\id TIT - Menya [MCR Carl R Whitehead] 
\h Talusi 
\toc1 Tuwaŋuä, Poli iqu  Talusi  iqueŋqä äqäkqe 
\toc2 Talusi 
\mt2 Tuwaŋuä, Poli iqu  
\mt1 Talusi  
\mt2 iqueŋqä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Talusi iqu, ämaqä Israitqä iutaŋä-qu hmanji. Itaŋgi iqu Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä ae eäqetaŋi, wäuŋui Jisasi Iqu Poli ique äwikqeuŋi, yätamäkqä äwimiŋqe. Näqŋqä-täŋä iqua, kŋui tii indqänätqäŋä. Poli iqu Talusi iqueŋi, qokä-apäkä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänmiŋuwä iquau mitŋqä, qua eqä-pŋä awä iqi äwiŋqä Kritä iu äwquatämäukqe.  
\ip Kiŋganäŋi Poli iqu, tuwaŋui tii ätätä äqäkqe. Qua Kritä iu äpmeŋuwä iquauqä suqe, äŋguä manä. Iutaŋi ämaqä hŋqu, qokä-apäkä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquau mitŋqä wäuŋuiŋqä wiŋgaŋgutqe, iqu suqä äŋguänäŋä iuŋi qänaknä iquätŋqeqä. Huizi Poli iqu Talusi iqueŋi, qoyaŋä iquautä, äpäyaŋä iuautä, hikŋä iquautä, ä ämaqä wäuŋuä imäkqä hiŋgäŋqä iquautäŋi, quwqä suqä qäyunäŋi motquetŋqä, ätätä äqäkqe.  
\ip Kukŋuä yäpaki Poli iqu ätätä äqäkqe, Talusi iqu qokä-apäkiu suqä äŋguä pmepŋqä motquetŋqä iiŋqe. Qu äwqä naqä-hŋqunä imbu, ämaqä huiziquau suqä äŋguä iwimäkäpu, äkasuwä matŋqä ipu, itaŋga kukŋuä mäkä mauŋqä iqäpŋqe.  
\c 1  
\s1 Poli iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä  
\p
\v 1 Tuwaŋuä tä, nyi Poli Goti Hanjuwä Iqueqä wäuŋuä-wiyqä iqunä, sinyqä äväwqatqä. Itaŋga nyi Jisasi Kraisi Iqu, kukŋuä awä tuäkiqämqä änändowatkqä Iqunji. Goti Iqu Iqueqä ämaqä ae ätekqä iquauŋi, nyi quwqä quuvqä heqiyqä imŋi yäŋänäqŋqä iwimäkqämqä wäuŋui ämamä, itaŋga nyi iquauŋi, kukŋuä naqä-qakuä iuŋi kiqä quatiŋqä näqŋqä vqaŋgmdi, iqua näqŋqä ämapiyä-qae, suqä quvqä mimäkqä, äŋguinä imäkäpu, Goti Iqueŋi yeeqä iwimäkqäpŋqeŋqätä, inä ämeŋä.  
\v 2 Iqua häŋä hea ique-ique pmeqe, mapnuwäŋqeŋqä kŋuä indqänäpu, äwqä-qeiqi imbu pmetpŋqänä, yätamäkqe i ävätqäŋä. Iiŋqe Goti Quaŋgä Matqä Iqu, nätmatqä eeqänäŋi mimäkqäŋga, “Nyi äwimniqeqä” ätätä, kukŋuä guä ae ämäsäuekqe.  
\v 3 Goti Iqu, “Täŋgaŋi tä qäyunjqä” kŋuä indqänätä, ämaqe qu Iqueqä kukŋuiŋqä näqŋqä mapŋqä winyätaŋgi, Iqu nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä tmqä änändowatkqe. Wäuŋuä tä, Goti Häŋä Inequmuatqä Iqu nyiŋqe, “Iqu wäuŋui qäyunä imäkquäŋqiyä” kŋuä äme ändapkqe.  
\v 4 Talusi si quuvqe, nyi eqiyäŋqä-pa eqiyäŋä-qae, si ŋqä ymeqä naqä-qakuä-qukiyi. Goti Hanjuwä Apiqutä, itaŋga Kraisi Jisasi Häŋä Inequmuatqä Iqutä, Iquaqu qeqä imäŋqeuta hiŋgi vqetä, äwqä haŋuä iŋqä pmeqetä, ktapinyä.   
