\id 2TI  
\h 2 Timoteo 
\toc1 2 Timoteo 
\toc2 2 Timoteo 
\toc3 2 Ti. 
\mt1 2 Timoteo 
\c 1  
\p  
\v 1 Høøc̈h hädaa nocy nhädiuum̱by, høøc̈h Pablohajpä. Jaꞌa Jesucrístøch jaduhṉ xquiuguex̱yhajp. Jaꞌa Dios jaduhṉ mänaam̱b cooc̈h jaduhṉ xquiuguex̱yhádät. Coo jaꞌa Jesucristo hajxy xmiøødhájtäm tuꞌugjoot tuꞌugwiinmahñdy, paadiä Dios hajxy tøø xyajwiinwaaṉǿøyyäm coo hajxy cøjxtaꞌaxiøø xyagjugyhadáaṉäm neby jeꞌe jiugyhatiän.  
\v 2 Miic̈h Timoteo, míic̈hhøch hädaa nocy nyajnäjaayøøby. Jadúhṉhøch miic̈h ndsocy nébiøch nhamdsoo huungän. Ween miic̈hä Diosteedy mayhajt xtiuuṉä møødä Wiindsǿṉ Jesucristo. Ween xñäxuuc̈h. Weenä hoyhajtä weenhajt xmioꞌoy. 
\p  
\v 3 Hojioot howyiinmahñdymǿødhøc̈hä Dios nwiingudsähgøꞌøy nébiøc̈hä nhap nébiøc̈hä ndeedyhajxy jecy wyiingudsähgøøyyän. Hoy ñaaghóoc‑høc̈hä Dios nbaꞌyaꞌaxy, mänítøch miic̈h njahmiejtstaꞌagy. Mänítøc̈hä Dios jaduhṉ nnämaꞌay “Dioscujúꞌuyäp” jaꞌa miic̈hcøxpä.  
\v 4 Nja wiꞌi yhijxtägatsáam̱biøch miic̈h, jadúhṉhøch nxooṉdaacpǿgät. Xøømdsúhm̱høch miic̈h njahmiejtstaꞌagy. Njahmiéjchpøch jaduhṉ coo miic̈h hänajty mjaanc̈h tehm̱ jiootmayhaty mänaa hajxy jim̱ nniwiáꞌxäm.  
\v 5 Jadúhṉhøch njahmiejtspä coo miic̈hä Diosmädiaꞌagy hamuumduꞌjoot mmäbøcy. Jaꞌa mdajhoc Loida møødä mdaj Eunice, jaayaꞌayä Diosmädiaꞌagy hajxy jayøjp mäbøjtsohṉ. Tøyhajt jaduhṉ coo miic̈h jaduhṉ mbamäbøjpä. 
\p  
\v 6 Mänáajøch miic̈h jim̱ ngøꞌønähgapiän, mänit miic̈hä Dios mayhajt xtiuuṉä. Jaduhṉ miic̈h mäjaa xmiooyy coo jaꞌa tiuuṉg mdúuṉät. Cham̱ nnämaꞌay coo mgaꞌa najtshixǿꞌøwät jaꞌa mayhajt jaꞌa Dios mänit xtiúuṉäbä, pero ween hamuumduꞌjoot mjaac yajtuṉ̃.  
\v 7 Hix̱, jaduhṉä Dios hajxy xyajmädsójcäm coo hajxy ngaꞌa tsähgǿøyyämät. Jaduhṉ hajxy xyajmädsójcämbä coo hajxy ndúuṉämät jaꞌa miäjaahaam, møød coo hajxy hamiṉ̃ haxøpy nnic̈hojc nnibiaꞌhäyóow̱ämät, møød coo hojioot howyiinmahñdy hajxy nyajtúuṉämät.  
\v 8 Jaduhṉds jeꞌe, cab mdsähdiúnät jaꞌa Dioscøxpä coo jaꞌa miädiaꞌagy hänajty myajwaꞌxä. Ni jaduhṉ mgaꞌa tsähdiúum̱bät jaꞌa høøc̈hcøxpä, hóyhøch yaa nja tsum̱yc̈hänaꞌay. Páadyhøch yaa ndsum̱yc̈hänaꞌay cooc̈hä Dios jaꞌa miädiaꞌagy nyajwáꞌxäbä. Cab mdsähgǿꞌøwät coo mdsaac̈hpǿgät jaꞌa Diosmädiaꞌagyquiøxpä nébiøch ndsaac̈hpøquiän høøc̈h. Hix̱, xpiuhbédäbä Dios jaduhṉ jaꞌa miäjaahaam.  
\v 9 Jaꞌa Dios hajxy tøø xyajnähwaats tøø xyajcuhwáatsäm. Jaayaꞌay hajxy tøø xpiädáacäm coo jaꞌa miädiaꞌagy hajxy hoy ngudiúuṉämät. Paadiä Dios hajxy jaduhṉ xyajnähwaats xyajcuhwáatsäm coo hajxy xchójcäm, møød coo mayhajt hajxy jecy xtiúuṉäm jaꞌa Jesucristocøxpä; caꞌa jieꞌeguiøxpä cooc tyijy hajxy hoy nguhdujthájtäm. Cahnä hädaa yaabä naax̱wiin hänajty yhawijy tiøøꞌxtaꞌagy, tǿøyyämä Dios jaꞌa mayhajt hajxy hänajty jaduhṉ xtiúuṉäm.  
\v 10 Coo jaꞌa Jesucristo hajxy yaa hoy tøø xyajnähwaats tøø xyajcuhwáatsäm, jaduhṉä Dios jaꞌa mayhajt yajwiingähxøꞌnä, jaꞌa hajxy jecy xtiúuṉämbä. Coo jaꞌa Jesucristo hajxy yaa hoy tøø xñähhoꞌtúutäm, jaduhṉ quiähxøꞌøgy coo hajxy cøjxtaꞌaxiøø xyagjugyhadáaṉäm neby jeꞌe jiugyhatiän. Jaduhṉ jiiby myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän. 
\p  
\v 11 Páadyhøc̈hä Jesucristo jaduhṉ xquiuguex̱yhaty cooc̈hä Diosmädiaꞌagy jaduhṉ nyajwáꞌxät coo jaayaꞌay hajxy jaduhṉ tøø xyajnähwaats tøø xyajcuhwáatsäm.  
\v 12 Cooc̈h jaduhṉ nyajwaꞌxy, páadyhøch jaduhṉ ndsaac̈hpøcy. Pero cábøch ndsähdiuṉ̃. Hix̱, cooc̈hä Dios jaꞌa miädiaꞌagy jaduhṉ nmäbøjcä cooc̈h jaduhṉ xyajnähwaꞌadsaꞌañ, páadyhøc̈hä tøyhajt nmøødä coo jaduhṉ hoy cwieendähadaꞌañ pønjátyhøch tøø xyajcøꞌødägøꞌøy. Paady jaduhṉ cwieendähadaꞌañ coo jaꞌa Jesucristo yaa quiädaactägatsaꞌañ hädaa yaabä naax̱wiin. 
\p  
\v 13 Jaac panøcx jaꞌa hoguiuhdujt, jaꞌac̈h miic̈h tøø nyajnähixǿꞌøyäbä. Coo jaꞌa Jesucristo hajxy nmøødhíjtäm tuꞌugjoot tuꞌugwiinmahñdy, paadiä miädiaꞌagy hamuumduꞌjoot mmäbǿjcät, paadiä jäyaꞌay hamuumduꞌjoot mdsoc mbaꞌhäyówät, jaꞌa miic̈h myajnähixøøbiä.  
\v 14 Hamuumduꞌjootä tøyhajt myajwáꞌxät, jaꞌa Dios tøø xyajcøꞌødägǿꞌøyäbä. Caj myajtägátsät. Coo jaꞌa Dioshespíritu hajxy nmøødhájtäm, paady miic̈h jaduhṉ xpiuhbedaꞌañ. 
\p  
\v 15 Tøø miic̈hädaꞌa mmädoyhaty cooc̈hä mäbøjpädøjc nämay tøø xpiuhwaatsnä, jaꞌa hajxy jim̱ tsohm̱bä Asia‑naaxooty, näguipxy møødä Figelo møødä Hermógenes.  
\v 16-18 Pero cábøc̈hä Onesíforo mäbøcy tøø xmiädsähdiuṉ̃, hóyhøch yaa nja tsum̱yc̈hänaꞌay. Weenä Dios jaꞌa Onesíforo jaꞌa yhuungä tioꞌoxy ñäxuuꞌtsä. Coo miejch Roma, mänítøch nägøꞌø nädecypiä xyhøxtaayy. Y cooc̈h yaa xpiaaty, mänítøch mayhooc xpiuhbejty. Y hamuumduꞌjoot hajxy jim̱ xpiuhbéjtäm Efeso, túhm̱äts. Coo yhabáadät coo jaꞌa Dios hajxy hänajty xyajtøyhajtyegáaṉäm, weenä Dios jaꞌa Onesíforo mänit ñäxuuc̈h. 
\c 2  
\p  
\v 1 Huung Timoteo, weenä Jesucristo xpiuhbety, jaduhṉ mgaꞌa tsähgǿꞌøwät mänaa. Coo jaꞌa Jesucristo hajxy jaduhṉ nmøødhíjtäm tuꞌugjoot tuꞌugwiinmahñdy, paadiä mayhajt hajxy jaduhṉ xtiúuṉäm.  
\v 2 Mänáajøch miic̈hä Diosmädiaꞌagy nyajwiingapxøꞌøyän, nämayyä jäyaꞌayhajxy hänajty miämädoonaꞌay. Jaduhṉ miic̈h wiinghanaꞌc mnajtscapxøødiägájtsät, jaꞌa hajxy hoy cudiuum̱bä, ween wiinghänaꞌc hajxy jiaac tehm̱ ñajtscapxøødiägájtsägumbä. 
\p  
\v 3 Jaꞌa Jesucristocøxpä mmeeꞌxtúgät coo hänajty mdsaac̈hpøcy, nebiä soldadohajxy mieeꞌxtuquiän.  
\v 4 Hix̱, jaꞌa soldadohajxiä, jaduhṉä jioot hajxy piädaꞌagy coo hajxy ween quiumayii jaꞌa wyiindsøṉhajxy. Cab jaduhṉ yhahixøꞌøy coo wiingtuuṉg hajxy yhøxtáꞌawät.  
\v 5 Jaanä jaduhṉduhm̱bä, jaꞌa häyøꞌpädøjc‑hajxiä, coo hajxy jaduhṉ hoy yhäyǿꞌøgät nebiä cuhdujt myiṉ̃än, mänit hajxy hawiinmats quiuhäyǿꞌøgät. Pero coo hajxy quiaꞌa häyǿꞌøgät, cab hajxy tii piáadät.  
\v 6 Jaanä jaduhṉduhm̱bä, jaꞌa yuubä pujxpähajxy hoy cuduum̱bä, jeꞌedshajxy jaduhṉ jawyiin mäjúuyyäp.  
\v 7 Yajcopcøꞌøw hoy nébiøch cham̱ nmänaꞌañ, weenä Dios jaduhṉ xquiøx̱y yajwiinjuøꞌøy. 
\p  
\v 8 Jaꞌa Jesucristo, jaꞌa David jecy yhaphajt yhoc‑hajt. Coo jaꞌa Jesucristo hänajty tøø yhoꞌogy, mänit jiujypiøjtägajch. Jaꞌa Jesucristocǿxpøch nnäꞌägädä yajwiingapxøꞌøyhaty.  
\v 9 Cooc̈hä Jesucristocøxpä jaduhṉ nyajnähixøꞌøy, páadyhøch yaa ndsaac̈hpøcy. Páadyhøch yaa ndsum̱yc̈hänaꞌay nebiä cahwiindøybän. Pero cabä Diosmädiaꞌagy jaduhṉ mänaa yhadugyii. Wiinduhm̱yhagajpt jaduhṉ wiaꞌxy.  
\v 10 Coo jaduhṉ hoy miaajä wiaꞌxy, páadyhøch yaa hoy ñejpiä nmeeꞌxtucy, weenä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ ñähwaats quiuhwaatspä, jaꞌa Dios jaduhṉ tøø yajnähdíjjiäbä coo jaꞌa Jesucristo hajxy miøødhídät tuꞌugjoot tuꞌugwiinmahñdy, møød ween hajxy yagjugyhadyii cøjxtaꞌaxiøø nebiä Dios jiugyhatiän. 
\p  
\v 11 Hix̱, coo hajxy nniñähdújcämät coo hajxy nhóꞌcämät nebiä Jesucristo yhoꞌquiän, mänit hajxy jaduhṉ njugyhájtämät cøjxtaꞌaxiøø nebiä Jesucristo jiugyhatiän. Møød jaduhṉ hajxy jim̱ nhidáaṉäm maa jeꞌe yhitiän. Tehm̱ tiøyhajt jaduhṉ.  
\v 12 Jaanä jaduhṉduhm̱bä, coo hajxy nmeeꞌxtújcämät, mänitä Jesucristo hajxy jim̱ xmiøødhanéhm̱ämät. Pero coo hajxy nnijiøgápxämät cooc tyijy hajxy ngaꞌa hix̱yhájtäm, cab hajxy jim̱ xyajtägǿøyyämät maa jeꞌe yhitiän.  
\v 13 Hoy hajxy nja høhṉdáacäm, cabä Jesucristo mänaa yhøhṉdaꞌagy. Hoy miänaajä tiømiädiaꞌagyhaty. 
\p  
\v 14 Myagjahmiejtstáꞌagäbä mäbøjpädøjc jaduhṉ nébiøch naam̱nä tøø ngujaayän. Hoorä, jaduhṉ myajwiingapxǿꞌøwät coo jaꞌa capxiä mädiaꞌagy hajxy quiaꞌa yajtsibǿꞌøwät, jaꞌa caꞌa tsoobaatpä. Jaduhṉä Dios hajxy xyhanéhm̱äm. Cab jaduhṉ tiuuṉgpaady coo hajxy jaduhṉ yajtsibøꞌøy. Jaꞌa jäyaꞌayhajxy jaduhṉ hamädoow̱hijpä, cabä hoguiapxiä homiädiaꞌagy hajxy jaduhṉ hoy yhabøgaꞌañ.  
\v 15 Hamuumduꞌjootä tøyhajt myajnähixǿꞌøwät jaꞌa Jesucristocøxpä, jaduhṉä Dios xquiumáyät, jaduhṉ mgaꞌa tsähdiúnät.  
\v 16 Cabä capxiä mädiaꞌagy myajcapxiǿꞌøwät, jaꞌa caꞌa tsoobaatpä. Jaꞌa jäyaꞌayhajxy jaduhṉ tehṉgajnä yajcapxiøøbiä, tehṉgajnä hajxy jaduhṉ nøcxy tiuꞌudägoyyaꞌañ.  
\v 17 Y maas nämayyä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ tiuꞌudägoyyaꞌañ coo jaꞌa capxiä mädiaꞌagy hajxy jaduhṉ miädów̱ät, jaꞌa jaduhṉ caꞌa tsoobaatpä. Tøø jaꞌa Himeneo jaduhṉ tiuꞌudägooñä møødä Fileto.  
\v 18 Tøø jaꞌa tøyhajt hajxy ñajtshixøøñä. Jaduhṉ hajxy yhøhṉdaꞌagy cooc tyijy hajxy ngaꞌa jujypiøjtägatsáaṉäm. Jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy näjeꞌe, coo hajxy jaduhṉ wyiinhøøñii, cabä Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ hoy miäbøgaaṉnä.  
\v 19 Pero tøø jaꞌa Dios hajxy xpiädáacäm coo jaꞌa miädiaꞌagy hajxy tehṉgajnä nbanǿcxämät. Jaduhṉä Dios tøø miänaꞌañ cooc ñajuøꞌøy pøṉä miädiaꞌagy hamuumduꞌjoot mäbǿjcäp. Jaduhṉ tøø miänaam̱bä coo jaꞌa haxøøgcuhdujt hajxy ween ñajtshixøꞌøy pønjaty niñänǿøm̱äp coogä Diosmädiaꞌagy hajxy miäbøcy. 
\p  
\v 20 Maa jaꞌa mäyøøjäyaꞌay tiøjcän, madiuꞌu tex̱y jiiby. Jiibiä orotex̱y, møødä platatex̱y, møødä quepychechtiex̱y, møødä pochtiex̱y. Tsoobaatpä orotex̱y møødä platatex̱y. Cabä quepychechtiex̱y jiaty tsoobaady møødä pochtiex̱y.  
\v 21 Jaanä jaduhṉduhm̱bä, pønjatiä haxøøgwiinmahñdy najtshixøøby, hoy jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ pianǿcxät. Hoy hajxy jaduhṉ quiudiúnät waam̱baty hajxy yhaneꞌemyii jaꞌa Wiindsǿṉ Jesucristo. Jaduhṉ hajxy quiumayǿøjät. 
