\id REV - Menya [MCR Carl R Whitehead] 
\h Itkimäkqä 
\toc1 Kukŋuä zä wiqe,  Ätnäŋäqi itkimäkqeŋqä 
\toc2 Itkimäkqä 
\mt2 Kukŋuä zä wiqe,  
\mt1 Ätnäŋäqi itkimäkqeŋqä  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Ämaqä quuvqä maeqiyqä iqua, ämaqä Kraisi Iqueqä yoqä ämakuwä iquauŋi, quvqä itquamiŋuwäŋgaŋi, Jonä iqu bukä tä äqäkqe. Qu iquau quvqä itquamiŋuwi, ii iqua Jisasi Iqu, iquauqä Naqä Iqu etaŋgqeŋqä, quuvqä heqiyätqätaŋguwä iutayi. Buki, Kraisi Iqueqä yoqä ämakuwä iqua, haŋä-iqä naqä iqueŋi, mändi kittqäpŋqä iiŋqeyi.  
\ip Bukä tä, nätmatqä qänaki timäuniqeŋqä ktqä kuapänäŋä-täŋä iiyi. Ämaqä quuvqä eqiyäpiyä iŋga äpmamiŋuwä iqua, kukŋuä ktqä iiŋqe, näqŋqä emiŋuwi. Itaŋgi ämaqä quuvqä maeqiyqä iqua, qu maqŋqeqä. Kukŋuä ktqä iuŋqä quati, ii tiinji. Jisasi Iqu, Naqä-qu eä, Iqueqä hipaeta, Goti Iqu mäkä eeqänäŋä itä, Setänä ique-pqe, mändi kittqiyäniqeqä. Ga Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋui qäpu imäkqaŋgaŋi, Goti Iqu ämaqä quuvqä heqiyqä mävquatämäuqä ipu, yäŋänäqŋqä pmetaŋguwä iquauŋi, nätmatqä äŋguä hui tii äväŋqiyä. Iqu nätmatqä eeqänäŋä änyä-häŋi imäkäniqä iutaŋi, qu Iqutä anä äpmapu, haŋä-iqä maeqä pmepŋqäuä.  
\c 1  
\s1 Jonä iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä  
\p
\v 1 Kukŋuä Jisasi Kraisi Iquenyqä tqu, zä äwämiŋqetaŋi, Jisasi Iqu ätnäŋäqi ämaekqeŋqeyi. Jisasi Kraisi Iqu, nätmatqä maqänä timäuniqŋqe, Iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquau ämotquetŋqe, Goti Hanjuwä Iqu, Ique ganä ämotquakqe. Itaŋi Jisasi Iqu Iqueqä eŋätqä hŋque, Iqueqä wäuŋuä-wiyqä Jonä iqunŋqä dowatqaŋgi, nätmatqä äki-äkitaŋä timäuniqä iiŋqe, kukŋuä wätqä eŋqä-paŋä iu ämändquakqe.  
\v 2 Itaŋga nyi nätmatqä eeqänäŋi hiŋuä äqunmitaŋi, tiiŋä ätukqe. “Tä Goti Hanjuwä Iqueä kukŋuä naqä-qakui, Jisasi Kraisi Iqu ätqeqä.”  
\v 3 Ämaqä, Goti Iqueqä kukŋuä tä, nätmatqä ätimäuniŋqeŋqä a ätäutä, awä ätumitätqä iqutä, ä ämaqä, iqu kukŋuä awä tqaŋgi qätä äwiyäpu, ämepu äpmamitpqä iqua-pqe, nätmatqä tä qäpi ae ätimäutŋqä iqaŋgi, quŋi Goti Iqu äŋguä iwimäkqaŋgi yeeqä ipŋqäuä.   
\p
\v 4 \fig |alt="Seven Churches map" src="HG-Seven Churches Plain BW_Menya.ai" size="col" ref="Itkimäkqä 1:4" \fig*Nyi Jonä iqunä tuwaŋuä tä, qokä-apäkä aŋä-himqä 7, qua Eesiya iu Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquenŋqä äqäyqä. Goti Hanjuwä Iqu, täŋga äpmeŋqä, qäŋganä äpmamiŋqä, ä qänaki inä pmetäniŋqä-qu eä, heŋi qeqä imäŋqeta äŋguä etapätä, heqä äwqe haŋuä imbu pmetpŋqä emäkquä. Itaŋga dŋä 7, Goti Iqu zä-hawä hiqumuaŋä eä pmetaŋgqä iu äpmeŋuwä iqua,\f + \fr 1:4 \ft Itkimäkqä 8:2\f* qu-pqe asä ii emäkpnä.  
\v 5 Itaŋga Jisasi Kraisi Iqu, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋuä naqä-qakuinä awä ätmiŋqä Iqu, ae äpäkoŋgqä iuta ganä ävaukqä Iqu, itaŋga qua täu miqä naqä iquauqä Naqä-qu äpme. Iqu-pqä asä ii emäkätŋqänänji.  
\p Iqu nenyŋqä kuapänä wiŋgaŋgi, Iqueqä häŋeqetä, neyaqä suqä quvqä eeqänäŋä iutaŋi, huätä äyä änewewqatkqe.  
\v 6 Iqu ne Iqueqä ämaqä naqä-hŋqunä eätanä, Kanä Goti Hanjuwä Iquenyqä hiqäva imäkquatuŋquä, inemäkkqe. Iŋitaŋi, yoqä naqetä, yäŋänäqŋqä nätmatqä eeqänäŋä iu miniqŋqetä, hea ique-ique Iqutänä witäniqe. Ii aaŋä naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.   
\p
\v 7 Hiŋuä qumbiyä! Iqu qaquvqeu pmeqä quvepätŋqä itqäuä.\f + \fr 1:7 \ft Wäuŋuiŋqä 1:9-11\f* Itaŋi ämaqä eeqänäŋi, Iqu äquvepqaŋgutqe, hiŋuä qumbuŋqäuä. Ämaqä Ique zi äukuwä iqua-pqe, hiŋuä anä qumbnä.\f + \fr 1:7 \ft Sakätiyasi 12:10\f* Ga ämaqä eeqänä, huiwä huitaŋä-huitaŋä quaetaŋi, Iquenyqä kŋuä kuapänä qäpnuwi. Naqä-qakui. Iŋi ätimäuniqe!   
\p
\v 8 Goti Naqä, Yäŋänäqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iqu, tii ätqiyä. “Nyi hiŋuiqäŋqätä, yäpakiŋqätäŋi, Ŋqä-näuänjqä. Nyi täŋga äpmeŋqä, qäŋganä äpmamiŋqä, ä qänaki inä pmetmniqä Iqunjqä.”   
\s1 Jonä iqu, Jisasi Ique hiŋuä äquŋgqeŋqä  
\p
\v 9 Nyi Jonä, heqä heyämaqä iqunänji. Nyitä hesä, ne eeqä Jisasi Iqueqä eanitaŋi, haŋä-iqä asänä ämetanä, Naqä Iqunä miqeuŋi anä äpmetanä, iŋi ne eeqä yäŋänäqŋqä ätqäuanä haŋä-iqe äyä ämiwäutqäŋu. Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuiŋqätä, kukŋuä Jisasi Iqu awä ätumiŋqeŋqätä, tuäkitqätaŋga, qu nyi qua eqä huväkiyä, kiqä yoqe Patmosi iuŋqä huätä änändowatkuwi.  
\v 10 Naqä Iqueqä hiunji eqaŋgaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu aaŋä yäŋänäqŋqä nyimeqaŋga, nyaqä tuwä iŋgisaŋi, ämaqä hŋqu maŋä yäŋänäqŋqä, hääwä eŋqä-pa, tii tqaŋgi äwikqe.  
\v 11 “Si nätmatqä äki hiŋuä äqunäŋä etaŋgutqe, bukä iu äqäyätnä, ämaqä aŋä-himqä 7 iu, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iuŋqä qäyämävä. Tuwaŋui, aŋä-himqä Epäsäsi, Samina, Pekamumä, Tayätila, Satisi, Pilendopiya, ä Latisiya iu äqänätqäŋuwä iquauŋqäuä.”   
\p
\v 12 \fig Golqä hiqi-tä-tqäuqä 7 hŋqua tqäutaŋgä äquŋgqe.|alt="7 lamp stands" src="WA04002b.tif" size="col" copy="Illustrations by Graham Wade © United Bible Societies, 1989." ref="1:12" \fig*I tqaŋgi äwimi, “Tqu dqutiyä” tmä äkunmäkŋgqe, golqä hiqi-tä-tqäuqä 7 hŋqua tqäutaŋgä äquŋgqe.  
\v 13 Hiqi-tä-tqäuqä iquauä awä iqiŋi, ämaqä eŋqä-paŋä Hŋqu, qäkä quäuqä yukä bu eeqä ämäwqätäuqä äyäuä, Iqueqä quikuä iuŋi, golqä yauqä ipnätaŋgi äquŋgqe.  
\v 14 Iqueqä de, qatäwänäŋä aaŋä yäkquänäŋä äui, ga Iqueqä hiŋui, tä äyänätŋqä-paŋä iiŋi.  
\v 15 Iqueqä yukä iuŋi, ämaqä hŋqu hikä hiuisqä äyäŋqä, tä tnäŋä du imäkävetqä-paŋä iiŋä äyäŋgiyä. Iqueqä kukŋuä-pqä ätätäqe, eqä äkakä kuapänä äqäŋgqä-paŋä iiŋi.  
\v 16 Iqu Iqueqä hipa ämuaŋgisaŋi, qätäqueqä 7 a äqätä, ŋŋ Iqueqä maŋitaŋi, näpqä-hionaqä iŋgi-iŋgisa häŋeqä-heŋqe ätimäumiŋqe. Iqueqä himä-hiqumuaŋitaŋi, mäptqä tnäŋä ätä äyäŋgqä-paŋä iiŋä äyänätaŋgi äquŋgqe.   
\p
\v 17 Ique e äqunmitaŋi, nyi ämaqä pizqä eŋqä-paŋunä, Iqueuä yukä täŋä iqi päkŋgaŋga, Iqu Iqueqä hipa ämuaŋgisaŋi, nyaqä huiwä haqeqi änjiyätä, tii ändkqe. “Zä miqä manä. Nyi hiŋuiqäŋqä qänakŋqä äpmeŋqä Iqunjqä.  
\v 18 Nyi Goti Häŋä Äpmeŋqä Iqunjqä. Nyi hŋqunä äpäkoŋgqe, ga iŋga-iŋga häŋä yqänä äpmaka uwqämniqä Iqunjqä. Nyi ämaqä äpäkoŋqä iuŋqätä, ae äpäkombqä iquauqä aŋiuŋqätä, qŋqaŋä hutäuqe,\f + \fr 1:18 \ft Itkimäkqä 6:8; 20:13\f* a äqätäŋä.  
\v 19 Iiŋitaŋi nätmatqä tqä hiŋuitä äqunäŋi, tuwaŋuä bukä iu qäyeyä. Nätmatqä täŋga ätimäuqeŋqätä, qänaknda-pqä timäuniŋqätäŋi, bukä iu qäyeyä.  
\v 20 Si qätäqueqä, Nyaqä hipa ämuaŋgisaŋä iquatä, golqä hiqi-tä-tqäuqä iquatä, hiŋuä äqunäŋi, qakui tiinji. Hiqi-tä-tqäuqä iqua, ämaqä aŋä-himqä 7 iu aquvä äqänätqäŋuwä iqua etaŋga, qätäqueqä iqua, quwqä eŋätqä 7 iquayqä” ändkqe.   
\c 2  
\s1 Quuvqä heqiyqä Epäsäsi iu aquvä äqänätqäŋuwä iquauŋqä tuwaŋui  
\p
\v 1 Eŋätqä, ämaqä quuvqä heqiyqä Epäsäsi iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyä.  
\p Nyi qätäqueqä 7 iquau Ŋqä hipa ämuaŋgisa äqätmä, Nyi hiqi-tä-tqäuqä 7 iquauä awä iqi iktŋqä Iqunä, kukŋuä tä siŋqä ändowatqä.   
\p
\v 2 Suqä eeqänäŋä he itqäŋuwi, Nyi näqŋqä eäŋänä. He wäuŋuä tnäŋä ipu, haŋä-iqe qäyä ämepu, yäŋänäqŋqä äyä ätqäutqäŋuwi. He ämaqä quvqä iqä iquauŋi, hesä anä pmapŋqe, hiŋuinä mäquŋquä itqäŋuwi. Ämaqä hesä äpmepu, ‘Goti Hanjuwä Iqu, ne wäuŋuäŋqä änandowatqeqä’ quaŋgä etätqäŋuwä iquauŋqe, he kŋuä äŋguänä iwäsäupu, quaŋgä iquauŋi, ae äyä ämäqumuetqäŋuwi.  
\v 3 Ämaqe, he Nyaqä yoqe a qätätaŋgä eqänäpu, ga he quvqä emäkätqätaŋguwä-qe, he yäŋänäqŋqä ätqäupu, haŋä-iqä ii ämepu, wäuŋuä tnäŋä iqueŋqe enyqä miqä itqäŋuwi. He iiŋä itqätaŋguwiŋqe, Nyi näqŋqä ae eŋä.   
\p
\v 4 Iiŋä etaŋgi Nyi hesäŋi, kukŋuä hui täŋunjqä. He Nyinyqä quuvqä kiŋganä eqiyäpiyäŋgaŋi, kuapänä enyämiŋqä-qe, täŋgaŋi iiŋi hmanji.  
\v 5 Qäŋganäŋi, he suqä äŋguä inä imäkmiŋuwi, huätä vquatämäupu, qua iqi ae äyä äpäkŋguwi. Iiŋä etaŋgi hiqä suqä qäŋganä imäkmiŋuwiŋqe, kŋuä indqänäpu, hiqä kŋuä äkunmäknäpu, suqä qäŋganä äänä imäkmiŋuwä etaŋgutqe, asä iiŋä imäkqäpŋqe. He iiŋä mimäkqä iqaŋgpqe, Nyi äpätmä hiqä hiqi-tetä kiqä ätqäuqetä, huätä metaumqänä.  
\v 6 Ga hiqä suqä äŋguä hŋqu tiiŋi. He Nikolasi ique qänaki itqäŋuwä iquauä suqeŋqe, yasämä maeŋqä eä. Nyi-pqe iquauä suqeŋqe, yasämä manyiŋqä eä.   
\p
\v 7 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaknä wipŋqe. Ga ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäumipqä iqua, Nyi iquauŋi, zä-häukuä häŋä hea ique-ique pmeqä vqe, qäyä dupŋqä hiŋuinä qunmniqeqä. Zä iiŋä iqu, qäukuä haqä Goti Hanjuwä Iqueä wäuŋuä iqi ätqäunä.   
\s1 Quuvqä heqiyqä Samina iu aquvä äqänätqäŋuwä iquauŋqä tuwaŋui  
\p
\v 8 Eŋätqä, ämaqä quuvqä heqiyqä Samina iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyä.  
\p Nyi hiŋuiqäŋqä qänakŋqä äpmeŋqä,\f + \fr 2:8 \ft Itkimäkqä 1:17\f* ga hŋqunä äpäkoŋgqä-qe, aŋgumä äväutmä häŋä äpmeŋqä\f + \fr 2:8 \ft Itkimäkqä 1:18\f* Iqunä, kukŋuä tä siŋqä ändowatqä.   
\p
\v 9 Nyi he haŋä-iqätä, täŋä-huŋqätä, emetŋqeŋqe, näqŋqä ae emä, ga he nätmatqä qua täutaŋi, maeqä aaŋqä äpmeŋuwiŋqe, nyi näqŋqä ae eäqä. Iiŋä etaŋgqä-qe, he nätmatqä kuapänäŋä-täŋuenä yqänä äpmeŋä. Ämaqä hŋqua, he kukŋuä tuwäŋgisa etätqäŋuwiŋqe, nyi näqŋqä ae eŋä. Ämaqä, ‘Ne Israitqä iquneyqä’ ätätqäŋuwä-qe, oee, qu Setänä iqueqä-quayi.  
\v 10 He haŋä-iqä emetŋqä itŋqe, zä miqä pambiyä. Qätä nyipu. Setänä iqu, “He Goti Iquenyqä quuvqä yqänä eqiyätqäŋäpiyä” tä yamwiqä hiyätŋqe, hŋquenä aŋä guä kiqiyäueqä iuŋqä upŋqä emäkänä. I hitaŋgi haŋä-iqä, täŋä-huŋqä ämepu, hiunji 10 eŋqä-pa pmapnuwi. Iiŋä etaŋgi qu he pizqä qäyä hepäkpŋqä-qe, quuvqä heqiyqe, a yäŋänäqŋqä kiqätpiyä. He iiŋi ämäwqätäuqaŋgpqe, Nyi häŋä hea ique-ique pmeqe etapmniqeqä.   
\p
\v 11 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu, Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaknä wipŋqeqä. Ga ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäumipqä iqua, äpäkoŋqä huiziqu\f + \fr 2:11 \ft Itkimäkqä 20:14\f* qui miwimäkqä danä yäniqeqä. Aaŋä hma naqä-qakui.   
\s1 Quuvqä heqiyqä Pekamumä iu aquvä äqänätqäŋuwä iquauŋqä tuwaŋui  
\p
\v 12 Eŋätqä ämaqä quuvqä heqiyqä Pekamumä iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qi.  
\p Nyi näpqä-hionaqä iŋgi-iŋgisa häŋeqä-heŋqä ämeŋqä\f + \fr 2:12 \ft Itkimäkqä 1:16\f* Iqunä, kukŋuä tä siŋqä ändowatämepqä.   
\p
\v 13 He aŋä äpmeŋuwiŋqe, Nyi näqŋqä ae eŋä. Iqiŋi, Setänä iqueqä aŋä äquatäuqämeŋqä iuyi. Iiŋä etaŋgi he Nyaqä yoqe a yäŋänäqŋqä äkiqätäpu, hiqä Nyinyqä quuvqä heqiyqe, zä maeqä itqäŋuwi. Qäŋganäŋi, Andipasi iqu Nyaqä kukŋui qänaknä itä, Nyinyqä awä-tqä-qu eä, anä äyä äpmamiŋuwi. Qu iqueŋi, aŋä Setänä iqu äpmeŋqä iqi päsqaŋguwäŋgaŋä-pqe, he Nyi tuwä manjiyqä ikuwi.   
\p
\v 14 Iiŋä etaŋgi Nyi hesäŋi, kukŋuä hui täŋunji. Hesaŋä hui, Balamä\f + \fr 2:14 \ft A Täuqä 22:5-24:25\f* iqueuä suqe, a yqänä äqätpu äpmeŋä. Qäŋganäŋi Balamä iqu, suqä Israitqä iquau quaŋgä tqueŋqe, Balakä ique ämotqueqaŋgi, qu suqä quvqeu äpäknäpu, naŋuä goti quaŋgä iuŋqä hiqäva imäkpqe änäpu, huiwä yaŋä hiŋgi iŋqä imäkmiŋuwi.  
\v 15 Asä iiŋi, ämaqä hesä äpmeŋuwä hui, Nikolasi iqueqä ämaqä iquauä kukŋuä dunä qänaknä itqäŋä.  
\v 16 Ii itqätaŋguwitaŋi, he täŋgaŋi hiqä kŋui äkunmäkmbiyä. Iiŋi hma etaŋgutqe, maqänäŋi, Nyi heŋqä äquvepätmä, ga Nyi, ämaqä iiŋä itqäŋuwä iquatä, näpqä-hionaqä yanäqŋquä Nyaqä maŋä täu äwiŋqetä, mäkä hunanä.   
\p
\v 17 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu, Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaki wipŋqänäyi. Ga ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäumipqä iqua, Nyi buayä Mana\f + \fr 2:17 \ft Aŋgumä Itmakqä 16:21; A Täuqä 11:8; Jonä 6:49\f* zä äwiŋqe ämuayätmä, hikä qäpaiqä yoqä änyä-häŋä äqänäŋqä hŋqu-pqe äwimniqe. Yoqä iiŋä iqueŋqe, ämaqä hŋqu änyä maqŋqä heniqe. Ämaqä, hikä qäpaiqä ämetqä iqunä, näqŋqä heniqe.   
\s1 Quuvqä heqiyqä Tayätila iu aquvä äqänätqäŋuwä iquauŋqä tuwaŋui  
\p
\v 18 Eŋätqä ämaqä quuvqä heqiyqä Tayätila iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyä.  
\p Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqunä eämä, hiŋuä tä äyänätŋqä-paŋitä, yukä hikä hiuisqä äyäŋqä-paŋitä täŋä Iqunä, kukŋuä tä siŋqä ändowatämepqä.   
\p
\v 19 Nyi suqä eeqänäŋä he imäkätqäŋuwiŋqe, näqŋqä ae ämeŋä. He huiziuŋqä heŋgaŋgi, Nyinyqä quuvqä eqiyäpu, ämaqä huizi iquau yätamäkqä äväpu, itaŋga haŋä-iqä qäyä ämepu yäŋänäqŋqä ätqäuŋuwiŋqe, Nyi näqŋqä ae eŋä. Hiqä suqä qäŋganä-pqä imiŋuwä eeqänäŋi, aaŋä äŋguänäŋä ätimäuä.   
\p
\v 20 Iiŋä etaŋgi Nyi hesäŋi, kukŋuä hui-pqä inä Täŋunji. Apäkä Jesepetqi ‘Hiŋuä-tqinjqä’ ätätŋqä ii, hesä qäyä pmetŋqä hiŋuinä äqunätqäŋuwiqä. Apäkä ii, Nyaqä ämaqä wäuŋuä imäkqäpqä iquauŋi, quaŋgä ätuätä, suqä huiwä yaŋä hiŋgi iŋqä ämotquetä, naŋuä goti quaŋgä iquauŋqä hiqäva-pqä imäkpqe, ämbŋqä ätuätŋqä iiyi.  
\v 21 Nyi, ‘Iiyqä suqä quvqä hui äkunmäknäŋqutiyä’ tmä, hiŋuinä äqunmä pmetaŋgä, iiyqä kŋui makunmäkŋqä itä, suqä huiwä yaŋä hiŋgi änäänä äväkitqänä.  
\v 22 E äväkitŋqä-qae, he qätä nyipiyä! Nyi apäkä iiŋi, täŋä-huŋqä naqänäŋitä, ä täŋä-yaqä naqänäŋitä, metŋqä wimäkmä. Itaŋga ämaqä iisä hiqaqä anä äwäyäkitqäŋuwä iqua, quwqä kŋui makunmäkŋqä ipu, iiyqä suqeu qänaki yqänä itqätaŋgpqe, Nyi iquauŋi täŋä-huŋqätä, haŋä-iqä naqänäŋä wimä.  
\v 23 Qokä-apäkä, ymeqä eŋqä-pa ii qänaknä ävätqäŋuwä iquauŋi, eeqänä pizqä päkmniqeqä. Iiŋä imäkqaŋgqetaŋi, ämaqä Nyaqä yoqeŋqä im-imä aquvä äqänätqäŋuwä eeqänäŋä iqua, tiiŋiŋqe, näqŋqä mapnuwi. Nyi ämaqä eeqänäŋä iquenŋqä kŋuiutä, äwqeutä iwäsäutmä, ga he suqä imäkätqäŋuwä-pa kimaŋi, hŋqunä-hŋqunä e hetapqäumniqe.   
\p
\v 24 Iiŋä etaŋgi qokä-apäkä huizi, Tayätila äpmapu, apäkä iiyqä kukŋuiu qänaknä miqä ipu, itaŋga suqä qu, “Setänä iqueqä kukŋuä ze eä-qä” ätätqäŋuwiŋqe, näqŋqä mämeqä itqäŋuwä iquenä, Nyi ‘Haŋä-iqä hŋqu heyaqä haqeqi maeqä ymä’ hitmŋqeqä.  
\v 25 I etaŋgi nätmatqä eeqänäŋä he a äqätäŋuwi, Nyi äquvepmqäŋgaŋqä a yäŋänäqŋqä qätätaŋgpu.   
\p
\v 26-27 Ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäupu, Nyaqä suqeu hiunji yäpakäŋgaŋqä qänaknä imipqä iqua, iiŋi Nyi iquau-iquauqäŋi, Ŋqä Apiqu ändapkqä-pa, \qt qokä-apäkä eeqänäŋä äpmakuwäŋuwä iuqä nyuäŋä ämiqä pmeniqä iiŋqe, Nyi yoqä wimniqe. Itaŋga ämaqä hŋqu qua qondä ämisqiyätä, zinaŋuä imäkqä-paŋä iiŋi, iqu yäkqä woyqä a äqätä iquau ämiŋqiyä.\qt*\f + \fr 2:26-27 \ft Apqä Bukä 2:8-9\f*  
\v 28 Iiŋä imitätqä iqueŋi, Nyi qätäqueqä ziŋuitä ätimäutä äyänätŋqä iqu\f + \fr 2:28 \ft Itkimäkqä 22:16\f* wimniqe.   
\p
\v 29 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaki inä wipŋqeqä.   
\c 3  
\s1 Quuvqä heqiyqä Satisi iu aquvä äqänätqäŋuwä iquauŋqä tuwaŋui  
\p
\v 1 Eŋätqä ämaqä quuvqä heqiyqä Satisi iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyä.  
\p Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä dŋä 7 itä,\f + \fr 3:1 \ft Itkimäkqä 1:4\f* itaŋga qätäqueqä 7 itäŋä Täŋunä eämä, kukŋuä tä siŋqä ändowatämepqä.  
\p Suqä eeqänäŋä he itqäŋuwiŋqe, Nyi näqŋqä ae eŋä. Qu henyqe, “Häŋä äpmeŋäuä” ätätqäŋuwä-qe, he ae äpäkoŋguwä-paŋä iquenjqä.  
\v 2 Hiqä suqä eeqänäŋä imäkätqäŋuwi, Nyi Ŋqä Goti Iqueqä hiŋuä iqisaŋi, hŋqu aaŋä jänänäŋä mäquŋquä iŋqä-qae, he hiqaqä äwiŋuwi ivatuwänäpu, hiqä suqä mapäkoŋqä yqänä äwiŋqe, yäŋänäqŋqä aŋgi imäkqaŋgpu.  
\v 3 Qäŋganäŋi, he kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi qätä äwiyäpu, ae ämakuwi, he iiŋqä kŋuä indqänäpu, äŋguänä ämipu, hiqä suqä quvqeŋqe, kŋuä kunmäkmbiyä. He mävauqä ipu, hiqaqä yqänä äwämitpqe, quwä-meqä hŋqu emeqäŋqe änyä maqŋqä eäŋuwä-pa, Nyi asä iiŋä emamä.   
\p
\v 4 Iŋäqe, he Satisi iu äpmeŋuwitaŋä hui, quwqä ämuasmäŋqe, kiyä mätqä mimäkqä iquwi. Iqua qäyunä epiyitaŋi, ämuasmäŋqä qäpaiqä ämipnäpu, Nyitä qaŋä anä ikiquatuŋque.   
\p
\v 5 Ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäumipqä iqua, Nyi ämuasmäŋqä qäpaiqä iiŋi äwiptätmä, iquauqä yoqä bukä häŋä-pmeqä iuŋi, huätä makutqä imniqe. Oeyqä. Nyi iquauŋqe, Ŋqä Apiqueqä hiŋuä iqisa, ä Iqueqä eŋätqä iquauä hiŋuä iqisa-pqe, ‘Iqua Ŋqeqä’ tmniqä iunänji.   
\p
\v 6 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaki wipŋqänänji.   
\s1 Quuvqä heqiyqä Pilendopiya iu aquvä äqänätqäŋuwä iquauŋqä tuwaŋui  
\p
\v 7 Eŋätqä, ämaqä quuvqä heqiyqä Pilendopiya iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyämävä.  
\p Nyi suqä äŋguä jänänäŋä imäkätmä, aaŋä Naqä-qakuä-qunä eämä, itaŋga Nyi Dewiti iqueqä qŋqaŋä hutäuqe\f + \fr 3:7 \ft Asayä 22:22; Itkimäkqä 1:18\f* a äqätäŋqä Iqunji. Nyi aŋä qŋqaŋä hutemqe, ämaqä hŋqu aŋgi mämäyeqä yäŋqiyä. Itaŋga Nyi aŋä qŋqaŋä ämäyemqeuŋi, ämaqä hŋqu aŋgi mautäuqä yäŋqiyä. Nyi iiŋä iqä iutaŋä Iqunä, kukŋuä tä siŋqä ändowatqä.   
\p
\v 8 Suqä eeqänäŋä he itqäŋuwiŋqe, Nyi näqŋqä ae eŋä. Hiŋuä qumbiyä. Hiqä hipeŋuä iuŋi, Nyi qŋqaŋä ae äuteqä-qae, ämaqä hŋqu aŋgi änä mämäyeqä yänä. Hiqä yäŋänäqŋqe naqä ma, wäŋqäpu witaŋgi, itaŋga Nyaqä kukŋui, qänaknä ipu, Nyaqä yoqe, imä zä maeqä da itqäŋuwiŋqe, Nyi näqŋqä ae ämeqe.   
\p
\v 9 Ämaqä Israitqä iquautaŋä iqi äpmapu, “Ne Israitqä iqune, Goti Iqueqä ämaqä iquneyqä” ätätqäŋuwä iquauŋqe, he näqŋqä ae eŋä. Iqua quaŋgä iiŋä ätäpiyä-qe, naqä-qakui, Setänä iqueqä ämaqä iquayi. I hitaŋgi qätä nyipiyä! Nyi iquau eyqiyämeqaŋgundi, iqua Nyi henyqä kuapänä änyiŋgaŋgutqeŋqe näqŋqä epu, hiqä yukä-täŋä qäqi äpäpu, qoŋä qutaseppnuwi.  
\v 10 Nyi yäŋänäqŋqä tqäupŋqä kukŋuä etkqe, he qänaknä itqäŋuwitaŋi, Nyi ämeyqaŋgundi, ga qokä-apäkä eeqänäŋä qua täu äpmeŋuwä iu yamwiqä väniqŋqä timäutŋqä itŋqä iqu, he memeqä da yäŋqiyä.  
\v 11 Nyi heŋqä maqänä quvepmä. Mä heqä ämäwqutäuquwä yŋŋai\f + \fr 3:11 \ft Qäŋganäŋi, ämaqä mäkiutä, häŋä tnäŋä wqeutä, ämäwqätäukqe iqu, mbqä mämeqä, yŋŋa ämetä ämäumiŋqe.\f* ämaqä hŋqu huätä equvqŋqe, nätmatqä he ämeŋuwä ii, a yäŋänäqŋqä qätätaŋgpu.   
\p
\v 12 Ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäumitpqä iqua, Goti Iqueqä aŋä iuŋi äväma näweqä uwqäŋqe, Nyi iquauŋi, aŋä aŋizä äqutnäŋqä eŋqä-pa, yäŋänäqŋqä qutemniqe. Iŋi Nyi yoqä hŋquaqu-hŋqueŋä iqua, iquau pmuatemniqe. Ŋqä Goti Iqueqä yoqetä, Iqueqä aŋä-himqä naqetaŋä yoqetä, itaŋga Ŋqä yoqä änyä-häŋä iqu-pqä qäsä. Ŋqä Goti Iqueqä aŋä-himqä iqu, ii Jerusälemä Änyä Häŋä, Iquesa qäukuä yätu äväma päniqä iquvi.   
\p
\v 13 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaki inä wipŋqe.   
\s1 Quuvqä heqiyqä Latisiya iu aquvä äqänätqäŋuwä iquauŋqä tuwaŋui  
\p
\v 14 Eŋätqä, ämaqä quuvqä heqiyqä Latisiya iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyämävä.  
\p Nyi “Ii naqä-qakuiqä” Tqä Iqunä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä awä ätätmäŋgaŋi, Iqueqä kukŋuä eeqänäŋi aaŋä jänäŋä dinä ätätŋqä Iqunjqä. Nätmatqä eeqänäŋä Goti Iqu imäkkqetaŋä Qakuä Iqunä, kukŋuä tä sinyqä ändowatqä.   
\p
\v 15 Suqä eeqänäŋä he itqäŋuwiŋqe, Nyi näqŋqä ae eŋä. He tnäŋä-qe, isqä-qe mäpmeqä iŋuwiŋqe, Nyi näqŋqe ae ämeqe. Nyi he tnäŋä-qe, isqä-qe pmapŋqä änyiŋgiyä.  
\v 16 Iŋi he tnäŋäŋqä, isqäŋqä, mäpmeqä, awänä pmetaŋgä eqänätmä, Ŋqä maŋita quta enjuiyqä.  
\v 17 “Ne mbqä kuapä-täŋuneyqae, nätmatqä hävemnäqŋqä ämetanä, hnjua-hnjuaŋqä äwa miqä iŋunä” ätätqäŋuwä-qe, oeyä. Nyaqä hiŋuiqiŋi, he aaŋä ququvqä yqänä pmetaŋguwiŋqä, ämaqe, henyqä huäqä kiiŋä wunäŋqiyä. He nätmatqä hesä näweqä winiqä iqu maeqä, hiŋuä pisqä äpmapu, itaŋga he huiwinä imbu äpmeŋä. Iwä hiqä-hiuäŋi, iiŋqe änyä maqŋqä yqänä eŋä.  
\v 18 I etaŋgi Nyi kŋuä iqä tii hetapmqe. Golqä, quvqä qäsä maeqä yätŋqä tä äŋqä hui, Nyita mbqä ipu, mbqä kuapänäŋä-täŋuenä hipŋqänänyä. Itaŋga ämuasmäŋqä qäpaiqä, hiqä huiwiu ktqä hiqumuätäutŋqe, Nyita mbqä ipu, ämaqe he huiwinänyqä äpmapu, womba-täŋä pmetaŋgpi, hiŋuä maiqŋqä ipŋqänänyä. Ŋŋ marasinqä aowä hui, hiqä hiŋuiu mäuepŋqe, Nyita mbqä ipu, iwä hiqä hiŋui, äŋguä qämbŋqänänyä.   
\p
\v 19 Itaŋgaŋi Nyi ämaqä huiuŋqä änyiŋgqe, Nyi iquauŋi, quwqä suqä quvqeŋqä näqŋqä ävätmä, jänä iwimäkätŋqe. I etaŋgi he hiqä suqeŋqe kŋuä äkunmäknäpu, jänä pmapŋqä tnäŋä imäkŋgaŋgpu.   
\p
\v 20 \fig Nyi aŋä qäŋqaŋä-täŋä iqi ätqäumä, qŋqaŋä iu ptqä äpäsätqäŋä.|alt="Jesus knocking at door" src="MX-73.tif" size="col" copy="Illustrations by [MX]. Used by permission." ref="3:20" \fig*He hiŋuä ŋqämbiyä! Nyi aŋä qäŋqaŋä-täŋä iqi ätqäumä, qŋqaŋä iu ptqä päsqaŋga, ämaqä hŋqu Nyaqä maŋi qätä änyiyätä, qŋqaŋä noteyätqe, ga Nyi yäpä yäŋgisa äpaquvätmä, ye buayä anä neŋqueä.   
\p
\v 21 Ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäumipqä iqua, Nyitä ämiquatuŋquä Nyaqä zä-hawä iuŋi, anä pmenique. Ii, qäŋganä Nyi mäkä äunätayä iu ämäwqätäutmä, Ŋqä Apiqutä miqueŋqe, Iqueqä zä-hawä iu anä äpmakueä-paŋä iiyqä.   
\p
\v 22 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaki inä wipnuwäŋqe.   
\c 4  
\s1 Jonä iqu, nätmatqä qäukuä yätu witaŋgi äquŋgqeŋqä  
\p
\v 1 Nätmatqä tä qäpu ae äpäwqaŋga, qäukuä haqä yäŋiŋi qŋqaŋä hŋqu hutänätaŋgi äquŋgqe. Itaŋga maŋä\f + \fr 4:1 \ft Itkimäkqä 1:10\f* nyi qäŋganä hääwä eŋqä-paŋä tqaŋgi äwikqä iqu, tii ändkqe. “Si täqinyqä yapiyä. Ga Nyi nätmatqä eeqänäŋä qänaki timäuniŋqe, ämäktquamqänänyä.”  
\v 2 Itaŋga Dŋä Äŋguä Iqu yäŋänäqŋqä maqänä nyimeqaŋga, qäukuä haqä yätuŋi, ämiqä iqueqä zä-hawä hŋqu tqäutaŋgi, ga iqi äpmeŋqä Iqu, tiiŋä etaŋgi äquŋgqe.\f + \fr 4:2 \ft Esekiyäli 1:26-28. Itkimäkqä 7:10 iuŋi, Jonä iqu ‘Zä-hawä iu äpmeŋqä iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä’ ätkqe.\f*  
\v 3 Zä-hawä iu äpmeŋqä Iquesaŋi, qoqiyqä hioätqätä, häŋesqätä, yänätaŋgi, ga wäpinyiqukuä hŋqu zä-hawä ique awä iqi ämamäuäqe, kiqä we-huŋqe aaŋä naqänäŋä hunätaŋgi äquŋgqe.  
\v 4 Ämiqä Iqueqä zä-hawä iiŋä iqu, hawä 24 huizi iquauä awä iqi ätqäumiŋqe. Itaŋga zä-hawä iquauŋi, ämaqä naqä iqua hŋqunä-hŋqunä äpmakäumiŋuwi. Iqua ämuasmäŋqä qäpaiqä-täŋä-qua, itaŋga quwqä nyuäŋä iuŋi, golqä yŋŋa mäuqä-quayi.  
\v 5 Zä-hawä iiŋä iquesaŋi, we-huŋqe nyuauä iqaŋga, mmqä ätätä käkaqä tqaŋgi äwikqe. Zä-hawä iqueqä hipeŋuäŋgisaŋi, tä hänaqä 7 äsmiŋuwi. Tä hänaqä iqua, ii Goti Hanjuwä Iqueqä dŋiyi.\f + \fr 4:5 \ft Itkimäkqä 1:4\f*  
\v 6 Zä-hawä iiŋä iqueqä hipeŋuä iqisaŋi, nätmatqä hŋqu äwämiŋqe. Ii eqä-huäŋä naqänäŋä eŋqä-paŋä iqueyi. Nätmatqä iiŋä iqu, aaŋä quvanyäqŋqä kiiŋi.  
\p Itaŋga nätmatqä häŋä-pmeqä-täŋä hŋquaqui-hŋquaquiŋä, zä-hawä hituŋuä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iu pämä ätqäumiŋuwi. Iqua quwqä hiqumuaŋäŋgisatä, tuwäŋgisatäŋi, hiŋuä kuapänä äqäŋgäumiŋuwi.  
\v 7 Iquautaŋä hiŋuiqäŋä iqu, ii laiyonqä eŋqä-paŋä iquvi. Ga huiziqu, bulumäka qokä eŋqä-paŋä iqueyqä. Itaŋga huiziqu, iqueqä hiqumuaŋi, ämaqeuqä eŋqä-pa änyänä. Iwä aaŋä yäpakä äpmeŋqä iqu, ymäuäkä aaŋä naqänäŋä haqeu äväwa ikitŋqä iiŋä eŋqä-paŋä iqueyi.  
\v 8 Nätmatqä hŋquaqui-hŋquaquiŋä häŋä-pmeqä-täŋä iqua, huqä 6-täŋä iquayi. Itaŋga hiŋuä kuapänäŋi, quwqä huiwiu, ä quwqä huqeuŋi-pqe inä ämuäpmuämiŋqe. Iiŋä iqua heatqäŋgatä, hiunjiŋgatä, tii tqäpŋqäuä.  
\pi1 “Naqä Iqu, ii Goti Yäŋänäqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iqu, hŋqutä eŋqä-paŋä manä, Kiqä-kiuänä, Kiqä-kiuänä, Kiqä-kiuänänjqä. Iqu qäŋganä äpmamiŋqä, täŋga äpmeŋqä, itaŋga qänaki pmetäniqeqä.”  
\m Qu kukŋuä iiŋä di, mamäwäŋqä danä iqäpnä.   
\p
\v 9 Nätmatqä iiŋä iqua, zä-hawä ique äpmeŋqä, ga hea ique-ique pmetäniqä Iquenyqä yeeqä ipu, Iqueqä yoqe haqeu ämamäupu, ‘äŋguiqä’ tqäpŋqäuä.  
\v 10 Iiŋä itqätaŋgpqäŋga, ämaqä naqä 24 iqua, zä-hawä iu äpmeŋqä ga hea ique-ique pmetäniqä Iqueuä hipeŋuä iqi qoŋä äqutasepäpu, Iqueqä yoqe haqeu ämamäupu, quwqä yŋŋai equväpu, zä-hawä iqueä hipeŋuä näŋi eäpu, tii tqäpŋqäuä.   
\pi1
\v 11 “Naqä Iquki, Si neqä Goti Iqukiyqä. Eeqänä ämäwqätäuŋi, Tqä-täuänänjqä. Itaŋga ämaqä eeqänäŋi, Sinyqä yeeqä ipu, Tqä yoqe haqeu ämamäupu, ‘Si Yäŋänäqŋqä-kuiyqä’ tqäpŋqäuä. Ii tiiŋä etaŋgiyi. Nätmatqä eeqänäŋi, Si imäkätnä, itaŋga äkiŋqä Tqä dutanä imäkqaŋgnä, ätimäutä, täŋgaŋi äyä äwinä.”   
\c 5  
\s1 Bukiŋqätä, Sipsipqä Meqä Iqueŋqätä  
\p
\v 1 \fig Qu nyuŋuä taki ändäupu, itaŋga kiqä taki bukä iu 7 ändäupu, ämänyäpu, ekuwinä äquŋgqe.|alt="scroll with 7 seals" src="Scroll-BB2.tif" size="col" loc="Rev 5:1-5" copy="Illustrations by Birney Boyd. Used by permission." ref="5:1" \fig*Zä-hawä iu äpmeŋqä iqueqä hipa ämuaŋgisaŋi, bukä hŋqu witaŋgi äquŋgqe. Bukä iiŋä iqu quäuqänäŋä-qu eä, qu tuwaŋuä iŋgi-iŋgisa äqäyäpu, itaŋga äkuäpipu ekuwi. Itaŋga ique a yäŋänäqŋqä kiqätätŋqe, qu nyuŋuä taki ändäupu, itaŋga kiqä taki bukä iu 7 ändäupu, ämänyäpu, ekuwinä äquŋgqe.  
\v 2 Asä qäŋgaŋi, eŋätqä yäŋänäqŋqä hŋqu, maŋä yäŋänäqŋqä tii tqaŋgi äquŋgqe. “Ämaqä huiziquau ämäwqätäutä, nyuŋuä takä bukä iu ämänyäpu equwi, aŋgi equvätä ävatätŋqe, äsqukä?”  
\v 3 I etaŋgi bukä ävatätä, yäpä iŋgisa hiŋuä qunätŋqe, ämaqä hŋqu qäukuä yätuŋä, qua täuŋä, ä qua yäpä mäŋgisaŋä-qe, mäpmeqä danä eänä.  
\v 4 Ämaqä hŋqu bukä iqueŋi, ävatätä yäpä iŋgisa hiŋuä qunätŋqä hma etaŋgi, nyi kŋuä kuapänä äqämiŋqe.  
\v 5 Itaŋga ämaqä naqä iquautaŋä hŋqu tii ändqiyä. “Si kŋuä maqiyqä panä. Hiŋuä qunyä. Laiyonqä Tqu, Jutä iqueqä hueqä-himqeta,\f + \fr 5:5 \ft Ipäqäkqä 49:9\f* ämiqä naqä Dewiti iquesaŋä-queqä.\f + \fr 5:5 \ft Asayä 11:1,10; Itkimäkqä 22:16\f* Iqu Iqueqä mäkä-huŋqä iquauŋi mändi ämäuŋguatätä, itaŋga Iqu nyuŋuä takä bukä iu ämäŋnäŋqe, equvätä, buki ävatäŋqiyä.”   
\p
\v 6 I dqaŋga, Sipsipqä Meqä Hŋqu pämä tqäutaŋgi äquŋgqe. Iiŋä Iqu tiiŋä-näŋä-queqä. Qu ae pizqä äpäkkuwä-näŋä-quvi. Iqu zä-hawä iqueuätä, nätmatqä häŋä-pmeqä-täŋä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iquauätä, ämaqä naqä iquauätä awä iqi ätqäumiŋqe. Iqueqä nyuäŋä hänyeŋätä, ä Iqueqä hiŋuätäŋi, 7 iquayi. Hiŋuä iiŋi, ii Goti Hanjuwä Iqueqä dŋä, qua eeqänäŋä iuŋqä im-imä ändowatkqä iquayi.  
\v 7 Itaŋi, Sipsipqä Meqä Iqu, zä-hawä iu äpmeŋqä Iqu-täŋä qäqiqi äpäqe, bukä iqueuä hipa ämuaŋgisa äwiŋqe ämakqe.  
\v 8 Iqu bukä ae meqaŋga, iŋgaŋi nätmatqä häŋä-pmeqä-täŋä iquatä, ämaqä naqä 24 iquatä, qu Sipsipqä Meqä Iqu-täŋä iqi äpäpu, qoŋä äwoktäukuwi. Iqua gitatä, golqä hevqä suakä jinaŋä-weqä-täŋä itä, a äqätmiŋuwi. Jinaŋä-weqe, ii Goti Iqueqä qokä-apäkä iuqä tääqä tqeyqä.  
\v 9 Itaŋgaŋi qu apqä änyä-häŋä hŋqu tii ätukuwi.  
\pi1 “Si bukä ämetnä, nyuŋuä takä iu ämäŋnäŋqe aŋgi equvätnä ävattŋqe, äŋguänäŋä Iqukiyqä. Qu pizqä ae kpäsqaŋguwäŋga, itaŋga Tqä häŋeqeta qokä-apäkä iu itmetnä, Goti Hanjuwä Ique äwikŋä-qae, Si äŋguä Iqukiyqä. Qokä-apäkä Si mbqä imakŋi, qu hueqä-himqä eeqänäŋä iutatä, aŋä-kukŋuä eeqänäŋä iutatä, huiwä huitaŋä-huitaŋä änyäŋuwä iutatä, itaŋga qua eeqänäŋä iutatä imakŋä iquayi.  
\v 10 Si iquauŋi, neqä Goti Iqueŋqä hiqäva-imäkqä imäkqaŋgnä, itaŋga Iqu iquauŋqä ämiqä-qu pmetŋqänänyä. Itaŋga qu qua täu miqäpnuwäŋqänänyä.”   
\p
\v 11 Itaŋga nyi hiŋuä aŋgi äquŋgqe, eŋätqä iqua, zä-hawä ique, nätmatqä häŋä-pmeqä-täŋä iquau, itaŋga ämaqä naqä iquau awä iqi ämamäupu ätqäupu, maŋä tnäŋä tqaŋgä qätä äwikqe. Ynaunjqä maŋä e ätmiŋuwä iqua, aaŋä qäqi hmanji. Qu aaŋä, aaŋä kuapänäŋä, a änä matäuqänäŋi.  
\v 12 Qu e ätqäpiyäŋgaŋi, maŋä tnäŋä tiiŋä ätmiŋuwi.  
\pi1 “Sipsipqä Meqä qäŋganä pizqä äpäkkuwä Iqu, yoqä naqetä, nätmatqä äŋguänäŋitä, ä näqŋqä-pqetä, itaŋga yäŋänäqŋqä naqänäŋä-pqetä meqäŋqe, äŋguänäŋi, ii Qäqueqä. Ga Iqu ämaqä eeqänäŋi, Iqueqä yoqe haqeu ämamäupu, yeeqä ipu, Iqueŋqä ‘äŋguiqä’ ätäpu, ävätqäŋuwä-pqeŋqe, äŋguänäŋi, ii Qäqueqä.”   
\p
\v 13 Itaŋi nyi nätmatqä huitaŋä-huitaŋä Goti Iqu imäkkqe, kukŋuä tqaŋgä qätä äwikqe. Ii nätmatqä qäukuä haqä yätu äwiŋqä, ä qua täu äwiŋqä, ŋŋ qua yäpä mäŋgisa äwiŋqä, itaŋga eqä-pŋä iu äwäkäwäŋqä-pqä iuä. Ŋŋqä, nätmatqä eeqänäŋä, eeqänäŋä iu äwäkäwäŋqe, qu tiiŋä tqaŋgä äwikqe.  
\pi1 “Zä-hawä iu äpmeŋqä Iqutä, Sipsipqä Meqä Iqutäŋi, Iquaqu ‘äŋguiqä’ eeqänäŋi ämesinyä, itaŋga yoqä naqeu, yeeqä iŋqeu, yäŋänäqŋqeu, kiqä hea ique-iqueŋqä manyiyäŋqä.”   
\m
\v 14 Itaŋga nätmatqä häŋä-pmeqä-täŋä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iqua, “Ii naqä-qakuä eä, qäyä pmetänä” tätqätaŋguwäŋga, ämaqä naqä iqua qoŋä äuktäupu, yoqä naqä äwimiŋuwi.   
\c 6  
\s1 Sipsipqä Meqä Iqu, nyuŋuä takä iquau equkqäŋgaŋqä  
\p
\v 1 Nyi Sipsipqä Meqä Iqu, nyuŋuä takä bukä iu ämäŋnäŋqä iquautaŋä hiŋuiqäŋä ique, huätä equvqaŋgi äquŋgqe. Itaŋga nätmatqä häŋä-pmeqä-täŋä iquautaŋä hŋqu, “Si biyä” ätätäqäŋgaŋi, iqueqä quväkitaŋi qäukuä mmqä ätqä-pa tqaŋgi äwikqe.  
\v 2 Iiŋä äwimitaŋi, nyi hiŋuä aŋgi äquŋgque, hosi qäpaiqä hŋque äquŋgqe. Ämaqä, hosiu äpmeqä iqu, yquakä a qätätaŋga, qu mäkitaŋä ämäwqätäuqä yŋŋai vqaŋguwäŋga, iqu mäkä iuŋi ämäwqätäutŋqä kŋuä äme, iqäukqe.   
\p
\v 3 Iŋgaŋi Sipsipqä Meqä Iqu, nyuŋuä takä huizi huätä equvqaŋga, nätmatqä häŋä-pmeqä-täŋä iutaŋä huiziqu, tii tqaŋgi äwikqe, “Si biyä.”  
\v 4 Itaŋi, hosi häŋesqä hŋqu ätimäukqe. Ga ämaqä hosiu äpmeqä iqueŋi, yäŋänäqŋqä äwikuwi. Yäŋänäqŋqä ii, ämaqeuqä äwqä haŋuä pmeqe huätä motaumäuqaŋga, iwä ämaqe, quwqä-quwä pizqä päkmbnuwä diŋqeuä. Itaŋga wäuŋuä ii imäkätŋqe, näpqä-hionaqä naqänäŋä hŋqu, ique äwikuwi.   
\p
\v 5 \fig Nätmatqä kuä-sŋgumetqä iwäsäuqä hŋqu.|alt="scales" src="LB00124Bcrop.tif" size="col" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="6:5" \fig*Iiŋä äqunmitaŋi aŋgiŋi, Sipsipqä Meqä Iqu, nyuŋuä takä 3 ique equvqaŋga, nätmatqä häŋä-pmeqä-täŋä iutaŋä huiziqu, tii tqaŋgi äwikqe, “Si biyä.” Itaŋga aŋgŋi, nyi hosi hiawiqä hŋqu timäuqaŋga, ique äpmeqä iqu, nätmatqä kuä-sŋgumetqä iwäsäuqä hŋqu, iqueqä hipa iu a qätätaŋgi äquŋgque.  
\v 6 Itaŋi, ämaqä hŋqueqä maŋänäŋi, nätmatqä häŋä-pmeqä 4 iquauä awä iqisaŋi, tii tqaŋgi äwikqe. “Ämaqe, ymisaŋiŋqä äwa ipŋqe, si äwätnä, tqä wäuŋuä imäkiyä. I hitaŋgi ämaqä hiunji hŋque wäuŋuä ipu, mbqä ämepiyi, mbqä ii, kuä-witqä qondä wäŋqä hmbiŋä-qe, ä kuä-bali qondä hnjuaqu-hmbiŋä-qeyä. Itaŋi si olipqä eqä aowitä, wainqetäŋi, qui mimäkqä panä.”   
\p
\v 7 Itaŋi, Sipsipqä Meqä Iqu, nyuŋuä takä 4 ique equvqaŋga, nätmatqä häŋä-pmeqä-täŋä iutaŋä yäpakä iqu, tii tqaŋgi äwikqe, “Si biyä.”  
\v 8 Ii äqunmitaŋi, aŋgi hiŋuä äquŋgqe, hosi kukuatqä hŋque äquŋgqe. Ga ämaqä hosi ique äpmamiŋqä iqu, iqueqä yoqe Äpäkoŋque. Itaŋga Äpäkoŋquenyqe, Hikuapqä aŋä iqu qänaki äpkqe. Ga iquaqu qokä-apäkä hiqŋqä hŋquaqui-hŋquaqui iwäsäusinyä, hiqŋqä hŋqueŋi, pizqä päkiyäŋqe, yäŋänäqŋqä äwikuwi. Iquaqu qokä-apäkä iuŋi näpqä-hionaqä itä pizqä äpäsäsinyä, itaŋga iquaqu buayä dä naqänäŋä ävqumäkäsinyä pizqä äpäsäsinyä, itaŋga täŋä-yaqä naqänäŋä äväsinyä, äpäkombŋqä imäkäsinyä, ga naŋuä hiqiyqä quaetaŋi, pizqä päkpŋqä dowasiyäŋqinyqä.   
\p
\v 9 Iiŋä äqunmitaŋi aŋgiŋi, Sipsipqä Meqä Iqu, nyuŋuä takä 5 ique equvqaŋga, nyi qokä-apäkä, Goti Iqueqä kukŋui a yäŋänäqŋqä äqätpu awä tquaŋguwiŋqe qu pizqä äpäkkuwä iquauqä quuvqe, hiqäva-qäyqä ttawä yäpä iqi pmetaŋgä äquŋgqe.  
\v 10 Quuvqä iiŋä iqua, zääqä tnäŋä tiiŋä ätmiŋuwi. “Nätmatqä eeqänäŋä iquauqä Naqä Iquki, Si hŋqutä eŋqä-paŋä manä, Tqä-täuänäŋä Iquki, itaŋga Tqä suqe, aaŋä naqä-qakuiqä. Si ämaqä qua täu äpmeŋuwä iquau, kukŋuä ämitätnä, neyaqä häŋeqäŋqä kima wisŋä diŋqe, ne Sinyqä hiŋui, squäŋgaŋqä äqänanä pmetatuŋquäwä?”  
\v 11 Iiŋä tätqätaŋguwäŋga, qokä-apäkä iuŋi ämuasmäŋqä qäpaiqe, hŋqunä-hŋqunä äväpu, tii ätukuwi. “He hapä wäŋqä hmbu-ganä pmapiyä. Ämaqä hesä, mäkä-huŋqä iqua epäkkuwä-pa, iqua heqä wäuŋuä anä itqäŋuwä iquautä, heqä tta-tŋguäkautä pizqä päkpŋqäuä. Iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ae ekqeqä. Itaŋga qu iquauŋi, pizqä ae äpäsqaŋguwäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu heqä häŋeqäŋqä kima väniqe.”   
\p
\v 12 Itaŋi Sipsipqä Meqä Iqu nyuŋuä takä 6 ique equvqaŋga, nyi nätmatqä tiiŋä timäuqaŋgi äquŋgue. Quaetaŋi, eekä naqänäŋä itä, mäptqe we mauŋqä, heawiqä ätimäutä, itaŋga qaŋui aaŋä häŋesqä, häŋeqä eŋqä-paŋä imäkŋgqe.  
\v 13 Qätäqueqe, yuŋuä zä-eaqe hiaqusqä ämitä, kiqä häukui qua mäŋi äpäkŋgqä-pa, qäukuä yätutaŋi e äpäkŋguwi.  
\v 14 Qäukui, yquvaŋä äkuäpiquwä-paŋä iiŋi, kuäpiqaŋga, qoqoŋitä, qua eqä huväkiyitä, quwqä aŋi äväma, nändi-nändi tqäwäwqaŋgä äquŋgqe.  
\v 15 Itaŋga qua iutaŋä ämiqä naqä, ämaqä yoqä naqä-täŋä, ä mäkäŋqä ämiqeutaŋä naqä iquau, ämaqä mbqä-täŋä, ŋŋ ämaqä yäŋänäqŋqä-täŋä iquau, wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä, ä ämaqä huiziquauqä yäpä iqi mäpmeqä iŋuwä iquau, qu eeqänäŋi, hikä hovqä imä äpmepu, qoqoŋä naqä hikä qäyätaŋgqä iu zä äpmakäukuwi.  
\v 16 Iu äpmakäupiyita, qoqoŋä iquauŋqätä, hikä iquauŋqätä, tääqä tii ätmiŋuwi. “Ne zä-hawä iu äpmeŋqä Iqueuä hipeŋuiŋqätä, Sipsipqä Meqä Iqueqä äwqä tnäŋiŋqätä, zä äneŋgqä-qae, he ne zä näpatqäpiyä.  
\v 17 Ii tiiŋä etaŋgi. Hiunji Iquaquiyqä äwqä tnäŋä imäkäsinyä, qokä-apäkä iu kimaŋä quvqä ävqe, ii täŋga ae täsä äpqiyä. Ga Iquaquiuä yäŋänäqŋqe, huätä ätasämäutä äŋguä pmetŋqe, tqukä?”   
\c 7  
\s1 Israitqä iquautaŋä 144,000, Goti Iqueqä hiqŋqä ämakuwiŋqä  
\p
\v 1 Iiŋi ae äqunmitaŋi, nyi ynaunjqä hŋquaqui-hŋquaqui qua hituŋuä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iu tqäutaŋgä äquŋgqe. Yuŋuä tutqä qäpu mäquŋquä yätŋqeŋqe, iqua yuŋui hituŋuä hŋquaqui-hŋquaquisa timäumiŋqeuŋi, a äqätpu ätqäumiŋuwi.  
\v 2 Ynaunjqä iqua quaetä, eqä-pŋiutä, qui imäkpŋqe, Goti Iqu yäŋänäqŋqe ae äwikqe. Iiŋä äqunmi huizi, ynaunjqä hŋqu mäptqä timäuqä bu ävämeqe, nätmatqä Goti Häŋä Äpmeŋqä Iqueqä hiqŋqä imäkqe a äqätqa äyapkqe. Itaŋga iqu ynaunjqä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iquauŋi, tääqä yäŋänäqŋqä tii ätukqe.  
\v 3 “He qua iu, eqä-pŋä iu, itaŋga zä iu, qui maqänä mimäkqä pambiyä. Ne neqä Goti Iqueqä hiqŋqe, Iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquauä hipeŋuä iu ganä qiyeqaŋgua, ga qänakŋi, he nätmatqä qui iŋga imäkqäpŋqä.”   
\p
\v 4 Iiŋä äwimitaŋi, qänakŋi nyi Goti Iqueqä qokä-apäkä hiqŋqä ämakuwiu atäuŋuä ikuwiŋqä qätä äwikqe. Qokä-apäkä, hueqä-himqä Israitqä iquesaŋä eeqäpnäŋä iquauä awä iqisaŋi, hävemnäqŋqä, 144,000 atäuŋuä ikuwi.  
\v 5-8 Iiŋä etaŋgi hueqä-himqä Jutä iquesaŋi 12,000, Lupenä iquesaŋi 12,000, Geli iqueui 12,000, asi Aseli iquesaŋi 12,000, ä Näptali iqueui 12,000, Mänasa iquesaŋi 12,000, ŋŋ Simiyonä iquesaŋi 12,000, Lipai iqueui 12,000, Isäka iquesaŋi 12,000, Seplonä iqueui 12,000 inä iqäpiyi, Josepä iquesaŋi 12,000, itaŋga Benjämenä iquesaŋi 12,000, iqua Goti Iqueä hiqŋqe ämakuwi.   
\s1 Ämaqä kuapänäŋä iqua, Goti Iqueqä yoqe haqeu ämamäumiŋuwiŋqä  
\p
\v 9 Ii äqunmi qänakŋi, hiŋuä aŋgi äquŋgqe, ämaqä kuapänäŋä hŋqua, zä-hawä iqueuä hipeŋuä iqisä, ä Sipsipqä Meqä Iqueä hipeŋuä iqisä, tqäutaŋgä äquŋgqe. Ämaqä iiŋä iuŋi, ämaqä hŋqu a änä matäuqänäŋä hävemnäqŋqe. Iqua qua eeqänäŋä iutatä, hueqä-himqä eeqänäŋä iutatä, ä huiwä huitaŋä-huitaŋä änyäŋuwä iutatä, ŋŋ aŋä-kukŋuä eeqänäŋä iutaŋä iquayi. Ga ämuasmäŋqe, quäuqä qäpaiqä ämuasmämbu, quwqä yeeqä motquapŋqe, zäwqä tuwä hiiki a qätätaŋgä äquŋgqe.  
\v 10 Qu iiŋä ätqäupiyäŋgaŋi, maŋä yäŋänäqŋqä tii ätmiŋuwi. “Neqä Goti, zä-hawä iu äpmeŋqä Iqutä, Sipsipqä Meqä Iqutä, aŋgi inetmesinyä, äŋguä pmetuŋquä inemäkiyi, Iquaqunänjqä.”   
\p
\v 11 Itaŋi ynaunjqä eeqänäŋä iqua, zä-hawä ique, nätmatqä häŋä-pmeqä-täŋä iquau, ämaqä naqä iquau, awä iqi ämamäupu ätqäpiyi, itaŋga qu zä-hawä ique hiŋuä äqumbu, qoŋä oesäpu, hipeŋuä qua bu eäpu, Goti Iqueqä yoqe haqeu ämamäumiŋuwi.  
\v 12 Qu ii ipiyäŋgaŋi, tiiŋä ätmiŋuwi.  
\pi1 “Ii naqä-qakuiqä. Ne neqä Goti Iqueŋqä yeeqä aaŋä hävemnäqŋqä itanä, Iqueqä yoqä naqe, awä tatuŋquänänjqä. Iqu kŋuä äŋguä iwäsäuqä-täŋueqä, ga ne Iqueŋi, ‘äŋguiqä’ ätuätanä, itaŋgaŋi Iqueqä yoqe, haqeu ämamäuquatuŋquänänjqä. Auqä, Iqu Aaŋä Yäŋänäqŋqä-qu eä, eeqänäŋä iu Miqä-queyqä. Hea ique-iqueŋi, nätmatqä eeqänäŋä tä, ii Goti Iqueqänänjqä. Aaŋä naqä-qakuiqä.”   
\p
\v 13 Iiŋä tqäŋguwäŋga, ämaqä naqä iquautaŋä hŋqu, yatŋqä tii änyikqe. “Qokä-apäkä ämuasmäŋqä qäpaiqä ipnäŋuwä tä, ii tqukuakä? Qu äŋgisa äpquwäwä?”   
\p
\v 14 Iiŋä dqaŋga, nyi tii ätukqe. “Naqä iqukiyä, si tqä-täuä näqŋqä eäŋinyä.”  
\p Ga iqu tii ändkqe. “Ämaqä tä, qu haŋä-iqä, täŋä-huŋqä naqänäŋä\f + \fr 7:14 \ft Matiu 24:21\f* ämepu äpmamiŋuwä iuta äpquwä iquaeqä. Ga quwqä ämuasmäŋqe, Sipsipqä Meqä Iqueqä häŋeqeu, qäpaiqä imäknätŋqä asŋä äqäyätqäŋuwä iquaeqä.  
\v 15 Iiŋä dutaŋi, qu Goti Iqueqä zä-hawä hipeŋuä iqi ätqäuäŋäuä. Qu hiunjiŋgatä, heatqäŋgatä, Iqueqä aŋä iu äpmapu, Iqueqä yäpä iqi pmetaŋgä, Iqu Iqueqä zä-hawiu äpme, quŋi ämitqänä.  
\v 16-17 Sipsipqä Meqä zä-hawiuŋi awä iqi äpmeŋqä Iqu, quwqä Ämiqä äpme, iquauŋi eqä esquä hea ique-ique äŋqä duŋqä ätuma wäŋqiyä. Itaŋga Goti Iqu, kŋuä äpakä maqiyqä ipŋqä, quwqä hiŋuä eqä ye esäŋqiyä. Iutaŋi buayä dä miqä ipu, quwqä quväki yäkäŋä mäwiyqä itä, mäptqetä, nätmatqä tnäŋitä, tnäŋä miwimäkqä yäŋqiyä.”   
\c 8  
\s1 Sipsipqä Meqä Iqu, nyuŋuä takä yäpakä ique equkqäŋgaŋqä  
\p
\v 1 Itaŋgaŋi Sipsipqä Meqä Iqu nyuŋuä takä 7 ique equvqaŋga, qäukuä yätuŋi imäŋgŋgeŋqä hmbu tii imänmiŋqe.  
\v 2 Itaŋi qänakŋi ynaunjqä 7, Goti Hanjuwä Iqueä hipeŋuä iqi ätqäumiŋuwä iqua, hääwä 7 hŋqua meqaŋgä äquŋgqe.   
\p
\v 3 Iiŋä qunätaŋga, ynaunjqä hŋqu äpäqe, suakä äŋguä sisnyaŋä weniŋqä golqä häkä a äqätä, hiqäva-imäkqä ttawä-täŋä qäqiqi ätqepkqe. Qu ynaunjqä iqueŋi, sisnyaŋä-weqä aaŋä kuapänä äwikuwi. Iqu nätmatqä iitä, Goti Iqueqä qokä-apäkä eeqänäŋä iuqä tääqä tqetä qäsä, golqä hiqäva-imäkqä ttawä, Goti Iqueqä zä-hawä iqueä hipeŋuä iqi ätqäuŋqeu, hiqäva imäkätŋqä äwikuwi.  
\v 4 Ga jinaŋä-weqä äŋguä iiŋitä, Goti Iqueqä qokä-apäkä iuqä tääqä tqetä, ynaunjqä iqueqä hipa iutaŋi, Goti Iqueä hipeŋuä iqinyqä äminmä äymiŋiyi.  
\v 5 Itaŋi ynaunjqä iqu, tä hiqäva-imäkqä ttawä iuŋi ioätä, jinäŋäweqä hevqeu eoquteqe, qua bu ätnämäueqäkqe. Iqu ae ätnämäueqaŋgaŋi, qäukui mmqä ätätä, käkaqä naqänäŋä äpneqetaŋi, qaquvqetaŋä we-huŋqe, im-imä äqiyändakqa uwqaŋga, quae eekä ikqe.   
\s1 Ynaunjqä 4 iqua, quwqä hääwi, hääwä ätkuwiŋqä  
\p
\v 6 Ga ynaunjqä 7 hääwä a äqätmiŋuwä iqua, hääwä tpŋqä näwinyä imäknmiŋuwi.  
\v 7 E imäkmbiyitaŋi, ynaunjqä kiŋganäŋä iqu, iqueqä hääwi, hääwä tqaŋga, hiwiyä häukuitä, tetä, häŋeqä ique yuqui-yaqui imäkmbiyi, qua bu äpäkŋguwi. Qu quaetä, zä eeqänäŋitä, hŋquaqu-hŋque iwäsekuwä iutaŋi, te qua iuŋi hŋgiŋinä änätä, zä eeqänäŋä-pqä iuŋi hŋgiŋinä äŋgqe. Ga qätaqä hioätqä-pqe, te eeqäpnä äŋgqe.   
\p
\v 8 Itaŋi ynaunjqä huiziqu, iqueqä hääwi, hääwä tqaŋgqäŋga, nätmatqä qoqoŋä, naqänäŋä tä-täŋä eŋqä-paŋä iiŋä hŋqu ätimäutä, iqu eqä-pŋä bu äpäkŋgqe. Qu eqä-pŋä hŋquaqu-hŋque iwäsekuwä iquautaŋä hŋqueŋi, häŋeqä ätuekqe.  
\v 9 Ga qu nätmatqä eeqänäŋä eqä-pŋiu häŋä äpmeŋuwä ii-pqe, hŋquaqui-hŋque iwäsekuwä iutaŋi, hŋgiŋi eeqä äpäkoŋguwi. Asä yimba ii-pqe, hŋquaqui-hŋque iwäsekuwä iutaŋä hŋquesaŋi, qui imäkŋguwi.   
\p
\v 10 Iiŋi ae äqunmi huizi, ynaunjqä 3 iqu, iqueqä hääwi, hääwä tqaŋga, qätäqueqä naqänäŋä, hiqi-tä äyänätŋqä-paŋä hŋqu, qäukuä haqä yätuta äpäkŋgqe. Iŋgaŋi qu eqä eeqänäŋi hŋquaqui-hŋque iwäsekuwä iutaŋä hŋgiŋitä, eqä esquä iquautäŋi, qätäqueqä iqu haqeqi äpäkŋgqe.  
\v 11 Qätäqueqä ii äpäkŋgqä iqueqä yoqe, “Marasinqä Zä-iqä Iqueqä.” Itaŋga eqä, qätäqueqä e äpäkŋgqä iqua, marasinqä aaŋä zä kuapänä iqä ii ätimäukqe. Ämaqä kuapänäŋi, eqä iquau äŋgaŋguwäŋga, eqe, quwqä äwqe häkiyä yäqiyqaŋgi, qu äpäkoŋguwi.   
\p
\v 12 Iiŋi ae äqunmi, eŋätqä 4 iqu, iqueqä hääwi, hääwä tqaŋga, tiiŋä ätimäukqe. Qu mäptqeu, qaŋuiu, itaŋga qätäqueqä eeqänäŋä iutaŋi, hŋquaqui-hŋque iwäsäupu, hŋgiŋi qui imäkkuwi. Itaŋi mäptqä iqutä, qaŋuä iqutä, iquaquiyqä äyäŋqäŋgaŋi, hŋgaŋi mäyäŋqä imiŋiyi. Itaŋga qätäqueqä iqua-pqe, hŋgiŋi mäyäŋqä imiŋuwi.   
\p
\v 13 Ique äqunmi huizi, ymäuäkä naqänäŋä hŋqu qäukuä awä iqä äväwa päwqaŋgi äquŋgqe. Iqä äväwa äpäwätäqäŋgaŋi, maŋä yäŋänäqŋqä tii tqaŋgi äwikqe. “Qokä-apäkä qua bu äpmeŋuwä iquenä, oänä, oänä, oänä!\f + \fr 8:13 \ft Itkimäkqä 9:12; 11:14\f* Ynaunjqä huizi hŋquaqu-hŋqueŋä iqua, quwqä hääwi hääwä tqaŋguwäŋga, haŋä-iqä naqänäŋi qokä-apäkä iu äwimeŋqiyä.”   
\c 9  
\s1 Ynaunjqä 5 iqu, iqueqä hääwi, hääwä ätkqeŋqä  
\p
\v 1 Itaŋi eŋätqä 5 iqu, iqueqä hääwi, hääwä tqaŋga, nyi qätäqueqä hŋqu qäukuä haqä yätuta äväma, qua täu päkŋgaŋgi äquŋgqe. Itaŋga qu iqueŋi, qua hovqä täpäuŋuä maeqä iquesaŋä qŋqaŋä hutäuqe äwikuwi.  
\v 2 Qŋqaŋä hutäuqe ävqaŋguwäŋga, iqu hovqä iiŋä ique hutäuqaŋga, suakä, tä naqänäŋä ikeqaŋgä ätimäuqä-pa ätimäukqe. Itaŋgqäŋga suakä hovqä iiŋä iquesa ätimäukqä iqu, mäptqä ique qaquvqä eŋqä-pa äkiptaqiyätä, hea iwimäkkqe.  
\v 3 Itaŋi, peŋuä kuapänäŋi, suakä ique äväma, yäŋänäqŋqä qänjuekäta iquauqä eŋqä-paŋi ämapiyi, qua iuŋqä äwekuwi.  
\v 4 Itaŋi peŋuä iquauŋi, tii ätukuwi. “He qoä-qamqä, zä-yäuŋguä hioätqe, yuuwä matäuqä pambiyä. Oeyä. He yuuwä täupŋqe, ämaqä, Goti Hanjuwä Iqueä atäuŋuä iiŋqe, quwqä hipeŋuiu maqŋqä iiŋqä iquaunä imäkpiyä.  
\v 5 He ämaqä iiŋä iquauŋi, qaŋuä 5 täŋä-huŋqä äväpiyä-qe, pizqe mapäsqä pambiyä.” Itaŋga peŋuä iqua, im-imä äwäpu, täŋä-huŋqä äwimiŋuwi, ii qänjuekäta ämaqeu täŋä-huŋqä ävquwä eŋqä-paŋi.  
\v 6 Ämaqeu iiŋä wimeqaŋgaŋi, qu äpäkoŋqäŋqä qävqä ipiyä-qe, mapäkoŋqä ipnuwi. Qu äpäkoŋqä iiŋqe, aaŋä kuapänä äwiŋgaŋgqä-qe, äpäkoŋqä iqu quŋqe, zä wäniqe.   
\p
\v 7 Nyi peŋuä iquauŋi, hiŋuä tiiŋä-näŋä äquŋgqe. Qu hosi iqua eŋqä-paŋä, mäkäŋqä näwi imäkŋgaŋgä, ga quwqä nyuäŋiuŋi, golqä yŋŋa eŋqä-paŋä ämäupu, itaŋga quwqä himä-hiqumuaŋi, ämaqä änyäŋuwä-paŋä iiŋä änymiŋuwi.  
\v 8 Itaŋi quwqä de, apäkä iuauqä dä eŋqä-paŋä iiŋä äupu, quwqä hiquaŋi, laiyonqä iqua äuiŋuwä-paŋä iiŋiqä.  
\v 9 Itaŋga quwqä quikui, nätmatqä ipŋŋqä woyqä eŋqä-paŋä iiŋä eä, quwqä huqe, ptäptäukuä äqäyäpiyi, kalisi kuapänäŋä, hosi iqua mäkäŋqä qaŋä tnäŋä eyqiyämeqaŋga, äkakä äqäŋgqä-paŋä iiŋiqä.  
\v 10 Itaŋgqäŋga iquauqä häwqetä, yäŋä marasinqä täŋä-huŋqä quvqä vqetäŋi, qänjuekäta iquauä eŋqä-paŋä iiŋiqä. I etaŋgi, quwqä yäŋänäqŋqä, qokä-apäkä iu täŋä-huŋqä quvqe, qaŋuä 5 wipŋqe, ii quwqä häwqeu äwinä.  
\v 11 Iquauqä naqä ämiwiyqä äpmeŋqä iqu, ii eŋätqä qua hovqä täpäuŋuä maeqä iquesaŋä iqueyqä. Ga Israitqä iquauqä aŋä-kukŋuä iuŋi, eŋätqä iquenyqe, ‘Abätonäuä’ änyuätkuwi. Itaŋga Grikä iquauqä aŋä-kukŋuä iuŋi, ‘Apoliyonä’ änyuätkuwi. Yoqä iquaquiyqä qakui, ‘Qui Imäkqä Iqueyqä’.   
\p
\v 12 Itaŋga haŋä-iqä naqä hiŋuiqäŋä iqu qäpu eqäqe, qätä nyipiyä. Haŋä-iqä naqä hŋquaqu qänaki yqänä äquvepäŋqiyä.\f + \fr 9:12 \ft Itkimäkqä 8:13; 11:14\f*   
\s1 Ynaunjqä 6 iqu, iqueqä hääwi, hääwä ätkqeŋqä  
\p
\v 13 Itaŋi ynaunjqä 6 iqu iqueqä hääwi, hääwä tqaŋga, nyi maŋä hŋqu qätä äwikqe. Maŋä tqu, golqä hiqäva-imäkqä ttawä, Goti Iqueä hiŋuä iqi äwiŋqä iqueqä komqä-hänyeŋä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iquautaŋä yäpä iqisa tqaŋgi äwikqe.  
\v 14 Maŋä iqu eŋätqä 6 hääwä qätätaŋgqä iqueŋi, tii ätukqe. “Eŋätqä hŋquaqui-hŋquaquiŋä, eqä naqä Yupretisiu guä äqäyämbu äpmeŋuwä iquauŋi, huätä iwasqiyäwatiyä.”  
\v 15 Eŋätqä iiŋä iqua, “Hiunjiŋqä, qaŋuiŋqä, quväukuiŋqä äkŋgaŋqätiyä” tpu, näwinyä imäkmbu, äpmamiŋuwi. Maŋä iqu iiŋä tquaŋga, iqu eŋätqä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iquauŋi, qokä-apäkä iuŋi, hŋquaqu-hŋque iwäsäupu, iquautaŋä hŋqueŋi, pizqä päkpŋqä diŋqe, iwasqäyäwatkqe.  
\v 16 Itaŋga quwqä mäkä-iqä hosiu äpmamiŋuwä iqua, aaŋä kuapänä, 200 miliyänqä äpmamiŋuwiŋqä qätä äwikqe.   
\p
\v 17 Itaŋi wätqä eŋqä-paŋi, hosi iquatä, ä hosiu äpmamiŋuwä iquatäŋi, quwqä suqe, nyi hiŋuä tiiŋä äquŋgqe. Iqua niqŋqä woyqä quwqä quikuiu ämäŋänmiŋqe, hui häŋesqä, hui heawiqä, ä hui hiuisqe. Hosi iquauqä nyuäŋi, laiyonqä iquauqä nyuäŋä-näŋiqä. Itaŋga, teu, suakiu, hikä piyaŋä-weqä tä änätŋqeu, eeqänäŋä iqua, quwqä maŋita ätimäwa äumiŋuwi.  
\v 18 Itaŋga nätmatqä ququvqänäŋä hŋquaqui-hŋqueŋä iqua, ämaqä kuapänäŋä, hŋquaqui-hŋque iwäsekuwä iquautaŋä hŋqueŋi, pizqä äpäkkuwi. Ii teu, suakiu, hikä piyaŋä-weqä tä änätŋqe, hosi iquauqä maŋiuta ätimäwa äukuwä iquayi.  
\v 19 Itaŋga hosi iquauqä häwqe, nyuäŋätäŋä qämakä-näŋä eä, ämaqeuŋi iitä yuuwä ätämiŋuwi. Quwqä yäŋänäqŋqe, maŋiutä, häwqeutä, äwämiŋqe.   
\p
\v 20 \fig Goti quaŋgi, qu hiŋuä-täŋä, qätä-täŋä, qaŋä uwqä-qua hmanji.|alt="idols" src="idol.tif" size="col" loc="Rev 9:20-21" copy="Illustrations by Birney Boyd. Used by permission." ref="9:20" \fig*Ämaqä huizi, nätmatqä ququvqä hŋquaqu-hŋqueŋä iquautaŋi, mäpäkoŋqä imiŋuwä iqua, qu nätmatqä quwqä hipaitä imäkmiŋuwä iuŋi, tuwä mäwiyqä, äwqä yqänä äwimiŋuwi. Auqä, qu dŋä ququvqä iquauqä yoqetä, goti quaŋgä iquauqä yoqetäŋi, haqeu ämamäupu, qoŋä woktäuqe, mävquatämäuqä imiŋuwi. Goti quaŋgä golqeu, silpaiu, brasiu, hikiu, zeu, ga nätmatqä iiŋä iqua, qu hiŋuä-täŋä, qätä-täŋä, qaŋä uwqä-täŋä-qua hmanji.  
\v 21 Ämaqä häŋä yqänä äpmamiŋuwä iiŋä iqua, ämaqä huizi iu pizqä äpäsäpu, paaqä imäkäpu, ä huiwä yaŋä hiŋgi änyäkipu, itaŋga nätmatqä quwä hiŋgi ämayäkämiŋuwä-qe, aŋgi kŋuä äkunmäknäpu, suqä iiŋä iquauŋi tuwä mäwiyqä imiŋuwi.   
\c 10  
\s1 Eŋätqä hŋqu, bukä wäŋqä hmbu, Jonä iqu änätŋqä äwikqeŋqä  
\p
\v 1 Nätmatqä iiŋä iqua ae äpäwqaŋga, nyi eŋätqä yäŋänäqŋqä hŋqu, qäukuä haqä yätuta quvepqaŋgi äquŋgqe. Iqueqä huiwä iuŋi, qaquvqä patqŋqä, itaŋga wäpinyiqukuä iqueqä nyuäŋä iu okäkasänmiŋqe. Iqueqä himä-hiqumuaŋi, we-huŋqä mäptqä eŋqä-paŋi ätä, ga iqueqä yukä iquaqu tä sqä eŋqä-paŋä iiŋi.  
\v 2 Ga iqueqä hipa iuŋi, bukä wäŋqä ävatŋqä hmbu, a äqätqa quvepqaŋgi äquŋgqe. Äquvepäqetaŋi, iqueqä yukä ämuaŋgisaŋi, eqä-pŋä haqeu äui, qunamäuqäŋgisaŋi, quaeu äumiŋqe.  
\v 3 Itaŋi iqu aaŋä maŋä yäŋänäqŋqä, laiyonqä zääqä ätqä-pa, e ätkqe. Iqu maŋä yäŋänäqŋqä tqaŋga, iŋgaŋi qaquvqä 7 iqua äuesäupu, kukŋuä ätkuwi.  
\v 4 Qaquvqä 7 iqua äpnapiyi, kukŋuä qäpu tqaŋguwäŋga, nyi kukŋuä iiŋi, tuwaŋuä qämätmä imiŋqe, qäukuä haqä yätutaŋi, maŋä hŋqu tii tqaŋgi äwikqe. “Qaquvqä 7 iqua kukŋuä ätquwiŋqe, tuwaŋui maqiyqä panä. Tqä kŋuä iunä äkiyänä.”   
\p
\v 5-6 Iwä eŋätqä qonjqä eqä-pŋiutä, quaeutä äuitaŋgi äquŋgqä iqu, kukŋuä hŋqu guä mäsäuetŋqe, iqueqä hipa ämuaŋgisaŋi qäukuä haqä yätu eätä, Goti Aaŋä Häŋä Hea Ique-ique Pmeqä Iqueä yoqe ätkqe. Ii Goti qäukuä iu, qua iu, eqä-pŋä iu, nätmatqä eeqänäŋä iu äwiŋuwä ii imäkkqeŋqe, Iqueqä yoqe, i ätkqe. I ätätäqäŋgaŋi, tii ätkqe. “Täŋgaŋi Goti Iqu hiŋuä äqänä mäpmeqä iŋqiyä. Hea qäpu eqiyä.  
\v 7 Nätmatqä Goti Iqu imäkäniqä iiŋqä zä emiŋqe, Iqueqä wäuŋuä äwiyäpu, kukŋuä hiŋuä-tqä iquau ätumiŋqä-pa, qänakŋi ynaunjqä 7 iqu hääwä tätŋqä iqaŋgutqäŋgaŋi, nätmatqä iiŋi, naqä-qakuä timäutŋqä, imäkäniqe.”   
\p
\v 8 Ga nyi maŋä qäukuä haqä yätuta tqaŋgi äwikqä iqu, aŋgiŋi tii ändkqe. “Si äwätnä, bukä eŋätqä eqä-pŋiutä, qua iutä ätqäuŋqä iqueä hipaeu ävatnä äwiŋqe, motayä.”   
\p
\v 9 Iiŋä dqaŋga, nyi eŋätqä iqueŋqä äumi, iqueŋi, “Bukä wäŋqä ipu nyi dapiyä” ätukqe.  
\p Ga iqueuä kima nyi-mändaŋi, tii ändkqe. “Si bukä wäŋqä täpu, ämändautnä äänyä. Ga si ämändauŋi, tptawä äsätnä ändqe, kŋŋuä eŋqä-pa äwi iqaŋgqä-qe, äŋguneqäsqä äwqä bu ämnäqetaŋi, aŋgiŋi kaŋqä eŋqä-pa zä-yäŋqiyä.”   
\p
\v 10 Iqu iiŋä ae ändqaŋga, nyi bukä iiŋipu, iqueä hipaeuta ämotaumi, qe äŋgqe. Ga nyi äŋgaŋga, nyaqä maŋiuŋi, kŋŋuä eŋqä-pa äwi ikqe. Iwä ae äŋguneqäqaŋga, äwqä mändaŋi zä ikqe.   
\p
\v 11 Iŋgaŋi qu tii ändkuwi. “Si Goti Hanjuwä Iqueuä kukŋui, nätmatqä qokä-apäkä kuapänäŋä huiwä huitaŋä-huitaŋä iuta, aŋä huitaŋä-huitaŋä iu pmeqä iuta, aŋä-kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqä iuta, itaŋga ämiqä naqä kuapänäŋä iuta timäuniŋqeŋqä awä suiyä.”   
\c 11  
\s1 Goti Iqueqä kukŋuä awä suiyqä iquaquinyqä  
\p
\v 1 Iwä hŋqu nyiŋi, “Si ävauätnä, Goti Hanjuwä Iqueä hiqäva-imäkqä aŋitä, hiqäva-imäkqä ttawitäŋi, kiqä naqeŋqä iwäsävä” ändätä, iwäsäuqäŋqä yäkqä hŋqu ändapätä, tiiŋä-pqe inä ändkqe. “Ae iwäsäuŋi, qokä-apäkä iqi, Goti Iqueqä yoqe haqeu ämamäupŋqä qoŋä äwoktäutqäŋuwä iquauŋi, a tävä.  
\v 2 Iiŋä itnäŋgaŋi, si Goti Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä ämätnäŋqä ququawä yäpaqä mäŋgisaŋi, miwäsäuqä pa, hiŋuinä qunyä. Ii tiiŋä etaŋgi. Ququawä iqu ämaqä Goti Iqueŋqä änyä maqŋqä eäŋuwä iquauqä eä, ga qu Goti Iqueqä aŋä-himqä iqueŋi, quwqä äwiŋqä dutanä qui imäkäpu mitqätaŋgpi, qaŋuä 42 päwäniqeqä.  
\v 3 Itaŋi ämaqä nyaqä kukŋui awä jiyŋqä hŋquaqui yäŋänäqŋqä vqaŋgä, iquaqu huäqä-huŋqä ämuasmäŋqe äyäunyä, kukŋuä hiŋuä tätqätaŋgisi, hiunji 1,260 iqua\f + \fr 11:3 \ft Qaŋuä 42 iquatä, hiunji 1,260 iquatäŋi, asänäŋi.\f* päwäniqeqä.”   
\p
\v 4 Ämaqä iiŋä iquaqu zä-olipqä iquaqutä,\f + \fr 11:4 \ft Sakätiyasi 4:2-14\f* itaŋga hiqi-tä-tqäuqä iquaqutä, qua eeqänäŋä iuqä Aaŋä Naqä Iqueqä hipeŋuä iqi ätqäuŋuwä eŋqä-paŋi.  
\v 5 Ga ämaqä hui iquaqui ququvqä itquenätpu iqaŋgpqe, te iquaquiyqä maŋita ätimäwaŋi, mäkä-huŋqä iquauŋi tä gaŋguti, qu äpäkombnuwi.  
\v 6 Iquaqu kukŋuä awä jiyŋqäŋgaŋi, qäukuä yätutaŋi piyä maqiyqä yätŋqä imäkiyŋqe, yäŋänäqŋqä-täŋä-quaquiyi. Itaŋga eqä häŋeqä-täŋä imäkinyiyäŋqätä, nätmatqä quvqä qua täu qui imäkinyiyŋqätäŋi, yäŋänäqŋqä-täŋä-quaquiyi. Iquaqu nätmatqä iiŋä di, iquaquiyqä äwiŋqetanä imäkinyiyi.   
\p
\v 7 Iwä iquaqu Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui qäpu tqaŋgiyäŋgaŋi, naŋuä hiqiyqä hŋqu qua hovqä täpäuŋuä maeqä iuta äyapäqe, iquaqutä mäkä humbnuwi. Iquaqu iqueŋi yäŋä mäwqŋqä iqaŋgisi, pizqä päsäniqe.  
\v 8 Iquaqui pizqä päsqaŋga, iquaquiuä huiwä pizqe, aŋä-himqä naqä\f + \fr 11:8 \ft Näqŋqätäŋä hŋqua tii ätätqäŋä. Jonä iqu aŋä-himqä hŋqueŋqä naqä-qakuä matqä ikqe. Iqu ämaqe quuvqä maeqiyqä ipu, suqä quvqä imäkäpu, Goti Iqueŋi hŋgisanä itquetqätaŋguwiŋqä kukŋuä ktqä e ätätä äqäkqe.\f* iutaŋä huäŋqä iqi witäniqe. Aŋä-himqä iquenyqe, kukŋuä ktqä “Sotomätä Isipätä eŋqä-paŋiqä” ätkuwi. Iqiŋi, qäŋganä iquaquiuä Naqä Ique, qu äpäsäpu, zä-huätati äuekuwä iqiyqä.  
\v 9 Hiunji hŋquaqu-hŋque, itaŋga huizi iqueä, hiunji quemisqä iuŋi, ämaqä huiwä huitaŋä-huitaŋä nyqä eeqänäŋä iutaŋä, hueqä-himqä eeqänäŋä iutaŋä, aŋä-kukŋuä eeqänäŋä tqä iutaŋä, itaŋga qua eeqänäŋä iutaŋä iqua, qu iquaquiyqä huiwi, ämaqä hŋqua ämepu qua qäyä ptepŋqe, ‘ŋŋqä’ mätquä, hiŋuinä äqumbu pmapnuwi.  
\v 10 Kukŋuä awä suiyqä iquaqu qokä-apäkä qua iu äpmeŋuwi, täŋä-huŋqä quvqe ävätqäŋiyä iutaŋi, iqua, iquaqu e päkoŋgaŋgiyiŋqe, ewiqä ätäpu, nätmatqä yeeqä vqe, yaŋä imbnuwi.   
\p
\v 11 Nyi tiiŋä-pqe wätqä äquŋgqe. Hiunji hŋquaqui-hŋque ae äpäwqaŋgaŋi, hiunji huizi iqueä hiunji quemisqäŋgaŋi, Goti Iqu iquaquinyqä yuŋuä häŋä aŋgu ävauqumuatqe, ändowatqaŋga, iquaqu ävauäsinyä pämä ätqäukiyi. Ämaqe, hiŋuä ii äqumbiyi, zä aaŋä naqänäŋä ikuwi.  
\v 12 Iquaqu ae ävauvi, maŋä hŋqu qäukuä haqä yätutaŋi, tii tqaŋgi äwikiyi. “Qe täqiŋqä yapinyqä.” Iŋgaŋi iquaqu qaquvqeu, qäukuä haqä yätuŋqä yqaŋgiyäŋga, iquaquiyqä mäkä-huŋqä iqua hiŋuä äqunäwatkuwi.  
\v 13 Asäŋgaŋi, eekä naqänäŋä hŋqu iiqe, aŋä-himqä 9 iquau hiŋuinä äqunätä, hiqŋqä huiziqueŋi qui imäkkqe. Iŋga qäŋgaŋi, eekä naqänäŋä ikqä iqu, qokä-apäkä 7,000 ättqäkqe. Qokä-apäkä huizi iqi äpmamiŋuwä ii, zä kuapänä wiŋgaŋga, Goti qäukuä haqä yätu äpmeŋqä Iqueqä yoqe, haqeu ämamäukuwi.   
\p
\v 14 Qätä nyipiyä! Haŋä-iqä tquaqu qäpu eqaŋga, itaŋi huizi iqu timäutŋqe, qäqi-iqiyqä.\f + \fr 11:14 \ft Itkimäkqä 8:13; 9:12\f*   
\s1 Ynaunjqä 7 iqu, iqueqä hääwi, hääwä ätkqeŋqä  
\p
\v 15 Itaŋi eŋätqä 7 iqu, iqueqä hääwi, hääwä tqaŋga, iŋgaŋi qäukuä haqä yätutaŋi maŋä hui yäŋänäqŋqä tiiŋä ätkuwi.  
\pi1 “Qua eeqänäŋä iu miqe, neqä Naqä Iqueqätä, Iqueqä atäuŋuä ätekqä Kraisi Iqueqätänyä, näweqä ätimäuqiyä! Itaŋga Naqä Iqu hea ique-ique miquäniqeqä.”   
\m
\v 16 Itaŋi ämaqä naqä 24, Goti Iqueä hiŋuä iqi zä-hawiu äpmeŋuwä iqua, qoŋä äqutasepäpu, Iqueä yoqe haqeu ämamäupu, tii ätukuwi.   
\pi1
\v 17 “Aaŋä Naqä Iquki, Si Goti Yäŋänäqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iqukiyqä. Si täŋga äpmeŋä, qäŋganä äpmamiŋä Iqukiyqä. Si Tqä yäŋänäqŋqä naqe ae ämetnä, ämitqäŋiŋqe, ne ‘äŋguiqä’ äktqunä.  
\v 18 Ämaqä Sinyqä änyä maqŋqä eäŋuwä iqua, äwqä tnäŋä imäkqaŋguwä-qe, Tqä äwqä tnäŋitä, hea qäyunäŋitäŋi, ae ätimäuqeqä. Täŋgaŋi ämaqä ae äpäkoŋguwä iquauŋi, kukŋuä mittŋqäŋganjqä. Itaŋga-pqe, Tqä wäuŋuä äkiyäpu, kukŋuä hiŋuä-tqä iquauŋitä, qokä-apäkä Tqäŋqä atäuŋuä ae ikŋä iquauŋitä, ämaqä zä ipu Tqä yäpä iqinyä äpmeŋuwä yoqä-täŋä, ä yoqä maeqä iquauŋitä, quwqä kima ävätnä yeeqä iwimäktŋqäŋganjqä. Iwä, ämaqä qua qui imäkätqäŋuwä iquauŋi, qui imäktŋqe, täŋga täsuwänä.”   
\p
\v 19 Ämaqä naqä iqua, kukŋuä iiŋi ae ätqaŋguwäŋga, Goti Hanjuwä Iqueä aŋä qäukuä haqä yätu ämätnäŋqe, qŋqaŋä hutäŋgaŋga, itaŋgaŋi qu Goti Iqueuä kukŋuä guä-mäsäŋqä ipŋä iqu hiŋuä qumbŋqä, ätnäŋä iqi ätqäumiŋqe. Itaŋga qaquvqetaŋä we-huŋqe, im-imä ändakka weqaŋguwäŋga, hääŋqä naqänäŋä ätimäutä, qaquvqe osquaŋga, quae eekä itä, piyä hiwiyä häukuätäŋi, kuapänä äpäkŋgqe.   
\c 12  
\s1 Apäkä iinyqätä, qämakä naqänäŋä iqueŋqätä  
\p
\v 1 Itaŋgaŋi nyi ktqä nätmatqä yäuŋuä iqä hŋqu, qäukuä haqä yätuta tii timäuqaŋgi äquŋgqe. Ii apäkä eŋqä-paŋiyi. Iiyqä ämuasmäŋqä eŋqä-paŋi, mäptqe ktqä pmuätäutaŋga, qaŋuä-pqä iqu, iiyqä yukä yäpä iqi pmetaŋga, qätäqueqä 12 iqua, iiyqä nyuäŋä iuŋi, yŋŋa eŋqä-paŋä ämäuä äpmamiŋqe.  
\v 2 Apäkä äwqä-täŋä ii, ymeqä nyuätŋqä itäqäŋgaŋi, täŋä kiŋä wuŋgaŋgi, zääqä naqänäŋä ätmiŋqe.   
\p
\v 3 \fig Qämakä häŋesqä naqänäŋä hŋqu äwämiŋqe.|alt="dragon" src="Dragon.tif" size="col" loc="Rev 12:3-4" copy="Illustrations by Birney Boyd. Used by permission." ref="12:3" \fig*Itaŋi ktqä nätmatqä yäuŋuä iqä huiziqu, qäukuä yätuta tii timäuqaŋgi äquŋgqe. Qämakä häŋesqä naqänäŋä hŋqu äwämiŋqe. Iqu nyuäŋä 7 iŋqä-qu eä, ga kiqä nyuäŋä iquautaŋi, nyuäŋä komqä-hänyeŋä 10-täŋu emiŋqe. Itaŋi nyuäŋä eeqänäŋä iquauŋi, ämiqä iquauqä yŋŋa eŋqä-paŋi äpmakäumiŋqe.  
\v 4 Kiqä häwqe, qäukuitaŋä qätäqueqä kuapänäŋi, qua täuŋqä äqutäsitäumepkqe. Qätäqueqä hŋquaqu-hŋqueŋä iquautaŋä hŋquaquiŋi, hiŋuinä äqunätä, hŋquesaŋi qua täu äpäkŋguwi. Itaŋga qämakä iqu, apäkä ymeqä nyuätŋqä iqaŋgqä iiyqä hipeŋuä iqi ätqäuä, iqu, ii ymeqä ae äyä nyquaŋga, änätŋqä äqunä ätqäumiŋqe.   
\p
\v 5 Ga apäkä ii ymeqä e änyuekqä iqu, ii ymeqä yäkqä woyqä a äqätä, qokä-apäkä eeqänäŋä äpmakäwäŋuwä iu mitŋqe, Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä iquvi.\f + \fr 12:5 \ft Apqä Bukä 2:9\f* Apäkä ii ymeqä ae äyä nyquaŋga, qu iqueŋi haqä yätuŋqä maqänä äma epiyi, Goti Hanjuwä Iqueŋqätä, Iqueqä zä-hawä iuŋqätä ätuma äukuwi.  
\v 6 Iu ätuma uwqaŋguwäŋga, apäkä ii aŋä avqŋqä imŋqä zä äukqe. Ga iqiŋi, qu iiŋi ämipu, ymisaŋä äväpu, itqätaŋgpi, hiunji 1,260 päwätŋqä iiŋqe, Goti Hanjuwä Iqu aŋä ae imäkekqe.   
\s1 Qu qäukuä yätu mäkä äuŋguwiŋqä  
\p
\v 7 Itaŋga qäukuä haqä yätutaŋi, mäkä naqänäŋä tiiŋä ätimäukqe. Maikoli\f + \fr 12:7 \ft Jutä 1:9; Deniyäli 10:13\f* iqutä, iqueqä eŋätqä iquatäŋi, qu qämakä naqänäŋä ique päsqaŋguwäŋga, ga qämakä naqänäŋä iqutä, iqueqä eŋätqä iquatäŋi, mäkä kima ikuwi.  
\v 8 Ga qu mäkä kima i ikuwi, yäŋänäqŋqä maeqä epu, mäki homä ikuwi. Iiŋä iutaŋi, qu qäukuä haqä yätuŋi mäpmeqä ikuwi.  
\v 9 Itaŋi Goti Hanjuwä Iqueqä eŋätqä iqua, qämakä iqueŋi, qua täuŋqä ämatnämepkuwi. Ii qämakä qäŋgatqä qu, “Setänä, ämaqeu kukŋuäŋqä ätuma uwqä iqueyqä” änyuätmiŋuwi. Iqu qokä-apäkä qua täu äpmakäwäŋuwä iuŋi, quaŋgä tquä iqueyqä. Qu ique qua täu ämatnämepäpiyäŋgaŋi, iqueqä eŋätqä iquauŋä-pqe qäsä ämatnämepkuwi.   
\p
\v 10 Itaŋi qäukuä haqä yätutaŋi, nyi maŋä yäŋänäqŋqä hŋqu tii tqaŋgi äwikqe.  
\pi1 “Täŋgaŋi, Goti Iqu Yäŋänäqŋqä-täŋä-qu eä, aŋgi ae inätmetä, Iqunä ämäneyätŋqe, ii ätnäŋä iqi ae ätimäuqi. Itaŋga ämaqä Goti Iqu Iqueqä qokä-apäkä iu aŋgi itmeniŋqä atäuŋuä ikqä Kraisi Iqu, yoqä naqetä, yäŋänäqŋqetä ämetŋqe, ii-pqe ätnäŋä iqi ae ätimäuqi. Ii tiiŋä etaŋgi. Setänä, neqä tatqä-guäkau hiunji heatqä ique-ique Goti Iqueqä hiŋuä iqi kukŋuä ämitätŋqä iqueŋi, bi ämatnämäuquwi.  
\v 11 Ga neqä tasi-guäka, iqua Sipsipqä Meqä Iqueqä häŋeqetatä, Iquenyqä kukŋuä awä ätmiŋuwitatäŋi, yäŋänäqŋqä ämepu, mäkä-huŋqä iqueŋi ämäwqätäupu, quwqä häŋä-pmeqä diŋqe kŋuä mämeqä ipu, quwqä mäkä-huŋqä iqua pizqä päsqeŋqe zä miqä danä ikuwi.  
\v 12 Iiŋä etaŋgqetaŋi, qäukuä iqukitä, qäukuä haqeu äpmeŋuwä iquendä, he ewiqä tpiyä. Iŋäqe qua iqukitä, eqä-pŋä iqukitä, oänä! Setänä iqu iqueqä quäuqä pmeqe, homä etaŋgi näqŋqä eä, äwqä tnäŋä imäkätä, henyŋqä ae äquvepqiyä,” tqaŋgi äwikqe.   
\p
\v 13 Ga qämakä iqu, qu iqueŋi, qua bu ae äyä ämatnämäuqaŋgä hiŋuä äqunäqetaŋi, iqu apäkä ymeqä qokä nyquaŋgqä iiŋi, ändämikqe.  
\v 14 Iŋgaŋi, apäkä iiŋi, iiyqä aŋä avqŋqä iuŋqä äväwa wätŋqe, qu ymäuäkä naqänäŋä iqueqä huqä hŋquaqu ämämuasmewikuwi. Iqiŋi quväukuä 3 äpäwätä, qaŋuä 6 päwqaŋgaŋqe, ii qämakä iqu-täŋä qäqiqi mäpmeqä, kiŋä nämä pmetaŋga, qu iiŋi äŋguänä ämipu, ymisaŋä äväqismiŋuwi.  
\v 15 Apäkä ii äväwa uwqaŋga, qämakä iqu, iqueqä maŋita eqä quta dueqaŋga, ga eqe, aaŋä naqänäŋä imäknäqetaŋi, apäkä ii qänaki äunjqua ikämiŋqe. Qämakä iqu, eqä tqu apäkä iiŋi, huakä ämetä, qui imäkätŋqä äwiŋgqe.  
\v 16 Eqä iqu e päwqaŋga, qua iqu apäkä iiŋi, yätamäkqä ävätä, eqä qämakä iqu quta ändomäukqe, hea eŋqä-pa äqäqauäqe, eqä iqueŋi yäpä imä ämäwqatkqe.  
\v 17-18 I iqaŋga, qämakä iqu apäkä iinyqä äwqä tnäŋä wiŋgaŋgi, iqu äwätä, iiyqä ymeqä huizi iquau mäkä päkmätä ikqe. Qokä-apäkä i päkmätä ikqä ii, qu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä-suqä iu qänaknä ipu, kukŋuä Jisasi Iqu awä ätkqe, a äqätmiŋuwä iquayi. Itaŋi qämakä iqu, eqä-huäŋä-täŋä hikä weä iqi, pämä ätqäukqe.   
\c 13  
\s1 Naŋuä hiqiyqä hŋqu ätimäukqeŋqä  
\p
\v 1 Qämakä iqu iqi tqäutaŋga, nyi naŋuä hiqiyqä hŋqu, eqä-huäŋiuta timäuqaŋgi äquŋgqe. Iqu nyuäŋä 7-täŋä-qu eä, itaŋga nyuäŋä komqä-hänyeŋä 10 hunätaŋgi äquŋgqe. Itaŋi hänyeŋä eeqänäŋä iquauŋi, ämiqä iquauqä yŋŋa eŋqä-paŋi äpmakäumiŋqe. Itaŋga iqueqä nyuäŋä iquauŋi, yoqä Goti Iquenyqä äkasuwä quvqä tqäŋqä hui äqänmiŋqe.  
\v 2 \fig Lepatqä Bea Laiyonqä|alt="animal compilation" src="Rev 13-2 adjusted.jpg" size="span" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994. & Illustrations by [insert illustrator name]. Used by permission." ref="13:2" \fig*Ga naŋuä hiqiyqä nyi hiŋuä äquŋgqä tqu, ii lepatqä eŋqä-paŋä iiyi. Itaŋga kiqä yuki, bea iquauqä eŋqä-paŋi. Itaŋga kiqä maŋi, laiyonqä iquauqä eŋqä-paŋi. Itaŋi qämakä iqu naŋuä iqueŋi, iqueqä yäŋänäqŋqe ävätä, yoqä naqäŋqä iwimäkätä, itaŋga ämiqe, iqueqä-kiuä eŋqä-paŋä pmetŋqä iwimäkkqe.  
\v 3 Itaŋga naŋuä hiqiyä iqueä nyuäŋä hŋqueŋi, wätaŋqä-täŋi. Ii pizqä äpäsanä-tpu ikuwä-qe, wätaŋqä ququvqä iiŋä iqu, ae äsätä, äŋguä ekqe. Itaŋi qokä-apäkä eeqänäŋi, naŋuä hiqiyqä iquenyqä yäuŋuä ipu, qänaknä äwikuwi.  
\v 4 Itaŋga iqua, qämakä naqänäŋä iqu iqueqä yäŋänäqŋqe, naŋuä hiqiyqä ique äwikqeŋqä näqŋqä ae epiyitaŋi, qämakä iqueqä yoqe haqeu ämamäupŋqä qoŋä äwoktäukuwi. Ga iqua, “Naŋuä hiqiyqä tqutä asänäŋi, tqukikä? Ä mäkä anäŋi, tqukitä hunyiyŋqäwä? Aaŋqeqä” ätäpu, naŋuä hiqiyqä iqueqä yoqe, haqeu inä qe ämamäukuwi.   
\p
\v 5 Iŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu naŋuä hiqiyqä iqueŋi, hiŋuinä qunätaŋgi, iqu kiqä yoqä haqeu ämamänätä, Goti Hanjuwä Iquenyqä äkasuwä quvqä ätätä, ga ämaqeu mitqätaŋgi, qaŋuä 42 äpäukqe.  
\v 6 Qaŋuä iiŋä päwätqätaŋga, iqu Goti Hanjuwä Iquenyqä äkasuwä ätätäqäŋgaŋi, Iqueqä yoqeŋqätä, Iqueqä aŋä qäukuä haqä yätuŋiŋqätä, ŋŋ iu äpmeŋuwä eeqänäŋä iquauŋqätä, tuwäŋgisa ätmiŋqe.  
\v 7 E qäyä ätätqätaŋgi, Goti Iqu iqueŋi, iqu qokä-apäkä Goti Iqu Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä iuŋi äpäsätä, homä qäyä iwimäkätŋqä hiŋuinä äqunmiŋqe. Itaŋga iqu yoqä naqä ämetä, hueqä-himqä eeqänäŋä iutä, huiwä huitaŋä-huitaŋä änyäŋuwä iutä, kukŋuä eeqänäŋä iutä, itaŋga qua eeqänäŋä iu pmeqä iutä ämitŋqä hiŋuinä äqunmiŋqe.  
\v 8 Iutaŋi, ämaqä qua iu pmeqe, Goti Iqu qua mimäkqäŋgaŋi, quwqä yoqe bukä hea ique-ique pmeqeuŋi maqŋqä imiŋqä eeqänäŋä iqua, qu naŋuä hiqiyqä iqueqä yoqe, haqeu matnämäupu qoŋä woktäupnuwiqä. Bukä iqu, ii Sipsipqä Meqä qu qäŋganä pizqä äpäsäŋuwä Iqueqeqä.   
\p
\v 9 Ämaqä qätä-täŋu-qu etaŋgutqe, iqu kukŋuä tä qätä äŋguänä äwiyänä.  
\v 10 Ga Goti Hanjuwä Iqu ämaqä hŋque, guä kiqiyäueqäŋqä atäuŋuä itqätaŋgutqe, iŋi iqu guä kiqiyäueqä aŋiu guä qiyänätŋqä wäŋqiyä. Itaŋga Iqu ämaqä hŋque, qu näpqä-hionaqetä pizqä päkpŋqä atäuŋuä itqätaŋgutqe, ga qu iqueŋi, näpqä-hionaqetä pizqä päkpŋqäuä. Ga suqä tiiŋä tqu timäuqaŋgaŋi, Goti Iqueqä qokä-apäki, qu yäŋänäqŋqä äpmapu, quwqä quuvqä heqiyqe, a yäŋänäqŋqä kiqätqäpŋqä.   
\s1 Naŋuä hiqiyqä hŋquququ ätimäukqeŋqä  
\p
\v 11 Itaŋi nyi naŋuä hiqiyqä hŋquququ, qua iunda ävautä äyapqaŋgi äquŋgqe. Ga kiqä nyuäŋä iuŋi, komqä-hänyeŋä hŋquaqu, sipsipqä meqä iquauqä eŋqä-paŋä iiŋä äunäqäŋga, kiqä kukŋui, qämakä naqänäŋä hŋqueqä eŋqä-paŋiqä.  
\v 12 Naŋuä hiqiyqä qua iuta ätimäukqä iqu, naŋuä hiqiyqä kiŋganäŋä iqueqä yäŋänäqŋqeta äkitqäuä, iqueqä wäuŋui imäkmiŋqe. Naŋuä hiqiyqä kiŋganäŋä iqu, wätaŋqä ququvqä, ique pizqä päkmätä ekqä, ga ae äskqä iquvi. Itaŋi qua iuta ätimäukqä iqu, qua iu äpmeŋuwä iqua, naŋuä hiqiyqä kiŋganäŋä iqueqä yoqe, haqeqä ämamäupu qoŋä woktäupŋqä, wäuŋuä tii imiŋqe.  
\v 13 Iqu suqä naqänäŋä, ämaqä mimäkqänäŋä di huitaŋä-huitaŋä imäkätŋqä yäŋänäqŋqä ämakqe. Suqä hŋqu tiinji. Qokä-apäkä iuqä hiŋuä iqiŋi, iqu, tä qäukuä haqä yätuta äväma, qua täu päknätŋqä imäkmiŋqe.  
\v 14 Iqu naŋuä hiqiyqä kiŋganäŋä iqueqä yäŋänäqŋqeta äkitqäuä, suqä iiŋä iqua qäyä imäkätŋqä, Goti Iqu iqueŋi, hiŋuinä quŋgaŋgqetaŋi, iqu qokä-apäkä qua täuŋi quaŋgä ätuätä, tii ätumiŋqe. “Naŋuä hiqiyqä, näpqä-hionaqe qäyä äpäsqaŋgä, häŋä yqänä äpmeŋqä iqueŋi, he iqueqä ktqe imäkäpu, iqueqä yoqe haqeu mamäupiyä.”  
\v 15 Itaŋi, iqu naŋuä hiqiyqä ktqä iqueŋi, yuŋuä qäyä vätŋqe, Goti Hanjuwä Iqu hiŋuinä äquŋgqe. Iŋi ktqä iqu, kukŋuä ätätä, ämaqä ktqä ique qoŋä mäwoktäuqä iqaŋgpqä iquauŋi, qu pizqä päkpŋqä imäkkuwi.  
\v 16 Itaŋgaŋi, naŋuä hiqiyqä hŋquaquŋä iqu tqaŋgi, qu qokä-apäkä eeqänäŋä iuqä huiwiu atäuŋuä vqäŋqä äqäkuwi. Hŋqua quwqä hipeŋuivqä. Itaŋi hŋquauŋi, hipa ämuaŋgisanjqä. Ga ämaqä hiŋgiŋqä, ä yoqä-täŋä, ŋŋ mbqä kuapäŋä-täŋä, ŋŋ mbqä-nätmatqä jua-jua maiqä-täŋä, ä huizi iquauqä yäpä imä mäpmeqä iŋuwä, ä huiziquauqä wäuŋuä hiŋginäwa äwiyätqäŋuwä-pqä iuŋi-pqeuä, qu eeqänäŋi, atäuŋuä vqäŋqä kiqä hiqŋqä iutaŋi, äyä ämakuwi.  
\v 17 Hiqŋqe, ii naŋuä hiqiyqä iqueqä yoqeŋä-qe, ŋŋ iqueqä yoqä iuta a täuqäŋqe. Iŋi ämaqä, naŋuä hiqiyqä iqueä hiqŋqä mämeqä imipqä iqua, qu qokä-apäkä huiziuqä nätmatqe, mbqä miqä da iqaŋgpi, ga huizi iqua-pqe, quvaqä nätmatqe, mbqä miqä danä ipnuwi.  
\v 18 Ga ämaqä hŋqu kŋuä äŋguä-täŋu eäqe, iqu nätmatqä täŋqe, näqŋqä äŋguänäŋä hetŋqänänjqä. Ämaqä hŋqu näqŋqä-täŋä-qu eäqe, iqu naŋuä hiqiyqä iqueqä yoqeta a täutŋqänänjqä. Ii ämaqä hŋqueqä yoqeuta atäuŋuä eŋqä-paŋiqä. Ii 666 iqeyi.   
\c 14  
\s1 Ämaqä 144,000 iqua, apqä änyä-häŋä ätkuwiŋqä  
\p
\v 1 Ga nyi hiŋuä aŋgumä äquŋgqe, Sipsipqä Meqä Iqu qoqoŋä Sayonä yätu tqäutaŋgi äquŋgqe. Itaŋga Iqutäŋi, qokä-apäkä 144,000 iqua, Sipsipqä Meqä Iqueqä yoqetä, Iqueqä Kaniqueqä yoqetäŋi, quwqä hipeŋuiu äqämbu anä ätqäumiŋuwi.  
\v 2 Itaŋi qäukuä yätutaŋi, hääŋqä äŋguänäŋä hui qäŋgaŋgi äwikqe. Ii eqä naqä hŋqueqä hääŋqätä, qaquvqä naqä hŋqueqä äkakätä, eŋqä-paŋä iiŋä ätätä, ga ämaqä hui gita ätquwä-paŋä iiŋä tqaŋgi äwikqe.  
\v 3 Ga qokä-apäkä 144,000 iqua, Goti Hanjuwä Iqueä zä-hawä iqueuätä, nätmatqä häŋä-pmeqä-täŋä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iquauätä, ämaqä naqä iquauätä hiŋuä iqi ätqäupu, apqä änyä-häŋä hŋqu ätkuwi. Apqä iqueŋqe, ämaqä huizi iqua-pqe, maqŋqä epnä. Ga ämaqä kuapänäŋä iiŋä iqua, Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä qua täu äpmeŋuwä iuta aŋgi mbqä imakqä iqua, quwqä-quwänä näqŋqä eqäuä.  
\v 4 Ämaqä iqua, apäkä iuatä hiqaqä anä äwipu, kiyä imätmäknätqäŋuwä eŋqä-paŋä iiŋä ma, ikikinyäŋä äpmepu, aŋä eeqänäŋä, Sipsipqä Meqä Iqu äwqaŋgqeuŋi, qänaki äwivändätqäŋuwä iquayi. Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä eeqänäŋä qua täuŋiuqä awä iqisa ae mbqä imetä, iŋi qu Iqueqäŋqätä, ä Sipsipqä Meqä Iqueqäŋqätä, qämätaqiyqä pmepŋqä iiŋqe, qu, qu-ganäŋä eŋqä-paŋä itmakqe.  
\v 5 Qu kukŋuä quaŋgä matqä ipu, nätmatqä hnjua mimäkqä itqäŋuwä iquaiqä. Oeyqä.   
\s1 Ynaunjqä hŋquaqui-hŋqueŋä iquauqä kukŋuiŋqä  
\p
\v 6 Nyi iiŋä äqunmitaŋi, huizi, ynaunjqä huiziqu qäukuä awä iqi äväwa päwqaŋgi äquŋgqe. Iqu kukŋuä äŋguä hea ique-ique pmeqe, qokä-apäkä qua täu äpmeŋuwä iuŋi, kukŋui awä tuätŋqä iquvi. Qua eeqänäŋä iutä, hueqä-himqä eeqänäŋä iutä, ä aŋä-kukŋuä eeqänäŋä iutä, ŋŋ huiwä huitaŋä-huitaŋä iutänyä.  
\v 7 Iqu maŋä yäŋänäqŋqä tii ätkqe. “Goti Hanjuwä Iqu, ämaqeuqä suqe kukŋuä tqeuta iwäsäutŋqe, ae ätimäuqiyä. I etaŋgi he Iqueŋqä zä yasämä ipu, Iqueqä yoqe haqeu matnämäupŋqä, qoŋä woktäupiyä. He Goti qäukuiu, quaeu, eqä-pŋiu, itaŋga eqä esquä eeqänäŋä imäkkqä Iqueqä yäpä iqi äpmepu, ‘äŋguiqä’ tpiyä.”   
\p
\v 8 Itaŋi ynaunjqä huiziqu, hiŋuiqäŋä ique qänaki äwivändqa äquvepätä, tii ätukqe. “Aŋä-himqä naqänäŋä Bapilonäŋi, qui ae imäkŋgiyä! Aŋä-himqä Bapilonäŋi, qokä-apäkä eeqänäŋi, wainqä yäŋänäqŋqä vqaŋgi qu änäpu, hiqiiyqä iquwä-pa, kiqä suqä yäŋänäqŋqä iu, huiwä yaŋä hiŋgi imbŋqä iwimäkqeqä. Auä ii qui ae imäkŋgiyä!”   
\p
\v 9 Itaŋi ynaunjqä huiziqu, iquaquisaŋä qänaki äwivändqa äquvepätä, maŋä tnäŋä tiiŋä ätukqe. “Ämaqä, naŋuä hiqiyqä iqueä yoqetä, iqueqä ktqetä, haqeu mamäupŋqä qoŋä äwoktäupu, iqueä atäuŋuä iiŋqe, hipeŋuiuŋä-qe, hipaeuŋä-qe, ämapqä iqua, ii iqua wainqä aaŋä huitaŋä di bŋqäuä.  
\v 10 Wainqä ii ämbqe, ii Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋiyqä. Itaŋi Goti Iqu wainqä-eqetä, aaŋä eqetä, yuqui-yaqui mimäkqä da yäŋqiyä. Oeyä. Iqu Iqueqä äwqä tnäŋi, eqä-häkä imäŋqeu iquatimeqaŋguti, ga ämaqä iqua, iquauqä ququvqeŋqä ämbŋqänänjqä. Ii ämbqe, Goti Hanjuwä Iqueqä eŋätqä iquauä hiŋuä iqisä, Sipsipqä Meqä Iqueä hiŋuä iqisäŋi, ämaqä iqua täŋä-huŋqä ququvqe, tä iutatä, hikä piyaŋä-weqä tä änätŋqä iutatä, mapŋqäuä.  
\v 11 Iwä suakä, iquau täŋä-huŋqä e vqä iquesa ätimäuqäqä iqu, iqu äpakä iquäniqeqä. Ga ämaqä naŋuä hiqiyqä iqueŋqätä, iqueqä ktqeŋqätä, qoŋä äwoktäupu, itaŋga iqueqä yoqeta atäuŋuä iiŋqä ämequwä iqua, qu hiunjiŋga, heatqäŋga, hapä pmeqe, mämeqä danä ipnuwä iquayqä.”   
\p
\v 12 Itaŋgaŋi suqä iiŋä iqua ätimäuqaŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä, Iqueä suqä eeqänäŋi qänaknä ipu, quwqä quuvqä heqiyqe, Jisasi Iquenyqä a äkiqätäuŋuwä iqua, qu yäŋänäqŋqä pmapŋqäŋganji.   
\p
\v 13 Itaŋi qäukuä haqä yätutaŋi, nyi maŋä hŋqu tii tqaŋgi äwikqe. “Si tuwaŋuä tii qäyä. ‘Ämaqä, qu Naqä Iqueŋqä quuvqä eqiyäpu, täŋgatati näŋgiŋqä äpäkombnuwä iqua, yeeqä äwinyänä.’” Itaŋga Dŋä Äŋguä Iqu-pqe, tii ätkqe. “Ii naqä-qakuiqä. Ii tiiŋä etaŋgiyi. Quwqä suqä äŋguä imäkmitpqä iqu, qutä anä wäniqetaŋi, quwqä wäuŋuä dŋä huqä itqäŋuwi, huätä ävquatämäupu, hapä pmapnuwiqä.”   
\s1 Ymisaŋä mmqä iqaŋga, tävqeŋqä  
\p
\v 14 Iiŋä äqunmitaŋi, huizi, nyi qaquvqä qäpaiqä hŋque, ämaqä ne qua täutaŋä eŋqä-paŋä asänäŋä hŋqu pmetaŋgi äquŋgqe. Iqu iqueqä nyuäŋiuŋi, golqä yŋŋa eŋqä-pa ämäuä, itaŋga iqueqä hipa iuŋi, hionaqä kuä-tävqä aaŋä yanäqŋque a äqätmiŋqe.  
\v 15 Itaŋi ynaunjqä huiziqu, Goti Hanjuwä Iqueä aŋita yäpaqäŋgisa ätimäuäqe, ämaqä qaquvqä ique pmetaŋgqä ique, maŋä yäŋänäqŋqä tii ätukqe. “Ymisaŋä qua bu eŋqä eeqänäŋi, mmqä ae iqä-qae, ga täŋgaŋi ätävqäŋganjqae,\f + \fr 14:15 \ft Itkimäkqä 14:7\f* tqä hionaqetä täwiyä.”  
\v 16 I tquaŋga, ämaqä qaquvqä iu äpmamiŋqä iqu, iqueqä hionaqetä, ymisaŋä ae mmqä itaŋgqä-quau ätäwikqe.   
\p
\v 17 Itaŋi eŋätqä huiziqu, hionaqä kuä-tävqä yanäqŋquä a qätqä-qu, Goti Hanjuwä Iqueä aŋä qäukuä haqä yätu ämätnäŋqetaŋi äväma, yäpaqäŋgisa ätimäukqe.  
\v 18 \fig Wainqä häukui, tqä hionaqätä ätävätnä, naqä-hŋqäqinyä mäqumuatiyä.|alt="sickle cutting grapes" src="SickleGR.tif" size="col" loc="Rev 14:14-19" copy="Illustrations by [insert illustrator name]. Used by permission." ref="14:18" \fig*Itaŋi eŋätqä asä hŋqu hiqäva-imäkqä ttawiuta äväma äpkqe. Iqu tä iu ämitŋqä yäŋänäqŋqä-täŋä iqueqä. Iqu eŋätqä hionaqä aaŋä yanäqŋquä-täŋä qätätaŋgqä ique, tiiŋä ätukqe. “Wainqä qua bu eŋqä häukui, mmqä ae iqä-qae,\f + \fr 14:18 \ft Itkimäkqä 14:7\f* tqä hionaqä yanäqŋquetä huätä ätävätnä, naqä-hŋqäqinyä mäqumuatiyä.”  
\v 19 Iiŋä tquaŋga, ynaunjqä iqu iqueqä hionaqetä, wainqä häukuä mmqe ätävätä, aquvä ämaqäkqe. Itaŋi iqu wainqä häukuä mmqä ätäwikqä ii ämetä, qonjqä ipu, kiqä eqä mapŋqä hikä hovqä naqä ique ätnämäukqe. Hikä hovqä iqu, ii Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋiŋqä ätnä.  
\v 20 Qu aŋä-himqä yäpaqäŋgisa ätimäupiyi, wainqä häukui, hikä hovqä ique ätnämäukuwi, qonjqä iqaŋguwäŋga, häŋeqe, hovqä iquesa ätimäwa yäpaqäŋgisa äpäwäkqe. Häŋeqä i äpäwäkqe, ätuwa äpeyätä, ämaqä iuŋi ämäpmuäqänäŋä iiŋi, ii huakä eŋqä-pa, kiŋä haqä nämä\f + \fr 14:20 \ft Jonä iqu hiqŋqä 1,600 äqäkqe. Hiqŋqä iiŋiqua, ii 300 kilomita eŋqä-paŋiqä.\f* äquveqäkqe.   
\c 15  
\s1 Eŋätqä 7 hŋqua, nätmatqä ququvqä a äqätäŋuwiŋqä  
\p
\v 1 Nätmatqä iiŋi timäuqaŋgi hiŋuä äqunmitaŋi, huizi, hiqŋqä huitaŋä hŋqu, qäukuä yätuta timäuqaŋgi äqunätmä, “Squä-näŋä äqunäŋundiyä” tmä ikqe. Nyi tiiŋä äquŋgqe. Eŋätqä 7 hŋqua, nätmatqä ququvqä 7, qokä-apäkä iu qui imäkpŋqä a äqätpu äpmamiŋuwi. Nätmatqä quvqä iiŋi, Goti Hanjuwä Iqueuä äwqä tnäŋiuta qäpu ätimäuqä-qae, aŋgiŋi hui matimäuqä yäŋqiyä.  
\v 2 Itaŋi nyi eqä-pŋä naqänäŋä hŋqu, huiwä hiqumuaŋä hiŋuä iqäŋqä-näŋi, tetä qäsä imäkquwä-paŋä iiŋä äquŋgqe. Itaŋga eqä-pŋä iqueä maŋä iqiŋi, ämaqe, qu mäkä iuŋi ämäwqätäupu, naŋuä hiqiyqä iquesä, iqueqä ktqetä, ä iqueqä atäuŋuä iiŋqetä, mändi äkittqukuwä iqua, gita Goti Hanjuwä Iqu iquau äwikqe a äqätpu ätqäumiŋuwi.  
\v 3 Qu iqi ätqäpiyäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä wäuŋuä-wiyqä Mosisi iqueätä, Sipsipqä Meqä Iqueätä, apqä tii ätmiŋuwi.  
\pi1 “Naqä Iqukiyä, Si Goti Yäŋänäqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iqukiyqä. Si wäuŋuä yäŋänäqŋqä, ämaqä mimäkqänäŋä huitaŋä di, Imäkqä-quki etaŋgi, ga ne hiŋuä äqunätanä änevauqumuatqiyä. Ga ämaqä eeqänäŋä iuqä Ämiqä Iquki, Tqä suqä eeqänäŋi, jänänäŋä eä, ga aaŋä naqä-qakuänäŋiqä.   
\pi1
\v 4 Naqä Iquki, Si aaŋä pmuai, Tqä-täuänänjqä. Ämaqä hueqä-himqä eeqänäŋä iqua äpäpu, Sinyqä qoŋä äuktäupu, ‘äŋguiqä’ tpnuwäŋqänänjqä. Tqä suqä aaŋä jänänäŋi, ätnäŋä iqi ae ätimäuqeqä. Tqä suqä iiŋä iquautaŋi, qokä-apäkä eeqänäŋi, Siŋqä zä ipu, Tqä yoqe, haqeu matnämäuqäpŋqänänjqä.”   
\p
\v 5 Nätmatqä iiŋä iqua ae ätimäuqaŋga, nyi aŋgi hiŋuä äquŋgqe, Goti Hanjuwä Iqueqä namnä aŋä qäukuä yätu ämätnäŋqä yäpä imŋi, hiqŋqä pmua ique hiŋuäquva enmiŋqe, ävatŋgaŋgi äquŋgqe. Namnä aŋä iuŋi, Goti Iqueqä kukŋuä-suqe, äwämiŋqe.  
\v 6 Itaŋi eŋätqä 7, nätmatqä ququvqä 7, qokä-apäkä iu qui imäkpŋqä a äqätmiŋuwä iqua, hiqŋqä pmua iuta yäpaqäŋgisa ätimäukuwi. Iquauqä huiwä iuŋi, ämuasmäŋqä kiyä maeqä, aaŋä äyäŋqä ipumbu, quwqä quikuiuŋi, golqä yauqä eŋqä-pa äyimiŋuwi.  
\v 7 Itaŋi eŋätqä iquauŋi, nätmatqä häŋä-pmeqä-täŋä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iquautaŋä hŋqu, golqä hevqä 7, iquau äwikqe. Itaŋga hevqä iiŋä iquauŋi, Goti Hea Ique-ique Pmeqä Iqueqä äwqä tnäŋi, maŋguä änyimiŋqe.  
\v 8 Itaŋga Goti Yoqä Naqetä, Yäŋänäqŋqetä, Ämeŋqä Iqu pmetaŋgiyqä kŋuä ävätŋqe, hiqŋqä pmua iuŋi, suakä iqu, äkeikqe. Itaŋga eŋätqä iqua, quwqä nätmatqä quvqä qäpu equaseqaŋguwäŋgaŋqe, ämaqe hiqŋqä iuŋi, mäpaquvqä ipnuwiqä.   
\c 16  
\s1 Eŋätqä iqua, Goti Iqueqä äwqä tnäŋä iiŋqä hevqe, equasekuwiŋqä  
\p
\v 1 Itaŋi nyi Goti Hanjuwä Iqueä hiqŋqä pmua yäpä yäŋgisaŋi, maŋä hŋqu tqaŋgi äwikqe. Iqu eŋätqä 7 iquauŋi, maŋä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukqe. “He äwäpu, Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋä iiŋqä hevqä 7 iqua, qua bu eeqänä equasäpiyä.”   
\p
\v 2 E tquaŋga, eŋätqä hiŋuiqäŋä iqu, Goti Iqueqä äwqä tnäŋä iiŋqä hevqe, äma äwäqe, qua haqeqi equasekqe. Ga iŋgaŋi, ämaqä, naŋuä hiqiyqä iqueqä atäuŋuä imbu, iqueqä ktqeŋqä qoŋä äwoktäumiŋuwä iquauqä huiwiuŋi, wätaŋqä ququvqänäŋi äwimakqe.   
\p
\v 3 Itaŋi eŋätqä huizi iqu, Goti Hanjuwä Iqueuä äwqä tnäŋä iiŋqä hevqe, eqä-pŋä iu equasekqe. Equaseqaŋga, eqä-pŋi, ämaqä ae äpäkombqä iquauqä häŋeqä eŋqä-paŋä iiŋä ätuekqe. Ga nätmatqä eqä-pŋiu äpmeŋuwi, eeqäpnä äpäkoŋguwi.   
\p
\v 4 Itaŋi huizi, ynaunjqä 3 iqu, iqueqe äma, eqä qaŋä äpäwitŋqä iquautä, eqä esquä iutä equasekqe. E equaseqaŋga, eqä iiŋä iqua, eeqä häŋeqä imäŋgqe.  
\v 5 Ga iŋgaŋi nyi ynaunjqä eqeu miqä iqu, tii tqaŋgi äwikqe.  
\pi1 “Goti Tqä-täuänä Naqä-qakuä-quki eänä, Qäŋganä Äpmamiŋä, Täŋga Äpmeŋä, Iqukiyqä. Si ämaqä iuŋi, quwqä suqe iwäsäutnä, nätmatqä quvqe wimetŋqä ätŋi, ii Tqä kukŋuä ätŋi waqiyä manä, aaŋä jänänänjqä.  
\v 6 Ga ämaqä Tqä kukŋuä hiŋuä-tqä iquautä, qokä-apäkä Tqäŋqä atäuŋuä ikŋä iquautä pizqä äpäsäpu, quwqä häŋeqe iotŋqä imäkkuwitaŋi, Si häŋeqe ämaqä quvqä tqua bŋqä äwiŋi, ii quwqä kimaŋi, qäyunänjqä.”   
\p
\v 7 I tqaŋga, nyi hiqäva-imäkqä ttawä iutaŋi, maŋä hŋqu tii tqaŋgi äwikqe. “Goti Naqä Aaŋä Yäŋänäqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iquki, Tqä qokä-apäkä kukŋuä mitqe, quaŋgä manä, aaŋä naqä-qakuä jänänäŋiqä.”   
\p
\v 8 Itaŋi eŋätqä huizi 4 iqu, Goti Iqueqä äwqä tnäŋä iiŋqä hevqe, mäptqä ique equaseqaŋga, Goti Hanjuwä Iqu mäptqä iqueqä te, yäŋänäqŋqä ätimäutä ämaqeu tä qäyä nätŋqä, hiŋuinä äquŋgqe.  
\v 9 Itaŋi mäptqä iqueqä te, aaŋä tnäŋä imänätä, ämaqä iuŋi häkiyä yäqiyqaŋga, qu Goti Hanjuwä, nätmatqä ququvqä qu äwimeqä ii ämitŋqä Yäŋänäqŋqä-täŋä Iqueqä yoqeŋqä kukŋuä ququvqä ätmiŋuwi. Iiŋä ätäpiyäŋgaŋi, qu Iqueqä yoqe, haqeu mamäupŋqe, kŋui makunmäkŋqä imiŋuwi.   
\p
\v 10 Itaŋi huizi, ynaunjqä 5 iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋä iiŋqä hevqe, naŋuä hiqiyqä iqueä zä-hawä iu equasekqe. Itaŋga ämaqä naŋuä hiqiyqä iqueä yäpä iqi äpmamiŋuwä iuŋi, hea iwimäkkqe. Imä e äpmapiyäŋgaŋi, täŋä aaŋä ququvqä wuŋgaŋgi, quwqä tewi huakmä imiŋuwi.  
\v 11 Qu quwqä huiwiu täŋä-huŋqätä, wätaŋqetä, wimeqaŋgqeŋqä Goti Hanjuwä Qäukuä Yätu Ämitŋqä Iquenyqä kukŋuä ququvqä ätmiŋuwi. Iiŋä ätäpiyäŋgaŋi, qu quwqä suqä ququvqä imäkmiŋuwi, tuwä äwiyäpu, kŋui makunmäkŋqä imiŋuwi.   
\p
\v 12 Itaŋi asä eŋätqä 6 iqu, iqueqä hevqe, eqä naqä Yupretisi ique haqeqi equasekqe. Ga ämiqä naqä mäptqä timäuqä iŋgisaŋä iquauŋqä hänaqe näwenyä imäkätŋqe, eqä naqä iiŋä iqu ye ikqe.  
\v 13 Iiŋä iu äqunumi huizi, mätäŋä eŋqä-paŋä dŋä quvqä hŋquaqu-hŋqueŋä iqua, qu qämakä naqänäŋä iqueqä maŋiutatä, naŋuä hiqiyqä iqueqä maŋuitatä, ä hiŋuä-tqä quaŋgä iqueqä maŋiutatä timäuqaŋgä äquŋgqe.  
\v 14 Ga dŋä ququvqä iiŋä iqua, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di, huitaŋä-huitaŋä imäkäpu, ämiqä qua naqä äwäkäwäŋqä iu äpmeŋuwä iquau äwimayikitqäŋuwä iquayi. Ii tiiŋä etaŋgiyi. Dŋä iqua ämiqä naqä iquauqä kŋui ävauqumuatqaŋgpi, qu iquauqä mäkä-iqä iquau aquvä ämaqäyäpu, itaŋga hiunji naqänäŋä, Goti Yäŋänäqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iqu atäuŋuä ae ikqä iqueŋi, Iqutä mäkä humbnuwäŋqänänyä.   
\p
\v 15 (“Ga he qätä änyipiyä. Nyi henyqä äquvepätmäŋgaŋi, quwä-meqä iqua äquvepätqäŋuwä-pa, iiŋä quvepmqänä. I hitaŋgi ämaqä hŋqu, hiqaqä mäwiqä itä, ga qokä-apäki, iqueqä womba iiŋqe, ätnäŋäqi iŋga ikiqaŋguti hiŋuä quŋquä iiŋqe, iqueqä ämuasmäŋqe, kiuätä qäqiqi emitätqe, itaŋi ämaqä iiŋä iqu, yeeqä iquäŋqä.”)   
\p
\v 16 Itaŋi dŋä quvqä iqua, ämiqä naqä iquauŋi ätuma, aŋä, Israitqä iquauqä kukŋuä iuŋi, ‘Amaketonäuä’\f + \fr 16:16 \ft Yoqä ‘Amaketonä’ iqueqä quati, ‘Qoqoŋä aŋä-himqä Megito iu ätqäuŋqä’ iquvi. Qäŋganäŋi, Israitqä iqua mäki, iqi äuŋguwi. Tiwiqä hŋqu 2 Ämiqä Naqä 23:29-30 iu äqänä.\f* änyuätkuwä iuŋqä, äquvepkuwi.   
\p
\v 17 Itaŋi eŋätqä yäpakä 7 iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋä hevqe, qäukuiu equatekqe. Ae equateqaŋga, Goti Hanjuwä Iqueä aŋitaŋi, maŋä hŋqu, zä-hawä iuta yäŋänäqŋqä, “Qäpiyqä!” ätkqe.  
\v 18 I tqaŋga, qaquvqetaŋä we-huŋqe, im-imä ändakka weqaŋga, hääŋqä naqänäŋä ätätä, qaquvqe osquaŋga, itaŋi eekä aaŋä naqänäŋä ikqe. Ga eekä iiŋä iqu, qäŋganä qokä-apäkä qua täu äpmamiŋuwäŋgaŋi, naqä iiŋä di miqä imiŋqe.  
\v 19 Iiŋä iqetaŋi, aŋä-himqä naqä Bapilonä ii, hiqŋqä 3 äkutäŋgaŋga, itaŋga ämaqeuqä aŋä-himqä huizi-pqe, qui eeqä imäkŋgqe. Goti Hanjuwä Iqu, aŋä-himqä naqä Bapilonä iiyqä suqeŋqä kŋuä indqänäqe, Iqu aŋä-himqä iqueŋi, wainqä-eqe, Iqueqä eqä-häkä\f + \fr 16:19 \ft Matiu 20:22; 26:39; Jonä 18:11\f* imäŋqeu equasimetä, änätŋqä imäkkqe. Ga wainqä-eqä ii, Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋä naqänäŋiyqä.  
\v 20 Eekä iqaŋga, qua eqä huväkiyä äwäkäwäŋqä isua eqä ämäpmuäqaŋga, qoqoŋä-pqe matqäuqä ikuwi.  
\v 21 Itaŋi, hiwiyä häukuä naqänäŋi, qäukuä yätuta äpäkŋgqe. Iquauqä haŋä-iqe, aaŋä kuapänäŋi 50 kilo tqe. Iŋi ämaqäyqä haqeqi äqäyäpäknätä, quŋi aaŋä quvqä kuapänä iwimäkkqe. Ququvqä iwimäkqaŋgqeŋqä, qu Goti Hanjuwä Iqueŋqä kukŋuä ququvqä ätmiŋuwi.   
\c 17  
\s1 Apäkä huiwä yaŋä hiŋgi ikiqä iinyqätä, naŋuä hiqiyqä iqueŋqätä  
\p
\v 1 Itaŋi eŋätqä 7, hevqä a äqätäŋuwä iquautaŋä hŋqu, nyi änyimeqe, “Anä äwäta, ga apäkä huiwä yaŋä hiŋgi kiiŋä ikiqä, eqä kuapänäŋä iquauqä haqeqi äpmeŋqä ii, iiyqä ququvqeŋqä kima metŋqeŋqe, ämäktquamqänä” ändkqe.  
\v 2 “Ga qätä nyiyä. Apäkä iiŋi, ämiqä naqä, qua täutaŋä iqua ätuma ikipu, huiwä yaŋä hiŋgi inyäkitqäŋuwiqä. Ga aaŋä ämaqä qua täutaŋä-pqä iqua-pqe, asä inä inyäkipu, ga eqä yäŋänäqŋqe änäpu, wänä-wänä iquwä-pa ipu, nätmatqä huiŋqä änyä maqŋqä epiyänä itqäŋäuä.”   
\p
\v 3 Kukŋuä iiŋi ae ändäqe, iqu Dŋä Äŋguä Iqueqä yäŋänäqŋqeta, aŋä avqŋqä iuŋqä ändma äukqe. Iqiŋi, nyi apäkä hŋqu naŋuä hiqiyqä häŋesqä hŋqueä haqeqi pmetaŋgi äquŋgqe. Ga naŋuä hiqiyqä iiŋä iqueqä huiwä iuŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqä kukŋuä tuwäŋgisa tqä yoqenä, imueqäŋqä iquvi. Ga iqu nyuäŋä 7 änyqä-qu eä, iqueqä nyuäŋä iiŋä iquauŋi, komqä-hänyeŋä 10 äunmiŋqe.  
\v 4 Ga apäkä iiyqä ämuasmäŋqe, häŋesqätä, ipisqätä, itaŋga golqä quayuŋuä huitaŋä-huitaŋitä, ä hikä quayuŋuä äŋguänäŋä huitaŋä-huitaŋitä, wimŋä aaŋä qeqätqä imäkkuwi-täŋä iiyi. Iiyqä hipa iuŋi, golqä häkä a äqätmiŋqe. Suqä Goti Iqueqä hiŋuä iqi piyaŋä-weqätä, kiyä mätqätä, iiyqä huiwä yaŋä hiŋgi äväkitäqäŋga imäkäkämiŋqe, häkä iiŋä ique maŋguä änymiŋqe.  
\v 5 Ga iiyqä hipeŋuä iuŋi, qu iiyqä yoqä tii äqäkuwi. “Aŋä-himqä naqä Bapilonä, apäkä eeqänäŋä, hiŋgi qŋqä iuauqätä, suqä piyaŋä-weqä qua iu äwiŋqä eeqänäŋä iuqä känaiyi.” Yoqä iiŋä iqueqä qakui, zä äwämiŋqe.  
\v 6 Apäkä iiŋä ii, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä, qu Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, äpäkoŋguwä iuqä häŋeqe änätä, ämaqä hŋqu eqä yäŋänäqŋqe, änätä wänä-wänä ikiqä-pa, e iqaŋgi äquŋgqe. Nyi hiŋuä iiŋä äqunmi, yäuŋuä itmä, kŋuä kuapänä änyikqe.   
\p
\v 7 Kŋuä e änyätqätaŋga, ynaunjqä iqu tiiŋä ändkqe. “Si suŋqä yäuŋuä inyä?” Iiŋä ändäqetaŋi, tiwiqe tii änyikqe. “Apäkä iisä, naŋuä hiqiyqä, ii haqeqi pmeqä ätuma äwqä iqu, nyuäŋä 7-täŋä ga kiqä komqä-hänyeŋi, 10 iqutäŋi, iquaquiyqä qakui zä witaŋgqä-qe, nyi ämäktquamqeqä.”  
\v 8 Iiŋä ändäqetaŋi, tiiŋä ändkqe. “Naŋuä hiqiyqä si hiŋuä äqunäŋä iqu, qäŋganä äpmamiŋqä-qe, täŋgaŋi yqänä mäpmeqä enä. Ga iqu qua hovqä täpäuŋuä maeqä iquesa äväma, yäpaqä täŋgisa yapätŋqä näwi imäknätqä. Ga, iqu hämä qui imäknäŋqiyä. Qokä-apäkä qua iutaŋä, ga Goti Hanjuwä Iqu qua mimäkqäŋgatqä quwqä yoqe, bukä häŋä-pmeqeu maqŋqä iŋqä iqua, naŋuä hiqiyqä ique hiŋuä äqumbiyi, yäuŋuä ipŋqäuä. Ii tiiŋä dutanji. Qäŋganäŋi iqu äpmamiŋqe, ga täŋgaŋi mäpmeqä iŋqe, iwä qänakndaŋi iqu ätimäuniqeqä.  
\v 9 Ga ämaqä kŋuä indqäŋqä äŋguä-täŋu etaŋgutqe, iqu nätmatqä täŋqe, näqŋqä äŋguä heŋqiyä. Nyuäŋä 7 iqua, qoqoŋä 7 iquauŋqä atäuŋuä änyänä. Itaŋga apäkä ii, qoqoŋä iquauä haqeqi äpmenä.  
\v 10 Ga aŋgi tiinjqä. Nyuäŋä kuapänä iqua, ämiqä naqä 7 iquauŋqä, atäuŋuä inä änyänä. Iwä iquautaŋi, 5 iqua qui ae imäkŋgaŋgä, kiuänäŋä hŋqu yqänä pmetaŋgi, ä huiziqu matimäuqä yqänänjqä. Ga iqu ae ätimäuqetaŋi, kuapänä mäpmeqä, wäŋqäpu pmeŋqiyä.  
\v 11 Ga naŋuä hiqiyqä qäŋganä äpmamiŋqä, täŋga-pqä mäpmeqä da iŋqä iqu, ii iqu atäuŋui tiiŋiŋqä eänä. Ämiqä 8 iqueyqä. Itaŋgaŋi ämiqä iiŋä iqu, huizi iquautaŋä anäŋä-qu eŋqä-qae, ga iqu qui hämänä imäknäniqeqä.”   
\p
\v 12 Iiŋä ändäqetaŋi, tii ändkqe. “Komqä-hänyeŋä 10, si äqunäŋä iqua, ii atäuŋui, ämiqä naqä 10 iquauŋqeqä. Iiŋä iqua, ämiqä naqä ae equwä ma, naŋuä hiqiyqä iqutä yäŋänäqŋqä anä ämapiyi, ämiqe ziŋuäŋgata ti mäptqä timäuqäŋgaŋqä wäŋqäpu mipŋqäuä.  
\v 13 Ga ämiqä iiŋä iquauqä kŋui, naqä-hŋqunänjqae, quwqä yäŋänäqŋqetä, ä yoqä naqetä, naŋuä hiqiyqä ique wipŋqäuä.  
\v 14 Ga naŋuä hiqiyqä iqutä, ämiqä iquatä, qu Sipsipqä Meqä Iqutä mäkä äumbiyi, ga Sipsipqä Meqä Iqu, ämaqä naqä iquauqä Naqä-qu eä, ämiqä iquauqä Ämiqä-qu etaŋgqä iutaŋi, Iqu iquauŋi mändi äkittqiyätä ämäwqätäuŋqiyä. Itaŋga Iqu mäkä iqaŋgqeu anä iquwä iqua, ii ämaqä Iqu tääqä ätuätumetä, Iqueqäŋqä atäuŋuä itä, Iquenyqä quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyäpu, kukŋuä qänaknä itqäŋuwä iquayi.”   
\p
\v 15 Itaŋi eŋätqä iqu kukŋuä hui inä tii ändkqe. “Eqä naqä, apäkä huiwä yaŋä hiŋgi ikiqä ii äpmeŋqä iqi pätqätaŋgi äqunäŋä iqua, ii atäuŋui tiiŋiŋqä eä. Qokä-apäkä huiwä huitaŋä-huitaŋä iiŋqä, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä mŋqä, qua huitaŋä-huitaŋä iutaŋä iiŋqä, eeqänäŋi aquvä naqänäŋä äqänäpu, äpmeŋuwä iuŋqä eänä.  
\v 16 Itaŋi komqä-hänyeŋä 10 äqunäŋä iquatä, naŋuä hiqiyqä iqutä, täŋgaŋi apäkä huiwä yaŋä hiŋgi ikiqä iinyqä, himä-wiuŋqä wipŋqäuä. Qu apäkä iiŋi, iiyqä nätmatqä ämotaupu, qäkä tpqä iwimäkäpu, iiyqä guwä huiwä du ämäkäŋqe änäpu, itaŋga iiŋi, tä hämänä wätakä niqiyätŋqä ikapŋqäuä.  
\v 17 Suqä iiŋä imäkpŋqe, tiiŋä itaŋgiyi. Goti Hanjuwä Iqu, nätmatqä timäuniqä iiŋqä qäŋganä ätätä eäŋqeu timäutŋqä diŋqe, Iqu Iqueqä-kiuä ämiqä iquau kŋuä vqaŋgi, ga qu kŋui, naqä-hŋqunä indqänäpu, quwqä ämaqeu miqäŋqä yäŋänäqŋqä eeqänäŋi, naŋuä hiqiyqä ique wipŋqäuä. Qu Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä eeqänäŋä ätkqä duŋqe, inyänä iqa uwqäpnuwiqä.”   
\p
\v 18 I ändäqe, tii ändkqe. “Apäkä si hiŋuä äqunäŋä ii, atäuŋuä tiiŋiŋqä eänä. Aŋä-himqä naqänäŋä, ämiqä naqä qua iuŋä eeqänäŋä iquau ämitŋqä iinyqä ätnänä.”   
\c 18  
\s1 Aŋä-himqä Bapilonäŋi, apäkä hiŋgi ikiqä eŋqä-paŋä itaŋgi, qui imäkŋgqeŋqä  
\p
\v 1 Nyi nätmatqä iiŋä iquauŋqe, qätä ae äwimi, eŋätqä huiziqu qäukuä haqä yätuŋi äväma, quvepqaŋgi äquŋgqe. Iqu aaŋä yäŋänäqŋqä-täŋä-qu, ga iiŋä motquetŋqe, iqueqä huiwiutaŋi, qua iu we äunmiŋqe.  
\v 2 Itaŋi iqu maŋä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätkqe.  
\pi1 “Aŋä-himqä naqä Bapilonä ii, aaŋqeqä! Qui ae imäkŋgiyä! Ii dŋä ququvqä iquauqä aŋä ätimäuqe. Dŋä hŋquatä, yŋŋä hŋquatä, naŋuä hiqiyqä hŋquatäŋi, qu Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqi, kiyä imätmäkŋga äwätqäŋuwi, iqi äpmeŋäuä.  
\v 3 Ii tiiŋä duta itaŋgi. Ämaqe, wainqä-eqä yäŋänäqŋqe änätqäŋuwä-paŋä iiŋi, hueqä-himqä eeqänäŋi, iisä huiwä yaŋä kuapänä änyäpu, itaŋga ämiqä naqä, qua iuŋä iqua-pqe, iisäŋi huiwä yaŋä inä änyimiŋuwi. Ga ämaqä quaeutaŋä, mbqä wäuŋuä imiŋuwä iqua, qu mbqä wäuŋuä ipu, iwä mbqä kuapänäŋi, ii suqä quvqä huitaŋä-huitaŋä womba miŋqä imäkmiŋqeta, ämamiŋuwiqä.”   
\p
\v 4-5 Iŋi ae ändqaŋga, nyi maŋä hŋqu-mända qäukuä yätuta tii tqaŋgi äwikqe. “Ŋqä qokä-apäkäuä, aŋä-himqä iuŋi, iiyqä suqä ququvqä aquvä imäkqa-imäkqaŋi, qäukuä haqä täu etqutquiyä. Itaŋi Goti Hanjuwä Iqu, iiyqä suqä ququvqä eeqänäŋä imäkätŋqeŋqä kŋuä indqäŋgiyä. Ga, suqä quvqä ii imäkätŋqetä, iiyqä mbqä quvqä metŋqä-pqe, hesä anä guäyamä maiqiyqe, qäyunä ma, quvqänäŋiqä. Iiŋiŋqe, he aŋä iqiŋi, äväma ppiyä.   
\p
\v 6 He apäkä hiŋgi ikiqä ii, huiziquau iwitquetŋqeŋqä kŋuä heyqaŋgutqe, ga suqä asä iiŋi, he witquapŋqeqä. Ii iiyqä suqä quvqe, ämamoŋäka äpäyätŋqä-pa, iiyqä mbqä quvqä metŋqe, ämämonyqa äpäyäpu, kima wipiyä. Iiŋä itäqäŋgaŋi, ii eqä yäŋänäqŋqä huitaŋä-huitaŋi, eqä-häkä iŋqeu, huiziquauŋqä guäyamä äqiyimetä ävätŋqä-pa, he eqä aaŋä yäŋänäqŋqänäŋä eqä-häkä iŋqeu guäyamä äqiyimepu, ga ii änätŋqä iwimäkpiyä.  
\v 7 Ii iiyqä-kiuäŋqe tii ätnätŋqeqä. ‘Nyi eeqänäŋä iu ämiqä naqä äpmamä, itaŋga ämiqä zä-hawä iu äpmeŋänä. Nyi apäkä yawiqinyä manä. Iwä haŋä-iqä nyimeqaŋgutiyqae, kŋuä qämqä manä. Nyi naqinjqä.’ Ii iiŋä ätnätä, kiqä yoqe haqeu ämamänätä, iiyqä-kiuä äminyätŋqe, nätmatqä kuapänäŋi ämäqumuakka äpäyätŋqeqä. Iiŋä imäkätŋqeŋqä, he apäkä iiŋi, täŋä-huŋqe kuapänä äväpu, kŋuä kuapänä-pqä qiyätŋqä inä iwimäkpiyä.  
\v 8 Iiŋä dutaŋi, haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋi, hiunji hŋquenyä wimeŋqiyä. Iwä täŋä-yaqe, hävemnäqŋqä ätimäutä, ämaqä kuapänäŋi, kŋuä kuapänä äqäyäpu, itaŋga ymisaŋä dä naqänäŋä timäuŋqiyä. Itaŋi aŋä himqä naqä Bapilonä ii, tä wätakä iqiyämäuŋqiyä. Haŋä-iqe naqänäŋä iiŋä wimetŋqe, ii Goti Naqä, iiyqä suqe Iwäsäuqä Iqu, yäŋänäqŋqä eeqänäŋä-täŋä Iquvi.”   
\p
\v 9 Itaŋga ämiqä naqä qua iutaŋä, iisä huiwä yaŋä änyäpu, nätmatqä kuapänäŋi anä ämäqumuakka äpäyätqäŋuwä iqua, iiŋi, tä änätäqeta suakä timäuqaŋgi äqumbiyi, qu kŋuä huäqä-huŋqä äqäyäpu, äwqä haŋä-iqä mapnuwiqä.  
\v 10 Qu ii täŋä-huŋqä quvqe meqaŋgi äqumbiyi, zä wiŋgaŋgi, iisäŋä qäqi matqäuqä, kiŋä haqä näŋi ätqäpiyäŋga tpnuwi.  
\pi1 “Oänä! Bapilonä iikinyqä, huäqä kiŋä änauŋgiyä! Si aŋä himqä, aaŋä naqänäŋä yäŋänäqŋqä iikiyi! Iiŋä etaŋgi, tqä suqä quvqeŋqä kimaŋi, maqänä äyä äkimeqiyä!”   
\p
\v 11 Ga ämaqä qua iutaŋä mbqä wäuŋuä naqä imäkätqäŋuwä iqua, ämaqä, quwqä yquayä mbqä ipnuwäŋqe, aaŋqä itaŋgi, Bapilonä iinyqä kŋuä äqäyäpu, äwqä haŋä-iqä mapnuwi.  
\v 12 Iquauqä yquayi, tiiŋä iquauŋqeyi. Golqä, silpa, ŋŋ hikä äŋguänäŋä iu, wimŋä qeqätqä iu, gquä-yatqä hui mimäuqänäŋä äŋguänäŋä iu, ä yuä qäpaiqä äŋguänäŋä iquau, ä yuä ipisqä iquau, ä yuä häŋesqä, ŋŋ yuä kakä iquau, ä zä eeqänäŋä huitaŋä-huitaŋä jinaŋä-weqä iquayi. Itaŋga, nätmatqä huitaŋä qu eläpenqä iquauqä hiquaŋä itä, ŋŋ zä äŋguänäŋä itä, ä brasi äyäŋqä itä, ainqä änä moquasqänäŋä itä, ŋŋ hikä äŋguänäŋä tqätqäkä-täŋä itä imäkmiŋuwä iquayi.  
\v 13 Itaŋga yquayä hui-pqe, inänjqä. Ii nätmatqä huitaŋä-huitaŋä, buayi äwi yätŋqä, aŋi jinaŋä-wetŋqä imäkqeu, itaŋga wainqä, olipqä eqä aowä, ä bretqä imäkätŋqetä. Ga qu bulumäkatä, sipsipqätä, hosi-pqä, ŋŋ kalisi, hosi iqua eyqiyäma äumiŋuwä iquau, wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä iqua-pqe, itaŋga ämaqä mäkiu mändi äkittqiyäpu, ätuma äumiŋuwä iquau, inäŋä-täŋuai. Nätmatqä eeqänäŋä ii, mbqä ipŋqe, ämaqä hma etaŋgqeŋqä, äwqä haŋä-iqä mapnuwi.   
\pi1
\v 14 “Nätmatqä si kuapänä äkinyätŋqä ii, eeqänäŋi sitäŋä qäqiqi mäwiqä, kiŋä nämä äwiqiyä. Huyä-quayuŋuä äŋguänäŋä mbqä haqä yämä eŋqä tä, eeqänäŋi hma eqäqe, si aŋgiŋi hiŋuä mäquŋquä da isŋqinyä.”   
\p
\v 15 Iŋi, ämaqä, nätmatqä iiŋitä mbqä wäuŋuä imäkäpu, Bapilonä iiyqä suqä iutaŋi mbqä kuapänäŋä-täŋä emitpqä iqua, ii, täŋä-huŋqä quvqe meqaŋgqeŋqä zä wiŋgaŋgi, kŋuä huäqä-huŋqä äqäyäpu, äwqä haŋä-iqä ämepu, iisäŋä qäqi matqäuqä, kiŋä haqä näŋi tqäpnuwi.  
\v 16 E ätqäpiyäŋgaŋi, tii tpnuwi.  
\pi1 “Oänä, aŋä-himqä naqä iinyqe, huäqä kiŋä änauŋgiyä! Ii qäkä qäpaiqä äŋguänäŋi äyäutä, yuä häŋesqätä, ipisqätä ämetä, itaŋga iiyqä huiwä iuŋi, golqä, hikä hui mimäuqänäŋä äŋguänäŋä, ä wimŋä aaŋä qeqätqä imäknätŋqeqä.  
\v 17 Mbqä nätmatqä eeqänäŋä iiŋi, haŋä-iqä ii wimeqaŋganä, qui ae imäkŋgiyä.”  
\p Ga yimbaeu ämitqäŋuwä eeqänäŋä iquau, ämaqä eeqänäŋä yimba iu äqämbu, qua eeqänäŋä iuŋqä äwätqäŋuwä iquau, ŋŋ ämaqä eeqänäŋä yimba iu wäuŋuä itqäŋuwä iquau, ŋŋ mbqä wäuŋuä eqä-pŋä du itqäŋuwä iqua-pqe, Bapilonä ii-säŋä qäqi matqäuqä, kiŋä näŋi ätqäukuwi.  
\v 18 Ga kiŋä näŋi ätqäupu, aŋä-himqä iiŋi, tä gaŋgqä suäki hiŋuä äqumbiyi, maŋä yäŋänäqŋqä tii ätkuwiqä. “Aŋä-himqe, naqänäŋä tqutäŋä asänäŋi, hŋqu hmanjqä.”  
\v 19 Ga qu qua hiŋä ämepu, nyuäŋiu äuaquvauqumuatnäpu, kŋuä huäqä-huŋqä äqäyäpu, äwqä haŋä-iqä-täŋä äpmepu, maŋä yäŋänäqŋqä tii tpnuwiqä.  
\pi1 “Oänä, aŋä-himqä naqä iinyqe, huäqä kiŋä änauŋgiyä! Iiyqä nätmatqä kuapänä ämäqumuatqa äpemiŋqetaŋi, yimba eeqänäŋä iquauqä kunuŋua, eqä-huäŋiu ikipu, mbqä kuapänäŋä-täŋä ekuwi. Haŋä-iqä ii wimeqaŋganä, qui ae imäkŋgqeŋqä, huäqä kiŋä änauŋgiyä!”   
\p
\v 20 “Qäukuä Goti Hanjuwä Iqunä miqä iquki, haŋä-iqä aŋä-himqä ique i äwimeqeŋqe, äwqä yeeqä iyä! Itaŋga, Goti Iqueqä qokä-apäkä iquendä, Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäŋqä endowatkqä iquendä, ŋŋ kukŋuä hiŋuä-tqä iquendä, he anä yeeqä ipiyä. Ii quvqä etquetŋqeŋqä, Goti Hanjuwä Iqu ae iwäsäutä, kimaŋi, ävqiyä.”   
\p
\v 21 Kukŋuä ii ae ätqaŋga, eŋätqä yäŋänäqŋqä hŋqu, hikä kuä-witqä quqowä qäyqä eŋqä-paŋä, hikä kätanäŋä hŋqu ämetä, eqä-pŋä bu ätnämeqäkqe. I imäkätä, tii ätkqe.  
\pi1 “Nyi imäkqä-paŋä iiŋi, qu aŋä-himqä naqä Bapilonä ii, bi yäŋänäqŋqä tnämeqäqaŋguwäŋga, iwä ämaqe, hiŋuä aŋgiŋi mäquŋquä danä ipnuwiqä.  
\v 22 Iiŋä etaŋgi, Bapilonä iiki, gita päsqä, hääwä-tqä, ga äkakä huitaŋä-huitaŋä qŋqä huizi iqua, tqä täkŋä yäpä iŋgisaŋi, äkakä maqŋqä da yäŋqiyä. Ga ämaqä wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imäkqäŋqä näqŋqä ae ämetqäŋuwä iqua, qu saqä yäpäŋgisaŋi mäpmeqä da ipŋqäuä. Hikä kuä-witqä quqowä qäyqä iqueqä äkakä-pqe, saqä yäpäŋgisa mäwiqä da yäŋqiyä.  
\v 23 Hiqi-tä iqueqä we-huŋqe, we makuŋqä da yäŋqiyä. Ga qokä apäkä ämaŋqä kukŋuä ii-pqe, saqä yäpäŋgisa mäwiqä danä yäŋqiyä. Nätmatqä iiŋä iqua, tiiŋä duta kimeŋqiyä. Ämaqä, tqä mbqä wäuŋuä iqä iqua, qua täuŋi, ämaqä naqä, yoqä-täŋä-qua äpmamiŋuwi. Ga si paaqä huitaŋä-huitaŋä imäkätnä, qokä-apäkä qua eeqänäŋä iu qänaknä kipŋqä, quaŋgä äyä ätumiŋi.”   
\p
\v 24 Itaŋga, kukŋuä hiŋuä-tqä iquautä, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iutä, ga ämaqä eeqä, quaeu mäkä-huŋqä iqua äpäkkuwitaŋi, haŋä-iqä iqu, Bapilonänä äwiqi.   
\c 19  
\s1 Qu, “Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeu ämamäuanä” ätkuwiŋqä  
\p
\v 1 Iiŋä ae ätimäuqaŋga huizi, nyi maŋä kuapänä qäukuä yätuta tii tätqätaŋgä äwikqe. “Ne Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeu ämamäuanä! Ämaqeu häŋä aŋgi iqumuatqetä, yoqä naqetä, yäŋänäqŋqetäŋi, neqä Goti Hanjuwä Iqueqänänjqä.  
\v 2 Ii Iqu qokä-apäkä iuqä suqä iwäsäuqäŋgaŋi, hmbu kikiyaŋguä miqä, aaŋä naqä-qakuänäŋä Jänä Iwäsäuqä Iqueyqä. Ga apäkä, huiwä yaŋä hiŋgi kiiŋä ikiqä ii, qokä-apäkä eeqänäŋä qua iuŋi, iiyqä ii ikiqeta qui iwimäkmiŋqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, iiŋi iwäsäuqeqä. Ii Iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquau pizqä äpäkkqeŋqe, Iqu iiyqä kimaŋi ävqiyä. Iiŋä iutaŋi, ne Iqueqä yoqe, haqeu ämamäuanä!”   
\p
\v 3 Iiŋä ätpiyi, qu aŋgumŋi tiiŋä ätkuwi. “Ne Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeu ämamäuanä! Ii tä änätäqetaŋä suaki, hea iŋga-iŋgaŋqä iqa uwquätŋqänänyä!”   
\p
\v 4 Iŋgaŋi ämaqä naqä 24 iquatä, nätmatqä häŋä-pmeqä-täŋä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iquatä, qoŋä äqutasepäpu, Goti zä-hawä iu Äpmeŋqä Iqueä yoqe, haqeu ämamäupu, tii ätkuwi. “Ii naqä-qakuä eä, qäyä pmetänä. Ne Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeu ämamäuanä!”   
\p
\v 5 Goti Hanjuwä Iqueqä zä-hawä iutaŋi, maŋä hŋqu tii ätkqe. “Goti Hanjuwä Iqueqä wäuŋuä imäkäpu, Iquenyqä zä ipu, yäpä iqinyä itqäŋuwä iquenä, ämaqä hiŋgiŋqä-qe, yoqä-täŋä-qe, eeqänäŋuenä, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeu mamäupiyä!”   
\s1 Sipsipqä Meqä Iqu apäkä metŋqä, ymisaŋä imäkkqeŋqä  
\p
\v 6 Itaŋi nyi qokä-apäkä kuapänäŋä hui, kukŋuä ätäpu, aquvä äqämbu pmetaŋgä-näŋä äwikqe. Wiŋuä ätimäukqä iqu, ii eqä hakuä eŋqä-pa äqäyätä, qaquvqä osquä-pa, yäŋänäqŋqä iiŋä osquaŋgi äwikqe. Hääŋqä-qua e osuäpiyäŋgaŋi, tnäŋä tiiŋä ätkqe.  
\pi1 “Goti, neqä Naqä Yäŋänäqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iqu, täŋga aaŋä ämiqä yäŋänäqŋqä äpmeŋqä-qae, ne Iqueqä yoqe, haqeu ämamäuanä!  
\v 7 \fig Ne aquvänä itanä, ga Iqueqä yoqe, haqeu mamäuatuŋqueqä.|alt="multi-racial praising" src="AP-03-08.TIF" size="col" copy="Illustrations by [Alice Paschal]. Used by permission." ref="19:7" \fig*Täŋgaŋi ne äwqä äŋguä neŋgaŋguti, aquvänä itanä, ga Iqueqä yoqe, haqeu mamäuatuŋqueqä. Ii tii etaŋgi. Sipsipqä Meqä Iqu apäkä metŋqe, qäyu ätimäuqiyä. Ga Iqueqä apäki, näwe imäknä äpmenä.  
\v 8 Ga Goti Hanjuwä Iqu apäkä ii, ämuasmäŋqä qäpaiqä, äŋguä kiyä mamätqä wenyä-huŋqe ipnätŋqä hiŋuinä äquŋgqe.” (Ämuasmäŋqä qäpaiqä äŋguänäŋä iiŋi, ii Goti Iqueqä qokä-apäkä suqä jänäŋiu itqäŋuwiyqä.)   
\p
\v 9 Iiŋä etaŋgi, eŋätqä iqu tii ändkqe. “Si kukŋuä tii qäyä. Ämaqä, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä Sipsipqä Meqä Iqueä ämaŋqä ymisaŋä iuŋqä ppŋqä tääqä ätukqä iqua, yeeqä ipŋqäuä.” Iiŋä ätätäqäŋgaŋi, tii ändkqe. “Kukŋuä tä, Goti Hanjuwä Iqueqä eä, aaŋä naqä-qakuänäŋiqä.”   
\p
\v 10 I dqaŋga, nyi eŋätqä iqueuä yukä-täŋä qäqiqi qoŋä äuktäumi, iqueqä yoqe haqeu mamäumätmä iqaŋga, iqu tii ändkqe. “Si nyinyqe, iiŋä miqä panä! Nyi wäuŋuä sitä, tqä tta-tŋguäka, kukŋuä Jisasi Iqu awä ätumiŋqeuŋqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquendä, itqäŋuwä-pa, asä iiŋä itŋqä iqunjqä. Si yoqä haqe, Goti Hanjuwä Iqueŋqänä mamävä.”  
\p Ämaqe, Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä tpŋqä ävauqumuatätŋqe, ii kukŋuä Jisasi Iqu awä ätumiŋqeyi.   
\s1 Ämaqä, hosi qäpaiqä ique Äpmeŋqä Iqueŋqä  
\p
\v 11 Nyi iiŋä äqunmi, huizi, qäukuä yätuta qŋqaŋä hutäŋgaŋga, hosi qäpaiqä hŋqu tqäutaŋgi äquŋgqe. Ga Ämaqä, hosi ique äpmeŋqä Iqueqä yoqe, tiinji. “Ämaqä Naqä-qakuä Ätätä, Imäkqä Iqueyqä.” Iqu qokä-apäkä iuqä suqeŋqä iwäsäutäqäŋga-pqä, ä mäkä ämivauätäqäŋga-pqe, Iqu suqä aaŋä jänänäŋiu itä, imäkätŋqeqä.  
\v 12 Ga Iqueqä hiŋui,\f + \fr 19:12 \ft Itkimäkqä 1:14\f* tä hänaqä äsätä we-huŋgqä-paŋiyi. Iwä Iqueqä nyuäŋiuŋi, ämiqä iquauqä yŋŋa kuapänä äpmakäumiŋqe. Ŋŋ Iqueqä huiwä iuŋi, yoqä hŋqu äqänä. Huizi iqua yoqä iqueŋqe, maqŋqä etaŋgä, Iqueqä-kiuänä näqŋqä eä.  
\v 13 Ga Iqueqä ämuasmäŋqä quäuqä iqueŋi, häŋeqe-näŋä ämuasmäumiŋqe. Ga qu Iqueqä yoqe, tii änyuätkuwi. “Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋuiqä.”  
\v 14 Ga mäkä-iqä qäukuä yätutaŋä iqua, hosi qäpaiqä iu äpmapu, Ique qänaki äwivändmiŋuwi. Iqua quwqä huiwä iuŋi, ämuasmäŋqä kiyä mamätqä, aaŋä qäpaiqänäŋinä imäknmiŋuwi.  
\v 15 Ämaqä hiŋuiqä äwimeŋqä Iqueqä maŋitaŋi,\f + \fr 19:15 \ft Itkimäkqä 1:16\f* näpqä-hionaqä yanäqŋquä hŋqu ätimäukqe. Hionaqä iqu, hueqä-himqä eeqänäŋä iu mändi äkittqiyätŋqä iqueyqä. Ga yäkqä woyqä a äqätä, quŋi ämitŋqänänyä.\f + \fr 19:15 \ft Apqä Bukä 2:9\f* Itaŋi ämaqe, wainqä häukui hikä hovqä imepu qonjqä iquwä-paŋi, Iqu suqä iiŋi, qokä-apäkiu asä ii itqueniqe. Kiqä qakui tiiŋiqä. Goti Yäŋänäqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iqueqä äwqä tnäŋä iiŋqä ätnä.  
\v 16 Itaŋga Iqueqä ämuasmäŋqä quäuqeutä, ä hawiutäŋi, yoqä tiiŋä äqänmiŋqe. “Ämiqä eeqänäŋä iquauqä Ämiqätä, ämaqä naqä iquauqä Naqä-queqä.”   
\p
\v 17 Iŋgaŋi, nyi eŋätqä hŋqu, mäptqä iqueqä haqeqi tqäutaŋgi äquŋgqe. Iqu yŋŋä eeqänäŋä, qäukuä awä iqä äväwa ikitqätaŋguwä iquauŋqe, maŋä yäŋänäqŋqä tii ätkqe. “He, Goti Hanjuwä Iqueqä ymisaŋä naqänäŋä imäkqaŋgqeŋqä äpäpu, aquvä qämbiyä.  
\v 18 Ga ymisaŋä iuŋi, ämiqä iquauqätä, mäkä-iqä iquau miqä iquauqätä, ämaqä aaŋä yäŋänäqŋqä iquauqätä, hosi iquauqätä, itaŋga ämaqä, hosi iquau haqeqi äpmeŋuwä iquauätä huiwä iuŋä guwi, he ämbŋqänänyä. Ga he huizi iquauqä yäpä imä mäpmeqä iŋuwä, ä wäuŋuä-wiyqä hiŋgi äpmeŋuwä, ŋŋ ämaqä hiŋgiŋqä, itaŋga ämaqä yoqä-täŋä iquatä, eeqänäŋä iquauqä huiwä iuŋä guwi, ämbŋqänänyä.”   
\p
\v 19 Iiŋä äwiyätmäŋgaŋi, nyi naŋuä hiqiyqä iqutä, ämiqä naqä qua iutaŋä iquatä, quwqä mäkä-iqä iquatäŋi, aquvä ae äqäŋgaŋgä äquŋgqe. Qu Ämaqä hosi iu äpmeŋqä Iqutä, Iqueqä mäkä-iqä iquatä mäkä humbŋqänänyä.  
\v 20 Iŋgaŋi, qu naŋuä hiqiyqä iquesä, hiŋuä-tqä quaŋgä iquesäŋi, guä kiqiyäuekuwi. Hiŋuä-tqä quaŋgä iqu, naŋuä hiqiyqä iqueä hiŋuä iqi, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di imäkätä, ämaqä naŋuä hiqiyqä iqueä atäuŋuä iiŋqe ämepu, iqueqä ktqeŋqä qoŋä äwoktäumiŋuwä iquauŋi, quaŋgä ätukqä iquvi.\f + \fr 19:20 \ft Itkimäkqä 13:11-17\f* Iquaquiŋi, häŋä yqänäŋä-quaqui ämepu, hovqä naqänäŋä, hikä piyaŋä-weqä tä nätqätaŋgqä bu ämatnämäukuwi.  
\v 21 Ga iquaquiyqä ämaqä mäkä-iqä iquauŋi, hionaqä Ämaqä hosi iu äpmamiŋqä Iqueqä mäŋita ätimäumiŋqetä, pizqä äpäkkuwi. Itaŋga yŋŋä eeqänäŋä iqua, mäkä-iqä pizqä e äpäkkuwä iquauqä huiwä iuŋä guwi, änäpu äwqä änäpäkkuwi.   
\c 20  
\s1 Jisasi Iqu, qua täuŋi, quyäukuä 1,000 miniqeŋqä  
\p
\v 1 Aŋgiŋi, nyi ynaunjqä hŋqu, qäukuä haqä yätuta äväma quvepqaŋgi äquŋgqe. Iwä iqueqä hipa iuŋi, qua hovqä täpäuŋuä maeqä iquesaŋä hutäuqetä, guä woyqä naqä hŋqutä, a äqätmiŋqe.  
\v 2 Iqu qämakä häŋesqä naqänäŋä ique a äkiqätkqe. Ii qämakä qäŋgatqä, qu, “Setänä, ämaqeu kukŋuäŋqä ätuma uwqä iquvqä” änyuätmiŋuwi. Iwä iqu quväukuä 1,000 pmetäniŋqä iiŋqe, ynaunjqä iqu guä woyqetä äkiqiyäuekqe.  
\v 3 E äkiqiyäueqetaŋi, iqu iqueŋi qua hovqä täpäuŋuä maeqä ique ätnämeqäqe, hovqä iqueŋi pmäukuä änä mautäuqä, hutäuqetä aaŋä yäŋänäqŋqä ämäyekqe. Ga iiŋä etaŋgi, Setänä iqu qokä-apäkä hueqä-himqä iuŋi, aŋgiŋi quaŋgä mätquä yätŋqä diŋqäuä. Iqu qua hovqä iqueŋi, quväukuä 1,000 päwqaŋgaŋqä, hiŋuä äqänä pmetŋqänänyä. Ga qänakŋi, iqu yäpaqäŋgisa wäŋqänäŋäpu ikiniŋqe, äwätepnuwi.   
\p
\v 4 Nyi iiŋä ae äqunmi huizi, ämaqä, Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä iu mipŋqä wäuŋuä äwikqä hŋqua, ämiqä iuqä zä-hawä iu pmetaŋgä äquŋgqe. Ämaqä iu äpmamiŋuwä iqua, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Iqueqä yoqe awä ätäpu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, a yäŋänäqŋqä äqätmiŋuwitaŋi, ämaqä mäkä-iqä iqua, iquauqä nyuäŋi huätä ätäväpu, pizqä äpäkkuwä iquayi. Itaŋga iqua naŋuä hiqiyqä iqueŋqätä, iqueqä ktqeŋqätä qoŋä mäwoktäuqä ipu, naŋuä hiqiyqä iqueqä atäuŋuä iiŋqe, quwqä hipeŋuitä, hipaitäŋi, maqŋqä imiŋqä iquayi. Ga qokä-apäkä ii, qu häŋä-pmeqä aŋgi ämepu, Kraisi, Ämaqä Goti Iqu atäuŋuä ätekqä Iqutä, anä äpmapu mitqätaŋgpi, quväukuä 1,000 päwäniqe.  
\v 5 Qokä-apäkä qua äptepqä duta aŋgi vauqe, ii aaŋä kiŋganä änyä qe ätimäukqe. Itaŋga qokä-apäkä ae äpäkoŋguwä huizi iqua, quväukuä 1,000 ae äpäwqaŋgaŋqä, qu häŋä-pmeqe mämeqä danä ipnuwi.  
\v 6 Ga qokä-apäkä äpäkoŋguwä iuta kiŋganä aŋgi ävaukuwä ii, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqäŋqä atäuŋuä ae ekqä-qua eäpu, yeeqä ipŋqäuä. Ga äpäkoŋqä huizi ätimäutqä iqu, iquauŋi mändi äkittqiyqeŋqä yäŋänäqŋqe, hmayqä. Aaŋä oeyqä. Hiŋuiqä ävaukuwä iiŋä iqua, Goti Hanjuwä Iquenyqätä, Kraisi Iquenyqätä hiqäva imäkäpu wimeqä-qua hipŋqäuä. Ga qu eeqä, Kraisi Iqutä quväukuä 1,000 iuŋi, ämiqä pmapŋqäuä.   
\s1 Setänä iqueqä mäkä yäpakiyi  
\p
\v 7 Iwä quväukuä 1,000 ae äpäwqaŋgaŋi, qu qua hovqä täpäuŋuä maeqä iqueŋi, qŋqaŋä hutäuqaŋgpi, ga Setänä iqu guä äkiqiyänä äpmamitätqä iundaŋi, iŋga ewasqänäniqeqä.  
\v 8 Iwä iqu yäpaqäŋgisa ätimäuäqe, Gokä iqueqätä, Maŋgokä iqueqätä, ämaqä eeqänäŋä, qua hituŋuä äwitqutäŋqä-pa äpmeŋuwä iuŋi, quaŋgä ätuätä, mäkä ipäqäpŋqä aquvä maqiyäniqeqä. Ämaqä iiŋä iqua, aaŋä kuapänä, a änä matäuqänäŋä, hikä weä eŋqä-paŋiqä.  
\v 9 Qu qua eeqänäŋä äwiŋqä iu ikipu, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä, aŋä-himqä, Iqu kiiŋä äwinyätŋqä iu pmetaŋguwä iquau qäuiqä ktäuqaŋguwäŋga, qäukuä yätuta te äpätä mäkä-iqä iquauŋi, te aaŋä kuapänä gaŋgi äquŋgqe.  
\v 10 Setänä ämaqe quaŋgä ätukqä iqueŋi, qu hovqä naqänäŋä, hikä piyaŋä-weqä tä nätqätaŋgqä, naŋuä hiqiyqä iqutä, hiŋuä-tqä quaŋgä iqutä ae äpmetaŋginyä iu, ämatnämäukuwi. Ga iqua, hiunji heatqeu, täŋä-huŋqä naqänäŋä hea ique-ique inä meqäpnuwi.   
\s1 Goti Iqu, ämaqä ae äpäkoŋguwä iquauqä suqe, iwäsäukqeŋqä  
\p
\v 11 Itaŋi nyi zä-hawä qäpaiqä naqänäŋä hŋqu witaŋgi, ga Zä-hawä Iu Pmetaŋgqä Ique-pqe, äquŋgqe. Iwä quaetä, qäukuitäŋi, Iquenyqä zä äwäsinyä, qäpu ekiyi.  
\v 12 Itaŋga, qokä-apäkä ae äpäkoŋguwä, yoqä-täŋitä, yoqä maeqä-täŋitä, eeqänäŋi, qu zä-hawä iqueä hipeŋuä iqi tqäutaŋgä äquŋgqe. Iqi tqäutaŋguwäŋga, eŋätqä iqua quwqä suqä imäkmiŋuwä buki ävatäpu, itaŋga häŋä-pmeqä bukä iqu-pqe inä ävatkuwi. Ga Zä-hawä Iu Äpmeŋqä Iqu, bukiu qänätaŋgqeuŋi hiŋuä äqunäqe, Iqu ämaqä ae äpäkoŋguwä iquauqä suqe iwäsäukqe.  
\v 13 Ämaqä eqä-pŋä iu äpäkoŋguwä iquauŋi, eqä-pŋä iqu a äkiqätmiŋqe, ewasqiyäwqatkqe. Äpäkoŋquesä, wavä iquesäŋi, iquaqu-pqe, qokä-apäkä ae äpäkoŋguwäŋga iquaquiyqä hipa iu äpmamiŋuwä-pqe inä ewasqiyäwqatkiyi. Itaŋga qu eeqänäŋi, Zä-hawä Iu Äpmeŋqä Iqueä hipeŋuä iqi tqäutaŋguwäŋga, Iqu ämaqä hŋqunä-hŋqunä quwqä suqä imäkmiŋuwiuŋqä iwäsäukqe.  
\v 14 Ga äpäkoŋqä iqutä, ä wavä iqutä, hovqä tä naqänäŋä äsätaŋgqä ique ämatnämäukuwi. Hovqä tä naqänäŋä-täŋä iqu, äpäkoŋqä huizi iquvi.  
\v 15 Itaŋga ämaqä, quwqä yoqe häŋä-pmeqä bukä iu maqŋqä iŋqä iqua, qu-pqe hovqä tä naqänäŋä äsäŋqä ique inä ämatnämäukuwi.   
\c 21  
\s1 Qäukuä änyä-häŋiŋqätä, qua änyä-häŋiŋqätä  
\p
\v 1 Nyi ii iqaŋgi äqunmi, huizi, qäukuä änyä-häŋä hŋqutä, qua änyä-häŋä hŋqutä, äquŋgqe. Qäukuä qua hiŋuiqä äwämiŋiyä iquaqu, hma ae eqaŋgiyäŋga, ga eqä-pŋä-pqä iqu, yqänä matuqä ikqe.  
\v 2 Itaŋga nyi aŋä-himqä Goti Hanjuwä Iqu Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä, Jerusälemä änyä-häŋä iuŋi, hiŋuä äquŋgqe. Ii apäkä hŋqu, kiqä qokique ämuanätŋqä qeqätqä näwi imäkŋgqä-pa, qäkämä qeqätqä iiŋä imäkŋqä, Goti Hanjuwä Iqutä qäukuä haqä yätu äwiŋqeutaŋi, äväma quvepqaŋgi äquŋgqe.  
\v 3 Itaŋgqäŋga, zä-hawä iutaŋi, maŋä yäŋänäqŋqä hŋqu tii tqaŋgi äwikqe. “Qätä nyipiyä! Täŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqueqä aŋi, qokä-apäkitä äpmeqi. Iŋi Iqu quwqä awä iqi pmetäŋqiyä. Ga qu Iqueqä qokä-apäkä heqaŋgpi, Iqu Iqueqä-kiuä qutä anä äpme, quwqä Goti äpmeŋqiyä.  
\v 4 Iqu, kŋuä äpakä maqiyqä ipŋqä, quwqä hiŋuä eqä ye esäŋqiyä. Itaŋga qokä-apäki, mapäkoŋqä danä iqäpnuwi. Nätmatqä qäŋgatqeta äwäka äpäŋqe, täŋgaŋi, qäpu iqaŋgqetaŋi, äwqä haŋä-iqä, kŋuä qäyqä, itaŋga täŋä-huŋqä mäwimeqä da iquäniqeqä.”   
\p
\v 5 Iwä Zä-hawiu Äpmeŋqä Iqu tii ätkqe. “Qätä nyipiyä. Nyi nätmatqä eeqänäŋi, änyä-häŋä imäkqänä.” Ii ätätäqäŋga-pqe, tii-pqe inä ändkqe. “Si kukŋuä tä tuwaŋuä qäyeyä. Ii, aaŋä naqä-qakuänäŋä etaŋgi, ga ämaqä eeqänäŋi, iquenyqe quuvqä heqäpŋqänänyä.”  
\v 6 Itaŋgaŋi, Iqu tii ändkqe. “Nätmatqä eeqänäŋi ae ätimäuqiyä. Hiŋuiqäŋqätä, yäpakiŋqätäŋi, Nyi Ŋqä-näuänjqä. Nätmatqä eeqänäŋiŋqä Qakuä-qunä emä, eeqänäŋi qäpu Imäkqä-qunjqä. Itaŋga ämaqä hŋqueqä quväki ye ävätŋqe, Nyi iqueŋi, eqä esquä hea ique-ique pmeqä vqä iquesaŋi, mbqä maeqä, hiŋgi guätŋqä wimqänä.  
\v 7 Ga ämaqä hŋqu mäkä äunäpiyä iuŋi ämäwqätäuqaŋgutqe, Nyi iqueŋi nätmatqä ii ävätmä, ga Nyi iqueqä Goti pmetaŋgundi, iwä iqu Nyaqä ymeqä pmetäŋqiyä.  
\v 8 I etaŋgi, ämaqä pemä miqä itqäŋuwä iquatä, quuvqä maeqiyqä itqäŋuwä iquatä, suqä aaŋä quvqänäŋä imäkätqäŋuwä iquautä, ämaqä pizqä äpäsqätqäŋuwä iquautä, huiwä yaŋä hiŋgi äväkitqäŋuwä iquatä, paaqä imäkätqäŋuwä, ä goti quaŋgä iquauŋqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquatä, itaŋga kukŋuä quaŋgä ätätqäŋuwä iutäŋi, qu hovqä naqänäŋä hikä piyaŋä-weqä tä nätqätaŋgqä iuŋqä upnuwiqä. Ii äpäkoŋqä huizi iquvqä.”   
\s1 Jerusälemä änyä-häŋä iqueŋqä  
\p
\v 9 Asä qäŋgaŋi, eŋätqä hŋqu nyinyqä äpkqe. Iqu eŋätqä 7, nätmatqä ämaqä qui imäkqä yäpakä hevqä maŋguä iŋqä, a äqätmiŋuwä iquautaŋä iquvqä.\f + \fr 21:9 \ft Itkimäkqä 15:1-7\f* Itaŋga eŋätqä iqu tii ändkqe. “Si biyä. Nyi apäkä Sipsipqä Meqä Iqu metŋqä iqäqä iiŋi, ämäktquamqänänyä.”  
\v 10 Itaŋi iqu Dŋä Äŋguä Iqueqä yäŋänäqŋqeta, qoqoŋä naqänäŋä haqä yämŋä hŋqueŋqä änma äukqe. Qoqoŋä yäŋisaŋi, iqu aŋä-himqä, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqäŋqä ätkqä Jerusälemä ii, Iqutä qäukuä haqä yätu äwiŋqeuta äväma quvepqaŋgi, ämändquakqe.  
\v 11 Goti Hanjuwä Iqu anä pmetaŋgi, Iqueqä tä yäŋqä naqänäŋi aŋä-himqä iisa äyänmiŋqe. Tä iqueqä we-huŋqe, hikä jaspa äŋguänäŋä kiqä mbqä haqä nändi ikutotqäŋuwä-paŋä, huitaŋänäŋä, aaŋä quvanyäqŋqeqä.  
\v 12 Aŋä-himqä iiŋä ii, täkŋä naqänäŋä haqä yämä äqänmiŋqe. Täkŋä iqueŋi, kiqä hävqä qŋqaŋi, 12 imäknmiŋqe. Ga qŋqaŋä iquau-täŋä qäqiqiŋi, eŋätqä hŋqunä-hŋqunä ätqäumiŋuwi. Itaŋgqäŋga Israitqä iquauqä kawäka 12 iquauqä yoqe, hävqä qŋqaŋä iquauŋi, hŋqunä-hŋqunä äqänmiŋqe.  
\v 13 Itaŋga täkŋä iiŋä, mäptqä yapqä iŋgisa äqänmiŋqeuŋi, kiqä qŋqaŋi, hŋquaqui-hŋqueyqä. Itaŋgqäŋga täkŋä mäwqä hŋgisa äqänmiŋqeuŋi, asä hŋquaqui-hŋqueyqä. Ŋŋ asä täkŋä mäwqä huiziŋgisa äqänmiŋqeuŋi, hŋquaqui-hŋquenjqä. Itaŋga mäptqä wiqä iŋgisa äqänmiŋqeuŋi, asä hŋquaqui-hŋque inänjqä.  
\v 14 Aŋä-himqä iiŋä ique täkŋä äqänäŋqe, iwä täkŋä iqu yäŋänäqŋqä qänätätŋqe, hikä 12 iqua äkŋgäumiŋqe. Itaŋgqäŋga ämaqä 12, Sipsipqä Meqä Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquauqä yoqe, hikä iquauŋi hŋqunä-hŋqunä äqänmiŋqe.   
\p
\v 15 Eŋätqä nyitä kukŋuä anä ätkueä iqu, aŋä-himqä ii, itaŋga kiqä täkŋä naqä ique, itaŋga qŋqaŋä täkŋä ique imäknäŋqä iquau, quwqä quäuqeŋqätä, homäŋiŋqätä iwäsäutŋqä, golqä yäkqe a äqätmiŋqe.  
\v 16 Itaŋga aŋä-himqä iutaŋä täkŋä mäwqä iŋgi-iŋgisaŋä hiqŋqe, asänäŋi. Iiyqä quäuqetä, naqetäŋi, hŋqu mändi ma, iquaquiyqä hiqŋqe asänänjqä. Itaŋga eŋätqä iqu aŋä-himqä ii, iqueqä yäkqetä hiqŋqeŋqä iwäsäukqe, kiqä hiqŋqe 2,200\f + \fr 21:16 \ft Kiqä hiqŋqe 2,200 kilomita. Hänaqä Menyämata Lae buŋqä änyäŋqä iqu, kiqä hiqŋqe, 240 kilomita inänjqä.\f* ätimäukqe. Aŋä-himqä iiyqä iŋgi-iŋgisaŋä iwäsäuqätä, kiqä haqä yäŋiŋitä-pqä qäsä iwäsäukqe, eeqänäŋi hiqŋqe asänä ätimäukqe.  
\v 17 Iqu aŋä-himqä iutaŋä täkŋä äqänäŋqä-pqe iwäsäukqe, iqueqä hiqŋqe 144 ätimäukqe. Hiqŋqä iiŋä iwäsäuqe, ii ämaqä hŋqueqä äquaŋä iutaŋi, hipa pätäkiqä iuŋqä iwäsäutqutätqäŋuwä ii eŋqä-paŋi. Itaŋga eŋätqä, täkŋä hiqŋqä ique iwäsäukqä iqu, hiqŋqä ii qesä iwäsäukqe.   
\p
\v 18 Ga aŋä-himqä iutaŋä täkŋi, Goti Hanjuwä Iqu hikä jaspaitä täkŋä äqäyätä, itaŋga Iqu aŋä-himqä iiŋi, golqä itänä ämätkqe. Ga kiqä äyäŋqä di, huiwä hiqumuaŋä hiŋuä iqäŋqä-paŋä aaŋä quvanyäqŋqeqä.  
\v 19 Ga aŋä-himqä iutaŋä täkŋä iquvaŋä buŋi, Goti Hanjuwä Iqu hikä huitaŋä-huitaŋä, mbqä naqäŋqä äwämiŋqe, ämetä huyä-quayuŋuä eŋqä-pa iwimäkkqe. Itaŋga iquvaŋä buŋi, hikä aaŋä äŋguänäŋä jaspa iqu ganä äsekqe. Itaŋgqäŋga huizi, hikä säpayä ique, äsekqe. Ga hikä huizi äsekqä yoqe, aketä iquvi. Itaŋga hikä huiziqu iqueqä yoqe, emelatqä iquvi.  
\v 20 Ŋŋ, hikä huizi, satonikisi ique äsetä, ä huiziqu, koniliyanä ique äsekqe. Itaŋga hikä hŋquququ, klisolaitä iqu etaŋgi, itaŋga huiziqu, kiqä yoqe, belitä iquvi. Ga hikä huizi iqu, topasi iqu etaŋgqäŋga, ŋŋ hikä 10 iqu, klisoplesi iquvi. Ä hikä huiziqu, hayäsinä iqu etaŋgi, itaŋga yäpaki, amelisi ique, iquau äsekqe.  
\v 21 Ga hävqä qŋqaŋä 12 iqua, qu kamä naqänäŋä eŋqä-paŋiqä. Ga kamä iiŋä iqua, mbqä naqäŋqä imäkqä eä, aaŋä qäpaiqänäŋi. Ä hävqä qŋqaŋä hŋqunä-hŋqunäŋä iquauŋi, kamä hŋqunä-hŋqunä imäknmiŋqe. Ŋŋ aŋä-himqä yäpä yäŋgisaŋqä huäŋqe, golqetänä imäkäŋqe. Ga golqä iiŋi, kiyä mamätqä, aaŋä quvanyäqŋqeqä.   
\p
\v 22 Ga aŋä-himqä iuŋi, nyi hiqäva-imäkqä aŋä hŋqu hiŋuä mäquŋquä ikqe. Goti Naqä, Yäŋänäqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iqutä, Sipsipqä Meqä Iqutäŋi, hiqäva-imäkqä aŋä iquenyqä tŋäŋqä Iquaquvqä.  
\v 23 Itaŋga aŋä-himqä iuŋi, mäptqä, ä qaŋuä äyänätä we hunätŋqe, hmanjqä. Goti Hanjuwä Iqueqä yoqä naqä motquetŋqä tä-yäŋqä naqänäŋä iqu, aŋä-himqä iu yäŋguäniqe. Ŋŋ Sipsipqä Meqä Iqu hiqi-tä eŋqä-pa, aŋä-himqä iu äyäwqätä pmetaŋgi äquŋgqe.  
\v 24 Iwä qokä-apäkä hueqä-himqä eeqänäŋiutaŋi, qu qaŋi, Tä Iqu yänätaŋgqeu upnuwi. Itaŋgqäŋga qua eeqänäŋä iu ämiqä naqä äpmakäwäŋuwä iqua, nätmatqä äŋguänäŋä quwqä yoqä naqä motquapŋqä isua, iqinyqä äma ppnuwi.  
\v 25 Ga heatqä hiawiqe, aŋä-himqä iuŋi, matimäuqä etaŋgi, aŋä-himqä iutaŋä täkŋä hävqä qŋqaŋä eeqänäŋä iquauŋi, mämäyeqä, hiunji ique-ique hutänätäniqeqä.  
\v 26 Hueqä-himqä iquauqä nätmatqä äŋguänäŋä, yoqä naqä ävätŋqä eeqänäŋi, qu aŋä-himqä yäpä yäŋgisa äma mipaqupnuwi.  
\v 27 Mä nätmatqä, Goti Iqueqä hiŋuä iqi äŋguä maeqä, kiyä mätqä itä, ä ämaqä, suqä aaŋä quvqänäŋä imäkmipqä itä, ämaqä quaŋgä ätmipqä itäŋi, qu eeqä, aŋä-himqä yäpä yäŋgisa mäyqä ipnuwi. Hma naqä-qakuiqä. Ŋŋ qokä-apäkä quwqä yoqe, Sipsipqä Meqä Iqueä häŋä-pmeqä bukä iu äqänäŋqä iqua, qu quwänä aŋä-himqä yäpä yäŋgisa pepnuwi.   
\c 22  
\s1 Eqä häŋä-pmeqä vqeŋqätä, zä häŋä-pmeqä vqeŋqätä  
\p
\v 1-2 Itaŋga eŋätqä iqu, eqä naqä häŋä-pmeqä-vqä hŋqu ämändquakqe. Ga kiqä äyäŋqä di, huiwä hiqumuaŋä hiŋuä iqäŋqänäŋä aaŋä quvanyäqŋqä iŋiqä. Eqä iiŋä iqu, Goti Hanjuwä Iqueqätä, ä Sipsipqä Meqä Iqueätä, zä-hawä iuta ekukua, aŋä-himqä iiyeqä hänaqä awä iqi quvepqaŋgi äquŋgqe. Itaŋga eqä yätäqä iŋgi-iŋgisaŋi, zä häŋä-pmeqä-vqä hui ätqäuŋäuä. Ga zä häŋä-pmeqä-vqä iiŋä iqua, häukuä qaŋuä ique-ique wiquäŋqiyä. Itaŋga kiqä quwqe, qokä-apäkä eeqänäŋä iu äŋguä iwimäkquäŋqiyä.  
\v 3-4 Itaŋga nätmatqä eeqänäŋä, Goti Iqu mäwiŋqä iqäqä iqua, iqiŋi mäwiqä danä eŋä. Goti Hanjuwä Iqutä, Sipsipqä Meqä Iqutä, zä-hawä iu äpmanyä miqiyŋqeqä. Iquaqu pmetaŋgiyäŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuä imäkqä iqua, Iqueqä yoqe haqeu ämamäupu, wäuŋui imäkqämanäpu, Iqueqä himä-hiqumuaŋiu hiŋuä qumbnuwi. Itaŋga, iqua quwqä hipeŋuä iuŋi, Iqueqä yoqä-täŋä-quayi.  
\v 5 Itaŋga Goti Naqä Hanjuwä Iqu, qokä-apäkä iuŋi we-huŋqe, Iqueqä-kiuä vqaŋgqetaŋi, heawiqe matimäuqä da itä, hiqi-tetä, mäptqä iqueqä we-huŋqeutäŋi, wäuŋuä imäkqäŋqe, maeqä danä yäniqeqä. Oeyä. Ga qu hea ique-ique ämiqäpnuwi.   
\s1 Jisasi, si biyä!  
\p
\v 6 Iqu iiŋä ämändqueqetaŋi, tii ändkqe. “Kukŋuä tä aaŋä naqä-qakuänäŋä etaŋgi, ga ämaqä eeqänäŋi, kukŋuä iquenyqe, quuvqä heqäpŋqänänyä. Goti Naqä Iqu, kukŋuä hiŋuä-tqä iquauqä quuvqe wivauqumuatqä Iqu, Iqueqä eŋätqä hŋqu, Iqueqä wäuŋuä imäkqä iquauŋi, nätmatqä eeqänäŋi, maqänä timäutŋqä iiŋqä motquetŋqä, ändowatkqe.\f + \fr 22:6 \ft Itkimäkqä 1:1\f*  
\v 7 Jisasi Iqu tii ätkqe.  
\pi1 ‘Qätä nyipiyä. Nyi maqänä quvepmqänä.\f + \fr 22:7 \ft Itkimäkqä 3:11\f* Ämaqä, kukŋuä nätmatqä timäuniqeŋqä bukä tque äqänäŋqä iu qänaknä imipqä iqua, Goti Iqu äŋguä iwimäkäŋqiyä.’”\f + \fr 22:7 \ft Itkimäkqä 1:3\f*   
\p
\v 8-9 Nyi Jonä, nätmatqä timäuniqeŋqä, qätä äwiyätmä, äquŋgqä iqunji. Nyi qätä äwiyätmä, hiŋuä ae äqunmitaŋi, eŋätqä nätmatqä e ämändquakqä iqueuä yukä-täŋä qäqiqi qoŋä äuktäumi, iqueqä yoqe haqeu mamäumätmä iqaŋga, iqu tii ändkqe. “Si nyinyqe, iiŋi miqä panä! Sitä, tqä tta-tŋguäka kukŋuä hiŋuä-tqä iquatä, ämaqä eeqänäŋä, bukä tque qänaknä itqäŋuwä iquatä, Goti Iqueqä wäuŋuä-wiyqä eŋuwä-pa, nyi asä iiŋä iqunjqä. Si yoqä haqeu mamäutŋqe, Goti Hanjuwä Iquenyä qoŋä woktävä.”\f + \fr 22:8-9 \ft Itkimäkqä 19:10\f*   
\p
\v 10 Ga hui-pqä inä tii ändkqe. “Kukŋuä nätmatqä timäuniqeŋqä bukä tque äqänäŋqe, qäqi ae ätimäutŋqä iqä-qae, si imä zä makiptqäyqä panä.  
\v 11 Ae ätimäutŋqä iqä-qae, ämaqä suqä quvqä äki-äkitaŋä imäkätqäŋuwi, quwqä iunä äwäpu, qäyä imäkqa uwqaŋgpu. Ŋŋ qokä-apäkä Goti Iqu Iqueqäŋqä atäuŋuä iqaŋgi, suqä jänäŋä iunä imäkätqäŋuwi, iunä qäyä imäkqa uwqäpŋqeqä.”   
\p
\v 12 Jisasi Iqu tii ätqiyä. “Qätä nyipiyä. Nyi maqänä quvepmqänä. Ga maqänä äquvepätmäŋgaŋi, ämaqä hŋqunä-hŋqunäŋä iuŋi, quwqä suqä imäkätqäŋuwä-pa, kimaŋi wimqä iiŋqe, Nyi qäsä äma quvepmqänä.  
\v 13 Hiŋuiqäŋqä, qänakŋqä, Nyi Ŋqä-näuänjqä. Nyi ganä äpmamä, yäpakäŋqä äpmeŋqä Iqunjqä. Nätmatqä eeqänäŋiŋqä Qakuä-qunä emä, qäpu imäkqä Iqunjqä.  
\v 14 Qokä-apäki, quwqä ämuasmäŋqä asŋä äqäyätqäŋuwä iquauŋi, Goti Iqu äŋguä wimäkqaŋguti, qu zä häŋä-pmeqä-vqä ique änäpu, aŋä-himqä iutaŋä hävqä qŋqaŋä äutemä yäŋgisa paqupŋqäuä.  
\v 15 Itaŋga ämaqä, suqä aaŋä quvqenä imäkqä iquau, paaqä imäkqä iquau, huiwä yaŋä hiŋgi väkiqä iquatä, ämaqä pizqä päsqä iquau, ä goti quaŋgä iquauŋqä quuvqä heqiyqä iquatä, ŋŋ suqä quaŋgiuŋqä äwinyätä, qänaki iqä iquatäŋi, qu eeqä, Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä-himqä iuŋi, yäpaqäŋgisa pmapnuwiqä.  
\v 16 Nyi Jisasi Iqunä, Nyi Ŋqä eŋätqe, henyqä ändowatqaŋgä, ga iqu qokä-apäkä, Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquenä, Nyaqä kukŋuä tä awä äyä etätŋqeqä. Nyi ämiqä Dewiti iquesaŋä Zä-Hutäkŋä äuŋgqä Iqunä,\f + \fr 22:16 \ft Itkimäkqä 5:5\f* ga iquesa ätimäukqeqä. Itaŋga Nyi Qätäqueqä ziŋuitä ätimäutä, äyänätŋqä Iqunjqä.”\f + \fr 22:16 \ft Itkimäkqä 2:28\f*   
\p
\v 17 Dŋä Äŋguä Iqutä, ä Sipsipqä Meqä Iqueqä apäkisäŋi, tii ätqinyä. “Si biyä.”  
\p Ga ämaqä eeqänäŋä, kukŋuä tä qätä äwipqä iqua, qu-pqe tii tpnuwi. “Si biyä.”  
\p Itaŋga ämaqä äkisqu-äkisqu, quväki ye vqaŋgi, eqäŋqä äwiŋgqä iqu, äpätŋqänänjqä. Ga tqu-tqu eqä häŋä-pmeqä vqe, nätŋqä etaŋgutqe, iqu äpätä mbqä maeqä, qanyä ionätŋqeqä.   
\s1 Jonä iqueqä kukŋuä yäŋänäqŋqä yäpakiyi  
\p
\v 18 Ämaqä eeqänäŋä, kukŋuä nätmatqä timäuniqeŋqä bukä tque äqänäŋqe qätä wipqä iquauŋi, nyi Jonä iqunä yäŋänäqŋqä tii tumqe. Ämaqä hŋqu kukŋuä tqueŋi, hui wiyä iqa uwqaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu ämaqä iqueŋi, haŋä-iqä aaŋä quvqä iiŋqä bukä tque ätä äqänäŋqe, wiyä iqa peyäniqe.  
\v 19 Ŋŋ ämaqä hŋqu, kukŋuä nätmatqä timäuniqeŋqä bukä tque äqänäŋqeuta hui huätä mamäuqaŋgutqe, ga Goti Hanjuwä Iqu iqueqä nätmatqä äŋguänäŋä iiŋqä bukä tque ätä äqänäŋqe, huätä mätnämäuŋqiyä. Nätmatqä äŋguä ii, zä häŋä-pmeqä-vqä iqutä, Goti Hanjuwä Iqueä aŋä-himqä iisä, iquaquvi.   
\p
\v 20 Ga Ämaqä nätmatqä eeqänäŋä iiŋqä awä ätätŋqä Iqu, tii ätqiyä. “‘Nyi maqänä quvepmqänä-qe,’ naqä-qakuä etkqe.” Auä, yqänä! Jisasi Naqä Iquki, Si maqä quvepiyä!   
\p
\v 21 Naqä Jisasi Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta, nätmatqä äŋguänäŋi hiŋgi vqe, etapquä. Ii naqä-qakuä eä, qäyä pmetänä.