\id JAS - Menya [MCR – Carl R Whitehead] 
\h Jemisi 
\toc1 Jemisi  iqu tuwaŋuä äqäkqe 
\toc2 Jemisi 
\mt1 Jemisi  
\mt2 iqu tuwaŋuä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Jemisi iqueqä tuwaŋuä täuŋi, iqu Goti Iqueqä qokä-apäkä iqua suqä äŋguä iuŋqä qänaknä iqäpŋqä motquetŋqä, kukŋuä kuapänä ätuätä iuŋqä äqäkqe. Qu näqŋqä äŋguänäŋi ämepu, iqueqä kukŋuiŋqä kŋuä äŋguänä indqämbŋqä iuŋqe, iqu kukŋuä ktqä kuapänäŋi äqäkqe.  
\ip Jemisi Iqu kukŋui yäŋänäqŋqä tiiŋä äyä ätkqe. Ämaqä, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyätäqä iqu, hiŋgänäwa mäpmeqä itä, ämaqä huizi-pqä iquauŋi, suqä äŋguä iwimäkquätŋqeqä. Ii tiiŋiŋqä ämotqueqiyä. Iqu quuvqä yäŋänäqŋqä hiäqiyätŋqä iŋqeqä.  
\c 1  
\s1 Jemisi iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä  
\p
\v 1 Nyi Jemisi Goti Hanjuwä Iqueqätä neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqätä wäuŋuä-wiyqä iqunji. Nyi tuwaŋuä tä, he, Israitqä iquauqä awäkiqua 12 iquauta eqiyämaŋgquä iqunesaŋä, ga aŋi, qua neqä du mäpmeqä danä, qua im-imä äpmakäwäŋuwä iquenŋqä äqiyqä. Yää ŋqä-quauä.   
\s1 Quuvqä heqiyqä duŋqä yamwiqä iqeŋqä  
\p
\v 2 Ŋqä nyämaqäuä, suqä quvqä haŋä-iqä imäkqä duŋqä yamwiqä iqä huitaŋä-huitaŋä emetqätaŋgutqe, he iiŋqe yeeqä dinä ipu pmepŋqe.  
\v 3 He näqŋqe, haŋä-iqä hnjua ätimäutä, hiqä quuvqä heqiyqä duŋqä yamwiqä eyqäqe, haŋä-iqä iiŋi qäyä ämepu, yäŋänäqŋqä tqäutpŋqä emäkqi. He iiŋqe, yeeqä iqäpŋqe.  
\v 4 Heqä quuvqä heqiyqä yäŋänäqŋqä hetŋqä diŋqe, he hea ique-ique haŋä-iqä qäyä ämepu, yäŋänäqŋqä tqäutpŋqe. Iŋgaŋi he Goti Iqueä suqä äŋguänäŋä diŋqe äwa miqä ipu, hiqä suqä äŋguä ikikinyäŋä dunä ipŋqänä.   
\p
\v 5 Yäŋänäqŋqä iiŋä heqeŋqe, ämaqä hesaŋä hŋqu, suqä, kŋuä äŋguä iwäsäuqäŋqä äwa iqe, iqu Goti Iquenyqä tääqä ätätä yatŋqä vätŋqe. Iwä ämaqä, Goti Ique yatŋqä vqaŋguwä iquauŋqe, Goti Iqu, äkasuwä mätquä itä, nätmatqä äŋguänäŋä di, kuapänäŋä Vqä-qu eä, Iqu iqueŋi näqŋqä vänä.  
\v 6 \fig Ämaqä kŋui, “Goti Iqu ändapäŋqutiyä?” indqänätŋqä iqu, yuŋui eqä-huäŋä näŋi-täqi äqiyäuaquvämäuqä-paŋiqä.|alt="ship tossed by waves" src="image001.png" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="1:6" \fig*Ga ämaqä Goti Iquenyqä tääqä ätätä yatŋqä ävätäqä iqu, “Goti Iqu ändapäŋqutiyä, ä mändapqä yäŋqutiyä?” kŋuä mämeqä danä yätŋqä. Iqu quuvqä yäŋänäqŋqe, “Goti Iqu dapäŋqiyä” heqiyätŋqe. Ämaqä kŋui, “Goti Iqu ändapäŋqutiyä?” indqänätŋqä iqu, yuŋui eqä-huäŋä näŋi-täqi äqiyäuaquvämäuqä-paŋiqä.  
\v 7-8 Ämaqä iiŋä iqu, kŋuä hŋquaqu-täŋä-qu eä, suqä itqä iunä miqä-qu, “Naqä Iquesaŋi, nätmatqä hmbu mamqänä” kŋuä di miqä yänä.   
\s1 Nätmatqä maeqä iqutä, nätmatqä kuapänäŋä-täŋä iqutäŋqe  
\p
\v 9 Ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä heqiyqä, nätmatqä maeqä iqu, Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi, yoqä naqä-täŋä-qu etaŋgi, yeeqä itä, ‘äŋguiqä’ tätŋqe.  
\v 10 Mä ämaqä nätmatqä kuapänäŋä-täŋä-qu eä, yoqä naqä quŋqä-qu, iqueä yoqä iiŋi mändi päwiqaŋgaŋi, iqu iiŋqe yeeqänä yätŋqe. Tiiŋä äyuwä. Ämaqä mbqä yquayä kuapä-täŋä iqu, qätaqä hutqä äteyqiyätŋqä-pa, aaŋqäŋqä hiänä.  
\v 11 Mäptqä haqä yändi äpeyätä, tnäŋänäŋä tquaŋgaŋi, qätaqä hutqe yäuä ätäpäsenä. Ga hutqä qeqätqe, ändasnänä. Asä iiŋi, ämaqä nätmatqä kuapänäŋä-täŋä di, quwqä nätmatqä kuapänäŋä iu wäuŋuä yqänä itqätaŋgpi, qätaqä hutqä i ändasnäŋqä-pa, i dasmbnä.   
\s1 Goti Iqu, suqä quvqä imäkqä duŋqe, yamwiqä mäneyqä danä yänä  
\p
\v 12 Ämaqä, suqä quvqä imäkqä duŋqä yamwiqä iqä iutaŋä haŋä-iqä ämetä, yäŋänäqŋqä ätqäuŋqä iqu, äŋguänäŋä äpme. Yamwiqä iqä wimeqaŋgqä du, iqu ämäwqätäuqä duŋqe, iqueqä kimae, Goti Iqu iqueŋi, häŋä hea ique-ique pmeqä vqäŋgisaŋqe, iqu äŋguä äpme. Ämaqä Goti Iquenyqä kiiŋä äwinyätŋqä iquauŋi, Goti Iqu quwqä kimae, niqauqä häŋä hea ique-ique pmeqä-täŋi äteŋqä ii, vqäŋqe.  
\v 13 Hŋqu suqä quvqä imäkätŋqä yamwiqä iqä äwimeqe, ga iqu, “Goti Iqu nyi suqä quvqä imäkmqäŋqä yamwiqä änyiyqiyä-qe,” matqä danä iquätŋqe. Suqä quvqä iqu, Goti Ique yamwiqä mävqä danä yänä. Ga Iqu, ämaqä hŋqu suqä quvqä imäkätŋqänä yamwiqä mävqä danä iquänä.  
\v 14 Neqä suqä quvqä imäkqä duŋqä neŋqä iqu, ne quaŋgä ämäneqäpima, suqä quvqä imäkatuŋquä yamwiqä neyquänä.  
\v 15 Suqä quvqä imäkqäŋqä äneŋqä iqu, ii apäkä äwqä eŋqä-pa eä, ga suqä quvqä änyuequänä. Iwä suqä quvqä iqu, naqä yäuä eätä, äpäkoŋqe änyuequänä.   
\p
\v 16 Iyää ŋqä nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqäuä, he kukŋui, “Goti Iqu yamwiqä änyiyqiyä” tqä iqu, iqu quaŋgä etätä, waqiyä etma uwqä duŋqe, mäwimasiyqä iqäpnä.  
\v 17 Nätmatqä äŋguänäŋä qanyinä ämetuŋque, ii Goti, tä we qäukuä haqä yätu äunätŋqä iquau imäkkqä Iquesa pätqätaŋgiyi. Ktqä tä we-huŋqä iŋgisaŋi, naqätä, wäŋqätä, äyä mäuänä. Mä Goti Iqu iiŋä ma, Iqu hea ique-ique suqä naqä-hŋqunänji.  
\v 18 Äwiŋqä Iqueqä dutaŋi, Iqu neŋi, Iqueqä kukŋuä naqä-qakuänäŋä itänä änanyquäqe, iwä nätmatqä eeqänäŋä duŋi, ne ganä änaunyätä, ne Iqueqänäŋä eŋu.   
\s1 Goti Iqueä kukŋui qätä äwiyäpu, qänaknä iqeŋqä  
\p
\v 19-20 Ŋqä nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqäuä, nätmatqä äti täŋqe, näqŋqä äŋguänäŋä hipŋqe. Ämaqeuä äwqä tnäŋi, Goti Iqueä suqä äŋguä jänänäŋi, maeqä äyä etaŋgi, he maqänäŋi qätä wiyqä duŋqä ipu, ga kukŋuä tqä duŋqe, maqänä mävauqä danä ipu, äkasuwä maqänä matqä danä iqäpŋqe.  
\v 21 Iiŋä eäŋqä-qae, suqä kiyä mätqetä, suqä quvqä huizitä, huätä ätnämäupu, hiqä-hiuä mänä äkittqiyenäpu, kukŋuä Goti Iqu hiqä qeqä-quuvqä yäpä imä vowä ikeqe, metpŋqe. Kukŋuä iqu, he häŋi, qäuqu emäkäqumuatquänä.   
\p
\v 22 Kukŋuä ii ämequwä iuŋi, qänaknä miqä, qätenä äwiyquenä equwi, hiyaqä kŋui qui imäknäpu, näŋä-täqiŋi hiqä-hiuä äwätqäŋä. Kukŋuiuŋi, qätä äwiyäpu, qänaknä iqä-quenä hipŋqe.  
\v 23-24 Goti Iqueä kukŋuä duŋi, qätenä äwiyätä, iuŋi qänaknä miqä iqä iqu, ii ämaqä hiŋuä yäqŋqä du hiŋuä iqänätŋqä-pa iiyi. Iwä iqu hiŋuä iqäŋga äwäqe, iqueqä himä-maŋi iiŋä äyitanä iqänäqe, maqänä hui äwinyätŋqä-paŋä iiŋiqä.  
\v 25 Mä ämaqä, Goti Iqueqä kukŋuä-suqe hiŋuä yasämä äqunätä, naqä-qakuänäŋä du qänaknä iqä iqu, iiŋä ma. Goti Iqueqä kukŋuä-suqä iqu, ikikinyäŋä eä, suqä quvqä iquesa inequtäwatquänä. Iŋi ämaqä iiŋqä hui mimäuqä danä, a yäŋänäqŋqä äqätä, qänaknä itŋqä iqueŋi, Goti Iqu, ämaqä iqueqä wäuŋui, äŋguä imäkquänä.  
\v 26 Ämaqä hŋqu, “Nyi Goti Iqueä äwiŋqä du qänaknä iqunjqä” kŋuä äme, iqu iqueqä maŋi äŋguä mämiŋqä iiŋqe, iqueä-kiuä quaŋgä ätnätä, Goti Iqueä äwiŋqä du qänaknä itŋqe, ii hiŋgi itqäuä.  
\v 27 Goti neqä Apiqueä hiŋuä iqiŋi, Iqueä äwiŋqä dunä qänaknä jänänäŋnä iqe, ii tiiŋi. Apäkä qokä äpäkoŋqä, ymeqä känaqä-känuŋua äpäkoŋqä äpmeŋuwi, quŋqä kŋuä ämetanä, haŋä-iqä metqätaŋguwä iuŋi, yätamäkqä vquatuŋque. Itaŋga huizi, suqä quvqä qua täutaŋä iqu ne kiyä inatmäkqäŋqe, Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi kiyä mätqä tqäuqŋqe, neqä qaŋä uwqe, äŋguänäŋä miŋguatuŋqueqä.   
\c 2  
\s1 Ämaqä huiuŋi himäqi ämipu, huizi duŋi tuwä ämäupu, miqä iqeŋqä  
\p
\v 1 Ŋqä nyämaqäuä, he neqä Jisasi Kraisi, yoqä naqä-täŋä Iquenyqä quuvqä eqiyäŋuwi, he ämaqä huiuŋi äŋguä ämipu, huizi duŋi tuwä mäwiyqä pambu.  
\v 2 Ämaqä qäkämä äŋguänäŋä imäknä, aŋguä hipae hiŋqä hŋqu, heyaqä aŋä aquväqŋqeu hemeqaŋga, ga ämaqä nätmatqä maeqä, qäkämä äqäyäpkŋqä imäkŋqä hŋqu, iqu-pqe heyaqä aŋä aquväqŋqeu inä hemenä. Ga iŋgaŋi he äänä ipŋqe?  
\v 3 Iwä iiŋi, he ämaqä qäkämä äŋguä imäkŋqä iqueŋi, äŋguä itquepu, “Yquvaŋä äŋguä täu pmayä” tupŋqäta? Itaŋga ämaqä nätmatqä maeqä iqueŋi, “Näŋqäqä pämä ätqäuqäti, pämä tqävä. Ä nyaqä yukä yäpä täqi quamä äpmeqäti, quamä pmayä” tupŋqäta?  
\v 4 He suqä iiŋä itqäpi, ii he hiqä kŋuä iuta, hiqä-hiuä iwäsäupu, suqä asä iquenyä mitquatŋqä itqäŋä. He, ämaqä iwäsäuqä-qu eä, ämaqä duŋi, iqueqä kŋuä indqäŋqä quvqä duta iwäsäutŋqä-paŋuenji.   
\p
\v 5 Ŋqä nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqäuä, qätä nyipu. Ämaqä qua täuŋi nätmatqä maeqä eäŋuwä ii, Goti Iqu qu ae quuvqä heqiyqä naqänäŋä-täŋä eäpu, äŋguä pmeqäŋqä ätekqe. Ämaqä, Iquenyqä kiiŋä äwinyätŋqä iquauŋqe, “Qu nyaqä miqä iu pmeqäŋqeqä” äteŋqe, ämaqä qua täu nätmatqä maeqä eäŋuwä ii-pqe “Inä pmeqäŋqeqä” ätekqe.  
\v 6 Iqu iquau qäyä ätekqäŋqä, he quŋi womba ipŋqä itquetqäŋä. Kŋuä mapu! Heŋi ekittqiyäpu, haŋä-iqä etapäpu, kukŋuä metpŋqä duŋqe, tqukua ämeqepäma äwätqäŋä? Suqä iiŋi, ämaqä mbqä yquayä-täŋä iqua, qäqua etquetqäŋuwi.  
\v 7 Goti Iqu heŋi, Kraisi Iqueqä yoqä äŋguänäŋi enyuätqä-qe, ga yoqä iuŋqe, kukŋuä quvqä ätäpu, quiŋi tqukua imäkätqäŋuwi? Ii ämaqä mbqä yquayä-täŋä iqua, qäquayi.   
\p
\v 8 Neqä Ämineyqä Iqueä kukŋuä-suqä naqä hŋquenyqe, bukiuŋi tuwaŋuä tii ätätä äqäkqe. “\qt Tqä-täuŋqä äkinyätŋqä-pa, ämaqä huizi duŋqä-pqe inä kiŋguätŋqeqä.\qt*”\f + \fr 2:8 \ft Hiqäva-imäkqä 19:18\f* He kukŋuä-suqä iqueŋi, aaŋä naqä-qakuänäŋä itqäpi, he jänänäŋä dunä itqäŋä.  
\v 9 Iiŋä qäyä etaŋgi, he ämaqä huiuŋi, äŋguä ämipu, huiziuŋi, tuwä mäuqä eäŋuwi, he suqä quvqä imäkqä. Iwä kukŋuä-suqä iqu, “He suqä qui imäkqä-quenjqä” ätätä ämetquenä.  
\v 10 Ii tiiŋä etaŋgi. Ämaqä hŋqu kukŋuä-suqä eeqänäŋä duŋi qänaknä itä, hŋquenä ävausqe, iqu ämaqä kukŋuä-suqä eeqänäŋä iuŋi, ävausqä eŋqä-paŋä iquvi.  
\v 11 Goti Iqu tii ätkqe. “\qt Qokä-apäkä ämaŋqe, huizitä huiwi yaŋä mikiqä ipŋqeqä.\qt*”\f + \fr 2:11 \ft Aŋgumä Itmakqä 20:14\f* Itaŋga iqu tiiŋä-pqä inä ätkqe. “\qt Ämaqä pizqä mapäsqä pambiyä.\qt*”\f + \fr 2:11 \ft Aŋgumä Itmakqä 20:13\f* Iwä ämaqä hŋqu, apäkä huisä, huiwä yaŋä mikiqä itqä-qe, iqu ämaqä pizqä äpäsqe, iqu ämaqä kukŋuä-suqä eeqänäŋä iuŋi, ävausqä-quvi. Ii eŋqä-paŋi, he ämaqä huiuŋi, äŋguä ämipu, huiziuŋi, tuwä ämäuqä eäŋuwi, he kukŋuä-suqä ävausqä-quenji.   
\p
\v 12 Goti Iqu kukŋuä-suqä, ne suqä quvqä iquesa inequtäwatqä ditäŋi, neqä suqe iwäsäuniqe. Iŋi he kukŋuä ätäpiyä iu, wäuŋuä ipiyä iu, nätmatqä äki-äkitaŋä imäkpŋqe, he kukŋuä-suqä iiŋä iuqä yäpä iqä pmetaŋguwiŋqä kŋuä yasämä indqäŋgpŋqe.  
\v 13 Ii tiiŋä itaŋgiyi. Ämaqä hŋqu, hŋquenyqä qeqä matmäkqä imitätqe, Goti Iqu iwäsäutäqäŋgaŋi, Iqu ämaqä iquenyqe, qeqä matmäkqä yäniqe. Mä ämaqä, huizi duŋqä qeqä ätmäkmitätqä iqu, iwäsäuqäŋgaŋi, iqu ämäwqätäuniqe.   
\s1 Quuvqä heqiyqä duŋqä wäuŋuä mimäkqä danä iqäqe, quuvqä heqiyqä ii pizqe  
\p
\v 14 Ŋqä nyämaqäuä, ämaqä hŋqu, “Nyi Kraisi Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋänä” ätätä, iqu suqä qäyunä miqä itŋqe, iqueqä Kraisi Iquenyqä quuvqä heqiyqe, qäyuta? Quuvqä heqiyqä iiŋä iqueŋi, aŋgumä häŋä iqumuatäniqäta?  
\v 15-16 Tasi-gua, nanyi-napqa hui qäkämä aaŋqä eä, ymisaŋä däŋqä itqätaŋguti, ga hesaŋä hŋqu kukŋuinä, “Goti Iqu äŋguä ikimäkqaŋguti, si äwqä-qeiqä iŋqä äpmanä, dŋä emäknnä, ymisaŋä däŋqä miqä pmetätŋqä änyiŋgiyä” ätuätqä-qe, nätmatqä äwa itaŋgqeŋqe, mävqä iqäqe, iiŋi qäyuta? Oeyä.  
\v 17 Quuvqä heqiyqä-pqe, iiŋi. Quuvqä heqiyqä duŋqä wäuŋuä mimäkqä danä iqäqe, quuvqä heqiyqä ii pizqe.   
\p
\v 18 Itaŋga ämaqä hŋqu, tii tuäŋqiyä. “Ämaqä hui quuvqä eqiyäpiyitaŋi, häŋä pmapŋqe. Hui suqä äŋguä du imäkäpiyitaŋi, häŋä pmapŋqe.” Iqueŋi, nyi kima tii tumä. “Si, suqä äŋguä du mimäkquki eŋqe, si quuvqä eqiyätqäŋiŋqe, nyi näqŋqe äänä hemqe? Mä quuvqä heqiyqä nyaqe, suqä äŋguä iqu qäsä eŋqe, ii ämäkätqueŋqiyä.”  
\v 19 Si quuvqe tii äyä eqiyätqäŋnä. “Goti Kiqä-kiuänäŋä Iquvqä.” Ii äŋguä etaŋgqä-qe, dŋä quvqä iqua-pqe, quuvqä asä ii eqiyäpiyä-qe, iqua zä kiiŋä ipu, yäuŋuä-yäuŋuä itqäŋä.  
\v 20 Ämaqä hŋqu quuvqä eqiyätä, wäuŋuä mimäkqä etaŋgutqe, iqueqä quuvqenä heqiyqä iqu häukui maeqe. Ämaqä mnauä guä maeqä iquki, kukŋuä iqueqä qakuiŋqä näqŋqä hisŋqä kiŋgaŋgutqe, qätä wi.  
\v 21 Aiŋgaŋi, neqä awiqu Aprähamä\f + \fr 2:21 \ft Ipäqäkqä 22:1-10\f* iqu, Goti Iquenyqä hiqäva imäkätŋqe, iqueqä ymeqä Aisakä iqueŋi, hiqäva-imäkqä ttawä haqeqi äwäteqaŋgqeŋqä, Goti Iqu iqueŋi, “Ämaqä jänänäŋukuiyqä” ätukqe.  
\v 22 Iuŋi hiŋuä äqunäŋnä? Iqueqä quuvqä heqiyqä dutä, ga iqueqä wäuŋuä iqä ditäŋi, qäquaqu naqä-huinyä äwiqetaŋi, iqueqä quuvqä heqiyqe, naqä yäuä ekqe.  
\v 23 Goti Iqueä bukä iuŋi, “\qt Aprähamä iqu Goti Iquenyqä quuvqä heqiyätqätaŋgi, Goti Iqu iquenyqe, ‘jänänäŋueqä’ ätkqeqä\qt*” ätä äqänäŋqe,\f + \fr 2:23 \ft Ipäqäkqä 15:6\f* Aprähamä iqu Aisakä iqueŋi i imäkqaŋga, häukui äqäkqe. Ga “\qt Aprähamä iqu Goti Iqueqä käyämaqä-queqä\qt*” ätnä.   
\p
\v 24 He qätä ae äyä äwiyqä. Quuvqä heqiyqä iinäŋqe, Goti Iqu ämaqä hŋquenyqe, “Iqu ämaqä jänänäŋueqä” matqä danä yänä. Iqu suqä äŋguä itqätaŋguti, ga Goti Iqu iquenyqe, “Ämaqä jänänäŋäqueqe,” qakuä iuta tänä.  
\v 25 Ga apäkä Leopä, mbqä metŋqä huiwä yaŋä vqä ii, ikqä-paŋä iiŋi. Ämaqä Josua iqu hiŋuä tämaqä iyŋqä ändowatkqä iquaquiŋi, ii yeeqä ävätmetä, hänaqä huiu-mända ändowatätä ikqeŋqe, Goti Iqu apäkä iinyqe, “Jänänäŋiyqä” ätkqe.  
\v 26 Huiwiqu quuvqä maeqe, ii pizqä ae eä. Ii eŋqä-pa, ämaqä hŋqu, suqä äŋgui mimäkqä, quuvqä dinä eqiyätŋqe, iqueqä quuvqä heqiyqe, ii pizqe.   
\c 3  
\s1 Suqä waqiyä miqä danä, tewi äŋguänäŋä miŋqeŋqä  
\p
\v 1 Ŋqä nyämaqäuä, Goti Iqu suqä du iwäsäutqäŋgaŋi, näqŋqä-vqä iquneŋi, iqu häŋä-häŋä mämäneyqä yäniqe. Ga hesaŋi kuapänäŋä hŋquenä, “Nyi näqŋqä-vqäŋqä emqänä” kŋuä mämeqä pambu.  
\v 2 Hea kuapänäŋäŋgaŋi, ämaqä eeqänäŋune qämä-qämä itanä, nätmatqä kuapänäŋäŋqä waqiyä, suqä quvqä du äqutäumautuŋque. Mä ämaqä hŋqu iiŋi miqä, iqueqä tewi äŋguänäŋä äminyätŋqä iqu, iqu iqueqä yukä-hipa-pqe äŋguä iiŋä eä, ikikinyäŋä-queyi.  
\v 3 \fig Hosi, qu qaŋi ne änenyätaŋgqä du upŋqeŋqe, quvaqä maŋä duŋi ainqä wäŋqä hmbu äyä äktävetuŋque.|alt="horse being turned" src="LB00035C.tif" size="col" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="3:3" \fig*Tewi, tiiŋä eŋqä-payi. Hosi, qu qaŋi ne änenyätaŋgqä du upŋqeŋqe, quvaqä maŋä duŋi ainqä wäŋqä hmbu äyä äktävetuŋque. Quvaqä maŋä duŋi ne ämitaqä dutaŋi, hosi naqä-queŋi iŋgi-iŋgiŋqä mäwqatatuŋquänä.  
\v 4 Yimba-pqeŋqä kŋuä mapu. Naqänäŋä eä, yuŋuä naqänäŋä iqu miqaŋgi äwätŋqä-qe, iŋgi-iŋgiŋqä mäwqatqä ipu, aaŋä quvqä wäŋqänäŋäpiyi. Iwä yimba miqä iqu, iŋgi wätŋqä wiŋgaŋgi, nätmatqä wäŋqä ipiŋi iŋgi ämaiqäqe, ga iŋgi wänä.  
\v 5 Ga tewä ii-pqä, asä iiŋi. Huiwitaŋä nätmatqä wäŋqänäŋäpu eäqä-qe, ipu hŋgisa itä, kiqä yoqe haqä yätu ämaenätqä. Tä tmŋä wäŋqänäŋä hmbisaŋi, qoä-qamqä\f + \fr 3:5 \ft Jemisi iqu ‘qoä-qamqä’ maqiyqä ikqe. Iqu ‘qäuqä’ äqäkqe.\f* naqänäŋä huiu tä ämänyätä, nätmatqä eeqänäŋi tä nätŋqä diŋqe, kŋuä mapu.  
\v 6 Ga tewä ipu, tä piyi. Ipu neyaqä yukä-hipa iutaŋä hmbu eäqä-qe, suqä quvqä huitaŋä-huitaŋä imäkätä, huiwä duŋi, eeqänäŋä quvqä kiyä imätmäkätä, ga quuvqä häŋä-pmeqä iuŋi, tä eŋqä-pa evätäutqäuä. Tä ii, kiqä peŋqä iqueqä tä mäeusqä sqä dutaŋä te.  
\v 7 Ämaqe, qu hiveqä-yaqueqä, yŋŋä-täŋä, qämakä, huäŋgä-hämapäkä, guäkiqä imäkquwi, qu qänaknä ipnä.  
\v 8 Mä tewi guäkiqä imäkqä-pqe, aaŋqe. Tewä ipu, kukŋuä quvqä duŋqe a makiqätŋqä danä yänä. Nätmatqä quvqä, ämaqä pizqä imäkqä di maŋguä ämnä.  
\v 9 Tewä asitäŋi, neqä Goti Apä Ämäneyqä Iquenyqä ‘äŋguiqä’ ätätanä, ga aŋgumä tewä asitäŋi, ämaqä Goti Iqu Iqueqä-kiuä eŋqä-paŋä imäkkqä duŋqe, kukŋuä qui imäkqä ätätuŋque.  
\v 10 Tewä asä iquesaŋi, äŋguiŋqätä, qui imäkqeŋqätä, qäquaqu ätimäutqä. Ŋqä nyämaqäuä, iiŋi quvqeqä.  
\v 11 Eqä esquä asiquesaŋi, eqä äŋguitä, zä iqetä qäquaqu mapqä yänä.  
\v 12 Ŋqä nyämaqäuä, zä-eaqi, zä-olipqä häukui qiyäniqi? Itaŋga guä-wainqä-pqe zä-eaqä häukuä qiyäniqi? Itaŋga eqä esquä, zä iqä äpätŋqä di, aŋgumä eqä äŋgui mapqä yänä.   
\s1 Suqä, kŋuä äŋguä iwäsäuqäŋqe, haqä yätuta mapiyä  
\p
\v 13 Ämaqä hesaŋä hŋqu, suqä, kŋuä äŋguä iwäsäuqetä, näqŋqä äŋguänäŋitä ämeqä-qu sätäti, ga iiŋä iqu, iu qänaknä itä, iqueqä yoqe haqä mämaeŋqä danä, iqueqä qaŋi äŋguänä ikiquätŋqe. Iwä ämaqä-pqe, ique äqumbiyi, iqu iiŋäqu äyä etaŋguti qumbŋqeŋqä.  
\v 14 Mä he ämaqä duŋqä äwqä quvqä enyätä, himä quvqä imäkäpu, yoqä naqä haqä yätuŋi hiqä dinä witŋqä itqäŋuwä iquenä, hiqä näqŋqeŋqä naqä-naqä ipu, naqä-qakuä duŋi makittqiyeqä iqäpŋqe.  
\v 15 Näqŋqä iiŋä ii, qäukuä yätutaŋä maetqe, kiqä qua täutaŋä eä, ga Goti Iqueqä Dŋä Iqu mävqä danä, ämaqeuqä yäpä imda, dŋä quvqä iquauqä näqŋqä eŋqä-paŋä eä.  
\v 16 Ämaqä, ämaqeuŋqä äwqä quvqä äwinyätä, yoqä naqä haqä yätuŋi quwqä di, maembŋqä ipiyä-täŋä ii, quamä yasämä mäpmeqä danä, suqä quvqä äki-äkitaŋi, imäkqäpnä.  
\v 17 Mä ämaqä, suqä, kŋuä äŋguä iwäsäuqäŋqe, haqä yätuta ämepiyä-täŋi, kiyä mätqä hnjua mamäkqä eä. Iwä ämaqä huizi ditä äwqä naqä-hŋqunä iŋqäŋqä imäkäpu, qeiqi itquepu, qätä ipu, ämaqä duŋqä qeqä tquaŋguti äŋguä du iwimäkäpu, ämaqä eeqänäŋä duŋi suqä asä inä itquepu, suqä äŋguä duŋqä maŋinä matqä ipu, iqäpnä.  
\v 18 Äwqä naqä-hŋqunä iŋqäŋqä imäkätqäŋuwä ii, äwqä naqä-hŋqunä imbu, suqä äŋguä jänänäŋi quuvqä tämŋi imäkqäpnä. Ymisaŋä häukuä äŋguä äqäyqä eŋqä-pa, äŋguänäŋä dinä mitimäunä.   
\c 4  
\s1 Qua täuŋiuŋqä näueqä mimäkqä, Goti Iqueä yäpä imä pmeqeŋqä  
\p
\v 1 Heyaqä awä iqiŋi, kukŋuä näŋi-täqi ätäpu, äkasuwä mäkä äunätqäŋuwi, qakui squäpisa timäutqäuä? Suqä iiŋqä heŋqä di, heyaqä äwqä imŋi, mäkä qiyäŋgaŋguwä iuta, maeqä inä?  
\v 2 He hnjuaŋqä kiiŋä enyätaŋgqä-qe, mämeqä danä itqäŋuwi. Iwä iiŋi, pizqä päsqä duŋqänä ipu, kukŋuä näŋi-täqi ätäpu, äkasuwä mäkä äunätqäŋuwi. Nätmaqä he enyätaŋgqä isua, mämeqä danä ipu aaŋqä eäŋuwi, he Goti Iqueŋi yatŋqä mävqä itqäŋuwiutayi.  
\v 3 He yatŋqä vqaŋguwäŋgaŋi, mämeqä danä itqäŋuwi, kŋui qäyasäqi ämapiyäŋga vqaŋguwä dutayi. Kŋui, äwqä yeeqä iŋqä hiqä iuŋqänä hiyätaŋgi iyi.  
\v 4 Apäkä qokiquau äväma ikitqäŋuwä-pa, he Goti Iqueŋi ii itquetqäŋä! He änyä maqŋqäta? Qeqä etqe, nätmatqä qua täuŋiŋqä etqäqe, ii Goti Iquenyqä äwqä wiuŋqä-täŋi. Iwä ämaqä hŋqu näueqä qua täuŋiuŋqä imäkqe, ii iqu Goti Iquenyqä äwqä wiuŋqä täŋä-qu imäkŋgi.  
\v 5 Goti Iqueä bukä iuŋi, kukŋuä tii ätnä. “Goti Iqu quuvqe neyaqä yäpä tämä äpmuateäŋqä duŋi, hiŋgi ikiqäŋqä mäwqatämäuqä, ne Iqueqänä hiatuŋquä kiiŋä äwinyä.” He iiŋqe, hiŋgi ätnänä kŋuä eyä?  
\v 6 I iäqäqe, Goti Iqu qeqä imäŋqeuta, hiŋgi nätapqä di, aaŋä naqänäŋi. Iwä Goti Iqueä bukä iuŋi, kukŋui tii äyä ätnä.  
\pi1 “\qt Goti Iqu, ämaqä yoqä naqä maeŋgaŋguwä duŋqe miqä itä, mä ämaqä yoqä naqä mämaeŋqä iqaŋguwä iuŋi, Iqu iquauŋqe, qeqä imäŋqeuta hiŋgi vänä.\qt*”\f + \fr 4:6 \ft Quamä-pmeqä 3:34\f*   
\p
\v 7 Iiŋiŋqe he Goti Iquenyqä ipu, Iqueuä yäpä iqi iqäpŋqe. Setänä iquenyqe yäŋänäqŋqä tqäpŋqe. Iwä iqu iqi mikiqä, zä wänä.  
\v 8 He Goti Iquenyqä qäqiqi ppŋqe. Ga Iqu henyŋqä qäqiqi pätŋqänä. Kŋuä hŋquaqu-hŋquaqu ämapu, suqä quvqä iqä iquenä, hiqä hipaiŋi, asŋä huätä äqiyämäupu, hiqä qeqä-quuvqä imŋi, ikikinyäŋä imäkmbu.  
\v 9 Hiqä suqä quvqeŋqä änä maemäŋqä iqäqe, huäqä-huŋqä ipu, ka ipu, kŋuä qäpŋqe. Tä säwqä itqäŋuwä ii, huätä ätnämäupu, ka ipu, kŋuä qäpŋqe. Yeeqänä itqäŋuwä ii, huätä ätnämäupu, äsmaŋquenä pmetpŋqe.  
\v 10 Goti Hanjuwä Iqueuä hiŋuä iqiŋi, yäŋi-yäŋi miqä-quenä, haŋuä pmetpŋqe. He ii iquwi, Goti Iqu he yäŋi-yäŋinyä ipŋqä emäkänä.   
\s1 Hesaŋä hŋquauŋqe, kukŋuä quvqä hui matqä iqäpŋqe  
\p
\v 11 Ŋqä nyämaqäuä, hesaŋä hŋquauŋqe, kukŋuä quvqä matqä iqäpŋqe. Ämaqä, hesä quuvqä anä eqiyätŋqä hŋquenyqä kukŋuä quvqä ätätä iqueŋi iwäsäuqe, ii iqu tii iqi. Iqu Goti Iqueqä kukŋuä-suqeŋqä kukŋuä quvqä ätätä, ga kukŋuä-suqä iqueŋi iwäsäuqi. Iiŋä iqe, iqu kukŋuä-suqä iqueuä yäpä iqi mäpmeqä, ique iwäsäuqä äpme.  
\v 12 Kukŋuä-suqä-pqä imäkätä, eätä, iwäsäuqä-pqe, Kiqä Hŋqunäyi. Goti ämaqä duŋi, häŋä iqumuatqä-qu, ä qui imäkqä-qu, Qäquvi. Iiŋä eŋqe, ga ämaqä huizi duŋqä kukŋuä ätätnä iwäsäuqe, tqukiyi?   
\s1 Hiqä yoqe haqä ämaeŋguwi, ii aaŋä suqä quvqe  
\p
\v 13 “Täŋgaŋä-qe, awiŋgaŋä-qe, aŋä-himqä naqänäŋä hŋquenyqä äwätmä, quväukuä äpmamä wäuŋuä itmä, mbqä kuapänäŋä-täŋä himqänä” ätätqäŋuwä iquenä, täŋgaŋi nyi qätä nyipu.  
\v 14 Iŋi, he hiqä awiŋga pmeqä duŋqe, änyä maqŋqä eŋä. Hiqä quuvqä häŋä-pmeqä ipu, qaquvqä ziŋuitä äwitä, maqänä hma eqä-pa iiŋi.  
\v 15 He tiiŋä tpŋqe. “Naqä Iqu äwinyätaŋgutqe, ne häŋä yqänä äpmenä, nätmatqä ne kŋuä ämeŋquä ii, imäkqäwqä-quneyqä” tpŋqe.  
\v 16 Mä he, “Ne nätmatqä naqä ii imäkaŋqunä” ätäpu, hiqä yoqe haqä ämaenätqäŋuwi. Suqä hŋgisa iiŋä iqe, ii aaŋä quvqe.  
\v 17 Iiŋiŋqe, ämaqä hŋqu äŋguä imäkqä duŋqe, näqŋqä yasämä eäqä-qe, iqu ii miqä iqäqe, Goti Iqueä täŋäŋgisaŋi, ämaqä iqu, suqä quvqä-täŋue.   
\c 5  
\s1 Ämaqä nätmatqä aaŋä kuapä-täŋä iqua, haŋä-iqä naqänäŋä mapŋqäuä  
\p
\v 1 Ämaqä nätmatqä aaŋä kuapä-täŋä iquenä, täŋgaŋi qätä nyipu. Suqä haŋä-iqä naqänäŋä hemetŋqä iqäqe, kŋuä zä-zääqä ivqänäpu qäyqäpŋqe.  
\v 2 Heyaqä nätmatqä kuapänäŋi ae pizqä itä, kukuiŋuä iqäqe. Heyaqä mŋä guäqä qäkämä äŋguänäŋi, imätaŋuä ae äqukqe.  
\v 3 \fig Heyaqä golqä-sua, silpa-sua, ikukua iwiqe.|alt="treasures" src="HK00144C.tif" size="col" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="5:3" \fig*Heyaqä golqä-sua, silpa-sua, ikukua iwiqe. Iwä ikukua iwiqä di, ii heyaqä suqä quvqe ätnäŋäqi ämaetä, ga heyaqä huiwä iqueŋi, tä eŋqä-pa henäniqe. Yquayä pŋqä kuapänäŋi, hea yäpaki ae qäqi hetqätaŋga ämäqumuatätqäŋä.  
\v 4 Hiŋuä qumbu. Ämaqä heyaqä wäuŋuä du ymisaŋä emiyätqäŋuwä iuqä mbqe, qäyunä mimäkqä iquwä mbqä iqu, Goti Iqu kima etquetŋqä tääqä ätätqäuä. Ga wäuŋuä heyqä iquauä zä-zääqä tqe, Naqä Yäŋänäqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iqueuä qätä huä duŋi, ae äpaquvqe.  
\v 5 He hea ique-ique qua täuŋi, nätmatqä kuapä-täŋä eäpu, yeeqänä iqämanätqäŋä. Ymisaŋä änäpu, käta nänyuämäutqätaŋguwäŋga, hea he pizqä emäkqä iqu, ae qeyi.  
\v 6 He ämaqä suqä quvqä miqä, jänänäŋä iqä duŋi, kukŋuä ämitäpu, pizqä äqäyäpäsäpu itqäŋuwä-qe, qu henyqe hoptäwä miqä itqäŋuwi.   
\s1 He haŋä-iqä ämepiyä-qe, qundqändqä miqä pmepŋqe  
\p
\v 7 Ŋqä nyämaqäuä, he haŋä-iqä qäyä ämepiyä-qe, Naqä Iqu äpqäŋgaŋqä qundqändqä miqä hiŋuä äqumbu pmepŋqe. He näqŋqä äyuä. Ämaqä wäuŋuä-täŋä iqu, ymisaŋä naqä yäuä äunyqŋqä hiŋuä äqunä äpmeqäŋgaŋi, “Piyä qiyäŋqutiyä, äänä yäŋqutiyä” tä, qundqändqä miqä, iqu qeiqi hiŋuätänä äqunä pmetänä.  
\v 8 Iwä Naqä Iqueqä äpätŋqe, ae äpätä qäqi äwiqäqe, he-pqe haŋä-iqä qäyä ämepiyä-qe, pemä ipu, qundqändqä miqä, hiŋuä äqumbu pmepŋqe.   
\p
\v 9 Ŋqä nyämaqäuä, hesaŋä hŋquauŋqe tuwäŋgi kukŋuä matuwäŋqä pambu. Kukŋuä ämetätä iwäsäuqäŋqä-täŋä Iqu, ae qäqi näwi imäknä ätqäuä!  
\v 10 Ŋqä nyämaqäuä, ämaqä, kukŋuä awä-tqä hiŋuiqändqä iqua, imiŋuwiŋqä kŋuä mapu. Qu Goti Iqueuä yoqeŋqä awä ätpiyäŋgaŋi, haŋä-iqä quvqä ämepiyä-qe, qu qundqändqä miqä imiŋuwi. He qu imiŋuwä iu äqunäpu, ii iqäpŋqe.  
\v 11 Hiŋuä qumbu. “Qu suqä haŋä-iqä iiŋi qäyä ämepu, yäŋänäqŋqä ätqäuwa äwätqäŋuwi, qu äŋguänä pmeqä-quayqä” äyä ätätuŋque. He Jopä iqu haŋä-iqä ämetäqä-qe, yäŋänäqŋqä ätqäuwa wätqätaŋgi, hituŋuändqäŋi Naqä Iqu nätmatqä äŋguä äwikqeŋqe, näqŋqä äyä eŋä. Naqä Iqu nenyqä huäqä äwunätä, qeqä äwimänätqäuä.   
\p
\v 12 Ŋqä nyämaqäuä, kukŋuä, huiziu ämäwqätäuŋqä iqu, he tii miqä ipŋqe. He “Nyi naqä-qakuä äktqänä” ätäpiyäŋgaŋi, he hŋqueä yoqeŋqä matqä iqäpŋqe. Qäukuä iqueqäŋqä, qua iqueqäŋqä, ä hnjua-hnjuaŋqä matqä iqäpŋqe. Naqä Iqu kukŋuä ämetätä mewäsäuqäŋqe, he “ŋŋqä” ätquwi, “ŋŋqä” dunä tqäpŋqe, ä “Oeyqä” ätquwi, “Oeyqä” dunä tqäpŋqe.   
\s1 Ämaqä jänänäŋä iuä tääqä tqä di, aaŋä yäŋänäqŋqä eä  
\p
\v 13 Hesaŋi tqu-tqu haŋä-iqä ämetŋqä sätäti, iqu Goti Iquenyqä tääqä tätŋqe. Hesaŋi tqu-tqu aquvänä itä äpmetäti, iqu Goti Iquenyqä apqä ätätä, Iqueuä yoqe haqä mamäuquätŋqe.  
\v 14 Hesaŋi tqu-tqu täŋä-yaqä-täŋä äpmetäti, iqu quuvqä heqiyqeu miqä iquauŋi, tääqä tuätumetŋqe. Iwä qu iqueŋi, olipqä eqä aowi äwiquatäpu, Goti Iqu äŋguä iwimäkätŋqä tääqä tpŋqe.  
\v 15 Qu yatŋqe, iquenyqä naqä-qakuä quuvqä eqäpu iquwi, Naqä Iqu iqueŋi äŋguä iwimäkätä ävauqumuatänä. Ga iqu suqä quvqä imäkmitätqe etaŋgutqe, Naqä Iqu iqueqä suqä quvqä iiŋi, huätä ämuämäutä, äwqä haŋuä inyänä.  
\v 16 \fig Suqä quvqä diŋqe, “Nyi iiŋä itŋqeqä” awä ätnäpu, Goti Iqu äŋguä emäkätŋqä diŋqe, he Iquenyqä tääqä tqäpŋqe.|alt="men praying" src="AP-14-02.TIF" size="col" copy="Illustrations by [Alice Paschal]. Used by permission." ref="5:16" \fig*Iiŋä eŋqä-qae, suqä quvqä diŋqe, “Nyi iiŋä itŋqeqä” awä ätnäpu, Goti Iqu äŋguä emäkätŋqä diŋqe, he Iquenyqä tääqä tqäpŋqe. Ämaqä jänänäŋä iquauä tääqä tqä di, haŋuä maetqe, aaŋä yäŋänäqŋqä eä, wäuŋuä itä häukuä qäyänä.  
\v 17 Laisa iqu ne eŋqä-pa iiŋäqu eäqä-qe, qua iuŋi piyi maqiyqä yätŋqe, iqu tääqe enyqä itä, matqä iäŋqe. Ga piyä maqiyqe, quväukui 3, qaŋui 6 äpäwäŋqe.  
\v 18 Ga iqu aŋgumä tääqä tqaŋgi, qäukuä iqu piyä mequatäwatqaŋgi, qua iuŋi ymisaŋä ekqe.   
\p
\v 19-20 Ŋqä nyämaqäuä, hesaŋä hŋqu, naqä-qakuänäŋä duŋi, qäyunä mäpmetaŋgi, ga hŋqu iqueŋi, aŋgumä naqä-qakuiŋqä ätuma äpqäqe, ii iqu suqä äŋguänäŋä iqi. Kukŋuä tquenyqe, kŋuä äŋguänä eyä. Ämaqä hŋqu, suqä quvqä imäkqä hŋquenyqä äwätä, iqueqä suqä di ävquatämäutŋqä yätamäkqä ävqäqe, ga suqä quvqä imäkqä iqueqä quuvqä ipu, äpäkoŋqä dutaŋi häŋä iqumuatquänä. Iwä suqä iiŋä dutaŋi, iqu suqä quvqä kuapänäŋi, Goti Iqueuä hiŋuä iqi mäwiqä yätŋqä imäkquänä.