\id PHP - Menya [MCR - Carl R Whitehead] 
\h Pilipai 
\toc1 Tuwaŋuä, Poli iqu  Pilipai  pmeqä iquauŋqä äqäkqe 
\toc2 Pilipai 
\mt2 Tuwaŋuä, Poli iqu  
\mt1 Pilipai  
\mt2 pmeqä iquauŋqä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Poli iqu eqä-huäŋä iu äkitä, qua aaŋä naqänäŋä Yulopqä täŋä iŋginyqä kiŋganä äwätäqäŋga, iqu aŋä-himqä Pilipai, qua naqä Masendoniya iu ätimäutä, kukŋuä äŋgui awä ätumiŋqe. (Wäuŋuiŋqä 16:8-15 hiŋuä qundŋqä.) Qänakndaŋi, iqu aŋä-himqä huiuŋqä uwqaŋga, iqueŋi guä qe äkiqiyäukuwi. Iqu guä e äpmeqäŋgaŋi, kukŋui, ämaqä hŋqua, Pilipai pmeqä iquauqä quuvqä heqiyqä, qui iwimäkpŋqä itqätaŋguwiŋqä, qätä äwiyäqe, tuwaŋuä tä, i äqäkqe. Iŋäqe tuwaŋuä, iqu Pilipai pmeqä iquauŋqä äväwqatkqä tque, a ätäutaqäŋgaŋi, ne hiŋuä tii äqunäŋu. Haŋä-iqä Poli iquesä, qutä, qäyä äwimakqä-qe, Poli iqu äwqä haŋä mäwiyqä itä, Jisasi Iquenyqä quuvqä kiiŋä eqiyätäqetaŋi, aquvänä itä äpmamiŋqe.  
\ip Hiŋuiqänäŋi, Poli iqu nätmatqä huiuŋqä äwa itqätaŋga, Pilipai pmeqä iqua mbqä hui, ique yätamäkqä wipŋqä ätnämäukuwi. Itaŋgi tuwaŋuä täŋqe, Poli iqu, quwqä yätamäkqeŋqä, ‘äŋguiqä’ ätuätä äqäkqe. Iŋi huizi, iqu guä pmetaŋgqeŋqe, qu kŋuä kuapänä indqänäpu, äwqä haŋä mäwiŋqä yätŋqe, iqu iquauqä quuvqä heqiyqe, yäŋänäqŋqä iwimäkätŋqä äqäkqe.  
\ip Itaŋga Poli iqu iquauŋi, Goti Iqu nätmatqä naqänäŋä äwikqeŋqä ätuätä äqäkqe. Nätmatqä ii, häŋä-pmeqä häŋi, qu Kraisi Jisasi Iquesa ämakuwä iiyi. Ŋŋ, qu nätmatqä ii ämakuwi, qu Mosisi Iqueqä kukŋuä-suqä iu qänaknä imiŋuwita ma, Jisasi Iquenyqänä quuvqä eqiyäpiyä iutayi. Itaŋga Poli iqueqä äwiŋqe, Pilipai pmeqä iqua, Kraisi Iqueqä suqe mapŋqä iiŋqeyi. Kraisi Iqu, “Nyi ämaqä naqä-qunjqä” kŋuä indqänätä, Iqueqä äwiŋqä iuŋqänä qänaknä miqä imiŋqe. Oeyä. Iqu Iqueqä-kiuä mändi äkittqänätä, wäuŋuä Goti Iqu Ique äwikqenä imäkkqe. Ga Poli iqu tiiŋä-pqe ätuätä äqäkqe. Qokä-apäkä Kraisi Iqutä naqä-qakuänä ämuäŋnäpiyä iqua, qu äwqä haŋui, Goti Iquesa ämepu, yeeqä kuapänä iqäpŋqäuä.  
\ip Ne tuwaŋuä tä a ätäutaqäŋgaŋi, ne näqŋqe, tiiŋä hiatuŋque. Qokä-apäkä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aŋä-himqä Pilipai iu äqänätqätaŋguwä iquauŋqe, Poli iqu kiiŋä äyä äwinymiŋqe.  
\c 1  
\s1 Poli iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä  
\p
\v 1 Nyi Poli iqundä, itaŋga Timoti iqutä, Kraisi Jisasi Iqueqä wäuŋui anä imäkätqäŋueä iquve, ye tuwaŋuä tä, he Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋmbiyitaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkänä epu, aŋä-himqä naqä Pilipai iu äpmeŋuwä iquenŋqä äväwqatque. Tuwaŋui, ye heŋqänä maqiyqä ique, ämaqä he ämeyätqäŋuwä iquauŋqätä, itaŋga ämaqä hiyaqä awä iqi wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imäkätqäŋuwä iquauŋqätä, äväwqatque.  
\v 2 Goti Hanjuwä Apiqutä, itaŋga neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqutä, qeqä imäŋqeta äŋguä etapäsinyä, heqä äwqe haŋuä imbu pmetpŋqä emäkqinyä.   
\s1 Poli iqu, Pilipai pmeqä iquauŋqe, ‘äŋguiqä’ ätukqeŋqä  
\p
\v 3 Nyi henyqä kŋuä indqänätmäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” ätuätŋqe.  
\v 4 Nyi Iqueŋi henyqä itmä, yatŋqä ävätmä iuŋi, qanyä mävqä, yeeqä aaŋä kuapänä itmä ävätŋqe.  
\v 5 Nyi iiŋi, hiŋgi miqä itqäŋä. Hiunji kiŋganäŋä iuta ti iqa täŋgaŋqe, he enyqä miqä, Goti Iqueä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, nyi awä tumqeŋqä yätamäkqä änyiyätqäŋuwä iutayi.\f + \fr 1:5 \ft Pilipai 4:10-19\f*  
\v 6 He suqä iiŋä imäkätqätaŋguwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, heyaqä quuvqä yäpä imä wäuŋuä ae emäkätqätaŋgqä iuŋqe, nyi näqŋqä tiiŋä ämeqä. “Iqu wäuŋuä ii imäkqe, mävquatämäuqä, yqänä imäkqa äwätŋqe, qäpŋi Kraisi Jisasi Iqu, aŋgumä äquvepätqäŋga, hiäniqeqä.”  
