\id HEB Menya [MCR – Carl R Whitehead] 
\h Hipru 
\toc1 Tuwaŋuä ämaqä hŋqu  Hipru  iquauŋqä äqäkqe 
\toc2 Hipru 
\mt2 Tuwaŋuä ämaqä hŋqu  
\mt1 Hipru  
\mt2 iquauŋqä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Tuwaŋuä tqueŋi, tqu äqäkqätiyä? Ne maqŋqe. Näqŋqä-täŋä iqua kŋuä huitaŋä-huitaŋä indqänätqäŋä. Tuwaŋuä tä, ämaqä Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä, iquauqä quuvqä heqiyqe ävquatämäupŋqä itqätaŋguwä iquau, yätamäkqä vätŋqä äqäkqe. Qu ävquatämäuanä-tpu imiŋuwi, ii ämaqä huizi iqua iquau mändi äkittqiyäpu, haŋä-iqä äwimiŋuwä iutanji. Qu quuvqä yäŋänäqŋqä heqäpŋqä iwimäkätŋqe, tuwaŋuä äqäkqä iqu wäuŋuä naqänäŋi, Goti Iqu Jisasi Kraisi Iquesa imäkkqeŋqä, ätätä äqäkqe. Goti Iqueqä suqä naqä-qakuiŋqä ne ämänätquetŋqe, ii Kraisi Iqunänjqä.  
\ip Tuwaŋuä tä, kŋuä indqäŋqä naqänäŋi, hŋquaqui-hŋque nätapänä. 1) Jisasi Iqu Goti Iqueqä Ymeqä naqä-qakuä-qu ekqe. Iqu qua täu äpmeqäŋgaŋi, Iqu haŋä-iqetä, täŋä-huŋqetä, kuapänä äyä ämamiŋqeqä. Goti Iqu iwimäkqaŋgi, Jisasi Iqu haŋä-iqä iiŋä ämeqetaŋi, ämaqeu yätamäkqä vqä kiŋganäŋä-qu ekqe (2:10). I etaŋgqetaŋi, Jisasi Iqu, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä hiŋuiqänä äpmamiŋuwä iquautä, eŋätqä iquautä, itaŋga Mosisi ique-pqe, ämäwqätäuqä-qu ekqe. 2) Goti Iqu-kiuä Jisasi Iqueŋi, Hiqäva hea ique-ique Imäkqä-qu hiätŋqä atäuŋuä ikqe. I etaŋgqetaŋi, Jisasi Iqu Israitqä iquauqä hiqäva-imäkqä iquau, Ämäwqätäuqä-qu ekqe. 3) Jisasi Iqu, Hiqäva-imäkqä-qu qäukuä yätu äpme, qäyunä eä, qokä-apäkä Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋgpqä iuŋi, aŋgumä itumenä. Ga suqä Goti Ique haqeqä mamäupŋqä Mosisi iqu ätätä äqäkqe, ii wäuŋuä naqänäŋi Jisasi Iqu imäkätŋqä ktqeyi.  
\ip Tuwaŋuä tä, qokä-apäkä iquneqä quuvqä heqiyqä yäŋänäqŋqä inemäkätŋqä iiŋqe, Israitqä hiŋuiqändqä iquautaŋä kuapänäŋi, quuvqä yäŋänäqŋqä eqämiŋuwiŋqä änatänä (11:1-40). Iŋi haŋä-iqe äkitaŋä-äki nemeŋqutiyä-qe qäyä etaŋgi, ne neqä quuvqä heqiyqe, ne äpäkonatuŋquäŋgaŋqä a yäŋänäqŋqä kiqätatuŋqueqä. Ne hiŋui, Jisasi Iquenyä äqunanä, qänaknäŋi Iquenyqänä itanä, haŋä-iqetä, täŋä-huŋqetä, nemeqaŋgutqe, qanyä mequanä.  
\c 1  
\s1 Goti Iqu kukŋui, Iqueqä Ymeqä Iquesa änatkqeŋqä  
\p
\v 1 Aiŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä kukŋuä hui-hui hiŋuä-tqä iquau, neqä atqä-awäkau awä tquäpŋqe, hänaqä huita-huita ätqua äpmiŋqe.  
\v 2 Mä hea yäpakä ne äpmeŋquä täuŋi, Iqu neŋi, kukŋui Iqueqä Ymeqä Iquesa änatkqe. Ymeqä Iqueŋi, nätmatqä eeqänä Iqueqä meniŋqe, Goti Iqu atäuŋuä ätekqe. Ga nätmatqä eeqänä äwäkäwäŋqä-pqe, Ymeqä Iquesanä imäkkqe.  
\v 3 Goti Iqueqä Ymeqä Tqu, we naqänäŋä äunätä, Goti Iqu yoqä naqänäŋä meqaŋgi i ämänätquetqäuä. Ga Iqu Goti Iqutäŋi hiweeqä maetqe, kiqä Goti Iqu qeyi. Iqueqä kukŋuä aaŋä yäŋänäqŋqä dutaŋi, nätmatqä eeqänäŋä yqänä wäkäwätätŋqä imäkätqäuä. Iqu neqä suqä quvqä du huätä ämamäutä, jänänäŋä inemäkqä wäuŋui qäpu imäkäqetaŋi, Iqu Goti Haqä-yätu Äpmeŋqä Iqueqä hipa ämuaŋgisa äpmakqe.  
\v 4 Iiŋä äpmetä, eŋätqä eeqäpnäŋä iquau ämäwqätäutä e äpmakqe. Asä iiŋi, yoqä Kaniqu äwikqä iqu, yoqä eŋätqä iquauqä di ämäwqätäuqä änyuätkqe.   
\s1 Jisasi Iqu, eŋätqä iquau ämäwqätäuŋqeŋqä  
\p
\v 5 Hiŋuiqänäŋi Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä Ymeqä-queŋi, \qt “Ŋqä Ymeqä Iqukiyqä, Nyi täŋgaŋi Tqä Tniqunä eqänä\qt*”\f + \fr 1:5 \ft Apqä Bukä 2:7\f* ätukqe. Ga Iqu aŋgumä, \qt “Nyi Iqueqä Kaniqunä heqaŋgundi, Iqu Ŋqä Ymeqä-qu eŋqiyä\qt*”\f + \fr 1:5 \ft 2 Samueli 7:14\f* ätkqe. Mä eŋätqä iquauŋqe, Iqu kukŋuä iiŋi, äkŋga ätkqäwä? Näwi aaŋä aaŋqe.  
\v 6 Itaŋga aŋgumŋi, Iqu Iqueqä Ymeqä Hitmqä Iqueŋi, qua täuŋqä dowatäniŋqäŋgaŋqe, “\qt Goti Iqueqä eŋätqä eeqänäŋä iqua, Iqueqä yoqe haqeu mamäupnuwäŋqä\qt*”\f + \fr 1:6 \ft Kukŋuä-suqä 32:43\f* ätkqe.   
\p
\v 7 Iwä Iqueqä eŋätqä iquauŋqä kukŋui, tii ätkqe. \qt “Iqu Iqueqä eŋätqä iquau yuŋuä eŋqä-pa imäkätä, Iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquauŋi, tä hänaqä eŋqä-pa imäkänä.\qt*”\f + \fr 1:7 \ft Apqä Bukä 104:4\f*   
\p
\v 8 Mä Iqueqä Ymeqä Iquenyqe, tiiyi. \qt “Si Goti Iquki, ämaqeu miqä iqueqä zä-hawiu hea ique-ique pmettŋi. Ämaqe, Si qokä-apäkiu suqä jänänäŋitä mitqätaŋgnä hiŋuä äkqänäpiyitaŋi, Tqä yoqä naqeŋqä näqŋqä mapnä.\qt*  
\v 9 \qt Si suqä jänänäŋiŋqä kiiŋä äkinyätä, quvqeŋqä makiŋqä yasämä itŋqä iqukiyqä. Iiŋä etaŋgqeŋqä, Tqä Goti Iqunä, Si yoqä naqä-täŋä hisŋqä atäuŋuä ekikqe. Qu ämaqä hŋqueqä nyuäŋiu, olipqä eqä aowä equatepu, yoqä naqä-täŋä hetŋqä imäkätqäŋuwä-pa, Tqä yeeqä iiŋqe, huizi iquauqä duŋi ämäwqätäuä aaŋä naqänäŋä hetŋqä ikimäkkqe.\qt*”\f + \fr 1:9 \ft Apqä Bukä 45:6-7\f*   
\p
\v 10 Ga tiiŋä-pqe inä ätukqe. \qt “Naqä Iquki, nätmatqä eeqänä änyä etaŋgaŋi, Si qua tqutä, qäukuitäŋi, Tqä hipaitä imäkekŋi.\qt*  
\v 11 \qt Ä nätmatqä iiŋä iquaqu, qäkämä yäuä itä äpkŋgqä-pa, näwinyä aaŋqä heqaŋgisi, mä Si yqänä pmettŋi.\qt*  
\v 12 \qt Si iquaquiŋi, ämuasmäŋqä huakmä iquwä-pa, ii itnä, qäkämä yäue huätä ätäquvepu, änyä-häŋä imäkŋguwä-pa ii iwimäktŋqe. Iŋäqe Si huitaŋänäŋä mikutäŋqä itnä, ga Tqä häŋä-pmeqe, qäpuŋi maeqä yäniqe.\qt*”\f + \fr 1:12 \ft Apqä Bukä 102:25-27\f*   
\p
\v 13 Itaŋga hiŋuiqänäŋi Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä Ymeqä-queŋi, \qt “Nyi Tqä mäkä-huŋqä iquauŋi, Tqä yukä yäpä iqi imäkäqumuatemqäŋgaŋqä, Si quamäŋä di, Nyaqä hipa ämuaŋgisa pmayä\qt*”\f + \fr 1:13 \ft Apqä Bukä 110:1\f* ätukqe. Mä eŋätqä iquauŋqe, Iqu kukŋuä iiŋi, äkŋga ätkqäwä? Näwi aaŋä aaŋqe.   
\p
\v 14 Eŋätqä iqua squäquayi? Qu dŋä-qua epu, Goti Ique wäuŋuä-wiyqä-quayi. Iqu quŋi, ämaqä qui mimäkŋqä, häŋä-pmeqä änyä-häŋä Iquesa mapnuwäŋqä iquau, yätamäkqä wipŋqä ändowatätqäuä.   
\c 2  
\s1 Kukŋuä Goti Iqu aŋgi inetmeniqä iiŋqe, mävquatämäuqäŋqe  
\p
\v 1 Goti Iqueqä Ymeqä Iqu e pmetaŋgqeŋqä, ne kukŋuä naqä-qakuänäŋä qätä ae äwiyätuŋque, neqä kŋuä indqäŋqä imŋi, yäŋänäqŋqä witaŋguti iunä qänaknä iquatuŋquänänji. Mä ne kukŋuiŋqä miqä itanä iutaŋi, hämänä vquatämäuqäŋqä.  
\v 2 Kukŋuä hiŋuiqänä Goti Iqu neqä atqä-awäkauŋi, eŋätqä iquauqä maŋita ätumiŋqä ii, yäŋänäqŋqä witaŋgi, ämaqä kukŋuä iuŋi ämäwqätäupu hŋgisanä imiŋuwä iqua, haŋä-iqe quwqä suqä quvqä imäkäpiyä duta qäyunä äyä ämamiŋuwi.  
\v 3 Iŋi kukŋuä naqänäŋä täŋga ämetuŋque, Goti Hanjuwä Iqu ne qui mimäkŋqä yatuŋquä aŋgumä inetmetŋqä iu tuwä äwimitatque, ga neqä quvqeŋqä haŋä-iqä kima meqä iuŋi, zä äwätanä, iuta mämäwqätäuqä yanique. Goti Iqu iiŋä inetmeniŋqeŋqä kukŋui, neqä Naqä Jisasi Iqu ganä tqaŋgi, ga ämaqä Iqu ii tqaŋgi äwikuwä iqua, “Kukŋuä iiŋi naqä-qakuiqä” änatäpu, neyaqä quuvqä heqiyqe, yäŋänäqŋqä nemäkkuwi.  
\v 4 Ga Goti Iqu-pqe, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di huitaŋä-huitaŋä kuapänäŋi, ämaqeu yäuŋuä wimäkätä, yäŋänäqŋqä imäkätä, ga Dŋä Äŋguä Ique, Iqueqä äwiŋqä duta ävqäwätä, neqä quuvqä heqiyqe, yäŋänäqŋqä nemäkkqe.   
\s1 Jisasi Iqu aŋgu inätmetŋqä wäuŋuä imäkkqeŋqä  
\p
\v 5 Ne qua änyä-häŋi, Goti Iqu imäkqaŋgi timäutŋqeŋqä ätätqäŋu. Iqu qua iu mipnuwäŋqe, eŋätqä iquau mäqumuateqä ikqe.  
\v 6 Goti Iqueqä bukiuŋi, ämaqä hŋqu kukŋuä tii ätkqä äqänä.  
\pi1 \qt “Si nenyqä kŋuä indqänätqäŋä diŋqe, ne ämaqä-quneŋi, squä-qune etaŋgikä? Ne nätmatqä hiŋgiŋqä qäyä etaŋgquä-qe, Si neŋä di äŋguänaŋi, suŋqä mäneyätqäŋinyä?\qt*  
\v 7 \qt Si ne inemäkätnäŋga, eŋätqä iquauqä yäpä iqi, wäŋqäpu pmetuŋquä äyä inemäkkŋi. Si ne yänä pmeqäŋqä naqä inemäkätnä, yoqä naqä äyä änätapkŋi.\qt*  
\v 8 \qt Itaŋga ne iu miquatuŋquä diŋqe, Si nätmatqä eeqänäŋi, neyaqä yäpä iqi wiqäŋqä imäkekŋi.\qt*”\f + \fr 2:8 \ft Apqä Bukä 8:4-6\f*  
\m Kukŋuä, nätmatqä eeqänäŋä ämaqä-quneqä yäpä iqi wiqäŋqä imäkekqeŋqä ätqe, ii Goti Iqu huiuŋi ävquatämäutä, yäpä iqi mäwiqŋqä matqä iqi, oee. Iŋäqe täŋgaŋi, nätmatqä eeqänäŋi, ämaqeuqä yäpä iqi witaŋgqe, ne hiŋuä mäquŋquä yqänä iqa äpätqäŋu.  
\v 9 Iŋäqe ne täŋgaŋi, tii äqunäŋu. Jisasi Iqu, eŋätqä iquauqä yäpä iqi wäŋqä hmbu tii äpmeqetaŋi, Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä qeqä imäŋqeta, ne eeqänäŋä iquneqä aŋi ämetä, yätamäkqä neyätŋqe, tmi-tmiqä-tqä naqänäŋä ämetä, äpäkoŋgqe. Iutaŋi, Goti Iqu Iqueŋi, Naqä imäkätä yoqä naqä äwikqe. Ga ne täŋgaŋi, Jisasi Iqu Yoqä Naqä Meqä-qu pmetaŋgi äyä äqunäŋu.   
\p
\v 10 Goti Iqu nätmatqä eeqänäŋä iuqä Quatä-qu eä, eeqänäŋä imäkkqe. Ga Iqu, Iqueqä ymeqä kuapänäŋä qäukuä yätuŋqä ätuma äyätä, äŋguänäŋä imäkäqumuatetŋqä äwiŋgqe. Qu qui mimäkŋqä ipŋqä aŋgu itmetŋqä wäuŋui, Jisasi Iqu imäkätŋqä äwiŋgqe. Ga Goti Iqu, Jisasi Ique iuŋqä qäyu iwimäkätŋqe, Iqu Ique tmi-tmiqä-tqä qäyä metŋqä hiŋuinä äquŋgqe. Goti Iqu suqä iiŋi, qämä-qämä miqä, qäyunänä imäkkqe.  
\v 11 Ga ämaqä, qokä-apäki Goti Iqueqänä hepŋqä iwimäkqä Jisasi Iqutä, itaŋga qokä-apäkä, Iqu Goti Iqueqänä hepŋqä iwimäkätŋqä iquatä, quwqä Kaniqu naqä-hŋqunäyi. Iutaŋi, Jisasi Iqu quŋqä womba miqä, ‘Ŋqä nyämaqäuä’ ätuätqäuä.  
\v 12 Iqu tii ätkqe.  
\pi1 \qt “Nyi Saqä Yoqe, nyämaqä iquauä awä iqisa awä tmqänä. Quwqä aquväqŋqetaŋi, nyi haqeu ämakmäutmä apqä tmqänä.\qt*”\f + \fr 2:12 \ft Apqä Bukä 22:22\f*   
\p
\v 13 Iqu tiiŋä-pqe inä ätkqe.  
\pi1 \qt “Nyi Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä eqämäŋga pmetmqänänjqä.\qt*”\f + \fr 2:13 \ft Asayä 8:17\f*  
\pi1 Itaŋga aŋgumŋi, \qt “Goti Hanjuwä Iqu, ymeqä ändapkqä tätä sä pmeŋänä\qt*”\f + \fr 2:13 \ft Asayä 8:18\f* ätkqe.   
\p
\v 14 Ymeqä iiŋä iqua, ämaqä huiwitä, häŋeqetä asänäŋä änyqä iquayi. Iwä Jisasi Iqu äpäkonätä, Setänä, dŋä quvqä äpäkoŋqeuŋqä yäŋänäqŋqä ämeŋqä iqueŋi, qui imäkätŋqä diŋqe, Iqu Ämaqä-qu eätä, huiwitä, häŋeqetä asänäŋä Iŋqä-qu ekqe.  
\v 15 Iqu iiŋä-qu äpäkonätä, ique qui iwimäkkqe, ii ämaqä quwqä äpäkoŋqäŋgaŋqä qua iu äpmapu, äpäkoŋqeŋqä zä ipu, guä eŋqä-pa äkiqäyämbu äpmeŋuwä iu-pqä huätä iqutäumakqä eä. \fig Jisasi Iqu äpäkonätä, Setänä, dŋä quvqä äpäkoŋqeuŋqä yäŋänäqŋqä ämeŋqä iqueŋi, qui imäkkqe.|alt="Jesus on cross" src="BA03031BW cropped.png" size="col" loc="Hebrews 2:14-15" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994" ref="2:15" \fig*  
\v 16 Jisasi Iqu iiŋä ikqe, ii Iqu yätamäkqe, eŋätqä iquau vätŋqä ma, Aprähamä iquesaŋä hueqä-himqä iu vätŋqä ikqä äyuwä.  
\v 17 Iutaŋi, Iqu nätmatqä eeqänäŋä iuŋi, yänä-mänä maeqä, iquatä asänäŋä ekqe. Iiŋä eäqetaŋi, Iqu quwqä hiqäva-imäkqä iquauqä Naqä-qu äpme, Goti Iquenyqä wäuŋui qäyu imäkquätŋqänänji. Wäuŋuä iiŋi, Iqu qokä-apäkä duŋqä qeqä äwutätä, enyqä miqä kukŋuä iuŋi qänaknä itä, ga Kiqä-kiuä hiqäva eŋqä-pa äwinätäqetaŋi, Goti Iqu, ämaqeuqä suqä quvqeŋqä äwqä tnäŋä äwiŋqe, huätä eeqäpnä mamäuquätŋqänänji.  
\v 18 Iqu, Iqueqä-kiuäŋi suqä quvqä iqäŋqä yamwiqä iqe, äwimeqaŋgi tmi-tmiqä-tqe ae ämakqä-qae, qokä-apäki, suqä quvqä imäkpŋqä yamwiqä iqä äwimeqäqä iquauŋi, Iqu yätamäkqä vänä.   
\c 3  
\s1 Jisasi Iqu, Mosisi ique ämäwqätäuqeŋqä  
\p
\v 1 Ŋqä nyämaqäuä, Goti qäukuä yätu äpmeŋqä Iqu, he-pqä nyi-pqä Iqueqä heatuŋquä tääqä änatkqä eäŋque, Jisasi Iqueŋqä kŋuä äŋguänä meqaŋgpu. Jisasi Iqueŋi, Goti Iqu kukŋuä awä tätŋqä ändowatkqä-qu eä, Goti Iquenyqä hiqäva-imäkqä iquauqä Naqä-quvi. Ga ne Iquenyqä quuvqä eqiyqä-qune, Iqueqä yoqe awä ätuätuŋquä Iquvi.  
\v 2 Mosisi iqu, Goti Iqueqä ämaqeuqä awä iqi äpme, wäuŋuäŋqä enyqä miqä, kukŋuä iuŋi qäyu imäkmiŋqä-pa, Jisasi Iqu-pqe, Goti Iqu wäuŋuä imäkätŋqä atäuŋuä ätetä, kukŋuä ätukqä duŋi, enyqä miqä, Qänaknä Iqä Iquvi.  
\v 3 Ne näqŋqä äyä eŋu. Aŋä qeqätqä iqueqä yoqä naqä qäyä etaŋgqä-qe, ämaqä aŋä ique ämätqä iqueqä yoqe, naqänäŋä eä, aŋä iqueqe, ämäwqätäunä. Asä ii eŋqä-paŋi, Goti Iqu Jisasi Iqueä yoqe, Mosisi iqueä iuŋi ämäwqätäutätŋqä, naqänäŋä äwikqe.  
\v 4 Aŋä ämätŋgäwäŋqä iquau mätqe, ii ämaqeyi. Mä Goti Iqu nätmatqä eeqänäŋä Imäkqä Iquvi.  
\v 5 Mosisi iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä aŋiutaŋä wäuŋuä-wiyqä-qu eä, Goti Iqueqä ämaqeuŋi, wäuŋui enyqä miqä itä, nätmatqä Goti Iqu qänaknda täniqä diŋqä ätumiŋqe.  
\v 6 Mä Kraisi Iqu, Goti Iqueqä Ymeqä-qu eä, Iqu qokä-apäkä iqune, Goti Iqueqä aŋä ämätnäŋquä duŋi, Iqu enyqä miqä, Ämiqŋqä Naqä-qu eä. Itaŋga ne pemänä itanä, Naqä Iqu äŋguä inemäkätŋqä diŋqä neqä kŋui yäŋänäqŋqä ävanä, hiŋuä äqunanä äpmeuŋque, ne Goti Iqueqä aŋä äyä ämätnäŋu.   
\s1 Goti Iqueqä ämaqe, hapä pmepnuwäŋqeŋqä  
\p
\v 7 Iiŋä dutaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu tiiŋä ätqä-paŋiyi.  
\pi1 \qt “Täŋgaŋi he Goti Hanjuwä Iqueqä quväki, qätä wipŋqeŋqä änyiŋgi.\qt*  
\v 8 \qt Heqä taqä-tawäkiqua aŋä avqŋqä nämä äpmapu, yamwiqä änyiyäpiyäŋga, qu Nyi hŋgisanä indquepu, quwqä äwqe ppinjqä iŋguwä-paŋi, he-pqe iiŋä miŋqä pambiyä.\qt*  
\v 9 \qt Iqiŋi qu, Nyaqä suqä änäändiyä-tpu yamwiqä änyiyäpu, quväukuä 40 iuŋi, Nyi wäuŋuä yäŋänäqŋqä imäkqaŋgqä di hiŋuä äŋqänmiŋuwi.\qt*  
\v 10 \qt Iwä qu äwqä tnäŋä nyimäkqaŋgä, Nyi tii ätkqe. ‘Qu hea ique-iqueŋi, Nyiŋqä miqä ipu, huäŋqä quŋqä imäueqä iuŋi mäwqä itqäŋä.’\qt*  
\v 11 \qt Iiŋä iutaŋi Nyi Ŋqä äwqä tnäŋitaŋi, kukŋuä yäŋänäqŋqä tii ätkqe. ‘Iqua Nyaqä aŋä hapä pmeqä iuŋi matimäuqä ipnuwiqä.’\qt*”\f + \fr 3:11 \ft Apqä Bukä 95:7-11\f*   
\p
\v 12 Ŋqä nyämaqäuä, hesaŋä hŋqu iqueqä äwqä iunda kŋuä quvqä ämetä, quuvqä maeqiyqä iqetaŋi, Goti Häŋä-pmeqä-täŋä Ique ävquatämäuqäŋqe, yasämä mimbu.  
\v 13 Mä hesaŋä hŋqu, suqä quvqeuta kŋuä äŋguä mämeqä itä, äwqä-ppinjqä iŋqäŋqe, Goti Iqueqä quväki qätä wipnuwäŋqä hea iqu yqänä äwätäŋqä-qae, he hiunji ique-ique yäŋänäqŋqä tqäpŋqä kukŋuä äŋguinä tmbiyä.  
\v 14 Ne Kraisi Iquenyqä quuvqä hiŋuiqä yäŋänäqŋqä eqäkquä-pa, neqä äpäkoŋqä duŋqä yqänä eqiyqa äwätuŋque, ii ne Iqueqä näueqä iquneyi.  
\v 15 Goti Iqueä kukŋuiuŋi tii äyä ätnä.  
\pi1 \qt “Täŋgaŋi he Goti Hanjuwä Iqueqä quväki qätä wipŋqeŋqä änyiŋgi. Qu Nyi hŋgisa indquepu, quwqä äwqe ppinjqä iŋguwä-paŋi, he-pqe iiŋä miŋqä pambiyä.\qt*”\f + \fr 3:15 \ft Apqä Bukä 95:7-8\f*   
\p
\v 16 Ämaqä, Goti Iqueä quväki qätä äwiyäpiyä-qe, Ique hŋgisa itquamiŋuwi, tqukuayi? Ii qokä-apäkä, Mosisi iqu Isipäta ätuma äpkqä eeqänäŋiyi.  
\v 17 Ga Goti Hanjuwä Iqu äwqä tnäŋi, quväukuä 40 iuŋi, tqukuauŋqä imäkmiŋqe? Ii qokä-apäkä suqä quvqä imäkäpu, aŋä avqŋqä iu äpäkoŋguwä iquayi.  
\v 18 Itaŋga Goti Iqu, “Iqua Nyaqä aŋä hapä pmeqä iuŋi matimäuqä ipnuwiqä” ätätä kukŋuä yäŋänäqŋqe, tqukuauŋqä ätkqe? Iqu kukŋuä iiŋi, ämaqä huiu-huiuŋqä matqä, Iqueä kukŋui qänaknä miqä, hŋgisa iqä iuŋqä äyä ätkqe.  
\v 19 Iŋi ne hiŋuä tiiŋä äyä äqunäŋu. Qu aŋä hapä pmeqä iuŋi mäpaquvqe, quwqä quuvqä maeqiyqä iutanji.   
\c 4  
\p
\v 1 Goti Iqu, qokä-apäkä Iqueqä aŋä hapä pmeqä iu timäupnuwäŋqä kukŋuä-guä ämäsäuekqe, yqänä äutänä. Iiŋä eŋqä-qae, hesaŋä hŋqu iŋgisa mäpaquvqä iqäŋqe, neqä-neuä zä imäknätanä, yasämä miŋguatuŋque.  
\v 2 Atqä-awäka, Goti Iqueqä yätamäkqeŋqä kukŋuä äŋgui qätä äwikuwä-pa, ne-pqe kukŋuä äŋgui qätä inä äwikque. Ga qu quuvqä qäyunä maeqiyqä ipu, qätenä äwimiŋuwä iuta, yätamäkqä mävqä ikqä eä.  
\v 3 Mä ne ämaqä Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätuŋquä iqune, Iqueqä aŋä hapä pmeqä iu paquvanique. Ämaqä quuvqä maeqiyqä itqätaŋguwä iquauŋqe, Goti Iqu tii ätkqe.  
\pi1 \qt “Iiŋä iutaŋi, Nyi äwqä tnäŋi nyiŋgaŋgi, kukŋuä yäŋänäqŋqä tii ätkqe. ‘Iqua Nyaqä aŋä hapä pmeqä iuŋi, matimäuqä ipnuwiqä.’\qt*”\f + \fr 4:3 \ft Apqä Bukä 95:11\f*  
\m Iqu qua imäkätäqäŋgaŋi, wäuŋui qäpunä äyä imäkmäuqe, hapä pmeqeŋqä kukŋui iŋga ätkqe.  
\v 4 Goti Iqueqä bukä iuŋi, hiunji 7 iquenyqe, \qt “Goti Iqu Iqueqä wäuŋuä eeqänäŋi qäpu imäkäqetaŋi, hiunji 7 iqueŋi hapä äpmakqeqä\qt*”\f + \fr 4:4 \ft Ipäqäkqä 2:2\f* ätnä.  
\v 5 Ga kukŋuä tqueŋi, haqä yätqäŋi tii tqaŋgi äyä äqunäŋu. \qt “Iqua Nyaqä aŋä hapä pmeqä iuŋi, matimäuqä ipnuwiqä.\qt*”\f + \fr 4:5 \ft Apqä Bukä 95:11\f*  
\v 6 Iwä naqä-qakui tiinji. Ämaqä hui aŋä iŋiuŋi äpaqupŋqä yqänä äutänä. Mä ämaqä, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋuä äŋgui, hiŋuiqänä qätä äwikuwä iqua, qänaknä miqä hŋgisanä ikuwä iutaŋi, aŋä hapä pmeqä iuŋi, mäpaquvqä ikuwi.  
\v 7 Iiŋä dutaŋi, quväukuä hatŋä ae äpäwqaŋga, Goti Iqu, Dewiti iquesa aŋgi tii ätkqe.  
\pi1 \qt “Täŋgaŋi he Goti Hanjuwä Iqueqä quväki qätä wipŋqeŋqä änyiŋgi. Hiqä äwqe, ppinjqä miŋqä pambiyä.\qt*”\f + \fr 4:7 \ft Apqä Bukä 95:7-8\f*  
\m Goti Iqu, ‘täŋganjqä’ ätkqe, Iqueqä quväki qätä wipnuwäŋqä hea iqu, yqänä witaŋgi iiŋqä ätkqe.   
\p
\v 8 Hiŋuiqänäŋi Josuwa iqu, ämaqeu hapä pmeqäpnuwäŋqä ätuma uwqä-säpi, Goti Iqu qänakŋi hiunji hapä pmeqä hŋqueŋqä, matqä iquänänji.  
\v 9 Iŋi Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqe, quwqä Sämbatqä hapä pmeqä mapŋqä iqu, änä matimäuqä yqänä äpätqäuä. Ii, Goti Iqu hiunji 7 ique hapä pmakqä eŋqä-paŋiyi.  
\v 10 Ne näqŋqe, Goti Iqu Iqueqä wäuŋui qäpu itä, hapä äpmakqä-pa, ämaqä Goti Iqueä aŋä hapä pmeqä yäŋgisa äpeyqäqä iqu, iqueqä wäuŋui qäpu itä, hapä pmetäniqe.   
\p
\v 11 Nesaŋä hŋqu ämaqä hiŋuiqänä hŋgisanä ikuwä-pa itä, aŋä iŋiuŋi mäpaquvqä iqäŋqe, ne aŋä hapä pmeqä yäpä yäŋgisa peyaniŋquä wäuŋui, yäŋänäqŋqä yatuŋque.  
\v 12 Goti Iqueqä kukŋui häŋä eä, wäuŋuä yäŋänäqŋqä imäkänä. Iqu näpqä-hionaqä iŋgi-iŋgisa yanäqŋquä eŋqä-paŋä itä, ämaqeuä qeqä-quuvqä hiqŋqä duŋqätä, yäŋiu ämisätäumämä yäŋä-gawä duŋqätä huänä. Iiŋä eŋqä-qae, iqu ämaqeuä kŋuä indqäŋqetä, äwiŋqetä näqŋqä eä, iwäsäuänä.  
\v 13 Nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu imäkkqä eeqänäŋä ii, Iqueä hiŋuä iqiŋi zä mäwiqä a ätäŋgäwäqäŋga, ätnäŋäqi äwi. Neqä suqä imäkmitatqueŋqä kukŋui, Iqueqä hiŋuä iqi tanique.   
\s1 Jisasi Iqu, neqä Hiqäva-imäkqä Naqä-queqä  
\p
\v 14 \fig Nenyäŋqe, hiqäva-imäkqä iquau Miqä Hŋqu, Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqi äpme. Iqu Jisasi, Goti Iqueqä Ymeqä Iquvi.|alt="high priest" src="HK00267C.tif" size="col" loc="Heb 4:14-16" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="4:14" \fig*Nenyäŋqe, hiqäva-imäkqä iquau Miqä Hŋqu, qäukuä iu äpaquvätä, Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqi äpme. Iqu Jisasi, Goti Iqueqä Ymeqä Iquvi. Iwä, “Ne quuvqä Iquenyqä eqiyäuŋunä” ätätanä awä ätätuŋquä iuŋi, a yäŋänäqŋqä qätätatuŋque.  
\v 15 Suqä quvqeuŋqä yamwiqä änemetŋqä eeqänäŋä ii, Ique qäyä ae äwimakqä-qe, Iqu suqä quvqä du miqä ikqe. Iutaŋi, hiqäva-imäkqä iquauqä Naqä Tqu, ne neqä-neuäŋi yäŋä maqŋqä iqaŋgqueŋqä, huäqä änaumäkätŋqä Iquvi.  
\v 16 Iqu iiŋä pmetaŋgqetaŋi, ne zä miqä, Goti hiŋgi nätapqä Iqu-täŋä qäqiqinyqä pemä itanä, uwquatuŋquänänji. Iŋi ne haŋä-iqä ämetanä, yätamäkqä meqä diŋqä äwa etaŋgu änaqänäŋqe, Iqu Iqueqä qeqä-imäŋqetaŋi, yätamäkqä neyänä.   
\c 5  
\p
\v 1 Hiqäva-imäkqä naqä ique-iqueŋi, Goti Iqu ämaqeuqä awä iqisaŋi atäuŋuä itä, iquau yätamäkqä vqäŋqä pmuatequänä. Ga nätmatqä qu Goti Hanjuwä Ique ‘äŋguiqä’ ätuäpu hiŋgi vqetä, itaŋga quwqä suqä quvqä huätä motnämäuqäŋqä hiqäva-qäyqetä, äma äwätä vqä iquvi.  
\v 2 Iqu, iqueqä-kiuäŋi, nätmatqä imäkqäŋqe, yäŋä-maqŋqä-qu eäqä-qae, iqu, ämaqä änyä maqŋqä epu, Goti Hanjuwä Ique ävämetqäŋuwä iquauŋi, tnäŋä miwitqueqä, qeiqinyä itquequänä.  
\v 3 \fig Suqä quvqä huätä mamäuqäŋqä hiqäva-qäyqe, qokä-apäkiuŋqätä, iqueqä-kiuäŋqätä qäsä qäyquänä.|alt="priest offering sacrifice in bowl" src="HK00273B.tif" size="col" loc="Heb 5:1-3" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="5:3" \fig*Ga iqu yäŋä-maqŋqä-qu eäqetaŋi, suqä quvqä huätä mamäuqäŋqä hiqäva-qäyqe, qokä-apäkiuŋqätä, iqueqä-kiuäŋqätä qäsä qäyquänä.  
\v 4 Iŋi ämaqä hiqäva-imäkqä naqä äpmeqä iqu, yoqä naqä-täŋue. Iqu wäuŋuitä, yoqä naqetäŋi, iqueqä äwiŋqä iuta mämeqä yänä, oee. Goti Hanjuwä Iqu, ique ganä tääqä tuätumeqaŋguti, iqu iŋganä menä. Ii Goti Iqu, Aronä ique ätuätumetä äwikqä-panji.   
\p
\v 5 Ga Kraisi Iqu-pqe inänji. Iqu, Iqueqä yoqe haqeu ämaenätä, hiqäva-imäkqä naqä pmetŋqe, Iqueqä-kiuä imäkŋgqä maetqe. Aaŋqe. Goti Iqu, Iqueqä-kiuä Jisasi Iqu wäuŋuä ii imäkqäŋqä ätekqe. Iqu Ique ätetä, tii ätukqe. \qt “Si Ŋqä Ymeqä Iqukiyqä. Nyi täŋgaŋi, Tqä Tniqunä eqänä.\qt*”\f + \fr 5:5 \ft Apqä Bukä 2:7\f*  
\v 6 Ga hŋqäqiŋi, Goti Iqu, \qt “Si hiqäva-imäkqä hea ique-ique, Mekisetekä\f + \fr 5:6 \ft Ipäqäkqä 14:18-24; Hipru 7:1-28\f* iqu eŋqä-pa, pmettŋiqä\qt*”\f + \fr 5:6 \ft Apqä Bukä 110:4\f* ätukqe.   
\p
\v 7 Jisasi Iqu, täkä ämaqä-qu qua täu äpmeqäŋgaŋi, Iqu Goti Iqueqä yätamäkqeŋqä tääqä ätätä, yatŋqä äwikqe. Goti Iqu yäŋänäqŋqä-täŋä itaŋgqeŋqä, näqŋqä eä etaŋgi, Iqu mäpäkoŋqä häŋä pmetäniqä diŋqe, Goti Iquenyqä yääqä tnäŋä ätätä, kŋuä kuapänä äqäkqe. Iqu mändi äkittqänätä, Goti Iqueä äwiŋqä iunä ikqetaŋi, Goti Iqu, Iqueä tääqe qätä äwikqe.  
\v 8 Jisasi Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä-qu eäqä-qe, Iqu tmi-tmiqä-tqä ämakqetaŋi, suqä, Goti Iqueqä kukŋuä iu qänaknä iqäŋqe, näqŋqä ämakqe.  
\v 9-10 Iiŋä ikqetaŋi, Iqueqä wäuŋui qäyunä imäkätŋqä ekqe. Iwä Goti Iqu Ique atäuŋuä itä, “Si hiqäva-imäkqä iquauqä naqe, Mekisetekä Iqu äpmeŋqä-paŋä hisŋqinyä” ätukqe. Ga Iqu qokä-apäkä, Iqueä kukŋuä duŋi qänaki iqä iquauŋi, quwqä suqä quvqeuta aŋgumä itmetä, häŋä hea ique-ique iqumuateqäŋqä ekqe.   
\s1 Ymeqä däŋä mimäŋqä, naqä heqeŋqä  
\p
\v 11 Jisasi Iqu hiqäva-imäkqä naqä, Mekisetekä iqu eŋqä-paŋäŋqä kukŋui, awä kuapänä hetatquä etaŋgqä-qe, heqä kŋuä indqäŋqe, ätnäŋäqi maeqä etaŋgqä iutaŋi, kukŋuä iqueqä quati metquetuŋqueŋqe, ämävqäŋgu.  
\v 12 He Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui qäŋganä ämakuwä-qe, ämaqä huizi duŋi, iiŋqä näqŋqä äväpu, ämotqueqä qäyä etaŋgi, aaŋqä äyuwä. Ii tiinji. Goti Iqueqä kukŋuä he änyäŋäŋga ämakuwä duŋi, ämaqä huizi, qu heŋi aŋgumä näqŋqä etapqa uwqäpnä. He ymisaŋä woyqä di mapŋqe, änä maeqä ipu, aŋui yqänä änätqäŋuwä ii, eŋqä-paŋuenji.  
\v 13 Ämaqä, ymeqä däŋä eŋqä-pa, aŋuä yqänä änätqäŋuwä iqua, suqä äŋguä jänänäŋiŋqä änyä maqŋqä eŋä.  
\v 14 Mä ymisaŋä woyqe, ii ämaqä naqä ae equwä iquauqe. Ämaqä iiŋä iqua, qu suqä äŋguiŋqätä, quvqeŋqätä iwäsäuwa äupiyitaŋi, näqŋqä qäyu ae ämakuwä iquayi.   
\c 6  
\s1 Kukŋuä aŋuä eŋqä-paŋä iuŋqä  
\p
\v 1 Iiŋä dutaŋi, Kraisi Iqueŋqä kukŋui, he aŋuä eŋqä-pa änyäŋäŋga ämakuwä duŋqänä matqä, ne ämaqä naqä hiatuŋquä nemäkqä iuŋqä ätätanä, qänaki iunä iquatuŋque. Ne kukŋuä qätä ae äwikqueŋqänä ätqa uwqe, ii ne aŋä siyaundqä aŋgi-aŋgi äqutätanä, aŋi maqä mimäkqä iququä eŋqä-paŋiyi. Kukŋuä aŋuä eŋqä-pa he änyäŋäŋga ämakuwi, tiiyi. Suqä äpäkoŋqä iuŋqä änätma wqeuŋi, ävquatämäupu, Goti Iqueŋqä quuvqä heqiyqäŋqä, kukŋuiyi.  
\v 2 Ga huizi, suqä asŋä-qŋqä huitaŋä-huitaŋä iquauŋqätä, ämaqeu hipa haqeqi wiyqä iuŋqätä, ämaqä pizqe, qua buta aŋgi vauqeŋqätä, ä neqä suqä äŋguiŋqätä, quvqeŋqätä kimaŋi, näweqä meqäŋqätä kukŋuiyi. Iiŋä iquauŋqä kukŋui, yqänä ätqa mäwqä itanä, ämaqä naqä hiatuŋquä nemäkqä kukŋuä iuŋqä ätätanä, qänaki iunä iquatuŋque.  
\v 3 Goti Iqu ne iiŋi, imäkatuŋquä wiŋgaŋgutqe, ne imäkanä.   
\s1 Tuwä mävqä, yäŋänäqŋqä tqäuqeŋqä  
\p
\v 4-6 Ämaqä hŋqua, quwqä kŋui Goti Iqueqä we-huŋqeu ätimäupu, qäukuä yätutaŋä hiŋgi vqä di ae yamwiqä ipu, Dŋä Äŋguä Ique ae ämepu, Goti Iqueqä kukŋuä äŋguänäŋä etaŋgqeŋqätä, Goti Iqueqä yäŋänäqŋqä qänaknda ätnäŋäqi äti timäutŋqä iiŋqätä, näqŋqä ae eätqäŋuwä iquayi. Ämaqä iquautaŋä hŋqua, ävquatämäupu, Goti Ique tuwä ae äwipqä eäŋqe, kŋuä aŋgumä kunmäkmbŋqe, huäŋqe miŋqä da eä. Suqä iiŋä iqu, ii qu Goti Iqueqä Ymeqä Iqueŋi, aŋgumä zä-huätati äuepu, ämaqeuqä hiŋuä iqi womba metŋqä imasequwä-paŋi.  
\v 7 Ämaqä iiŋä iqua, qua quvqä eŋqä-paŋä iquayi. Qua äŋguä etaŋgi, ämaqä iu itqätaŋguwä iquau yätamäkqä vqäŋqe, piyä äqiyätäqeta eqä ämetä, ymisaŋä äŋguä etŋqä imäkätŋqä iqueŋi, Goti Iqu äŋguänäŋä imäkäniqe.  
\v 8 Mä quae quvqä etaŋgi, guä yäŋä-täŋitä, qätaqä quvqetänä äukatŋqe, Goti Iqu ‘qui imäknänä’ tqaŋguti, tä näniqe.   
\p
\v 9 Neqä neyämaqä kiiŋä änenyätŋqäuä, haŋä-iqä iiŋä etquque, he memeqä, Goti Iqu yätamäkqä eyätä, aŋgumä etmeniqeŋqä kŋuä yäŋänäqŋqä ämeŋu.  
\v 10 Goti Iqu Iwäsäuqä Jänänäŋä-qu eä, hiqä wäuŋuä äŋguä imäkätqäŋuwä iuŋqätä, hiqä Iquenyqä enyätŋqeŋqätäŋi, hui mimäuqä Iquvi. He Iquenyqä heŋgaŋgqetaŋi, qokä-apäkä Iqueqä duŋi, yätamäkqä ävqa äpätqäŋuwi.  
\v 11 Ne he hŋqunä-hŋqunäŋi, suqä iiŋi yäŋä äqänäpu imäkätqäŋuwä-pa, heqä quuvqä heqiyqä di, a yäŋänäqŋqä äqätpu, he Goti Iqu äŋguänä emäkäniŋqä kŋuä yäŋänäqŋqä indqämbu, hiunji Iqu äteqäqä iqueŋqä, hiŋuä äqumbu pmetpŋqeŋqä äneŋgi.  
\v 12 Iŋi, he yäŋä äqänäpiyä iutaŋi, enyqä miqä iqäpŋqe. Ga suqe, ämaqä quuvqä naqä-qakuänäŋä eqiyäpu, enyqä miqä ipu, nätmatqä äŋguä, Goti Iqu iquau väniŋqä kukŋuä guä ämäsäuekqä iuŋi, ämapŋqä imäkätqäŋuwä-pa, iiŋä imäkqäpŋqe.   
\s1 Goti Iqueqä kukŋuä guä ämäsäuekqe, a yäŋänäqŋqä kiqätqeŋqä  
\p
\v 13 Hiŋuiqänäŋi Goti Iqu Aprähamä iqueŋi, kukŋuä hŋqu ätuätä, guä ämäsäuekqe. Ga ämaqä naqä Goti Ique ämäwqätäuä äpmeŋqe, hŋqu maeqä etaŋgi, Iqu Iqueqä-kiuäŋqä, \qt “Nyi, Ŋqä yoqeta kukŋuä tii ätätmä eqänä\qt*”\f + \fr 6:13 \ft Ipäqäkqä 22:16\f* ätätä, guä ämäsäuekqe.  
\v 14 \qt “Nyi si äŋguä ikimäkätmä, saqä taqä-tawäka, aaŋä kuapänä eqiyämambnuwäŋqä, ikimäkmqänä\qt*”\f + \fr 6:14 \ft Ipäqäkqä 22:17\f* ätukqe.  
\v 15 Iŋgata-tiŋi, Aprähamä iqu, Goti Hanjuwä Iqu iinä ätukqeŋqä, enyqä miqä itä hiŋuä äqänä äpmamiŋqetaŋi, nätmatqä eeqänäŋi qäyunänä qe ämakqe.   
\p
\v 16 Suqä kukŋuä naqä-qakuä imäkqe, tiiyi. Ämaqä, iqueqä kukŋui, ii naqä-qakuänäŋä etaŋgi, ämotquetŋqä iqu, ämaqä naqä ämäwqätäuŋqä hŋqueqä yoqe ätätä, “Nyi kukŋui, ämaqä iqueqä yoqeta naqä-qakuä ätqänä” tänä. Huiziqua, iiŋä ätätŋqä iqueqä kukŋui, makittqiyeqä ipu, kukŋuä hui matqä ipnä.  
\v 17 Goti Iqu Iqueqä kukŋuä guä ämäsäutä eŋqä duŋqe, Iqueqä kŋuä indqäŋqä imŋi makunmäkŋqä danä yänä. Iŋi, ämaqä Iqu guä ämäsäutä eŋqä di mapnuwäŋqä iqua, suqä iiŋä iqueŋqä näqŋqä äŋguänä mapŋqeŋqä wiŋgaŋgi, Iqu Iqueqä-kiuäŋqä, \qt “Nyi, Ŋqä yoqeta kukŋuä tii ätätmä eqänä\qt*”\f + \fr 6:17 \ft Ipäqäkqä 22:16\f* ätätä, guä ämäsäuekqe.  
\v 18 Ga Goti Hanjuwä Iqu, Kukŋuä Quaŋgä Änä Matqä-qu etaŋgi, täŋgaŋi Iqueqä kukŋuä hŋquaqu makunmäkŋqä inyiyäŋqä äwi. Tiiŋä, kukŋuä guä ämäsäuekqä iqutä, kukŋuä “Nyi, Ŋqä yoqeta kukŋuä tii ätätmä eqänä” ätkqä iqutä, iquaquvi. Iutaŋi, ne ämaqä zä äwätanä, Iqu-täŋä qäqiqi äpmeŋquä iqune, nätmatqä meniŋqueŋqä kŋuä indqänätanä, hiŋuä äqunanä pmetatuŋqueŋqä, yäŋänäqŋqä nemäkänä.  
\v 19 Ne iiŋä itanä äpmeŋque, ii nätmatqä qätaŋä-täŋi, hmbi-mända a yäŋänäqŋqä äkiqätätä, ämeŋä-miqä äpmeŋqä-pa, ga neqä häŋä-pmeqä-pqe asä iiŋä ämeŋä-miqä yätqä eŋqä-paŋä iquvi. Ga Qätaŋä-täŋä Iqu, yuä naqänäŋä hiqäva-imäkqä aŋä yäpä iŋgisa imaknmiŋqä ique äpaquvätä, hiqŋqä aŋä pmua ique yäpä yäŋgisa ätimäuŋqä-paŋä iiŋiyi.  
\v 20 Aŋä hiqŋqä pmua iqueä yäpä yäŋgisaŋi, Jisasi Iqu ne yätamäkqä neyätŋqeŋqä, hiŋuiqä äpaqukqe. Iqu iiŋä ikqe, hiqäva-imäkqä Mekisetekä iqu eŋqä-pa, hiqäva-imäkqä naqä hea ique-ique pmetäniŋqä ätimäukqä iutayi.   
\c 7  
\s1 Mekisetekä iqu, hiqäva-imäkqä iquautaŋä naqä äpmeŋqeŋqä  
\p
\v 1 Mekisetekä iqu, aŋä-himqä Salemätaŋä ämiqä naqä-qu eä, ga iqu Goti Haqä Yätutaŋä Iqueqä hiqäva-imäkqä iquvi.\f + \fr 7:1 \ft Ipäqäkqä 14:17-20\f* Aprähamä iqu mäkäŋqä äwätä, aŋä-himqä huiu ämiqä naqä iquau pizqä äpäseqaŋi, aŋämqä aŋgumä pätqätaŋga, Mekisetekä iqu, iqutä hänaqä awä-iqi äminyiyi, Goti Iqu Aprähamä ique äŋguä pmetŋqä wimäkätŋqä, tääqä ätkqe.  
\v 2 Ga Mekisetekä iqueŋi, Aprähamä iqu nätmätqä äpäsätakqä eeqänäŋi, 10 iwäsäueqäwäqe, hŋqu äwikqe. Yoqä Mekiseteki, kiqä quati tiinji. “Suqä jänänäŋä iu ämiqä naqä-quvqä” ätä äqonä. Ŋŋ “Salemätaŋä ämiqä naqä-quvqä” äqonäŋqe, kiqä quati tiiyi. “Äwqä haŋuä imbu pmeqä iu ämiqä naqä-quvqä” ätä äqonä.  
\v 3 Itaŋga iqu, kanä-käna, kaqä-kawu maeqä-quvi. Iqueqä häŋä-pmeqe, äänä ipäqäkqäti, ä qäpu äänä heniqäti? Ne maqŋqe. Iqu Goti Iqueqä Ymeqä-qu eŋqä-paŋä eä, hiqäva-imäkqä naqä hea ique-ique pmetäniqe.   
\p
\v 4 Täukue! Neqä awä hiŋuiqändqä Aprähamä iqu, nätmätqä äpäsämakqä äŋguänäŋi, 10 iwäsäueqäwäqe, ämaqä tque hŋqu äwikqeŋqä kŋuä indqänäŋä? Iqu ämaqä yoqä naqä-täŋä-qu äyuwä.  
\v 5 Lipai iqueqä hueqä-himqä iutaŋä hiqäva-imäkqä wäuŋui ämetqäŋuwä iquauŋqe, kukŋuä-suqe tiiŋä ätnä äwi. “\qt Israitqä iutaŋä hueqä-himqä huizi, qu quwqä nätmatqe, 10 iwäsäueqäupiyi, hŋqu Lipai iquau vqäŋqe.\qt*”\f + \fr 7:5 \ft A Täuqä 18:21\f* Iwä Israitqä iqua, Lipai iquauqä kuta-kuŋguka epu, ga iqua Aprähamä iqueqä ymeqä-qua etaŋgqä-qae, Lipai iqua, iquauta ämotautqäŋä.  
\v 6 Iŋäqe Mekisetekä iqu, Lipai iquau-taŋä-qu maetqe, iqu Aprähamä iqueqä nätmatqä iwäsäueqäukqä iutaŋä hŋqu ämetä, Goti Iqu ique äŋguä pmetŋqä wimäkätŋqä, tääqä ätkqe. Goti Iqu Aprähamä iqueŋi, “Nyi äŋguä kimäkmniqeqä” ätuätä guä ämäsäuekqä iuŋi, qäyä etaŋgi, Mekisetekä iqu ii itquakqe.  
\v 7 Ämaqä hŋqu hŋqueŋqä, Goti Iqu ique äŋguä pmetŋqä wimäkätŋqä tääqä ätqäqe, iqu ämaqä naqä, huizique ämäwqätäuŋqä iquvi.  
\v 8 Ämaqä eeqänäŋi, äpäkoŋqä iquanänji. Iŋi Israitqä iqua, quwqä nätmatqä iwäsäueqäupqä iutaŋä hŋqu ämotautqäŋuwä iqua, asä e äpäkoŋqä iquanänji. Mä Mekisetekä, Aprähamä iqueä nätmatqä iwäsäueqäukqä iutaŋä hŋqu ämakqä iqu, iiŋä ma, Goti Iqueä bukiuŋi, iqu häŋä yqänä äpmenä ätänä.  
\v 9 Mä Lipai, Israitqä iquauta ämotautqäŋuwä iquauŋqe, ne tiiŋä-pqe inä tanä. “Iqua quwqä-quwä Aprähamä iquesa, 10 iutaŋä hŋqu, Mekisetekä ique äwikuwiqä.”  
\v 10 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Mekisetekä iqu, Aprähamä iqutä ämiŋgiyäŋgaŋi, Aprähamä iquesaŋä hueqä-himqä Lipai iqua, iqueqä huiwä iu yqänä witaŋguwäŋganji.   
\s1 Hiqäva-qäyqä Häŋä Iqu, yäuä iquau ämäwqätäuŋqeŋqä  
\p
\v 11 Hiŋuiqänäŋäŋgaŋi, hiqäva-imäkqä wäuŋui, Lipai iquanä a äqätpu imäkätqätaŋguwä iutaŋi, Israitqä iqua kukŋuä-suqe Mosisi iquesa ämakuwi. Iŋi Lipai iquauä hiqäva-imäkqä wäuŋui, qokä-apäki mävaputäuqä jänänäŋä hipŋqä yätamäkqä mävqä yänä. Qu iuta jänänäŋä qäyunä hipŋqä-säpi, Goti Iqu, ‘Hiqäva-imäkqä änyä-häŋä, Aronä iqu eŋqä-paŋä maeqä, Mekisetekä iqu eŋqä-paŋä hŋqu, qänaknda timäuniqeqe’, matqä iquäniŋgä.  
\v 12 Hiqäva-imäkqä suqä häŋi, huiziqueqä aŋi meqaŋga, kukŋuä-suqä-pqe huätä päwqaŋguti, häŋä hŋqu-mända meniqe.  
\v 13 Ämaqä, Goti Iqu, “hiqäva-imäkqä Mekisetekä iqu eŋqä-paŋä timäuniqeqä” ätkqä iqu, hueqä-himqä Lipai iutaŋä-qu maetqe, huiziutaŋä-quvi. Ga hueqä-himqä iiŋä iquesaŋä hŋqu, hiqäva-qäyqä ttawiu ätqäukqä maetqe, oee.  
\v 14 Ne näqŋqä äŋguänäŋä tii äyä eäŋu. Neqä Naqä Iqu, Jutä iquautaŋä imäŋgqä-qu äyuwä. Ga Mosisi iqu, ämaqä iquautaŋä hŋqu hiqäva-qäyqä-qu pmeniqeqe, matqä ikqe.   
\p
\v 15 Iŋi ‘hiqäva-imäkqä änyä-häŋä hŋqu, Mekisetekä iqu eŋqä-paŋä-qu timäuniqeqä’ tqaŋgi äwiyäuŋquetaŋi, ne näqŋqä äŋguänäŋä tiiŋä hiatuŋquänänji. “Iqu hiqäva-qäyqä Lipai iquauŋi, ämäwqätäuŋqä iquvqä.”  
\v 16 Lipai iquesaŋä hiqäva-qäyqä äpmeŋuwi, ii hueqä-himqä iutaŋä iquanä hipnuwäŋqä ätnä witaŋgqä iutayi. Mä Jisasi Iqu, hiqäva-qäyqä äpmeqäqe, ii häŋä hea ique-ique pmeqä iqueqä yäŋänäqŋqä iutaŋi, Iqu ii äpmeqi.  
\v 17 Goti Iqueqä bukä iuŋi, Iquenyqe, \qt “Si hiqäva-imäkqä hea ique-ique, Mekisetekä iqu eŋqä-pa, pmettŋiqä\qt*”\f + \fr 7:17 \ft Apqä Bukä 110:4\f* ätä äqänä.   
\p
\v 18-19 Kukŋuä iquesaŋi, ne näqŋqä tiiŋä äyä equ. Kukŋuä-suqä Goti Iqu Mosisi ique äwikqe, yäŋänäqŋqä maeqä eä, ne mävaputäuqä jänänäŋä hiatuŋquä yätamäkqä mäneyqä iquätŋqä etaŋgi, Goti Iqu maŋitä ämaitä, hänaqä aaŋä äŋguänäŋä, kukŋuä-suqä ique ämäwqätäuŋqä hŋqu imäueqäqe. Huäŋqä iquesaŋi, ne Goti Iquenyqä qäqiqi wanä.   
\p
\v 20 Ga Jisasi Iqu hiqäva-qäyqä ätimäukqe, Iqu hiŋgi qanyänä matimäuqä ikqe. Hiqäva-qäyqä huizi iqua, iiŋä hepŋqä duŋqe, ämaqä hŋqu, ämaqä naqä hŋqueqä yoqe ätätäqeta, atäuŋuä miqä imiŋqe.  
\v 21 Mä Goti Iqu, Jisasi Ique hiqäva-qäyqäŋqä atäuŋuä itäqäŋgaŋi, Iqueqä yoqä dutanä atäuŋuä yäŋänäqŋqä ikqe. Iqueqä bukä iuŋi, tii ätänä.  
\pi1 \qt “Naqä Iqu Iqueqä yoqä duta ätätä ätkqe. ‘Si hiqäva-qäyqä hea ique-ique pmettŋiqä.’ Iqueqä kukŋuä iiŋä ätätqä duŋi, tŋäŋqä miqä yäŋqiyä.\qt*”\f + \fr 7:21 \ft Apqä Bukä 110:4\f*   
\m
\v 22 Goti Iqu, Iqueqä yoqä dutanä atäuŋuä yäŋänäqŋqä ikqetaŋi, ne näqŋqä ti eäŋu. Jisasi Iqu hea ique-ique pmetäniqetaŋi, kukŋuä Goti Iqu änyä-häŋä ämäsäuekqe, äŋguänäŋä eä, kukŋuä yäuä iuŋi ämäwqätäuänä.   
\p
\v 23 Ämaqä kuapänäŋä hiqäva-qäyqä äpmeqisäpiyä iqua, äpäkonäpiyä iutaŋi, äpakänä mäpmeqä imiŋuwi.  
\v 24 Iŋäqe Jisasi Iqu, hea ique-ique pmetäniqetaŋi, hiqäva-qäyqä wäuŋui, mävqautämäuqä, a äpakänä äqätqa wätäniqe.  
\v 25 Iŋi Iqu hea ique-ique iiŋä äpmetä, Goti Iqu qokä-apäkä aŋgumä itmetŋqä tääqä ätuätŋqä-qae, qu Iqueä yoqeta, Goti Iquenyqä qäqiqi pätqätaŋguwä iuŋi, häŋä näweqä imäkäqumuatquänä.   
\p
\v 26 Ga neŋi yätamäkqä neyätŋä diŋqe, hiqäva-imäkqä iquauqä naqe, Iqu Qäqunänji. Iqu Goti Iqueqänä äpme, suqä quvqä hui mimäkqä-qu eä, suqä quvqä hui Iqutä täka mamäkqä eä, ga suqä quvqä imäkqä iuŋqä qäqiqi mäpmeqä, Goti Iqu Ique qäukuä haqä yätuŋqä ätuma äpmuatekqe.  
\v 27 \fig Hiqäva-imäkqä iquauqä naqä huizi iqua, hiqäva hiunji ique-iqueŋi, äqäka äwätqäŋuwi.|alt="priest & altar compilation" src="Heb 7-27.png" size="col" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, & Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994. (Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994. HK0025b & LB002660b" ref="7:27" \fig*Hiqäva-imäkqä iquauqä naqä huizi iqua, hiqäva hiunji ique-iqueŋi, suqä quvqä quwqe-ganä äqämbiyi, qänakŋi qokä-apäkiuqe, iŋga äqäka äwätqäŋuwi. Iŋäqe Jisasi Iqu suqä iiŋi maeqä-que. Iqu hiqävae, hŋqunä äqiyätä, Iqueqä-kiuä Goti Ique äwiŋgqe.   
\p
\v 28 Auä, tiiŋiyi. Kukŋuä-suqä Goti Iqu Mosisi ique äwikqe, ämaqä yäŋänäqŋqä maeqä iquauŋi, hiŋgi hiqäva-imäkqä iquauqä naqä pmapŋqä atäuŋuä itŋqe. Mä kukŋuä-suqä iquesa qänakŋi, Goti Iqu kukŋui, Iqueqä yoqä dutanä guä yäŋänäqŋä ämäsäuetä, Iqueqä Ymeqä Ique atäuŋuä ikqe. Ymeqä Iqu, huiŋqä äwa miqä, ne Yätamäkqä Neyqä-qu qäyunäŋä eä, hea ique-ique pmetäniqe.   
\c 8  
\s1 Jisasi Iqu, Hiqäva-imäkqä Naqä, qäukuä haqä yätu äpmeŋqä Iquvi  
\p
\v 1 Kukŋuä tä ätätuŋquä iqueqä yäŋi, tiiŋä eä. Hiqäva-imäkqä iquauqä naqä ne ämeŋquä Iqu, äŋguä, yäŋänäqŋqä-täŋä Iquvi. Iqu, Ämiqä Naqä, qäukuä yätu äpmeŋqä Iqueä zä-hawä hipa ämuaŋgisaŋä ique ae äpmakqe.  
\v 2 Iqu hiqäva-qäyqä wäuŋui, hiqŋqä pmua yäpä iŋgisa, namnä aŋä naqä-qakuä iu itqäuä. Aŋä iqu, ämaqe mätqä maetqe, Goti Naqä Iqu ämätkqe.   
\p
\v 3 Hiqäva-imäkqä iquauqä naqä iqua, qu eeqänäŋi nätmatqä Goti Iquenyqä tä ikapŋqä isua äma ppnä. Iutaŋi neqä Hiqäva-imäkqä Naqä Jisasi Iqu-pqe, nätmatqä hiqäva qäyätŋqe, äma pänä.  
\v 4 Qua täuŋi, hiqäva-qäyqä hŋqua ae äpmapu, suqä ätnä äwiŋqä-pa, qu Goti Ique hnjua-hnjua ae ävätqäŋuwi. Iiŋä iutaŋi, Iqu qua täu pmeqä-säpi, Jisasi Iqu hiqäva-qäyqä mäpmeqä iquäninji.  
\v 5 \fig Qua täu hiqäva äqiyätqäŋuwä iqua, quwqä wäuŋui, aŋä qäukuä yätu ämätnäŋqä iqueqä wätqä eŋqä-paŋä iu itqäŋuwi.|alt="tabernacle in wilderness" src="LB00259B.tif" size="col" loc="Heb 8:3-6" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="8:5" \fig*Qua täu hiqäva äqiyätqäŋuwä iqua, quwqä wäuŋui, aŋä naqä-qakuä iu miqä, aŋä qäukuä yätu ämätnäŋqä iqueqä wätqä eŋqä-paŋä iu itqäŋuwi. Mosisi iqu namnä aŋä mätätŋqä itqätaŋgaŋi, Goti Iqu iqueŋi, “\qt Si qoqoŋä yätu äpmeŋäŋgaŋi, Nyi aŋi qäukuä yätu mätnätaŋgi mäktquakqä-pa, hui mävquatämäuqä, eeqänäŋi ii eŋqä-pa mätiyä\qt*”\f + \fr 8:5 \ft Aŋgumä Itmakqä 25:40\f* ätukqe.  
\v 6 Jisasi Iqu, Goti Iqutä, nesä, awä iqi ätqäutä, kukŋuä änyä-häŋä Goti Iqu ämäsäuekqe, qäyunä timäutŋqä itqäuä. Goti Iqueqä yätamäkqä, kukŋuä änyä-häŋä iquesa timäutŋqä ämäsäuekqe, yätamäkqä kukŋuä yäuä iquesa ätimäutŋqä duŋi ämäwqätäunä. Asä iŋi, hiqäva-qäyqä wäuŋuä Jisasi Iqu täŋga ämeqäqe, hiqäva-qäyqä huizi iquaui, ämäwqätäuä.   
\p
\v 7 Kukŋuä Goti Iqu hiŋuiqä ämäsäuekqä iqu, äwa miqä äŋguänäŋä heqä-säpi, kukŋuä änyä-häŋä hŋqu mimäkqä iquäninji.  
\v 8 Mä Goti Iqu ämaqe, äwa itqätaŋgä äqunäqe, Iqu tii ätkqe.  
\pi1 \qt “Naqä Iqu, ‘Qätä nyipiyä’ ätqi. ‘Hiunji hŋqueŋi, Nyi tiiŋä imäkmniŋqe. Nyi qokä-apäkä Israitqä iquatä, Jutä iquatäŋi, kukŋuä änyä-häŋä hŋqu, mäsämniqe.\qt*  
\v 9 \qt Hiŋuiqänä Nyi hiqä hewäkiquau Isipäta itmetmä, a ämäsquäŋga äpätmäŋga, qutä kukŋuä guä ämäsäuekqe. Qu Nyaqä kukŋuä iiŋi ävausäpu qänaknä miqaŋguwäŋga, Nyi quŋqä huäqä manuŋgaŋgi, tuwä äwikqetaŋi, kukŋuä guä änyä-häŋä ämäsämqä tqu, huiziqutäŋi asänäŋä manä’ ätqi.\qt*  
\v 10 ‘\qt Mä iŋgaŋi, kukŋuä Nyi qokä-apäkä Israitqä itä guä mäsämniŋqe, tiiŋiyi. Nyi Ŋqä suqä eeqänäŋä pŋqe, quvaqä kŋuä indqäŋqeu eätmä, ga Ŋqä kukŋui, Nyi tuwaŋui, quvaqä qeqä-quuvqä iu äqiyetmä, ga Nyi quwqä Goti-qunä pmetaŋgundi, qu Ŋqä qokä-apäkä hipŋqänäyi.\qt*  
\v 11 \qt Iwä iŋgaŋi, ämaqä naqä iquatä, ämaqä hiŋgiŋqä iquatäŋi, qu eeqänäŋä Nyiŋqä ae näqŋqä epiyä-qae, ämaqä hŋqu, käyämaqä käta-käŋgua hŋque, “Si Naqä Iqueŋqä näqŋqä pmayä” ätuätä, mätquä da yänä.\qt*  
\v 12 \qt Quvaqä suqä quvqä imäkätqäŋuwä diŋqe, qeqä ätmäkätmä, kŋui aŋgi manyiyqä yäŋqiyä’ ätqi.\qt*”\f + \fr 8:12 \ft Järämai 31:31-34\f*   
\m
\v 13 Goti Iqu kukŋuä iiŋi ätätä, kukŋuä guä änyä-häŋä ämäsäuekqe, ii Iqu kukŋuä guä hiŋuiqänä ämäsäuekqä iqu yäuä heqaŋgi, ii imäkkqe. Nätmatqä yäuä etä, wäuŋuä maeqä ii, aaŋqä hiätŋqä itqäuä.   
\c 9  
\s1 Kukŋuä guä ämäsäuekqä yäuä iqueqä aŋiŋqätä, suqeŋqätäyi  
\p
\v 1 Kukŋuä guä änyäŋäŋga ämäsäuekqä iqu, suqä Goti Iqueqä yoqe haqeu mamäupŋqeŋqätä, aŋä Iqueqäŋqä qua täu mätpŋqeŋqätä ätnä.  
\v 2 Iŋi namnä aŋä, hiqŋqä hŋquaqu-täŋä hŋqu ämätkuwi. Hiqŋqä hiŋuiqä iqueŋi, hiqi-tä-tqäuqetä, hevqetä, bretqä Goti Iqueqä hiŋuä iqi äwämiŋqetäŋi, iqi äwiŋä. Hiqŋqä iqu, ‘Goti Iqueqänäŋiqä’ ätmiŋuwi.  
\v 3 Yuä naqänäŋä, hiqŋqä hŋquaqu imäkätŋqä imasekuwä iqueuä tuwä iŋgisaŋä hiqŋqä iqueŋi, ‘Aaŋä näwinyä, Goti Iqueqänäŋiqä’ ätmiŋuwi.  
\v 4 Hiqŋqä iqueŋi, suakä sisnyaŋä wetŋqä iwamäkqä ttawä itä, kukŋuä guä-mäsäŋqä ipŋä itä, iqi äwiŋinyä. Iquaquiŋi, golqetä eeä ikuwi. Ipŋä iqueqä yäpä imŋi, golqä häkä, buayä mana hui häkä iŋqä itä, Aronä iqueqä yäkqä zä-hutäkŋä äuŋgqä itä, itaŋga hikä tepquva Goti Iqueqä kukŋuä guä-mäsäŋqä äqŋqä itä, imä imänäŋä.  
\v 5 Itaŋga ipŋä iqueqä pmäukuiŋqe, qu “Goti Iqu ämaqeuqä suqä quvqe huätä mamäutŋqä pmeqeyqä” ätmiŋuwi. Pmäukuä haqeqiŋi, nätmatqä (qerupqä\f + \fr 9:5 \ft Qerupqä ii, Israitqä iquauqä aŋä-kukŋuiyi. Iqua ynaunjqä huqä-täŋä eä, Goti Iqutä äpmeŋä iquai.\f*) hŋquaquvqä ktqe, ‘Goti Iqu naqänäŋä eä, ga iqi äpmenä’ kŋuä mapqäŋqä ämotquanyä, qeeqä huqe ävayeyäŋga, pmäukuä haqä yäŋi äpatqäyäŋinyä. Täŋgaŋi nätmatqä iiŋä iquauŋqe, “Ii iiŋi-iiŋiqä” ätätmä ätqa mäwqä ymä.   
\p
\v 6 Nätmatqä iiŋä iqua ae äwitaŋguwäŋgaŋi, hiqäva-qäyqä iqua, namnä aŋä iqueuä hiqŋqä hiŋuiqäŋä iqueŋi, qu Goti Iqueŋqä wäuŋuä imäkäqäsätqäŋuwi.  
\v 7 Mä hiqŋqä huizi iqueŋi, hiqäva-imäkqä iquauqä naqä iqu, quväukuä ique-iqueŋi, kiqä-kiuänä, naqä-hŋganä äpaquvätŋqe. Iqu hiŋgi qanyinä mäpaquvqä, naŋuitaŋä häŋeqä hui äma äpaquvätä, suqä quvqä iqueqeŋqätä, qokä-apäkä näqŋqä yasämä maeqä ipu imäkätqäŋuwiŋqätä, Goti Ique ävätŋqe.  
\v 8 Iwä suqä iiŋä iquautaŋä di, Dŋä Äŋguä Iqu äyä ämänätquetŋqe. Namnä aŋä hiŋuiqäŋä iqutä, kiqä suqetä, yqänä mätnätaŋgqäŋga, hänaqä Goti Iqueä aŋä naqä-qakuänäŋä iuŋqe, ätnäŋä iqi äti miŋqä eä.  
\v 9 Namnä aŋä iqueqä suqä iqua, ii wätqä eŋqä-paŋä eä, ne täŋga äpmeŋqueuŋi, näqŋqä nätapänä. Ämaqe, suqä iiŋä iquau qänaknä imitpqä iqua, qu Goti Ique nätmatqä hnjua äväpu, hiqäva äqäyäpu, naŋuätä, tä iketqäŋuwä-qe, quwqä suqä-iwäsäuqä duŋi, “Ne Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi ikikinyäŋä äyä äpmeŋunä” kŋuä indqämbŋqä mimäkqä danä yänä, aaŋqe.  
\v 10 Suqä iqua, ymisaŋä äŋqäŋgaŋqä, eqä äŋqäŋgaŋqä, nätmatqä huitaŋä-huitaŋä isuau asŋä-qäyqäŋqä iuvi. Iqua nätmatqä huiwä iqueqä duŋqänä ätätqäŋä. Goti Iqu suqä ii, nätmatqä eeqänäŋi jänä imäkäniqäŋgaŋqä yakuä äwikqe.   
\s1 Kraisi Iqu, Iqueqä häŋeqetä, kukŋuä guä ämäsäuekqä änyä-häŋi, yäŋänäqŋqä imäkkqeŋqä  
\p
\v 11 Mä Kraisi Iqu, hiqäva-imäkqä iquauqä Naqä-qu eä, nätmatqä äŋguänäŋä ätimäutŋqä iu Miqä-qu pmetŋqä ae ätimäukqe. Iqu Goti Iqueqäŋqä namnä aŋä äŋguänäŋi, hiŋuiqänä ämätnämiŋqä ique ämäwqätäuŋqä ique äpaqukqe. Aŋä iiŋä iqu, ämaqe quwqä hipaitä mätqe, qua täuŋi mamätŋqä eä.  
\v 12 Aŋä ique äpaquväqe, Iqu meme häŋeqetä, bulumäka hipkä häŋeqetä, qäsä ämipaquvqä maetqe, Iqueqä häŋeqenä, aaŋä näwinyä Goti Iqueqänäŋä aŋä ique, naqä-hŋganä ämipaquvätä, iqi näweqä äpme. Iutaŋi Iqu neŋi, suqä quvqä duta, hea ique-ique pmeniŋquä aŋgumä mbqä äneyämakqe.  
\v 13 Qokä-apäkä Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi, kiyä tmäkmbqä eäŋuwi, hiqäva-qäyqä iqua, meme häŋeqe, ä bulumäka qokä häŋeqe, ä bulumäka apäkä tä ikapiyi, näwinyä tä wätakä niqiyqaŋga, wätaki\f + \fr 9:13 \ft A Täuqä 19:1-22\f* äuaqupuiyi, ga qokä-apäkä du hmbunä-hmbunä pŋqä-pŋqä iqaŋguwitaŋi, qokä-apäki Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi ikikinyäŋä epu, Iqueqänäŋä hepŋqä iiyi.  
\v 14 Mä Kraisi Iqueä häŋeqä di, iuŋi ämäwqätäuä. Iqu suqä quvqä hui miqä näwinyä aaŋqä eä, Dŋä Äŋguä Hea Ique-ique Pmeqä Iqueä yäŋänäqŋqetaŋi, Iqu äpäkonätä, Iqueqä-kiuä Goti Ique äwiŋgqe. Ga Iqueä häŋeqe, ikikinyäŋä inemäkqe, neyaqä huiwä dunä ma, neyaqä suqä-iwäsäuqä duŋi, “Ne Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi, ikikinyäŋä äyä äpmeŋunä” näqŋqä metuŋquä inemäkänä. Iiŋä dutaŋi ne wäuŋui, äpäkoŋqä duŋi ävämetanä, Goti hea ique-ique pmeqä Iqueqenä imäkqa uwquatuŋque.   
\p
\v 15 Jisasi Iqu ae äpäkonäqetaŋi, Goti Iqutä, ämaqetä, awä iqi ätqäutä, kukŋuä änyä-häŋä Goti Iqu ämäsäuekqe, qäyunä timäutŋqä Imäkqä Iquvi. Auä, qokä-apäkä Goti Iqu atäuŋuä ikqä iqua, nätmatqä äŋguänäŋä Iqueqä ymeqeu, “He näweqä mapnuwäŋqeqä” ätukqä ii mapnuwä diŋqe, quwqä suqä quvqä, qu kukŋuä Goti Iqu hiŋuiqänä guä ämäsäuekqe ävasäpu ikuwiuta, Jisasi Iqu aŋgumä itmetŋqä äpäkoŋgqe.   
\p
\v 16 Kukŋuä guä ämäsäuekqä iiŋä iqua, tiinji. Ämaqä hŋqu äpäkonätŋqä itäqäŋga, iqueqä nätmatqe, tqu-tqu meniŋqeŋqä tuwaŋuiu ätätä äqäyekqä-payi. Tuwaŋuä ii qäyu timäutŋqeŋqe, ämaqe, qu iqu ae äyä äpäkoŋgaŋgi qumbunä.  
\v 17 Tuwaŋuä ii äqäyekqä iqu äpäkoŋgqe, iqueqä kukŋuä i ätätä äqäyekqe, iŋga timäunä. Iqu häŋä yqänä äpmeŋqe, iqueqä kukŋui, iqi hiŋgi äwi.  
\v 18 Iwä suqä asä iiŋi, kukŋuä guä hiŋuiqä ämäsäuekqä yäŋänäqŋqä imäkätŋqä diŋqe, häŋeqetanä ätimäukqe.  
\v 19 Ii tii timäutŋqeyi. Mosisi iqu kukŋuä eeqänäŋi, kukŋuä-suqä iuta qokä-apäkiu ae ätuäqetaŋi, iqu bulumäka hipkä häŋeqetä, meme häŋeqetä ämeqe, ga eqä ditä imäkäqe, hisopqä äpaitä sipsipqä a häŋesqetä ämetä, äyämeqe, bukä, kukŋuä-suqä tuwaŋuä qänätaŋgqeutä, ämaqeutä hmbunä-hmbunä pŋqä-pŋqä ikqe.  
\v 20 Iqu e imäkätä, “\qt Kukŋuä Goti Iqu he qänaknä ipŋqä guä ämäsäuekqe, häŋeqä tä, yäŋänäqŋqä vätŋqeqä\qt*”\f + \fr 9:20 \ft Aŋgumä Itmakqä 24:8\f* ätukqe.  
\v 21 Suqä asä iiŋi, iqu häŋeqe ämetä, namnä aŋä Goti Iqueqäŋqä ämätnäŋqä iutä, nätmatqä aŋä iu äwiŋuwä eeqänäŋä-pqe, pŋqä-pŋqä iqäukqe.  
\v 22 Itaŋga kukŋuä-suqä duŋi, tii ätnä äqänä. Nätmatqä aaŋä kuapänäŋi, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi ikikinyäŋä timäutŋqe, ii häŋeqä dinäŋi qenyänji. Ga qu naŋuä hui mapäsqä ipu, kiqä häŋeqä mäpäwiqä iqäqe, Goti Iqu ämaqeuqä suqä quvqe, huätä mämamäuqä yänä.   
\s1 Kraisi Iqu Iqueqä-kiuä äwinyätä, ämaqeuqä suqä quvqe, huätä ämamäukqeŋqä  
\p
\v 23 Nätmatqä namnä aŋä iu imäknäŋqe, ii naqä-qakui qäukuä yätu imäknäŋqetaŋä kiqä ktqe imäknä. Iwä nätmatqä iiŋä iqua, Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi ikikinyäŋä hiätŋqä diŋqe, qu naŋuä häŋeqenä äpŋqäyämämiŋuwi. Mä nätmatqä naqä-qakuä qäukuä yätu äwiŋqeuŋi, ikikinyäŋä hiätŋqä diŋqe, nätmatqä äŋguänäŋi, huiziu ämäwqätäuŋqä dutanänji. Ii Kraisi Iqueqä häŋeqeyi.  
\v 24 Kraisi Iqu aŋi, ämaqe Goti Iqueqäŋqä ämätkuwä yäpä iŋgisa mäpaquvqä ikqe. Aŋä iqu, naqä-qakuä iquesaŋä ktqä iquvi. Kraisi Iqu, Goti Iqueqä aŋä qäukuä yätu äpaquvätä, ga täŋgaŋi, yätamäkqä neyätŋqä Goti Iqutä qäqiqi äpme.  
\v 25 Ga tiiŋä-pqä inänji. Hiqäva-imäkqä naqä huizi iqua, iquauqä häŋeqä ma, naŋuä iquautaŋä ämepu, hiqŋqä aaŋä näwinyä Goti Iqueqänäŋä iu, quväukuä ique-ique äma äpemiŋuwä-pa, Kraisi Iqu Iqueqä-kiuä, Goti Ique äwinyäqäsquätŋqä, quväukuä ique-ique mäpaquvqä ikqe.  
\v 26 Iqu änäänä äwinyäqäsqä-säpi, tmi-tmiqä-tqe, tätä kuapänä mequäni. Goti Iqu qua tque änyä imäkäŋqä duta, täŋgaŋqeyi. Mä hea yäpakä hiätŋqä täŋgaŋi, Iqu Goti Iqueŋi, Iqueqä-kiuä äwinyätä, suqä quvqä huätä mamäutŋqä diŋqe, naqä-hŋganä äpkqe.  
\v 27 Ämaqä eeqänäŋi, hŋqunä äpäkoŋqäŋqe. Iwä qänakndaŋi, Goti Iqu kukŋuä mitätŋqä iu tqäuqŋqe.  
\v 28 Ii eŋqä-pa, Kraisi Iqu, qokä-apäkä kuapänäŋä iuqä suqä quvqä huätä matnämäutŋqe, Goti Ique naqä-hŋganä äwiŋgqetaŋi, aŋgumŋi, suqä quvqeŋqä huätä matnämäutŋqä ma, ämaqe qu Iqueŋqä hiŋuä äqumbu pmetaŋguwä iu häŋä iqumuatätŋqä iuŋqä timäuniqe.   
\c 10  
\p
\v 1 Suqä Mosisi iquesa ätimäukqä iuŋi, nätmatqä äŋguä qänaknda timäuniqä diŋqe, yasämä mämänätqueqä da, hiŋgi qanyinä ktqä inänji. Iutaŋi, suqeu qänaknä ipu, hiqäva quväukuä ique-ique qäyä imäkäqäsäpiyä-qe, ämaqä Goti Iqueŋqä pätqätaŋguwä iquauŋi, kiyä mamätqä ikikinyäŋä miwimäkqä danä yänä.  
\v 2 Ämaqeu ikikinyäŋä hepŋqä wimäkqä-säpi, Goti Iqueqä yoqe haqeu ämamäutqäŋuwä iqua, kiyä mamätqä epu, “Suqä quvqä yqänä ämeŋunä” kŋuä mindqäŋqä ipu, hiqäva aŋgi mimäkqä itqäpninji.  
\v 3-4 I etaŋgi bulumäka qokiuqätä, meme iquauqätä häŋeqe, suqä quvqä huätäŋi, änä mämamäuqä etaŋgqetaŋi, quväukuä ique-ique häŋeqe ämepu, hiqäva äqäyäqäsätqäŋuwi, ii qokä-apäkiuqä suqä quvqeuŋqä kŋuä-iqä ävätŋqä diŋqeyi.   
\p
\v 5 Iutaŋi, Kraisi Iqu qua täuŋqä äquvepätäqäŋgaŋi, Goti Iqueŋi, tii ätukqe.  
\pi1 \qt “Si qu hiqäva äqiyäpu ktappŋqe, makiŋgaŋgi, Nyinyqä huiwi näwinyä äyä imäkeŋiqä.\qt*  
\v 6 \qt Ga suqä, naŋui wätakä niqiyätŋqä tä hämänä ikeqeŋqätä, suqä quvqä huätä mamäutŋqä hiqäva-qäyqeŋqätäŋi, yeeqä miqä isnä.\qt*  
\v 7 \qt Iwä täŋgaŋi, Goti Iquki, Nyi tii äktqä. Qu hiŋuiqänäŋi bukä iu, Nyiŋqä tuwaŋuä äqäyäpu ekuwä-pa, Nyi äkiŋqä Saqeunä qänaknä imŋqä, ae sä äpqäqeqä.\qt*”\f + \fr 10:7 \ft Apqä Bukä 40:6-8\f*   
\p
\v 8 Iqu i ätukqe, hiŋuiqä iqisaŋi, hiqäva-qäyqeuŋqä kukŋuä-suqä iuta tii ätkqe. “Qu hiqäva äqiyäpu ktapqäŋqetä, naŋui wätakä niqiyätŋqä tä hämänä ikeqeŋqätä, ä suqä quvqä huätä mamäutŋqä hiqäva-qäyqeŋqätäŋä-pqeŋqe, makiŋgaŋgi, yeeqä miqä yqänä isŋqinyä.”  
\v 9 Iiŋä ätuäqetaŋi, “Nyi äkiŋqä Saqeunä qänaknä imŋqä, ae sä äpqäqeqä” ätukqe. Iqu iiŋä itä, suqä hiŋuiqändqä iqueŋi, huätä ämamäutä, änyä-häŋä imäkätä ekqe.  
\v 10 Ga Jisasi Kraisi Iqu, Goti Iqueqä äwiŋqä dunä itä, Iqueqä huiwi hiqäva eŋqä-pa naqä-hŋganä äwiŋgqetaŋi, ne qokä-apäkä Goti Iqueqänäŋä heatuŋquä inemäkkqe.   
\p
\v 11 Itaŋga hiqäva-imäkqä eeqänäŋä iqua, qu hiunji ique-iqueŋi, Goti Iquenyqä wäuŋuä imäkäpu, hiqäva asiqua äqiyäpu ätqäuwa wätqätaŋguwä-qe, hiqäva iiŋä iqua, suqä quvqe huätä mämamäuqä ipnä.  
\v 12 Mä Kraisi Iqu, qutä asänäŋä ma, suqä quvqä huätä mamäutŋqä hiqäva naqä-hŋganä äqäkqetaŋi, Iqu Goti Iqueqä hipa ämuaŋgisa äpmakqe.  
\v 13 Iŋi hipa ämuaŋgisa äpme, ämaqä, qu Iquenyqä mäkä-huŋqä iquauŋi, Iqueqä yukä yäpä iqi pmeqaŋguwäŋgaŋqä hiŋuä äqänä äpme.  
\v 14 Quami, Iqu tiiŋä etaŋgi äpmakqe. Iqu hiqäva kiuänäŋä hŋqu imäkätä, qokä-apäki Goti Iqueqänäŋä hipŋqä iwimäkätŋqä iquauŋi, kiyä mamätqä ikikinyäŋä näweqä pmetpŋqä, qäpu iwimäkkqä iutanji.   
\p
\v 15 Kukŋuä ii yäŋänäqŋqä imäkätŋqe, Dŋä Äŋguä Iqu-pqe, awä änatqi. Ganäŋi, tiinji.   
\pi1
\v 16 \qt “Naqä Iqu tii ätqi. Iŋgaŋi, kukŋuä Nyi qutä guä mäsämniŋqe, tiinji. Nyi Ŋqä suqä eeqänäŋi, quvaqä qeqä-quuvqä iu pŋqä eätmä, ga Ŋqä kukŋui, nyi tuwaŋui, quvaqä kŋuä indqäŋqeu äqiyemqänä.\qt*”\f + \fr 10:16 \ft Järämai 31:33\f*   
\pi1
\v 17 Itaŋga aŋgumŋi,  
\pi1 \qt “Qu kukŋuä-suqä ävasäpu quvqä imäkätqäŋuwä diŋqe, kŋui aŋgi manyiyqä yäŋqiyä.\qt*”\f + \fr 10:17 \ft Järämai 31:34\f*   
\m
\v 18 Goti Iqu, suqä quvqeŋqä äwqä haŋuä imäknätä, huätä ae ämamäutqe, suqä quvqä huätä mamäutŋqä, hiqäva aŋgu imäkqe, hma hetŋqe.   
\s1 Goti Iqueŋqä zä miqä, qäqiqi watuŋqueŋqä  
\p
\v 19-20 Nyämaqäuä, yuä naqänäŋä hiqŋqä, ‘Aaŋä näwinyä Goti Iqueqänäŋiqä’ ätmiŋuwä duŋqä qŋqaŋä enäŋqä iqu, Jisasi Iqueqä huiwiyi. Ga huäŋqä häŋä-pmeqä-täŋä hŋqu, ne yäpä yäŋgisa timatuŋque, Iqu yuä ique äpisqiyätä, änyä-häŋä imäuekqe. Iqu Iqueqä häŋeqetä iiŋä imäkqetaŋi, ne aŋä hiqŋqä ique yäpä yäŋgisa peyatuŋque, zä miqä pemä ianä.  
\v 21 Itaŋga ne Ämaqä Hiqäva-imäkqä Aaŋä Naqänäŋä, Goti Iqueqä ämaqä-qune Mäneyqä-que ämeŋu.  
\v 22 Iwä Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, Kraisi Iqueqä häŋeqe, neyaqä qeqä-quuvqeu pŋqä-pŋqä neyqaŋgqetaŋi, “Ne kiyä mamätquneyqä” näqŋqä ämenä, ga neqä huiwi, eqä hinoqukuä maeqä itä, asŋä äqänanitaŋi, ikikinyäŋä imäkŋgu. Iŋi huäŋqä äŋguitä, Hiqäva-imäkqä Äŋguä Iqutä, iiŋä ae ämeŋquetaŋi, ne qeqä-quuvqä imŋi quaŋgä maeqä, aaŋä naqä-qakuinä änyanä, Iquenyqä quuvqä eqiyätanä, yäŋänäqŋqä imäknanita, zä miqä itanä, Goti Iqueŋqä qäqiqi wanä.  
\v 23 Ga Goti Iqu, kukŋuä guä ämäsäuekqä iunä Imäkqä-quvqae, ne “Iquenyqä quuvqä eqiyätanä, äŋguä inemäkäniŋqä hiŋuä äqänanä äpmeŋunä” ätätanä awä ätätuŋqueŋqe, kŋuä hŋquaqu mindqäŋqä, a yäŋänäqŋqä äqätqa wanä.  
\v 24 Ne quuvqä anä eqiyätuŋquä hŋqunä-hŋqunäŋä iqune, huizi iquauŋqä kiiŋä neŋgaŋguti, suqä äŋguänäŋä iunä itqueniŋquä diŋqe, ävauqumuatnatuŋquä hänaqeŋqä qävqä yanä.  
\v 25 \fig Ämaqä hui Goti Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqeu ävquatämäutqäŋuwä-pa, ne iiŋi miqä, aquvä äqänätanä, yäŋänäqŋqä imäkŋguatuŋque.|alt="outdoor gathering of people with preacher" src="WA03980b.tif" size="col" copy="Illustrations by Graham Wade © United Bible Societies, 1989." ref="10:25" \fig*Iiŋä itaqäŋgaŋi, ämaqä hui Goti Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqeu ävquatämäutqäŋuwä-pa, ne iiŋi miqä, aquvä äqänätanä, yäŋänäqŋqä imäkŋguatuŋque. Hiunji Kraisi Iqueqä äpqe, qäqi pätqätaŋgi hiŋuä äqumbiyitaŋi, suqä iiŋi änäänä imäkquatuŋque.   
\s1 Neqä äneŋqä iunä, suqä quvqä imäkqa äwätuŋquä iutaŋä kimaŋiŋqe  
\p
\v 26 Ämaqä-qunesaŋä tqu-tqu, huäŋqä Jisasi Iqu imäuekqeŋqä kukŋuä naqä-qakuiŋqä näqŋqä ae ämakuwitaŋi, quwqä äwiŋqä iunä suqä quvqä imäkqa äwätqäŋuwi, quwqä suqä quvqe huätä mamäutŋqe, hiqäva-imäkqe, näwi aaŋqä eä.  
\v 27 Quŋqe, tiiŋä-pqe inänji. Qu zä kiiŋä ipu, kukŋuä mitqäŋga, tä aaŋä tnäŋänäŋä, ämaqä Goti Iqutä mäkä-huŋqä iquau tä näniqŋqeu pmepnuwäŋqä, hiŋuä äqämbu pmepŋqänäyi.  
\v 28 Ämaqä tqu-tqu, Mosisi iqueä suqeuŋi ävakupqä iqua, ämaqä hŋquaquŋä-qe, hŋquaqu-hŋqueŋä-qe, “Qu iiŋä-iiŋä imäkquwiqä” tqaŋguwäŋga, kukŋuä mitqä iqua, quŋqä huäqä mäwuŋgaŋgqetaŋi, qu äpäkombŋqänäyi.  
\v 29 Iŋi he kŋui, äänä eyqi? Ämaqä, Goti Iqueqä Ymeqä Ique tuwä ävätqä iqu, kimaŋi haŋä-iqä äkisque meniqäti? Ii itqä iqu, häŋeqä Goti Iqueqä kukŋuä guä ämäsäuekqe, yäŋänäqŋqä äwikqetaŋi, Goti Iqueqänäŋä hetŋqä qäyä iwimäkkqä-qe, iqu häŋeqä iiŋä iqueŋqe, nätmatqä quvqä eŋqä-pa imäkätä, ga Dŋä Äŋguä, huäqä naumäkätä, Äŋguä Inetqueqä Iqueŋi, suqä aaŋä quvqänäŋi, qäsä itquetqäuä. Iiŋä itqä iutaŋi, haŋä-iqä aaŋä naqänäŋä meniqe.  
\v 30 Ne näqŋqä äyä ämeŋu. \qt “Quvqeŋqä kimaŋi, ii wäuŋuä Ŋqä eŋqä-qae, quvqä iqaŋgpqä iquauŋi, Nyi kima wimniqeqä”\qt*\f + \fr 10:30 \ft Kukŋuä-suqä 32:35\f* ätkqä iqu, ii Goti Iquvi. Ga tii-pqeŋqä näqŋqä ämeŋu. \qt “Qokä-apäkä Iqueqänäŋä iquauŋi, Naqä Iqu iwäsäuŋqiyä\qt*”\f + \fr 10:30 \ft Kukŋuä-suqä 32:36\f* ätä äqänä.  
\v 31 Goti Häŋä Hea Ique-ique Pmeqä Iqu, ämaqä hŋque haŋä-iqä naqänäŋä vätŋqä a äkiqätqe, ämaqä iiŋä iqu, zä aaŋä kiiŋä winyänä.   
\s1 Enyqä miqä, yäŋä äqäŋga uwqäpŋqeŋqä  
\p
\v 32 Hiŋuiqänäŋi, he Goti Iqueqä we-huŋqeŋqä näqŋqä ämepiyäŋgaŋi, qu haŋä-iqä kuapänäŋä hetapqaŋguwä iuta tmi-tmiqä-tqe ämepiyä-qe, yäŋänäqŋqä ätqäumiŋuwiŋqä kŋuä meqaŋgpu.  
\v 33 Hŋgaŋi, ämaqeuqä hiŋuä iqi ämaetqätäpu, kukŋuä quvqä etäpu, äyä etquetqäŋuwi. Hŋgaŋi, ämaqä haŋä-iqä ii metqätaŋguwä iquauŋi, he qutä anä äyä itqäŋuwi.  
\v 34 Ga guä pmeqä aŋiu pmetaŋguwä iquauŋqe, he huäqä euŋgaŋgi, äŋguä äyä itquetqäŋuwi. Itaŋga qu heyaqä yquayä nätmatqä qua täu metauqaŋguwäŋgaŋi, heqä nätmatqä äŋguänäŋi qäukuä yätu hea ique-ique yqänä witaŋgqeŋqä, näqŋqä epiyä-qae, he iiŋqä qundqändqä miqä, yeeqänä äyä itqäŋuwi.   
\p
\v 35 Heqä suqä iiŋä itqäŋuwä iquauŋqä kŋuä ämapiyi, zä miqä pemä ipu, quuvqä yäŋänäqŋqä yqänä heqiyqäpŋqe. Iiŋä itqäŋuwitaŋä kimaŋi, Goti Iqu kuapänä etapäniŋqe.  
\v 36 Ii tiinji. He Goti Iqueqä äwiŋqä dunä ipu, nätmatqä äŋguänäŋä Iqu ätkqe mapnuwäŋqeŋqe, enyqä miqä, yäŋä äqäŋga uwqäpŋqe.  
\v 37 Ii tii äqänäŋqä-payi.  
\pi1 \qt “Äpakänä ma!\f + \fr 10:37 \ft Asayä 26:20\f* Ämaqä äpätŋqä iqu, äpakä miqä äpäŋqiyä.\qt*  
\v 38 \qt Ŋqä ämaqä jänänäŋä iqu, quuvqä eqiyätäqetaŋi, häŋä pmeŋqiyä. Ga iqu pemä miqä itä, iqueqä quuvqä heqiyqä mändi imäŋga-imäŋga päwiqaŋgutqe, Nyi iquenyqe yeeqä miqä danä ymä.\qt*”\f + \fr 10:38 \ft Hapakukä 2:3-4\f*   
\m
\v 39 Ne ämaqä pemä miqä itanä, quuvqä heqiyqä mändi imäŋga äpäwitä, qui imäknatuŋquä-qune ma, aaŋqe. Ne quuvqe, häŋä-pmeqä meniŋquä, eqiyqa uwquatuŋquä iquneyi.   
\c 11  
\s1 Ämaqä hiŋuiqändqä iuqä Goti Iqueŋqä quuvqä heqiyqeŋqä  
\p
\v 1 Quuvqä heqiyqe, ii tiinji. Ne nätmatqä äŋguänäŋä Goti Iquesa meniŋquä hiŋuä äqänanä äpmeŋu. Nätmatqä iiŋä iqu, naqä-qakuä witaŋgqeŋqä näqŋqä ämeŋque, ii ne Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätuŋquetayi. Auä, nätmatqä ne hiŋuä mäquŋquä eŋquä diŋqe, quuvqä eqiyätanä iuta näqŋqä ämequ.  
\v 2 Ämaqä hiŋuiqändqä iqua, Goti Iquenyqä quuvqä iiŋä eqämiŋuwä iutaŋi, Iqu quŋqe, “Ämaqä jänänäŋä-quayqä” ätkqe.   
\p
\v 3 Qäukuitä, quaetä, Goti Iqu Iqueqä kukŋuä tqaŋgqä duta ekiyiŋqä näqŋqe, ne quuvqä eqiyätanä iuta ämetqäŋu. Iwä Iqu nätmatqä ne hiŋuä äqunäŋque ämetä, qäukuitä, quaetä, iuta imäkkqe, hmanji.   
\p
\v 4 \fig Epo iqu, Goti Iquenyqä hiqäva äqäkqe, äŋguänäŋä eä, Kenä iqueä ämäwqätäukqe.|alt="Cain & Abel" src="C008 greyscale.jpg" size="col" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987." ref="11:4" \fig*Epo\f + \fr 11:4 \ft Ipäqäkqä 4:1-5\f* iqu, Goti Iquenyqä hiqäva äqäkqe, äŋguänäŋä eä, Kenä iqueä ämäwqätäukqe, ii iqu quuvqä eqäkqä iutayi. Ga iutaŋi, Goti Iqu, nätmatqä Epo iqu hiqäva äqiyätä äwikqe, yeeqä imetä, “Iqu ämaqä jänänäŋä-queyqä” ätätä ämänätqueqi. Itaŋga Epo iqu ae äpäkoŋgqä-qe, ne iqueqä quuvqä eqämiŋqeŋqä tqaŋgi äwiyätuŋque, ii iqu, iqueqä maŋitä kukŋuä yqänä änatätŋqä-payi.   
\p
\v 5 Goti Iqu, Inokä\f + \fr 11:5 \ft Ipäqäkqä 5:21-24\f* iqueqä huiwä qäsä mapäkoŋqä yätŋqä diŋqe, qäukuä yätuŋqä ätuma ekqäqe, ii iqu Goti Iquenyqä quuvqä eqäkqä iutayi. Goti Iqu itmakqetaŋi, Inokä iqueqä huiwiŋqä qävqä ikipiyä-qe, mämäqumueqä da ikuwi. Goti Iqueqä bukä iuŋi, “Goti Iqu ique änyä mitmeqäŋgaŋi, Inokä iqu, Goti Ique yeeqä iwimäkmiŋqeqä” ätä äqänä.  
\v 6 Mä ämaqä Goti Iqueŋqä quuvqä maeqiyqä ipiyä ii, qu Goti Ique yeeqä mäwimäkqä ipnä. Ämaqä Goti Iqueŋqä qäqi ppŋqä äwinyätŋqä ii, qu Goti Iqu äpmeŋqeŋqä kŋuä yäŋänäqŋqä indqänäpu, ga “Ämaqä qu Iquenyqä näqŋqä mapŋqä itqätaŋguwä iquauŋi, Iqu kimaŋi, äŋguä väniqeqä” kŋuä yäŋänäqŋqä ämepu, ga Iquenyqä quuvqä heqäpŋqe.   
\p
\v 7 \fig Noa iqu Goti Ique yäpä iqi ävätä, yimba hŋqu imäkkqe.|alt="Noah & rainbow" src="C011 greyscale.jpg" size="col" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987." ref="11:7" \fig*Goti Iqu Noa\f + \fr 11:7 \ft Ipäqäkqä 6:13-22\f* iqueŋi, “Haŋä-iqä naqänäŋä qäŋganä hiŋuä mäquŋquä imiŋä di kimeŋqiyä” tquaŋga, Noa iqu Goti Ique yäpä iqi ävätä, imbqua qui mimäkŋqä häŋä pmapŋqä diŋqe, yimba hŋqu imäkkqe. Iqu iiŋä imäkkqe, ii iqu Goti Iqueŋqä quuvqä eqäkqä iutayi. Iqueqä quuvqä heqiyqä iutaŋi, qokä-apäkä qua täutaŋiuqä suqä quvqe, ätnäŋä iqi äti ämaekqäqe. Ga tiiŋä-pqeyi. Goti Iqu, qokä-apäkä Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä eeqänäŋä iquau itqueqä-pa, Noa iquenyqe, “ämaqä jänänäŋä-queqä” ätmiŋqe.   
\p
\v 8 Goti Iqu Aprähamä\f + \fr 11:8 \ft Ipäqäkqä 12:1-4\f* iqueŋi, “Si qua, ‘tqeqä’ äktätmä äktapmqä iqä duŋqä, uvä” ätuätä tääqä tuätumeqaŋgaŋi, Aprähamä iqu Goti Ique qätä äwiyätä, äkiu ti wätŋqe, änyä maqŋqä eäqä-qe, quuvqenä eqiyätä äumiŋqe.  
\v 9 Ga iqu äwäqe, qua Goti Iqu, ‘Tqä ktapmniqeqä’ ätuätä, kukŋuä guä ämäsäuekqeu, aŋä-himqä huitaŋänäŋä-qu imänä äpmamiŋqe. Iqu iiŋä äpmamiŋqe, ii iqu Goti Iqueŋqä quuvqä eqäkqä iutayi. Itaŋga iqiŋi, iqunä ma, Aisakä, Jekopä iquaqu-pqe, qu ämaqä, Goti Iqu kukŋuä asä ii guä ämäsäuekqä iqua, namnä aŋä ämätepu, iu yakuinä äpmamiŋuwi.  
\v 10 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Aprähamä iqu, aŋä-himqä yäŋänäqŋqä hŋgaŋqä, Goti Iqunä imäkätŋqä kŋuä ämetä, ämätkqä iu äpakänä pmeniŋqä quuvqä eqiyätä, hiŋuä äqänä äpmamiŋqe.   
\p
\v 11 Sera\f + \fr 11:11 \ft Ipäqäkqä 17:9; 18:11-14\f* ii qokitqä ae ekqä-qe, ii Goti Iqueŋqe, “Iqueqä kukŋuä guä ämäsäuekqeu Imäkqä-queqä” kŋuä indqänätä, quuvqä eqäkqe. Iiŋä ikqetaŋi, Goti Iqu iwimäkqaŋgi, ii äwqä ekqe.  
\v 12 Iiŋä etaŋgi, qoyaŋä äpäkonätŋqä imiŋqä hŋquesaŋi, kaqä-kawäka kuapänä eqiyämaŋguwi. Qu hiiŋä-qätäqueqä qäukuä yätuŋätä, hikä weä eqä maŋiu äwiŋqä-pa, a matäuqänäŋä, aaŋä kuapänäŋä hepnuwi.   
\p
\v 13 Ämaqä iiŋä ii, Goti Iqueŋqä quuvqä yqänä eqiyäpiyä-qe, eeqänä äpäkoŋguwi. Goti Iqu quŋi, nätmatqä äŋguänäŋä dinä vqäŋqä kukŋuä guä ämäsäuekqe, qu qua täu yqänä äpmapiyäŋgaŋi, mämeqä danä ikuwi. Qu kiŋä tämä ätqäupu, nätmatqä iiŋi kiŋä yämä witaŋgi hiŋuä äquŋguwä iutanä, yeeqä ikuwi. Ga qu womba miqä ipu, “Ne qua täuŋi, ämaqä aŋä-himqä huitaŋä-qune eanä, yakuinä pmetuŋquä iquneyqä” ätukuwi.  
\v 14 Ne ämaqä kukŋuä iiŋä tqaŋgä äwiyaqetaŋi, näqŋqä tiiŋä metuŋque. Qu aŋä näweqä pmetpnuwä iuŋqä kŋuä indqäŋga äwätqäŋäuä.  
\v 15 Qu quwqä qua yäuä äväma äpkuwä iuŋqä kŋuä yqänä ämeqä-säpi, qu iuŋqä aŋgumä uwqäpniŋgä.  
\v 16 Ga iiŋä ma, qu aŋä äŋguänäŋä, yäuä ique ämäwqätäutaŋgqä hŋque meqäŋqä, kŋuä yäŋänäqŋqä indqänätqäŋäuä. Ii qäukuä yätuŋä iqueyi. Ga Goti Iqu, quŋqä aŋä-himqä näwinyäŋä ae ämätäwiyqä etaŋgqetaŋi, tiinji. Qu Iqueŋqe, ‘Neqä Goti Iqukiyqä’ tquä diŋqe, Iqu womba miqä danä yäŋqiyä-qe, näqŋqä ämetqäŋu.   
\p
\v 17-18 \fig Aprähamä iqu Goti Iqueŋqä quuvqä eqiyätä, iqueqä ymeqä Aisakä ique hiqäva imäkmätä äwikqe.|alt="Abraham sacrificing Isaac" src="C018 greyscale.jpg" size="col" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987." ref="11:17-18" \fig*Goti Iqu Aprähamä\f + \fr 11:17-18 \ft Ipäqäkqä 22:1-10\f* iqueŋi, “Tqä taqä-tawäka kuapänäŋi, Aisakä iquesanä heqiyämambnuwiqä” ätuätä, kukŋuä guä ämäsäuekqe. Iiŋä etaŋgi Goti Iqu Aprähamä ique yamwiqä vqaŋga, Aprähamä iqu Iqueŋqä quuvqä eqiyätä, iqueqä ymeqä Aisakä ique hiqäva imäkmätä äwikqe. Auä, ämaqä, Goti Iqu kukŋuä guä ämuäsäuekqä iqu, iqueqä ymeqä kiqä-kiuänäŋä ique hiqäva imäkmätä itä, kŋuä yäŋänäqŋqä tii ämamiŋqe.  
\v 19 “Goti Iqu, ämaqä ae äpäkoŋguwä ii, aŋgumä ävauqumuatätŋqä Yäŋänäqŋqä-täŋä Iquvqä.” Iwä kukŋuä ktqä iutanä, “Aprähamä iqu Aisakä iqueŋi, äpäkoŋgqä duta aŋgumä itmakqeqä” tatuŋque.   
\p
\v 20 Aisakä\f + \fr 11:20 \ft Ipäqäkqä 27:27-29\f* iqu Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätäqetaŋi, iqu Jekopä iqueŋqätä, Iso iqueŋqätäŋi, Goti Iqu iŋgueqi äŋguä pmanyiyäŋqä iwimäkätŋqä tääqä ätukqe.   
\p
\v 21 Jekopä\f + \fr 11:21 \ft Ipäqäkqä 48:1-20\f* iqu-pqe, Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätäqetaŋi, tiiŋä ikqe. Iqu äpäkonätŋqä, Josepä iqueqä ymeqä iquaquiŋi, Goti Iqu äŋguänäŋä pmayäŋqä iwimäkätŋqä tääqä ätkqe. Ga iqueqä yäkqe, yqänä esänä, qoŋä äwoktäuqe, Goti Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäukqe.\f + \fr 11:21 \ft Ipäqäkqä 47:31\f*   
\p
\v 22 Josepä\f + \fr 11:22 \ft Ipäqäkqä 50:24-25\f* iqu Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätäqetaŋi, Israitqä iquesaŋä kaqä-kawäka Isipä äväma ppnuwäŋqä ätuätä, “Ŋqä yäŋä-yawi, iŋga qäsä äma uwqäpŋqä” ätuätäqetaŋi, äpäkoŋgqe.   
\p
\v 23 Mosisi\f + \fr 11:23 \ft Aŋgumä Itmakqä 2:2-3\f* iqueqä känai ique änyuäqe, iyaqu ymeqä iqueŋi qeqätqä äqunäsinyä, qua Isipä iu miqä naqä iqu ätkqeŋqä zä miqä, qaŋuä hŋquaqu-hŋque zä maqŋqä ämimiŋiyi. Iyaqu iiŋä ämimiŋiyi, Goti Iquenyqä quuvqä eqiyäsinyä iutayi.   
\p
\v 24 Itaŋga Mosisi\f + \fr 11:24 \ft Aŋgumä Itmakqä 2:11-15\f* iqu naqä-qu ae eäqe, iqu Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätä, “Ämaqä naqä qua iu miqä iqueqä meqiyqä ymeqä-queqä” tquä diŋqe, “Oeyqä” ätkqe.  
\v 25 Iqu yeeqä iŋqe, suqä quvqeuta hŋgaŋqä iqa mäwqä, wäŋqäpu iqä iuŋqe, “qäyä hiätŋqeqä” ätätä, qu Goti Iqueqä ämaqä qui imäkmiŋuwä-pa, iqueŋä-pqe qui imäkpnuwäŋqä diŋqä atäuŋuä iŋgqe.  
\v 26 Iqu, Goti Iqu kima äŋguänäŋi väniqeŋqä hiŋuä äqänä äpmeqetaŋi, “Ämaqä Goti Iqu atäuŋuä ikqä iqueä yoqä duŋqä womba ämeqe, ii Isipätaŋä mbqä yquayä aaŋä hävemnäqŋqä duŋi ämäwqätäunä” kŋuä ämakqe.  
\v 27 Iqu Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätäqetaŋi, ämaqä naqä Isipä iu miqä iqueä äwqä tnäŋiŋqä zä miqä, qua iqueŋi ävämakqe. Ne Goti Iqueŋi hiŋuä mäquŋquä ituŋquä-qe, Mosisi iqu Ique hiŋuä äqunätä imiŋqä eŋqä-paŋä-qu yäŋä äqänätä iiŋä imiŋqe.  
\v 28 Eŋätqä ymeqä hitmqä iquau päsqä iqu, Israitqä iquau qui miwimäkqä yätŋqä diŋqe, Mosisi\f + \fr 11:28 \ft Aŋgumä Itmakqä 12:21-30\f* iqu, Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätä, “Sipsipqä äpäsäpu häŋeqe, aŋä huä äyqä iu eeä ipiyä” ätuätä, hiunji naqä ‘Pasopauä’ äqonäŋqe, iŋga ipäqäkqe.   
\p
\v 29 Israitqä\f + \fr 11:29 \ft Aŋgumä Itmakqä 14:21-30\f* iqua Goti Iquenyqä quuvqä eqiyäpiyä iutaŋi, eqä-pŋä ‘häŋesqäuä’ äqonäŋqä iqueŋi, qua-ye eŋqä-paŋä iu äkäkuwi. Itaŋga Isipä iqua asä iu äkenä-tpu iqaŋguwäŋga, eqä änyuäpätäkqe.   
\p
\v 30 \fig Israitqä iqua aŋä-himqä Jerikoŋi qaŋä koquvqaŋguwäŋga, kiqä täkŋi qua iqi äpäkŋgqe|alt="Jericho" src="C039 greyscale.jpg" size="col" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987." ref="11:30" \fig*Israitqä\f + \fr 11:30 \ft Josuwa 6:15-20\f* iqua aŋä-himqä Jerikoŋi, hiunji 7 qaŋä koquvqaŋguwäŋga, kiqä täkŋi qua iqi äpäkŋgqe, ii Goti Iquenyqä quuvqä heqiyqä iutayi.   
\p
\v 31 Leopä\f + \fr 11:31 \ft Josuwa 2:8-13; 6:25\f* mbqä metŋqä huiwä yaŋä vqä ii, ämaqä hiŋuä tämaqä iqä iquaqui, yeeqä itmetä yätamäkä äwikqetaŋi, qokä-apäkä Goti Iqueä kukŋui hŋgisanä iqetäŋi, qui anä mimäkŋqä danä ikqe, ii Goti Iquenyqä quuvqä eqämiŋqä iutanänji.   
\p
\v 32 Nyi ‘iinjqä’ ätätmä tuwaŋui yqänä äqäka uwqämŋqäta? Nyi kukŋui Giriyonä\f + \fr 11:32 \ft Naqä-qua 6:11-8:35\f* iqueŋqä, Barakä\f + \fr 11:32 \ft Naqä-qua 4:6-5:31\f* iqueŋqä, Samsonä\f + \fr 11:32 \ft Naqä-qua 13:24-16:21\f* iqueŋqä, ä Jepta\f + \fr 11:32 \ft Naqä-qua 11:1-12:7\f* iqueŋqä, ŋŋ Dewiti iqueŋqä, Samueli iqueŋqä, itaŋga hiŋuä-tqä iquauŋqä, tmqä diŋqe, hea homä iqaŋgi, änä maeqä iqi.  
\v 33 Goti Iqueŋqä quuvqä heqiyqä iutaŋi, ämaqä iquautaŋä hŋqua, qu ämaqä miqä kuapänäŋä iuqä mäkä-iqä iquauŋi, ämäwqätäumiŋuwi. Hŋqua, suqä quvqe jänä imäkmiŋuwi. Hŋqua, nätmatqä Goti Iqu, “Etapmqänä” ätukqeunä ämamiŋuwi. Hŋqua, laiyonqä iqua maŋä mayauqä ipŋqä imäkmiŋuwi.  
\v 34 Itaŋga hŋqua, tä hänaqä naqänäŋi equmuäkmiŋuwi. Hŋqua, mäkä-huŋqä iquauqä hionaqeuŋi äwimasiyäpiyä iuta mapäkoŋqä imiŋuwi. Hŋqua, yäŋänäqŋqä maeqä epiyä-qe, qänakŋi yäŋänäqŋqä ämamiŋuwi. Hŋqua, mäkä iqäŋqe, näqŋqä ämamiŋuwi. Ä hŋqua, mäkä-iqä qua huiziutaŋä iquauŋi, aŋgi upŋqä ändowäkatmiŋuwi.  
\v 35 Ga apäkä hŋqua, käyämaqä ae äpäkonäpu, aŋgumä häŋä vauqaŋguwä iquau, aŋgi itmamiŋuwi.  
\p Iŋäqe ämaqä hŋquauŋi, quwqä himä-wiuŋqä iqua, guä äkiqiyäuepu, “He Goti Iqueŋqä tuwä äwiyqäpi, ne heŋi evqatäwatatuŋqueqä” tquaŋguwäŋga, qu, “Ne äpäkonätanä, qua butaŋi aŋgumä häŋä ävautanä, häŋä pmeqä meniŋque, ii äŋguänäŋiqä” kŋuä ämepu, himä-wiuŋqä iquau, “Oeyqä” ätumiŋuwi. Iutaŋi, himä-wiuŋqä iqua, iquauŋi änäänä äpäsqa äwäpu, pizqä äpäkmiŋuwi.  
\v 36 Huizi iquauŋi, himä-wiuŋqä iqua ewiiqä ätuäpu, ikukuwä äpäsäpu, ga guä woyqä ämäsäupu, guä äpmuatemiŋuwi.  
\v 37 Huiuŋi, qu hikä äpäsäpu, hŋquauŋi, huiwi awä äqäqatäupu, ä hŋquauŋi, hionaqetä pizqä äpäkmiŋuwi. Hŋqua, qäkämä maeqä, sipsipqä huiwitä, meme huiwitänä, imäkmbu ikämiŋuwi. Qu huiwä du yätamäkqeŋqe äwa kiiŋä ipu, haŋä-iqä hävemnäqŋqä metqätaŋguwäŋga, suqä aaŋä quvqä di itquamiŋuwi.  
\v 38 Quwqä suqe, äŋguänäŋä eäqetaŋi, qu qua täutaŋi huiziquauqä ämäwqätäupiyä-qe, qu qoqoŋä, qua yeŋuä, aŋä ämaqä maeqä imä äqäyänäkipu, hikä himaŋä iutä, qua hovqä iutä äwäyäkämiŋuwi.   
\p
\v 39 Ämaqä eeqänäŋä iiŋä iqua, Goti Iquenyqä quuvqä eqämiŋuwitaŋi, Iqu quŋqe, “Ämaqä jänänäŋä-quayqä” ätkqä-qe, qu qua täu yqänä äpmapiyäŋgaŋi, nätmatqä Goti Iqu, “Nyi qu äwimniqeqä” ätätä guä ämäsäuekqe, mämeqä imiŋuwi.  
\v 40 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Goti Iqu ne qänaki äpmeŋquä iqunenyqe, nätmatqä aaŋä äŋguänäŋi, näwinyä imäkekqä iutaŋi, Iqu qokä-apäkä hiŋuiqändqe, qu-ganä qäyu timäuqä diŋqä mäwiŋgaŋgi, ne eeqänäŋi ikikinyäŋä anä timäuqäŋqä äwiŋgqe.   
\c 12  
\s1 Suqä enyqä miqä, yqänä imäkqa uwqeŋqä, ämänätqueqä iquauŋqä  
\p
\v 1 Ämaqä hiŋuiqändqä kuapänäŋä iiŋä iqua, änakuäqupu, quuvqä heqiyqeŋqä ämänätquetqäŋä. Iiŋä eäŋqe, suqä quvqä eeqänä, ne täka änamäkäŋqe, huätä equvämäutanä, haŋä maeqä eanä, qaŋä tnäŋä äwätuŋquä-pa, suqä jänänäŋä Goti Iqu ne imäkquatuŋquä äwiŋgqä iuŋqä enyqä miqä, yqänä imäkqa uwquatuŋque.  
\v 2 Ne ii imäkquatuŋquä diŋqe, hiŋui Jisasi Iquenyä äquŋgua uwquatuŋque. Iqu neqä quuvqä eqiyätuŋquä iu ävauqumuatätä, ikikinyäŋä timäutŋqä Imäkqä Iquvi. Iqu yeeqä iŋqe qänakŋi wimeniqä etaŋgqeŋqä kŋuä yäŋänäqŋqä indqänätä, womba iŋqä zä-huätatä iu wimeqäŋqe äwäwa miqä, yäŋä äqänätä tmi-tmiqä ämetä, zä-huätati äuŋgqe. Iŋi, täŋgaŋi Iqu quami, Goti Iqueqä zä-hawiu hipa ämuaŋgisa äpme.   
\s1 Goti Apiqu, ne suqä äŋguä imäkatuŋquä, inetqueqeŋqä  
\p
\v 3 Iwä he hiqä-hiuä enyqä ipu mävquatämäuqä ipŋqä diŋqe, Ämaqä, suqä quvqä imäkqä iqua, quvqä kiiŋä qäyä itquamiŋuwä-qe, Iqu yäŋä äqänätä äpmakqä, Jisasi Iquenyqe, kŋuä heyqutŋqänänji.   
\p
\v 4 He suqä quvqä ique ämäwqätäuanä-tpu mäkä ipiyä-qe, heyaqä häŋeqä kuapänäŋi mäpäkäwiqä iqäqä änyänji.  
\v 5 Goti Iqu henyqe, “Ŋqä ymeqeqä” kŋuä indqänätä, kukŋuä yäŋänäqŋqä emäkätä etkqeŋqe, hui imäukuwä mandi? Iqu heŋi,  
\pi1 \qt “Ŋqä ymeqä iquki, Naqä Iqu si äŋguä imäktŋqä, nätmatqä hmbu ikitqueqäqe, ‘Tä nätmatqä hiŋgiŋqeqä’ kŋuä makiyqä yätŋqe. Itaŋga Iqu tqä qämä-qämä iqe, jänä ikimäktŋqä ikitqueqäqe, enyqä itnä mävquatämäuqä panä.\qt*  
\v 6 \qt Ii tiiŋä etaŋgiyi. Naqä Iqu, ämaqä iquenyqä äwinyätqä iqueŋi, äŋguä imäkätŋqä ämotqueŋqiyä. Ga Iqu ämaqä hŋque, Iqueqä ymeqä eŋqä-pa itmetqä iqueŋi, hiqokä päsäŋqiyä.\qt*”\f + \fr 12:6 \ft Quamä-pmeqä 3:11-12\f*   
\p
\v 7 Haŋä-iqä äänä emeqe, he, “Goti Iqu ne jänä nemäkätŋqä inetquetqänä” kŋuä indqänäpu, yäŋänäqŋqä tqäpŋqe. Kaniqukua, quwqä ymeqä du itquetqäŋuwä-pa, Goti Iqu asä ii etquetqäuä. Ymeqä, kaniqu jänä miwimäkqä hiŋuinä äqunätŋqe, äsqukä? Ymeqä iiŋi, aaŋqe.  
\v 8 Goti Iqu Iqueqä ymeqä eeqänäŋi, Jänä Iwimäkqä-qu etaŋgqetaŋi, heŋi jänä memäkqä-säpi, he Iqueqä ymeqä naqä-qakuä maeqä, ä heniqu maeqä-quenä hetpninji.  
\v 9 He tiiŋäŋqä-pqe kŋuä inä mapŋqe. Apka äneemetqäŋuwä iqua, ne jänänä inemäkqaŋguwiŋqä yoqä naqänäŋä äyä ämaetqäŋu. Itaŋgqetaŋi, Apiqu quuvqä änätapkqä Iqueuä yäpä iqinyä itanä, iuta ne häŋä-pmeqä metuŋque.  
\v 10 Neqä apka, qu ne suqä jänänäŋiu inemäkpŋqe, quwqä iwäsäuqä iuta imäkäpu, hŋgaŋqä mänetqueqä ipnä. Mä Goti Iqueqä jänänä inemäkqe, yätamäkqä äneyätä, Iqu suqä ikikinyäŋinä itŋqä-pa, ne-pqe asä iiŋä nemäkätŋqä inetquenä.  
\v 11 Suqe, ne jänä inemäkqä iutaŋi, haŋä-iqä ämetanä, aquvänä miqä yanä. Ga qänakŋi, ne suqä iquesa jänänä ae ätimäuanitaŋi, ne suqä aaŋä jänänäŋi ämetanä, äwqä haŋuä-iŋqä pmenä.   
\p
\v 12 Iiŋä iutaŋi, haŋä-iqä ämetqäŋuwita, hiqä hipa eqiyämäuŋqetä, yukä yäuŋuä-yäuŋuä iŋqä änyäuŋuwitäŋi, qäyä eänä, enyqä miqä, yäŋänäqŋqä imäkmbu.\f + \fr 12:12 \ft Asayä 35:3\f*  
\v 13 Hänaqe, jänä imäupu upiyä.\f + \fr 12:13 \ft Quamä-pmeqä 4:26\f* Iwä yukä quvqä änyäuŋuwä iqua, quanŋä mapäkŋqä ipu, äŋguä imämbŋqänänyä.   
\s1 Ne Jerusälemä änyä-häŋä iu timatuŋqueŋqe, yäŋä qäŋguatuŋque  
\p
\v 14 He yäŋänäqŋqe, ämaqä huizitä äwqä quvqä miŋqä, haŋuä imbu, suqä ikikinyäŋä iunä iqäpŋqe. Ämaqä ikikinyäŋä matimäuqä eŋqä iqu, Naqä Iqueŋi hiŋuä mäquŋquä yänä.  
\v 15 Hesaŋä hŋqu, Goti Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi vqe mämeqä iqäŋqä, äŋguänä mimbu. Ga hesaŋä hŋqu, äwqä quvqä änyätä, huizi du yätquakä vqäŋqe, äŋguänä mimbu.  
\v 16 Itaŋga hesaŋä hŋqu, suqä huiwä yaŋä iŋqe, Goti Iqu änätapkqä iu miqä, quvqä iqäŋqe, äŋguänä mimbu. Aŋgumä, hesaŋä hŋqu, Iso iqu Goti Ique tuwä äwiyätä, qua täu-taŋiŋqänä indqäŋgqä-pa, indqäŋqäŋqä äŋguänä mimbu. Iqu ymeqä hitmqä-qu eä, kaniqueä nätmatqä iqu meqä iuŋi, ymisaŋä naqä-hŋganä äŋqä di, mbqä ikqe.  
\v 17 He näqŋqä äyä eŋä. Qänakndaŋi iqu nätmatqä ii aŋgumä mamätä ikqe, änä mämeqä ikqe. Itaŋi iqu nätmatqä äŋguänäŋi aŋgi metŋqeŋqe, kŋuä kuapänä äqämiŋqä-qe, iqueqä suqä quvqeŋqä kŋuä kunmäkŋqä ikqetaŋi, huäŋqä miŋqä ikqe.   
\p
\v 18 He Jisasi, Iqueŋqä quuvqä eqiyätqäŋuwä Ique ätimäuquwi, qoqoŋä naqä-qakuä itmaqänäpu a mipŋqä hmanji. Israitqä iqua qoqoŋä Sänai iu ätimäukuwäŋgaŋi, tä naqänäŋä äsätä, hea mäma naqänäŋä äwitä, yuŋuä yäŋänäqŋqä äqunätä, iqaŋgi äquŋguwi.  
\v 19 Itaŋga hääwä tätqätaŋgi äwipiyi, mä maŋä tqaŋgi äwiyäpiyä iqueŋqe, qu zä kiiŋä ipu, Mosisi iqueŋi, “Ne Iqueä kukŋui qätä wiyqäŋqe mäneŋqä iqiyä-qe,” änäänä ätqua äumiŋuwi.  
\v 20 Qu kukŋui, ämaqä-qe, hiveqä-yaqueqä-qe, qoqoŋä-eptäŋgqä täu qo äuiqäqä iqueŋqe, hikä pizqä päsqäŋqä tqaŋga, zä ipu mämeqä ipiyitaŋi, “Ne Iqueä kukŋui qätä wiyqäŋqe mäneŋqä iqiyä-qe,” ätqua äumiŋuwi.\f + \fr 12:20 \ft Aŋgumä Itmakqä 19:16\f*  
\v 21 Qu nätmatqä iiŋä äwiyäpu, ga hiŋuä äqunäpiyiŋqä zä kiiŋä ipiyä iutaŋi, Mosisi iqu-pqe, “Nyi aaŋä zä kiiŋä itmä, yäuŋuä-yäuŋuä iqänä” ätkqe.\f + \fr 12:21 \ft Kukŋuä-suqä 9:19\f*   
\p
\v 22-24 He iiŋiu matimäuqä, tiiŋiu ätimäuquwi. He qoqoŋä Sayonä iutä, Goti Häŋä Hea Ique-ique Pmeqä Iqueä aŋä-himqä Jerusälemä qäukuä yätuŋä ämätnäŋqä iutä, ätimäuquwi. Iqiŋi, tiiŋä iquau äwimequwi. Eŋätqä a änä matäuqänäŋä aquvä äqänäpu, yeeqä itqätaŋguwä iquautä, Goti Iqueqä ymeqä hitmqä, quwqä yoqe, qäukuä yätu äqänäŋqä iuqä aquväqŋqä iutä, ä Goti ämaqeu kukŋuä mitqä Iquesä, ŋŋ ämaqä Goti “Jänänäŋä-quaiqä” ätätä, ikikinyäŋä ae iwimäkkqä iquauqä quuvqä iquautä, ga Jisasi, Goti Iqutä, ämaqetä, awä iqi ätqäutä, kukŋuä änyä-häŋä Goti Iqu ämäsäuekqe, qäyunä timäutŋqä imäkqä Iquesä, ga Jisasi Iqueqä häŋeqä ne pŋqä-pŋqä änekqä iquesänji. Häŋeqä iiŋä iqueqä kukŋui, äŋguänäŋä eä, hiŋuiqänä Epo iqueqä häŋeqä ätmiŋqä\f + \fr 12:22-24 \ft Ipäqäkqä 4:10\f* iuŋi, ämäwqätäunä.   
\p
\v 25 Naqä Iqu kukŋuä tätqätaŋgqe, hŋgisa ipu, qätä mäwiyqä danä iqäŋqe, hiŋuä äqunäpu, äŋguänä mimbu. Hiŋuiqänäŋi, Iqu Israitqä iquau qoqoŋä Sänai iu ätumiŋqe, qu Iqueä kukŋuä iuŋi, hŋgisa ipu, qätä mäwiyqä ikuwitaŋä haŋä-iqe, zä äwäpu, mämäwqätäuqä ikuwi. Iŋi Iqu qäukuä yätuta kukŋuä natätqätaŋgqe, ne tuwä äwiyquque, iquesaŋä haŋä-iqe, zä äwätanä mämäwqätäuqä yaŋqunä.  
\v 26 Goti Iqu, qoqoŋä Sänai iu kukŋuä tquaŋga, quae ämeŋä ikqe. Mä Iqu täŋgaŋqe, kukŋuä guä ämäsäutä, “\qt Aŋgiŋi Nyi ämeŋä naqä-hŋganä mimniŋqe. Iŋgaŋi qua iquenyä mimniqä ma, qäukuä iqueŋi qäsä mimniqeqä\qt*” ätkqe.\f + \fr 12:26 \ft Hakai 2:6\f*  
\v 27 Iqu “Naqä-hŋganäyä” ätkqe, tiiŋiŋqeyi. Goti Iqu iiŋä imäkätäqäŋgaŋi, nätmatqä Iqu imäkätä ekqe, ämeŋä ämitä huätä mamäuniqe. Mä nätmatqä ämeŋä-miqä yätqe, iinä yqänä witŋqä imäkäniqe.   
\p
\v 28 Goti Iqueqänä ämiqe, ne ämeŋque, ii ämeŋä-miqä yänä. Iqu qeqä wutqaŋgi ii änätapkqetaŋi, ne Iqueŋi, “Si Äŋguä Iqä Iqukiyqä” tquatuŋque. Iutaŋi, ne Iqu ämänaqutäutaŋgi äqunätanä, Iqueqä yäpä iqinyä itanä, itaŋga, Ique yeeqä iwimäkatuŋquä diŋqe, Iqueqä yoqe haqeqä ämaequatuŋque.  
\v 29 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Neqä Goti Iqu, tä tnäŋänäŋä äsätä, nätmatqä eeqänäŋä tä änätŋqä-paŋä Iqueyi.\f + \fr 12:29 \ft Kukŋuä-suqä 4:24\f*   
\c 13  
\s1 Suqä Goti Ique yeeqä wimäkqeŋqä  
\p
\v 1 He hŋqunä-hŋqunäŋi, quuvqä anä eqiyätqäŋuwä iquauŋqe, kiiŋä heŋgaŋguti, qutä iqa uwqäpŋqe.  
\v 2 Ga ämaqä hŋqäqisaŋä emequwä duŋi, yeeqä ävätmepu, suqä, iquau heqä aŋä iu miqe, mävquatämäuqä pambu. Ii tiiŋä dutayi. Ämaqä hŋqua iiŋä ipiyäŋgaŋi, qu “Ämaqä du ävätmequnä” kŋuä ämakuwä-qe, eŋätqä iquau ävätmakuwi.  
\v 3 Goti Iqueqä ämaqä guä äpmeŋuwä iquauŋqe, he qutä anä äpmapiyä eŋqä-pa ipiyä diŋqe, kŋuä meqäpŋqe. Ämaqe, huiziqua quvqä iwitqueqaŋguwä iquauŋqä-pqe, kŋuä meqäpŋqe. Ii he huiwi asitaŋinä imbu, täŋä-huŋqä meqeŋqe, näqŋqä yasämä etaŋgpiyä.   
\p
\v 4 He eeqänäŋnä, suqä, qokä-apäkä ämaŋqä ätnäŋqä iqueŋi, haqeqä ämamäupŋqe. Iwä qokä-apäkä ämaŋqä iqu, Goti Iqueuä hiŋuä iqiŋi, kiyä mamätqä, äŋguänäŋä witätŋqä imäkqaŋgpu. He näqŋqä äyuwä. Huiwä yaŋä hiŋgi-hiŋgi iŋqä iquautä, apäkä huiuqä, qokä huiuqä ditä ikiqä iquautäŋi, Goti Iqu quwqä suqeŋqä kukŋuä ämitätä, kima väniqe.  
\v 5 Goti Iqu neŋi, \qt “Nyi heŋi, nätmatqä maeqä pmapŋqä emäkmäŋqe, maevquatämäuqä ymqänä\qt*”\f + \fr 13:5 \ft Kukŋuä-suqä 31:6\f* natqaŋgqetaŋi, he mbqäŋqänä eŋqä iquenyä iqa mäwqä ipu, “Nätmatqä ne ae a äqätäŋque, ii neqä qäyunäŋi ämeŋunä” kŋuä ämepu, äwqä haŋuä imbu pmepŋqe.  
\v 6 Ga Goti Iqueqä kukŋui yäŋänäqŋqä nemäkqaŋgi,  
\pi1 “\qt Naqä Iqu yätamäkqä nyiyqä-qu etaŋgi, nyi zä miqä danä imqänä. Ämaqe, qu nyiŋi, äki-äki indqueqaŋgpqä-qe, Goti Iqu nyitä yqänä äpmenä\qt*”\f + \fr 13:6 \ft Apqä Bukä 118:6\f* tatuŋque.   
\p
\v 7 Ämaqä naqä he emeyäpu, Goti Iqueqä kukŋuä etmiŋuwä iquauŋqä kŋuä heyquätŋqe. He nätmatqä eeqänäŋä, quvaqä qaŋä äwätqätaŋguwä iuta ätimäukqeŋqe, kŋuä ämepu, qu quuvqä eqämiŋuwä-pa, asä inä eqiyqäpŋqe.  
\v 8 Jisasi Kraisi Iqu, huäqinyqä, täŋgaŋqä, iŋga-iŋgaŋqä huitaŋä makunmäkŋqä, asänäŋä Iquvi.  
\v 9 Iiŋä eŋqä-qae, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä yäpaqäŋgisaŋi ämeyätä, hänaqä Goti Iqueuä duŋi ävquatämäuqä diŋqe, äŋguänä mimbŋqe. Neqä qeqä-quuvqä imŋi yäŋänäqŋqä hiätŋqe, ymisaŋä iutaŋä ma, Goti Iqu qeqä imäŋqeuta yätamäkqä hiŋgi äneyätŋqä iutanänji. Ämaqä, ymisaŋä äŋqä kukŋuä-suqä iu qänaknä itqäŋuwä iquauŋi, suqä ii yätamäkqä mävqä itŋqe.   
\p
\v 10 Ne hiqäva-imäkqä ttawä ämeŋque, mä hiqäva-imäkqä namnä aŋä iu itqäŋuwä iqua, ymisaŋä ttawä iquesaŋi ämepu, maŋqä ipnä.  
\v 11 Hiqäva-imäkqä naqä iqua, naŋuä iutaŋä häŋeqe, suqä quvqä huätä mamäutŋqe, aŋä aaŋä näwinyä Goti Iqueqänäŋiuŋqä äma äpemiŋuwi. Iŋäqe, naŋuä huiwä-guwä-yäŋä-maŋi, ämaqä hŋqua-mända aŋä-himqä iuŋi yäpaqä mäŋgisa äma äwäpu, tä ikamiŋuwi.\f + \fr 13:11 \ft Hiqäva-imäkqä 16:27\f*  
\v 12 Iiŋä etaŋgi Jisasi Iqu, Iqueqä häŋeqeta, qokä-apäki Goti Iqueqänäŋä hipŋqä iwimäkätŋqe, tmi-tmiqä-tqe, aŋä-himqä iuŋi yäpaqä mäŋgisa ämakqe.  
\v 13 \fig Ne womba iŋqä Iqu ämakqe, ne-pqä inä metŋque, aŋä-himqä yäuä iqueŋi, äväma yäpaqä mäŋgisa äwätuŋque.|alt="crosses outside the city gate" src="HK00325C.tif" size="col" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="13:13" \fig*Mä täŋgaŋi, ne womba iŋqä Iqu ämakqe, ne-pqä inä metŋque, aŋä-himqä yäuä iqueŋi,\f + \fr 13:13 \ft Täqiŋi, \ft \+qt aŋä-himqä yäuä iqueŋi,\+qt* kukŋuä-suqä yäuä iqueŋqä atäuŋuä eä.\f* äväma yäpaqä mäŋgisa äwätanä, Ique wimetuŋque.  
\v 14 Qua täuŋi, ne aŋä-himqä äpakänä wiqe, maeqä-quneyi. Ne aŋä-himqä qänaki pätŋqä iquenyqä, hiŋuä äqunanä äpmeŋu.   
\p
\v 15 Mä Jisasi Iquesaŋi, ne hea ique-iqueŋi, Goti Iqueqä yoqä haqeu ämaetanä, Iquenyqä hiqäva qäyquatuŋque.  
\v 16 He qokä-apäkiuŋi, suqä äŋguänäŋä dinä itquepu, qu nätmatqä hnjuaŋqä äwa iqaŋgpqe, yätamäkqä wipŋqe. Suqä iiŋi imäkqe, Goti Iqu hiqäva-imäkqetäŋi asänäŋä äqunätä, yeeqä kiiŋä äwinyätŋqe.   
\p
\v 17 Heqä quuvqä heqiyqe qui imäkqäŋqe, heqä ämeyqä iqua wäuŋui, hapä mäpmeqä itqäŋäuä. Ga qänakŋi, quwqä wäuŋuä iiŋä imiŋuwä iquauqä quatiŋqe, Goti Iqueŋi awä tupnuwäŋqe. Iutaŋi he iquau qätä äwiyäpu, yäpä iqinyä iqäpŋqe. Iqua hesa äwqä haŋä-iqä mämeqä, quwqä wäuŋui äwqä yeeqä-täŋä iqäpŋqä diŋqe, he iiŋä imäkqäpŋqe. Qu wäuŋui äwqä haŋä-iqä-täŋä ipqe, heŋi yätamäkqä meyqä yänä.   
\p
\v 18 Ne hea ique-ique suqä jänänäŋinä imäkatuŋquä änenyätŋqä-qae, neqä suqä iwäsäuqä duŋi, “Goti Iqueuä hiŋuä iqiŋi, jänänäŋuneyqe” kŋuä yäŋänäqŋqä ämeŋu. Iŋi, he Goti Iqu yätamäkqä neyätŋqä tääqä tqaŋgpu.  
\v 19 Mä Iqu nyiŋi, henyqä aŋgumä maqänä änändowatätŋqä, tääqä tpŋqä kiiŋä änyiŋgiyä.   
\s1 Goti Iqu quŋi äŋguä wimäkätŋqä, tääqä tqeŋqä  
\p
\v 20 \fig Jisasi Iqu, sipsipqä iquau Miqä Naqä-quvi.|alt="shepherd with sheep" src="HK00003C.tif" size="col" loc="Heb 13:20-25" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="13:20" \fig*Täŋgaŋi, Goti äwqä haŋuä änyanä pmeqä nätapqä Iqu, yätamakqä eyätŋqä tääqä ätuätqäŋä. Iqu neqä Naqä Jisasi Ique qua buta aŋgumä häŋä ävauqumuatkqe. Jisasi Iqu, Iqueqä häŋeqe, kukŋuä guä ämäsäuekqä qäpu maeqä ique, yäŋänäqŋqä iwimäkätŋqä äwikqetaŋi, sipsipqä iquau Miqä Naqä-quvi.  
\v 21 Goti Iqu he Iqueqä äwiŋqeunä qänaknä ipŋqä diŋqe, näwinyä äŋguänäŋä emäkätŋqä tääqä ätuätqäŋä. Ga Iqu Jisasi Iqueqä wäuŋuä dutaŋi, ne suqä Iqu äwinyätŋqe, eeqänäŋä metuŋquä inemäkätŋqä-pqe, inä änyiŋgi. Ga Jisasi Kraisi Iqueŋi, ne yoqä naqänäŋi hea ique-ique vquatuŋque. Ii naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.   
\s1 Kukŋuä yäpaki  
\p
\v 22 Ŋqä nyämaqäuä, nyi tuwaŋuä wäŋqäpu äqiyqä-qae, kukŋuä, heqä qeqä-quuvqä imŋi, yäŋänäqŋqä emäkätŋqä ätqäqä täuŋi, qätä äŋguänä wipŋqä kiiŋä änyiŋgi.  
\v 23 “Neqä neyämaqä Timoti iqu, guä pmamiŋqä iuta ae iqutäwatukuwiqä” etqä. Iqu nyi maqänä nyimeqaŋgutqe, qäquye henyŋqä hiŋuäŋqä penyue.  
\v 24 Heqä naqä ämeyätqäŋuwä eeqänäŋä iquautä, qokä-apäkä Goti Iqueqä eeqänäŋä iquautäŋi, “Nyi quŋqä hui mimäuqä iqänä” ätqeŋqe, iquau tupiyä. Ämaqä qua Italisaŋä äpkuwä iqua henyäŋqe, “Ne quŋqe hui mimäuqä iqunä” ätqä.  
\v 25 Goti Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta, he äŋguä hiŋgi emäkquätŋqä änyiŋgi.