\id 1CO  
\h 1 CORINTIOS 
\toc1 JA MYƗDUꞌUKPƗ NØKY MIDI JA PABLO TYANƗGAJX JA CORINTƗ JA̱A̱ꞌY 
\toc2 1 CORINTIOS 
\toc3 1 Co. 
\mt1 JA MYƗDUꞌUKPƗ NØKY MIDI JA PABLO TYANƗGAJX JA CORINTƗ JA̱A̱ꞌY 
\c 1  
\s1 Ku ja Pablo tnɨjayɨ ja janchja̱ꞌwɨbɨ ja̱a̱ꞌdyɨ pøn jam Corintɨ tsɨnaadyɨp 
\p  
\v 1 Øts ɨdøꞌøn Pabloꞌa̱jtp. Tø øts ja Dios Teety xamɨdsøky jøts øts tø xwa̱a̱dsøy jøts øts ja Jesucristo ngudanaabyɨꞌa̱tt. Møøt ja Sóstenes, pøn nayɨdeꞌen tjanchja̱ꞌwɨp ja Jesucristo,  
\v 2 ɨxya̱m ø nnɨjayɨ ja Corintɨ ja̱a̱ꞌy pøn jaty ja Dios Teety tø tnɨja̱wɨdɨ jøts tø tkupøktɨ ja chojkɨn ja pyaꞌayoꞌowɨn møøt ja yꞌanaꞌamɨn Cristo Jesús køjxp. Pø ja Dios Teetyxɨ meets tø mwɨꞌijxyɨdɨ jøts ja amuum xamɨyoxtɨt ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨndɨ møøt nayɨdeꞌen pøn jaty ja tjanchja̱ꞌwyɨmɨdɨp, pøn jaty tka̱jpxpa̱tmɨdɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo, pø tum jaꞌaxɨ amukɨ nwɨndsønꞌa̱jtyɨndɨp nɨxem nɨya̱m.  
\v 3 Pa̱jtɨdɨ kupøjkɨdɨ ja Dios Teety yꞌøyꞌa̱jtɨn kyunuuꞌkxɨn møøt nayɨdeꞌen ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo yjaꞌ. 
\s1 Sa̱ ja kunuuꞌkxɨn yikpa̱a̱ty Cristo køjxp 
\p  
\v 4 Ejtp øts ja Dios Teety ndamøja̱wɨ ndakunuuꞌkxyja̱wɨ ku meets ja kunuuꞌkxꞌa̱jtɨn tø xpa̱a̱ty Cristo Jesús køjxp.  
\v 5 Paty meets ja Dios Teety ja møj øyꞌa̱jtɨn janch kajaa tø mmøꞌøyɨ jøts øy tsuj xja̱jtɨdɨ uk xnɨmadya̱jkɨdɨ ja yꞌøyꞌa̱jtɨn ja kyunuuꞌkxɨn jaꞌagøjxp ku ja Cristo yjaꞌ tø xpabøjkɨdɨ.  
\v 6 Tø meets ɨdøꞌøn ja xjanchyikwɨndiy sa̱ jaty ja Cristo tø yiknɨmadya̱ꞌa̱ky.  
\v 7 Ku meets jadeꞌen mdsøønɨt mmoꞌojɨdɨpts ja Dios pønɨ ti døꞌøn ja ttamɨdsojkp, ɨxa mee xꞌawijxy ja xøøw ja jumøjt ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo ña̱nkyꞌejxpa̱a̱dɨyɨt jadɨgojk.  
\v 8 Ja Diosts ja møkꞌa̱jtɨn mmoꞌojɨdɨp jøts tuꞌugyɨ mdsɨna̱a̱ꞌyɨn xyikꞌettɨt, jøts wyɨnaty nɨti mgayiktanɨwa̱nbattɨ ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo jya̱ꞌa̱tt.  
\v 9 Pyadumpy ja Dios ejtp ja yꞌayuujk. Jaꞌats tø mwa̱a̱dsøyɨdɨ jøts ja yꞌUꞌnk xmøøtsɨna̱a̱jyɨdɨt, ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo. 
\s1 Jaꞌ ñɨꞌaneꞌempy jøts tuꞌugyɨ chøønɨdɨt 
\p  
\v 10 Mɨguꞌuktøjktɨ, nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo køjxp meets ɨdøꞌøn nꞌamɨdøy jøts kaꞌpxy xuꞌundɨt jøts tuꞌugyɨ mdsɨna̱a̱ꞌyɨn xpɨkta̱ꞌa̱ktɨt xyikꞌettɨt. Kidi kɨꞌabiky mdsøønɨdɨ, tuꞌugyɨ wɨnma̱a̱ꞌñ xmøøtꞌa̱ttɨt jøts tuꞌugyɨ xmøøtꞌa̱ttɨt midi mdajotɨgøꞌødyɨp.  
\v 11 ¿Ti ø mɨguꞌuktøjk ɨdøꞌøn jadeꞌen xyikwa̱mp? Jaꞌagøjxp øts ɨdøꞌøn jadeꞌen nwa̱ꞌa̱ñ kuts ja Cloé myɨguꞌuk yø xukmadowdɨ ku meets jam mnamyɨjotma̱ꞌa̱dyɨdɨ.  
\v 12 Yɨdeꞌen øts ɨdøꞌøn tø nyiktukmadøy ku mee tumdɨgach ja mꞌayuujk; nømbɨk mum wya̱ꞌa̱ndɨ: “Øts ja Pablo møøt”, jødsɨk ñømɨdɨ: “Øts ja Apolos møøt”; uk nømɨdɨptsɨk: “Øts ja Pedro møøt”; jødsɨk jam ñømɨdɨ: “Øts ja Cristo møøt.”  
\v 13 ¿Sudsots ɨdøꞌøn, uk tø døꞌøn ja Cristo may ñawyaꞌkxyɨ? ¿Ti tø meets ja Pablo mguꞌoogɨyɨ kruskøjxp? ¿Uk Pablo køjxp meets ɨdøꞌøn tø mnøbety?  
\v 14 Ngajxajkpy øts ja Dios kuts jaꞌayɨ tø nyiknøbety ja Crispo jøts ja Gayo, meets ja mja̱a̱ꞌy;  
\v 15 jøts jadeꞌen mgawa̱ꞌa̱ndɨt ku mee tø mnøbety øts køjxp.  
\v 16 Ɨxa nja̱a̱kja̱ꞌmyech jaduꞌuk jøøn jaduꞌuk tøjk kuts ja Estéfanas nayɨdeꞌen tø nyiknøbety, jøts jadeꞌeñɨ nɨpønxɨ øts jya̱wɨ tø njagaꞌukyiknøbajtnɨ.  
\v 17 Jaꞌagøjxp øts ɨdøꞌøn jadeꞌen tø nꞌadɨꞌɨch ku øts ja Cristo tø xkakexy yiknøbatpɨ, jaꞌaxɨ øts ja xanɨguexy jøts øts ja ja̱a̱ꞌy ndukmadoꞌot ja nɨtsoojkɨn ayuujk, kaꞌats øts ja janchkaja̱jtnɨ nnɨgajpxy sa̱m ja ɨxpiky ja̱a̱ꞌy myadya̱ꞌa̱ktɨ, jøts ja Cristo ja yꞌoꞌjkɨn jam kruskøjxp ejtp yikmøjpɨkta̱ꞌa̱kt. 
\s1 Cristo, Dios Teety myøkꞌa̱jtɨn wyijyꞌa̱jtɨn jaꞌ 
\p  
\v 18 Ku yjayiknɨmadya̱ꞌa̱ky ja Cristo yꞌoꞌjkɨn jam kruskøjxp, løkɨ oꞌjkɨn ja ja̱a̱ꞌy ja ttejtɨ pøn tø yiktanɨbɨkta̱a̱gɨdɨ jøts ja øyꞌa̱jtɨn tkapa̱a̱ttɨt; pønts ja Dios tø tkupøjkɨdɨ ja ñɨtsoojkɨn ja pyaꞌayoꞌowɨn kaꞌap ja jadeꞌen wya̱ꞌa̱ndɨ, nømp ja wya̱ꞌa̱ndɨ jøts ku Dios myøkꞌa̱jtɨn jadeꞌen tyiknɨgaxɨꞌɨky.  
\v 19 Pø yɨdeꞌenxɨ ja nøky wya̱ꞌa̱ñ midi jap jaabyety ejtp: 
\q1 Kaꞌ øts ja yꞌɨxpikyꞌa̱jtɨn ja wijy ja̱a̱ꞌy nmøjpɨkta̱a̱jkɨt, 
\q1 jɨts kaꞌap ø ngupøjkɨt ja ñɨmadoꞌowɨn ku øts ja nɨmadoobɨ ja̱a̱ꞌy xjamɨga̱jpxmɨt. 
\p  
\v 20 ¿Ma̱ts ɨdøꞌøn ja ɨxpiky ja̱a̱ꞌy tyundɨ, jøts ja yikꞌɨxpøjkpɨdɨ, jøts ja ja̱a̱ꞌy pøn tnɨga̱jpxtɨp tnɨmadya̱ꞌa̱ktɨp ti jaty ya̱ tuujnɨp na̱xwiiñ? Kawejɨn kakajɨnxɨ ja Dios ja tø tyikwɨmbijty midi ya̱ na̱xkɨjxy yiktejp wejɨn kajɨn.  
\v 21 Wa̱ꞌa̱ts Dios tnɨja̱wɨ jøts ku kaꞌap pøn myɨꞌaba̱a̱dyɨyɨ ja wyijyꞌa̱jtɨn sa̱m ja wijy ja̱a̱ꞌy yjawɨnmaadyaꞌan pøn tkagupøjktɨp jaꞌabɨ wɨnma̱a̱ꞌñ. Jaꞌ ja neꞌegɨ tyukpa̱a̱tp tyukꞌejxp ja nɨtsoojkɨn pøn ja kupøjkxɨyɨp ja kyajpxy ja yꞌayuujk tuꞌugyɨ amumjoojt, øy ja yjaduꞌukpɨ wɨneꞌen tjaꞌabaxtɨ jaꞌabɨ kajpxy jaꞌabɨ madya̱ꞌa̱ky. 
\p  
\v 22 Tum ja ijxyɨmbɨ kaꞌijxyɨmbɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy chojktɨp, jøts ja griegɨt ja̱a̱ꞌy tꞌamɨdomɨdɨ ja wejɨn ja kajɨn;  
\v 23 ja Cristots øø nnɨgajpxpy ku ja kruskøjxp tø yꞌøøky. Nachøꞌødyuꞌunɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ja ttejtɨ, jøts ja griegɨt ja̱a̱ꞌy ñømɨdɨ ku ja kyawejꞌa̱jtɨn kyakajꞌa̱jtɨn.  
\v 24 Ots ja jadeꞌen yjawa̱ꞌa̱ndɨ, tøts ja Dios twɨꞌixy ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jøts ja griegɨt ja̱a̱ꞌy pøn ja amuum tyamayꞌajtpy ja møkꞌa̱jtɨn ja wijyꞌa̱jtɨn Cristo køjxp.  
\v 25 Midi ja ja̱a̱ꞌy yjanchꞌuktejtɨp Dios ja kyawejɨn kyakajɨn, jaꞌ ɨdøꞌøn neꞌegɨ kamaabyɨm pɨdsømp; midits tyejtɨp kajotmøkꞌa̱jtɨn jaꞌats kidi mɨba̱a̱t pøn myayɨyɨ, yja̱a̱ktyimyjɨnajxpy ja jawaanɨ øy wɨneꞌen ɨxpikyja̱a̱ꞌy yjanamyukyɨdɨ.  
\v 26 Mɨguꞌuktøjktɨ, ejxtɨ nɨja̱wɨdɨ ku Dios tø mwɨꞌijxyɨdɨ, o meets jam waanɨ pøn janchꞌɨxpiktyɨ sa̱m ɨdøꞌøn ya̱ na̱xwiiñ yiktsøky, jøts nayɨdeꞌen nɨwaanɨ pøn yikmøjpɨkta̱ktɨp, uk jam tigati yiktaꞌejxka̱ptɨ yjønjotp tyøjkjotp.  
\v 27 Tɨgach ja Dios wyɨnma̱a̱ꞌñ, tum jaꞌ ja tø twɨꞌixy pøn kajotmøjktɨ jɨts ja tsøꞌødyumbɨm jya̱ttɨt pøn jotmøk nayja̱ꞌwɨdɨp ya̱.  
\v 28 Jaꞌ ja Dios tø twɨꞌixy pøn ya̱ na̱xwiiñ nɨti kayiktamøjpɨkta̱ktɨp jøts jadeꞌen tyikugøxɨt pøn jaty møjpɨkta̱a̱jkɨdɨp ja ja̱a̱ꞌy ya̱ na̱xwiiñ,  
\v 29 jøts nɨti nɨpøn kyanadyamɨkaxɨyɨt Dios Teety wyɨngujkp.  
\v 30 Ja Dios Teety ɨdøꞌøn køꞌøm tø ja Jesucristo mdukpa̱a̱dyɨdɨ jøts mukɨ møøt mꞌettɨt; jɨts nay jaꞌ tø ttuñ jøts adøm ja Cristo ndawejɨnt ndakajɨnt, jøts nay Cristo køjxpts ja Dios Teety xkupɨjkyɨndɨ jøts ja amumjoojt xukmøøtꞌijtyɨndɨ, jøts ja nɨtsoojkɨn xmøꞌøyɨnt.  
\v 31 Jabɨ yɨdeꞌenxɨ ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ: “Pønɨ pøn nayꞌaga̱jpxwa̱jnɨp wan ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tnadyaꞌagajpxyɨyɨ.” 
\c 2  
\s1 Ja Cristo kyajpxy yꞌayuujk pøn tø yꞌøøky kruskøjxp 
\p  
\v 1 Mɨguꞌuktøjktɨ, ku mee nnɨnijkxy jøts ja Dios kyajpxy ndukmadoojɨdɨ, kaꞌap øts jaꞌabɨ ayuujk nyiktuuñ midi kanɨmadoonɨ.  
\v 2 Tuꞌugyɨ øts ojts ja ɨxpøjkɨn nbɨkta̱ꞌa̱ky ku øts ja Jesucristo jaꞌayɨ nnɨja̱wɨ, jøts jadeꞌen øts ja nnɨgajpxy ku ja kruskøjxp tø yꞌøøky.  
\v 3 Janch yikꞌayoꞌowɨm ngaxɨꞌɨky jøts tsøꞌøgɨ øts yja̱wɨ xjanchyikꞌooꞌknɨp ku meets jam nnɨnijkxy;  
\v 4 kuts mee tø ndamɨmadya̱ꞌa̱ky jøts tø nduknɨja̱wɨdɨ ja Dios kyajpxy yꞌayuujk, kaꞌap øts wɨꞌijxpyɨ ayuujk uk kanɨmadoonɨ ayuujk nyiktuñ sa̱ ja møj nɨja̱ꞌwɨbɨdɨ.  
\v 5 Ja Dios Espíritu Santo meets ja tø mduknɨmadøyɨdɨ jøts ja Dios tø mbudøkɨyɨdɨ, jøts meets ɨdøꞌøn xmɨbøkt kidi ja wijy ja̱a̱ꞌy yꞌayuujkøjxpɨp, pø ja Diosxɨ myøkꞌa̱jtɨngøjxp. 
\s1 Dios Espíritu Santo køjxp ɨdøꞌøn ja Dios Teety ña̱nkñɨja̱wɨyɨ 
\p  
\v 6 Tɨy ɨdøꞌøn, janch møj nɨja̱ꞌwɨbɨm øø ngajpxy ku øøts ja ja̱a̱ꞌy nmɨgajpxy pøn jaty jawaanɨ tø tnɨja̱ꞌwɨñɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yꞌanaꞌamɨn. Kidi meets jadeꞌen xja̱ꞌgyukɨ ku øøts ja ya̱ꞌa̱t kajɨn nyiktuñ sa̱m møj yikutujkpɨ ya̱ na̱xwiiñ ttundɨ, midi tsojk kudɨgøøñɨdɨp. Jabɨ Diosxɨ øøts ɨdøꞌøn køꞌøm jadeꞌen xyika̱jpxp.  
\v 7 Ja Dios wyejɨn ja kyajɨn øøts nꞌayuujkꞌajtpy midi yuꞌuch yikꞌijtpñɨm, jøts jaꞌ øøts ɨdøꞌøn nnɨgajpxpy ja nɨtsoojkɨn midi xemɨkøjxp ejtp, midi ja Dios yuꞌuch tø tyikꞌity ku wyɨnaty nɨti tkayikøjñɨm.  
\v 8 Nɨ tuꞌugɨn ja møj yikutujkpɨ yø tø tkanɨmadøy; kaꞌap ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo ja jeexyɨp tø tyikruspattɨ kuk ja tja̱ꞌgyukɨdyøø.  
\v 9 Jadeꞌents ɨdøꞌøn ja tø yja̱ttɨ sa̱ jap nøkyijxpy jaabyetyɨ: 
\q1 Nɨpønɨm ja tkaꞌixy, nɨpønɨm ja tkamadøy, jøts nɨpønɨm ja tkawɨnmay 
\q1 pønɨ ti ja Dios tø ttanɨbɨkta̱a̱gɨ 
\q1 jøts ja tmoꞌot pøn jaty ja chøjkpy. 
\m  
\v 10 Adømts ɨdøꞌøn ja tø xuknɨja̱ꞌwaꞌam pønɨ ti døꞌøn ja tyijpy ku ja Dios Espíritu Santo tø xuknɨja̱ꞌwaꞌam, jaa kuxɨ ja tnɨja̱ꞌwɨguixy tukɨꞌɨyɨ, jøts nɨja̱ꞌwɨyɨp ja Dios Teety ja wyɨnma̱a̱ꞌñ nayɨdeꞌen pønɨ sa̱ jaty ja wyɨnmay. 
\p  
\v 11 ¿Pøn ɨdøꞌøn ja tꞌuknɨja̱ꞌwɨp pønɨ ti jam yꞌa̱m yjotp tuꞌuk jaduꞌuk ja ja̱a̱ꞌy myøøtꞌajtpy? Jabɨ wyɨnma̱a̱ꞌñxɨ ja køꞌøm ejxɨyɨp midi ja ñɨkøjxpꞌajtpy. Ja Dios Espíritu Santo nayɨdeꞌen nadyuꞌuk tnɨja̱ꞌwɨmyɨp pønɨ ti jaty ja Dios Teety wyɨnma̱a̱ꞌñꞌajtpy.  
\v 12 Kidi ja na̱xwiiꞌñɨt wɨnma̱a̱ꞌyɨnts adøm tø nyikmøꞌøyɨm pø ja Diosxɨ adøm ja yꞌEspíritu Santo tø nyikmøꞌøyɨm jøts ja xukja̱ꞌgyukaꞌam ja Dios myøjmayꞌa̱jtɨn ja Dios myøjkunuuꞌkxɨn.  
\v 13 Ja Dios Espíritu Santots øø tø xukyikyujy pønɨ ti jaty øø nnɨmadyajkpy, kaꞌap øøts ja ngøꞌøm ɨxpikyꞌa̱jtɨn nyiktuñ, paty øøts ja Dios tyɨyꞌa̱jtɨn ndukmadøy ja ja̱a̱ꞌy pøn jaꞌabɨ ayuujk jaꞌabɨ wɨnma̱a̱ꞌñ tnɨmadoojɨp. 
\p  
\v 14 Pønɨ pøn ja Dios tyɨyꞌa̱jtɨn tkanɨmadoojɨp, kaꞌap ja tkupøktɨ pønɨ ti ja Dios Espíritu Santo yjanɨgajpxpy, nugo ja tijy kawejꞌa̱jtɨn. Kaꞌap tnɨmadøy, kumɨ kaꞌap ja tnɨja̱wɨ sudso ja tja̱ꞌgyukɨt, jaꞌ kuxɨ ja Dios yꞌEspíritu Santo tkamøøtꞌa̱jtɨdɨ.  
\v 15 Pønts ja Dios Espíritu Santo myøøtꞌajtpy øy ja tigati tja̱ꞌgyukɨt jøts nɨpøn ja sa̱ kyanøꞌømxɨt.  
\v 16 Pø nømpxɨ ja kajpxy jap nøkyijxpy: “¿Pøn ɨdøꞌøn tø tꞌuknɨmadøy ja Dios wyɨnma̱a̱ꞌñ? Nɨpøn kyamayɨ jøts ja Dios tka̱jpxwejt.” Øy ja yjadeꞌenꞌaty, ja Cristo adøm ja wyɨnma̱a̱ꞌñ nmøøtꞌa̱jtyɨmp. 
\c 3  
\s1 Tuꞌugyɨ øøts ja ndunk ku øøts ja Dios nmɨduñ 
\p  
\v 1 Kuts mee mɨguꞌuk ja Cristo yꞌayuujk tø ndukmadowdɨ, kaꞌ meets jadeꞌen nmɨgajpxy sa̱m ɨdɨꞌɨn yikmɨga̱jpxtɨ pøn ja Dios Espíritu Santo yjaꞌ tø ñadyamɨyoxkøjxnɨyɨdɨ, jadeꞌen mee tø nmɨgajpxy sa̱m ja ja̱a̱ꞌy pøn tkajanchja̱ꞌwɨdɨpnɨm, jøts sa̱m yiktukmadowdɨ ja mutsk una̱ꞌjk, ja Cristo yjaꞌ.  
\v 2 Tum jaꞌ mee tø ndukyikyujy midi ja̱jtnɨ, jadeꞌen mee tø nduñ sa̱mɨ maxuꞌnk jaꞌayɨ tsejtsk nøø yikmøꞌøy jøts kaꞌap kaaky tojkx; jaꞌagøjxp ku mee mgamayɨnɨm midi tsep sa̱m ja maxuꞌnk tkagupøktɨ ja tøꞌøts kaaky ja tøꞌøts jɨɨꞌkxy; nayɨdeꞌents meets ɨxya̱m ook tɨgøy mꞌity, kaꞌanɨm mee mmayɨ ja tseppɨ,  
\v 3 jaꞌagøjxp ku nayɨdeꞌen xꞌejxtɨnɨm sa̱m ja ja̱a̱ꞌy pøn ja Dios yꞌayuujk tkanɨja̱ꞌwɨdɨpnɨm, ku mee mnadyamɨꞌekyɨ tigati; ku mnamyɨjotma̱ꞌa̱dyɨdɨ jøts mgaꞌuknamyɨga̱jpxwa̱ꞌa̱nɨyɨdɨ jøts nayɨdeꞌen mgaꞌuknawyɨnꞌejxwa̱ꞌa̱nɨyɨdɨ, nayɨdeꞌen mee xunɨ sa̱mɨ nugo ja̱a̱ꞌy pøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo tkanɨja̱ꞌwɨdɨpnɨm.  
\v 4 Pø kuxɨ mee mnimy: “Øtsɨ Pablo møøt”, jøts jaduꞌuk ñømɨ: “Øtsɨ Apolos møøt”, nayɨdeꞌen mee mꞌadɨꞌɨch sa̱m ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy pøn nɨ tuꞌuk ja Dios kyajpxy tkanɨja̱ꞌwɨp. 
\p  
\v 5 ¿Tyimbyøn ja Pablo? jɨts ¿Tyimbyøn ja Apolos? Pø ja Diosxɨ øøts jaꞌayɨ xumbɨꞌa̱jtp, nay jaꞌats øø tø xyiktunkpa̱a̱ty jøts meets yjaꞌ ja tø xmɨbøjkɨ. Ja ndunk øø tø nduñ midi øøts ja Dios tø xaguwa̱nɨ.  
\v 6 Jadeꞌen ja tpa̱a̱ty, øts ɨdøꞌøn ndejɨnt tø nniꞌipy ja tømt, jøts ja Apolos ja tø tnøguway jøts tø tꞌejxꞌity. Jøts ja Dios, jaꞌayɨts tø tyikmuxy tø tyikyøñ ja tømt.  
\v 7 Ja Dios ɨdøꞌøn tuꞌugyɨ møj, jøts jaꞌ ɨdøꞌøn tukɨꞌɨyɨ tungøjxp, pø jaꞌaxɨ ja tømt tø tyiktsøꞌøky jøts nɨti jaꞌadɨ pøn ja tø tjaniꞌipy uk pøn ja tø tjanøguway.  
\v 8 Nɨpønts kyamøjɨ kyamutskɨ øy ja tø yjaniꞌipy uk øyts ja tø yjanøway, pø ja Diosxɨ køꞌøm ttanɨpa̱tp ja mɨjuuꞌñ pønɨ sa̱ ja tyunk ja ya̱ tyikyøꞌøy na̱xwiiñ.  
\v 9 Tum tumbɨ ja̱a̱ꞌy øøts ɨdøꞌøn namajtsk. Ja Dios øøts ɨdøꞌøn xumbɨꞌa̱jtp, jøts meets ɨdøꞌøn mga̱mꞌa̱jtp midi ja Dios yjaꞌajtpy. 
\p Uk nayɨdeꞌents nꞌukpɨkta̱a̱jkɨnt, meets ɨdøꞌøn mdøjkꞌa̱jtp midi ja Dios kyøjpy.  
\v 10 Øts ɨdøꞌøn ja Dios tø xpɨkta̱ꞌa̱ky pojtspɨ anaꞌambɨ, jøts øts ɨdøꞌøn ja tøjk tø nbotsꞌokwa̱ꞌa̱ñ, jøts ja wenkpɨ pojtspɨ tja̱a̱kyikyøꞌøy ja tunk. Tum aꞌejxɨts ja tsøky sa̱ pønjabøn pyøch.  
\v 11 Nɨpønxɨ kyapa̱a̱tꞌatyɨyɨ jøts ja pøch ja abiky tyiktsoꞌonda̱ꞌa̱kt, pø tøxɨ ja tuꞌugyɨ tyañ midi ja Jesucristo pyøchkojpkꞌajtpy.  
\v 12 Kuts ja tøjk jya̱a̱kjayikpøch, ots ja oorɨ yja̱a̱kpat, uk ja pla̱tɨts, uk tum tsuj tsa̱a̱, uk øyts nayɨdeꞌen ja puꞌuy, uk ja mɨɨyts, uk øyts ja wa̱xkipy,  
\v 13 ku wyɨnaty ja tɨɨdyuꞌunɨn tya̱a̱ty jamnɨmts ñɨgaxøꞌøkt pønɨ sa̱ pøngapøn tø tyuñ; pø tum jøønxɨ jam wyɨnaty tump, jaꞌats tyiknɨgaxøꞌøkp pønɨ ti ja tøjk tø yiktakøjy.  
\v 14 Pønɨ pøn wyɨnaty tø tyiktuñ midi ja jøøn kamayɨp, yikmoꞌopts jaꞌ myɨjuuꞌñ;  
\v 15 kuts ja wyɨnaty tyøy, wɨndɨgøꞌøpyts ja tukɨꞌɨyɨ midi ja wyɨnaty tø tjapøch øy wyɨnaty awɨsa̱ yjanchꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsimy pøn ɨdøꞌøn jadeꞌen tø pyøch. 
\p  
\v 16 ¿Kaꞌ mee xnɨja̱wɨ ku meets ja Dios Teety mdsa̱ptøjkꞌatyɨdɨ jøts ku ja Dios Espíritu Santo jam chøønɨ?  
\v 17 Pønɨ pønts tjejtɨp ja Dios ja cha̱ptøjk, yikudɨgøyɨp ja Dios jaꞌ, jaꞌagøjxp ku kyunuuꞌkxyɨ Dios cha̱ptøjk, meets ja Dios mdsa̱ptøjkꞌa̱jttɨp. 
\p  
\v 18 Kidi køꞌøm mnadyuñɨdɨ. Pønɨ jam tuꞌugɨn ɨxpiky ja̱a̱ꞌy ñayja̱wɨyɨ, wan nayɨdeꞌen nabyɨkta̱ꞌa̱gɨyɨ ejxɨm ja ja̱a̱ꞌy midi nɨti tkaja̱jtp, jøts jadeꞌen tpa̱a̱tt ja wejɨn ja kajɨn midi kana̱xp.  
\v 19 Pø janch jawaanɨ kajaaxɨ ja Dios wyejɨn jøts nɨkaꞌ jadeꞌen ja ja̱a̱ꞌy yꞌɨxpikyꞌa̱jtɨn. Yɨdeꞌenxɨ ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ: “Ja kyøꞌøm ɨxpikyꞌa̱jtɨn ja ja̱a̱ꞌy tabakjoꞌopɨdɨp ja Dios, jøts ja køꞌøm tyuktagɨda̱wɨyɨdɨt.”  
\v 20 Nayɨdeꞌents wya̱mɨ: “Ñɨja̱ꞌwɨp ja Dios jaꞌ ku nɨma̱ kyatuñ ja ɨxpiky ja̱a̱ꞌy wyɨnma̱a̱ꞌñ.”  
\v 21 Paty meets mganadyaꞌaga̱jpxɨyɨdɨt nɨpøn; pø meetsxɨ mjaꞌajtpy jøts øy xyiktunkpa̱a̱ttɨt tukɨꞌɨyɨ:  
\v 22 ɨxa Pablo, Apolos, Pedro, et na̱xwiiꞌñɨt, jujkyꞌa̱jtɨn, oꞌjkɨn, ɨxya̱mꞌa̱jtɨn, jøts midi memp midi ja̱ꞌtp;  
\v 23 ja Cristots mee mjaꞌa̱jtɨdɨp, jøts ja Dios Teety ja Cristo tjaꞌa̱tmɨ. 
\c 4  
\s1 Ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm kyudanaabyɨ tyunkjøøjp 
\p  
\v 1 Paty meets jadeꞌen xja̱ꞌgyukɨt jøts ku øøts jaꞌayɨ ja Cristo nbudøkɨ, jaꞌats øø ndunkꞌajtpy jøts øø nnɨga̱jpxt ja Dios yꞌayuꞌuch wɨnma̱a̱ꞌñ.  
\v 2 Pønɨ pøn ti tø yiktaguwa̱nɨ, yiknɨgaxøꞌøkp ɨdøꞌøn jaꞌ ku ja tpaduꞌunt.  
\v 3 Kaꞌ øts ja nmøjpɨkta̱ꞌa̱ky pønɨ sa̱ meets xnɨgajxpy xnɨmadya̱ꞌa̱ky, uk pønɨ sa̱ts øts ja xejtɨ xwa̱ꞌa̱ndɨ pøn jaty ya̱ na̱xwiiñ ja ja̱a̱ꞌy tɨɨdyundɨp. Nɨ øts pa̱a̱t nganadyunkꞌatyɨ køꞌøm pønɨ sa̱ ø nja̱a̱ꞌyꞌaty.  
\v 4 Nɨtits nganadyapøkyja̱wɨyɨ, nnɨja̱ꞌwɨp øts wa̱ꞌa̱ts ku øts kaꞌ axøøk nja̱a̱ꞌyꞌaty, kaꞌats ja njøpꞌejxɨn ku øts ja nbøky kyaꞌity, ja nwɨndsønꞌa̱jtɨmts ø køꞌøm xɨɨdyuꞌump.  
\v 5 Paty kidi xꞌøyja̱wɨdɨ xkaꞌøyja̱wɨdɨ ɨxya̱m tigati; awejxtɨnɨm wan ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tyiknɨgaxøꞌkixy pønɨ ti jaty kayikꞌejxpa̱tp, jøts nay ja Dios tyiknɨgaxøꞌøkp pønɨ sa̱ tꞌixy tuꞌuk tuꞌuk ja anmɨja̱ꞌwɨn, jats ja Dios ja tꞌøyja̱wɨt uk tkaꞌøyja̱wɨt. 
\p  
\v 6 Mɨguꞌuktøjktɨ, meets mꞌøyꞌa̱jtɨngøjxp øts jadeꞌen nwa̱ꞌa̱ñ jøts xnɨꞌejxuꞌuttɨt ja Apolos uk xnɨꞌejxuꞌuttɨt øts. Paty øts ɨdøꞌøn jadeꞌen nwa̱ꞌa̱ñ jøts nayɨdeꞌen mja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨt sa̱m øøts. Kaꞌ nugo xuꞌundɨt agubajkpy ya̱m ja Dios kyajpxy jadeꞌen kyawa̱ꞌa̱ñ jøts kidi nugo pøn xnadyamɨkexyɨdɨ uk xmɨꞌa̱mbøjkmɨdɨ pøn.  
\v 7 ¿Uk jaa døꞌøn tuꞌuk ja̱a̱ꞌy pøn jawaanɨ myikwejɨdɨp? ¿Ti køꞌøm tø xpa̱a̱ttɨ midi ja Dios tø mgaꞌukmøꞌøyɨdɨ? Pønɨ tum ja Diosts tø mmøꞌøyɨ, jadits ku mnadyamɨkexyɨ pønɨ ti jaty mmøøtꞌajtpy, jadeꞌenxɨ me mwa̱nɨ ku mets ja køꞌøm tø xpa̱a̱ty pønɨ ti jam mmøøtꞌajtpy. 
\p  
\v 8 Kumeeñ ja̱a̱ꞌyɨn meets yja̱wɨ mnayja̱wɨyɨ pøn nɨti tkaꞌuktaꞌayoonɨdɨp. Wɨndsønɨn yja̱wɨ mnayja̱wɨyɨdɨ, jøts øø xkaꞌukja̱ꞌmyatsnɨ. ¡Ogɨdøꞌøn tyimyjanch mjanchwɨndsønꞌa̱ttɨ jeexyɨp, jøts øø nayɨdeꞌen ja ngutujk xmoꞌot!  
\v 9 Jadeꞌenxɨ øts yja̱wɨ nja̱ꞌgyukɨ, pø tø øøts ɨdøꞌøn ja Dios tyimyꞌɨxoojk xyiktañ; jøts øøts ɨdøꞌøn yja̱wɨ tø nyiktanɨbɨkta̱a̱gɨ jøts øø nꞌookt; jøts øøts jadeꞌen ja tsa̱jp ja na̱a̱jx xꞌext xja̱wɨt, nayɨdeꞌen ja Dios yꞌa̱nkɨlɨs møøt ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy.  
\v 10 Ma̱a̱p moꞌtp øø nyiktijy ku øøts ja Cristo yjaꞌ nbaduujnɨ ya̱m mee mnadyijyɨyɨ møj nɨja̱ꞌwɨbɨ pøn tnɨmadoogøjxɨdɨp ja Cristo yjaꞌ. Kaꞌap øø njotmøjkɨ ya̱m meets yikxon myikwɨndsøꞌøgɨ.  
\v 11 Ɨxya̱mba̱a̱t øøts yuu ndanɨꞌixy møøt tøødsɨ, jøts kaꞌap øøts nwet nna̱a̱my te; øy øøts ja̱a̱ꞌy sa̱gasa̱ xuñ, kaꞌap øøts ndøjk te ma̱ øø nbooꞌkxt,  
\v 12 jøts nmɨjotkijxpy øøts ndunk nbøjk. Xjamɨga̱jpxɨgøøpy øøts ja̱a̱ꞌy, ja øy tsuj ayuujk øøts ja ndaꞌadsojɨmbijtpy. Ngupijkpy øøts pønɨ xpawojp øøts jaa̱ꞌy.  
\v 13 Xjanchjabaga̱jpxp øøts ja̱a̱ꞌy, tuda̱ꞌa̱kts øøts ja nꞌaneꞌemy. Pɨsta̱ꞌa̱gɨn øø nyiktuñ uk jadeꞌents øø nyikja̱wɨ ejxɨm ja̱a̱ꞌdyɨꞌɨñ ja̱a̱ꞌdya̱ꞌa̱ch. 
\p  
\v 14 Kaꞌ mee nnɨjayɨ jøts xatsøꞌødyuꞌundɨt ku jadeꞌen mdsøønɨdɨ, nꞌanaꞌamwampy meets ɨdøꞌøn jaꞌagøjxp ku mee nꞌuꞌnk nꞌuna̱ꞌjkɨn nja̱wɨ pøn ø ndsojktɨp.  
\v 15 O meets jeexyɨp xjamøøtꞌaty namay ja yikꞌɨxpøjkpɨ, kaꞌ meets jadɨneꞌen ñamayɨ mdeety jabɨ øtsyɨxɨ meets jaꞌayɨ tuꞌumpchɨ xeetyꞌa̱tp jaꞌagøjxp ku ja Cristo ñɨtsoojkɨn tø ndukmadowdɨ jøts ja janchja̱ꞌwɨn tø xpa̱a̱ttɨ.  
\v 16 Ɨxya̱mts mee nꞌamɨdøy jøts ø xpaꞌejxtɨt. 
\p  
\v 17 Paty meets ɨxya̱m ndanɨguexy ja Timoteo pøn ø nꞌuꞌnkja̱ꞌwɨp nwɨndsønꞌa̱jtɨmgøjxp, jøts pøn ø nayɨdeꞌen xkamajtstutp. Yøꞌ mdukja̱ꞌmyatsɨdɨp sudso ø ndsøønɨ kuts ja Cristo nmɨbøjkɨ ja yjaꞌ sa̱ o ma̱gama̱ ndukyikyujtɨ pøn jaty ja Cristo tjanchja̱ꞌwɨdɨp.  
\v 18 Jam meets ja mmɨguꞌuk pøn janchnamyɨkajxnɨyɨdɨp, nømp ja wya̱ꞌa̱ndɨ kuk mee ngaꞌatsꞌext jaꞌagøjxp ku øts jaꞌ ndsøꞌøgɨdɨ.  
\v 19 Pønɨ yikutujkpyts ja Dios, nnɨnøjkxtɨpts pojɨn. Jamnɨmts ø nꞌukꞌext pønɨ janchtundɨp ɨdøꞌøn pøn namyɨkajxɨdɨp uk nugo døꞌøn kya̱jpxtɨ.  
\v 20 Kaꞌaxɨ døꞌøn nugo nmadya̱jkɨnt ku ja Dios yjaꞌ nbaduujñɨndɨ, pø jatyɨxɨ døꞌøn ja yikpadungojt.  
\v 21 ¿Sudsots uk mdsojktɨp jøts øts awa̱ꞌa̱n nnøjkxt jøts nꞌatskastigɨmoꞌodɨt, uk ja yujyꞌa̱jtɨn jøts ja tsojkɨn ø nmɨnøjkxp ku wyɨnaty nꞌatsꞌejxtɨ? 
\c 5  
\s1 Jaꞌ yiknɨga̱jpxp ku ja kyaꞌøyɨ ku pøngapøn ñamyøøtꞌatyɨdɨ nugo 
\p  
\v 1 Jadeꞌen ja kajpxy yøꞌøy, jamɨk ja mmɨguꞌuk tuꞌuk ja kyuda̱a̱k tmøøtꞌaty. Janch møj kaꞌøy ja̱a̱ꞌyꞌa̱jtɨn ɨdøꞌøn jadeꞌembɨ tsɨna̱a̱ꞌyɨn, nɨ jamba̱a̱t yø kyayikupiky ma̱ ja ja̱a̱ꞌy ja Dios tkanɨja̱wɨdɨ.  
\v 2 ¿Jøts nɨti meets ɨdøꞌøn xkidyimbyøkyja̱wɨ ku ja mmɨguꞌuk jadeꞌen yꞌadɨꞌɨch? ¡Meetspɨk ɨdøꞌøn jeexyɨp mjotmayꞌooꞌktøjkɨp ku mmɨguꞌuk jadeꞌen yꞌadɨꞌɨch! Pøn ya̱a̱ꞌdyøjk ɨdøꞌøn jadeꞌen tø yꞌadɨꞌɨch kaꞌap ja yꞌukpa̱a̱tꞌa̱jtnɨyɨ jøts ja jam xmøøtsøønɨdɨt, pawøpy ja pya̱a̱tꞌatyɨ.  
\v 3 O meets ɨdøꞌøn njagamøøtsøønɨ jamts øts ja nwɨnma̱a̱ꞌñ nyikꞌity; tøts ja ndɨɨdyunɨ wɨnma̱a̱ꞌñjotp pøn jadeꞌen tø yꞌadɨꞌɨch ejxɨmdam øts jam jeexyɨp ndyimchøønɨ.  
\v 4 Namyukɨdɨ nwɨndsønꞌa̱jtɨmgøjxp, jam ø wyɨnaty ja nwɨnma̱a̱ꞌñ meets møøt, jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo myøkꞌa̱jtɨn mbudøkɨyɨdɨt.  
\v 5 Jøts xyikjɨwa̱ꞌa̱ktɨt ja ja̱a̱ꞌy, wan ya̱ ja mɨkuꞌ yikꞌayoꞌomba̱a̱dyɨyɨ kunɨm ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo wyɨnaty myiñ tɨɨdyumbɨ, janɨmts ja nøjkx yiknɨtsoꞌokꞌa̱jtxɨyɨ ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn. 
\p  
\v 6 Paty kidi mnadyamɨkexyɨdɨ pønɨ ti jaty jam mdundɨp. ¿Ja kaꞌ mee xnɨja̱wɨ ku ja kaꞌødyumbɨ ja yjaꞌ nugo tyikmɨwenɨ?  
\v 7 Paty kidi xmaaꞌkxtɨ ja kaꞌødyumbɨ midi tø wyɨndɨgøøñɨ, midi jam nugo myikma̱ꞌjtɨdɨp. Jøts øy wa̱ꞌa̱ts mꞌettɨt. Pø tøxɨ køꞌøm ja Cristo xkuꞌoꞌkaꞌam kruskøjxp, jøts ja tø wyɨndsøꞌjkɨnꞌaty adømgøjxp Dios Teety wyɨngujkp.  
\v 8 Ja tɨyꞌa̱jtɨn ja øyꞌa̱jtɨn adøm ɨdøꞌøn ja Dios ndawɨndsøꞌjkɨyꞌejtɨmp, jøts kaꞌap nɨjuunɨ nyikmøjꞌa̱jtɨnt ja yꞌaxøøkpɨ midi ja anmɨja̱ꞌwɨn nugu tyikwɨndɨgøøpy. 
\p  
\v 9 Nnɨma̱a̱y meets ku ja nøky ojts tuꞌuk ndanɨgaxtɨ, jøts xkamøøtsøønɨdɨt pøn jaty ja yꞌaxøøkpɨ yigaappɨ pyawɨnmaadyɨp jøts tum jaꞌ tyunkꞌa̱jttɨp.  
\v 10 Kaꞌap meets ɨdøꞌøn ja yɨdeꞌen xja̱ꞌgyukɨt jøts ku meets abiky mdyimñabyɨkta̱a̱jkmɨyɨdɨt, jøts ja kaꞌøy ja̱a̱ꞌy, jøts ja meengya̱x ja̱a̱ꞌy, jøts ja maaꞌtspɨ ja̱a̱ꞌy, uk jøts ja tsa̱maxa̱n wɨndsøꞌjkɨp ja̱a̱ꞌy xkadyimyꞌukwɨnꞌejxnɨdɨt; jabɨ kuwa̱ñɨmxɨ ja ya̱ xꞌejxtɨt jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy o ma̱dsoo.  
\v 11 Yɨdeꞌen øts ɨdøꞌøn ja ndijy jøts ku meets mganamyukɨt møøt jaꞌ pøn nañɨka̱jpxɨyɨp Cristo padumbɨ, ya̱m ja kyaꞌøyja̱a̱ꞌyɨ, uk myeengya̱xɨ, uk tsa̱maxa̱n wɨndsøꞌjkɨbɨ, uk yjaꞌajɨ pøn tukɨꞌɨyɨ tka̱jpxyøꞌøgyojp, uk pøn ja nøø ja muꞌuk ttunkꞌa̱jtp, uk myeech. Ja jadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌdyɨ nɨ xkamøøtkaꞌaty meets ɨdøꞌøn jaꞌ.  
\v 12-13 Kaꞌap ø xpa̱a̱tꞌaty jøts ø ndɨɨdyuꞌunt ja wenk ja̱a̱ꞌy midi abiktyɨ, ja Dios ja pa̱a̱tꞌa̱jtɨyɨp. Meetsts ɨdøꞌøn mba̱a̱tꞌa̱jtɨdɨp jøts xɨɨdyuꞌundɨt ja mmɨguꞌuk. Paty xyikjɨwa̱ꞌa̱ktɨt ja pøktyumbɨ midi jam møøt tsɨnaadyɨp. 
\c 6  
\s1 Ku ja kajanchja̱ꞌwɨbɨ juez ja janchja̱ꞌwɨbɨ ja̱a̱ꞌy tmɨꞌøøndɨ 
\p  
\v 1 Ku meets mmɨguꞌuk xnɨꞌøønɨwya̱ꞌa̱ñ, ¿tigøjxp meets ɨdøꞌøn ja xanɨnijkxy ja juez pøn tkajanchja̱ꞌwɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo, jøts nɨkaꞌ ja xanɨnøjkxtɨ pøn ja janchja̱ꞌwɨn nayɨdeꞌen tmøøtꞌa̱jttɨp?  
\v 2 ¿Uk kaꞌ meets ɨdøꞌøn xnɨja̱wɨ ku jaꞌ ttɨɨdyuꞌundɨt ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy pøn ja Dios yjaꞌ tpaduujnɨdɨp? Pønɨ meetsts mdɨɨdyumpy wyɨnaty ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy, ¿kaꞌats meets ɨdøꞌøn xjaty sudso xuꞌundɨt jøts xɨɨdyuꞌundɨt pønɨ ti jam tuujnɨp ja̱jtɨp?  
\v 3 ¿Kaꞌ xnɨja̱wɨdɨ ku ja a̱nkɨlɨs pa̱a̱t ndɨɨdyuꞌunɨndɨt? ¡Pønɨ jadeꞌents ja wyɨnaty, nɨja̱ꞌwaꞌampts adøm ɨdøꞌøn sudso ya̱ ndɨɨdyuꞌunɨndɨt na̱xwiiñ!  
\v 4 ¿Sudso døꞌøn ja xanɨnøjkxtɨ ja wenk ja̱a̱ꞌy pønɨ ti døꞌøn ya̱ na̱xwiiñ mdsepꞌa̱jttɨp mꞌayoꞌonꞌa̱jttɨp? Jaꞌ meets ja mdanɨnijkxpy pøn kajanchja̱ꞌwɨdɨp.  
\v 5 Ya̱ꞌa̱tpɨ døꞌøn ti mjanchtatsøꞌødyuꞌundɨp. ¿Nɨ tuꞌugɨn meets ja jam xkamøøtꞌaty pøn tja̱jtp ja tɨɨdyuꞌunɨn?  
\v 6 ¿Tsaachꞌøy ɨdøꞌøn jaꞌ jøts namajtsk ja janchja̱ꞌwɨbɨ ñañɨꞌøønɨyɨdɨ ma̱ ja ja̱a̱ꞌy jam kyajanchja̱wɨdɨ? 
\p  
\v 7 Tsøꞌødyumbɨmxɨ mee mjagaxøꞌknɨ ku meets jam tukjanchja̱ꞌwɨbɨ ja̱a̱ꞌy mnamyɨdsepꞌatyɨdɨ. Ku neꞌegɨ amøñɨ xkamɨdanɨdɨ pønɨ sa̱ myiktundɨ. Nɨsa̱ neꞌegɨ mgawa̱ꞌa̱ndɨt øy mjayikwɨmaaꞌtstɨ.  
\v 8 Janch tum wɨmbetꞌampy mee neꞌegɨ xuñ, øy meets ja mgøꞌøm mmɨguꞌuk sa̱ xuñ midi jagati pøky, uk wɨmeꞌchpts meets jaꞌ neꞌegɨ. 
\p  
\v 9-10 ¿Uk kaꞌ ɨdøꞌøn xnɨja̱wɨdɨ ku ja Dios ja kyutujk wyɨnaty tkadanɨtanɨ pøn jaty ja tɨyꞌa̱jtɨn tkatundɨp? Nayꞌejxꞌetɨdɨ, ejxɨm myikwɨnꞌøøndɨ, kaꞌaxɨ wyɨnaty ja Dios ttanɨtanɨ ja kyutujk pøn jaty namyøøtꞌa̱jtɨdɨp øy ja jyagaꞌamajtskɨdɨnɨm, nɨ jaꞌ pøn jaty ja maxa̱ndsa̱a̱ wɨndsøꞌjkɨdɨp, nɨ jaꞌ pøn jaty ja wenk tøꞌøxyøjk uk wenk ya̱a̱ꞌdyøjk tmøøtꞌa̱jttɨp, nɨ ja ya̱a̱ꞌdyøjktɨ pøn ja myɨya̱a̱ꞌdyøjk tmøøtꞌa̱jttɨp, nɨ jaꞌ pøn jaty maaꞌtstɨp, nɨ ja meengya̱xtɨ, nɨ jaꞌ pøn tukɨꞌɨyɨ tjanchka̱jpxyøꞌøgyøxtɨp jatyɨ, uk pøn jaty ja wɨnꞌøøꞌnk ttunkꞌa̱jttɨp.  
\v 11 Jam mee muuma̱ pøn jadeꞌen yꞌijty tsɨnaadyɨp; kaꞌats ja ɨxya̱m jadeꞌen yꞌuktsɨnaañɨdɨ pø tøxɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo køjxp pyøkwya̱tsnɨdɨ, jøts ja Dios Teety tø yiktagɨdøkɨdɨ, jøts yꞌEspíritu Santo køjxp ja tø xkupɨjkyɨndɨ. 
\s1 Sudso ja nneꞌkx ndawɨndsøꞌjkaꞌant ja Dios 
\p  
\v 12 Jadeꞌen ja ayuujk yøꞌøy ku o tigati nduuꞌnɨnt, nɨpøn ja xkadabayøꞌøyɨnt. Øy ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yjawa̱ꞌa̱ñ kaꞌats tukɨꞌɨyɨ yꞌødyuñ pønɨ ti yiktump; jabɨ kaꞌaxɨ pya̱a̱tꞌatyɨyɨ jøts ja tuꞌugyɨ nugo ndyimyikmajada̱a̱jkɨn.  
\v 13 Janch ɨdøꞌøn ku ja kaaky ja tojkx ya̱ tø yikpɨkta̱ꞌa̱ky jøts ja maatsjotp ñøjkxt, kaꞌats ja neꞌkx jaꞌ wya̱ꞌa̱ñ jøts ja nugo yiktapøktyuꞌunt sa̱m ja wɨna̱a̱gɨn jaꞌayɨ ttunkꞌa̱ttɨ. Kudɨgøøpy yꞌity ja kaaky ja tojkx jøts ja maats nayɨdeꞌen, neꞌegɨ ta̱mpts xemɨkøjxp ku adøm nneꞌkx ja Dios Teety ndawɨnja̱ꞌwaꞌant ndawɨndsøꞌjkaꞌant jøts ja nayɨdeꞌen amuum xmøøtꞌejtɨnt.  
\v 14 Nayɨ myøkꞌa̱jtɨn ja yikꞌawa̱ꞌa̱mp jøts ja xyikjujkpyøjkɨn jadɨgojk sa̱m ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo ja ojts tyikjujkpyiky. 
\p  
\v 15 ¿Kaꞌ mee xnɨja̱wɨ ku meets yø mneꞌkx Cristo tneꞌkxꞌaty nayɨdeꞌen? ¿Øy ɨdøꞌøn jøts ja Cristo ñeꞌkx nnɨxa̱jɨyɨt jøts øts ja nmoꞌot ja kaꞌødyøꞌøxyøjk midi ttunkꞌa̱jttɨp ja ya̱a̱ꞌdyøjk? ¡Nɨma̱ yø jadeꞌen kyatɨy!  
\v 16 ¿Uk kaꞌanɨm ɨdøꞌøn xnɨja̱wɨdɨ ku ja kaꞌødyøꞌøxyøjk yikmøøtꞌaty jøts tuꞌugyɨ ja neꞌkx namyayɨ wyɨmbejtnɨ? Pø nømpxɨ ja nøky wya̱ꞌa̱ñ: “Tuꞌugyɨ ja nøjkx wyɨmbettɨ.”  
\v 17 Kuts tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo tmɨnamyayɨ, tuꞌugyɨts ja nayɨdeꞌen wyɨmbejtnɨdɨ. 
\p  
\v 18 Paty kidi nugo mnamyøøtꞌatyɨdɨ, wɨngaktuꞌuttɨ yøꞌøbɨ pøky. Øy ɨdøꞌøn pøky yjajɨ, yiktump øy midiꞌibɨ jaduꞌuk pøky, kaꞌats ja jadeꞌen tyimbya̱a̱ty sa̱m ja jadeꞌembɨ pøky, pø ja køꞌøm neꞌkxɨ pøktyumbajt tyimwya̱mp køꞌømts ñamyayɨ ja namyɨdundɨgøyɨ.  
\v 19 ¿Kaꞌ xnɨja̱wɨdɨ ku meets ja Dios Espíritu Santo mdsa̱ptøjkꞌatyɨdɨ? ¿Jøts ku ja Dios Espíritu Santo jam chøønɨ mneꞌkxkøjxp? Pø nɨ yø mneꞌkxɨ mee xkajaꞌaty,  
\v 20 pø janch tsowɨxɨ ja Dios tø mjuyɨdɨ ku ja yꞌuꞌnk tø xkuꞌayoꞌomba̱a̱jtaꞌam. Paty meets ɨdøꞌøn ja Dios ja mneꞌkx jøts ja mꞌanmɨja̱ꞌwɨn amuum xawɨndsøꞌøgɨt, jabɨ tum Diosxɨ yøꞌ yjaꞌ. 
\c 7  
\s1 Sudso ja amajtsk ja̱a̱ꞌyꞌa̱jtɨn ña̱xt 
\p  
\v 1 Ɨxya̱m øts ja nøky nꞌadsojɨmbijty midi mee tø xanɨguexy. Ja øy jaꞌ ku ja̱a̱ꞌy kyaꞌamajtskɨdɨt;  
\v 2 jadeꞌents neꞌegɨ pya̱a̱tꞌatyɨ jøts ja ya̱a̱ꞌdyøjk kɨjaꞌ tmøøtꞌa̱ttɨt ja ñɨdøꞌøxy, jøts ja tøꞌøxyøjk kɨjaꞌ nayɨdeꞌen tmøøtꞌa̱ttɨt ja ñɨya̱a̱ꞌy, jaꞌagøjxp ku ja pyøkyɨ ku ja̱a̱ꞌy nugo ñamyøøtꞌatyɨdɨ.  
\v 3 Myɨmadoꞌop ɨdøꞌøn ja ya̱a̱ꞌdyøjk ja ñɨdøꞌøxy nayɨdeꞌen sa̱m ja tøꞌøxyøjk tmɨmadoomɨt ja ñɨya̱a̱ꞌy, jøts jadeꞌen nɨxem nɨya̱m ñadyajotkujkꞌa̱tɨyɨdɨt.  
\v 4 Kaꞌap ja tøꞌøxyøjk nadyuꞌuk tjaꞌaty ja ñeꞌkx, ja ñɨya̱a̱ꞌy ja pa̱a̱tꞌa̱jtɨyɨp; jøts nayɨdeꞌenmɨ ja ya̱a̱ꞌdyøjk, kaꞌap ja nadyuꞌuk tjaꞌaty ja ñeꞌkx, ja ñɨdøꞌøxy ja pa̱a̱tꞌa̱jtmɨyɨp.  
\v 5 Nagyupøkɨdɨp ɨdøꞌøn ja namajtsk jøts ñamyøøtꞌa̱tɨdɨt; pønɨ tyundɨpts ja kajpxy jøts ñayꞌama̱a̱yꞌa̱tɨdɨt ku ja Dios wyɨnaty tꞌajotꞌa̱twa̱ꞌa̱ndɨ, ots ja jadeꞌen ttuꞌundɨt. Kuts ja jotmay tyikugøxɨdɨt, nayɨdeꞌents ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tyikyøꞌøgyojmɨdɨt, jaꞌ kaꞌukꞌøynɨ ku kyaꞌuknagyupøjknɨyɨdɨ jøts ja mɨkuꞌ wɨnøøꞌmbɨ tyuktunɨdɨt ja pøky abiky. 
\p  
\v 6 Kaꞌ mee ndaguwa̱nɨ jøts mgaꞌamajtskɨdɨt, amajtskɨ meets pønɨ jadeꞌen xtsojktɨ.  
\v 7 Jadeꞌen ø njatsøjky jøts mee mgaꞌamajtskɨt sa̱m øts; kaꞌats adøm ja Dios ja wɨnma̱a̱ꞌñ jøts ja kunuuꞌkxɨn tum jadeꞌen tø xmøꞌøyɨm, tɨgach ja tø tyikwaꞌkxy. 
\p  
\v 8 Pøn jaty kaꞌamajtskɨdɨpnɨm, uk pøn tø kyuꞌoꞌkɨñɨdɨ, jaꞌ øts ɨdøꞌøn nꞌanaꞌamdɨp ku yja̱wɨ yjaꞌøyɨ jøts kyaꞌamajtskɨdɨt sa̱m øts.  
\v 9 Pønɨ kaꞌats tmɨmajada̱ꞌa̱ktɨ jadeꞌembɨ tsɨna̱a̱ꞌyɨn, wan neꞌegɨ tꞌamajtskɨdɨ pø kaꞌaxɨ yꞌukꞌøyɨñɨ ku ja wyɨnaty o pøngapøn tꞌukmøøtꞌa̱jtnɨ. 
\p  
\v 10 Pøn jaty amajtsk ja̱a̱ꞌy, jaꞌats ø nꞌanaꞌamdɨp jøts ja tøꞌøxyøjk nɨjuunɨ xøøw tkamajtstuꞌutt ja ñɨya̱a̱ꞌy. Kidi øtsɨp ɨdøꞌøn jadeꞌen wa̱mp, ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ɨdøꞌøn jadeꞌen køꞌøm anaꞌamp.  
\v 11 Pønɨ myajtstutpyts ja tøꞌøxyøjk ja ñɨya̱a̱ꞌy, kaꞌap ja yꞌamajtskɨt, uk myøøtnagya̱jpxɨpts ja ñɨya̱a̱ꞌy jøts jadɨgojk yꞌamatskja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨt. Nayɨdeꞌents ɨdøꞌøn ja ya̱a̱ꞌdyøjk pya̱a̱tꞌatyɨyɨ ttuꞌunt. 
\p  
\v 12 Yɨdeꞌents ø nwa̱mɨ, øy ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm jadeꞌen yjagawa̱ꞌa̱ñ, pønɨ pøn ya̱a̱ꞌdyøjk tø tmøøtꞌamatskɨ tuꞌuk ja tøꞌøxyøjk pøn ja janchja̱ꞌwɨn tkamøøtꞌa̱jtp ya̱m ja ya̱a̱ꞌy neꞌegɨ ja janchja̱ꞌwɨn tmøøtꞌaty, pønɨ tøts ja kajpxy ja ttundɨ jøts ja yꞌamajtskꞌettɨt, kaꞌats ja ya̱a̱ꞌdyøjk ja tmajtstuꞌutt.  
\v 13 Pønɨ jamts ja tøꞌøxyøjk tnɨya̱a̱ꞌyꞌaty tuꞌuk ja ya̱a̱ꞌdyøjk pøn ja janchja̱ꞌwɨn tkamøøtꞌa̱jtp ya̱m ja tøꞌøxy neꞌegɨ ja janchja̱ꞌwɨn tmøøtꞌaty, pønɨ tøts ja kajpxy ja ttundɨ jøts ja yꞌamajtskꞌettɨt, kaꞌats ja tøꞌøxyøjk ja tmajtstuꞌutt.  
\v 14 Pø tøxɨ ja ya̱a̱ꞌdyøjk kunuuꞌkxy tyañ øy ja janchja̱ꞌwɨn ja tjagamøøtꞌaty ku ja tø tpiky tuꞌuk ja tøꞌøxyøjk pøn ja janchja̱ꞌwɨn tmøøtꞌa̱jtp. Jøts nayɨdeꞌen kunuuꞌkxy tø tyañ ja tøꞌøxyøjk øy ja janchja̱ꞌwɨn ja tjagamøøtꞌaty, ku ja tø tpiky tuꞌuk ja ya̱a̱ꞌdyøjk pøn ja janchja̱ꞌwɨn tmøøtꞌa̱jtp. Ku ja kyajadeꞌenɨt, tum kajanchja̱ꞌwɨp uꞌnkts meets ja mꞌuꞌnk mꞌuna̱ꞌjk wyɨmbɨdsømnɨ; kaꞌats, pø tøxɨ Dios ja yꞌøyja̱a̱ꞌyꞌijxyɨdɨ Jesucristo køjxp.  
\v 15 Pønɨ yꞌamɨdøøpyts nɨduꞌugɨn ja ya̱a̱ꞌdyøjk uk ja tøꞌøxyøjk pøn døꞌøn ja janchja̱ꞌwɨn tkamøøtꞌa̱jttɨp jøts ñawya̱ꞌkxɨdɨt, wants tnawyaꞌkxyɨdɨ. Nɨti ayuujkts tkaꞌukmɨda̱nɨdɨt ja ya̱a̱ꞌdyøjk uk ja tøꞌøxyøjk pøn døꞌøn ja Dios tjanchja̱ꞌwɨdɨp, pø jaꞌaxɨ ja Dios xamɨdsojkɨmp jøts kaꞌ ja tsep uk ja ayoꞌon nmɨdsɨna̱a̱ꞌyɨndɨt.  
\v 16 ¿Ja ti me tøꞌøxyøjk mdanɨja̱ꞌwɨp pønɨ myiknɨtsoꞌokp mets ja mnɨya̱a̱ꞌy ku ja janchja̱ꞌwɨn ja tkamøøtꞌaty? uk ¿ti me ya̱a̱ꞌdyøjk mdanɨja̱ꞌwɨp pønɨ myiknɨtsoꞌokp mets ja mnɨdøꞌøxy ku ja janchja̱ꞌwɨn ja tkamøøtꞌaty? 
\p  
\v 17 Ots jyasa̱ꞌjɨ, tum jadeꞌen ɨdøꞌøn ndsɨna̱a̱ꞌyɨnt sa̱ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ttsøky, jøts pønɨ sa̱ adøm ja jujkyꞌa̱jtɨn ja tø xmøꞌøyɨm nay jadeꞌen sa̱m wyɨnaty njujkyꞌa̱jtyɨm ku ja Dios ojts xwa̱a̱dsøꞌøyɨndɨ. Jadeꞌen øts ɨdøꞌøn nꞌaneꞌempy ma̱ jaty ja janchja̱ꞌwɨbɨtøjktɨ.  
\v 18 Pønɨ wya̱a̱dsøøpy ja Dios ja ja̱a̱ꞌy pøn ja ejxpajt ñeꞌkxkijxpy myøøtꞌa̱jttɨp sa̱m ja israelɨt kostumbrɨ, kaꞌap ja ttatsøꞌødyuꞌunt, wan ja jadeꞌen ttañ; pønɨ wya̱a̱dsøøpyts pøn ja ejxpajt ñeꞌkxkijxpy tkamøøtꞌa̱jtp, kaꞌap ja kuwa̱nɨkøjxp yikpɨkta̱a̱jkɨt ja ejxpajt ñeꞌkxkijxpy.  
\v 19 Wan ja tmøøtꞌaty uk tkamøøtꞌaty ja ejxpajt jap ñeꞌkxkijxpy nugo ku ja Dios ja tpaduujnɨ ja kyutujk.  
\v 20 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja̱a̱ꞌy tya̱ꞌa̱nt sa̱m ja yꞌijty tꞌixy ku ja Dios yꞌejxka̱jpɨyɨ.  
\v 21 Pønɨ nugots øy pøn wɨndsøn mdyimyiktuñɨyɨ sa̱m ja̱a̱ꞌy jɨyujk tsaka̱a̱ tjagyepy wɨnet ku ja Dios ojts mwa̱a̱dsøyɨ, kaꞌats mets ja xkumayja̱wɨt ku wɨneꞌenɨn xpa̱a̱tt ja awa̱ꞌa̱tsꞌa̱jtɨn. Jatyɨts ɨdøꞌøn ja xkupøkt, kaꞌap ja jeky xpawɨnmaꞌaty.  
\v 22 Pøn ɨdøꞌøn wyɨnaty juy ja ja̱a̱ꞌy yikꞌejttɨp ku ja yiktamɨdsøky jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja tjanchja̱wɨt, ja nwɨndsønꞌa̱jtɨmts ja ɨxya̱m myɨdunɨp køꞌømdsøky, kaꞌ juy, jøts ja ja̱a̱ꞌy pøn jaty jadeꞌen tkayikna̱jxtɨp nayɨdeꞌen ja ɨxya̱m ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm køꞌømdsøky tmɨdunɨdɨ, ja Cristo jaꞌ tyumbɨdɨ.  
\v 23 Janch tsowɨ meets ja Dios Teety ja yꞌUꞌnk mdagujuyɨ, paty kidi nugo mnayꞌɨxmachɨdɨ jøts ja kaꞌøchɨna̱a̱ꞌyɨn xpadøjkɨñɨdɨt.  
\v 24 Jadeꞌents mɨguꞌuktøjktɨ, jøts jadeꞌeñaꞌam xyikyøꞌødyɨt ja mjujkyꞌa̱jtɨn sa̱m ja Dios tø mba̱a̱dyɨdɨ ku tø mwa̱a̱dsøyɨdɨ. 
\p  
\v 25 Tits ø ndaꞌanaꞌamdɨp pøn kaꞌamajtsk ja̱a̱ꞌdyɨ, kaꞌ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja sa̱ tnɨgajpxy; øts ɨdøꞌøn ɨxya̱m nga̱jpxna̱xwampy tuꞌuk ja nwɨnma̱a̱ꞌñ sudso døꞌøn yja̱wɨ tyuuꞌba̱a̱tt tyuuꞌwetst ja tsɨna̱a̱ꞌyɨn.  
\v 26 Jadeꞌen ø njawa̱ꞌa̱ñ jøts ja ya̱a̱ꞌdyøjk jadiꞌiñɨ tya̱ꞌa̱nt jaꞌagøjxp ku ɨxya̱m ja tsɨna̱a̱ꞌyɨn janch tsep janch aduky.  
\v 27 Pønɨ mꞌamajtskja̱a̱ꞌyɨts, kidits xꞌɨxa̱ꞌa̱y sudso ja mnɨdøꞌøxy møøt mnamyajtstuꞌudɨt; pønɨ kaꞌats mꞌamajtskja̱a̱ꞌyɨ, kidits ja amajtskꞌa̱jtɨn xpawɨnmay.  
\v 28 Pønɨ mꞌamajtskɨpts kaꞌ me mbøktyuñ; pønɨ amajtskɨpts tuꞌuk kiixeꞌ kaꞌats ja nayɨdeꞌen pyøktyumɨ. Pønɨ amajtskɨdɨp tsep ja chɨna̱a̱ꞌyɨn ja tpa̱a̱ttɨt; jaꞌats øts ɨdøꞌøn njatsøjkpy ku øts ɨdøꞌøn jadeꞌen njawa̱ꞌa̱ñ, jøts ja ayoꞌon xkapa̱a̱ttɨt. 
\p  
\v 29 Meets mɨguꞌuktøjktɨ, jaꞌagøjxp øts ɨdøꞌøn jadeꞌen nwa̱ꞌa̱ñ ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm wyɨngonɨ. Paty ɨxya̱m mdsɨnaañɨdɨt yɨdeꞌen: Pøn jaty ja ñɨdøꞌøxy jam, ja Dios ɨdøꞌøn ja yjaꞌ ja neꞌegɨ tyajotmayꞌoꞌjkɨp jøts ja yjujkyꞌa̱jtɨn tyikna̱xt ejxɨmdam ja jeexyɨp nadyuꞌukꞌaty.  
\v 30 Pønts ya̱xtɨp jɨɨdyɨp, jadeꞌen ja chøønɨdɨt sa̱m jaꞌ pøn kaya̱xtɨp kajɨɨdyɨp; pøn jotkujkꞌa̱jttɨp xonda̱ktɨp, jadeꞌen ja chøønɨdɨt sa̱m jaꞌ pøn kajotkujkꞌa̱jttɨp kaxonda̱ktɨp; pønts juudyɨp ka̱jpxtɨp, jadeꞌen ja yjuy kyajpxy ja tja̱wɨdɨt ejxɨmdam ja jeexyɨp tkamøøtꞌa̱ttɨ.  
\v 31 Pøn jaty ttaxondɨp yø na̱xwiiꞌñɨt tsɨna̱a̱ꞌyɨn, jadeꞌen ja ñayja̱wɨyɨdɨt sa̱m jaꞌ pøn jaty ja tkadaxondɨp; jabɨ kugøxɨ jøpꞌa̱mxɨ yø na̱xwiiꞌñɨt tsɨna̱a̱ꞌyɨn yꞌity. 
\p  
\v 32 Jaꞌ meets ɨdøꞌøn njadamɨdsøjkpy jøts kaꞌ øy ti nugo xtyimdyajotɨgøꞌødyɨt ya̱ na̱xwiiñ. Ku døꞌøn ja ya̱a̱ꞌdyøjk kyaꞌamajtskja̱a̱ꞌyɨ, ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja jaꞌayɨ pyawɨnmaapy sudso ja tyikjotkujkꞌa̱tt;  
\v 33 kuts ja yꞌamajtskja̱a̱ꞌyɨ, jaꞌats ja pyawɨnmaapy sudso ja yjujkyꞌa̱jtɨn tpa̱a̱tt jøts ja ñɨdøꞌøxy tyikjotkujkꞌa̱tt.  
\v 34 Tɨgach ja tøꞌøxyøjk tsɨna̱a̱ꞌyɨn tyiknaxy midi kaꞌamajtsk jøts nayɨdeꞌen jaꞌ midi amajtsk. Midi kaꞌ yꞌamajtskɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjaꞌ ja tyajotɨgøøjyɨp jøts ja amuum ttamɨyøxy ja ñeꞌkx møøt yꞌanmɨja̱ꞌwɨn; pønts jam ja ñɨya̱a̱ꞌy, jaꞌ myɨjotigøøpy jøts sudso ja ñɨya̱a̱ꞌy tyikjotkujkꞌa̱tt. 
\p  
\v 35 Kaꞌap øts ya̱ꞌa̱t nnɨgajpxy jøts mee nɨti xkadyimyꞌuktunkꞌa̱tnɨt, paty øts ɨdøꞌøn yø nnɨgajpxy jøts yikxon mdsøønɨdɨt sa̱m ɨdøꞌøn yjapa̱a̱tꞌatyɨyɨ jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjaꞌ xmɨjotɨgøꞌødyɨt. 
\p  
\v 36 Pønɨ jamts ja uꞌnkteety pøn tꞌøyja̱ꞌwɨp jøts ku yja̱wɨ yꞌøyɨ jøts ja ñøøx neꞌegɨ yꞌamajtskɨt jaꞌagøjxp ku ja yja̱wɨ ja yjumøjt ña̱xnɨ jøts ja wyɨnma̱a̱ꞌñ tyɨga̱tsnɨ, wants jadeꞌen ttuñ pønɨ øy tja̱wɨ, pø kaꞌaxɨ ja pyøkyɨ.  
\v 37 Pønɨ jamts jaduꞌuk ja uꞌnkteety pøn ɨdøꞌøn yikxon tpawɨnmaapy øy tsuj jøts ja ñøøx neꞌegɨ kyaꞌamajtskɨt, øyts ɨdøꞌøn ja yꞌadɨꞌɨch jadeꞌen.  
\v 38 Paty ɨdøꞌøn jadeꞌen pøn ja ñøøx tyikꞌamajtskɨp, øy adøtsp ɨdøꞌøn ja wyɨnaty; pønts ja ñøøx tkayikꞌamajtskɨp, ja̱a̱ktyimwyɨndøøpts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty jawaanɨ ku ja jadeꞌen wyɨnmay. 
\p  
\v 39 Kutujkøjxp ja tøꞌøxyøjk tmøøtsøønɨ ja ñɨya̱a̱ꞌy pønɨ jujkyꞌa̱jtp jaꞌ; pønɨ oꞌkp kudɨgøøpyts jaꞌ, øyts ja pøn tmøøtꞌamatskɨñɨt, nugo ku nayɨdeꞌen ja ya̱a̱ꞌdyøjk ja janchja̱ꞌwɨn tmøøtꞌaty.  
