\id COL - Menya [MCR Carl R Whitehead] 
\h Kolosi 
\toc1 Tuwaŋuä, Poli iqu  Kolosi  pmeqä iquauŋqä äqäkqe 
\toc2 Kolosi 
\mt2 Tuwaŋuä, Poli iqu  
\mt1 Kolosi  
\mt2 pmeqä iquauŋqä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Aŋä-himqä Kolosi, ii qua Eesiya iu, aŋä-himqä Epäsäsi iuŋi, kiŋämä hmanji. Poli iqu, qokä-apäkä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä iqi aquvä qänätaŋguwä iquau, mävauqumuatqä ikqe. Näqŋqä-täŋä iqua kŋuä tiiŋä indqänätqäŋä. Poli iqu Epäsäsi iu äpmeqäŋgaŋi (Wäuŋuiŋqä 19:1-41 hiŋuä qundŋqä), iqu ämaqä hŋqua, aŋä-himqä im-imä, Goti Iqueqä wäuŋui, imäkpŋqä ändowatkqe. Iŋi qutaŋä hŋqua, Kolosi iuŋqä äumiŋuwi.  
\ip Poli iqu, ämaqä hŋqua, Kolosi pmeqä iquauqä quuvqä heqiyqeu qui iwimäkätqätaŋguwiŋqä, qätä äwiyäqe, quwqä quuvqä heqiyqä, yäŋänäqŋqä iwimäkätŋqä, tuwaŋuä tä äqiyätä äväwqatkqe. “Kraisi Iqu eeqänäŋä iuŋqä nyuäŋä-qu etaŋgi, ne aŋgumä inetmeniqe, Iqunänjqä” ätätä äqäkqe. “Hänaqä huiziqua, Kraisi Ique wimetuŋquä yätamäkqä mäneyqä ipu, kiŋä nämä inetma upnä. Ga Kraisi Iquesaŋi, Goti Iqu nätmatqä eeqänäŋi imäkkqe. Itaŋga Kraisi Iqueqä wäuŋuä iutaŋi, Goti Iqu nätmatqä eeqänäŋi, aŋgumä itmeniqeŋqä äwinyätqä. Kraisi Iqu näyaqä yäpä-iŋgisa pmetaŋgqetaŋi, ne qokä-apäkä änyä-häŋi äpmetanä, Iqueqä suqä eeqänäŋä iu qänaknä iqä-qune hiatuŋqueqä” ätätä äqäkqe.  
\ip Poli iqu tuwaŋuä tä äqiyätä, ämaqä hŋquaqui vqaŋga, iquaqu tuwaŋui Kolosi pmeqä iquauŋqä äma äukiyi. Ämaqä kiŋganäŋä iqu, Tikikusi iquvi. Huiziqu, Onesimusi iquvi. Ämaqä iquenyqe, Poli iqu kukŋuä kuapänä äqiyitä, Pilimänä iquenyqä äväwqatkqe.  
\c 1  
\s1 Poli iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä  
\p
\v 1-2 Nyi Poli, Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä iuta, Kraisi Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqämqä änändowatqä iqunji. Nyitä, Timoti neyämaqä iqutä, ye tuwaŋuä tä, yeqä yeyämaqä aŋä-himqä Kolosi iu äpmeŋuwä iquenŋqä äväwqatque. He Goti Iqueqä ämaqä epu, Iquenyqä quuvqä hämänänä äwiyätqäŋuwä iquenŋqä. Goti Hanjuwä neqä Apiqu, qeqä imäŋqeta äŋguä etapätä, heqä äwqe haŋuä imbu pmetpŋqä emäkquä.   
\s1 Poli iqu, iqua quuvqä eqäkuwiŋqä, “äŋguiqä” ätukqe  
\p
\v 3 Ye qäquye henyqä kŋuä indqänäta, tääqä ätätayäŋgaŋi, Goti neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä Kaniqueŋi, “Äŋguä iwimäkinyä” ätuätqäŋue.  
\v 4-5 Ii tiiŋä etaŋgiyi. He kukŋuä naqä-qakuä we-huŋqä-täŋä iquesa, nätmatqä äŋguä hiŋgi meqä qäukuä yäŋi äwiŋqeŋqä qätä äwikuwiŋqä, kŋuä iqä yäŋänäqŋqä ämepu, Kraisi Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, itaŋga Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä eeqänäŋä iuŋqä kiiŋä enyämiŋqeŋqe, ye qätä äwikueetaŋi, “Äŋguä iwimäkinyä-qe,” iuta ätuätqäŋue.  
\v 6 Zä-piikä naqä etä, häukuä äwiqä-paŋi, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iqu, qua maŋä eqiyäŋqä-pa, im-imä äwätä, ämaqe suqä äŋguä imäkqäpŋqä iwimäkätqäuä. He kukŋuä iqu änyä qe ämepu, Goti Hanjuwä Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi vqeŋqe, näqŋqä äŋguänäŋä ämakuwitaŋi, täŋgaŋqe, kukŋuä iqu heyaqä awä iqi, wäuŋuä yqänä imäkätqäuä.  
\v 7 Goti Iqueä nätmatqä äŋguänäŋä iiŋqe, he Epaplasi iquesa näqŋqä ae ämakuwi. Iqu wäuŋui, ne imäkätuŋquä iutaŋi inä imäkqä-qu etaŋgi, iquenyqe, kiiŋä änenyätqäuä. Iqu yeyaqä aŋi ämetä, heyaqä awä iqiŋi, Kraisi Iqueä wäuŋuiŋqe, enyqä miqä itä, äŋguänäŋä imäkätqäuä.  
\v 8 Tiiŋä-pqä inänji. Dŋä Äŋguä Iqu emäkqaŋgi, he suqä ämaqeuŋqä hiqä qeqä-quuvqä yäpä imda eŋguätŋqä ämakuwä iquenyqe, Epaplasi iqu qäqu, awä äyatkqe.   
\s1 Poli iqu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätkqeŋqä  
\p
\v 9 Itaŋgi ye heyaqä suqä iuŋqä, näqŋqä änyä qe etayäŋgaŋi, ye Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tii ätqa äpätqäŋue. “Si yätamäkqä vqaŋgti, ga qu Saqä äkiŋqä iuŋqe, Dŋä Äŋguä Iqu kŋuä indqäŋqä näqŋqä huitaŋä-huitaŋä vqaŋguti, näqŋqä aaŋä kuapä-täŋä epiyä.”  
\v 10 Ye tääqä iiŋi, he Naqä Iqueqä ämaqä aaŋä naqä-qakuä iqua eäŋuwä-paŋä iiŋä eäpu, heyaqä suqä eeqäpnäŋä iutaŋi, he Iqueŋi, yeeqä iwimäkpŋqeŋqä ätätqäŋue. Ii tiinji. Wäuŋuä äŋguänäŋä huitaŋä-huitaŋä isua, kuapänä imäkäpu, hiqä Goti Iquenyqä näqŋqä kuapänä ämepiyä iuŋi, häukuä witŋqä imäkqäpŋqe.  
\v 11 Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqä naqänäŋi, he inä ämepu, haŋä-iqä eeqänäŋi qäyä emeqaŋguti, yäŋänäqŋqä ätqäupu yeeqänä iqäpŋqe.  
\v 12 Heqä heniqu, nätmatqä äŋguänäŋi, Iqueqä ämaqe mapnuwäŋqä, we-huŋqä iqi näwi äwiŋqe, he-pqe inä meqäpŋqeŋqä aaŋä qäyunänä emäkkqeŋqe, he Iqueŋi, “Äŋguä inemäkkŋiqä” tquäpŋqe.  
\v 13 Hiawiqä iu miqä iqueqä yäŋänäqŋqä iu pmetauŋgua, Goti Iqu aŋgi inetmetä, Iqueqä Ymeqä Iquenyqä aaŋä kuapänä äwinyätŋqä Iqueqä ämiqä iu äpmuatänaikqe.  
\v 14 Wäuŋuä, Ymeqä Iqu imäkkqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, ne aŋgi inetmetä, neyaqä suqä quvqä eeqänäŋi, huätä ämamäukqe.   
\s1 Jisasi Kraisi Iqueqä suqeŋqätä, wäuŋuiŋqätänji  
\p
\v 15 Ne Goti Iqueŋi hiŋuä mäquŋquä ituŋquä-qe, Iqueqä Ymeqä Jisasi Kraisi Iqu, Goti eŋqä-paŋä-qu eä, Iquenyqä näqŋqä änätapätqäuä. Iqu Goti Iqueqä Ymeqä Hitmqä eä, nätmatqä eeqänäŋä Goti Iqu imäkekqä iuqä Ämiqä Naqä Iquvi.  
\v 16 \fig Ymeqä Iqueqä hipa iutaŋi, Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä eeqänäŋi imäkkqe.|alt="creation of universe" src="image039.png" size="col" copy="Illustrations by [insert illustrator name]. Used by permission. SIL CD-007.jpg" ref="1:16" \fig*Ymeqä Iqueqä hipa iutaŋi, Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä eeqänäŋi imäkkqe. Nätmatqä qäukuä haqä yätu äwiŋqetä, qua täu äwiŋqetä imäkätä, nätmatqä ne hiŋuä äqunätuŋquä itä, hiŋuä mäquŋquä ituŋquä itä imäkätä, itaŋga yoqä naqä-täŋä itä, yäŋänäqŋqä-täŋä itä, eeqänäŋi imäkkqä iuŋi, Ymeqä Iqueqä hipaitä imäkätä, Ymeqä Iquenyqänä imäkekqe.  
\v 17 Nätmatqä eeqänäŋi matimäuqäŋga, Iqu äpmamiŋqe. Iqu nätmatqä eeqänäŋi, äŋguänä ämitä, qäyunä witpŋqä iwimäkätqäuä.  
\v 18 Nyuäŋä iqu huiwi ämitŋqä-paŋä iiŋi, Kraisi Iqu, ämaqä Iquenyqä quuvqä heqiyätaŋguwä iquau Miqä-qu eä. Quuvqä heqiyqä iqua, Iqueqä huiwä eŋqä-paŋä-quai. Itaŋga häŋä-pmeqe qu Iquesa ämepu äpmeŋä. Iŋi, äpäkonäpu aŋgumä vauqeuŋi, Iqu ganä ävaukqä-qae, Iqueqä-kiuäŋi nätmatqä eeqänäŋä iuqä Ämiqä-qu äpme.  
\v 19 Iiŋi, tiiŋiŋqä ätimäukqe. Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä suqetä, Iqueqä häŋä-pmeqetä eeqäpnäŋi, Iqueqä Ymeqä Iqutä qäpu maeqä, äpakä witätŋqä äwiŋgqe.  
\v 20 Itaŋga Kraisi Iqu zä-huätati äunätä, Iqueqä häŋeqä iokqetaŋi, Goti Iqu mäki qäpu imäkätä, nätmatqä qua iuŋitä, qäukuä haqä yäŋiŋitä, eeqäpnäŋi, Iqueqä-kiuä-täŋä qäqiqi inä maitŋqä-pqeŋqä äwiŋgqe.   
\p
\v 21-22 He-pqe, heqä suqä quvqä dutaŋi, Goti Hanjuwä Iqu-täŋä qäqiqi mäpmeqä, Iquenyqä himä-wiuŋqä imäkqaŋguwä-qe, Kraisi Iqu huiwi ävätä äpäkoŋgqetaŋi, Iqu-täŋä qäqiqi pmetpŋqänä ae etmakqe. Itaŋi, he täŋgaŋi, Goti Iqutä äwqä naqä-hŋqunä imbu, Iqueä hiŋuä iqiŋi suqä quvqä hui mimäkqäŋqä, qanyä jänänäŋä pmeqäŋqä emäkkqe.  
\v 23 He kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, qätä äwiyäpu, nätmatqä timäuniŋqeŋqä näqŋqä ae ämakuwiŋqä, kŋui äpakänä indqänäpu, quuvqä äpakä eqiyäpu, yäŋänäqŋqä tqäupqe, he Iqueqä hiŋuä iqiŋi, äŋguä epnuwi. Kukŋuä he qätä ae äwikuwä iqu, ämaqä qua täu äpmeŋuwi, qu qätä inä äwikuwi. Kukŋuä ique awä tqämqeŋqe, nyi wäuŋuä iqu ämakqe.   
\s1 Poli iqu, quuvqä heqiyqä iquau, yätamäkqä äwikqeŋqä  
\p
\v 24 Täŋgaŋi nyi he yätamäkqä hemqä, haŋä-iqä ämetŋqeŋqä aquvänä iqä. Haŋä-iqä Kraisi Iqu, ämaqä quuvqä heqiyqä Iqueqä huiwä änyäŋuwä iu, yätamäkqä vätŋqä ämakqä-paŋi, nyi ŋqä-näuä, ŋqä huiwä täuŋi, inä ämetqäŋä.  
\v 25 Nyi ämaqä iiŋä iuqä wäuŋuä-wiyqä-qunä eämä, Goti Iqueqä kukŋuä eeqäpnäŋi, quvaqä hiŋuä iqisa awä tqumqeŋqe, Goti Hanjuwä Iqu, kiqä-kiuä yätamäkqä heyätŋqä ätenjikqe.  
\v 26-27 Kukŋuä nyi awä ätätŋqä tqu, ämaqä kiŋganä äpmamiŋuwä iutaŋä hueqä-himqä äpmaka äpätqäŋuwä iuŋqä zä witaŋgi, qu maqŋqä emiŋuwi. Iŋäqe täŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä, Iqu Iqueqäŋqänä ätekqä iuqä hiŋuä iqiŋi, ätnäŋäqi timäutŋqä imäkqaŋgi, qu näqŋqä ämetqäŋä. Kukŋuä iqu, aaŋä äŋguänäŋä eä, ne Israitqä iqunenyä qäyä etaŋgi, huizi iquauŋä-pqe, yätamäkqä inä ävätqäuä. Kukŋuä zä äwämiŋqä iqu, ii Kraisi, heyaqä yäpä imä äpmeŋqä Iquvi. Iquesaŋi, he nätmatqä äŋguänäŋä qeqätqä, henyqä qäukuä yäŋi näwinyä äwiŋqä mapŋqe, hiŋuä äqämbu pmetpŋqe.  
\v 28 Kraisi Iquenyqe, ne ämaqä eeqänäŋä iuŋi, awä ätuätuŋque. Ii imäkätuŋque, ne neqä kŋuä indqäŋqä äŋguänäŋä itä, näqŋqetäŋi, qu ämotquetanä, kukŋuä yäŋänäqŋqä ätuätuŋque. Tiiŋiŋqä neŋgaŋgiyi. Qu Kraisi Iquenyqä quuvqä heqiyqetä, Ique qänaki wivändqetäŋi, naqä-qakuä heqaŋgpi, ne Goti Iqueqä hiŋuä iqi ätuma uwquatuŋque.  
\v 29 Iiŋä timäuquätŋqä diŋqe, nyi yäŋänäqŋqä Kraisi Iqu inyimäkqetaŋi, nyi enyqä miqä itmä, wäuŋuä tnäŋä itŋqe.   
\c 2  
\p
\v 1 Nyi iiŋä itŋqeŋqä etqäqe, he nyinyqä näqŋqä tiiŋä mapŋqä änyiŋgi. “Poli iqu nenyqätä, ä ämaqä aŋä-himqä Latisiya iu äpmeŋuwä iquauŋqätä, itaŋga ämaqä huizi, ique hiŋuä mäquŋquä itqäŋuwä iquauŋqätä, ne yätamäkqä neyätŋqeŋqe enyqä miqä itä, wäuŋuä tnäŋä äyä itqänä.”  
\v 2 Nyi iiŋä imäkätŋqe, ii he Goti Iqueqä qokä-apäki, eeqäpnä yäŋänäqŋqä emäkqaŋgmdi, hiqä-hiuäŋqä kiiŋä enyätä, äwqä naqä-hŋqunä imbu pmetpŋqeŋqä, imäkätŋqe. Itaŋga ämaqä iiŋä iquenä, he Goti Iqueqä kukŋuä zä äwiŋqä iquenyqä, näqŋqä yasämä ämepu, äwqä haŋuä iŋqä pmetpŋqä, imäkätŋqe. Kukŋuä zä äwiŋqä iqu, ii Kraisi Iquvi.  
\v 3 Näqŋqetä, suqä kŋuä äŋguä iwäsäuqetä, eeqänäŋi, qa eŋqä-pa Iqueŋi maŋguä ämnä zä witaŋgi, Iqunä vquänä.   
\p
\v 4 Nyi kukŋuä tä etqäqe, ii tiiŋiŋqe. Ämaqä hŋqu, kukŋuä quaŋgä iuŋi, naqä-qakuänä imäkätä etätä, hänaqä hui-mända etma uwqä diŋqä, awä etqä.  
\v 5 Nyi hesä anä mäpmeqä imä-qe, nyi henyqe kŋui hui mimäuqä, yqänä nyätaŋgi äpmeŋqe, ii tiinji. Nyi hesä anä äpmeŋä. Itaŋga he wäuŋuä qäyunä imäkäpu, Kraisi Iquenyqä quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyätaŋguwä diŋqe, nyi äwqä yeeqä änyiŋgi.   
\s1 Goti Hanjuwä Iqu, he Kraisi Iqutä häŋä anä pmepŋqä, emäkkqeŋqä  
\p
\v 6 Iŋi he Kraisi Jisasi Iqueŋi, hiqä Naqä eŋqä-paŋä ae itmakuwä eŋqe, Iqutä ämuäŋmbu, tii äpmaka uwqäpŋqe.  
\v 7 Zä-hukä yäŋänäqŋqä äuŋqä-ma iiŋä äupu, aŋi zä quea iuta yäŋänäqŋqä ämätnäŋqä-pa yäŋänäqŋqä iiŋä ätqäupu, kukŋuä awä tqaŋgä näqŋqä ämetqäŋuwä iuŋi, quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyäpu, itaŋga eqä-häki maŋguä änyätä, äqutumäwa äpäwiqä-paŋä iiŋi, Goti Ique, “äŋguiqä” kuapänä tquäpŋqe.   
\p
\v 8 Suqä quvqä tiiŋä timäuqä diŋqä wimasipu! Ämaqä hŋqua näqŋqä eäpnnä, iquauqä kukŋui quati maeqä etaŋgi, quaŋgä tqaŋguwä iquauŋi, qätä äwiyäpu qänaki äwivändquwi, guä eŋqä-pa pmetpnuwi. Ämaqä iiŋä iqua, iquauqä kŋuä imŋi, Kraisi Iquesa mämeqä ipu, suqä kaqä-kawäka imiŋuwä iutä, nätmatqä qua täutaŋä iuŋqätä, näqŋqe inä ämapu awä ätätqäŋä.  
\v 9 He näqŋqä äyuwä. Kraisi Iqu huiwi ne änyäŋqu-paŋä änyäqäqe, Goti Iqueqä suqetä, Iqueqä häŋä-pmeqetäŋi, eeqäpnä Iqutäŋi, eqä-häkä maŋguä änyäŋqä-pa, Iqueŋi maŋguä iiŋä änyä.  
\v 10 Iqu iiŋä eä, nätmatqä huitaŋä-huitaŋä eeqänäŋä yäŋänäqŋqä-täŋä iquau Miqä-que. Iŋi he Iqutä ämuäŋmbiyitaŋi, he-pqe maŋguä iiŋä enyätaŋguti, nätmatqä naqä-qakuä hŋquenyqä äwa miqä ipŋqe.  
\v 11 He Iqutä ämuäŋäŋgaŋguwitaŋi, tiiŋä-pqe inä emäkkqe. Suqä yäuä iqu, hiqä äwqä imŋi, äpakä mäwiqä yätŋqänä, huätä ätäwikqe. Iqu iiŋä emäkätä, suqä qokä iquauqä huiwä häuä ktäŋqä eŋqä-paŋi, naqä-qakuä emäkkqe. Israitqä iquauqä suqä qokä iquauqä huiwä häuä ktäuqe, ktqenä etaŋgi, Kraisi Iqu häue, neyaqä äwqä yäpä imŋi, ktäunä.  
\v 12 He asŋä änyä ti ämepu, Kraisi Iqutä anä equmäkŋgaŋguwäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu heŋi, Iqutä qua anä eptekqe. Itaŋga Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä yäŋänäqŋqeta, Kraisi Ique aŋgi ävauqumuatkqeŋqä, he quuvqä eqiyäpu, asŋä ämeqaŋguwäŋga, he Kraisi Iqutä, qua buta aŋgi anä evauqumuatkqe.  
\v 13 Suqä yäuä iqu, heyaqä äwqä yäpä imŋi, huätä matuwäŋqä etaŋgqä iutaŋi, he suqä quvqä huitaŋä-huitaŋä imäkäpu, pizqä eŋqä-paŋä witaŋguwäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, neyaqä suqä quvqä eeqäpnäŋi, huätä ämamäukqetaŋi, Kraisi Iqutä häŋä anä pmepŋqä emäkkqe.  
\v 14 Pipa, neqä suqä quvqeŋqä äqänäŋqä, ne kukŋuä mänetätŋqä iqu, qäpu hiätŋqänä, huätä ämamäutä, Kraisi Iqueqä zä-huätatä iu ae äuekqe.  
\v 15 Iqu dŋä iquauqä yäŋänäqŋqetä, huizi iquauqä yäŋänäqŋqetäŋi, hma imäkkqe. Zä-huätatä iuŋi, ämaqä eeqänäŋi, Iqu yäŋänäqŋqä eeqänäŋi, ae ämäwqätäukqä qumbŋqä diŋqä, ämotquakqe.   
\s1 He qua täutaŋä kŋuitä, suqetä, qänaknä miqä pambu!  
\p
\v 16 Iiŋiŋqe, suqä buayätä eqätä ŋqeŋqätä, hiunji naqäŋga Goti Iqueä yoqeŋqä aquvä qänäqäsqeŋqätä, qaŋuä maŋä pmeqaŋga aquvä qänäqäsqeŋqätä, Sämbatqä hiunji hapä pmeqä timäuqaŋgaŋqätäŋi, ämaqä hŋqu, “He kukŋuä-suqä duŋi, qäyunä miqä iqäuä. Iiŋä-iiŋä imäkqaŋgpiyä” etqäqe, hiŋuinä äqunäpu, qänaknä miqä pa iqäpnä.  
\v 17 Suqä iiŋä iqua, ii nätmatqä qänaknda timäuniqä diŋqä ktqä eŋqä-paŋiyi. Iŋäqe nätmatqä aaŋä naqä-qakuänäŋi, Kraisi Iquesa meqä eä.  
\v 18 Ämaqä, “He mändi äkittqänäpu, ynaunjqä iquauqä yoqe haqeqä mamäuqäpŋqä” etquwä iquauŋi, hiŋuinä äqunäpu, qänaknä miqä pa iqäpnä. Ii he Goti Iquesaŋi, nätmatqä äŋguänäŋi mämeqä ipnuwäŋqä emäkpnä. Ämaqä ii ätätqäŋuwä iqua, qu wätqä eŋqä-pa äqunäpiyiŋqä, kukŋuä kuapänä ätäpu, kŋui suqä qua täuŋiŋqänä indqämbu, “Ne näqŋqä-täŋuneyqä” kŋuä indqänäpu imäkätqäŋä.  
\v 19 Itaŋga qu Kraisi neyaqä Nyuäŋä Iqutäŋi, naqä-hŋqunä mamuäŋäŋqä itqäŋä. Nyuäŋä Iqu, ne quuvqä eqiyäuŋquä Ique. Nyuäŋä iqu, huiwiu ämitŋqä-pa, Kraisi neqä Nyuäŋä Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä duta, ne naqä-hŋqunä hiätatuŋquä hatŋä änaquqotäuä, itaŋga naqä imänatuŋquä ämäneyätä, yäŋänäqŋqä inemäkätŋqä Iquvi.   
\p
\v 20 He Kraisi Iqutä anä äpäkonäpu, qua täutaŋä kŋuitä, suqetä, mändi ae äkittqäkuwi. Iiŋä etaŋgi, he ämaqä qua täutaŋä iqua eŋqä-paŋuenä maeqä epiyi, suqä tiiŋä iquauŋi, qänaknä miqä pambu!  
\v 21 “He nätmatqä iuŋi, a mämiqä pambu! Nätmatqä näŋiŋi, maŋqä pambu! Nätmatqä täqiŋi, mitmaqŋqä pambu!”  
\v 22 Suqä iqua ätquwi, nätmatqä iiŋä iqua äpakä mäwiqä, qui maqänä imäkmbnä. Suqä iqua, ämaqä iquauqä kŋuä indqäŋqä iutanä imäkäpu, “Iu qänaknä ipiyä” tpnä.  
\v 23 Ämaqä suqä iiŋä imäkätqäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iquenyqä yäpä iqi ipu, quwqä-quwä äkittqänäpu, quwqä huiwä iuŋi, haŋä-iqä ämetqäŋuwiŋqä motquapŋqä, i imäkätqäŋuwi. Iiŋqe, ämaqä hŋqua kŋuä tiiŋä indqänätqäŋuwi, “Suqä iiŋä iqua, aaŋä jänänäŋiqä.” Iŋäqe ne suqä iiŋä iqua qänaknä iqä-säpi, suqä yäuä neqä äwqä yäpä imä äwiŋqä iuŋi, huätä mämamäuqä, yqänä witäniyi.   
\c 3  
\s1 Kraisi Iqu, hiqä häŋä-pmeqä naqä-qakuä iutaŋä Qakuä-quvi  
\p
\v 1 Iŋäqe, Goti Hanjuwä Iqu Kraisi Ique aŋgumä ävauqumuatätäqäŋgaŋi, he änyä-häŋä ae äyä emäkkqe. Iiŋiŋqe, he kŋui, nätmatqä äki, Iqu ämitä qäukuä yäŋi äpmeŋqä iuŋqänä, witätŋqä äyuwä. Iqu yäŋiŋi, Kaniqueqä hipa ämuaŋgisa äpme.  
\v 2 He kŋui, nätmatqä qua täutaŋä äki-äkiŋqä maiyqä pa iquä. Qäukuä haqä yätutaŋiŋqänä eyquätŋqänänji.  
\v 3 He Kraisi Iqutä anä äpäkoŋguwä-qae, heqä häŋä-pmeqe, Kraisi Iqutä zä witaŋgi, ga he Goti Iqutä ämuäŋnäŋä.  
\v 4 Kraisi Iqu, hiqä häŋä-pmeqä naqä-qakuä iutaŋä Qakuä-quvi. Iqu aŋgi äquvepätä, yoqä naqä motqueqetä, ätnäŋäqi timäuqaŋgaŋi, he-pqe asänä iiŋä timäupnuwi.   
\s1 Ämaqä, Goti Hanjuwä Iqu änyä-häŋä ae iwimäkqä iquauqä suqeŋqä  
\p
\v 5 Iiŋiŋqe, heqä qeqä-quuvqä imŋi, nätmatqä qua täutaŋä iuŋqä indqänäŋuwi, aŋgumä aquvä mämaqiyqäŋqä huätä hämänänä vquatämäupu. Nyi ii etqe, suqä quvqä tiiŋä iquauŋqä etqä. Suqä huiwä yaŋä-iŋqä Goti Iqu änätapkqe, tuwä äväpu, huitaŋä-huitaŋä imäkäkiqeŋqätä, suqä kiyä mätqä eeqänäŋä imäkqeŋqätä, suqä quvqä iqu, huiwä iqueqä äwiŋqä du imäkqeŋqätä, suqä hiŋuä aowä qŋqä iqeŋqätä, etqä. Suqä hiŋuä aowä qŋqe, ii goti quaŋgä iu qoŋä woktäuqä eŋqä-paŋä asänäŋi.  
