\id MAT - Menya [MCR – Carl R Whitehead] 
\h Matiu 
\toc1 Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi,  Matiu  iqu äqäkqe 
\toc2 Matiu 
\mt2 Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi,  
\mt1 Matiu  
\mt2 iqu äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Bukä, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä 4 iqua, ii tiwiqä nätmatqä, hea Jisasi Iqu, qua täu pmetaŋga ätimäumiŋqeŋqä. Bukä Matiu iqu äqäkqä tqueqä tiwiqä kiŋganäŋi, ii nätmatqä Mäliyai, Jisasi Ique ämikqä ga ätimäukqeuta, Jisasi Ique qu pizqä äpäkukuwä iutaŋi, aŋgi ävaukqä iuŋqeyi. Ga Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, qäukuä haqä yätuŋqä äväma ekqeŋqä.  
\ip Nätmatqä naqänäŋä hŋqu Matiu iqu ämänätquakqe, ii tiinji. Goti Iqu hiŋuiqänä kukŋuä guä ämäsäueqaŋgi, qu bukä yäuä iu äqäkuwä äqänäŋqe, Jisasi Iqu qayunänä timäutŋqä diŋqä imäkkqe. Goti Iqu kukŋuä guä ämäsäuetä, “Ämaqä Israitqä iquau aŋgu itmetŋqä Hŋque dowatmniqeqä” ätkqe. Bukä tqu tii ämänätqueqi. Jisasi Iqu, ii Qäqueyqä. Bukä Matiu tqueŋi, tiiŋiŋqä-pqe ämänätqueqi. Jisasi Iqu nätmatqä kuapänä imäkmiŋqe, kukŋuä Goti Iqueqä hiŋuä-tqä iqua, hiŋuiqänä ätäpu äqäkuwiŋqe, ii qäyunä naqä-qakuänä ätimäumiŋqeŋqä. Hiqŋqä täu hiŋuä qunä. Saptä 1:22-23; 2:4-6; 2:14-15; 2:23; 4:13-16; 8:16-17; 12:15-21; 13:34-35; 21:2-5; 21:16; 26:24; 26:31; 26:54; 27:6-10.  
\ip Nätmatqä naqänäŋä, bukä Matiu ique ätäŋqä huizi, ii Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋqä äyä äqänä. Jisasi Iqu wäuŋuä imäkkqeutaŋi, Goti Iqu, qokä-apäkä eeqäpnäŋä iquauqä ämiqä naqä-qakuä äpmetä, ga qu Iqueqä äwiŋqä iunä qänaknä iqäpŋqä äwinyä.  
\ip Bukä Matiu tqueŋi, Jisasi Iqueqä kukŋuä quäuqänäŋä 5-qua ätmiŋqeŋqä äqänä. Kiŋganäŋi, saptä 5 iuta 7 iuŋqe, ii kukŋuä tiiŋiŋqä ätäŋqeyi. Jisasi Iqu, qoqoŋä hŋqueqä haqä yatu ätqäuä, kukŋuä, Goti Iqueqä qokä-apäkä naqä-qakuänäŋä iquauqä suqä imäkqäpŋqeŋqä, awä ätmiŋqe. Kukŋuä huiziqu, saptä 10 iuŋi, Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, qokä-apäkä huiziu awä ätuäkipiyäŋga imäkqäpnuwäŋqeŋqä, kukŋuä äwikqe.  
\ip Kukŋuä quäuqä huiziqu, saptä 13 iuŋi, Jisasi Iqu kukŋuä awi, kukŋuä ktqä Goti Iqunä miqe äänä hitaŋgqeŋqä ätumiŋqe. Kukŋuä quäuqä huiziqu, saptä 18 iuŋi, Jisas Iqu, kukŋuä awi, Ique naqä-qakuänä äwivändäpiyä iqua, suqä imäkqäpnuwäŋqä iiŋqä ätkqe. Kukŋuä quäuqä yäpakä iqu, saptä 24 iutä, 25 iutäŋi, Jisasi Iqu nätmatqä hea yäpakäŋga timäuniqeŋqä ätkqe.  
\ip Qänakŋi ämaqe, Jisasi Iqueŋqä, himä-wiuŋqä ipu, Iqueŋi haŋä-iqä kuapänäŋi äwimiŋuwi. Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, Matiu iqu äqäkqe, tiwiqä yäpaki, Jisasi iqu apäkonätä, aŋgi vaukqeŋqä äqäkqe.  
\ip Bukä tqu kiqä-kiuäŋi, ämaqä äsqu äqäkqeŋqä kukŋuä hui hmanji. Ii etaŋgqeŋqä, bukä tqueqä yoqe, qu ti änyuätkuwi. “Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä Matiu iqu äqäkqeqä.” Qu kŋuä iqe, ämaqä mbqä motauqä, iqueqä tiwiqä saptä 9:9-13 iu äqänäŋqä iqu, äqäkqeqä.  
\c 1  
\s1 Jisasi Iqueqä kaqä-kawäkauŋqä\f + \fr 1:0 \ft Lukä 3:23-38\f*  
\p
\v 1 Kukŋuä tä, Jisasi Kraisi Iqueqä kaqä-kawäkauŋqe. Iqu häŋeqä Dewiti iquesaŋi, itaŋga Dewiti iqu häŋeqä Aprähamä iquesaŋi.   
\p
\v 2 Aprähamä iqu, Aisakä iqueqä kanique. Itaŋga Aisakä iqu, Jekopä iqueqä kanique. Jekopä iqu, Jutä iqueqätä, käŋguäkauqätä kanique.  
\v 3 Jutä iqu, Peresi iqueqätä, Sela iqueqätä kanique. Iŋgueqiyqä känai, Tema iiyi. Peresi iqu, Eslonä iqueqä kanique. Eslonä iqu, Lamä iqueqä kanique.  
\v 4 Lamä iqu, Aminätapä iqueqä kanique. Aminätapä iqu, Nasonä iqueqä kanique. Nasonä iqu, Salämonä iqueqä kanique.  
\v 5 Salämonä iqu, Boasi iqueqä kanique. Kiqä känai, Leopä iiyi. Boasi iqu, Opeti iqueqä kanique. Kiqä känai, Rutqi iiyi. Opeti iqu, Jesi iqueqä kanique.  
\v 6 Jesi iqu, ämaqä naqä Dewiti iqueqä kanique.  
\p Dewiti iqu, Solomonä iqueqä kanique. Kiqä känai, hiŋuiqänäŋi Yuraya iqueqä apäkä emiŋqe.  
\v 7 Solomonä iqu, Leopamä iqueqä kanique. Leopamä iqu, Apiya iqueqä kanique. Apiya iqu, Asa iqueqä kanique.  
\v 8 Asa iqu, Jeosapatä iqueqä kanique. Jeosapatä iqu, Jeolamä iqueqä kanique. Jeolamä iqu, Yusiya iqueqä kanique.  
\v 9 Yusiya iqu, Jotamä iqueqä kanique. Jotamä iqu, Ahasi iqueqä kanique. Ahasi iqu, Hesekiya iqueqä kanique.  
\v 10 Hesekiya iqu, Mänasa iqueqä kanique. Mänasa iqu, Amonä iqueqä kanique. Amonä iqu, Josiya iqueqä kaniquvi.  
\v 11 Josiya iqu, Joakinä iqueqätä, käta-käŋguäkauqätä kanique. Iŋgaŋi, mäkä-huŋqä hŋqua Israitqä iquauŋi, Bapilonä iuŋqä ätuma äwäpu, iquauqä yäpä imä äpmuatekuwi.   
\p
\v 12 I äpmapiyitaŋi, Joakinä iqu, Selatiyoli iqueqä kaniqu ekqe. Selatiyoli iqu, Serupapelä iqueqä kaniqu ekqe.  
\v 13 Serupapelä iqu, Apiyutä iqueqä kaniqu ekqe. Apiyutä iqu, Eliyakimä iqueqä kaniqu ekqe. Eliyakimä iqu, Asolä iqueqä kaniqu ekqe.  
\v 14 Asolä iqu, Satokä iqueqä kaniqu ekqe. Satokä iqu, Akimä iqueqä kaniqu ekqe. Akimä iqu, Eliyutä iqueqä kaniqu ekqe.  
\v 15 Eliyutä iqu, Eliyasa iqueqä kaniqu ekqe. Eliyasa iqu, Matanä iqueqä kaniqu ekqe. Matanä iqu, Jekopä iqueqä kaniqu ekqe.  
\v 16 Jekopä iqu, Josepä iqueqä kaniqu ekqe. Josepä iqu, Mäliyaqä qokique. Mäliyai, Jisasi Iqueqä känaiyi. Iquenyqe, qu tii ätätqäŋuwi. “Ämaqä Tqu, Iqu Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä Iquvi.”   
\p
\v 17 Iiŋä etaŋgi Jisasi Iqu Aprähamä iquesaŋä hueqä-himqä Ique. Iŋi Aprähamä iquesa, ämaqä 14 iquau eqiyämaŋguwitaŋi, Dewiti iqu ekqe. Itaŋga Dewiti iquesa, ämaqä 14 iquau inä eqiyämaŋguwitaŋi, mäkä-huŋqä iqua Israitqä iquauŋi Bapilonä iuŋqä ätuma äukuwi. Itaŋga Bapilonä iuŋqä äukuwitaŋi, ämaqä 14 iquau inä eqiyämaŋguwitaŋi, Jisasi Kraisi Ique ämikqe.   
\s1 Mäliya, Jisasi Ique ämikqeŋqä\f + \fr 1:18 \ft Lukä 2:1-7\f*  
\p
\v 18 Jisasi Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä Iqueŋi, Iqueqä känai ämikqeŋqä kukŋui, tiiŋi. Iqueqä känai Mäliya, qu Josepä iquenyqä tuwakŋä ae äunyqaŋguwäŋga, iqu mämeqä änä etaŋgaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu iiyqä äwqä imda imäkqaŋgi, ii äwqä-täŋä emiŋqe.  
\v 19 Iiyqä qokä Josepä iqu, ii äwqä-täŋi etaŋgi näqŋqä ämeqe, ämaqä jänäŋu eä, qokä-apäkä iquauqä hiŋuä iqiŋi, ii womba iŋqä meqäŋqe mäwiŋgaŋgi, hiŋuinä qunäwatmätä ikqe.  
\v 20 Iqu iiŋä imäkätŋqä kŋuä yqänä indqänätqätaŋga, wätqä iuŋi Goti Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu äwimeqe, tii ätukqe. “Josepä Dewiti iqueqä kawiquki, Mäliya matŋqä diŋqe, si kŋuä kuapänä mindqäŋqä panä. Ymeqä äwqä imä ämnäŋqä Iqu, Dŋä Äŋguä Iqu änyueqeqä.  
\v 21 Itaŋga ii Ymeqä Qokä Hŋqu nyuäŋqiyä. Iqu Iqueqä qokä-apäkä iuqä suqä quvqetaŋi, häŋä imäkäqumuatäniqeqä. Iŋi si Iqueqä yoqe, ‘Jisasi\f + \fr 1:21 \ft Yoqä Jisasi, kiqä quati tiinji. Qokä-apäki häŋä imäkäqumuatqä.\f* Iqukiyä’ nyuättŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 22 Nätmatqä eeqänäŋä tä ätimäukqe, Goti Naqä Iqueqä kukŋui, qäyunä imäkätŋqä ätimäukqe. Naqä Iqu hiŋuä-tqä hŋque kukŋui tiiŋä äwikqe.   
\pi1
\v 23 “\qt He qätä wipiyä. Apäkä, qokätä hiqaqä mäwiqä hui, äwqä-täŋä eätä, ymeqä qokä hŋque nyuäniqeqä. Qu iqueqä yoqe, ‘Imanueli iqueqä’ nyuätpnuwäŋqeqä. Yoqä tqueqä quati, tiinji. Goti Hanjuwä Iqu, nesä anä äpmenä.\qt*”\f + \fr 1:23 \ft Asayä 7:14\f*   
\p
\v 24 Itaŋga Josepä iqu, hiqaqä äwämiŋqe ivatuwänäqe, Naqä Iqueqä ynaunjqä iqu ätukqä-pa imäkätä, iqueqä apäki qe ämakqe.  
\v 25 Iqu apäki ae ämakqä-qe, ii Ymeqä Qokä Ique ae nyquaŋgqäŋgaŋqä, iisä hiqaqä anä mäwiqä imiŋqe. Ga iqu Iqueqä yoqe, “Jisasi Iqukiyqä” änyuätkqe.   
\c 2  
\s1 Näqŋqä-täŋä iqua, Jisasi Ique äwimakuwiŋqä  
\p
\v 1 Ämaqä naqä Heroti iqu qua Jutiya iu mitqätaŋga, Mäliya Jisasi Ique aŋä-himqä Betlemä iu ämikqe. Qänakndaŋi ämaqä mäptqä timäuqä mäŋgisaŋä näqŋqä-täŋä iqua, Jerusälemä iuŋqä äyappiyi, yatŋqä hiŋginäwa ikäkuwi.  
\v 2 “Ymeqä, ämaqä Jutiya pmeqä iquau mitŋqä, täŋga änyquä Iqu, äŋgi winä? Ne Iqueqä qätäqueqä ique, mäptqä timäuqä mäŋgisa äqunätanä, Iquenyqä qoŋä woktatuŋquä äyapqunä.”   
\p
\v 3 Ämaqä naqä Heroti iqu qätä iiŋä äwiyäqe, iqu kŋuä kuapänä indqänätä, änämiqä imiŋqe. Jerusälemä pmeqä iqua asä iiŋä imiŋuwi.  
\v 4 Iiŋä hitaŋgi, Heroti iqu hiqäva-imäkqä naqä iquautä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquautä, eeqänä tääqä ätuätumetä, yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä ämaqeu mitŋqä Ique atäuŋuä ikqä Iqu, aŋä äsqisa timäutŋqäwä?” ätukqe.   
\p
\v 5 Iqu yatŋqä i vqaŋga, qu kimaŋi tii qe ätukuwi. “Iqu aŋä-himqä Betlemä, qua Jutiya iuta timäutŋqeqä. Hiŋuä-tqä hŋqu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui ätätä, bukä iu tiiŋä äqäkqeqä.   
\pi1
\v 6 ‘\qt Qua Jutiya iuŋi, aŋä-himqä Betlemä iquki, huizi iquauqä yäpakä iquki manä. Ämaqä sitaŋä hŋqu, huiziquau miqä timäuniqeqä. Iqu Ŋqä ämaqä Israitqä iquau miqäŋqä pmeniqeqä,’ ätätä äqäkqeqä\qt*” ätukuwi.\f + \fr 2:6 \ft Maika 5:2\f*   
\p
\v 7 Heroti iqu kukŋuä tä qätä äwiyäqe, ämaqä mäptqä timäuqä mäŋgisaŋä näqŋqä iquau tääqä maqŋqä ätuätumeqe, yatŋqä vqaŋga, qu, “Qätäqueqä iqu hea iŋga ätimäuqeqä” ätukuwi.  
\v 8 Itaŋi iqu näqŋqä ämeqe, iquau ätäwqatkqe. “He Betlemäŋqä äwipu, Ymeqä Iquenyqä qävqä äŋguänä ipiyä. Itaŋga he hiŋuä ae äqumbiyi, nyi ndpŋqä aŋgumä quveppiyä. Nyi-pqe äpätmä, Ique qoŋä woktäumqänänyä.”   
\p
\v 9 \fig Qätäqueqä iqu, iquauŋi hiŋuiqä äwimamiŋqe.|alt="wisemen follow star to Bethlehem" src="UBS C-01a.tif" size="col" loc="Mat 2:1-12" copy="United Bible Societies, 1989" ref="2:9" \fig*Qu ique qätä äwipiyi, qe äukuwi. Wätqätaŋguwäŋgaŋi, qätäqueqä mäptqä timäuqä iŋgi äquŋguwä iqu, iquauŋi hiŋuiqä äwimamiŋqe. Itaŋga iqu äwätä, aŋä Ymeqä Iqu witaŋgqä iu, haqä yätqä äpmakqe.  
\v 10 Iŋgaŋi iqua iiŋä äqumbiyi, yeeqä kiiŋä qe äwiŋgqe.  
\v 11 Itaŋga iqua aŋä yäpä iŋgisa äpaquväpu, Ymeqä Iquesä, Iqueqä känai Mäliyatäŋi äqumbiyi, iqua Iqueqä yoqä haqeqä ämamäupu, qoŋä äwoktäupu, hipeŋui qua bu ekuwi. Itaŋi iqua golqetä, eqä wetqä jinaŋä äŋguänäŋä weqetä, zä-wänuŋuä eqetä, quwqä qa iuta ätaupu, Ique qe äwikuwi.   
\p
\v 12 Iŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu wätqä ävätä, “Heroti iquenyqä aŋgumä mäwqä pambiyä” tquaŋga, iqua quwqä aŋämqä hänaqä hui-mända qe äukuwi.   
\s1 Isipäŋqä zä äwäkuwiŋqä  
\p
\v 13 Iqua ae uwqaŋguwäŋgaŋi, Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu, Josepä ique wätqeu äwimetä ätukqe. “Heroti iqu, Ymeqä Tquenyqä qävqä itä, päsätŋqä iqiyä. Iŋi si ävautnä, Ymeqä Iquesä, känäutä itmetnä, itaŋga Isipä iuŋqä zä ätuma äwätnä, pmatŋqeqä” ätukqe. “Nyi si aŋgumä ktqaŋgmdqäŋgaŋqäuä.”  
\v 14 Itaŋi heatqäŋga, Josepä iqu ivatuwänäqe, Ymeqä Iquesä, känäutä Isipäŋqä qe ämitimäukqe.  
\v 15 Iqu iu yqänä pmetaŋga, Heroti iqu qe äpäkoŋgqe. Nätmatqä tä ätimäukqe, Naqä Iqu Iqueqä hiŋuä-tqä hŋque ätukqä-pa, qäyunä ätimäukqe. “\qt Ŋqä ymeqä ique, Isipä buta ätuma äpkqeqä\qt*” ätkqe.\f + \fr 2:15 \ft Hosiya 11:1\f*   
\s1 Ymeqä qokä iquau äpäkkuwiŋqä  
\p
\v 16 Heroti iqu, ämaqä mäptqä timäuqä mäŋgisaŋä iqua, ique awä mätquä, hänaqä hui-mända ämäwqätäukuwiŋqä näqŋqä ämeqe, iqueqä äwqe tnäŋä wiŋgaŋga, ämaqä hui Betlemäŋqä ändowatätä ätukqe. “Betlemä iutä, aŋä-himqä qäqiqi ämätnäŋqä iutäŋi, he ymeqä qokä quväukuä hŋquaqu mämäwqätäuqä iquauŋi, pizqä päkpiyä.” Iqu näqŋqe, ämaqä mäptqä timäuqä mäŋgisaŋä iquauta ämeqe, ymeqä quväukuä iiŋi mämäwqätäuqä iquauŋqä ätukqe.  
\v 17 Qu ymeqä i äpäkkuwi, Goti Hanjuwä Iqu imäkätä, hiŋuä-tqä Järämai ique ätukqä-pa, qäyunä ätimäukqe.   
\pi1
\v 18 “\qt Aŋä-himqä Lama iuŋi, Lesoqä kaqäua ymeqä iquauŋqe, kŋuä äqiyäpu pmapqä iqaŋguwäŋga, qu qätä äwikuwi. Ymeqe mäpmeqä itaŋguwiŋqä, qokä-apäkä huizi iqua iuauqä äwqe jänä iwimäkpŋqä diŋqe, mäwiŋqä imiŋqe.\qt*”\f + \fr 2:18 \ft Järämai 31:15\f*   
\s1 Isipäta, Nasäretqäŋqä aŋgi äukuwiŋqä  
\p
\v 19 Heroti iqu ae äyä päkoŋgaŋga, Isipä iuŋi, Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu, Josepä ique äwimetä tiiŋä ätukqe.  
\v 20 “Ämaqä, Ymeqä Ique pizqä päsanä-tpu ikuwä iqua, ae äpäkoŋguwiqä. Iŋi si ävautnä, Ymeqä Iquesä känäutäŋi itmetnä, qua Israitqäŋqä aŋgumä upŋqeqä.”  
\v 21 Kukŋuä ii qätä äwiyäqe, iqu ävautä, imbaqi itmetä, qua Israitqä iuŋqä äukuwi.  
\v 22 Iu ätimäuqe, Akelausi iqu kanä Heroti iqueqä aŋä ämetä, Jutiya iu mitqätaŋgqeŋqä qätä äwiyäqe, iqu zä wiŋgaŋgi iuŋqä mäwqä ikqe. Iiŋä etaŋgi Goti Hanjuwä Iqu wätqeuta kŋuä vqaŋgi, iqu qua Galilisäŋä iŋgisaŋqä äukqe.  
\v 23 Iu ätimäuqe, iqu aŋä-himqä “Nasäretqävqä” ätmiŋuwä iu qe äpmakqe. Iqinyqä äukuwi, hiŋuä-tqä iquauqä kukŋui qäyunä qe ätimäukqe. “\qt Qu iquenyqe, ‘ämaqä Nasäretqätaŋä-queqä’ tupnuwiqä.\qt*”   
\c 3  
\s1 Jonä asŋä-qäyqä iqu, kukŋuä awä ätumiŋqeŋqä\f + \fr 3:0 \ft Makä 1:1-8; Lukä 3:1-18; Jonä 1:19-28\f*  
\p
\v 1 Itaŋi quväukuä hui ae äpäwqaŋga, Jonä asŋä-qäyqä iqu Jutiya iu änyä qe ätimäutä, aŋä avqŋqä iu äpme, ämaqeu kukŋuä awä tii ätumiŋqe.  
\v 2 “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, qäukuä haqä yätuta qäqi täqi ae äquvepqeŋqe, hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe vquatämäupiyä.”  
\v 3 Kukŋuä Goti Hanjuwä Iqu hiŋuä-tqä Asayä iqueqä maŋä iuta ätkqe, ii Jonä iquenyqe. Ii tiinji.  
\pi1 “\qt Aŋä avqŋqä imdaŋi, ämaqä hŋqueqä maŋi tääqä tii ätqiyä. ‘Naqä Iquenyqä hänaqe, näwinyä jänänä imäkepiyä\qt*.’”\f + \fr 3:3 \ft Asayä 40:3\f*   
\p
\v 4 Jonä iqueqä qäki, kametqä aa äyäuä, itaŋga yaqueqä huiwi, aquvä ämuäsämäumiŋqe. Itaŋi peŋuätä, wiyä-makŋuä aŋitä ätetä äŋgmanmiŋqe.  
\v 5 Iŋgaŋi ämaqä Jerusälemä pmeqä, qua Jutiya iu pmeqä, itaŋga eqä Jotänä iqueqä maŋä iu pmeqä iqua, qu eeqänä iquenyqä äpmiŋuwi.  
\v 6 Qu i äpäpu, quwqä suqä quvqeŋqä awä tquaŋguwäŋgaŋi, Jonä iqu eqä Jotänä iu asŋä äwqämiŋqe.   
\p
\v 7 Iŋgaŋi Jonä iqu, Parisi hŋquatä, Satyusi hŋquatä, asŋä mapŋqä kuapänä pqaŋgä äqunäqe, iqu tiiŋä ätukqe. “He qämakä quvqä iquauqä ymeqä-quenjqä. ‘Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋä äpäŋqiyä. He zä upiyä-qe,’ tqu hitqaŋgikä?  
\v 8 Hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe ae ävquatämäuqueqä äktmbu motquapiyä. Iiŋä imäkquwi, he zä hŋqu häukuä-täŋä eŋqä-paŋuenjqä.  
\v 9 ‘Aprähamä iqu neqä awiqu hitaŋgqetaŋi, ne äŋguä äpmeŋunä-qe,’ matŋqä pambiyä. Nyi he etqänä. Goti Hanjuwä Iqu hikä tä, Aprähamä iqueqä kaqä-kawäka epŋqe, äŋguä imäkänä.  
\v 10 Zä-häukuä äŋguä mäwiqaŋgutqä iquauŋi, tä täuvepŋqä diŋqe, japiŋi zä-quatä iqi ae äwinä” ätukqe.   
\p
\v 11 “Hiqä kŋui äkunmäknäpu, ‘suqä quvqe ae ävquatämäuqueqä’ motquapŋqe, nyi asŋi eqetänä eqiyätqäŋä. Iiŋä etaŋgi Ämaqä nyi ämaŋqutäuŋqä Iqu, qänaki änä äpäŋqiyä. Nyi Iqueqä yukä ämuasmäŋqe mamqe, ämaqä äŋguä-qunä ma, quvqunji. Iqu asŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä Dŋä Äŋguitä, tä itä heqiyäŋqiyä.  
\v 12 \fig Iqu pokä a äqätänä, kuä pa huätä matnämäuniqeqä.|alt="man with winnowing fork" src="HK00097C.tif" size="col" loc="Mat 3:12" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="3:12" \fig*Iqu pokä a äqätänä, kuä pa huätä ämatnämäutä, kuä naqe, aquvä äqiyätä kiqä aŋiu pŋqä maeniŋqeqä. Itaŋga kuä pai, tä maisquä du tnämäuniqeqä” ätukqe.   
\s1 Jonä iqu, Jisasi Ique asŋä äwqäkqeŋqä\f + \fr 3:13 \ft Makä 1:9-11; Lukä 3:21-22\f*  
\p
\v 13 Iŋgaŋi Jisasi Iqu qua Galili iu ävämaŋi, Jonä iqu asŋä wuqiyätŋqä, ique eqä Jotänä du äwimakqe.  
\v 14 Itaŋga Jonä iqu, “Qäyä eenä. Asŋi, Si ŋqiyqänäŋä qäyuŋä-qe, nyi kqämqä äpŋi, änääŋqäwä?” ätukqe.   
\p
\v 15 I tquaŋga Jisasi Iqu kimaŋi, “Qäyä eenä. Täŋgaŋi Nyi äktqä-pa, ii imäkiyä. Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä eeqänäŋi qäyunä timäutŋqe, ye suqä ii imäkeŋqeqä” ätukqe. Iŋgaŋi Jonä iqu kukŋuä duŋi qänaknä ikqe.   
\p
\v 16 Jisasi Iqu asŋä ae ämeqe, eqä bu äväma äyapqaŋga, maqänäŋi qäukui qŋqaŋä eŋqä-pa qe äutäŋgqe. Itaŋi Iqu, Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, yŋŋä-heeqä eŋqä-pa äquvepätä, Iqueä huiwä iu pmeqaŋgi hiŋuä äquŋgqe.  
\v 17 Iŋgaŋi qäukuä yätutaŋi, maŋä hŋqu tiiŋä äqäŋgqe. “Ämaqä Tqu, Ŋqä Ymeqä Nyi kiiŋä änyinätŋqä Iqueqä. Ŋqä äwqä imdaŋi, Iquenyqä aquvänä änyinätqänä” ätukqe.   
\c 4  
\s1 Setänä iqu, Jisasi Ique yamwiqä äwikqeŋqä\f + \fr 4:0 \ft Makä 1:12-13; Lukä 4:1-13\f*  
\p
\v 1 Iŋgaŋi Jisasi Iqueŋi, Dŋä Äŋguä Iqu, aŋä avqŋqä iuŋqä ätma äukqe. Ii, Setänä iqu Ique yamwiqä vätŋqä diŋqä.  
\v 2 Iqiŋi Iqu hiunjitä, heatqetä 40, buayä maŋqä äpmeqe, buayäŋqä dä äwikqe.   
\p
\v 3 Iŋgaŋi dŋä quvqä yamwiqä vqä iqu, Ique äwimeqe, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, hikä tqua buayä kunmäkmbŋqä, kukŋuä tuvä” ätukqe.   
\p
\v 4 Jisasi Iqu kimaŋi, “Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui tii äqänä.  
\pi1 ‘\qt Qokä-apäki buayä dutanä pmeqä hmanjqä. Qu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä eeqänäŋä iutanä pmeqeqä,’\qt* ätä äqänänä” ätukqe.\f + \fr 4:4 \ft Kukŋuä-suqä 8:3\f*   
\p
\v 5 Iqu iiŋä tquaŋga, Setänä iqu Ique Jerusälemä Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä-himqä iuŋqä ätuma äwäqe, hiqäva-imäkqä aŋä atääqä iu ätqäteqe, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, qua mäŋi ikuapmävä” ätukqe. “Tiiŋä etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tii äqänä.   
\pi1
\v 6 ‘\qt Goti Hanjuwä Iqu iqueqä eŋätqä iqua äŋguänä mikipŋqä ätuäŋqiyä. Tqä yuki hikä iu hui matävqä isŋqä diŋqe, iqua hipae hevqä mäkiqutäpŋqäuä.’\qt* ”\f + \fr 4:6 \ft Apqä Bukä 91:11-12\f*   
\p
\v 7 Iwä Jisasi Iqu tii ätukqe. “Bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋä-pqe inä äqänänä.  
\pi1 ‘\qt Si Goti Hanjuwä tqä Naqä Iqueŋi, yamwiqä mävqä panä.’\qt*”\f + \fr 4:7 \ft Kukŋuä-suqä 6:16\f*   
\p
\v 8 Itaŋi Setänä iqu aŋgumä, qoqoŋä haqä naqä ziimäŋä hŋquenyqä ätuma äyäqe, aŋä-himqä eeqänäŋä qua täuŋitä, iquauqä nätmatqä äŋguä eeqänäŋä itä ämotquakqe.  
\v 9 Ga iqu tiiŋä ätukqe. “Si qoŋä änäuktäutnä, nyaqä yoqe haqeqä manmäuqaŋgtqe, nyi eeqänäŋä tä Si ktapmqänä.”   
\p
\v 10 Jisasi Iqu tii ätukqe. “Setänä iquki, huätä päuvä! Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi tii äqänä, \qt ‘Si qoŋä äwoktäutnä, Goti Hanjuwä tqä Naqä Iqueä yoqenä haqeqä ämamäutnä, wäuŋui Iqueqenä iqaŋginyä.’\qt*”\f + \fr 4:10 \ft Kukŋuä-suqä 6:13\f*   
\p
\v 11 Iŋgaŋi Setänä iqu Ique ävämeqaŋga, eŋätqä iqua äpäpu, Ique yätamäkqä äwikuwi.   
\s1 Jisasi Iqu wäuŋui, Galili iuta ipäqäkqeŋqä\f + \fr 4:12 \ft Makä 1:14-15; Lukä 4:14-15\f*  
\p
\v 12 “Qu Jonä ique, guä ae äkiqiyäuquwiqä” tqaŋgä äwiyäqe, Jisasi Iqu qua Galili iuŋqä aŋgi äukqe.  
\v 13 Itaŋi Iqu aŋä-himqä Nasäretqä iuŋi ävämaŋi, aŋä-himqä Kapänamä buŋqä äwitä äpmakqe. Kapänamäŋi, eqä-huäŋä Galili-täŋä qäqiqi eä, Seplonä, Näptali gueqiyqä hueqä-himqä iquauqä qua iuvi.  
\v 14 Iqu e imäkätä, kukŋuä hŋqu Goti Hanjuwä Iqu hiŋuä-tqä Asayä iqueqä maŋä iu ätimekqeuŋi, qäyunä timäutŋqä ikqe.   
\pi1
\v 15 “\qt Seplonä, Näptali gueqiyqä quae, hänaqä eqä-huäŋä duŋqä änyäwäŋqä qäqiqi eä, eqä Jotänä-täŋä iŋgi-mända, qua Galili-täŋä iŋgisayi. Itaŋga ämaqä Israitqä iquanä ma, huiziqua iqi anä äpmeŋäuä.\qt*  
\v 16 \qt Ämaqä pisqukuä imä äpmeŋuwä iqua, qu we-huŋqä naqä ique hiŋuä ae äqunäŋäuä. Ga ämaqä ae äpäkoŋguwä iqua eŋqä-paŋä äpmeŋuwä iquauŋi, we ae äwiomäkqiyä\qt*” ätkqeqä.\f + \fr 4:16 \ft Asayä 9:1-2\f*   
\p
\v 17 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, qokä-apäkä iu kukŋuä awä ätipäqiyätä, tiiŋä ätukqe. “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, qäukuä haqä yätuta qäqi täqi äwiŋqä-qae, hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe vquatämäupiyä.”   
\s1 Jisasi Iqu, hämapäkä piqä iquau tääqä ätuätumakqeŋqä\f + \fr 4:18 \ft Makä 1:16-20\f*  
\p
\v 18 Iqu eqä-huäŋä maŋä Galili iu qaŋä äwätäqäŋgaŋi, Saimonä, Endru gueqi hämapäkä-piqä qa ätnämäutqätaŋginyä äquŋgqe. Saimonä iqueqä yoqä huizi, Pitä ique. Iŋgueqi hämapäkä äpisinyä, mbqä ämamiŋiyi.  
\v 19 Iqu iquaqui hiŋuä äqunäqe, “Nyi qänaki nyivänjinyqä. Ämaqä-piqeŋqe ämäqesquamqänänyä” ätukqe.  
\v 20 I tquaŋgaŋi, iŋgueqi hämapäkä qae, maqänä iqi emäŋi, Ique qänaki äwivändkiyi.   
\p
\v 21 Iqisaŋi haqä nänä hmbu tii äwäqe, ämaqä hŋgueqi, Jemisi iquesä, Jonä iquesä hiŋuä äquŋgqe. Iquaqu Sepri iqueqä hikŋä-quaqu eänyä, imätqua yimba iu äpmapu, hämapäkä-piqä qae dakmäuqaŋgi anä imäkqämanmiŋuwi. Jisasi Iqu iŋgueqi hiŋuä äqunäqe, tääqä ätuätumakqe.  
\v 22 I tuätumeqaŋgaŋi, iŋgueqi yimbaetä, kaniquesä maqänä ävämaŋi, Ique qänaki äwivändkiyi.   
\s1 Ämaqä täŋä-yaqä hŋquau, äŋguä iwimäkkqeŋqä  
\p
\v 23 Iŋgaŋi Jisasi Iqu qua Galili iuŋi qaŋä ikitä, quwqä aŋä aquväqŋqä iuŋi näqŋqä ävätä, kukŋuä äŋguänäŋä Goti Iqunä qäukuä haqä yätuta miqeŋqä awä ätuätä, täŋä-yaqä huitaŋä-huitaŋä eeqänä äŋguä imäkätä ikämiŋqe.  
\v 24 Iquenyqä kukŋui, qua Siliya iuŋi eeqänä im-imä qe äukqe. Ga ämaqe Jisasi Iqueŋqä, täŋä-yaqä huitaŋä-huitaŋä-täŋitä, dŋä quvqä-täŋitä, yaqä ppqä-täŋitä, yaqä ŋŋuä-täŋitä, eeqänä äma pqaŋguwäŋgaŋi, Iqu eeqänä äŋguä imäkkqe.  
\v 25 Itaŋga ämaqä kuapänä qua Galilisaŋä iquatä, qua Dekapolisisaŋä iquatä, Jerusälemätaŋä iquatä, qua Jutiyataŋä iquatä, eqä Jotänä yätäqäŋgisa pmeqä iquatäŋi, qu eeqä Ique qänaki äwivändkuwi.   
\c 5  
\ms1 Jisasi Iqu qoqoŋä yätu äpme, kukŋuä awä ätukqeŋqä (5:1-7:27)  
\s1 Ämaqä äwqä yeeqä-wiŋqä iquauŋqä\f + \fr 5:0 \ft Lukä 6:20-23\f*  
\p
\v 1 Jisasi Iqu ämaqä kuapänä pqaŋgä äqunäqe, qoqoŋä yätuŋqä ekqe. Iqu iqi quamä pmeqaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, Iqueŋqä äpkuwi.  
\v 2 Iŋgaŋi Iqu iquau tiiŋä ämotquakqe.   
\p
\v 3 “Ämaqe, ‘Nyi ämaqä äwa iqunä eämä, Goti Iqueqä hiŋuä iqi qäyunäŋunä hmanjqä’ kŋuä indqänätqäŋuwä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqu ämaqä iiŋä iquau ämitqätaŋgqeŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.  
\v 4 Ämaqä, suqä quvqeŋqä kŋuä äqiyätqäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu äwqä haŋuä iwimäkätŋqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.  
\v 5 Ämaqä, iquauqä yoqe mändi äkittqänätqäŋuwä iqua, qua tä quwqä heniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.  
\v 6 Ämaqä, suqä jänäŋiŋqä äwa ipu, ique mapŋqä kiiŋä äwinyätŋqä iqua, Goti Hanjuwä Iqu jänä imäkpŋqä qäyunä väniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.  
\v 7 Ämaqä, huizi iquauŋqä qeqä äwimänätä yätamäkqä ävätqäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu quŋqe asä inä wimänäniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.  
\v 8 Ämaqä, qeqä-quuvqä ikikinyäŋä änyäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Ique hiŋuä qumbnuwäŋqe, qu äwqä yeeqä ipŋqeqä.  
\v 9 Ämaqä, äkasuwä-mäkä mändi kittqäpŋqä imäkätqäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu iquauŋqe, ‘Ŋqä ymeqä-quaiqä’ tuäniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.  
\v 10 Ämaqä, suqä jänäŋä iu qänaki itqätaŋguwiuta, huizi iquauqä hipa iuta haŋä-iqä ämetqäŋuwä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqu ämaqä iiŋä iquau ämitqätaŋgqeŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.  
\v 11 He Nyaqä yoqä ämetqätaŋguwiŋqä, ämaqe kukŋuä quvqä etäpu, quvqä etquepu, henyqä quaŋgä tqaŋguwäŋgaŋi, he äwqä yeeqä ipŋqeqä.  
\v 12 Hiŋuä-tqä he mäpmeqäŋga äpmamiŋuwä iquauŋi, ämaqe suqä quvqä asä iiŋi itquamiŋuwiqä. Itaŋga he Nyaqä yoqä ämetqäŋuwitaŋi, nätmatqä äŋguänäŋi qäukuä haqä yätu henyqä näwi äwinä. Iiŋiŋqe, he äwqä yeeqä kiiŋä ipŋqeqä.”   
\s1 “He hakitä, we-huŋqetä, eŋqä-paŋuenjqä”  
\p
\v 13 “Qua täu qui maqänä mimäkŋqä, äpakänä witätŋqe, he hakä eŋqä-paŋuenjqä. Haki ätquäŋqä qäpu heqaŋgutqe, hakä ätquänätŋqe, aŋgumä äänä timäuniqiyä? Oeyqä. Aŋgi wäuŋuä miqä iqaŋguti, ämaqe bi ätnämäupu, qonjqä ipŋqäuä.\f + \fr 5:13 \ft Makä 9:50; Lukä 14:34-35\f*  
\v 14 Qua täuŋi, he we-huŋqä eŋqä-paŋuenjqä. Aŋä-himqä hŋqu qoqoŋä iu ämätnäŋqe, zä mamätŋqä itäŋqiyä.  
\v 15 Asä iiŋi, ämaqä aŋä iu pmetaŋguwä iquau we wunätŋqe, ämaqe hiqi-tä ämäsäupu häkä imä matqäteqä ipu, kiqä ätqäuqä iqinyä tqätepŋqäuä.\f + \fr 5:15 \ft Matiu 6:22-23; Lukä 11:33-36\f*  
\v 16 \fig Heqä we-huŋqe, ämaqeu we wunätätŋqänänjqä.|alt="lamp on stand" src="HK00152C.tif" size="col" loc="Mat 5:14-16" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="5:16" \fig*Iiŋä etaŋgi heqä we-huŋqe, ämaqeu we wunätätŋqänänjqä. Iŋi iqua, he suqä äŋguänäŋä imäkätqätaŋgä eqämbiyi, Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä yoqe haqeqä mamäupŋqäuä.”   
\s1 Kukŋuä-suqä, Goti Iqu Mosisi ique äwikqeŋqä  
\p
\v 17 “He Nyinyqe, ‘Iqu kukŋuä-suqä Mosisi iqu äqäkqä itä, kukŋuä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwä itä, huätä mamäutŋqä äpqeqä’ kŋuä mindqäŋqä pambiyä. Oeyä! Nyi huätä mamäumqä äpqä ma, qäyunä naqä-qakuä timäutŋqä äpqeqä.  
\v 18 Nyi he naqä-qakuänä etqänä. Qäukuitä, quaetä, aaŋqä hiqaŋgaŋqe, kukŋuä-suqä iutaŋä wäŋqä hmbu aaŋqe, maeqä yäniqeqä. Oeyqä. Nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä eeqänäŋi ae ätimäuqaŋgaŋqe, hiqŋqä wäŋqä suqä iu äqäkuwi, eeqänäŋi äwitäniqeqä.  
\v 19 Iŋäqe ämaqä hŋqu, suqä Mosisi iqu äqäkqä iutaŋä wäŋqä hmbi mändi äkittqiyätä, ämaqä hŋquau mända-pqä inä eyäqiyämetqe, suqä ipu huiziquauqä yäpä imä qäyä witaŋgqä-qe, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, ämaqä tqueqä yoqe wäŋqäpu, huiziquauqä yäpä imä winiqeqä. Itaŋgi ämaqä hŋqu suqä iuŋi qänaknä itä, ämaqä iuŋi ämotquamitätqe, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, iqu yoqä naqä meniqeqä.  
\v 20 Nyi he etqänä. He Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä iuŋi, jänänäŋä imäkäpiyäŋgaŋi, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauqätä, Parisi iquauqätä, suqä jänäŋä imäkqä iuŋi mämäwqätäuqä ipu qänaki iquwi, he Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋqe änä mäyqänäŋiqä.”   
\s1 Äwqä tnäŋiŋqätä, ämaqä päsqeŋqätä  
\p
\v 21 “Kukŋuä hiqä taqä-tawäkiqua qätä äwiyäpu ämakuwi, he qätä tiiŋä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘\qt Ämaqä pizqä mapäsqä ipŋqeqä.\qt*’\f + \fr 5:21 \ft Aŋgumä Itmakqä 20:13, Kukŋuä-suqä 5:17\f* Itaŋga ‘\qt Ämaqä hŋqu ämaqä hŋque pizqä äpäsätqe, iqueŋi kukŋuä wimeniqeqä.\qt*’\f + \fr 5:21 \ft Aŋgumä Itmakqä 21:12\f*  
\v 22 Itaŋgi Nyi he tiiŋä etqänä. Ämaqä hŋqu ämaqä hŋququque äkasuwä ätuätqe, iqueŋi kukŋuä wimeniqeqä. Itaŋi, ämaqä hŋqu hŋquququeŋi, ‘Hiŋgiŋqukiyqä’ ätuätqä iqu, kukŋuä iwäsäuqä naqä iquau wimeniqeqä. Itaŋi ämaqä huizi ique-mända, ‘Si ämaqä kŋuä maeqä hŋgisanä iqä iqukiyqä’ ätuätqä iqu, tä quvqä iqu äsäŋqä iuŋqä wäniqeqä.  
\v 23-24 Iiŋiŋqe, si hiqäva äma äpätnä, hiqäva-imäkqä ttawä iu ätqäutŋäŋgaŋi, tqä sämaquenyqe, ‘Iqu nyitä kukŋuä-täŋueqä’ kŋuä indqäŋgŋi, tqä hiqäva iqi pŋqä eätnä, iquenyqä äwätnä, äwqä naqä-hŋqunä ganä nyiyŋqeqä. E ae imäknyiyi, si äwätnä, tqä hiqävae Goti Hanjuwä Ique iŋganä wisŋqeqä.  
\v 25 Ämaqä hŋqu si kukŋuä miktätŋqä iqaŋgutqe, itaŋi iqutä sitä kukŋuä tqä aŋiuŋqä hänaqä iu qaŋä anä äwäsiyäŋgaŋi, si maqänäŋi ique äwqä haŋuä iwimäkätnä, iqutä jänä imäkiyŋqeqä. Si e mimäkqä iqaŋgtqe, iqu ämaqä jänä imäkqä iqueqä hipa iu kivqaŋguti, jänä imäkqä iqu guä kiqiyäueqä aŋä iu miqä iqueqä hipa iu kivqaŋguti, itaŋga iqu guä kiqiyäueqä aŋä iu mäqumuatekiyäniqeqä.  
\v 26 Nyi siŋi naqä-qakuänä äktqänä. Mbqä qu si atäuŋuä äkipqä iuŋi qäyunä vätŋäŋgaŋqe, si guä kiqiyäueqä aŋiu mävämeqä yqänä pmettŋiqä.”\f + \fr 5:26 \ft Lukä 12:58-59\f*   
\s1 Huiwä yaŋä ikiqä suqeŋqä  
\p
\v 27 “Qu tiiŋä ätätqäŋuwiŋqe, he qätä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. \qt ‘Qokä-apäkä ämaŋqe, huizitä huiwi yaŋä mikiqä ipŋqeqä!\qt*’\f + \fr 5:27 \ft Aŋgumä Itmakqä 20:14, Kukŋuä-suqä 5:18\f*  
\v 28 Itaŋgi Nyi he tiiŋä etqänä. Ämaqä hŋqu apäkä hui hiŋuä äqunä, ‘Iisä hiqaqä anä womqe’ kŋuä ävqäqe, iqu iqueqä äwqä iutaŋi, suqä quvqe ae imäkqeqä.  
\v 29 Tqä hiŋuä ämuaŋgisaŋi suqä quvqeuŋqä äkiyqiyämeqaŋgutqe, huätä ätquätnä bi tnämävä. Si iiŋä imäkqaŋgtqe, tqä huiwitaŋä hmbu yuuwä ätänäŋqä-qe, suqä quvqä iiŋä mimäkqä iŋä-qae, saqä huiwi, tä quvqä iqu äsäŋqä iu matnämäuqä ipŋqäuä. Huiwä hmbi yuuwä ätänäŋqe, ii haŋä-iqä wäŋqäpiyqä. Tä duŋqä uwqe, haŋä-iqä naqänäŋiqä.  
\v 30 Itaŋga tqä hipa ämuaŋgisaŋi suqä quvqeŋqä äkiyqiyämeqaŋgutqe, huätä ätävätnä bi tnämävä. Si iiŋä imäkqaŋgtqe, tqä huiwitaŋä hmbu yuuwä ätänäŋqä-qe, suqä quvqä iiŋä mimäkqä iŋä-qae, saqä huiwi, tä quvqä iqu äsäŋqä iu matnämäuqä ipŋqäuä. Huiwä hmbi yuuwä ätänäŋqe, ii haŋä-iqä wäŋqäpiyqä. Tä duŋqä uwqe, haŋä-iqä naqänäŋiqä.”   
\s1 Qokiqutä, apäkisä, anä näweqä pmesiyŋqeŋqä\f + \fr 5:31 \ft Matiu 19:1-12; Makä 10:1-12; Lukä 16:18\f*  
\p
\v 31 “Qu tiiŋä ätätqäŋuwiqä. ‘\qt Ämaqä hŋqu iqueqä apäki huätä ändowatätäqäŋgaŋi, iqu iiŋä imäkätqeŋqä ämotquetŋqe, iiŋi, tuwaŋuä hui äqiyätä vätŋqeqä\qt*.’\f + \fr 5:31 \ft Kukŋuä-suqä 24:1, 3\f*  
\v 32 Itaŋgi Nyi he etqänä. Ämaqä hŋqueqä apäki, huizitä huiwä yaŋä mävqä itqä qäyä etaŋgi, iqu ii huätä ändowatätqe, ämaqä iqu iqueqä apäki kukŋuä-suqä ävausätŋqä iuŋqä iwimäkqiyä. Kukŋuä tqueqä quati, tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu apäkä iiŋi ämeqe, iqutä iisä, suqä qokä hŋqutä apäkä huisä hiqaqä anä mäwiqä iuŋi ävausqinyqä.”   
\s1 Kukŋuä yäŋänäqŋqä wimäkqä suqeŋqä  
\p
\v 33 “Kukŋuä hiqä taqä-tawäkiqua hiŋuiqänä qätä äwiyäpu ämakuwi, he qätä tiiŋä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘\qt Si nätmatqä hŋqu imäktŋqä diŋqä kukŋuä yäŋänäqŋqä ätätŋäŋgaŋi, quaŋgi matqä panä. Si ätätŋä-pa Naqä Iqueqä hiŋuä iqiŋi ii imäktŋqeqä\qt*.’\f + \fr 5:33 \ft A Täuqä 13:2\f*  
\v 34 I etaŋgi Nyi he etqänä. Hiqä kukŋuä hŋqu yäŋänäqŋqä imäkpŋqä etaŋgutqe, he nätmatqä hŋqueqä yoqe matqä pambiyä. Oeyqä. Iiŋä imäkpŋqä etaŋgutqe, qäukuiŋqä matqä pambiyä. Ii tiiŋi. Qäukui, tqä ma, Goti Hanjuwä Iqueqä zä-hawä, Iqu äpme ämitŋqeyqä.  
\v 35 Itaŋga quaeŋqä matqä pambiyä. Ii tiiŋi. Qua iuŋi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä yuki qutatä haqeqi äui äpmeŋqeyqä. Itaŋga Jerusälemäŋqä matqä pambiyä. Ii tiinji. Jerusälemäŋi, Ämiqä Kiŋganäŋä Iqueqä aŋä-himqeqä.  
\v 36 I etaŋgi si kukŋuä hŋqu yäŋänäqŋqä imäktŋqä etaŋgutqe, tqä nyuäŋä iquenyqe matqä panä. Oeyqä. Si tqä nyuäŋä iuŋi, dä qaandätä nätqätä huitŋqe, mimäkqä isŋqinyä.  
\v 37 Hiqä kukŋui, ‘Auäqä’ ätäpu, ‘Oeyqä’ tpŋqeqä. Ii qäyuvqä. Kukŋuä haqä nändi ätätqäŋuwi, quvqä imäkqä iquesanjqä.”   
\s1 Hiqä himä-wiuŋqä iquauŋqe, kiiŋä eŋguätŋqä\f + \fr 5:38 \ft Lukä 6:27-36\f*  
\p
\v 38 “Qu tiiŋä ätätqäŋuwiŋqe, he qätä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘\qt Ämaqä hŋqu huiziqueqä hiŋui qui imäkqaŋgutqe, he iqueqä-pqe, inä imäkpŋqeqä. Itaŋga ämaqä hŋqu hŋqueqä hiquaŋi ämisqiyqaŋgutqe, he iqueqe, inä misqäpŋqeqä\qt*.’\f + \fr 5:38 \ft Aŋgumä Itmakqä 21:24; Hiqäva-imäkqä 24:20; Kukŋuä-suqä 19:21\f*  
\v 39 Iiŋä etaŋgi Nyi he tiiŋäŋqe etqänä. Hŋqu quvqä etqueqaŋgutqe, iqueŋi he kimaŋi mitqueqä pambiyä. Hŋqu saqä maŋgawä iu kpäsqaŋgutqe, si hŋgisa inä wisuätŋqeqä.  
\v 40 Hŋqu si kukŋuä ämiktätä, tqä gque metŋqä iqaŋgutqe, si tqä gquä quäuqä-pqe inä wisŋqeqä.  
\v 41 Hŋqu iqueqä yquayä äma qäqi wisŋqä ktqaŋgutqe, si iqutäŋi kiŋä näŋi tii äma wisŋqeqä.  
\v 42 Hŋqu si nätmatqäŋqä yatŋqä kiyqaŋgutqe, ique äwisŋqeqä. Itaŋga ämaqä hŋqu, ‘Si yakuä dapiyä’ ktqaŋgutqe, si ique tuwä mäwiyqä panä.”   
\p
\v 43 “Qu tiiŋä ätätqäŋuwiŋqä, he qätä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘\qt Si sämaqä iquenyqe kiiŋä äkinyätä,\qt*\f + \fr 5:43 \ft Hiqäva-imäkqä 19:18\f* tqä himä-wiuŋqä iquenyqe, äwqä quvqä imäktŋqeqä.’  
\v 44 Itaŋgi Nyi he tiiŋä etqänä. He hiqä himä-wiuŋqä iquauŋqe kiiŋä enyätä, ä ämaqä suqä quvqä emäkquwä iquauŋqe, Goti Hanjuwä Iqu iquau äŋguä itquetŋqä tääqä tpŋqeqä.  
\v 45 He iiŋä ipqe, Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä ymeqä-quenä eäpu, Iqu imäkätŋqä-pa imäkpŋqeqä. Iqu Iqueqä mäptqe, ätimäutä ämaqä äŋguitä, quvqetä asänä tuätŋqä iwimäkätqänä. Itaŋga piyä-pqe, ämaqä jänäŋä iquauŋqätä, suqä qäyunä mimäkqä iquauŋqätä, qiyätŋqä imäkätqänä.  
\v 46 Nyi kukŋuä iiŋä etqe, kiqä quati tiiŋiqä. He äwqe, ämaqä heŋqänä äwinyätŋqä iquauŋqänä hiŋgaŋgutqe, kimaŋi Goti Hanjuwä Iqu nätmätqä squä hitapäniŋqäwä? Ämaqä mbqä ämotautqäŋuwä iqua-pqe, Goti Hanjuwä Ique qätä mäwiyqä ipiyä-qe, asä inä imäkätqäŋuwiqä.  
\v 47 Iiŋä etaŋgqä-qe, he hiqä hita-hiŋguäkaunä yeeqä äväpu itmapqe, ämaqä huizi iquauŋi äänä mäwqätäupŋqäwä? Suqä käta-kŋguäkauŋqänä äwiŋqä ii, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua-pqe inä imäkätqäŋuwiqä.  
\v 48 Iŋi Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu ikikinyäŋä äpmeŋqä-pa, he-pqe ikikinyäŋä iiŋä pmepŋqeqä.”   
\c 6  
\ms1 Suqä, äŋgui huiziquauqä hiŋuä iqi mimäkqeŋqä (6:1-18)  
\p
\v 1 “He äŋguänäŋä wimasipiyä. He suqä jänäŋi imäkpiyäŋgaŋi, ‘Hiŋuä naqämbŋqäuä’ kŋuä hiyqaŋguti, ämaqä iuqä hiŋuä iqisa mimäkqä ipŋqeqä. He iquauqä hiŋuä iqi imäkqaŋgpqe, Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu kimaŋi metapqä yäŋqiyä.   
\s1 Nätmatqä maeqä iquau yätamäkqä vqeŋqä  
\p
\v 2 Iŋi si ämaqä nätmatqä maeqä iquau yätamäkqä wisŋqä itŋäŋgaŋi, ämaqä hääwä-tqä hŋqu hiŋuiqä äkimetä, ämaqe hiŋuä kqämbŋqä tuätumetŋqeŋqe, mändowatqä isŋqeqä. Ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua, yoqe haqeqä muämäupŋqä aŋä aquväqŋqä iutä, hänaqä iutä, iiŋä itqäŋuwä iquaiqä. Nyi naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä tqua, iquauqä suqä iutaŋi kima ae ämeqäuä.  
\v 3 Iŋäqe si ämaqä nätmätqä maeqä hŋque yätamäkqä wisŋqä itŋäŋgaŋi, sämaqä iqua-pqä maqŋqä hipŋqeqä.\f + \fr 6:3 \ft Jisasi Iqu, sämaqä iquauä-qe ätnäŋäqi matqä, kukŋuä ktqenä tii ätkqe. ‘Tqä hipa qunamäuqäŋgisaŋiqu, nätmatqä hipa ämuaŋgisaŋiqu imäkätŋqä iiŋqe, änyä maqŋqä eŋqiyä.’\f*  
\v 4 Iiŋä etaŋgi suqä tqu zä witätŋqeqä. Iŋi tqä Tniqu zä wiqä imä hiŋuä äqunäŋqe, Iqu suqä iutaŋi kima ktapäniqeqä.   
\s1 Goti Iquenyqä tääqä tqeŋqä  
\p
\v 5 Itaŋga he tääqä ätäpiyäŋgaŋi, ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua imäkätqäŋuwä-pa, mimäkqä pa iqäpŋqeqä. Ämaqe, iquau hiŋuä qumbŋqä diŋqä, aŋä aquväqŋqä yäpä iŋgisatä, hänaqä äuktäuqä iutatä pämä ätqäupu, tääqä tpŋqä äwinyätŋqä iquaiqä. Nyi naqä-qakuä etqänä. Ämaqä tqua, iquauqä suqä iutaŋi, kima ae ämeqäuä.  
\v 6 Iŋi si Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätätŋäŋgaŋi, aŋä hiqŋqä ämaqä maeqä iŋgisa äwätnä, qŋqaŋä ämäyeŋi, zä äpmanä tääqä tquätŋqe. Si iiŋä imäkqaŋgŋäŋgaŋi, tqä Tniqu zä wiqä imä hiŋuä äqunäŋqe, Iqu tqä suqä iutaŋi, kima ktapäniqeqä.   
\p
\v 7 He tääqä ätäpiyäŋgaŋi, tääqä kuapänä hiŋginäwa, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua ätätqäŋuwä-pa, matqä iqäpŋqeqä. Ämaqä iqua kŋuä tiiŋä indqänätqäŋuwi. ‘Ne Iquenyqä tääqe, quäuqänä ätquque, Goti Iqu qätä neyäŋqiyä.’ Iŋäqe, oeyqä.  
\v 8 He iquauqä suqä iuŋi qänaki miqä pambiyä. Ii tiiŋiqä. He yatŋqä mävqä änä etaŋgaŋi, hiqä Hiniqu nätmatqä eeqänäŋiŋqä äwa itqäŋuwiŋqe, Iqu näqŋqä ae eänä.  
\v 9 Iŋi he tääqe, tiiŋä tqäpŋqeqä.\f + \fr 6:9 \ft Lukä 11:2-4\f*  
\pi1 ‘Neqä Apä Qäukuä Yätu Äpmeŋä Iquki, Tqä yoqe huiziquau ämäwqätäuä, naqänäŋä äqonäŋinyä.  
\v 10 Tqänä miqe, äpänä. Qu qäukuä haqä yätuŋi, Tqä äkinyäŋqeu qänaknä itqäŋuwä-pa, qua täuŋä-pqe, asä ii iqäpŋqeqä.  
\v 11 Täŋgaŋi Si buayä hiunji tquenyqe, änätaptŋqeqä.  
\v 12 Ämaqä quvqä inetqueqaŋguwä iquauŋqä ne äwqä haŋuä imäknätuŋquä-pa, Si nenyqä äwqä haŋuä imäknätnä, neqä suqä quvqe huätä mänamäutŋqe.  
\v 13 Yamwiqä nemetŋqä itŋqä iuŋi, Si hiŋuinä mäquŋquä panä. Ämaqä quvqä imäkqä iqueqä hipa iuta aŋgu inätmetnä, metäuku neyä.’   
\m
\v 14 He iiŋä ätquwi, ii tiiŋiqä. He ämaqeuqä suqä quvqeŋqä äwqä haŋuä imäkŋgaŋgpqe, hiqä Hiniqu Qäukuä Haqä Yätutaŋä Iqu äwqä haŋuä imäknätä, hiqä suqä quvqe huätä maitnämäuŋqiyä.  
\v 15 Iiŋä etaŋgqä-qe, he ämaqeuqä suqä quvqeŋqä äwqä haŋuä mimäkŋqä iqaŋgpqe, hiqä Hiniqu äwqä haŋuä mimäkŋqä itä, hiqä suqä quvqe huätä mämaitnämäuqä yäŋqiyä.   
\s1 Suqä, buayä pmua imäkŋqeŋqä  
\p
\v 16 Itaŋga he hiqä tääqä yäŋänäqŋqä imäkpŋqeŋqä buayä pmua imäknäpiyäŋgaŋi, ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua, hipeŋui iuismäknätqäŋuwä-pa, mimäkŋqä iqäpŋqe. Qu hipeŋuä quvqä iiŋä imäknätqäŋuwi, ämaqä huiziqua, qu buayä pmua imäkŋgaŋguwiŋqä näqŋqä mapŋqä imäkätqäŋuwi. Nyi kukŋuä naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä iqua, iquauqä suqä iutaŋä kimaŋi ae ämeqäuä.  
\v 17 Itaŋgi si buayi pmua imäknätŋi, eqä jinaŋä-weqe tqä nyuäŋä iu equatnätnä, tqä hipeŋuä iuŋi asŋä qändŋqeqä.  
\v 18 Si iiŋä imäkätŋi, buayä pmua imäknätqäŋiŋqe, ämaqe qu sinyqe maqŋqä iqaŋguwä-qe, tqä Tniqu si hiŋuä mäquŋquä eŋä Iqu kiqä-kiuänä näqŋqeqä. Itaŋi Iqu nätmatqä zä wiqä imä hiŋuä äqunäŋqe, tqä suqä iutaŋä kima ktapäniqeqä.”   
\s1 Suqä, nätmatqä äŋgui aquvä qäyqeŋqä  
\p
\v 19 “He nätmatqä äŋguänäŋä, qua täuŋi aquvä maqiyqä ipŋqeqä. Nätmatqä qua täuŋi, imätaŋuä äquvätä, kukuiŋuä itä, itaŋga ämaqä quwä-meqä iqua täkŋi äpnasäpu mapŋqäuä.  
\v 20 Iiŋiŋqe he nätmatqä äŋguänäŋä aquvi, qäukuä yätutaŋi qäpŋqeqä. Yätuŋi, imätaŋuä maquvqä itä, kukuiŋuä miqä itä, itaŋga ämaqä quwä-meqe, täkŋä mäpnasqä ipu, quwä mämeqä da ipnuwi.  
\v 21 Tqä kŋuä indqäŋqä imŋitä, äkiŋqä imŋitä nätmatqä äsquenyqe, ‘Ii äŋguiqä. Nyi ämamqänä’ kŋuä äkiyätŋqe, tqä kŋuä indqäŋqe, asä iunä witätŋqeqä.\f + \fr 6:21 \ft Lukä 12:33-34\f*   
\p
\v 22 Tqä hiŋui, huiwä iqueqä hiqi-tä eŋqä-paŋiqä.\f + \fr 6:22 \ft Matiu 5:15-16; Lukä 11:33-36\f* Tqä hiŋui äŋguä äqännä, si ämaqe yätamäkqä wiyquki hitaŋgutqe, tqä huiwä eeqänäŋä imŋi, we äŋguä äkunänä.  
\v 23 Iŋäqe, tqä hiŋui quvqä äqännä yätamäkqä mävquki hitaŋgutqe, tqä huiwi eeqänäŋä imŋi hea äwinä. Iŋi we-huŋqä tqä huiwä imä äwiŋqä ii hea witaŋgutqe, pisqukuinänjqä.   
\p
\v 24 Ämaqä hŋqu, ämiqä hŋquaquiyqä yäpä iŋgisa mäpmeqä yäŋqiyä. Iqu hŋquenyqänä äwinyätä, huiziquenyqä mäwiŋqä yäŋqiyä. Itaŋga iqu kukŋuä qäte, hŋquenyä äwiyätä, hŋqueŋi qätä mäwiyqä yäŋqiyä. Ämaqä hŋqu mbqäŋqä äwiŋqä iuŋi, yäpä iqi imitätqe, iqu Goti Hanjuwä Iqueqä yäpä iqiŋi mäpmeqä yäŋqiyä.   
\s1 Nätmatqä huitaŋä-huitaŋiŋqä qundqändqä miqeŋqä\f + \fr 6:25 \ft Lukä 12:22-31\f*  
\p
\v 25 Iiŋiŋqä Nyi he etqänä. He ‘Ne ymisaŋitä, eqetä, squä natuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, hiqä häŋä-pmeqä iuŋqä qundqändqä kiiŋä miqä pambiyä. Itaŋga ‘Qäki äki yäuatuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, hiqä huiwä iuŋqe, äwäwa kiiŋä miqä pambiyä. Ymisaŋitä qäkitäŋi, huiwä iuŋitä häŋä-pmeqä iuŋitäŋi, mämäwqätäuqä yäŋqiyä.  
\v 26 He yŋŋä iquauŋi hiŋuä qumbiyä. Qu ymisaŋä vowä mamäuqä ipu, aquvä mämaqiyqä ipu, buayä aŋä iu maeqä itqäŋuwä-qe, hiqä Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu iquauŋi buayi ävätqänä. Yŋŋä iqua ämaqä-quneŋi mämänaqutäuqä iŋäuä.  
\v 27 Itaŋgi hesaŋä hŋqu iqueqä häŋä-pmeqeŋqä äwäwa kiiŋä itä, wiyä nändi iqa wäniqiyä? Oeyä. Änä maeqä inä.   
\p
\v 28 He qäkä-gquä isuaŋqe, äwäwa suŋqä itqäŋäuä? Qätaqä hutqä hiŋginäwa ätäŋqä iuŋi, he hiŋuä äŋguänä qumbiyä. Qu hutqä tpŋqe, äänä imäkqäpiyä? Qu wäuŋuä yäŋänäqŋqä miqä ipu, qäkä ämuasmäŋqä mimäkqä itqäŋäuä.  
\v 29 Itaŋgi Nyi he etqänä. Hiŋuiqänäŋi ämaqä miqä Solomonä iqu, iqueqä yoqä naqä motquetŋqä vä-yauqä äŋguä-täŋä qäyä etaŋgqä-qe, vä-yauqe, qätaqä iquauqä hutqe mämäwqätäuqä inä.  
\v 30 Qätaqä hutqe, täŋga hiŋginäwa ätqäwäŋqe, awiŋgaŋi yäuä piqaŋguti, qu ätäupu tä du tnämäupŋqä iqaŋgpqä-qe, Goti Hanjuwä Iqu huvä-quayuŋuä iwimäkätqänä. Iqu heŋi asä inä emäkäŋqutiyä, memäkqä yäŋqutiyä? He Iquenyqä quuvqä wäŋqäpu eqiyätqäŋuwä iquenä, Iqu heŋi haqä nändi emäkäŋqiyä.  
\v 31 Iiŋiŋqe, ‘Ne ymisaŋitä, eqetä äkitaŋi natuŋquäwä? Ä, qäkä-gque äki yäuatuŋquäwä?’ ätäpu, äwäwa kiiŋä miqä pambiyä.  
\v 32 Ii tiiŋiqä. Ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua, nätmatqä eeqänäŋä iiŋqe, äwäwa ipu qävqä itqäŋäuä. Itaŋgi he äŋguä pmapŋqeŋqe, nätmatqä ii mapŋqä diŋqe, hiqä Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu näqŋqä ae eänä.  
\v 33 Itaŋgi kiŋganäŋi he Goti Hanjuwä Iqunä miqä iu äpmepu, Iqueqä suqä jänäŋi mapŋqe, qävqä ipŋqeqä. Itaŋgaŋi he nätmatqä huiziŋqä äwäwa itqäŋuwi, Iqu eeqänä inä hitapäŋqiyä.  
\v 34 Iiŋiŋqe he awiŋgaŋqe äwäwa miqä pambiyä. Hiunji iqu, äwäwa iqueqä-kiuäŋqä iquäŋqä. Haŋä-iqä hiunji hŋque ätimäuqe, ii hiunji iqueqe, qäyuvqä.”   
\c 7  
\s1 Ämaqä huiziquauqä suqe iwäsäuqeŋqä\f + \fr 7:0 \ft Lukä 6:37-38, 41-42\f*  
\p
\v 1 “Ämaqä hŋquauŋqe, ‘Ämaqä quvqä-quaiqä’ ätäpu, miwäsäuqä pambiyä. Goti Hanjuwä Iqu suqä asä iiŋä di, he-pqe inä emäkqäŋqäuä.  
\v 2 Ii tiinjqä. He ämaqä hŋquauä suqe iwäsäutqäŋuwä-paŋä iiŋi, Goti Hanjuwä Iqu heyaqe, inä iwäsäutäqäŋgaŋi, asä e iwäsäuniqeqä.  
\v 3 Si hinoqukuä wäŋqä hmbu tqä tta-tuŋgueqä hiŋuä iu witaŋgi äqunätŋä-qe, zä naqänäŋä tqä hiŋuä iu äwiŋqe, hiŋuä mäquŋquä iŋinyä. Ii suŋqäwä?  
\v 4 Zä naqänäŋä iqu, tqä hiŋuä iu yqänä witaŋguti, si tqä tta-tuŋgueŋi, ‘Hinoqukuä tqä hiŋuä iu änyäŋqe, huätä mäkmäumqänä-qe’ äänä tutŋqäwä?  
\v 5 Si wopqä itnä, kukŋuinä tqä iqukiyqä. Si zä tqä hiŋuä iu äwiŋqe, huätä ganä mamänyä. Itaŋi iŋganä hiŋuä äŋguänä äqänätnä, hinoqukuä huiziqueqä hiŋuä iu änyäŋqe, huätä mamäutŋqeqä.   
\p
\v 6 He nätmatqä Goti Hanjuwä Iquenyqä ätä äwiŋqä iuŋi ämepu, hiveqä quvqä iquau mävqä pambiyä. Iqua nätmatqä iiŋi, hiŋuinä ämäquŋgua hiquaŋä hitäpŋqäuä. Itaŋga wimŋä äŋguänäŋi, yaqueqä iquau matnämäuqä pambiyä. Iqua qonjqenä ipŋqäuä.”   
\s1 Goti Iqueŋi, nätmatqäŋqä yatŋqä vqeŋqä  
\p
\v 7 “He tääqä ätuäpu, Goti Hanjuwä Ique yatŋqä vqäpŋqeqä. Iqu etapäŋqiyä. He qävqä iqa uwqäpŋqeqä. Goti Iqu he ämäqumuapŋqeŋqä yätamäkqä hiyäŋqiyä. He qŋqaŋi ptqä qäyqäpŋqeqä. Goti Iqu qŋqaŋä euteyäŋqiyä.  
\v 8 Ämaqä nätmatqäŋqä tääqä ätuäpiyä iqua, qu ämapŋqäuä. Ämaqä qävqä ipiyä iqua, ämäqumuapŋqäuä. Ämaqä qŋqaŋä ptqä qiyäpiyä iqua, Goti Iqu qŋqaŋä wuäteyäŋqiyä.   
\p
\v 9 Hesaŋä hŋqueqä ymeqä hŋqu, bretqäŋqä kiqä kanique yatŋqä vqaŋgutqe, iqu hiki muayäniqiyä? Oeyä.  
\v 10 Itaŋga ymeqä iqu kanique hämapäkäŋqä yatŋqä vqaŋgutqe, iqu qämakä quvqe muayäniqiyä? Oeyä.  
\v 11 Kaniquenä, suqä quvqä kuapänä imäkäpiyä-qe, hiqä ymeqä iuŋi, nätmatqä äŋguänäŋi äyä ämuayätqäŋuwiqä. I etaŋgi hiqä Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iquenyqä näqŋqä äŋguänäŋi mapŋqeqä. Iquenyqä tääqä tquaŋguwä iquauŋi, nätmatqä äŋguänäŋi väŋqiyä.\f + \fr 7:11 \ft Lukä 11:9-13\f*   
\p
\v 12 Itaŋi, suqä ämaqä huiziqua he emäkpŋqä eŋgaŋgutqe, he-pqe suqä asiqunä motquapiyä. Suqä iiŋä iqu, kukŋuä-suqä Mosisi iqu ätätä äqäkqetä, hiŋuä-tqä iqua äqäkuwitäŋi, kiqä quatiyqä.”   
\s1 Hänaqä, aŋä häŋä-pmeqä ämepu pmeqä iuŋqä\f + \fr 7:13 \ft Lukä 13:24\f*  
\p
\v 13 “Hänaqä aŋä qui imäkŋqä iuŋqä änyäŋqä iqu, aaŋä hiqŋqä naqänäŋiqä. Iwä ämaqä hänaqä iu qänaknä itqäŋuwä iqua, kuapänäŋiqä.  
\v 14 Iŋäqe hänaqä aŋä häŋä-pmeqä ämepu pmeqä iuŋqe, äpätäuqumäkqä änyä, änä mäwqänäŋiqä. Itaŋga hänaqä iuŋi, ämaqä hŋqunä-hŋqunä ämäqumuepu qänaknä itqäŋäuä. He hänaqä iunä uwqäpŋqeqä.”   
\s1 Ämaqeqä wäuŋui, quwqä quuvqä heqiyqeŋqä ämänätquenä\f + \fr 7:15 \ft Matiu 12:33-37; Lukä 6:43-45\f*  
\p
\v 15 “He hiŋuä-tqä quaŋgä iquauŋi, äŋguänä wimasipiyä! He iquauŋqe, ‘Iqua sipsipqä eŋqä-pa äwqä haŋuä änyäŋäuä’ kŋuä eyätaŋgqä-qe, quwqä kŋuä indqäŋqe, hiveqä hiqiyqä iquauqä eŋqä-paŋä-qae, qui emäkpŋqäuä.  
\v 16 He zä hŋqueqä häukui iwäsäupu, iquenyqä näqŋqä ämetqäŋuwä-pa, ämaqä iiŋä iquauqä wäuŋui, iwäsäupu näqŋqä mapŋqeqä. Ämaqe, guä-wainqä häukui dupŋqe, guä yäŋä-täŋä iuŋqä upŋqätanä? Ä, zä-eaqä häukuä dupŋqe, qu qätaqä guaqä-täŋä iuŋqä upŋqätanä? Oeyä.  
\v 17 Zä äŋguä eeqänäŋä iqua, häukui äŋguä wiŋqiyä. Zä quvqä iqua, häukui quvqä wiŋqiyä.  
\v 18 Zä äŋguänäŋi, häukui quvqä maqiyqä yäŋqiyä. Zä quvqä iqua, häukui äŋguä maqiyqä yäŋqiyä.  
\v 19 Zä kiqä häukui äŋguä maqiyqä iqua, ätäupu tä du väupŋqäuä.  
\v 20 Iitä asänäŋi. Hiŋuä-tqä quaŋgä iquauqä suqe, hiŋuä äqunäpu, iquauŋqe näqŋqä mapŋqeqä.   
\p
\v 21 Ämaqä Nyiŋi, ‘Naqä Iqukiyqä’ ändätqäŋuwä iquauŋqe, he kŋuä tiiŋä maeyqä pa inä, ‘Qu eeqänäŋi Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeuŋqä epnuwiqä.’ Ämaqä Nyaqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä äwiŋqä iunä qänaknä imitpqä iquanä hipnuwiqä.  
\v 22 Hiunji Goti Iqueqä kukŋuä mitqä naqä iŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋi tii dpnuwiqä. ‘Naqä Iqukiyä, ne hiŋuä-tqä wäuŋui imäkätanä, dŋä quvqä iquau huätä ändowatätanä, ämaqä mimäkqänäŋä iuŋi imäkätanäŋgaŋi, Tqä yoqetanä imäkmiŋqueqä.’  
\v 23 Iquauŋi, Nyi kimaŋi tii tumniqeqä. ‘Nyi tutqä qäpu henyŋqe änyä maqŋqä eäŋänä. He ämaqä suqä quvqä kuapänä imäkquenjqä. Huätä upiyä!’”\f + \fr 7:23 \ft Lukä 13:23-27\f*   
\s1 Kukŋuä ktqä, ämaqä aŋä mätqä hŋquaquiŋqä\f + \fr 7:24 \ft Lukä 6:46-49\f*  
\p
\v 24 “Nyi kukŋuä etqä tä, ämaqä hŋqu qätä änyiyätä qänaknä imitätqe, ii tiiŋiqä. Ämaqä kŋuä äŋguänäŋä indqänätä, aŋi hikä haqeu ämätqä-paŋiqä.  
\v 25 Piyä äqiyätä, huakä äpätä, yuŋuä naqänäŋä äqunätä, aŋä ique hevqäŋgaŋgutqäŋga, hiki qua buta äknä, ique a yäŋänäqŋqä kiqätätaŋgi, qua iqä mäpnasqiyäuqä yäniqeqä.  
\v 26 \fig Ämaqä hŋqu, Nyaqä kukŋuä iu qänaknä miqä imitätqe, ii tiiŋiqä.|alt="wise and foolish houses" src="Mat7.24.tif" size="col" loc="Mat 7:24-27" copy="Language Recordings" ref="7:26-27" \fig*I etaŋgi, ämaqä hŋqu, Nyaqä kukŋuä iu qänaknä miqä imitätqe, ii tiiŋiqä. Ämaqä kŋuä mämeqä itä, aŋä weä haqeqi ämätqä-paŋiqä.  
\v 27 Itaŋga piyä äqiyätä, huakä äpätä, yuŋuä naqänäŋä äqunätä, aŋä ique hevqäŋgaŋgutqäŋga, aŋä iqu äpisäutä, qui eeqänä imäknäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 28 Jisasi Iqu kukŋuä ii qäpu tqaŋga, ämaqä Iqueqä kukŋuä qätä äwipiyä kuapänäŋä iqua, Iqueqä näqŋqä motquetqätaŋgqeŋqä yäuŋuä naqänäŋä ikuwi.  
\v 29 Quwqä ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iqua ämotquamiŋuwä-pa, mämotqueqä itä, Yoqä-täŋä-qu eä, ämotquakqe.   
\c 8  
\s1 Jisasi Iqu, wänyimäŋqä-täŋä hŋque äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 8:0 \ft Makä 1:40-45; Lukä 5:12-15\f*  
\p
\v 1 Iqu qoqoŋä iuŋi äväma quveqeqaŋga, qokä-apäkä kuapänäŋi, Ique qänaki äwivändqa äquveqäkuwi.  
\v 2 Iŋgaŋi ämaqä wänyimäŋqä-täŋä hŋqu Ique äwimeqe, qoŋä äwoktäutä ätukqe. “Naqä Iqukiyä. Si äkiŋgaŋgutqe, nyi äŋguä nyimäktŋqeqä.”   
\p
\v 3 I tquaŋga, Iqueqä hipae, ämaqä iqueqä huiwiu itmaqiyätä, “Nyi änyiŋgiyä. Si äŋguä kimänänä” tquaŋga, maqänäŋi wänymäŋqe qäpu eätä, ämaqä iqu äŋguä qe imäŋgqe.  
\v 4 Itaŋi Jisasi Iqu iqueŋi, “Si äkimeqeŋqe, ämaqeu mätquä panä. Si äwätnä, tqä huiwi ämaqä Goti Iquenyqä hiqäva-imäkqä ique ämotquetnä, Mosisi iqu hiŋuiqänä ätkqä-pa hiqäva imäkiyä. Tqä yaqe qäpu eqeŋqe, ämaqe, näqŋqä iuta hipŋqeqä” ätukqe.   
\s1 Mäkä-iqä iutaŋä naqä hŋqueqä quuvqä heqiyqeŋqä\f + \fr 8:5 \ft Lukä 7:1-10\f*  
\p
\v 5 Jisasi Iqu aŋä-himqä Kapänamäŋi yäŋgisa peyqaŋga, ämaqä Romätaŋä mäkä-iqä iutaŋä naqä hŋqu äwimetä, yatŋqä yäŋänäqŋqä äwikqe.  
\v 6 “Naqä Iquki, nyaqä wäuŋuä-nyiyqä hŋqu yaqä vqaŋgi, aŋä du hiqaqä äwinä. Iqueqä yäŋi ŋŋuä itä, täŋä-huŋqä naqänäŋä ämetqäuä.”   
\p
\v 7 Kimaŋi Jisasi Iqu, “Nyi äwätmä äŋguä iwimäkmqänä” ätukqe.   
\p
\v 8 E tquaŋga, ämiqä iqu kimaŋi, tiiŋä ätukqe. “Naqä Iquki, Si nyaqä aŋä täŋgisaŋqä yaptŋqe, nyi ämaqä äŋguänäŋä-qunä hmanjqä. Iŋi Si kukŋuinä tqaŋgti, nyaqä wäuŋuä-nyiyqä iqu äŋguä imänänä.  
\v 9 Nyi-pqe inänji. Nyi ämaqä yoqä-täŋä hŋqueqä yäpä imä äpmamä, ique qänaknä inä wimqänä. Nyaqä ämaqä mäkä-iqä nyi ämitŋqä iquauŋi, hŋque ‘Si uvä’ tquaŋgundqe, iqu äwäŋqiyä. Hŋque ‘Si biyä’ tquaŋgundqe, iqu äpäŋqiyä. Itaŋga ŋqä wäuŋuä-nyiyqä hŋque ‘Si tä imäkiyä’ tquaŋgundqe, iqu imäkäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 10 Jisasi Iqu kukŋuä ii qätä äwiyäqe, yäuŋuä itä, ämaqä Ique qänaki wivändätaŋguwä iu ätukqe. “Nyi he etqänä. Ämaqä yäpaqäŋgisaŋä tqueqä quuvqä eqiyätŋqä-paŋä iiŋi, Israitqä duŋi, Nyi hiŋuä mäquŋquä itŋqeqä.  
\v 11 Tiiŋä-pqe etqänä. Ämaqä kuapänäŋi mäptqä yapqä iŋgisatä, mäptqä wiqä iŋgisaŋä iqua, qu Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeu ätimäupu, Aprähamä iqutä, Aisakä iqutä, Jekopä iqutä buayä anä bŋqä quamä pmapnuwiqä.  
\v 12 Iŋäqe Israitqä, Goti Hanjuwä Iqunä miqeu pmepŋqä atäuŋuä kiŋganä ikqä iquauŋi, Goti Iqu hiawiqä iŋgisaŋqä huätä dowatäniqeqä. Iqiŋi qu kŋuä kuapänä äqiyäpu, hiquaŋä maŋgtäsqukuä mäuqäpnuwiqä.”   
\p
\v 13 E ätuäqetaŋi, Iqu ämiqä ique, “Si ätuŋqueqä. Nyi imäkmqeŋqä quuvqä ae eqŋä-pa timäuŋqiyä” ätukqe. Iiŋä tquaŋga, asäŋgaŋi ämiqä iqueqä wäuŋuä imäkqä iqu, äŋguä qe imäŋgqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Pitä iqueqä känemisä, ämaqä kuapänä hŋquautä, äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 8:14 \ft Makä 1:29-34; Lukä 4:38-41\f*  
\p
\v 14-15 Iŋgaŋi Jisasi Iqu Pitä iqueqä aŋä yäpä iŋgisa äpaquväqe, Pitä iqueqä känemi huiwä tnäŋä wimäŋgaŋgi, iquvaŋä iu witaŋgi äqunäqe, kiqä hipa iu itmaqiyqaŋga, huiwä tnäŋä iqu ävämeqaŋga, ii ävautä Iquenyqä buayä näwenyä imäkkqe.   
\p
\v 16 Mäptqä äwitŋqä iqaŋgaŋi, Jisasi Iquenyqä ämaqä peŋqä-täŋä kuapänäŋä ätuma äpkuwi. Iqu peŋqä iquau kukŋuä ätuätä huätä ändowatätä, yaqä-täŋä iquauŋi äŋguä qe imäkkqe.  
\v 17 Iqu iiŋä imäkätä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, hiŋuä-tqä Asayä iqueqä maŋä iuta ätkqä hŋque, qäyunä imäkqaŋgi ätimäukqe.  
\pi1 “\qt Iqueqä-kiuäŋi, neqä yaqä huitaŋä-huitaŋi ämetä, huätä ämamäuqeqä.\qt*”\f + \fr 8:17 \ft Asayä 53:4\f*   
\s1 Jisasi Ique qänaki wivändqeŋqä\f + \fr 8:18 \ft Lukä 9:57-60\f*  
\p
\v 18 Jisasi Iqu, ämaqä kuapänäŋi Ique qäuiqä eŋqä-pa äkutäupu, pämä tqäutaŋgä äqunäqe, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, “Ne eqä-huäŋä yätäqä näŋgisaŋqä äwanä” ätukqe.   
\p
\v 19 Iŋgaŋi ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqu äpäqe, Jisasi Ique tiiŋä ätukqe. “Ämotqueqä Iqukiyä, Si aŋä-himqä eeqänäŋä iuŋqä uwqaŋgtqe, nyi qänaknä kivändmqänä.”   
\p
\v 20 Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Hiveqä hiqiyqä iqua, iquauqä aŋä-täŋiqä. Yŋŋä iqua, aŋä-täŋiqä. Iŋäqe, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Iqueqä aŋä hiqaqä wiqe, hmanjqä.”   
\p
\v 21 Itaŋga wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋquququ tii ätukqe. “Naqä Iquki, ŋqä apique ganä, qua qäyä mapteumqänä, hiŋuinä ŋqänäwqatiyä.”   
\p
\v 22 I tquaŋgaŋi, Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Qäyä eänä. Ämaqä ae äpäkombqä iqua,\f + \fr 8:22 \ft Jisasi Iqu ii ätkqe, Iqu ämaqä häŋä yqänä äpmapiyä-qe, quuvqä maeqiyqä iquauŋqä ätkqe.\f* quwqä ämaqä pizqä iqueŋi, qua qäyä ptepŋqeqä. Si Nyi qänaki nyivändiyä.”   
\s1 Yuŋuä iqutä, eqä iqutä, Jisasi Iqueqä kukŋui qätä äwikiyiŋqä\f + \fr 8:23 \ft Makä 4:35-41; Lukä 8:22-25\f*  
\p
\v 23 Kukŋuä e ätmbiyitaŋi, Jisasi Iqu yimba iu tkamäuqaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua anä ätkamäukuwi.  
\v 24 Qu eqä-huäŋä Galili awä iqi wätqätaŋguwäŋga, yuŋuä naqänäŋä hŋqu ätimäutä, eqä änyuämäwa äpäyätä, yimba iqueŋi qui imäkätŋqä iqaŋgqä-qe, Jisasi Iqu hiqaqä yqänä äwämiŋqe.  
\v 25 Iiŋqe qu äwäpu, Ique ämeŋä äväpu tii ätukuwi. “Naqä Iquki, ne qui imäknatŋqä iqunä. Yätamäkqä neyä.”   
\p
\v 26 \fig Iqu yuŋuä iquesä, eqä iquesä tquaŋga, iquaqu ämŋäŋgiyi.|alt="Jesus rebukes the wind and waves" src="UBS A-03c.tif" size="col" loc="Mat 8:23-27" copy="United Bible Societies, 1989" ref="8:26" \fig*Iwä Iqu, “Täukueqä! Hiqä quuvqä heqiyqe, wäŋqäpiyqä. He ze, suŋqä eŋgiyä?” ätukqe. Itaŋi Iqu yuŋuä iquesä, eqä iquesä, “Iiŋi miqä manyinyqä” tquaŋga, iquaqu ämŋäŋgiyi.   
\p
\v 27 Iŋgaŋi ämaqä iqua yäuŋuä ipu, tii ätŋguwi. “Ae! Ämaqä Tqu äkitaŋä änääŋukä? Yuŋuä iqutä, eqä iqutä, Iqueqä kukŋui qätä äwiyqiyiuä.”   
\s1 Ämaqä peŋqä-täŋä hŋquaquinyqä\f + \fr 8:28 \ft Makä 5:1-20; Lukä 8:26-39\f*  
\p
\v 28 Itaŋi Jisasi Iqu eqä-huäŋä yätäqä näŋgisa ätimäuqe, qua Gatala iu iuäqämakqe. Iqiŋi ämaqä peŋqä-täŋä hŋquaqu hikä hovqä ämaqä pizqä emiŋuwä iuta äpäsinyä äwimakiyi. Iquaqu hiqi tqäutaŋginyiŋqä, ämaqe huäŋqä iuŋi mäwqä imiŋuwi.  
\v 29 Ique äwimayi, zääqä yäŋänäqŋqä ätukiyi. “Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iquki, squä nemäktŋqäwä? Hea qäyuŋi matimäuqä qäyä etaŋgi, Si qui nemäktŋqä äpinyä?”  
\v 30 Yaqueqä kuapänäŋi kiŋä näŋi ätqäupu, ymisaŋä änmiŋuwi.  
\v 31 Itaŋga peŋqä iqua yatŋqä yäŋänäqŋqä äväpu, “Si huätä nandowatqaŋgtqe, ne yaqueqä iquau-mända paquvatuŋquä hiŋuinä naqänyä!” ätukuwi.   
\p
\v 32 I tquaŋguwäŋga, Iqu “He upuiyä” ätukqe. Itaŋi peŋqä iqua ämaqä iquaquiŋi äväma, yaqueqä iquauqä yäpä iŋgisa äpaqukuwi. Iŋgaŋi yaqueqä eeqänäŋä iqua tnäŋä äwäpu, iwaqä iuta eqä-huäŋä buŋqä äpäquveqäpiyi, eeqänäŋi eqä änyuäpätäkqe.   
\p
\v 33 Ämaqä yaqueqä miqä iqua hiŋuä e äqumbiyi, zä aŋä-himqä iuŋqä äwäpu, iiŋä timäuqaŋgqeŋqätä, itaŋga ämaqä peŋqä-täŋä iquaqui äwimakqeŋqätäŋi, ämaqeu ätukuwi.  
\v 34 Itaŋga ämaqä aŋä iutaŋä eeqänäŋi, Jisasi Ique wimapŋqä äpkuwi. Qu Ique hiŋuä ae äqumbiyi, Iqu qua iu ävämetŋqä yatŋqä yäŋänäqŋqä äwimiŋuwi.   
\c 9  
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä yäŋä ŋŋuä-täŋä hŋque äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 9:0 \ft Makä 2:1-12; Lukä 5:17-26\f*  
\p
\v 1 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu yimba hŋque ätkapmäuqe, eqä-huäŋä yätäqäŋgisaŋqä aŋgumä äwätä, Iqueqä aŋä-himqä iu ätimäukqe.  
\v 2 Iŋgaŋi ämaqä hŋqua, yäŋä ŋŋuä-täŋä hŋque, iqueqä yquvaŋä iunä witaŋgi Iquenyqä ätuma äpkuwi. Itaŋi Iqu iquauqä quuvqä heqiyqe naqä-qakuänäŋä äqunäqe, ŋŋuä-täŋä iqueŋi tii ätukqe. “Ŋqä ymeqä iquki, tqä äwqe haŋuä äkinyänä. Nyi tqä suqä quvqe, huätä ae ämakmäuqänä.”   
\p
\v 3 Ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqua, Iqu e tquaŋgi äwipiyi, quwqä kŋuä indqäŋqä imnä tiiŋä indqäŋguwi. “Ämaqä Tqu Goti Hanjuwä Iqu eŋqä-pa timäutŋqä iqiyä.”   
\p
\v 4 Jisasi Iqu iquauqä kŋuä indqäŋqeuŋi näqŋqä eätä, tii ätukqe. “He heqä kŋuä indqäŋqä iutaŋi, kŋuä quvqe suŋqä indqänätqäŋäuä?  
\v 5 Nyi iqueŋi, ‘Tqä suqä quvqe huätä ämakmäuqänä’ ätuätmä imäkmqe, yäŋänäqŋqä-täŋunjqä. Itaŋga Nyi iqueŋi, ‘Si ävautnä qaŋä uvä’ ätuätmä imäkmqä-pqe yäŋänäqŋqä-täŋunjqä. Qäquaqu asänäŋi.  
\v 6 Iŋi Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, qua täuŋi suqä quvqe huätä mamäuŋqiyä-qe, he näqŋqä mapŋqä änyiŋgiyä.” E ätuäqetaŋi, yäŋä ŋŋuä-täŋä iqueŋi, “Si pämä ätqäutnä, yquvaŋä ämetnä, tqä aŋä iuŋqä uvä” ätukqe.   
\p
\v 7 I tquaŋga ämaqä iqu ävauqe, iqueqä aŋä iuŋqä äukqe.  
\v 8 Ämaqä iqua hiŋuä iiŋä äqumbiyi, zä ipu, Goti Iqu ämaqeuŋi yäŋänäqŋqä iiŋä vqaŋgqeŋqä, Iqueqä yoqe haqeqä ämamäukuwi.   
\s1 Matiu mbqä motauqä iqueŋqä\f + \fr 9:9 \ft Makä 2:13-17; Lukä 5:27-32\f*  
\p
\v 9 Jisasi Iqu aŋä ique äväma äwätäqäŋgaŋi, ämaqä hŋqu mbqä motauqä aŋä iu pmetaŋgi äquŋgqe. Iqueqä yoqe, Matiu ique. E äqunäqe, iqueŋi, “Qänaki nyivändiyä” ätukqe. Iŋi, Matiu iqu ivatuwänäqe, Ique qänaki qe äwivändkqe.   
\p
\v 10 Ga Jisasi Iqu, iiŋä iqueqä aŋä iu buayä änätä pmetaŋga, ämaqä mbqä motauqä kuapänäŋä hŋquatä, suqä quvqä imäkqä kuapänäŋä hŋquatä äpäpu, Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua-pqetä buayä anä äŋgmanmiŋuwi.  
\v 11 Parisi hŋqua hiŋuä e äqumbiyi, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau yatŋqä äwikuwi. “Hiqä Ämetqueqä Iqu buayi, ämaqä mbqä motauqä iquatä, suqä quvqä imäkqä iquatä, anä änätŋqe, äänä etaŋgiwä?”   
\p
\v 12 Jisasi Iqu qätä e äwiyäqe, tii ätukqe. “Ämaqä yaqä maeqä iqua, duuta iquauŋqe, mäwqä ipŋqäuä. Ämaqä yaqä-täŋä iquanä upŋqäuä.  
\v 13 Nyi äpqe, ämaqä jänäŋä iquau tääqä tuätumamqä äpqä hmanjqä. Oeyä. Nyi ämaqä suqä quvqä imäkqä iquau tääqä tuätumamqä äpqeqä. Iiŋiŋqe he Goti Hanjuwä Iqueä bukä iu tiiŋä äqänäŋqe, näqŋqä mapiyä.  
\pi1 \qt ‘He hiqäva imäkätqäŋuwiŋqe, manyiŋqä iqiyä. He ämaqä iquauŋqä qeqä emäŋgaŋguti äŋguä itquapŋqä änyiŋgiyä.’\qt*”\f + \fr 9:13 \ft Hosiya 6:6\f*   
\s1 Suqä, buayä maŋqä imäkmbu, pmeqeŋqä\f + \fr 9:14 \ft Makä 2:18-22; Lukä 5:33-39\f*  
\p
\v 14 Iŋgaŋi ämaqä Jonä iqu ämotquamiŋqä iqua, Jisasi Ique äwimepu yatŋqä äwikuwi. “Ii änääŋäŋqäwä? Nesä, Parisi iqua ämotquetqäŋuwä iquatä, tääqä yäŋänäqŋqä imäkatuŋquä diŋqä, buayä maŋqä imäknätanä yakuä äpmetuŋqueqä. Iŋäqe ämaqä Si ämotquetqäŋä iqua, iiŋä miqä itqäŋuwiqä.”   
\p
\v 15 Jisasi Iqu kimaŋi, kukŋuä ktqä tii ätukqe. “Ämaqä apäkä metŋqä hŋqu, iqueqä käyämaqä iquatä yqänä pmetaŋga, qu äwqä haŋä iuta hipeŋuä iuismäknäpu pmapnuwäŋqätanä? Oeyä. Qänakndaŋi, huiziqua ique ätuma uwqaŋguwäŋga, iqueqä käyämaqä iqua iŋganä imäkmbu pmapnuwäŋqeqä.   
\p
\v 16 Itaŋga, gquä yäuä hŋqu äpkŋgqe, ämaqä hŋqu yuä änyä-häŋä hŋquesaŋä ätävätä, hovqä yäuä ique mapmävqä yäŋqiyä. Iqu e imäkätqe, asŋä äqiyätäqäŋgaŋi änyä-häŋä guä e äktäpitqä iqu, yäuä iqueŋi qui naqänäŋä imäkätä, hovqä naqä väŋqiyä.  
\v 17 Tiiŋi iinänjqä. Ämaqä hŋqu wainqä-eqä änyä-häŋä hui yaqueqä huiwä yäuä du mequatimäuqä yäŋqiyä. Iqu e imäkätqe, wainqä-eqä änyä-häŋi, yaqueqä huiwä yäuä iqueŋi äpisätä, qua bu hiquatäuŋqiyä. Yaqueqä huiwä-pqe, qui inä imäknäŋqiyä. Wainqä-eqä änyä-häŋi, qu yaqueqä huiwä häŋä iu iquatimepŋqäuä. Iŋi qäquaqu äŋguänäŋäŋqeqä.”   
\s1 Jisasi Iqu apäkä hiuaqui, äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 9:18 \ft Makä 5:21-43; Lukä 8:40-56\f*  
\p
\v 18 Jisasi Iqu, ämaqä Jonä iqu ämotquamiŋqä iquau, kukŋuä ii yqänä tuätqätaŋga, ämaqä miqä hŋqu äpäqe, Ique qoŋä äwoktäutä tii ätukqe. “Ŋqä ymeqä apäkä ii, täŋga äpäkoŋgqä-qe, Si äpätnä Saqä hipae haqeqi wiyqaŋgti, häŋä vautŋqänänyä.”  
\v 19 Iqu e tquaŋga, Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä pämä ätqäpiyi, ique äwivändkuwi.   
\p
\v 20 E äwäpiyä imdaŋi, apäkä hui Jisasi Iqueä tuwä-täŋä qäqiqi äpäqe, Iqueqä gquä iu itmaqäŋgqe. Ii hea ique-iqueŋi, qaŋuä yaqä e pmetaŋgi, quväukuä 12 ämäwqätäukqe.  
\v 21 Ii kŋui, “Nyi Iqueqä gquä iu itmaqänmqe, äŋguä nyimänäŋqiyä” indqänätä, iiŋä ikqe.  
\v 22 Ii Ique itmaqiyqaŋga, Iqu hiqumuaŋä äwiyäqe, ii hiŋuä äqunätä tii ätukqe. “Ŋqä ymeqä iiki, tqä äwqe haŋuä äkinyänä. Si Nyinyqä quuvqä eqäŋä-qae, äŋguä äyä ikimäkqänä.” Hea iŋgata-tiŋi, äŋguä äpmaka äukqe.   
\p
\v 23 Itaŋgaŋi Jisasi Iqu ämiqä iqueqä aŋä iu äpaquväqe, ämaqä hŋqua hääwä ätäpu, qokä-apäkä kuapänäŋi kŋuä yäŋänäqŋqä qäkmanätqätaŋgä äquŋgqe.  
\v 24 Itaŋi Iqu tii ätukqe. “Ii mäpäkoŋqä iqeqä. Oeyä. Ii hiqaqenä äwinä. He huätä upiyä.” E tquaŋgqetaŋi, qu Iqueŋi tä äsukuwi.  
\v 25 Qu iquau yäpaqä mäŋgisa huätä dowatqaŋguwäŋga, Iqu hiqŋqä ii witaŋgqä iŋgisa äpäwäqe, iiyqä hipa iu a maqätqaŋga, ii ävaukqe.  
\v 26 Iŋi Iqu i imäkqaŋgqeŋqe, kukŋui hiŋginäwa im-imä ätqa äukuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä hiŋuä pisqä hŋquaqui äŋguä iwimäkkqeŋqä  
\p
\v 27 Jisasi Iqu aŋä ique äväma wätqätaŋgaŋi, ämaqä hiŋuä pisqä hŋquaqu, Ique qänaki äwivändäsinyä, tääqäqä äumiŋiyi. “Dewiti iqueqä Kawiquki, Si yenyqä qeqä kimänänä.”  
\v 28 Iqu äwätä aŋä iu paquvqaŋgaŋi, iquaqu Ique wimeqaŋgiyäŋga, Iqu yatŋqä äwikqe. “Nätmatqä iiŋi, Nyi qäyunä imäkmqeŋqe, qe quuvqä eqiyqinyqä?”  
\p Kimaŋi iquaqu, “Naqä Iquki, ye quuvqä eqiyqueä” ätukiyi.   
\p
\v 29 Itaŋi Iqu iquaquiyqä hiŋuä iu itmaqiyätä, “Qe Nyinyqä quuvqä eqiyqiyä-paŋi, nätmatqä iiŋi äqemeŋqiyä” ätukqe.  
\v 30 I tquaŋga iquaquiyqä hiŋui äŋguä äqäŋgiyi. Itaŋga Jisasi Iqu kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukqe. “Nätmatqä äqemeqeŋqe, ämaqä hŋque awä mätquä panyinyqä.”  
\v 31 Iqu i tquaŋgqä-qe, iquaqu äwiyi, Iqu iwimäkqaŋgqeŋqe, ämaqä eeqänäŋiu awä ätuäkämiŋiyi.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä peŋqä-täŋä, kukŋuä matqä hŋque äŋguä iwimäkkqeŋqä  
\p
\v 32 Ämaqä iquaqu Ique tii vämeqaŋgiyäŋga, qu ämaqä peŋqä-täŋä, kukŋuä matqä hŋque ätuma äpkuwi.  
\v 33 Jisasi Iqu peŋqä ique huätä mamäuqaŋga, ämaqä kukŋuä matqä iqu kukŋuä tqaŋga, ämaqe kŋuä kuapä indqänäpu, tii ätkuwi. “Israitqä täuŋi, nätmatqä huitaŋä tiiŋi, hiŋuiqänäŋi matimäuqä imiŋqeqä.”  
\v 34 Itaŋgi Parisi iqua, “Iqu peŋqä iquau huätä ämamäuqe, peŋqä naqä iqueqä yäŋänäqŋqetä imäkqiyä” ätkuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqeuŋqä huäqä kiiŋä äwunmiŋqeŋqä  
\p
\v 35 Jisasi Iqu aŋä-himqä eeqänäŋä iu ikitä, aŋä aquväqŋqä iuŋi ämaqeu ämotquetä, Goti Iqunä ämitŋqä iuŋqä kukŋuä äŋgui awä ätuäkitä, yaqä huitaŋä-huitaŋä eeqänäŋi äŋguä iwimäkäkämiŋqe.  
\v 36 Iqu qokä-apäkä kuapänä pmetaŋgä äqunätä, iquauŋqä huäqä kiiŋä äwunmiŋqe. Qu sipsipqä quwqä ämiqe hma etaŋgi, äwäwa kiiŋä ipu, qui imäkmbŋqä itqäŋuwä-pa pmetaŋgä äqunmiŋqe.  
\v 37 E äqunäqetaŋi, Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, tiiŋä ätukqe. “Wäuŋuä iuŋi, ymisaŋä yäuä kuapänä iinä, iŋä etaŋgi ämaqä wäuŋuä iqe, hmbnänjqä.  
\v 38 Iiŋiŋqe ämaqä wäuŋuä iqä häŋä hŋqua, ymisaŋä aquvä ptpŋqä dowatätŋqä iiŋqe, he wäuŋuä Kaniquenyqä tääqä tupŋqeqä” ätukqe.   
\c 10  
\s1 Jisasi Iqueqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquauqä yoqeyi\f + \fr 10:0 \ft Makä 3:13-19; Lukä 6:12-16\f*  
\p
\v 1 Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä 12 iquau tääqä ätuätumeqe, dŋä quvqe huätä ändowatäpu, täŋä-yaqä hiutaŋä-huitaŋä-täŋä iquau äŋguä wimäkpŋqä diŋqä, yäŋänäqŋqetä yoqä naqetä äwikqe.  
\v 2 Ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä dowatätŋqä 12 iquauqä yoqe, tiinji. Kiŋganäŋi Saimonä, iqueqä yoqä huizi Pitä iquvi. Itaŋga käŋguequ, Endru iquvi. Itaŋi Sepri iqueqä hikŋä iquaqu, Jemisi iqutä Jonä iqutänji.  
\v 3-4 Itaŋga Pilipä ique, Batromi ique, Tomasi ique, Matiu mbqä motauqä ique, Jemisi Aläpiyasi iqueqä hikŋä ique, Tatiyusi ique, Saimonä ämaqä Selotqä iutaŋä ique, itaŋga Jutasi Iskarioti,\f + \fr 10:3-4 \ft Näqŋqä-täŋä kuapänä iqua, kŋuä tiiŋä indqänätqäŋä. Yoqe Iskarioti, kiqä quati, ‘ämaqä aŋä-himqä Karioti iquesaŋä ique’.\f* ämaqä qänaknda Jisasi Ique ämaqä huiziuqä hipa iu qui imäkpŋqä väniqŋqä iquvi.   
\s1 Jisasi Iqu, Iqueqä ämaqä iqua wäuŋuä imäkpŋqä, näqŋqä äwikqeŋqä\f + \fr 10:3-4 \ft Makä 6:6b-13; Lukä 9:1-6\f*  
\p
\v 5 Ämaqä 12 iquauŋi, Jisasi Iqu wäuŋuäŋqä ändowatätä tii ätukqe. “Ämaqä Israitqä iqune qäyä etaŋgi huiziquauŋqä mäwqä pambiyä. Sämaliya pmeqä iquauqä aŋä-himqä iuŋi, mäpaquvqä pambiyä. Oeyqä.  
\v 6 He Israitqä iquauŋqänä upŋqeqä. Qu sipsipqä, hänaqä qäyunäŋiŋqä maqŋqä eŋqä-paŋä-quai.  
\v 7 He äwäpu kukŋuä awi, ‘Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, qäukuä yätuta qäqi täqi ae äquvepqeqä’ tupŋqeqä.  
\v 8 Ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iquau äŋguä iwimäkäpu, ämaqä ae äpäkoŋguwä iquau ävauqumuatäpu, ämaqä wänyimäŋqä-täŋä iquau äŋguä iwimäkäpu, dŋä quvqä peŋqä, ämaqä iquau ätqäuŋqe, huätä dowatäpu iqäupiyä. Nätmatqä he ämeŋuwi, mbqä mävqä ipu hiŋgi ämequwitaŋi, ämaqä iuŋi, hiŋgi wipiyä” ätukqe.   
\p
\v 9-10 “He qaŋä äwäpiyäŋgaŋi, mbqä-qatä, yquayä qa-mŋqetä, gquä tŋäŋqä hŋqutä, yukä iu ämuasmäuqetä, qaŋä uwqä yäkqetä, qäsä mämeqä pambiyä. Oeyä. Ii tiiŋä hitaŋgiyi. Ämaqä wäuŋuä iqaŋgpqä iquauŋi, ämaqä quwqä yätamäkqä ämetqäŋuwä iqua buayi äwipŋqäuä.   
\p
\v 11 He aŋä-himqä hŋque äpaquväpiyäŋgaŋi, ämaqä suqä äŋguä-täŋä hŋquenyqä qävqä ipu, aŋä-himqä iu ävämepiyäŋgaŋqe, ämaqä iqueqä aŋiunä pmeqäpŋqä.  
\v 12 He iqueqä aŋiu äpaquväpiyäŋgaŋi, iqi pmamitpqä iquauŋi, ‘Goti Hanjuwä Iqu äŋguänä emäkäŋqiyä’ tquäpŋqä.  
\v 13 Iqua aquvänä ipu he etmeqaŋgpqe, hiyaqä kukŋuä äŋgui, iquatä witäniqeqä. I etaŋgqä-qe, qu he etmapŋqe aquvänä miqä iqaŋgpqe, hiqä kukŋuä ii iquau yätamäkqä mävqä da yäŋqiyä.  
\v 14 Ämaqä hŋqu he etmetä iqueqä aŋä iuŋqä etma mäwqä itä, hiyaqä kukŋui qätä maeyqä iqaŋgutqe, he aŋä-himqä ique ävämepiyäŋgaŋi, qua hinoqukuä yukä iu täka emäkmitätqe, ptä quväteqämä emä uwqäpŋqä.  
\v 15 Nyi naqä-qakuä etqänä. Hiunji Goti Hanjuwä Iqu ämaqä kukŋuä mitäniqäŋgaŋi, qokä-apäkä aŋä-himqä iquesaŋi iquauqä kimaŋi haŋä-iqe, Sotomä iutä Gomora iutä äpmamiŋuwä iquauqeuŋi,\f + \fr 10:15 \ft Ipäqäkqä 18:16-19:29\f* aaŋä ämäwqätäuniqeqä.”   
\s1 Jisasi Iqueqä wäuŋuä imäkqä iquauŋi, haŋä-iqä wimeniŋqeŋqä\f + \fr 10:16 \ft Makä 13:9-13; Lukä 21:12-19\f*  
\p
\v 16 “Nyi endowatqe, tiinjqä. Sipsipqä iqua, hiveqä hiqiyqä iquauqä awä imä äwquwä eŋqä-paŋä iiŋä endowatqänä. Ämaqä hui he qui emäkpŋqä iqäpŋqäuä. Iŋi he qämakä iquauqä suqä iunä qänaknä ipu, kŋuä äŋguä ganä indqämbiyi imäkqäpŋqä. Iŋäqe yŋŋä-heeqe, suqä quvqä mimäkqä itqäŋuwä-pa, he-pqe asä ii iqäpŋqeqä.  
\v 17 He ämaqä iquauŋi äŋguänä wimasipiyä. Qu quwqä ämiqä iquauä hiŋuä iqiŋi kukŋuä metpnuwiqä. Quwqä aŋä aquväqŋqä iuŋi, täua hitäwipnuwiqä.  
\v 18 Qu Nyi mändi äŋgittqiyäpu, ämiqä Romätaŋä iquauŋqätä, aŋä-himqä naqä ämiqä iquauŋqätä, heŋi eyqiyäma upnuwiqä. Iŋgaŋi he ämaqä naqä iiŋä iquautä, ämaqä Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquautäŋi, kukŋuä äŋgui awä tupnuwäŋqeqä.  
\v 19 Qu heŋi, kukŋuäŋqä eyqiyäma uwqaŋguwäŋgaŋi, ‘Ne kukŋui, äki taŋquatiyä? Ä kimaŋi, äänä tuaŋquatiyä?’ kŋuä mindqäŋqä pa iqäpŋqä. Oeyä. He kukŋuä tpŋqäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu he kukŋuä tupŋqe, ämetqueŋqiyä.  
\v 20 Ii tiiŋiqä. Kukŋui, hiqä-hiuä matqä ipŋqäuä. Hiniqueqä Dŋä Äŋguä Iqu hiyaqä maŋä iuta awä tuäŋqiyä.   
\p
\v 21 Ämaqä hui quwqä käta-käŋgueque, huiziqua ique pizqä päkpŋqä iiŋqe, quwqä hipa iu wipnuwiqä. Itaŋi kaniqukua, quwqä ymeqä iquauŋi-pqe, suqä asitaŋi itquapnuwiqä. Itaŋga ymeqä iqua, kunaqä-kunuŋuau-pqe, mäkä äunäpu asä inä ipnuwiqä.  
\v 22 He Nyaqä yoqä-täŋuenä etaŋgi, ämaqä eeqänäŋi äwqä quvqä emäkqäpnuwiqä. Iŋäqe qokä-apäkä haŋä-iqä qäpu etqäŋgaŋqä yäŋä äqämbu äpmamitpqä iqua, Goti Hanjuwä Iqu häŋä iqumuatäniqeqä.   
\p
\v 23 Ämaqä aŋä-himqä hŋquesaŋi quvqä etqueqaŋgpqe, he ävämepu, aŋä-himqä hŋquenyqä zä uwqäpŋqä. Nyi naqänä etqänä. He Israitqä iquauqä aŋä-himqä eeqänäŋä iuŋi änyä mikiqäŋga, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpäniqeqä.   
\p
\v 24 Ämaqä näqŋqä ämetqäŋuwä iqua, näqŋqä ävätŋqä iqueŋi, mämäwqätäuqä ipŋqäuä. Itaŋga ämaqä wäuŋuä imäkätqäŋuwä iqua, iquauqä naqä iqueŋi, mämäwqätäuqä ipŋqäuä.  
\v 25 Näqŋqä ämetqäŋuwä iqua, ämotquetŋqä iqutäŋi, asänäŋä eäŋuwi, ii qäyunjqä. Wäuŋuä imäkätqäŋuwä iqua, naqä iqutä asänä eäŋuwi, ii-pqe qäyunjqä. Iŋi ämaqä ämiqä iquenyqe, qu ‘Iqu dŋä quvqä Belsäpulä iqueqä’ ätpqe,\f + \fr 10:25 \ft Matiu 9:34\f* iqueqä yäpä iqi itqäŋuwä iquauŋqe, yoqä quvqänäŋä asä inä tpŋqäuä.   
\s1 Zä tquenyqä wiŋqeŋqä?\f + \fr 10:26 \ft Lukä 12:2-7\f*  
\p
\v 26 He ämaqä iiŋä etqueqaŋgpqä iquauŋqe, zä miqä pambiyä. Nätmatqä eeqänäŋi huäqä äutnmitätqe, ätnäŋä iqi timäuŋqiyä. Nätmatqä eeqänäŋi zä äwämitätqe, ämaqe näqŋqä hipŋqäuä.  
\v 27 Kukŋuä Nyi ämaqeu mätquä henyä etätŋqe, he ätnäŋäqi tquäpŋqe. Kukŋuä Nyi qeiqinyä etqe, he ämaqeuqä hiŋuä iqi ätqäupu awä tquäpŋqe.  
\v 28 Ämaqä hiqä huiwä iunä päsqä iquauŋqe, zä miqä pambiyä. Qu quuvqe, pizqä mapäsqä ipŋqäuä. Goti Hanjuwä Iqu, huiwitä, quuvqetä, tä iuŋqä dowatätä, qui Imäkqä-qu etaŋgi, he ze Iquenyqänä iqäpŋqeqä.  
\v 29 He näqŋqeqä. Yŋŋä wäŋqä isuauŋqe, ämaqe, qu hnjuaquinyqä mbqä wäŋqä hŋqunä itqäŋä. Iŋäqe hiqä Hiniqu, isuau äŋguä ämitäqetaŋi, Iqu hiŋuinä mäquŋquä iqaŋgutqe, isuautaŋä hmbu qua mäŋi mapäkŋqä iŋqiyä.  
\v 30-31 Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, he yŋŋä isuauŋi, ämäwqätäuŋäuä. Hiyaqä dä nyuäŋä iuŋi, Iqu a ae ätäuqeqä. Iiŋä etaŋgi he haŋä-iqä emeqaŋgutqeŋqä, zä miqä pambiyä.   
\s1 Jisasi Iquenyqä kuapänä wiŋgaŋgi, Iquenyqä awä-tqeŋqä\f + \fr 10:30-31 \ft Lukä 12:8-9\f*  
\p
\v 32 Ämaqä hŋqu, ämaqä iuŋi, ‘Nyi Jisasi Iquesaŋunjqä’ tquaŋgutqe, ga Nyi-pqe iqueŋqe, Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueä hiŋuä iqiŋi, ‘Ämaqä tqu, Ŋqeqä’ tumniqeqä.  
\v 33 Itaŋga ämaqä hŋqu, ‘Nyi Jisasi Iquesaŋunä manä’ tquaŋgutqe, ga Nyi-pqe iqueŋqe, Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueä hiŋuä iqiŋi, ‘Ämaqä tqu, Nyitaŋu manä’ tumniqeqä.   
\p
\v 34 He Nyinyqe, ‘Iqu mäkä eeqäpnäŋi, mändi kittqiyätŋqä äpqeqä’ kŋuä maeyqä pa inä. Oeyä. Nyi ämaqe, äwqä haŋuä iŋqä pmetpnuwä diŋqe, mäma mapqä, ipäqäyuŋä äma äpqeqä.  
\v 35 Nyi tiiŋiŋqä äpqe.  
\pi1 ‘\qt Hikŋuiqu, kanique mäkäŋqä vqä iiŋqätä, meqi, känäu mäkäŋqä vqä iiŋqätä, hikŋueqä apäki, keeŋqä mäkäŋqä vqä iiŋqätä, äpqeqä.\qt*  
\v 36 \qt Itaŋga ämaqä hŋqueqä käyämaqä iquautaŋä hŋqua, iqueŋi himä-wiuŋqä wipnuwiqä.\qt*’\f + \fr 10:36 \ft Maika 7:6\f*   
\p
\v 37 Ämaqä hŋqu kaniquenyqätä, känäuŋqätä kuapänä äwinyätä, Nyinyqe wäŋqäpu äwinymitätqe, iqu Nyaqä näueqä-qu hmanjqä. Ämaqä hŋqu iqueqä ymeqä qokä iquauŋqätä, apäkä iuauŋqätä kuapänä äwinyätä, Nyinyqe wäŋqäpu äwinymitätqe, iqu Nyaqä näueqä-qu hmanjqä.  
\v 38 Itaŋga ämaqä hŋqu haŋä-iqä Nyaqä yoqeta wimeqaŋgutqe mämeqä itä, Nyinyqä qänaknä miqä imitätqe, iqu Nyaqä näueqä-qu manä.\f + \fr 10:38 \ft Lukä 14:26-27\f*  
\v 39 Ämaqä häŋä-pmeqä äŋgui ämäqumuetä, a yäŋänäqŋqä äqätmitätqä iqu, iqueqä häŋä-pmeqe qui imäknäŋqiyä. Itaŋgi ämaqä Nyinyqä kŋuä indqänätä, iqueqä häŋä-pmeqe huätä ävquatämäumitätqä iqu, häŋä-pmeqä naqä-qakuänäŋi ämeniqeqä” ätukqe.   
\s1 Yätamäkqä vqä iqua, kima äŋguä mapnuwäŋqä  
\p
\v 40 “Ämaqä hŋqu, he etmetä äŋguänä emäkqaŋgutqe, iqu Nyi-pqe inä inyimäkqiyä. Ämaqä Nyi indmetqä iqu, Nyi änändowatkqä Ique-pqe inä itmeqiyä.  
\v 41 Ämaqä hŋque, Goti Iqueqä kukŋuiŋqä hiŋuä-tqä hŋqu ique wimeqaŋga, iqu iquenyqe, ‘Hiŋuä-tqä-queqä’ kŋuä indqänätä, iqueŋi itmetä äŋguä iwimäkätqä iqu, Goti Hanjuwä Iqu ämaqä iqueŋi, nätmatqä äŋgui, hiŋuä-tqä iquau ävätŋqä-pa väniqeqä. Itaŋga ämaqä hŋque, ämaqä jänäŋä hŋqu ique wimeqaŋga, iqu iquenyqe, ‘Ämaqä jänäŋä-queqä’ kŋuä indqänätä, iqueŋi itmetä äŋguä iwimäkätqä iqu, Goti Hanjuwä Iqu ämaqä iqueŋi, nätmatqä äŋguä, ämaqä jänäŋä iquau ävätŋqä-paŋi väniqeqä.  
\v 42 Itaŋgaŋi ämaqä hŋqu, Nyaqä ämaqä tquautaŋä yoqä naqä-täŋä maeqä hŋquenyqe, ‘Iqu Jisasi Iquenyqä qänaknä itŋqä-queqä’ kŋuä indqänätä, ique eqä isqä ävätqä iqu, Nyi iquenyqe, ‘Ämaqä tqueqä wäuŋuä äŋguä iutaŋä kimaŋi, ämeniqeqä’ naqä-qakuänäŋä etqänä” ätukqe.   
\c 11  
\s1 Jonä asŋä-qäyqä iqu, yatŋqä äwikqeŋqä\f + \fr 11:0 \ft Lukä 7:18-23\f*  
\p
\v 1 Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä 12 iquauŋi kukŋuä ii ae ämotqueqe, Iqu iqiŋi äväma, aŋä-himqä huizi, qua Galili iu äwiŋqä iu, ämaqeu ämotquetä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui awä ätuäkämiŋqe.   
\p
\v 2 Jonä iqu guä kiqiyäueqä aŋiu äpmeqäŋgaŋi, iqu wäuŋuä eeqänäŋi Kraisi Iqu imäkqaŋgqeŋqä qätä äwiyäqe, iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋquaqu, Jisasi Ique yatŋqä wiyŋqä ändowatkqe.  
\v 3 Iquaqu Ique äwimayi, yatŋqä tiiŋä äwikiyi. “Qu ‘Kraisi Iqu äpäŋqiyä’\f + \fr 11:3 \ft Matiu 3:1-12; Malakai 3:1\f* ätätqäŋuwi, Si Qäqukitanä, ä hŋquenyqä hiŋuä inä äqänanä pmetuŋqutanä?”   
\p
\v 4 Jisasi Iqu kimaŋi, iquaqui tiiŋä ätukqe. “Qe nätmatqä hiŋuä äqunäsinyä qätä äwiyäŋiyiŋqe, äwäsinyä Jonä ique awä tiiŋä suinyqä.  
\v 5 ‘\qt Ämaqä hiŋuä pisqä iqua, hiŋuä äŋguä äqäŋgäuä. Yukä quvqä iqua, qaŋä äŋguä äwqäuä. Wänyimäŋqä-täŋä iqua, äŋguä imäŋgäuä. Qätä äyqä iqua, qätä äwiyqäuä. Ae äpäkoŋguwä iqua, aŋgi ävauqäuä. Nätmatqä maeqä iqua, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä äŋgui qätä äwiyqäuä.’\qt*\f + \fr 11:5 \ft Asayä 35:5-6\f*  
\v 6 Ämaqe, qu Nyi imäkqaŋgqeŋqä kŋuä indqänäpiyä iqua, quwqä quuvqä heqiyqe qui mimäkŋqä iqaŋgutqe, qu aquvänä ipŋqäuä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Jonä iqueŋqä ätukqeŋqä\f + \fr 11:7 \ft Lukä 7:24-35\f*  
\p
\v 7 Jonä iqueqä ämaqä iquaqu ae uwqaŋgiyäŋga, Jisasi Iqu qokä-apäkä iuŋi, Jonä iquenyqä tii ätukqe. “He aŋä avqŋqä duŋqe, squä hiŋuä qumbŋqä äukuwäwä? Qoä-qamqä yuŋuä miqaŋgqe qumbŋqä äukuwätanä? Oeyä.  
\v 8 Squä hiŋuä qumbŋqä äukuwäwä? He ämaqä qäkä äŋguänäŋä yäuqä pmetaŋgqä hŋque hiŋuä qumbŋqä äukuwätanä? Oeyä. Ämaqä qäkä äŋguä äyäuŋuwä iqua, ämiqä naqä iqueqä aŋä du pmetpŋqäuä.  
\v 9 He squä hiŋuä qumbŋqä äukuwäwä? Ämaqä hiŋuä-tqä hŋque hiŋuä qumbŋqä äukuwätanä? Ŋŋqä. Iiŋä sätäti, Nyi tiiŋä etqänä. Iqu, Goti Hanjuwä Iqueuä hiŋuä-tqä huizi iquauŋi ämäwqätäunä” ätukqe.  
\v 10 “Bukä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä tuwaŋui tii ätä äqänänä.  
\pi1 ‘\qt Qätä wipiyä. Ämaqä Nyaqä kukŋuä ämapqä hŋque, Si hiŋuiqä kimetŋqä ändowatqänä. Sinyqä hänaqä näwinyä imäuetŋqänänyä\qt*,’ ätä äqänänä.\f + \fr 11:10 \ft Malakai 3:1\f*  
\m Kukŋuä ii, ämaqä tätquenyqä ätqiyä.  
\v 11 Itaŋgi Nyi he naqä-qakuä tiiŋä etqänä. Ämaqä eeqänäŋä iutaŋi, Jonä asŋä-qäyqä ique ämäwqätäutŋqe, aaŋqeqä. Iŋäqe Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, ämaqä yäpakä quvqä äpmeŋqä iqu, Jonä iqueŋi ämäwqätäunä” ätukqe.   
\p
\v 12 “Jonä asŋä-qäyqä iqu kukŋuä awä ätumiŋqäŋgaŋi, ämaqä yäŋänäqŋqä-täŋä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iu paqupŋqeŋqe, qu wäuŋuä yäŋänäqŋqä ipŋqä ipäqäkuwi. Täŋgaŋi qu wäuŋuä iiŋi yqänä imäkäpu, Goti Iqueqä miqeuŋi haŋä-iqä kuapänä ävätqäŋäuä.  
\v 13 Jonä iqu ätimäukqäŋgaŋqe, ämaqe, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuiŋqä näqŋqe, qu bukä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwiutatä, Mosisi iqu kukŋuä-suqeŋqä äqäkqeutatä ämamiŋuwiqä.  
\v 14 Goti Iqueqä bukä iuŋi, ‘\qt Hiŋuä-tqä Laisa iqu äpäŋqiyä\qt*’ ätätä äqänäŋqe,\f + \fr 11:14 \ft Malakai 4:5\f* ii Jonä iquenyqänä äqänänä. He Nyaqä kukŋuä iiŋqe, quuvqä heqäpŋqäpiyä, maeqiyqä ipŋqäpiyä?  
\v 15 He qätä-täŋuenä epiyi, kukŋuä iiŋqe kŋuä äŋguänä indqämbiyä” ätukqe.   
\p
\v 16 “Ämaqä täŋga äpmeŋuwä iuŋqe, Nyi änäänyä tmqäwä? Tiiŋuaiqä. Ymeqä ququawä aquväqŋqä iu quamä äpmapu, ymeqä huizi iquauŋqä tääqä tiiŋä ätätqäŋuwä-paŋä-quaiqä.  
\v 17 ‘Ne henyqä hääwä qäyä ätqaŋgu, he himnuŋuä miqä iquwiqä. Ne pmapqä qäyä iqaŋgu, he kŋuä maqiyqä iquwiqä’ ätätqäŋuwiqä. Ämaqä täŋga äpmeŋuwä iqua, qu ymeqä tqua eŋqä-paŋä eäpu, suqä äsque-äsqueŋqä mäwiŋgaŋgiyi.  
\v 18 Jonä asŋä-qäyqä iqu äpäqetaŋi, buayä änätä, wainqä-eqä maŋqä iqaŋga, qu ‘Dŋä quvqä-täŋä-queqä’ äyä ätkuwiqä.  
\v 19 Iŋäqe Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpäqetaŋi, buayätä eqätä gaŋgqäŋga, qu tii ätqäuä. ‘Ämaqä buayä eqä yaqäpiqä itä änätä, wainqä-eqä kuapä ŋqueqä. Itaŋga ämaqä mbqä motauqä iquauqätä, suqä quvqä imäkqä iquauqätä näueqä-queqä’ inä ätqäuä. Iŋäqe, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä iquauqä wäuŋui, tiiŋä motquapnä. Iqueqä kŋuä indqäŋqe, ii aaŋä naqä-qakuiqä” ätukqe.   
\s1 Ämaqä, quwqä suqä quvqeŋqä mävquatämäuqä iquauqä haŋä-iqeŋqä\f + \fr 11:20 \ft Lukä 10:12-15\f*  
\p
\v 20 I ätuäqetaŋi, Iqu ämaqä aŋä-himqä hui-huiu äpmeŋuwä iquauŋi, äkasuwä ätukqe. Aŋä-himqä iuŋi, Iqu wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä di kuapänä qäyä imäkqaŋgi, quwqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe mävquatämäuqä imiŋuwi.  
\v 21 Iquauŋi Iqu tiiŋä ätukqe. “Ämaqä Kolasinä pmeqä iquendä, Betsaitä pmeqä iquendä, hiqä haŋä-iqeŋqe, Nyi ‘Oänä’ etqänä. Tiiŋä etaŋgiyä. Nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di, Nyi heyaqä awä iqisa imäkkqä-paŋi, ämaqä hŋqu Tayä pmeqä iquauätä, Saitonä pmeqä iquauätä awä iqisa imäkqä-säpi, qu qäŋganä tiiŋi ae pmeqäpniŋgä. Quwqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe ävquatämäupiyitaŋi, huäqä-huŋqä qäki ämäyäupu, tä wätakiu ae pmeqäpniŋgä.  
\v 22 Iiŋiŋqe Nyi he etqänä. Hiunji Goti Hanjuwä Iqu ämaqeuqä suqä iwäsäuniŋqä atäuŋuä ikqeuŋi, heyaqä haŋä-iqe, Tayä pmeqä iquauqätä, Saitonä pmeqä iquauqätäŋi, ämäwqätäuniqeqä.  
\v 23 Itaŋga Kapänamä pmeqä iquenyä, Goti Iqu heŋi, qäukuä haqä yätuŋqä etma yäniqätanä? Oeyä, Iqu he ämaqä pizqä iquauqä aŋä buŋqä endowatäniqeqä. Nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di, Nyi heyaqä awä iqisa imäkkqä eŋqä-paŋi, ämaqä hŋqu Sotomä pmeqä iquauä awä iqisa imäkqä-säpi, aŋä-himqä iqu yqänä witäninjqä.  
\v 24 Iiŋä etaŋgi hiunji Goti Hanjuwä Iqu ämaqeuqä suqä iwäsäuniŋqä atäuŋuä ikqeuŋi, heyaqä haŋä-iqe Sotomä pmeqä iquauqeuŋi ämäwqätäuniqeqä” ätukqe.   
\s1 Hapä pmeqe, Jisasi Iquesanji  
\p
\v 25 Iŋgaŋi, Iqu tii ätukqe. “Apä, Qäukuitä Quaetä Miqä Iquki, ämaqä näqŋqä kŋuä-täŋä iquauŋqä si nätmatqä tä zä äkittqiyeŋä-qe, ymeqä däŋä-sua eŋqä-pa äyä ämotquenyä. Si e imäkqaŋgnä, Nyi ‘äŋguiqä’ äktqänä.  
\v 26 Auä, Apä, Si Tqä-täuä yeeqä imäkndŋqä diŋqä, imäkŋiqä” ätukqe.   
\p
\v 27 Tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Ŋqä Apiqu nätmatqä eeqänäŋi, Ŋqä hipa täu änjiyqeqä. Ämaqe, Ymeqä Iquenyqä näqŋqe, aaŋqeqä. Apiqunänjqä. Ämaqe, Apiquenyqä näqŋqe, aaŋqeqä. Ymeqä Iqutä, ämaqä Ymeqä Iqu ämotquetŋqä iquatänä, Apiquenyqä näqŋqä eäŋäuä” ätukqe.\f + \fr 11:27 \ft Lukä 10:21-22\f*   
\p
\v 28 “Ämaqä wäuŋuä tnäŋä ipu, haŋä-iqä ämepu, huiwä haŋuä enyätŋqä iquenä, he eeqänäŋuenä hapä hitapmqä Nyinyqä ppiyä.  
\v 29 \fig Bulumäka iqua nätmatqä eyqiyämapŋqä, zä quavqä hiŋuä-qo iu guä ämäsäutqäŋuwä-paŋä iiŋi, he Nyaqä yäpä iqi äpmapu, Nyita näqŋqä meqäpŋqeqä.|alt="plowing with yoke of oxen" src="HK00019B.tif" size="col" loc="Mat 11:28-30" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995" ref="11:29" \fig*Nyi Ŋqä-näuä äkittqänätmä, ämaqeuŋi haŋuä itquetŋqe. Iŋi, bulumäka iqua nätmatqä eyqiyämapŋqä, zä quavqä hiŋuä-qo iu guä ämäsäutqäŋuwä-paŋä iiŋi, he Nyaqä yäpä iqi äpmapu, Nyita näqŋqä meqäpŋqeqä. Itaŋga he haŋä-iqä naqänäŋä mämeqä, hapä pmepŋqäuä.  
\v 30 Kukŋuä Nyi etmqe, haŋä-iqä naqä manä, he qeiqinyäŋä mapŋqäuä” ätukqe.   
\c 12  
\s1 Sämbatqä hiunji hapä pmeqä iqueŋqä\f + \fr 12:0 \ft Makä 2:23-28; Lukä 6:1-5\f*  
\p
\v 1 Qänakndaŋi, Sämbatqä hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, Jisasi Iqu kuä-witqä wäuŋuä awä iu qaŋä ikämiŋqe. Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua buayä dä vqaŋga, qu kuä-witqä häukui, ätäkäpu änmiŋuwi.  
\v 2 Parisi hŋqua hiŋuä iiŋä äqumbiyi, Jisasi Ique tiiŋä ätukuwi. “Hiŋuä qunyä! Suqä Tqä ämaqä wäuŋuäŋqä ämotquetqäŋä iqua iquwi, hiunji hapä pmeqäŋga imäkqeŋqe, pmua imäknänä.”   
\p
\v 3 I tquaŋguwäŋga, Iqu kima tii ätukqe. “Änääŋgä? Hiŋuiqänäŋi neqä awiqu Dewiti iqutä, iqueqä ämaqä iquatä, buayä dä äpäkombiyi, Dewiti iqu imäkkqeŋqe, he kukŋuä iuŋi a matäuqä itqäŋuwätanä?  
\v 4 Dewiti iqu Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä yäpä yäŋgisa äpaquväqe, bretqä Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqi äwämiŋqe, iqutä iqueqä ämaqä iquatäŋi, ämepu äŋguwiqä.\f + \fr 12:4 \ft 1 Samueli 21:1-6\f* Buayä Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqi äwiŋqe, ämaqe ämepu ŋqäŋqe, pmua imäknänä. Hiqäva-imäkqä iquanä ämepu bŋqä inä äwinä.\f + \fr 12:4 \ft Hiqäva-imäkqä 25:5-9\f*  
\v 5 Änääŋäŋqäwä? Bukä Mosisi iqu kukŋuä-suqeŋqä äqäkqä iuŋi, he kukŋuä tä a matäuqä itqäŋuwätanä? Sämbatqä hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, hiqäva-imäkqä iqua Goti Hanjuwä Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä iu, Sämbatqäŋqä suqä ätä äwiŋqä iuŋi ävausäpiyä-qe, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, qu suqä quvqä mimäkqä itqäŋäuä.  
\v 6 I etaŋgi Nyi he etqänä. Goti Hanjuwä Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä ique Ämäwqätäuŋqä Hŋqu, täqi äwinä.   
\p
\v 7 Iŋäqe, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, kukŋuä hŋqu tiiŋä äqänänä.  
\pi1 ‘\qt He hiqäva imäkätqäŋuwiŋqe, manyiŋqä iqiyä. He ämaqä iquauŋqä qeqä emäŋgaŋguti äŋguä itquapŋqä änyiŋgiyä\qt*.’\f + \fr 12:7 \ft Hosiya 6:6\f*  
\m He kukŋuä iiŋä iqueqä quatiŋqä näqŋqä meqä-säpi, he ämaqä suqä quvqä mimäkqä itqäŋuwä iquauŋi, haŋä-iqä mävqä iqäpniŋgä.  
\v 8 Iiŋä etaŋgi he iqueqä quatiŋqä maqŋqä epu, Nyaqä ämaqä iquauŋi haŋä-iqä hiŋgi ävätqäŋä. Nyi iiŋä etqe, tiiŋiqä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu Sämbatqä hiunji hapä pmeqä iuŋi ämitqänä. Nyi tä qäqunjqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä hipa hŋgiŋi quvqä-täŋä hŋque äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 12:9 \ft Makä 3:1-6; Lukä 6:6-11\f*  
\p
\v 9 Jisasi Iqu iqiŋi äväma äwätä, iquauqä aŋä aquväqŋqä yäpä iŋgisa qe äpaqukqe.  
\v 10 Iqiŋi, ämaqä hipa hŋgiŋi quvqä-täŋä hŋqu äpmamiŋqe. Iŋgaŋi Parisi iqua Jisasi Ique kukŋuä mitpnuwä diŋqä yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Sämbatqä hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, ne ämaqä yaqä iquauŋi äŋguä imäkqe, ii äŋguätanä, ä änääŋgä?”   
\p
\v 11 Iqu kimaŋi, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä hiyaqä awä iqisaŋä hŋqu, sipsipqä-täŋä-qu eä, itaŋga Sämbatqä hiunji hapä pmeqäŋgaŋi sipsipqä iqu qua hovqä iu äpäwitqe, iqu äänä imäkäniqiyä? He näqŋqeqä. Ämaqä iqu sipsipqe a ämaqätätä, äkäka yäpaqä täŋgisa ätuma yapäŋqiyä.  
\v 12 Iŋi ämaqä di sipsipqä duŋi ämäwqätäutaŋgqeŋqe, Sämbatqä hiunji hapä pmeqäŋga suqä äŋguä imäkqe, ii äŋguänäŋiqä” ätukqe.   
\p
\v 13 I ätuäqetaŋi, Iqu ämaqä hipa quvqä-täŋä iqueŋi, “Tqä hipa jänä imäkinyä” ätukqe. I tquaŋga ämaqä iqu hipa jänä i imäkŋgaŋga, hipae, äŋguäŋgisa änyäŋqä-pa, e iŋgqe.  
\v 14 Iŋgaŋi Parisi iqua aŋä iu äväma, hŋqäqi aquvä äqänäpu, Jisasi Ique pizqä päkpnuwä iiŋqä hänaqeŋqä qävqä ikuwi.   
\s1 Goti Iqu Jisasi Ique, wäuŋuäŋqä atäuŋuä ikqeŋqä  
\p
\v 15 Jisasi Iqu qu iiŋä iqaŋguwiŋqä näqŋqä eäqe, aŋä-himqä iuŋi qe äväma äukqe. Itaŋi qokä-apäkä kuapänäŋi Ique qänaki qe äwivändkuwi. Itaŋgaŋi iquautaŋä täŋä-yaqä-täŋä iquauŋi, Iqu eeqänäŋä äŋguänä qe iwimäkkqe.  
\v 16 Ii iwimäkätäqäŋgaŋi, Iqu iqua Iquenyqä kukŋuä awä matqä ipŋqänä pmua imäkkqe.  
\v 17 Suqä e imäkmiŋqe, Iqu kukŋuä Goti Hanjuwä Iqu hiŋuä-tqä Asayä iqueqä maŋä iuta ätkqä iunä naqä-qakuä timäutŋqä imäkkqe. Kukŋui, tiiŋiqä.   
\pi1
\v 18 “\qt Ämaqä tqu, Nyaqä wäuŋuä imäkqä iqueqä. Nyi ique atäuŋuä ikqeqä. Nyi iquenyqe, kiiŋä änyinätŋqeqä. Itaŋga Nyaqä äwqe, iquenyqä aquvänä kuapänä itqänä. Nyi Ŋqä Dŋä Äŋgui, ique wimqänä. Itaŋi ämaqä qua täutaŋä eeqänäŋä iuŋi, iqu suqä jänäŋiŋqä kukŋui awä tquätŋqänänyä.\qt*   
\pi1
\v 19 \qt Iqu kukŋuä äkasuwä ätätä maŋä tnäŋä matqä yätŋqänänyä. Iŋi hänaqä iutaŋi qokä-apäki, iqu maŋä yäŋänäqŋqä tqaŋguti qätä mäwiyqä ipŋqänänyä.\qt*   
\pi1
\v 20 \qt Tuuwä-hiyawä äukinymätä iqaŋgutqä iqua, iqu mäquasqä yäŋqiyä. Hiqi-tä hikui-hikui iqaŋgutqe, iqu maiqupisqä yäŋqiyä. Hea suqä jänäŋi, suqä quvqä iu ämäwqätäuniŋqäŋgaŋqe, iqu wäuŋuä yqänä iqämaŋguäŋqiyä.\qt*   
\pi1
\v 21 \qt Itaŋi ämaqä qua täutaŋä eeqänäŋä iqua, iquenyqä quuvqä eqiyäpu, iqu yätamäkqä vätŋqä hiŋuä äqämbu pmepnuwiqä\qt*.”\f + \fr 12:21 \ft Asayä 42:1-4\f*   
\s1 Jisasi Iquenyqätä, dŋä quvqä iquauŋqätä\f + \fr 12:22 \ft Makä 3:22-30; Lukä 11:14-23\f*  
\p
\v 22 Hea iŋgaŋi qu ämaqä dŋä quvqä-täŋä hŋque, Jisasi Iquenyqä qe ätma äukuwi. Ämaqä iqu hiŋuä pisqä eä, maŋä matqä-que. Iŋgaŋi Jisasi Iqu iqueŋi äŋguä imäkqaŋga, hiŋuä äqänätä kukŋuä ätkqe.  
\v 23 E äqumbiyi, qokä-apäkä iqua yäuŋuä ipu, “Täukueqä. Ämaqä Dewiti iquesaŋä ne hiŋuä äqunanä äpmeŋquä iqu, qäqutiyä?” ätŋguwi.   
\p
\v 24 Parisitaŋä hŋqua kukŋuä tä qätä äwipiyi, tiiŋä ätkuwi. “Ämaqä Tqu, dŋä quvqä iquau huätä ändowatätŋqe, Iqu Belsäpulä, dŋä quvqä iquau miqä iqueqä yäŋänäqŋqä iutanänjqä.”   
\p
\v 25 Jisasi Iqu iquauqä kŋuä indqäŋqä iuŋi näqŋqä eä, tii ätukqe. “Ämaqä, qua naqä hŋquesaŋä iqua, iwäsänäpu mäkä huŋgaŋgpqe, ämaqä iqua qui imäkmbŋqäuä. Itaŋga ämaqä aŋä-himqä hŋquesaŋä-qe, hueqä-himqä huitaŋä-qe, qu awä äkutnäpu mäkä huŋgaŋgpqe, yäŋänäqŋqe änä matqäuqä ipŋqäuä.  
\v 26 Iŋi tiiŋä-pqe inänji. Setänä iqu, iqueqä dŋä hŋque huätä ändowatätqe, ne näqŋqeqä, iqueqä ämaqä iqua awä äpatŋgäuä. Iŋi iqu qua täu ämitŋqe, äpakänä mämiqä yäniqe.  
\v 27 He Nyinyqe, ‘Iqu Belsäpulä iqueqä yäŋänäqŋqeta dŋä quvqä iquau huätä ändowatätŋqeqä’ qäyunä tqaŋgpqe, hiqä ämaqä iqua dŋä quvqä huätä ändowatätqäŋuwi, yäŋänäqŋqä tqueqeta imäkätqäŋuwäwä? Hiqä ämaqä iiŋä imäkätqäŋuwä iqua, heyaqä kukŋuä iiŋi, ii qäyunä hma hitaŋgqeŋqä ämetquapŋqeqä.  
\v 28 I etaŋgqä-qe, Nyi, Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqueqä yäŋänäqŋqä iquesa, dŋä quvqä iquau huätä dowatqaŋgundqe, iiŋqe he näqŋqä tiiŋä mapŋqeqä. ‘Goti Hanjuwä Iqunä miqe, ae emeqeqä.’   
\p
\v 29 Quwä-meqä hŋqu, ämaqä yäŋänäqŋqä hŋqueqä aŋä iu äpaquvätä, iqueqä nätmatqe metŋqä wiŋgaŋgutqe, iqu äänä imäkäniqiyä? Iqu ämaqä yäŋänäqŋqä iqueŋi, guä ganä äkiqiyäueqe, iqueqä nätmatqe hiŋgi iŋga meŋqiyä.   
\p
\v 30 Ämaqä hŋqu wäuŋuä yätamäkqä manyqä imitätqe, iqu Nyaqä himä-wiuŋqä-queqä. Ämaqä hŋqu, qokä-apäkä aquvä-qäyqeŋqä yätamäkqä manyqä imitätqe, iqu ämaqe im-imä ändowatqiyä.  
\v 31 Iiŋiŋqe, Nyi he tiiŋä etqänä.\f + \fr 12:31 \ft Makä 3:28-29; Lukä 12:10\f* Suqä quvqä eeqänäŋitä, kukŋuä quvqetä, qokä-apäkä iqua imäkmipqe, Goti Hanjuwä Iqu huätä mamäuŋqiyä. Iŋäqe, ämaqä hŋqu Dŋä Äŋguä Iquenyqä kukŋuä quvqä ätmitätqe, Goti Hanjuwä Iqu iqueqä suqä quvqe, huätäŋi änä mämamäuqä da iniqeqä.  
\v 32 Ämaqä hŋqu, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iquenyqä kukŋuä quvqä tqaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu iqueqä suqä quvqä di, huätä mamäuŋqiyä. I etaŋgi ämaqä hŋqu, Dŋä Äŋguä Iquenyqä kukŋuä ququvqä di tqaŋgutqe, Goti Iqu, iqueqä suqä quvqä huätäŋi, täŋga mämamäuqä yäŋqiyä. Ga qänakndaŋä-pqe, mämamäuqä yäniqeqä.”   
\s1 Zä iquauqä häukuiŋqätä, ämaqeuqä suqeŋqätä\f + \fr 12:33 \ft Lukä 6:43-45\f*  
\p
\v 33 “Ämaqe zä hŋquenyqä, ‘Zä tqu quvqätiyä, äŋguänäŋätiyä’ kŋuä indqänäpiyäŋgaŋi, kiqä häukui, hiŋuä ganä äqumbiyi, iŋgaŋi qu näqŋqä mapŋqäuä. Zä hŋqu äŋguänäŋä eäŋqe, kiqä häukuä-pqe, äŋguänäŋiqä. Iŋäqe zä hŋqu quvqä eäŋqe, kiqä häukuä-pqe, quvqeqä.  
\v 34 Iŋi heŋi, qämakä quvqä iqua eämakuwänäŋä eqänäŋänä. He ämaqä quvqä eäŋuwi, kukŋuä äŋgui äänä tpŋqäwä? Ämaqä iquauqä kukŋuä tqe, ii iquauqä kŋuä indqäŋqä dutanjqä.  
\v 35 Ämaqä äŋguänäŋä iqua, kŋuä äŋguänäŋä indqänäpu, suqä äŋguänäŋä dinä imäkpŋqäuä. Ämaqä quvqä iqua, kŋuä quvqä huitaŋä-huitaŋä indqänäpu, suqä quvqä imäkpŋqäuä.  
\v 36 Itaŋgi Nyi he etqänä. Hiunji Goti Hanjuwä Iqu ämaqeu kukŋuä mitäniqäŋgaŋi, Iqu quwqä kukŋuä hiŋgi ätmitpqeŋqä kŋuä indqänätä, iuta iwäsäuniqeqä.  
\v 37 Si kukŋuä äŋguä tquki etaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu, ‘Si ämaqä jänänäŋukiyqä’ ktäniqeqä, ŋŋ si kukŋuä quvqä tquki etaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu, ‘Si ämaqä quvqukiyqä’ ktäniqeqä” ätukqe.   
\s1 Qu Jisasi Ique, “Ne Sinyqä näqŋqä metuŋquä mänätquayä” ätukuwiŋqä\f + \fr 12:38 \ft Lukä 11:29-32\f*  
\p
\v 38 Iqu e tquaŋga, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋquatä, Parisi hŋquatä, Iqueŋi tiiŋä ätukuwi. “Ämotqueqä Iqukiyä, ne tiiŋiŋqä äneŋgiyä. Si Goti Hanjuwä Iqueqä Wäuŋuä Imäkquki eäŋi, ne ‘naqä-qakuä-queqä’ kŋuä neyätŋqe, mänätquayä.”   
\p
\v 39 Iqu iquauqä kukŋui, kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwä iquenä, he apäkä qokiqu äväma qaŋä hiŋgi qŋqä eŋqä-paŋä, quvqä eäpu, Goti Hanjuwä Iqueŋqe qänaknä miqä-quenjqä. He ‘Ne Sinyqä näqŋqä metuŋquä diŋqä, mänätquayä’ ändquwä-qe, Nyi iiŋi mimäkqä imqänä. He näqŋqä mapŋqe, hiŋuä-tqä Jona iqu qeyqä.  
\v 40 Jona iqu hiunji hŋquaqui-hŋque, heatqä hŋquaqui-hŋque, hämapäkä naqänäŋä iqueqä äwqä yäpä iŋgisa äpmakqä-pa, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu asä inänjqä. Hiunji hŋquaqui-hŋque, heatqä hŋquaqui-hŋque, qua yäpä iŋgisa pmeŋqiyä.  
\v 41 Hiŋuiqänäŋi, ämaqä Ninipe äpmamiŋuwä iqua, Jona iqueqä kukŋui qätä äwipiyi, iquauqä kŋui äkunmäknäpu quwqä suqä quvqe huätä ävquatämäukuwiqä. Iŋäqe täŋgaŋi, ämaqä Jona ique Ämäwqätäuŋqä Iqu, täqi qäyä pmetaŋgi, ämaqe iquauqä kŋui äkunmäknäpu quwqä suqä quvqe mävquatämäuqä iquwiqä. Iiŋiŋqe, hiunji Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä iwäsäutqäŋgaŋi, ämaqä Ninipe äpmamiŋuwä iqua ävaupu, ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquauqä suqä quvqeŋqä awä tpnuwiqä.  
\v 42 Hiŋuiqänäŋi apäkä, qua hituŋuä nämä äwiŋqä iu miqä naqä ii, Solomonä iqueqä kukŋuä näqŋqe qätä wiyätŋqä äpkqeqä.\f + \fr 12:42 \ft 1 Ämiqä Naqä 10:1-13\f* Iŋäqe täŋgaŋi Ämaqä Solomonä ique Ämäwqätäuŋqä Iqu täqi qäyä pmetaŋgi, ämaqe Ique qätä mäwiqä itqäŋuwiqä. Iiŋiŋqe hiunji Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä iwäsäutqäŋgaŋi, apäkä naqä ii, ävautä ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquauqä suqä quvqeŋqä awä täniqeqä.   
\s1 Dŋä quvqä ämaqä hŋque ävämetä, aŋgi äwimakqeŋqä\f + \fr 12:43 \ft Lukä 11:24-26\f*  
\p
\v 43 Dŋä quvqä hŋqu ämaqä hŋque ävämaŋi, aŋä yeŋuä duŋqä äwäqe, iqu aŋä hapä pmeqä diŋqä qävqä ikiquäŋqiyä. Itaŋga hŋque mämäqumueqä iäqe, ‘Nyi aŋä hiŋuiqänä ävämakqä duŋqä aŋgu umqänä,’ täŋqiyä.  
\v 44 I ätäqe, iqu äwäqe, ämaqä hŋqua aŋä iqueŋi siiyä äpipu äŋguä imäkepiyä-qe, mäpmetaŋgä qunäŋqiyä.  
\v 45 Iiŋä äqunäqe, iqu äwätä dŋä quvqä 7 hŋqua itmeŋqiyä. Dŋä iquauqä quvqe, dŋä kiŋganäŋä iqueqä quvqeu ämäwqätäuŋqiyä. Iquau itmetä, qu aŋä yäpä yäŋgisa äpaquväpu pmapŋqäuä. Ämaqä iqu hiŋuiqänäŋi iiŋänäŋä quvqä äpmamiŋqä-qe, täŋgaŋi aaŋä quvqä kuapänä pmeŋqiyä. Suqä quvqä asä iutaŋi, ämaqä quvqä täŋga äpmeŋuwä iquauŋi äwimeŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqueqä känaisä, käŋgukuatä, äwimakuwiŋqä\f + \fr 12:46 \ft Makä 3:31-35; Lukä 8:19-21\f*  
\p
\v 46 Jisasi Iqu qokä-apäkä iquau kukŋuä iiŋä yqänä tuätqätaŋga, Iqueqä känatä käŋgukuatä äpäpu, Iqutä kukŋuä anä tpŋqä yäpaqä mäŋgisa ätqäumiŋuwi.  
\v 47 Itaŋi ämaqä hŋqu Iqueŋi, “Hueqä” ätukqe, “Tqä tnatä tuŋgukuatä, Sitä kukŋuä anä tpŋqä yäpaqä täŋgisa ätqäuŋäuä.”  
\v 48 Ii ätukqä iqueŋi, Jisasi Iqu kima tii ätukqe. “Ŋqä nipatä guäkatäŋi, tqukuakä?”  
\v 49 Itaŋi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau atäuŋuä ävätä, “Qätä nyipiyä” ätukqe. “Ŋqä nipatä guäkatäŋi, täsquakänä.  
\v 50 Ii tiinjqä. Qokä-apäkä, Nyaqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä äwiŋqä iu qänaknä imitpqä iqua, qu Nyaqä tasi-guäka, nanyi-napqa, itaŋga nipaqätänjqä” ätukqe.   
\c 13  
\s1 Kukŋuä ktqä, kuä-witqä uwqä tnämäuqeŋqä\f + \fr 13:0 \ft Makä 4:1-20; Lukä 8:4-15\f*  
\p
\v 1 Hiunji asä qäqueŋi, Jisasi Iqu aŋä iu ävämaŋi, yäpaqä mäŋgisa äwätä, eqä-huäŋä Galili iqueqä maŋä iqi quamä äpmamiŋqe.  
\v 2 I pmetaŋga, ämaqä kuapänäŋi Iquenyqä pqaŋguwitaŋi, Iqu yimba hŋque ätkamäuqe, quamä qe äpmakqe. Itaŋi ämaqä eeqänäŋi, eqä-huäŋä maŋä iqi pämä tqäutaŋgä, Iqu yimba iu äpme näqŋqä äwikqe.  
\v 3 \fig Ämaqä hŋqu kuä-witqä uwqä tnämäwäwätŋqä wäŋqiyä.|alt="sowing seed" src="Sower.TIF" size="col" loc="Matiu 13:3-9" copy="Illustrations by [insert illustrator name]. Used by permission." ref="13:3" \fig*Iqu iquauŋi kukŋuä ktqä ätuätä, näqŋqä kuapänäŋi äwikqe. Kukŋuä ktqä hŋqu tiiŋä ätukqe. “Ämaqä hŋqu kuä-witqä uwqä tnämäwäwätŋqä wäŋqiyä.  
\v 4 Iqu ätnämäwäwqaŋga, hui hänaqä iqi päknätqe, yŋŋä äpäpu ämambnä.  
\v 5 Itaŋga hui qua kuapänä hma etaŋgi, hikä-täŋä qäsä äwitaŋgqä iu päknätqe, qua äŋgui äwa itaŋguti, kuä uwqä ii bakä maqänä hukauŋqiyä.  
\v 6 Iŋi mäptqä haqä tiqä ae äyapätä tnäŋä tqaŋga, kuä kiqä tapiŋi wäŋqäpu etaŋgi, yäuä hämänä piŋqiyä.  
\v 7 Itaŋga kuä uwqä hui guä yäŋä-täŋä awä imä päknätqe, guä quvqä iqua qäsä naqä-huinyä epiyi, kuä-witqeuŋi, qua aowi äŋguä mävqä yäŋqiyä.  
\v 8 Itaŋga kuä uwqä hui qua äŋguänäŋä iu päknätqe, kiqä nääŋqe 100 huknänä, hui 60 huknänä, itaŋga hui 30 huknäŋqiyä.  
\v 9 Ämaqä qätä-täŋuenä etaŋgutqe, kukŋuä iiŋqe kŋuä äŋguänä indqämbiyä” ätukqe.   
\p
\v 10 Qänakndaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua äpäpu, Jisasi Iqueŋi yatŋqä äväpu, “Si qokä-apäkä iquauŋi, kukŋuä ktqä inä suŋqä tuätqäŋinyä?” ätukuwi.   
\p
\v 11 Iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeŋqä kukŋuä qakui zä witaŋgqä-qe, he näqŋqä mapŋqe, Iqu henyä etapqiyä. Iŋäqe ämaqä huizi iquauŋi, mävqä itŋqe.  
\v 12 Ii tiiŋä etaŋgi. Ämaqä näqŋqä hui ae ämequwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu hui inä ävätä, qu näqŋqä kuapänäŋä-täŋä-qua hipŋqä iwimäkänä. Iiŋä etaŋgqä-qe, ämaqä näqŋqä maeqä iqua, näqŋqä wäŋqä qu ämeŋuwi, Goti Hanjuwä Iqu huätä mamäuŋqiyä.  
\v 13 Iŋitaŋi, Nyi ämaqä iquauŋi kukŋuä ktqenä ätuätŋqeqä. Qu hiŋuä äqunäpu qätä äwiyäpiyä-qe, näqŋqä maeqä-quayqä.  
\v 14 Qu iiŋä epu, kukŋuä hiŋuä-tqä Asayä iqu äqäkqä tqueŋi, ii naqä-qakuänäŋä ämotquetqäŋä. Iqu pmetaŋga äpmamiŋuwä iquauŋqe, tiiŋä ätätä äqäkqeqä.  
\pi1 \qt ‘He kukŋuä qätä äwika äwäpiyä-qe, kiqä quatiŋqe änyä maqŋqä hipnuwiqä. He hiŋuä äquŋgua äwäpiyä-qe, nätmatqä hŋquenyqe näqŋqä maeqä ipnuwiqä.\qt*   
\pi1
\v 15 \qt Ämaqä iiŋä iqua näqŋqä äŋguä mämeqäŋqe, quwqä nyuäŋi woyqä ae imaqundäŋgqeqä. Kukŋuä qätä äŋguä mäwiyqäŋqe, quwqä qäte, ae imaqundäŋgqeqä. Nätmatqä hiŋuä äŋguä mäquŋquä ipŋqe, quwqä hiŋuä-pqe, ae yämaqundi iŋgqeqä.\qt*  
\pi1 \qt Qu iiŋä mimäkqä-säpi, quwqä kŋui äkunmäknäpu, Nyinyŋqä aŋgumä quvepqaŋgpi, ga Nyi iquauŋi äŋguä iwimäkqäminjqä.’\qt*\f + \fr 13:15 \ft Asayä 6:9-10\f*   
\m
\v 16 Iŋäqe he Nyi nätmatqä imäkqaŋgqe hiŋuä äqunäpu, Nyaqä kukŋui qätä änyiyätqäŋuwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu äŋguä ae emäkqä iiŋqe, näqŋqä eŋä.  
\v 17 Nyi naqä-qakui tiiŋä etqänä. Nätmätqä he hiŋuä äqunätqäŋuwi, hiŋuä-tqä iquatä, ämaqä jänäŋä iquatä, qu kuapänäŋi hiŋuä quŋqäŋqä naqänäŋä winyätqätaŋgqä-qe, qu hiŋuä mäquŋquä imiŋuwiqä. Kukŋuä he qätä äwiyätqäŋuwi, qu qätä wiyqäŋqä naqänäŋä winyätqätaŋgqä-qe, qu qätä mäwiyqä imiŋuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 18 Jisasi Iqu kukŋuä äpakänä yqänäŋi, tiiŋä ätukqe. “Goti Iqu he näqŋqä mapŋqä etapqetaŋi, täŋgaŋi kukŋuä ktqä ämaqä kuä-witqä wäuŋuä iu tnämäuqä-queŋqe, kiqä qakuiŋqä Nyi awä tqaŋgundi, he qätä nyipiyä.  
\v 19 Ämaqe, qu Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeuŋqä kukŋui qätä äwiyäpu, kiqä qakuiŋqä näqŋqä mämeqä itqäŋuwä iqua, qu kuä uwqä hänaqä iqi äpäkŋgqä-paŋä-quaiqä. Setänä iqu äwimetä, kukŋuä Goti Hanjuwä Iqu quwqä kŋuä indqäŋqeu hiqaŋgqe, huätä maqänä ämotautŋqe.  
\v 20 Itaŋga kuä uwqä qua hikä-täŋä iu äpäkŋgqä ii, tiinjqä. Ämaqä kukŋuä iiŋä ique qätä äwiyäpu, maqänä ämepu, aquvänä iquwä iquaiqä.  
\v 21 Iŋäqe iquauqä quuvqä heqiyqe, kuä tapiŋä wäŋqäpu uwqatätä, yäuä äpiqä i eŋqä-paŋiqä. Ämaqä Goti Hanjuwä Iqueuä kukŋui mändi kittqiyanä-tpu itqäŋuwä iqua, ämaqä tquauŋi haŋä-iqä äväpu quvqä itqueqaŋguwäŋga, iquauqä quuvqä heqiyqe, qui maqänä imäknänä.  
\v 22 Itaŋga kuä uwqä guä yäŋä-täŋä awä imä äpäkŋgqä ii, tiiŋiqä. Ämaqä kukŋuä iiŋä ique qätä äwiyäpiyä-qe, qu nätmatqä qua täutaŋiŋqä äwäwa ipu, mbqä aquvä kuapänä qäpŋqeŋqä kŋuä kuapänä indqänätqäŋuwä iquaiqä. Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuiuŋi, suqä iiŋä iqu qŋqaŋä yeqaŋgi, qu suqä jänäŋä imäkpŋqe, yäŋänäqŋqä mävqä yäŋqiyä.  
\v 23 Itaŋga kuä uwqä qua äŋguä iu äpäkŋgqe, ii ämaqä kukŋuä iiŋä ique qätä äŋguä äwiyäpu, kiqä quatiŋqä näqŋqä ämetqäŋuwä iquaiqä. Iŋi, kukŋuä iqueqä nääŋqe, hui 100 huknänä, ga hui 60 huknänä, itaŋga hui 30 huknäŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqe, qätaqä quvqeŋqä  
\p
\v 24 Iqu ämaqeuŋi, kukŋuä ktqä huizi tiiŋä ätukqe. “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, ii ämaqä hŋqu iqueqä wäuŋuä iu kuä uwqä äŋguinä ätnämäwäwqä-paŋä iiŋiqä.  
\v 25 Iŋäqe ämaqä iqi äpmamitpqä iqua hiqaqä witaŋguwäŋga, ämaqä iqueqä himä-wiuŋqä iqu ätimäutä, qätaqä quvqe, asä iu ätnämäwaŋi äwäŋqiyä.  
\v 26 Qänakndaŋi kuä-witqä uwqä bakä ae äukaupu äpepiyi, nääŋqe äukŋgaŋgaŋi, wäuŋuä-wiyqä iqua, qätaqä quvqä hui anä tqäutaŋgä qumbnuwiqä.  
\v 27 Iŋgaŋi iqua äwäpu, ämaqä wäuŋuä kaniqueŋi tiiŋä tupnuwiqä. ‘Ämaqä naqä iquki, ne si tqä wäuŋuä iuŋi, kuä uwqä äŋguinä ätnämäuqiyä-tanä ikque. Qätaqä quvqä hui anä ätqäuŋuwi, änääŋäŋqäwä?’  
\v 28 Iqu iquau kimaŋi, ‘Suqä iqu, ämaqä himä-wiuŋqä hŋqu imäkkqeqä’ tuäniqeqä. Itaŋi iqua yatŋqä wipnuwiqä. ‘Ne äwätanä, qätaqä quvqe ekautanä, aquvä maqiyatuŋqueŋqä äkiŋgiyä?’ tupnuwiqä.  
\v 29 Iŋgaŋi iqu iquauŋi kimaŋi tuäniqeqä. ‘Oeyä. He qätaqä quvqe ekaupiyäŋgaŋi, kuä-witqä itä qäsä hikauqŋqäuä.  
\v 30 Kuä täkqäŋgaŋqä, qäquaqu qäyä ätqäunyqä. Kuä täkqäŋgaŋi, nyi ämaqä kuä täkpŋqä iquau tii tumniqeqä. “He qätaqä quvqe ganä ekaupu, aquvä äqiyäpu, tä väuepnuwäŋqä hatŋä äquqotäupu epiyä. Iŋgaŋi he kuä-witqe ätäupu, aquvä äqiyäpu nyaqä buayä pŋqä wiqä aŋä iu pŋqä hipiyä” tumniqeqä,’ tuäŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqä hnjuaquiŋqä\f + \fr 13:31 \ft Makä 4:30-32; Lukä 13:18-21\f*  
\p
\v 31 Iqu kukŋuä ktqä huizi tiiŋä ätukqe. “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, ii zä-guawä\f + \fr 13:31 \ft Jisasi Iqu guawä matqä ikqe. Iqu zä huiziŋqä ätkqe. Kiqä yoqe, mastetqä.\f* piikä, ämaqä hŋqu iqueqä wäuŋuä iu vowä ämäutŋqä eŋqä-paŋä iiŋiqä.  
\v 32 Zä iqueqä piiki, wäŋqänäŋä-sua etaŋgi, piikä huiziqua, ique ämäwqätäuŋäuä. Iŋäqe, kiqä baki äukautä naqä äpeyätäqäŋgaŋi, nätmatqä huizi wäuŋuä iu ätqäuŋqä iquauŋi ämäwqätäutaŋguti, yŋŋä iqua äpäpu, kiqä äpa iuŋi yuuwä imäkpŋqäuä.”   
\p
\v 33 Itaŋga Iqu kukŋuä ktqä hŋqu-mända inä ätukqe. “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, ii nätmatqä änyuämäuqä eŋqä-paŋiqä. Apäkä hui nätmatqä änyuämäuqe, hmbunä ämetä, kuä-witqä\f + \fr 13:33 \ft Jisasi Iqu kuä-witqä iqueqä haŋä-iqe, 20 kilo iqä ätukqe.\f* kuapänä ämetä naqä-huinyä imäkänä, buayä pälawä eeqänäŋi änyuämäutŋqä diŋqeuä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu kukŋuä ktqe, suŋqä ätumiŋqätiyä  
\p
\v 34 Kukŋuä eeqänäŋä Jisasi Iqu qokä-apäkä iu e ätumiŋqe, Iqu kukŋui ätnäŋä iqi matqä, ktqä dinä ätumiŋqe.  
\v 35 Kukŋuä, Goti Iqu hiŋuä-tqä hŋqueqä maŋä iuta ätimekqä hŋqu qäyunä timäutŋqe, Iqu iiŋä imäkmiŋqe. Ämaqä hiŋuä-tqä iqu tiiŋä ätkqe.  
\pi1 \qt Nyi kukŋuä ktqe etätmä, nätmatqä qua täu imäkkqäŋgatqä zä äwäka äpääŋqeŋqe, täŋga awä etmqänä\qt*.\f + \fr 13:35 \ft Apqä Bukä 78:2\f*   
\s1 Qätaqä quvqä iqueqä kukŋuä ktqä quatiŋqä  
\p
\v 36 Jisasi Iqu ämaqä iu ävämaŋi, aŋä yäpä iŋgisa qe äpaqukqe. Itaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua Iquenyqä äpäpu ätukuwi. “Kukŋuä ktqä qätaqä quvqä wäuŋuä iuta äukautŋqeŋqe, Si ne kiqä quatiŋqä awä natiyä.”   
\p
\v 37 Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Ämaqä kuä uwqä äŋguänäŋi tnämäwäwqä iqu, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueqä.  
\v 38 Wäuŋui, ii qua tqueqä. Kuä uwqä äŋguänäŋi, qokä-apäkä Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iutaŋä iquaiqä. Qätaqä quvqe, Setänä iqueqä ämaqä iquayqä.  
\v 39 Himä-wiuŋqä, qätaqä quvqä tnämäwäwqä iqu, Setänä iqueqä. Kuä täkqäŋgaŋi, qua täuŋi iqueqä yäpakäŋganjqä. Itaŋga kuä täkqä iqua, eŋätqä iquaiqä.  
\v 40 Qu qätaqä quvqä aquvä ämaqiyäpu, tä väuepŋqä imäkätqäŋuwä-pa, qua täuŋi iqueqä yäpakäŋgaŋä-pqe asä iiŋä imäkpnuwiqä.  
\v 41 Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Iqueqä eŋätqä iquau dowatqaŋga, Iqueqänä miqä iutaŋi, nätmatqä ämaqeuqä quuvqä heqiyqä qui iwimäkqä iutä, ämaqä suqä quvqä imäkqä iquautäŋi, eeqänäŋi huätä mamäupnuwiqä.  
\v 42 Itaŋi qu tä naqänäŋä iu tnämäupnuwiqä. Tä iu tnämäuqaŋguwäŋga, qu kŋuä naqänäŋä äqiyäpu, hiquaŋä maŋgtäsqukuä mäuqäpnuwiqä.  
\v 43 Iŋgaŋi ämaqä jänäŋä iqua, iquauqä Kaniqunä ämitŋqä yäpä iŋgisa äpmepu, quwqä huiwitaŋi mäptqä eŋqä-pa we hunäniqeqä.\f + \fr 13:43 \ft Deniyäli 12:3\f* He qätä-täŋuenä epiyi, kukŋuä iiŋqe kŋuä indqämbiyä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqe, mbqä pŋqä wiqä ipŋä iqueŋqä  
\p
\v 44 “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, mbqä pŋqä wiqä ipŋä imäkäpu, wäuŋuä iu qua zä äptekuwä eŋqä-paŋiqä. Ämaqä hŋqu mbqä ipŋä ique ämäqumuetä hiŋuä äqunäqetaŋi, iqu ‘Nätmatqä iiŋi mbqeuŋi ämäwqatäunä’ kŋuä indqänätä, hiŋuä qunämapenä yeeŋqiyä. Iŋgaŋi iqu aquvänä itä, iqueqä nätmatqä eeqänäŋi aquvä ämaqiyätä, ämaqä hŋquququa mbqä ipŋqä imäkäŋqiyä. Mbqä iiŋi ae ämeqe, iqu äwätä wäuŋuä iqueŋi mbqä iŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqe, wimŋä äŋguänäŋiŋqä  
\p
\v 45 “Aŋgumŋi, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, ämaqä hŋqu mbqä wäuŋuä imäkätä, wimŋä äŋguänäŋiŋqä qävqä ikitŋqä-paŋiqä.  
\v 46 Iqu äŋguänäŋä hŋque ämäqumueqe, iqu äwätä, iqueqä nätmatqä eeqänäŋi aquvä ämaqiyätä, ämaqä huiziqua mbqä ipŋqä imäkäŋqiyä. Mbqä iiŋi ae ämeqe, iqu wimŋi mbqä yäŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqe, hämapäkä qaeŋqä  
\p
\v 47 “Aŋgumŋi, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, ii tiiŋiqä. Hämapäkä qa, qu eqä-huäŋä bu ätnämäupu, hämapäkä huitaŋä-huitaŋä äqupuiquwä eŋqä-paŋiqä.  
\v 48 \fig Hämapäkä äŋguänäŋä iquauŋi häkiu ämimepu, quvqä iquauŋi bi tnämäupnuwiqä.|alt="fishermen sorting the fish" src="LB00212B.tif" size="col" loc="Mat 13:47-50" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="13:48" \fig*Hämapäkä qa mŋqä iuŋi maŋguä mŋgaŋga, qu hikä weä aaŋqä täŋgisa eyqiyäma äyapäpu, quamä äpmapu, itaŋga hämapäkä äŋguänäŋä iquauŋi häkiu ämimepu, hämapäkä quvqä iquauŋi bi tnämäupnuwiqä” ätukqe.  
\v 49 “Itaŋga qua tqueqä hiunji yäpakäŋgaŋi, asä iiŋäŋqeqä. Ynaunjqä iqua äpäpu, ämaqä quvqä iqua, jänäŋä iquauqä awä iqi pmetaŋguwä iquauŋi itmapnuwiqä.  
\v 50 Itaŋi qu tä naqänäŋä iu tnämäupnuwiqä. Tä iu tnämäuqaŋguwäŋga, kŋuä naqänäŋä äqiyäpu, hiquaŋä maŋgtäsqukuä mäuqäpnuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 51 Itaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, yatŋqä tiiŋä qe äwikqe. “Kukŋuä tquauqä quatiŋqe, he näqŋqä ae ämequwätanä?”  
\p Qu “Auqä, ne näqŋqä ae ämeququeqä” ätukuwi.   
\p
\v 52 I ätuäqetaŋi, tiiŋä-pqe inä ätukqe. “Iiŋä etaŋgi ämaqä Goti Iqueqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquataŋä hŋqua, qu Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeŋqä näqŋqä ämepu qänaknä imipqä iqua, qu aŋä naqä hŋqueqä kaniqu eŋqä-paŋä hipnuwiqä. Iqu iqueqä nätmatqä äŋguänäŋä pŋqä wiqä iu äpaquväqe, nätmatqä änyä-häŋitä yäuetä qäsä äma päŋqiyä” ätukqe.\f + \fr 13:52 \ft Näqŋqä-täŋä iqua, “Jisasi Iqu ii ätkqe, suqeŋqäti, kukŋuä naqä-qakuiŋqätiyä, ätkqeqä” ätätqäŋä.\f*   
\s1 Nasäretqätaŋä iqua, Jisasi Ique tuwä äwikuwiŋqä\f + \fr 13:53 \ft Makä 6:1-6a; Lukä 4:16-30\f*  
\p
\v 53 Jisasi Iqu kukŋuä ktqä tä awä ae ätuäqe, aŋä-himqä iuŋi qe ävämakqe.  
\v 54 Äväma äwäqe, Iqu kaniqueqä aŋä-himqä\f + \fr 13:54 \ft Iqueqä kaniqueqä aŋä-himqe, Nasäretqä iiyi.\f* iu ätimäuqe, iquauä aŋä aquväqŋqä iu äpaquväqe, ämaqä iuŋi Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuiŋqä näqŋqä äwikqe. Qu Iqueqä kukŋui qätä äwipiyitaŋi, yäuŋuä ipu, “Ämaqä Tqu näqŋqä tä äŋgisa ämeqäwä? Itaŋga änääŋäŋqäwä, Iqu ämaqä mimäkqänäŋi imäkätŋqeuä?” ätkuwi.  
\v 55 “Ne Ämaqä Tquenyqe, näqŋqeqä. Iqu ämaqä aŋä imäkqä iqueqä Ymeqä Iqueqä. Itaŋga Mäliya ii, Iqueqä känaiyqä. Iŋi Jemisi ique, Josepä ique, Saimonä ique, Jutasi ique, iqua Iqueqä käŋgukuayqä.  
\v 56 Täqiŋi Iqueqä känapqa, nesä anä äyä äpmeŋunä. Iŋi Iqu ii imäkätŋqe, näqŋqe äŋgisa ämeqäwä?” ätŋguwi.  
\v 57 Qu iiŋä ätnäpu, Iquenyqe äwqä quvqä ätimäukŋguwi.  
\p Iŋgaŋi Iqu iquauŋi tii ätukqe. “Hiŋuä-tqä iqua, aŋä-himqä eeqänäŋä iuŋi, yoqä-täŋuae. Etaŋgqä-qe, hŋqunä-hŋqunäŋi, iqueqä aŋä-himqä iutä, iqueqä aŋiu anä äpmeŋuwä iutäŋi, iqu yoqä maiqä-queqä.”  
\v 58 Iŋi Jisasi Iqu-pqe, Iqueqä aŋä-himqä iuŋi, qu Iquenyqä quuvqä maeqiyqä itqätaŋgä, Iqu wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋi, kuapänä mimäkqä imiŋqe.   
\c 14  
\s1 Heroti iqu, Jonä ique pizqä äpäkkqeŋqä\f + \fr 14:0 \ft Makä 6:14-29; Lukä 3:19-20; 9:7-9\f*  
\p
\v 1 Hea iŋgaŋi ämaqä ämiqä Heroti iqu, qu Jisasi Iqu wäuŋuä imäkqaŋgqeŋqä tqaŋgä qätä äwikqe.  
\v 2 Iwä, iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquauŋi, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä Tqu, Jonä asŋä-qäyqä iqueqä. Iqu qua äptekuwä iuta aŋgumä ävaukqä iqueqä. Iiŋiŋqe Iqu yäŋänäqŋqä-täŋu eä, wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋi, imäkqiyä” ätukqe.   
\p
\v 3-4 Kukŋuä iiŋä iqueqä quati, tiiŋiqä. Qäŋganäŋi Heroti iqueqä käta Pilipä iqu, apäkä Herotiyasi ämamiŋqe. Ii Pilipä ique ävämaŋi, Heroti ique ämuaŋgqe. Heroti iqu ii ämakqeŋqe, Jonä iqu iqueŋi tiiŋä ätumiŋqe. “Si apäkä täsi ämeŋi, ii qäyunä hmanjqä.” Iqu e tquaŋgqetaŋi, Heroti iqu iqueŋi a äkiqätätä, guä äkiqiyäutä, guä pmuateqä aŋiu äpmuatekqe.  
\v 5 Iqu iqueŋi pizqä päsqäŋqä kŋuä wiyqaŋgqä-qe, qokä-apäkä iqua, “Jonä iqu hiŋuä-tqä-queqä” kŋuä indqänätaŋguwiŋqä, iqu iquauŋqä zä äwiŋgqe.   
\p
\v 6 Hiunji hŋqueŋi ämaqä hŋqua, Heroti iqueqä känai ique ämikqeŋqä kŋuä indqänäpu, iqutä buayä anä äŋguwi. Iŋgaŋi Herotiyasiyqä meqi ätimäuqe, iquauqä awä iqisa yeewä imiŋqe.  
\v 7 Itaŋga Heroti iqu iiyqä yeewä iqaŋgqeŋqä kiiŋä wiŋgaŋgi, kukŋuä guä tiiŋä ämäsäukqe. “Si nätmatqä äkitaŋä äkiŋqä kiŋgaŋgi, yatŋqä nyisqe, nyi äktapmqänä” ätukqe.  
\v 8 Iiŋä etaŋgi apäkä hitqiyqä kanai, meqiu kŋuä yändqäŋqä vqaŋgi, ii Heroti iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Jonä asŋä-qäyqä iqueqä nyuäŋi, ätäväpu hevqä iu eqaŋgpi, si äma äpätnä, nyi dapiyä” ätukqe.\f + \fr 14:8 \ft Ii Jonä iqueqä nyuäŋi, iiŋä imäkpŋqä ätukqe, “Iqu ae äpäkoŋgqätiyä” tä näqŋqä metŋqä iŋqeyi.\f*  
\v 9 Heroti iqu qätä iiŋä äwiyäqe, iqueqä äwqe haŋä qäyä vqaŋgi, iqu kukŋuä guä ae ämäsäukqeŋqä kŋuä indqänätä, ämaqä iqutä buayä anä änmiŋuwä iquauqä hiŋuä iqi womba metŋqe mäwiŋgaŋgi, iqu “Apäkä hitqä ii ätqä-pa, ii imäkpiyä” ätukqe.  
\v 10-11 Iqu ämaqä hŋque guä kiqiyäueqä aŋä duŋqä dowatqaŋga, qu Jonä iqueqä hiiŋuä-qo iu häuä ätäväpu, iqueuä nyuäŋi hevqä hŋque ämiqutäwa äma äppiyi, hitqä ii äwikuwi. Ii äma äwätä, känäu äwikqe.  
\v 12 Iiŋä imäkqaŋguwäŋga, iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua äppiyi, iqueqä huiwi äma äwäpu, qua äptekuwi. Iqua qua ae äptepiyi, äwäpu Jisasi Ique qe ätukuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, qokä 5,000 iquau buayä äwikqeŋqä\f + \fr 14:13 \ft Makä 6:30-44; Lukä 9:10-17; Jonä 6:1-15\f*  
\p
\v 13 Jisasi Iqu Jonä ique pizqä äpäkkuwiŋqä qätä äwiyäqe, Iqu aŋä iuŋi äväma, yimba ikuapmäutä aŋä avqŋqä imqä äukqe. Iqutä Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatänä äukuwi. Itaŋgi qokä-apäki, “Jisasi Iqu äwqiyä” tqaŋgä qätä äwipiyi, qu quwqä aŋä-himqä äväma, Iqutä ämimbŋqä eqä maŋä iu qaŋä äukuwi.  
\v 14 Iiŋä etaŋgi, Jisasi Iqu iuäqämetäqäŋgaŋi, qokä-apäkä kuapänäŋä pmetaŋgä äquŋgqe. Iqu iquauŋqä huäqä wuŋgaŋgi, iquautaŋä ämaqä täŋä-yaqä iquauŋi äŋguä imäkkqe.   
\p
\v 15 Mäptqä äwitŋqä iqaŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua äpäupiyi, Jisasi Iqueŋi tiiŋä ätukuwi. “Mäptqe ae äquveqetŋqä iqiyä. Täqiŋi qua avqŋqäqiyä-qae, Si ämaqeuŋi aŋä-himqä ämätŋgäwäŋqä iuŋqä ymisaŋä mbqä ipu bŋqä dowatiyä.”   
\p
\v 16 Iqu kimaŋi, “Qu täqiŋi suŋqä äväma upŋqäwä? He hiqä-hiuä ymisaŋä wipiyä” ätukqe.   
\p
\v 17 Iwä, qu Iqueŋi, “Ne ymisaŋi kuapänä hmanjqä. Bretqä hipa hŋgiŋitä, hämapäkä hŋquaqutänä ämeŋunä” ätukuwi.   
\p
\v 18 Iŋgaŋi Iqu “Ymisaŋä iiŋi, Nyinyqä ämappiyä” ätukqe.   
\p
\v 19 Itaŋi Iqu ämaqeu, qätaqä iqi quamä pmapŋqä ätukqe. Quamä pmeqaŋguwäŋga, Iqu bretqä hipa hŋgiŋitä, hämapäkä iquaqutä ämeqe, hiŋuä haqä yätu äqänä, Goti Hanjuwä Iquenyqä “äŋguiqä” ätäqe, buayitä hämapäkitä äkutätä, Kiqä ämaqä iquau äwikqe. Iqua ämepu, ämaqä iu äwikuwi.  
\v 20 Qu buayä änäpu, äwqä puäsqaŋga, iqi änätqutekuwi, iqua qa naqä 12 ämamikuwi.  
\v 21 Qokä iqua buayä äŋguwi, kuapänäŋi 5,000. Apäkiutä ymeqeutäŋi, a matäuqä ikuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, eqä haqeqi qaŋä äukqeŋqä\f + \fr 14:22 \ft Makä 6:45-52; Jonä 6:16-21\f*  
\p
\v 22 Qu iiŋi qäpu iqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, “He yimba iu ätkamäupu, eqä yätäqä näŋgisaŋqä hiŋuiqä upuiyä. Nyi ämaqä täu dowatmqänä” ätukqe.  
\v 23 Iqu ämaqeu ae ändowatäqetaŋi, Iqueqä-kiuänä qoqoŋä yätuŋqä Kaniquenyqä tääqä tätŋqä ekqe.  
\p Mäptqä ae äquvqaŋga, Iqu Iqueqä-kiuänä qoqoŋä iu yqänä äpmamiŋqe.  
\v 24 Iŋäqe yimbae kiiŋä näŋi ae äwqaŋga, yuŋui himäŋgisa yäŋänäqŋqä äqunätä, eqä änyämäwa äpeyätä, yimba iqueŋi ämäquvasämäuqänä itä, näŋgi-täŋgi ämimiŋqe.  
\v 25 Zä vätŋqä qäqiqiŋi, Jisasi Iqu eqä-huäŋä haqeqä iquau wimetŋqä äukqe.  
\v 26 Iqua Iqu eqä-huäŋä haqeqi qaŋä quvepqaŋgi äqumbiyi, “Hiwiyqeqä” kŋuä indqänäpu, zä kiiŋä ipu, zä-zääqä, ätkuwi.  
\v 27 \fig He zä miqä pambiyä! Yäŋänäqŋqä pmapiyä! Ii Nyinjqä.|alt="Jesus walks on water" src="IB-027gr.jpg" size="col" loc="Mat 14:22-33" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="14:27" \fig*Itaŋgi maqänäŋi, Iqu iquauŋi ätukqe. “He zä miqä pambiyä! Yäŋänäqŋqä pmapiyä! Ii Nyinjqä.”   
\p
\v 28 I tquaŋga, Pitä iqu kimaŋi, “Naqä Iquki, Si Qäquki etaŋgutqe, ‘Eqä haqeqi qaŋä biyä’ diyä” ätukqe.  
\v 29 Itaŋi Jisasi Iqu, “Si yqä biyä!” ätukqe. I tquaŋga Pitä iqu yimba iu ävämaŋi, eqä-huäŋä haqeqi Jisasi Ique wimetŋqä äukqe.  
\v 30 Itaŋi yuŋui yäŋänäqŋqä yqänä qunätqätaŋgi äqunäqe, iqu zä äwiŋgqe. Ga eqä-huäŋä yäpä iŋgisa quveqetŋqänä tii itäqäŋgaŋi, zääqä ätätä tiiŋä ätukqe. “Naqä Iquki, nyi yätamäkqä nyiyä!”  
\v 31 Maqänäŋi Jisasi Iqu iqueŋi a äkiqätätä ätukqe. “Si ämaqä quuvqä wäŋqäpu heqiyä iqukiyqä. Kŋuä hŋquaquŋi, suŋqä indqänätqäŋinyä?”  
\v 32 E ätuäqetaŋi, iquaqu yimba iu ikuapmäuqaŋgiyäŋga, yuŋui qäpu qe ämŋäŋgqe.  
\v 33 Iŋgaŋi ämaqä yimba iu äpmamiŋuwä iqua, qu Ique qoŋä äwoktäupu, Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäupu tii ätkuwi. “Naqä-qakuiqä. Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Qäqukiyqä.”   
\s1 Jisasi Iqu, Genesäretqä pmeqä iquau äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 14:34 \ft Makä 6:53-56\f*  
\p
\v 34 Itaŋga iqua eqä-huäŋä iuŋi qäyakämä ipiyi, qua Genesäretqä iu iuäqämakuwi.  
\v 35 Ämaqä aŋä iutaŋä iqua Ique hiŋuä äqunäpu, Jisasi Iqu iqi timäuqaŋgi näqŋqä epiyi, qu kukŋuä aŋä qäqiqiŋiuŋqä ändowatkuwi. Itaŋi qu ämaqä täŋä-yaqä-täŋä eeqänäŋä iquauŋi, Iquenyqä qe ätuma äpkuwi.  
\v 36 Äwimapiyi, qu Iqueŋi yatŋqä änäänä äväpu, tiiŋä ätukuwi. “Ämaqä yaqä-täŋä iqua hipae tqä gquä hämänäŋä iu qäyä itmaqämbŋqä hiŋuinä qunyä.” Itaŋi qokä-apäkä inyänä ipiyitaŋi, qu eeqänäŋi äŋguä imäŋguwi.   
\c 15  
\s1 Goti Iqueqä kukŋuä-suqä iqu, suqä kaqä-kawäka äwikuwiu ämäwqätäuŋqeŋqä\f + \fr 15:0 \ft Makä 7:1-13\f*  
\p
\v 1 Iŋgaŋi Parisi hŋquatä, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋquatä, qu Jerusälemä iu ävämaŋi, Jisasi Iquenyqä äquveppiyi, yatŋqä tii qe äwikuwi.  
\v 2 “Äänä etaŋgikä? Tqä ämaqä wäuŋuäŋqä ämotquetqäŋä iqua, suqä atqä-awäka änätapukuwi, qu qui imäkätqäŋuwiuä. Qu buayä bŋqäŋgaŋi, hipa asŋi eqä akiyä iŋqä du,\f + \fr 15:2 \ft Quwqä suqä asŋä-qŋqe, tiinji. Qu eqä akiyä iŋqä ämepu, hipa iu hiŋgi equatembŋqäuä.\f* ganä maqŋqä, hipa kiyä mätqetä änätqäŋuwiuä.”   
\p
\v 3 Jisasi Iqu iquauŋi kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Änääŋäŋqäwä? Hiqä-hiuäŋi, he Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä-suqä iuŋi ävasäupu, hiqä suqä iuŋi qänaknä itqäŋuwiuä.  
\v 4 Goti Hanjuwä Iqu kukŋuä hŋquaqu tii ätkqeqä. ‘\qt Si tqä tniquetä, tnäwqätä, kukŋuä qänaknä itnä, yäpä iqinyä isŋqeqä.\qt*’\f + \fr 15:4 \ft Aŋgumä Itmakqä 20:12; Kukŋuä-suqä 5:16\f* Itaŋga ‘\qt Ämaqä hŋqu kiqä kaniqueŋqätä, känäuŋqätä, kukŋuä quvqä ätätqe, qu iqueŋi pizqä päkpŋqeqä.\qt*’\f + \fr 15:4 \ft Aŋgumä Itmakqä 21:17; Hiqäva-imäkqä 20:9\f*  
\v 5-6 Goti Iqu iiŋä ätkqä-qe, he tii tquenjqä. Ämaqä hŋqu iqueqä käniquesä känäutäŋi, ‘Nätmatqä nyi yätamäkqä qemätmä ämeŋqe, nyi Goti Hanjuwä Ique wimqä a ae ätäuqeqä’ ätuätqe, ämaqä iqu kaniqueqätä känäwqätä, yäpä iqi itä mävqä yäŋqiyä. Suqä iiŋä dutaŋi, he Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui mändi äkittqiyäpu, hiqä taqä-tawäkauqä suqe, haqeqä ävauqumuatätqäŋäuä.  
\v 7 He wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä! Hiŋuä-tqä Asayä iqu hiqä suqä iiŋqe, atäuŋuä qäyunä itä, tiiŋä ätkqe.   
\pi1
\v 8 \qt ‘Ämaqä tä, qu Nyaqä yoqe, maŋitänä haqeqä ämamäutqäŋuwä-qe, quwqä qeqä-quuvqe, Nyinyqe kiiŋä nämä äwinä.\qt*   
\pi1
\v 9 \qt Qu ämaqä iquauqä kukŋuä-suqä dinä awä ätäpiyä-qe, “Kukŋuä tä Goti Hanjuwä Iqueqe-qe” quaŋgä ätätqäŋä. Iiŋqe, qu Ŋqä yoqe haqeqä mamäupŋqä qoŋä änäuktäutqäŋuwi, hiŋginäwa itqäŋuwiqä.’\qt*”\f + \fr 15:9 \ft Asayä 29:13\f*   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqeu kiyä mätqä imäkqeŋqä ätkqe\f + \fr 15:10 \ft Makä 7:14-23\f*  
\p
\v 10 Iqu iiŋä ätuäqetaŋi, qokä-apäkä iquauŋi, tääqä ätuätumetä tiiŋä ätukqe. “He qätä änyiyäpu, kŋuä äŋguänä indqämbiyä!  
\v 11 Nätmatqe ämaqä hŋqueqä maŋä iu äpaquvqe, ii ämaqä iqueŋi Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi kiyä mätqä mimäkqä iqiyä. Oeyqä. Ämaqä kiyä mätqä imäkqe, nätmatqä maŋä iuta ätimäutä awä ätqe, ii qäqunänjqä” ätukqe.   
\p
\v 12 Qänakndaŋi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua äppiyi, Jisasi Ique tiiŋä ätukuwi. “Parisi iqua, Saqä kukŋui qätä äkipiyitaŋi, qu äwqä quvqä äwiŋgqeŋqe, Si näqŋqä ae eäŋätanä, änäändanä?”   
\p
\v 13 Itaŋi Iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Ŋqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu wäuŋuä-täŋueqä. Itaŋga nätmatqä eeqänäŋä Iqu vowä mikqä ikqä iuŋi, hukä qäsä äyauniqeqä.  
\v 14 Ämaqä tquauŋqe, he äwäwa miqä pambiyä. Iqua hiŋuä pisqä epu, hiŋuä pisqä hŋquau-mända hänaqä ämotquetqäŋuwä-paŋiqä. Hiŋuä pisqä hŋqu, hiŋuä pisqä hŋque-mända hänaqä motquamätä itqe, qäquaqu qua hovqä iu quanŋä päkinyiyäŋqinyqä.”   
\p
\v 15 Itaŋi Pitä iqu Jisasi Iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Kukŋuä ktqä kiqä quatiŋqe, awä natiyä.”   
\p
\v 16 Jisasi Iqu kimaŋi, “Iŋi suŋqäwä? He kŋuä mämeqä iquwätanä?” ätukqe.  
\v 17 “Tiiŋiŋqä he maqŋqätanä? Nätmatqä eeqänäŋi, maŋä iu äpaquvätŋqe, ii tuqä iuŋqä äwitä, iqisaŋi zä-aŋä buŋqä äquveqänä.  
\v 18 I etaŋgi nätmatqe, maŋä iqu awä ätätŋqe, ii kŋuä indqäŋqä iutanjqä. Nätmatqä ämaqeu, Goti Iqueqä hiŋuä iqi kiyä mätqä imäkätŋqe, ii qäqunänjqä.  
\v 19 Nyi ‘kŋuä indqäŋqä iutanjqä’ etqe, ii suqä tiiŋiŋqä ätqä. Kŋuä indqäŋqä quvqä, suqä ämaqä pizqä päsqä, huiziqueqä apäkäŋqä iqä, huiwä yaŋä hiŋgi iŋqä, quwä-meqä, kukŋuä mitqeta quaŋgä-tqä, itaŋga hŋquauŋqä kukŋuä quvqä tqä, iquayi.  
\v 20 Suqä tqua ämaqä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi kiyä mätqä imäkätqänä. Itaŋgi ämaqä hŋqu hipa asŋä maqŋqä buayä äŋgqäqe, suqä iiŋi, ique kiyä mätqä mimäkqä iqiyä” ätukqe.   
\s1 Apäkä Kenanätaŋä hui quuvqä eqäkqeŋqä\f + \fr 15:21 \ft Makä 7:24-30\f*  
\p
\v 21 Jisasi Iqu iqi ävämaŋi, aŋä-himqä Tayätä Saitonätä ämätnäŋqä-täŋä iŋginyqä äukqe.  
\v 22 Apäkä hueqä-himqä Kenanätaŋä iqi äpmamiŋqä hui, ii äpätä tääqä tiiŋä ätukqe. “Naqä Iqukiyä, Dewiti iqueqä kawiquki, dŋä quvqä hŋqu nyaqä ymeqä apäkä hmbi qui imäkätqäuä. Si nyinyqä qeqä kimänänä” ätukqe.   
\p
\v 23 Itaŋgi Iqu iiŋi, kimaŋi hui mätquä ikqe. Itaŋga Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua äpäpu, Iqueŋi tii ätukuwi. “Apäkä ne änavändä, tääqä ätqapätŋqä täsiiŋi, huätä dowatiyä.”   
\p
\v 24 Itaŋi Iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqu, Nyi Israitqä iquaunä yätamäkqä wimqä änändowatkqe. Qu sipsipqä hänaqä qäyunäŋiŋqä maqŋqä eŋqä-paŋä-qua etaŋgä.”   
\p
\v 25 I tquaŋgi äwiyäqe, apäkä ii Iqu-täŋä qäqi äpätä, qoŋä äusäuepätä, “Naqä Iqukiyä. Si nyi yätamäkqä nyiyä” ätukqe.   
\p
\v 26 Iiyqä kukŋui, Iqu kima tii ätukqe. “Ne ymeqä iquauqä buayi ämetanä, hiveqä iquau-mända vatuŋque, ii qäyu manä.”   
\p
\v 27 Itaŋgi apakä ii, “Naqä Iquki, Si naqä-qakuänä ätnyä” ätukqe. “Itaŋgi buayä hituŋuä hnjua, quwqä kaniqueqä hevqä iuta qua iqi ätiväutqe, hiveqä iqua pänaŋqä ipu, ämambŋqäuä.”   
\p
\v 28 Jisasi Iqu kukŋuä tä qätä äwiyäqe, Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Tqä quuvqä heqiyqe, naqänäŋiqä. Nätmatqä si äkiŋgqe, äkimeŋqiyä.” Asäŋgaŋi iiyqä hitqä ii, äŋguä qe imäŋgqe.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä kuapänä äŋguä imäkkqeŋqä  
\p
\v 29 Jisasi Iqu aŋä iuŋi ävämaŋi, eqä-huäŋä Galili maŋä iuŋqä äpäquveqäkqe. Iqisaŋi Iqu qoqoŋä yätuŋqä äyätä, iqi äpmamiŋqe.  
\v 30 Iqu iqi pmetaŋga, qokä-apäkä kuapänäŋi, qu yukä quvqä iquautä, hiŋuä pisqä iquautä, yukä ŋŋuä iquautä, maŋä matqä iquautä, itaŋga ämaqä täŋä-yaqä-täŋä kuapänäŋä iquauŋi, Iqueŋqä ätuma äpkuwi. Äwimapiyi, qu Iqueuä yukä-täŋä qäqi pmuateqaŋguwäŋga, Iqu iquauŋi äŋguä imäkkqe.  
\v 31 Itaŋi ämaqe, qu maŋä matqä iqua kukŋuä tqaŋgä, yukä quvqä iqua äŋguä imäŋgaŋgä, yukä ŋŋuä iqua qaŋä uwqaŋgä, hiŋuä pisqä iqua hiŋuä qäŋgaŋgä, hiŋuä äquŋguwi. Hiŋuä iiŋä äqumbiyitaŋi, qu yäuŋuä ipu, “Täukueqä” ätäpu, Goti Hanjuwä Israitqä iquau Miqä Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäukuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, qokä 4,000 iu buayä äwikqeŋqä\f + \fr 15:32 \ft Makä 8:1-10\f*  
\p
\v 32 Hiunji hŋquaqui-hŋque ae äpäwqaŋga, Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, tääqä ätuätumetä, tiiŋä ätukqe. “Nyi qokä-apäkä täuŋqe huäqä änuŋgiyä. Qu Nyitä hiunji hŋquaqui-hŋque äpmequwi, buayi hmayqä. Buayä dä qäsä dowatmqe, hänaqä awä ipe popo ipu päkŋqeŋqe, Nyi manyiŋqä iqiyä” ätukqe.   
\p
\v 33 Iqu e tquaŋga, iqua kimaŋi ätukuwi. “Täqiŋi aŋä avqŋqä eäŋqe, ämaqä kuapänäŋä tiiŋä du ymisaŋä vatuŋquä diŋqe, ne bretqe äŋgisa metuŋquäwä?”   
\p
\v 34 Itaŋga Iqu yatŋqä tii äwikqe. “He bretqe, äänä meŋäuä?”  
\p Itaŋi iqua, “Ne bretqe, 7 hŋquatä, hämapäkä wäŋqä hnjuatä ämeŋunä” ätukuwi.   
\p
\v 35 I tquaŋguwäŋga Iqu qokä-apäkä iquauŋi, “Qua iqi quamä pmapiyä!” ätukqe.  
\v 36 Iŋgaŋi Iqu bretqetä, hämapäkitä ämeqe, Goti Hanjuwä Ique “äŋguiqä” ätuäqe, äkutätä, itaŋi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau qe äwikqe. Itaŋgaŋi iqua ämotaupiyi, ämaqä iu qe äwikuwi.  
\v 37 Qu eeqäŋi äwqä änäpäsäpu, iqi änätqutekuwi, iqua hiqokä-qa 7 ämamikuwi.  
\v 38 Qokä iqua buayä äŋguwi, kuapänäŋi 4,000. Apäkiutä ymeqeutäŋi, a matäuqä ikuwi.  
\v 39 Itaŋi Jisasi Iqu qokä-apäkä iu ae ändowatäqe, Iqu yimba iu ätkamäutä, Makändanä iuŋqä äukqe.   
\c 16  
\s1 “Si Tquki eäŋiŋqä ämänätquetnä, wäuŋuä hui imäkiyä” ätukuwiŋqä\f + \fr 16:0 \ft Makä 8:11-13; Lukä 12:54-56\f*  
\p
\v 1 Parisi hŋquatä, Satyusi hŋquatä Jisasi Ique äwimapiyi, yamwiqä äväpu tii ätukuwi. “Si Goti Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä wäuŋuä imäkquki etaŋgutqe, si wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä hŋqu imäkätnä mänätquayä.”   
\p
\v 2 Itaŋgi Iqu iquau kimaŋi, tiiŋä ätukqe. “Mäptqä äquveqetä, qäukui qua häŋesqä qäyqaŋgaŋi, he ‘Qäukui häŋesqä äqiyqe, ziŋuitäŋi mäptqä äŋguänä täŋqiyä’ tqä-quenjqä.  
\v 3 Itaŋga ziŋuitäŋi, he tii tqä-quenjqä. ‘Qaquvqe hea äwitä, qäukui häŋesqä imäŋgqeŋqe, ii yuŋuä äqunätä piyä qiyäŋqiyä.’ Auqä, qäukuä iutaŋä hiqŋqe, he hiŋuä äqunäpu, iuta iwäsäupŋqeŋqe, näqŋqä äŋguänä ämeŋäuä. Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqu täŋga imäkätŋqeŋqä hiqŋqe, he hiŋuä äqumbiyi, iuta iuwäsäupŋqä iiŋqe, he maqŋquenjqä.  
\v 4 He qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwä iquenä, he apäkä qokiqu äväma qaŋä hiŋgi qŋqä eŋqä-paŋä, quvqä eäpu, Goti Hanjuwä Iqueŋi qänaknä miqä-quenjqä. He ‘Si Tquki eäŋiŋqä ämänätquetnä, wäuŋuä hui imäkiyä’ ändquwä-qe, Nyi wäuŋuä hui mimäkqä imqänä. He näqŋqä mapŋqä hiqŋqe, hiŋuä-tqä Jona iqu qeyqä” ätukqe. I ätuäqe, quŋi äväma äukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Parisi iquauŋqätä, Satyusi iquauŋqätä, ätkqeŋqä\f + \fr 16:5 \ft Makä 8:14-21\f*  
\p
\v 5 Jisasi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua eqä-huäŋä-täŋä yätäqäŋgisaŋqä äukuwi. Iqua qaŋä äwäpiyäŋgaŋi, bretqe qäsä äma pqeŋqe, kŋuä hui imäukuwi.  
\v 6 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu iquauŋi tiiŋä ätukqe. “Parisi iquauätä, Satyusi iquauätä, nätmatqä änyuämäuqä iiŋqe, he maŋitä ämäwqätäupu äŋguänä mimbiyä.”   
\p
\v 7 Iqu i tquaŋgqeŋqä kŋuä indqänäpu, quwqä-quwä tiiŋä ätŋguwi. “Ne bretqe äma mapqä iququeŋqä, i änatqiyä.”   
\p
\v 8 Qu kukŋuä iiŋä ätnmiŋuwiŋqe, Jisasi Iqu näqŋqä eä, tii ätukqe. “Hiqä quuvqä heqiyqe, wäŋqänäŋäpiyqä. ‘Ne bretqe hmanjqe’ suŋqä ätätqäŋäuä? Nyi bretqeŋqä maetqä da iqänä.  
\v 9 He Nyinyqätä, Nyaqä kukŋuiŋqätäŋi, näqŋqä änä mämeqä iquwätanä? Buayä hipa hŋgiŋinäŋi, ämaqä kuapänäŋä 5,000 äŋguwiŋqe, he hui imäuquwätanä? He qae squmä ämamikuwäwä?  
\v 10 Itaŋga buayä hipa hiŋgi eeqä hŋgi hŋquaqunäŋi, ämaqä kuapänäŋä 4,000 iqua äŋguwiŋqä-pqe, he hui imäuquwätanä? Iŋgaŋi he qae squmä ämanyuequwäwä?  
\v 11 He iiŋiŋqä maqŋqä eäŋuwi, ii suŋqäwä? Nyi bretqeŋqä kŋuä nyiyqaŋgi maetqä da iqänä. Nyi Parisi iquauätä, Satyusi iquauätä, nätmatqä änyuämäuqä iiŋqe, ‘He maŋitä ämäwqätäupu äŋguänä mimbiyä’ etqänä” ätukqe.  
\v 12 Qu kukŋuä tä qätä äwipiyitaŋi, näqŋqä tiiŋä ämakuwi. “Iqu nätmatqä bretqä änyuämäuqä iiŋqä mänatqä iqiyä. Oeyä. Iqu Parisi iquauätä, Satyusi iquauätä, kukŋuiŋqä änatqiyä-qe” näqŋqä ämakuwi.   
\s1 Pitä iqu, “Jisasi Iqu, Kraisi Iqueyqä” ätkqeŋqä\f + \fr 16:13 \ft Makä 8:27-30; Lukä 9:18-22\f*  
\p
\v 13 Jisasi Iqu aŋä-himqä Sisariya-Pilipai-täŋä iŋgisaŋqä äwäqetaŋi, Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, yatŋqä äwikqe. “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iquenyqe, qokä-apäki kŋuä äänä indqänätqäŋuwäwä? Iqu tqukä?”   
\p
\v 14 I tquaŋga iqua kimaŋi, “Hŋqua ‘Jonä asŋä-qäyqä iqueqä,’ hŋqua ‘Laisa iqueqä,’ itaŋga hŋqua ‘Järämai iqutiyä, hiŋuä-tqä hŋququtiyä?’ ätätqäŋuwiqä” ätukuwi.   
\p
\v 15 Iqua e tquaŋguwäŋga, Iqu “Hiyaqä kŋuä duŋi, Nyi tquŋgä?” ätukqe.   
\p
\v 16 Saimonä Pitä iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Si Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu ne äminesŋqä atäuŋuä äkikqä Iqukiyqä. Si Goti Häŋä Pmeqä-täŋä Iqueqä Ymeqä Iqukiyqä” ätukqe.   
\p
\v 17 Itaŋi Jisasi Iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Jona iqueqä ymeqä Saimonä iquki, Goti Hanjuwä Iqu äŋguä ikimäkqeqä. Ämaqä qua täutaŋä hŋqu, kukŋuä tä si mämäktqueqä iqeqä. Oeyä. Ŋqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqunä si ämäktqueqeqä.  
\v 18 Itaŋga Nyi si tiiŋä äktqänä. Si Pitä\f + \fr 16:18 \ft Yoqä Pitä iqueqä quati, ii hikiqä.\f* iqukiyqä. Itaŋgaŋi ämaqe, aŋä yäŋänäqŋqä hikä haqeqi ämätätqäŋuwä-pa, Nyi Ŋqä ämaqä iquau aquvä ämaqiyätmä, hikä tqueqä haqeqi pmuatemniqeqä. Itaŋgaŋi äpäkoŋqä iqueqä yäŋänäqŋqe, Nyaqä ämaqä aquväqŋqä tquauŋi, änä makittqiyqä yäniqeqä.  
\v 19 Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqetaŋä qŋqaŋä hutäuqe, Nyi si ktapmniqeqä. Nätmatqe, si qua täuŋi pmua imäkqaŋgtqe, Goti Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu-pqä inä imäkäŋqiyä. Itaŋga nätmatqä qua täuŋi hiŋuinä quŋgaŋgtqe, Goti Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu-pqä asä e imäkäŋqiyä” ätukqe.  
\v 20 Itaŋi Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, pmua yäŋänäqŋqä iwimäkätä, tii ätukqe. “Ämaqä Goti Hanjuwä Iqu ämaqä miqeŋqä atäuŋuä ikqä Kraisi Iqu, Nyi Qäqunjqae, he ämaqeuŋi awä mätquä pambiyä.”   
\ms1 Jisasi Iqu, nätmatqä äwimeniqeŋqä ätukqeŋqä (16:21-17:27)  
\p
\v 21 Iŋgaŋi Jisasi Iqu wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi kukŋuä tiiŋä tuätŋqä ätipäqäkqe. “Nyi Jerusälemä iuŋqä umqe. Iqiŋi, ämaqeu miqä iquatä, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatäŋi, qu haŋä-iqä naqänäŋä ändapäpu, Nyi pizqä bäkpnuwiqä. Iwä hea hŋquaqu-hŋque ae äpäwqaŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu Nyi aŋgi änyivauqumuatäniqeqä.”   
\p
\v 22 Pitä iqu kukŋuä tä qätä äwiyäqe, Jisasi Ique maŋitä ätuma äwäqe, Ique äkasuwä tuätŋqä ätipäqäkqe. “Naqä Iquki, oeyä! Nätmatqä tä, Si mäkimeqä iŋqiyä!” ätukqe.   
\p
\v 23 Itaŋi Jisasi Iqu hiqumuaŋä äwiyäqe, Pitä iqueŋi tiiŋä qe ätukqe. “Setänä iquki, wawiyä! Si hikä hänaqä iu äknänä, Nyi quanŋä päknmqä nyimäkŋä-paŋä iqukiyqä. Si qänaknäŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä kŋuä indqäŋqä iunä miqä itnä, ämaqeuqä kŋuä iunä inyä” ätukqe.   
\p
\v 24 Iŋgaŋi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu Nyi qänaknä nyivändätŋqä wiŋgaŋgutqe, iqueqä äwiŋqä eeqänäŋi, kiuä mändi äkittqänätä, iqueqä zä-huätatä huŋqe ämetä, Nyi qänaki nyivändänä.  
\v 25 Ii tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu, iqueqä häŋä-pmeqe a yäŋänäqŋqä äkiqätmitätqe, qui imäknäniqeqä. Iŋäqe ämaqä hŋqu, Nyinyqä kŋuä indqänätä, iqueqä häŋä-pmeqe ävquatämämitätqe, iqu häŋä pmetäniqeqä.  
\v 26 Itaŋga ämaqä hŋqu nätmatqä qua täuŋi eeqänä ämetä, iqueqä häŋä-pmeqe qui imäkŋgaŋgutqe, iqueqä nätmatqä eeqänäŋä iiŋi, yätamäkqä äänä väniqiyä? Itaŋga ämaqä hŋqu, iqueqä häŋä-pmeqe aŋgumä metŋqe, squä di väniqiyä?  
\v 27 Nyi iiŋä etqäqe, kiqä quati tiiŋiqä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu Kaniqueqä yäŋänäqŋqe ämetä, Iqueqä eŋätqä iquatä quvepäniqeqä. Itaŋga Iqu ämaqä eeqänäŋä iuŋi, qu suqä imäkmitpqeŋqe, kimaŋi iŋga väniqeqä.  
\v 28 Nyi naqä-qakuänä etqänä. Ämaqä täqi pämä ätqäuŋuwä hŋqua, mapäkoŋqä änä yqänä pmetaŋguwäŋgaŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, ämiqä naqä eŋqä-paŋä-qu pqaŋgi qumbnuwiqä” ätukqe.   
\c 17  
\s1 Jisasi Iqueqä huiwi, huitaŋä iŋgqeŋqä\f + \fr 17:0 \ft Makä 9:2-13; Lukä 9:28-36\f*  
\p
\v 1 Hiunji 6 ae äpäwqaŋgaŋi, Jisasi Iqu, Pitä ique, Jemisi ique, itaŋga käŋgua Jonä ique itmeqe, qoqoŋä quäuqä hŋqueŋqä ätuma ekqe. Iqiŋi iquauqä-quwänä äpmamiŋuwi.  
\v 2 Iquauqä hiŋuä iqisaŋi, Jisasi Iqueqä huiwi huitaŋä änyätä, Iqueqä hipeŋui mäptqä eŋqä-paŋä ätätä, qäki qäpaiqänäŋä imänätä we äuŋgqe.  
\v 3 Iunä äqunäŋunä tpu ikuwi, Jisasi Iqutäŋi, Mosisi iqutä, Laisa iqutä, anä ätqäunyä kukŋuä tätqätaŋgä äquŋguwi.   
\p
\v 4 Ii äqunäpiyiŋqä, Pitä iqu, Jisasi Iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Naqä Iqukiyä. Ne täqi äpmeŋque, ii äŋguänäŋiqä. Iŋi Si äkiŋgaŋgutqe, nyi ittäŋä aŋä hŋquaqui-hŋque mätmqänä. Hŋqu Tqäuä. Hŋqu Mosisi iqueqäuä. Itaŋga hŋqu Laisa iqueqäuä” ätukqe.   
\p
\v 5 Pitä iqu kukŋuä änä tätqätaŋga, qaquvqä wenyä-huŋqä hŋqu iquauŋi qe äpatqäkqe. Itaŋi qaquvqä iqueqä yäpä imdaŋi, maŋä hŋqu tiiŋä ätukqe. “Tqu Ŋqä Ymeqä Nyi kuapänä änyinätŋqä Iqueyqä. Iquenyqe, Nyi aquvänä kiiŋä itqäŋänä. He Iqueqä kukŋui qätä wipŋqeqä” ätukqe.  
\v 6 Iqueqä ämaqä iqua kukŋuä tä qätä äwipiyi, qu zä kiiŋä wiŋgaŋgi qoŋä äusäukipu, hipeŋui qua bu ekuwi.  
\v 7 Itaŋi Jisasi Iqu iqua-täŋä qäqiqi äquvepäqe, iquauŋi itmaqiyätä, tii ätukqe. “He zä miqä pambiyä. Pämä tqäpiyä.”  
\v 8 Qu ätkimbu hiŋuä ämäquŋguwi, ämaqä huizi iquaqu aaŋqä etaŋgi, Jisasi Iqu Iqueqä-kiuänä tqäutaŋgi äquŋguwi.   
\p
\v 9 Itaŋga qu qoqoŋä yätuta äpäwipiyäŋgaŋi, Jisasi Iqu iquauŋi yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukqe. “Nätmatqä he hiŋuä äqunäŋuwiŋqe, ämaqä hŋque mätquä pambiyä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, qua äptepqetaŋi ävämetä, aŋgumä ävauqaŋgutqäŋgaŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 10 I tquaŋga, iqua Iqueŋi yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Laisa iqu täŋganä quvepqaŋgi äqunäŋunä. Iŋi ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iqua tiiŋi, suŋqä ätätqäŋuwäwä? ‘Laisa iqu Kraisi Iqueŋi hiŋuiqä wimeŋqiyäqeuä.’”   
\p
\v 11 Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Qu qäyunä ätätqäŋuwiqä. Laisa iqu äpätä, nätmatqä eeqänäŋi aŋgumä jänä imäkäŋqiyä.  
\v 12 Itaŋgi Nyi tiiŋä hitmqeqä. Laisa iqu ae äquvepkqeqä. Itaŋga ämaqä iqua qu iquenyqä maqŋqä eäpu, iquauqä äwiŋqä dunä imäkäpu, suqä huitaŋä-huitaŋä itquamiŋuwiqä. Itaŋgi Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, iquauqä huiqä iutaŋi, asä iiŋä meŋqiyä” ätukqe.  
\v 13 Iqu iiŋä tquaŋgqeŋqe, iqua näqŋqä tiiŋä ämakuwi. “Tä, Jonä asŋä-qäyqä iquenyqä ätqiyä.”   
\s1 Jisasi Iqu, ymeqä dŋä quvqä-täŋä hŋque äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 17:14 \ft Makä 9:14-29; Lukä 9:37-43a\f*  
\p
\v 14 Iqua qoqoŋä yätuta äquveppiyi, qokä-apäkä kuapänä imänätaŋguwä iu äwimakuwi. Iŋgaŋi ämaqä hŋqu Jisasi Iqueŋqä äpäqe, qoŋä äusäuepätä tii ätukqe.  
\v 15 “Naqä Iqukiyä. Nyaqä ymeqä qokä iqu ppqä-täŋä etaŋgi, Si iquenyqä qeqä äkimänänä. Iqu tä iu äpäknätä, ä eqä iu äpäknätä, qui kuapänä imäknätŋqeqä.  
\v 16 Itaŋga nyi iqueŋi, Tqä wäuŋuäŋqä ämotquetqäŋä iquauŋqä ätuma äpqä-qe, iqua iqueŋi, äŋguä mimäkqä iquwiqä” ätukqe.   
\p
\v 17 Kimaŋi, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquenä, he quuvqä maeqiyqä itqäŋuwiqä. Hiqä kŋuä indqäŋqetä, suqetäŋi, jänä hmanjqä. Nyi hesä anäŋi, squäŋgaŋqä pmamqäwä? Ä, hesaŋi haŋä-iqä squäŋgaŋqä meqämqäwä? Ymeqä iqueŋi, ätuma bpiyä” ätukqe.  
\v 18 Itaŋi Jisasi Iqu dŋä quvqä ique äkasuwä tquaŋga, dŋä quvqä iqu ymeqä iqueŋi ävämeqaŋga, maqänäŋi ymeqä iqu äŋguä qe imäŋgqe.   
\p
\v 19 Qänakŋi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, Jisasi Ique äwimepu, yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Ne dŋä quvqä ique huätä mämamäuqe, äänä hitaŋgikä?”   
\p
\v 20-21 Iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Hiqä quuvqä heqiyqe, aaŋä wäŋqänäŋäpu etaŋgi, he iiŋi änä mimäkqä ipŋqäuä. Nyi naqä-qakuä hitmqeqä. Hiqä quuvqä heqiyqe, zä-guawä\f + \fr 17:20-21 \ft Jisasi Iqu zä-guawä matqä ikqe. Iqu zä huiziŋqä ätkqe. Kiqä yoqe, mastetqä.\f* piikä wäŋqä isua eŋqä-paŋä etaŋgutqe, he qoqoŋä tqueŋi, ‘Täqisaŋi, näŋiŋqä uvä’ tquaŋguwäŋgaŋi, iqu äwäŋqiyä. He eeqänäŋä iŋi, qeiqinyä imäkpŋqäuä.”\f + \fr 17:20-21 \ft Ämaqä näqŋqä-täŋä hŋqua, “Matiu iqu kukŋuä hui inä äqäkqeqä” kŋuä indqänätqäŋä. Kukŋui tiiŋiqä. “Dŋä quvqä tiiŋä iqua huätä dowatqe, Goti Iquenyqä tääqä ätätnä, buayä maŋqä itnä dutanjqä.”\f*   
\s1 Jisasi Iqu, nätmatqä äwimeniqeŋqä aŋgi ätukqeŋqä\f + \fr 17:20-21 \ft Makä 9:30-32; Lukä 9:43b-45\f*  
\p
\v 22 Jisasi Iqutä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, qua naqä Galili iu aquvä äqämbiyi, Iqu iquauŋi tiiŋä ätukqe. “Hea hatŋä mäpäwqaŋga, qu Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi ämaqä iquauqä hipa iu wipŋqäuä.  
\v 23 Itaŋi iqua Iqueŋi pizqä päkpŋqäuä. Ga hiunji hŋquaqui-hŋqueŋä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqu Ique aŋgumä vauqumuatäŋqiyä.” Iqua qätä iiŋä äwipiyi, äwqä haŋä kiiŋä qe äwikqe.   
\s1 Hiqäva-imäkqä aŋiŋqä mbqä vqeŋqä  
\p
\v 24 Qänakŋi iqua äwäpu, aŋä-himqä Kapänamä iu ätimäukuwi. Iqiŋi Goti Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä Jerusälemä iu ämätnäŋqä iiŋqe, mbqä motauqä hŋqua, Pitä iquenyqä äpäpu, yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Hiqä Ämetqueqä Iqu, hiqäva-imäkqä aŋiŋqe, mbqä ävätŋqätanä, ä mävqä itŋqätanä?”   
\p
\v 25 Pitä iqu “Ŋŋqä. Iqu ävätŋqeqä” ätukqe.  
\p Itaŋi iqu aŋä yäpä yäŋgisa äpaquväqe, kukŋuä hui matqäŋga, Jisasi Iqu yatŋqä tii äwikqe. “Saimonä iquki, si kŋuä äänä kiyqiyä? Ämaqä ämiqä qua täutaŋä iqua, mbqä huitaŋä-huitaŋi, tquesa ämotautqäŋuwäwä? Iquauqä ymeqä iquautatanä, ä ämaqä hŋquau-mändatanä?”   
\p
\v 26 Kimaŋi iqu, “Ämaqä huizi iquaiqä” ätukqe.  
\p I tquaŋga, Jisasi Iqu iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Iiŋitaŋi, ämaqä miqä iquauqä ymeqä iqua mävqä itqäŋuwä-pa, Goti Iqu Iqueqä ymeqä-quauta mämotauqä yänä.  
\v 27 Ii qäyä etaŋgqä-qe, ne iquau äwqä äkasuwä iwimäkqä iiŋqe, si äwätnä, eqä-huäŋä iuŋi hämapäkäŋqä guä quväyä. Hämapäkä kiŋganä äpiŋä iqueŋi, si iqueqä maŋi a hutamäkätnä, mbqä hŋqu yäpä iŋgisa witaŋgi qundŋqinyä. Si mbqä iqu ämetnä, Goti Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋiŋqe, yeqä-yeuäŋqä iquau wisŋqeqä” ätukqe.   
\c 18  
\ms1 Jisasi Iqu, Iqunä miqeuŋgaŋqä ätkqeŋqä (18:1-20:34)  
\s1 Yoqä naqä, tqukua mapnuwäŋqe?\f + \fr 18:0 \ft Makä 9:33-37; Lukä 9:46-48\f*  
\p
\v 1 Iŋgaŋi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua Jisasi Ique äwimepu, yatŋqä tii äwikuwi. “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeu äpmeŋuwä iquautaŋi, huizi iquau mipŋqe, yoqä naqä tqukua mapnuwäŋqäwä?”   
\p
\v 2-3 I tquaŋguwäŋga, Iqu ymeqä hmbi tääqä ätuätumeqe, iquauqä awä iqi pämä ämatqätetä, tii ätukqe. “Nyi naqä-qakuänä etmqänä. He hiqä kŋuä äkunmäknäpu, ymeqä täpu eŋqä-pa matimäuqä iqaŋgpqe, he Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeuŋi, mäpaquvqä ipnuwiqä.  
\v 4 Ämaqä hŋqu iqueqä-kiuä mändi äkittqänätä, ymeqä täpu eŋqä-pa ätimäutqe, iqu yoqä naqä ämetä, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeuŋi, huizi iquau ämäwqätäuŋqiyä.   
\p
\v 5 Ämaqä hŋqu Nyinyqä kŋuä indqänätä, ymeqä täpu eŋqä-paŋä tiiŋä hmbi itmetä, äŋguänä iwimäkätqe, iqu Nyi-pqe asä iiŋä nyimäkqiyä.  
\v 6 Ymeqä Nyinyqä quuvqä eqiyätŋqä täutaŋä hmbu, ämaqä hŋqueuä suqä imäkqaŋgqä du hiŋuä äqunätä, asä iiŋi imäkätä quanŋä päkŋgaŋgutqe, ämaqä iqueŋi, haŋä-iqä naqänäŋi wimenä. Ämaqä hŋqua hikä naqänäŋä hŋqu ämepu, iqueqä hiiŋuä-qo iu guä äkiqiyepu, eqä-huäŋä bu tnämäueqaŋgpqe, ii haŋä-iqä wäŋqäpiyqä. Haŋä-iqä ique wimeniqä iqu, tqueŋi aaŋä naqänäŋä ämäwqätäunä.   
\s1 Quuvqä heqiyqä qui mimäkqeŋqä\f + \fr 18:7 \ft Makä 9:42-48\f*  
\p
\v 7 Oänä, ämaqä qua täutaŋä eeqänäŋä iquenä. Naqä-qakuiqä. Ämaqe, qu suqä quvqä du quanŋä päkmbŋqeŋqe, nätmatqä huitaŋä-huitaŋi wimenä. Iŋäqe, ämaqä suqä quvqä iiŋä iqua äma äpätqä iqu, haŋä-iqä naqänäŋä meniqeqä.  
\v 8 Tqä hipaiŋä-qe, yukiŋä-qe suqä quvqeŋqä äkiyqiyämeqaŋgutqe, huätä ätävätnä bi tnämävä. Si iiŋä imäkqaŋgtqe, tqä huiwitaŋä hmbu yuuwä ätänätqä-qe, si suqä quvqä iiŋi mimäkqä iŋä-qae, häŋä-pmeqe ämatŋqinyä. Si iiŋä mimäkqä iqaŋgtqe, huiwä yuuwä matäŋqä-qe, qu si tä maisquä iŋqä iu ktnämäupnuwiqä. Huiwä hmbi yuuwä täŋqe, haŋä-iqä ii, wäŋqäpiyqä. Tä duŋqä uwqe, haŋä-iqä naqänäŋiqä.  
\v 9 Tqä hiŋui suqä quvqeŋqä äkiyqiyämeqaŋgutqe, huätä ätqoätnä bi tnämävä. Si iiŋä imäkqaŋgtqe, hiŋuä hŋqunä äqännä, häŋä-pmeqe ämatŋqinyä. Si iiŋä mimäkqä iqaŋgtqe, hiŋuä hŋquaqu yqänä qänätaŋgnä, qu si tä maisquä iŋqä iu ktnämäupnuwiqä. Hiŋuä hŋqunä qŋqe, haŋä-iqä ii, wäŋqäpiyqä. Tä duŋqä uwqe, haŋä-iqä naqänäŋiqä.   
\p
\v 10-11 Ymeqä wäŋqä isuauä awä iqisaŋä hmbinyqe, ‘Ipu nätmatqä hiŋginäwaŋqeqä’ kŋuä miqä pambiyä. Kŋuä iquenyqe, he äŋguänä wimasipiyä. Nyi he tii hitmqeqä. Ynaunjqä qäukuä yätuŋä ymeqä tquau ämitqäŋuwä iqua, qu Ŋqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä hiŋuä iqi ätqäuŋäuä.”\f + \fr 18:10-11 \ft Ämaqä näqŋqä-täŋä hŋqua, “Matiu iqu kukŋuä hui inä äqäkqeqä” kŋuä indqänätqäŋä. Kukŋui tiiŋiqä. “Ii tiiŋiqä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu ämaqä qui imäkmbŋqä iqaŋguwä iquau häŋä iqumuatätŋqä äpqeqä.”\f*   
\s1 Kukŋuä ktqä, sipsipqä imatŋgqeŋqä\f + \fr 18:10-11 \ft Lukä 15:3-7\f*  
\p
\v 12 “He kŋuä äänä heyqiyä? \fig Ämaqä iqu, imatnätqä iquenyqä qävqä yäkiŋqiyä.|alt="shepherd finding sheep" src="BK00005C.tif" size="col" loc="Mat 18:12-14" copy="Illustrations by Horace Knowles revised by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="18:12" \fig*Ämaqä hŋqu sipsipqä kuapänäŋä 100 täŋä-qu emitätqe, ga iquautaŋä hŋqu imatnätqe, iqu qävqä miqä iniqiyä? Oeyä. Iqu kuapänäŋä 99 iquau qoqoŋä iu äpmuatemä äwätä, imatnätqä iquenyqä qävqä yäkiŋqiyä.  
\v 13 Nyi naqä-qakuänäŋä etqänä. Iqu sipsipqä kuapänäŋä 99 mimatŋqä iquauŋqe yeeqä itäqä-qe, sipsipqä kiuänäŋä imatnätqä iqueŋi, aŋgi itmetqe, iŋgaŋi iqueqä yeeqä iiŋqe, aaŋä naqänäŋä yäniqeqä.  
\v 14 Asä iiŋi, hiqä Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu, ymeqä isua eŋqä-paŋä hmbu imatnätä qui imäknätŋqe mäwiŋqä inä” ätukqe.   
\s1 Tqä quuvqä anä heqiyqä iqu, si quvqä ikitqueqä iiŋqä  
\p
\v 15 I ätuätäqäŋgaŋi, Iqu kukŋuä hui-pqe inä ätukqe. “Tqä quuvqä anä heqiyqä iqu si quvqä ikitqueqaŋgutqe, si iquenyqä äwätnä, qeeqä-qeuänä äpmanyä, iqueqä suqä imäkätqeŋqä kukŋuä ätäsinyä, kukŋuä jänä imäkiyäŋqä yamwiqä inyqä. Iqu saqä kukŋui qätä kiyqaŋgutqe, si tqä näueqä iqueŋi aŋgumä itmenyä.  
\v 16 Iqu saqä kukŋui qätä makiyqä iqaŋgutqe, si Goti Hanjuwä Iqu kukŋuä ätkqä-pa qänaknä itnä, ämaqä hŋqunäŋä-qe, hŋquaquiŋä-qe itmetnä, iqutä kukŋuä anä tpŋqeqä. Goti Iqu tii ätkqe. ‘\qt Ämaqä hŋquaquiŋä-qe, hŋquaqui-hŋqueŋä-qe kukŋuä asänäŋä dinä tqaŋgpqe, he qätä iunä wiyqäpnä.\qt*’\f + \fr 18:16 \ft Kukŋuä-suqä 19:15\f*  
\v 17 Itaŋgi iqu iquauqä kukŋui qätä mawiyqä iqaŋgutqe, si ämaqä Goti Hanjuwä Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquauŋi, iqueqä suqeŋqä tutŋqeqä. Itaŋi iqu iquau-pqe qätä mäwiyqä iqaŋgutqe, suqä si ämaqä quuvqä maeqiyqä iquautä, mbqä motauqä iquautä, itquetqäŋä-pa, ga si ique-pqe asä inä itquatŋqeqä.   
\p
\v 18 Nyi naqä-qakuänäŋä tii etmqänä. Nätmatqe he qua täuŋi pmua imäkqaŋgpqe, Goti Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu-pqä inä imäkäŋqiyä. Itaŋga nätmatqä qua täuŋi hiŋuinä quŋgaŋgpqe, Goti Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu-pqä asä e imäkäŋqiyä.   
\p
\v 19-20 Itaŋga Nyi kukŋuä hui inä hitmqeqä. Ämaqä hŋquaquŋä-qe, hŋquaqui-hŋqueŋä-qe Nyaqä yoqeŋqä aquvä qäŋgaŋgpqe, Nyi iquatä anä pmamqänä. Iiŋiŋqe, ämaqä hesaŋä qua täutaŋä hŋquaqu, iquaquiyqä kŋui nätmatqä hŋquenyqä naqä-hŋqunä indqänäsinyä tääqä siyqe, Nyaqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu äväŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqä, wäuŋuä-wiyqä hŋqu, hŋquququenyqä huäqä mäwuŋqä ikqeŋqä  
\p
\v 21 Iŋgaŋi Pitä iqu Jisasi Iqu-täŋä qäqiqi äpäqe, yatŋqä tii äwikqe. “Naqä Iquki, ŋqä näueqä hŋqu suqä quvqä indqueqaŋgutqe, iqueqä suqä quvqeŋqe, nyi äwqä haŋui, squmä änä imäknmniŋqäwä? Hipa hŋgiŋi eeqä hŋgiŋi hŋquaquiŋi, ii äŋguätanä?”   
\p
\v 22 I tquaŋga kimaŋi, tii ätukqe. “Suqä quvqeŋqä äwqä haŋuä imäkŋqeŋqe, Nyi hipa hŋgiŋi eeqä eäqe, hŋgiŋi hŋquaquŋä iuŋqe, maktqä da iqänä. Si suqä quvqeŋqä äwqä haŋui imäkŋga-imäkŋga äwätnä, aaŋä kuapänäŋä 490 iuŋi ämäwqätäutŋqeqä.   
\p
\v 23 Nyi e äktqe, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, kukŋuä ktqä tiiŋä etaŋgiyqä. Ämiqä naqä hŋqu, iqueqä wäuŋuä-wiyqä iqua mbqä hiŋginäwa ämequwi, aŋgi wipŋqä winyäŋqiyä.  
\v 24 Iqu aŋgi metŋqä ipäqiyqaŋgaŋi, qu wäuŋuä-wiyqä hŋque iquenyqä ätuma ppŋqäuä. Iqueqä hiŋginäwa meqe, mbqä aaŋä kuapänäŋä 10,000,000 kinaiqä.  
\v 25 Iŋäqe, iqu kima vätŋqe hma etaŋgutqe, ämiqä iqu tii tuäŋqiyä. ‘He ämaqä tquesä, iqueqä ymeqä-apäkä iutä, iqueuä nätmatqä eeqänäŋä-pqe, ämaqä hŋqua mbqä ipŋqä qäsä ätuma upuiyä. Iŋi, imbqua ämaqä iquauqä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä hipŋqänänyä. Itaŋga he mbqä kimaŋi, iuta mapŋqänänyä.’  
\v 26 Wäuŋuä-wiyqä iqu kukŋuä tä qätä äwiyäqe, iqu ämiqä iqu-täŋä qäqiqi äpäknätä, qoŋä äuktäuä, tii tuäŋqiyä. ‘Yää, si nyinyqä huäqä kuŋgaŋguti, hiŋuä äqännä pmayä. Itaŋga nyi si hiŋginäwa ämäktaukqe, kimaŋi äktapmqänä.’  
\v 27 Itaŋi ämiqä naqä iqu iquenyqä huäqä wuŋgaŋgi, iqueŋi ävquatäwatätä, iqueqä hiŋginäwa ämamiŋqä-pqe, pipa iuŋi, yoqe huätä kutäŋqiyä.   
\p
\v 28 Itaŋi wäuŋuä-wiyqä iqu yäpaqä mäŋgisa äpäwäqe, iqueqä wäuŋuä anä isinyä 10 kina hiŋginäwa ämotaukqä hŋque wimeŋqiyä. Iqu ique a äkiqätätä, hiiŋuä-qo iu a äkiyamäkätä, tii tuäŋqiyä. ‘Si hiŋginäwa ämakŋä eeqänäŋi, täŋga maqä dapiyä!’  
\v 29 Iutaŋi wäuŋuä anä imisiyqä iqu quanŋä äpäknätä, ‘Yää, nyinyqä huäqä kuŋgaŋguti, hiŋuä äqännä pmayä’ tuäŋqiyä. ‘Nyi si hiŋginäwa ämäktaukqe, kima ktapmqänä.’  
\v 30 I tquaŋgaŋi, kiŋganäŋä iqu iiŋiŋqe mäwiŋgaŋgi, ‘Oeyqä’ ätuätä, iqueŋi guä pmuateqä aŋä iuŋqä ätuma wäŋqiyä. Iqueqä hiŋginäwa ämotaukqe, kimaŋi qäyunä äyä hiqaŋgaŋqe, iu yqänä pmetäŋqiyä.   
\p
\v 31 Ämaqä wäuŋuä anä imipqä huizi iqua, ämaqä iqu i imäkqaŋgi äqumbiyi, qu äwqä haŋä wiŋgaŋguti äwäpu, iquauqä ämiqä naqä ique, suqä e timäuqaŋgi äqumbqeŋqä tupŋqäuä.  
\v 32 Iŋgaŋi ämiqä naqä iqu, iqueŋi tääqä ätuätumetä, tiiŋä tuäŋqiyä. ‘Si wäuŋuä imäkqä ququvqä-qukiyqä. Kiŋganäŋi si zääqä dqaŋgnä, tqä hiŋginäwa naqänäŋä ämändaukŋi, nyi pipa iuŋi huätä äyä äkuteqeqä.  
\v 33 Nyi sinyqä huäqä änuŋgqeqä. Iŋi suŋqäwä? Si tqä wäuŋuä anä imäkqä iquenyqä huäqä makuŋqä iqeuä’ tuäŋqiyä.  
\v 34 Itaŋi iqu äwqä tnäŋä wiŋgaŋguti, ämaqä täŋä-huŋqä vqä iquauqä hipa iu väniqeqä. Iqueqä hiŋginäwa ämotaukqe, kimaŋi qäyunä äyä hiqaŋgaŋqä, iu yqänä pmetäŋqiyä.   
\p
\v 35 He hiqä näueqä hŋqu suqä quvqä etqueqaŋgaŋi, iqueqä suqä quvqeŋqä äwqä haŋuä mimäkŋqä iqaŋgpqe, Nyaqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu-pqe, ämiqä iqu iqä-pa iiŋä emäkäŋqiyä” ätukqe.   
\c 19  
\s1 Suqä, apäkä huätä dowatqeŋqä\f + \fr 19:0 \ft Matiu 5:31-32; Makä 10:1-12; Lukä 16:18\f*  
\p
\v 1 Jisasi Iqu kukŋuä tä qäpu ätuäqetaŋi, Iqu qua Galili iuŋi äväma, qua Jutiya eqä Jotänä ique yätäqä näŋgisaŋqä äukqe.  
\v 2 Itaŋi ämaqä aaŋä kuapänäŋä, Iqueŋi qänaki äwivändkuwi. Itaŋga iqiŋi, Iqu iquauqä yaqe äŋguä iwimäkmiŋqe.   
\p
\v 3 Itaŋgaŋi Parisi hŋqua Ique äwimepu, “Iqu kukŋuä quvqä hui natqaŋgutqe, Ique kukŋuä mitquaŋqä” kŋuä ämapu, yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Ämaqä hŋqu iqueqä äwiŋqetanä apäki huätä dowatqe, näyaqä suqä iuŋi, äŋguätanä, quvqätanä?”   
\p
\v 4 Kimaŋi, Iqu tii ätukqe. “He Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu äqänäŋqe, kukŋuä tiiŋi a matäuqä itqäŋuwätanä? Kiŋganäŋi, \qt Goti Nätmatqä Eeqänäŋä Imäkqä Iqu, ämaqe imäkätäqäŋgaŋi, Iqu qokätä apäkätä imäkkqeqä\qt*.\f + \fr 19:4 \ft Ipäqäkqä 1:27\f*  
\v 5 Iiŋä imäkätäqetaŋi, tiiŋä ätkqeqä. ‘\qt Qokä hŋqu, kandä-känatä ävämetä, iqueqä apäkisä guä ämänyinyä, huiwä naqä-hŋqunä änyinyä pmeqäŋqeqä.\qt*’\f + \fr 19:5 \ft Ipäqäkqä 2:24\f*  
\v 6 Goti Hanjuwä Iqu iiŋä ätkqeŋqä, qäyaqu huiwi hŋquaqu miŋqä, hŋqunä änyinyä pmesiyäŋqeqä. Iiŋä etaŋgi nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu naqä hŋqunä ämamonyetqe, ii ämaqä hŋqu mandumakqŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 7 E tquaŋga, Parisi iqua Iqueŋi, yatŋqä änyä-häŋä hŋqu tiiŋä äwikuwi. “Iŋi, Mosisi iqu suqä tiiŋi, änääŋqä änätapkqäwä? Iqu suqe, ‘Ämaqä hŋqu huätä dowatqä tuwaŋuä äqiyätä, apäki ävätä, ii huätä dowatätŋqeqä’ ätätä änätapkqeqä.”   
\p
\v 8 I tquaŋguwäŋga, Iqu kimaŋi tii ätukqe. “He ämaqä hŋgisanä iquendaŋgi, Mosisi iqu apäkä huätä qäyä dowatpŋqä hiŋuinä eqäŋgqeqä. Iŋäqe kiŋganäŋi suqä täutaŋi maeqä imiŋqe.  
\v 9 Nyi tiiŋä hitmqeqä. Ämaqä hŋqueqä apäki, ii ämaqä hŋqutä miqä imitätqä, iiyqä qokiqu iiŋi hiŋgi huätä ändowatätä, apäkä hui-mända ämetqe, iqu suqä huiwä yaŋä ikiqe, imäkqiyä” ätukqe.   
\p
\v 10 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, qu kukŋuä tä qätä äwipiyi, Iqueŋi tiiŋä ätukuwi. “Täukueqä! Ämaqä hŋqu Si ätŋä täuŋi qänaknä itä, iqueqä apäkitä anä äpmamitätqe, iqu haŋä-iqä naqänäŋä ämattqiyenäŋqiyä. Suqä apäkä mämeqä iqe, ämäwqätäuänä.”   
\p
\v 11 Itaŋga Iqu tiiŋä ätukqe. “Kukŋuä ii meqe, ämaqä eeqänäŋä iuqä hmanjqä. Oeyqä. Ämaqä Goti Hanjuwä Iqu yäŋänäqŋqä ävqä iquanä mapŋqäuä.  
\v 12 Ämaqä kukŋuä ii ämetqä iqu, äŋguä meŋqiyä. Nyi e ätqäqe, ii tiiŋiqä. Ämaqä hŋqua, känai ämikqäŋgatqä huiwi qui imäknätä, apäkä mämeqä ipŋqäuä. Ämaqä hŋqua, hŋqua-mända ya äyitqätaŋgä, iqua apäkä mämeqä ipŋqäuä. Itaŋga hŋqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeuŋqä kŋuä indqänäpu, quwqä-quwä pmua imäknäpu, apäkä mämeqä ipŋqäuä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, ymeqä isuau hipa haqeqi äwikqeŋqä\f + \fr 19:13 \ft Makä 10:13-16; Lukä 18:15-17\f*  
\p
\v 13 Iŋgaŋi ämaqe, Jisasi Iqu ymeqä isuau hipa haqeqi äwiyätä, Goti Hanjuwä Iqu äŋguä wimäkätŋqä tääqä tuätŋqä wiŋgaŋgi, quwqä ymeqä isuau ätuma äpkuwi. Iŋäqe, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, “Ymeqe, ätuma mapqä pambiyä” ätukuwi.   
\p
\v 14 I tquaŋguwäŋga, Iqu “He ‘oeyä’ mätquä pambiyä. Isua änyimapŋqä qäyä äppiyä. Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeuŋi, ymeqä täsua eŋqä-paŋä iiŋä isuauqeqä.”  
\v 15 Itaŋi Iqu ymeqä isuau äŋguä iwimäkätŋqä, hipa haqeqi äwiyäqetaŋi, iqiŋi äväma äukqe.   
\s1 Hikŋä mbqä kuapä-täŋä hŋqu, Jisasi Iqutä kukŋuä ätkiyiŋqä\f + \fr 19:16 \ft Makä 10:17-31; Lukä 18:18-30\f*  
\p
\v 16 Hea hŋqueŋi, hikŋä hŋqu Jisasi Iquenyqä äpätä, tii ätukqe. “Näqŋqä-vqä Iqukiyä. Nyi häŋä hea ique-ique pmeqä mamqe, suqä äŋgui äänä imqäwä?”   
\p
\v 17 I tquaŋga, Iqu iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Si suqä äŋguiŋqä suŋqä yatŋqä änyinyä? Äŋguänäŋi, Goti Hanjuwä Iqu kiqä-kiuänänjqä. Iŋäqe si häŋä hea ique-ique pmeqe matŋqä kiŋgaŋgutqe, si Goti Hanjuwä Iqueqä suqeuŋi qänaknä isŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 18 Iŋgaŋi ämaqä iqu yatŋqä tii inä äwikqe. “Si suqe, äkitaŋiŋqä tnyä?”  
\p Kimaŋi, Iqu “Suqä tiiŋä ätnäŋqä iquaŋqä ätqänä” ätukqe.  
\pi1 \qt “Si ämaqä pizqä mapäsqä panä. Qokä-apäkä ämaŋqe, huizitä huiwi yaŋä mikiqä panä. Quwä mämeqä panä. Kukŋuä jänä imäkqä iqueŋi, quaŋgä mätquä panä.\qt*  
\v 19 \qt Tnaqä-tnuŋuau yäpä iqi qänaknä iqätŋqe.\f + \fr 19:19 \ft Aŋgumä Itmakqä 20:12-16; Kukŋuä-suqä 5:16-20\f* Itaŋga tqä-täuŋqä äkinyätŋqä-paŋi, ämaqä si-täŋä qäqiqiŋä iquauŋqe, asä ii kinyätŋqeqä.\qt*”\f + \fr 19:19 \ft Hiqäva-imäkqä 19:18\f*   
\p
\v 20 Jisasi Iqu i tquaŋga, hikŋä iqu tiiŋä ätukqe. “Suqä eeqänäŋä täuŋi, nyi qänaknä itŋqeqä. Ga nyi äwaŋi, nätmatqä äkiŋqä itqäŋänä?”   
\p
\v 21 Itaŋi Jisasi Iqu iqueŋi tiiŋä qe ätukqe. “Si jänänäŋukui hisŋqä kiŋqaŋgutqe, tqä nätmatqä eeqänäŋi, ämaqä hŋqua mbqä ipŋqä äma äwätnä, iuta mbqä ämatqe, ämaqä nätmatqä maeqä iquau yaŋä wisŋqeqä. Si iiŋä imäkqaŋgtqe, qäukuä yätutaŋä nätmatqä äŋguänäŋä-täŋukui hisŋqinyä. Ga si Nyi qänaki nyivändiyä” ätukqe.  
\v 22 Hikŋä iqu kukŋuä ii qätä äwiyäqe, nätmatqä kuapänäŋä-täŋu etaŋgi, iqueqä äwqä imdaŋi haŋä-iqä ämeqe, äväma äukqe.   
\p
\v 23 Iqu ae äväma uwqaŋga, Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, tiiŋä ätukqe. “Nyi naqä-qakuänä etqänä. Ämaqä mbqä kuapä-täŋä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iu paqupŋqe, qeiqinyä manä, yäŋänäqŋqeutanä paqupnuwi.  
\v 24 Nyi he aŋgumä etqänä. Kametqä hŋqu, qäkä guä ktäpiqä yäŋä hovqä iu wätŋqe, iqu yäŋänäqŋqeutanä wänä. Iŋäqe, ämaqä mbqä kuapä-täŋä iqua, Goti Iqueqä miqeuŋqä paqupŋqä yäŋänäqŋqe, kametqä iqueqeuŋi ämäwqätäunä.”   
\p
\v 25 Wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua kukŋuä ii qätä äwipiyi, qu yäuŋuä naqänäŋä ipu, tii ätkuwi. “Mbqä kuapä-täŋä iqua yäŋänäqŋqeuta paqupŋqä etaŋgutqe, ämaqä qui imäknätqäŋuwitaŋi, häŋä hea ique-ique pmeqe, tqu meniqiyä?”   
\p
\v 26 Itaŋi Jisasi Iqu iquauŋi hiŋuä jänä äqunä, tii ätukqe. “Ämaqe, iiŋi änä mimäkqä iqaŋgpqä-qe, Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä eeqänäŋä imäkätŋqe, Yäŋänäqŋqä-täŋueqä.”   
\p
\v 27 Iŋgaŋi, Pitä iqu kimaŋi, tiiŋä ätukqe. “Nenyäŋqe äänä etaŋgiwä? Ne nätmatqä eeqänäŋi ävämaŋi, Si qänaki äyä äkivändäŋunä. Iŋi ne nätmatqe, äkitaŋi metuŋquäwä?”   
\p
\v 28 Itaŋi Jisasi Iqu iquauŋi tiiŋä ätukqe. “Nyi naqä-qakuänäŋä etqänä. Hea nätmatqä eeqänäŋi änyä-häŋä ätimäutqäŋgaŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu yoqä naqä-täŋä-qu eätä, zä-hawä aaŋä äŋguänäŋä iu pmeniqeqä. Iŋgaŋi he ämaqä Nyi qänaki änyivändäŋuwä iquenä-pqe, zä-hawä äŋguänäŋä huizi 12 iu äpmapu, Israitqä iquauqä hueqä-himqä 12 iquau mipnuwäŋqeqä.  
\v 29 Itaŋga qokä-apäkä Nyaqä yoqeŋqä kŋuä indqänäpu, quwqä aŋä iutä, käta-käŋguäkautä, känanyi-känapqautä, kanuŋuautä, känaqautä, ymeqä iquautä, qua itä, ävämapqä iqua, qu eeqänäŋi, kuapänä 100 inä ämepu, häŋä hea ique-ique pmeqe, ämapnuwiqä.  
\v 30 Ämaqä täŋga yoqä-täŋä äpmeŋuwä iutaŋi, kuapänäŋä hŋqua qänaki pmapnuwiqä. Itaŋga ämaqä täŋga yoqä maeqä äpmeŋuwä iutaŋi, kuapänäŋä hŋqua yoqä-täŋä pmapnuwiqä” ätukqe.   
\c 20  
\s1 Kukŋuä ktqä, ämaqä wainqä wäuŋuä iu ipnuwäŋqä iiŋqä  
\p
\v 1 “Nyi kukŋuä ämaqä yoqä-täŋä pmapnuwä iquauŋqä i etqe, ii tiiŋä etaŋgi. Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, tiiŋä eŋqä-paŋiqä. Ämaqä hŋqu qua kanä eä, ziŋuä quaesqäŋga 6 klokiuŋi ämaqä hŋquau, iqueqä wainqä wäuŋuä iu wipŋqä, itmewäŋqiyä.  
\v 2 Ämaqä wäuŋuä imipqä iqua, ‘Ne hiunji tque wäuŋuä itanä, mbqä huätäkŋqä metuŋqueqä’ tquaŋguwäŋga, ämaqä naqä iqu iquauŋi, iqueqä wainqä wäuŋuä iuŋqä dowatäŋqiyä.  
\v 3-4 Hiunji ziŋuitäŋi 9 klokŋga, iqu äwätä, ämaqä hŋqua ququawä aquväqŋqä iu hiŋginäwa tqäutaŋgä äqunäqe, tiiŋä tuäŋqiyä. ‘He-pqe äwäpu, nyaqä wainqä wäuŋuä iu wäuŋuä iqaŋgpqe, nyi mbqe, qäyunä etapmqänä.’  
\v 5 I tquaŋga, qu upŋqäuä. Hiunji quemisqä 12 klokŋgatä, äwiyqä 3 klokŋgatä, ämaqä naqä iqu ququawä aquväqŋqä iuŋqä aŋgi äwätä, suqä asitaŋinä imäkäŋqiyä.   
\p
\v 6 Itaŋi heatqä awiyqä 5 klokiuŋi, iqu äwätä, ämaqä huizi iquau-pqe, hiŋginäwa pämä tqäutaŋgä äqunäqe, yatŋqä tiiŋä väŋqiyä. ‘Äänä etaŋgikä? He hiunji tqueŋi, wäuŋuä maeqä hiŋgi, suŋqä tqäuŋäuä?’  
\v 7 Qu kimaŋi, ‘Ämaqä hŋqu, ne wäuŋuä mänätapqä iqeqä’ tupŋqäuä. Itaŋi iqu iquauŋi, ‘He-pqe äwäpu, nyaqä wainqä wäuŋuä iu, wäuŋuä nyipiyä’ tuäŋqiyä.   
\p
\v 8 Hiappkä ae äyä wiqaŋga, wäuŋuä kaniqu, iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquau miqä ique, tiiŋä tuäŋqiyä. ‘Si ämaqä wäuŋuä imäkqä iquau tääqä ätuätumetnä, mbqä wiyä. Si mbqä wisŋqä ipäqiyätŋäŋgaŋi, qänaki ätimäupqä iquau ganä ävätnä, qu-ganä ätimäupqä iquauŋi qänaki wisŋäŋqeqä.’  
\v 9 Ga ämaqä wäuŋuä heatqä awiyqä 5 klokiu ipäqäpqä iqua äpäpu, hŋqunä-hŋqunä mbqä huätäkŋqä mapŋqäuä.  
\v 10 Itaŋga ämaqä wäuŋuä qu-ganä ipäqäpqä iqua äpäpu, ‘Ne mbqä kuapänä meŋqunä’ kŋuä indqäŋgaŋgpqä-qe, oeyqä. Iqua-pqe hŋqunä-hŋqunä mbqä huätäkŋqä hŋqunä mapŋqäuä.  
\v 11 Qu quwqä mbqä ämepiyä du hiŋuä äqumbiyi, wäuŋuä kaniqueŋi äkasuwä tiiŋä tupŋqäuä.  
\v 12 ‘Ämaqä qänaki ätimäuquwä iqua, wäuŋui wäŋqäpu qäyä iquwä-qe, si mbqe ne änätapŋä-paŋi, iquau-pqe asänä äwinyä. Ne wäuŋuä tnäŋä iqa pätqätaŋgu, mäptqä-pqä natätŋqe, täŋga täsuwänä.’   
\p
\v 13 Wäuŋuä kaniqu qätä iiŋä äwiyäqe, ämaqä iquautaŋä hŋqueŋi tiiŋä tuäŋqiyä. ‘Näueqä iqukiyä. Nyi siŋi, quvqä miktqueqä iqänä. Täŋga ziŋuitäŋi, ye mbqä huätäkŋqeŋqä “äŋguiqä” ätquee. Qäyutanä?  
\v 14 Si tqä mbqe ämetnä, uvä. Ŋqä änyiŋqä dutanä, ämaqä yäpakä äpätqä iqueŋi mbqä asiqunä wimqänä.  
\v 15 I nätmatqä tqä ma, ŋqeqä. Nyaqä mbqe iwäsäuqaŋgaŋi, ŋqä änyiŋqä iuŋi, pmua tqu nyimäkätŋqäwä? Aaŋqeqä. Nyi ämaqä tquauŋi suqä äŋguä di iwimäkqaŋgqeŋqe, si äkasuwä suŋqä kmŋgiyä?’ tuäŋqiyä.”  
\v 16 Itaŋi Jisasi Iqu tii ätukqe. “Kukŋuä ktqä ämänätqueqä-pa, asä iiŋi, ämaqä täŋga yäpakä äpmeŋuwä iqua, hiŋuiqä pmapnuwiqä. Itaŋga ämaqä täŋga hiŋuiqä äpmeŋuwä iqua, qänaki pmapnuwiqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, nätmatqä äwimeniqeŋqä aŋgumä ätukqeŋqä\f + \fr 20:17 \ft Makä 10:32-34; Lukä 18:31-34\f*  
\p
\v 17 Jisasi Iqu Jerusälemäŋqä qaŋä äwätäqäŋgaŋi, Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä 12 iquaunä ämitmetä, qeiqi tiiŋä ätqäumiŋqe.  
\v 18 “Qätä nyipiyä. Täŋgaŋi ne Jerusälemäŋqä äyätanä, äyä ätqeyqunä. Yäŋiŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi, qu hiqäva-imäkqä naqä iquauqätä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauqätä, hipa iunä wipŋqäuä. Itaŋga iqua Iqueŋi, kukŋuä ämitäpu, ‘Iqu äpäkonätŋqeqä’ tpŋqäuä.  
\v 19 Iŋgaŋi qu Iqueŋi, ämaqä Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquau-mända wipŋqäuä. Ämaqä iiŋä iqua, Iqueŋi ewiiqä kukŋuä ämitäpu, täuatätäu ipu, itaŋga zä-huätati äuepŋqäuä. Itaŋi hiunji hŋquaqui-hŋqueŋä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqu Ique aŋgumä ävauqumuatäŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Jemisi Jonä gueqiyqä känai, Jisasi Ique yatŋqä äwikqeŋqä\f + \fr 20:20 \ft Makä 10:35-45\f*  
\p
\v 20 Qänakŋi Sepri iqueqä ymeqä iŋgueqiyqä känai, Jemisi iquesä Jonä iquesä ätuma, Jisasi Ique äwimakuwi. Äwimapiyi, ii Iqu-täŋä iqi qoŋä äwoktäutä, “Nyi yatŋqä hŋqu kimqänänjqä” ätukqe.   
\p
\v 21 Itaŋi Iqu iiŋi yatŋqe, “Si nätmatqä äkitaŋiŋqä kiŋgiyä?” ätukqe.  
\p Ii kimaŋi tii ätukqe. “Nyi Si ämaqä ämitŋäŋgaŋi, tii ttŋqeŋqä änyiŋgiyä. Ŋqä hikŋä tquaqu, hŋqu saqä hipa ämuaŋgisa pmeqaŋga, hŋquququ hipa qunamäuqäŋgisa pmeniŋqeqä.”   
\p
\v 22 Iqu kima tiiŋä ätukqe. “Nätmatqä he yatŋqä änyiquwiŋqe, he änyä maqŋqä yqänä eŋäuä. Eqä-häkä Nyi nmqä änyäŋqe,\f + \fr 20:22 \ft Jisasi Iqu eqä-häkiŋqä naqä-qakuä ätkqä hmanä. Ktqe ätkqeqä. Iqu haŋä-iqä Goti Iqueqä äwqä tnäŋä iuta wimeniŋqä diŋqä ätkqe. Matiu 26:39; Jonä 18:11; Itkimäkqä 16:19.\f* qe-pqä inä nyiyŋqätanä?”  
\p Itaŋi iquaqu, “Ŋŋqä. Ye-pqä qäyu äneŋqueä” ätukiyi.   
\p
\v 23 Iqu iquaquiŋi tii ätukqe. “Qe naqä-qakuä ändqinyqä. Eqä-häkä Nyi nmqä änyäŋqe, qe nyiyŋqeqä. Iŋäqe Ŋqä hipa ämuaŋgisatä, qunamäuqäŋgisatä pmanyiyäŋqe, Nyi atäuŋuä miqä da imqänä. Nyaqä Apiqu ämaqä hŋquaqu atäuŋuä itä, zä-hawi ämaqä iquaquinyqä näwenyä ämaeqeqä.”   
\p
\v 24 Wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä 10 iqua, iŋgueqi Ique tquaŋgiyiŋqä qätä äwipiyitaŋi, qu iquaqui himänä äwiyäpu, äwqä äkasuwä imäkkuwi.  
\v 25 Iwä Jisasi Iqu iquau tääqä ätuätumeqe, tii ätukqe. “He näqŋqeqä. Ne Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquau miqä iqua, yäŋänäqŋqetä, yoqä naqetä ämapu, quwqä ämaqeuŋi, äwiŋqä quwqä dunä qänaknä ipŋqä iwimäkätqäŋäuä.  
\v 26 Iŋäqe, hiyaqä awä iqiŋi, suqä tä mäwiqä itŋqeqä. Oeyqä. Ämaqä hŋqu, hiyaqä awä iqisaŋi hiqä ämeyätŋqä wiŋgaŋgutqe, iqu heqä wäuŋuä-eyqä-qu pmetŋqeqä.  
\v 27 Auä, ämaqä hŋqu, hiqä naqä pmetŋqä wiŋgaŋgutqe, iqu hiyaqä wäuŋuä-eyqä hiŋgäŋqä-qu pmetŋqeqä.  
\v 28 Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu suqä iiŋi asä inä imäkqiyä. Iqu äpkqe, ämaqe Ique wäuŋuä yätamäkqä wipŋqä äpkqä manä, oeyqä. Iqu äpkqe, iquau wäuŋuä yätamäkqä ävätä, Iqueqä häŋä-pmeqe ävätä, qokä-apäkä kuapänäŋä iquau aŋgu mbqä imetŋqä äpkqeqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, hiŋuä pisqä hŋquaqui äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 20:29 \ft Makä 10:46-52; Lukä 18:35-43\f*  
\p
\v 29 Iqua aŋä-himqä Jeriko ävämeqaŋguwäŋga, qokä-apäkä kuapänäŋi Ique qänaki äwivändkuwi.  
\v 30 Iŋgaŋi ämaqä hiŋuä pisqä, hänaqä maŋä iqi äpmeqäsmiŋiyä hŋquaqu, “Jisasi Iqu qaŋä äpqiyä” tqaŋgä äwiyitaŋi, tääqä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukiyi. “Naqä Iqukiyä. Dewiti iqueqä Ymeqä Iquki, Si yenyqä qeqä äkimänänä.”  
\v 31 Qokä-apäki, qu iquaqu tääqä tqaŋginyä qätä äwipiyi, maŋä matqä iyŋqä yäŋänäqŋqä ätukuwi. Iiŋä qäyä ätquaŋguwä-qe, iquaqu aaŋä tääqä yäŋänäqŋqä ätkiyi. “Naqä Iqukiyä. Dewiti iqueqä Ymeqä Iqukiyä. Si yenyqä qeqä äkimänänä.”   
\p
\v 32 Jisasi Iqu qaŋä äumiŋqe, tääqä tqaŋginyä äwiyäqe, Iqu iqi ätqäuwäqe, iquaqui tääqä ätuätumetä, tii ätukqe. “Qeŋi, äänä qemäkmqä qeŋgiyä?”   
\p
\v 33 Itaŋi iquaqu kimaŋi, tiiŋä ätukiyi. “Naqä Iqukiyä. Yeyaqä hiŋui äŋguä qäneŋqä yemäktŋqä äyeŋgiyä.”   
\p
\v 34 I tquaŋgiyäŋga, Iqu iquaquinyqä huäqä wuŋgaŋgi, iquaquiuä hiŋuä iuŋi, a qe ämikqe. Maqänäŋi, äŋguä imänyiyi, hiŋuä äqänäsinyä, Ique qänaki äwivändqa äukiyi.   
\c 21  
\s1 Jisasi Iqu, Jerusälemä yäpä iŋgisa, yoqä naqä qoŋqä-qu eŋqä-pa äpekqeŋqä\f + \fr 21:0 \ft Makä 11:1-11; Lukä 19:29-40; Jonä 12:12-19\f*  
\p
\v 1 Itaŋga iqua, Jerusälemä-täŋä qäqi timäupŋqä ipiyäŋgaŋi, qoqoŋä Olipä iŋgisa aŋä-himqä Betäpake iu ätimäukuwi. Iŋgaŋi Jisasi Iqu Iqueqä ämaqä hŋquaqui ändowatätä, tii ätukqe.  
\v 2 “Qe aŋä-himqä näŋgisaŋqä winyqä. Ique äpaquväsiyäŋgaŋi, qe doŋgi hŋqu, guä äkiqiyäuequwä, kiqä meqä iqutä anä pmetaŋginyä, qunyiyäŋqinyqä. Iiŋä äqunyiyi, gue iwasqiyäsinyä, Nyinyqä ätuma binyqä.  
\v 3 Ämaqä hŋqu kukŋuä hui qesqaŋgutqe, ga qe tiiŋä tquinyqä. ‘Naqä Iqu iquaqui wäuŋuä vätŋqeqä.’ Qe i tquaŋgisqe, maqänäŋi iqu hiŋuinä qeqänäwqatäŋqiyä.”   
\p
\v 4 Nätmatqä ii ätimäukqe, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, hiŋuä-tqä iqueqä maŋä iuta ätkqe, qäyunä imäkätŋqä ätimäukqe. Hiŋuä-tqä iqu kukŋui tiiŋä ätääŋqe.   
\pi1
\v 5 “\qt Kukŋuä tä, ämaqä Sayonä\f + \fr 21:5 \ft Sayonä, ii aŋä-himqä Jerusälemä iqueqä yoqä huiziyi.\f* äpmeŋuwä iu awä tii tuvä. ‘Hiŋuä qumbiyä! Hiyaqä ämeyqä naqä iqu, emetŋqä äpqiyä. Iqu ämaqä yoqä maeqä-qu eŋqä-pa, doŋgi haqeu pmeqä äyä äquvepqiyä. Iqu doŋgi iiyqä meqä iqueqä haqeu pmeqä äquvepqiyä.’\qt*”\f + \fr 21:5 \ft Sakätiyasi 9:9\f*   
\p
\v 6 Itaŋga ämaqä wäuŋuä imäkqä iquaqu äwäsinyä, Jisasi Iqu ätukqä-pa iiŋä imäkkiyi.  
\v 7 Iquaqu doŋgi känäutä meqä iquesä ätuma äpäsinyä, iquaquvqä gquä quäuqe, doŋgi iquaquiyqä haqeqi eqaŋgiyäŋga, Jisasi Iqu haqeu qe äpmakqe.  
\v 8 Itaŋi ämaqä kuapänäŋi quwqä gquä quäuqe, äquvätäpu, hänaqeu äqäqasäueqäkuwi. Ga ämaqä huiziqua zä-äpa ätäväpu, hänaqä iqi äqäqasäueqäkuwi.  
\v 9 Itaŋi qokä-apäkä Jisasi Ique hiŋuiqä äwimamiŋuwä iquatä, qänaki äwivändmiŋuwä iquatä, tääqä tii ätmiŋuwi.  
\pi1 “Dewiti iqueqä Ymeqä Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäunä.  
\pi1 \qt Naqä Iqueqä yoqeta äquvepätŋqä Iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu äŋguänäŋä iwimäkqiyä.\qt*\f + \fr 21:9 \ft Apqä Bukä 118:26\f*  
\pi1 Goti Haqä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäunä.”   
\p
\v 10 Jisasi Iqu Jerusälemä yäpä iŋgisa peyqaŋga, ämaqä aŋä-himqä iutaŋä iqua, yäuŋuä ipiyi, yatŋqä hiŋginäwa, “Ämaqä Tqu, äsqukuä?” ätukuwi.  
\v 11 Itaŋgaŋi qokä-apäkä Iqutä anä äpmamiŋuwi, kima tii qe ätukuwi. “Ii Jisasi Iqueqä. Iqu Hiŋuä-tqä aŋä-himqä Nasäretqä qua Galili iutaŋä Iqueqä.”   
\s1 Jisasi Iqu, mbqä wäuŋuä imäkmiŋuwä iquau, huätä äpäsäwqatkqeŋqä\f + \fr 21:12 \ft Makä 11:15-17; Lukä 19:45-46; Jonä 2:13-17\f*  
\p
\v 12 \fig Iqu mbqä wäuŋuä imäkätqätaŋguwä eeqänäŋi, huätä äpäsäwqatkqe.|alt="cleansing the temple" src="IB-018gr.jpg" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="21:12" \fig*Itaŋga Jisasi Iqu hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäpä iŋgisa äpäyäqe, Iqu ämaqä mbqä wäuŋuä imäkätqätaŋguwä eeqänäŋi, huätä äpäsäwqatkqe. Itaŋga ämaqä mbqä huitaŋi tŋäŋqä imäkäpu vätqätaŋguwä iquauqä hevqetä, ämaqä yŋŋä-heeqe mbqä itqätaŋguwä iquauqä zä-hawitä ämäquvasqiyekqe.  
\v 13 Iiŋä imäkäqe, tii ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä äqänänä.  
\pi1 \qt ‘Nyaqä aŋiŋqe, qu “Aŋä tääqä dqä aŋiqä” tpnuwiqä\qt*.\f + \fr 21:13 \ft Asayä 56:7\f*  
\m Iŋäqe, he \qt ämaqä quwä-meqä iquauqä zä pmeqä aŋä\qt*\f + \fr 21:13 \ft Järämai 7:11\f* eŋqä-paŋä imäkätqäŋäuä.’”   
\p
\v 14 Iqu hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäpä iŋgisa yqänä äpme, ämaqä hiŋuä pisqä iquatä, itaŋga yukä quvqä iquatä, Ique wimeqaŋguwä iquauŋi, äŋguä qe imäkkqe.  
\v 15 Itaŋgi hiqäva-imäkqä naqä iquatä, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi imäkqaŋgi äqumbiyi, itaŋga ymeqe, hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäpä iŋgisa äpmapu, “Dewiti iqueqä Ymeqä Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäunä” ätäpu, tääqä tqaŋgä äwipiyi, äwqä quvqä äwiŋgqe.  
\v 16 Itaŋi qu Jisasi Iqueŋi, yatŋqä tiiŋä qe äwikuwi. “Tääqä tä tqaŋguwi, Si qätenä äwiyätnä, hiŋuinä äqunäŋnä?”  
\p Kimaŋi Iqu tii ätukqe. “Auä, itaŋgi änääŋäŋqäwä? He kukŋuä Dewiti iqu Goti Ique ätukqä tä, a matäuqä itqäŋuwäta?  
\pi1 \qt Si ymeqä wäŋqänäŋä isua, Tqä yoqe haqeqä makmäupŋqä ämotquetqäŋiqä.\qt*”\f + \fr 21:16 \ft Apqä Bukä 8:2\f*   
\m
\v 17 Itaŋga Iqu iquau ävämeqe, aŋä-himqä naqä iuŋi, yäpaqä mäŋgisa äwäqe, aŋä-himqä Betani ätimäutä, heatqä iqueŋi iqi äpmakqe.   
\s1 Jisasi Iqu, zä-eaqä hŋque qui imäkkqeŋqä\f + \fr 21:18 \ft Makä 11:12-14; 11:20-26\f*  
\p
\v 18 Aaŋä ziŋuä matqäŋgaŋi, Jisasi Iqu aŋä-himqä naqä iuŋqä aŋgumä äwätäqäŋgaŋi, buayäŋqä dä äwikqe.  
\v 19 Iqu zä-eaqä hŋqu, hänaqä maŋä iqi tqäutaŋgi äqunäqe, qäqiqi äwäqe, kiqä häukuä näŋqe aaŋqä, quwqenä nyätaŋgi äquŋgqe. Itaŋi Iqu zä-eaqä iqueŋi, tiiŋä qe ätukqe. “Si häukui aŋgumä maqiyqä isŋqinyä.” I tquaŋgqetaŋi, zä-eaqä iqu maqänä yäuä qe äpäkqe.   
\p
\v 20 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, hiŋuä iiŋä äqumbiyi, yäuŋuä ipu, “Änääŋäŋqäwä? Zä-eaqä iqu yäuä maqänäŋi, äänä itä piqiyä?” ätkuwi.   
\p
\v 21 Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Nyi heŋi naqä-qakuänä etqänä. He kŋui, ‘Ŋqä änyiŋqe ätimäuŋqutiyä, matimäuqä yäŋqutiyä-qe?’ kŋuä hŋquaqu mindqäŋqä ipu, quuvqe yäŋänäqŋqä heqäpqe, he zä-eaqä tqueŋi, Nyi imäkqä-pa asä iiŋä imäkpŋqäuä. Itaŋga he imäkpŋqe, iquenyä ma. He qoqoŋä tqueŋä-pqe, ‘Goti Iqu si äkiyautä, eqä-huäŋä bu äktnämäunä’ ätupqe, ii ätimäuŋqiyä.  
\v 22 Asä iiŋi, he quuvqä eqiyäpu tääqä tupqe, nätmatqä eeqänäŋä he yatŋqä äwipqä iuŋi, ämapŋqäuä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Ique, “Yoqä naqe, äŋgisa ämeŋäwä?” ätukuwiŋqä\f + \fr 21:23 \ft Makä 11:27-33; Lukä 20:1-8\f*  
\p
\v 23 Jisasi Iqu hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäpä iŋgisa äpäyätä, ämaqeu ämotquetqätaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqeu miqä iquatä Ique äwimepu, yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Wäuŋuä tä imäkätqäŋiŋqe, yoqä naqä äŋgisa ämeŋäwä? ‘Si ii imäktŋqe’ tqu ktkqäwä?”   
\p
\v 24 Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Nyi-pqe nätmatqä hŋquenyqe, yatŋqä inä heyqaŋgmdi, ga he kima qäyunä ändquwi, Nyi wäuŋuä tä imäkmqä yoqä ändapkqä Iqueŋqe, etmqänä.  
\v 25 Jonä asŋä-qäyqä iqu wäuŋuä imäkmiŋqe, äŋgisa ämetä imäkkqäwä? Iqu yäŋänäqŋqe, qäukuä haqä yätuta ämakqätanä, ä ämaqä iquauta ämakqätanä?” ätukqe.  
\p I tquaŋga, iquauqä-quwä kukŋuä tiiŋä qe ätŋguwi. “Ne kimaŋi, ‘Qäukuä haqä yätutaŋiqä’ tquaŋguatqe, Iqu tiiŋä natäŋqiyä. ‘He iquenyqä quuvqä maeqiyqe, suŋqä itqäŋuwäwä?’  
\v 26 Iŋäqe, ne kimaŋi, ‘Ämaqä iquautaŋiqä’ ätuatque, änääŋqätiyä? Ämaqe, ‘Jonä iqu hiŋuä-tqä iqueqä’ kŋuä indqänätqäŋuwiŋqe, iquauŋqe ne zä äneŋgiyä.”  
\v 27 E ätmbiyitaŋi, Jisasi Iqueŋi, “Ne maqŋqeqä” ätukuwi.  
\p Ga Iqu kimaŋi, “Nyi-pqe inänjqä. Nyi yoqä naqä-täŋä eämä, wäuŋuä e imäkätŋqeŋqe, he awä maetqä ymqänä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqä, ämaqä hŋqueqä hikŋä iquaquinyqä  
\p
\v 28 “Itaŋga he kŋui äänä heyqiyä? Ämaqä hikŋä hŋquaqu-täŋä hŋqu, iqueqä ymeqä hitmqä ique äwimeqe, tuäŋqiyä. ‘Ymeqä iquki, täŋgaŋi si äwätnä wainqä wäuŋui iyä.’  
\v 29 Itaŋi ymeqä iqu, ‘Nyi enyqä änyiŋgiyä’ ätuäqe, qänakndaŋi iqu tŋäŋqä imäkäqe, äwäŋqiyä.  
\v 30 Itaŋga kaniqu iqueqä ymeqä käŋgueque-pqä inä äwimeqe, kukŋuä asä iqunä tuäŋqiyä. Ymeqä iqu, ‘Apä, nyi imäkmqänä’ ätuäqe, mäwqä yäŋqiyä.  
\v 31-32 Iŋi kaniqueqä äwiŋqä iu qänaknä itŋqe, ymeqä iquaquisaŋi, äsqutiyä?”  
\p Kimaŋi hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqeu miqä iquatä, “Hitmqä iqueqä” ätukuwi.  
\p Itaŋi Iqu tii ätukqe. “Nyi naqä-qakuä etqänä. Jonä iqu he emetä, suqä jänäŋi qäyä ämetqueqaŋgi, he iquenyqe quuvqä maeqiyqä äyä imiŋuwiqä. Itaŋgi ämaqä mbqä motauqä iquatä, apäkä qaŋä hiŋginäwa ikiqä iuatäŋi, qu iquenyqä quuvqä eqämiŋuwiqä. He iuŋi hiŋuä qäyä äqunäpiyä-qe, kŋuä indqäŋqe tŋäŋqä mimäkqä ipu, iquenyqä quuvqä maeqiyqä imiŋuwiqä. Iiŋiŋqe, ämaqä mbqä motauqä iquatä, itaŋga apäkä qaŋä hiŋginäwa ikiqä iuatäŋi, Goti Hanjuwä Iqunä ämitŋqä iuŋqe, qu-ganä hiŋuiqä hemapŋqäuä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqä, wainqä wäuŋuä miqä quvqä iquauŋqä\f + \fr 21:31-32 \ft Makä 12:1-12; Lukä 20:9-19\f*  
\p
\v 33 “He kukŋuä ktqä huizi tqu qätä nyipiyä. Ämaqä hŋqu guä-wainqä vowä ikqäwäqe, täkŋä äqäyäqe, kiqä häukui qonjqä itä, eqä päquveqätŋqä hikä huä ätäkätä iquqonmäuqe, ämaqä wäuŋuiuŋqä hiŋuä äqumbu pmeqä aŋä quäuqä ämätäqe, itaŋga wäuŋui, ämaqä mbqä meqä imäkpŋqä hŋquauqä hipa iu äwimä, aŋä kiŋä nämqä wäŋqiyä.  
\v 34 Itaŋgaŋi guä-wainqä häukuä näŋqe äyä qäyqaŋgaŋi, iqu iqueqä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä hŋquau, ämaqä wäuŋuä ämimitpqä iquauŋqä, häukui iqueqe mapŋqä dowatäŋqiyä.  
\v 35 Itaŋgi iquauŋi, ämaqä wäuŋuä ämimitpqä iqua, a äkiqätäpu, hŋque häptqä äpäsäpu, huiziqueŋi pizqä hämänä äpäsäpu, itaŋga huiziqueŋi hikä päkpŋqäuä.  
\v 36 Aŋgiŋi kaniqu wäuŋuä-wiyqä kuapänäŋä hui inä dowatäŋqiyä. Iŋäqe ämaqä wäuŋuä ämimitpqä iqua, iquauŋä-pqe suqä asä iqunä iwimäkpŋqäuä.  
\v 37 Qänakŋi iqu, ‘Qu nyaqä ymeqä iqueŋi qätä wipŋqäuä’ ätätä, iqueŋi iquauŋqä dowatäŋqiyä.  
\v 38 Iŋäqe, ämaqä wäuŋuä ämimitpqä iqua, hikŋuqu äpqaŋgi äqumbiyi, tii tmbŋqäuä. ‘Wäuŋuä kaniqueqä hikŋuqu äpqiyä. Kaniqu äpäkoŋgaŋgaŋi, kanmä nätmatqä eeqänäŋi, iqu ämeniqeqä. Iiŋiŋqe ne ique pizqä äpäsätanä, wäuŋui neqä metuŋqueqä’ tmbŋqäuä.  
\v 39 Iiŋä ätmbiyi, qu ique a äkiqätäpu, wäuŋuä yäpaqä mäŋgisa ätnämäupu, pizqä päkpŋqäuä.  
\v 40 Itaŋgaŋi he kŋui äänä heyqiyä? Qänakndaŋi wäuŋuä kaniqu äpäqe, wäuŋuä ämimitpqä iquauŋi suqä äänä iwimäkäŋqutiyä?” ätukqe.   
\p
\v 41 Ga hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqeu miqä iquatä, Ique kima tii ätukuwi. “Iqu ämaqä quvqä tquauŋi, qui wimäkäŋqiyä. Itaŋga wäuŋui, iqu ämaqä hŋquau-mända muayäŋqiyä. Ämaqä ymisaŋä meqäŋgaŋi, ymisaŋä aquvä äqämipqe, ique-pqe wipnuwäŋqä iquau, muayäŋqiyä” ätukuwi.   
\p
\v 42 Iŋi, Iqu yatŋqä tii äwikqe. “Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu äqänäŋqe, he a matäuqä itqäŋuwätanä? Kukŋuä tä, tiinjqä.  
\pi1 \qt Hikä-aŋä-mätqä iqua, hiki quvqä wäuŋuä maeqä hiŋuinä äquŋguwi, hikä iiŋä iqu, aŋä quea eŋqä-paŋä, aŋä yäŋänäqŋqä imäkqä-queqä. Nätmatqä tä ätimäuqe, Naqä Iqu Iqueqä-kiuä imäkqiyä. Itaŋi ne hiŋuä äqunani, ‘Äi, aaŋä äŋguänäŋiqä’ äyä ätqunä\qt*.\f + \fr 21:42 \ft Apqä Bukä 118:22-23\f*   
\p
\v 43 Iiŋä etaŋgi, Nyi he etqänä. Goti Hanjuwä Iqunä miqä yäpä iŋgisaŋqä uwqäŋqe, hiyaqä hipa iutaŋi huätä ämetautä, ämaqä hŋquau-mända muayäŋqiyä. Qu Iqueqä ämiqä iu äpmapu, kiqä häukui imäkpŋqä iquau muayäŋqiyä.  
\v 44 Itaŋga ämaqä, Hikä Tqueqä haqeqi äpäknätqe, iqu qui imäknäŋqiyä. Ga Hikä Tqu haqä yätqä äwämitätqe, ämaqä hŋqueqä haqeqi äpäknätqe, iqueŋi guipäyäuŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 45 I tquaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Parisi iquatä, qu Jisasi Iqueä kukŋui qätä äwipiyi, Iqueä kukŋuä ktqe, iquauqä-quwäŋqä äyä äwqaŋgi näqŋqä ekuwi.  
\v 46 Qu näqŋqä iiŋä epiyi, a kiqätanä-tpu ipiyä-qe, ämaqä huizi iqua, “Jisasi Iqu hiŋuä-tqä hŋqueqä” kŋuä indqäŋgaŋguwiŋqä, zä ikuwi.   
\c 22  
\s1 Kukŋuä ktqä, ämaŋqä ymisaŋä naqänäŋiŋqä\f + \fr 22:0 \ft Lukä 14:15-24\f*  
\p
\v 1 Asä qäŋgaŋi, Jisasi Iqu kukŋuä ktqä huiziqu, ämaqä naqä iquauŋi tiiŋä qe ätukqe.  
\v 2 “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, ämiqä naqä hŋqu imäktqä eŋqä-paŋiqä. Iqueqä ymeqä qokä iqu apäkä metŋqäŋgaŋi, ämaqä ämiqä iqu, ymisaŋä naqänäŋä imäkäŋqiyä.  
\v 3 Kiŋganäŋi iqu ämaqä hŋquauŋi, ‘Nyi ymisaŋä naqänäŋä imäkmqäŋgaŋi, he nyitä ymisaŋä anä natuŋquä ppnuwäŋqeqä’ tuäŋqiyä. Itaŋga hiunji ymisaŋä-ŋqä iqueŋi, iqu iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquauŋi, tääqä tuätumapŋqä dowatqaŋga, qu äpqeŋqe, enyqä winyäŋqiyä.  
\v 4 Itaŋi iqu wäuŋuä imäkqä huiziquau-mända ändowatätä tii tuäŋqiyä. ‘He ämaqä nyi tääqä ätukqä iquauŋqä äwäpu, nyaqä kukŋui, tii jipiyä. “Qätä nyipiyä. Nyi ymisaŋi näwe ae imäkeqeqä. Bulumäka qokä iquautä, naŋuä äŋguänäŋitä äpäsätanä, nätmatqä eeqänäŋi näwenyä ae imäkequä äwinä. He ämaŋqä ymisaŋä täuŋqe, ppiyä” tupŋqä äupiyä’ tuäŋqiyä.   
\p
\v 5 Ämaqä wäuŋuä imäkqä iqua äupiyi, kukŋuä tä iquau tquaŋguwäŋga, ämaqä iqua qätä mäwiyqä ipu, hiŋginäwa wepŋqäuä. Hŋqu iqueqä wäuŋguwä-aŋguwiuŋqä wäŋqiyä. Hŋqu iqueqä mbqä wäuŋuä yätŋqä wäŋqiyä.  
\v 6 Ga huiziqua, wäuŋuä imäkqä iquau a äkiqätäpu, ämuamuapqä ämipu, pizqä päkpŋqäuä.  
\v 7 Iutaŋi, ämaqä ämiqä iqu, äwqä tnäŋä wiŋgaŋguti, iqueqä ämaqä mäkä-iqä iquau, ämaqä pizqä päsqä iquauŋqä dowatäŋqiyä. Qu äwäpu, iquau pizqä äpäsäpu, iquauqä aŋä-himqe tä qäyäväpŋqäuä.   
\p
\v 8 Iŋgaŋi ämiqä iqu, iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquauŋi tuäŋqiyä. ‘Ämaŋqä ymisaŋi näwenyä witaŋgqä-qe, ämaqä nyi tääqä kiŋganä ätquäqä iqua, buayä täŋqä ppŋqe, äŋguä-qua manä.  
\v 9 Iiŋä etaŋgi, he hänaqä maŋä eeqänäŋä iuŋqä äwäpu, ämaqä iqi pmetaŋgä äqunäŋuwä iquau, ämaŋqä ymisaŋä tä bŋqä tääqä tuätumapiyä’ tuäŋqiyä.  
\v 10 Ga iqua hänaqä eeqänäŋä im-imä äwäpu, qokä-apäkä quvqä iquautä, äŋguä iquautä äwindäpqä iquauŋi, aquvä maqäpŋqäuä. Itaŋi qu äpäpu, ämaŋqä ymisaŋä täu äpmepiyäŋgaŋi, aŋä iuŋi täptembŋqäuä.   
\p
\v 11 Iŋäqe ämiqä iqu, yäpä iŋgisa iquau hiŋuä qunätŋqä äpäyäqe, ämaqä hŋqu ämaŋqä gque mipnätaŋgi qunäŋqiyä.  
\v 12 Iiŋä äqunäqe, iqueŋi, ‘Näueqä iqukiyä’ tuäŋqiyä. ‘Si ämaŋqä gque, mipŋga mäyapqä iŋi, äänä etaŋgikä?’ Iqu kimaŋi matqä yäŋqiyä.  
\v 13 Itaŋi ämiqä iqu iqueqä wäuŋuä imäkqä iquauŋi, tiiŋä tuäŋqiyä. ‘He iqueqä yukä hipa iuŋi hatŋä äququätäupu, hiawiqä imä pmetŋqä yäpaqä mäŋgisa tnämäupiyä. Aŋä hiawiqe, ii kŋuä äqiyäpu hiquaŋä maŋgtäsqukuä ämäutqäŋuwä ivqä’ tuäŋqiyä.  
\v 14 Ii tiiŋä etaŋgiyqä. Goti Hanjuwä Iqu ämaqä kuapänäŋä iquauŋi, tääqä ätuätŋqeqä. Itaŋgi yäpä iŋgisa upŋqä iiŋqe, Iqu hŋqunä-hŋqunäŋi atäuŋuä itŋqeqä” ätukqe.   
\s1 Ämiqä naqä Sisa ique, mbqä takisi vqeŋqä\f + \fr 22:15 \ft Makä 12:13-17; Lukä 20:20-26\f*  
\p
\v 15 Iŋgaŋi Parisi iqua äupiyi, “Jisasi Iqueŋi, kukŋuä äänä mitaniquäwä?” ätnäpu, kŋuä yaŋä änyäpu, iqueä kukŋuä quvqä hui tqaŋgutqe, äkäpŋqä kukŋuä guä ämäsäukuwi.  
\v 16 Qu iquauqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋuwä hŋquautä, ämiqä naqä Heroti iqueŋqä äwinyämiŋqä hŋquautä\f + \fr 22:16 \ft Ämaqä iqua, Heroti ique quea äwisäumiŋuwä iquayi. Qu kŋui, ‘Mbqä takisi Romätaŋä iquau vqe, ii äŋguiqä’ indqänmiŋuwi. Parisi iqua, ‘Ii suqä quvqeqä’ kŋuä indqänmiŋuwi.\f* Jisasi Ique tii tupŋqä ändowatkuwi. “Ämotqueqä Iquki, ne näqŋqä eäŋunä. Si kukŋuä naqä-qakuä Tqukiyqä. Itaŋga Goti Hanjuwä Iqueqä suqeŋqe, Si qokä-apäkä iquau naqä-qakuä ämotquetqäŋä qäyuŋä-qe, Si ämaqä hŋquenyqä zä miqä itnä, yoqä-täŋä iquautä, yoqä maeqä iquautäŋi, kukŋuä asänäŋi ätuätqäŋiqä.  
\v 17 Iŋi ne Romätaŋä ämiqä naqä Sisa ique mbqä takisi ävätuŋque, ii äŋguätiyä, quvqätiyä? Si kŋuä äänä äkiyäŋqe, ne natiyä” ätukuwi.   
\p
\v 18 Itaŋgi Iqu iquauqä kŋuä indqäŋqä quvqä iuŋqe näqŋqä ae eätä, tiiŋä ätukqe. “He wopqä ipu, kukŋuinä tqä iquenä, suŋqä yamwiqä nyiyqäuä?  
\v 19 He mbqä takisi iunä ävätqäŋuwitaŋä hŋqu, Nyi mändquapiyä.” Iŋgaŋi qu mbqä hŋqu Iquenyqä äma äpkuwi.  
\v 20 Itaŋi Jisasi Iqu iquauŋi, “Ktqä itä, yoqä itä, ii tqueqäwä?” ätukqe.  
\v 21 Qu “Sisa iqueqeqä” tquaŋguwäŋga, Iqu iquau tii ätukqe. “Iŋi, nätmatqä Sisa iqueqä etaŋgutqe, ii kaqäque wipŋqeqä. Ä nätmatqä Goti Hanjuwä Iqueqä etaŋgutqe, ii Goti Ique wipŋqeqä.”  
\v 22 Qu kukŋuä tä qätä äwipiyi, eämepu, Iqueŋi äväma äukuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä ae äpäkombqä iqua aŋgumä vauqeŋqä ätukqe\f + \fr 22:23 \ft Makä 12:18-27; Lukä 20:27-40\f*  
\p
\v 23 Hiunji iqueŋi Satyusi hŋqua, Jisasi Iquenyqä qe äpkuwi. Satyusi iqua, tii tqä-quae. “Ämaqä ae äpäkombqä iqua, aŋgumä mävauqä ipŋqäuä.” Itaŋi qu Jisasi Iqueŋi, yatŋqä tiiŋä äwikuwi.  
\v 24 “Ämotqueqä Iquki, Mosisi iqu bukä iuŋi tiiŋä ätätä äqäkqe.  
\pi1 \qt ‘Ämaqä hŋqu apäkä ämetä, ymeqä maeqä äpäkonätqe, iquenyqä tŋäŋqe, käŋguequ apäqŋqe ämetä, ymeqä hemeŋqiyä.\qt*’\f + \fr 22:24 \ft Kukŋuä-suqä 25:5\f*   
\m
\v 25 Hiŋuiqänäŋi, ämaqä 7 hŋguiqua, neyaqä awä iqi äpmamiŋuwiqä. Itaŋga iŋguiquautaŋi, kätequ apäkä ämeqetaŋi, äpäkoŋgqeqä. Iqu ymeqä meämeqäŋga äpäkoŋgaŋgi, apäqŋqä iiŋi, käŋguequ ämakqeqä.  
\v 26 Itaŋi käŋguequ-pqe, asä inä ikqeqä. Itaŋi käŋgua huiziqu-pqe, asä inyänä ikqeqä. Itaŋga inyänä-inyänä iqaŋi, käŋgua yäpakä iquenyqäuä.  
\v 27 Eeqäŋguiqua äpäkoŋgaŋguwäŋga, yäpaki, apäqŋqä ii inä äpäkoŋgqeqä.  
\v 28 Iŋi qänakndaŋi, ämaqä äpäkombqä iqua aŋgumä ävauqaŋguwäŋgaŋi, apäkä eeqäŋguiqua ämamiŋuwä ii, tqueqä heäniqäwä?” ätukuwi.   
\p
\v 29 Kimaŋi Iqu tii ätukqe. “He Goti Iqueä bukä iu äqänäŋqeŋqätä, itaŋga Iqueä yäŋänäqŋqeŋqätä maqŋqä epu, kukŋuä iuŋqe qämä-qämä ipu ätqäuä.  
\v 30 Hea iŋgaŋi, ämaqä ae äpäkombqä iqua aŋgumä ävaupiyäŋgaŋi, qokä-apäkä mämaŋqä ipnuwiqä. Oeyä. Qu eŋätqä qäukuä yätuŋä iqua äpmeŋuwä-pa, iiŋä pmapnuwiqä.   
\p
\v 31 Itaŋgi ämaqä äpäkombqä aŋgumä ävaupnuwäŋqe, Nyi yatŋqä hemqeqä. Kukŋuä Goti Hanjuwä Iqu etkqä bukä iu äqänäŋqe, he a matäuqä itqäŋuwätanä?   
\pi1
\v 32 \qt Nyi Aprähamä, Aisakä, ä Jekopä iquauqä, Goti Iqunjqä.\qt*\f + \fr 22:32 \ft Aŋgumä Itmakqä 3:6\f*  
\m Goti Iqu, ämaqä ae äpäkoŋguwä iquauqä manä. Ämaqä häŋä äpmeŋuwä iquauqä Goti Iqueqä” ätukqe.   
\p
\v 33 Qokä-apäkä iqua i tqaŋgi äwipiyi, näqŋqä Iqu vqaŋgqeŋqä yäuŋuä kiiŋä ikuwi.   
\s1 Kukŋuä-suqä naqänäŋä, huizi iquau ämäwqätäuŋqä iqu, äsqukuä?\f + \fr 22:34 \ft Makä 12:28-31; Lukä 10:25-28\f*  
\p
\v 34 Parisi iqua, Jisasi Iqu Satyusi iquauŋi, qu kukŋuä matqä ipŋqä imäkqaŋgqeŋqä, qätä äwipiyi, iqua aquvä äqänäpu Iquenyqä äpkuwi.  
\v 35 Iquautaŋä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqu, Jisasi Ique yamwiqä ävätä, yatŋqä tii äwikqe.  
\v 36 “Ämotqueqä Iquki, kukŋuä-suqä naqänäŋä, huizi iquau ämäwqätäuŋqä iqu, äsqukuä?”   
\p
\v 37 Itaŋi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “‘\qt Goti Hanjuwä tqä Naqä Iqueŋi, si tqä äwqetä, qeqä-quuvqetä, kŋuä indqäŋqetä Ique äwinyätnä, Iquenyqänä kuapänä kiŋguätŋqeqä.\qt*’\f + \fr 22:37 \ft Kukŋuä-suqä 6:5\f*  
\v 38 Kukŋuä-suqä tqu, naqä kiŋganäŋä-qu eä, huizi iquau ämäwqätäunä.  
\v 39 Itaŋga kukŋuä-suqä tqueqä tuwä iqiŋä iqu, asä tiiŋiqä. ‘\qt Si tqä-täuŋqä äkinyätŋqä-paŋi, ämaqä si-täŋä iqi äpmeŋuwä iquauŋqä-pqe, inä kinyätŋqeqä.’\qt*\f + \fr 22:39 \ft Hiqäva-imäkqä 19:18\f*  
\v 40 Mosisi iqu ätätä äqäkqetä, hiŋuä-tqä iqua äqäkuwitäŋi, kukŋuä-suqä tquaqu, kiqä quatiyqä” ätukqe.   
\s1 Kraisi Iqu, tqueqä ymeqäwä?\f + \fr 22:41 \ft Makä 12:35-37; Lukä 20:41-44\f*  
\p
\v 41 Parisi iqua aquvä yqänä äqämbu pmetaŋguwäŋga, Jisasi Iqu iquau yatŋqä äwikqe.  
\v 42 “Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä ämaqä iquau ämitŋqä atauŋä ikqä Iquenyqe, he kŋui äänä hiyqiyä? Iqu tqueqä ymeqäwä?”  
\p Itaŋi qu Iqueŋi, “Dewiti iqueqä Ymeqä Iqueqä” ätukuwi.   
\p
\v 43 Iiŋä tquaŋguwäŋga, Iqu iquauŋi tii ätukqe. “Iŋi änääŋäŋqäwä? Dŋä Äŋguä Iqu Dewiti ique kŋuä indqäŋqä vqaŋgi, ga iqu Kraisi Iqueŋi, ‘Ŋqä Naqä Iqueqä’ ätuätäqe, iŋi änääŋäŋqä äqäkqäwä?   
\pi1
\v 44 \qt ‘Naqä Hanjuwä Iqu, ŋqä Naqä Ique tii ätukqeqä, “Nyi Tqä himä-wiuŋqä iquauŋi, Saqä yäpä iqi pmuatekimniqäŋgaŋqe, Si Nyaqä hipa ämuaŋgisa pmatŋqinyä” ätkqeqä,\qt*’ ätätä äqäkqeqä.\f + \fr 22:44 \ft Apqä Bukä 110:1\f*   
\m
\v 45 Iŋi änääŋgä? Kraisi Iqueŋi, Dewiti iqu, ‘Ŋqä naqueä’ ätukqä-qe, ämaqe, iquenyqe, ‘Dewiti iqueqä ymeqeqä’ änääŋqä tätqäŋäuä?” ätukqe.  
\v 46 Iqu e tquaŋga, qu kimaŋi änä mätquä ikuwi. Hiunji iquesaŋi, qu zä ipu, yatŋqä hui inä mävqä imiŋuwi.   
\c 23  
\s1 “Wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quauŋqä, wa wipiyä”\f + \fr 23:0 \ft Makä 12:38-40; Lukä 11:43, 46; 20:45-47\f*  
\p
\v 1 Iŋgaŋi Jisasi Iqu qokä-apäkä iquautä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquautä, kukŋuä awä tiiŋä ätukqe.  
\v 2 “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Parisi iquatä yoqä naqä ämapu, suqä Mosisi iqu ätkqeŋqä näqŋqä äyä etapätqäŋäuä.  
\v 3 Iiŋiŋqe, kukŋuä eeqänäŋi qu he hitqaŋgpqe, he qätä äwiyäpu qänaknä iqäpŋqeqä. Iŋäqe qu kukŋuinä kuapänä ätäpu, iquauqä-quwäŋi qänaknä miqä-qua etaŋgi, suqä qu imäkquwi, he qänaknä miqä iqäpŋqeqä.  
\v 4 Quwqä suqe, ktqä tii eŋqä-paŋiqä. Nätmatqä hui aquvä äqiyäpu, qa eŋqä-ma maŋguä ämanyuäpu, ämaqä iquau haŋä-iqä ävätqäŋäuä. Iŋäqe iquauqä-quwäŋi, ämaqä haŋä-iqä metaŋguwä iquauŋi, yätamäkqä mävqä-quaiqä.  
\v 5 \fig Suqä qu imäkätqäŋuwi, ii ämaqe qu yoqä naqä wipŋqä iiyqä.|alt="Jewish leader with phylactery and tassles" src="LB00276C.tif" size="col" loc="Mt 23:1-8" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="23:5" \fig*Suqä eeqänäŋä qu imäkätqäŋuwi, ii ämaqe qu hiŋuä äqumbu yoqä naqä wipŋqä iiyqä. Qu tääqä tpŋqä ipiyäŋgaŋi, wäpiqä-qatäwä, naqänäŋä imäkmbŋqäuä. Itaŋi qu Goti Iquenyqä qänaknä iqä iquaiqä motquapŋqä iiŋqe, quwqä gquä quäuqä maŋä iuŋi, ttiŋuä-täŋä quäuqe imäkmbŋqäuä.  
\v 6 Ymisaŋä naqä imäkqäŋgaŋi, aŋä äŋguäqinyä pmapŋqä winyäŋqiyä. Aŋä aquväqŋqä iuŋä-pqe, zä-hawä äŋguänäŋä iqinyä pmapŋqä winyäŋqiyä.  
\v 7 Ququawä aquväqŋqä iu pmetaŋguwäŋga, ämaqe iquauŋi, ‘hiunjiŋganjqä’ tupŋqätä, ‘Ämotqueqä naqä iqukiyä’ tupŋqätä, winyäŋqiyä.   
\p
\v 8 Iŋäqe hiyaqä Ämetqueqä Naqe, Hŋqunänjqä. Ga he hiŋguiqueŋqä hiuänjqä. Iutaŋi, he hŋqunä-hŋqunäŋi, huiziqua, ‘Si ämotqueqä naqä iqukiyqä’ ktpŋqä iiŋqe, hiŋuinä mäquŋquä isŋqeqä. Oeyä.  
\v 9 Itaŋga hiqä Hiniqu Hŋqunä eä, qäukuä yätu äyä äpmenä. Iutaŋi, he ämaqä qua täutaŋä hŋque, ‘Apä-qä’ mätquä pambiyä.  
\v 10 Ga heqä näqŋqä etapqe, Kiuänäŋä Hŋqunänjqä. Ii Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä ämaqeu ämitŋqä atäuŋuä ikqä Iquvqä. Iutaŋi he hŋqunä-hŋqunäŋi, huiziqua, ‘Näqŋqä nätapqä iqukiyqä’ ktpŋqä iiŋqe, hiŋuinä mäquŋquä isŋqeqä.  
\v 11 Hesaŋä ämaequtäuŋqä iqu, hiqä wäuŋuä emäkiyqä pmeniqeqä.  
\v 12 Ämaqä hŋqu iqueqä yoqe haqeqä mamäŋgaŋgutqe, Goti Iqu iqueŋi mändi kittqiyäŋqiyä. Itaŋga ämaqä hŋqu iqueqä yoqe mändi äkittqäŋgqe, Goti Iqu iqueqä yoqe yäänä imäkäŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quau, haŋä-iqä wimapnuwäŋqä\f + \fr 23:13 \ft Lukä 11:37-52\f*  
\p
\v 13-14 “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Ämaqe, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeuŋqä yäpä iŋgisa peyqeŋqe, he hoptäwä äyä ävätqäŋäuä. He hiqä-hiuäŋi yäpä iŋgisa mäyqä ipu, ämaqä yäpä iŋgisa yanä-tpu iqaŋguwä iquauŋi, hoptäwä äyä ävätqäŋäuä.\f + \fr 23:13-14 \ft Näqŋqä-täŋä hŋqua tii ätätqäŋä. Täqiŋi Matiu iqu tiiŋä-pqä äqäkqe. “He kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, haŋä-iqe täŋqe emeŋqiyä. He wopqä ipu, kukŋuinä tquenjqä. Iŋi he apäqŋqä iquauŋi, quaŋgä ätuäpu, quwqä aŋi quwä mapŋqäuä. He wopqä ipu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqe, quäuqä tquäpŋqäuä. Iiŋiŋqä, hiqä haŋä-iqe, ämaqä huizi iquauqe ämäwqätäuniqeqä.” Makä 12:40 itaŋga Lukä 20:47 asänäŋi ätä äqänänä.\f*   
\p
\v 15 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Ämaqä yäpaqäŋgisaŋä hŋqu, iqueqä kŋuä äkunmäknätä, Israitqä iqune Goti Hanjuwä Iqueqä yoqä haqeqä ämamäutuŋquä-pa mamäutŋqä iiŋqe, he eqä-huäŋä ätäutqutäŋqä iutä, qua hituŋuä äwitqutäŋqä iutä, qaŋä ikiquenjqä. He iiŋi äŋguänä imäkpiyä-qe, hŋqu kŋuä kunmäkŋgaŋgutqäŋgaŋi, he iqueqä suqä quvqe, hiqeuŋi ämäwqätäutŋqä iwimäkätqäŋäuä. Iŋi iqu-pqä tä maisquä iuŋqä wäŋqiyä.   
\p
\v 16 He hiŋuä pisqä eäpu, huiziu hänaqä motquapŋqä itqäŋuwä-paŋuenji. He tiiŋä ätätqäŋuwitaŋi, haŋä-iqe emeŋqiyä. ‘Ämaqä hŋqu, “Iiŋä-iiŋä imäkmqänä” ätätäqäŋgaŋi, kukŋui naqä-qakuiqä tqe motquetŋqe, hiqäva-imäkqä aŋä iuŋqänä ätätqe, ii nätmatqä hiŋgiŋqeqä. Iŋäqe iqu golqä hiqäva-imäkqä aŋiu äwiŋqeŋqä ätätqe, iqu iiŋä ätätqä-pa imäkäŋqiyä’ ätätqäŋäuä.\f + \fr 23:16 \ft Ämaqä iŋga äpmamiŋuwä iqua, kŋuä tii indqänmiŋuwi. Nyi ämaqä äŋguänäŋä hŋqueqä yoqä-qe, nätmatqä äŋguänäŋä hŋquŋä-qe, qäsä tmqe, nyi suqä iquesa nyaqä kukŋui yäŋänäqŋqä imäkmä. Hipru 6:16\f*  
\v 17 He hiŋuä pisqä qämä-qämä iqä-quenjqä. Golqä hiqäva-imäkqä aŋä iu äwiŋqä ii, hänaqä äkiutaŋgä, Goti Iqueqänä ätimäuqeuä? Ii, Iqueqä aŋä iutaŋiqä. Iutaŋi, Iqueqä hiŋuiqiŋi, nätmatqä kiŋganäŋi, äsqukä? Ii golqetanä, ä Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋitanä? Ii Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋiyqä.  
\v 18 Ga he tiiŋä-pqä ätätqäŋäuä. ‘Ämaqä hŋqu “Iiŋä-iiŋä imäkmqänä” ätätäqäŋgaŋi, kukŋui naqä-qakuiqä tqe, ämotquetŋqe, hiqäva-qäyqä ttawiŋqänä ätätqe, ii nätmatqä hiŋgiŋqeqä. Iŋäqe, iqu naŋuä hiqäva-qäyqä ttawä haqeuŋiŋqä ätätqe, iqu iiŋä ätätqä-pa imäkäŋqiyä’ ätätqäŋäuä.  
\v 19 He hiŋuä pisqä-quenjqä. Naŋuä hiqäva-imäkqäŋqä ii, hänaqä äkiutaŋgä, Goti Iqueqänä etŋqeuä? Ii Goti Hanjuwä Iquenyqä hiqäva-qäyqä ttawä iutanänjqä. Iutaŋi, Goti Iqueqä hiŋuiqiŋi, nätmatqä kiŋganäŋi äsqukä? Ii naŋuitanä, ä hiqäva-qäyqä ttawitanä? Ii ttawiyqä.  
\v 20 Iiŋiŋqe, ämaqä, kukŋuä naqä-qakuiqä motquetŋqä, hiqäva-qäyqä ttawiŋqä ätätqä iqu, iqu hiqäva-qäyqä ttawiŋqätä, nätmatqä eeqänäŋä haqeqi äwiŋqä iŋqätä, ätqiyä.  
\v 21 Itaŋga ämaqä, kukŋuä naqä-qakuiqä motquetŋqä, hiqäva-imäkqä aŋiŋqä ätätqä iqu, iqu aŋä iqueŋqätä, Goti aŋä iu äpmeŋqä Iqueŋqätä ätqiyä.  
\v 22 Itaŋi ämaqä, kukŋuä naqä-qakuiqä motquetŋqä qäukuä yätuŋqä ätätqä iqu, iqu Goti Hanjuwä Iqueqä zä-hawiŋqätä, itaŋga Goti iu äpmeŋqä Iquenyqätä ätqiyä.   
\p
\v 23 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. He kukŋuä-suqä hŋqueŋqä\f + \fr 23:23 \ft Kukŋuä-suqä 14:23\f* kŋuä indqänäpu, iwuneqätä, kuämiqätä, itaŋga andŋätä ämepu, iwäsäupu 10 imäkäpu, hŋqu Goti Hanjuwä Ique ävätqäŋuwiqä. I etaŋgi kukŋuä-suqä iutaŋä naqänäŋä, suqä wäŋqä iiŋä iqueŋi ämäwqätäuŋqä tiiŋä iquauŋi, he tuwä wiyquenjqä. Suqä ämaqä qäyunä itqueqetä, ämaqeuŋqä qeqä imäŋqetä, Goti Iquenyqä quuvqä hämänänä wiyqä itäŋi, he mimäkqä itqäŋuwiqä. Äŋguänäŋi, tiiŋiqä. Suqä he hiqä nätmatqä iwäsäupu, hŋqu Goti Ique vqe mävquatämäuqä ipu, suqä iquauŋä-pqe qänaknä iqaŋgpqe, ii äŋguä wäŋqiyä.  
\v 24 He ämaqä hiŋuä pisqä qäyä etaŋgi, huiziquau hänaqä motquapŋqä itqäŋuwä iquenä, he tiiŋä-quenjqä. Ämaqä hŋqu quinaŋuä meqä isua waŋä iu witaŋguti, hiŋuä äqunätä huätä ämatnämäutŋqä-qe, kametqä waŋä iu äwiŋqe, hiŋuä mäquŋquä, eqetä eeqänä äŋguneqäqä-paŋä-quenjqä.   
\p
\v 25 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Eqä-häkitä, hevqetä haqäŋgisaŋi asŋä äŋguänä äqiyäpiyä-qe, ymisaŋä wiqä iŋgisaŋi, suqä quwä meqetä, kŋuä hiqä-hiuäŋqänä indqäŋqetäŋi, maŋguä äyä imäkätqäŋäuä.  
\v 26 Si Parisi hiŋuä pisqä-qukiyqä. Kiŋganäŋi, si eqä-häkä yäpä iŋgisaŋi asŋä äŋguänä qäyqaŋgtqe, ga haqäŋgisaŋä-pqe asä iiŋä timäutŋqeqä.   
\p
\v 27 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. He ämaqä qua äptepqä haqäŋgisaŋi, qätäqua äqiyequwä-paŋuenjqä. Qua äptepqä yäpaqä iŋgisaŋi, aaŋä äŋguänäŋä äqunätŋä-qe, yäpä iŋgisaŋi ämaqä pizqä iquauqä yäŋitä, nätmatqä kiyä mätqä eeqänäŋitä witaŋgi qundŋqinyä.  
\v 28 He-pqe asä iiŋä-quenjqä. Ämaqä iqua, hiyaqä huiwi hiŋuä eqänäpiyi, qu he ämaqä jänäŋuayqä kŋuä indqänätqätaŋguwä-qe, hiqä yäpä iŋgisaŋi suqä wopqä ipu kukŋuinä tqetä, suqä hŋgisa mamäuqetäŋi, kuapänä emnänä.   
\p
\v 29 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. He hiŋuä-tqä qäŋganä äpäkoŋguwä iquauqä yäŋä qua äptekuwiu änyä-häŋä imäkäpu, itaŋga ämaqä jänänäŋä iqua qua äptekuwä iuŋi ätnäŋä imäkäpu äŋguänä imäkquenjqä.  
\v 30 He iiŋä imäkäpu tiiŋä ätätqäŋäuä. ‘Ne atqä-awäkatä anä pmeqä-säpi, qu hiŋuä-tqä iquau pizqä päkpŋqe, yätamäkqä mävqä iquaniŋgä’ ätätqäŋäuä.  
\v 31 Kukŋuä iiŋä ätätqäŋuwi, hiqä-hiuä tiiŋä äyä ämänätqueqäuä. He hiŋuä-tqä iquau pizqä äpäkkuwä iutaŋä ymeqä hueqä-himqä iquenjqä.  
\v 32 I etaŋgi hiqä tawäka suqä quvqä imäkqätaŋuenjqae, he-pqe imäkqa qae upiyä.  
\v 33 He qämakä quvqä iqua eämakuwänäŋä iquenjqä. Goti Hanjuwä Iqu kukŋuä ämetätqäŋgaŋi, he äänä mäwqätäupnuwäŋqäwä? Oeyä! He tä maisquä iuŋqä upnuwiqä.  
\v 34 Iiŋiŋqe, he qätä nyipiyä. Nyi hiŋuä-tqä hŋquautä, ämaqä kŋuä äŋguä-täŋä hŋquautä, itaŋga ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋquautäŋi, henyŋqä dowatmqänä. Itaŋgi he hŋquauŋi pizqä äpäsäpu, zä-huätatä huepnuwiqä. Itaŋga hŋquauŋi aŋä aquväqŋqä iuŋi täuatätäu ipu, aŋä-himqä hŋqueŋqä päsäwatpnuwiqä.  
\v 35 Iiŋä etaŋgi qu ämaqä jänäŋä iquauŋi, qua täu pizqä äpäkka äpmiŋuwä iquauqä suqä quvqe, he kima eeqänäŋi ämapŋqäuä. Epo iquesa äpäsipäqäkaŋi, yäpaki Beläkiya iqueqä hikŋä Sakätiyasi ique äpäsätqutukuwiqä. He Sakätiyasi ique äpäkkuwi, hiqäva-imäkqä aŋä iuŋi, hiqäva-imäkqä ttawä iutä, hiqŋqä Goti Hanjuwä Iqunä pmeqä iutä, awä iqi äpäkkuwiqä.  
\v 36 Nyi heŋi naqä-qakuä etqänä. Suqä quvqä eeqänäŋä iiŋqe, kiqä kimaŋi haŋä-iqe, qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwi ämapŋqäuä.   
\p
\v 37 Jerusälemä iquenyä, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä hiŋuä-tqä henyŋqä dowatqaŋgqä iquauŋi, hikä pizqä päsquenjqä. Hea kuapänäŋä iuŋi, Nyi heyaqä ymeqä iquauŋi, kukutakisqä kiqä meqä itmetä hikuwä yäpä iqi ämäqumuatetŋqä-pa, naqä hmbinyä i mäqumuatemätmä iqa äpätŋqeqä. Iiŋä etaŋgqä-qe, he iiŋqe maeŋqä enä.  
\v 38 Qätä nyipiyä. Goti Hanjuwä Iqu heyaqä aŋi ae ävämeqaŋga, aaŋqä hiäniqeqä.  
\v 39 Itaŋga Nyi he tiiŋä etqänä. Täŋgata tiiŋi, he hiŋuä maŋqäŋqä ipŋqäuä. Qänakndaŋi he kukŋui, ‘\qt Ämaqä, Goti Naqä Iqueqä kukŋuä awä tuätŋqä pätqätaŋgqä Iqueŋi, Goti Iqu äŋgui iwimäkäŋqiyä’\qt*\f + \fr 23:39 \ft Apqä Bukä 118:26\f* ätpqäŋgaŋi, he aŋgi hiŋuä ŋqämbnuwiqä” ätukqe.   
\c 24  
\s1 Haŋä-iqä hea yäpakiŋga timäuniqeŋqä\f + \fr 24:0 \ft Makä 13:1-37; Lukä 21:5-36\f*  
\p
\v 1 Jisasi Iqu hiqäva-imäkqä aŋi ävämetqätaŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, hiqäva-imäkqä aŋä iqi mätnätaŋgqä iquauŋqä tupŋqä äwimakuwi.  
\v 2 Iqu iquauŋi, kima tiiŋä ätukqe. “He aŋä eeqänäŋä iquauŋi, hiŋuä qumbiyä! Iqua äŋguänäŋä-qe, Nyi naqä-qakuänä etqänä. Qänakndaŋi hikä hŋqu huizi iqueuä haqä yäŋi mäwiqä yäniqeqä. Qu eeqänäŋi ämisqiyäpu, qua mäŋi tnämäupnuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 3 Iqu qoqoŋä Olipäŋqä äwätä pmetaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquanä Iquenyqä äpäpu, yatŋqä tiiŋä qe äwikuwi. “Nätmatqä Si ne änatŋi, hea äkŋga timäuniqä iiŋqe, awä natiyä. Si aŋgumä quveptŋiŋqätä, qua tä qäpu hiäniqŋqätäŋi, ‘Täŋga timäuŋqiyä’ kŋuä neyätŋqä iiŋqe, ne hiqŋqä äkisque qunaniŋquäwä?” ätukuwi.   
\p
\v 4 Yatŋqä e vqaŋguwäŋga, Iqu iquauŋi, “He yasämä mimbiyä, qu quaŋgä etäpu, hiqä kŋuä indqäŋqe, qui emäkqäpnuwiqä” ätukqe.  
\v 5 “Ii tiiŋiŋqä etqänä. Ämaqä kuapänä hŋqunä-hŋqunä ätimäuqisäpu, Ŋqä yoqe ätäqisäpu, ‘Kraisi ämaqä he ämeyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqe, nyi qäqunjqä’ ätäpu, ämaqä kuapänäŋä iuqä kŋuä indqäŋqe, qui iwimäkäqisqäpnuwiqä.  
\v 6 Itaŋga he ämaqe mäkä naqänäŋä päuŋgeyqaŋguwi qätä äwiyäpu, ‘Ämaqä kiŋä daŋä hui mäkä äunätqäŋäuä’ tqaŋgä qätä äwiyäpiyäŋgaŋi, he zä ipu, yäuŋuä-yäuŋuä miqä pa iqäpŋqä. Nätmatqä iiŋi ätimäutäqä-qe, hiunji yäpaki änänjqä.  
\v 7 Ämaqä huitaŋä iqua, hueqä-himqä huitaŋä iquatäŋi mäkä vauqumuatpnuwiqä. Ämaqä miqä hŋqueqä mäkä-iqä iqua, huiziqueqä iquatäŋi mäkä humbnuwiqä. Hŋqäqiŋi buayä dä naqänäŋä timäuniqeqä. Itaŋga hŋqäqiŋi qua ekä yäniqeqä.  
\v 8 Apäkä iua ymeqä änä ämipŋqä täŋä-huŋqä ämetqäŋuwä-paŋi, nätmatqä iiŋä iqua ganä timäuniqeqä.   
\p
\v 9 Hea iŋgaŋi, qu heŋi etmepu, huizi iquauqä hipa iu haŋä-iqä mapŋqä hiwipnuwiqä. Hesaŋä hui, qu pizqä hipäkipnuwiqä. Itaŋga he Nyinyqä quuvqä heqiyätqätaŋguwitaŋi, ämaqä eeqänäŋi, qu henyqä äwqä quvqä wiŋguäniqeqä.  
\v 10 Hea iŋgaŋi, qokä-apäkä Nyinyqä quuvqä eqämipqä kuapänäŋi, quwqä quuvqä heqiyqe qui imäknäpu, quwqä-quwäŋqä äwqä quvqä wiŋgaŋguti, qutaŋä hŋquauŋi, mäkä-huŋqä iquauqä hipa iu wipnuwiqä.  
\v 11 Itaŋga hiŋuä-tqä kuapänäŋi, qu quaŋgä ätuäpu, ämaqä kuapänäŋä iuqä kŋuä indqäŋqe, qui wimäkpnuwiqä.  
\v 12 Kukŋuä-suqeu yäpä imä mäpmeqä ii, naqänäŋä ätimäutä, ämaqä kuapänäŋi suqä ämaqeuŋqä wiŋqe ävquatämäupnuwiqä.  
\v 13 Iŋäqe ämaqä hiunji yäpakäŋgaŋqä Nyinyqä quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyäpu äpmamitpqä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu häŋä iqumuatäniqeqä.  
\v 14 Itaŋi Goti Hanjuwä Iqunä ämitŋqä iuŋqä kukŋuä äŋguänäŋi, qu qua äwitqutäŋqä-pa, awä tuäkiqäpnuwiqä. Ämaqä eeqänäŋiu tquaŋgä qätä ae äwiyqaŋguwäŋgaŋi, hiunji yäpaki, iŋga timäuniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 15 “Iŋi, tiinjqä. Hiŋuä-tqä Deniyäli iqu hiŋuiqänä nätmatqä qui imäkqä quvqänäŋä iquenyqä ätätä äqäkqe, nätmatqä iiŋä iqu Goti Hanjuwä Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä iu pämä tqäutaŋgi qumbnuwiqä. (Ämaqä, hiŋuä-tqä iqu äqäkqä iu a ätäutqä iqu, kŋuä äŋguänä mequäŋqä.)  
\v 16 E äqumbiyäŋgaŋi, ämaqä qua Jutiya pmeqe, qoqoŋä iuŋqä zä maqänä uwqäpŋqä.  
\v 17 \fig Ämaqä hui aŋä atääqä hevqä iu äpmeŋä.|alt="flat-roofed house with people on it" src="LB00234B.tif" size="col" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="24:17" \fig*Ämaqä aŋä atääqä hevqä iu äpmamitätqä iqu, qua mäŋi ikuapmäutäqäŋgaŋi, iqu iqueqä nätmatqä aŋä yäpä iŋgisa witaŋgutqeŋqä kŋuä mindqäŋqä itä, hämänänä zä wäŋqiyä.  
\v 18 Ämaqä, iqueqä wäuŋuä iu äpmamitätqä iqu, iqueqä gquä quäuqä metŋqä aŋgumä mäwqä yäŋqiyä.  
\v 19 Itaŋga, apäkä äwqä-täŋä iuauŋqätä, ymeqä aŋuäŋqä-täŋä iuauŋqätäŋi, zä maqänä mäwqä iqaŋgpqeŋqe, huäqä kiiŋä huŋqeqä.  
\v 20 Ga hiqä zä maqänä uwqe, yuŋuäŋgatä, Sämbatqä hiunji hapä pmeqäŋgatä, matimäuqä yätŋqä diŋqe, he Goti Hanjuwä Iqueŋqä tääqä tqäpŋqeqä.  
\v 21 Itaŋga haŋä-iqä iŋga timäuniqe, naqänäŋä ämäwqätäuniqeqä. Qua änyä qe ipäqäkqäŋgatqä täŋga ti täuŋqe, haŋä-iqä tqutä asänäŋi matimäuqä imiŋqeqä. Qänakndaŋä-pqe, tqutä asänäŋi hŋqu-pqe matimäuqä yäniqeqä.  
\v 22 Haŋä-iqeŋqe, Naqä Iqu ‘Wäŋqäpu wäniqeqä’ ae ätkqeqä. Iqu iiŋä mimäkqä-säpi, ämaqä eeqänä qui imäkŋgäpäniŋgä. Iŋäqe Iqu qokä-apäkä Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä iquauŋqä kŋuä indqänätä, wäŋqäpu hiätŋqä imäkäniqeqä.   
\p
\v 23 Iŋgaŋi ämaqä hui, ‘He hiŋuä qumbiyä! Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Iqu ique atäuŋuä ikqä iqu täqi äpmenä,’ ä ‘Näŋi äpmenä’ etqaŋgpqe, he qätä mäwiyqä pa iqäpŋqä.  
\v 24 Ii tiiŋä etaŋgi. Ämaqä quaŋgä-tqä hui ätimäupu, ‘Nyi Kraisi he ämeyqäŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä änyikqä iqunjqä’ etäpu, ämaqe kŋuä iqä mapŋqeŋqä, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä huitaŋä-huitaŋi imäkpnuwiqä. Quaŋgä iiŋä tqä iqua, ämaqä Goti Hanjuwä Iqu Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä iquauŋi, qäyasäqi ätuma wanä-tpu ipnuwiqä. Itaŋga ämaqä huizi, ‘Nyi hiŋuä-tqä iqunjqä’ ätäpu, asänäŋä imäkpnuwiqä.   
\p
\v 25 Qätä nyipiyä! Nätmatqä ii ätimäuniŋqeŋqe, Nyi ae äyä etätŋqeqä.  
\v 26 Iŋi ämaqä hui, ‘He hiŋuä qumbiyä! Kraisi Iqu aŋä avqŋqä imä äpmenä,’ ä ‘Iqu aŋä yäpä iŋgisa äpmenä’ hitqaŋgpqe, qätä mäwiyqä pa iqäpŋqä.  
\v 27 Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpätŋqäŋgaŋi, nyuauä itä qäukuä haqä yätuta we im-imä eeqänäŋä äunätŋqä-paŋi, Iquesaŋi, we asä iiŋä hunäniqeqä. Iŋi ämaqä eeqänäŋi hiŋuä qumbnuwiqä.  
\v 28 \fig Nätmatqä pizqä witaŋgqä iuŋi, yŋŋä iqua äpäpu, äpputmäupu äŋgpŋqäuä.|alt="vultures" src="LB00075B.tif" size="col" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="24:28" \fig*Nätmatqä äpäkonä pizqä witaŋgqä iuŋi, yŋŋä quvqä iqua äpäpu, äpputmäupu äŋgpŋqäuä.   
\p
\v 29 Itaŋga, haŋä-iqä naqänäŋä ae etqä iqua qäpu hiqaŋgaŋi, maqänäŋi \qt mäptqä iqu hea äwitä, qaŋuä iqu mäyäŋqä itä, qätäqueqä iqua qäukuä yätuŋi äväma, qua täu qiyäpäkŋgaŋguwäŋga, ga nätmatqä yäŋänäqŋqä qäukuä yätu äwiŋuwi, ämeŋä ipnuwiqä\qt*.\f + \fr 24:29 \ft Asayä 13:10; Joeli 2:10\f*  
\v 30 Iŋgaŋi Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueqä hiqŋqe, qäukuä iu timäuqaŋga, hueqä-himqä eeqänä qua täu äpmeŋuwi, zä ipu zääqä ätäpu, hiŋuä tiiŋä qumbnuwiqä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu qaquvqä iu äpme, Iqueqä yäŋänäqŋqetä, Iqueqä yoqä naqe motquetŋqetä pqaŋgi qumbnuwiqä.  
\v 31 Itaŋga hääwä naqänäŋä tqaŋga, Iqu Iqueqä eŋätqä iqua qua maŋä eqiyäŋqä-pa äwäpu, qokä-apäkä Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä iu, aquvä maqäpŋqä dowatäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 32 “Itaŋga he zä-eaqä iqu ämetquetŋqeŋqä näqŋqä mapiyä. Kiqä äpa iuŋi, eqä yqänä änyä, quwqä mŋi änyä-häŋä iŋgqäqe, näqŋqä tiiŋä iqäpŋqä. Yuŋuä äqunätŋqe qäpu eätä, mäptqä dŋä hinätŋqe, qäqi etaŋgiyqä.  
\v 33 Asä iiŋi, he nätmatqä Nyi etqäqä iiŋä ii timäwäwqaŋgi äqumbiyäŋgaŋi, he näqŋqä tiiŋä hipnuwiqä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpätŋqä aŋä hänaqä iu näwe tqäutaŋgiyqä.  
\v 34 Nyi he naqä-qakuä etqä. Ämaqä hea iŋga pmapnuwä iqua, qu mapäkoŋqä yqänä pmetaŋguwäŋga, nätmatqä eeqänäŋi timäuniqeqä.  
\v 35 Qäukuitä, quaetä, qui imäknäniqeqä. I etaŋgi Nyaqä kukŋui, qui mimäkŋqä yäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 36 “Iŋäqe nätmatqä iiŋi äkŋga timäuniqä iiŋqe, ämaqä hŋqu änyä maqŋqä eänä. Ynaunjqä qäukuä yätutaŋä iquatä, Nyi Ymeqä Iqundäŋi, ne änyä maqŋqä eäŋunä. Apiqu Iqueqä-kiuänänjqä.  
\v 37 Noa iqu pmetaŋga, huakä naqänäŋä ätimäukqä-paŋä iiŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpätŋqäŋgaŋi, asä iiŋä timäuniqeqä.  
\v 38 Huakä naqänäŋi matimäuqä änä etaŋgaŋi, qu ymisaŋä änäpu, eqä änäpu, apäkä ämepu, apäkä yaŋä änyäpu, Noa iqu yimba paquvqaŋgaŋqä imäkqa äumiŋuwi.  
\v 39 Qu nätmatqä timäutŋqä iiŋqe maqŋqä eäpu, iiŋä iqa wätqätaŋguwäŋga, huakä naqänäŋä ätimäutä, ämaqä eeqänäŋä iiŋä iuŋi pizqä äpäkkqeqä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpätŋqäŋgaŋi, asä iiŋä timäuniqeqä.  
\v 40 Ämaqä hŋquaqu qeeqä wäuŋuä iu äpmamisiyqe, iwä Goti Hanjuwä Iqu hŋque itmetä, hŋqueŋi hiŋuinä qunäniqeqä.  
\v 41 Itaŋga apäkä hiuaqu sŋgumetqä quqowä äqämisiyqe, iwä Goti Hanjuwä Iqu hui itmetä, ga huiŋi hiŋuinä qunäniqeqä.  
\v 42 Iŋi hiqä Naqä Iqu äŋga päniqätiyä maqŋqä eäŋuwitaŋi, he näwenyä imäknäpu äŋguänä mimbiyä.\f + \fr 24:42 \ft Lukä 12:35-48\f*  
\v 43 Itaŋga he tiiŋä-pqeŋqä kŋuä indqämbiyä. Ämaqä aŋä-täŋä hŋqu, ämaqä quwä-meqä hŋquenyqe, ‘Iqu heatqä äsqueti päŋqutiyä’ tä näqŋqä ae eätqe, iqu hiŋuä äŋguä äqunätä, quwä-meqä iqu iqueqä aŋi qäyäpnasqiyätä, yäpä yäŋgisa päyätŋqe, hiŋuinä mäquŋquä yäŋqiyä.  
\v 44 Iiŋiŋqe, he-pqe näwinyä imäkmbu pmapiyä! Hea hŋqueŋi, he ‘Täŋgaŋqe mapqä yäŋqiyä’ kŋuä indqänätqätaŋguwäŋgaŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 45 “Wäuŋuä-wiyqä, kŋuä äŋguä äme, kiqä wäuŋui äŋguä imäkqä iquenyqe, Nyi awä etmqe. Ämaqä naqä iqu, ämaqä iiŋä iqueŋi, iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquau ämitä, iquauqä ymisaŋä hea qayunäŋäŋga väniqä iiŋqe atäuŋuä väŋqiyä.  
\v 46 Naqä Iqu äpäqe, iqueqä wäuŋuä imitätqä di hiŋuä quŋgaŋgaŋi, iqu aquvänä yäŋqiyä.  
\v 47 Nyi naqä-qakuänä etqänä. Ämaqä naqä iqu, iqueqä nätmatqä eeqänäŋi ämitŋqeŋqe, ique atäuŋuä väŋqiyä.  
\v 48-50 I etaŋgqä-qe, wäuŋuä-wiyqä tqu, ‘Nyaqä naqä iqu maqänä mapqä yäŋqiyä’ kŋuä indqänätä, wäuŋuä-wiyqä huizi iquau äpäsätä, itaŋga buayätä eqätä ämaqä hiqiiyqä imitpqä iquatä änmitätqe, hea hŋqueŋi, iqu maqŋqä eätä näwenyä mimäkŋqä etaŋgaŋi, iqueqä ämaqä naqä iqu aŋgi äpäniqeqä.  
\v 51 Iqu quvqä e imäkqaŋgi äqunäqe, iqueŋi mŋä ätävätä, ämaqä wopqä ipu kukŋuinä tqä iquatä äpmamitpqä iuŋqä huätä dowatäniqeqä. Iqi äpmapiyäŋgaŋi, kŋuä naqänäŋä äqiyäpu, hiquaŋä maŋgtäsqukuä mäuqäpnuwiqä” ätukqe.   
\c 25  
\s1 Kukŋuä ktqä, hitqä 10 iuauŋqä  
\p
\v 1 “Ga Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpätŋqäŋgaŋi, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, apäkä hitqä hipa eeqäŋä iuauqä tiwiqä eŋqä-paŋi hiäniqeqä. Ämaqä apäkä metŋqä imäknätä äpätŋqä iqaŋgi, iua iqutä ämimbŋqä hiqi-tä ämäsäupu upnuwiqä.  
\v 2 Apäkä iuataŋä hipa hŋgiŋä iua, kŋuä maiqe. Itaŋga huizi iua, kŋuä äŋguä meqä iuai.  
\v 3 Apäkä kŋuä maeqä iua hiqi-tä ämäsäupiyi, ga olipqä eqä aowä hiqi-tä aŋgi iquatimepu ämäsäuqe, qäsä mäma mapqä ipnuwiqä.  
\v 4 Iŋäqe näqŋqä epiyä iua, eqä-häkä iu equatimepiyi, quwqä hiqi-tä mäsäuqetä qäsä äma ppnuwiqä.  
\v 5 Ämaqä apäkä metŋqä iqu maqänä mapqaŋgi, iua hiŋuä hiqaqäŋqä ipiyi, hiqaqä wopnuwiqä.  
\v 6 Heatqä quaesqäŋgaŋi, tääqe, ‘Ämaqä apäkä metŋqä iqu äpqiyä. Iqutä mimbŋqä ppiyä’ tuäniqeqä.  
\v 7 Itaŋi apäkä hitqä iua eeqänäŋi ivatuwämbiyi, iuauqä hiqi-tä näwenyä imäkpnuwiqä.  
\v 8 Apäkä maqŋqä iua näqŋqä iuau-mända tii tupnuwiqä. ‘Neyaqä hiqi-te esuätŋqä iqaŋgi, olipqä eqä aowä hui nätappiyä.’  
\v 9 Iiŋä tquaŋguwäŋga näqŋqä iua kimaŋi, ‘Oeyqä’ tupnuwiqä, ‘Eqä tä, nenyqätä, henyqätä qäyunä maeqä eänä. Eqä miqä iquauŋqä äwäpu, hiqe mbqä ipiyä.’  
\v 10 Itaŋi apäkä maqŋqä iua, eqä mbqä ipŋqä uwqaŋguwäŋga, apäkä metŋqä iqu ätimäuqaŋga, apäkä näwenyä imäknmipqä iua, aŋä yäpä iŋgisa iqutä anä ymisaŋä naqänäŋi bŋqä paquvqaŋguwäŋga, qu qŋqaŋä mäyepnuwiqä.  
\v 11 Qänakndaŋi apäkä hitqä huizi iua äppiyi, tupnuwiqä. ‘Naqä Iqukiyä. Si äpätnä, qŋqaŋä nauteyä.’  
\v 12 I tquaŋguwäŋga, iqu kimaŋi tiiŋä tuäniqeqä. ‘Nyi henyqe, tutqä qäpu änyä maqŋqä eäŋänä.’”   
\p
\v 13 Tiwiqä e ätuäqetaŋi tii ätukqe. “Iŋitaŋi, hiqä Naqä Iqu äkŋgati päniqeŋqe maqŋqä eäŋuwä-qae, he näwenyä imäknäpu äŋguänä mimbiyä.”   
\s1 Kukŋuä ktqä, wäuŋuä-wiyqä mbqä mipŋqä iquauŋqä\f + \fr 25:14 \ft Lukä 19:11-27\f*  
\p
\v 14 “Huizi, Goti Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqunä miqe, ii tiiŋä eŋqä-paŋiqä. Ämaqä hŋqu kiŋämqä qaŋä wätŋqä imäknätäqäŋgaŋi, iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquauŋi tääqä ätuätumetä, qu iqueqä nätmatqe miqäpŋqä iquauqä hipa iu väniqeqä.  
\v 15 Iqu wäuŋuä-wiyqä iquauqä näqŋqeŋqä iwäsäuqe, ga hŋqueŋi mbqä kuapänä 5,000 ävätä, hŋqueŋi iiŋänäŋä 2,000 ävätä, itaŋga yäpakä iqueŋi 1,000 äväqe, wäniqeqä.  
\v 16 Ae uwqaŋga, maqänäŋi wäuŋuä-wiyqä mbqä 5,000 ämetqä iqu mbqä wäuŋuä imäkätä, mbqä haqeqiŋi, 5,000 inä meniqeqä.  
\v 17 Itaŋga ämaqä mbqä 2,000 ämetqä iqu-pqe, mbqä wäuŋuä inä imäkäqe, 2,000 inä meniqeqä.  
\v 18 Itaŋgi ämaqä mbqä 1,000 ämetqä iqu äma äwätä, iqueqä ämaqä naqä iqueä mbqe, qua hovqä äptätä, imä zä pteäniqeqä.   
\p
\v 19 Hea quäuqä ae äpäwqaŋgaŋi, ämaqä naqä iqu aŋgumä äpäqe, iqueqä mbqä ävätqeŋqä näqŋqä metŋqä, wäuŋuä imäkqä iquau tääqä tuätumeniqeqä.  
\v 20 Itaŋga ämaqä mbqä 5,000 ämetqä iqu äpätä, mbqä 5,000 haqeqi hutäkŋä ämetqe, qäsä äma äpätä, tiiŋä tuäniqeqä. ‘Ämaqä naqä iqukiyä. Si mbqä 5,000 ändapkŋiqä. Hiŋuä qunyä. Nyi wäuŋuä imäkätmä, 5,000 haqeqi äyä ämeqeqä.’  
\v 21 Itaŋi ämaqä naqä iqu tiiŋä tuäniqeqä. ‘Si ämaqä äŋguki eänä, wäuŋuä qäyunä imäkqukiyqä. Nätmatqä wäŋqä isua äŋguänäŋä ämitqäŋä-qae, si nätmatqä kuapä misŋqä atäuŋuä kimqänänjqä. Äpätnä, nyitä aquvänä yeŋqeqä’ tuäniqeqä.   
\p
\v 22 Ämaqä mbqä 2,000 ämetqä iqu inä äpätä, tiiŋä tuäniqeqä. ‘Ämaqä naqä iqukiyä. Si nyiŋi 2,000 äyä ändapkŋiqä. Hiŋuä qunyä. Nyi wäuŋuä ämitmä, kiqä haqeqiŋi 2,000 inä äyä ämeqeqä’ tuäniqeqä.  
\v 23 Itaŋi ämaqä naqä iqu tiiŋä tuäniqeqä. ‘Si ämaqä äŋguki eänä, wäuŋuä qäyunä imäkqukiyqä. Nätmatqä wäŋqä isua äŋguänäŋä ämitqäŋä-qae, si nätmatqä kuapä misŋqä atäuŋuä kimqänänjqä. Äpätnä, nyitä aquvänä yeŋqeqä’ tuäniqeqä.   
\p
\v 24 Itaŋi ämaqä mbqä 1,000 ämetqä iqu-pqe äpätä, tii tuäniqeqä. ‘Naqä iquki, nyi sinyqe näqŋqeqä. Si ämaqä tnäŋänäŋä iqukiyqä. Ämaqä hŋqua wäuŋuä iu ymisaŋä vowä ämäuepqe ptqukiyqä. Ämaqä hŋqua kuä uwqä tnämäwäpqeuŋi, kiqä nääŋqe mequkiyqä.  
\v 25 Si suqä iiŋä iquki etaŋgi, nyi zä itmä, tqä mbqä 1,000 qua hovqä iu zä äptekqä-qae, ga täsuwänä’ tuäniqeqä.  
\v 26 I tquaŋga, naqä iqu kimaŋi tiiŋä tuäŋqiyä. ‘Si wäuŋuä-wiyqä quvqä enyqä iqukiyqä. Nyinyqe, si näqŋqä ae eäŋnä. Nyi ämaqä hŋqua wäuŋuä iu ymisaŋä vowä ämäuepqe ptqunjqä. Ämaqä hŋqua kuä uwqä tnämäwäpqeuŋi, kiqä nääŋqe mequnjqä.  
\v 27 Si näqŋqä iiŋä eäŋi, nyaqä mbqe, kiqä pŋqä wiqä iuŋi, suŋqä pŋqä maeqä ikŋäwä? Iiŋä imäkqä-säpi, nyi aŋgumä äpmqäŋgaŋi, ŋqä mbqä qäyunäŋitä kiqä haqeqiŋitä meqämiŋgä.’  
\v 28 Itaŋi wäuŋuä-wiyqä huizi iquauŋi, ‘He mbqä 1,000 ämotaupu, ämaqä mbqä 10,000-täŋä ique wipiyä’ tuäniqeqä.  
\v 29 ‘Ii tiiŋä etaŋgi. Ämaqä nätmatqä-täŋä eeqänäŋä iquauŋi, nyi hui aŋgi vqaŋga, qu kuapänäŋä-täŋä hipnuwiqä. I etaŋgi, ämaqä nätmatqä maeqä eä wäŋqäpu ämeŋuwä iquauŋi, nyi aŋgi ämotaumqänä.  
\v 30 Itaŋga wäuŋuä-wiyqä quvqä tqueŋi, he yäpaqä iŋgisa aŋä hiawiqä iŋgisaŋqä huätä dowatpiyä. Iqi äpmamipqä iqua, hiquaŋä maŋgtäsqukuä ämäupu, kŋuä qäkmaŋgpnuwiqä’ tuäniqeqä” ätukqe.   
\s1 Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu ämaqeu iwäsäuniqeŋqä  
\p
\v 31 “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu aŋgu äpätqäŋgaŋi, yoqä naqä-täŋä äpätä eŋätqä eeqänäŋä iquatä anä ppnuwiqä. Itaŋga Iqu Iqueqä yoqä naqe motquetŋqe, ämiqä iqueqä zä-hawä iu pmeniqeqä.  
\v 32 Iŋgaŋi hueqä-himqä eeqänäŋi Iqueqä hiŋuä iqi tqäuqaŋguwäŋga, Iqu iquauŋi iwäsäutä hŋquaqu mäqäqasäueniqeqä. Yaqueqä miqä iqu sipsipqä iquatä, meme iquatä ämäqäqasäuetŋqä-pa, i imäkäniqeqä.  
\v 33 Iqu sipsipqä iquauŋi ämuaŋgisa, itaŋga meme iquauŋi qunamäuqäŋgisa, mäqäqasäueniqeqä.   
\p
\v 34 I imäkäqetaŋi, Ämiqä Naqä Iqu ämaqä iqueqä hipa ämuaŋgisa tqäutaŋguwä iquauŋi tiiŋä tuäniqeqä. ‘Ŋqä Apiqu he äŋguä emäkätŋqä ae etkqeqä. Iqu nätmatqä äŋguänäŋi quae änä imäkätäqäŋga, henyŋqä näwenyä imäkekqe, he mapŋqe, Iqunä ämitŋqä yäpä täŋgisa yappiyä.  
\v 35 Ii tiiŋä etaŋgiyä. Nyi buayä dä pmetaŋgaŋi, he buayä äyä ändapmiŋuwiqä. Nyi eqä maŋqä pmetaŋgaŋi, he eqä äyä ändapmiŋuwiqä. Nyi ämaqä hueqä-himqä huitaŋunä etaŋga, he Nyiŋi hiqä aŋä iuŋqä ändma äumiŋuwiqä.  
\v 36 Nyi qäkä mäyäuqä itaŋga, he qäkä äyä ändapmiŋuwiqä. Nyi yaqä witaŋgaŋi, he äyä äminyimiŋuwiqä. Nyi guä pmetaŋgaŋi, he äpäpu hiŋuä äyä ämaŋqänmiŋuwiqä’ tuäniqeqä.   
\p
\v 37 I tquaŋga, qokä-apäkä jänäŋä iqua kimaŋi tiiŋä tupnuwiqä. ‘Naqä Iqukiyä. Si buayä dä pmetaŋgnä hiŋuä äkqänätanä, äkŋga äktapmiŋquäwä? Si eqä maŋqä pmetaŋgnä, eqä äkŋga äktapmiŋquäwä?  
\v 38 Si ämaqä hueqä-himqä huitaŋänäŋuki äkqänätanä, neqä aŋä iuŋqe, äkŋga äktma äumiŋquäwä? Si qäkä maiquki etaŋgnä, qäkä äkŋga äktapmiŋquäwä?  
\v 39 Si yaqä witaŋgnä ä guä pmetaŋgnä, äpätanä hiŋuä äkŋga ämakqänmiŋquäwä?’ tupnuwiqä.   
\p
\v 40 Itaŋga Ämiqä Naqä Iqu kimaŋi tiiŋä tuäniqeqä. ‘Nyi aaŋä naqä-qakuänäŋä etqänä. Nätmatqä eeqänäŋi, he Nyaqä guäkautä, napqautä iwimäkmipqe, qu yoqä maeqä qäyä etaŋgqä-qe, iiŋi he Nyi nyimäkmiŋuwiqä.’   
\p
\v 41 Iŋgaŋi Iqu ämaqä hipa qunamäuqäŋgisa tqäutaŋguwä iquau tuäniqeqä. ‘Henyqe, Ŋqä Apiqu, “Qu qui imäkmbŋqäuä” ae ätkqeqä. He tä maiusqänäŋä äsäŋqeuŋqä huätä upuiyä. Tä äsäŋqä iqu, Setänä iqueŋqätä, iqueqä eŋätqä iquauŋqätä näwenyä äsänä.  
\v 42 Ii tiiŋä etaŋgiyä. Nyi buayä dä pmetaŋgaŋi, he buayä mändapqä äyä imiŋuwiqä. Nyi eqä maŋqä pmetaŋgaŋi, he eqä mändapqä äyä imiŋuwiqä.  
\v 43 Nyi ämaqä hueqä-himqä huitaŋunä etaŋga, he Nyiŋi hiqä aŋä iuŋqä mändma mäwqä äyä imiŋuwiqä. Nyi qäkä mäyäuqä itaŋga, he qäkä mänyiyätqä äyä imiŋuwiqä. Nyi yaqä äwitmä ä guä-pqä pmetaŋgaŋi, he mäminyqä da äyä imiŋuwiqä’ tuäniqeqä.   
\p
\v 44 I tquaŋga iqua-pqe kimaŋi tiiŋä tupnuwiqä. ‘Naqä Iqukiyä. Si buayä dä pmetaŋgnä, ä eqä maŋqä pmetaŋgnä, ä, hueqä-himqä huitaŋänäŋuki etaŋgnä, ä qäkä maiquki etaŋgnä, ä yaqä witaŋgnä ä guä pmetaŋgnä, hiŋuä äkqänätanä yätamäkqä makiyqe, äkŋga imiŋquäwä?’ tupnuwiqä.   
\p
\v 45 Itaŋga Ämiqä Naqä Iqu kimaŋi tiiŋä tuäniqeqä. ‘Nyi aaŋä naqä-qakuänäŋä etqänä. Nätmatqä eeqänäŋi he Nyaqä guäkautä napqautä yoqä maeqä inäsquauŋi miwimäkqä imiŋuwi, iiŋi he Nyi-pqe mänyimäkqä äyä imiŋuwiqä’ tuäniqeqä.  
\v 46 Ämaqä tqua äwäpiyi, haŋä-iqä qäpu maeqä eniqä di ämepu pmepnuwiqä. Iiŋä etaŋgi qokä-apäkä jänäŋä iqua, häŋä hea ique-ique pmeqe ämepu pmetpnuwiqä” ätukqe.   
\c 26  
\s1 Ämaqä naqä iqua, Jisasi Ique päkpŋqä ätkuwiŋqä\f + \fr 26:0 \ft Makä 14:1-2; Lukä 22:1-6; Jonä 11:45-57\f*  
\p
\v 1 Jisasi Iqu kukŋuä tä eeqänä qäpu ätuäqetaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi tiiŋä ätukqe.  
\v 2 “He näqŋqä äyuwänä. Hiunji hŋquaqu yqänä äwinä. Iŋgaŋi hiunji naqänäŋä Pasopa iqu timäuŋqiyä. Hiunji iqu ätimäuqaŋgaŋi, qu Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi, mäkä-huŋqä iqua zä-huätatä huepŋqä wipnuwiqä.”   
\p
\v 3 Hea asä qäŋgaŋi, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqeu miqä iquatä, hiqäva-imäkqä naqä Käyäpasi iqueqä aŋä iqi aquvä äqäŋguwi.  
\v 4 Iqua kukŋuä ätqämanäpu, “Ne Jisasi Ique maqŋqä itmetanä pizqä päsatuŋque, äänä imäkatuŋquäwä?” ätŋguwi.  
\v 5 “Ämaqe hiŋuä änaqänäpu mäkä ipäqiyqeŋqe, ne suqä iiŋi, hiunji naqänäŋäŋga mimäkqä yatuŋqueqä” ätŋguwi.   
\s1 Apäkä hui, eqä jinaŋä-weqe, Jisasi Iqueä nyuäŋiu equatekqeŋqä\f + \fr 26:6 \ft Makä 14:3-9; Lukä 7:36-50; Jonä 12:1-8\f*  
\p
\v 6 Jisasi Iqu aŋä-himqä Betani, Saimonä Wänyimäŋqueä\f + \fr 26:6 \ft Saimonä iqu hiŋuiqänäŋi wänyimäŋqä-täŋä äpmamiŋqä etaŋgi, qu iqueŋi “Wänyimäŋqueä” ätumiŋuwi.\f* aŋä iu äpmamiŋqe.  
\v 7 \fig Apäkä hui eqä jinaŋä-weqä, Iqueuä nyuäŋiu equatkqe.|alt="anointing Jesus’ head at Bethany" src="UBS B-01B.tif" size="col" loc="Mat 26:1-9" copy="United Bible Societies, 1989" ref="26:7" \fig*Iqu buayä gmanätqätaŋga, apäkä hui hikä häkä eqä jinaŋä-weqä iŋqä hŋqu, äma äwimetä, Iqueuä nyuäŋiu equatkqe. Häkitä, eqä jinaŋä-weqetä, kiqä mbqe naqänäŋi.  
\v 8 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua e äqumbiyi, äwqä tnäŋä imäkäpu, “Eqä jinaŋä-weqe, hiŋgi qui suŋqä imäkqiyä?  
\v 9 Ii eqä jinaŋä-weqe, mbqäŋqä imäkätä, mbqä naqänäŋä ämetä, ämaqä nätmatqä maeqä iquau mävqä suŋqä iqiyä?” ätŋguwi.   
\p
\v 10 Jisasi Iqu iquauqä kukŋuiŋqä näqŋqä eä, iquauŋi tiiŋä ätukqe. “He apäkä täsiŋi, haŋä-iqe suŋqä vqäuä? Ii suqä äŋguänäŋi nyimäkqiyä.  
\v 11 Ämaqä nätmatqä maeqä iqua hesä anäŋi, hea ique-ique äyä äpmeŋäuä. Itaŋgi Nyi hesä anäŋi, hea ique-ique mäpmeqä imqänä.  
\v 12 Apäkä ii eqe änjiquatqe, ii Nyaqä huiwi qua ptnäniqä iiŋqä näwenyä inyimäkqiyä.  
\v 13 Nyi naqä-qakuänä etqänä. Qu qua eeqänäŋä iuŋqä äwäpu, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä ätuäkipiyäŋgaŋi, apäkä täsi inyimäkqeŋqe awä inä tqäpŋqeqä. Iŋi qu iiŋqä hui mimäuqä ipŋqeŋqä” ätukqe.   
\s1 Jutasi iqu Jisasi Iqueŋi, himä-wiuŋqä iquau vätŋqä ätukqeŋqä\f + \fr 26:14 \ft Makä 14:10-11; Lukä 22:3-6\f*  
\p
\v 14 Iŋgaŋi wäuŋuä imäkqä 12 iutaŋä Jutasi Iskarioti iqu, hiqäva-imäkqä naqä iquauŋqä äukqe.  
\v 15 Iquau äwimeqe, yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Nyi Jisasi Ique he hitapmqe, he nätmatqe äkitaŋi dappŋqäwä?” Yatŋqä vqaŋgqäŋga, qu mbqä-hiki, 30 qe äwikuwi.  
\v 16 Itaŋi Jutasi iqu, Jisasi Iqueŋi ämaqä iquau vätŋqe, hänaqeŋqä qävqä yätŋqä ipäqäkqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuä yätquakä iquatä, ymisaŋä yäpakä äŋguwäŋgaŋqä\f + \fr 26:17 \ft Makä 14:12-26; Lukä 22:7-38; Jonä 13:1-17:26\f*  
\p
\v 17 Hiunji bretqä yeŋuä qo matäuqä bŋqä iquauqä hiunji kiŋganäŋä iqueŋi,\f + \fr 26:17 \ft Quväukuä ique-iqueŋi, Israitqä iqua bretqä yeŋuä qo matäuqä änäpu hiunji 7 äpmamiŋuwi. Hiunji kiŋganäŋä iuŋi, qu hiunji eŋätqä ämaqä päsqä iqu Israitqä iquauqä kaqä-kawäka mapäsqä ämäwqätäukqeŋqä kŋuä ämepu buayä naqänäŋä änmiŋuwi. Ii hiunji Pasopayi.\f* wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua Jisasi Iquenyqä äpäpu, yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Si hiunji naqänäŋä Pasopa iutaŋä buayä dŋqe, ne näwenyäŋi, äsqi imäkekiyatuŋquäwä?”   
\p
\v 18 Iiŋä tquaŋguwäŋga, Iqu tii ätukqe. “He aŋä-himqä yäpä iŋgisa äpaquväpu, ämaqä iiŋä ique hiŋuä äqumbiyi, tii tupiyä. ‘Ämotqueqä iqu “Tupiyä” ätätä änandowatqiyä. “Hea Apiqu Nyinyqä atäuŋuä ikqe, ae qäqiqi quvepqaŋgi, Nyitä Ŋqä ämaqä iquatä, hiunji naqänäŋä Pasopa iutaŋä ymisaŋä natuŋque, tqä aŋä iu naŋqunä” ätqiyä,’ tupiyä” ätukqe.  
\v 19 I tquaŋga, iqua Jisasi Iqu ätukqä-pa, Pasopa iutaŋä ymisaŋi näwenyä qe imäkekuwi.   
\p
\v 20 Awiyqä ae eqaŋga, Jisasi Iqutä, Iqueqä ämaqä 12 iquatä ymisaŋä bŋqä äpmakuwi.  
\v 21 Qu ymisaŋä äŋgmanäpiyäŋgaŋi, “Nyi naqä-qakuä etqänä. Hesaŋä hŋqu Nyiŋi, himä-wiuŋqä iquau nyiväŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 22 I tquaŋgi äwipiyi, äwqä haŋä vqaŋga, qu hŋqunä-hŋqunä yatŋqä wipŋqä ipäqäkuwi. “Naqä Iquki, Si e ätŋi, ii nyi ma! Qäyutanä?”   
\p
\v 23 Kimaŋi Iqu tiiŋä ätukqe. “Buayä hevqä täu, Nyitä anä ämeququä iquenä, ämaqä Nyi himä-wiuŋqä iquau nyivätŋqä iqu, heyaqä awä iqisaŋä hŋquvqä.  
\v 24 Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi äpäkonäŋqiyä ätkqä-pa, Iqu e päkonäŋqiyä. Itaŋgi Ique himä-wiuŋqä iquau vätŋqä iquenyqe, iqueŋi haŋä-iqä naqänäŋä wimeŋqiyä. Ämaqä iiŋä imäkätŋqä iqueŋi, känai maunyqä-säpi, ii äŋguä hitäninjqä” ätukqe.   
\p
\v 25 Jutasi, ämaqä himä-wiuŋqä iquau vätŋqä ikqä iqu, Jisasi Iqueŋi, yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Ämotqueqä iqukiyä. Si e ätŋi, nyi ma. Qäyutanä?”  
\p E tquaŋga kimaŋi, “Si e ätŋi qeyqä” ätukqe.   
\p
\v 26 Iqua ymisaŋä äŋgmanäpiyäŋga,\f + \fr 26:26 \ft Makä 14:22-24; Lukä 22:17-20; 1 Korinä 11:23-26\f* Jisasi Iqu bretqä hŋqu ämeqe, Goti Hanjuwä Ique “äŋguiqä” ätuäqe, äkutätä, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau ävqäwätä, ätukqe. “He ämepu biyä. Tä Ŋqä huiwiyqä.”  
\v 27 Itaŋi Iqu wainqä-eqä-häki ämeqe, Goti Hanjuwä Ique “äŋguiqä” ätuäqe, iquau ävätä ätukqe. “He eeqänäŋi, eqä tä bŋqeqä.  
\v 28 Tä Ŋqä häŋeqä, he yätamäkqä heyätŋqä kukŋuä guä mäsäuŋqä iiyqä. Ämaqä kuapänäŋä iquauqä suqä quvqe, huätä mamäutŋqe, Nyaqä häŋeqe, iuäŋqiyä.  
\v 29 Nyi he etqänä. Ŋqä Apiqunä miqä iu wainqä-eqä änyä-häŋä hesä anä naniquäŋgaŋqe, Nyi wainqä-eqä aŋgumŋi maŋqä imqänä” ätukqe.   
\p
\v 30 I ätuäqetaŋi, qu apqä ätpiyi, aŋä-himqä iu äväma, qoqoŋä Olipä iuŋqä äukuwi.   
\s1 Jisasi Iqu Pitä iqueŋi, “‘Nyi Iqueŋqe änyä maqŋqeqä’ ttŋqinyä” ätukqeŋqä\f + \fr 26:31 \ft Makä 14:27-31; Lukä 22:31-34; Jonä 13:36-38\f*  
\p
\v 31 Iŋgaŋi Jisasi Iqu iquauŋi ätukqe. “Täŋga heatqeuŋi, nätmatqä nyimeqaŋgutqetaŋi, heqä Nyinyqä quuvqä heqiyqe, mändi päwiŋqiyä. Ii Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä ätä äqänäŋqä-payqä.  
\pi1 \qt ‘Nyi sipsipqä-miqä ique päkmqänä. Iiŋä imäkqaŋgmdqäŋga, sipsipqä iqua zä im-imä wepnuwiqä.’\qt*\f + \fr 26:31 \ft Sakätiyasi 13:7\f*   
\m
\v 32 Itaŋgi Goti Hanjuwä Iqu, Nyi aŋgi nyivauqumuatqaŋga, Nyi qua Galili iuŋqä hiŋuiqä emamniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 33 I tquaŋga Pitä iqu ämävauqe, “Iqua eeqänä nätmatqä kimeqaŋgutqeta quwqä quuvqä heqiyqä mändi qäyä äpäwiqaŋguti, nyi iiŋä miqä da ymqänä” ätukqe.   
\p
\v 34 I tquaŋga Jisasi Iqu, “Nyi naqä-qakuänä äktqänä. Heatqä tqueŋi, kukutakisqä äkakä matqäŋga, si Nyinyqe, ‘Iquenyqä maqŋqeqä’ hŋquaqui-hŋque tutŋqinyä” ätukqe.   
\p
\v 35 I tquaŋga Pitä iqu ämävauqe, “Qäyä eänä. Si äpäkoŋgti, nyi-pqe anä päkoneŋqeqä. Nyi Sinyqe, ‘Iquenyqä maqŋqeqe’ matqä imqänä” ätukqe. Itaŋi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä eeqänäŋä huiziqua-pqe, inyänä ätkuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, Gesemäniu Goti Iquenyqä tääqä ätkqeŋqä\f + \fr 26:36 \ft Makä 14:32-42; Lukä 22:39-46\f*  
\p
\v 36 Iŋgaŋi, Jisasi Iqutä, iquatä, ‘Gesemäniyqä’\f + \fr 26:36 \ft Yoqä ‘Gesemäni’ kiqä quati tiinji. ‘Zä-olipqä häukui quqowä päsqä.’ Ii olipqä wäuŋuä iu, qoqoŋä Olipä iu äwomiŋqe.\f* ätmiŋuwä iu ätimäupiyi, Iqu iquauŋi tiiŋä qe ätukqe. “He täqi pmapiyä. Nyi tääqä tmqä, näŋiŋqä umqänä.”  
\v 37 I ätuäqe, Iqu Pitä iquesä, Sepri iqueqä hikŋä iquaquisä itmeqe, nänä qe äukuwi. Itaŋi Iqu änä mäwimäŋqä itä, Iqueqä äwqe haŋä kiiŋä äwikqe.  
\v 38 Iŋgaŋi Iqu iquauŋi, tiiŋä qe ätukqe. “Haŋä-iqä tqu, Nyaqä qeqä-quuvqä tämŋi imbätäumäkqä-qae, ae qäqi äpäkonmqä iqä. He täqi äpmapu, quvqä nemeqeŋqe äŋguä äminyanä.”  
\v 39 I ätuäqe, nändi ti äwäqe, Iqueqä hipeŋui qua bu eäqe, tääqä tiiŋä ätukqe. “Ŋqä Apiquki, hänaqä-pqä hui inä etaŋgutqe, häkä haŋä-iqä-täŋä tqu\f + \fr 26:39 \ft Matiu 20:22; Jonä 18:11; Itkimäkqä 16:19.\f* huätä mändavä. Iŋäqe änyiŋqä Nyaqeuŋi, qäyä etaŋguti, äkiŋqä Saqeunä isŋqeqä.”   
\p
\v 40 Iiŋi ae ätuäqetaŋi, Iqu Iqueqä ämaqä iquauŋqä aŋgi äpäqe, hiqaqä witaŋgä äqunäqe, Pitä iqueŋi tii ätukqe. “Änääŋäŋqäwä? He Nyitä anäŋi, wäŋqäpu mämiŋqä iquwiuä?  
\v 41 Yamwiqä iqe, he mändi maekittqiyqä yätŋqä iiŋqe, he äminyäpu tääqä tupŋqeqä. Hiqä quuvqe, qäyunä imäkŋqäŋqä wiŋgaŋgutqä-qe, huiwi yäŋänäqŋqä maeqeqä” ätukqe.   
\p
\v 42 Iqu aŋgumä äväma äwäqe, tääqä tiiŋä ätukqe. “Ŋqä Apiquki, häkä haŋä-iqä-täŋä tqu, huätä mändautŋqä etaŋgutqe, kiqä haŋä-iqe, Tqä äkiŋqä iunä mamqänä.”   
\p
\v 43 Itaŋga iquauŋqä aŋgumä äpäqe, iqua hiŋuä kukuäŋuä wiyqaŋgi hiqaqä witaŋgä äquŋgqe.  
\v 44 Iqisaŋi Iqu iquauŋi aŋgumä ävämaŋi, tääqä yäpaki, kiŋganäŋä iquaqu ätkqä-pa, ätkqe.   
\p
\v 45 Qänakndaŋi Iqu Iqueqä ämaqä iquauŋqä aŋgu äpäwäqe, ätukqe. “He hiqaqä yqänä äwiŋuwi, hapä äpmeŋäuä? Qätä nyipiyä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Ique, ämaqä suqä quvqä imäkqä iquauqä hipa iu wipŋqe, ae qäqiyqä.  
\v 46 He pämä äpmepu äwanä! Hiŋuä qumbiyä. Huiziuqä hipa iu nyivätŋqä iqu, ae qäqi ätimäutŋqä iqiyä” ätukqe.   
\s1 Jutasi iqu Jisasi Iqueŋi, himä-wiuŋqä iquau äwikqeŋqä\f + \fr 26:47 \ft Makä 14:43-50; Lukä 22:47-53; Jonä 18:1-11\f*  
\p
\v 47 Jisasi Iqu kukŋuä ii yqänä tätqätaŋgaŋi, Jutasi ämaqä 12 iquautaŋä iqu äpkqe. Iqutäŋi, ämaqä kuapänäŋi, ipäqäyuŋätä, jävqätä a äqätqa äquvepkuwi. Ämaqä iquauŋi, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, qokä-apäkä iu miqä huiziquatä ändowatkuwi.  
\v 48 Qu änyä upŋqä imäknäpiyäŋgaŋi, täkqä-tqä iqu, huiziquauŋi tii ätukqe. “Nyi ‘Ämaqä Tqueyqä’ etätmi, kikiyä äwuŋgundi, he Iqueŋi a kiqätpŋqe.”  
\v 49 Qu ätimäupiyi, Jutasi iqu Jisasi Ique maqänä äwimeqe, “Ämotqueqä Iqukiyä, heatqevqä” ätuätä, maŋgawiu kikiyä äwuŋgqe.   
\p
\v 50 Itaŋi Jisasi Iqu iqueŋi, “Näueqä iquki, nätmatqä si imäktŋqä äpŋi, imäkiyä” ätukqe.  
\p Iŋgaŋi ämaqä iqua äppiyi, Jisasi Ique a qe äkiqätkuwi.   
\p
\v 51 Ique kiqätqaŋguwäŋga, Jisasi Iqueqä ämaqä hŋqu, iqueqä ipäqäyuŋi ämäkäqiyäqe, hiqäva-imäkqä naqä iqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋque, qätä mŋä hämänä ätqavämäukqe.  
\v 52 I imäkqaŋga, Jisasi Iqu iqueŋi tii ätukqe. “Tqä ipäqäyuŋi, kiqä aŋä iu aŋgi qupuiseyä. Ämaqä ipäqäyuŋä itä mäkä äumbqä eeqänäŋä iqua, ipäqäyuŋä iutanä päkombnuwiqä.  
\v 53 Si tiiŋiŋqä maqŋqä eŋnä? Nyi Ŋqä Apique yatŋqä vqaŋgndqe, Iqu eŋätqä kuapänä 50,000 iquauŋi, yätamäkqä nyipŋqä ändowatäŋqiyä.  
\v 54 Itaŋgqä-qe Nyi iiŋä imäkqaŋgndqe, kukŋuä Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu äqänäŋqe, qäyunäŋi äänä timäuniqätiyä? Iqueqä bukä iuŋi, ‘Nätmatqä tä, Nyi nyimeŋqiyä’ ätä äqänänä” ätukqe.   
\p
\v 55 Ique a kiqätqaŋguwä iquauŋi, Iqu tiiŋä ätukqe. “He ipäqäyuŋätä, jävqätä a äqätqa äpquwi, ämaqä äpäsätä quwä-meqä hŋque a äkiqätätqäŋuwä-pa, Nyi-pqe, iiŋunä etaŋgä äŋgiqätqäuä? Hiunji eeqänäŋä iuŋi, Nyi hiqäva-imäkqä aŋä ququawä iu äpmamä, qokä-apäkä iu ämotquetqätaŋgaŋi, iŋga maŋgiqätqä, suŋqä itqäŋuwäwä?  
\v 56 Nätmatqä eeqänäŋä ii, hiŋuä-tqä iqua kukŋuä äqiyäpu ekuwä ii, qäyunä imäkätŋqä ätimäuqeqä” ätukqe.  
\p Itaŋi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä eeqänäŋä iqua, Jisasi Ique zä äväma äwekuwi.   
\s1 Käyäpasi iqu, Jisasi Ique kukŋuä ämitkqeŋqä\f + \fr 26:57 \ft Makä 14:53-65; Lukä 22:63-71; Jonä 18:12-14,19-24\f*  
\p
\v 57 Ämaqä Jisasi Ique a äkiqätukuwä iqua, Iqueŋi Käyäpasi hiqäva-imäkqä naqä iqueqä aŋä iuŋqä qe ätuma äukuwi. Iqiŋi, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, ämaqeu miqä huiziquatä, aquvä äqämbu äpmamiŋuwi.  
\v 58 Pitä iqu Jisasi Ique kiŋä-näŋi ti äwivändqa äpätä, hiqäva-imäkqä naqä iqueqä aŋä täkŋä yäpä iŋgisa äpaquväqe, “Jisasi Iqueŋi nätmatqä äkitaŋi wimeŋqutiyä” tä, ämayukä-imaŋqä iquatä anä äpme, hiŋuä äqunä äpmamiŋqe.   
\p
\v 59 Hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqä iquau miqä naqä huiziquatä, Jisasi Ique pizqä päkpŋqä diŋqe, quaŋgä tpŋqä hŋquau tääqä ätuätumepu, Iqu suqä quvqä hui imäkqäŋqä qävqä imiŋuwi.  
\v 60 Ämaqä kuapänä äpäpu, Iquenyqä quaŋgä täqisqaŋguwä-qe, ämiqä naqä iqua, Ique pizqä päkpŋqä iiŋqe, qakui mämäqumueqä ikuwi.  
\v 61 Qänakŋi, ämaqä hŋquaqu äpäsinyä, tii ätukiyi. “Ämaqä Tqu, ‘Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋi äpnetmä, hiunji hŋquaqui-hŋquenyä aŋgi mätmqänä’ ätkqeqä” ätukiyi.   
\p
\v 62 I tquaŋgiyäŋga, hiqäva-imäkqä naqä iqu pämä ätqäuqe, Jisasi Ique yatŋqä tiiŋä qe äwikqe. “Iquaqu e ätqiyi, änääŋgä? Si kima matqä isŋqätanä?”  
\v 63 Itaŋgi Jisasi Iqu kukŋuä hui matqä ikqe. Itaŋi hiqäva-imäkqä naqä iqu tii ätukqe. “Si kukŋuä naqä-qakuänäŋinä nattŋqä iiŋqe, nyi Goti Häŋä äpmeŋqä Iqueqä yoqä iutanä yatŋqä äkiyqänä. Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä-quki eänä, ä Kraisi, Goti Iqu ne äminesŋqä atäuŋuä äkikqä Iqukitanä?”   
\p
\v 64 I tquaŋga, Jisasi Iqueuä kimaŋi, “Si e ätŋi qeyqä. Nyi he etqänä. Qänakndaŋi, he Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Yäŋänäqŋqä-täŋä Iqueqä hipa ämuaŋgisa pmetaŋgi hiŋuä qumbnuwiqä. Itaŋga Iqu qaquvqeu pmeqä qäukuä yätuta quvepqaŋgi, qumbnuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 65 Käyäpasi iqu i tqaŋgi äwiyäqe, äwqä tnäŋä wiŋgaŋgi, iqueqä gquä quäuqä äpisätä, tii ätukqe. “Iqu Goti Hanjuwä Iqu eŋqä-pa timäutŋqä tqaŋgi, äyä äwiyäŋunä. Ne Ämaqä Tqueqä suqeŋqä awä natpŋqe, ämaqä hŋquauŋqä qävqä miqä yatuŋqueqä.  
\v 66 Ne Ique änä-änä imäkatuŋqueŋqe, he kŋuä äänä hiyqiyä?” ätukqe.  
\p I tquaŋga qu kimaŋi, “Iqu suqä quvqä-täŋu-qae, äpäkonätŋqeqä” ätukuwi.  
\v 67 E ätupiyi, qu Iqueqä himä-hiqumuaŋä iu makukuä äqutäupu, aaŋä kuapänäŋä äpäkmiŋuwi.  
\v 68 Iŋgaŋi iqua äpäsäpu tii ätukuwi. “Si Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä äkikqä Iquki, hiŋuä natiyä. Ämaqä tä äkpäsquwä iqua, tqukuakä?” ätukuwi.   
\s1 Pitä iqu, ‘Nyi Jisasi Iquenyqä maqŋqeqä’ ätkqeŋqä\f + \fr 26:69 \ft Makä 14:66-72; Lukä 22:54-62; Jonä 18:15-18,25-27\f*  
\p
\v 69 Asäŋgaŋi, Pitä iqu yäpaqä mäŋgisa, aŋä ququawä iqi äpmamiŋqe. Apäkä wäuŋuä imäkqä hui, iqu-täŋä qäqi äpätä, “Si Jisasi Galilisaŋä Iqutä anä äpmetqäŋiyiqä” ätukqe.   
\p
\v 70 Itaŋgi Pitä iqu ämaqä eeqänäŋä iquauqä hiŋuä iqisaŋi, “Oeyqä. Si kukŋuä tä ändŋi, nyi maqŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 71 Itaŋi iqu äwäqe, täkŋä hävqä iu miqä iquauqä aŋä iu ätqäumiŋqe. Iqiŋi apäkä wäuŋuä imäkqä hui, ique hiŋuä äqunäqe, ämaqä qäqi pmetaŋguwä iquauŋi, “Ämaqä tqu, Jisasi Nasäretqätaŋä Iqutä anä äpmetqäŋiyiqä” ätukqe.   
\p
\v 72 I tquaŋga, Pitä iqu aŋgumŋi, “Oeyä” ätukqe. “Nyi aaŋä naqä-qakuänäŋä ätqänä. Ämaqä Iquenyqe, änyä maqŋqä eäŋänä.”   
\p
\v 73 Qänaki wäŋqäpŋi, ämaqä qäqi ätqäumiŋuwä iqua äpäpu, ique ätukuwi. “Naqä-qakuänänjqä. Si Ämaqä Iqutä anä äpmeŋuwä iquautaŋä iqukiyqä. Ne tqä quväki äkiyätanä, näqŋqä ämequnä.”   
\p
\v 74 I tquaŋguwäŋga, Pitä iqu kukŋui, yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukqe. “Aaŋä naqä-qakuä etqänä. Nyi Ämaqä Iquenyqe, maqŋqeqä. Nyi kukŋuä naqä-qakuä matqä iqaŋgndqe, Goti Hanjuwä Iqu haŋä-iqä qäyä dapänä.” Iqu kukŋuä qäpu ae tqaŋga, maqänäŋi kukutakisqä äkakä qe ätkqe.  
\v 75 Asä qäŋgaŋi, Pitä iqu Jisasi Iqueqä kukŋui, “Kukutakisqä äkakä matqäŋga, si Nyinyqe, ‘Maqŋqeqä’ hŋquaqui-hŋque ttŋiqä” ätukqeŋqä kŋuä indqänäqe, yäpaqä mäŋgisa äwäqe, kŋuä naqänäŋä äqäkqe.   
\c 27  
\s1 Pailoti iquenyqä ätuma äukuwiŋqä\f + \fr 27:0 \ft Makä 15:1-20; Lukä 23:1-25; Jonä 18:28-19:16\f*  
\p
\v 1 Zä ae äveqaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqeu miqä huiziquatä, Jisasi Ique pizqä päkpŋqä kukŋuä imäkkuwi.  
\v 2 Itaŋi qu Ique guä äkiqiyäupu, kiyapqä kiŋganäŋä Pailoti\f + \fr 27:2 \ft Pailoti iqueŋi, Romätaŋä miqä kiŋganäŋä Sisa iqu qua Jutiya iu kiyapqä kiŋganäŋä pmetŋqä atäuŋuä ikqe. Israitqä iquau miqä eeqänäŋä iqua, kiyapqäeqä yäpä iqi äpmamiŋuwi.\f* ique wipŋqä ätuma äukuwi.   
\s1 Jutasi iqu imäkkqeŋqä\f + \fr 27:3 \ft Wäuŋuiŋqä 1:18-19\f*  
\p
\v 3 Jutasi, ämaqä Jisasi Ique himä-wiuŋqä iquau äwikqä iqu, qu Jisasi Ique kukŋuä ämitäpu, “Iqu äpäkonäŋqiyä” tqaŋguwi näqŋqä ämeqe, iqu suqä ii ikqeŋqä womba ämetä, mbqä-hikä hiqäva-imäkqä naqä iquatä ämaqä miqä huiziquatä äwikuwi, aŋgi äma äukqe.  
\v 4 Iquau äwimeqe, tiiŋä ätukqe. “Nyi suqä quvqä ae imäkqeqä. Ämaqä nyi he etapqä Iqu, suqä quvqä mimäkqä itŋqä-queqä.”  
\p I tquaŋga, qu kimaŋi, “Ii nätmatqä neqä hmanjqä. Tqä dutanänjqä” ätukuwi.   
\p
\v 5 Itaŋi Jutasi iqu mbqä-hiki, hiqäva-imäkqä aŋä iŋgisa ätnämäwaŋi, äväma äwäqe, iqueqä-kiuä guä äqupuäqäŋgqe.   
\p
\v 6 Hiqäva-imäkqä naqä iqua mbqä-hikä iiŋi ämapiyi, ätkuwi. “Mbqä tä ämaqä pizqä päsqä iutaŋä-qae, ga ne mbqä hiqäva-imäkqä aŋitaŋitä pŋqä qäsä maeqä yatuŋqueqä.”  
\v 7 Itaŋi qu kukŋuä imäkpiyi, mbqä iqueŋi ämaqä qua qondä imäkqä iqueqä qua hŋqu, ämaqä kiŋä nändaŋä iquau qua ptepnuwäŋqä mbqä qe ikuwi.  
\v 8 Iiŋiŋqe, qu “Qua häŋeqeqä” änyuätmiŋuwi, täŋga-pqe inä ätqa äwätqäŋäuä.  
\v 9-10 Iiŋä etaŋgi, kukŋuä hŋqu Goti Iqu hiŋuä-tqä Järämai iqueqä maŋä iu hiŋuiqänä ätimäuekqe, ii naqä-qakuä ätimäukqe. Ii tiyi.  
\pi1 \qt “Mbqä hikä kuapänäŋi 30, Israitqä iqua ämaqä tque mbqä ipnuwäŋqä atauŋä ikuwi, qu ämepu, Naqä Iqu nyi ändkqä-pa, ämaqä qua qondä imäkqä iqueqä quae mbqä ikuwi.\qt*”\f + \fr 27:9-10 \ft Järämai 32:6-9; Sakätiyasi 11:12-13\f*   
\s1 Jisasi Iqu, Pailoti iqueqä hiŋuä iqi ätqäukqeŋqä\f + \fr 27:9-10 \ft Makä 15:2-5; Lukä 23:3-5; Jonä 18:33-38\f*  
\p
\v 11 Jisasi Iqu Pailoti iqueqä hiŋuä iqi tqäutaŋga, Pailoti iqu Iqueŋi yatŋqä tiiŋä qe äwikqe. “Si Israitqä iquauqä Ämiqä Naqä Iqukitanä?”  
\p E tquaŋga kimaŋi, “Si e ätŋi qeyqä” ätukqe.   
\p
\v 12 Itaŋi hiqäva-imäkqä naqä iquatä, ämaqeu miqä huizi iquatä, qu Jisasi Iquenyqe, “Suqä quvqä iiŋä-iiŋä imäkätŋqeqä” tuätqätaŋguwäŋga, Iqu kukŋuä hui kimaŋi, mätquä ikqe.  
\v 13 Iiŋä etaŋgi Pailoti iqu Iqueŋi yatŋqä äwikqe. “Änääŋgä? Kukŋuä eeqänäŋä tä Sinyqä äquvepqe, qätä mäwiyqä iŋinyä?”   
\p
\v 14 Yatŋqä i vqaŋga, Jisasi Iqu kimaŋi mätquä ikqe. Iiŋiŋqe, Pailoti iqu yäuŋuä itä, kŋuä kuapänä indqäŋgqe.   
\p
\v 15 Quväkuä ique-ique, Pasopa imäkäpiyäŋgaŋi, Israitqä iqua, ämaqä guä äkiqiyäuepqä hŋque atäuŋuä iqaŋguwäŋga, kiyapqä naqä iqu iqueŋi ewewqatmiŋqeqä.  
\v 16 Jisasi Iqu Pailoti iqueqä hiŋuä iqi ätqäukqä quväukuä iqueŋi, ämaqä suqä quvqä huiziquau ämäwqätäuä, aaŋä naqänäŋä imäkqä hŋqu guä äpmamiŋqe. Iqueqä yoqe, Jisasi Baräpasi ique.  
\v 17 Qokä-apäkä iqua aquvä ae äqänätaŋguwäŋga, Pailoti iqu iquau yatŋqä tiiŋä qe äwikqe. “Henyqä pätŋqä ewewqatmqä diŋqe, tquenyqä hiŋgiyä? Nyi Jisasi Baräpasi ique ewewqatmqätanä, ä Jisasi, ‘Kraisi Iqueqä’ ätätqäŋuwä Ique ewewqatmqätanä?”  
\v 18 Israitqä iquau miqä iqua, Jisasi Iqu yoqä naqä metqätaŋgqeŋqä äwqä quvqä imäkäpu ätuma äpkuwiŋqe, Pailoti iqu näqŋqä eä, yatŋqä i äwikqe.   
\p
\v 19 Pailoti iqu zä-hawä iwäsäuqäŋqä iu pmetaŋga, iqueqä apäki kukŋuä iquenyqä tiiŋä ätätä ändowatkqe. “Nyi Ämaqä Jänäŋä Iqueŋi wätqä äqunäŋqä-qae, haŋä naqänäŋä änyiyqiyä. Iŋi si Iqueŋi, quvqä hui mitqueqä panä.”   
\p
\v 20 Iŋäqe hiqäva-imäkqä naqä iquatä, ämaqeu miqä iquatä, qu qokä-apäkiuqä kŋuä iuŋi hiŋi-hiŋi iwimäkäpu, “Baräpasi ique dowatätnä, Jisasi Ique pizqä päkiyä” tupŋqä imäkkuwi.  
\v 21 Itaŋi kiyapqä kiŋganäŋä iqu, iquauŋi yatŋqä aŋgumä, “Ämaqä tquaquisaŋi, nyi äkisque hewasqiyäwqatmqä hiŋgiyä?” tquaŋga, iqua maŋi tiiŋä ätukuwi. “Baräpasi iquenyqeqä.”   
\p
\v 22 I tquaŋguwäŋga, Pailoti iqu yatŋqä tii äwikqe. “I etaŋgutqe, nyi Jisasi, ‘Kraisi Iqueqä’ ätätqäŋuwä Iqueŋi, äänä imäkmqeŋqä eŋgiyä?”  
\p I tquaŋga, iqua kimaŋi, “Iqueŋi, zä-huätatä hueyä” ätkuwi.   
\p
\v 23 Ga Pailoti iqu ämävauqe, “Suŋqäwä? Iqu suqä quvqä äki imäkätŋqäwä?” ätukqe.  
\p Iiŋä ae ätquaŋga, qu aaŋä yäŋänäqŋqä ätkuwi. “Iqueŋi, zä-huätatä hueyä.”   
\p
\v 24 Pailoti iqu qokä-apäki, iqueuä kukŋui qätä mäwiyqä ipu, mäkä naqä timäutŋqänäŋä ikutäŋgaŋgi näqŋqä eäqe, iqu eqä hui ämeqe, iqueqä hipae, qokä-apäkä iquauqä hiŋuä iqisa asŋä äqäŋgqe. Iiŋä itä, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä Tqu äpäkonätä häŋeqä iuätŋqä iqe, ŋqä hmanjqä. Ii hiqeqä.”\f + \fr 27:24 \ft Pailoti iqu iqueqä hipae asŋä äqänätä kukŋuä i ätukqe, kiqä quati asänäŋiqä.\f*   
\p
\v 25 I tquaŋga kimaŋi, qokä-apäkä eeqänäŋi, “Quvqä tä, nesä, näyaqä ymeqä-pqä iquatäŋi, qäyä witätŋqeqä” ätukuwi.   
\p
\v 26 I tquaŋguwitaŋi, iqu Baräpasi iqueŋi, iquauŋqä hiŋuinä qe äqunäwatkqe. Itaŋga Jisasi Iqueŋi, mäkä-iqä iqua täuatätäu iqaŋguwäŋga, iqu ämaqä zä-huätatä huepŋqä iquau äwikqe.   
\p
\v 27 Kiyapqä kiŋganäŋä iqueqä ämaqä mäkä-iqä iqua, Jisasi Iqueŋi, kiyapqäeqä aŋä iuŋqä ätuma äwäpu, mäkä-iqä huizi iquau-mända ique qäuiqä mamäupŋqä tääqä ätuätumakuwi.  
\v 28 Iŋgaŋi iqua Ique mändi äkittqiyäpu, quaŋgä ämiqä naqä eŋqä-pa hiätŋqä tii imäkkuwi. Iqueqä gquä quäuqä huätä äquvätäpu, häŋesqä hŋqu ämiqä naqä iqua ipnmiŋuwä itaŋi ämepu äwiptkuwi.  
\v 29 Itaŋga guä yäŋä-täŋi äkuiyäpu, nätmatqä ämiqä naqä iquauqä yŋŋa eŋqä-pa imäkäpu, Iqueqä nyuäŋiu ämuasmäwiyäpu, jävqä hŋqu ämepu Iqueqä hipa ämuaŋgisa a ämuätäpu, qoŋä äwoktäupu, “Israitqä iquauqä Ämiqä Iquki, ne haqeqä ämakmäuqunä” ätuäpu, tä sisäwqä äwimiŋuwi.  
\v 30 Qu quaŋgä e iwimäkäpiyitaŋi, Ique makukuä äwquväuqutäpu, jävqä iqueqä hipa iu a ämuätukuwi ämotaupu, Iqueqä nyuäŋiu äpäkmiŋuwi.  
\v 31 Qu mändi e äkittqiyepiyitaŋi, gquä häŋesqe huätä äquvätäpu, Iqueqä qäki aŋgi äwiyätäpu, zä-huätatä huepŋqä ätuma äukuwi.   
\s1 Jisasi Iqueŋi zä-huätatä äuekuwiŋqä\f + \fr 27:32 \ft Makä 15:21-32; Lukä 23:26-43; Jonä 19:17-27\f*  
\p
\v 32 Qu e äwäpiyäŋgaŋi, mäkä-iqä iqua, ämaqä aŋä-himqä Sairini iutaŋä Saimonä ique hiŋuä äqumbiyi, iqu Jisasi Iqu zä-huätatä hunätŋqe, äma wätŋqä kukŋuä ätuätumakuwi.  
\v 33 Qu äupiyi, aŋä yoqä Golketa qunätaŋgqä iu ätimäukuwi. Yoqä iiŋi, kiqä quati, ‘Ämaqä nyuäŋä-yäŋiqä.’  
\v 34 Iqiŋi, täŋä-huŋqe Iqueqä huiwiuŋi wipti iqiyätŋqe, qu Jisasi Iqu nätŋqä diŋqe, wainqä-eqetä, marasinqä zä iqetä yuqui-yaqui imäkäpu äwikuwi. Iqu mäŋgä-mäŋgäŋqä itä, maŋqä ikqe.  
\v 35 Mäkä-iqä iqua Ique zä-huätatä ae äuepiyi, Iqueqä gquetä, ämuasmäŋqetä iwäsäupu, kikiŋä mapŋqä häŋä ikuwi.  
\v 36 \fig Iqueqä gquetä, ämuasmäŋqetä iwäsäupu, kikiŋä mapŋqä häŋä ikuwi.|alt="soldiers casting lots" src="UBS CL-22c.tif" size="col" loc="Matthew 27:35-38" copy="© United Bible Societies, 1989." ref="27:35" \fig*Iqi häŋä ämiqämanäpu, ämaqä hui äpäpu, Ique yätamäkqä vqäŋqä hiŋuä äqumbu äpmamiŋuwi.   
\p
\v 37 Iqueqä nyuäŋä haqeqäŋi, qu kukŋuä ämitkuwä iqu ätäpu äqiyekuwi. “Tä Jisasi, Israitqä iquauqä Ämiqä Naqä Iqueqä.”  
\v 38 Jisasi Iqu-täŋä qäqiqiŋi, ämaqä äpäsäsinyä quwä-meqä hŋquaquiŋi, zä-huätatä äuekuwi. Hŋqueŋi, hipa ämuaŋgisa äuepu, hŋqueŋi qunamäuqäŋgisa äuekuwi.   
\p
\v 39 Ämaqä iqi äpäwäpiyi, qu nyuäŋä ptqä äqiyäpu, Iqueŋi tä sisäwqä äväpu, tii ätukuwi.  
\v 40 “Si, ‘Nyi hiqäva-imäkqä aŋi äpnetmä, hiunji hŋquaqui-hŋquenyä aŋgi mätqunjqä’ tqä-qukiyqä. Iŋi Si Tqä-täuä yätamäkqä yqä inyä. Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iquki etaŋgutqe, zä-huätatä äunäŋitaŋi, äyaqäsqäŋga biyä” ätukuwi.   
\p
\v 41 Hiqäva-imäkqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, qokä-apäkä miqä huiziquatäŋi, qu-pqe Ique tä sisäwqä inä äväpu, tii ätŋguwi.  
\v 42 “Iqu ämaqä huiziuŋi häŋä iqumuatätŋqä-qe, Iqueqä-kiuäŋi häŋä miqumuatŋqä iqiyä. Iqu Israitqä iquau Miqä Naqä-qu etaŋgutqe, ga zä-huätatä äunäŋqetaŋi, äyaqäsqäŋga pqaŋguti, ne Iquenyqä quuvqä hiqiyatuŋquänänyä.  
\v 43 Iqu ‘Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqunjqä’ ätätŋqeqä. Iŋi Iqu Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä eqiyätŋqä Iquvqä. Goti Iqu Iquenyqä äwiŋgaŋgutqe, täŋga yätamäkqä vätŋqänänjqä” ätŋguwi.\f + \fr 27:43 \ft Ämaqä miqä iqua e ätkuwi, qu Apqä Bukä 22:8 iqueŋqä kŋuä indqänäpu ätkuwi.\f*   
\p
\v 44 Ämaqä quwä-meqä Jisasi Iqu-täŋä qäqiqi äuekuwä iquaqu-pqe inä itquesinyä, kukŋuä quvqä ätukiyi.   
\s1 Jisasi Iqu äpäkoŋgqeŋqä\f + \fr 27:45 \ft Makä 15:33-41; Lukä 23:44-49; Jonä 19:28-37\f*  
\p
\v 45 Itaŋi hiunji quemisqäŋgaŋi, qua eeqänäŋä iuŋi, hea äwäkqe. Mäptqä äwitŋqä qäqä ti pmetaŋga, we aŋgi äuŋgqe.   
\p
\v 46 Mäptqä äwitŋqä qäqä ti pmetaŋgaŋi, Jisasi Iqu tääqä yäŋänäqŋqe, tii ätkqe. “Eli! Eli! Lema säpäktani?” Kiqä kukŋuä quati tiiŋi. “Ŋqä Goti Iqukiyä! Ŋqä Goti Iqukiyä! Si suŋqä nyivquatämäunyä?”   
\p
\v 47 Ämaqä qäqiqi ätqäumiŋuwä hŋqua, kukŋuä tä qätä äwipiyi, “Ämaqä Tqu, Laisa iquenyqä tääqä ätqiyä” ätkuwi.  
\v 48 Itaŋga maqänäŋi, ämaqä qutaŋä hŋqu tnäŋä äwäqe, yaaŋuä hŋqu ämeqe, wainqä-eqä iu äyeqe, wainqä maŋguä iŋgaŋga, iqu jävqä iu ävätäutä, Jisasi Iqu nätŋqä äwikqe.  
\v 49 I imäkätqätaŋga, huizi iqua Iqueŋi, “Qaiyä” ätukuwi. “Laisa iqu äpätä Iqueŋi yätamäkqä äväŋqutiyä, mävqä yäŋqutiyä? Hiŋuä äqänanä äpmenä.”   
\p
\v 50 Iŋgaŋi Jisasi Iqu tääqä yäŋänäqŋqä aŋgumä ätäqe, Iqueqä hindŋä-meqe äwquatämäuqe, äpäkoŋgqe.  
\v 51 Asä qäŋgaŋi, yuä naqänäŋä hiqäva-imäkqä aŋä yäpä iŋgisa imaknmiŋqä iqu, hituŋuä yätuta iŋgi-iŋgi äpkŋga äpäwiqe, hŋquaqu qe imäkŋgqe. Itaŋga quae yäuŋuä-yäuŋuä itä, hikä naqä hŋqua qe äqiyämisqäŋgqe.  
\v 52 Itaŋi hikä hovqä ämaqä pizqä emiŋuwä iuŋi, Goti Iqu qŋqaŋä äutäutä, Iqueqä ämaqä ae äpäkoŋguwä hŋquau aŋgi ävauqumuatkqe.  
\v 53 Qu qua äptekuwä iu ävämapiyi, qänakndaŋi Jisasi Iqu aŋgumä ävauqaŋga, qu Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä-himqä Jerusälemä yäpä iŋgisa äpaqukuwi. Iqiŋi, ämaqä kuapänäŋä iqua, iquauŋi hiŋuä äquŋguwi.   
\p
\v 54 Mäkä-iqä Jisasi Ique hiŋuä äqumbu äpmamiŋuwä iquatä, quwqä ämiqä iqutä, qua yäuŋuä-yäuŋuä iqaŋgqetä, nätmatqä ätimäuqaŋgqetä hiŋuä äqumbiyi, zä kiiŋä wiŋgaŋgi, tiiŋä ätŋguwi. “Naqä-qakuänänjqä. Ämaqä Tqu, Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqueqä.”   
\p
\v 55 Qu Jisasi Ique i itqueqaŋguwäŋga, apäkä kuapänäŋä iua-pqe, kiŋä qäqiqi ätqäupu, hiŋuä inä äqunmiŋuwi. Qu Jisasi Iqu Galili iu ävämeqaŋgqetaŋi, Ique yätamäkqä äväpu, qänaki äwivändkuwä iuayi.  
\v 56 Iuauqä awä iqisaŋi, tä Mäliya aŋä-himqä Maktälataŋä iiyi. Itaŋga huizi, Mäliya Jemisi iqueqätä Josepä iqueqätä känaiyi. Itaŋga huizi, Sepri iqueqä ymeqä iquaquiyqä känaiyi.   
\s1 Jisasi Iqueqä huiwi, pŋqä ekuwiŋqä\f + \fr 27:57 \ft Makä 15:42-47; Lukä 23:50-56; Jonä 19:38-42\f*  
\p
\v 57 Mäptqä äwitŋqä ti pmetaŋgaŋi, mbqä-täŋä hŋqu aŋä-himqä Arämatiya iutaŋä, iqueqä yoqe Josepä iqu äpkqe. Iqu Jisasi Iqueqä kukŋuä iu qänaknä iqä-que.  
\v 58 Iqu Pailoti iquenyqä äwäqe, yatŋqä ävätä, “Nyi Jisasi Iqueqä huiwi, äma umqä hiŋuinä ŋqinyä” ätukqe. I tquaŋga, Pailoti iqu iqueqä mäkä-iqä iqua, Jisasi Iqueuä huiwi ique wipŋqä ätukqe.  
\v 59-60 Itaŋi Josepä iqu huiwi äma äwäqe, yuä äŋguänäŋä quäuqä hŋqu ämetä, huäqä äutäqe, iqueqä-kiuä ptŋqäŋqä mŋä häŋä ätäŋäkqä ique yäpä iŋgisa qe ekqe. Iiŋä ae eäqe, iqu hikä naqänäŋä hŋque, huaqä-huaqä ämiqa äpätä, hovqä maŋä iu äpmäveqa äukqe.\fig Iqu hikä naqänäŋä hŋque, huaqä-huaqä ämiqa äpätä, hovqä maŋä iu äpmäveqa äukqe.|alt="stone being rolled in front of tomb opening" src="WA03928b.tif" size="col" loc="Mat 27:57-61" copy="Illustrations by Graham Wade © United Bible Societies, 1989" ref="27:59-60" \fig*  
\v 61 Mäliya Maktälataŋä iisä, Mäliya huizi iisä, iuaqu ämaqä qua ptnätaŋgqä qäqiqi hiŋuä äqunyinyä äpmamiŋiyi.   
\s1 Mäkä-iqä iqua, qua hovqä iu hiŋuä äqumbu ätqäumiŋuwiŋqä  
\p
\v 62 Hiunji nätmatqä Sämbatqä hapä pmeqäŋgaŋqä hukiki imäkqä iqu qäpu eäqetaŋi, awiŋgaŋi hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Parisi iquatä, Pailoti iqutä kukŋuä tpŋqä äukuwi.  
\v 63 Qu iqueŋi, tiiŋä qe ätukuwi. “Ämaqä naqä iqukiyä. Ne Ämaqä Quaŋgä-tqä Iqueqä kukŋuä hŋquenyqä kŋuä äneyqiyä. Iqu yqänä äpmeqäŋgaŋi, ‘Hiunji hŋquaqui-hŋque päwqaŋgaŋi, Nyi aŋgumä ävamniqeqä’ ätkqeqä.  
\v 64 Iŋi ämaqä qua ptŋqä täuŋi, hiunji hŋquaqui-hŋqueŋäŋgaŋqe, qu qŋqaŋä äŋguänä ptäuepŋqä tuätŋqeqä. Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquetŋqä iqua äpäpu, Iqueqä huiwi quwä äma äwäpu, qokä-apäkä iquauŋi, ‘Iqu qua iutaŋi aŋgumä ae ävauqeqä’ ätupqe, ii quvqeqä. Quaŋgä änyä-häŋä e ätpqe, qu Iqu kukŋuä quaŋgä hiŋuiqänä ätmiŋqä iuŋi, ämäwqätäupŋqäuä” ätukuwi.   
\p
\v 65 Kimaŋi Pailoti iqu iquauŋi, tiiŋä qe ätukqe. “Ämaqä qua äptnäŋqä iuŋi hiŋuä äqumbu tqäupŋqe, mäkä-iqä hŋquau itmepu, hovqä iu pmäukuä yäŋänäqŋqä ptäpŋqä hiqä eŋqä iunä imäkpiyä” ätukqe.   
\p
\v 66 Iqu e tquaŋga, iqua Ique qua äptekuwä iuŋqä äupiyi, hikä qua hovqä iu ptänätaŋgqä iqueŋi hiqŋqe pmua imäkäpu, mäkä-iqä iqua hiŋuä äqumbu tqäutpŋqä ätqätekuwi.   
\c 28  
\s1 Jisasi Iqu aŋgi ävaukqeŋqä\f + \fr 28:0 \ft Makä 16:1-11; Lukä 24:1-12; Jonä 20:1-18\f*  
\p
\v 1 Sämbatqä hiunji hapä pmeqä ae äpäwqaŋga, hiunji kiŋganäŋä iqueŋi, mäptqä timäutŋqä qäqä etaŋga, Mäliya Maktälataŋä iisä, Mäliya huizi iisä, iuaqu qua äptekuwiu hiŋuä qunyiyŋqä qe äpkiyi.  
\v 2 I pätqätaŋgiyäŋga maqänäŋi, ekä naqänäŋä hŋqu ikqe. Ii tiiŋä etaŋgiyä. Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu qäukuä yätuta äquvepätä, hikä ique kunmä-kunmä ämiqe, hikä iqueqä haqeqi äpmamiŋqe.  
\v 3 Eŋätqä iquesaŋi we nyuauä iqäqä eŋqä-paŋä äuŋgqe. Itaŋga iqueqä gquä quäuqä, qäpaiqä hiwiyä-häukuä eŋqä-paŋiqä.  
\v 4 Mäkä-iqä, hiŋuä äqumbu ätqäumiŋuwä iqua, qu iquenyqä zä ipu, yäuŋuä-yäuŋuä ipu, ämaqä ae äpäkoŋguwä eŋqä-paŋä-qua ekuwi.   
\p
\v 5 Apäkä iuaqu äwimeqaŋgiyäŋga, eŋätqä iqu iuaquiŋi ätukqe. “Qe zä miqä panyinyqä. Nyi näqŋqeqä. Qe Jisasi, zä-huätatä äuequwä Iquenyqä qävqä iyŋqä äquvepqinyqä.  
\v 6 Iqu hiŋuiqänä ätkqä-pa, ae ävauqeqä. Täqi mäwiqä eänä. Iqu äwiŋqeu qunyiyäŋqä binyqä.  
\v 7 Itaŋga qe maqänä äwäsinyä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquetŋqä iquau tiiŋä suinyqä. ‘Iqu qua äptequwä iutaŋi ae ävauqeqä. Tiiŋä-pqä inänjqä. Iqu heŋi hiŋuiqä eväma, Galili iuŋqä äwqiyä. He Ique hiŋui, iu qumbŋqäuä ätqiyä’ suinyqä. Nyi kukŋuä tä hitmqä äquvepqeqä” ätukqe.   
\p
\v 8 Iuaqu zä kiiŋä äwiŋgqä-qe, yeeqä naqänäŋä ikiyi. Maqänäŋi qua äptekuwä iu ävämaŋi, Iqueqä ämaqä iquau suiyŋqä tnäŋä qe äukiyi.  
\v 9 Hänaqä awä iqiŋi, Jisasi Iqu iuaqui äwimeqe, “Ziŋuitänjqä” ätukqe. Itaŋi iuaqu Iqu-täŋä qäqiqi äwiyi, Iqueqä yukiu a äkiqätäsinyä, Ique qoŋä äwoktäukiyi.  
\v 10 Iŋgaŋi Jisasi Iqu iuaqui tiiŋä qe ätukqe. “Qe zä miqä panyinyqä. Äwäsinyä, Ŋqä guäkau suinyqä. Qu Galiliuŋqä äwäpu, iuŋi hiŋuä ŋqämbŋqeuä” ätukqe.   
\s1 Mäkä-iqä iquauqä kukŋuiŋqä  
\p
\v 11 Apäkä iuaqu yqänä wätqätaŋgiyäŋga, mäkä-iqä, hiŋuä äqumbu ätqäumiŋuwä iutaŋä hŋqua, Jerusälemä yäpä iŋgisa äpepiyi, hiqäva-imäkqä naqä iquau, nätmatqä eeqänäŋä i timäuqaŋgqeŋqä ätukuwi.  
\v 12 Itaŋi hiqäva-imäkqä naqä iquatä, ämaqeu miqä huiziquatä aquvä äqänäpu kukŋuä imäkpiyi, mäkä-iqä iquau mbqä kuapänäŋä äväpu, tii ätukuwi.  
\v 13 “He tiiŋä tquäpŋqe. ‘Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquetŋqä iqua heatqäŋga äpäpu, ne hiqaqä witauŋgua, Iqueqä huiwi quwä äma äwquwiqä.’  
\v 14 Itaŋga kiyapqä kiŋganäŋä iqu kukŋuä tä qätä wiyqaŋga, haŋä-iqä memeqä yätŋqä, ne iqueŋi kukŋuä haŋuä ätuätanä imäkatuŋqueqä” ätukuwi.   
\p
\v 15 Itaŋi mäkä-iqä iqua mbqä ämapiyi, ämaqä naqä iqua ätukuwä-pa ikuwi. Iŋi Israitqä iquauqä awä iqisaŋi, qu kukŋuä tä ätqa äpätqäŋuwi, täŋga täsuänä.   
\s1 Jisasi Iqu, Iqueqä kukŋuä yäpakä ätukqeŋqä\f + \fr 28:16 \ft Makä 16:14-18; Lukä 24:36-49; Jonä 20:19-23\f*  
\p
\v 16 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä 11 iqua, qua Galiliuŋqä qaŋä äwäpu, qoqoŋä Jisasi Iqu ätukqä iu ätimäukuwi.  
\v 17 Iqiŋi qu Ique hiŋuä äqumbiyi, qoŋä äwoktäupu, Iqueqä yoqe haqeu ämamäukuwi. Iŋäqe qutaŋä hŋqua Iqueŋqe, kŋuä hŋquaqu indqänmiŋuwi.   
\p
\v 18 Jisasi Iqu qäqiqi äpätä, iquauŋi tiiŋä ätukqe. “Nätmatqä eeqänäŋä qäukuä iutä, qua täutä mimqe, Goti Hanjuwä Iqu Nyi yoqä naqetä, yäŋänäqŋqetä ändapqeqä.  
\v 19 Iiŋiŋqe, he hueqä-himqä eeqänäŋä iuŋqä äwäpu, qokä-apäkä iuŋi, Nyaqä ämaqä hipŋqä motquapiyä. He iquauŋi, Apiqueqä yoqeu, Ymeqä Iqueqä yoqeu, Dŋä Äŋguä Iqueqä yoqeuta, asŋä qäpŋqeqä.  
\v 20 Itaŋga qu qänaknä ipŋqä diŋqe, kukŋuä eeqänäŋä Nyi ‘Iiŋä-iiŋä imäkpnuwäŋqeqä’ etqäqe, he ämotqueqäpŋqeqä.  
\p Kukŋuä tiiŋiŋqä kŋuä metpŋqänänyä. Qua tqu qäpu heniqeŋqe, Nyi hiunji eeqänäŋi, hesä anä pmetmqänä” ätukqe.