjkx møkꞌampy xka̱jpxwa̱ꞌkxɨyɨdɨp, øy ja yjaya̱a̱ꞌdyøjkɨ øy ja yjatøꞌøxyøjkɨ. 
\q1  
\v 19 Na̱nkyꞌejxɨp øts jam tsa̱jpwemp ja nmɨla̱grɨꞌa̱jtɨn, 
\q1 jøts nayɨdeꞌen ya̱ na̱xwiiñ nna̱nkyꞌejxɨt ku ja nɨꞌjpy yøꞌøty, jøts ja jøøn myeꞌent, wɨnets yjojkta̱ꞌa̱tst. 
\q1  
\v 20 Jøts ja xøøw yꞌookt, jøts ja poꞌ nɨꞌjpyɨn kyaxøꞌøkt, 
\q1 ku døꞌøn jadeꞌen yja̱tt wɨnets ø nmeꞌent, pø øtsxɨ mee xwɨndsønꞌa̱jtp, 
\q1 jøts nyikja̱tt ja xøøw sa̱m nɨjuunɨ xkaꞌejxtɨnɨm. 
\q1  
\v 21 Jøts nɨdukɨꞌɨyɨ pønɨ pøn jaty ø xmɨnuuꞌkxa̱kp, jaꞌats ø nyiknɨtsoꞌokꞌa̱ttɨp. 
\m Jadeꞌen ja Joel ja Dios kyajpxy yꞌayuujk tyikna̱jxøø. 
\p Xjats ja Pedro yɨdeꞌen tja̱a̱knɨma̱a̱y ja myɨguꞌuk: 
\p  
\v 22 ―Ja̱a̱kꞌukmadowdɨ meets Israelɨt ja̱a̱ꞌy midi øts nja̱a̱knɨga̱jpxwampy: Ja Jesús Nazaretɨt ja̱a̱ꞌy, tø ja Dios Teety ja myøkꞌa̱jtɨn myøꞌøyɨ, jøts janch tsuj janch møj ja mɨla̱grɨ ttuñ, jøts may ja ejxa̱ꞌa̱ñ jadeꞌen mmøꞌøyɨdɨ Dios Teety myøkꞌa̱jtɨngøjxp, paty xnɨja̱wɨdɨt ku ja Dios Teety møøt yꞌity.  
\v 23 Xjats ku meets ojts myikømøꞌøy, ti nduuꞌnɨmp, tø yjaty kyubety tukɨꞌɨyɨ pønɨ sa̱ ja Dios Teety køꞌøm tpɨkta̱a̱jky jekyɨp, jøts nay jaꞌ meets ojts xmach jøts xtsumdøø xɨɨdyøø, jøts ja kaꞌøybɨ ja̱a̱ꞌy xukyikꞌooktɨ jam kruskøjxp.  
\v 24 Xjats ja Dios Teety ojts jadɨgojk tyikjujkpyiky, jøts tyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsɨɨmy jap ooꞌkpɨ jutjøtpy; jaꞌagøjxp ku kaꞌ pya̱a̱tꞌatyɨ jøts ja oꞌjkɨn xemɨkøjxp tkupøkt.  
\v 25 Yɨdeꞌen ja rey David ojts ja Dios Teety yikugajpxyꞌatyɨ sa̱ ja Jesús kyajpxy yꞌayuujk: 
\q1 Mets Teety, ejtp me møøt njujkyꞌaty mꞌaga̱ꞌngyøꞌampy; 
\q1 jøts kaꞌap øts pøn xꞌadsøꞌøgɨt. 
\q1  
\v 26 Paty øts nꞌanmɨja̱ꞌwɨn janch jotkujk nnayja̱wɨyɨ, jøts øts ja nxonda̱a̱jkɨn jadeꞌen nnɨgajpxy. 
\q1 Øy nꞌookt, kaꞌ ti jotmay njagyapt; 
\q1  
\v 27 jaꞌagøjxp ku mets kaꞌap ja nꞌanmɨja̱ꞌwɨn xyikta̱ꞌa̱nt ma̱ ooꞌkpɨ yjaꞌ tya̱ndɨ, 
\q1 jøts nɨkaꞌap øts nnɨneꞌkx xyikwɨndɨgøøjyɨyɨt, pø øtsxɨ me xtsøkyꞌa̱jtp. 
\q1  
\v 28 Tø øts xuknɨja̱wɨ ku njujkpyøkt jadɨgojk ku wyɨnaty tø nꞌøøky, 
\q1 jøts nayɨdeꞌen xyikxonja̱tt ku mets xemɨkøjxp nmøøtꞌett. 
\m Jadeꞌen ja David tyikna̱a̱jx ja Jesús kyajpxy. 
\p Xjats ja Pedro tja̱a̱knɨma̱a̱y yɨdeꞌen ja myɨguꞌuk: 
\p  
\v 29 ―Mɨguꞌuktøjktɨ, wa̱ꞌa̱ts yiknɨja̱wɨ ku adøm nꞌa̱pteetyꞌamøj David ojts yꞌøøky jøts ña̱xøkɨyɨɨꞌñ, nay ja nꞌijxyɨndɨ ma̱ ja yjut ma̱ ojts ña̱xøkɨ.  
\v 30 Ja David, jaꞌ Dios kugajpxyꞌa̱jtɨyøø jøts ñɨja̱ꞌwɨp sa̱ wyɨnaty ja Dios møk wya̱nda̱ꞌa̱ky, ku wyɨnaty tuꞌuk yꞌa̱p yikpɨkta̱ꞌa̱ky yiknɨtsokpɨ ya̱ na̱xwiiñ, jøts nayɨdeꞌen yikutukt sa̱mɨ David kyutujkɨn.  
\v 31 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja David jekyɨp tnɨja̱wɨ, jøts jadeꞌen tnɨgajpxy ku ja Cristo yjujkpyøkojmɨt jøts nɨ ja ñɨneꞌkx kyawɨndɨgøꞌøty.  
\v 32 Pøn ja David ñɨga̱jpx ñɨmadya̱a̱jk, ja Jesús ɨdøꞌøn jaꞌ, jaꞌ ɨdøꞌøn ja Dios Teety tø yikjujkpyikyɨ, pø tøxɨ øøts ja wa̱ꞌa̱ts nꞌixy, pø tøxɨ øøts ja wa̱ꞌa̱ts nnɨja̱wɨ.  
\v 33 Jøts ja Dios Teety ja nayɨdeꞌen yiktsa̱jpajtøø jøts pyɨkta̱a̱jkøø yꞌaga̱ꞌngyøꞌampy, jøts jadeꞌen ja møj kutujk myøꞌøyɨyɨ; jøts jaꞌ tkajxp ja Espíritu Santo ya̱ na̱xwiiñ midi ja Dios Teety wyɨnaty køꞌøm tø twa̱nda̱ꞌa̱ky, jøts jaꞌ ɨdøꞌøn ja myøkꞌa̱jtɨn yøꞌ midi ɨxa mꞌejxtɨp mmadoodɨp.  
\v 34 Pø kidi ja Davidɨpxɨ køꞌøm tsa̱jpajt, jaꞌayɨ ku David ojts yɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ñ ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja Dios Teety yɨdeꞌen ñɨma̱a̱jyɨyɨ: 
\q1 “Ɨxa̱ꞌa̱k, jøts ø xputsøønɨt nꞌaga̱ꞌñꞌampy, 
\q1  
\v 35 jøts øts yø mmɨdsep nmɨmajada̱køxt.” 
\p  
\v 36 ’Meets Israelɨt ja̱a̱ꞌy kuwa̱nɨ nɨdukɨꞌɨyɨ kaꞌpxy xnɨja̱wɨdɨt, jøts ku ja Jesús pøn meets køꞌøm mdukyikruspajt ja abiky ja̱a̱ꞌy, jaꞌ yøꞌ pøn ja Dios ɨxya̱m tø køꞌøm tpɨkta̱ꞌa̱ky møj wɨndsøn jøts yiknɨtsokpɨ. 
\p  
\v 37 Ku døꞌøn jadeꞌen tmadowdɨ ja Pedro kyajpxy, wɨnets ja jotmay tyatøjkɨyɨdøø, xjats ja Pedro yiknɨma̱a̱y møøt ja ñɨmaktuꞌukpɨ myɨguꞌuk: 
\p ―Mɨguꞌuktøjktɨ, ¿sudsoꞌampy øø nduꞌunt? 
\p  
\v 38 Xjats ja Pedro tꞌadsojɨmbijty jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Yø mbøktyuꞌunɨn mmajtstuꞌuttɨp, jøts mnøbattɨt nɨduꞌuk jaty Jesús xyøøgøjxp, jøts jadeꞌen myikpojkpɨmaaꞌkxtɨt; jøts nayɨdeꞌen ja Dios Teety mduktatøkɨyɨdɨt ja yꞌEspíritu Santo.  
\v 39 Meets mꞌøyꞌa̱jtɨn yøꞌ, møøt mꞌuꞌnk møøt mꞌuna̱ꞌjktɨ, jøts nayɨdeꞌen pøn jaty jagam tsɨnaadyɨp; uk nɨdukɨꞌɨyɨts jaꞌadɨ pønɨ pøn jaty ja Dios Teety køꞌøm wyɨwetswampy. 
\p  
\v 40 Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja Pedro ojts tka̱jpxwijy ja ja̱a̱ꞌy, jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Majtstuꞌuttɨ yøꞌøbɨ ja̱a̱ꞌy pøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Dios yjaꞌ tkajanchja̱ꞌwɨdɨp. 
\p  
\v 41 Xjats ku ja Pedro jadeꞌen tnɨma̱a̱y, wɨnets ja ja̱a̱ꞌy ñøjkxtøø nøbajtpɨ pøn jaty tmɨbøjktøø ja Pedro yꞌayuujk; jaꞌabɨ xøøwts ja Jesús yjaꞌ ojts ñamayɨ nɨdɨgøøk mil.  
\v 42 Nɨdukna̱x ɨdøꞌøn ja tꞌɨxpøktɨ sa̱ ja Jesús kyudanaabyɨ yꞌawa̱ꞌa̱ndɨ, jotkujk ɨdøꞌøn ja jam tuꞌugyɨ chøønɨdɨ, jøts ku ñamyukyɨdɨ diosꞌajotꞌa̱jtpɨ, jøts ja tsa̱pkaaky tkaydɨ Jesús yꞌooꞌkɨngøjxp. 
\s1 Sa̱ chɨnaadyɨ ja myɨjawyeembɨ ja Jesús janchja̱ꞌwɨbɨdɨ 
\p  
\v 43 Xjats ja ja̱a̱ꞌy ñɨgyuma̱a̱p ɨdøꞌøn ja tja̱ꞌwɨdøø ku ja Jesús kyudanaabyɨ ja mamyɨla̱grɨ tna̱nkyꞌijxyɨdɨ.  
\v 44 Tuꞌugyɨ ja wyɨnma̱a̱ꞌñ ja tyikꞌettɨ pøn jaty ja Jesús yjaꞌ tpabøjkɨyɨp jøts ñadyagumayɨdɨ ja pyɨkta̱ꞌa̱ky;  
\v 45 jøts ttooktɨ pønɨ ti jaty pøn myøøtꞌajtpy, xjats jadeꞌen ja nɨmeeñ tyikwa̱ꞌkxɨdøø pønɨ sa̱ jaduꞌuk jaduꞌuk yjaꞌ kyaꞌity.  
\v 46 Jabom jabom ɨdøꞌøn ja jap ñamyukyɨdɨ møj tsa̱ptøjkjotp, jøts nayɨdeꞌen awɨngujk tøjkjøtpy, jøts ja cha̱pkaaky jap tyikwa̱ꞌkxtɨ, jøts jadeꞌen ejtnɨ xonɨ kyaydɨ, jøts jadeꞌen nɨpøn kyanamyøjpɨkta̱ꞌa̱gyɨyɨ.  
\v 47 Jøts ja Dios Teety jadeꞌen tjanchkajxa̱ꞌa̱ktɨ jøts ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy jadeꞌen yjanchøkyɨdɨ; jabom jabom ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tyikmayɨ ja yjaꞌ pøn jaty yikpojkpɨmaaꞌkxtɨp. 
\c 3  
\s1 Ku ja pakma̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy chokna̱a̱ 
\p  
\v 1 Tukꞌojk ɨdøꞌøn ja Pedro ojts tmøøtnijkxy ja Juan jam tsa̱ptøjkjotp, wyɨnaky xøøw ja ñøjkxtøø wɨneꞌenɨn ja ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty xyumɨnamyukyɨdøø diosꞌajotꞌa̱jtpɨ.  
\v 2 Jamts ɨdøꞌøn wyɨnaty tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy pøn ja tyeky ma̱ꞌa̱t. Ejtp ɨdøꞌøn ja jam xyumɨyikwa̱a̱nijkxy jam tsa̱ptøjk agøꞌøm ma̱ ja tsa̱ptøjkꞌa̱a̱w jam midi txøøwꞌa̱jtp Hermosa. Jamts ja myɨguꞌuk yikta̱a̱jnɨyɨ, jøts ja jam yiklɨmunsɨmuky ku jam pøn tyøkɨ tsa̱ptøjkjotp.  
\v 3 Xjats ku ja pakma̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy ojts tꞌejxpa̱a̱ty ja Pedro møøt ja Juan, ku ja jam wyɨnaty tyøkɨwya̱ꞌa̱ndɨ tsa̱ptøjkjotp, wɨnets ja tꞌamɨdøøy ja lɨmunsɨ.  
\v 4 Xjats ja Pedro møøt ja Juan twɨnꞌejxjøꞌøktøø ja pakma̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy, jøts ja Pedro wya̱a̱ñ: 
\p ―Wɨnꞌejxk øøts. 
\p  
\v 5 Xjats ja ja̱a̱ꞌy yjanchꞌejxjɨꞌjky, yɨdeꞌen ja wyɨnma̱a̱y, yikmoꞌop ɨdøꞌøn ja tijy øy ti yiin waan.  
\v 6 Wɨnets Pedro ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Kidi meeñɨp øø nmɨwɨdijtpy, jaꞌabɨ øø ndumpy midi øø xukmɨwɨdejtp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús pøn ojts chøønɨ jam Nazaret, pɨdøꞌknɨ jøts myøꞌøñɨt. 
\p  
\v 7 Xjats ja Pedro ja ja̱a̱ꞌy tma̱jch yꞌaga̱ꞌngyøꞌkøjxp jøts ja twejtsjɨꞌjky, jaꞌayɨ ja jadeꞌen ttuuñ wɨnets ja tyeky ja jatyɨ wya̱ꞌkmøkɨyɨɨꞌñ, jatyɨ tyekyoꞌkt ja myøkpɨjky.  
\v 8 Xjats ja pakma̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy jadeꞌen kanɨmøja̱a̱w yjanchwoꞌonjɨꞌjky, jøts ja tyanaagyukɨyɨɨꞌñ, jatyɨ ja ojts yøꞌøyjɨꞌɨky. Xjats ja tmøøtøjkɨdøø jap tsa̱ptøjkjøtpy, ñɨyukwoꞌonɨ ñɨcha̱jpwoꞌonɨ ja jap tꞌajotꞌaty ja Dios.  
\v 9 Nɨdukɨꞌɨyɨ ja̱a̱ꞌy ja ojts tꞌejxtɨ ku ja pakma̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy jadeꞌen yøꞌøy, jøts ku ja jadeꞌen tjanchtukmøja̱wɨ tjanchtukunuuꞌkxyja̱wɨ ja Dios.  
\v 10 Xjats ja ñɨgyuma̱a̱p tyimyja̱ꞌwɨdøø pø ma̱ ja tyimñayja̱ꞌwɨdøø ku døꞌøn jadeꞌen wyɨnaty tø yjaty. Ja̱ꞌwɨdɨp tsøꞌjkɨdɨp ɨdøꞌøn ja jamdɨ, kumɨ ñɨja̱ꞌwɨdɨp ja wyɨnaty ku ja yjaꞌajɨ pøn jam wyɨnaty xumɨyikmujkp jam tsa̱ptøjk agøꞌøm, ma̱ ja tsa̱ptøjkꞌa̱a̱w jam midi txøøwꞌa̱jtp Hermosa. 
\s1 Ku ja Pedro kya̱jpxwaꞌkxy jam møj tsa̱ptøjk agøꞌøm midi yiktejp Salomón Tyøjkweenk 
\p  
\v 11 Ja pakma̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy pøn ɨdøꞌøn wyɨnaty tø myøkpiky, kaꞌap ja tꞌukmajtstutnɨ ja Pedro jøts ja Juan, wɨnets ja ja̱a̱ꞌy pyujtmendøø ma̱ døꞌøn ja jam wyɨnatyɨ, jadiꞌiñɨ ja myondɨ tyuktɨ paty ja jam myendɨ tsa̱ptøjk agøꞌøm midi txøøwꞌa̱jtp Salomón Tyøjkweenk.  
\v 12 Xjats ku ja Pedro jadeꞌen ojts tꞌixy ja ja̱a̱ꞌy, wɨnets ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, ¿tiku ñɨgyuma̱a̱p xjawɨdɨ? ¿Tiku øø xwɨnꞌixy, yɨdeꞌen meets ɨdøꞌøn yja̱wɨ mwa̱nɨ, øøts ɨdøꞌøn yø xijy køꞌøm møkꞌa̱jtɨn tø nduktatsøꞌøky yø ja̱a̱ꞌy ku yø tø yøꞌøbyiky, uk jaꞌ øøts ɨdøꞌøn yø xijy tø nduktatsøꞌøky ku øøts ja Dios janchtsuj nꞌajotꞌaty?  
\v 13 Kaꞌap yjadeꞌenɨ, ja Dios Teety jadeꞌen tø tmøꞌøy møkꞌa̱jtɨn ja yꞌUꞌnk Jesús, ja Dios Teety pøn adøm nꞌa̱pteetyꞌamøj Abraham Diosꞌa̱jttɨp, møøt nꞌa̱pteetyꞌamøj Isaac, jøts nayɨdeꞌen møøt ja Jacobo. Jaꞌ yꞌUꞌnk ja myøkꞌa̱jtɨn jadeꞌen tmøøtꞌa̱jtp, ja Jesús pøn ja Dios Teety yꞌUꞌnkꞌajtpy, jaꞌ pøn meets mgøya̱jk jam yikutujkpɨ wyɨndum. Jøts ku ja Pilato ja wyɨnaty tjamajtstuꞌutwa̱ꞌa̱ñ, kaꞌats meets ja xna̱nkyikpɨdsøjmɨ.  
\v 14 Jaꞌ mee neꞌegɨ myikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøøm pøn wyɨnaty tø tyundɨgøy, jøts meets ja kaꞌap xna̱nkmyajtstuujttøø pøn wa̱ꞌa̱ts, pøn katundɨgøøpy nɨwɨneꞌenɨn.  
\v 15 Jadeꞌents meets ja xyikꞌøꞌjky ja yikjujkyꞌa̱jtpɨ. Jøts tø Dios ja jadɨgojk yikpɨdɨꞌɨgyɨ jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, tø øøts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen ndyimybya̱a̱ty ndyimyꞌixy, øøts ɨdøꞌøn ñamyayɨ nøjkxp testigɨ.  
\v 16 Jaꞌ ɨdøꞌøn yø ja̱a̱ꞌy jadeꞌen tø yikmøkpikyɨ ku yø tø tꞌajotꞌaty, ku yø tø tmøjpɨkta̱ꞌa̱ky ja Jesús. Mꞌijxyꞌa̱jttɨp mnɨja̱ꞌwɨdɨp yø pakma̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy jøts ku tø yikmøkpikyɨ, jøts ɨxa døꞌøn jadeꞌen xꞌejxtɨ møk møja̱a̱w. 
\p  
\v 17 ’Mɨguꞌuktøjktɨ, wa̱ꞌa̱ts øts ja nnɨja̱wɨ ku meets ja mwɨndsøn møøt mnabyudøjkɨyɨdøø, jøts meets ja Jesús xyikꞌooꞌktøø, nugo ja jadeꞌen xundøø, nɨ xkanɨja̱wɨ meets jaꞌ pø tigøjxp jadeꞌen mꞌadøtstøø. Kaꞌap meets ja xnɨja̱wɨ pø tidam meets ɨdøꞌøn mjatumpy.  
\v 18 Xjats ja Dios tø tjanchyikꞌaduky ja wya̱nda̱ꞌa̱ky ku myagya̱jpxna̱xpɨ ja tyikwa̱a̱ñ: jøts ku ja yiknɨtsokpɨ wyɨnaty jadeꞌen yꞌayoꞌomba̱a̱twa̱ꞌa̱ñ.  
\v 19 Paty mbøktyuꞌunɨn xmajtstuꞌuttɨt xyiktɨga̱tstɨt ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨn, ja̱ꞌmyatstɨ ja Dios Teety jøts ja tya̱kt ja øxyøøw ja øyjumøjt,  
\v 20 jøts ja tkaxt ja Jesús pøn ja wyɨnaty jekyɨp tø ttanɨbɨkta̱a̱gɨ jøts adøm ja xyiknɨtsoꞌokꞌa̱jtɨndɨt.  
\v 21 Øy ɨdøꞌøn ja Jesús ɨxya̱m ndejɨnt tø yjatañ jap tsa̱jpjøtpy, jaanɨm ku ja Dios Teety ja køꞌøm tyikꞌøyɨgyøxt pønɨ ti døꞌøn ja tyunwampy, jadeꞌen sa̱ ja myagyugajpxy ja køꞌøm tꞌaga̱jpxɨyɨɨꞌñ ku ja jadeꞌen wya̱ndøø pøn jaty tsɨnaadyøø jekyɨp.  
\v 22 Jadeꞌen adøm nꞌa̱pteetyꞌamøj ojts yiknɨma̱a̱ꞌyɨndɨ ku Moisés ja ojts ñɨɨꞌmxyɨdɨ: “Mdanɨgaxɨdɨp ja Dios Teety tuꞌuk ja kugajpxy, meets mgøꞌøm mɨguꞌuk nøjkx køꞌøm yikpɨkta̱ꞌa̱ky jadeꞌen sa̱ ø køꞌøm nyikpɨkta̱a̱jky. Mɨmadoꞌodɨp ɨdøꞌøn jaꞌ pønɨ sa̱ jaty ja wyɨnaty mnɨɨꞌmxyɨdɨ,  
\v 23 pønɨ pøn ja wyɨnaty tkamɨmadoop, kaꞌap ja tꞌukmøøtsɨnaañɨdɨt ja myɨguꞌuk, kuwa̱nɨ ja jatyɨ wyɨndɨgøꞌødyɨt.” 
\p  
\v 24 ’Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios kyugajpxy wya̱ndøø, jaꞌ ɨdøꞌøn ja ñɨga̱jpxtøø sa̱ jaty yja̱tt kyubatt, ti jaty tunɨp ya̱ꞌa̱tpɨ jumøjt, jaayɨp ja jadeꞌen wya̱ngaktøø ku ja Samuel jadeꞌen jawyeen wya̱a̱ñ.  
\v 25 Tum meets ja Dios kyugajpxy mꞌuꞌnkꞌa̱jttɨp, jøts paty ja Dios ojts tpɨkta̱ꞌa̱ky tuꞌuk ja kutujk midi ja a̱ptøjk ojts yikmoꞌodɨ, jøts meets kidi xyikwɨndɨgøy ja mꞌanmɨja̱ꞌwɨn jam Dios wyɨndum, yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja Abraham Dios ojts ñɨɨꞌmxyɨ: “Tukɨꞌɨyɨ ja teety ja ta̱a̱k, ja uꞌnk ja una̱ꞌjk nøjkx yikunuuꞌkxkøxtɨ mets mꞌa̱p mets mꞌuna̱ꞌjkøjxp.”  
\v 26 Ku ja Dios tyikpɨdsɨɨmy jadɨgojk ja yꞌUꞌnk Jesús jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, jawyeen ja ojts mdanɨguexyɨdɨ jøts ja mgunuuꞌkxɨdɨt, jøts nɨdukɨꞌɨyɨ xmajtstuꞌuttɨt ja mgaꞌødyuꞌunɨndɨ. 
\c 4  
\s1 Ku ja Pedro møøt ja Juan ojts twɨngunøjkxɨdɨ ja kudunktøjktɨ 
\p  
\v 1 Nay ɨxam ɨdøꞌøn ja Pedro ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty tmɨga̱jpxtɨ møøt ja Juan, ku ja teetyøjk jam myendøø møøt ja tsa̱ptøjk ejxꞌejtpɨ wɨndsøn, jøts møøt ja saduceotøjktɨ.  
\v 2 Tø døꞌøn ja wyɨnaty yikxon yjanchꞌa̱mbøktɨ, jaꞌagøjxp ku ja Pedro møøt ja Juan tyikꞌɨxpøktɨ ja ja̱a̱ꞌy, ku ja wya̱ꞌa̱ndɨ jøts ku ooꞌkpɨ pyɨdsøꞌømdɨt jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, kumɨ tø ja Jesús wyɨnaty køꞌøm pyɨdsimy jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy.  
\v 3 Xjats ɨdøꞌøn ja ojts yikma̱jtsnɨdɨ jøts ja yiktsumnɨdøø, kyɨmjabomnɨm ja yiktɨɨdyundøø kumɨ tsuuꞌnɨp wyɨnaty ku ja yiktsumdøø.  
\v 4 May ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn wyɨnaty tø tjanchja̱wɨdɨ ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky, pøn jaty ja wyɨnaty tø tpatmadowdɨ; jawaanɨ kamagoxk mil ja yikmachoopɨdsɨɨmy ja ya̱a̱ꞌdyɨ pøn tjanchja̱ꞌwɨdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm, ku ja wyɨnaty tø tmadowdɨ ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky. 
\p  
\v 5 Xjats jaꞌabɨ xøøw wɨnets ja wɨndsøndøjk ñamyujkɨdøø jam Jerusalén midi tꞌanaꞌamdɨp ja ka̱jp, nay ojts ɨdøꞌøn ja mayja̱a̱ꞌy jam myendøø, møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ midi tundɨp jam tsa̱ptøjkjotp;  
\v 6 nay jam ɨdøꞌøn ja Anás wyɨnatymɨ pøn ja teetywɨndsønꞌa̱jtɨp møøt ja Caifás, møøt ja Juan, jøts møøt ja Alejandro, nɨdukɨꞌɨyɨ ja jam wyɨnatyɨ nɨwɨnøꞌøn ja pya̱a̱tꞌatyɨdɨ ja teetywɨndsønꞌa̱jtk.  
\v 7 Xjats ja Pedro yiknajtswa̱ꞌwɨdøø møøt ja Juan, jøts ja ojts yikpɨkta̱ꞌa̱ktɨ jam agujkꞌa̱m, wɨnets ja yiktɨɨbyøjktøø, yɨdeꞌen ja ojts yiknøjmɨdɨ: 
\p ―¿Pøn yø jadeꞌen tø mdanɨgutujkꞌatyɨdɨ jøts jadeꞌen mꞌadøꞌøtstɨt, pøn jadeꞌen tø mꞌaneꞌemyɨdɨ? 
\p  
\v 8 Xjats ja Pedro yꞌadsøøy, kumɨ tø ja Espíritu Santo ja wyɨnaty amuum tyatøkɨyɨ, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Meets wɨndsøndøjktɨ, meets møja̱a̱ꞌdyøjktɨ pøn jaty tsɨnaadyɨp ya̱ Israel:  
\v 9 ku øøts ɨdøꞌøn jadeꞌen tø xyiktɨɨy sa̱ tø chøꞌøky yø pama̱a̱ꞌy, sa̱ yø tø yikꞌødyuñ,  
\v 10 nꞌadsojɨmbetp øøts ja mꞌayuujk, nnɨga̱jpxp øøts ya̱ mayja̱a̱ꞌy agujky, jøts tnɨja̱wɨdɨt nɨdukɨꞌɨyɨ pøn jaty tsɨnaadyɨp ya̱ Israel, jøts yø ja̱a̱ꞌy ɨxa tyanɨ mee mwɨnduujy møk møja̱a̱w. Ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo jaꞌ yø tø yiktsøꞌøgyɨ pøn kuga̱jpꞌa̱jtp jam Nazaret, jaꞌ midi meets ojts xyikruspety, jøts jaꞌ Dios Teety tø yikpɨdsimyɨ jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy.  
\v 11 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja Jesús ñamyayɨ tø ñøjkxnɨ ejxɨm ja tsa̱a̱ midi meets jagam mꞌɨxjɨbejp, midi mee mgayiktuun jam pøchkyøjxp, jøts jaꞌ ɨxya̱m neꞌegɨ tø pyɨdsimy jadɨgojk jawaanɨ øy, midi tma̱chꞌetkøjxp tukɨꞌɨyɨ ja pøchꞌa̱a̱w.  
\v 12 Nɨpøn jaduꞌuk xkayiknɨtsoꞌokꞌa̱jtɨnt sa̱ adøm Jesús xyiknɨtsoꞌokꞌa̱jtyɨndɨ, pøn ja Dios tuꞌugyɨ tø ttanɨbɨkta̱a̱gɨ ya̱ na̱xwiiñ. 
\p  
\v 13 Xjats ku ja kudunktøjk tꞌejxtɨ ja Pedro møøt ja Juan, ku ja jadeꞌen møkꞌampy wyɨnguga̱jpxɨyɨdɨ, wɨnets ja tꞌejxka̱jptøø kudam ja kyaꞌɨxpikyɨdɨ, ku ja ñugoja̱a̱ꞌyɨdɨ, jøts ja jadeꞌen nugo myaydɨ tya̱jtɨ, wɨnets ja tꞌejxka̱jptɨnɨm jøts kudam ja yjaꞌadɨ pøn ja Jesús wyɨnaty tø tmøøtwɨdettɨ.  
\v 14 Jøts ja ja̱a̱ꞌy midi wyɨnaty tø chøꞌøky, jam ɨdøꞌøn ja wyɨnaty tmøøtanɨdɨ, paty ja kudunktøjk kaꞌ tꞌukmɨdsepwa̱nɨdøø.  
\v 15 Xjats ja yikajxpɨdsømdøø ma̱ ja mayja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty tø ñamyukyɨdɨ, jøts ja kudunktøjk ja agøꞌømyɨdɨ tka̱jpxꞌøyɨdøø.  
\v 16 Yɨdeꞌen ja ñawya̱jnɨdøø: 
\p ―¿Sa̱ yø ja̱a̱ꞌy njanchtuuꞌnɨndɨt? Pø tyumnɨja̱ꞌwɨnɨdɨpxɨ yøꞌ pøn jaty ya̱ tsɨnaadyɨp Jerusalén jøts ku yø jadeꞌen tø tyiktuujnɨdɨ ja Dios myøkꞌa̱jtɨn, ¿ti jats adøm ja ngagupɨjkyɨm ku døꞌøn ja jadeꞌen tø yjanchjaty?  
\v 17 Wan yø tka̱jpxꞌadsøꞌjkaꞌandɨ, jøts ja Jesús kaꞌap ja yjaꞌ yꞌukyika̱jpxyøꞌøñɨt jam mayja̱a̱ꞌy agujkp. 
\p  
\v 18 Xjats ja twa̱a̱dsoodøø ja Pedro møøt ja Juan, ja møkꞌampy tꞌanaꞌamdøø jøts ja kidi jadeꞌen ja ja̱a̱ꞌy tꞌukyikꞌɨxpøjknɨdɨ, kaꞌap ja jadeꞌen tꞌuka̱jpxwa̱ꞌkxɨnɨdɨt ja Jesús yjaꞌ.  
\v 19 Wɨnets ja Pedro yꞌadsoodøø møøt ja Juan, jøts ja wya̱ndøø: 
\p ―Ukwɨnmaagyukɨdɨm køꞌøm pønɨ tɨy tam jadeꞌen, pønɨ øy tam ja Dios jadeꞌen tja̱wɨ ku mee neꞌegɨ myikmɨmadoꞌot, jøts ja kyayikmɨmadoꞌot.  
\v 20 Nɨjuunɨ øøts ja ngamajtstuꞌutt midi øøts ja̱a̱ꞌy ndukꞌɨxpijkpy, kumɨ tø øøts ja jadeꞌen køꞌøm ndyimyadøy, jøts kumɨ tø øøts ja jadeꞌen køꞌøm ndyimyꞌixy. 
\p  
\v 21 Wɨnets ja kudunktøjk ja ojts kya̱jpxꞌadsøꞌøgɨyɨdɨ jøts nɨgɨdiꞌiyam ja ojts tyimyikma̱tstɨ, yikmajtstuttøø ja jadiꞌiñɨ. Nɨgɨdi ja yikmɨwɨnma̱a̱ꞌnbyajtɨdøø sudso ja tyikꞌayoꞌomba̱a̱ttɨt, kumɨ tsøꞌjkɨdɨp jaꞌ, nɨdukɨꞌɨyɨ ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy wyɨnaty tkajxa̱knɨdɨ ja Dios.  
\v 22 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja pakma̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy chøøjky, jam ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy yjumøjt ja wyɨnaty wɨxijkxy myajtskɨn pøn ja Dios yiktsoojkɨyøø. 
\s1 Ku ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨbɨ tꞌamɨdoodøø ja møkꞌa̱jtɨn 
\p  
\v 23 Xjats ku ja Pedro møøt ja Juan yꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsømdøø, wɨnets ja myɨguꞌuk ja tnɨnøjkxtøø ma̱ ja jap wyɨnatyɨ, jøts ja ojts ttamɨmadya̱ꞌa̱ktɨ sa̱ jaty teetywɨndsøn sa̱ jaty møja̱a̱ꞌdyøjktɨ ja wyɨnaty tø ñɨɨꞌmxyɨdɨ.  
\v 24 Xjats ku ja myɨguꞌuk ja jadeꞌen tmadoodøø, wɨnets ja nɨdukɨꞌɨyɨ ja Dios tꞌajotꞌa̱jttøø: 
\p ―Kuuyɨ me Dios Teety jaduꞌuk møkꞌa̱jtɨn møk xmøødɨ. Tø xyiknajtskojɨgyixy tukɨꞌɨyɨ wɨnøꞌøn ja pɨkta̱ꞌa̱ky yꞌity na̱xwiiñ, wan tsa̱jpɨ, wan tna̱a̱jxɨ, wan tnøøjɨ tmejyɨ. Tum mets yø mjaꞌajtpy amuum. 
\p  
\v 25 Nayɨ mets ja David ja Espíritu Santo mdukyikꞌaga̱jpxɨyɨɨꞌñ ku ja xyikwa̱a̱ñ yɨdeꞌen: 
\q1 ¿Tigøjxp ku ja̱a̱ꞌy ka̱jp ka̱jp nugo jotkøjxpɨm tꞌejxtɨ pøn ya̱ jagaguga̱jpꞌa̱jttɨp, pønts ya̱ kuga̱jpꞌa̱jttɨp, 
\q1 jøts yø tmɨdundɨgøøwya̱mɨdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm? 
\q1  
\v 26 Ja wɨndsøndøjktɨ midi yikutujktɨp ya̱ na̱xwiiñ, jaꞌ tø tmɨdsepøktɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm, 
\q1 jøts ja ja̱a̱ꞌy midi tꞌanaꞌamdɨp ja ka̱jp, tø ja ñamyukyɨdɨ mayꞌampy, 
\q1 jøts ja tnɨbɨdøꞌktɨ ja Dios Teety, nayɨdeꞌen ja tmɨdsepøktɨ ja yiknɨtsokpɨ midi ja Dios Teety kyejxpy. 
\p  
\v 27 ’Jøts janch tø døꞌøn yjaty, kumɨ jadeꞌen ja Herodes møøt ja Poncio Pilato tø tmɨnamyukyɨdɨ ja wenk ja̱a̱ꞌy jøts nayɨdeꞌen yø israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ ya̱ møj ka̱jpjøøjty, jaꞌ ɨdøꞌøn jadeꞌen tø yikmɨdsepiky ja mꞌUꞌnk Jesús pøn janch tsuj janch wa̱ꞌa̱ts, pøn me køꞌøm tø xanɨbɨkta̱a̱gɨ yiknɨtsokpɨ.  
\v 28 Tø døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy ja jadeꞌen yjanchtuñɨ sa̱ mets ja wyɨnaty køꞌøm tø xanɨbɨkta̱a̱gɨ jøts ku ja jadeꞌen yja̱tt, tøts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yjaty.  
\v 29 Dios Teety, ejx ɨxya̱m sa̱ tka̱jpxꞌadsøꞌøgɨdɨ ja ja̱a̱ꞌy, yikjotmøkpøk yø mdumbɨ jøts kyatsøꞌøgɨdɨt ku tka̱jpxtɨt ja mgajpxy ja mꞌayuujk.  
\v 30 Moꞌ møkꞌa̱jtɨn, moꞌ pudøjkɨn jøts tyiktsoꞌoktɨt ja pama̱a̱ꞌy jøts tyikwɨngaxøꞌøktɨt ja Jesús myøkꞌa̱jtɨn. 
\p  
\v 31 Xjats ku ja cha̱pka̱jpxꞌaba̱jtɨdøø, wɨnets ja Dios tyikmiiñ ja ujx ma̱ ja jam wyɨnaty tø ñamyukyɨdɨ; xjats ja jadeꞌen ja Espíritu Santo yikjotmøkpøjkɨdøø, jøts tka̱jpxwa̱ꞌkxɨdøø amumjoojt ja Dios kyajpxy ma̱ jaty ja wyɨdejttøø. 
\s1 Ku ja Jesús pyadumbɨtøjk amukɨ ja pyɨkta̱ꞌa̱ky tjaꞌa̱jttɨ 
\p  
\v 32 Ja mayja̱a̱ꞌy midi wyɨnaty tø tjanchja̱wɨdɨ ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky, tuꞌugyɨ ja wyɨnmaañɨdɨ, kaꞌ pøn wenk wyɨnmay, nɨtuꞌugɨn nɨpøn ja pyɨkta̱ꞌa̱ky tkajaꞌadijy, tyumjaꞌa̱jttɨp ɨdøꞌøn ja nɨdukna̱x, kaꞌap ja pøn tjaꞌaty nadyuꞌuk.  
\v 33 Jøts ja kudanaabyɨ jotmøkꞌampy ja tnɨga̱jpxtɨ tnɨmadya̱ꞌa̱ktɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo, sa̱ ja pyɨdsɨɨmy jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy. Dios ɨdøꞌøn ja yikxon pudøjkɨn møøjyɨdɨp.  
\v 34 Jøts nɨpøn nɨti kyaꞌijtxyɨ, kumɨ tyooꞌktɨp ja ña̱a̱jx jaꞌ, kumɨ tyooꞌktɨp ja tyøjk jaꞌ pønɨ pøn jaty jam ja pyɨkta̱ꞌa̱ky tmøøtꞌa̱jtp, jøts ja ñɨmeeñ ja tyikmenɨdɨ,  
\v 35 jøts ja ttagødøkɨdɨ ja kudanaabyɨtøjktɨ. Jaꞌats ja tyikwa̱ꞌkxtɨp, jøts ja ttagumaydɨ pønɨ pøn jam tigati kaꞌejtxɨyɨp.  
\v 36 Jamts ɨdøꞌøn wyɨnaty tuꞌuk ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn ja Leví yꞌa̱pteetyꞌamøjɨp, José døꞌøn ja xyøøw, jam ja wyɨnaty tø kyeꞌexy ma̱ ja na̱a̱jx jam møj mejyjotp midi txøøwꞌa̱jtp Chipre. Jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy ja kudanaabyɨtøjk yikxødɨga̱tstøø, jøts ttejtøø Bernabé midi tyijpy ka̱jpxjotꞌamøjkɨbɨ;  
\v 37 jaꞌats ɨdøꞌøn ttoꞌjk ja ña̱a̱jx jøts ja tyikmiiñ ja na̱xtsow, jøts ja ttagødøjkɨyɨɨꞌñ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm kyudanaabyɨ. 
\c 5  
\s1 Ku ja Ananías jøts ja Safira tmɨdundɨgøødyøø ja Espíritu Santo 
\p  
\v 1 Jamts ɨdøꞌøn wyɨnaty jaduꞌuk ja ja̱a̱ꞌy pøn txøøwꞌa̱jtp Ananías, jøts ja ñɨdøꞌøxy Safira txøøwɨ, jaꞌats ɨdøꞌøn ttoꞌktøø ja ña̱a̱jx tuka̱m.  
\v 2 Xjats ja kujkwaꞌkxy tmɨda̱nɨdøø na̱xtsow, jøts ja ojts kujkwaꞌkxy ttanɨnijkxy ja kudanaabyɨtøjktɨ, jadeꞌen ja ttanɨkajpxy jøts ku ja jam kaꞌpxy, kaꞌap ja jadeꞌen ttukmadøy, wa̱ꞌa̱ts ñɨdøꞌøxy ja møøt tnɨja̱wɨ ku ja jadeꞌen yꞌadøꞌøtstɨ.  
\v 3 Xjats ja Pedro tnɨma̱a̱y ja ya̱a̱ꞌy: 
\p ―Ananías, ¿tiku mɨkuꞌ tø mdatøkɨyɨ jøts jadeꞌen xjawɨnꞌøønwa̱ꞌa̱ñ ja Espíritu Santo, kidi kujkwaꞌkxyɨp tø xyikmiñ?  
\v 4 ¿Ti kidi ja ka̱m xkøꞌømna̱a̱jxɨ? Jøts ku tø xøøky, ¿ti kidi ja meeñ xkøꞌømjaꞌajɨ jøts xkøya̱kt pønɨ wɨnøꞌøn køꞌøm xkøya̱kwa̱ꞌa̱ñ? Dios tø xawɨnꞌɨɨñ, kidi øødsɨp. 
\p  
\v 5 Jaꞌayɨ Ananías jadeꞌen tmadøøy, wɨnets ja jatyɨ øøky ña̱xkɨda̱a̱jky. Ku ja ja̱a̱ꞌy ja jadeꞌen nɨdukɨꞌɨyɨ tnɨmadoodøø jøts ja yjanchøꞌjkɨdøø.  
\v 6 Xjats ja una̱ꞌjk ja̱a̱ꞌy myendøø, jøts ja tꞌabejtøø ja ooꞌkpɨ jøts ja tꞌatsyikna̱xøjkɨdøø. 
\p  
\v 7 Tɨgøøk oorɨnɨn ɨdøꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen tø yjaty, ku tyøjkɨyɨɨꞌñ ja Ananías ñɨdøꞌøxy nay jam, kaꞌap ja tnɨja̱wɨ pønɨ tidam ɨdøꞌøn wyɨnaty tø tyuñɨ.  
\v 8 Xjats ja Pedro ja tyɨɨbyøjkøø, jøts ja ojts ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p ―Nɨga̱jpx, ¿jadeꞌen ɨdøꞌøn ja na̱a̱jx tø xjanchtooktɨ wɨnøꞌøn tø xanɨtejtɨ? 
\p Wɨnets ja yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Jadeꞌen øøts ja tø ndøøky. 
\p  
\v 9 Xjats Pedro ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Tiku jadeꞌen tø xkajpxyꞌa̱ttɨ ku ja Dios Teety yꞌEspíritu Santo jadeꞌen xwɨnꞌøøndɨ? Ɨxa ja ja̱a̱ꞌy tøkꞌagɨꞌjy myendɨ midi ja mnɨya̱a̱ꞌy tø yꞌatsyikna̱xøkɨyɨ, jøts mets ɨnet mꞌatsna̱jxøjkɨmyɨp. 
\p  
\v 10 Wɨnets ja tøꞌøxy jatyɨ øøky ña̱xkɨda̱a̱jky jam Pedro tyekyjøꞌøm. Xjats ku ja una̱ꞌjk ja̱a̱ꞌy tyøjkɨdøø, øøky ja jap tpa̱ttøø ja tøꞌøxyøjk, wɨnets ja ojts jatyɨ tyikpɨdsømdɨ, jøts ja ojts tꞌatsnɨda̱jɨdɨ nay jam ñɨya̱a̱ꞌy pyukøꞌøm ma̱ ja jam wyɨnaty tø yiknɨda̱jɨ.  
\v 11 Wɨnets ja Jesús yjaꞌ nɨdukɨꞌɨyɨ yjanchøꞌjkɨdøø, jøts nayɨdeꞌen pøn jaty ja ojts jadeꞌen tnɨmadowdɨ. 
\s1 Ja mamyɨla̱grɨ midi ja Jesús kyudanaabyɨ ña̱nkyꞌejxɨdøø 
\p  
\v 12 Møk ɨdøꞌøn ja Jesús kyudanaabyɨ ja mɨla̱grɨ ttundɨ jam mayja̱a̱ꞌy agujkp; jøts nɨdukɨꞌɨyɨ døꞌøn ja Jesús yjaꞌ jam yøꞌømyuktɨ møj tsa̱ptøjk agøꞌøm midi yiktejp Salomón Tyøjkweenk.  
\v 13 Janch chøkyꞌa̱jttɨp ɨdøꞌøn ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy jaꞌ, kaꞌapts ja nɨdukɨꞌɨyɨ ja jotmøkwɨnma̱a̱ꞌñ tjagyaptɨ, jøts jap ñøjkxtɨt ma̱ ja Jesús yjaꞌ jap ñamyukyɨdɨ.  
\v 14 Namay ɨdøꞌøn ja Jesús yꞌayuujk yikmɨbɨjky, jadeꞌen ja ya̱a̱ꞌdyøjk jøts nayɨdeꞌen ja tøꞌøxyøjk.  
\v 15 Jaꞌagøjxpts ja pama̱a̱ꞌy jap yikɨɨdya̱ktøø jap ma̱ tuuꞌ ñaxy, nay jap ja yikpɨkta̱ꞌa̱ktɨ mya̱a̱bajtkijxpy jøts tøꞌøkyøjxp, jøts ja choꞌoktɨt ku ja Pedro jap wyɨnaty ñaxy, øy ja yꞌagaꞌax jaꞌayɨ tyapa̱a̱dɨyɨdɨt.  
\v 16 Jøts nayɨdeꞌen ja wenk ka̱jp midi ja Jerusalén myɨwɨngonꞌajtpy, jaꞌats tyikmendøø ja pyama̱a̱ꞌy jøts nayɨdeꞌen pøn jaty wyɨnaty tø møkꞌampy myachɨyɨ ja mɨkuꞌ; xjats jadeꞌen nɨdukɨꞌɨyɨ choktøø. 
\s1 Ku ja Pedro møøt ja Juan yikjemdundøø yiktedundøø 
\p  
\v 17 Wɨnets ja teetywɨndsøn møøt ja saduceɨt ja̱a̱ꞌy ojts nawyɨna̱xɨ tja̱wɨdɨ,  
\v 18 wɨnets tma̱tstøø ja Jesús kyudanaabyɨdɨ, jøts jap tsumdøø ma̱ ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy pyuxøjk jap.  
\v 19 Xjats nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja puxøjk aga̱j ojts tyikꞌawa̱ꞌa̱ch jøts tyikpɨdsɨɨmy, jøts ojts tnøjmɨ: 
\p  
\v 20 ―Nøjkxtɨ jam møj tsa̱ptøjkjøtpy, tukmadowdɨ jam ja ja̱a̱ꞌy ja øyꞌayuujk midi ndajujkyꞌa̱jtɨndɨp. 
\p  
\v 21 Xjats ku døꞌøn jadeꞌen yiknɨmaydɨ, wɨnets jøpyɨ ñøjkxtøø jam møj tsa̱ptøjkjøtpy, jøts ja ja̱a̱ꞌy ja jam tyikꞌɨxpøjktøjkɨdøø. 
\p Ya̱m ɨdøꞌøn ja teetywɨndsøn jap wyɨnaty udyaꞌaky twa̱a̱dsoodɨnɨm nɨdukɨꞌɨyɨ ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ midi ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy yikutujkꞌadsɨnaadyɨp, jøts ja Jesús kyudanaabyɨ nayɨdeꞌen yikwa̱a̱dsowa̱ꞌa̱ndɨ pøn wyɨnaty tø yiktsumdɨ.  
\v 22 Xjats tkejxy ja teetywɨndsøn ja tyumbɨ, jøts ku jam yjaja̱ꞌttøø jam puxøjk agøꞌøm, nɨtuꞌuk ja ojts tkapa̱a̱ttɨ pøn ɨdøꞌøn jayiktanɨgaxtɨp; wɨnets ja jadiꞌiñɨ wyɨmbejtnɨdøø  
\v 23 jøts ttukmadoodøø ja teetywɨndsøn, jøts yɨdeꞌen tnɨmaadyøø: 
\p ―Ku øøts jam tø nja̱ꞌa̱ty, aduky øøts ja puxøjk jam tø nba̱a̱ty, jam ɨdøꞌøn ja solda̱dɨ yꞌejxꞌettɨ puxøjk agøꞌøm; xjats ku øø tø nyikꞌawa̱ꞌa̱ch, nɨpøn øøts jap nɨtuꞌuk tø ngapa̱a̱ty. 
\p  
\v 24 Xjats ku døꞌøn jadeꞌen tmadoodøø ja ayuujk ja møj teetywɨndsøndɨ, jøts møøt ja tsa̱ptøjk adsɨnaabyɨ, wɨnets ñawya̱ꞌa̱ñɨdɨ: “¿Sudsoꞌampy nmɨda̱bya̱a̱jtɨndɨt, sudsoꞌampy yjøpkøxt yø jadeꞌembɨ wɨnma̱a̱ꞌñ?”  
\v 25 Jøts wɨnet jatyɨ tuꞌuk yja̱ꞌjty ja ja̱a̱ꞌy, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Kidi xnɨja̱wɨdɨ? Pø jaꞌaxɨ yikꞌɨxpøjktɨ jam møj tsa̱ptøjkjotp midi meets tø xꞌuktsumy. 
\p  
\v 26 Wɨnets ja tsa̱ptøjk adsɨnaabyɨ tmøødɨyɨɨꞌñ ja ta̱jktɨ, jøts ojts twa̱a̱wɨdɨ ja Jesús kyudanaabyɨ, nɨsa̱ døꞌøn ja tkatundɨ, tsøꞌjkɨdɨp ku ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy myɨꞌa̱mbøkɨyɨdɨt jøts ku jotmøñ cha̱a̱ga̱ꞌa̱dsɨyɨdɨt.  
\v 27 Ku døꞌøn tyikja̱ꞌttøø, wɨnets ttawɨngugajxɨdøø ma̱ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy kyutujk adsɨnaabyɨdɨ, wɨnets ja teetywɨndsøn tnɨma̱a̱y ja Jesús kyudanaabyɨdɨ: 
\p  
\v 28 ―Tø øøts nnɨgajpxy jøts ku øøts ojts nyikutuky, jøts ku meets ja Jesús yjaꞌ ya̱ nɨwɨneꞌenɨn xkana̱nkyꞌɨxpøkɨyɨdɨt. ¿Ti døꞌøn ɨxya̱m jadeꞌen tø xundɨ? Meets ɨxya̱m jɨnaxy tø xuknɨja̱ꞌwɨguixy ja mꞌɨxpøjkɨn ya̱ Jerusalén, jøts øøts xukpøkyꞌa̱twa̱ꞌa̱ñ nayɨdeꞌen ja Jesús yꞌoꞌjkɨn. 
\p  
\v 29 Wɨnets ja Pedro tꞌadsojɨmbettøø møøt ja myɨguꞌuk: 
\p ―Kuwa̱nɨ øøts ja Dios yjaꞌ nbaduujnɨyɨ jøts kaꞌap ja ja̱a̱ꞌy yjaꞌ.  
\v 30 Ja Dios Teety pøn adøm nꞌa̱pteetyꞌamøj Diosꞌa̱jttøø, nay jaꞌ køꞌøm tø tyikjujkpyiky ja Jesús, pøn meets kruskøjxp mmɨwopajt kyøjøꞌøm tyekyjøꞌøm, jøts jadeꞌen xyikꞌooktøø.  
\v 31 Tø ja Dios ja køꞌøm tpɨkta̱ꞌa̱ky møj wɨndsøn yꞌaga̱ꞌngyøꞌampy jøts yikutukt, jøts nayɨdeꞌen ya̱ tyiknɨtsoꞌokꞌa̱tt ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy, paty Dios jadeꞌen tꞌayoꞌixy ja Israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, jøts jadeꞌen yikpojkpɨmaaꞌkxtɨt ku tmajtstuꞌuttɨt ja pyøktyuꞌunɨn.  
\v 32 Wa̱ꞌa̱ts øøts ɨdøꞌøn ja nnɨja̱wɨ ku ja Dios Teety ɨdøꞌøn jadeꞌen ttuuñ, jøts yꞌijxpy nayɨdeꞌen ja Espíritu Santo midi ja Dios Teety tyuktatøjkɨp ja yja̱a̱ꞌy, pøn jaty ja kyajpxy paduujnɨyɨp. 
\p  
\v 33 Xjats ku døꞌøn ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy jadeꞌen ja kyutujk adsɨnaabyɨ tmadoodøø, jøts ja Jesús kyudanaabyɨ yikmɨꞌa̱mbøktøø jøts yikꞌookwa̱jnɨdøø.  
\v 34 Jamts wyɨnaty nɨduꞌuktɨ ja kutujk adsɨnaabyɨdɨ pøn yiktejtɨp fariseɨt ja̱a̱ꞌy, jaꞌ xyøøw Gamaliel midi tna̱nkyꞌɨxpøjkɨyɨp ja Moisés kyutujk, jøts janch tsojkɨyɨp ɨdøꞌøn ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy jaꞌ. Jaꞌats ttanaagyukɨyɨɨꞌñ, wɨnets tkajxpɨdsɨmgɨjxy ja Jesús kyudanaabyɨ, jøts ja jap mɨmøj tꞌatsyikꞌawixy abiky tsoo.  
\v 35 Xjats yiknɨmaadyɨ ja kutujk adsɨnaabyɨdɨ: 
\p ―Meets Israelɨt ja̱a̱ꞌy, kidi yø ja̱a̱ꞌy nugo aja̱wɨ sa̱ xundɨ.  
\v 36 Ja̱ꞌmyatstɨ ku ojts tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy ñamyøjpɨkta̱ꞌa̱gyɨ wɨndsøn pøn txøøwꞌa̱jtp Teudas, jøts ja kyutujk ojts ttawɨnꞌɨɨñ ja ja̱a̱ꞌy nɨmakta̱xk magøꞌpxy. Wɨnets ja solda̱dɨ ojts yikꞌøøgyɨ ja kyaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌngyøjxp, xjats ja jadiꞌiñɨ wyɨndɨgøøgyøjxtɨ pøn jaty wyɨnaty tø tpabøktɨ.  
\v 37 Xjats jadɨgojk yja̱jtkojmɨ nayɨdeꞌen ku ja gobiernɨ tmachomujky ja yja̱a̱ꞌy, wɨnets nay jaꞌabɨ tiempɨ tuꞌuk ja Galileɨt ja̱a̱ꞌy ojts køꞌøm ñamyøjwɨndsønbɨkta̱ꞌa̱gɨyɨ jøts namay ja ja̱a̱ꞌy nayɨdeꞌen ttukmɨbɨjky; wɨnets ja solda̱dɨ nayɨdeꞌen yikꞌoꞌjkɨyøø, xjats ja jadeꞌen kyutɨgøøy ja kyutujk.  
\v 38 Paty ø nwa̱ꞌa̱ñ jøts xmajtstuꞌuttɨt yøꞌøbɨ ja̱a̱ꞌdyɨ, kaꞌap nugo xatøjkɨyɨdɨt ja wyɨnma̱a̱ꞌñ. Pønɨ kyøꞌømwɨnma̱a̱ꞌñ yøꞌødɨ, kudɨgøꞌøpyts yø tsojk;  
\v 39 pønɨ Dios yjaꞌ yøꞌ, nɨjuunɨts meets yø xkayikudɨgøꞌøty. Øyɨm mnayꞌejxꞌetɨyɨdɨt; kidim Dios møøt nugo mdseptundɨ. 
\p  
\v 40 Xjats ku døꞌøn ja Gamaliel jadeꞌen kyajpxyꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ, jøts ja kutujk adsɨnaabyɨtøjk udya̱ꞌa̱ky tmɨbøjkøjxtøø. Wɨnets twa̱a̱dsoodøø ja Jesús kyudanaabyɨtøjk jøts tyikꞌayoꞌomba̱a̱ttøø, xjats tnɨmaadyɨ jøts kaꞌ nugo tja̱a̱ka̱jpxwa̱ꞌkxꞌadøꞌøtstɨt ja Jesús yꞌɨxpøjkɨn; wɨnets jadiꞌiñɨ tmajtstuꞌttøø.  
\v 41 Xjats ja Jesús kyudanaabyɨ jap pyɨdsømdøø ma̱ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy kyutujk adsɨnaabyɨ japtɨ, jotkujk ɨdøꞌøn ja ñayja̱wɨyɨdɨ kumɨ tø ja Dios ja wyɨnaty tyanɨbɨkta̱a̱gɨyɨdɨ, jøts ja jadeꞌen yꞌayoꞌodɨt Jesús køjxp.  
\v 42 Ejtp ɨdøꞌøn ja jabom jabom tnɨga̱jpxtɨ tka̱jpxwa̱ꞌkxɨdɨ ja Jesús yjaꞌ, jøts ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen ttukꞌɨxpøktɨ jap møj tsa̱ptøjkjøtpy jøts nayɨdeꞌen awɨngujky tøjkjøøjty, nɨjuunɨ døꞌøn ja tkamajtstuꞌttøø. 
\c 6  
\s1 Ku ja nɨwɨxujkpɨ ya̱a̱ꞌdyøjk yikpɨkta̱ktøø ejxꞌejtpɨ 
\p  
\v 1 Nay jaꞌabɨ et, nay jaꞌabɨ jumøjt ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy ñamayɨꞌadøtstøø pøn jaty ja Jesús yjaꞌ pyaduujnɨdɨp. Jøts jaꞌ midi tka̱jpxtɨp ja griego ayuujk, jaꞌ ɨdøꞌøn ojts yꞌøøꞌmbɨna̱xwa̱ꞌa̱ktɨ jøts tnɨꞌøønɨdɨ ja myɨguꞌuk pøn tka̱jpxtɨp ja israelɨt ayuujk, jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja yꞌøøndɨ ku ja kyuꞌøktyøꞌøxy ja kyayikꞌejxtɨ yikxon, ku ja jɨɨꞌkxy jabom jabom yjawaꞌkxy.  
\v 2 Jaꞌ ɨdøꞌøn ja ñɨꞌøøndɨp, wɨnets ja nɨmakmajtskpɨ ja̱a̱ꞌy pøn tkudanaadyɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo, jaꞌ ojts nɨdukɨꞌɨyɨ tna̱nkñamyukyɨdɨ ja Dios yja̱a̱ꞌy, jøts ja tnɨmaadyøø: 
\p ―Kaꞌap jadeꞌen yꞌøyɨ ku øøts ja jɨɨꞌkxy nyikwa̱ꞌkxt, jøts øøts ja Dios yꞌøgyajxpy yꞌømyadya̱ꞌa̱ky ngaꞌatska̱jpxwa̱ꞌkxɨt, ¿ti juunɨ øøts ja nꞌatstuñ?  
\v 3 Mɨguꞌuktøjktɨ, paty øøts yikxon ndyimñɨgajpxy, ɨxa̱ꞌa̱dɨ nɨwɨxujk ja̱a̱ꞌy, nay jaayɨ døꞌøn køꞌøm mnawyɨꞌejxɨdɨt, jaꞌ ɨdøꞌøn mꞌɨxa̱ꞌa̱dɨp pøn wɨndsøꞌøgɨꞌejttɨp, pøn ja̱ꞌgyukɨdɨp, jøts pøn ja Espíritu Santo tmøøtꞌa̱jttɨp, jaꞌats yø tunk mdaguwa̱nɨdɨp jøts ja jɨɨꞌkxy ja jadeꞌen tyikwa̱ꞌkxtɨt.  
\v 4 Øøts diosꞌajotꞌa̱jtwa̱mp øøts, nja̱a̱ktyimdyukꞌɨxpøjkwampy øøts ja̱a̱ꞌy ja Dios yꞌøgyajpxy yꞌømyadya̱ꞌa̱ky. 
\p  
\v 5 Xjats nɨdukɨꞌɨyɨ ñagyajpxkyupøjkɨdøø, wɨnets ja Esteban yikpɨkta̱a̱jky yikjɨɨꞌkxwya̱ꞌkxpɨ, ja ja̱a̱ꞌy pøn ɨdøꞌøn ja Dios møk tjanchꞌajotꞌa̱jtp, pøn tmøøtꞌa̱jtp ja Espíritu Santo. Jaꞌats ɨdøꞌøn jadeꞌen yikwɨwejtstøø møøt ja Felipe, møøt ja Prócoro, møøt ja Nicanor, møøt ja Timón, møøt ja Parmenas, jøts møøt ja Nicolás pøn tsooꞌmp jam Antioquía, jaꞌ midi wyɨnaty jekyɨp tø tꞌukpabiky ja israelɨt ja̱a̱ꞌy chɨna̱a̱ꞌyɨndɨ.  
\v 6 Xjats ja jam wyɨnaty tø tyikmendɨ ma̱ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm kyudanaabyɨ jamdɨ, jøts ja tkunuuꞌkxtøø jøts ja jadeꞌen tkønɨxa̱jtøø. 
\p  
\v 7 Xjats ja Dios kyajpxy jadeꞌen myøjta̱kꞌadɨɨjch, mayɨꞌadøtsp ɨdøꞌøn jadeꞌen ja Dios yja̱a̱ꞌy jam Jerusalén, køꞌømba̱a̱t ja teetyøjktɨ tjanchja̱ꞌwɨñɨdɨ, køꞌømba̱a̱t ja tꞌajotꞌa̱jtnɨdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo. 
\s1 Ku ja Esteban yiktsumna̱a̱ 
\p  
\v 8 Jamts ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty tuꞌuk midi txøøwꞌa̱jtp Esteban, jaꞌ ɨdøꞌøn ja Dios myøkꞌa̱jtɨn amuum myøøtꞌajtpy, Dios ɨdøꞌøn ja kyunuuꞌkxɨn nayɨdeꞌen amuum myøøtꞌajtpy, jøts ja jadeꞌen ttuuñ ja myɨla̱grɨ Dios myøkꞌa̱jtɨngøjxp jam mayja̱a̱ꞌy agujkp.  
\v 9 Nay jamts ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy wyɨnatymɨdɨ wɨna̱a̱gɨn, pøn xumɨnøjkxtɨp ma̱ tsa̱ptøjk jam yikxødijy Esclavos Libertados. Jam wyɨnaty jaꞌadɨ midi tsooꞌndɨp Cirenɨt etjopt, jøts Alejandriɨt etjotp, jøts Ciliciɨt etjotp, møøt Asiɨt etjotp. Jaꞌats ɨdøꞌøn tnɨbɨdøꞌøktøø ja Esteban, jøts ja jadeꞌen xe ya̱ ñadyamɨga̱jpxnɨbøjkɨdøø;  
\v 10 jøts nɨgɨdi døꞌøn ja tmɨdanaadyøø sa̱ ja Esteban ojts wya̱ꞌa̱ñ, kumɨ wijyꞌa̱jtɨn ja yiktumpy, jøts nayɨ Espíritu Santo ja pudøjkɨyɨp.  
\v 11 Xjats ja mayja̱a̱ꞌy wɨna̱a̱gɨn tmɨjuudyøø ja myɨguꞌuk, jøts ɨdøꞌøn ja wya̱ꞌa̱ndɨt jøts ku ja Esteban wyɨnaty tø tkaꞌødyijy ja Moisés jøts ja Dios.  
\v 12 Xjats ɨdøꞌøn ja jadeꞌen jotkøjxpɨm tukꞌejxpɨna̱xwa̱ꞌa̱ktɨ ja myɨguꞌuk, nɨdukɨꞌɨyɨ ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ; jøts ja tꞌadɨnaadyujktøø ja Esteban, xjats ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tma̱jtstøø jøts ja tyiknøjkxtøø jam møj kutujkta̱a̱jkjotp.  
\v 13 Nay ojts ɨdøꞌøn ja tpɨkta̱kmɨdɨ ja testigɨ pøn tnɨda̱a̱yꞌa̱jtp ja Esteban, yɨdeꞌen ja wya̱ndøø: 
\p ―Ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy nɨjuunɨ yø tkamajtstuꞌuty ja kyaꞌøyꞌa̱jtɨn, xumɨ jadeꞌen yø tpagajxpy tpaxiꞌiky yø tsa̱ptøjk, nayɨdeꞌen yø ttuñ ja Moisés kyutujk.  
\v 14 Ti yø jadeꞌen ñadyijyɨ, pø tøts øøts yø jadeꞌen køꞌøm ndyimyadøy ku yø jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ, jøts ku Jesús (ja Nazaretɨt ja̱a̱ꞌy) tyikudɨgøꞌøty yø tsa̱ptøjk møøt yø tsɨna̱a̱ꞌyɨn midi ja Moisés yikta̱a̱n. 
\p  
\v 15 Ɨxam ja jadeꞌen wya̱ꞌa̱ndɨ, wɨnets ja mayja̱a̱ꞌy pøn jaty jam wyɨnaty tsɨnaadyɨp, jaꞌats ojts tꞌejxtɨ ja Esteban jøts ku wyeen yꞌa̱a̱w ja jadeꞌen kyaxɨꞌɨky sa̱m a̱nkɨlɨsɨn. 
\c 7  
\s1 Ku ja Esteban køꞌøm yjanagyuga̱jpxøø 
\p  
\v 1 Wɨnets ja teetywɨndsøn ttɨɨbyɨjky ja Esteban, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Janch jadeꞌen mets tø mꞌadɨꞌɨch? 
\p  
\v 2 Xjats ja yøñꞌampy tꞌadsøøy, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Mee mɨguꞌuktøjktɨ wɨnøꞌøn myikteedyɨdɨ myikta̱a̱gɨdɨ, madowdɨ waanɨ. Ku adøm nꞌa̱pteetyꞌamøj Abraham jap chɨna̱a̱y ma̱ et txøøwɨ Mesopotamia, jøts kaꞌanɨm ja wyɨnaty ñijkxy tsɨnaabyɨ jam ma̱ et txøøwꞌa̱jtmɨ Harán. Xjats ja Dios Teety pøn janch wa̱ꞌa̱ts janch møj ojts ña̱nkyꞌijxyɨyɨ,  
\v 3 jøts ja Abraham yiknɨma̱a̱y: “Majtstuꞌut yø mdsɨnaadya̱a̱jk jøts nayɨdeꞌen ja mmɨguꞌuktøjktɨ, jøts mnøjkxt jam ma̱ ja tsɨnaadya̱a̱jk nꞌatstukꞌext.”  
\v 4 Xjats ja Abraham chooꞌndøø jam chɨnaadya̱a̱jkjotptɨ ma̱ txøøwꞌaty Caldea, jøts ñøjkxtøø tsɨnaabyɨ jam Harán. Xjats ja tyeety jam yꞌooꞌkna̱a̱, wɨnets ja Dios Teety twa̱a̱dsøøy ja Abraham ma̱ ɨxya̱m ndsɨna̱a̱ꞌyɨndɨ.  
\v 5 Jøts ku ja jadeꞌen yja̱ꞌa̱ty nɨwɨnøꞌønɨn ja ña̱a̱jx ja kyayikmøøy, nugo ja chɨna̱a̱y; jøts nay ja Dios Teety køꞌøm tyikutujk jøts yikmoꞌotnɨm ja ña̱a̱jx ma̱ chøønɨdɨt ja yꞌuꞌnk ja yꞌuna̱ꞌjk øy ja Abraham wyɨnaty yjaꞌøøky; kaꞌanɨm ja yꞌuꞌnk te ku ja Dios jadeꞌen wya̱nda̱a̱jky.  
\v 6 Jøts nayɨdeꞌen ja Dios Teety tja̱a̱knɨma̱a̱y ja Abraham, jøts ku ja yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjktɨ, yꞌa̱ptɨ yꞌoktɨ ñøjkxtɨt tsɨnaabyɨ abikya̱jp, jøts jap ja̱a̱ꞌy ja yjanchyiktunɨdɨt ejxɨm jɨyujkɨn. Ku ja jap yja̱ꞌa̱ttɨt, wɨnets ja ja̱a̱ꞌy kyayikꞌødyunɨdɨt makta̱xk magøꞌpxy jumøjt.  
\v 7 Xjats ja Dios nayɨdeꞌen wya̱a̱ñ: “Øts ndɨɨdyuꞌump ja ja̱a̱ꞌy pøn mgaꞌødyunɨdɨp, pøn myiktunɨdɨp jɨyujkɨn, jøts ngajxpɨdsøꞌømdɨt kyøꞌømna̱xjotptɨ, jøts ø xwɨndsøꞌøgɨdɨt nay ya̱.”  
\v 8 Jøts nay yø Dios Teety møøt ja Abraham tkajpxyꞌa̱jty sa̱ jaty ja ejxpajt ja ejxa̱ꞌa̱n ku ja yikmoꞌodɨt ja na̱a̱jx. Jøts tpɨkta̱a̱jkøø sa̱ mutsk mixyuꞌnk yiktuꞌundɨt ku kyaꞌaxtɨt. Paty ɨdøꞌøn ku ja Abraham yꞌuꞌnk kyaxɨꞌjky midi txøøwꞌa̱jt Isaac, wɨnets jadeꞌen ttundɨ sa̱ tkajpxyꞌa̱jttøø jøts ja ejxa̱ꞌa̱n tpɨkta̱a̱jkɨ ñeꞌkxkøjxp, kyɨduktujk xøøw ja jadeꞌen ttuuñ. Nayɨdeꞌen ja Isaac ttuuñ ja yꞌuꞌnk midi txøøwꞌa̱jt Jacob, jøts nayɨdeꞌen ttuuñ ja Jacob ja yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjktɨ nɨmakmajtsk pøn yꞌa̱pteetyꞌa̱jttøø ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 9 ’Ya̱ꞌa̱t Jacob yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjktɨ midi adøm nꞌa̱pteetyꞌa̱jtɨndøø, myɨꞌajkɨdɨp ja yꞌuch José jaꞌadɨ, paty ja ojts ttooꞌknɨdɨ jøts tyiknøjkxtøø jam Egiptɨt ja̱a̱ꞌy yꞌetjotp. Jøts ja José, kaꞌap ja Dios myajtstuꞌudyɨ nɨjuunɨ.  
\v 10 Nay yø Dios pudøjkɨyɨp ku yꞌayoꞌomba̱a̱ty. Jøts nay jaꞌ ja møøjyɨp ja wijyꞌa̱jtɨn, jaꞌagøjxp chojkɨyøø ja Faraón midi møj wɨndsønꞌa̱jtp jam Egipto. Nay jaꞌ tpɨkta̱a̱jk ja José gobernador jøts ja yikutukt jap kutujkta̱a̱jkjøtpy, jøts nayɨdeꞌen jap Faraón tyøjkjøtpy. 
\p  
\v 11 ’Wɨnets ja yuu myiiñ jøts janch may ayoꞌon pya̱jtɨdøø jam Egipto etjotp jøts nayɨdeꞌen jam Canaán, paty adøm nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ kaꞌap tpa̱a̱ttøø ti yjøøꞌkxtɨp.  
\v 12 Xjats ku ja Jacob tnɨja̱ꞌwøø jøts ku jap Egipto yꞌity ariin, wɨnets jap tkejxy ja yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjktɨ pømbɨ adøm nꞌa̱pteetyꞌa̱jtyɨndɨp. Jadeꞌen ojts yꞌotstɨ mɨjawyeen.  
\v 13 Ku myɨmajtsk ojk ñøjkxtøø, wɨnets ja José køꞌøm ña̱nkyꞌejxɨyøø, jøts jadeꞌen ja Faraón tnɨja̱ꞌwøø kudam ñamyɨguꞌukꞌatyɨdɨ.  
\v 14 Xjats ja José twa̱a̱dsøøy ja tyeety jøts nɨdukɨꞌɨyɨ ja myɨguꞌuktøjktɨ, nɨduguiꞌpxy myakmokx nɨdukɨꞌɨyɨ yꞌejttøø.  
\v 15 Jadeꞌen ja Jacob yja̱ꞌjty ku yikwa̱a̱dsøøy tsɨnaabyɨ jap Egipto. Jap yꞌooꞌkna̱a̱ møøt adøm nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ.  
\v 16 Xjats ku jam yꞌooꞌktøø, wɨnets jam tyiknøjkxtøø Siquem yꞌetjotp ma̱ ja Abraham jam wyɨnaty ja jut tø tjuy, midi ja Hamor yꞌuꞌnk tyooktøø. 
\p  
\v 17 ’Xjats ku ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy myayɨñɨdɨ jam Egipto ña̱xjotp, wɨnets ja Dios ja wya̱nda̱ꞌa̱ky yꞌadukwa̱nɨ midi wya̱nda̱a̱jk Abraham køjxp.  
\v 18 Wɨnets ja Egiptɨt ja̱a̱ꞌy tpɨkta̱ktøø tuꞌuk ja møj wɨndsøn, pøn tkanɨja̱ꞌwɨp pønɨ sa̱ ja José wyɨnaty tø yꞌatswɨndsønꞌaty.  
\v 19 Jaꞌats ɨdøꞌøn twɨnda̱a̱yꞌa̱jt adøm nmɨguga̱jptɨ jøts tjemduuñ tteduuñ adøm nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ, yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ttuuñ jøts ku aguwa̱nɨkøjxp ttukmajtstuꞌuty ja teety ja ta̱a̱ktɨ ja mya̱xuꞌnktɨ jøts yꞌooktɨt.  
\v 20 Jaꞌabɨ xøøw jaꞌabɨ jumøjt ɨdøꞌøn ja ma̱xuꞌnk kyeꞌjxy midi txøøwꞌa̱jt Moisés, jøts janch tsojkɨ ja Dios jaꞌ. Xjats ja Moisés ja tyeety tya̱a̱k yikyaꞌjkɨyøø tɨgøøk poꞌ.  
\v 21 Wɨnets yikmajtstutna̱a̱ kuwa̱nɨ, xjats nay yø Faraón ñøøx ojts tpa̱a̱ty, jøts tyikyeꞌjky ejxɨm ja kyøꞌømꞌuꞌngɨn.  
\v 22 Xjats ja Moisés jap wyijy kyejy yꞌɨxpijky, jøts midi ja Egiptɨt ja̱a̱ꞌy yja̱jttɨp, nay jap ja Moisés yiktaꞌawa̱a̱n. Ku ja jadeꞌen yꞌɨxpɨjky, ka̱jpxwa̱ꞌkx ja janch øy janch tsuj, jøts yjanchtumpy ɨdøꞌøn ja køꞌøm jadeꞌen. 
\p  
\v 23 ’Xjats ku ja Moisés wyɨnaty ja jyumøjt wɨxijkxy, wɨnets ja tꞌatspa̱a̱twa̱ꞌa̱ñ ja myɨguga̱jp ja israelɨt ja̱a̱ꞌy.  
\v 24 Wɨnets jap ojts tꞌejxpa̱a̱ty ja myɨguꞌuk ku ja jap wyɨnaty ja egiptɨt ja̱a̱ꞌy yjemduñɨ tyeduñɨ. Wɨnets ja Moisés ja myɨguꞌuk tꞌayoꞌijxy jøts tnɨgubøjky, paty ja tyikꞌøꞌjky jaꞌ egiptɨt ja̱a̱ꞌy.  
\v 25 Kumɨ jadeꞌen ja yjawɨnmay jøts ku ja myɨguꞌuktøjk tnɨja̱wɨdɨt, jøts ku ja Dios myoꞌowa̱ꞌa̱ñɨdɨ ja awa̱ꞌa̱tsꞌa̱jtɨn, jøts nagyøꞌøm ja twɨndsønꞌa̱ttɨt; jøts ja myɨguꞌuk kaꞌap ja tnɨja̱ꞌwɨdøø.  
\v 26 Xjats kyɨmjabomꞌa̱jty, wɨnets ja Moisés tpa̱a̱ty ja myɨguꞌuk namajtsk, nacheꞌjkɨdɨp tam ja wyɨnaty, xjats ja Moisés wyɨnma̱a̱y jøts ñamyɨyujyꞌa̱tɨdɨt, jøts tnɨma̱a̱y: “¿Tiku jadeꞌen mnayjemduñɨdɨ mnadyeduñɨdɨ, kidi mdukja̱a̱ꞌyɨp meets?”  
\v 27 Xjats jaꞌ midi ja myɨguꞌuk wyɨnaty tjemdump ttedump jøts ja Moisés yiknajtstejɨmya̱a̱, jøts ñɨma̱a̱jyøø: “¿Pøn mets tø mbɨkta̱ꞌa̱gyɨ yikutujkpɨ jøts øø xꞌanaꞌamt?  
\v 28 ¿Xyikꞌookwa̱mp øts nayɨdeꞌen sa̱m ja xyikꞌøꞌjky jaꞌ egiptɨt ja̱a̱ꞌy uxøø?”  
\v 29 Xjats ku ja Moisés jadeꞌen tmadøøy ja ayuujk, wɨnets jatyɨ kyeejky ku yiknɨma̱a̱y jøts ku uxøø wyɨnaty ja ja̱a̱ꞌy tø tyikꞌøøky, wɨnets ñijkxy jap tsɨnaabyɨ ma̱ et jap txøøwɨ Madián. Japts chɨna̱a̱y sa̱mɨ ja̱ꞌa̱tja̱a̱ꞌy, wɨnets jap ja yꞌuꞌnk tpa̱a̱jty namajtsk tum mixy. 
\p  
\v 30 ’Tø ja wyɨnaty chɨnaañɨ wɨxijkxy jumøjt, wɨnets ñijkxy wɨdejtpɨ jam tøꞌøts etjotp, wɨngon et ma̱ kojpk jam midi txøøwꞌa̱jtp Sinaí, xjats jam tꞌejxpa̱a̱jty tuꞌuk ja a̱nkɨlɨs jam jønjotp midi ujtsxɨmumgøjxp tøøpy.  
\v 31 Xjats ja Moisés ñɨgyuma̱a̱p tja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ku ja jøøn tꞌejxpa̱a̱jty, jøts ku tja̱a̱kwɨngunøjkxøø wɨngon, wɨnets tmadøøy ja Dios Teety yꞌayuujk ku ja wya̱ꞌa̱ñ:  
\v 32 “Øts mets mꞌa̱pteetyꞌamøj xdiosꞌa̱jtp nayɨdeꞌen ja Abraham, ja Isaac, jøts nayɨdeꞌen ja Jacob.” Xjats ja Moisés chøꞌøgɨdyøjkɨña̱a̱, jøts kaꞌ yꞌuknadyaꞌaꞌejxɨnɨyøø jøts twɨnꞌext.  
\v 33 Wɨnets ja Dios Teety ñɨma̱a̱jyɨyøø: “¿Tiku yø mgøꞌøk xkajeñ, kumɨ tø øts yø nwɨꞌixy ya̱ꞌa̱t et?  
\v 34 Køꞌøm øts tø nꞌixy ja nja̱a̱ꞌy ku jam yꞌayoꞌomba̱a̱ttɨ Egipto, tø øts nayɨdeꞌen nmadøy sa̱ yjøꞌødɨ sa̱ ya̱ꞌa̱xtɨ, sa̱ yja̱ttɨ sa̱ kyubattɨ, jaꞌ tø nnɨmiñ jøts nyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøꞌømdɨt. Mada̱ꞌa̱k, jøts jam mnøjkxt Egipto.” 
\p  
\v 35 ’Øy ja Moisés wyɨnaty tø yjayiknøjmɨ jøts ku ja kaꞌ wyɨndsønꞌa̱tt, jøts ku ja kaꞌ tyɨɨdyuꞌunt, Diosts ja køꞌøm kajxɨyɨ jøts ja tyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøꞌømt, jøts nayɨdeꞌen tnɨwɨndsønꞌa̱tt ja myɨguꞌuktøjk, jaꞌagøjxp ku ja a̱nkɨlɨs jam tyukmadojɨ ujts xɨmumgyøjxp jøøn agujkp.  
\v 36 Nay yø Moisés ɨdøꞌøn tyikpɨdsøøm adøm nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ jam Egipto, jøts nayɨdeꞌen yjanchtuun ja mɨla̱grɨ jøts ja Dios myøkꞌa̱jtɨn tyiktuujnøø, jadeꞌen ttuuñ jam Egipto, jøts nayɨdeꞌen ma̱ ja Tsa̱jpts Mejy, jøts jam tøꞌøts etjotp, wɨnet ku jam jadeꞌen chɨna̱a̱y wɨxijkxy jumøjt.  
\v 37 Nay yø Moisés ɨdøꞌøn tnɨma̱a̱y ja israelɨt ja̱a̱ꞌy: “Myiktanɨgaxtɨp ja Dios Teety ja kyugajpxy tuꞌuk, nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja myeꞌent sa̱m øts ja jawyeen tø xkejxyɨn, jøts nay adøm ɨdøꞌøn ja nmɨguꞌuk jaꞌ. Jaꞌats ɨdøꞌøn mbaduꞌunɨndɨp.”  
\v 38 Nay yø Moisés ɨdøꞌøn kyudana̱a̱y ja yja̱a̱ꞌy jam tøꞌøts etjotp ma̱ ja kojpk txøøwɨ Sinaí, ku ja a̱nkɨlɨs myøøjyøø ja øgyajpxy ja øyꞌayuujk midi ndajujkyꞌa̱jtɨndɨp; jøts adøm ja nayɨdeꞌen nnɨja̱ꞌwɨnt. 
\p  
\v 39 ’Xjats adøm nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ kaꞌ tpadundøø pønɨ midi ja Moisés yjana̱nktyunwa̱jnɨp, jam ja neꞌegɨ jadɨgojk ñøjkxwa̱ꞌa̱ndɨ nay jam Egipto, jøts ja Moisés jadeꞌen yikmajtstuꞌutwa̱ꞌa̱ñ.  
\v 40 Wɨnets tnɨmaadyøø ja Aaron: “Yikojɨk øøts nwenkdiostɨ jøts øøts jaꞌ xuuꞌwa̱ꞌa̱t, kumɨ kaꞌap øøts nnɨja̱wɨ pønɨ sa̱ ja Moisés yjaty ku øøts nɨchøkyꞌampy xyikpɨdsɨɨmy Egipto.”  
\v 41 Xjats tyikꞌaꞌøyɨña̱xtɨ ja løjch, jøts tyikꞌooꞌktɨ namay ja jɨyujk, jaꞌ ɨdøꞌøn tyamɨyoxtɨp tyawɨndsøꞌjkɨdɨp ja løjch awa̱na̱x, wɨnets jaꞌ ttaxonda̱ktøø midi køꞌøm yikꞌøyɨdøø.  
\v 42 Xjats ja Dios Teety myajtstuujtɨdøø jøts ja wya̱a̱ñ, wan yø wenk dios yjaꞌ tpaduujnɨdɨ, wan tma̱a̱dsa̱ꞌjɨ wan ttiiꞌjɨ. Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios Teety kyugajpxy jap ñøkyjøtpy tjaadya̱ndɨ: 
\q1 Ku meets jam mduuꞌyøꞌøy tøꞌøts etjotp wɨxijkxy jumøjt, 
\q1 ¿myikꞌoꞌjkɨk meets ja jɨyujk mayꞌampy øts nwɨndsøꞌjkɨngøjxp? 
\q1  
\v 43 Pø kaꞌaxɨ yjadeꞌenɨ, pø jɨnaxyɨ meets ja wenk dios yjaꞌ ɨxya̱m xpaduujnɨyɨ, ku ja dios Moloc møøt ja tyøjk xkɨɨwyɨdejtɨyɨdɨ ja tøꞌøts na̱xjotp. 
\q1 Nayɨdeꞌen jaduꞌuk ja wenk dios Renfán mya̱a̱dsa̱ꞌ xpaduujnɨdɨ ja yjaꞌ, 
\q1 yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja køꞌøm xyikꞌøyɨdøø jøts xwɨndsøꞌjkɨdøø. 
\q1 Jaꞌagøjxp meets ngajxpɨdsømwa̱a̱nɨdɨ jøts jam mnøjkxtɨt Babilonia jɨxkøꞌøm, jamts nayɨdeꞌen mꞌayoꞌomba̱a̱ttɨt. 
\m Ya̱ꞌa̱t ɨdøꞌøn ja Dios ja kyugajpxy tyukja̱a̱y, xjats ja Esteban yja̱a̱kwa̱a̱ñ: 
\p  
\v 44 ’Nayɨdeꞌen jam tøꞌøts etjotp ja nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ tmøøtꞌa̱jttøø ja wetøjk tuꞌuk ma̱ tpøkjøꞌøktɨ ja kyutujktɨ, tsa̱a̱gøjxp ɨdøꞌøn ja yja̱ꞌa̱yɨ, Dios ɨdøꞌøn ojts tyukꞌijxyɨ ja Moisés sudso wetøjk yꞌøyɨt.  
\v 45 Xjats ku ja tiempɨ ña̱jxy jeky jumøjt, wɨnets ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ tkøya̱jknɨdøø ja wetøjk møøt ja wyɨndsøn Josué. Wɨnets ja myɨdsep tmɨmajada̱ktøø pøn jaty ja wyɨnaty tsɨnaadyɨp, kumɨ køꞌøm ja Dios ja kyexyɨdɨ jøts ja chɨnaadya̱jk ja yikmoꞌodɨt. Nay ja wetøjk wyɨnaty yiktundɨp ku ja David yikutujky.  
\v 46 Jøts ja Dios ja ojts yꞌaꞌejxɨyɨ, paty ja tuꞌuk tkojwa̱ꞌa̱ñ ja tsa̱ptøjk ma̱ ja chøønɨt ja Dios Teety pøn ja Jacob ojts Diosꞌa̱jtmɨ;  
\v 47 jøts nɨ kaꞌabyɨm ja tkøjy ja tsa̱ptøjk; wɨnets ku ja Salomón tyøkɨ wɨndsøn, jaꞌanɨmts tkoj ja tsa̱ptøjk.  
\v 48 Jøts øyɨm ja Dios jap kyidyimchøønɨ kuwa̱nɨ jap tsa̱ptøjkjøtpy midi ja ja̱a̱ꞌy yikꞌøyɨdɨp, kumɨ yɨdeꞌen ja Dios ja yꞌayuujk ttukmɨyøꞌøy ja kyugajpxy ku ja yɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ñ: 
\q1  
\v 49 Tsa̱jpjøtpy ø ndsøønɨ, jøts nayɨdeꞌen na̱xwiiñ. 
\q1 ¿Ti ndøjk meets ɨdøꞌøn myikꞌøyɨp, jøts ti tsɨnaadya̱a̱jk meets ɨdøꞌøn xmoꞌowa̱mp? 
\q1  
\v 50 ¿Kidi øtsɨp jadeꞌen tukɨꞌɨyɨ tø nyikꞌøyɨ? 
\p  
\v 51 Xjats ja Esteban tja̱a̱knɨma̱a̱y yɨdeꞌen ja myɨguꞌuktɨ: 
\p ―Meetsxɨ mgamadoop mgaja̱ꞌgyujkɨdɨp, jøts nɨjuunɨ meets ja Espíritu Santo xkagupøjktɨ. Jadeꞌen mee nugo mjanchꞌity sa̱mɨ nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ.  
\v 52 Jaꞌaxɨ tjemdundɨp ttedundɨp ja Dios Teety kyugajpxy, jøts tyikꞌooꞌktøø pømbɨ yjøpja̱ꞌwɨdɨp ku ja myenwa̱ꞌa̱ñ ja yiknɨtsokpɨ, pøn janch øy janch wa̱ꞌa̱ts. Ɨxya̱mts ja yiknɨtsokpɨ yjanchmiiñ, pø meetsxɨ ja mgøya̱jk jøts ja ja̱a̱ꞌy yikꞌoogɨyɨt.  
\v 53 Pø tøxɨ meets ja a̱nkɨlɨs ja Dios kyutujk mjamøꞌøyɨ jøts nɨkaꞌap ja xpadundɨ. 
\s1 Ku ja Esteban yꞌøꞌjky 
\p  
\v 54 Xjats ku jadeꞌen yiknɨmaadyøø ja wɨndsøndøjktɨ, wɨnets yikxon tjanchtyimyɨꞌa̱mbøjktøø ja Esteban.  
\v 55 Kumɨ ja Espíritu Santo ja Esteban yjanchmøøtꞌajtpy, wɨnets ja cha̱jpꞌijxy jøts tꞌejxpa̱a̱jty ja tsujꞌa̱jtɨn ja øyꞌa̱jtɨn ma̱ ja Dios Teety, jøts nayɨdeꞌen tꞌijxy ku ja Jesús jam tyanɨ Dios Teety aga̱ꞌngyøjøꞌøm.  
\v 56 Xjats tnɨma̱a̱y pøn yikꞌookwa̱jnɨyɨdɨp: 
\p ―¡Ukꞌejxtɨ! Awa̱ꞌa̱ts øts yø tsa̱jp ø nꞌixy, jøts nayɨdeꞌen nꞌejxpa̱a̱ty ja Cristo tyanɨ Dios Teety aga̱ꞌngyøꞌampy. 
\p  
\v 57 Xjats ja ja̱a̱ꞌdyɨ kaꞌap ja tmadowdɨ, yꞌama̱tstɨp ja tya̱tsk jaꞌ, nɨya̱xnɨ nɨyjoknɨ døꞌøn tnɨbɨdøktøø jøts tma̱tstøø.  
\v 58 Jøts tyikpɨdsømdøø aguwa̱nɨkøjxp jap ka̱jpjøtpy; wɨnets ja nɨꞌøøꞌnɨbɨdɨ jawyeen ja chabixy tjandøø jøts ja ttukꞌejxꞌettɨ ja mixy Saulo, xjats ɨdøꞌøn jatyɨ twɨka̱ꞌtsnɨbøjkɨdøø ja Esteban.  
\v 59 Yika̱ꞌtsp wyɨnaty ja Esteban, jøts ja cha̱pkajpxy jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, mets ndagødøjkɨp ø nꞌanmɨja̱ꞌwɨn. 
\p  
\v 60 Xjats ku jadeꞌen wya̱a̱ñ wɨnets ñagyuxendya̱a̱jkɨyøø jøts møk wya̱a̱ñ: 
\p ―Kidi xukpøkyꞌaty nmɨguꞌuktøjktɨ yø nꞌoꞌjkɨn. 
\p Kuts wya̱a̱nguijxy jadeꞌen, wɨnets yꞌooꞌkna̱a̱. 
\c 8  
\s1 Ku ja Saulo tjemduuñ tteduuñ ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ 
\p  
\v 1 Jøts ja mixy Saulo yjotkujkꞌa̱jty ku ja tyikꞌooꞌktøø ja Esteban. Xjats nay jaꞌabɨ xøøw, wɨnets ja tsep choꞌonda̱a̱jky møøt jaꞌ pøn ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨdɨp jam Jerusalén. Paty yɨdeꞌen nɨdukɨꞌɨyɨ choꞌonjøknɨdøø pøn ja tsep tkawa̱ndɨp, jøts jam ñøjkxtɨ nay Judeɨt ka̱jp wɨngon, jøts nayɨdeꞌen Samaria yꞌetjotptɨ. May ɨdøꞌøn chooꞌnɨdøø, jaꞌayɨ døꞌøn ta̱ndøø ja Jesús kyudanaabyɨ pøn nɨmakmajtskja̱a̱ꞌyꞌa̱jttɨp.  
\v 2 Xjats wɨna̱a̱gɨn ja̱a̱ꞌy pøn ja Dios kyajpxy tpadundɨp, jaꞌ tyikna̱jxøjkɨdøø ja Esteban jøts nayɨdeꞌen tjanchpaya̱ꞌa̱xtɨ.  
\v 3 Xjats ja Saulo txumɨkaꞌødyuñ ja myɨguꞌuk pøn ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨdɨp, jøts tꞌɨxaañɨbøjkøø tøjk tøjk. Kuts ja tpa̱a̱jty, jøts ja tꞌɨxjɨdøjtpɨdsimy tyøjkjøtpy wan tjaya̱a̱ꞌyɨ wan tjatøꞌøxyɨ, jøts ja tyikpuxøjktøkɨ. 
\s1 Ku ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky ojts yika̱jpxwaꞌkxy jam Samariɨt etjotp 
\p  
\v 4 Xjats nɨdukɨꞌɨyɨ midi tsooꞌnɨdøø Jerusalén jøts ja ñøjkxtøø oma̱ga̱jp, jaꞌats ja Dios kyajpxy tka̱jpxwa̱ꞌkxɨdøø midi anmɨja̱ꞌwɨn tyiknɨtsoꞌokꞌa̱jtp.  
\v 5 Xjats ja nɨduꞌuktɨ, pøn txøøwꞌa̱jt Felipe, jaꞌats nøjkx abikya̱jp jam Samariɨt yꞌetjotp, wɨnets ja jam tka̱jpxwaꞌkxy sa̱ yja̱jty sa̱ kyubejty ja Jesús.  
\v 6 Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy yjanchñamyujkɨdøø namay, jøts ja tjanchpatmadowdɨ sa̱ wya̱ꞌa̱ñ sa̱ kyajpxy ja Felipe, jøts ku nayɨdeꞌen mɨla̱grɨ ttuuñ.  
\v 7 Wɨnets tyikpɨdsɨɨmy ja mamyɨkuꞌ midi ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty tø tyatøkɨyɨdɨ, jøts møk ɨdøꞌøn ja tjanchmɨya̱a̱xtɨ ku pyɨdsømdøø ja mɨkuꞌ; nay jaꞌ tyiktsoojk may ja køxujxpɨ pakxujxpɨdɨ, jøts nayɨdeꞌen tyiktsøøjky ja pakma̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 8 Paty ɨdøꞌøn yjanchjotkujkꞌa̱jttøø ja jamɨt ja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 9 Jøts nay jamts ɨdøꞌøn ja ya̱a̱ꞌdyøjk tuꞌuk yꞌijty pøn txøøwꞌa̱jtp Simón, jaꞌats jam yikꞌadujkp jøts nayɨdeꞌen xyɨmay, jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja tjanchmøja̱wɨdɨ ku ja jadeꞌen ñamyøjpɨkta̱ꞌa̱gyɨ ja Simón.  
\v 10 Xjats ja nɨdukɨꞌɨyɨ ja møj ja mutsktɨ tpatmadowdɨ pønɨ sa̱ jaty ja Simón wya̱a̱ñ. Wɨnets wya̱ndøø jøts ku tjanchmyøødɨ ja Dios myøkꞌa̱jtɨn. 
\p  
\v 11 Jøts tpaduujnɨdøø ja yjaꞌ ku ja xyɨmay jøts ku ja yikꞌaduky, may jumøjt ɨdøꞌøn ja wyɨnꞌøøꞌnɨdøø.  
\v 12 Xjats ku ja Felipe tnɨga̱jpxkɨjxy ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky pønɨ sa̱ yja̱jty kyubejty ja Jesús, jøts ku ja tnɨgajpxy ja Dios kyutujk midi ja yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy, wɨnets ja yikpabøjkna̱a̱, xjats ja ya̱a̱ꞌy ja tøꞌøxy ñøbajttøø.  
\v 13 Nayɨdeꞌen ja Simón tpabøjknɨma̱a̱, jøts ja ñøbajtma̱a̱, jøts ja tjamyøøtꞌa̱jty ja Felipe, wɨnets ja ñɨgyuma̱a̱p tjanchja̱ꞌwøø ku ja Felipe tjanchpɨkta̱ꞌa̱ky ja mɨla̱grɨ, jøts ja Dios myøkꞌa̱jtɨn tyikwɨngaxɨꞌɨky. 
\p  
\v 14 Xjats ku ja Jesús kyudanaabyɨ pøn jam ja̱a̱kta̱a̱ndøø Jerusalén tnɨja̱ꞌwɨdøø, ku ja Samariɨt ja̱a̱ꞌy wɨna̱a̱gɨn tø wyɨnaty tkupøjktɨ ja Dios kyajpxy yꞌayuujk jøts ku ja tpaduꞌundɨt, wɨnets ja yja̱a̱kyikajxtøø ja Pedro møøt ja Juan.  
\v 15 Jøts ku jam yja̱ꞌttøø, wɨnets tkuꞌamɨdowdɨ ja Samariɨt ja̱a̱ꞌy midi tpadundɨp ja Jesús yjaꞌ jøts tyatøkɨyɨdɨt ja Espíritu Santo.  
\v 16 Kaꞌanɨm wyɨnaty ja Espíritu Santo tyatøkɨyɨdɨ ja Samariɨt ja̱a̱ꞌdyɨ; jaꞌayɨ wyɨnaty tø ñøbattøø Jesús xyøøgøjxp.  
\v 17 Xjats ku ja tkønɨxa̱jtøø ja jamɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, wɨnets ja tyatøjkɨyɨdøø ja Espíritu Santo. 
\p  
\v 18 Ku ja Simón tjanchꞌijxy ku ja Jesús kyudanaabyɨ ja Espíritu Santo ttuktatøkɨ ja ja̱a̱ꞌdyɨ, wɨnets ja juy tꞌamɨdøøy,  
\v 19 jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Tiku meets xkadamɨdøøky yø Dios myøkꞌa̱jtɨn midi mee mmɨwɨdijtpy, jøts ø nayɨdeꞌen øy pøn ngønɨxa̱jt, jøts nayɨdeꞌen nduktatøkɨt ja Espíritu Santo. 
\p  
\v 20 Xjats ja Pedro tnɨma̱a̱y: 
\p ―Pønɨ jap ja meeñ xmøødɨ, wan ja møøt mgudɨgøy, jadeꞌenxɨ mets yja̱wɨ mwɨnmay jøts yø yiktøøky midi ja Dios yajkpy.  
\v 21 Kaꞌats mets yø mba̱a̱tꞌatyɨyɨ ya̱ꞌa̱t midi øø nmɨwɨdijtpy, kaꞌ mets mwɨnma̱a̱ꞌñ yꞌøyɨ pya̱a̱dɨ Dios wyɨngujky.  
\v 22 Majtstuꞌut yø mgaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ, mɨnuuꞌkxa̱ꞌa̱k ja Dios pønɨ maaꞌkxujkɨyɨp midi tø xwɨnmay mꞌa̱m mjotp.  
\v 23 Nꞌijxpy øts yja̱wɨ ku kaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ xmøødɨ, yøꞌøts myikjemꞌadøøjtsɨp myikteꞌadøøjtsɨp. 
\p  
\v 24 Xjats ja Simón yꞌadsøøy: 
\p ―Kuꞌajotꞌa̱jtɨk meets, jøts øts ja nbøky ngaguꞌayoꞌomba̱a̱dɨt. 
\p  
\v 25 Xjats ku ja Juan møøt ja Pedro tnɨga̱jpxkøxtøø ja Dios kyajpxy yꞌayuujk, jøts nay jaꞌ tka̱jpxwa̱ꞌkxtɨp jam magya̱jpjotp nay ja Samariɨt yꞌetjotp, yɨdeꞌen ja wya̱ndøø sudsoꞌampy yø anmɨja̱ꞌwɨn ñɨtsoꞌokꞌaty, wɨnets wyɨmbejtnɨdøø nay jam Jerusalén. 
\s1 Ku ja Felipe møøt naba̱a̱jtɨyøø ja Etiopiɨt ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 26 Xjats ku ja jadeꞌen wyɨmbejtnɨdøø, jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yꞌa̱nkɨlɨs ojts ja Felipe myɨgajpxyɨyɨ, jøts ñɨma̱a̱jyɨyøø: 
\p ―Pɨdøꞌøk mets jøts mnøjkxt abatkøꞌømꞌampy, ja tuuꞌ midi na̱xp Jerusalén jøts nayɨdeꞌen Gaza. 
\p Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja a̱nkɨlɨs ñɨma̱a̱jyøø ja Felipe. Jaꞌabɨ tuuꞌ ɨdøꞌøn na̱xp tøꞌøts etjotp ma̱ kaꞌapøn chøønɨ.  
\v 27 Xjats ja pyɨdɨꞌjky jøts ja chøøꞌñ; wɨnets tpa̱a̱jty jam tuuꞌa̱m tuꞌuk ja Etiopiɨt ja̱a̱ꞌy, pøn ja Dios Teety jap tꞌatswɨndsøꞌjkɨp Jerusalén. Ja ja̱a̱ꞌy isa̱a̱biky jaꞌ, jøts møj yikutujkpɨ jaꞌ, jøts nayɨdeꞌen tꞌejxꞌejtmɨyøø ja myeeñ ja tøꞌøxy pøn jam møj wɨndsønꞌa̱jtp Etiopía, Candace ja xyøøw ja tøꞌøxy.  
\v 28 Kya̱jpkøjxp ɨdøꞌøn ja wyɨnaty wyɨmbejtnɨ kyarretɨjøtpy, jøts jadeꞌen tuktuuꞌ tka̱jpxꞌadɨꞌɨch ja Isaías ñøky pøn ja Dios kyugajpxyꞌa̱jt.  
\v 29 Wɨnets ja Espíritu Santo myɨga̱jpxɨyøø ja Felipe, jøts ja ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Wɨngonja̱wɨ puwa̱ꞌa̱gɨ yø karretɨ. 
\p  
\v 30 Xjats ku ja wɨngon tpuwa̱ꞌjkɨ, jøts tmadøy ku ja ñøkyajpxy, jøts ja tyiktɨɨy ja Felipe: 
\p ―¿Mnɨmadøøpy ɨdøꞌøn midi ɨxja mgajpxpy? 
\p  
\v 31 Xjats ja wya̱a̱ñ ja nøkya̱jpxpɨ: 
\p ―¿Sudso øts yøꞌ nwɨnmadoꞌot, pø kaꞌats ø pøn, pøn øts xukwɨnmadoꞌop? 
\p Wɨnets ja Felipe yikway jøts tyøkɨt jap karretɨjøtpy jøts tmøøtsøønɨt.  
\v 32 Midi ja Etiopiɨt ja̱a̱ꞌy wyɨnaty kyajpxpy, ya̱ꞌa̱t ɨdøꞌøn jaꞌ: 
\q1 Ku ja̱a̱ꞌy yikꞌoꞌjkøø kyupikyꞌa̱jt jaꞌ, jadeꞌen ja yꞌijty kidim ja borreegɨ maxuꞌnk yꞌøøky; 
\q1 kaꞌap ja sa̱ wya̱ꞌa̱ñ, uum jaꞌ jadeꞌen ejxɨm borreegɨ ku yikeepy. 
\q1  
\v 33 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy yikꞌayoojɨyøø, jøts nɨkaꞌ køꞌøm ña̱nkyꞌayowɨyɨt; 
\q1 ku ja jadeꞌen yiktuñ, ¿pøn ja kuga̱jpxɨyɨp? 
\q1 Tø døꞌøn jaba̱a̱t kyixy ja chɨna̱a̱ꞌyɨn ya̱ na̱xwiiñ. 
\m Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn jap yja̱ꞌa̱yɨ midi ja Etiopiɨt ja̱a̱ꞌy kyajpxpy. 
\p  
\v 34 Xjats ja ja̱a̱ꞌy yiktøøjøø ja Felipe: 
\p ―Tun ja mayꞌa̱jt, nɨga̱jpx waanɨ, ¿pøn ɨdøꞌøn yø jadeꞌen ñɨmadyakpy, køꞌømyɨ yø jadeꞌen ñañɨmadya̱ꞌa̱gɨ, uk wenkpɨ døꞌøn yø ñɨmadyakpy? 
\p  
\v 35 Xjats ja Felipe ttukꞌɨxpøjknɨbøjkøø sa̱ yja̱jty sa̱ kyubejty ja Jesús.  
\v 36 Xjats ku ja jadeꞌen yøꞌødyɨ, wɨnets ja møj nøø tpa̱a̱ttøø, jøts ja Etiopiɨt ja̱a̱ꞌy wya̱a̱ñ: 
\p ―Ɨxa̱ts ja nøø yja̱wɨ, ¿ti kidi ndejɨnt yꞌøyɨt ku nnøbatt? 
\p  
\v 37 Xjats ja Felipe tꞌadsøøy: 
\p ―Pønɨ mjanchja̱ꞌwɨp ja Jesús tuꞌuk amumjoojt, o me nyiknøbatt. 
\p Wɨnets ja tꞌadsojɨmbijty: 
\p ―Njanchja̱ꞌwɨp øts ku ja Jesucristo yjanchꞌuꞌnkꞌatyɨ ja Dios Teety. 
\p  
\v 38 Xjats ku ja jadeꞌen wya̱a̱ñ jøts ja karretɨ tyikwa̱ꞌkꞌøyɨdøø; wɨnets ñøjkxtøø jam møj nøøjotp, jamts ñøbejty ja Etiopiɨt ja̱a̱ꞌy.  
\v 39 Kuts jam pyɨdsømdøø møj nøøjotp, jøts ja Espíritu Santo yiknøjkxøø abiky et ja Felipe, jøts ja Etiopiɨt ja̱a̱ꞌy nɨkaꞌap ja tꞌukꞌejxna̱a̱; jøts ja tyuuꞌ tnøjkxna̱a̱ jotkujk.  
\v 40 Jøts ja Felipe jap yja̱ꞌa̱ty ma̱ ka̱jp jap txøøwɨ Azoto. Ka̱jp ka̱jp ɨdøꞌøn ja tka̱jpxwa̱ꞌkxwɨdity sa̱ døꞌøn ja anmɨja̱ꞌwɨn ñɨtsoꞌokꞌa̱tt. Xjats ojts jap yja̱ꞌtnɨ ma̱ ka̱jp jap txøøwɨ Cesarea. 
\c 9  
\s1 Ku ja Saulo tyiktɨga̱jch ja chɨna̱a̱ꞌyɨn 
\p  
\v 1 Xjats ku ja jadeꞌen, jødsyɨm ja Saulo tkidyimyja̱ꞌdyɨgøy ja oꞌjkɨn, kuwa̱nɨ tyimdyanekwa̱ꞌa̱ñ jaꞌ pøn yjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Jesús yjaꞌ. Paty ojts tnɨnijkxy ja teetywɨndsøn,  
\v 2 jøts tꞌatsꞌamɨdoꞌot ja nøky ja tɨyꞌa̱jtɨn. Jaꞌats ja myɨnøjkxp jøts ja ttukꞌext ja teetyɨ pøn jam ttundɨp tsa̱ptøjkjotp ma̱ txøøwɨ Damasco, wɨnets ja tꞌɨxa̱ꞌa̱t pønɨ pøn ja Jesús yjaꞌ pyaduujnɨdɨp, jøts jam ja tyiknøjkxt køꞌtsumy Jerusalén, wan tjaya̱a̱ꞌyɨ wan tjatøꞌøxyɨ.  
\v 3 Kuts jam yja̱ꞌa̱twa̱a̱nɨ Damasco, wɨnets ojts jotmøñ ja ja̱j ñawɨdityɨ midi kɨda̱kp tsa̱jpjøtpy, janch tsama̱mp ja ja̱j.  
\v 4 Wɨnets ja Saulo kyɨda̱a̱y, jøts tmadøøy ja ayuujk ku ja yɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―Saulo, Saulo, ¿tiku ø xjemduñ xeduñ? 
\p  
\v 5 Xjats ja Saulo tyiktɨɨy: 
\p ―¿Mbønɨmts me teety ɨdøꞌøn? 
\p Jøts ja yꞌadsoojøø: 
\p ―Øts ɨdøꞌøn Jesús, nay yøꞌ midi mjemdumpy mdedumpy. Køꞌøm me mnayꞌayoꞌonduñɨyɨ jadeꞌen kidi tsaka̱a̱ ku ja ti tnepy, jøts ja køꞌøm kujp ñadyukyøꞌødyɨyɨ. 
\p  
\v 6 Xjats ja Saulo yjanchmɨbejpøjkna̱a̱ ku jadeꞌen yiknøjmɨ, jøts wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Timts me teety xamɨdsokp, ti ø nduꞌump? 
\p Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Pɨdøꞌøk jøts jam mnøjkxt ka̱jpjotp, jamts myiktukmadoꞌot pønɨ ti mduꞌump. 
\p  
\v 7 Xjats ja Saulo yjamyøøt nayɨdeꞌen yjanchøꞌjkɨdøø ku ja Saulo yꞌayuujk ja jadeꞌen tmadojɨdɨ, jøts kaꞌap ja tꞌejxtøø pønɨ pøn ja myɨgajpxpy.  
\v 8 Wɨnets jatyɨ ja Saulo pyɨdɨꞌjky, jøts ku ja yjawɨnꞌejxwaꞌkxy, kaꞌap ja ti tꞌejxpa̱a̱ty. Wɨnets ja myɨguꞌuk yꞌukwejtsnɨyɨdøø, jøts ja yiknøjkxɨ Damasco.  
\v 9 Jamts chɨna̱a̱y tɨgøøk xøøw jøts nɨti tkaꞌijxy, nɨ kyakay nɨ kyaꞌuuky, nɨti tkatuñ. 
\p  
\v 10 Jamts ɨdøꞌøn tuꞌuk chɨnaamyɨ ya̱a̱ꞌdyøjk pøn tjanchja̱ꞌwɨp ja Jesús, Ananías, ɨdøꞌøn ja xyøøw, wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ojts tnɨnijkxy ja Ananías, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―¡Mets Ananías! 
\p Xjats ja Ananías tꞌadsøøy: 
\p ―¿Ti, teety? 
\p  
\v 11 Xjats nay jatyɨ ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Pɨdøꞌøk jøts mnøjkxt ma̱ ja tuuꞌ yiktijy Tɨɨdyuuꞌ, jøts ku jam mja̱ꞌa̱tt Judas tyøjkwɨndum, jamts xyiknɨdøøwɨt ja Tarsɨt ja̱a̱ꞌy midi txøøwꞌa̱jt Saulo. Diosꞌajotꞌa̱jtp ɨnet ja jam,  
\v 12 jøts tø ja nayɨdeꞌen tnɨja̱wɨ aguma̱a̱ꞌgyøjxp, ku me mnøjkxt jøts ja wyɨnꞌejxwa̱ꞌkxkojmɨt wa̱ꞌa̱ts ku xkønɨxa̱jt. 
\p  
\v 13 Kuts ja jadeꞌen tmadøøy ja Ananías, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Janch namay, teety, ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy tø xukmadowdɨ ku yø Saulo tjanchjemduñ tjanchteduñ jaꞌ pøn mets mjanchja̱ꞌwɨyɨp jam Jerusalén.  
\v 14 Ɨxya̱mts ja tø tmɨja̱ꞌa̱ty nay ya̱ ja tɨyꞌa̱jtɨn, midi ja teetywɨndsøn ja ojts tꞌamɨdøy jøts ja tyiktsoont midi me mbaduujnɨyɨp. 
\p  
\v 15 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm wya̱a̱ñ: 
\p ―Nøjkx xꞌatsꞌixy ja Saulo, tø øts ja nwɨꞌixy, nyiktunwampy øts jaꞌ, abikya̱jp øts ja ngaxwa̱ꞌa̱ñ. Japts øts xꞌatsnɨga̱jpxt xꞌatsnɨmadya̱ꞌa̱kt, jøts ja ttukmadoꞌot ja jamɨt ja̱a̱ꞌdyɨ møøt jaꞌ wyɨndsøndøjktɨ jøts nayɨdeꞌen ja ya̱ꞌa̱t israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 16 Ndukꞌexp øts ndukmadoꞌop øts sudso jawyeen tyuꞌunt, jøts kuwa̱nɨ nayɨdeꞌen tmɨꞌayoꞌot øts ngajpxy øts nꞌayuujk ku ja ja̱a̱ꞌy yjemdunɨt tyedunɨt. 
\p  
\v 17 Xjats ja Ananías ojts tnɨnijkxy ja Saulo. Kuts ja yja̱ꞌjty, jøts ja jaꞌayɨ ojts tkønɨxa̱jy jøts yɨdeꞌen tnɨma̱a̱y: 
\p ―Mɨguꞌuk Saulo, øts tø xkexy ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, nay jaꞌ midi ojts xꞌixy jam tuuꞌa̱m, jaꞌats øts tø xkexy jøts me nyikwɨnꞌejxwa̱ꞌkxt jadɨgojk, jøts ja Espíritu Santo nayɨdeꞌen mdatøjkɨnɨyɨt. 
\p  
\v 18 Xjats jotmøñ kya̱ꞌa̱y wyeengøjxp jadeꞌen ja̱jtp ja tꞌixy ejxɨmɨ a̱jkx jɨmeeñɨn, wɨnets wyɨnꞌejxpɨjky jadɨgojk. Xjats ja Saulo pyɨdøkna̱a̱, jøts ojts ñøbety.  
\v 19 Jøts ja jadɨgojk kyaabyɨjky, wɨnetnɨmts ja myøja̱a̱w tpɨjky, jøts jap yja̱a̱ktsɨna̱a̱y ja majtsk xøøw ja tɨgøøk xøøw møøt jaꞌ pøn tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Jesús jam Damasco. 
\s1 Ku kya̱jpxwaꞌkxy ja Saulo jam Damasco 
\p  
\v 20 Xjats ja Saulo tka̱jpxwa̱ꞌkxnɨbøjkøø jam tsa̱ptøjkjotp, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ ku ja Jesús yꞌUꞌnkꞌatyɨ ja Dios Teety.  
\v 21 Xjats ja ñɨgyuma̱a̱p tjanchja̱ꞌwɨdøø pøn jaty ja jam patmadojɨyøø, jøts ja xem ya̱m ñagya̱jpxɨdøø, jøts yɨdeꞌen ñawya̱ꞌa̱ñɨdøø: 
\p ―¿Kidi nay ja ja̱a̱ꞌyɨp yøꞌ midi jam Jerusalén yꞌijty tkamaaꞌkxp ja myɨguꞌuk ku ja tpabøktɨ ja Jesús? ¿Kidi jaꞌajɨp yø tø tꞌuknɨmiñ jøts tma̱jtsmukøxt ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ, jøts ttawɨnguwa̱a̱wɨt ja møj tɨɨdyumbɨdɨ? 
\p  
\v 22 Xjats ja Saulo jɨnaxy yja̱a̱ktyimkya̱jpxwaꞌkxy, jøts ja yikxon tyimñɨgajpxy jøts ku ja Jesús ya̱ tø yjanchyikexy yiknɨtsokpɨ, jøts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jadiꞌiñɨ myondɨ yꞌooktɨ pøn jaty jam wyɨnaty tsɨnaadyɨp Damasco, nɨti kajpxy nɨti ayuujk jaꞌadɨ. 
\s1 Ku ja Saulo ayuꞌuch kyeejky 
\p  
\v 23 Xjats kyimjekñɨm ja israelɨt ja̱a̱ꞌy tkajpxyꞌa̱jtnɨdøø jøts ja tyikꞌooktɨt ja Saulo;  
\v 24 jatyɨ Saulo ja tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ. Wɨnxøøw wɨndsuu ja myɨdsep yꞌawejxꞌityɨ ma̱ pɨdsømda̱a̱jk jam, jamts ja tyimyikꞌoogɨyɨt.  
\v 25 Wɨnets ja Saulo ja myɨguꞌuktøjktɨ pyɨkta̱a̱jkɨyøø kachjøtpy jøts ttanɨkɨɨña̱xtɨ ja pøch midi nawɨdity tuka̱jpa̱a̱ꞌ, jøts nɨkaꞌap jam ja pyɨdsimy ma̱ ja myɨdsep yꞌawijxyɨ, paty ɨdøꞌøn ja kyaꞌøꞌjky. 
\s1 Ku ja Saulo jam yja̱ꞌjty Jerusalén 
\p  
\v 26 Xjats ku ja Saulo jam yja̱ꞌjty Jerusalén, jøts ja tmɨnamyukwa̱ꞌa̱ñɨ pøn ja Jesús tjanchja̱ꞌwɨdɨp. Janchtsøꞌjkɨdɨpts jaꞌ, kumɨ kaꞌap ja tjanchja̱wɨdɨ jøts kudam ja Saulo nayɨdeꞌen tjanchja̱wɨ ja Jesús.  
\v 27 Paty ɨdøꞌøn ja Bernabé wya̱jɨyøø, jøts ttukwɨnguwa̱ꞌjkøø ja Jesús kyudanaabyɨdɨ. Jøts nay jaꞌ ttukmadoow sudso wyɨnaty tø tꞌixy ja Jesús jam tuuꞌa̱m, jøts nayɨdeꞌen sa̱ ja myɨga̱jpxɨyøø, jøts nayɨdeꞌen ja ttukmadøøy sa̱ ja ojts jam jotmøk tka̱jpxwaꞌkxy ja yꞌayuujk Jesús køjxp.  
\v 28 Xjats ja Saulo jam jadeꞌen tya̱a̱ñ Jerusalén, jøts ja møøt wyɨdejtnɨ pøn jaty ja Jesús yjaꞌ pyadundɨp.  
\v 29 Jøts ja kaꞌ ti tkumayja̱wɨ, jotkujk ja tka̱jpxwa̱ꞌkxɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjaꞌ, jøts ja ttamɨmadya̱ꞌa̱ky ja israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ pøn ja griegɨt ayuujk tka̱jpxtɨp; yikxon ja ñadyawɨnguga̱jpxɨyɨdɨ ku ja ja xe ja ya̱ tum jadeꞌen kyanagyupɨjkxyɨyɨdɨ ja wyɨnma̱a̱ꞌñ, jaꞌats ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ñɨwɨnma̱ꞌa̱yɨdɨp jøts ja tyikꞌooktɨt.  
\v 30 Xjats ku ja myɨguꞌuk jadeꞌen tnɨja̱ꞌwɨdøø, wɨnets ja yikwa̱a̱na̱a̱ jøts yiknøjkxɨyøø jam Cesareɨt ka̱jpjotp, jøts yikejxñɨm jøts ja ñøjkxt kya̱jpkijxpy midi txøøwɨp Tarso. 
\p  
\v 31 Xjats ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ pøn jaty tsɨnaadyɨp jam etjotp midi yiktejp Judea, Galilea, jøts Samaria, nekɨm ja jam chɨnaañɨdɨ, jøts ñɨja̱ꞌwɨꞌadøjtsɨdɨp ja Jesús yjaꞌ jaꞌadɨ. Jøts juunɨ ja tkaꞌukwɨndsøꞌøgɨdɨ, ejtp ja twɨndsøꞌøgɨdɨ jøts namayɨꞌadøtstɨp ja nayɨdeꞌen, ja Espíritu Santo ja amuum pudøjkɨyɨdɨp. 
\s1 Ku ja Eneas chøøjky 
\p  
\v 32 Xjats ku ja Pedro wyɨnaty tꞌayøꞌøy ma̱ jaty ja janchja̱ꞌwɨbɨ chøønɨdɨ, nayɨdeꞌen ojts tꞌixy ja janchja̱ꞌwɨbɨ pøn jam tsɨnaadyɨp ma̱ ja ka̱jp txøøwɨ Lida.  
\v 33 Jamts tuꞌuk tpa̱a̱jty ja ya̱a̱ꞌdyøjk midi txøøwꞌa̱jt Eneas, tyuktujk jumøjtɨp ja pa̱ꞌa̱m ja wyɨnaty tø pya̱jtnɨyɨ, kyidyimpyɨdɨꞌɨky jøts køxuxyɨ pakxuxyɨ pa̱ꞌa̱m ɨdøꞌøn ja myøøt.  
\v 34 Xjats ja Pedro ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Eneas, Jesús myiktsojkɨp. Pɨdøꞌøk, wejtsjøꞌøk yø mma̱a̱bajt. 
\p Xjats ja Eneas pyɨdɨꞌɨky jatyɨ,  
\v 35 xjats nɨdukɨꞌɨyɨ ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn jaty kuga̱jpꞌa̱jttɨp jam Lida jøts jam Sarón kuuyɨ ja tnɨja̱ꞌwɨdøø, wɨnets ja tyikutɨgøødyɨ ja møja̱a̱ꞌchɨna̱a̱ꞌyɨn midi ja wyɨnaty chɨnaadyɨp, jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjaꞌ tpabøjknɨyɨdøø. 
\s1 Ku ja Dorcas yjujkpyɨjky jadɨgojk 
\p  
\v 36 Nay jaꞌabɨ xøøw nay jaꞌabɨ jumøjt ɨdøꞌøn chɨna̱a̱y tuꞌuk ja tøꞌøxyøjk jam Jopɨt ka̱jpjotp, Tabita døꞌøn ja xyøøw, yɨdeꞌen yiktijy griegɨt ayuujk, Dorcas. Jøts nayɨ Jesús ɨdøꞌøn ja yjanchja̱ꞌwɨmyɨp paty ja tjanchpudøkɨ pøn ayoop pøn wɨnmaapy.  
\v 37 Wɨnetsɨk ɨdøꞌøn ja pa̱ꞌa̱m pya̱a̱jtnɨya̱a̱ jøts ja tyimyikꞌoꞌjkɨyøø; jøts ku yikpujna̱a̱, jøts ojts yikpɨkta̱ꞌa̱ky myɨduknɨpatøjkixpy.  
\v 38 Xjats kumɨ wɨngonts ja ka̱jp midi txøøwꞌa̱jtp Lida, ma̱ jap wyɨnaty ja Pedro tꞌayøꞌøy ja myɨguꞌuktøjktɨ, jøts kumɨ tø ja wyɨnaty ja Dorcas myɨguꞌuk tnɨja̱wɨdɨ ku ja jam wyɨdity, wɨnets ja ñagyajxɨdøø namajtsk jøts ja tꞌatstukmadoꞌodɨt ja Pedro jøts myeꞌent putyɨ. 
\p  
\v 39 Xjats ja Pedro jatyɨ tmøødɨ ja kugajpxtyɨ. Ku jam yja̱ꞌttøø, jøts jap tyimwya̱a̱nøjkxɨyøø ma̱ ja ooꞌkpɨ jap, wɨnets ja Pedro ja kuꞌøktyøꞌøxtyɨ ñawa̱ꞌkwɨdejtɨyøø, jøts ja tyukꞌijxyɨ ja wet midi wyɨnaty ja Dorcas tø tyikꞌøyɨ.  
\v 40 Wɨnets ja Pedro tkajxpɨdsømguixy ja ja̱a̱ꞌdyɨ, jøts ja ñagyuxendya̱a̱jkøø, jøts kuts ja twɨndsa̱pka̱jpxkɨjxy ja ooꞌkpɨ, xjats ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Tabita, pɨdøꞌøk. 
\p Wɨnets ja ooꞌkpɨ wyɨnꞌejxwaꞌkxy jøts ja Pedro yikwɨnꞌixy, wɨnets chɨnaagyukøø.  
\v 41 Jøts ja kyøꞌ ja tma̱jtstøø jøts ja jadeꞌen pyɨdɨꞌjky; wɨnetnømts ja twa̱a̱dsøøy ja Pedro ja myɨguꞌuktɨ midi ja kyajxpɨdsøøm jøts nayɨdeꞌen ja kuꞌøktyøꞌøxtyɨ, xjats ja twɨnꞌejxtøø, tødam yjujkpyiky ja ooꞌkpɨ wyɨnaty.  
\v 42 Ñɨja̱ꞌwɨgyøxtøø nɨdukɨꞌɨyɨ ja Jopɨt ka̱jp ja̱a̱ꞌy, xjats namay tjanchja̱ꞌwɨdøø ja Jesús.  
\v 43 Nay jam ɨdøꞌøn ja Pedro tya̱a̱ꞌnɨ kawɨna̱a̱k xøøw jam poꞌogooꞌtspɨ tyøjkwɨndump, jaꞌ ɨdøꞌøn ja xyøøw Simón. 
\c 10  
\s1 Ku ja Pedro tmɨgajpxy ja solda̱dɨ wɨndsøn pøn yiktejp Cornelio 
\p  
\v 1 Jam ɨdøꞌøn tuꞌuk yꞌijty ja ya̱a̱ꞌdyøjk ma̱ ka̱jp jam txøøwɨ Cesarea, Cornelio døꞌøn ja xyøøw, jaꞌats ɨdøꞌøn ja solda̱dɨdɨ tukpiky tnɨwɨndsønꞌa̱jtp pøn yikxøømøødyøø Italia̱nɨ.  
\v 2 Xjats ja Cornelio møøt ja yꞌuꞌnk møøt ja ñɨdøꞌøxy, yjanchja̱ꞌmyatstɨp ɨdøꞌøn ja Dios Teety jaꞌ, jøts nayɨdeꞌen twɨndsøꞌøgɨdɨ. Ajotꞌa̱jttɨp ɨdøꞌøn ja Dios jabom jabom, jøts nayɨdeꞌen tjanchtabudøjkɨdøø ja myeeñ ja ayoobɨ ja̱a̱ꞌy.  
\v 3 Tuꞌuk ɨdøꞌøn ja xøøw sa̱ yja̱jty sa̱ kyubejty ja Cornelio, ku ojts wa̱ꞌa̱ts tꞌixy awɨnma̱a̱ꞌngyøjxp ja Dios Teety yꞌa̱nkɨlɨs, tɨgøøk ya̱xpɨn ɨdøꞌøn wyɨnaty ku ojts ñɨdøkɨyɨ ma̱ ja jap wyɨnaty, wɨnets ja xøøw ja tyamɨga̱jpxɨyøø: 
\p ―¡Mets Cornelio! 
\p  
\v 4 Wɨnets ja Cornelio tsøꞌøgɨja̱wɨ twɨnꞌixy, jøts tꞌadsøøy: 
\p ―¿Ti, teety? 
\p Xjats ja a̱nkɨlɨs ojts ñɨɨꞌmxyɨyɨ: 
\p ―Tø ja Dios Teety ja mꞌajotꞌa̱jtɨn mgupøjkxɨyɨ, jøts ku tø xpudøkɨ nayɨdeꞌen ja ayoobɨ ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 5 Kax mgugajpxy jøts jam ñøjkxtɨt Jope, wan ja Simón tꞌatswa̱wdɨ pøn nayɨdeꞌen yiktejp Pedro.  
\v 6 Jam ja myɨdsøønɨ poꞌogooꞌtspɨ wyɨndump pøn yiktejmɨp nayɨ Simón, pøn jam tsɨnaapy mejy wɨngon. Jaꞌats mdukmadoowɨyɨp pønɨ ti mduꞌump. 
\p  
\v 7 Xjats ku ja a̱nkɨlɨs ñøjkxna̱a̱, wɨnets ja Cornelio twa̱a̱dsøøy ja tyumbɨ namajtsk. Wya̱a̱dsoow nayɨdeꞌen ja solda̱dɨ tuꞌuk pøn ja møøt ñamyayɨ, jøts pøn nayɨdeꞌen twɨndsøꞌjkɨp ja Dios Teety.  
\v 8 Xjats ja ttukmadoogɨjxy ja kyugajpxtyɨ sa̱ jaty ja a̱nkɨlɨs ja wyɨnaty tø ñɨɨꞌmxyɨyɨ, wɨnetnɨmts tkejxy. 
\p  
\v 9 Xjats ku kyimjabomꞌa̱jty, jawaanɨ jam kyaja̱ꞌtnɨdɨ ka̱jpjotp ma̱ ja yikaxtøø kugajpxyꞌa̱jtpɨ, wɨnets ja Pedro pyejty jam tøjkøjxp diosꞌajotꞌa̱jtpɨ, kujk xøøw et ɨdøꞌøn wyɨnaty.  
\v 10 Janch yuꞌooꞌknɨp ɨdøꞌøn ja wyɨnaty jøts ja kyaawya̱ꞌa̱ñ; japnɨmts ja kaaky wyɨnaty yꞌøyɨ, ku jotmøñ tꞌejxpa̱a̱jty jadeꞌen kidi ja̱a̱ꞌy kyuma̱a̱ꞌy,  
\v 11 ku ja tsa̱jp yꞌawa̱ꞌa̱ch jøts tꞌixy ña̱xkɨda̱ꞌa̱ky, jadeꞌen ja tꞌixy kidim ja møj ma̱ntɨ, jøts tum wendɨ makta̱xk ɨskiin.  
\v 12 Jøts jam ma̱ntɨkøjxp mayjøøjp ja jɨyujk tꞌixy, jam ja tsa̱a̱ꞌñ, jam ja joon, jøts jam nayɨdeꞌen ja makta̱xkpɨ tekpyɨ jɨyujk.  
\v 13 Wɨnets tmadøøy ja ayuujk midi tsooꞌmp tsa̱jpjøtpy, jøts ja yɨdeꞌen ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p ―Pɨdøꞌøk Pedro, yikꞌook ɨnet yø jɨyujk tuꞌuk jøts xtsuꞌutst. 
\p  
\v 14 Xjats ja Pedro tꞌadsøøy: 
\p ―Kaꞌ teety jadeꞌen; nɨwɨndii øts jadeꞌen ngatsuꞌuch ja kyaꞌøybɨ kyawa̱ꞌa̱tspɨ, midi kapa̱a̱tꞌa̱jtɨyɨp yiktsuꞌutst sa̱m ja Moisés kyutujk. 
\p  
\v 15 Xjats jadɨgojk tmadøøy ja kajpxy ja ayuujk, jøts wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―Kidi jadeꞌen xkaꞌødyijy, tum mba̱a̱tꞌa̱jtɨp yø jɨyujk tsuꞌuch midi Dios Teety tø ttanɨbɨkta̱a̱gɨ. 
\p  
\v 16 Tɨgøøk ojk ɨdøꞌøn ja ma̱ntɨ wyɨmbijty yꞌadɨjy, jøts pyatøjkɨña̱a̱ nay jap tsa̱jpjøtpy.  
\v 17 Ɨxjam ja Pedro jadeꞌen wyɨnaty myay tya̱jy, ti døꞌøn ja tyijpy jadeꞌen midi wyɨnaty tø tꞌixy ku ja Cornelio kyugajpxy yja̱ꞌttøø, tø ja wyɨnaty tyiknɨdøøwɨdɨ ja Simón tyøjk.  
\v 18 Kuts ja jam yja̱ꞌttøø tøkꞌagiꞌpy, wɨnets møk tkuga̱jpxɨdøø pønɨ jap ja Simón midi nayɨdeꞌen yiktejp Pedro.  
\v 19 Kumɨ jaꞌ wyɨnaty ja Pedro myɨmaapy myɨda̱jpñɨm midi wyɨnaty tø tꞌixy, wɨnets ja Espíritu Santo ñɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Nɨdɨgøøk ɨxya̱m ja ja̱a̱ꞌy mꞌɨxa̱ꞌa̱yɨyɨ.  
\v 20 Pɨdøꞌøk, wɨna̱k jøts xmøødɨt yø ja̱a̱ꞌy, kidi ti xpawɨnmay, nay øts yøꞌ ngugajpxy. 
\p  
\v 21 Xjats ja Pedro tnɨwɨna̱jky ma̱ wyɨnaty ja Cornelio kyugajpxy yꞌawejxtɨ, jøts ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Øts meets ɨdøꞌøn xꞌɨxaapy. ¿Ti døꞌøn mnɨmendɨp? 
\p  
\v 22 Xjats ja kugajpxy tꞌadsoodøø: 
\p ―Ja Cornelio øø xyikugajpxyꞌa̱jtp, janch øy ja̱a̱ꞌy jaꞌ jøts nayɨ wyɨndsøꞌjkɨp ja Dios jaꞌ, xjats nayɨdeꞌen janch tsojkɨp jaꞌ ja israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ. Nay ja Dios Teety ɨdøꞌøn yꞌa̱nkɨlɨs ja tnɨma̱a̱jyøø jøts me myikwa̱ꞌa̱t, jøts jam nja̱a̱ꞌmɨnt ma̱ ja chøønɨ ja Cornelio, jamts mets xꞌatstukmadoꞌot pønɨ ti jaty me mnɨja̱ꞌwɨp, jøts ti jaty mmadya̱ꞌa̱kwampy. 
\p  
\v 23 Xjats ja Pedro tkuwa̱a̱ꞌwɨña̱a̱ tyøjkjøtpy, jøts jamyɨ mya̱a̱døø. Xjats ja kyimjabomnɨm chooꞌndøø, wɨnets ja Pedro twa̱a̱y ja myɨjanchja̱ꞌwɨbɨ wɨna̱a̱gɨn midi jam Jope tsɨnaadyɨp. 
\p  
\v 24 Jøtsnɨm kyimjabom yja̱ꞌttøø jam Cesarea, ma̱ ja Cornelio yꞌawijxyɨyɨ nɨdukɨꞌɨyɨ møøt ja myɨguꞌuktøjktɨ, midi wyɨnaty tø twa̱a̱dsowdɨ jøts ja tpatmadoꞌodɨt ja Pedro kyajpxy yꞌayuujk.  
\v 25 Kuts ja jam tyimyja̱ꞌttøø ja Pedro, xjats ja Cornelio yꞌadsoojɨyøø jøts ja pyɨdsimy tyøjkjøtpy, xjats ja jatyɨ ñagyuxendya̱a̱jkɨ ja Pedro wyɨngujky, jøts ja jadeꞌen yikwɨndsøꞌøgɨ ejxɨm ja diosɨn.  
\v 26 Wɨnets ja Pedro jatyɨ twejtsjɨꞌɨky, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―¿Tiku ø xwɨnguxaanɨ? Pɨdøꞌøk, pø nay ja̱a̱ꞌyts øts nayɨdeꞌen sa̱ mets. 
\p  
\v 27 Jøts nay madya̱ktɨpnɨm ɨdøꞌøn ja wyɨnaty, ku jap tyøjkɨdøø tøjkjøtpy ma̱ wyɨnaty ja ja̱a̱ꞌy jap yjanchꞌawejxtɨ namay.  
\v 28 Xjats ja Pedro tnɨma̱a̱y yɨdeꞌen: 
\p ―Meets mɨguꞌuktøjktɨ, mnɨja̱ꞌwɨp meets jøts ku øøts wenk nꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyꞌaty, kaꞌap øøts nꞌøyja̱wɨ jøts øøts nmɨguꞌuk tmøøtnabya̱a̱ttɨt ja wenk ja̱a̱ꞌdyɨ uk tyøkɨdɨt jaꞌ tyøjkjotptɨ, kaꞌap øøts ja nꞌødyijy, kaꞌap øøts ja nwa̱ꞌa̱tstijy. Tøts øts Dios xuknɨja̱wɨ, jøts ku kaꞌap jadeꞌen yꞌøyɨ jøts øts jadeꞌen nwɨnmaꞌaty.  
\v 29 Jaꞌagøjxp ø nmiñ jatyɨ ku mee xwa̱a̱dsøøy. Jøts nnɨja̱wɨwyampy øts ɨxya̱m ti meets ɨdøꞌøn xamɨga̱jpxwa̱mp ku meets xwa̱a̱dsøøy. 
\p  
\v 30 Xjats ja Cornelio tꞌadsøøy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Ɨxya̱m myɨmakta̱xk xøøwɨñɨ ku øts yɨdeꞌen nja̱jty, ya̱ øts wyɨnaty ndøjkjøøjty nꞌayuuꞌaty, jøts ja Dios wyɨnaty nꞌajotꞌaty wɨnakxyøøw, ku øts jotmøñ nꞌejxpa̱a̱jty tuꞌuk ja ya̱a̱ꞌdyøjk, jøts janch tsama̱mp ja wyet amuum kyaxɨꞌɨky.  
\v 31 Wɨnets øts yɨdeꞌen xnɨma̱a̱y: “Mets Cornelio, tø ja Dios Teety ja mdiosꞌajotꞌa̱jtɨn mgupɨjkxyɨyɨ, jøts ku tø xpudøkɨ nayɨdeꞌen ja ayoobɨ ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 32 Kax mgugajpxy jøts jam ñøjkxt Jope, wan ja Simón tꞌatsway pøn nayɨdeꞌen yiktejp Pedro. Jam ja myɨdsøønɨ ja poꞌogooꞌtspɨ wyɨndump midi jam tsɨnaapy mejy wɨngon. Jaꞌats mdukmadowɨyɨp pønɨ ti mduꞌump.” Jadeꞌen øts ɨdøꞌøn ja a̱nkɨlɨs xnɨma̱a̱y.  
\v 33 Paty øts ngugajpxy jatyɨ nguejxy jøts me mꞌatsyikwa̱ꞌa̱t, pø janch øy ku tø xpaduñ ku tø mmiñ ya̱. Wa̱ꞌa̱ts ja Dios Teety xꞌijxyɨm xnɨja̱ꞌwaꞌam ku adøm ɨxya̱a̱dɨ, ku øø nbatmadoowa̱ꞌa̱ñ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm kyajpxy yꞌayuujk midi ja tø mdamɨgaxɨyɨ, jøts mets ja ya̱ jadeꞌen xnɨga̱jpxt. 
\s1 Ku ja Pedro kya̱jpxwaꞌkxy jam Cornelio tyøjkwɨndump 
\p  
\v 34 Wɨnets ja Pedro kya̱jpxnɨbøjkøø, jøts ja yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: 
\p ―Ɨxya̱m njanchꞌixy njanchnɨja̱wɨ ku ja Dios Teety chøjkpy jaꞌ øpyønja̱a̱ꞌyɨ, kaꞌap jaꞌ tkaꞌøyja̱wɨ,  
\v 35 kyupijkpy jaꞌ pønɨ pøn wɨndsøꞌjkɨyɨp, jøts yꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨt nayɨdeꞌen.  
\v 36 Dios Teety ɨdøꞌøn jadeꞌen ojts ttukmadøy ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy, ku xmɨꞌøyꞌa̱twa̱ꞌa̱ñɨndɨ jadɨgojk ja Jesucristo køjxp pøn nwɨndsønꞌa̱jtyɨndɨp nɨdukɨꞌɨyɨ. 
\p  
\v 37 Pø mnɨja̱ꞌwɨpxɨ meets nɨdukɨꞌɨyɨ sa̱ yja̱jty sa̱ kyubejty jam israelɨt ja̱a̱ꞌy yꞌetjotptɨ, jam ɨdøꞌøn choꞌonda̱a̱jky ma̱ et txøøwɨ Galilea, tø wyɨnaty ja Juan Bautista jawyeen kya̱jpxwaꞌkxy, xjats ja ja̱a̱ꞌy ja nayɨdeꞌen namay tyiknøbejty.  
\v 38 Ja pø mnɨja̱ꞌwɨpxɨ meets nayɨdeꞌen ku ja Dios Teety ja Jesús ttuktatøjkøø ja Espíritu Santo møøt ja myøkꞌa̱jtɨn, jøts nayɨdeꞌen sa̱ jaty ja wyɨdity ku ja tꞌødyuñ ja ja̱a̱ꞌy, jøts ku ja tyiktsøꞌøky pønɨ pøn ja mɨkuꞌ møøt yꞌitynɨm. Jaꞌagøjxp ja jadeꞌen ttuuñ ku ja Dios Teety ja ejtp tmøøtꞌity.  
\v 39 Øøts ɨdøꞌøn tø nꞌixy, øøts ɨdøꞌøn tø nnɨja̱wɨ, sa̱ jaty ja Jesús ttuuñ jam Israelɨt kya̱mwemp kya̱mjotptɨ, jøts nayɨdeꞌen jam Jerusaléngɨt ja̱a̱ꞌy myøjka̱jpjotptɨ. Jøts nay tø øøts ja nꞌixy sa̱ jaty ja yja̱jty ku yikꞌoꞌjkɨyøø ja ja̱a̱ꞌy, jøts sa̱ yikmɨtsumbejty jam kruskøjxp.  
\v 40 Wɨnets ja Dios Teety ojts kyɨdɨgøøk xøøw tyikpɨdsɨɨmy jap ooꞌkpɨ jutjøtpy ma̱ ñajxøjkøø ja Jesús, xjats øøts ja xukyikwɨngaxɨꞌjky.  
\v 41 Kaꞌap ja yiktukꞌejxtøø ja mayja̱a̱ꞌdyɨ, øøts yɨdeꞌen yø xukyikwɨngaxɨꞌjky, kumɨ tø øøts ja wyɨnaty jawyeen xwɨꞌixy, jøts øøts ja nꞌext, jøts øøts ja nnɨja̱wɨt. Xjats ku ja jadeꞌen jadɨgojk yjujkpyɨjky, jøts øøts ja nga̱a̱y jøts øøts ja nꞌuuky møøt.  
\v 42 Xjats øøts ja xanɨꞌaneꞌemy ja ka̱jpxwa̱ꞌkxk, jøts øøts ja ja̱a̱ꞌy ndukmadoꞌot nduknɨja̱wɨt ku ja Dios Teety ja køꞌøm tpɨkta̱a̱jky ja Jesús, jøts ja jujkpyɨ ja øøkpyɨ ttɨɨdyuꞌunt.  
\v 43 Nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn wyɨnaty jekyɨp ja Dios Teety kyugajpxy tø tka̱jpxtɨ tø tmadya̱ꞌa̱ktɨ ja Jesús, jøts pønɨ pøn tjanchja̱ꞌwɨp ja Jesús, wɨnets yikmaaꞌkxuktɨt ja pyøky. Jadeꞌen ja Pedro ja tnɨma̱a̱y ja ja̱a̱ꞌy. 
\s1 Ku ja Espíritu Santo ttatøjkøø pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌyɨdɨ 
\p  
\v 44 Ñagya̱jpxꞌadøtsp wyɨnaty ja Pedro, ku ja Espíritu Santo tyatøjkɨyɨdøø nɨdukɨꞌɨyɨ ja ja̱a̱ꞌy pøn jaty jam wyɨnaty patmadojɨyɨp ja Pedro.  
\v 45 Xjats ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn ja Pedro tpadsooꞌnɨyɨdøø ku ojts ja kugajpxy jam wyayɨdɨ, wɨnets ja ñɨgyuma̱a̱p tjanchja̱ꞌwɨdøø ku ja Dios tyuktatøjkɨyɨdøø ja Espíritu Santo øpyønja̱a̱ꞌyɨ, pøn kaꞌap israelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ.  
\v 46 Jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja ojts yiknɨja̱wɨ ku ja adsuꞌjky ojts tjanchka̱jpxtɨ tum ja wenk ayuujk, jøts ku ja nayɨdeꞌen tjanchꞌøyja̱ꞌwɨdøø ja Dios.  
\v 47 Xjats ja Pedro tnɨma̱a̱y ja myɨguꞌuk midi myøøtwɨdijtpy: 
\p ―¿Ti pøn mɨba̱a̱t xkadukyiknøbajtɨmp yø ja̱a̱ꞌy, pø tøxɨ Espíritu Santo tyatøkɨyɨdɨ jadeꞌen sa̱m adøm? 
\p  
\v 48 Xjats ja Pedro tnɨꞌaneꞌjmy jøts ja ñøbattɨt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo myøkꞌa̱jtɨngøjxp. Jøts ja Pedro møkta̱ꞌa̱ky yiknɨma̱a̱y, jøts ja jam yja̱a̱kta̱ꞌa̱nɨt ja wɨna̱a̱k xøøwɨn. 
\c 11  
\s1 Ku ja Pedro ttamɨmadya̱a̱jky ya̱ꞌa̱tpɨ ayuujk pøn tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Jesús jam Jerusalén 
\p  
\v 1 Xjats ja tnɨja̱ꞌwɨdøø ja Jesús kyudanaabyɨdɨ pøn jam ta̱ndɨ Judeɨt yꞌetjotp, jøts ku ja wenk ja̱a̱ꞌy wyɨnaty tø tkupiky ja Dios kyajpxy yꞌayuujk pøn kaꞌap yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ.  
\v 2 Xjats ku ja Pedro jadɨgojk wyɨmbijty jam Jerusalén, wɨnets ja twɨndsøꞌødyøø ja Pedro: 
\p  
\v 3 ―¿Tiku ja tø xꞌatsꞌixy ja wenk ja̱a̱ꞌy pøn kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ, tiku møøt tø mꞌatskay mꞌatsjɨɨkxy? 
\p  
\v 4 Xjats ja Pedro tnɨmadya̱jktøjkøø sa̱ ja yja̱jty sa̱ ja kyubejty ku ja ojts yikway yikwich, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p  
\v 5 ―Jam ø wyɨnaty Jopɨt ja̱a̱ꞌy kya̱jpjotp, jøts Diosꞌajotꞌa̱jtpɨ wyɨnaty, jøts jadeꞌen nja̱ꞌwøø kidi ja ja̱a̱ꞌy kyuma̱ꞌa̱y, jadeꞌen nꞌejxpa̱a̱jty ejxɨm ja møj ma̱ntɨ, ku nꞌijxy kyɨda̱ꞌa̱ky tsa̱jpwemp tum wendɨ makta̱xk ɨskiinɨ, jøts wyɨngøøñ ma̱ øts jap wyɨnaty.  
\v 6 Xjats nwɨnꞌijxy yikxon ti døꞌøn jap ma̱ntɨjøtpy, wɨnets jap nꞌejxpa̱a̱jty janch mayjøøjp ja jɨyujk, jap wyɨnaty tsa̱a̱ꞌñ, jap wyɨnaty joon, jøts nayɨdeꞌen ja jɨyujk midi makta̱xk ja tyeky, jøts nayɨdeꞌen midi janchꞌawa̱ꞌa̱ndɨ.  
\v 7 Wɨnets nmadøøy ja ayuujk ku ø xnɨma̱a̱y: “Pɨdøꞌøk, Pedro; yikꞌook ɨnet yø jɨyujk tuꞌuk jøts xtsuꞌutst.”  
\v 8 Jøts ø nꞌadsøøy: “Kaꞌ teety jadeꞌen. Nɨwɨndii øts jadeꞌen ngatsuꞌuch ja kyaꞌøybɨ kyawa̱ꞌa̱tspɨ, midi kapa̱a̱tꞌa̱jtɨyɨp yiktsuꞌutst sa̱m ja Moisés kyutujkɨn.”  
\v 9 Wɨnets øts jadɨgojk xmɨgajpxy jøts øts xnɨma̱a̱y: “Midi ja Dios tø tyikwa̱ꞌa̱ch kidi xkaꞌødyijy.”  
\v 10 Tɨgøøk ojk ɨdøꞌøn ja ma̱ntɨ wyɨmbijty yꞌadɨjy, jøts pyatøjkɨña̱a̱ nay jap tsa̱jpjøtpy.  
\v 11 Xjats ku øts jadeꞌen nja̱jty, wɨnets nay jatyɨ yja̱ꞌttøø nɨdɨgøøk ja ya̱a̱ꞌdyøjktøø ma̱ øts ja wyɨnaty, Cesarea døꞌøn ja choondɨ jøts jam ñøjkxtɨ ma̱ øts ja xpa̱a̱ttøø.  
\v 12 Wɨnets øts ja Espíritu Santo xnɨma̱a̱y jødsɨk øts ja kugajpxy nmøødɨdɨt, jøts ku nayɨdeꞌen kaꞌap ti nbawɨnmaꞌaty. Wɨnets ø xpadsoꞌondɨ nɨdudujk ja Jopɨt ja̱a̱ꞌdyɨ pøn tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Jesús. Xjats ku øøts jam nja̱ꞌjty Cesarea, wɨnets øø nɨdukɨꞌɨyɨ ndøjkøø Cornelio tyøjkjotp pøn ø xnɨgajxøø.  
\v 13 Wɨnets øøts ja xukmadøøy sa̱ ja yja̱jty sa̱ ja kyubejty jam tyøjkjotp, ku ja a̱nkɨlɨs tuꞌuk tꞌejxpa̱a̱jty, jøts ku ja ñɨma̱a̱jyøø: “Kax mgugajpxy jøts jam ñøjkxt Jope, wan ja Simón tꞌatsway midi nayɨdeꞌen yiktejp Pedro.  
\v 14 Jaꞌats mdukmadowɨyɨdɨp sudso mꞌanmɨja̱ꞌwɨn yꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøꞌømdɨt møøt mmɨguꞌuktøjktɨ.” Jadeꞌen ojts ñɨɨꞌmxyɨ.  
\v 15 Xjats ku ojts nmɨga̱jpxnɨbøkɨ nɨdukɨꞌɨyɨ, wɨnets ja Espíritu Santo tyatøjkɨyɨdøø, nayɨdeꞌen sa̱m adøm xatøjkaꞌandøø ku ojts myɨdukꞌojk tyimyiñ.  
\v 16 Xjats ku øts jadeꞌen nꞌijxy, wɨnets øts jatyɨ nja̱ꞌmyejch ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yꞌayuujk sa̱ ja wya̱a̱ñ ku ja Juan Bautista mayja̱a̱ꞌy nøø ttuktanøbejty, jøts ku ja wya̱a̱ñ: “Wenk mee mja̱tt, jadeꞌen ku Espíritu Santo mdatøkɨyɨdɨt.”  
\v 17 Pønɨ tyuktatøkɨwyampy ja Dios Teety ja yꞌEspíritu Santo ja wenk ja̱a̱ꞌdyɨ jadeꞌen sa̱m adøm xuktatøjkaꞌandøø, kumɨ adøm njanchja̱ꞌwɨndɨp ja Jesús, ¿ti øts ja jadeꞌen ngaduktunɨp? Tsaachtyi øts ɨdøꞌøn, pø køꞌømxɨ ja jadeꞌen ttunwa̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 18 Ku ja jadeꞌen tmadoodøø ja Pedro yꞌayuujk, wɨnets yꞌamongøjxtøø jøts yjotkujkꞌa̱jttøø, jøts ja Dios Teety tmøjpɨkta̱a̱jktøø, jøts yɨdeꞌen wya̱a̱ndøø: 
\p ―¡Tø ja Dios Teety ttanɨbɨkta̱a̱gɨ jøts nayɨdeꞌen yikunuuꞌkxtɨt øpyønja̱a̱ꞌyɨ ku ja tmajtstuꞌuttɨt ja kyaꞌødyunk, wɨnets ja tsɨna̱a̱ꞌyɨn xemɨkøjxp tpa̱a̱ttɨt! 
\s1 Ku ja ja̱a̱ꞌy ja Jesús tjanchja̱ꞌwɨꞌokwa̱ꞌa̱ñ jam Antioquía 
\p  
\v 19 Ku ja Esteban tꞌukyikꞌooꞌktøø, wɨnets tꞌɨxaañɨbøjkɨdøø pøn ja Jesús tjanchja̱ꞌwɨdɨp, xjats ja wɨna̱a̱gɨn kyaknøjkxtøø Fenicia, Chipre, jøts nayɨdeꞌen Antioquía. Japts ja tka̱jpxwa̱ꞌkxtøø ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky. Kaꞌap ja nugo aja̱wɨ tnɨdyukmadowdɨ o pøn, agøꞌømyɨ ja tnadyamɨmadya̱ꞌa̱gyɨdɨ tukꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 20 Xjats wɨna̱a̱gɨn jaꞌadɨ midi jam tsooꞌndɨp Chipre jøts nayɨdeꞌen Cirene, ku ja nay jam yja̱ꞌttøø Antioquía wɨnets ja nayɨdeꞌen tka̱jpxwa̱ꞌkxtøø ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky, midi anmɨja̱ꞌwɨn tyiknɨtsoꞌokꞌa̱jtp, jaꞌayɨ tyukmadoodɨp pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 21 Janchkunuuꞌkxɨdɨ ja Dios jaꞌ ku ja kya̱jpxwa̱ꞌkxtɨ, wɨnets ja japɨt ja̱a̱ꞌy tjanchyiktɨga̱tstøø chɨna̱a̱ꞌyɨndɨ, jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjaꞌ tpabøjkɨñɨdøø. 
\p  
\v 22 Xjats ku ja jadeꞌen tnɨja̱ꞌwɨdøø ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ pøn jam tsɨnaadyɨp Jerusalén, wɨnets ja tkaxtɨ nay jaꞌ myɨguꞌuktɨ pøn txøøwꞌa̱jt Bernabé, jøts jam ja ñijkxy Antioquía.  
\v 23 Xjats ku jam yja̱ꞌjty, jøts ja tꞌijxy jøts ja tnɨja̱ꞌwøø sa̱ ja Dios Teety wyɨnaty tø tkunuuꞌkxy ja Antioquiɨt ja̱a̱ꞌy ku ja chɨna̱a̱ꞌyɨn wyɨnaty tø tyiktɨga̱tstɨ, wɨnets ja janch yjotkujkꞌa̱jty yjanchxonda̱a̱jky. Xjats ja tka̱jpxjotꞌamøkøø jøts amumjoojt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjaꞌ tpaduujnɨdɨt, jøts nɨjuunɨ tkamajtstuꞌuttɨt.  
\v 24 Janch yujy ɨdøꞌøn ja Bernabé, yjanchmøøtꞌajtpy ja Espíritu Santo, jøts nayɨdeꞌen ja Dios tꞌajotꞌa̱jty. Xjats jadeꞌen ja namay ja̱a̱ꞌy tpabøjkɨdøø ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjaꞌ. 
\p  
\v 25 Xjats ku ja jadeꞌen yja̱jty kyubejty ja Bernabé, wɨnets ja ñøjkxkojma̱a̱ ma̱ txøøwɨ Tarso jøts ja tꞌatsꞌɨxa̱ꞌa̱t ja Saulo. Kuts ja jam tpa̱a̱jty, wɨnets ja twa̱a̱nijkxy ma̱ ja wyɨnaty tø tnɨdsøøñ jam Antioquía.  
\v 26 Japts chɨnaadyøø tuꞌuk jumøjt kaꞌpxy møøt ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ jøts ja tyikꞌɨxpøktøø. Nay jam ɨdøꞌøn Antioquía ma̱ ojts ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨbɨ yiktejtɨ mɨjawyeen cristianos. 
\p  
\v 27 Nay jaꞌabɨ xøøw nay jaꞌabɨ jumøjt ku ja Dios Teety kyugajpxy ojts ñijkxy nay jam Antioquía, pøn jam tsooꞌndɨp Jerusalén.  
\v 28 Xjats ku yja̱ꞌttøø, jøts tuꞌuk txøøwɨ Agabo, jaꞌ ɨdøꞌøn jam ojts tyanaayꞌøyɨ mayja̱a̱ꞌy agujkp, jamts ja kya̱jpxwaꞌkxy Espíritu Santo myøkꞌa̱jtɨngøjxp, jøts wya̱a̱ñ jøts ku ja yuu møkꞌampy myeenwa̱ꞌa̱ñ ya̱ na̱xwiiñ. Janch tɨy yɨdeꞌen, janch ja̱jt ɨdøꞌøn ja jadeꞌen wɨnet ku Claudio wyɨnaty myøjwɨndsønꞌaty.  
\v 29 Xjats ku ja jadeꞌen ja janchja̱ꞌwɨbɨ tmadoodøø ku ja yuu myenwa̱ꞌa̱ñ, wɨnets ja tkajpxyꞌa̱jttøø jøts pudøjkɨn ttanɨgaxtɨt ja myɨguꞌuk pøn jam tsɨnaadyɨp Judea, jadeꞌen pønɨ sa̱ køꞌøm tmoꞌowa̱ꞌa̱ndɨ nɨduꞌuk nɨduꞌuk.  
\v 30 Jadeꞌen ja tundøø, jøts ja ttamɨgajxɨdøø ja Bernabé møøt ja Saulo, jøts jam tkømoꞌodɨt ja jamɨt møja̱a̱ꞌdyøjktɨ. 
\c 12  
\s1 Ku ja Herodes tna̱nkyikꞌoꞌjkøø ja Jacobo jøts ja Pedro jaꞌayɨ yiktsuumy 
\p  
\v 1 Xjats nay jaꞌabɨ xøøw nay jaꞌabɨ jumøjt ja møj wɨndsøn Herodes tjemdunɨbøjkɨ ttedunɨbøjkɨ wɨna̱a̱gɨn ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ.  
\v 2 Jøts ja ttuktaꞌøꞌjky ja yøñchujx ja Jacobo, ja Juan yꞌa̱jch,  
\v 3 jøts ja tꞌijxy ku ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ja yja̱wɨ jadeꞌen ttaxonda̱ꞌa̱ktɨ ku ja jadeꞌen yꞌadɨꞌɨch. Xjats ja Pedro yja̱a̱ktyimyikma̱jch pa̱skɨ xøøjøøjty, wɨnet ku ja tsa̱pkaaky jadiꞌiñɨ yikay midi kalevadurɨmøøt.  
\v 4 Xjats ku jadeꞌen ja Pedro yikma̱jch, wɨnets ja wɨndsøn Herodes ja pyɨkta̱a̱jkɨyøø puxøjkjøtpy, japts solda̱dɨ ja yꞌejxꞌityɨyɨ makta̱xk piky jøts makta̱xk solda̱dɨ tukpiky jaty. Jadeꞌen ja Herodes yjawɨnma̱a̱y jøts ja tyikpɨdsøꞌømt ja Pedro pa̱skɨ xøøguixy, jøts ja mayja̱a̱ꞌy ttukꞌejxwa̱ꞌa̱ñ ttuknɨja̱wɨwya̱ꞌa̱ñ.  
\v 5 Jap wyɨnaty ja Pedro tsumy, jøts nayɨdeꞌen ejtp ɨdøꞌøn ja yꞌejxꞌityɨyɨ ja solda̱dɨ, wɨnets ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨbɨ tnɨꞌamɨdowɨdɨ tnɨbøktsowɨdɨ ja Pedro amumjoojt, jøts ja ttukmadoodøø ja Dios. 
\s1 Ku ja Dios Teety yꞌa̱nkɨlɨs ojts tyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsimy ja Pedro jap puxøjkjøtpy 
\p  
\v 6 Nay jaꞌabɨ tsuu ku wyɨnaty tyimbya̱a̱twa̱a̱nɨ ja ka̱jpxꞌa̱a̱ts ku ja yikpɨdsømɨyɨt jøts ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy yꞌejxɨt ñɨja̱wɨyɨt, jøts ja̱a̱kma̱a̱p jap wyɨnaty ja Pedro. Jap wyɨnaty adsow aduuk ja solda̱dɨ ña̱ma̱ꞌa̱yɨyɨ, puxkadeen køxøch wyɨnaty ja Pedro, jøts nayɨdeꞌen ja solda̱dɨ tꞌejxꞌettɨ ja tøjkꞌa̱a̱w.  
\v 7 Wɨnets jatyɨ ñɨmejnɨyøø ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yꞌa̱nkɨlɨs, jøts jap puxøjkjøtpy yja̱jpøjkɨjxy. Xjats ja Pedro yikjɨjxy jøts ku tyiknɨwijy, wɨnets tnɨma̱a̱y yɨdeꞌen: 
\p ―Pɨdøꞌøk putyɨ. 
\p Kuts ja pyɨdɨꞌɨky jøts ja kadeen jadeꞌeñɨ køꞌøm kyajna̱a̱,  
\v 8 xjats ja a̱nkɨlɨs ñɨma̱a̱jyɨyøø yɨdeꞌen: 
\p ―Nachumjønɨyɨ yikxon, jøts tawa̱ꞌa̱gɨ yø mgøꞌøk. 
\p Xjats ku ja Pedro jadeꞌen tpaduuñ, jøts ja a̱nkɨlɨs yja̱a̱knɨma̱a̱jyøø: 
\p ―Tatøkɨ yø mxox jøts øts ɨxꞌoojk xpayøꞌøty. 
\p  
\v 9 Xjats ja Pedro ɨxꞌoojk tpadsøøꞌñ ja a̱nkɨlɨs, nɨ tkanɨja̱wɨ pø janch kajanch ku ja yikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsømwa̱ꞌa̱ñɨyɨ. Jadeꞌen ja̱jtp ja tja̱wɨ ja Pedro kidi ja̱a̱ꞌy kyuma̱ꞌa̱y.  
\v 10 Xjats ku ja jadeꞌen yiktsooꞌnɨyøø ja a̱nkɨlɨs, jøts jam ña̱xtɨ ma̱ myɨdukpiky ja ejxꞌejtpɨdɨ, jøts nayɨdeꞌen twɨna̱xtɨ ma̱ ja myɨmajtsk pikpyɨ ejxꞌejtpɨdɨ, jøts jam yja̱ꞌttøø ma̱ puxꞌaga̱j jam tuuꞌ paꞌa̱m, wɨnets ja puxꞌaga̱j køꞌøm yꞌawa̱a̱jch jøts pyɨdsømdøø. Xjats ku jadeꞌen yꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsømdøø, jøts yja̱a̱gyøꞌødyɨ jaduꞌukpɨ tuuꞌ, japnɨmts ja Pedro ojts yikmajtstuꞌuty nadyuꞌuk.  
\v 11 Xjats ja tjanchja̱ꞌwøø ku yꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsɨɨmy, jøts yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: 
\p ―Pø janch jadeꞌendamxɨ døꞌøn ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tø tjanchkexy ja yꞌa̱nkɨlɨs jøts øts ja xyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøꞌømt jap puxøjkjøtpy, jøts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy møøt ja wyɨndsøn Herodes jadeꞌen tø xkamɨmajada̱ꞌa̱ktɨ pønɨ sa̱ øts jaꞌ xtyimyjaꞌuktunwa̱ꞌa̱ndɨ. 
\p  
\v 12 Jadeꞌen ja Pedro wyɨnmay, xjats ja ñijkxy jam María tyøkwɨndum midi ja Juan tya̱a̱gɨp, ja Juan midi nayɨ yikxøømøøpy Marcos. Jaꞌ ɨdøꞌøn ja tya̱a̱k tyøkwɨndum ñijkxy ja Pedro ma̱ ja mayja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty tø ñamyukyɨdɨ, jøts ɨdøꞌøn ja jam Diosꞌajotꞌa̱ttɨ.  
\v 13 Kuts ja Pedro twɨngøjxy ja tøkꞌagiꞌpyɨt aga̱j, wɨnets ja kiixy Rode pyɨdsɨɨmy tyøjkjøtpy, jøts ja ojts tpatmadøy pønɨ pøn jaꞌ.  
\v 14 Xjats ku ja ojts tyukmadøy kudam ja Pedro kyajpxy, nɨkaꞌap ja tøjk tyikꞌawa̱a̱jch, janch jotkujk ja wyɨmbijty yukwøøñ cha̱pwøøñ, jøts ja myɨguꞌuk ja tꞌatstukmadoꞌot ku ja Pedro jap kyajpxy.  
\v 15 Xjats ja myɨguꞌuk ñɨma̱a̱jyɨyøø: 
\p ―¡Pø mguma̱ꞌa̱ymadya̱kp mets! 
\p Jøts ja kiixy ja tyimyjanɨma̱a̱y ku ja tyimdyɨy tyimyjanchɨ. Xjats ja kaꞌap tyimyɨbøktɨ tyimwya̱ndɨp jaꞌ: 
\p ―¡Kaꞌap ɨnet yø yjaꞌajɨ; pø ja yꞌa̱nkɨlɨs yøꞌ midi nɨtana̱a̱jyɨyɨp! 
\p  
\v 16 Ɨxap ja Pedro jøpꞌijxy tyøkwɨngøxy. Jøts ku ja tyikꞌawa̱tstøø ja tøjkꞌa̱a̱w, jøts pø ma̱ ja tyimyja̱ꞌjttøø ku ja twɨnguꞌejxɨdøø jøts kudam ja yjanchjaꞌajɨ.  
\v 17 Jaꞌayɨ ja Pedro ja kyøꞌ tna̱nkyꞌejxøø jøts ja tukween yꞌettɨt amøñɨ, wɨnets ja tnɨmadya̱jknɨbøjkøø sa̱ ja yja̱jty sa̱ ja kyubejty ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ojts yjuudyɨ jap puxøjkjøtpy; xjats ja nayɨdeꞌen tꞌuknɨmaaña̱a̱ jøts ja ttukmadoꞌodɨt ja Jacobo, nayɨdeꞌen ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ, jøts ja tnɨja̱wɨdɨt. 
\p Xjats ku jadeꞌen tꞌuknɨga̱jpxkøjxna̱a̱, wɨnets ja chooꞌna̱a̱ jøts ja ñijkxy abikya̱jp. 
\p  
\v 18 Xjats ku kyɨmjabomꞌa̱jty ku xyɨɨjñøø, wɨnets ja solda̱dɨ ñɨgyuma̱a̱p ñayja̱ꞌwɨyɨdøø ku kaꞌap ja Pedro jap ukpønɨ.  
\v 19 Xjats ja Herodes møk pyagajxɨyɨdøø jøts ja tꞌatsꞌɨxa̱ꞌa̱dɨt, kaꞌats ja ma̱ tꞌukpa̱a̱tnɨdøø. Xjats ja Herodes wya̱a̱dsojɨyɨdøø nɨdukɨꞌɨyɨ jøts ja tyuknɨga̱jpxwa̱ꞌa̱ñɨdɨ sudsoꞌampy ja Pedro pyɨdsɨɨmy, wɨnets ja Herodes ja yikꞌooꞌkɨñɨdøø. Xjats ku ja jadeꞌen yꞌadɨɨjch, wɨnets jam chooꞌna̱a̱ Judeɨt yꞌetjotp, jøts ñøjkxna̱a̱ tsɨnaabyɨ jam Cesarea. 
\s1 Ku ja Herodes yꞌøꞌjky 
\p  
\v 20 Xjats ja møj wɨndsøn Herodes janch mɨꞌajkɨp ja ja̱a̱ꞌy jaꞌ pøn jam tsɨnaadyɨp Tiro jøts nayɨdeꞌen Sidón. Xjats ja Tirot ja̱a̱ꞌy møøt ja Sidóngɨt ja̱a̱ꞌy tkajpxyꞌa̱jtnɨdøø sudso ttuꞌundɨt sudso tya̱a̱bya̱a̱ttɨt. Wɨnets ja kyugajpxy tkajxtøø jøts ojts tpa̱a̱ttɨ ja Herodes kyudsɨnaabyɨ pøn txøøwꞌa̱jt Blasto, jaꞌats ojts tnøjmɨdɨ jøts tnøjmɨt ja wyɨndsøn Herodes, jøts kaꞌap cheptuꞌundɨt jøts jotkujk chøønɨdɨt, jaꞌagøjxp ja jadeꞌen tnɨmaadyøø ku ja yjɨɨꞌkxy jam tjuydɨ tka̱jpxtɨ ma̱ Herodes yikutuky.  
\v 21 Xjats ja Herodes twa̱a̱dsøøy ja namayja̱a̱ꞌy, jøts jap myeꞌendɨt ma̱ kyaꞌamaadya̱a̱jk, xjats ku ja jadeꞌen myengøjxtøø ja ja̱a̱ꞌy, wɨnets ja ttatøjkɨ ja xyox midi amuum tsa̱ma̱mp, wɨnets kya̱jpxwa̱ꞌkxnɨbøjkøø jam mayja̱a̱ꞌy wyɨngujkp.  
\v 22 Xjats ja mayja̱a̱ꞌy jadeꞌen ñɨgyuma̱a̱p tjanchja̱ꞌwɨdɨ ku ja jadeꞌen kya̱jpxwaꞌkxy, jøts ja xem ya̱m møk yjanchnøømdɨ: 
\p ―Yøꞌ ɨxja kya̱jpxwaꞌkxy kaꞌap yø yja̱a̱ꞌyɨ, dios yøꞌ. 
\p  
\v 23 Xjats ku jap wyɨnaty kya̱jpxwaꞌkxy, wɨnets ojts jatyɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yꞌa̱nkɨlɨs yikpa̱ꞌa̱mba̱a̱dyɨyɨ, jaꞌagøjxp jadeꞌen yjaty ku køꞌøm ñamyøjpɨkta̱ꞌa̱gyɨyɨ, jøts ku ja Dios neꞌegɨ tkamøjpɨkta̱ꞌa̱ky. Ku ja jadeꞌen pyikyɨ, tɨnøꞌøk ɨdøꞌøn jam yꞌa̱m yjotp tøjkɨña̱a̱, jaꞌats jadiꞌiñɨ tsuꞌtskøjxnɨyøø. 
\p  
\v 24 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yꞌayuujk myøjta̱kꞌadøtsna̱a̱, yika̱jpxwa̱ꞌkx ja oma̱ga̱jp. 
\p  
\v 25 Xjats ku ja jadeꞌen tyungøjxtøø ja Bernabé møøt ja Saulo, ku ja tmɨna̱xtɨ tmɨdøkɨdɨ ja pudøjkɨn, wɨnets ja jap chooꞌnɨdøø jøts ñøjkxnɨdøø Jerusalén møøt ja Juan midi nayɨdeꞌen yiktejp Marcos. 
\c 13  
\s1 Ku ja Bernabé møøt ja Saulo myɨdukꞌojk chooꞌndøø ka̱jpxwa̱ꞌkxpɨ 
\p  
\v 1 Jam Antioquía wyɨnaty namay ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ, jam ja kyugajpxyꞌa̱jtpɨ jøts nay jam ja yikꞌɨxpøjkpɨdɨ. Ya̱ꞌa̱t ɨdøꞌøn jadeꞌen yiktejtɨp Bernabé, jøts ja Simón (midi nayɨdeꞌen yiktejp Negro), nayɨdeꞌen ja Lucio ja Cirenɨt ja̱a̱ꞌy, jam ja Manaén (midi yaaktɨ tukna̱x møøt ja Herodes midi wɨndsønꞌa̱jt jam Galilea) jøts jam nayɨdeꞌen ja Saulo.  
\v 2 Tuꞌukpɨ xøøw ɨdøꞌøn ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy jadeꞌen ñamyujkɨdøø jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm twɨndsøꞌjkɨdøø, ayuuꞌa̱jttɨp ɨdøꞌøn wyɨnaty ku ja Espíritu Santo wya̱a̱ñ: 
\p ―Jɨgaxtɨ yø Bernabé møøt yø Saulo, jøts ttuꞌundɨt midi øts yø tø ndanɨwa̱a̱dsowɨdɨ. 
\p  
\v 3 Xjats ku jadeꞌen Diosꞌajotꞌa̱jtꞌaba̱jtɨdøø ayuu, xjats ja myɨguꞌuk tꞌukønɨxa̱jkøjxnɨdøø, wɨnets ja yikajxtsooꞌnɨdøø. 
\s1 Ku ja Jesús kyudanaabyɨ kya̱jpxwa̱ꞌkxtøø jam Chipre 
\p  
\v 4 Xjats ku jadeꞌen ja Saulo møøt ja Bernabé yiktsooꞌnɨñɨdøø ja Espíritu Santo, wɨnets ñøjkxtøø ma̱ jam txøøwɨ Seleucia. Jamts ja ba̱rkɨ ttatøjkɨdøø jøts ñøjkxtøø jam Chipre.  
\v 5 Xjats ku jam yja̱ꞌttøø ma̱ ja ba̱rkɨ wya̱ꞌkꞌøyøø ma̱ jam txøøwɨ Salamina, wɨnets ja tka̱jpxwa̱ꞌkxnɨbøjkɨdøø ja Dios kyajpxy jam tsa̱ptøjkjotp. Jøts nay jap ja Juan tmøødɨdɨ, jaꞌats ja pudøjkɨyɨdøø.  
\v 6 Xjats ja jadeꞌen ja Chiprɨt na̱a̱jx ttayøꞌøña̱xtøø, jøts jam yja̱ꞌttøø mejy wɨngon ma̱ txøøwɨ Pafos. Jamts tpa̱a̱ttøø tuꞌuk ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn txøøwꞌa̱jt Barjesús, yikꞌadujkp jaꞌ jøts nayɨdeꞌen xyɨmay. Dios ɨdøꞌøn kyugajpxy ja ñadyijyɨ jøts ja ja̱a̱ꞌy tjanchwɨnꞌɨɨñ.  
\v 7 Jam ɨdøꞌøn ja tyuñ møj wɨndsøn wyɨndump pøn txøøwꞌa̱jt Sergio Paulo, janch wijy janch kejy ɨdøꞌøn ja wɨndsøn. Wɨnets ja tnɨgajxøø ja Bernabé møøt ja Saulo, yjanchmadoowampy ɨdøꞌøn jaꞌ ja Dios kyajpxy yꞌayuujk jøts ja tyukmadowɨyɨt.  
\v 8 Xjats ja yikꞌadujkpɨ midi nayɨdeꞌen yiktejp Elimas tꞌaga̱jpxøø ja møj wɨndsøn, ku kaꞌap tkupøkt pønɨ sa̱ wya̱ꞌa̱ndɨ ja Bernabé møøt ja Saulo.  
\v 9 Xjats ja Saulo pøn nayɨdeꞌen yiktejp Pablo, yjanchmøøtꞌajtpy ja Espíritu Santo jaꞌ, paty ja tjanchwɨnꞌijxy tɨɨyɨm ja yikꞌadujkpɨ,  
\v 10 jøts ja yɨdeꞌen tnɨma̱a̱y: 
\p ―¡Mets wɨnda̱a̱yɨbɨ ja̱a̱ꞌy, kawɨndɨy ja̱a̱ꞌy mets, mɨkuꞌ mdeedyɨp, mɨꞌajkɨp mets jaꞌ pøn øy tsɨnaadyɨp! ¿Tiku xyikutɨgøøwya̱ꞌa̱ñ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm kyajpxy yꞌayuujk?  
\v 11 Ɨxya̱m ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm myikꞌayoꞌomba̱a̱dɨyɨt; kunɨm me mda̱ꞌa̱nt wɨnjoox jøts may xøøw ɨdøꞌøn jadeꞌen xkawɨnꞌext ja xøøw. 
\p Xjats tyimyjatyɨ tya̱a̱ñ jadeꞌen kugoots, wɨnets tꞌɨxa̱a̱y pønɨ pøn tuuꞌwetsɨyɨp.  
\v 12 Xjats ku ja jadeꞌen tꞌijxy ja møj wɨndsøn sa̱ ja yja̱jty sa̱ ja kyubejty ja yikꞌadujkpɨ, wɨnets ja jatyɨ tjanchja̱ꞌwøø pønɨ sa̱ jaty ja tyukmadoojɨyøø ja Saulo møøt ja Bernabé. Janch tyimñɨguma̱a̱p ɨdøꞌøn ja tja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ku ja yikꞌadujkpɨ jadeꞌen yja̱jtna̱a̱ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨn Jesús myøkꞌa̱jtɨngøjxp. 
\s1 Sa̱ yja̱jttøø sa̱ kyubajttøø ja Pablo møøt ja Bernabé jam Antioquía midi ta̱mp Pisidiɨt yꞌetjotp 
\p  
\v 13 Xjats ja Pablo møøt ja yjamyøøt jam tyøjkɨdøø Pafos ba̱rkɨjotp, jøts jam ja ñøjkxtɨ ma̱ txøøwɨ Perge, nay jam Panfilia yꞌetjotptɨ; jøts ja Juan jamyɨ ja tmɨnawya̱ꞌkxɨdøø Pafos jøts ja ñøjkxna̱a̱ Jerusalén.  
\v 14 Xjats ku jam ja jadeꞌen yja̱ꞌttøø Perge, wɨnet jam chooꞌngojmɨdøø jøts yja̱ꞌttøø Antioquía, nay Pisidia yꞌetjotptɨ. Xjats pooꞌkxɨn xøøw wɨnets tyøjkɨdøø jam tsa̱ptøjkjotp, japts yꞌɨxa̱ktøø.  
\v 15 Xjats ku ja jadeꞌen yika̱jpxkɨjxy ja nøky midi ja Dios kyutujk myøøt, jøts nayɨdeꞌen sa̱ wya̱ndøø ja Dios kyugajpxtyɨ, wɨnets ja tsa̱ptøjk wɨndsøn ojts ñɨma̱a̱jyɨdɨ ja Pablo møøt ja yjamyøøt: 
\p ―Meets mɨguꞌuktøjktɨ, kidi wan meets jap xmɨmiñ xmɨja̱ꞌa̱ty ja ka̱jpxwejɨn, kidi wan meets xukmadowa̱ndɨp yø ja̱a̱ꞌy, tukmadowdɨts. 
\p  
\v 16 Wɨnets ja Pablo tyanaagyukøø jøts ja kyøꞌ jaꞌayɨ tna̱nkyꞌijxyɨ, jaꞌ tyijpy jøts ja ja̱a̱ꞌy yꞌamoꞌondɨt jøts tpatmadoꞌodɨt, xjats ja yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: 
\p ―Ukpatmadowdɨ meets Israelɨt ja̱a̱ꞌy pønɨ pøn jaty ja Dios twɨndsøꞌjkɨdɨp:  
\v 17 Meets Israelɨt ja̱a̱ꞌy nɨdukɨꞌɨyɨ pøn adøm ndiosꞌa̱jtyɨndɨp, jaꞌ ojts twɨꞌixy adøm nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ jøts ja tpɨkta̱ktɨ adøm ndsɨnaadya̱a̱jktɨ janch møj, wɨnet ja yja̱jty ku wyɨnaty nay jam chøønɨdɨ Egiptɨt ja̱a̱ꞌy yꞌetjotptɨ jadeꞌen ejxɨm ja ja̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy; xjats ja møkꞌampy jadɨgojk køꞌøm ja Dios tyimyikpɨdsøøjmɨyɨdøø nay jam,  
\v 18 jøts ja tyikna̱xtɨt jam tøꞌøts etjotp wɨxijkxy jumøjt, kuwa̱ñɨm ja Dios ja yikjujkyꞌa̱jtɨdɨ øy ja tpadundɨ tkabadundɨ ja Dios yꞌayuujk.  
\v 19 Jøts ja nayɨdeꞌen tyikudɨgøøy wɨxujk ja møj ka̱jp midi jam wyɨnaty ejttɨp ma̱ txøøwɨ Canaán, jøts ja nꞌa̱pteetyꞌamøj yikmoꞌodɨt ja ña̱a̱jx.  
\v 20 Xjats jadeꞌen makta̱xk magøꞌpxy jagujkp jumøjts ñɨtana̱a̱jyɨdøø kunɨm ja kugajpxy kyaxɨꞌɨky midi txøøwꞌa̱jt Samuel.  
\v 21 Xjats ja køꞌøm tꞌamɨdoonɨdøø tuꞌuk ja wɨndsøn pøn ja nɨtanɨyɨdɨp, wɨnets ja Dios tuꞌuk myøøjyɨdøø pøn txøøwꞌa̱jt Saúl, ja Cis yꞌuꞌnk, nay ja Benjamín yꞌa̱p, jaꞌats wɨxijkxy jumøjt ttuuñ.  
\v 22 Wɨnets ja Dios jadɨgojk pyøjkɨyøø ja wɨndsønꞌa̱jtk, jøts ja nagyøꞌøm tpɨkta̱a̱jk ja David, xjats ja Dios wya̱a̱ñ: “Tø øts nba̱a̱ty ja David, midi ja Isaí yꞌuꞌnkꞌajtpy, yøꞌ janch yujy janch tuda̱ꞌa̱ky, xpaduujnɨp øts yøꞌ njaꞌ pønɨ sa̱ ø ndsøky.”  
\v 23 Xjats ja Dios nayɨdeꞌen tnajtskajxøø ja Jesús midi adøm nꞌIsraelɨt ja̱a̱ꞌy tyiknɨtsoꞌokꞌa̱tp, yøꞌ ɨdøꞌøn ja David myɨguꞌukꞌajtpy, kuts ja Jesús myiiñ pø køꞌømxɨ wyɨnaty ja Dios tø wya̱nda̱ꞌa̱ky.  
\v 24 Xjats ja Jesús na̱mgaꞌanɨm wyɨnaty tyundøkɨ, wɨnets ja Juan Bautista jawyeen tka̱jpxwaꞌkxy jøts ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy ttukmadøøy, jøts pyøktyuꞌunɨn tmajtstuꞌuttɨt jøts ñøbatkøxtɨt.  
\v 25 Xjats ku ja Juan Bautista yꞌooꞌkna̱a̱, tø ja wyɨnaty tnøjmɨ ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy, jøts ku ja kaꞌap yjaꞌajɨ pønɨ sa̱ ja wyɨnaty tnɨja̱wɨdɨ ku ja yiknɨtsokpɨ myiñ, jøts ja tnɨma̱a̱y: “Ɨxꞌoojknɨm ja myeꞌent pøn øts nɨjuunɨ møøt nganamyɨba̱a̱tꞌa̱tɨyɨt.” 
\p  
\v 26 Xjats ja Pablo yja̱a̱ka̱jpxwaꞌkxy, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Meets mɨguꞌuktøjktɨ, pønɨ pøn jaty ja Abraham myɨguꞌukꞌajtpy, jøts nayɨdeꞌen pønɨ pøn ja Dios twɨndsøꞌjkɨdɨp, yø kajpxy yø ayuujk yøꞌ adøm ndanɨtsoꞌokꞌa̱jtɨndɨp midi øts ɨxya̱m nnɨga̱jpxwampy.  
\v 27 Ukmadoodaꞌam, jaꞌ pøn jaty jam tsɨnaadyøø Jerusalén nayɨdeꞌen pøn ja wyɨndsønꞌa̱jttøø, kaꞌap ja tnɨja̱ꞌwɨdøø ku ja Jesús wyɨnaty tø kyexyɨ ja Dios Teety, jøts kyidyimwyɨnmadoodøø døꞌøn ja kajpxy ja ayuujk midi ja Dios kyugajpxy wyɨnaty tø tjaadyañ, jaꞌ ɨdøꞌøn xyumɨka̱jpxtɨp etjp ku ja pooꞌkxɨn xøøw jam kyøꞌøm tsa̱ptøjkjotptɨ; wɨnets ɨdøꞌøn ja køꞌøm ttamɨꞌa̱mbøjktøø ja Jesús, jøts ja jadeꞌen ttuundøø sa̱ ja Dios kyugajpxy tyikta̱a̱ñ ja ayuujk.  
\v 28 Xjats ku ja køꞌøm tkamɨwɨnma̱a̱ꞌnbya̱a̱ttøø ti ja tyukpøkyꞌa̱jttɨp jøts tyikꞌooktɨt, wɨnets ja tnɨmaadyøø ja Pilato jøts ja Jesús tna̱nkyikꞌoogɨyɨt.  
\v 29 Xjats ku ja jadeꞌen ttundɨ tukɨꞌɨyɨ sa̱ ja Dios kyugajpxy tjaadya̱a̱ñ jap nøkyjøtpy, wɨnets tyikwɨna̱jktøø jam kruskøjxp jøts tyikna̱xøjkɨdøø.  
\v 30 Ja Dios Teetyts ojts køꞌøm tyikjujkpyiky jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy.  
\v 31 Xjats ku pyɨdsɨɨmy, wɨnets ojts jeky ña̱nkyꞌijxyɨyɨ jam ja̱a̱ꞌy wyɨndump midi myøøtwɨdejt ku chooꞌndøø Galilea jøts ñøjkxtøø Jerusalén. Jaꞌ ɨdøꞌøn ɨxya̱mdɨ pøn tka̱jpxtɨp tmadya̱ktɨp ja Jesús jøts ttukmadoꞌodɨt ja ja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 32 ’Jøts øøts nayɨdeꞌen ɨxya̱m nnɨgajpxy nnɨmadya̱ꞌa̱ky, jøts meets ndukmadoꞌot ja øy ayuujk sa̱ ja Dios Teety tpɨkta̱a̱jky ja wya̱nda̱a̱jkɨn adøm nꞌa̱pteetyꞌamøjkøjxptɨ.  
\v 33 Jaꞌagøjxp ku adøm ja nꞌa̱pteetyꞌamøjꞌa̱jtyɨndɨ, paty ja tø tpaduñ ja Dios Teety ja wya̱nda̱ꞌa̱ky jøts ku ja tø tyikpɨdsimy jadɨgojk ja Jesús jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, jadeꞌen sa̱m jap wya̱ꞌa̱ñ myɨmajtsk salmojøtpy ku yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: “Øts me nꞌuꞌnkꞌajtpy, jøts tø mets mjujkyꞌa̱jtɨn ɨxya̱m nmøꞌøy.”  
\v 34 Xjats ja Dios jadeꞌen wyɨnaty tø ttanɨbɨkta̱a̱gɨ jøts ku ja tyikpɨdsøꞌømt ja Jesús jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, jøts nayɨdeꞌen ku kaꞌap ja ñɨneꞌkx wyɨndɨgøꞌøty, jadeꞌen ɨdøꞌøn jap wya̱ꞌa̱ñ ja Dios kyajpxy jap nøkyjøtpy: “Nayɨdeꞌen meets ngunuuꞌkxt sa̱ øts ja David tø nnøjmɨ.”  
\v 35 Paty nayɨdeꞌen jaduꞌukpɨ salmo wya̱ꞌa̱ñ: “Kaꞌats me Dios Teety ja xyikja̱tt jadeꞌen jøts øts nnɨneꞌkx wyɨndɨgøꞌøty, pø xtsøkyꞌa̱jtpxɨ mets.”  
\v 36 Janch tɨy ɨdøꞌøn jaꞌ ku ja David ja yja̱a̱ꞌy ojts tpudøkɨ sa̱ ja Dios ja wyɨnma̱a̱ꞌñ myøøjyøø, xjats yꞌooꞌkna̱a̱ jøts nay jam ña̱jxøjkɨyɨɨꞌñ ma̱ ja yꞌa̱pteetyꞌamøj wyɨnaty tø ña̱jxøkɨdɨ, jøts ja ñɨneꞌkx nayɨdeꞌen wyɨndɨgøøy.  
\v 37 Pønts ja Dios Teety køꞌøm tø tyikjujkpyiky jadɨgojk, kaꞌap ja ña̱jxnɨneꞌkx ja jadeꞌen tø wyɨndɨgøy.  
\v 38 Meets mɨguꞌuktøjktɨ, kuwa̱nɨ xnɨja̱wɨdɨt ku ja Jesús jaꞌ tuꞌugyɨ xpojkpɨmaaꞌkxɨndɨp pøn meets ɨxya̱m myiktukmadoop.  
\v 39 Jaꞌayɨ døꞌøn tuꞌumchɨ nɨdukɨꞌɨyɨ tpojkpɨmaaꞌkxp pønɨ pøn ja janchja̱ꞌwɨyɨp ja yꞌayuujk, jøts nɨ ja Moisés kyutujk jadeꞌen kyapojkpɨmeeꞌkxy pønɨ pøn ja tpadump.  
\v 40 Øyɨm mnayꞌejxꞌetɨdɨt jøts kaꞌap jadeꞌen mja̱ttɨt sa̱ ja Dios kyugajpxy tjaadya̱ndøø, ku ja yɨdeꞌen wya̱ndøø: 
\q1  
\v 41 Meets nɨxekpɨ taxekpɨdɨ, pø nɨgyuma̱a̱p mee xja̱wɨt sa̱ nꞌadøꞌøtst; 
\q1 pø kaꞌ xjanchja̱wɨdɨt øy ja pøn kugajpxy mjadukmadøøyɨdɨ, 
\q1 pø jadeꞌen neꞌegɨ jøts mdyimgyudɨgøꞌødyɨt. 
\p  
\v 42 Xjats ja Pablo jadeꞌen ttukmadoogɨjxy ja israelɨt ja̱a̱ꞌy sa̱ ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ, wɨnets ja myɨguꞌuk jap tmøøtpɨdsømna̱a̱ jam tsa̱ptøjkjotp. Xjats ku jap pyɨdsømdøø, wɨnets ja Pablo ñɨma̱a̱jyøø pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, jøts nayɨdeꞌen tnɨga̱jpxt nay jaꞌabɨ ayuujk jaduꞌukpɨ pooꞌkxɨn xøøw.  
\v 43 Xjats ɨdøꞌøn jadeꞌen ñawya̱ꞌkxɨdøø jam tsa̱ptøjkjotp, jamts wyɨnaty namay ja israelɨt ja̱a̱ꞌy, jøts namay ja abikpyɨ ja̱a̱ꞌy midi nayɨdeꞌen tpadundɨp ja israelɨt chɨna̱a̱ꞌyɨn, jaꞌats nɨdukɨꞌɨyɨ tpanøjkxtøø ja Pablo ja Bernabé, wɨnets ja ojts yika̱jpxwejtɨ jøts yiknɨmaadyøø: “Ejtp ɨdøꞌøn ja Dios køꞌøm xtsøkyꞌa̱jtyɨm paty ja Dios amumjoojt ja yꞌøgyajpxy xpaduujnɨyɨdɨt, jøts nɨjuunɨ xkamajtstuꞌuttɨt.” 
\p  
\v 44 Xjats ku ja tpa̱a̱tkojma̱a̱ jaduꞌukpɨ pooꞌkxɨn xøøw, ku ja tjanchpatmadowa̱ꞌa̱ndɨ ja Dios kyajpxy, wɨnets jawaanɨ kyameengɨjxy nɨdukɨꞌɨyɨ ja ka̱jp.  
\v 45 Xjats ku døꞌøn ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jadeꞌen tꞌejxtøø, wɨnets ja Pablo yiktamɨꞌama̱ꞌa̱tꞌa̱jttøø ja namay ja̱a̱ꞌy jøts yikmɨꞌa̱mbøktøø, xjats yiknɨmaadyøø ku ja ja̱a̱ꞌy nugo twɨnda̱a̱yꞌa̱ttɨ.  
\v 46 Xjats ja Pablo ja Bernabé møkꞌampy ojts tmɨga̱jpxtɨ, jøts tnɨmaadyøø: 
\p ―Meets israelɨt ja̱a̱ꞌy, jadeꞌen mjapa̱a̱tꞌatyɨdɨ jøts meets jawyeen myiktukmadoꞌot ja Dios kyajpxy; kaꞌats meets ja xkupøkwa̱ꞌa̱ndɨ, jadeꞌen nugo mwa̱ꞌa̱ndɨ jøts kaꞌ pya̱a̱tꞌatyɨ jøts ja Dios yꞌøyꞌa̱jtɨn xkupøjkɨyɨdɨt, jam øøts neꞌegɨ nøjkx nga̱jpxwaꞌkxy ma̱ jaty ja ja̱a̱ꞌy kyaꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ.  
\v 47 Kumɨ jadeꞌen øøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tø xꞌaneꞌemy ku yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: 
\q1 Tø me nbɨkta̱ꞌa̱ky jøts øts nꞌøgyajpxy nꞌøyꞌayuujk xukmadoꞌojɨt tukɨꞌɨyɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy, 
\q1 jøts xnɨja̱wɨdɨt sudsoꞌampy ñɨtsoꞌokꞌa̱ttɨt. 
\p  
\v 48 Xjats ku døꞌøn jadeꞌen tmadoodøø pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, wɨnets ja yjanchxonda̱ktøø jøts ñawya̱ꞌa̱ñɨdɨ kudam ja Dios kyajpxy janchꞌøy; jøts nɨdukɨꞌɨyɨ jaꞌ tmɨbøjkøxtøø pøn wyɨnaty ja Dios køꞌøm tø tpɨkta̱ꞌa̱ky, jøts nɨjuunɨ xøøw ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn kyawɨndɨgøꞌødyɨt.  
\v 49 Jadeꞌen ɨdøꞌøn jam ojts yika̱jpxwaꞌkxy ja Dios kyajpxy ma̱ jaty ja ka̱jp jam.  
\v 50 Xjats ja israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ ojts møøt tka̱jpxꞌøyɨdɨ wɨna̱a̱gɨn ja ya̱a̱ꞌdyøjk midi ja ka̱jp tnɨtanaadyɨp, jøts møøt nayɨdeꞌen ja tøꞌøxyøjktɨ midi ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy wɨndsøꞌjkɨyɨdɨp jøts midi ja israelɨt ja̱a̱ꞌy tpaduujnɨdɨp ja yjaꞌ, jaꞌats ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy yikꞌa̱mbøjktøø, xjats ja Pablo ja Bernabé ojts yikjemdundɨ yiktedundɨ kunɨm ja tyikpɨdsømdøø jaꞌabɨ etjotp.  
\v 51 Wɨnets ja Pablo møøt ja Bernabé twɨnaptøø ja puꞌux jam tyekyøjxp, jøts jadeꞌen ttukꞌejxtɨt ku jadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌy ja tkaꞌøyja̱wɨdɨ, wɨnets jam ñøjkxnɨdɨ ma̱ ja ka̱jp txøøwɨ Iconio.  
\v 52 Xjats ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨbɨ pøn jap Antioquía tya̱ndøø, janch ejtnɨ xonɨ ja ñayja̱wɨyɨdɨ ku wyɨnaty tø tyatøkɨyɨdɨ ja Espíritu Santo. 
\c 14  
\s1 Sa̱ yja̱jttøø sa̱ kyubajttøø ja Pablo ja Bernabé jam Iconio 
\p  
\v 1 Ku ja Pablo ja Bernabé jap yja̱ꞌttøø Iconio jøts jam tyøjkɨdøø tsa̱ptøjkjotp, wɨnets ojts kya̱jpxwa̱ꞌkxtɨ møkꞌampy jøts may tpabøjktøø, nayɨdeꞌen ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jøts may pøn jaty jam wyɨnaty midiꞌ kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ.  
\v 2 Xjats ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn tkababøjktɨp ja Dios kyajpxy, jaꞌats tꞌaga̱jpxɨdøø pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ jøts ja tyikwɨnmaamya̱ꞌtnɨ ja ja̱a̱ꞌy pøn ja Jesús tjanchja̱ꞌwɨdɨp.  
\v 3 Paty ja ojts tya̱a̱ꞌnɨdɨ jekyꞌampy ja Pablo møøt ja Bernabé, jøts ku ojts møk tka̱jpxwa̱ꞌkxtɨ sa̱ ja Dios Teety ttamɨdsøjky ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy, wɨnets nay jaꞌ myøkꞌa̱jtɨn møøjyɨdɨp jøts mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn ttuꞌundɨt jøts nayɨdeꞌen ja ejxpajt tpɨkta̱ꞌa̱ktɨt, paty jaꞌagøjxp ojts yiknɨja̱wɨ kudam ja yjanchɨ midi ja kya̱jpxwa̱ꞌkxtɨp, jøts kudam ja Dios Teety xjanchøjkyɨndɨ.  
\v 4 Jøts ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy kaꞌap ja wyɨnaty tuꞌugyɨ ja wyɨnma̱a̱ꞌndyɨ, jam wyɨnaty ja israelɨt ja̱a̱ꞌy yjaꞌ jøts ja Jesús yjaꞌamɨ. Majtsk jøøjp jap wyɨnaty ja wyɨnma̱a̱ꞌndyɨ.  
\v 5 Jøts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy kajpxy tundøø møøt pøn kaꞌap yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ jøts ñøjkxtøø ma̱ ja kudunktøjk, jamts tka̱jpxꞌøyɨdøø møøt ja kudunk jøts tmɨꞌa̱mbøjktøø tpaga̱ꞌa̱tswɨdetwa̱ꞌa̱ndøø ja Pablo møøt ja Bernabé.  
\v 6 Kuts ja Pablo ja jadeꞌen tnɨja̱ꞌwɨdøø møøt ja Bernabé, xjats ja kyaknøjkxtøø jam Listra jam Derbe, jadeꞌen ja ka̱jp xyøøw midi jam Licaonia etjotp ta̱ndɨp, jøts wɨneꞌenɨn ja abikya̱jp jam nɨꞌawɨdity midi jam abiky etjoptɨ,  
\v 7 jamts ja tka̱jpxwa̱ꞌkxtɨ ja Dios yꞌøgyajpxy yꞌøyꞌayuujk midi xyiknɨtsoꞌokꞌa̱jtɨndɨp. 
\s1 Ku ja Pablo jam Listra yika̱ꞌjch 
\p  
\v 8 Nay jam ma̱ ja ka̱jp txøøwɨ Listra, jamts wyɨnaty chøønɨ tuꞌuk ja ya̱a̱ꞌdyøjk pakma̱ꞌa̱t midi wyɨnaty nɨwɨneꞌenɨn kyidyimyøꞌøpy, tyimyjadeꞌen ɨdøꞌøn ja kyeꞌjxy.  
\v 9 Jøts ja pakma̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy myadøøpy jaꞌ tukɨꞌɨyɨ pønɨ sa̱ ja Pablo tyikwa̱ꞌa̱ñ, wɨnets ja Pablo twɨnꞌijxy ku yja̱wɨ tꞌajotꞌaty ja pakma̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy ja Dios ku choꞌokwa̱ꞌa̱ñ.  
\v 10 Wɨnets ojts møk tjanchmɨgajpxy jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Tatanɨ yø mdeky tɨɨy. 
\p Jøts ja ya̱a̱ꞌdyøjk wya̱ꞌkukøø tukwoꞌonjɨꞌɨgyɨ xjats jadeꞌeñɨ yøꞌøbyɨjky.  
\v 11 Jøts ja mayja̱a̱ꞌy tꞌejxtøø ku ja Pablo jadeꞌen tyiktsøøjky, wɨnets ja ja̱a̱ꞌy yjanchwa̱ngaktøø jøts wya̱ndøø: 
\p ―¡Tø namajtsk ja Dios xjanchnɨgɨda̱a̱jkyɨndɨ nayɨdeꞌen ejxɨm adøm nja̱a̱ꞌyꞌa̱jtyɨm! 
\p Tum ja Licaoniɨt ayuujk kya̱jpxtɨp. 
\p  
\v 12 Xjats wya̱nda̱ktøø ku Bernabé jaꞌ Dios Júpiter, jøts ja Pablo Dios Mercurio, jaꞌagøjxp ku ja kyaꞌamay.  
\v 13 Xjats ja teety midi jam tump Júpiter cha̱ptøjkjotp ka̱jpꞌa̱m, jaꞌats ojts tyiknijkxy ja tsaka̱a̱ namajtsk janch xøxy janch pɨjyɨ ma̱ ja Pablo møøt ja Bernabé jam wyɨnatyɨ; yjanchtawɨndsøꞌøgɨwya̱ndɨp ja tsaka̱a̱, tyamɨyoxwa̱ndɨp ja tsaka̱a̱ kɨtuꞌuk.  
\v 14 Ku tnɨja̱ꞌwɨdøø ja Jesús kyudanaabyɨ ja Bernabé ja Pablo jøts yjotmayꞌooꞌkpøknɨdøø, jøts ja wyet tkøøꞌtstøø waanɨ jaꞌagøjxp ku jadeꞌen yikwɨndsøꞌøgɨdɨ ejxɨm ja Diosɨn, wɨnets tyøjkɨdøø mayja̱a̱ꞌy agujkp jøts møk yɨdeꞌen wya̱ndøø: 
\p  
\v 15 ―¡Mɨguꞌuktøjktɨ! ¿Tiku jadeꞌen mꞌadøꞌøtstɨ? Pø nay ja̱a̱ꞌyts øøts ejxɨm meedsɨn, yøꞌ øø nnɨmimpy jøts mee ndukmadoꞌot jøts xmajtstuꞌuttɨt yøꞌøbɨ tunk, kaꞌ yø tyuñ. Pabøjkɨdɨ Dios yjaꞌ pøn jujkyꞌa̱jtp, pøn tukɨꞌɨyɨ tyikꞌøyɨyɨɨꞌñ ja tsa̱jp jɨts ja na̱a̱jx jøts ja mejy, tukɨꞌɨyɨ midi ya̱ na̱xwiiñ ejtp.  
\v 16 Kuwa̱nɨ Dios Teety yujyꞌaty ku ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ojts yꞌøyꞌadøꞌøtstɨ kyaꞌøyꞌadøꞌøtstɨ.  
\v 17 Ejtp ɨdøꞌøn ja Dios Teety ja ejxpajt tjayaky, jøts jadeꞌen yiknɨja̱wɨt pønɨ pøn ɨdøꞌøn jaꞌ ku ja janchꞌøy. Jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja tuu tkejxy, jøts pyɨdsimy ja moojk ja xøjk midi adøm ndajujkyꞌa̱jtyɨm, jøts ejtnɨ xonɨ nnayja̱ꞌwandɨt. 
\p  
\v 18 Øy ɨdøꞌøn ja mayja̱a̱ꞌy møk yjayiknɨmaadyɨ, kaꞌ pøn tmadøøy, kuwa̱nɨ tyimyikꞌookwa̱ꞌa̱ndɨ ja tsaka̱a̱ jøts ja Pablo møøt ja Bernabé jadeꞌen yiktawɨndsøꞌøgɨwya̱ꞌa̱ndɨ ejxɨm ja Diosɨn. 
\p  
\v 19 Wɨnets ja israelɨt ja̱a̱ꞌy wɨna̱a̱gɨn jam chooꞌndøø Antioquía jøts Iconio, jøts jap yja̱ꞌttøø Listra ma̱ ja Pablo møøt ja Bernabé wyɨnaty. Jaꞌats ɨdøꞌøn ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy tꞌaga̱jpxɨdøø, wɨnets ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy yꞌa̱mbøjktøø, jøts ja Pablo yikxon tsa̱a̱ga̱tstøø. Tyimwya̱ndɨp ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy jøts ku døꞌøn ja wyɨnaty tø ttyimyikꞌooktɨ, wɨnets ja tꞌukpawejtsnɨdøø, jøts ja ka̱jp paꞌa̱m tyiknøjkxtøø.  
\v 20 Wɨnets ja jam ñamyujkɨdøø Pablo wyɨndump pøn tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Jesús, xjats ja Pablo pyɨdɨꞌjky jøts wyɨmbijty jadɨgojk nay jam ka̱jpjotp; wɨnets kyɨmjabom chooꞌndøø møøt ja Bernabé, jøts ñøjkxtøø ma̱ ka̱jp txøøwɨ Derbe. 
\p  
\v 21 Wɨnets jam ojts tka̱jpxwa̱ꞌkxtɨ sudsoꞌampy ja Jesús xyiknɨtsoꞌokꞌa̱jtɨndɨt, ma̱ ojts ñamayɨdɨ pøn ja Jesús yjaꞌ tmɨbøjktɨp, jøts ja Pablo ja Bernabé wyɨmbejttøø ma̱ ka̱jp txøøwɨ Listra, Iconio jøts nayɨdeꞌen Antioquía.  
\v 22 Ku ja Pablo møøt ja Bernabé jam yja̱ꞌjty tuꞌuk tuꞌuk jaꞌabɨ ka̱jp, wɨnets tka̱jpxjotꞌamøjkɨdøø pøn jaty ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨdɨp, jøts ku Jesús yjaꞌ tuꞌugyɨ tpaduujnɨdɨt, nayɨdeꞌen yiknɨmaadyøø kuwa̱nɨ ja ayoꞌon yikpa̱a̱ty ku jap ndøkɨwya̱ꞌa̱nɨnt ma̱ Dios kyutujk, midi ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy.  
\v 23 Jøts ja Pablo møøt ja Bernabé nayɨdeꞌen tpɨkta̱ktøø ja møja̱a̱ꞌdyøjk ma̱ jaty ja tsa̱ptøjk wyɨnaty, jøts ku ja wyɨnaty tø Diosꞌajotꞌa̱ttɨ tø yꞌayuuꞌa̱ttɨ, wɨnets ja Dios ja ttagødøjkɨdøø jøts kyunuuꞌkxɨdɨt, pø tøxɨ ja wyɨnaty tjanchja̱wɨdɨ. 
\s1 Ku ja Pablo møøt ja Bernabé yja̱ꞌjty jadɨgojk Antioquía jam Siria etjotp 
\p  
\v 24 Xjats ku ja ña̱jxtøø jam Pisidia etjotp, jøts ja yja̱ꞌjttøø jam Panfilia etjotp.  
\v 25 Ojts ja tka̱jpxwa̱ꞌkxtɨ ja Dios kyajpxy jam Perge ka̱jpkøjxp, jødsnɨm ja ñøjkxtøø jam Atalia.  
\v 26 Jamts ja ttatøjkɨdøø ba̱rkɨ jøts ja ñøjkxtɨ Antioquía, jam ka̱jpkøjxp ma̱ ja wyɨnaty tø yikuga̱jpxa̱a̱gɨdɨ tø yikunuuꞌkxa̱a̱gɨdɨ, jøts Dios ja kyunuuꞌkxɨdɨt ku ja wyɨnaty jadeꞌen ja tyunk tyiktsoꞌonda̱ꞌa̱ktɨ midi ɨxya̱m wyɨnaty tø tyikꞌaba̱jtɨñɨdɨ.  
\v 27 Jøts kuts ja jam Antioquía ka̱jpkøjxp yja̱ꞌjttøø, wɨnets ja jam tna̱nkñamyujkɨdøø pøn jaty ja Jesús tjanchja̱ꞌwɨdɨp jøts ja ttamɨmadya̱køjxtøø sa̱ jaty Dios ja wyɨnaty tø yikjatyɨdɨ yikubetyɨdɨ ku ja kyunuuꞌkxyɨdɨ, jøts ja nayɨdeꞌen ttamɨmadya̱ktøø sa̱ Dios wyɨnaty tø yikꞌawa̱jtsxɨyɨdɨ nøøꞌ tuuꞌ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, jøts ja nayɨdeꞌen ñɨtsoꞌokꞌa̱ttɨt ku ja tjanchja̱wɨdɨt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm.  
\v 28 Xjats ja Pablo jøts ja Bernabé jam jeky tya̱a̱ꞌnɨdøø, jeky tmøøta̱a̱ꞌnɨdøø ja jamɨt ja̱a̱ꞌdyɨ pøn tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Jesús. 
\c 15  
\s1 Ku Jerusalén ñamyujkɨdøø ja møja̱a̱ꞌdyøjk 
\p  
\v 1 Nay jaꞌabɨ tiempɨ wɨna̱a̱gɨn ja ja̱a̱ꞌy chooꞌndøø jam Judeɨt na̱xjotp jøts ñøjkxtøø ma̱ ja ka̱jp txøøwɨ Antioquía, jam ttaꞌawa̱nɨbøjkɨdøø ja ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty ja Jesús tjanchja̱ꞌwɨdɨp, jøts tnɨmaadyɨ ku ja ya̱a̱ꞌdyøjk kuwa̱nɨ yikmoꞌodɨt ja ejxpajt ñeꞌkxkøjxp sa̱mɨ Moisés jekyɨp tyikyøꞌøy ja yꞌanaꞌamɨn, wɨnets ja jadeꞌen yiknɨtsoꞌokꞌa̱tɨdɨt ja Dios.  
\v 2 Wɨnets ja Pablo møøt ja Bernabé møkꞌampy ojts møøt ñagyajpxyɨdɨ ja ja̱a̱ꞌy, jøts ku kaꞌ jadeꞌen yꞌøyɨ yøꞌøbɨ wɨnma̱a̱ꞌñ. Wɨnets ja Pablo ja Bernabé yikpɨkta̱ktøø møøt wɨna̱a̱gɨn ja ja̱a̱ꞌy jøts jam ñøjkxtɨt Jerusalén, jamts tja̱a̱kꞌatska̱jpxꞌøyɨdɨt jaꞌabɨ wɨnma̱a̱ꞌñ møøt jaꞌadɨ pøn jaty ja Jesús kyudanaabyɨꞌajtpy, jøts møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ pøn jaty jam møja̱a̱ꞌyꞌa̱jttɨp tsa̱ptøjkjotp. 
\p  
\v 3 Xjats kyajxtsooꞌnɨyɨdøø ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ jam Antioquía, xjats chooꞌndøø jøts jam ña̱xtɨ ma̱ ja et txøøwɨ Fenicia jøts Samaria. Jamts tnɨga̱jpxtøø tnɨmadya̱ktøø, jøts ku namay ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty tø tmajtstutnɨdɨ ja møja̱a̱ꞌchɨna̱a̱ꞌyɨn pøn jaty kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, jøts tpabøjktøø tuꞌugyɨ ja Dios yjaꞌ. Xjats ja yjanchxonda̱ktøø ja myɨguꞌuktøjk ku ja jadeꞌen tnɨja̱ꞌwɨdøø jaꞌabɨ ayuujk. 
\p  
\v 4 Kuts yja̱ꞌttøø ja Pablo møøt ja Bernabé jam Jerusalén, wɨnets ojts kya̱jpxpøøꞌkxyɨdɨ ja mayja̱a̱ꞌy jøts ja Jesús kyudanaabyɨ møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ. Xjats ja tnɨga̱jpxtɨ tnɨmadya̱ktɨ sa̱ ojts ja Dios møk tyukpudøkɨyɨdɨ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 5 Xjats wɨna̱a̱gɨn ja fariseɨt ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty ja Jesús yjaꞌ tpaduujnɨdɨp, wya̱ꞌkukɨdøø jøts wya̱ndøø: 
\p ―Kuwa̱nɨ yø tpaduujnɨdɨt Moisés kyutujk pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ øy yø Jesús yjaꞌ yjayikpaduñ, jøts kuwa̱nɨ ejxpajt yikmoꞌodɨt ñeꞌkxkøjxp. 
\p  
\v 6 Wɨnets jadɨgojk ñamyujkɨdøø ja Jesús kyudanaabyɨ jøts ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ sudsoꞌampy yika̱jpxwɨmbett yikꞌadsojɨmbett.  
\v 7 Tø wyɨnaty jeky tka̱jpxꞌøyɨdɨ, jøts ja Pedro tyanaagyukɨyɨɨꞌñ jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Meets mɨguꞌuktøjktɨ, mee mnɨja̱ꞌwɨp jøts ku øts ja Dios jekyɨp xwɨwich, jøts øts ndukmadoꞌot ja ja̱a̱ꞌy pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, sudsoꞌampy ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm xpojkpɨmaaꞌkxɨndɨt jøts ja tmɨbøktɨt.  
\v 8 Wa̱ꞌa̱ts ja Dios tꞌixy sa̱ jaduꞌuk jaduꞌuk nwɨnma̱a̱ꞌyɨndɨ, jøts yɨdeꞌenꞌampy yiknɨja̱wɨ ku Dios ja tø kyupikyɨdɨ jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy, ku tø tyuktatøkɨyɨdɨ ja yꞌEspíritu Santo nayɨdeꞌen ejxɨm adøm ojts xmøꞌøyɨm ja kunuuꞌkxɨn.  
\v 9 Kaꞌap ja Dios pøn ttsøky tkatsøky, tyumkupijkpy jaꞌ wan tpønɨ, kaꞌap ja tꞌixy wan pøn tꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨ uk wan pøn tkaꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨ, patyts ja nayɨdeꞌen tø yikpojkpɨmaaꞌkxtɨ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ ku ja tø tjanchja̱wɨdɨ.  
\v 10 Mɨguꞌuktøjktɨ, ¿tiku xmɨmaydɨ xmɨda̱jtɨ pønɨ sa̱ ja Dios tø tpɨkta̱ꞌa̱ky, jøts jaꞌ xapa̱a̱ttɨ pøn ja Jesús tjanchja̱ꞌwɨdɨp? ¿Tiku kawɨna̱a̱k wɨnma̱a̱ꞌñ xaguwa̱a̱nɨdɨ? Nɨkaꞌats adøm ja kaꞌpxy nꞌukpaduuꞌnaꞌandɨ, nɨ ja nꞌa̱pteetyꞌamøj adøm ja kaꞌpxy tø tkaꞌukpaduunɨdɨ.  
\v 11 Pø kaꞌaxɨ jadeꞌen yꞌøyɨ, njanchja̱ꞌwaꞌamp adøm jaꞌ ku ja Jesús xyiknɨtsoꞌokꞌa̱jtyɨndɨ kyøꞌømdsøky, nayɨdeꞌen sa̱m jaꞌ pøn kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨ. 
\p  
\v 12 Xjats nɨdukɨꞌɨyɨ yꞌamongøxtøø, jøts tpatmadoodøø ku ja Pablo jøts ja Bernabé tnɨmadya̱ꞌa̱ktɨ sa̱ ja Dios møk pyudøjkɨyɨdøø, ku ja myɨla̱grɨtundɨ jøts ja Dios yꞌejxpajt tpaduujnɨdøø jaꞌ yꞌetjotptɨ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 13 Ku ja Pablo jøts ja Bernabé kya̱jpxꞌaba̱a̱jttøø, jøts ja myɨguꞌuk midi Jacobo txøøwꞌa̱jtmɨp, jaꞌats wa̱a̱n: 
\p ―Meets mɨguꞌuktɨ, ukmadowdɨ waanɨ:  
\v 14 Tø ja Simón Pedro tjanɨgajpxy sudsoꞌampy ja Dios tø tmøꞌøy ja mayꞌa̱jt myɨdukꞌojk pøn kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ, jøts ku ja Dios ja nayɨdeꞌen tꞌuꞌnkꞌaty tꞌuna̱ꞌjkꞌaty jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 15 Kuwa̱nɨ ɨxya̱m jadeꞌen yjaty kumɨ jadeꞌen ja Dios kyugajpxy ojts tjaadyañ, ku ja Dios yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: 
\q1  
\v 16 Wɨmbejtkojmɨp øts jadɨgojk, jøts nbɨkta̱ꞌa̱kt nayɨdeꞌen sa̱m yꞌijty ja David tjagyepy ja kutujk; 
\q1 jøts øts njaꞌ nɨdukɨꞌɨyɨ xpaduujnɨdɨt pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, 
\q1  
\v 17 jøts nɨdukɨꞌɨyɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌdyɨ pøn jaty ø njaꞌajtpy. 
\q1  
\v 18 Jadeꞌen ɨdøꞌøn wya̱a̱ñ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Dios, pøn tyuknɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ yøꞌøbɨ wɨnma̱a̱ꞌñ jekyɨp. 
\p  
\v 19 Xjats ja Jacobo tja̱a̱knøjmɨ ja ja̱a̱ꞌy jøts wya̱a̱ñ: 
\p ―Kaꞌ nugo xmɨga̱jpxtɨt pøn kaꞌap yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ, pøn ja Jesús yjaꞌ tuꞌugyɨ tpadunwa̱jnɨdɨp, pøn tø tmajtstutnɨdɨ ja myøja̱a̱ꞌchɨna̱a̱ꞌyɨn.  
\v 20 Øyꞌa̱jtp ja nøky ngajxɨndɨt, jøts jaꞌayɨ ndukmadooꞌɨndɨt jøts kidi ja ttsuꞌutstɨ midi ja tsa̱maxa̱n yiktawɨndsøꞌjkɨp, jøts nayɨdeꞌen kaꞌap ja ñɨya̱a̱ꞌy ñɨdøꞌøxy ñabyøjkxɨdɨt, jøts nayɨdeꞌen kaꞌap ja jɨyujk tsuꞌuch ttsuꞌutstɨt midi kaꞌ tyaxy, jøts midi yuktsumyꞌooꞌkp, jøts nayɨdeꞌen kaꞌap ja nɨꞌjpy tjøøꞌkxtɨt.  
\v 21 Wan yøꞌøyɨ, pø jaayɨmts ja Moisés kyutujk xyumɨyika̱jpxwaꞌkxy, ti ma̱ga̱jp ja kyaꞌukyiknɨgajpxy ma̱ jaty ja tsa̱ptøjk jam, ejtpts ja yiknɨga̱jpxꞌity wɨmbooꞌkxɨn xøøw. 
\p  
\v 22 Wɨnets ja Jesús kyudanaabyɨ møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ jøts nɨdukɨꞌɨyɨ pøn jaty tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Jesús, jats ñawyɨwejtsɨdɨ namajtsk ja ja̱a̱ꞌy pøn tmøødɨdøø ja Pablo jøts ja Bernabé jam Antioquía. Jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy midi yikwɨndsøꞌjkɨyꞌejttɨp, tuꞌuk txøøwɨ Judas Barsabas jøts jaduꞌuk txøøwɨ Silas,  
\v 23 jaꞌats tmɨnøjkxtøø ja nøky jøts yɨdeꞌen ja nøky wya̱ꞌa̱ñ: 
\p “Øøts ɨdøꞌøn jaꞌ pøn jaty ja Jesús kyudanaabyɨꞌajtpy, møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ jøts nɨdukɨꞌɨyɨ ja nmøøtjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ, øøts ɨdøꞌøn ja ka̱jpxpooꞌkxɨn nguejxpy, nga̱jpxpøøꞌkxpy øøts nɨdukɨꞌɨyɨ ja nmøøtjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ pøn kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ, pøn jam tsɨnaadyɨp Antioquía, jøts jam Siria, jøts nayɨdeꞌen Cilicia.  
\v 24 Tø øøts nnɨja̱wɨ ku wɨna̱a̱gɨn ya̱ꞌɨt ja̱a̱ꞌy ojts ñøjkxtɨ ma̱ meets jam, jøts ojts nugo myikwɨnmaamya̱ꞌa̱dyɨdɨ, ku jadeꞌen mnɨɨꞌmxyɨdɨ jøts ku kuwa̱nɨ ja mixyuna̱ꞌjk yikmoꞌodɨt ja ejxa̱ꞌa̱n ñeꞌkxkøjxp, jøts ku kuwa̱nɨ ja Moisés kyutujk xpaduujnɨdɨt. Mɨguꞌuktøjk, kidi øødsɨpts ja jadeꞌen ngajpxmyøøpy.  
\v 25 Paty øøts yikxon nga̱jpxꞌøyɨ, jøts øø nbɨkta̱ꞌa̱ky namajtsk ja kugajpxy midi mee mꞌatsꞌejxɨyɨp, jaꞌats myøødɨdɨp ja Pablo jøts ja Bernabé pøn øøts ndsøkyꞌajtpy,  
\v 26 jøts pøn tø tyimñadyamɨyoxɨyɨ amumjoojt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús.  
\v 27 Ya̱ꞌa̱t øø nguejxpy midi txøøwꞌa̱jttɨp Judas jøts Silas, jøts møøt mꞌukmadya̱ꞌa̱ktɨt jøts mdukmadowɨyɨdɨt ya̱ꞌa̱t tukɨꞌɨyɨ.  
\v 28 Tø ja Espíritu Santo tꞌøyja̱wɨ, nayɨdeꞌents øøts, jøts kaꞌap meets mayjøøjp ja wɨnma̱a̱ꞌñ nmøꞌøy, øy ku ya̱ꞌa̱t xpaduꞌundɨt:  
\v 29 kaꞌ xtsuꞌutstɨt midi ja tsa̱maxa̱n tø yiktawɨndsøꞌøgɨ; jøts nayɨdeꞌen kaꞌap ja nɨꞌjpy xjøøꞌkxtɨt, kaꞌ xtsuꞌutstɨt nayɨdeꞌen o ti jɨyujk midi yiktsumyꞌooꞌkp, nayɨdeꞌen kaꞌap ja mnɨya̱a̱ꞌy mnɨdøꞌøxy mnabyøjkxɨdɨt. Pønɨ mbadundɨp yøꞌøbɨ wɨnma̱a̱ꞌñ, tsuj mduuꞌba̱a̱ttɨt meets jadeꞌen. Yøꞌøbɨ anaꞌamɨn øø nguejxpy, Dios mgunuuꞌkxɨdɨp.” 
\p  
\v 30 Xjats chooꞌndøø ja kunøky jøts ñøjkxtøø jam Antioquía. Wɨnets ñamyujkɨdøø ja ja̱a̱ꞌy pøn ja nøky yiktanɨgaxtɨp jøts yikømøødyøø.  
\v 31 Ku ja tpaꞌejxtøø, jøts yjanchxonda̱ktøø ku jadeꞌen ja wɨnma̱a̱ꞌñ yikmoꞌodɨ.  
\v 32 Kumɨ yja̱jttɨp wyɨnaty nayɨdeꞌen ja Judas ja Silas sudso tka̱jpxwa̱ꞌkxɨdɨt ja Dios kyajpxy. Xjats ttukja̱ꞌgyukɨdøø, jøts ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ yjanchxonda̱ktøø ku ja jadeꞌen kya̱jpxjotꞌamøjkɨyɨdɨ.  
\v 33 Ku jap waanɨ yꞌukta̱a̱ꞌnɨdøø, wɨnets ojts tjaꞌukmɨnawyaꞌkxyɨdɨ ja myɨguꞌuk, ojts ja yꞌukmøꞌøñɨyɨdɨ ja ka̱jpxpooꞌkxɨn jøts ja Dios kyunuuꞌkxɨdɨt, jøts nay jam wyɨmbejtɨ ma̱ jam chooꞌndøø.  
\v 34 Xjats ja Silas wyɨnma̱a̱y, wɨnets ja jam tya̱a̱ñ.  
\v 35 Nayɨdeꞌen ja Pablo jøts ja Bernabé jap tya̱a̱ndøø Antioquía, namay ja myɨguꞌuktø møøt, yikꞌɨxpøjktøø tka̱jpxwa̱ꞌkxtøø ja Dios kyajxpy. 
\s1 Ku ja Pablo myɨmajtsk ojk chøøꞌñ ka̱jpxwa̱ꞌkxpɨ 
\p  
\v 36 Tø wyɨnaty ja tiempɨ waanɨ ña̱xkojmɨ ku ja Pablo tnɨma̱a̱y ja Bernabé, jøts wya̱a̱ñ: 
\p ―Wan tja̱a̱ꞌmyɨm jadɨgojk jam magya̱jp ma̱ jaty ja Dios kyajpxy tø nmɨwɨdijtyɨm, jamts nmɨguꞌuktøjk nꞌatsꞌejxɨnt sa̱ jam yja̱ttɨ kyubattɨ. 
\p  
\v 37 Xjats ja Bernabé twa̱a̱wa̱ꞌa̱ñ tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy pøn txøøwꞌa̱jt Juan Marcos;  
\v 38 kaꞌats ja Pablo ja twɨnja̱wɨ jøts jaꞌ tmøødɨt, kumɨ tø ja jam wyɨnaty tꞌukyiktañ ma̱ et txøøwɨ Panfilia, kaꞌap ja wyɨnaty tyikyøꞌøy ja Jesús kyajpxy.  
\v 39 Xjats ñagya̱jpxɨdɨ jeky ja Pablo møøt ja Bernabé, kaꞌ ja wyɨnma̱a̱ꞌñ yꞌuknabya̱jtnɨyɨdɨ jøts jadeꞌeñɨ ñawya̱ꞌkxɨnɨyɨdøø; wɨnets ja Bernabé tmøødɨyɨɨꞌñ ja Marcos, jøts tyøjkɨdøø ba̱rkɨjøtpy jøts ñøjkxtɨ ma̱ et txøøwɨ Chipre,  
\v 40 xjats ja Pablo ojts twa̱a̱jɨꞌɨky ja Silas. Jøts ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ ñɨma̱a̱jyɨyøø: “Nøjkx møøt ja Dios, Dios mgunuuꞌkxɨdɨp.”  
\v 41 Xjats ja chooꞌndøø, jøts ña̱jxtøø ma̱ et txøøwɨ Siria jøts Cilicia. Jamts tka̱jpxjotꞌamøjkɨdøø ma̱ jaty ja tsa̱ptøjk jam wyɨnaty. 
\c 16  
\s1 Ku ja Timoteo tjamyøøtꞌa̱jty ja Pablo møøt ja Silas 
\p  
\v 1 Xjats jam yja̱ꞌttøø ma̱ ka̱jp txøøwɨ Derbe jøts Listra. Jamts tpa̱a̱ttøø tuꞌuk ja janchja̱ꞌwɨbɨ, Timoteo ja xyøøw. Ja tya̱a̱k, israelɨt ja̱a̱ꞌy jaꞌ jøts yjanchja̱ꞌwɨp ja Jesús jaꞌ; jøts ja tyeety, griegɨt ja̱a̱ꞌy jaꞌ.  
\v 2 Ja mixy Timoteo janchtsojkɨp ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ pøn jap wyɨnaty tsɨnaadyɨp Listra jøts Iconio.  
\v 3 Xjats ja Pablo tmøødɨwya̱ꞌa̱ñ ja Timoteo jøts pyudøkɨyɨt, jøts ja Pablo wyɨnma̱a̱y jøts ku kuwa̱nɨ jawyeen yikmoꞌot ja ejxpajt ñeꞌkxkøjpx, jøts kidi yꞌejxma̱ꞌa̱dyɨdɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ku jam yja̱ꞌa̱ttɨt jaꞌ yꞌetjotptɨ, wa̱ꞌa̱ts ja wyɨnaty tnɨja̱wɨdɨ ku ja Timoteo tyeety kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨ.  
\v 4 Xjats chooꞌndøø ña̱jxtøø ma̱ jaty wyɨnaty ja ka̱jp jam. Jamts tnɨga̱jpxtɨ tnɨmadya̱ꞌa̱ktɨ ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ, jøts tꞌuktukmadoodøø ti jaty wyɨnaty tø tka̱jpxꞌøyɨdɨ ja Jesús kyudanaabyɨ møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ jam Jerusalén, jøts sudsoꞌampy ja ja̱a̱ꞌy øy tsuj yja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨt pøn kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ.  
\v 5 Xjats tuꞌugyɨ ja wyɨnma̱a̱ꞌñ tpɨkta̱knɨdøø amumjoojt ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ, mayɨꞌadøtstɨp ja jabom jabom. 
\s1 Ku ja Pablo ojts tꞌixy aguma̱a̱ꞌyjøtpy tuꞌuk ja Macedoniɨt ja̱a̱ꞌy 
\p  
\v 6 Xjats ja Pablo møøt ja Silas jøts ja Timoteo chooꞌngojmɨdøø, jøts kumɨ kaꞌap ja Espíritu Santo ojts tyikutuky jøts jam ñøjkxtɨt ka̱jpxwa̱ꞌkxpɨ ma̱ et jam txøøwɨ Asia, wɨnets jam ña̱jxtøø ma̱ et txøøwɨ Frigia jøts Galacia,  
\v 7 jøts jam yja̱ꞌttøø tsa̱wa̱ꞌa̱nꞌa̱m ma̱ et jaduꞌuk txøøwɨ Misia, jam wyɨnaty yjatøkɨwya̱ꞌa̱ndɨ ma̱ et jaduꞌuk txøøwɨ Bitinia, nɨkaꞌ ja Espíritu wya̱a̱ñ jøts jam tyøkɨdɨt.  
\v 8 Wɨnets ttayøꞌøña̱xtɨ yøñꞌampy ja Misia yꞌet ña̱a̱jx, jøts jam kyɨda̱ktøø jam mejyꞌa̱m ma̱ tuꞌuk ja ka̱jp txøøwɨ Troas.  
\v 9 Jamts ja Pablo koots twɨnguma̱a̱y tuꞌuk ja Macedoniɨt ja̱a̱ꞌy, wɨndana̱a̱jyɨp tam ja ja̱a̱ꞌy jøts yjanchmɨnuuꞌkxa̱ꞌa̱gɨyɨ, jøts ñɨɨꞌmxɨyɨ: “Tun ja mayꞌa̱jt, na̱x jam ma̱ ja Macedonia et, pudøjkɨk øøts.”  
\v 10 Xjats ku ja Pablo jadeꞌen kyuma̱a̱y, wɨnets øø nnayꞌaꞌejxɨyøø jøts øø ndsøøꞌñ. Øts ɨdøꞌøn Lucas pøn ya̱ꞌa̱t nøky tjaapy, øts ɨdøꞌøn ja nayɨdeꞌen nmøøtsøøꞌn, jøts øøts ojts nnijkxy jam Macedoniɨt etjotp. Nja̱ꞌgyujkɨp øøts wyɨnaty ku øøts ja Dios xwa̱a̱dsøy, jøts øøts jam nøjkx nga̱jpxwaꞌkxy ja øgyajpxy ja ømyadya̱ꞌa̱ky midi xyiknɨtsoꞌokꞌa̱jtɨndɨp. 
\s1 Sa̱ yja̱jttøø sa̱ kyubajttøø ja Pablo møøt ja Silas jam Filipos 
\p  
\v 11 Wɨnets øø ndøjkɨyɨɨꞌñ ba̱rkɨjøtpy, jøts øø tɨɨy nnijkxy jam mejy agujkp ma̱ ja na̱a̱jx liiꞌnɨm txøøwɨ Samotracia, jøts kyɨmjabomnɨm øøts ja mejy ndana̱jxy jøts øøts jam nja̱ꞌjty Neápolis.  
\v 12 Jam øø ndsøøꞌñ tekyjøꞌøm, jøts øø nnijkxy ma̱ ka̱jp txøøwɨ jaduꞌuk Filipos, jaꞌ midi ja romanɨt ja̱a̱ꞌy køꞌøm pyɨkta̱ktøø. Møj ka̱jp ɨdøꞌøn jaꞌ, nɨma̱ ja ka̱jp jam jadeꞌen wɨngon kyamøjɨ. Jam øøts kawɨna̱a̱k xøøw nꞌukta̱a̱ꞌnɨyɨɨꞌñ.  
\v 13 Jamts øø nga̱jpɨdsømna̱a̱ pooꞌkxɨn xøøw et, jøts øøts jam nnijkxy møj nøø wɨndump ma̱ ja ja̱a̱ꞌy kuwa̱nɨ ejtp ñøjkxtɨ Diosꞌajotꞌa̱jtpɨ. Jamts øø nꞌɨxa̱a̱jky, xjats øø ndukmadøøy ja Jesús kyajpxy ja tøꞌøxyøjktɨ pøn jam wyɨnaty tø ñamyukyɨdɨ.  
\v 14 Jamts ja tøꞌøxyøjk pøn txøøwꞌa̱jtp Lidia, pøn tsooꞌmp jam Tiatira ka̱jpjotp; wetooꞌkk ja tyunkꞌajtpy, tum ja øybɨ tsuuꞌnk wet ɨdøꞌøn ja tyøøꞌkpy. Jaꞌats ɨdøꞌøn ja Dios tjanchꞌajotꞌa̱jtp, jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja yikwɨnma̱a̱ꞌnbya̱a̱jtɨyøø jøts tjanchja̱wɨt sa̱ jaty ja Pablo wya̱a̱ñ.  
\v 15 Xjats ojts ñøbety møøt ja myɨguꞌuk, wɨnets øø xmɨnuuꞌkxa̱a̱jky jøts wya̱a̱ñ: 
\p ―Tundɨ mayꞌa̱jt ja̱a̱ꞌmɨndɨp øts ndøjkjøtpy, jap mꞌatsja̱ꞌa̱da̱ꞌa̱ktɨt pønɨ mjanchwa̱mp meets jøts ku øts nwɨndsønꞌa̱jtɨm kyajpxy tø njanchpaduujnɨyɨ. 
\p Xjats øø kuwa̱nɨ xyikta̱a̱ñ. 
\p  
\v 16 Wɨnets yɨdeꞌen yja̱jty ku øø wyɨnaty nnijkxy ma̱ ja̱a̱ꞌy jam Diosꞌajotꞌa̱ttɨ, xjats øø nmɨnabya̱jtɨyɨ tuꞌuk ja kiixy midi wyɨnaty xɨmaapy, ja mɨkuꞌ wyɨnaty myøøtꞌijtpy, aneꞌemy ɨdøꞌøn ja yꞌity. Ku ja jadeꞌen myɨxɨmay janchnɨmeenbyøjkɨyɨp ja wyɨndsøn jaꞌ pøn ja yꞌijty anaꞌamɨyɨp.  
\v 17 Jaꞌabɨ kiixy øø xpawɨdejtøjkɨña̱a̱, xjats ojts møk yjanchwa̱ꞌa̱ñ jam mayja̱a̱ꞌy agujkp: 
\p ―Ya̱ꞌa̱tpɨ ja̱a̱ꞌy møk tjanchmɨdundɨp ja Dios midi jap tsa̱jpjøtpy, yøꞌ tka̱jpxwa̱ꞌkxtɨp ja Dios kyajpxy sa̱ ja xyiknɨtsoꞌokꞌa̱jtɨndɨt. 
\p  
\v 18 Ku jadeꞌen pyawɨdejtɨyɨdøø kawɨna̱a̱k xøøw, xjats ja Pablo møk yꞌadsipyɨyɨ jøts tꞌejxɨmbijty, jøts tnɨma̱a̱y ja mɨkuꞌ midi ja kiixy wyɨnaty myøøtꞌajtpy: 
\p ―Jesús myøkꞌa̱jtɨngøjxp mets mɨkuꞌ majtstuꞌut yø kiixy. ¡Pɨdsøm! 
\p Xjats ja mɨkuꞌ tmajtstuujty nay jatyɨ. 
\p  
\v 19 Ku ja kiixy ja wyɨndsøn tjaꞌejxnɨdɨ ku tø ja wyɨnma̱a̱ꞌñ tyɨga̱tsnɨ, ku kaꞌap ja kiixy yꞌukmeenbyøjknɨ, wɨnets ja Pablo jøts ja Silas yikma̱tstøø, jøts yiknøjkxɨdøø kudunk wyɨndump jam møj ma̱a̱yjotp.  
\v 20 Ku jam yikja̱ꞌjtɨdøø tɨɨdyumbɨ wyɨndump jøts ja tnɨmaadyøø: 
\p ―Ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌdyɨ, israelɨt ja̱a̱ꞌy yøꞌødɨ, møk øøts xjanchꞌadsipy ya̱ ka̱jpjøøjty,  
\v 21 ku ja kyøꞌømdsɨna̱a̱ꞌyɨn øøts kuwa̱nɨ xukpadunwa̱ꞌa̱ñ midi øø kaꞌ njanchjagupøkwa̱ꞌa̱ñ, jøts jaꞌabɨ tsɨna̱a̱ꞌyɨn kaꞌap øøts ja nnɨja̱wɨ. Abiky øøts, romanɨt ja̱a̱ꞌy øøts. 
\p  
\v 22 Xjats ja mayja̱a̱ꞌy yjanchpɨdøꞌkøjxtøø, jøts ja tɨɨdyumbɨdøjk tꞌanaꞌamdɨ ja ja̱a̱ꞌy jøts wan tyiknɨjandɨ tyikꞌɨxjandɨ, jøts wan ja nawyopɨ tꞌukupøktɨ namajtsk ja Pablo møøt ja Silas.  
\v 23 Xjats ku yikwojpꞌaba̱a̱jtɨdøø, wɨnets ja tyiknøjkxtøø puxøjkjotp, jøts ja tꞌanaꞌamdɨ ja puxøjk adsɨnaabyɨ jøts tnɨmaadyɨ jøts waanɨ ttyimjatyꞌejxꞌetɨt.  
\v 24 Ku ja puxøjk adsɨnaabyɨ jadeꞌen ojts yikꞌaneꞌemy, wɨnets tyiktøjkɨyɨɨꞌñ jøts kawɨna̱a̱k puxøjkꞌa̱a̱w ojts tyiknaxy, jødsnɨm ojts yiknɨꞌagɨɨbyattɨ jam okp. Ku jadeꞌen jam yikpɨkta̱ktøø, wɨnets ojts ja kipy yiktana̱xkøꞌødɨ ja tyeky kadenɨ møøt. 
\p  
\v 25 Xjats ja Diosꞌajotꞌa̱jttøø jøts tꞌøødøø ja Dios kyajpxy jap puxøjkjøtpy, møk ja Dios ja tja̱ꞌmyajtstøø. Tsuuꞌmɨwya̱mp wyɨnaty ku ja Dios jadeꞌen tꞌajotꞌa̱jttøø, jøts ku ja myɨbuxøjk ja̱a̱ꞌy ja nugo pyatmadøyɨdɨ.  
\v 26 Xjats ku chuuꞌmɨyɨɨꞌñ, wɨnets ja ujx møk yjanchmiiñ, wɨnets ja puxøjk møk yjantyimyꞌadɨɨjch. Jøts ja puxøjkꞌa̱a̱w tukɨꞌɨyɨ yꞌaxetutkøjxna̱a̱, jøts ja puxøjk ja̱a̱ꞌy pyaktsum nayɨdeꞌen wyɨna̱køjxtøø.  
\v 27 Xjats ja puxøjk adsɨnaabyɨ ojts ñɨwijy, jøts ja tꞌejxpa̱a̱jty ja pyuxøjkꞌa̱a̱w jøts kudam ja wyɨnaty tø yꞌawa̱tskøxnɨ, xjats ja jadeꞌen wyɨnmay tø ja puxøjk ja̱a̱ꞌy tijy pyɨdsømgøxnɨdɨ, wɨnets ja yønchujx ja tjuꞌjty jøts ja køꞌøm ña̱nkyꞌookwa̱ꞌa̱ñɨyɨ.  
\v 28 Xjats ja Pablo ojts tꞌejxpa̱a̱ty ja puxøjk ejxꞌejtpɨ ku ja wyɨnaty jadeꞌen ñadyunwa̱ꞌa̱ñɨyɨ, xjats tnɨma̱a̱y: 
\p ―Kidi jadeꞌen mnadyuñɨyɨ, kaꞌap øø ngueꞌeky, tum ɨxya̱p øøts nɨdukɨꞌɨyɨ. 
\p  
\v 29 Xjats ja puxøjk ejxꞌejtpɨ tꞌamɨdøøy ja ja̱j jøts ja ojts pujtp tyøkɨ jap puxøjkjøtpy. Xjats ja yjanchmɨbejpnɨ jøts ja ojts ñagyuxendya̱ꞌa̱gyɨ jam Pablo tyekyjøꞌøm jøts ja Silas.  
\v 30 Xjats ja tyikpɨdsɨɨmy jøts tyiktɨɨy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Mɨguꞌuktɨ, ¿ti ø nduꞌump, sudsoꞌampy ø nnɨtsoꞌokꞌa̱tt? 
\p  
\v 31 Xjats ja Pablo møøt ja Silas ojts tꞌadsojɨmbettɨ, xjats tnɨmaadyøø: 
\p ―Møja̱wɨ amumjoojt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo, jøts myiknɨtsoꞌokꞌa̱tɨyɨdɨt nɨdukɨꞌɨyɨ møøt ja mꞌuꞌnk møøt ja mnɨdøꞌøxy. 
\p  
\v 32 Xjats ja Pablo jøts ja Silas ttukmadoodøø ja Dios kyajpxy ja puxøjk adsɨnaabyɨ møøt nɨdukɨꞌɨyɨ pøn jaty ja jam wyɨnaty tyøjkjotp myøøtsɨnaapy.  
\v 33 Nay jatyɨts ja puxøjk adsɨnaabyɨ tyikwa̱jtsøø ja Pablo jøts ja Silas chaachɨ, wɨnets ñøjkxtøø nøbajtpɨ nɨdukɨꞌɨyɨ møøt ja yꞌuꞌnk jøts ja ñɨdøꞌøxy.  
\v 34 Wɨnets ja puxøjk adsɨnaabyɨ twa̱a̱y kaabyɨ jap tyøjkjøtpy, janch øy janch tsuj wyɨnaty ñayja̱ꞌwɨñɨdɨ nɨdukɨꞌɨyɨ møøt ja yꞌuꞌnk ja ñɨdøꞌøxy, kumɨ tø ja wyɨnaty ja Dios tjanchja̱wɨdɨ. 
\p  
\v 35 Xjats kyɨmjabomꞌa̱jty, wɨnets ja tɨɨdyumbɨdɨ ttanɨguejxy ja kyugajpxy ja puxøjk adsɨnaabyɨ, jøts ku jaꞌ tyikutuky jøts tyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsømnɨt ja Pablo jøts ja Silas.  
\v 36 Xjats ja puxøjk ejxꞌejtpɨ tnɨma̱a̱y ja Pablo: 
\p ―Tø nꞌatsyikꞌaneꞌemy, ja tɨɨdyumbɨtøjk køꞌøm ja kyajpxy tkajxtɨp jødsɨk meets jadiꞌiñɨ nyikpɨdsømnɨt; nøjkxnɨdɨts jotkujk, tø mee mꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsømnɨ. 
\p  
\v 37 Xjats ja Pablo kaꞌ tkupiky, wɨnets tnɨma̱a̱y ja kugajpxy: 
\p ―Nayɨ romanɨt ja̱a̱ꞌy øøts, tiku øøts jadeꞌen nyiktuñ jøts ku øøts jadeꞌen mayja̱a̱ꞌy agujkp nyikwøpy, nɨkaꞌap øø nyiktɨɨdyuñ jøts jatyɨ øø nugo nyikpɨkta̱ꞌa̱ky puxøjkjøtpy; ¿sudsoꞌampy øøts ndejɨnt ayuꞌuch jadiꞌiñɨ nyikmajtstuꞌutwa̱nɨ? ¡Kaꞌ yꞌøyɨ! Wan ja køꞌøm tmendɨ ja tɨɨdyumbɨdɨ jøts øøts xyikpɨdsøꞌømt. 
\p  
\v 38 Jøts ja kugajpxy wyɨmbejtnɨdøø, jøts ttukmadoodøø ja tɨɨdyumbɨ sa̱ ja Pablo ja kajxpy tꞌadsojɨmbijty, wɨnets ja tɨɨdyumbɨ yjanchøꞌøkɨñɨdɨ ku tnɨja̱ꞌwɨdøø jøts kudam ja Pablo jøts ja Silas nayɨdeꞌen romanɨt ja̱a̱ꞌyɨdɨ.  
\v 39 Wɨnets ja kudunktøjk tnɨnøjkxtøø tꞌatsmɨnuukxa̱ktøø ja Pablo møøt ja Silas. Xjats tyikpɨdsømdøø jap puxøjkjøøjty, jøts møk tnɨmaadyøø: 
\p ―Tun mayꞌa̱jt pɨdsømdɨ ya̱ waanɨ ka̱jpjøøjty. 
\p  
\v 40 Xjats ja pyɨdsømdøø puxøjkjøtpy, jøts ñøjkxtɨ ma̱ ja Lidia tyøjk, jamts ja tmɨnabya̱jtɨdøø ja myøøtjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ, kuts ja tka̱jpxjotꞌamøjkɨdøø, wɨnets ja chooꞌnɨdøø. 
\c 17  
\s1 Ku ja Tesalonikɨt ja̱a̱ꞌy yjanchꞌa̱mbøjktøø 
\p  
\v 1 Xjats ku jam chooꞌndøø, jøts ña̱xtøø ma̱ ka̱jp txøøwɨ Anfípolis jøts nayɨdeꞌen Apolonia, majtsk ja ka̱jp ttana̱xtøø jøts jam yja̱ꞌttøø møj ka̱jpjotp midi txøøwꞌa̱jtp Tesalónica, jam wyɨnaty ja tsa̱ptøjk.  
\v 2 Wɨnets ja Pablo tyøjkɨdøø ka̱jpxwa̱ꞌkxpɨ jam tsa̱ptøjkjotp, sa̱yɨm ja ttuñ øy ma̱dsoo ma̱ jaty ja wyɨdity, tɨgøøk sama̱nɨ jam tyikꞌɨxpɨjky ja ja̱a̱ꞌy wɨmbooꞌkxɨn xøøw.  
\v 3 Yɨdeꞌen ja ojts ttukꞌɨxpiky pønɨ sa̱ ja Dios Teety kyajpxy ojts yikjaadyañ, jøts kuwa̱nɨ myeꞌent ja yiknɨtsokpɨ, jøts kuwa̱nɨ yꞌayoꞌomba̱a̱tt jøts yꞌooꞌkɨmba̱a̱tt, jøts kuwa̱nɨ yjujkpyøkt jadɨgojk. Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja wya̱ꞌa̱ñ: 
\p ―Jadeꞌen ja Jesús yja̱jty midi mee ndukmadøøpy, nay jaꞌ ja Dios Teety kyejxpy yiknɨtsokpɨ. 
\p  
\v 4 Ku ja Pablo ja ɨxpøjkɨn jam jadeꞌen tꞌukyikta̱ndøø, wɨnets ja israelɨt ja̱a̱ꞌy wɨna̱a̱gɨn tmɨbøjktøø, jøts ja møøt ñabyøjknɨyɨdøø ja Pablo jøts ja Silas, jøts nayɨdeꞌen namay ja griegɨt ja̱a̱ꞌy pøn ja Dios Teety twɨndsøꞌjkɨdɨp. Nayɨdeꞌen namay ja griegɨt tøꞌøxyøjk tmɨbøjktɨ pøn jam wɨndsøꞌøgɨꞌejttɨp.  
\v 5 Wɨnets ja israelɨt ja̱a̱ꞌy nɨdukɨꞌɨyɨ yꞌa̱mbøjktøø pøn jaty ja Pablo kyajpxy yꞌayuujk tkagupøjkxɨdɨp, jaꞌats twa̱a̱muktøø ja kaꞌøybɨ ja̱a̱ꞌy pøn jap nugo wɨdejttɨp ka̱jpjøtpy. Xjats nugo wyɨdejtnɨbøjkɨdøø jøts ja ja̱a̱ꞌy tuꞌuk tuꞌuk tyikꞌa̱mbøjktøø. Wɨnets yja̱ꞌttøø tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy tyøjkjøtpy pøn txøøwꞌa̱jtp Jasón, xjats awa̱ꞌa̱nꞌampy tyøjkɨdøø tøjkjotpy ta̱jpɨ ka̱a̱ꞌpɨ. Ja Pablo jøts ja Silas jaꞌ ɨdøꞌøn jadeꞌen yikꞌɨxaadyɨp jøts tyikpɨdsømwa̱ꞌa̱ndɨ jøts ja tyiknøjkxtɨt mayja̱a̱ꞌy agujkp.  
\v 6 Kumɨ kaꞌap ja tpa̱a̱ttɨ jap tøjkjøtpy, wɨnets ja tma̱tstøø ja kudøjk møøt ja myøøtjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ, xjats tpawetstøø tpakooꞌtstøø, kudunk wyɨndump tyiknøjkxtøø, xjats ja Pablo jøts ja Silas yikxɨguya̱xtøø, jøts jadeꞌen wya̱ndøø: 
\p ―Jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy pøn wɨdejttɨp jøts tukɨꞌɨyɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy tyikwɨnma̱a̱ꞌnmya̱tkøxtɨ, tønɨm ja ya̱ nayɨdeꞌen yja̱ꞌtmɨdɨ,  
\v 7 jøts ya̱ꞌa̱t Jasón ja tø tyikja̱ꞌa̱da̱ꞌa̱ky tyøjkjøtpy. Yøꞌøbɨ ja̱a̱ꞌy tukɨꞌɨyɨ yꞌɨxwetswa̱ngøjxtɨp ja møj wɨndsøn César kyutujk midi adøm nga̱jp xnɨtana̱a̱jyamp. Jadeꞌenxɨ wya̱ꞌa̱ndɨ ku ja ja møj wɨndsøn jaduꞌuk pøn txøøwꞌa̱jtp Jesús. 
\p  
\v 8 Ku ja tmadoodøø ja ja̱a̱ꞌy møøt ja kudunktøjk, wɨnets nɨdukɨꞌɨyɨ yjanchꞌa̱mbøjktøø.  
\v 9 Xjats ja Jasón kuwa̱nɨ tmøøy ja meeñ ja kudunk jøts ja yikmajtstuꞌuttɨt; jøts yiknɨmaadyøø ku kuwa̱nɨ tyimbyɨdsøꞌømdɨt ja Pablo møøt ja Silas jam ka̱jpjotp jawyeen, jaanɨmts ja myeeñ ja jadɨgojk wyɨmbett. Wɨnets jadeꞌen yikmajtstuttøø møøt ja myɨguꞌuk. 
\s1 Sa̱ yja̱jttøø sa̱ kyubajttøø ja Pablo møøt ja Silas jam Berea 
\p  
\v 10 Xjats nay jatyɨ koots ja Pablo møøt ja Silas ja myøøtjanchja̱ꞌwɨbɨ kyajxtsooꞌnɨdøø jøts jam ñøjkxtɨ ma̱ ka̱jp txøøwɨ Berea. Ku jam yja̱ꞌttøø wɨnets nay jatyɨ ñøjkxtɨ jam tsa̱ptøjkjotp.  
\v 11 Yujyts ja neꞌegɨ yja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ jaꞌabɨ israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, kaꞌap ja tyimyjadeꞌenɨdɨ sa̱m jaꞌadɨ pøn jam tsɨnaadyɨp Tesalónica. Chojktɨp ja øy wɨneꞌen tmadoꞌodɨt ja Jesús yꞌøgyajpxy yꞌømyadya̱ꞌa̱ky, jøts ja ejtp wɨnjabom txumɨꞌejxtɨ ja nøky ma̱ ja Dios kyajpxy jap yja̱ꞌa̱yɨ, pønɨ tɨy janch ɨdøꞌøn jaꞌ sa̱ ja Pablo ja ñɨɨꞌmxyɨdɨ.  
\v 12 Xjats ja namay tja̱a̱ꞌgyukɨdøø jøts tmɨbøjktøø, jøts nayɨdeꞌen namay ja griegɨt ja̱a̱ꞌy tpabøjktøø pøn anaꞌamdɨp, ja ya̱a̱ꞌy ja tøꞌøxy.  
\v 13 Xjats ku ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn jam tsɨnaadyɨp Tesalónica tnɨja̱ꞌwɨdøø ku wyɨnaty ja Pablo tka̱jpxwaꞌkxy nayɨdeꞌen ja Dios kyajpxy jam Berea, wɨnets ñøjkxtɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jam Berea, jøts jamts ja̱a̱ꞌy nugo tyikjotꞌa̱mbøjktøø.  
\v 14 Jøts ja Pablo ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ jatyɨ kyajxtsooꞌnɨyøø jøts ja ñijkxy jam mejyꞌa̱m, xjats ja myɨguꞌuk japyɨ tꞌukyikta̱a̱na̱a̱ midi txøøwꞌa̱jttɨp Silas jøts Timoteo.  
\v 15 Xjats ja Pablo yikjamyøøtꞌa̱jty jøts tmøødɨdøø jagamba̱a̱t ma̱ ka̱jp txøøwɨ Atenas. Xjats ja Pablo tkajxjɨmbity ja ayuujk jøts ñøjkxtɨt ja Silas møøt ja Timoteo pojyɨꞌɨky, jøts ja jam tmɨnabya̱a̱dɨdɨt ma̱ ja wyɨnaty. 
\s1 Sa̱ yja̱jty sa̱ kyubejty ja Pablo jam Atenas 
\p  
\v 16 Ɨxam ɨdøꞌøn ja Pablo wyɨnaty tꞌawixy ja Timoteo jøts ja Silas, jøts ja kaꞌap yjanchjotkukɨ ku jap ka̱jpjøtpy tꞌixy janchmay ja awa̱na̱x ja tsa̱maxa̱n midiꞌibɨ ja diosꞌa̱jttɨp.  
\v 17 Kumɨ kaꞌ yjotkukɨ, wɨnets jam ñijkxy tsa̱ptøjkjotp, jamts møøt kyajpxy myadya̱a̱jky ja israelɨt ja̱a̱ꞌy, jøts jaꞌ møøt pøn jaty Dios Teety tꞌajotꞌa̱jttɨp, jøts nayɨdeꞌen jabom jabom ja ñijkxy ma̱a̱yjøtpy, japts nayɨdeꞌen møøt kyajpxy myadya̱a̱jky pønɨ pøn jaty jap pyajtpy.  
\v 18 Jamts wyɨnaty ja ɨxpiky ja̱a̱ꞌdyɨ wɨna̱a̱gɨn midi yꞌɨxpøjktɨp ja epicureo yꞌɨxpøjkɨn, jøts jam nayɨdeꞌen jaduꞌuk midi yꞌɨxpøjkmɨdɨp ja estoico yꞌɨxpøjkɨn, jaꞌats ojts tpatmadowdɨ ja Pablo ku ja tka̱jpxwaꞌkxy pønɨ pøn ɨdøꞌøn ja Jesúsꞌa̱jtp, jøts ku kuwa̱nɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy wyɨmbettɨt jadɨgojk pøn jaty tø yꞌøøky. Wɨnets ja ɨxpiky ja̱a̱ꞌy wɨna̱a̱gɨn yɨdeꞌen nawya̱jnɨdøø jøts wya̱ndøø: 
\p ―¿Ti døꞌøn yø chaachnɨgajpxpy yø ya̱a̱ꞌdyøjk, yikmɨbøjkp ɨdøꞌøn yø tijy ku jadɨnøꞌøn yjanchkajpxy? 
\p Jøts jaduꞌuk tꞌadsojɨmbity: 
\p ―Waꞌ yø yja̱wɨ kya̱jpxyøꞌøpy ja wenkpɨ dios yꞌayuujk. 
\p  
\v 19 Xjats ja Pablo yikwetsøøꞌñ, jøts jam yiknøjkxøø ma̱ ja tjagyaptɨ juntɨ tunda̱a̱jk. Jaꞌ ja et xyøøw Areópago, jamts tyiktøødøø jøts tnɨmaadyøø: 
\p ―Jaꞌ øøts nnɨja̱wɨwyampy yø wenk ɨxpøjkɨn midi mmɨmimpy.  
\v 20 Wenkts yja̱wɨ xkajpxy, nnɨja̱wɨwyampy øøts ti jadeꞌen tyijpy ku jadeꞌen mwa̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 21 Paty ja Pablo yikꞌamɨdøøy jadeꞌen, kumɨ jadeꞌen tukɨꞌɨyɨ ja Atenas ja̱a̱ꞌy yjujkyꞌa̱ttɨ, jøts nayɨdeꞌen pøn jaty jam ja̱ꞌa̱tja̱a̱ꞌyꞌa̱jttɨp, jaꞌ nugo ejtp chøkyꞌa̱jttɨp jøts ña̱nktyuknɨga̱jpxɨdɨt sa̱ ja køꞌøm wyɨnmaydɨ, wɨnets ja jemy ɨxpøjkɨn tpa̱a̱ttɨ jadeꞌen. 
\p  
\v 22 Wɨnets ja Pablo wya̱ꞌkukɨyɨɨꞌñ jam mayja̱a̱ꞌy agujkp ma̱ jam yjuntɨtundɨ, jøts ja wya̱a̱ñ: 
\p ―Meets Atenas ja̱a̱ꞌy ukmadowdɨ, wa̱ꞌa̱ts øts nꞌixy ku meets xjanchwɨndsøꞌøgɨ ja mdiostɨ midi mdiosꞌa̱jttɨp.  
\v 23 Kuts øts jam wyɨnaty nꞌetꞌixy ma̱ meets mdios xwɨndsøꞌøgɨ, jamts ø ndayøꞌøbyejty tuꞌuk ja alta̱jr midi jap wyɨnaty ja letrɨ tmøøtꞌa̱jtp midi yɨdeꞌen wa̱mp: “Ja Dios ya̱ꞌa̱t yꞌalta̱jr midi kayiknɨja̱ꞌwɨp.” Øyꞌa̱jtp, jaꞌabɨ dios midi mee mwɨndsøꞌjkɨp jøts kaꞌ xnɨja̱wɨdɨ pønɨ pøn jaꞌ, jaꞌats meets ɨdøꞌøn ya̱m ndukmadøøpy pønɨ pøn jaꞌ. 
\p  
\v 24 ’Jaꞌabɨ Dios tø tyikꞌøyɨ tukɨꞌɨyɨ tuktsa̱jpꞌagɨda̱ꞌa̱ky, jøts nay jaꞌ tukɨꞌɨyɨ tnɨwɨndsønꞌa̱jtkøjxp waꞌn ttsa̱jpɨ waꞌn tna̱a̱jxɨ. Jøts kaꞌap ja Dios kuwa̱nɨ tuꞌugyɨ chøønɨ tsa̱ptøjkjøtpy midi ja̱a̱ꞌy yikꞌøꞌyɨp,  
\v 25 jøts kaꞌ Dios ti tyɨgøyꞌa̱jtxɨ midiꞌibɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ja moꞌowa̱jnɨyɨp, pø jaꞌaxɨ tukɨꞌɨyɨ xmøøꞌyɨndɨp ja nmøkꞌa̱jtɨn, jøts pønɨ ti jaty ndajujkyꞌa̱jtyɨndɨp. 
\p  
\v 26 ’Tuꞌuk ja Dios Teety tpɨkta̱a̱jky adøm nꞌa̱pteetyꞌamøj midi nɨdukɨꞌɨyɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy yꞌa̱pteetyꞌamøjꞌa̱jttɨp. Tø ja ttanɨbɨkta̱a̱gɨ nayɨdeꞌen juunɨ ja kyaꞌaxtɨt, nayɨdeꞌen ja chɨnaadya̱a̱jk tmoꞌot ma̱ jaty ja chøønɨdɨt.  
\v 27 Jaꞌagøjxp ja Dios ttuñ jøts ja adøm nwɨnma̱a̱ꞌnmyeeꞌnɨndɨt pønɨ pøn jaꞌ. Øy udya̱ꞌa̱ky nba̱a̱jtɨndɨt, kaꞌ yjagamɨ Dios, wɨngon ja møøt nꞌijtyɨndɨ.  
\v 28 Pø Diosxɨ xyikjujkyꞌa̱jtɨndɨp ku nna̱jxɨndɨ ndøjkɨndɨ; pø nayɨdeꞌenxɨ meets mmɨguꞌuk wya̱ꞌa̱ñ wɨna̱a̱gɨn pøn wijtyɨ, ku yɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ndɨ ku ja Dios xꞌuꞌnkꞌa̱jtyɨndɨ.  
\v 29 Pønɨ janch jadeꞌents jaa ku ja Dios xꞌuꞌnkꞌa̱jtyɨndɨ, kaꞌapts ja Dios jadeꞌen nnajtsja̱ꞌwandɨt jøts ku ja yꞌoorɨ neꞌegɨ, uk pyuxpla̱tɨ neꞌegɨ, uk cha̱a̱dsechɨ sa̱ jaty ja ja̱a̱ꞌy ja køꞌøm wyɨnma̱a̱ꞌñjøtpy tyikpɨdsømdɨ.  
\v 30 Dios kaꞌ ja yꞌijty ttunkꞌaty ja ja̱a̱ꞌy kyaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ pøn tø ña̱xtɨ, jøts ɨxya̱m tukɨꞌɨyɨ tꞌaneꞌemy ja ña̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy øy yjama̱dsowɨ jøts wan tmajtstuꞌuttɨ ja kyaꞌødyunk.  
\v 31 Kumɨ tø ja Dios Teety ttanɨbɨkta̱a̱gɨ ti xøøw ti et ja nøjkx ttɨɨdyuñ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy; jøts tø ja tpɨkta̱ꞌa̱ky ja ejxa̱ꞌa̱n ku ja ojts tyikjujkpyiky jadɨgojk ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, jøts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy jadeꞌen ttuknɨja̱wɨ jøts ku døꞌøn ja yjaꞌajɨ pøn ɨdøꞌøn meꞌemp. 
\p  
\v 32 Xjats ku ja Pablo jadeꞌen ja ayuujk tyikna̱jxy ku ja̱a̱ꞌy yjujkpyiky jadɨgojk ooꞌkpɨ jutjøtpy, wɨnets ja Atenas ja̱a̱ꞌy wɨna̱a̱gɨn yjanchtaxeknɨbøjkɨdøø, jøts jaduꞌuk wɨna̱a̱gɨn ñømdøø: 
\p ―Wan jadeꞌeñɨ, ja wyɨnaty jaduꞌukpɨ xøøw xja̱a̱knɨgajpxy. 
\p  
\v 33 Xjats ja Pablo jadeꞌeñɨ tmajtstuujty.  
\v 34 Jamts ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty wɨna̱a̱gɨn pøn tja̱ꞌgyukɨdøø ja ayuujk, jøts ojts tpaduujnɨdɨ ja Jesús yjaꞌ. Jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy nɨduꞌugɨn txøøwꞌa̱jt Dionisio pøn jam wɨndsønꞌa̱jtp ma̱ ja juntɨ tunda̱a̱jk txøøwꞌaty Areópago. Jøts jam nayɨdeꞌen tuꞌuk txøøwꞌaty ja tøꞌøxyøjk Dámaris, jøts jam ja nɨwɨna̱a̱gɨn ja myɨguꞌuk. 
\c 18  
\s1 Sa̱ yja̱jty sa̱ kyubejty ja Pablo jam Corinto 
\p  
\v 1 Xjats ja Pablo chøøꞌñ jam Atenas jøts ñijkxy ma̱ ka̱jp txøøwɨ Corinto.  
\v 2 Jamts tuꞌuk tmɨnabya̱jttøø ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn txøøwꞌa̱jtp Aquila midi jam kuga̱jpꞌa̱jtp ma̱ et txøøwɨ Ponto. Jaꞌats wyɨnaty namdsoꞌondɨpnɨm jam Italia møøt ja ñɨdøꞌøxy pøn txøøwꞌa̱jtp Priscila, jøts ña̱mja̱ꞌa̱tɨnɨm Corinto. Claudio døꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen tø tyuñɨdɨ pøn ja italiɨt ja̱a̱ꞌy wyɨndsønꞌa̱jttɨp, jaꞌats tyikutuky jøts yikajxpɨdsømgøjxnɨdøø nɨdukɨꞌɨyɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn jaty jam wyɨnaty tsɨnaadyɨp Roma. Xjats ja Pablo ojts tꞌatsmɨgajpxy ja Aquila jøts ja Priscila,  
\v 3 jøts ja jam tmøøta̱a̱ñ tmøøtsɨna̱a̱y, ojts tmøøtuñ kumɨ nay jaꞌabɨ tunk ja tyunkꞌajtpy ja wetøjkxuuky.  
\v 4 Jøts ja Pablo wɨmbooꞌkxɨn xøøw ñijkxy tsa̱ptøjkjotp ma̱ ja jam tnɨgajpxy tnɨmadya̱ꞌa̱ky ja Jesús yjaꞌ, jøts jadeꞌen ttukmɨbiky øy pøn ja̱a̱ꞌy, wan ja tꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ tkaꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ. 
\p  
\v 5 Xjats ku ja Silas jøts ja Timoteo ña̱mdsoondøø jap Macedonia, jøts ña̱mja̱ꞌttɨ Corinto ma̱ Pablo jam wyɨnaty, wɨnets ja Pablo tuꞌugyɨ tpadøjkɨyɨɨꞌñ ja ka̱jpxwa̱ꞌkxɨn, jøts kaꞌpxy ttukmadøy ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jøts ku ja Jesús yiknɨtsokpɨꞌaty pøn ja yjajøpꞌejxꞌejttɨp.  
\v 6 Ku ja Pablo jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ, wɨnets yikmɨꞌa̱mbiky jøts ja ojts yikmɨdsepiky, ojts yiktsepkajpxy. Wɨnets ja Pablo ja wyet twɨxijty, ja ejxa̱ꞌa̱n jadeꞌen tmøꞌøy jøts ku jadeꞌen jaayɨba̱a̱t tmajtstuꞌutt, wɨnets wya̱a̱ñ: 
\p ―Mgøꞌømbøky meets wyɨnaty ku mꞌanmɨja̱ꞌwɨn wyɨndɨgøꞌødyɨt; øts kaꞌ mee nꞌuktunkꞌa̱jtnɨ. Ejxtɨ sa̱ xꞌejxtɨ, ɨxya̱m øts jam neꞌegɨ nnøjkxt ka̱jpxwa̱ꞌkxpɨ ma̱ pøn kyaꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ. Tø net jaaba̱a̱t nmajtstuꞌuttɨ. 
\p  
\v 7 Wɨnets jam chøøꞌñ tsa̱ptøjkjotp, jøts ñijkxy ka̱jpxwa̱ꞌkxpɨ ma̱ tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy chøønɨ pøn txøøwꞌa̱jtp Justo, pøn jam tsɨnaapy tsa̱ptøjk paꞌa̱m. Yjanchꞌajotꞌajtpy ja Dios ja nayɨdeꞌen.  
\v 8 Jøts ja Pablo jadeꞌen kya̱jpxwaꞌkxy Justo tyøjkjotp, wɨnets ja ja̱a̱ꞌy tuꞌuk tmɨbøjktøø ja Dios kyajpxy møøt ja yꞌuꞌnk ja ñɨdøꞌøxy, pøn ja tsa̱ptøjk nɨwɨndsønꞌa̱jtp, jaꞌ xyøøw Crispo. Xjats nayɨdeꞌen namay ja Corintɨt ja̱a̱ꞌy tmɨbøjktøø ja Dios kyajpxy, wɨnets ñøbajtkøxtɨ.  
\v 9 Xjats ja Pablo tuꞌukpɨ koots ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ñɨma̱a̱jyøø, jøts ja jadeꞌen tja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ kidi ja̱a̱ꞌy kyuma̱ꞌa̱y ku ja ñɨɨꞌmxyɨ: 
\p ―Kidi mdsøꞌøgɨ; ja̱a̱ka̱jpxwa̱ꞌkx, kidi mꞌamøñ.  
\v 10 Kaꞌap pøn sa̱ mduñɨ, ɨxya̱ me møø nꞌity. Ja øts ja ja̱a̱ꞌy ya̱ may ka̱jpjøøjty njagyepy pøn øts nꞌayuujk xmɨbøjkwa̱jnɨyɨp. 
\p  
\v 11 Wɨnets ja Pablo jam tya̱a̱ñ Corinto tukjumøjt jagujkp, jøts ja ja̱a̱ꞌy ttukꞌɨxpiky ja Dios kyajpxy. 
\p  
\v 12 Xjats tuꞌukpɨ xøøw yja̱jty ku ja Galión wyɨnaty myøjwɨndsønꞌaty jam Acaya, wɨnets ja israelɨt ja̱a̱ꞌy tmɨꞌa̱mbøjktɨ ja Pablo, jøts tyiknøjkxtɨ ma̱ ja kutujkta̱a̱jk jam,  
\v 13 jøts ttukmadoodøø ja møj wɨndsøn yɨdeꞌen: 
\p ―Ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy ttukmɨbøjkp ja ja̱a̱ꞌy jøts ku ja jadeꞌen tꞌajotꞌa̱ttɨt ja Dios sa̱m kaꞌ tyimyꞌukpa̱a̱tꞌa̱jtnɨyɨ. Kaꞌats adøm ngutujk jadeꞌen tꞌukupøjknɨ. 
\p  
\v 14 Xjats ku ja Pablo wyɨnaty tyimgya̱jpxwa̱ꞌa̱ñ, wɨnets ja Galión tnɨma̱a̱y ja israelɨt ja̱a̱ꞌy: 
\p ―Ku jeexyɨp ja kajaa wɨnma̱a̱ꞌñ, uk ja møk ayoꞌon jee tø tyuñɨ, øts ja jeexyɨp nyikwɨngukɨp meets israelɨt ja̱a̱ꞌy;  
\v 15 kumɨ kaꞌats yjadeꞌenɨ, jabɨ nugo ayuujkxɨ yøꞌ jøts mgøꞌømgutujk meets yøꞌ, kaꞌap øts yø xꞌukpa̱a̱tꞌa̱jtnɨ, yikwɨngukɨdɨ yø pønɨ sa̱ xyikwɨngukɨdɨ. Kaꞌap øts yøꞌøbɨ ndɨɨdyunwa̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 16 Xjats ja israelɨt ja̱a̱ꞌy yikajxpɨdsømgøjxtøø jaꞌ kutujkta̱a̱jkjøtpy.  
\v 17 Wɨnets ja griegɨt ja̱a̱ꞌy tma̱jtstøø ja Sóstenes, pøn wɨndsønꞌa̱jtp jam tsa̱ptøjkjotp, jøts jamyɨ tna̱xmɨwojpɨdøø jam yikutujkpɨ tøjkꞌagøꞌøm, jøts ja møj wɨndsøn Galión kaꞌ tyimdyunkꞌaty nɨwɨnøꞌønɨn. 
\s1 Ku ja Pablo jadɨgojk yja̱ꞌjty jam Antioquía, wɨnets ja myɨdɨgøøk ojk chøøꞌñ ka̱jpxwa̱ꞌkxpɨ 
\p  
\v 18 Xjats ja Pablo yja̱a̱kta̱a̱ꞌnɨyɨɨꞌñ jeky. Wɨnets ja myɨguꞌuk tja̱a̱kꞌuka̱jpxpooꞌkxkøjxna̱a̱ nɨdukɨꞌɨyɨ ku ñøjkxwa̱ꞌa̱ndɨ ba̱rkɨjotp jam Siria, møøt ja myɨguꞌuk Aquila jøts ja Priscila. Xjats yja̱ꞌttøø tekyjøꞌøm jam mejyꞌa̱m ma̱ txøøwɨ Cencrea, wɨnets ja Pablo køꞌøm ñabyɨkta̱a̱jkxɨyɨ ja ejxa̱ꞌa̱n, jøts ja wya̱a̱y tkeꞌjpy ku wyɨnaty tø tukɨꞌɨyɨ tpaduñ midi wya̱nda̱ꞌa̱kyꞌajtpy. Wɨnets ba̱rkɨjøtpy tyøkɨnɨdøø.  
\v 19 Jøts yja̱ꞌttøø ma̱ ka̱jp jam txøøwɨ Efeso, jamts ja Pablo ja myɨguꞌuk tꞌukyikta̱a̱ñ jøts jam ñijkxy tsa̱ptøjkjotp ma̱ ja ojts tmɨnagyajpxyɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn jam namyujkɨdɨp.  
\v 20 Wɨnets ja Pablo øy yjayikmɨnuuꞌkxa̱a̱jky jøts jap waanɨ tya̱a̱ꞌnɨt, kaꞌats ja tkupɨjky.  
\v 21 Xjats ja møøt yꞌuknagya̱jpxpooꞌkxɨnɨyøø, xjats tnɨma̱a̱y: 
\p ―Jaꞌagøjxp øts ya̱m nnijkxy ku øts jam Jerusalén nyikna̱xwa̱ꞌa̱ñ ja xøøw midi wɨngomp; kuwa̱nɨ øts jadɨgojk nmeꞌent jøts mee nꞌatsꞌext ku Dios wya̱ꞌa̱nt. 
\p Xjats jadɨgojk tyøjkɨyɨɨꞌñ ba̱rkɨjøtpy, jøts chøøꞌñ jam Efeso.  
\v 22 Xjats ku ja yja̱ꞌjty ma̱ ka̱jp txøøwɨ Cesarea, wɨnets jam chooꞌngojma̱a̱ tekyjøꞌøm jøts ja ñijkxy Jerusalén, jam ja tꞌatska̱jpxpøøꞌkxy ja myøøtjanchja̱ꞌwɨbɨ, wɨnets yjøpta̱a̱jky ma̱ ka̱jp txøøwɨ Antioquía.  
\v 23 Jamts ojts kawɨna̱a̱k xøøwɨn tya̱a̱ꞌnɨ Antioquía, wɨnets chøøꞌñ jadɨgojk jøts tꞌayøꞌøgyixy jadɨgojk ma̱ wyɨnaty tø wyɨdity ma̱ et txøøwɨ Galacia jøts Frigia, jøts ja myøøtjanchja̱ꞌwɨbɨ tka̱jpxjotꞌamøkɨ. 
\s1 Ku ja Apolos ojts kya̱jpxwaꞌkxy jam Efeso 
\p  
\v 24 Wɨnetꞌets ojts nay jaꞌabɨ tiempɨ yja̱ꞌa̱ty jam Efeso tuꞌuk ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn txøøwꞌa̱jtp Apolos, jøts pøn kuga̱jpꞌa̱jtp Alejandría. Jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy janch tsuj janch øy ja kya̱jpxwaꞌkxy, janch ñɨja̱ꞌwɨp ɨdøꞌøn wa̱ꞌa̱ts ja Dios kyajpxy.  
\v 25 Tø ja wyɨnaty tꞌɨxpiky ja Dios kyajpxy ma̱ wya̱ꞌa̱ñ jøts ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tsojk myeenwa̱ꞌa̱ñ ya̱ na̱xwiiñ. Jaꞌayɨ ɨxpøjkɨn ja ñɨgajpxpy sa̱ Juan Bautista ojts yikꞌɨxpiky, jøts tigøjxp ku ja̱a̱ꞌy ja tyiknøbejty.  
\v 26 Xjats ja Apolos møk kya̱jpxøjkɨyɨɨꞌñ jam tsa̱ptøjkjotp; kuts ja Priscila jøts ja Aquila ja jadeꞌen tmadowdɨ, wɨnets ja abiky tjɨwa̱a̱wdøø, jøts ojts kaꞌpxy ttukmadowdɨ ku ja Jesús tø wyɨnaty yꞌatsmenɨ, jøts ti jaty ja ojts ttuñ.  
\v 27 Xjats ku ja Apolos jam wyɨnaty ña̱xwa̱ꞌa̱ñ ma̱ et txøøwɨ Acaya, wɨnets ja janchja̱ꞌwɨbɨ pøn jam Efeso ja nøky tyikꞌøyɨdøø, jøts ja janchja̱ꞌwɨbɨ tkajpxñɨgajxɨdøø pøn jam Acaya, jøts øy tsuj jam tyikja̱ꞌa̱ttɨt ja Apolos. Kuts ja jam yja̱ꞌjty Acaya, wɨnets møk tja̱a̱kpudøjkɨyɨɨꞌñ pøn jaty ja Dios tø wyɨnaty yꞌayoꞌejxɨngøjxp tyukjanchja̱wɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús,  
\v 28 jøts ja jam kya̱jpxwaꞌkxy mayja̱a̱ꞌy agujkp, jøts wa̱ꞌa̱ts ttukmadoogɨjxy midi kaꞌ mɨba̱a̱t pøn tka̱jpxyoꞌont. Tyukmadoow tukɨꞌɨyɨ ku ja israelɨt ja̱a̱ꞌy kyatɨɨwyɨnmaydɨ, jøts pønɨ sa̱ ja Dios kyajpxy jap yjaadyañɨ ku ja Jesús yiknɨtsokpɨꞌaty, pøn ja israelɨt ja̱a̱ꞌy yjajøpꞌejxꞌejttɨp. 
\c 19  
\s1 Sa̱ yja̱jty sa̱ kyubejty ja Pablo jam Efeso 
\p  
\v 1 Ku ja Apolos jap wyɨnaty Corinto jøts ja Pablo jam ña̱jxy kojpkjotp, jøts yja̱ꞌjty jam Efeso ma̱ tpa̱a̱jty namay ja myɨguꞌuk pøn jaty ja Dios tja̱ꞌmyajtstɨp.  
\v 2 Wɨnets ja Pablo jam tyiktɨɨy jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―¿Tø meets ja Espíritu Santo mdatøkɨyɨ ku ojts xjanchja̱wɨdɨ ja Jesús? 
\p Jøts ja tꞌadsojɨmbettøø: 
\p ―Omɨk øøts ɨdøꞌøn ja nnɨja̱wɨt jøts kudam ja Espíritu Santo jaa. 
\p  
\v 3 Wɨnets ja Pablo jadɨgojk tyiktɨɨy: 
\p ―¿Sudsoꞌampyts ojts mnøbattɨ? 
\p Xjats ja tꞌadsojɨmbettøø: 
\p ―Jadeꞌen øø nnøbejty sa̱mɨ Juan Bautista ja ja̱a̱ꞌy tyiknøbejty. 
\p  
\v 4 Xjats ja Pablo wya̱a̱ñ: 
\p ―Nugo ejxa̱ꞌa̱n ɨdøꞌøn ja Juan Bautista myøøy ja ja̱a̱ꞌy ku ja yiknøbety, jadeꞌenꞌampy ja jadeꞌen ttuuñ jøts ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen yiknɨja̱wɨdɨt jøts ku ja tjanchyiktɨga̱tstɨ ja chɨna̱a̱ꞌyɨn. Nayɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y jøts ja amumjoojt tꞌajotꞌa̱ttɨt pøn wyɨnaty menwa̱mpnɨm, ja Jesús ɨdøꞌøn yiktejp wyɨnaty menwa̱mp yiknɨtsokpɨ. 
\p  
\v 5 Xjats ku jadeꞌen tmadoodøø ku ja Pablo jadeꞌen tnɨgajpxy, wɨnets ojts ñøbattɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús køjxp;  
\v 6 ku ja Pablo jadeꞌen kyønɨxa̱jɨdøø, jøts ja Espíritu Santo ñɨmejnɨdɨ, wɨnets ja abikpyɨ ayuujk ojts tka̱jpxtɨ, jøts tka̱jpxwa̱ꞌkxtɨ ja Dios yꞌayuujk pønɨ sa̱ ja Dios wyɨnma̱a̱ꞌnmyøꞌøyɨdɨ.  
\v 7 Nɨmakmajtsk ja wyɨnaty yja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ. 
\p  
\v 8 Tɨgøøk poꞌ ja Pablo jap yøꞌøyꞌijty jam tsa̱ptøjkjotp ma̱ jam møkꞌampy kya̱jpxwaꞌkxy, jøts ttukmɨbiky jadeꞌen ja ja̱a̱ꞌy sudsoꞌampy ja Dios ja nɨtana̱a̱ꞌyɨn tpɨkta̱ꞌa̱ky.  
\v 9 Jamts wɨna̱a̱gɨn pøn tkamɨbøjktɨp, jaꞌats møk ja wyɨnma̱a̱ꞌñ tpɨkta̱ktøø jøts jam mayja̱a̱ꞌy agujkp tjanchtaxeꞌektɨ ja Dios kyajpxy. Xjats ja Pablo ja møøt ñamyatstuujtnɨyøø pøn ja kaꞌøy ayuujk tjagyaptɨp, wɨnets ja tmøødɨña̱a̱ ja myøøtjanchja̱ꞌwɨbɨ jøts tmøødɨyɨɨꞌñ ma̱ ja̱a̱ꞌy tuꞌuk txøøwɨ Tiranno pøn ja ɨxpøjkta̱a̱jk wyɨnaty tjagyepy, jamts ja Pablo jabom jabom ja myɨguꞌuk ttukꞌɨxpiky ja Dios kyajpxy.  
\v 10 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja jam tyuuñ majtsk jumøjt, jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy ojts tnɨja̱ꞌwɨgyøxtɨ jagamba̱a̱t ja Jesús kyajpxy, jadeꞌen ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jøts nayɨdeꞌen pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, pøn tsɨnaadyɨp Asia etjotp.  
\v 11 Jøts ja Dios møk tmøꞌøy ja myøkꞌa̱jtɨn ja Pablo jøts ja mɨla̱grɨ ja ttuuñ,  
\v 12 jøts ja Pablo yjanchyiktapa̱a̱ty ja pa̱a̱y jøts ja wet, jøts ja tmɨnøjkxtɨ ma̱ pama̱a̱ꞌy ja̱a̱ꞌy jap, wɨnets ja pama̱a̱ꞌy ja̱a̱ꞌy jaꞌayɨ ttatsoktøø, jøts ja mɨkuꞌ jadeꞌeñɨ myajtstuujtɨdøø. 
\p  
\v 13 Jam wyɨnaty nɨwɨna̱a̱gɨn ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn nugo wɨdejttɨp ka̱jp ka̱jp. Jaꞌ ja tyunkꞌa̱jttɨp ja mɨxɨmaaky ja mɨmuuꞌkk, jøts jadeꞌen ja mɨkuꞌ ttukmajtstuꞌuttɨ ja ja̱a̱ꞌy, nay ja Jesús myøkꞌa̱jtɨn yiktunwa̱jnɨp, jøts tnøjmɨ ja mɨkuꞌ: 
\p ―Øts wa̱mp, majtstuꞌut yø ja̱a̱ꞌy Jesús myøkꞌa̱jtɨngøjxp midi kya̱jpxyøꞌøpy ja Pablo. 
\p  
\v 14 Tuꞌuk ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn txøøwꞌa̱jtp Esceva, pøn ja teety tnɨwɨndsønꞌa̱jtp, jaꞌats ɨdøꞌøn ja yꞌuna̱ꞌjk jadeꞌen adøtstɨp, nɨwɨxujk wyɨnaty yja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ.  
\v 15 Xjats ku ja jadeꞌen ttundɨ, wɨnets ja mɨkuꞌ yꞌadsojɨmbejtɨyɨdøø, jøts yiknɨmaadyøø: 
\p ―Jaꞌ ø nꞌejxkapy pøn txøøwꞌa̱jtp Jesús, jøts nayɨdeꞌen jaꞌ pøn txøøwꞌa̱jtp Pablo; jøts meets kaꞌ mee nꞌejxkapy pøn ja mbøn meets. 
\p  
\v 16 Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty ja mɨkuꞌ tmøøtꞌa̱jtp, jøts møøt ñamya̱jtsɨyøø ja nɨwɨxujkpɨ ja̱a̱ꞌy, jøts ja jadeꞌen myɨmajada̱ꞌa̱gyɨdɨ ja mɨkuꞌ, jøts nɨdukɨꞌɨyɨ yikakøjxɨdøø janchwɨndsaachɨ jøptsaachɨ, nɨwa̱ꞌa̱ts ɨxwa̱ꞌa̱ts ɨdøꞌøn ja yjanchpɨdsømnɨdøø jap tøjkjøtpy.  
\v 17 Ku døꞌøn ja jadeꞌen yja̱jty jam Efeso, wɨnets nɨdukɨꞌɨyɨ tnɨja̱ꞌwɨdøø ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy pøn jaty israelɨt ja̱a̱ꞌy, jøts nayɨdeꞌen pøn kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ. Ku tnɨja̱ꞌwɨdøø jadeꞌen ja ayuujk, wɨnets nɨdukɨꞌɨyɨ ja jotmay yjanchpa̱a̱jtɨdøø, jøts tuꞌugyɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjaꞌ tmøjpɨkta̱jktøø. 
\p  
\v 18 Xjats nayɨdeꞌen namay pøn jaty tmɨbøjktøø ja Jesús yjaꞌ wɨnets ja pyøky tukɨꞌɨyɨ tka̱jpxna̱xkøjxtøø, sa̱ yꞌijty kyaꞌøyꞌadøꞌøtstɨ.  
\v 19 Jøts nayɨdeꞌen may pøn jaty yꞌijty tyundɨp ja mɨkuꞌ tunk wɨnets ja kyaꞌøñøky tukɨꞌɨyɨ tnɨtøøgyøxnɨdøø jam mayja̱a̱ꞌy yꞌagujkp. Xjats ku tpayøꞌødyøø ja nøky ja chow, wɨxijkxmya̱jk mil ɨdøꞌøn tpayøꞌødyɨ tum ja pla̱tɨ meeñ.  
\v 20 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja myøkꞌa̱jtɨn møj tna̱nkyꞌijxyɨyɨ. 
\p  
\v 21 Xjats ku døꞌøn jadeꞌen yja̱jty, wɨnets ja Pablo jadeꞌen wyɨnmay jøts jam tꞌatsꞌejxwa̱ꞌa̱ñ ja myøøtjanchja̱ꞌwɨbɨ jam Macedonia yꞌetjotp, jøts nayɨdeꞌen Acaya yꞌetjotp, wɨnets jam yja̱ꞌa̱twa̱ꞌa̱ñ jadɨgojk Jerusalén. Jøts nayɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ñ, ku jam yꞌukna̱xt Jerusalén jøts nayɨdeꞌen ñøjkxt Roma.  
\v 22 Xjats ku jadeꞌen wyɨnma̱a̱y ja Pablo, wɨnets ja pyudøjkɨbɨ tkejxy namajtsk jam Macedonia. Timoteo ja xyøøw ja pyudøjkɨbɨ jøts jaduꞌuk Erasto, jøts ja Pablo jam jawaanɨ yja̱a̱kta̱a̱ꞌnɨyɨɨꞌñ Asia. 
\s1 Ku ja Efesɨt ja̱a̱ꞌy yjanchꞌa̱mbøjktøø 
\p  
\v 23 Wɨnetꞌet ja Efesɨt ja̱a̱ꞌy tyiktsepta̱ꞌa̱kwa̱ꞌa̱ndɨ ja Jesús yjaꞌ.  
\v 24 Tuꞌugyɨ døꞌøn jaꞌ pøn jadeꞌen tyiktsoꞌonda̱a̱jk ja ayuujk, Demetrio ja xyøøw. Jaꞌabɨ tunk ɨdøꞌøn ja yjagyepy, tum ja pla̱tɨ døꞌøn yiksa̱ndɨꞌøyɨp, jøts nayɨdeꞌen ja mutsk tsa̱ptøjkuna̱ꞌjk tyikꞌaꞌøyɨñaxy nayɨdeꞌen sa̱mɨ dios Diana cha̱ptøjk tꞌixy. Janch nɨmeenbyøjktɨp ɨdøꞌøn ja tyunk jaꞌ pøn jaty jap møøt tyuñ.  
\v 25 Xjats ja Demetrio twa̱a̱dsøøy nɨdukɨꞌɨyɨ pøn jaty nay yøꞌøbɨ tunk tmøøtꞌa̱jttɨp, xjats ja tnɨma̱a̱y: 
\p ―Mɨguꞌuktøjktɨ, mnɨja̱ꞌwɨdɨpxɨ ku yøꞌøbɨ tunk nduktana̱jxɨndɨ janch øy janch tsuj ku ya̱ njanchmeembyɨjkyɨndɨ;  
\v 26 kumɨ mꞌijxpy meets, mmadøøpy meets ku ja Pablo jadeꞌen tka̱jpxyøꞌøy jøts wya̱ꞌa̱ñ ku kaꞌ yøꞌ Diosɨ midi ja̱a̱ꞌy yikꞌøꞌyɨp sa̱ adømɨn; jadeꞌen ja Pablo ja ja̱a̱ꞌy namay tø ttukmɨbiky, kidi ya̱yɨp nugo yjaty, nɨdukɨꞌɨyɨ døꞌøn ja Asiɨt ja̱a̱ꞌy ja tnɨja̱ꞌwɨnɨdɨ.  
\v 27 Kaꞌ yjanchꞌøyɨ, janch tsøꞌøgɨ møøt yøꞌ, tsojk adøm ndunk jadeꞌen wyɨndɨgøꞌøyɨndɨt, jøts nayɨdeꞌen yø dios Diana cha̱ptøjk tsojk yø nayɨdeꞌen kyaꞌukyikmøjpɨkta̱knɨt pøn yø twɨndsøꞌøgɨdɨ pøn jaty ya̱ Asia tsɨnaadyɨp, jøts pøn jaty tsooꞌndɨp o ma̱na̱a̱jx o ma̱ga̱jp. 
\p  
\v 28 Ku ja mayja̱a̱ꞌy jadeꞌen tmadoodøø ja Demetrio yꞌayuujk, wɨnets ja yjanchꞌa̱mbøjktøø jøts nɨdukɨꞌɨyɨ wya̱ndøø: 
\p ―¡Janch møj adøm ndios Diana jøts kaꞌ kyudɨgøꞌøty! 
\p  
\v 29 Xjats ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy xem ya̱m yjanchꞌadøtsnɨbøkɨdøø, jøts ja Macedoniɨt ja̱a̱ꞌy namajtsk yikma̱jtstøø pøn txøøwꞌa̱jttɨp Gayo jøts Aristarco midi ja Pablo myøøtwɨdijtpy. Xjats yikpawejtstøø yikpakooꞌtstøø, xjats yiknøjkxɨdøø jap møj tøjkjøtpy ma̱ ja ka̱jp ja yjuntɨ tunda̱a̱jk jap tjagyaptɨ.  
\v 30 Jamts ja Pablo nayɨdeꞌen tyøkɨwya̱ꞌa̱ñ jøts ja myɨguꞌuk tꞌatskuga̱jpxwa̱ꞌa̱ñ pøn wyɨnaty tø yikma̱tstɨ, xjats ja nay ja myøøtjanchja̱ꞌwɨbɨ pøn møøt wyɨdity kaꞌap ja myajtstuujtɨdøø.  
\v 31 Wɨnets ja Pablo myɨwɨnꞌijxy nayɨdeꞌen tkajxtøø ja yꞌayuujk pøn jam wɨndsønꞌa̱jttɨp Asia, jøts ku kaꞌ jam tpadøkɨt ja myɨguꞌuk.  
\v 32 Xjats ja ja̱a̱ꞌy jam juntɨ tunda̱a̱jkjøtpy nugo yjanchka̱jpxjøꞌøktɨ, øy sa̱ tuꞌuk jaduꞌuk yjanchwa̱ꞌa̱ndɨ kumɨ tø ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty namay yjanchyøꞌømyuktɨ, jøts nɨ tkanɨja̱wɨdɨ namay pønɨ tigøjxp ɨdøꞌøn yøꞌømyuktɨ.  
\v 33 Xjats tuꞌuk ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ja myɨguꞌuk tyukmadoojøø pønɨ ti ayuujk ɨdøꞌøn jap ñɨyøꞌømyuktɨp, jaꞌ xyøøw Alejandro, jaꞌats ja myɨguꞌuk ojts kuwa̱nɨ ñajtswetsɨyɨ jøts jam kya̱jpxt mayja̱a̱ꞌy agøꞌøm. Wɨnets ja Alejandro xya̱jɨꞌjky, jaꞌ tyijpy ku cha̱jpxa̱jy jøts ja nɨdukɨꞌɨyɨ yꞌamoꞌondɨt, jaꞌ kyuga̱jpxwampy ja myɨguꞌuk midi tø yikma̱tstɨ namajtsk.  
\v 34 Ku ja Alejandro yikꞌejxka̱jpy kudam ja yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨ, wɨnets ojts jɨnaxy yjanchja̱a̱ka̱jpxjøꞌøktɨ. Ka̱jpxtɨ ja majtsk horaꞌan, xjats wya̱ꞌa̱ndɨ: 
\p ―¡Janch møj adøm ndios Diana jøts kaꞌ kyudɨgøꞌøty! 
\p  
\v 35 Xjats ja eskrɨba̱a̱n ojts køꞌøm tyikꞌamøñ ja mayja̱a̱ꞌy, jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Meets Efesɨt ja̱a̱ꞌy, ukmadowdɨ. Ñɨja̱ꞌwɨdɨp nɨdukɨꞌɨyɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ku yø Efesɨt ja̱a̱ꞌy tꞌejxꞌettɨ adøm nmøjdios Diana cha̱ptøjk, jøts nayɨdeꞌen yiknɨja̱wɨ ku nꞌejxꞌijtyɨm ja yꞌawa̱na̱x midi kɨda̱a̱jk tsa̱jpjøtpy.  
\v 36 Kumɨ janch ɨdøꞌøn ja yja̱jty, kidits nugo mdsøꞌøgɨdɨ, kaꞌ pøn ti ttuñ, tukween meets et, tsuj mja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨt  
\v 37 kumɨ ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy midi meets ya̱ tø xyikmiñ kaꞌ yø ti ttundɨ, jøts nɨkaꞌap yø tjemdejtɨ ttedejtɨ adøm ndios Diana.  
\v 38 Jøts Demetrio møøt ja tyumbɨ, pønɨ jaa jaꞌadɨ pøn møøt ñañɨꞌøønɨwya̱ꞌa̱ndɨ, mɨba̱a̱t yikpayøꞌødyɨt jam kudunk wyɨndump, jøts tnɨga̱jpxtɨt kɨjaꞌ ja pyøky sudsoꞌampy ñañɨꞌøønɨyɨdɨ.  
\v 39 Pønɨ wenk wɨnma̱a̱ꞌñ yøꞌ midi meets ɨxya̱m mꞌamɨdøøpy, mɨba̱a̱t myøꞌømyuktɨt jøts yikxon nga̱jpxꞌøyɨꞌɨndɨt møøt ja kudunktøjk;  
\v 40 tø ja wyɨnaty kyaꞌøyɨ ku jotmøñ jam nyiknɨꞌøøꞌnaꞌandɨt jam møj wɨndsøn wyɨndump, jøts ku ja jotmøñ wya̱ꞌa̱nt ku adøm ja møøt ñachepꞌijxyaꞌam. Nɨti wɨnma̱a̱ꞌñts adøm sudsoꞌampy nꞌadsojɨmbejtɨndɨt, ku jotmøñ tꞌamɨdoꞌot tigøjxp ya̱ jadeꞌen nꞌadɨɨjchɨndɨ ngajotkujkɨndɨ. 
\p  
\v 41 Xjats ku ja eskrɨba̱a̱n jadeꞌen kya̱jpxꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ jøts yøꞌøwya̱ꞌkxnɨdøø nɨdukɨꞌɨyɨ ja ja̱a̱ꞌy. 
\c 20  
\s1 Ku ja Pablo wyɨdijty Macedoniɨt etjotp jøts nayɨdeꞌen Greciɨt etjotp 
\p  
\v 1 Xjats ku ja mayja̱a̱ꞌy jadeꞌen ñɨyjotkukɨdøø, wɨnets ja Pablo ja myɨguꞌuk twa̱a̱dsoogɨjxy jøts ja ojts tja̱a̱kꞌuka̱jpxwejnɨ, ojts ttukmadøy midi ja wyɨnma̱a̱ꞌñꞌajtpy; wɨnet møøt yꞌuknagya̱jpxpooꞌkxɨnɨyɨ jøts jam ñijkxy ma̱ et txøøwɨ Macedonia.  
\v 2 Wɨnets jam ojts tka̱jpxpooꞌkxkixy tjotꞌamøka̱jpxkixy nɨdukɨꞌɨyɨ ja myɨguꞌuk ma̱ jaty jawyeen wyɨnaty tø ñaxy, wɨnets jam chooꞌngojma̱a̱ jøts jam yja̱ꞌjty ma̱ ja Grecia et.  
\v 3 Jamts yꞌukta̱a̱ꞌnɨyɨɨꞌñ tɨgøøk poꞌ, xjats ku jam choonwa̱nɨ ba̱rkɨjøtpy jøts ñøjkxwa̱ꞌa̱ñ Siria, wɨnets nay jamyɨ tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ kudam ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ñɨwɨnmayɨyɨ jøts yikma̱tst jap ba̱rkɨjøtpy. Wɨnets wyɨnma̱a̱y jøts neꞌegɨ ñøjkxt tekyjøꞌøm, paty jadɨgojk nay jam wyɨmbijty Macedoniɨt etjotp.  
\v 4 Jaꞌ ja wyɨnaty yjamyøøtꞌajtpy nɨwɨxujk ja myɨguꞌuk pøn txøøwꞌa̱jttɨp Sópater pøn kuga̱jpꞌa̱jtp Berea, jøts ja Aristarco, jøts jaduꞌuk Segundo pøn kuga̱jpɨdɨp Tesalónica, jøts ja Gayo pøn kuga̱jpɨp Derbe, jøts jaduꞌuk txøøwɨdɨ Timoteo, jøts ja Tíquico, jøts jaduꞌuk Trófimo pøn jam kuga̱jpꞌa̱jttɨp Asia.  
\v 5 Ku jam yja̱ꞌttɨ Filipos, jamts øts wyɨnaty nꞌawixy, øts Lucas nxøøw midi ya̱ꞌa̱t nøky tjaapy. Xjats ja nɨwɨxujkpɨ ja̱a̱ꞌy choꞌonjawyeenɨdøø, jøts øøts jam nda̱a̱ñ møøt ja Pablo, jøts øøts jamnɨm xꞌawixy jadɨgojk ma̱ ka̱jp txøøwɨ Troas.  
\v 6 Nay jamyɨ øøts ja xøøw nja̱a̱ktyimyꞌukyikna̱jxy jam Filipos, jaꞌabɨ xøøw ku tsa̱pkaaky yikay midi kalevadurɨ møøt. Xjats øøts jam ndsøøꞌñ xøguixy jøts øøts ja ba̱rkɨ jam ndatøjkɨña̱a̱, jødsnɨm øøts kyɨmagoxk xøøw nja̱ꞌjty jam Troas ma̱ øøts ja nmɨguꞌuk nnajtspa̱jtɨyɨɨꞌñ, jamts øøts ojts nda̱a̱ꞌnɨ wɨxujk xøøw. 
\s1 Ku ja Pablo ja myɨguꞌuk ojts tmɨgajpxy jam Troas 
\p  
\v 7 Ku dyomingɨxøøwꞌa̱jty jøts ja Jesús yjaꞌ yøꞌømyuktɨ, jøts ja tsa̱pkaaky tyikwa̱ꞌkxwa̱ꞌa̱ndɨ sa̱ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ojts tnajtstunɨ jøts tna̱nkyayɨ, xjats ja Pablo jap nayɨdeꞌen kya̱jpxwa̱ꞌa̱ñ. Kumɨ kyɨmjabom ja wyɨnaty choonwa̱nɨ paty ɨdøꞌøn ojts jekyꞌampy kyajpxy kunɨm myøjtsuuꞌmɨyɨɨꞌñ.  
\v 8 Jap ojts ñamyukyɨdɨ tɨgøøk nɨpatøjkijxpy ma̱ jap wyɨnaty la̱mpɨrɨ may yja̱jy;  
\v 9 jøts tuꞌuk ja mixy jam wyɨnaty chøønɨ wenta̱nɨꞌa̱m pøn txøøwꞌa̱jtp Eutico. Kumɨ jeky ja Pablo kyaꞌama̱a̱y, wɨnets ja mixy jamyɨ myaꞌuuꞌyjøkna̱a̱ jøts tuꞌugyɨ ojts tyimya̱a̱nijkxy, wɨnets jam ojts kyunaxy jam nɨpatøjkøjxp jøts ña̱xkɨda̱a̱jky na̱jxkøjxp, jam øøky yikwejtsjɨꞌjky.  
\v 10 Jøts ja Pablo tnɨwɨna̱jky jøts jam ñagyøxmuujtsøø ooꞌkpɨ ñɨkøjxp jøts tkøbatxa̱jɨyɨɨꞌñ, jøts tnɨma̱a̱y ja myɨguꞌuk: 
\p ―Kidi mdsøꞌøgɨdɨ; jujky yøꞌ. 
\p  
\v 11 Wɨnets ja Pablo jadɨgojk pyatøjkɨgyojmɨ jap nɨpatøjkijxpy; japts ja tsa̱pkaaky ttukwaꞌkxy, jøts kyaadyøø; wɨnets yja̱a̱kaꞌama̱a̱y kunɨm xɨɨjñɨyɨɨꞌñ, jøts ñøjkxna̱a̱.  
\v 12 Xjats ja ja̱a̱ꞌy tjanchtaxonda̱ktøø ku ja mixy ja øy tsøꞌøky tyiknøjkxnɨdɨ. 
\s1 Ku ja Pablo chøøꞌñ jam Troas jøts ñijkxy Mileto 
\p  
\v 13 Wɨnets øø ndsoonjawyeenɨyɨɨꞌñ ba̱rkɨjøtpy, jøts øøts jap nꞌawejxwa̱ꞌa̱ñ ja Pablo ma̱ ka̱jp txøøwɨ Asón, tekyjøꞌøm ja yøꞌøwya̱ꞌa̱ñ ku ja jam ñøjkxwa̱ꞌa̱ñ.  
\v 14 Ku øøts ja nmɨnabya̱jtɨyøø jam Asón, wɨnets øøts ja møøt ba̱rkɨjøtpy ndøjkɨyɨɨꞌñ, jøts øø nmøøtnijkxy mejñɨnaxy ma̱ ka̱jp txøøwɨ Mitilene.  
\v 15 Jøts øøts jam ndsøøꞌñ jadɨgojk, jøts øøts kyɨmjabom jam nna̱jxy jaꞌ yꞌawemp ma̱ et jam txøøwɨ Quío, wɨnets øøts nja̱ꞌjty jaduꞌukpɨ xøøw ma̱ ka̱jp txøøwɨ Samos. Jøts øøts nnijkxy pooꞌkxpɨ ma̱ ka̱jp txøøwɨ Trogilio, jøts nay kyɨmjabomgøjmyɨ øø nja̱tkojmɨ ma̱ ka̱jp jam txøøwɨ Mileto.  
\v 16 Jadeꞌen ɨdøꞌøn yja̱jty kumɨ kaꞌap ja Pablo jeky tyikna̱xwa̱ꞌa̱ñ ja xøøw jam Asia etjotp, paty kyanijkxy Efeso; kumɨ jaꞌ ku tsojk yja̱ꞌa̱twa̱ꞌa̱ñ Jerusalén jøts jam tyikna̱xwa̱ꞌa̱ñ ja Pentecostés xøøw. 
\s1 Ku ja Pablo ttukmadøøy ja Efesɨt møja̱a̱ꞌdyøjk ya̱ꞌa̱tpɨ ayuujk 
\p  
\v 17 Ku øø njamꞌa̱jty Mileto, wɨnets ja Pablo twa̱a̱dsøøy pøn jaty jam møja̱a̱ꞌdyøjkꞌa̱jttɨp ma̱ tsa̱ptøjk jam Efeso,  
\v 18 xjats ku ja yja̱ꞌttøø jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Meets mnɨja̱ꞌwɨp sa̱ øts ya̱ Asiɨt etjøøjty nꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱jty ku øts ya̱ mɨdukꞌojk ojts nmiñ, jøts ɨxya̱mba̱a̱t jadeꞌeñɨm nja̱a̱ꞌyꞌaty.  
\v 19 Mnɨja̱ꞌwɨdɨp sa̱ øts ejtp nbaduuñ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yꞌayuujk jøts kaꞌap øts nnamyɨkexyɨyɨ, njanchkuya̱a̱jxɨp øts ku ja ja̱a̱ꞌy tkatsoktɨ ja Jesús yjaꞌ. Jøts nayɨ mnɨja̱ꞌwɨp meets sa̱ øts ya̱ ojts nꞌayoꞌomba̱a̱ty ku øts ja nmɨguꞌuk israelɨt ja̱a̱ꞌy xjemdundɨ xedundɨ.  
\v 20 Kaꞌats meets ndamajtstuꞌuty ja øgyajpxy midi meets køꞌøm myiktuꞌump, ku ø nnɨgajpxy nayɨdeꞌen mayja̱a̱ꞌy agujkp jøts adøjkjøøjty nayɨdeꞌen.  
\v 21 Nɨdukɨꞌɨyɨ øts ndukmadooguixy jadeꞌen ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jøts nayɨdeꞌen pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, jøts ku tmajtstuꞌuttɨt ja kyaꞌødyunk amumjoojt møøt ja Dios, jøts tmøja̱wɨdɨt tjanchja̱wɨdɨt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo.  
\v 22 Ɨxya̱m øts kuwa̱nɨ nnijkxy Jerusalén jaꞌagøjxp ku ja Espíritu Santo møk xwa̱a̱dsøy, kaꞌap nnɨja̱wɨ pønɨ sa̱ øts jam nøjkx njaty.  
\v 23 Jadeꞌeñɨ nnɨja̱wɨ pønɨ ma̱ga̱jp nnijkxy nja̱ꞌa̱ty, jadeꞌen øts ja Espíritu Santo xuknɨja̱wɨ jøts ku kuwa̱nɨ nyiktsuꞌumt jøts jam møk nꞌayoꞌomba̱a̱tt.  
\v 24 Kaꞌats øts yø nmøjpɨkta̱ꞌa̱ky; wan ø tꞌøøky, kaꞌap ø nnabyaꞌayøyɨ jaꞌagøjxp jøts øts øy jotkujk kuwa̱nɨ nyikyøꞌøwya̱ꞌa̱ñ yø ndunk, kunɨm yjøpkøxt midi øts nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tø xmøꞌøy, jøts øts ja ja̱a̱ꞌy øy tsuj ndukmadoꞌot ku ja Dios køꞌøm tpaꞌayøy ja ña̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy. 
\p  
\v 25 ’Tø øts ya̱ nga̱jpxwaꞌkxy ja Dios myøkꞌa̱jtɨn sa̱ ttanɨtanɨ ja yja̱a̱ꞌy, ɨxya̱m ɨnet najtsja̱ꞌwɨp øts jøts ku meets kaꞌ nꞌuknɨwɨmbejtnɨt.  
\v 26 Paty meets ɨxya̱m ndukmadowa̱ꞌa̱ñ jøts ku nɨpøn nganadyapøkyja̱wɨyɨt pønɨ jaa wɨna̱a̱gɨn tyuuꞌtɨgøødyɨ.  
\v 27 Kumɨ tø øts nnɨgajpxy tukɨꞌɨyɨ pønɨ sa̱ ja Dios ja wyɨnma̱a̱ꞌñ tpɨkta̱a̱jky, kaꞌap øts midi nꞌayuꞌuchꞌaty.  
\v 28 Jøts nayɨdeꞌen meets køꞌøm mnayꞌejxꞌetɨdɨt, jøts nɨdukɨꞌɨyɨ nayɨdeꞌen ja mɨguꞌuktøjk xꞌejxꞌettɨt, kumɨ tø meets ja Espíritu Santo mbɨkta̱ꞌa̱gɨyɨ jøts mda̱a̱ndɨ ejxꞌejtpɨ pønɨ pøn jaty ja Jesús yjaꞌ tpaduujnɨdɨp, pøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús køꞌøm kyuꞌoꞌjkɨmba̱a̱jtɨp.  
\v 29 Nɨja̱ꞌwɨpts øts ku øts ya̱ ndsoont jøts myeꞌendɨt wenkpɨ ja̱a̱ꞌy, jøts myikwɨnma̱a̱ꞌnmya̱ꞌa̱twa̱ꞌa̱nɨdɨt, jøts tyikutɨgøøwya̱ꞌa̱nt ja Jesús yjaꞌ. Jadeꞌen ɨdøꞌøn yꞌadøꞌøtswa̱ꞌa̱ndɨt kakeey mɨyꞌuk tyikutɨgøy ja borreegɨꞌuꞌnk.  
\v 30 Jøts nayɨdeꞌen meets wɨna̱a̱gɨn nøjkx xwɨnꞌøøndɨ ja mmøøtjanchja̱ꞌwɨbɨ, jøts ja xukmɨbøktɨt midi kaꞌ tyɨyɨ yjanchɨ.  
\v 31 Paty øyɨm mnayꞌejxꞌetɨdɨt; ja̱ꞌmyatstaꞌam ku meets tɨgøøk jumøjt xɨnaxy tsunaxy ngadamajtstuꞌuty ja ka̱jpxwejɨn ayoꞌejxɨngøjxp. 
\p  
\v 32 ’Meets mɨguꞌuktøjktɨ, Dios møk mbudøkɨyɨdɨp, jøts nayɨdeꞌen myiktɨɨwyɨnmayɨyɨdɨt yꞌøyꞌayuujkøjxp midi xamɨdsojkɨndɨp sa̱ ja xꞌayoꞌijxyɨndɨ, jøts nayɨdeꞌen myikmoꞌodɨt ja øyꞌa̱jtɨn ja tsujꞌa̱jtɨn møøt jaꞌadɨ nɨdukɨꞌɨyɨ pøn jaty ja Dios wyɨnaty tø tyikpøkwya̱ꞌa̱ch.  
\v 33 Kaꞌ meets ya̱ ti nꞌamɨdøøy, nɨ meeñ, nɨ wet, nɨti.  
\v 34 Wa̱ꞌa̱ts xnɨja̱wɨdɨ ku øts køꞌøm ojts nnayꞌamɨdunɨyɨ, jøts øts køꞌøm nba̱a̱jty pønɨ ti jaty øts xkaꞌejtxøø, ndukpa̱a̱jt øts nayɨdeꞌen ja nmɨguꞌuktɨ ja yjaꞌ pøn jaty ø møøt nwɨdijty.  
\v 35 Ejtp øts ja nnɨgajpxy jøts ku jadeꞌen mnamyɨdunɨdɨt, jøts xpudøkɨdɨt ja mmɨguꞌuk pøn ja yjaꞌ kaꞌejtxɨp, ja̱ꞌmyatstɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yꞌayuujk sa̱ ja wya̱ꞌa̱ñ yɨdeꞌen: “Neꞌegɨ møj ja xonda̱a̱jkɨn ja wyɨmbɨdsøꞌømxɨyɨ pøn wɨndsøꞌjkɨp, jøts kaꞌap jaꞌ pøn yikwɨndsøꞌjkɨp.” 
\p  
\v 36 Xjats ku ja Pablo jadeꞌen kya̱jpxꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ, wɨnets møøt ñagyuxendya̱a̱jkøø ja myɨguꞌuktøjk jøts ja Dios tꞌajotꞌa̱jttøø.  
\v 37 Wɨnets nɨdukɨꞌɨyɨ ja myɨguꞌuk wyɨnma̱a̱ꞌñ yjanchmendøø jøts yjanchya̱xtøø, xjats ja Pablo yikyukxa̱jna̱jx jøts yiktsuꞌkxy.  
\v 38 Janchjotmayꞌooꞌknɨdɨp ɨdøꞌøn ja wyɨnaty ku ja Pablo jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ jøts ku kaꞌ nɨjuunɨ xøøw yꞌukyiknɨwɨmbejtnɨdɨt. Wɨnets tmøøtnøjkxtøø ma̱ wyɨnaty ja ba̱rkɨ jam. 
\c 21  
\s1 Ku ja Pablo ñijkxy jam Jerusalén 
\p  
\v 1 Xjats ku øø nmajtstuujty ja nmɨguꞌuk jam, wɨnets øøts ba̱rkɨjøtpy ndøjkɨña̱a̱, jøts øø tɨɨy ndyimñijkxy ma̱ ja et txøøwɨ Cos jam mejkyujkꞌa̱m, jøts øø kyɨmjabom nja̱ꞌa̱ty ma̱ txøøwɨ Rodas, jamts øøts jadɨgojk ndsøøꞌñ jøts øø nja̱ꞌa̱ty mejyꞌa̱m ma̱ txøøwɨ Pátara.  
\v 2 Jamts øø nba̱a̱jty jaduꞌukpɨ ba̱rkɨ midi wyɨnaty nøjkxp ma̱ et txøøwɨ Fenicia, wɨnets øøts jap ndøjkɨyɨɨꞌñ.  
\v 3 Jøts øøts jam nyøꞌøy mejyjotp, wɨnets øøts nꞌixy ana̱jyꞌampy tuꞌuk ja et midi jam mejkyujkꞌa̱m, jaꞌ xyøøw Chipre, jøts øø nja̱ꞌjty Siria ña̱xjotp. Ja ku ja ba̱rkɨ wyɨnaty tyikta̱nwa̱ꞌa̱ñ ja tsimy ma̱ ka̱jp txøøwɨ Tiro, xjats øøts jam nꞌukꞌawɨdijty.  
\v 4 Nay jam øø nmɨnabya̱a̱jtɨyøø ja nmøøtjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ, xjats øøts jam nmøøta̱a̱ñ wɨxujk xøøw; wɨnets ja nmɨguꞌuktøjktɨ tnɨmaadyɨ ja Pablo jøts ku kaꞌ ñøjkxt jam Jerusalén, kumɨ tø ja wyɨnaty ja Espíritu Santo tyuknɨja̱wɨyɨdɨ ku jam sa̱ yja̱tt.  
\v 5 Ku øøts wɨxujk xøøw nꞌuktsɨna̱a̱y wɨnets øø ndsoonwa̱nɨ. Xjats øø nɨdukɨꞌɨyɨ ja nmɨguꞌuktøjk møøt ja ñɨdøꞌøxtyɨ jøts møøt ja yꞌuna̱ꞌjktɨ øø xpadsøøꞌñ, xjats øøts ojts xnajtskaxɨ jam mejyꞌa̱m, wɨnets øøts ja møøt nꞌukuxanaaña̱a̱, jøts øøts møøt ndiosꞌajotꞌa̱jty.  
\v 6 Wɨnets øøts jam ja møøt nꞌuknagya̱jpxpooꞌkxɨnɨyøø, xjats øø ndøjkɨyɨɨꞌñ ba̱rkɨjøtpy, jøts ja wyɨmbejtnɨdøø tyøjkwɨndump. 
\p  
\v 7 Xjats øø ndsøøꞌñ jam Tiro, jøts øø nja̱ꞌjty ma̱ ka̱jp txøøwɨ Tolemaida, jamnɨm øøts nmɨnawya̱ꞌkxɨyøø ja ba̱rkɨ jøts øøts ja nmɨguꞌuk nꞌukmɨgajpxy, xjats øøts ja møøt nꞌukta̱a̱ꞌnɨyɨɨꞌñ tukxøøw.  
\v 8 Wɨnets øø kyɨmjabom ndsoꞌongojma̱a̱ møøt ja Pablo pøn jaty øø møø nwɨdity, jøts øø nja̱ꞌjty jam ma̱ ka̱jp txøøwɨ Cesarea. Wɨnets øøts nnijkxy jam tuꞌuk ja̱a̱ꞌy tyøjkjotp pøn txøøwꞌa̱jtp Felipe, jøts pøn ja øyꞌayuujk tmɨwɨdejtp, jøts nayɨdeꞌen yꞌijty tunkꞌaty tyikwaꞌkxy ja jɨɨꞌkxy, jaꞌats øøts jam møøt nda̱a̱ñ.  
\v 9 Ja Felipe jam ja wyɨnaty ja nɨmakta̱xk ja ñøøx pøn kaꞌanɨm yꞌamatskɨdɨ, jaꞌats tka̱jpxna̱xtɨp ja Dios yꞌøgyajpxy pøn ti jaty ja ttuka̱jpxna̱xwa̱jnɨyɨdɨp.  
\v 10 Tø øøts jam wyɨnaty nda̱a̱ꞌnɨ jeky ku tuꞌuk ja Dios kyugajpxy yja̱ꞌjty pøn txøøwꞌa̱jtp Agabo, jøts pøn tsooꞌmp jam ma̱ et txøøwɨ Judea.  
\v 11 Jaꞌats øøts ojts xmɨgajpxy, jøts ojts ja Pablo chum yiknɨxa̱jɨ wɨnets ñadyabaktsujmɨyøø jøts nayɨdeꞌen ñadyakøtsujmɨyøø, jøts jadeꞌen ja ejxa̱ꞌa̱n ja Pablo yikmøøy, jøts yiknøjmɨ: 
\p ―Ja Espíritu Santo døꞌøn wa̱mp jøts ku ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jam jadeꞌen nøjkx mduñɨyɨ Jerusalén, jøts myikøya̱kt ma̱ ja yikmøjkutujkpɨ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ. 
\p  
\v 12 Xjats ku øøts jadeꞌen nnɨmadøøy møøt nmɨguꞌuk pøn kuga̱jpꞌa̱jttɨp Cesarea, wɨnets øøts ja Pablo møk njanchjanɨma̱a̱y jøts kaꞌ ñøjkxt jam Jerusalén.  
\v 13 Xjats ja Pablo yꞌadsojɨmbijty: 
\p ―¿Tiku mya̱ꞌa̱xtɨ jøts øts nugo xyikjotmayꞌooktɨ? Wan twanjaty, ngupøkp øts wan øts tyikøtsumy tyikpaktsumy. Jøts pønɨ xyikꞌookwa̱ndɨp øts jam Jerusalén, ngupøkp øts ja nayɨdeꞌen nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyɨnma̱a̱ꞌngyøjxp. 
\p  
\v 14 Xjats kumɨ kaꞌap øøts ja Pablo xkajpxkyupiky, wɨnets øøts jadeꞌeñɨ nꞌamøøñ, xjats øø nwa̱a̱ñ: 
\p ―Wan tjaty pønɨ sa̱ Dios køꞌøm tyamɨdsøkyɨ. 
\p  
\v 15 Ku døꞌøn jadeꞌen yꞌukna̱jxy ja kajpxy, wɨnets øøts ndsimy nyikꞌøyɨyɨɨꞌñ, jøts øøts jam nnøjkxwa̱ꞌa̱ñ Jerusalén.  
\v 16 Wɨnets øøts ja nmɨguꞌuk wɨna̱a̱gɨn xjamyøøtꞌa̱jty midi tsɨnaadyɨp Cesarea, jøts tuꞌuk midi kuga̱jpꞌa̱jtp Chipre, jaꞌ xyøøw Mnasón midi wyɨnaty jekyɨp ja Dios kyajpxy tø tpabøjknɨyɨ, jaꞌats øøts xyikja̱ꞌa̱da̱ꞌa̱kwa̱mp jam Jerusalén ma̱ wyɨnaty ja tyøjk tjagyepy. 
\s1 Ku ja Pablo ojts tmɨgajpxy ja Jacobo 
\p  
\v 17 Xjats ku øøts jam nja̱ꞌjty Jerusalén, jøts ja nmøøtjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ janch ejtnɨ xonɨ øø xyikja̱ꞌjty.  
\v 18 Wɨnets øøts kyɨmjabom nmøøtnijkxy ja Pablo jam Jacobo tyøjkwɨndump ma̱ wyɨnaty ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ nɨdukɨꞌɨyɨ.  
\v 19 Xjats ja Pablo tka̱jpxpøøꞌkxy nɨdukɨꞌɨyɨ pøn jaty jam wyɨnaty, jøts jatyɨ ttamɨmadya̱knɨbøjkøø tukɨꞌɨyɨ sa̱ jaty yja̱jty ku ja Dios ja myøkꞌa̱jtɨn jadeꞌen tna̱nkyꞌijxyɨyɨ jam ma̱ jaty ja jamdɨ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.  
\v 20 Xjats ku døꞌøn jadeꞌen tmadoojɨdøø ja Pablo kyajpxy, wɨnets yjanchxonja̱jtøø ja myɨguꞌuk jøts tmøjpɨkta̱ktøø ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Dios, xjats tnɨmaadyøø: 
\p ―Øyꞌa̱jtp mɨguꞌuk, tø xnɨja̱wɨ ku ja israelɨt ja̱a̱ꞌy milꞌampy tø tmɨbøktɨ ja Jesús yjaꞌ, jøts nay jaꞌ nɨdukɨꞌɨyɨ wa̱ndɨp jøts ku kuwa̱nɨ ja Moisés kyutujk yikpaduꞌunt.  
\v 21 Jøts wa̱ndɨp jaꞌ ku mets ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jadeꞌen xukmadøy midi jagamga̱jp tsɨnaadyɨp, jøts ku kaꞌ ttunkꞌa̱ttɨt midi Moisés kyutujkꞌa̱jt jøts ku kaꞌ ja mutsk mixyꞌuna̱ꞌjk ja ejxa̱ꞌa̱ñ yikmoꞌot ñeꞌkxkøjxp, nɨ ngatuꞌunɨndɨt ja ngøꞌømdsɨna̱a̱ꞌyɨn.  
\v 22 ¿Sudsoꞌampy yø nduꞌunɨndɨt? Janchnamyukɨdɨp ɨnet ja nmɨguꞌuktøjktɨ ku tnɨja̱wɨdɨt ku ya̱ tø mja̱ꞌa̱ty.  
\v 23 Øyꞌa̱jtp neꞌegɨ jadeꞌen xpaduꞌunt: Ja ya̱ nɨmakta̱xk nmɨguꞌuktɨ pøn ja wya̱nda̱ꞌa̱ky jap tjagyaptɨp tsa̱ptøjkjøtpy.  
\v 24 Møødɨ jøts ja wa̱ꞌa̱tsꞌa̱jtɨn xpa̱a̱ttɨt, jøts xkujuujyɨt ja wya̱nda̱ꞌa̱ktyɨ jøts nayɨdeꞌen jap xna̱nkyaabɨyɨt, jøts yiknɨja̱wɨt ku ja wya̱nda̱ꞌa̱ky tø tyikꞌaduktɨ, jøts tnɨja̱wɨdɨt pønɨ kaꞌadam meets ja Moisés kyutujk xjanchpaduujnɨyɨ.  
\v 25 Jap øøts ayuujk jaduꞌuk nja̱a̱kjagyepy, kumɨ tø øøts ja nøky jadeꞌen nguexy ma̱ jaty ja Jesús yjaꞌ pøn kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨ, jøts øø ndukmadøy jøts kaꞌap nugo tmɨjotmayꞌooktɨt ja israelɨt ja̱a̱ꞌy chɨna̱a̱ꞌyɨn. Jaꞌayɨ øø ndukmadøy jøts ku kaꞌap ja tsuꞌuch ttsuꞌutstɨt midi ja tsa̱maxa̱n yiktawɨndsøꞌjkɨp. Nayɨdeꞌen kaꞌap ja nɨꞌjpy tjøøꞌkxtɨt, jøts nayɨdeꞌen kaꞌap ja jɨyujk tsuꞌuch ttsuꞌutstɨt midi kaꞌøyꞌooꞌkp, jøts nayɨdeꞌen kidi ja ñɨya̱a̱ꞌy ja ñɨdøꞌøxy ñabyøjkxɨyɨdɨt. 
\s1 Ku ja Pablo yikma̱jch møj tsa̱ptøjkjøtpy 
\p  
\v 26 Xjats ja Pablo tmøødɨyɨɨꞌñ ja nɨmakta̱xkpɨ ja̱a̱ꞌy, jøts kyɨmjabom ojts tyiktsoꞌonda̱ꞌa̱ktɨ sudso tpa̱a̱ttɨt ja wa̱ꞌa̱tsꞌa̱jtɨn. Xjats møøt tyøjkɨyɨɨꞌñ jap møj tsa̱ptøjkjøtpy jøts ttukmadoowa̱ꞌa̱ndɨ ja teety juunɨ yjøpkøxt jaꞌabɨ jotmay. Yøꞌ tyijpy ku døꞌøn ja yjøpkøxtɨt wɨnets nɨduꞌuk nɨduꞌuk tyikmeꞌendɨt ja yojxɨn. 
\p  
\v 27 Xjats ku wyɨnaty wɨxujk xøøw tyika̱ꞌpxwa̱nɨdɨ ja yjotmay sudso tpa̱a̱ttɨt ja wa̱ꞌa̱tsꞌa̱jtɨn, wɨnets ja Pablo ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jap yꞌejxpa̱a̱jtɨyøø jap tsa̱ptøjkjøtpy pøn tsoꞌondɨp Asia. Ku ja Pablo jadeꞌen yiknɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ, wɨnets ja ja̱a̱ꞌy ña̱nkyꞌa̱mbøjkøxɨdøø ja xem ja ya̱m, wɨnets tma̱jtswa̱ꞌa̱ndɨ ja Pablo,  
\v 28 jøts tjanchtaya̱ꞌa̱xtɨ tjanchtajoktɨ jøts wya̱ꞌa̱ndɨ: 
\p ―¡Meets Israelɨt ja̱a̱ꞌy, pudøjkɨk øøts! Wan tma̱jchɨndɨ ya̱ꞌa̱tpɨ ya̱a̱ꞌdyøjk pøn ka̱jp ka̱jp wɨdejtp, jøts ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen ttukꞌɨxpiky jøts ku kaꞌap adøm ndsɨna̱a̱ꞌyɨn yꞌøyɨndɨ, jøts ja Moisés kyutujk nayɨdeꞌen tꞌabaajxɨ jøts nayɨdeꞌen adøm ndsa̱ptøjk; jøts jɨnaxy ɨxya̱m tyimyja̱a̱kꞌadɨꞌɨch ku ja griegɨt ja̱a̱ꞌy ya̱ tja̱a̱ktyimgyuwa̱a̱ꞌwɨ, jøts jadeꞌen tyikma̱ꞌa̱ty adøm ngunuuꞌkxcha̱ptøjk. 
\p  
\v 29 Jadeꞌen ja israelɨt ja̱a̱ꞌy wya̱ꞌa̱ndɨ ku ja Pablo jadeꞌen tø yikꞌaꞌejxnaxy jap ka̱jpjøtpy, ku jap tmøøtwɨdity tuꞌuk ja griegɨt ja̱a̱ꞌy pøn kuga̱jpꞌa̱jtp Efeso, jaꞌ xyøøw Trófimo. Jøts jawa̱ndɨpyɨm ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tø net ja Pablo tmøøtnijkxy ja griegɨt ja̱a̱ꞌy jap tsa̱ptøjkjøtpy. 
\p  
\v 30 Xjats ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy yjanchꞌa̱mbøjknɨbøjkɨdøø, wɨnets ja Pablo yikjɨdøjtpɨdsɨɨmy jap tsa̱ptøjkjøtpy, jøts ja tsa̱ptøjk jatyɨ tyikꞌadujktøø.  
\v 31 Tyimyikꞌookwa̱ndɨp ja wyɨnaty, ku ja solda̱dɨ ñɨwɨndsøn tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ku ja ka̱jp wyɨnaty nugo yjanchꞌadøtsnɨdɨ.  
\v 32 Wɨnets ja myɨwɨndsøn ja ttuknɨja̱ꞌwɨgyixy jøts ja pujtp yjanchja̱ꞌttøø jap ma̱ ja mayja̱a̱ꞌy jap wyɨnatyɨ. Kuts ja yikꞌejxpa̱a̱ttøø møøt ja masyolda̱dɨ, wɨnets ja Pablo jadeꞌeñɨ yikmajtstuujty jøts kaꞌ yꞌukyikwojpna̱a̱.  
\v 33 Xjats ja wɨndsøn twɨnguyøꞌøyɨyɨɨꞌñ ja Pablo, wɨnets ja Pablo yikma̱jch, xjats ja wɨndsøn tyikutujky wɨnets ja Pablo adsow aduuk yiktagøtsuumy ja puxkadeen, xjats ja wɨndsøn tyiktɨɨy pøn ja̱a̱ꞌy jaꞌ, ti tundɨgøꞌøyɨn ja wyɨnaty tø ttuñ.  
\v 34 Xjats ja ja̱a̱ꞌy ja xem ja ya̱m nugo yjanchka̱jpxjøꞌktøø, nɨ sudsoꞌampy ja wɨndsøn tjanchkamadoogukɨ, wɨnets tyikutujky jøts jap tna̱nkyiknijkxyɨ ma̱ ja solda̱dɨ kyutujkta̱a̱jk japtɨ.  
\v 35 Ku jap wɨngon tyikja̱ꞌttɨ ma̱ eskalerɨ jap, wɨnets ja ja̱a̱ꞌy tjanchja̱a̱kwojpwa̱ꞌa̱ndɨ ja Pablo a̱mbøjkɨngøjxp, paty ja solda̱dɨ ojts køjxp tsa̱pkøꞌødɨ ja Pablo;  
\v 36 janch mayja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn ja wyɨnaty pameejnɨp, jøts tjanchtaya̱ꞌa̱xtɨ tjanchtajoktɨ: 
\p ―¡Wan tpaꞌøøky! 
\s1 Ku ja Pablo yjanagyuga̱jpxøø mayja̱a̱ꞌy wyɨngujkpy 
\p  
\v 37 Ku wyɨnaty ja Pablo jap tyøkɨwya̱nɨ solda̱dɨ kyutujkta̱a̱jkjøtpy, wɨnets ja Pablo tjanøjmɨ ja wɨndsøn: 
\p ―¿Kidi yꞌøyꞌa̱tt ku nmɨga̱jpxt? 
\p Xjats ja wɨndsøn tꞌadsojɨmbijty yɨdeꞌen: 
\p ―Øyꞌa̱jtp pønɨ mjajtpy griegɨt ayuujk.  
\v 38 ¿Kidi ja egiptɨtja̱a̱ꞌyɨp mets, pøn ja tsep na̱mnɨm jawaanɨ tkayiktsoꞌonda̱kp, pøn ja yikja̱a̱ꞌyꞌooꞌkpɨ jam ojts tmøøtsøønɨ nɨmakta̱xk mil jam tøꞌøtsꞌetjotp? 
\p  
\v 39 Xjats ja Pablo tꞌadsøøy jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Israelɨt ja̱a̱ꞌy øts. Jam ø ngueꞌjxy Tarso midi jam møj ka̱jpꞌa̱jtp Ciliciɨt etjotp; tun ja mayꞌa̱jt jøts øts yø ja̱a̱ꞌy nmɨga̱jpxt. 
\p  
\v 40 Xjats ja wɨndsøn tyikutujky jøts ja̱a̱ꞌy tmɨga̱jpxt, wɨnets ja Pablo jap eskalerɨkijxpy wya̱ꞌkꞌøyɨyɨɨꞌñ, jøts jaꞌayɨ xa̱jɨꞌɨky jøts ja ja̱a̱ꞌy yꞌamoꞌondɨt. Xjats ku ja ja̱a̱ꞌy yꞌamongøxtøø, wɨnets ja hebreɨt ayuujk ja tka̱jpxøjkɨyɨɨꞌñ: 
\c 22  
\p  
\v 1 ―Meets mɨguꞌuktøjktɨ jøts møja̱a̱ꞌdyøjktɨ, ukmadoojɨdɨk øts nꞌayuujk midi nga̱jpxwampy. 
\p  
\v 2 Xjats ku ja ja̱a̱ꞌy tmadowdɨ jøts ku ja Pablo tkajpxy ja hebreɨt ayuujk, wɨnets nɨdukɨꞌɨyɨ yꞌamondøø, jøts ja Pablo tnɨma̱a̱y: 
\p  
\v 3 ―Israelɨt ja̱a̱ꞌy øts, jam ø ngueꞌjxy Ciliciɨt etjotp ma̱ ka̱jp txøøwɨ Tarso, jøts øts ya̱ tø nyeeky Jerusalén, jøts øts jaꞌ xyikꞌɨxpɨjky midi txøøwꞌa̱jtp Gamaliel, wa̱ꞌa̱ts øts ja xuknɨja̱wɨ adøm ndsɨna̱a̱ꞌyɨn pønɨ sa̱ ja møja̱a̱ꞌchɨna̱a̱ꞌyɨn. Ojts øts ɨdøꞌøn ja Dios yjaꞌ kaꞌpxy nbaduñ amumjoojt jadeꞌen sa̱ meets ɨxya̱m xuñɨn.  
\v 4 Øts yꞌijty nmøjmɨdsepꞌajtpy pøn jaty ja Jesús yjaꞌ tpaduujnɨdɨp, nyikꞌooktɨba̱a̱t øts ja yꞌijty, jøts nyiknijkxy ja ya̱a̱ꞌy ja tøꞌøxy jap puxøjkjøtpy.  
\v 5 Wa̱ꞌa̱ts ja teetywɨndsøn tnɨja̱wɨdɨ møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjk, kumɨ køꞌøm øts ja xmoꞌodɨ ja kutujk jøts øts ja jam nmɨnijkxy Damasco ma̱ wyɨnaty adøm nmɨꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ. Jøts øts ja jam nꞌɨxa̱ꞌa̱y pøn jaty wyɨnaty tpaduujnɨdɨp ja Jesús yjaꞌ, jøts øts ya̱ nyikmeenwa̱ꞌa̱ñ aguwa̱nɨkøjxp jøts nyikꞌayoꞌomba̱a̱twa̱ꞌa̱ñ. 
\s1 Ku ja Pablo tnɨmadya̱a̱jky ja chɨna̱a̱ꞌyɨn ku ja tyiktɨga̱jch 
\p  
\v 6 ’Xjats ku øts ojts nmɨnijkxy jaꞌabɨ wɨnma̱a̱ꞌñ, jam wyɨnaty wɨngon nja̱ꞌa̱twa̱nɨ Damasco kujkxøøw et, wɨnets øts ojts jotmøñ ja ja̱j xnawɨdity midi janch møk tsa̱ma̱mp, jøts nꞌijxy ku kyɨda̱a̱jk tsa̱jpjøtpy.  
\v 7 Wɨnets øts jamyɨ nna̱xkɨda̱a̱jky, jøts øts nmadøøy ja ayuujk ku øts yɨdeꞌen xnɨma̱a̱y: “Saulo, Saulo, ¿tiku ø xjemdunwa̱ꞌa̱ñ xedunwa̱ꞌa̱ñ?”  
\v 8 Xjats øts nyiktɨɨy jøts nnɨma̱a̱y: “¿Wɨndsøn, pøn mets?” Jøts ø xꞌadsøøy: “Øts Jesús Nazaretɨt ja̱a̱ꞌy, jaꞌ pøn mjemdumpy mdedumpy.”  
\v 9 Xjats øts njamyøøt yjanchøꞌjkɨdøø ku ja ja̱j tꞌejxpa̱a̱ttøø, jaꞌ kaꞌap ja tmadoodøø ku øts nyikmɨgajpxy.  
\v 10 Xjats ku øts ɨdøꞌøn jadeꞌen nyikmɨgajpxy, wɨnets ø nnɨma̱a̱y: “¿Ti wɨndsøn nduꞌump, sudsoꞌampy nda̱a̱bya̱a̱tt?” Wɨnets nwɨndsønꞌa̱jtɨm xnɨma̱a̱y: “Pɨdøꞌøk jøts mnøjkxt jam Damasco, jamts tukɨꞌɨyɨ myiktukmadoꞌot pønɨ ti jaty mduꞌump.”  
\v 11 Kumɨ tø øts wyɨnaty ja ja̱j xyikwɨnjøøxy xyikwɨnapy, wɨnets ja nmɨguꞌuk jam xꞌukwejtsnɨdøø, jøts øts xyikja̱ꞌttøø jam Damasco. 
\p  
\v 12 ’Jam wyɨnaty tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy pøn txøøwꞌa̱jtp Ananías, jaꞌ ɨdøꞌøn tɨɨy tjanchpadump kaꞌpxy ja Moisés kyutujk. Xjats nɨdukɨꞌɨyɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn jaty jam tsɨnaadyɨp Damasco, yjanchojktɨp ɨdøꞌøn jaꞌ ja Ananías.  
\v 13 Xjats øts ja Ananías ojts xꞌixy, jøts øts xnɨma̱a̱y: “Mɨguꞌuk Saulo, tawɨnꞌejx yikxon yø mween jadɨgojk.” Jøts øts jatyɨ ojts nwɨnꞌejxpiky, xjats nmɨguꞌuk nꞌejxpa̱a̱jty.  
\v 14 Jøts ø xnɨma̱a̱y ja Ananías: “Ja Dios Teety pøn adøm nꞌapteetyꞌamøj pyadundɨp jekyɨp, jaꞌ køꞌøm tø mdsøkyɨ jøts me mduknɨja̱wɨyɨt ja yꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ, jøts ña̱nkyꞌijxyɨyɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús pøn tum tsuj ja wɨnma̱a̱ꞌñ tmøøtꞌa̱jtp, jaꞌats køꞌøm ja yꞌayuujk mdukmadoojɨyɨp.  
\v 15 Jaꞌagøjxp ja Dios jadeꞌen ttuuñ, jøts mets nøjkx xka̱jpxwaꞌkxy ja kyajpxy yꞌayuujk, jøts xuknɨja̱wɨt tukɨꞌɨyɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy sa̱ tø xꞌixy jøts sa̱ tø xmadøy.  
\v 16 Jøts ɨxya̱m, ¿tiku nugo mgoꞌknɨ? Pɨdøꞌøk jøts mnøbatt, janchja̱wɨ amumjoojt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Dios yjaꞌ jøts myikpøkwya̱ꞌa̱dsɨyɨt.” 
\s1 Ku ja Pablo tnɨmadya̱a̱jky sudsoꞌampy ojts yikexy jam ma̱ ja̱a̱ꞌy kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ 
\p  
\v 17-18 ’Ku øts ɨdøꞌøn jadeꞌen nja̱jty, wɨnets øts jadɨgojk nwɨmbijty ya̱ Jerusalén, jøts øts jap nnijkxy tsa̱ptøjkjøtpy Diosꞌajotꞌa̱jtpɨ. Japts øts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm xmɨgajpxy, jadeꞌen øts ja nꞌixy kidim ja ja̱a̱ꞌy kyuma̱ꞌa̱y, jøts ø xnɨma̱a̱y: “Putyɨ ya̱ tsoon Jerusalén, kaꞌap ɨnet ja tmøjpɨkta̱ꞌa̱ktɨt sa̱ øts ɨnet nꞌayuujk xjaka̱jpxɨyɨt.”  
\v 19 Xjats ø nnɨma̱a̱y: “Mets teety, ñɨja̱ꞌwɨdɨp jaꞌ ku øts jam yꞌijty nnijkxy ma̱ jaty ja tsa̱ptøjk, jøts øts jam nmach pøn jaty tpadundɨp mets mjaꞌ, jøts øts ja ndagubety, yikxon njanchwɨwøpy jøts nyiknijkxy puxøjkjøtpy.  
\v 20 Ñɨja̱ꞌwɨdɨp ja nayɨdeꞌen ku øts jam wyɨnaty ku ja Esteban jam yꞌøꞌjky midi mets mꞌayuujk ojts tka̱jpxwaꞌkxy, jam øts wyɨnaty nayɨdeꞌen ndanɨ, jøts øts nwa̱a̱ñ nayɨdeꞌen jøts tyikꞌooktɨt. Nꞌejxꞌejtɨdøø øts ja yikꞌooꞌkpɨ ja wyet.”  
\v 21 Xjats øts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm xnɨma̱a̱y: “Putyɨ, jagam me ngajxwa̱ꞌa̱ñ ka̱jpxwa̱ꞌkxpɨ ma̱ jaty pøn kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ.” 
\s1 Ku ja Pablo ja solda̱dɨ wɨndsøn yikpuxøjktøjkɨyøø 
\p  
\v 22 Xjats ku ja Pablo jadeꞌen yjakajpxy, wɨnets ja mayja̱a̱ꞌy møkꞌampy yjanchka̱jpxjøꞌktøø, xjats wya̱ndøø: 
\p ―¡Wan tpaꞌøøky yøꞌøbɨ ja̱a̱ꞌy! ¡Kaꞌap yꞌukpa̱a̱tꞌa̱jtɨñɨ jøts yja̱a̱ktsøønɨt! 
\p  
\v 23 Xjats ja mayja̱a̱ꞌy tjanchtaya̱xꞌadøꞌøtstɨ jøts ja wyet tjancha̱jpwøjtɨ, jøts ja puꞌux nayɨdeꞌen tjanchwɨjøꞌøktɨ,  
\v 24 paty ja wɨndsøn nayɨdeꞌen tyikutujky jøts ja Pablo jap yikpøkjøꞌøkt jap wɨndsøn kyutujkta̱a̱jkjøtpy. Xjats ja wɨndsøn tyikutujky jadɨgojk jøts yikwopt, jøts kuwa̱nɨ ttuknɨga̱jpxwa̱ꞌa̱ñ tigøjxp ku ja mayja̱a̱ꞌy jadeꞌen myɨdsepꞌatyɨyɨ.  
\v 25 Xjats ku ja Pablo tø wyɨnaty yikøtsumnɨ yikpaktsumnɨ jøts yikwopwa̱ꞌa̱ñ, wɨnets ja Pablo tnɨma̱a̱y ja solda̱dɨ pøn jap wyɨnaty: 
\p ―¿Mba̱a̱tꞌa̱jttɨp meets jøts meets ja romanɨt ja̱a̱ꞌy xwopt midi kaꞌanɨm yiktɨɨdyuñ? 
\p  
\v 26 Ku jadeꞌen tmadøøy pøn ja solda̱dɨ tꞌanaꞌamp, wɨnets ja jatyɨ tnɨnijkxy ja wyɨndsøn, jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Ejxɨm ku jadeꞌen mꞌadøꞌøtst, ¿kidi xnɨja̱wɨ ku yøꞌ romanɨtja̱a̱ꞌyɨ? 
\p  
\v 27 Wɨnets ja wɨndsøn twɨngunøjkxɨyɨɨꞌñ ja Pablo jøts tyiktɨɨy: 
\p ―¿Mjanchromanɨt ja̱a̱ꞌy mets? 
\p Xjats ja Pablo tꞌadsojɨmbijty jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Paty jaꞌ øts. 
\p  
\v 28 Xjats ja wɨndsøn tnɨma̱a̱y ja Pablo: 
\p ―Janch kajaa øts nmeeñ tø nyiktuñ ku øts ya̱ nromanɨtja̱a̱ꞌyꞌa̱twa̱ꞌa̱ñ. 
\p Xjats ja Pablo tnɨma̱a̱y: 
\p ―Kaꞌap øts ya̱ ti jadeꞌen tø ngujuy, jaꞌ ku øts ya̱ tø ndyimgyeꞌexy. 
\p  
\v 29 Xjats ku døꞌøn jadeꞌen yja̱jty, wɨnets ja solda̱dɨ jadiꞌiñɨ yjɨyøꞌøgyøxnɨdøø pøn ja Pablo tꞌukwopwa̱ndɨp. Xjats ja wɨndsøn ojts nayɨdeꞌen chøꞌøgɨ kudam jaꞌ ryomanɨtja̱a̱ꞌyɨ pøn wyɨnaty tø tkøwøøndɨ tpakwøøndɨ. 
\s1 Ku ja Pablo yiktanayꞌøyɨyøø ja israelɨt ja̱a̱ꞌy myøjkutujk adsɨnaabyɨ wyɨngujky 
\p  
\v 30 Xjats ja wɨndsøn kuwa̱nɨ tnɨja̱wɨwya̱ꞌa̱ñ tigøjxp ku ja Pablo ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ñɨꞌøønɨyɨ. Xjats kyɨmjabom tna̱nkwyɨna̱jkɨyøø ja puxkadeen, jøts tna̱nkwya̱a̱mujkɨyøø ja teetywɨndsøn jøts nayɨdeꞌen ja israelɨt ja̱a̱ꞌy kyutujk adsɨnaabyɨdɨ, wɨnets ja Pablo jap yikwa̱a̱nijkxy jøts tyika̱jpxwa̱ꞌa̱ñ jap wɨndsøn yꞌaguiꞌptyɨ. 
\c 23  
\p  
\v 1 Xjats ja Pablo twɨnguwa̱ꞌjkɨyɨɨꞌñ pøn jaty jap wyɨnaty møj wɨndsønꞌa̱jttɨp, jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Mɨguꞌuktøjktɨ, wa̱ꞌa̱ts Dios tꞌixy ku øts kaꞌap ja Dios nmɨdundɨgøy, ejtp øts jotkujk nnayja̱wɨyɨ. 
\p  
\v 2 Wɨnets ja møjteetywɨndsøn tyikutujky midi txøøwꞌa̱jtp Ananías, jøts tnɨma̱a̱y pøn ja Pablo jap wyɨnaty wɨngon møøt tyanɨ, jøts ja Pablo yikꞌakojxjøꞌøkt.  
\v 3 Xjats ja Pablo tꞌadsøøy ja møjteetywɨndsøn: 
\p ―¡Ti wɨndsøn mets ɨdøꞌøn jadeꞌen, nayɨdeꞌen ja Dios mdunɨyɨt! Pønɨ mgutujkꞌadsɨnaapy tam mets, ¿sudsots øts jadeꞌen xna̱nkyoxwa̱ꞌa̱ñɨyɨ pønɨ jap tam ja kutujk xmøødɨ? 
\p  
\v 4 Xjats ja yꞌadsoodøø pøn jaty ja Pablo jap wyɨnaty møøt wɨngon yꞌity, jøts ja Pablo yiknɨma̱a̱y: 
\p ―¿Jadeꞌendam ɨdøꞌøn xmɨga̱jpxɨgøy ja møjteetywɨndsøn? 
\p  
\v 5 Xjats ja Pablo yꞌadsøøy: 
\p ―Mɨguꞌuktɨ, kaꞌ øts yø nnɨja̱wɨ kudam yø myøjteetywɨndsønɨ; janch jadeꞌen ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ ku wya̱ꞌa̱ñ: “Kidi xmɨga̱jpxɨgøy pøn jam yikutujktɨp mga̱jpkøjxp.” 
\p  
\v 6 Wɨnets ja Pablo jam tꞌejxka̱jpy ku majtsk piky ja wɨndsøndøjk jamdɨ. Jam wyɨnaty pøn jaꞌ tpadundɨp ja saduceɨt ɨxpøjkɨn, jøts nay jam jaꞌamɨdɨ pøn tpadundɨp ja fariseɨt ɨxpøjkɨn, paty ja Pablo møk ojts kya̱jpxwaꞌkxy, jøts wya̱a̱ñ: 
\p ―Meets mɨguꞌuktøjktɨ, fariseɨt ja̱a̱ꞌy øts jøts fariseɨt ja̱a̱ꞌy øts ndeety. Jaꞌ meets ɨxya̱m xatɨɨdyump ku øts nꞌawijxyꞌaty jøts ku ja ooꞌkpɨ jadɨgojk yjujkpyiky jap ooꞌkpɨ jutjøtpy. 
\p  
\v 7 Xjats ku ja Pablo jadeꞌen wya̱a̱ñ, wɨnets jaꞌ pøn ja fariseɨt ɨxpøjkɨn tjagyaptɨp jøts nayɨdeꞌen pøn ja saduceɨt ɨxpøjkɨn tmøøtꞌa̱jttɨp, jaꞌats ojts møk ñadyamɨgajpxyɨdɨ kunɨm majtsk piky ja wyɨnma̱a̱ꞌñ yja̱jttøø.  
\v 8 Ja saduceɨt ja̱a̱ꞌy wa̱mp jøts ku kaꞌap ja ooꞌkpɨ yjujkpyiky jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, jøts ku nayɨdeꞌen kaꞌap ja a̱nkɨlɨs ma̱, jøts nɨ anmɨja̱ꞌwɨn jøts nɨ mɨkuꞌ nɨti kyaꞌity. Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja saduceɨt yꞌɨxpøjkɨn; xjats ja fariseɨt yꞌɨxpøjkɨn tukɨꞌɨyɨ ja tjanchja̱wɨdɨ.  
\v 9 Xjats nɨdukɨꞌɨyɨ kya̱jpxjøꞌktøø; wɨnets wɨna̱a̱gɨn ja ka̱jpxwejpɨ wya̱ꞌkukɨyɨɨꞌñ pøn tnɨja̱ꞌwɨdɨp ja Moisés kyutujk, jøts pøn ttsojktɨp ja fariseɨt yꞌɨxpøjkɨn, jaꞌats ojts wya̱ꞌa̱ndɨ: 
\p ―Ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy kaꞌ ti tundɨgøꞌøyɨn tjagyepy, jotmøñ ku yø tø myɨgajpxyɨ tuꞌuk ja a̱nkɨlɨs uk øy ti, kaꞌ yꞌøyɨ ku ja Dios yjaꞌ nugo ndatøjkaꞌandɨt. 
\p  
\v 10 Xjats kumɨ janch møk ɨdøꞌøn ja jeky ñagya̱jpxɨdøø, wɨnets ja solda̱dɨ wɨndsøn tjøpja̱wɨ ku ja Pablo jotmøñ ja mayja̱a̱ꞌy yꞌuknujkwa̱ꞌkxnɨyɨt. Wɨnets ja solda̱dɨ ja twa̱a̱dsøøy, jøts ja Pablo jam yikwejtspɨdsɨɨmy mayja̱a̱ꞌy agujkp, jøts jap jadɨgojk tyiknijkxy solda̱dɨ kyutujkta̱a̱jk aguiꞌpy. 
\p  
\v 11 Xjats ku kyootsꞌa̱jty, wɨnets ja Pablo tꞌixy kuma̱ꞌa̱yjøtpy ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, jøts ñɨɨꞌmxyɨyɨ: 
\p ―Pablo, jotmøk nabyɨkta̱ꞌa̱gɨ, nayɨdeꞌen jam nøjkx mga̱jpxwaꞌkxy ma̱ ja møj kutujkta̱a̱jk jam Roma, nayɨdeꞌen sa̱m øts nꞌayuujk tø xka̱jpxwa̱ꞌkxɨyɨ ya̱ Jerusalén. 
\s1 Ku ja Pablo yiktanɨbɨkta̱a̱jkøø jøts ja yꞌamaaꞌtskꞌookt 
\p  
\v 12 Xjats ku jadeꞌen ja Pablo kyuma̱a̱y, wɨnets ja israelɨt ja̱a̱ꞌy wɨna̱a̱gɨn tkajpxyꞌa̱jttøø ja Pablo jøts tyikꞌooktɨt, møkꞌampy ɨdøꞌøn tyimñawya̱jnɨdøø, kaꞌap ja tkugayɨdɨt tkuꞌuugɨdɨt kunɨm ja Pablo tyimyikꞌejxna̱xt, kunɨm ja tyimyikꞌooktɨt.  
\v 13 Wɨxijkxy ñaxy ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn ɨdøꞌøn ja Pablo jadeꞌen tkajpxyꞌa̱jttøø.  
\v 14 Wɨnets ja ñɨwɨxijkxpyɨ ja̱a̱ꞌy jap ñøjkxtøø ma̱ ja teetywɨndsøn jap wyɨnꞌatyɨ møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ, jøts tnɨmaadyøø: 
\p ―Tø øøts ɨdøꞌøn ndyimñagyajpxyɨ, kaꞌap øøts ngugaayɨwya̱ꞌa̱ñ nguꞌuugɨwya̱ꞌa̱ñ, kunɨm øøts ja Pablo ndyimyꞌejxtnɨm øøky.  
\v 15 Meets nɨdukɨꞌɨyɨ pøn jaty ya̱ kutujk adsɨnaadyɨp, amɨdowdɨ ja solda̱dɨ wɨndsøn jøts jabom ya̱ ja Pablo tyikmeꞌent mee mwɨndujy, jadeꞌen xwɨnda̱a̱yɨdɨt ja wɨndsøn jøts ku kaꞌpxy yikpayøꞌøwya̱ꞌa̱ñ ja pøky, jamts øøts wyɨnaty tuuꞌa̱m nꞌawejxꞌity, jøts jam yø yꞌookt. 
\p  
\v 16 Xjats ja Pablo pyøøpy tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja ayuujk ku ja yjamy ja ja̱a̱ꞌy yikꞌookwa̱ꞌa̱ñɨ, wɨnets ja yjamy ja ojts ttukmadøy ma̱ ja solda̱dɨ kyutujkta̱a̱jk jap.  
\v 17 Xjats ja Pablo twa̱a̱dsøøy tuꞌuk ja solda̱dɨ, jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Møøt nøjkx ya̱ꞌa̱t mixy jap wɨndsøn wyɨndujpy, jap ayuujk yø tuꞌuk tka̱jpxwa̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 18 Wɨnets ja solda̱dɨ tmøødɨyɨɨꞌñ ja mixy jøts ttukmadøøy ja wyɨndsøn, jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Tø øts ja Pablo xya̱a̱jxɨ midi jap tsumy, jøts øts tø xnøjmɨ jøts øts ya̱ꞌa̱t mixy nyikmeꞌent, jap ayuujk tuꞌuk tka̱jpxwa̱ꞌa̱ñ. 
\p  
\v 19 Wɨnets ja mixy kyøjøꞌøm ja wɨndsøn yꞌukwejtsøø, yiknijkxyɨ abiky jøts yiktøøjɨ: 
\p ―¿Ti øts ɨdøꞌøn xamɨga̱jpxwa̱mp? 
\p  
\v 20 Xjats ja mixy tꞌadsøøy: 
\p ―Jadeꞌen ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ayuujk tø tpɨkta̱ꞌa̱ktɨ jøts tø tkajpxyꞌa̱ttɨ, jøts mets myikꞌamɨdoꞌot ja Pablo jøts jabom xyiknøjkxt jap yikutujkpɨdɨ yꞌaguiꞌpy, jaꞌagøjxp tijy ku kaꞌpxy tpayøꞌøwya̱ꞌa̱ndɨ ja pyøky.  
\v 21 Ta̱a̱yɨdɨp jaꞌ, kidi xmɨbiky, jap ja ja̱a̱ꞌy yuꞌuch yꞌawejxwa̱ꞌa̱ndɨ nɨwɨxijkxy ñaxy jap tuuꞌaguiꞌpy. Tø døꞌøn ja møk tyimñawya̱ꞌa̱ñɨdɨ jøts kaꞌ tkugaayɨwya̱ꞌa̱ndɨ tkuꞌuugɨwya̱ꞌa̱ndɨ kunɨm ja Pablo tyimyikꞌooktɨt; jam ɨnet ɨdøꞌøn ja yꞌawejxtɨ, jaꞌayɨ mets ja nugo xꞌukꞌadsojɨmbett. 
\p  
\v 22 Wɨnets ja mixy ja wɨndsøn yꞌanaꞌamɨyøø jøts ku kaꞌap pøn ttukmadoꞌot, xjats jadeꞌeñɨ møøt ñawya̱ꞌkxøø. 
\s1 Ku ja Pablo yiktanɨkejxy ja møj wɨndsøn Félix 
\p  
\v 23 Xjats ja møj solda̱dɨ wɨndsøn tya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ nɨmajtsk ja syolda̱dɨ jøts tꞌaneꞌemy, jøts ja syolda̱dɨ nɨmajtsk magøꞌpxy ñayjøpꞌejxɨdɨt pøn tekyjøꞌøm yøꞌødyɨp, jøts ja nɨduguiꞌpxy mya̱jk ja kawa̱a̱gyøjxpɨdɨ, jøts nayɨdeꞌen nɨmajtsk magøꞌpxy ja takuuꞌmøøtpɨdɨ. Jaꞌats jam nøjkxtɨp Cesarea jøts choondɨt koots ta̱xujk ya̱xp.  
\v 24 Xjats ja wɨndsøn nayɨdeꞌen tꞌaneꞌemy jøts ja Pablo kyawa̱a̱y nayɨdeꞌen yikmoꞌot, jøts nayɨdeꞌen tꞌaneꞌemy jøts ja Pablo yikꞌejxꞌett, jøts møk møja̱a̱w yikøya̱kt ma̱ ja møj yikutujkpɨ Félix jam.  
\v 25 Xjats ja wɨndsøn ja nøky tyikꞌøyɨyɨɨꞌñ jøts ja solda̱dɨ ja yiktamɨgajxɨyɨɨꞌñ, yɨdeꞌen ja nøky wya̱ꞌa̱ñ: 
\p  
\v 26 “Øts nxøøw Claudio Lisias midi møj solda̱dɨ wɨndsøn, øts mets ja ka̱jpxpooꞌkxɨn ndanɨguejxpy mets møj yikutujkpɨ Félix. Tuꞌuk øts ja ayuujk nguexy.  
\v 27 Jadeꞌen ja israelɨt ja̱a̱ꞌy tø yꞌadøꞌøtstɨ, tuꞌuk ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy ttsumdøø midi mets ɨxya̱m ndagødøjkɨp. Yøꞌ wyɨnaty yikꞌookwa̱ndɨp, xjats ku øts ojts nnɨja̱wɨ kudam yøꞌ ryomanɨtja̱a̱ꞌyɨ, wɨnets ø nnɨnijkxy møøt ja solda̱dɨ, jaꞌagøjxp ja ja̱a̱ꞌy kyayikꞌoꞌjkøø.  
\v 28 Xjats kumɨ nnɨja̱wɨwyampy øts tiku yiknɨꞌøønɨ, jøts nyiknijkxy jam ma̱ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy myøjkutujkꞌadsɨnaabyɨdɨ,  
\v 29 jaꞌagøjxp yja̱wɨ ojts yiknɨꞌøønɨ ku ja ojts tkamɨmadøy ja israelɨt ja̱a̱ꞌy kyøꞌømgutujktɨ, kaꞌats pya̱a̱tꞌatyɨ jøts ku tyikꞌooktɨt, jøts nɨ kyapa̱a̱tꞌatyɨ jøts puxøjkjotp yꞌett.  
\v 30 Tø nyiktuknɨja̱wɨ ku ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ñɨwɨnmayɨyɨ jøts yikꞌoogɨyɨt, paty øts ɨxya̱ nnajtskajxɨ, paty øts nayɨdeꞌen tø ndukmadøy pøn tnɨꞌøøꞌnɨdɨp yø Pablo, wan jam tyikwɨngukɨdɨ jam mets mwɨndump. Yøꞌøyɨ kajpxy me ndanɨguejxpy. Dioskujuyɨp.” 
\p  
\v 31 Ku døꞌøn jadeꞌen ja solda̱dɨ ja kutujk yikmøødyøø, wɨnets koots tmøøtsoꞌondøø ja Pablo jøts jam tmøøtja̱ꞌttøø ma̱ ka̱jp txøøwɨ Antipatris.  
\v 32 Wɨnets ja solda̱dɨ jam kyɨmjabom wyɨmbejtnɨdøø midi tekyjøꞌøm yøꞌødyɨp, jøts ja kawa̱a̱chɨnaabyɨdɨ tja̱a̱kmøøtnøjkxtøø ja Pablo  
\v 33 jam Cesarea, jøts jam tkøya̱ktøø ja nøky ma̱ ja møj yikutujkpɨ jam jøts nayɨdeꞌen ja Pablo yikøya̱jky.  
\v 34 Xjats ja møj yikutujkpɨ tpaꞌijxy ja nøky, wɨnets tyiknɨdøøjøø pønɨt ja̱a̱ꞌy ja Pablo, xjats tꞌadsoodøø ku ja Cyiliciɨtja̱a̱ꞌyɨ,  
\v 35 xjats ja Pablo yiknɨma̱a̱y: 
\p ―Jaanɨm øts nmadoꞌot ja mgajxpy ja mꞌayuujk kunɨm ja myeꞌendɨt pøn mnɨꞌøøꞌnɨyɨp. 
\p Wɨnets tyikutujky jøts ja Pablo yikpøkjøꞌøkt ma̱ Herodes ja møj kyutujkta̱a̱jk jam, jøts jam tna̱nkyꞌejxꞌityɨyɨ. 
\c 24  
\s1 Ku ja Pablo yjanagyuga̱jpxɨyøø møj wɨndsøn Félix wyɨngujkp 
\p  
\v 1 Xjats kyɨmagoxkxøøwꞌa̱jty, wɨnets ja møj teetywɨndsøn Ananías yja̱ꞌttøø jam Cesarea møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjk, jøts tuꞌuk ja ka̱jpxꞌøyɨbɨ pøn txøøwꞌa̱jtp Tértulo. Jadeꞌen ja møj yikutujkpɨ jam twɨnguwa̱ꞌjkɨdøø, jøts ja Pablo tnɨꞌøønɨwya̱ꞌa̱ndɨ.  
\v 2 Xjats ja Pablo jap nayɨdeꞌen tyikmendøø, wɨnets ja Tértulo ttamɨꞌɨɨñ ja møj yikutujkpɨ Félix sa̱ Pablo kyaꞌøyꞌadɨꞌɨch, jøts wya̱a̱ñ: 
\p ―Mets møj yikutujkpɨ, dioskujuyɨp. Tsuj jotkujk xjagyepy ja mga̱jp, kaꞌ ma̱ ti tsep tyuñɨ mets mwijyꞌa̱jtɨngøjxp.  
\v 3 Ejtp øøts jotkujk xmøꞌøy jøts øøts jotkujk nnaxy ndøkɨ ømya̱dsowɨ, janchkunuuꞌkxy øø nja̱wɨ mets møj yikutujkpɨ.  
\v 4 Mets mꞌukmaaꞌkxp, jøts kaꞌap øts mdiempɨ nugo nyikwɨndɨgøꞌøty. Jøts njanchmɨnuuꞌkxakpy jøts ja tsojkɨn xjagyapt, jøts øøts nꞌayuujk waanɨ xmadoojɨt.  
\v 5 Tø øøts wa̱ꞌa̱ts nnɨja̱wɨ ku ya̱ꞌa̱tpɨ ja̱a̱ꞌy tuꞌuk nugo yꞌayoꞌonduñ, jøts tna̱nkñawyaꞌkxyɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy wyɨnma̱a̱ꞌñ ma̱ jaty yø wyɨdity, jøts yøꞌ tnɨguba̱jkꞌa̱jtp pøn tpadundɨp tuꞌuk ja nazaretɨt ja̱a̱ꞌy yꞌɨxpøjkɨn.  
\v 6 Nayɨdeꞌen ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy tkuwa̱a̱wɨ ja griegɨt ja̱a̱ꞌy jøts øøts ndsa̱ptøjk jadeꞌen nugo xyikma̱ꞌjtɨyɨ; paty øøts ɨdøꞌøn yø tø nmach jøts øø njatɨɨdyunwa̱ꞌa̱ñ sa̱ øøts ngutujk wya̱ꞌa̱ñ;  
\v 7 ja solda̱dɨ wɨndsøn Lisias øøts jadeꞌen nugo xump jøts ttatøkɨ øøts nwɨnma̱a̱ꞌñ, jøts aguwa̱nɨkøjxp yikpiky yø Pablo,  
\v 8 jøts øøts xnøjmɨ pønɨ pøn nañɨꞌøøꞌnɨyɨp wan ya̱ tmendɨ me mwɨndujy, jøts me xpayøꞌøty jøts xnɨja̱wɨt tukɨꞌɨyɨ sa̱ øøts ja øøꞌnɨn nbɨkta̱ꞌa̱ky. 
\p  
\v 9 Xjats ku ja Tértulo jadeꞌen kya̱jpxkɨjxy, xjats ja myɨguꞌuk israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ pøn jaty jap wyɨnaty nayɨdeꞌen tø wya̱ꞌa̱ndɨ jøts ku ja janch wya̱ꞌa̱ñ ja Tértulo, kaꞌap ja tya̱a̱yɨ.  
\v 10 Wɨnets ja gobernador Félix ja Pablo tyikajpxy, xjats ja Pablo yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: 
\p ―Mets møj yikutujkpɨ, nay ø ndsøjkpy øts jøts nwɨndanɨt ja nbøky mets mwɨndujy, kumɨ nnɨja̱ꞌwɨp øts ku mets ya̱ jeky yjumøjtyɨp tø myikutujktsooꞌnɨ.  
\v 11 Mets køꞌøm mꞌukyiktɨɨdyøkɨp øts nꞌayuujk pønɨ kaꞌ xjanchja̱wɨ, ku øts jam wyɨnaty myakmajtsk xøøwɨpnɨm tø nja̱ꞌa̱ty jam Jerusalén Diosꞌajotꞌa̱jtpɨ.  
\v 12 Kaꞌap øts jam wyɨnaty pøn møøt nnachepkajpxyɨ, nɨsa̱ øts ja ja̱a̱ꞌy ngayikꞌadɨꞌɨch jam møj tsa̱ptøjkjotp, nɨ jam ma̱ jaty ja cha̱ptøjk jaꞌadɨ, nɨ jam møj ka̱jpjotp.  
\v 13 Ya̱ꞌa̱tpɨ ja̱a̱ꞌdyɨ nɨti tkana̱nkyꞌejxɨdɨt midi øts yø xanɨꞌøøꞌnɨdɨp.  
\v 14 Yøꞌøyɨ øts wa̱ꞌa̱ts nnɨgajpxpy jøts ku nbaduñ ja Dios midi øøts ejtp nbadumpy. Kaꞌats øts yø nmɨguꞌuk israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ tꞌøyja̱wɨdɨ sa̱ nbaduñ.  
\v 15 Njanchja̱ꞌwɨp øts ja Dios nayɨdeꞌen sa̱m yø tjanchja̱wɨdɨ ku øø njøpꞌixy ku ja Dios ja ooꞌkpɨ jadɨgojk tyikjujkpyiky, øy ja ooꞌkpɨ yꞌøyɨ kyaꞌøyɨ pønɨ sa̱ ja yꞌatsøønɨdɨ.  
\v 16 Jaꞌ ndsøjkpy jøts øts ja Dios ejtp nmɨꞌøyꞌa̱jtnɨt jøts nayɨdeꞌen ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌdyɨ. 
\p  
\v 17 ’Tø øts mawyeen nꞌatswɨdity kawɨna̱a̱k jumøjt, jøts øts jadɨgojk tø nwɨmbity Jerusalén, jøts øts nmɨguꞌuk nmayꞌa̱twa̱ꞌa̱ñ nꞌayoꞌejxwa̱ꞌa̱ñ, jøts ja Dios nayɨdeꞌen nwɨndsøꞌøgɨwya̱ꞌa̱ñ.  
\v 18 Jaꞌats øts jap wyɨnaty ndumpy tsa̱ptøjkjøtpy sudso ø nba̱a̱tt nwa̱ꞌa̱tsꞌa̱jtɨn, ku øts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jap xpa̱a̱jtøø midi tsooꞌndɨp Asia, kaꞌap øts ja mayja̱a̱ꞌy wyɨnaty nmøødɨ, kaꞌap pøn ti ttuñ.  
\v 19 Jaꞌabɨ døꞌøn ya̱ mɨba̱a̱t meꞌendɨp pøn øts jap ojts xpa̱a̱ttɨ jøts øts ya̱ xnɨꞌøønɨdɨt, pønɨ ñɨja̱ꞌwɨdɨp jaꞌ ku øts jap ndundɨgøy tsa̱ptøjkjøtpy.  
\v 20 Uk ku kaꞌ myeꞌendɨt sa̱ øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, wan ya̱ꞌa̱t tnɨga̱jpxtɨ pøn jaty ɨxya̱a̱dɨ, pønɨ ojts øts ja nbøky nyiktapa̱a̱ty ku øts ojts nyiktɨɨdyuñ jap kutujk adsɨnaabyɨ wyɨndujpy.  
\v 21 Uk jotmøñts øts jadeꞌen xukpøkyꞌa̱ttɨ ku øts ojts møk nmɨga̱jpxjøꞌøktɨ, jøts øts yɨdeꞌen nnɨma̱a̱y: “Meets ɨxya̱m xɨɨdyump jaꞌagøjxp ku øts njøpꞌixy jøts ku ja ooꞌkpɨ jadɨgojk yjujkpyiky jap ooꞌkpɨ jutjøtpy.” Jadeꞌen øts nnɨma̱a̱y. 
\p  
\v 22 Xjats ku ja møj yikutujkpɨ Félix ja Pablo yꞌayuujk tmadoojɨ, wɨnets jaayɨ tka̱jpxuky ja payøꞌøyɨn jaꞌagøjxp ku nayɨdeꞌen tnɨja̱wɨ sa̱ ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨbɨ yja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ, paty jadeꞌen tnɨma̱a̱y: 
\p ―Wan tꞌukꞌawijxñɨm jadeꞌen kunɨm ja myeꞌent ja møj solda̱dɨ wɨndsøn Lisias, jaꞌats øts xja̱a̱ktukmadoꞌopnɨm kaꞌpxy yøꞌøbɨ wɨnma̱a̱ꞌñ. 
\p  
\v 23 Wɨnets ja møj yikutujkpɨ tꞌaneꞌemy ja solda̱dɨ jøts ja Pablo chumyꞌettnɨm, jøts tnøjmɨ nayɨdeꞌen jøts ja Pablo ja myɨguꞌuk kuwa̱nɨ yꞌatsmɨga̱jpxɨt, pønɨ pøn jaty mendɨp kidi ja tkayikna̱jxnɨdɨ. 
\p  
\v 24 Xjats ja Pablo jap tya̱a̱ñ wɨna̱a̱k xøøwɨn, wɨnets ja møj yikutujkpɨ tmøøtja̱ꞌa̱ty jadɨgojk ja ñɨdøꞌøxy Drusila, pøn nayɨdeꞌen israelɨt ja̱a̱ꞌy, wɨnets ja Pablo yikya̱xtsøøy jøts tnɨga̱jpxt sudsoꞌampy ja Jesús yjaꞌ yikjanchja̱wɨ.  
\v 25 Xjats ja Pablo yikxon jadeꞌen tnɨgajpxy sudso nꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱jtɨndɨt sa̱m ja Dios ttsøkyɨn, jøts køꞌøm nayɨdeꞌen nnayꞌejxꞌejtɨꞌɨndɨt, jøts ku Dios ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy nøjkx ttɨɨdyuñ. Wɨnets ja møj yikutujkpɨ ojts jaꞌ tkudsøꞌøgɨ jøts ja Pablo yiknɨma̱a̱y: 
\p ―Nøjkxnɨ ɨxya̱m, kunɨm ø nꞌawa̱tsɨt jøts jadɨgojk nwa̱a̱dsoꞌot. 
\p  
\v 26 Xjats ja møj yikutujkpɨ may ojk ja Pablo twa̱a̱dsøøy, jadeꞌen ja yjawɨnmay jøts ja myeenmyoꞌojɨt ayuꞌuch, wɨnetnɨmts ja tmajtstuꞌutt.  
\v 27 Majtsk jumøjt ɨdøꞌøn jadeꞌen ña̱jxy, nugo tjaxɨmɨwa̱a̱dsowꞌity ja Pablo. Wɨnets ja møj yikutujkpɨ tyɨga̱jtsna̱a̱, jøts jaduꞌuk tyøjkɨyɨɨꞌñ pøn txøøwꞌa̱jtp Porcio Festo. Jøts kumɨ kaꞌap ja møj yikutujkpɨ Félix tmɨdsepꞌa̱twa̱ꞌa̱ñ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy, jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja Pablo jap tya̱a̱ñ tsumy. 
\c 25  
\s1 Ku ja Pablo twɨngunøjkxøø ja møj yikutujkpɨ Festo 
\p  
\v 1 Xjats ja Festo tyøjkɨyɨɨꞌñ møj yikutujkpɨ jam Cesarea, jøts kyɨdɨgøøk xøøw chøøꞌñ jøts jam pyatøjkɨyɨɨꞌñ Jerusalén.  
\v 2 Jamts ja teetywɨndsøndɨ møøt ja israelɨt møja̱a̱ꞌdyøjktɨ twɨnguwa̱ꞌjkɨdøø ja møj yikutujkpɨ Festo jøts ja Pablo yiknɨꞌøønɨ.  
\v 3 Xjats ja møj yikutujkpɨ yikꞌamɨdøøy ja mayꞌa̱jt, jøts ja Pablo tnɨgaxɨt jøts jam tyikmeꞌent Jerusalén. Jadeꞌen ja israelɨt ja̱a̱ꞌy wyɨnaty tø tjanɨwɨnmayɨdɨ jøts ja Pablo yꞌookt tuuꞌa̱jy.  
\v 4 Xjats ja møj yikutujkpɨ Festo tꞌadsojɨmbijty jøts ku ja køꞌøm tsojk wyɨmbetwa̱ꞌa̱ñ jadɨgojk jam Cesarea, kumɨ ɨxjam ja Pablo tsumy yꞌity.  
\v 5 Wɨnets tnøjmɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy møøt ja teetywɨndsøndɨ: 
\p ―Waꞌn tja̱a̱ꞌmyɨndɨ neꞌegɨ nɨdukna̱x pøn jaty kuꞌa̱a̱wꞌa̱ttɨp, jamts xnɨꞌøønɨdɨt pønɨ tødam jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy tyundɨgøy. 
\p  
\v 6 Xjats ja Festo waanɨ tya̱a̱ꞌnɨyɨɨꞌñ Jerusalén tuktujk xøøwɨn uk ma̱jk xøøwɨn, wɨnets wyɨmbijty jadɨgojk. Xjats kyɨmjabom ttawa̱ꞌjtsɨyɨɨꞌñ ja kyutujkta̱a̱jk, wɨnets tna̱nkñajtswa̱a̱ꞌwɨyøø ja Pablo.  
\v 7 Xjats ku ja Pablo twɨnguwa̱ꞌjkɨyɨɨꞌñ ja møj yikutujkpɨ, wɨnets ja israelɨt ja̱a̱ꞌy nayɨdeꞌen twɨnguwa̱ꞌjkɨdøø pøn jam wyɨnaty tø choondɨ Jerusalén. Xjats ja Pablo mayjøøjp møk yjanchyiktanɨꞌøønɨ ja tyundɨgøꞌøyɨn, nɨti tɨyꞌa̱jtɨn tkana̱nkyꞌijxyɨdɨ.  
\v 8 Xjats ja Pablo køꞌøm ñagyugajpxyɨyɨ jøts tnɨma̱a̱y ja møj yikutujkpɨ: 
\p ―Nɨpøn nɨti ngadamɨdundɨgøy, nɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy kyutujk jøts nɨ ja cha̱ptøjk, jøts nɨ ja romanɨt ja̱a̱ꞌy myøjyikutujkpɨ ngamɨdundɨgøy. 
\p  
\v 9 Xjats ja Festo, kumɨ tyunwa̱jnɨp ja mayꞌa̱jt ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jøts yꞌøyja̱wɨyɨdɨt, xjats ja Pablo tyiktɨɨy jøts yiknɨma̱a̱y: 
\p ―¿Mnøjkxwa̱mp jam Jerusalén? Jamnɨm øts nbayøꞌøty ja mbøky. 
\p  
\v 10 Wɨnets ja Pablo tꞌadsojɨmbijty jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Pa̱a̱tꞌa̱jtp øts ya̱a̱yɨ nyiktɨɨdyuꞌunt, kumɨ ja møj wɨndsøn César ya̱ køꞌøm tø tpɨkta̱ꞌa̱ky yø kutujkta̱a̱jk. Wa̱ꞌa̱tsxɨ me xnɨja̱wɨ ku øts kaꞌ yø israelɨt ja̱a̱ꞌy ti ndamɨdundɨgøy pøn jap wa̱mp jøts øts ja nbøky nguꞌoogɨt,  
\v 11 kaꞌap ø nwa̱ꞌa̱ñ jøts øts ngagupøkt ja oꞌjkɨn; jøts pønɨ kaꞌadam yjanchɨ midi øts yøꞌ xanɨꞌøøꞌnɨdɨp, nɨpøn kyapa̱a̱tꞌatyɨyɨ jøts øts xkøya̱ktɨt ma̱ israelɨt ja̱a̱ꞌy. Wa̱mp øts jøts ja møj wɨndsøn César øts køꞌøm xɨɨdyuꞌunt. 
\p  
\v 12 Xjats ku ja Pablo jadeꞌen kya̱jpxkɨjxy, wɨnets ja møj yikutujkpɨ møøt tka̱jpxꞌøyɨyɨɨꞌñ ja pyutanaabyɨ, wɨnets yiknɨma̱a̱y ja Pablo: 
\p ―Tø køꞌøm mwa̱ꞌa̱ñ ku ja møj wɨndsøn César mdɨɨdyunɨyɨt. Jaꞌats ɨdøꞌøn mnɨnøjkxp. 
\s1 Ku ja Pablo twɨngunøjkxøø ja rey Agripa 
\p  
\v 13 Xjats ku ja Pablo jadeꞌen yiknɨma̱a̱y kuts tuꞌuk majtskɨn ja xøøw ña̱jxy, wɨnets ja rey Agripa ojts ñɨnijkxyɨyɨ møøt ja Berenice, jaꞌats tꞌatska̱jpxpooꞌkxtɨp ja Festo.  
\v 14 Wɨnets jam ojts kawɨna̱a̱k xøøw tya̱a̱ꞌnɨdɨ, xjats ja Festo ttamɨmadya̱a̱jky ja rey sa̱ ja Pablo pyøky jap, jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Ja ya̱ tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy midi ja møj yikutujkpɨ pasa̱dɨ puxøjkjøtpy yikta̱a̱ñ.  
\v 15 Jaꞌats møk pyayøꞌødyɨp ja teetywɨndsøndɨ møøt ja israelɨt møja̱a̱ꞌdyøjktɨ. Xjats ku øts ojts nꞌøch Jerusalén, wɨnets øts jam ojts xwɨnguwa̱ꞌa̱gɨdɨ, jøts øts møkꞌampy xnɨmaadyɨ jøts øts nna̱nkyikꞌoogɨt yø Pablo.  
\v 16 Xjats øts nnøjmɨ jøts ku kaꞌap jadeꞌen ja romanɨt kyutujk wya̱ꞌa̱ñ, kaꞌap pøn ayuꞌuch nugo ña̱nkyꞌoogɨdɨt, kuwa̱nɨ ja payøꞌøyɨn tyunɨt jøts køꞌøm ñawyɨndanɨyɨdɨt pønɨ ti pønjabøn ñɨꞌɨɨꞌmpy.  
\v 17 Ku ya̱ yja̱ꞌttøø ja israelɨt ja̱a̱ꞌy, kaꞌap øts tiempɨ nugo nyikwɨndɨgøøy, jatyɨ kyɨmjabom ja ngutujkta̱a̱jk ndawaꞌjtsɨyɨɨꞌñ jøts ja Pablo nna̱nkyikmejnɨ.  
