\id HEB  
\h Hebreos 
\toc1 Hebreos 
\toc2 Hebreos 
\toc3 He. 
\mt1 Hebreos 
\c 1  
\p  
\v 1 Jecy jaꞌa Dios quiuguex̱y quiejxy maa højts nhaphájtäm maa højts ndeedyhájtäm. Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä hajxy quiejxä. Mayhooc hajxy quiejxä. Madiuꞌu hajxy miädiaacy.  
\v 2 Tøø jaꞌa Dios jaꞌa yHuung hajxy yaa xyajnäguéjxäm hädaa yaabä naax̱wiin. Cahnä jiegøꞌøy coo yaa tøø yhoy. Jeꞌe jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy tøø xjiaac hawáaṉäm. Jequiän jeꞌeduhṉ wyiinguejxä coo jaꞌa xøøwiin naax̱wiin yhädiúnät cøx̱iä møødä xøø, møødä poꞌo, møødä madsaꞌa. Mänit yajnähdijjä coo yhanéꞌemät.  
\v 3 Jaduhṉä Dios yHuung miøjjä jiaanc̈hä nebiä Diosän. Tuꞌugjoot tuꞌugwiinmahñdy hajxy yhity. Jim̱ hajxy yhaneꞌemy cøxp chaads hädaa yaabä naax̱wiin. Tøø højts hoy xñähhoꞌtúutäm. Tøø jaꞌa nbojpä ngädieeyhajxy xyajnähwáatsäm. Mänit jim̱ ñøcxtägajch tsajpootyp maa jaꞌa Diosän. Jim̱ jeꞌeduhṉ yhanehm̱bä jädaꞌanäbaadyñä. 
\p  
\v 4 Jaꞌa Dios yHuung, maas møj jaꞌa cuhdujt miøødä quejee jaꞌa Dios mioonsä jaꞌa tsajpootypähajxy miøødä, jeꞌeguiøxpä coo jeꞌe Dyios yHuungä.  
\v 5 Cabä Dios jaꞌa mioonsä mänaa ñämaꞌay: 
\q1 Míic̈hhøch jädaꞌa ndehm̱ yHuunghadaam̱by. 
\m Ni mädyii mioonsä quiaꞌa nänøm̱y: 
\q1 Yǿꞌøjøch jaduhṉ xTieedyhadaam̱b; 
\q1 nHuunghadáam̱biøch yøꞌøduhṉ. 
\m  
\v 6 Coo jaꞌa Dios jaꞌa yHuung yaa quiejxy hädaa yaabä naax̱wiin, mänitä Dios miänaaṉ̃: 
\q1 Wéenhøch nHuung xwyiingudsähgøøyyä jaꞌa nmóonsøc̈hhajxy, jaꞌa hajxy jim̱ tsajpootypä. 
\m  
\v 7 Paquiä Dios jaꞌa miädiaꞌagy quiudiúuṉäxä jaꞌa mioonsähajxy, nebiä pojtägoy wiäditiän, nebiä padooyy wiäditiän.  
\v 8 Pero jaꞌa yHuung, jeꞌeduhṉ ñämaayy: 
\q1 MDioshajp miic̈h, homiänaajä miic̈h mhaneꞌemy; 
\q1 homiänaajä miic̈hä tøyhajt myegaꞌañ. 
\q1  
\v 9 Mdsojpy miic̈h jaꞌa tøyhajtpä; 
\q1 cabä haxøøgpä mdsocy. 
\q1 Maas jootcújc‑høch miic̈h nyaghity quejee jaꞌa nmóonsøc̈hhajxy, jaꞌa hajxy jim̱ tsajpootypä. 
\m  
\v 10 Jaduhṉä Dios jiaac mänaam̱bä: 
\q1 Miic̈h jecy mhädiuuṉ jaꞌa naax̱wiimbä møødä tsajpootypä. 
\q1  
\v 11-12 Cuhdägoyyaam̱bä naax̱wiimbä møødä tsajpootypä; 
\q1 tägatsaam̱b jaduhṉ; jaduhṉ jiadaꞌañ néjjiämä wit coo tiujnä; 
\q1 caj tiuuṉgpaadaaṉnä. Pero miic̈h, cøjxtaꞌaxiøø miic̈h mhidaꞌañ; 
\q1 caj miic̈h mjugyhajt mänaa quiøxaꞌañ. 
\m  
\v 13 Cabä Dios jaꞌa mioonsä mänaa ñämaꞌay: 
\q1 Yaac̈h miic̈h xmiøødhanéꞌemät. Caj miic̈h mmädsip myajmäjädaꞌagaꞌañ. 
\m  
\v 14 Jaꞌa Dios jaꞌa mioonsähajxy jaꞌa tsajpootypä, jaduhṉ mäwíinäts hajxy jeꞌe nebiä pojjän. Cab hajxy quiähxøꞌøgy. Dios jaduhṉ quejxp coo hajxy piuhbédät pønjatiä Dios piädaꞌagaam̱by hawaꞌadstuum. 
\c 2  
\p  
\v 1 Tsipcøxpä Diosmädiaꞌagy hajxy nyajcopcǿøyyämät, jaꞌa hajxy tøø nmädóow̱ämbä; jaduhṉ hajxy ngaꞌa tuꞌudägóoyyämät.  
\v 2 Haa jaꞌa Diosmoonsähajxiä, jaꞌa tsajpootypä, jéquiänä Diosmädiaꞌagy hajxy yaa yajcädaacy hädaa yaabä naax̱wiin. Tøyhajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ; pønjaty caꞌa cudiuum̱b, haxøøgtuum hajxy miähmøꞌøwaꞌañ.  
\v 3 Møjcuhdujtmøødä Jesucristo. Hamdsoo hajxy jeꞌe hoy xyhawáaṉäm neby hajxy nnähwáatsämät. Haa jaꞌa hajxy jayøbajt mädóow̱äbä, tøjiajt jaꞌa mädiaꞌagy jaduhṉ maa hajxy jeꞌejän. Mänit højts jaduhṉ xyhawaaṉdägájtsäm. Coo jaꞌa mädiaꞌagy hajxy ngaꞌa yajtúuṉämät, cab hajxy jaduhṉ nnähwáatsämät.  
\v 4 Madiuꞌu jaꞌa Dios jaꞌa hijxtahṉd tøø yajcähxøꞌøgy, jaꞌa hoy‑yagjuøøñäjatypä; jaduhṉ hajxy nmäbǿjcämät coo jaꞌa miädiaꞌagy tiøyhajtä. Tøø jaꞌa yhEspíritu hajxy xyajnäguéjxäm coo hajxy jaduhṉ xpiuhbedáaṉäm mädyiijaty tuuṉg hajxy xmióoyyäm. Jaduhṉä jioot chocy. 
\p  
\v 5 Haa jaꞌa Dios mioonsähajxiä, jaꞌa tsajpootypä, cabä Dios jaduhṉ tøø miänaꞌañ coo hajxy yhanéꞌemät mänaa jaꞌa naax̱wiimbä hänajty wyiimbidaꞌañän.  
\v 6 Jiiby jaduhṉ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: 
\q1 Dios, tiiguiøxpä jaꞌa jäyaꞌay coo mjahmiejtstaꞌagy, coo mbuhbety. 
\q1  
\v 7-8 Maas møc jaꞌa mmoonsä cuhdujt hijty tøø mmoꞌoy quejee jaꞌa jäyaꞌayhajxy. 
\q1 Pero mänitä jäyaꞌay møjcuhdujt mmooyy coo cøx̱iä yhanéꞌemät tijaty miic̈h tøø mbädaꞌagy. 
\m Jaduhṉä Dios jaꞌa jäyaꞌay piädaꞌagaꞌañ møj jaanc̈h, coo jaduhṉ ween wyiingudsähgøꞌøyii. Coo jaꞌa Dios jaduhṉ hamdsoo miänaaṉ̃, jaduhṉä tøyhajt hajxy nmøødhájtäm coo jaꞌa møjcuhdujt hajxy tøø xmióoyyäm coo hajxy cøx̱iä nhanéhm̱ämät. Pero cajnä quiähxøꞌøgyñä coo hajxy cøx̱iä nhaneꞌemáaṉäm.  
\v 9 Jaduhṉä Jesucristo, mänaa yaa yhitiän hädaa yaabä naax̱wiin, cabä cuhdujt hijty jiaty møødä nebiä Dios mioonsähajxy miøødän, jaꞌa hajxy tsajpootypä. Mänitä Dios miänaaṉ̃ coo jaꞌa Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutämät nägøx̱iä, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Dios hajxy xchójcäm. Coo jaꞌa Jesucristo yhoꞌcy, paadiä møj jaanc̈h piädaacä, paadiä møjcuhdujt miooyyä coo yhanéꞌemät. 
\p  
\v 10 Paadiä Dios cøx̱iä wiinä piädaacy, weenä jäyaꞌayä Dios hajxy jaduhṉ wyiingudsähgøꞌøy. Chojpiä jioot jaduhṉ coo jaꞌa yhuunghajxy jim̱ yhídät nägøx̱iä maa jeꞌejän, pønjatiä miädiaꞌagy mäbǿjcäp. Y jaduhṉä Dios miänaaṉ̃ coo jaꞌa Jesucristo quiumädów̱ät jaꞌa højtscøxpä. Jiaanc̈h cudiuuṉ jeꞌeduhṉ coo hajxy xñähhoꞌtúutäm.  
\v 11 Jaꞌa Jesucristo hajxy jaduhṉ xyajnähwáatsäm. Quipxiä Dios hajxy nDeedyhájtäm møødä Jesucristo. Paadiä Jesucristo hajxy xquiaꞌa mädsähdiúuṉäm. Hix̱, hamdsoo miänaaṉ̃ coo hajxy tuꞌugpuhyaꞌay xmiøødhíjtäm.  
\v 12 Jaduhṉ jiiby myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: 
\q1 Nmøødmädiaꞌagáam̱biøch nbuhyaꞌayhajxy jaꞌa miic̈hcøxpä. 
\q1 Nguyhøwáam̱biøch miic̈h jim̱ tsajtøgooty, jim̱ cuꞌughagujc. 
\m  
\v 13 Jaduhṉ jiiby myiim̱bä: 
\q1 Ni mänáajøc̈hä Dios xquiaꞌa wiinhøøñ, páadyhøch ngaꞌa tsähgøꞌøy. 
\m Jaduhṉ wiingtuum myíiṉgumbä: 
\q1 Chaac̈h nhity mǿødhøch nhuunghajxy; 
\q1 Dióshøch jaduhṉ xmiooyy. 
\p  
\v 14 Pøṉ jaduhṉ tuꞌqueꞌex, tuꞌugjoot tuꞌugnøꞌty hajxy jaduhṉ. Jaduhṉä Jesucristo hajxy tøø xmiøødhíjtäm tuꞌugjoot tuꞌugnøꞌty mänaa yaa yhitiän hädaa yaabä naax̱wiin. Paady hajxy jaduhṉ xmiøødhíjtäm, jaduhṉ hajxy hänajty xñähhoꞌtuꞌudáaṉäm. Jaduhṉä møjcuꞌugong hoy quiaꞌa mäjädaacnä. Coo cu miäjädaacy, jaayáꞌayädsä mäjaa häxøpy møød coo hajxy cu xyajtuꞌudägóoyyäm.  
\v 15 Coo jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy hajxy nmäbǿjcämät, cabä nhoꞌog hajxy jaduhṉ ndsähgǿøyyänät. Pøṉ jaduhṉ caꞌa mäbøjp, jeꞌeds jaꞌa yhoꞌog tsähgøøby mäduꞌṉ̃tiä jia jugyhaty.  
\v 16 Coo jaꞌa Jesucristo yaa yhooyy hädaa yaabä naax̱wiin, jaꞌa Abraham yhap yhoc‑hajxy yajnäguejxä, neby hajxy jaduhṉ piuhbedǿøjät. Caꞌa Dyiosmoonsähajxiä yajnäguejxä, jaꞌa tsajpootypä. Tøyhajt jaduhṉ.  
\v 17 Y paadiä Jesucristo yaa hoy jiäyaꞌayhaty neby højtshájtäm; jaduhṉ hajxy hoy xñähgapxtúutäm maa jaꞌa Diosän; jaduhṉä nbojpä ngädieey hajxy hoy xñähhoꞌtúutäm. Hojioot jaꞌa Jesucristo miøødhajpy. Pedyii jaduhṉ quiudiuuṉ̃.  
\v 18 Hoyyä Jesucristo jia tsaac̈hpøjcy, cabä møjcuꞌugongä miädiaꞌagy yajtúuṉäxä. Y coo jaꞌa møjcuꞌugong hajxy hänajty xjia wiꞌi yajtuꞌudägoyyáaṉäm, xpiuhbéjtäm jaꞌa Jesucristo hajxy jaduhṉ jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa møjcuꞌugong miädiaꞌagy quiaꞌa mäbǿjcäxä jaꞌa Jesucrístäm. 
\c 3  
\p  
\v 1 Hermanodøjc, tøø jaꞌa Jesucristo jaꞌa nbojpä ngädieey hajxy xyajnähwáatsäm. Tøø jaꞌa Dios hajxy xyajnähdíjjäm coo jaꞌa miädiaꞌagy hajxy nmäbǿjcämät. Tsøgä Jesucristo hajxy jahmiéjtsäm; høxtahm̱ds højts jaꞌa Dios yaa xyajnäguéjxäm. Jaduhṉ hajxy njahmiéjtsämät coo hajxy jim̱ xñähgapxtúutäm maa jaꞌa Dioswiinduumän.  
\v 2 Haa jaꞌa Moisésä, pedyii jeꞌe jecy quiuduuṉ̃ maa jaꞌa Dios jaꞌa tiøjcän. (Jeꞌeduhṉ ñänøøm̱by jaꞌa judíoshajxy.) Jaanä jaduhṉä Jesucristo pedyii quiudiuum̱bä coo wyiinguejxä coo højts jaduhṉ xñähgapxtúutämät.  
\v 3 Maas hoy jaduhṉ coo jaꞌa Jesucristo hajxy nwiingudsähgǿøyyämät quejee jaꞌa Moisés. Høxtahm̱dsä tøjcojpä, jeꞌeds jaduhṉ wiingudsähgǿøyyäp; cabä tøjc jaduhṉ wyiingudsähgøꞌøyii.  
\v 4 Cabä tøjc hamdsoo quiojy; hänaꞌc jaduhṉ cojp. Pero jaꞌa Dios, cøx̱iä jeꞌeduhṉ piädaacy tijaty yaa hijp hädaa yaabä naax̱wiin møødä jim̱ tsajpootyp.  
\v 5-6 Jaꞌa Moisés, jayøjpä tøyhajt jaduhṉ miädiaactsohṉ̃ mädyii jaꞌa Dios hänajty cujecy quiapxtøwaam̱by. Pedyii jaꞌa Moisés quiudiuuṉ̃ maa jaꞌa Dios jaꞌa quiuꞌugän. Pero cabä møjcuhdujt miooyyä nebiä Jesucristo miøødän. Hix̱, jaꞌa Jesucristo, jaꞌa Dios yhamdsoo Uung jeꞌe. Y pedyii jim̱ quiudiuuṉ̃ maa jaꞌa Dios jaꞌa quiuꞌugän. Pero jaꞌa Moisés, jaduhṉ jeꞌe yhijty nebiä moonsän. Coo hajxy hamuumduꞌjoot nmäbǿjcämät, coo jaꞌa Jesucristo hajxy jootcujc njøbhíjxämät coo hänajty miejtstägatsaꞌañ, mänitä Dios hajxy nägøx̱iä xquiuꞌugnäbǿjcämät. 
\p  
\v 7 Jaduhṉ jiiby myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: 
\q1 Cooc̈h nmädiaꞌagy hajxy jädaꞌanäbaady xmiädóow̱ät, 
\q1  
\v 8-9 hamuumduꞌjoot hajxy jaduhṉ myajtúnät. 
\q1 Haa jaꞌa jecyjiäyaꞌayhajxiä, jaꞌa mijts mhap mdeedyhajxiä, cábøch nmädiaꞌagy hajxy jecy xyajtuuṉä, hóyhøch hijxtahṉd may nja yajcähxøꞌcy, mänáajøch hajxy jecy nyajwäditiän pactuum juxychäguiꞌxjomøjt. 
\q1 Cooc̈h nmädiaꞌagy hajxy xquiaꞌa mäbøjcä, páadyhøch hajxy nyajcumädooyy. 
\q1  
\v 10-11 Xyagjootmadiägǿøyyhøch hajxy jeꞌe. Mänítøch nmänaaṉ̃: 
\q1 “Tøø hajxy jaduhṉ mduꞌudägooñä. Cábøch nmädiaꞌagy hajxy xyhabøgaaṉä. 
\q1 Tøyhajt jaduhṉ, cábøch mijts jim̱ nyajmedsaaṉnä maac̈h mijts hijty nyajpooꞌxaꞌañän.” 
\m Jaduhṉä Dioshespíritu miänaaṉ̃ maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän. 
\p  
\v 12 Hermanodøjc, mnigwieendähadǿøjäp hajxy nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy mgaꞌa najtshixǿꞌøwät; jaduhṉ hajxy mgaꞌa tuꞌudägóyyät. Jujcy jaꞌa Dios; caꞌa jiaduhṉä nebiä jäyaꞌayhajxy yaabä Dyioshajpiän.  
\v 13 Pero mäduhṉ̃tiä hajxy mjugyhaty, mniguiapxmøcpøgǿøjäp hajxy jabom̱‑jabom̱, neby hajxy jaduhṉ mgaꞌa tuꞌudägóyyät.  
\v 14 Coo hajxy tehṉgajnä nmäbǿjcämät, neby hajxy tøø nmäbøjtsóhṉäm, mänitä Jesucristo hajxy jim̱ xmiødhájtämät tsajpootyp. 
\p  
\v 15 Jaduhṉ jiiby myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: 
\q1 Coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mmädów̱ät jädaꞌanäbaady, hamuumduꞌjoot hajxy myajtúnät. 
\q1 Jaꞌa jecyjiäyaꞌayhajxy, cabä Diosmädiaꞌagy hajxy jecy miäbøjcy. 
\m  
\v 16 Jim̱ä Moisés jaꞌa jäyaꞌay hoy wioobädsøm̱y Egiptonaaxooty; jeꞌeds hajxy jecy caꞌa mäbøjc jaꞌa Diosmädiaꞌagy, hoy hajxy hänajty tøø jia mädoy.  
\v 17 Jeꞌeds hajxy hoy tiuꞌudägooñä. Jim̱ hajxy hoy quiøx̱y hoꞌnä pactuum. Jeꞌedsä Dios hoyhoy ñäjootmayhajt juxychäguiꞌxjomøjt.  
\v 18-19 Jeꞌedsä Dios jaduhṉ ñämaayy coo quiaꞌa yajmedsaaṉnä maa hijty jaduhṉ yajpooꞌxaꞌañän, jeꞌeguiøxpä coo hajxy hänajty quiaꞌa mäbøcy. 
\c 4  
\p  
\v 1 Tsøg hajxy nigwieendähájtäm; jaduhṉ hajxy ngaꞌa tuꞌudägóoyyämät. Coo hajxy nduꞌudägóoyyämät, cabä Dios hajxy jiiby xyajtägǿøyyämät maa hajxy xyajpooꞌxáaṉäm. Tøø hajxy hijty xyajwiinwaaṉǿøyyäm coo hajxy jiiby xyajtägøꞌøwáaṉäm.  
\v 2 Tøø jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy nmädóow̱äm nebiä jecyjiäyaꞌayhajxy jia mädooyyän. Xiøøbä hajxy jaduhṉ jia näꞌä mädooyy, cab hajxy ñäꞌä mäbøjcy.  
\v 3 Højts, tøø højts nmäbǿjcäm, paadiä Dios hajxy jim̱ xyajtägøꞌøwáaṉäm maa hajxy xyajpooꞌxáaṉäm. Jim̱ä Dios jaduhṉ ñänøøm̱y: 
\q1 Cooc̈h hajxy nnäjootmayhajty, páadyhøch hajxy nnämaayy: 
\q1 “Tøyhajt jaduhṉ, cábøch mijts jim̱ nyajmedsaaṉnä maac̈h mijts hijty nyajpooꞌxaꞌañän.” 
\m Coo jaꞌa Dios jaꞌa naax̱wiimbä yhädiuum̱bädøøyy, mänit jaduhṉ piooꞌxnä.  
\v 4 Jiiby jaduhṉ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: 
\q1 Mänitä Dios hoy piooꞌxnä jaꞌa miäjuxtujxøøbä, coo jaꞌa naax̱wiimbä hänajty tøø yhädiuum̱bädøøñä. 
\m  
\v 5 Wiingtuumä Dios miänáaṉgombä: 
\q1 Cábøch hajxy nyajmedsaaṉnä maa jaꞌa pooꞌxtaactän. 
\m  
\v 6 Jaꞌa jecyjiäyaꞌayhajxy, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy jayøbajt ja mädóow̱äbä, cab hajxy ñäꞌä yajtuuṉ̃. Paady hajxy jim̱ quiaꞌa mejch maa jaꞌa pooꞌxtaactän. Pero näjeꞌejatiä jäyaꞌayhajxy miedsaꞌañ maa jaꞌa pooꞌxtaactän.  
\v 7 Cujequiä Dios jaꞌa David yajmänaaṉ̃: 
\q1 Coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mmädów̱ät jädaꞌanäbaady, hamuumduꞌjoot hajxy mmäbǿgät. 
\m Jeꞌeduhṉ ñänøøm̱by coo hajxy jädaꞌanäbaady jim̱ ndägǿøyyämät maa jaꞌa pooꞌxtaactän.  
\v 8 Coo jaꞌa Josué jaꞌa judíoshajxy jecy wioomejch maa jaꞌa Palestinanaaxootiän, cabä pooꞌxtaact hajxy ñäꞌä paaty. Paadiä Dios jaduhṉ miänaꞌañ coo højts jädaꞌanäbaady ndägǿøyyämät maa jaꞌa pooꞌxtaactän.  
\v 9 Jim̱nä jaꞌa pooꞌxtaact yhityñä maa jaꞌa Dios jaꞌa quiuꞌughajxy tiägøꞌøwaꞌañän.  
\v 10 Pøṉ jim̱ tägøøby maa jaꞌa Dios jaꞌa piooꞌxtaactän, jim̱ jaduhṉ piooꞌxaaṉnä nebiä Dios piooꞌxnän mänaa jaꞌa naax̱wiimbä hänajty tøø yhädiuum̱bädøꞌøyän.  
\v 11 Tsøgä Diosmädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot mäbǿjcäm; jaduhṉ hajxy hoy ndägǿøyyämät maa jaꞌa Dios jaꞌa piooꞌxtaactän. Cabä Diosmädiaꞌagy hajxy nnajtshixǿøyyämät nebiä jecyjiäyaꞌay hajxy jiatcøøyyän. Cab hajxy miäbøjcy, paady hajxy jim̱ quiaꞌa tägøøyy maa jaꞌa pooꞌxtaactän. 
\p  
\v 12 Jaꞌa Diosmädiaꞌagy, tuum̱nä jeꞌeduhṉ. Mäjaamøødnä jeꞌeduhṉ. Jaꞌa Dios hajxy xyajcähxǿꞌcäm jaꞌa miädiaꞌagyhaam pø nmøødhájtäm jaꞌa howyiinmahñdy hajxy, pø caj.  
\v 13 Caj tii hayuꞌuc̈h hameeꞌch mnäꞌägädä túnät. Tsipcøxpä Dios jaꞌa nwiinmahñdyhájtäm hajxy nägøx̱iä xyhix̱yhájtäm neby hajxy njäyaꞌayhájtäm pø hoy, pø caꞌa hoy. Pø cab hajxy hoy njäyaꞌayhájtäm, mänitä Dios hajxy haxøøgtuum xpiädaꞌagáaṉäm. 
\p  
\v 14 Jaꞌa Jesucristo, jaꞌa Dioshuung, tøø jim̱ quioody Dioswiinduum. Jim̱ højts xñähgapxtúutäm. Paady, tsøgä Diosmädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot panǿcxäm. Cabä wiinghänaꞌc hajxy pøṉ xñähgapxtúutäm jim̱ Dioswiinduum.  
\v 15 Ñajuøøbiä Jesucristo neby hajxy yaa ndsaac̈hpǿjcäm hädaa yaabä naax̱wiin. Hix̱, tøø jeꞌe yaa jiäyaꞌayhaty neby højts yaa njäyaꞌayhájtäm. Tøø jia yajtägoyyaꞌañii jaꞌa møjcuꞌugóngäm, neby højts xjia wiꞌi yajtägoyyáaṉämbä. Pero cabä Jesucristo mänaa tiuꞌudägoy.  
\v 16 Tsøgä Dios hajxy paꞌyáax̱äm hamuumduꞌjoot. Xchójcäm Dios hajxy. Miøødhajpiä hojioot jeꞌeduhṉ maa højtshájtäm. Xpiuhbéjtäm hajxy jaduhṉ coo højts tii nyajmaajiájtämät. 
\c 5  
\p  
\v 1 Jaꞌa teedywiindsøṉhajxy, jaꞌa hajxy jim̱ tuum̱bä maa jaꞌa judíos chajtøjc‑hajxiän, jaduhṉ hajxy piädaꞌagyii coo jaꞌa cuꞌug hajxy ñähgapxtúꞌudät maa jaꞌa Diosän, møød coo hajxy cøx̱iä quiuyoxǿꞌøwät, møød coo animal hajxy yóxät, weenä cuꞌug jaꞌa piojpä quiädieey hajxy jaduhṉ ñähwaꞌac̈h quiuhwaꞌac̈h,  
\v 2-3 møød weenä yhamdsoo pojpä yhamdsoo cädieey ñähwaatsnä. Hix̱, jäyaꞌayhajp jaꞌa teedyhajxy neby højtshájtäm. Jim̱ä piojpä quiädieeyhajxy jeꞌebä. Paady hajxy meeꞌxxieemy miägapxy yhaneꞌemy pønjaty caꞌa najuøøby, pønjaty tuꞌudägooby. 
\p  
\v 4 Cabä teedyhajxy hamdsoo nibiädaꞌagyii. Dios hajxy jaduhṉ pädaacp nebiä Aarón jecy piädaacän.  
\v 5 Ni jaꞌa Jesucristo hamdsoo quiaꞌa nibiädaacä nebiä teedywiindsøṉän. Jaꞌa Dios jaduhṉ pädaac. Jaduhṉä Dios jaꞌa Jesucristo ñämaayy: 
\q1 Míic̈hhøch jädaꞌa ndehm̱ yHuunghadaam̱by. 
\m  
\v 6 Wiingtuumä Dios jaduhṉ miänaaṉ̃: 
\q1 Cøjxtaꞌaxiøø miic̈h mdunaꞌañ teedy nebiä Melquisedec jecy tiuuṉ̃än. 
\m  
\v 7 Jaꞌa Jesucristo, mänaa yaa yhitiän hädaa yaabä naax̱wiin, mänitä Dios møc piaꞌyaax̱y. Jøøby hänajty. Miänuuꞌxtaac jaꞌa Dios coo piuhbedǿøjät mänaa hänajty yhoꞌogaꞌañän. Wyiingudsähgøøbiä Dios hänajty jeꞌe, paadiä miädiaꞌagy miädóow̱äxä.  
\v 8 Hoyyä Jesucristo jia Dioshuungä, quiudiuuṉä Tieedy miädiaꞌagy coo chaac̈hpǿgät.  
\v 9 Coo mieeꞌxtujcy mänaa chaac̈hpøquiän, xyajnähwáatsäm jaꞌa nbojpä ngädieeyhájtäm hajxy jaduhṉ pønjatiä miädiaꞌagy mäbǿjcäp. Cøjxtaꞌaxiøø hajxy hodiuum xyaghidáaṉäm.  
\v 10 Mänitä Dios jaꞌa Jesucristo piädaacy teedywiindsǿṉ nebiä Melquisedec jecy tiuuṉ̃än. 
\p  
\v 11 Madiuꞌu mijts hädaaduhm̱bä nja wiꞌi yajmøødmädiaꞌagaꞌañ tsipjaty, pero caj mijts mwiinjuøꞌøwaꞌañ.  
\v 12-13 Tøø jiegøøñä mänaa jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mmäbøjtsooñän. Hahixøøby hijty jaduhṉ coo wiinghänaꞌc hajxy myajnähixǿøñät. Pero jaduhṉ mijts tøø mjaty nebiä naam̱dägøꞌøybän. Caj mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaꞌa tsipjatypä mjadaꞌañ. Jeꞌenä hajxy mhabøcyñä jaꞌa cajpä chipjatiä. Cahnä hoguiuhdujt hajxy mhabøcyñä.  
\v 14 Coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot mgudiúnät, mänitä tsipjatypä hajxy jaduhṉ mwiinjuǿꞌøwät; y coo jaꞌa hoguiuhdujt hajxy tehṉgajnä mbanǿcxät, mänit hajxy mnajuǿꞌøwät mädyii hänajty hoguiuhdujt, mädyii hänajty haxøøgcuhdujt. 
\c 6  
\p  
\v 1 Tøø mijts jaꞌa mädiaꞌagy mayhooc mmädoy jaꞌa Jesucristocøxpä, jaꞌa cajpä chipjatiä. Tøø hajxy mmädoy coo jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy mnajtshixǿꞌøwät, coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot mmäbǿgät.  
\v 2 Mnajuøøby hajxy tii hajxy coo tøø mnäbety, tii hajxy coo tøø mgøꞌøniñähgabyii. Jaduhṉ hajxy tøø mmädoy coo jaꞌa hoꞌogyjiäyaꞌayhajxy jiujypiøgaꞌañ, coo jaꞌa Dios jaꞌa haxøøgjäyaꞌayhajxy yajtsaac̈hpøgaꞌañ cøjxtaꞌaxiøø, coo jaꞌa naax̱wiimbä wyiimbidaꞌañ.  
\v 3 Pero tsøgä Diosmädiaꞌagy hajxy pedyii jaac habǿjcäm, pø chojpiä Dios jioot jaduhṉ. 
\p  
\v 4-6 Pøṉä Diosmädiaꞌagy najtshixøøby, hoyyä Diosmädiaꞌagy tøø jia wiinjuøøñä coo jaꞌa Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm, hoyyä piojpä quiädieey tøø jia yajnähwáatsäxä jaꞌa Jesucrístäm, hoy tøø jia puhbedyíijäm jaꞌa Dioshespíritu, hoy jia najuøꞌøy coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa quiexaꞌañ, coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ ñajtshixǿꞌøwät, cab hajxy hoy miäbøgaaṉnä. Jaduhṉ hajxy yajcähxøꞌøgy coo jaꞌa Dioshuung hajxy yaghoꞌtägach, coo hajxy ñäxiꞌigy hijxwiinduum.  
\v 7 Pøṉä Diosmädiaꞌagy hoy cudiuum̱b, quiumaabiä Dios jaduhṉ. Jaduhṉ mäwíinäts hajxy jeꞌe nebiä hoñaax̱än. Coo tiuꞌuy, mänit hotyiijä jaduhṉ tiøømbety, tijaty tøø piädaꞌagyii, y quiunuuꞌxypä Dios jaduhṉ.  
\v 8 Pøṉ hoy caꞌa cudiuum̱b, haxøøgtuum jaduhṉ ñäꞌä nøcxøꞌøwaam̱bä. Jaduhṉ mäwíinäts jeꞌe nebiä naax̱ caꞌa hoybän, maa haagä hapty tiøømbetiän. Ñoꞌpy hajxy jaduhṉ. 
\p  
\v 9 Hermanodøjc, hoy mijts naam̱nä weenjaty tøø nja hadsähgøꞌøy, nnajuǿøbiøch jaduhṉ coo mijts jaꞌa Dios jaanc̈h tehm̱ yhoy xpiuhbedaꞌañ, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa mbojpä mgädieey hajxy xyajnähwaatsä.  
\v 10 Jaanc̈h tehm̱ yhojiäyaꞌay jaꞌa Dios jaduhṉ. Jiahmiejchp jaduhṉ coo mijts hoy mgudiuṉ̃, coo mijtsä hermanodøjc tehṉgajnä mbuhbety, jeꞌeguiøxpä coo mijtsä Dios mjahmiech.  
\v 11 Jadúhṉhøch njoot chocy coo hajxy hoy mgudiúnät mäduhṉ̃tiä hajxy yaa mjugyhaty hädaa yaabä naax̱wiin. Mänit hajxy jim̱ mnǿcxät tsajpootyp nebiä Dios hajxy tøø xñämaꞌayän.  
\v 12 Cab hajxy mnänuuxǿꞌøwät. Jaduhṉ hajxy mgudiúnät nebiä jäyaꞌayhajxy jecy quiudiuuṉ̃än, jaꞌa hajxy jim̱ tøøbä ñǿcxiäbä tsajpootyp. Jaꞌa Dios jaduhṉ yajwiinwaaṉøøyy coo hajxy jim̱ ñǿcxät, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty hoy miäbøcy tehṉgajnä. 
\p  
\v 13-14 Jéquiänä Dios jaꞌa Abraham yajwiinwaaṉøøyy: “Tøyhájthøch miic̈h nbuhbedaꞌañ. Nyajpuꞌuwáam̱biøch nyaghiꞌigáam̱biøch miic̈h.” Hamdsoo cuhdujtcøxpä Dios jaduhṉ miänaaṉ̃. Hix̱, caj pøṉ møjcuhdujt miøødä nebiä Dios miøødän.  
\v 15 Yajtøjiajtä Dios jaduhṉ nebiä Abraham yajwiinwaaṉøøyyän, jeꞌeguiøxpä coo Abraham hänajty tehṉgajnä miäbøcy.  
\v 16 Jaꞌa Dioscøxpä jäyaꞌayhajxy hamuumduꞌjoot jaduhṉ waam̱baty miänaꞌañ; y coo hajxy jaduhṉ miänaꞌañ hamuumduꞌjoot, cab jaduhṉ pøṉ waam̱b miänaaṉnä. Tødiägøøby jaduhṉ.  
\v 17 Paadiä Dios jaduhṉ miänaaṉ̃: “Tøyhájthøch tøø nyajwiinwaaṉøꞌøy cooc̈h nbuhbedaꞌañ”, neby hajxy jaduhṉ ñajuǿꞌøwät coo hajxy tøyhajt piuhbedaꞌañii, coo jaꞌa Dios jaꞌa wyiinmahñdy ni mänaa quiaꞌa yajtägatsaꞌañ. Hamdsoo jaꞌa Dios jaduhṉ miänaaṉ̃.  
\v 18 Jaduhṉdsä tøyhajt hajxy nmøødhájtäm coo jaꞌa Dios ni mänaa quiaꞌa høhṉdaꞌagy. Jaduhṉdsä tøyhajt hajxy hoy nmøødhájtäm coo hajxy homiänaajä xpiuhbedáaṉäm coo jaꞌa miädiaꞌagy hajxy nmäbǿjcämät.  
\v 19-20 Jim̱ä Jesucristo hajxy xñähgapxtúutäm tsajpootyp. Jeꞌe jim̱ tuum̱b teedywiindsǿṉ nebiä Melquisedec jecy tiuuṉ̃än. Cøjxtaꞌaxiøø jaꞌa Jesucristo jim̱ tiunaꞌañ tsajpootyp. Jaduhṉä tøyhajt hajxy hoy nmøødhájtämät coo hajxy jim̱ homiänaajä xyaghidáaṉäm. 
\c 7  
\p  
\v 1-2 Coo jaꞌa Abraham jaꞌa reyhajxy hänajty hoy tøø yaghoꞌogy, mänaa hajxy hoy chiptuṉ̃än, mänitä Melquisedec hoy miøødnijiøjcubaadøꞌøyii. Mänitä Melquisedec miänaaṉ̃ cooc jaꞌa Dios jaꞌa Abraham hänajty piuhbedaꞌañ. Mäduhṉ̃tiä jaꞌa Abraham hänajty tøø piaady maa hänajty hoy tøø chiptuṉ̃än, majc‑hit jaduhṉ piädaacy tuꞌcuhdujtjaty. Mänitä Melquisedec piuhmooyy jaꞌa tuꞌhitpä. Mejtstuꞌu jaꞌa Melquisedec hänajty tiuṉ̃. Tøø jaꞌa Dios tsajpootypä hänajty piädaꞌagy coo tiúnät teedy. Y gobiernä hänajty jim̱ tiuum̱by maa jaꞌa cajpt xiøhatiän Salem. Jaduhṉ miädiaꞌagytiägøꞌøy coo hajxy jootcujc yhity. Jaduhṉdsä Melquisedec xiøø miädiaꞌagytiägøøbiä coo hoy guiobiernähaty.  
\v 3 Cab jaduhṉ pøṉ ñäꞌägädä najuøꞌøy pøṉä Melquisedec tiajhajt tieedyhajt, pøṉ yhaphajt tieedyhajt. Cab jaduhṉ pøṉ ñajuøꞌøy mänaa myiiṉ̃ mänaa quiahy, mänaa yhoꞌcy mänaa tiägooyy. Coo jeꞌe tiuṉ̃ teedywiindsǿṉ cøjxtaꞌaxiøø, jaduhṉ mäwíinäts jeꞌe tiuṉ̃ nebiä Jesucristo tiuṉ̃än, jaꞌa Dios yHuung. 
\p  
\v 4 Cähxøꞌp jaduhṉ coo jaꞌa Melquisedec møjcuhdujt hänajty jiaanc̈h tehm̱ miøødä, jeꞌeguiøxpä coo piuhmooyyä jaꞌa tuꞌhitpä, mäduhṉ̃tiä jaꞌa Abraham hänajty tøø piaady maa hänajty hoy tøø chiptuṉ̃än. Y jaꞌa Abrahamä, mijts mhap mijts mdeedy jeꞌeduhṉ.  
\v 5 Y jaꞌa Leví yhap yhoc‑hajxiä, jaꞌa hajxy tuum̱bä teediä, jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ maa jaꞌa jecyquiuhdujtän coo hajxy piuhmoꞌowǿøjät jaꞌa tuꞌhitpä maa jaꞌa majc‑hitcøxpän. Jaꞌa miägunaax̱hajxy jaduhṉ yégäp, hoyyä Abraham hajxy quipxy jia møødhaphaty jia møødteedyhaty.  
\v 6 Pero jaꞌa Melquisedec, cabä Abraham hänajty jiujyhaty miäguꞌughaty. Hawiing hänajty tiuṉ̃ teedy. Pero puhmooyyä jeꞌe jaꞌa tuꞌhitpä. Jaꞌa Abraham jaduhṉ yejc, jaꞌa Dios hänajty tøøbä yajwiinwaaṉǿꞌøyäbä coo hänajty yajpuꞌuwaꞌañ yaghiꞌigaꞌañ. Mänitä Melquisedec jaꞌa Abraham ñämaayy coo jaꞌa Abraham hänajty piuhbedaꞌañíijäm jaꞌa Diósäm.  
\v 7 Y tøyhajt jaduhṉ coo jaꞌa Melquisedec møjcuhdujt hänajty jiaanc̈h tehm̱ miøødä. Cabä Abraham quiuhdujt hänajty miøjjä nebiä Melquisedec quiuhdujtän. Hix̱, jaꞌa Melquisedec jaduhṉ mänaaṉ coo jaꞌa Dios jaꞌa Abraham piuhbédät.  
\v 8 Haa jaꞌa hajxy yaa tuum̱bä teedy jädaꞌanäbaadyñä, hoꞌp hajxy, hoyyä tuꞌhitpä hajxy jia puhmoꞌoyii jaꞌa majc‑hitcøxpä. Haa jaꞌa Melquisedecä, jaanä puhmooyyä jeꞌebä, pero cabä Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ coo tøø yhoꞌogy.  
\v 9-10 Hoyyä Levíhajxy hijty jia tuṉ̃ teedy, cabä quiuhdujthajxy hänajty miäbaady nebiä Melquisedec quiuhdujtän, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Abraham jaꞌa Melquisedec jaꞌa tuꞌhitpä hänajty tøø piuhmoꞌoy. Jaꞌa Abraham, jeꞌedsä Levíhajxy hänajty yhaphajpy tieedyhajpy. 
\p  
\v 11 Pero jaꞌa teedyhajxy, ni mänaa hajxy xquiaꞌa yajnähwáatsämät. Paadiä Dios jaꞌa Cristo quiejxy coo jeꞌe tiúnät teedy nebiä Melquisedec jecy tiuuṉ̃än. Cabä tiuṉ̃ nebiä Aarónhajxy tiuuṉ̃än.  
\v 12 Coo jaꞌa Dios miänaaṉ̃ coo jaꞌa Leví yhap yhoc‑hajxy quiaꞌa túuṉnät teedy, mänitä jecyquiuhdujt yajtägajtspä.  
\v 13 Coo jaꞌa Dios jaꞌa Jesucristo yaa quiejxy, yajtägajts jaꞌa jecyquiuhdujt jaduhṉ, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Jesús tiuuṉ̃ teedy, hoyyä Leví quiaꞌa ja haphaty quiaꞌa ja teedyhaty.  
\v 14 Hix̱, jaꞌa Judá jeꞌe yhaphajt tieedyhajt. Y cabä Moisés waam̱b miänaaṉ̃ coo jaꞌa Judá yhap yhoc‑hajxy tiúnät teedy. 
\p  
\v 15 Y coo jaꞌa Jesucristo teedy tiuṉ̃ nebiä Melquisedec jecy tiuuṉ̃än, cähxøꞌp jaduhṉ coo jaꞌa Dios jaꞌa jecyquiuhdujt tøø yajtägajtsnä.  
\v 16 Paadiä Jesús piädaacä teedy coo cøjxtaꞌaxiøø jiugyhadaꞌañ. Cab jaduhṉ yhity nebiä yaabä teedyhajxiän.  
\v 17 Jaduhṉä Dios jaꞌa Jesús ñämaayy: 
\q1 Cøjxtaꞌaxiøø miic̈h mdunaꞌañ teedy nebiä Melquisedec jecy tiuuṉ̃än. 
\m  
\v 18-19 Coo jaꞌa Moisés jaꞌa jiecyquiuhdujt hajxy xquiaꞌa yajnähwáatsäm, paadiä Dios jaduhṉ miänaaṉ̃ coo quiaꞌa túuṉnät. Mänitä Dios jaꞌa Jesucristo yaa quiejxy coo hajxy hoy xyajnähwáatsämät. Mänitä Jesucristo hajxy jim̱ xwioonøcxáaṉäm maa jaꞌa Dioswiinduumän. 
\p  
\v 20-21 Coo jaꞌa Dios jaꞌa Jesús piädaacy teedy, mänit miänaaṉ̃ coo jaꞌa miädiaꞌagy jiaanc̈h tehm̱ tiøyhajtä. Jaduhṉds jim̱ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: 
\q1 Jaꞌa Dios mänaaṉ coo jaꞌa miädiaꞌagy jiaanc̈h tehm̱ tiøyhajtä; cábägä wyiinmahñdy mänaa yajtägatsaꞌañ: 
\q1 “Cøjxtaꞌaxiøø miic̈h mdunaꞌañ teedy nebiä Melquisedec jecy tiuuṉ̃än”, nøm̱ä Dios jaꞌa Jesús ñämaayy. 
\m Pero coo jaꞌa wiingteedy piädaacä, cabä Dios waam̱b miänaaṉ̃.  
\v 22 Coo jaꞌa Jesucristo cøjxtaꞌaxiøø yhidaꞌañ, jaduhṉä tøyhajt hajxy nmøødhájtäm coo hajxy maas hoy xyajnähwaꞌadsáaṉäm quejee jaꞌa Moisés jaꞌa jiecyquiuhdujt. Cab hajxy jeꞌe xyajnähwáatsäm.  
\v 23 Jaꞌa teedyhajxy hädaa yaabä naax̱wiimbä, coo hajxy yhoꞌogy, mänit hajxy ñiguiuwic̈hii. Paady hajxy may tøø tiuuṉnä.  
\v 24 Pero cabä Jesucristo mänaa yhoꞌogaaṉnä. Cøjxtaꞌaxiøø jaduhṉ tiunaꞌañ teedy. Cabä wiinghänaꞌc jaꞌa tuuṉg jaduhṉ yajmämähmøꞌøwaꞌañ.  
\v 25 Cøjxtaꞌaxiøø jaꞌa Jesucristo yhidaꞌañ. Hoy jiaanc̈h yajnähwaꞌadsaaṉnä pøṉä jioot tsojp coo ñähgapxtuꞌudǿøjät jaꞌa Jesucrístäm maa jaꞌa Dioswiinduumän homiänaajä. 
\p  
\v 26 Coo jaꞌa Jesucristo jaduhṉ tiuṉ̃ teedywiindsǿṉ, jaanc̈h tehm̱ yhoy hajxy jaduhṉ xñähgapxtúutäm. Ni mänaa wiinghänaꞌc hajxy jaduhṉ xquiaꞌa nähgapxtúutäm nebiä Jesúsän. Cabä Jesús tii pojpä tii cädieey ñäꞌägädä møødä. Ni pøṉ jaduhṉ quiaꞌa mäbaady nebiä Jesúsän. Nhaagä møødhájtäm pojpä cädieey hajxy. Jim̱ä Jesucristo yhijnä tsajpootyp; møjcuhdujt jim̱ miøød.  
\v 27 Haa jaꞌa teedywiindsøṉhajxy hädaa yaabä naax̱wiimbä, jabom̱‑jabom̱ä animal hajxy yox̱y. Jadúhṉäc tyijy jaꞌa piojpä quiädieey hajxy ñähwaꞌads quiuhwáꞌadsät, møødä cuꞌug piojpä quiädieeyhajxy. Jayøjp hajxy yox̱y jaꞌa yhamdsoo pojpä yhamdsoo cädieeguiøxpä. Mänit hajxy jiaac yox̱y jaꞌa cuꞌug piojpä quiädieeguiøxpä. Pero cabä Jesucristo animal mänaa yox̱y. Hix̱, tähooc jaduhṉ ñiñähdujcä coo yhoꞌcy.  
\v 28 Jaꞌa jecyquiuhdujt jaduhṉ mänaam̱b coo jaꞌa jäyaꞌayhajxy tiúnät teedywiindsǿṉ, hoyyä pojpä cädieey hajxy jia møødä. Mänitä Dios cujecy miänaaṉ̃ coo jaꞌa Jesucristo tiúnät teedywiindsǿṉ. Jaꞌa tøyhajtä Dios jaduhṉ yejc coo jaduhṉ miänaaṉ̃. Ni mänaa jaꞌa Jesús pojpä cädieey quiaꞌa møødä. 
\c 8  
\p  
\v 1 Hoorä, jadúhṉhøch tøø nmädiaꞌagy coo jaꞌa Jesucristo hajxy jim̱ xñähgapxtúutäm tsajpootyp. Jim̱ jaduhṉ tiuṉ̃ teedywiindsǿṉ. Hahooyhaamby jim̱ yhäñaꞌay maa jaꞌa Diosän.  
\v 2 Jim̱ tiuṉ̃ tsajpootyp maa jaꞌa tsajtøjc hoybän, jaꞌa Dios yhädiúuṉäbä. Caꞌa jiäyaꞌayä jeꞌe hädiuuṉ.  
\v 3 Haa jaꞌa hajxy yaa tuum̱bä teedywiindsǿṉ hädaa yaabä naax̱wiinä, jaduhṉ hajxy piädaꞌagyii coo animal hajxy yóxät, coo hajxy cøx̱iä wiinä quiuyoxǿꞌøwät. Jadúhṉäc tyijy jaꞌa piojpä quiädieey hajxy ñähwaꞌads quiuhwáꞌadsät. Y coo jaꞌa Jesucristo jim̱ teedywiindsǿṉ tiuṉ̃ tsajpootyp, paady jaduhṉ ñiñähdujcä.  
\v 4 Coo häxøpy yaa yhity hädaa yaabä naax̱wiin, cab häxøpy tiuṉ̃ teedywiindsǿṉ. Haa jaꞌa hajxy yaa tuum̱bä teediä, jeꞌeds hajxy cuyoxøøby nebiä jecyquiuhdujt yhaneꞌemiän.  
\v 5 Haa jaꞌa tsajtøjc yaabä maa hajxy tiúṉ̃änä, cab jaduhṉ miäbaady nebiä tsajtøjc jim̱ tsajpootypän. Coo jaꞌa Moisés jaꞌa wittsajtøjc hänajty quiojaꞌañ, mänitä Dios jaꞌa Moisés ñämaayy: “Tsipcøxpä wittsajtøjc jaduhṉ mgójät nébiøch jim̱ nyaghijxiän tuṉguhduum coo mnähguipxtúꞌudät.”  
\v 6 Tøø jaꞌa Dios jaꞌa hawiinjem̱ybiä yajcuhducy coo hajxy jim̱ xyaghidáaṉäm tsajpootyp cøjxtaꞌaxiøø. Haa hädaa hawiinjem̱ybiä jaꞌa Dios yajcuhdújcäbä, maas hoy jeꞌeduhṉ quejee jaꞌa Moisés jecy yéjcäbä. Paadiä Jesucristo maas hoy tiuṉ̃ teedywiindsǿṉ quejee jaꞌa teedyhajxy, jaꞌa hajxy hädaa yaabä naax̱wiimbä. Jaꞌa Moisés jecy yéjcäbä, cab hajxy jaduhṉ xjiaty puhbéjtäm nebiä hawiinjem̱ybiän, jaꞌa jädaꞌahatypän. 
\p  
\v 7 Coo hajxy häxøpy xpiuhbéjtäm jaꞌa Moisés jecy jia yéjcäbä, cabä Dios jaꞌa hawiinjem̱ybiä häxøpy tøø ñäꞌä yajcuhducy.  
\v 8 Cabä Dios jaꞌa jecyjiäyaꞌayhajxy quiumaayy jeꞌeguiøxpä coo hajxy hoy quiaꞌa cudiuuṉ̃. Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: 
\q1 Jaꞌa Dios jaduhṉ mänaam̱b: 
\q1 Abaadaam̱b jaduhṉ cooc̈hä jäyaꞌayhajxy nmøødyajcuhdugaꞌañ jaꞌa hawiinjem̱ybiä, 
\q1 jaꞌa hajxy jim̱ tsänaabiä judíos‑naaxooty møød Judábä‑naaxooty. 
\q1  
\v 9 Maas hóyhøch jaduhṉ nmøødyajcuhdugaꞌañ quejéejøc̈h jaꞌa yhap jaꞌa tieedyhajxy nmøødyajcuhdujcän mänáajøch hajxy jim̱ hoy nwoobädsøm̱iän Egiptonaaxooty. 
\q1 Cab hajxy hoy ñäꞌä cudiuuṉ̃ nébiøch nja yajcuhdujquiän. 
\q1 Páadyhøch hajxy jaduhyyä nnäꞌä nähgueecnä, nøm̱ä Dios miänaaṉ̃. 
\q1  
\v 10 Coo jaduhṉ yhabáadät, mänítøc̈hä jäyaꞌayhajxy nmøødyajcuhdugaꞌañ jaꞌa hawiinjem̱ybiä, jaꞌa hajxy jim̱ tsänaabiä judíos‑naaxooty, nøm̱ä Dios miänaaṉ̃. 
\q1 Nyajnähixøꞌøwáam̱biøch nmädiaꞌagy hajxy hoy, neby hajxy hamuumduꞌjoot jaduhṉ wyiinjuǿꞌøwät. 
\q1 Mänítøch hajxy jaanc̈h tehm̱ yhoy xwyiingudsähgøꞌøwaꞌañ. 
\q1 Høøc̈h hajxy nguꞌughadáaṉnäp. 
\q1  
\v 11 Nägǿx̱iøc̈hä nmädiaꞌagy hajxy xmiäbøgaaṉä ñämaj ñäbetiä. 
\q1 Haagä mäbøgaam̱b hajxy jaduhṉ. 
\q1  
\v 12 Nyajnähwaꞌadsáaṉäbøch jaꞌa piojpä quiädieey hajxy. Cábøc̈hä piojpä quiädieeyhajxy mänaa njahmiedsáaṉänä. 
\m  
\v 13 Coo jaꞌa Dios miänaꞌañ coo jaꞌa hawiinjem̱ybiä tøø yajcuhducy, jaduhṉ miänaam̱bä coo jaꞌa jecypiä quiaꞌa tsoobaatnä, coo quiaꞌa tunaaṉnä. 
\c 9  
\p  
\v 1 Jaduhṉä jecyquiuhdujt myiim̱bä mädyii jaꞌa jäyaꞌayhajxy quiudiúnäp maa jaꞌa chajtøjc‑hajxiän.  
\v 2-3 Jaduhṉdsä wittsajtøjc hajxy jecy yhädiuuṉ̃. Coo jaꞌa wit hajxy yaghadøødiujcy, metscä cuarto jaduhṉ hoy miähmøꞌøy. Tuꞌnax̱ hoy møj miähmøꞌøy; jaꞌa cujpä muutsc hoy miähmøꞌøy. Jaꞌa cuarto møjpä, jeꞌeduhṉ xøhajt “cunuuꞌxytiøjc”; jiibiä ceratoyøhñdy hajxy yaghijty møødä meexä maa jaꞌa cunuuꞌxychajcaagy hajxy hänajty yujcoṉ̃än. Jaꞌa cuarto muutspä, jeꞌeduhṉ xøhajt “cunuuꞌxytiøjc maa jaꞌa Dios yhäñaꞌayän.”  
\v 4 Jaꞌa orohaltar jiiby hijt maa jaꞌa poom hajxy hänajty jioquiän, møødä cuhdujtcajä; oronähwopy hänajty jeꞌe. Jiiby cajäjooty jaꞌa orotuꞌts yhijty maa jaꞌa maná hajxy hänajty yaghitiän. Jaꞌa maná, jeꞌedsä tsajcaagy hänajty xiøhaty jaꞌa Dios jecy quiéjxäbä. Jiibiä Aarón jaꞌa quiuhdajt yhijpä jaꞌa jecy wáam̱äbä. Jiibiä tsaa yhijpä maa jaꞌa Dios jaꞌa cuhdujt jecy yuugjahyyän.  
\v 5 Cajänähgøxpä querubín yhahädiuuṉnax̱yhajxy yhijty “maa jaꞌa Dios yhäñaꞌayän.” Jim̱ä quieecthajxy quiäjøjnaꞌay “maa jaꞌa Dios pojpä cädieey mieeꞌxiän.” Cábøch ngapxtøwaꞌañ nebiaty hädaaduhm̱bä hijty tiuṉ̃. 
\p  
\v 6 Coo jaꞌa wittsajtøjc hajxy hänajty tøø quiojnä, mänitä teedyhajxy jiiby tiägøøc̈hohṉnä maa jaꞌa møjcunuuꞌxytiøjcän. Jiiby hajxy jabom̱‑jabom̱ tiuuṉnä.  
\v 7 Pero jiiby maa jaꞌa muutscunuuꞌxytiøjcän maa jaꞌa Dios hänajty yhäñaꞌayän, jagooyyä teedywiindsǿṉ hijty jiiby tiägøꞌøy. Tähooquiä hajxy hijty jiiby tiägøꞌøy jaꞌa tuꞌugjomøjtpä. Coo hajxy hänajty jiiby tiägøꞌøwaꞌañ, jayøjpä animal hajxy hijty yaghoꞌogy. Mänitä animalnøꞌty hajxy hijty jiiby nøcxy quiuyoxøꞌøy muutscunuuꞌxytiøgooty, jaꞌa piojpä quiädieeguiøxpähajxy, møødä cuꞌugä piojpä quiädieeguiøxpähajxy.  
\v 8 Jaduhṉä Dioshespíritu hajxy xyajwiinjuǿøyyäm coo hajxy hoy ngaꞌa tägǿøyyämät maa jaꞌa Dioswiinduumän mäduhṉ̃tiä jaꞌa jecyquiuhdujt hajxy yajtuṉ̃ñä.  
\v 9 Jaduhṉ hajxy jädaꞌanäbaadyñä nhíjtäm. Jeꞌenä animal hajxy yox̱y; jeꞌenä hajxy cøx̱iä wiinä quiuyoxøꞌøy. Paady hajxy jaduhṉ quiuhdujthatyñä, jadúhṉäc tyijy jaꞌa Dios jiaanc̈h tehm̱ quiumay. Cab hajxy jaduhṉ ñähwaꞌac̈h quiuhwaꞌac̈h, hoy hajxy jaduhṉ jia cuhdujthatyñä.  
\v 10 Jagooyyä jaꞌa quiuhdujthajxy yhaneꞌemy tijaty hajxy quiáyäp yhúꞌugäp, neby hajxy ñibiuj ñijieꞌedsǿøjät, neby hajxy yaa jiäyaꞌayhádät hädaa yaabä naax̱wiin. Pero yøꞌø cuhdujt jaduhm̱bä, cab jaduhṉ tiuuṉnä. Tøø jaꞌa Dios jaꞌa hawiinjem̱ybiä yajcuhdujnä, mädyii jaduhṉ tunaam̱b. 
\p  
\v 11 Mänitä Jesucristo hajxy hoy xjiaanc̈h tehm̱ yajnähwáatsäm. Jaayaꞌay jaduhṉ túuṉnäp teedywiindsǿṉ jim̱ tsajpootyp maa jaꞌa tsajtøjc jaanc̈h tehm̱ yhoybän. Caꞌa jiäyaꞌayä hajxy hädiuuṉ hädaa yaabä naax̱wiimbä.  
\v 12 Tøø jaꞌa Jesucristo jim̱ tiägøꞌøy maa jaꞌa Dioswiinduumän jaꞌa tähooctagøꞌøyyä. Hamdsoo hänajty tøø ñiñähdugyii coo højts hänajty xñähhoꞌtuꞌudáaṉäm. Cabä tii nøꞌty quiuyoxøøyy maa jaꞌa yaabä tsajtøjcän nebiä yaabä teedyhajxy quiuhdujthatiän coo chivo hajxy yox̱y, coo waj hajxy yox̱y. Coo jaꞌa Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm, paady hajxy jim̱ nhidáaṉäm Dioswiinduum cøjxtaꞌaxiøø.  
\v 13 Jaduhṉä jäyaꞌayhajxy quiuhdujthaty, coo hajxy yhoꞌogøꞌøy, mänitä chivonøꞌty wajnøꞌty hajxy yajniñähxänicxyii. Mänitä wajcujiaam hajxy yajniñähwøjyii, jaꞌa hajxy hänajty tøø ñänoꞌogǿꞌøyäbä maa jaꞌa altarän. Jaduhṉ hajxy ñiyajnähwaꞌac̈hii.  
\v 14 Hoorä, jaꞌa chivonøꞌty, jaꞌa wajnøꞌty, cabä pojpä cädieey mänaa yajnähwaꞌac̈h. Jaꞌa Jesucristo hajxy jaduhṉ xyajnähwáatsäm mänaa hajxy xñähhoꞌtúutäm. Cabä Jesucristo tii pojpä cädieey miøødä. Cab jaduhṉ mänaa yhoꞌogaaṉnä. Hamdsoo jim̱ ñiñähdujcä maa jaꞌa Dioswiinduumän. Jaduhṉä nhaxøøgcuhdujt hajxy xyajnähwáatsäm, nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ maas hoy nmäbǿjcämät. 
\p  
\v 15 Coo jaꞌa Dios jaꞌa hawiinjem̱ybiä tøø yajcuhducy, paadiä Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm, pønjatiä Dios jaduhṉ wyiimbiiw̱. Xyajnähwáatsäm jaꞌa nbojpä ngädieey hajxy nebiaty hajxy tøø njäyaꞌayhájtäm maa jaꞌa jecypiä yhijtiän. Y jim̱ hajxy xyajnøcxáaṉäm tsajpootyp nebiä Dios hajxy xyajwiinwaaṉǿøyyäm.  
\v 16-17 Homiädyii testamentänoquiä, cahnä tiuuṉgpaadyñä, jugyhajpnä jaayaꞌay jaduhṉ. Coonä yhóꞌogät, mänitnä jaꞌa nocy tiuuṉgpaadaꞌañ.  
\v 18 Paadiä Dios jaduhṉ miänaaṉ̃ coo animal hajxy yóxät, mänaa jaꞌa jayøbhajtpä yajcuhduquiän.  
\v 19 Coo jaꞌa Moisés jaꞌa cuꞌugä jecyquiuhdujt hänajty tøø quiøx̱y moꞌoy, mänitä wajhuung yojxy møødä chivohuung. Mänitä ñøꞌty hoy ñøødemøøyyä. Mänitä tsaptsmeegpøjt hoy piädaꞌagy nøꞌñøøjooty møødä hisopohaaꞌx. Mänitä cuꞌug jaꞌa nøꞌñøø yajnähxänicxy møødä jecyquiuhdujttsaa.  
\v 20 Mänitä Moisés miänaaṉ̃: “Haa hädaa nøꞌtiä, hijxtahṉd hädaaduhṉ coo mijtsä Dios xmiøødyajcuhdujcy.”  
\v 21 Mänitä Moisés jaꞌa wittsajtøjc jaꞌa nøꞌñøø hoy yajnähxänicxpä møød tijaty hajxy jiiby yajtuum̱by mänaa jaꞌa Dios hajxy hänajty wyiingudsähgøꞌøyän.  
\v 22 Jaduhṉä jecyquiuhdujt hijty yhaneꞌemy cooc cøx̱iä ñähwaꞌac̈hii nøꞌtyhaam. Coogä animal hajxy quiaꞌa yóxät, cábägä piojpä quiädieey hajxy ñäꞌä nähwáꞌadsät. 
\p  
\v 23 Haa jaꞌa wittsajtøjc hädaa yaabä naax̱wiimbä, møød tijaty jiiby hijp tsajtøgootiä, animalnøꞌtyhaamä Moisés yajnähwaach. Pero højtshájtäm, ni mänaa jaꞌa animalnøꞌty hajxy xquiaꞌa yajnähwáatsämät. Paadiä Jesucristo hajxy hoy xñähhoꞌtúutäm, jaduhṉ hajxy nnähwáatsäm.  
\v 24 Tøø jaꞌa Jesucristo jim̱ tiägøꞌøy maa jaꞌa Dioswiinduumän. Jim̱ hajxy xñähgapxtúutäm. Caꞌa yhädaa yaabä tsajtøgootiä tiägøøyy. Haa jaꞌa tsajtøjc yaabä, cab jaduhṉ tiehm̱ miäbaady nebiä tsajtøjc jim̱ tsajpootypän.  
\v 25-26 Haa jaꞌa teedywiindsǿṉ hädaa yaabä naax̱wiimbä, jomøjt‑jomøjt jiiby tiägøꞌøy maa jaꞌa muutscunuuꞌxytiøjcän. Jiibiä animalnøꞌty nøcxy quiuyoxøꞌøy. Pero jaꞌa Jesucristo, tähooquiä yhoꞌcy. Cabä Dios jaduhṉ miänaaṉ̃ coo mayhooc yhóꞌogät. Coo yhabaaty, mänitä Jesucristo hajxy hoy xñähhoꞌtúutäm jaꞌa nbojpä ngädieeyhájtäm.  
\v 27 Jaꞌa Dios hajxy xquiunúuꞌxäm xpiädáacäm coo højts tähooquiä nhoꞌogáaṉäm. Mänitä Dios hajxy xyajtøyhajtyegáaṉäm.  
\v 28 Jaanä tähooquiä jaꞌa Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutämbä jaꞌa nbojpä ngädieeyhájtäm. Tähoocyajnähwaꞌachä hajxy xyajnähwaats xyajcuhwáatsäm. Coo jadähooc quiädaactägatsaꞌañ, mänit hajxy jim̱ xyajnøcxáaṉänä maa jaꞌa Dioswiinduumän, pønjaty hänajty jaduhṉ jii jøbhijxp. 
\c 10  
\p  
\v 1 Haa jaꞌa jecyquiuhdujt, hijxtahṉd hänajty jaduhṉ hijp coo jaꞌa Jesucristo hajxy hänajty xñähhoꞌtuꞌudáaṉäm. Nebiä jecyquiuhdujt hänajty yhaneꞌemiän, jomøjt‑jomøjtä animal hajxy jia yox̱y. Pero ni pøṉ hänajty quiaꞌa nähwaꞌac̈h quiaꞌa cuhwaꞌac̈h, pønjaty hänajty ja wiꞌi tiägøꞌøwáam̱bäp maa jaꞌa Dioswiinduumän.  
\v 2 Coo hajxy häxøpy tøø jiaanc̈h nähwaꞌac̈h tøø jiaanc̈h cuhwaꞌac̈h jaꞌa piojpä quiädieey hajxy, cabä animal hajxy häxøpy yojxnä. Tähooquiä hajxy jaduhṉ cu yojxy, mänit jaduhṉ cu yhoyøøyy. Hamdsoo hajxy cu ñajuøøyy coo pojpä cädieey hajxy quiaꞌa mǿødänä.  
\v 3 Pero coo animal hajxy hänajty jaduhṉ yox̱yñä jomøjt‑jomøjt, ñajuøøby hajxy hänajty jaduhṉ coo pojpä cädieey hajxy miøødä.  
\v 4 Hix̱, ni mänaa jaꞌa wajnøꞌty jaꞌa chivonøꞌty jaꞌa pojpä cädieey quiaꞌa yajnähwaꞌac̈h quiaꞌa yajcuhwaꞌac̈h. 
\p  
\v 5 Paadiä Cristo jaꞌa Dios ñämaayy, mänaa hänajty jaduhṉ yaa tøø quiädaꞌaguiän hädaa yaabä naax̱wiin: 
\q1 Caj miic̈h mjoot jaduhṉ chocy coo jaꞌa animal hajxy tehṉgajnä yóxät. 
\q1 Páadyhøch miic̈h yaa xquiejxy hädaa yaabä naax̱wiin cooc̈h yaa njäyaꞌayhádät, nébiøc̈hä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ yaa nnähhoꞌtúꞌudät. 
\q1  
\v 6 Caj miic̈h mjoot jaduhṉ chocy coo animal hajxy yóxät, coo hajxy ñóꞌogät. 
\q1 Paadiä animal hajxy yox̱y, nähwaatspä piojpä quiädieeyhajxy jaduhṉ. 
\q1  
\v 7 Mänítøch nmänaaṉ̃: 
\q1 “Dios, páadyhøch jaduhṉ yaa tøø ngädaꞌagy nébiøch jaduhṉ yaa ngudiúnät nébiøch miic̈h xñämaayyän, 
\q1 neby jaduhṉ jim̱ myiṉ̃än cujaay maa miic̈h mmädiaꞌaguiän jaꞌa høøc̈hcøxpä”, 
\m nøm̱ä Cristo jaꞌa Dios ñämaayy.  
\v 8 Jayøjpä Cristo miänaꞌañ cooc jaꞌa Dios jioot quiaꞌa tsocy coo animal hajxy quiaꞌa yóxät ni quiaꞌa nóꞌogät. Jaꞌa piojpä quiädieey hajxy jaduhṉ yajnähwáatsäp yajcuhwáatsäp. Hoyyä jecyquiuhdujt jia haneꞌemy coo hajxy tehṉgajnä yóxät, cabä Dios jaduhṉ quiumay.  
\v 9 Jaduhṉ miänáaṉgombä: “Teedy, páadyhøch yaa tøø ngädaꞌagy nébiøch jaduhṉ yaa ngudiúnät nébiøch miic̈h xñämaayyän.” Jaduhṉ miädiaꞌagytiägøꞌøy coo jaꞌa Cristo hänajty jaduhṉ yhaneꞌemaꞌañ coo animal hajxy quiaꞌa yójxnät, nebiä Tieedy miädiaꞌagy jaduhṉ quiudiúuṉät.  
\v 10 Hoyyä Jesucristo jaꞌa Tieedy miädiaꞌagy jiaanc̈h cudiuuṉä coo højts jaduhṉ tähooquiä xñähhoꞌtúutäm; paadiä Dios hajxy xyajnähwaats xyajcuhwáatsäm. 
\p  
\v 11 Jaduhṉä jecyquiuhdujt hijty yhaneꞌemy coo jaꞌa teediä animal hajxy jabom̱‑jabom̱ wyiꞌi yóxät. Hoy hajxy jaduhṉ jia cudiuuṉ̃, cab hajxy jaduhṉ ñäꞌägädä nähwaach ñäꞌägädä cuhwaach.  
\v 12 Coo jaꞌa Jesucristo jaꞌa nbojpä ngädieey hajxy hänajty tøø xñähhoꞌtúutäm tähooquiä, mänit hoy yhäñaaguiädaꞌagy maa jaꞌa Dios yhahooyhaampiän.  
\v 13 Jim̱ jaduhṉ yhahix̱y coo jaꞌa miädsiphajxy quiaꞌa mäjädaꞌagaꞌañ.  
\v 14 Tähooquiä hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm. Jaduhṉä nbojpä ngädieey hajxy xyajnähwaats xyajcuhwáatsänä.  
\v 15 Jaduhṉä tøyhajt hajxy nmøødhájtäm coo tiøyyä, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Dioshespíritu jaduhṉ miänaam̱bä maa jaduhṉ cujaay myiṉ̃än: 
\q1  
\v 16 Coo jaduhṉ yhabáadät, mänítøch hajxy nmøødyajcuhdugaꞌañ, nøm̱ä Dios miänaꞌañ: 
\q1 Nyajnähixøꞌøwáam̱biøch nmädiaꞌagy hajxy hoy, neby hajxy jaduhṉ hamuumduꞌjoot wyiinjuǿꞌøwät. 
\m  
\v 17 Mänit miänáaṉgombä: 
\q1 Cábøc̈hä piojpä quiädieeyhajxy mänaa njahmiedsáaṉänä. 
\m  
\v 18 Jaduhṉds jeꞌe, tøø jaꞌa Jesucristo jaꞌa nbojpä ngädieey hajxy xyajnähwaats xyajcuhwáatsänä tähooquiä. Hoyyä animal hajxy jia yox̱yñä, cab jaduhṉ choobaatnä. 
\p  
\v 19-20 Hermanodøjc, maa jaꞌa jecyquiuhdujt myiṉ̃än, cabä cuhdujt pøṉ miøødä coo jiiby tiägǿꞌøwät maa jaꞌa muutscunuuꞌxytiøgootiän. Pero coo jaꞌa Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm, paady hajxy jim̱ hoy ndägøꞌøwáaṉänä maa jaꞌa Dioswiinduumän. Tøø hajxy xyajnähwaats tøø hajxy xyajcuhwáatsäm jaꞌa nbojpä ngädieeyhájtäm.  
\v 21 Jeꞌeds hajxy jim̱ xñähgapxtúutäm Dioswiinduum.  
\v 22 Entonces, tsøg hajxy jim̱ tägǿøyyäm Dioswiinduum. Tsøgä miädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot mäbǿjcäm coo jaꞌa cuhdujt hajxy nmøødhájtäm coo hajxy jim̱ ndägǿøyyämät, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm. Jaduhṉä nbojpä ngädieey hajxy tøø xyajnähwaats tøø xyajcuhwáatsäm.  
\v 23 Tsøgä Diosmädiaꞌagy hajxy tehṉgajnä mäbǿjcäm. Cab hajxy nnajtshixǿøyyämät. Nmøødhájtäm jaꞌa tøyhajt hajxy jaduhṉ coo jaꞌa Dios hajxy xmioꞌowáaṉäm nebiaty hajxy tøø xyajwiinwaaṉǿøyyäm coo hajxy cøx̱iä wiinä xmioꞌowáaṉäm.  
\v 24 Tsøg hajxy niguiapxwíjjäm neby hajxy maas hoy nnic̈hojc nnibiaꞌhäyóow̱ämät hamiṉ̃ haxøpy, neby jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ maas hoy ngudiúuṉämät.  
\v 25 Jaduhṉ hajxy nyajnajuǿøyyäm coo miäwiingooṉnä coo jaꞌa Jesucristo yaa quiädaactägatsaꞌañ. Paady, tsøg hajxy nijiootcapxmøcpǿjcäm. Tehṉgajnä hajxy nhamugǿøyyämät jaꞌa Dioscøxpä. Näjeꞌe hajxy, cab hajxy jaduhṉ ñäꞌägädä mejtsnä. Cabä quiuhdujthajxy jaduhṉ yhoyyä. 
\p  
\v 26 Coo hajxy tehṉgajnä haxøøg nwädíjtämät, hoyyä tøyhajt hajxy tøø nja wiinjuǿøyyäm, cabä nbojpä ngädieey hajxy jaduhṉ ñäꞌägädä nähwáatsämät.  
\v 27 Haxøøgtuumä Dios hajxy jaduhṉ xpiädáacämät maa jaꞌa jøøn tioyyän, maa jaꞌa Dios miädsiphajxy yhitiän. Hoc̈hähgøøñä jaduhṉ jiiby.  
\v 28 Pøṉ jaduhṉ caꞌa cudiuum̱b nebiä Moisés jaꞌa jiecyquiuhdujt yhaneꞌemiän, pø tøø testigohajxy jaduhṉ yhix̱y mejtstägøøgä, tsipcøxp jaduhṉ yaghoꞌogaꞌañii.  
\v 29 Maas hanax̱iä hajxy jaduhṉ quiumädow̱aaṉnä pønjaty jaꞌa Dioshespíritu jaduhṉ haxøøg nänøøm̱b, jaꞌa mayhajt tuum̱bä, pønjatiä Dioshuung jaduhṉ xøøghajp, pønjatiä ñøꞌty jaduhṉ häyoow̱híjxäp, hoy hajxy jeꞌeduhṉ tøø xjia nähhoꞌtúutäm, hoy hajxy jeꞌeduhṉ tøø xjia yajnähwaats tøø xjia yajcuhwáatsäm.  
\v 30 Tøyhajtä Dios jaduhṉ miänaaṉ̃: “Høøc̈h jaduhṉ nyaghawiimbidaam̱by.” Chaadsä Diosmädiaꞌagy miänáaṉgumbä: “Dios quiuꞌug jaduhṉ yajcumädow̱aam̱bä.”  
\v 31 Hoc̈hähgøøñä jaduhṉ coo jaꞌa Dios hajxy xyajcumädóow̱ämät; jeꞌeduhṉ jugyhajp cøjxtaꞌaxiøø. 
\p  
\v 32 Nax̱y hajxy mdehm̱ jiahmiédsät nebiä Jesucristo miädiaꞌagy hajxy mmädoodsohṉän. Hamuumduꞌjoot hajxy mbaduꞌubøjcy, hoy hajxy hänajty mja tsaac̈hpøcy hoyhoy.  
\v 33 Näjeꞌe hajxy myaghäyoow̱hijxy cuꞌughagujc. Y mjootcapxmøcpøjpy hajxy hänajty pønjaty hänajty jaduhṉ häyoow̱híjxäp.  
\v 34 Y mnäxuuꞌchp hajxy hänajty pønjaty hänajty tsum̱yc̈hänaaby. Mxooṉdaacp hajxy hänajty, hoy hajxy cøx̱iä wiinä xjia pøjcä. Mnajuøøby hajxy hänajty coo hajxy jim̱ mhidaꞌañ tsajpootyp cøjxtaꞌaxiøø.  
\v 35 Entonces, cab hajxy tii mdájät mmáyät; tehṉgajnä hajxy mmäbǿgät coo jaꞌa Dios hajxy xyhix̱yñä. Mjahmiédsäp hajxy jaduhṉ coo hajxy nøcxy jim̱ mhidaaṉnä tsajpootyp.  
\v 36 Nax̱y hajxy mdehm̱ mieeꞌxtúgät, nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ hoy mgudiúnät. Jaduhṉ hajxy mbáadät tijaty jaꞌa Dios hajxy tøø xyajwiinwaaṉǿøyyäm coo hajxy xmioꞌowáaṉäm.  
\v 37 Jaduhṉä Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ: 
\q1 Mobädajpä jeꞌe quiädaꞌagaꞌañ pøṉä Dios jaduhṉ quiexaam̱by. 
\q1  
\v 38 Pøṉä Diosmädiaꞌagy hoy cudiuum̱b, miäbøjpy jeꞌeduhṉ tehṉgajnä. 
\q1 Pero coo ñajtshixǿꞌøwät, cabä Dios quiumayaaṉnä. 
\m  
\v 39 Pero højtshájtäm, cab hajxy mänaa nnajtshixøꞌøwáaṉäm. Tehṉgajnä hajxy nmäbǿjcäm. Paadiä Dios hajxy xyhuuc yajnähwaꞌadsáaṉämbä. Cab hajxy xyajcumädow̱áaṉäm. 
\c 11  
\p  
\v 1 Coo hajxy nmäbǿjcäm, mänitä tøyhajt hajxy nmøødhájtäm coo hajxy nbaadáaṉäm mädyiijaty hajxy njøbhíjxäm, hoy jeꞌeduhṉ quiaꞌa ja cähxøꞌøgyñä.  
\v 2 Jaꞌa jecyjiäyaꞌayhajxy, coo hajxy miäbøjcy, paadiä Dios quiumaayy. 
\p  
\v 3 Coo hajxy nmäbǿjcäm, jaduhṉ hajxy nyajnajuǿøyyäm coo jaꞌa Dios jaꞌa naax̱wiin yajwaꞌañguiojy jaꞌa miädiaꞌagyhaam, møødä madsaꞌa, møødä poꞌo, møødä xøø. 
\p  
\v 4 Coo jaꞌa Abel jecy miäbøjcy, paadiä Dios quiumaayy. Hix̱, hoyyä Abel quiudiuuṉ̃ coo animal yojxy jaꞌa Dioscøxpä. Jaꞌa Caín, caj quiumaayyä jeꞌeguiøxpä coo hänajty quiaꞌa mäbøcy. Hix̱, cabä animal yojxy. Hoy jaduhṉ coo jaꞌa Abel hajxy nbahíjxämät, hoy jecy jia yaghoꞌcä. Hix̱, miäbøjc jaꞌa Abel. 
\p  
\v 5 Coo jaꞌa Enoc jecy miäbøjcy, paadiä Dios quiumaayy. Cabä Enoc ñäꞌä hoꞌcy. Jaduhyyä Dios yajnøcxy tsajpootyp. Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän.  
\v 6 Coo hajxy ngaꞌa mäbǿjcämät, cabä Dios hajxy xquiumáayyämät. Tsipcøxp hajxy nmäbǿjcämät coo jaꞌa Dios tiømiädiaꞌagy. Y jaduhṉ hajxy nmäbǿjcämät coo jaꞌa Dios piuhbedaꞌañ pøṉä Dios wiingudsähgøꞌøwaam̱b. 
\p  
\v 7 Coo jaꞌa Dios jaꞌa Noé jecy ñämaayy coo jaꞌa nøøgom̱dägoy jaꞌa naax̱wiin hänajty quiøx̱y wiinyeegøꞌøwaꞌañ, mänitä Noé jaꞌa Dios miädiaꞌagy jaduhṉ quiudiuuṉä, hoyyä nøøgom̱dägoy hänajty quiaꞌa ja cähxøꞌøgyñä. Mänitä barco cruundä yhädiuuṉ̃. Jiibiä Noéhajxy choocy møødä yhuung møødä tioꞌoxy. Coo jaꞌa Noé jaduhṉ miäbøjcy, paadiä Dios jiaanc̈h tehm̱ quiumaayy. Pero jaꞌa wiinghänaꞌc‑hajxy, cab hajxy miäbøjcy. Paady hajxy cøjx quiuhdägoy. 
\p  
\v 8 Coo jaꞌa Dios jaꞌa Abraham jecy ñämaayy coo jim̱ chóonät ñaaxooty, coo jäguem̱naax̱ ñǿcxät maa jaꞌa Dios jaꞌa Abraham yajnähdijjiän coo chänaadiaacpǿgät, miäbøjc jaꞌa Abraham jaduhṉ. Mänit jim̱ jiaanc̈h tsohṉnä ñaaxooty. Näꞌä nägoobä ñäꞌä tuꞌubøjnä. Cab hänajty ñajuøꞌøy maa ñǿcxät.  
\v 9 Coo jaꞌa Abrahamhajxy jim̱ miejch maa jaꞌa Dios hänajty tøø yajnähdijjiän, cab hajxy tiehm̱ chänaadiaacpøjcy, jeꞌeguiøxpä coo hänajty jiäyaꞌañaaxootiä. Wittøgooty hajxy hänajty chänaꞌay. Pero miäbøjpiä Abrahamhajxy hänajty coo jaꞌa naax̱ hajxy hänajty mioꞌowaꞌañii, neby hajxy hänajty tøø yajwiinwaaṉøꞌøyiijän jaꞌa Diósäm. Jaduhṉä Abraham yhuung Isaac ñämáayyäbä møødä yhoc‑huung Jacob.  
\v 10 Hix̱, ñajuøøbiä Abrahamhajxy hänajty coo hajxy hänajty jim̱ ñøcxaꞌañ tsajpootyp Dioswiinduum. Cab hajxy hänajty tiajy miay coo jaꞌa naax̱ hajxy quiaꞌa tsoj mooyyä. 
\p  
\v 11 Jaanä jaduhṉä Sara jecy miäbøjpä. Tøø hänajty miäjaanä mänaa jaꞌa Dios hoy piuhbetiän coo maaxhuung piáadät. Y jaanc̈h huungpaat jaꞌa Sara jaduhṉ jeꞌeguiøxpä coo miäbøjcy nebiä Dios hänajty tøø yajwiinwaaṉøꞌøyän.  
\v 12 Y jaꞌa Abrahamä, hoy hänajty tøø jia mäjaanä, møjjøøyy mayøøyy jeꞌeduhṉ. Tøø jaꞌa yhap yhoc‑hajxy jaduhṉ jiaanc̈h tehm̱ miayøøñä. Cab hajxy jaduhṉ hoy yajmäc̈howaꞌañ. Jaduhṉ hajxy miayyä nebiä madsaꞌajän, nebiä tsabiuꞌujän. 
\p  
\v 13 Coo jaꞌa Abrahamhajxy yhoꞌcy, cahnä hajxy hänajty quiøx̱y paadyñä mädyiijatiä Dios hänajty tøø yajwiinwaaṉøꞌøy. Pero miäbøjc hajxy jaduhṉ. Ñajuøøby hajxy hänajty coo hajxy hänajty jim̱ ñøcxaꞌañ tsajpootyp. Paady hajxy xiooṉdaacy. Ñajuøøby hajxy hänajty coo hajxy hänajty näꞌä nägoobä wiädityñä.  
\v 14 Pønjaty jaduhṉ wädijp, cahnä tsänaadiaact hajxy piaadyñä.  
\v 15 Coo jaꞌa jioothajxy cu chojcy, cu wyiimbijty hajxy, cu ñøcxtägajch hajxy jeꞌe maa hajxy hänajty tøø yhuuc tsohm̱bän.  
\v 16 Pero jim̱ä jioot hajxy hänajty hamuumduꞌjoot tøø piädaꞌagy tsajpootyp maa jaꞌa chänaadiaacthajxy hänajty tøø yhahixǿøyyäxän. Jaꞌa Dios jaduhṉ hahixøøyy. Cabä Dios miädsähdiuuṉ̃ jaꞌa Abrahamhajxy. 
\p  
\v 17-18 Coo jaꞌa Dios jaꞌa Abraham yhanehm̱y coo yhuung yóxät, jaꞌa Isaac‑hajpä, miäbøgaam̱biä Abraham hänajty jeꞌeduhṉ, hoy jaꞌa yhuung hänajty jia tuꞌuquiä, hoyyä Dios hänajty tøø jia mänaꞌañ: “Møjøꞌøwaam̱b mayøꞌøwaam̱b miic̈h mhuung jaꞌa Isaac‑hajpä.” Ñäꞌä joodhijx jaꞌa Dios jaꞌa Abraham jaduhṉ pø jiaanc̈h cudiunaam̱by hänajty jaduhṉ.  
\v 19 Miäbøjpiä Abraham hänajty coo jaꞌa yhuung hänajty yagjujypiøgáaṉäxä jaꞌa Diósäm. Mänitä Dios miänáaṉgombä coo jaꞌa yhuung quiaꞌa yaghóꞌogät. Jaduhṉ mäwíinäts jaꞌa Isaac hoy jiaty nebiä jadähooc tøø jiujypiǿquiäbän. 
\p  
\v 20 Coo jaꞌa Isaac miäbøjcy, paadiä Jacob ñämaayy møødä Esaú coo jaꞌa hoybä jaꞌa weenbä hajxy piaadaꞌañ.  
\v 21 Coo jaꞌa Jacob miäbøjcy, paadiä yhoc‑huunghajxy ñämaayy coo jaꞌa hoybä weenbä hajxy piaadaꞌañ. Jaꞌa José yhuunghajxy jeꞌe. Mänitä Jacob jaꞌa Dios wyiingudsähgøøyy. Cuhdajtcøxp hänajty ñiguiuhdijyii. Hoꞌogáaṉnäp hänajty jeꞌeduhṉ.  
\v 22 Coo jaꞌa José miäbøjcy, ñajuøøyy jaduhṉ coo yhap yhoc‑hajxy hänajty jim̱ cujecy choonaꞌañ Egiptonaaxooty. Paady jaduhṉ yhanehm̱y coo jaꞌa piajc miänǿcxäxät. Hoꞌogáaṉnäp hänajty jeꞌebä. 
\p  
\v 23 Coo jaꞌa Moisés myiiṉ̃guiahy jaanc̈h tehm̱ yajxóṉ, yuꞌuc̈h hajxy yaghijty tägøøgpoꞌo. Hix̱, tøø jaꞌa gobiernä hänajty hoy yhaneꞌemy coo jaꞌa pigänaꞌc‑huunghajxy quiøx̱y yaghoꞌogǿøjät jaꞌa yaꞌayhänaꞌcpä. Jaꞌa Moisés tiaj tieedy, cabä gobiernä hajxy hänajty chähgøꞌøy. Miäbøjpiä Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty.  
\v 24 Coo jaꞌa Moisés miøjøøñä, miäbøjc jeꞌebä. Cabä gobiernä hänajty tieedyhaphadaaṉnä, jaꞌa hänajty jim̱ tuum̱bä Egiptonaaxooty.  
\v 25 Hamdsoo jaduhṉ miänaaṉ̃ coo ween yhäyoow̱hixyii møødä Dios quiuꞌughajxy näguipxy. Cab hänajty jim̱ miähmøꞌøwaaṉnä maa jaꞌa haxøøgcuhdujt hajxy wyiꞌi tiuṉ̃än. Cab hajxy hänajty ñajuøꞌøy coo hajxy hänajty jejcy quiaꞌa xooṉdaꞌagaaṉnä.  
\v 26 Cabä Moisés jaꞌa jioot jim̱ piädaacnä maa jaꞌa xädøꞌøñän jim̱ Egiptonaaxooty. Maas jootcujc hänajty ñijiäwǿøyyänä coo yhäyoow̱hixǿøjät jaꞌa jäyaꞌaguiøxpä, jaꞌa Dios hänajty quiexaam̱biä. Ñajuøøby hänajty jaduhṉ coo jaꞌa hoybä weenbä mioꞌowaꞌañíijäm jaꞌa Diósäm.  
\v 27 Coo jaꞌa Moisés miäbøjcy, paady jim̱ chohṉnä Egiptonaaxooty. Hoyyä gobiernä hänajty jia jootmaꞌady, cabä Moisés ñäꞌägädä tsähgøøyy. Tähooctuꞌubøquiä jaꞌa Moisés tiuꞌubøjnä. Jaꞌa Diosmädiaꞌagy hänajty miäbøjpy, hoyyä Dios mänaa quiaꞌa ja hixyii. 
\p  
\v 28 Coo jaꞌa Moisés miäbøjcy, paadiä pascuaxøø yagjajtä. Jaduhṉ yhanehm̱y coo jaꞌa tøghagøꞌøw nøꞌty hajxy yajwiinxänicxǿꞌøwät, nebiä judíos quioobhuunghajxy quiaꞌa yaghóꞌcäxät, jaꞌa yaꞌayhänaꞌcpä. Jaꞌa Dios jaꞌa mioonsä tsajpootypä tuꞌug quejx coo jaꞌa quioobhuunghajxy yaghóꞌcäxät, jaꞌa yaꞌayhänaꞌcpä, pønjatiä nøꞌty hänajty tøø quiaꞌa yajwiinxänicxøꞌøy jaꞌa tøghagøꞌøw.  
\v 29 Coo judíoshajxy jaduhṉ miäbøjcy, mänitä Dios jaꞌa Tsaptsmejy cujc yaghawaach maa hajxy jaduhṉ ñaxǿꞌøwät tøꞌødstuum. Mänitä Egiptobä‑jäyaꞌayhajxy hoy jia panaxaam̱bä. Mänitä Dios jaꞌa nøø hoy yajtuꞌugmújcombä. Cøjxä Egiptobä‑jäyaꞌayhajxy ñøøhoꞌogøꞌøy. 
\p  
\v 30-31 Coo jaꞌa judíoshajxy miäbøjcy, paadiä cajpt hajxy juxtujc‑hooc jiuhyohwiädijty jaꞌa xøhajpä Jericó. Mänitä tsaamuuc̈h piuum̱nä. Jeꞌe hänajty curaahajp wäditiä maa jaꞌa cajptän. Cøjxä jäyaꞌayhajxy jiiby yhoꞌnä, jaꞌa hajxy hänajty caꞌa mäbøjpä. Coo jaꞌa quix̱y Rahab miäbøjcy, hoy hänajty jia tuṉ̃ maa jaꞌa burdelän, paady jaduhṉ quiaꞌa hoꞌcy, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa judíos hänajty tøø yuꞌuc̈h, jaꞌa hajxy hänajty wädijpä hixøøbiä woodsøøbiä. 
\p  
\v 32 Coo cu ñäbaadøøyy, cu nmädiáacyhøch jaꞌa Gedeón, jaꞌa Barac, jaꞌa Sansón, jaꞌa Jefté, jaꞌa David, jaꞌa Samuel, møødä Dios jaꞌa quiuguex̱yhajxy.  
\v 33 Coo hajxy miäbøjcy, paadiä miädsip jaꞌa ñaax̱ hajxy hoy miämähmǿøyyaṉä; paady hajxy hoy guiobiernähajty; paadiä Dios hajxy xpiuhbéjtäm nebiaty hajxy hänajty tøø xyajwiinwaaṉǿøyyäm; paady hajxy quiaꞌa leontsuꞌtsä;  
\v 34 paady hajxy quiaꞌa tooyy møjjøønhaajiooty; paady hajxy quiaꞌa cuhbujxä. Jaꞌa hänaꞌc‑hajxy caꞌa møcpä, mänitä mäjaa hajxy piaaty mänaa hajxy hänajty chiptunaꞌañän. Cabä miädsip hajxy yajmäjädaacy, hoyyä miädsiphajxy hänajty jia nämayyä. Ñäꞌägä yajpäyøꞌc hajxy jeꞌe.  
\v 35 Jii jaꞌa toꞌoxiøjc‑hajxy hänajty näjeꞌe jaꞌa yhuung jaꞌa yaꞌay jiujypiøjcy. 
\p Näjeꞌe jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy yajcudsaac̈htiunøøyyä. Coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty quiaꞌa näꞌägädä najtshixøꞌøwaꞌañ, mänit hajxy yaghóꞌcänä. Tøø hajxy hänajty ñajuøꞌøy coo hajxy jiujypiøgaꞌañ, coo hajxy jim̱ ñøcxaꞌañ tsajpootyp.  
\v 36 Näjeꞌe hajxy wyiinwohṉä wiobhoꞌcä. Høxtä yajcudsumøøyyä hajxy näjeꞌe cøꞌøxoch.  
\v 37-38 Näjeꞌe hajxy quiuhgaꞌtsä, näjeꞌe hajxy jiøøꞌwaꞌxä, näjeꞌe hajxy quiuhbujxä. Jim̱ hajxy hänajty näjeꞌe wiädity pactuum, wiinwaꞌadstuum, tunjooty. Jim̱ hajxy hänajty näjeꞌe chänaꞌay tsaajutjooty. Cabä howyit hajxy hänajty miøødä. Meeghac chivohac hajxy hänajty wyithajpy. Jaguiay hajxy hänajty yhity. Xøøghájtäp hajxy hänajty, häyoow̱híjxäp hajxy hänajty. Paady hajxy hänajty jaduhṉ jiaty yhabety coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty miäbøcy. Jaanc̈h tehm̱ quiumáayyäp hajxy hänajty jaꞌa Diósäm. Cabä Dios jaduhṉ quiumay pøṉ caꞌa mäbøjp.  
\v 39 Hoy hajxy jia cumaayyä, cab hajxy miooyyä mädyiijatiä Dios hänajty tøø yajwiinwaaṉøꞌøy.  
\v 40 Jäguem̱iä Dios wyiinmahñdyhajty coo jaꞌa hoyhajt jaꞌa weenhajt hajxy xmioꞌowáaṉäm. Paadiä jecyjiäyaꞌayhajxy quiaꞌa tsoj mooyyä, näguipxiä Dios hajxy jaduhṉ xmioꞌowáaṉäm møødä jecyjiäyaꞌayhajxy. 
\c 12  
\p  
\v 1 Tsøgä jecyjiäyaꞌay hajxy jaduhṉ pahíjxäm nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy miäbøjquiän. Tsøgä haxøøgcuhdujt hajxy najtshixǿøyyäm. Tsøgä nhamdsoo cuhdujt hajxy høx̱híjxäm. Jeꞌeduhṉ wiingtuum xjia wiꞌi wioonøcxáaṉäm. Tsøg hajxy tehṉgajnä cudiúuṉäm nebiä Dios hajxy xyhanéhm̱äm.  
\v 2 Tsøgä Jesucristo hajxy hamuumduꞌjoot pahíjxäm. Jaayaꞌay hajxy xyajnähixǿøyyäm coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hoy nmäbǿjcämät. Hoc̈hähdiuuṉnä jaꞌa Jesús mähdiøjc jaduhṉ yhoꞌcy cruzcøxp. Pero ñajuøøby hänajty jeꞌeduhṉ coo hänajty jim̱ nøcxy xiooṉdaꞌagaꞌañ tsajpootyp. Jim̱ jaduhṉ yhäñaañä maa Dios yhahooyhaampiän. 
\p  
\v 3 Tsøgä Jesucristo hajxy jahmiejtstáacäm coo jiaanc̈h tehm̱ chaac̈hpøjcy. Jaꞌa cahwiindøyhänaꞌc‑hajxy jaduhṉ jatcøøyy. Mieeꞌxtujc jaꞌa Jesucristo jaduhṉ. Tsøg hajxy jaduhṉ pahíjxäm; jaduhṉ hajxy ngaꞌa jootmayhájtämät.  
\v 4 Hoyyä haxøøgpä hajxy xjia mädsiphájtäm, cahnä hajxy jaduhṉ xyaghóꞌcäm.  
\v 5 Jaꞌa Dios hajxy jaduhṉ xjiootcapxmøcpǿjcäm maa jaꞌa miädiaꞌagy cujaay myiṉ̃än: 
\q1 Huung, caꞌa mjootmaꞌady, hoyyä Dios tøø xjia yajcumädoy. 
\q1 Hoy xjia hojy, caꞌa mjootmayhaty. 
\q1  
\v 6 Miägapxyp yhanehm̱biä Dios pønjaty chojpy; 
\q1 yajcumädooby pønjaty yhuunghajpy. 
\m  
\v 7 Coo jaꞌa Dios hajxy xyajcumädów̱ät, mmeeꞌxtúgäp hajxy jaduhṉ. Hopiønnä yhuung yajcumädoy.  
\v 8 Yajcumädoobiä Dios jaꞌa yhuunghajxy nägøx̱iä; y pø caj mijts jaduhṉ xyajcumädoy, cähxøꞌp jaduhṉ coo jaꞌa Dios hajxy tøyhajt xquiaꞌa huunghaty.  
\v 9-10 Jaꞌa hajxy ndeedyhájtämbä hädaa yaabä naax̱wiimbä, nwiingudsähgǿøyyäm hajxy jaduhṉ, hoy hajxy hijty xyajcumädóow̱äm mänaa hajxy tøø nmuutsc‑hájtäm. Paady hajxy hijty xyajcumädóow̱äm coo hajxy hijty ngaꞌa mädiaꞌagymiäbǿjcäm. Hoorä, tsøgä nDeedyhájtäm hajxy mädiaꞌagymiäbǿjcäm, jaꞌa jim̱ tsajpootypä. Mänit hajxy jim̱ xyaghíjtämät. Paadiä Dios hajxy xyajcumädóow̱äm, nebiä miädiaꞌagy hajxy jaduhṉ maas hoy nmäbǿjcämät, nebiä hawaꞌadstuum hajxy jaduhṉ hoy nhíjtänät nebiä Dios yhitiän.  
\v 11 Tøyhajt hajxy ndsaac̈hpǿjcäm mänaa jaꞌa Dios hajxy xyajcumädóow̱äm. Nbáatäm jaꞌa tsaac̈hpä hajxy jaduhṉ. Pøṉ jaduhṉ mäbøgaam̱b hamuumduꞌjoot, cab jaduhṉ waam̱b miänáꞌanät, hoy hänajty jia tsaac̈hpøcy. Maas hoy jiäyaꞌayhadaaṉnä. Maas jootcujc yhidaaṉnä. 
\p  
\v 12 Nax̱y hajxy mdehm̱ ñijiootcapxmøcpøgǿøjät neby hajxy jaduhṉ hoy myoꞌoy mnáxät.  
\v 13 Mhøxtáꞌawäp jaꞌa hodiuꞌu hajxy, nebiä hermanodøjc hajxy jaduhṉ hoy xpiawädítät, neby hajxy jaduhṉ quipxy xquiaꞌa paduꞌudägóyyät. 
\p  
\v 14 Nax̱y hajxy hoy mdehm̱ yhídät tuꞌugmädiaꞌagy nägøx̱iä. Hoy hajxy mjäyaꞌayhádät. Pøṉ hoy caꞌa wädijp, cab jim̱ ñøcxaꞌañ Dioswiinduum.  
\v 15 Tehṉgajnä hajxy mnigwieendähadǿøjät, neby hajxy jaduhṉ mgaꞌa tuꞌudägóyyät. Coo pøṉ jaduhṉ tiuꞌudägóyyät, jeꞌe jioot caꞌa tsojp coo piuhbedǿøjät jaꞌa Diósäm. Cab hajxy mnimiäjootmaꞌadǿøjät. Coo hajxy haagä jaduhṉ mjatcǿꞌøwät, pues nägøx̱iä hajxy jaduhṉ mmáꞌadät.  
\v 16 Cab hajxy mhaxøøgwädítät. Cabä Diosmädiaꞌagy hajxy myaghäyǿꞌøgät. Jaduhṉä Esaú jecy jiatcøøyy, coo hänajty yähoꞌogyii; yajwiingubøjc jaꞌa ñädeedy jaꞌa cay. Paadiä ñädeedy hänajty miøødä, coo hänajty quioobhuungä. Moꞌowáaṉäp hänajty jaduhṉ cøx̱iä mäduhṉ̃tiä jaꞌa tieedy hänajty miädsänaꞌay.  
\v 17 Y coo jaꞌa Esaú jioot hänajty chocy coo cøx̱iä mioꞌowǿøjät jaꞌa tiéediäm, cab tii ñäꞌä mooyyä, hoy jia jøøyy. Hamdsoo jaduhṉ quiaꞌa niyaghoyøøyyä. 
\p  
\v 18-22 Jaꞌa Moiséshajxy, jequiän hoc̈hähgǿøñäbä hajxy jim̱ yhijxy miädooyy maa jaꞌa tuṉän jaꞌa xøhajpä Sinaí. Jaꞌa pojtäxaꞌa hajxy yhijx møødä jøøn jim̱ maa hänajty jiaanc̈h tehm̱ wyiingoodsän. Mänit hajxy miädooyy nebiä jäyaꞌay xiuꞌuxiän. Mänit hajxy miädooyy coo jaꞌa Dios quiapxy. Hoc̈hähgøøñä jaꞌa Dios quiapxy. Jaduhṉä Dios yhanehm̱y coo hajxy hotyijatiä quiuhgáꞌadsät tijaty jim̱ mejtsp maa jaꞌa tuṉän, hoy jia animalä. Pero cab hajxy mieeꞌxtujnä. Mänitä Dios hajxy miänuuꞌxtaacy coo quiaꞌa cápxnät. Moiséspaady jeꞌe chähgøøñä. “Jaanc̈h tehm̱ chähgǿøbiøch, paady ndsäyuy”, nøm̱ä Moisés miänaaṉ̃. Pero jim̱ tsajpootyp jim̱ Dioswiinduum, cab jim̱ yhoc̈hähgøøñän. Sión jim̱ xiøhaty maa jaꞌa Dios yhäñaꞌayän. Jaduhṉ jim̱ xiøhajpä, jaꞌa Jerusalén tsajpootypä. Tøø jaꞌa Dios cuhdujt hajxy xmioꞌoy coo hajxy mwiingudsähgǿꞌøwät. Milhaamä Diosmoonsähajxy jim̱ xiooṉdaꞌagy Dioswiinduum.  
\v 23 Jim̱ä Dioshuung yhaañämähajxy tiuꞌugmucy jaꞌa xiøøhajxy tøøbä yajcujaayíijäbä. Jaꞌa Diósäm hajxy yajnähwaats yajcuhwaatsä. Nägøx̱iä jaꞌa Dios hajxy jim̱ xwyiinmahñdyhixáaṉäm.  
\v 24 Jim̱ä Jesucristo hajxy xñähgapxtúutäm nebiä Dios hajxy tøø xmiøødyajcuhdújcäm hawiinjem̱y. Coo jaꞌa Abel jecy yaghoꞌcä, mänitä Dios yaghawiimbijty. Pero coo jaꞌa Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm, xyajnähwaats xyajcuhwáatsäm jaꞌa Dios jaꞌa nbojpä ngädieey hajxy. 
\p  
\v 25 Coo jaꞌa jecyjiäyaꞌay jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy yaa quiaꞌa mäbøjcy hädaa yaabä naax̱wiin, mänit hajxy yajcumädoow̱ä. Hoorä, coo jaꞌa Dios hajxy xyhamdsoo hanéhm̱äm jim̱ tsajpootyp, maas hanax̱iä hajxy jaduhṉ njájtämät coo jaꞌa miädiaꞌagy hajxy ngaꞌa mäbǿjcämät. Entonces, tsøg hajxy hamuumduꞌjoot mäbǿjcäm.  
\v 26 Coo jaꞌa Dios jecy quiapxy, mänitä naax̱wiin yajtsäyuuyy. Jaduhṉ tøø miänaaṉnä coo cøx̱iä yajtsäyuyyaaṉnä jadähooc møødä naax̱wiin møødä tsajtcøxp.  
\v 27 Jaduhṉ miädiaꞌagytiägøꞌøy coo jaꞌa Dios yajcuhdägoyyaꞌañ tijaty tøø yhädiuṉ̃ møødä naax̱wiin møødä tsajtcøxp. Pero mädyiijaty jim̱ tsajpootyp, caj yajcuhdägoyyaꞌañ.  
\v 28 Tsøgä Dios hajxy nämáayyäm Dioscujúꞌuyäp jeꞌeguiøxpä coo hajxy jim̱ xyaghidáaṉäm tsajpootyp cøjxtaꞌaxiøø. Hamuumduꞌjoot jaꞌa Dios hajxy nwiingudsähgǿøyyämät. Jaduhṉ jaꞌa Dios hajxy xquiumáayyämät.  
\v 29 Yajcuhdägoobiä Dios jeꞌe tijaty jaduhṉ quiaꞌa cumaaby. 
\c 13  
\p  
\v 1 Tsøg hajxy hamuumduꞌjoot nic̈hojc nibiaꞌhäyóow̱äm nebiä tuꞌugpuhyaꞌaybän.  
\v 2 Coo pøṉ miédsät maa jaꞌa mdøjcän, hamuumduꞌjootä mjøøn mdøjc hajxy mmóꞌowät. Näjeꞌe hajxy tøø tiøjmoꞌoy jaꞌa Diosmoonsä tsajpootyp‑tsohm̱bä. Cab hajxy hänajty ñajuøꞌøy pø Dios mioonsähajxy jeꞌe. 
\p  
\v 3 Mbuhbédäp hajxy jaꞌa jäyaꞌayhajxy hijpä tsum̱y, møød hajxy häyoow̱híjxäbä. Hix̱, quipxy jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mmøødmäbøcy. 
\p  
\v 4 Jaꞌa Dios jaduhṉ mänaaṉ coo jäyaꞌayhajxy ñimiøødtsänaꞌawǿøjät yaꞌadioꞌoxy. Cab jaduhṉ yhoyyä coo jaꞌa mmäguꞌughajpä tioꞌoxiøjc jaduhṉ mnäꞌä wiꞌi yhäyoow̱híjxät, coo jaꞌa Dios jaduhṉ xñäꞌä yajcumädów̱ät. 
\p  
\v 5 Cabä xädøꞌøñ hajxy mwiꞌi piøcjuǿꞌøwät. Jootcujcä xädøꞌøñ hajxy mmähídät, mäduhṉ̃tiä hajxy mmøødä. Tøø jaꞌa Dios jaduhṉ miänaꞌañ cooc hajxy ni mänaa xquiaꞌa nähgueꞌegáaṉäm.  
\v 6 Paady hajxy hamuumduꞌjoot nmänáaṉämät: 
\q1 Jaꞌa Dióshøch jaduhṉ xpiuhbejp. 
\q1 Cábøch jaduhṉ pøṉ ndsähgøꞌøy, hoñéjpiøch hajxy cu xjia tuṉ. 
\p  
\v 7 Mbahíxäp jäyaꞌay hajxy, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy tøø xyajnähixǿꞌøyäbä. Hamuumduꞌjoot jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy miäbøjcy. Hoy hajxy jiaanc̈h tehm̱ jiäyaꞌayhajty. 
\p  
\v 8 Cabä Jesucristo jaꞌa quiuhdujt mänaa yajtägach.  
\v 9 Cabä wiingmädiaꞌagy hajxy mbaduꞌubǿgät. Coo jaꞌa Dios hajxy xchójcäm, maas hoy jaduhṉ coo jaꞌa miädiaꞌagy hajxy nmäbǿjcämät. Näjeꞌe hajxy ñajtscapxøꞌøy cooc tyijy yhamajtscä, cábäc tii mdsúꞌudsät mgáyät. Pero yøꞌø cuhdujt jaduhm̱bä, caj yøꞌø xpiuhbédät. 
\p  
\v 10 Tøø jaꞌa Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm, paadiä miädiaꞌagy hajxy jaduhṉ nbanǿcxäm. Pero pøṉä jecyquiuhdujt panøcxnä, cabä cuhdujt hajxy miøødä coo jaꞌa Jesucristo hajxy pianǿcxät.  
\v 11 Jegyhajty jaꞌa teedywiindsǿṉ animalnøꞌty hajxy hijty quiuyoxøꞌøy maa jaꞌa muutscunuuꞌxytiøjcän, nebiä piojpä quiädieey hajxy jaduhṉ ñähwaꞌads quiuhwáꞌadsät. Mänitä animalhoꞌogy hajxy hijty nøcxy ñoꞌogy cajptpaꞌa.  
\v 12 Jaanä jim̱ä Jesús hoy yhoꞌpä cajptpaꞌa. Jaduhṉ hajxy xyajnähwaats xyajcuhwáatsäm jaꞌa nbojpä ngädieeyhájtäm.  
\v 13 Tsøgä jecyquiuhdujt hajxy najtshixǿøyyäm. Tsøgä Jesucristo miädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot panǿcxäm, hoyyä cuꞌug hajxy xjia xøøghájtäm.  
\v 14 Haa hädaa yaabä naax̱wiinä, caj jiegaꞌañ. Pero jim̱ njoot hajxy nbädáacäm tsajpootyp.  
\v 15 Tsøgä Dios hajxy tehṉgajnä wiingudsähgǿøyyäm jaꞌa Jesucristocøxpä. Tsøg hajxy tehṉgajnä mänáaṉäm coo jaꞌa Dios miøjjä jiaanc̈hä.  
\v 16 Nax̱y hajxy hoy mdehm̱ jiäyaꞌayhádät. Mbuhmóꞌowäp jaꞌa wiinghänaꞌc hajxy tijaty hajxy mmøød. Jaduhṉä Dios hajxy xjiaanc̈h tehm̱ quiumáyät. 
\p  
\v 17 Mmäbǿjcäp jaꞌa copc‑hajpä miädiaꞌagy hajxy. Xcwieendähajp hajxy jaduhṉ neby hajxy mgaꞌa tuꞌudägóyyät. Ñajuøøby hajxy coo hajxy wyiinmahñdyhixaꞌañíijäm jaꞌa Diósäm. Nax̱y hajxy mdehm̱ miäbǿgät nebiä mgopc‑hajpähajxy jaduhṉ yhídät jootcujc. Coo hajxy mgaꞌa mäbǿgät, cab hajxy hänajty jaduhṉ tøø mniyaghoyøꞌøyii. 
\p  
\v 18 Mdúnäbä mayhajt hajxy, paꞌyaꞌaxä Dios hajxy jaꞌa høøc̈hcøxpä. Hóyhøch nwädity. Chójpiøc̈hä njoot cooc̈h homiänaajä hoy nwädítät.  
\v 19 Chójpiøc̈hä njoot jaduhṉ cooc̈h jim̱ jadähooc nnøcxtägátsät maa mijtsän. Mänuuꞌxtaꞌagä Dios hajxy cooc̈h jim̱ ween xyajnøcxy. 
\p  
\v 20 Jootcujcä Dios hajxy xjiaanc̈h tehm̱ yaghíjtäm. Jaayáꞌayädsä Jesucristo yagjujypiøjtägajts, jaꞌa nWiindsøṉhájtäm. Jaayáꞌayäts hajxy xmiøødyajcuhdújcäm jaꞌa hawiinjem̱yguiuhdujt mänaa jaꞌa Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm. Cabä jem̱yguiuhdujt mänaa tiägatsaaṉnä. Homiänaajä jaꞌa Jesucristo hajxy xñäꞌägä cueendähájtäm.  
\v 21 Weenä Dios hajxy xpiuhbety, nebiä miädiaꞌagy hajxy jaduhṉ hoy myajtúuṉät, jaꞌa Jesucristocøxpä. Jaduhṉä Dios hajxy xquiumáyät. Cøjxtaꞌaxiøø tsøg hajxy jaduhṉ mänáaṉäm coo jaꞌa Jesucristo miøjjä jiaanc̈hä. 
\p  
\v 22 Hermanodøjc, cab hajxy mdsippädáꞌagät. Cábøch mijts madiuꞌu tøø nmägapxy tøø nhaneꞌemy.  
\v 23 Tøø jaꞌa hermano Timoteo yhawaꞌadspädsøøm̱nä maa jaꞌa pujxtøjcän. Coo yaa paquiä miédsät, mänítøch jim̱ nmødhádät maa mijtsän. 
\p  
\v 24 Yajpooꞌx jaꞌa copc‑hajpähajxy jaꞌa høøc̈hcøxpä møødä hermanohajxy nägøx̱iä. Jaꞌa hermanodøjc‑hajxy yaabä Italianaaxooty, xyajpooꞌxp mijts jaduhṉ. 
\p  
\v 25 Weenä Dios hajxy jaduhṉ xjiaac moꞌoy jaꞌa hoyhajt jaꞌa weenhajt. Amén.