\v 6 Ämaqä, suqä iquau äpakänä imäkqa äumitpqä iquauŋi, Goti Iqu äkasuwä ätuätä, kimaŋi, haŋä-iqä väŋqiyä.  
\v 7 Kiŋganäŋi, suqä quvqä iqua imäkätqäŋuwä iquauŋi, he-pqe inä äyä imäkmiŋuwi.  
\v 8 Iŋäqe täŋgaŋi, he suqä tiiŋä tqua-pqe, gquä yäuä eŋqä-pa, hämänänä bi äquvätämäupu, aŋgi mimipŋqäŋqä änyiŋgi. Suqä himä qui maqänä mimäkqäŋqä, maŋä yäŋänäqŋqä ätäpu mäkäŋqä miqäŋqä, ämaqä hŋque mändi kittqiyqŋqä, maŋiutaŋi kukŋuä quvqä tqäŋqä.  
\v 9-10 Heqä quuvqä anä eqiyätqäŋuwä iquauŋi, kukŋuä quaŋgi mätquä pambu. I tiiŋä etaŋgi etqä. He gquä yäue bi äquvätämäupu, änyä-häŋä ämipŋguwä-paŋi, qua täutaŋä suqä quvqä eeqänäŋi, hämänänä ävquatämäupu, änyä-häŋä ae äyä ekuwi. Iiŋä eqaŋguwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu heŋi, Iqueqä-kiuä eŋqä-pa emäkätä, hea ique-iqueŋi, näqŋqä kuapänä etapätqäuä.  
\v 11 Ne ämaqä iiŋä ae eanä, asänäŋä äyä äpmeŋu. Iiŋä etaŋgi, ne kŋuä tiiŋi, mindqäŋqä pa yatuŋque. “Ämaqä Grikä iquatä, Israitqä iquatäŋi, huitaŋä-huitaŋiqä. Ämaqä qokä iquauqä huiwä häuä ktäŋqä iquatä, häuä maktäŋqä iquatäŋi, huitaŋä-huitaŋiqä. Kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqä iqua, huitaŋä-huitaŋiqä. Ämaqä qäuqä imdaŋä iquatä, aŋä äŋguä iqisaŋä iquatäŋi, huitaŋä-huitaŋiqä. Wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä iquatä, ämaqä wäuŋui quwqenä ämipu pmeqä iquatäŋi, huitaŋä-huitaŋiqä.” Ne kui-kui e etaŋgqä-qe, Kraisi Iqu eequneqä yäpä täŋgisa äpmeŋqe, ne kŋui Iquenyqänä indqäŋguatuŋque.   
\s1 Suqä ämaqeuŋqä wiŋqe, suqä huiziuŋi ämäwqätäunä  
\p
\v 12 Goti Hanjuwä Iqu, he Iqueqänä pmetpŋqä atäuŋuä ae etetä, henyqä aaŋä kuapänä äwinyätqäuä. Iiŋiŋqe, he änyä häŋä iiŋä ae imäŋguwitaŋi, tiiŋä imäkqäpŋqe. Suqä ämaqeuŋqä huäqä euŋqä iqutä, äŋguä iwimäkqä iqutä, mändi äkittqänäpu qeiqi pmeqä iqutä, haŋä-iqä ämepu äwqä haŋuä iŋqä pmeqä iqutä, iquau imäkqäpŋqe.  
\v 13 Hesaŋä hŋqu, “Nyi ämaqä äti iquesa äwqä haŋä-iqä ämeŋänä” ätqäqe, qäyä etaŋguti, käta-käŋgua iiŋä iqueä suqä quvqeŋqä hui imäutä, äwqä haŋuä imäknätŋqe. Naqä Iqu-pqe heyaqä suqä quvqeŋqä hui imäutä, äwqä haŋuä ae äyä imäkŋgqe. Itaŋga he-pqe, suqä asä iiŋi imäkqäpŋqänänji.  
\v 14 Suqä iiŋä iqua e etaŋgqä-qe, suqä ämaqeuŋqä äwiŋqä iqu ämäwqätäuä. Suqä äwiŋqä iqu, suqä äŋguä huiziquatä guä äqänä, ämaqä quuvqä heqiyqä iquauŋi naqä-hŋqunä pmetpŋqä iwimäkquänä.  
\v 15 Hiŋuiqänäŋi Goti Iqu, he naqä-hŋqunä epu, äwqä haŋuä imbu pmetpŋqänä ae äyä etekqe. Kraisi Iqueqä äwqä haŋuä iŋqe, heyaqä qeqä-quuvqä imä qäyä pmetätŋqänä, hiŋuinä quŋgaŋgpu. Itaŋga Goti Iqueŋi, nätmatqä eeqänäŋiŋqe, “äŋguiqä” tquäpŋqe.  
\v 16 \fig Kraisi Iqueä kukŋui, hiqä qeqä-quuvqä imŋi, meaŋqä maŋguä emnätätŋqe.|alt="family reading" src="famlread.tif" size="col" copy="Illustrations by [insert illustrator name]. Used by permission." ref="3:16" \fig*Kraisi Iqueä kukŋui, hiqä qeqä-quuvqä imŋi, meaŋqä maŋguä emnätätŋqe, tiiŋä imäkqäpŋqe. He näqŋqä äŋguänäŋi, Kraisi Iqueqä kukŋuä iuta ämepu, quuvqä heqiyqä iquau näqŋqä mapŋqänä yasämä ämotquepu, suqä äŋguänäŋinä imäkqäpŋqä ämotquepu, apqä huitaŋä-huitaŋä ätäpu, näqŋqä-vqäpŋqe. He apqe, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu äqänäŋqetä, apqä Goti Iqueqä yoqä haqeqä ämamäupu ätätqäŋuwitä, itaŋga apqä huizi iquatä ätäpiyäŋgaŋi, hiqä äwqä imŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqä yeeqä ipu tqäpŋqe.  
\v 17 He kukŋuä ätäpiyä iu, wäuŋuä ipiyä iu, nätmatqä äki-äkitaŋä imäkpŋqe, Naqä Jisasi Iqueqä yoqä ämeŋuwä iutaŋi, qäyunä imäkqaŋgpu. Iiŋä imäkäpiyäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Apiqueŋi, Jisasi Iquesa, “äŋguiqä” ätuäpu, imäkqaŋgpu.   
\s1 Poli iqu imbquauŋi, äänä pmeqeŋqä näqŋqä äwikqeŋqä  
\p
\v 18 Apäkä iuenä, hiqä qokä iquauŋi, yäpä iqi vqaŋgpu. Suqä iiŋi, Naqä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, jänänäŋiyi.  
\v 19 Qokä iquenä, he heqä apäkä iuauŋi, quvqä mitqueqä pa ipu, iuauŋqe kiiŋä eŋguätŋqänänji.   
\p
\v 20 Ymeqä isuenä, hiqä hinaqä-hinuŋua nätmatqä äki-äkitaŋi, “imäkpiyä” etquwi, hŋgisa miqä, qänaknä ipu imäkqäpŋqe. Iiŋä imäkqaŋgpqe, Naqä Iqu yeeqä naqänäŋä iquänä.  
\v 21 Kanuŋuenä, hiqä ymeqä isuauqä quuvqä heqiyqe, qui iwimäkqäŋqä, nätmatqä hmbinyqä jänjänä ätuäpu, enyqä miwimäkqä pambu.   
\s1 Poli iqu, wäuŋuä-wiyqä iquautä, wäuŋuä kanuŋuautä, ätukqeŋqä  
\p
\v 22 Wäuŋuä-wiyqä iquenä, hiqä ämeyqä iqua nätmatqä äki-äkitaŋi, “imäkpiyä” etquwi, hŋgisa miqä, qänaknä ipu imäkqäpŋqe. Iqua iqi eŋuwi, yeeqä iwimäkpŋqänä wäuŋuä äŋgui iŋganä imäkäpu, ä iqi hma eŋuwi, wäuŋui iqi äquvatemä, enyqä mäwqä pambu. He Naqä Iquenyqä zä ipu, hea ique-iqueŋi, kŋui naqä-hŋqunä ämepu, wäuŋui äŋguänäŋä imäkqaŋgpu.  
\v 23 He wäuŋuä eeqäpnäŋä imäkäpiyä iuŋi, kŋui, “Nyi wäuŋui ämaqeu wiyqunä manä, Naqä Ique wiyqunjqä” indqänäpu, enyqä miqä äŋguänäŋä imäkqäpŋqe.  
\v 24 He Naqä Iquesa nätmatqä äŋguänäŋi, hiqä ätnä äwiŋqe, ämapnuwä diŋqe, näqŋqä ae ämakuwi. Nätmatqä ii, Iqueqä qokä-apäkä iquauŋqä, näwi iwäsäumäkekqe. Kraisi Iqu, hiqä Ämeyqä naqä-qakuä-qu etaŋgi, he Iqueqä wäuŋuä-wiyqä eŋä.  
\v 25 Ämaqä hŋqu, suqä quvqä imäkqa äumitätqe, iqu kimaŋi, haŋä-iqä menä. Goti Iqu ämaqeuqä suqä iuŋi, asänä Iwäsäuqä Iquvi.   
\c 4  
\p
\v 1 Ämaqä ämiqä iquenä, heqä Ämeyqä Iqu qäukuä yäŋi äpmeŋqeŋqä kŋuä indqänäpu, heqä wäuŋuä heyqä iquauŋi, suqä äŋguitä, jänäŋitä, motqueqäpŋqe.   
\s1 Suqä tääqä tqä iqueŋi, a yäŋänäqŋqä qätätaŋgpu  
\p
\v 2 He suqä tääqä tqä iqueŋi, a yäŋänäqŋqä qätätaŋgpu. Iiŋä imäkäpiyäŋgaŋi, kŋui äŋguänä indqänäpu, hea ique-iqueŋi, Goti Hanjuwä Ique, “äŋguiqä” tquaŋgpu.  
\v 3 He tääqä ätäpiyäŋgaŋi, nenyqä-pqä inä, tii timäutŋqä tqäpŋqe. Iŋi Goti Iqu hänaqä imäuänayqaŋguti, ne Kraisi Iqueqä kukŋui, ämaqä du awä tquatuŋque. Kukŋuä iqu, hiŋuiqänä zä äwämiŋqe, ätnäŋäqi ae ätimäuqe. Nyi kukŋuä ique awä tqaŋgqeŋqä, guä äkiqiyenjikuwä äpmeŋä.  
\v 4 Tääqe, tiiŋä-pqeŋqä inä tqaŋgpu. Nyi kukŋuä awi, qu näqŋqä ätnäŋäqinyä mapŋqeŋqä, qäyunänä tqumqä diŋqäuä.   
\p
\v 5 He ämaqä, Kraisi Iquenyqä quuvqä maeqiyqä itqäŋuwä iquatä, anä äpmapiyäŋgaŋi, hiunji qäyunäŋä iqu hiŋginä päwqeŋqe, he kŋuä qeiqinyä indqänäpu, suqä jänänäŋi iŋganä motqueqaŋgpu.  
\v 6 He ämaqeu kukŋuä ätuäpiyäŋgaŋi, qeiqinyä ätuäpu, kŋui äŋguänä indqänäpiyä iuta, kukŋuä äwinyä iqä tquäpŋqe. Iŋi qu yatŋqä eyqaŋgpqäŋgaŋi, he kima qäyunä tquäpŋqe.   
\s1 Poli iqu, ämaqä hŋquau, “Henyqä hui mimäuqä iqänä” ätukqeŋqä  
\p
\v 7 Tikikusi iqu, neqä neyämaqä-qu eä, Naqä Iqueqä wäuŋui mävquatämäuqä, nesä anä imäkätuŋquä ique. Ne iquenyqe, kuapänä änenyätqäuä. Nyi täqi änä-änä pmetaŋgqeŋqe, iqu awä hetänä.  
\v 8 Iqu ne eequne täqi, änä-änä äpmeŋqueŋqe awä etätä, itaŋga heqä qeqä-quuvqä yäpä imŋi yäŋänäqŋqä emäkätŋqeŋqe, nyi iqueŋi henyqä ändowatqä.  
\v 9 Iqutäŋi, ämaqä hesaŋä Onesimusi, ne mänävquatämäuqä itŋqä iqu, anä quvepinyä. Iqu-pqe neqä neyämaqä-qu eä, iquenyqe kuapänä änenyätŋqä ique. Iquaqu nätmatqä eeqänäŋä täqi ätimäutŋqeŋqe, awä hesinyä.   
\p
\v 10 Aritakusi guä anä äpmeŋueä iqu, “Henyqä hui mimäuqä iqänä” etqi. Itaŋga Makä, Banäpasi iqueqä kätäŋguequ-pqe, inä etqi. Makä iquenyqe, nyi he awä ae etkqe. Iqu iqi ätimäuqäqe, he iquenyŋqä yeeqä ipu itmeqäpŋqä.  
\v 11 Itaŋga Jisasi, iqueqä yoqä huizi, “Jastusiuä” ätätqäŋuwä iqu-pqe, inä etqi. Ämaqä Israitqä iutaŋi, ämaqä tquanä, Goti Iqunä miqeuŋqä awä-tqä iuŋi, yätamäkqä änyiyäpu, äwqä-qeiqi nyätätmqä inyimäkätqäŋuwä iquayi.   
\p
\v 12 Ämaqä hesaŋä Epaplasi, Jisasi Kraisi Iqueqä wäuŋuä imäkqä iqu-pqe, “Henyqä hui mimäuqä iqänä” inä etqi. Iqu hea ique-iqueŋi, henyqä tääqe, iqueqä qeqä-quuvqä imda ätätä, Goti Iqu yätamäkqä eyätŋqä, yatŋqä ävätqäuä. Iŋi he Kraisi Iquenyqä quuvqe, mävquatämäuqä danä, a yäŋänäqŋqä äqätpu, Goti Iqueqä suqeŋqätä, äwiŋqeŋqätä, näqŋqä äŋguänäŋä ämepu, yäŋänäqŋqä tqäutpŋqä ätätqäuä.  
\v 13 Iqu yätamäkqä eyätä, quuvqä heqiyqä aŋä-himqä Latisiya pmeqä iquautä, itaŋga Helapolisi pmeqä iquautä vätŋqe, wäuŋui dŋä huqä itqätaŋgi äqunmä awä etqä.   
\p
\v 14 Lukä, duuta ne iquenyŋqä kuapä änenyätŋqä iqutä, Demasi iqutä iquaqu, “Henyqä hui mimäuqä iqueä” inä etqinyä.   
\p
\v 15 Neqä neyämaqä aŋä-himqä Latisiya iu äpmeŋuwä iquautä, apäkä Nimbaisä, itaŋga quuvqä heqiyqä iiyqä aŋä iu aquvä äqänäqisätqäŋuwä iquauŋi, he “Poli iqu henyqä hui mimäuqä iqiyä” jipŋqä änyiŋgi.   
\p
\v 16 He tuwaŋuä tqu a qäpu ätäupiyi, quuvqä heqiyqä Latisiya iu äpmeŋuwä iquau vqaŋgpi, iqua-pqe a inä täupŋqe. Itaŋga tuwaŋuä huizi, nyi Latisiya pmeqä iquauŋqä äqiyqäqä iqu, iqua henyqä tnämäuqaŋgpi, he-pqe a inä täupnä.  
\v 17 He Akipusi iqueŋi, “Si Naqä Iqu wäuŋuä äktapkqe, äŋguänä ämitnä imäkätnä, qäpnä imäkmävä” tupu.   
\p
\v 18 \fig Täŋgaŋi nyi guä yqänä äqiyänmä pmeŋqä täŋqe, he nyinyqä kŋuä indqäŋgaŋgpu.|alt="2 chains attached to wall" src="HK00203C.tif" size="col" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="4:18" \fig*Nyi Poli iqunä, “Henyqä hui mimäuqä iqänä” etätmä, ŋqä hipaitä tuwaŋuä hiqŋqä imäkqä. Täŋgaŋi nyi guä yqänä äqiyänmä pmeŋqä täŋqe, he nyinyqä kŋuä indqäŋgaŋgpu. Iŋi Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapquä.