\id LUK - Menya [MCR – Carl R Whitehead] 
\h Lukä 
\toc1 Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi,  Lukä  iqu äqäkqe 
\toc2 Lukä 
\mt2 Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi,  
\mt1 Lukä  
\mt2 iqu äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Bukä, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä Lukä iqu äqäkqeu, ne hiŋuä tiiŋä äqunäŋu. Jisasi Iqu, ämaqä Israitqä iquautä, qokä-apäkä huizitäŋi, Aŋgumä Itmeqä-quvi. Jisasi Iqu, wäuŋuä ipäqiyätäqäŋgaŋi, qokä-apäkiu, tiiŋä ätumiŋqe. Dŋä Äŋguä Iqu, iwimäkqaŋgi, Iqu Goti Hanjuwä Iqueä kukŋuä äŋgui, ämaqä quvqä iquau ätukqe. Naqä-qakuiqä, Bukä tqu tiwiqä kuapänäŋi, Jisasi Iqu, qokä-apäkä haŋä-iqä äki-äkitaŋi, metqätaŋguwiŋqe, huäqä äwunätä, äŋguä iwimäkmiŋqeŋqä.  
\ip Jisasi Iqu, quŋi äŋguänä iwimäkqaŋgqeuŋqä, qokä-apäki aquvänä imiŋuwi. Mäliyai, Ique nyquaŋga, qu yeeqä ikuwi. (Lukä 1:42-48 ä 2:10 hiŋuä qunyä.) Bukä Iqueqä qäpuŋi, Jisasi Iqu qäkuä yätuŋqä ekqetaŋi, qu yeeqä naqänäŋä ikuwi. (Lukä 24:52 hiŋuä qunyä.)  
\ip Nätmatqä kuapänäŋi, Jisasi Iqueä äpmeqeuŋqe, Lukä iqunä tiwiqä ikqäqe. Kukŋuä iiŋä iqua, bukä tque äqänäŋqe, huizi iquauŋi maqŋqä eä. Kukŋuä ktqä, ämaqä Sämaliya pmeqä iqu, ämaqä äpäkkuwä ique yätamäkqä äwikqeŋqätä, ä kukŋuä ktqä, ymeqä iqu kanique ävämakqeŋqätä, ä kukŋuä ktqä huizi, Jisasi Iqu ätkqeŋqätäŋi, Lukä iqunä äqäkqe. Tiwiqä Säkiyasi, ämaqä mbqä motauqä iquenyqe, Lukä iqunä äqäkqe.  
\ip Tiiŋäpqe inänji. Suqä tääqä yäŋänäqŋqä tqeuŋqä, ä Dŋä Äŋguä Iqueä wäuŋuiŋqä, ä Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä iuqä suqä quvqä huätä mamäuqeŋqätäŋi, ii äqäkqe. Itaŋga kukŋuä kuapänäŋi, apäkä iua imäkmiŋuwä iiŋqätä, qäsä äqäkqe.  
\ip Lukä iqueä tuwaŋui, bukä tqu qapu miqä danä iqi, oee. Bukä, ne täŋga ‘Wäuŋuiŋqäuä’ ätätuŋque, Lukä iqunä äqäkqe. Ii tiwiqä, nätmatqä eeqäpnäŋä, Jisasi Iqu qäukuä yätuŋqä ae ekqäŋga, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäŋqä ändowatkqä iqua, imäkmiŋuwiŋqeyi.  
\c 1  
\s1 Lukä iqu, Jisasi Iquenyqä näqŋqä äŋguä ämetä, tuwaŋuä äqäkqeŋqä  
\p
\v 1-2 Jisasi Iqu nesä pmetaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu imäkätä ekqeŋqe, Iqueqä kukŋuä awä-tqä iqua, nätmatqä eeqänäŋi hiŋuä äqunäpu qätä äwiyäpiyä iqua qaŋä ikipu, kukŋuä awä änatmiŋuwi. Itaŋga ämaqä kuapänäŋi, iqua qätä äwiyäpu, bukä yamwiqä äqäkuwi.  
\v 3-4 Nyi wäuŋuä ipäqäkqä duta, yatŋqä iqa äpqinjaqänmi, täŋgaŋi nyi nätmatqä eeqänäŋä ätimäuqaŋgqeŋqä kŋuä äŋguänäŋi ämeqänä. Tipilusi naqä iquki, qu nätmatqä eeqänäŋiŋqä ämäktquakuwä iiŋqe, si näqŋqä eätnä, “Ii naqä-qakuiqä” ttŋä diŋqe, täŋgaŋi nyi sinyqä bukä qäyunä äqiyätmä emqä di ktapmqänä.   
\s1 Eŋätqä hŋqu Sakätiyasi iqueŋi, Jonä iquenyqä ätukqeŋqä  
\p
\v 5 Ämaqeu miqä naqä Heroti iqu Jutiya iu mitqätaŋgaŋi, hiqäva-imäkqä hŋqu äpmamiŋqe. Iqueqä yoqe Sakätiyasi ique. Ämaqä iqutä wäuŋuä anä iqe, iquauqä yoqe Äpaisa iquai. Sakätiyasi iqueqä apäkiyqä yoqe, Älisapetqi. Ii hiqäva-imäkqä iquauqä kaqä, Aronä iquesaŋä iiyi.  
\v 6 Iyaqu Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, Iqueqä kukŋuitä, suqetä, eeqänä qänaknä isinyä, jänänäŋä äpmamiŋiyi.  
\v 7 Älisapetqi qokitqä etaŋgi, iyaqu ymeqä maeqä enyä, qoyaŋä-äpäyaŋä äpmamiŋiyi.   
\p
\v 8 Hea hŋqueŋi, ämaqä Äpaisa iqua Goti Hanjuwä Iquenyqä hiqäva imäkätqätaŋguwäŋga, Sakätiyasi iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqi wäuŋuä iqämanmiŋqe.  
\v 9 Iŋgaŋi iqua quwqä suqä iwäsäuqäŋqä imäkäpu, Sakätiyasi iqu Naqä Iqueqä aŋä hiqŋqä pmua iŋgisaŋqä äwätä, nätmatqä jinaŋä-weqä tä iketŋqä diŋqä, atäuŋuä ikuwi.\fig Sakätiyasi iqu nätmatqä jinaŋä-weqä tä iketqäuä.|alt="Zechariah burning incense" src="HK00260C.tif" size="col" loc="Lk 1:8-10" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967," ref="1:9" \fig*  
\v 10 Iqu hiqŋqä pmua iuŋqä uwqaŋga, qokä-apäkä aquvä äqäŋguwi, qu yäpaqä mäŋgisa äpmapu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätqämanmiŋuwi.   
\p
\v 11 Iŋgaŋi Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä eŋätqä hŋqu, hiqŋqä yäpä iŋgisa jinaŋä-weqä ttawä iŋiu, hipa ämuaŋgisa tqäutaŋgi äquŋgqe.  
\v 12 Iqu ique hiŋuä e äqunäqe, änä mäwimäŋqä itä, zä kiiŋä ikqe.   
\p
\v 13 Iŋgaŋi eŋätqä iqu, “Sakätiyasi iquki, si zä miqä panä” ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqu saqä tääqä ätŋi, qätä ae äkiyäŋqe. Tqä apäkä Älisapetqi, ymeqä qokä hŋqu nyuäŋqiyä. Iqueqä yoqe, ‘Jonäuä’ nyuätqätŋqä.  
\v 14 Iŋgaŋi, saqä äwqe, aaŋä yeeqä kuapä kinyäniqeqä. Ämaqä kuapänäŋi, ymeqä iquenyqä aquvänä ipnuwiqä.  
\v 15 Aquvänä iqä qakui, tiinji. Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, ämaqä naqä-qu äpme, wainqätä, eqä ämaqä iquauqä kŋuä indqäŋqe qui wimäkqetä, maŋqä yäniqeqä. Ymeqä iqu känäwä äwqä imä yqänä mnätaŋgaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu, iqutä anä pmetäniqeqä.  
\v 16 Iqu iqueqä wäuŋuä imäkätqätaŋgi, Israitqä kuapänäŋi, iquauqä suqä hŋgisanäŋi huätä ävquatämäupu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui qätä äwiyäpu, qänaknä ipnuwiqä.  
\v 17 Iqu Laisa iqueuä suqetä, yäŋänäqŋqetä ämetä, Naqä Ique hiŋuiqä wimeniqeqä. Qunuŋuatä, ymeqä iquatä, äwqä naqä-hŋqunä imbŋqä imäkätä, ämaqä hŋgisanä itqäŋuwä iquauŋi, kŋuä äkunmäknäpu, iquauqä kŋuä indqäŋqe äŋguänäŋä metpŋqä imäkäniqeqä. Iqu ämaqä iquauŋi, Naqä Iqu äpätqäŋgaŋqä näwenyä e imäkäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 18 Sakätiyasi iqu eŋätqä iqueŋi, “Saqä kukŋuiŋqe, naqä-qakuiqä kŋuä nyätŋqe, nyi näqŋqe äänä himqäwä? Nyitä ŋqä apäkisä, ye quväukuä kuapänä ae ämäyaqutäuqeqä” ätukqe.   
\p
\v 19 Eŋätqä iqu kimaŋi, “Nyi Gapleti iqunjqä. Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä hipeŋuä iqi ätqäuŋänä. Iqu nyi kukŋuä äŋguä täŋqä awä ktmqä änändowatqiyä.  
\v 20 Nyaqä kukŋuä tä hea qayunäŋäŋga, naqä-qakuänäŋä timäuniqeqä. Iŋäqe si nyaqä kukŋui qätä manyiyqä iŋä-qae, hea nätmatqä tä timäuqaŋgaŋqe, kukŋuä matqä isŋqinyä” ätukqe.   
\p
\v 21 Sakätiyasi iqutä, eŋätqä iqutä, iquaqu kukŋuä tqämanätqätaŋgiyäŋgaŋi, ämaqä yäpaqä mäŋgisa ätqäumiŋuwä iqua, Sakätiyasi iqu aŋä yäpä yäŋgisa äpakä pmetaŋgqeŋqä, iquenyqä hiŋuä äqumbu äpmapu, kŋuä kuapänä indqänmiŋuwi.  
\v 22 Iqu hŋgaŋqä imänjaqänäqe, hŋgaŋi yäpaqä mäŋgisa ätimäuqe, kukŋuä mätquä iqaŋga, qu iquenyqe, iqu aŋä pmua iŋgisa äpme, wätqä eŋqä-pa äqunätänjqe, näqŋqä ämakuwi. Iqu kukŋuä matqä itä, iqueqä hipa itänä wätqä eŋqä-paŋi imäkkqe.   
\p
\v 23 Qänakndaŋi Sakätiyasi iqu, iqueqä wäuŋuä Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä iuŋi qäpu iäqe, iqueqä aŋämqä äukqe.  
\v 24 Iŋgaŋi iqueqä apäkä Älisapetqi, äwqä-täŋä eä, iiyqä aŋä yäpä yäŋgisa zä qaŋuä hipa hŋgi eeqä äpmamiŋqe.  
\v 25 “Goti Hanjuwä Iqu huäqä äwunätä äŋguänä inyimäkqiyä. Nyi qokitqä äpmamä womba änyinmiŋqe, täŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu huätä ämanmäuqiyä” ätkqe.   
\s1 Eŋätqä iqu Mäliyauŋi, Jisasi Ique nyuäniqeŋqä ätukqeŋqä  
\p
\v 26 Älisapetqi äwqä-täŋä qaŋuä 6 pmetaŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu eŋätqä Gapleti iqueŋi, Galilisäŋä iŋgi aŋä-himqä Nasäretqäŋqä ändowatkqe.  
\v 27 Iqiŋi iqu apäkä hitqä, qokätä hiqaqä mäwiqä imiŋqä hui, iiyqä yoqe Mäliyau äwimakqe. Ii Josepä iquenyqä ätmiŋuwi. Josepä iqueqä kawiqu, ämaqä naqä Dewiti ique.  
\v 28 Eŋätqä iqu apäkä ii äwimeqe, “Si äŋguä äpmeŋinyä. Goti Naqä Iqu sinyqä kŋuä äŋguänäŋä indqänätä, sitä anä äpmenä” ätukqe.   
\p
\v 29 Ii kukŋuä tä qätä äwiyäqe, änä-änä mäwimäŋqä itä, “Änääŋqä dqutiyä?” kŋuä äwikqe.   
\p
\v 30 Eŋätqä iqu, “Mäliya, si zä miqä panä!” ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä äŋguänäŋiŋqä, si atäuŋuä ae äkiyqeqä.  
\v 31 Si äwqä eätnä, Ymeqä Qokä Hŋque misiŋiqä. Iqueqä yoqe, ‘Jisasiuä’ nyuättŋäŋqeqä.  
\v 32 Iqu Naqä-qu etaŋguti, ämaqä iqua, ‘Goti Haqä Yätutaŋä Iqueqä Ymeqeqä’ tpnuwiqä. Goti Hanjuwä Iqu iwimäkqaŋguti, Iqu qokä-apäkä iuŋi, Kiqä kawiqu Dewiti iqu äpmetä ämimiŋqä-pa, e miniqeqä.  
\v 33 Iqu hueqä-himqä Jekopä iquesaŋä iquauqä Naqä-qu eä, hea ique-ique pmetäniqeqä. Iqueqä ämiqä iiŋi, qäpunä maeqä da, e witäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 34 I tquaŋga Mäliya eŋätqä iqueŋi, “Tä äänä timäutŋqä tnyä? Nyi qoki maeqinjqä” ätukqe.   
\p
\v 35 Eŋätqä iqu kimaŋi, “Goti Haqä Yätutaŋä Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu si äkimetä, Iqueqä yäŋänäqŋqe äkpatqiyäŋqiyä. Ymeqä si änyuesqä Iqu, Goti Iqueqänä hiätaŋguti, qu Iquenyqe, ‘Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqeqä’ tpnuwiqä.  
\v 36 Qätä nyiyä! Apäkä äpäyaŋä tqä sämaqi Älisapetqi-pqe, ymeqä hŋqu inä nyuäŋqiyä. Iinyqe, ämaqe, ‘Apäkä täsi qokitqeqä’ ätumiŋuwä-qe, qaŋuä 6 päwqaŋga, ii äwqä-täŋä äpmenä.  
\v 37 Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di imäkäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 38 Iqu e tquaŋga Mäliya ämävauqe, “Nyi Naqä Iqueqä wäuŋuä-wiyqinjqä. Si tä ändŋä-maŋi, ätimäuŋqiyä” ätukqe. Ii iiŋä tquaŋga, eŋätqä iqu ävämakqe.   
\s1 Mäliya äyätä, Älisapetqi äwimakqeŋqä  
\p
\v 39 Iŋgaŋi Mäliya, qoqoŋä Jutiya-täŋä iŋgiŋqä aŋä-himqä hŋquenyqä maqänä ekqe.  
\v 40 Aŋä-himqä iu ätimäuqe, Sakätiyasi iqueqä aŋä yäpä yäŋgisa äpäyätä, Älisapetqiŋi, “Hiunjiŋganjqä” ätukqe.  
\v 41 Iŋgaŋi Älisapetqi, iuä maŋi qätä wiyqaŋgaŋi, ymeqä iqu äwqendaŋi ämeŋä iqaŋga, Dŋä Äŋguä Iqu Älisapetqiyqä äwqeuŋi kuapänä ämŋgqe.  
\v 42 Iŋgaŋi ii Mäliyau tääqä yäŋänäqŋqä tii ätukqe. “Apäkä eeqänäŋä iua äpmetaŋguwä-qe, Goti Hanjuwä Iqu si äŋguä ikimäkqiyä. Ymeqä si misŋqä Iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu Ique-pqe äŋguä iwimäkqiyä.  
\v 43 Nyi änääŋäwä? Nyi apäkä naqinyä maeqä etaŋgqä-qe, ŋqä Naqä Iqueqä känaiki änyimenyä.  
\v 44 Qätä nyiyä. Si nyi tääqä ändŋäŋgaŋi, nyi qätä kiyqaŋga, ymeqä äwqä tämŋi aquvänä itä, ämeŋä iqäqeqä.  
\v 45 Si Goti Hanjuwä Iqu äktqeŋqä, ‘Naqä-qakuä, ätimäuŋqiyä’ kŋuä indqäŋgŋi, äwqä yeeqä iŋqikiyqä” ätukqe.   
\s1 Mäliya, Goti Iqueqä yoqä haqä ämamäutä, apqä ätkqeŋqä  
\p
\v 46 Ii i tquaŋga, Mäliya tii ätukqe.  
\pi1 “Nyaqä äwqe, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe haqeqä ämamäuqiyä.  
\v 47 Nyaqä quuvqe, Goti Häŋä Inyimäkqä Iquenyqä yeeqä änyiŋgiyä.  
\v 48-49 Nyi Iqueqä wäuŋuä-wiyqä apäkä hiŋgiŋqä-qenyä, Iqu nyinyqä kŋuä äŋguänäŋä indqäŋgi. Goti Yäŋänäqŋqä Iqu äŋguänäŋä nyimäkqeŋqe, ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquatä, qänaknda pmapnuwä iquatä, ‘Apäkä täsiŋi, Goti Hanjuwä Iqu äŋguänäŋi iwimäkkqeqä’ tpnuwiqä. Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, aaŋä pmua äqonänä.  
\v 50 Ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquautä, qänaknda pmapnuwä iquautä, Ique qätä wiyqä iquauŋqe, Iqu qeqä wimäŋgaŋgi äŋguä imäkqä-queqä.  
\v 51 Iqu, hipa wäuŋuä yäŋänäqŋqä iqä-queqä. Ämaqä ‘Ŋqä-näuä äŋguä eäŋänä, nyi imäkmqänä’ kŋuä indqäŋqä iquauŋi, Iqu hiŋginäwa dowatqä-queqä.  
\v 52 Ämaqä naqä iquauqä yäŋänäqŋqe huätä mamäuqä-queqä. Ämaqä yäpä iqiŋä iquauä yoqe, haqeqä vauqumuatqä-queqä.  
\v 53 Ämaqä nätmatqäŋqä äwa iqaŋguwä iquauŋi, kuapänä vqä-queqä. Ämaqä nätmatqä kuapänä-täŋä iquauŋi, huätä qanyä dowatqä-queqä.  
\v 54-55 Iqu neqä atqä-awäkau kukŋuä guä ämäsäutä, ‘Aprähamä iqueŋqätä, iqueqä kaqä-kawäkauŋqätä, qeqä hea ique-ique nyimäŋguäniqeqä’ ätukqeqä. Iqu kukŋuä iiŋqe kŋuä indqänätä, Iqueqä wäuŋuä-wiyqä Israitqä iquau yätamäkqä vqä-queqä” ätukqe.   
\p
\v 56 Mäliya e ätuäqe, Älisapetqisä qaŋuä hŋquaqui-hŋque äpmeqe, kiqä aŋämqä aŋgi äpäwäkqe.   
\s1 Älisapetqi, Jonä ique ämikqeŋqä  
\p
\v 57 Älisapetqi iŋgaŋi ymeqä qokä hŋque ämikqe.  
\v 58 Ämaqä iisä qäqiqi äpmamiŋuwä iquatä, iiyqä käyämaqä iquatä, qätä äwipiyi, Goti Hanjuwä Iqu qeqä äwutätä, yätamäkqä vqaŋgqeŋqä, iqua iisä aquvänä anä ikuwi.  
\v 59-60 Hea 8 päwqaŋga, qu ymeqä hayuqä-täŋä iqueqä huiwi häuä ktäupŋqä aquvä äqämbiyi, iqueqä kaniqueä yoqä, “Sakätiyasiuä” nyuätanä-tpu iqaŋguwäŋga, känai, “Oeyä, ne iqueqä yoqe, ‘Jonäuä’ nyuätatuŋqueqä” ätukqe.   
\p
\v 61 Iŋi, “Änääŋäŋqäwä? Ämaqä sitaŋä hui, yoqä iiŋi maqoŋqä iŋäuä” ätukuwi.  
\v 62 Iqua e ätupiyi, Sakätiyasi iqu iqueqä kŋui ämotquetŋqä diŋqä, ique atäuŋuä äwikuwi.  
\v 63 Itaŋga iqu, iqua zä-heauqä muaepŋqä hipaitänä atäuŋuä äwikqe. Iqu zä-heauqä iuŋi, “Iqueqä yoqe, Jonäuä” äqäkqe. Iqu e qäyqaŋgqeŋqä iqua yäuŋuä ikuwi.   
\p
\v 64 Iŋgaŋi, Sakätiyasi iqu kukŋuä matqä äpmamiŋqe, Goti Hanjuwä Iqu äŋguä iwimäkqaŋgi, iqu kukŋuä ätätä, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe haqeqä ämamäukqe.  
\v 65 Nätmatqä huitaŋä e timäuqaŋgqeŋqä, ämaqä iqi äpmamiŋuwä iqua zä ikuwi. Iŋgaŋi ämaqä Jutiya iu qoqoŋä im-imä pmeqä iqua, kukŋuä kuapä ätmiŋuwi.  
\v 66 Ämaqä kukŋuä qätä e äwikuwä iqua, “Goti Hanjuwä Iqu ymeqä däŋä iqutäŋi, anä pmeŋqiyä” kŋuä e indqämbiyi, “Ymeqä iqu, änääqu heniqätiyä?” ätkuwi.   
\s1 Sakätiyasi iqu hiŋuä ätukqeŋqä  
\p
\v 67 Dŋä Äŋguä Iqu, kaniqu Sakätiyasi iqutä kuapänä muŋgaŋgi, iqu hiŋuä tii ätukqe.   
\pi1
\v 68 “Israitqä iquneqä Goti Hanjuwä Naqä Iqu, Iqueqä ämaqä iqune, haŋä-iqä-täŋä pmetaŋgu änemetä, yätamäkqä äneyätä aŋgi inätmeqeŋqe, ne Iqueqä yoqe haqeqä ämamäuanä.  
\v 69 Iqu imäkqaŋgi, Ämaqä Yäŋänäqŋqä Hŋqu häŋä inemäkätŋqä eqi. Iqueqä wäuŋuä-wiyqä Dewiti iqueqä hueqä-himqä iuqä awä iqisa eqi.  
\v 70 Iqu hiŋuiqänä hiŋuä-tqä iquauä maŋiuta ätkqä-pa, iiŋä ätimäuqiyä.  
\v 71 Neyaqä mäkä-huŋqä iquauqätä, himä-wiuŋqä iquauqätä, hipa iuta aŋgi inetmetŋqä e imäkqiyä.  
\v 72-73 Iqu atqä-awäkaŋqä qeqä äwutätä, awiqu Aprähamä iqutä kukŋuä guä äumäsäuekqeŋqä kŋuä indqänätä e imäkqiyä.  
\v 74 Neqä ämaqä mäkä-huŋqä iquauqä hipa iuta aŋgi inetmeqaŋga, ne zä mäneŋqä iqaŋguti Iqueuä wäuŋui wiyquatuŋqueqä.  
\v 75 Iiŋä etaŋgi ne hea ique-iqueŋi, Iqueqä hiŋuä iqiŋi, suqä äŋguänäŋinä itanä, Iqueuä wäuŋui imäkquatuŋqueqä.   
\pi1
\v 76 Ga ŋqä ymeqä iquki, sinyqä tii tpnuwiqä. ‘Iqu Goti Haqä Yätutaŋä Iqueqä hiŋuä-tqä iqueqä.’ Quati tiinjqä. Si Naqä Iquenyqä hiŋuiqä äwätnä, hänaqä näwenyä imäktŋäŋqeqä.  
\v 77 Si iiŋä imäktŋäŋqe, ii Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä iquauŋi, Iqu iquauqä suqä quvqe huätä ämamäutä, häŋä iwimäkäniqeŋqä näqŋqä wisŋäŋqä diŋqeyi.  
\v 78 Ämaqä iquauŋqä qeqä wimäŋgaŋgi, e imäkqe, qäukuä yätutaŋi we-huŋqä hŋque mäptqä ätätŋqä-paŋi, nenyqä iiŋä dowatäniqeqä.  
\v 79 Ne aŋä hiawiqä imä pmetaŋgua, Iqu neqä huiwä zä iiŋqe ktqä namäuqaŋga, mäptqä ätätŋqä-paŋä iiŋi we-huŋqe ne naunätä hänaqä ämänätqueqaŋguti, ne äwqä haŋuä änyätanä qeiqinyä pmetaniqueqä” ätukqe.   
\p
\v 80 Ymeqä iqu naqä eätä, iqueqä quuvqe yäŋänäqŋqä ämeqe, qänakŋi, Israitqä iquauqä hiŋuä iqi tqäuniqäŋgaŋqe, iqu aŋä avqŋqä imä äpmamiŋqe.   
\c 2  
\s1 Jisasi Ique ämikqeŋqä\f + \fr 2:0 \ft Matiu 1:18-25\f*  
\p
\v 1 Iŋgaŋi ämaqä naqä Romätaŋä iqu, ämaqä iqueqä ämimiŋqä eeqänäŋä iuqä yoqä ämepu a täupŋqä, kukŋuä yäŋänäqŋqä änyä-häŋä hui imäkkqe. Iqueqä yoqe, Sisa Okastusi ique.  
\v 2-3 Iqu e tqaŋga, ämaqä eeqänäŋi, qu quwqä yoqä inä mapŋqänä, quwqä aŋä yäuä duŋqä aŋgumä äukuwi. Iŋgaŋi qu ämaqä iuqä yoqe änyä qe ämakuwi. Siliya iŋgisaŋi, Kuiliniyäsi iqu kiyapqä wäuŋuä itä äpmamiŋqe.   
\p
\v 4 Josepä iqu hueqä-himqä Dewiti iquesaŋä eä etaŋgi, iqu Nasäretqä iu ävämaŋi, Betlähemäŋqä ekqe. Ämiqä naqä Dewiti iqu hiŋuiqänäŋi, Betlähemä iu äpmamiŋqe. Nasäretqäŋi, qua Galilisäŋä iŋgisayi. Betlähemäŋi, qua Jutiya-täŋä iŋgisayi.  
\v 5 Mäliyaŋi, iquenyqä ätmiŋuwi, ii äwqä-täŋi etaŋgi, qu iyaquvqä yoqä mapŋqä, Josepä iqu iisä anä äukiyi.  
\v 6 Iyaqu Betlähemä iu äpmayi, Mäliya ymeqä nyuätŋqä hiŋuä äwqäŋgqe.  
\v 7 Ga ii Ymeqä Qokä Hitmqä Ique änyuäqe, ämaqä iquauqä aŋä hiqaqä wiqe hma etaŋgi, yuä huäqä ätuätä, bulumäka iquauqä buayäŋqä hevqä iu äwätekqe.   
\s1 Eŋätqä iqua, sipsipqä-miqä iquau äwimakuwiŋqä  
\p
\v 8 \fig Sipsipqä-miqä hŋqua iquauqä sipsipqä ämipu, qamqä iqi äpmamiŋuwi.|alt="shepherds at night" src="LB00013C.tif" size="col" loc="Lk 2:8-14" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="2:8" \fig*Heatqä iqueŋi, Betlähemä-täŋä qäqiqiŋi, sipsipqä-miqä hŋqua iquauqä sipsipqä ämipu, qamqä iqi äpmamiŋuwi.  
\v 9 Iŋgaŋi Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu, iquauqä hiŋuä iqi maqänä tqäuqaŋga, Goti Hanjuwä Iqueqä we-huŋqe, iquau we äwuŋgqe.  
\v 10 Iqua iiŋä äqumbiyi, zä kiiŋä iqaŋguwäŋga, eŋätqä iqu, “He zä miqä pambiyä!” ätukqe. “Nyi henyqä kukŋuä äŋguänäŋi, ämaqä eeqänäŋi yeeqä naqä-qakuänäŋä ipŋqä äma äpqänä.  
\v 11 Täŋgaŋi Dewiti iqueqä aŋä-himqä täutaŋi, Ymeqä Hŋqu eqiyä. Ymeqä Iqu, ämaqä eeqänäŋä hiqä haŋä-iqetaŋi, häŋä equmuatäniŋqä Iqueqä. Iqu Naqä-qu eä, Kraisi, he ämeyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iquvqä.  
\v 12 He Iqueŋi, hiŋuä tiiŋä äqumbiyitaŋi, näqŋqä mapŋqäuä. Iqu yuä huäqä äutnä, bulumäka iquauqä buayäŋqä hevqä iu witaŋguti qumbŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 13 Eŋätqä iqu e tquaŋga, eŋätqä kuapänäŋä iqua, qäukuä yätuta maqänä äquveppiyi, iqutä anä äpmamiŋuwi. Iqua Goti Hanjuwä Iqueqä yoqä haqeqä ämamäupu, tiiŋä ätkuwi.   
\pi1
\v 14 “Qäukuä haqä yätuŋi, Goti Hanjuwä Iqu yoqä naqä-täŋiyi. Iŋi qua buŋi, ämaqä, Goti Hanjuwä Iqu äŋguä wimäkätŋqä äwinyätŋqä iquauŋi, äwqä haŋuä di ävqiyä.”   
\p
\v 15 Iŋgaŋi eŋätqä iqua äväma, qäukuä haqä yätuŋqä aŋgumä äyqaŋguwäŋga, sipsipqä-miqä iqua kukŋuä tii ätŋguwi. “Naqä Iqu nätmatqä ae ämänätqueqä-qae, ga e ätimäuqä-qinyqä hiŋuä qunatuŋquä Betlähemä duŋqä jänänä äwanä.”  
\v 16 E ätmbiyi, maqänä äupiyi, iqua Mäliyautä, Josepä iquesä, Ymeqä Hayuqä-täŋä bulumäka buayäŋqä hevqä iu witaŋgi ämäqumuakuwi.  
\v 17 Iqua e äqumbiyi, nätmatqä eeqänäŋi, eŋätqä iqu Ymeqä Iquenyqä ätukqeŋqä awä ätukuwi.  
\v 18 Iqua awä e tquaŋgä qätä äwikuwä iqua, kŋuä kuapänä indqäŋguwi.  
\v 19 Mäliya nätmatqä eeqänäŋiŋqä kŋuä huätä mävquatämäuqä da, kŋuä yqänä indqänä äpmamiŋqe.  
\v 20 Iŋgaŋi sipsipqä-miqä iqua aŋgi äwäpiyäŋgaŋi, nätmatqä qätä äwiyäpu hiŋuä äquŋguwiŋqe, Goti Hanjuwä Ique yeeqä äväpu, Iqueqä yoqä haqeqä ämamäukuwi. Nätmatqä eeqänäŋä eŋätqä iqu ätukqä-pa, qäyunä qe ätimäukqe.   
\s1 Jisasi Ique yoqä änyuätkuwiŋqä  
\p
\v 21 Ii Ymeqä ämikqä hiunji 8 ae äpäwqaŋga, Iqueqä huiwi häuä äktäupu, yoqä änyuätkuwi. Känai äwqä änyä etaŋga eŋätqä iqu ätukqä-pa “Jisasiuä” änyuätkuwi.   
\s1 Simiyonä iqu, Jisasi Iquenyqä hiŋuä ätkqeŋqä  
\p
\v 22 Iyaqu Mosisi iqu ätkqeuŋi qänaknä isinyä, hea 40 qanyä ae äpmayi, akiyä änyäsinyä Ymeqä Iqueŋi Naqä Ique wiyŋqä, Jerusälemäŋqä ätuma ekiyi.  
\v 23 Ii tiiŋiŋqe. Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä-suqä iuŋi, ymeqä vqeŋqe, tiiŋä äqänätaŋgiyi. \qt “Hiveqä-yaqueqä, ämaqä, ymeqä qokä hitmqä eeqänäŋä iquauŋi, Naqä Ique wipŋqä.\qt*”\f + \fr 2:23 \ft Aŋgumä Itmakqä 13:2, 15\f*  
\v 24 Iyaqu yäŋiŋi, akiyä nyämänäsinyä, Goti Hanjuwä Iqueqä suqe qänaknä isinyä, hiqäva imäkiyŋqä ekiyi. Bukä iuŋi, tiiŋä qänätaŋgi, “\qt Yŋŋä-heeqä hŋquaqu mapŋqti, ä yŋŋä-quaunyqä meqä hŋquaqu mapŋqti.\qt*”\f + \fr 2:24 \ft Hiqäva-imäkqä 12:8\f*   
\p
\v 25 Iŋgaŋi ämaqä hŋqu Jerusälemä iu äpmamiŋqe. Iqueqä yoqe, Simiyonä ique. Iqu suqä äŋguänäŋinä imäkätä, Goti Hanjuwä Iquenyqä qänaknä imiŋqe. Iqu Israitqä iquauqä yätamäkqä väniqä iqueŋqä hiŋuä äqänä pmetaŋgi, Dŋä Äŋguä Iqu, iqutä anä äpmamiŋqe.  
\v 26 Qäŋganäŋi Dŋä Äŋguä Iqu, “Si Kraisi Ämaqä he ämeyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä Ique hiŋuä ganä äqunŋi, iŋga päkondŋäŋqeqä” ätukqe.  
\v 27-28 Hiunji iqueŋi, Dŋä Äŋguä Iqu kŋuä vqaŋga, iqu hiqäva-imäkqä aŋä duŋqä äukqe. Iŋgaŋi Jisasi Iqueqä kaniqutä, känaisä, kukŋuä-suqä iu qänaki isinyä imäkiyŋqä, Ique äma pqaŋgiyäŋga, Simiyonä iqu atukuä ämaitä, Goti Hanjuwä Iquenyqä “äŋguiqä” ätätä, tiiŋä ätkqe.   
\pi1
\v 29 “Naqä Iquki, nyi Tqä wäuŋuä-kiyqunjqä. Si ändkŋä-ma, nyi äwqä haŋuä iiŋqetä umqä, hiŋuinä ŋqänäwqatiyä.  
\v 30 Nätmatqä Si imäkŋi, ämaqä iqune häŋä inemäkqä di etaŋgi, nyi hiŋuä ae äqunäŋänä.  
\v 31 Si nätmatqä iiŋi, ämaqä huitaŋä-huitaŋä eeqänäŋä iquauqä hiŋuä iqisaŋi näwinyä ae imäkŋiqä.  
\v 32 Iqu Israitqä, Tqä sämaqä iquau, yoqä naqä ävätä, ämaqä huiziquau we-huŋqä vätŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 33 Simiyonä iqu Ymeqä Iquenyqä e tquaŋgqeŋqä, kandä-känatä, kŋuä kuapänä indqäŋgiyi.  
\v 34 Iŋgaŋi iqu, Goti Iqu imbquau äŋguä iwimäkätŋqä tääqä ätäqetaŋi, känäu Mäliyauŋi tii ätukqe. “Ymeqä Tqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu ae ätekqeqä. Iŋi Iquesaŋi, Israitqä hŋqua qui imäkŋgaŋguwäŋga, itaŋga huiziqua äŋguänä pmapnuwiqä. Iqu, nätmatqä Goti Iqu imäkäniqeŋqä hiqŋqä eŋqä-paŋä eqaŋgqeŋqä, ämaqä kuapänä kukŋuä quvqä tupnuwiqä.  
\v 35 Itaŋga si ipäqäyuŋi tqä qeqä iu kiunjätäuqaŋgi, täŋä-huŋqä i matqä-paŋä iiŋä matŋiqä. Iiŋiŋqe, ämaqä kuapänäŋä iquauqä kŋuä zä indqänmipqe, ätnäŋäqi timäuniqeqä” ätukqe.   
\s1 Anai, Jisasi Iquenyqä ätkqeŋqä  
\p
\v 36 Apäkä hui Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä-tqä äpmamiŋqe. Iiyqä yoqe, Ana. Ii Panuelä iqueqä meqiyi. Panuelä iqu, Aseli iquesaŋäquvi. Ii äpäyaŋä ae ekqe. Ii hiŋuiqänäŋi quväukuä 7 kiqä qokä iqutä äpmamiŋiyi.  
\v 37 Qänakndaŋi kiqä qokiqu äpäkoŋgaŋga, apäqŋqä quväukuä kuapänä äpmamiŋqe. Iiyqä quväukuä eeqänäŋi, 84 äpäukqe. Ii hiqäva-imäkqä aŋä iuŋi mävquatämäuqä itä, buayä maŋqä äpme, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätqämanätä, Iqueqä wäuŋui heatqäŋgatä hinjuiŋgatä itä, äpmamiŋqe.  
\v 38 Hiunji iqueŋi, Simiyonä iqu qäpu tqaŋga, Anai imbquau äwimeqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä “äŋguiqä” ätkqe. Iiŋä ätätä, ämaqä Goti Hanjuwä Iqu Jerusälemä iuŋi aŋgi itmetŋqä diŋqä hiŋuä äqämbu pmetaŋguwä iquauŋi, ii Ymeqä Iquenyqä awi, iqisa ätipäqäkqe.   
\p
\v 39 Iŋgaŋi iyaqu Naqä Iqueqä bukä iu äqänäŋqä-pa eeqänä ae imäkiyi, iyaquvqä aŋä-himqä Nasäretqäŋqä, qua Galilisäŋä iŋginyqä äwäkiyi.  
\v 40 Ymeqä Iqu naqä eätä, näqŋqä kuapänä ämetä, yäŋänäqŋqä ekqe. Iŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu, Iquenyqä aquvänä itä, äŋguä iwimäkmiŋqe.   
\s1 Hikŋä Jisasi Iqu, näqŋqä-vqä iquatä kukŋuä ätkuwiŋqä  
\p
\v 41 Quväukuä ique-iqueŋi, hiunji naqänäŋä Pasopaŋgaŋi, Jisasi Iqueqä känatä-kandä hiunji hiŋuä qunyiyŋqä, Jerusälemäŋqä iqäsmiŋiyi.  
\v 42 Jisasi Iqueqä quväukui hipa eeqäpnä eäqe hŋquaqu päwqaŋga, suqä iuŋi qänaknä ipu, Jerusälemäŋqä ekuwi.  
\v 43 Qu hiunji yäpakä ique qäpu ae äqämbiyi, quwqä aŋämqä wiqäŋgaŋi, Hikŋä Jisasi Iqu Jerusälemä yätu yqänä äpmamiŋqe. Iiŋqe kaniqutä känaisä, “Iqu Jerusälemä yätu yqänä äpmenä-qe” kŋuä mindqäŋqä ikiyi.  
\v 44 Iyaqu, “Iqu ämaqä huizitä anä äpätqäŋäuä” kŋuä vqaŋgi, qu hiunji hŋque qaŋä äwämiŋuwi. E äwipiyäŋgaŋi, iyaqu Ique moqumuayŋqä, quvämaqä awä iu qävqä iyŋqä ipäqäkiyi.  
\v 45 Ique mämoqumueqä iyi, qävqä iyŋqänä Jerusälemäŋqä aŋgi ekiyi.  
\v 46 Hiunji hŋquaqui-hŋqueŋä iuŋi, iyaqu hiqäva-imäkqä aŋä iuŋi, Iqu näqŋqä-vqä iquauä awä iqi pmetaŋgi ämoqumuakiyi. Iqiŋi Iqu iquauqä kukŋui qätä äwiyätä, iquau yatŋqä inä äwimiŋqe.  
\v 47 Iŋgaŋi ämaqä iqueqä kukŋui qätä äwipu äpmapiyä iqua, Iqueqä näqŋqeŋqätä, Iqueqä kima tquaŋgqeŋqätä, qu eeqänä yäuŋuä ikuwi.   
\p
\v 48 Iyaqu hiŋuä äqunyiyi, tä äktäuwänäsinyä, känai tii ätukqe. “Ŋqä Ymeqä Iquki, suqä iiŋi suŋqä yetquenyä? Tniqutä tnandäŋi, äwqä haŋä yeyqaŋgi, ye Sinyqä qävqä itqäŋueä.”   
\p
\v 49 I tquaŋga, Iqu kimaŋi, “Qe Nyinyqä suŋqä qävqä itqäŋinyqä? Änääŋgä? Nyi Ŋqä Apiqueä aŋä täu pmetmqä diŋqe, qe maqŋqä eäŋinyqä?” ätukqe.  
\v 50 Kukŋuä kima iiŋqe, iyaqu kiqä quatiŋqe, maqŋqä emiŋiyi.   
\p
\v 51 Iŋgaŋi Iqu iyaqutä Nasäretqäŋqä anä qe äwäkuwi. Ga Iqu iyaquiuä kukŋui, qänaknä äwimiŋqe. E äpmapiyäŋgaŋi, känai kukŋuä eeqänäŋi ämetä, iiyqä kŋuä indqäŋqä imä yäŋänäqŋqä ämaemiŋqe.  
\v 52 Jisasi Iqu naqä eätä, Iqueqä näqŋqe äŋguänäŋä-täŋu ekqe. Goti Hanjuwä Iqu Iquenyqä kuapänä winyätaŋgi, ämaqä iqua-pqe inä äwinymiŋqe.   
\c 3  
\s1 Jonä asŋä-qäyqä iqu, kukŋuä awä ätumiŋqeŋqä\f + \fr 3:0 \ft Matiu 3:1-12; Makä 1:1-8; Jonä 1:19-28\f*  
\p
\v 1 Sisa Taipiriyasi iqu, Romä pmeqä iquauqä naqä quväukui 15 pmetaŋgaŋi, Pondisi Pailoti iqu, qua Jutiya du kiyapqä pmetaŋga, Heroti iqu\f + \fr 3:1 \ft Heroti iqueqä yoqä huizi, Antipasiyi. Iqueqä kaniqueqä yoqä-pqe Heroti iqueyi.\f*, qua Galili du ämimiŋqe. Itaŋga iqueqä käŋguequ Pilipä iqu, qua Ituriyä dutä, qua Tätakonitisi dutä ämimiŋqe. Itaŋga Lisaniyasi iqu, qua Apilene du ämimiŋqe.  
\v 2 Iŋgaŋi Anasi iqutä, Käyäpasi iqutä, iquaqu hiqäva-imäkqä naqä äpmamiŋiyi. Iŋgaŋi Sakätiyasi iqueqä ymeqä Jonä iqu, aŋä avqŋqä imä pmetaŋga, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui iquenyqä äpkqe.  
\v 3 I etaŋgaŋi, iqu aŋä eeqänäŋä eqä Jotänä-täŋä iu ikitä, awä tii ätumiŋqe. “Goti Hanjuwä Iqu hiqä suqä quvqe huätä maemäutŋqä diŋqe, hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe ävquatämäupu, asŋä mapiyä” ätumiŋqe.  
\v 4 Iqu iiŋä imäkmiŋqetaŋi, hiŋuä-tqä Asayä iqueqä bukä iu äqänäŋqä-pa ätimäukqe.  
\pi1 “\qt Aŋä avqŋqä duŋi, ämaqä hŋqueqä maŋi tääqä tii ätqiyä. ‘Naqä Iquenyqä hänaqe näwinyä jänänä tiiŋä imäkepiyä.\qt*  
\v 5 \qt Hänaqä ätŋnäŋqe, qua äptätnyäpu, itaŋga qoqoŋä ätqäuŋqe, yaquetä ipu, itaŋga ätuqä änyäŋqe, hii iwqatäpu, itaŋga äquvätä ätimäutä iqä änyäŋqe, äŋguä nyätŋqä imäkepiyä.\qt*  
\v 6 \qt Iŋi ämaqä eeqänäŋi, qu Goti Hanjuwä Iqueqä suqä, ämaqä qui imäknätqäŋuwä iquau häŋä iqumuatqe, hiŋuä qumbnuwiqä’ ätqiyä\qt*” ätätä äqänä.\f + \fr 3:6 \ft Asayä 40:3-5\f*   
\p
\v 7 Iŋgaŋi qokä-apäkä kuapänä, Jonä iqu asŋä wuqiyätŋqä wimeqaŋguwaŋga, iqu tii ätukqe. “He qämakä quvqä iquauqä ymeqä-quenjqä. ‘Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋä äpäŋqiyä, he zä upiyä-qe’ tqu hitqaŋgikä?  
\v 8 Hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe ae ävquatämäuqueqä äktmbu motquapiyä. Iiŋä imäkquwi, he zä hŋqu häukuä-täŋä eŋqä-paŋuenjqä. Ga ‘Aprähamä iqu neqä awiqu hitaŋgqetaŋi, ne äŋguä äpmeŋunä-qe,’ matŋqä pambiyä. Nyi he etqänä. Goti Hanjuwä Iqu hikä tä, Aprähamä iqueqä kaqä-kawäka epŋqe, äŋguä imäkänä.  
\v 9 Zä-häukuä äŋguä mäwiqaŋgutqä iquauŋi tä täuvepŋqä diŋqe, japiŋi zä-quatä iqi ae äwinä” ätukqe.   
\p
\v 10 Jonä iqu e tquaŋga, qu yatŋqä äväpu, “Iiŋqe ne äänä imäkatuŋquäwä?” ätukuwi.   
\p
\v 11 I tquaŋguwäŋga iqu kimaŋi, “Ämaqä hŋqu gquä hŋquaqu-täŋu sätäti, ämaqä gquä maeqä ique väŋqiyä. Itaŋga ämaqä hŋqu buayä-täŋu eäqe, iqu-pqe asä e yäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 12 Itaŋga ämaqä mbqä motauqä hŋqua, asŋä mapŋqä äwimepu, tii ätukuwi. “Ämaqä ämänätqueqä iquki, ne äänä imäkatuŋquäwä?”   
\p
\v 13 Kimaŋi iqu iquauŋi, “Heqä ämeyätqäŋuwä iqua etquwä-pa, iunä motaupŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 14 Itaŋga ämaqä mäkä-iqä iqua-pqe yatŋqä äväpu, “Ne äänä imäkatuŋquäwä?” ätukuwi.  
\p I tquaŋguwäŋga iqu, “He ämaqeuŋi, ‘Mbqä nätappiyä’ ätuäpu, suqä quvqä mitqueqä pambiyä. Quŋi kukŋuä quaŋgä mämitqä pambiyä. Itaŋga ‘Mbqe, wäuŋuä iququeŋqe, tä qäyunjqä’ kŋuä indqämbiyä” ätukqe.   
\p
\v 15 Iŋgaŋi qokä-apäki, Kraisi ämaqeu mitŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iquenyqe hiŋuä äqämbu äpmamiŋuwä iqua, Jonä iquenyqe, “Tqu Kraisi Qäqutiyä?” kŋuä äwimiŋqe.  
\v 16 Qu kŋuä e indqänätaŋguwiŋqe, Jonä iqu iquau tii ätukqe. “Nyi asŋi, eqä ditänä eqiyätqäŋä. Iiŋä etaŋgi, Ämaqä nyi ämaŋqutäuŋqä Iqu, qänaki änä äpäŋqiyä. Iqueqä yukä ämuasmäŋqä gue ewamqe, nyi ämaqä äŋguqunä manä, quvqunjqä. Iqu asŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä Dŋä Äŋguitä, tä itä hiqiyäŋqiyä.  
\v 17 \fig Iqu spetqä a äqätänä, kuä pa tä maisquä du tnämäuniqeqä.|alt="harvesting compilation." src="harvesting Lk 3-17.png" size="col" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967,;Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="3:17" \fig*Iqu spetqä a äqätänä, kuä pa huätä ämatnämäutä, kuä naqe, aquvä äqiyätä Kiqä aŋiu pŋqä maeniŋqeqä. Itaŋga kuä pai, tä maisquä du tnämäuniqeqä” ätukqe.  
\v 18 Iŋgaŋi Jonä iqu, ämaqä kŋuä äŋguä mapŋqä iuŋqä, kukŋuä hui inä ätuätä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä äŋgui awä ätumiŋqe.   
\s1 Heroti iqu, Jonä ique guä äpmuatekqeŋqä\f + \fr 3:19 \ft Matiu 1:1-12; Makä 6:14-29; Lukä 9:7-9\f*  
\p
\v 19 Galilisaŋä ämaqä naqä Heroti iqu, iqueqä käŋguequeqä apäkä Herotiyasi ämetä, suqä quvqä huizi, kuapänä imäkqaŋgqeta, Jonä iqu äkasuwä ätukqe.  
\v 20 Iutaŋi Heroti iqu suqä quvqä hŋqu aŋgu inä imäkätä, Jonä ique guä äkiqiyäuekqe.   
\s1 Jisasi Iqu, asŋä ämakqeŋqä\f + \fr 3:21 \ft Matiu 3:13-17; Makä 1:9-11\f*  
\p
\v 21-22 Ämaqä eeqänäŋi, qu asŋä metqätaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu-pqe asŋä ämakqe. Iqu asŋä ae ämeqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tqämanätqätaŋga, qäukui qŋqaŋä äutänäqe, Dŋä Äŋguä Iqu, yŋŋä-heeqä eŋqä-pa, Iquenyqä äquvepkqe. Äquvepqaŋga, qäukuä yätutaŋi, maŋä tiiŋä ätukqe. “Si Ŋqä Ymeqä Nyi kiiŋä änyinätŋqä Iqukiyqä. Ŋqä äwqe, Sinyqä yeeqä änyiŋgiyä.”   
\s1 Jisasi Iqueqä kawäkauŋqä\f + \fr 3:21-22 \ft Matiu 1:1-17\f*  
\p
\v 23-38 Jisasi Iqu, Iqueqä quväukui 30 päwqaŋga, Iqueqä wäuŋuä ipäqäkqe. Iŋgaŋi qokä-apäki Iquenyqe, ‘Josepä iqueqä Ymeqeqä’ kŋuä indqäŋguwi.  
\p Kiŋganäŋi, Goti Hanjuwä Iqu Atamä ique imäkkqe. Atamä iqu Seti ique eämakqe. Seti iqu Inosi ique eämakqe. Inosi iqu Kenanä ique eämakqe. Kenanä iqu Mähaleli ique eämakqe. Mähaleli iqu Jareti ique eämakqe. Jareti iqu Inokä ique eämakqe. Inokä iqu Metusela ique eämakqe. Metusela iqu Lamekä ique eämakqe. Lamekä iqu Noa ique eämakqe. Noa iqu Semä ique eämakqe. Semä iqu Apäksati ique eämakqe. Apäksati iqu Kainanä ique eämakqe. Kainanä iqu Sela ique eämakqe. Sela iqu Epe ique eämakqe. Epe iqu Pelekä ique eämakqe. Pelekä iqu Reu ique eämakqe. Reu iqu Serukä ique eämakqe. Serukä iqu Neho ique eämakqe. Neho iqu Tera ique eämakqe. Tera iqu Aprähamä ique eämakqe. Aprähamä iqu Aisakä ique eämakqe. Aisakä iqu Jekopä ique eämakqe. Jekopä iqu Jutä ique eämakqe. Jutä iqu Peresi ique eämakqe. Peresi iqu Heslonä ique eämakqe. Heslonä iqu Ani ique eämakqe. Ani iqu Atäminä ique eämakqe. Atäminä iqu Aminätapä ique eämakqe. Aminätapä iqu Nesonä ique eämakqe. Nesonä iqu Salämonä ique eämakqe. Salämonä iqu Boasi ique eämakqe. Boasi iqu Opeti ique eämakqe. Opeti iqu Jesi ique eämakqe. Jesi iqu Dewiti ique eämakqe. Dewiti iqu Netenä ique eämakqe. Netenä iqu Mätati ique eämakqe. Mätati iqu Mena ique eämakqe. Mena iqu Melea ique eämakqe. Melea iqu Eliyakimä ique eämakqe. Eliyakimä iqu Jonamä ique eämakqe. Jonamä iqu Josepä ique eämakqe. Josepä iqu Jutä ique eämakqe. Jutä iqu Simiyonä ique eämakqe. Simiyonä iqu Lipai ique eämakqe. Lipai iqu Mätati ique eämakqe. Mätati iqu Jorimä ique eämakqe. Jorimä iqu Eliyesa ique eämakqe. Eliyesa iqu Josuwa ique eämakqe. Josuwa iqu Erä ique eämakqe. Erä iqu Elämatamä ique eämakqe. Elämatamä iqu Kosamä ique eämakqe. Kosamä iqu Ati ique eämakqe. Ati iqu Meläki ique eämakqe. Meläki iqu Neri ique eämakqe. Neri iqu Selatiyoli ique eämakqe. Selatiyoli iqu Serupapelä ique eämakqe. Serupapelä iqu Resa ique eämakqe. Resa iqu Joänanä ique eämakqe. Joänanä iqu Jota ique eämakqe. Jota iqu Josekä ique eämakqe. Josekä iqu Semenä ique eämakqe. Semenä iqu Mätatiyasi ique eämakqe. Mätatiyasi iqu Matä ique eämakqe. Matä iqu Näkai ique eämakqe. Näkai iqu Esäli ique eämakqe. Esäli iqu Nahumä ique eämakqe. Nahumä iqu Amosi ique eämakqe. Amosi iqu Mätatiyasi ique eämakqe. Mätatiyasi iqu Josepä ique eämakqe. Josepä iqu Jänai ique eämakqe. Jänai iqu Meläki ique eämakqe. Meläki iqu Lipai ique eämakqe. Lipai iqu Mätati ique eämakqe. Mätati iqu Heli ique eämakqe. Heli iqu Josepä ique eämakqe. Iŋi qokä-apäki, “Josepä iqu Jisasi Ique eämakqeqä” kŋuä indqäŋguwi.   
\c 4  
\s1 Setänä iqu, Jisasi Ique yamwiqä äwimiŋqeŋqä\f + \fr 4:0 \ft Matiu 4:1-11; Makä 1:12-13\f*  
\p
\v 1-2 Iŋgaŋi Dŋä Äŋguä Iqu Jisasi Iqueqä äwqä imä kuapänä muŋgaŋga, Iqu aŋgu wätŋqä, eqä Jotänä iuŋi ävämakqe. Iqisaŋi Dŋä Äŋguä Iqu Jisasi Ique iwimäkqaŋgi, Iqu aŋä avqŋqä imä hiunji 40 äpmakqe. Iqu iu pmetaŋga, Setänä iqu, Jisasi Iqu suqä quvqä imäkätŋqä duŋqä yamwiqä äwimiŋqe. Imŋi Jisasi Iqu buayä maŋqä äpmenjaqänäqe, hiunji yäpakä iqueŋi Iqu buayä dä äwikqe.   
\p
\v 3 Iŋgaŋi Setänä iqu, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, hikä tqu buayä kunmäknätŋqä, kukŋuä tuvä” ätukqe.   
\p
\v 4 Iŋäqe Jisasi Iqu kimaŋi, “Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui tii äqänä.  
\pi1 ‘\qt Ämaqe buayä dutanä pmeqä hmanjqä\qt*’”\f + \fr 4:4 \ft Kukŋuä-suqä 8:3\f* ätukqe.   
\p
\v 5 I tquaŋga, Setänä iqu ätuma äyäqe, aŋä-himqä eeqänäŋä qua täuŋi maqänä ämotquakqe.  
\v 6 Ämotquetä tii ätukqe. “Aŋä-himqä eeqänäŋä täuŋi, nyi Si misŋqä ktapmqänä. Itaŋi, Si yoqä naqä qondŋqinyä. Nätmatqä eeqänäŋi, ŋqä ae änyimäŋgqeqä. Itaŋgi nyi ämaqä hŋque wimqä etaŋgutqä di, nyi äwimqänä.  
\v 7 Iŋi Si qoŋä änäuktäutnä, nyaqä yoqe haqeu mamäuqaŋgtqe, eeqänäŋä tä Tqä hiäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 8 I tquaŋga Jisasi Iqu kimaŋi, “Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi tii äqänä,  
\pi1 \qt ‘Si qoŋä äuktäutnä, Goti Hanjuwä tqä Naqä Iqueä yoqenä haqeqä ämamäutnä, wäuŋui Iqueqenä iqaŋginyä\qt*’ äqänänä”\f + \fr 4:8 \ft Kukŋuä-suqä 6:13\f* ätukqe.   
\p
\v 9 Itaŋi, Setänä iqu Jisasi Iqueŋi, Jerusälemäŋqä ätumä äwäqe, hiqäva-imäkqä aŋä atääqä yäŋgisa ätqäteqe, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, qua mäŋi ikuapmäuvä.  
\v 10 Ii tiinjqä. Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi tii äqänä.  
\pi1 \qt ‘Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä eŋätqe, si äŋguä mikipŋqänä ätuäŋqiyä.\qt*  
\v 11 \qt Iŋi tqä yuki, hikä iu hui matäveqä isŋqä diŋqe, iqua hipae hevqä mäkiqutäpŋqäuä,’\qt* äqänänä”\f + \fr 4:11 \ft Apqä Bukä 91:11-12\f* ätukqe.   
\p
\v 12 I tquaŋga Jisasi Iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Bukä iuŋi tii äqänä.  
\pi1 \qt ‘Si Goti Hanjuwä tqä Naqä Ique, yamwiqä mävqä panä’\qt* äqänänä”\f + \fr 4:12 \ft Kukŋuä-suqä 6:16\f* ätukqe.   
\p
\v 13 Iŋgaŋi Setänä iqu, Jisasi Iqueŋi yamwiqä eeqänäŋi qäpu äväqe, hea hŋgaŋqä hiŋuä äqänä pmetŋqä diŋqä ävämakqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Galili iuta wäuŋuä ipäqäkqeŋqä\f + \fr 4:14 \ft Matiu 4:12-17; Makä 1:14-15\f*  
\p
\v 14 Iŋgaŋi Dŋä Äŋguä Iqueqä yäŋänäqŋqä ditä qäsä, Jisasi Iqu Galili duŋqä aŋgumä äukqe. Ämaqä iqi pmeqe, Iquenyqä qätä äwikuwi.  
\v 15 Iqi äpme, iquauqä aŋä aquväqŋqä iu näqŋqä äväkiqe, ämaqä eeqänäŋä iuqä hiŋuä iqi, yoqä naqä täŋä-qu emiŋqe.   
\s1 Nasäretqätaŋä iqua, Jisasi Ique tuwä äwikuwiŋqä\f + \fr 4:16 \ft Matiu 13:53-58; Makä 6:1-6a\f*  
\p
\v 16 Iqisaŋi Iqu Nasäretqäŋqä, aŋä Iqu hiŋuiqänä äpme naqä ekqä duŋqä ävämakqe. Iqi ätimäuqe, Iqueqä suqä dunä itä, Sämbatqä hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, aŋä aquväqŋqä yäŋgisa äpeyätä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui a täutŋqä ätqäukqe.  
\v 17 Ämaqä hiŋuä-tqä Asayä iqu bukä äqäkqe, ämaqä bukä miqä iqu ämetä, Jisasi Ique vqaŋga, Iqu ävatäqe, kukŋuä tiiŋä qänätaŋgi äqunätä a ätäukqe.   
\pi1
\v 18 \qt “Dŋä Äŋguä Iqu nyaqä yäpä tämä äpmenä. Ii tiiŋiqä. Naqä Iqu nyi ätenjikqe. Qokä-apäkä nätmatqä maeqä du, Iqueqä kukŋuä äŋgui awä tumqätä, ämaqä guä pmetaŋguwä iquau, ‘Hiŋginä upŋqeqä’ tumqätä, ämaqä hiŋuä quvqä iquau-pqe, ‘Hiŋuä aŋgu qämbŋqeqä’ tumqätä, itaŋga ämaqä, huizi iqua mändi kittqiyätqätaŋguwä iquau, qanyä pmapŋqä iwimäkqämqä änändowatkqeqä.\qt*  
\v 19 ‘\qt Hea Naqä Iqu ämaqe äŋguä iwimäkäniqeŋqä äpätŋqe, qäqiqiyqä’ awä tquämqä änändowatkqeqä\qt*”\f + \fr 4:19 \ft Asayä 61:1-2\f* qänätaŋgi a ätäukqe.   
\p
\v 20 Jisasi Iqu a qäpu ätäuäqe, bukä ämuänyätä, aŋgi äväqe, quamä äpmakqe. Iŋgaŋi, ämaqä aŋä aquväqŋqä iu äpmamiŋuwä iqua, qu eeqänä Jisasi Ique hiŋuä yäŋänäqŋqä äqunmiŋuwi.  
\v 21 Iiŋä iqaŋguwäŋga, Iqu tii ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä bukä täu äqänäŋqä tä, he qätä äwiyäŋuwä iuŋi, täŋga ätimäuqiyä.”   
\p
\v 22 Iqu i tquaŋga, eeqänäŋä iqua Iquenyqä yeeqä ipu, kukŋuä äŋguä ätpiyi, Iqu kukŋuä äŋguänäŋä tquaŋgqeŋqä kŋuä kuapä indqämbiyi, tiiŋä ätŋguwi. “Tä Josepä iqueqä Hikŋiqueqä. Kukŋuä tä, Iqu äŋgisa ämetä tqiyä?”   
\p
\v 23 Jisasi Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Ämaqe quamä äŋguänäŋä pmeqeuŋqä kukŋuä ätätqäŋuwä-paŋi, he ‘Si duuta iqukiyqä. Tqä-täuä äŋguä imäkinyä’ ändpiyi, itaŋga ‘Nätmatqä Si Kapänamä imäkŋiŋqe, ne qätä äwiyququeqä. Iŋäqe Tqä aŋä täqiŋi, asä i imäkiyä’ dpŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 24 Iŋgaŋi Iqu tiiŋä-pqe inä ätukqe. “Nyi naqä-qakuä etqänä. Ämaqe, hiŋuä-tqä quwqä aŋä-himqä iutaŋä iquenyqe, qu yeeqä miqä ipŋqäuä.  
\v 25 Nyi naqä-qakuä tiiŋä-pqä etqänä. Kiŋganäŋi, Laisa iqu pmetaŋgaŋi, quväukui hŋquaqui-hŋque, qaŋui 6 iunä piyä maqiyqä itä, buayä dä naqänäŋä ätimäukqeqä. Iŋgaŋi apäqŋqä kuapänä hiua, Israitqä iu äpmamiŋuwiqä.  
\v 26 Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqu Laisa iqueŋi, apäqŋqä iuautaŋä huinyqä mändowatqä danä ikqeqä. Oeyä. Iqu iqueŋi, apäqŋqä yäpaqäŋgisaŋä aŋä-himqä Säläpatqä pmeqä huinyqä, aŋä-himqä naqä Saitonä iŋgisaŋqä ändowatkqeqä.  
\v 27 Tiiŋä-pqä emiŋqe. Hiŋuä-tqä Elisa iqu pmetaŋgaŋi, qokä-apäkä wänyimäŋqä-täŋä kuapä Israitqä iu äpmamiŋuwiqä. Iŋäqe, eeqänäŋä iquauqä wänyimäŋqä qäpu maeqä da ikqe. Naimänä, qua Siliya pmeqä iqunä, äŋguä imäŋgqeqä” ätukqe.   
\p
\v 28 Jisasi Iqu e tquaŋga, ämaqä aŋä aquväqŋqä iu äpmamiŋuwä iqua, kukŋuä qätä iiŋä äwipiyi, qu eeqänä äwqä tnäŋä naqänäŋä äwiŋgqe.  
\v 29-30 Iiŋä ipiyi, iqua ävaupu, Iqueŋi aŋä-himqä yäpaqäŋgisa äkiwqatämäkuwi. E imäkäpiyitaŋi, qoqoŋä, aŋä-himqä iu mätnätaŋgqä yäŋgisaŋi, iwaqä bu ävqutäumanä-tpu, ätuma yqaŋguwäŋga, Iqu quvaqä awä iqisa äqupäwuŋga äwekqe.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä dŋä quvqä-täŋä hŋque äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 4:29-30 \ft Makä 1:21-28\f*  
\p
\v 31 Iqisaŋi Iqu Kapänamä, aŋä-himqä Galilisäŋä iŋgisaŋqä äwäkqe. Sämbatqä hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, Iqu ämaqä iquau näqŋqä äwimiŋqe.  
\v 32 Iŋgaŋi Iqu, yoqä-täŋä-qu tquaŋgqeŋqä, qu qätä äwiyäpu, yäuŋuä ikuwi.   
\p
\v 33 Iŋgaŋi, ämaqä dŋä quvqä-täŋä aŋä aquväqŋqä iu äpmamiŋqä hŋqu ämävauqe, maŋä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukqe.  
\v 34 “Äi! Jisasi Nasäretqätaŋä Iquki, Si squä nemäkätŋqäwä? Si ne qui nemäkätŋqä äpŋätanä? Nyi Sinyŋqe näqŋqä eŋänä. Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ämaqä Jänänäŋä Iqukiyqä” ätukqe.   
\p
\v 35 E tquaŋga, Jisasi Iqu yäŋänäqŋqä tii ätukqe. “Si kukŋuä matqä panä. Ämaqä iqueŋi huätä vämayä!” E tquaŋga, dŋä quvqä iqu, iqueŋi qu-täŋä awä iqi qua mäŋi äkimäuqe, ique qui mimäkqä itä ävämakqe.   
\p
\v 36 Ämaqe yäuŋuä ipiyi, tii ätŋguwi. “Kukŋui äkitaŋäwä? Iqueqä yoqetä yäŋänäqŋqä iutatä tquaŋga, dŋä quvqä iqua qätä äwiyäpu ävämeqäuä.”  
\v 37 Jisasi Iqu nätmatqä iiŋä imäkkqeŋqä tiwiqe, aŋä-himqä im-imä äwekqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Pitä iqueqä känemisä, ämaqä kuapänä hŋquautä, äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 4:38 \ft Matiu 8:14-17; Makä 1:29-34\f*  
\p
\v 38 Jisasi Iqu aŋä aquväqŋqä iuŋi ävämaŋi, Saimonä iqueqä aŋä iu äpaqukqe. Iqiŋi Saimonä iqueqä känemi, huiwä dŋä tnäŋä iqaŋgi witaŋgqeŋqä, qu Iqu yätamäkqä vätŋqä diŋqä yatŋqä äwikuwi.  
\v 39 I tquaŋguwäŋga, Iqu äwäqe, apäkä ii-säŋä qäqiqi ätqäuqe, yaqä huätä wätŋqänä kukŋuä yäŋänäqŋqä ätukqe. Iqu e tquaŋga, yaqä qäpu eqaŋgi, ii äŋguä maqänä imänäqe, ymisaŋä näwinyä imäkekqe.   
\p
\v 40 Maptqä äqukunätŋqä itqätaŋga, qu ämaqä täŋä-yaqä huitaŋä-huitaŋä-täŋi, Jisasi Iquenyqä ätuma ätimäukuwi. Iiŋä iquauŋi, Iqu hŋqunä-hŋqunä hipa haqeqi äwiyätä, äŋguä iwimäkkqe.  
\v 41 Iqu e imäkätqätaŋga, dŋä quvqe ämaqä kuapänäŋä iuŋi ävämakuwi. Ävämepiyäŋgaŋi, qu Iqueŋi, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqukiyqä” ätukuwi. Qu, “Tqu Kraisi, Ämaqä mitŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iqueqä” näqŋqä etaŋguwitaŋi, Iqu, qu äkasuwä ätuätä, “He matqä pambiyä-qe,” yäŋänäqŋqä ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, aŋä-himqä huiu awä ätuäkämiŋqeŋqä\f + \fr 4:42 \ft Makä 1:35-39\f*  
\p
\v 42 Ziŋuäŋgaŋi, Jisasi Iqu aŋä avqŋqä duŋqä äväma äukqe. Iŋgaŋi ämaqe, qu Iquenyqä qävqä ikipu, ämäqumuapiyi, iquau mävämeqä yätŋqä, iqi ätäuqumuatekuwi.  
\v 43 E iqaŋguwiŋqä Iqu iquau tii ätukqe. “Henyä ma, aŋä-himqä huiuŋi, Goti Hanjuwä Iqunä miqeŋqä awä inä tumqeqä. Goti Hanjuwä Iqu iiŋiŋqä änändowatkqeqä” ätukqe.  
\v 44 Iqiŋi ävämaŋi, Iqu qua Jutiya iu ikitä, iquauqä aŋä aquväqŋqä iu awä ätuäkämiŋqe.   
\c 5  
\s1 Jisasi Iqu, hämapäkä piqä hŋquau tääqä ätuätumakqeŋqä\f + \fr 5:0 \ft Matiu 4:18-22; Makä 1:16-20\f*  
\p
\v 1 Hiunji hŋqueŋi, Jisasi Iqu eqä Genesäretqä iqueqä maŋä iqi tqäutaŋga, ämaqä kuapänäŋä Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä qätä wipŋqä, Iqu-täŋä qäqiqi ätqäumiŋuwi.  
\v 2 Jisasi Iqu kukŋuä awä ätuätäqäŋgaŋi, hämapäkä-piqä hŋquauqä yimba hŋquaqu eqä maŋä iqi witaŋginyä äquŋgqe. Hämapäkä-piqä iqua yimba iu mäpmeqä, quwqä hämapäkä qa piunyqe, asŋä äqämiŋuwi.  
\v 3 Iŋgaŋi Iqu Saimonä iqueqä yimba ique hiŋuä äqunäqe, ätkamäutä, Saimonä ique, “Yimba nändi äma uvä” ätukqe. Itaŋi Iqu yimba iu quamä äpmeqe, qokä-apäkä iquau kukŋuä hui inä äwikqe.   
\p
\v 4 Iqu näqŋqä qäpu äväqe, Saimonä iqueŋi, “Si yimba eqä awä näŋi äma äwätnä, iqisaŋi he qae hämapäkiŋqä eqä-huäŋä bu tnämeqapiyä” ätukqe.   
\p
\v 5 I tquaŋga, Saimonä iqu kimaŋi, “Naqä Iquki, ne heatqä tqueŋi wäuŋuä yäŋänäqŋqä itqätaŋgu, zä aaŋqä änavqiyä. Ne hämapäkä tutqä qäpu mapiqä iqunä. Ga Si iiŋä ändiŋi, nyi qa ätnämäumqänä” ätukqe.   
\p
\v 6 Qu iiŋä ipiyi, hämapäkä kuapä piqaŋguwäŋga, qae ändakmäumätä ikqe.  
\v 7 Iquauqä käyämaqä yimba huizi du äpmamiŋuwä iqua, yätamäkqä wipŋqä diŋqä hipa äuqueqä äwikuwi. Iqua äppiyi, hämapäki yimba hŋquaqui ämaikuwi. Iŋgaŋi yimba iquaqu eqä-huäŋä mämä quveqenyäsinyä ikiyi.\fig Iŋgaŋi yimba iquaqu eqä-huäŋä mämä quveqenyäsinyä ikiyi.|alt="2 boats full of fish" src="WA03818b.tif" size="col" loc="Lk 5:4-11" copy="Illustrations by Graham Wade © United Bible Societies, 1989." ref="5:7" \fig*   
\p
\v 8 Saimonä Pitä iqu, hämapäkä eeqänäŋä äpäkuwä iu äqunäqäŋgaŋi, iqu yäuŋuä naqänäŋä itä, Jisasi Iqueqä yukä yäpä iqi äpäknäqe, “Naqä Iquki, Si änyiväma uvä. Nyi ämaqä quvqunjqä” ätukqe.  
\v 9 Iqunä ma. Ämaqä Saimonä iqutä anä äpmamiŋuwä iqua-pqe, yäuŋuä ikuwi.  
\v 10 Iqueqä wäuŋuä anä iqä, Jemisi iqutä, Jonä iqutä, Sepri iqueqä hikŋä iŋgueqi-pqe, yäuŋuä inä ikiyi.  
\p Saimonä iqu i tquaŋga, Jisasi Iqu kimaŋi, “Si zä miqä panä. Nyi, si ämaqe, hämapäkä eŋqä-pa, piqätŋäŋqä, ikimäkmqänä” ätukqe.  
\v 11 Qu yimba eyqiyämaŋi, eqä maŋä weä näŋinyqä äpäupiyi, quwqä nätmatqä eeqänäŋi hiŋuinä äquŋguaŋi, Jisasi Ique qänaki äwivändkuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä wänyimäŋqä-täŋä hŋque äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 5:12 \ft Matiu 8:1-4; Makä 1:40-45\f*  
\p
\v 12 Hea hŋqueŋi, Jisasi Iqu aŋä-himqä hŋque äpmamiŋqe. Aŋä-himqä iuŋi, ämaqä wänyimäŋqä kuapänäŋä-täŋä hŋqu äpmamiŋqe. Iqu Jisasi Ique hiŋuä äqunäqe, qoŋä äwoktäutä, hipeŋuä qua bu eätä, Jisasi Ique tii ätukqe. “Naqä Iquki, Si äkiŋgaŋgutqe, nyi äŋguä iqu nyimäkätninyä.”   
\p
\v 13 Itaŋga Jisasi Iqu hipa haqeqä äwiyäqe, tii ätukqe. “Nyi änyiŋgiyä. Si äŋguä imänyä.” I tquaŋga, ämaqä iqueqä wänyimäŋqe, äŋguä maqänä imäŋgqe.   
\p
\v 14 Iiŋqe Jisasi Iqu tiiŋä ätukqe. “Nyi tä imäkqeŋqe, si ämaqä hŋque mätquä panä. Si hiqäva-imäkqä iquenyqä äyätnä, tqä huiwi ique motquayä. Mosisi iqu ätkqä-pa, tqä huiwä äŋguä ikimäkqeŋqä hiqäva imäkiyä. Iiŋqe, qu ‘ämaqä tqu iqueqä yaqe, äŋguä ae imäŋgqeqä’ kŋuä vätŋqänänyä” ätukqe.   
\p
\v 15 Iqu, “Si ämaqä hŋque mätquä panä” qäyä ätukqä-qe, ämaqä im-imä äpmapiyä iqua, Jisasi Iquenyqä kukŋui qätä kuapänä äwimiŋuwi. Iŋgaŋi ämaqä kuapänä kukŋuä qätä wipŋqätä, iquauqä yaqä äŋguä iwimäkätŋqätä, Iquenyqä äpmiŋuwi.  
\v 16 Qu iiŋä itqätaŋguwäŋga, hea kuapänäŋäŋgaŋi Iqu äväma, aŋä avqŋqä imqä äwätä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätuäqismiŋqe.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä yäŋä-a quvqä hŋque äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 5:17 \ft Matiu 9:1-8; Makä 2:1-12\f*  
\p
\v 17 Hea hŋqueŋi Jisasi Iqu qokä-apäkiu näqŋqä vätqätaŋga, Parisitaŋä hŋquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋquatä aŋä-himqä eeqänäŋä Galilisaŋä, Jutiyataŋä, Jerusälemätaŋä iuta äppiyi, Jisasi Iqutä quamä anä äpmamiŋuwi. Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqe, Jisasi Iqu ämaqä täŋä-yaqä iquau äŋguä iwimäkätŋqänä Iqutä äpmamiŋqe.  
\v 18 Iŋgaŋi ämaqä hŋqua, ämaqä yäŋä-a quvqä hŋque hevqä ämiqutäwa äpäpu, aŋä yäpä yäŋgisa äma äpeyäpu, Jisasi Iqu-täŋä qäqiqi hianä-tpu ikuwi.  
\v 19 Ämaqä kuapänä pmetaŋgä änä mäpeyqä ipiyi, aŋä haqä yätuŋqä äma äpepiyi, atääqä yäŋisa itäqäktäupu, ämaqä yäŋä-a quvqä iqueŋi, iqueqä hevqeu guä ämäsäupiyi, ämaqä pmetaŋguwä awä Jisasi Iqu tqäutaŋgqä buŋqä guä äyämäwatukuwi.   
\p
\v 20 Iqu quwqä quuvqä heqiyqä du hiŋuä äqunäqe, “Ŋqä näueqä iquki, tqä suqä quvqe, huätä ae ämakmäuqänä” ätukqe.   
\p
\v 21 Iqu e iqaŋgqeŋqä, Parisi iquatä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä kŋuä tiiŋä indqäŋguwi. “Suqä quvqä huätä mamäuqe, Goti Hanjuwä Iqunänjqä. Iqueŋi äkittqiyetä, naqä timäutŋqä ätqäqä Tqu, ii Tqukä?”   
\p
\v 22 Iquauqä kŋuä indqäŋqä imŋi, Jisasi Iqu näqŋqä ae eäqe, “He Nyinyqä kŋuä iiŋi, suŋqä indqäŋgäuä?” ätukqe.  
\v 23 “Nyi qeiqinyä imäkätmä tmqe, kukŋui äkikä? ‘Tqä suqä quvqe huätä ämakmäuqänä’ tmqätanä ä, ‘Si ävautnä qaŋä uvä’ tmqätanä?  
\v 24 Tiiŋä eänä, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, qua täuŋi suqä quvqe huätä mamäuŋqiyä. He iiŋiŋqe näqŋqä mapŋqe, Nyi ämaqä täŋä-yaqä iqueŋi tii ätquä. ‘Si ävautnä, tqä yquvaŋä a ämaqätätnä, aŋämqä uvä’ ätquänä” ätukqe.   
\p
\v 25 Jisasi Iqu e tquaŋga, iqu maqänä ävauqe, iqueqä yquvaŋi a ämaqätäqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä “äŋguiqä” ätätä, iqueqä aŋämqä äukqe.  
\v 26 E äqumbiyi, qu eeqänä yäuŋuä ipu, Goti Hanjuwä Iquenyqä “äŋguiqä” ätkuwi. Iiŋiŋqe, tiiŋä ätkuwi. “Täŋga ne nätmatqä huitaŋä yäŋänäqŋqe timäuqaŋgi hiŋuä äqunäŋunä” ätäpu, Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqä kŋuä kuapänä indqäŋguwi.   
\s1 Jisasi Iqu, Lipai (Matiu) ique tääqä ätuätumakqeŋqä\f + \fr 5:27 \ft Matiu 9:9-13; Makä 2:13-17\f*  
\p
\v 27 Iqisaŋi Jisasi Iqu äwäqe, ämaqä mbqä motauqä hŋqu, mbqä motauqä aŋä iu pmetaŋgi äquŋgqe. Iqueqä yoqe, Lipai ique. Iqueŋi Jisasi Iqu, “Si qänaki nyivändiyä” ätukqe.  
\v 28 I tquaŋga, iqu nätmatqä eeqänäŋi iqi ävämetä, pämä ätqäuqe, Jisasi Ique qänaki äwivändkqe.   
\p
\v 29 Lipai iqu Jisasi Ique itmakqeŋqä, iqueqä aŋä du ymisaŋä naqänäŋä imäkkqe. Ämaqä kuapänä mbqä motauqä iquatä, ämaqä huizi-pqä iquatä, buayä anä änäpu äpmamiŋuwi.  
\v 30 I pmetaŋguwäŋga, Parisi iquatä, iquauqä ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Jisasi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, “He ämaqä mbqä motauqä iquatä, suqä quvqä imäkqä iquatä buayä anäŋi, suŋqä nätqäŋäuä” ätukuwi.   
\p
\v 31 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu kimaŋi, “Ämaqä yaqä maeqä iqua, duuta iquauŋqä mäwqä ipnä. Ämaqä yaqä iquanä upŋqäuä” ätukqe.  
\v 32 “Iŋäqe, kŋuä äkunmäknäpu suqä quvqä vquatämäupŋqä diŋqe, Nyi ämaqä suqä äŋguä imäkqä iquau tääqä tumqä mapqä iqäqeqä. Ämaqä suqä quvqä imäkqä iquau tääqä tumqä äpqäqeqä” ätukqe.   
\s1 Qu Jisasi Ique, suqä buayä maŋqäŋqä yatŋqä äwikuwiŋqä\f + \fr 5:33 \ft Matiu 9:14-17; Makä 2:18-22\f*  
\p
\v 33 Iŋgaŋi qu Jisasi Ique, tiiŋä ätukuwi. “Ämaqä Jonä iqu wäuŋuäŋqä ämotquetŋqä iqua, buayä maŋqäŋqä imäkäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätätqäŋuwiqä. Itaŋga, Parisi iquauqä-pqä iqua, asänänjqä. Iŋäqe Saqä iqua, buayätä eqätä änätqäŋäuä” ätukuwi.   
\p
\v 34 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqä apäkä metŋqä hŋqu, iqueqä käyämaqä iquatä yqänä pmetaŋgaŋi, he iquauŋi, ‘Buayä maŋqä pambiyä’ tupŋqätanä? Oeyä!  
\v 35 Qänakndaŋi, ämaqä hŋqua ique ätuma uwqaŋguwäŋga, iqueqä käyämaqä iqua buayä maŋqe, iŋganä pmapnuwäŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 36 E ätuäqe, Iqu kukŋuä ktqä tii ätukqe. “Gquä yäuä hŋqu äpäkŋgqe, ämaqä hŋqu gquä änyä-häŋä dutaŋi, yäuä näŋuenyqä mapisqä yäŋqiyä. E äpisätqe, iqu änyä-häŋä ique qui imäkäŋqiyä. Itaŋga änyä-häŋitaŋitä, yäuä ditäŋi, asänäŋä maeqä etaŋgi, yäuä iqu äŋguä matimäuqä yäŋqiyä.  
\v 37 Tiiŋi inänjqä. Ämaqä hŋqu wainqä-eqä änyä-häŋä hui, yaqueqä huiwä yäuä du mequatimäuqä yäŋqiyä. Iqu e imäkätqe, wainqä-eqä änyä-häŋi, yaqueqä huiwä yäuä iqueŋi äpisätä, qua bu iquasäunä. Yaqueqä huiwä-pqä qui inä imäknäŋqiyä.  
\v 38 Iiŋiŋqe, qu wainqä-eqä änyä-häŋi, yaqueqä huiwä häŋä iu iquatimäupŋqäuä.  
\v 39 Itaŋga ämaqä wainqä-eqä yäuä äŋguwä iqua, änyä-häŋä duŋqe mäwiŋqä inä. ‘Yäuä iqu ämäwqätäunä’ ätätqäŋäuä” ätukqe.   
\c 6  
\s1 Qu Jisasi Ique, suqä Sämbatqeŋqä yatŋqä äwikuwiŋqä\f + \fr 6:0 \ft Matiu 12:1-8; Makä 2:23-28\f*  
\p
\v 1 Sämbatqä hiunji hapä pmeqä hŋqueŋi, Jisasi Iqu kuä-witqä wäuŋuä iu ikämiŋqe. Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua anä ikipu, kuä-witqe ätäkäpu änmiŋuwi.\fig Wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua anä ikipu, kuä-witqe ätäkäpu änmiŋuwi.|alt="J and disciples in grain field" src="BA03021BW.tif" size="col" loc="Lk 6:1-5" copy="used by permission of Louise Bass." ref="6:1" \fig*  
\v 2 Iqua e iqaŋgä äqumbiyi, Parisi hŋqua tii ätukuwi. “Nätmatqä iiŋi, neyaqä suqä hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, ne pmua imäkätuŋqueqä. He iiŋi suŋqä imäkqäuä?” ätukuwi.   
\p
\v 3 Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Hiŋuiqänäŋi, neqä awiqu Dewiti iqutä, iqueqä ämaqä iquatä buayä dä äpäkonäpiyäŋga imäkkqeŋqe, he kukŋui a matäuqä itqäŋuwätanä?  
\v 4 Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä yäpä yäŋgisa äpaquväqe, buayä Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqi äwämiŋqe, ämakqe. Buayä iiŋi, hiqäva-imäkqä iquanä ämepu bŋqä äwämiŋqe. Huiziquauŋqe, ii pmuai. Iŋäqe, Dewiti iqu ämeqe, änätä, hui iqueqä ämaqä iquau äwikqeqä” ätukqe.  
\v 5 Tiiŋä-pqe inä ätukqe. “Hiunji hapä pmeqeuŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu ämitqänä.”   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä hipa quvqä-täŋä hŋque, äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 6:6 \ft Matiu 12:9-14; Makä 3:1-6\f*  
\p
\v 6 Hiunji hapä pmeqä huiziqueŋi, Jisasi Iqu aŋä aquväqŋqä hŋque äpaquväqe, näqŋqä äwimiŋqe. Qutä anäŋi, ämaqä hipa ämuaŋgisaŋi quvqä-täŋä hŋqu äpmamiŋqe.  
\v 7 Iŋgaŋi kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Parisi iquatä kŋui, “Ämaqä Iqu ämaqä tqueŋi, hiunji hapä pmeqä täŋgaŋi, äŋguä iwimäkäŋqutiyä, ä äŋguä mäwimäkqä yäŋqutiyä?” vqaŋgi, Jisasi Ique kukŋuä mitpnuwäŋqä hänaqeŋqä qävqä ipu, hiŋuä äqumbu äpmamiŋuwi.  
\v 8 Itaŋgi Jisasi Iqu iquauqä kŋuä indqäŋqä imŋiŋqe näqŋqe eäqe, Iqu ämaqä hipa quvqä ique ätukqe. “Si ävautnä, ämaqä iquauqä hiŋuä iqi pämä tqävä.” I tquaŋga, iqu ävautä e imäkkqe.   
\p
\v 9 Iqu e imäkqaŋga, Jisasi Iqu iquau ätukqe. “Nyi yatŋqä eyqänä. Neyaqä suqä duŋi, hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, ne suqä äŋguä imäkatuŋquätanä, ä quvqä imäkatuŋquätanä? Ne ämaqä qui imäkmbŋqä pmetaŋguwä iquauŋi, yätamäkqä vatuŋquätanä, ä qui iwimäkatuŋquätanä?” ätukqe.   
\p
\v 10 E ätuäqe, Iqu ämaqä eeqänäŋä iu hiŋuä äquŋgäwäqe, ämaqä hipa quvqä ique, “Si tqä hipae jänä väpäyä” ätukqe. Iqu tquaŋgqä-pa imäkqaŋga, iqueqä hipae äŋguä qe imäŋgqe.  
\v 11 Iiŋä äqumbiyi, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Parisi iquatä äwqä äkasuwä kuapänä muŋgaŋga, tii ätŋguwi. “Ne Jisasi Iqueŋi, äänä imäkatuŋquäwä?”   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä 12 hŋquau atäuŋuä äwikqeŋqä\f + \fr 6:12 \ft Matiu 10:1-4; Makä 3:13-19\f*  
\p
\v 12 Heatqä hŋqueŋi Jisasi Iqu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tuätŋqä qoqoŋä yätuŋqä äyäqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tätqätaŋgi zä ävekqe.  
\v 13 Mäptqä timäuqaŋga, Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau tääqä ätuätumeqe, qutaŋä 12 iquau atäuŋuä äväqe, “ämaqä wäuŋuäŋqä dowatqä” änyuätkqe.  
\v 14-16 Ämaqä iiŋi, hŋqu iqueqä yoqe Saimonä ique. Iqueŋi, Jisasi Iqu “Pitä iqukiyqä” ätukqe. Hŋqu Endru, Saimonä iqueqä käŋgueque, hŋqu Jemisi ique, hŋqu Jonä ique, hŋqu Pilipä ique, hŋqu Batromi ique, hŋqu Matiu ique, hŋqu Tomasi ique, hŋqu Jemisi, Aläpiyasi iqueqä ymeqä ique, hŋqu Saimonä, ämaqä Selotqä iutaŋä-que, hŋqu Jutasi, Jemisi iqueqä ymeqä ique, hŋqu Jutasi Iskarioti ique. Ämaqä yäpakä tqu, qänakndaŋi Jisasi Ique ämaqä himä-wiuŋqä iquau väniŋqä ique.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä kuapänäŋä hŋquau äŋguä iwimäkkqeŋqä  
\p
\v 17 Iqu iquau atäuŋuä ae äväqe, iquatä anä äppiyi, Iqu aŋä quauŋä hŋqäqi, ämaqä kuapänäŋä iquatä pämä anä ätqäukuwi. Iqutä anä ätqäumiŋuwä iqua, kuapänäŋä hŋqua, Iqueqä wäuŋuä ämotquamiŋqä iquai. Ämaqä huiziqua, hui qua Jutiya im-imä äpmakäwäŋuwä iutaŋi, hui aŋä-himqä Jerusälemä iutaŋi, hui eqä-huäŋä maŋä, aŋä-himqä Tayätä Saitonätä iŋgisaŋä-pqe anä äpmamiŋuwi.  
\v 18 Iŋgaŋi qu Jisasi Iqueä kukŋui qätä wipŋqätä, iquauqä täŋä-yaqä äŋguä imämbŋqätä, äwimakuwi. Ga ämaqä dŋä quvqä iquauta qui imäknätqätaŋguwä iquauŋi, Jisasi Iqu äŋguä qe iwimäkkqe.  
\v 19 Ämaqä eeqänäŋi, qu Jisasi Iqueä yäŋänäqŋqä dutaŋi äŋguä imänäpiyä diŋqä, äwutmaqänanä-tpu imiŋuwi.   
\s1 Haŋä-iqä ämetqäŋuwä iqua, yeeqä ipŋqeŋqä\f + \fr 6:20 \ft Matiu 5:1-12\f*  
\p
\v 20 Iŋgaŋi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau hiŋuä äqunäqe, tii ätukqe. “Ämaqä nätmatqä maeqä iquenyä, he yeeqä enyänä. Tinjqä. Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋi, hiqeqä.  
\v 21 Ämaqä täŋga buayä dä eyätŋqä iquenyä, yeeqä enyänä. Tinjqä. Qänakndaŋi he buayä kuapänä änäpu, äwqä äŋguä hipäsäniqeqä. Ämaqä kŋuä äqiyätqäŋuwä iquenyä, he yeeqä enyänä. Tinjqä. He qänakndaŋi, tä spnuwiqä.  
\v 22 Qänakndaŋi, he Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä duta, qu äwqä äkasuwä kiiŋä etäpu, huätä endowatäpu, kukŋuä quvqä etäpu, hiqä yoqeŋqä ‘quvqeqä’ etäpu, qui imäkqaŋgpqäŋgaŋi, he yeeqä iqäpŋqä.  
\v 23 Hea iŋgaŋi, he aquvänä ipu, häukuä qutäqäpŋqä. Tinjqä. Nätmatqä äŋguänäŋä kuapänäŋi, qäukuä haqä yätu henyqä näwinyä äwinä. Suqä qu emäkpŋqä-paŋi, iquauqä kaqä-kawäka qäŋganäŋi hiŋuä-tqä iquauŋi iiŋä imäkmiŋuwiqä” ätukqe.   
\s1 Äŋguä äpmeŋuwä iqua, haŋä-iqä mapŋqeŋqä  
\p
\v 24 “Itaŋga ämaqä nätmatqä kuapä-täŋä iquenä, äŋguänä mimbiyä! Haŋä-iqä hemeŋqiyä! Nätmatqä hiqä äwqä äŋguä imäkmbŋqe, he ae ämeŋäuä.  
\v 25 He täŋga buayä änäpu, äŋguä äpmeŋuwä iquenä, äŋguänä mimbiyä! Haŋä-iqä hemeŋqiyä! Qänakndaŋi, he dä heyäniqeqä. He täŋga tä äsätqäŋuwä iquenä, he äŋguänä mimbiyä! Haŋä-iqä hemeŋqiyä! Qänakndaŋi, he ka ipu, kŋuä qäyqäpnuwiqä.  
\v 26 Ämaqä eeqänäŋi henyŋqä aquvänä iqaŋgpqäŋgaŋi, he äŋguänä mimbiyä! Haŋä-iqä hemeŋqiyä! Qäŋganäŋäŋgaŋi, hiŋuä-tqä quaŋgä iquauŋi, kaqä-kawäka iquauŋqä aquvänä asä e imiŋuwä-qe, iquauŋi haŋä-iqe, äwimakqeqä” ätukqe.   
\s1 Himä-wiuŋqä iquauŋqä, naqä-qakuänä wiŋqeŋqä\f + \fr 6:27 \ft Matiu 5:38-48\f*  
\p
\v 27 “Nyi he etqänä. Nyaqä kukŋuä qätä änyiyätqäŋuwä iquenä, he hiqä himä-wiuŋqä iquauŋqä, naqä-qakuänä heŋguätŋqeqä. Ämaqä henyqä mäwiŋqä itŋqä iquauŋi, he suqä äŋguänäŋä dinä iwimäkqäpŋqeqä.  
\v 28 Ämaqe, he qui imäkmbŋqä diŋqä tääqä ätätqäŋuwä iquauŋi, he iqua äŋguä pmapŋqä diŋqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tquäpŋqeqä! He ämaqä qui emäkätqätaŋguwä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu iquau yätamäkqä vätŋqä tääqä tquäpŋqeqä!  
\v 29 Ämaqä hŋqu saqä maŋgawä iu kpäsqaŋqutqe, si hŋgisa inä wimäkqätŋqeqä. Ämaqä hŋqu saqä gquä quäuqä äquvätqe, gquetä qäsä qäyä ämequänä.  
\v 30 Ämaqä eeqänäŋi, nätmatqäŋqä yatŋqä kiyqaŋguwä iquauŋi, si äwisŋqeqä. Ämaqä hŋqu saqä nätmatqä meqaŋgutqe, si ‘Aŋgi dapiyäqe’ mätquä pa iqätŋqä.  
\v 31 Suqe, ämaqä qu he emäkpŋqä enyäŋqä-paŋi, he-pqe quŋi inä iwimäkpŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 32 “He ämaqä henyqä äwinyätŋqä iquauŋqänä eŋgaŋgutqe, iiŋä itqäŋuwitaŋi, he nätmatqä äŋguänäŋä Goti Hanjuwä Iqueqä hipa iutaŋi, squä mapnuwäŋqäwä? Hmanjqä. Ii tiinjqä. Ämaqä suqä quvqä imäkqä iqua-pqe, iquauŋqä winyätqätaŋgqä iquauŋqänä äwinyätä, asä inä imäkqä-quaiqä.  
\v 33 He ämaqä äŋguä emäkqaŋguwä iquaunä äŋguä iwimäkqaŋgpqe, he nätmatqä äŋguänäŋä Goti Hanjuwä Iqueqä hipa iutaŋi, squä mapnuwäŋqäwä? Hmanjqä. Ii tiinjqä. Ämaqä suqä quvqä imäkqä iquapqe, asä inä imäkqä-quaiqä.  
\v 34 He ‘Iqu aŋgumä kima dapqoŋqä’ kŋuä indqämbu, ämaqä hŋque qanyinä vqaŋgpqe, he nätmatqä äŋguänäŋi squä mapnuwäŋqäwä? Hmanjqä. Ii tiinjqä. Suqä quvqä imäkqä iqua, ‘Iqu aŋgumä dapqoŋqä’ kŋuä indqämbu, suqä quvqä imäkqä huiziquau qanyinä wipŋqäuä.  
\v 35 Itaŋga, hiqä himä-wiuŋqä iquauŋqä eŋgaŋguti, iquauŋi äŋguä iwimäkpŋqäuä. ‘Ämaqä tqu, aŋgumä mändapqä yäŋqiyä’ kŋuä qäyä indqänäpu, qanyinä wipŋqäuä. He suqä iiŋä imäkpqe, Goti Haqä Yätutaŋä Iqueqä ymeqä äpmepu, qänakndaŋi nätmatqä kuapänä Iqueqä hipa iutaŋi mapnuwiqä. Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä qu Iquenyqä ‘äŋguiqä’ mätquä ipu, suqä quvqä imäkätqätaŋguwä iquauŋi, äŋguänä ämitqäuä.  
\v 36 Goti Hiqä Heniqu, ämaqeuŋqä wiuŋqä miqä, huäqä äwunätŋqä-pa, he-pqä huäqä heunätŋqeqä” ätukqe.   
\s1 Huiziquauqä suqeŋqä miwäsäuqeŋqä  
\p
\v 37 “He ämaqä iquauqä suqeŋqä iwäsäupu, ‘Ämaqä quvqä-quaiqä’ matqä pambiyä. He iiŋä mimäkqaŋgpqe, Goti Hanjuwä Iqu heŋä-pqe memäkqä yäŋqiyä. Ämaqä hŋqu suqä quvqä imäkqaŋgqeŋqä, ‘Iqueŋi pizqä päkiyä’ mätquä pambiyä. He e mätquä iqaŋgpqe, Goti Hanjuwä Iqu henyqä e mätquä yäŋqiyä. He suqä quvqä qäyä etqueqaŋgpi, heqä äwqe haŋuä imäknäpu, hui enyänä. He iiŋä imäkqaŋgpqe, Goti Hanjuwä Iqu heŋi, iiŋä emäkäŋqiyä” ätukqe.  
\v 38 “He nätmatqä ämaqeu vqaŋgpqe, Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä tiiŋä hetapäŋqiyä. Iqu qa maŋguä ämanyuäqe, mändi äkisäutä, aŋgumä hui ämanyueqaŋga maŋguä ämnätä, hui qua mäŋi äpäkŋgqä-paŋä iiŋä hetapäŋqiyä. He nätmatqä qäyunä äwipqä-paŋä iiŋi, asä iiŋä hetapäŋqiyä” ätukqe.\f + \fr 6:38 \ft Matiu 7:1-2\f*   
\p
\v 39 Iwä Iqu iquauŋi, kukŋuä ktqe tiiŋä-pqe ätukqe. “Ämaqä hiŋuä quvqä hŋqu, hiŋuä quvqä hŋqueŋi, äŋguä itmetä hänaqeŋi äŋguä motqueniqiyä? Oeyä, qäquaqu qua hovqä bu päwäyŋqinyqä.  
\v 40 Ämaqä hŋqu näqŋqä ämetqe, iqueqä näqŋqä-vqä iqueŋi, mämäwqätäuqä yäŋqiyä. Ämaqä näqŋqä eeqänä qäpu ämapqä iqua, quwqä näqŋqä-vqä iqutäŋi, asänäŋä hipŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 41 “Si tqä tta-tuŋgueqä hiŋuiu, hinoqukuä wäŋqä änyätaŋgqä ipi äqunätnä, tqä hiŋui zä naqänäŋä iqu qäyä witaŋgi kŋuä mindqäŋquki, suŋqä tutndi?  
\v 42 Iŋi äänä etaŋgikä? Tqä hiŋuiuŋi, zä naqänäŋä hŋqu qäyä witaŋgi hiŋuä änä mäquŋquä itnä, tqä tta-tuŋguequeŋi, ‘Tasi-guequkiyä, tqä hiŋuiuŋi, hinoqukui nyi huätä makmäumqänä-qe,’ äänä tutŋqäwä? Si wopqä itnä, kukŋuinä tqä-qukiyi. Zä naqänäŋä tqä hiŋuiu äwiŋqe, huätä ganä mamändŋqeqä. Iiŋä itŋi, si hiŋuä äŋguä äqänätnä, tqä tta-tuŋguequeä hinoqukui, huätä mamäutŋqeqä” ätukqe.\f + \fr 6:42 \ft Matiu 7:3-5\f*   
\s1 Zä huitaŋä-huitaŋä iquauqä häukuiŋqä\f + \fr 6:43 \ft Matiu 7:15-20, 12:33-37\f*  
\p
\v 43 “Zä äŋguä di, näŋqä ququvqä maqiyqä yänä. Itaŋga, zä quvqä di, häukuä äŋguä maqiyqä yäŋqiyä.  
\v 44 Ämaqe, zä-häukuä hiŋuä äqunäpu, ‘äŋguätiyä, quvqätiyä?’ kŋuä indqämbŋqäuä. Qu zä-yäuŋguä maeqä guä yäŋä-täŋä iqiŋi, zä-eaqä häukui dupŋqe, mäwqä ipŋqäuä. Qu wainqäŋqänä kŋuä indqäŋga äupqe, guä yäŋä-täŋä iquauŋi, hiŋgi manduqä ipŋqäuä.  
\v 45 Iiŋä eŋqä-paŋi, ämaqä äŋguänäŋä iqua, kŋuä äŋguänäŋä indqänäpu, suqä äŋguänäŋä di imäkpŋqäuä. Ämaqä quvqä iqua, kŋuä quvqä huitaŋä-huitaŋä indqänäpu, suqä quvqä imäkpŋqäuä. Ämaqä iquauqä kukŋui, ii iquauqä kŋuä indqäŋqä dutanjqä” ätukqe.   
\s1 Aŋä qäyunä mätqeŋqä\f + \fr 6:46 \ft Matiu 7:24-29\f*  
\p
\v 46 Itaŋgi “He ‘Naqä Iqukiyä’ ändäpiyä-qe, Nyaqä kukŋuiŋqä qänaknä manyiyqä itqäŋuwi, suŋqäwä?  
\v 47 Ämaqä Nyinyqä äpätä, Nyaqä kukŋuä qätä änyiyätä, qänaknä iqäqä iquenyqe, Nyi näqŋqä hitapmqänä.  
\v 48 Ämaqä iqu tiinjqä. Ämaqä hŋqu, qua mäŋqä mämä äptäqe, hikä iuŋi aŋä haqeqi yäŋänäqŋqä ämätqä-paŋä, iiŋiqä. Maqŋqä hitaŋgua, eqä huakä ätimäutä, aŋä du yäŋänäqŋqä äpäsqäqe, ämaqä iqu aŋä yäŋänäqŋqä ämätätqä-qae, aŋi ämeŋä miqä yäŋqiyä.  
\v 49 Ämaqä hŋqu Nyaqä kukŋui qätä änyiyätä, qänaknä miqä iqä iqu, ii tiinjqä. Ämaqä qua mäqueqä aŋä hiŋginä ämätätqe, qänakndaŋi eqä huakä äpätä, aŋi qui imäkätä, qua iqi äpäkŋgqä-paŋä iiŋiqä” ätukqe.   
\c 7  
\s1 Jisasi Iqu, Romätaŋä mäkä-iqä hŋqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋque, äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 7:0 \ft Matiu 8:5-13\f*  
\p
\v 1 Itaŋga Jisasi Iqu qokä-apäkä iquau kukŋuä iiŋä qäpu ätuäqe, Iqu aŋä-himqä Kapänamäŋqä äukqe.  
\v 2-3 Iqiŋi Romätaŋä mäkä-iqä iquauqä naqä hŋqu äpmamiŋqe. Iqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋqu, täŋä-yaqä ämetä, äpäkoŋqänä äwomiŋqe. Ämaqä naqä iqu, iquenyqä kuapänä wiŋgaŋgqetaŋi, iqu Jisasi Iquenyqä qätä äwiyäqe, ämaqä Israitqätaŋä naqä hŋquau, Jisasi Iqu äpätä, iqueqä wäuŋuä-wiyqä ique äŋguä iwimäkätŋqä diŋqä ändowatkqe.  
\v 4 Qu Jisasi Ique äwimapiyi, kukŋuä aquvänä ätuäpu, “Iyääqä” ätukuwi. “Ämaqä naqä tqu, äŋguänäŋä-queqä. Si yätamäkqä wisŋqeqä.  
\v 5 Iqu Israitqä iquneŋqä äwinyätä, neqä aŋä aquväqŋqä änamäsikqeqä” ätukuwi.   
\p
\v 6 E tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu qutä anä äukuwi. Qu äupiyi, ämaqä mäkä-iqä iquauqä naqä iqueqä aŋä-täŋä qäqiqi pätqätaŋgua, iqu iqueqä quvämaqä iquau, Jisasi Ique tii tupŋqä ändowatkqe. “Naqä Iquki, Si qae pmayä! Si nyaqä aŋä täŋgisaŋqä yaptŋqä diŋqe, nyi ämaqä äŋguänäŋä-qunä hmanjqä.  
\v 7 ‘Nyi ämaqä äŋguänäŋunä manä’ kŋuä nyiyqaŋgi, ŋqä-näuä mäkimeqä da iqänä. Iŋi, Si kukŋuinä tqaŋgti, nyaqä wäuŋuä-nyiyqä iqu äŋguä imänänä.  
\v 8 Nyi-pqe inänjqä. Nyi ämaqä yoqä-täŋä hŋqueqä yäpä imä äpmamä, ique qänaknä inä wimqänä. Nyaqä mäkä-iqä nyi ämitŋqä iquauŋi, hŋque ‘Si uvä’ tquaŋgmdqe, iqu äwäŋqiyä. Hŋque ‘Si biyä’ tquaŋgmdqe, iqu äpäŋqiyä. Itaŋga ŋqä wäuŋuä-nyiyqä hŋque, ‘Si tä imäkiyä’ tquaŋgmdqe, iqu imäkäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 9 Iŋgaŋi Jisasi Iqu kukŋuä iiŋä qätä äwiyäqe, yäuŋuä itä, qänaki hiŋuä ämäqunäqe, ämaqä Ique qänaki wivändätaŋguwiu ätukqe. “Täukue! Ämaqä tqu quuvqä eqiyätŋqä-paŋä iiŋi, Israitqä duŋi, hiŋuä mäquŋquä itŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 10 Iŋgaŋi ämaqä, mäkä-iqä naqä iqu ändowatkqä iqua, iqueqä aŋä iuŋqä aŋgi äupiyi, wäuŋuä-wiyqä iqu äŋguä pmetaŋgi äquŋguwi.   
\s1 Jisasi Iqu, hikŋä ae äpäkoŋgqä hŋque, aŋgi ävauqumuatkqeŋqä  
\p
\v 11 Hiunji hui ae päwqaŋga, Jisasi Iqu aŋä-himqä, kiqä yoqe Nainqä iuŋqä äukqe. Iŋgaŋi iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, ämaqä kuapänä huizitä anä äukuwi.  
\v 12 Qu iqi ätimäupiyi, aŋä-himqä iqueqä täkŋä hävqä-täŋä qäqiqi uwqaŋguwäŋga, ämaqä aŋä-himqä iutaŋä kuapänäŋä iqua, ämaqä pizqä hŋque täkŋä yäpaqä mäŋgisaŋqä äma äukuwi. Hikŋä e äpäkoŋgqä iqueqä känai, apäqŋqä eä, ymeqä iqunäŋä-täŋiyi.  
\v 13 Naqä Iqu ii hiŋuä äqunäqe, huäqä wuŋgaŋgi, “Si kŋuä maqiyqä panä” ätukqe.  
\v 14 E ätuäqe, qäqiqi äwäqe, isuäŋi a äqätkqe. I iqaŋga, ämaqä äma äpmiŋuwä iqua iqi tqäuqaŋguwäŋga, ämaqä pizqä iqueŋi, “Hikŋä iquki, ‘Si pämä vayä!’ äktqänä” ätukqe.  
\v 15 I tquaŋga, ämaqä ae äpäkoŋgqä iqu ävautä, kukŋuä ätipäqäkqe. Kukŋuä tqaŋga, Jisasi Iqu kiqä känäu aŋgi äwikqe.   
\p
\v 16 Iŋgaŋi ämaqe, Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqä zä ipu, Iqueqä yoqe haqeqä ämamäupu, “Hiŋuä-tqä Naqä Hŋqu ätimäuqiyä” ätkuwi. Itaŋga “Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä ämaqä yätamäkqä vätŋqä ätimäuqiyä” ätkuwi.   
\p
\v 17 Jisasi Iqu iiŋä imäkqaŋgqeŋqe, ämaqä Jutiyataŋätä, aŋä huiziutaŋä-pqetä, qu qätä äwikuwi.   
\s1 Jonä asŋä-qäyqä iqu, Jisasi Iqueŋqä yatŋqä äwikqeŋqä\f + \fr 7:18 \ft Matiu 11:1-6\f*  
\p
\v 18-19 Ämaqä Jonä iqu wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, iqueŋi nätmatqä eeqänäŋä Jisasi Iqu imäkqaŋgqeŋqä awä ätukuwi. Jonä iqu qätä äwiyäqe, iqueqä ämaqä hŋquaqui tääqä ätuätumeqe, Naqä Jisasi Iquenyqä ändowatätä, tii ätukqe. “‘Ämaqä äpäŋqiyä ätätqäŋuwi, Si Qäqukitanä, ä hŋquenyqä hiŋuä inä äqänanä pmetuŋquätanä?’ qe yatŋqä e winyqä” ätukqe.   
\p
\v 20 Iquaqu Jisasi Ique äwimayi, tii ätukiyi. “Jonä asŋä-qäyqä iqu, ye Si yatŋqä kiyeŋqä äyändowatqiyä. Ämaqä äpäŋqiyä ätätqäŋuwi, Si Qäqukitanä, ä hŋquenyqä hiŋuä inä äqänanä pmetuŋquätanä?”   
\p
\v 21 Iquaqu anä pmetaŋgua, Jisasi Iqu ämaqä kuapänäŋä, täŋä-yaqä-täŋä iquautä, dŋä quvqä-täŋä iquautä, hiŋuä pisqä iquautäŋi, äŋguä iwimäkkqe.  
\v 22 Iŋgaŋi iquaquvqä kimaŋi imäkätä, tiiŋä ätukqe. “Qe nätmatqä hiŋuä äqunäsinyä qätä äwiyäŋiyiŋqe, äwäsinyä, Jonä ique awä tiiŋä suinyqä. ‘Ämaqä hiŋuä pisqä iqua, hiŋuä äŋguä äqäŋgäuä. Yukä quvqä iqua, qaŋä äŋguä äwqäuä. Wänyimäŋqä-täŋä iqua, äŋguä imäŋgäuä. Qätäyqä iqua, qätä äwiyqäuä. Ae äpäkoŋguwä iqua, aŋgi ävauqäuä. Nätmatqä maeqä iqua, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä äŋgui qätä äwiyqäuä.  
\v 23 Ämaqä, qu Nyi imäkqaŋgqeŋqä kŋuä indqänäpiyä iqua, quwqä quuvqä heqiyqe qui mimäkŋqä iqaŋgutqe, qu aquvänä ipŋqäuä’ suinyqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Jonä iqueŋqä ätukqeŋqä\f + \fr 7:24 \ft Matiu 11:7-19\f*  
\p
\v 24 Ämaqä Jonä iqueuä kukŋuä äma äpkiyä iquaqu ae uwqaŋgiyäŋgaŋi, Jisasi Iqu qokä-apäkä iuŋi, Jonä iquenyqä tii ätukqe. “He aŋä avqŋqä duŋqe, squä hiŋuä qumbŋqä äukuwäwä? Qoä-qamqä yuŋuä miqaŋgqe qumbŋqä äukuwätanä? Oeyä.  
\v 25 Squä hiŋuä qumbŋqä äukuwäwä? He ämaqä hŋqu qäkä äŋguänäŋä yäuqä pmetaŋgqä ique, hiŋuä qumbŋqä äukuwätanä? Oeyä. Ämaqä qäkä äŋguä äyäupu, nätmatqä eeqänäŋä äŋguä imäkŋqä iqua, ämaqä miqä naqä iqueqä aŋä du pmetpŋqäuä.  
\v 26 He squä hiŋuä qumbŋqä äukuwäwä? Ämaqä hiŋuä-tqä hŋquenyqä hiŋuä qumbŋqä äukuwätanä? Ŋŋqä. Iiŋä sätäti, Nyi tiiŋä etqänä. Iqu, Goti Hanjuwä Iqueuä hiŋuä-tqä huizi iquauŋi ämäwqätäunä” ätukqe.  
\v 27 “Bukä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, tii äqänänä.  
\pi1 ‘\qt Qätä wipiyä. Ämaqä Nyaqä kukŋuä ämapqä hŋque, Si hiŋuiqä kimetŋqä ändowatqänä. Sinyqä hänaqä näwinyä imäuetŋqä iqueqä\qt*’\f + \fr 7:27 \ft Malakai 3:1\f* äqänänä.  
\m Kukŋuä iiŋi, ämaqä tquenyqä ätqiyä.  
\v 28 Itaŋgi Nyi he tiiŋä etqänä. Ämaqä qua täu pmeqä iqua, Jonä iqueŋi mämäwqätäuqä ipnuwiqä. Iŋäqe aŋä Goti Hanjuwä Iqunä miqä iuŋi, ämaqä yäpakä quvqä äpmeŋqä iqu, Jonä ique ämäwqätäunä” ätukqe.   
\p
\v 29 Ämaqä eeqänäŋä iquatä, ämaqä mbqä motauqä iquatä qäsäŋi, qu kukŋuä iiŋä tqaŋgi äwipiyi, Jonä iquesa asŋä ämakuwitaŋi, iqua “Goti Hanjuwä Iqueqä suqä eeqänäŋi, jänänäŋiqä” ätkuwi.  
\v 30 Itaŋgi, Parisi iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Jonä iqu asŋä uwqiyätŋqe mäwiŋqä ikqä iqua, qu hänaqä Goti Hanjuwä Iqu iquauŋqä näwinyä imäuekqeuŋiŋqä kukŋui, qätä mäwiyqä ikuwi.   
\p
\v 31 Iŋgaŋi Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquauŋqe, Nyi änäänyä tmqäwä? Qu ämaqä änääŋuakä?  
\v 32 Qu tiinjqä. Ymeqä ququawä aquväqŋqä iu äpmapu, ymeqä huizi iquauŋqä tääqä tiiŋä ätätqäŋuwiqä. ‘Ne henyqä hääwä qäyä ätqaŋgu, he himnuŋuä miqä iquwiqä. Ne pmapqä qäyä iqaŋgu, he kŋuä maqiyqä iquwiqä’ ätätqäŋuwiqä. Qu ymeqä tqua eŋqä-paŋä iiŋiqä.  
\v 33 Jonä asŋä-qäyqä iqu äpäqetaŋi, bretqetä, wainqä-eqetä maŋqä iqaŋga, he ‘Dŋä quvqä-täŋä-queqä’ äyä ätkuwiqä.  
\v 34 Iŋäqe Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpäqetaŋi, buayä änätä eqä änätä iqaŋga, he tii ätqäuä. ‘Ämaqä buayä eqä yaqäpiqä itä änätä, wainqä-eqä kuapä ŋqueqä. Itaŋga ämaqä mbqä motauqä iquauqätä, suqä quvqä imäkqä iquauqätä näueqä-queqä’ inä ätqäuä.  
\v 35 Iŋäqe, ämaqä Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä näqŋqe ae ämapiyä iqua, tiiŋä motquapnä. Goti Hanjuwä Iqueqä näqŋqe, ii aaŋä naqä-qakuiqä” ätukqe.   
\s1 Apäkä hui, Jisasi Iqueqä yukiu asŋä äqäkqeŋqä\f + \fr 7:36 \ft Matiu 26:6-13; Makä 14:3-9; Jonä 12:1-8\f*  
\p
\v 36 Parisitaŋä hŋqu Jisasi Iqu buayä anä nyiyŋqä tääqä ätuätumakqe. Tääqä tuätumeqaŋga, Iqu iqueqä aŋiuŋqä äwäqe, ymisaŋä nätŋqä yuki ipämäuä hiqoti äweukqe.  
\v 37 Apäkä, ämaqe, “Ii suqä quvqä imäkqiyqä” ätmiŋuwä ii, aŋä-himqä iu äpmamiŋqe. Ii “Jisasi Iqu Parisi hŋqutä buayä anä änätqäŋinyqä” tqaŋgä qätä äwiyäqe, eqä-häkä jinaŋä-weqä äŋguänäŋä-täŋi äma äpkqe.  
\v 38 \fig Apäkä hui, Jisasi Iqueqä yukiu asŋä äqäkqe.|alt="drying Jesus’ feet with hair" src="WA03839b.tif" size="col" loc="Lk 7:36-39" copy="Illustrations by Graham Wade © United Bible Societies, 1989." ref="7:38" \fig*Ii äwäqe, Jisasi Iqueä tuwä iqi, yukä-täŋä qäqiqi ätqäuqe, kŋuä äqäkqe. Iiyqä hiŋuä-eqe Jisasi Iqueqä yukä iu ioqaŋga, iiyqä detä ye imäkätä, Iqueä yukiu kikiyä kuapänä äwunätä, aowä jinaŋä-weqe equatekqe.   
\p
\v 39 Ii iiŋä imäkqaŋga, Parisi, Jisasi Ique itmakqä iqu, hiŋuä iiŋä äqunäqe, kŋuä tiiŋä indqäŋgqe. “Ämaqä Tqu hiŋuä-tqä-qu etaŋgutqe, apäkä Ique a äwqätqä iinyqe, ‘Ii suqä quvqä imäkqiyqä’ näqŋqä hiäŋqiyä.”   
\p
\v 40 Iqu kŋuä iiŋä indqäŋgaŋga, Jisasi Iqu, “Saimonä iquki, Nyi kukŋuä hŋqu ktmqeqä” tquaŋga, iqu, “Näqŋqä-vqä Iquki, Tqä kukŋui yqä tiyä!” ätukqe.   
\p
\v 41 I tquaŋga Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu nätmatqä kuapä-täŋä pmetäniqe. Iquesaŋi, ämaqä hŋquaqu nätmatqä aŋgu kima winyiyŋqä meqä-quaqu pmesinyiyiqä. Ämaqä aŋgu kima väniŋqä meqä hŋqu, kuapä-täŋue. Mä huiziqueqe, homänjqä.  
\v 42 Itaŋgi iquaqu, ique kima vqä di hma hiätqätaŋgaŋi, iqu ‘qäyä eänä’ tuäniqeqä. Iŋi, Saimonä iquki, ämaqä tquaqu, ämaqä iquaquvqä kima vqeŋqä ‘qäyä eänä’ tqä iquenyqe, äwqä yeeqä iiŋqe, ämäwqätäuniqe, äsqukä?” ätukqe.   
\p
\v 43 I tquaŋga Saimonä iqu kimaŋi, “‘Ämaqä nätmatqä aŋgu kima väniŋqä, kuapänä meqä iqueqä’ kŋuä änyänä” ätukqe.  
\p Ga Jisasi Iqu, “Si qäyunä iwäsäunyä” ätukqe.   
\p
\v 44 I ätuäqe, Iqu tuwäŋgi hiŋui, apäkä ii ämäqunätä, Saimonä ique tii ätukqe. “Si apäkä täsiŋi hiŋuä äqunäŋinyä? Nyi saqä aŋä yäpä täŋgisa yapqaŋgaŋi, si Nyaqä yukiuŋqe, eqä mändapqä iŋi. Iŋäqe, apäkä täsi, iiyqä hiŋuä-eqe Nyaqä yuki ioqäqe, iiyqä detä yeŋuä imäkqiyä.  
\v 45 Itaŋga Nyi saqä aŋä täŋgisa äyapmä pmetaŋgaŋi, si himä kikiyä manuŋqä iqaŋgnä, ii Nyaqä yukiu kikiyä yqänä änunätqänä.  
\v 46 Si olipqä eqä aowi, Nyaqä nuäŋiuŋi mänjiquatqä iqaŋgnä, ii aowä jinaŋä-weqe, Nyaqä yukiu änjiquatqiyä.  
\v 47 Iiŋiŋqe Nyi si tii äktqänä. Ii Nyinyqä kuapänä äwinyätä, iiŋä nyimäkqaŋgqetaŋi, iiyqä suqä quvqä kuapänäŋä etaŋgqä-qe, huätä ae ämamäuqä. Iŋäqe, ämaqä hŋqu, suqä quvqä wäŋqäpu imäkqäqä eŋqe, Goti Hanjuwä Iqu iqueqä suqä iiŋi huätä ämamäuqe, iqu Iquenyqe, wäŋqäpu winyäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 48 I ätuäqe, apäkä iiŋi tii ätukqe. “Tqä suqä quvqe, huätä ae ämamäuqeqä.”   
\p
\v 49 I tquaŋgqeŋqä, ämaqä buayä anä änäpu äpmamiŋuwä iqua, qätä äwipiyi, “Ämaqä, suqä quvqä huätä mamäuqäŋqä ätqäqä Tqu, Tqukä?” ätŋguwi.   
\p
\v 50 Iŋi, Jisasi Iqu apäkä iiŋi tii ätukqe. “Si qäqiqi qui imäknmätnä iqaŋgnä, tqä quuvqä heqiyqe yätamäkqä äkiyqiyä. Si äwqä qeiqi iŋqä uvä” ätukqe.   
\c 8  
\s1 Apäkä hiua, Jisasi Ique yätamäkqä äwimiŋuwiŋqä  
\p
\v 1 Qänakŋi, Jisasi Iqu aŋä-himqä wäŋqä iutä, naqä iutä, Goti Hanjuwä Iqunä miqä iuŋqä kukŋuä äŋgui awä ätuäkämiŋqe. Iŋgaŋi Iqueqä ämaqä 12 iqua-pqe, Iqutä anä ikämiŋuwi.  
\v 2 Itaŋga apäkä, Jisasi Iqu iuauqä dŋä quvqetä, täŋä-yaqetä hiŋuiqänä huäta ändowatkqä iua, Iqutä qaŋä anä ikämiŋuwi. Apäkä huizqä yoqe, Mäliya ‘Maktälataŋä iiyqä’ ätmiŋuwi. Hiŋuiqänäŋi, Jisasi Iqu dŋä quvqä 7 huätä ämamäukqä iiyi.  
\v 3 Itaŋga apäkä huiziyqä yoqe, Jonaiyi. Iiyqä qokiqueqä yoqe, Kusa, ämaqä naqä Heroti iqueqä aŋä ämimiŋqä ique. Itaŋga huiziyqä yoqe Susenayi. Apäkä kuapänäŋä hiua-pqe anänji. Iua iuauqä yquayä ämepu, Jisasi Iquesä, Iqueqä ämaqä iquautä yätamäkqä äväpu, anä ikämiŋuwi.   
\s1 Kukŋuä ktqä, kuä-witqä uwqä tnämäuqeŋqä\f + \fr 8:4 \ft Matiu 13:1-23; Makä 4:1-20\f*  
\p
\v 4 Ämaqä kuapänäŋi, aŋä-himqä im-imda äpäpu, Jisasi Ique wimeqaŋguwäŋga, Iqu kukŋuä ktqä ätukqe.  
\v 5 \fig Ämaqä hŋqu kuä-witqä uwqä tnämäwäwätŋqä wänä.|alt="sowing seed" src="IB-035gr.jpg" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="8:5" \fig*“Ämaqä hŋqu kuä-witqä uwqä tnämäwäwätŋqä wänä. Iqu ätnämäwäwqaŋgaŋi, hui hänaqä iqi päkmbnä. Ii ämaqä qonjqä iqaŋguwäŋga, yŋŋä äpäpu ämambnä.  
\v 6 Hui qua hikä-täŋä iqi päkmbnä. Ii bakä äukaupqe, eqä ye etaŋgi, qänakndaŋi yäuä päpnä.  
\v 7 Hui guä yäŋä-täŋä awä imä päkmbnä. Kuä bakitä, guä yäŋä bakitä qäsä äukaupiyi, kuä baki qui imäkmbnä.  
\v 8 Hui qua äŋguä du päkmbnä. Bakä äukaupiyi, näŋqe kuapänä 100 hukmbnuwiqä” ätukqe. Jisasi Iqu e ätuäqe, Iqu maŋä yäŋänäqŋqä, “Ämaqä qätä-täŋuenä etaŋgutqe, kukŋuä iiŋqe kŋuä äŋguänä indqämbiyä” ätukqe.   
\p
\v 9 Iiŋä tquaŋga Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, kukŋuä ktqä iqueŋqä yatŋqä äwikuwi.  
\v 10 Iqu iquauŋi tii ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqunä miqeŋqä kukŋuä qakui zä witaŋgqä-qe, Iqu he näqŋqä mapŋqe, etapqiyä. Iŋäqe ämaqä huizi iqua, qu kukŋuä ktqenä äwiyätqäŋuwiqä. Qu hiŋuä äqunäpu qätä äwiyäpiyä-qe, näqŋqä maeqä-quayqä” ätukqe.   
\p
\v 11 E ätuäqe tiiŋä ätukqe. “Kukŋuä ktqä qakui, tiinjqä. Kuä-witqä uwqä iiŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuiŋqä atäuŋuä eänä.  
\v 12 Kuä-witqä uwqä hänaqä iqi päknätqe, ii tiinjqä. Qokä-apäkä Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui qätä äwiyäpu, quwqä äwqä imä manyueqaŋguwäŋgaŋi, Setänä iqu, ‘Qu quuvqä maeqiyqaŋgpi, Goti Hanjuwä Iqu quŋi aŋgi mitmeqä yäniqeqä’ kŋuä indqänätä äpätä, kukŋuä iiŋi huätä mamäuŋqiyä.  
\v 13 Itaŋga kuä-witqä uwqä qua hikä-täŋä iqi päknätqe, ii tiinjqä. Qu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä qätä äwipiyäŋgaŋi, aquvänä ipu ämapqe, kuä hukä tapiŋä maeqä eŋqä-paŋä iiŋiqä. Qu quuvqä eqiyäpiyä-qe, yamwiqä wimeqaŋga, qua iqi päkmbŋqäuä.  
\v 14 Itaŋga kuä-witqä uwqä guä yäŋä-täŋä iqi päknätqe, ii tiinjqä. Qu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä qätä äwipiyi, haŋä-iqeŋqätä, mbqeŋqätä, nätmatqä yeeqä iŋqä isuauŋqätä, kŋuä kuapä indqänäpu quuvqä heqiyqe yäŋänäqŋqä maeqä iäŋqiyä. Iŋi, qu kuä-witqä näŋqä naqe, maeqä eŋqä-paŋä iiŋiqä.  
\v 15 Itaŋga kuä-witqä uwqä qua äŋguä iu päknätqe, ii tiinjqä. Ämaqä Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui qätä äwiyäpu, kŋuä indqäŋqä imä äŋguänä ämaipu, quwqä qeqä-quuvqe jänänä imbu yäŋänäqŋqä ätqäŋuwi, näŋqä naqä äuknätŋqä-paŋä iiŋiqä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqä, hiqi-tä mäsäuqeŋqä\f + \fr 8:16 \ft Makä 4:21-25\f*  
\p
\v 16 “Ämaqä hiqi-tä ämäsäupu, zä mäpatqiyeqä ipŋqäuä. Iquvaŋä yäpä imä maeqä ipŋqäuä. Ämaqä aŋä yäpä iŋgisa äyappiyä iqua, hiŋuä qumbŋqä diŋqe, qu hiqi-te, kiqä ätqäuqä ätnäŋä iqi tqätepŋqäuä.  
\v 17 Ii tiinjqä. Nätmatqä eeqänäŋä zä äwämitätqe, ätnäŋäŋgisa witäniqeqä. Nätmatqä eeqänäŋä ämaqä iqua zä epqe, ätnäŋä iqi wiqaŋguti, qu hiŋuä äqunäpu näqŋqä hipnuwiqä.  
\v 18 He kukŋui qätä äŋguänä wipŋqä diŋqe, kŋui äŋguänä indqämbiyä. Ämaqä näqŋqä hui ae ämequwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu hui inä väniqe. Itaŋga ämaqä näqŋqä maeqä iqua, näqŋqä wäŋqä qu ämeŋuwi, Goti Hanjuwä Iqu huätä mamäuŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqueqä känaisä, käŋguäkatä, Ique äwimakuwiŋqä\f + \fr 8:19 \ft Matiu 12:46-50; Makä 3:31-35\f*  
\p
\v 19 Iŋgaŋi Jisasi Iqueqä känaisä, käŋguäkatä ätimäupiyi, ämaqä kuapänä pmetaŋga, qu Iqu-täŋä qäqiqi mapqä ikuwi.  
\v 20 I iqaŋguwäŋga ämaqä hŋqu Jisasi Iqueŋi, “Tqä tnaisä, tuŋguäkatä Sinyqä hiŋuäŋqä äpquwi, yäpaqä täŋgisa ätqäuŋäuä” ätukqe.   
\p
\v 21 I tquaŋga, Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Ämaqä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä qätä äwiyäpu qänaknä itqäŋuwä iqua, qu Ŋqä nipaqä, guäkayqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu yuŋuitä, eqetä, äminyekqeŋqä\f + \fr 8:22 \ft Matiu 8:23-27; Makä 4:35-41\f*  
\p
\v 22 Hiunji hŋqueŋi, Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, yimba ätkamäupu, Iqu iquauŋi, tiiŋä ätukqe. “Eqä-huäŋä yätäqä näŋgisaŋqä äwanä” ätukqe. I ätuäqe, iqua äukuwi.  
\v 23 Yimba iu qaŋä äwäpiyä iuŋi, Jisasi Iqu hiqaqä äwäkqe. Iŋgaŋi yuŋuä naqänäŋä hŋqu ätimäutä, eqe yimba iu huaquvämäqaŋga, eqä-huäŋä kuapänä ätuäqetaŋi, iqua qui imäkŋqänä ikuwi.   
\p
\v 24 I imäkqaŋga, qu Ique ävauqumuatäpu, “Naqä Iquki, Naqä Iqukiyä! Ne qui imäknatuŋquä iqunä!” ätukuwi.  
\p Iŋi Iqu ävauqe, yuŋuitä eqetä, “Qaiyä” ätukqe. E tquaŋga, yuŋuitä eqetä ämŋäŋgiyi.  
\v 25 Jisasi Iqu iiŋä imäkäqetaŋi, ämaqä iquauŋi, “Hiqä quuvqä heqiyqe, äŋgikä?” ätukqe.  
\p Iŋgaŋi qu zä ipu, kŋuä kuapänä indqänäpu, quwqä-quwä kukŋuä ätŋguwi. “Yuŋuitä eqetä ‘qäyä enä’ ätuätä äminyeqäqä Tqu, Ämaqä Tqukä?” ätŋguwi.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä dŋä quvqä hui-täŋä hŋque, äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 8:26 \ft Matiu 8:28-34; Makä 5:1-20\f*  
\p
\v 26 Iŋgaŋi Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, Gerasa iqua-täŋä hiqŋqä du ätimäukuwi. Gerasa, ii Galilisäŋä eqä-huäŋä näŋgisanji.  
\v 27-29 Iqiŋi Jisasi Iqu yimba iutaŋi ätimäwa päwqaŋga, ämaqä aŋä-himqä iu pmeqä dŋä quvqä hui-täŋä hŋqu äwimakqe. Iqu ppqä itqätaŋgi, ämaqä iqua yukä hipa iu guä äkiqiyäupu, hiŋuä äqumbu, qäyä äpmetaŋgä, dŋä quvqä iqua, iqu guä ändakemä wätŋqä yäŋänäqŋqä iwimäkäpu, aŋä avqŋqä duŋqä wätŋqä iwimäkmiŋuwi. I imäkätqätaŋgua, ämaqä iqu tpqäyäqä ikitä, aŋiu mäpmeqä itä, hikä hovqä ämaqä pizqä wiqeu hiŋginäwa äwäyäkämiŋqe. Iqu Jisasi Ique hiŋuä äqunäqe, zääqä ätätä, Jisasi Iqueuä yukä iqi äpäknäqe, maŋi tiiŋä ätukqe. “Jisasi, Goti Haqä Yätutaŋä Iqueqä Ymeqä Iquki, Si äänä nyimäktŋqäwä? Nyi yatŋqä äkiyqänä, ‘Si qui minyimäkqä panä’” ätukqe. Iqu iiŋä ätukqe, ii Jisasi Iqu “Dŋä quvqe huätä äwänä” ae ätkqetanji.   
\p
\v 30 Ämaqä iqu e tquaŋga, Jisasi Iqu yatŋqä ävätä, “Tqä yoqe, squkukä?” ätukqe.  
\p Ämaqä iqu kimaŋi, “Ŋqä yoqe ‘Hatŋunenjqä’” ätukqe. Tiiŋäŋqe, dŋä quvqä kuapänäŋi, iqueä äwqäŋgisa äpekuwiŋqä ätukqe.  
\v 31 Iŋgaŋi dŋä quvqä iqua, Jisasi Ique yatŋqä yäŋänäqŋqä äväpu, “Si ne qua hovqä aaŋä mämnäŋä väŋqä eŋqä-paŋä iuŋqä mänandowatqä panä” ätukuwi.   
\p
\v 32 Iŋgaŋi yaqueqä kuapänäŋä, hipkä hmbi buayä änäpu pmetaŋgä, dŋä quvqä iqua, Jisasi Ique yatŋqä yäŋänäqŋqä tii äwikuwi. “Ne yaqueqä iquauä äwqä yäpä duqumä paquvatuŋquä, hiŋuinä naqänäwqatiyä” ätukuwi. I tquaŋguwäŋga, Iqu hiŋuinä äqunäwatkqe.  
\v 33 Iŋi, dŋä quvqä iqua, ämaqä ique ävämaŋi, yaqueqä iquauä äwqä imä qe äpaqukuwi. Iiŋä iqaŋguwäŋga, iqua iwaqä iu tnäŋä äwäpiyi, eqä bu quauqaŋguwäŋga, eqä qe änyuäpätäukqe.   
\p
\v 34 E iqaŋgä äqumbiyi, ämaqä yaqueqä miqä iqua zä äwäpu, kukŋui aŋä-himqä iutä, im-imä pmetaŋguwä iutä ätuäkäkuwi.  
\v 35 Ämaqe qätä iiŋä äwipiyi, “Nätmatqä iiŋi äänä timäuqaŋgi tqäpiyä” tpu, hiŋuä qumbŋqä äpkuwi. Iqua Jisasi Ique äwimapiyi, ämaqä dŋä quvqä iqua ävämakuwä iqu, qäkä äyäuä, kŋuä äŋguä wimeqaŋga, Jisasi Iqueqä yukä-täŋä qäqiqi pmetaŋgi hiŋuä äquŋguwi. Iqua hiŋuä iiŋä äqumbiyi, zä äwiŋgqe.  
\v 36 “Dŋä quvqä-täŋä iqu, äŋguä äänä imäŋgutiyä” tpu kŋuä kuapä indqäŋgaŋguwäŋga, ämaqä, Jisasi Iqu imäkqaŋgi hiŋuä äquŋguwä iqua awä ätukuwi.  
\v 37 Iiŋä timäuqaŋgqeŋqä, ämaqä Gerasa pmeqä iqua, zä kuapänä äwinyätä, Jisasi Ique, “Nevämayä” ätukuwi. Iŋi, Jisasi Iqu yimba ätkamäuqe, aŋgi äukqe.   
\p
\v 38 Iqu äwätŋqä iqaŋga, ämaqä, dŋä quvqä iqua ävämakuwä iqu, Jisasi Ique yatŋqä yäŋänäqŋqä ävätä, “Nyi Sitä anä weŋqätanä?” ätukqe.  
\p Yatŋqä e vqaŋga Jisasi Iqu ämaqä iqueŋi, aŋgi ändowatätä, tii ätukqe.  
\v 39 “Si tqä aŋä duŋqä aŋgi äwätnä, kukŋuä eeqänäŋä Goti Hanjuwä Iqu si ikimäkqeŋqä, awä tuvä” ätukqe. I tquaŋga ämaqä iqu äwäqe, nätmatqä eeqänäŋä Jisasi Iqu iwimäkkqeŋqä, ämaqä aŋä himqä iu pmetaŋguwä iu awä ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, apäkä hiuaqui äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 8:40 \ft Matiu 9:18-26; Makä 5:21-43\f*  
\p
\v 40 Jisasi Iqu iqi ävämetä, qua Galiliu aŋgi timäuqaŋga, qokä-apäkä Iquenyqä hiŋuä äqumbu äpmamiŋuwä iqua, yeeqä ipu itmakuwi.  
\v 41 Iqiŋi, ämaqä naqä aŋä aquväqŋqeu miqä hŋqu, Jisasi Ique äwimakqe. Iqueqä yoqe Jarusi, ique. Äwimeqe, iqu Jisasi Ique qoŋä äwoktäuqe, iqueuä aŋä duŋqä wiyäŋqänä yatŋqä yäŋänäqŋqä äwikqe.  
\v 42 Iqu ymeqä apäkä hmbnäŋä-täŋä-qu eeä, iipu äpäkonätŋqä qäqiqä etaŋgi, iiŋqä ätukqe. Iipiyqä quväukui 12 inji.  
\p Jisasi Iqu Jarusi iqutä itmaŋga äwätqätaŋgiyäŋga, qokä-apäkä kuapänäŋä-pqä Iqutä anä äwäpu, kukundä-kukundä äumiŋuwi.  
\v 43 Quwqä awä iqiŋi, apäkä hui äumiŋqe. Ii hea ique-iqueŋi, qaŋuä yaqä e pmetaŋgi, quväukuä 12 ämäwqätäukqe. Ämaqä äŋguä iwimäkqäŋqe,\f + \fr 8:43 \ft Pipa Grikä pmeqeuqä kukŋuä iu äqänäŋqä huiuŋi, kukŋuä tiiŋä-pqä inä ätä äqänä, “iiyqä mbqä eeqänä qäyä ae tnämäuqaŋgqä-qe,”\f* hma emiŋqe.  
\v 44 Ii Jisasi Iqueä tuwä-täŋä qäqiqi äpäqe, Iqueqä gquä quäuqä iu itmaqäŋgqe. Ii iiŋä iqaŋga, iiyqä yaqe, maqänä hma ekqe.   
\p
\v 45 Iiŋä iqaŋga Jisasi Iqu, “Tqu indmaqäŋgiyä?” ätukqe.  
\p Ämaqä eeqänäŋi qu hŋqunä-hŋqunä, “Nyi hmanjqä. Nyi hmanjqä” tqaŋguwäŋga, Pitä iqu tii ätukqe. “Naqä Iquki, ämaqä hävemä tä äpätuŋquä imda ikitmaqäŋgäuä.”   
\p
\v 46 I tquaŋga Jisasi Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu Nyi indmaqäŋgiyä. Nyaqä yäŋänäqŋqä hui, änyivämeqaŋgi ätqänä.”   
\p
\v 47 Iqu i tqaŋga, apäkä iiŋi, “Nyi zä mäpmeqä imä” kŋuä ämeqe, yäuŋuä itä, hipeŋui quamäŋi, Jisasi Iqu-täŋä qäqiqi eäqe, qokä-apäkä iuqä hiŋuiqisaŋi awä tiiŋä ätukqe. “Ii tiinjqä. Nyi täŋä-yaqä nyätaŋgi iktmaqäŋgänä. Nyi iiŋä imäkqaŋga, nyaqä täŋä-yaqe, qäpu maqänä eqiyä” ätukqe.   
\p
\v 48 I tquaŋga, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Apäkä iiki, tqä quuvqä heqiyqe, äŋguä ikimäkqiyä. Si äwqä qeiqi iŋqä uvä.”   
\p
\v 49 Jisasi Iqu kukŋuä yqänä tätqätaŋga, ämaqä naqä aŋä aquväqŋqä iu miqä iqueqä aŋä iutaŋä hŋqu äpäqe, ämaqä naqä iqueŋi tii ätukqe. “Tqä ymeqe, ae äpäkoŋgiyä. Itaŋgi, Ämaqä Näqŋqä-vqä Iqueŋi, haŋä-iqä hui inä mävqä panä.”   
\p
\v 50 Jisasi Iqu kukŋuä ii qätä äwiyäqe, Jarusi iqueŋi, “Si zä miqä itnä, quuvqenä heqiyä. Ii aŋgi äŋguä imänäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 51 Iqisaŋi Jisasi Iqu, Jarusi iqueqä aŋä du ätimäuqe, qokä-apäkä huizi, aŋä yäŋgisa pepŋqe, hiŋuinä mäquŋquä ikqe. Pitä ique, Jonä ique, Jemisi ique, apäkä iiyqä kanä-käna-yaqutä, quwqä-quwänä pepŋqä imäkkqe.  
\v 52 Iŋgaŋi ämaqä aŋä yäŋgisa äpmapiyä iqua, kŋuä huäqä-huŋqä qiyätqätaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, “He kŋuä maqiyqä pambiyä. Mäpäkoŋqä iqäqe, hiqaqä äwinä” ätukqe.   
\p
\v 53 Iqu e tquaŋga, qu, hitqä ii pizqä witaŋgqeŋqä näqŋqä epiyi, tä äsukuwi.  
\v 54 Itaŋgi Jisasi Iqu, iiyqä hipa a ämaqätätä, “Ymeqä iiki, si pämä pmayä” ätukqe.  
\v 55 Iqu e tquaŋga, iiyqä quuvqe, aŋgi wimeqaŋga, maqänä ävaukqe. Ävauqaŋga, “Buayä winyqä” ätukqe.  
\v 56 Iŋgaŋi kaniqutä känaisä yäuŋuä kuapänä iqaŋgiyäŋga, Jisasi Iqu iyaquiŋi, yäŋänäqŋqä ätukqe. “Qe ämaqä hŋque nätmatqä tä timäuqaŋgi äqunäŋiyiŋqe, awä mätquä panyinyqä” ätukqe.   
\c 9  
\s1 Jisasi Iqu, Iqueqä ämaqä 12 iquau, wäuŋuäŋqä ändowatkqeŋqä\f + \fr 9:0 \ft Matiu 10:5-15; Makä 6:6b-13\f*  
\p
\v 1 Jisasi Iqu Iqueqä ämaqä 12 iquau tääqä ätuätumeqe, dŋä quvqe huätä dowatäpu, täŋä-yaqä hiutaŋä-huitaŋä-täŋä iquau äŋguä wimäkäpŋqä diŋqä, yäŋänäqŋqetä yoqetä äwikqe.  
\v 2 Iqu iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋqä awä ätuäpu, täŋä-yaqä-täŋä iquau äŋguä iwimäkpŋqänä ändowatkqe.  
\v 3 Ändowatätä tii ätukqe. “He yäkqätä, qatä, buayätä, mbqätä, gquä hŋquaqutä, mämeqä pambiyä.  
\v 4 He aŋä-himqä hŋque äwimepu, ämaqä hŋqueqä aŋä iu äpaquväpiyi, aŋä-himqä ique vämapŋqäŋgaŋqe, iquenyä pmepŋqä.  
\v 5 Aŋä-himqä hŋqueŋi, ämaqä yeeqä maeyqaŋgpqe, aŋä-himqä ique ävämepiyäŋgaŋi, qu quwqä suqä quvqeŋqä näqŋqä hipŋqänä, hinoqukuä heqä yukä iu täka emäkmitätqe, iqi ptä quväteqiyemä uwqäpŋqä” ätukqe.   
\p
\v 6 Iqu e tquaŋga, qu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä äŋguänäŋi awä ätuäpu, qokä-apäkä iuqä täŋä-yaqä quvqe, huätä ämamäupu, äŋguä iwimäkäpu, aŋä-himqä eeqänäŋä iu qaŋä ikäpŋqänä, Ique ävämakuwi.   
\s1 Heroti iqu, Jisasi Iqueŋqä kŋuä kuapänä indqäŋgqeŋqä\f + \fr 9:7 \ft Matiu 14:1-12; Makä 6:14-29; Lukä 3:19-20\f*  
\p
\v 7 Iŋgaŋi ämaqä naqä Heroti, aŋä-himqä iu miqä iqu, Jisasi Iqu imäkqaŋgqeŋqätä, ämaqe Iquenyqä tqaŋguwiŋqätä qätä äwiyäqe, iqu kŋuä kuapänä indqäŋgqe. Hŋqua, “Jonä, qua äptekuwä iqu, aŋgi ävauqiyä.”  
\v 8 Hŋqua, “Laisa iqu ätimäuqiyä.” Hŋqua, “Hiŋuä-tqä hiŋuiqändqä hŋqu, aŋgu ävauqiyä.”  
\v 9 Iiŋä äwiyäqe, Heroti iqu tii ätkqe. “Nyi Jonä iqueŋi, hiiŋuä ae ätäwikqeqä. Nyi qätä tä äwiyäŋqe, ii tquenyqä äwiyäŋänä?” Iiŋä äwiyäqetaŋi, iqu Jisasi Ique hiŋuä qunmätä imiŋqe.   
\s1 Jisasi Iqu, qokä 5,000 iquau buayä äwikqeŋqä\f + \fr 9:10 \ft Matiu 14:13-21; Makä 6:30-44; Jonä 6:1-15\f*  
\p
\v 10 Ämaqä Jisasi Iqu ändowatkqä iqua, aŋgu äppiyi, nätmatqä eeqänäŋä qu imäkkuwiŋqe, Jisasi Ique ätukuwi. Iŋgaŋi Jisasi Iqu, iquau ätuma äwäqe, quwqä-quwänä anä pmetanä-tpu, aŋä-himqä Betsaitä iŋgisaŋqä äukuwi.  
\v 11 Iŋäqe ämaqe, qu näqŋqä eäpu, iquau qänaknä äwivändkuwi. Qu Ique äwimeqaŋguwäŋga, Iqu yeeqä itmetä, Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋqä awä ätuätä, ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iuŋi, äŋguä iwimäkkqe.   
\p
\v 12 Hiaitäŋi, ämaqä 12 iqua Ique äwimapiyi, tii ätukuwi. “Si ämaqä iuŋi, qu aŋä-himqä iuŋqä äwäpu, buayäŋqätä, aŋäŋqätä qävqä ipŋqänä dowatiyä. Ne äpmeŋquä täuŋi, aŋä aaŋqeqä” ätukuwi.   
\p
\v 13 I tquaŋguwäŋga, Iqu iquauŋi, “Hiqä-hiuä buayä wipiyä” ätukqe.  
\p Qu kimaŋi tii ätukuwi. “Ne buayi kuapänä mämeqä iäŋu. Ne bretqä hipa hŋgiŋi eeqätä, hämapäkä hŋquaqunä ämeŋunä. Ne ämaqä eeqänäŋä täuŋqe, buayä mbqä äŋgi yatuŋquäwä?” ätukuwi.  
\v 14 Iqiŋi ämaqä qokinäŋi, 5,000 äpmamiŋuwi.  
\p I tquaŋguwäŋga Iqu Iqueqä ämaqä iquauŋi tiiŋä ätukqe. “He iquauŋi, ‘He 50-50 iŋä, quamä pmakäupiyä’ tupiyä.”   
\p
\v 15 Iqua e tquaŋguwäŋga, qokä-apäkä iqua qätä äwiyäpu, quamä e äpmakuwi.  
\v 16 Quamä pmeqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, bretqä hipa hŋgiŋi eeqä, hämapäkä hŋquaquŋitä ämeqe, hiŋuä haqä yätu äqänä Goti Hanjuwä Iquenyqä “äŋguiqä” ätäqe, buayitä hämapäkitä äkutätä, kiqä ämaqä iqua huiziu yaŋä wipŋqä äwikqe.  
\v 17 Qu buayä qäpu änäpu, äwqä puäsqaŋga, iqi änätqutekuwi, iqua qa naqä 12 ämamikuwi.   
\s1 Pitä iqu, “Jisasi Iqu, Kraisi Iqueyqä” ätkqeŋqä\f + \fr 9:18 \ft Matiu 16:13-20; Makä 8:27-30\f*  
\p
\v 18 Hea hŋque Jisasi Iqu, Kiqä-kiuänä Goti Hanjuwä Iqutä kukŋuä anä ätqämanmiŋiyäŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, Iqutä anä äpmapu, Iqu iquau yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Qokä-apäkä iuqä kŋuä indqäŋqä duŋi, Nyi Tquŋgä?” ätukqe.   
\p
\v 19 I tquaŋga iqua kimaŋi, “Hŋqua, ‘Jonä asŋä-qäyqä iqueqä’ ätätqäŋuwiqä. Iŋäqe hŋqua, ‘Laisa iqueqä.’ Hŋqua, ‘Hiŋuä-tqä hiŋuiqändqä aŋgi ävauqä hŋqueqä’” ätukuwi.   
\p
\v 20 Iqua e tquaŋguwäŋga, Iqu “Hiyaqä kŋuä duŋi, Nyi Tquŋgä?” ätukqe.  
\p Pitä iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Kraisi, ne äminesŋqä ätekikqä Iqukiyqä” ätukqe.   
\p
\v 21 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukqe. “He täŋqe, ämaqä huiu awä mätquä pambiyä.  
\v 22 Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, haŋä-iqä naqänäŋä meŋqiyä. Ämaqeu ämiqä iquatä, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, qu Ique tuwä äwiyäpu äpäkpŋqäuä. Iŋi hea hŋquaqui-hŋqueŋäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Ique aŋgi ävauqumuatäŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Suqä, Jisasi Ique qänaknä wivändqeŋqä  
\p
\v 23 Iŋgaŋi Jisasi Iqu eeqäpnäŋä iquau tii ätukqe. “Ii tiinjqä. Ämaqä hŋqu, Nyi qänaknä nyivändätŋqä wiŋgaŋgutqe, iqueqä äwiŋqä eeqänäŋi, kiuä mändi äkittqänätä, hiunji ique-iqueŋi, iqueqä zä-huätatä huŋqe ämetä, Nyi qänaknä nyivändänä.  
\v 24 Ii tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu, iqueqä häŋä-pmeqe a yäŋänäqŋqä äkiqätmitätqe, qui imäknäniqeqä. Iŋäqe ämaqä hŋqu, Nyinyqä kŋuä indqänätä, iqueqä häŋä-pmeqe ävquatämämitätqe, iqu häŋä pmetäniqeqä.  
\v 25 Itaŋga ämaqä hŋqu, nätmatqä qua täuŋi eeqänä ämetä, iqueqä häŋä-pmeqe qui imäkŋgaŋgutqe, iqueqä nätmatqä eeqänäŋä iiŋi, yätamäkqä äänä väniqiyä?  
\v 26 Itaŋga ämaqä hŋqu, Nyinyqätä, Nyaqä kukŋiŋqätä, womba wiŋgaŋgutqe, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, yäŋänäqŋqä motqueqä Iqueqetä, Apiqueqetä, eŋätqä iquauqetä, ämetä äpätqäŋgaŋi, Iqu ämaqä iquenyqe, womba inä yäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 27 “Nyi naqä-qakuä tiiŋä etqänä. Ämaqä täqisaŋä hŋqua, qu mapäkoŋqä häŋä yqänä äpmamitpqe, Goti Hanjuwä Iqunä miqe hiŋuä qumbnuwiqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqueqä huiwi, huitaŋä iŋgqeŋqä\f + \fr 9:28 \ft Matiu 17:1-13; Makä 9:2-13\f*  
\p
\v 28 Jisasi Iqu e ätukqeuŋi, wikä hŋqunä päwqaŋga, Iqu Pitä ique, Jonä ique, Jemisi iquesäŋi, qoqoŋä yätuŋqä ätuma, Goti Hanjuwä Iqutä kukŋuä anä siyŋqä ekqe.  
\v 29 Iŋgaŋi Iqu Goti Hanjuwä Iqutä kukŋuä ätqämanäsiyäŋgaŋi, Iqueqä hipeŋui, huitaŋä änyätä, Iqueqä gque, qäpaiqänäŋä we-huŋqänäŋä iŋgqe.  
\v 30 E pmetaŋga, ämaqä hŋquaqu, Mosisi iqutä Laisa iqutä, ätimäusinyä, Iqutä kukŋuä anä ätmiŋuwi.  
\v 31 Iquaqu Goti Hanjuwä Iqueqä we-huŋqetä ätimävi, Jisasi Iqutä kukŋuä anäŋi, Goti Hanjuwä Iqu ätukqä-ma, Jerusälemä du imäkätä, qua täu ävämetŋqeŋqä ätnmiŋuwi.  
\v 32 Iŋgaŋi Pitä iqutä, ämaqä huiziquaqutä quvaqä hiŋui haŋä ämipu hiqaqäŋqä iqämanmiŋuwi, yäuŋuä ipiyi, Jisasi Iqueqä huiwiuŋi we äunä, ämaqä hŋquaqu Iqutä tqäutaŋgä äquŋguwi.  
\v 33 E äqumbiyi, iquaqu Jisasi Ique äväma wenyäsinyä tii itqätaŋgiyäŋga, Pitä iqu Jisasi Ique tii ätukqe. “Naqä Iquki, ne täqi äpmeŋque, ii äŋguiqä. Ne aŋä wäŋqä hnjua maqänä mätanä. Hŋqu Tqäŋqä, hŋqu Mosisi iqueqäŋqä, hŋqu Laisa iqueqäŋqäuä” ätukqe. Pitä iqu iiŋä ätuätäqä-qe, iqueqä-kiuäŋi kukŋui äkitaŋätiyä-qe, iqu maqŋqä emiŋqe.   
\p
\v 34 Pitä iqu kukŋuä yqänä tätqätaŋga, qaquvqä hŋqu ätimäuqe, iquauŋi haqeqi äpatqäkqe. Iiŋä wimeqaŋga, iqua zä ikuwi.  
\v 35 Iŋgaŋi qaquvqä yäpä imdaŋi, maŋä tii ätukqe. “Ämaqä Tqu, Nyaqä Ymeqeqä. Nyi ae ätekqä-queqä. He Ique qätä wipiyä” ätukqe.  
\v 36 Maŋä qäpu tqaŋgqetäŋi, Jisasi Iqu kiqä-kiuänä äyä pmetaŋgi äquŋguwi. Iŋgata tiiŋi, iqua nätmatqä hiŋuä e äquŋguwiŋqe, ämaqä hŋque awä mätquä da imiŋuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, ymeqä qokä dŋä quvqä-täŋä hŋque, äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 9:37 \ft Matiu 17:14-21; Makä 9:14-29\f*  
\p
\v 37 Awiŋgaŋi, qu qoqoŋä iu ävämaŋi, qokä-apäkä kuapänä Jisasi Iqutä hänaqä awä iqi ämiŋguwi.  
\v 38 Ämimbiyi, quvaqä awä iqisaŋi, ämaqä hŋqu tääqä tii ätukqe. “Näqŋqä-vqä Iquki, nyi ymeqä kiuänäŋä-täŋunä etaŋgi, Si ique hiŋuä qundŋqä yatŋqä yäŋänäqŋqä äkiyqänä.  
\v 39 Dŋä quvqä hŋqu, iqueqä äwqä yäpä imä äpaquvätä, zääqä yäŋänäqŋqä ätätŋqeqä. Dŋä iqu imäkqaŋgi, iqu yäuŋuä-yäuŋuä itä, makusewä iqueqä maŋita ätimäutŋqeqä. Dŋä iqu ‘maqänä mävämeqä imä’ kŋuä vqaŋgi äpakänä äpme, iqueqä huiwiu quvqä imäkätŋqeqä.  
\v 40 Iiŋqe, nyi Tqä ämaqä wäuŋuäŋqä ämotquetqäŋä iquau, dŋä quvqä huätä dowatpŋqä yatŋqä yäŋänäqŋqä ae ävqeqä. Iŋäqe, iqua änä mimäkqä da iquwiqä” ätukqe.   
\p
\v 41 I tquaŋga, Jisasi Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquenä, he quuvqä maeqiyqä itqäŋuwiqä. Hiqä kŋuä indqäŋqetä, suqetäŋi, jänä hmanjqä. Nyi hesä anäŋi, squäŋgaŋqä pmetmqe? Hiqä quuvqä heqiyqe, yäŋänäqŋqe, squäŋga imäkmbnuwäŋqäwä? Tqä ymeqe, ätuma biyä” ätukqe.   
\p
\v 42 Iŋgaŋi, ymeqä iqu äpätqätaŋga, dŋä quvqä iqu ique qua mäŋi mamäuqaŋga, ymeqä iqu yäuŋuä-yäuŋuä ikqe. E iqaŋga, Jisasi Iqu dŋä quvqä ique kukŋuä yäŋänäqŋqä ätuätä, ymeqä ique äŋguä iwimäkätä, kanique aŋgi äwikqe.  
\v 43 Iŋgaŋi, qokä-apäkä eeqänäŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqä yäuŋuä ikuwi.  
\s1 Jisasi Iqu, äpäkonäniŋqä aŋgi ätukqeŋqä\f + \fr 9:43 \ft Matiu 17:22-23; Makä 9:30-32\f*  
\p Iiŋä ipiyi qu, Jisasi Iqu wäuŋuä eeqänäŋä imäkmiŋqeŋqä kŋuä kuapä indqänätqätaŋguwäŋga, Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau, tii ätukqe.  
\v 44 “He kukŋuä tqueŋi, qätä äŋguänä nyipiyä. Ämaqe, qu Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi, ämaqä hŋquauqä hipa du wipŋqäuä” ätukqe.  
\v 45 Kukŋuä iqueqä qakuiŋqe, Iqueqä ämaqä iqua maqŋqä emiŋuwi. Kukŋuä qakui, iquauŋqä zä witaŋgi, iqua näqŋqä äŋguä mämeqä imiŋuwi. Ique yatŋqä vqäŋqe, iqua zä ipu, yatŋqä mävqä ikuwi.   
\s1 Qu, “Neyaqä awä iqisaŋi, yoqä naqä-täŋi tqukä?” ätŋguwiŋqä\f + \fr 9:46 \ft Matiu 18:1-5; Makä 9:33-37\f*  
\p
\v 46 Hea hŋqueŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, kukŋuä yäŋänäqŋqä, “Neyaqä awä iqisaŋi, yoqä naqä-täŋi tqukä?” ätŋguwi.   
\p
\v 47 Iiŋqe Jisasi Iqu, iquauqä kŋuä imŋi näqŋqä ae ämeqe, ymeqä wäŋqä hmbi ätuma äpäqe, Iqueqä-täŋä qäqiqi ätqätekqe.  
\v 48 I iäqe, iquau tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu Nyinyqä-pqe kŋuä indqänätä, ymeqä tqu pqaŋgi yeeqä ävätmeqä-paŋä iiŋi, yeeqä inä änyiyätmetŋqe. Itaŋga ämaqä hŋqu Nyi äpqaŋgä yeeqä änyiyätmeqäqe, iqu Nyi änändowatkqä Ique-pqe, yeeqä inä ävqiyä. Ii tiinjqä. Heyaqä awä iqiŋi, ämaqä hŋqu iqueqä yoqe mändi äkittqänätä äpmamitätqe, iqu yoqä naqä-täŋä-quvi.”   
\s1 ‘Ämaqä ne hŋgisa minetqueqä iquwä iqua, neqä-quaiqä’ ätukqeŋqe\f + \fr 9:49 \ft Makä 9:38-41\f*  
\p
\v 49 Iŋgaŋi Jonä iqu, Jisasi Iqueqä kukŋui qätä äwiyäqe, tii ätukqe. “Naqä Iquki, ämaqä hŋqu Tqä yoqä ätätä, dŋä quvqe huätä mamäuqaŋgi äqunanitaŋi, iqu ne qänaknä mäneyqä etaŋgi, ne iqueŋi, ‘Si iiŋi miqä panä’ ätququeqä” ätukqe.   
\p
\v 50 I tquaŋga, Jisasi Iqu, “He ique pmua mimäkqä pambiyä. Ämaqä hŋqu hŋgisa metqueqä iqäqe, iqu hiqä-queqä” ätukqe.   
\s1 Sämaliya pmeqä hŋqua, Jisasi Ique tuwä äwikuwiŋqä  
\p
\v 51 Hea Jisasi Iqu qäukuä haqä yätuŋqä aŋgu yäniŋqä qäqi pätqätaŋgaŋi, Iqu Jerusälemä duŋqä wätŋqä kŋuä yäŋänäqŋqä indqäŋgqe.  
\v 52 Iŋgaŋi, Iqu ämaqä kukŋuä äma uwqä hŋquau, hiŋuiqä ändowatkqe. Iqua äupiyi, Iquenyqä nätmatqä nawenyä imäkpŋqä diŋqä, Sämaliya pmeqä iquauqä aŋä-himqä hŋque äpaqukuwi.  
\v 53 Äwimeqaŋguwäŋga, ämaqä iqi äpmamiŋuwä iqua, Jisasi Iqu Jerusälemäŋqä wätŋqeŋqä näqŋqä ämapiyi, Iqu iquauqä aŋä du wimetŋqä diŋqe, mäwiŋqä ikqe.  
\v 54 I iqaŋguwiŋqe, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquaqu, Jemisi iqutä Jonä iqutä, näqŋqä ämayi, Jisasi Ique tii ätukiyi. “Naqä Iquki, Si ye tääqä teŋqä äkiŋgiyä? Qäukuä haqä yätutaŋi, tä iwa äpätä, ämaqä täu tä nätŋqä diŋqäuä.”   
\p
\v 55 I tquaŋgiyiŋqe, Iqu hiŋuä ämoqunätä, “Iiŋi matqä panyinyqä” ätukqe.  
\v 56 Iiŋä tquaŋga, qu aŋä-himqä huiziuŋqä äukuwi.   
\s1 Suqä, Jisasi Ique qänaki wivändqeŋqä\f + \fr 9:57 \ft Matiu 8:18-22\f*  
\p
\v 57 Qu hänaqä awä iqi qaŋä wätqätaŋguwäŋga, ämaqä hŋqu, Jisasi Ique tii ätukqe. “Si aŋä-himqä eeqänäŋä iuŋqä uwqaŋgtqe, Nyi qänaki kivändmqänä.”   
\p
\v 58 Jisasi Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Hiveqä hiqiyqä iqua, iquauqä aŋä-täŋiqä. Yŋŋä iqua, aŋä-täŋiqä. I etaŋgi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Iqueqä aŋä hiqaqä wiqe, hmanjqä.”   
\p
\v 59 Ämaqä hŋquququeŋi, Jisasi Iqu, “Si qänaki nyivändiyä” ätukqe.  
\p I tquaŋga, ämaqä iqu, “Naqä Iquki, apique ganä qua qäyä mapteumqä, Si hiŋuinä ŋqänäwqatiyä” ätukqe.   
\p
\v 60 I tquaŋgaŋi, Jisasi Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Qäyä eänä. Ämaqä ae äpäkombqä iqua, quwqä ämaqä pizqä iqueŋi, qua qäyä ptepŋqeqä. Si äwätnä, Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋqä, awä tuäkätŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 61 Itaŋga ämaqä huiziqu, Jisasi Ique tii ätukqe. “Naqä Iquki, nyi qänaki kivändmqä etaŋgqä-qe, ŋqä ämaqä iquau yeeqä wimqä aŋämqä ganä umqe, Si hiŋuinä ŋqänäwqatiyä.”   
\p
\v 62 Iqueŋi, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu wäuŋuä imäkätäqäŋgaŋi, hea ique-ique iqueqä aŋämqä kŋuä yqänä vqaŋguti imitätqe, iqu Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋi, yätamäkqä änä mävqä yäŋqiyä” ätukqe.   
\c 10  
\s1 Jisasi Iqu, Iqueqä ämaqä kuapänäŋä iquau, wäuŋuäŋqä ändowatkqeŋqä  
\p
\v 1 Qänakndaŋi Naqä Iqu, ämaqä 72 atäuŋuä itä, hŋquaqunä-hŋquaqunä ändowatkqe. Aŋä-himqä eeqänäŋä iuŋi, Iqu Iqueqä-kiuä äwäniŋqä diŋqä, iqua hiŋuiqä upŋqä ändowatkqe.  
\v 2 Iiŋä mimäkqäŋgaŋi, tii ätukqe. “Wäuŋuä iuŋi, ymisaŋä yäuä kuapänä iätaŋgqä-qe, ämaqä wäuŋuä itqäŋuwi, kuapänä hmanjqä. Iiŋiŋqe, wäuŋuä-täŋä Kaniquenyqä tääqä ätuäpu, Iqu ämaqä wäuŋuä iqä häŋä hŋquau ymisaŋä aquvä mipŋqä dowatätŋqä diŋqä tupuiyä.”  
\v 3 E ätuäqe, “He upiyä. Nyi endowatqe, ii tiinjqä. Sipsipqä, hiveqä hiqiyqä iquauqä awä imä upŋqä endowatqänä.  
\v 4 Hiqä mbqä qaetä, hiqä yquayä qa-mŋqetä, itaŋga hiqä yukiu muasmäuqe, qäsä äma mäwqä pambiyä. Qaŋä äwäpiyä iuŋi, qokä-apäkä hui, hänaqä awä iqi äminäpiyi, ‘Hiunjiyqä’ mätquä pambiyä” ätukqe.   
\p
\v 5 “He aŋä hŋqua-hŋquau äpaquväpiyi, tii ganä tquäpŋqä. ‘Ämaqä aŋä täu äpmeŋuwä iquenä, he äwqe, haŋuä iŋqä pmapiyä.’  
\v 6 Ämaqä äwqä haŋuä iŋqä hŋqu aŋä iu äpmamitätqe, hiyaqä kukŋuä äŋguänäŋi, iquenyqä wätŋqeqä. Iŋäqe ämaqä äwqä haŋuä iŋqä hŋqu, iu mäpmeqä imitätqe, hiqä kukŋuä äŋguänäŋi, hiqä-hiuäŋqä asuŋgumä quvepäŋqiyä.  
\v 7 He buayä-sua, eqä-sua hitapqaŋguwi, änäpu, aŋä iquenyä pmapŋqeqä. Quati tiinjqä. Ämaqä hŋqu wäuŋuä imitätqe, iqu iqueqä mbqe ämeniqä eäŋqe, ii äŋguiqä. I etaŋgi, he aŋä huizi du mäpmeqä pambiyä” ätukqe.   
\p
\v 8-9 “Itaŋga he aŋä-himqä hŋqua-hŋquau timäuqaŋguwäŋgaŋi, qu henyqä aquvänä ipu, ymisaŋä iwäsäuqaŋgpqe, ämepu änäpu, ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iqi pmetaŋgpqe, äŋguä iwimäkäpu, kukŋuä awä tiiŋä tupŋqeqä. ‘Goti Hanjuwä Iqunä miqe, hesäŋä qäqiqi ae äquvepqiyä.’   
\p
\v 10 Iŋäqe, he aŋä-himqä hŋqua-hŋquau timäuqaŋguwäŋga, qu aquvänä miqä iqaŋgpqe, aŋä-himqä hänaqä iqi ätqäupu, tii tquäpŋqä.  
\v 11 ‘Qua hinyaŋä heyaqä aŋä-himqä täutaŋä, neyaqä yukä täu ämäkäŋqe, ne ptä quväteqäma yaŋqunä, hiqä suqä quvqeŋqä ämetquetuŋquänänyä. Iŋi, he näqŋqä tiiŋä hipŋqäuä. Goti Hanjuwä Iqunä miqe, qäqiqi ae äquvepqeqä’ tquäpŋqä.  
\v 12 Nyi he etqänä.\f + \fr 10:12 \ft Matiu 11:20-24\f* Qänakndaŋi, hiunji Goti Hanjuwä Iqu suqä quvqeŋqä iwäsäuqäŋqä ätekqeuŋi, ämaqä aŋä-himqä iquesaŋä iquauqä haŋä-iqe, Sotomä äpmamiŋuwä iquauqä haŋä-iqe ämäwqätäuniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 13 Iqu tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Ämaqä Kolasinä pmeqä iquendä, Betsaitä pmeqä iquendä, hiqä haŋä-iqeŋqä ‘Oänä’ etqä. Tiinjqä. Nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi, Nyi heyaqä awä iqisa imäkkqä-paŋi, ämaqä hŋqu Tayä pmeqä iquauätä, Saitonä pmeqä iquauätä, awä iqisa imäkqä-säpi, qu qäŋganä tiiŋi ae heqäpniŋgä. Quwqä suqä quvqeŋqä womba ipu, tuwä äwiyäpu, quwqä huäqä-huŋqä qäki ämäyäupu, tä wätakiu pmeqäpniŋgä.  
\v 14 Iiŋiŋqe, hiunji Goti Hanjuwä Iqu suqä quvqeŋqä iwäsäuqäŋqä ätekqeuŋi, heyaqä haŋä-iqe, Tayä pmeqä iquauqätä, Saitonä pmeqä iquauqätäŋi, ämäwqätäuniqeqä.  
\v 15 Itaŋga Kapänamä pmeqä iquenyä, he qäukuä haqä yätuŋqä hipnuwätanä? Oeyä, he ämaqä pizqä iquauqä aŋä buŋqä wäpnuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 16 I ätuäqe, ämaqä, Iqu ändowatätŋqä iquauŋi, Iqu tiiŋä ätukqe. “Ämaqä hŋqu heyaqä kukŋuä qätä eyqäqe, Nyaqä kukŋuä-pqe, qätä inä änyiyqiyä. Ämaqä hŋqu he tuwä eyqäqe, iqu Nyi-pqe tuwä inä änjiyqiyä. Ämaqä hŋqu Nyi tuwä änjiyqäqe, Nyi änändowatkqä Ique-pqe, tuwä inä äwiyqiyä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, iquauqä wäuŋuiŋqä yeeqä äwikqeŋqä  
\p
\v 17 Qänakŋi ämaqä, Jisasi Iqu ändowatkqä iqua, aquvänä ipu, aŋgumä äppiyi, tii ätukuwi. “Naqä Iquki, ne Saqä yoqe tquaŋgua, dŋä quvqä iqua, neyaqä kukŋuiu qänaknä iquwiqä.”   
\p
\v 18 Iwä, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Nyi hiŋuä äqunäŋqeqä. Setänä Goti Hanjuwä Iqutä himä-wiuŋqä iqu, qakuä haqä yätuta päkŋgaŋga, nyuauä eŋqä-pa iqaŋgi äqunäŋqeqä.  
\v 19 Qätä nyipiyä! Qämakitä, qänjuakätaitä qo äkitäupu, Setänä iqueqä yäŋänäqŋqe, ämäwqätäupŋqä diŋqetäŋi, Nyi yoqä naqä ae etapqeqä. Iiŋiŋqe, nätmatqä qui emäkätŋqä di, aaŋqeqä.  
\v 20 Itaŋgi, ‘Dŋä quvqä iqua, neyaqä kukŋuiu qänaki iquwiqä’ ätäpu, aquvänä miqä pambiyä. Goti Hanjuwä Iqu heyaqä yoqe, qäukuä haqä yätu ae äqiyqäqeŋqä aquvänä ipiyä” ätukqe.   
\p
\v 21 Iŋgaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu yeeqä wimäkqaŋgi, Jisasi Iqu tii ätkqe. “Apä, qäukuitä quaetä Miqä Iquki, ämaqä näqŋqätä kŋuä-täŋä iquauŋqe, Si nätmatqä tä zä äkittqiyäŋä-qe, ymeqä däŋä-suau eŋqä-pa, äyä ämotquenyä. Si e imäkqaŋgnä, Nyi ‘äŋguiqä’ äktqänä. Auä, Apä, Si Tqä äkiŋqeu qänaknä itnä imäkinyä.”   
\p
\v 22 Ämaqeuŋi, tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Ŋqä Apiqu nätmatqä eeqänäŋi, Ŋqä hipa täu änjiyqeqä. Ämaqe, Ymeqä Iquenyqä näqŋqe, aaŋqeqä. Apiqunänjqä. Ämaqe, Apiquenyqä näqŋqe, aaŋqeqä. Ymeqä Iqutä, ämaqä Ymeqä Iqu ämotquetŋqä iquatä, iquanänjqä.”\f + \fr 10:22 \ft Matiu 11:25-27\f*   
\p
\v 23 Iŋgaŋi, Iqu tuwäŋgi hiŋuä ämoqunäqe, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquaunä tii ätukqe. “Ämaqä nätmatqä he hiŋuä äqunätqäŋuwiu hiŋuä qumbŋqä iqua, aquvänä ipŋqäuä.  
\v 24 Tiiŋä etqänä. Nätmätqä he hiŋuä äqunätqäŋuwi, hiŋuä-tqä iquatä, ämaqä naqä iquatäŋi, qu hiŋuä quŋqäŋqä kuapänä winyätqätaŋgqä-qe, hiŋuä mäquŋquä imiŋuwiqä. Kukŋuä he qätä äwiyätqäŋuwi, qu qätä wiyqäŋqä winyätqätaŋgqä-qe, qätä mäwiyqä imiŋuwiqä” ätukqe.   
\s1 Häŋä hea ique-ique pmeqä meqeŋqä  
\p
\v 25 Ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqu, Jisasi Ique yamwiqä ävätä, tiiŋä ätukqe.\f + \fr 10:25 \ft Matiu 22:34-40; Makä 12:28-31\f* “Näqŋqä-vqä Iquki, häŋä hea ique-ique pmeqä mamqe, nyi äänä imäkmqäwä?”   
\p
\v 26 I tquaŋga Jisasi Iqu, “Kukŋuä-suqä iuŋi, äänä äqänänä? Si a äänä ätäutqäŋäwä?” ätukqe.   
\p
\v 27 Iqu kimaŋi, “‘\qt Goti tqä Naqä Iqueŋi, tqä qeqä-quuvqetä, yäŋänäqŋqetä, kŋuitä, Ique äwitnä, itaŋga Iquenyqänä kuapänä kiŋguätŋqeqä.’\qt* Tiiŋä inänjqä. ‘\qt Si tqä-täuŋqä äkinyätŋqä-paŋi, ämaqä si-täŋä iqi äpmeŋuwä iquauŋqä-pqe, inä kinyätŋqeqä\qt*’” ätukqe.\f + \fr 10:27 \ft Kukŋuä-suqä 6:5; Hiqäva-imäkqä 19:18\f*   
\p
\v 28 Ga Jisasi Iqu kimaŋi, “Ii qäyunä ätnyä. Si e imäkätŋi, hea ique-ique pmettŋqinyä” ätukqe.   
\p
\v 29 Itaŋi, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iqu, qu iquenyqä, ‘Iqu suqä äŋguänäŋä iqä-queqä’ kŋuä mapŋqä wiŋgaŋgi, tii ätukqe. “Ämaqä nyi-täŋä iqi äpmeŋuwi, tqukuakä?”   
\s1 Kukŋuä ktqä, ämaqä äŋguä Sämaliyataŋä iqueŋqä  
\p
\v 30 Mä, Jisasi Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu Jerusälemä ävämaŋi, Jerikoŋqä quveqätqätaŋga, ämaqä quwä-meqä hŋqua, iqueqä yquayä eeqä ämotaupu, äpäseqa weqaŋguwäŋga, iqu äpäkonmätä yäniqeqä.  
\v 31 Iqu e witaŋga, hiqäva-imäkqä hŋqu hänaqä asä iu äquveqätä, ique hiŋuä äqunäqe, hänaqä hŋgisa jänä mäwqätäuniqeqä.  
\v 32 Itaŋi ämaqä Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä iu wäuŋuä iqä hŋqu ätimäuqe, ique hiŋuä äqunäqe, hänaqä hŋgisa jänä inä mäwqätäuniqeqä.  
\v 33 \fig Sämaliyataŋä hŋqu, hiŋuä äqunäqe, huäqä kiiŋä wunäniqeqä.|alt="Samaritan bandaging wounds" src="DN00479B.tif" size="col" loc="Lk 10:30-37" copy="Illustrations by Darwin Dunham, © United Bible Societies, 1989." ref="10:33" \fig*Itaŋga yäpaki, Sämaliyataŋä hŋqu-pqe qaŋä äpmitätqe, ique äwimeqe, hiŋuä äqunäqe, iquenyqä huäqä kiiŋä wunäniqeqä.  
\v 34 Iiŋä itä, qäqiqi äwimeqe, olipqä eqä aowitä, wainqä-eqetä, ämaqä iqua äpäkpqeu equateqe, huäqä wotäniqeqä. Itaŋi, iqueqä doŋgi iu ämäqumuateqe, aŋä ämaqä hiqaqä äwiqismipqä iuŋqä ätuma äwäqe, ique äminiqeqä.  
\v 35 Ziŋuitäŋi, iqu ämaqä aŋä miqä iqueŋi, mbqä kuapänä ävätä tii tuäniqeqä. ‘Si ämaqä tqueŋi, äŋguänä miyä. Itaŋga si mbqä saqä-pqä hui äwisqä etaŋgutqe, nyi aŋgi äquvepätmäŋgaŋi, nyaqä kima ktapqämqä’ tuäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 36 I ätuäqetaŋi, ämaqä ique yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Ämaqä tquaqui-tquenyqe, si kŋuä äänä kiyqiyä? Ämaqä quwä-meqä iqua äpäsekuwä iquenyqe, ‘Tqu nyi-täŋä iqi pmeqä-queqä’ kŋuä indqänätä, suqä qäyunä motqueniqe, tqukä?”   
\p
\v 37 I tquaŋga, ämaqä iqu tii ätukqe. “Ämaqä qeqä äwimänätä, ique yätamäkqä väniqä iqueqä.”  
\p Iŋgaŋi, Jisasi Iqu, “Si äwätnä, suqä asänäŋi imäkiyä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Malaisä, Mäliyatä, äwimakqeŋqä  
\p
\v 38 Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, qu qaŋä äupiyi, aŋä-himqä hŋque ätimäukuwi. Iqi timäuqaŋguwäŋga, apäkä aŋä-himqä iutaŋä hui, Iquenyqä yeeqä itä, iiyqä aŋiuŋqä ätuma äukqe. Iiyqä yoqe, Mala.  
\v 39 Malai, känapi huisäŋiyi. Iiyqä yoqe, Mäliya. Ii Naqä Iqu-täŋä qäqiqi, Iqueä kukŋui qätä äwiyä äpmamiŋqe.  
\v 40 Ii e pmetaŋga, Malai, ymisaŋä-sua näwinyä imäkätä, wäuŋuä kuapänä etaŋgi, kŋuä indqänmiŋqe. Iiŋqe, ii Jisasi Iquenyqä äwätä, “Naqä Iquki, ŋqä napi nyivämeqaŋgi, ŋqä-näunä ymisaŋä näwinyä imäkätqäŋänä. Si iiŋiŋqe, kŋuä äänä kiyqi? Si ŋqä napiŋi, tu. Ii äpätä, yätamäkqä nyiyätŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 41 Iwä Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Ŋqä näueqä Malaiki, si nätmatqä kuapänäŋiŋqä kŋuä indqänätnä, haŋä-iqä ämetqäŋinyä.  
\v 42 Iŋäqe nätmatqä hŋqu, huiziquau ämäwqätäunä. Mäliya nätmatqä qäyunäŋqä äwinyänä. Ye nätmatqä tä, huätä mämatnämäuqä yeŋqueä” ätukqe.   
\c 11  
\s1 Suqä, Goti Iqueŋqä tääqä tqeŋqä  
\p
\v 1 Hiunji hŋqueŋi, Jisasi Iqu hŋqäqi äpme, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätqämanmiŋqe. Iqu tääqä ae ätqaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋqu, tii ätukqe. “Naqä Iquki, Jonä iqu iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau näqŋqä äwimiŋqä-paŋi, ne-pqe neqä Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tqeŋqe, Si mänätquayä” ätukqe.   
\p
\v 2 I tquaŋga Jisasi Iqu, tii ätukqe.\f + \fr 11:2 \ft Matiu 6:9-13\f* “He Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätäpiyäŋgaŋi, tii tqäpŋqä. ‘Apiquki, ämaqe, Tqä yoqe haqä yätqä äwi, pmua hitaŋgi qumbnä. Sinä miqe, äpänä.  
\v 3 Hiunji ique-ique, buayä nätapqaŋgnä.  
\v 4 Ämaqä quvqä inetqueqaŋguwä iquauŋqä, ne äwqä haŋuä imäknätuŋquetaŋi, Si nenyqä äwqä haŋuä imäknätnä, neqä suqä quvqe huätä mänamäutŋqe. Yamwiqä nemetŋqä itŋqä iuŋi, Si hiŋuinä mäquŋquä panä’ tqäpŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 5-7 Iqu tiiŋä-pqä ätukqe. “Ämaqä hesaŋä hŋqu, iqueqä käyämaqä hŋque heatqäŋga äwimetä, ‘Nyämaqä iquki, ŋqä näueqä hŋqu qaŋä äpätŋqe, änyimeqaŋgi, nyi ique buayä wimqe hma etaŋgqeŋqä, si buayä hŋquaqui-hŋque dapiyä’ tuäŋqiyä. I tquaŋga, ämaqä aŋä yäpä yäŋgisa äpmamitätqä iqu kimaŋi, ‘Si wäuŋuä yäŋänäqŋqä mändapqä manä. Nyitä ŋqä ymeqä iquatä, ne qŋqaŋä ämeyätanä, hiqaqä ae äwiqueqä. Nyi ävautmä buayä mäktapqä ymqänä’ tuätŋqätanä?  
\v 8 Nyi tii etqänä. Iqu ‘Ŋqä nyämaqä-queqä’ kŋuä vqaŋguti, ävautä mavqä yäŋqiyä. Iŋäqe, ämaqä yäpaqäŋgisa ätqäuqä iqu, qŋqaŋä ptqä yqänä äqäyätä, ymisäŋiŋqä yatŋqä vätqätaŋgi, iqu enyqä qäyä wiŋgaŋguti, ävautä nätmatqä eeqänäŋi, iqu äwa iqaŋgutqe, äväŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 9 “Iiŋiŋqe, Nyi he etqänä. He Goti Hanjuwä Ique yatŋqä vqaŋgpqe, Iqu nätmatqä etapäŋqiyä. He qävqä ipiyi, he ämäqumuapŋqäuä. He aŋä qŋqaŋä ptqä päsqaŋgpqe, qŋqaŋi äutänäŋqiyä.  
\v 10 Ämaqä, Goti Hanjuwä Ique yatŋqä vqaŋgpqä iqua, nätmatqä ämapŋqäuä. Ämaqä qävqä ipiyä iqua, ämäqumuapŋqäuä. Ämaqä qŋqaŋä ptqä päsqaŋgpqä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu qŋqaŋä äwuteyäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 11 “Ii tiinjqä. Heyaqä ymeqetaŋä hŋqu, hämapäkäŋqä tqaŋgutqe, kaniqu qämakä quvqä momuayqä yäŋqiyä.  
\v 12 Iqu yŋŋä quiŋqä tqaŋgutqe, kaniqu qänjuakäta momuayqä yäŋqiyä.  
\v 13 Kaniquenyä, he suqä quvqä imäkqä-quenä etaŋgqä-qe, he nätmatqä äŋgui ämepu, hiqä ymeqä du inä ävätqäŋuwiqä. Iiŋqe he näqŋqä tiiŋä hipŋqäuä. Hiqä Hiniqu, Qäukuä Haqä Yätuŋä Iqu, ämaqä ‘Tqä Dŋä Äŋguä Ique dapiyä’ ätuäpu, yatŋqä vqaŋgpqä iquauŋi, Iqu äväŋqiyä” ätukqe.\f + \fr 11:13 \ft Matiu 7:7-11\f*   
\s1 Jisasi Iqueŋqätä, Belsäpulä iqueŋqätä\f + \fr 11:14 \ft Matiu 12:22-32; Makä 3:22-30\f*  
\p
\v 14 Hea hŋqueŋi dŋä quvqe, ämaqä hŋqueä äwqä imä ämnä, ique kukŋuä matqäŋqä imäkätqätaŋgi, Jisasi Iqu “Huätä uvä” ätukqe. Dŋä quvqä iqu ae ävämeqaŋga, ämaqä iqu kukŋuä tqaŋgi, ämaqe yäuŋuä ikuwi.  
\v 15 Iiŋä ipiyitaŋi, ämaqä hŋqua tii ätkuwi. “Belsäpulä, dŋä quvqä iquauqä naqä iqu, yäŋänäqŋqä vqaŋgi, Iqu dŋä quvqä iquau huätä ändowatätqänä.”  
\v 16 Itaŋga huiziqua, yamwiqä äväpu tii ätukuwi. “Si wäuŋuä hui imäkiyä. Ne Sinyqä, ‘Iqu Goti Iqueqä Wäuŋuä Imäkqä-queqä’ kŋuä neyätŋqänänyä” ätukuwi.   
\p
\v 17 Jisasi Iqu iquauqä kŋuä iuŋi, näqŋqä eä tii ätukqe. “Ämaqä aŋä-himqä hŋquesaŋä iqua, iwäsänäpu mäkä huŋgaŋgpqe, aŋä-himqä iqueŋi, qui imäknäŋqiyä. Itaŋga ämaqä hŋqueqä ymeqä iqua, iwäsänäpu mäkä huŋgaŋgpqe, iqua-pqe qui inä imäkmbŋqäuä.  
\v 18 Iwä Setänä Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqu, iqueqä ämaqä iqua iwäsänäpu mäkä humbqe, iqua äänä pmapnuwäŋqäwä? He Nyinyqä tii ätquwiuä. ‘Belsäpulä iqu yäŋänäqŋqä vqaŋgi, dŋä quvqe huätä ändowatätqänä.’ Iiŋqe, Nyi yatŋqä eyqänä.  
\v 19 He Nyinyqe, ‘Iqu Belsäpulä iqueqä yäŋänäqŋqeta, dŋä quvqä iquau huätä ändowatätŋqeqä’ qäyunä tqaŋgpqe, hiqä ämaqä iqua, dŋä quvqä huätä ändowatätqäŋuwi, yäŋänäqŋqä tqueqeta, ändowatätqäŋuwäwä? Hiqä ämaqä iiŋä iqua, ämetquapŋqeqä. Heyaqä kukŋuä iiŋi, ii qäyunä hmanjqä.  
\v 20 I etaŋgqä-qe, Goti Hanjuwä Iqu yäŋänäqŋqä dapqaŋgi, Nyi dŋä quvqä iquau huätä dowatqaŋgmdqe, he näqŋqä tiiŋä mapŋqeqä. Goti Hanjuwä Iqunä miqe, ae emeqeqä.”   
\p
\v 21 “Ämaqä yäŋänäqŋqä hŋqu, nätmatqä mäkä iqä-sua a äqätä, iqueqä aŋiu ämitqätaŋgutqe, iqueqä nätmatqä eeqänäŋi, äŋguänä witäŋqiyä.  
\v 22 Itaŋgi qänakŋi, ämaqä aaŋä yäŋänäqŋqänäŋä hŋqu äpäqe, ämaqä iqueŋi ämäwqätäutä, iqueqä yäŋänäqŋqä isuatä e äpmamitätqä-qe, iqueqä nätmatqä eeqänäŋi ämotawaŋi, ämaqä hŋquau-mända väŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 23 “Ämaqä hŋqu wäuŋuä yätamäkqä manyqä imitätqe, iqu Nyaqä himä-wiuŋqä-queqä. Qokä-apäkä aquvä qiyqeŋqä yätamäkqä manyqä imitätqä iqu, ämaqä huätä im-imä ändowatäniqeqä” ätukqe.   
\s1 Dŋä quvqä ämaqä hŋque ävämetä, aŋgi äwimakqeŋqä\f + \fr 11:24 \ft Matiu 12:43-45\f*  
\p
\v 24 “Dŋä quvqä hŋqu ämaqä hŋque ävämaŋi, aŋä yeŋuä duŋqä äwäqe, iqu aŋä hapä pmeqä iuŋqä qävqä ikiquäŋqiyä. Itaŋga hŋque mämoqumueqä iäqe, ‘Nyi aŋä hiŋuiqänä ävämakqä duŋqä, aŋgu umqänä’ tnäŋqiyä.  
\v 25 I ätnäqe, iqu äwäqe, aŋä iqueŋi siyä äpipu äŋguä imäkepqä qunäŋqiyä.  
\v 26 Iiŋä äqunäqe, iqu äwätä dŋä quvqä 7 yätmeŋqiyä. Dŋä iquauqä quvqe, dŋä kiŋganäŋä iqueqä quvqe, ämäwqätäuŋqiyä. Iquau yätmetä, qu aŋä yäpä yäŋgisa äpaquväpu pmapŋqäuä. Ämaqä iqu hiŋuiqänäŋi quvqä äpmamitätqe, täŋgaŋi aaŋä quvqänäŋä pmeŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Suqä, aquvänä iqeŋqä  
\p
\v 27 Jisasi Iqu e tuätqätaŋga, apäkä hui, qokä-apäkä iuqä awä iqisaŋi, maŋä tiiŋä ätukqe. “Apäkä, Si äkinyuätä aŋuä äktapkqe, ii aquvänä yäŋqiyä.”   
\p
\v 28 I etaŋgi Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Si kukŋuä naqä-qakuä ätätŋä qayuä. Iŋäqe ne iiŋi, matqä yaŋqunä. Tiiŋä tatuŋqueqä. ‘Qokä-apäkä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä qätä äwiyäpu, qänaknä itqäŋuwä iqua, qu aquvänä iqäpŋqäuä’ tatuŋqueqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, hiŋuä-tqä Jona iqueŋqä ätkqeŋqä\f + \fr 11:29 \ft Matiu 12:38-42\f*  
\p
\v 29 Qokä-apäkä kuapänä timäuqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu tiiŋä ätukqe. “Qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwi, quvqä-quaeqä. Iqua, ‘Ne Sinyqä näqŋqä metuŋquä diŋqe, wäuŋuä hui imäkiyä’ ändquwä-qe, Nyi iiŋi mimäkqä imqänä. Iqua näqŋqä mapŋqä diŋqe, hiŋuä-tqä Jona iqu qeyqä.  
\v 30 Ii tiinjqä. Ämaqä hiŋuiqänä, aŋä-himqä Ninipe äpmamiŋuwä iqua, Jona ique hiŋuä äqunäpu, näqŋqä ämakuwä-paŋä iiŋi, qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwä iqua, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Ique hiŋuä äqunäpu, näqŋqä asänäŋä iiŋä hipnuwiqä.  
\v 31 Hiŋuiqänäŋi, apäkä, qua hituŋuä nämä pmeqä ämiqä naqä ii, Solomonä iqu iqueqä näqŋqeŋqä awä tqaŋgi qätä wiyätŋqä äpkqeqä.\f + \fr 11:31 \ft 1 Ämiqä Naqä 10:1-13; 2 Tiwiqä 9:1-12\f* Iŋäqe täŋgaŋi, Ämaqä, Solomonä ique ämäwqätäuŋqä Iqu, täqi qäyä äpmetaŋgi, ämaqe, Ique qätä mäwiyqä itqäŋuwi. Iiŋiŋqe hiunji Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä iwäsäutqäŋgaŋi, apäkä naqä iiŋi ävautä, ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquauqä suqä quvqeŋqä, awä täniqeqä.  
\v 32 Asä iiŋi, ämaqä Ninipe äpmamiŋuwä iqua, Jona iqueqä kukŋuä qätä äwipiyi, iquauqä kŋuä äkunmäkŋguwiqä.\f + \fr 11:32 \ft Jona 3:6-10\f* Iŋäqe täŋgaŋi, Ämaqä Jona ique ämäwqätäuŋqä Iqu, täqi qäyä äpmetaŋgi, ämaqe, iquauqä kŋuä makunmäkŋqä iquwi. Iiŋiŋqe, hiunji Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä iwäsäutqäŋgaŋi, ämaqä Ninipe äpmamiŋuwä iqua ävaupu, ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquauqä suqä quvqeŋqä awä tpnuwiqä” ätukqe.   
\s1 Hiŋuä iqu, huiwä iqueqä hiqi-tä eŋqä-paŋiqä\f + \fr 11:33 \ft Matiu 5:15-16, 6:22-23\f*  
\p
\v 33 I ätuäqe, tiiŋä-pqä ätukqe. “Ämaqe, hiqi-tä ämäsäpiyi, qu aŋä yäpä imä-qe, ä häkä yäpä imŋä-qe, matqäteqä ipŋqäuä. Ämäsäpiyi, qu kiqä ätqäuqä ätnäŋä iqi tqätepŋqäuä. Ämaqä aŋä yäpä iŋgisa äyappiyä iqua, hiŋuä qumbŋqä diŋqäuä.  
\v 34 Tqä hiŋuä iqu, huiwä iqueqä hiqi-tä eŋqä-paŋiqä. Tqä hiŋui äŋguä äqännä, si ämaqe yätamäkqä wiyquki hitaŋgutqe, tqä huiwä eeqänäŋä imŋi, we äŋguä äkunänä. Iŋäqe, tqä hiŋui quvqä äqännä yätamäkqä mävquki hitaŋgutqe, tqä huiwi eeqänäŋä imŋi hea äwinä.  
\v 35 Itaŋga si äŋguänä miŋgaŋginyä, we-huŋqä si-täŋä yäpä imä äyänäŋqä di, hea mäwiqä yätŋqänänyä.  
\v 36 Iŋi tiinjqä. Tqä huiwä äwqä eeqänäŋi wenyä-huŋqä eä, hea mäwiqä etaŋgutqe, iŋi tqä huiwä eeqänäŋi we äunä, hiqi-tä eŋqä-pa yänätäŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quau, haŋä-iqä wimeniŋqä\f + \fr 11:37 \ft Matiu 23:13-36\f*  
\p
\v 37 Jisasi Iqu kukŋuä qäpu tqaŋga, Parisi hŋqu, Iqu äpätä buayä anä nyiyäŋqä yatŋqä äwikqe. Itaŋga Jisasi Iqu aŋä yäpä iŋgisa äpaquväqe, buayä nätŋqä qua iqi eqäkŋgqe.  
\v 38 Jisasi Iqu buayä nätŋqä itäqäŋgaŋi, eqä akiyä iŋqä du asŋä ganä maqŋqä iqaŋgi äqunäqe, Parisi iqu kŋuä kuapänä indqänmiŋqe.   
\p
\v 39 Iŋgaŋi Naqä Iqu tii ätukqe. “He Parisi iquenyä, eqä-häkitä hevqetä haqäŋgisaŋi, asŋä äŋguänä äqäyäpiyä-qe, hiqä yäpä iŋgisaŋi, quwä-meqetä suqä quvqä huitaŋä-huitaŋitä maŋguä äyä enyänä.  
\v 40 He kŋuä qäyunäŋi, mindqäŋqä-quenjqä. Ämaqeqä huiwä yäpaqäŋgisa imäkkqä Iqu, yäpäŋgisaŋä-pqe mimäkqä ikqätanä? Iqu inä imäkkqeqä.  
\v 41 I etaŋgi, nätmatqä buayä hevqä yäpäŋgisaŋi, ämaqä äwa itqätaŋguwä iquau yätamäkqä inä wipŋqeqä. He e imäkqaŋgpqe, hiqä nätmatqä eeqänäŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi äŋguänäŋä witäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 42 “He Parisi iquenyä, haŋä-iqe tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Iwuneqätä, kuämiqätä, nätmatqä isuaqu-täŋä asänäŋä huizitä ämepu, iwäsäupu 10 imäkäpu, hŋqu Goti Hanjuwä Ique ävätqäŋuwiqä. I etaŋgi suqä ämaqä qäyunä itqueqetä, Goti Hanjuwä Iquenyqä hiŋqetäŋi, he tuwä wiyquenjqä. Äŋguänäŋi, tiiŋiqä. Suqä he hiqä nätmatqä iwäsäupu, hŋqu Goti Ique vqe mävquatämäuqä ipu, suqä he tuwä äwiyätqäŋuwä iquaquiŋä-pqe qänaknä iqaŋgpqe, ii äŋguä wäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 43 “He Parisi iquenyä, haŋä-iqe tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Aŋä aquväqŋqä iuŋi, zä-hawä äŋguänäŋä iqinyä pmapŋqä kiiŋä hiŋquenjqä. Ga, ququawä aquväqŋqä iu pmetaŋguwäŋga, ämaqe, ‘hiunjiŋganjqä’ etpŋqä kiiŋä hiŋquenjqä” ätukqe.   
\p
\v 44 “Ga haŋä-iqe tiiŋiŋqä emeŋqiyä. He ämaqä qua maqŋqä äptepqä eŋqä-paŋuenjqä. Ämaqä qua maqŋqä äptepqe, ämaqä huiziqua maqŋqä epu qaŋä haqeqi äwäpiyitaŋi, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi kiyä mätqä eäŋäuä” ätukqe.\f + \fr 11:44 \ft A Täuqä 19:11-22; Hiqäva-imäkqä 21:1-3\f*   
\p
\v 45 Iŋgaŋi kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqu, kima ävätä, “Näqŋqä-vqä Iquki, Si kukŋuä iiŋä ätätqäŋäŋgaŋi, ne-pqä qäsä qui inemäkätqäŋiqä” ätukqe.   
\p
\v 46 Iqu e tquaŋga, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquenyä, haŋä-iqe he-pqe emeŋqiyä. Ii tiinjqä. He ämaqeu, yquayä haŋä änä mämeqäŋqä ävätqäŋuwenjqä. Iiŋä etaŋgi, he qu yätamäkqä wipŋqä diŋqe, hipa hui mävqä itqäŋuwiqä.   
\p
\v 47 Mä haŋä-iqe tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Hiŋuä-tqä, hiqä tawäka qäŋganä äpäkkuwi, he täŋgaŋi quwqä qua äptekuwä iuŋi, äŋguänä imäkätqäŋuwenjqä.  
\v 48 He suqä ii imäkäpiyäŋgaŋi, tawäkauqä suqeŋqä ‘äŋguiqä’ ätätqäŋuwiqä. Ii tiinjqä. Hiŋuä-tqä, tawäka äpäkkuwä iquauŋqe, he quwqä huiwä pŋqä wiqä aŋi imäkätqäŋuwiqä.  
\v 49 Iŋi Goti Hanjuwä Iqu kŋuä jänäŋä äŋguänäŋä indqänätä tii ätkqeqä. ‘Hiŋuä-tqä iquautä, ämaqä Nyi wäuŋuäŋqä ändowatqä iquautä, ämaqä iquauŋqä ändowatmniqeqä. Itaŋga iqua hŋquau äpäsäpu, huizi iquau quvqä itquapnuwiqä’ ätkqeqä.  
\v 50 I etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu qua tä änyä imäkqaŋga, ämaqä, hiŋuä-tqä iquau pizqä äpäkka äpmiŋuwä iquauqä suqä quvqetaŋä kimaŋi, ämaqä täŋga äpmeŋuwä iqua-mända mapŋqeqä.  
\v 51 Hiŋuä-tqä iquauŋi, qu Epo iquesa äpäsipäqäkaŋi, yäpaki Sakätiyasi ique äpäsätqutukuwi. Sakätiyasi ique äpäkkuwi, Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä iuŋi, hiqäva-imäkqä ttawä iutä, hiqŋqä Goti Hanjuwä Iqunä pmeqä iutä awä iqi äpäkkuwi. Nyi heŋi naqä-qakuä etqänä. Suqä quvqä eeqänäŋä iiŋqä kimaŋä haŋä-iqe, qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwi mapŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 52 Itaŋga, “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquenä, haŋä-iqe tiiŋäŋqä-pqä inä emeŋqiyä” ätuätä, kukŋuä ktqä tiiŋä ätukqe. “Goti Hanjuwä Iquenyqä näqŋqä meqä aŋä hänaqä iutaŋä qŋqaŋä hutäuqe, he ae ämakuwiqä. Hiqä-hiuä näqŋqä mapŋqe, aŋä yäpä yäŋgisa mäpeyqä itqäŋuwiqä. I etaŋgi, qokä-apäkä yäŋgisa äpeyäpu näqŋqä menätpu iqaŋguwä iquauŋqe, he hänaqä qŋqaŋä äyätqäŋäuä” ätukqe.   
\p
\v 53 Iŋgaŋi Jisasi Iqu iqisaŋi ävämeqaŋga, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Parisi iquatä äwqä quvqä wiŋgaŋga, qu nätmatqä huitaŋä-huitaŋä iuŋqä yatŋqä ävqa-ävqa äumiŋuwi.  
\v 54 Iqua täŋäŋqä guä äquväutqäŋuwä-pa, Iqu kukŋuä kimaŋi qäyunä mätquaŋgutqe, iqua Ique guä kiqiyäupŋqä ätuma wanä-tpu, iiŋqä ätumiŋuwi.   
\c 12  
\s1 Jisasi Iqu, Parisi iquauqä suqeŋqä awä ätukqeŋqä\f + \fr 12:0 \ft Matiu 10:26-27\f*  
\p
\v 1 Qokä-apäkä kuapänä ätimäupu, ätqäupu, quwqä yukä duŋi qo ktäupäumä änymiŋuwi. Iŋgaŋi Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, kukŋuä awä tiiŋi ganä ätukqe. “Parisi iquauä nätmatqä änyuämäuqä iiŋqe, he wa wipiyä. Quwqä suqä, wopqä ipu kukŋuinä tqeŋqä etqänä.  
\v 2 Nätmatqä eeqänäŋä huäqä äutnmitätqe, ätnäŋä iqi timäuŋqiyä. Itaŋga nätmatqä eeqänäŋä zä äwämitätqe, ämaqä iqua näqŋqä hipŋqäuä.  
\v 3 Iŋi, he kukŋuä eeqänäŋi, hiawiqä imda ätmipqe, ämaqe, hiunjiŋganä qätä wipŋqäuä. He aŋä hiqŋqä imda hiyäkakä ätmipqe, qu aŋä haqä yätqä ätqäupu, awä tpŋqäuä” ätukqe.   
\s1 He ze, Goti Hanjuwä Iquenyqänä ipŋqeqä\f + \fr 12:4 \ft Matiu 10:28-31\f*  
\p
\v 4 “Ŋqä näueqä iquenyä, ‘He ämaqä huiwä dunä päsqä iquauŋqä, zä miqä pambiyä’ sä etqänä. Iqua qänakndaŋi, nätmatqä hui mimäkqä ipnuwi.  
\v 5 He zä tquenyqä ipŋqeŋqe, Nyi ämetquamqeqä. Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä äpäsätäqäŋgaŋi, Iqu yäŋänäqŋqä-täŋu eä, ique tä hea ique-ique äsäŋqä du tnämäuŋqiyä. Auqä. Nyi he etqänä. ‘He ze, Goti Hanjuwä Iquenyqänä ipŋqeqä.’   
\p
\v 6 He näqŋqeqä. Ämaqe, qu yŋŋä wäŋqä hipa hŋgiŋi eeqä hnjuauŋqe, mbqä wäŋqä hnjuaqu ipŋqäuä. Iiŋä etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu yŋŋä hmbinyqe, huäqä äumäkätä, kŋuä huätä mävquatämäuqä yäŋqiyä.  
\v 7 Tiiŋä-pqe inänji. Goti Hanjuwä Iqu, hiyaqä dä nyuäŋä iuŋi, a ae ätäuqeqä. Iutaŋi, he zä miqä pambiyä. Goti Hanjuwä Iqu yŋŋä kuapänä isuauŋqe, huäqä wäŋqäpu äwunänä. Henyqe, huäqä aaŋä kuapänä äwunänä” ätukqe.   
\s1 Zä miqä, Jisasi Iqueŋqä awä-tqeŋqä\f + \fr 12:8 \ft Matiu 10:32-33\f*  
\p
\v 8 “Nyi tiiŋä etqänä. Ämaqä hŋqu, zä miqä itä, huizi duŋi, ‘Nyi Jisasi Iqueqä-qunjqä’ tqaŋgutqe, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu eŋätqä iquauŋi, ‘Iqu Nyaqeqä’ tuäŋqiyä.  
\v 9 Iŋäqe ämaqä hŋqu, zä itä, ‘Nyi Jisasi Iqueqä-qunä manä’ tqaŋgutqe, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu eŋätqä iquauŋi, ‘Iqu Nyaqä hmanjqä’ tuäŋqiyä.  
\v 10 Ämaqä hŋqu, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iquenyqä kukŋuä quvqä tqaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu iqueqä quvqä iiŋi, huätä mamäuŋqiyä. Iŋäqe ämaqä hŋqu, Dŋä Äŋguä Iquenyqä kukŋuä ququvqä di tqaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu iqueqä quvqä iiŋi, huätä mämamäuqä yäŋqiyä” ätukqe.\f + \fr 12:10 \ft Matiu 12:31-32; Makä 3:28-29\f*   
\p
\v 11 “Ämaqä hŋqua he aŋä aquväqŋqeu miqä iquauŋqä-qe, ämaqä miqä naqä iquauŋqä-qe, ämaqä yoqä-täŋä iquauŋqä-qe, etma uwqaŋgpqe, ‘Ne kukŋuä kimaŋi, äki tuatuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, zä miqä pa iqäpnä.  
\v 12 Dŋä Äŋguä Iqu kukŋuä tupŋqe, iŋganä ämetqueniqeqä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqä, ämaqä yquayä kuapä-täŋä hŋqueŋqä  
\p
\v 13 Iŋgaŋi ämaqä hŋqu, ämaqä awä iqisa ämävauqe, Jisasi Iqueŋi, “Näqŋqä-vqä Iquki, ŋqä apiqu ae äpäkoŋgqeqä. Nyi Si ŋqä tasipeque, yeqä apiqueqä nätmatqe yewäsäutŋqä, tutŋqä änyiŋgiyä” ätukqe.   
\p
\v 14 I tquaŋga Jisasi Iqu, “Ämaqä iquki, qe äqewäsäutmä, qeyaqä nätmatqe iwäsäumqe, tqu pmuatenjikqäwä?” ätukqe.  
\v 15 Iqu iiŋä ätuäqe, qokä-apäkä iuŋi tii ätukqe. “Nätmatqä eeqänäŋiŋqä hiŋuä aowä mäquŋquä ipŋqä diŋqe, he wa wipiyä. Ämaqä hŋqu yquayä kuapä-täŋu emitätqe, iqueqä yquayi häŋä-pmeqä mävqä yäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 16 E ätuäqe, Iqu kukŋuä ktqe, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä yquayä kuapä-täŋä hŋqueqä wäuŋuä iuŋi, ymisaŋä kuapänä witäŋqiyä.  
\v 17 \fig Nyi aŋä naqä hma eŋqe, ymisaŋä pŋqä emqe, äänä imäkmqäwä?|alt="man with excess possessions" src="C078 copy grey.jpg" size="col" loc="Lk 12:16-21" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987." ref="12:17" \fig*Iŋgaŋi iqu, ‘Nyi aŋä naqä hma eŋqe, ymisaŋä pŋqä emqe, äänä imäkmqäwä?’ kŋuä indqäŋguäŋqiyä.  
\v 18 Iiŋä itä, tii tnäŋqiyä. ‘Nyi tiiŋä imäkmqänä. Ŋqä buayä pŋqä maeqä aŋä äpnakmi, aŋä naqänäŋä imäkätmä, ymisaŋä eeqänäŋi aquvä äqiyätmä, aŋä iuŋi pŋqä maemqeqä.  
\v 19 Nyi ŋqä-näuä tiiŋä äyä ätŋgänä. “Nyi yquayä kuapä-täŋunjqä, quväukuä kuapänäŋä iuŋqäuä. Täŋgaŋi nyi hapä pmetmqeqä. Buayä eqä änätmä, yeeqä itmä pmetmqeqä” ätŋgänä,’ täŋqiyä.  
\v 20 Iiŋä iqaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu, ‘Si ämaqä qämä-qämänjqukiyqä’ tuäŋqiyä. ‘Täŋga hea tqueŋi, äpäkondŋqinyä. Itaŋga nätmatqä eeqänäŋä näwenyä imäkätqäŋä iqu, tqu maqutnätŋqäwä?’ tuäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 21 Jisasi Iqu kukŋuä ktqä iiŋä ätuäqe, tii-pqä inä ätukqe. “Ämaqä hŋqu nätmatqä aquvä i äqäka äwätä, Goti Hanjuwä Iqueqe mävqä iqaŋgutqe, kukŋuä ktqä du ätimäukqä-paŋä iiŋi, äwimeŋqiyä.”   
\s1 Ymisaŋiŋqätä, gqueŋqätä, kŋuä kuapänä indqäŋqeŋqä\f + \fr 12:22 \ft Matiu 6:25-34\f*  
\p
\v 22 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, Iqu tii ätukqe. “Iiŋiŋqe, Nyi he tiiŋä etqänä. He ‘Ymisaŋä squä natuŋquäwä?’ ätäpu, häŋä pmapŋqä diŋqä kŋuä kuapänä mindqäŋqä pambiyä. ‘Ne gque, squä ipnatuŋquäwä?’ ätäpu, hiqä huiwiuŋqä kŋuä kuapänä mindqäŋqä pambiyä.  
\v 23 Häŋä-pmeqe, buayiŋqänä pmeqä manä. Huiwi nätmatqä gquä iuŋqänä manä.  
\v 24 He yŋŋä iquauŋqä kŋuä indqämbiyä. Qu ymisaŋä vowä mamäuqä ipu, ymisaŋä maptqä ipŋqäuä. Itaŋga qu aŋä ymisaŋä pŋqä hipŋqe, aŋi hmanjqä. Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqu iquauqä ymisaŋi äväŋqiyä. Yŋŋä iquaŋqe, Goti Hanjuwä Iqu huäqä wäŋqäpu äwunänä. Henyqe, Iqu huäqä kuapänä äwunänä.  
\v 25 Itaŋga ämaqä hesaŋä hŋqu, häŋä-pmeqeŋqä kŋuä kuapänä indqänätqe, iqueqä häŋä-pmeqe haqä nänä imäkäwatätŋqä di, hmanjqä.  
\v 26 He nätmatqä wäŋqä iiŋä ipu, änä mimäkqä ipiyitaŋi, nätmatqä huiziŋqänäŋi, kŋuä kuapänä suŋqä indqänätqäŋäuä?” ätukqe.   
\p
\v 27 “I indqänäpiyi, he qätaqä hutqeŋqä, ‘Äänä ätätätiyä?’ tpu, kŋuä indqämbiyä. Qätaqä isua, wäuŋuä ipu gquä mimäkäyäuqä ipŋqäuä. Itaŋgi Nyi he etqänä. Solomonä, ämaqä naqä hiŋuiqä äpmamiŋqä iqu, iqu gquä häŋä qeqätqä ii imäknmiŋqe, qätaqä hutqe, iqueŋi ämäwqätäunä.  
\v 28 Täŋgaŋi qätaqe, yqänä ätqäuqä-qe, awiŋgaŋi ämaqä ätäväpu, tä du tnämäuqäpŋqäuä. Iiŋä etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu imäkqaŋgi, qätaqe hutqä äŋguänäŋä ätänä. Iiŋiŋqe, ämaqä quuvqä wäŋqäpu eqiyätqäŋuwä iquenyä, he näqŋqä tiiŋä hipŋqeqä. ‘Goti Hanjuwä Iqu ne-pqe gquä äneptätqänä’.  
\v 29 Itaŋga ‘Ne buayä eqä squä natuŋquäwä’ kŋuä indqänäpu, qundqändqä miqä pambiyä.  
\v 30 Ämaqä eeqänäŋä im-imä äpmeŋuwi, qu quuvqä maeqiyqä da, nätmatqä iu mapŋqeŋqä kŋuä indqänätqäŋuwiqä. I etaŋgi, he nätmatqä iiŋiŋqä äwa itqäŋuwiŋqe, hiqä Heniqu näqŋqä eänä.  
\v 31 Itaŋi he Goti Hanjuwä Iqunä meyqeuŋqä qävqä ipŋqeqä. Iŋgaŋi Iqu nätmatqä iiŋä-pqe etapäŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Hiqä Hiniqu, aquvänä itä, Iqueqä-kiuänä miqe etapätŋqä, ae ätkqeŋqä  
\p
\v 32 Iqu tiipqä ätukqe. “Sipsipqä iquenyä, he zä miqä ipŋqe. Hiqä Hiniqu, aquvänä itä Iqueqä-kiuänä miqe etapätŋqä, ae ätkqe.  
\v 33 Nätmatqä he ämeŋuwi, eeqänäŋä mbqäŋqä imäkäpu, mbqä ämapiyi, ämaqä äwa itqäŋuwä iquau wipŋqeqä. Itaŋga qua täuŋi, he nätmatqä qui imäkŋqä di aquvä maqiyqä ipŋqe. Nätmatqä eeqänäŋi aquvi, qäukuä haqä yätuŋi qäpŋqeqä. Yäŋiŋi, nätmatqä eeqänäŋi qui mimäkŋqä itä, ämaqä quwä mämeqä ipu, imätaŋuä maquvqä yäniqeqä.  
\v 34 He iqiŋi aquvä qäpŋqe, tiiŋä hitaŋgiyi. Ämaqe, aŋä quwqä nätmatqä äŋguänäŋä pŋqä witäŋgqä iuŋqänä wiŋguäŋqiyä” ätukqe.\f + \fr 12:34 \ft Matiu 6:19-21\f*   
\s1 “Naqä Iqu aŋgi päniqeŋqä, näwenyä pmapiyä” ätukqeŋqä\f + \fr 12:35 \ft Matiu 24:42-51\f*  
\p
\v 35 Tiipqä inänji. “Hiqä wäuŋuä iqä gquä ipnäpu, hiqi-tä ämäsäupu, näwenyä e pmapiyä.  
\v 36 Tiiŋä eŋqä-paŋi. Ämaqä naqä hŋqu, apäkä ämetä ymisaŋä naqänäŋä iuta äpätŋqä iqaŋgi, iqueqä ämaqä iqua, iquenyqä hiŋuä äqumbu pmepnä. Iwä iqu äpätä, qŋqaŋä ptqä qäyqaŋgaŋi, iqua qŋqaŋä maqänä wätepŋqäuä.  
\v 37 Ämaqä naqä iiŋä iqu äpäqe, iqua hiqaqä mawiqä äyä etaŋgä quŋgaŋga, iqua aquvänä ipŋqäuä. Nyi naqä-qakuänä etqänä. Ämaqä naqä iqu, gquä wäuŋuä imäkätŋqä näwe ipnätä, ‘He buayä bŋqä quamä pmapiyä’ ätuätä, buayä äma äpätä väŋqiyä.  
\v 38 Ämaqä naqä iiŋä iqu, heatqä quaesqäŋga äpätqä, ä zä vätŋqä qäqiqiŋiŋga äpätqä-qe, iqua hiqaqä mäwiqä etaŋgpi quŋgaŋga, iqua aquvänä ipŋqäuä.   
\p
\v 39 Itaŋga he tiiŋä-pqeŋqä näqŋqä inä mapiyä. Ämaqä aŋä-täŋä hŋqu, ‘Quwä-meqä hŋqu, hea iŋga ti päŋqiyä-qe’ näqŋqä eä äpmamitätqe, iqu quwä-meqä iqueŋi, iqueqä aŋä qäyä pänasqiyätä yäpä yäŋgisa päyätŋqe, hiŋuinä mäquŋquä yäŋqiyä.  
\v 40 Iiŋiŋqe, he-pqe näwinyä imäkmbu pmapiyä! Hea hŋqueŋi, he Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iquenyqe, ‘Täŋga mapqä yäŋqiyä’ kŋuä indqänätqätaŋguwäŋgaŋi, Iqu äpäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 41 Pitä iqu, kimaŋi, “Naqä Iquki, Si kukŋuä ktqä iiŋi, nenyä änatnyä ä, ämaqä eeqänäŋqä änatnyä?” ätukqe.   
\p
\v 42 I tquaŋga, Naqä Iqu tii ätukqe. “Ämaqä wäuŋuä miqä kŋuä äŋguä ämetä, kiqä wäuŋui äŋguä imäkqä iquenyqe, awä etmqe. Ämaqä naqä iqu ämaqä iiŋä iqueŋi, iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquau ämitä, ymisaŋä hea qayunäŋäŋga väniqä diŋqä atäuŋuä väŋqiyä.  
\v 43 Naqä Iqu aŋgi äpäqe, iqueqä wäuŋuä imitätqä di hiŋuä quŋgaŋgaŋi, iqu aquvänä yäŋqiyä.  
\v 44 Nyi naqä-qakuänä etqänä. Ämaqä naqä iqu, iqueqä nätmatqä eeqänäŋi mitŋqeŋqe, iqueŋi atäuŋuä väŋqiyä.  
\v 45-46 I etaŋgqä-qe, wäuŋuä miqä tqu, ‘Nyaqä naqä iqu maqänä mapqä yäŋqiyä’ kŋuä indqänätä, qokä-apäkä wäuŋuä-wiyqä huizi iquau äpäsätä, buayätä eqätä änätä, hiqiiyqä imitätqe, hea hŋqueŋi, iqu maqŋqä etaŋgaŋi, iqueqä ämaqä naqä iqu aŋgi päŋqiyä. Iqu quvqä imitätqä äqunäqe, iqueŋi mŋä ätävätä, kukŋuä qätä mawiyqä huiziqua pmetaŋguwä iuŋqä huätä dowatäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 47 “Wäuŋuä-wiyqä, iqueqä naqä iqueqä äwiŋqeŋqä näqŋqä qäyä eäqä-qe, nätmatqä näwenyä mimäkqä itä, naqä iqueqä äwiŋqeuŋi qänaknä miqä imitätqe, ämaqä naqä iqu yäŋänäqŋqä päsäniqeqä.  
\v 48 Itaŋga wäuŋuä-wiyqä huizi, naqä iqueä äwiŋqä duŋqä maqŋqä eä, suqä äŋguä miqä imitätqe, naqä iqu wäŋqäpu päsäniqeqä. Ämaqä nätmatqä kuapänä huizi iquauqä hipa iuta ämamipqä iqua, kimaŋi kuapänä wipnuwiqä. Qokä-apäki, ämaqä hŋque nätmatqä kuapänä äwimitpqe, iqu quŋi, kima kuapänä väniŋqä tupnuwiqä” ätukqe.   
\s1 “Ämaqe, Nyinyqä iwäsämbŋqä äpqeqä” ätukqeŋqä\f + \fr 12:49 \ft Matiu 10:34-36\f*  
\p
\v 49 “Nyi qua täuŋi, tä hänaqä ikävemqä äpqäqe. Tä iiŋi, hänaqä ae äsqä-säpi, Nyi aquvänä iqämiŋgä.  
\v 50 Nyi asŋä huitaŋä hui mamqänä. Asŋä iiŋi, mämeqä änyä etaŋgqeŋqe, haŋä änyiyqiyä.  
\v 51 He Nyi äpqeŋqe, ‘Iqu ne ämaqä qua täu äpmeŋqu iqune, äwqä haŋuä nemäkätŋqä äpqeqä’ kŋuä eyqiyä? Oeyä. Nyi he etqänä. Ämaqe, Nyinyqä iwäsämbŋqä äpqeqä.  
\v 52 Täŋgaŋqätä, qänakŋqätä, ämaqä hipa hŋgiŋä hŋqua aŋä hŋqueu äpmamipqe, Ŋyinyqä iwäsänäpu, hŋquaqui-hŋqueŋä iqua, hŋquaquiŋä iquaqui äkasuwä tupnuwiqä. Hŋquaquŋä iquaqu, hŋquaqui-hŋqueŋä iquau äkasuwä suinyiyiqä.  
\v 53 Iqua Nyinyqä tiiŋä iwäsämbnuwi. Kaniqutä ymeqä qokä iqutä, äkasuwä tninyiyi, känaisä kiqä meqisä, äkasuwä tninyiyi, itaŋga ämaqä hŋqueqä känaisä, iqueqä apäkisä äkasuwä tninyiyiqä” ätukqe.   
\s1 “Nätmatqä täŋga ätimäuqäqä täŋqe, äŋguänä iwäsäupiyä” ätukqeŋqä  
\p
\v 54 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu qokä-apäkä kuapänäŋä iuŋi, tiiŋä ätukqe.\f + \fr 12:54 \ft Matiu 16:1-4; Makä 8:11-13\f* “He qaquvqä, mäptqä quveqäqä mäŋgisa timäuqaŋgi, hiŋuä äqumbiyäŋgaŋi, ‘piyä qiyätŋqeqä’ ätätqäŋäuä. Ga, asä iiŋi ätimäutqänä.  
\v 55 He yuŋuä, ämaqä mäpmeqä mäŋgisa yapqaŋgi, hiŋuä äqumbiyäŋgaŋi, ‘mäptqä tnäŋä timäutŋqeqä’ ätätqäŋäuä. Ga, asä iiŋi ätimäutqänä.  
\v 56 He wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. He nätmatqä qäukuä haqä yätutatä, qua täutatä ätimäuqäqeŋqä, äŋguänä iwäsäutqäŋuwiqä. Nätmatqä täŋga ätimäuqäqä täŋqe, he miwäsäuqä iquwi, äänä etaŋgikä?   
\p
\v 57 Hiqä-hiuänä, ‘suqä äŋgui äsqutiyä’ tpu, miwäsäuqä iquwi, ii suŋqäwä?  
\v 58 Ämaqä hŋqu, si mändi äkikittqiyätä, guä kkiqäyäutŋqä, hänaqä awä iqi äwäsiyäŋgaŋi, si ämaqä iqutä kukŋuä jänä imäkiyŋqä diŋqä yamwiqä isŋqeqä. Ii, haŋä-iqä tiiŋi, mäkimeqä diŋqeyi. Iqu ämaqä jänä imäkqä iquenyqä äktäma uwqaŋga, jänä imäkqä iqu ämayukä-imaŋqä hŋqueqä hipaeu kivqaŋguti, iqu guä pmuateqä aŋä du pmuatekiyqä iŋqäuä.  
\v 59 Nyi si kukŋui tiiŋä äktqänä. Mbqä qu atäuŋuä kipqä iqueŋi, eeqänä päsesŋqä diŋqe, guä pmeqä aŋiuŋi, mävquatämäuqä isŋqeqä” ätukqe.\f + \fr 12:59 \ft Matiu 5:25-26\f*   
\c 13  
\s1 Kŋuä makunmäkŋqä iqua, qui imäkmbŋqeŋqä  
\p
\v 1 Iŋgaŋi ämaqä iqi äpmamiŋuwä hŋqua, Jisasi Iqueŋi, ämaqä Galili pmeqä hŋquauŋqä ätukuwi. Galili pmeqä iiŋä iqua, Goti Hanjuwä Iquenyqä hiqäva imäkätqätaŋguwäŋga, ämaqä naqä Pailoti iqu, “He iquauŋi pizqä päkpiyä” tquaŋga, qu iquau äpäsqaŋguwäŋga, iquauqä häŋeqetä, hiqäva iutaŋitä, naqä-huinyä imäkŋgqeŋqä ätukuwi.   
\p
\v 2 Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Nätmatqä quvqä Galili pmeqä iquau e äwimakqetaŋi, he ‘Ämaqä e äpäkoŋguwä iquauqä suqä quvqe, Galili pmeqä huiziquauqä suqeuŋi ämäwqätäunä’ kŋuä indqänätqäŋäuä?  
\v 3 Oeyä, kŋuä iiŋi mämeqä pambiyä. Nyi etqänä. He heqä kŋuä makunmäkŋqä ipu, suqä quvqä huätä mävquatämäuqaŋgpqe, hepqe qui inä imäkmbŋqäuä.  
\v 4 Tiiŋä-pqe. Ämaqä 18 iquauŋi, hiŋuiqänäŋi Siloamä iuŋi, aŋä quäuqä iqu äpisäutä, ämaqä iu äpäkkqä iquauŋqe, he ‘Ämaqä e äpäkoŋguwä iquauqä suqä quvqe, ämaqä Jerusälemä iu iŋga äpmamiŋuwä huiziquauqe, ämäwqätäunä’ kŋuä indqänätqäŋäuä?  
\v 5 Oeyqä. Nyi he etqänä. Heqä kŋuä makunmäkŋqä ipu, suqä quvqä huätä mävquatämäuqaŋgpqe, he-pqe qui inä imäkmbŋqäuä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqe, zä-eaqä iqueŋqä  
\p
\v 6 Iŋgaŋi Iqu kukŋuä ktqä tiiŋä hŋqu ätukqe. “Ämaqä hŋqu, zä-eaqä hŋqu, iqueqä wainqä wäuŋuä iqisa tqäutaŋgi, häukuä wiqäŋqä-tä qävqä äpätqe, aaŋqä qunäniqeqä.  
\v 7 I äqunäqe, ämaqä wäuŋuä iu miqä iqueŋi, tiiŋä tuäniqe. ‘Quväukuä hŋquaqui-hŋqueŋä iquauŋi, nyi äpkqe, häukuä mäwitaŋgi aaŋqä äquŋgqeqä. Zä tqu, qua aowä hiŋginä ämetŋqä di, suŋqäwä? Si zä iqueŋi huätä tävä’ tuäniqeqä.   
\p
\v 8 I tquaŋga wäuŋuä-wiyqä iqu tii tuäniqe. ‘Naqä Iquki, qäyä eänä. Quväukuä hŋqunä qäyä äpäwänä. Nyi kiqä hukä iqi qua mŋä yasäqi äuätmä, yaqueqä zä äkäka qakuä iqi qäyä emä.  
\v 9 Qänakndaŋi häukuä winiqätiyä, mäwiqä yaniqätiyä? Häukuä mäwiqaŋgutqe, si huätä iŋga täumäuqätŋqä’ tuäniqeqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, apäkä hui äŋguä iwimäkkqeŋqä  
\p
\v 10 Sämbatqä hiunji hapä pmeqä hŋqueŋi, Jisasi Iqu qokä-apäkä iquau, aŋä aquväqŋqä hŋqueu näqŋqä äwikqe.  
\v 11 Iŋgaŋi äpäkä dŋä quvqä-täŋä hui äpmamiŋqe. Dŋä quvqe, ii täŋä-yaqä vätqätaŋgi, quväukuä 18 ae äpäukqe. Iiyqä tuwä-hiiki qui imäknätaŋgi, pämä jänänäŋi matqäuqä imiŋqe.  
\v 12 Jisasi Iqu ii hiŋuä äqunäqe, tääqä ätuätumeqe, “Tqä yaqä quvqe, huätä ae äkivämeqiyä” ätukqe.  
\v 13 E ätuäqe, hipa haqeqi wiyqaŋga, apäkä iiŋä ii, maqänä jänä pämä ätqäuqe, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeu qe ämamäukqe.   
\p
\v 14 Iiŋä etaŋgi, ämaqä naqä, aŋä aquväqŋqä iu miqä iqu, Jisasi Iqu Sämbatqäŋga, apäkä ii äŋguä wimäkqaŋgqeŋqä äwqä tnäŋä wiŋgaŋga, qokä-apäkiu tiiŋä ätukqe. “Hiunji wäuŋuä iqe, 6 inänjqä. Hiunji iquauŋi, Iqu yaqä äŋguä emäkätŋqä ppŋqeqä. Hapä pmeqäŋgaŋi, iiŋqe mapqä ipŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 15 Kimaŋi, Naqä Iqu tii ätukqe. “He wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, he eequenä, bulumäka aŋä duŋqä äwäpu, bulumäkatä doŋgitä eeqänäŋi, eqä bŋqä ätuma uwquenjqä.  
\v 16 I etaŋgi apäkä, Aprähamä iqueqä meqä täsi, Setänä Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqu a äkiqätä pmetaŋgi, quväukuä 18 ae äpäukqeqä. Itaŋga hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, Nyi nätmatqä ii a äkiqätäŋqe, huätä mämamäuqä imqe, ii suŋqäwä?” ätukqe.   
\p
\v 17 Iqu e tquaŋgaŋi, Iqueqä himä-wiuŋqä iqua womba naqänäŋä iqaŋguwä-qe, qokä-apäkä eeqänäŋi, Jisasi Iqu e imäkätqätaŋgqeŋqä yeeqä naqänäŋä ikuwi.   
\s1 Kukŋuä ktqä hnjuaquiŋqä\f + \fr 13:18 \ft Matiu 13:31-33; Makä 4:30-32\f*  
\p
\v 18 Iŋgaŋi Iqu kukŋuä hui inä tii ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋi, ii änääŋgä? Nyi kukŋuä ktqe, äkitaŋi tmqäwä?  
\v 19 Ii tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu zä-guawä\f + \fr 13:19 \ft Jisasi Iqu guawä matqä ikqe. Iqu zä huiziŋqä ätkqe. Kiqä yoqe, mastetqä.\f* piikä wäŋqe ämetä, iqueqä wäuŋuä du vowä meŋqiyä. Qänakndaŋi, piikä iiŋä ipu, zä eŋqä-pa naqä tqäuqaŋgqäŋga, yŋŋä iqua äpäpu, äpa du yuuwä imäkpŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 20 Iqu tiiŋä-pqe inä ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋqe, Nyi kukŋuä ktqe, äkitaŋi tmqäwä?  
\v 21 Ii tiinjqä. Ii nätmatqä änyuämäutŋqä imäkätŋqä eŋqä-panjqä. Apäkä hui pälawä kuapänä ämetä, eeqänäŋi änyuämäutŋqä diŋqe, nätmatqä änyuämäutŋqä imäkätŋqä hmbunä ämetä, naqä-huinyä imäkäŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Qŋqaŋä wäŋqä ique, yäpä iŋgisa peyqäŋqä\f + \fr 13:22 \ft Matiu 7:21-23\f*  
\p
\v 22 Qänakŋi Iqu Jerusälemä timäutŋqä äwätäqäŋgaŋi, Iqu qokä-apäkä du näqŋqä ävätä, aŋä-himqä naqeutä wäŋqeutä ikämiŋqe.  
\v 23 Iŋgaŋi ämaqä hŋqu, “Naqä Iqukiyä, mäpäkoŋqä ipŋqä häŋä iqumuatätŋqe, Goti Hanjuwä Iqu ämaqä hmbunä aŋgu itmeniqätanä?” ätukqe.  
\p I tquaŋga, Iqu ämaqeuŋi tii ätukqe.  
\v 24 “Nyi he etqänä. Qänakŋi, ämaqä kuapänäŋi, Goti Iqunä miqeuŋqä yanä-tpu ipiyä di, änä mäyqä da ipnuwiqä. Iiŋiŋqe, he aŋä hänaqä wäŋqä iuta hipŋqeŋqä yäŋä qämbiyä.\f + \fr 13:24 \ft Matiu 7:13-14\f*  
\v 25 Aŋä Kaniqu ävautä, qŋqaŋä ae ämäyeqaŋga, he yäpaqä mäŋgisa ätqäupu, qŋqaŋä ptqä äqiyäpu tääqä tupnuwiqä. ‘Naqä Iquki, Si qŋqaŋä nauteyä.’ Iŋäqe Iqu kimaŋi, tiiŋä hetäniqeqä. ‘He äŋgisa ti äpquwätiyä-qe, Nyi maqŋqeqä.’  
\v 26 Iŋgaŋi he tii tupnuwiqä. ‘Ne Sitä buayä eqä anä äyä änmiŋqueqä. Si neyaqä aŋä-himqä hänaqä näŋi ätqäunä, ne näqŋqä äyä änätapmiŋiqä.’  
\v 27 Iŋäqe Iqu tii hetäniqeqä. ‘He äŋgisa ti äpquwätiyä-qe, Nyi maqŋqeqä. He ämaqä suqä quvqä imäkquenjqae, huätä upiyä’ hetäniqeqä.  
\v 28 He Aprähamä ique, Aisakä ique, Jekopä ique, itaŋga hiŋuä-tqä iquau, Goti Hanjuwä Iqunä miqeu pmetaŋgä hiŋuä ae äquŋgaŋguwäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu henyä hŋqäqinyqä huätä hindowatäniqeqä. Iqiŋi he iiŋqe, kŋuä äqäyäpu, hiquaŋä maŋgtäsqukuä mäuqäpnuwiqä.  
\v 29 Iŋgaŋi ämaqä mäptqä timäuqä iŋgisaŋä, mäptqä quveqäqä iŋgisaŋä, yuŋuä yapqä iŋgisaŋä, yuŋuä quveqäqä iŋgisaŋä iqua, qu äppiyi, Goti Hanjuwä Iqunä miqä iu buayä bŋqä quamä pmapnuwiqä.  
\v 30 Qätä nyipiyä! Ämaqä täŋga qua täu yoqä maeqä äpmamipqä iquautaŋä hŋqua, qu yoqä naqä-täŋä timäupnuwiqä. Itaŋga ämaqä täŋga qua täu yoqä-täŋä äpmamipqä iquautaŋä hŋqua, qu yoqä maeqä timäupnuwiqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Jerusälemäŋqä huäqä äwunmiŋqeŋqä\f + \fr 13:31 \ft Matiu 23:37-39\f*  
\p
\v 31 Iŋgaŋi, Parisi hŋqua äwimapiyi, “Heroti iqu äkpäsätŋqä itŋqä-qae, Si aŋä täuŋi äväma, aŋä huiuŋqä uvä” ätukuwi.   
\p
\v 32 Iqu kimaŋi tii ätukqe. “He täŋä hindqä iquenyqä äwäpu, Nyaqä kukŋuä tä awä tupiyä. ‘Täŋgatä äwiŋgatäŋi, Nyi dŋä quvqä iquau huätä ändowatätmä, ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iquau äŋguä iwimäkmqänä. Iŋi hea hŋquaqui-hŋque päwqaŋgaŋi, Nyi Ŋqä wäuŋui qäpu imniqeqä’ tupiyä.  
\v 33 Iŋäqe tängatä, awiŋgatä, ä awiŋga-mändaŋi, Nyi asänä iqa umqänä. Ii tiinjqä. Ämaqe, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä-tqä iqueŋi aŋä hŋqäqi päsqe qäyä etaŋguti, Jerusälemä dunä päsqe qäyunjqä” ätukqe.   
\p
\v 34 “Jerusälemä, Jerusälemä, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä hiŋuä-tqä sinyŋqä dowatqaŋgqä iquauŋi, hikä pizqä päsqukiyqä. Hea kuapänäŋi, Nyi saqä ymeqä iquauŋi, kukutakisqä kiqä ymeqä itmetä, hikuwä yäpä iqi ämoqumuatetäŋqä-pa, naqä hmbinyä i moqumuatemätmä itŋqeqä. Iiŋä etaŋgqä-qe, he iiŋqe maeŋqä enä.  
\v 35 Tiiŋä timäuniqeqä. Goti Hanjuwä Iqu, heyaqä aŋi ävämeqaŋga, ii aaŋqä hiäniqeqä. Itaŋga Nyi tiiŋä etqänä. He qänaknda hiŋuä äŋqänäpu, ‘Ämaqä Goti Hanjuwä Iqueqä yoqeta pqaŋgqä Iqueŋi, nätmatqä äŋgui äwimeŋqiyä’ ätäpiyäŋgaŋqe, hiŋuä maŋqŋqä iqäpnuwiqä” ätukqe.   
\c 14  
\s1 Hiunji hapä pmeqäŋga, ämaqeu äŋguä wimäkqeŋqä  
\p
\v 1 Sämbatqä hiunji hapä pmeqä hŋqueŋi, Jisasi Iqu ämaqä naqä Parisitaŋä hŋqueqä aŋä iu buayä nätŋqä uwqaŋga, qu “Iqu änä-änä imäkäŋqutiyä” tpu, hiŋuä äŋguänä äqumbu äpmamiŋuwi.  
\v 2 Iŋgaŋi ämaqä huiwä ppkä päpmakeyqä hŋqu, Jisasi Iqu-täŋä qäqiqi äpmamiŋqe.  
\v 3 Jisasi Iqu ique hiŋuä äqunäqe, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquautä, Parisi iquautä, quwqä suqä du kimaŋi, yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, ne ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iquauŋi, äŋguä iwimäkatuŋquätanä, qäyä hiätŋqätanä?” ätukqe.  
\v 4 Iqu yatŋqä e vqaŋga, qu kima mätquä ipu äpmamiŋuwi. Iwä Iqu ämaqä ique a äwqätätä, äŋguä iwimäkäqe, hiŋuinä äqunäwatkqe.   
\p
\v 5 Iiŋä imäkäqetaŋi, iquauŋi tii ätukqe. “Ämaqä hesaŋä hŋqu hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, iqueqä ymeqä-pqä, ä iqueqä bulumäka-pqä qua hovqä eqä-huäŋä täutaŋgqä bu äpäquveqätqe, iqu iqueŋi maqänä ioqäpimeŋqutiyä, ä hiŋuinä qunäŋqutiyä?”  
\v 6 Iqu e tquaŋga, qu kimaŋi änä mätquä ikuwi.   
\s1 Kukŋuä ktqe, zä-hawiu pmeqeŋqä  
\p
\v 7 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, ämaqä buayä bŋqä ätimäukuwä iqua, zä-hawä äŋguä iuŋqä äyä wiŋgaŋgi äqunäqe, kukŋuä ktqä tii ätukqe.  
\v 8-9 “Ämaqä hŋqu apäkä metŋqä itä, ymisaŋä naqänäŋä imäkätä, si hŋquki tääqä ktqaŋgutqe, zä-hawä kiŋganäŋä iqueu, mäpmeqä pa iqätŋqä. Si iu äpmeŋi, ämaqä yoqä naqä qoŋqä hŋqu ätimäuqaŋgutqe, ämaqä ymisaŋä imäkätqä iqu, ‘Zä-hawi, yoqä naqä qoŋqä ique wiyä’ ktäniqeqä. Iŋgaŋi si womba itnä, zä-hawä yäpakä bu pmatŋqä utuŋiqä.  
\v 10 Ämaqä hŋqu si tääqä ktqaŋga äuŋi, zä-hawä yäpakä bu pmeqätŋqä. Itaŋga ämaqä ymisaŋä imäkätqä iqu, äpätä, ‘Nyämaqä iquki, si äpätnä zä-hawä kiŋganäŋä täu pmayä’ ktäniqeqä. Iŋgaŋi si ämaqä ymisaŋä anä änäpiyä iuqä hiŋuä iqisaŋi, yoqä naqä qondŋiqä.  
\v 11 Qakui tiinjqä. Ämaqä hŋqu iqueqä yoqe haqeqä mamäŋgaŋgutqe, Goti Iqu iqueŋi mändi kittqiyäŋqiyä. Itaŋga ämaqä hŋqu iqueqä yoqe mändi äkittqäŋgqe, Goti Iqu iqueqä yoqe, yäänä imäkäŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Ämaqä ymisaŋä naqä bŋqä, tääqä tqueŋqä  
\p
\v 12 Iŋgaŋi, ämaqä ymisaŋä imäkätä tääqä ätukqä iqueŋi, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Si ymisaŋä hui aŋgu imäkätŋäŋgaŋi, tqä näueqä iquauŋqä, tta-tuŋguäkauŋqä, sämaqä iquauŋqä, ä tqä aŋä-täŋä qäqiqiŋä mbqä kuapänäŋä-täŋä iquauŋqä, tääqä matqä isŋäŋqeqä. Si iquau tääqä tquaŋgtqe, qänakŋi qu sinyŋqä tääqä äktpu, buayä saqä äwisqeŋqä, qu kima ktappnuwiqä. Iiŋiŋqe si iquauŋqä tääqä matqä ma iqätŋqä.  
\v 13 \fig Si ymisaŋä imäkätŋäŋgaŋi, nätmatqä maeqä iquauŋqä tääqä tquätŋqä.|alt="invite the poor, lame, etc" src="DN00477B.tif" size="span" loc="Luke 14:12-24" copy="Illustrations by Darwin Dunham, © United Bible Societies, 1989." ref="14:13" \fig*Si ymisaŋä naqänäŋä imäkätŋäŋgaŋi, ämaqä nätmatqä maeqä iquauŋqä, huiwä quvqä iquauŋqä, yukä quvqä iquauŋqä, hiŋuä quvqä iquauŋqä tääqä tquätŋqä.  
\v 14 Ämaqä iqua, si kimaŋi änä mäktapqä ipnuwiqä. Iiŋiŋqe, si aquvänä iqätŋqä. Qakui tiinjqä. Ämaqä jänänäŋä iqua aŋgu vauqaŋguwäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu ymisaŋä iiŋqe, kima ktapäniqeqä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqe, ymisaŋä naqeŋqä\f + \fr 14:15 \ft Matiu 22:1-10\f*  
\p
\v 15 Iŋgaŋi ämaqä, Iqutä buayä anä änäpu äpmapiyä hŋqu, qätä iiŋä äwiyäqe, Ique ätukqe. “Qokä-apäkä, Goti Hanjuwä Iqunä miqeu buayä änäpu pmapnuwä iqua, qu aquvänä ipŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 16 Iqu e tquaŋga, Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu ymisaŋä naqä imäkäniqä diŋqä kŋuä indqänätä, ämaqä kuapänä ätimäupu buayä bnuwä diŋqä tääqä tquäniqeqä.  
\v 17 Hiunji atäuŋuä itqä iqu, äyä timäuqaŋgaŋi, iqueqä wäuŋuä-wiyqä iqueŋi, ämaqä, iqu ätuätqä iquauŋqä äwätä, ‘He bpiyä. Ymisaŋä näwinyänjqä’ tuäniqä diŋqä dowatäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 18 “I etaŋgi ämaqä eeqänäŋä iqua, qu hŋqunä-hŋqunä, ‘Nyi mapqä ymqänä’ tupnuwiqä. Ämaqä hŋqu tiiŋä tuäniqeqä. ‘Huäqä kiiŋä änuŋgiyä. Nyi äpmqä etaŋgqä-qe, wäuŋuä hŋqu mbqä ae iqäqä etaŋgi, hiŋuä qunmqä umqänä.’  
\v 19 Hŋqu, ‘Huäqä änuŋgiyä. Nyi äpmqä etaŋgqä-qe, bulumäka 10 wäuŋuäŋqä mbqä ae iqäqä etaŋgi, nyi iquauqä wäuŋuiŋqä yamwiqä wimqä umqänä.’  
\v 20 Hŋqu, ‘Nyi apäkä ae ämeqä etaŋgi, mapqä ymqänä’ tuäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 21 “Qu i tquaŋguwäŋgaŋi, wäuŋuä-wiyqä iqu äpäqe, iqueqä naqä iqueŋi, ‘“Mapqä yaŋqunä” ändqäuä’ tuäniqeqä. Iŋgaŋi naqä iqu äwqä tnäŋä wiŋgaŋga, wäuŋuä-wiyqä iqueŋi, ‘Aŋä-himqä täuŋi, hänaqä naqä iutä, wäŋqä iutä maqänä äwätnä, ämaqä nätmatqä maeqä iquau, huiwä quvqä iquau, hiŋuä quvqä iquau, yukä quvqä iquautäŋi, ätuma yapiyä’ tuäniqeqä.   
\p
\v 22 Itaŋga qänakŋi, wäuŋuä-wiyqä iqu, ‘Naqä iquki, si ändŋä-paŋä iiŋi, nyi ae imäkqänä. I etaŋgi, aŋi yqänä iqänänä’ tuäniqeqä.  
\v 23 Iŋgaŋi naqä iqu, ‘Aŋä-himqä täutaŋä yäpaqäŋgisaŋi, hänaqä naqeutä, wäŋqeutä äwätnä, qokä-apäki, qu äppŋqänä kukŋuä yäŋänäqŋqä tuvä. Ŋqä aŋä täuŋi, ämaqä kuapänä pmapŋqä änyiŋgiyä.  
\v 24 Nyi si äktqänä, ämaqä nyi tääqä ganä ätukqä iqua, qu nyaqä buayi mämeqä naqä-qakuänä ipŋqäuä’ tuäniqeqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Ique qänaki wipŋqä iqua, kŋuä ganä indqäŋqeŋqä\f + \fr 14:25 \ft Matiu 10:37-38\f*  
\p
\v 25 Qänakndaŋi qokä-apäkä kuapänäŋi, Jisasi Iqutä qaŋä anä äwäpiyä iuŋi, Iqu tuwäŋgi hiŋuä ämoqunäqe, iquau tii ätukqe.  
\v 26 “Ämaqä Nyinyqä äpätäqä hŋqu, kunaqä-kunuŋuauŋqä, ymeqä-apäkiuŋqä, käta-käŋguäkauŋqä, känanyi-känapqauŋqä, iqueqä häŋä-pmeqä-pqeŋqä kŋuä kuapänä indqänätä, yqänä äpätŋqe, iqu Nyaqä wäuŋuä-nyiyqe, mäpmeqä yäŋqiyä.  
\v 27 Itaŋga ämaqä hŋqu, zä-huätatä huŋqä iqueqe mämiwäuqä itä, Nyi qänaki mänyivändqä itqe, iqu Nyaqä wäuŋuä-nyiyqe, mäpmeqä yäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 28 “Ämaqä hesaŋä hŋqu, aŋä quäuqä hŋqu mätätŋqä itqe, iqu änä imäkäniqiyä? Iqu ganäŋi, ‘Nyi aŋä iqueŋqä mbqe, qäyunä ämetmdiyä?’ kŋuä indqänätä, quamä äpme, aŋä ique mätätŋqä mbqe iwäsäuŋqiyä.  
\v 29-30 Ii tiiŋiqä. Iqueqä mbqä homä etaŋgi, aŋä äteŋinä iqutetqä etaŋgutqe, ämaqä hiŋuä äqumbiyä iqua, qu ique tä äsuäpu, äkasuwä tii tpŋqäuä, ‘Ämaqä tqu aŋä ique imäkqe, iqu qäpunä mimäkqä iqeqä’ tpŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 31 “Tiiŋä-pqe inänji. Ämaqä aŋä-himqä hŋquesaŋä miqä hŋqu, aŋä-himqä huiziquesaŋä miqä hŋquenyqä mäkä huinyiyŋqä wätŋqäŋgaŋi, iqu äänä imäkäniqiyä? Iqu quamä ganä äpme, ‘Nyaqä ämaqe, 10,000 inänjqä. Iqueui, 20,000 iquaiqä. Nyaqä ämaqä iquatä nyitä, ne ämäwqätaŋquatiyä, mämäwqätäuqä yaŋquatiyä?’ kŋuä indqänäŋqiyä.  
\v 32 Itaŋga iqu tiiŋä yäŋqiyä. ‘Nyitä nyaqä ämaqä iquatäŋi, ne änä mämäwqätäuqä yaŋqunä’ kŋuä vqaŋgutqe, iqueqä mäkä-huŋqä iqua kiŋä nämä pätqätaŋguwäŋgaŋi, iqu ämaqä hŋquau kukŋuä yamwiqä ipu, mäki mändi kittqäpŋqä diŋqä dowatäŋqiyä.   
\p
\v 33 Iŋäqe, heyaqä awä iqisaŋä hŋqu, iqueqä nätmatqä eeqänäŋiŋqä tuwä mäwiyqä iqäqe, iqu Nyaqä wäuŋuä-nyiyqä mäpmeqä yäŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Hakä ätquäŋqe, maeqeŋqä\f + \fr 14:34 \ft Matiu 5:13; Makä 9:50\f*  
\p
\v 34 I ätuäqe, Iqu tiiŋä-pqe inä ätukqe. “Haki, äŋguiqä. Iiŋä etaŋgi kiqä ätquäŋqä qäpu heqaŋgutqe, hakä ätquänätŋqe, aŋgumä äänä timäuniqiyä?  
\v 35 Haki kiqä ätquäŋqe hma eqäqe, tä wätakä wäuŋuä iu ymisaŋä haqeqä äquvatetuŋquä-paŋi, mäquvateqä yaŋqunä. Itaŋga yaqueqä yäätä naqä-huinyä imäkätanä wäuŋuä iu buayä haqeqi mäquvateqä yaŋqunä. Hakä iiŋi, ne bi tnämaŋqunä. Ämaqä qätä-täŋä iqua, kukŋuä iiŋqe kŋuä äŋguänä indqämbiyä” ätukqe.   
\c 15  
\s1 Kukŋuä ktqä, sipsipqä imatŋqeŋqä  
\p
\v 1 Hiunji hŋqueŋi, ämaqä mbqä motauqä iquatä, suqä quvqä imäkqä iquatä, Jisasi Iqu-täŋä qäqiqi kukŋuä qätä wipŋqä äpkuwi.  
\v 2 Iŋgaŋi Parisi iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Jisasi Iquenyqä maŋä qeiqi tii ätmiŋuwi. “Ämaqä suqä quvqä imäkqä iqua, Iqu-täŋä qäqiqi wimeqaŋguwäŋga, Iqu iquau yeeqä itmetä, buayä anä änätqäŋuwiqä” ätŋguwi.  
\v 3 Iiŋqe, Jisasi Iqu kukŋuä ktqä tqu ätukqe.\f + \fr 15:3 \ft Matiu 18:12-14\f*   
\p
\v 4 “Hesaŋä hŋqu sipsipqä 100-täŋu emitätqe, hŋqu imatnätqe, iqu hiŋuinä qunäniqiyä? Oeyä, iqu huiziquauŋi qamqä änmipqä iqi äväma, kiuänäŋä ävämetqä ique ämoqumuetŋqä diŋqä, qävqäŋqä wäniqeqä.  
\v 5 Iqu ämoqumueqe, quamä äkiwäwa äpätä, aquvänä yäniqeqä.  
\v 6 Iqueqä aŋä iqi ätimäutäqäŋgaŋi, iqu iqueqä näueqä iquauŋqätä, iqueqä aŋä-täŋä qäqiqiŋä iquauŋqätä, tääqä tii tuäniqeqä. ‘Nyaqä sipsipqä imatŋgqe, ŋqä-näuä ae ämoqumueqäqeŋqe, he nyitä aquvänä anä yatuŋqueqä’ tuäniqeqä.   
\p
\v 7 Nyi tiiŋä etqänä. Iiŋä iqua aquvänä kuapänä iquwä-paŋi, eŋätqä qäukuä yäŋiŋä iqua, ämaqä suqä quvqä imäkqä hŋqu, kŋuä äkunmäknätä, iqueqä suqä quvqe ävquatämäuqetaŋi, qu aquvänä kuapänä asä inä ipŋqäuä. Ämaqä suqä jänänäŋä imäkqä iqua, quwqä kŋuä makunmäkŋqä etaŋgä, kuapänäŋä qäyä etaŋgqä-qe, eŋätqä iqua iquauŋqe, aquvänä asänäŋi miqä ipŋqäuä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqä, mbqä ätivämäuqeŋqä  
\p
\v 8 “Tiiŋä-pqä inänji. Apäkä hui iiyqä mbqä-hikä äŋguänäŋä 10 ämamitätqe, hŋqu ätivämäutqe, ii äänä yäniqiyä? Ii iiyqä mbqe aŋgi metŋqe, hiqi-tä ämäsäutä, tä äyäqunätä aŋi siyä äpitä, ique ämoqumuetŋqäŋgaŋqe, hiŋuä äŋguänäŋä qunäŋqiyä.  
\v 9 Iiyqä mbqe ae ämetqäŋgaŋi, ii kiqä käyämaqä iuauŋqätä, iiyqä aŋä iqiŋiuŋqätä, tääqä tiiŋä tuäniqe. ‘Nyaqä mbqä ätivämäuqä-qe, ae ämeqänä. He nyitä yeeqä anä yatuŋqueqä’ tuäniqeqä.  
\v 10 Nyi he etqänä. Iiŋä iua aquvänä kuapänä iquwä-paŋi, eŋätqä qäukuä yäŋiŋä iqua ämaqä suqä quvqä imäkqä hŋqu kŋuä äkunmäknätä, iqueqä suqä quvqe ävquatämäuqetaŋi, qu aquvänä kuapänä asä inä ipŋqäuä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqä, kaniqueŋqätä, hikŋuä iquaquiŋqätä  
\p
\v 11-12 I ätuäqetaŋi, kukŋuä ktqä hŋquququ tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Ämaqä hŋqu ymeqä qokä hŋquaqu-täŋä emitätqe, ymeqä qänakŋä iqu kanmä tii tuäniqe. ‘Apä, saqä nätmatqe iwäsäutnä, ŋqe täŋga dapiyä.’ Iŋgaŋi kaniqu yquayi iwäsäutä, iqueqe äväniqe.  
\v 13 Iŋi hŋgaŋqä miqä, yquayä maqänä ämeqe, aŋä kiŋä nämqä äwäqe, suqä quvqä iuta, iqueqä mbqä maqänä-maqänä tnämäuniqe.  
\v 14 Iqueqä mbqä qäpu eequnäqe pmetaŋga, qua iuŋi buayä dä naqänäŋä timäuqaŋga, iqu nätmatqä eeqänäŋiŋqä äwa yäniqeqä.  
\v 15 Iŋgaŋi iqu ämaqä iqisaŋä hŋqueqä wäuŋuä-wiyqä-qu hiätŋqä wimeqaŋga, ämaqä iqu iqueqä yaqueqä miquätŋqä dowatäniqe.  
\v 16 Ämaqä, ique ymisaŋä wipŋqe, aaŋqä etaŋgi, iqu yaqueqä täpqä-pa nätqätaŋgä äqunäqe, iqu hui ämetä nmätä yäniqe.   
\p
\v 17 Iŋgaŋi iqu kŋuä jänäŋi indqänätä, iqueqä-kiuä tii tnäniqe. ‘Apiqueqä wäuŋuä-wiyqä eeqänäŋi, qu buayäŋqä äwa miqä ipu, kuapänä änätqäŋäuä. Iŋäqe nyi täu äpmamäŋgaŋi, buayä dä naqänäŋä äpäkonätqäŋänä.  
\v 18 Nyi täqiŋi äväma, ŋqä apiquenyqä aŋgi äumi, tii tumqeqä. “Apiquki, nyi suqä quvqe, Goti Hanjuwä Iqueuätä, saqätä hiŋuä iqiŋi ae imäkqeqä.  
\v 19 Täŋgaŋi nyi tqä ymeqä äŋguä-qunä hmanjqä. Iiŋiŋqe, ‘Si ŋqä ymequkiyä’ mandqä manä. Nyi tqä wäuŋuä-kiyqä hŋqunä-mända emqä pmuatenjitŋqeqä” tumqeqä’ tnäniqe.  
\v 20 E ätnäqe, iqu aŋä-himqä iuŋi ävämaŋi, kiqä kaniquenyqä wäniqeqä.  
\p Iŋgaŋi ymeqä-qu kiŋä nämä yqänä pätqätaŋga, kaniqu hiŋuä äqunäqe, kiqä ymeqä iquenyqä huäqä kiiŋä wuŋgaŋguti, tnäŋä äwäqe, atukuä ämaitä, quneqä väniqeqä.  
\v 21 Iqu i iqaŋga, ymeqä iqu kanmŋi tii tuäniqeqä. ‘Apiquki, nyi suqä quvqe, Goti Hanjuwä Iqueuätä, saqätä hiŋuä iqiŋi ae imäkqeqä. Täŋgaŋi nyi tqä ymeqä äŋguä-qunä hmanjqä’ tuäniqeqä.   
\p
\v 22 Iiŋä iäqe, kaniqu iqueqä ämaqä wäuŋuä-wiyqä iquau tuäniqeqä. ‘He nyaqä gquä quäuqe, maqänä äma äpäpu, wiyätäpu, gue iqueqä hipa hitäuŋuä hŋque muasmepiyi, yukä qutatä huiqä bu hŋqu muasmepiyä.  
\v 23 Itaŋi he äwäpu, bulumäka meqä yäŋänäqŋqä ique, ätma äpäpu päkpiyä. Ymisaŋä naqänäŋä imäkätanä, hääwä ätätanä, aquvänä yatuŋquänänyä’ tuäniqeqä.  
\v 24 ‘Quati tiinji. “Nyaqä ymeqä tqu ae äpäkonäŋqeqä” tmä itŋqe, iqu aŋgu ävauqiyä. “Mämoqumueqäŋqä äukqeqä” tmä itŋqe, iqu aŋgi ätimäuqiyä’ tuäniqeqä. Qu iiŋä ipiyitaŋi, himnuŋuä ipu aquvänä ipnuwiqä.   
\p
\v 25 Qu e imäkqaŋguwäŋgaŋi, ymeqä hitmqä iqu wäuŋuä imä äpmamitätqe, aŋgi äpätä kiqä aŋä-täŋä qäqi ätimäuqe, hääwä qätä äwiyätä, quvaqä himnuŋui qätä wiyäniqeqä.  
\v 26 E äwiyäqe, iqu wäuŋuä-wiyqä hŋque tääqä ätuätumetä, iqueŋi tii tuäniqeqä. ‘Ii suŋqä imäkätqäŋäuä?’  
\v 27 I tquaŋga, wäuŋuä-wiyqä iqu kimaŋi, tii tuäniqeqä. ‘Tqä tuŋguequ aŋgumä pqaŋgi, tniqu bulumäka meqä yäŋänäqŋqä ique äpäsqiyä. “Nyaqä ymeqä iqu äŋguä äpmeŋqä äpqiyä” kŋuä vqaŋgi, aquvänä itanjqä’ tuäniqeqä.   
\p
\v 28 Ymeqä hitmqä iqu qätä iiŋä äwiyäqe, äwqä tnäŋä wiŋgaŋguti, aŋä yäpä yäŋgisaŋi mäpeyqä yäniqeqä. Kaniqu yäpaqäŋgisa ätimäuqe, ymeqä-queqä äwqe, yuŋuä itmäketŋqe, kukŋuä äŋgui ganä tuäniqeqä.  
\v 29 Iŋäqe kaniqueŋi tiiŋä tuäniqeqä. ‘Änääŋgä? Quväukuä kuapänäŋi, nyi wäuŋuä-kiyqä heŋgŋqä eŋqä-paŋä äpmamä, saqä kukŋui huätä mämamäuqä itŋqeqä. Iŋäqe nyi ŋqä nyämaqä iquatä, ymisaŋä naqä imäkätanä himnuŋuä yatuŋque, si yaqueqä meme meqä hŋqu, mändapqä itqäŋiqä’ tuäniqeqä.  
\v 30 ‘Täŋgaŋi tqä ymeqä näŋu, saqä nätmatqä eeqänäŋi, apäkä qaŋä ikiqä iquau qäpunä äväqe, aŋgu pqaŋga, si iquenyqä bulumäka yäŋänäqŋqä ique äyä päkinyä’ tuäniqeqä.   
\p
\v 31 I tquaŋga kaniqu tii tuäniqeqä. ‘Ymeqä iquki, hea ique-iqueŋi si nyitä anä äpmeŋiqä. Nyaqä nätmatqä eeqänäŋi, sitänä äyä äwinä.  
\v 32 Iiŋä etaŋgi täŋgaŋi, ne äwqä yeeqä itanä pmetuŋqueqä. Ii tiiŋiqä. Tqä tuŋguequ ae äpäkoŋgqe, aŋgu ae ävauqiyä. Iqu mämoqumueqäŋqä äukqe, aŋgi äpätä nesä anä äpmeqiyä’ tuäniqeqä” ätukqe.   
\c 16  
\s1 Kukŋuä ktqä, wäuŋuä miqä quvqä imitätqä iqueŋqä  
\p
\v 1 I ätuäqetaŋi, Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, tii ätukqe. “Ämaqä nätmatqä kuapänäŋä-täŋä hŋqueqä nätmatqä iuŋi, ämaqä hŋqu ämitä pmetäniqeqä. Ämaqä hŋqua äquvepäpu, ämaqä naqä iqueŋi tii tupnuwiqä. ‘Ämaqä tqä nätmatqä eeqänäŋiu miqä iqu, hiŋginäwa eeqä änätqänä.’  
\v 2 Iŋgaŋi ämaqä naqä iqu, iqueqä ämaqä iqueŋi tääqä ätuätumeqe, ‘Änääŋgä? Nyi sinyqä kukŋuä quvqä hui qätä äwiyäŋqeuä. Nyaqä nätmatqä eeqänäŋi, nyi saqä hipa iu ekqe, si äänä ämitqäŋiŋqe, äŋguänäŋä iwäsäutnä, pipa äqiyäma dapiyä. Nyi si quvqänäŋä äkqänäŋqä-qae, nyaqä nätmatqä eeqänäŋä iuŋi, ämiqä mäpmeqä isŋqinyä’ tuäniqeqä.   
\p
\v 3 I tquaŋga iqu kiqä-kiuä tiiŋä tnäniqeqä. ‘Naqä Iqu huätä nändowatätŋqä iqäqe, nyi äänä imäkmqäwä? Nyi qua ptmqe, yäŋänäqŋqe maiqunji. Nyi ämaqä hŋqua yätamäkqä nyipŋqä, yatŋqä imqe, womba nyinäŋqiyä.  
\v 4 Nätmatqä nyi täŋga imäkmqä diŋqe, näqŋqä ae ämeqä. Nyi nätmatqä hui imäkqaŋgmdqe, ŋqä naqä iqu nändowatqaŋgaŋi, ämaqä hŋqua indmepu, iquauqä aŋä duŋqä ändma upŋqäuä’ tnäniqeqä.   
\p
\v 5 Näqŋqä ae ämeqetaŋi, iqu ämaqä quwqä naqä iqueqä nätmatqä hiŋginäwa ämakuwä iquauŋi, tääqä hŋqunä-hŋqunä tuätumeniqe. Ämaqä kiŋganä wimeqaŋgqä iqueŋi, ‘Si nätmatqä hiŋginäwaŋi, äänä ämakŋäwä?’ tuäniqeqä.   
\p
\v 6 Yatŋqä iiŋä vqaŋga, iqu kimaŋi, ‘Nyi nätmatqä hiŋgiŋi, kuatä-häkä olipqä eqä aowi, 100 täqä ämakqeqä’ tuäniqeqä.  
\p I tquaŋga iqu, ‘Si quamä maqänä äpmetnä, pipa nätmatqä hiŋginäwa meqaŋgnä äqiyäpu ekuwi, ämetnä, 50 qiyä’ tuäniqeqä.   
\p
\v 7 Qänakndaŋi iqu hŋque-pqä yatŋqä inä ävätä, ‘Si nätmatqä hiŋginäwaŋi, äänä ämakŋäwä?’ tuäniqeqä.  
\p Iqu kimaŋi, ‘Nyi kuä-witqä qae, hiŋginäwa 100 ämakqeqä’ tuäniqeqä.  
\p I tquaŋga iqu, ‘Si pipa maqänä ämetnä, 80 qiyä’ tuäniqeqä.   
\p
\v 8 Qänakndaŋi, ämiqä quvqä iqu kŋuä qeiqinyä indqänätä imäkqaŋgqeŋqä, iqueqä naqä iqu, iqueqä yoqe haqeqä vauqumuatäniqe. Ämaqä suqä qua täuŋiŋqä qänaknä itqäŋuwä iqua, kŋuä qeiqinyä indqänäpu imäkäpiyi, ämaqä qutäŋä asänäŋä iquau ämäwqätäutqäŋuwi. Ämaqä, suqä we-huŋqä-täŋiu qänaknä itqäŋuwä iqua, kŋuä qeiqinyä mindqäŋqä ipu, imäkätqäŋuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 9 “Nyi he etqä. Mbqä quvqä qua täutaŋi ämapiyitaŋi, heqä näueqä imäkmbu. He iiŋä imäkpiyä dutaŋi, mbqä hma eqaŋgi, ga he aŋä hea ique-ique pmeqä yätu timäuqaŋguwäŋgaŋi, qu henyqä aquvänä ipnuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 10 “Ämaqä nätmatqä wäŋqä isuauŋi äŋguänäŋä ämitŋqä iqu, iqu nätmatqä naqänäŋä-pqä iuŋi, äŋguänäŋä miquänä. Ämaqä nätmatqä wäŋqä isuauŋi änä mämiqä iqu, iqu nätmatqä naqä-pqä iuŋi, änä mämiqä yänä.  
\v 11 Iŋi tiinji. He mbqä quvqä qua täutaŋä di änä mämiqä imipqe, nätmatqä äŋguänäŋä mipŋqe, tqu hitapäniŋqe? Aaŋqeqä.  
\v 12 He ämaqä hŋqueqä nätmatqä äŋguä mämiqä imitpqe, nätmatqä hiqä hiätŋqä di, tqu hitapäniqäwä? Aaŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 13 “Ämaqä kiuänäŋä hŋqu, ämaqä hŋquaquiŋi, wäuŋuä änä mäwiyqä yänä. Iqu iiŋä itäqe, hŋquenyqänä äwinyätä, huiziquenyqe, äkasuwä ätätä mäwiŋqä yänä. Hŋqueŋi, iqueqä kukŋui qätä äwiyätä, huiziqueŋi, tuwä wiyänä. Itaŋgi he Goti Hanjuwä Iquenyqä qänaknä ipiyi, mbqä iquenyqe qänaknä miqä ipŋqeqä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä-suqeŋqätä, Goti Iqunä miqeŋqätä  
\p
\v 14 Jisasi Iqu e tquaŋga, Parisi iqua, mbqeŋqä äwinymiŋqä etaŋgi, qu kukŋuä eeqänäŋi qätä äwipiyi, tä sisäwqä ipu, Iquenyqä äkasuwä ätmiŋuwi.  
\v 15 Iqu iquauŋi, “Ämaqä qu henyqe, ‘Ämaqä suqä jänänäŋi imäkqä-quaiqä’ kŋuä vätŋqeŋqe, he kiiŋä eŋgiyä. Iiŋä etaŋgi nätmatqä eeqänäŋä hiqä äwqä yäpä iŋgisatä, hiqä kŋuä indqäŋqä iutä äwiŋqeŋqe, Goti Hanjuwä Iqu näqŋqä eä. Nätmatqä ämaqä iqua ‘äŋguänäŋiqä’ kŋuä äväŋqe, Goti Hanjuwä Iqu quvqä äqunänä” ätukqe.   
\p
\v 16 “Hea Jonä iqu änyä mapqäŋgaŋqe, qu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä-suqeŋqätä, iqueqä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwiŋqätä, awä ätqa äpmiŋuwi. Iiŋä etaŋgi Jonä iqu äpkqeta täŋgaŋqe, qu Goti Hanjuwä Iqunä miqä iuŋqä awä ätqa äpätqäŋuwi. Iŋi ämaqä eeqänäŋä iqua, aŋä Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋqä pepŋqä, yäŋä äqänätqäŋäuä.   
\p
\v 17 Qäukuitä quaetäŋi, äwa yänä. Iiŋä etaŋgi Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä-suqä iutaŋi, hui qui mimäkŋqä yäŋqiyä. Oeyä.   
\p
\v 18 Ämaqä hŋqu iqueqä apäki ävquatämäuwa, apäkä hui-mända ämetqe, iqu suqä quvqä, huiwä yaŋä ikiqe imäkqi. Iŋi ämaqä hŋqu iqueqä apäki ävquatämäuqaŋga, qänakŋi ämaqä huizi hŋqu apäkä asä ii ämetqe, iqu-pqe asä inänji. Iqu suqä quvqä, huiwä yaŋä ikiqe, imäkqiyä” ätukqe.\f + \fr 16:18 \ft Matiu 5:31-32, 19:1-12; Makä 10:1-12\f*   
\s1 Ämaqä mbqä-täŋä iqueŋqätä, Lasarusi iqueŋqätä  
\p
\v 19 E ätuäqetaŋi, tii ätukqe. “Ämaqä nätmatqä kuapänäŋä-täŋä hŋqu äpmamiŋqe. Hea ique-iqueŋi, iqueqä ämuasmäŋqe, gquä ipisqetä\f + \fr 16:19 \ft Ämaqä iŋga äpmamiŋuwi, gquä ipisqeŋqä ‘Ii gquä äŋguänäŋä, huiziquau ämäwqätäunä’ kŋuä indqänmiŋuwi.\f*qäkä äŋguänäŋitä imäknä äpme, buayä äŋguä dinä äŋgmanmiŋqe.  
\v 20 Iqueqä aŋä qŋqaŋä-täŋä iqiŋi, ämaqä nätmatqä maeqä, wätaŋqä kuapänä-täŋä hŋqu äpmamiŋqeqä. Iqueqä yoqe, Lasarusi ique.  
\v 21 \fig Hiveqä iqua, iqueä wätaŋqe tewä äpnmiŋuwiqä.|alt="Lazarus outside rich man's house" src="UBS B-21a.tif" size="col" loc="Lk 16:19-31" copy="© United Bible Societies, 1989." ref="16:21" \fig*Iqueqä kŋuä iqä imŋi, ‘Ämaqä nätmatqä kuapänäŋä-täŋä tqu, ymisaŋä hituŋuä änänjuämäqaŋgutqe, ämetmä nmqeqä’ kŋuä vqaŋgi äpmamiŋqe. Iiŋä pmetaŋga, hiveqä iqua äpäpu, iqueä wätaŋqe tewä äpnmiŋuwiqä.   
\p
\v 22 Qänakndaŋi Lasarusi iqu äpäkoŋgaŋga, iqueqä quuvqe, Goti Hanjuwä Iqueqä eŋätqä iqua ätuma äwäpu, Aprähamä iqutä anä äpmuatekuwi. Itaŋga qänakndaŋi, ämaqä nätmatqä kuapä-täŋä iqu äpäkoŋgaŋga, qu iqueä huiwi qua äptekuwi.  
\v 23 Iqueqä quuvqe, ämaqä pizqä iquauqä aŋä iu äpme, haŋä-iqä naqänäŋä ämakmanmiŋqe. Iqu iiŋä itäqä imdaŋi, hiŋuä haqä yätu äqunätä, Aprähamä iqu kiŋä yämä, Lasarusi iqutä anä äyä pmetaŋginyä äquŋgqe.  
\v 24 Iŋgaŋi iqu, ‘Iyää apä Aprähamä iquki, nyi tä täu äpmami, täŋä-huŋqä naqänäŋä ämetqäŋä. Si nyinyqä huäqä kuŋgaŋguti, Lasarusi ique dowati, iqu iqueqä hipa hitäuŋuä hŋqu eqä du äyämetä, ŋqä tewä täu ptqiyenjiyätŋqäuä’ ätukqeqä.   
\p
\v 25 Iiŋä tquaŋga Aprähamä iqu kimaŋi, tii ätukqe. ‘Ŋqä ymeqä iquki, änä äpmämiŋiyiŋqä kŋuä indqänä. Si qua bu äpmamiŋäŋgaŋi, nätmatqä äŋguänäŋi äŋgmanätqätaŋgŋäŋga, Lasarusi iqu nätmatqä quvqe ämanmiŋqe. Iiŋiŋqe täŋgaŋi, aŋä täuŋi, iqu äŋguä pmetaŋga, si täŋä-huŋqä naqänäŋä iiŋä makmaŋgtŋqe.  
\v 26 Tiiŋä-pqe hiŋuä qunyä. Hesäŋä nesäŋä awä iqiŋi, suä naqänäŋä iqu äptnä, ämaqä täŋgisaŋä hŋqu henyŋqä pätŋqä wiŋgaŋgutqe, änä mapqä yänä. Itaŋga ämaqä iŋgisaŋä hŋqu nenyŋqä, änä mapqä yäŋqiyä’ ätukqeqä.   
\p
\v 27-28 I tquaŋga, iqu kimaŋi, ‘Apä, nyi si yatŋqä äkiyqä. Lasarusi iqu ŋqä apiqueqä aŋä duŋqä äwätä, ŋqä tatqä-guäka paipqä iquauŋi, kukŋuä tä awä tuätŋqä dowati. Iqua-pqe aŋä nyi äpmeŋqä täuŋqä äpäpu, huiwä täŋä-huŋqä meqä diŋqä ätqänä’ ätukqeqä.   
\p
\v 29 Ga, Aprähamä iqu, ‘Qu bukä Mosisi iqu äqäkqetä, bukä Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwitä ämeŋä. Qu kukŋuä ii qätä äwiyäpu, qänaknä ipŋqäuä’ ätukqeqä.   
\p
\v 30 Iwä iqu tii ätukqe. ‘Apä Aprähamä iquki, iiŋi änä matimäuqä yänä. Ämaqä ae äpäkonätqä hŋqu, ävautä iquau wimeqaŋgutqe, iqua hiŋuä äqumbiyi, kŋuä äkunmäknäpu, quwqä suqä quvqe ävquatämäupŋqäuä.’   
\p
\v 31 Iŋgaŋi Aprähamä iqu kimaŋi, ‘Ii tiiŋi. Iqua Mosisi iqueätä, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä-tqä iquauqätä, kukŋui qätä mäwiyqä iqaŋgpqe, ämaqä ae äpäkonätqä hŋqu qua duta ivatuwäŋgaŋga, qu quuvqä maeqiyqä ipŋqäuä’ ätukqeqä” ätukqe.   
\c 17  
\s1 Suqä quvqeŋqätä, quuvqä heqiyqeŋqätä, wäuŋuä-wiyqeŋqätänji  
\p
\v 1 Iŋgaŋi Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, “Ämaqe, qu suqä quvqä du quanŋä päkmbŋqeŋqe, nätmatqä huitaŋä-huitaŋi wimeŋqiyä” ätukqe. “Iŋäqe, ämaqä suqä quvqä iiŋä äma äpätä ävätqä iqu, haŋä-iqä menä.  
\v 2 Itaŋga ii tiiŋi. Ymeqä täutaŋä hŋqu, ämaqä hŋqueuä suqä quvqä imäkqaŋgqä du hiŋuä äqunätä, asä iiŋä imäkätä quanŋä päkŋgaŋgutqe, ämaqä suqä ipäqiyqä iqueŋi, haŋä-iqä naqänäŋi äwimenä. Ämaqä hŋqua, hikä naqänäŋä hŋqu ämepu, iqueqä hiiŋuä-qo iu guä äkiqiyepu, eqä-huäŋä bu tnämäupqe, ii haŋä-iqä asänäŋä hmanjqä. Iŋäqe haŋä-iqä ique äwimeniqä iqu, iqueŋi aaŋä naqänäŋä ämäwqätäuŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 3 “He hiqä-hiuä hŋqunä-hŋqunä äŋguänä mimbiyä. Tqä tta-tuŋguequ suqä quvqä imäkqaŋgutqe, si, iqu iqueqä suqä quvqä imäkqeŋqä jänä imäknätŋqä tutŋqe. Iqu kŋuä äkunmäknätä, suqä quvqe hämänä ävquatämäuqaŋgutqe, si äwqä haŋuä imäknätnä, hui äkinyänä.  
\v 4 Ga hiunji hŋqueŋi, iqu suqä quvqä 7 ikimäkätä, 7 äkimetä, ‘Nyi kŋuä ae äkunmäkŋgänä’ ktqaŋgutqe, si iqueqä suqä quvqä kuapänäŋä iiŋqe, äwqä haŋuä imäknätnä, hui kinyätŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 5 Ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, Naqä Iqueŋi, tii ätukuwi. “Si neqä quuvqä heqiyqe, yäŋänäqŋqänäŋä inemäkiyä.”   
\p
\v 6 Iqu kimaŋi, “Hiqä quuvqä heqiyqe, guawä piikä isua eŋqä-paŋä, wäŋqä iiŋä etaŋgutqe, he zä-yäŋä tqueŋi, tiiŋi äŋguä tupŋqäuä. ‘Si tqä hukä qäsä äyautnä, eqä-huäŋä buŋqä äwitnä, iqi tqävä’ tquaŋgpqe, qätä heyäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 7 “Ämaqä hesaŋä hŋqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋqu, wäuŋuä duta pqaŋga, iqueqä naqä iqu iqueŋi, ‘Si maqänä äptnä, quamä äpmetnä, buayä huinyä’ tuäniqiyä?  
\v 8 Oeyä, iqu iqueŋi, ‘Si nyinyqä ymisaŋi näwinyä imäketnä, tqä gquä yappä änyätnä, nmayäqäsiyä. Nyi buayätä, eqätä ganä gaŋga, si qänaki dŋqänänyä’ tuäniqeqä.  
\v 9 Wäuŋuä-wiyqä iqu ätquaŋgqä-pa iqaŋgaŋi, naqä iqu ‘äŋguiqä’ tuäniqi, ä mätquä yäniqi? Iqu mätquä yänä.  
\v 10 Iiŋä etaŋgi he-pqe, he nätmatqä eeqänäŋä Goti Hanjuwä Iqu etätqä-pa imäkäpiyi, ‘Ne ämaqä wäuŋuä-wiyqä quvqä-quneyqä. Nätmatqä ne imäkätaqe, neqä Naqä Iqueqä kukŋuä dunä imäkätuŋqueqä’ tpŋqeqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä wänyimäŋqä-täŋä 10 iquau, äŋguä iwimäkkqeŋqä  
\p
\v 11 Iŋgaŋi Jisasi Iqu Jerusälemäŋqä wätŋqänä, qua Sämaliyatä, qua Galilisäŋä, awä iqi qaŋä äumiŋqe.  
\v 12-13 Iqu aŋä-himqä hŋque ti timäuqaŋga, ämaqä wänyimäŋqä-täŋä 10 hŋqua, Jisasi Iqutä äminanä-tpu äpmiŋuwi, kiŋä näŋi ätqeppiyi, Iquenyqä tääqä yäŋänäqŋqä, “Naqä Jisasi Iquki, Si nenyqä huäqä äkunänä” ätukuwi.   
\p
\v 14 I tquaŋguwäŋga, Iqu iquau hiŋuä äqunäqe, “He äwäpu, hiqä huiwi hiqäva-imäkqä iquau motquapiyä” ätukqe. Iqu iiŋä tquaŋgqe, qu qätä äwipiyi, qaŋä wätqätaŋguwäŋga, iquauqä huiwi äŋguä qe imäŋgqe.  
\v 15 I ipiyitaŋi, ämaqä iquautaŋä hŋqu, iqueqä huiwä iu hiŋuä iqänäqe, tääqä yäŋänäqŋqä ätätä, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe haqeqä ämamäutä, aŋgi äpkqe.  
\v 16 Iqu Jisasi Ique äwimeqe, hipeŋui Iqueä yukä-täŋä qua mäŋi eätä, Ique “äŋguiqä” ätukqe. Ämaqä iqu Sämaliyataŋä ique.   
\p
\v 17 I iqaŋga, Iqu tii ätukqe. “Ämaqä 10 iqua äŋguä ae imäŋguwi, huiziqua äŋgikä?  
\v 18 Iqua aŋgi äpäpu, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe haqeqä mamäupŋqe, hmandanä? Ämaqä yäpaqäŋgisaŋä tqunä imäkqä-qeuä” ätukqe.  
\v 19 I ätuäqetaŋi, Iqu ämaqä iqueŋi, “Si pämä ätqäutnä, qaŋä uvä. Tqä quuvqä heqiyqe, aŋgumä äŋguä ikimäkqiyä” ätukqe.   
\s1 Goti Iqunä miqä iqueqä pqeŋqä  
\p
\v 20 Hea hŋqueŋi Parisi iqua, Jisasi Ique yatŋqä äväpu, “Goti Hanjuwä Iqunä miqe, äkŋga timäuniŋqäwä?” ätukuwi.  
\p I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu kimaŋi, “Goti Hanjuwä Iqunä miqe timäuqaŋgaŋi, qokä-apäki, hiqŋqä hui atäuŋuä eä timäuqaŋgqe, hiŋuä mäquŋquä ipnä.  
\v 21 Iŋi, qu ‘Hiŋuä qumbiyä, täqi täsä äpmenä’ ä ‘Näŋi äpmenä’ matqä ipnä. Ii tiiŋi. Goti Hanjuwä Iqunä miqe, hesä ae äpmenä” ätukqe.   
\s1 Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueqä pqeŋqä  
\p
\v 22 Iŋgaŋi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau ätukqe. “Hea qänakndaŋi, he hea Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu pmeniqä hŋquenyqe, hiŋuä qumbŋqä kiiŋä hinyänä. Iiŋä etaŋgi, he hiŋuä moquŋqä da ipnä.  
\v 23 Qu ‘Hiŋuä qumbiyä! Iqu näŋi äpmenä’ ä, ‘Täqi täsä äpmenä’ hitqaŋguwäŋgaŋi, he iquau qänaki mäwivändqä pa iqäpnä.\f + \fr 17:23 \ft Matiu 24:23-27\f*  
\v 24 Iqu äpätŋqäŋgaŋi, nyuauä itä, qäukuä haqä yätuta we im-imä äunätŋqä-paŋi, Iquesa we asä inä hunäniqe.  
\v 25 Iiŋä etaŋgi Iqu täŋä-huŋqä kuapänä ganä menä. Ämaqä hea täŋga äpmeŋuwä iqua, qu Iqueŋi tuwä wipŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 26 “Ämaqe, Noa iqu pmetaŋga imäkmiŋuwä-paŋä iiŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpätŋqäŋgaŋi, suqä asiqu timäuniqe.\f + \fr 17:26 \ft Matiu 24:36-44\f*  
\v 27 Noa iqu pmetaŋgaŋi, qu ymisaŋä änäpu, eqä änäpu, apäkä ämepu, apäkä yaŋä änyäpu, iqa wätqätaŋguwäŋga, Noa iqu yimba yätu äpaqukqe. Iŋgaŋi eqä huakä naqänäŋä ätimäutä, qokä-apäkä eeqänäŋä qui imäkŋguwi.  
\v 28 Loti iqu-pqä pmetaŋgaŋi, asä inä ätimäukqe. Iŋgaŋi qu ymisaŋä änäpu, eqä änäpu, nätmatqä mbqä ipu, mbqäŋqä imäkäpu, ymisaŋä vowä ikäpu, aŋä ämätäpu imiŋuwi.  
\v 29 Itaŋgi, Loti iqu aŋä-himqä Sotomä iu ävämeqaŋga, iŋga qäŋgaŋi, tätä hikätä qäukuä haqä yätutaŋi, piyä eŋqä-paŋä äquvepäqe, ämaqä eeqänäŋä pizqä äpäkkqe.  
\v 30 Iiŋä etaŋgi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu aŋä ätnäŋä iŋgisa timäuqaŋgaŋi, asä iiŋä timäuniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 31 “Hea Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu aŋgi timäuqaŋgaŋi, ämaqä hŋqu iqueqä aŋä atääqä yätu äpmamitätqe, nätmatqä aŋä yäpä iŋgisa witaŋgqeŋqe, äpäkäwitä mämeqä yäniqe. Itaŋga ämaqä hŋqu iqueqä wäuŋuä imä äpmamitätqe, aŋiqinyqä mäwqä yäniqe.  
\v 32 He Loti iqueqä apäkinyqe, kŋuä äŋguänä indqämbu.  
\v 33 Ämaqä hŋqu iqueqä häŋä-pmeqeŋqä äwinymitätqe, ga iqueqä quuvqe qui imäknäniqe. Ii etaŋgi, ämaqä hŋqu iqueqä häŋä-pmeqe ävquatämäutqe, iqueqä quuvqe, qui mimäkŋqä yäniqeqä.   
\p
\v 34 Nyi he etqä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu heatqäŋga äpätqe, ämaqä hŋquaqu iquvaŋä naqä-huinyä witaŋgiyä-qe, Goti Hanjuwä Iqu, hŋque itmetä, hŋqueŋi hiŋuinä qunäniqe.  
\v 35-36 Itaŋga apäkä hiaqu sŋgumetqä quqowä qäyätqätaŋgiyä-qe, Goti Hanjuwä Iqu hui itmetä, huiŋi hiŋuinä qunäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 37 I tquaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua qätä äwipiyi, “Naqä Iquki, nätmatqä ii äkŋgi timäuniŋqäwä?” ätukuwi.  
\p Iqu kimaŋi, “Nätmatqä äpäkonä pizqä witaŋgqä iuŋi, yŋŋä quvqä iqua äpäpu, äpputmäupu äŋgpŋqäuä” ätukqe.   
\c 18  
\s1 Kukŋuä ktqä, apäqŋqä yatŋqä iqa uwqä iinyqä  
\p
\v 1 Iqua Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä hea ique-ique tqäpnuwä diŋqätä, ‘Goti Hanjuwä Iqu qätä mäneyqä iqiyä’ ätäpu, enyqä miqä pa ipnuwä diŋqätä, Jisasi Iqu kukŋuä ktqä tiiŋä ätukqe.  
\v 2 “Aŋä-himqä hŋqueuŋi, ämaqä kukŋuä jänä imäkqä hŋqu pmetäniqe. Iqu Goti Hanjuwä Iquenyqä zä miqä itä, ämaqä huiuŋqä kŋuä mindqäŋqä-que.  
\v 3 Apäkä apäqŋqä hui-pqä, aŋä-himqä iu pmetäniqe. Hea ique-iqueŋi, ii ämaqä iquenyqä äwätä, ‘Ämaqä nyinyqä wiuŋqä itäqä iqu, qui inyimäkätŋqä itqänä. Yätamäkqä nyiyä’ tuäqisquäniqe.  
\v 4-5 Kiŋganäŋi ämaqä jänä imäkqä iqu, qätä mäwiyqä da iquäniqe. Iŋi qänakndaŋi, iqu kŋuä tiiŋä indqänäniqe. ‘Nyi Goti Hanjuwä Iquenyqä zä miqä itmä, ämaqä iquauŋqä kŋuä mindqäŋqä qäyä pmetaŋgä, apäqŋqä täsi, nyi haŋä-iqä dapäqisqä-qae, täŋgaŋi, iiyqä kukŋui qätä äwimä. Nyi iiŋi miqä imqe, ii hea ique-ique ändäqisätä, enyqä nyimäkäŋqiyä’ kŋuä indqänäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 6 Iiŋqe, tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Ämaqä kukŋuä jänä imäkqä quvqä iqueqä kukŋui, he qätä wipiyä.  
\v 7 Qokä-apäkä, Goti Hanjuwä Iqu ‘ŋqeqä’ ätkqä iqua, qu Iqueqä yätamäkqeŋqä tääqä, hea ique-ique, hiunji ique-ique tätqätaŋguwäŋgaŋi, Iqu äpmaka äwäqe, iquauŋi, yätamäkqä maqänä mävqä yäniqätanä?  
\v 8 Nyi he etqä. Iqu yätamäkqä maqänä väniqe. Iŋäqe, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äquvepätqäŋgaŋi, ämaqä qua täu äpmeŋuwi, quuvqä heqiyätqätaŋgä qunäniqätanä, quuvqä maeqiyqä itqätaŋgä qunäniqätanä?” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqä, Parisi iqueŋqätä, mbqä motauqä iqueŋqätänji  
\p
\v 9 Ämaqä hŋqua, qu hŋqunä-hŋqunäŋi, kŋuä tiiŋä indqänmiŋuwi. “Nyi ämaqä huizi iqua eŋqä-paŋä hmanjqä. Nyi ämaqä äŋguä-qunjqä. Qu ämaqä quvqä-quaiqä.” Ämaqä iiŋä iquauŋi, Jisasi Iqu kukŋuä ktqe, tiiŋä ätukqe.  
\v 10 “Ämaqä hŋquaqu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä siyŋqä, Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä yäpä iŋgisa penyiyi. Parisi hŋqutä, ämaqä mbqä motauqä hŋqutä.  
\v 11 Parisi iqu pämä ätqäuqe, Goti Iquenyqä tääqe, iqueqä-kiuäŋqä tii ätukqe. ‘Goti Hanjuwä Iquki, nyi ämaqä huiziqua eŋqä-paŋä-qunä hmanji. Iiŋiŋqe, nyi “äŋguiqä” äktqä. Quwä-meqä iquatä, suqä quvqä imäkqä iquatä, ämaqä hŋquauqä apäkitä ikiqä iquatä, mbqä motauqä näŋu-pqä eŋqä-paŋä-qunä, hmanjqä’ tuäniqe.  
\v 12 ‘Wikä eeqänäŋä iquauŋi, hiunji hŋquaquiŋi nyi buayä maŋqäŋqä imäkätŋqe. Nätmatqä eeqänäŋä nyi ämetŋqe, 10 iwäsäutmä, hŋqu Si äktapätŋqeqä’ tuäniqe.   
\p
\v 13 Itaŋga, ämaqä mbqä motauqä iqu, kiŋä näŋi ätqäuqe, hiŋui qäukuä yätu moquŋqä da yäniqe. Iqu iqueqä suqä quvqeŋqä womba itä, quikuä ptqä äqänätä, tii tuäniqe. ‘Goti Hanjuwä Iquki, nyi ämaqä suqä quvqä imäk-qunji. Si nyinyqä qeqä äkimänänä.’  
\v 14 Nyi tiiŋä etqä. Ämaqä tqu, aŋämqä aŋgi äwätäqäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, aaŋä qäyunäŋä-qu hiäniqe. Itaŋga ämaqä huiziqu, hmanji. Quati tiinji. Ämaqä quwqä yoqe haqeu mamäŋgaŋguwä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu mändi kittqiyeŋqiyä. Iŋäqe ämaqä iquauqä yoqe mändi kittqŋgaŋguwä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu haqä iqä mamäuŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqueŋqätä, ymeqä wäŋqä iquauŋqätä\f + \fr 18:15 \ft Matiu 19:13-15; Makä 10:13-16\f*  
\p
\v 15 Iŋgaŋi qokä-apäki, ymeqä wäŋqä iquautä, däŋä iquautä, Jisasi Iquenyqä ätuma äpkuwi. Ii, Jisasi Iqu iquauŋi hipa haqeqi wiyätŋqänä. Iŋäqe wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, hiŋuä e äqumbiyi, “Ätuma mapqä pambiyä” ätukuwi.  
\v 16 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu ymeqä iquau tääqä ätuätumeqe, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, tii ätukqe. “Iqua änyimapŋqä qäyä äppu, ‘oeyä’ mätquä pambiyä. Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋi, ymeqä täsua eŋqä-paŋä isuauqeqä.  
\v 17 Nyi naqä-qakuä etqä. Ämaqä hŋqu, ymeqä täsua eŋqä-paŋä eä, Goti Hanjuwä Iqunä miqe mämeqä imitätqe, iqu iuŋqe, mäwqä yäniqeqä” ätukqe.   
\s1 Ämiqä, kuapänäŋä-täŋä hŋqu, Jisasi Iqutä kukŋuä ätŋgiyiŋqä\f + \fr 18:18 \ft Matiu 19:16-30; Makä 10:17-31\f*  
\p
\v 18 Ämiqä hŋqu Jisasi Iqueŋi, “Ämotqueqä Äŋguänäŋä Iquki, nyi häŋä hea ique-ique pmeqä mamqe, äänä imäkmqäwä?” ätukqe.   
\p
\v 19 I tquaŋga Jisasi Iqu kimaŋi, “Si ‘Äŋguänäŋä Iqukiyqä’ suŋqä dnyä? Ämaqä äŋguänäŋi, Goti Hanjuwä Iqunänjqä” ätukqe.  
\v 20 “Kukŋuä-suqeŋqe, si näqŋqä eäŋnä. \qt ‘Qokä-apäkä ämaŋqe, huizitä huiwi yaŋä mikiqä panä. Ämaqä pizqä mapäsqä panä. Quwä mämeqä panä. Kukŋuä jänä imäkqä iqueŋi, quaŋgä mätquä panä. Tnaqä-tnuŋuauqä yäpä iqi qänaknä iqätŋqeqä’\qt*” ätukqe.   
\p
\v 21 Ga ämiqä iqu kimaŋi, “Nyi ymeqäŋgatqä suqä täuŋi qänaknä iqa äpätŋqe, täŋga täsuwänä” ätukqe.   
\p
\v 22 Jisasi Iqu qätä iiŋä äwiyäqe, tii ätukqe. “Si nätmatqä hŋquenyqä äwa yqänä itqäŋinyä. Tqä nätmatqä eeqänäŋi, ämaqä hŋqua mbqä ipŋqä äma äwätnä, mbqä ämetnä, nätmatqä maeqä iquau iwäsäutnä, hmbunä-hmbunä wisŋqe. Si iiŋä imäkätŋi, qäukuä haqä yätuŋi nätmatqä äŋguänäŋi ämatŋi. Ii itnitaŋi, Nyi qänaknä nyivändiyä” ätukqe.   
\p
\v 23 Ämiqä iqu iiŋä tqaŋgi äwiyäqe, iqueqä nätmatqä kuapänäŋä etaŋgqeŋqä, äwqä haŋä äwikqe.   
\p
\v 24 Iŋgaŋi Jisasi Iqu iiŋä äqunäqe, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä nätmatqä kuapä-täŋä iqua, Goti Hanjuwä Iqunä miqä iu paquvqe, qeiqinyä manä, yäŋänäqŋqeuta paquvqeqä.  
\v 25 Kametqä hŋqu, qäkä guä ktäpiqä yäŋä hovqä iu wätŋqe, iqu yäŋänäqŋqeutanä wänä. Iŋäqe, ämaqä mbqä kuapä-täŋä iqua, Goti Iqueqä miqeuŋqä paqupŋqä yäŋänäqŋqe, kametqä iqueqeuŋi ämäwqätäunä” ätukqe.   
\p
\v 26 I tquaŋgi äwiyäpiyä iqua, “Mbqä kuapä-täŋä iqua yäŋänäqŋqeuta paqupŋqä etaŋgutqe, ämaqä qui imäknätqäŋuwitaŋi, häŋä hea ique-ique pmeqe, tqu meniqiyä?” ätukuwi.   
\p
\v 27 Ga Jisasi Iqu kimaŋi, “Nätmatqä ämaqä iqua änä mimäkqä iqaŋgpqe, Goti Hanjuwä Iqu qäyunä imäkäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 28 Iŋgaŋi Pitä iqu, “Qätä nyi. Ne neqä nätmatqä eeqänäŋi ae ävämetanä, Si äkivändqa äquvepqueqä” ätukqe.   
\p
\v 29-30 I tquaŋga, Jisasi Iqu kimaŋi, “Nyi naqä-qakuänäŋä etqä. Ämaqe, Goti Hanjuwä Iqunä miqä iuŋqä indqänäpiyä di, quwqä aŋä, ymeqä-apäkä, käta-käŋguäkau, kunaqä-kunuŋuau, ävämequwä iqua, qu qua täu yqänä äpmapiyäŋgaŋi, nätmatqä kuapänäŋä mapnä. Iiŋä ävquatämäupqä diŋqe, häŋä mapŋqä di ämäwqätäunä. Itaŋga hea qänakŋäŋgaŋi, häŋä hea ique-ique pmeqe mapnuwiqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, äpäkonätŋqä diŋqä aŋgi ätukqeŋqä\f + \fr 18:29-30 \ft Matiu 20:17-19; Makä 10:32-34\f*  
\p
\v 31 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, Iqueqä ämaqä 12 iquau itmeqe, tii ätukqe. “Ne Jerusälemäŋqä watuŋqueqä. Itaŋga nätmatqä Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä-tqä iqua, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iquenyqä ätukuwi, eeqänäŋi ätimäuniqeqä.  
\v 32-33 Iŋi qu Iqueŋi, nokuiyqä iquauä hipa iu wipnuwiqä. Iŋgaŋi qu Ique ewiiqä kukŋuä ämitäpu, quvqä imäkäpu, makukuä äwuqutäpu, guä yäŋä-täŋi ämepu, täua ätäväpu, pizqä päkpnuwiqä. I etaŋgi hiunji hŋquaqu päwqaŋga, hŋquququeŋi ävauniqeqä” ätukqe.  
\v 34 Iiŋä etaŋgi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, kukŋuä quatiŋqe, qu maqŋqä ekuwi. Kukŋuä ii iquauŋqä zä witaŋgi, qu iiŋqe näqŋqä äŋguänä miqä imiŋuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, hiŋuä quvqä hŋque äŋguä iwimäkkqeŋqä\f + \fr 18:35 \ft Matiu 20:29-34; Makä 10:46-52\f*  
\p
\v 35 Jisasi Iqu, aŋä-himqä Jeriko timäutŋqä wätqätaŋga, ämaqä hiŋuä quvqä hŋqu, hänaqä maŋä iqi mbqäŋqä yatŋqä iqämanmiŋqe.  
\v 36 Iqu ämaqä yukä äkakäqäqä pqaŋgä qätä äwiyäqe, yatŋqä ävätä, “He squä imäkätqäŋäuä?” ätukqe.   
\p
\v 37 Qu kimaŋi, “Jisasi Nasäretqätaŋä Iqu äquvepqiyä” ätukuwi.   
\p
\v 38 Iwä, ämaqä hiŋuä quvqä iqu tääqä yäŋänäqŋqä, “Jisasi Dewiti iqueqä Ymeqä Iquki, Si nyinyqä huäqä äkunänä” ätukqe.   
\p
\v 39 I tqaŋgi äwipiyi, ämaqä qaŋä hiŋuiqä äppiyä iqua, “Si maŋä matqä panä!” ätukuwi.  
\p Qu ii qäyä ätquaŋgä, iqu maŋä yäŋänäqŋqä, “Dewiti iqueqä Ymeqä Iquki, Si nyinyqä huäqä äkunänä” ätukqe.   
\p
\v 40-41 Iŋgaŋi Jisasi Iqu äpmiŋqe, kiŋä nämä ätqäutä, “Ämaqä ique ätuma bpiyä” ätukqe. Ämaqä hiŋuä pisqä iqu, Iqu-täŋä qäqiqi pqaŋga, “Nyi äänä ikimäkmqä kiŋgiyä?” ätukqe.  
\p I tquaŋga iqu kimaŋi, “Naqä Iquki, ŋqä hiŋui äŋguä qänmqä änyiŋgiyä” ätukqe.   
\p
\v 42 I tquaŋga Jisasi Iqu kimaŋi, “Tqä hiŋui äŋguä qändŋqinyä. Tqä quuvqä heqiyqe, äŋguä ikimäkqiyä” ätukqe.   
\p
\v 43 Iŋi maqänäŋi, iqueqä hiŋui äŋguä äqäŋgqe. Iŋgaŋi iqu Goti Hanjuwä Iqueqä yoqä haqeqä ämamäutä, Jisasi Ique qänaki äwivändqa äukqe. Qokä-apäkä hiŋuä iiŋä äqumbiyi, qu eeqänä Goti Hanjuwä Iqueä yoqe haqeqä ämamäukuwi.   
\c 19  
\s1 Jisasi Iqueŋqätä, Säkiyasi iqueŋqätä  
\p
\v 1 Iŋgaŋi Jisasi Iqu aŋä-himqä Jeriko iu yäpä iŋgisa äwäqe, jänänä hŋgisaŋqä wätŋqä äwiŋgqe.  
\v 2 Iqiŋi ämaqä hŋqu äpmamiŋqe. Iqueqä yoqe, Säkiyasi ique. Iqu ämaqä mbqä motauqä iutaŋä iquauqä ämiqä eä, mbqä kuapä-täŋä-que.  
\v 3-4 Iqu Jisasi Ique hiŋuä qunätŋqä winyätaŋgqä-qe, qokä-apäkä kuapänä etaŋguwiŋqä, ämaqä wäŋqäpu eä, Jisasi Iqueŋi hiŋuä änä mäquŋquä itä, hiŋuiqä tnäŋä äwiqe, hänaqä Jisasi Iqu pätŋqä iqaŋgqeu zä-eaqä haqeu äpäkekqe.   
\p
\v 5 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, Säkiyasi iqu zä haqä yätu pmetaŋgqä-täŋä iqi ätimäuqe, hiŋuä haqä yätu äqunäqe, iqueŋi, “Säkiyasi iquki, si maqänä kapu. Täŋgaŋi Nyi saqä aŋä iu pmamqeqä” ätukqe.   
\p
\v 6 Iŋgaŋi Säkiyasi iqu maqänä äkapäqe, aquvänä itä, Jisasi Iqueŋi, iqueqä aŋä duŋqä ätuma äukqe.  
\v 7 Ämaqe, hiŋuä iiŋä äqumbiyi, qu eeqänä Jisasi Iquenyqä äkasuwi, tiiŋä ätkuwi. “Iqu ämaqä suqä quvqä imäkqä iqueqä aŋä du pmetŋqä, suŋqä uwqiyä?”   
\p
\v 8 Iquaqu aŋä du äpmayitaŋi, Säkiyasi iqu pämä ätqäuqe, “Naqä Iquki, qätä nyi. Ŋqä nätmatqä eeqänäŋi, hŋquaqu iwäsämi, hŋqu, ämaqä nätmatqä maeqä iquau wimqänä. Itaŋga nätmatqä huizi, ämaqeu quaŋgä ätuätmä ämotautŋqe, nyi hŋquaqui-hŋquaquiŋi iwäsäutmä, aŋgumä wimqänä” ätukqe.   
\p
\v 9 Jisasi Iqu kimaŋi, “Ämaqä tqu-pqe, iqu Aprähamä iqueqä ymeqeqä ämänätqueqetaŋi, täŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä aŋä täu äpmeŋuwä iquauŋi, aŋgu ae itmeqiyä.  
\v 10 Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, ämaqä qui ae imäkŋguwä iquau qävqä itä, aŋgumä itmetŋqä äpkqeqä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqä, ämaqä naqä hŋqu wäuŋuä-wiyqä 10 iquau mbqä äwikqeŋqä\f + \fr 19:11 \ft Matiu 25:14-30\f*  
\p
\v 11 Iŋgaŋi qokä-apäkä, qu qätä iiŋä äwipu pmetaŋguwäŋga, Jisasi Iqu Jerusälemä timäutŋqä qäqiqi ti etaŋgi, ga qu, “Goti Hanjuwä Iqunä miqe, ätnäŋä iqi maqänä timäutŋqeqä” kŋuä indqänätqätaŋguwiŋqä, kukŋuä ktqä tii ätukqe.   
\p
\v 12 “Ämaqä naqä hŋqu, qu ique ämaqä miqäŋqä teqaŋgä, ga iqu aŋgi äpätä, iqueqä qua iunä miniqä diŋqä, kiŋä nämqä ganä wätŋqä imäknäniqe.  
\v 13 Iŋi iqu äwätŋqä itäqäŋgaŋi, iqueqä wäuŋuä-wiyqä 10 iquau tääqä ätuätumeqe, mbqä-hikä naqä qu ‘minaqä’\f + \fr 19:13 \ft Ämaqä hŋqu wäuŋuä qaŋuä hŋquaqui-hŋque itäqetaŋi, mina hŋqunä menä.\f* ätmiŋuwi, hŋqunä-hŋqunä ävätä, tiiŋä tuäniqe. ‘He mbqä tä ämepu, nyi aŋgu äquvepmqäŋgaŋqä wäuŋuä mipiyä’ tuäniqe.   
\p
\v 14 Iiŋä etaŋgi ämaqä iqueqä aŋä-täŋä qäqiqisaŋä iquauqä äwqe, iquenyqä quvqä winyäniqe. Iutaŋi, iqu ae äwqaŋgaŋi, qu ämaqä hŋquau, ‘Ne ämaqä iqu ämineyätŋqä diŋqe, mäneŋqä iqiyä,’ tupnuwä diŋqä dowatpnuwi.   
\p
\v 15 Iiŋä qäyä itaŋguwä-qe, iqu iquau miqäŋqä heniqe. Itaŋga qänakndaŋi iqu aŋgu äpäqe, tiiŋä tuäniqe. ‘Ämaqä nyaqä wäuŋuä imäkpŋqä mbqä äwikqä iquauŋi, tääqä tupu. Nyi mbqä äwikqe, haqeqiŋi äänä imäsäumequwäti, nyi hiŋuä qunmqänänyä’ tuäniqe.   
\p
\v 16 Ämaqä hiŋuiqä äpätqä iqu, ‘Ämiqä iquki, si mbqä mina hŋqunä ändapkŋi, haqeqiŋi mina 10 inä imäsäumeqeqä’ tuäniqe.   
\p
\v 17 I tquaŋga, ämiqä iqu, ‘Täukue! Si nyaqä wäuŋuä-nyiyqä äŋguänäŋukiyi. Si nätmatqä wäŋqä täpiŋi äŋguänäŋä ämitqäŋiŋqe, nyi yoqä naqä, aŋä-himqä 10 hŋquau misŋqä ktapmqänä’ tuäniqe.   
\p
\v 18 Itaŋga wäuŋuä-wiyqä huiziqu äpäqe, ‘Ämiqä iquki, mbqä mina si ändapkŋi, haqeqiŋi mina 5 inä imäsäumeqeqä’ tuäniqe.   
\p
\v 19 I tquaŋga, ämiqä iqu kimaŋi, ‘Si aŋä-himqä 5 hŋquauŋi ämisŋqeqä’ tuäniqe.   
\p
\v 20 Itaŋga wäuŋuä-wiyqä huiziqu äyapäqe, ‘Ämiqä iquki, tqä mbqä täqi äwi. Nyi yutävqä huäqä äutätmä, imä zä ekqe.  
\v 21 Ii tiinji. Si ämaqä qeiqinyä mimäkqukiyi. Ämaqä nätmatqä pŋqä epqe, ämequkiyi. Ämaqä buayä vowä ämäuepqe, äptqukiyi. Iutaŋi, nyi sinyqä zä nyiŋgaŋgi, imä zä ekqeqä’ tuäniqe.   
\p
\v 22 I tquaŋga, ämiqä iqu kimaŋi, ‘Si wäuŋuä-nyiyqä quvqä iqukiyi. Si “Qeiqi mimäkqukiyqä” ändŋi, täŋgaŋi nyi si-pqe qeiqinyä mikimäkqä ymä.  
\v 23 “Nyi ämaqä qeiqi mimäkqä-qunä, nätmatqä pŋqä epqe meqä-qunä, buayä vowä ämäuepqe ptqä-qunä” näqŋqä iiŋä enä etaŋgutqe, nyaqä mbqe, ämaqä ämiqä huiziquau mävqe, suŋqä ikŋäwä? Si iiŋä imäkqä-säpi, nyi aŋgu äpmqe, mbqä haqeqiŋi qäsä meqämiŋgä’ tuäniqe.   
\p
\v 24 I ätuäqetaŋi, ämiqä iqu qokä-apäkä qäqiqi tqäutaŋguwä iuŋi, ‘He mbqä mina iqueqä hipa iuta ämotaupu, ämaqä mbqä 10-täŋä ique wipiyä’ tuäniqe.   
\p
\v 25 Ga qu kimaŋi, ‘Ämiqä iquki, iqu mbqä mina 10 ae ämenä’ tupnuwi.   
\p
\v 26 Iwä iqu kimaŋi, ‘Nyi he etqä. Ämaqä nätmatqä-täŋä eeqänäŋä iquauŋi, nyi hui inä wimniqe. I etaŋgi, ämaqä nätmatqä maeqä eä, wäŋqäpu ämeŋuwä iquauŋi, nyi aŋgi ämotaumqänä’ tuäniqe.  
\v 27 ‘I etaŋgi, nyiŋqä himä-wiuŋqä ipu, “Ämaqä tqu ne ämineyätŋqä diŋqe mäneŋqä iqiyä” ätukuwä iquauŋi, täqinyqä ätuma äpäpu, nyaqä hiŋuä täqi pizqä päkpiyä’ tuäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 28 Iŋgaŋi Jisasi Iqu kukŋuä ktqä iiŋä qäpu ätuäqe, Jerusälemäŋqä wätŋqä pämä ätqäuqe, qaŋä äukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Jerusälemä yäpä iŋgisa, yoqä naqä qoŋqä-qu eŋqä-pa äpekqeŋqä\f + \fr 19:29 \ft Matiu 21:1-11; Makä 11:1-11; Jonä 12:12-19\f*  
\p
\v 29 Iŋgaŋi Jisasi Iqu aŋä-himqä Betäpake iutä, Betani iutä timäutŋqä äukqe. Iqu qoqoŋä, qu ‘Olipä’ ätämiŋuwä iŋgisa ätimäuqe, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋquaqui ändowatätä tiiŋä ätukqe.  
\v 30 “Qe aŋä-himqä näŋinyqä winyqä. Qe yäpä iŋgisa äwäsiyäŋgaŋi, doŋgi hikŋä hŋque guä äkiqiyequwä qunyinyä. Doŋgi iqueŋi, ämaqä hŋqu haqeqi mäpmeqä imiŋqä iquvi. Guä ewesinyä, täqinyqä ätuma binyä.  
\v 31 I iqaŋgiyäŋgaŋi, ämaqä hŋqu, ‘Qe doŋgi gue, suŋqä hiweqinyqä’ qesqaŋgutqe, qe kimaŋi, ‘Naqä Iqueqä wäuŋuä-täŋiqä’ tquinyqä” ätukqe.   
\p
\v 32 Ämaqä, Iqu ändowatkqä iquaqu äwiyi, nätmatqä eeqänäŋi, Iqu ätukqä-pa iiŋä witaŋgi äquŋgiyi.  
\v 33 Iquaqu äwiyi, guä eweqaŋgiyäŋga, doŋgi iqueqä kawäkiqua iquaquiŋi, “Qe yaqueqä gue, suŋqä hiweqinyqä?” ätukuwi.   
\p
\v 34 Iquaqu kimaŋi, “Naqä Iqueqä wäuŋuä-täŋiqä” ätukiyi.   
\p
\v 35 Iŋgaŋi, iquaqu doŋgi, Jisasi Iquenyqä ätuma äpiyi, gquä äquvätäsinyä, doŋgi iqueä haqeqi eiyi, Jisasi Iqu haqeqi pmetŋqä yätamäkqä äwikiyi.  
\v 36 I qäpu etaŋga, Iqu doŋgi iqueä haqeqä äpmeqe äwqaŋga, hŋqua quwqä gque äquvätäpu, hänaqä iqi ekuwi.  
\v 37 Hänaqä qoqoŋä Olipä-täŋä iuŋi ävquatämäutä, hänaqä mäŋgi nyeäqätaŋgqeu, ququawä iqi ätimäukqe. Iqiŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä kuapänäŋä iqua, Iqu wäuŋuä ämaqä änä mimäkqänäŋä di imäkqaŋgi äqunmiŋuwiŋqä kŋuä indqämbiyi, aquvänä ipu, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeu ämamäupu, tääqä yäŋänäqŋqä tii ätukuwi.   
\pi1
\v 38 “\qt Ämiqä Naqä, Goti Hanjuwä Iqueä yoqeu äpqäqä Iqu, Goti Hanjuwä Iqu äŋguä minä. Äwqä haŋuä iiŋqe, qäukuä haqä yätuta pänä. Itaŋga Goti Hanjuwä haqä naqä yämä äpmeŋqä Iqu, yoqe naqänäŋä äqonänä\qt*” ätukuwi.\f + \fr 19:38 \ft Apqä Bukä 118:26\f*   
\m
\v 39 I iqaŋgä äqumbiyi, Parisi, ämaqä kuapänäŋä iiŋitä anä äpmamiŋuwä hŋqua, qu Jisasi Iqueŋi, “Näqŋqä-vqä Iquki, Si Tqä wäuŋuäŋqä ämotquetqäŋä iquauŋi, ‘Iiŋi mimäkqä pambiyä’ tuvä” ätukuwi.   
\p
\v 40 Iqu kimaŋi, “Nyi he etqänä. Iqua maŋä matqä iqaŋgpqe, hiki maŋä tpŋqäuä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Jerusälemä iuŋqä kŋuä äqäkqeŋqä  
\p
\v 41 Iqu aŋä-himqä Jerusälemä-täŋä qäqiqi ätimäuqe, aŋä-himqä iqueŋi hiŋuä äqunätä, kŋuä äqäkqe.  
\v 42 Kŋuä äqiyätä, tiiŋä ätukqe. “Aŋä-himqä Jerusälemä iquki, si täŋgaŋi nätmatqä äwqä qeiqi ikimäkqä diŋqe, näqŋqä hisŋqä änyiŋgiyä. Iiŋä etaŋgi nätmatqä iiŋi, zä witaŋgqe, si hiŋuä mäquŋquä itqäŋinyä.  
\v 43 Iŋi hea qänakndaŋi, tqä mäkä-huŋqä iqua äpäpu, qua pŋqä äkqumuatäpu, qäuiqä kktäupnuwi.  
\v 44 \fig Tqä hikä hui, huizi iqueqä haqä yäŋiŋi, mäwiqä yäniqe.|alt="Jerusalem walls" src="LB00249C.tif" size="col" loc="Lk 19:41-44" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="19:44" \fig*Qu äkqäyäpnasäpu, tqä ymeqä täkŋä yäpä iŋgisa äpmeŋuwä iquauŋi, qui imäkpnuwi. Itaŋga tqä hikä hui, huizi iqueqä haqä yäŋiŋi, mäwiqä yäniqe. Si Goti Hanjuwä Iqu äkimeqäqeŋqä maqŋqä etaŋgnä haŋä-iqe, ii kimeŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, mbqä wäuŋuä imäkmiŋuwä iquau huätä äpäsäwqatkqeŋqä\f + \fr 19:45 \ft Matiu 21:12-13; Makä 11:15-17; Jonä 2:13-17\f*  
\p
\v 45 Itaŋga Iqu hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäpä iŋgisa äpaquväqe, ämaqä nätmatqä mbqäŋqä imäkätqätaŋguwä iquauŋi, huätä päsäwqatätŋqä ipäqiyätä tii ätukqe.  
\v 46 “Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä äqänänä. ‘\qt Ŋqä aŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tpŋqä mätnätätŋqeqä\qt*.’\f + \fr 19:46 \ft Asayä 56:7; Järämai 7:11\f* Iiŋä etaŋgqä-qe, he quwä-meqä iquauqä aŋä zä pmeqä eŋqä-paŋä imäkätqäŋäuä” ätukqe.   
\p
\v 47 Iŋgaŋi Iqu hiunji ique-ique, Goti Hanjuwä Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä iu, qokä-apäkä iquau näqŋqä äwimiŋqe. Iiŋä etaŋgi, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, qokä-apäkä iu miqä hŋquatä, Ique pizqä päkpŋqä hänaqeŋqä qävqä imiŋuwi.  
\v 48 Qävqä ipiyä-qe, qokä-apäkä eeqänäŋä iqua, Ique qätä tänä äwipu pmetaŋgä, hänaqe änä mämoqumueqä ikuwi.   
\c 20  
\s1 Jisasi Ique, “Yoqä naqe, äŋgisa ämeŋäwä?” ätukuwiŋqä\f + \fr 20:0 \ft Matiu 21:23-27; Makä 11:27-33\f*  
\p
\v 1-2 Hiunji hŋqueŋi Jisasi Iqu, qokä-apäkä iquau hiqäva-imäkqä aŋä iuŋi näqŋqä ävätä, kukŋuä we-huŋqä-täŋiŋqä awä tuätqätaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, ämaqä naqä iquatä, Ique äwimapiyi, “Ne natiyä. Wäuŋuä Si imäkätqäŋiŋqe, yoqä naqä äŋgisa ämeŋäwä? ‘Si ii imäktŋqe’ tqu äktkqäwä?” ätukuwi.   
\p
\v 3 Qu yatŋqä ii vqaŋguwäŋga, Iqu kimaŋi, “Nyi-pqe, he kima dpŋqä, yatŋqä inä emqe.  
\v 4 Jonä asŋä-qäyqä iqu wäuŋuä imäkmiŋqe, yoqä naqe, qäukuä haqä yätuta ämakqäta, ä ämaqä iquauta ämakqätanä?” ätukqe.   
\p
\v 5 Iqu kima ii tquaŋga, iqua, “Ne ‘Qäukuä haqä yätutaŋiqä’ tquaŋguatqe, Iqu tiiŋä natäŋqiyä. ‘He iquenyqä quuvqä maeqiyqe, suŋqä itqäŋuwäwä?’  
\v 6 Itaŋga ne, ‘Ämaqä iquautaŋiqä’ tquaŋguatqe, ämaqä eeqänäŋä iqua, ‘Jonä iqu hiŋuä-tqä-queqä’ näqŋqä yäŋänäqŋqä ämapiyitaŋi, hikä napäkpŋqäuä” ätŋguwi.  
\v 7 E ätmbiyitaŋi, Jisasi Iqueŋi, “Ne maqŋqeqä. Iqu äŋgisa ämakqätiyä?” ätukuwi.   
\p
\v 8 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu kimaŋi, “Nyi-pqe inänji. Nyi yoqä naqä-täŋä eämä, wäuŋuä e imäkätŋqeŋqe, he awä maetqä ymqänä” ätukqe.   
\s1 Kukŋuä ktqä, wainqä wäuŋuä miqä quvqä iquauŋqä\f + \fr 20:9 \ft Matiu 21:33-46; Makä 12:1-12\f*  
\p
\v 9 Jisasi Iqu ämaqä naqä iquau e ätuäqe, qokä-apäkä iquau kukŋuä ktqä tque ätukqe. “Ämaqä wäuŋuä itä, guä-wainqä vowä ikqä hŋqu, kiŋä nämqä näweqä wätŋqä, iqueqä wäuŋui, ämaqä hŋquau mbqä meqä imäkäpu, hui ique wipnuwäŋqä, yakuä äwimä wäniqe.  
\v 10 Qänakŋäŋgaŋi zä-häukuä mmqä iqaŋgaŋi, wäuŋuä kaniqu, iqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋque, wäuŋuä miqä iqua, guä-wainqä häukuä hui iwäsäupu wipŋqä, dowatäniqe. Wäuŋuä-wiyqä iqu äwimeqaŋgaŋi, äpäsäpu, nätmatqä maeqä hiŋginäwa dowatpnuwi.  
\v 11 E imäkqaŋguwäŋga, wäuŋuä kaniqu, iqueqä wäuŋuä-wiyqä huizi hŋque, iquauŋqä inä dowatäniqe. Iqua iqueŋä-pqe quvqä itquepu, äpäsäpu, hiŋginäwa dowatpnuwi.  
\v 12 Itaŋga qänakŋi, hŋque inä dowatqaŋga, iqu wäuŋuä miqä iquau äwimeqaŋga, qu ique ptqä äpäsäpu, ququawä mäŋgisa matnämäupnuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 13 “I iqaŋgä äqunäqe, wäuŋuä kaniqu, ‘Nyi äänä imäkmqäwä?’ kŋuä vqaŋga, ‘Ŋqä ymeqä qokä, kiiŋä änyinätŋqä ique dowatmqänä. Qu iqueuä kukŋui, qätä wipŋqäpiyä?’ tnäniqe.  
\v 14 \fig Wäuŋuä miqä iqua, ymeqä iqu äpqaŋgaŋi, ‘Pizqä äpäsanä’ tmbnuwi.|alt="workers in vineyard; son at gate" src="WA03899b.tif" size="col" loc="Lk 20:9-17" copy="Illustrations by Graham Wade © United Bible Societies, 1989." ref="20:14" \fig*Iŋäqe, ymeqä iqu äpqaŋgaŋi, wäuŋuä miqä iqua hiŋuä äqumbiyi, tii tmbnuwi. ‘Wäuŋuä kaniqueqä ymeqä iqu äpqiyä. Kaniqu äpäkoŋgaŋgaŋi, nätmatqä eeqänäŋi, tätqu-qäqu meniqe. Iiŋiŋqe ne ique pizqä äpäsätanä, wäuŋui neqä nemänätŋqeqä.’  
\v 15 Qu e ätmbiyi, iqueŋi wäuŋuä yäpaqä mäŋgisa ämatnämäupu, pizqä päkpnuwiqä. Iŋgaŋi wäuŋuä kaniqu, iquauŋi äänä imäkäniqäwä?  
\v 16 Iqu äpäqe, ämaqä iquauŋi, pizqä äpäsätä, wäuŋui, ämaqä hŋqua-mända väniqeqä” ätukqe.  
\p Itaŋga ämaqe, qu iiŋä äwipiyi, “Nätmatqä iiŋi, matimäuqä yäniqeqä. Oeyä” ätukuwi.   
\p
\v 17 Kimaŋi e tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu hiŋuä yqänä äqunä, tiiŋä ätukqe. “He ‘oeyqä’ ätquwi, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä täu äqänäŋqe, qakui äkikä?  
\pi1 ‘\qt Ämaqä aŋä imäkqä iqua, “Hikä quvqeqä” ätäpu, huätä ämatnämäuquwi, hikä iqu aŋä quea eŋqä-paŋä, aŋä yäŋänäqŋqä imäkqä-queqä\qt*’ ätä äqänänä.\f + \fr 20:17 \ft Apqä Bukä 118:22\f*   
\m
\v 18 Qokä-apäki, hikä iqueqä haqeqi päkmbqe, qui imäkmbŋqäuä. Hikä iqu haqä yätqä äwämitätqe, äpäqe, ämaqä pizqä päsäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 19 I tquaŋga, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, iiŋä äwipiyi, kukŋuä ktqe, iquauqä-quwäŋqä äyä uwqaŋgi näqŋqä ekuwi. Iŋgaŋi, qu Ique a maqänä kiqätanä-tpu ipiyä-qe, ämaqä huizi-pqä iquauŋqä kŋuä kuapänä indqänäpu, zä ipu, hiŋuinä äquŋguwi.   
\s1 Ämiqä naqä Sisa ique, mbqä takisi vqeŋqä\f + \fr 20:20 \ft Matiu 22:15-22; Makä 12:13-17\f*  
\p
\v 20-21 Iŋgaŋi, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Jisasi Iqueä kukŋui quwä mapŋqä diŋqä, hiŋuä äŋguänä äqumbu äpmamiŋuwi. Iŋgaŋi Ique yamwiqä äväpu, ämaqä naqä Romätaŋä iqueä hipa iqi wipnuwä diŋqä, iqua ämaqä tämaqä ipŋqä hŋquau ändowatkuwi. Tämaqä äukuwä iqua, quaŋgi, naqä-qakuä eŋqä-pa imäkäpu, yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Näqŋqä-vqä Iquki, ne näqŋqä ae ämequnä. Si kukŋui, jänäŋinä ätätnä, qokä-apäkiu naqä-qakuinä ämotquetqäŋinyä. Itaŋga iquau ämotquetŋäŋgaŋi, Si iquauqä yoqeŋqä kŋuä mindqäŋqä itnä, kukŋuä naqä-qakuinä ätätnä, Goti Hanjuwä Iqueqä suqeŋqä ämotquetqäŋinyä.  
\v 22 I etaŋgi Si kŋuä äänä kiyqiyä? Mbqä takisi, Romätaŋä iquauqä ämaqä naqä Sisa iqueŋi, ävquatuŋquätanä, mävqä iquatuŋquätanä?” ätukuwi.   
\p
\v 23-24 Iqu, qu kukŋuä quaŋgä imäkäpu tquaŋguwiŋqä näqŋqä ae eäqe, kimaŋi, “He mbqä äma äpäpu, mändquapu. Mbqä iuŋi, ktqetänä, yoqetänä, tqueqäwä?” ätukqe.  
\p Qu kimaŋi, “Sisa Romätaŋä iqueqeqä” ätukuwi.   
\p
\v 25 Ga, Iqu kimaŋi, “Nätmatqä Sisa iqueqä etaŋgutqe, ii ique wipŋqe. Iŋi, nätmatqä Goti Hanjuwä Iqueqä etaŋgutqe, Ique wipŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 26 Iŋi, Iqu qokä-apäkä itä anä pmetaŋguwäŋgaŋi, ämaqä naqä iqua, Ique kukŋuä mitpŋqä diŋqe, kukŋui quwä mämeqä imiŋuwi. Iqu kukŋuä kimaŋi äŋguänäŋä dinä tquaŋgi äwipiyi, iqua yäuŋuä ipu, kukŋuä hui matqä ipu, qanyä äpmakuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä ae äpäkombqä iqua aŋgumä vauqeŋqä ätukqe\f + \fr 20:27 \ft Matiu 22:23-33; Makä 12:18-27\f*  
\p
\v 27 Qänakndaŋi, ämaqä Satyusi hŋqua, Jisasi Iquenyqä äpkuwi. Satyusi iqua, “Ämaqä ae äpäkombqä iqua, aŋgumä mävauqä ipŋqäuä” tqä-quae.  
\v 28 Iqua äppiyi, Jisasi Iqueŋi, “Ämotqueqä Iquki, Mosisi iqu bukä iuŋi, Israitqä iqunenyqä tiiŋä ätätä äqäkqe.  
\pi1 \qt ‘Ämaqä hŋqu apäkä ämetä, ymeqä maeqä äpäkonätqe, iquenyqä tŋäŋqe, käŋguequ apäqŋqä ämetä, ymeqä hemeŋqiyä,’\qt*\f + \fr 20:28 \ft Kukŋuä-suqä 25:5\f* ätätä äqäkqeqä” ätukuwi.   
\m
\v 29 “Itaŋga hiŋuiqänäŋi, ämaqä 7 hŋguiqua äpmamiŋuwi. Itaŋga iŋguiquautaŋi, kätequ apäkä ämeqe, ymeqä meämeqäŋga äpäkoŋgqe.  
\v 30 Itaŋga apäqŋqä iiŋi, käŋguequ ämeqe, iqu-pqä äpäkoŋgqe.  
\v 31 Itaŋga, käuŋgua huiziqu apäqŋqä asä iiŋi ämeqe, iqu-pqä inä äpäkoŋgqe. Ii tiiŋi. Eeqänäŋä iŋguiqua, apäkä iiŋi ämapiyi, qu ymeqä meämeqäŋga äpäkoŋguwi.  
\v 32 Qänakndaŋi apäkä ii, inä äpäkoŋgqe.  
\v 33 Iŋi, ämaqä äpäkombqä iqua aŋgumä ävauqaŋguwäŋgaŋi, apäkä ämaqä iŋguiqua eeqä ämamiŋuwä täsi, tqueqä heäniqäwä?” ätukuwi.   
\p
\v 34 Iqu kimaŋi, “Qokä-apäkä ämanätqäŋuwi, ii täŋganji.  
\v 35 Itaŋgi qokä-apäkä, Goti Hanjuwä Iqu iquauŋqe, ‘Qu aŋgi ävaupu, Nyitä anä pmepŋqä qäyunäŋä iquaiqä’ täniqä iqua, qu iŋgaŋi mämaŋqä ipnuwi.  
\v 36 Goti Hanjuwä Iqu quŋi aŋgumä ae ävauqumuatätqä-qae, Iqueqä ymeqä eäpiyitaŋi, eŋätqä iqua eŋqä-paŋä eäpu, aŋgi mäpäkoŋqä da ipnuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 37 “Iŋäqe, ämaqä ae äpäkombqä iqua, qua äptepqä duta aŋgi ävaupnuwä diŋqe, Mosisi iqu-pqä ae ämänätquakqe. Tiinji. Iqu kukŋuä, zä wäŋqä tä äsämiŋqeŋqä, bukiu äqiyätäqäŋgaŋi, tiiŋä äqäkqe. ‘\qt Naqä Iqu, Aprähamä iqueqätä, Aisakä iqueqätä, Jekopä iqueqätä, iquauqä Goti Hanjuwä Iqueqä.’\qt*\f + \fr 20:37 \ft Aŋgumä Itmakqä 3:6\f*  
\v 38 Itaŋgi Goti Hanjuwä Iqu ämaqä pizqä iquauqä ma, häŋä äpmeŋuwä iquauqä-quvi. Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, qokä-apäkä eeqänäŋi, awäka iiŋä iquatä qäsäŋi, häŋä äpmeŋäuä” ätukqe.   
\p
\v 39-40 I tquaŋga, qu Iqueqä kimaŋiŋqä zä ipu, yatŋqä hŋqu inä mavqä ikuwi. Iutaŋi, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqua, “Ämotqueqä Iquki, Si kukŋui, äŋguänäŋä ätunyä” ätukuwi.   
\s1 Kraisi Iqu, tqueqä ymeqäwä?\f + \fr 20:39-40 \ft Matiu 22:41-46; Makä 12:35-37\f*  
\p
\v 41 Iŋgaŋi Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqe, Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu Ique atäuŋuä ikqä Iquenyqe, ‘Dewiti iqueqä Ymeqä Iqueqe,’ näqŋqä äänä epu tätqäŋäuä?  
\v 42-43 I etaŋgqä-qe, apqä bukä iuŋi, Dewiti iqu tiiŋä ätkqeqä äqänänä.  
\pi1 ‘\qt Naqä Hanjuwä Iqu, ŋqä Naqä Ique tii ätukqeqä, “Nyi Tqä himä-wiuŋqä iquauŋi, Saqä yäpä iqi pmuatekimniqäŋgaŋqe, Si Nyaqä hipa ämuaŋgisa pmatŋqinyä” ätkqeqä\qt*’ äqänä.\f + \fr 20:42-43 \ft Apqä Bukä 110:1\f*   
\m
\v 44 Iŋi änääŋgä? Kraisi Iquenyqe, Dewiti iqu ‘Ŋqä Naqä Iqueqä’ ätqeuä. Iŋi ämaqe, Iquenyqe, ‘Dewiti iqueqä Ymeqä Iqueqe,’ änääŋqä tätqäŋäuä?” ätukqe.   
\s1 Wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quauŋqä, wa wipiyä\f + \fr 20:45 \ft Matiu 23:1-7; Makä 12:38-40\f*  
\p
\v 45 Itaŋga qokä-apäkä iqua qätä yqänä pänätaŋguwäŋga, Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, tiiŋä ätukqe.  
\v 46 “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauqä suqä quvqeŋqe, wa wipiyä. Qu suqä tquauŋqe, kiiŋä äwinyänä. Gquä quäuqä ipmbu qaŋä upŋqäuä. Ququawä aquväqŋqeuŋi, ämaqe iquauŋi, ‘hiunjiŋganjqä’ tupŋqäuä. Aŋä aquväqŋqeuŋi, aŋä äŋguä iqinyä pmapŋqäuä. Ymisaŋä naqä imäkqäŋgaŋä-pqe, aŋä äŋguä iqinyä pmapŋqäuä.  
\v 47 Iŋi qu apäqŋqä iuauŋi, quaŋgä ätuäpu, quwqä aŋi quwä mapŋqäuä. Qu tääqä quäuqä ätäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä quaŋgä tquäpŋqäuä. Iqu suqä quvqä iwäsäuniqäŋgaŋi, ämaqä iiŋä iqua, quwqä haŋä-iqe, ämaqä huizi iquauqe, ämäwqätäuniqeqä” ätukqe.   
\c 21  
\s1 Apäqŋqä nätmatqä maeqä hui, mbqä ätnämäukqeŋqä\f + \fr 21:0 \ft Makä 12:41-44\f*  
\p
\v 1 Iŋgaŋi Jisasi Iqu hiŋuä ämoqunäqe, ämaqä mbqä kuapä-täŋä iqua äpäpu, mbqä pŋqä-wiqä ipŋä iu mbqä tnämäuqaŋgä äquŋgqe.  
\v 2 Iŋgaŋi apäqŋqä mbqä maeqä hui, mbqä wäŋqä hnjuaqu tnämäuqaŋgi äquŋgqe.  
\v 3 E äqunäqe, tii ätukqe. “Nyi naqä-qakuä etqä. Apäqŋqä mbqä maeqä ii mbqä ätnämäuqe, qokä-apäkä eeqänäŋi, ämäwqätäuqi.  
\v 4 Ämaqä eeqänäŋä iqua, quwqä mbqä kuapä iutaŋi, wäŋqä hmbu ätnämäuqä. I etaŋgi ii äwa itä, ‘buayä mbqä iŋgmqä’ tä ämeŋqe, ätnämäuqiyä” ätukqe.   
\s1 Haŋä-iqä hea yäpakäŋga timäuniqeŋqä\f + \fr 21:5 \ft Matiu 24:1-51; Makä 13:1-37\f*  
\p
\v 5 Iŋgaŋi ämaqä hŋqua, hiqäva-imäkqä aŋä iuŋqä kukŋuä tii ätmiŋuwi. “Ämaqä aŋä ämätkuwä iqua, qu hikä äŋguänäŋitä, nätmatqä ämaqe Goti Hanjuwä Ique äwimiŋuwitä ämepu, aŋä tä äŋguänäŋä ämätkuwiqä” ätmiŋuwi.   
\p
\v 6 I tqaŋgä äwiyäqe, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Nätmatqä he hiŋuä äqunäŋuwä tä, qänakndaŋi hikä hŋqu, huizi iqueuä haqä yäŋi mäwiqä yäniqeqä. Qu eeqänäŋi ämisqiyäpu, qua mäŋi tnämäupnuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 7 Iqu e tquaŋgaŋi, qu yatŋqä äväpu, “Näqŋqä-vqä Iquki, nätmatqä ii, hea äkŋga timäuniŋqäwä? Hiqŋqä äsque ganä timäuqaŋguti qunaniŋquwä?” ätukuwi.   
\p
\v 8 Iwä, Iqu kimaŋi, “Qu quaŋgä etäpu, hiqä kŋuä indqäŋqä qui emäkqäŋqe, he mimbiyä. Ii tiinjqä. Ämaqä kuapänä hŋqunä-hŋqunä äpäpu, Nyaqä yoqe etäpu, ‘Nyi ämaqä qäqunjqä’ hitpnuwiqä. Mä, ‘Hea qäqiqinjqä’ hitpnuwiqä. I etaŋgi he iquauŋi, qänaknä mäwivändqä iqäpŋqä.  
\v 9 Itaŋga he, ‘Ämaqä qua huitaŋä-huitaŋä iutaŋi mäkä äuŋgäuä’ ä ‘Ämaqe, quwqä ämiqä iquau huätä dowatpŋqä mäkä itqäŋäuä’ tqaŋgä qätä äwiyäpiyäŋgaŋi, he zä ipu, yäuŋuä-yäuŋuä miqä pa iqäpŋqä. Nätmatqä tä ganä timäuniqä-qe, hea yäpaki maqänä matimäuqä yäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 10 I ätuäqetaŋi, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä hŋqua, ämaqä huiziquatä mäkä humbŋqä ipäqäpnuwi. Itaŋga qua naqä iu miqä hŋqueqä ämaqe, huizi iqueqä iquatä mäkä humbŋqä ipäqäpnuwi.  
\v 11 Qua huiuŋi, ekä itä, yäuŋuä-yäuŋuä naqänäŋä timäuniqe. Hŋqäqiŋi, buayä dä naqänäŋä timäuniqe. Hŋqäqiŋi, täŋä-yaqä naqänäŋä timäuniqe. Itaŋga qäukuä yätutaŋi, hiqŋqä naqänäŋä ätimäutä, he zä emäkäniqeqä.   
\p
\v 12 I etaŋgi nätmatqä iiŋi änyä etaŋgaŋi, qu a ekiqätäpu, quvqä emäkpnuwi.\f + \fr 21:12 \ft Matiu 10:16-22; Makä 13:9-13\f* Qu Nyaqä yoqä mändi äkittqäpŋqä diŋqä indqämbu, aŋä aquväqŋqä iuŋi, kukŋuä ätäpu guä hikiqiyaupnuwiqä. Itaŋga etma äwäpu, ämaqä naqä huitaŋä-huitaŋä iquauqä hiŋuä iqi hekitqätepnuwi.  
\v 13 Nätmatqä iiŋi emeqaŋgutqäŋgaŋi, ii hiqä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä tpnuwäŋqä-ganji.  
\v 14 Iiŋä emäkqaŋguwäŋga, he kukŋuä kima tupnuwä diŋqe, kŋuä ganä mindqäŋqä pa iqäpnä.  
\v 15 Nyi kukŋuitä, näqŋqetä, Ŋqä-näuä hitapmniqe. Ga ämaqä qui emäkätqäŋuwä eeqänäŋi, qu huätä ämaemäupu mändi maekittqiyqä ipnuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 16 “Hiqä hinaqä-hinuŋuatä, hita-hiŋgukatä, itaŋga näueqä iquatä, qu hiqä mäkä-huŋqä iquauä hipa du hewipnuwi. Ga qu hesaŋä hŋquau pizqä päkpnuwi.  
\v 17 He Nyaqä yoqä-täŋuenä etaŋgä, ämaqä eeqänäŋi äwqä quvqä emäkpnuwi.  
\v 18 Iŋäqe heyaqä nyuäŋä iuŋi, dä hui qui näweqä mimäkŋqä yäniqe.  
\v 19 Iŋgaŋi he yäŋänäqŋqä äpmamipqe, he häŋä äŋguänä pmepnuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 20 I ätuäqetaŋi tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Jerusälemäŋi, mäkä-iqä iqua äpäpu, qäuiqä ktäuqaŋgä hiŋuä qumbiyäŋgaŋi, he näqŋqä tiiŋä hipnuwi. ‘Aŋä-himqe qui imäkpŋqä hea, qäqiqinjqä’ kŋuä heyquänä.  
\v 21 Iŋgaŋi qokä-apäkä qua Jutiya iu äpmeŋuwä iqua, ze, qoqoŋä yätuŋqä hipnuwi. Qokä-apäkä aŋä-himqä Jerusälemä iu äpmeŋuwä iqua, aŋä-himqä iuŋi äväma, huiuŋqä upnuwi. Itaŋga ämaqä Jerusälemä iu yäpaqäŋgisa äpmeŋuwä iqua, yäpäŋgisa mäpaquvqä ipnuwi.  
\v 22 Hea iŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä kukŋuä ätäŋqä-pa, naqä-qakuä iiŋä timäutŋqä diŋqe, iquauqä suqä quvqeŋqä iiŋä väniqe.  
\v 23 Itaŋga, apäkä äwqä-täŋä iuauŋqätä, ymeqä aŋuäŋqä-täŋä iuauŋqätäŋi, huäqä kiiŋä huŋqeqä. Ii tiinji. Haŋä-iqä naqänäŋä qua täu ätimäutä, Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋä iiŋqe, qokä-apäkä iŋga pmamipqä iquau wimeniqe.  
\v 24 Itaŋga hŋquauŋi ipäqäyuŋätä päkpnuwi, huiziquauŋi, ämaqä huiziquauqä wäuŋuä hiŋginäwa äwiyäpu pmepŋqä diŋqä, ätuma upnuwi. Itaŋga Jerusälemäŋi, Israitqä iquauqä nokuiyqä iqua, mändi äkittqiyäpu, hea Goti Hanjuwä Iqu iquauŋqä ätekqä iqu qäpu heqaŋgaŋqe, qui imäkqäŋqä pmetpnuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 25 I ätuäqetaŋi, tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Hea iŋgaŋi, mäptqä iuta, qaŋuä iuta, qätäqueqä iuta, hiqŋqä huitaŋä-huitaŋä timäuniqe. Itaŋga qokä-apäkä qua täu im-imä äpmeŋuwä iqua, eqä-huäŋä äusuätä ämŋga peyqaŋgi äqumbiyäŋgaŋi, quwqä kŋuä indqäŋqe qui iwimäkqaŋguti, yäuŋuä-yäuŋuä ipnuwi.  
\v 26 Itaŋga nätmatqä qäukuä haqä yätutaŋi ävämapŋqä imäkqaŋgi äqumbiyi, qokä-apäki, ‘Qua täutaŋi squä timäutŋqätiyä?’ kŋuä indqänäpu, yäuŋuä-yäuŋuä ipu, hiŋuä qaŋä äma ikäpnuwi.  
\v 27 Iŋgaŋi qu, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu qaquvqä iu äpme, Iqueqä yäŋänäqŋqetä, Iqueqä we-huŋqä naqänäŋä itä pqaŋgi qumbnuwi.  
\v 28 Hea nätmatqä tä änyä qe ipäqiyqaŋgaŋi, pämä yäŋänäqŋqä ätqäupu, hiŋuä haqä yätu quŋgpŋqä. Goti Hanjuwä Iqueqä etmetŋqe, qäqiqinjqä” ätukqe.   
\p
\v 29 I ätuäqetaŋi, Iqu kukŋuä ktqä tiiŋä ätukqe. “He zä-eaqä iutä, zä huizi iquautä hiŋuä äqunäpu, näqŋqä mapiyä.  
\v 30 He zä-mŋä änyä-häŋä iŋgaŋgqe hiŋuä äqumbiyi, näqŋqä äyä etqäŋuwiqä. ‘Ii hea mäptqä äŋguä tätŋqäŋganjqä.’  
\v 31 Iŋi Goti Hanjuwä Iqunä miqä timäutŋqe, asä inänjqä. Nätmatqä Nyi täŋga etqe, ipäqiyqaŋgi hiŋuä äqumbiyäŋgaŋi, he näqŋqä hipnuwi. ‘Goti Hanjuwä Iqunä miqe, timäutŋqäŋganjqä.’   
\p
\v 32 Nyi he naqä-qakuä etqä, qokä-apäkä hea iŋga pmapnuwä iqua, qu mapäkoŋqä yqänä pmetaŋguwäŋga, nätmatqä eeqänäŋä iiŋi timäuniqe.  
\v 33 Qäukuitä, quaetä qui imäknäniqä-qe, Nyaqä kukŋui, qui mimäkŋqä yäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 34 I ätuäqetaŋi, tiiŋä-pqä inä ätukqe. “He äŋguänä mimbiyä. Eqä änäpu, hea ique-ique qämä-qämä iqe, ii quvqe. Nätmatqä hiqä huiwiŋqä kŋuä kuapä indqäŋqe, ii-pqe quvqe. He suqä iiŋä imäkqaŋgpqe, hea iqueŋi, guä eŋqä-pa maqänä heuniqeqä.  
\v 35 Ii tiinji. Hea iŋgaŋi, nätmatqä Nyi etqe, qokä-apäkä qua täu äpmeŋuwä eeqänäŋä iquauŋi äwimeniqe.  
\v 36 Iŋi, nätmatqä eeqänäŋä iiŋä iqua, ämäequtäupnuwäŋqätä, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueuä hiŋuiqi tqäpnuwä diŋqetäŋi, he hea ique-ique äŋguänäŋä äminyäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tqäpŋqä” ätukqe.   
\p
\v 37 Iŋgaŋi hiunji eeqänäŋä iuŋi, Jisasi Iqu, hiqäva-imäkqä aŋä ququawä iqi ämotquamiŋqe. Heatqäŋgaŋi Iqu qoqoŋä Olipä iu hiqaqä äwiqismiŋqe.  
\v 38 Itaŋga qokä-apäkä eeqänäŋi, Iqueqä kukŋui qätä wipŋqe, ziŋuäŋga äquvepmiŋuwi.   
\c 22  
\s1 Qu Jisasi Ique pizqä päkpŋqä ätkuwiŋqä\f + \fr 22:0 \ft Matiu 26:1-5; Makä 14:1-2; Jonä 11:45-57\f*  
\p
\v 1 Hiunji naqänäŋä qu “Bretqä yeŋuä qo matäuqä bŋqäŋganjqä” ätmiŋuwä iqu, ätimäutŋqä qäqi ekqe. Hiunji iquenyqe, qu Pasopa ätmiŋuwi.  
\v 2 Iŋgaŋi hiqäva-imäkqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, qokä-äpäkiuŋqä zä ipu, Jisasi Ique äpäkpnuwä diŋqä hänaqäŋqä qävqä ämävqänmiŋuwi.  
\v 3 Iŋgaŋi Setänä Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqu, Jutasi iqueqä äwqeu äpaqukqe.\f + \fr 22:3 \ft Matiu 26:14-16; Makä 14:10-11\f* Qu iqueqä yoqe, “Iskarioti iqueqä” ätumiŋuwi. Iqu ämaqä 12 iquautaŋä ique.  
\v 4 Iqu äwäqe, hiqäva-imäkqä naqä iquautä, hiqäva-imäkqä aŋi qui mimäkqäŋqä miqä naqä iquautä, Jisasi Ique iquauqä hipa iu vätŋqä hänaqä diŋqä ätukqe.   
\p
\v 5 I tquaŋga, iqua aquvänä ipu, “Mbqä hui ktapatuŋqueqä” ätukuwi.   
\p
\v 6 Ita Jutasi iqu “äŋguiqä” ätuätä, Jisasi Iqueŋi iquauqä hipa iu vätŋqä diŋqä hea qäyunäŋäŋgaŋqä, qokä-apäki Jisasi Iqutä anä mäpmeqä etaŋguwäŋgaŋqä, hiŋuä äqunä äpmamiŋqe.   
\ms1 Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuä yätquakä iquatä, ymisaŋä yäpakä äŋguwäŋgaŋqä\f + \fr 22:7 \ft Matiu 26:17-30; Makä 14:12-26; Jonä 13:1-17:26\f* (22:7-38)  
\p
\v 7 Hiunji naqänäŋä bretqä yeŋuä qo matäuqä bŋqä iqu ätimäukqe. Quväukuä ique-ique hiunji iqueŋi, Israitqä iqua Pasopaŋqä kŋuä indqänäpiyäŋgaŋi, sipsipqä hui äpäsäpu gpnä.  
\v 8 Hiunji iqu ae ätimäuqaŋgaŋi, Jisasi Iqu, Pitä iquesä, Jonä iquesä ändowatätä, “Hiunji naqänäŋä tqueŋi, qe äwäsinyä, neyaqä buayi näwinyä nemäkinyqä” ätukqe.   
\p
\v 9 I tquaŋga, iquaqu yatŋqä äwikiyi, “Ye näwinyäŋi äŋgi imäkeŋqäwä?”  
\v 10 Mä Iqu kimaŋi, “Qe aŋä-himqä yäpä iŋgisa äyäsiyäŋgaŋi, ämaqä eqä-häkä qondä a qätqä hŋqu ämimbŋqäuä” ätukqe. “Qe ique qänaki wivändiyiŋqe. Aŋä iqu paquvqaŋgutqä iqueŋi, eequenä paqupiyä.  
\v 11 Itaŋga aŋä kaniqueŋi, ‘Ämotqueqä Iqu, si yatŋqä kiyeŋqä äyandowatqiyä’ suinyqä. ‘“Nyitä, Ŋqä ämaqä wäuŋuäŋqä ämotquetŋqä iquatä, hiunji naqä tque, buayä natuŋquä aŋä hiqŋqä äŋgikä?” äyatqiyä’ suinyqä.  
\v 12 Iŋgaŋi iqu, aŋä hiqŋqä naqänäŋä haqä yätqä ämätnäŋqä iqueŋi ämäqesqueŋqiyä. Iquvaŋätä, buayä ŋqätä, näwenyä imäknänä. Qe iqiŋi, buayä näwenyä inemäkinyqä” ätukqe.   
\p
\v 13 I tquaŋga, iquaqu äwiyi, nätmatqä eeqänäŋä Jisasi Iqu ätukqä-pa witaŋgi äqunyiyi, buayä näwenyä imäkkiyi.   
\p
\v 14-15 \fig Jisasi Iqutä, Iqueqä ämaqä iquatä, buayä bŋqä iquvaŋä iu äwiŋä.|alt="Jesus and disciples reclining at table" src="LB00320B.tif" size="col" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="22:14-15" \fig*Jisasi Iqutä, Iqueqä ämaqä wäuŋuäŋqä ändowatmiŋqä iquatä, buayä bŋqä äpmapiyäŋgaŋi, iquvaŋä iu äwi tii ätukqe. “Hiunji naqänäŋä tä ätimäuqä tqueŋi, Nyi buayä Pasopa tä, hesä natuŋqueŋqä kuapänä nyinätaŋgi äpmeŋänä. Buayä qäpu änani, Ŋqä huiwä täŋä-huŋqä mamqänä.  
\v 16 Nyi he etqä. Buayä Pasopa iqueqä quati, Goti Hanjuwä Iqunä miqä iuŋi naqä-qakuänäŋä timäuqaŋgaŋqe, Nyi ique aŋgu maŋqä iqämqänä” ätukqe.   
\p
\v 17 Iŋgaŋi,\f + \fr 22:17 \ft Matiu 26:26-28; Makä 14:22-24; 1 Korinä 11:23-26\f* Iqu wainqä-eqä-häkä ämeqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä “äŋguiqä” ätuäqe, tii ätukqe. “He wainqä-eqä-häkä tä ämepu, wäŋqäpu-wäŋqäpu biyä.  
\v 18 Nyi he naqä-qakuä etqä. Täŋgata tiiŋi, Goti Hanjuwä Iqunä miqe äpqaŋgaŋqe, wainqä-eqä tä aŋgumä maŋqä iqämqänä” ätukqe.  
\v 19 Iiŋi qäpu ätuäqe, Iqu bretqä ämeqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä “äŋguiqä” ätuäqe, äkutätä, iquau ävätä tii ätukqe. “Tä Ŋqä huiwä, he yätamäkqä hiyätŋqä etapqänä. Nyinyqä kŋuä indqänäpu, iiŋä imäkqäpŋqä” ätukqe.   
\p
\v 20 Qu buayä qäpu gaŋguwäŋga, Iqu wainqä-eqä-häkä ämeqe, bretqeu imäkkqä-pa imäkäqe, tii ätukqe. “Wainqä-eqä-häkä tä, kukŋuä Goti Iqu hesä guä ämäsäuqä häŋiyi. Ii naqä-qakuä imäkätŋqe, Ŋqä häŋeqe, he yätamäkqä hiyquäniŋqä equatemqänä.   
\p
\v 21 Iŋäqe qätä nyipiyä. Ämaqä, Nyi bäkpŋqä iquauqä hipa iu nyivätŋqä iqu, Nyitä iquvaŋä täuŋi anä äpmeŋue.  
\v 22 Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, hänaqä Goti Hanjuwä Iqu, Iquenyqä ätekqä iu wäŋqiyä. Iŋäqe ämaqä Nyi ämbäkpŋqä iquau nyivätŋqä iquenyqe, huäqä-huŋqe naqänäŋiqä” ätukqe.  
\v 23 I tquaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, iquauqä quwä yatŋqä änyäpu, “Suqä tä imäkäniŋqe, tqukiŋqä tqiyä?” ätŋguwi.   
\s1 “Nesaŋä naqe, tqukiŋqäwä?” ätŋguwiŋqä  
\p
\v 24 Iŋgaŋi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, “Neqä naqe, tqu pmeniqätiyä?” tpu, kukŋuä mäkä äunmiŋuwi.   
\p
\v 25 E huŋgaŋguwäŋga, Jisasi Iqu tiiŋä ätukqe. “Ämaqä huizi iquauqä ämiqä naqä iqua, qokä-apäkiu wäuŋuä vqä iquaiqä. Iŋi naqä iquauŋqe, qu ‘Ämaqä yätamäkqä äŋguä vqä-quaeqä’ ätätqäŋuwi.  
\v 26 I etaŋgi he iiŋi mimäkqä pambiyä. Hiqä hitmqä iqu, hiŋgua yäpakä, yoqä maeqä-qu eŋqä-paŋä äpmenä. Hiqä ämeyqä iqu, wäuŋuä-eyqä-qu eŋqä-paŋä äpmenä.  
\v 27 Iŋi ämaqä buayä nätŋqä iquvaŋä iu äpmeŋqä iqu, ämaqä buayä meqisqä ique ämäwqätäunä. Iiŋä etaŋgi, Nyi hiqä wäuŋuä heyqä eŋqä-paŋä äpmeŋänä.   
\p
\v 28 Haŋä-iqä nyimeqaŋgaŋi, he manyivämeqä Nyitä anä äpmeŋquä iquenjqä.  
\v 29 Iutaŋi Ŋqä Apiqu Nyi ämaqeu mimqä yoqä naqä ändapkqä-paŋi, asä iiŋi Nyi he etapqä.  
\v 30 Iŋi Nyaqä ämaqeu miqä iuŋi, he Nyaqä iquvaŋä iu äpmapu, buayätä eqätä änäpu, itaŋga Israitqä iquauqä hueqä-himqä 12 iquau iwäsäupu, zä-hawä äŋguänäŋä iu pmeqäpŋqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu Pitä iqueŋi, “‘Nyi Iqueŋqe änyä maqŋqeqä’ ttŋqinyä” ätukqeŋqä\f + \fr 22:31 \ft Matiu 26:31-35; Makä 14:27-31; Jonä 13:36-38\f*  
\p
\v 31 I ätuäqetaŋi, Iqu “Saimonä iquki, qätä nyiyä” ätukqe. “Setänä iqu, ämaqe kuä-witqä hinoqukuä huätä ämamäutqäŋuwä-pa, heqä quuvqä heqiyqe yamwiqä hiyätŋqeŋqä, Goti Hanjuwä Ique yatŋqä ae ävqe.  
\v 32 Iiŋä etaŋgi, tqä quuvqä heqiyqe qui mimäkŋqä yätŋqe, Nyi Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ae ätqeqä. Itaŋga si aŋgu äpätŋäŋgaŋi, tqä tta-tuŋguäkau yäŋänäqŋqä wisŋäŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 33 Pitä iqu kimaŋi, “Naqä Iquki, Sitä guäŋqä anä äwita, anä päkoneŋqä, näwinyä imäknmä äpmeŋänä” ätukqe.   
\p
\v 34 I etaŋgi Jisasi Iqu, “Pitä iquki, Nyi jänä äktqä. Heatqä tqueŋi, kukutakisqä äkakä matqäŋga, si Nyaqä yoqe, zä hŋquaqui-hŋque hisŋqinyä” ätukqe.   
\p
\v 35 Ita, eeqänäŋä iquauŋi, “Nyi hiqä mbqä qa mŋqetä, qa-pqetä, yukä ämuasmäuqetä, maeqä hendowatkqäŋgaŋi, he nätmatqeŋqä äwa ikuwätanä, äwa miqä ikuwätanä?” ätukqe.  
\p Iqua, “Äwa miqä ikqueqä” ätukuwi.   
\p
\v 36 Ga Iqu tii inä ätukqe. “Iiŋä etaŋgi, täŋgaŋi, ämaqä mbqä-qa mŋqä-täŋä iqu, äma wätŋqe. Ämaqä qa-täŋä iqu, äma wätŋqe. Itaŋga ämaqä ipäqäyuŋä maeqä iqu, iqueqä gquä quäuqä ämetä, ämaqä hŋque mbqäŋqä imäkätä, ipäqäyuŋä mbqä yätŋqe.  
\v 37 Ii tiinjqä. Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, ‘\qt Qu iquenyqä “Ämaqä quvqueqä” ätkuwiqä’\qt* ätä äqänänä.\f + \fr 22:37 \ft Asayä 53:12\f* Nyi jänä etqä. Kukŋuä iiŋi, Nyinyqä aŋgi päŋqiyä. Kukŋuä eeqänäŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu Nyinyqä ätäŋqe, naqä-qakui täŋga ätimäuŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 38 Iŋgaŋi iqua, “Naqä Iquki, ipäqäyuŋä hŋquaqu täqiyqä” ätukuwi.  
\p Iqu kimaŋi, “Ii qäyunjqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, qoqoŋä Olipä iu, Goti Iquenyqä tääqä ätkqeŋqä\f + \fr 22:39 \ft Matiu 26:36-46; Makä 14:32-42\f*  
\p
\v 39 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu aŋä-himqä iuŋi äväma, qoqoŋä Olipä, iŋga-iŋga iqismiŋqeuŋqä ekqe. Itaŋga Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua qänaki äwivändkuwi.  
\v 40 Iu ätimäupiyi, Iqu iquauŋi, “Yamwiqä iqe, he mändi maekittqiyqä yätŋqä diŋqe, Goti Iquenyqä tääqä tupiyä” ätukqe.  
\v 41 E ätuäqetaŋi, äväma äwäqe, ämaqä hikä tnämäuqä-paŋä iiŋäqi ätqäwäqe, qoŋä äuktäutä, tääqä ätukqe.  
\v 42 “Apiquki, Si äkiŋgaŋgutqe, häkä haŋä-iqä-täŋä tqu huätä mändavä. Iiŋä etaŋgi Nyaqä änyiŋqeuŋi, qäyä enä. Tqä äkiŋqeu ätimäunä” ätukqe.  
\v 43 I tquaŋgaŋi, eŋätqä qäukuä haqä yätutaŋä hŋqu äwimeqe, Ique yäŋänäqŋqä äwikqe.  
\v 44 Itaŋga Jisasi Iqu haŋä-iqä naqänäŋä ämetä, tääqä yäŋänäqŋqä tquaŋga, Kiqä dŋi, häŋeqä eŋqä-paŋi, qua mäŋi iokqe.  
\v 45 Iqu tääqä qäpu ätuäqe, pämä ätqäutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋqä äukqe. Iquau äwimeqe, iqua äwqä haŋä naqänäŋä vqaŋgi, hiqaqä witaŋgä äquŋgqe.  
\v 46 E äqunäqe, “Suŋqä hiqaqä wiŋäuä? Ävaupu, yamwiqä iqe, he mändi maekittqiyqä yätŋqä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tupiyä” ätukqe.   
\s1 Jutasi iqu Jisasi Iqueŋi, himä-wiuŋqä iquau äwikqeŋqä\f + \fr 22:47 \ft Matiu 26:47-56; Makä 14:43-50; Jonä 18:1-11\f*  
\p
\v 47 Jisasi Iqu kukŋuä yqänä tätqätaŋga, ämaqä kuapänä äpkuwi. Iqueqä ämaqä 12 iutaŋä hŋqu, iqueqä yoqä Jutasi, iqu iquau ätuma äpkqe. I ätuma äpäqe, Jisasi Iqu-täŋä qäqiqi, quneqä vätŋqä äpkqe.  
\v 48 Ii iqaŋgaŋi, Jisasi Iqu, “Jutasi iquki, si quneqä ävätnä, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi ämaqä iuqä hipaeu wisŋqätanä?” ätukqe.   
\p
\v 49 Ämaqä Iqutä anä äpmamiŋuwä iqua, nätmatqä ii timäuqaŋgi äqumbiyi, “Naqä Iquki, ne ipäqäyuŋitä ämaqä äpäsatuŋquätanä?” ätukuwi.  
\v 50 E ätupiyi, iquautaŋä hŋqu, hiqäva-imäkqä naqä iqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋqueŋi, ipäqäyuŋitä iqueqä qätä ämuaŋgisa mŋä hämänä ätqavämäukqe.  
\v 51 E iqaŋga, Jisasi Iqu “Qäyä enä” ätuäqe, qätä a ämaqätätä, aŋgu ämäqumuatekqe.   
\p
\v 52 Iŋgaŋi Iqu hiqäva-imäkqä naqä iquatä, hiqäva-imäkqä aŋä qui mimäkqäŋqä miqä naqä iquatä, Israitqä iquauqä ämaqä naqä iquatä, qu Ique a kiqätpŋqä äpkuwä iquauŋi, “He ipäqäyuŋitä, jävqätä a äqätqa äpquwi, ämaqä äpäsätä quwä-meqä hŋque a äkiqätätqäŋuwä-pa, Nyi-pqe, iiŋunä etaŋgi äŋgiqätqäuä?  
\v 53 Hiunji ique-ique Nyi hesä hiqäva-imäkqä aŋä ququawä iqi pmetaŋgaŋi, he a maŋgiqätqä itqäŋuwiqä. Iiŋä etaŋgi heatqä yäŋänäqŋqä ätimäuqäqe, ii hiqäŋganjqä” ätukqe.   
\s1 Pitä iqu, ‘Nyi Jisasi Iquenyqä maqŋqeqä’ ätkqeŋqä\f + \fr 22:54 \ft Matiu 26:58,69-75; Makä 14:54,66-72; Jonä 18:15-18,25-27\f*  
\p
\v 54 Iqu i tquaŋga, iqua Ique a äkiqätäpu ätuma äupiyi, hiqäva-imäkqä naqä iqueqä aŋä yäpä iŋgisa ätuma ekuwi. E wätqätaŋguwäŋgaŋi, Pitä iqu kiŋä näŋi ti ätqawäwätä, qänaki äukqe.  
\v 55 Iŋgaŋi qu täkŋä yäpä yäŋgisa tä ikepu quamä pmeqaŋguwäŋga, Pitä iqu quvaqä awä iqi äpmakqe.   
\p
\v 56 Qu e äpmetaŋguwäŋga, wäuŋuä iqä apäkä hui, Pitä iqu tä ttawä iqi pmetaŋgi äqunäqe, hiŋuä yäŋänäqŋqä äqunä, “Ämaqä tqu, Jisasi Iqutä anä äpmeŋiyiqä” ätukqe.  
\v 57 I tquaŋga Pitä iqu, “Apäkä iiki, nyi Iquenyqe, maqŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 58 Ga wäŋqäpu äpmapiyi, ämaqä hŋqu ique äqunäqe, “Si-pqä iquautaŋu-kiyqä” ätukqe.  
\p I tquaŋga Pitä iqu, “Ämaqä iquki, nyi hmanjqä” ätukqe.   
\p
\v 59 Mä quäuqänä hmbu äpmapiyi, ämaqä huiziqu yäŋänäqŋqä ätukqe. “Ämaqä tqu, Galilisaŋä-qu hitaŋgi äqunätmä, ‘Iqu Jisasi Iqutä anä äpmeŋiyi-qe’ naqä-qakuä etqänä.”   
\p
\v 60 I tquaŋga Pitä iqu, “Ämaqä iquki, si kukŋuä ii ätŋi, nyi maqŋqeqä” ätukqe. Iqu kukŋuä yqänä tätqätaŋga, kukutakisqä äkakä ätkqe.  
\v 61 Asä qäŋgaŋi, Naqä Iqu hiqumuaŋä äwiyätä, Pitä ique hiŋuä ämoquŋgqe. Iŋgaŋi Pitä iqu, Naqä Iqu, “Heatqä tqueŋi, kukutakisqä äkakä matqäŋga, si Nyinyqe, ‘Maqŋqeqä’ hŋquaqui-hŋque ttŋiqä” ätukqeŋqä kŋuä äwikqe.  
\v 62 Iiŋä iqe, yäpaqä mäŋgisa äwätä, kŋuä naqänäŋä äqäkqe.   
\s1 Qu Jisasi Ique tä säwqä äväpu, äpäkkuwiŋqä\f + \fr 22:63 \ft Matiu 26:57-68; Makä 14:53,55-65; Jonä 18:12-14,19-24\f*  
\p
\v 63-64 Iŋgaŋi ämaqä Jisasi Ique a äkiqätkuwä iqua, Ique kukŋuä quvqä ätuäpu, jävqä äpäkkuwi. Ga, tapätapi Iqueqä hiŋuiu ktqä äpmuatepu, tiiŋä ätumiŋuwi. “Si ‘Iqu bäsqiyä-qe’ hiŋuä eŋqä-pa natiyä.”  
\v 65 Itaŋga iqua kukŋuä quvqä huisä qäsä ätumiŋuwi.   
\s1 Ämaqä naqä iquauqä hiŋuiqi, Ique kukŋuä ämitkuwiŋqä\f + \fr 22:66 \ft Matiu 26:69-75; Makä 14:66-72; Jonä 18:15-18, 25-27\f*  
\p
\v 66-67 I imäkätqätaŋguwäŋga, mäptqä timäuqaŋgaŋi, qokä-apäkä iquauqä ämaqä naqä iqua, qu eeqänä aquvä äqäŋguwi. Ii hiqäva-imäkqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatänji. Aquvä e äqämbiyi, Jisasi Iqueŋi iquauqä aquväqŋqä iuŋqä ätuma äupiyi, “Si Kraisi ne äminesŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä äkikqä Iquki sätäti, ‘Nyi Qäqunjqä’ natiyä” ätukuwi.  
\p Iqu kimaŋi, “Nyi he etqaŋgmdqe, he quuvqä maeqiyqä ipŋqäuä.  
\v 68 Nyi he yatŋqä heyqaŋgmdqäŋgaŋi, he kimaŋi mandqä ipŋqäuä.  
\v 69 Iiŋä etaŋgi, täŋgata tiiŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä hipa ämuaŋgisa pmetäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 70 I tquaŋga, ämaqä eeqänäŋä iqua yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqukitanä?”  
\p Iqu kimaŋi, “Hiqä-hiuä ae äyä ätqäuä. Nyi Qäqunjqä” ätukqe.   
\p
\v 71 I tquaŋga, iqua “Ne Iqueqä suqeŋqä awä-tqä hŋquauŋqä tääqä matqä yatuŋque. Iqueqä-kiuä, maŋiuta tqaŋgi qätä qe äwiyäŋunä” ätukuwi.   
\c 23  
\s1 Jisasi Iqu, Pailoti iqueqätä, Heroti iqueqätä, hiŋuä iqi ätqäukqeŋqä\f + \fr 23:0 \ft Matiu 27:1-2,11-14; Makä 15:1-20; Jonä 18:28-19:16\f*  
\p
\v 1 Iŋgaŋi ämaqä naqä eeqänäŋä iqua ävaupiyi, Jisasi Iqueŋi, Pailoti iquenyqä ätuma äukuwi.  
\v 2 Äwimapiyi, Ique kukŋuä mitpŋqä ipäqiyäpu, Pailoti iqueŋi tiiŋä ätukuwi. “Ne Ämaqä Tqu quvqä tiiŋä imäkätqätaŋgi äqunätuŋque. Neyaqä ämaqä iquauqä kŋuä indqäŋqe qui iwimäkätä, ‘He Romätaŋä ämiqä Sisa iqueŋi, mbqä takisi mävqä pambiyä’ ätuätä, itaŋga Iqueqä-kiuäŋqe, ‘Nyi Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu he ämemqä atäuŋuä änyikqä Iqunä, hiqä Ämeyqä Naqä Iqunjqä’ ätuätŋqeqä” ätukuwi.   
\p
\v 3 I tquaŋguwäŋga, Pailoti iqu Jisasi Iqueŋi, yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Si Israitqä iquauqä Ämiqä Naqä Iqukitanä?”  
\p Ga Jisasi Iqu kimaŋi, “Si qe ätnyä” ätukqe.   
\p
\v 4 Iŋgaŋi Pailoti iqu, hiqäva-imäkqä naqä iquautä, qokä-apäkä iquautäŋi, “Ämaqä Tque kukŋuä mitmqä diŋqe, Iqueqä suqä quvqe, hiŋuä mäquŋquä eäŋänä” ätukqe.   
\p
\v 5 Iŋäqe, qu kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä hui ätukuwi. “Iqu aŋä-himqä eeqänäŋä qua Jutiya iuŋi, qaŋä yäkenä itä, ämaqeu näqŋqä ävätä, quvaqä äwqe, ävauqumuatätqänä. Iqu qua Galili iu ganä iäqetaŋi, täqinyqä äpqäqeqä” ätukuwi.   
\p
\v 6 Pailoti iqu, ii tqaŋgä äwiyäqe, “Ämaqä Tqu, Galilisaŋä Iqutanä?” ätukqe.  
\v 7 Qu “Ŋŋqä” tquaŋguwäŋga, iqu, “Jisasi Iqu Heroti iqueqä ämitŋqeuta äpqäqeqä,” kŋuä vqaŋgi, Heroti iquenyqä ändowatkqe. Hea iŋgaŋi, Heroti iqu Jerusälemä iu yakuä pmetaŋganji.   
\p
\v 8 Heroti iqu Jisasi Ique hiŋuä äqunäqe, iqu aquvänä ikqe. Ii tiinji. Hiŋuiqänäŋi Iqu ämaqä mimäkqänäŋä di imäkqaŋgi qätä äwimiŋqeŋqä, Ique hiŋuä qunätŋqä äwinyätä, “Iqu nyaqä hiŋuä iqi, ämaqä mimäkqänäŋä di imäkänä” kŋuä vqaŋgi äpmamiŋqe.  
\v 9 Ique äwimeqaŋga, nätmatqä kuapänäŋiŋqä yatŋqä vqaŋgqä-qe, Jisasi Iqu kimaŋi mätquä ikqe.  
\v 10 E tuätqätaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, qäqi ätqäupu, Ique kukŋuä yäŋänäqŋqä ämitkuwi.  
\v 11 Iŋgaŋi Heroti iqutä, iqueqä mäkä-iqä iquatä, Ique quvqä imäkäpu, kukŋuä quvqä ätuäpu, gquä hämänäŋä äŋguänäŋä hŋqu ämepu äwiyätäpu, Pailoti iquenyqä aŋgu ändowatukuwi.  
\v 12 Hiŋuiqänäŋi Heroti iqutä, Pailoti iqutä, himä-wiuŋqä äpmamiŋiyä-qe, hiunji iqueŋi, iquaqu näueqä imäkŋgiyi.   
\p
\v 13-14 Ique aŋgi wimeqaŋga, Pailoti iqu hiqäva-imäkqä naqä iquauŋqätä, ämaqä naqä iquauŋqätä, qokä-apäkä iquauŋqätä, tääqä ätuätä aquvä ämaqiyäqe, tii ätukqe. “He Ämaqä Tquenyqä nyitä kukŋuä jänä imäkatuŋquä ätuma äpäpu, tii ändquwiqä. ‘Ämaqe, qu gapmanqä iquauŋi hŋgisanä itquapŋqe, Ämaqä Tqu quvaqä kŋuä indqäŋqe qui imäkätqänä.’ Iŋäqe, nätmatqä he ändquwiŋqe, nyi hiqä hiŋuä iqiŋi yatŋqä ämitmäŋgaŋi, Iqueqä suqä quvqe mämoqumueqä iqänä.  
\v 15 Itaŋga Heroti iqu-pqe mämoqumueqä itä, nenyqä aŋgi ändowatqiyä. Ne Ique pizqä päsatuŋquä diŋqe, Iqueqä quvqe, hma etaŋgi äqunäŋueä.  
\v 16-17 Iiŋiŋqe, nyi täŋä-huŋqenä äwimi, hiŋuinä qunäwatmqänä.”   
\p
\v 18 I tquaŋga, qu eeqänäŋi, maŋä yäŋänäqŋqä ätäpu, “Ämaqä Tqueŋi, pizqä äpäsätnä, Baräpasi iqueŋi nenyqä vquatäwatiyä!” ätukuwi.  
\v 19 Baräpasi iqu, Jerusälemäŋi, gapmanqä iquatä mäkä äunäpu, ämaqä pizqä päsqaŋgi, guä äpmuatekuwä iquvi.   
\p
\v 20 Iŋgaŋi, Pailoti iqu Jisasi Ique ävquatäwatätŋqeŋqä wiŋgaŋgi, aŋgu ätukqe.  
\v 21 Iŋäqe qu maŋä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukuwi. “Zä-huätatä hueyä! Zä-huätatä hueyä!”   
\p
\v 22 Ga aŋguŋi, “Suŋqäwä? Iqu suqä quvqe, äki imäkätŋqäwä? Ne Ique pizqä päsatuŋquä di, nyi Iqueqä suqä quvqä hui mämoqumueqä iqä-qae, täŋä-huŋqenä ävätmä, hiŋuinä qunäwatmqänä” ätukqe.   
\p
\v 23 I tquaŋgqä-qe, qu maŋä yäŋänäqŋqä, “Jisasi Iqueŋi pizqä päkiyä!” ätqua äupiyi, iqueqä maŋi mändi äkittqäkuwi.   
\p
\v 24 Iŋi Pailoti iqu, “Iquauä äwiŋqä dunä qänaknä wimqeqä” ätŋgqe.  
\v 25 Ämaqä, gapmanqä iquatä mäkä äunäpu, huizique äpäkkqä iquenyqä ätukuwiŋqe, Pailoti iqu iqueŋi ävquatäwatkqe. Itaŋga Jisasi Iqueŋi, iquauä äwiŋqä iu qänaknä itä, ämaqä päsqä iquauqä hipa iu äwikqe.   
\s1 Qu Jisasi Ique zä-huätatä äuekuwiŋqä\f + \fr 23:26 \ft Matiu 27:32-44; Makä 15:21-32; Jonä 19:17-27\f*  
\p
\v 26 Qu Jisasi Ique ätuma äwäpu, ämaqä Saimonä Sairinisaŋä iqu, aŋä-himqä iuŋqä tä pätqätaŋgi a äkiqätäpu, zä-huätatä huŋqe, ique quamä äwiwätäpu, “Jisasi Ique qänaki wivändiyä” ätukuwi.  
\v 27 Iqua Ique ätuma wätqätaŋguwäŋgaŋi, qokä-apäkä kuapänä Ique qänaki äwivändkuwi. Iquautaŋä apäkä kuapänäŋä hiua, pmapqä ipu, kŋuä äqiyäpu, qänaki äwivändkuwi.  
\v 28 Qu iiŋä iqaŋguwäŋga, Iqu qänaki hiŋuä ämoqunätä, “Apäkä Jerusälemätaŋä iuenä, Nyinyqä kŋuä maqiyqä pambiyä! Hiqä-hiuäŋqätä, hiqä ymeqäŋqätä qäpiyä” ätukqe.  
\v 29 “Qakui tiinjqä. Hea qänakndaŋäŋgaŋi, qu tii tpnuwi. ‘Apäkä qokitqä iuatä, ymeqä manyquä iuatä, ymeqä aŋuä mävqä iuatä, qu quwqä-quwä aquvänä iqäuä.’  
\v 30 Hea iŋgaŋi, ‘\qt Qoqoŋä iquenä, he qua täqi äpäknäpu, ktqä naqumuätäpiyä\qt*’ tpnuwiqä.\f + \fr 23:30 \ft Hosiya 10:8\f*  
\v 31 Ii tiinjqä. Täŋgaŋi qu zä eqä-täŋä eŋqä-paŋä-qunä, suqä tä nyimäkätqäŋuwi, iŋi suqä quvqä imäkqä, zä yäuä äpitŋqä eŋqä-paŋä iquauŋi, suqä äki iwimäkpnuwäŋqäwä?” ätukqe.   
\p
\v 32 Itaŋga Iqutä anäŋi, qu suqä quvqä imäkqä hŋquaqui-pqe, pizqä päkpŋqä ätuma äukuwi.  
\v 33 Qu äupiyi, hipkä ‘Ämaqä nyuäŋiqä’ ätmiŋuwä iu ätimäupiyi, Jisasi Iquesä, suqä quvqä imäkqä iquaquisä, zä-huätatä äuekuwi. Ämaqä hŋquququ, Iqueqä hipa ämuaŋgisa, huiziqueŋi, hipa qunamäuqäŋgisa äuekuwi.   
\p
\v 34 Ae äueqaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu, “Apiquki, iquauqä suqä quvqe, huätä mamäuvä. Nätmatqä tä nyimäkquwiŋqe, qu maqŋqeqä” ätukqe. Iŋgaŋi qu Iqueqä gquetä ämuasmäŋqetä iwäsäupu, kikiŋä mapŋqä häŋä ikuwi.  
\v 35 Jisasi Iqu zä-huätatä huŋgaŋgaŋi, qokä-apäki hiŋuä äqumbu ätqäumiŋuwi. Ämaqä naqä iqua, Ique äkasuwä ätuäpu, “Iqu ämaqä huiziuŋi häŋä iqumuatqä-queqä. Itaŋga Iqu Kraisi, ne mineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu Ique atäuŋuä ikqä Iqu etaŋgutqe, Iqueqä-kiuä häŋä iqumuatnänä” ätukuwi.  
\v 36-37 Itaŋga mäkä-iqä iqua-pqe, Iqu-täŋä qäqiqi äpäpu, äkasuwä ätupiyi, wainqä-eqä yäŋänäqŋqä äväpu, “Si Israitqä iquauqä Ämiqä Naqä Iquki etaŋgutqe, Tqä-täuä yätamäkqä inyä” ätukuwi.   
\p
\v 38 Itaŋi Iqueqä nyuäŋä haqä yäŋiŋi, tuwaŋuä tiiŋä äqäkuwi. “Ämaqä Tqu, Israitqä iquauqä Ämiqä Naqä Iqueqä.”  
\v 39 Itaŋga ämaqä quvqä Jisasi Iqutä zä-huätatä anä äuekuwä iquaqu, huiziqu äkasuwä tiiŋä ätukqe. “Si Kraisi, ne äminesŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä äkikqä Iqukitanä? Si Qäquki etaŋgutqe, yätamäkqe, Tqä-täuä änyätnä, ye-pqe inä yesŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 40 I tquaŋga, ämaqä huiziqu qätä äwiyäqe, äkasuwä tii ätukqe. “Haŋä-iqä Iqu ämeqä-pa, si-pqä inä ämenyä. Si iiŋä ätätŋäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqä zä makiŋqä iqiyä?  
\v 41 Yeqä suqä quvqä imäkqeuta, haŋä-iqä tä meqaŋgueetaŋi, qu qäyunä yemäkqäuä. Iŋäqe Ämaqä Tqu, suqä quvqä maiqueqä” ätukqe.  
\v 42 Iqueŋi qäpu ätuäqe, “Jisasi Iquki, Si Ämiqä Naqä äpmetŋäŋgaŋi, nyinyqä kŋuä indqäŋgtŋqä” ätukqe.   
\p
\v 43 Ga, Jisasi Iqu kimaŋi, “Nyi naqä-qakuä äktqä. Täŋgaŋi, si Nyitä qäukuä yäŋiŋi anä pmeŋqueä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu äpäkoŋgqeŋqä\f + \fr 23:44 \ft Matiu 27:45-56; Makä 15:33-41; Jonä 19:28-37\f*  
\p
\v 44-45 Hiunji quemisqeuta, awiyqä 3 klokŋgaŋqä, mäptqä we mauŋqä itä, qua eeqänäŋä iuŋi hea äwäkqe. Iŋgaŋi, yuä naqänäŋä hiqäva-imäkqä aŋä yäŋgisa imaknmiŋqe, iŋgi-iŋgi äpkŋga äpäwäkqe.  
\v 46 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu tääqä yäŋänäqŋqä ätätä, “Apiquki, Ŋqä quuvqe, Tqä hipa iqi eqänä” ätukqe. E ätuäqe, qe äpäkoŋgqe.   
\p
\v 47 Ae äpäkoŋgaŋga, mäkä-iqetaŋä naqä iqu, hiŋuä e äqunäqe, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe haqeu ämamäutä, “Ämaqä Tqueä suqä quvqä imäkqe, aaŋqeqä. Ämaqä Jänänäŋä-queqä” ätkqe.   
\p
\v 48 Ämaqä eeqäpnä hiŋuä qumbŋqä aquvä äqänmiŋuwä iqua, nätmatqä ii timäuqaŋgi äqumbiyi, huäqä kiiŋä wuŋgaŋgqetaŋi, quwqä quikuiu ptqä äpäknäpu, aŋämqä aŋgi äukuwi.   
\p
\v 49 Iŋäqe Jisasi Iqueqä käyämaqä iquatä, apäkä ique Galilisa äwivändkuwä iuatä, qu nätmatqä tä timäuqaŋgqeŋqä kiŋä näŋisa hiŋuä äqumbu ätqäumiŋuwi.   
\s1 Jisasi Iqueqä huiwi, pŋqä ekuwiŋqä\f + \fr 23:50 \ft Matiu 27:57-66; Makä 15:42-47; Jonä 19:38-42\f*  
\p
\v 50-51 Iŋgaŋi ämaqä hŋqu äpmamiŋqe. Iqueqä yoqe Josepä ique. Iqu Israitqä iquauqä aŋä-himqä Arämatiyataŋä ique. Iqu ämaqä jänä-ŋu eä, Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋqä hiŋuä äqänä äpmamiŋqe. Iqu Israitqä iquauqä ämaqä naqä iquautaŋä-que. Iŋäqe, ämaqä naqä huizi iqua, Jisasi Ique qui imäkpŋqeŋqä kŋuä indqänätqätaŋguwäŋga, iqu, “äŋguiqä” matqä imiŋqe.  
\v 52 Jisasi Iqu ae äpäkoŋgaŋga, iqu Pailoti iquenyqä äwäqe, Jisasi Iqueä huiwiŋqä ätukqe.  
\v 53 Pailoti iqu, “Yqä mayä” tquaŋga, iqu Jisasi Iqueä huiwi zä-huätatä äuekuwiuta äma äpätä, yuä huäqä äutätä, ämaqä qua ptŋqä iu ekqe. Ämaqä wiqä iuŋi, hikä mŋä ae ätäpqiyäŋuwä-qe, iuŋi ämaqä hŋque pŋqä maeqä iŋuwi.   
\p
\v 54 Hiunji iqueŋi, Sämbatqä hiunji hapä pmeqä näwenyä imäkqäŋganji. Mä Josepä iqu ii imäkqaŋgaŋi, Sämbatqä timäutŋqä ikqe.  
\v 55 Itaŋga apäkä Galilisa Jisasi Iqutä anä äpkuwä iua, “Josepä iqu, Jisasi Iqueä huiwi qua äkiu pŋqä eäŋqutiyä. Ä äänä itä eäŋqutiyä” tpu, hiŋuä qumbŋqä, Josepä ique qänaki äwivändkuwi.  
\v 56 Hiŋuä ae äqumbiyi, äväma äwäpu, marasinqätä, wetqä jinaŋä-weqätä näwinyä imäkepiyi, hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, suqä ätäŋqä duŋi qänaknä ipu, hapä äpmamiŋuwi.   
\c 24  
\s1 Jisasi Iqu, qua buta aŋgi ävaukqeŋqä\f + \fr 24:0 \ft Matiu 28:1-15; Makä 16:1-11; Jonä 20:1-18\f*  
\p
\v 1 Hiunji hapä pmeqä ae äpäwqaŋgaŋi, ziŋuä matqäŋgaŋi, apäkä iua nätmatqä näwinyä ae imäkekuwi ämapiyi, ämaqä qua ekuwä duŋqä äukuwi.  
\v 2-3 Qu iqi ätimäupiyi, hikä qua hovqä iuŋi mäpmäwänätaŋgi äqumbiyi, yäpä yäŋgisa äpeyäpu, Naqä Jisasi Iqueqä huiwi mäwiqä itaŋgi äquŋguwi.  
\v 4 Qu iiŋä äqumbiyi, kŋuä kuapänä indqänäpu pmetaŋguwäŋga, ämaqä hŋquaqu, gquä hämänäŋä we-huŋqä ipŋqä, qäqiqi maqänä ätqäukiyi.  
\v 5 I tqäuqaŋgiyäŋga, apäkä iua zä ipu, hipeŋuä qua bu epu äpmakuwi. Itaŋga ämaqä iquaqu tii ätukiyi. “Ämaqä häŋä Iquenyqe, he ämaqä pizqä iqua wiqeuŋi, suŋqä qävqä itqäŋäuä?  
\v 6 Iqu täqi mäwiqä inä, ae ävauqeqä. Mä Galili du yqänä äpmeqäŋga, kukŋuä etkqeŋqä kŋui aŋgi hiyätŋqeqä.  
\v 7 Iqu tiiŋä äyä etkqeqä. ‘Qu Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi, suqä quvqä imäkqä iquauä hipa iqi wipnuwiqä. Itaŋga qu Ique zä-huätatä huepnuwiqä. Hea hŋquaqu äwitqe, hŋquququeŋi aŋgi vauniqeqä’” ätukiyi.  
\v 8 I tquaŋgiyäŋga, iua Jisasi Iqu ätukqeŋqä kŋuä äwimakqe.   
\p
\v 9 Iua iuŋi äväma äupiyi, ämaqä 11 iquautä, ämaqä huizi iquautä, nätmatqä hiŋuä äquŋguwiŋqä awä ätukuwi.  
\v 10 Apäkä, ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau, kukŋuä ätukuwä iua, ii tiiŋi. Mäliya Maktälataŋä ii, Jonai, Mäliya Jemisi iqueqä känäu, itaŋga apäkä huizi iuautä anä äpmamiŋuwä iuatä, iuayi.  
\v 11 Apäkä iuauqä kukŋuiŋqe, ämaqä iqua, “Kukŋuä qämä-qämä iŋqä änatqäuä” kŋuä vqaŋgi, quuvqä maeqiyqä ikuwi.  
\v 12 Quuvqä maeqiyqä ipiyitaŋi, Pitä iqu pämä ätqäuqe, qua ekuwä iuŋqä tnäŋä äwäqe, qoŋä äuktäutä, yuä huäqä äutäpu ekuwinä witaŋgi äquŋgqe. Iŋgaŋi iqu nätmatqä iiŋä äqunätäqŋqä kŋuä kuapänä indqänätä, aŋgi äukqe.   
\s1 Ämaqä hŋquaqu, Emiyasiŋqä äukiyiŋqä\f + \fr 24:13 \ft Makä 16:12-13\f*  
\p
\v 13 Itaŋga hiunji asä iqueŋi, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋquaqu, aŋä-himqä hmbinyqä äumiŋiyi. Aŋä ipiyqä yoqe, Emiyasiyi. Jerusälemätaŋi, kiŋä namji (11 kilomita).  
\v 14 Iquaqu qaŋä äwäsiyäŋgaŋi, nätmatqä eeqänäŋä ii ätimäukqeŋqä kukŋuä ätqämuiŋiyi.  
\v 15 Iquaqu yatŋqä iŋgäwätqätaŋgiyäŋga, Jisasi Iqu iquaqu-täŋä qäqiqi äpätä, qaŋä anä äumiŋuwi.  
\v 16 Iquaqu Jisasi Ique hiŋuä äqunyiyä-qe, “Tä, Jisasi Iqueqä” kŋuä mindqäŋqä ikiyi.  
\v 17 Iŋi Iqu iquaqui tii ätukqe. “Qe qaŋä äpäsiyäŋgaŋi, squä-suaŋqä tätqäŋinyqä?”  
\p Iqu yatŋqä e vqaŋga, iquaquvqä hipeŋui huäqä-huŋqä-quaqu ätqäukiyi.  
\v 18 Itaŋi, iquaquisaŋä hŋqu, iqueqä yoqe Keleopasi iqu, kukŋuä kimaŋi tii ätukqe. “Ämaqä, aŋä-himqä huitaŋä-huitaŋä Jerusälemäŋi kuapänä äpmeŋuwä iutaŋi, nätmatqä täŋga ätimäuqeŋqe, Sinä qätä mäwiyqä iŋätanä?” ätukqe.   
\p
\v 19 Iqu i tquaŋga, Jisasi Iqu, “Squä nätmatqäwa?” ätukqe.  
\p Iquaqu kimaŋi, “Nätmatqä Jisasi Nasäretqätaŋä Ique äwimeqeŋqä ätqueä” ätukiyi. “Iqu hiŋuä-tqä-qu eä, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqisä, qokä-apäkä iuqä hiŋuä iqisä, wäuŋuätä kukŋuätä, yäŋänäqŋqä imäkqä Iqueqä.  
\v 20 Neyaqä hiqäva-imäkqä naqä iquatä, ämaqä naqä huizi iqua-pqätä, qu Ique päkpŋqä kukŋuä ämitäpu, ämaqä iquauqä hipa iu ävquwiŋqätä, Ique zä-huätatä äuequwiŋqätä, ätätqäŋueä.  
\v 21 Kiŋganäŋi ne Ämaqä Iquenyqe, kŋui tiiŋä indqänätuŋque. ‘Ämaqä Tqu, qokä-apäkä Israitqä iqune aŋgi inätumeqä Iquvqä.’ Itaŋgi kukŋuä hŋqu inänji. Qu Ique äpäsquwäŋgaŋi, hea hŋquaqu ae äpäwqe, hŋqu täsuänä.  
\v 22-23 Iŋi täŋgaŋi, apäkä nesaŋä hnjua, yäuŋuä-yäuŋuä iŋqä inemäkqäuä. Zä-hiŋuä maqŋqäŋga, qua equwä duŋqä äwäpu, Iqueqä huiwi hiŋuä moquŋqä ipiyi, ne änemepu tii änatqäuä. ‘Ne Goti Hanjuwä Iqueqä eŋätqä hŋquaqunä äqunäŋunä. Iquaqu, “Iqu häŋä äpmenä” änatqinyqä’ änatqäuä.  
\v 24 Itaŋga ämaqä nesaŋä hŋqua, qua equwä iuŋqä äupiyi, apäkä iua änatquwä-pa, e äqunäŋäuä. Iqua Iqueŋi hiŋuä mäquŋquä iqäuä” ätukiyi.   
\p
\v 25-26 I tquaŋgiyäŋga, Iqu kimaŋi, “Qeyaqä kŋuä indqäŋqe, hmanjqä” ätukqe. “Kukŋuä hiŋuä-tqä iqua ätkuwä eeqänäŋi, naqä-qakuä ätimäuqeŋqe, suŋqä maqŋqä eŋinyqä? Qu Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu ämineyätŋqä ätekqä Iquenyqe, ‘Täŋä-huŋqä tä ganä ämeqe, qänakndaŋi yoqä naqä meniqeqä’ äqäkuwiqä” ätukqe.  
\v 27 I ätuäqe, Iqu kukŋuä Mosisi iqutä, hiŋuä-tqä eeqänäŋä iquatä, bukiu äqiyäuŋuwiŋqä ätipäqiyätä, awä ätukqe. Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu Iqueqä-kiuäŋqä ätä äqänäŋqeŋqä, qakuä eeqänäŋi ämotquakqe.   
\p
\v 28-29 Iŋgaŋi qu aŋä iquaqu pmayŋqä-täŋä qäqiqi ätimäupiyi, Jisasi Iqu äwätŋqä imäkŋgaŋga, iquaqu, “Mäptqä ae äwiqe, hea hiätŋqä iqäqä-qae, Si yesä anä pmetuŋqueqä” ätukiyi. I tquaŋgiyäŋga, Iqu iquaqutä anä pmapŋqänä, aŋä yäpä yäŋgisa äpaqukqe.  
\v 30 Qänakŋi, Iqu buayä bŋqä, iquaqutä iquvaŋiu anä äpmapiyi, Iqu buayä ämeqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä ‘äŋguiqä’ ätäqe, äkutätä, iquaqui vätŋqä ipäqäkqe.  
\v 31 Iqu ävätŋqä iqaŋga, iquaquiyqä hiŋui äŋguä äqänyiyi, “Tqu, Jisasi Iqueqä” näqŋqä ämakiyi. Iŋgaŋi Iqu maqänä imatneqaŋga, iquaqu Iqueŋi, hiŋuä mäquŋquä ikiyi.  
\v 32 E imatneqaŋga, iquaqu, “Ne hänaqeu äpätaqäŋgaŋi, Iqu ye kukŋuä äyätapätä, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi kukŋuä qakui ämäyätqueqaŋgqäŋga, yeyaqä äwqe, tä hänaqä eŋqä-pa äyasqeqä” ätŋgiyi.  
\v 33 I ätniyi, iquaqu Jerusälemäŋqä aŋgumä maqänä äukiyi. Iqi ätimävi, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä 11 iquatä, ämaqä huizi iquatä, aquvä äqämbu pmetaŋgä äwimakiyi.  
\v 34 Äwimeqaŋgiyäŋga, qu iquaqui, “Naqä-qakuiqä. Naqä Iqu aŋgu ävautä, Saimonä ique äwimeqiyä” ätukuwi.   
\p
\v 35 Itaŋi, iquaqu nätmatqä eeqänäŋä hänaqä du äwimakqeŋqä awä ätukiyi. Itaŋga iquaqu, “Ye Iqueŋi, buayä yätapqaŋganä hiŋuä äqunäŋueä” ätukiyi.   
\s1 Jisasi Iqu, Iqueqä ämaqä iquau äwimakqeŋqä\f + \fr 24:36 \ft Matiu 28:16-20; Makä 16:14-18; Jonä 20:19-23\f*  
\p
\v 36 Qu kukŋuä i tqämanätqätaŋguwäŋga, Jisasi Iqu iquauä awä iqi ätqäukqe. I ätqäuqe, “Heqä äwqä haŋuä enyänä” ätukqe.  
\v 37 I tquaŋga iqua yäuŋuä ipu, ‘Hikuapqeqä’ ätäpu, zä ikuwi.  
\v 38 Iwä Iqu tii ätukqe. “Äwqä haŋuä miŋqä, kŋuä kuapänä suŋqä indqänäpu pmeŋäuä?  
\v 39 Nyaqä hipaitä, yukitäŋi, hiŋuä qumbiyä. Ii nyinjqä. Nyaqä huiwiu a äminyiyäpu, näqŋqä mapiyä. Nyi guwä-täŋä, yäŋä-täŋunjqä. Hikuapqä iqua, iiŋäqua manä” ätukqe.  
\v 40 Iqu iiŋä ätuäqe, Iqueqä hipaetä, yukitä ämotquakqe.  
\v 41 Iqua aquvänä ipiyä-qe, “Naqä-qakuätiyä? Quaŋgitiyä?” kŋuä indqänätqätaŋguwäŋga, Iqu, “He buayä hui ämeŋäuä?” ätukqe.  
\v 42 Iqu e tquaŋga, iqua hämapäkä häkiyä äyäqäkuwi, hŋgiŋi, Ique äwikuwi.  
\v 43 Iqu ämotauqe, iquauqä hiŋuä iqisa äŋgqe.   
\p
\v 44 Iŋgaŋi, Iqu tii ätukqe. “Nyi hesä yqänä äpmamäŋgaŋi, ‘Kukŋuä eeqänäŋä Nyinyqä, bukä Mosisi iqu äqäkqeutä, hiŋuä-tqä iqua äqäkuwiutä, apqä tqä iqua äqäkuwiutäŋi, ii naqä-qakuinä timäuniqeqä’ äyä etmiŋqeqä” ätukqe.  
\v 45 Iiŋä ätuäqetaŋi, iqua Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu äqänäŋqeŋqä qakuä eeqänäŋiŋqä näqŋqä mapŋqä yätamäkqä äwikqe.  
\v 46 Ga tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä ätä äqänänä. ‘Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu ämeyätŋqä ätekqä Iqu, täŋä-huŋqä meŋqiyä. Itaŋga qua äptepqä duŋi, hiunji hŋquaqu äwitqe, hŋquququeŋi, aŋgi ävauŋqiyä.  
\v 47 Itaŋga ämaqä eeqänäŋä iuŋi, qu Iquenyqä awä tpuŋqäuä. Ämaqe, quwqä kŋuä äkunmäkmbu, suqä quvqe ävquatämäuqeŋqätä, Goti Hanjuwä Iqu äwqä haŋuä imäknätä, quwqä suqä quvqe huätä mamäuqeŋqätä awä tpuŋqäuä. Kukŋuä awi, Jerusälemä iu ganä tpuŋqäuä’ ätä äqänänä.  
\v 48 He nätmatqä tä hiŋuä äquŋguwiŋqe, awä-tqä-quenä epŋqeqä.  
\v 49 Nätmatqä äŋguänäŋä Apiqu etapäniŋqä ätkqe, Nyi henyqä ändowatmqänä. He, yäŋänäqŋqä qäukuä haqä yätutaŋi emetqäŋgaŋqä, aŋä-himqä täu pmetpŋqeqä” ätukqe.   
\s1 Goti Iqu, Jisasi Ique, qäukuä yätuŋqä ätuma ekqeŋqä\f + \fr 24:50 \ft Makä 16:19-20, Wäuŋuiŋqä 1:9-12\f*  
\p
\v 50 Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, aŋä Betani iuŋqä ätuma äukqe. Iqi ätimäupiyi, Iqueqä hipa haqä yätqä eätä, Goti Hanjuwä Iqu, iquau äŋguä miwiyätŋqeŋqä tääqä ätukqe.  
\v 51 Iqu e ätuäqe ävämeqaŋga, Goti Hanjuwä Iqu qäukuä haqä yätuŋqä ätuma qe ekqe.  
\v 52 Iŋgaŋi iqua qoŋä äuktäupu, Iqueqä yoqe haqeu ämamäupiyi, aquvänä ipu, Jerusälemäŋqä aŋgi äukuwi.  
\v 53 Iŋgata-tiŋi, iqua hiunji ique-ique, hiqäva-imäkqä aŋä ququawiu äpmapu, Goti Iquenyqä “äŋguiqä” ätäpu, Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäumiŋuwi.