\id GAL Menya [MCR – Carl R Whitehead] 
\h Galesiya 
\toc1 Tuwaŋuä, Poli iqu  Galesiya  pmeqä iquauŋqä äqäkqe 
\toc2 Galesiya 
\mt2 Tuwaŋuä, Poli iqu  
\mt1 Galesiya  
\mt2 pmeqä iquauŋqä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä kiŋganä eqämiŋuwä iqua, ii Israitqä iquautanänji. Itaŋgi qänakŋi, Jisasi Iqu Poli wäuŋuä imäkqä ique, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, ämaqä Israitqä ma huizi iquau awä tuätŋqä ändowatkqe. Itaŋga huizi iiŋä iquautaŋä hui, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Iqueqä ämaqä hipŋqä ipäqäkuwi, haŋä-iqe Iqueqä ämaqä iquau tii äwimakqe. Israitqä iqua kukŋuä-suqä Mosisi iqu äwikqeu qänaknä imiŋuwä-pa, ämaqä yäpaqäŋgisaŋä iqua, hiŋuiqänäŋi, qänaknä miqä imiŋuwi. Qutaŋä hŋqua Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä epiyäŋgaŋi, qu-pqe kukŋuä-suqä Mosisi iqu äwikqeu, qänaknä ipŋqä-ti, qänaknä miqä ipŋqä-ti?  
\ip Israitqä hŋqua, “Yäpaqäŋgisaŋä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä tqua, Israitqä iquneqä suqä huiwä häuä ktäuŋqä iiŋqe imäknäpu, kukŋuä-suqä huizi Mosisi iqu äwikqeu qänaknä iqäpŋqeqä” ätmiŋuwi. Itaŋgi Poli iqu ‘oeyqä’ ätuätä, tii ätmuiŋqe. “Ne quuvqä Jisasi Kraisi Iquenyqä eqiyätanitaŋi, Goti Iqueqä hiŋui iqi ämaqä jänäŋä eätanä, häŋä-pmeqä änyä-häŋi ämetqäŋunä.”  
\ip Näqŋqä-täŋä hŋqua kŋuä tii indqänätqäŋä. Israitqä iquautaŋä hui, qua Galesiya iuŋqä äupiyi, quuvqä heqiyqä iqi pmetaŋguwä iquauŋi, qu kukŋuä-suqä Mosisi iqu äwikqeu qänaknä iqä-qua hipŋqä iwimäkmiŋuwi. Poli iqu, iqua iiŋä imiŋuwiŋqä qätä äwiyäqe, iqu Galesiya iquauqä quuvqä heqiyqetä, suqä iqeutä, jänä aŋgu iwimäkätŋqä, tuwaŋuä tä äqiyämäukqe.  
\ip Kiŋganäŋi, Poli iqu tiiŋä ätätä äqäkqe. Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä tuäkiquätŋqe, iqueqä äwiŋqä iuta ma, ä ämaqä hŋqueqä kukŋuiu qänaki iutaŋä ma, Goti Iqu Kiqä-kiuä iuŋqä atäuŋuä ikqeqä. Auä, Goti Iqu ique tääqä ätuätumetä, kukŋuä äŋgui ämaqä Israitqä iquautaŋä ma, Jisasi Iquenyqä änyä maqŋqä iquau awä tuäkiquätŋqä äwikqe. Huizi, Poli iqu tii ätätä äqäkqe. Qokä-apäki Goti Iqueqä hiŋuä iqi jänäŋä hipŋqe, ii ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquanänjqä. Kukŋuä yäpaki ätätä äqäkqe, tiinji. Kraisi Iqu ne suqä quvqä iqueqä haŋä-iqeta huätä newequatqaŋgutqäŋga, Dŋä Äŋguä Iqu neyaqä qaŋä uwqeuŋi, jänä inemäkqaŋgi, ne huizi-pqä iquauŋi, suqä äŋguinä iwitquetuŋqueqä.  
\c 1  
\s1 Poli iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä  
\p
\v 1-2 Ämaqä tuwaŋuä tque äqiyqä iqu, ii, nyi Poli kukŋuä awä tuäkiqämqä änändowatkqä iqunji. Itaŋga Jisasi Iqueqä ämaqä nyitä anä äpmeŋquä iquatä ne tuwaŋuä tä, he qokä-apäkä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä, qua naqä Galesiya im-imä aquvä äqäŋgäwätqäŋuwä iquenŋqä äväwqatqu. Nyi wäuŋuä tque imäkqä-qunä emqe, ämaqä kiuänäŋä hŋqu, ä kuapänäŋi atäuŋuä änyiyäpu, änändowatkuwä hmanji. Jisasi Kraisi Iqutä, Goti Apiqu, Jisasi Ique, qua äptekuwä iuta aŋgumä ävauqumuatkqä Iqutä, ätenjiyäsinyä, änändowatkiyä iqunji.   
\p
\v 3 Goti neqä Apiqutä, Naqä Jisasi Kraisi Iqutä, qeqä imäŋqeta äŋguä etapäsinyä, heqä äwqe haŋuä imbu pmetpŋqä emäkqinyä.  
\v 4 \fig Neyaqä suqä quvqe hma imäkätŋqä diŋqe, Jisasi Iqu Iqueqä-kiuä äwiŋgqe.|src="image007.png" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission. (IB-066)" ref="1:4" \fig*Neyaqä suqä quvqe hma imäkätŋqä diŋqe, Jisasi Iqu Goti neqä Apiqueä äwiŋqä iu qänaknä itä, Iqueqä-kiuä äwiŋgqe. Iqu ne suqä quvqä qua täu äwiŋqä iuta huätä inetmetŋqeŋqä, i imäkkqe.  
\v 5 Iqu Goti eä, neqä Apiqu eŋqe, ne Iqueŋi hea ique-ique yoqä naqä vquatuŋquänänji. Ii naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.   
\s1 Galesiya iqua, kukŋuä naqä-qakui mäma hiŋuä ämäquŋguwiŋqä  
\p
\v 6 Änääŋqäwe! Kraisi Iqueqä qeqä imäŋqeta äŋguä emäkkqä iquesa, Goti Hanjuwä Iqu, he Iqueqä hiätpnuwäŋqä tääqä etätmakqä qäyä etaŋgqä-qe, Iqueŋi mäma hiŋuä ämäqunäpu, kukŋuä hui-mända äunjqua uwqaŋguwitaŋi, nyi yäuŋuä naqänäŋä eyätqäŋä.  
\v 7 He qänakŋi, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, naqä-qakuänäŋä hma etaŋgi, hŋque-mända äunjqua äwqä. Ämaqä, he kukŋuä ique mapŋqä emäkquwä iqua, Kraisi Iqueqä kukŋui, hŋgi-mända äkunmäkäwqatäpu, hiqä kŋuä indqäŋqe, yuuwä emäkpŋqä etma uwqä.  
\v 8 Iiŋä etaŋgqä-qe, neŋä-qe, ä ynaunjqä qäukuä haqä yätutaŋä hŋquŋä-qe, kukŋuä awi, neqä ätätuŋquä iutaŋi matqä hui-mända ätmitätqe, Goti Iqu ique qui imäkätŋqä änyiŋgi.  
\v 9 Iiŋiŋqe ne kukŋuä ae etukquä iuvqae, täŋgaŋi aŋgumä tiiŋä etqä. “Ämaqä hŋqu kukŋuä awi, he näqŋqä ae ämetqäŋuwä iu matqä, hui-mända etqä iqu, Goti Iqu ique qui imäkätŋqä änyiŋgiyä.”   
\p
\v 10 Nyi kukŋuä tä etqe, ämaqeunä yeeqä iwimäkmqä matqä iqä. Goti Ique yeeqä iwimäkmqä iu ätqä. Iŋi nyi ämaqeunä yeeqä iwimäkqunä etaŋgundqe, nyi Kraisi Iqueqä wäuŋuä imäkqunä maeqä imä.   
\s1 Poli iqu, kukŋuä naqä-qakuiŋqä näqŋqä ämakqeŋqä  
\p
\v 11 Nyämaqäuä, nyi naqä-qakuänä tiiŋä etmqe. Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä nyi awä ae etätŋqä ii, ämaqä hŋqueqä kŋuä indqäŋqä iuta hmanji.  
\v 12 Kukŋuä iquenyqä näqŋqe, ämaqä hŋqu dqaŋgi mämeqä ikqe. Jisasi Kraisi Iqu Kiqä-kiuä, kukŋuä äŋguä iqueŋi, ätnäŋäqinyä ämändquakqe.   
\p
\v 13 Nyi hiŋuiqänäŋi, Israitqä iquauqä suqe a yqänä äqätmä äpmamiŋqä iiŋqe, he qätä ae äwimiŋuwi. Iŋgaŋi ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqeŋqä aquvä qäŋgaŋguwä iquauŋi, haŋä-iqä hävemnäqŋqä ävätmä, hämänänä yuuwä tämqä imiŋqe.  
\v 14 Iiŋä itmäŋgaŋi, nyi atqä-awäkauqä suqä iu yäŋänäqŋqä imäknätmä, Israitqä iuŋi, ämaqä nyitä asäŋgatqä iquau ämäwqätäumäŋga imänmiŋqe.  
\v 15-16 Iŋäqe, nyi ŋqä nipeuä äwqä imä yqänä mnätaŋga, Goti Iqu Iqueqä qeqä imäŋqetaŋi, nyi Iqueqänäŋqä tääqä dätmetŋqä ätenjikqe. Iŋi hea Iqu äwiŋgaŋgqäŋga, Iqu Iqueqä Ymeqä-queŋi ämändquakqe. Iqu iiŋä imäkkqe, kukŋuä Jisasi Iquenyqä ätäŋqe, Israitqä iqua qäyä etaŋgi, huizi iquau awä tqumqä indmakqe. Iqu iiŋä inyimäkqaŋga, nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋiŋqä näqŋqä hui mamqe, ämaqä hŋqutä kukŋuä teeŋqä maqänä mäwqä ikqe.  
\v 17 Ä ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä hiŋuiqänä ändowatkqä iquau yatŋqä wimqe, Jerusälemäŋqä ekqä ma, aaŋqe. Iŋäqe nyi maqänäŋi, qua naqä Arepiyaŋqä äukqe. Iqi äpmenjaqänmi, aŋä-himqä Dämaskasiŋqä aŋgumä äpkqe.   
\p
\v 18 Nyi Jisasi Ique hiŋuä ae äquŋgqäŋga, quväukuä tquaqui-tque äpmamitaŋi, Pitä iqutä kukŋuä teeŋqä Jerusälemäŋqä ekqe. Iqiŋi nyi hiunji 15, iqutä anä äpmakqe.  
\v 19 Iŋgaŋi nyi ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä huiziquauŋi, hiŋuä mäquŋquä itmä, Pitä iquesä, Jemisi, Naqä Iqueqä käŋguequtänä äquŋgqe.  
\v 20 Nyi tuwaŋuä tä äqiyqe, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, quaŋgi matqä iqä, naqä-qakuänänji.   
\p
\v 21 Iqiŋi ävämetmä, qua naqä Siliya iuŋqätä, Silisiya iuŋqätä äukqe.  
\v 22 Iŋgaŋi, Kraisi Iqueqä qokä-apäkä qua naqä Jutiya iu, im-imä aquvä äqäŋgäwätqäŋuwä iqua, qu nyaqä hipeŋui hiŋuä maŋqäŋqä imiŋuwi.  
\v 23 Iqua hiŋuä maŋqäŋqä ipiyä-qe, nyinyqe, “Ämaqä, ne haŋä-iqä hävemnäqŋqä änätapmiŋqä iqu, täŋgaŋi, quuvqä heqiyqä yuuwä tämätä imiŋqä iquenyqe, awä ätätqänä” tätqätaŋgä, qätä äwimiŋuwi.  
\v 24 Itaŋga ämaqä Jutiya pmeqe, Goti Hanjuwä Iqu, nyi iiŋä nyimäkkqeŋqä, äŋguiqä ätuäpu, Ique yoqä naqä äwimiŋuwi.   
\c 2  
\s1 Quuvqä heqiyqeu miqä iqua, Poli iqueqä wäuŋuiŋqä, ‘äŋguiqä’ ätkuwiŋqä  
\p
\v 1 Quväukuä 14 ae äpäwqaŋgaŋi, nyi Jerusälemäŋqä aŋgumä umqä itmäŋgaŋi, Banäpasi iqutä anä äukue. Ye äwätayäŋgaŋi, nyi Talusi iqueŋä-pqä inä itmakqe.  
\v 2 Goti Iqu nyi äumqä diŋqe, ätnäŋäqi ämaetä, “Uvä” dqaŋgi, Jerusälemäŋqä äwätmä, Iqueqä ämaqeuqä hiŋuä iqi ämaqä yoqä-täŋä iquauŋi, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, Israitqä iqua qäyä etaŋgi, huizi iquau näqŋqä äwimiŋqeŋqä, awä maqŋqä ätukqe. Awi, tiiŋiŋqä ätukqe. Ämaqä naqä iqua, “Ämaqä huizi iiŋä iqua, Israitqä iqune eŋqä-pa epiyä” ändpqe, ii nyaqä wäuŋui imäkqa äpätŋqe, nätmatqä hiŋgiŋqä eŋqä-pa uwqä diŋqä ätukqe.  
\v 3-5 Ne kukŋuä tätqätaŋguaŋi, ämaqä quuvqä heqiyqäquanä imäknmiŋuwä hŋqua, neyaqä kukŋui qätä quwä wipŋqä yäpä iŋgisa maqŋqä äyapkuwi. Ämaqä iqua, ne Kraisi Jisasi Iquesa äŋguä pmeqä iuŋi ämänäquvasäpu, ne wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä eŋqä-pa, Israitqä iquauqä suqä iqueqä yäpä iqi pmeqäŋqä qui inemäkpŋqä äwiŋgqe. Iŋäqe he quuvqe, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä naqä-qakui, he ae ämetqäŋuwä iuŋqä eqiyqäpŋqä neŋgaŋgi, iquauqä näqŋqä quaŋgä iuŋi, wäŋqäqäpu, “Äŋguä ätqäuä-qe” mätquä ikque. Iŋi Talusi iqu, nyitä anä äpme, Grikä iquautaŋä-qu eäqä-qe, ämaqä yoqä-täŋä iqua, iquenyqe, “He Israitqä-quneqä atqä-awäkauqä suqä duŋi, iqueqä huiwi häuä ktäupiyä” mänatqä ikuwi.   
\p
\v 6 Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iuqä hiŋuä iqi, ämaqä yoqä-täŋä iqua, kukŋuä nyi awä tquaŋgaŋi, hui-mända makunmäkäwquatqä ikuwi. (Ämaqä iquauŋqe, nyi ŋqä-näuäŋi, “Iqua yoqä-täŋuatiyä, ä yoqä maiquatiyä?” kŋuä pkäpkä mämetqäŋä. Goti Hanjuwä Iqu, ämaqeuqä yoqeŋqätä, hipeŋuiŋqätä, kŋuä miqä, asänä iwäsäuqä Iquvi.)  
\v 7 Ämaqä iquautaŋi, yoqä naqä qoŋqä, Pitä ique, Jemisi ique, Jonä ique, iqua näqŋqä tiiŋä ekuwi. “Wäuŋuä Goti Hanjuwä Iqu, Poli ique äwikqe, Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquau, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋiŋqä awä tquätŋqeyqä. Ii wäuŋuä Goti Iqu Pitä ique, iqu Israitqä iquaunä awä tquätŋqä, äwikqä-paŋä asänäŋiqä.”  
\v 8 Goti Iqu, Pitä iqueŋi, iqu iqueqä wäuŋui, Israitqä iquauqä awä imä, äŋguä imäkätŋqä yäŋänäqŋqä iwimäkätŋqeŋqe, iqua näqŋqä qäŋganä ämakuwi. Itaŋga hea täŋgaŋi, nyi-pqe, ämaqä huiziu imäkmqe, Goti asä Iqu nyimäkätqätaŋgi äquŋguwi.  
\v 9 Iqua Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta, nyi äŋguä i inyimäkqaŋgqeŋqä näqŋqä ämapiyi, ne eequne naqä-hŋqunä eatuŋqueŋqä, nyitä Banäpasi iqutä, yeeqä äyekuwi. Näŋguiqune ae eanitaŋi, tiiŋä imäkatuŋqueŋqä ‘ŋŋqä’ ätuŋgque. Banäpasi iqutä nyitä, ye wäuŋui, Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquauä yäpä imä imäkäkitqätaŋguesi, iqua Israitqä iquauä awä imä imäkäkiqäpŋqe.  
\v 10 Iŋgaŋi iqua ye kukŋuä hŋqunä tiiŋä äyatkuwi. “Qe Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä nätmatqä äki-äkiŋqä äwa ipu, täqi äpmeŋuwä iuŋi, hui mimäuqä yätamäkqä vqaŋginyqä.” Kukŋuä iiŋi, ii nyi wäuŋuä qänaki imäkmqä kŋuä indqänätaŋgqä qäyunä äyatkuwi.   
\s1 Poli iqu, Pitä iqu suqä quvqä imäkqaŋgi, äkasuwä ätukqeŋqä  
\p
\v 11 Pitä iqu Andiyokä iu ae ätimäuä äpme, suqä quvqä imäkqaŋgi, nyi iqueŋi äkasuwi, iqueqä hiŋuä iqi jänänä ätukqe.  
\v 12 Tiiŋä ätimäukqe. Pitä iqu änyä tii ätimäuä äpme, Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquatä buayä anä änäqäsmiŋqe. Iŋäqe ämaqä Jemisi ique äväma äpkuwä hŋqua, iqi timäuqaŋguwäŋga, iqu ämaqä huiwä häuä ktäupŋqä ätmiŋuwä iquauŋqä zä itä, quvqä imäkätä, huizi iquau äväma, buayä anä maŋqä, kiŋänäŋi ätqäukqe.  
\v 13 Pitä iqu suqä kukŋuinä tqe imäkqaŋga, Israitqä iutaŋä quuvqä heqiyqä huizi iqua, inä imäkkuwi. Itaŋga Banäpasi iqu, iqua iiŋä äyä iqaŋgä äqunäqe, iqueqä kŋuä-pqe waqiyä uwqaŋgi, inä imäkkqe.  
\v 14 Iŋi nyi, iqua kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä naqä-qakuä iqueŋi, qänaki jänänä miqaŋgä äqunmitaŋi, eeqänäŋuauqä hiŋuä iqisaŋi, Pitä iqueŋi, “Si Israitqetaŋukui qäyä eänä-qe, iutaŋä maeqänäŋä eänä, huiziqua eŋqä-paŋä qäyunä pmetqätaŋgnä äkqänäŋä. Iŋi si täŋgaŋi, quvqä imäkätnä, huiziqua, Israitqä iquauqä suqe imäkpŋqä diŋqe, suŋqä yäŋä wqänätqäŋinyä?” ätukqe.\f + \fr 2:14 \ft Näqŋqä-täŋä iqua, kŋuä huitaŋä-huitaŋä indqänätqäŋä. Poli iqueqä kukŋui, Pitä ique äwikqe, täqinyändanä, ä hiqŋqä 21 buŋqätanä?\f*   
\s1 Jänänä eqäŋqe, Jisasi Kraisi Iquenyqä quuvqä heqiyqä iutanänji  
\p
\v 15 Naqä-qakui, ne Israitqä iuta änanyquwä iutaŋi, ne huizi quvqä imäkqä iqua eŋqä-paŋä ma,\f + \fr 2:15 \ft Israitqä iqua kŋuä tii indqänmiŋuwi. “Qu Israitqä iqunesaŋä ma, huiziqua, Mosisi iqueqä kukŋuä-suqä mämeqä ipiyitaŋi, eeqänäŋi quvqä imäkqä iquayi.”\f* Israitqä qäyunäŋä iquneyi.  
\v 16 Iŋäqe ne tiiŋiŋqä näqŋqe. Ämaqe, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi jänänäŋä epu pmeqe, Mosisi iqueqä kukŋuä-suqä iu qänaknä iqä iuta ma, Jisasi Kraisi Iquenyqä quuvqä naqä-qakuä heqiyqä iutayi. Iŋi ne Israitqä qäyä eanä-qe, ne-pqe Jisasi Kraisi Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋu. Itaŋi Goti Iqu nenyqe, “Ŋqä ämaqä jänänäŋuaeä-qe” kukŋuä-suqä asä ique qänaknä itqätaŋgquä iuta ma, Jisasi Kraisi Iquenyqä quuvqä heqiyätaŋguatqä iuta tuänä. Ii tiiŋä etaŋgiyi. Goti Iqu ämaqä hŋqueŋi, “Ŋqä ämaqä jänänäŋueä-qe” kukŋuä-suqä iu qänaknä itqätaŋgqä iuta, mätquä yänä. Aaŋqe.  
\v 17 Ne Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, ämaqä jänäŋä hiatuŋquänä, Jisasi Kraisi Iqueŋqä quuvqä eqiyätanä, kukŋuä-suqä iqueŋi qänaknä miqä iquque, Israitqä hŋqua neŋqe, “Suqä quvqä imäkquaiqä” kŋuä indqäŋgaŋgpqe, iiŋiŋqe ne, “Kraisi Jisasi Iqu Kiqä-kiuä suqä quvqe, yäŋänäqŋqä imäkätŋqä imäkqiyä” tatuŋquäta? Oee, Iqu iiŋi quati squäta imäkätŋqe?  
\v 18 Iŋi nyi suqä yäuä kiŋganä qänaki imiŋqä ae ävquatämäukqä iuŋi, aŋgi a ämaqätätmä imäkqe, ii nyi aŋi äpnasätmä aŋgi ämätqä eŋqä-paŋiyi. Iiŋä imäkqä-säpi, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, nyi suqä quvqä imäkqä-qunä etminji.  
\v 19 Iŋäqe kukŋuä-suqä iquesaŋi, nyi pizqä äpäkonmä äwomiŋqe. Iŋi qänakŋi, kukŋuä-suqä iqueqä yäpä iqi äpmeŋqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä yäpä iqi pmamqä ävämakqe.  
\v 20 Kraisi Iqu zä-huätati äuŋgqe, ii nyi-pqä anä äpäkoŋgueä eŋqä-paŋiqä. \fig Kraisi Iqu zä-huätati äuŋgqe, ii nyi-pqä anä äpäkoŋgueä eŋqä-paŋiqä.|alt="crucified with Christ" src="IB-065gr.jpg" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="2:20" \fig*Itaŋga nyi häŋä-pmeqä änyä-häŋi ämakqe, ii Kraisi Iqu nyaqä yäpä-tämä häŋä yqänä pmetaŋgi, nyi häŋi iuta äpmeŋä. Itaŋgi täŋgaŋi, nyi qua täu äpmeŋqe, ii Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqueŋqä quuvqä naqä-qakuä heqiyqä iutanji. Iqu Qäqu, nyinyqä aaŋä kuapänä äwinyätä, Iqueqä häŋä-pmeqe nyi aŋgi indmetŋqä, ävquatämäukqe.  
\v 21 Ne ämaqä jänänäŋä eatuŋque, kukŋuä-suqä yäuä iquesa etaŋgutqe, ii tiinji. Kraisi Iqu äpäkoŋgqe, nätmatqä hiŋgiŋqä eŋqä-maŋä eänä. Iŋäqe nätmatqä Goti Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta nätapätŋqe, nyi maŋitä makitqäteqä iqämä.   
\c 3  
\s1 Kukŋuä-suqeu qänaknä iqeŋqätä, Goti Iquenyqä quuvqä heqiyqeŋqätä  
\p
\v 1 He ämaqä Galesiya pmeqä hiŋuä pisqä asusuainä itqäŋuwä iquenä, ne Jisasi Kraisi Iquenyqä ämetquakque, ii tiinji. He Iqu zä-huätatä äunätä äpäkoŋgaŋgqe, hiŋuä mäquŋquä ikuwä-qe, ii he Ique hiŋuä äqunäŋä. Iŋäqe he hiŋuä maqŋqä ipŋqe, hiyaqä hiŋui, paaqä tqu äteqäwä?  
\v 2 Nyi nätmatqä hŋquenyqä yatŋqä emqe, he awä dpu. He Goti Hanjuwä Iqueqä Dŋä Äŋguä Ique ämakuwi, ii kukŋuä-suqä ique qänaknä ipiyä iuta ämakuwätanä, ä kukŋuä äŋguä ique ganä qätä äwiyäpu, quuvqä eqiyäpiyä iutatanä? Ii he quuvqä eqiyäpiyä iutanji.  
\v 3 He hiŋuä pisqä asusuainä äänä itqäŋä? He änyä-häŋä pmepŋqe, Goti Iqueqä Dŋä Iqu emäkqaŋgqeta ipäqäkuwä-qae, iŋi täŋgaŋi, yqänä pmepŋqe, hiqä yäŋänäqŋqä iutanä qäpu imäkmäupŋqätanä?  
\v 4 Haŋä-iqä eeqänäŋä i ämakuwiŋqe, yätamäkqä maeyqŋqä ämakuwäta? He iiŋi, quatä-täŋä ämakuwiqä kŋuä änyiyqi.  
\v 5 Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä Dŋä Äŋguä änyä-qe etapätä, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä i imäkkqe, ii he kukŋuä-suqä iu qänaknä iqaŋguwä iutandanä? Oee! Ii he kukŋuä äŋguä ique qätä äwiyäpu, ämepu, quuvqä eqäkuwä iutanji.   
\p
\v 6 He Aprähamä, Israitqä iquneqä awiqu kiŋganäŋä iquenyqä kŋuä indqämbu. Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, kukŋui tiiŋä ätä. “\qt Aprähamä iqu, Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋgi, Iqu ‘Ämaqä jänäŋueqä’ ätkqeqä\qt*” äqänä.\f + \fr 3:6 \ft Ipäqäkqä 15:6\f*  
\v 7 Iutaŋi, he näqŋä tiiŋä hepŋqe. Ämaqä Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iqua, qu Aprähamä iqueqä ymeqä naqä-qakuä iquayqä.\f + \fr 3:7 \ft Israitqä iqua, “Ne Aprähamä iqueqä ymeqä-quneyqä” ätmiŋuwi. Jonä 8:33.\f*  
\v 8 Kiŋganäŋäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, nätmatqä timäuniqä iu hiŋuä äqunätä, Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä äqäkqe. “Ämaqä huitaŋä-huitaŋi, Goti Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋguwäŋgaŋi, Iqu ‘ämaqä jänänäŋä-quayqä’ tuäniqeqä.” Iiŋä etaŋgi, Iqu kukŋuä äŋguä iqu änyä matimäuqäŋga, Aprähamä ique awä tii ätukqe. “\qt Sitaŋi, Nyi ämaqä eeqäpnäŋi, äŋguä iwimäkmniqeqä.\qt*”\f + \fr 3:8 \ft Ipäqäkqä 12:3; 18:18; 22:18\f*  
\v 9 Iŋi Aprähamä iqu quuvqä heqiyqaŋgi, Goti Iqu iqueŋi äŋguä iwimäkkqä-paŋi, ämaqä tqu-tqu quuvqä eqiyqäqe, Iqu iqueŋä-pqe, äŋguä inä iwimäkänä.   
\p
\v 10 Iŋäqe ämaqä hŋqu, “Nyi kukŋuä-suqä iu qänaknä itmä iutaŋi, ämaqä jänäŋunä himqänä” kŋuä indqänätŋqä etaŋgutqe, Goti Iqu ique qui imäkäniqe. Iiŋqe, Goti Iqueqä bukä iuŋi, tuwaŋuä tiiŋä äqänä. “\qt Ämaqä hŋqu, kukŋuä-suqä eeqänäŋä äqänäŋqä iuŋi, hiunji ique-iqueŋi qänaknä miqä itŋqe, Goti Iqu, ique qui imäkäniqeqä.\qt*”\f + \fr 3:10 \ft Kukŋuä-suqä 27:26\f*  
\v 11 Bukä iuŋi, tiiŋä-pqä äqänä. “\qt Ämaqä quuvqä eqiyätŋqä iqu, Goti Iqu, ‘Ämaqä jänäŋueqä’ tquaŋgqetaŋi, häŋä äpmaka wätänä.\qt*”\f + \fr 3:11 \ft Hapakukä 2:4\f* Iutaŋi, ne näqŋqä tii eŋu. Ämaqä hŋqu jänänäŋä timäutŋqe, kukŋuä-suqä iu qänaknä itäqä iuta maeqä yänä. Aaŋqe.  
\v 12 Ämaqä kukŋuä-suqä iu qänaknä iqä iqu, ii Goti Iquenyqä quuvqä heqiyqä iuta hmanji. Ii nätmatqä iqueqe. Iiŋqe, Goti Iqueä bukä iuŋi, tuwaŋuä tiiŋä äqänä. “\qt Ŋqä ämaqä jänänäŋä iqu, quuvqä eqiyätäqetaŋi, häŋä pmeŋqiyä.\qt*”\f + \fr 3:12 \ft Hiqäva-imäkqä 18:5\f*  
\v 13 Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tuwaŋuä tiiŋä-pqe äqänä. “\qt Ämaqä tqu-tqu zä-huätati äunätqä iqu, Goti Iqu, ique qui imäkäniqeqä.\qt*”\f + \fr 3:13 \ft Kukŋuä-suqä 21:23\f* Iŋi, ämaqä-qune, kukŋuä-suqä iu qänaknä miqä iqaŋgua, Goti Iqu ne qui inemäkäniqä iuta änetmetä, aŋgumä häŋä inequmuatätŋqä iiŋqe, Kraisi Iqu, Goti Iqu, Ique qui imäkäniqä-qu ekqe.  
\v 14 Kraisi Jisasi Iqu wäuŋuä iiŋä imäkkqe, ii kukŋuä Goti Hanjuwä Iqu, Aprähamä ique, “Äŋguä ikimäkmqänä” ätukqä iuŋi, ämaqä eeqänäŋä iu äwimetŋqeyi. Itaŋga iutaŋi, ne eeqänäŋi quuvqä eqiyquetaŋi, Goti Iqu, “Ŋqä Dŋi, äwimniqeqä” ätkqe, ne Ique ämenä.   
\s1 Goti Iqu, kukŋuä hŋquaqui guä ämäsäuekqeŋqä  
\p
\v 15 Nyämaqäuä, nyi suqä neqä äpmenä ituŋquä iquesa ämetmä, kukŋuä ktqä tiiŋä etmqe. “Ämaqä hŋquaqu, nätmatqä hmbinyqä kukŋuä ätäsinyä, guä ämäsäuiyqe, ämaqä hŋqu qui mimäkqäŋqä eä, änyä-häŋä hui masusueqäŋqe.” Kukŋuä Goti Iqu, Aprähamä ique ätukqä itäŋi, asänäŋi.  
\v 16 Itaŋgi kiŋganäŋi, Goti Hanjuwä Iqu, kukŋuä guä Aprähamä iquesä, itaŋga iquesaŋä Hiätqä Iquesä ämäsäuekqe. Goti Iqueqä bukä iuŋi, tuwaŋui, “Iquesaŋä hiätqä iquauä” ätnä, ämaqä kuapänäŋqä maqŋqä eä. Iŋäqe hŋqunäŋqä, “Iquesaŋä Hiätqä Iqueä” äqänä. Ii Kraisi Iquvi.  
\v 17 Kukŋuä nyi tä ätqä iqu, kiqä qakui tiinji. Goti Iqu kukŋuä gue, Aprähamä iqutä ganä ämäsäuekqä etaŋgiyi. Iŋi quväukuä 430 ae äpäwqaŋgaŋi, kukŋuä-suqä iqu, qänaki ätimäukqe. Iqu iiŋä ikqä-qae, Goti Hanjuwä Iqu, kiŋganäŋäŋga kukŋuä ätätä guä ämäsäuekqä iuŋi, huätä mewemäuqä yänä. Oee.  
\v 18 Iŋi ne, nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu, ne ämeniquŋquä näwinyä ioktäumäkekqä äwiŋqä iuŋi, kukŋuä-suqä iqueŋi, a yqänä äqätanä, iuta meniquŋquä etaŋgutqe, ii ne Goti Hanjuwä Iqu, kukŋuä guä ämäsäuekqä iuta mämeqäŋqä qŋqaŋä ämeyequ. Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta, Aprähamä iqueŋi, “Nyi nätmatqä äŋgui äktapmniqeqä” ätuätä, guä ämäsäuekqeyi.   
\p
\v 19 Iiŋä etaŋgutqe, kukŋuä-suqe, suŋqä äwi? Goti Hanjuwä Iqu iqueŋi, ämaqe suqä quvqä imäkätqätaŋguwitaŋi, ämaekqe. Aprähamä iquesa Hiätqä, Goti Hanjuwä Iqu, äŋguä wimäkätŋqä kukŋuä guä ämäsäuekqä Iqu, ätnäŋäqi timäuqaŋgaŋqe, yakuinä ämaekqe. Kukŋuä-suqä iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu, ynaunjqä iquau vqaŋga, iqua ämepu, ämaqä awä iqi ätqäumiŋqä ique\f + \fr 3:19 \ft Mosis iqu, Goti Hanjuwä iqueqätä Israitqä iquauqätä awä iqi ätqäumiŋqe.\f* äwikuwi.  
\v 20 Ämaqä awä iqi ätqäuqä iqueqä wäuŋui, hŋquaquiyqä kŋuä indqäŋqe, naqä-hŋqunä wimäkätŋqeyi. Iŋäqe Goti Iqu, Aprähamä ique kukŋuä guä ämäsäuetäqäŋgaŋi, Iqu hŋque mävqä, Kiqä-kiuä imäkätä ekqe.   
\p
\v 21 Kiŋganäŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä kukŋuä guä eeqänäŋä ämäsäuekqä iquauŋi, mändi äkittqiyätä, kukŋuä-suqä iqueŋi yäŋänäqŋqänäŋä imäkkqäta? Aaŋqe. Kukŋuä-suqä, Iqu änätapkqe, häŋä-pmeqä nätapqä-säpi, iŋi ne suqä ique qänaknä itanä iutaŋi, Goti Iqueqä ämaqä jänänäŋä hiätaninji.  
\v 22 Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqueqä buki, näqŋqä tii äyä änätapä. “\qt Suqä quvqä imäkqäŋqe, ämaqä eeqänäŋä im-imŋä iu guä äqiyänänä.\qt*”\f + \fr 3:22 \ft Apqä Bukä 14:3; Romä 3:9-19\f* Iutaŋi, kukŋuä guä ämäsänä äwiŋqä iu meqäŋqe, ämaqe Jisasi Kraisi Iquenyqänä quuvqä naqä-qakuä eqiyätqäŋuwä iuta mapnä.   
\p
\v 23 Suqä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqäŋqä iqu matimäuqäŋgaŋi, kukŋuä-suqä iqu, ne guä eŋqä-ma äpakänä änaqiyämiŋqe. Iŋi kiqä hea qäyunäŋi ätnäŋäqi timäuqaŋgaŋqe, ne guä eŋqä-pa äpmamiŋque.  
\v 24 Ga ne Iquenyqä quuvqä heqiyqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä jänänäŋä hiatuŋquä diŋqe, kukŋuä-suqä iqu, neqä ämäneyqä eŋqä-paŋä eä, Kraisi Iqutä näquatämäutŋqä ämänemiŋqe.  
\v 25 Iŋi täŋgaŋi, hiunji ne quuvqä heqiyatuŋquä iqu, ae ätimäuqä-qae, neqä ämäneyqä yäuä iqueqä yäpä iqiŋi, aŋgi mäpmeqäŋqe.   
\p
\v 26 Quuvqä eqiyätqäŋuwitaŋi, he eeqänäŋuenä Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋmbu, Goti Hanjuwä Iqueqä ymeqä qe eqä.  
\v 27 Qokä-apäkä asŋä ämepu, Kraisi Iqutä ämuäŋnäŋuwä iquenä, he Iqueŋi gquä quäuqä eŋqä-pa ae ämipŋguwi.  
\v 28 Tiiŋi miwäsäuŋqäŋqe. Tqu Israitqä-quvqä, ä tqu Grikä-quvqä. Itaŋga tqu wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä-quvqä, ä tqu huiziqueqä yäpä iqi mäpmeqä kiuänä pmeqä-quvqä. Itaŋga tqu qokä-quvqä, ä tqu apäkä-quvqä. Ii he eeqäpnäŋi, Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋmbu, naqä-hŋqunä epiyitanji.  
\v 29 Iŋi he täŋgaŋi Kraisi Iqueqä-quenä eäŋuwi, ii he Aprähamä iqueqä ymeqä-quenä ätimäupu, Goti Iqu, “Nyi äwimniqeqä” ätätä kukŋuä guä ämäsäuekqä iuŋi, nätmatqe, heqä himänätŋqe, ämapnä.   
\c 4  
\s1 Kaniqueqätä, ymeqä iqueqätä, suqeŋqä  
\p
\v 1 Nätmatqä meqäŋqä ätqä iuŋqe, nyi tiiŋä etmqe. “Kanä hŋqu ymeqä-täŋä eŋqe, ymeqä iqu kanmä nätmatqä eeqänäŋi, iqueqänä wimänäniqe. Itaŋgi iqu, ymeqä wäŋqä äpmeqäŋgaŋi, nätmatqä-täŋä-qu eäqä-qe, iqu kaniqueqä wäuŋuä-wiyqä iqua eŋqä-pa pmetäniqe.  
\v 2 Iqu hiunji kaniqu ae ätekqä iqu timäuqaŋgaŋqä hiŋuä äqänä, ämaqä ique miqä iqueqätä, iqueqä nätmatqä miqä iqueqätä, yäpä iqinyä pmetänä.  
\v 3 Ne-pqe asänäŋi, ymeqä wäŋqä eŋqä-pa äpmenä, suqä qua täutaŋä iquauqä yäpä iqi äpmamiŋque.  
\v 4 Iŋi hiunji qäyunäŋä iqu eqaŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä Ymeqä Iqueŋi ändowatämepkqe. Iqueŋi, apäkä ne eŋqä-maŋä ii änyueqaŋga, Iqu Israitqä iquauqä suqä iuŋi, yäpä iqi äpmamiŋqe.  
\v 5 Iqu iiŋä ikqe, ii ne ämaqä kukŋuä-suqä iqueqä ämäneyqä yäpä iqi äpmeŋquä iqune, mbqä neyämetŋqätä, itaŋga Iqueqä ymeqä naqä-qakuä hiatuŋquätänji.  
\v 6 \fig He Goti Iqueqä ymeqänä ae äpmeŋä.|alt="Father embracing son" src="IB-046gr.jpg" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="4:6" \fig*Iŋi täŋgaŋi, he Goti Iqueqä ymeqänä ae äpmeqaŋguwitaŋi, Iqu, Iqueqä Ymeqä Iqueqä Dŋi, heyaqä äwqä yäpä imä äpmuatekqe. Itaŋga Dŋä Iqu, ii Qäqu Kanmqä tääqe, ‘Apä-qä’ ätätŋqä Iquvi.  
\v 7 Iutaŋi he wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä mäpmeqä epu, Goti Hanjuwä Iqueqä ymeqä äpmeŋä. He iiŋä äpmeŋuwi, Iqu Iqueqä nätmatqä äŋguä eeqänäŋi etapänä.”   
\s1 Poli iqu, quŋqä huäqä wuŋgaŋgi, qundqändqä imiŋqeŋqä  
\p
\v 8 Hiŋuiqänäŋi, he Goti Hanjuwä Iquenyqä maqŋqä epiyä iutaŋi, nätmatqä Goti Iqu-täŋä asänäŋä hma etaŋguwä iquauqä wäuŋuä-wiyqä äyä äpmamiŋuwi.  
\v 9 Iŋäqe täŋgaŋi, he Goti Iqueŋqe näqŋqä etaŋguwä qeŋä-qe, Iqueqä henyqä näqŋqä eäŋqe, heyaqä iuŋi ämäwqätäuä. Iŋi he tuwäŋgi qaŋä äwäpu, suqä yäŋänäqŋqä maeqä epu, yätamäkqä meyqä iquau wimapŋqe, suŋqä aŋgi äwqä? He iquauqä wäuŋuä-wiyqä aŋgumä hepŋqä heŋgaŋgitanä? Oee, änä mäwqä iqi.  
\v 10 He suqä, hiunji naqänäŋä huitaŋä-huitaŋä iquauŋi, aquväqŋqäŋgaŋi, tuwä mäwiyqä, qänaknä iqä-quenji.  
\v 11 He iiŋä itqätaŋguwitaŋi, nyi wäuŋuä yätamäkqä hemqä imäkmiŋqe, yuuwä tänätqä kŋuä nyiyqaŋgi, henyqä qundqändqä kuapänä iqä.   
\p
\v 12 Nyämaqäuä, nyi kukŋuä tä etqäqe, “Nyi ŋqä-näuäŋi suqä yäuä iuŋi ävquatämäutmä he eŋqä-pa äpmeŋqe, he-pqe nyi eŋqä-paŋä pmapiyä” etqä. He nyiŋi quvqä mindqueqä ma ikuwi.  
\v 13 Nyi täŋä-yaqä huitaŋä hŋqu inyimäkätqätaŋgi, hiunji kiŋganäŋä ique emetmä, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä ique awä etkqä iiŋqe, he kŋui yqänä ämeŋä?  
\v 14 Täŋä-yaqä ŋqä huiwä täutaŋi, he haŋä-iqä naqänäŋä äyä etapmiŋqe. Iŋäqe he nyiŋi, tuwä manundmäuqä pa ipu, itaŋga nyinyqä qäqiqi äpäpu anä pmeqäŋqe, enyqä miqä äyä imiŋuwi. He nyi indmepiyäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä ynaunjqä hŋque itmapqä-pa, ä Kraisi Jisasi Ique itmapqä-pa äyä indmakuwi.  
\v 15 He nyi änyä ti indmepiyäŋgaŋi, aquvänä ipu indmakuwä-qe, ga täŋgaŋi hiqä aquvänä iqä iqu, äkŋgi äweqäwe? Nyi naqä-qakuä tii etqä. “Iŋgaŋi, he nyinyqä yeeqä ipiyitaŋi, nätmatqä äsque-äsquenyqä nyi äwa iqaŋgqe, yätamäkqä äyä änyimiŋuwi. Nyi ‘He heqä hiŋui qäquaqu ätqopu dappiyä’ etqä-säpi, he ‘oeyqä’ mandqä iqäpninji.”  
\v 16 Iŋi nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iutaŋä naqä-qakuä ique ämetmä awä etkqeutaŋi, he nyiŋi, himä-wiuŋqä eŋqä-paŋä-qunä äŋqäŋguwäta?   
\p
\v 17 Ämaqä huizi, kukŋuä-suqä iuŋqä ämetquetqäŋuwä iqua, he yätamäkqä qäyunäŋi maiyqä ipu, he quŋi yeeqä wipŋqä diŋqänä, kukŋuä aowä dinä etätqäŋä. Suqä iiŋi, ii he nyi-täŋä qäqiqiŋi mapqäŋqä, änandumäkäpu, suqä iqua imäkqaŋguwä iu, qänaknä vqäpŋqä emäkätqäŋä.  
\v 18 Ämaqä hŋqua, hui-mända yätamäkqä wipŋqä yäŋä äqänätqäŋuwi, iqua yätamäkqä qäyunäŋi vqaŋgpqe, ii äŋgui. Mä iiŋi, nyi hesä anä pmetaŋgndqä-qe, ä mäpmetaŋgndqä-qe, he qäyä imäkqäpŋqe.  
\v 19 Ŋqä ymeqä isuenä, nyi ŋqä huiwi tmi-tmiqä aŋgumä tä ämeqätä, ii apäkä hŋqu ymeqä nyuätŋqänä tmi-tmiqä naqänäŋä ämeqä-paŋä iiŋä ämeqä. Ii quati tiiŋä etaŋgiyi. He suqä Kraisi Iqu imäkätŋqä-pa imäkäpu, Iqutä asänäŋä epŋqä nyiŋgaŋgiyi.  
\v 20 Nyi henyqe, “Yätamäkqä äänä wimqä” tiyä kŋuä ämetmä, qundqändqä kuapänä iqä. Iutaŋi, nyi hesä anä äpmetmä, kukŋuä äŋgui hui aŋgumä etätmä, yäŋänäqŋqä emäkmqeŋqe, aaŋä kiiŋä änyinätŋqe.   
\s1 Aprähamä iqueqä apäkä iuaquiŋqä  
\p
\v 21 Ämaqä kukŋuä-suqä iu qänaknä iqäŋqä enyätŋqä iquenä, nyi yatŋqä hŋqu hemqe. Kukŋuä-suqä iuŋi, tuwaŋuä äänä äqänänä tqaŋgä, qätä äwiyätqäŋuwi?  
\v 22 Kukŋuä-suqä Goti Hanjuwä Iqu Mosisi ique äwikqä iuŋi, tuwaŋui tiiŋä äqänä. Aprähamä iqu ymeqä hŋquaqu-täŋueqä. Hŋqu apäkä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä, Hekaiyqä iqueqä. Itaŋga hŋquququ, iqueqä apäkä, huiuqä yäpä iqi mäpmeqä iŋqä, Serayqä iqueqä.  
\v 23 Apäkä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä iisaŋä ekqä iqu, qokä-apäkiuqä äwiŋqä iutanji. Itaŋga apäkä huiuqä yäpä imä mäpmeqä eŋqä iisa ekqä iqu, Goti Hanjuwä Iqu hänaqä imäuetä, kukŋuä guä ämäsäuekqä iutanji.   
\p
\v 24 Apäkä iuaqu, Goti Iqueqä kukŋuä guä ämäsänäŋiyä iuaquvi. Apäkä Hekai atäuŋui, kukŋuä gue, Goti Iqu Mosisi iqutä, qoqoŋä Sänai iu ämäsäuekqä iuŋqä eä. Itaŋga kukŋuä guä ämäsänäŋqä iu yäpä iqi äpmetqäŋuwä iqua, eeqäpnä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqänäŋä iquayi.  
\v 25 Iŋi Hekai, qoqoŋä Sänai, qua naqä Arepiya iu-pqeŋqä atäuŋuä eŋqä iiyi. Ii atäuŋui, Jerusälemä täŋga qua täu äwiŋqä-pqä iinyqä eä. Itaŋga ämaqä Jerusälemä iu äpmeŋuwi, eeqäpnä kukŋuä-suqä iu qänaknä ipu, wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqenä äpmeŋä.  
\v 26 Iŋäqe aŋä-himqä Jerusälemä huiziqu, ii qäukuä haqä yätu äwi, Serai eŋqä-pa, huiziquauqä yäpä iqi mäwiqä eä. Itaŋga ii quuvqä eqiyätuŋquä iquneqä nipaiyi.  
\v 27 Iiŋqe, Goti Iqueqä bukä iuŋi, tuwaŋuä tii äqänä.  
\pi1 “\qt Apäkä ymeqä maunyqŋqä qokitqä eŋä iiki, si yeeqänä iqaŋginyä. Si iiŋi miqä itnä, tmi-tmiqe mämeqä isŋqä iiki, yeeqätä ävautnä, apqä tqaŋginyä. Iiŋi suŋqe? Apäkä qokä-täŋi ymeqä kuapä-täŋä qeŋä-qe, apäkä qokiqu ävämetqä ii, huiziŋi ämäwqätäuä, aaŋä kuapänäŋä-täŋi etänä.\qt*”\f + \fr 4:27 \ft Asayä 54:1. Asayä iqu, Jerusälemäŋqä ätkqe. Poli iqu täqiŋi, Aprähamä iqu Serai ävämetä, Hekainyqä äukqäŋgaŋqä ätätä äqiyätqäuä.\f*   
\p
\v 28 Nyämaqäuä, täŋgaŋi he Aisakä iqutäŋi asänäŋä eŋä. Iqutä, hesä, Goti Iqu kukŋuä guä ämäsäuekqä iutaŋi, Iqueqä ymeqä iquenji.  
\v 29 Iŋgaŋi ymeqä qäquaqu ae eyitaŋi, ymeqä qokä-apäkiuqä äwiŋqä iuta ekqä iqu, ymeqä Dŋä Äŋguä Iqueqä yäŋänäqŋqä iuta ekqä iqueŋi, quvqä ämotquakqe. Quvqä iiŋi, täŋgaŋä-pqe yqänä äwi. Kukŋuä-suqä yäpä iqä äpmeŋuwä iqua, quuvqä eqiyätuŋquä iqune, quvqä ämänätquetqäŋä.  
\v 30 Iiŋqe Goti Iqueä bukä iuŋi änäänyä äqänä? Ti äqänänä ätqä.  
\pi1 “\qt Apäkä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä iisä, iiyqä ymeqä iqutäŋi, huätä dowatiyä. Apäkä iiŋiyqä ymeqä-qutä, apäkä huiuqä yäpä iqi mäpmeqä eŋqä iiyqä ymeqä-qutäŋi, kanmqä nätmatqä eeqäpnäŋi, miwäsäuqä iyiŋqeqä.\qt*”\f + \fr 4:30 \ft Ipäqäkqä 21:10\f*   
\p
\v 31 Nyämaqäuä, iutaŋi, ne apäkä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä iiyqä ymequne maeqä eŋu. Apäkä huiuqä yäpä iqi mäpmeqä eŋqä iiyqä ymequne eŋu.   
\c 5  
\p
\v 1 Kraisi Iqu ne kukŋuä-suqä iu yäpä iqi guä eŋqä-ma pmetaŋgu huätä änequtäutä, hiŋgi Iqutänä pmetatuŋquä inemäkkqe. Itaŋga hiqä-hiuäŋi, he kukŋuä-suqä iuqä yäpä iqi wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqe aŋgumä pmeqäŋqe, yäŋänäqŋqä tqäupu.   
\s1 Goti Iqueqä qeqä imäŋqe, mävämeqeŋqä  
\p
\v 2 Poli iqunä, nyi kukŋuä tä etmqä iqäqä tqueŋi, qätä äŋguänä nyipu. He ämaqä jänänäŋä timäupŋqe, ämaqä hŋqua heyaqä huiwi häuä qäyä ektäupŋqänä hiŋuinä qumbŋqä sätäti, ii tiinji. Kraisi Iqu wäuŋuä ae imäkkqä iuŋi, yätamäkqä maiyqä yänä.  
\v 3 Nyi aŋgumä tii etqä. “Ämaqä hŋqua, heyaqä huiwi häuä qäyä ektäupŋqänä hiŋuinä äquŋguwi, ii tiinji. He kukŋuä-suqä eeqänäŋä iuŋi, qänaknä iqa uwqäpŋqä iuŋqeyi.”  
\v 4 Ämaqä hŋquki, si kukŋuä-suqä iuŋi qänaknä itnitaŋi, Goti Iqu, “Ämaqä jänäŋueä” ktqŋqä äkinyätŋqe, ii tiinji. Kraisi Iqutäŋi qŋqaŋä enätnä, Goti Iqueqä qeqä imäŋqeta nätmatqä hiŋgi ävätŋqä iuŋi, qe ävämenyä.  
\v 5 Nyi ii ätqe, tiiŋä etaŋgiyi. Goti Iqueqä Dŋä Iqueqä yäŋänäqŋqetaŋi, Iquenyqä quuvqä jänänä eqiyätanä, neqä kŋuä indqäŋqä imŋi, Iqu jänänäŋä nemäkätŋqä iuŋqä hiŋuä äqänanä äpmenä etaŋgi, ätqä.  
\v 6 Iŋi ämaqä hŋqu, Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋnäŋqe, suqä huiwä häuä ktäuŋqä iqutä, häuä maktäuŋqä iqutäŋi, nätmätqä hiŋgiŋqä eŋqä-paŋä wänä. Iŋäqe hŋqu, quuvqä eqiyätäqä iutaŋi, suqä ämaqä huiziuŋqä äwiŋqä iqueŋi, a yäŋänäqŋqä ämaqätqe, ii nätmatqä naqä-qakuänäŋi äyuwä.   
\p
\v 7 He äŋguänä iqa äpätqäŋuwi, täŋgaŋi heyaqä himä heqaŋguwä iqiŋi, kukŋuä naqä-qakui hii eyäwqatätŋqä hiŋuinä mäquŋquä ipŋqe, hoptäwi tqu heyqaŋgikä?  
\v 8 He nätmatqä kŋuä indqäŋqä quvqä iuta timäuqaŋgqeŋqä qänaknä i iquwi, ii Goti He tääqä etätmetŋqä Iquesa hmanji.  
\v 9 Bretqä imäkqeŋqä kŋuä indqämbu. Si buayä iiŋi naqänäŋä timäutŋqä kiŋgaŋgutqe, nätmatqä naqänäŋä imäkqe, wäŋqäpu pŋŋä ämäuesqe, qo aaŋä naqänäŋä äväunä. Ii eŋqä-paŋi, kukŋuä quvqä wäŋqänäŋä ipu, naqänäŋä imänätä, ämaqeuqä quamä pmeqä, qui imäkänä.  
\v 10 Nyi kŋuä tiiŋi yäŋänäqŋqä indqäŋgä. “Naqä Iqu qu yätamäkqä vqaŋguti, kŋuä indqäŋqe, hui-mända mindqäŋqä ipŋqäuä.” Iŋäqe, ämaqä heqä kŋuä äŋguä iu qui emäkqä iquenyqe, nyi maqŋqä eämä-qe, “Iqu iqueqä quvqä ii imäkqäŋqä kimaŋi, haŋä-iqä meŋqiyä” ätqä.   
\p
\v 11 Nyämaqäuä, nyi suqä huiwä häuä ktäuqäŋqä iqu äŋguänäŋä äqunätmä, kukŋuä awi iiŋqä tqä-säpi, iŋi qu haŋä-iqä äpakä tiiŋi, suŋqä ändapqa pätqäŋä? Iŋi nyi kukŋuä awi, suqä iquenyqä tätqäqä-qunä-säpi, qu kukŋui zä-huätati iqueŋqe, äkasuwä matqä ipu, haŋä-iqä mändapqä itqäpninji.  
\v 12 Ämaqä huiwä häuä ktäuqäŋqä etäpu, hiqä kŋui qui emäkätqäŋuwä iquauŋqe, quwqä huiwinä häuä maktäuqä pa ipu, kiqä häukuä-pqe, qäsä yimäpŋqä änyiŋgi.   
\s1 Suqe, huiwä iqueqätä, Dŋä Äŋguä Iqueqätä imäkqeŋqä  
\p
\v 13 Nyämaqäuä, he kukŋuä-suqä iqueqä yäpä iqi mäpmeqä hiätpŋqä diŋqe, Goti Iqu tääqä ae etätmakqe. Iŋi he suqä iqueqä yäpä-imä mäpmeqä ipiyä-qae, hiqä eŋqä dunä hiŋgi mimäkäkiqŋqe. Iŋäqe, Goti Iqueqä ämaqä iquauŋqä kiiŋä enyätä, quwqä wäuŋuä-wiyqä pmetpŋqe.  
\v 14 Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä-suqä hŋqu, “\qt Si tqä-täuŋqä äkinyäŋqä-paŋi, sitä qäqiqi äpmeŋuwä iquauŋqä-pqe, inä kinyätŋqänänji.\qt*”\f + \fr 5:14 \ft Hiqäva-imäkqä 19:18\f* Si ique qänaknä itqäŋi, kukŋuä-suqä huiziquauŋä-pqe, qänaki inä itqäŋnä.  
\v 15 Iŋäqe hiqä-hiuä qui mimäkŋqä ipŋqä diŋqe, äkasuwä mäpätŋgeyqä ipu, kukŋuä mäkä maqäyoŋqä iqäpŋqe.   
\p
\v 16 Nyi ii tiiŋiŋqä etqä. Hiqä huiwi quvqä imäkqäŋqä äwinyätŋqä iu, qänaknä miqä ipŋqe, Dŋä Äŋguä Iqueqä äwiŋqä iunä qänaknä ipu, pmetaŋgpiyä.  
\v 17 Ne näqŋqä äyä etqäŋu. Huiwä iqueqä äwiŋqequ, Dŋä Äŋguä Ique päsättqämätä iqaŋga, ga Dŋä Äŋguä Iqu, huiwä ique päsättqämätä itqäuä. Iutaŋi, iquaqu mäkä-huŋqä pmetaŋgiyitaŋi, hiqä hnjua-hnjua imäkanä-tpu ipiyä iuŋi, mimäkqä itqäŋä.  
\v 18 Iŋäqe he Dŋä Äŋguä Iqu emäkqaŋgqä iunä qänaknä iquwi, ii tiinji. He kukŋuä-suqä iqueqä yäpä iqi mäpmeqä iqä.   
\p
\v 19 Suqä, huiwä iqueqä äwiŋqeuta ätimäutŋqeŋqä näqŋqä äyä etqäŋu. Iqua tiinji. Suqä qaŋä hiŋgi ikiqä, suqä kiyä mätqä huizi imäkqä, suqä quvqä imäkqäŋqä äwqä maqänä ävauqeyi.  
\v 20 Ita, goti quaŋgä iquau qoŋä woktäuqä, paaqä häsuäwä huitaŋä-huitaŋä imäkqä, mäkä-huŋqä imäkŋqäŋqä, kukŋuä mäkä-huŋqä, himä qui maqänä imäkqä, wiuŋqä äpakä ikiqä, huiuqä nätmatqeŋqä qeqä tquä, quwqä-quwäŋqänä äwiŋqä, äkasuwä ätnäpiyitaŋi iväqŋqäŋqä.  
\v 21 Itaŋga ämaqä äŋguä pmetaŋguwä iquauŋqä äwqä quvqä hiŋgi imäkqäŋqä, wainqä-eqä yäŋänäqŋqe ŋqäŋqä, yeewä iqä iu suqä quvqenä imäkqäŋqä, itaŋga suqä huitaŋä-huitaŋä huizi isua-pqe inä imäkqäŋqä ätqä. Iŋi nyi qäŋganä ae etkqä imŋi, aŋgumä tiiŋä etqä. “Ämaqe, suqä eeqänäŋä nyi tä etqä tquau imäkmitpqe, Goti Hanjuwä Iqunä miqä iuŋi, Iqutä anä mapmeqä ipnuwiqä.”   
\p
\v 22 Iŋäqe Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, ne inemäkqaŋgqetaŋi, suqä tiiŋi imäkquatuŋque. Ämaqä huizi iuŋqe aaŋä kuapänä wiŋqäŋqä, yeeqänä iqäŋqä, äwqä haŋuinä iŋqä pmeqäŋqä, äwqä tnäŋi maqänä mimäkqä iqäŋqä, ämaqeu yätamäkqä vqäŋqä, suqä äŋguiŋqä ämotqueqäŋqä, itaŋga kukŋuä ätätanä qäyunä imäkqäŋqä.  
\v 23 Itaŋga quami qeiqinyä pmeqäŋqä, neqä-neuä äŋguänä miŋqäŋqe. Iŋi kukŋuä-suqä iutaŋä hŋqu, suqä äŋguä tquauŋi, pmua imäkqäŋqe, aaŋqe.  
\v 24 Qokä-apäkä Kraisi Jisasi Iqueqänä ae eŋuwi, qu suqä huiwä iqueqä äwiŋqeuta ätimäutŋqe, zä-huätati äuepiyitaŋi, qäpu ae ekuwi.   
\p
\v 25 Ne häŋä äpmeŋque, Dŋä Äŋguä Iquesa äpmeŋqu-qae, qaŋi, Iqueqä äwiŋqä iunä uwquatuŋquänänji.  
\v 26 Iŋi ne quikuä ptqä äqänätanä, yoqä haqä mämamäuŋqä yatuŋque. Neqä-neuäŋi, quvqä itquatnätanä, mäkäŋqä miŋqä pa iquatuŋque. Itaŋga hŋquauqä äŋguä äpmeŋuwä iuŋqä, äwqä quvqä hiŋgi mimäkqä pa iquatuŋque.   
\c 6  
\s1 Suqä yätamäkqä iŋqeŋqä  
\p
\v 1 Nyämaqäuä, heyämaqä hesaŋä hŋqu suqä quvqä äyä imäkqaŋgi äqunäŋuwi, Dŋä Äŋguä Iqu he naqä yäuä ae emäkqä iquenä, ämaqä quvqä iiŋä imäkqä iqueŋi, yätamäkqä qeiqinyä äväpu, jänä iwimäkpŋqe. Itaŋgi yamwiqe, he-pqe inä emeqä diŋqe, äŋguänä mimbu.  
\v 2 Heyämaqä hŋqua haŋä-iqä äki-äki ämequwi, he heqäänä imäkmbu, yätamäkqä imbŋqe. Iŋi he iiŋä imäkquwi, ii Kraisi Iqueä suqeuŋi, qänaknä qäyunä iqä.  
\v 3 Ämaqä yoqä maeqä hŋqu, “Nyi yoqä naqä-täŋunjqä” kŋuä indqänätŋqä iqu, ämaqä naqä-qakuä-qu ma, iqueqä-kiuä quaŋgä imäkŋgi.  
\v 4 Ämaqä hŋqunä-hŋqunäŋi, iqu iqueqä wäuŋuä imäkätäqä iuŋi, ‘Äŋguä imäkqändiyä, ä quvqä imäkqändiyä’ täqe, kiuä ganä iwäsänätŋqe. Iŋi äŋguä eŋqe, iuta aquvänä ipŋqe. Hŋquququauqä di, ‘Äänä imäkätqätpiyä’ tpu, hiŋuä ämäqunäpu, miwäsäuqä ipŋqe.  
\v 5 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Ämaqä hŋqunä-hŋqunä, iqueqä wäuŋuä-täŋi. Wäuŋuä ique qäyunä imäkätŋqe, ii kiqe.   
\p
\v 6 Ämaqä hŋqu, Jisasi Iqueä kukŋuiŋqä näqŋqä etapqaŋgutqe, heqä nätmatqä äŋguä äänä ämeŋuwitaŋi, hui yätamäkqä wipŋqänänji.   
\s1 Ymisaŋä vowä äqutäupu äptqeŋqä  
\p
\v 7 He hiqä-hiuä hiŋi-hiŋi imäknäpu, ‘Ne iiŋi Goti Ique itquequnä’ kŋuä heyäti. Hmanji, he iiŋi änä mimäkqä ipnä. Tiiŋä eä. Hŋqu kiqä wäuŋuä iuŋi, ymisaŋä uwqä vowi äkitaŋä äki äqutätqä eŋqe, kiqä häukui, qäyutaŋinä wiqaŋguti ämetä guänä.  
\v 8 Ämaqä hŋqu, huiwä iqueqä äwiŋqä iunä qänaknä imitätqe, zä-häukuä quvqä äwiqä-paŋä iiŋä etä, qui hämänä imäknäniqe. Iŋäqe iqu, Dŋä Äŋguä Iqueqä äwiŋqä iunä qänaknä imitätqe, iŋi zä-häukuä äŋguä äwiqä-maŋi, iquesaŋi, iqueqä häŋä hea ique-ique pmeqe ämeniqe.  
\v 9 Itaŋgi ne suqä äŋgui imäkqäŋqe, enyqä miqä iquatuŋquänänji. Iŋi Goti Iqu, Iqueqä hea qäyunä ätimäutqaŋgaŋqe, ne enyqä miqä imitatque, ymisaŋä äŋgui ämequä-paŋi, ämenique.  
\v 10 Itaŋgi ne ämaqä hui, ique yätamäkqä vqeŋqä wiŋgaŋgi äquŋgque, yipäqŋqenä miqä, hämänä vquatuŋque. Itaŋga neqä Jisasi Iquenyqä quuvqä anä eqiyätuŋquä iquauŋi, ne yäŋä äqänanä yätamäkqä vquatuŋque.   
\s1 Huiwä häuä ktäuŋqätä, maktäuŋqätäŋi, hiŋgiŋqä eŋqä-paŋiqä  
\p
\v 11 Nyi henyqä tuwaŋuä ätnämäuqä iqueŋi, yäpakä mäŋiŋi tuwaŋuä naqänäŋä-quaŋi,\f + \fr 6:11 \ft Kukŋuä tque, Poli iqu kiqä-kiuä äqäkqe. Hituŋuita tqinyqe, iqueqä yätamäkqä vqä hŋqu Poli iqueqä kukŋuä äqäkqe. Näqŋqä-täŋä hŋqua kŋui, Poli iqueqä hiŋui quvqä etaŋgi, tuwaŋuä naqänäŋä-quau äqäkqeqä, indqänätqäŋä.\f* ŋqä hipaitä äqiyqe.   
\p
\v 12 He qätä äŋguänä nyipiyä. Ämaqä hiqä huiwi häuä ktäuŋqäŋqä kiqutätmä eyätqäŋuwä iqua, “Ne Kraisi Iqueqä zä-huätatiŋqä awä ätuätuŋquä iutaŋi, haŋä-iqä metuŋque mäneŋgaŋgiyqä” kŋuä vqaŋgi, ämaqä huizindi, quŋqä yeeqä wipŋqä diŋqä, i eyätqäŋäuä.  
\v 13 Ämaqä iiŋä iqua, huiwä yuuŋguä-täŋä qäyä epu, kukŋuä-suqeuŋi qänaknäŋi miqä itqäŋäuä. Iqua heyaqä huiwi häuä hiŋginä ektäupiyä iuta, ämaqeuqä hiŋuä iqiŋi, yoqä naqä mapŋqä äwinyätqänä.  
\v 14 Ŋqä-näuäŋi, nyi ŋqä yoqetä, ä ämaqä hŋqueqetä, haqä mämaeqä itmä, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä zä-huätatiŋqänä aquvänä itmä, Iqueqä yoqenä haqeqä mamäuqämqe. Kraisi Iqu, zä-huätati äunätä äpäkonätäqetaŋi, nyi nätmatqä qua täutaŋi, hiŋgiŋqä eŋqä-paŋä äquŋgqe. Itaŋga, qua täutaŋä iquauqä hiŋuä iqiŋi, nyi ämaqä hiŋgiŋqunjqä.  
\v 15 Itaŋga suqä huiwä häuä ktäuŋqä iqutä, ä häuä maktäuŋqä iqutäŋi, ii nätmätqä hiŋgiŋqä eŋqä-paŋiqä. Ne Goti Iquesa häŋä-pmeqä änyä-häŋi ämetuŋque, ii nätmatqä naqänäŋi äyuwä.  
\v 16 Ämaqä äkisqu-äkisqu, nätmatqä naqänäŋä ii a äqätpu, qänaknä itqäŋuwä iqua, Naqä Iqu, quwqä äwqä haŋuä imbŋqä iwimäkätä, Iqueqä qeqä-imäŋqeta, qeiqinyä iwitquequätŋqä änyiŋgiyä. Iqua Goti Iqueqä ämaqä Israitqä naqä-qakuä iquayi.   
\p
\v 17 Nyaqä kukŋuä yäpaki tiinjqä. Ämaqä nyi ŋqä huiwä täu yuuŋguä ae ändapätqäŋuwi, ii Jisasi Iqueqä wäuŋuä-wiyqä-qunä etaŋgqeŋqä ämotqueŋä. I etaŋgi, ämaqä hŋqu nyi haŋä-iqä aŋgumä dapqäŋqe, manyiŋgqiyä.  
\v 18 Ŋqä nyämaqäuä, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta, hiqä quuvqe, äŋguä hiŋgi emäkquätŋqä änyiŋgiyä. Ii naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.