\id 1CO  
\h 1 Corintios 
\toc1 1 Corintios 
\toc2 1 Corintios 
\toc3 1 Co. 
\mt1 1 Corintios 
\c 1  
\p  
\v 1-2 Høøc̈h Pablo hädaa nocy cham̱ njahby. Dióshøch xwyiinguejx cooc̈hä Jesucristo xquiuguex̱yhádät. Mijts hädaa nocy cham̱ nyajnäjahby, pønjaty jaꞌa Diosmädiaꞌagy mäbøjp maa jaꞌa cajpt jaduhṉ xiøhatiän Corinto. Dios jaꞌa Jesucristo jaduhṉ quejx coo hajxy hoy xñähhoꞌtúutäm, pønjaty jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy mäbǿjcäp wiinduhm̱yhagajpt. Jaayaꞌay hajxy nWiindsøṉhájtäm. Dios hajxy xyajnähdíjjäm coo jaꞌa Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutämät. Jaꞌa hermano Sóstenes, xyajpooꞌxp mijts jeꞌebä.  
\v 3 Weenä Dios hoyhajt weenhajt hajxy xmioꞌoy møødä Jesucristo. Jaꞌa Dios hajxy nDeedyhájtäm. 
\p  
\v 4 Homiänáajøch jaꞌa Dios nnämaꞌay Dioscujúꞌuyäp jeꞌeguiøxpä coo Dios mayhajt tiuṉ̃ maa mijtscøxpän. Paadiä Dios mayhajt jaduhṉ tiuṉ̃, coo Jesucristo hajxy tuꞌugmädiaꞌagy mmøødhity.  
\v 5 Coo hajxy jaduhṉ mmøødhity, paadiä Dios hajxy tøø xpiuhbety møj may, jaduhṉ hajxy hoy mgápxät, jaduhṉ hajxy hoy mwiinjuǿꞌøwät cøx̱iä.  
\v 6 Coo højts mijts jaꞌa mädiaꞌagy tøø nyajwiingapxøꞌøy coo Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm, paadiä Diosmädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot mmäbøjnä.  
\v 7 Coo hajxy jaduhṉ mmäbøjnä hamuumduꞌjoot, paadiä Dios mäjaa hajxy xjiaanc̈h tehm̱ mioꞌoy coo hajxy mgudiuṉ̃ waam̱baty hajxy xyhaneꞌemy. Mjøbhijxyp mhajuøøbiä Jesucristo hajxy jaduhṉ coo quiädaactägatsaꞌañ.  
\v 8 Dios hajxy xpiuhbedaam̱b coo miädiaꞌagy hajxy hoy mgudiúuṉät. Paady mijts Dios hänajty xpiädaꞌagaꞌañ hawaꞌadstuum coo jaꞌa Jesucristo jaꞌa haxøøgjäyaꞌay hänajty yajcumädow̱aaṉnä.  
\v 9 Tøyhajt jaꞌa Dios miädiaꞌagy jaduhṉ. Cabä Dios mänaa yhøhṉdaꞌagy. Jaayaꞌay hajxy tøø xyajnähdijy coo yHuung hajxy mmøødhíjtät tuꞌugmädiaꞌagy. Jaꞌa Jesucristo jeꞌe. 
\p  
\v 10 Hermanodøjc, jaꞌa Jesucristo miädiáꞌagyhøch mijts cham̱ nyajmøødcapx nyajmøødmädiaactägatsaam̱by coo hajxy tuꞌugjoot tuꞌugwiinmahñdy mhídät maa tsajtøjcän. Cab hajxy tii myajtsibǿꞌøwät.  
\v 11 Páadyhøch jaduhṉ nmänaꞌañ, tøøc̈hä hermanohajxy xyajmädoyhaty coog hajxy mnimiädsibøꞌøyii. Jim̱ hajxy chooñ maa Cloé tiøjcän.  
\v 12 Wiingátiägä mädiaꞌagy hajxy mbanøcxy. Näjeꞌe hajxy miänaꞌañ cóogøch høøc̈h nmädiaꞌagy hajxy xpianøcxä. Näjeꞌe hajxy miänaam̱bä coogä Apolos miädiaꞌagy hajxy pianøcxä. Näjeꞌe hajxy miänaam̱bä coogä Pedro miädiaꞌagy hajxy pianøcxä. Y näjeꞌe hajxy miänáaṉgombä coogä Jesucristo miädiaꞌagy hajxy pianøcxä.  
\v 13 Pero cabä Jesucristo miädiaꞌagy hajxy madiuꞌu xyajnähixǿøyyäm. Hix̱, jaayaꞌay mijts jaduhṉ xñähhoꞌtuut cruzcøxp, caꞌa yhøøc̈h mijts nnähhoꞌtuut. Paady hajxy mnäbejty coo Jesucristo miädiaꞌagy hajxy mbanøcxä, caꞌa jieꞌeguiøxpä cooc̈h høøc̈h nmädiaꞌagy hajxy xpianøcxä.  
\v 14-15 Jagóoyyøch jaꞌa craa Crispo nyajnäbejty maa mijtsän møødä craa Gayo. Cábøc̈hä wiinghänaꞌc jim̱ nnäꞌä yajnäbejty. Cab hajxy jaduhṉ mmänáꞌanät cooc xtyijy nyajnäbejty. Páadyhøc̈hä Dios jaduhṉ nnämaꞌay Dioscujúꞌuyäp.  
\v 16 (Jex̱ioo, cham̱c̈h njahmiejtstáaccombä cooc̈hä Estéfanashajxy nyajnäbejpä, møødä yhuung møødä tioꞌoxy. Cab ndijy wiinghänaꞌc njaac yajnäbejty.)  
\v 17 Caꞌa jiäyaꞌay‑yajnäbéjpøch Jesucristo xquiejxy. Diosmädiaꞌagy‑yajwáꞌxpøch xquiejxy coo hajxy xñähhoꞌtúutäm cruzcøxp. Cooc̈h jaduhṉ nwädity Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä, howyiinjuǿøñøch hänajty ngapxy nmädiaꞌagy. Páadyhøch jaduhṉ ngapxy nmädiaꞌagy howyiinjuøøñä, chójpiøch njoot jaduhṉ coo hajxy hoy mwiinjuǿꞌøwät jaꞌa Jesucristocøxpä. Cábøch njoot chocy cooc̈h nmädiaꞌagy hajxy xquiumáayyät jeꞌeguiøxpä cóogøch tyijy yajxóṉ ngapxy nmädiaꞌagy. 
\p  
\v 18 Nmäbǿjcäm jaꞌa mädiaꞌagy hajxy jaduhṉ coo Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm cruzcøxp. Pønjaty hädaꞌagaam̱b møjcuꞌuhaam, coo hajxy miädoy coo Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm cruzcøxp, ñäxiicypy hajxy jaduhṉ jeꞌeguiøxpä cooc tyijy jagooyyä cädieeyhänaꞌc‑hajxy yaghoꞌogyii cruzcøxp.  
\v 19 Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa Diosmädiaꞌaguiän: 
\q1 Jaꞌa hänaꞌc‑hajxy cuwiinmahñdypä, jaꞌa tyijy hajxy howyiinmahñdymøødpä, cábøc̈hä wyiinmahñdyhajxy nyajtsoobaadaaṉä, 
\m nøm̱ä Dios miänaaṉ̃.  
\v 20 Hoorä, yajcähxøꞌpiä Dios coo jäyaꞌay wyiinmahñdyhajxy quiaꞌa tsoobaadaꞌañ, jaꞌa hajxy niñänǿøm̱äbä cuwiinmahñdy, jaꞌa tyijy hajxy howyiinmahñdymøødpä. Ñäxiicypiä Dios jaduhṉ.  
\v 21 Jaanc̈h tehm̱ quiuwiinmahñdiä Dios tuꞌuquiä. Jeꞌe jaduhṉ mänaaṉ coo højts jaꞌa miädiaꞌagy nyajwáꞌxämät coo Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm. Pønjaty jaduhṉ mäbøjp, Dios jaduhṉ wiinmahñdyhajt coo hajxy jaduhṉ yajnähwaꞌadsǿøjät jaꞌa piojpä quiädieeyhajxy, hoyyä jäyaꞌayhajxy näjeꞌe jia näxiꞌigy. Caꞌa yhøjts nhamdsoo wiinmahñdyhaam jaꞌa Dios jaꞌa miädiaꞌagy hajxy xyajwiinjuǿøyyäm. Jaduhṉä Dios miänaaṉ̃. 
\p  
\v 22 Jaꞌa judíoshajxy, coogä hoy‑yagjuǿøñäbä hajxy yhíxät, mänítäc tyijy hajxy jaduhṉ miäbøgaꞌañ. Y jaꞌa griegohajxy, mänítäc tyijy hajxy jaduhṉ miäbøgaꞌañ coogä jäyaꞌay miädiaꞌagy hajxy miädóow̱ät, jaꞌa hajxy niñänǿøm̱äbä cuwiinmahñdy, jaꞌa tyijy hajxy howyiinmahñdymøødpä.  
\v 23 Pero højtshájtäm, jaduhṉ højts nmädiáacäm coo Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm cruzcøxp. Cabä judíoshajxy jaduhṉ miäbøcy. Cab hajxy jaduhṉ miänaꞌañ cooc tyijy Jesucristo quiaꞌa Dioshuungä. Hix̱, nøm̱ hajxy miänaꞌañ cooc tyijy jaꞌa Dioshuung quiaꞌa hoꞌogaꞌañ cruzcøxp. Hoorä, jaꞌa jäyaꞌayhajxy caꞌa judíospä, ni jeꞌe hajxy quiaꞌa mäbøjpä. Hoñäxiicnä Diosmädiaꞌagy hajxy miädoy.  
\v 24 Pero coo Dios hajxy tøø xwyiimbíiw̱äm, paady hajxy nmäbǿjcäm coo Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm, hoy hajxy nja judíosäm. Coo hajxy jaduhṉ xñähhoꞌtúutäm, jaduhṉä Dios yajcähxøꞌcy coo mäjaa miøødä, coo quiuwiinmahñdiä.  
\v 25 Coo Dios jaꞌa yHuung ñähdujcy coo yaghoꞌogǿøjät, paadiä jäyaꞌayhajxy näjeꞌe miänaꞌañ cooc tyijy Dios quiaꞌa cuwiinmahñdiä, cooc tyijy mäjaa quiaꞌa møødä. Cabä Diosmädiaꞌagy hajxy miäbøcy, paady hajxy jaduhṉ miänaꞌañ. Hoyyä Dios jaꞌa wiinmahñdy häxøpy weeṉ̃tiä jia møødä, ni jaduhṉä jäyaꞌay wyiinmahñdyhajxy häxøpy quiaꞌa najtspaadøøyyä. Jaanä jaduhṉduhm̱bä, hoyyä Dios jaꞌa mäjaa häxøpy weeṉ̃tiä jia møødä, ni jaduhṉä jäyaꞌay miäjaahajxy häxøpy quiaꞌa najtspaadøøyyä. 
\p  
\v 26 Hermanodøjc, huuc mädow̱ hajxy, mänaa mijts Dios xwyiimbiiyyän, cab hajxy hänajty nämay mhøxpøquiä, näjéꞌeyyäm; cab hajxy hänajty nämay mmäyøøjä, näjéꞌeyyäm; cabä møjcuhdujt hajxy hänajty nämay mmøødä, näjéꞌeyyäm.  
\v 27-28 Nmäbǿjcäm jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy. Xpiéjxäm jäyaꞌay hajxy hijty coo hajxy hijty ngaꞌa høxpǿquiäm, coo hajxy hijty ngaꞌa mäyǿøjäm, coo møjcuhdujt hajxy hijty ngaꞌa møødhájtäm. Xxiøøghájtäm jaꞌa jäyaꞌay hajxy hijty jaduhṉ. Pero coo Dios hajxy xwyiimbíiw̱äm, jaduhṉä Dios jaꞌa jäyaꞌay yajtsähdiuuṉdägajch, jaꞌa hajxy hijty xpiéjxämbä. Jaduhṉä Dios yajcähxøꞌcy coo hajxy hänajty tøyhajt quiaꞌa høxpøquiä, coo hajxy hänajty tøyhajt quiaꞌa mäyøøjä, coo møjcuhdujt hajxy hänajty tøyhajt quiaꞌa møødä.  
\v 29 Hix̱, cab jaduhṉ pøṉ jim̱ ñiguiumayáaṉänä Dioswiinduum.  
\v 30 Dios hajxy jaduhṉ xpiädáacäm tuꞌugmädiaꞌagy møødä Jesucristo. Jaduhṉä Dios yajcähxøꞌcy coo quiuwiinmahñdiä coo Jesucristo yaa quiejxy hädaa yaabä naax̱wiin, coo hajxy hoy xñähhoꞌtúutäm. Jaduhṉ hajxy xyajnähwáatsäm jaꞌa nbojpä ngädieeyhájtäm. Jaduhṉ hajxy xpiädáacäm hawaꞌadstuum.  
\v 31 Jaduhṉä Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ: “Cab hajxy hamdsoo nniguiumáayyämät. Tsøgä Dios hajxy møj jaanc̈h pädáacäm.” 
\c 2  
\p  
\v 1 Hermanodøjc, mänáajøch mijts nnähooc̈hooñän, mänáajøch mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy nyajwiingapxøøc̈hooñän, cab mijts yajxóṉ nmøødmädiaacy.  
\v 2 Cooc̈h hänajty jim̱ nnøcxaꞌañ maa mijtsän, tøøc̈h hänajty nwiinmahñdyhaty coo Jesucristo hajxy hänajty nyajmøødmädiaꞌagaꞌañ, coo hajxy hänajty jeꞌe tøø xñähhoꞌtúutäm cruzcøxp. Cábøch wiingmädiaꞌagy hänajty nmädiaꞌagaꞌañ.  
\v 3 Nnajuǿøbiøch hänajty cooc̈h hänajty hoy ngaꞌa capxaꞌañ jaꞌa nhamdsoo copc‑háamhøch. Høxtä tsähgǿøbiøch hänajty; høxtä tsäyúubiøch hänajty.  
\v 4 Hóyhøch hänajty yajxóṉ ngaꞌa jagä mädiaꞌagy, xpiuhbéjpøch jaꞌa Dioshespíritu hänajty jaꞌa miäjaahaam neby hajxy jaduhṉ caꞌxy mwiinjuǿꞌøwät.  
\v 5 Hix̱, chojpiä Dios jaꞌa jioot jaduhṉ coo miädiaꞌagy hajxy mmäbǿjcät. Jaꞌa miäjaahaamä Dios hajxy xyajmäbøcy, caꞌa quiuwiinmahñdyhänaꞌc hajxy jaduhṉ xyajmäbøjp. 
\p  
\v 6-7 Jaꞌa hänaꞌc‑hajxy cuwiinmahñdypä hädaa yaabä naax̱wiimbä, cábøch hajxy jaduhṉ xñänøm̱y cooc̈h nguwiinmahñdiä. Jadúhṉhøch hänaꞌc‑hajxy xñänøøm̱bä cooc̈h ngaꞌa cuwiinmahñdiä, jaꞌa møjcuhdujtmøødpähajxy jaꞌa hädaa yaabä naax̱wiimbä, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy caꞌa mäbøjpä. Mänitä miäjaahajxy piøgáaṉäxä møødä wyiinmahñdyhajxy coo hädaa yaabä naax̱wiimbä hänajty quiuhdägoyyaꞌañ. Pønjatiä Diosmädiaꞌagy caꞌxy cudiuum̱b, ñajuøøby hajxy jaduhṉ coo Dios tøyhajt quiuwiinmahñdiä. Paady hajxy jaduhṉ ñajuøꞌøy cooc̈h jaduhṉ tøø nyajmøødmädiaꞌagy coo Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm, møød coo hajxy jim̱ nnøcxáaṉäm Dioswiinduum. Jequiän jaꞌa Dios jaduhṉ wyiinmaayy. Cahnä naax̱wiimbä hänajty yhawijy tiøøꞌxtaꞌagy. Cabä Dios jaꞌa wyiinmahñdy choj yajwiingähxøꞌcy. Cahnä hajxy xyajwiinjuǿøyyäm høxtä jädaꞌanäbaadyñä.  
\v 8 Pero cabä møjcuhdujtmøødpähajxy jaduhṉ wyiinjuøꞌøwaꞌañ. Coo hajxy cu wyiinjuøøyy, cabä Jesucristo hajxy cu miøjpahbejty cruzcøxp. Piädaac jaꞌa Dios jaꞌa yHuung jaduhṉ coo yaa wyiingudsähgøꞌøwǿøjät hädaa yaabä naax̱wiin.  
\v 9 Jaduhṉä Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ: 
\q1 Ni pøṉ quiaꞌa hix̱yñä, ni quiaꞌa mädoyñä, 
\q1 ni quiaꞌa wiinmayñä nebiatiä Dios hoyhajt weenhajt mioꞌowaꞌañ pøṉ jaduhṉ chojpy. 
\m  
\v 10 Jaꞌa højtshájtäm, tøø Dios hajxy xyajwiinjuǿøyyäm jaꞌa yhEspírituhaam nebiaty jaduhṉ wyiinmahñdyhajty. Yhøxtaabiä yhEspíritu jaduhṉ neby hajxy hoy xyajwiinjuǿøyyämät. 
\p  
\v 11 Cabä wiinghänaꞌc jaduhṉ xñajuǿøyyät nebiaty hänajty mwiinmay. Jagooyyä miic̈h mhamdsoo juøhñdy jaduhṉ ñajuǿꞌøwät. Jaanä jaduhṉä Diospä, cab jaduhṉ pøṉ ñajuøøbiä nebiatiä Dios wyiinmay. Jagooyyä Dios yhamdsoo Espíritu jaduhṉ ñajuøꞌøy.  
\v 12 Tøø Dios jaꞌa yhEspíritu hajxy xmióoyyäm coo højts jaꞌa miädiaꞌagy jaduhṉ nmäbǿjcäm. Jaꞌa yaabä juøhñdy, cab jaduhṉ miäbaady nebiä Dios jaꞌa yhEspíritän. Paady hajxy jaduhṉ xmióoyyäm, jaduhṉ hajxy xyajnajuǿøyyäm coo hoyhajt weenhajt hajxy xñäꞌä móoyyäm.  
\v 13 Jaduhṉä jäyaꞌay hajxy nhawaaṉdägájtsäm coo hajxy jaduhṉ xñäꞌä móoyyäm. Jaduhṉ hajxy nhawáaṉäm nebiatiä Dioshespíritu hajxy xyajwiinjuǿøyyäm. Jaduhṉ hajxy nyajwiinjuøødiägájtsäm jeꞌeguiøxpä coo Dioshespíritu hajxy miøødhajpä. Jaꞌa hänaꞌc‑hajxy tyijy cuwiinmahñdypä, cabä wiinmahñdy hajxy caꞌxy miøødä coo tijaty mädiaꞌagy hajxy hänajty xyajmøødmädiaꞌagaꞌañ. Paadiä wiinmahñdy hajxy caꞌxy quiaꞌa møødä coo Dioshespíritu hajxy quiaꞌa møødä. Pero højts, cab højts nmädiáacäm jaꞌa nhamdsoo wiinmahñdyhaam. 
\p  
\v 14 Pønjatiä Dioshespíritu caꞌa møød, cab hajxy wyiinjuøꞌøy nebiatiä Dioshespíritu hajxy jia wiꞌi yajmøødmädiaꞌagaꞌañii. Cábäc tyijy jaduhṉ choobaady. Hix̱, coo Dioshespíritu hänajty mgaꞌa møødä, cab jaduhṉ mnäꞌägädä wiinjuǿꞌøwät nebiä Dioswiinmahñdy.  
\v 15 Pønjatiä Dioshespíritu møød, quiøx̱y wiinjuøøby hajxy jaduhṉ. Pøṉä Dioshespíritu caꞌa møød, cabä cuhdujt hajxy miøødä coo hajxy miänáꞌanät cooc tyijy jäyaꞌay jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hoy quiaꞌa yajnähixøꞌøy, jaꞌa jäyaꞌay jaꞌa Dioshespíritu hajxy møødpä.  
\v 16 Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa Diosmädiaꞌaguiän: “Cabä Dios wyiinmahñdy pøṉ ñajuøøyyä. Cabä Dios pøṉ yajnähixøꞌøyii.” Pero nmøødhájtäm jaꞌa Jesucristo wyiinmahñdy hajxy jaduhṉ. 
\c 3  
\p  
\v 1-2 Hermanodøjc, cooc̈h jim̱ nhooc̈hohṉ̃ maa mijtsän, cábøch mijts tsipjaty nyajnähixøøyy. Jaꞌa caꞌa tsipjátypøch mijts jaduhṉ nyajnähixøøyy. Hix̱, jeꞌenä hajxy hänajty mhityñä nebiä naam̱dägøꞌøybän maa Jesucristocøxpän. Jaduhṉ hajxy hänajty mhity nebiä Diosmädiaꞌagy caꞌa mäbøjpän. Cahnä hajxy hänajty may mwiinjuøꞌøyñä maa Dioshespíritucøxpän. Y høxtä jädaꞌanäbaadyñä, cahnä hajxy jaduhṉ may mwiinjuøꞌøyñä.  
\v 3 Jeꞌenä hajxy mniwyiinhecy mniwyiindoyiinä coo hajxy mgaꞌa hity tuꞌugmädiaꞌagy. Cab hajxy jaduhṉ mnic̈hocy mnimieeꞌxyii. Jeꞌenä hajxy jaduhṉ mjäyaꞌayhaty nebiä Diosmädiaꞌagy caꞌa mäbøjpän.  
\v 4 Näjeꞌe hajxy mmänaꞌañ: “Høøc̈h jaꞌa Pablo miädiaꞌagy nbanǿcxäp.” Näjeꞌe hajxy mmänaam̱bä: “Høøc̈h jaꞌa Apolos miädiaꞌagy nbanǿcxäp.” Coo hajxy jaduhṉ mgaꞌa hity tuꞌugmädiaꞌagy, cähxøꞌp jaduhṉ coo hajxy jaduhṉ mjäyaꞌayhatyñä nebiä Diosmädiaꞌagy caꞌa mäbøjpän. 
\p  
\v 5 Høøc̈h Pablo, cábøch møjcuhdujt nmøødä. Ni jaꞌa Apolos jaduhṉ quiaa mǿødäbä. Cab jaduhṉ yhahixøꞌøy coo højts nmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ xyajtsibǿøyyät. Jueꞌe højts, Dios højts jaduhṉ xñäꞌä moonsähajp. Dios højts jaduhṉ xquiejx coo mijts jaduhṉ nyajnähixǿꞌøwät. Jaduhṉ hajxy mmäbøjcy jaꞌa Dioscøxpä. Cøjwiinduum højts jaꞌa Dios jaꞌa tuuṉg xmiooyy.  
\v 6 Høøc̈h mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy nyajnähixøøc̈hohṉ. Mänitä Apolos hajxy jaduhṉ xjiaac yajnähixøøyy. Pero Dios, jeꞌe mijts jaduhṉ xyajmäbøjc. Y tehṉgahnä hajxy xjiaac yajmäbøgaꞌañ. Tehṉgahnä hajxy xjiaac yajmayøꞌøwaꞌañ.  
\v 7 Høøc̈h Pablo, cábøch møjcuhdujt nmøødä. Ni jaꞌa Apolos jaduhṉ quiaꞌa mǿødäbä. Jagooyyä Dios møjcuhdujt miøødä. Jeꞌeduhṉ tuꞌug xyajmäbǿgäp. Jeꞌeduhṉ tuꞌug xyajmayǿꞌøwäp.  
\v 8 Tuꞌugmädiáꞌagyhøch jaꞌa Apolos nmøødhity, hoy højts cøjwiingtuuṉg nja møødä. Coo højts hoy ndúnät, mänitä Dios møjmayhajt tiúnät maa højtscøxpän. Pero coo højts hamuumduꞌjoot ngaꞌa túnät, mänitä Dios mayhajt hänajty weeṉ̃tiä tiunaam̱bä maa højtscøxpän.  
\v 9 Højts jaꞌa Dios nmøødtuum̱by. Y coo mijts hoy mjäyaꞌayhaty, jaduhṉä jäyaꞌay tøyhajt hajxy miøødä coo Dios hajxy hoy xyagjäyaꞌayhaty. Mijts jaꞌa Dios jaꞌa mwiinmahñdy xyajtägájtsäp neby hajxy jaduhṉ mhídät nebiatiä jioot chocy. 
\p  
\v 10-11 Tøøc̈hä Dios xwyiinguex̱y coo mijts jaꞌa miädiaꞌagy nyajnähixǿøyyät jaꞌa Jesucristocøxpä. Xmióoyyhøc̈hä wiinmahñdy jaduhṉ nébiøch mijts jaduhṉ hoy nyajnähixøꞌød. Cabä cuhdujt jaduhṉ myiṉ̃ coo pøṉ jaꞌa Dios miädiaꞌagy yajtägájtsät jaꞌa Jesucristocøxpä. Ween hajxy jaduhṉ yajnähixøøbiä nébiøch tøø nyajnähixøꞌøyän.  
\v 12 Pønjatiä Diosmädiaꞌagy mäbøjp, jaduhṉ hajxy tiuuṉghaty nebiä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ miädoyhádät jaꞌa Jesucristocøxpä. Näjeꞌe hermanodøjc‑hajxy hoy tiuṉ̃. Paady hajxy jiaanc̈h tehm̱ quiumayii. Jiiby hajxy näjeꞌe, cab hajxy hoy tiuṉ̃. Paady hajxy jaduhṉ quiaꞌa cumayii.  
\v 13-14 Coo Jesucristo hänajty yaa quiädaactägatsaꞌañ, mänit jaduhṉ quiähxøꞌøgaꞌañ pønjaty hänajty hoy tøø tiuṉ̃. Cøjxtaꞌaxiøø jaꞌa Dios jiahmiedsaꞌañ neby hajxy hänajty hoy tøø tiúṉ̃äbä. Møjmayhajt jaꞌa Dios tiunaam̱bä maa hänaꞌc hoy tøø tiuṉ̃än. Jaduhṉ jeꞌe quiähxøꞌøgaam̱bä pønjaty hänajty hoy tøø quiaꞌa tuṉ̃. Cabä Dios mayhajt tiunaꞌañ maa hänaꞌc hoy tøø quiaꞌa túṉ̃äbän.  
\v 15 Hawaꞌadstuum hajxy yaghidaꞌañii, pero hobiä nejpiä. 
\p  
\v 16 Jaduhṉ hajxy nmäbáatäm hädaa hajxy njoothájtämbä nebiä Diostøjcän coo Dioshespíritu hajxy nmøødhájtäm maa hädaa njoodootyhajxiän. Mnajuøøby hajxy jaduhṉ, túhm̱äts.  
\v 17 Pønjaty haxøøg näꞌägädä jäyaꞌayhajp, hoyyä Dioshespíritu hajxy jia møødä jioodooty, pädaꞌagáaṉäp hajxy hajøøx̱c. Hix̱, coo jaꞌa Dioshespíritu hajxy mmøødä jaꞌa mjoodooty, páadiäts mjoot hajxy waꞌads myaghídät. Hix̱, cabä Dioshespíritu hoñäꞌä maajä yhidaꞌañ majaty hänajty quiaꞌa waꞌadsä. 
\p  
\v 18-19 Näjeꞌeg tyijy mijts madiuꞌu mnajuøꞌøy neby hädaa yaabä naax̱wiimbä wiinmahñdy myiṉ̃. Cab hajxy hamdsoo mniguiumayøød coo hajxy mjaty coo hajxy mnajuøꞌøy. Nøm̱ä Dios miänaꞌañ cooc hädaa yaabä naax̱wiimbä wiinmahñdy quiaꞌa tsoobaady. Hahixøøby jaduhṉ coo mhamdsoo wiinmahñdy hajxy mnajtshixǿøñät, coo hajxy jaduhṉ mnibiädaꞌagǿøjät nebiä caꞌa wiinjuøøbiän. Jaduhṉ jaꞌa Dioswiinmahñdy hajxy hoy mwiinjuǿꞌøwät nebiä tiøyyän. Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa Diosmädiaꞌaguiän: “Dios yajcumädow̱aam̱b jaꞌa hänaꞌc jaanc̈h tehm̱ jiajpä mäwiinhøøn.”  
\v 20 Jaduhṉ jim̱ myiim̱bä cujaay maa Diosmädiaꞌaguiän: “Ñajuøøbiä Dios coo jäyaꞌay wyiinmahñdyhajxy quiaꞌa tsoobaady, jaꞌa hajxy tyijpiä cuwiinmahñdy.”  
\v 21-22 Näjeꞌe jäyaꞌayhajxy ñiguiumayii jeꞌeguiøxpä coo jäyaꞌay miädiaꞌagy hajxy pianøcxä jaꞌa tyijy tøyhajtmøødpä. Cab hajxy jaduhṉ mbahíxät. Mijtscøxpä Dios cøx̱iä yhädiuuṉ̃ tijaty yaa hijp hädaa yaabä naax̱wiin. Møød højts jaꞌa Dios jaduhṉ xyhädiuum̱bä jaꞌa mijtscøxpä, højts yajnähixøøbiädøjc, møød høøc̈h, møødä Apolos, møødä Pedro. Paadiä Dios jugyhajt hajxy xmióoyyäm neby hajxy jaduhṉ hoy nyajtuuṉgpáatämät. Hoy hajxy cu nja hóꞌcäm, hoy hajxy nyajtuuṉgpaadáaṉäm tijaty jädaꞌahaty jájtäp túuṉäp, chaads tijaty jadáaṉäp tunáaṉäp, jeꞌeguiøxpä coo Diosmädiaꞌagy hajxy nbanǿcxäm.  
\v 23 Hix̱, coo Jesucristo hajxy mWiindsøṉhaty, paadiä miädiaꞌagy hajxy myajtuuṉä. Y jaduhṉä Jesucrístobä, yajtúuṉäbä Tieedy miädiaꞌagy jeꞌebä. 
\c 4  
\p  
\v 1 Cab højts møjcuhdujt jaduhṉ nmøødä, ni høøc̈h ni Apolos; xñäꞌä moonsähajp højts jaꞌa Jesucristo jaduhṉ. Dios højts jaduhṉ tøø xwyiinguex̱y coo højts jaꞌa Diosmädiaꞌagy caꞌxy ngapxtǿwät, mädyiijaty jaꞌa jäyaꞌayhajxy hijty jegyhajty quiaꞌa wiinjuøøby.  
\v 2 Mäduhṉ̃tiä jäyaꞌay mioonsähadyii, tsipcøxp hajxy quiudiúnät neby hajxy yhaneꞌemyii. Paady højts jaduhṉ ngudiunaam̱bä neby højts jaꞌa Dios tøø xwyiinguex̱y.  
\v 3-4 Pero høøc̈h, cábøch jaduhṉ tii nmøjpädaꞌagy cooc̈h pøṉ waam̱baty xñänǿmät pø hóyhøch nyajnähixøꞌøy, pø caj. Hóyhøch cu nja mänaꞌan cooc̈h hoy nyajnähixøꞌøy, cab jaduhṉ choobaadaꞌañ. Tuꞌuquiä Jesucristo jaduhṉ ñajuøꞌøy pø hóyhøch njaanc̈h yajnähixøꞌøy. Y høøc̈h, cooc̈h hamdsoo nniñänømǿøjät pø hóyhøch nyajnähixøꞌøy, pø caj, cábøch nmädiaꞌagy jaduhṉ choobáadät. Cábøch nnajuøꞌøy pø hóyhøch tøø nyajnähixøꞌøy, pø caj. Pero, cab jaduhṉ ñejpiä pø nnajuǿøbiøch, pø cábøch nnajuøꞌøy. Jaꞌa Jesucristo tuꞌuquiä nägapxaam̱b pø hóyhøch tøø nyajnähixøꞌøy, pø caj.  
\v 5 Caj pøṉ näꞌä nägoobä mnäꞌä nänǿmät coo tøø quiädieey pø cabä tøyhajt hänajty mnäꞌä møødä. Coo Jesucristo yaa quiädaactägátsät, mänit hänajty jaduhṉ yajcähxøꞌøgaꞌañ neby hajxy nwiinmahñdyhájtäm, nebiaty hajxy hänajty hameeꞌch tøø njäyaꞌayhájtäm. Mänitä Dios hajxy xquiumayáaṉäm coo hajxy hänajty hoy tøø ngudiúuṉäm. 
\p  
\v 6 Páadyhøch cham̱ tøø nmädiaꞌagy jaꞌa høøc̈hcøxpä møødä Apoloscøxpä neby højts nyajnähixøꞌøy, cábøch njoot jaduhṉ chocy coo hajxy jaduhṉ mnänǿmät coo tuꞌjäyaꞌay jiaty, coo tuꞌjäyaꞌay quiaꞌa jaty. Pønjatiä Diosmädiaꞌagy yajnähixøøby, jeꞌec̈h jaduhṉ nnänøøm̱by coo hajxy jaduhṉ mgaꞌa nänǿmät.  
\v 7 Cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy mniguiumayǿøjät. Hix̱, Dios mäjaa hajxy jaduhṉ xmiooby neby hajxy jaduhṉ hoy mmädúnät. Cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy mmänáꞌanät coo hajxy hamdsoohaamby mbaady. Caj mijts pøṉ xñänøm̱y cooc tyijy mijts mjaanc̈h tehm̱ miøj mjaanc̈h tehm̱ jiaanc̈hä. 
\p  
\v 8 Nøm̱ mijtsädaꞌa hamdsoo mniñänømyii cooc tyijy Jesucristo mmäbaatnä nej yhojiäyaꞌayhatiän, y cooc tyijy jaꞌa Diosmäjaa hajxy mjaanc̈h tehm̱ miøødä. Jaduhṉ mäwiin mijts mnibiädáacänä nebiä jäyaꞌayhajxy hanehm̱bän, cooc tyijy mijts cuhdujt mmaas møødä que højts. Pero mgapxtägooby hajxy jaduhṉ. Hoy hijty jaduhṉ coo hajxy cu mhanehm̱y. Näguipxy hajxy jaduhṉ cu nhanéhm̱äm.  
\v 9 Pero højts Diosquex̱ypä, jaduhṉ mäwíinhøch ndijy højts Dios xpiädaacy nebiä cuhdujtmøød caꞌa hidaam̱bän. Jaduhṉ mäwiin højts xpiädaacpä nebiä cädieeyhänaꞌc yaghoꞌogaꞌañiijän. Hijxwiinduum højts jaduhṉ njaanc̈h tehm̱ chaac̈hpøcy. Jaꞌa Diosmoonsähajxy tsajpootypä, jeꞌe højts jaduhṉ xyhijxp, møødä jäyaꞌayhajxy hädaa yaabä naax̱wiimbä.  
\v 10 Nøm̱ä jäyaꞌayhajxy miänaꞌañ cooc tyijy højts tii ngaꞌa jaty ngaꞌa najuøꞌøy. Paady højts jaduhṉ xñänøm̱y coo højts jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy nyajwaꞌxä. Pero mijts, mjaanc̈h tehm̱ ñiguiumáayyäp hajxy jaduhṉ cooc tyijy mijts jaꞌa Dios xjiaanc̈h tehm̱ yajwiinjuøꞌøy jaꞌa Jesucristocøxpä. Jaduhṉ højts jäyaꞌayhajxy xñänøøm̱bä cooc tyijy højts Diosmäjaa ngaꞌa møødä. Pero mijts, mjaanc̈h tehm̱ miøød jaꞌa Diosmäjaa tyijy. Mijts jaꞌa jäyaꞌayhajxy xñäꞌägä wiingudsähgøøby. Pero højts jäyaꞌay xjiaanc̈h tehm̱ piejxp xjiaanc̈h tehm̱ tiehm̱b cooc tyijy højts tii ngaꞌa jaty ngaꞌa najuøꞌøy.  
\v 11 Jaguiay jayhuꞌugy højts nax̱y nhity homiänaaxøøjä. Hagøødsøꞌøy højts nwit nducxy nax̱y nmäwädity. Xjiaanc̈h tehm̱ chaac̈htiuum̱b højts jäyaꞌayhajxy yaa homiänaaxøøjä. Cab højts tsänaadiaact maa tøø nmøødhaty ni mänaa.  
\v 12 Hamdsoo cøꞌøhaam hamdsoo tecyhaam højts nduṉ̃ nxajy. Jaduhṉ højts nnägaayyøøc nbaady. Coo højts jäyaꞌay nax̱y xñänøm̱y haxøøgjaty, cab højts ndsippädaꞌagy nmaꞌadpädaꞌagy. Yajxóṉ højts nhadsoy. Coo højts jäyaꞌay nax̱y xyajtsaac̈hpøcy, nmeeꞌxtujpy højts jaduhṉ. Cab højts waam̱b jaduhṉ nnäꞌägädä mänaꞌañ.  
\v 13 Coo højts jäyaꞌay nax̱y xñähwaam̱bety näꞌä nägoobä, meeꞌxxieemy højts jaduhṉ njaanc̈h tehm̱ yhadsoy. Høxtä jädaꞌanäbaadyñä højts jäyaꞌay xyhix̱y nebiä hujts nebiä haayän. 
\p  
\v 14 Hermanodøjc, jadúhṉhøch mijts njuøøñä nebiä hamdsoo huungän. Páadyhøch mijts jaduhṉ nmägapxy nhaneꞌemy. Cábøch mijts jaduhṉ nyajtsähdiunaꞌañ.  
\v 15 Hoy mijts hänaꞌc xjia yajnähixøꞌøy nämay jaꞌa Jesucristocøxpä, høøc̈h mijts jaduhṉ tuꞌuquiä xtieedyhajp jaꞌa Jesucristocøxpä, jeꞌeguiøxpä cooc̈h mijts jayøbajt nyajnähixøøyy coo Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm, y coo jadähooc jiujypiøjtägajch.  
\v 16 Jadúhṉhøch mijts nja nämaꞌay cooc̈h hajxy jaduhṉ xpiahíxät. 
\p  
\v 17 Y jaꞌa Timoteo, jadúhṉhøch jeꞌe ndsocy nébiøch nhamdsoo huungän jaꞌa Jesucristocøxpä. Pedyii jaduhṉ jiaanc̈h tehm̱ quiudiuṉ̃ jaꞌa Diosmädiaꞌagy. Páadyhøch jim̱ tøø nguex̱y maa mijtsän nébiøch mijts jaduhṉ xjiahmiejtstáꞌagät cooc̈hä Jesucristo nbanøcxy. Wiinduhm̱yhagájpthøc̈hä Jesucristo miädiaꞌagy nyajwiingapxøøyyä maa tsajtøjcän.  
\v 18-19 Høøc̈h, mobädájpøch jim̱ nnøcxaam̱bä maa mijtsän coo Dios jaduhṉ miänáꞌanät. Cabä jäyaꞌayhajxy näjeꞌe miäbøcy cooc tyijy jaduhṉ jim̱ ngaꞌa nøcxaꞌañ, jeꞌeguiøxpä cooc tyijy njaanc̈h tehm̱ chähgøꞌøy. Paady hajxy jiaanc̈h tehm̱ ñiguiumayii. Howiaam̱baty hajxy jiaanc̈h tehm̱ miänaꞌañ. Pero cooc̈h jim̱ jaduhṉ njaanc̈h nǿcxät maa mijtsän, mänítøch jaduhṉ jim̱ nhixaꞌañ pø jaanc̈h tøyhajt jaꞌa Diosmäjaa hajxy jiaanc̈h møødä, jaꞌa hajxy jaduhṉ niguiumáayyäbä. Paady hajxy ñiguiumayii cooc tyijy jaꞌa Diosmäjaa hajxy jiaanc̈h tehm̱ miøødä.  
\v 20 Jeꞌe jaduhṉ jaanc̈h tehm̱ choobaatp coo Diosmädiaꞌagy hajxy hoy mgudiúnät. Cab jaduhṉ choobaady coo hajxy näꞌä nägoobä mnäꞌä xiꞌig mnäꞌä mädiáꞌagät.  
\v 21 Nøcxáam̱bøch jim̱ maa mijtsän. Coo mhaxøøgcuhdujt hajxy mnajtshixǿꞌøwät, mänítøch hajxy hoy yajxóṉ nmøødmädiáꞌagät. Pero pø cabä mhaxøøgcuhdujt hajxy nnajtshixøꞌøwaꞌañ, nmǿødhøch cuhdujt jaduhṉ coo hajxy nyajcumädów̱ät. 
\c 5  
\p  
\v 1 Tøøc̈h nmädoyhaty coo tuꞌjäyaꞌay haxøøg jiaanc̈h tehm̱ jiatcøꞌøy maa mijtsän, hoyyä Diosmädiaꞌagy hajxy mja mäbøcy. Yhamdsoo huudájjäc jaduhṉ miøødtsänaaby. Ni pøṉ jaduhṉ quiaꞌa jatcøꞌøy, ni jaꞌa cajpä jiudíoshajxy.  
\v 2 Hahixøøby jaduhṉ coo yøꞌøyaꞌay hajxy mgaꞌa mäguꞌughájnät. Cu mhojy hajxy jaduhṉ. Jaduhṉ hajxy cu mjootmayhajty. Pero cab hajxiädaꞌa waam̱b tøø mnäꞌägädä nämaꞌay. Hoc̈hähdiuuṉnä jaduhṉ coo hajxy mgaꞌa hojy. Cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy mniguiumayii.  
\v 3-4 Hóyhøch jim̱ ngaꞌa jagä hity maa mijtsän, nmǿødhøch cuhdujt jaduhṉ cooc̈h mijts nhanéꞌemät jaꞌa Jesucristocøxpä coo jaayaꞌay hajxy mgaꞌa mäguꞌughájnät, jaꞌa yhamdsoo huudaj jaduhṉ miøødtsänaabiä. Mänit hajxy myajpädsǿm̱ät coo hajxy hänajty mhamugøꞌøy. Dióshøch jaꞌa cuhdujt jaduhṉ xmiooyy cooc̈h mijts jaduhṉ nhanéꞌemät.  
\v 5 Cab hajxy jim̱ myajméjtsnät maa tsajtøjcän. Ween jaduhṉ chaac̈htiuñii jaꞌa møjcuꞌugóngäm. Wehṉdä jaduhṉ yhuuc tehm̱ wyiinmahñmédsät coo haxøøg jiatcøꞌøy. Mänit jaduhṉ ñähwáꞌadsät jaꞌa piojpä quiädieey. Mänit jaduhṉ jim̱ ñǿcxpät tsajpootyp coo Jesucristo yaa quiädaactägátsät, jaꞌa nWiindsøṉhájtämbä. 
\p  
\v 6 Cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy myajcumáyät. Huuc mädow̱ hajxy, coo jäyaꞌay tsajcaagy hajxy yajcojy, mänitä chooy hajxy piädaacä harinajooty. Mänit hajxy yajmätijwäditøꞌøy. Mänitä harina chooy yajtägøꞌøyii.  
\v 7 Paadiä craa hajxy mgaꞌa yajméjtsnät maa tsajtøjcän coo mijts jaduhṉ mnäꞌä pahíjxpät jaꞌa haxøøgpä. Jaduhṉ mijts jaduhṉ mgaꞌa paduꞌudägóobiät. Hix̱, tøø Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm. Jaduhṉ nbojhájtäm ngädieeyhájtäm hajxy xyajnähwáatsäm.  
\v 8 Jaduhṉds jeꞌe, tsøgä haxøøgpä hajxy najtshixǿøyyäm. Tsøgä tøyhajtpä hajxy hamuumduꞌjoot hoy yajtuꞌuyóhyyäm. 
\p  
\v 9 Tøøc̈h mijts jaꞌa nocy tuꞌug nyajnäjaayøꞌøy coo hajxy mgaꞌa mäguꞌughádät jaꞌa jäyaꞌayhajxy haxøøgwädijpä.  
\v 10-13 Jeꞌec̈h jaduhṉ nnänøøm̱by pøṉdaꞌa tyijy tuum̱b hermano. Cab hajxy jaduhṉ mmäguꞌughádät jaꞌa hajxy wiingtoꞌoxiøjc pawädijpä, møød hajxy jäyaꞌajieꞌe hadsojpä, møød jaꞌa quepychech hajxy wiingudsähgøøbiä, møød hajxy jäyaꞌañähwaam̱bejpä, møød hajxy jaduhṉ múucäp wädijpä, møødä jäyaꞌayhajxy meeꞌtspä. Ni jäyaꞌay jaduhm̱bä hajxy mgaꞌa møødcáyät, pøṉ tyijy jaduhṉ tuum̱b hermano. Tsipcøxp hajxy jaduhṉ jim̱ mhøxquejxpädsǿm̱ät maa tsajtøjcän, pønjaty jaduhṉ haxøøgwädijp. Pero cab højts cuhdujt nmøødhájtäm maa jäyaꞌaguiøxpähajxiän, jaꞌa hajxy caꞌa tuum̱bä hermano, hoy hajxy jaduhṉ jia wädijpä haxøøg. Dios jaduhṉ najuøøby nebiä tsaac̈hpä hajxy mioꞌowaꞌañii. Homiajatiä jäyaꞌay hajxy nbáatäm jaꞌa hajxy haxøøgwädijpä, møød jaꞌa jäyaꞌajieꞌe hajxy hadsojpä, møød jaꞌa meeꞌtspähajxy, møød jaꞌa quepychech hajxy wiingudsähgøøbiä. 
\c 6  
\p  
\v 1 Hermanodøjc, coo mijts hänajty mniñäxøꞌøwøꞌøwaꞌañii, jim̱ hajxy mnǿcxät maa Dios quiuꞌugän; cab hajxy jim̱ mnǿcxät maa cuduuṉghajxiän, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy caꞌa mäbøjpä. Jaduhṉä hermanohajxy näjeꞌe jiatcøꞌøy.  
\v 2 Tøgä cab hajxy mnajuøꞌøyä coo højts jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä nyajtøyhajtyegáaṉäm jaꞌa hädaa yaabä naax̱wiimbä, coo Jesucristo quiädaactägátsät. Paady hajxy hänajty jaduhṉ ndunáaṉäm coo Dios hajxy xquiuꞌughájtäm. Hoorä, pø myajtøyhajtyegaam̱by hajxy hänajty jaduhṉä, tii hajxy coo mgaꞌa jajpä yajtøyhajtyec mädyiibä caꞌa tsipjaty.  
\v 3 Tøgä cab hajxy mnajuøꞌøyä coo Diosmoonsäbaady hajxy nyajtøyhajtyegáaṉämbä, jaꞌa hajxy jim̱ hijpä Dioswiinduum. Jaduhṉds jeꞌe, hoy hajxy jaduhṉ nyajtøyhajtyéjcämät mädyiijaty hädaa yaabä naax̱wiimbä.  
\v 4 Pø jii hajxy tijaty myajtsibøꞌøy jaꞌa hädaa yaabä naax̱wiimbä, tii hajxy jim̱ coo nøcxy myajtødiägøꞌøy maa hajxy caꞌa mäbøjpän.  
\v 5 Hoc̈hähdiuuṉnä hajxy jaduhṉ mjatcøꞌøy. Jii jajpähänaꞌcädaꞌaduhṉ maa mijtsän tuꞌug metsc. Jeꞌeduhṉ xyajtødiägǿøyyäp jaꞌa mdsiphajxy, hermanodøjc.  
\v 6 Cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy hamiṉ̃ haxøpy mniñäxøꞌøwøꞌøwǿøjät maa cuduuṉgän, jaꞌa Diosmädiaꞌagy caꞌa mäbøjpä. 
\p  
\v 7 Coo hajxy hänajty tijaty myajtsibøꞌøy, myajcähxøꞌpy hajxy hänajty jaduhṉ coo Diosmädiaꞌagy hajxy hoy mgaꞌa cudiuṉ̃. Maas hoy hit jaduhṉ coo pøṉ xmiägädiéeyät, coo pøṉ xmiäméedsät, cab hajxy mnäxøꞌøwǿꞌøwät.  
\v 8 Pero cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy mnimiägädieeyǿøjät, coo hajxy mnimiämeedsǿøjät, haagä hermanodøjc. 
\p  
\v 9 Tøgä cab hajxy mnajuøꞌøyä coo haxøøghänaꞌc‑hajxy jim̱ quiaꞌa tägøꞌøwaꞌañ maa Dioswiinduumän. Tøyhajt jaduhṉ. Jueꞌec̈h jaduhṉ nnänøøm̱by jaꞌa haxøøgjäyaꞌayhajxy, jaꞌa hajxy nimiøødtsänáayyäbä jabiøcy, møød hajxy quepychech naax̱poch wiingudsähgøøbiä, møød hajxy wiingjäyaꞌay tioꞌoxiøjc møødtsänaabiä, møødä jäyaꞌay miäyaꞌadiøjc møødtsänaabiä,  
\v 10 møødä meeꞌtspähajxy, møød hajxy jäyaꞌajieꞌe hadsojpä, møød hajxy múucäp wädijpä, møød hajxy wiꞌi quiapxpä, møød hajxy meeꞌtspä høhṉdaꞌagyhaam. Pønjaty jaduhṉ jatcøøby, cab hajxy jim̱ tiägøꞌøwaꞌañ maa Dioswiinduumän.  
\v 11 Jaduhṉ hajxy hijty näjeꞌe mbajatcøøbiä. Pero tøø Dios jaꞌa mbojpä mgädieeyhajxy xyajnähwaꞌac̈h jaꞌa yhEspírituhaam maa Jesucristocøxpän, jaꞌa hajxy nWiindsøṉhájtämbä. Jaduhṉä Dios hajxy tøø xpiädáacäm coo hajxy hoy nwädíjtämät, coo hajxy hoy njäyaꞌayhájtämät nebiä jioot jaduhṉ chocy. 
\p  
\v 12 Jaduhṉä jäyaꞌayhajxy näjeꞌe miänaꞌañ coogä cuhdujt jaduhṉ myiṉ̃ cooc hajxy hotyijatiä ndúuṉämät nnájxämät. Tøyhajt jaduhṉ. Pero cab jaduhṉ xyhahixǿøyyämät coo hajxy cøx̱iä wiinä ndúuṉämät nnájxämät. Y cab hajxy ndehm̱ yaghanájxämät nebiä nwiinmahñdy hajxy hoy nhøx̱híjxämät.  
\v 13 Paadiä Dios jøøꞌxytiøjc caadiøjc hajxy xmióoyyäm coo hajxy jaduhṉ ngáayyämät coo hajxy jaduhṉ nhúucämät. Pero näꞌä mädøyyä hajxy ngáayyämät nhúucämät, cab hajxy ngaayyhanájxämät. Pero cab jaduhṉ ñejpiä pø cáayyäm pø caꞌa ngáayyäm; hix̱, ñäꞌägädä yajcuhdägoyyaam̱biä Dios jeꞌe. Paadiä Dios hajxy xpiädáacäm coo miädiaꞌagy hajxy ngudiúuṉämät. Pero cabä jioot jaduhṉ chocy coo hajxy haxøøg nwädíjtämät.  
\v 14 Nebiä Dios jaꞌa yHuung yagjujypiøjquiän, jaanä jaduhṉ højts xyagjujypiøgáaṉämbä jaꞌa miäjaahaam. 
\p  
\v 15 Huuc mädow̱ hajxy, coo Jesucristo hajxy nWiindsøṉhájtäm, paady jaduhṉ quiaꞌa näꞌägädä hoyyä coo cuhhiṉdoꞌoxiøjc hajxy nmøødmáaw̱ämät.  
\v 16 Jaduhṉä Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ, coo jäyaꞌayhajxy ñimiøødmaꞌawǿøjät, jaduhṉä Dios yhix̱y nebiä tuꞌugpä jäyaꞌayän. Jaduhṉds jeꞌe, coo cuhhiṉdoꞌoxiøjc hajxy nmøødmáaw̱ämät, jaduhṉä Dios hajxy xyhíjxäm nebiä tuꞌugpä jäyaꞌayän.  
\v 17 Pero coo Jesucristo miädiaꞌagy hajxy nbanǿcxämät, tuꞌugjoot tuꞌugwiinmahñdy jaꞌa Jesucristo hajxy jaduhṉ nmøødhíjtämät. 
\p  
\v 18 Cabä cuhhiṉdoꞌoxiøjc hajxy mmøødmáꞌawät; haxøøg jaduhṉ. Hoy hajxy nej cu mja jatcøꞌøw, cabä mniꞌx cabä mgopc nej jiaty jádät. Pero coo cuhhiṉdoꞌoxiøjc hajxy mmøødmáꞌawät, mnäꞌägädä mägädiehbiä mhamdsoo niꞌx jaꞌa mhamdsoo copc hajxy jaduhṉ.  
\v 19 Nej, cab hajxy mnajuøꞌøyä coo Dioshespíritu jiiby yhity mjuøhñdiootyhajxiä. Dios hajxy jaduhṉ xmiooyy. Jaayaꞌay hajxy jaduhṉ xyhuunghajp, paadiä miädiaꞌagy hajxy myajtúuṉät; cabä mhamdsoo cuhdujt hajxy myajtúnät.  
\v 20 Paady hajxy xyhuunghaty coo yHuung hajxy xñähhoꞌtuuty. Paady hajxy hoy mwädítät, jaduhṉ hajxy myajcähxǿꞌøgät coo Dios miøjjä jiaanc̈hä. 
\c 7  
\p  
\v 1 Hoorä, tsøg hajxy mädiáacäm waam̱bátyhøch mijts xmiäyajtøøyy nocyhaam. Hoy hit jaduhṉ coo yaꞌadiøjc jaꞌa toꞌoxiøjc quiaꞌa møødtsänáꞌawät.  
\v 2 Pero coo hajxy hänajty mgaꞌa meeꞌxtugaꞌañ, maas hoy hit jaduhṉ coo toꞌoxiøjc hajxy mnäꞌägädä pǿgät, y weenä toꞌoxiøjc jaꞌa ñihyhap miøødhájpät.  
\v 3-4 Jaꞌa pøcyjiäyaꞌayhajxy, hamiṉ̃ haxøpy hajxy ñimiøødmaꞌawǿøjät. Cabä cuhdujt hajxy mmøødä maa mhamdsoo niꞌxhajxiän. Hix̱, pø xmiøødmaꞌawaam̱bä mjamiøød jaduhṉ, nax̱y mdehm̱ miøødmáꞌawät, cab jaduhṉ mnimiøjjøꞌøgǿøjät.  
\v 5 Jaduhṉ hajxy mnäꞌägädä cuhdujthádät coo møjcuꞌugong hajxy xñäꞌä yajtuꞌudägóyyät. Coo hajxy jaduhṉ nämetsc mmänáꞌanät coo Dios hajxy mbaꞌyáꞌaxät, mänit jaduhṉ yhoyyä coo hajxy mgaꞌa nimiøødmaꞌawǿøjät hamiṉ̃ haxøpy. Hoorä, coo Dios hajxy hänajty tøø mbaꞌyaꞌaxy, mänit hajxy mnimiøødmáaw̱ägombät. Mänitä møjcuꞌugong hajxy jaduhṉ xquiaꞌa yajtuꞌudägóyyät. 
\p  
\v 6 Cábøch jaduhṉ nmänaꞌañ coo hajxy mädsibøꞌøbä mbǿgät. Nnäꞌä móobiøc̈hä cuhdujt jaduhṉ.  
\v 7 Maas hoy hit jaduhṉ coo hajxy jaduhṉ mnäꞌägädä hídät nidiuhm̱ nébiøch høøc̈h jaduhṉ nhitiän. Pero cøjhaminøꞌøy jaꞌa Dios hajxy tøø xpiädáacäm. Näjeꞌe hajxy tøø xpiädáacäm coo hajxy nidiuhm̱ nhíjtämät, näjeꞌe caj. 
\p  
\v 8 Jaduhṉds jeꞌe, pøṉ jaduhṉ nidiuhm̱hajpnä, jaduhṉ ñäꞌägädä mähmǿꞌøwät nidiuhm̱ nébiøch høøc̈h nhitiän. Y jaanä jaduhṉduhm̱bä, jaꞌa yaamgtoꞌoxyhajxy, cab hajxy piøjtägátsät.  
\v 9 Pero pø cab hajxy mmeeꞌxtugaꞌañ, maas hoy hit jaduhṉ coo hajxy mbǿgät, coo cuhhiṉdoꞌoxiøjc hajxy xñäꞌä yajcuhhínät. 
\p  
\v 10 Pero pønjaty jaduhṉ tøø piøjnä, cham̱ hajxy nmägapxy nhaneꞌemy. Caꞌa yhøøc̈h nhamdsoo mädiaꞌagy hädaa; Diosmädiaꞌagy hädaa. Cab jaduhṉ yhoyyä coo toꞌoxiøjc jaꞌa ñihyhap piuhwáꞌadsät.  
\v 11 Pero coods jaduhṉ piuhwáꞌadsät, cabä wiingyaꞌadiøjc wyiingpǿgät. Maas hoy coo ñihyhap ñäꞌägädä nämejtstägátsät. Y jaꞌa yaꞌadiøjc, jaanä jaduhṉ jeꞌebä, cabä tioꞌoxiøjc yhøxmádsät. 
\p  
\v 12 Chám̱høch njaac mädiaꞌagaꞌañ. Jaꞌa nhamdsoo mädiáꞌagyhøch hädaa; cab jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa Diosmädiaꞌaguiän. Pø jii yaꞌadiøjc tuꞌug mäbøjpä, pø cabä tioꞌoxiøjc miäbøcy, cabä tioꞌoxiøjc yhøxmádsät pø jaac møødtsänaꞌawáaṉäp jaꞌa tioꞌoxiǿjcäm.  
\v 13 Jaanä jaduhṉduhm̱bä, pø jii toꞌoxiøjc mäbøjpä, pø cabä ñihyhap miäbøcy, cabä ñihyhap ñähguéꞌegät pø jaac møødtsänaꞌawáaṉäp jaꞌa ñihyhápäm.  
\v 14 Coo yaꞌadiøjc jaꞌa Diosmädiaꞌagy hänajty quiaꞌa mäbøcy, yaghoyǿøyyäp jeꞌe jaꞌa tioꞌoxiǿjcäm jeꞌeguiøxpä coo tioꞌoxiøjc miäbøcy. Jaanä jaduhṉduhm̱bä, coo toꞌoxiøjc jaꞌa Diosmädiaꞌagy hänajty quiaꞌa mäbøcy, yaghoyǿøyyäp jeꞌebä jaꞌa ñihyhápäm jeꞌeguiøxpä coo ñihyhap miäbøcy. Coo hajxy jaduhṉ yhodiuumä, paadiä yhuunghajxy jaduhṉ yhodiúumäbä. Pø cabä tiaj tieedy häxøpy niduꞌjäyaꞌadiä quiaꞌa mäbøcy, cab hajxy häxøpy yhodiúumäbä.  
\v 15 Pøṉ jaduhṉ mäbøjp, coo jiamiøød jaꞌa caꞌa mäbøjpä hadsip miänáꞌanät coo hajxy ñiyhøxmadsǿøjät, ween hajxy jaduhṉ ñiyhøxmac̈hii. Jaduhṉ jiájcombät nebiä tøø quiaꞌa pǿquiäbä. Hix̱, chojpiä Dios jioot jaduhṉ coo hajxy hoy nhíjtämät.  
\v 16 Pøṉ jaduhṉ mäbøjp, cab jaduhṉ yajnajuøꞌøy pø yajmäbøgaam̱bytiä jaꞌa jiamiøød jaꞌa caꞌa mäbøjpä. 
\p  
\v 17 Cøjhaminøꞌøy jaꞌa Dios hajxy tøø xpiädáacäm. Jaduhṉ hajxy jootcujc njaac híjtämät neby hajxy hänajty nhíjtäm mänaa Dios hajxy xyajnähdíjjäm coo hajxy nmädúuṉämät. Hädaa mädiáꞌagyhøch homiaajä nyajnähixøøby majatiä hermanodøjc‑hajxy yhamugøꞌøyän Dioswiingudsähgøøbiä.  
\v 18 Højts judíos, coo Jesucristo miädiaꞌagy hajxy nbanǿcxäm, cab hajxy ndsähdiúuṉämät, hoy hajxy nja judíoshájtäm. Y jaꞌa jäyaꞌayhajxy caꞌa judíospä, jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy hajxy panøcxpä, ni jeꞌehajxy quiaꞌa tsähdiúnät, hoy hajxy quiaꞌa ja judíoshaty.  
\v 19 Cab jaduhṉ ñejpiä pø mjudíoshájp, pø caj. Jeꞌe näꞌägädä tsoobaatp coo Dios miädiaꞌagy mgudiúuṉät.  
\v 20 Jaduhṉ hajxy mjaac hídät neby hajxy hänajty mhitiän mänaa Dios hajxy xyajnähdijjiän coo miädiaꞌagy hajxy mmäbǿjcät.  
\v 21 Näjeꞌe mijts jäyaꞌay xjieꞌehaty nebiä waj nebiä cuaayän, hoyyä Diosmädiaꞌagy hajxy mja panøcxy. Cab hajxy jaduhṉ mmøjpädáꞌagät. Pero pø cabä mwiindsǿṉ hajxy xyajtunaaṉnä, ween hajxy xyhøxmajtsnä.  
\v 22 Tøø mijts jaꞌa Dios xyajnähdijy coo miädiaꞌagy hajxy mmäbǿjcät, hoyyä jäyaꞌay hajxy hänajty xjia jeꞌehaty nebiä waj nebiä cuaayän. Hix̱, tøø Jesucristo hajxy xyajnähwáatsäm jaꞌa nbojpähájtäm jaꞌa ngädieeyhájtäm. Hoorä, pønjaty hänajty caꞌa jeꞌehájtäp jaduhṉ nebiä waj nebiä cuaayän mänaa hajxy yajnähdijyiijän jaꞌa Diósäm coo miädiaꞌagy hajxy miäbǿjcät, moonsä hajxy jeꞌe tiúnäp jaꞌa Jesucristocøxpä.  
\v 23 Tøø Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm, paadiä Dios miädiaꞌagy hajxy nmäbǿjcänä. Cabä jäyaꞌay miädiaꞌagy hajxy nmäbǿjcänät.  
\v 24 Jaduhṉds jeꞌe, hermanodøjc, jaduhṉ hajxy mjaac hídät neby hajxy hänajty mhitiän mänaa Dios hajxy xyajnähdijjiän coo miädiaꞌagy hajxy mmäbǿjcät. Jaduhṉä Dios hajxy hoy mmädúnät. 
\p  
\v 25 Myajtøøw̱ hajxy jaduhṉ pø hahixøøby jaduhṉ coo cäxyiihänaꞌc‑hajxy piǿgät. Høøc̈h nhamdsoo mädiaꞌagy hädaa; cab jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa Diosmädiaꞌaguiän. Pero hahixøøby jaduhṉ cooc̈h mijts nmädiaꞌagy xmiäbǿjcät; hix̱, Dióshøch jaduhṉ tøø xyajnähdijy cooc̈h nmädúnät.  
\v 26 Pues høøc̈h jaduhṉ mänaam̱b coo jaduhṉ yhahixøꞌøy coo hajxy mgaꞌa pǿgät, jeꞌeguiøxpä coo tsøꞌty häyohn wiädijnä jädaꞌahaty.  
\v 27 Pø jii mdoꞌoxiøjc, caj mhøxmádsät. Y pø cabä toꞌoxiøjc mmøødä, caꞌa mhøxtaꞌay.  
\v 28 Cab jaduhṉ yhaxøøgä coo mbǿgät; y coo cäxyiihänaꞌc jaduhṉ piǿgät, ni jaduhṉ quiaꞌa haxøøgä. Pero coo hajxy jaduhṉ piǿgät, maas hamäjaa jiugyhajt hajxy miänaxaꞌañ. Páadyhøch jaduhṉ nja mänaꞌañ coo hajxy quiaꞌa pǿgät. 
\p  
\v 29 Hermanodøjc, jueꞌec̈h jaduhṉ nja mänaꞌanaꞌañ, ja ween quiaꞌa habaady coo Jesucristo yaa quiädaactägatsaꞌañ hädaa yaabä naax̱wiin. Cab hajxy yaa jejcy njaac tunáaṉäm. Jaduhṉds jeꞌe, pønjaty toꞌoxiøjmøød, jaduhṉ hajxy xyiictaꞌag miädiaactáꞌagät nebiä Dios hajxy hoy miädúnät. Cabä yhuung tioꞌoxy hajxy ñädaj ñämáañät.  
\v 30 Pønjaty jaduhṉ jootmayhajp, ween hajxy jaduhṉ quiaꞌa jootmayhajnä. Pønjaty jaduhṉ xooṉdaacp, ween hajxy jaduhṉ quiaꞌa xooṉdaacnä. Y jaꞌa hajuubiädøjc‑hajxy, ween hajxy jaduhṉ yhity nebiä toogy hajxy caꞌa møødpän.  
\v 31 Pønjaty jaduhṉ yaa tsänaaby häyoob hädaa yaabä naax̱wiin, ween hajxy jaduhṉ yhity neby hajxy tii caꞌa møødpän. Hix̱, hädaa yaabä naax̱wiin, neby hajxy cham̱ nhíjxäm, cøxaam̱b hädaaduhṉ quiuhdägoyyaꞌañ. 
\p  
\v 32 Jadúhṉhøch njoot chocy coo hajxy tii mgaꞌa nädaj mgaꞌa nämáyät. Jaꞌa yaꞌadiøjc nidiuhm̱hajpä, caj tii ñädajy ñämay. Jagoo tiajy miay nebiä Dios hoy miädúnät.  
\v 33 Pero jaꞌa craa toꞌoxiøjmøødpä, jeꞌe tiajpy miaaby nebiä yhuung nebiä tioꞌoxy hoy miøødhídät.  
\v 34 Y cabä Dios hoy miädunaꞌañ. Jaanä jaduhṉä cäxyiihänaꞌc‑hajxypä, cab hajxy tii tiajy miay. Jagoo hajxy tiajy miay nebiä Dios hajxy hoy miädúnät. Hamuumduꞌjootä Diosmädiaꞌagy hajxy quiudiunaꞌañ. Pero jaꞌa toꞌoxiøjc jaꞌa yaꞌadiøjmøødpä, nebiä ñihyhap hoy miøødhídät, jeꞌeyyä ñäꞌä tajpy ñäꞌä maaby. 
\p  
\v 35 Páadyhøch jaduhṉ nmänaꞌañ, mijts jaduhṉ nja puhbedaaṉ. Caj mijts jaduhṉ nhaneꞌemaꞌañ. Pero chójpiøch njoot jaduhṉ coo hajxy hoy yajxóṉ mwädítät, coo Diosmädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot mgudiúnät. 
\p  
\v 36 Pø jii mhuunghajxy tøø quiäxyiijøꞌøy, ween hajxy piøcy, pø chojpy mjoothajxy jaduhṉ. Cab jaduhṉ yhaxøøgä coo hajxy jaduhṉ piǿgät.  
\v 37 Pero pø cabä mjoothajxy chocy coo hajxy piǿgät, ween hajxy jaduhṉ quiaꞌa pøcy. Hix̱, cabä cuhdujt pøṉ miøødä coo miic̈h xyhanéꞌemät maa mhuungcøxpän.  
\v 38 Hoy jaduhṉ coo mhuung myajpǿgät. Jaanä hoy jaduhm̱bä coo mgaꞌa yajpǿgät; cab jaduhṉ ñejpiä. 
\p  
\v 39 Jaꞌa toꞌoxiøjc yaꞌadiøjmøødpä, cabä cuhdujt miøødä coo wiingpä miøødtsänáꞌawät. Pero coo ñihyhap yhóꞌogät, mänit mäbøcy wyiingpǿgät pøṉ jaduhṉ chojpy. Pero tsipcøxpä hermano wyiingpǿgät.  
\v 40 Pero maas jootcujc yhídät coo quiaꞌa näꞌägädä pøjtägátsät. Høøc̈h jaduhṉ mänaam̱b. Jaꞌa Dioshespíritøch ndijy jaduhṉ xñajtscapxǿøyyäp. 
\c 8  
\p  
\v 1 Näjeꞌec̈h hajxy tøø xmiäyajtøy pø hoy jaduhṉ coo animalhoꞌogy hajxy ndsúꞌtsämät jaꞌa hänaꞌc‑hajxy quepychechwiinduum yojxypä. Tøyhajt jaduhṉ coo hajxy nägøx̱iä tøø nmädoyhájtäm hädaagøxpä. Cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy nmänáaṉämät cooc tyijy hajxy cøx̱iä nwiinjuǿøyyäm. Jaduhṉä hänaꞌc‑hajxy näjeꞌe miänaam̱bä, jaꞌa hajxy yajcumayaam̱bä. Pero coo hajxy hamiṉ̃ haxøpy nnic̈hojc nnimiéeꞌxämät, mänitä Diosmädiaꞌagy hajxy maas hoy nmäbǿjcämät.  
\v 2 Pøṉ jaduhṉ mänaam̱b cooc tyijy hotyiijä jiaty, høhṉdaacp jaduhṉ. Cab jaduhṉ tiøyyä coo hotyiijä jiaty. Ween jaduhṉ jiaac habøcy.  
\v 3 Pøṉä Dios jaduhṉ wiingudsähgøøby, ñajuøøbiä Dios jaduhṉ pøṉ jeꞌe. 
\p  
\v 4 Tsøg hajxy jadähooc jaac mädiáacäm pø hoy jaduhṉ coo animalhoꞌogy hajxy ndsúꞌtsämät, jaꞌa hänaꞌc‑hajxy quepychechwiinduum yojxypä. Bueno, nnajuǿøyyäm hajxy coo quepychech naax̱poch quiaꞌa jujyquiä. Y nnajuǿøyyäm hajxy coo Dios tiuꞌugä.  
\v 5 Mayyä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ miänaꞌañ cooc tyijy jaꞌa Dioshajxy miayyä jim̱ tsajpootyp chaads yaa hädaa yaabä naax̱wiin. Jeꞌeg hajxy jaduhṉ jiaanc̈h wiingudsähgøøby.  
\v 6 Pero højts jaduhṉ mänáaṉäm coo Dios tiuꞌugä, jaꞌa nDeedyhájtäm. Jeꞌe jaduhṉ hädiuuṉ cøx̱iä näguipxy møødä yHuung. Paady hajxy jaduhṉ xquiunúuꞌxäm xpiädáacäm coo hajxy jaduhṉ ween nwiingudsähgǿøyyäm. Jaduhṉ hajxy nmänáaṉäm coo Jesucristo hajxy nWiindsøṉhájtäm. Cabä wiingpä hajxy nwiindsøṉhájtäm. Møød jeꞌe cøx̱iä yhädiuum̱bä. Høxtä højtspaadyhájtäm hajxy xquiunúuꞌxäm. 
\p  
\v 7 Pero cabä jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä miäbøcy coo quepychech quiaꞌa jujyquiä, coo naax̱poch quiaꞌa jujyquiä. Näjeꞌe jäyaꞌay quepychech naax̱poch hajxy wyiingudsähgøꞌøyñä. Y coo hajxy jaduhṉ chúꞌudsät tijaty jäyaꞌayhajxy yojxyp quepychechwiinduum, jootmayhajp hajxy jaduhṉ cooc tyijy jaduhṉ quiaꞌa hoyyä coo hajxy chúꞌudsät. Hix̱, jeꞌenä hajxy jaduhṉ miäbøcyñä cooc tyijy quepychech jiujyquiä.  
\v 8 Nnajuǿøyyäm hajxy coo Dios quiaꞌa møjpädaꞌagy pø ndsúꞌtsäm pø caj ndsúꞌtsäm. Cab jaduhṉ ñejpiä pø ndsúꞌtsäm pø caj ndsúꞌtsäm.  
\v 9 Pero hoy hajxy nja najuǿøyyäm jaduhṉ coo quiaꞌa nejpiä pø ndsúꞌtsäm pø caj ndsúꞌtsäm, maas hoy hit jaduhṉ coo ngaꞌa tsúꞌtsämät, pø jii hermanohajxy näjeꞌe quiaꞌa najuøøbiä coo jaduhṉ quiaꞌa nejpiä coo hajxy ndsúꞌtsämät.  
\v 10 Tsøc mädiáacäm coo miic̈h mnajuøꞌøy coo jaduhṉ quiaꞌa nejpiä coo yøꞌøduhm̱bä tsuꞌuc̈h mdsúꞌudsät. Hoorä, tsøc mänáaṉäm coo miic̈h yøꞌøduhm̱bä tsuꞌuc̈h hänajty mdsuꞌuc̈h maa quepychechwiinduumän. Hoorä, coo hermano jaduhṉ tuꞌug xyhíxät, jaꞌa caꞌa najuøøbiä coo jaduhṉ quiaꞌa nejpiä coo miic̈h jaduhṉ mdsúꞌudsät, wehṉdä jeꞌe xpiadsúꞌtspät. Wehṉdä miänáꞌanät cooc tyijy jaduhṉ tøø quiädieey coo jaduhṉ tøø xpiadsuꞌuc̈h.  
\v 11 Y coo jaduhṉ quiädiéeyät, miic̈hä pojpä hänajty mmøød jeꞌeguiøxpä coo miic̈h hänajty jim̱ mgay. Hix̱, tøø mähdiøjc ñähhoꞌtuꞌudyii jaꞌa Jesucrístäm.  
\v 12 Y coo miic̈hä mähdiøjc jaduhṉ myajcädiéeyät, jaduhṉ hänajty tøø piaady nejpä miic̈hä Jesucristo hänajty tøø mmägadieeyän.  
\v 13 Hoorä, pø cädieeyaam̱bä hermano tuꞌug jeꞌeguiøxpä cooc̈h høøc̈h yøꞌøduhm̱bä tsuꞌuc̈h ndsuꞌuc̈h, cábøch jaduhṉ nnäꞌägädä tsúꞌudsät mänaa, coo hermano ñäꞌä cädiéeyät. 
\c 9  
\p  
\v 1 Cábøch pøṉ xyhaneꞌemy, túhm̱äts. Dióshøch xwyiinguejx, túhm̱äts. Hamdsooc̈hä Jesucristo nhijxy, túhm̱äts, jaꞌa hajxy nWiindsøṉhájtämbä. Mijts jaꞌa Diosmädiaꞌagy nyajmäbøjc, túhm̱äts.  
\v 2 Näjeꞌe jäyaꞌayhajxy miänaꞌañ cooc tyijy høøc̈hä Dios tøø xquiaꞌa wiinguex̱y. Pero mmøødä tøyhajt hajxy jaduhṉ cooc̈hä Dios tøø xwyiinguex̱y, jeꞌeguiøxpä cooc̈h mijts nyajmäbøjcy jaꞌa Diosmädiaꞌagy. 
\p  
\v 3 Cooc̈h pøṉ mänaa xñämaꞌay cooc tyijy høøc̈hä Dios tøø xquiaꞌa wiinguex̱y, jadúhṉhøch nax̱y nhadsoy:  
\v 4 Nmǿødhøch ndijy cuhdujt jaduhṉ cooc̈h mijts cay huꞌugy nmäyujwáꞌanät jeꞌeguiøxpä cooc̈hä Diostuuṉg nduṉ̃.  
\v 5 Jaꞌa Jesucristo yhuchhajxy, miøødä cuhdujt hajxy jeꞌe coo hajxy wiädítät toꞌoxiøjmøød. Jaduhṉä Pedro miǿødäbä, møødä Dioswiinguex̱ypähajxy. Jadúhṉhøch cuhdujt nmǿødäbä, hoyyä jäyaꞌayhajxy näjeꞌe jia mänaꞌañ cooc tyijy høøc̈h ngaꞌa møødä.  
\v 6 Tøgä mmänaam̱b mijts jaduhṉä coo højts cuhdujt ngaꞌa møødä coo højts nduuṉg nnajtshixǿꞌøwät, coo højts jaꞌa Diosmädiaꞌagy nyajwáꞌxät, høøc̈h møødä Bernabé. Jaꞌa Diosquex̱yhajxy nägøx̱iä, tøø tiuuṉg hajxy ñajtshixøꞌøy coo Diosmädiaꞌagy hajxy yajwaꞌxy.  
\v 7 Yajmäjuuby hajxy jeꞌe, y jaduhṉ højts nyajmäjuyaam̱bä. Hix̱, yajmäjuubiä soldadohajxy. Y jaanä jaduhṉduhm̱bä, jaꞌa cudsaatypcam̱hajxy, jiøøꞌxypä tsaatyptsaꞌam hajxy. Y jaanä jaduhṉduhm̱bä, jaꞌa meegcueendähajpähajxy, yhuucypiä meegtsiꞌtsnøø hajxy.  
\v 8 Caꞌa yhøøc̈h nhamdsoo mädiaꞌagy hädaa; jaduhṉä mädiaꞌagy miänaam̱bä jaꞌa Moisés jecy quiujáhyyäbä.  
\v 9-10 Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay: “Cabä waj mhaxuuꞌtsǿꞌøgät coo trigopajc hänajty tiehṉjoꞌoc̈h.” Coo Dios jaduhṉ jecy miänaaṉ̃, jaduhṉ miänaaṉ̃ coo højts nyajmäjúyät. Hix̱, jaꞌa hänaꞌc naax̱puhbähajxy møødä tsijpädøjc‑hajxy, ñajuøøby hajxy jaduhṉ coo hajxy yajmäjuyaꞌañ. Jaanä jaduhṉ højtspä, jaduhṉ højts nyajmäjúubiät.  
\v 11 Coo højts mijtsä Diosmädiaꞌagy tøø nyajnähixøꞌøy, paady hajxy xmiäjúyät.  
\v 12 Mmäjuubiä Diosquex̱y hajxy, túhm̱äts; maas may højts cuhdujt nmøødä coo højts mijts xmiäjúubiät. 
\p Pero cahnä højts mänaa nmänaꞌaññä coo højts nyajmäjúyät. Chojpy højts njoot jaduhṉ coo Diosmädiaꞌagy wiáꞌxät, jaꞌa Jesucristocøxpä, paady højts nhity jamiäjuy.  
\v 13 Pero nmøød højts cuhdujt jaduhṉ coo højts nyajmäjúyät. Hix̱, jaꞌa hänaꞌc‑hajxy jim̱ tuum̱bä tsajtøgooty, miøødä cuhdujt hajxy jeꞌe coo hajxy quiáyät tijatiä cuꞌughajxy jim̱ quiuyoxøøby maa altarän.  
\v 14 Jaanä jaduhṉduhm̱bä, tøø Dios yhaneꞌemy coo Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpähajxy yajmäjúyät. Jaꞌa jäyaꞌayhajxy mädoobä, jeꞌeds hajxy jaduhṉ mäjúyäp.  
\v 15 Pero høøc̈h, cábøch mänaa tøø nmänaꞌañ cooc̈h mijts xmiäjúyät. Jadúhṉhøch njoot chocy cooc̈h jamiäjuy ndúnät. Y cooc̈h häyaa nnäꞌä yuuhóꞌogät, cab jaduhṉ ñejpiä, nägooc̈h hänajty tøø nduṉ̃ jamiäjuy. 
\p  
\v 16 Näjeꞌe jäyaꞌayhajxy yajcumayaꞌañ jeꞌeguiøxpä coo Diosmädiaꞌagy hajxy yajwaꞌxy. Pero Dióshøch xwyiinguejx cooc̈h nyajwáꞌxät høøc̈h; cábøch hamdsoojoot nyajwaꞌxy. Paady, cábøch nyajcumayaꞌañ. Y cooc̈hä Diosmädiaꞌagy jaduhṉ ngaꞌa yajwáꞌxät, xyajcumädów̱äbøc̈hä Dios jaduhṉ.  
\v 17 Cábøch hamdsoojoot ndägøøyy Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä. Dióshøch jaduhṉ xwyiinguejx cooc̈h miädiaꞌagy nyajwáꞌxät. Cooc̈h häxøpy tøø ndägøꞌøy hamdsoojoot, mänítøch cu nyajmäjuuyy.  
\v 18 Jaanc̈h tehm̱ xiooṉdáacpøch jaduhṉ cooc̈hä Diosmädiaꞌagy nyajwaꞌxy jamiäjuy, hóyhøc̈hä cuhdujt nja møødä cooc̈h cu nyajmäjuuyy. 
\p  
\v 19 Hix̱, cooc̈h jaduhṉ nduṉ̃ jamiäjuy, cábøch pøṉ xyhaneꞌemy. Pero chójpiøch njoot jaduhṉ cooc̈h hoy piøṉä xyhanéꞌemät, nägoo Diosmädiaꞌagy hajxy miäbǿgät.  
\v 20 Cooc̈h jim̱ nhijty maa judíoshajxiän, jadúhṉhøch nguhdujthajpä nebiä judíoshajxy quiuhdujthatiän, weenä Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ cu miäbøjcy. Y cooc̈h jim̱ nhijty maa jäyaꞌayhajxy hänajty yhaneꞌemyiijän jaꞌa Diosmädiaꞌagy, jaꞌa Moisés jecy quiujáhyyäbä, jadúhṉhøch nyaghanehm̱bä neby hajxy hänajty yaghanehm̱bän, weenä Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ cu miäbøjcy, hóyhøc̈hä cuhdujt nja nmøødä cooc̈h ngaꞌa yaghanéꞌemät.  
\v 21 Y cooc̈h jim̱ nhijty maa jäyaꞌayhajxiän, jaꞌa cajpä judíospä, jaꞌa mädiaꞌagy hajxy caꞌa cudiuum̱bä, jaꞌa Moisés jecy quiujáhyyäbä, jadúhṉhøch nguhdujthajpä neby hajxy hänajty quiuhdujthatiän, weenä Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ cu miäbøjpä. Cábøch nmänaꞌanaꞌañ cooc̈hä Dios jaꞌa miädiaꞌagy hänajty ngaꞌa mäbøjcä. Hix̱, nmäbǿjcäbøc̈hä Jesucristo miädiaꞌagy jaduhṉ.  
\v 22 Y cooc̈h jim̱ nhijty maa hermanohajxiän, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy caꞌxy caꞌa wiinjuøøbiä, jadúhṉhøch nbaguhdujthajpä neby hajxy hänajty quiuhdujthatiän, jeꞌeguiøxpä cooc̈h hänajty nyajnähixøꞌøwaꞌañ nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy maas hoy wyiinjuǿꞌøwät. Majátyhøch jaduhṉ nwädity Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä, cábøc̈hä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ nyagjootmaꞌady, weenä Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ miäbøcy.  
\v 23 Páadyhøch jaduhṉ nguhdujthaty, jadúhṉhøc̈hä Diosmädiaꞌagy hoy nyajwáꞌxät. Y cooc̈hä jäyaꞌayhajxy may nyajmäbǿgät, mänítøch jaduhṉ nxooṉdáꞌagät. 
\p  
\v 24 Coo jäyaꞌayhajxy nax̱y ñiyhøxpäyøꞌøgyii, tuꞌjäyaꞌay jaduhṉ nøcxy quiuhäyøꞌøgy, caꞌa ñägøx̱iä. Tøyhajt jaduhṉ. Jaduhṉ mäwiin højtshájtäm, coo Diosmädiaꞌagy hajxy nbanǿcxäm, nax̱y hajxy hoy ndehm̱ quiudiúuṉämät, jaduhṉ hajxy jim̱ nnǿcxämät Dioswiinduum.  
\v 25 Høxtahm̱dsä häyøꞌpädøjc‑hajxy, tuꞌjøjpiä jioot jaꞌa wyiinmahñdy hajxy nax̱y piädaꞌagy coo hajxy jaduhṉ quiuhäyǿꞌøgät, túhm̱äts. Paadiä haxøøgpä hajxy jaduhṉ quiaꞌa näꞌägä nähdoṉ̃. Premio hajxy jaduhṉ móoyyäp, y cab jaduhṉ ñäꞌä jecy. Pero højtshájtäm, coo Diosmädiaꞌagy hajxy hoy njaanc̈h tehm̱ quiudiúuṉämät, mänit hajxy jaduhṉ jim̱ nnǿcxämät Dioswiinduum. Jim̱ds hajxy jaduhṉ nhíjtämät cøjxtaꞌaxiøø.  
\v 26 Jaꞌa hänaꞌc cuhäyøꞌpädøjc‑hajxy, tøyyä hajxy jaduhṉ ñäꞌä päyøꞌøgy, cab hajxy jaduhṉ yhim̱ybiäyøꞌøgy miaamybiäyøꞌøgy. Jaꞌa boxeadorhajxy jajpä mägox̱ mädex̱, cab hajxy jaduhṉ ñäꞌä yem̱y ñäꞌä wopy. Jaduhṉ mäwíinäts høøc̈h, tuꞌjǿjpiøc̈hä Diosmädiaꞌagy nbanøcxy.  
\v 27 Cábøc̈hä haxøøgpä jaduhṉ nnäꞌägä nähdoṉ̃. Ngudiúum̱biøc̈hä Diosmädiaꞌagy jaanc̈h tehm̱ yhoy. Páadyhøc̈hä Dios jim̱ xyajnøcxaꞌañ maa wyiinduumän. Y cooc̈h jaduhṉ hoy ngaꞌa cudiúnät, cábøch jim̱ xyajnǿcxät, hóyhøc̈hä jäyaꞌayhajxy hänajty tøø nja yajwiinhixøꞌøy. 
\c 10  
\p  
\v 1 Hermanodøjc, huuc mädow̱ hajxy jaduhṉ. Jéquiänä Dios jaꞌa joc jaꞌa nämaꞌa jaduhṉ quiejxy maa nhaphájtäm maa ndeedyhájtämhajxy hänajtiän, møødä Moisés. Mänit hajxy jaduhṉ jecy piaduꞌubøjcy nägøx̱iä näwiinä. Mänit hajxy nägøx̱iä ñøønajxy coo Tsaptsmejy paquiä tiøøch.  
\v 2 Jaꞌa Moisés hajxy hänajty näguipxy miøødwädijpy nägøx̱iä maa joc hajxy hänajty piawäditiän, maa hajxy ñøønajxiän Tsaptsmejjiooty.  
\v 3 Mänitä Dios hajxy miooyyä jaꞌa cay jaꞌa huꞌugy. Mänit hajxy quiaayy nägøx̱iä.  
\v 4 Mänitä Dios jaꞌa tsaa tuꞌug yajtsäbijty. Mänitä nøø tiägøøyy xeeꞌxpä. Mänit hajxy nägøx̱iä ñøøhuucy. Jaduhṉ mäwíinäts jaꞌa Cristo neby yøꞌø tsaajän. Hix̱, puhbéjtäp hajxy hänajty jaꞌa Crístäm majaty hajxy hänajty wiädity. Jaꞌa Cristo, Dios yHuung jeꞌe.  
\v 5 Pero cabä Diosmädiaꞌagy hajxy hoy nämay quiudiuuṉ̃. Cabä Dios hajxy jaduhṉ quiumaayyä. Paady hajxy jim̱ tiuꞌuhoꞌcy pactuum. 
\p  
\v 6-7 Paady hajxy jaduhṉ jiajty yhabejty coo haxøøgpä hajxy yhadsojcy, coo quepychech jaꞌa naax̱poch hajxy wyiingudsähgøøyy. Hijxtahṉd jaduhṉ coo hajxy ngaꞌa pahijx ngaꞌa padúuṉämät. Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa Diosmädiaꞌaguiän: “Mänit hajxy quiaayy yhuucy quepychechwiinduum; mänit hajxy yhejch piujty quepychechwiinduum.”  
\v 8 Näjeꞌe hajxy haxøøg jiatcøøyy. Paady hajxy nähiiꞌxtägøøg mil yhoꞌcy tuꞌxøøbä. Paady hajxy jaduhṉ ngaꞌa pahijx ngaꞌa padúuṉämät.  
\v 9 Näjeꞌe Dios hajxy yhijxmajch pø tøyhajt hajxy hänajty yajcumädow̱aꞌañíijäm jaꞌa Dios. Mänit hajxy chahṉ̃chuꞌtsä. Cøjx hajxy jeꞌe yhoꞌogy. Paady hajxy jaduhṉ ngaꞌa pahijx ngaꞌa padúuṉämät.  
\v 10 Näjeꞌe hajxy hänajty jootcujc quiaꞌa hity, jeꞌeguiøxpä coo hajxy hänajty quiaꞌa mäbøcy. Paadiä Dios jaꞌa mioonsä quiejxy, hoy hajxy yaghoꞌogyii. 
\p  
\v 11 Paady hajxy jaduhṉ jiajty yhabejty, hijxtahṉd jaduhṉ coo hajxy ngaꞌa pahijx ngaꞌa padúuṉämät. Paady cujaay yhity. Hix̱, habáatnäp jaduhṉ coo Jesucristo yaa quiädaactägatsaꞌañ.  
\v 12 Pøṉ jaduhṉ niñänǿøm̱äp coo hamuumduꞌjoot miäbøcy, nax̱y tiehm̱ ñiyajcopcøꞌøwǿøjät coo ñäꞌä tuꞌudägóyyät.  
\v 13 Mijts jaꞌa møjcuꞌugong xjia wiꞌi yajtuꞌudägoyyaam̱b. Hoy piøṉä jaduhṉ jia yagjatcøꞌøwaꞌañii haxøøg. Pero jaduhṉä Dios miänaꞌañ cooc hajxy xpiuhbedáaṉäm, neby hajxy jaduhṉ ngaꞌa tuꞌudägóoyyämät. Tøyhajt jaduhṉ coo hajxy xpiuhbedáaṉäm. Hix̱, cabä møjcuꞌugongä miäjaa jaduhṉ miäbaady nebiä Dios mäjaa miøødän. 
\p  
\v 14 Jaduhṉds jeꞌe, hermanodøjc, cabä quepychech, cabä naax̱poch hajxy mwiingudsähgǿꞌøwät.  
\v 15 Mnajuøøby hajxy jaduhṉ cooc̈h tøyhajt nmädiaꞌagy. Hix̱, mwiinjuøøby hajxy hädaaduhṉ.  
\v 16 Coo tsuugay nyagjájtäm mänaa vino hajxy nhúucäm, mänitä Dioscujúꞌuyäp hajxy nyéjcäm. Jeꞌe jaduhṉ ñänøøm̱by coo hajxy tuꞌugcopc tuꞌugwiinmahñdy nhíjtäm, jeꞌeguiøxpä coo Jesucristo ñøꞌty jiaanc̈h tehm̱ yaghäyooyy mänaa hajxy jeꞌe xñähhoꞌtúutäm maa hädaa yaabä naax̱wiinän. Y coo tsajcaagy hajxy nyajniñäguidǿøyyäm, jeꞌe jaduhṉ ñänǿøm̱gumbä coo hajxy tuꞌugcopc tuꞌugwiinmahñdy nhíjtäm, jeꞌeguiøxpä coo Jesucristo jaꞌa ñiꞌx ja quiopc ñähdujcy mänaa hajxy jeꞌe xñähhoꞌtúutäm.  
\v 17 Coo tuꞌugpä tsajcaagy hajxy ngaamiújcäm, paady hajxy tuꞌugcopc tuꞌugwiinmahñdy nhíjtäm, hoy hajxy nja nämáyyäm. 
\p  
\v 18 Jaduhṉä judíoshajxy yhijpä tuꞌugcopc tuꞌugwiinmahñdy møødä Dios mänaa animal hajxy chuꞌuc̈hän, jaꞌa jäyaꞌayhajxy yojxypä altarwiinduum.  
\v 19 Jadúhṉhøch nmänaꞌañ coo quepychech naax̱poch quiaꞌa jujyquiä. Jadúhṉhøch nmänaam̱bä coo animal quiaꞌa cunuuꞌxiä jaꞌa jäyaꞌayhajxy yojxypä quepychechwiinduum.  
\v 20 Caj pues. Jaꞌa jäyaꞌay jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy caꞌa mäbøjpä, coo animal hajxy yox̱y quepychechwiinduum, jaꞌa møjcuꞌugong hajxy jaduhṉ wyiingudsähgøøby, caꞌa Dyiosä. Cábøch njoot chocy coo jäyaꞌay hajxy mmøødhídät tuꞌugwiinmahñdy, jaꞌa møjcuꞌugong hajxy wyiingudsähgøøbiä.  
\v 21 Pø mhuꞌugaam̱biä vino hajxy jaꞌa Dioscøxpä, cab hajxy hoy mhúꞌugät jaꞌa møjcuꞌugongcøxpä. Pø mgayaam̱biä tsajcaagy hajxy jaꞌa Dioscøxpä, cab hajxy hoy mgáyät jaꞌa møjcuꞌugongcøxpä.  
\v 22 Cab jaduhṉ yhoyyä coo Dios hajxy nyagjootmáꞌtämät. Hix̱, maas mäjaamøødä Dios que højtshájtäm. 
\p  
\v 23 Jaduhṉä jäyaꞌayhajxy miänaꞌañ cooc cuhdujt hajxy nmøødhájtäm hoy ñejpiä. Tøyhajt jaduhṉ. Pero cab jaduhṉ yhawiinmatsä coo hajxy hoy ñejpiä njatcǿøyyämät. Hix̱, coo hajxy hoy ñejpiä njatcǿøyyämät, cabä Diosmädiaꞌagy hajxy hoy nyajtuꞌuyóhyyämät.  
\v 24 Näjeꞌe jäyaꞌayhajxy yhøxtaꞌay coo hajxy chänáꞌawät coo hajxy yhäyówät. Pero maas hoy jaduhṉ coo nmädøjc hajxy nbuhbéjtämät. 
\p  
\v 25 Tsuꞌudsä tsuꞌuc̈h hajxy jaduhṉ mädyiijaty jim̱ tóoꞌcäp halaplazpaꞌc. Pero cab hajxy myajtǿwät pø tøø jäyaꞌay animal hajxy yox̱y quepychechwiinduum. Cab hajxy jeꞌeduhṉ mnäꞌä taj mnäꞌä máyät jaꞌa tsuꞌuc̈hcøxpä.  
\v 26 Hix̱, jaduhṉä Diosmädiaꞌagy miädiaꞌagy: “Dios jieꞌe hädaa cøx̱iä maa hädaa yaabä naax̱wiimbän.” 
\p  
\v 27 Coo pøṉ hajxy jaduhṉ xwiówät mägaabiä, hoy jaduhṉ coo hajxy mnǿcxät, hoyyä craa jaꞌa Diosmädiaꞌagy hänajty quiaꞌa jagä mäbøcy. Y cab hajxy myajtǿwät pø tøø animal hänajty quepychechwiinduum yoxyii. Cab hajxy mdaj cab hajxy mmáyät jaꞌa tsuꞌuc̈hcøxpä.  
\v 28 Pero coo pøṉ hajxy jaduhṉ xyhawáaṉät coo hänaꞌc yøꞌø animal hänajty tøø yox̱y quepychechwiinduum, cab hajxy jaduhṉ mdsúꞌudsät, weenä craa jaduhṉ quiaꞌa jootmaꞌady jaꞌa hajxy tøø xyhawáaṉäbä. Jaduhṉä craadaꞌa tiajy miay coo jaduhṉ quiaꞌa hoyyä coo yøꞌøduhm̱bä tsuꞌuc̈h hajxy ndsúꞌtsämät, jaꞌa hänaꞌc yojxypä quepychechwiinduum.  
\v 29 Jaꞌa craa tøø xyhawáaṉäbä, jeꞌec̈h jaduhṉ nnänøøm̱by coo wehṉdä jiootmaꞌadaꞌañ. Cábøch jaduhṉ nmänaꞌanaꞌañ coo mijts mjootmaꞌadaꞌañ. 
\p Näjeꞌe jäyaꞌayhajxiädaꞌa miänaꞌanaꞌañ: “Ween yøꞌø craa jaduhṉ ñäꞌä jootmaꞌady, nmǿødhøch cuhdujt jaduhṉ cooc̈hä animal ndsúꞌudsät, hoy hänaꞌc tøø jia yox̱y quepychechwiinduum.  
\v 30 Haa caꞌa, nnämáabiøc̈hä Dios Dioscujúꞌuyäp cooc̈hä tsuꞌuc̈h hänajty tøø ndsuꞌuc̈h. Tiic̈h yøꞌø craa jaduhṉ coo xñäꞌä nämaꞌay cooc̈h ngaꞌa tsúꞌudsät.”  
\v 31 Jaduhṉds jeꞌe, tsøgä mädiaꞌagy hajxy hoy yajxóṉ yajtuuṉ yaghíjtäm homiädyiibä coo hajxy ngaayy coo hajxy nhúucäm. Coo jäyaꞌay hajxy jaduhṉ xyhíjxämät coo mädiaꞌagy hajxy hänajty hoy yajxóṉ nyajtuuṉ nyaghíjtäm homiädyiibä, mänitä Dios hajxy miøjpädaꞌagaꞌañ jiaanc̈hpädaꞌagaꞌañ.  
\v 32 Hix̱, coo mädiaꞌagy hajxy hoy yajxóṉ nyajtuuṉ nyaghíjtämät homiädyiibä, ni pøṉ jaduhṉ quiaꞌa jootmáꞌadät, ni jaꞌa judíoshajxy, ni jaꞌa jäyaꞌayhajxy cajpä judíoshajpä, ni jaꞌa jäyaꞌayhajxy jaꞌa Diosmädiaꞌagy mäbøjpä.  
\v 33 Jadúhṉhøch høøc̈hpä, hoy yajxóṉhøc̈hä nyajtuṉ̃ nyaghity homiädyiibä nébiøc̈hä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ xquiumáyät. Cábøch pøṉ jaduhṉ nyagjootmaꞌady. Hix̱, chójpiøch njoot jaduhṉ coo jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä ñähwáꞌadsät jaꞌa piojpä jaꞌa quiädieeyhajxy. Cábøch njoot chocy cooc̈h nidiuhm̱ nbáadät jaꞌa hoybä jaꞌa weenbä. 
\c 11  
\p  
\v 1 Nébiøc̈hä Jesucristo nbahix̱iän, jadúhṉhøch mijts xpiahíjxpät. 
\p  
\v 2 Hermanodøjc, xooṉdáacpøch jaduhṉ cooc̈h mijts xjiahmiejtstaꞌagy homiänaajä, y coo Diosmädiaꞌagy hajxy homiänaajä myajtuṉ̃ nebiátyhøch hajxy tøø nnajtscapxǿøyyäm.  
\v 3 Chójpiøch njoot jaduhṉ coo hajxy mwiinjuǿꞌøwät coo Jesucristo jaꞌa Dios Wyiindsøṉhaty y coo højtsä Jesucristo nWiindsøṉhájtämbä, højts yaꞌadiøjc‑hájtäm. Jaanä jaduhṉä ndoꞌoxiøjc‑hájtäm hajxy xwyiindsøṉhájtämbä, højts yaꞌadiøjc‑hájtäm.  
\v 4 Maa hermanodøjc‑hajxy yhamugøꞌøyän tsajtøgooty, coo yaꞌadiøjc jim̱ tuꞌug Dyiospaꞌyáꞌaxät cuhjupmøød, cabä Jesucristo hamuumduꞌjoot wyiingudsähgøꞌøy; ni jaduhṉ coo Diosmädiaꞌagy cuhjupmøød yajwiinhixǿꞌøwät.  
\v 5 Jaanä jaduhṉduhm̱bä, coo toꞌoxiøjc‑hajxy jiiby Dyiospaꞌyáꞌaxät cuhwaꞌads tsajtøgooty, o coo Diosmädiaꞌagy hajxy jiiby yajwiinhixǿꞌøwät cuhwaꞌads, hoc̈hähdiuuṉnä hajxy jeꞌeduhṉ. Jaduhṉ jeꞌeduhṉ piaady nejpiän yøꞌø toꞌoxiøjc quiuhwaay hajxy yhøxmeꞌxypän.  
\v 6 Jaduhṉds jeꞌe, pø cabä toꞌoxiøjc‑hajxy tiägøꞌøwaꞌañ tsajtøgooty cuhjuuxy, ween hajxy jaduhṉ ñäꞌägä yajcuhmeꞌxy. Y pø tsähdiuum̱b hajxy jaduhṉ cuhmeꞌxy, ween hajxy ñiguiuhjuuxyii.  
\v 7 Pero jaꞌa yaꞌadiøjc‑hajxy, cab hajxy jeꞌe ween tsajtøgooty cuhjupmøød tiägøøbiä. Hix̱, jaduhṉä Dios jaꞌa yaꞌadiøjc yhädiuuṉ̃ nebiä Diosän. Jaꞌa yaꞌadiøjc‑cøxpä jaduhṉ quiähxøꞌøgy coo Dios mäjaa jiaanc̈h tehm̱ miøødä. Pero jaꞌa toꞌoxiøjc‑cøxpä quiähxøꞌøgy coo yaꞌadiøjc mäjaa miǿødäbä.  
\v 8 Coo Dios jaꞌa toꞌoxiøjc jecy yhädiuuṉ̃, jayøjpä yaꞌadiøjc jaꞌa quiaac̈h tuꞌug piǿjcäxä. Mänitä toꞌoxiøjc yajwaꞌañguiojjä caac̈hhaam. Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa Diosmädiaꞌaguiän. Pero cab jaduhṉ miänaꞌañ coo yaꞌadiøjc yajwaꞌañguiojjä jaꞌa toꞌoxiøjc quiaac̈hhaam.  
\v 9 Jaꞌa yaꞌadiøjc‑cøxpä jaꞌa toꞌoxiøjc yhädiúuṉäbä. Cab hajxy nmänáaṉämät coo yaꞌadiøjc yhädiuuṉä jaꞌa toꞌoxiøjc‑cøxpä.  
\v 10 Páadiädsä toꞌoxiøjc‑hajxy wiädítät cuhjuuxy, jaduhṉ hajxy yajcähxǿꞌøgät coo hajxy yhaneꞌemyii yaꞌadiǿjcäm. Jaduhṉä Diosmoonsähajxy quiumay, jaꞌa hajxy jim̱ tsajpootypä.  
\v 11 Pero jaduhṉä Dios hajxy jecy xquiunúuꞌxäm yaꞌadioꞌoxy.  
\v 12 Hix̱, jéquiänä toꞌoxiøjc yajwaꞌañguiojjä jaꞌa yaꞌadiøjc quiaac̈hhaam. Jaanä jaduhṉduhm̱bä, jaꞌa toꞌoxiøjc‑cøxpä jaꞌa yaꞌadiøjc myiṉ̃guiaꞌay. 
\p  
\v 13 Huuc mänaꞌan mijts pø hawiinmats jaduhṉ coo toꞌoxiøjc‑hajxy cuhwaꞌads Dyiospaꞌyáꞌaxät tsajtøgooty.  
\v 14 Hoc̈hähdiuuṉnä jaduhṉ coo yaꞌadiøjc quiuhwaayhajxy yoṉ̃ yajyéegät. Hoy piøṉä jaduhṉ miänaꞌañ.  
\v 15 Pero hahixǿøyyäp jaꞌa toꞌoxiøjc‑hajxy jaduhṉ coo quiuhwaay hajxy yajyéegät yoṉ̃; jaduhṉ jeꞌeduhṉ miäbaady nebiä cuhmochpän.  
\v 16 Jaduhṉ højts nnäꞌägädä yajnähixøꞌøy coo toꞌoxiøjc‑hajxy cuhmoch Dyiospaꞌyáꞌaxät tsajtøgooty. Y jaduhṉä hermanohajxy nägøx̱iä yajnähixøøbiä tsajtøgooty wiinduhm̱yhagajpt. Hoorä, pønjaty jaduhṉ mänaam̱b cooc tyijy jaduhṉ quiaꞌa nejpiä coo toꞌoxiøjc‑hajxy jaguiuhmoch tsajtøgooty Dyiospaꞌyáꞌaxät, cabä tøyhajt hajxy ñäꞌägädä møødä. 
\p  
\v 17-19 Tøøc̈h nmädoyhaty coo hajxy näjeꞌe haxøøgtøjiämuum mniñämaꞌayii maa hajxy tsajtøgooty mhamugøꞌøyän. Tøyhajtädaꞌa jaduhṉ. Cab jaduhṉ yhoyyä y cábøch jaduhṉ ngumay, hóyhøch jaduhṉ nja najuøꞌøy coo jäyaꞌayhajxy yhixaꞌañ pønjaty tøyhajt hoy wädijp.  
\v 20 Coo Jesucristo hänajty yaghoꞌogaꞌañii, mänitä jiamiøød ñämaayy coo hajxy chuugaamiúgät jaꞌa Jesucristocøxpä. Pero mijts, coo hajxy nax̱y tsajtøgooty mhamugøꞌøy, coo hajxy nax̱y mdsuugaamiucy, cabä Jesucristo hajxy nax̱y mjahmiech.  
\v 21 Hanidiuhm̱jaty hajxy nax̱y mgay. Cab hajxy nax̱y mdajy mmay pø jii mmäguꞌughajpä caayyøøc hajxy miøødä quiaꞌa møødä. Näjeꞌe hajxy nax̱y mmuꞌugyii.  
\v 22 Jim̱ hajxy hawiinmats mgay mhúꞌugät maa mhamdsoo tøjc‑hajxiän. Cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy jaduhṉ mjatcøꞌøy maa Diostøjcän. Myajtsähdiuum̱biä häyoobäyaꞌay hajxy jaduhṉ. Cábøch mijts jaduhṉ nnäꞌägädä cumay coo hajxy jaduhṉ mjatcøꞌøy. 
\p  
\v 23 Hamdsooc̈hä Jesucristo xyajnähixøøyy nébiøch mijts tøø nnajtscapxǿøyyäm: Hoorä, mänittsuu, coo Jesucristo hänajty tioogaꞌañii, mänitä Jesucristohajxy tiägøøyy tsuugaabiä møødä jiamiøødhajxy. Mänitä Jesucristo tsajcaagy quionøꞌcy.  
\v 24 Mänit Dioscujúꞌuyäp yejcy. Mänitä tsajcaagy yhaguidøøyy. Mänit miänaaṉ̃: “Huuc cay hajxy. Høøc̈h nniꞌx høøc̈h ngopc hädaa. Mijtscǿxpøc̈hä hänaꞌc xtioogaꞌañ. Cooc̈h mijts mänaa xjiahmiejtstáꞌagät, jaduhṉä tsajcaagy hajxy mgáyät.”  
\v 25 Y coo hajxy hänajty tøø chuugaabiädøøñä, mänitä Jesús vino quionøꞌcy copajooty. Mänit miänáaṉgombä: “Cooc̈h mijts nnähhoꞌtuꞌudaaṉnä, cooc̈h nnøꞌty nyaghäyowaaṉnä, hawiinjem̱ybiä Dios hajxy xmiøødyajcuhdugaꞌañ. Hoorä, hädaa vino, hijxtahṉd jaduhṉ miähmøꞌøwaꞌañ nébiøch nnøꞌtiän. Y naaghooc hädaa vino hajxy mhuꞌugy, mänítøch hajxy xjiahmiejtstáꞌagät.”  
\v 26 Homiänaajä hädaa tsajcaagy hajxy hänajty mgayaꞌañ, homiänaajä hädaa vino hajxy hänajty mhuꞌugaꞌañ, myajcøhxøꞌpy hajxy hänajty coo Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm. Hix̱, wiimbijtägatsaam̱bä Jesucristo. Yaa jadähooc quiädaactägatsaꞌañ hädaa yaabä naax̱wiin. 
\p  
\v 27 Nebiä Jesucristo jiamiøødhajxy miøødcaayy miøødhuuquiän, jadúhṉäc hajxy ngaayy, jadúhṉäc hajxy nhúucämbät. Pønjatiä howyiinmahñdy hänajty caꞌa møød coo hänajty jaduhṉ quiayaꞌañ, coo hänajty jaduhṉ yhuꞌugaꞌañ, haxøøg hajxy jaduhṉ jiatcøꞌøy jaꞌa Jesucristo ñiꞌxcøxpä ñøꞌtycøxpä.  
\v 28 Jaduhṉds jeꞌe, coo hajxy hänajty mgayaꞌañ jaꞌa Jesucristocøxpä, coo hajxy hänajty mhuꞌugaꞌañ jaꞌa Jesucristocøxpä, nax̱y hajxy jayøjpiä mdehm̱ ñiñajuøꞌøwǿøjät pø howyiinmahñdy hajxy hänajty mjaanc̈h møød.  
\v 29 Pønjaty jaduhṉ caaby huucp jaꞌa Jesucristocøxpä, coo hajxy jaduhṉ quiaꞌa møjpädáꞌagät coo Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm, yajcumädow̱áaṉäp hajxy jaduhṉ.  
\v 30 Näjeꞌe hajxy mbaꞌambety; näjeꞌe hajxy mgaꞌa majaamøødä. Høxtä näjeꞌejaty hajxy jaduhṉ tøø yhoꞌogy. Paady hajxy jaduhṉ mjaty mhabety coo hajxy mgaꞌa møjpädaꞌagy coo Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm.  
\v 31 Pero cabä Dios hajxy xyajcumädóow̱ämät coo howyiinmahñdy hajxy hänajty nmøødhájtäm coo hajxy hänajty ngayáaṉäm jaꞌa Jesucristocøxpä, coo hajxy hänajty nhuꞌugáaṉäm jaꞌa Jesucristocøxpä.  
\v 32 Paadiä Dios hajxy tähoogaty xyajcumädóow̱äm, jaduhṉ hajxy xyajnajuǿøyyäm coo miädiaꞌagy hajxy hänajty hoy ngaꞌa yajtúuṉäm. Y coo miädiaꞌagy hajxy hoy nyajtúuṉämät, cab hajxy jiiby nnäꞌä hädáacämät møjcuꞌuhaam maa jäyaꞌayhajxy yhädaꞌagaꞌañän, jaꞌa hajxy caꞌa mäbøjpä. 
\p  
\v 33 Jaduhṉds jeꞌe, hermanodøjc, coo hajxy hänajty mänaa mgaamiugaꞌañ jaꞌa Jesucristocøxpä, coo hajxy hänajty mänaa mhuucmugaꞌañ jaꞌa Jesucristocøxpä, nax̱y hajxy tuꞌcuhdujt mdehm̱ quiaac̈hóonät. Mniyhahixøꞌøwǿøjäp hajxy jaduhṉ.  
\v 34 Pø myähóꞌcäp hajxy hänajty, jayøjp hajxy mnäꞌägä cáyät maa mdøjc‑hajxiän. Jaduhṉä Dios hajxy xquiaꞌa yajcumädów̱ät coo hajxy hänajty mgaamiugaꞌañ jaꞌa Jesucristocøxpä, coo hajxy hänajty mhuucmugaꞌañ jaꞌa Jesucristocøxpä. Madiuꞌuc̈h hajxy tøø xjiaac mäyajtøy. Cooc̈h jim̱ nnǿcxät maa mijtsän, mänítøch jim̱ nyajtødiägǿꞌøwät. 
\c 12  
\p  
\v 1 Hermanodøjc, tsøg hajxy mädiáacäm nebiatiä Dioshespíritu hajxy xpiuhbéjtäm, coo hawiingatiä tuuṉg hajxy xmióoyyäm. Nax̱y hajxy jaduhṉ mdehm̱ wyiinjuǿꞌøwät. 
\p  
\v 2 Mnajuøøby hajxy jaduhṉ, coo Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty mgaꞌa panøcxyñä, jeꞌenä quepychech naax̱poch hajxy hänajty mwiingudsähgøꞌøyñä. Cabä quepychech naax̱poch quiapxy miädiaꞌagy. Jaduhṉ hajxy hänajty mwädity nebiä tuꞌudägoybän.  
\v 3 Huuc wiinjuøꞌøw hädaa mädiaꞌagy hajxy. Pønjatiä Dioshespíritu jaduhṉ najtscapxǿøyyäp, cabä Jesús hajxy jeꞌe haxøøg ñänøm̱y. Y pønjatiä Dioshespíritu jaduhṉ caꞌa najtscapxǿøyyäp, cab hajxy hoy miänaꞌanaꞌañ coo Jesús hajxy nWiindsøṉhájtäm. 
\p  
\v 4 Coo Diostuuṉg hajxy jaduhṉ ndúuṉäm, hawiingatiä Diostuuṉg hajxy jaduhṉ xpiáatäm. Pero jaꞌa Dios jaꞌa yhEspírituhajtiä hajxy jaduhṉ xtiuuṉgmóoyyäm.  
\v 5 Madiuꞌu jaꞌa Diostuuṉg hajxy jaduhṉ njaanc̈h túuṉäm, pero tuꞌjäyaꞌayyä hajxy jaduhṉ nWiindsøṉhájtäm. Jaꞌa Jesucristo jeꞌe.  
\v 6 Jaꞌa Dios hajxy xpiuhbéjtäm coo tiuuṉg hajxy ndúuṉämät, nebiatiä tiuuṉg hajxy xpiáatäm.  
\v 7 Paadiä Dioshespíritu hajxy hawiingaty xtiuuṉgmóoyyäm, jaduhṉ hajxy hoy nnibiuhbéjtämät hamiṉ̃ haxøpy.  
\v 8 Hix̱, näjeꞌe hermanohajxy tiuuṉgmoꞌoyii jaꞌa Dioshespíritäm coo hajxy quiapx coo hajxy miädiáꞌagät nebiä jajpä hänaꞌcän.  
\v 9 Näjeꞌe hermanohajxy piuhbedyii jaꞌa Dioshespíritäm coo hajxy hoy jiaanc̈h tehm̱ miäbǿgät jaꞌa Diosmädiaꞌagy. Näjeꞌe hajxy miäjaamoꞌoyii nebiä jäyaꞌay hajxy yajmøcpǿgät, jaꞌa pøjc jaꞌa híjxäbä.  
\v 10 Näjeꞌe hermanohajxy piuhbedyii jaꞌa Dioshespíritäm coo hajxy hoy‑yagjuøøñä tiuṉ̃ jaꞌa Diosmäjaagøxpä. Näjeꞌe hajxy tiuuṉgmoꞌoyii coo Diosmädiaꞌagy hajxy yajwáꞌxät. Näjeꞌe hajxy tiuuṉgmóoyyäbä coo hajxy yhøxcábät pøṉ najtscapxǿøyyäp jaꞌa Dioshespíritäm, pøṉ najtscapxǿøyyäp jaꞌa møjcuꞌugóngäm. Näjeꞌe hajxy piaadyii coo hajxy quiápxät wiinghayuucjaty. Näjeꞌe hajxy piáatäbä coo hajxy quiapxhoyǿꞌøwät waam̱batiä hermanohajxy tøø quiapxy wiinghayuucjaty.  
\v 11 Hanidiuhm̱jatiä Dioshespíritu hajxy xtiuuṉgmóoyyäm, nebiä jioot chocy. Tuꞌuquiä jaꞌa Dioshespíritu jaduhṉ. 
\p  
\v 12 Jaꞌa tuꞌugpä niꞌx, jaꞌa tuꞌugpä copc, madiuꞌu pajc miøødä. Pero tuꞌugpä niꞌx tuꞌugpä copc hajxy jaduhṉ nmøødhájtäm. Jaduhṉ mäwiin højtshájtäm, tuꞌugmädiaꞌagy hajxy nhíjtäm coo Jesucristo hajxy nWiindsøṉhájtäm, hoy hajxy nja nämayhájtäm.  
\v 13 Coo hajxy nnäbéjtäm, jaduhṉä Dioshespíritu hajxy xpiädáacäm tuꞌugmädiaꞌagy nägøx̱iä, møødä judíoshajxy, møødä cajpä judíoshajxy, møødä jäyaꞌayhajxy jeꞌehájtäbä wiinghänáꞌcäm, møødä jäyaꞌayhajxy hijpä hawaꞌadstuum. Nägøx̱iä jaꞌa Dioshespíritu hajxy nmøødhájtäm. 
\p  
\v 14 Jaꞌa tuꞌugpä niꞌx jaꞌa tuꞌugpä copc, madiuꞌu pajc hajxy nmøødhájtäm.  
\v 15 Coods yøꞌø tecy jaduhṉ ñäꞌä mänáꞌanät: “Cábøch tii nmach cábøch tii nnähdoṉ̃ nej yøꞌø cøꞌøjän, páadyhøch miic̈h jaduhṉ xquiaꞌa yajtunaꞌañ”, cab jaduhṉ ñäꞌä tǿyyäbä; haa caꞌa, nyajyohy nyajnájxäm jaꞌa tecy jaduhm̱bä.  
\v 16 Jaanä jaduhṉduhm̱bä, coo yøꞌø taatsc jaduhṉ miänáam̱bät: “Cábøch jaduhṉ nhix̱y nej yøꞌø wiinän, páadyhøch miic̈h jaduhṉ xquiaꞌa yajtunaꞌañ”, cab jaduhṉ ñäꞌä tǿyyäbä; haa caꞌa, nyajmädóow̱äm jaꞌa taatsc jaduhm̱bä.  
\v 17 Coo hajxy häxøpy nhaagä wiinhájtäm, cab hajxy häxøpy nmädóow̱äm. Y coo hajxy häxøpy nhaagä mädohndhájtäm, cab hajxy häxøpy tii xjiøjxuugǿøyyäm.  
\v 18 Jaduhṉä Dios hajxy xquiunúuꞌxäm nebiaty hajxy xyajmädsójcäm. Paadiä niꞌx jaꞌa copc hajxy nmøødhájtäm, paadiä cøꞌø jaꞌa tecy hajxy nmøødhájtäm.  
\v 19 Coo hajxy häxøpy nhaagä pajc‑hájtäm, cabä nniꞌx jaꞌa ngopc‑hajxy häxøpy yhíjtäm.  
\v 20 Madiuꞌu jaꞌa pajc hajxy nmøødhájtäm jaꞌa tuꞌugpä jäyaꞌay. Tuꞌugniꞌx tuꞌugcopc hajxy jaduhṉ nmøødhájtäm. 
\p  
\v 21 Coo wiin häxøpy quiapxy, cabä cøꞌø jaduhṉ ñämáꞌawät: “Cábøch miic̈h nyajmaajiaty.” Jaanä jaduhṉä copcpä, coo häxøpy quiapxy, cabä tecy jaduhṉ ñämáabiät: “Cábøch miic̈h nyajmaajiaty.”  
\v 22 Pero nhaagä yajtuuṉgpáatäm jaꞌa niꞌx jaꞌa copc cøx̱iä, hoyyä pajc näjeꞌe quiaꞌa jagä møcä.  
\v 23 Cabä niꞌx jaꞌa copc hajxy teeñmuum nyajcähxøꞌøgáaṉäm, paadiä wit hajxy nmøødhájtäm.  
\v 24 Pero jaꞌa nwiin jaꞌa njøjphajtämhajxy, cab jaduhṉ ñejpiä coo hajxy nyajcähxǿꞌcämät. Jadúhṉhøch cham̱ tøø nmädiaꞌagy nebiä Dios jaꞌa nniꞌx jaꞌa ngopc‑hajtämhajxy xquiunúuꞌxäm tuꞌughamuum. Hoorä, jaduhṉ mäwiin højtshájtäm, tuꞌugmädiaꞌagy hajxy nnimiøødhíjtäm coo Diosmädiaꞌagy hajxy näguipxy nmäbǿjcäm, coo Jesucristo hajxy näguipxy nWiindsøṉhájtäm. Jaduhṉä Dios hajxy xquiunúuꞌxäm coo hermanodøjc hajxy nwiingudsähgǿøyyämät, hoy hajxy jia xoṉ̃ jia häyoy.  
\v 25 Jaduhṉä Dios quiumay coo hajxy nhíjtämät tuꞌugjoot tuꞌugcopc, coo hajxy nnic̈hojc coo hajxy nnimiéeꞌxämät hamiṉ̃ haxøpy.  
\v 26 Coo tuꞌjäyaꞌay chaac̈hpǿgät, mänit hajxy nägøx̱iä njootmayhájtämät. Jaanä jaduhṉduhm̱bä, coo tuꞌjäyaꞌay wyiingudsähgøꞌøwǿøjät, mänit hajxy nägøx̱iä nxooṉdáacämät. 
\p  
\v 27 Nwiindsøṉhájtämä Jesucristo hajxy nägøx̱iä pønjatiä Diosmädiaꞌagy mäbøjp. Hawiingatiä Dios hajxy tøø xquiunúuꞌxäm.  
\v 28 Näjeꞌe hermanohajxy tøø tiuuṉgmoꞌoyii jaꞌa Diósäm. Jaꞌa Dios quiuguex̱yhájtäbä, jeꞌe hajxy jayøjp tuuṉgpaat. Mänit hajxy jeꞌe tiuuṉgpaatpä, jaꞌa Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpähajxy, møødä Diosmädiaꞌagy‑yajwiinhixøøbiähajxy. Näjeꞌe hermanohajxy hoy‑yagjuøøñä tiuṉ̃ jaꞌa Diosmäjaagøxpä. Näjeꞌe hermanohajxy yajmøcpøcy jaꞌa jäyaꞌayhajxy nähbaꞌamguhbaꞌambä. Näjeꞌe hermanohajxy miäbuhbety. Näjeꞌe hajxy jaduhṉ miägapxy yhaneꞌemy. Näjeꞌe hajxy piaadyii coo wiinghayuucjaty hajxy quiápxät.  
\v 29 Hoorä, cabä Dios hajxy nägøx̱iä xquiuguex̱yhájtäm. Cabä Diosmädiaꞌagy hajxy nägøx̱iä nyajwáꞌxäm. Cab hajxy nägøx̱iä nyajnähixǿøyyäm. Cab hajxy nägøx̱iä ndúuṉäm hoy‑yagjuøøñä jaꞌa Diosmäjaagøxpä.  
\v 30 Cab hajxy nägøx̱iä nbaꞌamyajnájxäm. Cab hajxy nägøx̱iä tøø xpiáatäm coo ngápxämät wiinghayuucjaty. Y cab hajxy nägøx̱iä tøø xpiáatäm coo hajxy ngapxhoyǿøyyämät waam̱batiä hermano tøø quiapxy wiinghayuucjaty.  
\v 31 Tsøgä njoot hajxy pädáacäm hamuumduꞌjoot coo Dios tuuṉg hajxy ween xmióoyyäm jaꞌa maas tsoobaatpä. Chám̱høc̈hä mädiaꞌagy hajxy nyajnähixøꞌøwaꞌañ nebiä Dios miädiaꞌagy hajxy hoy mmaas yajtuꞌuyóꞌoyät. 
\c 13  
\p  
\v 1 Coo nmädøjc hajxy ngaꞌa tsojc ngaꞌa méeꞌxämät, cabä Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty hoy ngudiúuṉäm, hoy hajxy cu nja capx cu nja mädiáacäm madiuꞌu nebiä jäyaꞌayhajxy yaa jia capxiän hädaa yaabä naax̱wiin, nebiä Diosmoonsähajxy jim̱ jia capxiän tsajpootyp.  
\v 2 Coo nmädøjc hajxy ngaꞌa tsojc ngaꞌa méeꞌxämät, cab hajxy nnäꞌägädä tsoobáatämät, hoy hajxy cu nja najuǿøyyäm tii jadáaṉäp tii tunáaṉäp, hoy hajxy cøx̱iä wiinä cu nja najuøøyy cu nja jahmiéjtsäm, hoyyä møcmäjaa hajxy cu nja jaanc̈h tehm̱ miøødhájtäm hoy ñäꞌä tiigøxpä.  
\v 3 Coo nmädøjc hajxy ngaꞌa tsojc ngaꞌa méeꞌxämät, cab hajxy nnäꞌägädä tsoobáatämät, hoyyä häyoobäjäyaꞌay hajxy cøx̱iä wiinä cu nja móoyyäm mäduhṉ̃tiä hajxy nmøødhájtäm, hoyyä jäyaꞌay hajxy cu nja nähhoꞌtúutäm. 
\p  
\v 4 Pøṉä miädøjc tsojp meeꞌxp, meeꞌxxieemy hajxy jaduhṉ yhity. Hoy hajxy jaduhṉ miädøjc‑haty. Cabä hadsocywyiinmahñdy hajxy miøødä. Cab hajxy yajcumayaꞌañ.  
\v 5 Pøṉä miädøjc tsojp meeꞌxp, cab hajxy chähdiuhṉdägoyyä. Cab hajxy wyiinducä. Cab hajxy jiootmaꞌady, hoy hajxy cøx̱ypänejpiä cu jia tunøø.  
\v 6 Cabä haxøøgpä hajxy chocy; jaꞌa tøyhajtpä hajxy jaduhṉ chojpy.  
\v 7 Pøṉä miädøjc tsojp meeꞌxp, mieeꞌxtujpy hajxy. Coo hajxy cøx̱ypänejpiä tiunǿøjät jaꞌa miädǿjcäm, cab hajxy jiootmaꞌady. Cab hajxy ñäxøꞌøwøꞌøy, cab hajxy ñähøønøꞌøy. Hoy hajxy miäxiꞌigy, hoy hajxy miägapxy, weenä craa jaꞌa tøø quiädiéeyäbä jaduhṉ yhuuc wiinmahñmech coo jaduhṉ tøø quiädieey. 
\p  
\v 8 Habaadaam̱b jaduhṉ coo jäyaꞌayä Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty quiaꞌa yajwaꞌxaaṉnä. Habaadaam̱b jaduhṉ coo jäyaꞌayhajxy hänajty quiaꞌa capx quiaꞌa mädiaꞌagaaṉnä wiinghayuucjaty. Habaadaam̱b jaduhṉ coo quiaꞌa tsoobaadaaṉnä tijatiä jäyaꞌayhajxy yaa ñajuøøby hädaa yaabä naax̱wiin. Pero cøjxtaꞌaxiøø hajxy nnic̈hoc nnimieeꞌxáaṉäm.  
\v 9 Cahnä hajxy hoy nwiinjuǿøyyäm jeꞌeguiøxpä coo hajxy yaa nhíjtämnä hädaa yaabä naax̱wiin. Cahnä Diosmädiaꞌagy hajxy hoy nhabǿjcäm coo hajxy nyajwáꞌxämät.  
\v 10 Habaadaam̱b jaduhṉ coo Diosmädiaꞌagy hajxy maas caꞌxy nwiinjuøꞌøwáaṉäm, paady hänajty pøṉ quiaꞌa wäditaaṉnä Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä. 
\p  
\v 11 Coo hajxy nmuutsc‑hájtämnä, cahnä hajxy hänajty nwiinmahñméjtsäm. Pero coo hajxy nmøjjǿøyyänä, mänit hajxy nnajuǿøyyänä. Tøø hajxy nwiinmahñméjtsänä; cab hajxy nwiinmahñdyhájtänä neby hajxy tøø nmuutsc‑hájtäm.  
\v 12 Jaduhṉ mäwíinäts jeꞌe, coo hajxy yaa nhíjtäm hädaa yaabä naax̱wiin, cahnä Diosmädiaꞌagy hajxy hoy nwiinjuǿøyyämnä. Cahnä Dios hajxy nhix̱yhájtäm. Pero coo hajxy jim̱ nnøcxáaṉäm tsajpootyp, mänitä Dios hajxy nhix̱yhadáaṉäm neby hajxy jeꞌe xyhix̱yhájtäm. Mänitä miädiaꞌagy hajxy caꞌxy nwiinjuøꞌøwáaṉäm.  
\v 13 Tägøøgtuꞌu jaꞌa Dios hajxy xyhanéhm̱äm; coo miädiaꞌagy hajxy nmäbǿjcämät coo tiøyhajtä, chaads coo Jesucristo hajxy njøbhíjxämät coo yaa quiädaactägatsaꞌañ, chaads coo nmädøjc hajxy ndsojc nméeꞌxämät. Hädaa høx̱haambä jaduhṉ maas tsoobaadaam̱b coo nmädøjc hajxy ndsojc nméeꞌxämät. 
\c 14  
\p  
\v 1 Nax̱y hajxy ndehm̱ ñic̈hojc ndehm̱ ñimiéeꞌxämät hoy miänaajä. Jeꞌe maas tsoobaatp. Jaanä jaduhṉduhm̱bä, tsøgä Dios hajxy nämáayyäm coo mäjaa hajxy ween xmióoyyäm coo tiuuṉg hajxy jaduhṉ ndúuṉämät. Jeꞌe tsoobaatp coo hermano jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy yajwaꞌxy.  
\v 2 Näjeꞌe hermanohajxy, coo hajxy hänajty quiapxaꞌañ tsajtøgooty, cab hajxy howyiinjuøøñä miädiaꞌagy. Hix̱, jaꞌa Dios hajxy jaduhṉ miøødmädiaacypy, caꞌa yhøjtshájtäm, jeꞌeguiøxpä coo Dioshajtiä wyiinjuøꞌøy. Cab højts jaduhṉ nnäꞌägädä wiinjuǿøyyäm. Najtscapxǿøyyäp hajxy jaduhṉ jaꞌa Dioshespíritäm. Jagooyyä Dios jaduhṉ ñajuøꞌøy waam̱baty hajxy jaduhṉ miädiaꞌagy.  
\v 3 Pero coo Diosmädiaꞌagy hajxy ngápxämät nebiä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ wyiinjuǿꞌøwät, mänitä jäyaꞌay jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hoy nyajwiingapxǿøyyämät, hoy hajxy jaduhṉ nmägapx nhanéꞌemät, hoy hajxy jaduhṉ ngapxmøcpǿjcämät.  
\v 4 Pøṉ Dioshajtiä näꞌä møødmädiaacp, jeꞌe mäjaa nidiuhm̱ móoyyäp nebiä Diosmädiaꞌagy maas hoy jiaac wiinjuǿꞌøwät. Hix̱, cabä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ wyiinjuøꞌøy waam̱baty jaduhṉ miädiaꞌagy. Pero coo hermanodøjc jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy nyajwiingapxǿøyyämät howyiinjuøøñä, mänit hajxy miäjaamoꞌowǿøjät nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ maas hoy jiaac wiinjuǿꞌøwät. 
\p  
\v 5 Maas tsoobaatp jaduhṉ coo Diosmädiaꞌagy hajxy ngápxämät howyiinjuøøñä; jaduhṉä hermanohajxy nägøx̱iä wyiinjuǿꞌøwät, jaꞌa hajxy mädoobä. Hoy hit jaduhṉ coo Dioshajtiä hajxy nägøx̱iä mmøødmädiáꞌagät. Mänit mäbøcy yhoyǿꞌøwät coo hajxy mgapxhoyǿꞌøwät, jaduhṉä hermanohajxy nägøx̱iä wyiinjuǿꞌøwät.  
\v 6 Hermanodøjc, cooc̈hä Dioshajtiä nnäꞌä møødmädiáꞌagät maa mijtsän, cab hajxy jaduhṉ hoy mwiinjuǿꞌøwät. Pero mänit hajxy jaduhṉ mwiinjuǿꞌøwät cooc̈h mijtsä Diosmädiaꞌagy hoy nyajwiinhixǿꞌøwät nebiátyhøc̈hä Dios jaꞌa miädiaꞌagy hänajty xñajtscapxøøyyä. 
\p  
\v 7 Høxtáhm̱ädsä xuux̱pädøjc‑hajxy, coo hajxy hoy quiaꞌa xúꞌuxät, nägoodä hajxy nøcxy ñäꞌä yajxuꞌuxy ñäꞌä yajpøgøꞌøy, y cab hoy yajmädoy.  
\v 8 Jaanä jaduhṉduhm̱bä maa jäyaꞌayhajxy chiptuṉ̃än, coo soldado jaꞌa corneta hoy quiaꞌa yajxúꞌuxät, cabä jiamiøødhajxy jaduhṉ hoy chiptúnät. Näꞌä him̱ybiäyøꞌøg nøꞌø maamybiäyǿꞌøgäp hajxy jaduhṉ.  
\v 9 Jaduhṉ mäwíinäts højtshájtäm, coo Dioshajtiä hajxy nmøødmädiáacämät, cabä nmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ nniwyiinjuǿøyyämät hamiṉ̃ haxøpy. Xiøøbä hajxy jaduhṉ nnäꞌä capx nnäꞌä mädiáacämät.  
\v 10 Madiuꞌu hayuuc hajxy yaa ngápxäm hädaa yaabä naax̱wiin. Hawiingaty hayuuc hajxy nniwyiinjuǿøyyäm.  
\v 11 Y coo mädiaꞌagy hajxy hamiṉ̃ haxøpy ngaꞌa nniwyiinjuǿøyyämät hawiingjaty, cab hajxy jaduhṉ hoy nnimiøødmädiáacämät.  
\v 12 Jaduhṉ mäwíinäts mijts, mjaanc̈h tehm̱ miänaam̱b mijts jaduhṉ coo Dioshespíritu hajxy xtiuuṉgmóꞌowät. Y myujwáꞌanäp jaꞌa tuuṉg hajxy mädyii maas tsoobaatp. Jaduhṉä hermanodøjc hajxy maas hoy myajwiingapxǿꞌøwät nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ maas hoy wyiinjuǿꞌøwät. 
\p  
\v 13 Jaduhṉds jeꞌe, pøṉ jaduhṉ howyiinjuøøñä caꞌa capxp caꞌa mädiaacp, weenä Dios jaduhṉ ñämaꞌay coo miäjaamoꞌowǿøjät nebiä miädiaꞌagy quiapxhoyǿꞌøwät.  
\v 14 Coo Dios hajxy nbaꞌyáax̱ämät jaꞌa hayuuc‑haamby mädyii Dioshajtiä wyiinjuøøbiä, cab hajxy nwiinjuǿøyyämät, hoy hajxy cu nja mädiáacäm wiinmahñdyhaam. Y cab hajxy jaduhṉ nnäꞌägädä wiinjuǿøyyäm.  
\v 15 Jaduhṉds jeꞌe, tsøcxä Dios hajxy paꞌyáax̱äm juøhñdyhaam, pero howyiinjuøøñä. Tsøcxä Dioshøy hajxy hǿøw̱äm juøhñdyhaam, pero howyiinjuøøñä.  
\v 16 Coo Dios hajxy nnämáayyämät “Dioscujúꞌuyäp”, jaꞌa hayuuc‑haamby mädyii Dioshajtiä wyiinjuøøby, cab hajxy hamdsoo nwiinjuǿøyyämät. Y jaꞌa jäyaꞌayhajxy jii mädoobä, ni jeꞌe hajxy jaduhṉ quiaꞌa wiinjuǿꞌøwät. Y cab hajxy hoy piamänáꞌanät “Dioscujúꞌuyäp.”  
\v 17 Hoyyä Dios hajxy yajxóṉ cu nja nämáayyäm “Dioscujúꞌuyäp”, jaꞌa jäyaꞌayhajxy jii mädoobä, cab hajxy wyiinjuǿꞌøwät. Y cabä Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ jiaac wiinjuǿꞌøwät.  
\v 18 Høøc̈h, nnämáabiøc̈hä Dios “Dioscujúꞌuyäp” jeꞌeguiøxpä cooc̈h pøṉ jaduhṉ xquiaꞌa najtspaadøꞌøy nébiøch hayuuc‑haamby ngapxiän, jaꞌa Dioshajtiä wyiinjuøøbiä.  
\v 19 Pero maa hajxy nhamugǿøyyämän tsajtøgooty Dioswiingudsähgøøbiä, tsoobaatp jaduhṉ cooc̈h howyiinjuøøñä ngápxät, hoy jia weeṉ̃tiä. Cab jaduhṉ jiaty tsoobáadät cooc̈h hayuuc‑haamby ngápxät jaꞌa Dioshajtiä wyiinjuøøbiä, hóyhøch yoṉ̃ cu nja capx. Hix̱, cooc̈h howyiinjuøøñä ngápxät, wyiinjuǿꞌøwäp jaꞌa hermanohajxy jaduhṉ, jadúhṉhøc̈hä Diosmädiaꞌagy hajxy hoy nyajwiingapxǿꞌøwät. 
\p  
\v 20 Hermanodøjc, tsøg hädaa mädiaꞌagy hajxy hoy wiinjuǿøyyäm nebiä møjhänaꞌc‑hajxy hoy wyiinjuøꞌøyän. Yøꞌø pigänaꞌc‑hajxy, cahnä hajxy wyiinmahñmechñä. Pero cahnä haxøøgpä hajxy yhix̱y yhabaadyñä.  
\v 21 Jaduhṉä Diosmädiaꞌagy jecy miänaaṉ̃: “Jaꞌa judíoshajxy, cábøc̈hä nmädiaꞌagy hajxy xmiäbøgaaṉä. Nguexáam̱biøc̈hä jäguem̱bä jäyaꞌay jim̱ maa judíoshajxiän. Mänit hajxy miøødmädiaꞌagaꞌañii wiinghayuuc‑haamby. Pero ni jadúhṉhøc̈hä nmädiaꞌagy hajxy xquiaꞌa mäbøgaaṉä, nøm̱ä Dios miänaꞌañ.”  
\v 22 Jaꞌa jäyaꞌay jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy caꞌa mäbøjpä, jeꞌeguiøxpä højts hayuuc‑haamby ngápxäm, jaꞌa Dioshajtiä wyiinjuøøbiä, caꞌa jieꞌeguiøxpä jaꞌa jäyaꞌayhajxy jaꞌa Diosmädiaꞌagy mäbøjpä. Coo hajxy nax̱y ngápxäm jaꞌa hayuuc‑haamby mädyii Dioshajtiä wyiinjuøøby, jaduhṉä Dios hijxtahṉd xii yecy coo jäyaꞌay tsaac̈hpä peenä hajxy piaadaꞌañ, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy caꞌa mäbøjpä. Pero coo Diosmädiaꞌagy hajxy nax̱y ngápxäm howyiinjuøøñä, jaduhṉä Dios hijxtahṉd xii yecy coo jäyaꞌay hoybä weenbä hajxy piaadaꞌañ, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mäbøjpä.  
\v 23 Hix̱, coo hajxy nägøx̱iä ngápxämät jaꞌa hayuuc‑haamby mädyii Dioshajtiä wyiinjuøøby maa hajxy hänajty nhamugǿøyyämän tsajtøgooty Dioswiingudsähgøøbiä, y coo jäyaꞌayhajxy jim̱ tiägǿꞌøwät, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy caꞌa mäbøjpä, jaduhṉdaꞌa hajxy miänáꞌanät cooc tyijy hajxy nguhhíiṉäm.  
\v 24-25 Pero coo Diosmädiaꞌagy hajxy nägøx̱iä ngápxämät howyiinjuøøñä, mänitä jäyaꞌayhajxy wyiinjuǿꞌøwät, jaꞌa hajxy caꞌa mäbøjpä. Mänit hajxy yhuuc tehm̱ wyiinmahñmédsät. Mänit hajxy hamdsooyyä ñiñajuøꞌøwǿøjät coo hajxy hänajty hoy tøø quiaꞌa jäyaꞌayhaty. Mänit hajxy jaduhṉ jyijcädáꞌagät. Mänitä Dios hajxy yhuuc tehm̱ wyiingudsähgǿꞌøwät. Mänit hajxy yhuuc tehm̱ miänáꞌanät coo Dios hajxy hänajty tøy xjiaanc̈h tehm̱ miøødhíjtäm. 
\p  
\v 26 Hermanodøjc, maa hajxy nhamugǿøyyämän tsajtøgooty Dioswiingudsähgøøbiä, tsøg hajxy yajxóṉ yagjájtäm nägøx̱iä, jaduhṉä Diosmädiaꞌagy hajxy maas hoy nmaas mäbǿjcämät. Näjeꞌe Dioshøy hajxy yhøwaꞌañ. Näjeꞌe hajxy yajnähixøꞌøwaꞌañ. Näjeꞌe hajxy miädiaꞌagaꞌañ waam̱batiä Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty tøø ñajtscapxøꞌøyii jaꞌa Diósäm. Näjeꞌe hermanohajxy quiapxaꞌañ hayuuc‑haamby mädyii Dioshajtiä wyiinjuøøby. Y näjeꞌe hermanohajxy quiapxhoyøꞌøwaꞌañ waam̱batiä hermanohajxy hänajty tøø quiapxy jaꞌa hayuuc‑haamby jaꞌa Dioshajtiä wyiinjuøøbiä.  
\v 27 Coo hajxy mänaa ngápxämät jaꞌa hayuuc‑haamby jaꞌa Dioshajtiä wyiinjuøøbiä maa hajxy hänajty nhamugǿøyyämän tsajtøgooty Dioswiingudsähgøøbiä, nämetsyä nädägøøquiä hajxy ngápxämät hanidiuhm̱jaty. Mänitä hermano tuꞌjäyaꞌay xquiapxhoyǿøyyämät.  
\v 28 Pero pø cabä hermanohajxy jim̱ näjeꞌe jiaty capxhoyøꞌøw, mejor ween hajxy jim̱ ngaꞌa näꞌägädä cápxämät tsajtøgooty jaꞌa hayuuc‑haamby mädyii Dioshajtiä wyiinjuøøby. Wiingtuum hajxy nøcxy nnäꞌägädä cápxäm jaduhṉ hanidiuhm̱jaty. Xmiädóow̱ämäp jaꞌa Dios hajxy jaduhṉ.  
\v 29 Jaanä jaduhṉduhm̱bä, coo hermanohajxy hänajty quiapxaꞌañ waam̱baty hajxy hänajty ñajtscapxøꞌøyii jaꞌa Diósäm, ween hajxy nämetsyä nädägøøquiä quiapxy. Y jaꞌa hermanohajxy jaac jiibä, mänit hajxy jaduhṉ miänáꞌanät pø tøø hajxy hoy miädoy, pø caj.  
\v 30 Y coo wiinghermano hänajty quiapxaꞌañ waam̱baty hänajty ñajtscapxøꞌøyii jaꞌa Diósäm, weenä hermano yhuuc hamoṉ̃, jaꞌa hänajty capxpä.  
\v 31 Hanidiuhm̱jaty hajxy ngápxämät nägøx̱iä waam̱batiä Dios hajxy hänajty xñajtscapxǿøyyäm. Jaduhṉ hajxy nägøx̱iä maas hoy nhabǿjcämät; jaduhṉ hajxy nägøx̱iä nniguiapxwíjjämät.  
\v 32 Hix̱, coo miic̈h hänajty mgapxaꞌañ waam̱baty miic̈hä Dios hänajty xñajtscapxøꞌøwaaṉä, mänit mgápxät coo hänajty tøø xyhabaatä.  
\v 33-34 Jaduhṉä Dios quiumay coo hajxy hanidiuhm̱jaty ngápxämät. Cab jaduhṉ quiumay coo hajxy nägøx̱iä nxiicmujc nmädiaacmújcämät tsajtøgooty. 
\p Cab jaduhṉ yhoyyä coo toꞌoxiøjc‑hajxy jiiby quiápxät tsajtøgooty maa Dios hajxy hänajty nwiingudsähgǿøyyämän. Cabä Dios jaduhṉ miänaꞌañ coo hajxy jiiby quiápxät. Jaduhṉä hermanohajxy nägøx̱iä quiuhdujthaty wiinduhm̱yhagajpt. Jaduhṉä Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ coo toꞌoxiøjc‑hajxy miädiaꞌagymiäbǿgät.  
\v 35 Hoc̈hähdiuuṉnä jaduhṉ coo toꞌoxiøjc‑hajxy jiiby quiápxät tsajtøgooty. Pø cabä Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty tøø wyiinjuøꞌøy tsajtøgooty, jim̱ä ñihyhap hajxy miäyajtǿwät maa yhamdsoo tøgootyhajxiän. 
\p  
\v 36 Jaduhṉä hermanodøjc‑hajxy nägøx̱iä miänaꞌañ wiinduhm̱yhagajpt coo toꞌoxiøjc‑hajxy jiiby quiaꞌa capx quiaꞌa mädiáꞌagät tsajtøgooty nebiä Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ. Y mijts jim̱ hijpä Corintos, jaduhṉ mijts mbaguhdujthájpät. Caj mijts mhamdsoo cuhdujt myajtúnät.  
\v 37 Nébiøch cham̱ ngujaay, Diosmädiaꞌagy hädaaduhṉ. Nax̱y hajxy jaduhṉ mdehm̱ miäbǿgät, pønjaty jaduhṉ niñänǿøm̱äp coo Dios hajxy ñajtscapxǿøyyäxä, coo Dioshespíritu piuhbedyii.  
\v 38 Pønjaty hajxy jaduhṉ caꞌa mäbøgaam̱b, cabä Dios hajxy jaduhṉ quiumayaꞌañii. 
\p  
\v 39 Jaduhṉds jeꞌe, hermanodøjc, tsøgä Dios hajxy nämáayyäm coo hajxy tehṉgajnä ween xpiuhbéjtämät, coo miädiaꞌagy hajxy xñajtscapxǿøyyämät. Jaduhṉä miädiaꞌagy hajxy hoy nyajwáꞌxämät. Pøṉ jaduhṉ capxaam̱b mädiaꞌagaam̱b jaꞌa hayuuc‑haamby jaꞌa Dioshajtiä wyiinjuøøbiä, ween hajxy jaduhṉ quiapxy, ween hajxy jaduhṉ miädiaꞌagy.  
\v 40 Pero tsøgä Diosmädiaꞌagy hajxy hoy yajxóṉ yagjájtäm tsajtøgooty. 
\c 15  
\p  
\v 1-2 Hermanodøjc, tsøg hajxy jahmiejtstáacäm coo Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm. Jadúhṉhøch mijts tøø nyajwiingapxøꞌøy. Tøø hajxy jaduhṉ nmäbǿjcäm. Coo hajxy tehṉgajnä nmäbǿjcämät hamuumduꞌjoot, mänit hajxy jim̱ nnǿcxämät Dioswiinduum. Pero coo hajxy jaduhṉ ngaꞌa mäbǿjcämät, cab hajxy jim̱ nnäꞌägädä nǿcxämät. 
\p  
\v 3 Jadúhṉhøch mijts tøø nyajwiingapxøꞌøy nebiátyhøc̈hä Dios tøø xñajtscapxøøyyä. Jaanc̈h tehm̱ choobaatp hädaa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ. Tøø Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm; jaduhṉä nbojpä ngädieeyhájtäm hajxy tøø xyajnähwáatsäm. Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa Diosmädiaꞌaguiän.  
\v 4 Coo Jesucristo hänajty tøø yhoꞌogy, mänit hoy ñaax̱tägøꞌøy. Mänit hoy jiujypiøjtägach cumaax̱c. Jaduhṉ jim̱ myíiṉgombä cujaay maa Diosmädiaꞌaguiän.  
\v 5 Mänitä Pedro jaꞌa Jesucristo hoy wyiinguhixøꞌøy. Mänitä Jesucristo hoy wyiinguhixǿøyyägumbä jaꞌa jiamiøødhajxy, jaꞌa nämajmetspäjäyaꞌayhajxy.  
\v 6 Mänit hoy wyiinguhixǿøyyägombä jaꞌa miäguꞌughajpähajxy nämägoox̱mägoꞌxnax̱iä. Näjeꞌeyyä hajxy tøø yhoꞌnä, caj ñämayyä.  
\v 7 Mänitä Jacobo jaꞌa Jesucristo jadähooc wyiinguhixǿøguiombä. Mänitä Jesucristo hoy wyiinguhixǿøyyägombä jaꞌa jiamiøødhajxy nägøx̱iä. 
\p  
\v 8 Høøc̈h, høx̱háamhøc̈hä Jesucristo njaac tehm̱ yhijxy. Pero cábøch mähdiøjc jaduhṉ nnäꞌägädä tsoobaady.  
\v 9 Cábøch cuhdujt møc nmøødä nej yøꞌø Dioscuguex̱ypä cuhdujt hajxy møc jiaanc̈h tehm̱ miøødän. Cábøch mähdiøjc nhawiinmatsä cooc̈h mähdiøjc jaduhṉ nniñänømǿøjät cooc̈h Dios xquiuguex̱yhajpä. Hix̱, haxǿøghøch hijty njäyaꞌayhaty. Nyajtsaac̈hpǿjpiøc̈hä jäyaꞌayhajxy hijty, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hijty panøcxpä.  
\v 10 Pero cooc̈hä Dios xjiaanc̈h cuguex̱yhaty, páadyhøch jaduhṉ xpiuhbety. Hóyhøch nduṉ̃. Maas máyhøc̈hä Diosmädiaꞌagy tøø nyajwaꞌxy jaꞌa nmädiaꞌagyháamhøch que jaꞌa Dios quiuguex̱ypähajxy tøø yajwaꞌxy, jaꞌa hajxy jaac jim̱bä. Caꞌa yhøøc̈h jaduhṉ tøø nnäꞌä piy ngopcóotyhøch; Dióshøc̈hä wiinmahñdy tøø xmioꞌoy. Jadúhṉhøc̈hä Dios xpiuhbety jaꞌa miäjaahaam.  
\v 11 Pero cab jaduhṉ ñejpiä pønjaty mijtsä Diosmädiaꞌagy tøø xyajwiingapxøꞌøy, pø høøc̈h, pø wiinghänaꞌc. Tuꞌugmädiaꞌagy højtsä Diosmädiaꞌagy nyajwaꞌxy. Y tøø mijtsä Diosmädiaꞌagy mmäbøcy. 
\p  
\v 12 Jaduhṉ højtsä mädiaꞌagy nyajwaꞌxy coo Jesucristo jiujypiøjtägajch coo hänajty tøø yhoꞌogy. Mayyä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ quiaꞌa mäbøcy cooc tyijy jaꞌa hoꞌoguiäyaꞌayhajxy quiaꞌa jujypiøgaꞌañ. Cabä tøyhajt hajxy jaduhṉ ñäꞌä møødä.  
\v 13 Pø cab häxøpy jaduhṉ tiøyyä coo hoꞌoguiäyaꞌayhajxy jiujypiøgaꞌañ, cabä Jesucristo cu jiujypiøjcy.  
\v 14 Y coo Jesucristo häxøpy tøø quiaꞌa jujypiøcy, cajxä hädaa mädiaꞌagy häxøpy choobaady neby højts jaduhṉ nja yajwaꞌxy. Y nej mijtsä mädiaꞌagy hajxy mja mäbøcy, ni jeꞌe häxøpy quiaꞌa tsoobaady.  
\v 15 Jaduhṉ højtsä Diosmädiaꞌagy nyajwaꞌxy coo Dios jaꞌa Jesucristo yagjujypiøjcy. Pø cab häxøpy jaduhṉ tiøyyä, høhṉdaacp højts häxøpy jaꞌa Dioscøxpä. Hix̱, pø cab häxøpy jaduhṉ tiøyyä coo hoꞌoguiäyaꞌayhajxy jiujypiøgaꞌañ, cabä Dios jaꞌa Jesucristo cu yagjujypiøjcy.  
\v 16 Pø cab häxøpy jaduhṉ tiøyyä coo hoꞌoguiäyaꞌayhajxy jiujypiøgaꞌañ, cabä Jesucristo cu jiujypiøjcy.  
\v 17 Y coo Jesucristo cu quiaꞌa jujypiøjcy, cabä mädiaꞌagy häxøpy choobaady neby hajxy nmäbǿjcäm. Y cabä nbojpä ngädieeyhajxy häxøpy ñähwáatsäm.  
\v 18 Y tøø hoꞌoguiäyaꞌayhajxy häxøpy yhädaꞌagy møjcuꞌuhaam, hoy hajxy cu jia mäbøc jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy.  
\v 19 Coo Jesucristo cu quiaꞌa jujypiøjcy, cab hajxy häxøpy jim̱ nnøcxáaṉäm tsajpootyp. Tøø hajxy häxøpy nniwyiinhǿhṉäm hamiṉ̃ haxøpy. Hoñäxuuꞌtsnä jäyaꞌay hajxy häxøpy xyhíjxäm. 
\p  
\v 20 Pero tøyhajt jaduhṉ coo Jesucristo jiujypiøjtägajch. Jayøjp jeꞌe jiujypiøjtsohṉ̃. Høx̱haam hajxy njaac jujypiøgáaṉäm.  
\v 21 Tuꞌjäyaꞌay jecy yhoꞌtsohṉ̃ hädaa yaabä naax̱wiin, jaꞌa craa Adánhájtäbä. Paadiä Adán jecy yhoꞌcy, coo Dios jaꞌa miädiaꞌagy quiaꞌa cudiuuṉä. Y jaanä jaduhṉduhm̱bä, tuꞌjäyaꞌay jiujypiøjtsohṉ̃; jaꞌa Jesucristo jeꞌe.  
\v 22 Jaꞌa Adán, højts nhaphajt ndeedyhájtäm jeꞌe, paady hajxy nägøx̱iä nbahoꞌogáaṉäm. Y jaanä jaduhṉduhm̱bä, nägøx̱iä hajxy njujypiøgáaṉämbä, pønjatiä Jesucristo miädiaꞌagy mäbǿjcäp.  
\v 23 Coo Jesucristo hänajty tøø jiujypiøjtägach, mänit jim̱ ñǿcxcombä maa Tieediän. Coo jim̱ quiooꞌty, mänit tiägøøyy hanehm̱bä. Y coo yaa quiädaactägátsät hädaa yaabä naax̱wiin, mänitä hoꞌoguiäyaꞌayhajxy jiujypiøjtägatsaꞌañ, jaꞌa Jesucristo miädiaꞌagy hajxy hänajty tøø miäbǿjcäbä.  
\v 24-26 Mänitä Jesucristo miäjädaꞌagaꞌañ. Mänitä Dios jaꞌa miädsip jaꞌa quiuhdujthajxy piøgáaṉäxä nägøx̱iä. Mänitä jäyaꞌayhajxy quiaꞌa hoꞌogaaṉnä ni mänaa. Mänitä Jesucristo jaꞌa Dios cuhdujt yajcøꞌødägøꞌøwaꞌañ neby jädaꞌahaty yhaneꞌemiän. Mänitä naax̱wiimbä wyiimbidaaṉnä:  
\v 27 “Tøø Dios jaꞌa Jesucristo cuhdujt mioꞌoy coo jäyaꞌay cøx̱iä yhanéꞌemät.” Nøm̱ä Diosmädiaꞌagy jecy miänaaṉ̃. Mänit jaduhṉ tiøjiajty mänaa Jesucristo tiägøꞌøyän jäyaꞌayhanehm̱bä. Pero cabä Diosmädiaꞌagy jecy miänaaṉ̃ coo Dios yaghaneꞌemy. Hix̱, jaayaꞌayä cuhdujt yejc coo Jesucristo jäyaꞌay cøx̱iä yhanéꞌemät.  
\v 28 Coo Jesucristo jaꞌa miädsip hänajty tøø quiaꞌa cøx̱y yajmäjädaꞌagy, mänitä Tieedy cuhdujt quiøx̱y yajcøꞌødägøꞌøwaꞌañ mäduhṉ̃tiä cuhdujt hänajty tøø mioꞌoyii. Jaduhṉä Jesucristo yhaneꞌemaꞌañii jaꞌa Tiéediäm. Jaduhṉä Dios cøx̱iä yhaneꞌemaꞌañ. 
\p  
\v 29 Näjeꞌe jäyaꞌayhajxy ñäbety hoꞌoguiäyaꞌaguiøxpä. Pø cab häxøpy jaduhṉ tiøyyä coo hoꞌoguiäyaꞌayhajxy jiujypiøgaꞌañ, tiiguiøxpä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ coo ñäbety hoꞌoguiäyaꞌaguiøxpä. 
\p  
\v 30 Nmäbøjpy højts jaduhṉ coo hajxy njujypiøgáaṉäm, paady højts ngaꞌa møjpädaꞌagy, hoy højts nja wädity mäjahñdiuum homiänaajä.  
\v 31 Cooc̈h nmänaꞌañ cooc̈h jaduhṉ nwädity mäjahñdiuum, jeꞌec̈h jaduhṉ nnänøøm̱by cooc̈hä caꞌawiindøyhänaꞌc‑hajxy xjia wiꞌi yaghoꞌogaꞌañ homiänaajä. Hermanodøjc, tehm̱ tiøyhajt jaduhṉ cooc̈h nxooṉdaꞌagy mijtscøxpä, jeꞌeguiøxpä coo Jesucristo miädiaꞌagy hajxy mmäbøjcä, jaꞌa hajxy nWiindsøṉhájtämbä. Hoorä, jaanä tøyhajt jeꞌeduhm̱bä cooc̈h nwädity mäjahñdiuum homiänaajä.  
\v 32 Tøøc̈hä caꞌawiindøyhänaꞌc‑hajxy mayhooc xjia wiꞌi yaghoꞌogaꞌañ yaa Efeso jaꞌa Diosmädiaꞌagyquiøxpä. Cooc̈h häxøpy ngaꞌa mäbøcy coo hoꞌoguiäyaꞌayhajxy jiujypiøgaꞌañ, cábøc̈hä Diosmädiaꞌagy häxøpy nyajwaꞌxy. Coo häxøpy jaduhṉ quiaꞌa tøyyä coo hoꞌoguiäyaꞌayhajxy jiujypiøgaꞌañ, cu nmänáaṉäm hajxy jaduhṉ: “Tsøg hajxy jaac cáayyäm, tsøg hajxy jaac húucäm, coo hajxy jaboom nhoꞌogáaṉäm.” 
\p  
\v 33 Cab hajxy myajwiinhǿønät. Cab hajxy mmøødwädijmúgät jaꞌa hänaꞌc‑hajxy mänaam̱bä cooc tyijy hoꞌoguiäyaꞌayhajxy quiaꞌa jujypiøgaꞌañ coo hajxy jaduhṉ xyajtuꞌudägóyyät.  
\v 34 Najtshixøꞌøw yøꞌø mhaxøøgcuhdujt hajxy. Hoy hajxy myohy, hoy hajxy mnájxnät. Näjeꞌe yøꞌø mjamiøødhajxy quiaꞌa mäbøcyñä jaꞌa Diosmädiaꞌagy. Hoc̈hähdiuuṉnä jeꞌeduhṉ. 
\p  
\v 35 Näjeꞌe jäyaꞌayhajxy yajtøwaꞌañ: “Nebiä hoꞌoguiäyaꞌayhajxy jiujypiøgaꞌañ. Tii niꞌx tii copc hajxy miøødhadaam̱by.”  
\v 36 Hoy piøṉä jaduhṉ ñajuøꞌøy. Coo mädyii tøømd mníꞌibät, hoy trigo, tsipcøxp jaduhṉ piuꞌudy; pø caj, cab jaduhṉ ñäꞌä mux̱y.  
\v 37 Y jaꞌa tøømd jaduhm̱bä, coo mníꞌibät, wiing jaduhṉ jiajnä coo miux̱y.  
\v 38 Dios jaduhṉ tøø wyiinmay nebiatiä tøømd jiádät. Wiingatiä tøømd quiunuuꞌxy.  
\v 39 Jaanä wiingatiä Dios jaꞌa nniꞌx jaꞌa ngopc‑hajxy xquiunúuꞌxämbä. Y wiingatiä animal ñiꞌx quiopc‑hajxy quiunúuꞌxäxäbä, møødä animalhajxy jaꞌa tøꞌødstuum tsänaabiä, møødä muuxyhajxy, møødä hacxhajxy.  
\v 40 Jaꞌa hajxy jim̱ hijpä tsajtcøxp, wiing hajxy jaduhṉ quiähxøꞌøgy. Cab hajxy jaduhṉ quiähxøꞌøgy neby hajxy yaa quiähxøꞌøguiän, jaꞌa hajxy yaa hijpä hädaa yaabä naax̱wiin.  
\v 41 Haagä hajajp jaꞌa xøø møødä poꞌo møødä madsaꞌa, pero haagä wiingaty yhajajy. Jaanä jaduhṉ jaꞌa madsaꞌabä, haagä wiingaty yhajajpä.  
\v 42-44 Jaduhṉ mäwíinäts højtshájtäm, coo hajxy nhoꞌc coo hajxy ndägóoyyäm, cabä mäjaa hajxy nmøødhájtänä. Mänit hajxy nøcxy nnaax̱tägǿøyyänä. Jaꞌa naax̱niꞌx jaꞌa naax̱copc jaduhṉ naax̱tägøøby. Mänit hajxy ngøx̱y yajxeeꞌxtúutänä jutjooty. Mänit hajxy njájtänä hoxiøøghajnä. Pero coo Jesucristo yaa quiädaactägatsáaṉgombä hädaa yaabä naax̱wiin, mänit hajxy njujypiøjtägatsáaṉägombä, coo hajxy hänajty tøø nhoꞌc coo hajxy hänajty tøø ndägóoyyäm. Wiing hajxy jaduhṉ njadáaṉänä coo hajxy jim̱ nnøcxáaṉänä Dioswiinduum. Hoy yajxóṉ hajxy hänajty njadáaṉäm haagä mäjaamøød. Y cab hajxy hänajty mänaa nhoꞌtägatsáaṉänä. Wiing hajxy yaa nhíjtäm hädaa yaabä naax̱wiin; wiing hajxy hänajty jim̱ nhidáaṉänä Dioswiinduum. 
\p  
\v 45 Jaduhṉä Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ: “Coo Adán jaduhṉ quiunuuꞌxtsohṉä, mänitä jugyhajt miooyyä.” Pero coo Jesucristo jiujypiøjtägajch, paadiä tøyhajt hajxy nmøødhájtäm coo hajxy nbajujypiøjtägatsáaṉämbä.  
\v 46 Jawyiin hajxy yaa nhíjtäm hädaa yaabä naax̱wiin. Coo hajxy njujypiøjtägatsáaṉäm, mänit hajxy jim̱ nnøcxáaṉäm Dioswiinduum.  
\v 47-49 Jaꞌa craa Adánhájtäbä, jecy jeꞌeduhṉ quiunuuꞌxtsohṉä naaxoc‑haam. Yaa jaduhṉ jecy chänaabiä hädaa yaabä naax̱wiin. Jaanä jaduhṉ højtshájtämbä, naaxoc hajxy nniꞌxhájtäm ngopc‑hájtäm nebiä Adángän. Hix̱, jeꞌe højts nhaphajt ndeedyhájtäm. Haa jaꞌa Jesucristo, jim̱ jeꞌeduhṉ chohṉ̃ tsajpootyp. Coo yaa quiädaactägatsaꞌañ hädaa yaabä naax̱wiin, mänit hajxy njujypiøgáaṉäm, pønjatiä miädiaꞌagy hänajty tøø miäbøjcä. Jaduhṉ hajxy jim̱ nhidáaṉäm tsajpootyp nebiä Jesucristo jim̱ yhitiän. 
\p  
\v 50 Hermanodøjc, huuc mädow̱ hajxy, cab hajxy jim̱ hoy nnǿcxämät Dioswiinduum niꞌxcopcmøød nebiä nniꞌxä ngopc hajxy yaa nmøødhájtäm hädaa yaabä naax̱wiin, jeꞌeguiøxpä coo hajxy nhoꞌog coo hajxy ndägoyyáaṉäm. Coo hajxy ndägájtsämät nebiä Jesucristo yhitiän, mänit mäbøcy hajxy jim̱ nnǿcxämät tsajpootyp.  
\v 51 Huuc mädow̱ hajxy nébiøc̈hä Dios jaduhṉ xñajtscapxøøyyä. Coo Jesucristo quiädaactägatsaꞌañ, cahnä hajxy hänajty nägøx̱iä nhoꞌc ndägóoyyäm. Näjeꞌe hajxy hänajty njújquiämnä. Pero nägøx̱iä hajxy ndägatsáaṉäm, møødä jujcypiä møødä hoꞌogypiä.  
\v 52 Nägooyyä Diosmoonsä jaꞌa corneta hänajty høx̱haam jiaac yajxuux̱mayaꞌañ, jaꞌa tsajpootypä, mänitä hoꞌoguiäyaꞌayhajxy jiujypiøjtägatsaꞌañ. Cab hajxy hänajty mänaa yhoꞌtägatsaaṉnä. Mänitiä hajxy nägøx̱iä ndägatsáaṉäm, møød hajxy hänajty yaabä jujcypiä, møød hajxy hänajty tøø yhóꞌoguiäbä.  
\v 53 Hädaa naax̱niꞌx hajxy nmøødhájtämbä, näꞌägädä hoꞌog näꞌägädä tägoyyáaṉäm hajxy jaduhṉ. Tsipcøxp hädaa nniꞌx hädaa ngopc‑hajxy tiägatsáaṉäm, mänit hajxy jim̱ nnøcxáaṉäm Dioswiinduum. Y cab hajxy hänajty nhoꞌtägatsáaṉänä ni mänaa.  
\v 54 Y coo hajxy jaduhṉ njadáaṉäm, mänitä Diosmädiaꞌagy tiøjiadaꞌañ coo jaduhṉ miänaꞌañ: “Cabä jäyaꞌayhajxy hänajty mänaa yhoꞌog tiägoyyaaṉnä.” Coo Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm, paady hajxy jiiby ngaꞌa hädaꞌagáaṉäm møjcuꞌuhaam.  
\v 55 Y coo hajxy jiiby ngaꞌa hädaꞌagáaṉäm, paady hajxy ngaꞌa tsähgǿøyyänä coo hajxy hänajty nhoꞌogáaṉäm.  
\v 56 Hoorä, coo Diosmädiaꞌagy hajxy hoy ngaꞌa cudiúuṉäm, paady hajxy ngädiéhyyäm, paady hajxy nhóꞌcäm.  
\v 57 Tsøgä Dios hajxy nämáayyäm “Dioscujúꞌuyäp”, jeꞌeguiøxpä coo Jesucristo hajxy xñähhoꞌtúutäm, jaꞌa hajxy nWiindsøṉhájtämbä. Coo hajxy xñähhoꞌtúutäm, paady hajxy jiiby ngaꞌa hädaꞌagáaṉäm møjcuꞌuhaam. 
\p  
\v 58 Jaduhṉds jeꞌe, hermanodøjc, tsøg hajxy hoy túuṉäm hamuumduꞌjoot jaꞌa Dioscøxpä. Cabä miädiaꞌagy hajxy mänaa nnajtshixǿøyyämät, howyiaam̱batiä jäyaꞌay hajxy cu xjia nämáayyäm. Nnajuǿøyyäm hajxy jaduhṉ coo Dios hajxy xpiuhbedáaṉäm. 
\c 16  
\p  
\v 1 Mguexaam̱biä xädøꞌøñ hajxy jim̱ Judeanaaxooty maa hermanodøjc‑hajxiän. Jaduhṉ hajxy myajmújpät nébiøc̈hä hermanodøjc‑hajxy nhanehm̱y jim̱ Galacianaaxooty.  
\v 2 Näxøøbaadiä xädøꞌøñ hajxy mbuhgónät mäduhṉ̃tiä hajxy hänajty tøø mguduṉ̃. Hawiing hajxy jaduhṉ myaghídät. Mänítøch hajxy xmióꞌowät cooc̈h jim̱ nmédsät maa mijtsän neby hajxy jaduhṉ mänit møc hadøꞌøc̈hä mgaꞌa wädijtáꞌagät.  
\v 3 Mänitä hermano hajxy mwiimbíwät pønjátyhøc̈hä xädøꞌøñ hänajty nyajmäguexaam̱by jim̱ Jerusalén maa hermanodøjc‑hajxiän. Nocymiøød hajxy ñǿcxät nebiä hermanohajxy jim̱ ñajuǿꞌøwät cooc̈h hänajty tøø nguex̱y.  
\v 4 Pø hahixøøby hänajty cooc̈h jim̱ nnǿcxät, mänítøch hajxy xpianǿcxät. 
\p  
\v 5 Cooc̈h hänajty jim̱ nnøcxaꞌañ Corintos, tuꞌunaxáam̱bøch jim̱ Macedonia.  
\v 6-7 Coo Dios jaduhṉ miänáꞌanät, jégäbøch jim̱ maa mijtsän. Wéhṉdøch jim̱ ngaꞌa tsoj wiimbídät høxtä coo tøøchpoj hänajty tøø ñax̱y. Jadúhṉhøch mijts jejcy nguhíxät. Jadúhṉhøch hajxy xpiuhbédät majátyhøch hänajty njaac wäditaꞌañ.  
\v 8 Pero cábøch yaa ndsoj tuꞌubøgaꞌañ yaa Efeso. Coo Pentecostésxøø hänajty tøø yhabaady, mänítøch nduꞌubøgaꞌañ.  
\v 9 Hix̱, jaanc̈h tehm̱ miäbøgaam̱bä jäyaꞌayhajxy yaa, hóyhøch nmädsiphajxy jia nämayyä. 
\p  
\v 10 Coo Timoteo jim̱ miédsät maa mijtsän, hoy yajxóṉ hajxy myajmédsät. Hix̱, jaduhṉä Diostuuṉg tiuum̱bä nébiøch nduṉ̃än.  
\v 11 Cab hajxy jaduhṉ mbéxät. Mbuhbédäp hajxy jaduhṉ nebiaduhṉ jootcujc jiaac mínät yaa maac̈h høøc̈hän. Nja wiꞌi jiøbhijxyp højts yaa møødä hermanodøjc‑hajxy. 
\p  
\v 12 Y jaꞌa hermano Apolos, nja mänuuꞌxtáac‑høch jeꞌe coo hermanodøjc cu miøødnøcxy maa mijtsän, pero cab jädaꞌa tiehm̱ ñøcxaꞌañ. Cooc ñäbaadøꞌøwáaṉäxä, mänítnäc hänajty ñøcxaꞌañ. 
\p  
\v 13 Mniyajcopcøꞌøwǿøjäp hajxy. Hoyyä Diosmädiaꞌagy hajxy myajtuꞌuyóꞌoyät. Cab hajxy pøṉ mdsähgǿꞌøwät. Mmeeꞌxtúgäp hajxy.  
\v 14 Mnic̈hoc mnimieeꞌxǿøjäp hajxy hamuumduꞌjoot. 
\p  
\v 15 Hermanodøjc, mnajuøøby hajxy coo Estéfanas jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy jayøjp miäbøjtsohṉ̃ jim̱ Acayanaaxooty, møødä yhuung møødä tioꞌoxy. Jim̱ä hermanodøjc hajxy piuhbety.  
\v 16 Jadúhṉhøc̈hä njoot chocy coo hajxy mbahix̱ mbadúnät nebiä Estéfanashajxy tiuṉ̃än.  
\v 17 Xooṉdáacpøch jaduhṉ coo Estéfanashajxy tøø miech møødä Fortunato møødä Acaico. Nnäjootmayhájpiøch mijts coo hajxy mjäguem̱ä. Pero coo Estéfanashajxy tøø miech, paady cábøch njootmayhajnä.  
\v 18 Tøøc̈hä njoot hajxy xyajmøcpøjcä. Jadúhṉhøc̈hä mjoothajxy nyajmøcpøgáaṉäbä. Mnajuǿꞌøwäp hajxy jaduhṉ coo Estéfanashajxy hoy tiuṉ̃. 
\p  
\v 19 Mijtsä hermanodøjc‑hajxy xyajpooꞌxp jaꞌa hajxy jim̱ tsänaabiä Asianaaxooty. Xyajpooꞌxp mijtsä Aquilahajxypä jaꞌa Dioscøxpä, møødä Priscila, møødä hermanodøjc‑hajxy jim̱ hamugøøbiä Dioswiingudsähgøøbiä maa tiøjc‑hajxiän.  
\v 20 Xyajpooꞌxp mijtsä hermanodøjc‑hajxy nägøx̱iä. Hoy yajxóṉ hajxy mniyajpooꞌxǿøjät. 
\p  
\v 21 Nhamdsoo cøꞌøháamhøch hädaa nocy njahmiay, høøc̈h Pablo. 
\p  
\v 22 Pøṉä Jesucristo caꞌa tsojp, jaꞌa hajxy nWiindsøṉhájtämbä, ween haxøøgtuum ñøcxy. Wiindsǿṉ, miṉ hadøꞌøc̈hä. 
\p  
\v 23 Weenä Jesucristo hajxy xmioꞌoy jaꞌa hoyhajt jaꞌa weenhajt, jaꞌa hajxy nWiindsøṉhájtämbä.  
\v 24 Ndsójpiøch mijts nägøx̱iä jaꞌa Jesucristocøxpä. Amén.