\id JHN - Menya [MCR – Carl R Whitehead] 
\h Jonä 
\toc1 Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi,  Jonä  iqu äqäkqe 
\toc2 Jonä 
\mt2 Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi,  
\mt1 Jonä  
\mt2 iqu äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä ique äqäkqe, Jonä iqu, Jisasi Iqueŋqe, “Goti Iqueqä Kukŋuä Iqu ämaqä-qu eätä, neyaqä awä iqi äpmenä” ätkqe. Itaŋga Jonä iqu, tiiŋäŋqä äwiŋgqe. Qokä-apäki, qu Jisasi, Goti Iqueqä Ymeqä Iquenyqe, quuvqä eqiyäpu, ga qu näqŋqä tii hepŋqänänyä. Ämaqä, Goti Iqu kukŋuä guä ämäsäuekqä iuta, ämaqä-qune aŋgi inetmetŋqä ändowatkqä iqu, ii Jisasi Iquvi. Itaŋga Jonä iqu näqŋqä tii eä, Iqueqä tuwaŋuä tä, i äqäkqe. Ämaqe, qu Jisasi Iquenyqä quuvqä eqämitpqe, qu häŋä hea ique-ique äŋguänä pmeqe mapnuwäŋqä. (20:31 hiŋuä qunyä).  
\ip Hiŋuiqäŋi Jonä iqu, “Jisasi Iqu, Kukŋuä Goti Iqutä kiŋganä anä äpmamiŋqä Iquvqä” änatkqe. Iwä qänakŋi Jonä iqu tiwiqe, Jisasi Iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi, imäkmiŋqeŋqä ätkqe. Ii ne hiŋuä näqŋqe, tii eatuŋque. Jisasi Iqu, ämaqä, Goti Iqu kukŋuä guä ämäsäuekqä iuta, ämaqä-qune aŋgi inetmetŋqä ändowatkqä Iquvqä. Ga Iqu, Goti Iqueqä Ymeqä Iquvi. Itaŋga Jonä iqu, Jisasi Iqu, ämaqe mimäkqänäŋä di imäkmiŋqä iutaŋä qakuiŋqä-pqe, inä änatkqe. Iutaŋi ne hiŋuä tii ae äyä äqunäŋque. Ämaqä hui, Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyäpu, Ique qänaki äwivändkuwi. Ä ämaqä hui, quuvqä heqiyqäŋqe, mäwiŋqä ikqe.  
\ip Itaŋga saptä 13-17 iuŋi, Jonä iqu tiwiqe, Jisasi Iqueqä himä-wiuŋqä iqua, a kiqätpŋqä ikuwäŋga, nätmatqä heatqä iŋga ätimäukqeŋqä ätkqe. Iŋgaŋi Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä äpme, iquauŋi, kukŋuä äŋguä hui inä ätumiŋqe. Qänakŋi, himä-wiuŋqä iqua, Jisasi Ique a äkiqätäpu, kukŋuä ämitäpu, Iqueŋi zä-huätatä äuekuwi. Itaŋga kukŋuä yäpaki, Jisasi Iqu aŋgi ävauqaŋgaŋi, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, Ique hiŋuä äquŋguwiŋqeyi.  
\ip Nätmatqä hŋquenyqe, ne Jonä iqueqä bukä iu hiŋuä kuapä äqunätuŋque, ii qokä-apäkä iuqä suqä häŋä pmapŋqä dutaŋi, Jisasi Iqu kukŋuä ktqä eŋqä-pa ätkqeyi. Iŋi kukŋui, yuŋuiŋqä, eqeŋqä, bretqeŋqä, we-huŋqeŋqä, guä wainqeŋqä, itaŋga, sipsipqä miqeŋqe, ne hiŋuä äqunätquŋu.  
\c 1  
\s1 Kukŋuä häŋä-pmeqä-täŋiŋqä  
\p
\v 1 Qua tqu mimäkqä änyä etaŋgaŋi, Kukŋuä Iqu ganä äpmamiŋqe. Itaŋga Kukŋuä Iqu, Goti Hanjuwä Iqutä anä äpmamiŋqe. Kukŋuä Iqu, Goti Hanjuwä Inäŋä-quvi.  
\v 2 Aiŋga nätmatqä mimäkqä änyä etaŋgaŋi, Kukŋuä Iqu, Goti Hanjuwä Iqutäŋi anä äpmamiŋqe.   
\p
\v 3 Iiŋä etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä imäkätäqäŋgaŋi, nätmatqä eeqänäŋä Kukŋuä Iquesanä imäkkqe. Hänaqä huiziutaŋi, nätmatqä hui, mimäkqä pa ikqe.  
\v 4 Iiŋä etaŋgi Kukŋuä Iqu, häŋä-pmeqä quatä Iquvi. Itaŋga häŋä-pmeqä tqu, qokä-apäkä iuqä We-huŋqä Vqä Iquvi.  
\v 5 We-huŋqä Iqu, hea witaŋgqeuŋi, we eumäkätqätaŋga, hea iqu, Iqueŋi mämäwqätäuqä itŋqe.   
\p
\v 6 Goti Hanjuwä Iqu ämaqä hŋque ändowatkqe. Iqueqä yoqe, Jonä iquvi.  
\v 7 Jonä iqu iŋgaŋi, We-huŋqä Iquenyqä qokä-apäkiu awä tquaŋgi, qu iqueä kukŋui qätä äwiyäpu, We-huŋqä Iquenyqä quuvqä heqäpŋqeŋqä äpkqe.  
\v 8 Jonä iqu We-huŋqä Iqu maetqe, iqu We-huŋqä Iquenyqä awä tuätŋqä iquvi.  
\v 9 I tätqätaŋgaŋi, We-huŋqä naqä-qakuä qokä-apäkä eeqänäŋä we wumäkquätŋqä Iqu, qua täuŋqä pätŋqä imiŋqe.   
\p
\v 10 Kukŋuä Iqu qua täu äpmeŋqe, qua tqu Goti Hanjuwä Iqu Kukŋuä Iquesanä qäyä imäkkqäŋqä, qua täu äpmapiyä iqua Kukŋuä Iquenyqe, yoqä mäwqueqä ikuwi.  
\v 11 Iqu Iqueqä quae qäyä timäuqaŋgi, quvämaqä iqua, Iqueŋi mitmeqä danä ikuwi.  
\v 12 Iŋäqe, Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, itmakuwä iquauŋi, Kukŋuä Iqu qu Goti Hanjuwä Iqueqä ymeqä timäupŋqä imäkkqe.  
\v 13 Qu Goti Hanjuwä Iqueqä ymeqä ätimäuquwi, qu hiŋgi ämaqä qua täutaŋä hŋqu hemeqaŋgi ätimäuquwä maetqe, Kaniqu Goti Hanjuwä Iqu imäkqaŋgi ätimäuquwi.   
\p
\v 14 Kukŋuä Iqu, täkä ämaqä ne eŋqä-paŋä-qu imänätä, neyaqä awä iqi äpmamiŋqe. Iqu ämaqeŋqä kuapä äwinyätä äŋguä Iwimäkqä-qu eä, itaŋga naqä-qakuänäŋiŋqä Motqueqä Iquvi. Itaŋga Ymeqä Kiuänäŋä Iqu, Iqueqä Kaniquesa yäŋänäqŋqä ämeqäqä di, ne hiŋuä äqunäŋque.   
\p
\v 15 Iiŋä etaŋgi, Jonä iqu Iquenyqe awä-tqä-quvi. Maŋä yäŋänäqŋqä tii ätukqe. “‘Ämaqä nyaqä tuwiu qänaki pätŋqä Iqu, Iqueä yoqe, nyaqeuŋi ämäwqätäuŋqiyä’ etätŋqä Iqu, Iqu tä Qäquvi. I ätätŋqe, quati tiiŋä etaŋgiyi. Nyi nipai manyinyquäŋgaŋi, Iqu äpmamiŋqeqä” ätukqe.  
\v 16 Iqu ämaqeuŋqä kuapä äwinyätä äŋguä Iwimäkqä-qu eä, neŋi nätmatqä äŋguänäŋi, tätä änätapätqäuä.  
\v 17 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqe, ne Mosisi iquesa ämequä äyuwä. Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqeŋqä äwinyätä äŋguä iwimäkqeŋqätä, Iqueqä suqä naqä-qakuiŋqätä näqŋqe, Jisasi Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä Iquesa ämeque.  
\v 18 Ämaqä-pqä hui Goti Hanjuwä Iqueŋi hiŋuä ae äqunätqäŋuwä hmanji. Iŋi Iqu Goti eä, Ymeqä Hŋqunäŋä, Kaniqutä anä äpmanyä Iqu, neŋi Goti Hanjuwä Iquenyqä ämänätqueqi.   
\s1 Jonä asŋä-qäyqä iqueŋqä\f + \fr 1:19 \ft Matiu 3:1-12; Makä 1:1-8; Lukä 3:1-18\f*  
\p
\v 19 Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä naqä iqua, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä hiqäva-qäyqä hŋquatä itaŋga, Iqueqä aŋiu wäuŋuä imäkqä hŋquatä, Jonä iqueŋi, “Si tqukikä?” ätuäpu, ique yatŋqä wipŋqä, Jerusälemäta dowatqaŋguwäŋga, Jonä iqu awä tii ätukqe.  
\v 20 Iqu qätenä mäwiyqä itä, äti tii ätukqe. “Nyi Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä iqunä maetqenä” ätukqe.   
\p
\v 21 “Iŋi si tqukikä? Si Laisa iquki maeqä enä?” ätuäpu yatŋqä äwikuwi.  
\p I tquaŋguwäŋga, Jonä iqu, “Nyi Laisa iqunä maetqenä” ätukqe.  
\p “Iŋi Mosisi iqu hiŋuä-tqä hŋquenyqä ätkqe.\f + \fr 1:21 \ft Kukŋuä-suqä 18:15, 18\f* Si qäquki maeqä enä?” ätuäpu yatŋqä vqaŋguwäŋga, iqu “Oeyä” ätukqe.   
\p
\v 22 Iqu “Oeyä” i tquaŋgaŋi, “Ämaqä ne änandowatquwä iquau aŋgumä äwätanä tuatuŋqueŋqe, si tqukiyi? Iŋi si tqä-täuŋqe, äänä ttŋqäwä?” ätukuwi.   
\p
\v 23 \fig Nyi ämaqä aŋä avqŋqä imda maŋä ätätmä, ‘Naqä Iqueqä hänaqe jänänä imäkpiyä’ tqä iqunjqä.|alt="John preaching to crowd" src="WA03809b.tif" size="col" loc="John 1:19-28" copy="Illustrations by Graham Wade © United Bible Societies, 1989." ref="1:23" \fig*I tquaŋguwäŋga, Jonä iqu kukŋuä hiŋuä-tqä Asayä iqu ätkqeuŋi, ämetä ätukqe.  
\pi1 “\qt Nyi ämaqä aŋä avqŋqä imda maŋä ätätmä, ‘Naqä Iqueqä hänaqe jänänä imäkpiyä’ tqä iqunjqä.\qt*”\f + \fr 1:23 \ft Asayä 40:3\f*   
\p
\v 24-25 I tquaŋguwäŋgaŋi, ämaqä i ändowatkuwä Parisi iqua, iqueŋi yatŋqä ämipu tii ätukuwi. “Si Kraisi Iquki maeqä eäŋnä, Laisa iquki maeqä eäŋnä, itaŋga hiŋuä-tqä iquki maeqä eäŋi, iŋi si ämaqä asŋi, suŋqä qäyätqäŋinyä?” ätukuwi.   
\p
\v 26 I tquaŋguwäŋga Jonä iqu, “Nyi asŋi, eqetä äqäyätqäŋänä. Iŋäqe, heyaqä awä iqiŋi, hŋqu ätqäuä. Iquenyqe, he änyä maqŋqä eäŋäuä.  
\v 27 Iqu nyaqä tuwiu qänaki pätŋqä Iquvi. Itaŋga Iqueä yukä muasmäŋqä quvätmŋqe, nyi äŋguänäŋunä maeqä iŋänä” ätukqe.   
\p
\v 28 Kukŋuä iiŋi, eqä Jotänä yätäqä näŋgisa aŋä-himqä Betani iu ätŋguwi. Iqiŋi, Jonä iqu ämaqä asŋä äqämiŋqe.   
\s1 Goti Iqueqä Sipsipqä Meqä Iquenyqä  
\p
\v 29 Kukŋuä i ätŋguwä awiŋgaŋi, Jonä iqu, Jisasi Iqu iquenyqä pqaŋgi äqunäqe, “Goti Hanjuwä Iqueqä Sipsipqä Meqä, ämaqä qua täutaŋä iquauqä suqä quvqä huätä mamäuqä Iqu, Täsqukänä” ätukqe.  
\v 30 “‘Ämaqä nyaqä tuwiu qänaki pätŋqä Iqu, Iqueä yoqe nyaqeuŋi ämäwqätäunä’ ätätmä, itaŋga ‘Nyi nipai manyinyquäŋgaŋi, Iqu ganä äpmamiŋqeqä’ ätätŋqä Iqu, nyi Ämaqä Tquenyqä ätätŋqeqä” ätukqe.  
\v 31 “Ämaqä Tquenyqe nyi maqŋqä ekqä-qe, Israitqä iqua Iquenyqä näqŋqä hipŋqeŋqä äpätmä, eqetä asŋi i äqäyätqäŋänä” ätukqe.   
\p
\v 32 Jonä iqu iqueqä hiŋuitä hiŋuä äquŋgqeŋqä, “Qäukuä yätutaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu yŋŋä-heeqä eŋqä-pa äpäqe, Iqutä pmeqaŋgi\f + \fr 1:32 \ft Matiu 3:16; Makä 1:10; Lukä 3:22\f* äqunäŋqeqä” ätukqe.  
\v 33 “Ämaqä Tquenyqe nyi änyä maqŋqä ekqä-qe, nyi asŋi eqetä qämqä änändowatkqä Iqu tii ändkqe. ‘Si tqä hiŋuitä Dŋä Äŋguä Iqu äpätä, ämaqä hŋqutä pmeqaŋgi äqunäŋi, Ämaqä ii Qäqu, ämaqeu Dŋä Äŋguä Iqutänä asŋä qiyäniŋqe, Qäqueyqä,’ ändkqeqä” ätukqe.  
\v 34 “Nyi ŋqä hiŋuitä hiŋuä äqunäŋqä etaŋgi, nyi he i etqä, ‘Tqu Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Qäquvqä’” ätukqe.   
\s1 Ämaqä hŋqua, Jisasi Ique qänaki äwivändkuwiŋqä  
\p
\v 35-36 Aŋgumä awiŋga-mändaŋi, Jonä iqu iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋquaqutä ätqäupu, Jonä iqu, Jisasi Iqu sä mäwqätäuqaŋgi äqunäqe, “Goti Hanjuwä Iqueqä Sipsipqä Meqä Iqu, Näŋqiyqukuänä” ätukqe.  
\v 37 Itaŋi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquaqu i tqaŋgi äwiyi, iquaqu Jisasi Ique qänaki äwivändkiyi.   
\p
\v 38 Iŋgaŋi Jisasi Iqu qänaki hiŋuä ämamäukqe, iquaqu Ique qänaki äyä wivändätaŋginyä äqunäqe, “Qe suŋqä qeŋgaŋgikä?” ätukqe.  
\p I tquaŋga iquaqu, “Lapai iquki, si äŋgi äpmanä ikitqäŋinyä?” ätukiyi. Kukŋuä ‘Lapaiqä’ ätnäŋqä tqu, ‘Näqŋqä-vqä iqukiyä’ ätnä.   
\p
\v 39 I tquaŋgiyäŋga, Iqu iquaquiŋi, “Qe Nyi äpmeŋqeuŋi, hiŋuä qunyiyäŋqänä äwanä” ätukqe.  
\p I tqaŋgi äwiyi, 4 klokä iuŋi, iquaqu Iqutä äupiyi, Iqu äpmamiŋqeuŋi hiŋuä äqunäsinyä, hiunji iqueŋi Iqutä äpmakiyi.   
\p
\v 40 Jonä iqu i tqaŋgi äwinyä Jisasi Ique qänaki äwivändkiyä iquaqu, hŋqu Endru iquvi, Saimonä Pitä iqueqä käta-käŋguequ.  
\v 41 Endru iqu Jisasi Iqueŋi äväma, Saimonä iquenyqä ganä äwäqe, “Ne Mäsayä iqueŋi hiŋuä äqunäŋunä” ätukqe. Kukŋuä Mäsayä ätnäŋqä iqu, ‘Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä iqueqä’ ätnä.  
\v 42 I ätuäqe, Endru iqu iqueŋi Jisasi Iquenyqä ätuma äukqe.  
\p Äwimeqaŋgiyäŋga, Jisasi Iqu Saimonä ique äqunäqe, “Si Saimonä iqukiyqä. Tqä tniqueqä yoqe, ‘Jonäuä’ ätmiŋuwi. Tqä yoqe, ‘Sipasiuä’ qondŋqeqä” ätukqe. Yoqä iiŋi, Pitä-qe, asä qeyi. Yoqä iquaquvqä quati, hikä äknänä ätnä.   
\s1 Jisasi Iqu, hŋquaqui tääqä ätuätumakqeŋqä  
\p
\v 43 Awiŋgaŋi, Jisasi Iqu Galiliŋqä wätŋqä itä, Iqu Pilipä iquenyqä qävqä äwäqe, iqueŋi, “Nyi qänaki nyivändiyä” ätukqe.  
\v 44 Pilipä iqu aŋä-himqä Betsaitä pmeqä-quvi. Iŋi Endrutä, Pitätä, aŋä asitaŋä iquaquvi.   
\p
\v 45 Itaŋga Pilipä iqu, Nataniyoli iqueŋqä qävqä äwäqe, tii ätukqe. “Mosisi iqu, bukä kukŋuä-suqeŋqä ätnä qänätaŋgqä iu, ämaqä hŋquenyqä äqäkqe. Itaŋga hiŋuä-tqä-pqä iqua, asä iquenyqä tuwaŋuä äqiyekuwi. Ämaqä iqueŋi ae ämäqumuequnä. Iqu Jisasi, Josepä iqueqä hikŋä, aŋä Nasäretqä-taŋä-queqä” ätukqe.   
\p
\v 46 I tquaŋga Nataniyoli iqu, “Änäändiyä? Aŋä Nasäretqätaŋi, nätmatqä äŋguä hui timäuŋqutiyä?” ätukqe.  
\p I tquaŋga, Pilipä iqu, “Si äpätnä hiŋuä qunyä” ätukqe.   
\p
\v 47 Jisasi Iqu, Nataniyoli iqu Ique wimetŋqä iqaŋgi äqunäqe, Iqu iquenyqe, “Israitqä naqä-qakui täsqukänä. Iqu suqä quaŋgä di, mimäkqueqä” ätukqe.   
\p
\v 48 I tquaŋga, Nataniyoli iqu, “Iŋi Si nyinyqe, näqŋqä äänä ämanä tnyä?” ätuätä, Jisasi Iqueŋi yatŋqä äwikqe.  
\p Yatŋqä e vqaŋgaŋi, Jisasi Iqu iqueŋi, tii ätukqe. “Pilipä iqu si änyä äkimetŋqä iqaŋgaŋi, Nyi si zä-eaqä iqueä quatä iqi pmetaŋgnä äkqänäŋqeqä.”   
\p
\v 49 I tquaŋgaŋi, Nataniyoli iqu, “Näqŋqä-vqä Iquki, Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki eänä, itaŋga Israitqä iquneqä Ämäneyqä Naqä Iqukiyqä” ätukqe.   
\p
\v 50 I tquaŋga, Jisasi Iqu, “Nyi siŋi, ‘Zä-eaqä iqueä quatä iqi pmetaŋgnä äkqänäŋqeqä’ ktqaŋgqeŋqä, si quuvqä i eqinyä. Nyi iiŋä äktqe, ii wäŋqe. Nätmatqä naqänäŋä hŋquauŋi, si qänaki hiŋuä qundŋqinyä” ätukqe.  
\v 51 Jisasi Iqu i ätuäqe, tii-pqä inä ätukqe. “Nyi he naqä-qakuä etqä. Qäukuä qŋqaŋä äutänätä, Goti Hanjuwä Iqueqä eŋätqä iqua, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueä haqeqisa äyäpu, äpäpu itqätaŋgpi, qumbŋqäuä” ätukqe.   
\c 2  
\s1 Jisasi Iqu, wainqä-eqä imäkkqeŋqä  
\p
\v 1 Awiŋgataŋä huiziuŋi, aŋä-himqä Kana, qua Galili iuŋi, qokä-apäkä hiyaqu ämanyiyŋqä iqaŋginyä, Jisasi Iqueqä känae iu äpmamiŋqe.  
\v 2 Itaŋga Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, i maŋgaŋginyä iuŋqä kukŋuä tquaŋgä, iqua-pqe iu anä äpmamiŋuwi.  
\v 3 Wainqä-eqe qäpu hiqaŋga, Jisasi Iqueqä känae, “Qu wainqä-eqe qäpu äŋgäuä” ätukqe.   
\p
\v 4 I tquaŋgaŋi, Jisasi Iqu, “Naye, si iiŋi suŋqä dnyä? Ŋqä ii imäkqeŋqe, änyänjqä” ätukqe.   
\p
\v 5 Iŋgaŋi Iqueqä känae wäuŋuä imäkqä iquauŋi, “He Iqu hetqaŋgutqeunä imäkpiyä” ätukqe.   
\p
\v 6 Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä suqä hŋqu tiinji. Goti Iqueqä hiŋuä iqi äŋguä hipŋqä diŋqe, qu asŋä äqänäpu akiyä änymiŋuwi. Eqetäŋi, iiŋä imäkmbŋqe, hikiu iquqonämäupu, eqä-häkä imäkkuwä 6 iqi ätqäumiŋuwi. Eqä-häkä iiŋä hŋqu iomäupqe, ämaqä hŋqu kiqä-kiuänä mämeqe, 100 litä-quayi.   
\p
\v 7 \fig Jisasi Iqu, “He häkä tquau eqä equatimepiyä” ätukqe.|alt="filling stone jars with water" src="LB00135C.tif" size="col" loc="John 2:1-10" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="2:7" \fig*Känae i tquaŋga, Jisasi Iqu wäuŋuä imäkqä iquauŋi, “He häkä tquau eqä equatimepiyä” ätukqe. I tquaŋga, iqua häkä iquauŋi, maŋguä equatimäukuwi.  
\v 8 Iqua eqä i iomeqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, “He täŋgaŋi eqä hui iopu, ämaqä ymisaŋä miqä ique äma wipiyä” ätukqe. I tquaŋga, iqua Iqu tquaŋgqä-pa ikuwi.   
\p
\v 9 Iŋgaŋi aaŋä eqe, wainqä heqaŋgi, ämaqä ymisaŋä miqä iqu yamwiqä ikqe. Wäuŋuä iqä eqä iopiyä iqua, qu wainqä-eqä hiqaŋgqeŋqä näqŋqä etaŋguwä-qe, ymisaŋä miqä iqu maqŋqä eä, iqu ämaqä apäkä meqaŋgqä ique kukŋuä ätuätumeqe, tii ätukqe.  
\v 10 “Ämaqe tii iqe. Wainqä-eqä äŋguänäŋi, ganä maepnä. Itaŋga qu eqä kuapänä änäpu, hiqiiyqä heqaŋguwäŋga, wainqä-eqä huizi di iŋga mapŋqänänyä. Iiŋä qäyä etaŋgi, si wainqä-eqä äŋguänäŋä zä eŋi, täŋga äyä ämaenyä” ätukqe.   
\p
\v 11 Nätmatqä ämaqä hui mimäkqä imiŋuwi, Jisasi Iqu aŋä-himqä Kana, qua Galili iuŋi, i qe imäkätä, Iqueqä yäŋänäqŋqe ämotquetä ipäqäkqe. I äqumbiyi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, Iquenyqä quuvqä eqäkuwi.   
\p
\v 12 Jisasi Iqu i imäkäqetaŋi, Iqutä, känaisä, käŋguäkatä itaŋga Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatäŋi, qu aŋä Kapänamäŋqä äwäkuwi. Itaŋga qu iqiŋi, hiunji hatŋä hmbu äpmakuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, hiqäva-imäkqä aŋi jänä imäkkqeŋqä\f + \fr 2:13 \ft Matiu 21:12-13; Makä 11:15-17; Lukä 19:45-46\f*  
\p
\v 13 Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä hiunji naqänäŋä, Pasopa ätätqäŋuwä iqu qäqi etaŋgi, Jisasi Iqu Jerusälemäŋqä ekqe.  
\v 14 Äyäqe, iqiŋi Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä ququawä iqiŋi, ämaqe qu bulumäka-sua, sipsipqä-sua, itaŋga yŋŋä-heeqä-sua mbqäŋqä imäkäpu, ga hŋqua quamä äpmapu mbqä yaŋä nyätqätaŋgä äquŋgqe.  
\v 15 Iiŋä äqunäqe, Iqu guä hui ämeqe, äqäyäkoquvätä jävqä imäkäqe, hiqäva-imäkqä aŋä iutaŋi eeqänäŋä huätä äpäsäwqatkqe. Bulumäka-pqä, sipsipqä-pqä qäsänji. Itaŋga ämaqä mbqä huitaŋi tŋäŋqä imäkäpu vätqätaŋguwä iquauä mbqe bi ämäquvatämäutä, mbqä hevqe yiwaŋä ämamäukqe.  
\v 16 I itä, ämaqä yŋŋä-heeqä mbqäŋqä imäkätqätaŋguwä iquauŋi, “Täqiŋi huätä äma äupiyä. Ŋqä Apiqueä aŋi, he mbqä meqä aŋä mimäkqä pambiyä” ätukqe.   
\p
\v 17 Jisasi Iqu i imäkqaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, \qt “Goti Hanjuwä Iquki, saqä aŋiŋqä kuapänä änyinätäqe, nyaqä yäpä tämŋi änä manyimäŋqä iqiyä\qt*”\f + \fr 2:17 \ft Apqä Bukä 69:9\f* tnätaŋgqeŋqä kŋuä äwikqe.   
\p
\v 18 Jisasi Iqu i imäkqaŋgqeŋqä, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä naqä iqua, Iqueŋi, “Si nätmatqä ämaqä mimäkqä di äki imäktŋqäwä? Si nätmatqä imäkŋä tä, yoqä naqe äkita ämanä imäkinyä, ne mänätquayä” ätukuwi.   
\p
\v 19 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu ätukqe. “Hiqäva-imäkqä aŋä tque huätä äpnemäpqe, aŋgumŋi Nyi hiunji hŋquaqu-hŋquenyä mätmqänä.”   
\p
\v 20 I tquaŋga, Israitqä iqua tii ätukuwi. “Hiqäva-imäkqä aŋä tque mätätqätaŋgä quväukuä 46 ämäwqätäukqä eŋqe, Si ‘Nyi aŋgumŋi hiunji hŋquaqu-hŋquenyä mätmqänä-qe,’ änääŋqä tnyä?” ätukuwi.  
\v 21 Jisasi Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä iquenyqä ätukqe, Iqu Iqueqä huiwiŋqä ätkqe.  
\v 22 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, kukŋuä i ätukqä iquenyqe, hui äwinymiŋqä-qe, Jisasi Iqu qua buta häŋä vauqaŋga, qu kŋuä iŋga äwikqe. Iŋgaŋi iqua Goti Hanjuwä Iqueqä bukiu tnätaŋgqeŋqätä, Jisasi Iqu ätkqeŋqätäŋi, quuvqä eqiyäpu naqä-qakuä imäkkuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, ämaqeqä suqeŋqä näqŋqä ekqeŋqä  
\p
\v 23 Israitqä iqua hiunji naqä Pasopaŋga, ämaqä kuapänäŋi, Jisasi Iqu Jerusälemä iqi äpme, hiqŋqä ämaqä hui mimäkqe imäkätqätaŋgi äqumbiyi, Iquenyqä quuvqä eqäkuwi.  
\v 24 I iqaŋguwä-qe, Jisasi Iqu ämaqä eeqänäŋäŋqä näqŋqä äŋguänäŋä eäqä-qae, Iqu quŋqä quuvqä maeqiyqä ikqe.  
\v 25 Jisasi Iqueŋi, ämaqä hŋqu-pqe ämaqä hŋqueŋqe, ‘Iinjqä-iinjqe’ mätquä yänä. Iqu ämaqeuqä suqä eeqänäŋiŋqe näqŋqä hiänä.   
\c 3  
\s1 Jisasi Iqu, Nekitimäsi iqutä, kukŋuä ätŋgiyiŋqä  
\p
\v 1 Parisi iquautaŋä hŋqu, iqueqä yoqe Nekitimäsi iquvi. Iqu Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä naqä ämiqä iquautaŋä hŋquvi.  
\v 2 Iqu Jisasi Iquenyqä heatqäŋga äpäqe, “Näqŋqä-vqä Iquki, ne näqŋqe, si näqŋqä motqueqä Goti Hanjuwä Iqu äkndowatqä Iqukiyqä” ätuätä, tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu nätmatqä ämaqä hui mimäkqänäŋi Si imäkätqäŋä-paŋä iiŋi, mimäkqä danä yänä. Goti Hanjuwä Iqu iqutä anä sätäti, i imäkäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 3 I tquaŋga, Jisasi Iqu ämävauqe, “Nyi naqä-qakuänäŋä ktmqeqä. Ämaqä hŋqu, aŋgumä\f + \fr 3:3 \ft Kukŋuä Jonä iqu täqi äqäkqe, kiqä quati hŋquaquvi. Hŋqu ‘aŋgumä’, huiziqu ‘haqä yätuta’. Hiqŋqä 3:7 iuŋä-pqeyi.\f* ymeqä däŋä hayuqä ii eŋqä-paŋä mimäŋqä itqe, iqu Goti Hanjuwä Iqunä miqä duŋi, hiŋuä mäquŋquä danä iquäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 4 Itaŋi Nekitimäsi iqu yatŋqä tii äwikqe. “Iqu ae ämaqä naqä qoyaŋä eŋqe, ymeqä däŋä hayuqä ii eŋqä-paŋi, äänä itä imänätŋqäwä? Iqu känai iqueŋi aŋgumä nyuetŋqä diŋqe, känäwä äwqä imŋi aŋgumä mamŋqä yäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 5 Ga Jisasi Iqu ämävauqe, “Nyi naqä-qakuänäŋä ktmqeqä” ätukqe. “Ämaqä hŋqu eqetä, itaŋga Dŋä Äŋguä Iquesatä, ymeqä däŋä hayuqä eŋqä-paŋä mimäŋqä itqe, iqu Goti Hanjuwä Iqunä miqä duŋi mäpeyqä danä iquäŋqiyä.  
\v 6 Ämaqä huiwiqu änyuetqe, iqu huiwä-quvi. Iŋäqe Dŋä Äŋguä Iqu änyuetqe, iqu quuvqä-quvi.  
\v 7 Si Nyaqä kukŋui, ‘He aŋgumä ymeqä däŋä imämbŋqeqä’ tqaŋgqeŋqä, yäuŋuä miqä isŋqeqä.  
\v 8 Yuŋuä kiqä äwinyätaŋgqä du äqunätä, huuwqä tqaŋgqenä äwiyätnäŋgaŋi, äŋgisa äpätä, äŋgi äwqutiyä-qe, si maqŋqä esnä. Iŋi ämaqä Dŋä Äŋguä Iqu änyueqäqe, qu eeqä asänäŋä iiŋiqä” ätukqe.   
\p
\v 9 Ii tquaŋga, Nekitimäsi iqu, “Si e ätŋi, änääŋqä tnyä?” ätuätä yatŋqä äwikqe.   
\p
\v 10 Yatŋqä i vqaŋga Jisasi Iqu ämävauqe, “Si Israitqä iquauqä näqŋqä motquequki eŋi, nätmatqä täŋqe näqŋqä mämeqe, äänä itnä inyä?” ätukqe.  
\v 11 “Nyi naqä-qakuänäŋä ktmqe. Ne näqŋqä eanä hiŋuä äqunätuŋquä duŋqä etätqäŋu. Iŋäqe he neyaqä kukŋuä duŋi, naqä-qakuä mimäkqä iqäuä.  
\v 12 Nyi nätmatqä qua täuŋiŋqä tqaŋgqe, he quuvqä maeqiyqä iquwi, ga Nyi nätmatqä qäukuä yätuŋiŋqä hetqaŋgundqe, he quuvqe äänä ipu heqäpŋqäwä?  
\v 13 Ämaqä hŋqu qäukuä yätuŋqä mäyqä iŋqe. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqunä, qäukuä yätu äpme äpqeqä.  
\v 14-15 \fig Mosisi iqu qämakä äma äpekqä-pa, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi, qu i äma pepŋqäuä.|alt="Moses with serpant; Jesus on cross" src="UBS D-07b.tif" size="col" loc="John 3:14,15" copy="© United Bible Societies, 1989." ref="3:14-15" \fig*Iŋi ämaqä quuvqä eqämipqä eeqänäŋä iqua, häŋä hea ique-ique pmeqe mapnuwä diŋqe, ii tiinji. Aŋä avqŋqä imä, Mosisi iqu qämakä imäkätä, zä imasätä, äma äpekqä-pa,\f + \fr 3:14-15 \ft A Täuqä 21:9\f* Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi, qu i äma pepŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 16 “Goti Hanjuwä Iqu ämaqä qua täuŋiŋqä huäqä kiiŋä wuŋgaŋgi, Iqu Iqueqä Ymeqä Kiuänäŋä Ique äwikqe. Ga iŋi, ämaqä tqu-tqu Iquenyqä quuvqä eqämipqe, qu eeqänä qui mimäkŋqä danä, häŋä hea ique-ique pmeqe mapnuwi.  
\v 17 Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä Ymeqä Iqueŋi, ämaqä qua täuŋä iuqä suqä quvqe iwäsäutŋqä ändowatkqä mäetqe, Iqu iquauŋi häŋä iqumuatätŋqä ändowatkqe.  
\v 18 Itaŋga ämaqä tqu-tqu Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iquenyqä quuvqä eqämitpqe, iquauŋi suqä quvqeŋqä miwäsäuqä yäniqe. Itaŋga ämaqä tqu-tqu Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Kiuänäŋä Iqueqä yoqeŋqä quuvqä maeqiyqä imitpqe, iquauŋi iuta suqä quvqeŋqä ae iwäsäuä.  
\v 19 We-huŋqä Iqu qua täuŋqä qäyä äpqaŋgqä-qe, ämaqe, suqä quvqä imäkäpiyiŋqä We-huŋqä Iqueŋi tuwä äwiyäpu, hiawiqä imqä äwinyä. Suqä iŋiuta iwäsäunä.  
\v 20 Ämaqä suqä quvqä imäkätqäŋuwä iqua, suqä quvqe ätnäŋäqi äti witŋqä etaŋgqeŋqä, qu eeqänäŋi, We-huŋqä Iquenyqä mäwiŋgaŋguti, Iquenyqä mapqä ipnä.  
\v 21 Iŋäqe, Goti Hanjuwä Iqueä suqä naqä-qakuä iu qänaki itqäŋuwä iqua, quwqä wäuŋui Goti Hanjuwä Iquesa imäkqaŋgpqe, ätnäŋäqi äti timäutŋqänä, We-huŋqä Iquenyqe äppŋqäuä” ätukqe.   
\s1 Jonä iqu, Jisasi Iquenyqä ätkqeŋqä  
\p
\v 22 Ii iqe, Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä qua Jutiya iuŋqä äupiyi, iqiŋi qu ämaqä asŋä äqiyäpu äpmamiŋuwi.  
\v 23-24 Iŋgaŋi Jonä iqu guä änyä pmetŋqäŋga, iqu-pqe aŋä-himqä Ainonä, Salimä-täŋä qäqiqi, ämaqä asŋä äqämiŋqe. Iqiŋi eqä kuapä pätqätaŋgi, ämaqä kuapänä iquenyqä äpäpu asŋä ämamiŋuwi.   
\p
\v 25 Hiunji hŋqueŋi, Jonä iqueqä ämotquamiŋqä hŋquatä, Israitqä huizi hŋqutä, suqä eqetä akiyä änymiŋuwä iquenyqä kukŋuä näŋi-täqi ämamäumiŋuwi.  
\v 26 Iiŋä ipiyi, qu Jonä iquenyqä äpäpu, “Näqŋqä nätapqä iquki, eqä Jotänä ique yätäqä näŋgisa, Ämaqä sitä anä äpmanyä, itaŋga Iquenyqä ‘Iiŋä-iiŋäqueqä’ ätmiŋä Iqu, täŋgaŋi ämaqä asŋä qäyqaŋgi, ämaqä kuapänä Iquenyqä äwqäuä” ätukuwi.   
\p
\v 27 I tquaŋguwäŋga Jonä iqu, “Ämaqä hŋqu nätmatqä hui hiŋgi mämeqä danä yänä. Goti Hanjuwä Iqu ique vqaŋgutqenä ämenä.  
\v 28 ‘Nyi Kraisi, ämaqä mitŋqä Goti Hanjuwä Iqu Ique atäuŋuä ikqä iqunä maetqenä. Nyi Iquenyqä hiŋuiqä änändowatqä iqunjqä’ tqaŋgqe, hiqä-hiuä qätä äyä änyikuwiqä.  
\v 29 Ämaqä hŋqu apäkä tuwakŋä änyuätqe, apäkä ii iqueqä apäkiyi. Iŋäqe ämaqä apäkä metŋqä iqueqä näueqä iqu, iqi ätqäutä apäkä meqaŋgqä iqueqä quväki qätä äwiyäqäŋgaŋi, iqu yeeqänäŋä yänä. Ga nyaqä yeeqä iqe, aaŋä naqänäŋä asä iiŋiqä.  
\v 30 Nyi yoqä maeqä quvqä hiqaŋga, Iqu ämaŋqutäutä, yoqä-täŋä hiäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 31 “Ämaqä haqä yätuta äpqäqä Iqu, ämaqä huiziquauŋi ämäwqätäunä. Itaŋga ämaqä qua täutaŋä iqu, iqu täutaŋä-qu eä, kukŋui nätmatqä qua täutaŋiŋqä tänä. Iŋäqe qäukuä yätuta äpqä Iqu, eeqänäŋi ämäwqätäunä.  
\v 32 Iqu hiŋuä äqunätä, qätä äwiyätŋqä iu qäyä ätqaŋgi, qu Iqueä kukŋui naqä-qakuä mimäkqä danä itqäŋäuä.  
\v 33 Iŋäqe ämaqä Iqueqä kukŋuä qätä äwiyätä ämeqä iqu, iqu ämaqä huiziquauŋi, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui naqä-qakuänäŋä etaŋgi ämotquenä.  
\v 34 Goti Hanjuwä Iqu, Ämaqä Iqu ändowatqäqä Iqueŋi, Iqueqä Dŋä Äŋguä Ique aaŋä kuapänäŋä vqaŋgqetaŋi, Iqu Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui awä tänä.  
\v 35 Kaniqu, Iqueqä Ymeqä Iquenyqä kuapänä wiŋgaŋgi, ga Iqu nätmatqä eeqänäŋi Iqueä hipa iqi ekqe.  
\v 36 Ämaqä tqu-tqu Ymeqä Iquenyqä quuvqä eqiyqäqe, häŋä hea ique-ique pmeqe äme. Iŋäqe ämaqä tqu-tqu Ymeqä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqäqe, häŋä-pmeqe mämeqä, Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä äkasuwi, iqutä hea ique-ique witäŋqiyä” ätukqe.\f + \fr 3:36 \ft Ämaqä näqŋqä-täŋä hui, kŋuä tiiŋä indqänätqäŋä Hiqŋqä 31-36 iuŋi, Jonä asŋä-qäyqä iqueqä kukŋuä ma, Jonä tuwaŋuä äqäkqä iqueqeqä.\f*   
\c 4  
\s1 Jisasi Iqu, Jutiyaŋi äväma äukqeŋqä  
\p
\v 1-3 Parisi iqua Jisasi Iquenyqe, “Iqu Jonä iqueŋi ämäwqätäutä, iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua kuapänäŋä eäpu, asŋi iqueqä hipa iuta ämetqäŋä” tqaŋgä äwikuwi. Iquenyqä iiŋä ätmiŋuwä-qe, ämaqe asŋi, Iqu maqiyqä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua äqämiŋuwi. I tqaŋgä qätä äwiyäqetaŋi, Iqu qua Jutiyaŋi äväma, aŋgumä qua Galili iuŋqä äukqe.   
\p
\v 4 I äwätäqäŋgaŋi hänaqe, qua Sämaliya, aŋä-täŋä iu wätŋqä indqänätä, äukqe.  
\v 5 Iu äwätäqäŋgaŋi, Sämaliya pmeqä iquauä aŋä-himqä hŋqu, yoqe ‘Sikauä’ ätmiŋuwä ique ätimäukqe. Ii qua Jekopä iqu iqueqä hikŋä Josepä ique äwikqä-täŋä qäqiqiyi.   
\s1 Jisasi Iqu, apäkä Sämaliyataŋä huisä, kukŋuä ätkiyiŋqä  
\p
\v 6-8 Mäptqe awänä pmetaŋga, Jisasi Iqu hänaqe qaŋä imiŋqeŋqä yäŋä-a täŋäŋqä hapä äpmamiŋqe. Jekopä iqu eqäŋqä qua hovqä iqiyätä, eqä esquä imäkäŋqä iqi hapä äpmamiŋqe. Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, buayä mbqäŋqä aŋä-himqä duŋqä äukuwi. Iqu i pmetaŋgaŋi, apäkä Sämaliyataŋä hui eqä euätŋqä pqaŋga, Jisasi Iqu iiŋi, “Eqä hui nmqä dapiyä” ätukqe.   
\p
\v 9 I tquaŋga, ii ämävauqe, “Nyi Sämaliyataŋinyä etaŋgä, si Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqäyätqäŋuwä iutaŋä-quki eäŋi, si nyiŋi, ‘Eqä hui nmqä dapiyä’ ätätnä, yatŋqä änääŋqä nyinyä?” ätukqe. Kukŋuä iiŋi, Israitqä Jerusälemä iu Goti Iqueqä yoqe haqeu ämamäumiŋuwä iqua, Sämaliya iquatäŋi naqä-huinyä mäpmeqä imiŋuwä etaŋgi, i ätukqe.   
\p
\v 10 Ii i tquaŋgaŋi, Jisasi Iqu iiŋi tii ätukqe. “Si nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu qanyinä vqeŋqä maqŋqä eŋinyä. Itaŋga Ämaqä, ‘Nyi eqä hui nmqä dapiyä’ äktätŋqä Iquenyqä-pqe, maqŋqä eŋinyä. Si näqŋqä eänä, Ique yatŋqä vqaŋgtqe, Iqu eqä häŋä-pmeqe ktapäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 11 I tquaŋga ii, “Naqä Iqukiyä, quae kiŋä mämä äptnä, eqe mämä eŋqe, ga Si eqä-häkä-pqä mämeqä danä iŋi, eqä häŋä-pmeqe äkŋgisa iutŋqäwä?” ätukqe.  
\v 12 I ätuätä tii ätukqe. “Neyaqä awiqu Jekopä iqu, eqä qua äptesqiyätä, ga eqä täu äŋgqe. Ga iqueqä ymeqä-pqä, hiveqä-yaqueqä-pqe, täu änmiŋuwi. Itaŋga kaqä-kawukäne änätapkqä Jekopä iqueŋi, si ämäwqätäunyä?”   
\p
\v 13 Iŋgaŋi Iqu, “Ämaqe, eqä esquä täu iopu ämbqe, aŋgumä eqäŋqä quväkä ye vquäŋqiyä.  
\v 14 \fig Ämaqä, eqä Nyi vqaŋgundi änätqä iqu, eqäŋqä quväkä ye mävqä iquänä.|alt="Jesus talking to Samaritan woman" src="DN00433B.tif" size="col" loc="John 4:1—26" copy="Illustrations by Darwin Dunham, © United Bible Societies, 1989." ref="4:14" \fig*Iŋäqe ämaqä, eqä Nyi vqaŋgundi änätqä iqu, aŋgumä eqäŋqä quväkä ye mävqä iquänä. Itaŋga eqä Nyi äwimqä iiŋi, ämaqä iquesaŋi eqä esquä eŋqä-pa, hea ique-ique esuätä, itaŋga häŋä hea ique-ique pmeqe vqäŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 15 I tquaŋgaŋi, ii Iqueŋi, “Naqä Iquki, eqä ätŋi, yqä dapiyä. Nyi eqäŋqä quväkä ye manyiyqaŋguti, nyi aŋgumä eqä täu iumqe, mapqä iqämqänänyä” ätukqe.   
\p
\v 16 Iŋgaŋi Iqu iiŋi, “Tqä qokique kukŋuä ätuätnä, asä täqinyqä ätuma ptŋqänä uvä” ätukqe.   
\p
\v 17 I tquaŋga, ii “Nyi qokä mäeqinjqä” ätukqe.  
\p Iwä Iqu, “Kukŋuä ii, si naqä-qakuä ätnyä” ätukqe.  
\v 18 “Si ämaqä hipa hŋgiŋä eeqänäŋä iu ämuannä, itaŋga ämaqä täŋga anä äpmeŋiyä iqu, naqä-qakuä tqä qokiqu maeqä eäŋä-qae, iŋi si naqä-qakuänäŋä ätnyä” ätukqe.   
\p
\v 19 I tquaŋgaŋi apäkä ii, “Naqä Iquki, Si hiŋuä-tquki äkqänäŋänä.  
\v 20 Ne Sämaliyataŋä iquneqä awäkiqua, Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäupu, Iqueqä yoqe haqeqä mamäuqäŋqä aquvi, qoqoŋä tquesa qänätqätaŋgä, he Israitqä huiziquenä, ‘Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäupu, Iqueqä yoqe haqeqä mamäuqäŋqä aquvi, Jerusälemä iunä qäŋgpŋqä,’ ätätqäŋäuä” ätukqe.   
\p
\v 21 Ga Iqu iiŋi, “Apäkä iiki, si nyaqä kukŋui naqä-qakuänäŋä imäkiyä. Hiunji, ämaqe Apique qoŋä äwoktäupu, Iquenyqä aquvi, qoqoŋä tquesänä-pqä, itaŋga Jerusälemä dutänä-pqä maqŋqäŋqä iqu ätimäuŋqiyä” ätukqe.  
\v 22 “He Sämaliyataŋä iquenä, Goti, Ique qoŋä äwoktäutqäŋuwä Iquenyqe, näqŋqä maeqä ipu hiŋgi itqäŋuwiqä. Ne Israitqä iutaŋä, Jerusälemä iu ituŋquä iquneŋi, Goti, ne qoŋä äwoktäutanä, yoqe haqeu ämatnämäutuŋquä Iquenyqe, näqŋqä eanä itquŋunä. Äpäkoŋqä witaŋgi häŋä iqumuatqeŋqä hänaqe, Goti Hanjuwä Iqu Israitqä iqunesa imäuqäqeqä.  
\v 23 Iŋäqe hiunji hŋqu timäutŋqä itŋqe, ae qe ätimäuqi. Iŋi ämaqä, Apique qoŋä äwoktäupu Iqueqä yoqe haqeu naqä-qakuänäŋä mamäupŋqä iqua, qu Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqueä yäŋänäqŋqä ditä, suqä naqä-qakuänäŋitäŋi, iiŋä ipnä. Ämaqe, iiŋä iqäŋqe, Apiqu äwinyänä.  
\v 24 Goti Hanjuwä Iqu huiwä maeqä, quuvqä-qu eŋqä-qae, ämaqä, Ique qoŋä äwoktäupu, Iqueqä yoqe haqeu mamäupŋqä iqua, qu Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqueä yäŋänäqŋqetä, suqä naqä-qakuänäŋitä, iiŋä ipŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 25 Iŋgaŋi apäkä ii Iqueŋi, “Nyi näqŋqä eäqä. Ämaqä Mäsayä Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä Iqu äpäŋqiyä. Iqu äpätäqäŋgaŋi ‘Nätmatqä eeqänäŋä iiŋä-iiŋiqä’ natäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 26 I tquaŋgaŋi, Iqu iiŋi, “Kukŋuä äktätŋqä Tqunä, Nyi tä Qäqunä äktätqäŋänä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu buayäŋqätä, wäuŋuäŋqätä, ätkqeŋqä  
\p
\v 27 I tuätqätaŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua aŋgumä ätimäupiyi, Iqu apäkä huisä quea tätqätaŋginyä äqumbiyi, iqua yäuŋuä ipu, ‘Änäändiyä’ tpu ipiyä-qe, hŋqu-pqe, “Si suŋqä kiŋgaŋgikä-qe?” mätquä danä ipu, ä “Si apäkä iiŋi suŋqä tnyuä-qe?” ätuäpu, yatŋqä miqä ikuwi.  
\v 28 Iŋgaŋi apäkä ii, iiyqä eqä-häki iqi emä, aŋgumä aŋä-himqä duŋqä äwäqe, ämaqeuŋi tii ätukqe.  
\v 29 “Ämaqä nätmatqä nyi imäkätŋqeŋqä eeqänäŋä ändqäqä Ique, hiŋuä qumbŋqänä äwanä! Iqu Kraisi ämaqeu ämitŋqä Goti Hanjuwä Iqu Ique atäuŋuä ikqä Iqu heqänäŋiqä?” ätukqe.  
\v 30 I tquaŋgaŋi, qu aŋä dutaŋi äqiyätimäwa, Jisasi Iquenyqä äpäukuwi.   
\p
\v 31 Apäkä ii, i äväma uwqaŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua Jisasi Iqueŋi, “Näqŋqä Motqueqä Iquki, buayä hui huinyä” qäyä ätuäpu, änäänä ätumiŋuwi.   
\p
\v 32 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu iquauŋi, “Nyi buayä he änyä maqŋqä etaŋguwä hui-täŋunjqä” ätukqe.   
\p
\v 33 Ga iqua, “Iqueŋi, ämaqä hui buayä äma ävqäuä?” ätnäpu, iquauqä-quwä yatŋqä iŋguwi.   
\p
\v 34 Yatŋqä i iŋgäwqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu “Ŋqä buayi, Nyi änändowatkqä Iqueqä äwiŋqä iunä qänaknä itmä, itaŋga Iqueqä wäuŋuä ändapqäqe qäpu imäkqeqä” ätukqe.  
\v 35 “He ymisaŋä yäuä iqaŋguti mapŋqe, tii ätätqäŋä. ‘Qaŋui hŋquaqu-hŋquaqu änänjqä.’ He i ätätqäŋuwä-qe, Nyi ‘He wäuŋuä iuŋi, hiŋuä yasämä qumbŋqä’ etqänä. Täŋgaŋi ymisaŋi ämapŋqe, ae yäuä iqäwänä.  
\v 36 Ymisaŋi yäuä etaŋgi, qanyä ämetä ämapqä iqu, mbqä menä. Itaŋga iqu ymisaŋä iiŋi, häŋä hea ique-ique pmeqä duŋqä aquvä äqiyänä. Ga ymisaŋä vowä qutqä iqutä, ymisaŋä meqä iqutä, qäquaqu yeeqänä inyiyiqä.  
\v 37 Iiŋä etaŋgi ämaqeuqä kukŋuä tqu, naqä-qakuä timäunä. ‘Ymisaŋä vowä ämaqä hŋqu iqaŋguti, itaŋga ämeqe, ämaqä hŋquvqä’ tpnä.  
\v 38 Nyi he wäuŋuä ipu tuwä-yawä tmimiqä mämeqä ikuwä iuŋqä ymisaŋä mapŋqä endowatkqeqä. Wäuŋui, ämaqä hŋqua dŋä-huqä ikuwä iu, he ymisaŋä qanyinä mapŋqeqä” ätukqe.   
\s1 Ämaqä Sämaliyataŋä iquauŋqä  
\p
\v 39 Ämaqä Sämaliyataŋä aŋä-himqä Sika iu pmeqä kuapänäŋi, apäkä ii Jisasi Iquenyqe, “Iqu nätmatqä nyi imäkätŋqeŋqä eeqänäŋä ändqiyä” tqaŋgqeta, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqäkuwi.  
\v 40 Iwä iqua Ique äwimapiyi, “Si nesä pmayä” tquaŋgä, Iqu qutäŋi hiunji hŋquaqu äpmakqe.  
\v 41-42 Iqu kukŋuä vqaŋgqetaŋi, ämaqä kuapänäŋä quuvqä inä eqiyäpu, apäkä iiŋi tii ätukuwi. “Si änatŋä iunä maetqe, täŋgaŋi neqä-neuä qätä äwiyätanä, quuvqä eqiyqunä. Ne näqŋqe, Iqu ämaqä qua täutaŋiu Häŋä Iqumuatqä Iquvqä” ätukuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, Galiliŋqä äukqeŋqä  
\p
\v 43 Jisasi Iqu iqiŋi hiunji hŋquaqu ae äpmeqe, Iqueqä qua Galiliuŋqä äukqe.  
\v 44 Iqu Iqueqä-kiuä awä äti tii ätkqe. “Ämaqe, hiŋuä-tqä quwqä aŋä-himqä iutaŋä iquenyqe, qu ‘äŋguä-queqä’ matqä ipŋqäuä.”  
\v 45 Iŋäqe hiunji naqä Pasopaŋga ymisaŋä imäkqaŋguwäŋgaŋi, Galili pmeqe Jerusälemä iu äpmapu, Jisasi Iqu nätmatqä iqi imäkätqätaŋgqe hiŋuä äquŋguwi. Iutaŋi, Iqu Galili du timäuqaŋgaŋi, qu Iqueŋi yeeqä itmakuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, ämiqä hŋqueqä ymeqe, äŋguä iwimäkikqeŋqä  
\p
\v 46 Galili duŋi, Jisasi Iqu aŋä-himqä Kanaŋi, aaŋä eqe wainqä imäkkqä iuŋqä äukqe. Iŋgaŋi, ämiqä naqä iqueqä wäuŋuä miqä hŋqueqä ymeqe, aŋä-himqä Kapänamäŋi, täŋä-yaqä äwämiŋqe.  
\v 47 Ämaqä iqu Jisasi Iquenyqe, ‘Jutiyataŋi Galiliŋqä äpqiyä’ tqaŋgä äwiyäqe, iqu Iquenyqä äwäqe, yatŋqä tii äwikqe. “Si Kapänamäŋqä äwätnä, nyaqä ymeqä täŋä-yaqä qäyu äpäkonätŋqä äwiŋqä iqueŋi, äŋguä iwimäkiyä.”   
\p
\v 48 I tquaŋgaŋi, Jisasi Iqu iqueŋi, “He Nyi nätmatqä ämaqä mimikqänäŋi mimäkqä iqaŋgmdqe, he quuvqä maeqiyqä danä ipŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 49 Iŋäqe ämaqä naqä iqu, “Naqä Iquki, nyaqä ymeqe qäyu äpäkonätŋqä etaŋgi, iyää, Si nyitä anä weŋqeqä!” ätukqe.   
\p
\v 50 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu iqueŋi, “Tqä ymeqä iqu äŋguä häŋä äpmeŋqiyä. Aŋämqä mänä” ätukqe.  
\p I tquaŋga, ämaqä iqu Jisasi Iqueä kukŋuä du quuvqä eqiyätä, iqueqä aŋämqä äukqe.  
\v 51 Iqu hänaqä tämä änä wätqätaŋga, iqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋqua ämimbiyi, “Tqä ymeqä iqu ae äŋguä häŋä eqiyä” ätukuwi.   
\p
\v 52 Iiŋä tquaŋguwäŋgaŋi, iqu iqueqä ymeqä iquenyqe, “Äŋguä äkŋga eqäwä?” ätuätä, yatŋqä äwikqe.  
\p Iqua kimaŋi, “Tqä ymeqä iqu yaqä dŋi qäpuŋi, huäqi awiyqeu wanä klokŋga eqeqä” ätukuwi.   
\p
\v 53 I äwiyäqetaŋi, kaniqu, “Jisasi Iqu ‘Tqä ymeqä iqu äŋguä häŋä äpmeŋqiyä-qe,’ mäptqe i pmetaŋga äyä ändqäqätanä” kŋuä ämakqe. Iiŋqe, ämaqä iqutä iqueqä aŋä iu anä äpmamiŋuwä eeqänäŋi, qu Iquenyqä quuvqä eqäkuwi.   
\p
\v 54 Jutiyata Galiliŋqä äpkqäŋgaŋi, Jisasi Iqu nätmatqä Iqueqä yäŋänäqŋqä ämotquetŋqä hŋqu ae imäkkqeu, tä huiziqu imäkkqe.   
\c 5  
\s1 Jisasi Iqu, Betesa iu ämaqä äŋguä iwimäkkqeŋqä  
\p
\v 1 I imäkätä äpmamiŋqetaŋi, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iqua, Goti Iquenyqä ymisaŋä naqä bŋqä aquvä qŋgaŋgä, Jisasi Iqu Jerusälemäŋqä ekqe.  
\v 2 Jerusälemäŋi, täkŋä hänaqä ‘sipsipqeuqeqä’ ätmiŋuwä-täŋä qäqiqiŋi, eqä-huäŋä aŋä mätävätiŋä hipa hŋgisaŋi eeqänäŋä-täŋä hŋqu itäumäkekuwä iqi ätumiŋqe. Israitqä iquauä kukŋuiuŋi, kiqä yoqe ‘Betesauä’ ätmiŋuwi.  
\v 3-4 Iqiŋi ämaqä täŋä-yaqä huitaŋä-huitaŋä iqä iqua, kuapänä äwämiŋuwi. Täŋä-yaqä hiŋuä maqŋqä iquau, ä yäŋä quvqä iquau, ä ŋŋuä ämeŋä miqä iqua, äwämiŋuwi.\f + \fr 5:3-4 \ft Pipa Grikä pmeqeuqä kukŋuä iu äqänäŋqä huiuŋi, kukŋuä tiiŋä-pqä inä ätä äqänä. “Qu eqä-huäŋä iqu ämeŋä iqaŋgaŋqä hiŋuä äqumbu äwämiŋuwi. Tiiŋä emiŋqe. Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu äŋgati äpätä, eqä-huäŋä iqueŋi ämeŋä miqaŋgaŋi, ämaqä eqä-huäŋä buŋqä kiŋganä äpäwitqä iqu, täŋä-yaqä äki-äkitaŋä imänäŋqe, qäpu äŋguä emiŋqe.” Kukŋuä ii, Jonä iqu äqäkqätiyä, ämaqä hŋquququ qänaknda äqäkqätiyä? Ne maqŋqe.\f*   
\p
\v 5 Jisasi Iqu timäuqaŋgaŋi, ämaqä täŋä-yaqä quväukuä 38 mäwqätäuqä hŋqu iqi äwämiŋqe.  
\v 6 Jisasi Iqu ämaqä iqu täŋä-yaqä aiŋgatqä witaŋgi äqunäqe, iqueŋi, “Si äŋguä imändŋqä äkiŋgiyä?” ätukqe.   
\p
\v 7 Kimaŋi, ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iqu “Naqä Iquki, eqä ämeŋä iqaŋgaŋi ämaqä hŋqu nyi änmetä eqä bu mäyenjiyqe, täqiŋi aaŋqe. Nyi eqä buŋqä wämätmä itqätaŋgaŋi, ämaqä hui ganä ae äpäwiqaŋga, nyi mäpäwiqä itŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 8 E tquaŋgaŋi, Jisasi Iqu iqueŋi, “Pämä äpmetnä, tqä yquvaŋi ämetnä, qaŋä uvä!” ätukqe.   
\p
\v 9 Ätquaŋganä, iqueä täŋä-yaqe qäpu heqaŋgi, iqu äŋguä-qu, iqueqä yquvaŋi ämetä, qaŋä äukqe. Hiunji iqu, Sämbatqä hapä pmeqäŋganji.   
\p
\v 10 Iŋgaŋi Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä naqä iqua, ämaqä äŋguä imäŋgqä iqueŋi, “Tä hiunji hapä pmeqäŋga eŋqe, si yquvaŋä haŋä ämeŋätä, neyaqä suqä duŋi pmua imäknänä” ätukuwi.   
\p
\v 11 I tquaŋguwäŋgaŋi, iqu ämävauqe, “Ämaqä nyi äŋguä inyimäkätäqä Iqu, ‘Tqä yquvaŋi ämetnä qaŋä uvä’ dqaŋgiyqä” ätukqe.   
\p
\v 12 I tquaŋgi äwipiyi, iqueŋi, “Ämaqä ‘Tqä yquvaŋi ämetnä qaŋä uvä-qe’, tqu ktqiyä?” ätukuwi.   
\p
\v 13 Jisasi Iqu ique äŋguä iwimäkqaŋga, ämaqä kuapänäŋä iqi etaŋgä, Jisasi Iqu quvaqä awä imda maqŋqä äukqe. I iäqetaŋi, ämaqä täŋä-yaqä äŋguä i imäŋgqä iqu, Iquenyqä maqŋqe, “Nyi äŋgui, Tqu inyimäkqutiyä” tä itä, quvaqä yatŋqä kimaŋi, mätquä ikqe.   
\p
\v 14 Qänakŋi, Jisasi Iqu iqueŋi hiqäva-imäkqä aŋä ququawä du ämäqumueqe, “Si äŋguä ae eŋä-qae, suqä quvqä hui imäkätqäŋi, aŋgumä mimäkqä panä! Nätmatqä quvqä naqänäŋä di kimeqäŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 15 I tquaŋgaŋi, ämaqä iqu aŋgumä äwäqe, ämaqä naqä iquauŋi, “Ämaqä nyi äŋgui, Jisasi Iqu inyimäkqeqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iquenyqätä, Kiqä Kaniquenyqätä  
\p
\v 16 Jisasi Iqu hiunji hapä pmeqäŋga wäuŋuä iiŋä di imäkätqätaŋgqeŋqä, ämiqä naqä iqua Iquenyqe, äwqä tnäŋä äwinyätä, haŋä-iqä ävqa upŋqä ipäqäkuwi.  
\v 17 Iŋgaŋi Jisasi Iqu ämävauqe, Iquenyqä äwqä tnäŋä imäkqaŋguwä iquauŋi, “Ŋqä Apiqu wäuŋuä äŋguä tiiŋi, iqa äpätŋqe, hiunji tque timäuqaŋgi, ga Nyi-pqe wäuŋuä tiiŋi i imäkätqäŋänä” ätukqe.   
\p
\v 18 Jisasi Iqu i tqaŋgaŋi, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä naqä iqua, Iqueŋi pizqä päsqä duŋqä itquaka upŋqä ipäqäkuwi. Iqu Sämbatqä hiunji hapä pmeqä miqä suqä duŋi mämiqä iqaŋgqä duŋqänä hmanji. Goti Hanjuwä Iquenyqe, “Iqu Ŋqä Apiqueqä” ätätä, Qämätaqi asänäŋä eyŋqä tqaŋgqeŋqä ipäqäkuwi.   
\p
\v 19 Iŋgaŋi Jisasi Iqu kimaŋi, “Nyi naqä-qakuänä etqä. Ymeqä Iqu nätmatqä hŋqu Iqueqä-kiuänäŋi, änä mimäkqä danä yänä. Iqu Kaniqu imäkqaŋgi äqunäqä dunä imäkänä. Nätmatqä äki-äkitaŋä Kaniqu imäkätŋqe, Ymeqä-pqä Iqu asä inä imäkätqänä” ätukqe.  
\v 20 “Kaniqu Ymeqä Iquenyqä wiŋgaŋgi, nätmatqä eeqänäŋä Iqu imäkätäqä di, Ymeqä-que ämotqueqiyä. Tä wäŋqeqä. Naqe änyä motqueqaŋga, he yäuŋuä ipu, miiqä yäŋä ipŋqäuä.  
\v 21 Kaniqu ämaqä pizqä duŋi ävauqumuatätä häŋä-pmeqä ävätŋqe, ga Ymeqä-pqä Iqu, Iqueqä äwinyätaŋgqä iquauŋi, häŋä-pmeqä asä inä ävätqänä.  
\v 22 Iŋi Apiqu, ämaqä hŋqueŋi miwäsäuqä danä yänä. Ämaqä iwäsäuqä wäuŋuä eeqänäŋi, Ymeqä Iqueqä hipa iqi eqeqä.  
\v 23 Iiŋä eätqe, tiiŋäŋqeyi. Qu Kaniqueqä yoqe haqeu ämamäupu, Ique äŋguä itquetqäŋuwä-pa, Ymeqä Iqueŋä-pqe, asä iiŋä itquapŋqeqä. Ä Ymeqä Iqueŋi äŋguä mitqueqä ipu, Iqueqä yoqe haqeu mämamäuqä iquwä iqua, Kaniqu Ymeqä ändowatkqä Iqueqä yoqä-pqe, haqeu mämamäuqä danä ipu, äŋguä mitqueqä iqäuä” ätukqe.   
\p
\v 24 “Nyi naqä-qakuänäŋä etqä. Ämaqä Nyaqä kukŋui qätä änyiyäpu, Nyi änändowatkqä Iquenyqä quuvqä eqiyquwä iqua, häŋä hea ique-ique pmeqä-täŋä iquayi. Iqua äpäkoŋqä duŋi ämäwqätäupu, häŋä hea ique-ique pmeqe ämequwä-qae, iquauŋi miwäsäuqä danä yänä.  
\v 25 Nyi naqä-qakuänäŋä etqä. Hiunji hŋqu timäutŋqä itŋqe, ae qe ätimäuqi. Ämaqä pizqä äpäkonätqäŋuwi, Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqueä maŋä tqaŋgqe, qätä wipŋqeqä. Itaŋga qätä i äwipiyä iqua, häŋä vaupŋqeqä.  
\v 26 Apiqu Iqueqä-kiuä häŋä-pmeqäŋqä Quati-quvi. Ga Iqu, Iqueqä Ymeqä Iqueŋä-pqe, häŋä-pmeqäŋqä Quati asä inäŋä-qu etaŋgi imäkkqeqä.  
\v 27 Ymeqä Iqu, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu etaŋgi, Apiqu Iqueŋi, ämaqä iwäsäutŋqä yoqä naqä ävqäqe.  
\v 28-29 Kukŋuä täŋqe, he yäuŋuä ipu miiqä yäŋä miqä danä ipŋqeqä. Ämaqä qua äptnäŋuwä iqua, Ymeqä Iqueä maŋä tqaŋgi äwipiyäŋgaŋi, qua äptŋgäwäŋuwä iutaŋi, aŋgumä häŋä vaupŋqä hiunji iqu äpqiyä. Suqä äŋguä imäkätqäŋuwä iqua, aŋgumä häŋi, häŋä hea ique-ique pmeqeŋqä vauqaŋgpi, itaŋga suqä quvqä imäkätqäŋuwä iqua aŋgumä häŋi, iquauqä suqeŋqä iwäsäutä haŋä-iqä meqäŋqä vaupnuwiqä.   
\p
\v 30 Nyi nätmatqä hŋqu Ŋqä-näuänäŋi, mimäkqä danä ymä. Nyi Goti Hanjuwä Iqu dqaŋgqä dunä iwäsäutqäŋänä. Nyi änyiŋqä Ŋqä duta mimäkqä itmä, Nyi änändowatkqä Iqueqä äwiŋqä dunä imäkätŋqä-qae, Nyaqä ämaqä iwäsäuqe, waqiyä maitqenä” ätukqe.   
\s1 “Jisasi Iqu iiŋä-iiŋä-queqä” tqukua awä ätkuwiŋqä  
\p
\v 31 “Nyinä Ŋqä-näuäŋqe, ‘iinjqä-iinjqä’ etmqe, Nyaqä kukŋuä iiŋi, he naqä-qakuä mimäkqä ipŋqäuä.  
\v 32 Iŋäqe Nyinä manä, Hŋqu-pqe Nyinyqe, ‘iiŋä-iiŋä-queqä’ inä ätätŋqe. Nyi näqŋqe, Iqu iiŋi, naqä-qakuänäŋä ätätŋqeqä.   
\p
\v 33 Ämaqä naqä iquenä, he ämaqä hŋquauŋi, Jonä asŋä-qäyqä iqueqä kukŋui mapŋqä ändowatkuwi. Iqu Nyinyqe, naqä-qakuänäŋä ätkqe.  
\v 34 Iqu iiŋä qäyä iqaŋgi, kukŋuä Nyaqä ätätŋqeuŋi, yäŋänäqŋqä nyimäkätŋqä diŋqe, ämaqä hŋqueqä kukŋuä tqaŋgqe, Nyi mämeqä ymä. Nyi Jonä iquenyqä tä etqe, he qui mimäkŋqä häŋä pmapŋqä diŋqä etqä.  
\v 35 Jonä iqu, tä äyänätä we äunätŋqä-paŋä iiŋä-quvi. He iqueä we-huŋqeŋqe, yeeqä hŋgaŋqä miqä danä, wäŋqänäŋäpu itqäŋuwi.   
\p
\v 36 Iiŋä etaŋgi, wäuŋuä Apiqu Nyi imäkmqä ändapkqe, Nyi wäuŋuä i itqäŋä. Ga wäuŋuä iutaŋi, Apiqu Nyi änändowatkqä Iquenyqe, he näqŋqä mapŋqäuä. Iŋi Nyaqä wäuŋui, Jonä iqueqä kukŋuä iuŋi ämäwqätäunä.   
\p
\v 37-38 Apiqu Nyi änändowatkqä Iqu kukŋuä ätätŋqe, Iqu Nyinyqä ‘iiŋä-iiŋä-queqä’ ätätqänä. He änändowatkqä Ique qätä mäwiyqä iqaŋgä, Nyi tii etqänä. ‘He Apiqueä maŋä-wiuŋui qätä mäwiyquenä, Iqueä himä-huiwä-a hiŋuä mäquŋqä-quenä ipu, itaŋga he Iqueqä kukŋui hiqä quuvqä imŋi mämaeqä danä itqäŋuwenjqä’ etqänä.   
\p
\v 39 Häŋä hea ique-ique pmeqe, Goti Iqueqä bukä iuta mapŋqä kŋuä heyqaŋgi, qävqä yasämänä äyä itqäŋäuä. Ga bukä iuŋä-pqe, kukŋui Nyiŋqä ätnänä.  
\v 40 Iŋäqe, he häŋä hea ique-ique pmeqe mapŋqä diŋqe, Nyinyqe mapqä danä itqäŋäuä.   
\p
\v 41 Nyi yoqä naqe, ämaqä qua täutaŋä iuta meqäŋqe, kŋuä manyqä enä.  
\v 42 Iŋäqe henyŋqä di, Nyi näqŋqä äŋguänäŋä eŋä. ‘He Goti Hanjuwä Iquenyqä eŋqe, heyaqä quuvqä yäpä imŋi, aaŋqä etaŋgqe’ Nyi näqŋqä eŋä.  
\v 43 Nyi Ŋqä Apiqueä yoqä iuta qäyä äpqäŋqä, mindmeqä danä iqä. Ämaqä hŋqu yoqe, iqueqeta pqaŋgaŋi, he iqueŋi itmapŋqäuä.  
\v 44 Goti Hanjuwä Kiuänäŋä Iqunä heyaqä yoqe haqä yätu maetŋqä diŋqe maeŋgaŋgi, yoqä naqe, ämaqeutanä ämetqäŋuwi, ga he quuvqe, äänä ipu heqäpŋqäwä?  
\v 45 He Nyinyqe, ‘Iqu Kaniqueä hiŋuä iqisaŋi nenyqe, “Iqua suqä quvqä imäkqä-quaiqä” tuäŋqiyä’ kŋuä maeyqä pa eä. He Mosisi iquenyqe, ‘Iqu ne yätamäkqä neyäŋqiyä’ kŋuä ämaka äpäŋuwä-qe, iqu henyqe, ‘Iqua suqä quvqä imäkqä-quaiqä’ tqä-quvqä.  
\v 46 Mosisi iqu Nyiŋqä ätätä tuwaŋuä äqiyekqä-qae, he iquenyä naqä-qakuä imäkqä-säpi, Nyinyqä-pqä naqä-qakuä imäkätqäpniŋgä.  
\v 47 Iŋi Mosisi iqu tuwaŋuä äqiyätä ekqä duŋi, naqä-qakuä mimäkqä iquwi, ga nätmatqä Nyi tqaŋgqeŋqe, he naqä-qakui äänä ipu imäkpŋqäwä?” ätukqe.   
\c 6  
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä kuapänäŋä iquau, buayä äwikqeŋqä\f + \fr 6:0 \ft Matiu 14:13-21; Makä 6:30-44; Lukä 9:10-17\f*  
\p
\v 1-4 Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä hiunji naqänäŋä, Pasopa ätätqäŋuwä iqu qäqi emiŋqe. Iŋgaŋi, Jisasi Iqu eqä-huäŋä Galili, ‘Taipiriyasiuä’ ätmiŋuwä iqueŋi, äkitä näŋgisaŋqä äukqe. Ämaqä aaŋä kuapänäŋi, Jisasi Iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi, ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iu äŋguä imäkätqätaŋgi äquŋguwitaŋi, qu Ique qänaki äwivändkuwi. Jisasi Iqu qoqoŋä yätuŋqä äyäqe, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä quamä äpmakuwi.   
\p
\v 5 Jisasi Iqu ämaqä aaŋä kuapänäŋä Iquenyqä äyä pqaŋgä äqunäqe, Iqu Pilipä iqueŋi, “Ämaqä tä ymisaŋä bŋqe, ne ymisaŋä mbqe, äkŋgi yatuŋquäwä?” ätukqe.  
\v 6 Jisasi Iqu Iqueqä imäkätŋqä diŋqe, Iqueqä-kiuänä näqŋqä ämeqä-qe, Iqu Pilipä iqueqä quuvqä heqiyqe, yamwiqä äwikqe.   
\p
\v 7 Iwä Pilipä iqu ämävauqe, “Ämaqä eeqänäŋi, ymisaŋä meqä-meqäpu bŋqeŋqä, buayä mbqe, 200 duŋi ämäwqätäuqä iqeqä” ätukqe.   
\p
\v 8-9 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä Endru, Saimonä Pitä iqueqä käta-käŋgua iqu, Jisasi Iqueŋi, “Ymeqä hŋqu bretqä kuä-balitä äyäqiyquwä 5 eäqe, hämapäkä hŋquaqutä täqi eä pmetaŋgqä-qe, ga iiŋä ipu ämaqä kuapänäŋä täuŋi qäyunäŋqätanä?” ätukqe.   
\p
\v 10 Iqiŋi qätaqä hioätqä äŋguänäŋäqi etaŋgi, Jisasi Iqu “‘quamä pmapiyä’ tupiyä” ätukqe. Ga iqua quŋi, “He quamä pmapiyä” tquaŋga, qu eeqänäŋä quamä äpmakuwi. Ämaqä qokä iquanäŋi, 5,000 äpmakuwi.  
\v 11 Jisasi Iqu bretqä ämeqe, Goti Hanjuwä Ique ‘äŋguiqä’ ätuäqe, ämaqä iqi quamä pmetaŋguwä iu yaŋä ikqe. Hämapäkä-pqe i imäkätqä-pa imäkqaŋgi, qu eeqänä äŋguä kuapänäŋä äŋguwi.  
\v 12 Qu äŋguä änäpu änätquteqaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, “Änätqutequwi qui mimäkŋqä yätŋqä, he ämayäkäpiyä” ätukqe.  
\v 13 I tquaŋgaŋi, iqua bretqä kuä-balitä äyäqäkuwä 5 isuataŋi änätquteqaŋguwi, qa naqä 12 maŋguä ämamikuwi.   
\p
\v 14 Jisasi Iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä i imäkqaŋgi äqumbiyä iqua, “Ämaqä Tqu naqä-qakuä, ‘hiŋuä-tqä qua täuŋqä päŋqiyä’ ätnäŋqä\f + \fr 6:14 \ft Kukŋuä-suqä 18:15\f* Iqueqä” ätkuwi.  
\v 15 I ätäpu, Iqu ‘oeyä’ qäyä ätqaŋguti, qu Ique a äkiqätäpu, ämaqä naqä ämiqäŋqä imäkpŋqä äyä iqaŋgä näqŋqä eäqe, Iqu quŋi aŋgumä äväma, qoqoŋä imä kuäquväkiquätŋqä ekqe.   
\s1 Jisasi Iqu, eqä haqeu qaŋä äukqeŋqä\f + \fr 6:16 \ft Matiu 14:22-33; Makä 6:45-52\f*  
\p
\v 16-17 Hea wiqaŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, eqä-huäŋä buŋqä äpäwäpiyi, yimba ätkamäupu, eqä-huäŋä yätäqä näŋgisa aŋä Kapänamäŋqä äväma äukuwi. Jisasi Iqu iquauŋi mäwimeqä änyä etaŋgi, hea qe ekqe.  
\v 18 Iŋgaŋi yuŋuä yäŋänäqŋqä hŋqu äqunätä, eqe yäyäŋi qoqoŋä ätqäwa äpemiŋqe.  
\v 19 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, yimba iqu eqä iqi wätŋqe, iqua eqä buŋi ämiqa-ämiqa, awänäŋi (4 o 5 kilomita) tii äwäpiyäŋgaŋi, Jisasi Iqu yimba-täŋä qäqi, eqä haqeqä qaŋä pqaŋgi äqumbiyi, iqua zä kiiŋä ikuwi.  
\v 20 E iqaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu iquauŋi “Tä Nyinjqä. He zä miqä pambiyä!” ätukqe.  
\v 21 Iŋgaŋi iqua Iquenyqä yeeqä ipu, yimba iŋgisaŋqä itmakuwi. Iwä iŋgaŋi yimba aŋä-himqä iqua timäupŋqä äwäpiyä-täŋä iu, qäqi maqänä imäŋgaŋgi iuäqämakuwi.   
\p
\v 22 Hiunji buayä i änäpu äpmakuwä äwiŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋä huäŋä yätäqä iŋgisa iqi yqänä äpmamiŋuwä iqua, “Täqiŋi yimba kiuänäŋä hmbunä pmetaŋgi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquetŋqä iqua, Jisasi Iqu maeqä, quwqä-quwänä yimba ipi äyä äwquwätanä!” kŋuä ämakuwi.  
\v 23 Yimba huiziqua Taipiriyasitaŋi, Naqä Iqu buayä äŋguiqä tqaŋga, ämaqä kuapänä äŋguwä-täŋä qäqiqi iuäqämakuwi.  
\v 24 Ämaqä kuapänäŋä iiŋi, Jisasi Iqutä Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, iqiŋi heaqiyä äyä nyätaŋgä äqumbiyi, qu yimba iquau ätkamäupu, Jisasi Iquenyqä qävqe, aŋä Kapänamäŋqä äukuwi.   
\s1 Buayä häŋä-pmeqä vqeŋqä  
\p
\v 25 Ämaqä kuapänäŋä iiŋä iqua, qu Jisasi Iqueŋi huäŋä yätäqä näŋgisa ämäqumuapiyi, Iqueŋi, “Näqŋqä-vqä Iquki, Si täqinyqe, äkŋga äpŋäwä?” ätukuwi.   
\p
\v 26 I tquaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu ämävauqe, “Nyi naqä-qakuänäŋä etqä. He Nyinyqä qävqä ikiquwi, Nyi nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi imäkqaŋgqeŋqä manä, Nyi buayä hetapqaŋgä äwqä äŋguä änäpäsäpiyiŋqänä ikiqäuä.  
\v 27 He wäuŋui, ymisaŋä qui imäknätä pizqä iqä duŋqä miqä ipu, häŋä hea ique-ique wiqä duŋqä ipŋqeqä. Goti Hanjuwä Apiqu, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueqä yoqe, yäŋänäqŋqä witŋqä imäkkqe. Ga ymisaŋä iiŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu hetapäniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 28 I tquaŋga qu Iqueŋi, tiiŋä ätukuwi. “Goti Hanjuwä Iqu, ne squä wäuŋuä imäkatuŋquä äwinyätqänä?”   
\p
\v 29 Ga qu iiŋä tquaŋguwäŋga, Iqu kimaŋi, “Goti Hanjuwä Iqu, he Ämaqä Iqu ändowatkqä Iquenyqä quuvqä heqäpŋqä äwinyänä” ätukqe.   
\p
\v 30 Quvaqe, Iqueŋi tii ätukuwi. “Si nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi äki imäktŋqäwä? Ga ne iu äqunanä, Tqä kukŋui naqä-qakuä imäkatuŋque, äänä isŋqäwä?  
\v 31 \fig Neyaqä atqä-awäkiqua, buayä mana Mosisi iqu äwikqeu äŋguwi.|alt="gathering manna" src="030_tif.tif" size="col" loc="John 6:31" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987." ref="6:31" \fig*Neyaqä atqä-awäkiqua, aŋä avqŋqä maeqä duŋi, buayä mana Mosisi iqu äwikqeu äŋguwi.\f + \fr 6:31 \ft Aŋgumä Itmakqä 16:4\f* Goti Hanjuwä Iqueqä tuwaŋuä iuŋi, \qt ‘Iqu buayä qäukuä yätutaŋi bŋqä äwikqeqä’\qt*\f + \fr 6:31 \ft Niyäma 9:15; Apqä Bukä 78:24\f* ätnäŋqä-panjqä” ätukuwi.   
\p
\v 32 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu quŋi, “Nyi he naqä-qakuänäŋä etqänä. Qäukuä yätutaŋä buayä naqä-qakui, Mosisi iqu etapäŋqä maetqe, Nyaqä Apiqu etapätqänä.  
\v 33 Buayä Goti Hanjuwä Iqu vqe, ii qäukuä yätuta äpätä, qua täuŋä iu Häŋä-pmeqä-vqä Iquvqä” ätukqe.   
\p
\v 34 I tquaŋgaŋi, qu Iqueŋi, “Iyää, Naqä Iquki, buayä iiŋi, Si ne hea ique-ique nätapqa uwqätŋqeqä” ätukuwi.   
\p
\v 35 Iŋgaŋi, Jisasi Iqueä kimaŋi, “Nyi Buayä Häŋä-pmeqä Iqunjqä” ätukqe. “Ämaqä Nyinyqä äpätä quuvqä heqiyqä iqu, buayäŋqätä, eqäŋqätä dä mävqä itä, quväkä-ye, mävqä yäŋqiyä.  
\v 36 Iiŋä etaŋgqä-qe, Nyi tii etqänä. ‘He Nyi hiŋuä äŋqämbiyä-qe, Nyinyqä quuvqä maeqiyqä äyä itqäŋäuä.’  
\v 37-38 Apiqu Nyi ändapkqä iqua, qu eeqänäŋi, Nyinyqä ppŋqäuä. Nyi qäukuä yätuta qua täuŋqä äpqe, änyiŋqe, Ŋqä du imäkmqä manä, Nyi änändowatkqä Iqueqä dunä imäkmqä äpqä-qae, Nyinyqä i pqaŋguwä iquauŋi, hŋqueŋi bi mämamäuqä danä ymqänä.  
\v 39 Nyi änändowatqä Iqu, ämaqä Nyi ändapkqä iquauŋi, hiunji yäpakäŋgaŋi Nyi hŋqueŋi hiŋuinä mäquŋquä itmä, eeqänäŋä iuŋi häŋä vauqumuatmniqŋqä äwinyänä.  
\v 40 Nyaqä Apiqu tiiŋiŋqä äwinyä. Ymeqä Ique äqunäpu, Iquenyqä quuvqä eqämipqä iqua, häŋä hea ique-ique pmeqe, ämepu pmetaŋgpi, ga hiunji yäpakäŋgaŋi, Nyi quŋi häŋä vauqumuatmniqŋqänänyä” ätukqe.   
\p
\v 41 Iŋgaŋi Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iqua, Jisasi Iqu “Nyi bretqä qäukuä yätuta äpqä Iqunjqä” tqaŋgqeŋqe, qu kukŋuä kuapänäŋä ätkuwi.  
\v 42 Iiŋä ätäpu, “Ämaqä Tqu Josepä iqueqä hikŋä Jisasi Iqutanä, ä äsqukä? Iqueqä kaniquenyqätä, känäuŋqätäŋi, ne näqŋqä eäŋque. Iqu täŋgaŋi, ‘Nyi qäukuä yätuta äpqä Iqunjqe’ änääŋqä ätqiyä?” ätkuwi.   
\p
\v 43 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu ävauqe, “He kukŋuä kuapä matuwäŋqä pambiyä” ätukqe.  
\v 44 “Ämaqä hŋqu Nyinyqe, hiŋgi mapqä yänä. Apiqu Nyi änändowatkqä Iqu, ämaqä ique Nyinyqä pätŋqä ämäqipmeqaŋguti, iqu i pänä. Ga Nyi iqueŋi, hiunji yäpakäŋgaŋi, häŋä vauqumuatmniqeqä.  
\v 45 Hiŋuä-tqä iquauä tuwaŋuä iuŋi, \qt ‘Qu eeqänäŋä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu näqŋqä väŋqiyä’\qt* ätä äqänänä.\f + \fr 6:45 \ft Asayä 54:13\f* Ga ämaqä Ique qätä äwiyäpu, Iquesa näqŋqä ämepiyä iqua, qu eeqänäŋi Nyinyqä ppŋqäuä.  
\v 46 Iiŋä etaŋgi, ämaqä-pqä hui Goti Kanique hiŋuä ae äqunätqäŋuwä hmanji. Ämaqä Goti Hanjuwä Iquesa äpqäqä Iqunä, Kaniqueŋi, hiŋuä äqunätŋqe.  
\v 47 Nyi naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä quuvqä eqiyätäqä iqu, häŋä hea ique-ique pmeqe, ämeŋqiyä.  
\v 48 Bretqä häŋä-pmeqä iqu, ii Nyinjqä.  
\v 49 Heyaqä hewäkiqua, aŋä avqŋqä duŋi, buayä mana äŋguwä-qe, qu äyä äpäkoŋguwiqä.  
\v 50 Iŋäqe bretqä qäukuä haqä yätuta äpqä tqueŋi, ämaqä hŋqu ique äŋgqe mapäkoŋqä yäŋqiyä.  
\v 51 Bretqä häŋä-pmeqä qäukuä yätuta äpqä iqu, ii Nyinjqä. Ämaqä hŋqu buayä ique äŋgqe, iqu häŋä hea ique-ique pmeniqeqä. Buayä Nyi ämaqä qua täu äpmeŋuwiu häŋä-pmeqä mapŋqä wimqe, ii Nyaqä huiwiyqä” ätukqe.   
\p
\v 52 I tquaŋgqeŋqä iqua quwqä-quwä, “Ämaqä Tqu, Iqueqä huiwi ne änatuŋque, äänä nätapätŋqäwä?” ätäpu, himänä ipu ätŋguwi.   
\p
\v 53 I tŋgaŋguwäŋga, Jisasi Iqu ivatuwänäqe, tii ätukqe. “Nyi he naqä-qakuänäŋä etqänä. He Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueä huiwitä, häŋeqetä maŋqä ipqe, häŋä-pmeqe hesäŋi aaŋqeqä.  
\v 54-55 Buayä naqä-qakuänäŋi, Nyaqä huiwiyi. Itaŋga eqä naqä-qakuänäŋi, Nyaqä häŋeqeyi. Iŋä-qae, ämaqä Nyaqä huiwitä, häŋeqetä änmipqä iqua, häŋä hea ique-ique pmetpnuwiqä. Itaŋga Nyi iquauŋi, hiunji yäpakäŋga häŋä vauqumuatmniqeqä.  
\v 56 Ämaqä tqu-tqu Nyaqä huiwitä, häŋeqetä änmitätqe, iqu Nyi nyinätaŋgi, Nyi ique änyäŋänä.  
\v 57 Nyiŋi, Apiqu häŋä-pmeqä Iqu änändowatqaŋgi, ga Nyi häŋi Iquesa äpmeŋqä-pa, ämaqä Nyi änmitätqä iqu, häŋi, Nyita pmeniqeqä.  
\v 58 Buayä qäukuä yätutaŋä äpqäqä Tqunäŋi, Iqu buayä heyaqä taqä-tawäkiqua mana änäpu, äpäkoŋguwä ii eŋqä-paŋä manä. Ämaqä, Buayä Tqunä ännätqä iqu, häŋä hea ique-ique pmetäniqeqä” ätukqe.  
\v 59 Jisasi Iqu kukŋuä iiŋi, aŋä aquväqŋqä Kapänamä du näqŋqä ävätä ätkqe.   
\s1 Ämaqä kuapänä, Jisasi Ique tuwä äwikuwiŋqä  
\p
\v 60 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä kuapänäŋä hui, Iqu i tqaŋgi äwipiyi, “Iqueqä kukŋuä, ne kŋuä änä mämeqänäŋä ätqäqe, qäte tqu wiyätŋqäwä?” ätkuwi.   
\p
\v 61 Qu kukŋuä kuapänä tqaŋguwiŋqä, Jisasi Iqu, Iqueqä-kiuä näqŋqä eäqe, tii ätukqe. “Kukŋuä tqu he qui emäkqiyä?  
\v 62 Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, aŋä änyäŋäŋga äpmamiŋqä yätuŋqä yqaŋgi äqumbqe, äänä ipnuwäwä?  
\v 63 Häŋä-pmeqe, Dŋä Äŋguä Iqu ävätqänä. Ämaqeuqä yäŋänäqŋqä duta, maetqenä. Iiŋä etaŋgi Nyi kukŋuä etqä tä, quuvqä vqeŋqätä, häŋä-pmeqä vqeŋqätä etqänä.  
\v 64-65 Iiŋä qäyä etaŋgi, hŋquenä quuvqä maeqiyqä itqäŋäuä. Ga Nyaqä kukŋuä ‘Ämaqä hŋqu Nyinyqe, hiŋgi mapqä yänä. Apiqu, ämaqä ique Nyinyqä pätŋqä ämäqipmeqaŋguti, iqu i päŋqiyä’ etqe, ii hŋquenä quuvqä maeqiyqä itqätaŋguwita etqeqä” ätukqe. Iiŋä ätukqe, ämaqä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä ipnuwä iquauŋqätä, ä Iqueŋi ämaqä iquau täkqä ätuätä hipa iu väniŋqä iquenyqetä, Jisasi Iqu Iqueqä-kiuä änyäŋäŋga näqŋqä eä, i ätukqe.   
\p
\v 66 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä kuapänäŋi, qu Ique tuwä äwiyäpu, Iqutäŋi anä mikiqä danä qe ikuwi.  
\v 67 I iqaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu Iqueqä ämaqä 12 iquauŋi, “He-pqe Nyi inä nyivämapŋqätanä?” ätukqe.   
\p
\v 68 Iwä Saimonä Pitä iqu, “Naqä Iquki, Si kukŋuä häŋä hea ique-ique pmeqe ämeŋnä. Ne tquenyqä watuŋquäwä?  
\v 69 Iŋi, ne näqŋqä ämenä quuvqä eqiyqu. Si Ämaqä äŋguä jänänäŋä Goti Hanjuwä Iqueqä atäuŋuä ekikqä Iqukiyqä” ätukqe.   
\p
\v 70 I tquaŋga Jisasi Iqu ämävauqe, “Nyi heŋi, 12 etmakqeuŋi, hŋquki dŋä quvqä-täŋä äyqukitanä?” ätukqe.  
\v 71 Kukŋuä iiŋi ätkqe, Saimonä Iskarioti iqueqä hikŋä Jutasi iquenyqe. Iqu ämaqä 12 iutaŋä-qu qäyä eä, Jisasi Iquenyqe, täkqä tuäniqä etaŋgi, ii ätkqe.   
\c 7  
\s1 Israitqä iqua, ittäŋä aŋiu yakuä äpmapu, ymisaŋä imäkkuwiŋqä  
\p
\v 1 Itaŋi, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä naqä iqua, Jisasi Ique äpäkpŋqä iqaŋguwiŋqä, Iqu qua Jutiya iu ikiqäŋqä mäwiŋgaŋgi Galili dunä ikämiŋqe.   
\p
\v 2-3 Hiunji naqänäŋä Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iqua, ittäŋä aŋiu yakuä äpmapu, yeeqä ipu aquväqŋqä hiunji iqua timäutŋqä qäqi etaŋgi, Jisasi Iqueqä käŋguäkiqua Iqueŋi, “Si aŋä täqiŋi äväma, qua Jutiyaŋqä uvä. Tqä ämaqä wäuŋuäŋqä ämotquetqäŋä iqua, Si nätmatqä imäkqaŋgtqe hiŋuä kqämbŋqänänyä.  
\v 4 Ämaqä hŋqu ämaqä eeqänäŋä im-imŋi, iquenyqä näqŋqä hipŋqä etaŋgutqe, iqu nätmatqä eeqänäŋi, ktqä nämä mimäkqä yänä. Si nätmatqä iiŋi imäkätqäŋi, ämaqä eeqänäŋi hiŋuä kqämbŋqänä ämotquatŋqeqä” ätukuwi.  
\v 5 I ätukuwi, Iqueqä käŋguäkiqua-pqe Iquenyqä quuvqä maeqiyqä ipiyitanji.   
\p
\v 6 Iqua i tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, “Hiunji Ŋqe, änänjqä. Henyqe, hiunji eeqänäŋä iqua, äŋguänäŋiqä” ätukqe.  
\v 7 “Nyi ämaqe, qu suqä quvqä imäkätqätaŋguwiŋqe, ‘Ii suqä quvqä imäkätqäŋäuä’ tuätqätaŋgqeŋqä, qu Nyinyqä wiuŋqä itqäŋä. Iiŋä etaŋgi, qu henyqe, iiŋi miqä ipŋqäuä.  
\v 8 Ŋqä hiunji änyä eŋqä-qae, Nyi aquväqŋqä naqänäŋä iuŋqä mäyqä yimä. Henyä epiyä” ätukqe.  
\v 9 Iqu quŋi i ätuätä, mäwqä danä, Galili bu äpmakqe.   
\p
\v 10 Iŋäqe, Iqueqä käŋguäkiqua aquväqŋqä yätuŋqä ae äväma yqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu qänaki maqŋqä ekqe.  
\v 11 Aquväqŋqeuŋi, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä naqä iqua Jisasi Iquenyqä, “Ämaqä Iqu äŋgi pmenä?” ätäpu, qävqä ikämiŋuwi.  
\v 12 Iŋgaŋi ämaqä kuapä äpmapiyä iuŋi, hiyäkakä ätŋgäukuwi. Hŋqua Iquenyqe, “Ämaqä äŋguänäŋueqä” tqaŋguwäŋga, hŋqua “Oeyä, Iqu ämaqä kuapänäŋä hänaqä huiu-mända ätuma äwqiyä” ätkuwi.  
\v 13 Iŋgaŋi, qu iquauqä naqä iqua haŋä-iqä vqeŋqä zä wiŋgaŋgi, Iquenyqe, ätnäŋäqi äti matqä danä ikuwi.   
\s1 Qu ymisaŋä nätqätaŋguwäŋga, Jisasi Iqu näqŋqä äwikqeŋqä  
\p
\v 14 Qu aquvä äqämbu hiunji hŋqua ae pmetaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu hiqäva-imäkqä aŋä mätnätaŋgqä ququawä yäŋgisa äpeyäqe, qokä-apäkiu kukŋuä näqŋqä äwikqe.  
\v 15 I iqaŋgaŋi, iquauqä naqä iqua yäuŋuä ipu, “Iqu näqŋqä-vqä hŋquenyqä mäwqä imiŋqe, näqŋqä ii, äänä itä ämeqätiyä” tpu ikuwi.   
\p
\v 16 I iqaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu kimaŋi, “Kukŋuä tä ämetqueqe, kŋuä indqäŋqä Nyaqeta maetqe, Goti Nyi änändowatkqä Iquesayqä” ätukqe.  
\v 17 “Ämaqä Goti Hanjuwä Iqueä äwiŋqe qänaknä yätŋqä itäqä iqu, Nyaqä kukŋuiŋqe, ii Goti Hanjuwä Iquesatiyä, ä kŋuä indqäŋqä Nyaqä iuta tqändiyä-qe näqŋqä hiänä.  
\v 18 Ämaqä kukŋui, kŋuä indqäŋqä iqueqä iuta ätqä iqu, yoqä iqueqe haqä yätu maenätŋqä wiŋgaŋgiyi. Iŋäqe ique ändowatkqä iqueqä yoqe haqä yätu maetŋqä äwiŋgqä iqu, suqä quaŋgi mämeqä, naqä-qakuänäŋä tqä-quvqä.  
\v 19 Mosisi iqu kukŋuä-suqä metapqä iŋqäta? Iqu etapkqä-qe, he eeqänäŋi, suqä iuŋi, qänaknä miqä itqäŋäuä. Ga he Nyiŋi suŋqä pizqä bäkpŋqä itqäŋäuä?” ätukqe.   
\p
\v 20 I tquaŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋä iiŋi, ämävaupiyi, “Peŋqä dŋä kinyasäuqaŋgi ätnyä. Siŋi, tqu kpäsätŋqä itqänä?” ätukuwi.   
\p
\v 21 Kimaŋi, Jisasi Iqu ätukqe. “Nyi wäuŋuä naqänäŋä iqu imäkkqeŋqä, he miiqä yäŋä iŋqä ikuwiqä.  
\v 22 Mosisi iqu qokä iquauä huiwä häuä ktäupŋqä ätukqeuŋi, Sämbatqä hiunji hapäŋga qäyä etaŋgqä-qe, he ymeqä qokä hŋquauqä huiwi, häuä ktäupnä. Suqä iiŋi, Mosisi iqu mikutäuqä ikqe, atqä-awäka ikutäukuwi.  
\v 23 He Sämbatqäŋgaŋi, ymeqä hŋquauqä huiwä häuä äktäutqäŋuwi, ii he Mosisi iqu kukŋuä-suqä ekqä iqueŋi qui mimäkqä itqäŋuwi. Iŋi Nyi Sämbatqäŋga ämaqä iqueä huiwi, eeqänäŋä äŋguä iwimäkqaŋgqeŋqe, he Nyinyqe suŋqä äkasuwä tätqäŋäuä?  
\v 24 Ämaqeuqä suqe, hiŋuä äqumbiyä duŋqänä hiŋgi miwäsäuqä pambu. Suqä naqä-qakuä jänäŋänäŋä duta iwäsäupiyä” ätukqe.   
\s1 “Jisasi Iqu, Kraisi Iqu etaŋgitiyä?” ätkuwiŋqä  
\p
\v 25 Iŋgaŋi ämaqä Jerusälemätaŋä hui, “Ämaqä neyaqä naqä iqua pizqä päkpŋqä itqäŋuwi, Tä Qäqu maendiyä?” ätŋguwi.  
\v 26 “Hiŋuä qumbu. Iqu ätnäŋä iqi qäyä ätqäuä ätqaŋgi, qu Iqueŋi maŋä hui mätquä danä iqäuä. Ämaqä Kraisi Ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä Iqu etaŋgi, qu näqŋqä ämapu maeqä inä?  
\v 27 Kraisi Iqu äpqaŋgaŋi ämaqä-pqä hui näqŋqä mämeqä ipu, ‘Iqu äkiuta päniqätiyä’ tpu ipnuwiqä. Iŋäqe Ämaqä Tqueqä äpqäqeŋqe, ne näqŋqä ämeŋunä” ätŋguwi.   
\p
\v 28 Jisasi Iqu hiqäva-imäkqä aŋä mätnätaŋgqä ququawä iqi ätqäuä näqŋqä ävätäqäŋgaŋi, maŋä yäŋänäqŋqä tii ätukqe. “He Nyinyqä näqŋqä epu itaŋga Nyi äpqeŋqä-pqä näqŋqä yasämä eäŋäuä. Ga Nyi kŋuä indqäŋqä Ŋqä duta mapqä iqäqe. Nyi änändowatkqä Iquenyqe, he änyä maqŋqä eäŋuwi. Iqu naqä-qakuänäŋä Iquvqä.  
\v 29 Nyi Iqu änändowatqaŋgi Iquesa äpqäqä-qae, Nyi näqŋqä Iquenyqä eäŋänä” ätukqe.   
\p
\v 30 I tqaŋgqeŋqä, qu Jisasi Ique a äkiqätäpu itmenätpu ipiyä-qe, hiunji i imäkqä iqu, Jisasi Iqueŋi mäwimeqä änyä etaŋgi, ämaqä-pqä hui Iqueŋi hipa hui mitmaqiyqä ikuwi.  
\v 31 Iŋäqe, ämaqä iu äpmamiŋuwitaŋä kuapänäŋi, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, “Kraisi Iqu äpätqäŋgaŋi, Iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä, Ämaqä Tqu imäkätŋqeuŋi ämäwqätäuniqätanä?” ätŋguwi.   
\p
\v 32 Parisi iqua ämaqä kuapänäŋä Jisasi Iquenyqe, “Iiŋi-iiŋiqä” hiyäkakä tnätqätaŋgä qätä äwipiyi, iquatä, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Ique a äkiqätäpu itmapŋqe, ämayukä-imaŋqä hŋquau ändowatkuwi.   
\p
\v 33 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, “Nyi hesäŋi quäuqä mäpmeqä danä wäŋqäpu äpmami, änändowatkqä Iquenyqä umqänä.  
\v 34 He Nyinyqä qävqä ikipiyä-qe, Nyi pmetaŋgqeuŋi änä mäwqä ipiyä-qae, Nyiŋi mämäŋqumueqä ipŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 35 I tquaŋgaŋi, Israitqä iqua, “Ne Iqueŋi mämäqumueqe, Iqu äkŋginyŋqä uwqaŋguti yaŋquatiyä? Iqu Israitqä iquneqä neyämaqä im-imä äpmakäwäŋuwä iuŋqä äwätä, näqŋqe ämaqä Israitqä ma huizi iqi äpmeŋuwiu vätŋqä ätqutiyä?  
\v 36 Iqu neŋi, ‘He Nyinyqä qävqä ikipiyä-qe, Nyi pmetaŋgqeuŋi änä mäwqä ipiyä-qae, Nyiŋi mämäŋqumueqä ipŋqäuä’ ätqäqe, Iqu kukŋuä iiŋi änääŋqä tqiyä?” ätŋguwi.   
\p
\v 37 Hiunji yeeqä ipu aquväqŋqä yäpakä naqänäŋä iqueŋi, Jisasi Iqu pämä ätqäuqe, maŋä yäŋänäqŋqä, “Ämaqä tqu-tqu quväkä ye äwiyqäqe, eqä nätŋqänä Nyinyqä äpänä” ätukqe.  
\v 38 “Ämaqä äsqu-äsqu Nyinyqä quuvqä eqiyqe, \qt eqä esquä häŋä-pmeqä-täŋi iqueqä yäpä iunda pquänä.\qt* Iŋi Goti Hanjuwä Iqueä tuwaŋuä iu ätnäŋqä-pa\f + \fr 7:38 \ft Jisasi Iqu Goti Iqueqä kukŋui äsquenyqä kŋuä indqäŋgqätiyä? Näqŋqä-täŋä hŋqua Asayä 58:11 iqueŋqä ätqä. Hŋqua Sakätiyasi 14:8 iqueŋqä ätqä.\f* pquäŋqiyä” ätukqe.  
\v 39 Jisasi Iqu kukŋuä iiŋi, Dŋä Äŋguä Iquenyqä ätkqe. Dŋä Äŋguä Iqueŋi, ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpiyä iqua mapnuwäŋqeyi. Iŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu Jisasi Ique ätuma äyätä, yoqä naqä vqe änänjqae, Dŋä Äŋguä Iqu iquauŋi, wimeqäŋqä-pqe, änänji.   
\p
\v 40 Jisasi Iqu i tqaŋgi äwipiyäŋgaŋi, ämaqä iqi äpmamiŋuwi, “Ämaqä Tqu naqä-qakuä, Hiŋuä-tqä Qäqueqä” ätkuwi.  
\v 41 I tqaŋguwäŋga, hui “Kraisi Ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä Qäqueqä” ätkuwi. Iŋäqe, huiziqua “Oeyqä” ätkuwi. “Kraisi Iqu Galilisa pqäŋqä hmanjqä.  
\v 42 Goti Hanjuwä Iqueqä tuwaŋuä iuŋi, ‘\qt Kraisi Iqu Dewitiquesaŋä hueqä-himqä heniqe,’\qt*\f + \fr 7:42 \ft 2 Samueli 7:11-14; Asayä 9:6-7; Järämai 23:5-6\f* itaŋga \qt ‘aŋä-himqä Dewiti iqu äpmamiŋqä Betlemä iutaŋäqu heniqä’\qt*\f + \fr 7:42 \ft Maika 5:2\f* ätkqeqä” ätukuwi.  
\v 43 I ipiyi, Jisasi Iquenyqe, quwqä-quwä iŋgi-iŋgi ändmäkŋguwi.  
\v 44 Iiŋä ipu, hui Iqueŋi a kiqätanä-tpu ipiyä-qe, ämaqä-pqä hui Iqueŋi hipa hui mitmaqiyqä ikuwi.   
\s1 Ämaqä naqä iqua, Iquenyqä quuvqä maeqiyqä ikuwiŋqä  
\p
\v 45 Ämayukä-imaŋqä iqua, Parisi iquautä, hiqäva-imäkqä naqä iquautä aŋgumä wimeqaŋguwäŋga, “He Iqueŋi ätuma mapqe, suŋqä iqäuä?” ätukuwi.   
\p
\v 46 I tquaŋguwäŋga, iquauä kimaŋi, “Ämaqä-pqä hui kukŋui, Ämaqä Tqu ätätŋqä-pa, matqä itqäŋuwiqä” ätukuwi.   
\p
\v 47 Itaŋga, Parisi iqua iquauŋi, “Heŋä-pqe, Iqu qäyasäqi etuma äwqiyä?  
\v 48 He ämaqä naqä yoqä-täŋä-pqä hŋqu, itaŋga Parisi-pqä hŋqu, Iquenyqä quuvqä heqiyätqätaŋgi äqunäŋuwätanä?  
\v 49 Ämaqä kuapänäŋä tä, suqä Goti Hanjuwä Iqu Mosisi ique äwikqeŋqä änyä maqŋqä eŋuwä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu qui iwimäkätŋqä ae ätkqeqä” ätukuwi.   
\p
\v 50 Iiŋä tquaŋguwäŋgaŋi, iquautaŋä hŋqu, iqueqä yoqe Nekitimäsi, hiŋuiqänäŋäŋga Jisasi Ique äwimakqä iqu, huizi iquauŋi tii ätukqe.  
\v 51 “Neyaqä suqä duŋi, ne ämaqä hŋqueä kukŋui qätä äwiyätanä, itaŋga iqueqä wäuŋuä imäkätŋqä duŋi, qävqä ganä iani, iŋga iwäsäuatuŋqueqä” ätukqe.   
\p
\v 52-53 Quwqä kimaŋi, “Äi! Si-pqä Galilisaŋä iqukitanä? Goti Iqueqä tuwaŋuä iu qävqä äŋguänä itnä, näqŋqä tii esŋqe. Galilisaŋi, hiŋuä-tqä hŋqu mapqä yäŋqiyä. Hmanjqä” ätukuwi.   
\c 8  
\s1 Apäkä qokä-täŋä hui, iiyqä huiwi ämaqä hŋque mäŋgi yaŋä äwikqeŋqä\f + \fr 8:0 \ft Pipa Grikä pmeqeuqä kukŋuä iu äqänäŋqä huiuŋi, kukŋuä 8:1-11 iuŋi maqŋqä eä.\f*  
\p
\v 1 Iŋgaŋi ämaqä eeqänäŋi quwqä aŋiuŋqä ae äweqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu qoqoŋä Olipä yätuŋqä ekqe.   
\p
\v 2 Ziŋuitäŋi Iqu iqi ävämetä, hiqäva-imäkqä aŋiuŋqä aŋgumä äukqe. Iqu ququawä iqi pmetaŋga, qokä-apäkä eeqänäŋi Iqueŋqä äpqaŋguwäŋga, Iqu quamä äpme näqŋqä motquetŋqä ipäqäkqe.  
\v 3 Iqu i motquetqätaŋga, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Parisi iquatäŋi, apäkä hui ätuma äpäpu, qokä-apäkä iuqä hiŋuä iqi äkitqätekuwi. Apäkä ii, qokä-täŋä eäqä-qe, ämaqä hŋqutä-mända huiwä yaŋä iŋgaŋginyä äquŋguwi.  
\v 4 Iwä iŋgaŋi Jisasi Iqueŋi tii ätukuwi. “Ämotqueqä Iquki, apäkä qokä-täŋä täsi, qokä huizitä huiwä yaŋä inyätqätaŋginyä äqunäŋuwiqä.  
\v 5 Kukŋuä-suqä Mosisi iqu änätapkqä iuŋi, ‘Apäkä suqä iiŋä iqaŋguwä iuauŋi, hikä pizqä päsqäŋqä’ ätnäŋqe,\f + \fr 8:5 \ft Kukŋuä-suqä 22:22, Hiqäva-imäkqä 20:10\f* si änäänyä ätnä?”   
\p
\v 6 Qu kukŋuä i ätukuwi, Iqu kukŋuä äänä ätätqä Iquesa ämapu, kukŋuä mitpnuwä iŋqä yamwiqä äwikuwi. Iiŋä tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu äuesäuä, Iqueqä hipaitä qua hiŋä bu tuwaŋuä äqäkqe.   
\p
\v 7 Qu yatŋqä äpakänä vqaŋguwäŋga, Iqu pämä ätqäuqe, tii ätukqe. “Ämaqä hesaŋä hŋqu suqä quvqä mimäkqä itŋqä etaŋgutqe, iqu apäkä täsiŋi, hikä kiŋganäŋi, iqu-ganä äpäsänä.”  
\v 8 Iwä Iqu kukŋuä iiŋä ätuäqe, aŋgi äuesäuqe, qua hiŋä bu tuwaŋuä äqäkqe.   
\p
\v 9 \fig Qu eeqänäŋi äväma uwqaŋguwäŋga, apäkä ii Iqueuä hipeŋuä iqi yqänä ätqäumiŋqe.|alt="Jesus writing in sand, people walking away" src="UBS A-15c.tif" size="col" copy="© United Bible Societies, 1989." ref="8:9" \fig*I tqaŋgi äwipiyi, qu eeqänäŋi hŋqunä-hŋqunä iqiŋi äväma äukuwi. Ga ämaqä quväukuä kuapänäŋä-täŋä iqua hiŋuiqä äwqaŋguwäŋga, ämaqä huizi qänaki äukuwi. Mä Jisasi Iqu iqi yqänä äuesäutaŋgi, apäkä ii Iqueuä hipeŋuä iqi yqänä ätqäumiŋqe.  
\v 10 Itaŋi Iqu pämä ätqäuqe, tii ätukqe. “Apäkä iiki, ämaqä eeqänäŋä täqi ätqäuŋuwi, äŋgi uwqäuä? Si kukŋuä mikitätŋqe, hmanda?”   
\p
\v 11 I tquaŋga, ii ätukqe. “Naqä Iqukiyä, oeyä, hŋqu hmanjqä.”  
\p Ga Jisasi Iqu iiŋi tii ätukqe. “Nyi-pqe kukŋuä mämiktqä da imqänä. Si äuŋi, qänakŋi suqä quvqe mimäkqä pa iqätŋqä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu qua täu We-huŋqä Vqä Iquvi  
\p
\v 12 Aŋgumŋi Jisasi Iqu qokä-apäkä iuŋi tii ätukqe. “Qua täu we-huŋqä vqe, Nyi Qäqunjqä. Ämaqä Nyi änyuvändmitätqä iqu, qaŋi heawiqä du mäwqä itä, iqueqä quuvqeuŋi we-huŋqä-täŋä-queyqä.”   
\p
\v 13 I tquaŋga, Parisi iqua qätä äwipiyi, Iqueŋi tii ätukuwi. “Si kukŋuä awi, Tqä-täuŋqänänä ätätqäŋinyä. Iiŋqe ämaqe, quuvqä makiqiyqä ipŋqäuä.”   
\p
\v 14 Ga kimaŋi, tii ätukqe. “He ‘Si Tqä suqeŋqä änatnyä’ ändquwi, naqä-qakuänäŋä ändqäuä. I etaŋgi Nyi Ŋqä-näuäŋi, aŋä äväma äpqeŋqätä, ŋŋ aŋä äumqeuŋqe näqŋqä eŋänä. Nyi näqŋqä iiŋä ämeŋqetaŋi, ämaqe Nyaqä kukŋui quuvqä eqäpŋqe. Iŋäqe he Nyaqä aŋä qakuiuŋqetä äkiuŋqä-pqä uwqaŋgundqe, he änyä maqŋqä ipŋqäuä.  
\v 15 He ämaqeu iwäsäupiyäŋgaŋi, suqä qua täutaŋiŋqänä näqŋqä epu, iwäsäuquenjqä. Iŋäqe Nyi ämaqä hŋqueŋi, miwäsäuqä danä itŋqeqä.  
\v 16 Iŋi Nyi ämaqä hŋqueqä suqeŋqä iwäsäuqaŋgundqe, he Nyaqä iwäsäuqä iiŋä iqueŋqe, quuvqä heqäpŋqänänji. Ii tiiŋä dutayi. Nyi Ŋqä-näuänä miwäsäuqä iqä. Apiqu änändowatkqä Iqu, Nyitä wäuŋuä anä itqäuä.  
\v 17 Kukŋuä-suqä he Mosisi iquesa ämepu qänaknä itqäŋuwä iuŋi, kukŋui tii ätnä. \qt ‘Ämaqä hŋquaqu kukŋui asitaŋinä ätqiyi, iquaquiyqä kukŋuiŋqe quuvqä heqäpŋqe!’\qt*\f + \fr 8:17 \ft Kukŋuä-suqä 17:6; 19:15\f*  
\v 18 Nyi Ŋqä-näuäŋqä awä ätätŋqä Iqunji. Itaŋga huiziqu, Apiqu Nyi änändowatkqä Iqu, Nyiŋqä awä inä ätätqäuä.”   
\p
\v 19 Iŋgaŋi Parisi iqua yatŋqä tii äwikuwi. “‘Ŋqä Apiqueyqä’ ätŋi, ga Iqu äŋgi pmenä?”  
\p Itaŋi Jisasi Iqu ivatuwänäqe, kima tii ätukqe. “He Nyinyqätä, Ŋqä Apiquenyqätäŋi, änyä maqŋqä yqänä eäŋäuä. Iŋäqe he Nyinyqä näqŋqä hiqä-säpi, Apiquenyqä-pqe näqŋqä inä iqäpniŋgä.”   
\p
\v 20 Hiqäva-imäkqä aŋä ququawä iqiŋi, Jisasi Iqu mbqä pŋqä witaŋgqä-täŋä qäqi äpme, qokä-apäkä iuŋi näqŋqä ävätä, kukŋuä iiŋi ätmuiŋqe. Iqu ätnäŋä iqi qäyä pmetaŋgi, iŋgaŋi Iqueqä haŋä-iqä meqe, qäyu matimäuqä änä etaŋgi, ämaqä hŋqu Iqueŋi, a makiqätqä ikqe.   
\s1 Jisasi Iqu, “He aŋä Nyi umqä iuŋi, matimäuqä ipnuwiqä” ätukqeŋqä  
\p
\v 21 Aŋgumŋi Jisasi Iqu quŋi tii ätukqe. “Nyi eväma umqänä. Hŋga-mändaŋi, he Nyinyqä qävqä yanä-tpu ipqe, hiqä suqä quvqe yqänä äwiŋqä iutanä päkombnuwiqä. He aŋä Nyi umqä iuŋi, matimäuqä ipnuwiqä.”   
\p
\v 22 Israitqä Jerusälemä iu hiqäva-imäkqä naqä iqua, ii tqaŋgi äwipiyi, quwqä-quwä tii ätŋguwi. “‘He aŋä Nyi umqä iuŋi, matimäuqä ipnuwiqä’ ätqe, äänä etaŋgi tqiyä? Iqueqä-kiuä päknätŋqä ätqutiyä?”   
\p
\v 23 Itaŋga Iqu tii ätukqe. “He qua butaŋuenä etaŋgä, Nyi haqä yätutaŋunjqä. He qua täutaŋä iquenä etaŋgä, Nyi qua täutaŋunä manä.  
\v 24 Iiŋä etaŋgi ‘Hiqä suqä quvqä yqänä äwiŋqä iutanä päkombnuwiqä’ ae etqeqä. Ii tiiŋä etaŋgiyi. Nyi Ŋqä-näuä äpmeŋqä Iqunäŋqä\f + \fr 8:24 \ft Jisasi Iqu “Nyi Ŋqä-näuä äpmeŋqä Iqunäŋqe” ätqe, ii Goti Hanjuwä Iqueqä yoqä eŋqä-paŋiqä. Yoqä iiŋi, Goti Iqu Mosisi iqueŋi awä ätukqe. (Aŋgumä Itmakqä 3:14)\f* quuvqä manjiqiyqä iqaŋgpqe, he heqä suqä quvqe yqänä wiqä, äpäkombnuwiqä.”   
\p
\v 25 Iqu kukŋuä i tquaŋga, “Si Tquki natnyä?” ätuäpu, yatŋqä äwikuwi.  
\p Iwä Iqu, “‘Nyi Iqunjqä’, ae äyä etqe.  
\v 26 Nyi heqä suqä quvqeŋqe, kukŋuä kuapänä ätätmä ewäsäumätmä, itmä-qe, Nyi änändowatkqä Iqu, aaŋä naqä-qakuinä Tqä-qu etaŋgi, Iqueqä kukŋui Nyi qätä äwiyätŋqenä, qokä-apäkä qua täuŋiu ätuätŋqeqä.”   
\p
\v 27 Iqu Iqueqä Kaniquenyqä tuätqätaŋgqä iiŋqe, qu kŋui mämeqä ikuwi.   
\p
\v 28 Iutaŋi Iqu tiiŋä ätukqe. “He Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqunä indmepu, haqeqä ämanjiyäpiyäŋgaŋi, he Nyiŋqe, Nyi Ŋqä-näuä äpmeŋqä Iqunäŋqä näqŋqä epŋqäuä. Ga tiiŋä-pqeŋqä näqŋqä inä epŋqäuä. Nyi nätmatqä hui Ŋqä kŋuä iutanä mimäkqä danä itŋqeqä. Oeyä. Nyi kukŋuä eeqänäŋi, Apiqu ämändquakqenä ätätŋqeqä.  
\v 29 Nyi änändowatkqä Iqu, Nyitä anä äpmenä. Nyi nätmatqä Iqueuä äwiŋqeu qäyunä imäktŋqä iutaŋi, Ŋqä-näuänä pmetmŋqä hiŋuinä maŋqäŋqä itŋqeqä.”  
\v 30 Jisasi Iqu kukŋuä ii tätqätaŋga, kuapänäŋi Iquenyqä quuvqä eqäkuwi.   
\s1 Kukŋuä naqä-qakuä iqu, he ämiqä huiziqueqä äwiŋqä iuta huätä ewewqatäŋqiyä  
\p
\v 31 Iŋgaŋi Iqu Israitqä Jerusälemä iu hiqäva-imäkqä iquautaŋä Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋguwä iquauŋi, tii ätukqe. “He Nyaqä kukŋui mävquatämäuqä, a yäŋänäqŋqä äkiqätpqe, ga he Ŋqä wäuŋuäŋqä ämetqueqä-quenä pmepŋqäuä.  
\v 32 Ga inä ma, kukŋuä naqä-qakuiŋqä näqŋqä eäpu, itaŋga kukŋuä iiŋä iqu, he ämiqä huiziqueqä äwiŋqä iuta huätä ewewqatäŋqiyä.”   
\p
\v 33 I tquaŋga, qu kimaŋi tii ätukuwi. “Ne awiqu Aprähamä iqueqä hueqä-himqä iquneyqä. Hea hŋgaŋä-pqe, ämaqä hŋqueqä wäuŋuä-wiyqä hiŋgi eätanä, iqueqä äwiŋqä yäpä imä mäpmeqä danä ituŋqueqä. I hitaŋgi ‘Kukŋuä naqä-qakuä iqu, he ämiqä huiziqueqä äwiŋqä iuta huätä ewewqatäŋqiyä-qe,’ suŋqä natnyä?”   
\p
\v 34 Iqu iquauqä kukŋui kimaŋi, tiiŋä ätukqe. “Aaŋä naqä-qakuänäŋä etqä. Ämaqä eeqänäŋä suqä quvqä imäkätqäŋuwi, qu suqä iqueqä äwiŋqeuŋi qänaki vqä iquaiqä.  
\v 35 Ga ämiqä hŋqueqä äwiŋqeuŋi qänaki vqä iqua, iquauqä ämiqä iqueqä aŋiuŋi näweqä mäpmeqä itqäŋuwiqä. Oeyqä. Ymeqenä pmetpŋqäuä.  
\v 36 Iŋäqe Ymeqä Iqu he ewewqatqaŋguti, he suqä quvqä iqueqä äwiŋqeuŋi qänaki mävqä pmetpnuwiqä.  
\v 37 Nyi näqŋqe. He Aprähamä iqueqä hueqä-himqä iquenä etaŋgqä-qe, Nyaqä kukŋui heyaqä äwqä yäpä iŋgisaŋi mäwiqä etaŋgi, he Nyi ämbäkpŋqä itqäŋäuä.  
\v 38 Nyi Ŋqä Apiqu ae ämändquakqeuŋi, kukŋuä awi nätmatqä iiŋqä ätätqäŋänä. Ŋŋ he heqä suqä Nyi ämbäkpŋqä itqäŋuwi, ii hiniqu tqaŋgi äwikuwiunä imäkätqäŋäuä.”   
\p
\v 39 Iŋgaŋi iqua kima tii ätukuwi. “Neqä awiqu, Aprähamä iqueqä.”  
\p Ga Jisasi Iqu iquauŋi ätukqe. “Iiŋi naqä-qakuä he Aprähamä iqueqä kawäkenä hiqä-säpi, suqä asänäŋä Aprähamä iqu imiŋqä-pa, ii itqäpniŋgä.  
\v 40 Kukŋuä naqä-qakuä Nyi Goti Hanjuwä Iquesa qätä äwikqe, eeqänäŋi qäyä etätŋqä-qe, täŋgaŋi he Nyi pizqä bäkpŋqä itqäŋäuä. Suqä iiŋä ii, Aprähamä iqueqä suqä manä.  
\v 41 He hiqä hiniqueqä suqä iunä imäkätqäŋäuä” ätukqe.  
\p Iwä qu Iqueŋi tii ätukuwi. “Ne neqä nipaqa qokitä hiŋgi hiqaqä äwäyäkipu mänanyquä ikuwiqä. Oeyqä. Neqä Apiqu, Goti Hanjuwä Iqunänjqä.”   
\p
\v 42 Iŋgaŋi Iqu tii ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqu heqä hiniqu etaŋgutqe, he Nyiŋqä eŋguänänjqä. Ii tiiŋiuta etqä. Nyi Goti Iqutä anä äpmamiŋueä, äyä äquvepkqeqä. Nyi änyiŋqä Ŋqä dutanä äquvepkqä ma, Goti Hanjuwä Iqu änändowatqaŋgi äquvepkqe.  
\v 43 Ga kukŋuä Nyi tqaŋgqe, he näqŋqä äŋguänä maeqä iquwi, ii he Nyaqä kukŋui meqäŋqe, maeŋgaŋgqä iutayi.  
\v 44 He Setänä, heqä heniqueqä ymeqä-quenji. Ga he iqueqä äwiŋqeunä yäŋä äqänäpu qänaknä iquenjqä. Iŋgata tii täŋgaŋqe, iqu ämaqä päsqäŋqä äpmenä. Itaŋga iqu suqä naqä-qakuä iuŋi qänaknä miqe, tiiŋä dutayi. Suqä aaŋä naqä-qakuä di, iqutä mäwiqä imiŋqe. Kukŋuä quaŋgä ätmiŋqe, ii aaŋä iqueqä yäŋiyi. Iqu ämaqä quaŋgä kukŋuä tqä-qu eä, itaŋga iqu quaŋgä kukŋuä tqeutaŋä kaniquvi.  
\v 45 Iiŋiŋqe Nyi kukŋuä aaŋä naqä-qakuänäŋä di etqaŋgqetaŋi, he Nyaqä kukŋui quuvqä maeqiyqä da äyä itqäŋä.  
\v 46 He ‘Iqu suqä quvqä imäkqä-queyqä’ kŋuä eyätŋqä etaŋgutqe, ga Nyaqä suqä quvqä imäkätŋqe, ätnäŋä iqi ätäpu, maepiyä. Ä Nyi kukŋuä awä naqä-qakuä dinä ätätŋqä etaŋgundqe, iŋi Nyaqä kukŋui quuvqä maeqiyqe, suŋqä itqäŋäuä?  
\v 47 Goti Hanjuwä Iqueqä ymeqä iqua, Iqueä kukŋui qätä äwiyätqäŋuwi. Ä he Iqueä kukŋui qätä mäwiyqä iquwi, ii tiiŋä etaŋgiyi. He Iqueqä ymeqä-quenä maeqä epiyä dutanji.”   
\s1 Jisasi Iqu Iqueqä-kiuäŋqätä, Aprähamä iquenyqätä, ätkqeŋqä  
\p
\v 48 I tquaŋga, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva-imäkqä naqä iqua, Iqueŋi kima tii ätukuwi. “Ne tii äktqunä. ‘Si ämaqä Sämaliyataŋä\f + \fr 8:48 \ft Israitqä Jerusälemä iu hiqäva-imäkqä iqua, Sämaliyataŋä iquauŋqe, “Ämaqä quvqä iqä iquaiqä” kŋuä indqänmiŋuwi.\f* Iqukiyqä. Ga dŋä quvqä hŋqu äktqäunä.’ Iiŋi ne naqä-qakuä äktqu?”   
\p
\v 49 Itaŋi Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Nyi dŋä quvqä hŋqu mandqäuqä inä. Hmanjqä. Itaŋgi Nyi Apiqueä yoqenä haqeu mamäutqätaŋga, he Nyaqä yoqe mändi äŋgittqäyätqäŋäuä.  
\v 50 Nyi Ŋqä yoqe, haqeu mämamäŋqä itqäŋänä. Ŋŋ, Nyi yoqä naqä mamqeŋqä äwinyäŋqe, Hŋqunänjqä. Iqu ämaqä eeqänäŋä iquau Iwäsäuqä Iqueyi.  
\v 51 Nyi aaŋä naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä hŋqu Nyaqä kukŋui qänaknä imitätqe, mapäkoŋqä hea ique-ique pmetäniqeqä.”   
\p
\v 52 Iŋgaŋi iqua kima tii ätukuwi. “Si e änatŋä imŋi, täŋgaŋi, tiinji. Dŋä quvqä hŋqu Si äktqäuŋqä iiŋqe, ne näqŋqä ae equnä. Aprähamä iqu-pqä, Goti Iqueqä hiŋuä-tqä iqua-pqe, ae äpäkoŋguwä-qe, Si tii änatnyä. ‘Ämaqä hŋqu Nyaqä kukŋui qänaknä imitätqe, iqu mapäkoŋqä hea ique-ique pmetäniqeqä.’  
\v 53 Änääŋgä? Si neqä awiqu Aprähamä, ae äpäkoŋgqä iqueŋi ämäwqätäutnä, änatnä? Ä Goti Iqueqä hiŋuä-tqä iqua-pqe ae äpäkoŋguwiqä. Si ‘“Nyi tqunä” ätqänä,’ kŋuä kiyqiyä?”   
\p
\v 54 Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Nyi Ŋqä yoqe haqeu ämamänmitmqe, ii nätmatqä hiŋgiŋqä eŋqä-paŋi. Iŋäqe Ŋqä Apiqu, Iqu Nyaqä yoqe haqeu ämanmäutqänä. Iquenyqe, he ‘Neqä Goti Hanjuwä Iqueqä’ äyä ätqäuä.  
\v 55 Iŋäqe he Iquenyqe maqŋqä epu ätqäuä. Nyi, Ŋqä-näuäŋi Iquenyqe näqŋqä eäŋänä. Ga ‘Nyi Iquenyqe maqŋqeqä’ etmqe, ii Nyi ämaqä quaŋgätqä he eŋqä-paŋunä emqänä. Itaŋgi Nyi Iquenyqä näqŋqä ae eämä, itaŋga Nyi Iqueqä kukŋuä iunä qänaknä itqäŋä.  
\v 56 Heqä tawiqu Aprähamä iqu, Nyaqä hiunji hiŋuä qunäniqeŋqä kŋuä indqänätäqäŋgaŋi, iqu yeeqä äwinymiŋqeqä. Itaŋi iqu hiŋuä i äqunäqe, aquvänä ikqeqä.”   
\p
\v 57 Iwä iqua qätä i äwipiyi, tii ätukuwi. “Si Tqä quväukui 50 änä qäyä etaŋgi, Aprähamä iqueŋi Si hiŋuä äquŋgŋätanä?”   
\p
\v 58 Ga Jisasi Iqueä kimaŋi, “Nyi naqä-qakuänäŋä etqänä, Aprähamä iqu matimäuqäŋgaŋi, Nyi Ŋqä-näuä Äpmeŋqä Iqunjqä” ätukqe.   
\p
\v 59 I tquaŋgqeŋqä, qu hikä ämepu Ique päsanä-tpu iqaŋguwäŋga, Iqu zä imäknä hiqäva-imäkqä aŋä täkŋiuŋi äväma, yäpaqäŋgisa äukqe.   
\c 9  
\s1 Jisasi Iqu, ämaqä hiŋuä maqŋqä hŋque äŋguä iwimäkkqeŋqä  
\p
\v 1 Jisasi Iqu qaŋä äwätäqäŋgaŋi, ämaqä hiŋuä maqŋqä hŋque äquŋgqe. Ämaqä iqu känäwqä äwqä imdaŋi, hiŋuä maqŋqä iiŋäqu ätimäukqe.  
\v 2 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua Iqueŋi, “Näqŋqä Motqueqä Iquki, ämaqä tqu hiŋuä maqŋqä imäŋgqe, suqä quvqe tqueqäwä? Iqueqä-kiuätanä, kanä-känaisändanä?” ätukuwi.   
\p
\v 3 Yatŋqä i vqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, “Ämaqä iqu hiŋuä maqŋqä iŋqe, suqä quvqe, iqueqä-pqä ä iqueqä kanä-känäwqä-pqä duta hmanji. Ämaqe, qu ämaqä tque hiŋuä äqunäpu, Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqä näqŋqä mapŋqä diŋqeqä.  
\v 4 We yqänä tii hunätaŋgaŋi, ne Nyi änändowatkqä Iqueä wäuŋui imäkatuŋque. Ämaqe wäuŋuä miqä ipŋqe, hea heätŋqe qäqinji.  
\v 5 Nyi qua täu äpmeŋqe, qua täu We-huŋqä Vqä-qunjqä” ätukqe.   
\p
\v 6-7 \fig Iqu asŋä qänämäŋgaŋga, iqueä hiŋui äŋguä äqäŋgqe.|alt="man excited because he can now see" src="ib04130.tif" size="col" loc="John 9:1-12" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="9:6-7" \fig*Iiŋä ätuäqe, Iqu qua bu makukuä äquteqe, makukuitä quae ättäqe, ämaqä iqueä hiŋuiu qua äwqäyätä, iqueŋi, “Eqä-huäŋä Silomä du asŋä qänämändŋqä uvä” ätukqe. (Yoqä ‘Silomäuä’ ätnäŋqä iqu, ‘ändowatqäuä’ ätnä.) Iŋi iqu äwäqe, asŋä qänämäŋgaŋga, iqueä hiŋui äŋguä heqaŋgi, iqu hiŋuä äŋguä qŋqä-qu äpkqe.   
\p
\v 8 Iŋgaŋi ämaqä, iqutä aŋä asä iqi äpmamiŋuwitä, ämaqä, iqu hiŋuä maqŋqä äpme mbqäŋqä nätmatqä isuaŋqä täuŋuä tätqätaŋgi äqunmiŋuwitäŋi, qu, “Ämaqä tqu mbqäŋqä täuŋuä ätqämanätŋqä iqutanä?” ätäpu yatŋqä iŋgäukuwi.  
\v 9 Yatŋqä i iŋgaŋguwäŋga, ämaqä hui, “Auqä, ämaqä iqu qäqueqä” tqaŋguwäŋga, hui, “Oeyä, iqu maetqe. Ämaqä iqu eŋqä-paŋä hŋqueqä” ätkuwi.  
\p I tqaŋguwäŋga, ämaqä iqu iqueqä-kiuä, “Nyi ämaqä iqunä qäqunjqä” ätukqe.   
\p
\v 10 Qu iqueä kimaŋi, “Si hiŋui äänä itnä qäŋginyä?” ätuäpu, ique yatŋqä äwikuwi.   
\p
\v 11 Yatŋqä i vqaŋguwäŋga, iqu, “Ämaqä ‘Jisasiuä’ ätätqäŋuwä Iqu, qua ättäqe, nyaqä hiŋuiu qua äŋqiyätä, ‘Asŋi, eqä-huäŋä Silomä du qänämändŋqä uvä’ dqaŋgi, nyi äumi, asŋä tii äqänämänätmäŋgaŋi, hiŋuä qe äqäŋgänä” ätukqe.   
\p
\v 12 I tquaŋgaŋi, qu, “Ämaqä Iqu äŋgiwä?” ätukuwi. Iqu, “Nyi änyä maqŋqeqä” ätukqe.   
\s1 Parisi iqua, haŋä-iqä äwikuwiŋqä  
\p
\v 13 Iŋgaŋi qu ämaqä hiŋuä maqŋqä imiŋqä iiŋä iqueŋi, Parisi iquauŋqä ätuma äukuwi.  
\v 14 Jisasi Iqu qua ättätä ämaqä iqueä hiŋuä äŋgui, Sämbatqä hiunji hapä pmeqäŋga iwimäkkqe.  
\v 15 Iiŋqe, Parisi iqua-pqe, ämaqä iqueŋi, “Si hiŋui, änä itnä äqäŋginyä?” ätuäpu, yatŋqä ämikuwi.  
\p Iqu quŋi, tii ätukqe. “Iqu nyaqä hiŋuä täuŋi, qua ŋqäyqaŋgi, nyi asŋä äqänämänätmä, täŋgaŋi hiŋuä äŋguä sä äqänäŋänä” ätukqe.   
\p
\v 16 I tquaŋgaŋi, Parisi hŋqua, “Ämaqä hiunji hapä pmeqä duŋqä suqe, qänaknä miqä iqäqä Tqu, Goti Hanjuwä Iquesaŋä-qu maetqenä” tqaŋguwäŋga, hŋqua, “Ämaqä suqä quvqä imäkqä-qu eäqe, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä tiiŋi, äänä imäkätŋqäwä?” ätkuwi. I ätnäpiyitaŋi, naqä-hŋqunä mäpmeqä danä iŋgi-iŋgi äktqäŋguwi.  
\v 17 Iiŋä ipu, qu iqueŋi, aŋgumä yatŋqä tii äwikuwi. “Ämaqä saqä hiŋui, äŋguä ikimäkqä Iquenyqe, si ‘tqueqä’ ttŋqäwä?”  
\p Yatŋqä i vqaŋguwäŋga, ämaqä iqu tii ätukqe. “Iqu Ämaqä Hiŋuä-tqä-queqä.”   
\p
\v 18 Iŋäqe, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva imäkmiŋuwä iquauqä naqä iqua, “Ämaqä iqu hiŋuä maqŋqä-qu eŋqe, täŋgaŋi iqu hiŋuä äyä äqäŋgiyä” kŋuä mämeqä ipu, ämaqä iqueqä kaniquesä känäutä kukŋuä ätuätumepu, yatŋqä tii äwikuwi.  
\v 19 “Ämaqä tquenyqe, qe, ‘Yeqä ymeqä hiŋuä maqŋqä imäŋgqeqä’ ätqiyä iqutanä? Ga iqu täŋgaŋi hiŋuä äŋgui, äänä itä äqäŋgiyä?” ätukuwi.   
\p
\v 20 Qu yatŋqä i vqaŋguwäŋga, ämaqä iqueqä kaniqutä känaisä ämävayi, “Ye näqŋqe. Iqu yeqä ymeqä-qu etaŋgi, iqu hiŋuä maqŋqä imäŋgqeqä” ätukiyi.  
\v 21 “Iŋäqe, ye änyä maqŋqe. Iqu täŋgaŋi hiŋui, äänä itä äquŋguti. Ämaqä ique äŋguä imäkätä hiŋuä qänätŋqä imäkqä Iquenyqe, ye maqŋqeqä. Iqu ae naqä eŋqä-qae, yatŋqä iqueqä-kiuä wipu. Ga iqu ‘iinjqä-iinjqä’ hetätŋqänänyä” ätukiyi.  
\v 22-23 Iyaqu ii ätukiyi, ämaqä naqä iquauŋqä zä etaŋgiyi. Ämaqä iiŋä iqua, näwinyä pmua imäkäpu tii ätkuwi. “Ämaqä hui Jisasi Iquenyqe, ‘Iqu Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu Ique ätekqä Iqueyqä’ tqaŋgpqe, aŋä aquväqŋqeu aquvä äqänäpu, Goti Hanjuwä Iqueä yoqe haqä mämamäuqä ipŋqäuä.” Iiŋiŋqe, ämaqä iqueqä kaniqutä känaisäŋi zä isinyä, “Iqu ae naqä-queqä. Yatŋqe, iqueqä-kiuä wipiyä” ätukiyi.   
\p
\v 24 Iqua ämaqä hiŋuä maqŋqä imiŋqä ique, aŋgumä kukŋuä ätuätumapiyi, “Ämaqä si äŋguä ikimäkqä Iquenyqe, ne näqŋqe. Iqu suqä quvqä Iqä-quvi. Iŋi, si Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäutnä, naqä-qakuänäŋä natiyä” ätukuwi.   
\p
\v 25 I tquaŋguwäŋga, ämaqä iqu, “Nyi maqŋqe. Iqu suqä quvqä Iqä-quti, miqä-quti? Nyi ŋqä hiŋui, maqŋqä iŋqä-qe, täŋgaŋi nyi hiŋuä äqänmä, näqŋqe, iiŋqänä eqänä” ätukqe.   
\p
\v 26 I tquaŋga, qu iqueŋi, “Si hiŋuä maqŋqä eäŋi, saqä hiŋui äŋgui, Iqu äänä itä ikimäkqiyä?” ätuäpu yatŋqä äwikuwi.   
\p
\v 27 Iŋgaŋi, “Nyi iqi ae etqaŋga, he qätä mänyiyqä iquwi. Iŋi, aŋgumŋi qätä suŋqä nyipŋqäwä? Iŋi he-pqe, Iquenyqä quuvqä heqäpŋqätanä?”   
\p
\v 28 I tquaŋgqetaŋi, qu iqueŋi kukŋuä quvqä tii ätukuwi. “Ämaqä Iquenyqä quuvqä heqiyqe, si äyuwä. Ne quuvqe, Mosisi iquenyqä heqiyqä iquneyqä.  
\v 29 Ne näqŋqe, Mosisi iquenyqä eäŋu. Goti Hanjuwä Iqu iqueŋi kukŋuä ätumiŋqe. Iŋäqe, Ämaqä Tqu äkŋgisa äpqä-quti? Ne Iquenyqe, änyä maqŋqä eäŋunä” ätukuwi.   
\p
\v 30 Iŋgaŋi iqu, “Ämaqä Iqu nyaqä hiŋuä äŋguä änyimäkqeŋqe, he ‘Ne Iquenyqä änyä maqŋqä eäŋunä-qe,’ änääŋqä tqäuä?  
\v 31 Ne näqŋqä äyuwä. Goti Hanjuwä Iqu ämaqä suqä quvqä imäkqeuŋi, qätä mäwiyqä danä yänä. Ämaqä Ique qätä äwiyäpu, Iqueqä äwiŋqä du imäkqaŋguwä iunä wiyätŋqä äyuä.  
\v 32 Qua tqu imäkkqetaŋi, täŋgaŋqe, ‘Ämaqä hŋqu, ämaqä hiŋuä maqŋqä imäŋgqä hŋque, äŋguä hiŋuä qänätŋqä imäkqeqä’ matqä itqäŋuwi.  
\v 33 Iŋi Ämaqä Tqu Goti Hanjuwä Iquesa mapqä-säpi, Iqu nätmatqä hui mimäkqä iquäniŋgä” ätukqe.   
\p
\v 34 I tquaŋga qu, “Si suqä quvqä du imäŋgŋä, iunä yqänä äpmeŋi, iŋi si täŋgaŋi, ne näqŋqä mänätapqä isŋqeqä” ätuäpu, qu iqueŋi, aŋä aquväqŋqeutaŋi, huätä ändowatkuwi.   
\s1 Hiŋuä maqŋqe, tqukuakä?  
\p
\v 35 Jisasi Iqu ämaqä iquenyqe, “Aŋä aquväqŋqä iutaŋi, huätä ändowatqäuä” tqaŋgä äwiyäqe, Iqu ämaqä iquenyqä qävqä ikitä, ique äwimeqe, “Si Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iquenyqe quuvqä eqinyä?” ätukqe.   
\p
\v 36 I tquaŋgaŋi, ämaqä iqu ämävauqe, “Ämaqä Naqä Iquki, Ämaqä Iqu äsque, nyi di. Ga nyi Iquenyqä quuvqä heqämqänänyä” ätukqe.   
\p
\v 37 I tquaŋga Jisasi Iqu ämaqä iqueŋi, “Si Ämaqä Iqueŋi hiŋuä ae äqunäŋinyä. Ämaqä Tä äktätŋqä Tqu, ii Qäqueqä” ätukqe.   
\p
\v 38 Iŋgaŋi ämaqä iqu, “Naqä Iquki, nyi quuvqä eqiyqänä” ätuätä, Jisasi Iqueä yukä iqi qoŋä äuktäutä, Iqueä yoqe haqeqä ämamäukqe.   
\p
\v 39 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, “Nyi qua täuŋqe, ämaqeuqä suqä iwäsäuqäŋqä äpkqe. Iŋi ämaqä hiŋuä maqŋqä iŋuwi, hiŋuä qäŋgaŋgpi, hiŋuä äqänäŋuwi, hiŋuä maqŋqä ipŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 40 Parisi Jisasi Iqutä iqi anä ätqäpiyä iqua, i tqaŋgi äwipiyi, “Ne-pqe hiŋuä maqŋqä-qune etaŋgi ätätqäŋinyä?” ätukuwi.   
\p
\v 41 I tquaŋguwitaŋi Jisasi Iqu, “He hiŋuä maqŋqä hiŋuä pisquenä epqe, hiqä suqä quvqetaŋi haŋä-iqä mämeqäŋqe. Iŋäqe he, ‘Ne hiŋuä äqänäŋunä’ ätquwä-qae, hiqä suqä quvqe, täka yqänä himäkätäŋqiyä” ätukqe.   
\c 10  
\s1 Jisasi Iqu, Sipsipqä-miqä Äŋguänäŋä-quvi  
\p
\v 1 Jisasi Iqu, “Nyi naqä-qakuänä tii etqänä. Ämaqä sipsipqä iquauqä täkŋä yäpä yäŋgisaŋi, hänaqeta mäpeyqä, awä hŋqäqisa äpäkeyätä äpeyqä iqu, quwä-meqä-quvi.  
\v 2 Ämaqä täkŋä hänaqeta äpeyqä iqu, iqu sipsipqä iquau miqä iquvi.  
\v 3 Itaŋga ämaqä täkŋä hänaqä miqä iqu, iqueŋi qŋqaŋä wuteyqaŋguti, sipsipqä iqua ämiwiyqä iqueqä quväki, qätä wipnä. Ga iqu iquauqä yoqe, kikiŋä ätuätä, yäpaqä mäŋgisa ätuma wänä.  
\v 4 Iŋi iqu iqueqe, eeqänä ätuma äwätä, hiŋuiqä wimenä. Sipsipqe, qu iqueä quväkiŋqä näqŋqä epiyä-qae, ique qänaki wivändpnä.  
\v 5 Ämaqä huitaŋä hŋqu tquaŋgutqe, qu iqueqä quväkiŋqä änyä maqŋqä epiyä-qae, iqueŋi qänaki mävändqä danä zä upŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 6 Jisasi Iqu kukŋuä ktqä iqu tquaŋgqe, qu kŋuä äŋguä mämeqä ipu, “Iqu suŋqä ätqutiyä” tpu ikuwi.   
\p
\v 7 Qu näqŋqä äŋguänä mämeqä iqaŋguwiŋqä, Iqu aŋgumŋi, “Nyi naqä-qakuänäŋä etqä, Nyi sipsipqä iquauqä Täkŋä-hänaqä Iqunjqä.  
\v 8 Ämaqä Nyi änyä etaŋga hiŋuiqä äpätqäŋuwi, qu quwä-meqä-qua etaŋgi, sipsipqä iqua quŋi qätä mäwiyqä danä itqäŋuwi.  
\v 9 Nyi Täkŋä-hänaqä Iqunji. Ämaqä hŋqu Nyita äpeyätqe, häŋä äŋguä iqumuatnä äpme, iqu täŋgisa äyapätä mäŋgisa äwätä itä, itaŋga iqu qätaqä näqisquäŋqiyä.  
\v 10 Quwä meqe äpquwi, quwä ämepu, pizqä äpäsäpu, itaŋga qui imäkqä dinänji. Nyi iiŋä maetqe. Nyi äpkqe, qu häŋä-pmeqeŋqe äwa miqä, kuapänä mapŋqä diŋqe.   
\p
\v 11 \fig Nyi Sipsipqä-miqä Äŋguänäŋä-qunji.|alt="shepherd fending off a wolf" src="BA03030BW.tif" size="col" loc="John 10:11-18" copy="illustrations are used by permission of Louise Bass." ref="10:11" \fig*Nyi Sipsipqä-miqä Äŋguänäŋä-qunji. Iŋi ämaqä sipsipqä äŋguänä miqä iqu, sipsipqeuŋqä yäŋä winä.  
\v 12 Ämaqä mbqä metŋqä sipsipqä qanyinä yakuä miqä iqu, hiveqä hiqiyqä pqaŋgi äqunäqäŋgaŋi, iqu sipsipqä-miqä naqä-qakuä-qu hma etaŋgi, itaŋga sipsipqe, iqueqä maeqä etaŋgä, iŋi iqu quŋi äväma zä wänä. Ga hiveqä hiqiyqä iqu äpäqe, quŋi ändämiqaŋguti, qu näŋä-täqi upnä.  
\v 13 Ämaqä iqu mbqä metŋqänä wäuŋuä itä, sipsipqeŋqä kŋuä mämeqä iqä-qae, zä wänä.   
\p
\v 14-15 Nyi Sipsipqä-miqä Äŋguänäŋä-qunji. Apiqu Nyinyqä näqŋqä etaŋgi, ga Nyi Apiquenyqä-pqä näqŋqä eŋä. Asä iŋi, Nyi Ŋqä sipsipqeŋqä näqŋqä etaŋgä, qu-pqe Nyinyqä näqŋqä eŋä. Iŋi Nyi sipsipqä yätamäkqäŋqä päkonmä.  
\v 16 Täkŋä huiziuŋi, Nyaqä sipsipqä hui-pqe äpmeŋä. Ga Nyi quŋi ätuma pmqänä. Iŋi Nyi ‘daanä’ tquaŋgaŋi, qu Nyaqä quväki qätä änyiyäpu äppŋqäuä. Ga sipsipqä iiŋi, naqä-hŋqunä etaŋgpi, ga quwqä Ämiqe, Hŋqunä hiäniqe.  
\v 17 Nyaqä häŋä-pmeqe aŋgumä mamniqä etaŋgi, Nyi sipsipqeuŋqä yäŋä wämä. Ga iiŋä imqä itqätaŋgqetaŋi, Apiqu Nyinyqä äwinyä.  
\v 18 Nyaqä häŋä-pmeqe, ämaqä hui hiŋgi quwqä äwiŋqä dutanä, qui mimäkqä ipnä. Nyi änyiŋqä Ŋqä duta, yäŋä wämqe. Nyi Ŋqä häŋä-pmeqe ävätmä, itaŋga aŋgumä meqäŋqe, yäŋänäqŋqä ämeŋä. Ŋqä Apiqu Nyi iiŋä imäkmqä ändkqeqä” ätukqe.   
\p
\v 19 Jisasi Iqu i tqaŋgqeŋqä, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva imäkmiŋuwä iqua aŋgumä iŋgi-iŋgi äktqäŋguwi.  
\v 20 Kuapänäŋä hui, “Iqu dŋä quvqä-täŋu eä, qämä-qämä itä i ätqi. He Iqueŋi qätä suŋqä wiyqäuä?” ätukuwi.  
\v 21 Itaŋga hui, “Ämaqä dŋä quvqä-täŋä hŋqu, kukŋuä tiiŋi matqä danä yänä. Dŋä quvqe, ämaqä hiŋuä maqŋqä itaŋguwä iuŋi, hiŋuä qämbŋqe äänä imäkäniqiyä?” ätukuwi.   
\s1 Israitqä iqua, Jisasi Ique äpäsanä-tpu ikuwiŋqä  
\p
\v 22 Iŋgaŋi qu hiunji naqä, hiqäva-imäkqä aŋi Goti Iqueŋi aŋgi imäkkuwiŋqä kŋuä indqänäpu, yeeqä ipŋqä Jerusälemäŋi aquvä äqäŋguwi. Iŋi hiunji dŋä maeŋqä, isqäŋga imäkmiŋuwi.  
\v 23 Jisasi Iqu Goti Hanjuwä Iqueä hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäŋgisa, Solomonä iqueqä aŋä mätävätiŋiqä ätmiŋuwä iu ikämiŋqe.  
\v 24 I ikitqätaŋga, Israitqä iqi hiqäva imäkmiŋuwä hŋqua, Ique aquvä äwqämbiyi, “Ne Sinyqä kŋuä qämä-qämä iŋqä ämetuŋque, Si awi äkŋga nattŋäŋqäwä? Si Kraisi Ämaqä ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekikqä Iquki eäŋi, Si kukŋuä ktqä matqä, naqä-qakuänäŋä natiyä” ätukuwi.   
\p
\v 25 I tquaŋguwäŋga, Iqu kimaŋi, “Nyi ‘Iinjqä-iinjqä’ etqaŋga, he Nyi tqaŋgqä duŋi, qätä mänyiyqä ipu, quuvqä maeqiyqä äyä itqäŋä. Nyi nätmatqä Apiqueä yoqeta imäkätŋqe, ga ii Nyinyqe, qe ämetquetqänä.  
\v 26 I metqueqaŋga, he Nyaqä sipsipqä-quenä maeqä ipu, Nyinyqe quuvqä maeqiyqä äyä itqäŋä.  
\v 27 Sipsipqä Nyaqä di, qu Nyaqä quväki qätä nyiyqaŋgä, Nyi quŋqä näqŋqä eŋä. Iŋi qu Nyi qänaki nyivändpnä.  
\v 28 Ga Nyi quŋi, quuvqä hea ique-ique pmeqe vqaŋgmdi, qu mapäkoŋqä danä iqäŋqe. Itaŋga ämaqä-pqä hui, Nyaqä hipa iutaŋi huätä mämändauqŋqe.  
\v 29 Apiqu sipsipqä Nyi ändapkqä Iqu, Yäŋänäqŋqä-qu eä, eeqänäŋi ämäwqätäuä. Iŋi ämaqä-pqä hui, Apiqueä hipa iutaŋi mämotauqä ipnä.  
\v 30 Nyitä Apiqutäŋi, Ye naqä-hŋqunäyqä” ätukqe.   
\p
\v 31 I tqaŋgqeŋqä, Israitqä iqua aŋgumä hikä ämepu, Ique päsanä-tpu ikuwi.  
\v 32 I iqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu quŋi, “Nyi wäuŋuä äŋguänäŋä Apiqu ändapkqe, heyaqä hiŋuä iqisa kuapänä imäkätŋqe. He hiki, wäuŋuä iquautaŋä äkisqueŋqä bäkpŋqäwä?” ätukqe.   
\p
\v 33 I tquaŋga qu, “Ne Siŋi, hiki wäuŋuä äŋguänäŋä imäkätqäŋiŋqä kpäsatuŋquä miqä iqu. Si Ämaqä hiŋgäŋquki qäyä eänä, Goti Hanjuwä Iqu eŋqä-pa etnä, Ique äkittqiyqaŋgŋiŋqä ii kpäsatuŋquä iqunä” ätukuwi.   
\p
\v 34 Iŋgaŋi Jisasi Iqu quŋi, “Heqä kukŋuä-suqeŋqä tuwaŋuä äqänäŋqeuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui tii äqänä. \qt ‘Nyi henyqe, “goti-quenjqä” ätkqeqä.’\qt*\f + \fr 10:34 \ft Apqä Bukä 82:6\f*  
\v 35-36 Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä tuwaŋuä äqänäŋqe, hea ique-ique naqä-qakuänäŋä äqänä äwi. Iŋi Goti Hanjuwä Iqu ämaqä Iqueqä kukŋuä äwikqä iquauŋi, ‘he goti-quenjqä’ ätukqe. Iŋäqe Nyi Ämaqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ändeetä, qua täuŋqä änändowatkqä Iqunä, ‘Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä-qunjqä,’ tqaŋgqeŋqä he, ‘Si Goti Hanjuwä Iqu eŋqä-pa etnä, Iqueŋi äkittqiyenyä’ ätquwi, äänä etaŋgi ätqäuä?  
\v 37 Nyi wäuŋui, Apiqueä di mimäkqä-säpi, he Nyinyqe quuvqä maeqiyqä iqäpninji.  
\v 38 Iŋäqe, Nyi imäkqe, he Nyaqä kukŋui naqä-qakuä mimäkqä ipiyäqe, Nyi wäuŋuä imäkätŋqeuŋi quuvqä heqäpŋqe. Iiŋä iutaŋi he näqŋqä ämepu, Apiqu Nyi nyinätaŋgi, Nyi Ique änyäŋqä iuŋqe, näqŋqä äŋguänäŋä epŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 39 Iŋgaŋi qu aŋgumä Iqueŋi a kiqätanä-tpu iqaŋgä, Iqu quvaqä hipa iuta äutakŋga äukqe.   
\p
\v 40 Iqisaŋi, Iqu aŋgumä eqä Jotänä ique näŋgisaŋqä äwäqe, Jonä iqu änyäŋäŋga ämaqä asŋä äqämiŋqä iqi äpmamiŋqe.  
\v 41 Iqiŋi, ämaqä kuapänäŋi, “Jonä iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di mimäkqä qäyä itä, Ämaqä Tquenyqä ätkqe, eeqänäŋi naqä-qakuiqä” ätäpu, Ique äwimakuwi.  
\v 42 Iŋgaŋi ämaqä kuapänäŋi, Iquenyqä quuvqä eqäkuwi.   
\c 11  
\s1 Lasarusi iqu äpäkoŋgqeŋqä  
\p
\v 1 Iŋgaŋi, ämaqä aŋä-himqä Betani pmeqä hŋqu, yoqä Lasarusi, iqu täŋä-yaqä ämakqe. Betani, Mäliya Mala näsuaqiyqä aŋä-himqe.  
\v 2 Apäkä Mäliyai, qänakŋi eqä sisnyaŋä-weqe ämetä, Naqä Iqueä yukä bu äwiquatätä, iiyqä detä yemä iwimäkkqä iiyi. Lasarusi täŋä-yaqä ämakqä iqu, iiyqä kasiqä-quvi.  
\v 3 Iŋgaŋi iqueqä kasiqä-uaqu Jisasi Iquenyqä, “Naqä Iquki, Tqä näueqä Si kiiŋä äkinyätŋqä iqu, täŋä-yaqä äwinä” ätäsinyä, kukŋuä ändowatkiyi.   
\p
\v 4 I äwiyäqe, Jisasi Iqu, “Täŋä-yaqe, näwinyä päkoŋqäŋqä maetqe, Goti Hanjuwä Iqu yoqä naqe, iuta meqaŋguti, ga Iqueqä Ymeqä-pqä Iqu inä meŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 5 Iqu Mala, Mäliya, Lasarusi näsquaŋqä kiiŋä äwinymiŋqe.   
\p
\v 6 Jisasi Iqu Lasarusi iquenyqe, “Täŋä-yaqä äwinä” tqaŋgä äwiyäqe, Iqu mäwqä danä hiunji hŋquaqu, iqi inä äpmakqe.  
\v 7 I äpmeqe, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, “Ne aŋgumä qua Jutiyaŋqä äwanä” ätukqe.   
\p
\v 8 I tquaŋga iqua, “Näqŋqä-vqä Iquki, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva-qäyqä iqua, qu hikä kpäsanä-tpu iquwi, hŋga hma eŋqe, Si aŋgumä asä duŋqä utŋqä inyä?” ätukuwi.   
\p
\v 9 Iqu kimaŋi, “Hiunji ique-iqueŋi, weŋi hŋgaŋqä äuŋga mäwqä iqä maeqä inä?” ätukqe. “Iŋi ämaqä äsqu-äsqu we hunätaŋga äwqe, iqu we-huŋqä ique äqunä äwqi. Näŋi-täqi äqutäutä, quanŋä mapäkŋqä danä iquänä.  
\v 10 Iŋäqe, hea witaŋga äwqä iqu, iquesaŋi we mauŋqä etaŋguti, näŋi-täqi qutäuquäniqeqä” ätukqe.  
\v 11 I ätuäqetaŋi, tii ätukqe. “Neqä neyämaqä Lasarusi iqu hiqaqä äwinä. Iŋäqe Nyi ique ävauqumuatmqä diŋqä umqeqä” ätukqe.   
\p
\v 12 I tquaŋgaŋi iqua, “Naqä Iquki, iqu hiqaqä äwiŋqe, äŋguä heŋqiyä” ätukuwi.  
\v 13 Jisasi Iqu Lasarusi iqu pizqä etaŋgqeŋqä tquaŋgi, iqua, “Qanyä hiqaqä witaŋgi ätqiyä” tpu ikuwi.   
\p
\v 14 I iqaŋguwäŋga Iqu awä jänä tii ätukqe. “Lasarusi iqu ae äpäkoŋgqeqä.  
\v 15 Iŋäqe, he Nyinyqä quuvqä heqäpŋqä diŋqä indqänätmä, Nyi iqutäŋi mäpmeqä iqeŋqä yeeqä iqä. Täŋgaŋi ne iquenyqä yqä äwanä” ätukqe.   
\p
\v 16 I tquaŋgaŋi, Tomasi “Ymeqä Qäyawiqä”\f + \fr 11:16 \ft Wiyä kukŋuä iuŋi, yoqä Ditimasi äqänä. Kukŋuä Ditimasi, ii Grikä pmeqä iquauqä kukŋuä. Kiqä quati, Ymeqä Qäyawiqä.\f* ätumiŋuwä iqu, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä huizi iquauŋi, “Ne-pqe, neqä Naqä Iqutä anä päkonatuŋquänä äwanä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Mala näsuaqisä kukŋuä ätŋguwiŋqä  
\p
\v 17 Jisasi Iqu ätimäutäqäŋgaŋi, “Qu Lasarusi iqueä huiwi, hikä himaŋiu equwi, hea hŋquaqu-hŋquaqu ae äpäwqiyä” tqaŋgä äwikqe.  
\v 18 Betanisaŋi Jerusälemäŋqe, kiŋämä maetqe, qäqiqinji (3 kilomita).  
\v 19 Iiŋä etaŋgi, Israitqä kuapänäŋi, Malaqätä Mäliyaqätä kasiqäqu pizqä etaŋgqeŋqä, “aueqä” ätuäpu, äwqä haŋuä iwimäkpŋqä äpkuwi.   
\p
\v 20 Malai “Jisasi Iqu äpqiyä” tqaŋgä äwiyäqe, Mäliya aŋä yäpä yämä qäyä äpmetaŋgi, ii Ique wimetŋqä ätimäwa äpäukqe.  
\v 21 Ii Jisasi Ique äwimeqe, “Naqä Iquki, Si täqi pmeqä-säpi, nyaqä nyiqäqu mapäkoŋqä iquäniyqä” ätukqe.  
\v 22 “Iŋäqe, nyi näqŋqe. Täŋgaŋä-pqe, Si Goti Hanjuwä Ique, nätmatqä hnjuaŋqä yatŋqä vqaŋgtqe, Iqu äktapäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 23 I tquaŋga, Iqu Malaŋi, “Tqä siqäqu häŋä vauŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 24 Ii kimaŋi, “Nyi näqŋqe, hiunji yäpakä qokä-apäkä aŋgumä vauqaŋguwäŋgaŋi, iqu ävauniqeqä” ätukqe.   
\p
\v 25 Iŋgaŋi, Iqu iiŋi, “Nyi ämaqeu aŋgi ävauqumuatätmä, Häŋä-pmeqä Iqunjqä” ätukqe. “Ämaqä Nyinyqä quuvqä eqämitätqä iqu, äpäkonätqä-qe, häŋä pmeniqe.  
\v 26 Itaŋga ämaqä häŋä äpmapu Nyinyqä quuvqä eqämipqe, mapäkoŋqä danä iqäŋqe. Iŋi si kukŋuä täŋqe quuvqä eqänä?”   
\p
\v 27 I tquaŋga ii, “Naqä Iquki, nyi quuvqä eqiyqänä” ätuätä, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä-quki eänä, ga Kraisi ne äminesŋqä atäuŋuä äktekqä Iquki eänä, itaŋga Goti Hanjuwä Iqu, ‘Qua täuŋqä äpäŋqiyä’ ätkqä Iqukiyqä” ätukqe.   
\p
\v 28 Mala ii ae ätuäqetaŋi, Iqueŋi äväma, Mäliyaŋqä äwäqe, kukŋuä ätuätumetä, iiŋi qeiqinyä, “Näqŋqä-vqä Iqu näŋisa sinyqä ätqiyä” ätukqe.  
\v 29 Mäliyai iiŋä äwiyäqe, äpakä miqä Jisasi Ique wimetŋqä maqänänä äukqe.  
\v 30 Jisasi Iqu aŋä-himqä Betanisaŋi, näŋgisa Mala äwimakqä iqi yqänä äpmamiŋqe.  
\v 31 Ämaqä Mäliya ‘aueqä’ ätuäpu, iisä aŋiu anä äpmamiŋuwi, ii häuququenyä itä, ätimäwa uwqaŋgi äqumbiyi, qu, “Ii kŋui, qua equwä duta qäyätŋqä äwqiyä” kŋuä vqaŋgi, ii qänaki äwivändkuwi.   
\p
\v 32 Mäliya Jisasi Iqu pmetaŋgqä iqi ätimäutä, Ique äqunäqe, Iqueqä yukä iqi qoŋä äwoktäutä, “Naqä Iquki, Si täqi pmeqä-säpi, nyaqä nyiqäqu mapäkoŋqä iquniŋgä” ätukqe.   
\p
\v 33-34 Jisasi Iqu Mäliyatä, ämaqä iisä anä äpmapiyitä, qu ka ipu kŋuä qäyqaŋgä äqunäqe, Iqu äwqä tnäŋä imäkätä, quvepki hikänä uwqiyqaŋgi, Iqu änä miqä itä, “He iqueŋi quae äkŋgi equwäwä?” ätukqe.  
\p I tquaŋgaŋi, “Naqä Iquki, Si hiŋuä qundŋqä äwanä” ätukuwi.   
\p
\v 35 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu kŋuä äqäkqe.  
\v 36 Iiŋqe Israitqä iqua tii ätŋguwi. “Hiŋuä qumbu. Iqu Lasarusi iquenyqä kiiŋä wiŋgaŋgiyi.”  
\v 37 I tqaŋguwäŋga, hŋqua, “Ämaqä hiŋuä maqŋqä ique äŋguä imäkqä Tqu, Lasarusi iqu mapäkoŋqä yätŋqä yäŋänäqŋqä maeqätanä?” ätkuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, Lasarusi ique aŋgu häŋä ävauqumuatkqeŋqä  
\p
\v 38 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu aŋgumä äwqä tnäŋä imäkätä, quvepki hikänä uwqiyqaŋga, hikä himaŋä iqueqä huiwi pŋqä ekuwä iuŋqä äukqe. Hikä himaŋä iuŋi, hikä hŋqu qŋqaŋä äptänmiŋqe.  
\v 39 Iqi ätimäuqe, “Hiki huätä hutepiyä” ätukqe.  
\p I tquaŋgaŋi, Mala, pizqä iqueqä kasiqi, “Naqä Iquki, hea hŋquaqu-hŋquaqu ae äpäwqe, pizqä piyaŋä qäyäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 40 Ga, Iqu iiŋi, “Nyi tii äyä äktqe. ‘Si quuvqä eqiyqäti, Goti Hanjuwä Iqueä yäŋänäqŋqe hiŋuä qundŋqinyä.’”  
\v 41 Qu iŋgaŋi, hikä qŋqaŋi huätä äutekuwi. I huteqaŋguwäŋgaŋi, Iqu hiŋuä haqä yätu äqänä, “Apiquki, Si Nyi qätä nyiyqaŋgŋiŋqä, Nyi ‘äŋguiqä’ äktqä.  
\v 42 Nyi näqŋqe. Si hea ique-ique qätä änyiyätqäŋä-qe, ämaqä täqi ätqäuŋuwä tä, Si änändowatkŋiŋqä qu näqŋqä hipŋqeŋqä i äktqänä” ätukqe.  
\v 43 Iqu i ätuäqe, tääqä yäŋänäqŋqänä, “Lasarusi iquki, täŋgisa biyä!” ätukqe.  
\v 44 \fig Lasarusi iqu yukä-hipa-himiu, yuä huäqä huätŋqä-qu, täŋgisa äpkqe.|alt="Lazarus coming out of tomb" src="DN00459B.tif" size="col" loc="John 11:38-44" copy="Illustrations by Darwin Dunham, © United Bible Societies, 1989." ref="11:44" \fig*I tquaŋgaŋi, iqu yukä-hipa-himiu, yuä huäqä huätŋqä-qu, täŋgisa äpkqe. I pqaŋgaŋi, Jisasi Iqu quŋi, “Yuä huäqe, huätä vasqiyäwqatpiyä” ätukqe.   
\s1 Qu Jisasi Ique pizqä päkpŋqä ätkuwiŋqä\f + \fr 11:45 \ft Matiu 26:1-5; Makä 14:1-2; Lukä 22:3-6\f*  
\p
\v 45 Iŋgaŋi ämaqä Mäliyatä äpkuwi, Iqu i imäkqaŋgi äqumbiyäŋgaŋi, kuapänäŋi, Iquenyqä quuvqä eqäkuwi.  
\v 46 Iŋäqe, hŋqua aŋgumä äwäpiyäŋgaŋi, Parisi iquau äwimepu Jisasi Iqu i imäkqaŋgqeŋqä awä ätukuwi.  
\v 47 I äwipiyi, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Parisi iquatäŋi, ämaqä yoqä-täŋä huizi iquau aquvä qämbŋqä itmakuwi. Aquvä äqämbiyi, “Ämaqä nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä du imäkätŋqä Tquenyqe, ne äänä yatuŋquäwä?” ätŋguwi.  
\v 48 “Iqu i qäyä iqaŋguti ne hiŋuinä äqunatqe, ämaqä eeqänäŋä Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋgpi, ämaqä Romätaŋä iqua äpäpu, neyaqä hiqäva-imäkqä aŋitä ämaqetäŋi, qui inemäkpŋqäuä” ätŋguwi.   
\p
\v 49 Iquautaŋä hŋqu, iqueqä yoqe, Käyäpasi iquvi. Quväukuä iqueŋi, hiqäva-imäkqä naqä iquau miqä äpme, quŋi, “He kŋuä maeqä itqäŋä.  
\v 50 Ämaqä eeqänäŋi qui mimäkŋqä ipŋqä diŋqe, ämaqä hŋqunä quŋqä päkoŋqe, äŋguiqä.\f + \fr 11:50 \ft Jonä 18:14\f* He iiŋqe maqŋqä eäŋäuä” ätukqe.   
\p
\v 51 Iqu iiŋi, kŋuä indqäŋqä iqueqeta ätkqä hmanji. Iqu quväukuä iqueŋi hiqäva-imäkqä naqä iquau miqä äpmeqä-qae, Jisasi Iqu Israitqä iquauŋqä päkonätŋqä etaŋgqeŋqä, hiŋuä ätätä i ätukqe.  
\v 52 Itaŋga Jisasi Iqu iquauŋqänä päkonätŋqä maetqe, Goti Hanjuwä Iqueqä ymeqä im-imä äpmakäwoŋuwi, aquvä naqä-hŋqunä maqiyätŋqeŋqä päkonätŋqä etaŋgqeŋqä, Käyäpasi iqu hiŋuä ätukqe.  
\v 53 Hiunji iquesaŋi, iqua Jisasi Ique päkpŋqeŋqä hänaqäŋqä qavqä imiŋuwi.   
\p
\v 54 Qu i iqaŋguwiŋqä, Jisasi Iqu Israitqä iquauqä hiŋuä iqi äti mikiqä danä imiŋqe. Iqu iqiŋi äväma, aŋä avqŋqä iqueqä hituŋuä iqi aŋä-himqä hmbu, kiqä yoqe Eplaimŋqä äukqe. Iqiŋi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä anä äpmamiŋuwi.   
\p
\v 55 Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä hiunji naqänäŋä Pasopa ätätqäŋuwä iqu qäqi timäutŋqä ikqe. Ga Israitqä im-imä äpmakäumiŋuwä kuapänäŋi, qu suqä piyaŋä-weqä imäkmiŋuwi, jänä imäkŋqä du imäkäpu hiunji iŋgaŋqe jänä imäkmbŋqä, Jerusälemä yätuŋqä ekuwi.  
\v 56 Qu Jisasi Iquenyqä hiŋuä aaŋqä äqumbiyi, hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäŋgisa äpeipiyi, quwqä-quwä, “Si Iquenyqe, hiunji aquväqŋqä naqä täuŋqe, ‘ätimäuŋqiyä’ kŋuä äkiyqiyä, äänä äkiyqiyä?” ätŋgäukuwi.  
\v 57 Iŋgaŋi, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Parisi iquatä, Jisasi Ique a kiqätpŋqeŋqe, “Hesaŋä hŋqu Iqu pmetaŋgqeuŋqä näqŋqä eäŋqe, awä natänä” ae ätukuwi.   
\c 12  
\s1 Mäliyai, eqä sisnyaŋä-weqe, Jisasi Ique äwiquatkqeŋqä\f + \fr 12:0 \ft Matiu 26:6-13; Makä 14:3-9; Lukä 7:36-50\f*  
\p
\v 1 Hiunji naqänäŋä Pasopa ätätqäŋuwä iqu timäutŋqe, hea 6 änyä etaŋgi, Jisasi Iqu Betaniŋqä äukqe. Betani, Lasarusi, Jisasi Iqu qua buta aŋgumä häŋä ävauqumuatkqä iqueqä aŋä-himqe.  
\v 2 Ämaqä Betani pmeqe, Jisasi Iquenyqä yeeqä ipu, ymisaŋä imäkkuwi. Malai ymisaŋä ämetä vqaŋga, Lasarusi iqu ämaqä Jisasi Iqutä pmetaŋguwitä anä äpmamiŋqe.  
\v 3 Iŋgaŋi Mäliyai eqä sisnyaŋä-weqä mbqä naqä iqä häkä maŋguä iŋqä hui ämeqe, Jisasi Iqueqä yukä bu äwiquatätä, yemäŋi iiyqä detä iwimäkkqe. Sisnyaŋä iiŋi, aŋä imŋi iqunä a änduekqe.   
\p
\v 4-5 I imäkqaŋgqeŋqä, Jisasi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋqu, Jutasi Iskarioti, Jisasi Iquenyqä täkqä tuätŋqä iqu, “Eqä sisnyaŋä-weqä tä, mbqä 300 ämetä, mbqe ämaqä nätmatqä maeqeu yätamäkqäŋqä mimäkqe suŋqäwä?” ätkqe.  
\v 6 Iqu iiŋi, naqä-qakuä ämaqä nätmatqä maeqeuŋqä kŋuä äme ätkqä ma, iqu quwä-meqä-qu eä, i ätkqe. Mbqä qae iqu imanäqä-qae, iqu mbqä iuŋi hui quwä ätamiŋqe.   
\p
\v 7 I tqaŋgqäŋga, Jisasi Iqu ämävauqe, “Nyi qua jipqäŋgaŋqä ämeqä di, iiŋi hiŋuinä qunyä.  
\v 8 Ämaqä nätmatqä maeqe, hiunji eeqänäŋä iuŋi hesä pmepnä. Nyi hesä äpakänä mäpmeqä imqänä” ätukqe.   
\s1 Qu Lasarusi ique-pqä qäsä päkpŋqä ätkwiŋqä  
\p
\v 9 Iŋgaŋi Israitqä Jerusälemä iu hiqäva imäkmiŋuwä iquautaŋä kuapänä, “Jisasi Iqu Betani äpmenä” tqaŋgä äwipiyi, qu iqinyqä äukuwi. Qu iqinyqe, Jisasi Iquenyqänä mäwqä ikuwi. Lasarusi Jisasi Iqu qua buta aŋgumä häŋä ävauqumuatkqä iquenyqä hiŋuäŋqätä qäsä äukuwi.  
\v 10-11 Lasarusi iquesa, Israitqä kuapänäŋä iqua hänaqä yäue ävämepu, Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋguwitaŋi, hiqäva-imäkqä naqä iqua, Lasarusi iqueŋä-pqe, qäsä päsqäŋqä kukŋuä imäkkuwi.   
\s1 Jisasi Iqu, ämiqä naqä eŋqä-pa äpekqeŋqä\f + \fr 12:10-11 \ft Matiu 21:1-11; Makä 11:1-11; Lukä 19:29-40\f*  
\p
\v 12 Awiŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋä hiunji naqä iquenyqä aquvä äqäŋguwä iqua, “Jisasi Iqu Jerusälemäŋqä äpqiyä” tqaŋgä äwikuwi.  
\v 13 E äwipiyi, qu haapqä-quwqä ämepu, Jisasi Iqutä mimbŋqä äukuwi.  
\pi1 \qt “Goti Hanjuwä Iqueä yoqe haqeqä äwinä! Itaŋga Ämaqä naqä Israitqä iqune ämineyqä Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqeta äpätqäuä. Goti Hanjuwä Iqu Iqueŋi, äŋguä iwimäkqiyä\qt*”\f + \fr 12:13 \ft Apqä Bukä 118:25-26\f*  
\m ätäpu, awqä ätqa äumiŋuwi.   
\p
\v 14-15 \fig Ämiqä Naqä Iqu, doŋgi änyä hipkä iqueu pmeqä äpätqäuä.|alt="triumphal entry" src="LB00315B.tif" size="col" loc="John 12:12-15" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="12:14-15" \fig*Jisasi Iqu doŋgi änyä hipkä hŋqu ämeqe, Goti Hanjuwä Iqueqä tuwaŋuiu ätnäŋqä-pa, iqueu pmeqä äukqe.  
\pi1 \qt “Aŋä-himqä Sayonä\f + \fr 12:14-15 \ft Sayonä, aŋä-himqä Jerusälemä iqueqä yoqä huizi.\f* pmeqä iquenä, zä miqä pambu! Hiqä ämiqä naqä iqu, doŋgi änyä hipkä iqueu pmeqä äpätqäuä\qt*”\f + \fr 12:14-15 \ft Sakätiyasi 9:9\f* ätnäŋqä-pa äpkqe.   
\p
\v 16 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, iiŋqe kŋui, qäŋga mämeqä ikuwi. Iqua, Goti Hanjuwä Iqu Ique häŋä ävauqumuatätä, yoqä naqä vqaŋga, tuwaŋuä Iquenyqä ätnäŋqä-pa, qäyunä ätimäukqeŋqä kŋui, iŋganä ämakuwi.   
\p
\v 17 Jisasi Iqu, Lasarusi iqu qua witaŋga tääqä ätuätumetä häŋä vauqumuatqaŋgi äquŋguwä iqua, ämaqä huiziquauŋi, “Iqu iiŋä imäkqaŋgi äqunäŋqueqä” ätumiŋuwi.  
\v 18 “Nätmatqä ämaqä hui mimäkqänäŋi, Jisasi Iqu imäkqiyä” tqaŋgä äwipiyitaŋi, ämaqä kuapänäŋi Iqutä ämimbŋqä äukuwi.  
\v 19 Iŋgaŋi Parisi iqua e äqumbiyi, “Hiŋuä qumbu! Ämaqä eeqänäŋi, Ique qänaknä äyä äwivändqäuä. Ne ‘I yaŋqunä’ ätätanä equque, matimäuqä yätŋqänä äyä iqiyä” ätŋguwi.   
\s1 Ämaqä Grikä iquautaŋä hŋqua, Jisasi Ique wimapŋqä ikuwiŋqä  
\p
\v 20 Qu Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäupu, Iqueqä yoqä haqeu mamäupŋqä hiunji naqänäŋäŋgaŋi, ämaqä Grikä iquautaŋä hŋqua, aquvä anä qämbŋqä ätimäukuwi.  
\v 21 Ämaqä iiŋi, qu Pilipä aŋä-himqä Betsaitä, qua Galili iu pmeqä ique äwimepu, “Naqä iquki, ne Jisasi Ique hiŋuä qunatuŋquä äneŋgiyä” ätukuwi.  
\v 22 Pilipä iqu qätä i äwiyäqe, äwätä, Endru ique tquaŋgi, iquaqu äwiyi, Jisasi Ique ämaqä iquauqä äwiŋqeŋqä ätukiyi.   
\p
\v 23 Iŋgaŋi Jisasi Iqu kimaŋi, “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu yoqä naqetä, yäŋänäqŋqetä metŋqe, hiunji tä qäŋga qe ätimäuqiyä” ätukqe.  
\v 24 “Nyi naqä-qakuänä etqänä. Kuä-witqä uwqä hŋqu qua bu mapäkŋqä itä mapäkoŋqä itqe, iqu kiqä-kiuänäŋqe. Iŋäqe, uwqä iqu qua bu äpäknätä äpäkoŋgqe, iquesaŋi kuapänäŋä qäyänä.  
\v 25 Ämaqä tqu-tqu häŋä-pmeqä iqueqe a kiqätnämitätqe, i äpäkoŋqäŋqe. Itaŋga ämaqä tqu-tqu qua täu äpme, häŋä-pmeqä iqueqe a makiqätŋqä imitätqe, iqu häŋä hea ique-ique pmeqe ämenä.  
\v 26 Ämaqä äsqu-äsqu wäuŋuä nyiyätŋqä äwinyäŋqä iqu, Nyi qänaki nyivändätŋqe. Iŋi Nyi pmetaŋgqeuŋi, Ŋqä wäuŋuä-nyiyqä iqu, iqi anäŋqe. Ämaqä tqu-tqu Nyaqä wäuŋuä änyiyätŋqä iqueä yoqe, Apiqu haqeu muämäuŋqiyä” ätukqe.   
\s1 Jisäsi Iqu, äpäkonätŋqeŋqä ätukqeŋqä  
\p
\v 27 “Täŋgaŋi Nyi Ŋqä qeqä-quuvqä tämŋi, haŋä naqänäŋä ämeqä. Iŋi Nyi Apiqueŋi, ‘Haŋä-iqä änyimeqä tquesaŋi, häŋä iŋqumuatiyä’ tmqäta, ä änäänyä tmqe? Iŋäqe, Nyi haŋä-iqä tä ämeqäqä tqu qäqu mamqä äpqäqe.  
\v 28 Iŋi Apiquki, Tqä yoqe haqä yätu mayä!” ätukqe.  
\p I tquaŋgaŋi, kukŋuä hŋqu qäukuä yätutaŋi, “Nyi Ŋqä yoqe haqä yätu ae ämaeŋgqäqe. Itaŋga Nyi aŋgumä maenmqänä” ätkqe.  
\v 29 Ämaqä häukuä qäsäŋi iqi ätqäpiyi, kukŋuä i tqaŋgi äwipiyä iquenyqe, “Mmqä käkaqä ätqiyä” tqaŋguwäŋga, hui, “Eŋätqä hŋqu kukŋuä ätquiyä” ätukuwi.   
\p
\v 30 I tqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu ämävauqe, “Kukŋuä iqu yätamäkqä Nyi nyiyätŋqä matqä iqi. He heyätŋqä ätqiyä” ätukqe.  
\v 31 “Qua täu äpmeŋuwiu iwäsäuqe, täŋga qe ätimäuqi. Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä himä-wiuŋqä vqä qua täu ämitŋqä iqueŋi, täŋgaŋi huätä qe mamäuŋqiyä.  
\v 32 Nyiŋi, qu qua täutaŋi haqä yätqä änma peyqaŋgpqäŋgaŋi, ämaqä eeqänäŋi Nyi ämäqepmamqänä” ätukqe.  
\v 33 Kukŋuä iiŋi, Jisasi Iqu Iqueqä äpäkoŋqe, iiŋä päkonätŋqä etaŋgi, i ämotquetä ätukqe.   
\p
\v 34 Iwä, qu tii ätukuwi. “Neyaqä kukŋuä-suqä iuŋi, ‘Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iqu, hea ique-ique pmequeqä’ tnätaŋgi äwiyätuŋque, ‘Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu haqä yätqä äma pepŋqäuä-qe’ änä-änäŋqä tnyä?” ätuäpu, “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu tqukä?” ätukuwi.   
\p
\v 35 Jisasi Iqu, “We-huŋqä Iqu hesäŋi äpakänä mäpmeqä yänä. He We-huŋqä Iqu-täŋä epiyä täŋgaŋi, heawiqä iqu mämaequtäuqä danä yätŋqe, we-huŋqä äwquwä iunä upiyä. Heawiqä imä äwätŋqä iqu, ‘äkŋgi wäŋqutiyä?’ änyä maqŋqe.  
\v 36 We-huŋqä iqu-täŋä epiyä täŋgaŋi, Iqueqä ymeqä epŋqe, Iquenyqä quuvqä heqäpiyä” ätukqe. Iqu kukŋuä iiŋi qäpu ätqua äwäqe, qu Iqueŋi hiŋuä mäquŋquä ipŋqe, zä imäknä äpmamiŋqe.   
\s1 Israitqä kuapänäŋi, Jisäsi Iquenyqä quuvqä maeqiyqä ikuwiŋqä  
\p
\v 37 Jisasi Iqu nätmatqä ämaqä hui mimäkqänäŋi, quvaqä hiŋuä iqisa qäyä imäkqaŋgi, qu Iquenyqä quuvqä maeqiyqä äpmamiŋuwi.  
\v 38 Hiŋuä-tqä Asayä iqu kukŋuä tii ätätä äqäkqe.  
\pi1 “\qt Naqä Iquki, neyaqä kukŋuä tquaŋgque, ‘naqä-qakuiqä’ kŋui tqu meqiyä? Naqä Iqu imäkqaŋgi äqunäqe, Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqe, näqŋqä tqu meqiyä?\qt*”\f + \fr 12:38 \ft Asayä 53:1\f*  
\p Ämaqe Jisasi Iquenyqä quuvqä maeqiyqä äpmamiŋuwi, Asayä iqueqä kukŋui, naqä-qakuä ätimäukqe.   
\p
\v 39-40 Asayä iqu kukŋuä-pqä hŋqu tii ätkqe.  
\pi1 “\qt Naqä Iqu, ‘Qu hiŋuä maqŋqä danä ipu, kŋuä mämeqä danä ipu, Nyi äŋguä iwimäkmqeŋqä mapqä danä ipŋqeqä’ ätätä, Iqu quvaqä hiŋui hea iwimäkätä, kŋuä indqäŋqe, qŋqaŋä äyekqeqä.\qt*”\f + \fr 12:39-40 \ft Asayä 6:10\f*  
\p Iŋä-qae, qu quuvqä maeqiyqä ipŋqä etaŋgi, quuvqä maeqiyqe i äpmamiŋuwi.  
\v 41 Asayä iqu, Jisasi Iqu yoqä naqätä, yäŋänäqŋqä-täŋä-qu etaŋgi äqunäqetaŋi, iqu Iquenyqänäŋi i ätkqe.   
\p
\v 42 Iŋäqe, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva-imäkqä iquauqä naqä iquautaŋi, hui-pqe Iquenyqä quuvqä eqiyäpiyä-qe, qu Parisi iquauŋqä zä ipu, awä matqä imiŋuwi. Qu ze, Parisi iqua aŋä aquväqŋqeutaŋi, aquvä qämbŋqe mapqäŋqä huätä mamäupŋqä etaŋgi, i imiŋuwi.  
\v 43 Qu i imiŋuwi, quvaqä yoqä haqä yätuŋi, Goti Hanjuwä Iqu maetŋqä miqä da, ämaqe maepŋqä duŋqä imiŋuwi.   
\s1 Jisasi Iqu ämaqe, häŋä iqumuatäniŋqä äpkqeŋqä  
\p
\v 44 Jisasi Iqu maŋä haqeqäta tii ätkqe. “Ämaqä Nyinyqä quuvqä heqiyqä iqu, Nyinyqänä maeqiyqä iqi. Nyi änändowatkqä Iquenyqä-pqätä qäsä eqiyqiyä.  
\v 45 Nyi hiŋuä äŋqänäŋqä iqu, Nyinä maŋqänätqenä, Nyi änändowatkqä Iqueŋä-pqe, kekutäuku äyaqänänä.  
\v 46 Nyinyqä quuvqä eqiyquwi, qu eeqänäŋi heawiqä imä yqänä mäpmeqä danä ipŋqä iiŋqe, Nyi qua täu äpmeŋuwä iuŋi, we weumäkmqä äpkqe.  
\v 47 Nyi qua täu äpmeŋuwä iu iwäsäumqä maetqe, quŋi häŋä iqumuatmqä äpkqe. Iŋi, Nyaqä kukŋuä qätä änyiyätäqä-qe, qänaknäŋi miqä danä iqäqe, Nyi iqueŋi miwäusqä danä iqä.  
\v 48 Nyitä Nyaqä kukŋuitä tuwä äwiyätä mämeqä itŋqä iqueŋi, hiunji yäpakäŋgaŋi, Nyaqä kukŋuä ätätŋqä iqu, iqueŋi iwäsäutä qui imäkäniqe.  
\v 49 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Nyi iiŋi, kŋuä Ŋqä duta matqä iqä. Apiqu Nyi änändowatkqä Iqu, ‘kukŋuä ii ätätnä awä tiyä’ dqaŋgi iutanji.  
\v 50 Iŋi Nyi näqŋqe, Iqueä kukŋui häŋä hea ique-ique pmeqä vqätäŋi. Iiŋä etaŋgi, Nyi kukŋui, Apiqu ändapqä dunä ätätqäŋänä” ätukqe.   
\c 13  
\ms1 Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuä yätquakä iquatä, ymisaŋä yäpakä äŋguwäŋgaŋqä\f + \fr 13:0 \ft Matiu 26:17-30; Makä 14:12-26; Lukä 22:7-38\f* (13:1-17:26)  
\s1 Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauä yukä bu, asŋä äwqäkäukqeŋqä  
\p
\v 1 Israitqä iquauqä hiunji naqänäŋä Pasopa ätätqäŋuwä iqu timäutŋqäŋganji. Iŋgaŋi, Jisasi Iqu qua täu äväma, Iqueqä Kaniquenyqä yqä äyä etaŋgqeŋqä näqŋqä emiŋqe. Iqu Iqueqä ämaqä qua täu pmetaŋguwä iquauŋqe, Iqueqä qua täu pmeqe qäpu etŋqäŋgaŋä-pqe, kiiŋä yqänä äwinymiŋqe.   
\p
\v 2 Heaitäŋi, Jisasi Iqutä Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä buayä bŋqä pmetaŋguwäŋgaŋi, Setänä Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqu, Jutasi iqu Jisasi Iqueŋi, ämaqä huiziquauä hipa iqiŋi, täkqä tuätŋqeŋqä kŋuä iqä äwikqe. Jutasi iqu Saimonä Iskariotitaŋä iqueä hikŋä iqueyi.  
\v 3 Jisasi Iqu, Kaniqu nätmatqä eeqänäŋi, Iqueä hipa iqi ämitŋqä eqäqä etaŋgqeŋqe, näqŋqä emiŋqe. Ga Iqu Goti Hanjuwä Iquesa äpkqeŋqätä, Iquenyqä aŋgumä yätŋqeŋqetä, näqŋqä inä emiŋqe.  
\v 4 Iiŋä etaŋgi Iqu pämä ätqäuqe, Iqueqä qäkä quäuqä haqäqiŋiqu huätä äquväteqe, huiwä ye imäkqe ämetä, äwqä iqi guä ämäsäŋgqe.  
\v 5 \fig Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauä yukä bu asŋä äwqäkäukqe.|alt="washing feet" src="IB-050grcrop.jpg" size="col" loc="13:1-11" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="13:5" \fig*Itaŋi Iqu eqä hevqä equatiquteqe, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauä yukä bu asŋä äwqäkäuwätä, huiwä ye imäkqetä, yeemä iwimäkqäumiŋqe.   
\p
\v 6 I imäkqaŋi, Saimonä Pitä ique wimeqaŋga, iqu, “Naqä Iquki, Si nyaqä yukä bu asŋä ŋqätŋqätanä?” ätukqe.   
\p
\v 7 Jisasi Iqu ämävauqe, “Nyi täŋga imäkqä täŋqe, si täŋgaŋi näqŋqä änä mämeqä inyä. Si näqŋqe, iŋga matŋiqä” ätukqe.   
\p
\v 8 Ga Pitä iqu “Si nyaqä yukä buŋi, asŋä maŋqiyqä danä iqätŋqinyä” ätukqe.  
\p Iwä Jisasi Iqu ämävauqe, “Nyi si asŋä makqiyqä imqe, si Nyaqä ämaquki maetqenä” ätukqe.   
\p
\v 9 I tquaŋgaŋi iqu, “Iiŋä sätäti, Naqä Iquki, yukä bunä maŋqiyqä panä. Nyuäŋä-hipa qäsäŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 10 Jisasi Iqu kimaŋi, “Ämaqä asŋi, qäsä ae äqäŋgqä iqu, kiyä maeqä näwinyä äŋguänäŋä eŋqä-qae, asŋä aŋgumŋi, yukä bunä qänätŋqeqä. He kiyä maeqä näwinyä äŋguänäŋuenä epiyä-qe, eeqänäŋuenä maetqänä” ätukqe.  
\v 11 Jisasi Iqu ämaqä Iquenyqä täkqä tuätŋqä iquenyqe ae näqŋqä eäqetaŋi, quŋi, “He kiyä maeqä näwinyä äŋguänäŋi, eequenä maetqenä-qe,” iiŋqä ätukqe.   
\p
\v 12 Yukä asŋi qäpu äwqäyäqe, Iqueqä qäkä quäuqä imäknätä, aŋgumä quamä äpmeqe, “Nyi tä emäkqä täŋqe, he näqŋqä ämeqäuä?” ätuätä yatŋqä äwikqe.  
\v 13 Yatŋqä i äväqetaŋi, “He Nyiŋi, ‘Näqŋqä-vqukiyqä’ ändäpu, ‘Naqä Ämiqukiyqä’ ändätqäŋuwi, iiŋi qäyunjqae, Nyi Iŋunjqä” ätukqe.  
\v 14 “Nyi Naqä Ämiqä-qunä eämä, ga näqŋqä Vqä-qunä qäyä emä-qe, heyaqä yukä buŋi asŋä eqiyqä-qae, he-pqe hiqä yuki asä ii qäŋgäwqäpŋqä” ätukqe.  
\v 15 “Nyi tä imäkqe, he Nyi imäkqä-pa imäkqäpnuwäŋqä ämetquetmä i imäkqä.  
\v 16 Iŋi Nyi naqä-qakuänäŋä etqä. Wäuŋuä-wiyqä hŋqu, iqueqä naqä ämiqä iqueŋi mämäwqätäutqe, itaŋga kukŋuä äma uwqä hŋqu, ‘kukŋuä äma uvä’ ätuätä dowatqä iqueŋi mämäwqätäuqä yänä.  
\v 17 Täŋgaŋi, he Nyi imäkqeŋqä ae näqŋqä äŋguänä equwä-qae, he asä ii imäkpqe, yeeqä iqäpnuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 18 “Nyi he eequenŋqä matqä iqä. Ämaqä Nyi atäuŋuä eyätmä etmeqä iquenŋqe, näqŋqe ae eŋä. Iŋäqe, Goti Hanjuwä Iqueä tuwaŋuiu ätnäŋqe, naqä-qakuä ätimäutŋqä iŋqä imäkmä. Kukŋui,  
\pi1 ‘\qt Ämaqä Nyaqä buayi anä änätqäŋueä iqu, Nyi qonjqä nyätŋqä yukä äyawa äpeyqiyä’\qt* äqänä.\f + \fr 13:18 \ft Apqä Bukä 41:9\f*   
\m
\v 19 Iiŋi ätimäutŋqä änyä etaŋgi, Nyi täŋga näwi etqä. Iwä ätimäuqaŋgaŋi, he Nyiŋqä näqŋqe, Nyi hea ique-ique Pmequnä äyä etaŋgqeŋqe, epŋqeyi.  
\v 20 Naqä-qakuänäŋä etqä. Ämaqä tqu-tqu, ämaqä Nyi ändowatqaŋgundqä hŋque yeeqätä itmeqe, Nyi-pqä qäsä indmeqi. Itaŋga tqu-tqu Nyi indmetqe, iqu Nyi änändowatkqä Ique-pqä inä itmeqiyä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, “Hesaŋä hŋqu Nyinyqä täkqä tuäŋqiyä” ätukqeŋqä\f + \fr 13:21 \ft Matiu 26:20-25; Makä 14:17-21; Lukä 22:21-23\f*  
\p
\v 21 Iiŋä ätuäqetaŋi, Iqueqä qeqä-quuvqä imŋi, änä mäwimäŋqä iqaŋgi, Iqu iŋgaŋi ätnäŋäqi äti, tii ätukqe. “Nyi naqä-qakuänäŋä etqä. Hesaŋä hŋqu Nyinyqä täkqä tuäŋqiyä.”  
\v 22 I tquaŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, “Iiŋi tquenyqä tqutiyä” tpu ipu, iqua quwqä-quwä hiŋuä ämiqäŋgäukuwi.   
\p
\v 23 I ipiyitaŋi, iquautaŋä Jisasi Iqu iquenyqä kuapänä äwinymiŋqä iqu, Jisasi Iqutä qäqiqi äpmamiŋqe.  
\v 24 Ga Saimonä Pitä iqu, “Tquenyqä tqutiyä” tä itä, ämaqä iqueŋi, Jisasi Ique yatŋqä vätŋqä himitä äwikqe.  
\v 25 Iwä iqu Jisasi Iqueŋi qäpisa, “Naqä Iquki, Si iiŋi, tqueŋqä tnyä?” ätuätä, yatŋqä äwikqe.   
\p
\v 26 Yatŋqä i vqaŋga, Jisasi Iqu ämävauqe, “Ämaqä Nyi bretqä tä hevqä bu äyämetmä wimqä iqu, qäquvqä” ätukqe. Iwä Iqu bretqe hevqeu äyämeqe, Jutasi Saimonä Iskariotitaŋä iqueqä hikŋä ique äwikqe.  
\v 27 Jutasi iqu bretqe tii motauqaŋgaŋi, Goti Hanjuwä Ique himä-wiuŋqä vqä Setänä iqu, Jutasi ique äpaqukqe. Iiŋä itaŋgi, Jisasi Iqu iqueŋi, “Si nätmatqä hui imäktŋqä etaŋgutqe, maqänä imäkiyä” ätukqe.  
\v 28 Iqu kukŋuä tquaŋgi äwipiyä iqua, “Kukŋuä ii, suŋqä tqutiyä” tpu ikuwi.  
\v 29 Mbqä qae, Jutasi iqu mitqätaŋgqä-qae, hŋqua “Ymisaŋä imäkqäŋqä nätmatqä aaŋqä etaŋgi hui mbqä yätŋqä tqutiyä, ä ämaqä nätmatqäŋqä äwa iqaŋguwä iu vätŋqä tqutiyä” tpu ikuwi.  
\v 30 Itaŋgi, Jutasi iqu bretqe ämotauqe, yäpaqä mäŋgisa äukqe. Ii heatqäŋgayi.   
\s1 Jisasi Iqu kukŋuä-suqä änyä-häŋä äwikqeŋqä  
\p
\v 31 Jutasi iqu ätimäwa uwqaŋgaŋi, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueä yoqä naqe, täŋga ätnäŋäqi wiŋqiyä. Ga Ymeqä Iquesaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqä naqä-pqe, ätnäŋäqi inä wiŋqiyä.  
\v 32 Goti Hanjuwä Iqueä yoqä naqe, Ymeqä Iquesa ätnäŋäqi wiqaŋgutqe, Iqu Iqueqä-kiuä Ymeqä Iqueä yoqä naqe, ätnäŋäqi maqänä imäkäŋqiyä.  
\v 33 Ŋqä ymeqä iquenä, Nyi hesäŋi äpakä mäpmeqä imqänä. Nyi äwqaŋgaŋi, he Nyinyqä qävqä ikäpnuwi. Nyi Israitqä iquauqä naqä iquau ätukqe, täŋgaŋi he etqä. ‘Nyi umqä iuŋi, he mäwqä danä ipnuwi.’  
\v 34 Täŋgaŋi Nyi kukŋuä-suqä änyä-häŋä tiiŋä etapqä. He hŋqunä-hŋqunä hiqä-hiuäŋqä eŋqä di, aaŋä kiiŋä heŋguätŋqe. Nyi henyqä änyiŋqe, aaŋä kiiŋä änyinyätŋqä-pa, he-pqe hiqä-hiuäŋqä aaŋä kiiŋä heŋguätŋqe.  
\v 35 He iiŋä iqaŋgpqe, ämaqä eeqänä qu näqŋqe iuta hepŋqäuä. He Nyaqä wäuŋuä yätquakä-quenä äyä etaŋgi heqämbŋqänänyä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu Pitä iqueŋi, “‘Nyi Iqueŋqe, änyä maqŋqeqä’ ttŋqinyä” ätukqeŋqä\f + \fr 13:36 \ft Matiu 26:31-35; Makä 14:27-31; Lukä 22:31-34\f*  
\p
\v 36 I tquaŋga, Saimonä Pitä iqu, “Naqä Iquki, Si äkŋgiŋqä utŋqäwä?” tquaŋga, Jisasi Iqu, “Nyi umqä iuŋi, täŋgaŋi si qänaki mapqä isŋqinyä. Si Nyiŋqä iŋga ptŋiqä” ätukqe.   
\p
\v 37 Kimaŋi, Pitä iqu tii ätukqe. “Naqä Iquki, nyi Siŋi täŋgaŋi qänaki makivändqe, suŋqä imqäwä? Nyi Siŋqä yäŋä wämqä näwi äpmeŋänä.”   
\p
\v 38 I tquaŋga, Jisasi Iqu, “Si naqä-qakuä Nyinyqä yäŋä wätŋqätanä? Nyi naqä-qakuä tii äktqä. Kukutakisqä äkaki, änyä ätätŋqä etaŋga, si Nyinyqe, ‘Nyi Iqueŋqe änyä maqŋqeqä,’ hŋquaqui-hŋque ttŋqinyä” ätukqe.   
\c 14  
\s1 Jisasi Iqu, Apiquenyqä Huäŋqä-quvi  
\p
\v 1 Jisasi Iqu tii-pqä inä ätukqe. “He iiŋqä äwqä haŋä heyqaŋguti, qundqändqä miqä ipu, Goti Hanjuwä Iquenyqätä, Nyinyqätä quuvqä heqäpŋqeqä.  
\v 2 Nyaqä Apiqueä aŋiuŋi, hiqŋqe, kuapänä imäknänä. Iiŋä naqä-qakuä maetaŋgutqe, Nyi heŋi, ‘Henyqä aŋä näwi imäkmqä umqe-qe,’ maetqä iqämninji.  
\v 3 Nyi äwätmä, henyqä aŋi näwi imäkemi, aŋgumä äpmqe, he Nyitä anä pmetuŋquä etma umniqeqä. Iwä aŋä Nyi äpmeŋqä iuŋi, he-pqe anä pmeniqueqä.  
\v 4 Aŋä Nyi umqä iqäqä iuŋqe, he huäŋqeŋqe näqŋqä ae äyä ämeŋäuä” ätukqe.   
\p
\v 5 I tquaŋga, Tomasi iqu, “Naqä Iquki, si utŋqä iuŋqe, ne änyä maqŋqä equnä. Iŋi ne huäŋqeŋqe, näqŋqe, äänä heatuŋquäwä?” ätukqe.   
\p
\v 6 Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Nyi Ŋqä-näuä Huäŋqä-qunä, Naqä-qakuä-qunä, itaŋga Häŋä-pmeqä Iqunjqä. Apique wimeqe, huäŋqä hŋqu miŋqä inä. Oeyqä. Nyitanänji.  
\v 7 He Nyinyqä näqŋqä äŋguä eäŋuwi, ga Ŋqä Apiquenyqä-pqe näqŋqä äŋguä asä ii hipŋqäuä. He Iquenyqe näqŋqä täŋga qe eäpu, Iqueŋi hiŋuä äyä äqunäŋäuä.”   
\p
\v 8 I tquaŋga, Pilipä iqu, “Naqä Iquki, neyaqä äneŋqä qäpu hiätŋqeŋqe, Apiqueŋi mänätquayä” ätukqe.   
\p
\v 9 Jisasi Iqueä kimaŋi, “Pilipä iquki, Nyi hesäŋi hŋgaŋqä äpmaka äpätŋqe, Si Nyinyqä maqŋqe, äänä heŋinyä?” ätukqe. “Ämaqä Nyi hiŋuä äŋqänäŋuwi, Apique-pqe inä äqunäŋäuä. Iŋi si ‘Apique mänätquayä-qe,’ änääŋqä tnyä?  
\v 10 Nyi Apique nyätaŋgä, Iqu Nyi änyinyä äpmeŋqä iiŋqe, si quuvqä maeqiyqä äyä itqäŋäta? Nyi etätŋqe, Ŋqä kŋuitanä maetqä itŋqe. Oeyä. Apiqu Nyi änyinyäŋqä Iqu, Kiqä-kiuä Iqueqä wäuŋuinä äyä imäkätŋqeqä.  
\v 11 He kukŋuä täŋqe quuvqä heqäpŋqeqä. Nyi Apique nyätaŋgä, ga Apiqu Nyi änyinyänä. Nyaqä kukŋui quuvqä maeqiyqä iqaŋgpqe, he wäuŋuä Iqu Nyita imäkätŋqä iuŋqä kŋuä indqänäpu, ga iuta quuvqä heqäpŋqeqä.  
\v 12 Nyi aaŋä naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä Nyinyqä quuvqä eqiyätŋqä iqu, iqu-pqe wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä Nyi imäkätŋqä-pa imäkquätŋqe. Wäuŋuä iqu iiŋä imäkquätŋqe, Nyi Apiquenyqä uwqaŋgqetaŋi, wäuŋuä Nyi imäkätŋqeuŋi ämäwqätäuŋqiyä.  
\v 13 Itaŋga nätmatqä eeqänäŋiŋqä, Nyaqä yoqeta yatŋqä iquwi, Nyi imäkmqänä. Iutaŋi Apiqu, Hikŋuesa yoqä naqä meŋqiyä.  
\v 14 I etaŋgi, nätmatqä eeqänäŋiŋqä Nyaqä yoqeta yatŋqä nyiyqaŋgpqe, ga Nyi imäkmqänä.”   
\s1 Jisasi Iqu, Dŋä Äŋguänäŋä Iquenyqä ätkqeŋqä  
\p
\v 15 “He Nyinyqä aaŋä kiiŋä hinyätqätaŋgutqe, ga Nyi, ‘He iiŋä-iiŋä imäkpiyä’ etmqä iuŋi, qänaknä iqäpŋqeqä.  
\v 16 Iwä Nyi Apique yatŋqä vqaŋgundi, Iqu heŋi Yätamäkqä Eyqä Huiziqu, hesä hea ique-ique anä äpme, yäŋänäqŋqä emäkätŋqä iiŋqä etapätŋqänänyä.  
\v 17 Yätamäkqä Eyqä Iiŋä Iqu, kukŋuä naqä-qakuänäŋä iutaŋä Dŋä Iquvi. Qokä-apäkä qua täutaŋi, qu Ique hiŋuä mäquŋquä ipu, Iquenyqä änä maqŋqä ipiyitaŋi, Iqueŋi mämeqä ipŋqäuä. Iŋäqe, Iqu hesä anä äpmaka äpätŋqe, qänakŋi heyaqä yäpä iŋgisa inyäniqeqä. Iutaŋi he Iquenyqe, näqŋqä äyä eäŋäuä.   
\p
\v 18 Nyi he ymeqä kanä-käna maeqä eŋqä-paŋä, änä mevquatämäuqä imqänä. Oeyä. Nyi he emamniqeqä.  
\v 19 Hea wäŋqäpu päwqaŋgaŋi, ämaqä qua iutaŋi hiŋuä maŋqäŋqä ipnuwiqä. Iŋäqe, Nyi häŋä yqänä pmetaŋgumdqetaŋi, he hiŋuä äŋqämbu, häŋä yqänä pmetpnuwi.  
\v 20 Hiunji iqueŋi he näqŋqä tiiŋä hipnuwi. Nyi Apiqueu nyätaŋgundi, he Nyi nyinätaŋgpi, ga Nyi he hinyätmniqe.   
\p
\v 21 Itaŋga ämaqä hŋqu, Nyi ‘He iiŋä-iiŋä imäkpiyä’ etmqä iu qänaki imitätqä iqu, Nyinyqe aaŋä kiiŋä äwinyätŋqä iquvi. Ga ämaqä Nyinyqä kuapänä äwinyäŋqä iquenyqe, Ŋqä Apiqu kuapänä äwinyäŋqiyä. Itaŋga Nyi-pqe iquenyqä kuapänä nyiŋgaŋguti, Nyi Ŋqä-näuä ique ämitquatnmqänä.”   
\p
\v 22 Jisasi Iqu kukŋuä iiŋä tquaŋga, Jutasi huizi Iskariotitaŋä matimäuqä ikqä iqu, Jisasi Ique yatŋqä tii äwikqe. “Naqä Iquki, änääŋäŋqäwä? Si Tqä-täuä nenyä mänetquatnätnä, ga qokä-apäkä qua iutaŋä iuŋi, mämitquatŋqä isŋqätanä?”   
\p
\v 23 Iwä Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Ämaqä Nyiŋqä kiiŋä äwinyätŋqä iqu, Nyaqä kukŋuä iuŋi qänaknä äŋguänä iqaŋguti, Ŋqä Apiqu iqueŋqe kiiŋä winyäŋqiyä. Itaŋga Yämätqäye iquenyqä äpäta, iqutä näweqä pmetenyue.  
\v 24 Ämaqä tqu-tqu Nyinyqä mäwiŋqä iqä iqu, Nyaqä kukŋui qänaki miqä yäŋqiyä. He kukŋuä qätä tä äwiyquwi, ii Nyaqä manä. Ŋqä Apiqu Nyi änändowatkqä Iqueqä kukŋuiqä.   
\p
\v 25 Nätmatqä iiŋqe, Nyi hesä yqänä äpmamä, awä äyä etätŋqeqä.  
\v 26 I etaŋgi Yätamäkqä Eyqä Iqu, Dŋä Äŋguänäŋä Iqu eä, itaŋga Ŋqä yoqetaŋi, Apiqu Iqueŋi ändowatämepäniqeqä. Iqu nätmatqä eeqänäŋiŋqä ämetquetä, heqä kŋuä evauqumuatqaŋguti, kukŋuä eeqänäŋä Nyi he etmiŋqe, kŋuä heyäniqeqä.   
\p
\v 27 Nyi he äwqä haŋuä iŋqä pmeqaŋgpi evämamqä iqänä. Nyi äwqä haŋuä iŋqä äpmeŋqä-pa, he asä iiŋä iŋqä pmapŋqä etapqänä. Itaŋga Nyi äwqä haŋuä iŋqä etapqe, ii ämaqä qua iutaŋä iuqä ävätqäŋuwä itäŋi asänäŋä manä. I hitaŋgi he äwqä haŋä eyätä kŋuä kuapä indqänäpu, zä miqä pambiyä.  
\v 28 ‘Nyi he eväma äumi, aŋgi emamniqeqä’ etqaŋgä ae äyä änyiyäŋuwi. He Nyinyqä aaŋä kuapänä hiŋgaŋgutqe, Nyi Ŋqä Apiquenyqä umqä iqaŋgqeutaŋi, he äwqä yeeqä hiŋguätŋqeqä. Ii tiiŋä iutanji. Apiqu Nyi ämaŋqutäuä äyä äpmenä.  
\v 29 Nätmatqä iiŋi matimäuqäŋga, Nyi-ganä ae äyä etqänä. I etaŋgi qänakŋi, iqu ätimäuqaŋgaŋi, he Nyaqä kukŋuä etätŋqä iiŋqe, quuvqä heqiyqäpŋqä.  
\v 30 Ga ämaqä nyuäŋä qua täu ämitŋqä iqu änyimetŋqä pätqätaŋgi, Nyi he kukŋuä kuapänä maetqä imqänä. Iqu Nyi squä nyimäkätŋqe, yäŋänäqŋqä maequeqä.  
\v 31 Iŋäqe, qokä-apäkä qua iutaŋi, qu Nyi Ŋqä Apiquenyqä kiiŋä änyinäŋqeŋqä näqŋqä ipŋqe, Nyi nätmatqä eeqänäŋä Apiqu ändkqä iuŋi imäkätqäŋä. Iŋäqae, he ävaupu, ga ne eeqänäŋi äwatuŋquänänyä” ätukqe.\f + \fr 14:31 \ft Iqua aŋiu maqänä ävämakuwäti, kukŋuä hui inä ganä ätäpu ävämakuwäti? Jonä 18:1 hiŋuä qunyä.\f*   
\c 15  
\s1 Jisasi Iqu Guä-wainqä Naqä-qakuä-quvi  
\p
\v 1 \fig Nyi Ŋqä-näuäŋi Guä-wainqä Naqä-qakuä Iqunjqä.|alt="grapes on a vine" src="HK00112C.tif" size="col" loc="John 15:1-1-8" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="15:1" \fig*Itaŋi Iqu tii ätukqe. “Nyi Ŋqä-näuäŋi Guä-wainqä Naqä-qakuä Iqunjqä. Itaŋga Ŋqä Apiqu, wainqä wäuŋuä iu miqä Iqueqä.  
\v 2 Nyaqä hutäkŋä iuŋi, häukuä mäwiqä iŋqä iqua, Ŋqä Apiqu huätä ätävämäuniqe. Ŋŋ hutäkŋä eeqänäŋä häukuä äqäyäŋqä iqua, häukui aaŋä kuapänä qäyätŋqe, Apiqu quwqä-hutäkŋä quvqä iqua huätä ätävämäutä, äŋguänäŋä imäkäniqe.  
\v 3 Kukŋuä Nyi etapqe, heyaqä quvqe huätä emamäutä, äŋguänäŋä ae emäkqiyä.  
\v 4 He Nyi nyinätaŋgpi, Nyi he hinyätmqeqä. I etaŋgi guä-wainqä hutäkŋi kiqä känäu mauqŋqä eŋqe, hutäkŋä iiŋi, häukui maqäyqä yäŋqiyä. Ga asä iinji, he Nyi manuqŋqä iŋuwi, häukui maqäyqä ipnä.   
\p
\v 5 Nyi Ŋqä-näuäŋi guä-wainqä iqunä etaŋgi, he hutäkŋä iquenjqä. Ämaqä tqu-tqu Nyi nuqänätaŋguti, Nyi ique äuqänmitmqe, iqu häukui, kuapänä qäyäŋqiyä. Iwä he Nyi änyivquatämäuquwi, nätmatqä hŋqu he änä mimäkqä ipŋqäuä.  
\v 6 Ga ämaqä hŋqu Nyi manuqŋqä iŋqä iqu, guä hutäkŋä huätä tävämäuqaŋgä yäuä äpiqä-paŋä iquvi. Iwä hutäkŋä e ätävämäpqä iquauŋi, ämepu tä bu tnämäuqaŋgpi, tä näŋqiyä.   
\p
\v 7 He Nyi nuqänätaŋgä, Nyaqä kukŋui he euqänäŋqe, ga he hiqä eŋqeta yatŋqä iquwi, ii i timäuŋqiyä.  
\v 8 He Nyaqä wäuŋuä yätquakä iquenŋqä motquapŋqä diŋqe, häukuä kuapänä qäyqäpŋqe. Iwä suqä iiŋä iutaŋi, Ŋqä Apiqu yoqä naqä meŋqiyä.  
\v 9 Ŋqä Apiqu Nyinyqä kuapänä äwinyätŋqä-pa, ga suqä asä iiŋiutaŋi, Nyi henyŋqä-pqe inä änyinätqänä. He Nyaqä änyiŋqeunä pmetpŋqeqä.  
\v 10 Nyi Ŋqä Apiqueuä suqä ändkqä iu qänaki yasämä itmä, ga Iqueqä Nyinyqä äwiŋqä iu äpmeŋqä-pa, He Nyaqä suqeŋqä etätŋqä iu qänaknä ipu pmamitpqe, iiŋändi Nyaqä henyqä änyiŋqä iunä pmapŋqäuä.  
\v 11 Yeeqä Nyi änyinätŋqä-paŋi, he-pqe inä hiŋguätŋqe. Ga yeeqä iŋqä iiŋi, inä imänämäutŋqeqä. I etaŋgi Nyi kukŋuä ae etätŋqä iuŋqä aŋgi etqänä.  
\v 12 Nyi suqä tiiŋi äyä etapätŋqe. Nyi henyŋqä kiiŋä änyinmiŋqä-paŋi, he hŋqunä-hŋqunäŋä iquenä, hiqä-hiuäŋqe asä inä hiŋguätŋqe.   
\p
\v 13 Ämaqä hŋqu käyämaqä iquauŋqä äwinymitätqä iuta äpäkoŋgqe, suqä äwiŋqä iiŋä iqu, ii suqä äwiŋqä huizi iquauŋi ämäwqätäuä.  
\v 14 Itaŋga he Nyi ‘suqä i imäkqäpŋqeqä’ etätŋqä-pa ii ipqe, iiŋä dutaŋi he Nyaqä nyämaqä-quenä hiätätpnä.   
\p
\v 15 Wäuŋuä imäkqä iqua nätmatqä quwqä naqä iqu imäkqaŋgutqeŋqe, maqŋqä ipnä. Iŋäqe, kukŋuä eeqänäŋä Ŋqä Apiquesa qätä äwiyqe, Nyi ae äyä etqäqe. Iiŋä iutaŋi Nyi, ‘He wäuŋuä imäkqä-quenjqä’ maetqä, ‘Ŋqä nyämaqä-quenjqä’ etqä.  
\v 16 He Nyi atäuŋuä manyqä ikuwiqä. Oeyä. Nyi he atäuŋuä eyqäqeqä. Itaŋga Nyi he wäuŋuä etapkqe, he äwäpu häukuä äpakänä witäniŋqä qäpŋqeqä. Iiŋä ipiyä iutaŋi, he Nyaqä yoqeta, Apique nätmatqä hŋqueŋqä yatŋqä vqaŋgpqe, Iqu hämä etapäŋqiyä.  
\v 17 Nyi kukŋuä-suqä tiiŋä ae äyä etapätqäŋä. He hŋqunä-hŋqunäŋä iquenä, hiqä-hiuäŋqä aaŋä kiiŋä heŋguätŋqeqä” ätukqe.   
\s1 Ämaqä qua iutaŋä iqua, wäuŋuä yätquakä iquau himä-wiuŋqä wipnuwäŋqä  
\p
\v 18 I ätuätäqäŋgaŋi, tii-pqe inä ätukqe. “Ämaqä qua iutaŋä iqua he himä-wiuŋqä heyqaŋgpqe, ‘Neqä Naqä Iqueŋä-pqe, himä-wiuŋqä äyä äwikuwä mändanä’ kŋuä heyquäŋqä.  
\v 19 Ŋŋ he ämaqä qua täutaŋä iqua eŋqä-paŋä pmeqä-säpi, ämaqä qua täutaŋi, quwqä käyämaqä iuŋqä aaŋä kuapänä äwinyätŋqä-pa, henyqä-pqe inä winyätqätäninji. Iŋäqe, he qua täutaŋuenä manä. Oee. Nyi he suqä qua täutaŋi, huätä vquatämäupŋqä diŋqe, ae atäuŋuä äyä ekqe. Iiŋä iutaŋi, qokä-apäkä qua täutaŋi, he himä-wiuŋqä eyätqäŋäuä.  
\v 20 Nyi, ‘Wäuŋuä-wiyqä hŋqu, iqueqä ämaqä naqä iqueŋi mämäwqätäuqä yäŋqiyä’ etqeŋqe,\f + \fr 15:20 \ft Jonä 13:16\f* kŋuä äŋguänä metaŋgpiyä. Iŋi ämaqä Nyi quvqä indquequwä iqua, he-pqe asä i etquapŋqäuä. Ŋŋ Nyaqä kukŋuiunä qänaknä iquwä iqua, heyaqä-pqe qänaknä ipŋqäuä.  
\v 21 Iiŋä iquwä iqua, Apiqu Nyi änändowatkqä Iqueŋqä änyä maqŋqä epiyä-qae, he Nyaqä yoqe metaŋguwitaŋi, suqä ququvqä eeqänäŋi emäkqäpnuwiqä.   
\p
\v 22 Iŋi Nyi äpätmä iquau kukŋuä hui mätquä-säpi, quwqä suqä quvqeŋqe, äwqä yäpä imŋi haŋä mävqä iquäninji. I etaŋgi Nyi iiŋä ae ikqä-qae, iqua, ‘Ne suqä quvqä imäkätuŋqueŋqä maqŋqä equeqä’ matqä ipnuwi.  
\v 23 Ga ämaqä hŋqu Nyi himä-wiuŋqä indquetŋqe, Ŋqä Apiqueŋä-pqe inä itquetqä.  
\v 24 Nyi iquauä awä iqiŋi, wäuŋuä yäŋänäqŋqä ämaqä hŋqu qäŋganä mimäkqä imiŋqä di, ae imäkkqe. Nyi iiŋä mimäkqä-säpi, qu quwqä suqä quvqeŋqe, äwqä yäpä imŋi haŋä mävqä iquäninji. I etaŋgi qu Nyaqä wäuŋui hiŋuä ae äqunäpu, Qämätqiye himä-wiuŋqä äyekuwi.   
\p
\v 25 Suqä ii imäkkuwi, kukŋuä hŋqu quwqä kukŋuä-suqä iu äqänäŋqe, naqä-qakuä timäutŋqä iiyi. Kukŋui tiiŋä iquvi. ‘\qt Ämaqe, qu Nyi hiŋgi himä-wiuŋqä änyiyätqäŋäuä.\qt*’\f + \fr 15:25 \ft Apqä Bukä 35:19; 69:4\f*   
\p
\v 26 Dŋä Yätamäkqä Eyqä Iqu Apiqutä äpmeŋqe, Nyi Iqueŋi henyŋqä dowatmniqe. Iqu kukŋuä naqä-qakuänäŋä iutaŋä Dŋä Iqu eä, ga Apiqutä äpmeŋqä-qae äquvepänä. Iwä äquvepätä, Nyaqä wäuŋuiŋqätä, suqeŋqätä awä ätnäŋä iqi täniqe.  
\v 27 Itaŋga he-pqe kukŋuä awä inä tqäpŋqänänji. Tiiŋä duta. Nyi wäuŋuä ipäqäkqeta, he Nyitä anä äpmaka äpätuŋque, täŋga täsuwänä” ätukqe.   
\c 16  
\p
\v 1 “Nyi kukŋuä iiŋi, heqä quuvqä heqiyqe ävquatämäuqäŋqä iiŋqä etqä.  
\v 2 Ga Israitqä Jerusälemä iu hiqäva-imäkqä iqua henyqe, quwqä aŋä aquväqŋqä iuŋqä matimäuqä ipŋqä ‘oeyqä’ etpnuwiqä. Iwä qänakndaŋi, suqä tiiŋä-pqä iqua timäuniqe. He pizqä epäsäpiyäŋgaŋi, qu kŋuä tii väniqe. ‘Ne Goti Iqueqä wäuŋui, äŋguä imäkätquŋunä.’  
\v 3 Qu Apiqueŋqätä, Nyiŋqätäŋi, änyä maqŋqä epiyä dutaŋi, suqä iiŋä ii imäkpnuwi.  
\v 4 I etaŋgi Nyi nätmatqä ii timäuniŋqeŋqe, ae etqäqe. Itaŋga qänakŋi qu suqä du emäkqaŋguwäŋgaŋi, kukŋuä Nyi tä etqäqeŋqe kŋuä eyquänä.  
\s1 Dŋä Äŋguä Iqueqä wäuŋuiŋqä  
\p Qäŋganäŋi Nyi hesä yqänä pmetmqä etaŋgi, nätmatqä iiŋqe maetqä imiŋqe.  
\v 5 Ga täŋgaŋi Apiqu, Nyi änändowatkqä Iqueŋqä umqe. Iŋi, ‘Si äŋgiŋqä utŋqäwä-qe?’ hesaŋä hŋqu yatŋqä manyqä iqiyä.  
\v 6 Kukŋuä Nyi täŋga tä etqäqeŋqe, heyaqä äwqe, haŋä kiiŋä äyä eyqiyä.  
\v 7 Itaŋgi naqä-qakuänäŋi, tii hetmŋqe. Nyi he evämeqe, ii yätamäkqä heyätŋqeyi. Itaŋga Nyi mäwqä iqäqe, Dŋä Yätamäkqä Eyqä Iqu mapqä yäŋqiyä. Ŋŋ Nyi äwqäqe, Iqueŋi henyqe, ändowatmä.   
\p
\v 8 Täŋgaŋi, ämaqä qua täutaŋä iqua, suqä quvqeŋqä, suqä jänänäŋiŋqä ä kukŋuä mitqeŋqä, kŋuä quvqä indqänätqäŋuwi, Dŋä Äŋguä Iqu äpäqe, quwqä kŋuä quvqä iiŋi, jänä iwimäkäniqe.  
\v 9 Ämaqä Nyiŋqä quuvqä maeqiyqä itqäŋuwitaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu suqä quvqeŋqä awä täniqe.  
\v 10 Nyi Ŋqä Apiquenyqä umqe, ga he hiŋuä maŋqäŋqä ipnuwä hitaŋgqetaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu suqä jänänäŋä imäkqeŋqä awä etäniqe.  
\v 11 Itaŋga peŋqä qua täu ämitŋqä iquenyqe, Goti Iqu Iqueqä kukŋuä mitqeuŋi, ‘Homä iqäŋqä’ ae iwäsäukqetaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu kukŋuä mitqeŋqä awä täniqe.   
\p
\v 12 Nyi kukŋuä hävemnäqŋqä etmqä etaŋgqä-qe, kukŋuä etmqeuŋi he änä mämeqä ipnä.  
\v 13 I hitaŋgi kukŋuä naqä-qakuänäŋä iutaŋä Dŋä Iiŋä Iqu äquvepätä, kukŋuä ätätqe, Iqueqä kŋuä iutanä matqä, kukŋuä Apiquesa qätä äwiyätqä inä awä ätätä, nätmatqä qänaki timäuniŋqeŋqä-pqä inä täniqe. Iutaŋi, kukŋuä naqä-qakuä eeqänäŋä iiŋqe ämetqueniqe.  
\v 14 Ga Iqu Nyaqä kukŋui ämetä awä etätäqäŋgaŋi, Nyaqä yoqä naqetä, ä yäŋänäqŋqetäŋi, ätnäŋä iqi maeniqe.  
\v 15 Iqu kukŋuä Nyaqe ämetä etäniqeŋqä ätqäqe, ii Apiqueqä nätmatqä eeqänäŋi, Iqueqänä ma, Qämätqiyeqä etaŋgqä dutayi.   
\s1 Heqä äwqe haŋä eyätqä-qe, aŋgiŋi yeeqä enyäniqeqä  
\p
\v 16 Hea quäuqä maeqä wäŋqä hmbu tii päwqaŋga, he hiŋuä maŋqäŋqä ipnuwi. Itaŋga, hea quäuqä maeqä wäŋqä hmbu tii inä päwqaŋgaŋi, hiŋuä aŋgi ŋqämbnuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 17 I tquaŋga, Iqueqä wäuŋuä yätquakä iquautaŋä hŋqua, quwqä-quwä tii ätŋguwi. “Iqu ne ‘Hea quäuqä maeqä wäŋqä hmbu tii päwqaŋgaŋi, hiŋuä maŋqäŋqä ipnuwiqä’ ätqeŋqätä, ä, ‘Hea quäuqä maeqä wäŋqä hmbu tii inä päwqaŋgaŋi, hiŋuä aŋgi ŋqämbnuwiqä’ ätqeŋqätä, ŋŋ ‘Iiŋä dutaŋi, Nyi Ŋqä Apiqueŋqä himqänä-qe’ inä äyä ätqe. Ga kukŋuä tquauqä qakuiŋqä tä ätquque, äki etaŋgi ätqu?”  
\v 18 Itaŋga quwqä-quwä yatŋqä aŋgi inä tii iŋguwi. “Iqu, ‘Hea quäuqä maeqä wäŋqä hmbiyqä’ ätqe, nätmatqä äkiŋqä ätqäwä? Iqu ätqeŋqe, näqŋqä mämeqä äyä iqunä.”   
\p
\v 19 Jisasi Iqu, qu yatŋqä wipŋqä iqaŋgä äqunäqe, tii ätukqe. “He ‘Hea quäuqä maeqä wäŋqä hmbu tii päwqaŋga, hiŋuä maŋqäŋqä ipnuwiqä’ etqeŋqätä, ä ‘Hea quäuqä maeqä wäŋqä hmbu tii inä päwqaŋgaŋi, hiŋuä aŋgi ŋqämbnuwiqä’ etqeŋqätäŋi, hiqä-hiuä yatŋqe iiŋqä änyätqäŋä?  
\v 20 Nyi naqä-qakuänäŋä tii etqä. He kŋuä naqänäŋä äqäyäpu, huäqä-huŋqä kiiŋä metqätaŋguwäŋga, qokä-apäkä qua täuŋi yeeqä iqäpnuwiqä. Heqä äwqe haŋä eyätqä-qe, aŋgiŋi yeeqä enyäniqeqä.  
\v 21 Itaŋga apäkä hui, iiyqä ymeqä änyque qäqi quvepqaŋgaŋi, täŋä-huŋqä meŋqiyä. Itaŋi ymeqä ae änyuäqe, täŋä-huŋqä ymeqä änyuätŋqäŋga wimetqeŋqe, kŋuä mäwiyqä, ymeqä qua täu timäuqaŋgqeŋqe, yeeqä yäŋqiyä.  
\v 22 Ii eŋqä-paŋä di, he täŋgaŋi, äwqä haŋä-iqä ämeqäuä. Iŋäqe aŋgiŋi, Nyi hiŋuä eqäŋgaŋgundqäŋga, heqä äwqe yeeqä kiiŋä enyäniqeqä. Heqä äwqä yeeqä iŋqä iiŋi, ämaqä hŋqu änä mämetauqä yäniqe.  
\v 23 Asä qäŋgaŋi, he Nyi yatŋqä manyqä ipnuwiqä. Nyi naqä-qakuänäŋä tii etqä. He Ŋqä Apiqueŋi nätmatqä huiŋqä, Nyaqä yoqeta yatŋqä ävquwä di etapäŋqiyä.  
\v 24 Qäŋgatqä näŋgisati täŋga tiŋqe, he Nyaqä yoqetaŋi, nätmatqä huiŋqä yatŋqä miqä itqäŋuwiqä. Iŋäqe täŋgaŋi, he yatŋqä vqaŋgpu. Ga he ämepiyitaŋi, yeeqä iŋqä iqu, heqä äwqeuŋi maŋguä emnätätŋqä mapŋqänänyä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, qua tqueqä yäŋänäqŋqeuŋi ae ämäwqätäukqeŋqä  
\p
\v 25 Iiŋä ätuätäqäŋgaŋi tii ätukqe. “Nyi kukŋuä ktqä dunä etqa äpätŋqä-qe, qänakŋi asä iiŋi, awä maetqä imniqeqä. Naqänä etqänä. Nyi Apiqueŋqe, awä ätnäŋä iqi etmniqeqä.  
\v 26-27 Hiunji iqueŋi he Apiqueŋi, Nyaqä yoqeta nätmatqäŋqä yatŋqä wipnuwiqä. Itaŋga he Nyinyqä enymiŋqä iiŋqätä, ä Nyi Goti Ique äväma äquvepkqeŋqä quuvqä eqäkuwä iiŋqätä, iutaŋi Apiqu Kiqä-kiuä henyqä äwiŋgqetaŋi, he yätamäkqä heyänä. Iŋi Iqu yätamäkqä heyätŋqe, ii Nyi Iquenyqä tääqä tqeta ma, Iqueqä äwiŋqä iutanänji.  
\v 28 Qäŋganäŋi, Nyi Ŋqä Apiqutä äpmamiŋqetaŋi, ävämaŋi qua täuŋqä äquvepkqeqä. Ga täŋgaŋi, Nyi qua täu äväma, Apiqueŋqä aŋgi ymqänä” ätukqe.   
\p
\v 29 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, Jisasi Iqueŋi tii atukuwi. “Si täŋgaŋi, kukŋuä ktqä hui mänatqä itnä, ätnäŋä iqinyä änatnyä.  
\v 30 Täŋgaŋi Si nätmatqä eeqänäŋiŋqä näqŋqä eänä, ämaqä hŋqu yatŋqä makiyqäŋga, Si ganä ätätqäŋiŋqe, ne näqŋqä ae ämequnä. Iiŋä itqäŋä iutaŋi, ne Si Goti Iquesa äpŋiŋqe näqŋqä eätanä, quuvqä eqiyqunä.”   
\p
\v 31 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “He täŋgaŋi quuvqä ae eqiyqä?  
\v 32 Qätä nyipiyä! Ämaqe he, heqä aŋiuŋqä im-imä zä upŋqä emäkpŋqe, hea iqu ae qe ätimäuqiyä. He täqi Ŋqä-näuänä pmamŋqä änuväma weqaŋguwäŋgaŋi, Nyi Ŋqä-näuänä mäpmeqä danä imä. Apiqu Nyitä pmetaŋgi ii pmamä.   
\p
\v 33 He Nyinyqä quuvqä eqiyätqäŋuwitaŋi, heqä äwqe haŋuä imbu pmepŋqä diŋqe, Nyi kukŋuä tä iiŋqä etqänä. Iwä he qua tque äpmapiyäŋgaŋi, haŋä-iqä qäyä emeqaŋguti, zä miqä, pemänä tqäuqäpnä. Nyi qua tqueqä yäŋänäqŋqeuŋi, ae ämäwqätäuqe.”   
\c 17  
\s1 Jisasi Iqu, Kaniquenyqä tääqä ätkqeŋqä  
\p
\v 1 Jisasi Iqu kukŋuä iiŋi, ae ätuäqetaŋi, Iqu hiŋuä qäukuä haqä yätu äqunäqe, tii ätkqe. “Apiquki, Si ätkŋi, täŋga täsuänä. Yoqä naqe, Tqä Ymeqä Iqunä dapiyä. Iutaŋi Ymeqä Iqunä, asä ii ktapmqänänyä.  
\v 2 Si Tqä Ymeqä Iqunŋi, ämaqä eeqänäŋä iu ämimqŋqä yäŋänäqŋqe ändapkŋä-pa, yoqä naqä-pqe, inä dapiyä. Yäŋänäqŋqä ändapkŋi, ii, Nyi qokä-apäkä Si Ŋqäŋqä ändapkŋä iquauŋi, häŋä hea ique-ique pmeqäŋqä iwimäkmqeyi.  
\v 3 Itaŋga häŋä hea ique-ique pmeqe, ii tiinji. Ämaqä eeqänäŋi, häŋä-pmeqä ique ämequwi, qu ‘Si Goti Tqä-täuänänjqe’ näqŋqä hepŋqäuä. Itaŋga Jisasi Kraisi, Si änändowatkŋä iqunŋqä-pqe, näqŋqä inä epŋqäuä.  
\v 4 Wäuŋuä Si ändapkŋi, qäpu ae imäkqetaŋi, Nyi qokä-apäkä qua täuŋi, Tqä yoqä naqe ae ämotqueqeqä.  
\v 5 Apiquki, qua tä mimäkqä ikŋäŋgatqä, Nyi Sitä yqänä äpme, yoqä naqä ämamiŋueä-pa, täŋgaŋi Nyi Sitä aŋgi pmeŋqä yoqä naqä dapiyä.   
\p
\v 6 Ämaqä qua täutaŋä Tqä emiŋuwä ändapkŋä iquauŋi, Nyi Saqä yoqe, awä ae ätuätŋqeqä. Ga iqua Tqä kukŋuä iunä qänaknä itqäŋä.  
\v 7 Täŋgaŋi natmatqä eeqänäŋä Si Nyi ändapkŋiŋqe, ‘Ii Sitanä äpqiyä-qe’ näqŋqä ae eqäuä.  
\v 8 Tqä kukŋuä Nyi awä tmqä ändapkŋi, Nyi ätquaŋgä, ga qu ae ämequwiqä. Iŋi Nyi Sita ätimäukqeŋqe, näqŋqä naqä-qakuä ämepu, itaŋga Si Nyi änändowatkŋiŋqe, qu quuvqä ae eqiyquwi.   
\p
\v 9 Nyi qu yätamäkqä wisŋqeŋqä tääqä äktqänä. Nyi tääqä äktqä ii, qokä-apäkä eeqänäŋä qua täuŋiŋqä manä. Oeyä. Tqä Nyi ämimqä ae ändapkŋä iqua, ga Tqä yqänä etaŋgqeŋqä, iquauŋqänä iqänä.  
\v 10 Eeqänäŋä Ŋqä eäŋuwi, qu Tqeqä. Itaŋga eeqänäŋä Tqä eäŋuwi, qu Ŋqä-pqä inänjqä. Itaŋga iiŋä iqua, Ŋqä yoqä naqe, huizi iquau ämotquetqäŋä.   
\p
\v 11 Nyi täŋgaŋi qua täu äpakä mäpmeqä, Siŋqä yapmqä iqänä. Iŋäqe, qu qua täu yqänä pmapŋqäuä. Ga Apiquki, Si aaŋä ikikinyäŋi, itaŋga hŋqu Si eŋqä-paŋä asänäŋä manä, Si iquauŋi Tqä yoqä naqetaŋä yäŋänäqŋqetä miyä. Yoqä naqä iiŋi, Ye naqä-hŋqunä ämuäŋna äpmeŋueä-pa iqua-pqä pmapŋqä iiŋqä Nyi ändapkŋiqä.   
\p
\v 12 Iwä Nyi qutä äpmamäŋgaŋi, Nyi quŋi Saqä yoqä naqä ändapkŋitaŋä yäŋänäqŋqetä ämitŋqeqä. Nyi hŋqu imä ändakŋga äwetä qui imäkŋqäŋqä, yatäukuä itŋqeqä. Iŋi qutaŋi, hŋqu qui mimäkŋqä iqe. Ämaqä tä du qui imäknäniŋqä äwätŋqä iqunä,\f + \fr 17:12 \ft 2 Tesälonaika 2:3\f* qui imäkŋgqe. Ii kukŋuä Tqä bukiu ätnäŋqe,\f + \fr 17:12 \ft Apqä Bukä 41:9; Jonä 13:18\f* naqä-qakuä timäutŋqeyqä.   
\p
\v 13 Täŋgaŋi Nyi Siŋqä äyapmqä itmä iutaŋi, qua täu yqänä äpmamä tääqä tä äktqe, Ŋqä yeeqä iiŋqe, quvaqä äwqeu maŋguä munätŋqä äktqänä.   
\p
\v 14 Saqä kukŋui, Nyi ae ätquaŋgä, ga qu quuvqä eqiyätqäŋuwiqä. Itaŋga qokä-apäkä qua täutaŋi, quŋqe himä-wiuŋqe tiiŋä duta wiyätqäŋäuä. Nyi qua täutaŋänäŋä-qunä maeqä imä, ga Nyinyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iqua-pqe, qua täutaŋä hmanjqä.  
\v 15 Nyi Si quŋi, qua tquesaŋi, yäpaqäŋgisa ätuma utŋqä yatŋqe, ii makiyqä iqä. Oeyä. Ämaqä quvqä iqä iqu, quŋi qui imäkqä diŋqä, Si ämisŋqä äkiyqä.  
\v 16 Nyi Ŋqä-näuäŋi, qua täutaŋänäŋä-qunä hma eŋqä-qae, ga asä qu-pqe, qua täutaŋänäŋä-qua hmanjqä.  
\v 17 Tqä kukŋui quaŋgä maeqä, aaŋä naqä-qakuänäŋä-qae, quvaqä äwqä yäpä iŋgisa mŋgaŋguti, itaŋga qu Tqä ämaqä epŋqä ikikinyäŋä iwimäkiyä.  
\v 18 Si Nyiŋi ämaqä qua täu äpmeŋuwä iuŋqä änändowatkŋä-maŋä iiŋi, Nyi quŋi asä ii ändowatkqe.  
\v 19 Itaŋga, qu yätamäkqä wimqe, Nyi Ŋqä-näuäŋi, Si äktapŋgä. Ga asä iiŋi, Tqä kukŋuä naqä-qakuä iutaŋi, qu-pqä Tqä ämaqä ikikinyäŋä epŋqänänji.   
\p
\v 20 Ga Nyi tääqe, ämaqä tquaunä yätamäkqä wisŋqänä maktqä iqä. Oeyä. Qokä-apäki, tqua kukŋuä awä tqaŋgä qätä äwiyäpu, Nyinyqä quuvqä eqiyqaŋguwä iquauŋä-pqe, yätamäkqä wisŋqä äktqä.  
\v 21 Nyi tääqä tä äktqe, qu naqä-hŋqunä ämuäŋmbu pmapŋqä iiŋqä äktqä. Tiiŋä duta, Si Apiquki Nyi nyinätaŋgnä, ga Nyi Si äkinyäŋqä-paŋä iiŋi, qu-pqe, Ye ii yemämbŋqä iiŋqä äktqä. Itaŋga qu e pmetaŋguwitaŋi, qokä-apäkä qua täutaŋi, Si Nyi änändowatkŋiŋqe, quuvqä heqäpŋqe, yätamäkqä wisŋqä äktqä.  
\v 22 Itaŋga qu naqä-hŋqunä Ye ämuäŋna äpmeŋueä-pa pmapŋqä iiŋqe, Si Nyi yoqä naqetä, yäŋänäqŋqetä ändapkŋi, Nyi qu ae ävqeqä.  
\v 23 Nyi qu nyätaŋgmdi, ga Si Nyi nyinätaŋgti, iwä suqä iiŋä iutaŋi, qu naqä-hŋqunä aaŋä yäŋänäqŋqä ämuäŋmbu pmapŋqänänyä. Itaŋga qu e pmetaŋguwitaŋi, qokä-apäkä qua täutaŋi, näqŋqä tiiŋä hepŋqä. Si Nyi änändowatkŋiŋqetä, ä Si Nyiŋqä kuapänä äkinyäŋqä-paŋä iiŋi, Ŋqä ämaqä iiŋä iuŋqä-pqe, inä äkinyätŋqä.   
\p
\v 24 Apiquki, Si qua tä mimäkqäŋgaŋi, Nyiŋqä kiŋgaŋgi, yoqä naqetä, yäŋänäqŋqetä, äyä ändapkŋiqä. Iŋi, ämaqä Si ändapkŋä iqua, qu yoqä naqetä, yäŋänäqŋqetä, hiŋuä qumbuŋqä diŋqe, Nyi äkisqi pmetaŋgundqe, qu anä pmeqäŋqä änyiŋgiyä.   
\p
\v 25 Apiqu jänänäŋä imäkqä Iquki, qokä-apäkä qua täutaŋi, Siŋqe änyä maqŋqä etaŋguwä-qe, Nyi Siŋqe näqŋqä eŋä. Itaŋga ämaqä Nyisä äpmeŋuwä iqua, Si änändowatkŋiŋqe näqŋqä ae eäŋäuä.  
\v 26 Itaŋga Nyi Saqä yoqe, qu näqŋqä epŋqä ämotquamiŋqe, ga inä motqueqämqe. Ga Tqä suqä Nyinyqä äkinyätŋqä-paŋä iiŋi, qu ämeqaŋgpi, ga Nyi-pqe qu inyätmqänänyä.”   
\c 18  
\s1 Jutasi iqu Jisasi Iqueŋi, himä-wiuŋqä iquau äwikqeŋqä\f + \fr 18:0 \ft Matiu 26:47-56; Makä 14:43-50; Lukä 22:47-53\f*  
\p
\v 1 Jisasi Iqu tääqä ae ätäqetaŋi, Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatäŋi yäpaqäŋgisa\f + \fr 18:1 \ft Iqua iŋgaŋi Jerusälemä iu ävämakuwi. Iqua aŋä buayä äŋguwiuta iŋganä ävämakuwäti hiŋuiqänä avämakuwäti? Jonä 14:31 hiŋuä qunyä.\f* ätimäupiyi, eqä Kitronä äkipu, yätäqä näŋgisaŋqä äukuwi. Eqä yätäqä iŋgisaŋi, wäuŋuä hŋqu nyätaŋgi, Iqutä Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatäŋi, wäuŋuä yäpä iŋgisa äpekuwi.  
\v 2 Qu wäuŋuä iuŋi kuapänä äpmeqäsmiŋuwä iiŋqe, Jutasi, Jisasi Ique mäkä-huŋqä iquauqä hipaeu ävätŋqä iqu, wäuŋuä iqueŋqe näqŋqä emiŋqe.   
\p
\v 3 Ga qu iqi pmetaŋguwäŋga, Jutasi iqu ämaqä hävemnäqŋqä hŋquau, ätuma äpkqe. Ämaqä iiŋä iquauta kuapänäŋi, ämaqä Romätaŋä mäkä-iqä iquayi. Huiziqua, ämayukä-imaŋqä, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Parisi iquatä ändowatkuwä iquayi. E äpäpiyäŋgaŋi, hiqi-tä suatä, ä nätmatqä mäkäŋqä iqetäŋi, a äqätqa äpkuwi.   
\p
\v 4 Jisasi Iqu nätmatqä eeqänäŋä Ique wimetŋqeŋqe, näqŋqä ae ekqä iuŋi, Iqu qutäŋä qäqiqi äwäqe, yatŋqä tii äwikqe. “He tqueŋqä qävqä itqäŋäuä?”   
\p
\v 5 Qu Iqueŋi kima tii atukuwi. “Ne Nasäretqätaŋä Jisasi Iqueŋqä qävqä äpqunä.”  
\p I tquaŋguwäŋga, Iqu kima tii ätukqe. “Nyi qe äpmeŋänä Iqunä. Nyi Qäqunjqä.”\f + \fr 18:5 \ft Jisasi Iqueqä kima ätukqe, ii Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä yoqe Mosisi ique äwikqä-payi. Aŋgumä Itmakqä 3:14\f* (Jutasi, mäkä-iqä iquauqä hipa iu ävätŋqä iqu, qutä anä ätqäumiŋuwi.)   
\p
\v 6 Jisasi Iqu, quŋi, “Nyi qe äpmeŋänä. Nyi Qäqunjqä” tquaŋga, qu nändi ätqepuiyi, qua ipe äqäyäpäkŋguwi.   
\p
\v 7 Aŋgi ävawäwqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu yatŋqä aŋgi äwikqe. “He tqueŋqä qävqä äpquwäwä?” Qu aŋgumä tii ätukuwi. “Nasäretqätaŋä Jisasi Iqueŋqeqä.”   
\p
\v 8 Itaŋga Jisasi Iqu, aŋgi kima tii ätukqe. “Nyi tä Qäqunjqe, ae etqäqeqä. He Nyiŋqä qävqäŋqä äpquwä-qae, Nyitä anä äpmeŋquä tquauŋi hiŋuinä äqunäwatpiyä.”  
\v 9 Iqu iiŋä ätukqe, Iqueqä kukŋuä qäŋganä tii ätätä äyä ekqe. “Ämaqä Nyi ämimqä ändapkŋä tqua, qutaŋä hŋqu qui mimäkŋqä eänä-qe.”   
\p
\v 10 Qu Ique a kiqätqaŋguwäŋga, Saimonä Pitä iqu, iqueqä näpqä-hionaqe ämäkäqäyäqe, hiqäva-imäkqä iquau miqä iqueqä wäuŋuä-wiyqä, Maläkusi iqueqä qätä ämuaŋgisaŋi, huätä ätävämäkqe.  
\v 11 Pitä iqu i iqaŋga, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Tqä näpqä-hionaqe, kiqä qa mŋqeu aŋgi nyueyä. Si iiŋi suŋqä inyä? Si Nyi, Ŋqä Apiqu eqä-häkä imäŋqä ändapkqe,\f + \fr 18:11 \ft Matiu 20:22; 26:39; Itkimäkqä 16:19\f* änmqeŋqä makiŋqä iqi?”   
\s1 Qu Jisasi Ique, Anasi iqueŋqä ganä ätuma äukuwiŋqä  
\p
\v 12 Iŋi ae iqaŋga, Romätaŋä mäkä-iqä iquatä, quwqä naqä ämiqä iqu anä, ä Israitqä iquauqä ämayukä-imaŋqä iquatäŋi, Jisasi Iqueŋi a äkiqätpiyi, guä äkiqiyäukuwi.  
\v 13 Guä ae äkiqiyepiyi, Anasi iqueŋqä ganä ätuma äukuwi. Anasi iqu, Käyäpasi, quväukuä ique hiqäva-imäkqä iquau miqä iqueqä känequvi.  
\v 14 Käyäpasi iqu, Israitqä iquau tii ätukqä iquvi. “Qokä-apäkä eeqänaŋä iuŋqe, ämaqä hŋqunänä päkoŋqe, äŋguiqä.”\f + \fr 18:14 \ft Jonä 11:50\f*   
\s1 Pitä iqu, “Nyi Jisasi Iquenyqä änyä maqŋqeqä” ätkqeŋqä\f + \fr 18:15 \ft Matiu 26:69-75; Makä 14:66-72; Lukä 22:54-62\f*  
\p
\v 15 Qu Anasi iqueqä aŋiuŋqä ätuma uwqaŋguwaŋga, Saimonä Pitä iqutä, Jisasi Iqu wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä huiziqutäŋi, quŋqä qänaki äukiyi. Huiziquenyqe, hiqäva-imäkqä iquau miqä Anasi iqu näqŋqä etaŋgqä-qae, iqu Jisasi Iquenyqä, täkŋä yäpä yäŋgisaŋä ququawä iqinyqä qänaki äpaqukqe.  
\v 16 Pitä iqu, täkŋä-hänaqä-täŋä qäqiqi yqänä ätqäumiŋqe. Iutaŋi, wäuŋuä yätquakä täkŋä yäpä yäŋgisa äpekqä iqu, aŋgi äpäqe, apäkä täkŋä-hänaqä miqä ii kukŋuä näqŋqä ganä ätuäqe, Pitä ique yäpä yäŋgisa ätuma äpekqe.   
\p
\v 17 Pitä iqu ae ämäwqätäuqaŋga, apäkä täkŋä-hänaqeu ämimiŋqä ii, iqueŋi tii ätukqe. “Si Ämaqä Näŋueqä wäuŋuä yätquakä iqukitanä?”  
\p Iŋgaŋi Pitä iqu tii ätukqe. “Oeyä, nyi qäqunä ma!”   
\p
\v 18 Iiŋä iŋgaŋi, iiqä naqänäŋä tätqätaŋgi, ämaqä aŋiu wäuŋuä imiŋuwä iquatä, ämayukä-imaŋqä iquatäŋi, tä änyuasepu, huiwä dŋä imäkmbŋqä ktämäti äqämiŋuwi. Iŋgaŋi, Pitä iqu-pqe, huiwi diyeqä änyätä, anä ätqäumiŋuwi.   
\s1 Anasi iqu, Jisasi Ique kukŋuä ämitkqeŋqä\f + \fr 18:19 \ft Matiu 26:59-68; Makä 14:55-65; Lukä 22:66-71\f*  
\p
\v 19 I itqätaŋguwäŋga asä qäŋgaŋi, hiqäva-imäkqä iquau miqä iqu, Jisasi Ique, qokä-apäkä Iqueqä kukŋuä qätä äwimiŋuwä iquauŋqätä, kukŋuä äki-äki ätumiŋqeŋqätäŋi, yatŋqä äwikqe.   
\p
\v 20 I tquaŋga, Jisasi Iqu, kimaŋi tii ätukqe. “Nyi qokä-apäkä iu kukŋuä ävätmäŋgaŋi, zä maeqä, ätnäŋä iqinyä ätuätŋqeqä. Iŋga-iŋga Nyi qokä-apäkä kukŋuä ävätmäŋgaŋi, aŋä aquväqŋqä im-imä ämätŋgäwäŋqä iutä, hiqäva-imäkqä aŋä Israitqä eeqänäŋä iqua aquvä äqänäqäsätqäŋuwä yäpä yäŋgisa ävätŋqeqä.  
\v 21 Iiŋä eŋqä-qae, si suŋqä yatŋqä nyinyä? Nyi kukŋuä ätumiŋqe, qu qätä ae änyimiŋuwä-qae, yatŋqä qu wiyä.”   
\p
\v 22 Jisasi Iqu i tquaŋga, ämayukä-imaŋqä iqi ätqäuqä hŋqu, Ique hipa äpäsätä, tii ätukqe. “Si hiqäva-imäkqä iquau miqä iqueŋi, kima iiŋä di ätuŋi, äänä etaŋgiwä?”   
\p
\v 23 Iŋgaŋi Jisasi Iqu kima tii ätukqe. “‘Nyi kukŋuä tä quvqä ätqiyä’ kŋuä kiyqaŋgutqe, ga si ‘e tiyä’ mandqe, waqiyäŋi ‘äkiumända ätnyä’ ändätnä, diyä. Ä kukŋuä qäyu tqaŋgundqe, ga Nyi suŋqä bäkinyä?”   
\p
\v 24 Jisasi Iqu kukŋuä iiŋi ae ätqaŋga, Anasi iqu, Iqueŋi guä yqänä qiyäuŋqu-que, hiqäva-imäkqä iquau miqä Käyäpasi iqueŋqä ändowatkqe.   
\s1 Pitä iqu, “Nyi Jisasi Iquenyqä maqŋqeqä” aŋgumä ätkqeŋqä  
\p
\v 25 Jisasi Ique iiŋä imäkätqätaŋguwäŋgaŋi, Saimonä Pitä iqu tä ttawiu ätqäuä, diyeqä imäknmiŋqe. Iqu qutä ätqäuä diyeqä nyätqätaŋga, qu iŋgaŋi tii ätukuwi. “Si Ämaqä Näŋueqä wäuŋuä yätquakä iqukitanä?”  
\p Ga iqu tii ätukqe. “Oeyä. Nyi qäqunä manä.”   
\p
\v 26 I tqaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iqueqä wäuŋuä-wiyqä, ämaqä Pitä iqu qätä mŋä ätävämäukqä iqueqä käyämaqä iqu, tii ätukqe. “Nyi si Iqutä wäuŋuä du anä pmetaŋgnä äkqänäŋqe, tä qäqukiyqä?”   
\p
\v 27 Pitä iqu aŋgi “Oeyä” tqaŋgqe-täŋi, kukutakisqe äkakä ätkqe.   
\s1 Jisasi Iqu, Pailoti iqueqä hiŋuä iqi ätqäukqeŋqä\f + \fr 18:28 \ft Matiu 27:1-2, 11-31; Makä 15:1-20; Lukä 23:1-25\f*  
\p
\v 28 Zi-hiŋuä pisqäŋgaŋi, iqua Jisasi Iqueŋi, Käyäpasi iqueqä aŋiuŋqä ätuma äukuwitaŋi, aŋgiŋi, ätuma, ämaqä Romätaŋä qua Jutiya iu ämiqä iqueqä aŋä naqä hiqŋqä-täŋä iuŋqä äukuwi. Qu, “Ne Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi kiyä mätqä ätimäutanä,\f + \fr 18:28 \ft Israitqä iquauqä kŋui tiinji. “Ne ämaqä Israitqä iqunesaŋä ma huiziquauqä aŋiuŋqä äpaquvatqe, ne Goti Iqueqä hiŋui iqiŋi, kiyä mätqä timaŋqunä.”\f* itaŋga neqä hiunji naqänäŋä Pasopa iutaŋä naŋui, maŋqä yaŋqunä” kŋuä wiyqaŋgi, ämiqä iqueqä aŋiuŋi mäpeyqä, yäpaqä mäŋi yqänä ätqäumiŋuwi.   
\p
\v 29 Qu iqi yqänä tqäutaŋguwäŋga, ämiqä Pailoti iqu quŋqä äpäqe, yatŋqä tii äwikqe. “He Ämaqä Tqueŋi, kukŋui, äkiŋqä mitpŋqäwä?”   
\p
\v 30 Iŋgaŋi qu ämävaupiyi, iqueä kukŋui kima tii ätukuwi. “Iqu suqä quvqä hui mimäkqä-säpi, ne Iqueŋi ätuma mapqä iquaniŋgä.”   
\p
\v 31 Iwä Pailoti iqu tii ätukqe. “He Ique ätuma, heqä kukŋuä-suqä änäänä äwiŋqä iuta mitpiyä.”  
\p I tquaŋga Israitqä iquauqä naqä iqua tii ätukuwi. “Ne ämaqä hŋque pizqä päsqäŋqe, hiqä kukŋuä-suqe pmua inemäkänä.”   
\p
\v 32 Suqä ii iwimäkkuwi, Jisasi Iqu “Iiŋä nyimäkqaŋgpi äpäkonmniqeqä” ätätä ätmiŋqä iuŋi, naqä-qakuä hiätŋqä ätimäukqe.   
\p
\v 33 I tquaŋguwäŋga, Pailoti iqu, iqueqä aŋä iu aŋgi äpaquväqe, Jisasi Ique tääqä ätuätumetä, yatŋqä tii äwikqe. “Si Israitqä iquauqä Ämiqä Iquki, äyitanä?”   
\p
\v 34 Iwä Jisasi Iqu tii ätukqe. “Si tqä kŋuä iutanä indqänätnä ätnyä, ä ämaqä hŋqua Nyinyqä äktquwätanä?”   
\p
\v 35 Ga iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Änääŋqä tnyä? Nyi Israitqä pmequndanä? Tqä sämaqä Israitqä iquatä, hiqä hiqäva-imäkqä naqä iquatäŋi, nyiŋqä ii äktma äpqäuä. Si squä iqaŋgnäŋgä?”   
\p
\v 36 I tquaŋga, Jisasi Iqu kima tii ätukqe. “Nyi ämaqä mimqä yäŋänäqŋqe, qua täuta mämeqä iqäqe. Nyi qua täuta ämeqä-säpi, Nyaqä wäuŋuä imäkqä iqua mäkä iqaŋgpi, itaŋga ämaqä hŋqu Nyi Israitqä iquauqä hipaeu manyivqä iquäninji. Iŋäqe, Nyi ämaqä mimqä yäŋänäqŋqe, qua täuta mämeqä iqäqe.”   
\p
\v 37 Ga, Pailoti iqu tii ätukqe. “Ae! Si Ämiqä Naqä Iquki, äyämända?”  
\p Kimaŋi, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Kukŋuä si ‘Ämiqukiyqä’ ätŋä iqu, ii tqä kukŋuiqä. Ŋqä nipai Nyi kukŋuä naqä-qakui awä tumqänä änmikqe. Itaŋga Nyi qua täu wäuŋuä asänä imäkmqä äquvepkqe. Qokä-apäkä, kukŋuä naqä-qakuiŋqä äwinyätŋqä iqua, qu eeqänäŋi Nyaqä kukŋui qätä änyiyätqäŋuwiyi.”   
\p
\v 38 Ämiqä iqu tii ätukqe. “Kukŋuä naqä-qakui, ii squäwä?” Ii ae ätuäqetaŋi, Israitqä iquauŋqä yäpaqä mäŋgisaŋqä ätimäwa äpäwätä tii ätukqe. “Nyi suqä quvqä hui Iqu imäkkqe, mämäqumueqä iqänä.  
\v 39 Iŋäqe, nyi suqä itŋqeŋqe, he näqŋqä äyä etqäŋuwiqä. Quväukuä eeqänäŋä hiunji naqä Pasopaŋgaŋi, nyi ämaqä guä kiqiyäueqä aŋiu äpmeŋuwä iquauŋi, hŋque hiŋgi qäyä wätŋqä atäuŋuä täupŋqä hiŋuinä äyä eqänätŋqeqä. I etaŋgi, Israitqä iquau Miqä Tqueŋi, nyi he etapmqä diŋqe eŋgiyä?”   
\p
\v 40 I tquaŋga, qu aŋgi maŋä yäŋänäqŋqä ätäpu, “Iqueŋqe, hmanjqä. Si Baräpasi ique hiŋuinä qunäwatiyä” ätukuwi. Ämaqä iqu, mäkäŋqätä, quwäŋqätä iqä-quvi.   
\c 19  
\p
\v 1 Itaŋga iiŋä tquaŋguwäŋgaŋi, Pailoti iqu tquaŋgi, mäkä-iqä iqua, Jisasi Iqueŋi ätuma äwäpu, hiqokä äpäkkuwi.  
\v 2 Itaŋga qu ämiqä iquauqä yŋŋa nyuäŋiu ämuasmäuqä eŋqä-pa guä yäŋä-täŋi äkoqupiyi, Jisasi Iqueä nyuäŋiu ämuasmekuwi. Ga gquä ipisqä quäuqä hŋqu-pqe inä äwiputkuwi.  
\v 3 Iŋi ipiyi, qu Iqu-täŋä qäqiqi äquvepäpu, “Israitqä iquauqä Ämiqä Iquki, hiunjiyqä!” ätuäpu, hipa äqäyäpäkkuwi.   
\p
\v 4 Itaŋi Pailoti iqu ätimäwa äpäwäqe, Israitqä iquauŋi tii ätukqe. “Nyi Iqueŋi suqä hui imäkqe, mämäqumueqä iqä-qae, he iiŋqä näqŋqä hepŋqeŋqe, ätuma pmqänä.”  
\v 5 Iŋi ätquaŋga, Jisasi Iqu yŋŋa guä yäŋä-täŋä äkoqukuwitä, ä gquä ipisqetäŋi yqänä ämuasmäuqä-qu yäpaqäŋgisa pqaŋgqäŋga, ämiqä iqu, “He hiŋuä qumbŋqe, täsuänä” ätukqe.   
\p
\v 6 Iqu i tquaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, ämayukä-imaŋqä iquatäŋi, Ique hiŋuä äqumbiyi, maŋä yäŋänäqŋqä tii ätukuwi. “Si zä-huätatä äuetnä, pizqä päkiyä! Zä-huätatä äuetnä, pizqä päkiyä!”  
\p Iŋgaŋi ämiqä iqu tii ätukqe. “Nyi Iqueŋi suqä quvqä hui mämäqumueqä iqä-qae, hiqä-hiuä itmepu, zä-huätatä äuepiyä.”   
\p
\v 7 Iiŋä tquaŋga, Israitqä iquauqä naqä iqua, iqueŋi kima tii ätukuwi. “Neqä kukŋuä-suqä iuŋi tii ätnänä.\f + \fr 19:7 \ft Hiqäva-imäkqä 24:16\f* Iqu, ‘Nyi Goti Iqueqä Ymeqä-qunjqä’ ätätŋqä-qae, äpäkonätŋqänänjqä.”   
\p
\v 8-9 Pailoti iqu qätä iiŋä äwiyäqetaŋi, aaŋä zä kuapänä wiŋgaŋgi, iqueqä aŋä yäpä iŋgisa aŋgi äpaquväqe, Jisasi Ique yatŋqä äwikqe. “Si äŋgi pmeqä-qukiyi?” I tquaŋga, Jisasi Iqu, iqueŋi kima hŋqu mätquä ikqe.  
\v 10 Iwä ämiqä iqu, “Äänä etaŋgiwä? Si nyaqä yatŋqe, kima mandqä iŋiuä” ätukqe. “Nyi Si hiŋuinä kqänäwatqeŋqätä, ŋŋ zä-huätati hukiyqeŋqätäŋi, yäŋänäqŋqe nyi ämeŋänä. Äyoo, Si iiŋqe änyä maqŋqä eŋinyä?”   
\p
\v 11 Itaŋi Jisasi Iqu tii ätukqe. “Goti qäukuä yätu äpmeŋqä Iqu, si yäŋänäqŋqä mäktapqä yätqe, si Nyi qua iqiŋi änä mämänuŋguatqä isinä. I etaŋgi ämaqä Nyi saqä hipaeu äktapqä iqu, iqueqä suqä quvqe, aaŋä naqänäŋä, saqä duŋi ämäwqätäunä.”   
\p
\v 12 Pailoti iqu qätä iiŋä äwiyäqe, Jisasi Ique hiŋuinä qunäwatätŋqe, huäŋqä huiŋqä qävqä imiŋqe. I indqänätqätaŋga, Israitqä iqua maŋä yäŋänäqŋqä ätkuwi. “Ämaqä hŋqu kiqä-kiuä ‘Ämiqunjqä’ änyuätŋgqe, iqu Sisa\f + \fr 19:12 \ft Sisa iqu, Romätaŋä eeqänäŋä iuqä ämiqä naqä eä, Romä iu ämimiŋqe. Iŋi iqu Pailoti iqueqä naqä iqueyi.\f* iqueqä mäkä-huŋqä iqueyqä. Si ämaqä tqueŋi, hiŋuinä äqunäwatätŋqä etaŋgutqe, si Sisa iqueqä näueqä maeqä, iqueqä mäkä-huŋqä esŋqinyä.”  
\v 13 Ämiqä iqu qätä iiŋä äwiyäqe, Jisasi Ique yäpaqäŋgisa ätuma äpäukqe. Itaŋga iqu ququawä qu ‘Hikä Ququawiqä’ änyuätmiŋuwä iqi ätqepäqe, kukŋuä iwäsäutŋqä zä-hawä iu qe äpmakqe. (Israitqä iquauqä aŋä-kukŋuä iuŋi, ququawä iquenyqe, ‘Gapätauä’ ätmiŋuwi.)  
\v 14 Hiunji iqueŋi, Pasopa iutaŋä Sämbatqäŋqä näwinyä imäkqäŋganji. Ga hiunji quemisqäŋgaŋi, Pailoti iqu Israitqä iquauŋi tii ätukqe. “Heqä Ämeyqä Iqu täsuwänä.”   
\p
\v 15 Qu iŋgaŋi maŋä tnäŋä tii ätumiŋuwi. “Iqueŋi ätuma äwätnä, zä-huätatä oeyä.”  
\p I tquaŋguwäŋga iqu tii ätukqe. “He nyi heqä Ämeyqä Iqueŋi, zä-huätatä huemqä eŋgiyä?”  
\p Itaŋga hiqäva-imäkqä naqä iqua kima tii ätukuwi. “Neqä ämineyqä naqe hŋquququ hmanjqä. Sisa iqu kiqä-kiuänänjqä!”   
\p
\v 16 I tquaŋguwä iutaŋi, Pailoti iqu, qu Jisasi Ique zä-huätati huepŋqänä, quwqä hipaeu äwikqe.   
\s1 Jisasi Ique zä-huätati äuekuwiŋqä\f + \fr 19:17 \ft Matiu 27:32-44; Makä 15:21-32; Lukä 23:26-43\f*  
\p
\v 17 Quwqä hipaeu vqaŋga, qu Jisasi Iqueŋi ätuma äukuwi. E ätuma äwäpiyäŋgaŋi, Iqueqä zä-huätati hunäniŋqe, Iqueqä-kiuä quamä iwäwa, aŋä-himqä iqi äväma, qua kiqä yoqe, ‘Ämaqä nyuäŋä-yäŋiqä’\f + \fr 19:17 \ft Näqŋqä-täŋä iqua, kŋuä tii indqänätqäŋä. “Ämaqä nyuäŋä-yäŋiqä” ätqe, naqä-qakuä hma, ktqe hikä du imäknätaŋgqeŋqä ätmiŋuwi.\f* änyuätmiŋuwä iuŋqä äukuwi. (Israitqä iquauqä aŋä-kukŋuä iuŋi, ‘Golketayqä’ änyuätmiŋuwi.)  
\v 18 Iqi ätimäupiyi, Jisasi Iqueŋi zä-huätatä äuekuwi. Iqu zä-huätati awä iqi hunätaŋgi, ämaqä hŋquaqui-pqe, iŋgi-iŋgisa äuekuwi.   
\p
\v 19 \fig Jisasi Nasäretqätaŋä, Israitqä iquauqä Ämiqä Iqueyqä.|alt="sign in 3 languages" src="LB00327B.tif" size="col" loc="John 19:19-20" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="19:19" \fig*Itaŋga Pailoti iqu tqaŋgi, qu kukŋuä hŋqu äqiyäpu, Jisasi Iqu unätaŋgqä ique äqiyämasekuwi. Kukŋuä iiŋä iqu, tii ätäpinji. ‘Jisasi Nasäretqätaŋä, Israitqä iquauqä Ämiqä Iqueyqä.’  
\v 20 Kukŋuä iqueŋi, Israitqä kuapänäŋä iqua a ätäuqäsmiŋuwi. Ii tiiŋä etaŋgiyi. Iqueŋi zä-huätatiŋi, quwqä aŋä-himqä ique qäqiqi äuekuwi. Itaŋga kukŋuä iiŋi, Israitqä iquauqä aŋä-kukŋuä itä, Romä iquauqä itä, itaŋga Grikä iquauqä itäŋi, hŋquaqu-hŋque äqäkuwi. Qakuä iquaquisaŋi, Israitqä kuapänäŋä iqua a ätäuqäsmiŋuwi.   
\p
\v 21 Itaŋi Israitqä iquautaŋä hiqäva-imäkqä naqä iqua, Pailoti iqueŋi tii ätukuwi. “Si ‘Israitqä iquauqä Ämiqä Iqueyqä’ maqiyqä panä. Häe! Si tuwaŋui, ‘Ämaqä Tqu, “Nyi Israitqä iquauqä naqä Ämiqä Iqunjqä” ätätŋqeqä’ ätätnä äqiyeyä.”   
\p
\v 22 I tquaŋguwäŋga, ämiqä iqu “Qäyä enä” ätukqe. “Tuwaŋuä nyi äqiyqä tänä, qäyä äqänänä.”   
\p
\v 23 Ämaqä mäkä-iqä iqua, Jisasi Iqueŋi zä-huätati ae äuepiyi, Iqueqä ämuasmäŋqe ämapiyi, kikiŋä mapŋqä, hŋquaqui-hŋquaqui iwäsäupu, hŋqunä-hŋqunä ämakäukuwi. I ipiyäŋgaŋi, Iqueqä gquä quäuqä, nyuäŋä yätuta yukä buŋqänä ipŋŋqä iqu-pqe inä ämakuwi. Ämaqä gquä iiŋi ique guä äktäpäkqä iqu, yuä hui ämetä guä maktäpiqä, yuä iquesanänä imäkkqe.  
\v 24 Iiŋä äqumbiyi, mäkä-iqä iqua, tii ätŋguwi. “Ne gquä tqueŋi, mapisqä ianä. Qäyä enä. Ne tqueŋi, nesaŋä hŋqunä metŋqänä, häŋä iatuŋqueqä.” E ätmbiyi, iiŋä ikuwi, Goti Iqueqä bukiu ätnäŋqeuŋi naqä-qakuä timäutŋqä imäkkuwi. Kukŋuä iiŋi iqu tii ätnä.  
\pi1 “\qt Qu nyaqä ämuasmäŋqe hŋqunä-hŋqunä yaŋä änyäpu, ämapiyi, itaŋga nyaqä gquä quäuqe metŋqe, häŋä ipu imeqäuä.\qt*”\f + \fr 19:24 \ft Apqä Bukä 22:18\f*   
\p
\v 25 Mäkä-iqä iqua i itqätaŋguwäŋga, Jisasi Iqueqä känäu, känäwqä känapi, ä Kelopasi iqueqä apäkä, Mäliya, itaŋga Mäliya, aŋä Maktälataŋä ii-pqe, qu eeqä Jisasi Iqu zä-huätati hunätaŋgqä qäqiqi ätqäumiŋuwi.  
\v 26 Iqi tqäutaŋguwäŋga, Jisasi Iqu Kiqä känatä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquautaŋä, aaŋä kuapänä äwinymiŋqä iqutäŋi, qäqiqi tqäutaŋginyä äquŋgqe. Itaŋi Iqu Kiqä känäuŋi tii ätukqe. “Apäkä iiki, ämaqä iqu, tqä ymeqä iqueqä.”  
\v 27 I ätuäqe, aŋgiŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqueŋi ätukqe. “Apäkä ii, tqä tnaiyqä.” I tquaŋga, ämaqä iqu iiŋi, iqueqä aŋiuŋqä ätuma äwätä, äŋguänä ämimiŋqe.   
\s1 Jisasi Iqu äpäkoŋgqeŋqä\f + \fr 19:28 \ft Matiu 27:45-56; Makä 15:33-41; Lukä 23:44-49\f*  
\p
\v 28 Itaŋi Jisasi Iqu näqŋqä tii ekqe. “Ŋqä wäuŋuä eeqänä imäkätŋqe, ae qäpu eqiyä.” I indqänäqe, tii ätkqe. “Ŋqä quväki, yäkäŋä nyiyqiyä.” Iqu i ätkqe, ii Goti Iqueqä bukiu ätnä äwiŋqä iqueŋi,\f + \fr 19:28 \ft Apqä Bukä 69:21\f* naqä-qakuä ätimäukqe.  
\v 29 Jisasi Iqu “Quväki yäkäŋä änyiyqiyä” tqaŋga, mäkä-iqä iqua, qondä-häkä hŋqu wainqä-eqä mäkä iqe, maŋguä iŋqä tqäutaŋgi, ga yaaŋui ämepu, wainqä-eqä bu äyämepu, iwä yaaŋui eeqänänä piiyqä äyä iqaŋga, hisopqä äpa iu äkoqupiyi, Jisasi Iqu kiqä eqe, hiiqä ätänätŋqä maŋä iu äwisäukuwi.  
\v 30 Jisasi Iqu wainqä-eqä ae änäqe, “Täŋgaŋi ae qäpu eqiyä” ätäqe, nyuäŋi ikuopäqe, Iqueqä quuvqe qe äwquatämäukqe.   
\p
\v 31 Jisasi Iqu i äpäkoŋgqä iŋgaŋi, hiunji Sämbatqä hapä pmeqä iqueŋqä nätmatqä näwinyä imäkqä iŋganji. Sämbatqä iiŋä iqu, hiunji naqänäŋäŋga etaŋgi, Israitqä iquautaŋä naqä iqua huiwä iquauŋi, zä-huätatiuŋi yqänä uŋqeŋqe mäwiŋqä ikqe. Itaŋi, qu Pailoti iqueŋi, “Quwqä yuki äquasqiyä. Ga maqänä päkoŋgaŋgpi, quwqä huiwi huätä manätŋqänänyä” ätukuwi.  
\v 32 I tquaŋguwäŋga, mäkä-iqä iqua äupiyi, ämaqä Jisasi Iqutä anä äuekuwä iquaquiyqä yuki äquasqäkuwi.  
\v 33 Itaŋi Jisasi Iqueui äquasqiyanä-tpu indqäŋga äpäukuwi, Iqu ae äpäkoŋgqä äqunäpu, Iqueqä yuki mäquasqiyqä ikuwi.  
\v 34 Qu iiŋi qäyä ipu, qutaŋä hŋqu Jisasi Iqueä mäwqä hŋgisa zi äuqaŋga, maqänäŋi häŋeqetä, eqetäŋi, naqä-huinyä äkapkqe.  
\v 35 (Ämaqä tä hiŋuä äquŋgquä iqu, nätmatqä timäuqaŋgi äquŋgqeŋqe, ae awä ätqiyä. Itaŋga kukŋuä iqu awä ätqäqä ii, quaŋgä manä, naqä-qakuänäŋi. Ga iqu kiqä-kiuä-pqe, ‘Nyi näqŋqe, kukŋuä ätqäqä tä, ii naqä-qakuänäŋi ätqänä,’ ätkqe. Iiŋiŋqe he quuvqä heqiyqäpŋqe.)  
\v 36 Nätmatqä ätimäukqä ii, Goti Hanjuwä Iqueqä bukiu ätnä äwiŋqeuŋi, naqä-qakuä imäkätŋqä ätimäukqe. Itaŋga kukŋuä iiŋi tiinji. “\qt Iqueqä yäŋi hui mamisqiyqä ikuwi.”\qt*\f + \fr 19:36 \ft Apqä Bukä 34:20\f*  
\v 37 Itaŋga kukŋuä Goti Iqueä bukiu huizi ätnä äwiŋqä iqu, tiinjqä. “\qt Ämaqe, qu zi äukuwä iunä qumbuŋqäuä.”\qt*\f + \fr 19:37 \ft Sakätiyasi 12:10\f*   
\s1 Jisasi Iqueqä huiwi, pŋqä ekuwiŋqä\f + \fr 19:38 \ft Matiu 27:57-66; Makä 15:42-47; Lukä 23:50-56\f*  
\p
\v 38 Qu iiŋi ae iqaŋguwäŋga, Josepä Arämatiyataŋä iqu, “Jisasi Iqueqä huiwi ämamqeqä” ätätä, Pailoti iquenyqä äukqe. Josepä iqu, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqämiŋqä-qe, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva imäkmiŋuwä iquautaŋä naqä iquauŋqä zä wiŋgaŋgi, iqueqä quuvqä heqiyqe, zä emiŋqe. Iqu iqueŋi i tquaŋga, Pailoti iqu “Ŋŋqä, si Jisasi Iqueqä huiwi yqä mayä” tquaŋga, Josepä iqu äwäqe, Iqueä huiwi ämakqe.  
\v 39 Itaŋga Nekitimäsi, ämaqä qäŋganä heatqäŋga äpätä, Jisasi Ique hiŋuä äqunätä, kukŋuä anä ätkiyä iqu-pqe,\f + \fr 19:39 \ft Jonä 3:1-2; 7:50\f* inä äpkqe. Iqu zä hŋquaquisaŋä aowä imäkäpu yuqui-yaqui ikuwä, jinaŋä äŋguänäŋä weqe äma äpkqe. Zä eqä aowä iiŋi, kiqä haŋä-iqe, aaŋä naqänäŋä, 30 kilokremqä.  
\v 40 Jisasi Iqueä huiwiuŋi, Josepä iqutä, Nekitimäsi iqutä, ämesiyäŋgaŋi, iquaqu Israitqä iqua ämaqä pizqä iu imäkmiŋuwä-pa, zä eqä aowä yuqui-yaqui imäkkuwi, Iqueä huiwiu eä isinyä, itaŋga, yuä äŋguänäŋä hui äpisäsinyä, huäqä äutkiyi.  
\v 41 Jisasi Ique zä-huätati äuekuwä-täŋä qäqiqiŋi, wäuŋuä hŋqu änyimiŋqe. Wäuŋuä iqueŋi, hikä hovqä änyä-häŋä, ämaqä pizqä pŋqä maeqä imiŋuwä hŋqu omiŋqe.  
\v 42 Hikä hovqä iqu qäqiqi vätaŋgqetaŋi, iquaqu Jisasi Iqueä huiwi maqänä äma äwiyi, iqi pŋqä ekiyi. Maqänäŋi tiiŋä iutayi. Hiunji qäqueŋi, Israitqä iquauqä Sämbatqä hapä pmeqä iqueŋqä nätmatqä näwinyä imäkqäŋgayi.   
\c 20  
\s1 Jisasi Iqu aŋgi ävaukqeŋqä\f + \fr 20:0 \ft Matiu 28:1-15; Makä 16:1-11; Lukä 24:1-12\f*  
\p
\v 1 Wikä iqueqä hiunji kiŋganäŋä iqueŋi, Mäliya Maktälataŋä ii zä we mauŋqä, hea yqänä witaŋgqeuŋi, Jisasi Ique pŋqä ekuwä iuŋqä äpkqe. Ii äpäqe, hikä qŋqaŋä pmäukui mäpmäwänätaŋgi äquŋgqe.  
\v 2 Iiŋä äqunäqe, ii Saimonä Pitä iqueŋqätä, Jisasi Iqueqä wäuŋuä yätquakä huizi, Iqu iqueŋqä kiiŋä äwinymiŋqä iqueŋqätä tnäŋä äwäqe, iquaquiŋi tii ätukqe. “Qu Naqä Iqueqä huiwi, hikä hovqä duta ämepu, äkisqi-mända ämaequwätiyä? Ne änyä maqŋqä equnä.”   
\p
\v 3 Mäliyai i tquaŋga, Pitä iqutä, wäuŋuä yätquakä huiziqutäŋi, iquaqu iqiŋi äväma, hikä hovqä duŋqä äukiyi.  
\v 4 Qäquaqu tnäŋä qäqasä-qäqasä äwiyi, Pitä iqueŋi, huiziqu ämäwqätäuäqe, Jisasi Ique pŋqä ekuwä duŋi, iqu ganä ätimäukqe.  
\v 5 Iqu hikä hovqä yämä hämä mäyqä, yäpaqä mäŋisanä nyuäŋä quapi eäqe, hiŋuä äqunaeŋgqe, yuä huiwiu huäqä äutkiyä iunä äquŋgqe.  
\v 6-7 Iqu i itqätaŋga, Saimonä Pitä iqu qänaki äpäqe, hikä hovqä yämä hämänä äpaquväqe, yuinä iqi witaŋgä äqunäqä-qe, mä Jisasi Iqueä nyuäŋiu huäqä äutäsinyä ekiyä iqu, huizi iquatäŋi mäwitaŋgi äquŋgqe. Yuä iqu huizi iquatä mäwiqä, kiqä-kiui aaŋqä näŋi äkmäknäqäŋga äwämiŋqe.  
\v 8 Iŋgaŋi, wäuŋuä yätquakä kiŋganä ätimäukqä iqu, qänaki äpaquväqe, yuinä iqi witaŋgi äqunäqe, quuvqä eqäkqe.  
\v 9 (Goti Hanjuwä Iqueä bukiuŋi qäyä ätnä äwitaŋgi, qu iŋgaŋi, Jisasi Iqu äpäkonätqeta aŋgumä vauqeŋqe, näqŋqä mämeqä ikuwi.)  
\v 10 Ii äqunyiyi, wäuŋuä yätquakä iquaqu qeqä äpmanyä äquvepkiyiuŋqä aŋgumä äukiyi.   
\p
\v 11-12 Wäuŋuä yätquakä iquaqu i itqätaŋgiyäŋga, Mäliya Maktälataŋä ii, Jisasi Ique qua äptekiyä yäpaqä iqi ätqäuä kŋuä äqämiŋqe. Ii kŋuäqäqä nyuäŋä quapi eäqe, hiŋuä äqunaeŋgqe, eŋätqä ämuasmäŋqä qäpaiqä-täŋä hŋquaqu, hŋqu Jisasi Iqueä nyuäŋä emiŋqä iŋgi pmetaŋga, ä hŋquququ yukä ipmiŋqä iŋgi pmetaŋgi äquŋgqe.  
\v 13 Iquaqu Mäliyaŋi yatŋqe, “Apäkä, si suŋqä kŋuä qäyätqäŋinyä?” ätukiyi.  
\p Ii iquaquiŋi tii ätukqe. “‘Qu ŋqä Naqä Iqueqä huiwi ämepu, äkŋgi ämaequwätiyä’ tmä, änyä maqŋqä emä, kŋuä äqäyätqäŋänä.”  
\v 14 Ii iquaqui i ätuäqe, hŋgisa äkunmäuqe, Jisasi Iqu tqäutaŋgi äquŋgquä-qe, ‘tä Jisasi Iqueyqe’, näqŋqä maeqä ikqe.   
\p
\v 15 Ii kŋuä yqänä qäyätqätaŋga, Jisasi Iqu yatŋqä äwikqe. “Apäkä, si suŋqä kŋuä qäyätqäŋinyä? Ä si tqueŋqä qävqä imätŋgä?”  
\p Mäliyai, ‘Tqu ämaqä wäuŋuä täu ämitŋqä iqu ändqiyä’ kŋuä wiyqaŋga, tii ätukqe. “Naqä Iquki, Si Iqueä huiwi ämetnä, hŋqäqi eŋä hitaŋgutqe, mändquayä. Ga nyi ämamqänänyä.”   
\p
\v 16 Itaŋi Jisasi Iqu, “Mäliyauä” ätukqe.  
\p Ga ii hiqumuaŋä äwiyäqe, Israitqä iquauä aŋä-kukŋuiu, “Laponai” ätukqe. Yoqä Laponai, kiqä qakui tiinji, “Näqŋqä-vqä.”   
\p
\v 17 Iŋgaŋi Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ŋqä Apiquenyqe mäyqä änänjqae, si mindmaqŋqä panä. Si äwätnä, Ŋqä guäkauŋi tii tuvä. ‘Iqu Iqueqä Kaniquenyqätä, heqä Heniqueŋqätä, ä asä Iqueqä Goti Iqueŋqätä, ä heqä Goti Iquenyqätä, yäŋqiyä.’”   
\p
\v 18 I tquaŋga, Mäliya Maktälataŋä ii äwäqe, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi tii ätukqe. “Nyi Naqä Iqueŋi hiŋuä ae äqunäŋänä.” Itaŋga ii kukŋuä Jisasi Iqu ätukqe, awä äsuikqe.   
\s1 Jisasi Iqu, wäuŋuä yätquakä iquau äwimakqeŋqä\f + \fr 20:19 \ft Matiu 28:16-20; Makä 16:14-18; Lukä 24:36-49\f*  
\p
\v 19 Wikä iqueqä hiunji kiŋganäŋä qäque, heatqeuŋi, Iqueqä wäuŋuä yätquakä iqua, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva imäkmiŋuwä iquauqä naqä iquauŋqä zä ipu, quwqä aŋä äpmamiŋuwä iuŋi, aŋä qŋqaŋi ämatäkutepiyäŋga äpmamiŋuwi. Iqua i pmetaŋguwäŋga, Jisasi Iqu quvaqä awä iqi maqänä ätimäuqe, pämä ätqäuä, “Heqä äwqe, haŋuä enyänä” ätukqe.  
\v 20 Iqu e ätuätä, Iqueqä hipa yuŋguitä, ä mäwqä yuŋguitä ämotquakqe. Itaŋga, wäuŋuä yätquakä iqua, quwqä Naqä Ique hiŋuä äqumbiyi, yeeqä naqänäŋä ikuwi.  
\v 21 Itaŋi Jisasi Iqu aŋgi tii ätukqe. “Heqä äwqe, haŋuä enyänä. Apiqu Nyi änändowatkqä-pa, asä iiŋi, Nyi he endowatqänä.”  
\v 22 Iqu e ätäqetaŋi, Iqueqä mandŋi iquau äwqatämäutä, “He Goti Iqueqä Dŋä Äŋguänäŋi mapiyä” ätukqe.  
\v 23 “He ämaqä hŋquauqä suqä quvqe äwivquatämäuquwi, ga iquauqä suqä quvqe qäpu eqi. Itaŋga he hŋquauqä suqä quvqe huätä mämuämäuqä iquwi, quwqä suqä quvqe, yqänä winiqeqä.”   
\s1 Jisasi Iqu, Tomasi ique äwimakqeŋqä  
\p
\v 24 Jisasi Iqu wäuŋuä yätquakä iquau äwimakqä iŋgaŋi, Iqueqä ämaqä 12 iquautaŋä Tomasi, iqueqä yoqä huizi, ‘Qäyawiqueqä’\f + \fr 20:24 \ft Wiyä kukŋuä iuŋi, yoqä Ditimasi äqänä. Kukŋuä Ditimasi, ii Grikä pmeqä iquauqä kukŋuä. Kiqä quati, Ymeqä Qäyawiqä.\f* ätumiŋuwä iqu, qutäŋi anä mäpmeqä da imiŋqe.   
\p
\v 25 Iiŋqe, huizi iqua Tomasi iqueŋi, “Ne Naqä Iqueŋi hiŋuä ae äqunäŋqueqä” tquaŋguwä-qe, iqu quŋi tii ätukqe. “Naqä-qakuä tii tmqeqä. Nyi Iqueqä hipa yuŋgui hiŋuä äqunätmä, itaŋga ŋqä huiqetä wätaŋqä yuŋguiu a ämitmä, ä ŋqä hipaetä mäwqä iŋgisa zi äukuwä yuŋguä-pqe a ämiqäqe, nyi quuvqe iŋga heqämqänä. Nyi iiŋä miqä imqe, quuvqä maeqiyqä danä imqänä.”   
\p
\v 26 Wikä hŋqu ae äpäwqaŋga, Iqueqä ämaqä iqua aŋä asä ique, Tomasi iqutä anä äpmamiŋuwi. Qu aŋä qŋqaŋiuŋi ae ämatäkutekuwä imŋi, Jisasi Iqu quvaqä awä iqi maqänä ätimäuqe, pämä ätqäuä, “Heqä äwqe haŋuä enyänä” ätukqe.  
\v 27 I ätuätäqäŋgaŋi, Tomasi iqueŋä-pqe tii ätukqe. “Tqä huiqe, Nyaqä hipa täu ätutuväutnä, a ämitnä, hiŋuä qunyä. Itaŋga, tqä hipae, Nyaqä mäwqä täuŋi änunjutäutnä, kŋuä hŋquaqu-hŋquaqu mämeqä itnä, quuvqenä heqiyä.”   
\p
\v 28 \fig Tomasi iqu tii ätukqe. “Si ŋqä Naqä eänyä, ŋqä Goti Iqukiyqä.”|alt="Thomas & Jesus" src="IB-077gr.jpg" size="col" loc="20:24-29" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="20:28" \fig*Iqu i tquaŋga, Tomasi iqu tii ätukqe. “Si ŋqä Naqä eänyä, ŋqä Goti Iqukiyqä.”   
\p
\v 29 Ga Jisasi Iqu ämävauqe tii ätukqe. “Si Nyi hiŋuä ae äŋqänätnä, quuvqä eqinyä? Ämaqä Nyi hiŋuä maŋqäŋqä ipu quuvqenä eqämipqä iqua, qu yeeqä iqäpŋqä.”   
\s1 Bukä tqueqä quatiŋqä  
\p
\v 30 Jisasi Iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di, Iqueqä wäuŋuä yätquakä iquauä hiŋuä iqi kuapänä imäkmiŋqe. Iiŋä imäkmiŋqeŋqe, bukä tqueŋi eeqänä ätätmä, maqiyqä iqe.  
\v 31 Ŋŋ, nyi kukŋuä tä äqiyqe, he Jisasi Iqueŋqe, quuvqä tii heqäpŋqe. Iqu Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Iqu Ique atäuŋuä ätekqä Iqu eä, Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqueyqä. Itaŋga he quuvqä e eqiyäpu, Iqueqä yoqetaŋi, häŋä-pmeqä mapnuwäŋqä iiŋqä äqiyqä.   
\c 21  
\s1 Jisasi Iqu, wäuŋuä yätquakä hŋquau, Galiliu äwimakqeŋqä  
\p
\v 1 Qänakŋi Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuä yätquakä iquau eqä-huäŋä Taipiriyasi\f + \fr 21:1 \ft Eqä-huäŋä Taipiriyasi, ii eqä-huäŋä Galili asänäŋiyi.\f* maŋä iqi aŋgumä äwimakqe. Iŋgaŋi Iqu tii imäkätä, Kiqä-kiuä iquau ämitquatŋgqe.   
\p
\v 2 Saimonä Pitä ique, Tomasi, iqueqä yoqä huizi, ‘Qäyawiqueqä’ ätumiŋuwä ique, ä Nataniyoli, aŋä-himqä Kana, qua Galili iutaŋä ique, ä Sepri iqueqä hikŋä iŋgueqi, ŋŋ wäuŋuä yätquakä huiziquaqui, eqä-huäŋä maŋä iqi anä äpmamiŋuwi.  
\v 3 Itaŋi, Saimonä Pitä iqu, quŋi tii ätukqe. “Nyi hämapäkäŋqä imqä umqänä.”  
\p Ga huizi iqua, “Ne-pqe anä watuŋqueqä” ätukuwi. I ätmbiyi, yimba hŋqueŋqä äupiyi, ikuapmäupu äukuwi. Heatqä qäqueŋi, qu hämapäkä tutqä qäpu hmbu mapiqä ikuwi.   
\p
\v 4 Zä vqaŋga, Jisasi Iqu eqä-huäŋä weä näŋi tqäutaŋgaŋi, wäuŋuä yätquakä iqua Ique hiŋuä äqunäpiyä-qe, ‘Di, Jisasi Iqu ätqäunä-qe,’ näqŋqä mämeqä ikuwi.   
\p
\v 5 Jisasi Iqu ätqäuqä näŋisa quŋi yatŋqä tii äwikqe. “Ŋqä nyämaqä iquenä, he hämapäkä hui äpiquwätanä?” Ga qu “Aaŋqeqä” ätukuwi.   
\p
\v 6 Iwä Iqu aŋgiŋi tii ätukqe. “He heqä hämapäkä-piqä qae, yimba iqueqä ämuaŋgisa tnämäupqe, hämapäki kuapänä päpŋqäuä.”  
\p Iŋi, qu Iqu tquaŋgqä-pa ätnämäukuwi, hämapäkä aaŋä hävemnäqŋqä qaeu mŋgaŋgä, qu qa mŋqe eyqiyäpu yimba yätu maenätpiyi, hämeqä ämikuwi.  
\v 7 Iiŋä äqunäqe, wäuŋuä yätquakä Jisasi Iqu, iqueŋqä kiiŋä äwinymiŋqä iqu, Saimonä Pitä iqueŋi tii ätukqe. “Di, Naqä Iqueyqä.” Iŋgaŋi, Pitä iqu qätä i äwiyäqe, iqueqä gquä naqä hämapäkäŋqä itŋqä äquvätekqe, ämipnätä, eqä-huäŋä bu ikuapmäuqe, äŋgua Ique wimetŋqä äukqe.  
\v 8 Itaŋga wäuŋuä yätquakä huizi iqua yimba iu äpmapu, hämapäkä qae eyqiyäma äpkuwi. Eqä weä näŋisati quwqä imiŋuwä täqiŋqe, kiŋä haqiqi ma, 100 mitäyi.   
\p
\v 9 Qu iqi ae euqämapiyi, tä hŋqu sätaŋgi, hämapäkä hui tä iqi tätaŋgi äqumbiyi, bretqä-pqe aaŋqäqi witaŋgi äquŋguwi.  
\v 10 Itaŋi Jisasi Iqu tii ätukqe. “He hämapäkä täŋga äpiquwi, hui ämappiyä.”  
\v 11 I tquaŋga, Saimonä Pitä iqu yimbaeu ikuapmäuqe, hämapäkä qa mŋqe eyqiyäma hikä weä iqiŋqä äpekqe. Hämapäkä naqänäŋä ämnmiŋuwä iqua, kuapänäŋä 153 ämnmiŋuwä-qe, qa mŋqe mändakmäuqä ikqe.   
\p
\v 12 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, quŋi tii ätukqe. “He ymisaŋä bŋqä ppiyä.” I tquaŋga, wäuŋuä yätquakä iqua ‘Tä Naqä Iqueqe’ näqŋqä ae epiyä-qe, qundqändqä ipu “Si tqukikä-qe?” yatŋqä vanä-tpu ipiyä-qe, pemä miqä ipu, yatŋqä mävqä ikuwi.  
\v 13 Iŋi, Iqu ävauqe, bretqetä, hämapäkä huisä ämetä äwikqe.   
\p
\v 14 Iqu iiŋä ikqe, ae äpäkonätä, aŋgi ävautä, Kiqä-kiuä iquau hŋquaqu ae ämitquatŋgqetaŋi, ii huizi iqueyi.   
\s1 Jisasi Iqutä, Pitä iqutä, kukŋuä ätkiyiŋqä  
\p
\v 15 Iqua ymisaŋä ae ämbiyitaŋi, Jisasi Iqu Saimonä Pitä iqueŋi yatŋqä tii äwikqe. “Jonä iqueqä ymeqä, Saimonä iquki, tqä Nyiŋqä äkiŋqä di, huizi iquauqeuŋi ämäwqätäuŋinyä?”  
\p Ga Pitä iqu ämävauqe ätukqe. “Auäqä, Naqä Iquki, ŋqä Siŋqä änyinätŋqe, näqŋqä äyä eŋinyä.”  
\p I tquaŋga, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Si Ŋqä sipsipqä meqeuŋi, ymisaŋä äŋguä bŋqä miqätŋqeqä.”   
\p
\v 16 Aŋgumŋi, iqueŋi yatŋqä tii äwikqe. “Jonä iqueqä ymeqä Saimonä iquki, si Nyiŋqe kiiŋä äkinyätqänä?”  
\p Ga iqu, “Ŋŋqä, Naqä Iquki, ŋqä änyiŋqä Siŋqä änyinätŋqe, näqŋqä ae eŋinyä” tquaŋga, Jisasi Iqu kima tii ätukqe. “Si Ŋqä sipsipqe, äŋguänä miqätŋqeqä.”   
\p
\v 17 Itaŋi, yatŋqä huiziqu tii äwikqe. “Jonä iqueqä ymeqä, Saimonä iquki, si Nyiŋqe äkinyätqänä?”  
\p Iqu, “Si Nyiŋqä äkinyätqänä-qe?” hŋquaqu-hŋque vqaŋgqeŋqä, Pitä iqu äwqä haŋä ämeqe, tii ätukqe. “Naqä Iquki, Si nätmatqä eeqänäŋiŋqe näqŋqä eŋinyä. Iŋä-qae, ŋqä Siŋqä änyinätŋqeŋqe, näqŋqä ae äyä eŋinyä.”  
\p I tquaŋga, Jisasi Iqu iqueŋi tii ätukqe. “Si Ŋqä sipsipqe, ymisaŋä äŋguä bŋqä miqätŋqeqä.  
\v 18 Nyi kukŋuä naqä-qakuänäŋi, tii ktmqe. Si hikŋä yqänä äpmanäŋgaŋi, tqä qäkä kitokutäuqe, ätokutäunätnä, itaŋga aŋä äkiuŋqe tqä äkiŋqä iutanä imäknätnä äyä äumiŋi. Iwä si qoyaŋä etnäŋgaŋi, tqä hipae haqä etnä, itaŋga ämaqä hŋqu guä äkikiqiyäutä, aŋä si mäwqä imätnä imitätqä iuŋqä äktma wäniqeqä.”  
\v 19 (Jisasi Iqu kukŋuä i ätukqä ii, Pitä iqu äpäkonätä, Goti Ique yoqä naqä väniŋqä iiŋqe, qu suqä äki-äkitaŋi motquapnuwä diŋqä kŋuä äme ätukqe.) I ätuäqetaŋi, Iqu Pitä iqueŋi, “Si qänaki nyivändqätŋqeqä” ätukqe.   
\s1 Ämaqä, bukä tque äqäkqä iqueŋqä  
\p
\v 20 Iŋgaŋi Pitä iqu tuwäŋgi hiŋuä ämäquŋgqe, wäuŋuä yätquakä Jisasi Iqu iquenyqä kiiŋä äwinymiŋqä iqu, iquaquiŋqä qänaki äquvepqaŋgi äquŋgqe. (Ämaqä iqu, qu buayä änäpiyäŋga iqueqä nyuäŋi Jisasi Iqueqä quikuä-täŋä qäqi eä, Ique yatŋqä tii äwikqä iquvi. “Naqä Iquki, mäkä-iqä iquauqä hipa iuŋi, ämaqä äkisqu kiväniqäwä?”\f + \fr 21:20 \ft Jonä 13:23-25\f*)  
\v 21 Pitä iqu ique hiŋuä äqunäqetaŋi, Jisasi Ique yatŋqä äwikqe. “Naqä Iquki, ämaqä näŋueŋqe, änääŋqäwä?”   
\p
\v 22 Itaŋi Jisasi Iqu, iqueŋi kima tii ätukqe. “Nyi iqu aŋgi äquvepmqäŋgaŋqä qäyä pmetŋqä nyiŋgaŋgutqe, ii nätmatqä tqätanä? Si qänaki dinä nyivändqätŋqeqä.”   
\p
\v 23 Iiŋä etaŋgi, wäuŋuä yätquakä iquenyqe, kukŋui im-imä tii äwekqe. “Jisasi Iqueqä wäuŋuä yätquakä iqu mapäkoŋqä yäniqeqä.” I etaŋgqä-qe, Jisasi Iqu, iqueŋqe, “Mapäkoŋqä yäniqeqä” ätätä, matqä ikqe. Ii ma. Iqu tii ätkqe. “Nyi iqu aŋgi äquvepmqäŋgaŋqä qäyä pmetŋqä nyiŋgaŋgutqe, ii nätmatqä tqä manä.”   
\p
\v 24 Ii wäuŋuä yätquakä, nätmatqeŋqä täŋga awä ätätä, kukŋuä tä äqäkqä iqu, ii qäqueqä. Ga ne näqŋqä tii eŋu. Kukŋuä iqu awä ätqäqä tä, ii naqä-qakuänäŋi.  
\v 25 Itaŋga nätmatqä hui-hui-pqä di, Jisasi Iqu inä imäkmiŋqe. Iŋäqe qu nätmatqä iiŋi hŋqunä-hŋqunä äqäpqe, ga qua täuŋi bukä pŋqä eqäŋqe, hiqŋqe etäti, maeqä etäti?