\id MRK  
\h Makä 
\toc1 Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi,  Makä  iqu äqäkqe 
\toc2 Makä 
\mt2 Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi,  
\mt1 Makä  
\mt2 iqu äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Makä iqueqä kukŋuä kiŋganäŋä tii ätqi. Tä, Jisasi Kraisi, Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqueŋqä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä, iquvi. Bukä tqueŋi, ne hiŋuä tiiŋä äqunätqäŋu. Jisasi Iqu yoqä naqä, yäŋänäqŋqä-täŋä-qu eä, wäuŋuä äki-äkitaŋi Imäkqä-que. Iqu qokä-apäkä iu ämotquetä, dŋä quvqä iquau huätä ändowatätä, qokä-apäkiuqä quvqe, huätä äwivquatämäumiŋqäŋgaŋi, Iqueqä yoqä naqetä, yäŋänäqŋqetä, hiŋuä äqunätqäŋu. Iwä Iqu, Kiuäŋi, yoqä tiiŋä änyuätŋgqe. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqunjqä. Ga iqu tii ätkqe. Iqu Iqueqä häŋä-pmeqe äwinyätä, ämaqä kuapänäŋä iu mbqä imetŋqä äpkqe. (10:45)  
\ip Makä iqu, Jisasi Iqueŋqä tiwiqä kuapänäŋi, Iqu wäuŋuä imäkmiŋqeŋqä itäqä-qe, tiwiqe, Jisasi iqu qokä-apäkiu ämotquamiŋqeŋqe, kuapänäŋi, miqä imiŋqe. Kiŋganäŋi Makä iqu tiwiqe, Jonä asŋä-qäyqä iqueqä wäuŋuiŋqätä, Jisasi iqu asŋä ämakqeuŋqätä, Setänä iqu Ique yamwiqä äwikqeuŋqätä ikqe. Qänakŋi ne hiŋuä tiiŋä, äqunätqäŋu. Jisasi Iqu, ämaqe haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋä metqätaŋguwiŋqe, qeqä äwutätä, quŋi ämotquamiŋqe. Iqu wäuŋuä ipäqäkqäŋgaŋi, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, nätmatqä tqueqä, quatiŋqä änyä maqŋqä emiŋuwä-qe, qeiqi-qeiqiŋi, qu näqŋqä ämakuwi.  
\ip Qänakŋi ämaqe, Jisasi Iqueŋqä himä-wiuŋqä ipu, Iqueŋi haŋä-iqä kuapänäŋi äwimiŋuwi. Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, Makä iqu äqäkqe, tiwiqä yäpaki, Jisasi iqu apäkonätä, aŋgi vaukqeŋqä ikqe.  
\c 1  
\s1 Jonä asŋä-qäyqä iqueŋqä\f + \fr 1:0 \ft Matiu 3:1-12; Lukä 3:1-18; Jonä 1:19-28\f*  
\p
\v 1 Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä tä, Goti Iqueqä Ymeqä Jisasi Kraisi Iqueŋqä kukŋuä nyuäŋiyi.  
\v 2 Itaŋgaŋi Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqä Asayä iqu, ätätä tuwaŋuä äqäkqä-panä ekqe. Iqu tii ätkqe.  
\pi1 \qt “Qätä wipiyä. Ämaqä Nyaqä kukŋuä ämapqä hŋque, Si hiŋuiqä kimetŋqä ändowatqänä. Sinyqä hänaqä näwinyä imäuetŋqänänyä.\qt*  
\v 3 \qt Ämaqä hŋqu aŋä avqŋqä näunda maŋä yäŋänäqŋqä tii ätätqäuä. ‘Naqä Iqueqä hänaqe, näwinyä imäkpiyä. Itaŋga hänaqe, äŋguä jänä imäuepu, ga Iqu iu pätŋqänänyä!’\qt*”\f + \fr 1:3 \ft Malakai 3:1; Asayä 40:3\f*   
\p
\v 4 Iiŋä etaŋgi Jonä iqu aŋä avqŋqä iunda ätimäuä äpme, ämaqä asŋä äqiyätä, qokä-apäkä iuŋi, kukŋuä tii ätumiŋqe. “Goti Iqu äwqä haŋuä imäknätä, heyaqä suqä quvqe huätä maemäutŋqä iiŋqe, heqä kŋuä äkunmäknäpu, hiqä suqä quvqe ävquatämäupu, asŋä mapiyä” ätumiŋqe.  
\v 5 Itaŋgaŋi ämaqä, qua Jutiyataŋä kuapänäŋitä, ä aŋä-himqä Jerusälemä pmeqetä, Jonä iqu kukŋuä tqaŋgqeŋqä äpäpu, qätä äwimiŋuwi. Iwä qu quwqä suqä quvqeŋqä awä tqaŋguwäŋga, Jonä iqu eqä Jotänäŋi, asŋä äwqäkqe.  
\v 6 Jonä iqueqä qäki, kametqä aa äyäuä, itaŋga yaqueqä huiwi, aquvä ämuäsämäumiŋqe. Iqueqä ymisaŋi, awikätä wiyä-mäkŋuä aŋitä ätetä, änmiŋqe.  
\v 7 Itaŋgaŋi iqu kukŋuä awä tii ätumiŋqe. “Ämaqä nyaqä tuwiu qänaki pätŋqä Iqu, Naqä nyi ämaŋqutäuä yänäŋä Iquvi. Nyi Iqutä asänäŋä ma, oee. Ä nyi äŋguänäŋunä ma, qua iqi äpäwitmä, Iqueä yukä ämuasmäŋqä guä ämäsänäŋqe, huätä ewamqe, änä maeqä eŋä.  
\v 8 Nyi asŋi, qanyä eqetänä eqiyätŋqe. Mä Iqu asŋi, Goti Iqueqä Dŋä Äŋguitänä eqiyäniqeqä” ätumiŋqe.   
\s1 Jonä iqu, Jisasi Iqueŋi asŋä äwqäkqeŋqä\f + \fr 1:9 \ft Matiu 3:13-17; Lukä 3:21-22\f*  
\p
\v 9 Qu iiŋä itqätaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu aŋä-himqä Nasäretqä, qua Galili iuta äpkqe. Iqu äpqaŋga, Jonä iqu, Iqueŋi eqä Jotänäŋi, asŋä äwqäkqe.  
\v 10 Jisasi Iqu eqä mäunda ti iwuŋga äpeyätäqäŋgaŋi, Iqu qäukuä qŋqaŋä hutäŋgaŋgi äquŋgqe. Qŋqaŋä äutänäqe, Dŋä Äŋguä Iqu, Iquenyŋqä yŋŋä-heeqä eŋqä-paŋä pqaŋgi äquŋgqe.  
\v 11 Iŋgaŋi kukŋuä qäukuä haqä yätutaŋi, “Si Ŋqä Ymeqä naqä-qakuä Iqukiyqä. Nyi Sinyŋqä aaŋä kuapänä änyinätqänä” tqaŋgi äwikqe.   
\s1 Setänä iqu, Jisasi Ique yamwiqä äwimiŋqeŋqä\f + \fr 1:12 \ft Matiu 4:1-11; Lukä 4:1-13\f*  
\p
\v 12 Iŋga qäŋgaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu, Jisasi Iqueŋi aŋä avqŋqä duŋqä ätuma äukqe.  
\v 13 Jisasi Iqu nämŋi, hiunji 40 äpmakqe. Iqu hiunji e pmetaŋgaŋi, Setänä, Goti Iqueqä himä-wiuŋqä iqu, Jisasi Iqu suqä quvqä imäkätŋqä yamwiqä äwimiŋqe. Yŋŋä-täŋä hiveqä-yaqueqä hiqiyqä iquatänä pmetaŋgi, eŋätqä iqua äpäpu, yätamäkqä äwikuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, Galiliuŋi wäuŋuä ipäqäkqeŋqä\f + \fr 1:14 \ft Matiu 4:12-17; Lukä 4:14-15\f*  
\p
\v 14 Jonä iqu guä ae äpmetaŋga, Jisasi Iqu qua Galili ätimäuqe, Goti Iqueä kukŋuä we-huŋqä-täŋiŋqä tii ätukqe.  
\v 15 “Goti Iqu kukŋuä ätätä ekqe, tä qäŋga qe ätimäuqiyä. Goti Iqunä miqe, qäqiqi äpqi. Heqä kŋuä äkunmäknäpu suqä quvqeŋqä ävquatämäupu, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä täuŋqä quuvqä heqäpiyä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, hämapäkä piqä hŋquau tääqä ätuätumakqeŋqä\f + \fr 1:16 \ft Matiu 4:18-22\f*  
\p
\v 16-17 Jisasi Iqu, eqä-huäŋä Galili maŋä iu ikitä, ämaqä hämapäkä-piqä Saimonä, ä Endru gueqi äwindäukqe. Iŋgueqi hämapäkä qaetä hämapäkä pitqätaŋginyä äqunäqe, Iqu iŋgueqiŋi, “Nyitä anä äwätanä, ga Nyi qeŋi, ämaqä-piqeŋqä näqŋqä äqesapätmä, itaŋga ämäqesquamqänä” ätukqe.  
\v 18 I tquaŋganä, iquaqu, hämapäkä qae iqi esinyä, Jisasi Ique qänaki äwivändkiyi.   
\p
\v 19 Itaŋga Jisasi Iqu hmbu ti äwäqe, Sepri iqueqä hikŋä Jemisi, Jonä gueqi, imätquauqä yimba iu äpmanyä, hämapäkä-piqä qae guä ktäpitqätaŋginyä äwimakqe.  
\v 20 Iqu iŋgueqiŋi iqi äwimetä, tääqä tquaŋga, iquaqu kaniquesä, itaŋga ämaqä mbqäŋqä wäuŋuä anä imiŋuwä iquautä, yimba iu ävämesinyä, Ique qänaki äwivändkiyi.   
\s1 Ämaqä dŋä quvqä-täŋä hŋquenyŋqä\f + \fr 1:21 \ft Lukä 4:31-37\f*  
\p
\v 21 Iqua aŋä-himqä Kapänamä yäpä iŋgisa ekuwi. Itaŋga Jisasi Iqu, Sämbatqä hiunji hapä pmeqä iŋgaŋi, Goti Iqueä kukŋui, aŋä aquväqŋqä iuta näqŋqä äwikqe.  
\v 22 Iqueä kukŋui, qokä-apäki qätä huitaŋänäŋä äwipiyi, kŋuä kuapänä ämepu, “Iqu, ämaqä Goti Iqueqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iqua eŋqä-pa matqä danä, yoqä naqä-täŋä-qu ätqiyä” ätŋguwi.  
\v 23 Iŋgaŋi, ämaqä dŋä quvqä-täŋä aŋä aquväqŋqä yäŋgisa äpmamiŋqä hŋqu ämävauqe, awqä tii ätkqe.  
\v 24 “Jisasi Nasäretqätaŋä Iquki, Si squä nemäktŋqäwä? Si ne qui nemäktŋqä äpŋätanä? Nyi Sinyqe näqŋqä eŋänä. Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ämaqä Jänänäŋä Iqukiyqä” ätukqe.   
\p
\v 25 I tquaŋga, Jisasi Iqu, dŋä quvqä iqu kukŋuä hui matqä yätŋqä, “Qäyä eänä!” ätuätä, “Ämaqä iquesaŋi, täŋgisa huätä timäuvä!” ätukqe.  
\v 26 I tquaŋgaŋi, dŋä quvqä iqu, ämaqä iqueŋi vänyqä yäŋänäqŋqä ämiqe, ‘zääqä’ ätäqe, ämaqä iquesaŋi huätä qe ätimäukqe.   
\p
\v 27 Iiŋä timäuqaŋgqeŋqä yäuŋä ipu, “Tä änääŋqäwä? Ämaqä Tqu, squä-täŋä-qutiyä? Iqu yäŋänäqŋqä-täŋä-qu eä, kukŋui, änyä-häŋä huitaŋä hui änatqiyä. Iinä ma, Iqu dŋä quvqä-pqä duŋi, ‘Huätä timäupiyä!’ tquaŋgqe, qu Ique qätä äwiyqäuä” ätŋguwi.  
\v 28 Itaŋi kukŋuä Jisasi Iquenyqä, “Ii iqiyä” ätnäkiqaŋguwitaŋi, qua Galili iuŋä-pqe, maqänänä qätä äwikuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, Pitä iqueqä känemisä, ämaqä kuapänä hŋquautä, äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 1:29 \ft Matiu 8:14-17; Lukä 4:38-41\f*  
\p
\v 29 Qu aŋä aquväqŋqä iuta ätimäwaŋi, Saimonä, Endru gueqiyqä aŋiuŋqä jänänä äukuwi. Itaŋga Jemisi, Jonä gueqi qutä anä äukiyi.  
\v 30 Qu Jisasi Iqueŋi, “Saimonä iqueqä apäkiyqä känai, täŋä-yaqä, huiwä dŋä tnäŋä wiyqaŋgi äwinä” ätukuwi.  
\v 31 Iqu qätä ii äwiyäqe, iinyqä äpeyäqe, hipa a ämäwqätätä, pämä ävauqumuatkqe. Iqu ii iqaŋga, täŋä-yaqe qäpu ekqe. Itaŋga ii quŋi, ymisaŋä häkiyä äyäwqikqe.   
\p
\v 32 Mäptqä ae äquvqaŋgaŋi, ämaqä täŋä-yaqä-täŋä, ŋŋ ämaqä dŋä quvqä huitaŋä-huitaŋä tqäuqe, Jisasi Iquenyŋqä ätuma ätimäukuwi.  
\v 33 Iŋgaŋi ämaqä aŋä-himqä iutaŋi, eeqäpnä aŋä ququawä iqi ätimäukuwi.  
\v 34 Iŋgaŋi, täŋä-yaqä-täŋä iquauŋi, Iqu äŋguä iwimäkätä, itaŋga dŋä quvqä iquauŋi, huätä ändowatkqe. Dŋä quvqä iqua, Iquenyqä näqŋqä epiyä dutaŋi, qu Ique kukŋuä hui mätquä danä ipŋqeŋqe, Iqu iquauŋi, “Qaimbiyä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, qua Galili iu ikämiŋqeŋqä\f + \fr 1:35 \ft Lukä 4:42-44\f*  
\p
\v 35 Ziŋuä matqä, hea yqänä witaŋgaŋi, Jisasi Iqu ävamämä, ämaqä maeqä kiuänäŋä imŋqä äwäqe, Goti Iquenyqä tääqä ätmiŋqe.  
\v 36 Iqu e pmetaŋga, Saimonä iqutä, iqueqä käyämaqä iquatäŋi, Jisasi Iquenyqä qävqä ikäkuwi.  
\v 37 Qu Ique äwimapiyi, “Ämaqä eeqänäŋi, Sinyŋqä qävqä ikitqäŋäuä” ätukuwi.   
\p
\v 38 Qu ii tquaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu, “Nyi wäuŋuä tä qeŋqä äpqä-qae, aŋä-himqä huiuŋqä-pqä inä watuŋqueqä. Ga ämaqä aŋä iuŋä-pqe, Goti Iqueä kukŋuä awä inä tumqänänyä” ätukqe.  
\v 39 Iiŋä etaŋgi, Iqu, qua Galili iu ikitä, quwqä aŋä aquväqŋqä iuta, Goti Iqueä kukŋui awä ätuätä, dŋä quvqeuŋi, huätä ändowatmiŋqe.   
\s1 Ämaqä wänyimäŋqä-täŋä iquenyŋqä\f + \fr 1:40 \ft Matiu 8:1-4; Lukä 5:12-15\f*  
\p
\v 40 Ämaqä wänyimäŋqä-täŋä hŋqu, Jisasi Ique äwimeqe, qoŋä äwoktäutä, “Iyää! Jisasi Iquki, yätamäkqä nyisŋqä kiŋgaŋgutqe, nyi äŋguä nyimäktŋqinyä!” ätukqe.   
\p
\v 41 Jisasi Iqu, iquenyŋqä huäqä kiiŋä wuŋgaŋgi, Iqu ämaqä iqueä huiwiu a ämitä, “Nyi, si yätamäkqä kimqä iqe, si äŋguä esŋqinyä” ätukqe.  
\v 42 Iqu i tquaŋganä, ämaqä iqueqä wänyimäŋqe äsätä, äŋguä qe ekqe.   
\p
\v 43 Itaŋga Jisasi Iqu, ämaqä iqueŋi maqänä ändowatätä, kukŋuä yäŋänäqŋqä tii ätukqe.  
\v 44 “Qätä nyi! Ämaqä-pqä hŋquauŋi, Nyi tä ikimäkqeŋqe, awä mätquä panä. Hiqäva-imäkqä iquenyŋqänä äwätnä, tqä huiwi ique ämotquetnä, ga si äŋguä ikimäkqaŋgä eŋiŋqe, Mosisi iqu, ‘Ii imäkpiyä!’ ätätä\f + \fr 1:44 \ft Hiqäva-imäkqä 14:1-32\f* ekqä-pa, hiqäva qänyä. Iiŋä iqaŋgnä dutaŋi, ämaqä eeqänäŋi sinyŋqe, ‘Iqueqä täŋä-yaqe qäpu eqeqä’ kŋuä wiyätŋqänänyä.”  
\v 45 Iqu ii qäyä ätquaŋgi, ämaqä iqu äwäqe, ämaqä eeqänäŋä iu iqueqä-kiuä iwimäkkqeŋqä awä ätuäkämiŋqe. Iutaŋi Jisasi Iqu aŋä-himqeuŋi mikiqä, aŋä avqŋqä imä äpmamiŋqe. Ii qäyä etaŋgi, ämaqä iŋgi-iŋgisa ätimäupu, iqi äwimamiŋuwi.   
\c 2  
\s1 Ämaqä täŋä-yaqä ŋŋuä-täŋä iquenyŋqä\f + \fr 2:0 \ft Matiu 9:1-8; Lukä 5:17-26\f*  
\p
\v 1 Hiunji hatŋä hmbu äpmeqe, Jisasi Iqu Kapänamäŋqä aŋgumä äukqe. Itaŋga ämaqe, “Jisasi Iqu aŋä iqi aŋgi ätimäuqiyä” tqaŋgä äwikuwi.  
\v 2 Iŋi ämaqä kuapänäŋi, Iquenyqä aquvä äqänäpu, aŋä iuŋi näwinyä tä äptembiyi, aŋä huä, aŋä ququawä-pqä iqiŋi kiqä ämaqenä äpmakuwi. Iŋgaŋi Iqu quŋi, Goti Iqueä kukŋui awä ätukqe.   
\p
\v 3 Itaŋga, ämaqä hŋquaqu-hŋquaquiŋä hŋqua, ämaqä täŋä-yaqä ŋŋuä-täŋä hŋque, Iquenyqä isuäŋä äqäŋga ätimäukuwi.  
\v 4 Ämaqä kuapänä etaŋgä, Jisasi Iquenyŋqä änä mäma mäpeyqä ipiyi, aŋä atääqä, Jisasi Iqu pmetaŋgqä iutanä ätaqäkuwi. Ii ätaqäpiyi, ämaqä iqu isuäŋiu yqänä wiqä-que, Iquenyqä guä äqiyäŋguatkuwi.   
\p
\v 5 \fig “Ŋqä ämaqä iquki, saqä suqä quvqe, huätä ämakmäuqänä” ätukqe.|alt="paralytic being lowerd into the house" src="LB00305B.tif" size="col" loc="Mk 2:3-11" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994" ref="2:5" \fig*Iŋgaŋi Jisasi Iqu, quwqä Iquenyqä “täŋä-yaqä huätä mamäuŋqiyä” kŋui, yäŋänäqŋqä metaŋgä äqunäqe, Iqu ämaqä iqueŋi, “Ŋqä ämaqä iquki, saqä suqä quvqe, huätä ämakmäuqänä” ätukqe.   
\p
\v 6 I tquaŋga, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqua, qätä äwipu äpmapiyäŋgaŋi, kŋuä tii indqänmiŋuwi.  
\v 7 “Äi! Iqu kukŋuä tä, qäyu matqä iqiyä. Iqu Goti Ique äkittqiyeqiyä. Suqä quvqä, huätä mamäutŋqe, tqukä? Naqä-hŋqunäŋi, Goti Iqunänjqä.”   
\p
\v 8 Jisasi Iqu, quwqä kŋuä zä indqänmiŋuwä imŋi, näqŋqä maqänä ämeqetaŋi, tii ätukqe. “He kŋuä iiŋä di, suŋqä indqänätqäŋäuä?  
\v 9 Ämaqä täŋä-yaqä ŋŋuä-täŋä ique äŋguä iwimäkmqe, ‘Tqä suqä quvqe huätä ämakmäuqänä’ tquä iquta? Ä, ‘Pämä äpmetnä, tqä isuäŋi ämetnä, qaŋä uvä!’ tquä iquta? Wäuŋuä haŋä mämiqä, qeiqinyäŋi, äkisque?  
\v 10-11 Nyi he näqŋqä epŋqe, ämetquamqänä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, qua täutaŋä suqä quvqe huätä mamäuqeŋqe, yäŋänäqŋqä-täŋä Iquvqä.” Ii ätuäqetaŋi, ämaqä täŋä-yaqä ŋŋuä-täŋä iqueŋi, “Si pämä äpmetnä, tqä isuäŋi ämetnä, tqä aŋiuŋqä uvä!” ätukqe.   
\p
\v 12 I tquaŋgqeŋqä, ämaqä eeqänä hiŋuä qunätaŋguwäŋgaŋi, iqu pämä äpmeqe, iqueqä isuäŋi maqänä ämetä, äukqe. Qu hiŋuä iiŋä äqumbiyi, näwi miiqä yäŋä ipu, tii ätukuwi. “Ne nätmatqä tiiŋä hui hiŋuä mäquŋquä ituŋqueqä” ätäpu, Goti Iqueä yoqe, haqeu ämamäukuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, Lipai ique tääqä ätuätumakqeŋqä\f + \fr 2:13 \ft Matiu 9:9-13; Lukä 5:27-32\f*  
\p
\v 13 Jisasi Iqu aŋgumä, eqä-huäŋä Galili maŋä iu äukqe. Itaŋga ämaqä kuapänä Iqueŋqä pqaŋguwäŋga, Iqu quŋi, Goti Iqueqä kukŋuiŋqä näqŋqä äwimiŋqe.  
\v 14 Jisasi Iqu qaŋä äwätäqäŋgaŋi, mbqä motauqä Lipai, Aläpiyasi iqueqä hikŋä iqu, mbqä motauqä aŋiu pmetaŋgi äqunäqe, “Lipai iquki, si Nyi qänaki nyivändiyä!” ätukqe. I tquaŋgaŋi, Lipai iqu pämä ätqäuqe, Jisasi Ique qänaki äwivändkqe.   
\p
\v 15 Itaŋgaŋi Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, Lipai iqueä aŋiu buayä gaŋguwäŋgaŋi, ämaqä mbqä motauqä kuapänäŋä hui, ä suqä quvqä imäkqä kuapänäŋitäŋi, qutä buayä anä äŋguwi. Ämaqä iiŋä iqua, Ique qänaki äwivändmiŋuwi, qu aaŋä hävemnäqŋqä iquayi.  
\v 16 Parisi iquautaŋä, Goti Iqueqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqua, Jisasi Iqu, mbqä motauqä iquatä, ä suqä quvqä imäkqä iquatä, buayä anä gaŋgi äqumbiyi, qu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau, yatŋqä tii äwikuwi. “Jisasi Iqu mbqä motauqä iquatä, suqä quvqä imäkqä iquatäŋi, buayä anäŋi, suŋqä äŋgiyä?” ätukuwi.   
\p
\v 17 Qu yatŋqä ii vqaŋgä äwiyäqe, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqä täŋä-yaqä maeqä äŋguä iqua, duuta iquauŋqä mäwqä ipnä. Ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iquanä, iquauŋqä upnä. Iiŋä eŋqä-paŋi, Nyi ämaqä suqä quvqä mimäkqä iquaŋqä tääqä tmqä mapqä iqäqe. Nyi ämaqä suqä quvqä imäkqä iquauŋqä äpqe.”   
\s1 Ymisaŋä maŋqä pmeqeŋqä\f + \fr 2:18 \ft Matiu 9:14-17; Lukä 5:33-39\f*  
\p
\v 18 Jonä iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, Parisi iquatä, Goti Iqueä kukŋuä-suqeu qänaknä ipu, ymisaŋä maŋqä pmetaŋgä, ämaqä hui Jisasi Iquenyqä äppiyi, yatŋqä tii äwikuwi. “Jonä iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, Parisi iquauqä iquatäŋi, ymisaŋä maŋqä äpmeŋäuä. Itaŋga saqä iqua, iiŋi miqe, suŋqäwä?”   
\p
\v 19 Kimaŋi, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu apäkä metŋqä itä, ämaqeŋqä tääqä tqaŋgi, ätimäupqe, qu ymisaŋä maŋqä pmeqätanä? Iqu anä epiyi, qu ii mimäkqä ipnä.  
\v 20 Qänakndaŋi, ämaqä apäkä ämetqä ique ätuma uwqaŋguwäŋgaŋi, qu ymisaŋä maŋqe, iŋganä pmapnuwi.  
\v 21 Ii suqä tiiŋä eŋqä-paŋiyi. Ämaqe, yuä änyä-häŋi ämepu, yuä yäuä äpknätaŋgqeu, guä mäktäpiqä ipnä. Ii imäkpqä iuŋi, asŋä äqäpqä, ga ye itqaŋgaŋi, yuä häŋi äväumetä, yäuä duŋi naqänäŋä pknätŋqä imäkqa wäniqe.  
\v 22 Tiiŋä-pqä inänji. Wainqä-eqä änyä-häŋi, yaqueqä huiwä häkä yäuä iu maŋguä mequatimäuqä danä ipnä. Qu qätäyqä equatimäupqe, wainqä-eqe maŋguä iŋga äpeyätä, yaqueqä huiwä iiŋi opnätä, ga eqetä, huiwitäŋi, qui imäknyinyiyi. Iiŋiŋqe, wainqä-eqä änyä-häŋi, kiqä yaqueqä huiwä häkä änyä-häŋä iunä equatimepnuwi.”   
\s1 Jisasi Iqu, Sämbatqä hiunji hapä pmeqeu Ämiqä Iquvi\f + \fr 2:23 \ft Matiu 12:1-8; Lukä 6:1-5\f*  
\p
\v 23 Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, Sämbatqä hiunji hapä pmeqäŋga, kuä-witqä wäuŋuä iŋgäwätaŋgqä iu äukuwi. Itaŋga Iqueqä ämaqä iqua, kuä-witqä hui iwakkuwi.  
\v 24 Ii iqaŋguwiŋqä, Parisi iqua Jisasi Iqueŋi, “Hiŋuä qunyä! Tqä ämaqä iqua, neyaqä Sämbatqä hiunji hapä pmeqä suqeu qänaki miqe, suŋqä iqäuä?” ätukuwi.   
\p
\v 25 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu ämävauqe tii ätukqe. “Dewiti iqutä, iqueqä ämaqä iquatä, buayä dä vqaŋga imäkkuwiŋqe, he a matäuqä itqäŋuwätanä?\f + \fr 2:25 \ft 1 Samueli 21:1-6\f*  
\v 26 Tiiŋä etaŋgi. Apiata iqu, hiqäva-imäkqä naqä pmetaŋga, Dewiti iqu Goti Iqueä aŋiu äpeyätä, bretqä Goti Iqueä yoqe ätnä witaŋgqe ämetä, äŋgqe. Neqä suqä duŋi, ämaqä Goti Iquenyqä hiqäva-imäkqä iquanä äŋqe qäyä etaŋgi, iqu änätä, iqueqä ämaqä iquau-pqe inä äwikqe.”   
\p
\v 27 Iŋgaŋi Jisasi Iqu tii ätukqe. “Sämbatqä hiunji hapä pmeqä iqu, Goti Iqu, ämaqeu yätamäkqä vätŋqä imäkkqä iiyi. Ä ämaqe, Sämbatqä ique yätamäkqä wipŋqä mimäkqä ikqe.  
\v 28 Iiŋä etaŋgi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Sämbatqeu Ämiqä Iquvi.”   
\c 3  
\s1 Ämaqä hipa ŋŋuä-täŋä hŋquenyqä\f + \fr 3:0 \ft Matiu 12:9-14; Lukä 6:6-11\f*  
\p
\v 1 Itaŋga Jisasi Iqu aŋä aquväqŋqeu aŋgumä äpaqukqe. Aŋä iuŋi, ämaqä hipa hŋgiŋi ŋŋuä-täŋä hŋqu äpmamiŋqe.  
\v 2 Iŋgaŋi, Sämbatqä hiunji hapä pmeqäŋgayqae, ämaqä hui Jisasi Iquenyqe, “Iqu ämaqä hipa ŋŋuä-täŋä iqueŋi, äŋguä imäkäŋquti, ä mimäkqä yäŋqutiyä” tpu ikuwi. Iqu äŋguä wimäkqaŋgutqe, “Suqä quvqä imäkqiyä” ätäpu, kukŋuä mitpnuwäŋqeŋqä hiŋuä äqumbu äpmamiŋuwi.   
\p
\v 3-4 Itaŋgaŋi Jisasi Iqu ämaqä hipa ŋŋuä-täŋä iqueŋi, “Si täqiŋqä biyä!” ätuäqetaŋi, ämaqeu yatŋqä tii äwikqe. “Neqä suqä Sämbatqäŋgaŋqe, äänä ätnä? Ämaqä huiu yätamäkqä vqäŋqä ätnä, ä qui imäkqäŋqä ätnä? Ämaqä hŋque häŋä iqumuatqäŋqä ätnä, ä pizqä päsqäŋqä ätnänä?” ätukqe. I tquaŋgqeŋqä, iqua kukŋuä hui matqä ikuwi.   
\p
\v 5 Qu kŋui, quwqä äwiŋqä dunä metaŋgä äqunätä yeeqä miqä, äwqä tnäŋitä hiŋuitänä hiŋuä äqunäkiqetaŋi, ämaqä iqueŋi, “Tqä hipae, hiyaepä iyä!” ätukqe. Itaŋi ämaqä iqu hipae hiyaepä iqaŋga, iqueqä hipae äŋguä qe imäŋgqe.  
\v 6 I äqumbiyi, Parisi iqua aŋä aquväqŋqä iutaŋi ävämapiyi, Jisasi Ique äpäkpŋqä diŋqä, ämiqä naqä Heroti iqueŋqä äwinyämiŋqä iquatä, kukŋuä ätipäqäkuwi.   
\s1 Ämaqä kuapänä, Jisasi Ique qänaki äwivändkuwiŋqä  
\p
\v 7-8 Itaŋga Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, aŋä iuŋi äväma, eqä-huäŋä Galiliŋqä uwqaŋguwäŋga, ämaqä kuapänä, Ique qänaki äwivändkuwi. Qu qua Galili pmeqä, qua Jutiya pmeqä, aŋä-himqä Jerusälemä pmeqä, qua Itumeä pmeqä, eqä Jotänä yätäqä-hŋgisa pmeqä, aŋä-himqä Tayätä, Saitonätä qäqiqi pmeqe, kuapänäŋi, “Jisasi Iqu, nätmatqä iiŋä hui imäkqiyä” tqaŋgä qätä äwipiyiŋqä, ätimäukuwi.   
\p
\v 9 Ämaqä kuapänäŋä etaŋguwiŋqä, Jisasi Iqu, Iqueqä ämaqä iquauŋi tii atukqe. “Ämaqä kuapänäŋi, Nyi mambutmäuqä da ipŋqänä, he Nyinyqä yimba hŋqu-ganä näwi maepiyä. Ga qokä-apäkä kuapänä äkippisäŋgaŋgpqe, iwä Nyi yimbaeu ikuapmämi, kukŋui iuta tmniŋqänänyä.”  
\v 10 Iqu ämaqä täŋä-yaqä kuapänä äŋguä iwimäkqaŋgqeŋqä, ga täŋä-yaqä huizi iquauŋi, Ique itmaqämbŋqeŋqä, Iqu-täŋä iqi änäänä äkippisänmiŋuwi. Iiŋä äqunäqe, Iqu yimbaŋqä ätukqe.  
\v 11 Itaŋga dŋä quvqä ämaqeu ätqäuŋuwä iqua, Jisasi Ique hiŋuä äqumbiyäŋgaŋi, qu qoŋä äwoktäupu, maŋä tii ätmiŋuwi. “Si Goti Iqueqä Ymeqä Iqukiyqä!”  
\v 12 Itaŋga Jisasi Iqu dŋä quvqä iquauŋi, kukŋuä yäŋänäqŋqä tii ätukqe. “He Nyiŋqe, ‘Iiŋä Iqueyqe,’ awä matqä pambiyä!”   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä 12 iquaunä atäuŋuä ikqeŋqä\f + \fr 3:13 \ft Matiu 10:1-4; Lukä 6:12-16\f*  
\p
\v 13 Itaŋgaŋi Jisasi Iqu qoqoŋä yätuŋqä äyäqe, ämaqä hŋquau Iqueqä äwiŋqä iutanä, “Eä eänä” tquaŋga, qu Iqueŋqä ekuwi.  
\v 14 Ique i wimeqaŋguwäŋga, Iqu ämaqä 12 iquaunä atäuŋuä ikqe. Itaŋga Iqu iquauŋi, yoqe, “Aposälqäuä” änyuätkqe. Yoqä iqueqä qakui tii etaŋgi, ‘ändowatqä iquae’. Iqua Iqutä anä ikipu äpmapu, itaŋga Iqu iquauŋi, wäuŋuä hŋquaquiŋqä ändowatätŋqä äwiŋgqe. Wäuŋuä hŋqu, iqua Goti Iqueä kukŋuä äma awä täkiqä iqueyi.  
\v 15 Wäuŋuä huiziqu, iqua yoqä naqä Iquesa ämepu, dŋä quvqeuŋi huätä mamäuqä iqueyi.  
\v 16 Itaŋga tä, ämaqä 12, Iqu itmakqä iquayi. Saimonä iqueŋi, “Pitäuä” änyuätkqe.  
\v 17 Itaŋga Sepri iqueqä hikŋä Jemisi, Jonä gueqiŋi, yoqä “Bonäŋgesi” änyuätkqe. Yoqä iqueqä qakui, ‘käkaqä eŋqä-paŋä-quaquvi.’  
\v 18-19 Itaŋga Iqu, Endru ique, Pilipä ique, ä Batromi ique, Matiu ique, ŋŋ Tomasi ique, Aläpiyasi iqueqä hikŋä Jemisi ique, Tatiyusi ique, Saimonä Selotqä iquautaŋä ique, itaŋga Jutasi Iskariotitaŋä, Jisasi Iquenyqä täkqä ätukqä ique, iquayi.   
\s1 Jisasi Iqueqä känaisä, käŋguäkatä, äwäwa ikuwiŋqä  
\p
\v 20 Itaŋga Jisasi Iqu aŋä hŋque äpaquvä pmetaŋga, ämaqä kuapänä aŋgumä aquvä qäŋgaŋguwitaŋi, Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatäŋi, buayä änä yasämä maŋqä da ikuwi.  
\v 21 Jisasi Iqueqä känaisä, käŋguäkatä, Iqueŋqä iiŋä tqaŋgä qätä äwipiyi, qu, “Iqu qämä-qämä iqiyä” ätnäpu, itmapŋqä äukuwi.   
\s1 ‘Belsäpulä iqu, Jisasi Ique äminyasäuqiyä’ ätukuwiŋqä\f + \fr 3:22 \ft Matiu 12:22-32; Lukä 11:14-23\f*  
\p
\v 22 Itaŋga kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä Jerusälemä iuta äpkuwä iqua, “Peŋqä iquauqä naqä Belsäpulä iqu, Jisasi Iqueŋi äminyasäuqaŋgi, dŋä quvqä huiziquau huätäŋi, iuta ändowatätqänä” ätukuwi.   
\p
\v 23 Itaŋga Jisasi Iqu iquau tääqä ätuätumeqe, kukŋuä ktqä tii ätukqe. “Setänä, Goti Iqueqä himä-wiuŋqä iqu, iqueqä-kiuä huätä äänä dowatnätŋqäwä?  
\v 24 Itaŋga qua naqänäŋä hŋquesaŋä ämaqe, quwqä-quwä iwäsänäpu mäkä äuŋgpi, qu yäŋänäqŋqä matqäuqä ipnä.  
\v 25 Itaŋga hueqä-himqä hŋquesaŋä iwäsänäpu, quwqä-quwä mäkä äuŋgpi, qu yäŋänäqŋqä matqäuqä ipnä.  
\v 26 Iŋi Setänä iqu, iqueqä-kiuä mäkä äpäkŋgqe, ga iqueqä dŋä iqua-pqe, ipipiyqä iwäsänäpu mäkä äuŋgpi, iutaŋi iqu yqänä mäpmeqä, qäpu hiänä.  
\v 27 Itaŋga quwä-meqä hŋqu, ämaqä yäŋänäqŋqä hŋqueä aŋiuŋi otasqiyätä, iqueqä nätmatqä mämeqä da yänä. Ämaqä yäŋänäqŋqä iqueŋi, guä ganä äkiqiyeqe, iŋgaŋi ämaqä iqueä aŋiuŋi otasqiyätä nätmatqä ämenä.   
\p
\v 28 Iiŋä etaŋgi, Nyi kukŋuä naqä-quäkuänäŋi, tii etmqe.\f + \fr 3:28 \ft Matiu 12:31-32; Lukä 12:10\f* Ämaqä suqä quvqä huitaŋä-huitaŋä imäkäpu, itaŋga ämaqeuŋqä kukŋuä quvqä ätämipqe, Goti Iqu äwqä haŋuä imäknätä, quwqä quvqe huätä muämäuniqe.  
\v 29 Itaŋga ämaqä hŋqu, Dŋä Äŋguä Iquenyqä qui kukŋuä ätätä, Ique äkittqiyemitätqe, Goti Iqu suqä quvqä iiŋi, äwqä haŋuä mimäkŋqä itä, huätä mämuämäuqä yäniqe. Suqä quvqä iiŋi, hea ique-ique yqänä i witäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 30 Jisasi Iqu i ätkqe, iqua Iquenyqe, “Dŋä quvqä-täŋä-queqä” tätqätaŋguwiŋqä, ii ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqueqä känainyqätä, käŋguäkauŋqätä\f + \fr 3:31 \ft Matiu 12:46-50; Lukä 8:19-21\f*  
\p
\v 31 Iŋgaŋi Jisasi Iqueqä känaisä, käŋguäkatä ätimäukuwi. Qu yäpaqä mäŋgisa ätqäpiyäŋga, ämaqä hŋque, Jisasi Iqueŋi, ätämäkäqäka pätŋqä ändowatkuwi.  
\v 32 Itaŋga ämaqä kuapänäŋi, Jisasi Ique iŋgi-iŋgisa äwqäqämapiyä iqua, Ique ätukuwi. “Tqä tnatä, tuŋguäkatä, Sinyŋqä yäpaqä mäŋgisa äpmeŋäuä.”   
\p
\v 33 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, “Ŋqä nipaisä, ä guäkatäŋi, tqukuawä?” ätuätä yatŋqä ikqe.  
\v 34 Itaŋgaŋi Iqu ämaqä qäqiqi pmetaŋguwä iu äqunä, “He hiŋuä qumbiyä! Ŋqä nipaisä, guäkatäŋi, täsä äpmeŋäuä” ätukqe.  
\v 35 “Ämaqä Goti Iqueä äwiŋqä dunä imäkätqäŋuwä iqua, ii Ŋqä guäka, ä napqa, itaŋga nipaqayqä.”   
\c 4  
\s1 Kukŋuä ktqä, kuä-witqä uwqä tnämäuqeŋqä\f + \fr 4:0 \ft Matiu 13:1-23; Lukä 8:4-15\f*  
\p
\v 1 \fig Iqu yimba ique äpmeqäŋga kukŋuä ätumiŋqe.|alt="Jesus sitting on boat in water" src="LB00299B.tif" size="col" loc="Mk 4:1-2" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="4:1" \fig*Aŋgumŋi, Jisasi Iqu eqä-huäŋä Galili maŋä iqisa, qokä-apäkä iu näqŋqä vätŋqä ipäqäkqe. Ämaqä aaŋä kuapänä Iquenyqä äpäpu, eqä-huäŋä maŋä iqi tqäutaŋguwitaŋi, Iqu yimba eqä-huäŋä näŋi pmetaŋgqä hŋque ikuapmäuqe, ique äpmeqäŋga kukŋuä ätumiŋqe.  
\v 2 Iŋgaŋi Jisasi Iqu kukŋuä ktqä kuapänä ätätä, näqŋqä ämotquamiŋqe. Iqu, quŋi tii ätumiŋqe.   
\p
\v 3 “Nyi qätä nyipu! Hea hŋque ämaqä hŋqu, kuä-witqä uwqä tnämäwäwätŋqä wäniqe.  
\v 4 Iqu ätnämäwäwqaŋgaŋi, hui hänaqä iqi päkmbqe, yŋŋä äppiyi, ämambnuwi.  
\v 5 Itaŋga hui qua kuapänä hma etaŋgi, hikä-täŋä qäsä witaŋgqä iu päkmbqe, qua äŋgui äwa itaŋguti, kuä uwqä ii bakä maqänä hukaupnuwi.  
\v 6 Iŋi mäptqä haqä tiqä ae äyapätä tnäŋä tqaŋga, kuä kiqä tapiŋi wäŋqäpu etaŋgi, yäuä hämänä piniqe.  
\v 7 Itaŋga kuä-witqä hui, guä yäŋä-täŋä awä imä päkmbnuwi. Ga guä quvqä iqua, qäsä naqä-huinyä epiyi, kuä-witqeuŋi, qua aowi äŋguä mävqaŋguti, häukuä äŋguä maukŋqä danä ipnuwi.  
\v 8 Itaŋga kuä-witqä qua äŋguänäŋä iqi päkmbqe, bakä äukapu, äŋguänä epeyäpu, kuapänä, hui 30, hui 60, itaŋga hui 100 hukmbnuwi.”   
\p
\v 9 Jisasi Iqu i ätuäqe, tii ätukqe. “Ämaqä qätä-täŋuenä etaŋgutqe, kukŋuä iiŋqe kŋuä äŋguänä indqämbiyä.”   
\p
\v 10 Itaŋga ämaqä kuapänäŋi ae äwqaŋguwäŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä, 12 iquatä, ä huizi iqi yqänä äpmamiŋuwä iquatäŋi, Jisasi Ique, “Kukŋuä ktqeŋqä, iiŋä-iiŋäŋqä ätqeqä ätätnä, awä natiyä” ätukuwi.  
\v 11 Iqu iquauŋi tii ätukqe. “Goti Iqunä miqeuŋqä kukŋuä quati zä ekqe, he näqŋqä mapŋqe, Iqu ae qe ämetqueqi. Itaŋga ämaqä yäpaqäŋgisa äpmeŋuwi, qu kukŋuä ktqä dinä äwiyätqäŋä.   
\pi1
\v 12 Ii tiiŋiŋqeyi. \qt ‘Qu hiŋuä äqunäpu, qätä äwiyäpiyä-qe, näqŋqä maeqä-quayqä. Qu näqŋqä meqä-säpi, quwqä kŋui äkunmäknäpu, aŋgumä quvepqaŋgpi, Goti Iqu äwqä haŋuä imäknätä, quwqä suqä quvqe huätä mamäuquäninjqä.’\qt*\f + \fr 4:12 \ft Asayä 6:9-10; Jonä 12:40; Wäuŋuiŋqä 28:26-27\f*   
\m
\v 13 He kukŋuä ktqä iiŋqe, änyä maqŋqä äyitanä? Ga kukŋuä ktqä huizi iquauŋqe, näqŋqä äänä hepŋqäwä?” ätukqe.   
\p
\v 14 “Ämaqä kuä-witqä uwqä tnämäwäwqä iqu, Goti Iqueqä kukŋui, ämaqeuqä qeqä-quuvqä imä vowä eŋqä-pa ikeqä iiyi.  
\v 15 Itaŋga, kuä-witqä, hänaqä iqi äpäknätqä ii, ämaqä Goti Iqueqä kukŋui qätä wiyqaŋguwäŋga, Setänä iqu, kukŋuä Goti Iqu iquauqä qeqä-quuvqä imä vowä iketqe, ga huätä maqänä mamäunä.  
\v 16-17 Itaŋgaŋi, kuä-witqä, qua hikä-täŋä iqi äpäknätqä ii, ämaqä kukŋui qätä äwiyäpu, asä qäŋganä äwqä yeeqätä ämapiyi, hukä-tapiŋä yäŋänäqŋqä mamäsäuqä ipu, äpakä mäpmeqä da ipnä. Ämaqä Goti Iqueqä kukŋuiŋqä mäwiŋqä iqä iqua, quvqä iwitquepu, haŋä-iqä vqaŋguwäŋgaŋi, qu maqänä ävquatämäupnä.  
\v 18-19 Itaŋga kuä-witqä, guä yäŋä-täŋä awä imä äpäknätqä ii, ämaqä kukŋuä qätä äwiyäpiyä-qe, mbqä, nätmatqä qua täutaŋä äwiŋqä iiŋqänä kŋuä kuapänä indqämbnuwi. Ga nätmatqä huitaŋä-hiutaŋäŋqä äwiŋqä ii, Goti Iqueqä kukŋui huäqä äkeutätä, häukuä mäwiqä yänä.  
\v 20 Itaŋga kuä-witqä, qua äŋguänäŋä iqi äpäknätqä ii, ämaqä kukŋuä qätä äwiyäpu, qänaknä ipu, häukuä qäpŋqä iquayi. Itaŋga häukui, hui 30 huknänä, ä hui 60 huknänä, itaŋga hui 100 huknäŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqä, hiqi-tä mäsäuqeŋqä\f + \fr 4:21 \ft Lukä 8:16-18\f*  
\p
\v 21 Jisasi Iqu kukŋuä tii-pqä inä ätukqe. “Ämaqe hiqi-te äma äpäpu, häkä yäpä imŋä-qe, ä hevqä imŋä-qe matqäteqä ipnä. Qu hiqi-tä-tqäuqä iqi tqätepŋqäuä.  
\v 22 Iŋi nätmatqä hiawiqä imä zä äwämitätqe, ga we-huŋqä iqi äti winiqe. Iwä nätmatqä eeqänäŋä zä äwämitätqe, ätnäŋä iqi winiqe.  
\v 23 I etaŋgi, ämaqä qätä-täŋuenä etaŋgutqe, kukŋuä iiŋqe kŋuä äŋguänä indqämbiyä” ätukqe.   
\p
\v 24 Iqu kukŋuä tii-pqä inä ätukqe. “Kukŋuä qätä äwiyäŋuwä iuŋi, kŋuä yasämä iwäsäupiyä. He kukŋuä ii iwäsäuquwi, itaŋga Goti Iqu he-pqä inä ewäsäutä, näqŋqä hui haqeqi inäŋqeqä.  
\v 25 Iiŋä etaŋgi, ämaqä näqŋqä hui ae ämeŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu hui inä väniqe. Itaŋga ämaqä näqŋqä maeqä iqua, näqŋqä wäŋqä qu ämeŋuwi, Goti Hanjuwä Iqu huätä mamäuŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqä, piikä äukaqeŋqä  
\p
\v 26 Itaŋgaŋi Jisasi Iqu kukŋuä tii inä ätukqe. “Goti Iqunä miqeuŋi, ii ämaqä hŋqu, iqueqä wäuŋuä iu piikä ätnämäuqä-paŋä iiŋiqä.  
\v 27 Itaŋga ämaqä iqu hiunjiŋgatä, heatqäŋgatä hiqaqä äwitä, ävautä iqueqä wäuŋuä hui imäkäkiquänä. Itaŋga piiki bakä äukatä, naqä äänä-äänä equtiyä-qe, änyä maqŋqä eänä.  
\v 28 Qua iqu kiqä-kiuä piiki naqä imänätŋqä imäkqaŋgi, bakä-ganä ätimäuqe, huizi kiqä näŋqeŋqä hutqä ätäqe, itaŋga häukuä winä.  
\v 29 Ga häukui, ae yäuä etaŋgaŋi, ique ätävqäŋqä qäyu äyä timäuqaŋgaŋi, ämaqä iqu, iqueqä hionaqä äkkapiŋqetä täväniqe.”   
\s1 Kukŋuä ktqä, zä-guawä häukuiŋqä\f + \fr 4:30 \ft Matiu 13:31-32; Lukä 13:18-21\f*  
\p
\v 30 Itaŋga Iqu aŋgumä tii inä ätukqe. “Goti Iqunä miqeuŋqe, ne äänä ätätanä, kukŋuä ktqä äki tatuŋquäwä?  
\v 31 Ii zä-guawä\f + \fr 4:31 \ft Jisasi Iqu guawä matqä ikqe. Iqu zä huiziŋqä ätkqe. Kiqä yoqe, mastetqä.\f* piikä eŋqä-paŋä iiŋi. Iwä piikä iiŋi, huizi iqua eŋqä-paŋä naqä ma. Isua aaŋä naqämatqä-sua, ga vowä mäuquänä.  
\v 32 Piikä iiŋä isua vowä ämäutqe, iwä naqä eätäqäŋgaŋi, huizi iquauŋi ämäwqätäunä. Itaŋga kiqä äpae nämä-tämä iqutäutaŋga, ga yŋŋi iu yuuwä äyäqäsqäpnä.”   
\s1 Jisasi Iqu, kukŋuä ktqenä ätumiŋqeŋqä  
\p
\v 33 Jisasi Iqu kukŋuä ktqä asä iiŋi, qokä-apäki qätä äwiyäpu, quwqä kŋuä duŋi qäyu mapŋqä diŋqe, kuapänä ätumiŋqe.  
\v 34 Iqu quŋi, kukŋuä ätinyäŋä hŋqu mätquä, ktqenä ätumiŋqe. Iŋäqe Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatänä äpmapiyäŋgaŋi, quatä eeqänäŋiŋqe, “iinjqä-iinjqä” ätumiŋqe.   
\s1 Yuŋuitä, eqetäŋi, Jisasi Ique qätä äwikiyiŋqä\f + \fr 4:35 \ft Matiu 8:23-27; Lukä 8:22-25\f*  
\p
\v 35 Hiunji qäque, mäptqä ae äquvqaŋga, Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, “Ne eqä-huäŋä yätäqä näŋgisaŋqä äwanä” ätukqe.  
\v 36 I tquaŋga, iqua ämaqä kuapänäŋä iuŋi äväma, yimba Jisasi Iqu ae äpmetaŋgqeu ikuapmäupu, äukuwi. (Iŋgaŋi yimba huizi iqua-pqe anä äukuwi.)  
\v 37 Iŋgaŋi yuŋuä-isisqä naqänäŋä äqunätä, eqe yimbaeu ämevqunäqe, yimba yäpä yäŋgisa äpeyätä, maŋguä nymätä ikqe.  
\v 38 Jisasi Iqu yimba tuwä mäŋgisa nyuäŋä ekuŋqetä nyuäŋä ekunä hiqaqä äwämiŋqe. Iqueqä ämaqä iqua itukuwatpiyi, “Näqŋqä-vqä Iquki, Ne qui imäknatuŋquä ituŋquä tä, Si hiŋuinä naqändŋqätanä?” ätukuwi.   
\p
\v 39 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu ävauqe, “Yuŋuä iquki, yäŋänäqŋqä mäquŋquä panä. Eqä iquki, ämeŋä miqä panä” ätukqe. I tquaŋga, yuŋui äqänäutä, eqe ämeŋä-miqä ätuukqe.   
\p
\v 40 Itaŋga Iqu, ämaqä iquauŋi, “He zä suŋqä iqäuä? He quuvqä maeqiyqä itqäŋuwätanä?” ätukqe.   
\p
\v 41 Iqu ii imäkqaŋgqeŋqä, qu zä kiiŋä ipu, quwqä-quwä tii ätŋguwi. “Yuŋuitä, ä eqetäŋi, qätä äwiyäsinyä, qänaknä iqiyä tä, ämaqä tqu, tqukä?”   
\c 5  
\s1 Ämaqä dŋä quvqä-tqäuqä iqueŋqä\f + \fr 5:0 \ft Matiu 8:28-34; Lukä 8:26-39\f*  
\p
\v 1-2 Itaŋgaŋi qu eqä-huäŋä maŋä Galili yätäqäŋgisa, Gerasa pmeqä iquauqä qua iŋgisa ätimäupiyi, Jisasi Iqu yimba iuta ti timäuqaŋgaŋi, ämaqä dŋä quvqä-tqäuqä hŋqu, hikä himaŋä, ämaqä pizqä wiqä iuta, Jisasi Ique äwimakqe.   
\p
\v 3 Ämaqä iqu, ämaqä pizqä pŋqä witaŋgqä imä pmetaŋgaŋi, ämaqä-pqä hŋqu, iqueŋi guä änä makiqiyäueqä imiŋqe. Senqä-guä ii äkiqiyäuepqä-qe, hmayi.  
\v 4 Itaŋga ämaqä iqueŋi yukä hipa iuŋi, senqä-guetä, kiqiyäuqaŋguwä-qe, äqiyändakmiŋqe. Iqueqä yäŋänäqŋqä di, aaŋä hävemnäqŋqä etaŋgi, ämaqä-pqä hŋqu iqueŋi a makiqätqä imiŋqe.  
\v 5 Itaŋga heatqäŋgatä, hiunjiŋgatäŋi, ämaqä pizqä wiqeu äpme, ä hipkä-qoqoŋiu ikitä, zääqä ätäkitä, itaŋga hikä ämetä, iqueqä huiwiu häuä äktänmiŋqe.   
\p
\v 6 Itaŋga iqu, Jisasi Iqueŋi kiiŋä nämda hiŋuä äqunäqe, Iquenyqä tnäŋä äpäqetaŋi, qoŋä äwoktäukqe.  
\v 7-8 Ga Jisasi Iqu, “Dŋä quvqä iquki, ämaqä iquesaŋi, täŋgisa huätä timäuvä” tquaŋga, dŋä quvqä iqu zääqä ätätä, maŋä yäŋänäqŋqä tii ätukqe. “Jisasi, Goti Haqä Yätutaŋä Iqueqä Ymeqä Iquki, nyi äänä nyisäŋqäwä? Nyi Goti Iqueä hiŋuä iqisaŋi, ‘Si qui minyimäkqä isŋqä’ yatŋqä äkiyqänä,” ätukqe.   
\p
\v 9 Itaŋi Jisasi Iqu, “Tqä yoqe, äänä äqonäŋinyä?” ätuätä, yatŋqä äwikqe.  
\p Ga iqu kimaŋi, “Ŋqä yoqe, Hatŋuneyi. Ne aaŋä kuapänäŋune etaŋgqueŋqä ätqänä” ätukqe.   
\p
\v 10 Itaŋgaŋi iqu, Jisasi Ique, dŋä quvqä iquauŋi, qua iquesa huätä mändowatqä yätŋqä, yatŋqä yäŋänäqŋqä ävqa äukqe.   
\p
\v 11 Itaŋgaŋi hipkä-qoqoŋä iuŋi, yaqueqä aaŋä kuapänäŋä hui ymisaŋä änmiŋuwi.  
\v 12 Iŋi dŋä quvqä iqua, “Iyää! Ne yaqueqä näŋuau tquatuŋquänä nandowatiyä!” ätukuwi.   
\p
\v 13 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu quŋi, “Yqänä!” ätukqe. Itaŋga dŋä quvqä iqua, ämaqä iquesa ätimäwaŋi, yaqueqä iquau ätqäukuwi. Yaqueqä eeqänäŋä 2,000 iqua, qaŋä tnäŋänä iwaqetaŋi, eqä-huäŋä bu äpäwipu, eeqäpnä eqä änyuäpätäkqe.   
\p
\v 14 Iŋgaŋi ämaqä yaqueqä miqä iqua, zä äupiyi, aŋä-himqä iutä, qua qäqi witaŋgqä isuautä awä ätuäkäkuwi. I tquaŋguwäŋga, qokä-apäki qätä äwipiyi, qu, “Ämaqä Iqu äänä iqaŋgi natqäpiyä” tpu, hiŋuäŋqä ätimäukuwi.   
\p
\v 15 Qu Jisasi Ique äwimapiyi, dŋä quvqä kuapä-täŋä emiŋqä iqu, ämaqä äŋguä-qu, dŋä quvqä maeqä eä, qäkämä äŋguä imäkänä pmetaŋgi äqumbiyi, zä ikuwi.  
\v 16 Itaŋga ämaqä, Jisasi Iqu iiŋä imäkqaŋgi hiŋuä äquŋguwä iqua, huiziuŋi awä ätukuwi. Ämaqä, dŋä quvqä ävämakuwä iquenyqätä, ä yaqueqä iquauŋqätäŋi, “Iiŋä-iiŋä imäkqaŋgi äqunäŋqueqä” ätukuwi.  
\v 17 Iiŋä tquaŋgä äwipiyi, qu Jisasi Iqueŋi, “Iyää! Neqä aŋä täqisaŋi huätä uvä” ätukuwi.   
\p
\v 18 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu yimba yätu ti peyqaŋgaŋi, ämaqä dŋä quvqä ävämakuwä iqu, Jisasi Iqueŋi, “Iyää! Nyi sitä anä weŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 19 I tquaŋgaŋi, Jisasi Iqu, iqu anä uwqeŋqe mäwiŋgaŋgi, tii ätukqe. “Tqä aŋämqä aŋgumä äwätnä, Naqä Iqu siŋqä qeqä wimäŋgaŋgi, äŋguä ikimäkqeŋqe, sämaqeu awä tuvä!” ätukqe.   
\p
\v 20 Iiŋä etaŋgi, iqu qua Dekapolisi pmetaŋguwä iuŋi, “Jisasi Iqu, nyi äŋguä sä nyimäkqiyä” ätuätä, awä ätäkäkqe. Iqu iiŋä tqaŋgi äwipiyi, “Häwe! Si tä änääŋqä tnyä?” ätukuwi.   
\s1 Jisasi Iqu apäkä hiuaqui, äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 5:21 \ft Matiu 9:18-26; Lukä 8:40-56\f*  
\p
\v 21 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, eqä-huäŋä yätäqä näŋgisaŋqä aŋgumä yimba äukqe. Iqiŋi, Iqu eqä maŋä iqi pmetaŋga, ämaqä aaŋä kuapänä, Ique iŋgi-iŋgisa äwimakuwi.  
\v 22-23 Iŋgaŋi Jarusi, ämaqä iqi pmeqä iquauqä aŋä aquväqŋqeu miqä iquautaŋä hŋqu ätimäuqe, Jisasi Ique hiŋuä äqunäqe, Iqueä yukä iqi qoŋä äwoktäutä, “Iyää! Nyaqä ymeqä ii, yaqä quvqä, nawinyä äpäkonätŋqä äwinä. Si äpätnä, tqä hipaitä ymeqä ii a uwqätqaŋgti, iwä ymeqä ii, äŋguä häŋä pmetŋqänänyä” ätukqe.   
\p
\v 24 I tquaŋga, Jisasi Iqu, Jarusi iqutä itmaŋga äukiyi. I uwqaŋgiyäŋga, ämaqä aaŋä kuapänäŋi, Jisasi Ique anä äpuputmäwa äukuwi.   
\p
\v 25 Apäkä, qaŋuä-yaqä qäpu maeqä, yqänä imiŋqä, quväkuä 12 ämäwqätäukqä-pqä hui, ämaqä kuapänä äumiŋuwä awä imä äumiŋqe.  
\v 26 Apäkä iiŋi, duuta kuapänäŋä iquauä hipaeutaŋi tmi-tmiqä-tqä naqä ämetä, iiyqä mbqä eeqänäŋi hiŋgi äwimiŋqe. Iwä, qäpu heqänäŋä di, yändi-yändi imäŋga äpemiŋqe.  
\v 27-28 Ii, Jisasi Iqueŋqä qätä äwiyäqe, kŋuä tii äwikqe. “Nyi Jisasi Iqueä ämuasmäŋqeu itmaqänmqe, ye änyiyätä äŋguä nyimänäŋqiyä.” Kŋuä iiŋä indqänäqe, ii ämaqä huizi ditä Iqueä tuwiu qänaki äwivändä, Iqueä ämuasmäŋqeu itmaqäŋgqe.  
\v 29 Iŋga qäŋganä, ye vqaŋga, ii näqŋqä tiiŋä ekqe. “Nyi äŋguä ae nyimäŋgiyä.”   
\p
\v 30 Ii iqaŋga, Jisasi Iqu, Iqueqä yäŋänäqŋqä hui ävämeqaŋgqeŋqä näqŋqä ämeqe, ämaqä anä äumiŋuwä iu hiqumuaŋä äwiyä, yatŋqä ävätä, tii ätukqe. “Nyaqä ämuasmäŋqä täuŋi, tqu indmaqäŋgiyä?”   
\p
\v 31 Yatŋqä i vqaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, “Si hiŋuä mäquŋquä danä iŋinyä? Ämaqä kuapänä si iŋgi-iŋgisa äkivändäŋuwi, ‘Tqu indmaqiyqiyä-qe,’ suŋqä tnyä?” ätukuwi.   
\p
\v 32 Iiŋä qäyä ätquaŋguwä-qe, Jisasi Iqu, “Tqutiyä” tä, hiŋuä qävqä ikqe.  
\v 33 Iŋgaŋi apäkä ii, nätmatqä iiŋi wimeqaŋgqeŋqä näqŋqä ae eäqe, zä itä, yäŋuä-yäŋuäqä äpäyäqe, Jisasi Iqueä hiŋuä iqi qoŋä äwoktäutä, nätmatqä äwimakqeŋqä awä eeqäpnä ätukqe.   
\p
\v 34 I tquaŋga, Jisasi Iqu, “Ŋqä ymeqä iiki, tqä quuvqä eqiyqe, äŋguä ae qe ikimäkqiyä. Itaŋga äwqä haŋuä iŋqä äwätnä, täŋä-yaqä maeqä pmettŋiqä” atukqe.   
\p
\v 35 Jisasi Iqu apäkä iiŋi, kukŋuä yqänä tuätqätaŋga, ämaqä hŋqua Jarusi iqueqä aŋä iuta äwimapiyi, tii atukuwi. “Tqä meqi ae äpäkoŋgqeqä. Näqŋqä-vqä Iqueŋi, haŋä-iqä hui inä mävqä panä.”   
\p
\v 36 Jisasi Iqu, qu ii tquaŋguwiŋqä qätä mäwiyqä itä, iqueŋi, “Si iiŋqä äwäwa miqä, quuvqenä heqiyä!” ätukqe.   
\p
\v 37 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, ämaqä eeqänäŋi iqi ätäqumuatätä, Iqutä anäŋi, Pitä ique, Jemisi, Jonä gueqi, iquatänä äukuwi.  
\v 38 Iqua ämiqä iqueä aŋä iu ätimäupiyi, Jisasi Iqu, qokä-apäki näŋi-täqi äqutäukipu, kŋuä kiiŋä qiyätqätaŋgä äquŋgqe.  
\v 39 Iqu ii äqunäqe, aŋä yäpä yäŋgisa äpeyätä, tii ätukqe. “He hääŋqä kuapä äkitmäkäpu, kŋuä tä suŋqä äqiyätqäŋäuä? Ymeqä täsi, hämä mapäkoŋqä iqi. Ii hiqaqä äwinä” ätukqe.   
\p
\v 40 I tquaŋgqeŋqä, qu Iqueŋi tä äwisukuwi. Iŋgaŋi Iqu quŋi, yäpaqä mäŋgisa huätä ändowatäqe, ymeqä iiyqä kanä-känäu, itaŋga Iqutä anä äukuwä iquau itumetä, hiqŋqä ymeqä ii witaŋgqeuŋqä äpekuwi.  
\v 41 Iqua äpepiyi, Jisasi Iqu ymeqä ipiyqä hipae a ämaqätäqe, iipiŋi, quwqä aŋä-kukŋuitäŋi, “Talita kumä” atukqe. Kukŋuä iqu, tiinji. “Ymeqä iiki, ‘Pämä vayä!’ äktqä.”   
\p
\v 42 I tquaŋga, ymeqä ii, asä qäŋganä pämä ävauqe, qaŋä ikäkqe. Iŋgaŋi iiyqä quväukui 12 etaŋganji. Iqu iiŋä iqaŋgqeŋqä, qu miqä yäŋä ipu, yäuŋuä naqänäŋä ikuwi.  
\v 43 Ga Iqu quŋi, “Täŋqe, ämaqeuŋi awä mätquä pambiyä” ätuäqetaŋi, “Qe ymeqä täpiŋi, ymisaŋä hui nätŋqä winyqä,” ätukqe.   
\c 6  
\s1 Nasäretqätaŋä iqua, Jisasi Ique tuwä äwikuwiŋqä\f + \fr 6:0 \ft Matiu 13:53-58; Lukä 4:16-30\f*  
\p
\v 1 Jisasi Iqu aŋä iqiŋi äväma, aŋä-himqä Iqueqeuŋqä aŋgumä äukqe. Ii äwqaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua äwivändkuwi.  
\v 2 Sämbatqä, hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, Iqu aŋä aquväqŋqä iuŋqä äwäqe, Goti Iqueqä kukŋuiŋqä näqŋqä vätŋqä ätipäqäkqe. Ämaqä kuapänäŋi, qu Iqueŋi qätä äwipiyi, “Äänä ätqutiyä” tpu ikuwi. Iiŋä ipiyi, “Ämaqä tqu, kukŋuä tä äŋgisa ämeqäqäwä? Näqŋqä Iqu ämeŋqä ätqäqä tä, äkitaŋiwä? Itaŋga ämaqä mimäkqänäŋi imäkätŋqe, änääŋäwä?” ätŋguwi.  
\v 3 Itaŋga, “Ne näqŋqe, Iqu, aŋä Imäkqä Ique. Ä Mäliyaqä Ymeqä Iquvi. Itaŋga Jemisi, Josepä, Jutä, Saimonä, iquauqä Kätequvi. Ga qunapqa täqi nesä anä äpmeŋunä” ätŋguwi. Ii ätäpu, Iqueŋqä äwqä quvqä ätimäukŋguwi.   
\p
\v 4 Iŋgaŋi Jisasi Iqu quŋi, ätukqe. “Hiŋuä-tqä iqua aŋä-himqä eeqänäŋä iuŋi, yoqä-täŋuae. Etaŋgqä-qe, hŋqunä-hŋqunäŋi, iqueqä aŋä-himqä iutä, iqueqä käyämaqä iutä, iqueqä aŋiu anä äpmeŋuwä iutäŋi, iqu yoqä maiqä-queqä.”  
\v 5 Itaŋi Iqu, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi hui, iqi mimäkqä danä ikqe. Mä Iqu ämaqä täŋä-yaqä-täŋä huiunä a uwqätätä, äŋguä imämbŋqä inä imäkkqe.  
\v 6 Iŋi Iqu, iqua qätä äwiyäpu quuvqä maeqiyqaŋguwiŋqä, yäuŋuä itä, kŋuä kuapänä indqäŋgqe.  
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä 12 iquau ändowatkqeŋqä\f + \fr 6:6 \ft Matiu 10:5-15; Lukä 9:1-6\f*  
\p Iŋgaŋi Jisasi Iqu ämaqä aŋä-himqä pmetaŋguwä-pa äkoquväkitä, näqŋqä äwimiŋqe.   
\p
\v 7 Iqu Iqueqä 12 iquauŋi, aquvä ämaqiyäqe, iŋgi-iŋgi hŋquaqu-hŋquaqu ändowatätŋqä ipäqäkqe. Iwä Iqu iquauŋi, dŋä quvqä qokä-apäkiu ätqäuŋuwi, huätä ändowatpŋqä yäŋänäqŋqä äwikqe.  
\v 8 Iqu tii ätukqe. “He äwäpiyäŋgaŋi, yäkqä qaŋä huisäŋqenä a maqätqäpŋqä. Ä nätmatqä qaŋä qäsä äma uwqä hnjua, mämeqä iqäpŋqä. Tiiŋä isua, bretqä, yquayä qa-mŋqä, ŋŋ mbqeu. Iiŋqe, ‘aaŋä oeyqä’ ätqä.  
\v 9 Itaŋga yukä-su dinä ämuasmäupu, gque hŋquaqu mipŋqä danä iqäpŋqä.”   
\p
\v 10 Iqu tii-pqä inä ätukqe. “He aŋä himqä hŋque ätimäupiyäŋgaŋi, hiqaqe, aŋä du-täu mäwäyäkiqä, aŋä-himqä iuŋi ävämepiyäŋgaŋqe, aŋä hiqaqä äwipiyä iquenyä wiqäpŋqä.  
\v 11 Itaŋga aŋä-himqä hŋqueŋi, qu yeeqä miqä danä ipu, qätä maeyqä iqaŋgpqe, he iqi ävämepiyäŋgaŋi, qua yukä iu emäkäŋqe, ptäquväteqämä imbnuwäŋqe. Suqä iiŋi, qu quwqä suqä quvqeŋqä näqŋqä mapŋqänänyä” ätukqe.   
\p
\v 12 Itaŋi iqua äupiyi, qokä-apäkiuŋi, quwqä kŋuä äkunmäknäpu, suqä quvqe huätä vquatämäupŋqä, awä ätuäkämiŋuwi.  
\v 13 Iqua ii ätäkipiyäŋgaŋi, dŋä quvqä kuapänäŋi huätä ändowatäpu, itaŋga ämaqä täŋä-yaqä-täŋä etaŋguwä iuŋi, olipqä eqä aowätäŋi äwiquatäpu, äŋguä iwimäkmiŋuwi.   
\s1 Jonä iqu äpäkoŋgqeŋqä\f + \fr 6:14 \ft Matiu 14:1-12; Lukä 3:19-20; 9:7-9\f*  
\p
\v 14-15 Jisasi Iqueä yoqe im-imä täkiqaŋgä, ämaqeu miqä naqä, Heroti iqu qätä äwikqe. Ämaqä hui, “Jonä asŋä-qäyqä iqu, pizqeuta aŋgi häŋä ävautä, yäŋänäqŋqä-täŋä eä, ämaqä mimäkqänäŋä di täwäsi imäkqiyä” tqaŋguwäŋga, hui, “Laisa iqueqä” tqaŋguwäŋga, itaŋga hui, “Ii, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä qäŋgatqä iqua eŋqä-paŋä iqueyqä” ätmiŋuwi.   
\p
\v 16 Heroti iqu qätä ii äwiyäqäŋgaŋi, tii ätkqe. “Jonä, nyi nyuäŋä ätäwikqä iqu, täŋga aŋgi häŋä ävautänjqä.”   
\p
\v 17 Tiiŋä etaŋgi. Heroti iqu, iqueqä-kiuä ämaqä hui dowatqaŋgi, ga qu Jonä ique itmepu, guä äkiqiyäupu, guä pmeqä aŋiu äpmuatekuwi. Iqu ii ikqe, käta, Pilipä iqueqä apäkä Herotiyasi iiŋi, iqu ämotautä, ämetäqeŋqä imäkkqe.  
\v 18 Jonä iqu Heroti iqueŋi, “Si tqä ttequeqä apäki ämotautnä ämeŋi, äŋguä miqä danä inyä” ätumiŋqe.   
\p
\v 19 Ii tuätqätaŋgqetaŋi, Herotiyasi, Jonä Iquenyqä wiwuŋgaŋgi, “Iqueŋi äpäkmä” kŋuä vqaŋgqä-qe, Heroti iquesa eqänmiŋqe.  
\v 20 Heroti iqu, Jonä iqueŋqe, iqu ämaqä jänänäŋä-qu, Goti Iqueqä yäpä iqi pmetaŋgqeŋqä zä itä, äŋguänä ämimiŋqe. Iwä iqu Jonä iqueqä kukŋui qätä äwiyätäqäŋgaŋi, kŋuä mäwiyqä imiŋqe. Ii qäyä itä, Jonä iqueqä kukŋui qätä-wiyqäŋqe, yqänä äwinymiŋqe.   
\p
\v 21 Qänakŋi Herotiyasi, iiyqä äwinyätaŋgqä di imäkätŋqä hiunji iqu ätimäukqe. Hiunji Heroti iqu, iqueqä känai ämikqeŋqä kŋuä ämetä, ymisaŋä naqänäŋä hŋqu imäkkqe. Iqu ii imäkkqe, ii ämaqä naqä, iqueqä gapmanqä wäuŋuiu yätamäkqä wimiŋuwä iquauŋqätä, ä mäkä-iqä iquauqä ämiqä kiŋganäŋä iquauŋqätä, ŋŋ ämiqä qua naqä Galili iutaŋä iquatä anä bŋqeyi.  
\v 22 Iŋgaŋi Herotiyasiyqä meqi, yäŋgisa äpäyäqe, Heroti iquesä, iqutä anä pmetaŋguwä iquautä, himnuŋuä äwukoquvätä, yeeqä äwikqe. Iŋgaŋi ämiqä naqä iqu, hitqä iinyŋqä yeeqä itä, “Si nätmatqä hnjua matŋqä, nyi yatŋqä änyiyqaŋgtqe, ga äktapmqänä” ätukqe.   
\p
\v 23 Heroti iqu kukŋuä guä yäŋänäqŋqä tii ämäsäukqe. “Hitqä iiki, naqä-qakuä äktqä. Nätmatqä tqä äkinyäŋqeŋqä yatŋqä änyiŋi, ga nyi äktapmqänä. Itaŋga qua nyi ämitŋqe, hŋquaqu ämisqiyätmä, hŋgiŋi si ktapmqä dqaŋgtqe, nyi kikiyaŋgu miqä ymqänä” ätukqe.   
\p
\v 24 Iqu iiŋä tquaŋga, hitqi äwäqe, känäu yatŋqä äwikqe. “Nyi iqueŋi yatŋqe, nätmatqä äkiŋqä wimqäwä?”  
\p Ii i tquaŋga, känae, “Jonä asŋä-qäyqä iqueqä nyuäŋi ktapätŋqä tuvä” ätukqe.   
\p
\v 25 Känai i tquaŋga, hitqi aŋgumä ämiqä naqä iqueŋqä tnäŋä äwäqe, “Nyi Jonä asŋä-qäyqä iqueqä nyuäŋi, täŋganä hevqä iqutäwa daptŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 26 Qätä ii äwiyäqe, iqu äwqä haŋä naqänäŋä ämakqe. Iŋgaŋi, iqu hitqiŋi, iqueqä kukŋuä guä yäŋänäqŋqä ämäsäukqeŋqä kŋuä ämetä, ga iqutä ymisaŋä anä änmiŋuwä iquauqä hiŋuä iqisa womba meqäŋqe mäwiŋqä itä, iiyqä äwiŋqeuŋi hŋgisanä vqeŋqe mäwiŋqä ikqe.  
\v 27-28 Itaŋga iqu mäkä-iqä hŋque, Jonä iqueqä nyuäŋi äma pätŋqä maqänä ändowatkqe. Itaŋi iqu guä pmuateqä aŋä duŋqä äwäqe, Jonä iqueä nyuäŋi ätävätä, hevqeu äma äpätä, hitqä ii äwikqe. Ga hitqä ii äma äwätä, känäu äwikqe.   
\p
\v 29 Itaŋgaŋi Jonä iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, haŋä-iqä ii timäuqaŋgqeŋqä qätä äwipiyi, iqua ätimäupu, iqueä huiwi ämapiyi, hikä hovqeu pŋqä ekuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, qokä 5,000 iu buayä äwikqeŋqä\f + \fr 6:30 \ft Matiu 14:13-21; Lukä 9:10-17; Jonä 6:1-15\f*  
\p
\v 30 Itaŋga ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, aŋgumä Jisasi Iqutä aquvä äqämbiyi, qu Iqueŋi, wäuŋuä imäkkuwiŋqätä, kukŋuä qokä-apäkiu ätukuwiŋqätä, tiwiqä eeqänä äwikuwi.   
\p
\v 31 Iŋgaŋi ämaqä kuapänäŋi, iquauŋqä äpäpu, äwäpu iqaŋgä, iqua ymisaŋä änä maŋqä ipu, hapä äŋguä mäpmeqä ipiyä iutaŋi, Jisasi Iqu, “Hapä wäŋqä hmbu pmetuŋquä, neqä-neuänä hŋqäqinyqä watuŋqueqä” ätukqe.   
\p
\v 32 I etaŋgi, quwqä-quwänä yimba ikuapmäupu, aŋä avqŋqä imŋqä upŋqä ävämakuwi.  
\v 33 Iqua iiŋä iqaŋguwiŋqe, ämaqä aŋä-himqä eeqänäŋä iutaŋä kuapänäŋi, hiŋuä äqunäpu, “Tä iqua äyä mändanä-qe” näqŋqä ämapiyi, qaŋä maqä-maqä äwäpu, qu-ganä ätimäukuwi.  
\v 34 Ga Jisasi Iqu yätäqä näŋgisa ae iuäqämeqe, ämaqä kuapänä pmetaŋgä äqunäqe, quŋqä huäqä kiiŋä äwuŋgqe. Huäqä äwuŋgqe, tiiŋä iutayi. Qu sipsipqä, quwqä ämiwiyqä iqu maeqä eŋuwä-paŋä iiŋä äquŋgqe. Ii äqunäqe, Iqu näqŋqä kuapänä äwimiŋqe.   
\p
\v 35-36 Qäŋga awiyqeuŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, Jisasi Ique äwimapiyi, tii ätukuwi. “Täqiŋi aŋä avqŋqä eä, ga ae awiyqä äyä eqä-qae, ämaqä täuŋi, ymisaŋä mbqä ipu bŋqeŋqe, ämaqä aŋä qäqi täpe pmakäwätaŋguwä iuŋqä dowatiyä” ätukuwi.   
\p
\v 37 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, “Ymisaŋi, hiqä-hiuä wipiyä” ätukqe.  
\p Iqua Iqueŋi, kima tii ätukuwi. “Ne mbqä 200 äma äwätanä, ymisaŋä mbqä itanä, iquau vatuŋquä änatnyä?” ätukuwi.   
\p
\v 38 Iqu, “He bretqe, äänä ämeŋä? Hiŋuä-ganä qumbŋqä upiyä!”  
\p Itaŋga qu näqŋqä ae ämapiyi, tii ätukuwi. “Bretqe, hipa hŋgi eeqä, ä hämapäkä hŋquaqu qäsä äqunäŋunä.”   
\p
\v 39 Iŋgaŋi, Iqu ämaqeuŋi, “Iwäsämbu, qätaqä hioätqä äŋguä täqi pmakäupiyä” ätukqe.   
\p
\v 40 Itaŋga qu iwäsämbiyi, hui 100, ä hui 50 äpmakuwi.  
\v 41 Itaŋi, Jisasi Iqu bretqetä, hämapäkitä ämeqe, qäukuä yätu äqunä, Goti Ique, “äŋguiqä” ätuäqe, bretqe äkutätä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua äma yaŋä väkäpŋqä äwikqe. Itaŋga hämapäkä iquaquiŋä-pqe, ämaqä eeqänäŋi bŋqe, inä iwäsäukqe.  
\v 42-43 Ämaqä eeqänäŋi äwqä änäpäkpiyi, iqi änätquteqaŋguwäŋga, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, bretqätä, hämapäkitäŋi aŋgi aquvä ämaqäpiyi, qa naqä 12 ämamikuwi.  
\v 44 Ämaqä qokä ymisaŋä äŋguwä iqua, 5,000.   
\s1 Jisasi Iqu, eqä-huäŋä haqeqi qaŋä äukqeŋqä\f + \fr 6:45 \ft Matiu 14:22-33; Jonä 6:16-21\f*  
\p
\v 45 Ymisaŋä qäpu ti ämbiyi, Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, “He yimba ikuapmäupu, eqä-huäŋä yätäqä Betsaitä näŋgisaŋqä, hiŋuiqä upiyä” ätukqe. “Nyi qokä-apäkä täuŋi, quwqä aŋämqä dowatmqänä.”  
\v 46 Iŋgaŋi Iqu, ämaqä eeqänäŋä iuŋi ae ändowatäqe, Goti Iquenyqä tääqä tätŋqä qoqoŋä yätuŋqä ekqe.   
\p
\v 47 Heatqä asä qäŋgaŋi, yimba eqä-huäŋä awä iqi äwätqätaŋga, Jisasi Iqu kiuänä näŋgisa yqänä ätqäumiŋqe.  
\v 48-50 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, yimba iqueŋi wäuŋuä tnäŋä ämipiyä-qe, yuŋui aŋgumä ätakmä uwqänä itqätaŋgi äquŋgqe. Zä we-hunätŋqetäŋi, Jisasi Iqu, iquauŋqä eqä-huäŋä haqeqi qaŋä äukqe. Iqu iquauŋi jänä mäwqätäutŋqä pqaŋgi äqumbiyi, iqua ‘hikuapqeqä’ kŋuä wiyqaŋgi, zä ipu, zääqä ätukuwi. Jisasi Iqu maqänäŋi tii ätukqe. “Nyi tä Qäqunjqä. He zä miqä, pemä pmapiyä.”  
\v 51 Ii ätuäqe, Iqu yimba iu äpeyätä, iquatä anä pmeqaŋga, yuŋui qe äqänäkqe. Yuŋuä ii iqaŋgqeŋqä, iqua, “Tä änääŋqä iqutiyä” tpu, miqä yäŋä ikäkuwi.  
\v 52 Quwqä kŋui qŋqaŋä enätaŋgqetaŋi, Iqu bretqä äkutätä ämaqeu yaŋä ävqäkqueta, Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqä kŋuä yasämä mämeqä ikuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä Genesäretqätaŋä kuapänä äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 6:53 \ft Matiu 14:34-36\f*  
\p
\v 53 Qu eqä-huäŋä maŋä näŋgisa, qua Genesäretqä iu iuäqämapiyi, yimba iqi guä äqäyekuwi.  
\v 54 Qu yimbaeta ti ätimäwa uwqaŋguwäŋgaŋi, ämaqe, tä Jisasi Iqu äyä hitaŋgi äquŋguwi.  
\v 55 Iŋgaŋi qu qua ique äpmamiŋuwi, im-imä tnäŋä ikipu, ämaqä täŋä-yaqä-täŋi hevqä ämiqutäwa, Jisasi Iqu äkisqi pmetaŋgutqeu wimapŋqä ätŋgäukuwi.  
\v 56 Itaŋga Iqu aŋä-himqä naqä iquau, ä wäŋqä isuau, ŋŋ aŋä hŋqunä-hŋqunäŋä iu ikiqaŋgqä-pa, ämaqe, qu täŋä-yaqä-täŋä iquau ququawä aquväqŋqä iqi ätuma äwätemiŋuwi. Itaŋga Jisasi Iqueŋi, “Iyää! Ämaqä täŋä-yaqä-täŋä tqua, saqä qäkä hituŋui qäyä itmaqämbŋqä, hiŋuinä qunyä” ätumiŋuwi. Iŋi, ämaqä Iqueä qäkä hituŋui itmaqänäpiyä iqua, quwqä täŋä-yaqe qäpu emiŋqe.   
\c 7  
\s1 Goti Iqueqä kukŋuä-suqe, aeqä iquauqä kukŋuiuŋi yändi ämäwqätäuŋqeŋqä\f + \fr 7:0 \ft Matiu 15:1-9\f*  
\p
\v 1 Parisi iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Jerusälemäta äppiyi, Jisasi Iqutä aquvä äqäŋguwi.  
\v 2 Itaŋga qu iŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋqua, quwqä hipae asŋi, eqä akiyä iŋqä ditä\f + \fr 7:2 \ft Quwqä suqä asŋä qŋqe, tiinji. Qu eqä akiyä iŋqä ämepu, hipa iu hiŋgi equatembŋqäuä.\f* maqiyqä ipu, ymisaŋi qanyä gaŋgä äqumbiyitaŋi, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, quwqä hipae kiyä mätqä äquŋguwi.  
\v 3 \fig Parisi iqua eqä akiyä iŋqä ditä asŋä-ganä äqämbiyi, iŋga änmiŋuwi.|alt="ceremonal washing" src="LB00280B.tif" size="col" loc="Mk 7:1-8" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="7:3" \fig*(Tiiŋi. Parisi iquatä, Israitqä huizi iquatä, eeqänäŋi quwqä quwokiqua imiŋuwä iuŋi qänaknä ipu, maŋqä, quwqä hipae eqä akiyä iŋqä ditä asŋä-ganä äqämbiyi, iŋga änmiŋuwi.  
\v 4 Itaŋga ququawä aquväqŋqä iuta äpäpiyäŋgaŋi, nätmatqä hnjua maŋqä, eqä akiyä iŋqä ditä asŋä-ganä äqämbiyi, iŋga änmiŋuwi. Itaŋga quwqä kaqä-kawäkauqä suqä, eqä-häkä, kuatä-häkä, häkiyä yäqiyqä hevqä iquau, hevqä äpmeqä iu, qu asŋä-ganä äqämiŋuwä iuŋi, a yäŋänäqŋqä äqätmiŋuwi.)   
\p
\v 5 Iiŋä äqumbiyi, Parisi iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Iqueŋi, “Suŋqäwä? Tqä ämaqä wäuŋuäŋqä ämotquetqäŋä iqua, suqä neqä awiqukua hipa eqä akiyä iŋqä ditä asŋä äqänmiŋuwä-pa, mimäkqä ipu, ymisaŋi hipa kiyä mätqetä äŋguwiuä” ätukuwi.   
\p
\v 6 I tquaŋguwäŋga, Iqu tii ätukqe. “He wopqä ipu kukŋuinä tqä iquenäŋqe, Asayä iqu, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä ätätä, naqä-qakuä tii äqäkqe.  
\pi1 ‘\qt Ämaqä tä, Nyi Goti Iqunäuä yoqe, maŋitänä haqeu ämandnämäutqäŋuwä-qe, quwqä qeqä-quuvqe, kiŋä nämä äwi\qt*.  
\v 7 \qt Qu ämaqä iquauqä kukŋuä-suqä dinä awä ätäpu, “Kukŋuä tä Goti Hanjuwä Iqueqeqe” quaŋgä ätätqäŋä. Iiŋä ipiyitaŋi, qu Ŋqä yoqe haqeqä mamäupŋqä qoŋä änäuktäutqäŋuwi, hiŋginäwa itqäŋuwiqä,\qt*’ ätätä äqäkqeqä.\f + \fr 7:7 \ft Asayä 29:13\f*   
\m
\v 8 He Goti Iqueqä kukŋuä-suqä duŋi ävquatämäupu, ämaqä iquauä suqä iunä qänaknä ipu, a yäŋänäqŋqä äqätäŋäuä” ätukqe.   
\p
\v 9 Iŋi Jisasi Iqu tii-pqä inä ätukqe. “He kŋui qeiqinyä indqänäpiyitaŋi, kukŋuä-suqä Goti Iqueqe, huätä ätnämäupu, itaŋga qänaknäŋi suqä heqä dunä itqäŋäuä.  
\v 10 Ii tiiŋi. Mosisi iqu, ‘\qt Tniquesä, tnäutäŋi äŋguänä itqueqaŋgnyä\qt*!’ ätätä,\f + \fr 7:10 \ft Aŋgumä Itmakqä 20:12; Kukŋuä-suqä 5:16\f* ga ‘\qt Ämaqä hŋqu kaniqueŋqätä, känäuŋqätä qui kukŋuä tqaŋgutqe, iqu häŋä mäpmeqä yäŋqiyä\qt*’ ätkqe.\f + \fr 7:10 \ft Aŋgumä Itmakqä 21:17\f*  
\v 11-12 Mosisi iqu e ätkqä-qe, he tii äyä ätätqäŋä. ‘Ämaqä hŋqu kanä-käna-yaquiŋqä yätamäkqä vätŋqä nätmatqä hui ämamitätqe, ga “Nätmatqä iiŋi, nyi Goti Ique ae ävqeqä” ätque, kanä-käna-yaquiŋi, yätamäkqä mävqä da yätŋqeqä,’ ätätqäŋäuä” ätukqe.  
\v 13 “Heqä aeqä iquauqä suqä iunä imäkäpiyitaŋi, Goti Iqueä kukŋui, mändi äkittqiyätqäŋä. Itaŋga, he suqä iiŋä iquauŋi, kuapänäŋä imäkqa äwätqäŋäuä” ätukqe.   
\s1 Ämaqeu kiyä mätqä iwimäkqeŋqä\f + \fr 7:14 \ft Matiu 15:10-20\f*  
\p
\v 14 Iŋgaŋi Jisasi Iqu ämaqä kuapänäŋä iuŋi, aŋgumä tääqä ätuätumeqe, “Eeqänäŋuenä, Nyaqä kukŋui qätä änyiyäpu, kŋuä mapiyä” ätukqe.  
\v 15-16 “Nätmatqä ämaqä hŋqueä yäpä iŋgisa mäwitaŋgqä hui, ique äpaquvqe, ii Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, kiyä mätqä miwimäkqä yänä. Nätmatqä iqueqä yäpä imä äwuwiŋqä ii, iqueŋi kiyä mätqä iwimäkäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 17 Iqu ämaqä iuŋi äväma, aŋä yämä peyqaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua Iqueŋi, kukŋuä ktqä iquenyqä yatŋqä äwikuwi.  
\v 18 Jisasi Iqu kimaŋi, “He-pqe kukŋuä ktqä iqueŋqe, maqŋqä eqä? Tiiŋiŋqä etqä. Nätmatqä yäpaqäŋgisa äwiŋqe, ämaqeu yäpä yäŋgisa äpeyätä, kiyä mätqä miwimäkqä yäŋqiyä” ätukqe.  
\v 19 “Nätmatqä iiŋi, qeqä-quuvqä imä mäpaquvqä, tuqä iuŋqä äwitä, iqisaŋi zä-aŋä buŋqä äquveqänä.” (Jisasi Iqu ii ätätä, tii ätkqe. “Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, ymisaŋä eeqänäŋi, äŋguänäŋiqä.”)   
\p
\v 20 Jisasi Iqu ii ätuätä, tii ätukqe. “Nätmatqä ämaqeuta, yäpaqäŋgisa ätimäwa äpqäqe, ii kiyä mätqä iwimäkqiyä.  
\v 21-22 Ämaqeuqä qeqä-quuvqä imdaŋi, tiiŋä iqua ätimäwa päŋqiyä. Kŋuä indqäŋqä quvqä, huiwä yaŋä hiŋgi iŋqä, quwä-meqä, ä ämaqä pizqä päsqä, ŋŋ huiziqueqä apäkäŋqä iqä, hiŋuä aowä quŋqä, quaŋgä tquä, ä hŋgisanä iqä, hŋqueŋqä äwqä äkasuwä imäkätä qui äkasuwä tquä, ä kiuä nyuätŋqä, kŋuä qäyasäqi ämetä imäkqä, itaŋga suqä quvqä huitaŋä-huitaŋä huizi-pqä imäkqä iquauŋqä ätqä.  
\v 23 Ga suqä quvqä iiŋä iqua, ämäqeuta ätimäwa äpqe, ämaqeuŋi, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, kiyä mätqä iwimäkäŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Siliya-Ponisiyataŋä apäkä iiyqä quuvqä heqiyqeŋqä\f + \fr 7:24 \ft Matiu 15:21-28\f*  
\p
\v 24 Jisasi Iqu iqi äväma, aŋä-himqä Tayä-täŋä qäqiqinyqä äukqe. Iqiŋi Iqu, “Ämaqe, Nyi täqi pmetaŋgqeuŋqe, änyä maqŋqä epŋqäuä” kŋuä wiyqaŋgi, aŋä hŋque äpaqukqe. Iqu kŋuä ii äwikqä-qe, ämaqe, qu Iqu pmetaŋgqeuŋqe näqŋqä ämakuwi.  
\v 25 Apäkä hui, iiyqä meqi dŋä quvqä tqäutaŋgi, ii Jisasi Iquenyqä qätä maqänä äwiyäqe, äpäqe, Iqueä yukä-täŋä qäqiqi qoŋä äuktäukqe.  
\v 26 Apäkä ii Israitqä iquautaŋä ma, qua Siliya-Ponisiya iu imäŋgqe. Ii Iqueä yukä iqi qoŋä äuktäuqe, “Nyaqä meqe dŋä quvqä tqäutaŋgi, Si huätä dowatiyä” ätuätä, yatŋqä äwikqe.   
\p
\v 27 Iqu kimaŋi, “Ne ymisaŋi, ymeqeu-ganä käyä ävanä” ätukqe. “Ymeqeuqä ymisaŋi ämotautanä, hiveqä iquauŋqä tnämäuqe, qäyu maeqä danä eänä.”   
\p
\v 28 I tquaŋga, apäkä ii, “Ämaqä Naqä Iquki, Si qäyu ätŋä-qe, ymeqä ymisaŋä änätquteqaŋguwi, hiveqä iqua ämambŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 29 I tquaŋga, Jisasi Iqu, “Si ii ätŋiŋqe, yqä uvä! Dŋä quvqe, tqä meqiŋi huätä ae ävämeqiyä” ätukqe.   
\p
\v 30 Iŋgaŋi, apäkä ii, iiyqä aŋä iqi ätimäuqe, meqä iiŋi, dŋä quvqe ae ävämeqaŋga, iiyqä yquvaŋä iu witaŋgi äquŋgqe.   
\s1 Ämaqä qätäyqä kukŋuä änä matqä iquenyqä  
\p
\v 31 Jisasi Iqu aŋä himqä Tayäŋi äväma, aŋä-himqä Saitonä-täŋä iu äwätä, qua Dekapolisi iu, eqä-huäŋä Galili ätimäukqe.  
\v 32 Iqi timäuqaŋga, qu ämaqä qätäyqä, kukŋuä wiŋuä änä maqŋqä hŋque, Iquenyqä ätuma äppiyi, “Iyää! Jisasi Iquki, Saqä hipae, ämaqä tque itmaqiyä” ätukuwi.   
\p
\v 33 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, ämaqä iqueŋi kiuänä itmeqe, Iqueqä hipae ämaqä iqueä qätä hovqä iŋgi-iŋgisa ävätäqetaŋi, aŋgiŋi, Iqu makukuä äquteqe, ämaqä iqueä tewi itmaqäkqe.  
\v 34 Ii iqe, Iqu hiŋui qäukuä haqä yätu äqunäqe, oänä ätätä, iqueŋi, “Epata” ätukqe. Kukŋuä iiŋi, kiqä quati tiinji “Qäte äkivänä!”  
\v 35 Iqu ii wimäkqaŋga, ämaqä iqueä qäte äutänäqe, itaŋga iqueä tewä-pqe äŋguä eätä, iqu kukŋui, iqueqä tqä-pa qe ätkqe.   
\p
\v 36 Jisasi Iqu ii iqetaŋi, Iqu quŋi, “Ämaqeuŋi awä mätquä pambiyä” ätukqe. Iqu ii qäyä tquaŋgi, qu awä ätäkäkuwi.  
\v 37 Qätä äwiyäpiyä iqua, “Äänä imäkäqutiyä” tpu ikuwi. “Iqu nätmatqä eeqä äŋguä imäkqiyä. Qätäyqä-pqe, qätä äwiyqäuä. Kukŋuä matqä-pqe, kukŋuä tqä imäkqiyä” ätkuwi.   
\c 8  
\s1 Jisasi Iqu, 4,000 iquau buayä äwikqeŋqä\f + \fr 8:0 \ft Matiu 15:32-39\f*  
\p
\v 1 Iŋgaŋi aŋgumŋi, ämaqä kuapänäŋi Jisasi Ique äwimepu, ymisaŋä äŋqeŋqe aaŋqä etaŋgä, Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau tääqä ätuätumeqe, tii ätukqe.  
\v 2 “Ämaqä tä, Nyitä hiunji hŋquaqu-hŋque äpmeŋuwi, ga ymisaŋä bŋqä di aaŋqä etaŋgqeŋqä, Nyi quŋqä huäqä änuŋgiyä.  
\v 3 Iŋi Nyi, quwqä aŋämqä dä yqänä iqä ändowatmqe, hŋqua aŋä kiŋä-näunda äpquwä-qae, qaŋä änä mäwqä ipu, hänaqeuŋi dä päkombŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 4 I tquaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, “Aŋä avqŋqä täqiŋi, ämaqä eeqänäŋä tä ymisaŋä bŋqe, ne äŋgi ämetanä vatuŋquäwä?” ätukuwi.   
\p
\v 5 Jisasi Iqu iquauŋi, “He bretqe, äänä ämeŋäuä?” tquaŋga, qu kimaŋi, “Ne 7 ämeŋunä” ätukuwi.   
\p
\v 6 Iŋgaŋi Iqu ämaqä eeqänäŋi, “Quamä pmapiyä!” ätuäqe, bretqä 7 iquau ämeqe, Goti Ique “äŋguiqä” ae ätuäqe, äqäyäkutätä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau äwikqe. Ävqaŋga, iqua ämaqeu yaŋä wipŋqä äma ikäkuwi.  
\v 7 Itaŋga qu hämapäkä wäŋqä hnjua qäsä ämamiŋuwi. Jisasi Iqu isuauŋqä, Goti Ique “äŋguiqä” ae ätuäqe, “Hämapäkä-pqä tä, qäsä yaŋä wipiyä” ätukqe.  
\v 8 \fig Iqi änätqutekuwi, iqua aquvä ämaqiyäpu, hiqokä-qa 7 ämamikuwi.|alt="collecting 7 baskets full" src="DN00443B.tif" size="col" loc="Mk 8:1-9" copy="Illustrations by Darwin Dunham, © United Bible Societies, 1989." ref="8:8" \fig*Iŋi ämaqä eeqäŋi äwqä änäpäsäpu iqi änätqutekuwi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, aquvä ämaqiyäpu, hiqokä-qa 7 ämamikuwi.  
\v 9 Ymisaŋä ii änmiŋuwä iqua, 4,000 iquayi. Ga Jisasi Iqu, quwqä aŋämqä ändowatkqe.  
\v 10 Iqu ae ändowatäqe, iŋga qäŋga Iqueqä ämaqä iquatä yimbaeu ikuapmäupiyi, qua Dalämanuta iuŋqä äukuwi.   
\s1 “Si Tquki eŋiŋqä ämänätquetnä, wäuŋuä hui imäkiyä” ätukuwiŋqä\f + \fr 8:11 \ft Matiu 16:1-4; Lukä 12:54-56\f*  
\p
\v 11 Parisi hŋqua, Jisasi Ique äwimapiyi, Iqueqä kukŋui mändi kittqäpŋqä ipäqiyäpu, yamwiqä äväpu, tii ätukuwi. “Si nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi imäkätnä, Tquki eŋiŋqe, mänätquayä.”   
\p
\v 12 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqueqä äwqä imŋi, quŋqä haŋä-iqä ämetä, haaqä ätätä, “Ämaqä täŋga äpmeŋuwä ii, wäuŋuä imäkätnä ämänätquayä-qe, suŋqä dqäuä?” ätukqe. “Nyi he naqä-qakuä etqä. Iqua nätmatqä hui hiŋuä mäquŋquä ipnä.”  
\v 13 I ätuäqe, Iqu quŋi äväma, aŋgi yimbaeu ikuapmäuqe, eqä-huäŋä yätäqäŋgisaŋqä äukqe.   
\s1 Parisi iquauqätä, Heroti iqueqätä, nätmatqä änyuämäwa peyqeŋqä\f + \fr 8:14 \ft Matiu 16:5-12\f*  
\p
\v 14 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, bretqä hui inä mämeqä, hui imäukuwi. Iutaŋi, qu yimbaeuŋi, bretqä hŋqunä ämapu äpmamiŋuwi.   
\p
\v 15 Itaŋgaŋi Jisasi Iqu, “Parisi iquauqätä, Heroti iqueqätä, bretqä änyuämäwa peyqeŋqe, äŋguänä äminyäpu, wimasäpiyä” ätuätä, näqŋqä äwikqe.   
\p
\v 16 I tquaŋga, iqua quwqä-quwä, “Ne bretqä aaŋqä etaŋgqueŋqä änatqiyä” ätŋgäukuwi.   
\p
\v 17 Iqu, qu iiŋä tŋgaŋguwiŋqä, näqŋqä ämeqe, iquau yatŋqä äwikqe. “He ‘Ne bretqä aaŋqeqä’ ätŋguwi, suŋqä tqauä? He näqŋqä-pqä, ä kŋuä-pqe, mämeqä iquwätanä? Heqä kŋuä indqäŋqä iuŋi, kŋuä wäuŋui yasämä miqä da iqiyä?  
\v 18 He hiŋuä-täŋä eŋuwi, hiŋuä mäquŋquä ipu, qätä-täŋä eŋuwi, qätä mäwiyqä ipu, kŋuä äpakänäŋi mämeqä iquwi, ii suŋqäwä?  
\v 19 Nyi bretqä hipa hŋgi eeqä, 5,000 iquauŋqä äkutkqe, ga änätqutekuwi, he qa naqä maŋgui, äänä ämamikuwäwä?”\f + \fr 8:19 \ft Makä 6:43\f* ätukqe.  
\p Iqua, “Ne qa 12 ämamikqueqä” ätukuwi.   
\p
\v 20 Itaŋi Iqu, “Ga Nyi bretqä 7, ämaqä 4,000 iquauŋqä äkutkqä, änätqutekuwi, hiqokä-qa maŋgui, äänä ämamikuwäwä?”\f + \fr 8:20 \ft Makä 8:8\f* ätukqe.  
\p Qu, “Ne qa 7 ämamikqueqä” ätukuwi.   
\p
\v 21 Ga Iqu, “He iiŋqe, näqŋqä mämeqä yqänä itqäŋäuä?” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, hiŋuä quvqä Betsaitätaŋä hŋque äŋguä imäkkqeŋqä  
\p
\v 22 Itaŋgaŋi iqua aŋä-himqä Betsaitä qe ätimäukuwi. Iqiŋi, qu ämaqä hiŋuä quvqä hŋque, Jisasi Iqueŋqä ätuma ätimäupiyi, “Iyää, Jisasi Iquki, tqä hipae itmaqiyä” ätukuwi.   
\p
\v 23 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, ämaqä iqueŋi, a ämasqäŋga, aŋä himqä yäpaqä mängisa ätuma äwäqe, iqueqä hiŋuiu makukuä äwqutäqe, hiŋuä-huiwiu itmaqiyätä, yatŋqä äwikqe. “Si nätmatqä hui hiŋuä äqunäŋinyä?”   
\p
\v 24 Iqu hiŋuä äqänäqe, “Ŋŋqä, nyi ämaqä hui qaŋä ikiqaŋgä äqunmä-qe, quŋi ätnäŋäqi mäquŋquä eŋänä. Qu zä eŋqä-paŋä-qua etaŋgä äqunäŋänä” ätukqe.   
\p
\v 25 I tqaŋga, Jisasi Iqu, Iqueqä hipae, ämaqä iqueä hiŋuä-huiwä iu itmaqiyqaŋga, iqueqä hiŋui hämänä äqänätä, äŋguä ätimäuqaŋga, iqu nätmatqä eeqänäŋi, ätnäŋäqi äquŋgqe.  
\v 26 Itaŋgaŋi Jisasi Iqu ämaqä iqueŋi, “Si aŋä-himqeuŋi mäpaquvqä, tqä aŋiuŋqä jänä uvä” ätukqe.   
\s1 Pitä iqu, Jisasi Iquenyqe, “Kraisi Iqueyqä” ätkqeŋqä\f + \fr 8:27 \ft Matiu 16:13-20; Lukä 9:18-22\f*  
\p
\v 27 Itaŋi Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, aŋä wäŋqä, aŋä-himqä Sisariya-Pilipai iu mätnätaŋgqeuŋqä äukuwi. Hänaqä äwäpiyä nämŋi, Iqu quŋi yatŋqä äwikqe. “Ämaqe, Nyiŋqe, tqueqä ätätqäŋuwäwä?”   
\p
\v 28 Iqu yatŋqä ii vqaŋga, iqua tii ätukuwi. “Ämaqä hui Sinyqe, ‘Jonä asŋä-qäyqä iqueqä,’ hui, ‘Laisa iqueqä,’ itaŋga hui, ‘hiŋuä-tqä-queqä,’ ätätqäŋuwiqä” ätukuwi.   
\p
\v 29 Iqua iiŋä tquaŋguwäŋga, Iqu iquauŋi yatŋqä tii äwikqe. “Hiyaqä kŋuä duŋi, Nyi tquŋgä?”  
\p Iqu i tquaŋga, Pitä iqu, “Si Kraisi ne äminesŋqä, Goti Iqu atäuŋuä äkikqä Iqukiyqä” ätukqe.   
\p
\v 30 Iŋgaŋi Iqu, quŋi, “He Nyiŋqe, ämaqeuŋi awä mätquä pampiyä” ätätä, kukŋuä yäŋänäqŋqä ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, äpäkonätä, aŋgi vauniŋqä ätkqeŋqä\f + \fr 8:31 \ft Matiu 16:21-28; Lukä 9:22-27\f*  
\p
\v 31 Ii ätuäqetaŋi, Jisasi Iqu, iquau näqŋqä änyä-häŋä hui ävätä, tii ätukqe. “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, haŋä-iqä kuapänä meniqeqä. Itaŋga ämaqeu miqä iquau, hiqäva-imäkqä naqä iquau, itaŋga kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä-pqä iquau, Iqueŋi pizqä päsqaŋguwäŋga, Iqu hea hŋquaqui-hŋque äwiqe, aŋgumä vauniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 32 Jisasi Iqu eeqäpnä ätnäŋä iqi tquaŋga, Pitä iqu Iqueŋi, haqä nänä ätuma äwäqe, “Si kukŋuä iiŋi, awä matqä panä. Ii quvqeqä” ätukqe.   
\p
\v 33 Pitä iqu i tquaŋga, Jisasi Iqu yakmbä iqe, Iqueqä ämaqä iquau äqunä, Pitä iqueŋi, maŋä mi äminyätä, “Setänä, Goti Iqutä mäkä-huŋqä iquki, hoptäwä manyqä, qänaki nyi! Tqä kŋuä indqäŋqe, Goti Iqueä ma, ämaqä iquauqeqä” ätukqe.   
\p
\v 34 E ätuäqe, Iqu, ämaqeutä, Iqueqä ämaqä iquautä tääqä ätuätumeqe, tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu Nyi qänaki nyivändätŋqä etaŋgutqe, iqu, iqueqä-kiuäŋqä kŋuä mämeqä, iqueqä zä-huätati huŋqe ämetä, Nyi qänaki nyivändänä.  
\v 35 Ii tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu, iqueqä häŋä-pmeqe a yäŋänäqŋqä äkiqätmitätqe, qui imäknäniqeqä. Iŋäqe ämaqä hŋqu, Nyinyqätä, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋiŋqätä, kŋuä indqänätä, iqueqä häŋä-pmeqe ävquatämämitätqe, iqu häŋä pmetäniqeqä.  
\v 36 Itaŋga ämaqä hŋqu, nätmatqä qua täutaŋi eeqä ämetä, äpäkoŋgqe, iqueqä nätmatqä eeqänäŋä iiŋi, yätamäkqä äänä väniqiyä?  
\v 37 Itaŋga ämaqä hŋqu, iqueqä quuvqe aŋgumä metŋqe, squäsua väniŋqäwä?  
\v 38 Itaŋgaŋi, apäkä, qokique äväma qaŋä hiŋgi qŋqä eŋqä-paŋä iiŋi, ämaqä täŋga äpmeŋuwi, asä e imäkäpu, Goti Iqueŋi tuwä äväpu, suqä quvqä imäkätqäŋä. Iŋi, ämaqä hŋqu qutä anä äpme, Nyiŋqätä, Nyaqä kukŋuiŋqätä womba wiŋgaŋgutqe, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Kaniqueä yäŋänäqŋqä motqueqä di ämetä, Goti Iqueqä eŋätqä iquatä äppqäŋgaŋi, Iqu ämaqä iquenyqä womba yäniqeqä” ätukqe.   
\c 9  
\p
\v 1 Iŋgaŋi Jisasi Iqu quŋi, “Nyi naqä-qakuä etqä. Ämaqä täqi tä ätqäuŋuwä hŋqua, mäpäkoŋqä, häŋä yqänä äpmapiyäŋgaŋi, Goti Iqunä miqe, Iqueqä yäŋänäqŋqetä äpqaŋgutqe, hiŋuä qumbnuwiqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqueqä huiwi, huitaŋä iŋgqeŋqä\f + \fr 9:2 \ft Matiu 17:1-13; Lukä 9:28-36\f*  
\p
\v 2 Hiunji 6 ae äpäwqaŋgaŋi, Jisasi Iqu, Pitä ique, Jemisi ique, itaŋga Jonä ique itmeqe, qoqoŋä quäuqä hŋqueŋqä ätuma ekqe. Iqiŋi iquauqä-quwänä äpmamiŋuwi. Iquauä hiŋuä iqisaŋi, Jisasi Iqu huiwä huitaŋä iŋgqäqe.  
\v 3 Iqueqä qäki, we-huŋqä aaŋä qäpaiqänäŋä äyämiŋqe. Ämaqä qua täutaŋä hŋqu, ämuasmäŋqä qäpaiqä iiŋä eŋqä-pa timäutŋqe, änä mimäkqä yänä.  
\v 4 \fig Laisa iqutä, Mosisi iqutä, iquaqu, Jisasi Iqutä, kukŋuä tätqätaŋgä äquŋguwi.|alt="transfiguration" src="LB00317B.tif" size="col" loc="Mk 9:2-8" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="9:3-4" \fig*Iŋgaŋi iqua, Laisa iqutä, Mosisi iqutä, iquaqu, Jisasi Iqutä anä ätqäunyä, kukŋuä tätqätaŋgä äquŋguwi.  
\v 5 Ii äqunäpiyiŋqä, Pitä iqu Jisasi Iqueŋi, “Ämotqueqä Naqä Iquki, ne täqi äpmeŋque, ii äŋguänäŋiqä. Ne ittäŋä aŋä hŋquaqu-hŋque mätatuŋqueqä. Hŋqu Tqäŋqä, ŋŋ hŋqu Mosisi iqueqäŋqä, itaŋga hŋqu Laisa iqueqäŋqänänyä” ätukqe.  
\v 6 Pitä iqu kukŋuä ii ätukqe, iqua zä kiiŋä ipu, ga iqu kukŋuä äänä täniŋqe, kŋuä yasämä mäwimeqä iqaŋgi, ii ätkqe.  
\v 7 Iŋgaŋi qaquvqä hŋqu äpäqe, iquauŋi äpatqäkqe. Iwä qaquvqä iqueuä yäpä imdaŋi kukŋuä hŋqu tii ätkqe. “Tä Ŋqä Ymeqä aaŋä kiiŋa änyinätŋqä Iqueyqä. Iqueqä kukŋui qätä wipiyä.”  
\v 8 I tqaŋgi äwipiyi, qu hiŋuä qävqä ikuwi, ämaqä aaŋqä eä, Jisasi Iqunä qutä tqäutaŋgi äquŋguwi.   
\p
\v 9 Qu qoqoŋä yätuta äpäpiyäŋgaŋi, Jisasi Iqu iquauŋi, “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu häŋä vauniqäŋgaŋqe, hiqä hiŋuitä äqunäŋuwiŋqe, ämaqeuŋi, awä mätquä pambiyä” ätukqe.  
\v 10 Qu, Iqu tquaŋgqä-pa, awä matqä ipu, yatŋqä tii iŋguwi. “Häŋä vauqe, ii squäwä?”   
\p
\v 11 Itaŋga qu Iqueŋi, yatŋqä tii äwikuwi. “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iqua, ‘Laisa iqu-ganä päŋqiyä-qe’ suŋqä tätqäŋäuä?”   
\p
\v 12 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, “Ii naqä-qakuänäyi. Laisa iqu-ganä äpätä, nätmatqä eeqänäŋi, aŋgumä äŋguä imäkäŋqiyä. Iŋä-qe, Goti Iqueqä bukä iuŋi, ‘Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi, qu himä-wiuŋqä kiiŋä äväpu, täŋä-huŋqä kuapänä meniqeqe,’ tuwaŋuä iiŋi, suŋqä ätä äqänänä?” ätukqe.  
\v 13 “I etaŋgi Nyi he tiiŋä etmqe. Laisa iqu ae äpkqe. Ga Goti Iqueqä bukiu äqänäŋqä-pa, qu quwqä äwiŋqeunä ipu, suqä quvqä huitaŋä-huitaŋä itquakuwiqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, ymeqä qokä dŋä quvqä-täŋä hŋque, äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 9:14 \ft Matiu 17:14-21; Lukä 9:37-43a\f*  
\p
\v 14 Iqua äppiyi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä huizi iquau wimapŋqä ipiyäŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋi, iquau äpputmäupu, ga kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqua, iquauqä kukŋui mändi kittqäpŋqä itqätaŋgä äquŋguwi.  
\v 15 Ämaqä eeqänäŋi, Jisasi Iqu äpqaŋgi äqumbiyäŋgaŋi, yäuŋuä ipu, Iquenyqä maqänä äupiyi, yeeqä äwikuwi.   
\p
\v 16 Iŋgaŋi Iqu quŋi, yatŋqä tii äwikqe. “He iquatäŋi, maŋä-mäkä suŋqä äunätqäŋäuä?”   
\p
\v 17 I tquaŋga, ämaqä hŋqu ämävauqe, “Näqŋqä-vqä Iquki, ŋqä ymeqä dŋä quvqä ätqäuä kukŋuä matqä itqätaŋgi, Sinyŋqä ätuma äpqänä.  
\v 18 Dŋä quvqä iqu iqueŋi, ppqä yätŋqä imäkätä, qua iqi ämatnmäutŋqe. Ga, iqu makusewä kuä äsätä, hiquaŋi maŋgtäsqukuä ämäuqe, yukä hipa woä äwimäutŋqe. Iiŋä etaŋgi nyi, Tqä wäuŋuäŋqä ämotquetqäŋä iquauŋi, huätä mamäupŋqä yatŋqä vqaŋga, iqua iiŋi änä mimäkqä iqäuä” ätukqe.   
\p
\v 19 I äwiyäqe, Jisasi Iqu iquauŋi, “He ämaqä quuvqä maeqiyqä tquenä! Nyi hesä anäŋi, squäŋgaŋqä pmamqäwä? Ä, hesaŋi haŋä-iqe, squäŋgaŋqä meqämqäwä?” ätuätä, tii ätukqe. “Ymeqä iqueŋi, ätuma bpiyä.”   
\p
\v 20 I tquaŋga, qu ymeqä iqueŋi, Iquenyqä itmeqaŋguwäŋga, dŋä quvqä iqu, Ique hiŋuä äqunäqäŋgaŋi, ymeqä iqueŋi ppqä yätŋqä imäkqaŋga, ymeqä iqu qua iqi äpäknäqe, iqueqä maŋi makusewä kuä äsätä, qua iqi huaqä-huaqä ikqe.   
\p
\v 21 I iqaŋga, Jisasi Iqu kanique, yatŋqä tii äwikqe. “Ymeqä tqueŋi, äkŋgata ti äwimakqäwä?”  
\p Kimaŋi, “Däŋäŋga äwimakqeqä” ätukqe.  
\v 22 “Dŋä quvqä iqu, ymeqä ique pizqä päsätŋqe, tä iu ämävetä, ä eqä du ämäyetä, ii iqa äwätŋqe. Itaŋgi Si nätmatqä hui yätamäkqä iqä-täŋä eŋi, yenyqä huäqä kuŋgaŋguti, yätamäkqä yeyä” ätukqe.   
\p
\v 23 I tquaŋga, Jisasi Iqu iqueŋi, “Si ‘Yätamäkqä iqä-täŋä eŋiuä’ ändŋi, suŋqä ändnyä? Quuvqä eqiyätquŋuwä iqua, nätmatqä eeqä timäutŋqä imäkpŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 24 I tquaŋganä, kaniqu maŋä yäŋänäqŋqe, “Nyi quuvqä eqiyäŋqä-qe, Si nyi äwa iqeuŋi, yätamäkqä nyisŋqä äktqänä” ätukqe.   
\p
\v 25 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu ämaqä kuapänäŋi tnäŋä pqaŋgä äqunäqe, Iqu dŋä quvqä iqueŋi, “Dŋä quvqä kukŋuä matqä, qätä mäwiyqä imäkqä iquki, nyi si, ymeqä iquesa täŋgi huätä ätimäutnä, ga aŋgi mäpaquvqä isŋqä äktqänä” ätukqe.   
\p
\v 26 I tquaŋga, dŋä quvqä iqu zääqä ganä ätäqe, ymeqä iqueŋi ppqä yäŋänäqŋqä yätŋqä iwimäkäqe, huätä ätimäukqe. Itaŋga ymeqä iqu pizqänäŋä-qu witaŋga, ämaqä kuapänäŋi, “Ymeqä iqu näwi äpäkonä äwinä” ätukuwi.  
\v 27 I witaŋga, Jisasi Iqu iqueqä hipaeu a ämaqätätä, pämä vauqumuatqaŋga, iqu pämä ätqäukqe.   
\p
\v 28 Qänakŋi, Jisasi Iqu aŋä iu pmetaŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, quwqä-quwänä anä äpmapu, “Ne dŋä quvqä iqueŋi, huätä mandowatqe, suŋqä iququwä?” ätuäpu, yatŋqä äwikuwi.   
\p
\v 29 Iwä, Iqu iquauŋi, “Dŋä quvqä tiiŋi, nätmatqä huisä mändowatqä, kiqä Goti Iquenyqä tääqä ätäpiyä iutanänjqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, “Äpäkonätmä, vaumniŋqeqä” aŋgi ätkqeŋqä\f + \fr 9:30 \ft Matiu 17:22-23; Lukä 9:43b-45\f*  
\p
\v 30-31 Qu iqi ävämaŋi, qua Galili iuŋi jänä ämäwqätäukuwi. Iŋgaŋi Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquaunä näqŋqä vätŋqä wiŋgaŋgi, Iqu ämaqe, Iquenyqä “Iqiyqe” näqŋqä mapŋqä diŋqe, mawiŋqä ikqe. Iqu iquauŋi tii ätumiŋqe. “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi, itumepu ämaqä iquauä hipa iu wipnuwiqä. Itaŋga qu Iqueŋi pizqänä päkpnuwiqä. Hiunji hŋquaqu-hŋque ae äpäwqaŋgaŋi, Iqu aŋgumä häŋä vauniqeqä” ätukqe.  
\v 32 Iqu kukŋuä ii tquaŋgqeŋqe, iqua näqŋqä mämeqä qäyä ipu, ga zä wiŋgaŋgqeutaŋi, Iqueŋi yatŋqä mävqä ikuwi.   
\s1 Qu, “Neyaqä awä iqisaŋi, yoqä naqä-täŋi tqukä?” ätŋguwiŋqä\f + \fr 9:33 \ft Matiu 18:1-5; Lukä 9:46-48\f*  
\p
\v 33 Iqua Kapänamä ätimäupiyi, aŋiu äpmapiyäŋgaŋi, Jisasi Iqu iquauŋi, “He hänaqä dutaŋi suŋqä ätŋgapätqäŋuwäwä?” ätuätä, yatŋqä äwikqe.  
\v 34 I tquaŋga, iqua hänaqä dutaŋi, “Nyi naqeqä, nyi naqeqä” ätŋgapkuwä etaŋgqeŋqä, kukŋuä hui kima mätquä äpmamiŋuwi.   
\p
\v 35 Iqu quamä ae äpmeqetaŋi, 12 iquau, “Eä-embiyä!” ätuäqe, tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu naqä-pmeqäŋqä wiŋgaŋgutqe, iiŋä iqu eeqänäŋä iquauqä yäpakä, itaŋga iquauqä wäuŋuä-wiyqä hetŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 36 I ätuäqetaŋi, Iqu ymeqä wäŋqä hmbi itumeqe, iquauä awä iqi ätquteäqe, ymeqä iqueŋi atukuä ämaitä, iquau tii ätukqe.  
\v 37 “Ämaqä hŋqu ymeqä wäŋqä hmbiŋi, Nyiŋqä kŋuä äme, yeeqä itumeqäqe, iqu Nyi indmeqiyä. Itaŋga Nyi indmeqäqe, ii iqu Nyinä mindmeqä iqiyä. Iqu Nyi änändowatkqä Ique, inä itumeqiyä” ätukqe.   
\s1 ‘Ämaqä ne hŋgisa minetqueqä iquwä iqua, neqä-quaiqä’ ätukqeŋqä\f + \fr 9:38 \ft Lukä 9:49-50\f*  
\p
\v 38 I tquaŋga, Jonä iqu Jisasi Iqueŋi, “Näqŋqä-vqä Iquki, ämaqä nesä anä mikiqä itŋqä hŋqu, saqä yoqeta dŋä quvqä huätä dowatqaŋgi äqunätanä, ne iqueŋi, ‘Iiŋi mimäkqä panä!’ ätukqueqä” ätukqe.   
\p
\v 39 Jonä iqu i tqaŋga, Jisasi Iqu, “He ique pmua mimäkqä pambiyä” ätukqe. “Ämaqä hŋqu, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di, Nyaqä yoqeta imäkqä iqu, Nyiŋqä kukŋuä quvqä di maqänä matqä yäŋqiyä.  
\v 40 Ämaqä ne hŋgisa minetqueqä iquwä iqua, neyaqä-quayqä.  
\v 41 Nyi naqä-qakuä etqä. He Kraisi Ique qänaki vändqä-quenä etaŋguwiŋqä, ämaqe, he eqä-häki, ämbŋqä etapquwi, qu hiŋgi metapqä iqä. Qu Goti Iquesaŋi, äŋgui ämapnuwiqä” ätukqe.   
\s1 Suqä quvqe, quuvqä heqiyqe qui imäkqeŋqä\f + \fr 9:42 \ft Matiu 18:6-9\f*  
\pi1
\v 42 “Ymeqä Nyinyqä quuvqä eqiyätŋqä täutaŋä hmbu, ämaqä hŋqueuä suqä imäkqaŋgqä iu hiŋuä äqunätä, asä iiŋä imäkätä quanŋä päkŋgaŋgutqe, ämaqä suqä ipäqiyqä iqueŋi, haŋä-iqä naqänäŋi wimenä. Ämaqä hŋqua hikä naqänäŋä hŋqu ämepu, iqueqä hiiŋuä-qo iu guä äkiqiyepu, eqä-huäŋä bu tnämäueqaŋgpqe, ii haŋä-iqä naqä-qe, huizique mämäwqätäuqä yäŋqiyä” ätukqe.  
\v 43-44 “Tqä hipa hŋqu suqä quvqeuŋqä äkiyqiyäma uwqaŋgutqe, huätä täwisŋqe. Si iiŋä iŋi, häŋä hea ique-ique pmeqe ämatŋi. Iiŋä miqä isqe, hipa qäquaqu yqänä nyqä-quki, tä maisquä yäniqä äsäŋqeu äktnämäupnuwi. Hipa hŋqunä änyäŋi, ämäwqätäutŋi.  
\v 45-46 Itaŋga tqä yukä hŋqu suqä quvqeuŋqä äkiyqiyäma uwqaŋgutqe, huätä täwisŋqe. Si iiŋä iŋi, häŋä hea ique-ique pmeqe ämatŋi. Iiŋä miqä isqe, yukä qäquaqu yqänä nyqä-quki, tä maisquä yäniqä äsäŋqeu äktnämäupnuwi. Yukä hŋqunä änyäŋi, ämäwqätäutŋi.  
\v 47 Ä tqä hiŋuä hŋqu suqä quvqeuŋqä äkiyqiyäma uwqaŋgutqe, huätä tquätŋqe. Si iiŋä iŋi, häŋä hea ique-ique pmeqä ämatŋi. Iiŋä miqä isqe, hiŋuä qäquaqu yqänä qŋqä-quki, tä maisquä äsäŋqeu äktnämäupnuwi. Ä hiŋuä hŋqunä äqänäŋi, Goti Iqunä miqeuŋi äpaqutŋi.  
\v 48 Tä iiŋä äsäŋqä iqueŋi, \qt Piweqe mapäkoŋqä ipu, itaŋga te maisquä yäniqeqä.\qt*\f + \fr 9:48 \ft Asayä 66:24\f*   
\p
\v 49 Haki, nätmatqä äpakänä witpŋqä imäkätŋqä-pa, ämaqä eeqänäŋä iuŋi, te äpakänä e imäkäniqeqä.\f + \fr 9:49 \ft Näqŋqä-tŋä hŋqua, kukŋuä iiŋä iqueqä quatiŋqe, tii ätätqäŋäuä. Haki, hiqäva eeqänäŋi, ikikinyäŋä iwimäkätqäŋuwä-pa, te ämaqä eeqänäŋi ikikinyäŋä imäkänä. Hiqäva-imäkqä 2:13\f*  
\v 50 Haki äŋguänä etaŋgqä-qe, kiqä ätquäŋqä di qäpu eqäqe, ga aŋgi ätquänätŋqeŋqe, äänä imäkpni? Hakä eŋqä-paŋuenä ätimäupu, itaŋga äwqä haŋuä iŋquenä pmapŋqeqä” ätukqe.\f + \fr 9:50 \ft Matiu 5:13; Lukä 14:34-35\f*   
\c 10  
\s1 Suqä apäkä huätä dowatqeŋqä\f + \fr 10:0 \ft Matiu 5:31-32; 19:1-12; Lukä 16:18\f*  
\p
\v 1 Jisasi Iqu aŋä-himqä iuŋi äväma, qua Jutiya iuŋqätä, itaŋga eqä Jotänä yätäqäŋgisaŋqätä äukqe. Iŋgaŋi ämaqä kuapänäŋä aŋgumä Ique wimeqaŋguwaŋga, ga Iqueqä suqä hea ique-ique imiŋqä-pa, Goti Iqueqä kukŋuiŋqä näqŋqä aŋgumä äwimiŋqe.   
\p
\v 2 Iŋgaŋi Parisi hŋqua, Jisasi Ique äwimapiyi, yamwiqä äväpu yatŋqä tii äwikuwi. “Neqä suqä duŋi, ‘Ämaqä hŋqu iqueqä apäki huätä ändowatqäŋqä,’ ätnä, ‘ä mändowatqäŋqä’ ätnänä?”   
\p
\v 3 I tquaŋguwäŋga, Iqu tii ätukqe. “Mosisi iqu heŋi, suqä äki etapkqäwä?”   
\p
\v 4 Iŋgaŋi qu tii ätukuwi. “Mosisi iqu, ‘Ämaqä hŋqu, iqueqä apäki huätä dowatätŋqä etaŋgutqe, iqu huätä dowatqä tuwaŋuä äqiyätä, huätä iŋga dowatätŋqeqä,’ ätkqeqä” ätukuwi.   
\p
\v 5 Jisasi Iqu, quŋi kima tii ätukqe. “Mosisi iqu suqä iiŋä imäkqäpŋqä ätätä tuwaŋuä äqäkqe, ii he nyuäŋä woyqä imbu, hŋgisanä iqä-quenä etaŋgqetanänjqä” ätukqe.  
\v 6 “I etaŋgi, aiŋgaŋi, Goti Iqu nätmatqä eeqänä ipäqiyätŋqä imäkätäqäŋgaŋi, ämaqe, ‘\qt Iqu qokätä, apäkätä imäkkqe.\qt*’\f + \fr 10:6 \ft Ipäqäkqä 1:27\f*  
\v 7-8 Iiŋä imäkätäqetaŋi, tiiŋä ätkqeqä. ‘\qt Qokä hŋqu, kandä-känatä ävämetä, iqueqä apäkisä guä ämänyinyä, huiwä naqä-hŋqunä änyinyä pmeqäŋqeqä.\qt*’\f + \fr 10:7-8 \ft Ipäqäkqä 2:24\f* Goti Hanjuwä Iqu iiŋä ätkqetaŋi, qäyaqu huiwi hŋquaqu miŋqä, hŋqunä änyinyä pmesiyäŋqeqä.  
\v 9 Iiŋä etaŋgi nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu naqä hŋqunä ämamonyetqe, ii ämaqä hŋqu mandumakqŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 10 Itaŋga qu aŋiu äpmapiyäŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, Jisasi Ique kukŋuä iiŋqä yatŋqä äwikuwi.  
\v 11 I vquaŋguwäŋga, Iqu iquauŋi tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu iqueqä apäki huätä ändowatätä, apäkä änyä-häŋä hui ämeqäqe, ämaqä iqu iqueqä apäkiŋi qui imäkätä, huizitä huiwä yaŋä hiŋgi ikiqä eŋqä-pa imäkqi.  
\v 12 Itaŋga apäkä-pqä ii, iiyqä qoki äväma, qokä änyä-häŋä hŋque ämuaŋgqe, ii-pqe huizitä huiwä yaŋä hiŋgi ikiqä eŋqä-pa imäkqiyä” ätukqe.   
\s1 Ymeqä wäŋqä isuauŋqe\f + \fr 10:13 \ft Matiu 19:13-15; Lukä 18:15-17\f*  
\p
\v 13 Ämaqä hui ymeqä wäŋqä isuauŋi, Jisasi Iqu hipa haqeqi wiyätŋqä, ätuma äwimakuwi. Ii ätuma wimeqaŋguwäŋga, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, “Huätä ätuma upiyä!” ätukuwi.  
\v 14 Jisasi Iqu hiŋuä ii äqunäqe, Iqu iquauŋi, upui-hiŋuä ämoqunätä, “Ymeqä wäŋqe, Nyinyqä qäyä äppiyä. Goti Iqunä miqeuŋi, täsua eŋqä-paŋä yäpäŋgisa epŋqä-qae, ‘Oeyqä’ matqä pambiyä!” ätukqe.  
\v 15 “Nyi naqä-qakuä etqä. Ämaqä hŋqu Goti Iqunä miqä duŋi, ymeqä wäŋqä itmetqäŋuwä-pa mitmeqä da itqe, iqu Goti Iqunä miqä iuŋi, mäpaquvqä yäniqe.”  
\v 16 Ii ätuäqe, Iqu ymeqä hŋqunä-hŋqunä quvätäuku ämäqumuateqe, hipa nyuäŋä haqeqi äwiyätä, Goti Iqu äŋguä iwimäkätŋqä yatŋqä äwikqe.   
\s1 Ämiqä, nätmatqä kuapänäŋä-täŋä hŋqu, Jisasi Iqutä kukŋuä ätŋgiyiŋqä\f + \fr 10:17 \ft Matiu 19:16-30; Lukä 18:18-30\f*  
\p
\v 17 Jisasi Iqu qaŋä tii wätŋqä iqaŋga, ämaqä hŋqu Iquenyqä tnäŋä äpeyäqe, qoŋä äwoktäutä, Iqueŋi yatŋqä tii äwikqe. “Näqŋqä-vqä Äŋguä Iquki, nyi häŋä hea ique-ique pmeqe äänä itmä mamniqäwä?” ätukqe.   
\p
\v 18 I tquaŋga, Jisasi Iqu, “‘Äŋguä Iqukiyqe’ suŋqä dnyä? Ämaqä äŋguänäŋi, Goti Hanjuwä Iqunänjqä” ätukqe.  
\v 19 “Si kukŋuä-suqeŋqe, näqŋqä äyä eŋnä. Ii tiiŋä iquauŋqä,  
\pi1 \qt ‘Si ämaqä pizqä mapäsqä panä. Qokä-apäkä ämaŋqe, huizitä huiwi yaŋä mikiqä panä. Quwä mämeqä panä. Kukŋuä jänä imäkqä iqueŋi, tiwiqä quaŋgä mätquä panä. Ämaqeu quaŋgä ätuätnä, mämotauqä panä. Itaŋga tnaqä-tnuŋuau yäpä iqi qänaknä iqätŋqeqä’\qt*” ätukqe.\f + \fr 10:19 \ft Aŋgumä Itmakqä 20:12-16\f*   
\p
\v 20 I tquaŋga, ämaqä iqu, “Näqŋqä-vqä Iquki, ymeqäŋgatqä suqä iuŋi qänaknä iqa äpätŋqe, täŋga täsuwänä” ätukqe.   
\p
\v 21 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, ique hiŋuä äqunäqetaŋi, Iquenyqä aaŋä kuapänä wiŋgaŋgi, “Nätmatqä hŋqu si äwa yqänä iŋinyä. Si nätmatqä ämeŋi, ga äwätnä, eeqänä mbqäŋqä imäkätnä, itaŋga ämaqä aaŋqä etaŋguwiu wisŋqeqä. Itaŋga si qäukuä yätuŋi yquayä-täŋä hesŋqänänyä. Ii ae imäkŋi, äpätnä, Nyi qänaki nyivändiyä” ätukqe.   
\p
\v 22 Kukŋuä iiŋä qätä äwiyäqe, iqu yquayä kuapänäŋä-täŋu etaŋgqeŋqä, iqueqä äwqä imdaŋi haŋä-iqä ämetä, hipeŋui yäuä äpitä, ävämakqe.   
\p
\v 23 I uwqaŋga, Jisasi Iqu hiŋuä ipe-ipe äpäquŋgueyätä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau tii ätukqe. “Qua-yquayä kuapä-täŋä iqua, Goti Iqunä miqä duŋi, qeiqinyä ma, yäŋänäqŋqeuta paquvqeqä.”   
\p
\v 24 I tquaŋga, iqua Iqueä kukŋuiŋqä yäuŋuä ikuwi. Iiŋqe, Jisasi Iqu quŋi aŋgumä, “Ymeqä tquenä, Goti Iqunä miqeu paquvqe, qeiqinyä ma, yäŋänäqŋqeuta paquvqeqä!” ätukqe.  
\v 25 “Kametqä hŋqu, qäkä guä ktäpiqä yäŋä hovqä iu wätŋqe, iqu yäŋänäqŋqä iutanä wänä. Iŋäqe, ämaqä mbqä kuapä-täŋä iqua, Goti Iqunä miqeu paqupŋqä yäŋänäqŋqe, kametqä iqueqeuŋi, ämäwqätäunä” ätukqe.   
\p
\v 26 Iŋgaŋi iqua yäuŋuä naqänäŋä ipu, tii ätŋguwi. “Iŋi ämaqä qui imäknätqäŋuwitaŋi, häŋä hea ique-ique pmeqe, tqu meniqiyä?”   
\p
\v 27 Jisasi Iqu, iquau hiŋuä jänä äqunä, tii ätukqe. “Ämaqe, iiŋi änä mimäkqä iqaŋgpqä-qe, Goti Iqu äwa mämiqä yäŋqiyä. Nätmatqä eeqänäŋi, Iqu qäyunä imäkäŋqiyä.”   
\p
\v 28 I tquaŋga, Pitä iqu Jisasi Iqueŋi, “Hiŋuä qunä! Ne nätmatqä eeqänäŋi ävämaŋi, Si qänaki äyä äkivändäŋunä” ätukqe.   
\p
\v 29-30 Jisasi Iqu kimaŋi, “Nyi heŋi naqä-qakuä etqänä. Qua täuŋi, ämaqä tqu-tqu iqueqä aŋä, käta-käuŋgua, känanyi-känapqa, kanä-känäu, ymeqä, ä wäuŋuä-pqe, Nyiŋqätä, Ŋqä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋiŋqätä ävquatämäutqe, tŋäŋqe, asä iiŋä iqua, aaŋä hävemänäŋqe, inä ämeniqe. Itaŋga iqu haŋä-iqä qäsä mequänä. Iŋi hea yäpakäŋgaŋi, häŋä hea ique-ique pmeqä meniqe.  
\v 31 Iŋäqe ämaqä, täŋga yoqä-täŋä eäŋuwä iutaŋä kuapänäŋä hŋqua, qänakŋi yoqä maeqäŋqe. Itaŋga täŋga yoqä maeqä eäŋuwi, iŋgaŋi yoqä naqä-täŋäŋqeqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, “Äpäkonätmä, vaumniqeqä” aŋgi ätkqeŋqä\f + \fr 10:32 \ft Matiu 20:17-19; Lukä 18:31-34\f*  
\p
\v 32 Qu Jerusälemäŋqä äyäpiyä iuŋi, Jisasi Iqu hiŋuiqä äwimamiŋqe. Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, yäuŋuä ipu, qänaki äymiŋuwi. Itaŋga huiziqua zä ipu, qänaki äwivändmiŋuwi. Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquaunä itmeqe, Iqueqä-kiuä haŋä-iqä wimeniqä diŋqä, iquauŋi aŋgumä awä tii ätukqe.  
\v 33 “Qätä nyipiyä. Täŋgaŋi ne Jerusälemäŋqä äyätanä, äyä ätqeyqunä. Yäŋiŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi, qu hiqäva-imäkqä naqä iquauqätä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauqätä, hipa iunä wipŋqäuä. Itaŋga iqua Iqueŋi, kukŋuä ämitäpu, ‘Iqu äpäkonätŋqeqä’ tpŋqäuä. Iŋgaŋi qu Iqueŋi, ämaqä Israitqä iqua qäyä etaŋgi, huizi iquau-mända wipŋqäuä.  
\v 34 Iŋi ämaqä iiŋä iqua, Iqueŋi ewiiqä kukŋuä ämitäpu, makukuä äwqutäpu, guä yäŋä-täŋi ämepu, täua ätäväpu, pizqä päkpnuwiqä. I etaŋgi hiunji hŋquaqu päwqaŋga, hŋquququeŋi ävauniqeqä” ätukqe.   
\s1 Jemisi, Jonä gueqi, Jisasi Ique yatŋqä äwikiyiŋqä\f + \fr 10:35 \ft Matiu 20:20-28\f*  
\p
\v 35 Itaŋi, Jemisi, Jonä, Sepri iqueqä hikŋä iquaqu, Jisasi Ique äwimayi, “Näqŋqä-vqä Iquki, Si yeqä äyeŋgaŋgi yatŋqä äkiyqueuŋi, imäktŋqeqä” ätukiyi.   
\p
\v 36 I tquaŋgiyäŋga, Jisasi Iqu iquaquiŋi, “Nyi qe squä qemäkmqä äqeŋgiyä?” ätukqe.   
\p
\v 37 I tquaŋga, iquaqu naqä pmanyiyäŋqä wiŋgaŋgi, Jisasi Iqueŋi, “Si yoqä naqä ämetnä, ämaqä ämitŋäŋgaŋi, ye hŋqu saqä hipa ämuaŋgisa, itaŋga hŋqu qunamäuqäŋgisa pmenyqueŋqä äyeŋgiyä” ätukiyi.   
\p
\v 38 Iiŋä tquaŋgiyäŋga, Jisasi Iqu iquaquiŋi, “Qe iiŋqä yatŋqä iqiyi, änyä maqŋqä eŋinyqä. Eqä-häkä Nyi nmqä änyäŋqe, qe-pqä inä änyiyäŋqätanä? Itaŋga, asŋä Nyi meqaŋgqä-pa, qe-pqe ämayäŋqä-tanä?”   
\p
\v 39 Iŋi, “Ye imäkeŋqueuä” ätukiyi.  
\p Jisasi Iqu iquaquiŋi, “Eqä-häkä nyi nmqä iqeuŋi, qe-pqe inä änyiyäŋqeqä, itaŋga asŋä Nyi meqaŋgqeuŋi, qe-pqe inä mayäŋqeqä.  
\v 40 I etaŋgi, Nyaqä hipa ämuaŋgisatä, ä qunamäuqäŋgisatä pmanyiyäŋqe, Nyi atäuŋuä miqä da imqänä. Goti Iqu ämaqä hŋquaqu atäuŋuä itä, zä-hawi ämaqä iquaquinyqä näwenyä ämaeqeqä” ätukqe.   
\p
\v 41 Wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä 10 iqua, Jemisi, Jonä gueqi ii tquaŋginyä äwiyäpiyä iutaŋi, qu iquaqui himänä äwiyäpu, äwqä äkasuwä imäkkuwi.  
\v 42 Iŋgaŋi Jisasi Iqu eeqäquau tääqä ätuätumeqe, tii ätukqe. “He näqŋqä äyuwä. Ne Israitqä qäyä etaŋgi, huizi iquau miqä epiyä iqua, yäŋänäqŋqetä, yoqä naqetä ämapu, quwqä ämaqeuŋi, äwiŋqä quwqä dunä qänaknä ipŋqä iwimäkätqäŋäuä.  
\v 43 Iiŋä etaŋgi, hiyaqä awä iqiŋi, suqä tä mäwiqä itŋqeqä. Oeyqä. Ämaqä hŋqu, hiyaqä awä iqisaŋi, hiqä ämeyätŋqä wiŋgaŋgutqe, iqu heqä wäuŋuä-eyqä-qu pmetŋqeqä.  
\v 44 Auä, ämaqä hŋqu, hiqä naqä pmetŋqä wiŋgaŋgutqe, iqu hiyaqä wäuŋuä-eyqä hiŋgäŋqä-qu pmetŋqeqä.  
\v 45 Ii tii etaŋgqä dutayi. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu suqä iiŋi asä inä imäkqiyä. Iqu äpkqe, ämaqe Ique wäuŋuä yätamäkqä wipŋqä äpkqä manä, oeyqä. Iqu äpkqe, iquau wäuŋuä yätamäkqä ävätä, Iqueqä häŋä-pmeqe ävätä, qokä-apäkä kuapänäŋä iquau aŋgu mbqä imetŋqä äpkqeqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Batimiyasi ique äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 10:46 \ft Matiu 20:29-34; Lukä 18:35-43\f*  
\p
\v 46 Itaŋi Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, aŋä himqä Jeriko ätimäukuwi. Iquatä, ämaqä kuapänäŋitä ävämeqaŋguwäŋgaŋi, ämaqä hiŋuä pisqä, Batimiyasi, Timiyasi iqueqä hikŋä iqu, huäŋqä maŋä iqi äpme, mbqä nätmatqä isuauŋqä tquämanmiŋqe.  
\v 47 Iqu, “Jisasi Nasäretqätaŋä Iqueqä” tqaŋgä äwiyäqetaŋi, aawqä yäŋänäqŋqä ätätä, tii ätkqe. “Jisasi, Dewiti iqueqä Ymeqä Iquki, Si nyiŋqä huäqä äkunänä.”   
\p
\v 48 I tquaŋga, ämaqä kuapänäŋi, iqueŋi äminyäpu, “Aawqä matqä panä!” ätukuwi.  
\p Ii qäyä ätquaŋgä, iqu aawqä yäŋänäqŋqä yqänänä, “Dewiti iqueqä Ymeqä Iquki, nyiŋqä huäqä äkunänä” ätukqe.   
\p
\v 49 Jisasi Iqu iqi ätqepäqe, “Ique tääqä tuätumapiyä” ätukqe.  
\p Iŋgaŋi qu hiŋuä pisqä iqueŋi, “Iqu siŋqä ‘Äpänä!’ ätqi. Mä pämä ätqätnä, tqä äwqe haŋuä äknätnä biyä” ätukuwi.  
\v 50 I tquaŋguwäŋgaŋi, iqueqä gquä quäuqä huätä äquvätämäuqe, ätkamäutä, Jisasi Iquenyqä äpkqe.   
\p
\v 51 Iqu äwimeqaŋga, Jisasi Iqu, “Nyi äänä ikimäkmqäwä?” ätukqe.  
\p “Näqŋqä-vqä Iquki, nyi aŋgumä hiŋuä qänmqä nyimäkiyä” ätukqe.   
\p
\v 52 I tquaŋga, Jisasi Iqu “Si yqä uvä! Tqä quuvqä heqiyqe, äŋguä ikimäkqiyä” ätukqe. Asä qäŋgaŋi, iqu hiŋuä äŋguä äqänätä, Jisasi Ique hänaqeu qänaki äwivändkqe.   
\c 11  
\s1 Jisasi Iqu, yoqä naqä qoŋqä-qu eŋqä-pa, Jerusälemä ätimäukqeŋqä\f + \fr 11:0 \ft Matiu 21:1-11; Lukä 19:29-40; Jonä 12:12-19\f*  
\p
\v 1 Itaŋga iqua, Jerusälemä-täŋä qäqi timäupŋqä ipiyäŋgaŋi, aŋä-himqä Betäpaketä, Betanitä, qoqoŋä Olipä iu ätimäukuwi. Iŋgaŋi, Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋquaqui, hiŋuiqä ändowatätä, tii ätukqe.  
\v 2 “Qe aŋä-himqä näŋinyqä winyqä. Qe yäpä iŋgisa äwäsiyäŋgaŋi, doŋgi hipkä hŋque guä äkiqiyequwä qunyinyä. Doŋgi iqueŋi, ämaqä hŋqu haqeqi mäpmeqä imiŋqä iquvi. Iqueŋi guä ewesinyä, ätuma äquvepinyqä” ätukqe.  
\v 3 “Ämaqä hŋqu, ‘Qe doŋgi gue, suŋqä hiweqinyqä’ qesqaŋgutqe, qe kimaŋi, ‘Naqä Iqueqä wäuŋuä-täŋiqä. Ga Iqu ämaqä huisä aŋgumä maqänä dowatäŋqiyä,’ suinyqä” ätukqe.   
\p
\v 4-5 I tquaŋga, iquaqu äwiyi, doŋgi hipkä hŋqu, hänaqä iqi, aŋä qŋqaŋä-täŋä iqi guä qäyänätaŋgi äquŋgiyi. Iquaqu eweqaŋgiyäŋga, ämaqä iqi ätqäumiŋuwä hŋqua, iquaquiŋi, “Doŋgi iqueŋi suŋqä eweqinyqä?” ätukuwi.   
\p
\v 6 I tquaŋguwäŋga, iquaqu quŋi, Jisasi Iqu ätukqä-pa ätukiyi. I tquaŋgiyäŋga, ämaqä iqua, iquaquiŋi, “Yqä ätuma winyqä” ätukuwi.   
\p
\v 7 Iŋgaŋi, iquaqu doŋgi, Jisasi Iquenyqä ätuma äpiyi, gquä quäuqä äquvätäsinyä, doŋgi iqueä haqeqi ipteqaŋgiyäŋga, Jisasi Iqu haqeu qe äpmakqe.  
\v 8 Iŋgaŋi ämaqä kuapänäŋi, quwqä gquä quäuqe, äquvätäpu, hänaqeu äqäqasäueqäkuwi. Ga ämaqä huiziqua, zä-äpa wäuŋuiuŋi ätäväpu, hänaqä iqi äqäqasäueqäkuwi.  
\v 9 Ämaqä hiŋuiqä äwäpiyitä, ä qänaki äwivändäpiyitä, pu-aawqä ätäpu, tii ätkuwi.  
\pi1 “Goti Hanjuwä Iqueä yoqe haqeqä äwinä! Naqä Iqueqä yoqeta äquvepätŋqä Tqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu äŋguänäŋä iwimäkqiyä.  
\v 10 Neqä awiqu Dewiti iquesaŋä äpätŋqä Tqu, Iqueqä ämaqeu miqe, Goti Iqu äŋguä itquenä. Goti Haqä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäunä.”   
\p
\v 11 Jisasi Iqu Jerusälemä ätimäuqe, hiqäva-imäkqä aŋiu äpaquväqe, nätmatqä eeqä hiŋuä äqunäkäkqe. Ae hea äyä eqaŋga, Iqueqä ämaqä 12 iquatä, Betaniŋqä äukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, zä-eaqä hŋque qui imäkkqeŋqä\f + \fr 11:12 \ft Matiu 21:18-19\f*  
\p
\v 12 Awiŋgaŋi, qu Betanisa äpäpiyäŋgaŋi, Jisasi Iqu buayä dä äwikqe.  
\v 13 Iŋgaŋi Iqu zä-eaqä hŋqu quwqä kuapänä nänyä änyä tqäutaŋgi äqunäqe, häukuä wiqäŋqä hiŋuäŋqä äukqe. Näŋi ätimäuqe, aaŋqä, quwqenä änyätaŋgi äquŋgqe. Iŋgaŋi zä-eaqä häukuä qäyqäŋga mayi.  
\v 14 Ii äqunäqe, tii ätukqe. “Zä iquki, ämaqe-pqä hui aŋgumä häukui äkndopu, makŋqä danä ipnuwiqä.”  
\p Iwä Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, iiŋä äyä tquaŋgi äwikuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, mbqä wäuŋuä imäkmiŋuwä iquau huätä äpäsäwqatkqeŋqä\f + \fr 11:15 \ft Matiu 21:12-13; Lukä 19:45-46; Jonä 2:13-17\f*  
\p
\v 15 Jerusälemä ätimäupiyi, Jisasi Iqu hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäpä iŋgisa äpäyäqe, Iqu ämaqä mbqä wäuŋuä imäkätqätaŋguwä eeqänäŋi, huätä äpäsäwqatkqe. Itaŋga ämaqä mbqä huitaŋi tŋäŋqä imäkäpu vätqätaŋguwä iquauqä hevqetä, ämaqä yŋŋä-heeqe mbqä itqätaŋguwä iquauqä zä-hawitä ämäquvasqiyekqe.  
\v 16 Itaŋga hiqäva-imäkqä aŋä ququawä iqiŋi, nätmatqä hui mbqä ipŋqä mäpeyqäŋqä imäkkqe.  
\v 17 Iqu ämaqä näqŋqä ävätä, “Goti Iqueä tuwaŋuiuŋi, tiiŋä äqänä.  
\pi1 \qt ‘Ŋqä aŋiŋqe, “Ämaqä eeqänä tääqä dqä aŋiqä” tpnuwiqä.\qt*’\f + \fr 11:17 \ft Asayä 56:7\f*  
\m Iŋä-qe, he \qt quwä-meqä iquauqä zä-pmeqä aŋä\qt*\f + \fr 11:17 \ft Järämai 7:11\f* eŋqä-paŋä imäkätqäŋäuä” ätukqe.   
\p
\v 18 Iŋgaŋi hiqäva-imäkqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, qätä iiŋä äwipiyi, Iquenyqä zä ipu, Ique äpäkpŋqä diŋqä huäŋqä huiŋqä qävqä ikuwi. Qu zä ikuwi, ämaqä kuapänäŋi, Jisasi Iqueä näqŋqä vqaŋgqeŋqä yäuŋuä ipu, miiqä yäŋä iqaŋguwitanji.   
\p
\v 19 Heaetäŋi, Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, aŋä-himqeuŋi äväma äukuwi.   
\s1 Goti Iqueŋqä tääqä ätäpu, yatŋqä vqeŋqä\f + \fr 11:20 \ft Matiu 21:20-22\f*  
\p
\v 20 Awiŋga zä-hiŋuitäŋi, qu huäŋqeu äwäpiyäŋgaŋi, zä-eaqä hiŋuä äquŋguwi, quatä buta himqä yätuŋqä yäuä pitaŋgi äquŋguwi.   
\p
\v 21 I äqunäpiyiŋqä, Pitä iqu kŋuä indqänäqe, “Näqŋqä-vqä Iquki, Si hiŋuä qunyä! Zä-eaqä äkasuwä ätuŋä iqu, yäuä ae äpiqeqä” ätukqe.   
\p
\v 22 I tquaŋga Jisasi Iqu iquauŋi, “He Goti Iquenyqä quuvqä heqäpiyä” ätukqe.  
\v 23 “Nyi naqä-qakuä etqä. Ämaqä hŋqu qoqoŋä hŋque, ‘Ävauätnä eqä-pŋä bu päkinyä’ ätque, iqueqä quuvqä mŋi, ‘Matimäuqä yäŋqiyä’ kŋuä mämeqä eä, ‘Iiŋi ätimäuŋqiyä’ kŋuä äme, ätquäqe, iqueqä ätqaŋgutqä dunä ätimäuŋqiyä” ätukqe.  
\v 24 “Iiŋä etaŋgi Nyi he etqä, nätmatqä huiŋqä Goti Ique tääqä ätuäpu yatŋqä ävquwi, ‘Ne ämeŋqunä’ kŋuä ämapu quuvqä eqäpqe, he ämapŋqäuä.  
\v 25-26 Itaŋga he Goti Iqueŋqä tääqä tpŋqä ätqäpiyäŋgaŋi, he hŋqutä äwqä äkasuwä-täŋä eäŋuwi, iŋi iqueqä suqä quvqä etquetŋqeŋqä äwqä haŋuä imäknäpu, hui imäuquwi, heqä Heniqu Qäukuä Haqä Yätuŋä Iqu, heqä suqä quvqe huätä ämaemäutä, äwqä haŋuä imäknäŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Ique, “Yoqä naqe, äŋgisa ämeŋäwä?” ätukuwiŋqä\f + \fr 11:25-26 \ft Matiu 21:23-27; Lukä 20:1-8\f*  
\p
\v 27-28 Qu aŋgumä Jerusälemä ätimäupiyäŋgaŋi, Jisasi Iqu hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäpä iŋgisa ikitqätaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, ämaqä naqä iquatä, Ique äwimapiyi, “Si nätmatqä tä imäktŋqe, yoqä naqe, äŋgisa ämeŋäwä? ‘Si ii imäktŋqe’ tqu äktkqäwä?” ätuäpu yatŋqä äwikuwi.   
\p
\v 29 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, “Nyi yatŋqä hŋqu hemqänänjqä” ätukqe. “He Nyi yatŋqä eyqe awä dqäpi, Nyi wäuŋuä tä imäkmqä yoqä ändapkqä Iqueŋqe, etmqänä.  
\v 30 Häe! He Nyi awä dpu. Jonä asŋä-qäyqä iqu wäuŋuä imäkmiŋqe, yoqä naqe, qäukuä haqä yätuta ämakqäta, ä ämaqä iquauta ämakqätanä?”   
\p
\v 31 Iŋgaŋi quwqä-quwä tii ätŋguwi. “Ne ‘Qäukuä haqä yätutaŋiqä’ tquaŋguatqe, Iqu tiiŋä natäŋqiyä. ‘He iquenyqä quuvqä maeqiyqe, suŋqä itqäŋuwäwä?’  
\v 32 Iŋäqe, ne ‘Ämaqetanjqä’ tuatuŋquäta? I matqä yatuŋqueqä” ätŋguwi. Ämaqe, “Jonä iqu, hiŋuä-tqä-queqä” kŋuä indqänätaŋguwiŋqe, zä ipu, matqä ikuwi.  
\v 33 Iŋi qu kimaŋi, “Ne maqŋqeqä” ätukuwi.  
\p I tquaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu, “Nyi-pqe inänji. Nyi yoqä naqä-täŋä eämä, wäuŋuä e imäkätŋqeŋqe, he awä maetqä ymqänä” ätukqe.   
\c 12  
\s1 Kukŋuä ktqä, wainqä wäuŋuä miqä quvqä iquauŋqä\f + \fr 12:0 \ft Matiu 21:33-46; Lukä 20:9-19\f*  
\p
\v 1 \fig Ämaqä hŋqu guä-wainqä vowä ikqäwätä, täkŋä äqiyäqe, guä-wainqä häukui qonjqä itä, eqä päquveqätŋqä, hikä huä ätäkätä iquqonmäuqe, ämaqä wäuŋuiuŋqä hiŋuä äqumbu pmeqä aŋä quäuqä ämätkqe.|alt="vineyard labelled" src="LB00103B labelled.png" size="col" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="12:1" \fig*Iŋgaŋi Jisasi Iqu quŋi, kukŋuä ktqä tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu guä-wainqä vowä ikqäwätä, täkŋä äqiyäqe, guä-wainqä häukui qonjqä itä, eqä päquveqätŋqä, hikä huä ätäkätä iquqonmäuqe, ämaqä wäuŋuiuŋqä hiŋuä äqumbu pmeqä aŋä quäuqä ämätäqe, itaŋga wäuŋui, ämaqä mbqä meqä imäkpŋqä hŋquauqä hipa iu äwimä, aŋä kiŋä nämqä wäniqe.  
\v 2 Iwä häukui yäuä änduqäŋgaŋi, iqu iqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋque, wainqä häukui hui äpatäpu wipŋqä, wäuŋuä miqä iquauŋqä dowatäniqe.  
\v 3 Iqu ätimäuqaŋgaŋi, wäuŋuä miqä iqua, iqueŋi a äkiqätäpu, ptqä äpäsäpu, nätmatqä hui a maqätqä aŋgumä dowatpnuwi.  
\v 4 Iŋi wäuŋuä-wiyqä hŋque aŋgumä inä dowatäniqe. Wäuŋuä miqä iqua iqueŋä-pqe nyuäŋiu äpäsäpu womba-iŋqä itquapnuwi.  
\v 5 Ii qäyä iqaŋgpi, Iqu hŋqu-pqä inä dowatäniqe. Iŋgaŋi qu iqueŋi pizqä päkpnuwi. Itaŋga kuapänäŋi, suqä asä ii itquapnuwi. Hŋquauŋi, ptqä äpäsäpu, itaŋga hŋquauŋi, pizqä päkpnuwi.  
\v 6 Iŋgaŋi iqueqä ymeqä, iqueŋqä kuapänä äwinymitätqä iqunä yqänä pmetäniqe. Iwä yäpaki, ‘Wäuŋuä miqä iqua, nyaqä ymeqä iqueŋi, qätä wipŋqäuä’ ätätä, iqu, iqueqä ymeqä ique dowatäniqe.  
\v 7-8 Iŋgaŋi wäuŋuä miqä iqua, ‘Kaqä ämeniqä-qu, täsqukuänä’ tmbnuwi. ‘Maqänänyä! Pizqä äpäsanä. Ga iqueqä wäuŋuä tä, neqä nemänätŋqänänyä’ ätnäpu, ique a äkiqätäpu, pizqä äpäkpiyi, iqueä huiwi wäuŋuä täkŋä yäpaqä mäŋgisa matnämäupnuwi.   
\p
\v 9 Iŋgaŋi kaqä wäuŋuä iutäŋä kawiqu, äänä yäniqe? Iqu äpätä, wäuŋuä miqä iquauŋi pizqä äpäsätä, wäuŋui huizi iqua mipŋqä väniqe.  
\v 10 Iŋi he Goti Iqueä buki a matäuqä itqäŋuwäta?  
\pi1 \qt ‘Hikä-aŋä-mätqä iqua, hiki quvqä wäuŋuä maeqä hiŋuinä äquŋguwi, hikä iiŋä iqu, aŋä quea eŋqä-paŋä, aŋä yäŋänäqŋqä imäkqä-queqä.\qt*  
\v 11 \qt Iŋi tä, Naqä Iqueqä imäkqaŋgi ne hiŋuä äqunätaqe, äŋguänäŋä äqunäŋu.\qt*’”\f + \fr 12:11 \ft Apqä Bukä 118:22-23\f*   
\p
\v 12 Iqu i tquaŋga, Israitqä iquauqä ämaqä naqä iqua, kukŋuä ktqä ii, iquauŋqä äyä tqaŋgqeŋqä näqŋqä ekuwi. Iŋgaŋi iqua, Iqueŋi guä qäyanätpu ikuwi, ämaqä kuapänä etaŋguwiŋqä zä wiŋgaŋgi qanyä äväma äukuwi.   
\s1 Ämiqä naqä Sisa ique, mbqä takisi vqeŋqä\f + \fr 12:13 \ft Matiu 22:15-22; Lukä 20:20-26\f*  
\p
\v 13 Ämaqä naqä iqua, Parisi hŋquatä, Heroti iqueŋqä äwinyämiŋqä hŋquatäŋi, Jisasi Iqu kukŋuä quvqä hui tqaŋgutqe äkäpŋqä, Ique yamwiqä wipŋqä ändowatkuwi.  
\v 14 Ique äwimapiyi, “Näqŋqä-vqä Iquki, ne Tqä suqeŋqä näqŋqä tii eŋu. Ämaqeuqä yoqeŋqätä, quwqä äwiŋqeŋqätä kŋuä mindqäŋqä itnä, suqä jänänäŋinä imäkätnä, Goti Iqueqä suqeŋqä qäyunä ämotquetqäŋnä. Iŋi Si kŋuä äänä äkiyqiyä? Romätaŋä ämiqä naqä Sisa iqueŋi, ne mbqä takisi ävquatuŋquätanä, mävqä iquatuŋquätanä?” ätukuwi.   
\p
\v 15 Iqua yatŋqä naqä-qakuä mävqä iqaŋguwiŋqe, Iqu näqŋqä eäqe, kima tii ätukqe. “He Nyi yamwiqe, suŋqä nyiyqä? Mbqä hikä hŋqu, Nyi hiŋuä qunmqä äma quveppu.”  
\v 16 Iqua hŋqu äma pqaŋguwäŋga, Iqu quŋi ämävauqe, “Ktqä tätä, ä yoqä tätäŋi, tqueqä pmenä?” ätukqe.  
\p Qu, “Romätaŋä naqä iqueqeqä” ätukuwi.   
\p
\v 17 Iqu kimaŋi, “Iŋi, nätmatqä Sisa iqueqä etaŋgutqe, ii kaqä-que wipŋqeqä. Ä nätmatqä Goti Hanjuwä Iqueqä etaŋgutqe, ii Goti Ique wipŋqeqä” ätukqe. I tquaŋga, qu Iqueä kukŋuiŋqä miiqä hii imäkäukuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä ae äpäkombqä iqua aŋgumä vauqeŋqä ätukqe\f + \fr 12:18 \ft Matiu 22:23-33; Lukä 20:27-40\f*  
\p
\v 18 Satyusi, ‘Ämaqä pizqä äpäkombqä iqua, aŋgumä häŋä mävauqä ipnuwiqä’ ätmiŋuwä iqua, Jisasi Ique äwimapiyi, yatŋqä tii äwikuwi.  
\v 19 “Näqŋqä-vqä Iquki, Mosisi iqu bukä iuŋi, Israitqä iqunenyqä tiiŋä ätätä äqäkqe.  
\pi1 \qt ‘Ämaqä hŋqu apäkä ämetä, ymeqä maeqä äpäkonätqe, käŋguequ apäqŋqä ämetä, kätequenyqä tŋäŋqä hiätŋqe, ymeqä hemeŋqiyä.\qt*’\f + \fr 12:19 \ft Kukŋuä-suqä 25:5\f*   
\m
\v 20 Itaŋga hiŋuiqänäŋi, ämaqä 7 hŋguiqua äpmamiŋuwi. Itaŋga iŋguiquautaŋi, kätequ apäkä ämeqe, ymeqä meämeqäŋga äpäkoŋgqe.  
\v 21 Itaŋi käuŋguequ apäqŋqä iiŋi ämeqe, ymeqä meämeqäŋga äpäkoŋgqe. Itaŋga käuŋgua huizi iqu, apäkä asä ii ämetä, äpäkoŋgqe.  
\v 22 Iŋi eeqänäŋä iŋguiqua, apäkä iiŋi ämapiyi, qu ymeqä meämeqäŋga äpäkoŋguwi. Yäpaki, apäkä ii inä äpäkoŋgqeqä.  
\v 23 Iŋi, ämaqä äpäkombqä iqua äŋgumä ävauqaŋguwäŋgaŋi, apäkä eeqäŋguiqua ämamiŋuwä täsi, tqueqä heäniqäwä?” ätukuwi.   
\p
\v 24 Iiŋä tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu tii ätukqe. “He Goti Iqueä bukiu äqänäŋqeŋqätä, itaŋga Iqueä yäŋänäqŋqeŋqätä maqŋqä, qämä-qämä ipu, ii ätqäuä.  
\v 25 Hea iŋgaŋi, ämaqä ae äpäkombqä iqua aŋgumä ävaupiyäŋgaŋi, qokä-apäkä mämaŋqä ipnuwiqä. Oeyä. Qu eŋätqä qäukuä yätuŋä iqua äpmeŋuwä-pa, iiŋä pmapnuwiqä.   
\p
\v 26 Itaŋgi ämaqä äpäkombqä aŋgumä ävaupnuwäŋqe, Nyi yatŋqä hemqeqä. He Mosisi iqueä tuwaŋuä zä-yäŋä-täŋi tä äŋgqeŋqä a matäuqä itqäŋuwenda? Iŋgaŋi Goti Iqu Mosisi iqueŋi, ‘\qt Nyi Aprähamä, Aisakä, ä Jekopä iquauqä, Goti Iqunjqä\qt*’\f + \fr 12:26 \ft Aŋgumä Itmakqä 3:6\f* ätukqeqä.  
\v 27 Goti Iqu, ämaqä ae äpäkoŋguwä iquauqä manä. Ämaqä häŋä äpmeŋuwä iquauqä Goti Iqueqä. Iiŋä etaŋgi, Aprähamä, Aisakä, Jekopä, iqua ae äpäkoŋguwä-qe, häŋä yqänä äpmeŋä. Iiŋä eŋqä di, he qämä-qämä kuapänä ipu ätätqäŋäuä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä-suqä naqänäŋä, huizi iquau ämäwqätäuŋqä iqu, äsqukuä?\f + \fr 12:28 \ft Matiu 22:34-40; Lukä 10:25-28\f*  
\p
\v 28 Iqua kukŋuä yqänä tätqätaŋguwäŋga, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqu äpäqe, qätä äwikqe. Jisasi Iqu quvaqä yatŋqeuŋi, kima äŋguänä äyä tquaŋgi äwiyäqe, iqu Jisasi Ique yatŋqä tii äwikqe. “Kukŋuä-suqä Goti Iqu Mosisi ique äwikqä, ga huizi iquau kiŋganä ämäwqätäuŋqe, äkisqukuä?” ätukqe.   
\p
\v 29 Iqu yatŋqä ii vqaŋga, Jisasi Iqu kima tii ätukqe. “Suqä kiŋganäŋä iqu, tiinji.  
\pi1 \qt ‘Israitqä iquenä, kukŋuä tä qätä äŋguänä wipu. Goti neqä Naqä Iqu, Kiqä-kiuänäŋä Iquvqä.\qt*  
\v 30 \qt Itaŋga Goti Hanjuwä tqä Naqä Iqueŋi, si tqä äwqetä, qeqä-quuvqetä, kŋuä indqäŋqetä, yäŋänäqŋqetäŋi, Ique näwe äwinyätnä, Iquenyqänä kuapänä kiŋguätŋqeqä.\qt*’\f + \fr 12:30 \ft Kukŋuä-suqä 6:5\f*   
\m
\v 31 Itaŋi huizi iqu tiiyi.  
\pi1 \qt ‘Si tqä-täuŋqä äkinyätŋqä-paŋi, ämaqä si-täŋä iqi äpmeŋuwä iquauŋqä-pqe, inä kinyätŋqeqä.\qt*’\f + \fr 12:31 \ft Hiqäva-imäkqä 19:18\f*  
\m Suqä iquaquiŋi, huizi iqua mämäwqätäuqä eŋäuä” ätukqe.   
\p
\v 32 I tquaŋga, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iqu tii ätukqe. “Näqŋqä-vqä Iquki, Si naqä-qakuä qäyunä ätnyä. Goti hui aaŋqe! Iqu Kiqä-kiuänä äpme.  
\v 33 Itaŋga ne neqä qeqä-quuvqe, kŋuä indqäŋqe, yäŋänäqŋqe, Goti Iqueŋi, ävätanä, Iquenyqä kiiŋä neŋguätŋqe. Itaŋga neqä-neuäŋqä änenyätŋqä-pa, ämaqä huizi iquauŋqä-pqe inä neŋguätŋqe. Ne iiŋä ituŋque, ii naŋuä, nätmatqä huitaŋä-huitaŋätä hiqäva äqiyätanä, Goti Iquenyqä tä ikeqeuŋi, suqä tquaqu ämäwqätäuŋinyqä” ätukqe.   
\p
\v 34 Jisasi Iqu, ämaqä iqu kŋuä äŋguä indqänätä tquaŋgi äwiyäqe, iqueŋi tii ätukqe. “Si Goti Iqunä miqeuŋi, qäqiqi äpmeŋinyä” ätukqe. Iutaŋi, ämaqä eeqä zä ipu, Ique yatŋqä hui mävqä ikuwi.   
\s1 Kraisi Iqu, tqueqä ymeqäwä?\f + \fr 12:35 \ft Matiu 22:41-46; Lukä 20:41-44\f*  
\p
\v 35 Jisasi Iqu hiqäva-imäkqä aŋä mätnätaŋgqä iqi näqŋqä ävätä, tii ätukqe. “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iqua, Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu Ique atäuŋuä ikqä Iquenyqe, ‘Dewiti iqueqä Ymeqä Iqueqe,’ iqua näqŋqä äänä epu tätqäŋä?  
\v 36 Dewiti iqunäŋi, Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, ique kŋuä vqaŋgi, tii ätkqe.  
\pi1 \qt ‘Naqä Hanjuwä Iqu, ŋqä Naqä Ique tii ätukqeqä. “Nyi Tqä himä-wiuŋqä iquauŋi, Saqä yäpä iqi pmuatekimniqäŋgaŋqe, Si Nyaqä hipa ämuaŋgisa pmettŋqinyä,” ätkqeqä.’\qt*   
\m
\v 37 Iŋi änääŋgä? Kraisi Iqueŋi, Dewiti iqunä, ‘Ŋqä naqueä’ ätukqä-qe, ämaqe, Iquenyqe, ‘Dewiti iqueqä ymeqeqä’ änääŋqä tätqäŋäuä?” ätukqe.  
\p Ämaqä kuapänäŋi, qu Jisasi Iqueqä kukŋui qätä äwiyäpiyäŋgaŋi, yeeqä imiŋuwi.   
\s1 Wopqä ipu, kukŋuinä tqä iquauŋqä, wa wipiyä\f + \fr 12:38 \ft Matiu 23:1-7; Lukä 20:45-47\f*  
\p
\v 38 Jisasi Iqu näqŋqä ävätäqä iŋgaŋi, Iqu tii-pqä inä ätukqe. “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauqä suqä quvqeŋqe, wa wipiyä. Qu suqä tquauŋqe, kiiŋä äwinyänä. Gquä quäuqä ipmbu qaŋä upŋqäuä. Ququawä aquväqŋqeuŋi, ämaqe iquauŋi, ‘Hiunjiŋganjqä’ tupŋqäuä.  
\v 39 Aŋä aquväqŋqeuŋi, aŋä äŋguä iqinyä pmapŋqäuä. Ymisaŋä naqä imäkqäŋgaŋä-pqe, aŋä äŋguä iqinyä pmapŋqäuä.  
\v 40 Iŋi qu apäqŋqä iuauŋi, quaŋgä ätuäpu, quwqä aŋi quwä mapŋqäuä. Qu tääqä quäuqä ätäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä quaŋgä tquäpŋqäuä. Iqu suqä quvqä iwäsäuniqäŋgaŋi, ämaqä iiŋä iqua, quwqä haŋä-iqe, ämaqä huizi iquauqe, ämäwqätäuniqeqä” ätukqe.   
\s1 Apäkä apäqŋqä nätmatqä maeqä hui, mbqä ätnämäukqeŋqä\f + \fr 12:41 \ft Lukä 21:1-4\f*  
\p
\v 41 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, Goti Iquenyqä mbqä tnämäuqaŋguwä-täŋä iqi äpmeqe, ämaqä mbqä tnämäuqaŋguwi, hiŋuä äqunä äpmamiŋqe. Ga ämaqä mbqä hatŋä-täŋä kuapänäŋi, mbqä hävemnäqŋqä ätnämäumiŋuwi.  
\v 42 \fig Apäkä yawiqä hui, mbqä wäŋqä hnjuaqunä ätnämäukqe.|alt="widow's offering" src="DN00431B.tif" size="col" loc="Mk 12:41-44" copy="Illustrations by Darwin Dunham, © United Bible Societies, 1989" ref="12:42" \fig*Iŋgaŋi apäkä nätmatqä maeqä yawiqä hui äpäqe, mbqä wäŋqä hnjuaqunä ätnämäukqe.  
\v 43 Iqu ii äqunäqe, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau, tääqä ätuätumetä tii ätukqe. “Nyi naqä-qakuä etqä. Apäkä nätmatqä maeqä yawiqä täsiyqä mbqä ätnämäuqe, ämaqä Goti Iquenyqä mbqä tnämäuqä täu ätnämäuquwi, iiyqe, eeqänäŋä iuqe, ämäwqätäuqiyä.  
\v 44 Itaŋga qokä-apäkä quwqä mbqä kuapä iutaŋi, wäŋqä hmbu ätnämäuqäuä. Apäkä täsi iiŋä ma, mbqäŋqä äwa itä iiyqä quuvqäŋqä äwiŋqepu, eeqänä qe ätnämäuqä-qae, aaŋqä pmeŋqiyä” ätukqe.   
\c 13  
\s1 Haŋä-iqä hea yäpakäŋga timäuniqeŋqä\f + \fr 13:0 \ft Matiu 24:1-51; Lukä 21:5-36\f*  
\p
\v 1 I ätäqe, Jisasi Iqu hiqäva-imäkqä aŋiutaŋi yäpaqäŋgisa ätimäwa pqaŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋqu, “Näqŋqä-vqä Iquki, Si hiqäva-imäkqä aŋi hiŋuä qunyä. Kiqä hikä naqetä, aŋä qeqätqetäŋi, äänä ämätukuwätiyä-qe, ne iiŋqä maŋä matqä yaŋqunä” ätukqe.   
\p
\v 2 I tquaŋga Jisasi Iqu iqueŋi, “Si aŋä naqä tä mätnätaŋgqä tquauŋi hiŋuä äqunäŋnä? Hikä iqua yäŋqä-mäŋqeu yqänä tii makŋqä, qäpu heniqeqä. Eeqäpnä qäpu äsisäupu, bi tnämäupnuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 3-4 Jisasi Iqu qoqoŋä Olipä iu, hiqäva-imäkqä aŋä näŋgisa mätnätaŋgi äqunä pmetaŋgaŋi, Pitä ique, Jemisi ique, Jonä ique, itaŋga Endru ique, iqua quwqä-quwänä Jisasi Iqueŋi yatŋqä tii äwikuwi. “Nätmatqä iiŋi, äkŋga timäuniqä iiŋqä, natiyä. Itaŋga ne squä-ganä mänätqueqaŋguti, ga ne iutaŋi näqŋqä eätanä, ‘Ou, nätmatqä tiiŋä tqua timäuniqeŋqä äyä änatqiyä,’ kŋuä neyäniŋqäuä” ätukuwi.   
\p
\v 5-6 Yatŋqä ii vqaŋguwäŋga, Iqu iquauŋi, tii ätukqe. “Qu quaŋgä etäpu, hiqä kŋuä indqäŋqä qui emäkqäŋqe, he mimbiyä. Ämaqä kuapänä hŋqunä-hŋqunä ätimäuqisäpu, Ŋqä yoqe ätäqisäpu, ‘Nyi qäqunjqä’ ätäpu, ämaqä kuapänäŋä iuqä kŋuä indqäŋqe, qui iwimäkäqisqäpnuwiqä.  
\v 7 Itaŋga he ämaqe mäkä naqänäŋä päuŋgeyqaŋguwi qätä äwiyäpu, ‘Ämaqä kiŋä daŋä hui mäkä äunätqäŋäuä’ tqaŋgä qätä äwiyäpiyäŋgaŋi, he zä ipu, yäuŋuä-yäuŋuä miqä pa iqäpŋqä. Nätmatqä iiŋi ätimäutäqä-qe, hiunji yäpaki änänjqä.  
\v 8 Ämaqä huitaŋä iqua, hueqä-himqä huitaŋä iquatäŋi, mäkä vauqumuatpnuwiqä. Ämaqä miqä hŋqueqä mäkä-iqä iqua, huiziqueqä iquatäŋi, mäkä humbnuwiqä. Hŋqäqiŋi, qua ekä yäniqeqä. Itaŋga hŋqäqiŋi, buayä dä naqänäŋä timäuniqeqä. Apäkä iua, ymeqä änä ämipŋqä täŋä-huŋqä ämetqäŋuwä-paŋi, nätmatqä iiŋä iqua-ganä timäuniqeqä.   
\p
\v 9 Iiŋä etaŋgi, he yasämä mimbiyä.\f + \fr 13:9 \ft Matiu 10:16-22; Lukä 21:12-19\f* Ämaqä naqä kukŋuä mitqä iquauŋqä etma upnuwi. Itaŋga aŋä aquväqŋqä iu ptqä hepäkpnuwi. Itaŋga qu Nyi mändi äŋgittqiyäpu, he aŋä-himqeutaŋä ämaqä naqä iquauä hiŋuä iqi ekitqätepnuwi. Ii he iquau kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä eeqä tupŋqeŋqä.  
\v 10 Itaŋga Ämaqä eeqänäŋä, qua äwitqutäŋqä-pa, qu kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋiŋqe, qätä-ganä wipnuwäŋqeqä.  
\v 11 Itaŋga qu etmepu, kukŋuäŋqä etma uwqaŋgpqe, ‘Ne kukŋuä äänä tatuŋquäwä?’ kŋuä maeyqä itä, zä miqä iqäpnä. Iŋgaŋi kukŋui, he matqä, Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu täniqeqä. Iŋi, he kŋuä Goti Iqu etapqaŋgqenä tqäpnä.   
\p
\v 12 Ämaqä hui quwqä käta-käŋgueque, huiziqua ique pizqä päkpŋqä iiŋqe, quwqä hipa iu wipnuwiqä. Itaŋi kaniqukua, quwqä ymeqä iquau-pqe, suqä asitaŋinä itquapnuwiqä. Itaŋga ymeqä iqua, kunaqä-kunuŋuautä-pqe, mäkä äunäpu asä ii ipnuwiqä.  
\v 13 He Nyaqä yoqä-täŋuenä etaŋgi, ämaqä eeqänäŋi himä-wiuŋqä emäkqäpnuwiqä. Iŋäqe qokä-apäkä haŋä-iqä qäpu etqäŋgaŋqä yäŋä äqämbu äpmamitpqä iqua, Goti Hanjuwä Iqu häŋä iqumuatäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 14 (Ämaqä kukŋuä tä a ätäutäqä iqu, näqŋqä äŋguänä mequätŋqe.) “He nätmatqä qui imäkqä quvqänäŋä iqu aŋä pmua imäknäŋqä iqi tqäutaŋgi qumbnuwiqä. Iŋgaŋi qokä-apäkä qua Jutiya iu äpmeŋuwä iqua, ze, qoqoŋä yätuŋqä yqäpŋqä.  
\v 15 Ä ämaqä aŋä atääqä hevqä iu äpmamitätqä iqu, qua mäŋi ikuapmäutäqäŋgaŋi, iqu aŋä yäpä yäŋgisa mäpeyqä itä, iqueqä nätmatqä aŋä yäpä iŋgisa witaŋgutqeŋqä kŋuä mindqäŋqä itä, hämänänä zä uwquäŋqä.  
\v 16 Ŋŋ ämaqä, iqueqä wäuŋuä iu äpmamitätqä iqu, iqueqä gquä quäuqä metŋqä aŋgumä mäwqä iquäŋqä.  
\v 17 Itaŋga, apäkä äwqä-täŋä iuauŋqätä, ymeqä aŋuäŋqä-täŋä iuauŋqätäŋi, zä maqänä mäwqä iqaŋgpqeŋqe, huäqä kiiŋä huŋqeqä.  
\v 18 Nätmatqä quvqä iiŋi, yuŋuä quŋqäŋga matimäuqä yätŋqä diŋqe, he Goti Hanjuwä Iqueŋqä tääqä tqäpŋqeqä.  
\v 19 Itaŋga haŋä-iqä iŋga timäuniqe, naqänäŋä ämäwqätäuniqe. Goti Iqu qua imäkkqäŋgata täŋga tiŋqe, haŋä-iqä tqutä asänäŋi matimäuqä imiŋqeqä. Qänakndaŋä-pqe, iiŋi matimäuqä yäniqeqä.  
\v 20 Haŋä-iqeŋqe, Naqä Iqu, ‘Wäŋqäpu wäniqeqä’ ae ätkqeqä. Iqu iiŋä mimäkqä-säpi, ämaqä eeqänä qui imäkŋgäpniŋgä. Iŋäqe Iqu qokä-apäkä Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä iquauŋqä kŋuä indqänätä, wäŋqäpu hiätŋqä imäkäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 21 “Iŋgaŋi ämaqä hui, ‘He hiŋuä qumbiyä! Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Iqu ique atäuŋuä ikqä iqu täqi äpmenä,’ ä ‘Näŋi äpmenä’ etqaŋgpqe, he qätä mäwiyqä pa iqäpŋqä.  
\v 22 Ii tiiŋä etaŋgi. Ämaqä quaŋgä-tqä hui ätimäupu, ‘Nyi Kraisi he ämeyqäŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä änyikqä iqunjqä’ etäpu, ämaqe kŋuä iqä mapŋqeŋqä, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä huitaŋä-huitaŋi imäkpnuwiqä. Quaŋgä-tqä iiŋä iqua, ämaqä Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä iquauŋi, qäyasäqi ätuma wanä-tpu ipnuwiqä. Itaŋga ämaqä huizi, ‘Nyi hiŋuä-tqä iqunjqä’ ätäpu, asänäŋä imäkpnuwiqä.  
\v 23 Iiŋä etaŋgi nätmatqä eeqä timäuniqeŋqä Nyi ganä awä näwi etqä. Iŋi he yasämä mimbiyä.   
\p
\v 24-25 Itaŋga, haŋä-iqä naqänäŋä ae etqä iqua qäpu hiqaŋgaŋi, maqänäŋi \qt mäptqä iqu hea äwitä, qaŋuä iqu mäyäŋqä itä, qätäqueqä iqua qäukuä yätuŋi äväma qua täu qiyäpäkŋgaŋguwäŋga, ga nätmatqä yäŋänäqŋqä qäukuä yätu äwiŋuwi ämeŋä ipnuwiqä\qt*.\f + \fr 13:24-25 \ft Asayä 13:10; Joeli 2:10\f*  
\v 26 Iŋgaŋi qu, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu qaquvqä iu äpme, Iqueqä yäŋänäqŋqetä, Iqueqä we-huŋqä naqänäŋä itä pqaŋgi qumbnuwi.  
\v 27 Iŋgaŋi Iqu eŋätqä iquau ändowatätä, ämaqä ‘Ŋqeqä’ ätätä atäuŋuä ikqä iquauŋi, qäukuä-qua hituŋuä äwitqutäŋqä-pa, aquvä eeqänä maqiyäniqe.   
\p
\v 28 Itaŋga zä-eaqä iqu ämetquetŋqeŋqä näqŋqä mapiyä. Kiqä äpa iuŋi, eqä yqänä änyä, quwqä mŋi änyä-häŋä iŋgqäqe, näqŋqä tiiŋä iqäpŋqä. Yuŋuä äqunätŋqe qäpu eätä, mäptqä dŋä hinätŋqe, qäqi etaŋgiyqä.  
\v 29 Asä iiŋi, he nätmatqä Nyi etqäqä iiŋä ii timäwäwqaŋgi äqumbiyäŋgaŋi, he näqŋqä tiiŋä hipnuwiqä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpätŋqä aŋä hänaqä iu näwe tqäutaŋgiyqä.  
\v 30 Nyi he naqä-qakuä etqä. Ämaqä hea iŋga pmapnuwä iqua, qu mapäkoŋqä yqänä pmetaŋguwäŋga, nätmatqä eeqänäŋi timäuniqeqä.  
\v 31 Qäukuitä, quaetä qäpu heniqe. Mä Nyaqä kukŋui qäpu maeqä yäniqe.   
\p
\v 32 Iŋäqe nätmatqä iiŋi äkŋga timäuniqä iiŋqe, ämaqä hŋqu änyä maqŋqä eänä. Ynaunjqä qäukuä yätutaŋä iquatä, Nyi Ymeqä Iqundäŋi, ne änyä maqŋqä eäŋunä. Apiqu Iqueqä-kiuänänjqä.  
\v 33 Nätmatqä iiŋi äkŋga timäuniŋqeŋqä änyä maqŋqä eäŋuwä-qae, yasämä ätuäqämepu, hiŋuä äqumbu pmetpŋqe.  
\v 34 Ii tiiŋä eŋqä-paŋi. Ämaqä hŋqu kiŋä hmqä wätŋqä, ga iqu, iqueqä wäuŋuä-wiyqä iqua, iqueqä aŋä mipŋqä ävqä-paŋä iiŋiyi. Ga wäuŋui, ique-iqueqä äpatätä, kikiŋä väniqe. Iŋi, hänaqä qŋqaŋä miqä iqueŋi, ‘Yasämä ätuäqämanä pmettŋqeqä’ tuäniqe.  
\v 35-36 Iiŋä etaŋgi, ‘Kaqä aŋä-täŋä iqu, heaetäŋä-qe, ä quaesqäŋgaŋä-qe, ä zäŋqä kŋuä duätqätaŋgaŋä-qe, ŋŋ zä we-huŋgaŋgaŋä-qe, äkŋga ti päniqätiyä-qe’ änyä maqŋqä eäŋäuä. Iiŋqe, he yasämä ätuäqämepu, ga hui, ‘Iqu iŋga päŋqiyä’ kŋuä maeyätaŋga, äpätqe, hiqaqä witaŋgä hiqäŋqä iiŋqäuä.  
\v 37 Nyi kukŋuä etqe, qokä-apäkä eeqänäŋä iu ätquä. ‘Ga yasämä ätuäqämapu pmäpŋqä iiŋqä’ etqänä” ätukqe.   
\c 14  
\s1 Ämaqä naqä iqua, Jisasi Ique päkpŋqä ätŋguwiŋqä\f + \fr 14:0 \ft Matiu 26:1-5; Lukä 22:1-6; Jonä 11:45-57\f*  
\p
\v 1 Hiunji naqänäŋä Pasopa ätätqäŋuwä iqutä, bretqä yeŋuä qo-matäuqä hiunji iquatä timäutŋqä, hiunji hŋquaqu änyä äwämiŋqe. Iŋgaŋi hiqäva-imäkqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatäŋi, kukŋuä ätqämanäpu, “Ne Jisasi Ique maqŋqä itmetanä pizqä päsatuŋque, äänä imäkatuŋquäwä?” ätŋguwi.  
\v 2 “Ämaqe hiŋuä änaqänäpu mäkä ipäqiyqeŋqe, ne suqä iiŋi, hiunji naqänäŋäŋga mimäkqä yatuŋqueqä” ätŋguwi.   
\s1 Apäkä hui, eqä jinaŋä-weqe, Jisasi Iqueä nyuäŋiu equatekqeŋqä\f + \fr 14:3 \ft Matiu 26:6-13; Lukä 7:36-50; Jonä 12:1-8\f*  
\p
\v 3 Jisasi Iqu aŋä-himqä Betani, Saimonä Wänyimäŋqueä\f + \fr 14:3 \ft Saimonä iqu hiŋuiqänäŋi wänyimäŋqä-täŋä äpmamiŋqä etaŋgi, qu iqueŋi “Wänyimäŋqueä” ätumiŋuwi.\f* aŋiu buayä gmanätqätaŋga, apäkä hui hikä häkä eqä jinaŋä-weqä iŋqä hŋqu, äma äwimetä, häkä pmäukui ikuväqe, eqä jinaŋä-weqe Jisasi Iqueä nyuäŋiu äwiquatkqe. Häkitä, eqä jinaŋä-weqetä, kiqä mbqe naqänäŋi.  
\v 4 Iŋgaŋi apäkä ii, ii imäkqaŋgqeŋqä, ämaqä iqi pmamiŋuwä ii, äwqä äkasuwä imäkpiyi, quwqä-quwä, “Eqä jinaŋä-weqe, suŋqä hiŋgi qui imäkqiyä?” ätŋguwi.  
\v 5 “Eqä jinaŋä-weqe, mbqä 300 täuqä imäknäqe, mbqä ämanäqe, ämaqä nätmatqä maeqä iu winätŋqänänjqä.” Ii ätmbiyi, apäkä iiŋi äkasuwä ätukuwi.   
\p
\v 6 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu ätukqe. “Iiŋi hiŋuinä qumbiyä. Suŋqä haŋä-iqä vqäuä? Ii Nyi suqä äŋguänäŋi inmäkqiyä.  
\v 7 Ämaqä nätmatqä maeqe, hesä anäŋi, hea ique-ique pmetpŋqäuä. Iiŋä etaŋgi, ‘Yätamäkqä eanä’ kŋuä eyqe, yätamäkqä wipŋqe. Mä Nyi iiŋä maetqe, Nyi hesä anäŋi, hea ique-ique mäpmeqä itmniqeqä” ätukqe.  
\v 8 “Apäkä täsiyqe, ae äyä imäkqiyä. Ii eqä jinaŋä-weqä änjiquatqe, Nyaqä huiwi qua witŋqeŋqä näwi-ganä inmäkqiyä.  
\v 9 Nyi naqä-qakuä etqä. Aŋä eeqänäŋä im-imä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä ätäkipiyäŋgaŋi, apäkä täsi inmäkqeŋqä awä inä tqäpŋqeqä. Iŋi qu iiŋqe, hui mimäuqä iqäpŋqänänyä” ätukqe.   
\s1 Jutasi iqu Jisasi Iqueŋi, himä-wiuŋqä iquau vätŋqä ätukqeŋqä\f + \fr 14:10 \ft Matiu 26:14-16; Lukä 22:3-6\f*  
\p
\v 10 Itaŋga Jutasi Iskarioti, Jisasi Iqueqä ämaqä 12 iquautaŋä hŋqu, Jisasi Iqueŋi, hiqäva-imäkqä naqä iquauä hipa iu vätŋqä, täkqä tuätŋqä äukqe.  
\v 11 Qu iiŋä qätä äwipiyi, yeeqä ipu, “Ne naqä-qakuä mbqä hui ktapaŋqunä” ätukuwi. Iŋgaŋi iqu, “Äkŋga ti itmetmä wimqändiyä” tä iqe, huäŋqäŋqä qävqä imiŋqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuä yätquakä iquatä ymisaŋä yäpakä äŋguwäŋgaŋqä\f + \fr 14:12 \ft Matiu 26:17-30; Lukä 22:7-38; Jonä 13:1-17:26\f*  
\p
\v 12 Hiunji naqänäŋä bretqä yeŋuä qo matäuqä bŋqä iquauqä hiunji kiŋganäŋä iqu ätimäukqe. Quväukuä ique-ique hiunji iqueŋi, Israitqä iqua Pasopaŋqä kŋuä indqänäpiyäŋgaŋi, sipsipqä hui äpäsäpu gpnä. Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, “Si Pasopa iutaŋä ymisaŋä dŋqe, ne nätmatqä näwinyäŋi äŋgi kimäkiyatuŋquäwä?” ätukuwi.   
\p
\v 13 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋquaqui, ändowatätä tii atukqe. “Qe aŋä-himqä yätuŋqä hinyqä. Ämaqä eqä-häkä meqä hŋqu äqemeŋqiyä. Ga iqueŋi, qänaki wivändqinyqä.  
\v 14 Iqu aŋä yäpä yäŋgisa paquvqaŋga, aŋä kaniqueŋi, ‘Ämotqueqä Iqu, si yatŋqä kiyeŋqä äyandowatqiyä’ suinyqä. ‘“Nyitä, Ŋqä ämaqä wäuŋuäŋqä ämotquetŋqä iquatä, hiunji naqä tque, buayä natuŋquä aŋä hiqŋqä äŋgikä?” äyatqiyä,’ suinyqä” ätukqe.  
\v 15 “Qe ii tquaŋgiyäŋga, iqu aŋä hiqŋqä naqänäŋä haqä yätqä ämätnäŋqä iqueŋi ämäqesqueŋqiyä. Iquvaŋätä, buayä ŋqätä, näwenyä imäknänä. Qe iqiŋi, buayä näwenyä inemäkinyqä” ätukqe.   
\p
\v 16 I tquaŋga, iquaqu eyi, aŋä-himqä yätu ätimäyi, nätmatqä eeqänä Jisasi Iqu ätukqä-pa imäknätaŋga äqunyiyi, Pasopa iutaŋä ymisaŋä bŋqeŋqä näwi imäkkiyi.   
\p
\v 17 Heaetäŋi, Jisasi Iqutä, Iqueqä ämaqä 12 iquatä, eeqäqua ätimäukuwi.  
\v 18 Qu ymisaŋä änäpu äpmapiyäŋgaŋi, Jisasi Iqu, “Nyi naqä-qakuä etqä. Hesaŋä hŋqu, Nyiŋqä täkqä tuänä. Ii ämaqä Nyitä ymisaŋä anä änätqäŋuwä iquendaŋä hŋquvqä” ätukqe.   
\p
\v 19 I tquaŋga, iqua äwqä-haŋä ämepu, hŋqunä-hŋqunäŋi, “Ii nyi ma! Qäyutanä?” ätukuwi.   
\p
\v 20 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, “He 12 iquendaŋä hŋqueyqä. Ämaqä Nyitä bretqä hevqä asiu äyämetä äŋgqäqä iqueyqä” ätukqe.  
\v 21 “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, ‘Äpäkonäŋqiyä’ ätkqä-pa, Iqu e päkonäŋqiyä. Itaŋgi Ique himä-wiuŋqä iquau vätŋqä iquenyqe, iqueŋi haŋä-iqä naqänäŋä wimeŋqiyä. Ämaqä iiŋä imäkätŋqä iqueŋi, känai maunyqä-säpi, ii äŋguä hitäniŋgä” ätukqe.   
\p
\v 22 Qu ymisaŋä änäpiyäŋgaŋi,\f + \fr 14:22 \ft Matiu 26:26-28; Lukä 22:17-20; 1 Korinä 11:23-26\f* Jisasi Iqu bretqä hŋqu ämeqe, Goti Ique “äŋguiqä” ätuäqe, äkutätä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau, ävqäwätä tii ätukqe. “He mändaupiyä. Tä Nyaqä huiwiyqä.”  
\v 23 Itaŋi Iqu wainqä-eqä-häkä ämeqe, Goti Ique “äŋguiqä” ätuäqe, iquau ae äväqetaŋi, eeqäqua iuta äŋguwi.  
\v 24 Itaŋi, Iqu tii ätukqe. “Tä Nyaqä häŋeqeqä, Goti Iqu kukŋuä guä mäsäueŋqe, yäŋänäqŋqä imäkätŋqä diŋqeqä. Nyi ämaqä kuapänäŋä iu yätamäkqä vätŋqe, ŋqä häŋeqe equatqänä” ätukqe.  
\v 25 “Nyi naqä-qakuä etqä. Nyi wainqä-eqe, Goti Iqunä miqäŋga häŋi nmniqäŋgaŋqe, aŋgumä maŋqä imqänä” ätukqe.   
\p
\v 26 Iŋgaŋi qu apqä hŋqu ätpiyi, aŋä-himqä iu äväma, qoqoŋä Olipäŋqä äukuwi.   
\s1 Jisasi Iqu Pitä iqueŋi, “‘Nyi Iqueŋqe änyä maqŋqeqä’ ttŋqinyä” ätukqeŋqä\f + \fr 14:27 \ft Matiu 26:31-35; Lukä 22:31-34; Jonä 13:36-38\f*  
\p
\v 27 Ii äwäpiyäŋgaŋi, Jisasi Iqu iquauŋi, tii ätukqe. “Heqä Nyinyqä quuvqä heqiyqe, mändi päwiŋqiyä. Ii Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä ätä äqänäŋqä-payqä.  
\pi1 \qt ‘Nyi sipsipqä-miqä ique päkmqänä. Iiŋä imäkqaŋgmdqäŋga, sipsipqä iqua zä im-imä wepnuwiqä.’\qt*\f + \fr 14:27 \ft Sakätiyasi 13:7\f*   
\m
\v 28 Itaŋgi Goti Hanjuwä Iqu, Nyi aŋgi nyivauqumuatqaŋga, Nyi qua Galili iuŋqä hiŋuiqä emamniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 29 I tquaŋga Pitä iqu, “Iqua eeqänä, quwqä quuvqä heqiyqe mändi qäyä äpäwiqaŋguti, nyi ii miqä ymqänä” ätukqe.   
\p
\v 30 I tquaŋga Jisasi Iqu, “Nyi naqä-qakuä äktqänä. Heatqä tqueŋi, kukutakisqä äkakä hŋquaqu matqäŋga, si Nyiŋqe, ‘Nyi Iquenyqä maqŋqeqe,’ hŋquaqu-hŋque ttŋqinyä” ätukqe.   
\p
\v 31 Jisasi Iqu ii tquaŋga, Pitä iqu yäŋä äqänätä, “Qäyä eänä. Si äpäkoŋgti, nyi-pqe anä päkoneŋqeqä. Nyi Sinyqe, ‘Iquenyqä maqŋqeqe’ matqä imqänä” ätukqe. Itaŋi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä eeqänäŋä huiziqua-pqe, inyänä ätkuwi.   
\s1 Gesemäniŋi, Jisasi Iqu Goti Iquenyqä tääqä ätkqeŋqä\f + \fr 14:32 \ft Matiu 26:36-46; Lukä 22:39-46\f*  
\p
\v 32 Iŋgaŋi iqua, aŋä yoqä ‘Gesemäni’ qonätaŋgqeu ätimäupiyi, Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau, “Nyi Goti Iqutä kukŋuä teŋqueä. He täqi pmapiyä” ätukqe.  
\v 33 I ätuäqe, Iqu Pitä ique, Jemisi ique, itaŋga Jonä ique itumeqe, iqua Iqutä anä äukuwi. Iŋgaŋi Iqu haŋä-iqä wimetŋqä iqaŋgqeŋqä, Iqueqä äwqä tämŋi änä mäwimäŋqä ikqe.  
\v 34 Iiŋqe, Iqu tii ätukqe. “Haŋä-iqä tqu, Nyaqä qeqä-quuvqä tämŋi imbtäumäkqä-qae, ae qäqi äpäkonmqä iqä. He täqiŋi yasämä äminyäpu, pmapiyä” ätukqe.   
\p
\v 35 Iŋgaŋi Iqu nänä hmbu äwäqe, qua iqi äqiyäpäknätä, haŋä-iqä wimeqaŋgqä iqueŋqä huäŋqä hui etaŋgutqe äwimasiyätŋqä, Goti Ique kukŋuä ätkqe.  
\v 36 Iqu, “Aba,\f + \fr 14:36 \ft Kukŋuä “Aba” ii Israitqä iquauqä aŋä-kukŋuiyi. Kiqä quati, “Apä.”\f* Apiqukiyä. Si nätmatqä äwa mämiqä imäkqä Iquki, häkä haŋä-iqä-täŋä tqu, huätä mändavä. Iŋäqe Nyaqä änyiŋqeuŋi qäyä etaŋguti, Tqä äkiŋqä dunä isŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 37 I ätäqe, aŋgi äpäqe, ämaqä anä ätuma äukqä iqua hiqaqä witaŋgä äquŋgqe. Iwä Pitä iqueŋi, “Saimonä iquki, änääŋäŋqäwä? He Nyitä anäŋi, wäŋqäpu mämiŋqä iquwiuä?” ätukqe.   
\p
\v 38 “Yamwiqä iqe, he mändi maekittqiyqä yätŋqä diŋqe, he äminyäpu, Goti Iqutä kukŋuä tpiyä. Hiqä quuvqe, nätmatqä qäyunä imäkqäŋqä äwinyätaŋgqä-qe, huiwi yäŋänäqŋqä maeqeqä” ätukqe.   
\p
\v 39 I ätuäqe, aŋgumä äwäqe, Goti Ique kukŋuä asi, aŋgumä ätukqe.  
\v 40 Ae ätuäqe, iquauŋqä aŋgumä äpäqe, iqua hiŋuä kukuäŋuä wiyqaŋgi, hiqaqä witaŋgä äquŋgqe. Ique kukŋuä äki-äki tupŋqe, änyä maqŋqä yqänä emiŋuwi.   
\p
\v 41 Hŋquaqu-hŋque äwimetäqäŋgaŋi, Iqu iquauŋi, “He hiqaqä äwäpu, hapä yqänä äpmeŋäuä?” ätukqe. “Ga qäpu qenji. Hiunji tä, qäŋga qe ätimäuqiyä. Hiŋuä qumbu! Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi, suqä quvqä imäkqä iquauä hipa iuŋi, täkqä tqä iuta ävqiyä.  
\v 42 He pämä äpmepu, äwanä! Hiŋuä qumbiyä. Huiziuqä hipa iu nyivätŋqä iqu, ae qäqi ätimäutŋqä iqiyä” ätukqe.   
\s1 Jutasi iqu Jisasi Iqueŋi, himä-wiuŋqä iquau äwikqeŋqä\f + \fr 14:43 \ft Matiu 26:47-56; Lukä 22:47-53; Jonä 18:1-11\f*  
\p
\v 43 Jisasi Iqu kukŋuä ii yqänä tätqätaŋga, Jutasi ämaqä 12 iquautaŋä iqu ätimäukqe. Iqutäŋi ämaqä kuapänä, ipäqäyuŋä, ä jävqä a äqätqa ätimäukuwi. Ämaqä ii, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, ä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, itaŋga qokä-apäkä iu miqä iquatä dowatqaŋgä, ätimäukuwi.  
\v 44 Qu änyä upŋqä imäknäpiyäŋgaŋi, täkqä-tqä iqu huiziquauŋi, tii ätukqe. “Nyi ‘Ämaqä Tqueyqä’ etätmi, kikiyä äwuŋgundi, he Iqueŋi a äkiqätäpu, yasämä ätuma uwqäpnä.”  
\v 45 Qu ätimäupiyi, iqu Jisasi Ique äwimeqe, Iqueŋi, “Näqŋqä-vqä Iqukiyä” ätuätä, Ique himä kikiyä äwutäŋgqe.  
\v 46 Iŋgaŋi qu Jisasi Ique itumepu, a yäŋänäqŋqä äkiqätukuwi.  
\v 47 Iqua, Ique a kiqaŋguwäŋga, Iqutä qäqi anä tqäumiŋuwä hŋqu, iqueqä ipäqäyuŋä ämäkäqiyäqe, hiqäva-imäkqä naqä iqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋque, qätä mŋä hämänä ätqavämäukqe.   
\p
\v 48 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, “He ipäqäyuŋätä, jävqätä a äqätqa äpquwi, ämaqä äpäsätä quwä-meqä hŋque a äkiqätätqäŋuwä-pa, Nyi-pqe, iiŋunä etaŋgä äŋgiqätqäuä?” ätukqe.  
\v 49 “Hiunji ique-ique Nyi hesä anä äpmamä, hiqäva-imäkqä aŋä ququawä iu näqŋqä vätqätaŋgqä iŋga maŋgiqätqe, suŋqä itqäŋuwäwä? Iŋäqe, he tä iquwi, kukŋuä Goti Iqueqä bukiu ätnäŋqeuŋi, qäyunä ätätaŋgqeŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 50 Iŋgaŋi Iqueqä ämaqä iqua, eeqänä zä äväma äwekuwi.   
\s1 Hikŋä hŋqu zä äukqeŋqä  
\p
\v 51-52 Zä ii uwqaŋguwäŋga, hikŋä gquä hŋqunä huäqä hutŋqä hŋqu, Jisasi Ique qänaki ti äwivändqaŋga, qu iqueŋi a kiqätqaŋguwäŋga, iqu gque iqinyä iquvesemä, ipätäkqä zä äukqe.   
\s1 Ämaqä naqä iqua, “Iqu qäyä päkonätŋqeqä,” ätkuwiŋqä\f + \fr 14:51-52 \ft Matiu 26:57-68; Lukä 22:54,63-71; Jonä 18:12-14,19-24\f*  
\p
\v 53 Qu Jisasi Iqueŋi, hiqäva-imäkqä naqä iquenyqä ätuma äukuwi. Iŋgaŋi hiqäva-imäkqä naqä iquau, ämaqeu miqä iquau, itaŋga kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, qu iqi aquvä äqäŋguwi.  
\v 54 Pitä iqu, Jisasi Iqueŋqä, kiŋä-tämä qänaki äumiŋqe. Hiqäva-imäkqä naqä iqueqä aŋä ququawä iqi ätimäuqe, iqiŋi, iqu ämaqä ämayukä-imaŋqä iquatä äpme, tä-diyeqä inyimiŋqe.   
\p
\v 55 Iŋgaŋi, Jisasi Ique pizqä päkpŋqeŋqä, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqä iquau miqä hiuzi iqua qäsäŋä, Jisasi Iqu suqä quvqä imäkätŋqeŋqä qävqä yanätpiyi, ämävqäŋguwi.  
\v 56 Ämaqä kuapänä Iquenyqä quaŋgä kukŋuä täqisqaŋguwä-qe, quvaqä kukŋui yamuätqäŋqä ikuwi, asänä mäwqaŋgi äquŋguwi.   
\p
\v 57 Iŋgaŋi ämaqä hŋqua pämä ämatqäupiyi, Jisasi Iquenyqä quaŋgä kukŋuä tii ätukuwi.  
\v 58 “Ne Ämaqä Tqu tii tqaŋgi äwikque. ‘Goti Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä, ämaqä-qua mätqe, Nyi äqiyäpnetmä, aŋgumŋi, hiunji hŋquaqu-hŋque mätmniqeqä. Iŋäqe Nyi hipaetä mamätqä imqänä’ tqaŋgi, äwikqueqä” ätukuwi.  
\v 59 I tqaŋguwä-qe, quvaqä kukŋui asänä mäwqä ikqe.   
\p
\v 60 I tqaŋguwäŋga, hiqäva-imäkqä naqä iqu, iquauä hiŋuä iqi ätqäuä, Jisasi Ique yatŋqä tii äwikqe. “Ämaqä tä kukŋui Siŋqä ätquwi, änääŋgä? Si kima hui matqä isŋqätanä?” ätukqe.  
\v 61 I tquaŋgqä-qe, Jisasi Iqu kima miqä, Iqueä kukŋuä hui mätquä da ikqe.  
\p Iŋi, hiqäva-imäkqä naqä iqu aŋgumä yatŋqä tii äwikqe. “Kraisi, Goti Iqu ne ämineyätŋqä atäuŋuä äkikqä Iqukita? Ä Yoqä haqä yätu ämaetuŋquä Iqueqä Ymeqä Iqukitanä?” ätukqe.   
\p
\v 62 I tquaŋga, Jisasi Iqu, “Nyi qäqunjqä. Itaŋga Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Yäŋänäqŋqä-täŋä Iqueqä hipa ämuaŋgisa pmetaŋgi hiŋuä qumbnuwiqä. Itaŋga Iqu qaquvqeu pmeqä qäukuä yätuta quvepqaŋgi qumbnuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 63 Iqu i tqaŋgqeŋqä, hiqäva-imäkqä naqä iqu äwqä tnäŋä wiŋgaŋgi, iqueqä gquä quäuqä äpisätä, tii ätukqe. “Iquenyqä kukŋuä hui inä natpŋqe, ne suŋqä qävqä yatuŋquäwä?  
\v 64 Iqueä kukŋui, Goti Ique äkittqiyätä tqaŋgi, qätä äyä äwiyäŋunä. Ga heyaqä kŋuä imŋi, äänä eyqi?”  
\p Iŋgaŋi eeqänäŋi qu, “Iqu suqä quvqä imäkqä-qae, qäyä päkonätŋqeqä” ätukuwi.  
\v 65 Itaŋi ämaqä hŋqua, Iqueŋi makukuä äwqutäpu, hiŋuä huäqä äkeuätäpu, hipa äpäsäpu, “Si tqu kpäsqiyä? Hiŋuä natiyä” ätumiŋuwi. Itaŋga ämayukä-imaŋqä iqua, Iqueŋi itmepu hipa äpäkkuwi.   
\s1 Pitä iqu, ‘Jisasi Iquenyqä maqŋqeqä’ ätkqeŋqä\f + \fr 14:66 \ft Matiu 26:69-75; Lukä 22:54-62; Jonä 18:15-18,25-27\f*  
\p
\v 66-67 Pitä iqu täkŋä yäŋgisa ququawä mäŋi pmetaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iqueqä wäuŋuä-wiyqä apäkä hui äpäqe, Pitä iqu tä diyeqä imäknätqätaŋgi äqunäqe, ique hiŋuä yqänä äqunä, “Si Jisasi Nasäretqätaŋä Iqutä anä äpmetqäŋiyä iqukuiyqä” ätukqe.   
\p
\v 68 Ii iiŋä tquaŋgqeŋqä, iqu, “Oeyqä, si ii ätŋi, nyi änyä maqŋqä eŋänä” ätuäqe, yäpaqäŋgisa äwätä, täkŋä hävqä qänätaŋgqä iqi ätqäukqe. Iŋgaŋi kukutakisqä hŋqu äkakä ätkqe.   
\p
\v 69 Wäuŋuä-wiyqä ii, iqueŋi iqi äqunäqe, aŋgumä ämaqä iqi tqäutaŋguwiuŋi, “Ämaqä tqu, qutä anä äpmetqäŋuwiqä” ätukqe.  
\v 70 Ii käyä ätquaŋgi, Pitä iqu aŋgumä “Oeyä” ätkqe.  
\p Iwä wäŋqä hmbu ti imäŋgaŋga, ämaqä iqi ätqäumiŋuwä iqua, “Si Galilisaŋä iqukiyqä. Iŋi si oeyä matqä pa. Si, qutä anä äpmetqäŋuwiqä” ätukuwi.   
\p
\v 71 Ga iŋgaŋi iqu tii ätukqe. “Ämaqä tä ätätqäŋuwä Iquenyqe, nyi änyä maqŋqä eŋä. Nyi quaŋgä etqändi, Goti Iqu, nyi qui nyimäkäŋqiyä.”   
\p
\v 72 Iqu kukŋuä iiŋi ae ti tqaŋga, kukutakisqä äkakä huiziqu ätkqe. Iŋgaŋi Pitä iqu, Jisasi Iqu “Kukutakisqä äkakä hŋquaqu matqäŋga, si Nyiŋqe, ‘Nyi Iquenyqä maqŋqeqe,’ hŋqaqu-hŋque ttŋqinyä” ätukqeŋqä kŋuä äwikqe. Iŋgaŋi, iqu iiŋä imäkätäqeŋqä huäqä kiiŋä wuŋgaŋgi, kŋuä kuapänä äqäkqe.   
\c 15  
\s1 Jisasi Iqu, Pailoti iqueqä hiŋuä iqi ätqäukqeŋqä\f + \fr 15:0 \ft Matiu 27:1-2,11-31; Lukä 23:1-25; Jonä 18:28-19:16\f*  
\p
\v 1 Zä we-huŋgaŋgqetäŋi, hiqäva-imäkqä naqä iqua, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquautä, ŋŋ ämaqä naqä huiziquautäŋi, qu Israitqä iquau miqä eeqänäŋä iqua qäsäŋi, kukŋuä naqä-hŋqunä imäkkuwi. Itaŋi qu Jisasi Ique guä äkiqiyäupu, ätuma Pailoti ique äwikuwi.   
\p
\v 2 Itaŋga Pailoti iqu, “Si Israitqä iquau Miqä Naqä Iqukitanä?” ätuätä, yatŋqä äwikqe.  
\p Jisasi Iqu ämävauqe, “Iiŋi, si qe ätnyä” ätukqe.   
\p
\v 3 Iŋgaŋi hiqäva-imäkqä naqä iqua, Jisasi Iquenyqe, “Iqu suqä quvqä iiŋä-iiŋä imäkätŋqeqä” ätqua äukuwi.   
\p
\v 4 Iiŋä etaŋgi Pailoti iqu Iqueŋi, “Si kukŋuä hui kima matqä isŋqätanä?” ätuätä, yatŋqä aŋgumä äwikqe. “Hiŋuä qunyä. Qu Sinyqe, ‘Suqä quvqä iiŋä-iiŋä imäkätŋqeqä’ äyä ätqäuä” ätukqe.  
\v 5 I tquaŋga, Jisasi Iqu kukŋuä hŋqu mätquä ikqe. Iqu i iqaŋgqeŋqä, Pailoti iqu, “Kukŋuä hui matqä suŋqä iqutiyä” tä, kŋuä kuapänä ämakqe.   
\p
\v 6 Quväkuä ique-ique, Pasopa imäkäpiyäŋgaŋi, Israitqä iqua, “Ne guä pmetaŋguwä iquautaŋä iquenyqä äneŋgiyä” tqaŋguwä iqueŋi, Pailoti iqu huätä äwiqutemiŋqe.  
\v 7 Iŋgaŋi ämaqä hŋqua, ämiqä naqä iquau huätä mamanä-tpu ipu, huiu pizqä äpäkkuwiŋqä guä äpmamiŋuwi. Qutaŋä hŋqu, Baräpasi iquvi.  
\v 8 Itaŋga ämaqä kuapä aquvä äqäŋguwä iqua, Pailoti ique äwimepu, “Hiŋuiqänä imäkmiŋä-pa, iiŋä imäkiyä” ätuäpu, yatŋqä äwikuwi.   
\p
\v 9 Qu iiŋä tquaŋguwäŋga, Pailoti iqu, “Israitqä iquau Miqä Naqä Tqueŋi, huätä equtäutmä etapmqätanä?” ätukqe.  
\v 10 Hiqäva-imäkqä naqä iqua, Jisasi Iqu yoqä naqä metqätaŋgqeŋqä äwqä quvqä imäkäpu, Ique ätuma vqaŋguwiŋqä, Pailoti iqu näqŋqä yasämä eäqeŋqä, ii ätukqe.  
\v 11 Pailoti iqu i tquaŋgqä-qe, hiqäva-imäkqä naqä iqua, qokä-apäkiuqä kŋuä iuŋi hiŋi-hiŋi iwimäkäpu, Pailoti iqueŋi, “Jisasi Iqu qäyä etaŋguti, Baräpasi Iquenyqeqä” tupŋqä ätukuwi.   
\p
\v 12 Iŋgaŋi Pailoti iqu, “Iŋi, ‘Israitqä iquau Miqä Naqä Iqueqä’ ätätqäŋuwä Iqueŋi, nyi äänä imäkmqäwä?” ätukqe.   
\p
\v 13 Iiŋä tquaŋga, qu kima tnäŋä tii ätukuwi, “Iqueŋi, zä-huätati hunätŋqä imäkiyä!”   
\p
\v 14 Iiŋä tquaŋguwäŋga, “Iiŋi suŋqe? Iqu suqä quvqä äki imäkätŋqäwä?” ätukqe.  
\p Kimaŋi, qu maŋä yäŋänäqŋqä ätäpu, “Zä-huätati hunätŋqä imäkiyä!” ätukuwi.   
\p
\v 15 I tquaŋguwäŋga, iqu, qokä-apäkiu yeeqä iwimäkätŋqä wiŋgaŋgi, Baräpasi iqueŋi quŋqä huätä äwiqutekqe. Itaŋga iqu, Jisasi Ique ptqä päkpŋqä imäkätä, ämaqä mäkä-iqä iquau hipa iu zä-huätatä huepŋqä äwikqe.   
\p
\v 16 Pailoti iqu, iquau vqaŋga, mäkä-iqä iqua, Jisasi Iqueŋi, kiyapqä iqueqä aŋä ququawä yäŋgisa ätuma äpeyäpiyäŋgaŋi, mäkä-iqä huizi iquauŋqä tääqä ätukuwi.  
\v 17 Iŋgaŋi iqua Ique mändi äkittqiyäpu, quaŋgä ämiqä naqä eŋqä-pa hiätŋqä tii imäkkuwi. Iqiŋi qu iqueŋi, qäkä ipisqä hämänäŋä hŋqu äwiyätpiyi, guä yäŋä-täŋi ämaqä naqä hŋqueä yŋŋa-näŋä äkuäquväpu, Iqueä nyuäŋiu ämuäkuwi.  
\v 18-19 I imäkpiyi, qu iqueŋi, “Israitqä iquau Miqä Naqä Iquki! Hiunjiŋganjqä” ätuäpu, häsuäŋitä Iqueä nyuäŋiu äpäsäpu, Iqueŋi makukuä äwqutäpu, itaŋga suqä ämaqä naqä hŋqueŋqä ipqä-pa, Iqueŋi qoŋä äwoktäupu imiŋuwi.  
\v 20 Qu Iqueŋi quvqä iiŋi qäpu itquapiyi, iŋgaŋi qäkä ipisqä iqu huätä ätäuquväpu, Iqueqä qäki aŋgumä äwiyätukuwi. Itaŋi Iqueŋi, zä-huätati huepŋqä ätuma äukuwi.   
\s1 Mäkä-iqä iqua, Jisasi Iqueŋi zä-huätati äuekuwiŋqä\f + \fr 15:21 \ft Matiu 27:32-44; Lukä 23:26-43; Jonä 19:17-27\f*  
\p
\v 21 Ämaqä aŋä-himqä Sairinisaŋä, Aleksandä iqueqätä, Rupesi iqueqätä, iquaquiyqä kanä Saimonä iqu, aŋä-himqä yäpaqäŋgisa äpmamiŋqe, yäŋgisa paquvqaŋgaŋi, mäkä-iqä iqua, Jisasi Iqu zä-huätatä hunätŋqä ze, iqu metŋqä imäkkuwi.   
\p
\v 22 Qu Jisasi Iqueŋi, aŋä yoqä Golketa qonätaŋgqeuŋqä ätuma äukuwi. Yoqä iiŋi, kiqä quati, ‘Ämaqä nyuäŋä-yäŋiqä.’  
\v 23 Iqiŋi qu Jisasi Iqueŋi, wainqä-eqä duŋi marasinqätä qäsä imäkŋqe, täŋä-huŋqe Iqueqä huiwiuŋi wipti iqiyätŋqä wisäuqaŋga, Iqu mämotaŋqä ikqe.  
\v 24 Iŋgaŋi, mäkä-iqä iqua, Iqueŋi zä-huätati äuekuwi. Iqua, Iqueqä gquetä ämuasmäŋqetä iwäsäupu, kikiŋä mapŋqä häŋä ikuwi.   
\p
\v 25 Qu Iqueŋi zä-huätatiŋi, mäptqä awänä mäpmeqä 9 klokŋga äuekuwi.  
\v 26 Quwqä suqä imäkmiŋuwä duŋi, kukŋuä ämitkuwä iqu, ätäpu tii äqiyekuwi. “Israitqä iquau Miqä Naqä Iqueqä.”  
\v 27-28 Itaŋga Iqu-täŋä qäqiqiŋi, ämaqä äpäsäsinyä quwä-meqä hŋquaquiŋi, zä-huätatä äuekuwi. Hŋqueŋi, hipa ämuaŋgisa äuepu, hŋqueŋi qunamäuqäŋgisa äuekuwi.\f + \fr 15:27-28 \ft Pipa Grikä pmeqeuqä kukŋuä iu äqänäŋqä huiuŋi, kukŋuä tiiŋä-pqä inä ätä äqänä. “Goti Iqueä bukiuŋi tii äyä äqänä. ‘Qu Iqueŋi ämaqä quvqä iquatä qäsä itquakuwiqä ätnäqeuŋi,’ iiŋi qäyu hetŋqeŋqä ii itquakuwi.”\f*  
\v 29-30 Ämaqä iqi äpäwäpiyi, qu nyuäŋä ptqä äqiyäpu, Iqueŋi tä sisäwqä äväpu, tii ätukuwi. “Si, ‘Nyi hiqäva-imäkqä aŋi äpnetmä, hiunji hŋquaqui-hŋquenyä aŋgi mätqunjqä’ tqä-qukiyqä. Iŋi Tqä-täuä häŋä iqumuatnätnä, zä-huätatä äunäŋitaŋi, äyaqäsqäŋga biyä!” ätumiŋuwi.  
\v 31 Iŋi, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, qu-pqä tä inä äsäpu, “Iqu ämaqä huiziuŋi häŋä iqumuatätŋqä-qe, Iqueqä-kiuäŋi häŋä miqumuatŋqä iqiyä” ätŋguwi.  
\v 32 “Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Iqu, Ique atäuŋuä ikqä, Israitqeu Miqä Naqä Tqu, äyaqäŋga qua täqinyqä äpä. Ga ne hiŋuä äqunaqe, Iquenyqä quuvqä heqiyatuŋquänänyä” ätŋguwi. Iŋi, ämaqä zä-huätati anä äunmiŋiyä iquaqu-pqe, Iqueŋi kukŋuä quvqä inä ätukiyi.   
\s1 Jisasi Iqu äpäkoŋgqeŋqä\f + \fr 15:33 \ft Matiu 27:45-56; Lukä 23:44-49; Jonä 19:28-37\f*  
\p
\v 33 Itaŋga hiunji quemisqä ae ätimäuqaŋga, qua eeqänäŋä iuŋi, hea äwäkqe. Awiyqä 3 klokŋgaŋi, we aŋgi äuŋgqe.  
\v 34 Awiyqä 3 klokŋgaŋi, Jisasi Iqu maŋä yäŋänäqŋqä tii ätkqe. “Eloi, Eloi, lema sapatani.” Kukŋuä iqu, quati tiinji. “Ŋqä Goti Iqukiyä! Ŋqä Goti Iqukiyä! Si suŋqä nyivquatämäunyä?”   
\p
\v 35 Ämaqä qäqiqi ätqäumiŋuwä hŋqua, kukŋuä tä qätä äwipiyi, “Qätä wipu! Iqu Laisa iquenyqä tääqä ätqiyä” ätkuwi.  
\v 36 Ga, ämaqä hŋqu tnäŋä äwäqe, yaaŋuä hui ämeqe, wainqä-eqä yäŋänäqŋqä iu äyämeqe, hätäkqeu ikätäutä, Jisasi Iqu änätŋqä äwisäukqe. Iiŋä itä, tii atukqe. “Laisa iqu äpätä, Iqueŋi zä-huätati äunäŋqe äyaqiyätä itumeŋqutiyä? Hiŋuä äqänanä äpmenä.”  
\v 37 Iŋgaŋi Jisasi Iqu maŋä yäŋänäqŋqä ätäqe, hindŋä-meqä äwquatämäuqe, äpäkoŋgqe.   
\p
\v 38 Iŋgaŋi yuä naqänäŋä, hiqäva-imäkqä aŋä yäpä iŋgisa imaknmiŋqä iqu, hituŋuä yätuta iŋgi-iŋgi äpkŋga äpäwiqe, hŋquaqu qe imäkŋgqe.  
\v 39 Iŋi mäkä-iqä iquau miqä, Jisasi Ique hiqumuaŋä äwiyä ätqäumiŋqä iqu, Iqu äänä itä päkoŋgaŋgqe hiŋuä äqunäqe tii ätkqe. “Naqä-qakui. Ämaqä Tqu, Goti Iqueqä Ymeqä Iqueyqä!” ätukqe.   
\p
\v 40 Itaŋga apäkä hiua, kiŋä näŋisa hiŋuä äqumbu ätqäumiŋuwi. Iuautaŋi, Mäliya, aŋä-himqä Maktälataŋä ii, itaŋga Mäliya, Jemisi hikŋä wäŋqä ique, ä Josepä gueqiyqä känäu, itaŋga Solomiyi.  
\v 41 Jisasi Iqu qua Galili iu pmetaŋgaŋi, Ique qänaki äwivändäpu, yätamäkqä äwimiŋuwä iuae. Ga, apäkä kuapänäŋä, Jisasi Iqutä Jerusälemäŋqä anä äpkuwä iua-pqe, qäsä iqi ätqäumiŋuwi.   
\s1 Jisasi Iqueqä huiwi, pŋqä ekuwiŋqä\f + \fr 15:42 \ft Matiu 27:57-66; Lukä 23:50-56; Jonä 19:38-42\f*  
\p
\v 42-43 Hiunji iqueŋi, ii Sämbatqä hapä pmeqä iqueŋqä, nätmatqä näwinyä imäkqäŋganji. Iutaŋi, mäptqä äwitŋqä ti pmetaŋgaŋi, Josepä Arämatiyataŋä iqu, Pailoti Iquenyqä zä-miqä, ique äwimeqe, “Jisasi Iqueä huiwi ämamqeqä” ätukqe. Ämaqä iiŋä iqu, Israitqä iquau miqä eeqänäŋä iquautaŋä, yoqä naqä inäŋä-täŋu eä, Goti Iqunä miqeuŋqä hiŋuä äqänä äpmamiŋqä iquvi.   
\p
\v 44 “Jisasi Iqueä huiwi ämamqeqä” tquaŋga, Pailoti iqu yäuŋuä iqe, ämaqä mäkä-iqä iquau miqä ique tääqä ätuätumeqe, “Jisasi Iqu ae äpäkoŋgqätanä, ä änääŋgä?” ätuätä, yatŋqä äwikqe.  
\v 45 Ämaqä iquesa näqŋqä ae ämeqetaŋi, Pailoti iqu, Josepä iqueŋi, “Jisasi Iqueä huiwi, yqä mayä” ätukqe.  
\v 46 \fig Iqueä huiwi huäqä äutäqe, hikä ätäŋukuwä imä pŋqä ekqe.|alt="putting Jesus in tomb" src="UBS CL-24a.tif" size="col" loc="Mk 15:42-47" copy="© United Bible Societies, 1989." ref="15:46-47" \fig*Iŋgaŋi, Josepä iqu yuä naqä hŋqu mbqä iäqe, Jisasi Iqueä huiwi zä-huätati äuekuwiuta äyaqiyätä, qua mäŋi ämaeqe, Iqueä huiwi huäqä äutäqe, ämaqä pizqä pŋqä heqäŋqä hikä ätäŋukuwä aŋä-näŋä imä pŋqä ekqe. Pŋqä ae eäqe, hikä qŋqaŋä naqä hŋqu, huaqä-huaqä ämiqa qŋqaŋä ämaptekqe.  
\v 47 Mäliya Maktälataŋä iisä, ŋŋ Mäliya Josepä iqueqä känaisä, Jisasi Ique pŋqä eqaŋgqe, hiŋuä äquŋgiyi.   
\c 16  
\s1 Jisasi Iqu ävaukqeŋqä\f + \fr 16:0 \ft Matiu 28:1-15; Lukä 24:1-12; Jonä 20:1-18\f*  
\p
\v 1 Hiunji Sämbatqe ae äpäwqaŋgaŋi, Mäliya Maktälataŋä iu, Mäliya, Jemisi iqueqä känäu, itaŋga Solomi, qu eqä jinaŋä-weqe mbqä ikuwi. Ii, qu äma äwäpu, Jisasi Iqueä huiwiu equatpŋqänänyä.   
\p
\v 2 Hiunji kiŋganäŋä iqueuä zi-hiŋuä matqä, mäptqä ti eumäuqaŋgaŋi, apäkä iua, Jisasi Ique pŋqä ekqeuŋqä äwäpiyäŋgaŋi, tii ätŋguwi.  
\v 3 “Ne Jisasi Iqu hikä hovqä äwiŋqä iqueqä hikä qŋqaŋä äptänäŋqe, huaqä-huaqä ämitä nauteyätŋqe, tqukä?”  
\v 4 E äwäpiyä iunda hiŋuä äqunäukuwi, hikä iiŋä iqu, kätanäŋä qäyä hitaŋgqä-qe, qŋqaŋä mäpmäwänätaŋgi äquŋguwi.  
\v 5 Itaŋga apäkä iua, Jisasi Ique pŋqä ekqä yämä äpaquväpiyäŋgaŋi, hikŋä gquä qäpaiqä hämänänäŋä imäkŋqä hŋqu, hipa ämuaŋgisa pmetaŋgi äqumbiyi, iŋgaŋi iua miiqä yäŋä ipu, äwäwa ikuwi.   
\p
\v 6 I iqaŋguwäŋga, iqu iuauŋi, “He yäuŋuä miqä pampiyä” ätukqe. “He Jisasi Nasäretqätaŋä, zä-huätati äuequwä Iquenyqä hiŋuäŋqä äpqäuä. Iqu ae ävauqäqe. Hiŋuä qumbiyä! Äwäteqä täqiŋi, aaŋqä suänä.  
\v 7 Iiŋä-qae, he äwäpu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau, (Pitä ique qäsä), tii tupiyä. ‘Iqu qua Galiliŋqä hiŋuiqä wäŋqiyä. Iqu ae etkqä-pa, he Ique iqi qumbŋqäuä’ tupiyä” ätukqe.   
\p
\v 8 Iŋgaŋi apäkä iua zä ipu, yäuŋuä-yäuŋuä wiŋgaŋga, ämaqä pŋqä wiqeuta yäpaqä mäŋgisa ätimäupiyi, iqisaŋi zä äväma äukuwi. Iua äwäpiyäŋgaŋi, zä yqänä iqäwäpu, ämaqeuŋi mätquä ikuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, Mäliya Maktälataŋä ii äwimakqeŋqä\f + \fr 16:9 \ft Pipa Grikä pmeqeuqä kukŋuä iu äqänäŋqä huiuŋi, kukŋuä hiqŋqä 9 iuta 20 buŋqe, maqŋqä eänä. Näqŋqä-täŋä kuapänäŋi, Makä iqu maqiyqä ikqeŋqä kŋuä indqänätqäŋä.\f*  
\p
\v 9 Jisasi Iqu hiunji kiŋganäŋä iqueuä ziŋuä matqäŋga ävauqetaŋi, Mäliya Maktälataŋä ii-ganä äwimakqe. Iiŋi, dŋä quvqä 7 tqäutaŋgi, Iqu huätä ändowatkqe.  
\v 10 Itaŋi ii äwäqe, ämaqä, Iqutä anä ikämiŋuwä iqua, huäqä-huŋqä ämepu, kŋuä qiyätqätaŋguwä iu äwimetä, awä ätukqe.  
\v 11 Ii, “Jisasi Iqu häŋä pmetaŋgi, äqunäŋänä” tquaŋgi äwiyäpiyä-qe, qu, “Ii quaŋgä ätqiyä” kŋuä äwikqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Iqueqä ämaqä hŋquaqui äwimakqeŋqä\f + \fr 16:12 \ft Lukä 24:13-35\f*  
\p
\v 12 Itaŋi huizi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋquaqu, aŋä-himqä iutaŋi äväma, qaŋä wätqätaŋginyäŋga, Jisasi Iqu, iquaquiŋi huitaŋä-qu imäknä äwimakqe.  
\v 13 Iquaqu aŋgumä äwiyi, huizi iquauŋi, iquaqui wimeqaŋgqeŋqä ätukiyi. I tquaŋgiyä-qe, iqua, “Iquaqu quaŋgä ätqinyqä” kŋuä ämakuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, Iqueqä ämaqä iquau äwimetä, wäuŋuä äwikqeŋqä\f + \fr 16:14 \ft Matiu 28:16-20; Lukä 24:36-49; Jonä 20:19-23\f*  
\p
\v 14 Itaŋi Iqu, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä 11 iqua, ymisaŋä änäpu pmetaŋguwäŋga äwimakqe. Iqu äwimeqe, ämaqä, Ique häŋä aŋgi pmetaŋgi hiŋuä äquŋguwiŋqä qäyä ätquaŋgä, ga “Qu quaŋgä änatqäuä” ätuäpu pmetaŋguwiŋqä, Iqu, “He nyuäŋä woyqä imbu, quuvqä maeqiyqe, suŋqä itqäŋäuä?” ätuätä, yäŋänäqŋqä ätukqe.  
\v 15 Itaŋga Iqu iquauŋi, “He qua äwitqutäŋqä-pa kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi äma äwäpu, ämaqä eeqänäŋä iu awä tupŋqeqä” ätukqe.  
\v 16 “Ämaqä quuvqä eqiyätä asŋä ämeqä iqueŋi, Goti Iqu häŋä iqumuatäniqe. Itaŋga ämaqä quuvqä maeqiyqä iqä iquenyqe, Goti Iqu, ‘Häŋä mäpmeqä yäŋqiyä’ täniqeqä.   
\p
\v 17-18 Ämaqä quuvqä eqiyquwä iqua, wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä tiiŋi imäkäpnuwi. Nyaqä yoqeta, dŋä quvqä huätä ändowatpnuwi. Iqua kukŋuä änyä-häŋi ätpnuwi. Quwqä hipaitä qämakä a ämaqätpnuwi. Eqä quvqä ämbqe, qui mäwimäkqä yäniqe. Itaŋga ämaqä täŋä-yaqä witaŋgpqeuŋi, hipae haqeqi äwiyquwi, äŋguä imämbnuwiqä” ätukqe.   
\s1 Goti Iqu Jisasi Iqueŋi, qäukuä yätuŋqä ätuma ekqeŋqä\f + \fr 16:17-18 \ft Lukä 24:50-53, Wäuŋuiŋqä 1:9-12\f*  
\p
\v 19 Naqä Jisasi Iqu, iquauŋi kukŋuä qäpu tquaŋga, Iqueŋi qäukuä yätuŋqä ätuma ekqe. Itaŋga Iqu Goti Iqueä hipa ämuaŋgisa äpmakqe.  
\v 20 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua im-imä äwäpu, kukŋuä awä ätuäkämiŋuwi. Kukŋuä naqä-qakuä hitaŋgqeŋqä motquapŋqe, Naqä Iqu yäŋänäqŋqä vqaŋgi, iqua ämaqä mimäkqänäŋi imäkäkämiŋuwi.