\p  
\v 22 Pero miic̈h, mnajtshixǿꞌøwäbä haxøøgwiinmahñdy nebiä muutsc‑hänaꞌc‑hajxy nax̱y yhadsoquiän. Jaꞌa mäbøjpädøjcä Dios hajxy hamuumduꞌjoot paꞌyaax̱pä, howyiinmahñdy hajxy miøød. Miäbøjpiä Diosmädiaꞌagy hajxy. Hamiṉ̃ haxøpy hajxy ñic̈hocy ñibiaꞌhäyoyii. Cab hajxy chiptsocy. Jaduhṉ miic̈h hamuumduꞌjoot mbahíxät.  
\v 23 Caj myajtägǿꞌøwät maa hänaꞌcä capxiä mädiaꞌagy hajxy näꞌä nägoobä yajcapxiøꞌøyän, jaꞌa caꞌa tsoobaatpä, jaꞌa caꞌa tuuṉgpaatpä. Jaꞌa capxiä mädiaꞌagy jaduhm̱bä, jaꞌa tsipä pleetä yhøjx tiecy jeꞌeduhṉ, túhm̱äts.  
\v 24 Pønjaty yaa moonsähájtäp jaꞌa Dios hädaa yaabä naax̱wiin, cab hajxy tii yajtsiptáꞌagät. Hojioot hajxy miøødhádäp hoy ñäꞌä pøṉgøxpä. Hoy yajxóṉ hajxy yajnähixǿꞌøwät. Meeꞌxtúgäp hajxy jaduhṉ. Cab hajxy jiootmáꞌadät.  
\v 25 Meeꞌxxieemiä miädsip hajxy yhoj miägápxät. Wehṉdä Dios jaduhṉ miänáꞌanät coo jaꞌa miädsipä yhaxøøgcuhdujt hajxy ñajtshixǿꞌøwät, weenä tøyhajt hajxy jaduhṉ wyiinjuøꞌøy.  
\v 26 Ween hajxy jaduhṉ wyiinmahñmech, hoy hajxy hänajty tøø jia wiinhøøñii jaꞌa møjcuꞌugong. Paadiä møjcuꞌugong jaduhṉ jia wiꞌi miäwiinhøønaꞌañ; ja wiꞌi miähaneꞌemaam̱b jaduhṉ. 
\c 3  
\p  
\v 1 Pero huuc wiinjuøꞌøw miic̈h hädaa. Coo hänajty yhabaadaꞌañ coo jaꞌa Jesucristo yaa quiädaactägatsaꞌañ hädaa yaabä naax̱wiin, mänitä tsøꞌty häyohn jiadaꞌañii yhabetaꞌañii.  
\v 2 Haxøøgjatiä jäyaꞌayhajxy hänajty jiatcøꞌøwaꞌañ. Jootmøj hajxy hänajty ñibiädaꞌagaꞌañii. Jiaanc̈h tehm̱ yhadsogaam̱biä xädøꞌøñ hajxy. Niguiumayáaṉäp hajxy hänajty. Yajcumayaam̱b hajxy hänajty. Capxtägoyyaam̱b hajxy hänajty. Cabä tiaj tieedy hajxy hänajty wyiingudsähgøꞌøwaꞌañ. Cab hajxy hänajty tii yhojiäwøꞌøwaꞌañ. Cabä Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty miäbøgaꞌañ.  
\v 3 Cabä yhuungä tioꞌoxy hajxy hänajty chogaꞌañ. Cab hajxy hänajty pøṉ mieeꞌxaꞌañ. Mänähøønøꞌøwaam̱b hajxy hänajty. Cabä howyiinmahñdy hajxy hänajty miøødhadaꞌañ. Mähäyoow̱hixaam̱b hajxy hänajty. Cabä hoybä weenbä hajxy hänajty chogaꞌañ.  
\v 4 Tioogaam̱biä miäguꞌughajpä hajxy hänajty. Cab hajxy hänajty hodiägaamby wyiinmahñdyhadaꞌañ tii hajxy hänajty tiunaam̱by. Yhøxtaꞌawaam̱by hajxy hänajty neby hajxy xiooṉdáꞌagät. Cabä Dios hajxy hänajty wyiingudsähgøꞌøwaꞌañ.  
\v 5 Jaduhṉ hajxy hänajty ñibiädaꞌagaꞌañii nebiä hänaꞌcä Diosmädiaꞌagy mäbøjpän, pero cab hajxy hänajty tøyhajt miäbøgaꞌañ. 
\p Pønjaty jaduhṉ haxøøg jatcøøby, nax̱y jaduhṉ mdehm̱ piuhwáꞌadsät.  
\v 6 Jii cahwiindøyhänaꞌc‑hajxy näjeꞌe, jaanc̈h tehm̱ yhøhṉdaacp hajxy. Nax̱iä toꞌoxiøjc hajxy wyiinhøøñ, jaꞌa hajxy tii caꞌa jajp caꞌa najuøøbiä. Jaꞌa toꞌoxiøjc‑hajxy jaduhm̱bä, cabä howyiinmahñdy hajxy ñäꞌägädä møødä. Hamdsoojoot hajxy jaduhṉ yajwiinhøønaꞌañ.  
\v 7 Hoy ñäꞌä mädyii mädiaꞌaguiä hajxy jaduhṉ jia wiꞌi yhabøgaꞌañ, pero cabä tøyhajt hajxy ñäꞌägädä wiinjuøꞌøwaꞌañ.  
\v 8 Jaꞌa hänaꞌc‑hajxy jaduhṉ høhṉdaacpä, haxøøgä wyiinmahñdy hajxy. Cabä Diosmädiaꞌagy hajxy miäbøgaꞌañ. Jaduhṉä tøyhajt hajxy miädsibøꞌøy nebiä Janes jaꞌa Moisés hajxy jecy miädsibøøyyän møødä Jambres.  
\v 9 Cabä Janeshajxy jecy miäjädaacy. Paady hajxy jaduhṉ quiaꞌa mäjädaacy coo howyiinmahñdy hajxy hänajty quiaꞌa møødä. Ni hänaꞌc‑hajxy jaduhṉ quiaꞌa mäjädaꞌagaam̱bä, jaꞌa hajxy jädaꞌahaty høhṉdaacpä. 
\p  
\v 10 Hoorä, tøøc̈h miic̈h xyhix̱y cooc̈hä tøyhajt nyajnähixøꞌøy, cooc̈h hoy njäyaꞌayhaty. Howyiinmáhñdyhøch nmøød. Nmäbǿjpiøc̈hä Diosmädiaꞌagy hamuumduꞌjoot. Meeꞌxxiéemyhøc̈hä jäyaꞌay nmägapxy. Hoy piǿṉøch ndsocy nmeeꞌxy. Cábøc̈hä Diosmädiaꞌagy mänaa nnänuuxøꞌøy.  
\v 11 Jaanä jadúhṉhøch miic̈h tøø xyhijxpä cooc̈h hoy miänaajä nmeeꞌxtucy, hoy ñéjpiøch hänajty nja tsaac̈hpøcy, nébiøch jim̱ tøø njaty tøø nhabetiän Antioquía, møød jim̱ Iconio, møød jim̱ Listra. Madiúꞌujøch jim̱ ndsaac̈hpøjcy. Pero cábøc̈hä Dios mänaa xñajtshixøꞌøy. Hoy miänáajøch jaduhṉ xcwieendähaty.  
\v 12 Haaga jaduhṉä jäyaꞌayhajxy chaac̈hpøgaam̱bä pønjatiä jioot pädaacp maa jaꞌa Jesucriston coo hajxy jaduhṉ hoy jiäyaꞌayhádät.  
\v 13 Pero jaꞌa cahwiindøybähajxy møødä høhṉdaacpähajxy, maas haxøøg hajxy tehṉgajnä jiatcøꞌøwaꞌañ. Mäwiinhøønaam̱b hajxy møød hajxy yajwiinhøønaam̱bä. 
\p  
\v 14 Pero miic̈h, nax̱iä Diosmädiaꞌagy tehṉgajnä mjaac tehm̱ pianǿcxät, jaꞌa miic̈h hamuumduꞌjoot tøø mmäbǿquiäbä. Haa caꞌa, høøc̈h miic̈h jaduhṉ tøø nyajnähixøꞌøy, møødä mdaj møødä mdajhoc. Paady miic̈h hoy tøø mhabøcy.  
\v 15 Chuucnä miic̈hä Diosmädiaꞌagy mdägøøyy capxtaacpä. Jiibiä tøyhajt hajxy nbáatäm neby hajxy hoy nnähwaats nguhwáatsämät. Coo hajxy jaduhṉ nmäbǿjcäm jaꞌa Jesucristocøxpä, jaduhṉ hajxy nnähwaats nguhwáatsäm.  
\v 16 Jaꞌa Diosmädiaꞌaguiä, cøx̱iä Dios jaduhṉ yagjahyyä. Jaanc̈h tehm̱ tiuuṉgpaatpä Diosmädiaꞌagy jaduhṉ. Hahixøøby jaduhṉ coo jaꞌa jäyaꞌay hajxy nyajnähixǿøyyämät. Jaduhṉ hajxy nhoj nmägápxämät. Jaduhṉ hajxy nyajwiinxiic nyajwiingapxǿøyyämät coo jaꞌa tøyhajt hajxy pianǿcxät, møød coo hajxy hoy jiäyaꞌayhádät.  
\v 17 Pønjatiä Dios tøø yajnähdijy coo jaꞌa miädiaꞌagy yajwáꞌxäxät, ween hajxy caꞌxy pedyii yhabøcy, jaduhṉ hajxy hoy yajtuuṉgpáadät hoy ñäꞌä maajä. 
\c 4  
\p  
\v 1 Coo jaꞌa Jesucristo yaa quiädaactägatsaꞌañ hädaa yaabä naax̱wiin, mänit tiägøꞌøwaꞌañ mähanehm̱bä. Mänitä jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä yajtøyhajtyegaꞌañii, møød hajxy hänajty jujcypiä, møød hajxy hänajty tøø yhóꞌoguiäbä. Jaꞌa Dioscøxpä møødä Jesucristocøxpä, jadúhṉhøch miic̈h nmägapxy nhaneꞌemy  
\v 2 coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hoy ñäꞌä mänaajä myajwáꞌxät, møød coo jaꞌa cuꞌug myajmäbǿgät, møød coo mhoj mmägápxät, møød coo myajwiingapxǿꞌøwät coo hajxy jaduhṉ miäbǿgät. Meeꞌxxieemiä Diosmädiaꞌagy myajnähixǿꞌøwät tehṉgajnä.  
\v 3-4 Hix̱, habáatnäp jaduhṉ coo jaꞌa cuꞌugä Diosmädiaꞌagy hajxy quiaꞌa tsogaaṉnä. Cabä tøyhajt hajxy jaduhṉ miädow̱aaṉnä. Hoy ñäꞌä mädyii mädiaꞌaguiä hajxy hänajty wyiꞌi miädow̱aꞌañ, nägoo hänajty quiaꞌa tøyyä. Mayyä yajnähixøøbiädøjc hajxy jaduhṉ yhøxtaꞌawaꞌañ, ween hajxy hänajty jaduhṉ yajnähixøꞌøyii nebiatiä jioothajxy hänajty chocy.  
\v 5 Pero miic̈h, tehṉgajnä howyiinmahñdy mmøødhádät. Mmeeꞌxtúgäp jaduhṉ coo hänajty mdsaac̈hpøcy. Myajwáꞌxäbä Diosmädiaꞌagy. Hamuumduꞌjoot mgudiúnät waam̱batiä Dios tøø xyhaneꞌemy. 
\p  
\v 6 Høøc̈h, ja weenjaty quiaꞌa habaady cooc̈h hänaꞌc xyaghoꞌogaꞌañ jaꞌa Jesucristocøxpä. Nähjøjp tuꞌujǿjphøch hädaajän.  
\v 7 Tøøc̈hä haxøøgpä njøjtänaꞌay. Tøøc̈h nmäjädaꞌagy. Tøøc̈h hamuumduꞌjoot ngudiuṉ̃ waam̱bátyhøc̈hä Dios tøø xyhaneꞌemy.  
\v 8 Chám̱høch njøbhix̱y cooc̈hä Wiindsǿṉ Jesucristo jim̱ xpiädaꞌagaꞌañ hawaꞌadstuum. Mänítøch jim̱ xpiädaꞌagaꞌañ coo jaꞌa jäyaꞌayhajxy hänajty nägøx̱iä yajtøyhajtyegaꞌañii. Hoguiuhdujthaamä Jesucristo hajxy jaduhṉ xyajtøyhajtyegáaṉäm. Cábøch nidiuhm̱ jim̱ xpiädaꞌagaꞌañ hawaꞌadstuum. Pønjaty jaduhṉ jøbhijxp hamuumduꞌjoot coo jaꞌa Jesucristo yaa quiädaactägatsaꞌañ hädaa yaabä naax̱wiin, nägøx̱iä hajxy jim̱ piädaꞌagáaṉäbä hawaꞌadstuum. 
\p  
\v 9 Huuc miṉ yaa maac̈h høøc̈hän. Mhadǿꞌødsäp jaduhṉ.  
\v 10 Hix̱, tøøc̈hä hänaꞌc xpiuhwaꞌac̈h nämay. Haa jaꞌa Demas, tøø jeꞌe ñøcxy Tesalónica. Paady yaa tøø chooñ coo chänaꞌawaꞌañ yhäyowaꞌañ. Haa jaꞌa Crescente, tøø jeꞌe ñøcxy Galacia. Haa jaꞌa Tito, tøø jeꞌe ñøcxy Dalmacia.  
\v 11 Jagóoyyøc̈hä Lucas yaa xjiaac møødhity. Tuṉä mayhajt, nøcxä Marcos wowøꞌøg. Yaa mwoomínät. Hóyhøch yaa xpiuhbédät.  
\v 12 Haa jaꞌa Tíquico, jím̱høch tøø nguex̱y Efeso.  
\v 13 Coo miic̈h yaa mmínät, mhuuc túnäbä mayhajt. Høøc̈hä nnähgämem̱ tuꞌuwíjtsäc. Jím̱høch tøø nnähgueꞌegy Troas maa jaꞌa Carpo tiøjcän. Mǿødhøc̈hä nnocy xpiøcmíiṉät møødä animalhac‑hädiúṉ̃äbä. 
\p  
\v 14 Haa jaꞌa Alejandro, jaꞌa pujxthädiuum̱bä, tøøc̈h cøx̱ypänejpy xñähøønøꞌøy. Jaꞌa Dios jaduhṉ yaghawiimbídäp.  
\v 15 Cahwiindøy jaꞌa Alejandro jaduhṉ. Mniyajcopcøꞌøwǿøjäp. Møj may jaꞌa Alejandro xmiädsiphájtäm coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy nax̱y nyajwáꞌxäm. 
\p  
\v 16 Mänáajøch jayøbajt nyajnäxøꞌøwøꞌøyän, cábøch pøṉ mänit xñähgapxtuuty. Nägǿx̱iøc̈hä hänaꞌc xpiuhwaach. Pero cab jaduhṉ ñejpiä. Weenä Dios jaduhṉ mieeꞌxy.  
\v 17 Mäjahñdiúumhøch hänajty. Mänítøc̈hä Dios xñäwaaṉ̃. Mänítøc̈hä mäjaa xmiooyy, jadúhṉhøc̈hä jäyaꞌayä Diosmädiaꞌagy hoy nyajwiingapxøøyy, jaꞌa hajxy caꞌa judíospä, ween hajxy jaduhṉ nägøx̱iä miäbøcy.  
\v 18 Xcwieendähadáam̱bøc̈hä Dios maa jaꞌa haxøøg caꞌa hoybän. Xyajnähwaꞌads xyajcuhwaꞌadsáam̱bøch jaduhṉ. Jadúhṉhøch jim̱ xyajnøcxaꞌañ tsajpootyp maa jeꞌe yhaneꞌemiän. Tsøgä Dios hajxy hoy miänaajä wiingudsähgǿøyyäm. Amén. 
\p  
\v 19 Huuc yajpooꞌx jaꞌa Prisca jaꞌa høøc̈hcøxpä, møødä Aquila, møødä Onesíforo yhuungä tioꞌoxy.  
\v 20 Haa jaꞌa Erasto, jim̱ jeꞌe miähmøøyy Corinto. Haa jaꞌa Trófimo, jím̱høch nnähgueecy Mileto. Pǿjcäp hänajty jeꞌe.  
\v 21 Habáatnäp jaduhṉ coo tøøchc yhidaꞌañ. Nax̱y mdehm̱ myínät. Mhadǿꞌødsäp jaduhṉ. Nägøx̱iä miic̈hä mäbøjpädøjc yaa xyajpooꞌxy møødä Eubulo, møødä Pudente, møødä Lino, møødä Claudia. 
\p  
\v 22 Ween miic̈hä Wiindsǿṉ Jesucristo xmiøødhity. Weenä hoyhajtä weenhajtä xmioꞌoy. Amén.