\v 40 Neꞌegɨ jotkujk ja chøønɨt pønɨ kaꞌ yꞌukꞌamajtskɨñɨ. Jadeꞌen øts ɨdøꞌøn ja ngøꞌømga̱jpxwejɨn nyaky, jøts nmøøtꞌajtpy øts ɨdøꞌøn ndijy ja Dios Espíritu Santo. 
\c 8  
\s1 Sudso ttuꞌundɨt ku ja wɨndsøꞌjkꞌɨɨꞌñ yiktanɨwa̱ꞌa̱dɨt midi yiktawɨndsøꞌjkɨp ja maxa̱ndsa̱a̱ uk øy ti jaduꞌuk awa̱na̱x 
\p  
\v 1 Ɨxya̱mts ø nnɨga̱jpxwa̱ꞌa̱ñ sudso xuꞌundɨt ja kaaky tojkx midi tø yiktawɨndsøꞌøgɨ ja maxa̱ndsa̱a̱. Wa̱ꞌa̱ts ja njanɨja̱ꞌwaꞌandɨ sa̱ ja nduꞌunɨndɨt; jaꞌayɨ ja nugo nnadyamɨguejxyɨndɨ ku adøm møj nɨja̱ꞌwɨbɨm, kaꞌap ja nmøjpɨkta̱a̱jkyɨn ku ja tsojkɨn ja paꞌayoꞌowɨn tyikmøjɨ tyikmayɨ ja wɨnma̱a̱ꞌñ.  
\v 2 Pønɨ jam ja ja̱a̱ꞌy pøn nadyaꞌaga̱jpxɨp ku ja ti yiin wan tnɨja̱wɨ jaꞌagøjxp ja jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ ku ja kyawijyɨ kyakejyɨ.  
\v 3 Jabɨ yꞌejxkajpyts ja Dios jaꞌ pøn ja tsojkɨp. 
\p  
\v 4 Sudsots ɨdøꞌøn xuꞌundɨt, ¿mgaꞌadyɨp mjøøꞌkxtɨp ɨdøꞌøn jaꞌ midi ja maxa̱ndsa̱a̱ tø yiktawɨndsøꞌøgɨ? Nnɨja̱ꞌwaꞌamp ndøm ku ja maxa̱ndsa̱a̱ kyaDiosɨ, pø tuꞌugyɨxɨ ja Dios.  
\v 5 Jaa døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy pøn wa̱ndɨp ku dios ja janch namaydɨ ya̱ na̱xwiiñ jøts jam tsa̱jpjotp, jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn may ja dios ja ja̱a̱ꞌy twɨndsøꞌøgɨdɨ ku jadeꞌen tja̱ꞌgyukɨdɨ,  
\v 6 tuꞌugyɨts adøm ja nDios, ja Dios Teety. Ja Dios Teety ɨdøꞌøn tukɨꞌɨyɨ tø tyikꞌøyɨ, jøts jaꞌ adøm ɨdøꞌøn nnɨjujkyꞌa̱jtyɨndɨp jøts ja ndamɨyojxɨn ja ndsɨna̱a̱ꞌyɨn. Jats tuꞌugyɨ nayɨdeꞌen ja wɨndsøn, ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo, jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn tukɨꞌɨyɨ tø yꞌøyɨ, jøts jaꞌagøjxp adøm ɨdøꞌøn nayɨdeꞌen tø xyikøjyɨm ja Dios. 
\p  
\v 7 Jats may ja janchja̱ꞌwɨbɨ ja̱a̱ꞌy pøn tkaja̱ꞌgyukɨdɨp ja yjadeꞌembɨ tsɨna̱a̱ꞌyɨn. Pøn jaty yꞌijty ttawɨndsøꞌjkɨdɨp ja kyaaky ja tyojkx ja maxa̱ndsa̱a̱ ku ja ɨxya̱m jaꞌabɨ tkaydɨ ttojkxtɨ jadeꞌeñɨm ja wyɨnmaydɨ ku ja nay jaꞌabɨ dios yjaꞌ jadɨgojk ttawɨndsøꞌøgɨdɨ; kuts ja tpawɨnmaadyøkɨdɨ jøts ja tpøkyja̱wɨdɨ jaꞌagøjxp ku ja tkaja̱ꞌgyukɨdɨnɨm.  
\v 8 Kidi jaꞌ adøm ɨnet jawaanɨ øy nwɨbejtɨnt pønɨ ka̱a̱ꞌyɨmp jøøꞌkxɨmp, nayɨ kaꞌats adøm ɨnet jawaanɨ kaꞌøy nwɨbejtɨnt pønɨ kaꞌ adøm nga̱a̱ꞌyɨm.  
\v 9 Aꞌejxɨts mee mꞌadøꞌøtst, o meets ja xkaꞌaty xojkxt jøts kaꞌap ja mmɨguꞌuk ja xukpøkyja̱wɨdɨt, pønɨ pyøkyja̱wɨdɨpnɨm ja tukɨꞌɨyɨ jaꞌagøjxp ku ja yjanchja̱ꞌwɨn ja kaꞌ yikxon tyuuꞌdøkɨdɨnɨm.  
\v 10 Ku nꞌukpɨkta̱a̱jkɨnt, ya̱m mets ja mjanchja̱ꞌwɨn tø myøjɨ myayɨ jøts mꞌaꞌejxna̱xɨt tuꞌuk ja mmɨguꞌuk pøn okwa̱ꞌa̱ñ ja yjanchja̱ꞌwɨn tyiktsoꞌonda̱kpnɨm, ku mets jam mdsøønɨ agujk jotkujk jøts xjɨɨꞌkxy ja kaaky ja tojkx midi tø yiktawɨndsøꞌøgɨ ja maxa̱ndsa̱a̱ uk øy ti jaduꞌuk awa̱na̱x, ¿kaꞌats ɨdøꞌøn ndejɨn mbaduuꞌmɨyɨt nayɨdeꞌen ja mmɨguꞌuk pøn mꞌaꞌejxna̱xɨyɨp?  
\v 11 Jøts jadeꞌen xyiktuuꞌtɨgøꞌøty ja mmɨguꞌuk jaꞌagøjxp ku kyatɨynɨm kyaduda̱ꞌa̱kñɨm ja yjanchja̱ꞌwɨn, ya̱m ja Cristo ja tø yjaguꞌoogɨyɨ.  
\v 12 Jadeꞌents ɨdøꞌøn, ku ja pøky jadeꞌen xuꞌundɨt jøts ja mmɨguꞌuk yjanchja̱ꞌwɨn xyikꞌamutskɨyɨdɨt, ja Cristo meets ɨdøꞌøn køꞌøm jadeꞌen mmɨdundɨgøøpy.  
\v 13 Pønɨ ndukpa̱a̱jtyɨmpts tam adøm jadeꞌen ja nmɨguꞌuk ja tyuuꞌtɨgøøꞌyɨn ku yikjɨɨꞌkxy ja maxa̱n wyɨndsøꞌjkꞌɨɨꞌñ, pa̱a̱tꞌa̱jtɨyɨpts neꞌegɨ jøts ja kaꞌap jadeꞌen nꞌuktuꞌunaꞌant jøts ja nmɨguꞌuk jadeꞌen ja pøky ngadanɨꞌejxaꞌant. 
\c 9  
\s1 Ti døꞌøn pa̱a̱tꞌa̱jtɨyɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm kyudanaabyɨ 
\p  
\v 1 Tø øts ɨdøꞌøn ja Dios xaguwa̱nɨ jøts øts ja ngudanɨt jøts ja kyajpxy yꞌayuujk ja nnɨga̱jpxɨyɨt, nɨpøn ja̱a̱ꞌyts ø xkapa̱a̱tꞌaty jøts øts ja ndukmadoꞌot pønɨ ti jaty ø ndumpy; pø tøxɨ øts ja nwɨndsønꞌa̱tɨm Jesucristo nꞌixy, meetsts ɨdøꞌøn ndunkjøøjpꞌajtpy ku øts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tyunk nbadøjkɨyɨ.  
\v 2 Jaa abiky ja ja̱a̱ꞌy pøn ø xkaꞌejxka̱ptɨp jøts ku øts ja Dios xkudanaabyɨꞌaty; meetspɨts mba̱a̱tꞌa̱jttɨp jøts øts jadeꞌen xꞌejxka̱ptɨt, pø øtsxɨ meets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tø ndukmɨbiky, kuts meets jadeꞌen tø ndukmadøy ja janchja̱ꞌwɨn jadeꞌents ɨdøꞌøn wyɨngaxɨꞌɨky jøts ku øts ja Dios njanchkudanɨ. 
\p  
\v 3 Yɨdeꞌen øts ɨdøꞌøn nꞌadsøy pøn jaty ø xpaga̱jpxtɨp:  
\v 4 Xpa̱a̱tꞌa̱jtp ø nyikmoꞌot ja kaaky ja uujkɨn,  
\v 5 jøts xpa̱a̱tꞌa̱jtp ø nayɨdeꞌen jøts ja nnɨdøꞌøxy midi tjanchja̱ꞌwɨp ja Dios nbawa̱a̱mɨt sa̱m ja jaduꞌukpɨ kudanaabyɨtøjk ttundɨ, møøt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yꞌa̱jch yꞌuch jøts nayɨdeꞌen sa̱m køꞌøm ttuñ ja Pedro.  
\v 6 ¿Ja ti øts yø møøt ja Bernabé xpa̱a̱tꞌaty jøts øøts ja ngaaky ndojkx nnɨduꞌunt?  
\v 7 ¿Ma̱ døꞌøn ja solda̱dɨ køꞌøm yꞌuknayꞌijxyɨyɨ? ¿Ma̱ døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy tkaꞌukjɨɨꞌkxy pønɨ ti tø tniꞌipy jøts pønɨ ti tø tyikpɨdɨꞌɨky? ¿Pøn ɨdøꞌøn nugo ukuborreegɨꞌa̱jtp jøts nɨti kyagɨda̱ꞌa̱nxɨyɨ?  
\v 8 Kidits mwɨnmaydɨ ku øts jadeꞌen køꞌøm nꞌawijy, nayɨdeꞌenxɨ ja Moisés kyutujk wya̱ꞌa̱ñ.  
\v 9 Pø yɨdeꞌenxɨ jap jaabyety yꞌity nøky kyutujkijxpy: “Kidi ja mdsaka̱a̱ ajeñ xyikꞌoktɨ ku ja xyiktunwa̱ꞌa̱ndɨt.” Kidi jaꞌagøjxp ja Dios jadeꞌen wya̱a̱ñ ku ja tsaka̱a̱ ja jaꞌayɨ tjotmayꞌaty,  
\v 10 pø adømgøjxpxɨ døꞌøn ja ejxpajtɨn ja jadeꞌen tpɨkta̱ꞌa̱ky. Paty ja kutujk jadeꞌen yikja̱a̱y ku adøm ja yꞌøyꞌa̱jtɨn ja pyaꞌayoꞌowɨn ja xuktanɨtsoojkɨm; pø nayɨdeꞌenxɨ ja jɨɨꞌkxy ja pya̱a̱tꞌatyɨyɨ pøn yuup tump sa̱m jaꞌ pøn yikpɨdɨꞌjkpy ja pɨkta̱ꞌa̱ky.  
\v 11 Tøts øøts ja Dios kyajpxy yꞌayuujk namyayɨ nniꞌipy ma̱ meets jam, ¿kaꞌats ɨdøꞌøn yꞌøyɨ jøts mee nꞌamɨdoꞌot ja pudøjkɨn? ¿Ti øø ndajujkyꞌa̱tp ya̱?  
\v 12 Pønɨ mꞌamɨdoojɨp mee tigati ja wenk ja̱a̱ꞌy jøts meets ja xmøꞌøy, jawaanɨ kajats øø xpa̱a̱tꞌaty. 
\p Øyts øøts ja jadeꞌen xjapa̱a̱tꞌaty, kaꞌats øøts ja nbayøꞌøy kuwa̱nɨ; nmɨdanaapy øøts jaꞌ pønɨ ti øøts xja̱jtp pønɨ ti øøts xkaꞌejtxɨp jøts øøts jadeꞌen ngayiktuuꞌduky ja Cristo yꞌɨxpøjkɨn ja Cristo yꞌanaꞌamɨn.  
\v 13 Mnɨja̱ꞌwɨp meets ku ja ja̱a̱ꞌy pøn tsa̱ptøjkjotp ttundɨp, tum jaꞌ ja tyajujkyꞌa̱jttɨp pønɨ ti jam tøjkɨp. Pøn ja alta̱jr jam tꞌejxꞌejttɨp ma̱ ja jɨyujk jam yꞌøøky midi wɨndsøꞌjkɨnꞌa̱jtp, jaꞌabɨ tsuꞌuchts ja yikmøødyɨp.  
\v 14 Nayɨdeꞌen ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo tø yjanimy jøts ja tyunk ja ttajujkyꞌa̱ttɨt pøn ja nɨtsoojkɨn ayuujk tnɨga̱jpxtɨp.  
\v 15 Nɨjuunɨ jaꞌabɨ wɨnma̱a̱ꞌñ nugo ngadamajada̱ꞌa̱ky, nɨ jaꞌagøjxp mee nganɨjayɨ jøts mee xmoꞌot o tigati. ¡Wan øts jadeꞌen neꞌegɨ tꞌøøky, pø ndajotkujkꞌajtpyxɨ øts ku øts jadeꞌen ndsøønɨ! 
\p  
\v 16 Kuts ɨdøꞌøn ja Dios yꞌøyꞌayuujk yꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ njanɨgajpxy, kaꞌats øts ja nnadyamøjpɨkta̱ꞌa̱gyɨyɨ, pø køꞌømxɨ øts ja tø ngupiky ku øts ja tø nyiktaguwa̱nɨ. ¡Nꞌayøøy øts ku øts nganɨga̱jpxt!  
\v 17 Pønɨ køꞌøm tsojkɨngøjxpts øts nduñ, nꞌawijxpyts øts ja nꞌøyꞌa̱jtɨn. Kaꞌap øts jadeꞌen ja ndunk, jabɨ køꞌømxɨ ja Dios xwɨꞌixy ku øts ja øybɨ tunkjøøjp xmøꞌøy jøts jatyɨ ngupøjkøjy.  
\v 18 Jaꞌ øts ɨdøꞌøn ndajotkujkꞌajtpy ku øts ja nɨtsoojkɨn ayuujk nnɨgajpxy jøts ø nɨti mɨjuuꞌñ ngaꞌamɨdøy, øy ja jadeꞌen xjapa̱a̱tꞌaty jøts øts jaꞌ ndajujkyꞌa̱tt. 
\p  
\v 19 Ots ø nɨpøn njagamɨduñ, tøts ø køꞌøm nadyamɨdsøkyɨ jøts mee nmɨduꞌunt, jøts ja Cristo jadeꞌen ndukpa̱a̱ttɨt.  
\v 20 Kuts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy nmøøtsøønɨdɨ nayɨdeꞌents ø ndsøønɨ sa̱m ja chøønɨdɨ jøts øts ja Cristo jadeꞌen ndukpa̱a̱ttɨt; ja Moisésxɨ øts ɨdøꞌøn ja kyutujk nꞌatskupøjkɨp øy øts jaꞌabɨ kutujk xjagapa̱a̱tꞌaty.  
\v 21 Kuts øts abiky nnøjkxmɨ ma̱ ja Moisés kyutujk tkayiktuujnɨdɨ, nayɨdeꞌents ø ndsøønɨ sa̱m ja chøønɨdɨ, øy øts ɨdøꞌøn ja Dios kyutujk jaꞌayɨ nyikmøjtøjkɨyɨ, pø ja Cristoxɨ øts ja yꞌanaꞌamɨn nbaduujnɨp.  
\v 22 Kuts ø nmøøtsɨnaamyɨdɨ pøn ja yjanchja̱ꞌwɨn tyiktuuꞌdøjkyɨdɨpnɨm, kaꞌap øts ja nugo nyikꞌamutskɨdɨ, nɨ ja namyɨkaxɨꞌa̱jtɨn ngayiktuñ, nayɨdeꞌen ø tø nnabyɨkta̱ꞌa̱gyɨ sa̱m jaꞌadɨ jøts øts ja jadeꞌen nyikjotkujkꞌa̱ttɨ. Tøts ɨdøꞌøn tuꞌuk tuꞌuk nja̱ꞌgyukɨ pønɨ sa̱ ja chøønɨdɨ, jøts øts ja jadeꞌen ndukpa̱a̱ttɨt ja Cristo.  
\v 23 Jaꞌagøjxp øts jadeꞌen nduñ ku øts ja nɨtsoojkɨn ayuujk nnɨga̱jpxwa̱ꞌa̱ñ, jøts ø wyɨnaty nayɨdeꞌen nba̱a̱ty ja kunuuꞌkxɨn ja øyꞌa̱jtɨn møøt jaꞌadɨ pøn jaty tjanchja̱ꞌwɨdɨp ya̱ꞌa̱tpɨ ayuujk. 
\p  
\v 24 Mnɨja̱ꞌwɨp meets ku ja̱a̱ꞌy pyujtkejpxtɨ, namay ja yjaputtɨ tuꞌugyɨts ja pujtkejpxpɨ myajada̱ꞌa̱ky jøts ja tpiky ja ñɨbuty. Paty ɨdøꞌøn nayɨdeꞌen mbuttɨt jøts ja øyꞌa̱jtɨn xpa̱a̱ttɨt.  
\v 25 Pøn jaty tukɨꞌɨyɨ tꞌaꞌejxɨgyøjxp ku kyuya̱twa̱ꞌa̱ñ jøts kyuya̱jta̱ꞌa̱ky yikxon, kaꞌats ja sa̱ yjaty ku tyimgyuya̱jtnɨ. Jaꞌagøjxpts ja jadeꞌen kyuya̱ta̱ꞌa̱ktɨ jøts ja tpøktɨt ñɨguyaty midi ɨdøꞌøn ja kuya̱jtpɨ pyøjktɨp ku ja myajada̱ꞌa̱ktɨ, jøts kaꞌap ja xemɨkøjxp yꞌity; ja xemɨkøjxp pɨkta̱ꞌa̱ky adøm ya̱ na̱xwiiñ nbatna̱jxyɨm midi wyɨnaty yikmøøꞌyɨmp xemɨkøjxp.  
\v 26 Nnɨja̱ꞌwɨp øts wa̱ꞌa̱ts midiꞌampy ø nnijkxpy kaꞌ øts nugo nbuty wɨmbeets kugoots; nba̱a̱tp øts ɨdøꞌøn jaꞌ midi ø nba̱a̱twampy, kaꞌ øts nugo nꞌadɨꞌɨch. Kaꞌ øts jadeꞌen nugo ngojxwɨdity jøts øts nɨkaꞌ ti ndukpety.  
\v 27 Jawyeen øts yikxon nnayꞌaꞌejxɨyɨ jøts øts nneꞌkx ndukmɨbiky pønɨ sa̱ øts ɨdøꞌøn ja ndsøky pønɨ ti øts ɨdøꞌøn ndunwampy, jøts øts kidi nøjkx jawyeen tsøꞌødyumbɨm njaty Dios wyɨngujkp ya̱m øts ja ja̱a̱ꞌy tø ndukmadowdɨ sudsoꞌampy ja nɨtsoojkɨn ja paꞌayoꞌowɨn ja tpa̱a̱ttɨt, jaa ku øts neꞌegɨ ngaꞌukpøjknɨt ja nɨduñ. 
\c 10  
\s1 Jaꞌ yiknɨꞌanaꞌamp jøts ja maxa̱ndsa̱a̱ uk øy ti jaduꞌuk awa̱na̱x kyayikdiosja̱wɨt 
\p  
\v 1 Mnɨja̱wɨdɨp mɨguꞌuktøjk ɨdøꞌøn ku ja møja̱a̱ꞌdyøjk nɨdukɨꞌɨyɨ ja Dios ja yoots tyaduuꞌwa̱jɨdøø, jøts nayɨdeꞌen nɨdukɨꞌɨyɨ ja Dios øy tyuktana̱jxɨdøø ja Tsa̱jpts Mejy.  
\v 2 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja ndejɨnt nɨdukɨꞌɨyɨ tpa̱ttøø ja nøbajtɨn jøts ja tmøøtꞌettɨ Moisés.  
\v 3 Nɨdukɨꞌɨyɨts nayɨdeꞌen tjøøꞌkxtøø ja tsa̱jpjotpɨt jɨɨꞌkxy,  
\v 4 jøts nayɨdeꞌen nɨdukɨꞌɨyɨ tꞌuktøø ja tsa̱jpjotpɨt nøø. Pø jaꞌabɨ nøøjxɨ ja yꞌuktɨp midi jam muꞌtp tsa̱gøjxp midi payøꞌøyɨdɨp. Ja Cristots ɨdøꞌøn ja myøkꞌa̱jtɨn ña̱nkyꞌejxɨp jam tsa̱gøjxp.  
\v 5 Namayts jaꞌadɨ pøn ja Dios Teety tkamɨmadoodøø jøts ja jamyɨ aba̱k etjotp yꞌooꞌknɨdøø. 
\p  
\v 6 Ejxpajtɨn adøm ɨdøꞌøn ya̱ xmøꞌøyɨndɨp paty ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yja̱ttɨ jøts adøm ja kaꞌøybɨ tsɨna̱a̱ꞌyɨn ngatsojkɨnt sa̱m ja ttundɨ.  
\v 7 Paty kidi meets ja maxa̱ndsa̱a̱ xwɨndsøꞌjkyɨnɨdɨ sa̱m ja ttundøø nɨwɨna̱a̱gɨn, jøts sa̱m ɨdøꞌøn ja yiknɨgajpxy nøkyjøtpy: “Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy kaabyɨ ukpɨ yꞌɨxa̱ktɨ jøts twɨnxødundɨ ja maxa̱ndsa̱a̱.”  
\v 8 Kaꞌap adøm ɨdøꞌøn xem ya̱m nugo nnamyøøtꞌa̱jtaꞌant kɨjaꞌ uk tuꞌugyɨ ja amajtsk ja̱a̱ꞌy tyikꞌettɨt ja ñɨya̱a̱ꞌy uk ja ñɨdøꞌøxy, sa̱m ja ja̱a̱ꞌy tkamøjpɨkta̱ktøø wɨna̱a̱gɨn ja yꞌamajtskꞌa̱jtɨndɨ, jøts jaꞌayɨ tukxøøwyɨ tkuꞌooꞌkyɨdɨ ja pyøky nɨꞌeeꞌpxɨgøøk mil.  
\v 9 Kaꞌ mɨba̱a̱t ja Dios tyuda̱ꞌa̱kyꞌa̱jtɨn ndanaꞌejxɨn uk nugo nwɨnma̱a̱ꞌñꞌejxwa̱ꞌa̱nɨn sa̱m ja ja̱a̱ꞌy wɨna̱a̱gɨn yꞌadøtstøø midi ja tsa̱a̱ꞌñ ojts yikxon chuꞌtstɨgøyɨdɨ.  
\v 10 Jøts nɨsa̱ xkatejtɨt ja Dios pønɨ sa̱ ja mduñɨdɨ. Kaꞌap jadeꞌen mꞌadøꞌøtstɨt sa̱m wɨna̱a̱gɨn yꞌadøtstøø ku ja tkaꞌødyejtɨ ja Dios, jaꞌ midi ojts tyagɨda̱ꞌa̱gyɨdɨ ja ayoꞌon ku Dios ja tyumbɨ tkejxy midi ja oꞌjkɨn ojts tyukpa̱a̱dyɨdɨ. 
\p  
\v 11 Adømgøjxp ɨdøꞌøn jadeꞌen ja møja̱a̱ꞌdyøjk yja̱jttøø kyubattøø, jøts nay adømgøjxp ojts jaabyety jadeꞌen tyañ jøts yø nꞌejxpajtꞌa̱jtɨnt jøts jadeꞌen ngadsɨna̱a̱ꞌyɨnt sa̱m ja chɨnaadyøø ɨxa ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo wyɨngonɨ ja tyɨɨdyuꞌunɨn xøøw.  
\v 12 Pøn jaty yja̱wɨ nɨsa̱ kaja̱ttɨp, pøn døꞌøn yja̱wɨ øy tsɨnaadyɨp, wants ja tnayꞌejxꞌityɨdɨ jøts ja kyawɨnma̱a̱ꞌnmya̱ꞌa̱ttɨt.  
\v 13 Nay ja ayoꞌon midi ɨxya̱m mdana̱jxtɨp ku yikꞌejxma̱tstɨ ja mjanchja̱ꞌwɨndɨ pønɨ mjanchpadundɨp ɨdøꞌøn uk kaꞌ; nayjaꞌabɨ ayoꞌon ɨdøꞌøn øy pøn tø tpa̱a̱ty tø tꞌixy. Øyts meets ja Dios xꞌajotꞌa̱tt jøts ja mꞌagøꞌdukɨdɨt mꞌaxa̱jtukɨdɨt jøts nɨyjøjxk xana̱xtɨt ja ayoꞌon midi kamɨdanaañɨ. Kuts wyɨnaty ja ayoꞌon tyimyjawanɨ møk mba̱a̱dyɨdɨ, ja Diosts mmoꞌojɨdɨp ja wyɨnma̱a̱ꞌñ sudso ja xmɨmada̱ꞌa̱ktɨt. 
\p  
\v 14 Paty mɨguꞌuktøjk ɨdøꞌøn ja maxa̱ndsa̱a̱ uk jaduꞌuk øy ti awa̱na̱x xkaꞌukwɨndsøꞌjkɨñɨdɨt, ɨxma̱tstɨ yø yjadeꞌembɨ tsɨna̱a̱ꞌyɨndɨ.  
\v 15 Wa̱ꞌa̱tsxɨ xnɨmadowdɨ sa̱ mee nnøjmɨ wijy kejy ti sa̱ mꞌejxɨdɨ. Køꞌømts yikxon xꞌukpayøꞌødyɨt pønɨ janch kidi yjadeꞌenɨ sa̱ ø nwa̱ꞌa̱ñ.  
\v 16 Ku adøm ja tsa̱pnøø kunuuꞌkxy nꞌuujkyɨndɨ ja Dios adøm ɨdøꞌøn jadeꞌen nwɨndsøꞌøjkaꞌam, ja Cristo døꞌøn ja ñɨꞌjpy namyayɨ nꞌuujkyɨndɨp; kuts adøm ja tsa̱pkaaky nyikwaꞌkxyɨndɨ ja Cristots adøm ja ñeꞌkx namyayɨ njɨɨꞌkxyɨndɨp midi ja yꞌøyꞌa̱jtɨn xukpa̱a̱jtɨmp ku ja ojts xkuꞌoꞌjkaꞌam jam kruskøjxp.  
\v 17 Øy adøm njanamayaꞌam tuꞌugyɨts adøm ja tsa̱pkaaky ndamujkyɨndɨ, patyts adøm jadeꞌen amuum tuꞌugyɨ nꞌijtyɨndɨ Dios wyɨngujkp pøn jaty tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Cristo. 
\p  
\v 18 Ejxtɨts ja Israelɨt ka̱jp ma̱ ja ja̱a̱ꞌy tkaydɨ tjøøꞌkxtɨ ja wɨndsøꞌjkꞌɨɨꞌñ; jaꞌats ɨdøꞌøn ja ñamyayɨ tuꞌugyɨ yikꞌejtɨdɨp, tuꞌugyɨ ja tumjadeꞌen wyɨnmaydɨ nɨxem nɨya̱m.  
\v 19 Kaꞌap øts ɨdøꞌøn nnimy ku ja maxa̱ndsa̱a̱ uk jaduꞌuk øy ti awa̱na̱x yjujkyɨdɨ, jøts kaꞌap ø nnømɨ ku ja tsuꞌuch jawaanɨ øy midi ja yiktawɨndsøꞌjkɨdɨp.  
\v 20 Yɨdeꞌenxɨ øts ɨdøꞌøn ja njatijy, pøn jaty ja Dios tkanɨja̱ꞌwɨdɨp jøts ja wɨndsøꞌjkɨn ja tpɨkta̱ꞌa̱ktɨ tsa̱maxa̱n uk øy ti jaduꞌuk awa̱na̱x wyɨndum yꞌagøꞌøm, ja mɨkuꞌ døꞌøn ja wyɨndsøꞌjkɨdɨp jøts kaꞌap ja Dios; jaꞌats meets ɨdøꞌøn ngadamɨdsøjkpy jøts ja mɨkuꞌ yjaꞌ xkupøjkɨdɨt.  
\v 21 Kaꞌap ja mba̱a̱tꞌatyɨdɨ jøts mee majtsk jøøjp mdsøønɨt ya̱m meets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ñɨꞌjpy xjaꞌuujkɨyɨ, jøts nayɨdeꞌen xꞌuujkmɨyɨdɨ ja mɨkuꞌ ñøø; ya̱mts meets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ñeꞌkx xjøøꞌkxɨyɨ jøts ja mɨkuꞌ yjɨɨꞌkxy xjøøꞌkxmɨyɨdɨ.  
\v 22 ¿Ja ti adøm tø ndøjkɨñam? ¿Nugo taguya̱jtpɨ jøts jadeꞌen ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm nugo nyikꞌa̱mbøjkɨnt? ¿Ja tyimya̱ba̱a̱t adøm nmøjꞌa̱jtɨn jøts adøm ja neꞌegɨ nyikꞌamutskaꞌant? 
\s1 Kaꞌap ja ngøꞌøm jaꞌ nꞌɨxa̱ꞌa̱yɨnt, ja tsojkɨn ja paꞌayoꞌowɨn neꞌegɨ ndamɨyojxɨn ja nmɨguꞌuk 
\p  
\v 23 Janch ja jadeꞌen ɨdøꞌøn sa̱m ja ayuujk wya̱ꞌa̱ñ ku o tigati nduuꞌnɨnt, nɨpøn ja xkadabayøꞌøyɨnt; øy døꞌøn ja jadeꞌen yjawa̱ꞌa̱ñ, kaꞌats tukɨꞌɨyɨ yꞌødyuñ pønɨ ti yiktump; jabɨ kaꞌaxɨ ja Dios yjanchja̱ꞌwɨn jadeꞌen tukɨꞌɨyɨ xatøjkaꞌant.  
\v 24 Ja nmɨguꞌuk adøm ɨdøꞌøn ja yꞌøyꞌa̱jtɨn nꞌɨxa̱a̱jyaꞌamp jøts kaꞌap ja ngøꞌøm jaꞌ nugo ndunkꞌa̱jtɨnt jaꞌayɨ. 
\p  
\v 25 O mee tigati xjøøꞌkxt pønɨ ti jaty mjuudyɨp ma̱a̱yjotp, kaꞌ xyiknɨdøwɨdɨt ma̱ ja tyiktsoondɨ, ku nugo mnadyagumayɨdɨt;  
\v 26 jabɨ nwɨndsønꞌa̱jtɨmxɨ ña̱xwiiꞌñɨt yøꞌ jøts tukɨꞌɨyɨ pønɨ ti jaty ya̱ ejtp na̱xkɨjxy. 
\p  
\v 27 Pønɨ mwa̱a̱jɨdɨpts ja ja̱a̱ꞌy kaabyɨ pøn ja janchja̱ꞌwɨn tkamøøtꞌa̱jtp, kupøktɨ panøjkxtɨ jøts kaydɨ jøøꞌkxtɨ pønɨ ti myikmøødyɨp jøts kaꞌap ja xyiktøꞌødɨt pønɨ ti pønɨ pøn yiktawɨndsøꞌøgɨ, jøts nɨti xkagumayja̱wɨdɨt.  
\v 28 Kuts jam tuꞌugɨn ja ja̱a̱ꞌy jotmøñ wya̱ꞌa̱nt ku jaꞌabɨ tsuꞌuch ja maxa̱ndsa̱a̱ tø yiktawɨndsøꞌøgɨ, kaꞌats meets ja xjøøꞌkxt, jøts ja mmɨguꞌuk xkana̱nkñagyumayɨyɨdɨt ku ja nugo ñabyøkyja̱wɨyɨdɨt jaꞌagøjxp ku ja janchja̱ꞌwɨn ja okwa̱ꞌa̱ñ tyiktøwdɨnɨm tyiktuda̱ꞌa̱ktɨnɨm.  
\v 29 Ja mmɨguꞌuk øts ɨdøꞌøn ja wyɨnma̱a̱ꞌñ nnɨga̱jpxɨp, kaꞌ mets mjaꞌ. 
\p Jamts pøngapøn tyiktøꞌødɨt jøts wya̱ꞌa̱ndɨt: “¿Sudsots ja wenk ja̱a̱ꞌy nyikmøjtøjkɨyɨt neꞌegɨ ja wyɨnma̱a̱ꞌñ jøts øts njaꞌ nɨkaꞌ?  
\v 30 Jabɨ nꞌajotꞌajtpyxɨ øts ja Dios ku ngay njɨɨꞌkxy, ¿tits øts ɨdøꞌøn xabaga̱jpxtɨp kuts jaꞌabɨ kaaky ngupøkt?”  
\v 31 Ots ja yjadeꞌenɨ, pønɨ mgaadyɨp mꞌuktɨp uk pønɨ ti jatyts mdundɨp, tum ja Dios køjxp ja xuꞌundɨt jøts ja jadeꞌen xyikmøjtøkɨdɨt.  
\v 32 Kidi mee xuñ midi ja mmɨguꞌuk tyadɨgøꞌødyɨp: nɨ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jadeꞌen xkatuꞌundɨt, nɨ jaꞌ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌyꞌa̱jttɨp, nɨ jaꞌ pøn ja Dios Teety tø myøꞌøyɨdɨ ja janchja̱ꞌwɨn jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tmɨbøjktɨt.  
\v 33 Kuts øts, jaꞌ ø nꞌɨxaapy sudso øts ja nmɨguꞌuk nyikjotkujkꞌa̱tt; kaꞌ øts ngøꞌøm øyꞌa̱jtɨn nꞌɨxa̱ꞌa̱y, jøts øts nmɨguꞌuk yikxon chøønɨdɨt jøts wyɨnaty ja nɨtsoojkɨn yikmoꞌodɨ. 
\c 11  
\p  
\v 1 Tundɨ nayɨdeꞌen pønɨ sa̱ ø nnajtstunɨ, pø nay ja Cristoxɨ ø nnɨꞌejxuujtɨp ja chɨna̱a̱ꞌyɨn. 
\s1 Sa̱ yja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨt ja tøꞌøxyøjk ma̱ ñamyukyɨdɨ ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ 
\p  
\v 2 Mɨguꞌuktøjktɨ njanchtakajxakpy meets ku ø xja̱ꞌmyatstɨ, jøts ku nayɨdeꞌen xpadundɨ ti jaty tø ndukmadowdɨ.  
\v 3 Jaꞌats ndsøjkpy jøts xja̱ꞌgyukɨdɨt ku tuꞌuk tuꞌuk ja ya̱a̱ꞌdyøjk ja Cristo ñɨguba̱jkꞌatyɨ, jøts ku ja ya̱a̱ꞌdyøjk ja ñɨdøꞌøxy tnɨguba̱jkꞌa̱jtmɨ jadeꞌen sa̱m ja Dios Teety tnɨguba̱jkꞌaty ja Cristo.  
\v 4 Pønɨ kaꞌ ja ya̱a̱ꞌdyøjk ñagyujujptuꞌudyɨ ku Dios tꞌajotꞌaty uk kuts ja Dios yjaꞌ tjanɨga̱jpxɨ, kyamøjpɨktakpy ɨdøꞌøn ja Cristo jaꞌ pøn nɨguba̱jkꞌa̱jtɨyɨp.  
\v 5 Pønɨ kaꞌats ja tøꞌøxyøjk ñagyujuuxyɨ ku ja Dios tꞌajotꞌa̱jtpɨ tyøkɨ, uk kuts ja Dios yjaꞌ tjanɨga̱jpxɨ, kyamøjpɨktakpyts ɨdøꞌøn ja ñɨya̱a̱ꞌy jaꞌ, nayɨdeꞌenxɨ ja tpa̱tnɨ kidi ja jeexyɨp tø ñagyukaaꞌptuꞌudyɨ.  
\v 6 Pønɨ kaꞌap ja tøꞌøxyøjk ñagyujuuxyɨ, wants neꞌegɨ tnagyukaꞌaptutkixyɨ. Pønɨ tyatsøꞌødyumpts jadeꞌen ja kyuba̱jk keepy, wants neꞌegɨ tpɨkta̱ꞌa̱ky ja kyujuux.  
\v 7 Nagyujujptuꞌudɨp ɨdøꞌøn ja ya̱a̱ꞌdyøjk pø ja Diosxɨ ja myøjꞌa̱jtɨn ja chujꞌa̱jtɨn ja yiknɨgaxøꞌjkɨp ku ja nayɨdeꞌen tø yikꞌøꞌyɨyɨ sa̱m ja Dios tꞌixy. Jøts ja tøꞌøxyøjk ja ñɨya̱a̱ꞌy myøkꞌa̱jtɨn ja yiknɨgaxøꞌjkɨdɨp.  
\v 8 Kuxɨ ja Dios tyikꞌøyɨyɨɨꞌñ pø ja ya̱a̱ꞌdyøjkxɨ ñɨkøjxp ja Dios tjuꞌjty ja tøꞌøxyøjk.  
\v 9 Ya̱a̱ꞌdyøjkøjxpxɨ ja tøꞌøxyøjk yꞌøyɨyɨɨꞌñ, jøts kaꞌ tøꞌøxyøjkøjxp ja ya̱a̱ꞌdyøjk yꞌøyɨyɨɨꞌñ.  
\v 10 Patyts ɨdøꞌøn ja tøꞌøxyøjk ñagyujuuxɨt jøts ja jadeꞌen tyiknɨgaxøꞌøkt ku ja ya̱a̱ꞌdyøjk ja yꞌaneꞌemyɨ, jøts ja Dios yꞌa̱nkɨlɨs nayɨdeꞌen yjotkujkꞌa̱ttɨt.  
\v 11 Nnɨja̱ꞌwaꞌampts adøm, ku ja janchja̱ꞌwɨn nmøøtꞌa̱jtyɨndɨ, ku ja ya̱a̱ꞌdyøjk jøts ja tøꞌøxyøjk kuwa̱nɨ tuꞌugyɨ yꞌettɨ.  
\v 12 Janch tɨyxɨ døꞌøn jaꞌ ku døꞌøn ja tøꞌøxyøjk yꞌøyɨyɨɨꞌñ, ja ya̱a̱ꞌdyøjkts ja Dios yiktuun, nayɨdeꞌen yjanchɨ ku tøꞌøxyøjk ñɨkøjxp kyeꞌexy ya̱a̱ꞌdyøjk ya̱ na̱xwiiñ; ja Diosts jadeꞌen wa̱mp. 
\p  
\v 13 Køꞌøm mee xꞌuknɨga̱jpxt pønɨ øyɨdeꞌen ku ja tøꞌøxyøjk ja Dios tꞌajotꞌa̱tt kuwa̱ꞌa̱ts, jabɨ kaꞌaxɨ ja yꞌøyɨ.  
\v 14 Tsøꞌødyumbɨm ja ya̱a̱ꞌdyøjk pyɨdsimy ku ja wya̱a̱y ja tyikyonꞌanaxy, kaꞌap adøm jadeꞌen ngostumbrɨ yøꞌøyɨndɨ.  
\v 15 Yiktakajxa̱kpts ja tøꞌøxyøjk ku ja wya̱a̱y ja yøñ, pø tøxɨ ja yiktanɨbɨkta̱a̱gɨ jøts ja wya̱a̱y ja kyuba̱jk ttanɨpett.  
\v 16 Pønɨ pønts tkaja̱ꞌgyukɨwya̱mp sa̱ øts ɨdøꞌøn tø njawa̱ꞌa̱ñ, ñɨja̱wɨp ɨdøꞌøn jaꞌ ku øøts kaꞌap ja wenkpɨ wɨnma̱a̱ꞌñ nyiktuñ jøts nɨ jaꞌ jadeꞌen kyawɨnmaamyɨdɨ pøn jaty ja Dios tø wya̱a̱mukyɨdɨ wyejtsmukyɨdɨ øy ma̱dsoo, jaꞌagøjxp ku ja tø tjanchja̱wɨdɨ ja Dios. 
\s1 Ku kyaꞌukyikmøjpɨkta̱knɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm kya̱a̱jyɨk yꞌuujkɨk midi ja ñajtstuꞌunɨp ku ja yꞌaꞌuxꞌa̱jty 
\p  
\v 17 Ku meets ya̱m nnɨjayɨ kidi ngajxa̱ꞌa̱kwampyɨp meets, ku yja̱wɨ mjanamyukyɨdɨ nɨwɨneꞌen ja mgaꞌøpyɨdsøꞌømxɨyɨdɨ jøts nɨ mgaꞌødyuñɨdɨ ja yja̱wɨ.  
\v 18 Jadeꞌen øts ja ja̱a̱ꞌy xumdamɨmadya̱ꞌa̱ktɨ kuk mee mjanamyukyɨ mnawya̱ꞌkxɨbɨk meets jam jøts mganamyeeꞌkxyɨdɨ; nmɨbijkpy øts ɨdøꞌøn, pø jadeꞌen ɨdøꞌøn jam yjanchjaty.  
\v 19 Kuwa̱nɨdsɨk ɨdøꞌøn mnawya̱ꞌkxɨdɨt jøts ɨdøꞌøn ñɨgaxøꞌøktɨt pøn ɨdøꞌøn Cristo yjaꞌ yjanchpaduujnɨdɨp, jøts pøn ɨdøꞌøn nugo nadyejɨdɨp jøts ku Cristo ja tpadundɨ.  
\v 20 Kuts meets ɨdøꞌøn jadeꞌen mganamyeeꞌkxyɨ, nɨkaꞌats meets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo yꞌaꞌux xꞌukja̱ꞌgyukɨnɨyɨ, nɨ xkanɨja̱wɨdɨ pønɨ sudso yiktuñ.  
\v 21 Ana̱xukpɨmxɨ meets jam køꞌøm aꞌux xnɨnijkxy ku ja ka̱ꞌa̱yɨn tpa̱a̱ty, jamts muum kyakuꞌuxyɨdɨ jøts muum nugo tyimyꞌukmuktɨgøøñɨdɨ.  
\v 22 ¿Ti kaꞌ meets mdøjk te ma̱ mgaꞌadyɨt? Mgamøjꞌejxtɨpxɨ døꞌøn ja janchja̱ꞌwɨp ja̱a̱ꞌdyɨ ku jadeꞌen mꞌadøꞌøstɨ, jøts namyɨkaxɨ mwɨnbɨdsømdɨ ku ja mmɨguꞌuk pøn ayoodɨp jam xwɨngayɨdɨ, jøts ja nugo xukꞌayoojɨdɨ. ¿Sa̱ts meets ɨdøꞌøn nnøjmɨt? ¿Ndsaachkajxa̱ꞌa̱kp meets ɨdøꞌøn ku jadeꞌen mꞌadøꞌøtstɨ? ¡Nɨjuunɨ xøøw meets ya̱ꞌa̱tpɨ ngadakajxa̱ꞌa̱kt! 
\s1 Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yja̱a̱kꞌukꞌaꞌuxꞌa̱jtnɨ møøt ja pyabøjkpɨtøjk 
\p  
\v 23 Pø ja nwɨndsønꞌa̱jtɨmxɨ ø køꞌøm tø xmøꞌøy midi mee tø ndukyikyujy. Ku døꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyɨnaty yikøya̱kwa̱nɨ ux, nay jaꞌabɨ uxts ɨdøꞌøn ja tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ tuꞌuk ja tsa̱pkaaky,  
\v 24 kuts ja Dios Teety tꞌajotꞌa̱jty jøts tkajxa̱jky, wɨnets ja tꞌadujkpa̱jky ja tsa̱pkaaky jøts wya̱a̱ñ yɨdeꞌen: “Kaydɨ, øts ɨdøꞌøn ya̱ꞌa̱t nneꞌkx midi meets mnɨtsoojkɨngøjxp ɨnet yikøya̱kp. Mduꞌundɨp ɨdøꞌøn ya̱ꞌa̱t jadeꞌen jøts øts xja̱ꞌmyajtspajtꞌa̱ttɨt.”  
\v 25 Kuts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty tø yꞌaꞌuxꞌa̱ttɨ ɨxjats ja uujkꞌɨɨꞌñ tuꞌuk tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ jøts yɨdeꞌen wya̱a̱ñ: “Ya̱ꞌa̱t tsa̱pnøøꞌuujkɨn ɨdøꞌøn ɨxya̱m ta̱mp ejxpajt ku ja Dios Teety ja wya̱nda̱ꞌa̱ky tyikꞌaduky sa̱m ja ttamɨꞌawa̱ꞌa̱nɨyɨɨꞌñ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn. Ɨxya̱mts ɨdøꞌøn ja choꞌonda̱ꞌa̱ky ku øts nnɨꞌjpy ɨnet wyɨdsuꞌunt wyɨda̱xt. Kuts ya̱ꞌa̱t tsa̱pnøøꞌuujkɨn xumɨtuꞌundɨt, øts nja̱ꞌmyajtsɨngøjxp yø xꞌadunɨdɨt.”  
\v 26 Jadeꞌents mɨguꞌuktøjk ɨdøꞌøn, ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm mee mja̱ꞌmyejchp ku meets ja tø mguꞌoogɨyɨ ku jadeꞌen ja tsa̱pkaaky xkaꞌadyɨt midi namyayɨ ñeꞌkxꞌajtpy, jøts ku ja tsa̱pnøø jadeꞌen xꞌukuna̱xɨt midi ja namyayɨ ñɨꞌjpyꞌajtpy kunɨm ja myeꞌent jadɨgojk. 
\s1 Sudso ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm kya̱a̱jyɨk yꞌuujkɨk yikupøkt midi ja ñajtstuꞌunɨp ku ja yꞌaꞌuxꞌa̱jty 
\p  
\v 27 Ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo yjamɨdundɨgøøpy pøn ɨdøꞌøn yikxon tkajøøꞌkxp tkaꞌuukp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ñeꞌkx jøts ja ñɨꞌjpy.  
\v 28 Patyts ɨdøꞌøn yikxon jawyeen xpawɨnmaꞌadyɨt sa̱ ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨn xyikyøꞌødyɨ, na̱mgaꞌanɨm wyɨna̱jty xnɨꞌa̱wɨdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ñeꞌkx jøts ja ñɨꞌjpy.  
\v 29 Ja kyøꞌøm ayoꞌonxɨ ja yꞌɨxaapy pøn nugo tnɨꞌa̱ꞌwɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm cha̱pnøøꞌuujkɨn.  
\v 30 Jaꞌagøjxpxɨ døꞌøn may ja mmɨguꞌuk pa̱ꞌa̱møøttɨ jøts kajotmøjktɨ, jøts muum tø yꞌooktɨ.  
\v 31 Kuts adøm køꞌøm aꞌejxɨ nduꞌunɨnt, kaꞌats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm jadeꞌen xɨɨdyuꞌunɨnt.  
\v 32 Kuts adøm ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm xɨɨdyuꞌuñɨm jaꞌagøjxp ja ttuñ jøts ja xukja̱ꞌgyukant jøts ngamøøtkudɨgøꞌøyɨndɨt ja pojkpɨtumbɨ ja̱a̱ꞌdyɨ midi tkajanchja̱ꞌwɨdɨp ja Dios. 
\p  
\v 33 Paty mɨguꞌuktøjk ɨdøꞌøn, ku mnamyukɨdɨt jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja cha̱pnøøꞌuujkɨn xꞌatsja̱ꞌmyatsɨdɨt, nayꞌawexɨdɨ jøts tuꞌugyɨ mdsa̱pnøøꞌuuktɨt.  
\v 34 Pønɨ jam pøn yuꞌøøky, wan jamyɨ neꞌegɨ kyøꞌøm tøjkjotp tꞌukay, jøts ja Dios wyɨnaty kyadukuwanja̱tɨyɨ ku ja tsa̱pnøøꞌuujkɨn ja nugo tyikwa̱ꞌa̱nt na̱nktyamuꞌugɨ na̱nktyakuꞌuxɨ. Midiꞌibɨ jaty myiktøødɨp jaanɨm øts ja wyɨnaty nnɨgajpxy ku mee nꞌatsꞌext. 
\c 12  
\s1 Ja wijyꞌa̱jtɨn midi ja Dios Espíritu Santo yajkpy 
\p  
\v 1 Mɨguꞌuktøjktɨ, jaa ja ayuujk midi ø ndsøjkpy jøts meets ja xnɨja̱wɨt ku Dios Espíritu Santo tyaky ja wɨnma̱a̱ꞌñ ja wijyꞌa̱tɨn jøts ja tmøꞌøy ja ja̱a̱ꞌy kɨjaꞌ. 
\p  
\v 2 Mnɨja̱ꞌwɨp mee neꞌegɨ wa̱ꞌa̱ts ku mee wyɨnaty xkamɨbikñɨm ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo, ja maxa̱ndsa̱a̱jɨmts meets tuꞌuk tuꞌuk yꞌijty jaꞌayɨ mwɨndsøꞌjkɨdɨp.  
\v 3 Paty meets ya̱m ndukmadøy jøts xnɨja̱wɨdɨt ku pøn wya̱ꞌa̱nt: “¡Mɨkuꞌ yø Jesús!” kidi ja Diosɨp yꞌEspíritu Santo ja wyɨnaty jadeꞌen yikwa̱a̱jnɨyɨp. Uk jaduꞌuk pøn nugo wya̱mɨt: “¡Ja Jesús ɨdøꞌøn møj wɨndsøn!” tɨyts ja wyɨnaty yjanchwa̱ꞌa̱ñ pønɨ Dios yꞌEspíritu Santo ja wyɨnaty jadeꞌen yikwa̱a̱jnɨyɨp pønɨ kaꞌats myɨga̱jpxɨgøøpy Dios ja wyɨnaty. 
\p  
\v 4 Mayjøøjp ɨdøꞌøn ja jaa sa̱ pøn øy tigati tjaty, jøts kɨjaꞌ ja yikmøøtꞌaty pønɨ sa̱ pønjabøn ja wijyꞌa̱jtɨn tø yikmøꞌøy, tum Espíritu Santo wyɨngujkpts ja chøøñ.  
\v 5 May tunkjøøjp yikmøøtꞌaty, tuꞌugyɨts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo yiktamɨduñ.  
\v 6 Kawɨna̱a̱k jøøjp ja ødyunk nmøøtꞌa̱jtyɨndɨ, tuꞌugyɨts ja Dios ja xmøꞌøyɨndɨ.  
\v 7 Ja Dios ɨdøꞌøn ja ejxpajtɨn tuꞌuk tuꞌuk tmøøpy ja ja̱a̱ꞌy, jøts ɨdøꞌøn ja tyiknɨgaxøꞌøkt ku ja Dios Espíritu Santo ja tmøøtꞌaty, jøts ja nɨdukɨꞌɨyɨ yiktaꞌøyꞌa̱tt.  
\v 8 Dios Espíritu Santo køjxp ɨdøꞌøn ja Dios Teety ja ja̱a̱ꞌy tmøꞌøy ja wyijyꞌa̱jtɨn jøts ja tɨy kya̱jpxwejtɨt, jøts nayɨdeꞌen ja ja̱a̱ꞌy tmøømyɨ ja ɨxpikyꞌa̱jtɨn jøts ja øy yikꞌɨxpøjktɨt.  
\v 9 Jamts ja ja̱a̱ꞌy pøn ja Dios Espíritu Santo janch møj jøts janch møk ja janchja̱ꞌwɨn myøꞌøyɨdɨ, jamts pøn yikmøødyɨp ja øybɨ møkꞌa̱jtɨn jøts ja pama̱a̱ꞌy tyiktsoꞌoktɨt.  
\v 10 Jam pøngapøn tmøꞌøy jøts ijxyɨmbɨ kaꞌijxyɨmbɨ ja ttuꞌunt, jøts jam pøn myøøpy jøts ja Dios kyajpxy Dios yꞌayuujk ja tnɨga̱jpxɨdɨt; jamts jaꞌ pøn ja Dios tø tyamɨdsøjkyɨdɨ jøts ja tꞌejxka̱ptɨt pøn jaty ja kaꞌøybɨ wɨnma̱a̱ꞌñ tyiktundɨp jøts pøn ja øybɨ wɨnma̱a̱ꞌñ tmøøtꞌa̱jttɨp; jamts nayɨdeꞌen pøn tø yiktamɨdsoktɨ jøts kawɨna̱a̱k ja ayuujk tka̱jpxtɨt midi ja myɨguꞌuk kyaka̱jpxtɨp; jamts jaꞌadɨ pøn tnɨmadoodɨp wa̱ꞌa̱ts ja jaꞌabɨ ayuujk jøts ja tnɨga̱jpxtɨ ti døꞌøn ja tyijpy.  
\v 11 Tuꞌugyɨts ɨdøꞌøn jadeꞌen yꞌadɨꞌɨch ja Dios Espíritu Santo, jøts ɨdøꞌøn ja tyikwaꞌkxy ja wijyꞌa̱jtɨn pønɨ ti døꞌøn ja pønjabøn tyukja̱twampy køꞌøm ja tø ttanɨbɨkta̱a̱gɨ. 
\s1 Ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tnɨguba̱jkꞌa̱jtp nɨdukɨꞌɨyɨ ja ja̱a̱ꞌy pøn tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Dios 
\p  
\v 12 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja Cristo nꞌukpɨkta̱a̱jkɨnt sa̱m tuꞌuk ja̱a̱ꞌy ñeꞌkx midi janch may tanɨbɨkta̱a̱gɨ tum tɨgach; ots ɨdøꞌøn ja køꞌ ja teky kɨjaꞌ ja tunk tø yiktanɨbɨkta̱a̱gɨ, tuꞌugyɨ ja ñeꞌkx ja yꞌity.  
\v 13 Nayɨdeꞌents adøm ɨdøꞌøn øy yjapønɨ, yjaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌyɨ uk yjagaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌyɨ, yjagreciɨt ja̱a̱ꞌyɨ, yjamɨdumbɨ ja̱a̱ꞌyɨ uk yjanɨtøøky ja̱a̱ꞌyɨ, ku adøm ɨdøꞌøn tø nnøbejtyɨm tuꞌugyɨ adøm ɨdøꞌøn ja neꞌkx namyayɨ nyikꞌøyaꞌam Dios Espíritu Santo køjxp; jøts adøm jadeꞌen ja tuꞌuk tuꞌuk tø xatøjkaꞌam. 
\p  
\v 14 Kaꞌap ja neꞌkx tukjøøjpyɨ tmøøtꞌaty midi jaty ja yiktumpy, pø may jøøjpxɨ ja tmøøtꞌaty. Jadeꞌents ja yꞌamuumꞌaty ku ja kaꞌpxy tmøøtꞌaty ijxyɨm kaꞌijxyɨm.  
\v 15 Øy yø teky yjawa̱ꞌa̱ñ: “Kaꞌap ø nduñ nayɨdeꞌen sa̱m ja køꞌ paty ø nɨpøn xkatunkꞌa̱tt”, kidi jaꞌagøjxpts ja kyaꞌukpa̱a̱tꞌa̱jtnɨyɨt ja neꞌkx.  
\v 16 Uk yꞌukwa̱mɨt ɨnet ja ta̱tsk: “Kaꞌap øts ja ween tyunk ndujnɨ paty ø nɨpøn xkatunkꞌa̱tt”, nɨgɨdi jaꞌagøjxpɨpts ja neꞌkx ja myajtstuujtnɨyɨt.  
\v 17 Ku jeexyɨp tum ween nneꞌkxꞌa̱jtyɨm, ¿sudsots jeexyɨp nmadøꞌøyɨm? Uk kuts jeexyɨp tum ta̱tsk nneꞌkxꞌa̱jtyɨm, ¿sudsots jeexyɨp nxuuꞌkaꞌam?  
\v 18 Tø døꞌøn ja Dios ttanɨbɨkta̱a̱jkɨgyɨjxy ti jaty jaduꞌuk jaduꞌuk ja neꞌkx tyuꞌundɨp sa̱m ja køꞌøm tø ttsøky.  
\v 19 Ku jeexyɨp tukjøøjpyɨ yꞌamuumꞌaty, ¿ma̱ts jeexyɨp ja maybɨ tyøkɨdɨ midi tyika̱ꞌpxtɨp tukꞌamuum ja neꞌkx?  
\v 20 Jabɨ nnɨja̱ꞌwɨmpts adøm ku mayjøøjp chøkyɨ wɨnets nja̱a̱ꞌgyaxøꞌjkɨndɨt, pø tuꞌugyɨxɨ ja neꞌkx. 
\p  
\v 21 Kaꞌaxɨ døꞌøn ja ween tnøjmɨt ja køꞌ: “Kaꞌ me nyiktunwa̱ꞌa̱ñ”; nɨ ja kuba̱jk tkanɨmaamyɨt ja teky: “Kaꞌ me nꞌajotꞌaty.”  
\v 22 Jøts midi ɨdøꞌøn yja̱wɨ kaꞌaꞌejxɨn kaxøꞌkp jaꞌ ɨdøꞌøn neꞌegɨ yikxon yikꞌajotꞌa̱jtp, ja ɨdøꞌøn xyikjujkyꞌa̱jtɨndɨp.  
\v 23 Jøts midits yja̱wɨ kayiktsojkp jaꞌats neꞌegɨ nꞌejxꞌijtyɨndɨp jøts ja nnɨxøjxyɨm nnɨpɨjkyɨm; midits adøm ngana̱nkyꞌejxwa̱ꞌa̱ñɨmp jaꞌats adøm janchꞌama̱a̱y ndøꞌøñɨm nyuꞌuchɨmp.  
\v 24 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios tø xanɨbɨkta̱a̱jkaꞌam jøts adøm ja neꞌegɨ nmɨjotɨgøꞌøyɨnt midi yikꞌejxp kaꞌ tyuñ,  
\v 25 jøts kidi kɨꞌabikyɨp nugo øy pøn tyuñ øy sa̱, pø nabyudøjkɨyɨdɨpxɨ døꞌøn jaꞌadɨ nɨxem nɨya̱m wan ja sa̱ tꞌijxyɨdɨ, jøts ja amuum tyikjujkyꞌettɨt tukɨꞌɨyɨ ja neꞌkx.  
\v 26 Pønɨ tsaachɨp o ma̱gama̱ tukween ja neꞌkx, amuumts ja pøjkpɨ a̱mbɨ yikja̱ꞌwɨgyixy øy ma̱dsoo; kuts øy ma̱dsoo tukween yikxon yikꞌejxyꞌejtmɨ kunɨm ja yikxon chøꞌøky, tyimñejkpts nayɨdeꞌen tukɨꞌɨyɨ øy ma̱dsoo ja neꞌkx. 
\p  
\v 27 Meetsts ɨdøꞌøn ñamyayɨ ja Cristo mneꞌkxꞌa̱jttɨp jøts jadeꞌen meets ja mbɨkta̱ꞌa̱gyɨ sa̱m ja køꞌ teky, ween a̱a̱w tyuñ, uk jaduꞌuk øy ti midi møøt kyaꞌpxy ja neꞌkx.  
\v 28 Tøts ɨdøꞌøn ja Dios Teety ttanɨbɨkta̱a̱gɨ ti tyuꞌundɨp nɨduꞌuk jaty ja ja̱a̱ꞌy pøn ja Dios tmɨbøjktɨp: mɨduꞌuk, ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm kyudanaabyɨtøjktɨ; mɨmajtsk, pøn tnɨga̱jpxɨdɨp ja Dios kyajpxy ja Dios yꞌayuujk; mɨdɨgøøk, pøn yikꞌɨxpøjktɨp pøn ka̱jpxwejtɨp; jøts nayɨdeꞌen pøn ijxyɨmbɨ kaꞌijxyɨmbɨ ttundɨp, møøt nayɨdeꞌen pøn ja pama̱a̱ꞌy tyiktsoktɨp tyikmøkpøjktɨp, møøt ja pudøjkɨbɨtøjktɨ, jøts nayɨdeꞌen ja anaꞌambɨtøjktɨ, møøt jaꞌadɨ pøn tka̱jpxtɨp ja wenk a̱a̱w ja wenk ayuujk pønɨ sa̱ Dios ja køꞌøm yika̱jpxwa̱ꞌa̱ñɨdɨ.  
\v 29 ¿Pønts ɨdøꞌøn janchja̱ꞌwɨbɨꞌa̱jttɨp? ¿Nɨdukɨꞌɨyɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tkudanɨdɨ? ¿Tum jaꞌ tnɨga̱jpxɨdɨp ja Dios kyajpxy yꞌayuujk? ¿Tum jaꞌ yikꞌɨxpøjktɨp? ¿Uk tyumdundɨp ɨdøꞌøn ja ijxyɨmbɨ kaꞌijxyɨmbɨ? Kaꞌ yjadeꞌenɨ.  
\v 30 ¿Tyumøøtꞌa̱jttɨp ɨdøꞌøn ja møkꞌa̱jtɨn jøts ja pama̱a̱ꞌy tyiktsoꞌoktɨt? ¿Uk kya̱jpxtɨp ɨdøꞌøn nɨdukɨꞌɨyi kawɨna̱a̱k ja kanɨmadoonɨ ayuujk? ¿Uk ñɨmadoogøxtɨp ɨdøꞌøn pønɨ sa̱ døꞌøn ja wenk ayuujk wya̱ꞌa̱ñ? Pø kaꞌaxɨ.  
\v 31 Tajotɨgøyts sudso xpa̱a̱ttɨt yøꞌøbɨ øyꞌa̱jtɨn sudso ja Dios mgunuuꞌkxɨdɨt jøts myikwejɨdɨt myikajɨdɨt. Ɨxya̱mts mee nduknɨja̱wɨwya̱ꞌa̱ñ ja jawaanɨ øybɨ tuuꞌ sa̱ øy tsuj nja̱a̱ꞌyꞌa̱jtɨndɨt. 
\c 13  
\s1 Ja tsojkɨn ja paꞌayoꞌowɨn 
\p  
\v 1 Ku njaka̱jpxt kawɨna̱a̱k ja wenk a̱a̱w kawɨna̱a̱k ja wenk ayuujk øy yjatsa̱jpjotpɨt ayuujkɨ uk øyts yjana̱xwiiꞌñɨt ayuujkɨ, pønɨ kaꞌats øts ja tsojkɨn pønɨ kaꞌats øts ja paꞌayoꞌowɨn nmøøtꞌaty, nayɨdeꞌents ja tpa̱tnɨ sa̱m tuꞌuk ja tambur tawa̱ꞌa̱ts midi nugo jagojkp, uk sa̱m ja platiiy midi nugo naꞌamp.  
\v 2 Øy øts jeexyɨp ja Dios kyajpxy ja Dios yꞌayuujk tukɨꞌɨyɨ njanɨga̱jpxɨ, uk njanɨja̱ꞌwɨgyixyts øts tukɨꞌɨyɨ ti jaty memp ti jaty kɨda̱kp midi kaꞌ pøn tꞌijxñɨm midi kaꞌ pøn tnɨja̱wɨnɨm, uk njamøøtꞌatyts øts tukɨꞌɨyɨ ja ɨxpikyꞌa̱jtɨn ja wijyꞌa̱jtɨn, uk njaꞌajotꞌatyts øts ja Dios kawɨneꞌen ku øts ja ijxyɨmbɨ kaꞌijxyɨmbɨ njatuñ jøts øts ja kojpk ngɨɨdyɨgach, pønɨ kaꞌats øts ja tsojkɨn pønɨ kaꞌats øts ja paꞌayoꞌowɨn nmøøtꞌaty nɨtits øts mɨba̱a̱t ngawa̱ꞌa̱ñ, tyimñugo øts iiy.  
\v 3 Uk njadagumaagyijxpyts øts ja ayoobɨ ja̱a̱ꞌy tukɨꞌɨyɨ ja nbɨkta̱ꞌa̱ky, uk njanagyøyakyɨts øts jøts øts ja ja̱a̱ꞌy xyiknɨtøꞌøty Dios køjxp, nɨwɨneꞌenɨn øts ja ngadamajada̱ꞌa̱kt, pønɨ kaꞌap øts ja tsojkɨn, pønɨ kaꞌap øts ja paꞌayoꞌowɨn nmøøtꞌaty. 
\p  
\v 4 Pøn tsojkp pøn paꞌayoop, tuda̱ꞌa̱ky ja yja̱a̱ꞌyꞌaty; jøts øy ja̱a̱ꞌy jaꞌ, kaꞌap myɨguꞌuk ja øy ti tamɨꞌekyɨ uk nɨti tkamoꞌowa̱ꞌa̱ñ; jøts kaꞌap ja ñamyɨkexyɨ, nɨ kyanadyaꞌaga̱jpxɨyɨ jaꞌ pønɨ ti ja tyumpy.  
\v 5 Kaꞌap ja kaꞌøyꞌayuujk ja kaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ uk ja kaꞌøchɨna̱a̱ꞌyɨn ja ttunkꞌaty; jøts nɨkaꞌ ñadyamɨdsojkijxyɨ tukɨꞌɨyɨ ya̱m ja myɨguꞌuk yꞌayøy wyɨnmay; kaꞌap ja tukɨꞌɨyɨ ttaꞌa̱mbiky jøts nɨkaꞌap ja ejtp yꞌekyɨ.  
\v 6 Ja yꞌøchɨna̱a̱ꞌyɨn ja myɨguꞌuk ja tyadaxondakpy, kidi kyaꞌøchɨna̱a̱ꞌyɨn ja ojts ttadaxonda̱ꞌa̱ky.  
\v 7 Pøn tmɨdanaapy tukɨꞌɨyɨ pønɨ sa̱ yiktuñ jøts pønɨ sa̱ yiknøjmɨ, jøts jyøpꞌijxpy jaꞌ ku kuwa̱nɨ ja tsojkɨn ja paꞌayoꞌowɨn myøjtøkɨ, jøts kaꞌap ja tigati ttaꞌamutskɨ, ejtp ja tyuda̱ꞌa̱kyꞌa̱jtɨn ja ttamajada̱ꞌa̱ky. 
\p  
\v 8 Nɨjuunɨ ja tsojkɨn ja paꞌayoꞌowɨn kyagudɨgøy. Ja̱ꞌtp ja et ja xøøw ku wyɨnaty ja kajpxy ja ayuujk kyaꞌukyiknɨga̱jpxnɨt midi ja Dios yajkpy, jøts wyɨnaty nayɨdeꞌen kawɨna̱a̱k ja wenk a̱a̱w ja wenk ayuujk kyaꞌukyika̱jpxnɨ, jøts wyɨnaty ja ɨxpikyꞌa̱jtɨn kyaꞌuktunɨ.  
\v 9 Kaꞌap adøm tukɨꞌɨyɨ kaꞌpxy nnɨja̱ꞌwaꞌam, jøts nɨkaꞌ kaꞌpxy yiknɨgajpxy ja Dios chojkɨn ja Dios pyaꞌayoꞌowɨn midi adøm ja xjadukmadoꞌowɨmp.  
\v 10 Kudɨgøꞌøpyts ya̱ꞌa̱tpɨ nɨja̱ꞌwɨn ku wyɨnaty tukɨꞌɨyɨ nꞌijxyɨm nnɨja̱ꞌwaꞌam pønɨ sa̱ døꞌøn tyɨyɨ kyaꞌpxyɨ tukɨꞌɨyɨ. 
\p  
\v 11 Kuts yꞌijty nmutskꞌaty, mutskuꞌngɨn øts yꞌijty ngajpxy nmadya̱ꞌa̱ky, mutskuꞌngɨn øts yꞌijty nwɨnmay, jøts mutskuꞌngɨn øts yꞌijty nayɨdeꞌen nja̱ꞌgyukɨ. Kuts ø nyaaꞌkna̱a̱ nꞌɨxma̱tskøjxnɨ øts ja mutskꞌa̱jtɨn.  
\v 12 Nayɨdeꞌents adøm kaꞌ kaꞌpxy ja Dios yjaꞌ nnɨja̱ꞌwaꞌam, wɨnjoꞌxɨmp adøm yja̱wɨ ku ja njaꞌejxpa̱a̱twa̱ꞌa̱ñɨm; jaanɨm ɨdøꞌøn ja wyɨnaty øy wa̱ꞌa̱ts nꞌijxyɨm. Kaꞌap øts ɨxya̱m tukɨꞌɨyɨ nnɨja̱wɨ, jaanɨm øts ja nøjkx wa̱ꞌa̱ts yikxon nnɨja̱wɨnɨm tukɨꞌɨyɨ sa̱m øts ja Dios ɨxya̱m wa̱ꞌa̱ts xꞌixy wa̱ꞌa̱ts xnɨja̱waꞌan.  
\v 13 Jadeꞌents ɨdøꞌøn ku nꞌajotꞌa̱jtɨn ja Dios, ku njøpꞌejxɨn ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn, uk ku nmøøtꞌa̱jtɨn ja tsojkɨn ja paꞌayoꞌowɨn, nɨmidi mɨba̱a̱t kyagudɨgøy, ettɨp yø xemɨkøjxp; tɨga̱jtstɨpts ɨdøꞌøn nɨduꞌukjaty, yø tsojkɨn yø paꞌayoꞌowɨn yø neꞌegɨ tyimyjawaanɨ møj, nɨgɨdi yø yjaduꞌukpɨ jadeꞌen myajada̱ꞌa̱ktɨ. 
\c 14  
\s1 Ja kawɨna̱a̱k ayuujk kanɨmadoonɨ 
\p  
\v 1 Kajaats ɨdøꞌøn xmøøtꞌa̱ttɨt ja tsojkɨn ja paꞌayoꞌowɨn, amɨdowdɨ pøktsowdɨ jøts ja Dios myikwejɨdɨt myikajɨdɨt, jaꞌats jawaanɨ mꞌamɨdoꞌodɨp sudso ja Dios kyajpxy yꞌayuujk xnɨga̱jpxɨdɨt.  
\v 2 Pø ja Diosxɨ ja jaꞌayɨ myɨgajpxpy pøn ja wenk a̱a̱w wenk ayuujk tka̱jpxp, kaꞌaxɨ ja myɨguꞌuk ja ñɨmadøyɨ. Ja Dios Espíritu Santo ja jayikꞌawejmɨyɨp, kaꞌapts ja yiknɨmadøy ti ja kyajpxpy, jøts ti ja jadeꞌen tyijpy.  
\v 3 Abikyts jaꞌamɨdɨ pøn ja Dios kyajpxy pøn ja Dios yꞌayuujk tuꞌugyɨ tyimdyunkꞌa̱jtmɨyɨdɨp jøts ja ttukmadowdɨ ja ja̱a̱ꞌy pøn tpabøjktɨp ja Dios jøts ja yjanchja̱ꞌwɨn ja myøkta̱ꞌa̱ktɨt ku ja yika̱jpxjotꞌamøjkɨdɨ.  
\v 4 Nadyuꞌuk ja yjanchja̱ꞌwɨn ja tyikmøjɨ tyikajaꞌajɨ pøn ja myɨguꞌuk kanɨmadoojɨp ku ja tjakajpxy ja wenk a̱a̱w wenk ayuujk; pønts tnɨga̱jpxɨdɨp ja Dios kyajpxy ja Dios yꞌayuujk jøts ja ttukmadowdɨ ja ja̱a̱ꞌy pøn tpabøjktɨp ja Dios jøts ja jadeꞌen tyikmøjɨyɨdɨ tyikajaajɨyɨdɨ ja yjanchja̱ꞌwɨndɨ. 
\p  
\v 5 Njadamɨdsøjkpy meets jøts kawɨna̱a̱k ja wenk a̱a̱w wenk ayuujk xka̱jpxtɨt; jawaanɨ kajaats mee ndamɨdsøky jøts ja Dios kyajpxy yꞌayuujk xnɨga̱jpxtɨt, jaꞌaxɨ neꞌegɨ jawaanɨ møj tump; ja tump jeexyɨp nayɨdeꞌen pønɨ yiknɨmadoop jeexyɨp pønɨ ti døꞌøn yika̱jpxp yiknɨmadya̱kp wenk a̱a̱w wenk ayuujk, jøts ku jeexyɨp yikxon yiknɨgajpxy tuꞌuk tuꞌuk ti jadeꞌen tyijpy, wɨnetɨmts ja tɨy myøjɨyɨdɨt myaꞌayxɨyɨdɨt ja yjanchja̱ꞌwɨn pøn jaty tpabøjktɨp ja Dios.  
\v 6 Pønɨ nꞌatsꞌijxpy meets jøts meets ja wenk a̱a̱w wenk ayuujk ndamɨga̱jpxt, kaꞌ meets ti pudøjkɨn jadeꞌen nmoꞌot. Kuts øts ja nnɨga̱jpxt midi ja Dios xuknɨja̱ꞌwaꞌamp, uk jaꞌ midi tɨy midi øy, uk ja Dios kyajpxy yꞌayuujk mee ndukmadøøpy jøts ndaꞌawa̱ꞌa̱ndɨt, jaꞌats ɨdøꞌøn ti mjanchpudøkɨyɨdɨp. 
\p  
\v 7 Wan ja ejxpajt tꞌukpɨkta̱a̱jkyɨm. Mꞌijxyꞌa̱jttɨpxɨ xuujx sa̱m ja kapxyuujx uk ja kow; pønɨ kaꞌap nyiksuunɨpa̱a̱jtyɨm, sudsots ja̱a̱ꞌy ja tja̱ꞌgyukɨt pønɨ ti yikoop, pønɨ ti yikxuxp.  
\v 8 Kuts ja ja̱a̱ꞌy cheptumɨdɨ ku ja puxuujx wa̱ꞌa̱ts kyawɨna̱a̱ꞌñ, kaꞌats ja tsep pøn tꞌaꞌejxɨ.  
\v 9 Nayɨdeꞌents meets ɨdøꞌøn mjaty; pønɨ kaꞌ meets ja ayuujk xkajpxy midi yiknɨmadoop, ¿sudso døꞌøn yiknɨja̱wɨt pønɨ ti døꞌøn mga̱jpxtɨp? ¡Ja poj mee nugo mmɨgajpxpy!  
\v 10 Janch jaa døꞌøn may ya̱ na̱xwiiñ ja ayuujk tɨgach, jøts tyumnɨmadoodɨp jaꞌ pøn jaꞌabɨ ayuujk tka̱jpxtɨp.  
\v 11 Pønɨ kaꞌats ø nnɨmadøy ja ja̱a̱ꞌy pøn ja wenk ayuujk tka̱jpxp, wenk kuga̱jp ja̱a̱ꞌyts øts ja xejt, jøts nayɨdeꞌen øts ja ndejmɨt.  
\v 12 Pønɨ mjanchtajotɨgøødyɨp ɨdøꞌøn jøts ja kunuuꞌkxwyejɨn jøts ja kunuuꞌkxkyajɨn xpa̱a̱ttɨt xꞌejxtɨt, jaꞌ døꞌøn mmɨjotɨgøꞌødyɨp midi mdabudøkɨdɨp ja mmɨguꞌuk jøts ja yjanchja̱ꞌwɨn ja myøjɨdɨt kyajaajɨdɨt. 
\p  
\v 13 Paty ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy tꞌamɨdoꞌot ja Dios jøts yikwejɨt yikajɨt sudso ttuknɨmadoꞌot ja ja̱a̱ꞌy pønɨ ti døꞌøn ja kanɨmadoonɨ ayuujk tyijpy.  
\v 14 Kuts ja wenk ayuujk njadaka̱jpxa̱ꞌa̱kt, kaꞌap øts ja nnɨmadøy pønɨ ti ngajpxpy øy øts ja nga̱jpxa̱a̱jkɨn yjatɨyɨ.  
\v 15 ¿Tits øts ɨdøꞌøn nja̱a̱ktuꞌump? Njayiktuñ øts ja wenk a̱a̱w ja wenk ayuujk ku ø nꞌajotꞌa̱tt uk ku øts nwɨnꞌøøꞌt ja Dios, jaꞌ jaꞌayɨ tsojkɨp jøts ku øts nmøøtꞌa̱tt ja ja̱ꞌgyukɨn ja madogukɨn.  
\v 16 Sudso meets ja mmɨguꞌuk mnɨmadowɨyɨt pøn ja wenk ayuujk tkaja̱jttɨp pønɨ wenk ayuujk tam meets ja Dios mdaꞌajotꞌajtpy. Kuts ja kaꞌap tnɨmadowdɨ sa̱ jaty mee mwa̱ꞌa̱ñ øy meets ja amukɨ møøt xjaꞌajotꞌaty ja Dios, kaꞌats ja tja̱ꞌgyukɨdɨ sa̱ meets ja Dios xnøjmɨ.  
\v 17 Øy meets ja mdsa̱pkajpxy ma̱ba̱a̱t yjaꞌøyɨ, kuts ja kaꞌ yiknɨmadøy jadeꞌents ja tpa̱a̱ty ku meets kaꞌ ti pudøjkɨn xmøꞌøy ja mmɨguꞌuk pøn tkanɨmadoodɨp jaꞌabɨ ayuujk, jøts ja jadeꞌeñɨ yꞌettɨ, kaꞌap ja yjanchja̱ꞌwɨn myøwenɨdɨ kyajaajɨdɨ.  
\v 18 Ngajxajkpy øts ja Dios ku øts ja kawɨna̱a̱k xukajpxy ja wenk a̱a̱w wenk ayuujk midi mee kaꞌ xkajpxy.  
\v 19 Kuts ø ngajpxy jøts ø nꞌawa̱ꞌa̱ñ ja ja̱a̱ꞌy pøn jaty Dios tja̱ꞌmyajtstɨp, magoxk a̱a̱w øts jaꞌayɨ neꞌegɨ ngajpxy ja ayuujk midi yiknɨmadoop jøts kaꞌ kawɨna̱a̱k mil ja ayuujk midi kyayiknɨmadoop. 
\p  
\v 20 Mɨguꞌuktøjktɨ, ku ja kaꞌøybɨ ku ja pøky xpa̱a̱ttɨt, jadeꞌen mnabyɨkta̱ꞌa̱gɨdɨt kidi mutskuna̱ꞌjk ti kyamayɨdɨnɨm. Kuts mwɨnmaꞌadyɨt, jadeꞌen mwɨnmaꞌadyɨt sa̱m møja̱a̱ꞌdyøjk yikxon wyɨnmaadyaꞌan.  
\v 21 Yɨdeꞌen jap wya̱ꞌa̱ñ nøky ja kutujk: “Wenk a̱a̱w wenk ayuujk øts nyiktunkpa̱a̱tp ku øts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy øy ma̱dsoo nmɨga̱jpxt, uk ndanɨgaxtɨt øts jaꞌ ja wenk ja̱a̱ꞌy midi wenk pujx wenk ka̱jp tsoꞌondɨp jøts øts ngajpxy jøts øts nꞌayuujk ja xyikna̱jxɨdɨt, nɨjadeꞌents øts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy nøjkx xkamɨbøktɨ, jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm.”  
\v 22 Ejxpajtxɨ døꞌøn jayikmøødyɨp pøn jaty tkamɨbøjktɨp ja Dios ku døꞌøn ja wenk a̱a̱w wenk ayuujk xka̱jpxtɨ jøts ja Dios ja tmɨbøjktɨt, kidi jaꞌajɨp ja jadeꞌen kyuja̱jttɨp pøn tø tmɨbøjknɨdɨ ja Dios. Abiky yjaꞌ jaꞌamɨdɨ ku Dios nayɨdeꞌen myøꞌøyɨdɨ ja ejxpajt ku ja yikxon tyukjatyɨdɨ sudso ja tnɨga̱jpxɨdɨt ja kyajpxy ja yꞌayuujk, kidi jaꞌajɨpts ja jadeꞌen tyanɨbɨkta̱a̱jkɨp pøn tkamɨbøjktɨp ja Dios.  
\v 23 Kuts mee nɨdukɨꞌɨyɨ mnamyukɨt jøts mjamadya̱ꞌa̱ktɨt jøts tum tɨgach ja mꞌa̱a̱w mꞌayuujktɨ, jøts nɨpøn kyanañɨmadowɨdɨt, kuts ja ja̱a̱ꞌy pøn ja Dios tkanɨja̱ꞌwɨdɨpnɨm jam tyøkɨdɨt ma̱ mee mnamyukyɨdɨ jøts ja nɨti nayɨdeꞌen tkanɨmadoomɨdɨt, ¿kaꞌ meets ɨdøꞌøn ja moꞌtpɨ ja̱a̱ꞌy mdejɨt?  
\v 24 Pønɨ mguba̱jtɨyɨpts meets ja ja̱a̱ꞌy jøts ja tmadøy ku meets ja Dios kyajpxy yꞌayuujk xnɨmadya̱a̱jkɨ, pyawɨnmagyøjxpts ja chɨna̱a̱ꞌyɨn jaꞌ jøts pyøky ja tja̱wɨt ku ja tmadoꞌot jøts kudam ja yikpøkyꞌixy.  
\v 25 Jadeꞌents ja Dios ja tjanchja̱wɨt jøts ja tyiknɨgaxøꞌkøxt pønɨ sa̱ jaty ja tø chøønɨ, jøts ja Dios tmøjpɨkta̱ꞌa̱kt kuxanɨ, jøts meets ja mnøꞌømxɨt jøts ku meets ja Dios jam xmøøtsøønɨ. 
\s1 Tundɨ tukɨꞌɨyi tsuj, jøts tum tanɨbɨkta̱a̱gɨ sa̱m pya̱a̱tꞌatyɨ 
\p  
\v 26 Yɨdeꞌen me mɨguꞌuktøjk ɨdøꞌøn yja̱wɨ xuñ ku mnamyukyɨdɨ. Jam nɨwɨna̱a̱gɨn pøn ttunkꞌa̱jttɨp ja øøk, jøts nɨwɨna̱a̱gɨn yꞌawa̱ꞌa̱ndɨ, uk jaꞌats ja ñɨga̱jpxtɨp pønɨ sa̱ ja Dios kyajpxy yꞌayuujk wya̱ꞌa̱ñ; jamts nɨwɨna̱a̱gɨn kyaꞌamaamyɨdɨ, wenk a̱a̱w wenk ayuujk ja yiktundɨp, jamts pøn tka̱jpxna̱jxtɨp ja wenk a̱a̱w ja wenk ayuujk. Øyꞌa̱jtp ku jadeꞌen xundɨ, nugo ku xja̱ꞌmyatstɨ jøts ku nayɨdeꞌen ja mjanchja̱ꞌwɨn xyikmøjɨdɨt.  
\v 27 Ku ja wenk a̱a̱w wenk ayuujk xka̱jpxtɨt midi kanɨmadoonɨ, namajtsk nɨdɨgøøk jaꞌayɨ mga̱jpxtɨt jøts nɨduꞌukjaty; jøts kuwa̱nɨ tuꞌuk tka̱jpxna̱xt ja ayuujk.  
\v 28 Pønɨ kaꞌats jam pøn, pøn ja ayuujk tka̱jpxna̱xp, kaꞌats neꞌegɨ ja wenk a̱a̱w wenk ayuujk xka̱jpxtɨt, kɨnadyuꞌuk neꞌegɨ ja Dios xmøøtmadya̱ꞌa̱ktɨt.  
\v 29 Nayɨdeꞌents xuꞌundɨt pønɨ mnɨga̱jpxwa̱ndɨp ja Dios kyajpxy ja Dios yꞌayuujk, nayɨdeꞌents namajtsk nɨdɨgøøk jaꞌayɨ mga̱jpxkojtɨt, jøts nayɨdeꞌen nɨduꞌukjaty, pønts kaka̱jpxtɨp wants ja jaꞌayɨ tpatmadowdɨ jøts tꞌejxtɨ pønɨ tøøp uk kaꞌ tyɨy.  
\v 30 Pønɨ wyɨnma̱a̱ꞌnmyøøpyts ja Dios tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy midi jam patmadoop, wants ja tka̱jpxmɨ jøts ja yꞌamoꞌont pøn uka̱jpxp.  
\v 31 Jadeꞌents mee mga̱jpxt nɨdukɨꞌɨyɨ pønɨ wɨnma̱a̱ꞌnmyøøjyɨdɨp ja Dios, jøts jadeꞌen xem ya̱m mna̱nkyꞌɨxpøkɨdɨt jøts mnagya̱jpxjotꞌamøkɨyɨdɨt.  
\v 32 Tuda̱ꞌa̱ky ɨdøꞌøn, tsuj ɨdøꞌøn ja kya̱jpxtɨt pøn ja Dios kyajpxy yꞌayuujk tnɨga̱jpxɨdɨp,  
\v 33 jabɨ ja øyꞌa̱jtɨnxɨ ja jotkujkꞌa̱jtɨnxɨ ja Dios chøjkpy, kaꞌap ja tsep, kaꞌap ja nugo o pøngapøn ttatøkɨt ja madya̱a̱jkɨn. 
\p Nayɨdeꞌen meets ɨdøꞌøn xuꞌunt sa̱m nɨdukɨꞌɨyɨ ma̱ jaty ñamyukyɨdɨ ja janchja̱ꞌwɨbɨ ja̱a̱ꞌdyɨ midi adøm nmɨguꞌukꞌa̱jtyɨndɨp.  
\v 34 Kaꞌap ɨdøꞌøn ja tøꞌøxyøjk xyika̱jpxtɨt ku mnamyukɨdɨt, pø kaꞌaxɨ jadeꞌen kyutukyɨ. Mbaduꞌundɨp ɨdøꞌøn ja kuwa̱nɨ sa̱ ja Dios kyutujk wya̱ꞌa̱ñ.  
\v 35 Pønɨ yiktøøwa̱ndɨp tigati, jam tyøjkjotp tyiktøꞌødɨt ja ñɨya̱a̱ꞌy; kaꞌaxɨ yꞌøgyaxɨꞌɨky ku tøꞌøxyøjk kyajpxy ma̱ mnamyukyɨdɨ ku Dios xꞌajotꞌa̱ttɨ. 
\p  
\v 36 Ja̱ꞌmyatstɨ mɨguꞌuktøjk ku meets jawyeen kaꞌ yꞌijty xnɨja̱wɨ ja Dios kyajpxy, jøts ku mee kaꞌ nadyuꞌugyɨ xnɨja̱wɨ ya̱ꞌa̱tpɨ ayuujk.  
\v 37 Pønɨ jam tuꞌugɨn tja̱wɨ ku tnɨja̱wɨ sudso ja Dios kyajpxy yꞌayuujk tnɨga̱jpxɨt, uk tø tja̱wɨ ku ja Dios Espíritu Santo tø wyɨnma̱a̱ꞌnmyøꞌøyɨ, pa̱a̱tꞌa̱jtɨp jøts tja̱ꞌgyukɨt ya̱ꞌa̱tpɨ ayuujk midi meets ɨxya̱m ndanɨguejxpy jøts ku nwɨndsønꞌa̱jtɨm yø tkutujkɨ.  
\v 38 Pønɨ kaꞌats ja tkutujkja̱wɨ, kaꞌats ja nayɨdeꞌen ja ejxka̱jpɨn pya̱a̱tꞌatyɨ.  
\v 39 Jadeꞌen mɨguꞌuktøjktɨ, jotmayꞌa̱ttɨ sudso ja Dios kyajpxy yꞌayuujk xnɨga̱jpxɨdɨt, jøts kidi xpayøꞌødyɨ pønɨ kya̱jpxtɨp ja ja̱a̱ꞌy ja kanɨmadoonɨ ayuujk;  
\v 40 tum øy tsujts ɨdøꞌøn ja xuꞌundɨt, kaꞌap ana̱xukpɨm. 
\c 15  
\s1 Ku ja Cristo yjujkpyɨjky jadɨgojk 
\p  
\v 1 Jaꞌ mɨguꞌuktøjk ɨxya̱m ndukja̱ꞌmyatswa̱ndɨp midi tø njanɨga̱jpxmɨ, ja Dios ñɨtsoojkɨn ayuujk. Ya̱ꞌa̱t kajpxy ya̱ꞌa̱t ayuujk meets ɨdøꞌøn tø xkupiky, jøts nay yøꞌ meets ɨdøꞌøn ɨxya̱m mdsɨna̱a̱ꞌyɨnꞌajtpy.  
\v 2 Jaꞌagøjxp meets ɨdøꞌøn nayɨdeꞌen ja Dios myiknɨtsøꞌøgyɨdɨ, pønɨ mbadundɨp ɨdøꞌøn midi tø ndukmadowdɨ, jøts pønɨ tuꞌugyɨ døꞌøn ja mjanchja̱ꞌwɨn xyikyøꞌødyɨ. 
\p  
\v 3 Jaꞌ meets ɨdøꞌøn tø ndukmadøy midi ø nayɨdeꞌen tø nyiktukmadøy. Tø mee ndaꞌawa̱ꞌa̱ñ ku adøm ja Cristo tø xkuꞌoꞌjkaꞌam, ku adøm nbojkpɨtumbɨja̱a̱ꞌyꞌa̱jtyɨndɨ sa̱m jap nøkyijxpy yjaabyetyɨ jøts jadeꞌen ja wya̱ꞌa̱ñ;  
\v 4 jøts nayɨdeꞌen tø ndukmadowdɨ ku tyikjutøjkɨdɨ, jøts ku ja kyɨmɨdɨgøøk xøøw yjujkpyɨjky sa̱m nayɨdeꞌen ja nøky tnɨga̱jpxmɨ;  
\v 5 jøts ku ja ojts jadɨgojk ña̱nkyꞌijxyɨyɨ ya̱m ja tø yjaꞌooꞌknɨ jam Pedro wyɨndum, jaꞌ ja ojts tꞌixy jøts jadɨgojkøjmyɨ ma̱ ja kyudanaabyɨtøjk jam wyɨnatyɨ.  
\v 6 Jøts nɨmagoxk magøꞌpxñaxy ojts yꞌejxmɨyɨ ja janchja̱ꞌwɨbɨ ja̱a̱ꞌy tuktøñɨ, may nay jaa yjujkyꞌa̱ttɨnɨm wɨna̱a̱gɨn tø yꞌooknɨdɨ.  
\v 7 Jøts ojts yꞌejxmɨyɨ ja Jacobo midi Santiago yiktejp, jøtsnɨm nɨdukɨꞌɨyɨ ja kyudanaabyɨ ojts yꞌejxkøjxmɨyɨ. 
\p  
\v 8 Jøtsnɨm ø tyimyꞌɨxꞌoojk nayɨdeꞌen tø nꞌejxmɨ, øy øts ɨdøꞌøn øy tsuj tø njagatsoꞌonda̱ꞌa̱ky nꞌuktejɨnt sa̱m jaꞌadɨ.  
\v 9 Jaꞌagøjxp øts ɨdøꞌøn øy ngamøjɨ ngakøjxpɨ, pø øtsxɨ døꞌøn ñamyayɨ jawaanɨ mutsk wɨmbɨdsømp, kaꞌap øts nayɨdeꞌen sa̱m ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm kyudanaabyɨdɨ, jøts nɨ xjagapa̱a̱tꞌaty øts jøts ø nwɨndsønꞌa̱jtɨm kyudanaabyɨ nyiktejt, jabɨ kaꞌaxɨ øts yꞌijty nmaaꞌkxtɨ pøn jaty tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm.  
\v 10 Tøts øts ja Dios xjanchmɨꞌøyꞌaty, jaꞌagøjxpts øts ɨxya̱m jadeꞌen nja̱a̱ꞌyꞌaty pønɨ sa̱ øts ja tø xamɨdsøky, tøts ja chojkɨn ja ngupøjkɨ, kaꞌap øts ja nugo tø xanaxy. Tø neꞌegɨ jawaanɨ kajaa nduñ sa̱m ja tø tkatundɨ ja nmɨgudanaabyɨtøjktɨ; kidi øtsɨpts køꞌøm tø ndyimyajada̱ꞌa̱ky, ja Dios øts ɨdøꞌøn ja myøkꞌa̱jtɨn jadeꞌen tø xuktuñ yꞌøyꞌa̱jtɨngøjxp.  
\v 11 Kaꞌats ja ndunkꞌa̱jtɨnt pønɨ øts jawaanɨ tø nduñ, uk tøts ja yjaduꞌukpɨ nwɨndsønꞌa̱jtɨm kyudanaabyɨ jawaanɨ tyundɨ; nugo ku øøts tum jaꞌ tø nnɨgajpxy ja Dios yꞌøgyajpxy ja Dios yꞌøyꞌayuujk midi mee tø xjanchja̱wɨ. 
\s1 Ku ja ooꞌkpɨ jadɨgojk yjujkpyøktɨt 
\p  
\v 12 Pø njanɨgajpxpyts øøts ku ja Cristo tø yjujkpyiky jadɨgojk, ¿sudso døꞌøn jam muum wya̱ꞌa̱ndɨ ku ja ooꞌkpɨ kyajujkpyiky?  
\v 13 Pønɨ kaꞌats ja ooꞌkpɨ jadɨgojk yjujkpyøktɨ, kaꞌats ja Cristo nayɨdeꞌen tø yjujkpyiky jadɨgojk;  
\v 14 pønɨ kaꞌats ja Cristo jadɨgojk tø yjujkpyiky, kaꞌats øøts ja ngajpxy tyuñ midi øø ndijpy Dios kyajpxy Dios yꞌayuujk, jøts nɨ kyatumɨ meets ja mjanchja̱ꞌwɨn midi mjadsɨnaadyɨp.  
\v 15 Kuts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty janch jadeꞌen, Dios tyestigɨ ata̱a̱yts øø nwɨmbɨdsømnɨ, pø tøxɨ øø nnimy ku ja Dios Teety jadɨgojk tyikjujkpyɨjky ja Cristo; pønɨ tɨyts ku ja ooꞌkpɨ jadɨgojk kyajujkpyøktɨ, kaꞌats ja yjanchɨ ku ja Dios Teety ja Cristo tø jadɨgojk tyikjujkpyiky.  
\v 16 Pønɨ kaꞌap ja ooꞌkpɨ jadɨgojk yjujkpyøktɨ, nɨ ja Cristots køꞌømba̱a̱t jadɨgojk tø kyajujkpyiky.  
\v 17 Pønɨ kaꞌats ja Cristo jadɨgojk tø yjujkpyiky, nɨtits meets ja mjanchja̱ꞌwɨn kyawa̱ꞌa̱ñ; nayɨ mbøkyjotp mꞌayoꞌonjotp mee mdsøønɨ.  
\v 18 Pønɨ jadeꞌents jaꞌ, tøts ɨnet ɨdøꞌøn tyimyꞌooꞌktɨ pøn jaty ja Cristo tø tjanchja̱wɨdɨ ku tø yjujkyꞌa̱ttɨ.  
\v 19 Pønɨ ya̱yɨ adøm njøpꞌijxyꞌa̱jtyɨm ja Cristo ñɨtsoojkɨn jøts ja nayɨ ya̱yɨ ndajujkyꞌa̱jtɨnt na̱xwiiñ, ti adøm nꞌayøøy, adøm neꞌegɨ yikxon ayoꞌijxyɨm ja̱jtɨm, nɨgɨdi pøn jadeꞌen ku adøm jadeꞌen nꞌadøjtsɨn. 
\p  
\v 20 Kaꞌats ja yjadeꞌenɨ, tø døꞌøn ja Cristo tyimyjanch jadɨgojk yjujkpyiky; jaꞌ ɨdøꞌøn køꞌøm mɨduꞌuk tø ttunjøpɨ, jøts ɨdøꞌøn wyɨnaty nayɨdeꞌen yjujkpyøktɨ ja abiky ooꞌkpɨdɨ.  
\v 21 Pø tuꞌukxɨ ojts ja ja̱a̱ꞌy ja oꞌjkɨn tyiktsoꞌonda̱ꞌa̱ky ya̱ na̱xwiiñ, nayɨ tuꞌukts jaꞌ pøn ojts tyiktsoꞌonda̱kmɨ jøts ja ooꞌkpɨ jadɨgojk yjujkpyøkt.  
\v 22 Jadeꞌen sa̱m nɨdukɨꞌɨyɨ ja oꞌjkɨn yikpa̱a̱ty Adán pyøkyøjxp, nayɨdeꞌents wyɨnaty nɨdukɨꞌɨyɨ ja jujkyꞌa̱jtɨn xemɨkøjxp yikmoꞌodɨ pøn ja Cristo tjanchja̱ꞌwɨdɨp.  
\v 23 Tanɨbɨkta̱a̱gɨts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty ja xemɨkøjxpɨt tsɨna̱a̱ꞌyɨn nyikmøꞌøyɨndɨ. Ja Cristo jawyeen pø jaꞌaxɨ jawyeen tø yjujkpyiky; kuts ja Cristo myeꞌentnɨm jaanɨmts wyɨnaty yikmoꞌodɨ ja tsɨna̱a̱ꞌyɨn xemɨkøjxp pøn jaty ja tø yjanchja̱wɨyɨ.  
\v 24 Jats ɨdøꞌøn wyɨnaty tukɨꞌɨyɨ kyixy, ku ja Cristo wyɨnaty tyikudɨgøøgyixy nɨdukɨꞌɨyɨ pøn jaty jaa wɨndsønꞌa̱jttɨp na̱xwiiñ, jøts pøn wyɨnaty yikutujktɨp, anaꞌamdɨp, pøn tmɨdsepꞌa̱jttɨp ja Dios; jøts ɨdøꞌøn ja Cristo wyɨnaty ja Dios Teety ttagɨdøjkɨgyɨjxy tukɨꞌɨyɨ wɨneꞌenɨn ja tjaꞌaty.  
\v 25 Pø jaanɨmts ɨdøꞌøn ja Cristo wyɨnaty kuwa̱nɨ yikutuky kunɨm ja myɨdsep ttekpyaꞌanꞌa̱jtkøxt, ku ja Dios Teety ja jadeꞌen wyɨnaty tø tyamɨdsøkyɨ jøts ja myɨdsep ja tmɨmajada̱ꞌa̱kt,  
\v 26 jøts ɨxꞌoojknɨm ja oꞌjkɨn ja Cristo tꞌukmɨmajada̱knɨt ku ja jujkpyøjkɨn tyikna̱xkɨda̱ꞌa̱kt.  
\v 27 Pø tøxɨ ja Dios Teety ttsøky jøts ja Cristo tukɨꞌɨyɨ tyikutukt. Kuts ɨdøꞌøn ja nøky jadeꞌen yjawa̱ꞌa̱ñ, kaꞌap ɨdøꞌøn ja Dios Teety tyagɨda̱ꞌa̱gɨyɨ jøts ja Cristo ja yikutukɨyɨt, pø jaꞌaxɨ tø ttsøky jøts ja Cristo tukɨꞌɨyɨ tyikutukt.  
\v 28 Kuts ɨdøꞌøn ja Cristo wyɨnaty tukɨꞌɨyɨ tø tmɨmajada̱kixy, wɨnets ja wyɨnaty ja Dios Teety kyutujk tkupøjktɨ, pø ja kuxɨ ja Dios Uꞌngɨ. Jøts ɨdøꞌøn jadeꞌen ja Dios Teety myøjkutujk o ma̱dsoo wyɨngaxøꞌøkt pøn ja Dios Uꞌnk tø ttamɨdsøky jøts ja myɨdsep ja nɨdukɨꞌɨyɨ tmɨmajada̱ꞌa̱kt. 
\p  
\v 29 Jam yja̱wɨ pøngapøn ja ooꞌkpɨ tkunøbattɨ. ¿Tigøjxpts ku jadeꞌen mꞌadøꞌøtstɨ? Pø nømdɨpxɨ ku ja ooꞌkpɨ kyajujkpyøktɨt jadɨgojk, ¿sudsots ja xkunøbatɨdɨ? 
\p  
\v 30 ¿Ti øøts jeexyɨp ndamɨdanaapy ja ayoꞌon ku øøts njemjaty ndejaty, pønɨ kaꞌadam ja yjanchɨ ku jadɨgojk njujkpyøjkɨnt?  
\v 31 Janch ø mɨguꞌuktøjk ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, wɨngon øts ja oꞌjkɨn jabom jabom nꞌixy; kaꞌats øts ja nwandijy, jaꞌayɨ øts nugo ndyimdyajotkujkꞌajtpy ku meets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo tø xjanchja̱wɨdɨ.  
\v 32 Pønɨ ka̱jpxwa̱mp øts, nøꞌømp øts ɨnet ku øts ja ja̱a̱ꞌy jawaanɨ xkayikpaꞌooktɨ jam Efeso. Tøts øts ja nmɨmajada̱ꞌa̱ktɨ, ¿tits øts ɨdøꞌøn jadeꞌen nbijkpy? Pønɨ janch tɨy ɨdøꞌøn ku ja ooꞌkpɨ jadɨgojk kyajujkpyøktɨ, jadeꞌents neꞌegɨ nduꞌunɨndɨt sa̱m wya̱ꞌa̱ndɨ: “Wants yikxon tja̱a̱ktyimkya̱a̱ꞌyɨndɨ tja̱a̱ktyimyꞌuujkyɨndɨ ɨxya̱m jabɨ oꞌjkɨndɨpts jabom.” 
\p  
\v 33 Nayꞌejxꞌetɨdɨm jøts mgayikwɨnꞌøøndɨt. Sa̱m ja kajpxy wya̱ꞌa̱ñ: “Ja køꞌøm kaꞌømyɨguꞌuk ɨdøꞌøn kayuꞌkxtɨp pøn tyikma̱ꞌttɨp ja myɨguꞌuk chɨna̱a̱ꞌyɨndɨ.”  
\v 34 Yiktsoꞌonda̱ꞌa̱ktɨ jadɨgojk tɨy tsuj ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨndɨ, kidi pøky xꞌuktunkꞌa̱jtnɨdɨ, pø kaꞌaxɨ xumnɨja̱wɨdɨ ja Dios. Paty øts yɨdeꞌen nwa̱ꞌa̱ñ jøts xtsøꞌødyunja̱wɨdɨt ja mgaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ. 
\s1 Sa̱ døꞌøn ja ooꞌkpɨ jadɨgojk yjujkpyøktɨt 
\p  
\v 35 Jamts ɨnet muum ma̱ tyiktøꞌødɨt: “¿Sudso døꞌøn jadɨgojk ja ooꞌkpɨ yjujkpyøktɨt? ¿Sa̱ døꞌøn ja neꞌkx wyɨnaty tꞌixy?”  
\v 36 ¡Xøjkna̱t! ¿Ku me tigati xꞌukniꞌipy, nay ja tømt ɨdøꞌøn pɨdsømp ku ja myuxy? Kuwa̱nɨxɨ ja kyudɨgøy jøts ja ujts myuxy.  
\v 37 Kaꞌaxɨ ja tømt pa̱jk tyimñayɨdeꞌen tꞌixy sa̱m ja ujts midi muxp, øy yjaꞌariindømt pa̱jkɨ, uk yjamidi tømdɨ.  
\v 38 Ja Diosts ttanɨbɨkta̱a̱jkɨp jøts ja tømt pa̱jk myuxt pønɨ sa̱ ja ttsøky, jøts pønɨ sa̱ døꞌøn pya̱a̱tꞌatyɨ ja tømt midi yiknejp.  
\v 39 Tumdɨgachxɨ tukɨꞌɨyɨ tꞌixy tigati; wenk ja ja̱a̱ꞌy ñeꞌkx tꞌixy jøts wenkts ja jɨyujk ñeꞌkx tꞌixy, wenk nayɨdeꞌenmɨ midi ja kya̱jnk jamdɨ, jøts wenk ja a̱jkx ñeꞌkx.  
\v 40 Jats ja neꞌkx midi tsa̱jpjøtpyɨtꞌa̱jttɨp jøts nayjaa jaꞌamɨdɨ midi na̱xwiiñꞌa̱jtmɨdɨp; midits ɨdøꞌøn tsa̱jpjøtpyɨtꞌa̱jttɨp, wenk ɨdøꞌøn ja chujɨdɨ, kaꞌap ja nayɨdeꞌen kyaxøꞌøktɨ sa̱m jaꞌadɨ midi ya̱ tsuj na̱xwiiñꞌa̱jttɨp.  
\v 41 Wenk yø xøøw tyɨɨꞌkxy, wenkts yø poꞌ chama̱mɨ; jøts nayɨ wenk yø ma̱a̱dsa̱ꞌ tyøøꞌkxmɨdɨ, jøts tɨga̱jtstɨp yø ma̱a̱dsa̱ꞌ, wenk yø tyøøꞌkxtɨ tuꞌuk tuꞌuk.  
\v 42 Nayɨdeꞌents ɨdøꞌøn yjaty ku ooꞌkpɨ jadɨgojk yjujkpyøktɨ. Putsnɨp jaꞌ midi ñeꞌkx yiknɨta̱jp, jøts midi ñeꞌkx jadɨgojk jujkpyøkp nɨjuunɨts ɨdøꞌøn ja kyaꞌukꞌooꞌknɨt.  
\v 43 Jaꞌ yiknɨta̱jp midi yiktatsøꞌødyump, jøts yjujkpyiky midi janchtaxonda̱ꞌa̱kyɨm xemɨkøjxp. Jaꞌ yiknɨta̱jp midiꞌ kamøk, midi kamajada̱kp, jøts yjujkpyøkt jadɨgojk midi janch møk møja̱a̱w.  
\v 44 Ja ñeꞌkx yiknɨta̱jp midi yikwɨnꞌejxp jøts midi yiktomp yikma̱jtsp; jøts ja neꞌkx yjujkpyøkt jadɨgojk midi kayikꞌejxp, kayiktomp, kayikma̱jtsp. Pønɨ jats ja neꞌkx midi yikꞌejxp jøts yꞌøøky tyɨgøy, nay jats ja neꞌkx midi kayikꞌejxp midi kaꞌooꞌkp kadɨgøøpy. 
\p  
\v 45 Jabɨ yɨdeꞌenxɨ ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ: “Jaꞌukyikmøøyxɨ ja mɨjawyeen ja̱a̱ꞌy ja jujkyꞌa̱jtɨn, pøn ɨdøꞌøn Adánꞌa̱jt”; kaꞌats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo yjadeꞌenɨ sa̱m ja Adán yꞌijty, tyimyikjujkyꞌa̱jtpɨ ja jaꞌayɨ myiñ.  
\v 46 Jawyeents adøm ja neꞌkx tø nyikmøꞌøyɨm midi ya̱ nmøøtꞌa̱jtyɨndɨp na̱xwiiñ; jøtsnɨm wyɨnaty ja neꞌkx nyikmøøꞌyɨndɨ sa̱m ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ñeꞌkx tꞌijxy ku ja yjujkpyɨjky jadɨgojk.  
\v 47 Na̱xneꞌeyxɨ ja Adán ñeꞌkxꞌa̱jt na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌyɨn; tsa̱jpjotpts ja myiñ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo ñeꞌkx paty ja jawaanɨ øy.  
\v 48 Tum jadeꞌents adøm nneꞌkx ya̱ na̱xwiiñ tꞌijxyɨm sa̱m ja jawyeen ja̱a̱ꞌy ñeꞌkx tꞌijxy, midits ɨdøꞌøn wyɨnaty yikmøꞌøyɨmp jadeꞌents ja tꞌext sa̱m ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ñeꞌkx.  
\v 49 Nayɨdeꞌen sa̱m adøm ya̱ na̱xwiiñ tø nꞌagojna̱jxyɨm ja mɨduꞌukpɨ ja̱a̱ꞌy, kuts jam tsa̱jpjotp nayɨdeꞌents adøm nøjkx nwɨmbijtyɨm sa̱m ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tꞌixy. 
\p  
\v 50 Yɨdeꞌen ø mɨguꞌuk ɨdøꞌøn njatijy ku yø neꞌkx midi nmøøtꞌa̱jtyɨndɨp midi xixmyøøt midi nɨꞌjpmyøøt, kidi yøꞌøjɨp wyɨnaty twɨnguwa̱ꞌjkɨp ja Dios ma̱ ja amuum ja kyutujk ttanɨtanɨt ja ja̱a̱ꞌy; midi kata̱a̱ꞌnɨp, midi ooꞌkp tɨgøøpy, kaꞌap ja pya̱a̱tꞌatyɨ jøts ja xemɨkøjxpɨt jujkyꞌa̱jtɨn yikmoꞌot.  
\v 51 Jaꞌats meets ndukmadoowampy jøts yikxon xnɨja̱wɨdɨt midi yuꞌuch, midi amaaꞌtsk ejtp, midi kaꞌ pøn nugo aja̱wɨ tnɨja̱wɨ: Kaꞌap adøm nɨdukɨꞌɨyɨ ja oꞌjkɨn nba̱a̱jtɨndɨt; jaꞌayɨ ku tyumdɨga̱tst ja neꞌkx ku nøjkx ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm xnɨmiꞌiñɨm,  
\v 52 wɨdsukɨn ɨdøꞌøn ja tyunɨt, ku ja puxuujx jadɨgojkyɨ yja̱a̱kꞌukyikmadoonɨt. Wɨnets ɨdøꞌøn ja ooꞌkpɨ yjujkpyøktɨt jadɨgojk møøt ja ñeꞌkx midi xemɨkøjxp myɨjujkyꞌa̱ttɨp; pønts wyɨnaty jujkyꞌa̱jttɨpnɨm jaꞌats ja ñeꞌkx tɨga̱tstɨp.  
\v 53 Kuwa̱nɨxɨ døꞌøn tyɨga̱tst yø neꞌkx midi adøm ya̱ na̱xwiiñ nmøøtꞌa̱jtyɨndɨp, midi amøjɨp, midi køjxp, midi anuuꞌkxɨp; jøts ja nyikmøꞌøyɨnt midi xemɨkøjxp etp jaꞌagøjxp ku ja kyakixy nɨ kyaꞌamøjɨ. Jøts adøm wyɨnaty nmajtstuujtyɨm ja neꞌkx midi ooꞌkp midi tɨgøøpy, jøts ja nyikmøꞌøyɨnt midi nɨjuunɨ kaꞌooꞌkp midi xemɨkøjxp ejtp.  
\v 54 Kuts adøm ɨdøꞌøn wyɨnaty tø nmajtstuujtyɨm ja neꞌkx midi kajajkp, jøts wyɨnaty ja neꞌkx tø nyikmøꞌøñaꞌam midi jajkp, jøts ku døꞌøn wyɨnaty ja neꞌkx tø nmajtstuujtyɨm midi ooꞌkp jøts wyɨnaty tø nyikmøꞌøyɨm midi xemɨkøjxp jujkyꞌa̱tp, jaanɨmts ɨdøꞌøn ja Dios kyajpxy tyøꞌøt midi jap jaabyety nøkyɨjxpy ejtp: “Tø ja oꞌjkɨn yikmɨmajada̱ꞌa̱ky.  
\v 55 Oꞌjkɨn, ¿ma̱ døꞌøn ja mduktaꞌoꞌjk? ¿Ma̱ døꞌøn ja møkꞌa̱jtɨn tø xyikwɨngaxiꞌiky?”  
\v 56 Ja pøky ɨdøꞌøn ja oꞌjkɨn xuktaꞌooꞌkɨmp, jøts ja møja̱a̱ꞌgyutujk ɨdøꞌøn ja tyamøjꞌajtpy midi kaꞌuktunɨp.  
\v 57 Ndamøja̱ꞌwampts ja Dios Teety ku ja tø xyikmajada̱a̱jkyɨndɨ nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo pyudøjkɨngøjxp. 
\p  
\v 58 Jadeꞌents mɨguꞌuktøjk ɨdøꞌøn, møk jøts tuꞌugyɨ ja mwɨnma̱a̱ꞌñ xja̱a̱kpɨkta̱kojtɨt jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tyunk xja̱a̱kyikyøꞌøgyojtɨt; pø mnɨja̱ꞌwɨdɨpxɨ ku kaꞌ nugo wyɨndɨgøydɨ ja mdunk midi ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm mduktuujnɨdɨp. 
\c 16  
\s1 Sa̱ ja pudøjkɨn myukt 
\p  
\v 1 Ku xyikmuktɨt ja pɨkta̱ꞌa̱ky midi mdabudøkɨdɨp ja abiky kuga̱jp ja mɨguꞌuk midi tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Dios, yɨdeꞌen xuꞌundɨt sa̱m ø nayɨdeꞌen tø ndukmadowdɨ pøn jaty jam Galacia etjotp namyujkɨdɨp.  
\v 2 Kɨjaꞌ ɨdøꞌøn wɨndomingɨ xpukonduꞌuttɨt ja mɨjuuꞌñ pønɨ wɨneꞌen tø mmajada̱ꞌa̱ktɨ, jøts ja xpøkjøꞌøktɨt aꞌejxɨ, jøts wyɨnaty aba̱a̱dɨ xyikꞌawejxnɨdɨ ku ø nnøjkxt.  
\v 3 Kuts øts jam wyɨnaty nnijkxy wɨnets ø wyɨnaty nguexy ja ja̱a̱ꞌy jam Jerusalén pønɨ pøn mee mwɨꞌijxpy, jøts øts ja nøky ja nmoꞌodɨt jøts ja møøt tyiknøjkxtɨt ja pudøjkɨn.  
\v 4 Pønɨ pa̱a̱tꞌa̱jtɨyɨp jøts ø nnøjkxt, øyts øts ja wyɨnaty xmøøtnøjkxtɨ. 
\s1 Ku Pablo tnɨgajpxy ma̱ jaty ja wyɨdetwa̱ꞌa̱ñ 
\p  
\v 5 Kuts jam wyɨnaty nnijkxy ma̱ meets jam, jawyeen ø nna̱xwa̱ꞌa̱ñ jam Macedonia etjotp, jøtsnɨm øts jam Corinto wyɨnaty nja̱ꞌa̱ty.  
\v 6 Nɨ kyajaa øts jam yja̱wɨ nda̱a̱ꞌnɨt ma̱ meets jam, jotmøñ øts jam nyiknaxy ja xuxpyoj jøts mee nayɨdeꞌen wyɨnaty xꞌatskexy ma̱ ø wyɨnaty nnijkxy.  
\v 7 Kaꞌ meets ɨdøꞌøn nugo pojɨn nꞌuknɨna̱xwa̱ꞌa̱ñ, nmøøta̱a̱ꞌnɨwyampy meets ɨdøꞌøn nɨyjeky pønɨ yikutujkpy ja Dios.  
\v 8 Ya̱m øts Efeso ka̱jpkøjxp nja̱a̱kta̱a̱ꞌnɨwya̱ꞌa̱ñ kunɨm Espíritu Santo xøøw tpa̱a̱tt.  
\v 9 Øy øts ɨdøꞌøn may ja ja̱a̱ꞌy xjamɨꞌekyɨdɨ ya̱ Efeso ka̱jpkɨjxy, jats ja ja̱a̱ꞌy nayɨdeꞌen pøn ø xmadowa̱ndɨp jøts øts ja ndukmadoꞌodɨt ndukyikyujtɨt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo yjaꞌ. 
\p  
\v 10 Pønɨ ja̱ꞌtp ja Timoteo jam, mꞌejxtɨbɨm jøts jotkujk jam ñayja̱wɨyɨt jøts nɨti tkadajotmayꞌookt, pø nayɨ nwɨndsønꞌa̱jtɨmxɨ yjaꞌ ja tyunkꞌa̱jtɨp sa̱m øts.  
\v 11 Paty ɨdøꞌøn ja tum jadeꞌen xkupøktɨt, jøts jadeꞌen xpudøkɨdɨt jøts øts øy tsuj ya̱m xpa̱a̱tt, pø nꞌawijxpyxɨ øts ja ya̱m møøt ja myɨguꞌuk pøn møøt wyɨdity. 
\p  
\v 12 Tøts øts Apolos njanchjamɨnuuꞌkxa̱ꞌa̱ky adøm ja nmɨguꞌuk jøts ja jeexyɨp tmøøtnijkxy ja mɨguꞌuktɨ pøn jaty meets mꞌatsꞌejxwa̱jnɨp, kaꞌats ja ɨxya̱m ɨnet myajada̱ꞌa̱kt; jaanɨm ja ñøjkxt ku yꞌawa̱tsɨt. 
\s1 Ku ja Pablo tꞌukya̱jknɨ ja ka̱jpxpooꞌkxɨn 
\p  
\v 13 Wijyɨm mnabyɨkta̱ꞌa̱gɨdɨt jøts ejtp møk ja mjanchja̱ꞌwɨn xyikꞌettɨt. Ya̱a̱ꞌdyøjkɨn tukɨꞌɨyɨ xmɨdanɨdɨt jøts jotmøk mnabyɨkta̱ꞌa̱gɨdɨt.  
\v 14 Pønɨ ti jaty mdundɨp, tsojkɨngøjxp paꞌayoꞌowɨngøjxp ja xuꞌundɨt. 
\p  
\v 15 Mnɨja̱ꞌwɨdɨp mɨguꞌuktøjk ku døꞌøn ja Estéfanas møøt ja myɨgudøjk jawyeen tjanchja̱ꞌwɨdyɨ ja Dios kyajpxy yꞌayuujk jam Acaya etjotp. Tøts ja ñadyamɨyøxyɨdɨ jøts ja tpudøkɨdɨt ja ja̱a̱ꞌy pøn ja janchja̱ꞌwɨn tmøøtꞌa̱jttɨp nayɨdeꞌen.  
\v 16 Pønɨ jadeꞌents ja tyundɨ, nayɨdeꞌents mee mba̱a̱tꞌatyɨ mduꞌunt, jadeꞌents ø ndsøky jøts meets ja xmɨmadoꞌot jøts ja nayɨdeꞌen xpudøkɨdɨt, nayɨdeꞌen xuꞌundɨt ja ja̱a̱ꞌy pøn jaty tundɨp pøn jaty pudøjkɨdɨp.  
\v 17 Tøts ɨdøꞌøn njanchtajotkujkꞌa̱ttɨ ja Estéfanas, ja Fortunato jøts ja Acaico ku ja ya̱ tø yꞌatsmendɨ jøts ø tø xꞌatspa̱a̱ttɨ, jaꞌats øts ojts ja pudøjkɨn xmoꞌodɨ jøts meets jadeꞌen myikudana̱a̱y.  
\v 18 Tøts ɨdøꞌøn ja xjanchyikjotꞌamøkpøktɨ sa̱m ja jam nayɨdeꞌen myikjotꞌamøkpøjkɨdøø. Ngajxa̱jkɨmp ɨdøꞌøn ja yjadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌdyɨ. 
\p  
\v 19 Mdanɨgajxɨdɨp ja ka̱jpxpooꞌkxɨn ja janchja̱ꞌwɨbɨ ja̱a̱ꞌdyɨ pøn kuga̱jpꞌa̱jttɨp Asia etjotp. Mjanchka̱jpxpooꞌkxɨdɨp ja Aquila jøts ja Priscila, jøts nayɨdeꞌen nɨdukɨꞌɨyɨ ja ja̱a̱ꞌdyɨ midi xumɨnamyujkɨdɨp jaꞌ tyøjkjotptɨ, pøn nayɨdeꞌen tø tjanchja̱wɨdɨ ja Dios sa̱m meets.  
\v 20 Nayɨdeꞌents mga̱jpxpøøꞌkxyɨdɨ pøn jaty ya̱m tø tjanchja̱wɨdɨ ja Dios. Nagya̱jpxpooꞌkxɨdɨ nɨdukɨꞌɨyɨ xem ya̱m sa̱m ja Dios ttsøkyꞌaty. 
\p  
\v 21 Pøn ɨdøꞌøn Pabloꞌa̱jtp, øts ɨdøꞌøn køꞌøm njaapy ya̱ꞌa̱t nøky jøts ndanɨgaxɨdɨ ya̱ꞌa̱tpɨ ka̱jpxpooꞌkxɨn. 
\p  
\v 22 Pønɨ kaꞌ pøn tkupiky jøts tkatsøky ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo, wan wyɨnaty køꞌøm ttanɨꞌixy. ¡Wɨngonɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm! 
\p  
\v 23 Mmoꞌojɨdɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja kyunuuꞌkxɨn.  
\v 24 Meets nɨdukɨꞌɨyɨ ndanɨgajxtɨp ja tsojkɨn ja paꞌayoꞌowɨn Cristo Jesús køjxp. Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja yja̱tt.