\id GAL  
\h Gálatas 
\toc1 Gálatas 
\toc2 Gálatas 
\toc3 Gá. 
\mt1 Gálatas 
\c 1  
\p  
\v 1-2 Høøc̈h Pablo, hädaa nócyhøch nhädiuum̱by møødä hermanohajxy yaabä nägøx̱iä. Mijts hädaa nocy nyajnäguejxyp, mijts hermanodøjc jim̱ tsänaabiä Galacia. Cab hajxy mmänáꞌanät cooc̈h jäyaꞌay tøø xwyiinguex̱y. Jesucrístøch xwyiinguejx møødä Dios jaꞌa nDeedyhájtäm. Jaayáꞌayädsä Jesucristo yagjujypiøjc.  
\v 3 Weenä Dios jaꞌa nDeedyhájtäm hajxy xmioꞌoy jaꞌa hoyhajt jaꞌa weenhajt møødä Jesucristo jaꞌa nWiindsøṉhájtäm.  
\v 4 Jaayaꞌay hajxy xñähhoꞌtúutäm jaꞌa nbojpä ngädieeyhájtäm nebiä Dios jaꞌa nDeedyhájtäm tøø miänaꞌañän. Paadiä Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm nebiä haxøøgpä hajxy yaa xñähwáatsämät hädaa yaabä naax̱wiin.  
\v 5 Tsøgä Dios hajxy møj jaanc̈h pädáacäm cøjxtaꞌaxiøø. Amén. 
\p  
\v 6 Hermanodøjc, Dios hajxy xmiøjyáax̱äm jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Jesucristo hajxy xchójcäm. Pero tøøc̈h nmädoyhaty coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mgaꞌa panøcxnä jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa wiingmädiaꞌagy hajxy tøø mbaduꞌubøjnä. Nyagjuǿøbiøch jaduhṉ coo jaꞌa Dios hajxy paquiä tøø mnajtshixøøñä.  
\v 7 Pero cabä wiingmädiaꞌagy jii neby hajxy mnähwáꞌadsät. Jaduhṉä hänaꞌc‑hajxy näjeꞌe wiädity yajnähixøøbiä. Xjia jøjcapxøꞌøwaam̱b mijts jaduhṉ. Jaꞌa høhṉdaꞌagymiädiaꞌagy mijts hajxy xyajnähixøøby jaꞌa Jesucristocøxpä.  
\v 8-9 Tøøc̈h mijts jaduhṉ nhuuc nämaabiä, y chaac̈h jadähooc nmänáaṉgumbä, tøøc̈h mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy nyajnähixøꞌøy neby hajxy jaduhṉ mnähwáꞌadsät. Pero coo mijts pøṉ wiingmädiaꞌagy xyajnähixǿꞌøwät, jiiby nøcxy quiaꞌawaꞌañ haxøøgtuum, hoy piøṉä, hoy yhøøc̈hä, hoy jim̱ jia tsooñ tsajpootyp. 
\p  
\v 10 Ndsójpiøch cooc̈hä Dios xquiumáyät. Cábøch ndsocy cooc̈hä cuꞌughajxy xquiumáyät. Cooc̈h häxøpy jaduhṉ ndsocy, cábøc̈hä Jesucristo häxøpy hoy nbanøcxnä. 
\p  
\v 11-12 Hermanodøjc, huuc wiinjuøꞌøw hajxy jaduhṉ, hädaa mädiáꞌagyhøch mijts nyajwiingapxøøbiä, jaꞌa Jesucrístøch xmiooyy; caꞌa jiäyaꞌayä xmiooyy hädaa yaabä naax̱wiimbä. 
\p  
\v 13 Tøø hajxy mmädoyhaty nébyhøch hijty nwädity, mänáajøc̈hä judíos miädiaꞌagy hajxy hänajty nbanǿcxänä. Mnajuøøby hajxy nébyhøc̈hä jäyaꞌayhajxy hijty ndsaac̈htiuṉ̃ nägøꞌø nädecypiä, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy panøcxpä. Páadyhøch hijty ndsaac̈htiuṉ̃ nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ ñajtshixǿꞌøwät.  
\v 14 Maa yøꞌø judíos miädiaꞌagyhajxy myiṉ̃än, maas hóyhøch hijty nbanøcxy. Cábøch nmägunaax̱ pøṉ hijty xyhabex̱y, jaꞌa høøc̈h nmäduꞌugyeeꞌtaact. Hix̱, maas pedyíijøch hijty ngudiuṉ̃ jaꞌa nhap ndeedy quiuhdujthajxy jaꞌa jecypiä.  
\v 15 Pero tøøc̈hä Dios hijty xwyiimbiy, cáhnøch hänajty nmiṉ̃ ngaꞌayñä. Páadyhøch tøø xmiøjyaꞌaxy cooc̈h xjiaanc̈h tehm̱ chocy.  
\v 16 Mänitä Dios miänaaṉ̃ cooc̈hä yHuung nhix̱yhájtät, nébiøc̈hä miädiaꞌagy jaduhṉ nyajwiingapxǿøyyät jaꞌa hajxy caꞌa judíospä, neby hajxy jaduhṉ ñähwáꞌadsät. Cooc̈h jaduhṉ njajty, cábøch hoy pøṉ tøø nyajmøødmädiaꞌagy,  
\v 17 ni jaꞌa hermanodøjc‑hajxy jim̱ hijpä Jerusalén, jaꞌa hajxy hijty tøø wyiinguexyíijäbä jaꞌa Dios. Pero jím̱høch nnøcxtøøyy Arabianaaxooty. Mänítøch nwiimbijty, nmejtstägajch maa jaꞌa cajpt xiøhatiän Damasco. 
\p  
\v 18 Coo tägøøgjomøjt hänajty tøø ñajxnä, mänítøch jim̱ nnøcxy Jerusalén. Jím̱høc̈hä Pedro hoy nhix̱yhaty. Mänítøch nmøødhijty majmocxxøø.  
\v 19 Jím̱høc̈hä Jacobo nhix̱yhajpä jaꞌa nWiindsøṉhájtämä piuhyaꞌay. Pero cábøc̈hä hermano wiingpä nhijxy, jaꞌa wiinguex̱ypä.  
\v 20 Tehm̱ tiøyhajt jaduhṉ nébiøch cham̱ njaayän. Cábøch nhøhṉdaꞌagy. Dióshøch jaduhṉ xyhijxp cooc̈h ngaꞌa høhṉdaꞌagy. 
\p  
\v 21 Mänítøch hoy nwädity Sirianaaxooty møødä Cilicianaaxooty.  
\v 22 Jaꞌa hermanodøjc‑hajxy jim̱ hijpä Judeanaaxooty, jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy hajxy hänajty panǿcxäbä, cáhnøch hajxy hänajty nhix̱yhatyñä.  
\v 23 Jagooyyä hajxy hänajty miädoyyä cooc̈hä Diosmädiaꞌagy hänajty nyajwaꞌxnä. Tøø hajxy hijty miädoyhaty cooc̈hä hermanohajxy hijty ndsaac̈htiuṉ̃, nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy ñajtshixǿꞌøwät. Pero cooc̈hä Diosmädiaꞌagy hänajty nyajwaꞌxnä høøc̈hpä,  
\v 24 paadiä Dios hajxy miooyy Dioscujúꞌuyäp jaꞌa høøc̈hcøxpä. 
\c 2  
\p  
\v 1 Coo majmactsjomøjt hänajty tøø ñajxnä, mänítøch hoy ngooꞌnä Jerusalén møødä Bernabé møødä Tito.  
\v 2 Dióshøch jim̱ xquiejx. Jím̱høc̈hä Jacobo nmøødhamugøøyy hameeꞌch møødä Pedro møødä Juan. Jim̱ hajxy hänajty quiopc‑haty maa jaꞌa hermanodøjc‑hajxiän. Mänítøch hajxy nyajmøødmädiaacy nebiátyhøc̈hä jäyaꞌay jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy nyajwiingapxøꞌøy, jaꞌa hajxy caꞌa judíospä, neby hajxy hoy ñähwáꞌadsät. Páadyhøc̈hä copc‑hajpädøjc jawyiin nyajmøødmädiaacy, nébiøch hajxy jaduhṉ xquiaꞌa jøjcapxǿꞌøwät.  
\v 3-5 Xjiøjpøgøøyy højts jaduhṉ; cab højts waam̱b xñämaayy. Tøø hänaꞌc‑hajxy näjeꞌe yajtägøꞌøy maa jaꞌa hermanodøjc‑hajxiän; nøm̱ hajxy hänajty miänaꞌañ cooc tyijy hajxy pianøcxpä; pero cab hajxy hänajty tøyhajt pianøcxy. Højts hajxy xjia jøjcapxøꞌøwaaṉ. Coo højtsä Jesucristo miädiaꞌagy hänajty nbanǿcxänä, cab højtsä judíospä cuhdujt hänajty nbanøcxnä. Pero cab højts nmøjpädaacy, neby højts mijts hoy njaac yajwiingapxǿꞌøwät jaꞌa tøyhajt, nej mijts jaduhṉ hoy mnähwáꞌadsät. Jaduhṉ hajxy hänajty jia mänaam̱bä coo jaꞌa Tito ween yajcircuncidarhaty nebiä judíoshajxy quiuhdujthatiän, hoyyä Tito hänajty quiaꞌa ja judíospä. Cabä copc‑hajpähajxy miänaaṉ̃ coo jaꞌa Tito yajcircuncidarhádät. 
\p  
\v 6-9 Cábøc̈hä Jacobohajxy hänajty nmøjpädaꞌagy, hoy hajxy hänajty tøø jia pädaꞌagyii copc‑hajpä. Hix̱, cabä Dios hajxy xmiøjpädáacäm, hoyyä møjtuuṉg hajxy nja møødhájtäm. Mänítøch hajxy xyhix̱yhajty cooc̈hä Dios hänajty tøø xwyiinguex̱y, cooc̈hä miädiaꞌagy nyajwiingapxǿøyyät jaꞌa caꞌa judíospähajxy, nebiä Pedro hänajty tøø wyiinguexyiijän coo jaꞌa judíoshajxy yajwiingapxǿꞌøwät. Mänit højts jaꞌa copc‑hajpähajxy xjiøjpøgøøyy møødä Bernabé. Mänit højts tuꞌugmädiaꞌagy nmähmøøyy coo højts nwädítät maa jaꞌa caꞌa judíospän, chaads hänaꞌc‑hajxy jaduhṉ wiädítät maa jaꞌa judíospän. Y cábøch hajxy nej xyhanehm̱y.  
\v 10 Jagooyyä højts xñämaayy coo højtsä häyoobäyaꞌayhajxy nbuhbédät. Jaduhṉc̈h nnäꞌägä cuhdujthaty. 
\p  
\v 11-14 Mänítøc̈hä Bernabé nmøødhädaacy maa jaꞌa cajpt xiøhatiän Antioquía. Cujecy højtsä Pedro xpiagädaacy. Mänitä Pedro tiägøøyy caamiujpä møødä hermanodøjc jaꞌa caꞌa judíospä. Mänitä Jacobo miäguꞌughajpähajxy näjeꞌe quiädaacpä. Mänitä Pedro quiaꞌa møødcaamiújcänä jaꞌa hajxy caꞌa judíospä. Hix̱, chähgøøbiä Pedro hänajty coo jaꞌa hermanodøjc‑hajxy miädoyhádät jim̱ Jerusalén, jaꞌa hajxy hänajty jaac panøcxpä jaꞌa judíoscuhdujt. Mänitä Bernabé piajatcøøbiä møødä hermanodøjc‑hajxy nägøx̱iä jaꞌa judíos, coo hajxy quiaꞌa møødcaamiugaaṉnä jaꞌa hajxy caꞌa judíospä. Hix̱, mejtstuꞌu jaꞌa wyiinmahñdyhajxy hänajty. Y cooc̈h nhijxy neby hajxy hänajty jiatcøꞌøyän, coodsä tøyhajt hajxy quiaꞌa panøcxnä, jaꞌa Diosmädiaꞌagy, mänítøc̈hä Pedro njøjcuhojøøyy jaꞌa hermanodøjc wyiinduumhajxy. “Jueꞌe miic̈h, mjudíos miic̈h, y caj miic̈h hijty nbanøcxy jaꞌa judíoscuhdujt. Caj miic̈hä cuhdujt mnäꞌägä møødä coo miic̈hä wiinghanaꞌc mädsibøꞌøbä mnämáꞌawät coo hajxy pianǿcxät jaꞌa judíoscuhdujt.” Páadyhøc̈hä Pedro jaduhṉ nhojy coo jeꞌe jaꞌa pojpä hänajty miøødä. 
\p  
\v 15 Jueꞌe højtshájtäm, judíos højts nmiiṉ ngáhw̱äm. Caj tyijy højts ngahwiindøyyä nebiä wiingjäyaꞌayhajxiän.  
\v 16 Pero, paadiä Dios hajxy xpiädáacäm hawaꞌadstuum jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot nmäbǿjcäm, caꞌa jieꞌeguiøxpä coo hajxy ngudiúuṉäm nebiä jecyquiuhdujt myiṉ̃än. Coo jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy mgaꞌa mäbǿjcät, cabä Dios xpiädáꞌagät hawaꞌadstuum, hoy mja cudiuṉ̃ nebiä jecyquiuhdujt myiṉ̃än. 
\p  
\v 17 Pero tsøc mänáaṉäm, coo jaduhṉ quiähxǿꞌøgät coo højts ngahwiindǿyyäbä, hoyyä Jesucristo miädiaꞌagy nja mäbǿjcäm, cab hajxy nmänáaṉämät cooc tyijy jaꞌa Jesucristo tøø xyajtuꞌudägóoyyäm.  
\v 18 Coo højtsä jecyquiuhdujt nnajtshixǿøyyämät, cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy jadähooc nbaduꞌubǿjcämät. Hix̱, cähxǿꞌøgäp jaduhṉ coo højts jaꞌa pojpä cädieey nmøødhájtäm.  
\v 19 Pero høøc̈h, cábøc̈hä jecyquiuhdujt nbanøcxnä. Tøøc̈h nnajtshixøøñä, nébiøc̈hä Dios hamuumduꞌjoot jaduhṉ nbanǿcxnät.  
\v 20 Coo jaꞌa Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm cruzcøxp, páadyhøch jeꞌe hamuumduꞌjoot nbanøcxy; cábøch nhamdsoo wiinmahñdy nyajtunaaṉnä. Tuꞌugmädiáꞌagyhøc̈hä Jesucristo xmiøødhijnä. Xchójpøch jeꞌeduhṉ, páadyhøch tøø xñähhoꞌtuꞌudy.  
\v 21 Paadiä Dios hajxy xpiädáacäm hawaꞌadstuum jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy hajxy nmäbǿjcäm; caꞌa jieꞌeguiøxpä coo jaꞌa jecyquiuhdujt hajxy ngudiúuṉäm. Coo häxøpy quiaꞌa jaduhṉä, xiøøbä jaꞌa Cristo häxøpy tøø ñäꞌä hoꞌogy. Paady, cábøc̈hä hoyhajt nnajtshixøꞌøwaꞌañ mädyíijøc̈hä Dios tøø xmioꞌoy. 
\c 3  
\p  
\v 1-5 Mijts hermanodøjc, nej, mguhmañøøby hajxy jaduhṉä coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mgaꞌa panøcxaaṉnä. Nej, mbanøcxtägatsaam̱biä jecyquiuhdujt hajxy jadähoocä. Mnajuøøby hajxy coo jaꞌa Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm. Coo mijtsä Jesucristo miädiaꞌagy tøø mmäbøjcä, paadiä Dios jaꞌa yhEspíritu hajxy tøø xmioꞌoy, paadiä hoy‑yagjuøøñäjatypä tøø yajnax̱y maa mijtsän. Caꞌa jieꞌeguiøxpä coo jaꞌa jecyquiuhdujt hajxy hijty mgudiuṉ̃. Pero cabä ndijy jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy tøyhajt mnajtshixøꞌøwaꞌañ. 
\p  
\v 6 Jaꞌa Abraham, jaꞌa hajxy nhaphájtäm jaꞌa hajxy ndeedyhájtämbä, miäbøjc jeꞌe jaꞌa Diosmädiaꞌagy. Paadiä piädaacä hawaꞌadstuum.  
\v 7 Y coo højtsä Diosmädiaꞌagy nbamäbǿjcämät, mänitä Dios hajxy xpiädáacämät nebiä Abraham yhap yhocän. Mänit højts xpiädáacänät hawaꞌadstuum.  
\v 8 Jéquiänä Dios jaꞌa Abraham ñämaayy: “Miic̈hcǿxpøc̈hä jäyaꞌayhajxy nbuhbedaꞌañ nägøx̱iä jaꞌa wiinduhm̱yhagajptpä jeꞌeguiøxpä coo miic̈h tøø mmäbøcy.” Jiiby jaduhṉ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän. Jaduhṉ hajxy nyajnajuǿøyyäm coo jaꞌa Dios hajxy xpiädaꞌagáaṉäm hawaꞌadstuum pønjaty mäbøjp, hoy hajxy quiaꞌa ja judíosä.  
\v 9 Entonces, jaꞌa hajxy mäbøjpä, jaduhṉ hajxy piuhbedyii nebiä Abraham jecy piuhbejtän. 
\p  
\v 10 Jaꞌa hajxy jaduhṉ mänaam̱bä cooc tyijy hajxy ñähwaꞌadsaꞌañ jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa jecyquiuhdujt hajxy quiudiuṉ̃, haxøøgtuum hajxy jeꞌe piädaꞌagaꞌañii. Jaduhṉ jiiby myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa jecyquiuhdujtän, “Haxøøgtuum piädaꞌagaꞌañii pønjaty hoy caꞌa cudiuum̱b nebiaty hädaa libro xyhanéhm̱äm.”  
\v 11 Jaduhṉ jiiby myiim̱bä cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: “Coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy nmäbǿjcämät, mänitä Dios hajxy xyajnähwáatsämät.” Caꞌa jieꞌeguiøxpä cooc tyijy hajxy ngudiúuṉäm jaꞌa jecyquiuhdujt.  
\v 12 Pero jaduhṉä jecyquiuhdujt miänaꞌañ: “Pøṉä jecyquiuhdujt cudiuum̱b, hawaꞌadstuum piädaꞌagaꞌañii.” 
\p  
\v 13 Coodsä jecyquiuhdujt hajxy hijty hoy ngaꞌa cudiunáaṉäm, haxøøgtuumä Dios hajxy hijty xpiädaꞌagáaṉäm. Pero xñäxúuꞌtsämä Dios hajxy jaduhṉ; paadiä Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm; paadiä Dios hajxy xpiädáacäm hawaꞌadstuum. Jaduhṉä jiiby myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: “Pøṉ møjpahbéjtäp quepyquiøxp, tøø hänajty piädaꞌagyii haxøøgtuum.”  
\v 14 Paadiä Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm, nebiä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ piuhbéjtäbät, jaꞌa hajxy caꞌa judíospä, nebiä Abraham jecy piuhbejtän. Y coo hajxy nmäbǿjcämät, mänitä Dios jaꞌa yhEspíritu hajxy xmioꞌowáaṉäm nägøx̱iä neby hajxy jecy xyajwiinwaaṉǿøyyäm cooc hajxy xmioꞌowáaṉäm. 
\p  
\v 15 Hermanodøjc, tsøg hajxy mädiáacäm neby hajxy yaa nguhdujthájtäm hädaa yaabä naax̱wiin. Coo pøṉ tii yajcuhdúgät maa jaꞌa hagujtøjcän, coo fyirmarhadät, ni pøṉ jaduhṉ quiaꞌa yajtägátsät, ni quiaꞌa mänáꞌanät coo quiaꞌa hoyyä.  
\v 16 Bueno, coo jaꞌa Dios jaꞌa Abraham miøødyajcuhdujcy cooc hoy miänaajä piuhbedaꞌañ, jaduhṉ miänaam̱bä cooc jaꞌa Abraham yhap yhoc miøødyajcuhdújcäbä. Jaduhṉ jiiby myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän. (Cab jaduhṉ myiṉ̃ cooc hajxy nämay miøødyajcuhdujcä.) Coo jaduhṉ miänaꞌañ: “Abraham yhap yhoc”, jaꞌa Jesucristo jaduhṉ nänǿøm̱äp.  
\v 17 Y coo mädaaxmägoꞌxcuhiiꞌxmajcjomøjt hänajty tøø ñax̱y, mänitä jecyquiuhdujt piädaacä. Pero cab jaduhṉ yajtägajch nebiä Dios jaꞌa Abraham hänajty tøø miøødyajcuhduquiän.  
\v 18 Coo häxøpy quiaꞌa tøyhajtä jaduhṉ, cab häxøpy tiuṉ̃ nebiä Dios jecy yajcuhdujquiän. 
\p  
\v 19 Paadiä Dios jaꞌa jecyquiuhdujt yejcy neby jaduhṉ quiähxǿꞌøgät coo jaꞌa pojpä cädieey hajxy nmøødhájtäm. Pero coo jaꞌa Jesucristo yaa tøø yhoy hädaa yaabä naax̱wiin, jaꞌa hänajty tøø miøødyajcuhdugyíijäbä, cabä jecyquiuhdujt jaduhṉ tiunaaṉnä. Bueno, coo jaꞌa Dios jaꞌa jecyquiuhdujt piädaacy, mänitä mioonsä tsajpootypä jaꞌa Moisés hoy mioꞌoy. Mänitä Moisés jiøyejnajxy.  
\v 20 Pero hamdsoo jaꞌa Dios jaꞌa Abraham miøødyajcuhdujcy; cabä jiøyejnajxpä jaduhṉ ñäꞌä yajtuuṉ̃. 
\p  
\v 21 Cab hajxy nmänáaṉämät coo jaꞌa jecyquiuhdujt yajtägajch nebiä Dios hänajty tøø yajcuhduquiän. Coo jaꞌa Dios häxøpy tøø miänaꞌañ coo hajxy cu nnähwáatsäm maa jaꞌa jecyquiuhdujtän, pues tøø jaꞌa jecyquiuhdujt hajxy häxøpy xyajnähwáatsäm jaꞌa nbojpä ngädieeyhájtäm.  
\v 22 Jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ mänaam̱b coo hajxy nägøx̱iä nhíjtäm haxøøgtuum jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa pojpä cädieey hajxy nmøødhájtäm. Pero coo jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy hajxy nmäbǿjcämät, mänitä Dios hajxy jaduhṉ xyhuunghájtämät nebiä jecy yajcuhdujquiän. 
\p  
\v 23-25 Tuuṉgpaatpä jecyquiuhdujt hijty. Tsipcøxp højts hijty ngudiúuṉäm. Pero coo jaꞌa Jesucristo tøø yhoy, cab højtsä jecyquiuhdujt nbanǿcxänä. Coo jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy hajxy nmäbǿjcämät, jaduhṉä Dios hajxy xyhuunghájtämät. 
\p  
\v 26 Y xjiaanc̈h huunghajp mijts jaꞌa Dios jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy hajxy mmäbøjcä, coo jaꞌa Jesucristo hajxy mmøødhity tuꞌugmädiaꞌagy.  
\v 27 Y coo hajxy jaduhṉ mmøødhídät, coo hajxy jaduhṉ mnäbétät, mänitä Dios hajxy xyhuunghádät, nebiä Dios jaꞌa Jesucristo yHuunghatiän.  
\v 28 Tuꞌugmädiaꞌagy hajxy mhijnä møødä Jesucristo. Cabä Dios tiehm̱ yajtøy pø mjudíos, pø caj, pø mmäyøø, pø caj mmäyøøjä. Cabä Dios yajtøy jaꞌa haagä tehm̱ yaꞌadiøjcpä, jaꞌa haagä tehm̱ tioꞌoxiøjcpä. Jøjwaꞌachä yajtøy. Jaduhṉä Dios hajxy xyhijxnä nebiä yhamdsoo huungän.  
\v 29 Y coo jaꞌa Jesucristo hajxy mmøødhity tuꞌugmädiaꞌagy, paadiä Dios hajxy xyhuunghaty, nebiä Dios jaꞌa Abraham jecy yhuunghajtiän. 
\c 4  
\p  
\v 1-2 Jaduhṉds jeꞌe, coo jäyaꞌayhajxy hänajty näjeꞌe yhoꞌogaaṉnä, mänit hajxy miänaꞌañ coo yhuunghajxy yhíjxäxät jaꞌa miäguꞌughajpähajxy. Coo jaꞌa yhuunghajxy miøjjǿøñät, mänit nädeedy hajxy miämähmǿøñät. Pero coo hajxy hänajty miuutsnä, jaduhṉ hajxy yhaneꞌemyii nebiä moonsän, høxtä coonä hajxy hänajty tøø miøjjøøñä.  
\v 3 Y højtshájtäm, coo jaꞌa Jesús hajxy hänajty ngaꞌa hix̱yhájtämnä, jaduhṉ mäwíinäts hajxy hijty nhíjtäm nebiä haneꞌemybiän coo jaꞌa jecyquiuhdujt hajxy hijty tehṉgajnä nbanǿcxäm.  
\v 4 Pero coo yhabaaty, mänitä Dios jaꞌa yHuung quiejxy; Jesucristo jeꞌe. Hoy jeꞌe miṉ̃guiaꞌay neby højtshájtämän yaa judíosnaaxooty, maa jaꞌa jecyquiuhdujt tiuṉ̃än.  
\v 5 Paadiä Jesús quiejxä neby højts jaduhṉ xñähhoꞌtúutämät, jeꞌeguiøxpä coo højts jaꞌa jecyquiuhdujt hijty nbanǿcxäm tehṉgajnä. Coo hajxy xñähhoꞌtúutäm, xyhuunghájtäm jaꞌa Dios hajxy jaduhṉ. 
\p  
\v 6-7 Xmioꞌowáaṉäm hajxy jaduhṉ nebiaty ñägapxy. Cab hajxy nhíjtänä nebiä haneꞌemybiän. Coo jaꞌa Dios hajxy xyhuunghájtäm, paadiä yhEspíritu hajxy xyajnäguéjxäm. Paady hajxy jeꞌe nnämáayyäm: “Teedy” hamuumduꞌjoot. 
\p  
\v 8 Jueꞌe mijts hijty mwiꞌi wyiingudsähgøøby, quepychech naax̱poch. Cahnä jaꞌa Dios hajxy hänajty mhix̱yhatyñä.  
\v 9 Pero coo jaꞌa Dios hajxy tøø xwyiimbiy, paady hajxy mhix̱yhajnä. Cab jaduhṉ yhahixøꞌøy coo jaꞌa jecyquiuhdujt hajxy jadähooc mbaduꞌubǿjcombät. Cab hajxy nyaghanéhm̱änät maa jaꞌa jecyquiuhdujtän.  
\v 10 Pero mijts, jeꞌenä xøø hajxy mwiꞌi yagjadyii. Jaduhṉ tyijy hajxy mnähwaꞌadsaꞌañ.  
\v 11 Nej, xiǿøbøch mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy tøø nja yajwiinhixøꞌøyä. Pø tøyhajt jaduhṉ, njaanc̈h tehm̱ yagjuǿøbiøch jaduhṉ. 
\p  
\v 12-14 Hermanodøjc, nnämáꞌawäbøch mijts cooc̈h mijts xpiahíxät. Najtshixøꞌøw jaꞌa jecyquiuhdujt hajxy nébiøch tøø nnajtshixøꞌøyän. Mänáajøch mijtsä Diosmädiaꞌagy nyajwiingapxøøc̈hooñän, hóyhøch mijts xmiäguꞌugpøjcy. Jadúhṉhøch hajxy xjiøjpøgøøyy nebiä Diosquex̱iän, nebiä Jesucristän. Cábøch hajxy xxiøøghajty, hóyhøc̈hä paꞌam hänajty nja møødä, hóyhøch mijts hoxiøøghajnä hänajty xjia hix̱y. Cooc̈hä paꞌam hänajty nmøødä, páadyhøch jim̱ nmähmøøyy maa mijtsän.  
\v 15 Pero mijts, cab hajxy jootcujc mhijnä. Pänebiä hajxy tøø mjaty. Mänáajøch jim̱ nhitiän maa mijtsän, høøchcøxpä mijts hänajty mduṉ̃ hoy miädyii mayhajtä. Xmióobiøch mijts hänajty hoy tyiijä.  
\v 16 Páadyhøch mijtsädaꞌa xquiaꞌa mäguꞌughadaaṉnä cooc̈h mijts tøø nhawáaṉäm jaꞌa tøyhajt. 
\p  
\v 17 Y hänaꞌc‑hajxy høhṉdaacpä, paady mijts hajxy xmiäguꞌughadaꞌañ nébiøch mijts jaduhṉ xquiaꞌa panǿcxnät. Pero caj mijts hajxy hamuumduꞌjoot xmiäguꞌughadaꞌañ. Xñäꞌä wiinhøønaam̱b mijts hajxy jaduhṉ.  
\v 18 Hoy hit jaduhṉ coo mijts pøṉ hamuumduꞌjoot xmiäguꞌughádät hoy miänaajä, hóyhøch hänajty jim̱ ngaꞌa ja hity maa mijtsän.  
\v 19 Mäguꞌughajpä, jaanc̈h tehm̱ jiootmayhájpøch jadähooc jaꞌa mijtscøxpä. Jiaanc̈h tehm̱ chójpiøch njoot coo mijts jaꞌa Jesucristo mmøødhídät tuꞌugmädiaꞌagy.  
\v 20 Cu nnǿcxyhøch jim̱ maa mijtsän. Cu nmøødmädiáacyhøch mijts jaduhṉ yajxóṉ. Cooc̈h mijts hoy ngaꞌa møødmädiaꞌagaꞌañ hajäyaꞌayhaam, cábøch nnajuøꞌøy nébiøch ndaj nmáyät jaꞌa mijtscøxpä. 
\p  
\v 21 Hoorä, pø chojpiä mjoothajxy tehṉgajnä coo jaꞌa jecyquiuhdujt hajxy mbanøcxaꞌañ, huuc mädow̱ hajxy neby jiiby myiṉ̃än maa jaꞌa jecyquiuhdujtän.  
\v 22-23 Metscä Abraham yhuung hänajty. Tuꞌug hänajty xiøhajty Isaac. Tøø Dios Abraham hänajty jaduhṉ yajwiinwaaṉøꞌøy coo jaꞌa Isaac hänajty myinaꞌañ quiaꞌawaꞌañ. Abraham yhamdsoo huunghajxy jeꞌeduhṉ møødä tioꞌoxiøjc. Jatuꞌugpä, Ismael jeꞌe xiøhajpä. Jaduhyyä jeꞌe ñäꞌä miiṉ̃ ñäꞌä cahy. Moonsä jeꞌe tiajhajt.  
\v 24-25 Hädaa mädiaꞌagy, nebiä hijxtahṉdän hädaa jaduhṉ. Jaꞌa Ismael tiaj, jaꞌa Agarhajpä, moonsähajp hänajty jeꞌe. Cabä yhamdsoo cuhdujt hänajty yaghity. Hoorä, coo jaꞌa Dios jaꞌa cuhdujt yejcy maa jaꞌa tuṉ hänajty xiøhatiän Sinaí, jim̱ Arabianaaxooty, jaduhṉ mäwíinäts hajxy nhíjtäm nebiä Agar hänajty mioonsähatiän. Cabä nhamdsoo cuhdujt hajxy nyaghíjtäm. Mejtstuꞌu jaꞌa tuṉ hänajty xiøhaty. Xøhajp hänajty Sinaí, møødä hänajty xiøhaty Agar. Jaꞌa cajpt jaduhṉ xøhajpä Jerusalén, jaꞌa hädaa yaabä naax̱wiimbä, jaduhṉ mäwíinäts jeꞌe nebiä Agarän. Hix̱, cabä Jerusalénpä‑jäyaꞌay yhamdsoo cuhdujt hajxy yaghity.  
\v 26 Jaduhṉ jaꞌa cajpt jim̱ xiøhajpä tsajpootyp Jerusalén. Jim̱ hajxy nxøønájxäm. Cabä jecyquiuhdujt jim̱ tiuuṉnä nebiä Dios yejquiän Sinaí. Jem̱yguiuhdújtäts jim̱ túuṉnäp.  
\v 27 Jaduhṉ jiiby myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: 
\q1 Huuc xooṉdaꞌag, hoyyä huung mgaꞌa ja paadyñä, Maas may miic̈h huung mbaadaꞌañ. 
\q1 Cabä mmoonsä may jiaty paadaꞌañ. 
\p  
\v 28 Hoorä, hermanodøjc, tøø jaꞌa Dios hajxy xyajnähdíjjäm coo hajxy xyhuunghadáaṉäm, nebiä Isaac yajnähdijjän.  
\v 29 Dios jaꞌa yhEspíritu jaꞌa Isaac yajmägunuuꞌxøøyy coo myínät. Cabä Ismael yajmädsojcy coo jaꞌa Abraham jaꞌa Isaac yhuunghádät. Jaduhṉ mäwíinäts højtsä jäyaꞌayhajxy xquiaꞌa yajmädsójcäm coo jaꞌa Dios hajxy xyhuunghájtämät.  
\v 30 Jaduhṉ jiiby myiim̱bä cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: “Høxquejxpädsøm̱ yøꞌø toꞌoxymoonsä møødä yhuung.” Cabä moonsä yhuung ñäꞌägädä puhmoꞌowaꞌañii ñädeedy. Pero yhamdsoo toꞌoxiøjc yhuung, jeꞌeds jaduhṉ mioꞌowaam̱by.  
\v 31 Hermanodøjc, coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot ndsójcäm, jaduhṉ mäwíinäts hajxy nhíjtäm nebiä Isaac jecy yhijtiän. Pero jaꞌa hajxy caꞌa tsojpä, jaduhṉ mäwíinäts hajxy jeꞌe nebiä Ismaelän, jaꞌa moonsä yhuung. 
\c 5  
\p  
\v 1 Coo jaꞌa Dioscuhdujt hajxy nyaghíjtäm, mädyii jaꞌa Moisés jecy miähooyy, jaduhṉ mäwíinäts hajxy hijty nhíjtäm neby hajxy hadsip yajtuñíijäbän. Coo jaꞌa Jesucristo quiädaacy, mänit hajxy xñämáayyäm coo jaꞌa jecyquiuhdujt hajxy ngaꞌa møjpädáacänät. Xyhawáaṉäm hajxy jaduhṉ neby hajxy nnähwáatsämät. Hamuumduꞌjootä Jesucristo miädiaꞌagy hajxy mbanǿcxät. Cabä Moisés jiecyquiuhdujt hajxy mbaduꞌubǿjcät jadähooc. 
\p  
\v 2 Huuc hamädoow̱hit hajxy. Coo hajxy nyajcircuncidarhájtämät cooc tyijy hajxy jaduhṉ nnähwaꞌadsáaṉäm, xiøøbä jaꞌa Jesucristo hajxy häxøpy tøø xñäꞌä nähhoꞌtúutäm. Høøc̈h jaduhṉ mänaam̱b, Pablo. Diosquéx̱yhøch høøc̈h.  
\v 3 Jadúhṉhøch jadähooc nmänáaṉgombä, pønjaty mänaam̱b coo hajxy yajcircuncidarhádät, tsipcøxp hajxy quiudiúnät nebiatiä Moisés jiecyquiuhdujt yajnähdijy coo hajxy quiudiúnät.  
\v 4 Jii hänaꞌc‑hajxy näjeꞌe miänaꞌañ: “Páadyhøch nnähwaꞌadsaꞌañ cooc̈hä Moisés jiecyquiuhdujt hoy ngudiuuṉä.” Pero cab jaduhṉ tiøyyä coo hajxy ñähwaꞌadsaꞌañ. Hix̱, cabä Jesucristo hajxy miøødhijnä tuꞌugmädiaꞌagy.  
\v 5 Pero nmäbǿjcäm højts coo hajxy nnähwaꞌadsáaṉäm jaꞌa Jesucristocøxpä. Jaꞌa Dioshespíritu hajxy xpiuhbedáaṉäm.  
\v 6 Coo jaꞌa Jesucristo hajxy tuꞌugmädiaꞌagy nmøødhíjtämät, cab jaduhṉ ñejpiä pø tøø hajxy nyajcircuncidarhájtäm, o pø caj. Jeꞌeduhṉ tsoobaatp coo jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy hajxy nmäbǿjcämät y coo hajxy hamiṉ̃ häxøpy nnic̈hójcämät nebiä Jesucristo hajxy xchójcäm. 
\p  
\v 7 Hoy jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hijty mbanøcxy. Pätiidä hajxy coo tøø mnajtshixøꞌøy. Päbøndä hajxy tøø xwyiinhøøñ.  
\v 8 Caꞌa Dyiosä hajxy xyajnajtshixøøyy. Jaayaꞌay hajxy xyajnähdíjjäm coo jaꞌa miädiaꞌagy hajxy nbanǿcxämät.  
\v 9 Jaduhṉä jäyaꞌayhajxy miänaꞌañ: “Coo tsajcaagychooy weeṉ̃tiä nbädáacämät, cøx̱iä harina yajtägøꞌøyii.” Jaduhṉ mäwíinäts højtshájtäm coo hänaꞌc høhṉdaꞌagymiädiaꞌagy hajxy xyajnähixǿøyyämät; nägøx̱iä hajxy jaduhṉ nmáꞌtämät.  
\v 10 Nbädáacypiøc̈hä njuøhñdy jaꞌa Dioscøxpä coo wiingmädiaꞌagy hajxy mgaꞌa mäbǿgät. Dios jaduhṉ yajcumädow̱aam̱b pøṉ mijts høhṉdaꞌagymiädiaꞌagy xyajnähixøøby. 
\p  
\v 11 Tehṉgájnøc̈hä Diosmädiaꞌagy nyajwaꞌxy coo jaꞌa jäyaꞌayhajxy ween miäbøcy; jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm cruzcøxp. Páadyhøc̈hä jäyaꞌayhajxy xmiähaṉhaty. Näjeꞌe hajxy miänaꞌañ cooc tyijy høøc̈hä mädiaꞌagy nyajwaꞌxy coo hajxy ween ñiseñapädaꞌagyii. Pero cab jaduhṉ ñäꞌä tøyyä. Cooc̈hä mädiaꞌagy häxøpy nyajwaꞌxy coo hajxy yajcircuncidarhádät, cábøc̈hä jäyaꞌayhajxy häxøpy xmiähaṉhaty.  
\v 12 Yøꞌø hänaꞌc mijts xjia wiꞌi ñämaabiä coo hajxy myajcircuncidarhádät, ween hajxy jaduhṉ xpiuhwaatsnä. 
\p  
\v 13 Tøø mijts jaꞌa Dios xyajnähdijy coo jaꞌa Moisés jiecyquiuhdujt hajxy mnajtshixǿøyyät. Pero cabä Dios jaduhṉ miänaꞌañ coo hajxy cøx̱ypänejpiä mjäyaꞌayhádät. Jaduhṉ miänaꞌañ coo hajxy yajxóṉ mnic̈hogǿøjät, coo hajxy yajxóṉ mnibiuhbedǿøjät.  
\v 14 Jaduhṉä Dios jiecyquiuhdujt miänaꞌañ coo hajxy hoy piøṉä mdsoc mbaꞌhäyówät hädaa yaabä naax̱wiin nebiä mhamdsoo niꞌx nebiä mhamdsoo copc hajxy mdsoquiän.  
\v 15 Cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy mnimiähaṉhadǿøjät tuꞌugpä tsajtøjc, jaduhṉ hajxy mgaꞌa niyajtägoyyǿøjät. 
\p  
\v 16 Hoy hajxy mwädítät jaꞌa Diosmäjaagøxpä. Cabä mhamdsoo wiinmahñdy hajxy myaghíjnät, hoyyä mjoothajxy hänajty tii jia tsocy.  
\v 17 Jaꞌa Diosmäjaa, cabä tuꞌugjuøhñdy yhity møødä haxøøgcuhdujt. Coo hänajty haxøøg mjatcøꞌøwaꞌañ, Dios xyhadujp mgaꞌa jatcøꞌøy jaduhṉ cøx̱ypänejpiä. Hoorä, coo jaꞌa mjoot hänajty chocy coo hänajty hoy mwäditaꞌañ, jaꞌa mhaxøøgwiinmahñdy jaduhṉ xyhadujp.  
\v 18 Pø chojpiä mjoot jaduhṉ coo jaꞌa Diosmäjaagøxpä mwädítät, cabä Moisés jiecyquiuhdujt mbanǿcxänät. 
\p  
\v 19 Madiuꞌu jaꞌa jäyaꞌayhajxy yhaxøøgcuhdujthaty: jabiøcy hajxy ñimiøødtsänaꞌayii; cøx̱ypänejpiä hajxy jiäyaꞌayhaty; haxøøg hajxy wiädity, hoy hajxy jia toꞌoxiøjcmøødä;  
\v 20 wyiingudsähgøøbiä quepychech naax̱poch hajxy; mähijxp mäbäxujp hajxy; nimiädsiphájtäp hajxy; yhadsojpy hajxy mädyiijatiä miäguꞌughajpähajxy miøød; paquiä hajxy ñimiäjootmaꞌadyii; wiinduc‑hoꞌp hajxy; nibiuhyohdiúutäp hajxy; cab hajxy tiuꞌugmädiaꞌaguiä;  
\v 21 hadsojt hajxy wyiꞌi miøød; jäyaꞌay‑yaghoꞌp hajxy; haxøøghuucp hajxy, haxøøgjøøꞌxp hajxy; madiuꞌu hajxy jaduhṉ jiatcøꞌøy. Tøøds mijts nja yagjahmiech, chaads jadähooc nhawáaṉäm: pøṉ haxøøgcuhdujt møød, cab jim̱ ñøcxaꞌañ tsajpootyp. 
\p  
\v 22 Pero coo jaꞌa Diosmäjaagøxpä hajxy nwädíjtämät, Dios hajxy jaduhṉ xpiuhbéjtäm coo jaꞌa jäyaꞌay hajxy hoy nmäguꞌughájtämät, coo hajxy nxooṉdáacämät, coo hajxy jootcujc nhíjtämät, coo hajxy nmeeꞌxtújcämät, coo jaꞌa nmäjøøn coo jaꞌa nmädøjc hajxy yajxóṉ nmäguꞌughájtämät, coo jaꞌa hojioot hajxy nmøødhájtämät, coo hajxy ngaꞌa høhṉdáacämät,  
\v 23 coo hajxy meeꞌxxieemy nhíjtämät, coo hajxy jootxeemy nhíjtämät. Coo hajxy jaduhṉ njäyaꞌayhájtämät, cab hajxy pøṉ waam̱b xñämáayyämät.  
\v 24 Pøṉä Jesucristo miädiaꞌagy panǿcxäp hamuumduꞌjoot, tøø jaꞌa yhaxøøgcuhdujt yhøx̱hix̱y, y cab jaduhṉ jiahmiejtsnä.  
\v 25 Pø mänáaṉäm hajxy jaduhṉ coo jaꞌa Diosmäjaagøxpä hajxy nhíjtäm, tsøg hajxy hamuumduꞌjoot pawädíjtäm. 
\p  
\v 26 Cab hajxy nyajcumáayyämät; cab hajxy nniyagjootmáꞌtämät hamiṉ̃ haxøpy; cab hajxy cøx̱iä wiinä nniyhadsójcämät. 
\c 6  
\p  
\v 1 Hermanodøjc, coo pøṉ tiuꞌudägóyyät, meeꞌxxieemy hajxy mmägapx mhanéꞌemät, nej mijtsä Diosmäjaa mmøødän, weenä yhaxøøgpä yhøx̱hijxnä. Pero mnigwieendähadǿøjäp hajxy coo mijts jaduhṉ mnäꞌä tuꞌudägóobiät.  
\v 2 Nibiuhbedøø hajxy neby hajxy jaduhṉ mmäjädáꞌagät, neby hajxy jaduhṉ mgaꞌa tuꞌudägóyyät. Jaduhṉdsä Jesucristo miädiaꞌagy hajxy mgudiúuṉät. 
\p  
\v 3 Pøṉ yajcumayaam̱b jeꞌeguiøxpä cooc tyijy miøjjä, caj ñäꞌä tøyyä coo miøjjä. Näꞌä niwyiinhǿhṉäp jaduhṉ.  
\v 4 Cøjwiinduum hajxy mniyhixǿøjät pø hoy hajxy tøø mgudiuṉ̃. Y pø tøø hajxy hoy mgudiuṉ̃, mänit hajxy mxooṉdáꞌagät. Pø tøø jaꞌa mmäguꞌughajpä hajxy mbex̱y, cab hajxy nøcxy mniguiumayii.  
\v 5 Cøjwiinduum hajxy mniyajcopcøꞌøwǿøjät pø hoy hajxy mgudiuṉ̃. 
\p  
\v 6 Pøṉ jaduhṉ yajnähixǿøyyäp jaꞌa Diosmädiaꞌagy, tsipcøxpä ofrenda hajxy yégät, mioꞌowǿøjät jaꞌa yajnähixøøbiä. 
\p  
\v 7 Caꞌa hajxy myajwiinhøøñ; ñajuøøbiä Dios neby hajxy nwiinmahñdyhájtäm. Nej tøø mjäyaꞌayhatiän, høxtä jaduhṉ mguhbédät.  
\v 8 Pøṉä Dioshespíritu panøcxp, jeꞌe cøjxtaꞌaxiøø jugyhadaam̱b nebiä Dios jiugyhatiän; pero pøṉ yhamdsoo cuhdujt yajtuum̱b, cab jaduhṉ jiugyhadaꞌañ nebiä Dios jiugyhatiän.  
\v 9 Tsøgä njoot hajxy møc pädáacäm; coo hajxy tehṉgajnä hoy nwädíjtämät, mänit hajxy jim̱ nnǿcxämät tsajpootyp coo yhabáatnät.  
\v 10 Hoy miänaajä jaꞌa jäyaꞌay hajxy mbuhbédät nägøx̱iä. Tsipcǿxpädsä hermanodøjc hajxy mnäꞌägädä puhbédät. 
\p  
\v 11 Hamdsóojøc̈h hädaa letra nhädiuṉ̃, paady miøjjatiä.  
\v 12 Pønjaty mijts xjia wiꞌi ñämaaby coo hajxy myajcircuncidarhádät, paady hajxy jaduhṉ miänaꞌañ coo hajxy wyiꞌi yajcumayaꞌañ cuꞌughagujc. Hix̱, tsähgøøby hajxy jaduhṉ coo hajxy miädsibøꞌøwǿøjät jaꞌa homiädiaꞌagyquiøxpä, coo jaꞌa Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm cruzcøxp.  
\v 13 Hoy hajxy näjeꞌe tøø jia yajcircuncidarhaty, cabä Moisés jiecyquiuhdujt hajxy yajtuuṉä. Paady mijts hajxy xjia wiꞌi ñämaꞌay coo hajxy myajcircuncidarhájpät, yajcumayaam̱b hajxy jaduhṉ jaꞌa mijtscøxpä.  
\v 14 Pero høøc̈h, cábøch nmänaꞌañ coo mädyii miøjjä jiaanc̈hä. Jagóoyyøch nmänaꞌañ coo miøjjä jiaanc̈hä cooc̈hä Jesucristo tøø xñähhoꞌtuꞌudy cruzcøxp. Cábøc̈hä njoot yaa nbädaacnä hädaa yaabä naax̱wiin. Hoyyä jäyaꞌay hajxy waam̱baty jia mänáꞌanät, cábøch tii nmøjpädaacnä. Cábøch tii hadsojt nmøødän hädaa yaabä naax̱wiin.  
\v 15 Cab jaduhṉ ñejpiä pø tøø myajcircuncidarhaty o pø caj. Jeꞌeduhṉ tsoobáatnäp coo jaꞌa Dios hajxy tøø xpiädáacäm hawiinjem̱y.  
\v 16 Pøṉä Diosmädiaꞌagy hoy cudiuum̱b, jeꞌeds hoyhajt weenhajt moꞌowáaṉäp. 
\p  
\v 17 Páadyhøch chaa nnähxäguuc̈h nguhxäguuc̈hä cooc̈hä Jesucristo miädiaꞌagy tøø nmädiaacä. Y cooc̈h jaduhṉ tøø ngudiuṉ̃, páadyhøc̈hä cuhdujt nmøødän. Páadyhøch hajxy tii xquiaꞌa yajnämáañät. 
\p  
\v 18 Hermanodøjc, weenä Jesucristo hajxy xcwieendähaty. Amén.