\v 18 Ku ja myendøø pøn jaty øøꞌndɨp, nɨ tuꞌuk ja tkaꞌuktapa̱a̱tnɨdɨ ja pyøky midiꞌibɨ øts ɨdøꞌøn nꞌukjøpꞌijxpy.  
\v 19 Jaꞌayɨ nugo yiktanɨꞌøøꞌnɨp ja chɨna̱a̱ꞌyɨn, jøts nayɨdeꞌen pøn txøøwꞌa̱jtp Jesús, pøn ojts yꞌøøky jøts ja Pablo wya̱ꞌa̱ñ ku ja yjujkyꞌaty.  
\v 20 Jøts øts kaꞌ nmɨda̱a̱bya̱a̱ty sudsoꞌampy øts køꞌøm nyikjøpkøxt yøꞌøbɨ wɨnma̱a̱ꞌñ, paty øts yø Pablo nꞌamɨdøøy pønɨ nøjkxwa̱mp Jerusalén jøts jam yiktɨɨdyuꞌunt.  
\v 21 Kumɨ yøꞌ køꞌøm wa̱a̱n jøts jam yiktɨɨdyuꞌunt ma̱ ja møj wɨndsøn César Augusto, paty øts jap nyiktsumyꞌity kunɨm øts jam ngaxt møj wɨndsøn wɨndump. 
\p  
\v 22 Xjats ja rey tnɨma̱a̱y ja Festo jøts ku ja nayɨdeꞌen tpatmadoowa̱ꞌa̱ñ ja Pablo kyajpxy. Xjats ja møj yikutujkpɨ tꞌadsojɨmbijty, jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Jabom ja xꞌukmadoꞌot. 
\p  
\v 23 Xjats kyɨmjabomꞌa̱jty, wɨnets ja rey Agripa yja̱ꞌttøø møøt ja ñɨdøꞌøxy Berenice, xjats ojts yjanchyikmøjpɨkta̱ꞌa̱ktɨ jøts jap tyøjkɨdøø møj tøjkjøtpy møøt ja solda̱dɨ wɨndsøndɨ, jøts nayɨdeꞌen ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ pøn jaty jam kuga̱jpꞌa̱jttɨp. Wɨnets ja Festo twa̱a̱dsøøy ja Pablo,  
\v 24 jøts ttukmadøøy nɨdukɨꞌɨyɨ ja wɨndsøndøjktɨ, jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Mets rey Agripa, jøts tukɨꞌɨyɨ pøn jaty ya̱ tø myendɨ, ɨxya̱ døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy midi ɨxya̱m mbatmadoowa̱jnɨdɨp yꞌayuujk. Tø øts ɨdøꞌøn ja israelɨt ja̱a̱ꞌy namay øy xmɨꞌøøndɨ ya̱ꞌa̱t køjxp jadeꞌen ya̱ jøts nayɨdeꞌen jam Jerusalén, ejtp ø xnøjmɨdɨ jøts mɨba̱a̱t ku yø tyimyꞌookt.  
\v 25 Kaꞌats yja̱wɨ ti møj tundɨgøøꞌyɨn tjagyepy jøts jaꞌ tkuꞌoogɨt; køꞌøm yø tꞌamɨdøøy jøts jam nøjkx yiktɨɨdyuñ ma̱ ja møj wɨndsøn Augusto jam, paty øts nayɨdeꞌen jam ndyimgyajxwa̱ꞌa̱ñ.  
\v 26 Meets mɨguꞌuktɨ, kaꞌap øts nmɨda̱a̱bya̱a̱ty ti pøky øts ndapa̱a̱tp ya̱ꞌa̱tpɨ ja̱a̱ꞌy, sudsoꞌampy øts nøky nyikꞌøyɨt jøts tnɨja̱wɨt ja nmøjwɨndsøn, jøts paty øts ɨxya̱m nyikmiñ mee mwɨndujy, jøts me rey Agripa xꞌukpatmadoꞌot jøts øts xuknɨja̱wɨt midiꞌibɨ ayuujk øts ɨdøꞌøn ngaxp.  
\v 27 Janchnɨgyuma̱a̱p ø njaty ku øts ja pøkyja̱a̱ꞌy nugo njanchꞌukaxt, jøts nɨ ngatukmadoꞌot øts nmøjwɨndsøn pønɨ ti pøky yiktanɨꞌøøꞌnɨp. 
\c 26  
\s1 Ku ja Pablo tnɨgajpxy ja chɨna̱a̱ꞌyɨn jam rey Agripa wyɨndump 
\p  
\v 1 Wɨnets ja rey Agripa tnɨma̱a̱y ja Pablo: 
\p ―Mba̱a̱tꞌa̱jtɨp jøts me køꞌøm mga̱jpxt. 
\p Xjats ja Pablo ja kyøꞌ tyikpɨdɨꞌjky, jøts yɨdeꞌen kya̱jpxøjkɨyɨɨꞌñ: 
\p  
\v 2 ―Njanchtaxondakpy øts ku øts xyika̱jpxwa̱ꞌa̱ñ ya̱ mets mwɨndujy, jøts øts køꞌøm nwɨndanɨt tukɨꞌɨyɨ pønɨ sa̱ jaty øts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy xkaꞌødyejtɨ.  
\v 3 Øyꞌa̱jtp nayɨdeꞌen kumɨ mets mnɨja̱ꞌwɨp tukɨꞌɨyɨ øøts ndsɨna̱a̱ꞌyɨn sa̱ øø nꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyꞌaty, jøts ti jaty øøts ejtp nnadyamɨga̱jpxɨyɨp. Paty mets nꞌamɨdøy jøts waanɨ xꞌukmadoꞌot øts ngajpxy. 
\s1 Sa̱ ja Pablo chɨna̱a̱y myɨjawyeen ku kaꞌanɨm tyiktɨgach ja chɨna̱a̱ꞌyɨn 
\p  
\v 4 ’Ñɨja̱ꞌwɨdɨp nmɨguꞌuk israelɨt ja̱a̱ꞌy nɨdukɨꞌɨyɨ sa̱ øts nja̱a̱ꞌyꞌa̱jty jam ndɨga̱m ku nmutskꞌa̱jty, jøts nayɨdeꞌen sa̱ øts nja̱a̱ꞌyꞌaty jam Jerusalén ɨxya̱mba̱a̱dyɨm.  
\v 5 Pønɨ ñɨga̱jpxwa̱ndɨp wan tnɨga̱jpxtɨ, kumɨ ñɨja̱ꞌwɨdɨp yøꞌ nayɨdeꞌen ku øts mutskyɨ ja fariseɨt ɨxpøjkɨn nbadøjkɨyɨɨꞌñ midi kaꞌpxy tpadundɨp ja Moisés kyutujk.  
\v 6 Jaꞌagøjxp øts nyiknɨꞌøønɨ ku øts njøpꞌixy ku ja Dios Teety ja ooꞌkpɨ jadɨgojk tyikjujkpyiky jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, kumɨ jadeꞌen ja Dios Teety køꞌøm ja wya̱nda̱a̱jkɨn tmøꞌøy øøts nꞌa̱pteetyꞌamøj jøts jadeꞌen ttuꞌunt.  
\v 7 Jøts nɨdukɨꞌɨyɨ makmajtsk ka̱jp ja israelɨt ja̱a̱ꞌy tjøpꞌejxtɨt jøts ku ja Dios ja wya̱nda̱a̱jkɨn tyikjøpkøxt, paty ejtp tꞌajotꞌa̱ttɨt ja Dios jøts tja̱ꞌmyatstɨ jøpy ux. Mets rey Agripa, nay yøꞌøbɨ wɨnma̱a̱ꞌñ øts ɨdøꞌøn yø nmɨguꞌuk israelɨt ja̱a̱ꞌy xkadaꞌøyja̱ꞌwɨdɨp, jøts øts xanɨꞌøønɨdɨ.  
\v 8 ¿Kaꞌ mee nayɨdeꞌen xjanchja̱wɨ jøts ku ja Dios ja ooꞌkpɨ tyikjujkpyiky jadɨgojk? 
\s1 Sa̱ ja Pablo jawyeen tjemduuñ tteduuñ ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ 
\p  
\v 9 ’Øts køꞌøm ojts nwɨnma̱a̱ꞌmbya̱a̱ty jøts øts ja Jesús Nazaretɨt yjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ ojts o sa̱ nduujnɨyɨ, jøts ø møk nyikꞌayoꞌomba̱a̱ttøø.  
\v 10 Jadeꞌents øts ɨdøꞌøn jam nꞌadɨɨjch Jerusalén ku øts ja teetywɨndsøn xmoꞌodɨ ja tɨyꞌa̱jtɨn jøts øts ja Jesús yja̱a̱ꞌy namay ndsujmɨyɨt; jøts nayɨ wa̱a̱n øts ɨdøꞌøn jøts yꞌooktɨt.  
\v 11 Kawɨna̱a̱k ojk øts ɨdøꞌøn køꞌøm ja møk nyikꞌayoꞌomba̱a̱ttøø, jøts kuwa̱nɨ ndukmajtstuꞌuttɨ ja yjanchja̱ꞌwɨn. Jadeꞌen øts ɨdøꞌøn nꞌadɨɨjch ma̱ jaty ja cha̱ptøjk, janch awa̱ꞌa̱nꞌampy øts ɨdøꞌøn nbawɨdijty jagamga̱jp pa̱a̱t. 
\s1 Ku ja Pablo jadɨgojk tnɨmadya̱a̱jky sa̱ ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tyiktɨga̱jch 
\p  
\v 12 ’Nay yøꞌøbɨ wɨnma̱a̱ꞌñ øts wyɨnaty nmɨnijkxpy jam Damasco sa̱ øts ja teetywɨndsøn wyɨnaty ja kutujk tø xmøꞌøy.  
\v 13 Wɨnets ø kujkxøøw et jam tuuꞌa̱m ojts nꞌejxpa̱a̱ty tuꞌuk ja ja̱j midi tsa̱jpjøtpy kyɨda̱a̱jky, janch møk ɨdøꞌøn ja yja̱jy nɨkaꞌap ja xøøw jadeꞌen yja̱jy, jøts øøts ja ja̱j ojts tukɨꞌɨyɨ xnawɨdity pøn jaty øts jam wyɨnaty nmøøt.  
\v 14 Wɨnets øøts nɨdukɨꞌɨyɨ nna̱xkɨda̱a̱jky, jøts øts nmadøøy tuꞌuk ja hebreɨt ayuujk ku ø xnɨma̱a̱y: “Saulo, Saulo, ¿tiku ø xjemdunwa̱ꞌa̱ñ xedunwa̱ꞌa̱ñ? Køꞌøm mnayꞌayoꞌondunɨyɨ jadeꞌen kidi tsaka̱a̱ ku ja ti tnepy jøts ja køꞌøm kujp ñadyukyøꞌødyɨyɨ.”  
\v 15 Wɨnets nnɨma̱a̱y: “¿Wɨndsøn, pøn mets?” Wɨnets øts jatyɨ nwɨndsønꞌa̱jtɨm xnɨma̱a̱y: “Øts Jesús Nazaretɨt ja̱a̱ꞌy, nay jaꞌ pøn mjemdumpy mdedumpy.  
\v 16 Pɨdøꞌøk wa̱ꞌkukɨ, jaꞌagøjxp øts ɨxya̱m køꞌøm nna̱nkyꞌijxyɨ jøts øts xmɨduꞌunt, jøts mgugajpxyꞌa̱tt pønɨ ti jaty ɨxya̱m ndukꞌijxpy, jøts pønɨ ti jaty me nja̱a̱ktukꞌexp.  
\v 17 Øts mets nnøøꞌmoꞌop nduuꞌmoꞌop jam israelɨt ja̱a̱ꞌy etjotp, jøts nayɨdeꞌen ma̱ ja ja̱a̱ꞌy kyaꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ ma̱ mets ɨxya̱m ngajxwa̱ꞌa̱ñ.  
\v 18 Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn jam nøjkx mduñ, jøts ja ja̱a̱ꞌy xka̱jpxwejt jøts ja kaꞌøy wɨnma̱a̱ꞌñ tmajtstuꞌuttɨt, jøts ja tsuj wɨnma̱a̱ꞌñ tpabøktɨt. Kidi ja mɨkuꞌ yꞌanaꞌamɨn tꞌukupøjkɨnɨyɨdɨ, ja Dios yjaꞌ tuꞌugyɨ pyaduujnɨdɨp; jadeꞌen xukmadoꞌot jøts ku øts njaꞌ xjanchja̱ꞌwɨdɨt, jadeꞌenꞌampy yikpojkpɨmaaꞌkxtɨt, jøts nayɨdeꞌen yikmoꞌodɨt ja øyꞌa̱jtɨn ja tsujꞌa̱jtɨn møøt jaꞌadɨ nɨdukɨꞌɨyɨ pøn jaty ja Dios tø wyɨnaty tyikpøkwya̱ꞌa̱ch.” 
\s1 Ku ja Pablo tpaduuñ ja ayuujk midi tsooꞌmp tsa̱jpjøtpy 
\p  
\v 19 ’Mets rey Agripa, nbaduujnɨ øts ɨdøꞌøn tukɨꞌɨyɨ sa̱ jaty øts ja Jesús xnɨma̱a̱y ku øts ja yꞌayuujk nmadoojøø midi jap tsooꞌmp tsa̱jpjøtpy.  
\v 20 Wɨnets øts jam nꞌuktukmadowdɨ jawyeen pøn jaty jam wyɨnaty Damasco jøts nayɨdeꞌen Jerusalén, jøts jam nayɨdeꞌen tukɨꞌɨyɨ pøn jaty Judea etjotp, wɨnets øts nꞌuktukmadowdɨ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, jadeꞌen øts jam nꞌuktukmadøøy jøts ja pyøktyuꞌunɨn tmajtstuꞌuttɨt jøts ja Dios yjaꞌ tuꞌugyɨ tpaduujnɨyɨdɨt, nayɨdeꞌen tsuj yja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨt jøts jadeꞌen tna̱nkyꞌejxɨdɨt ku ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tø tyiktɨga̱tstɨ.  
\v 21 Ku øts ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen nga̱jpxwejttɨ jaꞌagøjxp øts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jap xma̱jtstøø tsa̱ptøjkjøtpy jøts øts jaꞌ xukuꞌoogɨwya̱ꞌa̱ndɨ.  
\v 22 Møj øts ja Dios ja pudøjkɨn xmøꞌøy ku øts ɨxya̱mba̱a̱t ja kyajpxy yꞌayuujk nga̱jpxwa̱ꞌkxɨyɨ, jøts ø ndukmadøy nɨdukɨꞌɨyɨ pøn jaty ɨxpiky pøn jaty kaꞌɨxpiky. Nɨjuunɨ øts ja ja̱a̱ꞌy ja wenkpɨ ayuujk ngadukmadøy, yøꞌøyɨ ngajpxy nayɨdeꞌen sa̱ ja Dios kyugajpxy jøts sa̱ ja Moisés ojts wya̱ꞌa̱ndɨ,  
\v 23 ku ja yiknɨtsokpɨ kuwa̱nɨ yꞌayoꞌomba̱a̱tt jøts ku ja wyɨnaty tø yꞌøøky, jaꞌats myɨjawyeen tunjøpɨp ku ja yjujkpyøkt jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, jøts jadeꞌen øøts nja̱a̱ꞌy ttuknɨja̱wɨt ja wa̱ꞌa̱tsꞌa̱jtɨn møøt tukɨꞌɨyɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy. 
\s1 Ku ja Pablo tjadukmɨbøkwa̱a̱ñ ja rey Agripa jøts tpaduꞌunt ja Jesús yjaꞌ 
\p  
\v 24 Xjats ku døꞌøn ja Pablo jadeꞌen ñagyuga̱jpxɨyɨ, wɨnets ja møj yikutujkpɨ Festo møkꞌampy yjanchkajpxy, jøts ja Pablo yiknɨma̱a̱y: 
\p ―¡Mjanchmoꞌtp me Pablo! Yø mꞌɨxpikyꞌa̱jtɨn me nugo myikmoꞌjtɨp. 
\p  
\v 25 Xjats ja Pablo tꞌadsojɨmbijty jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Mets øy møj yikutujkpɨ, kaꞌap øts nmøꞌøty; tɨy øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ midi øts ngajpxpy.  
\v 26 Ɨxya̱ døꞌøn ja rey Agripa pøn yøꞌøbɨ wɨnma̱a̱ꞌñ wa̱ꞌa̱ts tnɨja̱ꞌwɨp, paty øts ya̱ jotmøk ngajpxy yøꞌ wyɨndujy; wa̱mp øts ɨdøꞌøn ku yøꞌ tnɨja̱wɨ tukɨꞌɨyɨ, kumɨ kaꞌap ja jam ayuꞌuch yja̱jty midi øts ɨdøꞌøn nnɨgajpxpy.  
\v 27 ¿Mjanchja̱ꞌwɨp mets rey ɨdøꞌøn sa̱ ja Dios kyugajpxy wya̱ꞌa̱ndɨ? Nꞌijxpy øts ku yja̱wɨ xjanchja̱wɨ. 
\p  
\v 28 Xjats ja rey wya̱a̱ñ: 
\p ―Kuk øts jeexyɨp jawaanɨ xja̱a̱ktukmadøy, tøk øts yø jeexyɨp ngupiky. 
\p  
\v 29 Xjats ja Pablo yꞌadsøøy: 
\p ―Øyɨ ja waanɨ uk øyts ja yjamayɨ ya̱ꞌa̱tpɨ ayuujk, kaꞌayɨ mets jaꞌayɨ nadyuꞌuk xjanchja̱wɨt, wa̱ꞌa̱mbɨm ja Dios nɨdukɨꞌɨyɨ tjanchja̱wɨdɨt pøn jaty øts nꞌayuujk ya̱ tø xmadoojɨ. 
\p  
\v 30 Ku døꞌøn ja Pablo jadeꞌen kya̱jpxkɨjxy, wɨnets ja rey nɨdukɨꞌɨyɨ wya̱ꞌkukɨdøø møøt ja møj yikutujkpɨ, jøts møøt ja ñɨdøꞌøxy jøts pøn jaty jap wyɨnatyɨ,  
\v 31 wɨnets abiky ñøjkxtɨ jøts jap tka̱jpxꞌøyɨdɨ ja Pablo pyøky, jøts yɨdeꞌen ñawya̱jnɨdøø: 
\p ―Kaꞌap yøꞌøbɨ ja̱a̱ꞌy yja̱wɨ ti ttuñ jøts yøꞌ tkuꞌoogɨt, jøts nɨ nayɨdeꞌen kyapa̱a̱tꞌatyɨ jøts jap puxøjkjøtpy yꞌett. 
\p  
\v 32 Wɨnets ja rey Agripa tnɨma̱a̱y ja møj yikutujkpɨ Festo: 
\p ―Tø yø jeexy yikmajtstuꞌuty ku yø jeexy køꞌøm tkaꞌamɨdøy jøts ku ja møj wɨndsøn César tyɨɨdyunɨyɨt. 
\c 27  
\s1 Ku ja Pablo yikejxy Roma ma̱ ja møj kutujkta̱a̱jk 
\p  
\v 1 Xjats ja møj yikutujkpɨ twɨnmaadyøø, wɨnets ja Pablo yikajxwa̱ꞌa̱ndɨ jam Italia møøt ja myɨbuxøjk ja̱a̱ꞌy pøn jaty jap wyɨnaty tsumdyɨ, jøts nayɨdeꞌen øts nmøødɨ pøn ya̱ꞌa̱t nøky tjaapy. Wɨnets ja solda̱dɨ pyøkjøꞌjkɨdøø midi txøøwꞌa̱jtp Julio jøts midi tnɨguba̱jkꞌa̱jtp tukpiky ja solda̱dɨ, jaꞌ xyøøw ja solda̱dɨ tukpiky Augusto.  
\v 2 Jam wyɨnaty nayɨdeꞌen tuꞌuk ja Macedoniɨt ja̱a̱ꞌy midi kuga̱jpꞌa̱jtp Tesalónica, jaꞌ xyøøw Aristarco. Wɨnets øø tukna̱x ndøjkɨyɨɨꞌñ møøt ja Pablo jap ba̱rkɨjøtpy, jam ja ba̱rkɨ wyɨnaty tø chøøñ Adramitio, jøts ñøjkxwa̱ꞌa̱ñ ma̱ jaty ja ka̱jp jam Asiɨt etjotp.  
\v 3 Xjats øøts jam ndsøøꞌñ Cesarea, jøts øø kyɨmjabom nja̱ꞌa̱ty ma̱ ka̱jp txøøwɨ Sidón, jamts ja solda̱dɨ Julio tꞌayoꞌixy ja Pablo, jøts ja myɨguꞌuktøjk tꞌatstukmɨgajpxy jøts ja myɨguꞌuktøjk yikpooꞌkxɨyɨ.  
\v 4 Xjats øøts jadɨgojk ndsøøꞌñ Sidón, wɨnets øøts ja poj møkꞌampy xjøpkuyøꞌøyɨyɨɨꞌñ, paty øø kuwa̱nɨ nnayøꞌøy aga̱ꞌñꞌampy ja et midi txøøwꞌa̱jtp Chipre, ma̱ ja poj tuda̱ꞌa̱ky yøꞌøy.  
\v 5 Xjats øøts ja mejy ndana̱jxy jam Cilicia yꞌetꞌamɨdiy jøts nayɨdeꞌen Panfilia yꞌetꞌamɨdiy, wɨnets øøts nja̱ꞌjty ma̱ ka̱jp txøøwɨ Mira jam Licia yꞌetjotp. 
\p  
\v 6 Jamts ja solda̱dɨ tuꞌuk tꞌɨxa̱a̱y ja ba̱rkɨ, jøts ojts tꞌejxpa̱a̱ty tuꞌuk midi tø wyɨnaty chøøñ Alejandría jøts jam ñijkxy Italia, jøts øøts jadɨgojk xyiktøjkɨyɨɨꞌñ xjats øø ndsøøꞌñ.  
\v 7 Kawɨna̱a̱k xøøw øøts ɨdøꞌøn jadeꞌen udyaꞌagyɨ nꞌawɨdijty, jøts øøts awɨsa̱ jam njanchja̱ꞌjty jam Gnido ka̱jp yꞌamɨdiy, kumɨ kaꞌanɨm wyɨnaty ja møk poj yꞌamøkɨ wɨnets øøts jadeꞌenꞌampy jadɨgojk nꞌawɨdity Salmón ka̱jp yꞌamɨdiy. Xjats øø nnayøꞌøy ma̱ ja mutsk na̱a̱jx jam mejy kujkꞌa̱m midi txøøwꞌa̱jtp Creta.  
\v 8 Xjats øøts jadeꞌen awɨsa̱ njanchjanayøꞌøy ja na̱a̱jx mejyjotp, xjats øøts awɨsa̱ nja̱ꞌjty ma̱ ka̱jp txøøwɨ Buenos Puertos jam Laseɨt ka̱jp wɨngon. 
\p  
\v 9 Tø øøts wyɨnaty jeky nda̱a̱ꞌnɨñɨ mejyjotp, janch tsøꞌøgɨ møøt wyɨnatynɨ, jadeꞌenꞌampy ku wyɨnaty ja xuxpyoj myenwa̱nɨ paty ja Pablo tjanɨma̱a̱y ja yikba̱rkɨyøꞌøbyɨ,  
\v 10 jøts wya̱a̱ñ: 
\p ―Meets mɨguꞌuktøjktɨ, kaꞌ yja̱wɨ yꞌøyɨt ku ndsoꞌongojmɨꞌɨndɨt, nnajtsja̱ꞌwɨp øts ku yja̱wɨ mayjøøjp nꞌayoꞌomba̱a̱jtɨndɨt, wɨndɨgøꞌøpy yø ba̱rkɨ møøt ja pyɨkta̱ꞌa̱ky, nayɨ køꞌømba̱a̱t yja̱wɨ adøm nwɨndɨgøꞌøyɨndɨt. 
\p  
\v 11 Kaꞌats ja solda̱dɨ ja Pablo yꞌayuujk tmɨbøjkøø, jaꞌ neꞌegɨ pyabøjk ja ba̱rkɨ wyɨndsøn jøts ja yikyøꞌøbyɨ.  
\v 12 Janch møk ɨdøꞌøn xyuxy jøts yjanchpøjy jam Buenos Puertos, paty namay yjanchwa̱ndøø jøts øyꞌa̱jtp øøts jam neꞌegɨ ndsoont, jøts pønɨ majada̱kp øøts jøts nja̱ꞌa̱tt Fenice midi nay jam ta̱mp Creta yꞌetjotp, jamts øø nyikna̱xt ja xuxtyuu jaꞌagøjxp ku ja poj kaꞌap jam jadɨneꞌen tyøkɨ. 
\s1 Ku ja poj yikꞌadøtsnɨbøjkɨña̱a̱ ja mejy 
\p  
\v 13 Xjats ku ojts waanɨ yꞌamøkɨ ja poj, wɨnets pyojkeejky jaduktama̱jñ jøts ja ja̱a̱ꞌy wya̱ndøø øyꞌa̱jtp jøts yja̱a̱kyøꞌødyɨt. Xjats øø ndsøøꞌñ, jøts øø nyøꞌøy mejpyaꞌa̱m et, jøts øø nna̱jxy Creta wɨngon.  
\v 14 Kuts waanɨ yꞌijty, wɨnets ja poj møkꞌampy yjanchmiiñ midi yiktejp Nordeste.  
\v 15 Jaꞌats ja ba̱rkɨ møk tjøpkuwojpøø jøts nugo wyejtsma̱ꞌjtɨyøø, jøts nɨ sudsoꞌampy ja kyaꞌukyikmajada̱a̱jknɨyɨ ja poj, xjats øøts ja ndyimyꞌukmajtstutnɨ, wan tyiknijkxy pønɨ ma̱ tyiknijkxy.  
\v 16 Xjats øøts jam nna̱jxy jaꞌ yjøxkøꞌøm ma̱ ja na̱a̱jx liiꞌnɨm mejkyukꞌa̱m midi txøøwꞌa̱jtp Clauda, ma̱ jam kaꞌap jadɨneꞌen møk pyøjy. Jamts ja mutsk ba̱rkɨ midi yikpajɨdøjtp, jaꞌats øøts awɨsa̱ njanchyiktøjkɨyɨɨꞌñ jap møj ba̱rkɨjøtpy.  
\v 17 Kuts øøts jadeꞌen nyikpatkɨjxy ja mutsk ba̱rkɨ, wɨnets ja møj ba̱rkɨ ja møj tejpxy yiktaꞌawøøꞌnmujky. Xjats kumɨ tsøꞌøgɨdɨp ja ja̱a̱ꞌy ku ja ba̱rkɨ jam tyøkɨt puꞌjotp midi txøøwꞌa̱jtp Sirte, wɨnets ja majpxy møj wet twejtstøødøø midi ja poj møøt tmɨnamya̱jtsɨp,  
\v 18 jøts øøts ja tsimy jamyɨ tukɨꞌɨyɨ nguwøjna̱xkɨjxy mejyjotp;  
\v 19 jøts kyɨmdɨgøøk xøøw ɨxanɨmts øøts ndyimyꞌukuwøjna̱xkøjxnɨ tukɨꞌɨyɨ ti jaty ja ba̱rkɨ jap wyɨnaty myøøtꞌajtpy.  
\v 20 Kawɨna̱a̱k xøøw øøts jadeꞌen nugo agubajkpy njanchyøꞌøy, nɨti øø ngaꞌijxy nɨ xøøwɨ nɨ ma̱a̱dsa̱ꞌ, jaꞌagøjxp ku møk yjanchtuuyøøch. Kaꞌap øø nꞌukjøpꞌejxnɨ jøts øøts jam jujky nbɨdsøꞌømt mejyjotp. 
\p  
\v 21 Xjats øøts jadeꞌen kawɨna̱a̱k xøøw nꞌayuuꞌijty, wɨnets ja Pablo ojts wya̱ꞌkukɨ jam ja̱a̱ꞌy agujkp jøts wya̱a̱ñ: 
\p ―Mɨguꞌuktøjktɨ, øyꞌa̱jtpɨk jeexy kuk øts nꞌayuujk xmadojɨdøø, wɨnetsɨk ngatsoꞌoñɨndøø jam Creta jøts ya̱ꞌa̱tpɨ ayoꞌon jeexy janeꞌen ngapa̱a̱jtyɨndɨ.  
\v 22 Kidi mjotmayꞌooktɨ, øy yø ba̱rkɨ wyɨnaty yjawɨndɨgøy, nɨpønts kyaꞌookt.  
\v 23 Mnɨja̱ꞌwɨp meets ku øts ja Dios Teety nmøøt nꞌity, jøts ku øts ja yꞌayuujk nbaduujnɨyɨ, ɨxya̱mgoots øts nwɨndsønꞌa̱jtɨm tuꞌuk tø xanɨguexy a̱nkɨlɨs  
\v 24 midi øts tø xꞌatsnøjmɨ: “Nɨ mgatsøꞌøgɨt Pablo, kuwa̱nɨ jam Roma xwɨnguwa̱ꞌa̱gɨt ja møj wɨndsøn César, jaꞌagøjxp ja Dios myiknɨtsoꞌokꞌa̱tɨdɨt nɨdukɨꞌɨyɨ, jøts nɨpøn tuꞌugɨn kyaꞌookt ya̱ ba̱rkɨjøøjty.”  
\v 25 Paty mɨguꞌuk ɨxya̱m nnɨgajpxy, møkpɨkta̱ꞌa̱ktɨ mwɨnma̱a̱ꞌñ, njanchja̱ꞌwɨp øts ja Dios jøts nnɨja̱wɨ ku kuwa̱nɨ jadeꞌen tyikja̱tt sa̱ øts ja a̱nkɨlɨs tø xnøjmɨ.  
\v 26 Jaꞌ ku kuwa̱nɨ ja møk poj jam nøjkx xnajtsjɨbejpɨꞌɨndɨ ma̱ ja na̱a̱jx jam mejyjotp. 
\p Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja Pablo tnɨma̱a̱y ja myɨguꞌuk. 
\p  
\v 27 Majtsk sama̱nɨ øøts ɨdøꞌøn wyɨnaty tø nwɨdity ba̱rkɨjøtpy, wɨnets øøts jam ojts koots nja̱ꞌa̱ty ma̱ møj mejy txøøwɨ Adria, møk ɨdøꞌøn ja poj ja ba̱rkɨ jam tjanchyikꞌadɨꞌɨch. Xjats ku chuuꞌmꞌa̱jty, wɨnets ja yikba̱rkɨyøꞌøbyɨ tnajtsja̱ꞌwɨdøø ku ja ba̱rkɨ ja na̱a̱jx yja̱wɨ tpa̱a̱twa̱nɨ.  
\v 28 Wɨnets tkejpxtɨ ja nøø kyøjnkꞌa̱jtɨn, xjats tꞌejxtɨ ku ja eeꞌpxmaktujt metrɨ kyøjnkɨ; xjats jawaanɨ yja̱a̱kyøꞌødyøø jøts jadɨgojk tkejpxkojmɨdɨ, xjats tꞌejxtɨ ku ja eeꞌpxta̱xujk metrɨ kyøjnkɨ.  
\v 29 Wɨnets chøꞌjkɨdøø ja yikba̱rkɨyøꞌøbyɨ ku jotmøñ ja ba̱rkɨ jam wyɨnguwopɨt møj tsa̱a̱gøjxp, wɨnets ja yikba̱rkɨyøꞌøbyɨ ja møj puxꞌajoꞌjk twendɨdøø makta̱xk, xjats ja tnɨwøjɨdøø kunɨm ja jap nøøbatkiꞌpy muum yꞌajøꞌøky, xjats ja ba̱rkɨ jadeꞌen wya̱ꞌkꞌamøkɨyɨɨꞌñ. Janch tsøꞌøgɨja̱wɨ døꞌøn ja jam tyikna̱xtɨ ku pojɨn yjanchkaxɨɨjñɨ.  
\v 30 Jøts wyɨnmaydɨ ja yikba̱rkɨyøꞌøbyɨ jøts kyaꞌakwa̱ꞌa̱ndɨ jam møj ba̱rkɨjotp, wɨnets jam ñøjkxtɨ ba̱rkɨjøpꞌa̱m, jadeꞌen ñadyijyɨ ttunwa̱ꞌa̱ndɨ jøts ja puxꞌajoꞌjk tja̱a̱kpɨkta̱ꞌa̱kwa̱ꞌa̱ndɨ jap mejyꞌokꞌajpy, jaꞌagøjxp ojts tyikpɨdsømwa̱ꞌa̱ndɨ ja mutsk ba̱rkɨ jøts jadeꞌen kyaꞌakwa̱ꞌa̱ndɨ.  
\v 31 Xjats ja Pablo tꞌejxpa̱a̱jty, jøts jadeꞌen ttukmadøøy ja solda̱dɨ jøts nayɨdeꞌen ja myɨsolda̱dɨ, jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Ku yø yikba̱rkɨyøꞌøbyɨ ya̱ kyata̱ꞌa̱ndɨt, nɨ sudsoꞌampy adøm ya̱ ngapɨdsøøꞌmɨndɨt. 
\p  
\v 32 Wɨnets ja solda̱dɨ tmɨdsujkɨdøø ja mutsk ba̱rkɨ jøts nøøjotp tyikna̱xkɨda̱ktøø, jaꞌagøjxp jøts nɨpøn kyakaꞌakt. 
\p  
\v 33 Xjats ku xɨɨjndya̱a̱jky, wɨnets ja Pablo tnɨma̱a̱y ja myɨguꞌuk jøts o wɨnøꞌønɨn kyaꞌadyɨt, jøts tnɨma̱a̱y: 
\p ―Tø yja̱wɨ myajtsk syama̱nɨñɨ ku jadeꞌen mgama̱ꞌa̱dɨ jøts nɨ mgakaydɨ.  
\v 34 Øts wa̱mp jøts wɨnøꞌønɨn mgaꞌadyɨt jøts ja møja̱a̱w xpøktɨt, pø ɨxya̱m ɨnet nɨpøn ɨnet tuꞌugɨn kyawɨndɨgøꞌøty. 
\p  
\v 35 Xjats ku ja Pablo jadeꞌen tka̱jpxwijy ja myɨguꞌuk, wɨnets tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ tuꞌuk tsa̱pkaaky jøts ja Dios ttamøja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ jam myɨguꞌuk wyɨngujkp, jøts ja køꞌøm kya̱a̱y.  
\v 36 Xjats ku ja myɨguꞌuk tꞌejxtøø, wɨnets ja yjotkujkɨdøø jøts kyaadyøø nayɨdeꞌen.  
\v 37 Majtsk magøꞌpxy ja tuguiꞌpxmyaktujt øøts jap wyɨnaty nja̱a̱ꞌyꞌaty ba̱rkɨjøtpy.  
\v 38 Xjats ku kyaagyøxtøø, jøts ja ariimba̱jk kunchɨꞌa̱m tukɨꞌɨyɨ jamyɨ tꞌuknɨwɨbejpatkøxnɨdøø mejyjotp, jøts jadeꞌen ja ba̱rkɨ tyiktøøꞌtskyɨdøø. 
\s1 Ku ja ba̱rkɨ mya̱ꞌjty jam mejyꞌa̱m 
\p  
\v 39 Xjats ku døꞌøn xɨɨjndya̱a̱jky, wɨnets ja yikba̱rkɨyøꞌøbyɨ nɨ tkaꞌejxka̱ptɨ ja na̱xwiiꞌñɨt pø ma̱ døꞌøn jam wyɨnaty tø tya̱a̱ndɨ, jaꞌayɨ ku tꞌejxpa̱a̱ttɨ ja mejpya̱a̱ꞌ ma̱ ja nøø ja poj jam møk kayikꞌadɨꞌɨchɨyɨ, wɨnets wyɨnmaydɨ jøts ja ba̱rkɨ nugo tyikyøꞌøpyɨdsømwa̱ꞌa̱ndɨ ma̱ ja nøø jam tꞌejxtɨ ja pya̱a̱ꞌ.  
\v 40 Xjats tmɨdsujkɨdøø ja puxꞌajoꞌjk midi ja ba̱rkɨ tma̱chꞌejtp, jøts ja japyɨ tyikta̱a̱ndøø mejyꞌokꞌajpy. Wɨnets ja jøpmɨweenguipy tkajoꞌongøxtøø midi ja ba̱rkɨ twejtsyøꞌøpy, jøts ja majpxwyet nayɨdeꞌen jam tkudɨɨdyøø ba̱rkɨ jøpꞌa̱m. Xjats ku ja poj ja tma̱jch, wɨnets ja ba̱rkɨ jam udyaꞌaky yꞌukyøꞌøpyɨdsømwa̱ꞌa̱ñ jam mejpyaꞌa̱m.  
\v 41 Xjats jam ojts adsuꞌjky tyøkɨ ma̱ ja nøø jam ñawyɨnaxyɨyɨ, wɨnets ja ba̱rkɨ yjøøjp jam ojts møkꞌampy kyutopɨ puꞌjotp, ma̱ ja nøø jam wyɨnaty yøꞌøyꞌawɨdity. Jamts nɨwɨnøꞌønɨn kyaꞌukyuuꞌkxnɨ, xjats ja mejy møkꞌampy ojts pyetyɨyɨ jam yꞌɨxꞌa̱mꞌampy, jøts ja ba̱rkɨꞌøjx jadeꞌeñɨ ja nøø tyakøꞌjtsɨgyøjxɨyøø.  
\v 42 Xjats ja solda̱dɨ wyɨnmaydɨ jøts tyikꞌookwa̱ꞌa̱ndɨ ja pøkyja̱a̱ꞌy, jaꞌagøjxp ku jotmøñ kyaꞌaktɨt jam mejyjotp.  
\v 43 Kaꞌats ja solda̱dɨ wyɨndsøn ja Pablo tna̱nkyikꞌookwa̱ꞌa̱ñ paty kaꞌ tyikja̱jty, jaꞌayɨ tꞌaneꞌemy pønɨ pøn tja̱jtp ja nøøyumk wan ja jawyeen tnødøkɨdɨ jøts myejpyɨdsøꞌømdɨt.  
\v 44 Jøts nayɨdeꞌen tꞌaneꞌemy pøn jaty tkaja̱jtp ja nøøyumk, wan ja puꞌgyøjxp tyøꞌødyɨ, uk øyꞌa̱jtp nayɨdeꞌen ba̱rkɨ pɨda̱sɨkøjxp. Xjats ɨdøꞌøn jadeꞌen nɨdukɨꞌɨyɨ jujky myejpyɨdsømdøø. 
\c 28  
\s1 Sa̱ yja̱jty sa̱ kyubejty ja Pablo jam ma̱ na̱a̱jx txøøwɨ Malta jam mejyjotp 
\p  
\v 1 Ku øøts ɨdøꞌøn jadeꞌen tum jujky jam nbɨdsɨɨmy mejyjotp, xjats øø nnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ kudam ja et jam txøøwɨ Malta midi jam mejkyukꞌa̱m.  
\v 2 Wɨnets øøts ja Malta ja̱a̱ꞌy jam janch tsuj xwɨndsøꞌjkɨyɨɨꞌñ, jøts ja jøøn tyikmøjɨdøø janch møj, jaꞌagøjxp ku yjanchxuxy ja et jøts ja tuu nayɨdeꞌen. Wɨnets øøts nyikya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ nɨdukɨꞌɨyɨ, jøts øø nnayꞌajoꞌkxɨyɨt.  
\v 3 Wɨnets ja Pablo nayɨdeꞌen tꞌatska̱jpmuky ja tøꞌøts ja̱ꞌa̱xy, jaꞌats wyɨnaty yjønꞌoꞌjxɨp wɨnets ja awa̱ꞌa̱ndsa̱a̱ꞌñ jam tuꞌuk pyɨdsɨɨmy ja̱ꞌa̱x agujkp ku ja jøøn yꞌɨkyɨyɨ. Xjats ja Pablo yiktsuꞌjch kyøjøꞌøm.  
\v 4 Xjats ku ja kuga̱jp tꞌejxpa̱a̱ttɨ ku ja jɨyujk jam tyɨɨñɨ Pablo kyøjøꞌøm, wɨnets ñawya̱jnɨdøø: 
\p ―Yikja̱a̱ꞌyꞌooꞌkpɨ ya̱ꞌa̱t yja̱wɨ, øy jap mejyjøtpy yjabɨdsimy jujky, ɨxya̱mts køꞌøm ja Dios ja tɨɨdyuꞌunɨn tø myøꞌøyɨ jøts yꞌookt. 
\p  
\v 5 Xjats ja Pablo tjønwejtsɨyɨɨꞌñ ja tsa̱a̱ꞌñ jøts jadeꞌen myatstuujtɨyøø, nɨsa̱ døꞌøn ja Pablo kyøꞌ kyaja̱jty.  
\v 6 Tum jadeꞌen ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy ja tjøpꞌejxtɨ juunɨ ja kyøꞌ kyexpøkt, uk juunɨts yikꞌoogɨyɨt. Ku døꞌøn ja jadeꞌen tjajøpꞌejxtøø, xjats tꞌejxtɨ ku ja Pablo nɨti kyajatyɨyɨ, wɨnets ja wyɨnma̱a̱ꞌñ jatyɨ tyiktɨga̱tstøø jøts ñawya̱jnɨdøø ku ja Pablo Dios jaꞌ. 
\p  
\v 7 Xjats ku døꞌøn jam jadeꞌen yja̱jty, jamts wyɨnaty tuꞌuk wɨngon chøønɨ ja ja̱a̱ꞌy pøn ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy tnɨwɨndsønꞌa̱jtp, jaꞌ xyøøw Publio, jaꞌats øøts jam xwa̱a̱w tyøjkjotp, jøts øøts jam tɨgøøk xøøw janch tsuj xyikja̱ꞌa̱da̱a̱jky.  
\v 8 Jamdam wyɨnaty Publio tyeety pyikyɨ jøømba̱ꞌa̱m, jøts nayɨdeꞌen ja nɨꞌjpya̱ꞌa̱m tmøødɨ, wɨnets ja Pablo ojts tnɨnijkxy jøts tꞌatsmɨgajpxy. Jaꞌats ojts tkudsa̱pkajpxy jøts ja pama̱a̱ꞌy ja̱a̱ꞌy myøkpɨjky ku ja ojts tkønɨxa̱jy.  
\v 9 Wɨnets ja Pablo nɨdukɨꞌɨyɨ ja pama̱a̱ꞌy ja̱a̱ꞌy ñɨmejnɨyøø pøn jaty jap wyɨnaty kuga̱jpꞌa̱jttɨp jøts jadeꞌen choktøø.  
\v 10 Wɨnets øøts may ja mayꞌa̱jt jadiꞌiñɨ nyikmøøꞌy, xjats ku øøts jap ba̱rkɨjøtpy ndsoonwa̱a̱nɨ, xjats øøts tukɨꞌɨyɨ xmøøy pønɨ ti jaty øøts xkaꞌejtxɨp. 
\s1 Ku ja Pablo yja̱ꞌjty jam Roma 
\p  
\v 11 Tø øøts jam wyɨnaty tɨgøøk poꞌ ndsɨnaañɨ jam Malta, jøts øøts ja tuꞌuk ndatøjkɨyɨɨꞌñ ja ba̱rkɨ midi jam nayɨdeꞌen tyikna̱jx ja xuxpyoj. Jamts jaꞌabɨ ba̱rkɨ majtsk ja dios awa̱na̱x txoxꞌaty midi tyejtɨp dios Castor jøts ja dios Pólux; jaꞌabɨ ba̱rkɨ døꞌøn ja wyɨndsøn kuga̱jpꞌa̱jtp Alejandría.  
\v 12 Xjats øøts jadeꞌen ndsøøꞌñ, wɨnets øø nja̱ꞌjty ma̱ ka̱jp Siracusa, ma̱ øøts nda̱a̱ñ tɨgøøk xøøw.  
\v 13 Jamts øøts ndsøøꞌñ jadɨgojk jøts øø nnijkxy Regio. Jøts øø kyɨmjabom ndsøøꞌñ, wɨnets ja wɨmbatpoj myiiñ, jaꞌats øø møk xpadej jøts øøts jam nja̱ꞌjty kyɨmajtsk xøøw ma̱ ka̱jp txøøwɨ Puteoli.  
\v 14 Jamts øø nba̱a̱jty wɨna̱a̱gɨn nmɨguꞌuktøjk pøn ja Jesús yjaꞌ tpaduujnɨdɨp, jaꞌats wa̱ndøø jøts øøts ja jam nmøøta̱a̱ꞌnɨt tuꞌuk sama̱nɨ, wɨnets øøts jam tekyjøꞌøm ndsooꞌna̱a̱ jøts øøts nnijkxy Roma.  
\v 15 Tø øøts ja wyɨnaty xnɨja̱wɨ ja nmøøtjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ, jaꞌats jam tsooꞌndøø Roma jøts øøts xꞌatspa̱tsøy tuuꞌa̱m ma̱ ka̱jp txøøwɨ Foro de Apio, jøts nayɨdeꞌen øøts jam ojts ja wɨna̱a̱gɨn xpa̱tsøy ma̱ ja̱ꞌta̱a̱jk txøøwɨ Tres Tabernas. Xjats ku ja Pablo ja myɨguꞌuk twɨnꞌijxy, wɨnets ja ttamøja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja Dios jøts jotkujk ja ñayja̱ꞌwɨyøø.  
\v 16 Xjats ku øøts jam nja̱ꞌjty Roma, jøts ja solda̱dɨ wɨndsøn tkøya̱jky ja pøkyja̱a̱ꞌy jam ma̱ ja puxøjk adsɨnaabyɨ wɨndsøn. Wɨnets ja Pablo yiknɨma̱a̱y jøts ja tyøjk abiky tꞌɨxa̱ꞌa̱t, jaꞌayɨ ku nugo tuꞌuk ja solda̱dɨ yꞌejxꞌityɨyɨ. 
\s1 Ku ja Pablo kya̱jpxwaꞌkxy jam Roma 
\p  
\v 17 Xjats ku døꞌøn jam jadeꞌen ja Pablo chɨna̱a̱y tɨgøøk xøøw jam tyøjkjotp, wɨnets twa̱a̱dsøøy ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ja myøja̱a̱ꞌdyøjktɨ, xjats ja ñamyujkɨdøø, jøts ja Pablo tnɨma̱a̱y: 
\p ―Mɨguꞌuktøjktɨ, nɨti øts ngadamɨdundɨgøy ja nmɨguꞌuk israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, jøts nɨkaꞌap øts nayɨdeꞌen nmɨdundɨgøy ja møja̱a̱ꞌchɨna̱a̱ꞌyɨn, kuwa̱nɨts adøm nmɨguꞌuk israelɨt ja̱a̱ꞌy xma̱jch jam Jerusalén, jøts øts ojts xkøyaky puxøjkjotp ma̱ romanɨt ja̱a̱ꞌy kyutujk jam.  
\v 18 Ku øts nyiktɨɨdyuuñ, wɨnets øts jadiꞌiñɨ xmajtstuꞌutwa̱ndɨ jaꞌagøjxp ku øts nbøky nɨ tuꞌuk xkapa̱a̱jtɨdɨ midiꞌibɨ øts xukuꞌoogɨwya̱ndɨp.  
\v 19 Kaꞌats ja israelɨt ja̱a̱ꞌy tyikja̱twa̱ꞌa̱ndɨ jøts jadiꞌiñɨ nyikmajtstuꞌutt, jaꞌagøjxp øts kuwa̱nɨ nꞌamɨdøøy jøts øts ya̱ xɨɨdyuꞌunt ja romanɨt møj wɨndsøn. Kaꞌap øts jaꞌ ya̱ nnɨmiñ jøts øts nmɨguꞌuk israelɨt ja̱a̱ꞌy jaꞌ ndanɨꞌøønɨt.  
\v 20 Yøꞌ meets ɨxya̱m ndanɨwa̱a̱dsøøpy, jøts meets kaꞌpxy ndukmadoꞌot tigøjxp ku øts jadeꞌen puxkadeen køwɨɨñ nꞌity; jaꞌagøjxp ku adøm nɨdukɨꞌɨyɨ israelɨt ja̱a̱ꞌy njøpꞌijxyɨndɨ ku ja Dios ja ooꞌkpɨ jadɨgojk tyikjujkpyiky jap ooꞌkpɨ jutjøtpy. 
\p  
\v 21 Xjats ja møja̱a̱ꞌdyøjk tꞌadsojɨmbettøø, jøts wya̱ndøø: 
\p ―Nɨ tuꞌuk øøts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ñøky ya̱ xkapa̱a̱ty mets køjxp, jøts nɨ tuꞌuk adøm nmɨguꞌuk israelɨt ja̱a̱ꞌy nɨsa̱ kyawa̱ꞌa̱ñ. Kaꞌap pøn mgaꞌødyijyɨyɨ pøn jam tsooꞌmp jøts ya̱ tø yja̱ꞌa̱ty.  
\v 22 Nɨja̱ꞌwɨp øøts ku yøꞌ o ma̱dsoo yikpagajpxy pøn yø jemy ɨxpøjkɨn tjanchja̱ꞌwɨdɨp, paty øøts ndsøkyꞌaty jøts øø xukmadoꞌot. 
\p  
\v 23 Wɨnets tkajpxyꞌa̱jttøø ti xøøw jadɨgojk ñamyukɨdɨt, xjats ku tpa̱a̱jty ja tiempɨ wɨnets ja ja̱a̱ꞌy may ñamyujkɨdøø ma̱ Pablo jap wyɨnaty tø yja̱ꞌa̱da̱ꞌa̱ky. Wɨnets ja Pablo jøpyɨ kya̱jpxøjkɨyɨɨꞌñ kunɨm chuuꞌɨyɨɨꞌñ ja xøøw. Jøts jadeꞌen ttukmadøøy sa̱ nwɨndsønꞌa̱jtɨm Dios ja ña̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ttanɨtanɨ ja kyutujk. Jaꞌats tyukmadøøpy sa̱ ja Moisés kyutujk, jøts nayɨdeꞌen sa̱ ja Dios kyugajpxy ojts ttukjaadyañ, jadeꞌen ɨdøꞌøn ja udyaꞌaky tjadukja̱ꞌgyujkɨwya̱a̱ñ ku ja Jesús ja yiknɨtsokpɨ pøn ja israelɨt ja̱a̱ꞌy yjøpꞌejxtɨp.  
\v 24 Xjats wɨna̱a̱gɨn tja̱ꞌgyukɨdøø, jøts nɨwɨna̱a̱gɨn kaꞌ tmɨbøjktøø sa̱ ja Pablo tjanɨgajpxy;  
\v 25 xjats kumɨ kaꞌap ja nɨdukna̱x tmɨbøjktøø, wɨnets ja choonwa̱nɨdøø, jøts ja Pablo jadɨgojk tnɨmaagyojmɨ: 
\p ―Janch tɨydam ɨdøꞌøn ja Espíritu Santo wya̱a̱ñ midi ja Dios kyugajpxy Isaías tyukmadoow ja nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ, ku ja yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: 
\q1  
\v 26 Nøjkx xꞌatsnøjmɨ yøꞌøbɨ ja̱a̱ꞌy: 
\q1 Wa̱ꞌa̱ts meets xjamadoꞌot, jøts kaꞌ xmøjpɨkta̱ꞌa̱ktɨt, 
\q1 nayɨdeꞌents wa̱ꞌa̱ts xjaꞌejxtɨt, jøts kaꞌ xꞌejxka̱ptɨt; 
\q1  
\v 27 jabɨ yøꞌøbɨ ja̱a̱ꞌy kawɨneꞌenxɨ kyujuunɨdɨ, 
\q1 janch wenk myadowdɨ, 
\q1 jøts wɨmbeets ñabyɨkta̱ꞌa̱gyɨdɨ; 
\q1 paty kaꞌti tmøjpɨkta̱ꞌa̱ktɨ, 
\q1 jøts nɨ tkadamadowdɨ ja tya̱tsk, 
\q1 nɨwɨnøꞌønɨn ja kyuba̱jk kyaja̱ꞌgyukɨdɨ, 
\q1 jøts nɨ tkadyimyikwɨmbettɨ yø wyɨnma̱a̱ꞌñ ok nbojkpɨmaaꞌkxt. 
\m  
\v 28 Nɨja̱wɨ meets ku ja Dios ja yiknɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn øøts ɨxya̱m nga̱jpxwa̱ꞌkxtsooꞌnɨ ma̱ ja̱a̱ꞌy kyaꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ, jaꞌats neꞌegɨ tja̱ꞌgyukɨdɨp. 
\p  
\v 29 Xjats ku ja Pablo jadeꞌen wya̱a̱ñ, wɨnets ja israelɨt ja̱a̱ꞌy chooꞌnɨdøø, jaꞌats møkꞌampy ja xem ja ya̱m nugo nadyaka̱jpxɨdøø jaꞌabɨ ayuujk. 
\p  
\v 30 Majtsk jumøjt ja Pablo jam kaꞌpxy tya̱a̱ꞌnɨyɨɨꞌñ ma̱ ja tyøjk jam tꞌajuudyuky, tyajotkujkꞌajtpy ja Pablo pøn jaty jam atsmɨga̱jpxɨyɨp.  
\v 31 Jotkujk ɨdøꞌøn ja tka̱jpxwaꞌkxy kaꞌ ti jotmay, tyukꞌɨxpijkpy ja ja̱a̱ꞌy sa̱ ja Dios Teety ja kyutujk ttanɨtanɨ ja yja̱a̱ꞌy, jøts nayɨdeꞌen ttukmadøy sa̱ yja̱jty kyubejty ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, xjats jadeꞌen nɨpøn kyaꞌadsejpɨyøø.