\id 2CO  
\h 2 Corintios 
\toc1 2 Corintios 
\toc2 2 Corintios 
\toc3 2 Co. 
\mt1 2 Corintios 
\c 1  
\p  
\v 1 Høøc̈h Pablo hädaa nocy njahby. Jesucrístøch tøø xwyiinguex̱y cooc̈h jaꞌa miädiaꞌagy nyajwáꞌxät. Jaꞌa Dios jaduhṉ mänaam̱b cooc̈h nyajwáꞌxät. Jaꞌa hermano Timoteo, tuꞌugwiinmáhñdyhøch jeꞌe xmiøødhity cooc̈h hädaa nocy njaay. Mijts hädaa nocy nyajnäguexaam̱by pønjaty Diosmädiaꞌagymiäbøjp maa jaꞌa cajpt xiøhatiän Corinto, møød maa jaꞌa naax̱ xiøhatiän Acaya wiinduhm̱yhagajpt.  
\v 2 Ween mijts jaꞌa Dios hoyhajt weenhajt xmioꞌoy møødä Jesucristo. Dios hajxy nDeedyhájtäm. Jesucristo hajxy nWiindsøṉhájtäm. 
\p  
\v 3 Tsøgä Dios hajxy tehṉgajnä wiingudsähgǿøyyäm. Tsøc hajxy tehṉgajnä nämáayyäm Dioscujúꞌuyäp. Jaꞌa Jesucristo Tieedy jeꞌe. Jaanc̈h tehm̱ yhojioot jaꞌa Dios miøød. Xjiootcapxmøcpǿjcäm hajxy homiänaajä,  
\v 4 hoy ñebiaty hajxy cu nja jajt cu nja habéjtäm. Paady hajxy jaduhṉ xjiootcapxmøcpǿjcäm, jaduhṉ hajxy hoy njootcapxmøcpøjtägájtsämd pønjaty häyohmbaatp.  
\v 5 Hix̱, nebiä Jesucristo chaac̈hpøjquiän, jaanä jaduhṉ hajxy ndsaac̈hpǿjcämbä. Y coo jaꞌa Jesucristo hajxy nmøødhíjtäm tuꞌugmädiaꞌagy, paadiä Dios hajxy xjiaanc̈h tehm̱ jiootcapxmøcpǿjcäm.  
\v 6 Coo højts ndsaac̈hpøcy, mänit højts Dios xjiootcapxmøcpøcy. Y jaduhṉ mijts njootcapxmøcpøjtägajtspä. Y jaduhṉ mijts Diosmädiaꞌagy nyajwiingapxǿꞌøwät neby hajxy jaduhṉ mnähwáꞌadsät. Coo mijts mdsaac̈hpǿjpät neby højts ndsaac̈hpøquiän, mänit mijts njootcapxmøcpǿgät neby hajxy jaduhṉ hoy mmeeꞌxtúgät.  
\v 7 Nnajuøøby højts coo mijts mmeeꞌxtugaꞌañ, coo mijts Dios xjiootcapxmøcpøgaꞌañ, hoy miäduhṉ̃tiä mijts cu mja tsaac̈hpøc neby højts ndsaac̈hpøquiän. Nmøød højts jaꞌa tøyhajt jaduhṉ. 
\p  
\v 8 Mäguꞌughajpädøjc, chojpy højts njoot coo hajxy mnajuǿꞌøwät nebiaty højts jim̱ ndsaac̈hpøjcy maa jaꞌa naax̱ jaduhṉ xiøhatiän Asia. Hanax̱iä højts jim̱ njajty nhabejty. Jaanc̈h tehm̱ jiootmayhajp højts hänajty. Høxtä mänaaṉ højts jaduhṉ coo ndijy højts hänajty jim̱ nhoꞌogaꞌañ,  
\v 9 coo ndijy hänaꞌc hänajty tøø quiojyquiapxytiuṉ̃ coo højts hänajty xyaghoꞌogaꞌañ. Paady højts jaduhṉ njajty nhabejty, jaduhṉ højts nnajuǿꞌøwät coo jagooyyä Dios xñäwáꞌanät, cab højts hamdsoo hoy nniñäwaꞌanǿøjät. Haa caꞌa, Dios jaduhṉ yagjujypiøjtägajtsp jaꞌa tøø yhóꞌoguiäbä.  
\v 10 Xñäwaaṉ højts jaꞌa Dios coo højts hänaꞌc hänajty jim̱ xjia yaghoꞌogaꞌañ. Homiänaajä højts jaduhṉ xñäwaꞌanaꞌañ. Nmøød højts jaꞌa tøyhajt jaduhṉ.  
\v 11 Nax̱y mijts jaꞌa Dios mdehm̱ piaꞌyáꞌaxät maa højtscøxpän. Jaduhṉ højts mijts hoy xpiuhbédät. Coo jäyaꞌayhajxy nämay Dyiospaꞌyáꞌaxät maa højtscøxpän, mänit højts jaꞌa Dios xñäwaꞌanaꞌañ, mänitä jäyaꞌay jaꞌa Dios hajxy nämay ñämaꞌawaꞌañ “Dioscujúꞌuyäp”, jeꞌeguiøxpä coo højts Dios hoyhajt weenhajt xmioꞌoy. 
\p  
\v 12 Jootcujc højts nnijiäwøꞌøyii coo højts hoy tøø njäyaꞌayhaty maa mijtsän hädaa yaabä naax̱wiin. Dios højts jaduhṉ xpiädaac coo højts hoy njäyaꞌayhádät. Jaayaꞌay højts xyhijxp coo højts hoy njaanc̈h jäyaꞌayhaty. Xpiuhbejp højts jaduhṉ neby højts hoy njaac jäyaꞌayhádät. Cab højts hamdsoo hoy nhojiäyaꞌayhádät.  
\v 13-14 Hix̱, howyiinjuøøñä mijts tøø nnäjaayøꞌøy, caj chipjatiä. Caj mijts mänaa tøø nwiinhøøñ. Tøø højts nmädiaꞌagy hajxy siémpräm xwyiinjuøøyyä. Chojpy højts njoot coo hajxy caꞌxy mwiinjuǿꞌøwät, jaduhṉ hajxy mxooṉdáꞌagät maa højtscøxpän coo jaꞌa Jesucristo hänajty quiädaactägatsaꞌañ. Jeꞌe hajxy nWiindsøṉhájtäm. Mänit højts nxooṉdaꞌagaam̱bä maa mijtscøxpän. 
\p  
\v 15 Nmǿødhøch tøyhajt jaduhṉ coo højts nmädiaꞌagy hajxy caꞌxy xwyiinjuøꞌøwaaṉä, páadyhøch hijty tøø nja wiinmay coo mijts jadähooc nøcxy cu nguhijxy. Jaduhṉ hajxy jadähooc cu nxooṉdáacäm nägøx̱iä.  
\v 16 Hix̱, nøcxáam̱bøch hijty jim̱ maa jaꞌa naax̱ jaduhṉ xiøhatiän Macedonia, y jim̱ mijts hijty nduꞌuguhixaꞌañ Corinto. Y cooc̈h hijty nwiimbidaaṉnä Macedonia, mänit mijts hijty jadähooc nduꞌuguhixáaṉgombä cooc̈h hijty jim̱ nnøcxaꞌañ maa jaꞌa naax̱ jaduhṉ xiøhatiän Judea. Jim̱ mijts jaduhṉ cu xpiuhbejty.  
\v 17 Pero cabä Dios jaduhṉ miänaaṉ̃ cooc̈h jim̱ cu nminøøyy maa mijtsän. Caꞌa yhamdsoojóotøch jim̱ tøø ngaꞌa naxøꞌøy. Cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy mmänáꞌanät cóogøch tyijy jaduhṉ nduꞌugcapxy nmetscapxy, cooc̈h jim̱ tøø ngaꞌa naxøꞌøy. Jaꞌa hänaꞌc‑hajxy caꞌa mäbøjpä, jeꞌeds hajxy tuꞌugcapxp metscapxp, caꞌa yhøøc̈hä.  
\v 18 Dios højts xyhijxp coo højts ngaꞌa høhṉdaꞌagy. Cab højts mijts mänaa tøø nmøødtuꞌugcapxy tøø nmøødmetscapxy.  
\v 19 Hix̱, jaꞌa Jesucristo, jaꞌa Dioshuung, cab jeꞌeduhṉ mänaa tiuꞌugcapxy mietscapxy. Homiänaajä tiømiädiaꞌagy. Y coo højts mijts nyajwiingapxøøyy jaꞌa Jesucristocøxpä, paady højts ngaꞌa tuꞌugcapxy ngaꞌa metscapxy, ni høøc̈h Pablo, ni hermano Silvano, ni hermano Timoteo.  
\v 20 Waam̱batiä Dios jecy miänaaṉ̃ coo hänajty yajtøjiadaꞌañ, cøjx jaduhṉ tiøjiaty jaꞌa Jesucristocøxpä. Y coo højts jaꞌa mädiaꞌagy nmäbǿjcäm jaꞌa Jesucristocøxpä, jaduhṉä Dios møj jaanc̈h nbädáacäm.  
\v 21 Pero jaꞌa Dios hajxy xpiuhbéjtäm nebiä Jesucristo hajxy jaduhṉ nmøødhíjtämd tuꞌugmädiaꞌagy tehṉgajnä, møød højts møød mijts nägøx̱iä. Jaanä Dios højts jaduhṉ xwiinguejxpä coo højts jaꞌa miädiaꞌagy nyajwáꞌxät.  
\v 22 Xyaghijp højts jaꞌa Dios quiøꞌøjooty jaꞌa yhEspírituhaam. Xyhuunghajp højts jaduhṉ. Xmióoyyäm jaꞌa tøyhajt hajxy jaduhṉ coo hajxy homiänaajä xcwieendähadáaṉäm. 
\p  
\v 23 Dios jaꞌa tøyhajt møød cooc̈h ngaꞌa høhṉdaꞌagy. Páadyhøch jim̱ tøø ngaꞌa naxøꞌøy Corinto maa mijtsän, cábøch njoot hänajty chocy coo mijts nhójät.  
\v 24 Pero cab højts mijts nhaneꞌemaꞌañ nebiatiä Diosmädiaꞌagy hajxy mmäbǿgät. Hix̱, nnajuøøby højts jaduhṉ coo hajxy hamuumduꞌjoot mmäbøcy. Nja wiꞌi piuhbedaam̱by højts mijts jaduhṉ nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy maas hoy mbanǿcxät. Jaduhṉ hajxy maas jootcujc mhídät. 
\c 2  
\p  
\v 1 Mänáajøch jim̱ nhuug hoobiän maa mijtsän, mänítøch mijts nhojy jeꞌeguiøxpä coo hajxy hänajty hoy mgaꞌa tuṉ̃. Jootmayhájtäbøch jim̱ nwiimbijty. Hoorä, tøøc̈h nmädoyhájcombä coo hajxy hoy mgaꞌa túuṉgombä. Tøøc̈h nwiinmahñdyhaty cooc̈h jim̱ ngaꞌa tsoj nøcxtägatsaꞌañ maa mijtsän, coo mijts jim̱ nnäꞌä hojtägátsät.  
\v 2 Hix̱, coo mijts nhojtägátsät, mänítøch jadähooc njootmayhadaꞌañ. Pero chójpiøch njoot jaduhṉ coo hajxy hoy mdúnät. Jadúhṉhøch jootcujc nhídät.  
\v 3-4 Mänáajøch mijts jayøbajt nhuuc näjaayøøbiän, mänit mijts nmägapxy nhanehm̱y coo jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy mnajtshixǿꞌøwät. Jaanc̈h tehm̱ jiootmayhájpøch hänajty coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty hoy mgaꞌa panøcxy. Høxtä jǿøyyhøch jaduhṉ. Paady mijts jaduhṉ nmägapxy nhaneꞌemy nocyhaam, njaanc̈h tehm̱ chojpy mijts jaduhṉ. Cábøch njoot chocy coo hajxy mjootmayhádät. Coo jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy mnajtshixǿꞌøwät nébiøch cham̱ nmägapxy nhaneꞌemiän nocyhaam, mänítøch jim̱ jootcujc nnøcxaꞌañ maa mijtsän. Coo mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy hoy cu mbanøcxy, cábøch jaduhṉ mänaa cu njootmayhajty. Nnajuǿøbiøch jaduhṉ coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hoy mja wiꞌi pianøcxaꞌañ. Y coo hajxy jaduhṉ hoy mbanǿcxät, jaduhṉ hajxy nägøx̱iä jootcujc nhíjtämd, møød høøc̈h møød mijts. 
\p  
\v 5 Jaꞌa mijts mmäguꞌughajpä jaꞌa tøø quiädiéeyäbä, nägøx̱iä hajxy jaduhṉ tøø xñägädieeyǿøyyäm, caꞌa yhøøc̈hähajtiä nidiuhm̱. Pero cábøch nmänaꞌañ coo hanax̱iä tøø quiädieey. Hix̱, cábøch hanax̱iä nyajtsähdiunaꞌañ.  
\v 6 Hoorä, tøø jaꞌa mmäguꞌughajpähajxy chaac̈hpøcy. Tuꞌugwiinmahñdy hajxy mnibiaatä, paadiä mmäguꞌughajpä hajxy myajcumädooyy. Hoorä, tøø jaduhṉ chaac̈hpøjnä.  
\v 7 Hahixøøby hajxy jaduhṉ mmäméeꞌxnät. Jaduhṉ hoy jiootcugǿøguiumbät, y cab jaduhṉ hanax̱iä jiootmayhádät.  
\v 8 Coo hajxy jaduhṉ mmäméeꞌxnät, myajcøxøꞌøgaam̱by hajxy jaduhṉ coo hajxy mjaanc̈h tehm̱ chocy.  
\v 9 Paady mijts jayøbajt nnäjaayøøyy, nhijxmajts mijts jaduhṉ pø tøyhájthøch nmädiaꞌagy hajxy hänajty xmiäbøgaaṉä hamuumduꞌjoot.  
\v 10 Pønjaty mijts mmämeeꞌxyp, jaanä jadúhṉhøch nmämeeꞌxaam̱bä. Haa caꞌa, pø tøøc̈h hänaꞌc nmämeeꞌxy, páadyhøch tøø nmämeeꞌxy, jaduhṉ mijts jootcujc mhídät. Jesucrístøch jaduhṉ xyhijxp cooc̈h ngaꞌa høhṉdaꞌagy.  
\v 11 Coo hajxy jaduhṉ nnimiäméeꞌxämd, cabä møjcuꞌugong miäjädáꞌagät maa højtscøxphájtäm. Nnajuǿøyyäm hajxy coo jaꞌa møjcuꞌugong jiaanc̈h tehm̱ miäwiinhøøñ. 
\p  
\v 12 Cooc̈h jim̱ nmejch maa jaꞌa cajpt jaduhṉ xiøhatiän Troas Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä jaꞌa Jesucristocøxpä, nbáathøch hawaꞌadspä cooc̈h jim̱ ndägǿꞌøwät Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä.  
\v 13 Pero cooc̈hä hermano Tito jim̱ ngaꞌa paaty maa jaꞌa hermanodøjc‑hajxiän, mänítøch ndägøøyy jootmayhajpä. Mänítøch nwiimbijnä. Mänítøch nnøcxy maa jaꞌa naax̱ jaduhṉ xiøhatiän Macedonia. 
\p  
\v 14 Dioscujúꞌuyäp jaꞌa Dios coo højts xpiuhbety, coo højts xyaghity tuꞌugmädiaꞌagy møødä Jesucristo. Jaduhṉ højts jaꞌa Dios xpiuhbety coo højts jaꞌa møjcuꞌugong ngaꞌa yajmäjädaꞌagy majaty højts jaꞌa Diosmädiaꞌagy nyajwaꞌxy jaꞌa Jesucristocøxpä. Homiädoonä jaꞌa jäyaꞌayhajxy miädoy nebiaty højts nyajwiingapxøꞌøy.  
\v 15-16 Xquiumaaby højts jaꞌa Dios coo højts jaꞌa miädiaꞌagy nyajwaꞌxä jaꞌa Jesucristocøxpä. Pønjaty hoy mädoob, pønjaty mäbøjp, jeꞌeds nähwaꞌadsaam̱b. Jugyhadaam̱b hajxy jeꞌeduhṉ cøjxtaꞌaxiøø nebiä Dios jiugyhatiän. Pero pønjaty hoy caꞌa mädoob, pønjaty caꞌa mäbøjp, cab hajxy jaduhṉ ñähwaꞌadsaꞌañ. Jeꞌeds hajxy haxøøgtuum nøcxy miähmøꞌøwaꞌañ. Caj pøṉ yhamdsoo jadaꞌañ Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌx.  
\v 17 Højts mäbøcypiä njajpy jeꞌeguiøxpä coo højts jaꞌa Dios xwyiinguejxy. Hamuumduꞌjoot højts nduṉ̃ jeꞌeguiøxpä coo højts jaꞌa Jesucristo tuꞌugmädiaꞌagy nmøødhity. Xyhijxp højts jaꞌa Dios jaduhṉ coo højts hoy nduṉ̃. Jii hänaꞌc näjeꞌe, cab hajxy hoy tiuṉ̃. Jaꞌa Diosmädiaꞌagy tyijy hajxy yajwaꞌxyp. Pero yhamdsoo mädiaꞌagy hajxy wyiꞌi miädiaacypy, jeꞌeguiøxpä coo hajxy jia wiꞌi quiänaarhadaꞌañ. Højts, cab højts jaduhṉ nbahix̱y. 
\c 3  
\p  
\v 1 Cab hajxy mmänáꞌanät coo tyijy højts nniguiumayii nebiä hänaꞌc ñiguiumayiijän, jaꞌa yhamdsoo mädiaꞌagy hajxy miäwädijpiä. Coo hajxy hänajty maa ñøcxaꞌañ, mänitä hermanodøjc hajxy ñämaꞌay coo nocy hajxy jaduhṉ ween yhädiúuṉäxä cooc tyijy jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hoy tøø yajwaꞌxy. Pero højts, cab højts jaduhm̱bä nocy nyajmaajiaty, ni coo mijts nyaghíxät, ni coo mijts xmióꞌowät.  
\v 2 Hoy piøṉä ñajuøꞌøy coo højts jaꞌa Diosmädiaꞌagy hoy nyajwaꞌxy. Haa caꞌa, tøø jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mmäbøcy mänaa højts jim̱ hoy nyajnähixøꞌøyän. Hix̱, njaanc̈h tehm̱ chojpy højts mijts hamuumduꞌjoot. Homiänaajä højts mijts njahmiejtstaꞌagy.  
\v 3 Coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy tøø mmäbøcy, jaduhṉä cuꞌug jaꞌa tøyhajt hajxy miøødä coo højts jaꞌa Jesucristo jaduhṉ xwyiinguejxy maa mijtscøxpän, coo højts mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy nyajwiingapxǿꞌøwät. Jujcy jaꞌa Dios. YhEspírituhaam jaꞌa Dios hajxy xyajmäbøjcy. Jaduhṉ miäbaady coo jaꞌa Jesucristo tøø yuugjaay maa jaꞌa jäyaꞌay quiorazoncøxphajxiän. Cab jaduhṉ tøø yuugjaay tsaagøxp tintahaam nebiä Dios jecy yuugjahyyän tsaagøxp maa jaꞌa tuṉ xiøhatiän Sinaí. 
\p  
\v 4 Paady højts jaduhṉ nmänaꞌañ, nmøød højts jaꞌa tøyhajt coo højts jaꞌa Jesucristo xwyiinguejxy.  
\v 5 Pero cab højts tii njadaꞌañ hamdsoo. Dios højts jaduhṉ xpiuhbejp coo højts njádät.  
\v 6 Jaayaꞌay højts jaduhṉ tøø xyajnähdijy coo højts jaꞌa hawiinjem̱ybiä mädiaꞌagy nyajwáꞌxät jaꞌa Jesucristocøxpä. Hädaa hawiinjem̱ybiä mädiaꞌagy, yhEspírituhaam højts jaꞌa Dios tøø xmioꞌoy. Cabä Dios tøø jiahñä tsaagøxp nebiä jecyquiuhdujt jecy jiahyyän tsaagøxp. Yøꞌø jecyquiuhdujt, cab jaduhṉ pøṉ hoy quiudiunaꞌañ, paady hijty pøṉ quiaꞌa pädsøm̱aꞌañ haxøøgtuum. Pero coo jaꞌa hawiinjem̱ymiädiaꞌagy hajxy mmäbǿgät, mänitä Dios hajxy xyagjugyhádät cøjxtaꞌaxiøø yhEspírituhaam neby jeꞌe jiugyhatiän. 
\p  
\v 7 Hoorä, coo jaꞌa Dios jaꞌa jecyquiuhdujt jiahy tsaagøxp, høxtä haam̱b høxtä tsämaam̱b jaꞌa Moisés jaꞌa wyiin jiøjp hänajty, høxtä cabä israelita jaꞌa Moisés jaꞌa wyiin jiøjp hajxy hänajty hoy yheebaaṉä. Pero paquiä jaꞌa Moisés jaꞌa wyiin jiøjp jaduhṉ ñäꞌä haaṉ̃ ñäꞌä tsämaam̱y. Paadiä Moisés jaꞌa wyiin jiøjp hänajty yhaṉ̃ chämam̱y, tøø jaꞌa Moisés hänajty yhoy jim̱ Dioswiinduum maa jaꞌa Dios hänajty tøø quiädaꞌaguiän jim̱ tuṉgøxp. Y møcmäjaa jaꞌa Dios jiaanc̈h tehm̱ miøød. Hoorä, yøꞌø jecyquiuhdujt, cab jaduhṉ pøṉ hoy quiudiunaꞌañ, paady hijty pøṉ quiaꞌa pädsøm̱aꞌañ haxøøgtuum.  
\v 8-9 Hoorä, coo jaꞌa Dios jaꞌa Moisés jaꞌa wyiin jiøjp jecy yaghaaṉä yajtsämaam̱ä, jaduhṉä Dios yajcähxøꞌcy coo møcmäjaa miøødä. Y coo jaꞌa Dios jaꞌa hawiinjem̱ymiädiaꞌagy tøø yejnä coo hajxy tøø xpiädáacäm hawaꞌadstuum, jaꞌa yhEspírituhaam jaꞌa Dios jaꞌa hawiinjem̱ymiädiaꞌagy tøø yecy. Jaduhṉä Dios maas hoy tøø yajcähxøꞌøgy coo møcmäjaa miøødä. Hix̱, hoy‑yagjuøøñä jaꞌa Moisés jaꞌa wyiin jiøjp jecy yhaaṉ̃ chämaam̱y. Maas hanax̱iä jaꞌa hawiinjem̱ymiädiaꞌagy yhoy‑yagjuøøñä, jaꞌa højts nyajwaꞌxypä.  
\v 10-11 Jaduhṉ quiähxøꞌøgy coo jaꞌa jecyquiuhdujt jaduhṉ quiaꞌa jaty tsoobaatnä. Jaꞌa hawiinjem̱ymiädiaꞌagy jaꞌa Jesucristocøxpä, jeꞌeds jaduhṉ tsoobáatnäp. Y cab jaduhṉ mänaa tiägoyyaꞌañ. 
\p  
\v 12 Tøyhajt jaduhṉ, paady højts ngaꞌa tsähdiuṉ̃ mänaa højts jaꞌa Diosmädiaꞌagy nyajwaꞌxiän, ni ngaꞌa mädsähdiuñii højts jaduhṉ.  
\v 13 Hix̱, haam̱b tsämaam̱bä Moisés jaꞌa wyiin jiøjp hänajty coo jaꞌa Dios jaꞌa Moisés jaꞌa miädiaꞌagy miooyy. Mänitä Moisés jaꞌa cuꞌug jaꞌa Diosmädiaꞌagy yajwiingapxøøyy. Coo jaꞌa Moisés miädiaacpädøøyy, mänitä wit ñiyajwiinguwidsøøyyä, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa wyiin jiøjp hänajty jejcy quiaꞌa hanaaṉnä quiaꞌa tsämam̱aaṉnä. Paady jaduhṉ miädsähdiuuṉä. Hix̱, yhixaam̱biä israelita jaꞌa Moisés hajxy hänajty coo jaꞌa Moisés jaꞌa wyiin jiøjp hänajty quiaꞌa haaṉnä quiaꞌa tsämaam̱nä.  
\v 14-16 Pero jaꞌa israelitahajxy, jaanc̈h tehm̱ quiuhxex̱ hajxy hänajty, cab hajxy hänajty miädiaꞌagywyiinjuøꞌøy. Høxtä cham̱näbaadyñä hajxy jaduhṉ quiuhxex̱ä. Coo jaꞌa jecyquiuhdujt hajxy mänaa miädoy, cab hajxy jaduhṉ wyiinjuøꞌøy, jaꞌa Moisés jecy miädiáacäbä. Mänit hajxy jaduhṉ wyiinjuǿꞌøwät coo hajxy hänajty tøø miäbøcy hamuumduꞌjoot jaꞌa Jesucristocøxpä. Jeꞌe hajxy nWiindsøṉhájtäm.  
\v 17 Hoorä, tuꞌugjuøhñdy jaꞌa Jesucristo yhity møødä Tieediä yhEspíritu. Y coo hajxy nmäbǿjcäm jaꞌa Jesucristocøxpä, jaduhṉä cuhdujt hajxy xmióoyyäm coo Dios hajxy nbaꞌyáax̱ämd.  
\v 18 Hoorä, pønjaty jaduhṉ hamuumduꞌjoot mäbøjp jaꞌa Jesucristocøxpä, tøø hajxy ngøx̱y wiinjuǿøyyäm coo jaꞌa Jesucristo miøjjä jiaanc̈hä. Tehṉgajnä jaꞌa Jesucristo hajxy xyaghaguipxyjatiǿøyyäm neby jeꞌe yhitiän. Hix̱, tuꞌugjuøhñdy jeꞌe yhity møødä Tieediä yhEspíritu. 
\c 4  
\p  
\v 1 Hojioot jaꞌa Dios jiaanc̈h tehm̱ miøød, paady højts tøø xwyiinguex̱y coo højts jaꞌa miädiaꞌagy nyajwáꞌxät jaꞌa Jesucristocøxpä. Paady højts ngaꞌa jootmayhaty ni mänaa.  
\v 2 Nyejpy højts jaꞌa tøyhajt coo højts jaꞌa Diosmädiaꞌagy nyajwaꞌxy. Cab højts jaduhṉ mänaa nhøhṉdaꞌagy. Ñajuøøbiä cuꞌughajxy jaduhṉ coo højts mänaa ngaꞌa nhøhṉdaꞌagy. Xyhijxp højts jaꞌa Dios jaduhṉ. Jaꞌa hänaꞌc‑hajxy høhṉdaacpä, cabä Diosmädiaꞌagy hajxy caꞌxy yajwaꞌxy. Yhamdsoo mädiaꞌagy hajxy jaduhṉ yajmämädiaagøøby magämaa. Hoc̈hähdiuuṉnä hajxy jaduhṉ jiatcøꞌøy. Pero højts, jaꞌa tøyhajt højts nmädiaacypy.  
\v 3 Cabä jäyaꞌay jaꞌa mädiaꞌagy hajxy nägøx̱iä wyiinjuøꞌøy, jaꞌa højts jaduhṉ nyajwaꞌxypä jaꞌa Jesucristocøxpä. Paady hajxy jaduhṉ quiaꞌa wiinjuøꞌøy coo hajxy haxøøgtuum wiädity.  
\v 4 Paadiä Diosmädiaꞌagy hajxy quiaꞌa mäbøgaꞌañ, tøø jaꞌa wyiinmahñdyhajxy piädáacäxä haxøøgtuum jaꞌa møjcuꞌugóngäm, jaꞌa yaa hanehm̱bä hädaa yaabä naax̱wiin. Coo jaꞌa wyiinmahñdyhajxy tøø piädáacäxä haxøøgtuum, paadiä Diosmädiaꞌagy hajxy hoy quiaꞌa wiinjuøꞌøwaꞌañ maa jaduhṉ myiṉ̃än cujaay coo jaꞌa Jesucristo møcmäjaa miøødä. Tuꞌugmädiaꞌagy jaꞌa Jesucristo yhity møødä Tieedy.  
\v 5 Coo højts jaꞌa Diosmädiaꞌagy nyajwaꞌxy, jaꞌa Jesucristo højts nmädiaacypy coo hajxy nägøx̱iä nWiindsøṉhájtäm. Cab højts jaduhṉ nyajcumayaꞌañ. Jaduhṉ højts njoot chocy coo højts mijts nbuhbédät, jeꞌeguiøxpä coo højts jaꞌa Jesucristo nWiindsøṉhaty.  
\v 6 Dios jecy mänaaṉ coo jøøn jiájät hagoodstuum. Cahnä jaꞌa naax̱wiimbä hänajty yhoyøꞌøy. Jaayaꞌay højts jaꞌa miädiaꞌagy jaduhṉ tøø xyajwiinjuøꞌøy coo jeꞌe møcmäjaa miøødä. Coo jaꞌa Jesucristo hajxy tøø xyajnähwaats tøø xyajcuhwáatsäm, jaduhṉ hajxy nyajnajuǿøyyäm coo jaꞌa Dios møcmäjaa miøødä. 
\p  
\v 7 Jaayaꞌay højts tøø xwyiinguex̱y coo højts jaꞌa miädiaꞌagy nyajwáꞌxät jaꞌa Jesucristocøxpä. Jaanc̈h tehm̱ choobaatp jaꞌa miädiaꞌagy jaduhṉ. Højts, cab højts møcmäjaa nhamdsoo møødä. Dios højts jaduhṉ xpiuhbejp coo højts jaꞌa miädiaꞌagy nyajwáꞌxät. Coo højts jaduhṉ xpiuhbety, jaduhṉ yajnajuøꞌøy coo jaꞌa Dios møcmäjaa jiaanc̈h tehm̱ miøødä.  
\v 8 Tøø højts häyohn may nmänax̱y nyajnax̱y, pero cab jaduhṉ tiehm̱ yhanax̱iä. Nax̱y højts ngaꞌa najuøꞌøy neby højts njatcǿꞌøwät, pero cab højts hanax̱iä njootmayhaty.  
\v 9 Tøø højts hänaꞌc mayhooc xjia wiꞌi chaac̈htiunaꞌañ, pero cab højts jaꞌa Dios mänaa xñajtshixøꞌøy. Hoy højts hänaꞌc mayhooc tøø xjia häyoow̱hix̱y, cab højts nmøjpädaꞌagy. Hix̱, homiänaajä højts jaꞌa Dios jaduhṉ xcwieendähaty.  
\v 10-11 Nebiä Jesucristo hijty mäjahñdiuum wiäditiän jabom̱‑jabom̱, jaanä jaduhṉ højts mäjahñdiuum nwädijpä homiänaajä. Jaꞌa Jesucristocøxpä højts hänaꞌc xjia wiꞌi yaghoꞌogaꞌañ. Pero cab højts Jesucristo xñäꞌägä nähducy. Hix̱, coo jaꞌa Jesucristo yhoꞌcy, mänit jiujypiøjtägajch. Mänit jim̱ ñøcxy maa jaꞌa Tieediä wyiinduumän. Jim̱ä møcmäjaa jädaꞌahaty miǿødänä. Paady højts jaduhṉ homiänaajä xcwieendähaty.  
\v 12 Paady højts mäjahñdiuum nwädity coo højts Diosmädiaꞌagy nyajwaꞌxy. Coo jaꞌa Jesucristo jiugyhaty, paady hajxy xcwieendähájtäm homiänaajä. 
\p  
\v 13 Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän coo tuꞌjäyaꞌay jecy miänaaṉ̃: “Nmäbǿjpiøch jaꞌa Diosmädiaꞌagy, páadyhøch jaꞌa Dios ngapxpaady”; jaanä jaduhṉ højts jaꞌa Diosmädiaꞌagy nmäbøjpä, paady højts jaꞌa Dios ngapxpaatpä.  
\v 14 Coo jaꞌa Dios jaꞌa Jesucristo yagjujypiøjtägajch, jaꞌa nWiindsøṉhájtäm, jaduhṉ højts jaꞌa tøyhajt nmøødä coo højts xyagjujypiøjtägatsaam̱bä näguipxy møød mijts. Paadiä Dios hajxy xyagjujypiøjtägatsáaṉäm coo hajxy nhíjtäm tuꞌugmädiaꞌagy møødä Jesucristo. Mänitä Dios hajxy nägøx̱iä xyajnøcxáaṉäm jim̱ maa jaꞌa wyiinduumän näguipxy møød mijts.  
\v 15 Paady højts häyohn nmänax̱y nyajnax̱y, chojpy højts njoot jaduhṉ coo mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy hamuumduꞌjoot mmäbǿgät cooc jaꞌa Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm. Jaanä jaduhṉ højts njoot chojpä coo jaꞌa jäyaꞌayhajxy maas nämay jiaac mäbǿgät, weenä Dios hajxy nämay ñämaꞌay: “Dioscujúꞌuyäp”, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Dios hojioot jiaanc̈h tehm̱ miøødä. Y weenä Dios hajxy nämay ñämaabiä coo møcmäjaa jiaanc̈h tehm̱ miøødä. 
\p  
\v 16 Nnajuøøby højts jaduhṉ coo jaꞌa Dios hajxy xyagjujypiøgáaṉäm, paady højts ngaꞌa jootmayhaty. Tehṉgajnä højts jaꞌa Dios møcmäjaa xjiaac moꞌoy maa højts njuøhñdycøxpän, hoy højts nniꞌx ngopc tehṉgajnä jia mäjay.  
\v 17 Neby højts häyohn yaa nmänax̱y nyajnax̱iän, cab højts jejcy nmänax̱ nyajnaxaꞌañ. Y cab højts jaduhṉ njaty tsaac̈hpøcy. Coo højts jaduhṉ tøø njaty tøø nhabety, paadiä Dios jaꞌa mayhajt møj may tiunaꞌañ maa højtscøxpän cøjxtaꞌaxiøø. 
\p  
\v 18 Pero cab højts jaduhṉ nmøjpädaꞌagy coo højts jaduhṉ yaa njaty nhabety hädaa yaabä naax̱wiin. Hix̱, paquiä højts nnäꞌä jaty nnäꞌä habety. Jim̱ højts njoot nbädaꞌagy maa jaꞌa Dios jaꞌa wyiinduumän. Cøjxtaꞌaxiøø hajxy jim̱ xyaghidáaṉäm. 
\c 5  
\p  
\v 1 Tsipcøxp hajxy nhoꞌogáaṉäm ndägoyyáaṉäm. Pero nmøødhájtäm jaꞌa tøyhajt hajxy jaduhṉ coo jaꞌa Dios hajxy tøø xyajnähdíjjäm cooc hajxy jim̱ xyaghidáaṉäm maa jaꞌa wyiinduumän cøjxtaꞌaxiøø. Diósäts hajxy jim̱ xyaghidáaṉäm, caꞌa wyiingjäyaꞌayä hajxy jim̱ xyaghidáaṉäm.  
\v 2 Coo hajxy yaa ndsaac̈hpǿjcäm hädaa yaabä naax̱wiin, paadiä njoot hajxy jaduhṉ tøø nbädáacäm coo hajxy jim̱ nnøcxáaṉäm tsajpootyp.  
\v 3 Coo hajxy jim̱ ngóoꞌtämd, jaanc̈h tehm̱ jiootcujc hajxy jim̱ nnijiäwøꞌøwáaṉäm jim̱ Dioswiinduum.  
\v 4 Mäduhṉ̃tiä hajxy yaa njaac híjtäm hädaa yaabä naax̱wiin, cab hajxy jootcujc nhíjtäm jeꞌeguiøxpä coo hajxy yaa ndsaac̈hpǿjcäm. Pero cab hajxy ndsójcäm coo hajxy paquiä nhoꞌc ndägóoyyämd. Jeꞌe hajxy ndsójcäm coo njugyhájtämd cøjxtaꞌaxiøø nebiä Dios jiugyhatiän.  
\v 5 Jaꞌa Diósäts hajxy jaduhṉ xyajnähdíjjäm coo hajxy jim̱ xyajnøcxáaṉäm maa jaꞌa wyiinduumän. Tøø jaꞌa yhEspíritu hajxy jaduhṉ xyajnäguéjxäm coo hajxy jaduhṉ xmiøødhíjtämd tuꞌugmucy. Jaduhṉä tøyhajt hajxy nmøødhájtäm coo jaꞌa Dios hajxy tøyhajt xjiaanc̈h yagjugyhadáaṉäm cøjxtaꞌaxiøø neby jeꞌe jiugyhatiän. 
\p  
\v 6 Paady højts jootcujc nhity jabom̱‑jabom̱. Mäduhṉ̃tiä højts yaa njaac jugyhaty hädaa yaabä naax̱wiin, cab højts jim̱ ndsoj nøcxaꞌañ maa jaꞌa Jesucristo wyiinduumän. Tøyhajt jaduhṉ.  
\v 7 Hoy højts jaꞌa Jesucristo yaa ngaꞌa ja hix̱y hajujcy, nmäbǿjcäp højts jaꞌa miädiaꞌagy jaduhṉ.  
\v 8 Cab højts nnäꞌägä jootmayhaty ni weeṉ̃tiä. Chojpy højts jaꞌa njoot coo højts nhóꞌogät, coo højts jim̱ nnǿcxät maa jaꞌa Jesucristo wyiinduumän.  
\v 9 Cab højts nmøjpädaꞌagy pø hoꞌogaam̱b højts, ó pø cab højts ndsoj hoꞌogaꞌañ. Pero chojpy højts njoot jaduhṉ coo højts jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy hoy ngudiúuṉät. Jaduhṉ højts jaꞌa Jesucristo xquiumáyät.  
\v 10 Hix̱, nägøx̱iä jaꞌa Jesucristo hajxy nøcxy nwiindänaꞌawáaṉäm. Mänit jaayaꞌay ñägapxaꞌañ pøṉ hänajty hoy tøø quiudiuṉ̃, pøṉ hänajty hoy tøø quiaꞌa cudiuṉ̃. Pønjaty hänajty hoy tøø quiudiuṉ̃, jeꞌeds jaꞌa hoyhajt jaꞌa weenhajt hajxy paadaam̱b. Pero pønjaty hänajty hoy tøø quiaꞌa cudiuṉ̃, quiumädow̱aam̱by hajxy jeꞌe. 
\p  
\v 11 Nwiingudsähgøøby højts jaꞌa Jesucristo. Jia wiꞌi chojpy højts jaꞌa njoot jaduhṉ coo højts xquiumáyät. Nja wiꞌi yajmäbøgaam̱by højts jaꞌa cuꞌughajxy coo højts jaꞌa Jesucristo tøyhajt tøø xwyiinguex̱y. Ñajuøøbiä Dios coo højts jaꞌa miädiaꞌagy hamuumduꞌjoot ngudiuuṉä. Chójpiøc̈hä njoot jaduhṉ coo mijts mnajuǿøbiät coo højts jaꞌa Diosmädiaꞌagy hamuumduꞌjoot ngudiuṉ̃.  
\v 12 Cab højts nyajcumayaꞌañ, hoy højts jaduhṉ nja niñänømyii coo højts jaꞌa Jesucristo tøø xwyiinguex̱y. Paady højts mijts jaduhṉ nhawáaṉäm, jaduhṉ mijts mnajuǿꞌøwät neby højts mijts xpiuhgapxǿꞌøwät coo højts hänaꞌc hänajty jaduhṉ tøø xñähwaam̱bety. Jaꞌa hänaꞌc‑hajxy jaduhm̱bä, jeꞌe hajxy yajcopcøøby pø hoy yhamdsoo cuhdujt hajxy quiudiuṉ̃. Cab hajxy ñäꞌägädä wiinjuøꞌøy coo jaꞌa wyiinmahñdyhajxy quiaꞌa näꞌägädä hoyyä.  
\v 13 Jaduhṉ højts hänaꞌc xñänøm̱y cooc tyijy højts nguhmäñøꞌøy coo højts jaꞌa Dios ndsocy. Diósäts højts xñajuøøby coo højts ngaꞌa cuhhiṉ̃ coo højts ngaꞌa cuhmäñøꞌøy. Hix̱, chojpy højts jaꞌa njoot jaduhṉ coo mijts jaꞌa Dios jaꞌa hoyhajt jaꞌa weenhajt xmióꞌowät.  
\v 14 Coo højts jaꞌa Jesucristo xjiaanc̈h tehm̱ chójcäm, paady højts jaꞌa miädiaꞌagy ngudiúuṉäm hamuumduꞌjoot. Nmøødhájtäm jaꞌa tøyhajt hajxy jaduhṉ coo jaayaꞌay hajxy hoy xñähhoꞌtúutäm nägøx̱iä. Xyajnähwáatsäm jaꞌa nbojpä ngädieeyhajtämhajxy.  
\v 15 Coo jaꞌa Jesucristo hajxy hoy xñähhoꞌtúutäm, paadiä nhamdsoo cuhdujt hajxy ngaꞌa yajtúuṉänä. Tsøgä miädiaꞌagy hajxy jaduhṉ cudiúuṉäm mäduhṉ̃tiä hajxy yaa njaac jugyhájtäm. Y coo jaꞌa Jesucristo jiujypiøjtägajch, jaduhṉä tøyhajt hajxy nmøødhájtäm coo hajxy xyagjugyhadáaṉäm cøjxtaꞌaxiøø nebiä Tieedy jiugyhatiän.  
\v 16 Cab højts pøṉ nyajcopcøøñä pø mäyøøhajxy, pø häyoobhajxy. Jaꞌa Jesucristo, jaduhṉ højts hijty nhix̱y nebiä pajäyaꞌayän. Pero cab højts jaduhṉ nhijxnä nebiä pajäyaꞌayän.  
\v 17 Hoorä, pønjaty jaꞌa Jesucristo tuꞌugjoot tuꞌugjuøhñdy møødhíjnäp, hawiinjem̱biä wiinmahñdy hajxy jaduhṉ miøødhájnäp. Tøø jaꞌa yhaxøøgwiinmahñdy hajxy jaduhṉ yhøx̱hijxnä. 
\p  
\v 18-19 Jaꞌa Dios jaduhṉ mänaaṉ coo hawiinjem̱biä wiinmahñdy hajxy nmøødhájtämd. Y coo jaꞌa Jesucristo hajxy hoy xñähhoꞌtúutäm, jaduhṉä Dios jaꞌa nbojpä ngädieey hajxy xyajnähwáatsäm. Jaduhṉ hajxy xmiøødnijiootpáatäm. Y højts jaduhṉ tøø xwyiinguex̱y coo højts jaꞌa miädiaꞌagy jaduhṉ nyajwáꞌxät coo jaꞌa Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm, y coo jaꞌa Dios hajxy xyajnähwáatsäm, y coo jaꞌa Dios hajxy jaduhṉ xmiøødnijiootpaadáaṉäm.  
\v 20 Jaꞌa Dios højts tøø xwyiinguex̱y coo højts jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy nyajwáꞌxät. Jaduhṉ højts tøø xñämaꞌay coo højts mijts nmänuuꞌxtáꞌagät coo miädiaꞌagy hajxy mmäbǿjcät. Jaduhṉä Dios hajxy xyajnähwáꞌadsät. Jaduhṉ hajxy ween xmiøødnijiootpaadǿøjät.  
\v 21 Cabä Jesucristo jaꞌa Dios mänaa miägädiehy. Pero coo Dios hajxy xjiaanc̈h tehm̱ chójcäm, paady miänaaṉ̃ coo jaꞌa Jesucristo jaꞌa nbojpä ngädieeyhajxy xchømǿꞌcämd. Y coo jaꞌa Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm, jaduhṉä Dios hajxy xyajnähwáatsäm. Jaduhṉ hajxy xpiädáacäm hawaꞌadstuum. 
\c 6  
\p  
\v 1 Tøø jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mmäbøcy, paadiä Dios jaꞌa hoyhajt jaꞌa weenhajt hajxy tøø xmioꞌoy. Højts mijts nmänuuꞌxtaacypy coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hoy mgudiúnät. Paady mijts jaduhṉ nmänuuꞌxtaꞌagy, coo højts jaꞌa Dios nmøødtuṉ̃.  
\v 2 Hix̱, jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: 
\q1 Tøøc̈h nyajnähdijy mänáajøch miic̈h jaꞌa hoyhajt jaꞌa weenhajt hawiinmats nmóꞌowät. 
\q1 Cooc̈h miic̈h mänit xpiaꞌyáꞌaxät, mänítøch miic̈h nmädów̱ät. Mänit nbuhbédät. Mänit nyajnähwaꞌads nyajcuhwáꞌadsät, 
\m nøm̱ä Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ. Hoorä, tøø yhabaatnä coo jaꞌa Dios hajxy nbaꞌyáax̱ämd. Jaduhṉä Dios hajxy xyajnähwaats xyajcuhwáatsämd. 
\p  
\v 3 Maa højts jaꞌa Diostuuṉg nduṉ̃än, hoy højts njäyaꞌayhaty. Hix̱, cab højts ndsocy coo højts pøṉ xñähwaam̱bédät.  
\v 4 Hoy højts jaꞌa Diostuuṉg njaanc̈h tuṉ̃. Nmeeꞌxtujpy højts hoy tyiijä, hoy ñejpiä højts nja jaty nja habety. Hanax̱iä højts tøø ndsaac̈hpøcy. Tøø højts häyohn mayhooc nmänax̱y nyajnax̱y.  
\v 5 Tøø højts mayhooc nyajwobhoꞌogy. Tøø højts mayhooc nyajtsum̱y. Tøø højts jaꞌa cuꞌug mayhooc xñäbädøꞌøgy. Tøø højts mayhooc nhanuuꞌxøꞌøy jaꞌa Diosmädiaꞌagyquiøxpä. Tøø højts jamiaꞌay nhity mayhooc jaꞌa Diosmädiaꞌagyquiøxpä. Tøø højts mayhooc jaguiay jayhuꞌugy nhijpä.  
\v 6 Coo højts jaꞌa Diostuuṉg nduṉ̃, cab højts haxøøgwiinmahñdy nnäꞌägä møødä. Nwiinjuøøby højts jaꞌa Diosmädiaꞌagy. Meeꞌxxieemy højts nhity, cab højts tii nmøjpädaꞌagy. Hojioot højts nmøød. Hix̱, jaꞌa Dioshespíritu højts nmøød. Hamuumduꞌjoot højts jäyaꞌay jaduhṉ ndsocy nbaꞌhäyoy.  
\v 7 Nyajwaꞌxyp højts jaꞌa tøyhajt. Jaꞌa Diosmäjaa højts nmøød. Jaanc̈h tehm̱ yhoy højts njäyaꞌayhaty nebiä Dios choquiän. Jaduhṉ højts jaꞌa haxøøgpä ngaꞌa yajmäjädaꞌagy.  
\v 8 Näjeꞌeyyä højts jäyaꞌay jaduhṉ xwyiingudsähgøꞌøy. Näjeꞌe højts xquiaꞌa tsocy xquiaꞌa meeꞌxy. Näjeꞌe højts xquiumay, näjeꞌe højts xñähojy. Tømiädiaacp højts, hoy højts jäyaꞌay näjeꞌe xjia nänøm̱y cooc tyijy højts nhøhṉdaꞌagy.  
\v 9 Hoy højts jaꞌa tsaanguꞌug xjia hix̱yhaty, cab højts hänaꞌc näjeꞌe xmiämøj xmiämayøꞌøy. Mäjahñdiuum højts njaanc̈h tehm̱ wiädity, høxtä xyaghoꞌogaam̱b højts jäyaꞌay. Pero jaꞌa Dios højts jaduhṉ xcwieendhajp. Tøø højts jaꞌa Dios xyajcumädoy, pero cabä Dios jaduhṉ miänaꞌañ coo højts nhóꞌogät.  
\v 10 Jootcujc højts nnäꞌägä hity homiänaajä, hoy højts wiingumänaajaty nja mänax̱y nja yajnax̱y. Hoy højts nja häyoy, nyajnähixøøby højts jaꞌa jäyaꞌay jaꞌa Diosmädiaꞌagy nämay, jaduhṉä hoyhajt jaꞌa weenhajt hajxy piáadät. Hoy højts tii ngaꞌa ja møødä, Dios højts xmiooby tijaty højts nyajmaajiajpy. 
\p  
\v 11 Mäguꞌughajpädøjc, jaꞌa mijts jim̱ hijpä Corintos, mijts jaduhṉ nmägapxyp. Tøø mijts ngøx̱y hawáaṉäm nebiaty højts jaꞌa mädiaꞌagy nmøødä. Njaanc̈h tehm̱ chojpy højts mijts jaduhṉ.  
\v 12 Nja wiꞌi miøødnijiootpaadáaṉäp højts mijts. Cab højts nnajuøꞌøy pø jaduhṉ mijts xjiäwøøbiä.  
\v 13 Tuṉä mayhajt hajxy, tsøc hajxy nijiootpáatäm. Jaduhṉ mijts nmägapxy nebiä huungän. 
\p  
\v 14 Cab hajxy mmøødwädijmúgät pøṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy caꞌa mäbøjp, coo hajxy jaduhṉ mnäꞌä pahíjxpät neby hajxy yhaxøøgwäditiän. Hix̱, pønjaty jaꞌa Diosmädiaꞌagy mäbøjp, hoy hajxy quiudiuṉ̃. Hawaꞌadstuum hajxy jeꞌe. Pero pønjaty caꞌa mäbøjp, cab hajxy quiudiuṉ̃. Wiing jaꞌa wyiinmahñdyhajxy. Haxøøgtuum hajxy jeꞌebä.  
\v 15 Hix̱, cabä Jesucristo tuꞌugmädiaꞌagy yhity møødä møjcuꞌugong. Jaanä jäduhṉduhm̱bä, pøṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy mäbøjp, cab hajxy tuꞌugmädiaꞌagy yhijpä møød jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy caꞌa mäbøjpä.  
\v 16 Cabä cuhdujt jaduhṉ myiṉ̃ coo hänaꞌc quepychech naax̱poch hajxy wyiingudsähgǿꞌøwät maa jaꞌa Diostøjcän. Cabä quepychech naax̱poch jiujyquiä. Jaꞌa Diósäts mäbøcy jujcy. Y coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy nmäbǿjcäm, jaduhṉ mäwiin hajxy nmäbáatäm nebiä Diostøjcän, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Dioshespíritu hajxy nmøødhájtäm. Jaduhṉä Dios jecy miänaañ: 
\q1 Pønjátyhøc̈hä nmädiaꞌagy xmiøbǿjcäp, jeꞌec̈hä nhEspíritu nmoꞌowaam̱by. Nwoow̱hidáam̱biøch hajxy jeꞌe. 
\q1 Xwyiingudsähgøꞌøwáam̱bøch hajxy jeꞌe. Nguꞌughadáam̱biøch hajxy jeꞌe, 
\m nøm̱ä Dios hajxy jecy xmiädiáacäm.  
\v 17 Jaduhṉä Dios jecy miänaam̱bä: 
\q1 Puhwaatsnä hajxy jaꞌa hänaꞌc jaꞌa quepychech hajxy wiingudsähgøøbiä, jaꞌa hänaꞌc jaꞌa naax̱poch hajxy wiingudsähgøøbiä. 
\q1 Cab hajxy mmøødwädijmújnät. Høx̱hix̱ jaꞌa haxøøgpä hajxy. Mänítøch mijts xquiøꞌødägǿøñät. 
\q1  
\v 18 XTieedyhadáam̱bøch mijts hänajtiän. Nnøøxhadáam̱biøch nmajc‑hadáam̱biøch mijts hänajtiän, 
\m nøm̱ä Dios jecy miänaaṉ̃. Møccuhdujt jaꞌa Dios miøød. Hoy piøṉä jaduhṉ yhaneꞌemy. 
\c 7  
\p  
\v 1 Mäguꞌughajpädøjc, tøyhajt jaduhṉ coo jaꞌa Dios hajxy xyhuunghájtäm. Tsøcxä haxøøgwiinmahñdy hajxy najtshixǿøyyäm cøx̱iä. Yøꞌø haxøøgwiinmahñdy, xyajmáꞌtäp jaꞌa mniꞌx jaꞌa mjuøhñdy jaduhṉ. Tsøgä Dios hajxy wiingudsähgǿøyyäm. Tsøgä njoot hajxy pädáacäm maa jaꞌa Dioscøxpän. 
\p  
\v 2 Cham̱ højts mijts nnämáaguiumbä, tuṉä mayhajt hajxy, tsøc hajxy nijiootpáatäm. Cab højts pøṉ tøø nhäyoow̱hix̱y, cab højts pøṉ haxøøgwiinmahñdy tøø nyajnähixøꞌøy, cab højts pøṉ tøø nwiinhøøñ.  
\v 3 Pero cábøch nmänaꞌañ cooc̈h pøṉ tøø xñähøønøꞌøy. Njaanc̈h tehm̱ chojpy højts mijts jaduhṉ mäduhṉ̃tiä hajxy yaa njaac jugyhájtäm hädaa yaabä naax̱wiin. Jaduhṉ mijts hijty tøø nhuuc nämaabiä.  
\v 4 Nnajuǿøbiøch coo mijts caꞌxy mgudiunaꞌañ waam̱bátyhøch mijts tøø nmägapxy tøø nhaneꞌemy. Ngumáabiøch mijts jaduhṉ. Jootcújc‑høch njaanc̈h tehm̱ ñijiäwøꞌøyii maa mijtscøxpän. Jaanc̈h tehm̱ xiooṉdáacpøch, hoy højts madiuꞌu nja tsaac̈hpøcy. 
\p  
\v 5 Coo højts jaꞌa hermano Tito jim̱ ngaꞌa paaty maa jaꞌa cajpt jaduhṉ xiøhatiän Troas, paady højts jim̱ nwiimbijty. Y coo højts yaa nmejch Macedonia‑naaxooty, ni yaa højts jaꞌa hermano Tito ngaꞌa paatpä. Coo højts yaa ngaꞌa tsoj paaty, paady højts hijty jootcujc ngaꞌa näꞌägädä nijiäwøꞌøyii. Xmiädsiphajp højts jäyaꞌayhajxy hijty jaꞌa Diosmädiaꞌagyquiøxpä. Jootmayhajp højts hijty jeꞌeguiøxpä cooc tyijy mijts jaduhṉ mgaꞌa mäbøgaꞌañ.  
\v 6 Jaꞌa Dios, yagjootmøcpøjpy jeꞌe pønjaty jaduhṉ jootmayhajp. Y coo jaꞌa hermano Tito jiaanc̈h mejch, mänit højts jaꞌa Dios xyagjootmøcpøjcy.  
\v 7 Xjiaanc̈h tehm̱ yagjootmøcpøjc højts jaꞌa Dios jaduhṉ coo højts jaꞌa hermano Tito xyhawaaṉä coo mijts jeꞌe myagjootmøcpøjcy mänaa jim̱ yhitiän maa mijtsän. Cøjx højts xyhawaaṉä cóogøch mijts xjia wiꞌi jiøbhix̱y cooc̈h jim̱ nnǿcxät maa mijtsän. Jaduhṉ højts tøø xyhawáaṉäbä cooc mijts mjootmayhaty jeꞌeguiøxpä cooc̈h mijts hijty tøø xyhuuc yagjootmayhajpä. Y jaduhṉ højts tøø xyhawáaṉäbä cóogøch mijts xjiaanc̈h tehm̱ jiahmiejtstaꞌagy. Coo højts jaduhṉ tøø xquiøx̱y hawaaṉä, páadyhøch njaanc̈h tehm̱ xiooṉdaꞌagy. 
\p  
\v 8 Mänáajøch mijts jaꞌa nocy jawyiinhajtpä nyajnäguex̱iän, nhójjøch mijts jaduhṉ siémpräm. Paady hajxy weeṉ̃tiä mjootmayhajty. Jootmayhájthøch høøc̈h wéeṉ̃tiäbä coo mijts nhojy.  
\v 9 Coo mijts nhojy, paadiä mhaxøøgcuhdujt hajxy mhøx̱hijxy. Xquiumaayy mijts jaꞌa Dios jaduhṉ coo hajxy jaduhṉ mhøx̱hijxy. Coo hajxy jaduhṉ mhøx̱hijxy, páadyhøch nxooṉdaꞌagy, caꞌa jieꞌeguiøxpä coo hajxy mjootmayhajty.  
\v 10 Pønjaty yhaxøøgcuhdujt høx̱hijxp, jeꞌedshajxy hodiuum mähmǿꞌøwäp. Cumay hajxy jaduhṉ piädsǿm̱ät maa jaꞌa Diosän. Y cab hajxy jaduhṉ jiootmayhájnät. Pero pønjaty yhaxøøgcuhdujt caꞌa høx̱hijxp, haxøøgtuum hajxy miähmǿꞌøwät. Hoy miänaaxøø hajxy jaduhṉ jiootmayhadaꞌañ.  
\v 11 Pero mijts, hamuumduꞌjoot hajxy mgudiuṉ̃ nebiaty mijts tøø nmägapxy tøø nhaneꞌemiän mänáajøch jaꞌa jayøbajtpä nocy nguex̱iän. Mjaanc̈h høx̱hijx jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy nebiä Diosmädiaꞌagy yhaneꞌemiän. Mjootmayhajt hajxy jaduhṉ coo hajxy hijty tøø mgädieey. Y mdsähgøøyy hajxy jaduhṉ weeṉ̃tiä. Chojpy jaꞌa mjoothajxy coo mijts ngumáyät, paadiä craa hajxy mhøxquejxpädsøøm̱y, jaꞌa haxøøgjatcǿøyyäbä. Tøø hajxy myajcähxøꞌnø coo hajxy tii pojpä tii cädieey mgaꞌa møødän.  
\v 12 Paady højts jaꞌa nocy jim̱ nguejxy maa mijtsän, coo hänaꞌc‑hajxy haxøøg tøø ñidiuñii. Caꞌa jieꞌeguiøxphajtiä højts yøꞌø nocy nguejxy. Paady højts nguejxpä, chojpy højts jaꞌa njoot hänajty coo hajxy myajcähxǿꞌøgät coo højts mijts xchocyñä. Xyhijxp højts jaꞌa Dios jaduhṉ coo højts ngaꞌa høhṉdaꞌagy.  
\v 13 Coo højts mijts jaduhṉ xchocyñä, paady højts nxooṉdaꞌagy. 
\p  
\v 14 Xooṉdaacp højts jaduhm̱bä coo jaꞌa hermano Tito xiooṉdaacpä. Paady xiooṉdaꞌagy coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty hoy mbanøcxyñä nägøx̱iä mänaa jim̱ yhitiän maa mijtsän. Tøøc̈hä hermano Tito hijty nnämaꞌay coo mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy hoy mgudiuṉ̃. Y tøyhajt hajxy mjaanc̈h cudiuṉ̃.  
\v 15 Hamuumduꞌjoot mijts jaꞌa hermano Tito xjiaanc̈h tehm̱ chocy, jeꞌeguiøxpä coo mijts jaꞌa miädiaꞌagy mmäbøjcä hamuumduꞌjoot nebiaty mijts xyhanehm̱iän.  
\v 16 Nnajuǿøbiøch coo mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy hoy mbanøcxaaṉnä; páadyhøch nxooṉdaꞌagy. 
\c 8  
\p  
\v 1 Hoorä, mäguꞌughajpädøjc, cham̱ højts mijts nyajmøødmädiaꞌagaꞌañ nebiaty jaꞌa Dios mayhajt tøø tiuṉ̃ jaꞌa mäbøjpädøjcøxpähajxy, jaꞌa hajxy jim̱ tsänaabiä Macedonia‑naaxooty.  
\v 2 Jaanc̈h tehm̱ xiooṉdaacp hajxy, hoy hajxy jaduhṉ tøø jia tsaac̈hpøcy hoyhoy, hoy hajxy jaduhṉ jia häyoy hanax̱iä. Coo hajxy jaduhṉ jiaanc̈h tehm̱ xiooṉdaꞌagy, paadiä xädøꞌøñ hajxy may tøø yajmucy. Hojioot hajxy jiaanc̈h tehm̱ miøød, paady hajxy may tøø yajmucy. Tøø jaꞌa häyoobäjäyaꞌay xädøꞌøñ hajxy mioꞌoyii; jaꞌa hermanodøjc‑hajxy jaduhṉ tøø yecy.  
\v 3 Hamuumduꞌjoot hajxy jaduhṉ tøø yecy, caꞌa yhadsipä, caꞌa yhajootmaꞌadä. Tøøc̈h nhamdsoo hix̱y coo hojioot hajxy jaduhṉ jiaanc̈h tehm̱ miøødä. Høxtä yejnajxypä xiädøꞌøñ hajxy jaduhṉ näjootpä.  
\v 4 Coo hajxy miädoyhajty coo højts jaꞌa häyoobäjäyaꞌay hänajty nbuhbedaꞌañ xädøꞌøñhaam, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mäbøjpä, mänit højts xñämaayy coogä xädøꞌøñ hajxy jaduhṉ quiexaam̱bä, jaꞌa hajxy jim̱ tsänaabiä Macedonia. Hamuumduꞌjóotäc hajxy jaduhṉ quiexaꞌañ.  
\v 5 Xooṉdaac højts jaduhṉ coo jaꞌa hermanodøjc xädøꞌøñ hajxy may yejcy, jaꞌa hajxy jim̱ tsänaabiä Macedonia. Y coo hajxy miänaaṉ̃ coo jaꞌa Dios jaꞌa miädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot quiudiunaaṉä, paady højts maas hanax̱iä nxooṉdaacy. Dios jaduhṉ mänaaṉ coo hajxy jaduhṉ quiudiúnät. Jaduhṉ hajxy miänaam̱bä cooc højts jaꞌa nmädiaꞌagy hajxy xquiudiunáaṉäbä.  
\v 6 Mänaa jaꞌa hermano Tito jim̱ jayøbajt yhoyyän maa mijtsän, mänit hajxy xñämaayy coo xädøꞌøñ hajxy myajmúgät. Hoorä, jim̱ højts jaꞌa hermano Tito nguejxtägatsaam̱bä maa mijtsän, weenä xädøꞌøñ hajxy mgøx̱y yajmucy. Mänit hajxy jim̱ mguéxät maa jaꞌa häyoobäjäyaꞌayhajxiän, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mäbøjpä.  
\v 7 Jaanc̈h tehm̱ yhoy jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mmäbøcy. Jaanc̈h tehm̱ yhoy hajxy myajwiingapxøꞌøy. Jaanc̈h tehm̱ yhoy hajxy mwiinjuøꞌøy. Hamuumduꞌjoot hajxy jaduhṉ mmäbøcy. Xjiaanc̈h tehm̱ chojpy højts mijts. Hoorä, chojpy højts jaꞌa njoot coo mijts jaꞌa häyoobäjäyaꞌay mjaanc̈h tehm̱ piuhbédät hamuumduꞌjoot xädøꞌøñhaam. 
\p  
\v 8 Cábøch mijts ndehm̱ yhaneꞌemy coo hajxy mbuhbédät. Paady mijts jaduhṉ nyajmøødmädiaꞌagy nebiatiä wiingjäyaꞌayhajxy tøø miäbuhbetiän, ween hajxy jaduhṉ mbahíjxpät. Jaduhṉ hajxy myajcähxǿꞌøgät coo hajxy tøyhajt mjaanc̈h mädsojpä.  
\v 9 Tøyhajt jaduhṉ coo jaꞌa Jesucristo hojioot jiaanc̈h tehm̱ miøødä, jaꞌa nWiindsøṉhajtämhajxy. Cahnä hänajty yaa quiädaꞌagyñä hädaa yaabä naax̱wiin nebiä pajäyaꞌayän, jim̱ hijty møc yhaneꞌemy maa jaꞌa Tieedy jaꞌa wyiinduumän. Pero coo yaa quiädaacy, mänit jaduhṉ jiajty nebiä hädaa yaabä jäyaꞌayhajxiän, neby hajxy yaa nhäyóow̱äm. Jaduhṉ hajxy hoy xñähhoꞌtúutäm. Y coo hajxy jaduhṉ tøø xñähhoꞌtúutäm, paady hajxy jim̱ xyajnøcxáaṉäm maa jaꞌa Tieediä wyiinduumän, pønjatiä miädiaꞌagy jaduhṉ mäbǿjcäp. 
\p  
\v 10-12 Cham̱ mijts nwiingapx njøjcapxøꞌøwaꞌañ coo jaꞌa xädøꞌøñ hajxy myajpedøød neby hajxy hadojumøjt mwiinmahñdyhajtiän coo hajxy hänajty myajmugaꞌañ. Mja nähmajts hajxy jaduhṉ, pero cahnä hajxy myajpedyii. Hahixøøby jaduhṉ coo hajxy myajpedøød, jaduhṉ hajxy myajcähxǿꞌøgät coo hojioot hajxy tøyhajt mjaanc̈h møødä. Mijts jaduhṉ mwiinmahñdyhajtsohṉ coo xädøꞌøñ hajxy hänajty myajmugaꞌañ. Jaduhṉ hajxy myégät neby hajxy mmäjädaꞌagaꞌañ. Mädøyyyä jaduhṉ. Cab jaduhṉ yhahixøꞌøy coo hajxy hanax̱iä myégät. Hix̱, jaduhṉä Dios jaꞌa jioot chocy coo hajxy myajcähxǿꞌøgät coo hojioot hajxy jaduhṉ mjaanc̈h møødä. 
\p  
\v 13 Cábøch nmänaꞌañ coo hajxy mhäyoodägǿꞌøwät, páadyhøch tøø nmänaꞌañ coo hajxy hanax̱iä mgaꞌa yégät.  
\v 14 Jadúhṉhøc̈hä njoot chocy coo pøṉ tii quiaꞌa yajmaajiádät. Jaduhṉds jeꞌe, hahixøøby jaduhṉ coo mijts jaꞌa häyoobäjäyaꞌay mbuhbédät, jeꞌeguiøxpä coo mijts näꞌä tägøꞌøbä mmøødä jädaꞌahaty. Y coo mijts hänajty tøø mhäyoodägøꞌøy, mänit mijts xpiuhbejtägátsät, pø jim̱ hajxy hänajty miøødä näꞌä tägøꞌøbä.  
\v 15 Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: “Pønjaty may yajpädøꞌc, piuhmooyy hajxy jeꞌe pønjaty weeṉ̃tiä yajpädøꞌc. Yaghaguipxyjatiøøyy hajxy jaduhṉ tuꞌcuhdujt.” 
\p  
\v 16 Dios jaꞌa hermano Tito jaduhṉ tøø yajnähdijy coo hojioot miøødhádät maa mijtscøxpä, neby højts hojioot nmøødän maa mijtscøxpän. Dioscujúꞌuyäp jaꞌa Dios jaduhṉ.  
\v 17 Coo højts jaꞌa hermano Tito nnämaayy coo jim̱ ñǿcxät maa mijtsän, jootcugøøyy jeꞌe coo højts jaduhṉ nnämaayy coo jim̱ ñǿcxät. Hix̱, hamdsoojoot hijty jaduhṉ ñäꞌägä nøcxaꞌañ. 
\p  
\v 18 Nyajmäguexøꞌøwaam̱by højts jaꞌa hermano Tito jaꞌa mäguꞌughajpä wiingpä. Wiinduhm̱c̈hajtøjc tøø yajmädoyhaty coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hoy yajwaꞌxy jaꞌa Jesucristocøxpä.  
\v 19 Jaduhṉä mäbøjpädøjc‑hajxy tøø miänaam̱bä coo højts nmødhádät majaty højts jaꞌa xädøꞌøñ nyajmucy mänaa højts jaꞌa häyoobäjäyaꞌayhajxy hänajty nøcxy nmoꞌowaꞌañän. Cähxøꞌøgaam̱b jaduhṉ coo jaꞌa Dios miøjjä jiaanc̈hä. Jaduhṉ quiähxøꞌøgaam̱bä coo højts hojioot nmøødä.  
\v 20 Paady højts nämetsc nädägøøg nwädity xädøꞌøñyajmujpä, cab højts ndsocy coo højts pøṉ xñänǿmät cooc tyijy højts njeꞌehadaꞌañ. Hix̱, majiaty højts xädøꞌøñ nyajmucy.  
\v 21 Chojpy højts jaꞌa njoot jaduhṉ coo højts jaꞌa jäyaꞌayhajxy xquiumáyät neby højts jaꞌa Dios xquiumáyyän. 
\p  
\v 22 Chaads højts jaꞌa mäguꞌughajpä mäwiingpä nguexáaṉgumbä møødä hermano Titohajxy. Mayhooc højts hoy tøø xmiøødtuṉ̃ hoy ñäꞌä mädyii tuuṉgä. Hamuumduꞌjoot jim̱ ñøcxaꞌañ maa mijtsän. Hix̱, ñajuøøby jaduhṉ coo mijts hoy myajtøjtägøꞌøwaꞌañ.  
\v 23 Nax̱iä hermano Tito hajxy hoy mdehm̱ yajtøjtägǿꞌøwät coo hajxy jim̱ miédsät. Haa jaꞌa hermano Tito, hoy miänáajøch jaduhṉ xñäꞌägä møødtuṉ̃, páadyhøch jim̱ nguexaꞌañ maa mijtsän. Y jaꞌa jiamiøødhajxy nämetspä, jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy yaabä, jaduhṉ hajxy tøø miänaam̱bä coo hajxy jim̱ ñǿcxät. Hoyyä Jesucristo hajxy wyiingudsähgøꞌøy.  
\v 24 Coo mijts jaꞌa hermano Tito hoy myajtøjtägǿꞌøwät møødä jiamiøødhajxy, jaduhṉ mijts jaꞌa mäbøjpädøjc hajxy xyhíxät coo hajxy tøyhajt mjaanc̈h mädsocy. Tøjiádäp jaduhṉ neby højts mijts tøø nmädiaꞌaguiän coo mijts hojioot mjaanc̈h tehm̱ miøødä. 
\c 9  
\p  
\v 1 Høøc̈h mijts jaduhṉ nnäꞌä jaac näjaayøøby. Nnajuǿøbiøch jaduhṉ coo mijts jaꞌa häyoobäjäyaꞌayhajxy mbuhbedaꞌañ, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mäbøjpä.  
\v 2 Hix̱, nnajuǿøbiøch coo hajxy hamuumduꞌjoot mbuhbedaꞌañ. Jadúhṉhøc̈hä mäbøjpädøjc‑hajxy tøø nhawaaṉä, jaꞌa hajxy jim̱ tsänaabiä Macedonia‑naaxooty. Jadúhṉhøch hajxy tøø nhawaaṉä coo mijts hadojumøjt mdägøøyy xädøꞌøñyajmujpä, pønjatiä Diosmädiaꞌagy jim̱ mäbøjp Acaya‑naaxooty. Y coo mijts jayøjp mnähmajch, paadiä Macedóniabä jäyaꞌayhajxy nämay xpiahixaam̱bä. Jaduhṉ hajxy hamuumduꞌjoot miäbuhbedaam̱bä nej mijts mmäbuhbedaꞌañän hamuumduꞌjoot.  
\v 3 Páadyhøc̈hä hermano Titohajxy jim̱ nguejxøꞌøgaꞌañ maa mijtsän, weenä xädøꞌøñ hajxy paquiä myajmujpädøꞌøy. Jaduhṉds jeꞌe, cooc̈h jim̱ nnǿcxät, tøø jaꞌa xädøꞌøñ hajxy hänajty mgøx̱y yajmujnä. Haa caꞌa, tøøc̈hä Macedoniabähajxy nhawaaṉä coo mijts jaꞌa xädøꞌøñ myajmugaꞌañä.  
\v 4 Hix̱, wéhṉdøc̈hä Macedóniabä jäyaꞌayhajxy näjeꞌe nmødhádät jim̱ maa mijtsän. Y coo hajxy jaduhṉ xyhíxät coo jaꞌa xädøꞌøñ hajxy hänajty mgaꞌa cøx̱y yajmucyñä, mdsähdiunaam̱b hajxy jaduhṉ. Jadúhṉhøch ndsähdiúum̱bät jeꞌeguiøxpä cooc̈h mijts tøø nmädiaꞌagy coo jaꞌa xädøꞌøñ hajxy hänajty myajmugaꞌañ.  
\v 5 Páadyhøch jaduhṉ nwiinmaayy coo hijty yhahixøꞌøy cooc̈hä hermano Titohajxy jawyiin nguejxǿꞌøgät maa mijtsän, jaduhṉ mijts jim̱ xpiuhbédät maa jaꞌa xädøꞌøñ hajxy myajmuquiän. Jaduhṉä xädøꞌøñ hajxy myaghídät nähix̱ hahixøꞌø cooc̈h jim̱ nmédsät, neby hajxy jaduhṉ tøø mmänaꞌañän coo hajxy myaghidaꞌañ. Jaduhṉ hajxy myajcähxǿꞌøgät coo jaꞌa xädøꞌøñ hajxy myegaꞌañ hojiootcøxpä. Cab pøṉ jaduhṉ miänáꞌanät cooc tyijy mijts hadsip tøø nhaneꞌemy coo hajxy myégät. 
\p  
\v 6 Jaduhṉds jeꞌe, pønjaty jaduhṉ wiinduc wiindsaac̈h, cabä hoyhajt hajxy piaadaꞌañ. Pero pønjatiä häyoobäjäyaꞌay näxuuꞌtsp, jeꞌedsä hoyhajt hajxy jaduhṉ paadaam̱b. Tøyhajt jaduhṉ.  
\v 7 Jootcujc hajxy myégät hamuumduꞌjoot neby hajxy hänajty myegaꞌañän, caꞌa yhadsipä caꞌa yhajootmaꞌadä, caꞌa hajxy tii mnajtshäyowøꞌøy. Hix̱, jeꞌe jaꞌa Dios chojpy pønjaty jaduhṉ jootcujc yejp.  
\v 8 Møj jaanc̈hä Dios. Xmióꞌowäp mijts jaꞌa hoyhajt jaꞌa weenhajt møj may, jaduhṉ hajxy tii mgaꞌa yajmaajiádät ni mänaa. Näꞌä tägøꞌøbä hajxy jaduhṉ xmióꞌowät, jaduhṉä wiingjäyaꞌay hajxy hoy mbuhbejtägátsät hoy ñejpiä.  
\v 9 Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: 
\q1 Pøṉ hojiäyaꞌay, møj mayyä häyoobäjäyaꞌay piuhbety. 
\q1 Hoy miänaaxøø jaꞌa Dios jaduhṉ piuhbejtägatsaꞌañ. 
\m  
\v 10 Jaꞌa Dios, yejpy jeꞌe jaꞌa tøømd mädyii mníꞌibäp, mädyii mdúnäp. Yajmayøøby jaduhṉ nebiä mgáyät nebiä mhúꞌugät. Jaanä jäduhṉduhm̱bä, xmióꞌowäp mijts jaꞌa Dios näꞌä tägøꞌøbä tijaty hajxy hänajty myajmaajiajpy, jaduhṉ mijts jaꞌa häyoobäjäyaꞌay mmoodiägátsät.  
\v 11 Y coo mijts jaꞌa häyoobäjäyaꞌay jaduhṉ hamuumduꞌjoot mbuhbédät, mänit mijts jaꞌa Dios jaꞌa hoyhajt jaꞌa weenhajt møj may xmióꞌowät. Y coo højts jaꞌa häyoobäjäyaꞌay xädøꞌøñ nøcxy nmoꞌoy, jaꞌa mijts hänajty tøø myéquiäbä, mänitä häyoobäjäyaꞌay jaꞌa Dios hajxy ñämaꞌawaꞌañ: “Dioscujúꞌuyäp.”  
\v 12 Hix̱, coo mijts jaꞌa häyoobäjäyaꞌay jaduhṉ mbuhbédät, mejtstuꞌu jaꞌa hoybä hajxy jaduhṉ mdunaꞌañ. Piaadaam̱biä häyoobäjäyaꞌayhajxy tijaty hajxy hänajty yajmaajiajpy, y tehṉgajnä jaꞌa Dios hajxy jaduhṉ ñämaꞌawaꞌañ: “Dioscujúꞌuyäp.”  
\v 13 Coo mijts jaꞌa häyoobäjäyaꞌay jaduhṉ mbuhbédät jootcujc hoy miädyii cajptä, myajcähxøꞌøgaam̱by hajxy jaduhṉ coo jaꞌa Dios jaꞌa miädiaꞌagy hajxy mgudiuuṉä jaꞌa Jesucristocøxpä. Jaduhṉä häyoobäjäyaꞌay jaꞌa Dios hajxy møj jaanc̈h ñämaꞌawaꞌañ, jeꞌeguiøxpä coo mijts jaꞌa Dios jaꞌa miädiaꞌagy mgudiuuṉä, møød coo hojioot hajxy mjaanc̈h tehm̱ miøødä jaꞌa häyoobäjäyaꞌaguiøxpähajxy.  
\v 14 Coo mijts jaꞌa Dios jaꞌa hoyhajt jaꞌa weenhajt møj may tøø xmioꞌoy, paady mijts jaꞌa häyoobäjäyaꞌay xchogaꞌañ xpiaꞌhäyowaꞌañ, møødä Dios hajxy piaꞌyaꞌaxaꞌañ jaꞌa mijtscøxpä.  
\v 15 Tsøcxä jaꞌa Dios hajxy nägøx̱iä nämáayyäm: “Dioscujúꞌuyäp”, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa yHuung yaa quiejxy hädaa yaabä naax̱wiin, coo hajxy hoy xñähhoꞌtúutäm. Møjmayhajt jaꞌa Dios jaduhṉ tiuuṉ hoy‑yagjuøøñä. 
\c 10  
\p  
\v 1 Høøc̈h mijts cham̱ nmägapxaam̱by nhaneꞌemaam̱by, høøc̈h Pablohajpä. Mänaa jaꞌa Jesucristo yaa wiäditiän hädaa yaabä naax̱wiin, jaanc̈h tehm̱ miøødä hojioot hänajty. Meeꞌxxieemy hänajty jiaanc̈h tehm̱ wiädity. Jadúhṉhøch jeꞌe nja pahixaaṉ̃ cooc̈h mijts jaduhṉ nmägapxaꞌañ nhaneꞌemaꞌañ. Jaꞌa nmädsiphøchhajxy, jadúhṉhøch hajxy xñänøm̱y cooc tyijy mijts hänajty tsähgøꞌø tsähgøꞌø nmägapxy nhaneꞌemy mänáajøch jim̱ nhitiän maa mijtsän, pero cooc tyijy høøc̈h ngaꞌa tsähgøøñä coo mijts nmägapxy nhaneꞌemy nocyhaam. Cab jaduhṉ tiøyyä, näꞌä høhṉdaacp hajxy jaduhṉ.  
\v 2 Mäguꞌughajpädøjc, huuc tuṉä mayhajt hajxy, høx̱hix̱ jaꞌa haxøøgpä jaꞌa caꞌa hoybä hajxy. Coo hajxy jaduhṉ mhøx̱híxät, cab mijts jim̱ waam̱b nnämáꞌawät cooc̈h jim̱ nnǿcxät maa mijtsän. Pero pøṉ jaduhṉ mänaam̱b cooc tyijy højts hoy ngaꞌa wädity nebiä hädaa jäyaꞌayhajxy hoy quiaꞌa wäditiän hädaa yaabä naax̱wiin, jeꞌec̈h mäbøcy hajxy nhójäp hajäyaꞌayhaam. Nyajcähxǿꞌøgäbøch jaduhṉ cooc̈h hänajty tøyhajt ngaꞌa tsähgøꞌøy.  
\v 3-4 Hoy højts yaa nja tsänaꞌay hädaa yaabä naax̱wiin, cab højts jaꞌa nhamdsoo wiinmahñdy nyajtuṉ̃ nebiä yaabä jäyaꞌayhajxy yajtuṉ̃än. Jaꞌa Dios højts xpiuhbejp jaꞌa miäjaahaam, cab højts jaꞌa Dios jaꞌa miädsip jaduhṉ nyajmäjädaacä.  
\v 5 Jii jäyaꞌayhajxy näjeꞌe wiädity, yajcumayaam̱b hajxy, høhṉdaacp hajxy. Cabä jioothajxy yajmädsocy coo wiinghänaꞌc jaꞌa Dios hajxy piaꞌhäyówät. Nyajcähxøꞌpy højts jaduhṉ coo yøꞌø hänaꞌc‑hajxy jaduhṉ yhøhṉdaꞌagy. Y coo højts hänajty tøø ngaꞌa yajmäjädaꞌagy, mänit højts nyajmäbøgaꞌañ jaꞌa Jesucristocøxpä, coo jaꞌa miädiaꞌagy hajxy ween quiudiuuṉä.  
\v 6 Y coo mijts hänajty hoy tøø mgudiuṉ̃, cab højts mijts hänajty waam̱b nnämaꞌawaaṉnä. Pero pønjaty jaduhṉ caꞌa näꞌägädä cudiunaam̱b, jeꞌeds højts hahoy nhøxquexaam̱by maa jaꞌa tsajtøjcän. 
\p  
\v 7 Pønjaty jaduhṉ najuøøby coo hajxy tøø wyiinguexyii jaꞌa Jesucrístäm, ween hajxy ñajuøøbiä cooc̈h jaꞌa Jesucristo tøø xwyiinguejxpä. Tøyhajt jaduhṉ. Hoy piøṉä jaduhṉ ñajuøꞌøy.  
\v 8 Jaꞌa Jesucristo højts jaꞌa cuhdujt jaduhṉ tøø xmioꞌoy coo højts mijts nmägapx nhanéꞌemät. Chojpiä jioot jaduhṉ coo mijts jaꞌa miädiaꞌagy mjaac mäbǿjcät. Cabä jioot chocy coo hajxy mduꞌudägóyyät. Tøyhajt jaduhṉ cooc̈hä Jesucristo jaꞌa cuhdujt jaduhm̱bä tøø xmioꞌoy. Cooc̈h jaduhṉ nniñänømyii, cábøch ndsähdiunaꞌañ, hóyhøch hänaꞌc jaduhṉ xjia nänøm̱y cóogøch tyijy nyajcumayaꞌañ hanax̱iä.  
\v 9 Cábøch mijts nhadsähgøꞌøwaꞌañ, hoy mijts nocy nax̱y nja yajnäguex̱y.  
\v 10 Jaꞌa nmädsiphøchhajxy, jaduhṉ hajxy miänaꞌañ cooc tyijy mijts møc nhaneꞌemy nocyhaam. Pero jaduhṉ hajxy miänaam̱bä cooc tyijy hänajty møc ngaꞌa haneꞌemy mänáagøch jim̱ nhitiän maa mijtsän, cooc tyijy hänajty weenjaty ndsähgøꞌøy.  
\v 11 Pero pønjaty jaduhṉ mänaam̱b, cabä tøyhajt hajxy miøødä. Jaduhṉdsä tøyhajtpä, neby højts mijts møc nhaneꞌemiän nocyhaam, jaanä jaduhṉ mijts møc nhaneꞌemaam̱bä coo højts jim̱ nnøcxtägátsät maa mijtsän. 
\p  
\v 12 Jii hänaꞌc‑hajxy näjeꞌe, jaanc̈h tehm̱ yajcumayaam̱b hajxy cooc tyijy hajxy jiaanc̈h tehm̱ jiaty jiaanc̈h tehm̱ ñajuøꞌøy. Hamiṉ̃ haxøpy hajxy jaduhṉ ñiguiumayii. Y cabä wiinghänaꞌc hajxy quiumay. Pero cabä tøyhajt hajxy miøødä. Højts, cab højts jaduhṉ nhänaꞌc‑haty. Cab højts jaduhṉ niguiumayii.  
\v 13 Caj pues, cab højts nyajcumayaꞌañ. Jaduhṉ højts ndunaꞌañ neby højts jaꞌa Dios tøø xyajnähdijjiän coo højts ndúnät. Jaduhṉ højts tøø xyajnähdijy coo højts jim̱ ndúnät høxtä jim̱baady maa mijtsän.  
\v 14 Coo højts jim̱ nduṉ̃ maa mijtsän, ngudiuum̱by højts jaduhṉ neby højts jaꞌa Dios tøø xñämaꞌayän. Hix̱, højts jaꞌa Diosmädiaꞌagy jim̱ nyajwaꞌxtsohṉ maa mijtsän, jaꞌa Jesucristocøxpä.  
\v 15 Majaty wiinghänaꞌc jaduhṉ tøø tiuuṉdsooñän, cab højts jaduhṉ nmänaꞌañ coo højts jim̱ tøø nduṉ̃. Cab højts jaduhṉ nguhdujthaty. Pero chojpy højts jaꞌa njoot coo mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy maas hoy mmäbǿgät, jaduhṉ højts maas hoy njaac tehm̱ tiúnät maa mijtsän.  
\v 16 Y jaduhṉ højts jaꞌa Diosmädiaꞌagy hoy nyajwáꞌxät jäguem̱baady maa pøṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy quiaꞌa mädoyñän. Hix̱, cab højts ndunaꞌañ maa wiinghänaꞌc jaduhṉ tøø tiuuṉdsooñän. Hix̱, cab højts jaduhṉ nyajcumayaꞌañ. 
\p  
\v 17 Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: “Cab jaduhṉ yhahixøꞌøy coo hamdsoo mniguiumayǿøjät. Pero jaduhṉ yhahixøꞌøy coo jaꞌa Dios hajxy møj jaanc̈h mnänǿmät.”  
\v 18 Jeꞌeduhṉ tsoobaatp coo jaꞌa Dios jaduhṉ xquiumáyät. Cab jaduhṉ choobaady coo hamdsoo mniguiumayǿøjät. 
\c 11  
\p  
\v 1 Huuc tuṉä mayhajt hajxy, huuc meeꞌx hajxy weeṉ̃tiä. Chám̱høch weeṉ̃tiä nhuuc mädiaꞌagaꞌañ nebiä jäyaꞌayhajxy yajcumayaam̱bän. Cooc̈h jaduhṉ weeṉ̃tiä nniguiumayii, jaduhṉ yajmädoy nebiä cuhhiim̱bähajxy miädiaꞌaguiän.  
\v 2 Nej mijts jaꞌa Dios xchoquiän, jadúhṉhøch mijts ndsojpä, jeꞌeguiøxpä cooc̈h mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy tøø nyajmäbøcy jaꞌa Jesucristocøxpä. Chójpiøc̈hä njoot jaduhṉ coo jaꞌa mjoot hajxy mbädáꞌagät hamuumduꞌjoot maa jaꞌa Jesucristocøxpän. Cabä mjoot hajxy wiingtuum mbädáꞌagät.  
\v 3 Mnigwieendähadǿøjäp hajxy, jaduhṉ hajxy pøṉ xquiaꞌa jøjcapxǿꞌøwät, coo hajxy xyagjahdiägóyyät jaꞌa Jesucristo. Jii hänaꞌc‑hajxy näjeꞌe wiädity mäwiinhøhm̱bä. Cab mijts xyajmädsocy coo jaꞌa Jesucristo hajxy hamuumduꞌjoot mbanǿcxnät. Paquiä hajxy jaduhṉ xwyiinhǿønät. Haa caꞌa, jaduhṉä Eva jecy yhuuc wiinhǿhṉäbä jaꞌa møjcuꞌugóngäm mänaa jaꞌa møjcuꞌugong ñibiädaꞌagyiijän nebiä tsahṉ̃diän. Siémprämä møjcuꞌugong quiuwiinmahñdiä. Paquiä jaꞌa Eva yajwiinhøhṉ̃.  
\v 4 Paquiä mijts jaꞌa miädiaꞌagyhajxy jaduhṉ mmäbøjcøꞌcä pønjaty mijts jaduhṉ wiing xyajnähixøøby jaꞌa Jesucristocøxpä. Cab hajxy jaduhṉ yajnähixøꞌøy neby højts jaꞌa Diosmädiaꞌagy nyajnähixøꞌøyän jaꞌa Jesucristocøxpä. Cab hajxy jaduhṉ yajnähixøꞌøy jaꞌa Dioshespíritucøxpä neby højts nyajnähixøꞌøyän. Paquiä mijts jaꞌa miädiaꞌagyhajxy jaduhṉ mbaduꞌubøjcä.  
\v 5 Yøꞌø hänaꞌc‑hajxy jaduhṉ wiing yajnähixøøbiä jaꞌa Jesucristocøxpä, jaduhṉ hajxy ñiñänømyii nebiä Dioswiinguex̱ypän, neby jaanc̈h tehm̱ jiajpän. Cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy mmänáꞌanät cooc tyijy hajxy miaas jaty queec̈h høøc̈h njaty.  
\v 6 Wehṉdädaꞌa jaduhṉ tiøyyä cooc̈h hoy yajxóṉ ngaꞌa xiꞌigy ngaꞌa mädiaꞌagy; cab jaduhṉ ñejpiä. Pero tøyhajt jaduhṉ cooc̈h madiuꞌu njaty nnajuøꞌøy jaꞌa Diosmädiaꞌagyquiøxpä. Homiänaajä højts mijts jaꞌa tøyhajt nmoꞌoy hoy ñäꞌä tiiguiøxpä. 
\p  
\v 7 Mänáajøch mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy nyajwiingapxøꞌøyän, cábøch mijts jaduhṉ mänaa nnämaayy cooc̈h mijts xmiäjúyät. Niguiudúuṉäbøch hänajty hamdsoo, jeꞌeguiøxpä cooc̈hä njoot hänajty chocy coo mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy maas hoy mmäbǿgät. Y cooc̈h hänajty hamdsoo nniguiudúuṉäxä, páadyhøc̈hä jäyaꞌayhajxy näjeꞌe xñänøm̱y cóogøch tyijy hänajty hoy ngaꞌa cudiuṉ̃. Pero cab jaduhṉ tiøyyä.  
\v 8 Wiingjäyaꞌayhøc̈hhajxy hänajty xpiuhbejp, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty mäbøjpä wiingtuumjaty. Páadyhøch hajxy hänajty xpiuhbety cooc̈h mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy hänajty nyajwiingapx nyajwiinmädiaagøꞌøy.  
\v 9 Mänáajøch jim̱ nhitiän maa mijtsän, cábøch hänajty pøṉ nnämaꞌay cooc̈h hajxy xpiuhbédät xädøꞌøñhaam, hóyhøch hänajty tii nja yajmaajiaty tähoocjaty. Hix̱, xpiuhbéjpøc̈hä jäyaꞌayhajxy hänajty, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty mäbøjpä, jaꞌa hajxy hänajty jim̱ tsohm̱bä Macedonia‑naaxooty. Xmióobiøch hajxy hänajty tijátyhøch hänajty nyajmaajiajpy. Y cábøch mijts mänaa nnämaꞌawaꞌañ cooc̈h mijts xpiuhbédät xädøꞌøñhaam.  
\v 10 Tømiädiáacpøch jaduhṉ nebiä Jesucristo tiømiädiaꞌaguiän. Cábøc̈hä xädøꞌøñ pøṉ nmäyujwaꞌañ jim̱ maa mijts mdsänaꞌayän Acaya‑naaxooty.  
\v 11 Coo pøṉ jaduhṉ miänáꞌanät cóogøch tyijy mijts ngaꞌa tsocy, høhṉdaacp hajxy jaduhṉ. Jaꞌa Dios jaduhṉ najuøøby cooc̈h mijts njaanc̈h tehm̱ chocy njaanc̈h tehm̱ piaꞌhäyoy. 
\p  
\v 12-13 Jii hänaꞌc‑hajxy näjeꞌe wiädity mäwiinhøhm̱bä. Jaꞌa Jesucrístäc tyijy hajxy tøø wyiinguexyii coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy yajwáꞌxät maa jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxiän, neby højts jaꞌa Jesucristo tøø xwyiinguex̱iän coo højts jaꞌa Diosmädiaꞌagy nyajwáꞌxät. Pero høhṉdaacp hajxy; cab hajxy tøyhajt tøø wyiinguexyii jaꞌa Jesucrístäm. Paady hajxy jaduhṉ yhøhṉdaꞌagy coo hajxy yajcumayaꞌañ.  
\v 14-15 Yøꞌø hänaꞌc‑hajxy, jaꞌa møjcuꞌugong hajxy wyiindsøṉhajpy. Jaayaꞌay hajxy jaduhṉ piahijxyp. Nnajuǿøyyäm hajxy coo jaꞌa møjcuꞌugong ñibiädaꞌagyii nebiä jaanc̈h tehm̱ yhoybän, nebiä Diosmoonsän. Hoorä, cab jaduhṉ yhoy‑yagjuøøñä coo jaꞌa møjcuꞌugongä mioonsähajxy piajatcøꞌøy, coo hajxy yhøhṉdaꞌagy cooc tyijy hajxy tøø wyiinguexyii jaꞌa Jesucrístäm. Y coo hajxy jaduhṉ haxøøg jiäyaꞌayhaty, jeꞌe hajxy jaduhṉ quiumädow̱aam̱by. 
\p  
\v 16 Hoorä, chám̱høch mijts nmägápxcombä. Cab hajxy jaduhṉ mmänáꞌanät cóogøch tyijy tøø nguhhiṉ̃, hóyhøch weeṉ̃tiä nja niguiumayii. Pero, pø mjaanc̈h mänaam̱b hajxy jaduhṉ cóogøch tyijy tøø nguhhiṉ̃, huuc tuṉä mayhajt hajxy, høøc̈hä nmädiaꞌagy hajxy weeṉ̃tiä huuc hamädoow̱híjtäc. Nhuuc nimiädiaꞌagyíijøch weeṉ̃tiä. Nhuuc niguiumayíijøch weeṉ̃tiä.  
\v 17 Cábøch nmänaꞌañ cooc̈hä Dios jaꞌa cuhdujt tøø xmioꞌoy cooc̈h jaduhṉ nniguiumayǿøjät. Jadúhṉhøch nniguiumayii nebiä cuhhiim̱bän.  
\v 18 Hix̱, jaꞌa jäyaꞌayhajxy nämaybä, miäniguiumáayyäp hajxy tijaty hajxy yaa miøød hädaa yaabä naax̱wiin, møød tijaty hajxy jaduhṉ tøø tiuṉ̃. Jaduhṉc̈h høøc̈hpä, wéeṉ̃tiøch cham̱ nmäniguiumayáaṉäbä tijátyhøch tøø nduum̱bä.  
\v 19 Jaduhṉ mijts mjaanc̈h tehm̱ ñibiädaꞌagyii nebiä jaanc̈h tehm̱ jiajpän nebiä jaanc̈h tehm̱ ñajuøøbiän. Paady mijts jaꞌa cuhhiim̱bähänaꞌcä miädiaꞌagyhajxy mhamädoow̱hidaaṉä. Pero cab hajxy tøyhajt mjaanc̈h jaty mjaanc̈h najuøꞌøy.  
\v 20 Hix̱, mmeeꞌxtujpy hajxy hoy ñäꞌä tijatiä, hoy mijts yøꞌø hänaꞌc‑hajxy hoy ñebiatiä xjia häyoow̱hix̱y, yøꞌø hänaꞌc‑hajxy høhṉdaacpä, yøꞌø miädiaꞌagy hajxy mjaanc̈h tehm̱ yhamädoow̱hidáaṉäbä. Xyhanehm̱b mijts jaduhṉ nebiä moonsän. Y xñägáayyäp xñähúucäp mijts jaꞌa mxädøꞌøñ. Xwyiinhøhm̱b mijts yøꞌø hänaꞌc. Xpiejxp mijts yøꞌø hänaꞌc. Høxtä xquiojxp mijts yøꞌø hänaꞌc, y cab hajxy waam̱b mmänaꞌañ. Cab mijts yøꞌø hänaꞌc xyhix̱y nebiä jäyaꞌayän.  
\v 21 Pero højts, cab mijts jaduhṉ mänaa nhäyoow̱hix̱y neby mijts yøꞌø hänaꞌc xyhäyoow̱hix̱iän, yøꞌø hänaꞌc‑hajxy høhṉdaacpä. Cab højts jaduhṉ njootmøjjä. 
\p Chám̱høch weeṉ̃tiä nhuuc mädiaꞌagáaṉgumbä nebiä cuhhiim̱bän. Tijaty yøꞌø hänaꞌc‑hajxy miäniguiumáayyäp, nmǿødhøc̈hä cuhdujt høøc̈hpä cooc̈h jaduhṉ nmäniguiumáayyäbät.  
\v 22 Niguiumáayyäp hajxy jeꞌeguiøxpä coo hajxy yhebreojäyaꞌayä, coo jaꞌa Abraham hajxy jecy yhaphajty tieedyhajty møødä Israel. Pues jaanä jaduhṉc̈h høøc̈hpä, jaduhṉc̈h nniñänǿøm̱äbä cooc̈hä Abraham tøø nhaphajpä tøø ndeedyhajpä.  
\v 23 Jaduhṉ hajxy ñiguiumáayyäbä jeꞌeguiøxpä cooc tyijy hajxy mioonsähadyii jaꞌa Jesucrístøm. Pues xmioonsähájpøc̈hä Jesucristo høøc̈hpä. Y maas hóyhøch nduṉ̃ que yøꞌø hänaꞌc‑hajxy tiuṉ̃. Cooc̈h jaduhṉ weeṉ̃tiä nniguiumayii, jaduhṉ yajmädoy nebiä cuhhiim̱bähajxy miädiaꞌaguiän. Maas mǿc‑høch tøø nduṉ̃ que yøꞌø hänaꞌc‑hajxy tøø tiuṉ̃. Mayhóoc‑høch tøø nyajtsum̱y tøø nyajmach. Ni pøṉ jaduhṉ quiaꞌa yajtsum̱y quiaꞌa yajmachñä nébiøch tøø nyajtsum̱iän. Mayhóoc‑høc̈hä hänaꞌc tøø xjiaanc̈h tehm̱ wiobhoꞌogy. Mayhóoc‑høc̈hä hänaꞌc jaꞌa weenjaty tøø xquiaꞌa yaghoꞌogy.  
\v 24 Mägoox̱c‑hóoc‑høc̈hä judíoshajxy tøø xjiuꞌxy hiiꞌxmajmocxmädaax̱cøꞌø.  
\v 25 Tägøøghóoc‑høc̈hä hänaꞌc tøø xwiopy pax̱yhaam. Tähóoc‑høc̈hä hänaꞌc xjia caꞌch; xquiuhgaꞌadsáam̱bøch hajxy hänajty. Tägøøghóoc‑høc̈hä barco tøø xmiämaꞌadøꞌøy mejjiooty. Xjia møødnøøguguíiṉhøch jaduhṉ. Mänáajøc̈hä barco tähooc xmiäguiiṉ̃än, tuꞌxøøc̈h jiiby nhijty mejywyiing møød tuꞌtsuhm̱.  
\v 26 Mayhóoc‑høc̈hä yoṉ̃diuꞌu tøø nduꞌuyoꞌoy. Mayhóoc‑høch ja weenjaty tøø ngaꞌa nøøhoꞌogøꞌøy møjnøøgujc. Tøøc̈hä meeꞌtspädøjc mayhooc nyohbiaady. Tøøc̈hä nhamdsoo mägunaax̱ mayhooc xjia yaghoꞌogaꞌañ. Tøøc̈hä wiinghänaꞌc xjia yaghoꞌogaam̱bä; caꞌa yhøøc̈hä nmägunaax̱hajxy jeꞌe. Tøøc̈h nwädity mäjahñdiuum jim̱ cajptooty, møød jim̱ pactuum, møød jim̱ mejjiooty. Tøøc̈hä hänaꞌc mayhooc xchaac̈htiuṉ̃, jaꞌa hajxy jaduhṉ mänaam̱bä cooc tyijy hajxy miäbøcy.  
\v 27 Tøøc̈hä tuuṉg mayhooc xyaghanuuꞌxøꞌøy; høxtä xyajtsaac̈hpǿjc‑høch jaduhṉ. Mayhóoc‑høch tøø ndsunax̱y jamiaꞌay jayhity. Tøøc̈hä yuu mayhooc nmänax̱y nyajnax̱y møødä tødsøꞌø. Tøøc̈h mayhooc nhity jaguiay jayhuꞌugy. Tøøc̈hä tøøchpä mayhooc nmänax̱y nyajnax̱y. Nja yajmaajiájpiøc̈hä wit tucxy hänajty. 
\p  
\v 28 Tøøc̈h madiuꞌu ndsaac̈hpøcy, pero cábøch jaduhnajtä ngøx̱y mädiaꞌagaꞌañ. Jeꞌec̈h nmädiaꞌagaam̱by cooc̈hä mäbøjpädøjc jabom̱‑jabom̱ nnädajy nnämay wiinduhm̱c̈hajtøjc, pø hoy pø ween hajxy yhity. Hix̱, høøc̈hä ngøꞌøjooty hajxy jaduhṉ yhity.  
\v 29 Pøṉä Diosmädiaꞌagy hoy caꞌa cudiunaam̱b, hoy hajxy jia mäbøcy, nnäjootmayhájpiøch hajxy jaduhṉ. Pøṉ jaduhṉ cädiehby jeꞌeguiøxpä coo tøø wyiinhøøñii, nmäjootmaꞌadhájpiøc̈hä hänaꞌc jaꞌa tøø miäwiinhǿøñäbä.  
\v 30 Høøc̈h, cábøch nyajcumayaꞌañ. Pero cooc̈h häxøpy nyajcumayaꞌañ, jeꞌec̈h häxøpy nyajniguiumayáaṉäp cooc̈hä häyohn mayhooc tøø nmänax̱y tøø nyajnax̱y.  
\v 31 Jaꞌa Dióshøch jaduhṉ xñajuøøby cooc̈h ngaꞌa høhṉdaꞌagy. Jaꞌa Jesucristo jaꞌa Tieedy jeꞌe. Tsøgä Dios hajxy cøjxtaꞌaxiøø wiingudsähgǿøyyäm. Jaꞌa Jesucristo hajxy nWiindsøṉhájtäm.  
\v 32 Mänaa jaꞌa Aretas hänajty tiuṉ̃än gobiernä, mänítøc̈hä mioonsä xjia yajmadsaaṉ̃ jim̱ maa jaꞌa cajpt jaduhṉ xiøhatiän Damasco. Juhmuuꞌtswäditiä cajpt hänajty jaduhṉ. Jia pädaac jaꞌa hadänaabiä hajxy majatiä tägøꞌøwøødiaact nébiøch jaduhṉ ngaꞌa pädsǿm̱ät.  
\v 33 Pero päyǿꞌc‑høch. Jaꞌa nmäguꞌughajpøchhajxy hoy xquiuhdøøñax̱y cachjooty maa jaꞌa muuc̈h hänajty jiutän. 
\c 12  
\p  
\v 1 Cab jaduhṉ yhahixøꞌøy cooc̈h nyajcumáyät. Pero nébiøch cham̱ nmädiaꞌagaꞌañän, jaduhṉ yajmädow̱aꞌañ nébiøch nyajcumayaꞌañän. Jeꞌec̈h cham̱ nmädiaꞌagaam̱by nebiátyhøc̈hä Jesucristo hijxtahṉd tøø xyajwiinhix̱iän.  
\v 2-3 Nmøødhíjpiøc̈hä Jesucristo tuꞌugmädiaꞌagy. Tøø yhijnä majmactsjumøjt cooc̈hä Dios jim̱ tøø xyaghoy tsajpootyp maa jaꞌa wyiinduumän. Cábøch nnajuøꞌøy pø niꞌxhaam pø copc‑háamhøch jim̱ nhooyy, o pø juøhñdyhaam. Jaꞌa Dios jaduhṉ nidiuhm̱ najuøøby.  
\v 4 Madiúꞌujøc̈hä hoy‑yagjuøøñäjatypä jim̱ nmädooyy tsajpootyp. Cábøc̈hä cuhdujt nmøødä cooc̈h nmädiaactägátsät.  
\v 5 Coo wiinghänaꞌc häxøpy jim̱ tøø yhoy tsajpootyp, mänítøch häxøpy nmøjpädaꞌagaꞌañ. Pero høøc̈h, cábøch hamdsoo nniguiumayaꞌañii. Jagóoyyøch nmädiaꞌagaꞌañ nebiátyhøc̈hä häyohn tøø nmänax̱y tøø nyajnax̱y.  
\v 6 Nmǿødhøc̈hä cuhdujt jaduhṉ cooc̈h nmädiáꞌagät nebiátyhøc̈hä Dios tøø nmøødtuṉ̃. Hix̱, tøyhájthøc̈hä Dios jaduhṉ tøø nmøødtuṉ̃. Cábøch nmädiaꞌagaꞌañ cooc̈h jim̱ nhooyy tsajpootyp, jeꞌeguiøxpä cooc̈hä njoot quiaꞌa tsocy cooc̈h pøṉ xmiøjpädáꞌagät. Cooc̈hä jäyaꞌayhajxy xyhíxät cooc̈h hoy njäyaꞌayhaty, cooc̈h hajxy xmiädów̱ät cooc̈h hoy ngapxy nmädiaꞌagy, mänítøch hajxy xquiumáyät. 
\p  
\v 7 Jaanc̈h tehm̱ yhoy‑yagjuøøñäjátyhøch jim̱ nwiinhijxy tsajpootyp. Pero cabä Dios jaꞌa jioot chocy cooc̈h nniguiumayǿøjät. Paadiä Dios miänaaṉ̃ cooc̈hä møjcuꞌugong jaꞌa tsaac̈hpä xyajpáadät, jadúhṉhøch hamdsoo ngaꞌa niguiumayǿøjät.  
\v 8 Tägøøghóoc‑høc̈hä Jesucristo nja mänuuꞌxtaacy cooc̈h cu xyajnähwaach.  
\v 9 Mänítøch xyhadsooyy: “Njaanc̈h tehm̱ chojpy njaanc̈h tehm̱ piaꞌhäyóobiøch miic̈h. Páadyhøch miic̈hä mdsaac̈hpä ngaꞌa yajnähwaꞌadsaꞌañ, nyajcähxøꞌøgáam̱biøch jaduhṉ coo miic̈h mduṉ̃ jaꞌa høøc̈hä nmäjaagøxpä”, nǿm̱høc̈hä Jesucristo xñämaayy. Xooṉdáacpøch jaduhṉ cooc̈hä ndsaac̈hpä xquiaꞌa yajnähwaꞌadsaaṉnä, jeꞌeguiøxpä cooc̈h tøø xñämaꞌay cóogøch xyajtunaꞌañ jaꞌa miäjaagøxpä.  
\v 10 Xooṉdáacpøch jaduhṉ cooc̈hä Jesucristo xyajtuṉ̃, hóyhøc̈hä tsaac̈hpä nja paady madiuꞌu. Náx̱yhøc̈hä hänaꞌc xyhäyoow̱hixy. Náx̱yhøch cøx̱iä wiinä nyajmaajiaty. Náx̱yhøc̈hä hänaꞌc xchaac̈htiuṉ̃ jaꞌa Diosmädiaꞌagyquiøxpä. Náx̱yhøc̈hä häyohn nmänax̱y nyajnax̱y. Pero cábøch nnäꞌägä møjpädaꞌagy cooc̈h jaduhṉ njaty nhabety. Hix̱, cooc̈h jaduhṉ njaty nhabety, cähxøꞌp jaduhṉ cooc̈h tii ngaꞌa tuṉ̃ jaꞌa nhamdsoo mäjaaháamhøch; jaꞌa Jesucristo miäjaaháamhøch jaduhṉ nduṉ̃. 
\p  
\v 11 Hoorä, hóyhøch tii ngaꞌa ja jadaꞌañ hamdsoo, nmaas jájpiøch høøc̈h quejee yøꞌø hänaꞌc‑hajxy, yøꞌø hajxy jaduhṉ niñänǿøm̱äbä cooc tyijy hajxy Dyioswiinguex̱iä. Cábäc tyijy pøṉ jaduhṉ jiaty nébiäc hajxy jiatiän. Y cooc̈h yøꞌø hänaꞌc‑hajxy jaduhṉ tøø xñähwaam̱bety, tiic̈h mijts jaduhṉ coo tøø xquiaꞌa nähgapxtuꞌudy. Cooc̈h mijts tøø xquiaꞌa nähgapxtuꞌudy, páadyhøch cham̱ hamdsoo nniñähgapxtuꞌudyii. Jaduhṉ weenjaty yajmädoy nebiä yajcumayaam̱bän.  
\v 12 Mänáajøch jim̱ nhitiän maa mijtsän, mäníthøc̈hä hijxtahṉd madiuꞌu nyajcähxøꞌcy hoy‑yagjuøøñäjatypä. Jaꞌa Diosmäjaaháamhøch jaduhṉ nyajcähxøꞌcy. Nyajcähxǿꞌc‑høch jaduhṉ cooc̈hä Dios jaduhṉ tøyhajt tøø xwyiinguex̱y. Meeꞌxtújpøch hänajty.  
\v 13 Jaanc̈h tehm̱ yhóyhøch nduṉ̃ hoy miädyii tsajtøgootiä. Jaanä jadúhṉhøch jim̱ hoy nduum̱bä maa mijtsä mdsajtøjcän. Pero jeꞌe mijts mgaꞌa hojiäwøøby cooc̈h mijtsä xädøꞌøñ tøø ngaꞌa mäyujwaꞌañ nébiøch wiingtuumjaty nyujwaꞌañän. Jaanc̈h tehm̱ wyiingä wiinmahñdy hajxy mmøødä. Pø tøøc̈h mijts nyagjootmaꞌady, høøc̈h hajxy huuc méeꞌxäc. 
\p  
\v 14 Metsc‑hóoc‑høch jim̱ tøø nhooñä maa mijtsän. Miädägøøghóocpøch cham̱ nnøcxáaṉgumbä. Cábøch mijts tii nmäyujwaꞌanaꞌañ. Cábøc̈hä njoot chocy coo hajxy tii xmióꞌowät. Jaduhṉ mijts ndsocy nebiä hamdsoo huungpän, paady mijts jaduhṉ nbuhbedaꞌañ. Pero cábøch nmänaꞌañ cooc̈h mijts xpiuhbejtägátsät xädøꞌøñhaam.  
\v 15 Tøøc̈hä njoot hamuumduꞌjoot nbädaꞌagy maa mijtsän coo mijts nbuhbédät hoy ñejpiä, hóyhøch cøx̱ypänejpiä cu nja jat cu nja habet maa mijtscøxpän. Njaanc̈h tehm̱ chojpy mijts jaduhṉ; pätiidä mijts jaduhṉ coo xquiaꞌa tsojtägach. 
\p  
\v 16 Mänáajøch jim̱ nhoyyän maa mijtsän, cab mijtsä xädøꞌøñ nmäyujwaaṉ̃. Mnajuøøby hajxy jaduhṉ, tuhm̱ds. Pero näjeꞌe mijts jaduhṉ mmänaꞌañ cóogøch tyijy mijts tøø nwiinhøøñ  
\v 17 mänáajøchä nmäguꞌughajpähajxy jim̱ nguex̱iän maa mijtsän xädøꞌøñyajmujpä. Jadúhṉägäts tyijy mijts tøø nmämeec̈h. Pero cab jaduhṉ tiøyyä.  
\v 18 Mänáajøc̈hä hermano Titohajxy jim̱ nguex̱iän maa mijtsän møødä mäguꞌughajpä tuꞌugpä, ni jeꞌe mijts xquiaꞌa mämeeꞌtspä. Hix̱, jaduhṉä hermano Tito howyiinmahñdy hajxy miǿødäbä nébiøch nmøødän. Hoguiuhdujt hajxy miǿødäbä nébiøch nmøødän. 
\p  
\v 19 Jaduhṉ mijtsädaꞌa mmänaꞌañhaty cooc tyijy højts nja wiꞌi ñiñähgapxtuꞌudaꞌañii maa mijtscøxpän. Pero cab jaduhṉ tiøyyä. Jaꞌa Dios højts xyhijxp coo højts jaꞌa Jesucristo tuꞌugmädiaꞌagy nmøødhity. Mäguꞌughajpädøjc, paady højts mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ nyajwiingapxøꞌøy, chojpy højtsä njoot jaduhṉ coo mijts hamuumduꞌjoot mjaac mäbǿgät.  
\v 20 Cooc̈h jim̱ nnøcxtägátsät maa mijtsän, mänítøch jootcujc nhídät pø hoy hajxy hänajty mwädity. Jaduhṉ hajxy jootcujc mhíjpät jaꞌa høøc̈hcøxpä. Pero pø cab hajxy hänajty hoy mwädity, jootmayhádäbøch jaduhṉ. Jaanä jaduhṉ mijts mjootmayhájpät. Jeꞌec̈h jaduhṉ cham̱ nnädaj nnämaaby. Jeꞌec̈h jaduhṉ nnänøøm̱by jaꞌa caꞌa howiädit, pø mnimiädsibǿøyyäp hajxy hänajty, pø cab hajxy hänajty myajniyajmädsogyii, pø mnimiäjootmáꞌtäp hajxy hänajty, pø mnimiädsiphájtäp hajxy hänajty, pø mniwyiingapxpéjtäp hajxy hänajty, pø mniñänǿøm̱äp hajxy hänajty cøx̱ypä waam̱b, pø mniguiumáayyäp hajxy hänajty, pø mdsipyagjájtäp hajxy hänajty.  
\v 21 Pø jaduhṉ hajxy hänajty mjaanc̈h jootcøꞌøy cooc̈h jim̱ nnøcxtägátsät maa mijtsän, wéhṉdøc̈hä Dios weenjaty xyajtsähdiúnät maa mijtscøxpän. Jeꞌec̈h cham̱ nnädaj nnämaaby. Nnäjootmayhádäbøch hajxy jeꞌe, pønjatiä yhaxøøgcuhdujt hajxy hänajty tøø quiaꞌa najtshixøꞌøy. Jeꞌec̈h jaduhṉ nnänøøm̱by coo wiingtoꞌoxiøjc hajxy piawädity tehṉgajnä. 
\c 13  
\p  
\v 1 Miädägøøghóocpøch jim̱ nnøcxaꞌañ maa mijtsän. Jaduhṉä cuhdujt myiṉ̃, coo hajxy hänajty pøṉ mnäxøꞌøwøꞌøwaꞌañ, tsipcøxpä testigo hajxy myajcähxǿꞌøgät mejtstägøøg.  
\v 2 Mänáajøch jim̱ nhuug hoobiän maa mijtsän jaꞌa miämetsc‑hoocpä, mänítøch hajxy nyajcuhojøøyy coo hajxy haxøøg quiaꞌa jootcǿøñät, pønjaty hänajty haxøøgwädijp. Y chám̱høch mijts jadähooc nnämaꞌawáaṉgumbä nägøx̱iä coo hajxy mgaꞌa haxøøgwädítät. Y pø jeꞌenä hajxy hänajty mhaxøøgwädity cooc̈h jim̱ nnøcxtägátsät maa mijtsän, tsipcǿxpøch mijts nøcxy nyajcumädow̱aꞌañ.  
\v 3 Jadúhṉhøch nyajcähxøꞌøgaꞌañ cooc̈hä Jesucristo miädiaꞌagy tøyhajt nyajnajxä. Haa caꞌa, jadúhṉhøch mijts tøø xyhuuc nämaabiä cooc̈h jaduhṉ nyajcähxǿꞌøgät. Hix̱, møcmäjaahaamä Jesucristo hajxy xyajcumädów̱ät coo hajxy hoy mgaꞌa wädítät.  
\v 4 Coo jaꞌa Jesucristo miøjpahbejtä cruzcøxp, cabä miøcmäjaa hänajty yajcähxøꞌøgy. Pero coo jiujypiøjtägajch, coo jim̱ ñøcxtägajch maa jaꞌa Tieediän, jím̱äts jaduhṉ yhijnä jaꞌa Tieediä miøcmäjaahaam. Nebiä Jesucristo jaꞌa miøcmäjaa hijty quiaꞌa yajcähxøꞌøguiän, jaduhṉ højts mäjaa ngaꞌa mǿødäbä hamdsoo. Pero coo højtsä Jesucristo nmøødhity tuꞌugmädiaꞌagy, paady højts mijts hoy nhaneꞌemaꞌañ jaꞌa Dios jaꞌa miøcmäjaahaam. 
\p  
\v 5 Huuc niñajuøꞌøwøø hajxy hamdsoo. Coo jaꞌa Jesucristo jaꞌa miädiaꞌagy hajxy hoy mbanǿcxät, jaduhṉ hajxy myajnajuǿꞌøwät coo jaꞌa Jesucristo hajxy tøyhajt mjaanc̈h møødhity tuꞌugmädiaꞌagy. Pero coo hajxy hoy mgaꞌa panǿcxät, cabä Jesucristo hajxy tøyhajt mmøødhídät tuꞌugmädiaꞌagy.  
\v 6 Chojpy højtsä njoot coo hajxy mnajuǿꞌøwät coo højtsä Jesucristo tøyhajt nmøødhity tuꞌugmädiaꞌagy. Cab højts jaduhṉ nhøhṉdaꞌagy.  
\v 7 Nmänuuꞌxtaacypy højtsä Dios coo hajxy hoy mwädítät, coo hajxy haxøøg mgaꞌa jäyaꞌayhádät. Pø mwädijp hajxy hänajty hoy coo højts jim̱ nnøcxtägátsät maa mijtsän, cab højts hänajty nyajcähxøꞌøgaꞌañ coo højtsä Jesucristo jaꞌa cuhdujt tøø xmioꞌoy coo højts mijts nyajcumädów̱ät. Y coo højts jaduhṉ ngaꞌa yajcähxǿꞌøgät coo højtsä Jesucristo jaꞌa cuhdujt jaduhṉ tøø xmioꞌoy, cab jaduhṉ ñejpiä. Jeꞌe højtsä njoot chojpy coo hajxy hoy mwädítät.  
\v 8 Pø mjaanc̈h wädijp hajxy hänajty hoy coo højts jim̱ nnǿcxät, cab højts mijts hänajty waam̱b nnämaꞌawaꞌañ. Chojpy højtsä njoot coo hajxy tøyhajt hoy mwädítät. Pero pø cab hajxy hänajty tøyhajt hoy mwädity, mänit højts mijts mäbøcy nhojaꞌañ.  
\v 9 Coo hajxy hoy mwädítät, xooṉdáꞌagäp højts jaduhṉ. Cab højts jaduhṉ nyajcähxǿꞌøgät coo højtsä Jesucristo jaꞌa cuhdujt hänajty tøø xmioꞌoy coo højts mijts jaduhṉ nyajcumädów̱ät. Nmänuuꞌxtaacypy højtsä Dios jaduhṉ coo jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy mgøx̱y najtshixǿꞌøwät, coo jaꞌa hoguiuhdujt hajxy hamuumduꞌjoot mjaac panǿcxät tehṉgajnä.  
\v 10 Páadyhøch mijts cham̱ weenjaty nhojy nocyhaam, jadúhṉhøc̈hä njoot chocy coo hajxy hoy mwädítät. Jaꞌa Jesucrístøc̈hä cuhdujt jaduhṉ tøø xmioꞌoy maa mijtscøxpän, weenä miädiaꞌagy hajxy maas hoy mjaac mäbøjcä. Cabä Jesucristo jioot chocy coo hajxy mduꞌudägóyyät. Y pø mjaanc̈h wädijp hajxy hänajty hoy cooc̈h jim̱ nnøcxtägátsät maa mijtsän, cábøch mijts hänajty waam̱b nnämaꞌawaꞌañ. Pø caj, mänit højts mijts mäbøcy nyajcumädów̱ät. 
\p  
\v 11 Hoorä, mäguꞌughajpädøjc, chám̱høch jaduhṉ nyajmayaaṉnä maa hajxy cham̱ nmägapxy nhaneꞌemiän. Huuc cudiúṉ hajxy jaduhṉ nébiøch cham̱ nnämaꞌayän. Yaghoyøꞌøw jaꞌa mduꞌu hajxy. Caꞌa haxøøgtuꞌu hajxy mbanøcxnä. Tsøc hajxy jaduhṉ nimiøødhíjtäm tuꞌugmädiaꞌagy. Cab hajxy tii myajtsip myajmaꞌadǿøñät. Jaduhṉä Dios hajxy xmiøødhíjnät. Xchójcäm jaꞌa Dios hajxy. Chojpiä jioot jaduhṉ coo hajxy jootcujc nhíjtämät.  
\v 12 Mniyajpooꞌxǿøjäp hajxy hamuumduꞌjoot, ween jaduhṉ quiähxøꞌøgy coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mmäbøcy.  
\v 13 Xyajpooꞌxp mijtsä hermanodøjc‑hajxy yaabä, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy yaa mäbøjpä. 
\p  
\v 14 Weenä Jesucristo hajxy nägøx̱iä xmioꞌoy jaꞌa hoyhajt jaꞌa weenhajt. Jeꞌe hajxy nWiindsøṉhájtäm. Weenä Dios hajxy xchójcäm homiänaajä. Weenä Dioshespíritu hajxy xmiøødhíjtäm nägøx̱iä. Amén.