\id ROM - Menya 
\h Romä 
\toc1 Tuwaŋuä, Poli iqu  Romä  pmeqä iquauŋqä äqäkqe 
\toc2 Romä 
\mt2 Tuwaŋuä, Poli iqu  
\mt1 Romä  
\mt2 pmeqä iquauŋqä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Poli iqu aŋä-himqä Romä iuŋqä äwätä, ämaqä Kraisi Iqueqä yoqä-täŋi, iqi pmetaŋguwä iquatä, anä pmapŋqä wiŋgaŋgqetaŋi, tuwaŋuä tä äqäkqe. Iqueqä äwiŋqe, qutäŋi wäŋqäpu ae äpmeqetaŋi, qua naqä Spenqä iuŋqä äwätä, Jisasi Iqueqä kukŋuä äŋgui, awä tquätŋqä iiŋqe. Tuwaŋuä iquesaŋi, Poli iqu kukŋuä awi, Kraisi Iqueqä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi ätnäŋä iqinyä ätuätä, ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iqua, suqä äkiu-äkiu ipu pmepŋqä, ätätä äqäkqe.  
\ip Kiŋganäŋi, Poli iqu qokä-apäkä Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä Romä iu pmeqä iquauŋi, “Nyi henyqä kŋuä kuapä indqänätmä, Goti Iqu he yätamäkqä hiyätŋqä yatŋqä ävätmä, tääqä hea ique-ique ätuätqäŋänä” ätuätä äqäkqe. Iqu qänakŋi, tuwaŋuä iqueqä qakuiŋqe, tii äqäkqe. “Ämaqe, quuvqä eqiyquwitaŋi, quuvqä eqäka upnuwäŋqä iquanä, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqisaŋi, jänäŋä timäupŋqä iiŋqe.” (1:17) Iqu tiiŋä-pqä ätkqe. Qokä-apäkä eeqänäŋi, Israitqä iquautaŋä, ä yäpaqäŋgisaŋä iquautaŋä qäyä etaŋgi, qu eeqänäŋi, qokä-apäkä suqä quvqä imäkqä iquae. I etaŋgqetaŋi, qu häŋä pmepnuwäŋqe, Goti Iqu quŋqä qeqä ätumuäkätä, aŋgumä itmetŋqä iŋqe. Ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquauŋi, Goti Iqu aŋgumä itmeqaŋgi, ga iqua Goti Iqueqä näueqä-qua epu, Jisasi Kraisi Iqueqä käŋguäka ipŋqä.  
\ip Goti Iqu ämaqä hŋque aŋgi itmeqaŋgutqe, iqueqä häŋä-pmeqe, häŋi menä. Goti Iqu iqutä anä pmetaŋguti, Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu iqueŋi maŋguä winyätänä. Iiŋä etaŋgi, yäŋänäqŋqä, suqä quvqetatä, äpäkoŋqetatäŋi, ämaqä ique mändi äkittqiyätä ique ämitŋqe, haŋuä winä. Iŋi saptä 5 iquesa 8 duŋqe, Poli iqu kukŋuä-suqä Goti Iqu Mosisi ique äwikqetaŋä qakuiŋqetä, Dŋä Äŋguä Iqueqä yäŋänäqŋqä, ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquauqä häŋä-pmeqä iu äwitŋqeŋqätä, ätätä äqäkqe.  
\ip Iŋi saptä 9 iquesa 11 iuŋqe, Poli iqu haŋä-iqä naqä ique äwimakqeŋqä awä ätätä äqäkqe. Iqu ämaqä Israitqä iutaŋä ique. Ga Israitqä iqua, Goti Iqu, Iqueqä ämaqä-qua hipŋqä atäuŋuä ikqä iquayi. Itaŋgi iquautaŋä kuapänäŋi, qu Jisasi Ique tuwä äwimiŋuwä iquai. Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquautaŋi, kuapänäŋi Jisasi Iqueqä kukŋui qänaknä imiŋuwä-qe, Israitqä iquautaŋi, kuapänä ma. Poli iqu, “Israitqä iqua qämä-qämä ipu, nätmatqä naqänäŋi, Goti Iqu iquau iwimäkäniqeŋqä hiŋuä äŋguä mäquŋquä imiŋuwä iutayqä” ätätä äqäkqe. Itaŋgi iqu kŋui, qänakŋi qokä-apäkä Israitqä iutaŋä iqua, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Iqueqä yoqe mapnuwäŋqänä, indqäŋgqe.  
\ip Yäpakä iqiŋi, Poli iqu ämaqä Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä iqua, suqä äkiu-äkiu ipu pmepŋqä, ätätä äqäkqe. Iqu kukŋuä kuapänäŋi, suqä, ämaqä huiuŋqä kiiŋä äwiŋqä iiŋqä, ätätä äqäkqe. Suqä huiziuŋqä inä ätätä äqäkqe, tiiŋi. Goti Iqueqä wäuŋui imäkqä iŋqätä, gapmanqä iquauqä yäpä iŋgisa pmeqä iŋqätä, itaŋga ämaqä huizi iquau yätamäkqä iqä iŋqätänji.  
\c 1  
\s1 Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋiŋqä  
\p
\v 1 Poli iqunä, nyi Kraisi Jisasi Iqueqä wäuŋuä imäkqä iqunji. Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä tmqä diŋqä atäuŋuä änyiyätä, Iqueqä wäuŋuä iiŋqä änändowatkqä iqunjqä.  
\v 2 Hiŋuiqänäŋi, Goti Iqu kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä ii, guä ämäsäuätä, Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqä iquau tquaŋgi, iqua Iqueqä bukä iu äqäkuwi.  
\v 3 Ii kukŋuä äŋguänäŋi, Iqueqä Ymeqä Iquenyqeyi. Iqu ämaqä huiwä-täŋu, Dewiti iquesa ätimäukqe.  
\v 4 Itaŋga Ymeqä Iqu, quuvqe-qu Goti Iqueqänäŋä etaŋgi, Goti Iqu, Ique qua äptekuwä iuta ävauqumuatätä, Iqueqä Ymeqä yäŋänäqŋqä-qu atäuŋuä äwikqe. Iqu Jisasi Kraisi neqä Naqä Iquvi.  
\v 5 Iqueqä hipa iutaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta äŋguä inemäkätä, itaŋga, Jisasi Iqueqä wäuŋuä imäkatuŋquä änandowatkqe. Wäuŋuä iiŋi, ämaqä eeqänäŋä iutaŋi, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Iqueqä kukŋui qänaknä ipŋqe, awä tqueyi.  
\v 6 Amäqä iiŋä iquautaŋi, he-pqä inäŋqe. He Jisasi Kraisi Iqueqä tääqe qätä ae äwiyäpu, Iqueqänäŋäŋqä eŋuwitayi.  
\v 7 Nyi tuwaŋuä tä, he ämaqä Romä pmeqä Goti Hanjuwä Iqu henyqä kiiŋä wiŋgaŋgi, Iqueqänäŋqä tääqä etätmakqä iquenŋqä äqiyqä. Neqä Goti Apiqutä, itaŋga Naqä Jisasi Kraisi Iqutä, qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapäsinyä, äwqä haŋuä imbu pmetpŋqä emäkqinyä.   
\s1 Poli iqu, Goti Iqueŋqä tääqä ätmiŋqeŋqä  
\p
\v 8 Kiŋganäŋi, tiiŋä hitmqe. Qua eeqänäŋä iuŋi, ämaqe, heqä quuvqä yäŋänäqŋqä heqiyqaŋguwiŋqä quea ätätqäŋuwitaŋi, nyi Jisasi Kraisi Iqueqä yoqeta Goti Iqueŋi, ‘äŋguiqä’ ätuätqäŋä.  
\v 9 Nyi Goti Iqueqä wäuŋui, kukŋuä äŋguä, Iqueqä Ymeqä Iquenyqä awä ätätmä, yäŋä äqänmä imäkätqäŋä. Iŋi nyaqä tääqä ätuätmäŋgaŋi, henyqä kŋuä indqänätŋqä iiŋqä kukŋui, naqä-qakuä etaŋgqeŋqe, Iqueqä-kiuä näqŋqä-täŋä Iquvqä.  
\v 10 Hea ique-iqueŋi, Iquenyqä tääqä tmqä imäkätmäŋgaŋi, Iqu äwiŋgaŋgutqe, nyi henyqä pmqä hänaqeŋqä qävqä nyiyätŋqä, yatŋqä yäŋänäqŋqä ävätqäŋä.  
\v 11 Yatŋqä ii, nyi he hiŋuä hiqänmqä kiiŋä änyinätŋqä iutayi. He yäŋänäqŋqä emäkätŋqä iiŋqe, nätmatqä Dŋä Äŋguä Iquesa hitapmqä änyiŋgiyä.  
\v 12 Ŋqä kŋuä indqäŋqe, tiinji. “Heyaqä quuvqä heqiyqä iuŋi, yätamäkqä hiyqaŋgundi, ga he nyaqeu nyiyqaŋgpi, iutaŋi eequne yäŋänäqŋqä imäknatuŋque.”   
\p
\v 13 Nyämaqäuä, nyi he tiiŋiŋqä näqŋqä äŋguänä epŋqä änyiŋgi. Nyi wäuŋui, Israitqä qäyä etaŋgi huiziuqä awä iqi imäkkqe, häukuä äwäkqä-pa, heyaqä awä iqiŋi, nyi wäuŋuä imäkmqe, häukuä witŋqä iiŋqe, hea kuapänäŋi, nyi emamqä kŋuä indqänätŋqe. Iŋäqe hea ique-iqueŋi, nätmatqe ätimäuätä, hoptäwä änyiyätŋqe.  
\v 14 Wäuŋuä Goti Iqu ändapkqe, ämaqä Grikä iquautä, ä huizi iquautä, itaŋga ämaqä näqŋqä-täŋä iquautä, ä näqŋqä maeqä iquautä, awä tumqä iinä ändapkqe.  
\v 15 Itaŋi, he Romä pmeqä iquenä-pqe, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä hitmqä iiŋqe, nyaqä äwqe änyivauqi.   
\s1 Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, ii Goti Iqueqä yäŋänäqŋqeyi  
\p
\v 16 Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋiŋqe, nyi womba miqunji. Ii Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqe, ämaqä quuvqä eqämipqä iquau aŋgumä itmeniqä iiŋqeyi. Kiŋganäŋi, Israitqä iquau-ganä, itaŋga ämaqä huizi-pqä iquauŋi, inä itmeniqe.  
\v 17 Itaŋga kukŋuä äŋguänäŋi, Goti Iqu, Iqueqä suqä jänäŋä iuta ämaqä-qunenyqe, ‘jänänäŋuaiqä’ tätŋqä iiŋqä ätnäŋäqi itkimäkqiyä. Ämaqe, quuvqä eqiyquwitaŋi, quuvqä eqäka upnuwäŋqä iquanä, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqisaŋi, jänäŋä timäupŋqä iiŋqe. Ii kukŋui, Goti Iqueqä bukä iu äqänäŋqä-pa, “\qt Ŋqä ämaqä jänänäŋä iqu, quuvqä eqiyätäqetaŋi, häŋä pmeŋqiyä.\qt*”\f + \fr 1:17 \ft Hapakukä 2:4\f*   
\s1 Suqä quvqä huitaŋä-huitaŋi imäkqeŋqä  
\p
\v 18 Ämaqe, suqä Goti Iqu äwinyätaŋgqä iuŋi tuwä äwiyäpu, suqä quvqä imäkätqätaŋguwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu qäukuä yätu äpme, Iqueqä äwqä tnäŋi, ätnäŋäqi itkimäkqiyä. Qu quvqä iiŋä imäkätqäŋuwi, kukŋuä naqä-qakuä iqueŋi mändi äkittqiyätqäŋäuä.  
\v 19 Iqueqä suqä kuapänäŋiŋqe, Goti Iqu ämaqä tquau ae ämotquakqetaŋi, qu näqŋqä ae ekuwä-qe, mändi äkittqiyätqäŋä.  
\v 20 \fig Ämaqä iqua, Iqueqä suqeŋqätä yäŋänäqŋqeŋqätä, näqŋqä qäyunä mapnä.|alt="creation with cassowary and wild pig, etc" src="UBS Gen 01-25.TIF" size="col" copy="© United Bible Societies, 1989." ref="1:20" \fig*Iqu nätmatqä eeqänäŋi ätimäutŋqä ipäqäka äpätŋqe, täŋga täsä eŋqä-qae, ämaqä iqua, Iqueqä suqetä Iqueqä yäŋänäqŋqetä, hiŋui änä mäquŋquä ipiyä-qe, qu Iqu nätmatqä wäuŋuä imäkkqä iuŋi, hiŋuä äqunäpu, Iqueqä nätmatqä iquaquinyqe, näqŋqä qäyunä mapnä. Iiŋä iutaŋi, qu “Ne Iquenyqä maqŋqä itanitaŋi, quvqä maequneyqe” matqä ipnä.   
\p
\v 21 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Iquenyqä näqŋqä iiŋä epiyä-qe, qu, ‘Iqu Goti naqä-qakuä Iqueqe’ kŋuä mindqäŋqä ipu, Iqueqä yoqe haqeu mävauqumuatqä ipu, Iqueŋi, ‘äŋguiqä’ mätquä imiŋuwi. Oeyä. Iqua kŋuä qämä-qämä ipu, kŋuä indqäŋqetä, näqŋqetä maeqä, hiawiqä iŋgisa äpmeŋuwä-pa ekuwi.  
\v 22 Iqua, ‘Ne näqŋqä-täŋuneyqä’ ätätqäŋuwä-qe, maqŋqä naqä-qakuänäŋä-qua ätimäukuwi.  
\v 23 Qu Goti Hanjuwä Mapäkoŋqä Iquesä, nätmatqä Iqueqä yoqä naqe motqueqä iquesä, tuwä äwipiyi, ktqe, ämaqä äpäkoŋqä iquauqetä, yŋŋä iquauqetä, yaqueqä huitaŋä-huitaŋä iquauqetä, qämakä huitaŋä-huitaŋä iquauqetä imäkäpu, nätmatqä iquauŋqe, qoŋä woktäuqäpŋqä ipäqäkuwi.   
\p
\v 24 Qu iiŋä imäkqaŋguwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, quwqä quvqä imäkqäŋqä äwinyätŋqä iu qänaknä ipŋqä hiŋuinä äquŋgqe. Itaŋi quwqä kŋuä quvqe, suqä kiyä mätqä iquau imäkpŋqä indqänäpu, quwqä huiwi qäyunä mimiŋqä ipu, iqa äumiŋuwi.  
\v 25 Qu Goti Iqueqä kukŋuä naqä-qakuänäŋi, tuwä äwiyäpu, quaŋgä di ämakuwi. Itaŋga qu qoŋä äwoktäupu, yäpä iqi äpmamiŋuwi, Goti nätmatqä eeqänä imäkkqä Iquenyqä ma, nätmatqä Iqu imäkkqä iiŋqänä iqa äumiŋuwi. Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqu eeqänä imäkkqetaŋi, hea ique-iqueŋi, ämaqä iqune, Iqueqä yoqe, haqeqä mamäuquatuŋquänäyi. Ii naqä-qakui.   
\p
\v 26 Qu iiŋä imäkqaŋguwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, suqä womba iŋqä ii, qäyä imäkqa uwqäpŋqä hiŋuinä äquŋgqe. Ga apäkä iua, qokiquatä hiqaqä anä wiqä suqä qäyunäŋi, ävquatämäupu, quwqä-quwä miquvämbŋqä ipäqäkuwi.  
\v 27 Asä iŋi, qokä iqua-pqe, apäkitä hiqaqä anä wiqä suqä iuŋi ävquatämäupu, quwqä-quwä miquvämbŋqä iqu, yäŋänäqŋqä ätimäukqe. Iŋi qokä iqua suqä womba meqä ii imäkmbiyi, quvqä iiŋä iqueqä kimaŋi, qäyunä ämakuwi.   
\p
\v 28 Qu suqä Goti Iquenyqä kŋuä indqäŋqä iuŋi, tuwä ävqaŋguwitaŋi, ga Iqu, quwqä kŋuä quvqä iu indqänäpu, suqä qäyunäŋä iu mimäkqä pa ipŋqä hiŋuinä äquŋgqe.  
\v 29 Iŋi suqä Goti Iqu mäwiŋqä iŋqeu, suqä quvqeu, aquvä maqiyqä ique, ŋŋ quvqä iwitqueqä itäŋi, kuapänä imäkätqäŋä. Itaŋga suqä huiziuqä nätmatqeŋqä qeqä tquä, ämaqä pizqä päsqä, kukŋuä mäkä-huŋqä, quaŋgä imäkqä, ä quvqä iwitquetä, ewiqä tqä-pqe, kuapänä itqäŋä.  
\v 30 Huiziuqä suqeŋqä awä ätuäkipu, hŋqueŋqä tuwäŋgi kukŋuä ätäpu qui imäkqä, mä Goti Hanjuwä Iqueŋqä wiuŋqä iqä, hŋquau hŋgisanä tquä, ämaqä mäŋqe ‘quvqeqä’ ätäpu, quwqä yoqenä haqeu maeqä, suqä quvqä änyä-häŋiŋqä indqänäpu imäkqä iu, itaŋga känaqä-kanuŋuauqä kukŋui qätä mäwiyqä ipu, itqäŋuwä iquayi.  
\v 31 Itaŋga tii-pqä inänji. Kŋuä indqäŋqä äŋgui mindqäŋqä ipu, quwqä kukŋuä du qänaki miqä ipu, ämaqeuŋqä qeqä mäwutqä, ä huäqä mäwuŋqä itqäŋuwä iquayi.  
\v 32 Goti Iqu qäyunä iwäsäutä, “Ämaqä iiŋä imäkmipqä iqua äpäkombŋqänänjqä” ätkqeŋqe, iqua näqŋqä qäyä epu, quwqä-quwä imäkäpu, ämaqä huizi ii imäkmipqä iquauŋi, “Yqänä imäkpiyä” tqä-quaiqä.   
\c 2  
\s1 Goti Iqueqä iwäsäuqeŋqä  
\p
\v 1 Iŋi he huizi iquauŋqe, “Quvqä-quaiqä” ätäpu iwäsäutqäŋuwä eeqänäŋä iquenä, suqä quvqä iqua imäkätqäŋuwi, he asä inä imäkätqäŋuwitaŋi, “Ne quvqä maequneyqe” matqä ipnä. He iquauŋqe, “Suqä quvqä iiŋä imäkqä-quaiqä” ätäpiyäŋgaŋi, hiqä-heoŋqä-pqe inä tmbŋqe.  
\v 2 Ne näqŋqe. Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä suqä quvqä iiŋä imäkätqäŋuwä iquauŋi, kima ävätäqäŋgaŋi, qäyunänä vänä.  
\v 3 Si huizi iquauŋqe, “Iqua suqä iiŋä imäkquaiqä” ätätnä, asänä imäkqä iquki, “Goti Iqu ämaqeu kukŋuä mitqeuŋi, ämäwqätäumniqeqä” kŋuä kiyä?  
\v 4 Goti Hanjuwä Iqu äŋguä ikitquetä, hea quäuqä sinyqä hiŋuä äqänä äpme, tqä suqä quvqeŋqä kima maqänä mäktapqä itŋqe. Iqu äŋguä kuapänä e qäyä ikitqueqaŋgqeŋqe, ii nätmatqä hiŋgiŋqä eŋqä-paŋä äqunäŋnä? Iqu äŋguä iiŋä ikitquetŋqe, ii, si tqä kŋuä äkunmäknätnä, suqä quvqä vquatämäutŋqä iiŋqe, äktma äwätŋqeyi.   
\p
\v 5 Si tqä kŋuä iuŋi qŋqaŋä äyetnä, suqä quvqä iuta makunmäkŋqä itnäŋgaŋi, Goti Iqueqä äwqä tnäŋi, aquvä ämaqiyätqäŋinyä. Hiunji Goti Iqu, Iqueqä äwqä tnäŋi ätnäŋä iqi ämaetä, kukŋuä jänä imäkätäqäŋgaŋi, tqä kima qäyunäŋi, iŋga matŋi.  
\v 6 “\qt Goti Iqu qokä-apäkä hŋqunä-hŋqunäŋi, suqä qu imäkätqäŋuwä iuŋqe kima äväniqeqä.\qt*”\f + \fr 2:6 \ft Apqä Bukä 62:12; Quamä-pmeqä 24:12\f*  
\v 7 Ämaqä yäŋä äqänäpu, wäuŋuä äŋguä imäkäpiyitaŋi, yoqä naqä ämepu, mapäkoŋqä ipŋqä, Goti Hanjuwä Iqutä quamä anä pmepŋqä hänaqeŋqä qävqä itqäŋuwä iquauŋi, Goti Iqu häŋä hea ique-ique pmeqä väŋqiyä.  
\v 8 I etaŋgqä-qe, ämaqä kŋui, quwqä-quwäŋqänä indqänäpu, kukŋuä naqä-qakuä iu tuwä äwiyäpu, suqä Goti Iqu mäwinyätaŋgqä iu qänaki itqäŋuwä iquauŋi, Iqueqä äwqä tnäŋä yäŋänäqŋqänäŋi, äväŋqiyä.  
\v 9 Ämaqä eeqänäŋä suqä quvqä imäkätqäŋuwä iquauŋi, haŋä-iqä naqänäŋitä, täŋä-huŋqetäŋi, äwimeŋqiyä. Israitqä iquau-ganä äwimeqetaŋi, huizi Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquau-pqe inä wimeŋqiyä.  
\v 10 Iiŋä etaŋgi ämaqä eeqänäŋä suqä äŋguä imäkätqäŋuwä iquauŋi, quamä pmeqä äŋguänäŋitä, yoqä naqetä, itaŋga äwqä haŋuä iŋqä itäŋi, Israitqä iquau-ganä äwimeqetaŋi, huizi Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquau-pqe inä wimeŋqiyä.  
\v 11 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä eeqänäŋä iquauŋi, asänänä iwäsäuänä.   
\s1 Kukŋuä-suqeŋqä  
\p
\v 12 Israitqä iqua qäyä etaŋgi huiziqua, qu kukŋuä-suqä Goti Iqu Mosisi ique äwikqe, maeqä-quai. Qutaŋä suqä quvqä imäkätqäŋuwä eeqänäŋä iqua, qu kukŋuä-suqe maeqä ipiyä-qe, qui imäkmbnuwi. Itaŋga Israitqä kukŋuä-suqä ämepu, suqä quvqä imäkätqäŋuwä eeqänäŋä iqua, Goti Iqu kukŋuä-suqetä iwäsäuqaŋga, qu qui imäkmbnuwi.  
\v 13 Ämaqe, Goti Iqueqä hiŋuä iqi jänänäŋä timäupŋqä iqua, kukŋuä-suqe qätä hiŋginäwa äwiyätqäŋuwä ma, qätä äwiyäpu qänaknä itqäŋuwä iquayi.  
\v 14 Israitqä iqua qäyä etaŋgi huiziqua, kukŋuä-suqe maeqä epiyä-qe, quwqä kŋuä indqäŋqä iuta ämepu, kukŋuä-suqeu qänaknä ipiyäŋgaŋi, iqua kukŋuä-suqä ii maeqä qäyä epu, quwqä-quwä kukŋuä-suqä eŋqä-paŋuayi.  
\v 15 Iiŋä ipiyä iutaŋi, tiiŋiŋqä motquapnä. Goti Iqueqä kukŋuä-suqe, ämaqeuqä yäpä iŋgisa ae äqiyekqä äwi,\f + \fr 2:15 \ft Järämai 31:33; Asayä 51:7\f* kiqä wäuŋui imäkänä. Iŋi quwqä suqä-iwäsäuqŋqä kŋuä imŋä-pqe, asänä motquenä. Hŋgaŋä-pqe ‘Suqä qäyunä imäkqeqä’ indqänäpu, hŋgaŋi ‘Qäyunä manä’ kŋuä indqämbnä.  
\v 16 Nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä ätuätŋqä-pa, hiunji qänakŋäŋgaŋi, Goti Iqu, Kraisi Jisasi Ique wäuŋuä vqaŋga, Iqu ämaqeuqä suqä kŋuä zä äwiŋqä eeqänäŋä iŋqä iwäsäuniqe.   
\s1 Israitqä iquauqä suqä imäŋqä iŋqe  
\p
\v 17 Itaŋgi täŋgaŋi, nyi he, “Israitqä iquautaŋä iquneyqä” änyuätnätqäŋuwä iquenä hitmqe. He imänäpu, “Kukŋuä-suqä iqu yätamäkqä neyäŋqiyä” kŋuä indqänäpu, “Ne Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä iquneyqä” ätätqäŋuwä iquenji.  
\v 18 Qu kukŋuä-suqä iuta ämetquakuwitaŋi, he Goti Iqueqä äwiŋqä iiŋqä näqŋqä ämepu, suqä qäyunäŋä, huizi iquau ämäwqätäuŋqeŋqe, ‘äŋguänäŋiqä’ ätätqäŋä.  
\v 19-20 Itaŋga näqŋqetä, kukŋuä naqä-qakuitä, kukŋuä-suqä iu witaŋgqetaŋi, he kŋuä yäŋänäqŋqe, “Ne ämaqä hiŋuä pisqä iquauŋi, hänaqe ämotquetanä, ämaqä hiawiqä imä pmetaŋguwä iquauqä we-huŋqä-qune eanä, ämaqä maqŋqä itaŋguwä iquau ämotqueqä-qune eanä, itaŋga ymeqä wäŋqä isuauŋi, kŋuä vqä iquneyqä” indqänätqäŋä.  
\v 21 Iŋi he qokä-apäkä iunä motqueqä iquenä, hiqä-hiuäŋi mämitquatŋqe, suŋqä itqäŋuwi? He awi, “Quwä mämeqä pambiyä” tqä iquenä, quwä ämetqäŋuwäta?  
\v 22 “Qokä-apäkä ämaŋqe, huizitä huiwi yaŋä mikiqä ipŋqe” tqä iquenä, he quvqä iiŋi imäkätqäŋuwäta? He goti quaŋgä iquauŋqä maeŋqä itŋqä iquenä, iquauqä hiqäva-imäkqä aŋä iuta quwä ämetqäŋuwäta?  
\v 23 He hiqä yoqe haqeqä ämamänäpu, “Goti Iqueqä kukŋuä-suqe ämeŋunä” tquenä, kukŋuä-suqe ävasuäpiyitaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, qui äyä imäkätqäŋä.  
\v 24 Ii, Goti Iqueqä bukä iu, kukŋuä tiiŋi ätä äqänäŋqä-payi. “\qt Hiyaqä quvqä iutaŋi, Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqeŋqä äkasuwä kukŋuä ätäpu, mändi äkittqiyätqäŋä\qt*.”\f + \fr 2:24 \ft Asayä 52:5; Esekiyäli 36:20\f*   
\s1 Suqä, huiwä häuä ktäŋqeŋqä  
\p
\v 25 Si Goti Iqueqä kukŋuä-suqä eeqänäŋä iu qänaki iqaŋgtqe, Israitqä iquneqä suqä huiwä häuä ktäuqä iqu, yätamäkqä kiyänä. Iŋäqe, qu saqä huiwi häuä qäyä äkktäukuwä-qe, si kukŋuä-suqe ävakutqe, ämaqä huiwä häuä maktäŋqä iqua eŋqä-paŋä esŋi.  
\v 26 Iutaŋi ämaqä häuä maktäŋqä hŋqu, kukŋuä-suqeu qäyunänä qänaki iqaŋgutqe, Goti Iqu iqueŋi, häuä ktäŋqä iquatäŋä, asänäŋä eŋqä-paŋä qunänä.  
\v 27 Itaŋga kukŋuä-suqä-täŋä eänä, huiwä häuä ktäŋqä iquki, kukŋuä-suqe ävausqaŋgtqe, ämaqä huiwi häuä maktäŋqä, kukŋuä-suqeu qänaki imitätqä iqu, tqä suqä quvqe, ätnäŋä iqi makiyänä.  
\v 28 Nyi naqä-qakuä, “Israitqä iqunjqä” tqe, ii nätmatqä huiwitaŋä manä. Itaŋga suqä huiwä häuä ktäŋqä-pqe, ii nätmatqä huiwitaŋinä manä.  
\v 29 Israitqä naqä-qakuä-qu-tiyä-qe, iqueqä qeqä-quuvqä imŋi, ne hiŋuä mäquŋquä yanä. Itaŋga, suqä huiwä häuä ktäŋqä naqä-qakuä iqu, kukŋuä-suqeuta ma, Dŋä Äŋguä Iqu qeqä-quuvqä imŋi imäkänä. Ämaqä iiŋä iqu, yoqä naqä meqe, ämaqä iquauqä hiŋuä iqisa ma, Goti Hanjuwä Iquesayi.   
\c 3  
\s1 Goti Iqueqä suqä iwäsäuqeŋqä  
\p
\v 1 Nyi naqä-qakuä i tqaŋgundqe, änääŋäŋqäwä? Israitqä iqua, iiŋä eäŋuwitaŋi, yätamäkqä äki metqäŋä? Suqä huiwä häuä ktäŋqä iqu, yätamäkqä äänä väniqi?  
\v 2 Täukue! Goti Hanjuwä Iqu, Israitqä iquauŋi, nätmatqä huitaŋä-huitaŋä äŋguänäŋinä ävätqä. Kiŋganäŋiqu, Iqu Iqueqä kukŋui, iqua ämiqäpŋqä äwikqe.  
\v 3 Iŋi iquautaŋä hŋqua, kukŋuä täuŋi qänaknä miqä imiŋuwitaŋi, änääŋäŋqäwä? Iutaŋi Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä ämaqä iquau äŋguä wimäkätŋqä ätukqä iu mimäkqä yäniqi?  
\v 4 Oeyä! Matimäuqä yänä! Ämaqä eeqänäŋä quaŋgä tätqätaŋguwä-qe, naqä-qakuä tqe, Goti Hanjuwä Iqunänjqä. Iqueqä bukä iu äqänäŋqä-pa,  
\pi1 “\qt Tqä kukŋuä naqä-qakuä etaŋgqeŋqe, qu hiŋuä qumbŋqäuä. Itaŋga qu Si quvqä imäkätqäŋiŋqä ktqaŋgpqe, Si ämäwqätätŋqinyä.\qt*”\f + \fr 3:4 \ft Apqä Bukä 51:4\f*   
\p
\v 5-6 Iŋi, neqä suqä quvqä iquesa, Goti Iqueqä suqä jänänäŋi, ätnäŋä iqi ämotquetŋqe, änäänyä tatuŋquäwä? Goti Iqu, neyaqä suqä quvqä iqeŋqä äwqä tnäŋä imäkätä, kima änätapätŋqä iiŋqe, “Iqu, jänänäŋä miqä itqänä” tatuŋquäta? Oeyä, kukŋuä iiŋi, ii ämaqä iquneqä kŋuä iutanäyi. Goti Hanjuwä Iqu suqä jänäŋinä mimäkqä-säpi, Iqu qokä-apäkä eeqänäŋä iuqä suqeŋqe, miwäsäuqä iquäniŋgä.  
\v 7 Ämaqä iquneqä kŋuä iutaŋä yatŋqä huiziqu, tiiyi. “Nyaqä kukŋuä quaŋgä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä naqä-qakui ätnäŋä iŋgisa ätimäuätä, Iqueqä yoqä naqä qonätŋqä iwimäkätŋqe, Iqu nyiŋi, ‘Suqä quvqä imäkqä-qukiyqä’ änyuändätä, kima quvqe suŋqä dapätŋqäwä?”  
\v 8 Kukŋuä iiŋi qäyunä etaŋgutqe, tiiŋä tatuŋque. “Nätmatqä äŋguä hui timäuätŋqe, ne suqä quvqä hŋqu yqä imäkanä.” Ämaqä hŋqua neqä yoqä mändi äkittqiyäpu, quaŋgä tii ätätqäŋä. “Iqua, kukŋuä quvqä iiŋä isua, ätätqäŋuwä iquaiqä.” Ämaqä nenyqä ii ätätqäŋuwä iqua, quvqä iquesa kima mapnuwäŋqe, ii qäyunäyi.   
\s1 Eequne, suqä quvqä imäkätuŋqueŋqä  
\p
\v 9 Änääŋätiyä? Israitqä iqune, ämaqä huiziquauŋi ämäwqätäuŋu? Oeyä, ne ae äyä ätätuŋque. “Israitqä iqunesä, Grikä iquatäŋi, eequne suqä quvqä iqueqä yäŋänäqŋqä iqueä yäpä iqi äpmenä, suqä quvqä imäkqämanätquŋunä.”  
\v 10 Ii Goti Iqueqä bukiu äqänäŋqä-payi.  
\pi1 “\qt Ämaqä suqä jänänäŋinä imäkqe, aaŋä hma naqä-qakuä eänä.\qt*  
\v 11 \qt Ämaqä näqŋqä äŋguänäŋä-täŋi, hma etaŋgi, Goti Iqu qutä pmeqäŋqe, qävqä miqä itqäŋä.\qt*  
\v 12 \qt Ämaqe, hänaqä äŋguä iuŋi ävquatämäupu, eeqänäŋi, quvqenä ätimäukuwi. Auä, ämaqä suqä äŋguä imäkqe, aaŋä hma naqä-qakuä eä.\qt*”\f + \fr 3:12 \ft Apqä Bukä 14:1-3; 53:1-3\f*   
\pi1
\v 13 “\qt Quwqä maŋitaŋi quaŋgä kukŋuä kuapänä ätätqäŋuwi, ii tiiŋä eŋqä-maŋi. Qu ämaqä pizqä qua äptepu, hovqe mämatnyeqä itqäŋuwä eŋqä-paŋiyi.\qt*”\f + \fr 3:13 \ft Apqä Bukä 5:9\f*  
\pi1 “\qt Quwqä kukŋuä ätäpiyi, qämakä iqua, ämaqeu qui imäkätqäŋuwä-paŋiyi.\qt*”\f + \fr 3:13 \ft Apqä Bukä 140:3\f*   
\pi1
\v 14 “\qt Quwqä äwqä tnäŋi äpakänä munätaŋgqetaŋi, ämaqeu qui imäkpŋqä ätqa äwätqäŋä.\qt*”   
\pi1
\v 15 “\qt Qu maqänä äwäpu, ämaqä pizqä äpäsätqäŋuwi.\qt*  
\v 16 \qt Ga im-imä äupiyi, nätmatqä qui imäkäpu, ämaqeu haŋä-iqä ävätqäŋuwi.\qt*  
\v 17 \qt Itaŋga, huiziquatä äwqä naqä-hŋqunä änyäpu pmetpŋqe, maqŋqä eŋuwä iquayi.\qt*”\f + \fr 3:17 \ft Asayä 59:7-8\f*   
\pi1
\v 18 “\qt Qu Goti Iqu yoqä naqä ämeŋqä iiŋqe, kŋuä mämeqä ipu, zä mäwiŋqä itqäŋä.\qt*”\f + \fr 3:18 \ft Apqä Bukä 36:1\f*   
\p
\v 19 Ne tiiŋiŋqä näqŋqä äyuwä. Kukŋuä-suqä Goti Iqueqä bukiu äqänäŋqä eeqänäŋi, ämaqä kukŋuä-suqä iqueqä yäpä iqi äpmeŋuwä iquau ätuätŋqe. Iutaŋi ämaqä im-imdaŋä eeqänäŋä iqune, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, neqä suqä quvqeŋqe, “Iiŋä-iiŋiqä” matqä itanä, Iqueqä änewäsäuqä iunä äpmeŋu.  
\v 20 Ii tiiŋä etaŋgi. Kukŋuä-suqe, näyaqä suqä quvqä iiŋqänä ämänätquetqäuä. Itaŋgi kukŋuä-suqä iu qänaknä iqä iutaŋi, \qt ämaqe, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, jänäŋua matimäuqä ipnä\qt*.\f + \fr 3:20 \ft Apqä Bukä 143:2\f*   
\s1 Goti Iqu, quuvqä eqämipqä iquau, jänäŋua iwimäkätŋqeŋqä  
\p
\v 21 Itaŋgi täŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä hänaqe, qokä-apäkiu jänänäŋä wimäkätŋqe, ae ämänätqueqe. Ii kukŋuä-suqä iu qänaknä iqeuta, matimäuqä yänä. Hänaqä iquenyqe, kukŋuä-suqä Mosisi iqu äqäkqä iutatä, bukä, Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwä iutatä, äqänänä.  
\v 22 Hänaqä tä, tiiŋi. Qokä-apäkä, Jisasi Kraisi Iqueŋqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquauŋi, Goti Iqu eeqänäŋi, jänänäŋä wimäkänä. Israitqä iquneŋqä, ä huizi iquauŋqä huäŋqe, qäqunäyi.  
\v 23 Ne eeqä asänäŋä iqune, suqä quvqä imäkätuŋquä-qae, Iqueqä ktqä inemäkkqe, a maqätqä iŋu.  
\v 24 Itaŋga Kraisi Jisasi Iqu aŋgumä mbqä äneyämakqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, eeqä asänäŋä iqunenyqe qeqä äwimänätä, hiŋgi änätapätä, jänäŋä inemäkätqäuä.  
\v 25 \fig Jisasi Iqu Iqueqä häŋeqetä, suqä quvqetaŋä kimaŋi, huätä muämäukqe.|alt="sacrifice & cross" src="Rom_3_25_Ultimate Sacrifice.tif" size="col" copy="Thompson" ref="3:25" \fig*Iqu, Jisasi Iqu äpäkonätä, Iqueqä häŋeqetä, quuvqä heqiyqä iquauqä suqä quvqetaŋä kimaŋi, huätä muämäutŋqä atäuŋuä ikqe. Iqu iiŋä imäkkqe, ii Iqueqä suqe, jänänäŋä etaŋgqeŋqä ämänätquetŋqä diŋqeyi. Hiŋuiqänäŋi, ämaqe suqä quvqä imäkqaŋguwäŋga, Iqu qeiqinyä imäkätä, kimaŋi maqänä mävqä qäyä imiŋqä-qe, Iqueqä suqä jänänäŋä iu qänaknä yqänä imiŋqeqä.  
\v 26 Iqu ämaqeuqä suqä quvqä iutaŋä kimaŋi, Jisasi Ique äwikqetaŋi, ne Iquenyqä näqŋqä tiiŋä ämetqäŋu. Iqu suqä jänänäŋinä Imäkqä-qu eäqe, ga ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqämipqä iquau, jänänäŋä Iwimäkqä Inäŋä-qu eänä.   
\p
\v 27 Itaŋgi ämaqä-qune, neqä yoqä haqeu ämamänätuŋque, iiŋqä änäänyä tatuŋque? Ii qäpu ae ekqe. Qäpuŋi, suqä äsquesa ekqäwä? Kukŋuä-suqä iu qänaknä iqä iquesa ma, oee. Yoqä haqeu mamäŋqä iqu, quuvqä heqiyqä iquesanä qäpu ekqe.  
\v 28 Ii ne näqŋqä tiiŋiŋqä ämakquä iutaŋiyi. Ämaqe, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi jänäŋä timäupŋqe, kukŋuä-suqä qänaknä iqä iquesanä hmanji. Ii hänaqä quuvqä heqiyqä iquesanänji.  
\v 29 Kukŋuä ii qäyuta, ä Goti Hanjuwä Iqu, Israitqä iquauqä Goti Iqunända? Iqu ämaqä huizi iquauqä-pqe, hmanda? Oee, Iqu, huizi iquauqä Goti inänji.  
\v 30 Goti Hanjuwä Iqu, Kiqä-kiuänänji. Iqu, Israitqä huiwä häuä ktäŋqä iquatä, huizi häuä maktäŋqä iquatä, Iquenyqä quuvqä eqiyätqätaŋguwitanä, jänänäŋä iwimäkäniqe.   
\p
\v 31 Ä ne quuvqä heqiyqeŋqä iiŋä ätätanitaŋi, kukŋuä-suqe mändi äkittqiyätanä, aaŋqä äyä imäkätuŋquäta? Aaŋä oeyä! Ne kukŋuä-suqä iqueŋi, yäŋänäqŋqä ätqätetuŋque.   
\c 4  
\s1 Aprähamä iqueqä quuvqä heqiyqeŋqä  
\p
\v 1 I etaŋgqä-qe, Israitqä iquneqä awä kiŋganäŋä Aprähamä iquenyqe, ne suänyä tatuŋquäwä? Hänaqä Goti Iqueqä hiŋuä iqi jänäŋä timäuqäŋqe, iqu hiŋuä äsque äquŋgqäwä?  
\v 2 Iqu suqä äŋguinä imäkmiŋqeta, ämaqä jänäŋä-qu eqä-säpi, iqueqä yoqe, kiqä-kiuä haqeu vauqumuatuŋguäninji. Itaŋgi Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqisaŋi, iiŋä mimäkqä yänä.  
\v 3 Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, kukŋuä äkiŋqä ätnäŋqeŋqe, kŋuä mapiyä. “\qt Aprähamä iqu, Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋgi, Iqu ‘Ämaqä jänäŋueqä’ ätkqeqä,\qt*” ätä äqänä.\f + \fr 4:3 \ft Ipäqäkqä 15:6\f*   
\p
\v 4 Ämaqä hŋqu wäuŋuä imäkätä, iuta mbqä ämeqä di, ii, wäuŋuä kaniqu qeqä imäŋqeta mävqä iqi. Oeyä. Mbqä ii, wäuŋuä iutaŋä kimaŋiyi.  
\v 5 Iiŋä etaŋgqä-qe, ämaqä hŋqu, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi jänänäŋä-qu pmetŋqä diŋqe, hnjua-hnjua mimäkqä itä, quuvqe, Goti Iqu ämaqä suqä quvqä imäkqä iquauŋi, jänänäŋä wimäkätŋqeŋqä eqiyätŋqä iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu, ‘Jänänäŋukuiyqä’ ätuätqäuä.  
\v 6 Dewiti iqu-pqä kukŋuä asä ii eŋqä-ma, ätkqe. Ämaqä suqä äŋguä mimäkqä qäyä etaŋgä, Goti Iqu, quŋi, ‘Jänänäŋuaiqä’ ätuätqä iqua, äŋguä äpmepu, aquvänä ipŋqä iiŋqä tii ätätä äqäkqe.   
\pi1
\v 7 “\qt Ämaqä, kukŋuä-suqeu tuwä äwipu, quvqä imäkätqäŋuwä iquauŋi, Goti Iqu, quwqä quvqe hiŋuä aŋgi mäquŋquä yätŋqä, huätä muämäuqaŋgutqe, qu äŋguä äpmepu, aquvänä ipŋqäuä.\qt*   
\pi1
\v 8 \qt Naqä Iqu, ämaqä hŋqueqä suqä quvqä diŋqä kŋuä aŋgumä mindqäŋqä iqaŋgutqe, iqu äŋguä äpme, aquvänä iquätŋqeqä\qt*” ätkqe.\f + \fr 4:8 \ft Apqä Bukä 32:1-2\f*   
\p
\v 9 Äŋguä äpme aquvänä iqä iiŋi, ii ämaqä huiwä häuä ktäŋqä iquaŋqänändanä, ä ämaqä huiwä häuä maktäŋqä iquaŋqä-pqe, inändanä? Ne tiiŋä äyä ätätqäŋu. “Goti Hanjuwä Iqu, Aprähamä iqueqä quuvqä heqiyqeŋqä kŋuä indqänätä, ‘Ämaqä jänäŋueqä’ ätkqeqä” ätätqäŋu.  
\v 10 Iŋi Goti Iqu iiŋä ätukqe, Aprähamä iqu äänä pmetaŋgayi? Iqu huiwä häuä ae äktäŋqäŋgata, ä änä etaŋgata? Iqu huiwä häuä maktäŋqä änä etaŋgayi.  
\v 11 Suqä huiwä häuä ktäuqe, kiqä quati tiinji. Aprähamä iqu huiwä häuä maktäŋqä yqänä äpmeqäŋgaŋi, iqu Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä eqiyqaŋgi, Goti Iqu, “Ämaqä jänäŋukuiyqä” ätukqe. Itaŋi Goti Hanjuwä Iqu suqä huiwä häuä ktäuqä ii, iqu ämaqä jänäŋä-qu pmetŋqeŋqä hiqŋqä eŋqä-pa äwikqe. Iiŋä etaŋgi Aprähamä iqu, ämaqä huiwä häuä maktäŋqä iqua, Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä eqiyäpiyä iuta, ämaqä jänänäŋä ätimäupqä iquauqä kawä kiŋganäŋä iquvi.  
\v 12 Itaŋga iqu ämaqä huiwä häuä ktäŋqä iqunesaŋä hŋquauqä kawiqu inänji. Ii ämaqä huiwä häuä äktänäpu, quuvqe, neqä awä Aprähamä iqu huiwä häuä mäktäŋqäŋga, Goti Iquenyqä quuvqä eqäkqä-pa, eqiyätqäŋuwä iquayi.   
\s1 Goti Hanjuwä Iqu, kukŋuä guä ämäsäukqeŋqä  
\p
\v 13 Hiŋuiqänäŋi Goti Hanjuwä Iqu, Aprähamä iquesä, iqueqä kaqä-kawäkautä, qua eeqänäŋi iquau äväniqä diŋqe, kukŋuä guä ämäsäukqe. Iŋäqe kukŋuä guä i ämäsäukqe, ii Aprähamä iqu kukŋuä-suqä hui qänaki imiŋqä iuta ma, ii iqu Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätä, jänänäŋä-qu ätimäukqä iutayi.  
\v 14 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Ämaqä kukŋuä-suqeu qänaki imipqä iqua, nätmatqä Goti Iqu äväniŋqä kukŋuä guä ämäsäukqä iuŋi ämeqä-säpi, Goti Iquenyqä quuvqä heqiyqe, hiŋgiŋqä hetäniŋgä. Itaŋga kukŋuä Goti Iqu guä ämäsäukqe, aaŋqä inä hetäniŋgä.  
\v 15 Ne näqŋqe. Kukŋuä-suqä iquesaŋi, ämaqe, ique ävausäpiyitaŋi, Goti Iqueqä äwqä tnäŋi ämapnä. I etaŋgqä-qe, kukŋuä-suqe maeqä eŋqe, ämaqe ique mävausqä ipnä.   
\p
\v 16 Goti Hanjuwä Iqu, Aprähamä iquenyqätä, kaqä-kawäka qänaki timäupnuwä iquauŋqätä, qeqä wimäŋgaŋgi, nätmatqä hiŋgi väniŋqä, kukŋuä guä ämäsäukqe. Iŋi, kaqä-kawäka eeqänäŋä iqua, mapŋqä iiŋqä kukŋuä guä ämäsäukqe, ii ämaqä, Goti Iquenyqä quuvqä eqäpqä iquauŋqänänji. Auä, kukŋuä guä ämäsäukqe, ämaqä, kukŋuä-suqä iqueqä yäpä iqi äpmeŋuwä iquauŋqänä ma, ämaqä quuvqä Aprähamä iqu eqäkqä-pa eqäpqä iquauŋqä-pqe inäyi. Aprähamä iqu, eequneqä awä kiŋganäŋä iquvi.  
\v 17 Ii Goti Iqueqä bukä iu tii ätäŋqä-payi. “\qt Nyi si hueqä-himqä kuapänäŋä iuqä kawiquki ikimäkqeqä.\qt*”\f + \fr 4:17 \ft Ipäqäkqä 17:5\f*  
\p Kukŋuä tä, Goti Iqueqä hiŋuä iqi, guä yäŋänäqŋqäŋqä ämäsänä äwi, qäyunä ätimäuŋqiyä. Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä ae äpäkombqä iquauŋi, häŋä-pmeqä aŋgi Vqu eä, itaŋga nätmatqä matimäuqä yqänä etaŋguti, tääqä Tuätumeqä Ique. Iqu iiŋä itŋqetaŋi, Aprähamä iqu Iquenyqä quuvqä eqämiŋqe.  
\v 18-19 Goti Iqu ii ätukqäŋgaŋi, Aprähamä iqu, iqueqä quväukui 100 ae äpäwätä, mändi eätä, äpäkonätŋqä imiŋqe. Itaŋga iqueqä apäkä Serai, ii qokitqä ae ekqe. Iŋi, iqu, “Ye e äpmeyitaŋi, äänä timäuŋqutiyä?” kŋuä ii qäyä wiyqaŋgqä-qe, iqu quuvqenä eqiyätä, hiŋuä äqänä äpmamiŋqe. Ga Goti Iqu, “\qt Taqä-tawäka kuapänäŋä timäupnuwiqä\qt*”\f + \fr 4:18-19 \ft Ipäqäkqä 15:5\f* ätukqä-pa, iqu hueqä-himqä kuapänäŋä iuqä kawiqu ekqe. Auä, iqu iyaquiyqä huiwiŋqä kŋuä indqänätäqä-qe, iqueqä quuvqä heqiyqe, haŋuä mäwiqä, yäŋänäqŋqä eqämiŋqe.  
\v 20-21 Goti Hanjuwä Iqu, kukŋuä guä ämäsäukqeŋqe, Aprähamä iqu äwqä hŋquaqu miŋqä itä, Goti Iqueqä yoqe haqeu ämamäutä, “Goti Iqu imäkäniŋqä kukŋuä guä ae ämäsäukqe, qäyunä imäkäŋqiyä,” näqŋqä äŋguänäŋä ämetä, quuvqä eqiyätäqetaŋi, yäŋänäqŋqä imäknmiŋqe.  
\v 22 Iiŋä etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu, Aprähamä iqueqä quuvqä heqiyqeŋqä kŋuä indqänätä, iquenyqe, “Ämaqä jänäŋueqä” ätkqe.   
\p
\v 23 Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu, “\qt Iqueqä quuvqä heqiyqeta, ‘Ämaqä jänäŋueqä’ ätkqeqä\qt*” äqänäŋqe, Goti Iqu Aprähamä iquenyqänä matqä ikqe. Oeyä.  
\v 24 Ii nenyqä-pqe inänji. Goti Hanjuwä Iqu, neqä Naqä Jisasi Iqu äpäkoŋgaŋga, Ique aŋgumä ävauqumuatkqetaŋi, ne-pqe, Goti Iquenyqä quuvqä inä eqiyätqäŋu. Iutaŋi Iqu, näyaqä quuvqä heqiyqeŋqä kŋuä indqänätä, nenyqä-pqe, “Ämaqä jänäŋuaiqä” tätŋqeqä.  
\v 25 Jisasi Iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu, näyaqä suqä quvqeŋqä qäyä päkonätŋqä, hiŋuinä äquŋgqe. Itaŋi Iqu Iqueŋi, ne ämaqä jänänäŋä nemäkätŋqe, qua äptekuwä iuta äyä ävauqumuatkqe.   
\c 5  
\s1 Goti Iqutä, äwqä naqä-hŋqunä iiŋqeŋqä  
\p
\v 1 Iŋi ne quuvqä ae äyä eqiyätqätaŋgu, Goti Hanjuwä Iqu neŋi, qokä-apäkä jänäŋune äyä inemäkkqe. Iiŋä etaŋgi neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu inemäkqaŋgi, ne Goti Iqutäŋi, äwqä naqä-hŋqunä änyanä äpmeŋu.  
\v 2 Itaŋi Jisasi Iqu neŋi, hänaqe qŋqaŋä eŋqä-pa nauteyqaŋgi, ne quuvqä eqiyätanä, Goti Hanjuwä Iqueqä qeqä imäŋqeta hiŋgi vqä yäpä iŋgisa äpaquvätanä, i äpmeŋu. Itaŋga ne, Goti Hanjuwä Iqu inätmetä, qäukuä yätuŋi, Iqutä quamä anä äŋguänäŋä pmetuŋquä diŋqä, hiŋuä äqänanä äpmeŋu. Iiŋqe, ne aquvänä itanä, Goti Iqueqä yoqe haqeu ämamäutqäŋu.  
\v 3 Itaŋga ne aquvänäŋi, iiŋqänä miqä äyä itqäŋunä. Oeyä. Ne aquvänäŋi, haŋä-iqä änemeqä iiŋqä-pqe, inä itqäŋunä. Ii ne tiiŋiŋqä näqŋqä etaŋgiyi. Haŋä-iqä iqu, äpakänä tqäuatuŋqueŋqä yäŋänäqŋqä inemäkänä.  
\v 4 Itaŋga ne yäŋänäqŋqä e ätqäuätaqetaŋi, ne suqä Goti Iqu äwinyäŋqä iu imäkätanä, Ique yeeqä iwimäkanä. Ga ne iiŋä imäkätaqetaŋi, Iqu ne yätamäkqä neyätŋqä diŋqä, hiŋuä äqänanä pmetanä.  
\v 5 Itaŋga Dŋä Äŋguä Goti Iqu änätapkqä Iqu, Goti Iqueqä suqä ämaqeuŋqä kiiŋä äwinyäŋqe, näyaqä äwqeu änyuänaikqetaŋi, ne Goti Iquenyqä hiŋuä äqänanä äpmetaqäŋgaŋi, hiŋginäwa äqunanä pmeqäŋqä manä.   
\p
\v 6 Goti Iqueqä suqä ämaqeuŋqä kiiŋä äwinyäŋqe, tiiŋi. Ne neqä suqä quvqe huätä mamänatuŋquä, yäŋänäqŋqä maeqä etaŋgaŋi, hea Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqäŋgaŋi, Kraisi Iqu, ämaqä Goti Ique tuwä äwiyätuŋquä iqune, aŋgumä inetmeniqä iiŋqä äpäkoŋgqe.  
\v 7 Ämaqä jänäŋä hŋqueqä yätamäkqeŋqe, ämaqä nesaŋä hŋqu äpäkonätŋqe, äänä mäqumuetuŋquäwä? Aaŋqe! Ämaqä suqä aaŋä äŋguänäŋä imäkqä hŋqueqä yätamäkqeŋqe, hŋqu äpäkonätŋqätiyä, ä mäpäkoŋqä yätŋqätiyä?  
\v 8 Ii etaŋgqä-qe, ne ämaqä suqä quvqä imäkqune yqänä pmetauŋgua, Kraisi Iqu ne yätamäkqä neyätŋqä äpäkoŋgqe. Suqä iiŋä iutaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, nenyqä kiiŋä äwinyäŋqe, äyä ämänätquakqe.  
\v 9 Kraisi Iqu äpäkonätä, Iqueqä häŋeqä äpäwäkqe, Goti Iqu, häŋeqä iuta ne jänäŋune inemäkkqe. Iiŋä etaŋgi ne täŋgaŋi, näqŋqä tiiŋä hiatuŋqueqä. Goti Iqu, ämaqä suqä quvqä imäkqä iquauŋi, Iqueqä äwqä tnäŋä iuta kima vqaŋgutqäŋgaŋi, Kraisi Iqu ne qui mimäkŋqä äŋguänä pmetuŋquä, yätamäkqä neyäŋqiyä.  
\v 10 Auä, ne Goti Iqueqä himä-wiuŋqä änyätanä pmetaŋgquŋgaŋi, Iqueqä Ymeqä Iqu äpäkonätä, himä-wiuŋqä iuŋi, qäpu imäketä, ne Goti Hanjuwä Iqutä äwqä naqä-hŋqunä änyanä pmetuŋquä, inemäkkqe. Iŋi ne äwqä naqä-hŋqunä änyanä e äpmetanitaŋi, näqŋqä tiiŋä hiatuŋqueqä. Ymeqä Iqu häŋä äpmetäqetaŋi, ne qui mimäkŋqä äŋguänä pmetuŋquä inemäkäniqeqä.  
\v 11 Itaŋga nätmatqä hui-pqe inänjqä. Neqä Naqä, Jisasi Kraisi Iqu, ne Goti Iqutä äwqä naqä-huinyä nyatuŋquä imäkkqetaŋi, ne aquvänä itanä, Goti Iqueqä yoqe, haqeu ämamäutqäŋu.   
\s1 Atamä iquesaŋi, äpäkoŋqeyi. Jisasi Iquesaŋi, häŋä-pmeqeyi.  
\p
\v 12 Iutaŋi ne tiiŋiŋqä näqŋqeqä. Ämaqä hŋqunä, Goti Iqueqä kukŋui ävaukukqä iutaŋi, suqä quvqe qua täu ätimäukqe. Iutaŋi suqä quvqä iqueqä kimaŋi, äpäkoŋqä iqu ätimäukqe. Asä iiŋi, ämaqä eeqänäŋi, suqä quvqä imäkqaŋguwitaŋi, äpäkoŋqä iqu wimeqaŋgi äpäkonätqäŋä.  
\v 13 Goti Iqu kukŋuä-suqe mävqä änä etaŋgaŋi, ämaqe, qua täuŋi suqä quvqä imäkmiŋuwä-qe, kukŋuä-suqe aaŋqä etaŋgi, Goti Iqu, “Qu kukŋui ävausätqäŋäuä” matqä imiŋqe.  
\v 14 Iŋäqe Atamä iqu äpmamiŋqeta, Mosisi iqu äpmamiŋqäŋgaŋqe, ämaqe, suqä quvqä Atamä iqu imäkkqä-pa asänäŋi mimäkqä itqätaŋguwä-qe, äpäkoŋqä iqu ämaqä eeqänäŋä iquauŋi, äyä ämimiŋqe.  
\p Atamä iqu, Ämaqä qänaki timäuniqä Iqueqä ktqä eŋqä-paŋä-que.  
\v 15 I etaŋgi Atamä iqueqä suqä quvqä itä, nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu qeqä imäŋqeta hiŋgi äwikqetäŋi, asänäŋä hmanji. Ämaqä hiŋuiqäŋä iqueqä quvqetaŋi, qokä-apäkä eeqänäŋi äyä äpäkonätqäŋä. Itaŋga Goti Iqu qeqä wimäŋqeta yätamäkqetä, nätmatqä Ämaqä Qänakŋä, Jisasi Kraisi Iqu qeqä wimäŋqeta hiŋgi äwikqetäŋi, äpäkoŋqä iuŋi ämäwqätäutä, ämaqä kuapänä yqänä äwimetqäuä.  
\v 16 Tiiŋä-pqe inänji. Nätmatqä äŋgui, Goti Hanjuwä Iqu hiŋgi äwikqetä, itaŋga nätmatqä hiŋuiqäŋä iqueqä suqä quvqeta ätimäukqetäŋi, asänäŋä hmanji. Oeyä. Ämaqä hiŋuiqäŋä iqu, suqä quvqä hŋqunä imäkqaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu kukŋuä ämitätä, tii ätkqe. “Qu eeqänäŋi qui imäkmbŋqeqä.” Itaŋgi nätmatqä äŋguä, Goti Iqu hiŋgi äwikqe, tiinji. Ämaqe, suqä quvqä kuapänä imäkqaŋguwäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu qeqä wimäŋgaŋgi, qokä-apäkä iuŋi, jänäŋä iwimäkkqe.  
\v 17 Itaŋga ämaqä hiŋuiqäŋä iqu, kukŋui ävausätä quvqä imäkkqetaŋi, äpäkoŋqä iqu ämiqä eŋqä-pa naqä ätimäutä, ämaqä eeqänäŋä iuŋi, ämimiŋqe. Naqä-qakuä qeŋä-qe, aaŋä naqä-qakuänäŋi, tiinji. Goti Iqu qeqä kiiŋä wimäŋgaŋgi, ämaqeu jänänäŋä hiŋgi iwimäkqe, äpäkoŋqä iqueŋi mändi äkittqiyänä. Ämaqä ii ämapqä iqua, qu häŋä äpmepu, ämiqä eŋqä-pa miqäpnuwi. Qu iiŋä timäupŋqe, Ämaqä Qänakŋä, Jisasi Kraisi Iqueqä wäuŋuä iutayi.   
\p
\v 18 \fig Ämaqä hiŋuiqäŋä iqu. Ämaqä Qänakŋä Iqu.|alt="1st & 2nd Adam composite" src="1st & 2nd Adam composite.png" size="col" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987. & Illustrations by [Alice Paschal]. Used by permission." ref="5:18" \fig*Aŋgumŋi, ne tiiŋiŋqä kŋuä äŋguänäŋä indqänatuŋque. Ämaqä hiŋuiqäŋä iqu, Goti Iqueqä kukŋuiuŋi ävaukukqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqu ämaqä eeqänäŋiŋqe, “Qui imäkmbŋqeqä” ätkqe. I etaŋgi, Ämaqä Qänakŋä Iqu, suqä jänäŋi imäkkqetaŋi, Goti Iqu, ämaqä eeqänäŋä jänäŋä epu, häŋä yqänä pmepŋqä, hänaqä imäuekqe.  
\v 19 Ämaqä hiŋuiqäŋä iqu, Goti Iqueqä kukŋui hŋgisa ikqetaŋi, qokä-apäki kuapänäŋi, suqä quvqä imäkqä ekuwi. I etaŋgi, Ämaqä Qänakŋä Iqu, Goti Iqueqä kukŋui qänaknä imiŋqetaŋi, Goti Iqu qokä-apäkä kuapänäŋi, jänäŋä iwimäkäniqe.   
\p
\v 20 Goti Iqu qänakŋi, kukŋuä-suqä äwikqe, ii ämaqe, kuapänä ävausqaŋguwiŋqä näqŋqä mapŋqä, iiŋqä äwikqe. Iŋäqe, ämaqe, suqä quvqä imäkqa uwqaŋguwäŋga, Goti Hanjuwä Iqueqä quŋqä qeqä wimäŋqeta hiŋgi vqe, aaŋä yändiqä ävätqäuä.  
\v 21 Ii tiiŋä iuŋqeyi. Suqä quvqä iqu, ämaqeu äpäkoŋqä iuŋqä ämimiŋqä-pa, Goti Iqueqä qeqä wimäŋqeta hiŋgi vqe, iqueŋi ämäwqätäutä, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä wäuŋuä iutaŋi, ne jänänäŋä eätanä, hea ique-ique pmeqeuŋqä ämineyäniqe.   
\c 6  
\s1 Suqä quvqe, ämaqeu äpakänä mämiqeŋqä  
\p
\v 1 Iiŋä etaŋgqetaŋi, ne äänä tatuŋquäwä? “Goti Hanjuwä Iqueqä nenyqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi vqe, aaŋä yändiqä väniqä iiŋqe, suqä quvqä yqänä imäkatuŋqueqä” tatuŋquäta?  
\v 2 Aaŋä oeyqä, änä matqä yanä. Suqä quvqä imäkqä iuŋqe, ne ämaqä pizqä äpäkoŋguwä eŋqä-paŋune eätanä, huätä ae ävquatämäukque. Iŋi ne qänaknäŋi, suqä iqueŋi yqänäŋi, äänä iquatuŋque?  
\v 3 Asŋä ämetanä, Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋnäŋquä iqune, iiŋä dutaŋi, Iqutä anä äpäkoŋgque. He iiŋqe änyä maqŋqä eŋä?  
\v 4 Itaŋi ne asŋä ämetanä, Kraisi Iqutä anä äpäkoŋgque, Goti Kaniqu neŋi, Kraisi Iqutä qua anä äptänaikqe. Iŋi Iqu Iqueqä yäŋänäqŋqä naqänäŋä itäŋi, Kraisi Ique qua äptekuwä iuta ävauqumuatkqäŋgaŋi, ne-pqe, suqä qäŋganä imäkmiŋquä-pa mimikqä, häŋä-pmeqä änyä-häŋä iquenyä metatuŋqueŋqä, inä änevauqumuatkqe.   
\p
\v 5 Ne Kraisi Iqutä ämuäŋnanä, Iqu äpäkoŋgqä-pa äpäkoŋgque, iŋi Iqu aŋgumä ävaukqä-pa, ne-pqä asä ii vauanique.  
\v 6 Ne tiiŋiŋqä näqŋqe. Neqä huiwä iqueqä äwiŋqe, ii Kraisi Iqutä zä-huätatä äunätä, anä äpäkoŋgiyi. Ii, suqä quvqä iqueqä yäŋänäqŋqä neyaqä huiwä iu wäuŋuä imitätqä di, qäpu eqaŋguti, ne suqä quvqä iqueqä wäuŋuä-wiyqä mäpmeqä yatuŋquä diŋqeyi.  
\v 7 Ii tiiŋä etaŋgi. Ämaqä tqu-tqu ae äpäkonätqe, suqä quvqä iqueqä yäpä imdaŋi, huätä ae ävämeqe.   
\p
\v 8 Auqä. Ne Kraisi Iqutä anä äpäkoŋgquä iqune, Iqutä häŋä anä pmetuŋqueŋqä kukŋuä iqueŋqe, quuvqä eqiyätqäŋu.  
\v 9 Quuvqä ii eqiyätuŋque, ne näqŋqä tii itanitaŋiyi. Kraisi Iqu qua äptekuwä iuta aŋgumä ae ävaukqetaŋi, äpäkoŋqä iqu, Iqueŋi mändi kittqiyätŋqä yäŋänäqŋqä hma etaŋgi, ga Iqu aŋguŋi, mapäkoŋqä yäniqe.  
\v 10 Iqu hŋqunä qe äpäkoŋgqe. Itaŋi Iqu iiŋä imäkätä, suqä quvqä iqueqä yäŋänäqŋqe aaŋqä imäkkqe. Itaŋgi Iqu häŋä äpmeŋqe, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeu mamäutŋqä äpme.  
\v 11 Iŋi he kŋuä asä ii indqämbŋqe. He Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋmbiyitaŋi, he-pqä inä äpäkonäpu, suqä quvqä iqueqä yäpä iqinyqä ma, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeu mamäupŋqä äpmeŋä.   
\p
\v 12 Iiŋä etaŋgqetaŋi, hiqä huiwi äpäkonätŋqä iqueŋi, suqä quvqä iqu ique ämitŋqä diŋqe, hiŋuinä mäquŋquä pambiyä. He ique hiŋuinä quŋgaŋgpqe, suqä quvqä iqu, huiwä iqueqä äwiŋqä du imäkpŋqä, etma wäŋqiyä.  
\v 13 Itaŋga he suqä Goti Iqu mäwiŋqä itŋqä di imäkqäŋqe, hiqä yukä-hipa itä, huiwä iutaŋä huizi itä, suqä quvqeu mävqä ipŋqeqä. Oeyä. He ämaqä qua äptepqeuta aŋgumä ävauäpu, häŋä äpmeŋuwitaŋi, hiqä-hiuä, Goti Hanjuwä Ique wimbiyä. Itaŋga he suqä jänäŋi imäkpŋqä iiŋqe, Goti Hanjuwä Iqu hiqä huiwä iutaŋä eeqänäŋi, ämitŋqä hiŋuinä qumbiyä.  
\v 14 He täŋgaŋi, kukŋuä-suqä iuŋi yäpä iqi mäpmeqä, Goti Hanjuwä Iqueqä qeqä imäŋqeta hiŋgi vqä yäpä iqi äpmeŋuwitaŋi, suqä quvqä iqu, he mämeyqä yäŋqiyä.   
\s1 Goti Iqueqä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä imäkqeŋqä  
\p
\v 15 Iŋi ne iiŋä äpmeŋquetaŋi, änääŋgä? Ämaqä hŋqua, “Ne qeqä imäŋqeta hiŋgi vqä kuapänä metuŋquä diŋqe, suqä quvqe, yqänä imäkqa uwquatuŋqueqä” ätätqäŋä. Aaŋqe, änä mimäkqä yanä.  
\v 16 Änääŋäŋqäwä? He änyä maqŋqä eŋä? He ämaqä hŋqueqä kukŋui, qänaknä ipŋqä hiqä-hiuä äwimbqe, he iqueqä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä pmepŋqäuä. Ämaqä, suqä quvqä iqueqä wäuŋuä-wiyqä äpmamipqä iqua, iuta pizqä päkombnä. Iŋäqe ämaqä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui qänaknä iqä äpmamipqä iqua, iutaŋi qokä-apäkä jänäŋä timäupŋqäuä.  
\v 17 Nyi Goti Hanjuwä Iqueŋi, ‘äŋguiqä’ ätquä. Hiŋuiqänäŋi, he suqä quvqä iqueqä wäuŋuä-wiyqä äpmamiŋuwi. Itaŋgi qänakndaŋi, he Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, ämaqä hŋquauqä maŋä iuta qätä äwikuwitaŋi, qänaknä iqäpŋqä quuvqä äyä eqäkuwi.  
\v 18 He suqä quvqä iqu, guä eŋqä-pa ekiqiyämiŋqä iuta, Goti Iqu hiŋuinä eqänäwqatätä, suqä jänäŋä iqueqä wäuŋuä-wiyqä äyä epmuatekqe.   
\p
\v 19 Hiqä huiwi yäŋänäqŋqä maeqä eäpu, kukŋuä yäŋänäqŋqe mämeqä iqaŋguwitaŋi, nyi suqä ne näqŋqä ämeŋquä iuta ämetmä, kukŋuä ktqä etqänä. Hiŋuiqänäŋi, he suqä kiyämätqetä, kukŋuä-suqeu hŋgisanä iqetä, hiqä huiwä iutaŋä eeqänäŋiu ämitŋqä hiŋuinä äqunäpu, kukŋuä-suqe ävausäpu äyä äpmamiŋuwi. Itaŋgi täŋgaŋi, hiqä huiwi, suqä jänäŋä iqueqä wäuŋuä-wiyqä pmetŋqä hiŋuinä qumbiyä. Iutaŋi, he Goti Iqu eŋqä-pa, jänäŋuenä eäpu, Iqueqä qokä-apäkä-quenä pmepŋqänänyä.   
\p
\v 20 He suqä quvqä iqueqä wäuŋuä-wiyqä äpmapiyäŋgaŋi, suqä jänäŋä iqueqä yäpä iqi mäpmeqä imiŋuwi.  
\v 21 Suqä he iŋga imäkmiŋuwä iiŋqe, täŋgaŋi he womba enyänä. Itaŋga suqä iŋga imäkmiŋuwä iutaŋi, nätmatqä äŋguänäŋi äki ämamiŋuwäwä? Aaŋqeqä. Suqä iutaŋi, ämaqe äpäkonäpu, Goti Iqutä anä mäpmeqä ipnä.  
\v 22 He, suqä quvqä iqu guä eŋqä-pa ekiqiyämiŋqä iuta, Goti Iqu hiŋuinä eqänäwqatätä, Iqueqä wäuŋuä-wiyqä äyä epmuatekqeqä. Itaŋga iutaŋi, he täŋgaŋi nätmatqä tä ämeŋä. He Goti Iqu eŋqä-pa, jänäŋuenä eäpu, Iqueqä qokä-apäkä-quenä äpmeŋä. Itaŋga iutaŋi, he häŋä hea ique-ique pmepŋqäuä.  
\v 23 Auä, suqä quvqä imäkätqäŋuwitaŋä kimaŋi, äpäkonäpu, Goti Iqutä anä mäpmeqä iqä iiyi. Iŋäqe nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta hiŋgi änätapätŋqe, ii ne hea ique-ique pmeqäŋqeyi. Häŋä-pmeqe, ne Kraisi Jisasi, neqä Naqä Iqutä ämuäŋnanä iuta ämetqäŋu.   
\c 7  
\s1 Kukŋuä ktqe, suqä ämaŋqä iuŋqä  
\p
\v 1 Nyämaqäuä, he kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä äŋguä metaŋgä, nyi kukŋuä tä, etqä. Ämaqä mapäkoŋqä häŋä yqänä äpmeŋuwi, qunä kukŋuä-suqeu yäpä imä äpmeŋä.  
\v 2 Iŋi apäkä qokä-täŋi, kiqä qokiqu häŋä yqänä äpmamitätqe, suqä qokä-apäkä ämaŋqä iqu kiqä qokiquesä ämuämuänyeŋqiyä. Itaŋgqä-qe, kiqä qokiqu äpäkonätqe, suqä iiŋä iqu, apäkä iiŋi mämiqä iqaŋguti, ii iiyqä äwiŋqeunä imäkäŋqiyä.  
\v 3 Iiŋä etaŋgqetaŋi, kiqä qokiqu häŋä yqänä pmetaŋguti, ämaqä hŋqu-mända ii meqaŋgutqe, qu, “Apäkä iiŋi, hiŋginäwa qaŋä ikiqiyä” tpŋqäuä. Iiŋä etaŋgqä-qe, iiyqä qokiqu ae äpäkonätqe, ii suqä iiŋä iqueqä yäpä imä mäpmeqä yäŋqiyä. Iŋi, ämaqä hŋqu-mända iŋga ämeqäqe, qu kukŋuä iiŋi, aŋgiŋi matqä ipŋqäuä.   
\p
\v 4 Nyämaqäuä, he iiŋä eŋqä-paŋiyi. He Kraisi Iqueqä huiwitä ämuäŋmbiyitaŋi, he äpäkonäpu, kukŋuä-suqä iqueqä yäpä iŋgisa mäpmeqä iŋä. Ii Ämaqä Hŋqu-mända he apäkä eŋqä-ma emakqä iyi. Ämaqä Iqu, ne suqä äŋguä Goti Iqu äwinyäŋqä iunä imäkquatuŋquä iiŋqe, qua äptekuwä iuta aŋgumä ävaukqä Iquvi.  
\v 5 Ne Kraisi Iqutä mamuäŋäŋqä, huiwä iqueqä äwiŋqä iunä qänaki imiŋquäŋgaŋi, kukŋuä-suqä ique qätä äwiyanitaŋi, näyaqä huiwä eeqänäŋä iuŋi, äwiŋqä quvqe änevauqumuatqaŋgi, ne suqä quvqä imäkätanä, äpäkonatuŋquä iuŋqä watuŋquä äpmamiŋque.  
\v 6 Itaŋgi täŋgaŋi, kukŋuä-suqä ne a nakiqätätŋqä iqu, äpäkonätanä ävämenitaŋi, iqueqä yäpä iqi mäpmeqä iŋu. Iutaŋi ne wäuŋuä imäkätuŋque, ii kukŋuä-suqä bukä iu äqänäŋqeu qänaknä itanita ma, ii Dŋä Äŋguä Iqueqä suqä häŋiu qänaknä ituŋquä iutayi.   
\s1 Kukŋuä-suqä iqueqä wäuŋuiŋqä  
\p
\v 7 Itaŋga kukŋuä-suqä iqu, äwiŋqä quvqe ävauqumuatqaŋgi, ne suqä quvqä imäkmiŋquä iiŋqe, “Kukŋuä-suqä iqu, nätmatqä quvqä, suqä quvqä eŋqä-paŋiqä” tatuŋquäta? Oeyä, änä matqä yanä. Nyi suqä quvqä äki-äkiŋqä näqŋqä ämakqe, kukŋuä-suqä iquesanänji. Kukŋuä-suqeuŋi, tiiŋä ätänä. “\qt Si ämaqä hŋqueqä nätmatqä iuŋi, hiŋuä aowä mäquŋquä panä.\qt*”\f + \fr 7:7 \ft Aŋgumä Itmakqä 20:17; Kukŋuä-suqä 5:21\f* Iiŋä matqä-säpi, suqä iiŋä iqueŋqe, ‘Ii quvqeqe,’ näqŋqä maeqä iqäminji.  
\v 8 Kukŋuä-suqeuŋi, hiŋuä aowä-qŋqäŋqä ätnäŋqä iquesaŋi, suqä quvqä iqu nyaqä kŋuä indqäŋqe, änyivauqumuatätä, nätmatqä kuapänäŋiŋqä hiŋuä aowä qunmqä nyimäkkqe. Kukŋuä-suqä iqu, aaŋqä hiqä-säpi, suqä quvqä iqu, ämaqä ae äpäkoŋguwä-pa, yäŋänäqŋqä maeqä hetäninji.  
\v 9 Kiŋganäŋi, nyi ymeqä wäŋqä-qunä, kukŋuä-suqä iqueŋqä maqŋqä emä, häŋä äpmamiŋqe. Itaŋgi qänakŋi, nyi kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä ämamitaŋi, suqä quvqä iqu ävauqaŋgi, ga näqŋqe, ‘Nyi Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, pizqä-qunjqä’ ämakqe.  
\v 10 Kukŋuä-suqä iqu, ämaqeu häŋä-pmeqä vätŋqä qäyä etaŋgqä-qe, nyi ique qänaknä vqä iiŋqä yäŋänäqŋqä maeqä eämä, iquesa äpäkoŋgqeŋqä näqŋqä ämakqe.  
\v 11 Auä, suqä quvqä iqu, kukŋuä-suqä iquesaŋi, quaŋgä nyimäkätä, pizqä ämbäkkqe.   
\p
\v 12 Iŋi kukŋuä-suqä iqu, Goti Hanjuwä Iqueqänä etaŋgi, itaŋga kukŋuä eeqänäŋä, iu äqänäŋqä-pqe, Goti Iqueqänäŋä eä, ga jänänäŋä äŋguänäŋiyi.  
\v 13 Iŋi, nätmatqä äŋguänäŋi, nyi pizqä ämbäkkqäta? Aaŋä hma eä. Iŋäqe suqä quvqä iqu, nätmatqä äŋguänäŋä iquesaŋi, nyaqä yäpä imä nyimäkätä, pizqä ämbäkkqe. Ii ätimäukqe, suqä quvqä iqu, ätnäŋä iqi timäutŋqä diŋqeyi. Itaŋga kukŋuä-suqä iquesaŋi, suqä quvqä iqu, nätmatqä aaŋä quvqänäŋiqe, ne näqŋqä metuŋquä iiŋqeyi.   
\s1 Suqä quvqä iqutä, mäkä huŋqeŋqä  
\p
\v 14 Ne tiiŋiŋqä näqŋqeqä. Kukŋuä-suqä iqu, Goti Iqueqä Dŋä Iquesa äquvepkqe. Itaŋgi nyi qua täutaŋunä eämä, huiwä iqueqä äwiŋqä iqu nyimäkqaŋgi, suqä quvqä iqueqä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä yqänä äpmeŋä.  
\v 15 Nyi suqä imäkätŋqä diŋqe, ‘Kiqä quati äkitiyä’ tmä itqäŋä. Suqä, nyi imäkqämqä nyinätaŋgqä iuŋi, mimäkqä itŋqe. Iŋäqe suqä, iiŋqä manyiŋqä kiiŋä qäyä iqaŋgqä iuŋi, ii nyi imäkätŋqe.  
\v 16 Iŋi nyi, suqä manyiŋqä iŋqä iqua imäkätŋqe, tiiŋä ämändqueqiyä. Nyaqä kŋuä indqäŋqä iuŋi, ‘Kukŋuä-suqä iqu, äŋguänäŋiqä’ kŋuä änyiyqi.  
\v 17 Iutaŋi, nyi quvqä imäkätŋqe, ŋqä qeqä-quuvqä iutanä ma, suqä quvqä nyaqä yäpä-tämä äwiŋqä iquesa imäkätŋqe.  
\v 18 Nyi näqŋqe. Nätmatqä äŋguänäŋä hui, nyaqä yäpä-tämŋi mäwitqänä. Nyi, ŋqä huiwä iqueqä äwiŋqeŋqä ätqä. Naqä-qaukui, nyi suqä äŋgui imäkmqä änyinätaŋgqä-qe, qäyunäŋi mimäkqä imä.  
\v 19 Suqä äŋgui, ‘Nyi ii imäkmqänä’ kŋuä änyätŋqe, mimäkqä ma itŋqe. Itaŋga suqä quvqe, ‘Ii mimäkqä imqänä’ kŋuä änyätŋqä iuŋi, imäkätŋqe.  
\v 20 Iŋi nyi suqä manyiŋqä iiŋqä iqua imäkätŋqe, ii tiinji. Nyi imäkätŋqe, ŋqä qeqä-quuvqä iutanä ma, suqä quvqä nyaqä yäpä-tämä äwiŋqä iquesanji.   
\p
\v 21 Iiŋä etaŋgqetaŋi, suqä nyi äminyiyätŋqä iqueŋqe, näqŋqä ae ämakqe. Nyi suqä äŋguä imäkmä-tmä iqaŋgaŋi, suqä quvqä iqu yqänä äpme, hoptäwä änyiyätŋqe.  
\v 22 Nyaqä qeqä-quuvqä tämŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä-suqeŋqe, kiiŋä änyinätŋqe.  
\v 23 Iiŋä etaŋgi, suqä huizi, nyaqä huiwä iutaŋä eeqänäŋä iu witaŋgi äqunäŋänä. Suqä iqu, suqä nyaqä qeqä-quuvqä tämä äwiŋqä iquenyqä mäkäŋqä itqänä. Ga iqu, huiwä iqueqä äwiŋqä iquesanä quvqä eä, guä äŋgiqiyäutqäuä.  
\v 24 Yää oänä! Nyi haŋä-iqä iquesa qui imäknätqäŋä! Huiwä äpäkoŋqä iuŋqä ändma äwätŋqä iquesaŋi, huätäŋi, tqu indmetŋqäwä?  
\v 25 Nyi Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” ätuätqäŋänä. Iqu, Jisasi Kraisi, neqä Naqä Iqueqä yäŋänäqŋqeta, yätamäkqä nyiyäŋqiyä.  
\p Iŋi ŋqä-näuäŋi, tiiŋä äpmeŋä. Ŋqä qeqä-quuvqä imŋi, kukŋuä-suqä iqueqä wäuŋuinä äwiyätŋqä-qe, ŋqä huiwitäŋi, suqä quvqä iqueqä wäuŋuinä äwiyätŋqe.   
\c 8  
\s1 Dŋä Äŋguä Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqä  
\p
\v 1 \fig Goti Iqu, “He suqä quvqä imäkqaŋguwitaŋi, haŋä-iqä meqäpnuwiqe” matqä yänä.|alt="happy woman" src="image015.png" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission. (IB-107.jpg)" ref="8:1" \fig*Goti Iqu ämaqeu yätamäkqä iiŋä ävätäqetaŋi, qokä-apäkä Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋnäŋuwä iquauŋqe, Iqu, “He suqä quvqä imäkqaŋguwitaŋi, haŋä-iqä meqäpnuwiqe” matqä yänä.  
\v 2 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Dŋä Äŋguä, Kraisi Jisasi Iqueqä wäuŋuä iuta, Häŋä-pmeqä-vqä Iqu, suqä änyä-häŋi imäkätä, ne suqä quvqä iqueqätä, äpäkoŋqä iqueqätä, yäpä imä guä eŋqä-pa äpmamiŋquäŋgaŋi, huätä änewewqatkqe.  
\v 3 Neqä huiwä iqueqä äwiŋqä quvqä iutaŋi, kukŋuä-suqä iu qänaki qäyunä miqä ituŋque. Iŋi, kukŋuä-suqä iqu, huätä mänewewqatqä yänä. Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä Ymeqä Iqu, huiwä ne ämenä, suqä quvqä imäkätuŋquä-pa ämetä, neqä quvqä huätä mänamäutŋqä ändowatätä, qäyunä imäkkqe. Iŋi Kraisi Iqueqä huiwä iuŋi, Goti Iqu suqä quvqä iqueqä yäŋänäqŋqe, qui imäkkqe.  
\v 4 Iutaŋi, ne qänaknäŋi, huiwä iqueqä äwiŋqä iunä ma, Dŋä Äŋguä Iqueqä äwiŋqä iunä itanitaŋi, suqä äŋguä, kukŋuä-suqä iqu ämänätquetŋqä iunä pmetatuŋque.   
\p
\v 5-6 Auä, ämaqä, huiwä iqueqä äwiŋqä iunä qänaki itqäŋuwä iqua, qu kŋui, nätmatqä huiwä iqueqä äwiŋqä iunä indqämbu, päkombnuwi. Itaŋgi ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqueqä äwiŋqä iu qänaki itqäŋuwä iqua, Iqueqä äwiŋqä iunä kŋuä indqämbu, häŋä-pmeqetä, äwqä-qeiqi iŋqetä mapnuwi.  
\v 7 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Ämaqä nätmatqä huiwä iqueqä äwiŋqä iunä kŋuä indqänätqäŋuwä iqua, qu Goti Iqueqä kukŋuä-suqä iuŋi, yäpä iqi mäpmeqä ipiyä iutaŋi, Iqueqä mäkä-huŋqä äpmeŋä. Qu Iqueqä kukŋuä-suqeuŋi, qänaknä änä miqä ipnä.  
\v 8 Ga ämaqä huiwä iqueqä äwiŋqä iunä qänaki itqäŋuwä iqua, Iqueŋi, yeeqä änä miwimäkqä ipnä.   
\p
\v 9 Itaŋgi Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, heyaqä yäpä iŋgisa äpmeŋqe, he qänaknäŋi, huiwä iqueqä äwiŋqä iunä ma, Dŋä Äŋguä Iqueqä iunä itqäŋä. Itaŋga Kraisi Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, ämaqä hŋqueqä yäpä iŋgisa mäpmeqä eŋqe, iqu Kraisi Iqueqä ämaqä-qu manä.  
\v 10 Ga Kraisi Iqu, hiyaqä yäpä iŋgisa äpmeŋqe, hiyaqä huiwi, suqä quvqeta äpäkonätŋqä-qe, Kraisi Iqu he jänänäŋuenä emäkqetaŋi, heyaqä quuvqe, häŋä yqänä äpmeŋä.  
\v 11 Goti, Kraisi Jisasi Ique qua äptekuwä iuta ävauqumuatkqä Iqu, Iqueqä Dŋä Iqu hiyaqä yäpä iŋgisa äpmeŋqe, Iqu Dŋä Iiŋä Iquesa, Kraisi Ique imäkkqä-pa, heyaqä huiwä äpäkombqä iuŋi, asä ii hivauqumuatäniqe.   
\p
\v 12 Iiŋä iutaŋi, ŋqä nyämaqäuä, ne huiwä iqueqä yäpä iqi mäpmeqä itanä, iqueqä äwiŋqä iunä qänaki miqäŋqä, yäŋä qäŋguatuŋque.  
\v 13 He, huiwä iqueqä äwiŋqä iunä qänaki itqäŋuwi, äpäkombŋqäuä. Iŋäqe Dŋä Äŋguä Iqueqä yäŋänäqŋqetä, he suqä quvqä, huiwä iuta timäuqaŋguwä iquau, pizqä äpäkpqe, häŋä pmapŋqäuä.  
\v 14 Goti Hanjuwä Iqueqä ymeqe, ii qokä-apäkä, Dŋä Äŋguä Iqu hänaqä ämotqueqaŋgqä iu qänaknä imipqä iquanänji.  
\v 15 Qokä-apäkä, ämaqä ämiqä hŋqueqä wäuŋui hiŋgi äwiyätqäŋuwä iqua, quwqä ämiwiyätŋqä iquenyqä zä itqäŋä. Iŋäqe Dŋä, Goti Hanjuwä Iqu etapkqä Iqu, he zä enyätŋqä memäkqä yänä. Iqu he Goti Iqueqä ymeqä-quenä pmapŋqä emäkänä. Ga Iquesaŋi, ne Goti Hanjuwä Iqueŋi, “Apä-qä” ätuätqäŋu.  
\v 16 Neqä quuvqä imŋi, “Ne Goti Iqueqä ymeqä-qunenjqä” kŋuä indqänätaŋgua, Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu asänä änatätäqetaŋi, kŋuä iiŋi, yäŋänäqŋqä inemäkätqäuä.  
\v 17 Ga ne Iqueqä ymeqä-qune eäŋque, neqä Apiquesa nätmatqä äŋguänäŋi, Kraisi neqä Tasipequtä meniŋquä iquneyi. Itaŋga täŋgaŋi, ne täŋä-huŋqe, Iqu ämakqä-pa ämetuŋquetaŋi, qänakndaŋi, Iqu yoqä naqä äqoŋgqä-pa äqonätanä, quamä äŋgui, Iqutä anä pmeniŋque.   
\s1 Qänakŋi quamä äŋguä pmeqeŋqä  
\p
\v 18 Nyi kŋuä tiiŋä änyiyqi. Quamä pmeqä äŋguänäŋä iitä, yoqä naqä iitäŋi, qänaknda ätnäŋä iqi änemeniqä iqu, naqänäŋä eä, täŋä-huŋqä ne täŋga ämetuŋque, ämäwqätäuniqe.  
\v 19 Nätmatqä eeqänäŋä, Goti Hanjuwä Iqu imäkkqe, Iqueqä ymeqä iqune ätnäŋä iqi imäkäqumuatänaeyätä, yoqä naqä nätapäniqeŋqä, qu kiiŋä wiŋgaŋgi, hiŋuä äqämbu äwiŋä.  
\v 20 Auä, nätmatqä Iqu imäkkqä eeqänäŋi, qäyunä mäwiqä, qui imäknätŋqä ätimäukqe.\f + \fr 8:20 \ft Atamä iqu suqä quvqä imäkkqetaŋi, Goti Iqu iquesä, quaetä, qui imäkkqe. Ipäqäkqä 3:17\f* Tä quwqä äwiŋqä iuta ma, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä-kiuä imäkqaŋgi, iiŋä äwiŋä. Iŋäqe tiiŋiŋqä hiŋuä äqämbu äwiŋä.  
\v 21 Goti Iqu quŋi, suqä, pizqä ipu qui imäkŋqä yäpä iqisa ewewqatqaŋguti, qu-pqe, Iqueqä ymeqä iqune äŋguä pmeqaŋgquä-paŋä wäpnä.   
\p
\v 22 Ne näqŋqe. Nätmatqä Goti Iqu imäkkqä eeqänäŋi, apäkä ymeqä mipŋqä iquwä-pa, täŋä wuŋgaŋgi, zääqä ätqa, täŋgaŋqä äpätqäŋä.  
\v 23 Nätmatqä iiŋä iquanä ma, ne-pqe, Dŋä Äŋguä, nätmatqä Goti Iqu änätapäniqä iutaŋä Kiŋganäŋä Ique, ae ämakquä-qe, neqä yäpä iŋgisaŋi, zääqä ätätanä, tiiŋiŋqä kiiŋä neŋgaŋgi, hiŋuä äqänanä äpmeŋu. Goti Iqu ne Iqueqä ymeqä pmetuŋquä inemäkätä, neqä huiwi pizqä itä, qui imäknätqä iuta, aŋgi inetmetä, huiwi huitaŋä nyatuŋquä inemäkäniqeyi.  
\v 24 Goti Iqu ne häŋä inemäkäqumuatqaŋgqetaŋi, iunä timäuniqeŋqä hiŋuä äqänanä äpmeŋu. Iŋäqe, ämaqä hŋqu, “Nyi nätmatqä huiŋqä hiŋuä äqänmä äpmeŋänä” ätätqe, nätmatqä iiŋi änä mämeqä iqeŋqä näqŋqä menä. Ämaqä hŋqu nätmatqä ae ämetqe, iqu iiŋqe hiŋuä äqänä mäpmeqä yänä.  
\v 25 Itaŋgi neŋi, nätmatqä änä mämeqä hŋqueŋqä hiŋuä äqänanä äpmeŋquetaŋi, iqueŋqä kiiŋä neŋgaŋgi, äwqä-qeiqinyä änyanä äpmeŋu.   
\p
\v 26 Asä iiŋi, ne yäŋänäqŋqä maeqä iŋque, Dŋä Äŋguä Iqu yätamäkqä äneyätqäuä. Ne tääqä qäyunäŋi, äsquenyqä tqeŋqe, maqŋqä eäŋque, Dŋä Äŋguä Iqu, Goti Iqueŋi kukŋuä maeqä, zääqenä ätuätä, awä nasuiyänä.  
\v 27 Itaŋi Iqu, Goti Iqueqä äwiŋqä dunä, Iqueqä ämaqä iqunenyqä iiŋä imäkätŋqä iutaŋi, Goti Apiqu, Ämaqä iquneqä qeqä-quuvqä imä hiŋuä yasämä änaqänätŋqä Iqu, Dŋä Äŋguä Iqueqä kŋuä indqäŋqeŋqä näqŋqä eä.   
\p
\v 28 Itaŋga ne tiiŋiŋqe, näqŋqe. Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä, Iquenyqä kiiŋä äwinyätŋqä iquau, äŋguä iwimäkätŋqä iiŋqe, nätmatqä eeqänäŋi, wäuŋuä anä imäkpŋqä imäkätqäuä. Ämaqä iiŋä iqua, Goti Iqueqä äwiŋqe wimeniqä iiŋqä, tääqä ätuätumakqä iquayi.  
\v 29 Iqueqä ämaqä iiŋä iquauŋqe, Iqu aiŋgaŋi näqŋqä eätä, atäuŋuä äväqe, Iqueqä Ymeqä Iqutä asänäŋä etaŋgä, ga Ymeqä Iqueŋi, kuapänäŋä iiŋä iquauqä kätequ pmeniqŋqä, kŋuä guä ämäsäukqe.  
\v 30 Itaŋga ämaqä, Iqu iiŋqä atäuŋuä ikqä iquauŋi, Iqu tääqä ätuätumakqe. I ätuätumakqä iquauŋi, Iqu jänäŋä-qua ipŋqä iwimäkkqe. Ga iiŋä iwimäkkqä iquauŋi, Iqu häŋä-pmeqä äŋguänäŋitä, Iqueqä yoqä naqetä, äwikqe.   
\s1 Goti Iqueqä ämaqeuŋqä äwiŋqeuŋi, nätmatqä hui hoptäwä miqeŋqä  
\p
\v 31 Iŋi Goti Hanjuwä Iqu iiŋä inemäkkqeŋqe, ne äänä tatuŋquäwä? Iqu yätamäkqä neyqaŋgutqe, tqu ämänaqutäutä, nakittqiyätŋqäwä? Aaŋqä eä.  
\v 32 Ga Iqu, Iqueqä Ymeqä Iqueŋi, haŋä-iqä wimetŋqe, a makiqätqä itä, ne yätamäkqä neyätŋqä diŋqe, mäkä-huŋqä iquau äwikqe. Iqu iiŋä imäkkqetaŋi, ne näqŋqe tiiŋiŋqä ämetqäŋu. Iqu nätmatqä eeqänäŋi, qäsä hiŋgi nätapäniqeqä.   
\p
\v 33 Itaŋi Goti Iqu ne Iqueqäŋqä atäuŋuä äneyätä, jänäŋune inemäkkqetaŋi, ämaqä kukŋuä minetätŋqä hŋqu, aaŋqä eä.  
\v 34 Ne suqä quvqä iuta kima metuŋque, tqu täniqiyä? Kraisi Jisasi Iqu nenyqä äpäkonäqetaŋi, aŋgumä ävauätä, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqi, Yoqä Naqä-täŋä-qu äpme, ne yätamäkqä neyätŋqä, yatŋqä ävätqäuä.   
\p
\v 35 Kraisi Iqu nenyqä kiiŋä äwinyäŋqä iuŋi, ämaqä huätä mänatnämäutŋqä hŋqu, hmanjqä. Haŋä-iqä hui nemeqaŋgutqä, ä täŋä-huŋqä nemeqaŋgutqä, ŋŋ ämaqä hŋqua quvqä inetqueqaŋgpqä, ä buayäŋqä dä neyqaŋgutqä, qäkä-määŋqä äwa iqaŋguatqä, nätmatqä quvqä qui inemäkqaŋgutqä, itaŋga änapäsqaŋgpqä iuŋi, nätmatqä iiŋä iqua, Kraisi Iqueqä nenyqä äwiŋqä iuŋi, hoptäwä miqä ipŋqäuä.  
\v 36 Nätmatqä iiŋä nemetŋqe, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä äqänäŋqä-payi.  
\pi1 “\qt Ne Tqä ämaqä iquneŋi, qu hea ique-ique pizqä napäkpŋqä itqäŋäuä. Qu ne sipsipqä pizqä päsqä duŋqänäŋä eŋqä-paŋä etaŋgu, hiŋuä änaqänäŋäuä.\qt*”\f + \fr 8:36 \ft Apqä Bukä 44:22\f*   
\m
\v 37 Iŋäqe nätmatqä eeqänäŋä iiŋä iqua, qäyä änemetqätaŋgqä-qe, Kraisi nenyqä kiiŋä äwinyätŋqä Iqueqä yätamäkqeta, ne hämänänä ämäwqätäuque.  
\v 38-39 Goti Iqu nenyqä kiiŋä äwinyätŋqeŋqe, nyi näqŋqä tiiŋä ae ämeŋä. Äpäkoŋqä itä, häŋä-pmeqä itä, ynaunjqä iquatä, dŋä quvqä iquatä, nätmatqä täŋga äwiŋqä itä, nätmatqä qänaknda timäuniqä itä, nätmatqä yäŋänäqŋqä-täŋä huizitä, nätmatqä haqä yätutaŋitä, nätmatqä yäpä butaŋitä, nätmatqä Goti Iqu imäkkqä huizitäŋi, yäŋänäqŋqä maeqä-quayi. Iutaŋi, Goti Iqueqä nenyqä äwiŋqä, neqä Naqä Kraisi Jisasi Iqu ämänätquakqetaŋi, qu huätä mandumäkqä iqäpŋqe.   
\c 9  
\s1 Poli iqu, käyämaqä Israitqä iquauŋqä, huäqä kiiŋä äwuŋgqeŋqä  
\p
\v 1 Nyi Kraisi Iqueqä ämaqä-qunä emä, quaŋgä matqä, naqä-qakuänäŋä tmqe. Dŋä Äŋguä Iqu, yätamäkqä nyiyqaŋgi, ŋqä qeqä-quuvqä imŋi, kukŋuä tmqä itmiŋqe, ii naqä-qakuiqä, näqŋqä eqänä.  
\v 2 Nyi hea ique-iqueŋi, ŋqä äwqä imdaŋi, nyämaqä Israitqä iquauŋqe, huäqä kiiŋä änunätä, qeqä ändätŋqe.  
\v 3 Kraisi Iqu, nyi Iqueqä ämaqä iuta huätä änändowatätä, ŋqä hueqä-himqä Israitqä iquauqä suqä quvqä iutaŋä kimaŋi, haŋä-iqä ändapätä, nyaqä aŋi iquau ävätŋqeŋqä tääqä tumqä imäknätqäŋä.  
\v 4 Ŋqä nyämaqä iiŋä iqua, ämaqä Israitqä, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqäŋqä atäuŋuä itä, Iqueqä ymeqä näwinyäŋä-qua epŋqä itumakqä iquayi. Quŋi, Iqu Iqueqä we-huŋqetä, yäŋänäqŋqetä, ämotquetä, qutäŋi kukŋuä guä ämäsäutä, kukŋuä-suqetä, suqä Iqueqä yoqä haqeqä mamäuqetä ävätä, ga äŋguä wimäkätŋqä kukŋui, iiŋqä ätumiŋqe.  
\v 5 Qu Aprähamä, Aisakä, Jekopä iquautaŋä hueqä-himqä etaŋgä, ga Kraisi Iqu iquautaŋä ämaqä-qu etŋqä äyä ätimäukqe. Kraisi Iqu nätmatqä eeqänäŋä iu Miqä, Goti etaŋgi, ne Iqueqä yoqe, hea ique-ique haqeu mamäuquatuŋquänänji. Ii, naqä-qakuänäŋi.   
\s1 Goti Iqueqä kukŋuä guä ämäsäukqeŋqä  
\p
\v 6 Israitqä kuapänä, Jisasi Iquenyqä quuvqä maeqiyqä itqäŋuwitaŋi, ne, “Kukŋuä Goti Iqu Aprähamä ique ätukqe, qäyu matimäuqä iqeqä” tatuŋquäta? Oee. Ii tiinji! Awiqu Jekopä iqueqä yoqä huizi, Israitque. Mä ämaqä iquesaŋä eeqänäŋä iqua, yoqä Israitqä äqonäŋuwä-qe, qutaŋä kuapänäŋi, Goti Iqueqä ämaqä Israitqä-qua ma.  
\v 7 Asä iŋi, Aprähamä iqu emakqä eeqänäŋä iquauŋqe, “Iqueqä ymeqä naqä-qakuä iquaeqe” matqä yaŋqunä. Oeyä. Hiŋuiqänäŋi, Goti Iqu Aprähamä iqueŋi, \qt “Tqä hueqä-himqe, Aisakä iquesanä hipnuwiqä\qt*” ätukqe.\f + \fr 9:7 \ft Ipäqäkqä 21:12\f*  
\v 8-9 Kukŋuä iqueqä quati, tiinjqä. Ymeqä häŋeqä iutanä ätimäuquwä iqua, qu Goti Hanjuwä Iqueqä ymeqä manä. Goti Iqu, Aprähamä iqutäŋi, kukŋuä guä ämäsäutä, \qt “Nyi hea atäuŋuä ae ikqä ique, aŋgumä pqaŋga, Serai ymeqä qokä hŋque nyuäniqeqä\qt*” ätukqe.\f + \fr 9:8-9 \ft Ipäqäkqä 18:10,14\f* Iŋi, ymeqä kukŋuä guä ämäsäukqä iuta ätimäuquwä iqua, Goti Iqu, ymeqä näwinyäŋä-qua qunänä.   
\s1 Läpekaqä ymeqä iquaquiŋqä  
\p
\v 10 Inä ma, Läpeka iinyqä-pqe, kŋuä inä indqämbŋqe. Iiyqä ymeqä qäyawä iquaqu, neqä awiqu Aisakä iquesanä ätimäukiyi.  
\v 11-12 Iiŋä etaŋgi, Läpekai, ymeqä iquaqui maunyqä änä etaŋga, iquaqu suqä äŋguitä, quvqetä, änä mimäkqä yqänä etaŋga, Goti Hanjuwä Iqu Läpekauŋi, tii ätuke. \qt “Ymeqä hitmqä iqu, ymeqä qänaki ämisqä iqueqä wäuŋuä imäkqä pmeniqeqä.\qt*”\f + \fr 9:11-12 \ft Ipäqäkqä 25:23\f* Iqu ii imäkkqe, ii Iqueqä suqä ämaqä atäuŋuä iqeu, hea ique-ique qänaknä iqeŋqä, ämänätquetŋqä iiyi. Iqueqä suqä iiŋi, ämaqeuqä wäuŋuä imäkqäŋqe kŋuä mindqäŋqä, Iqueqä äwiŋqä iutanä, imäkänä.  
\v 13 Goti Iqueqä bukiuŋi, tii ätnäŋqä-payi. \qt “Nyi Jekopä iquenyqe, aaŋä kuapänä änyinä, ä Iso iquenyqe, manyiŋqä yasämä eä.\qt*”\f + \fr 9:13 \ft Malakai 1:2-3\f*   
\s1 Goti Iqu, Iqueqä äwiŋqeutanä ämaqä atäuŋuä iqeŋqä  
\p
\v 14 Iiŋä etaŋgi änäändiyä? Goti Iqu Iqueqä äwiŋqeutanä atäuŋuä iqeŋqe, ne änäänyä tatuŋquäwä? “Iqu jänäŋi mimäkqä itqänä” tatuŋquäta? Oeyqä.  
\v 15 Ii tiinji. Goti Iqu Mosisi iqueŋi, tiiŋä ätukqe. \qt “Nyi, ämaqä hŋquenyqä qeqä tumuäkmqä nyiŋgaŋgutqe, nyi imäkmä. Itaŋga nyi, hŋquenyqä huäqä nuŋgaŋgutqe, ii-pqä inä imäkmä.\qt*”\f + \fr 9:15 \ft Aŋgumä Itmakqä 33:19\f*  
\v 16 Iwä Goti Hanjuwä Iqu ämaqä atäuŋuä yätŋqä itäqäŋgaŋi, ämaqä iqueqä äwiŋqetatä, iqueqä wäuŋuä tnäŋä iqä itatä, ma, ii Goti ämaqeu qeqä tumuäkqä Iqueqä äwiŋqä iutanänji.  
\v 17 Ii naqä-qakuiŋqä mänätquetŋqe, Goti Iqueqä bukä iuŋi, Iqueqä kukŋuä, Iqu ämaqä Isipä iu miqä\f + \fr 9:17 \ft Aiŋgaŋi, Isipä pmeqä iqua quwqä ämiqä naqä eeqänäŋä iquaŋqe, “Pero” ätmiŋuwi.\f* ique ätukqe, tii äqänä. \qt “Nyi si ämaqä misŋqä äpmuatekikqe, ii Nyaqä yäŋänäqŋqä ämaqeu sita motqueqaŋga, itaŋga qu Nyaqä yoqä naqeŋqä, qua eeqänäŋä iu awä tquäpnuwäŋqä diŋqeyi.\qt*”\f + \fr 9:17 \ft Aŋgumä Itmakqä 9:16\f*  
\v 18 Iwä ne iutaŋi näqŋqä tii ämeŋu. Goti Iqu ämaqä äsque-äsque qeqä tumuäkätŋqä wiŋgaŋgutqe, Iqu ique wimäkänä. Itaŋga Iqu ämaqä hŋqueä nyuäŋi woyqä wimäkätŋqä wiŋgaŋgutqe, Iqu imäkänä.   
\s1 Kukŋuä ktqä, qua-qondeŋqä  
\p
\v 19 Iutaŋi hesaŋä hŋqu, nyiŋi tiiŋä däŋquti? “Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä iuŋi, hŋgisanä ävätä, iqueqenä itŋqe, tqukä? Hma naqä-qakui. Iŋi Goti Iqu nenyqe, ‘Suqä quvqä-täŋä-quaiqe’ suŋqä ätqäwä?”  
\v 20 Itaŋgi nyi kimaŋi, “Ämaqä iquki, si Goti Hanjuwä Iqueŋi, suqä Iqu imäkätŋqä iuŋqe, äkasuwä tutŋqe, änääŋukukuä?” ätquä. \qt “Ämaqä hŋqu, qua-kuäkä äkitä nätmatqä imäkqaŋgutqe, nätmatqä iiŋä iqu, ämaqä iqueŋi, ‘Si iiŋi, suŋqä nyimäkinyä?’ tuätŋqäta?\qt*”\f + \fr 9:20 \ft Asayä 29:16; 45:9\f*  
\v 21 \fig Qua-qondä imäkqä iqu, iqueqä äwiŋqä dunä, qondä imäkänä.|alt="Potter's hands shaping pot" src="BA03016BW.tif" size="col" copy="used by permission of Louise Bass." ref="9:21" \fig*Itaŋga ämaqä qua qondä imäkqä iqu, qua hui äkitä, iqueqä äwiŋqä dunä, qondä hŋquaqu imäkänä. Qondä hŋqu, wäuŋuä äŋguänäŋä iuŋqe. Itaŋga huiziqu, wäuŋuä hiŋgäŋqä iuŋqe. Suqä iiŋi qäyuta, hmanda? Ii, qäyunji.   
\p
\v 22 Goti Hanjuwä Iqu-pqe, ämaqä Iqueqä-kiuä imäkkqe wäuŋuä huitaŋä-huitaŋiŋqä atäuŋuä itäqäŋgaŋi, Iqueqä äwiŋqeunä imäkänä. Iqu Iqueqä äwqä tnäŋitä, yäŋänäqŋqetä, ätnäŋä iqi ämotquetŋqä äwiŋgaŋgqä-qe, ämaqä, iiŋiŋqä atäuŋuä ikqä iquauŋi, quwqä hŋgisanä iqe qäyä hitaŋgi, Iqu äwqä-qeiqinyä änyä, äpakänä anä äpmaka äpätŋqe.  
\v 23 Iqu iiŋä itŋqe, tiiŋiŋqeyi. Nätmatqä Iqueqä yoqä naqe motqueqä hävemnäqŋqä etaŋgqeŋqä, ämaqeu näqŋqä vätŋqä äwiŋgqe. Iŋi, qua qondä, Iqu qeqä ätumuäkätŋqä iqua, nätmatqä äŋguänäŋi mapnuwäŋqe, näwinyä imäkekqe.  
\v 24 Qua qondä qeqä ätumuäkätŋqä iqua, ämaqä Iqu tääqä änatätmakqä iquneyi. Ne atäuŋui, Israitqä iquautaŋä iqunenyä mäneyqä itä, Israitqä qäyä etaŋgi huizitaŋä iquau-pqe, qäsä inä ätäukqe.   
\s1 Hiŋuä-tqä iquauqä kukŋuiŋqä  
\p
\v 25 Ii eŋqä-paŋi, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä Hosiya iqueqä bukä iuŋi, tii ätä äqänä. \qt “Qokä-apäkä, Ŋqä ämaqä mäpmeqä imiŋuwä iquauŋqe, Nyi, ‘Ŋqä ämaqä-quaiqä’ tmniqe. Auä, ämaqä, Nyi quŋqä manyiŋqä imiŋqä iquauŋqe, Nyi ‘Quŋqä änyiŋgiyä’ tmniqe.\qt*”\f + \fr 9:25 \ft Hosiya 2:23\f*  
\v 26 Itaŋga aŋi, \qt “Nyi, ‘He Ŋqä ämaqä maeqä eŋäuä’ ätkqä iqiŋi, ämaqä asä iqi pmeqä iquauŋqe, qu, ‘Iqua Goti Häŋä Hea Ique-ique Pmeqä Iqueqä ymeqä-quaiqä’ tpnuwiqä.\qt*”\f + \fr 9:26 \ft Hosiya 1:10\f*   
\p
\v 27 Itaŋga Asayä iqu, Israitqä iquauŋqä kŋuä indqänätä, tääqä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätkqe. \qt “Israitqä, qu kuapänäŋä, hikä weä eqä-huäŋä maŋiu äwiŋqä-paŋä qäyä pmetaŋguwä-qe, Goti Iqu qutaŋi, wäŋqä hmbunä häŋä pmapŋqä itmeniqe.\qt*  
\v 28 \qt Ii tii etaŋgi. Iŋgaŋi Naqä Iqu, ämaqä qua täutaŋä iquau kukŋuä ae ämitkqä du, äpakänä mäpmeqä, qui hämänä imäkänä.\qt*”\f + \fr 9:28 \ft Asayä 10:22-23\f*  
\v 29 Ii Asayä iqu ganä ae ätkqä-paŋiyi. \qt “Naqä Yäŋänäqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iqu, nesaŋi hmbnäŋä hui, häŋä pmapŋqä hiŋuinä mäquŋqä-säpi, ne qui eeqänä, aŋä-himqä Sotomätä\f + \fr 9:29 \ft Ipäqäkqä 19:1\f* Gomoratä qui imäkŋguwä-pa, imäkŋguaninjqä.\qt*”\f + \fr 9:29 \ft Asayä 1:9\f*   
\s1 Jänäŋä timäuqeŋqe, quuvqä heqiyqä iutanänji  
\p
\v 30 Itaŋi ne änäänyä tatuŋquäwä? Ne tiiŋä tatuŋqueqä. Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, qokä-apäkä Goti Iqueqä hiŋuä iqi jänäŋä timäupŋqeŋqä, yäŋänäqŋqä miqä imiŋuwä-qe, qu Goti Iqueqä hiŋuä iqi jänäŋä ae ätimäukuwiqä. Qu quuvqä heqiyqaŋguwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, “Qokä-apäkä jänäŋä iquaiqä” ätkqe.  
\v 31 Iŋäqe Israitqä iqua, kukŋuä-suqä iu qänaknä ipu, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi jänäŋä timäupŋqeŋqä, yäŋä äqänäpiyä-qe, homä yqänä itqäŋuwi.  
\v 32 Iiŋi suŋqäwä? Qu quuvqä heqäpŋqeŋqä kŋuä mindqäŋqä ipu, wäuŋuä quwqä-quwä imäkäpiyita, hipnuwäŋqä kŋuä ätuqä ämepu, ii itqäŋuwi. Iŋi qu, hikiu äqutäumäupu, äqiyäpäkŋguwi.  
\v 33 Ii Goti Iqueqä bukiu äqänäŋqä-payi. \qt “Häe! Hiŋuä qumbu! Nyi hikä hŋque, Sayonä iuŋi äseqä. Iqu hikä, qokä-apäki äqutäumäupu qua iqi päkŋqä Iquvi. Ämaqä tqu-tqu, Iquenyqä quuvqä eqiyäpiyitaŋi, äwqä haŋä-iqä mämeqä ipŋqeqä.\qt*”\f + \fr 9:33 \ft Asayä 8:14; 28:16\f*   
\c 10  
\s1 Israitqä iquautaŋä, quuvqä maeqiyqä iquauŋqä  
\p
\v 1 Nyämaqäuä, Goti Hanjuwä Iqu, Israitqä iqua qui mimäkŋqäŋqä, häŋä imäkäqumuatetŋqä kiiŋä nyiŋgaŋgi, hea ique-iqueŋi nyi Iquenyqe, ii imäkätŋqä tääqä ätätqäŋä.  
\v 2 Nyi iquauŋqä näqŋqä äŋguänäŋä emä, kukŋuä awi, tiiŋä ätätqäŋä. Iqua, Goti Hanjuwä Ique yeeqä wimäkpŋqä kiiŋä wiŋgaŋgi, yäŋä äqänätqäŋuwä-qe, näqŋqä yasämä maeqä iŋä.  
\v 3 Quwqä yäŋänäqŋqä iuta, jänäŋä imäkmbŋqä kŋuä indqänäpu, Iqueqä suqä ämaqeu jänänäŋä hipŋqä iwimäkätŋqeŋqe, maqŋqä epiyitaŋi, quuvqä maeqiyqä itqäŋä.  
\v 4 Ne näqŋqe, kukŋuä-suqä Goti Iqu Mosisi ique äwikqe, kiqä wäuŋui, Kraisi Iqu qäyunä ae imäkkqe. Iŋi qokä-apäkä eeqänäŋi, Iqueŋqä quuvqä eqämipqä iqua, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, ämaqä jänänäŋua timäupnä.   
\s1 Goti Iqu aŋgu inetmetä, jänänäŋä nemäkqeŋqä  
\p
\v 5 Mosisi iqu, kukŋuä-suqeu qänaknä itä jänänäŋu timäutŋqä iiŋqe, tii ätätä äqäkqe. \qt “Ämaqä hŋqu suqä eeqänäŋä iuŋi qänaknä imitätqe, iqu häŋä-pmeqe, ämeniqeqä.\qt*”\f + \fr 10:5 \ft Hiqäva-imäkqä 18:5\f*  
\v 6 Itaŋgi ämaqä quuvqä eqiyäpu jänänäŋua timäupŋqä iqua, Mosisi iqueqä kukŋuä täuŋi qänaknä ipnä. \qt “Si tqä-täuä tii matŋqä pa. ‘Qäukuä haqä yätuŋqe, tqu yäniŋqäwä?\qt*’”\f + \fr 10:6 \ft Kukŋuä-suqä 30:12\f* Kukŋuä haqä yätuŋqä iqu, ii Kraisi Iqueŋi, qua täuŋqä ätuma pqeŋqeyi. Iŋäqe Goti Iqu Iqueŋi ae ändowatkqe.  
\v 7 \qt “Mä tiiŋä-pqä matŋqä pa. ‘Ämaqä ae äpäkoŋguwä iquauqä aŋä buŋqe, tqu witŋqäwä?\qt*’”\f + \fr 10:7 \ft Kukŋuä-suqä 30:13\f* Kukŋuä ii, Kraisi Iqueŋi, qua äptekuwä iuta, aŋgu ätuma yapqeŋqeyi. Iŋäqe Goti Iqu Ique ae ävauqumuatkqe.  
\v 8 Itaŋgi hui inä tii ätqi. \qt “Kukŋui, hesäŋä qäqiqi äwi. Hiqä qeqä-quuvqä yäpä imdä, itaŋga hiqä maŋä iutänyä.\qt*”\f + \fr 10:8 \ft Kukŋuä-suqä 30:14\f* Kukŋuä ii, quuvqä heqiyqä kukŋuä ne awä tii ätuätuŋquä iiyi.  
\v 9 Si ätnäŋä iqi, “Jisasi Iqu, Naqä-queqä” awä ätuätnä, ga Goti Iqu, Jisasi Ique qua äptekuwiuta aŋgumä ävauqumuatkqeŋqä näqŋqä ämetnä, Iquenyqä quuvqä naqä-qakuänäŋä heqiyqaŋgtqe, Goti Iqu, si qui mimäkŋqäŋqä häŋä imäkäqumuatekiyänä.  
\v 10 Ne Goti Iquenyqä quuvqä naqä-qakuänäŋä heqiyqaŋgquetaŋi, Goti Iqu jänänäŋune inemäkänä. Itaŋga neqä quuvqä heqiyqäŋqä ätnäŋä iqi awä tquaŋquati, Goti Iqu, ne qui mimäkŋqäŋqä, häŋä imäkäqumuatänaeyänä.   
\s1 Israitqä iquatä, huizi iquatä, Goti Asä Iquenyqä quuvqä heqiyäpŋqeŋqä  
\p
\v 11 Nätmatqä täŋqe, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä ätä äyä äqänä. \qt “Ämaqä tqu-tqu Iquenyqä quuvqä eqiyäpiyitaŋi, äwqä haŋä mämeqä ipŋqäuä.\qt*”\f + \fr 10:11 \ft Asayä 28:16\f*  
\v 12 Israitqä iqua-tä, ämaqä huizi iqua-tä, asänä epu, eeqänäŋä iquauqä Naqe, asä Qäqunänji. Ga yätamäkqeŋqä tääqä tquaŋgpqä iquauŋi, Asiqu äŋguänäŋä iwimäkänä.  
\v 13 Auä, \qt “Ämaqä tqu-tqu Naqä Ique yätamäkqeŋqä tääqä tquaŋgpqe, Iqu qu, qui mimäkŋqäŋqä, häŋä imäkäqumuateŋqiyä.\qt*”\f + \fr 10:13 \ft Joeli 2:32\f*   
\p
\v 14 Iŋäqe qu, Iquenyqä quuvqä maeqiyqä ikuwä iqua, yätamäkqeŋqe, Ique yatŋqe, änä wipniqä? Änä maeqä enä. Ga qu, Iquenyqä kukŋuä qätä mäwiyqä ikuwä iqua, quuvqe, änä heqäpniqä? Änä maeqä enä. Itaŋga ämaqä hŋqu, quŋi äwimetä awä mätquä yätqe, qu Iquenyqe, qätä änä wipniqä? Änä matimäuqä yänä.  
\v 15 Mä hŋqu, awä-tqä iquau mändowatqä yätqe, qu äwäpu awi, änä tupniqä? Äänä matimäuqä yänä. Iutaŋi Goti Iqueqä bukä iuŋi, tii äqänä. \qt “Ämaqä hŋqua kukŋuä we-huŋqä-täŋi äma äpäpu, awä ätuätqäŋuwi, ii aaŋä äŋguänäŋiyi!\qt*”\f + \fr 10:15 \ft Asayä 52:7\f*   
\s1 Israitqä iquautaŋä, quuvqä maeqiyqä iquauŋqä  
\p
\v 16 Itaŋgi qokä-apäkä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi qänaknä ikuwi, eeqänäŋä-qua ma. Oeyä. Asayä iqu tiiŋä ätkqe. \qt “Naqä Iquki, kukŋuä ne iquau awä ätuätuŋque, quuvqä tqukua eqiyätqäŋuwäwä?\qt*”\f + \fr 10:16 \ft Asayä 53:1\f*  
\v 17 I etaŋgqetaŋi, ne tiiŋiŋqe näqŋqe. Ämaqä Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwi, ii qu kukŋuä Kraisi Iquenyqä qätä äwiyätqäŋuwä iutayi.   
\p
\v 18 Itaŋgi nyi yatŋqä tiiŋä iqä. Änääŋgä? Kukŋuä äŋguänäŋä tä, qu qätä mäwiyqä itqäŋuwäta? Oeyä. Qu qätä ae äwiyätqäŋuwi. Apqä Bukiuŋi, tiiŋä äqänä. \qt “Iquauqä kukŋui, qua äwitqutäŋqä-pa eqiyqaŋgi, ämaqä eeqänäŋi qätä ae äwiyätqäŋuwiqä.\qt*”\f + \fr 10:18 \ft Apqä Bukä 19:4\f*   
\p
\v 19 Itaŋga nyi yatŋqä huizi-pqe inänjqä. Änääŋäwä? Israitqä iqua kukŋuä iiŋä iqueqä quatiŋqe, qu änyä maqŋqäta? Oee. Kima kiŋganäŋi, Goti Iqueqä kukŋuä, Mosisi iqu tii äqäkqä iutayi. \qt “Nyi ämaqä hiŋgäŋqä im-imä äpmeŋuwä iquautaŋä hŋquau äŋguä wimäkqaŋgqetaŋi, he Goti Iqunäŋqe, ‘Neqänäŋiqänä’ ätäpu, äwqä quvqä imbŋqäuä. Auä, Nyi ämaqä näqŋqä maeqä iiŋä iquau itmetmäŋgaŋi, he äwqä tnäŋä imbŋqä emäkmä.\qt*”\f + \fr 10:19 \ft Kukŋuä-suqä 32:21\f*  
\v 20 Itaŋi Asayä iqu-pqe pemänä itä, Goti Iqueqä kukŋui, tii ätkqe. \qt “Ämaqä, Nyinyqä qävqä miqä imiŋuwä hŋqua, qu Nyi ae ämäŋqumuakuwi. Ŋŋ, qu ämaqä hŋquauŋi, Nyinyqä yatŋqä mävqä ikuwä-qe, Nyi Ŋqä-näuäŋi, ätnäŋä iqi ämitquatŋgqe.\qt*”\f + \fr 10:20 \ft Asayä 65:1\f*  
\v 21 Iŋäqe Goti Iqueqä kukŋuä Israitqä iquauŋqe, Asayä iqu tii ätkqe. \qt “Hea quäuqäŋga, Nyi qokä-apäkä hŋgisanä ipu, Ŋqä kukŋui tuwä ävätqäŋuwä iquauŋi, aŋgumä itmamqä nyiŋgaŋgi, Ŋqä hipai ävatmiŋqe.\qt*”\f + \fr 10:21 \ft Asayä 65:2\f*   
\c 11  
\s1 Goti Iqu, Israitqä iutaŋä hui, aŋgi itumakqeŋqä  
\p
\v 1 I etaŋgqetaŋi, nyi yatŋqä tiiŋä imqe. Änääŋgä? Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä qokä-apäkä Israitqä iuŋi, tuwä ae äwikqätanä? Aaŋä oee. Nyi-pqe, Israitqä iutaŋä inäŋunji. Nyi ŋqä-nuänä Aprähamä iqueqä kawiqunä eämä, itaŋga awiqu Benjämenä iquesaŋä hueqä-himqä iqunji.  
\v 2 Ämaqä, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqäŋqä hiŋuiqänä a ätäukqä iquauŋi, Iqu tuwä hämänä mäwiyqä ikqe.  
\p He kŋuä mämeqä iŋä? Laisa iqu, “Nyi Goti Iqueqä ämaqä yäpakä iqunjqä” kŋuä indqänätä, Israitqä iquauqä quvqeŋqä ätuätä, Goti Iqueŋi, tääqä yäŋänäqŋqä tii ätukqe.  
\v 3 \qt “Naqä Iquki, qu Tqä kukŋui hiŋuä-tqä iquau pizqä äpäsäpu, hiqäva-imäkqä ttawi äpnasäpu qui äyä ikimäkikuwi. Itaŋi täŋgaŋi, nyi tqä ämaqä yäpakä iqunäŋi, qu pizqä bäkpŋqä qävqä täsä änyätqäŋä.\qt*”\f + \fr 11:3 \ft 1 Ämiqä Naqä 19:10, 14\f*   
\p
\v 4 Itaŋgi Goti Hanjuwä Iqu iqueŋi, kukŋuä kimaŋi, äki ätukqeŋqe, he kŋuä mapiyä. \qt “Ŋqä ämaqä 7,000, goti quaŋgä Balä iquenyqä qoŋä mäwoktäuqä itqäŋuwä iquau, yqänä ämitqäŋä.\qt*”\f + \fr 11:4 \ft 1 Ämiqä Naqä 19:18\f*   
\p
\v 5 Itaŋga Iqueqä ämaqä iutaŋä hui, iŋga yqänä äpmamiŋuwä-pa, täŋgaŋä-pqe, Iqueqä ämaqä Israitqä iquautaŋä hui yqänä äpmeŋä. Ii, ämaqä, Iqu qeqä äwimänätä hiŋgi vqeuta atäuŋuä ikqä iquayi.  
\v 6 Iqu quŋi atäuŋui, Iqueqä qeqä äwimänätä hiŋgi vqeuta ikqä etaŋgutqe, ii, Iqu quwqä wäuŋuiŋqä kŋuä indqänätä, atäuŋuä ikqä hmayi. Iqu, quwqä wäuŋuiŋqä kŋuä indqänätä, atäuŋuä ikqä-säpi, Iqueqä qeqä wimäŋqeta hiŋgi vqe, naqä-qakuä maeqä hitäninji.   
\p
\v 7 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Israitqä iqua, Goti Iqueqä hiŋuä iqi jänänäŋä pmapŋqä hänaqeŋqä, qävqä imiŋuwä-qe, mämäqumueqä ikuwi. Iquautaŋä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä iquanä ämäqumuakuwi. Itaŋga huiziqua, iquauqä kŋuä iqe, qŋqaŋä eŋqä-pa yäŋänäqŋqä enätaŋgi äpmeŋä.  
\v 8 Qu haŋä-iqä iiŋä iu äpmeŋuwi, ii Goti Iqueqä bukiu tii äqänäŋqä-payi. \qt “Goti Iqu quŋi iwimäkqaŋgi, qu popo ipu, kŋuä mämeqä ipu, ä hiŋuä maqŋqä ipu, qätä mäwiyqä, iiŋä ätimäukuwi. Iŋi qu ii äpmaka äpäŋä.\qt*”\f + \fr 11:8 \ft Asayä 6:10; Kukŋuä-suqä 29:4\f*  
\v 9 Itaŋga ii, Dewiti iqu tii ätätä äqäkqä-payi. \qt “Quwqä ymisaŋä naqänäŋä äŋqäŋgaŋi, ii naŋuä meqäŋqä eŋqä-pa, quwqä-quwä guä äquvänäpu, ä hikiu äqutäumäupu, ga quwqä kimaŋi, i mapŋqä iiŋqä änyiŋgi.\qt*  
\v 10 \qt Iwä qu hiŋuä maqŋqä ipŋqä hea iwimäkiyä. Itaŋga haŋä-iqä ämepiyitaŋi, iquauqä tuwi huakmä näwinyä imbŋqä iwimäkiyä.\qt*”\f + \fr 11:10 \ft Apqä Bukä 69:22-23\f*   
\s1 Goti Iqu, ämaqä quvqä iquau häŋä imäkäqumuatqeŋqä  
\p
\v 11 I etaŋgqetaŋi, nyi yatŋqä tiiŋä imqe. Israitqä iqua, Kraisi Iqueŋqä quuvqä maeqiyqä ipu, quvqä iu äpäkŋguwi, hma ekuwäta? Aaŋä hma, naqä-qakuä eä. Qu Goti Hanjuwä Ique tuwä äwikuwitaŋi, Goti Iqu Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, quwqä quvqeuta qui mimäkŋqäŋqä, häŋä imäkäqumuatekqe. Iqu ii imäkkqe, Israitqä iqua Iquenyqe, ‘Neqänäŋiqänä’ ätäpu, äwqä quvqä winyätŋqä iwimäkkqe.  
\v 12 Itaŋgi Israitqä iqua, Goti Ique tuwä äwiyäpu, jänänäŋua matimäuqä iqaŋguwäŋga, Goti Iqu ämaqä huizi iquau suqä äŋguä iwimäkkqetaŋi, ne tiiŋiŋqä näqŋqä ämenä. Israitqä iqua, Ique aŋgumä hämänänä wimeqaŋguwäŋga, Goti Iqu iquauŋi, aaŋä äŋguänäŋä iwimäkänä.   
\p
\v 13 Täŋgaŋi nyi, Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquenä, etmqe. Jisasi Kraisi Iqu heyaqä awä iqi wäuŋuä imäkqa uwqämqä änändowatkqetaŋi, nyi wäuŋuä iiŋi, naqä imäkqa ti peyqämqe.  
\v 14 Nyi ŋqä nyämaqä Israitqä iquautaŋä hŋqua, Goti Iquenyqe, ‘Neqänäŋiqänä’ ätäpu, äwqä quvqä winyätŋqä iwimäkätmä, qu qui mimäkŋqäŋqä häŋä pmepŋqä ätuma pmqä itqäŋä.  
\v 15 Goti Hanjuwä Iqu, Israitqä iquau huätä ändowatätäqäŋgaŋi, Iqu qua im-imdaŋä huizi iquautaŋi, hŋquau itmetä, Iqutä naqä-huinyä pmapŋqä imäkkqetaŋi, ne tiiŋiŋqä näqŋqä menä. Iqu Israitqä iquau yeeqetä aŋgu itmetqe, ii Iqu ämaqä, qua äptepqä iuta aŋgumä ävauqumuatätŋqä-paŋä iiyi.   
\s1 Kukŋuä ktqä, bretqeŋqätä, zä-olipqeŋqätä  
\p
\v 16 Qu bretqä imäkäpiyäŋgaŋi, bretqä kiŋganäŋä iqueŋi, Goti Hanjuwä Ique, Iqueqänä hiätŋqä vqaŋgpqe, iutaŋi bretqä huizi iqua-pqe Iqueŋqäŋqänä timäupŋqäuä.\f + \fr 11:16 \ft A Täuqä 15:17-21; Esekiyäli 44:30\f* Ga zä-huki Goti Iqueqänä etaŋgutqe, kiqä äpa-pqe Goti Iqueqänäŋäŋqe.\f + \fr 11:16 \ft Kukŋuä ktqä iquaqui, Israitqä iquau atäuŋuä vätätŋqä iyi. Bretqä kiŋganäŋitä zä-huki-täŋi, Israitqä iquauqä kawukiquayi.\f*   
\p
\v 17 \fig He zä-olipqä quvqä iutaŋä äpai, zä-olipqä äŋguä iu äuqänänä.|alt="tree with grafted branches" src="young graft (Doris Graham 2016).tif" size="col" loc="Romans 11:17-24" copy="Doris Graham" ref="11:17" \fig*Israitqä Goti Iqu huätä ändowatkqä iqua, qu zä-olipqä äŋguä iqueqä äpa, Iqu äquakkqä iquayi. He Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquenä, he zä-olipqä quvqä iutaŋä äpai, zä-olipqä äŋguä iu äuqänäpu, kiqä äpa huizitä, hukä iqueqä aowi ämepu, äŋguä eqä-paŋä iquenji.  
\v 18 Iiŋä etaŋgi he hiqä-hiuä haqeu ämamäunäpu, zä-äpa Goti Iqu äquakkqä iquau ämäwqätäupŋqä iiŋqä kŋuä mindqäŋqä pambiyä! He hiqä-hiuä haqä mamämbŋqä etaŋgutqe, kŋuä tiiŋiŋqä indqämbiyä. He zä-äpa iquenä, hukä iquau aowä mävqä, hukä iqua, aowä etapätqäŋäuä.   
\p
\v 19 Iutaŋi hesaŋä hŋqu nyiŋi, tiiŋä däŋquti? “Goti Hanjuwä Iqu, äpa hui äquakkqe, ii nyi quwqä aŋiu tŋäŋqä mamqä iiŋqeqä.”  
\v 20 Ii qäyunjqae, qu quuvqä maeqiyqä etaŋgä, Iqu iquauŋi äquakkqe. Ga he quuvqä eqiyäpiyitaŋi, äŋguä äyä äpmeŋäuä. Iiŋä etaŋgi, he hiqä yoqe haqeu mämamäŋqä pambiyä. He ze, tiiŋiŋqä hinyätŋqeqä.  
\v 21 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Hiŋuiqänäŋi Goti Iqu äpa naqä-qakuänäŋi, hŋgisanä iqaŋgä hiŋuinä mäquŋquä itä, äyä äquakkqe. Iŋi he hŋgisanä iqaŋgpqe, Iqu heŋi hiŋuinä eqänäniqätiyä? Oeyä.   
\p
\v 22 Iutaŋi ne Goti Iqueqä suqä äŋguä itqueqä iiŋqätä, suqä tnäŋä itqueqä iiŋqätä näqŋqä ämequ. Qokä-apäkä, Iqueqä suqe ävquatämäukuwä iquauŋi, Iqu suqä tnäŋi ämotquakqe. Iŋäqe Iqu heŋi, suqä äŋguä etquakqe. He Iqueqä suqä iiŋqä quuvqä heqiyqaŋgpqe, Iqu änäänä etquaka uwquäniqe. He ii miqä iqaŋgpqe, Iqu he-pqe i etevämäuniqe.  
\v 23 Itaŋga Israitqä, Kraisi Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqaŋgä, Iqu zä-äpa eŋqä-pa ae ätävämäukqä iqua, qu quuvqä heqiyqaŋgpqe, Goti Iqu quŋi aŋgi äuqiyeniqe. Iqu quwqä äuqinmitpqä iu aŋgi äuqiyetŋqä iiŋqe, näqŋqätä, yäŋänäqŋqätä qäsäŋue.  
\v 24 He näqŋqe. Hiŋuiqänäŋi, heŋi Goti Iqu, zä-olipqä quvqä hŋquesa etävätä, mauqŋqä imiŋuwä äŋguä ique-mända, äyä euqiyekqe. Iqu wäuŋuä naqä iiŋä imäkkqetaŋi, Iqu wäuŋuä wäŋqä, zä-äpa Iqu ätäwikqä iqua, aŋgumä ämetä quwqä äuqinmitpqä iu äuqiyeniqe, änä mimäkqä yäniqi? Iqu imäkänä.   
\s1 Suqä hŋgisanä iqeŋqä qäyä etaŋgi, Goti Iqu qeqä wimäŋqeŋqä  
\p
\v 25 Ŋqä nyämaqäuä, he Israitqä maeqä eŋuwä iquenä, “Ne näqŋqä naqänäŋä-täŋuneyqä” kŋuä eyqŋqe, he Goti Iqueqä kukŋuä zä äwiŋqä tquenyqe, näqŋqä mapŋqä änyiŋgi. Israitqä iquautaŋä hŋqua, iquauqä kŋuä iqe, qŋqaŋä eŋqä-pa yäŋänäqŋqä enätaŋgi äpmeŋä. Iiŋä etaŋgqä-qe, Israitqä qäyä etaŋgi huizi, Goti Iqu atäuŋuä ikqä eeqänäŋä iqua, Iquenyqä pqaŋgpqäŋgaŋqä, Israitqä iqua kiŋä nämä yqänä pmetpnuwi.  
\v 26 Itaŋga hänaqä täutaŋi, Goti Iqu, Israitqä eeqänäŋä iquauŋi, qu qui mimäkŋqäŋqä häŋä imäkäqumuateniqe. Ii Goti Iqueqä bukiu tii äqänäŋqä-payi. \qt “Ämaqä, qui imäknanä-tpu iqaŋguwä iquau Aŋgumä Itmeqä Iqu, Sayonä iuta quvepänä. Ga Iqu, Jekopä iqueqä hueqä-himqä iqua, suqä Goti Iquenyqä hŋgisanä iqe, huätä vquatämäupŋqä imäkänä.\qt*  
\v 27 \qt Itaŋgaŋi hea iŋgaŋi, Nyi iquatä kukŋuä guä ämäsäutmä, iquauqä suqä quvqe, huätä mamäumqänä.\qt*”\f + \fr 11:27 \ft Asayä 59:20-21; Järämai 31:33-34\f*   
\p
\v 28 Israitqä iqua, kukŋuä äŋguä, Jisasi Iquenyqä tuwä wiyqaŋguwitaŋi, Goti Iqu quŋi, Iqu Iqueqä mäkä-huŋqä-qua äqunätä, ga he Israitqä maeqä eŋuwä huizi iquenä, yätamäkqä eyätŋqä äwiŋgqe. Iŋäqe Iqu Israitqä iquau Iqueqäŋqä atäuŋuä ekqetaŋi, Iqu kukŋuä quwqä kaqä-kawäkatä guä ämäsäukqe, qäyu timäutŋqä wiŋgaŋgi, quŋqe, Iqu aaŋä kiiŋä äwinyätŋqä iqua etaŋgä äqunätqäuä.  
\v 29 Iqu iiŋä-qua äqunäqŋqe, ii Iqu ämaqä, Iqueqäŋqä tääqä ätuätumetä, nätmatqä äŋguänäŋi ae äwikqä iquauŋqe, qänakŋi, kŋuä hui-mända mindqäŋqä yätŋqä iiyi.  
\v 30 Hiŋuiqänäŋi he Goti Iqueqä kukŋui hŋgisanä ikuwä-qe, täŋgaŋi, Israitqä iqua hŋgisanä i itqäŋuwitaŋi, Goti Iqu qeqä wimäŋgaŋgi i emäkätqäuä.  
\v 31 Iŋi Israitqä iqua, kukŋui täŋga tuwä äwiyätqäŋuwi, ii Goti Iqu qeqä wimäŋgaŋgi emäkätŋqä-pa, quŋä-pqe asä inä iwimäkätŋqä iiyi.\f + \fr 11:31 \ft Näqŋqä-täŋä hŋqua, Poli iqu tii ätqiyä ätätqäŋä. “Iŋi Israitqä iqua, Goti Iqu qeqä wimäŋgaŋgi emäkätqätaŋgqetaŋi, Iqueqä kukŋui täŋga äwiyätqäŋuwi, ii Iqu quŋi-pqe asä inä iwimäkätŋqä iiyi.”\f*  
\v 32 Ii tiinji. Goti Iqu, ämaqä eeqänäŋi, Ique hŋgisanä itqueqaŋguwitaŋi, guä äkiqiyäuekqe, ii Iqu ämaqä eeqänäŋä iuŋqä qeqä wimäŋgaŋgi, äŋguä itquetŋqä diŋqeyi.   
\s1 Goti Iqueqä yoqe, haqeu mamäuqeŋqä  
\p
\v 33 Täukue! Goti Hanjuwä Iqueqä kŋuä iqä äŋguänäŋitä, näqŋqä äŋguänäŋitäŋi, aaŋä hävemnäqŋqä eä. Ne ämaqä-qune, Iqueqä kŋuä iwäsäuqeŋqätä, suqä Iqu imäkätŋqeŋqetä, qäquaquiyqä quatiŋqä näqŋqä metuŋque, änä maeqä iŋu.  
\v 34 \qt “Naqä Iqueqä kŋuä indqäŋqä iiŋqe, näqŋqä ae eäŋqe, tqukä? Ä Iqu suqä imäkätŋqä iiŋqe, kŋui tqu vätŋqe? Aaŋqe.\qt*”\f + \fr 11:34 \ft Asayä 40:13\f*  
\v 35 Itaŋga, \qt “Nätmatqä hui, Goti Iqu ämaqä ique kima vätŋqä iiŋqe, tqu äwikqe? Aaŋqe.\qt*”\f + \fr 11:35 \ft Jopä 41:11\f* Nätmatqä eeqänäŋi, Iqu ae ämeqetaŋi, äwa miqä Iquvi.  
\v 36 Nätmatqä eeqänäŋi, Goti Hanjuwä Iquesa ätimäupu, Iqueqä yäŋänäqŋqä iuta äwäka äpäpu, ga Iqueqä näweqä wimänäniqe. Ne Iqueqä yoqe, hea ique-ique haqeu mamäuquatuŋque. Ii, aaŋä naqä-qakui.   
\c 12  
\s1 Goti Iqueqä wäuŋui, qäyunä imäkatuŋqueŋqä  
\p
\v 1 Ŋqä nyämaqäuä, nyi Goti Hanjuwä Iqu qeqä kiiŋänäŋä änatmäkätqätaŋgqeŋqä kŋuä indqänätmä, kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä hitmqe. He heqä huiwi, hiqäva eŋqä-pa, Goti Ique wipiyä. Nyi huiwä pizqä päsqä iiŋqä maetqä iqä. He häŋä äpmapiyäŋgaŋi, qokä-apäkä Iqueqäŋqänä epu, suqä Iqu äwinyätŋqä iunä imäkqäpŋqä etqä. He ii imäkäpiyitaŋi, Goti Iqueqä yoqe, haqeqä naqä-qakuä ämamäutqäŋä.  
\v 2 Itaŋga ämaqä, qua täutaŋä quuvqä maeqiyqä iqua, quwqä suqä duŋqä eyqiyäma upŋqä, hiŋuinä mäquŋquä pambiyä. He Goti Hanjuwä Iqu hiqä kŋuä indqäŋqe, änyä-häŋä emäkätŋqä, hiŋuinä qumbŋqeqä. Iutaŋi hiqä suqä-pqe, häŋä inä timäuänä. Iiŋä imäkäpiyitaŋi, he Goti Iqueqä äwiŋqeŋqä näqŋqä qäyunä ämepu, ga suqe, äŋguiŋqätä, Ique yeeqä wimäkqeŋqätä, jänänäŋä pmeqeŋqätä näqŋqe, ämapŋqäuä.   
\s1 Wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imäkqeŋqä  
\p
\v 3 Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta äŋguä inyimäkätä, wäuŋuä imäkmqä änändowatkqetaŋi, nyi he eeqä hŋqunä-hŋqunäŋi, tiiŋä etqä. Si tqä näqŋqeŋqätä, suqeŋqätä, kŋuä indqänätnä, tqä yoqe haqeqä mämamäuŋqä panä! Si Goti Iqu quuvqä heqiyqä änä-änä äktapkqeŋqä kŋuä indqänätnä, tqä-täuä iuta iwäsändŋqe.  
\v 4 Ne näqŋqe, neqä huiwi naqä-hŋqunä eäqä-qe, kuapänä äuqätäŋgäwä.\f + \fr 12:4 \ft 1 Korinä 12:12\f* Ga ii äuqätäŋguwäŋqä iqua, wäuŋuä asitaŋinä mimäkqä ipnä.  
\v 5 Ii eŋqä-pa, ne Kraisi Iqutä ämuäŋnäŋquä iqune, kuapänä eanä-qe, Iqueqä huiwä naqä-hŋqunä eŋu. Iwä ne asänäŋi maeqä eaqä-qe, näueqä imäknätanä, ne hŋqunä-hŋqunäŋi, yoqä haqeqä mämamäuŋqä yatuŋque.   
\p
\v 6 Itaŋga Goti Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta, wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imäkatuŋquä näqŋqe, ne hŋqunä-hŋqunäŋi hiŋgi änätapkqe. Iŋi Goti Iqu ämaqä hŋque, Iqueqä kukŋui hiŋuä tuätŋqä vqaŋgutqe, iqu quuvqä heqiyqä Goti Iqu änä-änä äwikqeŋqä kŋuä indqänätä, kukŋui iuta awä tuäŋqiyä.  
\v 7 Ämaqä tqu-tqu, huiziu yätamäkqä vqeŋqä näqŋqä Goti Iquesa ämetqe, iqu yätamäkqä qäyunänä vänä. Ämaqä, huiziu näqŋqä vqeŋqä näqŋqä ämetqe, iqu, näqŋqä qäyunänä vänä.  
\v 8 Ämaqä tqu-tqu, huiziu yäŋänäqŋqä wimäkqeŋqä näqŋqä ämetqe, iqu yäŋänäqŋqä wimäkänä. Ämaqä tqu-tqu, iqueqä nätmatqetä, huiziu yätamäkqeŋqä näqŋqä ämetqe, iqu äwqä hŋquaqu änyä, mävqä yänä. Ämaqä tqu-tqu, huiziu miqeŋqä näqŋqä ämetqe, iqu yäŋä äqänätä, äŋguä minä. Ämaqä tqu-tqu, huiziu qeqä tumuäkqeŋqä näqŋqä ämetqe, iqu äwqä yeeqänä itä vänä.   
\s1 Ne ämaqeu, suqä äŋguä itqueqeŋqä  
\p
\v 9 Hiqä ämaqeuŋqä eŋqe, kukŋuinä matqä-quenä, aaŋä kiiŋä enyätŋqe. Suqä quvqe, tuwä hämänä äväpu, suqä äŋguiu, muäŋmbiyä.  
\v 10 He hŋqunä-hŋqunäŋi, quuvqä anä eqiyätqäŋuwä iquauŋqe, kiiŋä heŋgaŋguti, hiqä yoqä haqeu mämamäuŋqä, huiziuqä yoqe, haqeqä mamäupŋqä yäŋä qäŋgpŋqe.  
\v 11 He enyqä miqä ipu, äwqä naqä-qakuä äväpu, Naqä Iqueqä wäuŋui imäkqäpŋqe.  
\v 12 He Goti Iqu äŋguä emäkäniŋqä kŋuä indqänäpu, hiŋuä äqumbu äpmapiyitaŋi, aquvänä iqäpŋqe. Haŋä-iqä emeqaŋgutqe, äwqä haŋuä imbu, yäŋänäqŋqä tqäuätpŋqe. Ga Goti Iquenyqä tääqe, mävquatämäuqä ätqa uwqäpŋqe.  
\v 13 Goti Iqueqä ämaqä hui nätmatqä huiŋqä äwa iqaŋgpqe, he yätamäkqä vqäpŋqe. Itaŋga ämaqä kiŋä-nämdaŋä hŋqua emeqaŋgpqe, iquauŋi äŋguä itqueqäpŋqe.   
\s1 Suqä kima miwitqueqeŋqätä, asänä pmeqeŋqätä  
\p
\v 14 Itaŋga ämaqä quvqä etqueqaŋgpqä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqä, äŋguä iwimäkätŋqä tääqä tupŋqe. Auä, he Iquenyqä tääqe, Iqu qu qui imäkätŋqä ma, äŋguä iwimäkätŋqä diŋqä tupŋqe.  
\v 15 Ämaqä aquvänä iqaŋguwä iquatäŋi, he-pqe anä iqäpŋqe. Itaŋga ämaqä kŋuä qiyqaŋguwä iquatäŋi, he-pqe kŋuä anä qäyqäpŋqeqä.  
\v 16 Hiqä-hiuä iwäsänäpu, hŋqua yändi, ä hŋqua mändiŋqä mindqäŋqä pa ipu, eeqänä asänäŋqe. Iŋi he “Ne ämaqä naqä äpmeŋunä” kŋuä mindqäŋqä pa ipu, ämaqä hiŋgiŋqä äpmeŋuwä-pqä iquatä, näueqä imäkŋgpŋqe. Auä, “Ne näqŋqä naqänäŋä-täŋuneyqe,” kŋuä maeyqä iquätŋqe.  
\v 17 Ämaqä hŋqu quvqä etqueqaŋgutqäŋgaŋi, he ique kima mitqueqä pa iqäpŋqe. Oeyä. Suqä, ämaqä eeqänäŋi, “Ii äŋguiqä” kŋuä mapŋqe, iunä imäkqäpŋqe.  
\v 18 Hiqä-hiuäŋi, ämaqä eeqänäŋä iquatäŋi, äkasuwä tŋqetä, mäkä huŋqetä, mimäkqä ipu, äwqä naqä-hŋqunä imbŋqä yäŋä qäŋgaŋgpu.  
\v 19 Ŋqä nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqä iuenä, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä äyä ätnänä. \qt “Quvqeŋqä kimaŋi, ii wäuŋuä Ŋqä eŋqä-qae, quvqä iqaŋgpqä iquauŋi, Nyi kima wimniqeqä.\qt*”\f + \fr 12:19 \ft Kukŋuä-suqä 32:35\f* Iutaŋi, hiqä-hiuäŋi, suqä quvqeŋqä kima mävqä pambu. Quvqä etquapqä iqua, Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋi kima mapnuwäŋqä hiŋuinä äquŋga uwqaŋgpu.  
\v 20 Kima miqä ipiyä-qe, tiiŋä äqänäŋqä du ipiyä.  
\pi1 \qt “Sitä mäkä-huŋqä iqu, buayäŋqä dä vqaŋgutqe, buayä wisŋqe. Ä iqu eqäŋqä wiŋgaŋgutqe, eqä iotnä wisŋqe. Itaŋi si iqueŋi ii iwimäkŋi, iqu womba yäŋqiyä.\qt*”\f + \fr 12:20 \ft Quamä-pmeqä 25:21-22\f*   
\p
\v 21 Suqä quvqä iqu mändi kikittqiyätŋqe, si hiŋuinä mäquŋquä pa. Si suqä äŋguä dinä imäkätnä iutaŋi, suqä quvqeuŋi mändi kittqätŋqinyä.   
\c 13  
\s1 Gapmanqä iquauqä yäpä iŋgisa pmeqeŋqä  
\p
\v 1 Ämaqä eeqänäŋi, gapmanqä iquauqä yäpä iŋgisa pmetpŋqe. Ii tiiŋä etaŋgiyi. Ämaqeu miqäŋqä yoqä naqe, Goti Iqunä vänä. Ga gapmanqä täŋga ämitqäŋuwä iquauŋi, Goti Iqu yoqä naqä ävätä, äpmuatekqe.  
\v 2 Iutaŋi ämaqä, gapmanqä iquau hŋgisanä itquetqäŋuwä iqua, ämaqä, Goti Iqu äpmuatekqä iquauŋi hŋgisanä ävätqäŋäuä. Ii itqäŋuwä iutaŋi, kukŋuä mitqeu ätimäupu, haŋä-iqä mapnuwä iquayi.  
\v 3 Ämaqä suqä äŋguä imäkätqäŋuwä iqua, gapmanqä iquauŋqä zä miqä ipnä. Mä, suqä quvqä itqäŋuwä iquanä, zä ipnä. Iŋi he hŋqunä-hŋqunäŋi, gapmanqä iquauŋqä zä eŋqeŋqä maeŋgaŋgutqe, he suqä äŋguä dinä imäkqaŋgpu. Ga iutaŋi iqua, Goti Iqueqä wäuŋuä-wiyqä he äŋguä pmetpŋqä emäkqä-qua epiyitaŋi, qu hiqä yoqe, haqeu evauqumuatpŋqäuä.  
\v 4 Iŋäqe he suqä quvqä imäkqaŋgpqe, iqua näpqä-hionaqä a äqätätaŋguwitaŋi, zä kiiŋä ipnä. Iqua ämaqä suqä quvqä imäkätqäŋuwä iquauŋi, Goti Iqueqä äwqä tnäŋi, ätnäŋä iqi ämotquepu, haŋä-iqä wipŋqä wäuŋuä-wiyqä iquayi.  
\v 5 Iŋi he gapmanqä iquauqä yäpä iŋgisa pmetpŋqe, ii qakui, hŋquaquisanji. Hŋqu, Goti Iqueqä äwqä tnäŋi, memeqä iqeyi. Huiziqu, hiqä suqä-iwäsäuqeŋqä kŋuä indqäŋqä iuŋi, hiqä suqeŋqä, äwqä haŋuä imbu pmapŋqeyi.   
\p
\v 6 Ga quati iquaquisaŋi, gapmanqä iqua quwqä wäuŋuiŋqä mbqä metapŋqä etqaŋguwäŋga, he mbqä ätnämäutqäŋuwi. Qu Goti Hanjuwä Iqueqä wäuŋuä imäkqä-qua epu, ämaqeu miqeŋqä wäuŋui, hea ique-ique yäŋänäqŋqä ämitqäŋä.  
\v 7 He ämeyätqäŋuwä eeqänä iquauŋi, nätmatqä äki-äkitaŋi, qäyunä äwipŋqe. Auä, gapmanqä iqua wäuŋuä huitaŋä-huitaŋiŋqä mbqä metapŋqä etqaŋgpqe, mbqä iiŋi äwipŋqe. Ga he, ämaqä tqu-tqueqä yäpä iqi äpmeŋuwi, quŋi qätä yasämä äwiyäpu, yoqä naqe äwipŋqe.   
\s1 Ämaqŋqä äwiŋqe, kukŋuä-suqä huiziu hatŋä ququtäuqeŋqä  
\p
\v 8 Mbqä-qe, yätamäkqä-qe, ä nätmatqä äki-äkitaŋä-qe, huiziu kima vqäŋqe, äpakänä mäwiqä, maqänä qäpu imäkmäutŋqe. Iŋäqe ämaqä huiziuŋqä kiiŋä wiŋqe, qäpu mimäkqä itanä, äpakänä witätŋqetaŋi, ne iqa-iqa uwquatuŋque. Qakui tiiŋä etaŋgiyi. Ämaqä hŋqu, hŋquauŋqä kiiŋä äwinyätŋqe, iqu kukŋuä-suqä eeqänäŋiu qänaknä yasämänä itŋqä iquvi.  
\v 9 Goti Iqu kukŋuä-suqä Mosisi ique äwikqe, tii äyä ätnä. \qt “Qokä-apäkä ämaŋqe, huizitä huiwi yaŋä mikiqä pambiyä. He qokä-apäkä huiuŋi, pizqä mapäsqä pambiyä. Ŋŋ, quwä mämeqä pambiyä. He ämaqä hŋquauqä nätmatqeŋqe, hiŋuä aowä mäuqäŋquä ma ipiyä.\qt*”\f + \fr 13:9 \ft Aŋgumä Itmakqä 20:13-15,17\f* Kukŋuä-suqä iiŋä iquautä, ä huizi iquautä, hatŋä ämaququtäutŋqä iqu, tiinji. \qt “Tqä-täuäŋqä äkinyätŋqä-paŋi, ämaqä hŋquauŋqä-pqe inä äkiŋga uwquätŋqe.\qt*”\f + \fr 13:9 \ft Hiqäva-imäkqä 19:18\f*  
\v 10 Ämaqä hŋqu, hŋquauŋqä kiiŋä äwinymitätqe, iqu iquauŋi, suqä quvqä miwitqueqä yänä. Iiŋä iqaŋgqetaŋi, iqu kukŋuä-suqä eeqänäŋä iuŋi, asäŋga qänaknä itqäuä.   
\s1 Qaŋi jänänäŋä uwqeŋqä  
\p
\v 11 Ne iŋga-iŋga äpmaka äpätŋqueta täŋgaŋqe, he näqŋqä eŋä. He näqŋqä ii epiyitaŋi, suqä iiŋä iqua imäkqäpŋqe. Ii he hiqaqä äwiŋuwita vaupŋqäŋganji. Ne Kraisi Iquenyqä quuvqä änyä eqäkquäŋgaŋi, Goti Iqu neŋi, suqä quvqä iuta aŋgi hämänänä inetmeniŋqä hiunji iqu, kiŋä-nämä äwämiŋqä-qe, täŋgaŋi, hiunji iqu qäqä ti äpätqäuä.  
\v 12 \fig Ne qua täu äpmeŋque qäpu hiätŋqä itä, Kraisi Iqueqä äpqe qäqiqiyi.|alt="dawn breaking" src="image029.jpg" size="col" copy="Yohana Hynum" ref="13:12" \fig*Hea qäpu hiätŋqä itä, zä ävätŋqä-paŋi, ne qua täu äpmeŋque qäpu hiätŋqä itä, Kraisi Iqueqä äpqe qäqiqiyi. Iutaŋi, hiawiqä iqueqä suqä quvqeuŋi, mäkiuta ämäwqätäuätanä, we-huŋqä iu pmetuŋquä näwe imäknatuŋque.  
\v 13 Heawiqä iqueqä suqä hŋgisanä iqätä, eqä yäŋänäqŋqä änäpu hiqiiyqä iqätä, qaŋä hiŋgi ikiqätä, yŋŋä-hiveqä iqua imäkqä-pa iqätä, kukŋuä mäkä qäyäuŋqätä, hŋqueqä äpmeqä iuŋqä äwqä quvqä iŋqä iquauŋi, ne miqä itanä, suqä jänäŋä, ämaqä mäptqäŋga imäkätqäŋuwä-pa imäkquatuŋque.  
\v 14 Auä, he huiwä iutaŋä äwiŋqe, hui imäupu, Naqä Jisasi Kraisi Ique, gquä quäuqä eŋqä-pa mipmbŋqe.   
\c 14  
\s1 Quuvqä heqiyqä iquauqä suqä iwäsäuqe, Goti Iqunänjqä  
\p
\v 1 Ämaqä Goti Iquenyqä quuvqe, haŋuä eqämipqä iquauŋi, he aquvä äqänäpiyäŋgaŋi, yeeqä vätmapŋqe. Itaŋgi he qutäŋi, kŋuä huitaŋä-huitaŋä iuŋqe, kukŋuä mäkä mauŋqä pambiyä.  
\v 2 Ämaqä quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyätqäŋuwä hui, ymisaŋä eeqänäŋä änätqäŋuwiŋqe, “Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, ii qäyuvqä” kŋuä ämetqäŋä. Iŋäqe huizi-quauqä quuvqä heqiyqe, haŋuä etaŋgi, “Goti Iqu, ämaqä naŋuä änätqäŋuwiŋqe, mäwiŋqä inä” kŋuä ämepiyitaŋi, ii maŋqä itqäŋä.\f + \fr 14:2 \ft 1 Korinä 8:1-13 iuŋi, Polä iqu kukŋuä kuapänäŋi, naŋuä qu goti quaŋqä iquauŋqä hiqäva imäkkuwitaŋä änätqäŋuwiŋqä ätkqe.\f*  
\v 3 Itaŋga ämaqä, ymisaŋä eeqänäŋä änätqäŋuwä iqua, ämaqä naŋuä maŋqä itqäŋuwä iquauŋqe, kŋuä quvqä mindqäŋqä ipu, mändi makittqiyqä ipŋqe. Ga ämaqä naŋuä maŋqä itqäŋuwä iqua, ymisaŋä eeqänäŋä änätqäŋuwä iquauŋqe, iwäsäupu, “Quvqä iqä-quaiqä” matqä ipŋqe. Ii Goti Iqu iquauŋä-pqe, yeeqä inä vätmakqä iutanji.  
\v 4 Iŋi Goti Iqueqä wäuŋuä-wiyqä iiŋä iquauŋi, miwäsäuqä panä. Wäuŋuä-wiyqä iqua, yäŋänäqŋqä tqäutpiyä, ä quanäŋä päkmbŋqäpiyä-täqe iwäsäuqe, quwqä naqä iqunäyi. Itaŋgi quwqä Goti Naqä Iqu, qu yäŋänäqŋqä tqäpŋqä wimäkätŋqä iqaŋgqetaŋi, qu pämä yäŋänäqŋqä tqäpnuwi.   
\p
\v 5 Ga ämaqä hŋqua, hiunji hŋque haqeqä ämamäupu, “Iqu hiunji huizi iquauŋi ämäwqätäunä” kŋuä äwiyätqä. I etaŋgi ämaqä huizi iqua, “Hiunji eeqänäŋä iqua, asänäŋiqä” kŋuä indqänätqäŋä. Itaŋgi ämaqä eeqänäŋä hŋqunä-hŋqunäŋä iqua, qu kŋuä hŋquaqu mindqäŋqä, hŋqueŋqänä äŋguänä indqämbŋqe.  
\v 6 Ämaqä, hiunji hŋque haqeqä ämamäutqäŋuwä iqua, Naqä Ique yeeqä äväpu, i itqäŋä. Itaŋga ämaqä, ymisaŋä eeqänäŋä änätqäŋuwä iqua, Goti Ique, “äŋguiqä” ätuäpiyitaŋi, qu-pqe Naqä Ique yeeqä äväpu, i itqäŋä. Itaŋga ämaqä, naŋuä maŋqä itqäŋuwä iqua-pqe, Naqä Ique yeeqä äväpu, maŋqä itqäŋä. Qu-pqe, Goti Iqueŋi, “äŋguiqä” inä ätuätqäŋä.  
\v 7 Ne häŋä äpmeŋquä-qe, ä äpäkonatuŋquä iquä-qe, neqä-neuäŋi yeeqä inyatuŋquä miqä itqäŋu.  
\v 8 Iiŋä ituŋque, häŋä äpmeŋquä-qe ä äpäkonatuŋquä iquä-qe, eeqä Naqä Ique yeeqä iwimäkatuŋquä iiŋqä itqäŋu. Iŋi, ne häŋä äpmeŋquä-qe, ä äpäkonatuŋquä iquä-qe, ne Naqä Iqueqänäŋä-quneyqä.  
\v 9 Kraisi Iqu äpäkonätä, häŋä aŋgumä ävaukqe, ii Iqu ämaqä ae äpäkoŋguwä iquauŋqätä, häŋä yqänä äpmeŋuwä iquauŋqätäŋi, Naqä pmetŋqä iiŋqeyi.   
\p
\v 10 Itaŋga hesaŋä hui, hiqä tta-tuŋguäkauŋqä iwäsäupu, “Qu quvqä iqä-quaiqä” suŋqä ätätqäŋä? Ga huizi iquenä, hiqä tta-tuŋguäkauŋqä, kŋuä quvqe indqänäpu, mändi suŋqä äkittqiyätqäŋäuä? Ne eeqänäŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä mitqeu tqäuaniqueqä.  
\v 11 Ii Goti Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä äyä ätnäŋqä-payi.  
\pi1 \qt “Nyi, Naqä Hea Ique-ique Äpmeŋqä Iqunä, naqä-qakuä tii etqä. Ämaqä eeqäpnä Ŋqä yoqe, haqeu ämandnämäupu, qoŋä nuäktäupnuwäŋqänäyi. Ga qu eeqänäŋi, Nyinyqe, ‘Si eeqänäŋuneqä Naqä-qukiyqä’ ndpnuwäŋqänäyqä.\qt*”\f + \fr 14:11 \ft Asayä 45:23\f*   
\m
\v 12 Itaŋi eeqänäŋä hŋqunä-hŋqunäŋä iqune, Goti Hanjuwä Ique, suqä eeqänäŋä imäkätuŋque, quatiŋqä awä tuaniŋque.   
\s1 Hŋque, suqä quvqä iu päknätŋqä, miwimäkqeŋqä  
\p
\v 13 Goti Iqu, eeqänäŋune änewäsäuniqä eŋqä-qae, ne neqä awä iqiŋä hŋquauqä suqeŋqä iwäsäutanä, “Quvqä iqä-quaiqä” matqä yatuŋque. Ne kŋuä änyä-häŋä tii indqäŋguatuŋque. Quuvqä eqiyätŋqä hŋqu, ne suqä hui iqaŋgu änaqänätä, iutaŋi iqu hikä eŋqä-pa äqutäumäutä suqä quvqä iu päkŋqeŋqe, suqä iiŋi miqä iquatuŋquä kŋuä guä mäsäuatuŋque.  
\v 14 Nyi Naqä Jisasi Iqutä ämuäŋnämitaŋi, nyaqä kŋuä indqäŋqe ätnäŋä iqi eä, näqŋqä äŋguä tii ämeqä. Ymisaŋi, kiqä-kiuä kiyä itmäkŋqe, aaŋqeqä. Iiŋä etaŋgqä-qe, ämaqä hŋqu, nätmatqä hŋquenyqä, ‘kiyä mätqeqä’ kŋuä vqaŋgutqe, iquenyqe, ii pmua imäknä.  
\v 15 Si ymisaŋä hui änätnä, iuta tqä sämaqä hŋqueqä quamä pmeqe, qui iwimäkqaŋgtqe, ii tiiŋä ämotquanä. Si iqueŋqä aaŋä yasämä makiŋqä iqaŋgiyi. Tqä sämaqä hŋqueŋi, Kraisi Iqu ique aŋgu itmetŋqä ae äpäkoŋgqetaŋi, si ymisaŋä hui änätnä, iuta qui miwimäkqä isnä.  
\v 16 Nätmatqä, ‘Ii äŋguiqä’ kŋuä eyäŋqä hŋquenyqe, he huizi iqua, ‘Iqua quvqä iiŋä iqä-quaeqä’ tpŋqä iwimäkqeŋqe, quwqä hiŋuä iqiŋi, suqä ii aŋgi miqä ipnuwäŋqä, yasämä iwäsäupu.  
\v 17 Goti Hanjuwä Iqu, neqä häŋä-pmeqeu ämineyätŋqä iuŋi, ymisaŋitä eqetä äŋqe, nätmatqä naqänäŋä ma. Kiqä nätmatqä naqe, ne Goti Iqueqä hiŋuä iqi jänäŋä eätanä, äwqä naqä-hŋqunä änyanä, ga aquvänä iqä iiyi. Iiŋä pmetuŋque, Dŋä Äŋguä Iquesanä äquvepänä.  
\v 18 Ämaqä hŋqu, suqä iuŋi qänaknä itä, Kraisi Iqueqä wäuŋuä imäkqaŋgutqe, Goti Iqu iquenyqe, aquvänä yänä. Ga ämaqe, ‘Iqu ii qäyunä itqänä’ kŋuä indqämbnä.   
\p
\v 19 Iiŋä etaŋgi suqä äkiu-äkiutaŋä, ne äwqä naqä-hŋqunä änyanä, neqä quuvqä heqiyqä yäŋänäqŋqä inemäkätŋqä iquauŋi, iunä qänaknä iquatuŋque.   
\p
\v 20 He ymisaŋä änäpiyä iuta, wäuŋuä Goti Iqu ämaqä hŋque iwimäkmitätqä iu qui imäkqäŋqe, ii quvqä-qae, iu mimäkqä pambiyä. Ymisaŋä eeqänä äŋguä etaŋgqä-qe, ämaqä ymisaŋä änätäqä iuta huizique quanŋä päknätŋqä iwimäkätqä iqu, suqä quvqä imäkqi.  
\v 21 He naŋuä änäpiyäu, ä wainqä-eqä änäpiyäu, ä suqä huizi imäkäpiyä iutaŋi, tqä sämaqä hŋqu quanŋä päknätŋqä iqe, ii quvqe. Suqä iiŋä iqua mimäkqä iqe, ämäwqätäuänä.  
\v 22 Suqä iiŋä iqua imäkqäŋqe, “Äŋguätiyä, ä quvqätiyä-qe,” kŋuä yäŋänäqŋqä äänä eyqe, he hŋqunä-hŋqunäŋi, huiziu awä mätquä, Goti Iquenyä tupŋqe. Ämaqä, suqä hŋquauŋqe, ‘Ii äŋguiqä’ kŋuä yäŋänäqŋqä indqänätä, suqä iunä imitätqä iqu, iqueqä äwqä imdaŋi, iqueŋi kukŋuä mämitqä iqaŋgqetaŋi, ämaqä iqu aquvänä yäniqe.  
\v 23 Itaŋgi ämaqä hŋqu, ymisaŋä huiuŋqe, “Ii äŋguiqä” kŋuä yäŋänäqŋqä mäwiyqaŋgi, ique änätqä iqu, suqä iuta haŋä-iqä menä. Qakui tiiŋä etaŋgi. Iqu ymisaŋä iiŋqe, kŋuä hŋquaqu äme, Goti Iquenyqä quuvqä maeqiyqä itä, ae äŋgqä iutanji. Suqä äsque-äsqueŋqä, Goti Iqu, “ii äŋguiqä” ätkqeŋqä quuvqä maeqiyqä itanä, ii imäkque, ne suqä quvqä imäkätqäŋu.   
\c 15  
\s1 Ne yäŋänäqŋqä imäknätanä, äwqä naqä-hŋqunä änyanä pmeqeŋqä  
\p
\v 1 Iutaŋi, ämaqä kŋuä iqä yäŋänäqŋqä-täŋä iqune, neqä äneŋqä iunä miqä itanä, ämaqä kŋuä iqä yäŋänäqŋqä maeqä iquauqä kŋuä qämä-qämä iqeŋqe, enyqä miqä, yätamäkqä vquatuŋque.  
\v 2 Ne hŋqunä-hŋqunäŋi, ämaqä quuvqä heqiyqä nesä äpmeŋuwä iquauŋi, yäŋänäqŋqä hipŋqä yätamäkqä vatuŋquä iiŋqe, quwqä äwiŋqä du qänaknä iquatuŋque.  
\v 3 Kraisi Iqu, Iqueqä äwiŋqä du qänaknä miqä imiŋqä-pa, ne-pqä inä imäkquatuŋque. Iqu imäkkqe, ii Goti Iqueqä bukä iuŋi, Iquenyqä tiiŋä äqänäŋqä-payi.  
\pi1 \qt “Goti Iquki, ämaqä Si äkasuwä quvqä äktquwi, iquauqä kukŋuä quvqe, Nyi-pqe inä änyimetŋqe.\qt*”\f + \fr 15:3 \ft Apqä Bukä 69:9\f*   
\m
\v 4 \fig Goti Iqueqä kukŋuä, hiŋuiqänä äqiyekuwä eeqänäŋi, ne näqŋqä nätapätŋqä äqiyekuwi.|alt="scrolls" src="HK00153C.tif" size="col" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="15:4" \fig*Goti Iqueqä kukŋuä, qu hiŋuiqänä äqiyekuwä eeqänäŋi, ne näqŋqä nätapätŋqä äqiyekuwi. Ga Iqueqä bukä iquesaŋi, ne pemä itanä yäŋänäqŋqä ätqäuanitaŋi, Goti Iqu ätkqä-pa inemäkäniŋqä hiŋuä äqunanä pmetatuŋque.   
\p
\v 5 Ne pemä itanä yäŋänäqŋqä ätqäuŋque, ii Goti Iquesanänji. Nyi Iqueŋi tääqe, Iqu yätamäkqä heyqaŋguti, he Kraisi Jisasi Iqueqä suqä iuŋi, qänaknä ipu, kŋuä naqä-hŋquenyä indqämbŋqä ätuätqäŋä.  
\v 6 Ii tiiŋiŋqe. He äwqä naqä-hŋqunä imbu äpmapiyitaŋi, eeqänäŋi Goti neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä Kaniqueqä yoqe, haqeu mamäupŋqe.   
\s1 Kraisi Iqu, Israitqä iquautä, huiziquautä, yätamäkqeŋqä äpkqe  
\p
\v 7 Iŋi Goti Iqueqä yoqä haqeu mamäupŋqä diŋqe, Kraisi Iqu eeqänäŋuenä yeeqä eyätmakqä-pa, he quuvqä heqiyqä huizi iquauŋä-pqe ii vätmapŋqe.  
\v 8 Kraisi Iqueŋqe, Nyi tiiŋä etmqe. Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, naqä-qakuä etaŋgqeŋqä motquetŋqe, Iqu kukŋuä Goti Iqu, Israitqä iquauqä kaqä-kawäkau ätuätä guä ämäsäukqe, qäyunä imäkätä, iquauqä wäuŋuä imäkqä-qu ekqe.  
\v 9 Iiŋqänä ma, tiiŋäŋqä-pqeyi. Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, Goti Iqueqä qeqä-imäŋqe hiŋuä äqunäpu, Iqueqä yoqe haqeu mamäupŋqä diŋqeyi. Ii Goti Iqueqä bukä iu tii äqänäŋqä-payi.  
\pi1 \qt “Iiŋä etaŋgi, Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquauqä hiŋuä iqiŋi, nyi Sinyqä awä ätuätmä, ga Tqä yoqe haqeu ämamäutmä apqä tmqänä.\qt*”\f + \fr 15:9 \ft Apqä Bukä 18:49; 2 Samueli 22:50\f*   
\m
\v 10 Itaŋga kukŋuä huizi, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä äyä äqänä.  
\pi1 \qt “He Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquenä, Goti Iqueqä ämaqä iquatä, aquvänä ipŋqe.\qt*”\f + \fr 15:10 \ft Kukŋuä-suqä 32:43\f*   
\m
\v 11 Itaŋga hŋqäqisaŋi, tiinji.  
\pi1 \qt “He Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquenä, Naqä Iqueqä yoqe haqeu mamäupiyä.\qt* \qt Ämaqä huiwä huitaŋä-huitaŋä änyäŋuwä eeqänäŋuenä, Iqueqä yoqe haqeu mamäupiyä.\qt*”\f + \fr 15:11 \ft Apqä Bukä 117:1\f*   
\m
\v 12 Itaŋga Asayä iqu-pqe, tiiŋi inä ätkqe.  
\pi1 \qt “Jesi iquesaŋä hueqä-himqä iutaŋi, ämaqä hŋqu timäuniqe. Iqu Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquau äminiŋqä iquvi. Ga qu, iqu yätamäkqä väniqŋqä, hiŋuä äqumbu pmepnuwäŋqe.\qt*”\f + \fr 15:12 \ft Asayä 11:10\f*   
\m
\v 13 Goti Hanjuwä Iqu, yätamäkqä Iquesa meniŋquä hiŋuä äqänanä pmetatuŋquä änävauqumuatqä Iquvi. Nyi Iqueŋi, he Iquenyqä quuvqä eqiyäpiyitaŋi, äwqä haŋuitä, yeeqä iŋqetäŋi, maŋguä-mŋqä pmetpŋqä emäkätŋqä, tääqä ätuätqäŋä. Ga iutaŋi, he Dŋä Äŋguä Iqueqä yäŋänäqŋqä ämepu, Iqueqä yätamäkqeŋqä aquvänä ipu, hiŋuä äqämbu pmetpŋqä emäkätŋqä, tääqä ätuätqäŋä.   
\s1 Poli iqu, huizi iquauqä awä iqi, wäuŋuä imäkmiŋqeŋqä  
\p
\v 14 Ŋqä nyämaqäuä, nyi henyqe, kŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä indqänätqäŋä. He Goti Iqueqä äwiŋqeŋqe näqŋqä äŋguänä ämepu, ämitquatŋgpŋqä itqäŋuwitaŋi, suqä äŋgui kuapänä itqäŋä.  
\v 15 Itaŋgi kukŋuä yäŋänäqŋqä huiŋqä, ätnäŋä iqi henyqä qämqä zä miqä itmä, heyaqä kŋui ävauqumuatmqä iiŋqä ae äqiyqe. Ii Goti Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta wäuŋuä äŋguä tii ändapkqetayi.  
\v 16 Iqu, nyi Kraisi Jisasi Iqueqä wäuŋui, Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquauqä awä iqi imäkqä-qunŋqä, atäuŋuä änyikqe. Hiqäva-imäkqä iqua, ämaqeu Goti Iquenyqä ätuma ppŋqä itqäŋuwä-pa, Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquau ätuma pmqe, Goti Iqueqä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä ätuätŋqe. Itaŋi, nyi quŋi, Goti Ique wimqä ätuma pqaŋga, Dŋä Äŋguä Iqu, iqua Goti Iqueqänäŋä hipŋqä iwimäkqaŋgqetaŋi, Goti Iqu iquau yeeqä vätumeniqe.   
\p
\v 17 Iŋi nyi Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋnmä, Goti Iquenyqä wäuŋuä ii imäkätŋqä iiŋqe, yeeqä itmä awä ätätqäŋä.  
\v 18 Nyi nätmatqä huiziŋqe matqä, wäuŋuä Kraisi Iqu, nyaqä hipa iuta imäkätŋqeŋqänä tqämqe. Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, Goti Iqueqä kukŋui qänaknä ipŋqä iiŋqe, Iqu nyaqä wäuŋuitä, kukŋuitä, yäŋänäqŋqä inyimäkätqäuä.  
\v 19 Iqu nyiŋi, wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋi imäkmqä yäŋänäqŋqetä, Dŋä Äŋguä Iqueqä yäŋänäqŋqetä, ändapätŋqe. Iqu iiŋä inyimäkqaŋgqetaŋi, nyi Kraisi Iqueqä kukŋuä we-huŋqä-täŋi awi, Jerusälemäta ti ätqa äwqänjaqänmi, qua naqä Ilirikumä ätimäutmä, iu ätuäkämiŋqe.  
\v 20 Nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä awä ätuätmäŋgaŋi, ämaqä, Kraisi Iquenyqä tqaŋgä qätä mäwiyqä imiŋuwä iquau tumqeŋqä, aaŋä kiiŋä änyinätqäuä. Ii tiiŋä etaŋgiyi. Kraisi Iqueä kukŋui, hŋqu ae ätumitätqeu, nyi asä iu tqueŋqe, manyiŋqä eä. Ii itmi, ämaqä huizi iqu aŋä mätätŋqä ipäqäkqeuŋi, nyi qäpu mätmqä eŋqä-paŋä iiŋqe, manyiŋqä iqi.  
\v 21 Nyi Goti Iqueqä bukä iu ätäŋqä-paŋqä änyiŋgi.  
\pi1 “\qt Ämaqä hŋqu iquauŋi, Naqä Iquenyqä awä motquä imiŋqä iqua, Iqueŋi hiŋuä qumbnä. Ŋŋ, Iquenyqä tqaŋgä qätä mäwiyqä itqäŋuwä iqua, näqŋqä äŋguänä mapnä.\qt*”\f + \fr 15:21 \ft Asayä 52:15\f*   
\s1 Poli iqueqä qaŋä wätŋqä iiŋqä, wäuŋuä imäkkuwiŋqä  
\p
\v 22 Nyi heŋqä äpätmä, hiŋuä maeqŋqänäŋä di, wäuŋuä iiŋä imiŋqä iqu, a äŋgiqätätŋqe.  
\v 23-24 Iŋäqe täŋgaŋi, qua eeqänäŋä ikämiŋqä iuŋi, aŋä-himqä änyä-häŋä hui aaŋqä etaŋgi, nyi täqiŋi, wäuŋuä äpakä miqä imä. Itaŋga quväukuä kuapänäŋä iuŋi, nyi qua naqä Spenqä iuŋqä umqäŋgaŋi, he emamqä diŋqä kiiŋä änyinätŋqe. Nyi kŋuä tiiŋä änyiyqi. Spenqä iuŋqä äwätmäŋgaŋi, he ganä hiŋuä ämaeqänätmä, hesä wäŋqä hmbu äpmetmiŋqe, aquvänä imä. Itaŋga ne anä ae äpmenitaŋi, nyi Spenqä iuŋqä uwqaŋgundqäŋgaŋi, he nätmatqä qaŋä ändma wäniŋqe, yätamäkqä nyipnuwäŋqä änyiŋgi.   
\p
\v 25 Iŋäqe täŋgaŋi, nyi Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqeu yätamäkqä ävätmä, aŋä-himqä naqä Jerusälemäŋqä yämqä itqäŋä.  
\v 26 Ii tiinji. Naqä Iquenyqä quuvqä heqiyqä, qua naqä Masendoniya iutä, Äkaiya iutä, pmeqä iqua, iquauqä äwiŋqä iuta, mbqä hui aquvä äqiyäpu, Goti Iqueqä ämaqä, Jerusälemä iu pmeqä äwa itqäŋuwä iquauŋqä väwqatpŋqä, kŋuä guä ämäsäukuwi.  
\v 27 Mbqä ii, quwqä äwiŋqä iuta äŋguä ävätqäŋuwä-qe, qu kimaŋä-täŋä-qua etaŋgqetaŋi, qäyunä äqiyäpu ävätqäŋuwi. Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, Goti Iqueqä nätmatqä äŋguänäŋä quwqä quuvqeu yätamäkqeŋqe, Goti Iqueqä ämaqä iquauta ämotaukuwitaŋi, iqua kimaŋi, Iqueqä ämaqä iu, huiwä yätamäkqä ävätqäŋuwi, ii qäyunänji.  
\v 28 Itaŋga nyi mbqe, ämaqä qäyunäŋä iquau ävätmä, itaŋga wäuŋuä ii qäpu ae itmäŋgaŋi, nyi Jerusälemä ävämetmä, Spenqä timäumqä äwätmäŋgaŋi, he ganä emamniqe.  
\v 29 Ga nyi näqŋqä tiiŋiŋqä ae eqänä. Nyi emamqäŋgaŋi, Kraisi Iqueqä suqä äŋguä wimäkqe, maŋguä nyinätaŋgi, Iqu he äŋguänä emäkäŋqiyä.   
\p
\v 30 Ŋqä nyämaqäuä, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueŋqätä, Dŋä Äŋguä Iqu, suqä ämaqeuŋqä kiiŋä neŋqä änätapkqeŋqätä, kŋuä indqämbŋqä änyiŋgi. Itaŋi Goti Iqu yätamäkqä nyiyätŋqä diŋqe, he nyitä Iquenyqä tääqä yäŋänäqŋqä tuatuŋque.  
\v 31 Ne tääqe, ämaqä qua naqä Jutiya iu äpmapu, Goti Ique hŋgisa itquetqäŋuwä iqua, nyi quvqä mindqueqä ipŋqeŋqä tääqä tuatuŋque. Ga Iqueqä ämaqä, Jerusälemä iu pmeqä iqua, nyi mbqä iquau wimqä äma äpqe, yeeqä ipu mapŋqä, tääqä inä tuatuŋque.  
\v 32 Goti Iqueqä äwiŋqä iuta, iiŋä iquaqu timäutŋqeŋqä aquvänä itmitaŋi, he emamniŋqe. Ga yäŋänäqŋqe, hesä iqi hapä äpmamä mamniŋqe.   
\p
\v 33 Goti, äwqä haŋuä änyanä pmeqä nätapqä Iqu, he eeqänäŋä iquendä pmetäniqä iiŋqä änyiŋgi.   
\c 16  
\s1 Poli iqueqä kukŋuä, “Henyqä hui mimäuqä iqänä” ätkqeŋqä  
\p
\v 1 He neqä nanyi-napi Pipinyqe näqŋqä mapŋqe, nyi awä äŋguä etmqä. Ii qokä-apäkä, Kraisi Iqueqä yoqeŋqä aŋä-himqä Seŋgriya iu aquvä äqänätqäŋuwä iquau, yätamäkqä vätŋqe, wäuŋuä-täŋiyi.  
\v 2 He suqä Goti Iqu, Iqueqä qokä-apäki imäkqäpŋqä äwinyäŋqä iu qänaknä ipu, apäkä, neqä Naqä Iqutä ämuäŋnäŋqä iiŋi, yeeqä itmuapŋqä änyiŋgi. Ga ii, qokä-apäkä kuapänäŋä iutä, ä nyitä, yätamäkqä neyätqätaŋgqä iutaŋi, ii hesa yätamäkqä squä-squä diŋqä äwiŋgqe, äwipŋqänäyi.   
\p
\v 3 Itaŋga Kraisi Jisasi Iqueqä wäuŋuä nyitä anä imiŋquä, Presilaisä, Akuila iquesäŋi, “Nyi iyaquinyqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, tupiyä.  
\v 4 Nyi häŋä yqänä pmamqeŋqe, iyaqu yäŋä wiqänä ikiyi. Iiŋä etaŋgi iyaquiŋi, nyi “äŋguiqä” tquaŋgundi, ga Israitqä qäyä etaŋgi huiziqua, Kraisi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iqua-pqe, “äŋguiqä” inä tupŋqänäyi.   
\p
\v 5 Itaŋga “Qokä-apäkä, iyaquiyqä aŋä iqi, Kraisi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquauŋqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, iquau tupiyä.  
\p “Ŋqä näueqä, kiiŋä änyinätŋqä Epainetusi iqueŋqä-pqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, ique tupiyä. Qua naqä Eesiya iu pmeqä eeqänäŋä iquautaŋi, iqu-ganä Kraisi Iquenyqä quuvqä eqäkqä iquvi.   
\p
\v 6 “Apäkä, wäuŋuä tnäŋä itä, he yätamäkqä eyätŋqä, Mäliyaŋqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, iiŋi tupiyä.   
\p
\v 7 “Nyitä, Israitqä iquautaŋä Andronikusi iqutä, Juniyasäŋi, guä pmuateqä aŋiu anä äpmamiŋquä iyaquinyqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, iyaqui tupiyä. Iyaqu, ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquautaŋä yoqä naqä-täŋä esinyä, nyi Kraisi Ique änyä mamuäŋäŋqäŋga, iyaqu ganä ämuäŋäŋgiyi.   
\p
\v 8 Itaŋi, “Ambliatusi, Naqä Ique ämuäŋnäŋqeta kiiŋä änyinätŋqä iquenyqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, iqueŋi tupiyä.   
\p
\v 9 Huizi, “Kraisi Iqueqä wäuŋuä nesä anä ituŋquä Upanusi iqutä, ämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqä Stakusi iqutäŋi, iquaquinyqä hui mimäuqä iqänä” ätqeŋqe, iquaqui tupiyä.   
\p
\v 10 Itaŋga, “Apelesi haŋä-iqä qäyä ämetä quuvqä yqänä eqiyätŋqä iqueŋqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, ique tupiyä.  
\p Ga “Qokä-apäkä Aristombulusi iqueqä aŋiu äpmeŋuwä iuŋqe, hui mimäuqä iqänä” ätqeŋqe, quŋi tupiyä.   
\p
\v 11 Itaŋga huizi, “Nyitä Israitqä iquautaŋä Herotianä iqueŋqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, ique tupiyä.  
\p “Qokä-apäkä, Nasisusi iqueqä aŋiu äpmapu, Naqä Iqutä ämuäŋnäŋuwä iuŋqe, hui mimäuqä iqänä” ätqeŋqe, quŋi tupiyä.   
\p
\v 12 “Apäkä Tripina, Triposa, inäsuaqi, Naqä Ique ämuäŋnyinyä, Iquenyqä wäuŋuä itqäŋiyä inäsuaqinyqe, hui mimäuqä iqänä” ätqeŋqe, tupiyä.  
\p “Apäkä Pesisi, ne kiiŋä änenyätŋqä, ga Naqä Iqueqä wäuŋui, tnäŋä itŋqä iinyqe, hui mimäuqä iqänä” ätqeŋqe, iiŋi tupiyä.   
\p
\v 13 “Ämaqä, Naqä Iqutä ämuäŋnä, suqä jänänäŋä imäkqä Rupesi iqutä, iqueqä känaisä, imbaqinyqe, hui mimäuqä iqänä” ätqeŋqe, tupiyä. Iqueqä känai, ŋqä nipai indquamiŋqä-pa, indquetŋqä iiyi.   
\p
\v 14 Itaŋi “Asiŋgritusi ique, Plegonä ique, ä Hemesi, Patropasi, ä Hemasi iquau, itaŋga käta-käŋguäka iquatä anä äpmeŋuwä iquauŋqä-pqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, iquau tupiyä.   
\p
\v 15 Itaŋga “Piloloŋgusi iqutä, Juliyaisä, Neleusi iqutä itaŋga iqueqä kasiqisä, ga Olimbasi iqutä, qu Goti Iqueqä qokä-apäkä iquatä anä äpmeŋuwä iquauŋqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, tupiyä.   
\p
\v 16 He äminäpiyäŋgaŋi, Goti Iqueqä ämaqä iquneqä suqä iu quneqä änyäpu, yeeqä itmaŋgpŋqe. Qokä-apäkä qua täuŋi, Kraisi Iqueŋqä aquvä äqänätqäŋuwä eeqänäŋä iqua, “Yää neqäuä! Ne henyqä hui mimäuqä iŋunä” etqä.   
\s1 Suqä äwimasiyäpu pmeqeŋqä  
\p
\v 17 Yää ŋqä nyämaqäuä, nyi kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä hitmqe. Ämaqä, kukŋuä ne ämetqueqaŋgqueu tuwä äväpu, he awä qäyäpatmbŋqä, ä hikä eŋqä-pa äqutäumäupu, suqä quvqä iu päkmbŋqä emäkanä-tpu iqaŋguwä iquauŋqe, hiqä-hiuä äŋguänä äminyäpu, äwimasiyäpu, heqäqi pmapiyä.  
\v 18 Ämaqä iiŋä iqua, neqä Naqä Kraisi Iqueqä wäuŋuä mimäkqä ipu, qänaknäŋi, iquauqä huiwä iuŋqänä itqäŋä. Itaŋga iqua kukŋuä äwi-iqetä kukŋuä aowitä ätuäpu, ämaqä kukŋuä iiŋiŋqä äŋguä miwäsäuqä iquauqä kŋui, qäyasäqi ätuma äwätqäŋä.  
\v 19 He Naqä Iqueqä kukŋuiŋqä qänaknä äŋguä itqäŋuwiŋqe, ämaqä im-imŋä iqua näqŋqä eŋä. Iiŋqe, nyi henyqä aquvänä itmä-qe, he nätmatqä äŋguiŋqe näqŋqä yasämä ämepu, nätmatqä quvqeuŋi squä-squä hui, he täka maemäkqä yätŋqä änyiŋgi.  
\v 20 Itaŋga Goti äwqä haŋuä änyanä pmeqä nätapqä Iqu emäkqaŋgi, he Setänä iqueŋi, heqä yukitä qonjuämä ipu, sisevqukuä imäkquwä-paŋi, iqueŋi mändi ii kittqäpŋqe.  
\p Neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta, he äŋguä hiŋgi emäkquätŋqä änyiŋgiyä.   
\s1 Huizi iquauqä kukŋuä, “Henyqä hui mimäuqä iqunä” ätkuwiŋqä  
\p
\v 21 Nyitä wäuŋuä anä itqäŋueä Timoti iqu, “Nyi henyqe, hui mimäuqä iŋänä” etqi. Itaŋga ŋqä hueqä-himqä iquautaŋä iqua, Lusisi iqutä, Jesonä iqutä, itaŋga Sosipate iqutä, anänji.   
\p
\v 22 Nyi Tetiyusi, Poli iqueqä maŋä iuta ämetmä, tuwaŋuä tä äqiyätŋqä iqunä, nyitä hesä, Naqä Ique ämuäŋnäuŋqueŋqä kŋuä indqänätmä, “Nyi henyqe, hui mimäuqä iŋänä” etqä.   
\p
\v 23-24 Gayusi, iqueqä aŋä täu nyi äminyiyätŋqä iqu, “Nyi henyqe, hui mimäuqä iŋänä” etqi. Ämaqä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iqua, iqueqä aŋä täu äqänätqäŋä.  
\p Aŋä-himqä täu miqäŋqä mbqä ämitŋqä, Erastusi iqu-pqe, “Nyi henyqe, hui mimäuqä iŋänä” etqi. Itaŋga neqä neyämaqä Kowatusi iqu anänji.   
\s1 Goti Iqueqä yoqe, haqeu mamäuqeŋqä  
\p
\v 25-26 Goti Hanjuwä Iqu, he pämä yäŋänäqŋqä tqäpŋqä qäyu emäkäŋqiyä. Ne kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, Jisasi Kraisi Iqueŋqä awä tuätqätaŋgua, Iqu ii emäkätqäuä. Hiŋuiqänäŋi, kukŋuä äŋguä tä, Goti Iqutä zä äpakänä äwämiŋqä-qe, täŋgaŋi ätnäŋä iqi ämaeqiyä. Auä, Goti hea ique-ique pmeqä Iqu änatqaŋgi, ne tuwaŋuä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwiu awä ätätuŋque. Ga iutaŋi, ämaqä huiwä huitaŋä-huitaŋä iŋqä iqua, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Iqueqä kukŋui qänaknä ipŋqä iiŋqe, kukŋuä zä äwämiŋqeŋqä näqŋqä ae ämequwi.  
\v 27 Iŋi Jisasi Kraisi Iqu yätamäkqä neyqaŋgqä iutaŋi, ne Goti Kiqä-kiuänä Näqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iqueqä yoqe, hea ique-ique haqeu mamäuquatuŋque. Ii naqä-qakui.