\s1 Quuvqä heqiyqä iquau miqä iquauqä suqeŋqä  
\p
\v 5 Qua Kritä iuŋi, si wäuŋuä tiiŋi yqänä imäkätnä pmettŋqeŋqä äkivämakqe. “Wäuŋuä wäŋqä mimäkŋqä yqänä äwiŋqä iuŋi, jänä imäkätnä, itaŋga aŋä-himqä wäŋqä iquauŋi, ämaqä quuvqä heqiyqä iu miqäpnuwäŋqe, ämaqä hŋquau atäuŋuä eqävä” äktätmä, äyä äkivämakqe. “Iiŋä imäktŋqä” äktkqe, ii tiiŋäŋqe.  
\v 6 Si hiŋuä äŋguänä äqunätnä, ämaqä suqä tiiŋä imäkätqäŋuwä iquau tesŋqe. Ämaqeuqä hiŋuä iqiŋi suqä quvqä mimäkqä-qua eäpu, apäkä hŋqunäŋä-queqä qokä-qua eäpu, iquauqä ymeqe Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqä eäpu, itaŋga ämaqe, “Ymeqä iqua suqä ququvqenä imäkqä-quaiqä” matqä, ämaqä kukŋuä tquaŋguwä iuŋi hŋgisanä miqä qänaknä iqä-qua eäpu, hiätpŋqe.  
\v 7 Ämaqä Goti Hanjuwä Iqueä wäuŋui a äqätätä, Iqueqä ämaqä iunä miqä iqu, ämaqä iiŋiuqä hiŋuä iqiŋi, suqä quvqä hui mimäkqä-qu hiätätŋqe. Tiiŋiŋqä hmanji. Iqu, “Nyi yoqä naqä täŋä-qunä, ŋqä änyiŋqä dunä imäkqämqeqä” kŋuä mindqäŋqä-qu eä, äwqä tnäŋä maqänä mimäkqä-qu eä, wainqä-eqä yäŋänäqŋqe kuapänä maŋqä-qu eä, mäkäŋqä miqä-qu eä, womba miqä kŋui mbqä duŋqänä mämeqä-qu eä hiätätŋqe.  
\v 8 Iqu ämaqä, iqueqä aŋiu timäuqaŋguwä iuŋi, äŋguänä miqä-qu eä, suqä äŋguä eeqänäŋä iuŋqe äwiŋqä-qu eä, kŋuä ganä indqänätä imäkqä-qu eä, suqä jänänäŋä iutä, Goti Hanjuwä Iqueqä suqä äŋguä eeqänäŋiutä, qänaknä iqä-qu eä, kŋuä quvqä äki-äkitaŋi wimeqaŋgqe, mändi äkittqiyätä qeiqinyä pmeqä-qu eä hiätätŋqe.  
\v 9 Iqu kukŋuä Jisasi Iquenyqä ätnäŋqä iuŋi näqŋqä ae ämamitätqä iuŋi, mävquatämäuqä danä, quuvqä yäŋänäqŋqä heqiyätätŋqe. Kukŋuä iiŋi, naqä-qakuä eä, ämaqeqä kŋuä indqäŋqä imŋi, qui mimäkqä yänä. Iŋi iqu näqŋqä äŋguä ämeqä-qae, ämaqeuŋi näqŋqä wäŋgima mävqä, qäyunä ävätä, yäŋänäqŋqä iwimäkänä. Ga qu kukŋuiŋqä qänaknä iqäpŋqänä. Hŋqua, kukŋuä iiŋi mändi kittqiyanätpu tqaŋguwä iquauŋi, iquauqä kŋuä quvqe, iqu mändi äkittqiyätä, jänänä iwimäkänä. Ämaqä suqä äŋguä iiŋä iqä iquau, atäuŋuä eqävä.   
\s1 Näqŋqä quaŋgä vqä iquauqä kukŋuiŋqätä, suqeŋqätä  
\p
\v 10 Ii nyi tiiŋä etaŋgi ätqä. Qua si äpmeŋä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iutaŋi, kuapänäŋi qätä mäwiyqä ipu, hŋgisanä itquetqäŋä. Iqua kukŋuä hiŋgiŋqä iqua ätäpu, quaŋgä ämaqä di quuvqä wipŋqä ätätqäŋuwä iquayi. Ämaqä ii itqäŋuwä iutaŋä kuapänäŋi, qu Israitqä iquautaŋä-qua epu, “Qokä eeqänäŋi, huiwi häuä ktäŋqäŋqeqä” ätätqäŋä.  
\v 11 Quaŋgä e imäkäpiyä iutaŋi, mbqä kuapä-täŋä epŋqänä, iqua ämaqä hmbquauqä quuvqä heqiyqä imŋi qui iwimäkätqäŋuwä-qae, hiŋuinä mäquŋquä pa.  
\v 12 Hiŋuiqänäŋi hiŋuä-tqä qua iu qäyutaŋä hŋqu,\f + \fr 1:12 \ft Hiŋuä-tqä tqu, Goti Hanjuwä Iquenyqä maqŋqä eä, kukŋui hŋqäqisa ämakqe.\f* iqueqä ämaqä iuŋqe tiiŋä ätäŋqe.  
\pi1 “Ämaqä Kritä pmeqe, kukŋuä quaŋginä tqä-qua epu, hiveqä-yaqueqä hiqiyqä iqua itqäŋuwä-pa iqä-qua epu, wäuŋuä miqä enyqä äqämbu nääŋqenä ŋquaiqä” ätäŋqe.   
\p
\v 13-14 Iqu kukŋuä ii ätäŋqe, aaŋä naqä-qakuänäŋi. Iiŋä-qae si ämaqä suqä iiŋä imäkätqäŋuwä iquauŋi, “He suqä ii imäkätqäŋuwi, quvqä imäkätqäŋäuä” ätuätnä, maŋä yäŋänäqŋqä tu. Iŋi iqua Israitqä iquauqä aeqä kukŋuä iutä, ä ämaqä kukŋuä naqä-qakui tuwä äwiyätqäŋuwä iquauä kukŋuä iutäŋi, qätä äpakä mäwiyqä ipu, kukŋuä Jisasi Iquenyqä ätnäŋqä iuŋi, qätä äwiyäpu, quuvqä yäŋänäqŋqä heqiyqäpŋqänä, iwimäki.   
\p
\v 15 Ämaqä, Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqiŋi ikikinyäŋä eäŋuwi, iŋi nätmatqä eeqänäŋi, quŋqe ikikinyäŋä äwiqä-qae, nätmatqä hui iquauŋi, piyaŋä-weqä miwimäkqä yäŋqiyä. Iŋäqe qokä-apäkä, Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqiŋi qui imäkŋqänäŋä eäpu, quuvqä maeqiyqä eäŋuwi, quŋqe nätmatqä hŋqu ikikinyäŋi mäwiqä eä etaŋgi, qu ikikinyäŋä maeqä ipu, ga quwqä kŋuitä, ä quwqä suqä äŋguiŋqätä quvqeŋqätä iwäsäuqetäŋi, qui eeqänä imäknänä.  
\v 16 Iqua maŋinä, “Ne Goti Hanjuwä Iquenyqä näqŋqä eäŋunä” ätätqäŋuwä-qe, iqua suqä imäkätqätaŋguwi, ne hiŋuä äqunätanä, näqŋqä tii eäŋunä. Iqua, Iquenyqe maqŋqä yasämä epu, hiŋgi ätätqäŋä. Itaŋga iqua ämaqä ququvqänä eäpu, kukŋuä qätä mäwiyqä ipu, suqä äŋgui mimäkqä quvqenä imäkätqäŋuwä iquayi.   
\c 2  
\s1 Kukŋuä qäyunä ätnäŋqä iutaŋä suqeŋqä, näqŋqä vqaŋgnä  
\p
\v 1 Qu iiŋä imäkätqätaŋguwä-qe, Talusi iquki, si kukŋuä wäŋgima matqä, qäyunä ätnäŋqä iuŋi ämetnä, ämaqeuŋi suqä iutanä näqŋqä vqaŋgnä.  
\v 2 Qokä naqä iquautä, qoyaŋä iquautäŋi, suqä quvqä huitaŋä-huitaŋi mimäkqä, kŋuä yasämä ämepu, kŋuä quvqä äki-äkitaŋi emeqaŋgqe, mändi äkittqiyäpu, quami qeiqinyä pmetpŋqe. Quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyäpu, suqä ämaqeŋqä äwiŋqä iqueŋi, a yäŋänäqŋqä äqätpu, itaŋga haŋä-iqe qäyä emeqaŋguti, yäŋänäqŋqä tqäutpŋqä tquaŋgnä.   
\p
\v 3 Suqä asä iiŋi, si apäkä naqä iuautä, äpäyaŋä ipeutäŋi, näqŋqä tiiŋä vqaŋgnä. Iua Goti Hanjuwä Iqueqä yäpä iqi äpmepu, suqä äŋguinä imäkqäpŋqä tquaŋgnä. Ga iua iiŋä epu, ämaqä huiuŋqä tuwäŋgi kukŋuä matqä ipu, wainqä-eqä yäŋänäqŋqe maŋqä, kŋuä äŋguä-täŋä epu, itaŋga ämaqä huizi duŋi, suqä äŋguiŋqä motqueqäpŋqänä näqŋqä vqaŋgnä.  
\v 4-5 Itaŋi apäkä iiŋä iua, apähueqä iuauŋi, näqŋqä tiiŋä vqäpŋqe. Suqä äŋguä, iuauqä qokiquauŋqätä, ymeqeuŋqätä, wiŋqäŋqe ämepu, kŋuä quvqä äki-äkitaŋi wimeqaŋgqe, mändi äkittqiyäpu, ikikinyäŋä pmeqäŋqä ämepu, imbquauqä aŋi äŋguänä ämipu pmeqäŋqä ämepu, ämaqeuŋi äŋguä itquepu, iuauqä qokiquauŋi iuauqä naqä eŋqä-pa äqumbu pmeqäŋqä ämepu hiätpŋqä. Iiŋä eäŋuwi, ämaqä huizi, qu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuiŋqe, kukŋuä quvqä hui matqä iqäpŋqänä.   
\p
\v 6 Suqä asä iiŋi, si hikŋä iquauŋi, kŋuä quvqä huitaŋä-huitaŋi emeqaŋgutqe, mändi äkittqiyäpu, qeiqinyä pmetpŋqeŋqä tquaŋgnä.  
\v 7 Iŋi si tqä-täuäŋi, ämaqä huizi duŋi, suqä äŋguinä äyä iwimäkätqätaŋgnä hiŋuä äkqänäpu, iqua-pqe si imäkqaŋgŋä asä du, inä imäkqäpŋqe. Si ämaqeu näqŋqä ävätŋäŋgaŋi, kŋuä äŋguänä ämanä, naqä-qakuä imäkätnä, näqŋqe qäyunä vqätŋqe.  
\v 8 Qu “Kukŋuä tä quvqeqä” matqä ipŋqeŋqe, si kukŋuä jänänäŋä iunä ämetnä, vqaŋgnä. Si näqŋqä iiŋä vqaŋgŋä-qae, ämaqä kukŋuiŋqä mäkä-iqä iqua, qu nenyqä kukŋuä quvqä tutqä qäpu hui matqä ipu, quwqä suqä quvqä imäkmipqeŋqä wombainä iqäpnä.   
\p
\v 9-10 Wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä iquauŋi, si näqŋqä tiiŋä vqaŋgnä. “He hea ique-iqueŋi, heqä ämeyqä iquauŋi, yäpä iqinyä äväpu, iquauä äwiŋqä dunä imäkäpu, iquauŋi äkasuwä mäunyewiyqä, yeeqänä iwimäkqäŋqä epu, iquauŋi maŋä quvqä kima mätquäŋqä epu, iquauqä nätmatqä hui quwä mämeqäŋqä epu hiätpŋqeqä” tquaŋgnä. Iqua iiŋä eäŋuwi, iquauqä ämiqä iqua, ‘Ämaqä tqueŋi, nyi quuvqä naqä-qakuä äwiyqänä’ kŋuä mapnä. Iŋi nätmatqä eeqänäŋä iqua imäkäpiyä iuŋi, suqä iutanjqä-qae, ga ämaqe, qu ne kukŋuä, Goti suqä quvqä iuta huätä Inetmeqä Iquenyqä, ätnäŋqä näqŋqä ävätuŋquä iuŋi, qu ‘Naqä-qakuiqä’ kŋuä meqäpŋqänä.   
\p
\v 11 Si näqŋqe, iiŋä wisŋqe, ii Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä eeqänäŋuneŋqä qeqä imäŋqeuta, äŋguä hiŋgi inemäkätä, suqä quvqä iuta huätä inetmeqe, ätnäŋäqi ae ätimäukqetanji.  
\v 12 Iqu ii inetmeqä diŋqä näqŋqä ämenitaŋi, ne suqä tiiŋä imäkquatuŋqueŋqä näqŋqä mequanä. Suqä Goti Hanjuwä Iquenyqä tuwä wiyqä iuŋi, mämeqä eanä, nätmatqä eeqänäŋä qua täutaŋä iuŋqä kŋui mämeqä eanä, kŋuä quvqä äki-äkitaŋi nemeqaŋgqe, mändi äkittqiyätanä, ämaqä jänänäŋune eanä, Goti Hanjuwä Iqu ne imäkquatuŋquä äwinyäŋqä dunä imäkqäŋqä eanä, qua täuŋi täŋga pmetuŋqueŋqä, näqŋqä mequanä.  
\v 13 Ne äŋguä iiŋä äpmeŋque, nätmatqä äŋguänäŋiŋqä kŋui yäŋänäqŋqä ämenäŋga, hiŋuä äqänanä pmetatuŋque. Ne hiŋui Jisasi Kraisi Iqu, Iqueqä yoqä naqä mänätquetŋqä nätmatqä äme, aŋgumä quvepäniqä iiŋqä, äqänanä pmetatuŋque. Iqu neqä Goti Naqä Inäŋä-qu eä, ne suqä quvqä iuta Huätä Inetmeqä Iquvi.  
\v 14 Iqu ne suqä quvqä eeqänäŋä iuta aŋgi inetmetä, ikikinyäŋä inemäkätŋqeŋqä, Iqueqä-kiuä äwiŋgqe. Iqu ii imäkkqe, ne Iqueqä qokä-apäkä-qune eanä, suqä äŋguinä imäkquatuŋquänä, yäŋä qäŋguatuŋquä diŋqeyi.   
\p
\v 15 Iŋi si ämaqä iuŋi, suqä nyi tä ätqä täuŋiŋqä näqŋqä ävätnä, qu iuŋi qänaknä iqäpŋqänä, yäŋänäqŋqä iwimäkqaŋgnä. Itaŋga qu iuŋi, kŋuä mämeqä, hŋgisanä iqaŋgpqe, maŋä tquätŋqe. Si Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqe ae ämeŋä-qae, iiŋä imäkqaŋgnä. Ämaqe, saqä kukŋuiŋqä enyqä ipu quvqä imäkqaŋgpqe, hiŋuinä mäquŋquä pa isŋqe.   
\c 3  
\s1 Goti Iqu äŋguä inemäkqetaŋi, suqä äŋguinä imäkquatuŋque  
\p
\v 1-2 Si ämaqä quuvqä heqiyqä iuŋi, maŋä yäŋänäqŋqä aŋgu-aŋguŋi, tiiŋä tquaŋgnä. Iqua aŋä-himqä ämiqä iquauätä, yoqä naqä-täŋä iquauätä, yäpä iqi äpmapu, kukŋuä qätä äwiyäpu, nätmatqä eeqänäŋi imäkqäpŋqänä näwi imäkmbu äpmapu, ämaqä hŋquenyqä kukŋuä quvqä matqä ipu, ämaqä eeqänäŋä iuŋqä kŋuä yqänä ipkäpu, mäkäŋqä mävqä, haŋuä pmetpŋqe.   
\p
\v 3 Quamä iiŋä pmeqäŋqe, kiqä quati tiinji. Hiŋuiqänäŋi, ne-pqe kŋuä quvqä indqänanä dutaŋi, Goti Hanjuwä Iqueŋi hŋgisanä äwimiŋque. Neqä kŋuä iqä äŋgui, Setänä iqu hiŋgi-mända guä eŋqä-pa, äneyqiyäma äumiŋqe. Suqä quvqä imäkqäŋqä, neqä äneŋqä imda nemeqaŋgqe, mändi makittqiyqä itanä, iinä imäkmiŋque. Ämaqeŋqä wiuŋqä itanä, qu nätmatqä äŋguä hui meqaŋguwiŋqe, “Ii nyi ämeqänä” kŋuä indqänätanä äpmamiŋque. Ämaqe, qu neŋi, quwqä mäkä-huŋqä eŋqä-paŋä inemäkqaŋgua, ga ne quŋqä-pqe, qutä mäkä-huŋqä eŋqä-paŋä inä emiŋque.  
\v 4 Suqä iunä pmetaŋgua, Goti Häŋä Inequmuatqä Iqu, ämaqä äŋguä iwimäkquätŋqetä, ämaqeŋqä qeqä imäŋqeuta wiŋguätŋqetä, ätnäŋäqi ämitimäutäqäŋgaŋi, Iqu aŋgumä häŋä inequmuatkqe.  
\v 5 Iqu häŋä inequmuatkqe, ne suqä jänänäŋä dinä imäkätqätaŋgquä duta ma, oee. Iqu nenyqä qeqä ätmäkätä, neyaqä suqä quvqe huätä ämamäutä, häŋä-pmeqetä suqä äŋguänäŋitä änyä-häŋä inemäkkqe. Iqu iiŋi, Iqueqä Dŋä Äŋguä Ique änätapätäqä iuta inemäkkqe.  
\v 6 Jisasi Kraisi Häŋä Inequmuatqä Iqu wäuŋuä imäkqaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqueŋi, aaŋä hävemnäqŋqä änätapkqe.  
\v 7 Iqu iiŋi, tiiŋä timäutŋqeŋqä imäkkqe. Iqu qeqä imäŋqä iuta hiŋgi nätapqaŋgi, ne Iqueqä hiŋuä iqiŋi jänänäŋä äpmenä, kŋuä yäŋänäqŋqe häŋä hea ique-ique pmeqä meniŋquä iuŋqä, hiŋuä äqänanä pmetatuŋque.  
\v 8 Kukŋuä ii ätqa äpqä tä, aaŋä naqä-qakuänäŋi.  
\p Kukŋuä nyi i ätqa äpqä iiŋqe, si ämaqeuŋi maŋä yäŋänäqŋqä tquätŋqä änyiŋgi. Itaŋga iiŋqä näqŋqä ämepu, Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä eqiyäpiyä iqua, quwqä-quwä kŋui yasämä ämepu, suqä äŋguinä imäkqäpŋqänä. Nätmatqä iiŋi, äŋguänäŋä eä, ämaqä iuŋi, yätamäkqä vquätŋqe.  
\v 9 Nätmatqä iiŋqä ätuätŋäŋgaŋi, suqä ämaqä väqiyqä kukŋuä tqä, kaqä-kawäkauqä yoqeŋqä tqä, kukŋuä mäkä humbŋqä tqä, itaŋga suqä Mosisi iqu ekqä iqueqä quatiŋqätä tqä iuŋi, wimasiyqätnä. Kukŋuä iiŋä iqua, häukui maeqe, yätamäkqä mäneyqä yänä.  
\v 10 Ämaqä quuvqä heqiyqä iquau äväqiyätŋqä iqueŋi, “Suqä iiŋi miqä panä” hŋqu ae ätutqä imŋi, huizi hŋqu inä ätuŋi, qätä makiyqä iqäqe, tuwä dumäqätnä.  
\v 11 Ämaqä iiŋä itŋqä iquenyqe, si näqŋqä tiiŋä esŋqe. “Iqu kukŋuä naqä-qakuä iuŋi, tuwä äwiyätä, hänaqä hui-mända äwätä, suqä quvqä imäkquätŋqä äyä äwqiyä.” Iqueqä suqe, ‘nyi tiiŋunä eäŋänä’ ätnätä, ätnäŋäqi mänätquenä.   
\s1 Kukŋuä yäpakiyi  
\p
\v 12 Nyi Atemasi iqueŋä-qe, ä Tikikusi iqueŋä-qe, sinyqä dowatmqänä. Iquaquisaŋä hŋqu äkimeqaŋgaŋi, si Kritä iu ävämetnä, ye aŋä-himqä Nikapolisi du mineŋqeŋqä yamwiqä iqätnä. Nyi kŋuä tii ae ämeŋä. “Yuŋuä naqänäŋä äqunätä, iiqä tätqätaŋga, iqi pmamäniŋqeqä.”  
\v 13 Senasi, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iqutä, Apolosi iqutä, iquaqu äkivämesiyäŋgaŋi, äwa miqä inyiyŋqe, si yätamäkqä äŋguänä vqätnä.  
\v 14 Neqä ämaqä quuvqä heqiyqä iqi äpmamiŋuwä iqua, qu suqä täŋqe näqŋqä meqaŋgpu! Suqä äŋguänäŋinä imäkäpu, ämaqä äwa itqätaŋguwä iquau yätamäkqä vqäpŋqe. Qu iiŋä imäkäpiyäŋgaŋi, quwqä quamä pmeqä iuŋi häukuä winä.  
\v 15 Qokä-apäkä nyitä, täqi anä äpmeŋquä iqua, qu eeqänäŋi siŋi, “Ne sinyqe, hui mimäuqä iŋunä” äktqä. Itaŋga si ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, nenyqä kiiŋä äwinyätŋqä iquauŋi, “Nyi henyqe, hui mimäuqä iŋänä” tu. Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapquä.