\id EPH - Menya [MCR Carl R Whitehead] 
\h Epäsäsi 
\toc1 Tuwaŋuä, Poli iqu  Epäsäsi  pmeqä iquauŋqä äqäkqe 
\toc2 Epäsäsi 
\mt2 Tuwaŋuä, Poli iqu  
\mt1 Epäsäsi  
\mt2 pmeqä iquauŋqä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Tuwaŋuä Poli iqu äqäkqä tqueqä quati, tiinji. Goti Iqueqä äwiŋqe, Iqu nätmatqä qäukuä yätutaŋitä, qua iutaŋitä eeqänäŋi, Kraisi Iquesa aquvä äqiyätä, Kraisi Iqu nätmatqä eeqänäŋä iuqä Nyuäŋä Naqä-qakuä-qu hetŋqä iwimäkätŋqä iiŋqe. (1:10 hiŋuä qundŋqä.) Itaŋi, Iqu Iqueqä qokä-apäkä iu ävauqumuatätä, qu Kraisi Iqutä anä muäŋmbŋqä iwimäkätŋqä äwiŋgiyä.  
\ip Kiŋganäŋi, Poli iqu tuwaŋuä iuŋi, Goti Iqu ämaqeuŋqä qeqä ätumuäkätä, qu Kraisi Iquenyqä quuvqä heqiyätqätaŋgpqä iqua naqä-hŋqunä epu, hueqä-himqä hŋquesaŋä eŋqä-paŋä iwimäkätŋqeŋqe, kuapänä ätätä äqäkqe. Kraisi Jisasi Iqueqä wäuŋuä iutaŋi, Goti Iqu qokä-apäkä iu aŋgumä itmenä. Itaŋga, Iqu kukŋuä guä ämäsäuekqä-pa, quŋi äŋguänäŋä itqueniqeŋqä näqŋqä mapŋqe, Iqueqä Dŋä Äŋguä Ique ävänä. (1:14 hiŋuä qundŋqä.) Itaŋi huizi, Poli iqu tiiŋä ätätä äqäkqe. Ämaqä Jisasi Iqueqä yoqe ämepu, Iqutä anä ämuäŋnäŋuwä iqua, äwqä naqä-hŋqunä imbu, Goti Iqueqä suqä iunä qänaki iqäpŋqeqä.  
\ip Tuwaŋuä täuŋi, qokä-apäkä iqua, Kraisi Iqutä anä ämuäŋnäpu, naqä-hŋqunä eŋuwiŋqä ätnäŋä iqi motquetŋqe, Poli iqu kukŋuä ktqä hŋquaqui-hŋque ätukqe. Ktqä kiŋganäŋi, Goti Iqueqä qokä-apäki, aŋä kiuänäŋä hŋqu eŋqä-paŋä etaŋgi, Kraisi Iqu aŋä-siyandqä eŋqä-ma ätqäuä (2:19-22). Ktqä huizi, Goti Iqueqä qokä-apäki, ämaqä kiuänäŋä hŋqueqä huiwä eŋqä-paŋä etaŋgi, Kraisi Iqu huiwä iqueqä nyuäŋä-queqä (4:1-16). Ktqä yäpaki, Goti Iqueqä qokä-apäki, qu apäkä hui eŋqä-paŋä etaŋgi, Kraisi Iqu, apäkä iiyqä qokiqu eŋqä-paŋiqä (5:22-32).  
\ip Iŋi tuwaŋuä täuŋi, nätmatqä äŋgui, Goti Iqu Iqueqä ämaqeu iwimäkäniŋqä wiŋgaŋgqeŋqe, ne hiŋuä äŋguänä äyä äqunäŋunä.  
\c 1  
\s1 Poli iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä  
\p
\v 1 Nyi Poli, Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä iuta, Kraisi Jisasi Iqu Iqueqä kukŋuä awä tuäkiqämqä änändowatkqä iqunji. Nyi tuwaŋuä tä, he Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä epu, aŋä-himqä Epäsäsi iu äpmapu, Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋmbu, Iquenyqä quuvqä äpakänä eqiyätqäŋuwä iquenŋqä äqiyqä.  
\v 2 Goti Hanjuwä Apiqutä, itaŋga neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqutä, qeqä imäŋqeta äŋguä etapäsinyä, heqä äwqe haŋuä imbu pmetpŋqä emäkqinyä.   
\s1 Goti Iqu, nätmatqä eeqäpnä qäukuä haqä yätu äwiŋuwi, änätapqeŋqä  
\p
\v 3 Ne neqä Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäutanä, äŋguä iwimäkquanä. Iqu neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä Goti eäqäqe, Kaniqu inänji. Iqu Kraisi Iqutä ämuäŋnäŋqetaŋi, nätmatqä eeqäpnä qäukuä haqä yätu äwiŋuwi, neyaqä quuvqä du äŋguä inemäkquätŋqä, änätapätqäuä.  
\v 4 Iqu qäukuä qua mimäkqäŋga, ne Kraisi Iqutä ämuäŋnaniŋquä diŋqe, atäuŋuä ae inaikqe. Iqu iiŋä imäkkqe, ii ne Iqueqä ämaqänä eanä, Iqueqä hiŋuä iqiŋi, suqä quvqä-täŋä maeqä, jänänäŋä pmetaniŋquä diŋqeyi.  
\v 5 Iqu nenyqä aaŋä kiiŋä äwinyätäqä duta, kiŋganä atäuŋuä ae ätänaikqe. Quati tiinji. Jisasi Kraisi Iqu wäuŋuä imäkäniqä iuta, Iqueqä ymeqänä naqä-qakuä eanä pmeqäŋqe. Goti Iqu iiŋä imäkkqe, ii Iqueqä yeeqä iŋqeutatä, Iqueqä äwiŋqeutatänji.  
\v 6 Iqueqä Ymeqä, Iqu aaŋä kiiŋä äwinyäŋqä Iquesaŋi, Iqu Iqueqä qeqä imäŋqeta hiŋgi vqe, ne ae änätapkqe. Ii naqänäŋä hitaŋgqeŋqä, ne kŋui, äŋguänä indqänätanä, Iqueqä yoqe, haqeqä mamäuquatuŋquänänji.  
\v 7 Iqueqä Ymeqä Iqu äpäkonätä, Iqueqä häŋeqä iuäkqä iutaŋi, ne aŋgumä häŋä inequmuatätä, neqä suqä quvqä eeqänäŋi, huätä ae ämänatnämäukqe. Goti Hanjuwä Iqu iiŋä itä, Iqueqä qeqä imäŋqeta hiŋgi vqe, hävemnäqŋqä etaŋgi ämänätquakqe.  
\v 8 Iqu äŋguä aaŋä kuapänä inemäkätä, näqŋqä äŋguitä, kŋuä indqäŋqä huitaŋä-huitaŋitä, änätapkqe.  
\v 9 Nätmatqä Goti Iqu, Kraisi Iqu wäuŋuä imäkqaŋgqä iuŋi, Iqueqä yeeqä iŋqetä, Iqueqä äwiŋqetä, imäkäniŋqä zä äwiŋqä di, täŋgaŋi Iqu ätnäŋäqi ämänätquakqe.  
\v 10 Nätmatqä eeqänäŋi, hii ganä iwqatqaŋgaŋi, nätmatqä eeqänäŋä qäukuä yäŋiŋitä, qua täuŋitäŋi, Ämiqä Kiuänäŋä Hŋqueqä yäpä iqi pmetpnuwi. Ii Kraisi Iquvi.   
\p
\v 11 Iŋi ne Qäqutä ämuäŋnanä, Iqueqä ämaqänä eqäŋqe, hiŋuiqänäŋi Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä-kiuä ätänaikqe. Iqu Iqueqä äwiŋqä iutatä, Iqueqä kŋuä indqäŋqä iutatäŋi, nätmatqä eeqänäŋi timäutŋqe, imäkänä.  
\v 12 Iqu iiŋä ätänaikqe, tiiŋä imäkqäŋqe. Ne Kraisi Iquenyqä quuvqä eqiyätanä, kŋuä iqä yäŋänäqŋqä ganä ävätuŋquä iqunesaŋi, Iqueqä yoqe haqeqä aaŋä hävemnäqŋqä muämuäqŋqe.  
\v 13 Ga he-pqä, nesäŋi asä iiŋä epnä. He kukŋuä, naqä-qakuä we-huŋqä-täŋä eä, aŋgumä häŋä equmuatqä iqueŋi, qätä ae äwiyäpiyitaŋi, Kraisi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, iutaŋi Iqutä ämuäŋäŋguwi. Iiŋä eqaŋguwäŋga, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä ämaqä iquau väniŋqä kukŋuä guä ämäsäuekqä-pa, heŋi, Iqueqä Dŋä Äŋguä Jänänäŋä Ique inä etapkqe. Dŋä Äŋguä Iiŋä Ique vqe, ii he Goti Hanjuwä Iqueqänäŋqä näqŋqä hipŋqeyi.  
\v 14 Dŋä Äŋguä Iqueŋi, ne ae ämakquä-qae, iŋi qänakndaŋi, nätmatqä huizi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä qokä-apäkä iquau väniŋqä kukŋuä guä ämäsäuekqä-pqä ii, inä meniquä-pqeŋqe, näqŋqä eŋu. Goti Hanjuwä Iqu, Kiqä-kiuä aŋgi inetmetä hapä mänäqumuatqaŋga, iŋga meniquä eä. Iqu iiŋä inemäkätä, Iqueqä yäŋänäqŋqä ämänätquakqä diŋqe, Iqueqä yoqe, haqeqä aaŋä hävemnäqŋqä muämuäquatuŋque.   
\s1 Poli iqu, qu näqŋqä äŋguänäŋä mapŋqä, tääqä ätukqeŋqä  
\p
\v 15-16 Goti Iqu äŋguä e inemäkätŋqä iiŋqe, he Naqä Jisasi Iquenyqä quuvqä naqä-qakuä eqiyäpiyä iutaŋi, Goti Hanjuwä Iqueä ämaqä iquauŋqä enyätŋqä iuŋqe, nyi qätä änyä ti äwiyätmitaŋi, henyqä kŋuä indqänätmä, Goti Hanjuwä Iqueŋi, ‘äŋguiqä’ ätuätmä, tääqä ätätmäŋgaŋi, maqänäuqä äpakänä ätqua äwätqäŋä.  
\v 17 Nyi tääqe, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä Goti Hanjuwä, Apiqu yoqä naqä-täŋä kiŋganäŋä äpmeŋqä Ique, ätuätŋqe. Iqueqä-kiuä ätnäŋäqi itkimäknätŋqä emäkätŋqä diŋqe, Iqu heŋi, kŋuä indqäŋqä jänänäŋä-täŋä, itaŋga Iqueqä kukŋuä naqä-qakuä iuŋi, qakuiŋqä näqŋqä-täŋä epŋqä iiŋqä, ätuätqäŋä.  
\v 18 Itaŋga Iqu hiqä kŋuä indqäŋqe we eumäkqaŋguti, ga he tiiŋiŋqä näqŋqä äŋguänäŋä metpŋqä ätuätqäŋä. Ämaqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ae ekqä iquenä, nätmatqä äŋgui mapnuwäŋqä kŋuä yäŋänäqŋqä äwipu, hiŋuä äqämbu äpmeŋuwi, nätmatqä iiŋqe, näqŋqä hipŋqä ätuätqäŋä. Nätmatqä, Iqu Iqueqä ämaqä iqua mapnuwäŋqä ätätä ekqe, ii nätmatqä aaŋä äŋguänäŋä isua etaŋgqeŋqä, näqŋqä mapŋqä ätuätqäŋä.  
\v 19 Itaŋga Goti Iqueqä yäŋänäqŋqe, Iquenyqä quuvqä eqiyätuŋquä iquneqä huiwä yäpä tämŋi wäuŋuä itŋqe, ii aaŋä hävemnäqŋqä etaŋgqeŋqä näqŋqä hipŋqä ätuätqäŋä.  
\v 20 Iqueqä yäŋänäqŋqä kätanäŋä qäquesa, Goti Hanjuwä Iqu, Kraisi Ique qua buta aŋgi ävauqumuatätä, qäukuä haqä yätuŋqä ätuma äyätä, Iqueqä hipa ämuaŋgisa äpmuatekqä Iquvi.  
\v 21 Kraisi Iqu qäukuä yäŋi e äpmeŋqe, Iqu dŋä yäŋänäqŋqä-täŋä iquautä, ämaqä ämiqä iquautä, itaŋga huizi yäŋänäqŋqä-täŋä qäquauŋä-qe, Iqu eeqäpnä ämäwqätäuqäŋga äpme. Yoqä naqä-täŋä täŋga äpmeŋuwä iquautä, qänaknda pmapnuwä iquautä, Ämiqä-qu äpme.  
\v 22 Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä eeqäpnäŋi, Kraisi Iqueä yäpä iqinyä witpŋqä eätä, itaŋga, qokä-apäkä Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä iquau yätamäkqä väniŋqe, nätmatqä eeqäpnäŋi ämiquätŋqä ätekqe.  
\v 23 Nyuäŋä iqu, huiwi ämitŋqä-pa, Iqu iquau ämitqäuä. Iqu nätmatqä eeqäpnäŋä iuŋi, ämiqä pmetaŋgqetaŋi, qu qäyunänä eŋä. Ga huiwiqu, Kraisi Iqueqä yäpä imä pmetaŋgqetaŋi, Iqu, huiwiqu äwa miqä, eeqäpnäŋi aaŋä qäyunäŋä-täŋäŋqä iwimäkquänä.\f + \fr 1:23 \ft Näqŋqä-täŋä hŋqua, kukŋuä tque, ti äkunmäkätqäuä. “Ga huiwiqu, Kraisi Iqueqä yäpä imä äpmeqetaŋi, Iqu äwa miqä, eeqäpnäŋi aaŋä qäyunäŋä-täŋäŋqä iwimäkquänä.”\f*   
\c 2  
\s1 Goti Hanjuwä Iqu, Kraisi Iqutä guä ämänaqiyätä, aŋgi häŋä inemäkkqeŋqä  
\p
\v 1 Hiŋuiqänäŋi, heqä qätä mäwiyqä hŋgisanä iqetatä, hiqä suqä quvqetatäŋi, he pizqä ae äpäkoŋguwänäŋä äpmamiŋuwi.  
\v 2 He suqä quvqä ii imäkmiŋuwi, ii ämaqä qua täutaŋä iuqä suqä du qänaknä ipu, itaŋga dŋä quvqä im-imä hiŋginäwa äpmeŋuwä iquau miqä naqä iqueqä suqä quvqeu, qänaknä inä imiŋuwä iquenji. Dŋä iquau miqä tqu, täŋgaŋi ämaqä Goti Iqueŋi hŋgisanä itqueqaŋguwä iuqä qeqä-quuvqä imŋi, wäuŋuä yäŋänäqŋqä yqänä itqäuä.  
\v 3 Hiŋuiqänäŋi ne eeqänäŋune, iqua eŋqä-ma, asänäŋä äpmenä, suqä quvqe, neqä kŋuä indqäŋqä iutatä, huiwä iqueqä äwiŋqä iutatäŋi, äyä imäkmiŋque. Iŋgaŋi neqä suqä quvqeŋqe, kimaŋi qutä anäŋi, Goti Iqu äwqä tnäŋä wiŋgaŋgqä iutaŋi, haŋä-iqä nätapätqätäninji.  
\v 4-5 Ne pizqä iiŋä äpäkonanä qäyä äwitaŋgquä-qe, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä huäqä-huŋqetä, nenyqä äwiŋqetä, äwa miqä, hävemnäqŋqä eäqä iutaŋi, Kraisi Iqutä guä ämänaqiyätä, aŋgi häŋä inemäkkqe. Iŋi Iqu he häŋä iiŋä emäkäqumuatkqe, ii Iqueqä suqä nätmatqä hiŋgi vqä iquesanji.  
\v 6 Goti Iqu, ne Kraisi Jisasi Iqutä naqä-hŋqunä guä ämänaqäkqe, ii ne Iqutäŋi, aŋgumä häŋä nevauqumuatätä, itaŋga Iqutä qäukuä yäŋiŋi, ämiqäŋqä zä-hawä ikikinyäŋä iu, anä äpmuatänaikqe.  
\v 7 Iiŋä inetquakqe, ii tiiŋäŋqe. Ämaqä qänaki epqä iqua, Goti Iqu, Kraisi Jisasi Iqutä guä ämänaqiyätä, qeqä inetmäkkqeuŋi hiŋuä äqumbiyitaŋi, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi vqeŋqe, näqŋqä mapnuwi. Ii äwa miqäŋqä, aaŋä hävemnäqŋqä iiŋqeyi.  
\v 8 He Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋguwitaŋi, Iqu aŋgi häŋä emäkäqumuatkqe, ii Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi vqä iquesayi. Nätmatqä iiŋi, hiqä-hiuä imäkŋgaŋguwita emakqä ma, Goti Iqu hiŋginäwa etapkqe.  
\v 9 Ii he wäuŋuä yäŋänäqŋqä ipiyä iuta ämepunjqae, heqä quikui ptqä äqänäpu, hiqä yoqe haqeqä ämamäŋguwä ma, oee.  
\v 10 Wäuŋuä äŋguänäŋä nenyqä näwinyä ekqä iu imäkquatuŋquä iuŋqe, Goti Hanjuwä Iqu, ne Kraisi Jisasi Iqutä guä ämänaqiyätä, häŋä inemäkkqe. Iŋi ne täŋga häŋä tä äpmeŋque, ii Goti Iquesanänji.   
\s1 Jisasi Kraisi Iqunä, ne naqä-hŋqunä pmetatuŋquä inemäkqä Iquvi  
\p
\v 11 Iiŋiŋqe, he hiŋuiqänä äpmamiŋuwiŋqä kŋuä indqämbu. Heqä hinaqä qanyä eunyäpu ämeekuwä etaŋgi, Israitqä iqua henyŋqe, “Iquauqä huiwi häuä maktäŋqä-quayqä” ätäpu, itaŋga quwqä-quwäŋqe, “Ne huiwä häuä ktäŋquneyqä” ätätqäŋuwä iquayi. Huiwä iu iiŋä imäkŋqä suqe, ii ämaqeuqä hipaitä imäkqeyi.  
\v 12 He iŋga äänä äpmamiŋuwiŋqe, kŋuä indqämbu. He Kraisi Iqueŋi, mämeqä hiŋgi äpmamiŋuwi. He ämaqä Goti Iqu Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä, Israitqä iquautaŋänäŋuenä maeqä, ämaqä kiŋä hŋqäqisaŋuenä etaŋgä, Goti Hanjuwä Iqu, iquau nätmatqä väniŋqä kukŋuä guä ämäsäuekqä iuŋqe, he evquatämäukqe. He qua iuŋi, iiŋä äpmapiyäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iquenyŋqä maqŋqä epu, heqä kŋuä indqäŋqä yäŋänäqŋqe, nätmatqä mapnuwäŋqeŋqä mämeqä, hiŋgi äpmamiŋuwi.  
\v 13 Iŋäqe he ämaqä kiŋänäŋi iiŋä ätqäumiŋuwä iquenä, täŋgaŋi he Kraisi Jisasi Iqutä i ämuäŋnäŋuwi, Iqueqä häŋeqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, etma äpätä qäqiqi equmuatekqe.   
\p
\v 14-15 Jisasi Kraisi Iqunä, ne äwqä haŋuä iŋqä pmetatuŋquä Inemäkqä Iquvi. Hiŋuiqänäŋi, Israitqä iquatä, huizi iquatäŋi, mäkä-huŋqä äpmamiŋiyi. Mäkä-huŋqä iiŋi, täkŋä naqä hŋqu awä iqi äqiyenyä pmetaŋgiyäŋga, Jisasi Iqu äpäkonätä aŋgi ävauqe, huätä äväpnemäutä, itaŋga Mosisi iqueä kukŋuä-suqä yäuä\f + \fr 2:14-15 \ft Israitqä iqua kŋuä tii indqänmiŋuwi. “Ne Goti Iqueqä suqä-täŋunä etaŋgi, ne Iqueqä ämaqä-qunä eanä, huiziquau ämäwqätäuŋu.”\f* eeqäpnäŋi hma imäkätä, naqä-hŋqunä eenyä, äwqä haŋuä iŋqä pmayŋqä imäkkqe. Iqueqä äwiŋqe, tiiŋä etaŋgiyi.  
\v 16 Iqu zä-huätatä äunätä äpäkoŋgqetaŋi, mäkä-huŋqe eeqänä hma imäkätä, mäkä-huŋqä iquaqu, hueqä-himqä änyä-häŋä hŋqu hiätŋqä imäkätä, itaŋga Goti Hanjuwä Iqutä, näueqä imäknyinyä pmesiyŋqä diŋqä äwiŋgqe.  
\v 17 Iŋi Iqu äquvepätä, he kiŋä näŋi äpmamiŋuwä iquendä, ne qäqiqiŋä iqunesä, suqä äwqä haŋuä änyanä, naqä-hŋqunä pmeqäŋqä iiŋqä awä ätkqe.\f + \fr 2:17 \ft Asayä 57:19\f*  
\v 18 Iqu ne äwqä haŋuä iiŋä inemäkkqetaŋi, Dŋä asänäŋä-täŋä eanä, Goti Hanjuwä Iqueŋi, iuta wimenä.   
\p
\v 19 Täŋgaŋi he ämaqä huiu ämuäŋqänäŋä hmanji. He ämaqä qua iu qäyutaŋä, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä qäqiqiŋä iqua eŋuwä-paŋä epu, Iqueqä aŋiu äpmeŋuwä iquenji.  
\v 20 He aŋä, Goti Iqu imäkqä-paŋä iiŋuenji. Ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquatä, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä iquatäŋi, qu aŋä-siyandqä eŋqä-paŋä iquayi. Kraisi Jisasi Iqu, aŋä vänyqä miqä yäŋänäqŋqä ämätnäŋqä-paŋä iiŋä Iqueyi.  
\v 21 Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä eeqänäŋi, Ique ekunätaŋgä aŋä ii ämätnä. Goti Naqä Iqu, aŋä iqueŋi, hiqäva-imäkqä aŋä eŋqä-pa, Iqueqäŋqä mätquätŋqä itqäuä.  
\v 22 He-pqe, Kraisi Iqutäŋi, naqä-hŋqunä etaŋguwiŋqä, ga Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä ämaqä huizitä guä ämaiqiyätä, Iqueqä aŋi, Dŋä Äŋguä Iqu yäpä iŋgisa pmetätŋqä iiŋqä ämätätqäuä.   
\c 3  
\s1 Poli iqu, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä tqueqä wäuŋuä-wiyqä-queqä  
\p
\v 1 Goti Hanjuwä Iqu iiŋä emäkqaŋgqetaŋi, nyi Poli iqunä, Iquenyqä tääqä ätätqäŋä. Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquenä, yätamäkqä eyqämqä diŋqä, Kraisi Jisasi Iqueä wäuŋuä imäkätqätaŋgqetaŋi, guä äpmuatenjiyquwi.  
\v 2 Goti Hanjuwä Iqu henyqä qeqä imäŋqeuta äŋguä hiŋgi etquetŋqä, nyi wäuŋui ändapkqä iiŋqe, he qätä ae äwiyquwi.  
\v 3 Iqu Iqueqä kŋuä indqäŋqä zä wiqe, nyi näqŋqä hiätmqänä ändapkqe. Iiŋqe nyi henyqä tuwaŋuä wäŋqä ipu äqiyätmä, awä ae äyä etqe.  
\v 4 He pipa ipi a ätäupiyäŋgaŋi, näqŋqä tiiŋä mapnä. “Ae! Iqu Kraisi Iquenyqä kukŋuä zä witaŋgqä iquenyqe, näqŋqä ae äyä eänä.”  
\v 5 Ämaqä kiŋganä äpmamiŋuwä iquauŋi, nätmatqä täŋqe, awä mätquä imiŋuwi. Iŋäqe, täŋgaŋi, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquatä, Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä iquatäŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä iquauŋi, Dŋä Äŋguä Iqu iwimäkqaŋgi, iiŋqe iqua näqŋqä ae ämeŋäuä.  
\v 6 Iqueqä kŋuä indqäŋqä zä wiqe, tiinji. Ämaqä Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, kukŋuä we-huŋqä-täŋi ämepiyita, Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋnäŋuwitaŋi, nätmatqä Israitqä iqua mapnuwä iuŋi, qu-pqä inä ämepu, qäyqä-qäqua naqä-hŋqunä eqaŋgpi, kukŋuä Goti Iqu, ‘Iiŋä imäkmniqeqä’ ätätä, guä ämäsäuekqe, qu-pqe inä patqiyäniqe.   
\p
\v 7 Nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä tqueŋqä wäuŋuä-wiyqä-qunä emqe, ii Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä yäŋänäqŋqä iuta inyimäkätä, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi ändapkqä iiyi.  
\v 8 Nyi Goti Iqueqä qokä-apäkä iuqä yäpä iqiŋi mänäqä mämä qäyä pmetaŋgqä-qe, Iqu suqä hiŋgi vqä iuta wäuŋuä tiiŋi ändapkqe. Nyi Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquau, Kraisi Iqueqä nätmatqä eeqänäŋi, ne änä miwäsäuqä itä, a matäuqä ituŋquä iuŋi, qu-pqä inä mapnuwä iiŋqä kukŋui, awä ätuätqäŋä.  
\v 9 Goti Eeqänäŋä Imäkkqä Iqu, nätmatqä imäkäniŋqä zä äkittqiye äpmamiŋqä iuŋqe, nyi ämaqä eeqänäŋä iu awä ätnäŋäqi tquämqe, Iqu wäuŋui iiŋqe inä ändapkqe.  
\v 10 Goti Hanjuwä Iqu iiŋi, tiiŋiŋqä imäkkqe. Dŋä nätmatqä qäukuä yäŋiŋä miqä iqua, Goti Iqu Israitqä iquautä, huizi iquautä, Iqueqä ämaqäŋqä naqä-hŋqunä epŋqä maqiyqaŋgqeu äqumbiyitaŋi, “Iqueqä kŋuä indqäŋqe, huitaŋä-huitaŋiqä” kŋuä indqämbŋqä imäkkqe.  
\v 11 Goti Hanjuwä Iqu, suqä tä imäkäniŋqe, kŋui aaŋä hiŋuiqänä iwäsäuekqeu qänaknä itä, Jisasi Kraisi neqä Naqä Iqu wäuŋuä imäkqaŋgqä iutaŋi, naqä-qakui ae qe imäkkqe.  
\v 12 Iiŋä etaŋgi ne Kraisi Iquenyqä quuvqä eqiyätuŋquetaŋi, zä miqä pemänä itanä, Goti Hanjuwä Ique wimenä.  
\v 13 Iiŋiŋqä, “Nyi he yätamäkqä hemqänä, wäuŋuä imäkätmä haŋä-iqä meqaŋgqeŋqä kŋuä kuapänä indqänäpu, heqä quuvqä heqiyqe mändi päwiqŋqä, yäŋänäqŋqä tqäpiyä” etqä. Nyi haŋä-iqä ii ämetŋqe, ii he äŋguä äpmepu, yoqä naqä mapŋqeyi.   
\s1 Poli iqu, qu yäŋänäqŋqä iwimäkätŋqä, tääqä ätukqeŋqä  
\p
\v 14 Iqu nätmatqä eeqänäŋä iiŋä imäkätŋqeŋqe, nyi neqä Apiqueŋi qoŋä äwoktäutqäŋä.  
\v 15 Iqu ämaqä qäukuä haqä yätu äpmeŋuwä iquauqätä, qua iu äpmeŋuwä iquauqätä Kaniqu eä, itaŋga Iqueqä hiveymeqä inä etaŋguwiŋqä yoqe iuta ävätqäuä.  
\v 16 Nyi iiŋä itmäŋgaŋi, henyqä tääqä tiiŋä ätuätŋqe. “Iyää, neqä Apä, Si nätmatqä aaŋä kuapänäŋä-täŋä eänä, yäŋänäqŋqä aaŋä naqänäŋä-täŋä eŋä Iqukiyä. Si iquauŋi, nätmatqä ii ävätnä, iquauqä äwqä yäpä imŋi, Tqä Dŋä Äŋguä Iquesa yäŋänäqŋqä iwimäkiyä.  
\v 17 Ŋqä Apä, qu Kraisi Iquenyqä quuvqä eqiyätqätaŋguwitaŋi, Iqu iquauqä äwqä yäpä imŋi aŋä näweqä imäkäqämetŋqänä yätamäkqä wiyä. Ga suqä ämaqeŋqä äwiŋqä iqu, zä eŋqä-pa hukä-tapiŋä yäŋänäqŋqä äuä ätqäuŋqä-pa, iiŋä tqäutpŋqänä iwimäkiyä.  
\v 18 Iyää Apä, iquatä, Tqä ämaqä eeqänäŋä itäŋi, qu Kraisi Iqueqä suqä ämaqeŋqä äwiŋqe, aaŋä naqänäŋä eä, quapitä hiqotitä, itaŋga haqä yätqätä mänäqä mämdä, im-imqä iquvaŋä iptänäŋqä iquenyqe, näqŋqä ämepu, a yäŋänäqŋqä kiqätätpŋqä, inä iwimäkiyä.  
\v 19 Iyää Goti Apiqukiyä, Iqueqä suqä äwiŋqä iiŋqe, ämaqe qu änyä maqŋqä etaŋgpqä-qe, Si ämaqä tquauŋi, näqŋqä hiätpŋqänä iwimäkiyä. Iyää Apä, Si quŋi iiŋä iwimäkätqäŋi, ii tiinji. ‘Nätmatqä aaŋä hävemnäqŋqä äwiŋqe, qutä inä wiqäŋqä diŋqeyqä’ äktätqäŋänä” ätuätŋqe.   
\p
\v 20 Tiiŋä eä. Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqä, neyaqä qeqä-quuvqä yäpä imä, iiŋä itŋqä iquesaŋi, ne, ‘Iiŋä-iiŋä inemäkiyä’ ätuätanä, yatŋqä ävquque, Iqu ämäwqätäutä, nänäqänäŋi inemäkänä. Itaŋga ne qanyä kŋuinä indqäŋgquä-pqe, asä iiŋä imäkänä.  
\v 21 Iŋi Goti Iqu, Iqueqä qokä-apäkä iquautä, Kraisi Jisasi Iquesä, wäuŋuä naqänäŋä iwimäkätŋqetaŋi, ämaqe Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqä näqŋqä ämepu, Iqueqä yoqä naqe, hea ique-ique haqeqä ämuämuäqäpŋqe. Ii naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.   
\c 4  
\ms1 Ne Jisasi Iqueqä huiwä eäŋquä iqune, Goti Iqueqä suqä dunä imäkquatuŋque (4:1-6:24)  
\s1 Ne Jisasi Iqueqä huiwi eŋquetaŋi, naqä-hŋqunä pmetatuŋqueŋqä  
\p
\v 1 Poli iqunä, nyi Naqä Iqueä wäuŋuä iunä imäkätmä, guä äpmeŋqä iqunä, maŋä tiiŋä etmqe. “Goti Iqu suqä äŋgui näwinyä etä, tääqä etätmakqä eŋqe, iunä imäkäpu, suqä Naqä Iqu mäwiŋqä iiŋqä iquauŋi, mimäkqä pambiyä” etqä.  
\v 2 He hŋqunä-hŋqunä hiqä-hiuä mändi äkittqänäpu, huiziuŋi, quvqä miwitqueqä, qeiqinyä miŋgpŋqe. Heyaqä awä iqiŋi, haŋä-iqä timäuqaŋgaŋi, äwqä tnäŋä maqänä mimäkqä, suqä ämaqeŋqä äwiŋqä iqueŋi, a yäŋänäqŋqä äqätpu, haŋä-iqä eeqäpnäŋi ämeqäpŋqe.  
\v 3 Dŋä Äŋguä Iqu he äwqä haŋuä imbu, naqä-hŋqunä hiätpŋqä emäkkqe. He äpakänä e pmetpŋqe, yäŋä qäŋgaŋgpu.  
\v 4 He näqŋqe, ne Jisasi Iquesaŋi, huiwä naqä-hŋqunä eŋu. Dŋä nesä äpmeŋqe, Iqu Hŋqunänji. Itaŋga nätmatqä äŋguänäŋä Goti Hanjuwä Iqu nätapäniqä diŋqe, tääqä änatätmakqä-qae, ga ne asä iqueŋqä kŋuä yäŋänäqŋqä indqänätanä, hiŋuä äqänanä, äyä äpmeŋu.  
\v 5 Itaŋga neqä Naqä Iqu-pqe, Hŋqunänjqä. Neqä quuvqä eqiyätuŋquä-pqe, hŋqunänjqä. Itaŋga asŋä ämetuŋquä-pqe, hŋqunä inänjqä.  
\v 6 Itaŋga eeqänäŋuneqä Goti, Kiuänäŋä-qu eä, Iqu neqä Apiquvi. Iqu eeqänäŋuneqä haqä yäŋi äpme, eeqänäŋuneqä awä iqi äpme, itaŋga eeqänäŋuneqä yäpä imä äpme.   
\p
\v 7 Iŋäqe Iqueqä qeqä imäŋqeuta nätmatqä äŋguä hiŋgnä vqä iuŋi, Kraisi Iqu iwäsäutä, ne hŋqunä-hŋqunä änätapqäukqe.  
\v 8 Kukŋuä iiŋiŋqe, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä ätä äqänä.  
\pi1 “\qt Iqu, aaŋä haqä yäŋinyqä äyätäqäŋgaŋi, ämaqä guä äpmamiŋuwä kuapänäŋä iquau ätuma ekqeqä. Ätuma äyätä, ämaqeuŋi, nätmatqä äŋguänäŋi äwikqeqä\qt*.”\f + \fr 4:8 \ft Apqä Bukä 68:18\f*   
\m
\v 9 Kukŋuä, “Iqu aaŋä haqä yäŋinyqä ekqeqä” ätääŋqä iqu, ii Iqu yäŋinyqänä ekqäŋqä matqä iqi, oee. Kiŋganäŋi, Iqu qua hŋque yäpä mäŋi äwiŋqä iqueŋqä ganä äwäkqä eä.  
\v 10 Ämaqä qua iuŋqä äquveqäkqä Iqu, Asiqu, qäukuä aaŋä haqä yätuŋqä ekqe. Ii nätmatqä eeqänäŋä äsquä-äsqueŋi, qäyunänä witätŋqä imäkätŋqänä.   
\p
\v 11 Ämaqä Iqu Qäqu, Iqueqä ämaqä iqune, nätmatqä äŋguänäŋi tii änätapqäukqe. Hŋqua, Iqueqä kukŋuä awä tuäkiqä epŋqä, hŋqua kukŋuä hiŋuä-tqäŋqä epŋqä, hŋqua kukŋuä äŋgui awä-tqäŋqä epŋqä, itaŋga hŋqua, quuvqä heqiyqä iquau ämipu, näqŋqä-vqäŋqä epŋqä, äwikqe.  
\v 12 Iqu iiŋä imäkkqe, ämaqä Goti Iqu Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä iquau, Iqueqä wäuŋui, qäyasäqi miqä, qäyunä iqäŋqä iwimäkqäŋqä eä. Wäuŋui qäyunä ämipiyitaŋi, Kraisi Iqueqä huiwi naqä-hŋqunäŋqä yändi-yändi imäkqa peyqäŋqe.  
\v 13 Iqua wäuŋuä ique imäkqaŋguwitaŋi, ne quuvqä anä eqiyätanä, naqä-hŋqunä äpmenä. Ga, Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iquenyqe, näqŋqä ämenä. Itaŋga, ymeqä nandqä naqä hiätŋqänä imäŋga-imäŋga äpeyqä-ma, ne asä ii iqa-iqa äwätanä, Kraisi Iqu suqä jänänäŋinä imäkätŋqä-pa, qäyunänä hianä.  
\v 14 Ne iiŋi ae ätimäuququäŋgaŋi, ymeqä wäŋqä isua iqä-ma mäpmeqä yatuŋque. Ämaqä kukŋuä quaŋgä ätuäpu, huiziquau qui imäkpŋqä näqŋqä huitaŋä-huitaŋä-täŋä iqua, neqä quuvqä heqiyqe yuuwä natäpŋqä diŋqe, yuŋui iŋgi-iŋgisa äqunätä, nätmatqä näŋi-mäŋi ätpekiqä-paŋi, ne iiŋi minemäkqäŋqe.  
\v 15 Iiŋi maeqä itanä, ämaqeuŋqä äneŋqä iutaŋi, kukŋuä naqä-qakuinä tquatuŋque. Ne iiŋä imäkqaŋguatqe, neqä quuvqä heqiyqe yäŋänäqŋqä eätä, neqä Nyuäŋä Kraisi Iqutäŋi, naqä-hŋqunä hianä.  
\v 16 Wiikä qäpaiqä isua, yäŋi äŋguä äuqätänäŋqä imäkätŋqä-pa, Iqu Iqueqä huiwä iqune iiŋä inemäkänä. Ne qokä-apäkä iqune, suqä ämaqeuŋqä äwiŋqä iqueŋi, qänaknä itanä, neqä wäuŋuä hŋqunä-hŋqunä imäkätuŋquä iuŋi, ne huiwi naqä-hŋqunä änyanitaŋi, naqä-naqä imäŋga peyänä.   
\s1 Suqä yäuä huätä vquatämäupu, suqä änyä-häŋi a maqätpŋqeŋqä  
\p
\v 17 Iiŋiŋqe, nyi Naqä Iqueqä yoqetaŋi, kukŋuä yäŋänäqŋqänäŋi tiiŋä etmqe. “Ämaqä quuvqä maeqiyqä iqua imäkätqäŋuwä-pa, imäkqa mäwqä pambiyä” etqä. Iquauqä kŋuä iqe, quwqä äpmeqä iuŋi, häukuä äŋguä uwqiyqe, aaŋqä eä.  
\v 18 Quwqä äwqe, ppinjqä yqänä imbu, kŋuä indqäŋqä äŋgui maeqä epiyitaŋi, quwqä näqŋqä meqäŋqe, we mauŋqä etaŋgqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä häŋä-pmeqe, mämeqä itqäŋä.  
\v 19 Iqua suqä quvqä imäkäpiyäŋgaŋi, “Tä aaŋä quvqä di imäkätqäŋunä” kŋuä iiŋi mindqäŋqä ipu, womba miqä ipnä. Iquauqä maŋä iuŋi, nätmatqä äwi iqä hnjua änäpnä, äwi ae ävqäqä-qae mävquatämäuqä yqänä imäkqäpnä. Iiŋiŋqe, “He iqua imäkätqäŋuwä-pa, imäkqa mäwqä pambiyä” etqä.   
\p
\v 20 Ämaqä Kraisi Iqueŋqä näqŋqä etapäpiyä iqua, he suqä quvqä iiŋä iquau imäkqäpŋqänä mämetqueqä ikuwi.  
\v 21 He Iquenyqä kukŋui qätä äwikuwäŋga, Iqueqä kukŋuä naqä-qakuä, Iqueqä-kiuäŋqä ätääŋqä iiŋqe, qu näqŋqä ae etapkuwiŋqe, nyi näqŋqä eäŋänä.  
\v 22-23 Iqueqä kukŋui tiinji. “Suqä yäuä, huiwä iqueqä äwiŋqä iuta, hikänäŋä iu ämequatätä, yätamäkqä mämeqäŋqä qui emäkqä iqueŋi, he huätä vquatämäupu, kŋuä iqä änyä-häŋä iqu imä mnätŋqe, heqä äwqe, aŋä qŋqaŋä eŋqä-pa hutepiyä.  
\v 24 Itaŋga he suqä änyä-häŋä, Goti Hanjuwä Iqu Kiqä-kiuä eŋqä-paŋä imäkätä ekqä iqueŋi, a maqätpiyä. Suqä tqu, Goti Iqueqä kukŋuä naqä-qakuä iutaŋä eä, jänänäŋä ikikinyäŋä eŋqä iiyi.”   
\p
\v 25 Iŋi, he naqä-hŋqunä ae eäŋuwi, hiqä heyämaqä iquauŋi kukŋuä quaŋgi mätquä, naqä-qakuinä tquäpŋqe.  
\v 26 Itaŋga he äwqä-tnäŋä eŋgqe, suqä quvqä imäkqä diŋqä wimasipu. Äwqä-tnäŋi, äpakänä, mäptqe känäwä äwqä mämä mŋgaŋgqäŋgaŋqä mimäkqä pambu. Iŋga-qäŋganä qäpu hiätŋqe.  
\v 27 Äwqä-tnäŋi yqänä äwiŋqe, Setänä Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqu, ekittqiyätä ämaequtäqŋqä.  
\v 28 Si quwä mequki sätäti, aŋgumŋi mämeqä, tqä-täuä wäuŋuä imäkätnä, tqäŋqätä, ämaqä äwa iqaŋguwä du yätamäkqä vqäŋqätä, iqätŋqe.  
\v 29 Hiqä maŋä iutaŋi, kukŋuä quvqä matqäŋqä. Kukŋuä äŋguä, ämaqä haŋä-iqä metqätaŋguwä iu yätamäkqä äväpu, yeeqä iwimäkqäpŋqä dinä tquaŋgpu.  
\v 30 Itaŋga Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, wiuŋqä yätŋqä miwimäkqä pambiyä. Goti Iqu Dŋä Iqueŋi, he Iqueqä ämaqä-quenä hiätaŋgpi, itaŋga hiunji qänakŋäŋga haŋä-iqä mämeqäŋqä näweqä etmeniŋqä hiqŋqä eŋqä-pa etapkqe.  
\v 31 Itaŋga huizi, tiinji. Äwqä tptawä esqaŋguti, äkasuwä ätäpu, maŋä täqŋqä ätäpu, kukŋuä quvqä ämaqä mändi kittqiyeqetä, suqä quvqä huizi iquatäŋi, ävquatämäupŋqä etqä.  
\v 32 Ga hiqä-hiuäŋqä huäqä äumäknäpu, qeiqi itquatnäpu, itaŋga hŋqu quvqä etqueqe, äŋguä iwimäkäpu, hiqä äwqä tnäŋi, iqueqä quvqetaŋi, iiqä itmäkmbŋqe. Goti Hanjuwä Iqu, he Kraisi Iqutä ämuäŋäŋgaŋguwäŋga, Iqueqä äwqä tnäŋi iiqä itmäknätä, hiqä quvqe huätä ämaemäukqä-paŋä iiŋi.   
\c 5  
\s1 He nätmatqä eeqäpnäŋä imäkäpiyä iuŋi, we-huŋqä iqi itkimäkmbŋqe  
\p
\v 1 Iiŋiŋqe he Iqueqä ymeqä naqä-qakuä pmetaŋgä, Iqu henyqä äwinyäŋqe, suqä eeqänäŋä imäkäpiyä iuŋi, Iqueqä-kiuä imäkätŋqä-pa, asänä imäkqäpŋqe.  
\v 2 Kraisi Iqu nenyŋqä aaŋä kiiŋä äwinyätä, yätamäkqä neyätŋqä Iqueqä-kiuä äwiŋgqä-ma, he nätmatqä eeqäpnäŋä imäkäpiyä iuŋi, suqä ämaqeuŋqä kiiŋä äwiŋqä iqu, hiŋuiqä maeqäpŋqe. Iqu iiŋä äwiŋgqe, ii Goti Hanjuwä Ique yeeqä iwimäkätŋqä diŋqä, nätmatqä tä ikeqaŋgä jinaŋä äweqä-paŋi, hiqäva äwqäŋgqe.   
\p
\v 3 Iŋi, suqä huiwä yaŋä-iŋqä Goti Iqu änätapkqe, tuwä äväpu, huitaŋä-huitaŋä imäkäkiqetä, suqä kiyä mätqä eeqänäŋä imäkqetä, suqä hiŋuä aowä qŋqetäŋi, he iiŋi mimäkqä ipu, iiŋqä kukŋui wäŋqä qäpu tqä-pqe, qäyä eänä. He Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä ae eŋuwä iquenä, iiŋä imäkqäŋqe, pmua imäknänä.  
\v 4 Ä kukŋuä womba iŋqe matqä ipu, kukŋuä aŋä miqäŋqä tqe matqä ipu, itaŋga qokä-apäkä iuqä suqeŋqe häŋä tamqä matqä ipŋqänänyä. Suqä ii he imäkqe, äŋguänäŋä hmanji, quvqe. Hiqä kukŋui, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” tquaŋgpu.  
\v 5 “He iiŋä mimäkqä pambiyä” etqe, ii tiiŋäŋqe. Ämaqä, suqä huiwä yaŋä-iŋqä Goti Iqu änätapkqe, tuwä äväpu, huitaŋä-huitaŋä imäkäkiqetä, suqä kiyä mätqä eeqänäŋä imäkqetä, suqä hiŋuä aowä qŋqetä itqäŋuwä iqua, aŋä Goti Hanjuwä Iqutä, Kraisi Iqutä, ämisinyä äpmeŋiyä yäŋiŋi, mäpmeqä ipu, nätmatqä anä mämiqŋqä iiŋqe, näqŋqä äŋguänäŋä mapu. Suqä hiŋuä aowä qŋqe, ii goti quaŋgä iu qoŋä woktäuqä eŋqä-paŋä asänäŋi.   
\p
\v 6 Ämaqä huizi, kukŋuä quatä maeqä hiŋgiŋqä isua etäpu, suqä iiŋä imäkpŋqä etätma upŋqä iquwi, wimasipu! Ämaqä hŋgisanä ipu, iiŋä imäkqaŋguwä iquauŋi, Goti Iqueqä äwqä tnäŋä iŋqe, äwimenä.  
\v 7 Iiŋä etaŋgi, iquatä näueqä imäknäpu, ikämaŋqä miqä pambu!  
\v 8 Hiŋuiqänäŋi he hiawiqä imä äpmamiŋuwä-qe, täŋgaŋi, he Naqä Iqutä ämuäŋnäŋuwi, ii he we-huŋqä iqi qe äpmeqä. Itaŋi, he nätmatqä eeqäpnäŋä imäkäpiyä iuŋi, we-huŋqä iqi itkimäkmbŋqe.  
\v 9 We-huŋqä iqi äpmeŋuwä iquauŋi, we-huŋqä iqu, qu ämaqeu qeiqi iwimäkäpu, quvqä maeqä jänänäŋä epu, kukŋuä naqä-qakuinä tqäpŋqä wimäkänä.  
\v 10 Itaŋga suqä äŋguä, Naqä Ique yeeqä iwimäkpŋqä iuŋqä näqŋqä mapŋqänä, yamwiqä iqaŋgpu.  
\v 11 He ämaqä hiawiqä imä äpmapu, suqä quvqä imäkätqäŋuwä iquatä äktuwuŋqä mikiqä, hiqäpi yayuäki imbu pmetaŋgpu. Quwqä suqä iquesaŋi, ymisaŋä eŋqä-pa, häukuä äŋguä wiqaŋguti ämepu, maŋqä ipnä, oee. Iiŋä imäkqe, qäyä etaŋguti, qanyä äpmapu, quwqä suqä quvqe, ätnäŋä iqi maepŋqe.  
\v 12 (Suqä quvqä, hiawiqä imä zä äpmapu imäkätqäŋuwiŋqe, womba meqä etaŋgi, nyi awä matqä imä.)  
\v 13 We-huŋqä iqu, nätmatqä zä äwämitätqä iundaŋi, ätnäŋä iqi maeqaŋguti, hiŋuä-quŋqä eä.  
\v 14 Itaŋga we-huŋqä iqu iiŋä imäkqaŋgaŋi, nätmatqä iiŋä-pqä iqu, we asänä hunänä. Iiŋä etaŋgi, iiŋqe kukŋuä tiiŋä ätnä äwi.  
\pi1 “\qt Ämaqä hiaqäqä äwiŋä iquki, pämä pmayä. Ae äpäkoŋgŋä iutaŋi, aŋgi vayä. Aŋgi vauqaŋgti, Kraisi Iqu, Iqueqä we-huŋqetä, tä eŋqä-ma äyäkqätänä\qt*.”\f + \fr 5:14 \ft Asayä 26:19; 60:1\f*   
\p
\v 15 Iiŋiŋqe heqä qaŋä ikipiyä imŋi, äŋguänä mimbu. Kŋui qäyasäqä mindqäŋqä, äŋguinä indqämbu ikiqäpŋqe.  
\v 16 Täŋgaŋi ämaqe, suqä quvqenä imäkqäwätqäŋuwä-qae, hea, suqä äŋguänäŋä imäkqänäŋä iqua, he ämaequtäuqäŋqä, äŋguänä mimbu.  
\v 17 Ga he ämaqä kŋuä iqä äŋguiŋqä qämä-qämä miqä, suqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä iuŋqänä näqŋqä meqaŋgpu.   
\p
\v 18 He wainqä-eqä yäŋänäqŋqä änäpiyi, hiqä kŋuä indqäŋqä äŋgui qui emäkätŋqä duŋqe, maŋqä iqäpŋqe. Suqä iiŋi, hiqä quamä pmeqä eeqänäŋä äwiŋqä iuŋi, qui emäkänä. Iiŋqä tŋäŋqe, Dŋä Äŋguä Iqu, hesä maŋguä enyätätŋqä, hiŋuinä qumbŋqe.  
\v 19 Dŋä Äŋguä Iqu maŋguä e emnätaŋgqetaŋi, he tiiŋä imäkqäpŋqe. Hiqä-hiuä kukŋuä ätnäpiyäŋgaŋi, kukŋui apqä bukä iutaŋitä, apqä huizi iutaŋitä, itaŋga apqä Dŋä Äŋguä Iqu etapqaŋgqä iutaŋitä, ämepu, hiqä äwqä imŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqä yeeqä ipu tqäpŋqe.  
\v 20 Ga nätmatqä eeqänäŋiŋqe, Goti Hanjuwä neqä Apiqueŋi, he neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä yoqetaŋi, “äŋguiqä” tquäpŋqe.  
\v 21 \fig Kraisi Iquenyqä kŋuä indqänäpu, hiqä-hiuäŋä-pqe, yäpä iqinyä iŋgpŋqe.|alt="Family eating" src="SIL-11-5.TIF" size="col" copy="Illustrations by [insert illustrator name]. Used by permission." ref="5:21" \fig*Itaŋga, Kraisi Iquenyqe, “Iqu neqä Naqä-qu etaŋgi, ne Iqueŋi, yäpä iqi vquanä” kŋuä indqänäpu, hiqä-hiuäŋä-pqe, yäpä iqinyä iŋgpŋqe.   
\s1 Qokä-apäkä ämaŋgäwäŋuwä iquauŋqä  
\p
\v 22 Hiqä-hiuä yäpä iqi iŋgpŋqä ätqäqe, ii tiiŋi. Apäkä iuenä, neqä Naqä Kraisi Iqueŋi, yäpä iqi ävätqäŋuwä-paŋi, heqä qokä iquauŋä-pqe asänä e vqäpŋqänänji.  
\v 23 Tiiŋä etaŋgi ätqä. Kraisi Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iuqä Nyuäŋä-qu eä, iqua Iqutä huiwi naqä-hŋqunä etaŋgi, Iqu, huiwä iqu häŋä-pmetätŋqänä, aŋgi Vauqumuatqä-qu eä. Ii eŋqä-paŋi, qokiqu, apäkiyqä nyuäŋä-qu eä.  
\v 24 Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäki, eeqänäŋä iuŋi, Kraisi Ique yäpä iqi äpmeŋuwä-paŋi, iŋi apäkä-pqä iuenä, heqä qokä iquauqä yäpä iqi e pmetpŋqänänji.   
\p
\v 25 Qokä iquenä, Kraisi Iqu Goti Iqueqä qokä-apäkä iuŋqä kiiŋä äwinyätä, yätamäkqä vätŋqänä Iqueqä-kiuä äwiŋgqä-paŋi, hiqä apäkä iuauŋqe, kiiŋä iiŋä eŋguätŋqänänji.  
\v 26 Iqu quŋqä iiŋä äwinyätä imäkkqe, ii iquauŋi, quvqä maiqŋqä, eqetä, Iqueqä kukŋuitä, asŋä äwqiyätä, ikikinyäŋä iwimäkätä, Iqueqä qokä-apäkänä hiätpŋqä pmuatetŋqä diŋqeyi.  
\v 27 Iqu iiŋä iwimäkätŋqä äwiŋgqe, ii tiiŋäŋqe. Qu Iqueqä hiŋuä iqiŋi, nätmatqä qeqä bimbiqä tqä isua eŋqä-paŋä epu, kiyä maeqä epu, huiwi yätääqä, ä ppkä äki-äkitaŋi, maeqä epu, ämaqe, “Quvqä iiŋä-iiŋä iqä-quaiqä” mäutqŋqä äwinyä.  
\v 28 Kraisi Iqu, Iqueqä ämaqäŋqä aaŋä kiiŋä e äwinyätŋqä-paŋi, qokiquenä, heqä huiwiŋqä kuapänä enyätŋqä-paŋi, heqä apäkiuauŋqä-pqe, asänä iiŋä eŋguätŋqe. Ämaqä iqueqä apäkinyqä aaŋä kiiŋä äwinyätä, äŋguä iwimäkätŋqä iqu, iqueqä-kiuäŋqä äwinyäŋqä iquvi.  
\v 29-30 Ämaqä hŋqu, iqueqä huiwiŋqä wi äuämäkätä, ymisaŋä miiŋqä ma miqä yäniqi? Oee, iqu äŋguä äminyätä, ymisaŋä iŋguänä. Suqä iiŋi, ii tiiŋä eŋqä-paŋi. Ne naqä-hŋqunä äuqätänanä, Iqueqä huiwä hŋqunä etaŋgquetaŋi, Kraisi Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iqune, äŋguänä ämäneyätŋqä-paŋä asänäŋä iiŋi.  
\v 31 Suqä ii, Goti Iqueqä bukä iu tiiŋä ätnäŋqä-paŋi.  
\pi1 “\qt Qokä hŋqu, iqueqä kandä känatä ävämetä, iqueqä apäkisä guä ämaqänäsinyä, huiwä naqä-hŋqunä änyinyä pmeqäŋqeqä.\qt*”\f + \fr 5:31 \ft Ipäqäkqä 2:24\f*   
\m
\v 32 Kukŋuä iqu, qakuä aaŋä naqänäŋä-täŋä etaŋgi, zä äwiŋqä ique. Nyi ŋqä-näuäŋi, “Kukŋuä tqu, ii Kraisi Iquenyqätä, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä iquauŋqätä, ätqiyä” ätqä.  
\v 33 Iŋi kiqä quati, tiiŋä-pqä inänji. Ämaqä hŋqunä-hŋqunäŋä iquenä, hiqä-hiuäŋqä enyätŋqä-paŋi, heqä apäkä iuauŋqä-pqe, inä hiŋguätŋqe. Itaŋga apäkä hŋqunä-hŋqunäŋä iuenä, hiqä qokiquauŋqe, “Iqu ŋqä naqä-qu etaŋgi, nyi iqueŋi yäpä iqi vqämqeqä” kŋuä indqäŋgpŋqe.   
\c 6  
\s1 Ymeqä iquauŋqätä, kunaqä-kunuŋuauŋqätä  
\p
\v 1 Ymeqä iisuenä, he Naqä Iqutä ämuäŋnäŋuwä-qae, hiqä hinaqä-hinuŋuau hŋgisa mitqueqä, qänaknä vqäpŋqe. Suqä tqueŋi, he imäkqä di, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, äŋguänäŋi.  
\v 2 Suqä iquenyqe, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä-suqä iuŋi, tiiŋä ätnä. “\qt Si tqä tnäutä tniquesäŋi, yäpä iqi ävätnä, iyaquiuä kukŋui qänaknä vqaŋginyä.\qt*”\f + \fr 6:2 \ft Aŋgumä Itmakqä 20:12; Kukŋuä-suqe 5:16\f* Goti Iqu suqä iqua ätuätäqäŋgaŋi, Iqu suqä tque-ganä, kukŋuä nätmatqä timäuniqä diŋqä qäsä guä ämäsäuekqe.  
\v 3 Kukŋuä gue, tiiŋä äyä ämäsänä. “\qt Si iiŋä itnä äŋguänä äpmeŋi, nätmatqä eeqäpnäŋä si imäkätŋä iuŋi, äŋguänä timäutqätaŋguti, itaŋga qua iuŋi, hea quäuqä äpmaka utuŋqinyä.\qt*”\f + \fr 6:3 \ft Kukŋuä-suqe 5:16\f*   
\p
\v 4 Kunuŋuenä, hiqä ymeqä isuauŋi, quvqä itquepu, äwqä tnäŋä miwimäkqä iqäpŋqe. He isuauŋi, suqä Naqä Iqu äwinyäŋqä iuŋqä näqŋqä äväpu, “Iiŋi imäkäpu, iiŋi mimäkqä pambiyä” ämotquepu, äŋguänäŋä miqäpŋqe.   
\s1 Wäuŋuä-wiyqä iquauŋqätä, wäuŋuä miqä iquauŋqätä  
\p
\v 5 Wäuŋuä-wiyqä iquenä, hiqä ämeyqä, qua täutaŋä iquauŋqe, “Iqu ŋqä naqä-qu etaŋgi, nyi iqueŋi yäpä iqi vqämqänä” kŋuä indqänäpu, hŋgisa miqä, qänaknä vqäpŋqe. He wäuŋui, quaŋgä miqä, äwqä naqä-qakuänä äwipu, Kraisi Ique yäpä iqi ävätqäŋuwä-pa, iiŋä äwipu imäkqäpŋqe.  
\v 6 Iquau yeeqä iwimäkpŋqä wäuŋuä äŋgui, iqua hiŋuä eqänätaŋguwäŋganä, miqä pambu. He Kraisi Iqueqä wäuŋuä-wiyqä eäŋuwi, Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä iunä imäkäpu, iquau qänaknä vqäpŋqe.  
\v 7 Ii ipiyäŋgaŋi, “Nyi wäuŋui, ämaqeu wiyqunä manä, Naqä Ique wiyqunjqä” kŋuä indqänäpu, aquvänä ipu imäkqäpŋqe.  
\v 8 Ga he kŋui, tiiŋä-pqe indqäŋgpŋqe. “Ämaqä, hŋquququeqä yäpä iqi äpme, iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquŋä-qe, ä ämaqä qanyä äpme, kiqä-kiuäŋqänä indqäŋqä iquŋä-qe, iqu äŋguänäŋä imäkmitätqe, Naqä Iqu kimaŋi, nätmatqä äŋguänäŋi äväniqeqä.”   
\p
\v 9 Ämiqä iquenä, ämaqä heqä yäpä iqi äpmapu, wäuŋuä heyqä iquauŋi, zä epŋqä kukŋuä zä iwimäkqä iqua mätquä ipu, äŋguä iwimäkqäpŋqe. He kŋui tiiŋi indqäŋgpŋqe. “Wäuŋuä-neyqä iquautä, ämiqä-qunesä, ämäneyätŋqä Iqu, qäukuä haqä yätu äpme, qokä-apäkä eeqänäŋä iuŋi, yänä-mänä miwäsäuqä, asänä iwäsäuniqeqä.”   
\s1 Quuvqä heqiyqä iqua, mäkä-iqä iquau eŋqä-paŋiqä  
\p
\v 10 Nyaqä kukŋuä yäpaki, tiinji. He Naqä Iqutä ämuäŋmbu, Iqueqä yäŋänäqŋqä aaŋä naqänäŋä iutaŋi, yäŋänäqŋqe, yändi-yändi imäkmbŋqe.  
\v 11 \fig He yäŋänäqŋqä tqäpnuwäŋqe, Goti Hanjuwä Iqu heqä etapätŋqe, imäkŋgpnä.|alt="soldier in full armour" src="WA04009b.tif" size="col" loc="Eph 6:11-18" copy="Illustrations by Graham Wade © United Bible Societies, 1989." ref="6:11" \fig*Setänä, Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqueqä kukŋuä quaŋgitä, yamwiqä iqetä, emeqaŋgutqäŋgaŋi, he yäŋänäqŋqä tqäpnuwä diŋqe, ämaqä mäkä-iqä iqua imäknäŋuwä-paŋi, Goti Hanjuwä Iqu heqä etapätŋqe, imäkŋgpnä.  
\v 12 Nyi ii etqe, tiiŋiŋqä etqä. Ne mäkä äunätuŋque, ämaqä nesä asänäŋä iquautä hmanji. Ne mäki, dŋä quvqä, yäŋänäqŋqä huitaŋä-huitaŋä-täŋä, awä yeqä äpmeŋuwä, ä qua tque hiawiqä imä äpmeŋuwä iquatä, äuänätqäŋu.  
\v 13 Iiŋiŋqä nyi tiiŋä etqä. Goti Hanjuwä Iqu, nätmatqä mäkäŋqä imäkŋqä etapätŋqe, eeqänä äŋguänä imäkmbu, näwinyä pmetaŋgpiyä. Iŋi mäkä ätimäuqäqe, pämä ätqäupu, mäkä yäŋänäqŋqä ipŋqä. Itaŋga mäki qäpu päwqaŋgaŋqe, yäŋänäqŋqä äpakänä e tqäutpŋqe.  
\v 14 Yäŋänäqŋqä iiŋä tqäutpŋqe, suqä kukŋuä naqä-qakuä iqueŋi, qätä äŋguänäŋä äwiyäpu, qänaknä iqe, aquvä eŋqä-pa, heqä quaŋuä iqi yäŋänäqŋqä ämäsänäpu, itaŋga suqä jänänäŋä iu imäkqe, nätmatqä ktqä pmuätäŋqe, quikuä iqi äpmuätänäŋuwä-pa, iiŋä pmuätänätaŋgpu.\f + \fr 6:14 \ft Asayä 59:17\f*  
\v 15 Itaŋga Goti Iqueqä kukŋuä, äwqä-qeiqi imbu pmeqäŋqä imäkqä iqueŋi, yukä ämuasmäŋqe ämuasmäuŋuwä-paŋi, a yäŋänäqŋqä äqätpu, näwi imäkmbu pmetaŋgpu.\f + \fr 6:15 \ft Asayä 52:7\f*  
\v 16 He iiŋä imäkmbu, ga tiiŋä-pqä iqueŋi, inä imäkŋgpŋqe. Suqä quuvqä heqiyqä iqueŋi, nikŋqä eŋqä-ma ktqä ämaqumuätänäpu, Setänä, Goti Iqutä mäkä-huŋqä iqueqä zi tä hänaqä sqe,\f + \fr 6:16 \ft Apqä Bukä 7:13\f* heyaqä huiwiuŋqä äumepqaŋgutqe, huätä epmäkpŋqä.  
\v 17 Goti Hanjuwä Iqu, he häŋä ae emäkäqumuatekqä iiŋqe, hiqä kŋuä indqäŋqä imŋi, nyuäŋä ktqä pmuätäŋqä ii eŋqä-pa ämimuasmäupu,\f + \fr 6:17 \ft Asayä 59:17\f* Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, Dŋä Äŋguä Iqu etapätŋqe, ii ipäqäyuŋuä eŋqä-paŋä-qae, a yäŋänäqŋqä qätätpŋqe.  
\v 18 Suqä iquau imäkpŋqä ipiyäŋgaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu emäkqaŋguti, suqä Goti Hanjuwä Iqueqä yätamäkqeŋqä tääqä tqä iqueŋi, mävquatämäuqä pa ipu, a yäŋänäqŋqä qätätaŋgpu. Tääqä ätäpiyäŋgaŋi, enyqä eŋgaŋguti, ävquatämäupu matqä, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä eeqänäŋä iuŋqä-pqe, inä äpakänä tqaŋgpu.  
\v 19 He yatŋqä iiŋi, nyiŋqä-pqä inä iqäpŋqä änyiŋgi. Nyi kukŋuä tmqŋqe, kukŋui kiqä-kiuä nyaqä quväkä tämä dqäuqaŋguti, iŋi nyi Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, kiqä quatä zä äwiŋqä diŋqe, zä miqä itmä, awä hämä-hämä tqämqänä.  
\v 20 Nyi kukŋuä ique-qäqueŋqä, Jisasi Kraisi Iqu, Kiqä-kiuä ätenjikqä iuta, awä tuätqätaŋgqeŋqä guä äpmuatenjiyquwi. Iŋi nyi wäuŋuä Iqu ändapkqe, mävquatämäuqä itmä, zä miqä pemä itmä, kukŋuä awi yqänä tqämqänä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tquaŋgpu.   
\s1 Goti Iqu quŋi, äŋguä wimäkätŋqeŋqä tääqä ätukqeŋqä  
\p
\v 21 Tikikusi iqu, Kraisi Iquenyqä quuvqe, ne eqiyätuŋquä-pa eqiyätä, Naqä Iqueqä wäuŋui mävquatämäuqä, nesä anä imäkätuŋquä iquvi. Ne iquenyqe, kuapänä änenyätqäuä. Iqu nyi täqi äänä äpmamä, eeqänäŋä imäkätŋqä iiŋqe, awä etänä.  
\v 22 Nyi ique henyqä ändowatqe, quati tiiŋi. Iqu emetä, ne täqi äänä-äänä äpmeŋqueŋqä awä etätä, heqä qeqä-quuvqä yäpä imŋi, yäŋänäqŋqä emäkätŋqeŋqä ändowatqä.   
\p
\v 23 Iyää ŋqä-quauä, neqä Goti Hanjuwä Apiqutä, itaŋga Jisasi Kraisi neqä Naqä Iqutäŋi, Iquaqu quuvqä heqiyqä iqueneuä äwqe, haŋuä imbu quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyäpu, ämaqä huiziuŋqä eŋguätŋqänä emäkinyä.  
\v 24 Iyää, ämaqä, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iquenyqä äpakänä äwinyätŋqä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu, qeqä imäŋqeuta hiŋgi vqe, ävquä.