\v 7 Nyi ŋqä äwqä tämdaŋi, henyqä aaŋä kuapänä änyinätŋqetaŋi, henyqä kŋuä iiŋä indqänätmä, Goti Hanjuwä Iqueŋi, ‘äŋguiqä’ ätquäqe, ii jänänänji. Quati tiiŋä dutayi. Nyi wäuŋuä äŋguänäŋä Goti Iqu ändapkqe, imäkqämqeŋqä yätamäkqä änyiyätqäŋuwä iutayi. Yätamäkqe, nyi täqi guä pmetaŋgatä, itaŋga kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iuŋqä himä-wiuŋqä iquau, mändi äkittqiyätmä, “Ii kukŋuä naqä-qakuiqä” motqueqaŋgatä, änyiyätqäŋuwä iutayi.  
\v 8 Kraisi Jisasi Iqu, henyqä aaŋä kuapänä äwinyätŋqä-paŋi, nyi-pqe inä änyinätä, itaŋga he hiŋuä maeqänmqä diŋqe, aaŋä kuapänä änyinätqäuä. Nyi ŋqä änyiŋqä duŋqä ii etqäqeŋqe, Goti Iqu näqŋqä eä, “Ii naqä-qakuiqä.”   
\p
\v 9 Nyi, Goti Hanjuwä Iqu heŋi, tii emäkätŋqä yatŋqä ävätŋqe. Hiqä suqä ämaqeuŋqätä, Goti Iqueŋqätä äwiŋqä iqu, naqänäŋä imäŋga wätŋqätä, he näqŋqä äŋguänä mapŋqätä, itaŋga he suqä äŋguiŋqätä, quvqeŋqätä iwäsäuqäpŋqe.  
\v 10 Iŋi he suqä äŋguiŋqä eŋgaŋgi, a ätäupu, nätmatqä eeqänäŋä imäkäpiyä iuŋi, äŋguinä imäkqäpŋqe. Tiiŋäŋqäuä. Hea Kraisi Iqu aŋgi äquvepätqäŋgaŋqe, he suqä quvqä hui maeqä, ämaqä aaŋä äŋguänäŋuenä pmetaŋgpiyä.  
\v 11 He Jisasi Kraisi Iqueä yätamäkqetaŋi, suqä jänänäŋinä imäkquenä hiätaŋgpiyä. Nyi Goti Ique yatŋqä iiŋi, tiiŋiŋqä ävqä. Ämaqe, he iiŋä äyä pmetaŋgä eqämbiyi, Goti Iquenyqä yeeqä ipu, Iqueqä yoqe haqeqä muämäuqäpŋqänänyä.   
\s1 Poli iqu guä pmetaŋgqä-qe, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iqu, naqänäŋä äwqeŋqä  
\p
\v 12 Ŋqä nyämaqäuä, he näqŋqä yasämä mapŋqänä, nyi awä etmqe. Nyi guä pmetaŋgqä-qe, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iqu, qua iqi mäpäwiqä, yesäwä vqeta yäŋänäqŋqä ätqäuä, im-imä naqänäŋä tiiŋä qe äwqi.  
\v 13 \fig Ämaqä mäkä-iqä iqua, nyi quuvqä heqiyqaŋgqeta guä eŋgaŋgqeŋqe, qu näqŋqä ekuwi.|alt="3 soldiers" src="HK00197C.tif" size="col" loc="Phil 1:12-14" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="1:13" \fig*Nyi haŋä-iqä ii ämakqeŋqe, ämaqä mäkä-iqä, qu ämiqä naqä iqueqä aŋä ämimiŋuwä iquatä, itaŋga ämaqä huizi iquatäŋi, nyi Kraisi Iquenyqä quuvqä heqiyäqaŋgqeta guä eŋgaŋgqeŋqe, qu näqŋqä ekuwi.  
\v 14 Itaŋga nyi guä pmetaŋgqetaŋi, ämaqä, Naqä Iquenyqä quuvqä heqiyqä kuapänäŋä hŋqua, Iquenyqä quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyäpu, ämaqä huizi duŋqä zä miqä pemä ipu, Goti Iqueqä kukŋui awä ätätqäŋuwi.   
\p
\v 15 Naqä-qakui, ämaqä iutaŋä hŋqua, Kraisi Iquenyqä awä ätätqäŋuwi, tiiŋä dutayi. Ämaqe iquau wivändpŋqä winyätaŋgqä-qe, qu nyivändqaŋgä äqumbiyitaŋi, nyiŋqä kŋuä quvqä ämepu, wiuŋqä ipu, Kraisi Iquenyqä awä ätätqäŋä. Huiziqua, iiŋä hmanji. Iqua kŋuä iqä äŋguä ämepu, Kraisi Iquenyqä awä ätätqäŋä.  
\v 16 Goti Iqu wäuŋui, nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iqueqä mäkä-huŋqä iquau mändi kittqämqä atäuŋuä ätenjikqeŋqä näqŋqä ämepu, nyinyqä aaŋä kuapänä äwinyätä, Kraisi Iquenyqä awä ätätqäŋä.  
\v 17 Ämaqä nyiŋqä wiuŋqä itqäŋuwä iqua, qämä-qämä ipu, nyi ämaŋqutäpŋqeŋqä Kraisi Iquenyqä kukŋui awä ätätqäŋä. Ii itqäŋuwi, nyi haŋä-iqä ämetmä guä ae qäyä pmetaŋgä, quvqä iiŋä imäkäpiyi iutaŋi, haŋä-iqä naqänäŋä ändapqa upuŋqä itqäŋä.  
\v 18 Ämaqä iiŋi, quwqä kŋuä iqä imŋi, hŋqua kŋuä äŋgui metaŋgä, ä hŋqua iiŋi mämeqä eäŋuwi, nyi kukŋuä matqä imä. Qu eeqäpnä Kraisi Iquenyqä awä ätätqäŋuwiŋqe, nyi ŋqä äwqä tämdaŋi aquvänänä itqäŋä.   
\s1 Poli iqu, äpäkoŋqeŋqätä, häŋä-pmeŋqätä, kŋuä indqäŋgqeŋqä  
\p
\v 19 Auä nyi aquvänä äpakänäŋi, tiiŋiŋqä iqa uwqämä. He nyi yätamäkqä nyipŋqeŋqä, tääqä tätqätaŋguwä iutatä, itaŋga Jisasi Kraisi Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu-pqä, yätamäkqä inä nyiyätqätaŋgqä iutatäŋi, Goti Iqu yätamäkqä änyiyätä, haŋä-iqä eeqäpnäŋä ämetŋqe, huätä manmäuniqeŋqä, näqŋqä eŋänä.  
\v 20 Iiŋiŋqä, nyi ŋqä qeqä-quuvqä tämŋi, kŋuä iqä aaŋä yäŋänäqŋqe, tiiŋä indqänätqäŋä. Nyi ŋqä wäuŋui qui mimäkqä imqä diŋqe, suqä quvqä imäkätmä, womba mämaeŋqä pa imä. Nyi kukŋuä awä huizi zä miqä yäŋänäqŋqä ätqäumä ätqa äquvepätŋqä-paŋi, guä äpmamä-pqäŋgaŋi, awä yqänä ätmitmqä-qae, Kraisi Iqueqä yoqe haqeqä yqänä mamäuqämniqe. Iŋi nyi häŋä yqänä äpmamitmqä, ä ae äpäkonmqäŋga, nyi Kraisi Iqueä yoqe, haqeqä yqänä matnämäuqämniqe.  
\v 21 Nyi kŋui, tiiŋä ämetqäŋä. Nyi mapäkoŋqä häŋä äpakä äpmeŋqe, nyi Kraisi Iqueqä yoqe haqeqä ämamäuqämä. Itaŋga nyi äpäkonmqäŋgaŋi, qua täu quvqä tä äpmeŋqä-pa mäpmeqä, aaŋä äŋguänäŋä pmetmniqeqä.  
\v 22 Iŋi nyi qua iuŋi, häŋä yqänä äpmamitmqä sätäti, nyi Kraisi Iqueqä wäuŋui, häukuä-täŋäŋqä imäkqämqä. Iŋi nyi maqŋqe, äsquenyqä nyinyäŋquti?  
\v 23-24 Nyi nätmatqä tquaquiŋi, änä miwäsäuqä imä. Nyi quami täŋga tä äpmeŋqä täuŋi ävämetmä, Kraisi Iqutä qäukuä yäŋi anä pmeŋqä iqäqe, qua täu äpmeŋqä iuŋi ämäwqätäuä. Nyi iiŋäŋqä nyiŋgaŋgqä-qe, häŋä äpakä äpmamä, he yätamäkqä heyqe, ii äŋguä eä.  
\v 25 Iiŋiŋqe, nyi kŋuä ae ämetmä, näqŋqä tiiŋä eŋä. Nyi maqänä mapäkoŋqä, häŋä yqänä pmamqänä. Nyi hesä äpakä äpmetmitaŋi, he Goti Iquenyqä quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyäpu, yeeqä ipu pmetpŋqä, yätamäkqä heyqämä.  
\v 26 Tiiŋä-pqä inä eä. Kraisi Jisasi Iqu nyiŋi, henyqä aŋgumä indmeqaŋgutqäŋgaŋi, he nyinyqä yeeqä ipu, Iqueqä yoqe, huizi ämamäutqäŋuwä-pa mämamäuqä, aaŋä haqä yätu mamäupnuwi.   
\s1 Goti Iqu ne hiŋuinäŋi, Kraisi Iqueqä yoqä ämetanitaŋi, haŋä-iqä metuŋquä-pqe naqänänä  
\p
\v 27-28 Haŋä-iqä äki-äkitaŋi emeqaŋgqeŋqä, maqänä ävaqusqäyämepu, Kraisi Iqueqä kukŋui mävquatämäuqä, qänaknä ipu pmetpŋqe. He iiŋä imäkäpu pmetaŋguwä iqiŋi, nyi hiŋuä maeqänmqä, ä kiŋä nämda qanyä kukŋuinä qätä wimqä etaŋgutqe, nyi henyqä näqŋqä tiiŋä emä. He, hiqä qeqä-quuvqä naqä-hŋqunä imbu, ämaqä quvqenä etqueqaŋguwiŋqä zä miqä, huiwi naqä-hŋqunä imbu, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iquenyqänä quuvqä heqiyqäpŋqänä yäŋä äqänätqäŋäuä. He iiŋä imäkqaŋguwitaŋi, ämaqä quvqenä emäkqä iqua, näqŋqä tiiŋä hipnä. Quwqä-quwäŋqe, quvqä iiŋä emäkquwä-qae, yuuwä tämbŋqäuä. Iŋäqe, heŋi, Goti Hanjuwä Iqu yätamäkqä eyätä, häŋä emäkäqumuatäŋqiyä.  
\v 29 Nyi ii etqäqe, tiiŋiŋqä etqä. “Goti Iqu heŋi äŋguä emäkätä, hiŋuinäŋi, he Kraisi Iquenyqä quuvqä eqäpŋqänä maeqäŋqä yänä, oee, Iqu he Iqueqä yoqä ämepiyitaŋi, haŋä-iqä mapŋqä-pqe, hiŋuinä inä eqänänä.”  
\v 30 Iiŋiŋqe, ämaqe he quvqä etquetqätaŋgä haŋä-iqä ii ämetqäŋuwi, ii nyi hesä Pilipai iu anä äpmenäŋga meqaŋgä äŋqäŋguwä-ma, ämetqäŋä. Guä äpmam-pqä täuŋi, nyi haŋä-iqe inä meqaŋgqe, he qätä äyä äwiyäŋä.   
\c 2  
\s1 Hiqä ämaqä huizi duŋqe, “Qu ämaŋqutäuäŋäuä” kŋuä metaŋgpu  
\p
\v 1 He Kraisi Iqutä ämuäŋmbiyä iutaŋi, yäŋänäqŋqä imäknätqäŋuwäta? Iqu henyqä winyätaŋgqä iutaŋi, hiqä äwqe, haŋuä enyätŋqäta? Hiqä quamä pmeqä iuŋi, Dŋä Äŋguä Iqutä anä äpmetqäŋuwäta? He hiqä-hiuäŋqe, huäqä äumäknäpu quvqä mitquatŋqä itqäŋuwäta?  
\v 2 He yatŋqä iiŋä iquauŋi “Ŋŋqä” tqaŋgpqe, nyi yeeqänänä nyimäkpŋqä diŋqe, tiiŋä iqaŋgpu. Heqä kŋuä indqäŋqä imŋi, kŋui naqä-hŋqunä meqä epu, suqä ämaqeŋqä äwiŋqä iqueŋi, yänä-mänä mämeqä asänä ämapu, itaŋga hiqä qeqä-quuvqä imŋi, naqä-hŋqunä metaŋgpu.  
\v 3 He hŋqunä-hŋqunä naqä imänäpu, hiqä ämaqä huizi duŋi mändi äkittqiyäpu, heqä yoqe haqä mämaeŋqä pambu. He hŋqunä-hŋqunä mändi äkittqiyenäpu, hiqä ämaqä huizi duŋqe, “Qu ämaŋqutäuŋäuä” kŋuä iiŋä metaŋgpu.  
\v 4 He kŋui, quamä pmeqä äŋguä hiqä diŋqänä, mindqäŋqä pambu. He hŋqunä-hŋqunä, ämaqä huizi iuqä-pqeŋqä inä indqäŋgaŋgpu.   
\s1 Suqä Kraisi Iqu ämänätquakqeŋqä  
\p
\v 5 Hiqä kŋuä indqäŋqe, hui-hui mindqäŋqä, Jisasi Kraisi Iqu indqänmiŋqä-pa indqäŋgaŋgpu.  
\v 6-7 Iqu Goti Naqä-qakuä-qu eäqä-qe, Iqu Goti Iqutä asänä pmeqäŋqe, kŋuä iiŋi yäŋänäqŋqä mämeqä itä, yoqä naqetä yäŋänäqŋqetä ävquatämäutä, wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä etä, ämaqä qua täuŋä iqune eŋqä-paŋä ekqe.  
\v 8 Iqu ämaqä-qu eätä, Iqueqä-kiuä mändi äkittqänätä, Goti Iqueqä kukŋuä eeqäpnäŋi, qänaknä iqa äpqänjaqänäqe, äpäkonätŋqä iunä ätimäuqe, zä-huätatä äunätä äyä äpäkoŋgqe.  
\v 9 Iqu iiŋä imäkmiŋqetaŋi, Goti Iqu Iqueŋi, ämaqä huiziuqä haqä yäŋi äpmuatetä, ga Iqueqä yoqä Jisasi, yoqä huizi-huiziuŋi ämäwqätäuqäŋga äqonä pmetätŋqä äpmuatekqe.  
\v 10 \fig Qu eeqäpnä Iqueqä yoqe haqeqä ämatnämäupu, qoŋä woktäuqäpŋqe.|alt="people bowing" src="WA04005b.tif" size="span" loc="Phil 2:5-11" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="2:10" \fig*Iqu Iqueŋi tiiŋiŋqä äpmuatekqe. Qu qäukuä yäŋi äpmeŋuwä iquatä, qua täuŋä iquatä, qua yäpä mäŋgisaŋä iquatäŋi, qu eeqäpnä Iqueqä yoqe haqeqä ämatnämäupu, qoŋä woktäuqäpŋqänänyä.  
\v 11 Qu Ique qoŋä äwoktäupu, tiiŋä tqäpŋqe. “Jisasi Kraisi Iqu, eeqänäŋuneqä Naqä-queqä.” Qu iiŋä imäkäpu, Goti Iqueqä yoqe, haqä mamäuqäpŋqänänyä.   
\s1 He ämaqä qua täutaŋä iuqä awä iqiŋi, we-huŋqä-täŋä pmetpŋqä  
\p
\v 12 He nyi kuapänä änyinätŋqäuä, Kraisi Iqu suqä iiŋä ämänätquakqetaŋi, nyi maŋä tiiŋä etqä. Nyi hesä anä pmetaŋgaŋi, he kukŋuä eeqäpnä qänaknä imiŋuwä-pa, nyi hma etaŋgqä-pqäŋgaŋä-qe, quanŋä päkŋqäŋqä zä ipu, Goti Ique yäpä iqi vqaŋgpi, Iqu heŋi aŋgumä änyä-häŋä emäkqaŋguti, häukuä wiqä-täŋä hipŋqänä yäŋä qäŋgaŋgpu.  
\v 13 Goti Iqu heyaqä yäpä imä äpme, he Ique yeeqä iwimäkpŋqe, suqä Iqu äwinyäŋqeu imäkqäpŋqä, evauqumuatätqäuä.   
\p
\v 14 Iŋi nätmatqä eeqänäŋä imäkäpiyä iuŋi, hmbinyqä maŋä ätnäpu kukŋuä mäkä maqäyäuŋqä, qeiqinyä äpmapu imäkqaŋgpu.  
\v 15-16 He iiŋä äpmeŋuwi, ii he Goti Iqueqä ymeqä jänäŋuenä epu, suqä quvqä hui maeqä, äŋguänäŋä hiätpnä. Itaŋga he kukŋuä häŋä hea ique-ique pmeqä-täŋä iqueŋi, mävquatämäuqä a yäŋänäqŋqä äqätäŋuwi, ii he ämaqä qua täuŋi, suqä äŋgui ävquatämäupu, quvqä du-mända äwätqäŋuwä iuqä awä iqiŋi, he we-huŋqä-täŋä pmetpnä. Iŋi hiunji Kraisi Iqu qua täuŋqä aŋgumä äquvepätqäŋgaŋi, nyi heyaqä suqä iiŋiŋqe, yeeqä aaŋä kiiŋä itmä, näqŋqä tiiŋä emniqe. “Nyi qutä äpmamä wäuŋuä dŋä huqä iqa äpätŋqe, hiŋgi yeemqä itŋqä manä.”  
\v 17 He quuvqä eqäpiyita haŋä-iqä ämetqäŋuwi, ii he Goti Iquenyqä hiqäva eŋqä-ma äqänätqäŋä. Iŋi, qu nyi pizqä bäsqaŋguwitaŋi, nyaqä häŋeqe, wainqä tŋäŋqä\f + \fr 2:17 \ft A Täuqä 15:7\f* eä, hiqäva he äqänätqäŋuwä itä qäsäŋi, hiqäva qänäŋquti? Iiŋä sätäti, nyi yeeqä itmä, hesä yeeqä anä yanique.  
\v 18 He nyi iqaŋgqä-ma, iiŋä ipqe, nyitä yeeqä anä yanique.   
\s1 Timoti iquenyqätä, Epaplotitusi iquenyqätä  
\p
\v 19 Nyi Naqä Jisasi Iqu hiŋuinä ŋqäŋgaŋgutqe, tiiŋä imäkmqä änyiŋgi. He änä-änä ipu äpmeŋuwiŋqe, Timoti iqu kukŋuä äma äpätä, awä ändätä, yeeqä inä inyimäkäniŋqä diŋqe, nyi iqueŋi henyqä maqänä dowatmqä itqäŋä.  
\v 20 Ämaqä nyitä anä äpmeŋuee, henyqä qeqä bimbiqä tquaŋgi yätamäkqä heyäniqe, hŋqu-hŋqu ma, Timoti iqunänji.  
\v 21 Ämaqä nyitä anä äpmeŋquä tqua, Jisasi Kraisi Iqueqä wäuŋuiŋqä tuwä äwiyäpu, quwqä-quwä miŋqä iuŋqänä äwiŋqä iquayi.  
\v 22 Itaŋgi Timoti iquenyqe, “Iqu ämaqä suqä äŋguänäŋä imäkqä-que-qe,” he näqŋqä ae äyä eŋä. Ymeqä-qu kanmä yätamäkqä ävätä anä imäkätqäŋiyä-paŋi, iqu nyi yätamäkqä änyiyätä, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä inä ätätŋqe.  
\v 23 Iiŋiŋqe, nyi tiiŋä imäkmqä änyiŋgi. “Nyi äänä nyimeŋqutiyä” tmä, hiŋuä ganä äqunmitaŋi, iqueŋi qänakŋi, henyqä maqänä dowatmä.  
\v 24 Nyi ŋqä Naqä Iquenyqä quuvqä eqiyätŋqä-qae, Iqu hiŋuinä ŋqäŋgaŋguti, hea kuapänä maiqäŋga, nyi-pqe emamä.   
\p
\v 25 Nyi iiŋä imäkqäŋqä änyiŋgqä-qe, täŋgaŋi, Epaplotitusi iqu henyqä dowatmqä kŋuä ämeqä. Iqu heqä heyämaqä, nyi yätamäkqä nyiyätŋqä ändowatkuwä iquvi. Iqu ŋqä nyämaqä eä, Kraisi Iqueqä kukŋuiŋqä mäkä ita, wäuŋuä anä itqäŋueä iquvi.  
\v 26 Iqu, “Nyi quŋi hiŋuä äkŋga qunmniqätiyä” tä itä, ä he iquenyqe, “Iqu täŋä-yaqä äwinä” tqaŋgä qätä äwikuwiŋqätäŋi, qundqändqä kuapänä iqaŋgqeŋqä aŋgumä dowatmqä änyiŋgi.  
\v 27 Naqä-qakui, iqu yaqä äwitä, ae äpäkonmätä iqaŋgqä-qe, Goti Hanjuwä Iqu, iquenyqä huäqä äumäkätä, yätamäkqä vqaŋgi, aŋgi mätäŋä eŋqä-ma iuäqämakqe. Auä, Goti Iqu iquenyqä huäqä e äumäkkqe, nyiŋqä-pqe inä itä, “Iqu iquenyqä-pqe huäqä-huŋqä naqänäŋä mequäŋqiyä” kŋuä indqänätä, yätamäkqä iiŋi, nyi-pqe inä änyikqe.  
\v 28 Iiŋiŋqe, nyi iqueŋi henyqä dowatmqä kiiŋä änyiŋgi. Iŋi he ique hiŋuä aŋgumä äqunätmepu, yeeqä iqaŋgpi, nyi henyqä qundqändqä miqä imä.  
\v 29-30 He nyitä täqi anä äpmenjqae, yätamäkqä nyipnä miqäqä, iŋäqe iqu hiqä aŋi ämetä, Kraisi Iqueqä wäuŋui imäkätäqetaŋi, yaqä ämetä, ae äpäkonmätä ikqe. Iiŋiŋqe, he iqueŋi, Naqä Iqueqä yoqeta, yeeqä aaŋä naqänäŋä vätmapu. Itaŋga ämaqä iqu eŋqä-paŋä iquauŋi, yoqä naqä inä wipu.   
\c 3  
\s1 Kraisi Iquenyqä quuvqä heqiyqä iquanä, jänänäŋuaiqä  
\p
\v 1 Itaŋga nyämaqäuä, nyi kukŋuä huizi tiiŋä etqä. “He Naqä Iqueŋqä yeeqä iqaŋgpiyä!” Nyi henyŋqä pipa aŋgu-aŋgu äqiyäqäsqŋqe, enyqä miqä iqäqe. Ii, nikŋqä eŋqä-ma, ktqä equmuätäuŋqe.   
\p
\v 2 Ämaqä huiwä häuä äktäupu, qui imäkqäŋqä itqäŋuwä iquauŋi, wimasipu! Ämaqä iqua, hiveqä suqä, aaŋä ququvqenäŋä imäkätqäŋuwä iquayi.  
\v 3 Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä naqä-qakui, häuä ktäuŋqä iqua ma, ne tiiŋä imäkqä iquneyi. Ne huiwiŋqätä, wäuŋuä eeqäpnäŋä imäkätuŋquä iuŋqätä, yätamäkqä neyqŋqä quuvqä maeqiyqä iŋu. Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu inemäkqaŋgi, Goti Iqueä yoqeŋqä aquvä äqänätanä, Kraisi Jisasi Iqueä yoqe, haqä ämamäutuŋquä iquneyi.   
\p
\v 4 Nätmatqä huiwiŋqätä, wäuŋuä äŋguiŋqätäŋi, nyi eeqäpnäŋä-täŋunji. Iŋi ämaqä nätmatqä iiŋä iquaquinyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquauŋi, nyi ämäwqätäuŋä.  
\v 5 Ii tiinji. Ŋqä nipai änmikqäŋgaŋi, hiunji 8 ae äpäwqaŋga, qu nyaqä huiwi häuä äŋgtäukuwi. Nyi ämaqä Israitqä iutaŋä, Benjämenä iquesaŋä ekuwiuqä hueqä-himqä iutaŋä iqunji. Ŋqä nipeu, apique, nyitäŋi, nämbqune Israitqä iquauqä kukŋuitä, suqetä, a äqätäŋu. Nyi kukŋuä-suqä Mosisi iqu äqäkqeu qänaknäŋi, Parisitaŋä iqua\f + \fr 3:5 \ft Parisi iquauŋqe, ämaqe tii ätmiŋuwi. “Qu kukŋuä-suqä Mosisi iqu äqäkqeu, qänaknä äŋguänäŋä iqä-quaeqä.”\f* iqä-ma iiŋä itŋqä iqunji.  
\v 6 Nyi Goti Hanjuwä Ique aquvänä iwimäkmqä indqänätmä, ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyätaŋguwä iquauŋi, qui imäkmiŋqe. Iŋi ämaqe, qu kukŋuä-suqä Mosisi iqu äqäkqä iuta änyiwäsäuquwi, qu nyi kukŋuä-suqä iuŋi, hŋque mävasquä-qunä mäŋqumuapnä. Ämaqä iqua, nyi eŋqä-paŋä-qua ma, nyi ämäwqätäuŋä.   
\p
\v 7 Nyi kiŋganäŋi, “Suqä huiwiŋqänäŋi iqua yätamäkqä nyipŋqäuä” indqänmiŋqä-qe, täŋgaŋi nyi qänaknäŋi Kraisi Ique ävätmä, nätmatqä iiŋi, qua täutaŋä hiŋgiŋqä etaŋgi äqunätqäŋä.  
\v 8 Iiŋqänä ma, Kraisi Jisasi ŋqä Naqä Iquenyqä näqŋqe, ii nätmatqä aaŋä naqä-qakuä etaŋgi äqunätmä, nätmatqä eeqäpnäŋä qua täutaŋi, quvqänäŋä etaŋgi äqunätqäŋä. Nyi Ique qänaki wivändmqä diŋqe, nätmatqä eeqänäŋi tuwä äwiyqe. Nyi iiŋä imäkqe, Iqueqä-qunä eämä, Ique guä eŋqä-ma kiuäŋqänätätmqä imäkqe.  
\v 9 Nyi ämaqä jänänäŋi, wäuŋuä itmä, suqä Mosisi iqu äqäkqä iu qänaknä itmä, iuta maeqä imä. Nyi ämaqä iiŋä-qunŋi, ŋqä Kraisi Iqueŋqä quuvqä heqiyqä iuta emä. Iŋi Goti Hanjuwä Iqu, ne Iquenyqä quuvqä e heqiyätaŋgquä iutaŋi, nenyqe, “ämaqä jänänäŋuaiqä” ätänä.  
\v 10 Nyi Kraisi Iquenyqä näqŋqe, tiiŋä himqe. Iqu äpäkonätä, Iqueqä yäŋänäqŋqeta aŋgi ävaukqe, Iqu yäŋänäqŋqä iitä, yäŋänäqŋqä inyimäkätŋqätä, ga Iqu täŋä-huŋqä ämakqe, qäquye anä meŋqätä, itaŋga Iqu äpäkoŋgqä-pa päkonmniŋqätä, iiŋqe näqŋqä mamqe.  
\v 11 Iŋi, nyi-pqe äpäkonätmä aŋgi inä vamniqŋqänä.   
\s1 “Nyi hiqŋqä du timäumqä diŋqe, yäŋä äqäŋga äwätqäŋä”  
\p
\v 12 “Nyi iiŋä ae imäkätmä, Goti Iqueqä hiqŋqä iuŋi, ae ätimäukqä-qunä,” matqä iqä, oee. Nyi iu qäyu timäumqŋqe, Kraisi Jisasi Iqu indmetä, a yäŋänäqŋqä äŋgiqätätqäuä. Iutaŋi, nyi iiŋä timäumqe, yäŋä äqäŋga äwätqäŋä.  
\v 13 Ŋqä nyämaqäuä, nyi iuŋi matimäuqä iqäqä etaŋgqeŋqä näqŋqä emä-qe, tiiŋinä iqämä. Nyi nätmatqä hiŋuiqändqäŋqe, kŋui aŋgumä mämewqä itmä, hiŋuiqäŋä näŋi äwiŋqä iuŋqä, yäŋä äqäŋga umqe.  
\v 14 Ämaqe qaŋä tnäŋä äwätqäŋuwä-ma, nyi hiqŋqä du ätimäutmä, nätmatqä Goti Iquesa mamqä diŋqe, yäŋä äqäŋga äwätqäŋä. Goti Hanjuwä Iqu, nyi häŋä-pmeqä qäukuä yäŋi mamqä diŋqe, Kraisi Jisasi Iqueqä wäuŋuä iuta, tääqä ändätmakqe.   
\p
\v 15 Ne neqä qeqä-quuvqä imŋi, naqä ae imänätuŋquä iqune, ne eeqäpnä nätmatqä iuŋqe, kŋuä indqäŋqe asänä meqäŋqe. Hesaŋä hŋqua, iiŋqe qämä-qämä iquwi, Goti Hanjuwä Iqu, ‘Qäyunäŋi tiinjqä’ ätuätä, ämotquenä.  
\v 16 Itaŋgi täŋgaŋi, ne hŋqunä-hŋqunä näqŋqä ämetanä, naqä äsqisa ti imäŋgququä etaŋgutqe, näqŋqä ii mävquatämäuqä, qänaknä iqa uwquatuŋque.   
\p
\v 17 Nyämaqäuä, nätmatqä nyi imäkätŋqä iuŋi, asänä imäkqaŋgpu. Itaŋga ämaqä, suqä ne imäkätuŋquä-ma asänä imäkätqäŋuwä iquauŋi, hiŋuä äqunäpu, iquautaŋi näqŋqä ämepu, he-pqä inä imäkqaŋgpu.  
\v 18 Hiŋuiqänä etmiŋqä-ma, täŋgaŋi, huäqä nuŋgaŋgi kŋuä äqiyätmä iinä etätqäŋä. Ämaqä kuapänäŋi, Kraisi Iqueqä zä-huätati huŋqeŋqä mäwiŋqä itä, mändi äkittqiyäpu äpmeŋä.  
\v 19 Ämaqä iiŋi, qu quwqä huiwiqueqä äwiŋqä dunä imäkäpu, kŋui nätmatqä qua täutaŋä iuŋqä indqänäpu, suqä quvqä imäkpŋqäŋgaŋi, womba miqä, yoqä haqä ämatnämäunäpiyitaŋi, tä du qui imäkmbŋqä upnuwi.  
\v 20 “Nyi imäkätŋqä iuŋi, asänä imäkqaŋgpiyä” etqäqe, ne qutäŋi, asänäŋä ma, neqä quae, qäukuä haqä yätu etaŋgiyi. Iŋi Naqä Jisasi Kraisi, ne häŋä inemäkäqumuatqä qäukuä yäŋisa quvepäniqä Iquenyqe, hiŋuä äqänanä äpmeŋu.  
\v 21 Iqu neqä huiwä quvqä tä änyäŋque, änakunmäkätä, Iqueqä huiwä äŋguänäŋä, qua buta ävautä, ämakqä eŋqä-paŋä iiŋä inemäkäniqe. Iqu nätmatqä eeqäpnäŋi, Iqueqä ämiqä yäpä iqi hiäniqä diŋqä yäŋänäqŋqä-täŋä eä, itaŋga yäŋänäqŋqä asä iutaŋi, iiŋä inemäkäniqe.   
\c 4  
\s1 Suqä äŋguä iquanä imäkqaŋgpu  
\p
\v 1 Iiŋiŋqe, ŋqä nyämaqä, nyi henyqä aaŋä kuapänä änyinätä, hiŋuä maeqänmqä änyinätŋqäuä, nyi kukŋuä tiiŋä etqä. “He Naqä Iqueŋi mävquatämäuqä, Iqutä ämuäŋmbu, yäŋänäqŋqä tqäutaŋgpiyä.” Nyi aquvänä inyimäkqetä, wäuŋuä dŋä huqä itŋqe äŋguä meqetäŋi, ii heyi.   
\p
\v 2 Yuliyaktä, Sindikektäŋi, nyi maŋä tiiŋä äqesqä. “Qe qävaŋgui, Naqä Iqueqä iuaŋgui eäŋiyi, äkasuwä matŋqä, quami qeiqinyä pmanyqä.”  
\v 3 Wäuŋuä nyitä anä imäkätqäŋueä iquki, si apäkä iuaquiŋi, quami iiŋä pmayŋqä yätamäkqä wisŋqä änyiŋgi. Nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä tätqätaŋgaŋi, iuaqutä, Kelemenä iqutä, itaŋga ŋqä ämaqä nyitä wäuŋuä anä iqä iquatä yätamäkqä änyimiŋuwi. Bukä, ämaqä yoqä häŋä hea ique-ique pmeqä meqäŋqä äqänä äwiŋqä yäŋiŋi, quvaqä-pqe inä äqänä äwi.   
\p
\v 4 He Naqä Iqueqä eäŋuwi, hea ique-ique yeeqänä iqaŋgpu! Nyi aŋgumä etqä, “Yeeqänä iqaŋgpiyä!”  
\v 5 Ämaqä eeqänäŋä iuqä hiŋuä iqiŋi, ämaqä haŋuenä epu, iuŋqä qeiqi iwitqueqä-quenä hiätaŋgpu. Naqä aŋgi quvepätŋqä Iqu qäqiqiyi.  
\v 6 \fig Nätmatqä äki-äkitaŋi he emetqätaŋgqä iuŋqe, Goti Iquenyqä tääqä tquäpŋqe.|alt="Man praying" src="worship.tif" size="col" copy="Thompson" ref="4:6" \fig*He nätmatqä hmbinyqä äwäwa miqä pambu. Nätmatqä äki-äkitaŋi he emetqätaŋgqä iuŋqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätuäpu, ‘äŋguiqä’ ätuäpu, hiqä eŋqeŋqä awä ätuäpu, yatŋqä vqäpŋqe.  
\v 7 Iiŋä imäkquwi, Goti Hanjuwä Iqu, heqä äwqe haŋuä imbŋqä emäkänä. Äwqä haŋuä Goti Iqu ävätŋqe, he Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋnätaŋguwiŋqe, hiqä qeqä-quuvqetä, hiqä kŋuä indqäŋqetä, äŋguä nyätpŋqä emäkänä. Ne ämaqä-qune, äwqä haŋuä iqueŋqe, näqŋqä äŋguänäŋi, änä mämeqä yanä. Ii aaŋä äŋguänäŋiqä.   
\p
\v 8 Ŋqä nyämaqäuä, kukŋuä yäpaki, tiiŋä etqä. Hiqä kŋuä indqäŋqä imŋi, kŋui suqä äŋguänäŋä Goti Iqu äwinyäŋqä iquauŋqä indqäŋgpŋqe. Suqä iiŋä iqua, naqä-qakui, jänänäŋi, ikikinyäŋi, itaŋga yoqä naqä-täŋä eäpu, suqä huiziquauŋi ämäwqätäuŋqä, iquayi.  
\v 9 Wäuŋuä nyi imäkätqätaŋgä he hiŋuä äŋqänäpu, kukŋuä nyi awä etätqätaŋgä qätä änyiyäpu, näqŋqä nyita ae ämetqäŋuwi, he-pqe yamwiqä inä imäkqäpŋqe. He iiŋä imäkätqäŋuwi, Goti äwqä haŋuä änyanä pmeqä nätapqä Iqu, hesä anä pmetänä.   
\s1 “Nyi eeqä-täŋä, ä maeqä-täŋä äpmeŋqä, iiŋqä qundqändqä miqunji”  
\p
\v 10 Täŋgaŋi he nyiŋqä kŋuä heyqaŋgi, yätamäkqä aŋgumä nyiyqaŋguwiŋqe, nyi Naqä Iqueŋi yeeqä aaŋä naqänäŋä ävqä. Awä iqäŋi, he nyi yätamäkqä ae änyipqä etaŋgqä-qe, hänaqä hma etaŋgqä iuta häpäqutäqutä ikuwi.  
\v 11 Nyi nätmatqäŋqä ii etqe, aaŋqunä eämä maetqä iqä. Ii tiiŋi. Nyi eäqä-täŋä, ä maeqä-täŋä äpmeŋqe, iiŋqä qundqändqä miqunji.  
\v 12 Äwa iqäŋgatä, kuapänä-täŋäŋgatä, nyi äŋguä pmamqä diŋqe, näqŋqä eŋä. Nyi äwqä mbäsätaŋgi äpmeŋqä ä, dä äpmeŋqä, nyi ‘squäuä-qe’ matqä imä, äwqä-qeiqinyä änymä pmetmä. Nyi kuapä-täŋä äpmeŋqä ä, äwa itmä äpmeŋqä, nyi asä iiŋä pmetmä.  
\v 13 Nyi yäŋänäqŋqä inyimäkätŋqä Iqueqä yäŋänäqŋqetaŋi, nätmatqä eeqänäŋi imäkmä.  
\v 14 “Nyi äwäwa miqä iqänä” qäyä etqaŋgqä-qe, haŋä-iqä nyimeqaŋgqe, ne anä metuŋquä iuŋqe, he yätamäkqä ätnämäuquwi, ii äŋguänäŋi.   
\s1 Poli iqu, iquauqä yätamäkqä vqeŋqä, “äŋguiqä” ätukqeŋqä  
\p
\v 15 Ämaqä Pilipai pmeqä iquenä, he näqŋqä tiiŋi ae äyä eŋä. Nyi wäuŋuä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, heyaqä awä iqi änyä qe ipäqiyätmä, qua naqä Masendoniya iu ävämetmäŋgaŋi, ämaqä quuvqä heqiyqä huizi, suqä ävqä iqueŋi, qu mimäkqä iqaŋgä, ne yätamäkqä iŋguatuŋquä diŋqe, henyä änyikuwi.  
\v 16 Nyi aŋä-himqä Tesälonaika iu yqänä äpmamä, nätmatqäŋqä äwa iqämanätqätaŋgaŋi, he yätamäkqä hŋganä-hŋganä änyimiŋuwi.  
\v 17 Nyi ii etqe, he nyi nätmatqä hui aŋgumä dappŋqä matqä iqä. “Heqä suqä ävqä iqueŋi, mävquatämäuqä äpakänä imäkätqäŋuwi, Goti Hanjuwä Iqu, äŋguä emäkquäŋqiyä” etqä.  
\v 18 Nyi qäyunä ae ämetmä, nätmatqä kuapä-täŋä eäqä. He äväwqatquwi, nyi Epaplotitusi iquesa ae ämeqäqe. Iŋi täŋgaŋi nyi nätmatqä aaŋä kuapänäŋä-täŋunji. Hiqä yaŋä iqe, Goti Iquenyqä hiqäva sisnyaŋä-weqä äŋguä äqiyätqäŋuwä-paŋä iiŋi. Hiqäva iuŋqe, Iqu kuapänä äwinyätä, henyqä aquvänä iqi.  
\v 19 Ŋqä Goti Iqu, nätmatqä äŋguänäŋä kuapänäŋä ämeŋqe, eeqäpnäŋä he äwa itqäŋuwä iuŋi, Kraisi Jisasi Iquesaŋi, äwa miqäŋqä qäyunänä etapänä.  
\v 20 Goti Hanjuwä Iqu, neqä Goti Iqu eä, Apiqu eŋqe, Iqueqä yoqe hea ique-iqueŋi, haqeqä witätŋqänänji. Ii naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.   
\s1 “Henyqä hui mimäuqä iqunä” ätkuwiŋqä  
\p
\v 21 He Kraisi Jisasi Iqueqä qokä-apäkä eeqänäŋä iquauŋi, “Henyqä hui mimäuqä iqunä” tquäpŋqe. Ämaqä quuvqä heqiyqä nyitä anä äpmeŋquä iqua-pqe, “Henyqä hui mimäuqä iqunä” etqä.  
\v 22 Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä täqi äpmeŋuwä iqua, Romätaŋä ämiqä naqä Sisa iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquautaŋä hŋquatä, huiziquatäŋi, “Henyqä hui mimäuqä iqunä” inä etqä.  
\v 23 Neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapquä.