\id ACT Menya [MCR – Carl R Whitehead] 
\h Wäuŋuiŋqä 
\toc1 Ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquauqä  Wäuŋuiŋqä  (2 Lukä) 
\toc2 Wäuŋuiŋqä 
\mt2 Ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquauqä  
\mt1 Wäuŋuiŋqä  
\mt2 (2 Lukä)  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Lukä iqu kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iqu, Jisasi Iqueŋqä äqäkqe, bukä täuŋi, wiyä inä ikqe. Iqu bukä qäquaqui äqäkqä iquvi. Bukä täuŋi, Dŋä Äŋguä Iqu, ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau, näqŋqetä, yäŋänäqŋqetä vqaŋgqetaŋi, iqua Jisasi Iqueqä kukŋuä äŋgui awä ätuäkämiŋuwi iuŋi, ne a ätäutqäŋu. Iqua aŋä-himqä Jerusälemä iutä, qua Jutiya aŋä eeqänäŋä iutä, qua Sämaliya aŋä eeqänäŋä iutä, itaŋga qua eeqänäŋä hituŋuä äwiŋqä-ma, awä ätuäkämiŋuwi. (1:8 hiŋuä qundŋqe.)  
\ip Bukä iuŋi, suqä Jisasi Iqueqä yoqä haqä mamäupŋqä aquväqŋqä iqu, Israitqä iquauqä awä iqisa ätimäuqetaŋi, qänakndaŋi naqä ätimäutä, qua eeqänäŋä iu hiŋginäwa äwekqeŋqä kukŋuä quea iiyi. Lukä iqu tiiŋä motquetŋqä äwiŋgqe. Wäuŋuä Jisasi Iqu imäkkqä iutä, ämaqä, Iqueqä kukŋuä iu qänaknä iqä iquauqä häŋä-pmeqä iutäŋi, nätmatqä iquaqu kukŋuä Goti Iqu Israitqä iquatä qäŋganä guä ämäsäukqe, qäyunä ämotquakiyi.  
\ip Bukä iutaŋä kukŋuä naqänäŋä hŋqu, Dŋä Äŋguä Iqueqä wäuŋuä iiŋqeyi. Dŋä Äŋguä Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä Dŋä Iquvi. Kiŋganäŋi, hiunji hapä pmeqä naqänäŋä, qu ‘Pendikosiŋganjqä’ ätmiŋuwäŋgaŋi, Iqu ämaqä Jisasi Iqu ämotquamiŋqä iquau, äwimakqe. Iŋi qänakndaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu kŋuä äŋguitä, yäŋänäqŋqetä, iquau ävqa-ävqa äukqe.  
\ip Ga bukä iutaŋi, ne näqŋqä tiiŋiŋqä ämequ. Ämaqä, Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, qokä-apäkä iu, Jisasi Iqueqä kukŋuä äŋgui awä ätuäpiyäŋgaŋi, qu kukŋuä quäuqä kuapänä ätumiŋuwi. Iŋi, qokä-apäkä kuapänäŋi, kukŋuä äŋgui yeeqä ipu itmeqaŋguwitaŋi, ämaqä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä, aquvä äqänätqäŋuwä iqua, hävemnäqŋqä ätimäupu, yäŋänäqŋqä ekuwä iuŋiŋqä, ne hiŋuä äqunätqäŋu.  
\ip Itaŋga bukä iuŋi, ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquauŋqä tiwiqe, kuapänä äyuänä. Itaŋgi iquataŋi, Pitä iqutä, Poli iqutä imäkkiyä iiŋqe, tiwiqä aaŋä kuapänäŋä äyuänä. Pitä iqu, Jisasi Iqutä qaŋä ikipu, wäuŋuäŋqä näqŋqä ämamiŋuwä iquautaŋä iquvi. Iŋäqe Poli iqu qäŋganäŋi, Jisasi Iquenyqä quuvqä maeqiyqä itä, Iqueqä kukŋuiu qänaknä miqä imiŋqe. Iqu ämaqä, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä qänätaŋguwä iquau, mändi kittqiyätŋqä wäuŋuä yäŋänäqŋqä ikämiŋqe. I etaŋgi Jisasi Iqu, Poli ique tääqä ätuätumetä, Iqueqä wäuŋuä imäkätŋqä kiŋganäŋä-que iwimäkkqe.  
\ip Bukä iutaŋä hŋqäqiŋi, Lukä iqu, tiwiqä Poli iqueŋqä ätätäqäŋgaŋi, “Ne iiŋä-iiŋä imäkkqueqä” ätätä äqäkqe. Ämaqä näqŋqä-täŋä kuapänäŋä iqua, kŋuä tiiŋä indqänätqäŋä. Lukä iqu hea hŋquauŋi, Poli iqutä iqueqä näueqä iquatä, qaŋä anä äyä ikämiŋuwi. Iŋi iqu tiwiqä hea iqu anä ätuäkämiŋuwiŋqä ätuätäqäŋgaŋi, iqu, “Ne iiŋä-iiŋä imäkkqueqä” ätätä äqäkqe.  
\c 1  
\s1 Jisasi Iqu, Dŋä Äŋguä Iqu äquvepäniqeŋqä ätukqeŋqä  
\p
\v 1-2 Tipilusi iquki, nyi bukä huiziqu äqäkqä iuŋi, Jisasi Iqu imäkmiŋqeŋqätä, näqŋqä äwimiŋqeŋqätä, hiunji Goti Hanjuwä Iqu, Ique ätuma ekqäŋgaŋqe, eeqänäŋi ae äqäkqe. Goti Hanjuwä Iqu, Ique änyä mätuma mayqäŋga, Iqu ämaqä, kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä dowatätŋqä atäuŋuä ikqä iquauŋi, qu wäuŋuä imäkpnuwäŋqä diŋqe, Dŋä Äŋguä Iquesa ätukqe.  
\v 3 Iqu täŋä-huŋqe qäpu ae ämeqe, qänakndaŋi, ämaqä iquau äwimeqe, iqua, “Iqu ävautä, häŋä äpmenä” kŋuä vätŋqä diŋqe, nätmatqä kuapänäŋi imäkkqe. Hea 40 iuŋi, Iqu äwimeqisätä, Goti Hanjuwä Iqunä miqä iuŋqä ätumiŋqe.  
\v 4 Hea hŋqueŋi, Iqu iquatä buayä anä änäpu, tiiŋä ätukqe. “He Jerusälemäŋi, mävämeqä iqäpŋqä. He nätmatqä äŋguänäŋä, Apiqu ‘Äwimniqeqä’ ätkqeŋqä, hiŋuä äqämbu pmeqäpŋqä. Hiŋuiqänäŋi Nyi iiŋqä awä ae etkqeqä.  
\v 5 Ii tiinjqä. Jonä iqu ämaqe, eqetä asŋä äqämiŋqe. I etaŋgi hiunji kuapänäŋä maeqäŋga, he asŋi, Dŋä Äŋguä Iquesä mapŋqäuä” ätukqe.   
\s1 Jisasi Iqu, qäukuä haqä yätuŋqä ekqeŋqä\f + \fr 1:6 \ft Makä 16:19-20; Lukä 24:50-53\f*  
\p
\v 6 Iqua aquvä äqämbu anä äpmapiyi, Ique yatŋqä tii äwikuwi. “Naqä Iquki, täŋgaŋi Si Israitqä iqua, Romätaŋä iquauä yäpä imä mäpmeqä ipŋqä, aŋgi yäŋänäqŋqä iwimäktŋqätanä?”   
\p
\v 7 Kimaŋi, Iqu tiiŋä ätukqe. “Hiunji Apiqu ätekqeŋqe, he näqŋqä maeqä ipŋqäuä. Näqŋqe, Apiqu Kiqä-kiuänä enä.  
\v 8 Iŋäqe Dŋä Äŋguä Iqu emeqaŋga, qänakndaŋi, he yäŋänäqŋqä ämepu, Nyaqä kukŋuä awi, Jerusälemä iutä, qua Jutiya aŋä eeqänäŋä iutä, qua Sämaliya aŋä eeqänäŋä iutä, qua eeqänäŋä hituŋuä äwiŋqä-ma, tuäkiqäpnuwäŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 9 Iqu iiŋä ätuäqe, iquauqä hiŋuä iqisa yändi-yändi peyätqätaŋga, qaquvqä hŋqu Ique itmakqe. Itmeqaŋga, iqua Iqueŋi, hiŋuä mäquŋquä ikuwi.  
\v 10 \fig Ämaqä qäpaiqä imäkŋqä hŋquaqu, iquatä maqänä qäqi anä ätqäukiyi.|alt="angels after the ascension" src="WA03937b.tif" size="col" loc="Acts 1:10-11" copy="Illustrations by Graham Wade © United Bible Societies, 1989." ref="1:10" \fig*Iqu äyätqätaŋgqä yätu, iqua hiŋuä yqänä qunätaŋguwäŋga, ämaqä qäpaiqä imäkŋqä hŋquaqu, iquatä maqänä qäqi anä ätqäukiyi.  
\v 11 Iŋgaŋi iquaqu tii ätukiyi. “Ämaqä Galilisaŋä iquenä, he qäukuä yätuŋi, suŋqä hiŋuä äqumbu tqäuŋäuä? Goti Hanjuwä Iqu, Jisasi Iqueŋi, hesa haqä yätuŋqä itmeqaŋgi ii äqunäŋuwä-pa, aŋgumŋi iiŋä päniqeqä” ätukiyi.   
\s1 Iqua, Jutasi iquenyqä tŋäŋqä hŋque, atäuŋuä ikuwiŋqä  
\p
\v 12 Iŋgaŋi iqua qoqoŋä Olipä iu ävämaŋi, Jerusälemäŋqä aŋgi äukuwi. Kiqä qaŋä uwqe, wanä kilomita.  
\v 13 Qu iqi ätimäupiyi, aŋä hiqŋqä haqä yätqä imäknätaŋgi, äpmamiŋuwä-täŋä ique äpaqukuwi. Pitä ique, Jemisi ique, Jonä ique, Endru ique, Pilipä ique, Tomasi ique, Batromi ique, Matiu ique, Jemisi, Aläpiyasi iqueqä hikŋä ique, Saimonä, Selotqä iquautaŋä ique, Jutasi, Jemisi iqueqä hikŋä ique, iqua iqi äpmamiŋuwi.  
\v 14 Qu äwqä naqä-hŋqunä imbu, Goti Hanjuwä Iqutä kukŋuä anä ätqämanmiŋuwi. Iŋgaŋi apäkä hiuatä, Mäliya Jisasi Iqueqä känaisä, Iqueqä käŋguäkatä, anä äpmamiŋuwi.   
\p
\v 15-16 I pmeqisätqätaŋguwäŋga, hea hŋqueŋi, ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqämiŋuwä kuapänäŋä iqua, aquvä äqäŋguwi. Ämaqä 120 iŋi. Iŋgaŋi Pitä iqu, iquauqä awä iqi pämä ätqäuqe, “Ŋqä nyämaqäuä, kukŋuä Dŋä Äŋguä Iqu vqaŋgi, Dewiti iqu ätätä, Goti Hanjuwä Iqueqä tuwaŋuä iu äqäkqe, ae ätimäuqeqä” ätukqe. “Iqu Jutasi, Jisasi Ique a kiqätpŋqä iquau hänaqä motqueqä iquenyqä ätukqeqä.  
\v 17 Iqu nesaŋä-qu eä, wäuŋuä anä ituŋqueqä” ätukqe.   
\p
\v 18 (Jutasi iqu, mbqä iqueqä suqä quvqeuŋqä äwikuwi, iqu ämeqe, qua hŋqu mbqä ikqe. Qänakndaŋi iqu qua iqi päkŋgaŋga, iqueqä äwqe äpkmäutä yäpaqäŋgisa ätimäukqe.  
\v 19 Iiŋiŋqe, ämaqä Jerusälemätaŋä eeqänäŋä iqua, näqŋqä e ämapiyi, quwqä aŋä-kukŋuä iu, qua iuŋqe yoqä ‘Akätamäuä’ änyuätkuwi. Kukŋuä iqueqä quati, ‘Qua häŋeqä-täŋiqä.’)   
\p
\v 20 “Ii apqä bukä iuŋi, tuwaŋuä tiiŋä äqänäŋqä-payi.  
\pi1 ‘\qt Iqueqä aŋi, ämaqä hŋqu mäpmeqä etaŋgqä, aaŋqä iqi ämätnänä.\qt*’\f + \fr 1:20 \ft Apqä Bukä 69:25\f*  
\m Itaŋga tiiŋä-pqä inä äqänänä.  
\pi1 ‘\qt Ämaqä hŋqu-pqe iqueuä yoqä naqetä, wäuŋuitä, ämeŋqiyä.\qt*’\f + \fr 1:20 \ft Apqä Bukä 109:8\f*   
\p
\v 21-22 Kukŋuä ii äqänäŋqetaŋi, Naqä Jisasi Iqu aŋgi ävaukqeŋqä kukŋuä awi, nesä anä tuaniŋqueŋqä, ämaqä hŋque atäuŋuä yatuŋqueqä. Ämaqä iiŋä iqu, hea Jonä iqu asŋä äwikqä iutati, Jisasi Iqu ne äneväma ekqäŋgaŋqä, Jisasi Iqu wäuŋuä imäkätqätaŋgqä iu nesä anä äpmeŋquä iutaŋä hŋque, atäuŋuä iatuŋqueqä” ätukqe.   
\p
\v 23 Iŋgaŋi iqua hŋquaqui atäuŋuä ikuwi. Hŋqu Josepä Basäpasi, iqueqä yoqä huizi, Jastusi iquvi. Hŋquququeqä yoqe, Matiyasi ique.  
\v 24 Qu ii imäkäpu, Goti Hanjuwä Iqutä kukŋuä tiiŋä ätukuwi. “Naqä Iquki, ämaqä eeqänäŋä qua täutaŋä tqune, neyaqä qeqä-quuvqeŋqä näqŋqä Iqukiyi. Ämaqä tquaquiŋi, äsque ätekŋiŋqä, mänätquayä.  
\v 25 Iŋi, Jisasi Iqu, ne Iqueqä kukŋui awä tuäkiquatuŋquä änändowatkqä iutaŋä wäuŋui, ämaqä iiŋä iqu, Jutasi iquenyqä tŋäŋqä pmetŋqä. Jutasi iqu wäuŋuä ii äväma, iqueqä aŋä näweqä iuŋqä äukqeqä” ätukuwi.  
\v 26 E ätpiyi, ‘yoqe hiŋuiqäŋi tqueqä timäuŋqutiyä’ tpu, hikä hŋquaqu zä ekuwi. I etaŋgi, hikä, Matiyasi iqueqä yoqä-täŋi, ätimäukqe. Qu iqueŋi, ämaqä 11, kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquatä, anä äpmuatekuwi.   
\c 2  
\s1 Dŋä Äŋguä Iqu äquvepkqeŋqä  
\p
\v 1 Hiunji hapä pmeqä naqänäŋä, qu ‘Pendikosiŋganjqä’ ätmiŋuwi, ätimäukqe. Iŋgaŋi qokä-apäkä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqä iqua, aŋä hŋque äpmamiŋuwi.  
\v 2 Iŋgaŋi qäukuä haqä yätutaŋi, hääŋqä ätäqe, yuŋuä yäŋänäqŋqä eŋqä-paŋä maqänä äpäqe, aŋä qu pmetaŋguwä iqueŋi kuapänä äwimakqe.  
\v 3 Iiŋä iäqetaŋi, tä hänaqä eŋqä-paŋi äququeqäkaŋi, iquauqä haqeqä äpmakäwqaŋgi iqäŋguwi.  
\v 4 Iŋgaŋi Dŋä Äŋguä Iqu, qokä-apäkä iquauŋi kuapänä muŋgaŋgi, qu aŋä-kukŋuä huitaŋä-huitaŋä ätipäqäkuwi.   
\p
\v 5-6 \fig |src="GPS_Pentecost B&W_Menya.ai" size="span" ref="Wäuŋuiŋqä 2:5-6" \fig*Ämaqä Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä qätä wiyqä Israitqä hŋqua, qua eeqänäŋä iuta ätimäupu, Jerusälemä iu äpmamiŋuwä iqua, nätmatqä iiŋi qätä äwipiyi, äpäpu aquvä äqäŋguwi. Jisasi Iqueqä ämaqä iqua kukŋui, quwqä aŋä-kukŋuä iu tqäwqaŋguwiŋqe, qu yäuŋuä ikuwi.  
\v 7 Qu yäuŋuä ipiyi, tiiŋä ätŋguwi. “Ämaqä kukŋuä tä ätätqäŋuwä tqua, eeqänäŋi Galilisaŋä-quaeqä.  
\v 8 Iŋi änääŋäwä? Ne hŋqunä-hŋqunäŋi, qu neyaqä aŋä-kukŋui qäyunä tqaŋgä äwiyqueuä” ätŋguwi.  
\v 9-11 “Ne ämaqä Patiya pmeqä, Mindiya pmeqä, Elamä pmeqä, Mesäpotemiya pmeqä, Jutiya pmeqä, Kapatosiya pmeqä, Pondusi pmeqä, Eesiya pmeqä, Päleŋgiya pmeqä, Pambiliya pmeqä, Isipä pmeqä, Limbiya iuŋi aŋä-himqä Sairini iŋgisa pmeqä, aŋä-himqä Romä pmeqä, Kritä pmeqä, Arepiya pmeqä iqune, ne ämaqä Israitqä iqunesä, ämaqä huizi, Goti Hanjuwä Iquenyqä qoŋä anä äuktäutuŋquä iquatä, äpätanä äpmeŋunä. Iiŋä etaŋgi Goti Hanjuwä Iqu, wäuŋuä yäŋänäqŋqä imäkätŋqeŋqe, qu awi, neyaqä aŋä-kukŋuä huitaŋä-huitaŋi tqaŋgä qätä äwiyqunä” ätŋguwi.  
\v 12 Iŋgaŋi qu yäuŋuä ipu, kŋuä kuapänä indqänäpu, tiiŋä ätŋguwi. “Nätmatqä tä ätimäuqäqe, quati änääŋgä?”  
\v 13 Iiŋä etaŋgqä-qe, ämaqä hŋqua, quuvqä heqiyqä iquauŋqä tä äsäpu, tiiŋä ätkuwi. “Tä qu wainqä-eqä kuapänä änäpu, hiqiiyqä iqäuä.”   
\s1 Pitä iqu, kukŋuä awä ätukqeŋqä  
\p
\v 14 Iŋgaŋi Pitä iqutä, 11 iquatä, pämä ätqäpiyi, iqu maŋä yäŋänäqŋqä ätätä, qokä-apäkä iuŋi tii ätukqe. “Qua Jutiya iutaŋä iquendä, ämaqä kiŋä imdaŋä äpäpu, Jerusälemä täu äpmeŋuwä iquendä, nyi kukŋuä tä tmqä iqäqe, he qätä äŋguänä änyiyäpu, nätmatqä täŋqe, näqŋqä äŋguänä mapŋqeqä.  
\v 15 ‘Qu wainqä-eqä änäpu hiqiiyqä iqäuä’ kŋuä maiyqä pa inä, oeyä! Ziŋuitä, 9 klokŋganjqä” ätukqe.  
\v 16 “Tä ätimäuqäqe, hiŋuä-tqä Joeli iqu, ätkqä-panjqä. Iqu tiiŋä äyä ätkqeqä.   
\pi1
\v 17 ‘\qt Goti Hanjuwä Iqu tiiŋä ätätqänä.\qt* “Hea yäpakäŋgaŋi, \qt Nyi qokä-apäkä eeqänäŋä iuŋi, Ŋqä Dŋä Äŋguä Ique äwiquatmniqeqä. Itaŋi hiqä ymeqä qokä iquatä, ymeqä apäkä iuatä, hiŋuä tpnuwiqä. Hiyaqä hikŋä iqua-pqe, wätqä eŋqä-paŋä qumbnuwiqä. Itaŋga hiyaqä qoyaŋä iqua wätqä qumbnuwiqä.\qt*  
\v 18 \qt Tiiŋä-pqä inänji. Nyi qokä-apäkä wäuŋuä-nyiyqä iquau-pqe, Ŋqä Dŋä Äŋguä Ique äwiquatmniqeqä. Iŋi qu-pqe hiŋuä tpnuwiqä.\qt*  
\v 19 \qt He hiunji iqueŋqä näqŋqä hipŋqeŋqe, qäukuä yätutä, qua butäŋi, Nyi nätmatqä hiutaŋä-huitaŋä tii imäkmniqeqä. Häŋeqätä, tä suakä naqänäŋätä timäuniqeqä.\qt*  
\v 20 \qt Itaŋga mäptqe hea äwitä, qaŋui häŋeqä eŋqä-paŋä imäkŋgaŋga, iŋgaŋi Naqä Iqueqä hiunji, Iqueqä yäŋänäqŋqetä, we-huŋqä naqänäŋitä, ämaqe yäuŋuä wimäkqäŋqä timäuniqeqä.\qt*  
\v 21 \qt Iŋi iŋgaŋi, qokä-apäkä, Naqä Iqu yätamäkqä vätŋqä tääqä tquaŋgqä eeqänäŋä iqua, Iqu aŋgu itmetä häŋä iqumuatäniqeqä” ätätqänä\qt*’\f + \fr 2:21 \ft Joeli 2:8-32\f* ätkqeqä” ätukqe.   
\p
\v 22 “Ämaqä Israitqä iquenä, nyi Jisasi Nasäretqätaŋä Iquenyqä hetmqä iqäqe, qätä nyipiyä. Goti Hanjuwä Iqu, Ique yäŋänäqŋqä iwimäkqaŋgi, Iqu ämaqä mimäkqänäŋä huitaŋä di heyaqä awiqisa imäkqaŋgqe, he hiŋuä äyä äqunäŋäuä. Hiŋuä iiŋä äqumbiyi, ‘Iqu Goti Hanjuwä Iquesa äquvepqiyä’ kŋuä äyä ämeqäuä” ätukqe.  
\v 23 “Goti Hanjuwä Iqu, hiŋuiqänä kŋuä indqänätä ‘imäkmniqeqä’ ätkqä-pa, Ämaqä Tqueŋi hiyaqä hipa iu äyä etapkqeqä. Iŋi he Iqueŋi, ämaqä ququvqänäŋä iquauqä hipa iu äväpu, zä-huätatä äuepu, pizqä ae äpäkkuwiqä.  
\v 24 Iiŋä etaŋgi Iqueŋi, äpäkoŋqe a makiqätqä iqaŋgi, Iqu äpäkonätä täŋä-huŋqä meqaŋga, Goti Hanjuwä Iqu hiŋuinä mäquŋquä itä, aŋgu ävauqumuatkqeqä” ätukqe.  
\v 25 “Ii äwimakqe, Dewiti iqu iquenyqä tiiŋä ätkqäqä-paŋiqä.  
\pi1 ‘\qt Naqä Iqu, nyaqä hiŋuä iqi hea ique-ique pmetaŋgi äqunäŋänä. Iqu nyaqä ämuaŋgisa äpmeŋqe, nyi yäuŋuä-yäuŋuä miqä ymqänä.\qt*  
\v 26 \qt I etaŋgi nyi äwqä yeeqä itmä, ŋqä kukŋuä ätätmi, yeeqä iiŋqe, Iquenyqänä tqämqänä.\qt*  
\v 27 \qt Nyi ämaqä, Si “Ŋqeqä” ätätnä ätenjikŋä iqunä etaŋgä, nyi ämaqä ae äpäkoŋguwä iquauä aŋä iuŋi äpmetmä, piyaŋä wamqe hiŋuinä maŋqäŋqä isiŋiqä. Iŋi nyi nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu iiŋä inyimäkäniqä iiŋqä, kŋuä ganä indqänätmä, äŋguänä pmamqänä.\qt*  
\v 28 \qt Häŋä-pmeqeuŋqä hänaqe, Si ae ämändquakŋiqä. Itaŋga nyi Sitä anä äpmetayitaŋi, Si yeeqä iiŋqe daptŋiqä’\qt* ätkqeqä” ätukqe.\f + \fr 2:28 \ft Apqä Bukä 16:8-11\f*   
\p
\v 29 “Tatqä-guäkenä, nyi kukŋuä awi qäyunä tiiŋä hetmqänä. Neqä awiqu Dewiti iqu ae äpäkoŋgaŋga, qu ique qua äptekuwi. Itaŋga ique qua äptekuwi, täŋgaŋä-pqe neyaqä awä täqi äyä äptnänä.  
\v 30 Iiŋä etaŋgi Dewiti iqu hiŋuä-tqä-qu eä, iqu näqŋqä tiiŋä emiŋqe. Goti Hanjuwä Iqu, ‘\qt Qänakndaŋi Nyi tqä tawäkataŋi, ämaqä naqä si eŋqä-paŋä hŋqu imäkmniqeqä\qt*’ ätätäqäŋgaŋi,\f + \fr 2:30 \ft Apqä Bukä 132:11; 2 Samueli 7:12-13\f* Iqu naqä-qakuä ätukqeqä.  
\v 31 Iutaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Kraisi neyaqä Ämineyqä Ique, aŋgu vauqumuatäniqä diŋqe, Dewiti iqu, hiŋuä ganä äqunätä, tii ätkqe. ‘\qt Ämaqä ae äpäkoŋguwä iquauqä aŋiu äpmetmä, piyaŋä wamqe hiŋuinä maŋqŋqä yäniqeqä.\qt*’\f + \fr 2:31 \ft Apqä Bukä 16:10\f*  
\v 32 Iiŋä etaŋgi Jisasi Iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu qua äptekuwä iuta ae ävauqumuatkqe. Ne eequne hiŋuä iiŋä äquŋgqueŋqä awä tquä-neyi.  
\v 33 Täŋgaŋi Iqu qäukuä haqä yätuŋqä äyätä, Goti Hanjuwä Iqueuä hipa ämuaŋgisa äpme. Iŋi Goti Hanjuwä Iqu hiŋuiqänä ätukqä-pa, Iqu Dŋä Äŋguä Ique, Kaniqueqä hipa iuta ämetä, nätmatqä tä he hiŋuä äqunäpu qätä äwiyätqäŋuwi, ae äyä änequatqiyä.  
\v 34-35 Dewiti iqu, qäukuä haqä yätuŋqä mäyqä itäqä-qe, iqu tiiŋä ätkqe.  
\pi1 ‘\qt Naqä Iqu nyaqä Naqä Iqueŋi, “Nyi Tqä himä-wiuŋqä iquauŋi, mändi äkittqäyätmä, Saqä yäpä iqi pmuatemqäŋgaŋqe, Si Nyaqä hipa ämuaŋgisa pmayä,” ätukqeqä\qt*’ ätkqe.\f + \fr 2:34-35 \ft Apqä Bukä 110:1\f*   
\p
\v 36 Iiŋä etaŋgi Israitqä eeqänäŋä iquenä, he näqŋqä äŋguänäŋä mapiyä. Jisasi he zä-huätatä äuekuwä Iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu iwimäkqaŋgi, Iqu neqä Naqä-qu etä, Kraisi ne Ämineyqä-qu ekqeqä” ätukqe.   
\s1 Qokä-apäkä kuapänäŋi, kŋuä äkunmäknäpu, asŋä ämakuwiŋqä  
\p
\v 37 Qokä-apäkä iqua, Pitä iqu kukŋuä tqaŋgqe qätä äwipiyi, quwqä äwqä haŋä kiiŋä vqaŋga, yäuŋuä ipu, kŋuä kuapänä indqäŋguwi. Iiŋä ipiyi, qu Pitä iquesä, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä huizi iquautä, yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Tatqä-guäkenyä, ne äänä imäkatuŋquäwä?”   
\p
\v 38 Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqu hiqä suqä quvqe huätä maemäutŋqä diŋqe, he eeqänäŋä hŋqunä-hŋqunäŋi, kŋuä äkunmäknäpu, hiqä quvqe ävquatämäupu, ga Jisasi Kraisi ne ämineyqä Iqueuä yoqeta, asŋä mapiyä. He iiŋä imäkqaŋguwäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu Dŋä Äŋguä Ique etapäŋqiyä.  
\v 39 Ii, tiiŋi. Hiŋuiqänäŋi, Goti neqä Naqä Iqu, Dŋä Äŋguä Ique hitapäniŋqä kukŋuä quti ämäsäutäqäŋgaŋi, Iqu qokä-apäkä, Iquenyqä ppŋqä tääqä ätuätumeniqä eeqänäŋä iuŋqä, kŋuä indqänätä ämäsäukqe. Qu hesaŋätä, hiqä ymeqä iquautaŋätä, itaŋga qokä-apäkä eeqänäŋä kiŋä nämä äpmeŋuwitaŋätä, iquayqä” ätukqe.   
\p
\v 40 Ga Pitä iqu kukŋuä kuapänäŋi inä ätuätä, itaŋga, “Suqä quvqä imäkqä täqi äpmeŋuwä iquatä, qui anä imäkŋqä diŋqe, hiqä-hiuä äŋguänäŋä mimbiyä-qe,” yäŋänäqŋqä ätukqe.   
\p
\v 41 Iŋgaŋi Pitä iqueqä kukŋui, qokä-apäkä iquauqä äwqeuŋi, äŋguänäŋä ämuŋgqä iqua, qu asŋä ämakuwi. Hiunji iqueŋi, qokä-apäkä 3,000, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, quuvqä eqämiŋuwä huiziquau äwimakuwi.   
\s1 Quuvqä heqiyqä iqua, äänä-äänä ipu pmeqeŋqä  
\p
\v 42 Itaŋga qu eeqänäŋä iqua, kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, näqŋqä vqaŋgä qätä äwiyäpu, yätamäkqä änyäpu, buayä anä änäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätäpu, äpmamiŋuwi.   
\p
\v 43 Iŋgaŋi qokä-apäkä iqua, Goti Hanjuwä Iquenyqe, “Iqu aaŋä yänänjqä” kŋuä indqänäpu zä imiŋuwi. Itaŋga Goti Hanjuwä Iqu ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau iwimäkqaŋgi, qu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di kuapänä imäkmiŋuwi.  
\v 44 Qokä-apäkä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpiyä iqua, äwqe naqä-huinyä imbu, nätmatqä eeqänäŋiŋqä “Ŋqeqä” matŋqä ipu, “Neyaqeqä” ätnmiŋuwi.  
\v 45 Quwqä quaetä, nätmatqä quwqä ämamiŋuwitä, mbqäŋqä imäkäpu, mbqä ämapiyi, iwäsäupu, ämaqä äwa iqaŋguwä iquau äwimiŋuwi.  
\v 46 Qu hiunji ique-iqueŋi, äwqä naqä-huinyä imbu, hiqäva-imäkqä aŋä iŋgisa aquvä äqänäqisäpu, ga ymisaŋi “ŋqänänjqä” matqä ipu, yeeqänä ipu, aŋä hŋque-hŋque buayä anä änäkämiŋuwi.  
\v 47 Qu iiŋä imäkäkipiyäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe haqeu ämamäumiŋuwi. Ämaqä huiziqua ii iqaŋgä äqumbiyi, qu “Ii äŋguiqä” ätmiŋuwi. Itaŋga hiunji ique-iqueŋi, Naqä Iqu qokä-apäkä qui imäknätqätaŋguwä hui aŋgumä inä itmetä, quuvqä eqämiŋuwä iquatä anä äpmuatemiŋqe.   
\c 3  
\s1 Pitä iqutä, Jonä iqutä, yukä quvqä hŋque äŋguä iwimäkkiyiŋqä  
\p
\v 1 Hiunji awiyqä hŋqueŋi, Israitqä iqua quwqä tääqä tqäŋga etaŋgi, Pitä iqutä Jonä iqutä, hiqäva-imäkqä aŋä iuŋqä äukiyi.  
\v 2 Iŋgaŋi ämaqä hui, yukä quvqä-täŋä hŋque isuäŋä äqäŋga äpkuwi. Ämaqä iqu, känai yukä quvqä iiŋäque änyuekqe. Qu iqueŋi, hiunji ique-iqueŋi hiqäva-imäkqä aŋä hänaqä hŋqu, “Qeqätqeqä” äqonätaŋgqä-täŋä qäqiqi, qokä-apäkä aŋä yäpä yäŋgisa peyqaŋguwä iquau, mbqäŋqä tääqä tqämaŋguätŋqä, äpmuatemiŋuwi.   
\p
\v 3 Iŋgaŋi ämaqä iqu, Pitä iqutä, Jonä iqutä, hiqäva-imäkqä aŋä yäŋgisaŋqä peyiŋqä iqaŋginyä äqunäqe, “Mbqä hui dapinyqä” ätukqe.   
\p
\v 4 Iqu i tquaŋga, Pitä iqutä Jonä iqutä, ique hiŋuä yäŋänäqŋqä äqunyiyi, Pitä iqu, “Si hiŋuä yaqänyä” ätukqe.  
\v 5 Iwä ämaqä iqu, “Iquaqu nätmatqä hui dapiyŋqeqä” kŋuä vqaŋgi, iquaqui hiŋuä yäŋänäqŋqä äqunmiŋqe.  
\v 6 \fig Jisasi Kraisi Nasäretqätaŋä Iqueqä yoqetaŋi, pämä ätqäutnä, qaŋä uvä.|alt="Peter healing the crippled man at temple gate" src="WA03941b.tif" size="col" loc="Acts 3:1-9" copy="Illustrations by Graham Wade © United Bible Societies, 1989" ref="3:6" \fig*I iqaŋga, Pitä iqu tiiŋä ätukqe. “Nyi mbqä maiqunjqä. Itaŋga nätmatqä nyi ämeŋqe, äktapmqänä. Iŋi Jisasi Kraisi Nasäretqätaŋä Iqueqä yoqetaŋi, nyi si äktqänä. Pämä ätqäutnä, qaŋä uvä” ätukqe.  
\v 7-8 E ätuäqe, iqu iqueqä hipa ämuaŋgisa a ämäwqätätä, pämä ävauqumuatkqe. Ii iwimäkqaŋga, iqueqä yukitä, qoiqetä, maqänäŋi äŋguä wimäŋgaŋgi, pämä yäŋänäqŋqä ätqäutä, qaŋä ikäkqe. Iŋgaŋi iqu qaŋä tkamä-tkamä äwätä, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe haqeqä ämamäutä, iquaqutä hiqäva-imäkqä aŋä yäpä yäŋgisa anä äpekuwi.   
\p
\v 9 Qokä-apäkä eeqänäŋä iqua, iqu qaŋä äwätä, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeqä mamäuqaŋgi äquŋguwi.  
\v 10 E äqumbiyi, qu näqŋqä tiiŋä ekuwi. “Ämaqä tqu, hea ique-ique hiqäva-imäkqä aŋä hänaqä qeqätqä iu äpme, mbqäŋqä tääqä änatqämanätŋqä iquvqä.” Itaŋga qu, yäuŋuä ipu, “Tä änääŋätiyä” tpu ipu, kŋuä kuapänä indqänmiŋuwi.   
\s1 Pitä iqu kukŋuä awi, hiqäva-imäkqä aŋä yäpä iŋgisa ätkqeŋqä  
\p
\v 11 Qu iiŋä ipiyi, maqänä äpäpu, ‘Solomonä iqueqä aŋä mätävätiŋiqä’ ätmiŋuwä iqi ätimäupiyi, yukä quvqä iqu, Pitä iqueätä, Jonä iqueätä, hipa a äqätä tqäutaŋgi äquŋguwi.  
\v 12 Pitä iqu i iqaŋgä äqunäqe, “He Israitqä iquenyä, nätmatqä tä timäuqaŋgqeŋqä yäuŋuä ipu, hiŋuä yäŋänäqŋqä suŋqä yaqänäŋäuä?” ätukqe. “He kŋuä tiiŋä maeyqä pa inä! ‘Ämaqä tqu qaŋä äwqäqe, iquaquvqä yäŋänäqŋqä iutatä, suqä jänänäŋä imäkqä iutatä, imäkqinyqä.’ Oeyä!  
\v 13 Ii tiinji. \qt Aprähamä iqueqä, Aisakä iqueqä, Jekopä iqueqä, neqä awäkaqä Goti Hanjuwä Iqu\qt*,\f + \fr 3:13 \ft Aŋgumä Itmakqä 3:6\f* Iqueqä Wäuŋuä-wiyqä Jisasi Iqueŋi, yoqä naqä äyä äwikqeqä. Iqueŋi, he pizqä päsqä iquauä hipa iu vqaŋguwäŋgaŋi, Pailoti iqu, Ique hiŋuinä qunäwatmätä iqaŋga, he Ique tuwä äwiyäpu, Pailoti ique, ‘Ne Jisasi Iquenyqe, mäneŋqä iqiyä’ ätukuwiqä.  
\v 14 Ämaqä Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä yäpä iqinyä äpme, suqä jänäŋinä imäkqä-qu qäyä etaŋgqä-qe, he Iqueŋi tuwä äwiyäpu, ‘Ämaqä päsqä iqueŋi, hiŋuinä qunäwatiyä’ ätukuwiqä.  
\v 15 I etaŋgi he Ämaqä, häŋä-pmeqä mitimäuqä Iqueŋi, äpäsqaŋguwäŋga, Goti Hanjuwä Iqu Iqueŋi aŋgu ävauqumuatkqeqä. Ye, iiŋä timäuqaŋgi hiŋuä äquŋgueetaŋi, awä-tqä-qoyeyi.  
\v 16 Ye Ämaqä Iqueqä yoqeŋqä quuvqä eqiyäŋueä-qae, ga ämaqä, he hiŋuä äqunäpu näqŋqä equwä iqu, yäŋänäqŋqä ätimäuqe, ii Qäqueqä yoqetanji. I etaŋgi, iqu äŋguä imäŋgaŋgi äqunäŋuwi, ii Jisasi Iqu yeqä quuvqä heqiyqe yäŋänäqŋqä yemäkqaŋgqä iutanjqä” ätukqe.   
\p
\v 17 “Ŋqä nyämaqäuä, hesä heyaqä ämaqä naqä iquatä, he änyä maqŋqä epu, Jisasi Ique ii iwimäkkuwiŋqe, nyi näqŋqä eŋänä.  
\v 18 Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä hiŋuä-tqä iquau kŋuä iqä vqaŋgi, iqua ‘Kraisi ne ämineyqä atäuŋuä ikqä Iqu, haŋä-iqä meniqeqä’ ätäpu hiŋuä ätmiŋuwi. Ga Iqu, he Jisasi Ique päsqaŋgä hiŋuinä eqänätä, Iqueqä kukŋuä iiŋi, qäyunä äyä ätimäukqeqä.  
\v 19-20 Goti Hanjuwä Iqu hiqä suqä quvqe huätä maemäutŋqä eŋgaŋgutqe, hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe ävquatämäupu, Iqu-täŋä qäqiqinyqä aŋgi bpiyä. Iiŋä iquwi, Naqä Iqu hiqä hapä pmeqä änyä-häŋä etapätä, Jisasi Kraisi hiqä ämeyätŋqä ätekqä Iqueŋi, aŋgu dowatäŋqiyä.  
\v 21 I etaŋgi täŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä eeqänäŋi, aŋgu änyä-häŋä imäkätqäŋgaŋqä, Jisasi Iqu qäukuä haqä yätu pmetätŋqe. Hea iŋgaŋqe, Goti Hanjuwä Iqu, hiŋuä-tqä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ätekqä iqua, awä tpŋqä hiŋuiqänä ätuäŋqeqä.  
\v 22 Hiŋuiqänäŋi Mosisi iqu tii ätkqeqä.  
\pi1 ‘\qt Hiqä Goti Naqä Hanjuwä Iqu, heyaqä awiqisaŋä hŋque, hiŋuä-tqä nyi eŋqä-paŋä-qu hiätŋqä atäuŋuä yäniqeqä. Iŋi iqueä kukŋuä eeqänäŋi, he qänaknä iqäpŋqä.\qt*’\f + \fr 3:22 \ft Kukŋuä-suqä 18:15\f*  
\v 23 ‘\qt Itaŋga hiŋuä-tqä iqueŋi, qätä mäwiyqä imipqe, qui imäknäpu, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqetäŋi, anä mäpmeqä ipnuwiqä.\qt*’\f + \fr 3:23 \ft Kukŋuä-suqä 18:19\f*   
\p
\v 24 I etaŋgi Samueli iqutä, huizi iquatä, hiŋuä ätqa äpmiŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui awä ätäpu, nätmatqä täŋga tä ätimäuqeŋqä ätmiŋuwiqä.  
\v 25 Kukŋuä hiŋuä-tqä iqua ätmiŋuwitä, kukŋuä Goti Hanjuwä Iqu hiqä hewukauŋqä kukŋuä quti ämäsäukqetä, emeqiyä. Kukŋuä quti ämäsäutä, Aprähamä iqueŋi tii ätukqeqä. ‘\qt Tqä taqä-tawäkataŋi, qokä-apäkä qua täu pmapnuwä eeqänäŋä iquauŋi, Nyi äŋguä iwimäkmniqeqä’\qt*ätukqeqä.  
\v 26 Iŋi he hŋqunä-hŋqunä, suqä quvqä huätä vquatämäupŋqä yätamäkqä eyätä, äŋguä emäkätŋqä iuŋqä, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä Wäuŋuä-wiyqä Ique ävauqumuatäqetaŋi, henyqä ganä ändowatkqeqä” ätukqe.   
\c 4  
\s1 Qu Pitä iquesä, Jonä iquesä, kukŋuä ämitkuwiŋqä  
\p
\v 1 Pitä iqutä, Jonä iqutäŋi, qokä-apäkiu kukŋuä yqänä tuätqätaŋgiyäŋga, hiqäva-imäkqä iquatä, hiqäva-imäkqä aŋiutaŋä ämayukä-imaŋqä iquauqä naqä iqutä, Satyusi iquatä äwimakuwi.  
\v 2 Iŋgaŋi iquaqu qokä-apäkiu näqŋqä äväsinyä, “Jisasi Iqu ävaukqä-paŋä iiŋi, ämaqä ae äpäkoŋguwä iqua-pqe aŋgi i vaupnuwiqä” tquaŋginyä äwipiyi, qu äwqä tnäŋä äwiŋgqe.  
\v 3 Iiŋä ipu, Pitä iquesä, Jonä iquesä a äkiqätpiyi, mäptqä äwitŋqä qäqä etaŋgi, hea awiŋgaŋqä guä äkiqiyekuwi.  
\v 4 Iiŋä etaŋgi qokä-apäki, qu iquaqu awä tqaŋginyä qätä äwipiyi, kuapänäŋi, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqäkuwi. Qokä, quuvqä eqäka äpmiŋuwä iqua, eeqänäŋi 5,000.   
\p
\v 5 Hea awiŋgaŋi, Israitqä iquauqä ämiqä iquatä, ämaqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Jerusälemä iu aquvä äqäŋguwi.  
\v 6 Anasi hiqäva-imäkqä naqä ique, Käyäpasi ique, Jonä ique, Aleksandä ique, Anasi iqueqä käyämaqä huizi iqua-pqe, anä äpmakuwi.  
\v 7 Pitä iquesä, Jonä iquesä, iquauqä hiŋuä iqi ämatqätepiyi, yatŋqä tii äwikuwi. “Qe wäuŋuä huäqi imäkqiyi, yäŋänäqŋqe äkita pqaŋgi imäkqiyäwä? Tqueqä yoqeta imäkqiyäwä?” ätukuwi.   
\p
\v 8-10 Iŋgaŋi Pitä iqu, Dŋä Äŋguä kuapänä muŋgaŋgi, tii ätukqe. “Israitqä iquau miqä iquendä, ämaqä naqä iquendä, ye suqä äŋguänäŋä, ämaqä yukä quvqä hŋque iwimäkqueŋqe, ‘Iqu äŋgui äänä imäŋgutiyä’ tpu, näqŋqä mapŋqä etaŋgutqe, hesä, Israitqä eeqänäŋä iquatä, näqŋqä tiiŋä hipŋqeqä. Jisasi Kraisi neqä ämineyqä, Nasäretqätaŋä Iqueä yoqeta, ämaqä yukä quvqä äŋguä imäŋgqä tqu, heyaqä hiŋuä täqi äyä ätqäunä. Jisasi Iqueŋi, he äpäsäpu zä-huätati äuekuwi, Goti Hanjuwä Iqu aŋgi ävauqumuatkqeqä” ätukqe.  
\v 11 “Bukä iuŋi, tiiŋä äqänänä.  
\pi1 ‘\qt Aŋä imäkqä iquenä, hikä “quvqeqä” ätäpu huätä ämamäukuwi, aŋä quea eŋqä-pa, aŋä yäŋänäqŋqä imäkqä iqueqä.\qt*’\f + \fr 4:11 \ft Apqä Bukä 118:22\f*  
\m Hikä iqu, Jisasi Iqueqä.  
\v 12 Ne aŋgu inätmeqe, ämaqä hŋqu hmanjqä. Jisasi Iqunänjqä. Qua täuŋi, Goti Hanjuwä Iqu ämaqä hŋqueqä yoqe, mämänätqueqä enä, Jisasi Iqueqenänjqä” ätukqe.   
\p
\v 13 Pitä iqutä, Jonä iqutä, zä miqä kukŋuä awä yäŋänäqŋqä tqaŋginyä qätä äwikuwä iqua, ämaqä iquaqu, näqŋqä mayŋqä mäwqä-quaqu äyä etaŋgi äqumbiyi, kŋuä kuapä indqänäpu, näqŋqä tiiŋä ämakuwi. “Hiŋuiqänäŋi, iquaqu Jisasi Iqutä anä äyä äpmamiŋuwiqä.”  
\v 14 Ämaqä yukä quvqä äŋguä imäŋgqä iqu, iquaqutä anä tqäutaŋgä äqumbiyitaŋi, qu kukŋuä matqä, qanyinä äpmakuwi.   
\p
\v 15 Itaŋi qu iquaqui aŋä aquvä äqänäpu, kukŋuä iwäsäuqä iutaŋä yäpaqä mäŋgisa ändowatpiyi, kukŋuä tii ätŋguwi.  
\v 16 “Ämaqä tquaquiŋi, ne äänä imäkatuŋquäwä? Ämaqä mimäkqänäŋi imäkqaŋginyä, qokä-apäkä Jerusälemä pmeqä eeqänä näqŋqä ae eqäuä. Iiŋqe, ne ze, änä maeqä yaŋqunä.  
\v 17 Iiŋä etaŋgi qokä-apäkä huizi iqua, qätä mäwiyqä ipŋqä diŋqe, ne iquaquiŋi, ‘Qe yoqä iqueŋi, ämaqä hŋquau-pqe awä mätquä panyinyä-qe’ yäŋänäqŋqä tuatuŋqueqä” ätŋguwi.  
\v 18 E ätmbiyi, qu iquaqui tääqä ätuätumepu, qokä-apäkä iuŋi, Jisasi Iqueqä yoqe ätuäsinyä näqŋqä mämotqueqä iyŋqä, pmua imäkkuwi.   
\p
\v 19 Iŋgaŋi Pitä iqutä, Jonä iqutä, iquauqä kukŋui kimaŋi, tiiŋä ätukiyi. “Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, suqä jänäŋi äkikä? Hiqä-hiuä iwäsäupiyä! Ye qänaknäŋi, heyaqä kukŋuiu yeŋqätanä, ä Goti Hanjuwä Iqueqeu yeŋqätanä?  
\v 20 Suqä qäyunäŋi, tiinjqä. Ye kukŋuä awä mätquä pa, miqä yenyqueä. Nätmatqä eeqänäŋi, ye hiŋuä äqunäta qätä äwiyätqäŋueŋqe, kukŋuä awä tenyqueä” ätukiyi.   
\p
\v 21-22 Ämaqä änä mimäkqänäŋä iuta äŋguä imäŋgqä iqu, iqueqä quväukui 40 ae ämäwqätäukqe. Iiŋiŋqe, qokä-apäkä eeqänäŋä iqua, Goti Hanjuwä Iqu imäkqaŋgqeŋqä, Iqueä yoqe haqeqä mamäuqaŋgä, ämaqä naqä iqua, iquaqui quvqä imäkpŋqe, änä maeqä ikqe. Iŋi qu iquaquiŋi, kukŋuä yäŋänäqŋqä dinä ätupiyi, qe ävquatäwatkuwi.   
\s1 Qu pemä ipu, kukŋuä awä yäŋänäqŋqä tpŋqä tääqä ätukuwiŋqä  
\p
\v 23 I ävquatäwatqaŋguwäŋga, iquaqu quvämaqä iquauŋqä aŋgumä äwiyi, kukŋuä hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqä iquau miqä iquatä, kukŋuä ätukuwiŋqä awä ätukiyi.  
\v 24 I tquaŋginyä äwipiyi, äwqä naqä-hŋqunä imbu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tiiŋä ätukuwi. “Naqä Iquki, Si qäukuitä, quaetä, eqä-huäŋitä, itaŋga nätmatqä eeqänäŋä iu äwiŋqä-pqe, imäkkŋiqä.  
\v 25 Hiŋuiqänäŋi, Si Dŋä Äŋguä Ique tquaŋgnä, Iqu neqä awiqu Dewiti, Saqä wäuŋuä-kiyqä ique tquaŋgi, iqu tuwaŋuä tii ätätä äqäkqe.  
\pi1 ‘\qt Qokä-apäki, qua eeqänäŋä iuŋi, äwqä tnäŋä suŋqä imäkqäuä? Huiwä huitaŋä-huitaŋä änyäŋuwä iqua, suqä quvqä imäkpŋqä, kukŋuä hiŋginäwa suŋqä tqäuä?\qt*  
\v 26 \qt Ämaqä aŋä-himqä eeqänäŋä iu miqä iquatä, quwqä ämaqä naqä huiziquatä, mäkäŋqä näwe imäkmbu, Goti Naqä Iquesä, Kraisi ämaqeu mitŋqä ätekqä iquesä, mändi äkittqäpŋqä, aquvä äqäŋgäuä’\qt* äqänänä.\f + \fr 4:26 \ft Apqä Bukä 2:1-2\f*   
\m
\v 27 Tiiŋi, naqä-qakuiqä. Jisasi, Tqä Wäuŋuä-kiyqä Ique, äkittqiyepŋqä diŋqe, Heroti iqutä, Pondisi Pailoti iqutä, Israitqä iquatä, ämaqä Israitqä qäyä hitaŋgi huizi iquatä, aŋä-himqä täu aquvä äqäŋguwiqä.  
\v 28 Qu iiŋä imäkkuwi, Si Tqä yäŋänäqŋqä dutatänä, Tqä äkiŋqä dutatänä, hiŋuiqänä ätkŋä-pa, qänaknä ipu imäkkuwiqä.  
\v 29 Naqä Iqukiyä, qu kukŋuä zä inemäkpŋqä änatquwiŋqä kŋuä indqänyä! Itaŋga Tqä wäuŋuä-kiyqä iqu-ne, Tqä kukŋui awä qäyunä tuatuŋquä diŋqe, yäŋänäqŋqä inemäkiyä.  
\v 30 Iyää, Si ämaqä täŋä-yaqä iquau, a äwqätätnä, äŋguä iwimäkiyä. Jisasi, Tqä wäuŋuä-kiyqä Iqueqä yoqeta, ämaqä mimäkqänäŋä huitaŋä-huitaŋi, imäkiyä” ätukuwi.   
\p
\v 31 Qu tääqä qäpu tquaŋguwäŋga, aŋä qu äpmamiŋuwä iqu, yäuŋuä-yäuŋuä qe ikqe. Iŋgaŋi qu eeqänäŋi, Dŋä Äŋguä Iqu kuapänä muŋgaŋgi, zä miqä ipu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, awä yäŋänäqŋqä ätukuwi.   
\s1 Qu eeqänäŋä hŋqunä-hŋqunäŋi, yätamäkqä änymiŋuwiŋqä  
\p
\v 32 Qokä-apäkä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqäkuwä iqua, qu qeqä-quuvqä naqä-hŋqunä imbu äpmamiŋuwi. Qu nätmatqä eeqänäŋä iiŋqe, “Ŋqänänjqä” matqä ipu, eeqänäŋi quvaqä awä iqi äwämiŋqe.  
\v 33 Itaŋga ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, yäŋänäqŋqä-täŋä epu, Naqä Jisasi Iqu äpäkonätä, aŋgu ävaukqeŋqä, kukŋuä awä ätumiŋuwi. Iiŋi Goti Hanjuwä Iqu iquauŋqä äwinyätä, äŋguä iwimäkmiŋqe.  
\v 34-35 Ii tiinji. Ämaqä qua-täŋä, aŋä-täŋä iquatä, ämaqä mbqä ipŋqä imäkäpu, iuta mbqä ämepu, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau äwimiŋuwi. Iqua iwäsäupu, ämaqä äwa iqaŋguwä iquau vätqätaŋguwä iutaŋi, quvaqä awä iqisaŋä hŋqu, nätmatqäŋqä äwa miqä imiŋqe.   
\p
\v 36 Iŋgaŋi ämaqä hŋqu äpmamiŋqe, iqueqä yoqe Josepä ique. Iqu hueqä-himqä Lipai iutaŋä-qu etaŋgi, känai, Saplusi, qua eqä-pŋä awä iqi äwiŋqä iu ämikqe. Itaŋga ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, Josepä iqueqä yoqä huizi, “Banäpasiuä” änyuätmiŋuwi. Ii tiinji. “Ämaqeu yäŋänäqŋqä iwimäkqä iqueqä.”  
\v 37 Iqu iqueqä qua hui, ämaqä mbqä ipŋqä imäkätä, iuta mbqä ämetä, äma äpätä, kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau äwikqe.   
\c 5  
\s1 Anänasi iqutä, Sapiraisä, suqä qäyunä mimäkqä ikiyiŋqä  
\p
\v 1 Ämaqä hŋqutä, iqueqä apäkisä äpmamiŋiyi. Iyaquiyqä yoqe, Anänasi iqutä, Sapiraisänji. Iqu iqueqä qua hui, ämaqä mbqä ipŋqä imäkätä, mbqä ämakqe.  
\v 2 Iyaquiyqä äwiŋqä iutaŋi, iqu mbqä iiŋi, hui kiqä-kiuäŋqä pŋqä etä, itaŋga hui äma äpätä, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau äwikqe.   
\p
\v 3 \fig Pitä iqu, “Anänasi iquki, Dŋä Äŋguä Iqueŋi suŋqä quaŋgä ätunyä?” ätukqe.|alt="Peter talking to Ananias" src="IB-090.jpg" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="5:3" \fig*Iqu iiŋä imäkqaŋga, Pitä iqu tii ätukqe. “Anänasi iquki, iiŋi änääŋqäwä? Setänä, Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqu ikimäkqaŋgi, tqä quaeŋqä mbqä ämeŋi, hui zä etnä, Dŋä Äŋguä Iqueŋi suŋqä quaŋgä ätunyä?” ätukqe.  
\v 4 “Si quae mbqäŋqä mimäkqäŋgaŋi, ii tqänäŋä eäŋqeqä. Itaŋga mbqäŋqä imäkätnä mbqä ämeŋäŋgaŋi, mbqe tqä-täuä ämitqäŋä-qae, tqä äkiŋqä iunä imäktnä. Si kŋuä quvqä indqänäŋi, äänä etaŋgiyi? Iŋi si suqä quaŋgi, ämaqä iqune minetqueqä inyä, Goti Hanjuwä Ique itquenyä” ätukqe.   
\p
\v 5 Iŋgaŋi Anänasi iqu kukŋuä ii qätä äwiyäqe, qua iqi äpäknäqe, pizqä qe äpäkoŋgqe. Itaŋga ämaqä nätmatqä tä timäuqaŋgqeŋqä qätä äwipiyä iqua, qu eeqänäŋä zä ikuwi.  
\v 6 Hikŋä iqua pämä ätqäumä äppiyi, iqueqä huiwi yuä huäqä äutäpu, yäpaqä mäŋgisa äma äwäpu, qua äptekuwi.   
\p
\v 7 Hmbu ti äpmapiyi, Anänasi iqueqä apäki nätmatqä iiŋi timäuqaŋgqeŋqä maqŋqä eä, aŋä yäpä iŋgisa qe äpekqe.  
\v 8 Ii äpeyqaŋga, Pitä iqu yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Si diyä. Qeeqä quaeŋqä mbqä ämeqiyi, tä qesanä?”  
\p Ii kimaŋi, “Auqä! Ii qeyqä” ätukqe.   
\p
\v 9 Ii e tquaŋga, Pitä iqu tii ätukqe. “Qe kŋuä naqä-hŋqunä indqänäsinyä, Dŋä Äŋguä Iqueŋi suŋqä yamwiqä vqinyqä?” E ätuäqetaŋi, “Qätä nyiyä! Ämaqä tqä qokique qua äptequwä iqua äpäpu, aŋä hänaqä iqi äyä ätqäuŋäuä. Iqua si-pqe inä äkma upuŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 10 I tquaŋganä, ii Pitä iqueqä yukä-täŋä iqi äpäknäqe, pizqä qe äpäkoŋgqe. Hikŋä iqua äppiyi, pizqä witaŋgi äqumbiyi, yäpaqä mäŋgisa äma äwäpu, qokique äptepiyä iqi, äptekuwi.  
\v 11 Iŋgaŋi qokä-apäkä quuvqä heqiyqä iquatä, ämaqä suqä e timäuqaŋgqeŋqä qätä äwipiyä iquatä, zä kiiŋä ikuwi.   
\s1 Qu wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä huitaŋä-huitaŋi, kuapänä imäkmiŋuwiŋqä  
\p
\v 12 Ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä huitaŋä-huitaŋä, qokä-apäkä iuqä awä iqi imäkmiŋuwi. Ämaqä quuvqä eqäkuwä iqua, äwqä naqä-hŋqunä änyäpu, Solomonä iqueqä aŋä mätävätiŋä iqi, aquvä äqänäqismiŋuwi.  
\v 13 Ämaqä huizi, qutä aquvä anä maqŋqä ipiyä iqua, quwqä yoqe haqeqä ävauqumuatäpiyä-qe, zä wiŋgaŋgi, anä mäpmeqä imiŋuwi.  
\v 14 Iŋi qokä-apäkä kuapänäŋi, Naqä Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Iqueqä ämaqä iquau äwimepu anä äpmamiŋuwi.  
\v 15 Iiŋä timäuqaŋgqeŋqä, qu ämaqä täŋä-yaqä iquauŋi, iquauqä aŋiuta, yquvaŋiu yäpaqäŋgisa äma äpäpu, hänaqä iqi äwätemiŋuwi. Ii imiŋuwi, ii Pitä iqu ämäwqätäutäqäŋgaŋi, iqueqä ktqe, ämaqä yaqä iquau ktqä ämuämä mäwqätäuqaŋguti, äŋguä imämbŋqä diŋqeyi.  
\v 16 Ämaqä aŋä-himqä Jerusälemä-täŋä qäqiqi pmeqe, qu-pqe aquvä äqänäpu, ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iquautä, dŋä quvqä-täŋä iquautä ätuma äpmiŋuwi. Iŋgaŋi ämaqä iiŋä eeqänäŋä iqua, äŋguä imäŋguwi.   
\s1 Eŋätqä hŋqu, guä pmetaŋguwä iquau, yäpaqäŋgisa ätuma äukqeŋqä  
\p
\v 17 Hiqäva-imäkqä naqä iqutänä, iqutä näueqä imäknmiŋuwä iquatänä, äwqä quvqä äwiŋgqe. Iqua Satyusitaŋä iquayi.  
\v 18 Iqua äwqä quvqä wiŋgaŋga, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquauŋi, ämaqeuqä hiŋuä iqi a äkiqätäpu, guä äpmuatekuwi.   
\p
\v 19 Heatqä iqueŋi, Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu äpäqe, guä pmuateqä aŋiuŋi qŋqaŋä äwuteyäqe, iquauŋi yäpaqäŋgisa ätuma äpätä, tiiŋä ätukqe.  
\v 20 “He äwäpu, hiqäva-imäkqä aŋä ququawä iu ätqäupu, qokä-apäkä iuŋi häŋä-pmeqä änyä-häŋiŋqä awä eeqäpnä tupiyä” ätukqe.  
\v 21 Iqua qätä e äwipiyi, ziŋuä matqäŋga, hiqäva-imäkqä aŋä duŋqä äupiyi, ämaqeu näqŋqä wipŋqä ipäqäkuwi.  
\p Iŋgaŋi hiqäva-imäkqä naqä iqutä, iqueqä näueqä iquatä, aquvä äqämbiyi, Israitqä iquau miqä naqä eeqänäŋä iquau, tääqä qe ätuätumakuwi. Aquvä äqämbiyi, ämayukä-imaŋqä hui, kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau ätuma ppŋqä, guä pmeqä aŋä duŋqä qe ändowatkuwi.  
\v 22 Iqi ätimäupiyi, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, mäpmetaŋgä äquŋguwi.  
\v 23 E äqumbiyi, aŋgu äupiyi, “Ne aŋä qŋqaŋi, yäŋänäqŋqä yqänä hinätaŋgi äqunäŋunä” ätukuwi. “Itaŋga ämaqä guä pmuateqä aŋä iu miqä iqua, aŋä qŋqaŋä eeqänäŋä iuŋi, hiŋuä äqumbu tqäutaŋgä äqunäŋunä. Iŋäqe ne qŋqaŋä äutäuquque, ämaqä aŋä yäpä yäŋgisaŋi mäpmetaŋgä äqunäŋunä” ätukuwi.   
\p
\v 24 Hiqäva-imäkqä aŋiutaŋä ämayukä-imaŋqä iquauqä naqä iqutä, hiqäva-imäkqä naqä iquatänä, kukŋuä ii qätä äwipiyi, qu kŋuä kuapänä indqänäpu, “Squä timäutŋqäwä?” ätŋguwi.   
\p
\v 25 Iŋgaŋi ämaqä hŋqu äwimeqe, tii ätukqe. “He qätä nyipiyä! Ämaqä he guä äpmuatequwä iqua, täŋgaŋi qu hiqäva-imäkqä aŋä ququawä iu ätqäupu, qokä-apäkä iu näqŋqä ävätqäŋäuä” ätukqe.  
\v 26 I tquaŋga, ämayukä-imaŋqä iquauqä naqä iqutä, iqueqä ämaqä iquatä äwäpu, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquauŋi, qeiqinyä ätuma äpkuwi. Qokä-apäkä iqua hikä ämepu, pizqä puäsqä diŋqä zä wiŋgaŋgi, iqua iquauŋi, quvqä hui miwimäkqä da, qanyä ätuma äpkuwi.   
\s1 Kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, pemä ipu, kukŋuä ätukuwiŋqä  
\p
\v 27 Iquau ätuma äppiyi, Israitqä iquau miqä naqä eeqänäŋä iquauä hiŋuä iqi äkitqätekuwi. Itaŋi hiqäva-imäkqä naqä iqu, iquau tiiŋä qe ätukqe.  
\v 28 “He ämaqeuŋi, Ämaqä iiŋä Iqueqä yoqe ätuäpu, näqŋqä mävqä ipŋqe, ne pmua emäkqueqä. Iŋäqe he näqŋqä yqänä vätqätaŋgä, ämaqä Jerusälemä pmeqä eeqänäŋi, heyaqä kukŋui qätä ae eyquwiqä. Ne Ämaqä Ique pizqä äpäkkqueŋqe, he quaŋgä hiŋgi änanyuätquwiqä” ätukqe.   
\p
\v 29 Iqu iiŋä tquaŋga, Pitä iqutä, ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä huizi iquatä, kukŋuä kimaŋi, tiiŋä ätukuwi. “Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuitä, ämaqeuqä kukŋuitä, asänäŋä maeqä eqaŋgaŋi, iŋi ne Goti Iqueqenä qänaknä yaŋqunä.  
\v 30 He Jisasi Iqueŋi, zä-huätatä äuepu, pizqä päsqaŋguwäŋga, atqä-awäkauqä Goti Hanjuwä Iqu, Ique aŋgumä äyä ävauqumuatkqeqä.  
\v 31 Iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu ätuma äyätä, Iqueqä hipa ämuaŋgisa, äyä äpmuatekqeqä. Iŋi Iqu neyaqä hänaqä Ämänätqueqä-qu eä, aŋgumä Inätmeqä-qu eä, äpmakqeqä. Ga e äpmeqetaŋi, Israitqä iqune, neqä kŋui äkunmäknatuŋquä yätamäkqä äneyätä, neqä suqä quvqä huätä mänatnämäuquätŋqä diŋqeyi.  
\v 32 Ne nätmatqä iiŋä timäuqaŋgi äqunani, awä ätätuŋqueqä. Itaŋga Dŋä Äŋguä Iqu-pqe awä inä ätätqänä. Dŋä Äŋguä Iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu, qokä-apäkä qätä äwiyäpu, qänaknä itqäŋuwä iquauŋi, ae ävqeqä” ätukuwi.   
\p
\v 33 Ämaqä miqä iqua kukŋuä tä qätä äwipiyi, quwqä äwqe tnäŋä wiŋgaŋgi, iquauŋi pizqä päkpŋqä äwiŋgqe.  
\v 34 Iiŋä ipiyitaŋi, ämaqä miqä hŋqu pämä ätqäukqe. Iqueqä yoqe, Gämeliyoli ique. Iqu Parisi iutaŋä-qu eä, ämaqeu kukŋuä-suqeŋqä ämotqueqä ique. Iqueqä yoqe, qokä-apäki ävauqumuatmiŋuwi. Iqu pämä ätqäuqe, “Ämaqä tquauŋi, yäpaqä mäŋgisa wäŋqäpu pmapŋqä ätuma upiyä” ätukqe.  
\v 35 Qu yäpaqä mäŋgisa ae äwqaŋguwäŋga, Gämeliyoli iqu, ämaqä miqä huiziquau tii ätukqe. “Israitqä iquenyä, he ämaqä iiŋä iquau quvqä iwimäkpŋqä eŋgaŋgutqe, kŋuä äŋguänä ganä indqämbiyä.  
\v 36 Quväukuä kuapänä mäpäwqäŋga, Teutasi iqu ätimäuqe, ‘Nyi ämaqä naqä, yoqä-täŋunjqä’ tquaŋga, ämaqä 400, iquenyqä qänaknä ikuwiqä. Qua miqä iqua, ique pizqä äpäsäpu, ga iquenyqä qänaknä imiŋuwä iquauŋi, äpäsändqiyäwqatqaŋguwäŋga, iquauqä wäuŋui qui imäkŋgqeqä.  
\v 37 Iiŋä ätimäukqeuŋi, gapmanqä iqua ämaqeuqä yoqä meqaŋguwäŋgaŋi, Jutasi Galilisaŋä iqu ätimäuqe, ämaqä hŋqua qua miqä iquatä mäkä humbŋqä äwqä äwivauqumuatkqe. Iqueŋä-pqe, qu pizqä äpäsäpu, ga iquenyqä qänaknä imiŋuwä iquauŋi, äpäsändqiyäwqatkuwi.  
\v 38 Täŋgaŋi nyi he etqänä. He ämaqä tquauŋi, nätmatqä hui miwimäkqä ipu, hiŋuinä qumbiyä. Ii tiinjqä. Ne maqŋqe. Wäuŋuä tä, iquauqä kŋuä indqäŋqä duta timäuquti, ä Goti Hanjuwä Iqueqä duta timäuqutiyä? Qu quwqä kŋuä indqäŋqä duta imäkqaŋgpqe, qui imäknäŋqiyä.  
\v 39 Iiŋä etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä-kiuä imäkqaŋgutqe, he a änä makiqätqä ipŋqäuä. Iiŋi, he Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä eŋqä-paŋä epŋqäuä” ätukqe.  
\p Iŋgaŋi, naqä iqua, Gämeliyoli iqueä maŋi qänaknä ipu, tiiŋä ikuwi.  
\v 40 Qu ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau tääqä ätuätumapiyi, ämaqä hŋqua, iquau jävqä päkpŋqä ätukuwi. E imäkpiyitaŋi, qu iquauŋi, Jisasi Iqueä yoqe aŋgu matqä ipŋqä pmua imäkäpu, hiŋuinä äqunäwatkuwi.  
\v 41 Iŋgaŋi ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, ämaqä miqä iquau ävämaŋi, aquvänä ipu yäpaqä mäŋgisa äpäukuwi. Goti Hanjuwä Iqu, iqua Jisasi Iqueqä yoqä duta womba mapŋqä, hiŋuinä äquŋgqeŋqä aquvänä ikuwi.   
\p
\v 42 Itaŋi hiunji ique-ique, qu hiqäva-imäkqä aŋiutä, ämaqä hŋquauqä aŋiutä, näqŋqä äväkämiŋuwi. Qu mävquatämäuqä ipu, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä tiiŋä ätumiŋuwi. “Kraisi ne mineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iqu, Jisasi Iqu Qäqueqä.”   
\c 6  
\s1 Iqua, yätamäkqä vqä 7 iquau, atäuŋuä ikuwiŋqä  
\p
\v 1 Iŋgaŋi ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqä iqua, kuapänä timäutqätaŋguwäŋgaŋi, ämaqä kiŋä nämdaŋä, Grikä iquauqä aŋä-kukŋuä tqä iqua, ämaqä Israitqä iquauqä aŋä-kukŋuä tqä iquau, äkasuwä tiiŋä ätukuwi. “Hiunji ique-iqueŋi, he qokä-apäkä buayäŋqä äwa iqaŋguwä iquau, yätamäkqä äväpiyäŋgaŋi, nesaŋä apäqŋqä iuauŋi, mävqä itqäŋäuä” ätukuwi.  
\v 2 Iŋgaŋi ämaqä, Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, quuvqä heqiyqä eeqänäŋä iquau tääqä ätuätumapiyi, tiiŋä ätukuwi. “Ne Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, hiŋuinä äqunätanä buayinä iwäsäumitatque, ii äŋguä hmanjqä.  
\v 3 Iŋi, tatqä-guäka iquenä, hiyaqä awä iqiŋi ämaqä suqä äŋguänäŋä iqä 7 iquau atäuŋuä ipiyä! Qu yoqä äŋguänä äqombu, Dŋä Äŋguä Iqu iquau kuapänä munätaŋgi epu, ä näqŋqä äŋguä kuapä-täŋä iquauŋi, atäuŋuä ipiyä. Iŋi ämaqä iqua, buayä iwäsäuqäpŋqäuä.  
\v 4 Iŋäqe ne neqä-neuäŋi, hea ique-ique Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätuätanä, qokä-apäkä iquau, Iqueqä kukŋui awä tquauŋqunä” ätukuwi.   
\p
\v 5 Qu e tquaŋguwiŋqe, qokä-apäkä eeqänäŋi kiiŋä qe äwiŋgqe. Iŋi qu Stipenä iqu, quuvqä heqiyqä yäŋänäqŋqä-täŋä-qu eä, Dŋä Äŋguä Iqu kuapänä ämunätaŋgqä ique, atäuŋuä ikuwi. Iqutäŋi, qu Pilipä ique, Plokolusi ique, Nikanolä ique, Timonä ique, Pamnasi ique, Nikolasi ique, iquau atäuŋuä ikuwi. Nikolasi iqu Andiyokätaŋä eä, Israitqä iquautaŋä hma etaŋgqä-qe, Goti Hanjuwä Ique qänaknä iqä-qu qäŋganä ätimäukqe.  
\v 6 Qu iquau atäuŋuä ipiyi, kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquauqä hiŋuä iqi ätqätekuwi. Iŋgaŋi ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, qu wäuŋuä tä imäkpŋqä ätepu, hipa haqeqi äwiyäpu, Naqä Iquenyqä tääqä ätkuwi.   
\p
\v 7 Iŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqueuä kukŋui, im-imä äukqe. Itaŋi Jerusälemä iuŋi, qokä-apäkä quuvqä heqiyqä iqua, kuapänä ätimäukuwi. Hiqäva-imäkqä iquautaŋä kuapänäŋä-pqe, quuvqä eqiyäpu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuiŋqä qänaknä ikuwi.   
\s1 Qu Stipenä ique a äkiqätäpu, kukŋuä ämitkuwiŋqä  
\p
\v 8 Goti Hanjuwä Iqu Stipenä iqueŋi, äŋguä iwimäkätä yäŋänäqŋqä vqaŋgi, iqu wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä huitaŋä-huitaŋä di, qokä-apäkä awä iqisa imäkmiŋqe.  
\v 9 Iŋgaŋi ämaqä hŋqua, Stipenä iqutäŋi, kukŋuä mäkä eŋqä-pa äunmiŋuwi. Ämaqä iiŋi, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä hŋquesaŋä iquae. Aŋä iqueŋqe, “ämaqä qäŋganä wäuŋuä hiŋginä äwimiŋuwä iquauqä aŋä aquväqŋqeqä” ätmiŋuwi. Aŋä iqueŋi, ämaqä aŋä-himqä Sairinisaŋä iquatä, aŋä-himqä Aleksandiyataŋä iquatä, itaŋga qua naqä Silisiyataŋä iquatä, qua naqä Eesiyataŋä iquatä äpaqumiŋuwi.  
\v 10 Kukŋuä mäkä i huŋgaŋguwä-qe, Stipenä iqueŋi Dŋä Äŋguä Iqu näqŋqä äŋguänäŋi vqaŋgi, qu iqueuä kukŋui mändi makittqiyqä imiŋuwi.  
\v 11 Iŋgaŋi iqua, ämaqä hŋquau-mända kukŋuä zä tquaŋgä, iqua kukŋuä quaŋgi, “Ne Stipenä iqu, Mosisi iquenyqätä, Goti Hanjuwä Iquenyqätä, kukŋuä quvqä tätqätaŋgi äwiyäŋunä” ätukuwi.   
\p
\v 12 Iŋgaŋi ämaqä, Stipenä iqutä äkasuwä ätŋguwä iqua, qu ämaqeuqätä, ämaqä naqä iquauqätä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauqätä, äwqe, äwivauqumuatkuwi. Iŋi qu äupiyi, Stipenä ique a äkiqätäpu, ämaqä miqä naqä eeqänäŋä iquauŋqä ätuma äukuwi.  
\v 13-14 Iqi ätimäupiyi, qu ämaqä quaŋgä-tqä hui ätuma pqaŋguwäŋga, qu Stipenä iquenyqä tiiŋä ätukuwi. “Ämaqä tqu, tiiŋä tqaŋgi äwiyäŋunä. ‘Ämaqä Jisasi Nasäretqätaŋä Iqu, aŋä tqueŋi qui imäkätä, suqä Mosisi iqu hiŋuiqänä änätapkqeuŋi, hui-mända iwäsäuniqeqä.’ Iqu iiŋä ätqa äpätŋqe, hiqäva-imäkqä aŋiuŋqätä, neqä kukŋuä-suqeŋqätä, kukŋuä quvqä ätätŋqeqä” ätukuwi.  
\v 15 I tqaŋguwäŋga, ämaqä iqi äpmapiyä iqua, qu eeqänäŋi, Stipenä ique hiŋuä yäŋänäqŋqä äqunäpiyi, iqueqä hipeŋuä iuŋi, eŋätqä hŋqueqä hipeŋuä eŋqä-pa äquŋguwi.   
\c 7  
\s1 Stipenä iqu, ique kukŋuä ämitkuwä iquau, kima ätukqeŋqä  
\p
\v 1 Iŋgaŋi hiqäva-imäkqä naqä iqu, Stipenä ique yatŋqä tii äwikqe. “Ii naqä-qakuätanä, quaŋgätanä?”   
\p
\v 2-3 Iqu e tquaŋga, Stipenä iqu, “Tatqä-guäkendä apiqukuendä, qätä nyipiyä” ätukqe. “Neyaqä awiqu Aprähamä iqu, aŋä-himqä Harenä iuŋqä mäwqä, qua Mesäpotemiya iu yqänä pmetaŋga, Goti We-huŋqä Kuapä-täŋä Iqu, ique äwimetä, ‘Si tqä qua täutä, tqä näueqä täutä ävämetnä, qua Nyi ämäktquamqä duŋqä uvä’ ätukqeqä.  
\v 4 Iŋgaŋi Aprähamä iqu, Kaländiya iquauqä qua iu ävämaŋi, iqu äwätä aŋä-himqä Harenä iu äpmakqeqä. Iqisaŋi, iqueqä kaniqu äpäkoŋgaŋga, Goti Hanjuwä Iqu ique qua he äpmeŋuwä täuŋqä ändowatkqeqä.  
\v 5 Iqu täqi timäuqaŋga, qua näweqä metŋqe, Goti Hanjuwä Iqu qua hui mävqä itä, ‘Qänakndaŋi Nyi qua tä tqätä, tqä taqä-tawäkauqätä hetapmniŋqeqä,’ ätukqeqä. Goti Hanjuwä Iqu, Aprähamä iqu ymeqä maeqä pmetaŋga, kukŋuä iiŋi, iŋga ätukqeqä.  
\v 6 Itaŋga iqueŋi, tiiŋä-pqä inä ätukqeqä. ‘Tqä taqä-tawäka epqä iqua, qu äwäpu, qua ämaqä hŋquauä-täŋä iqi pmapnuwiqä. Ämaqä iqiŋä iqua, iquauŋi, quwqä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä-qua pmapŋqä iwimäkäpu, quvqä itqueqäpnuwiqä. Inyänä wimetqätaŋguti, quväukuä 400 e pmetpnuwiqä.  
\v 7 Qänakndaŋi ämaqä suqä quvqä e itquamipqä iquauŋi, Nyi haŋä-iqä wimniqeqä. Iŋgaŋi tqä taqä-tawäka iqua, qua iuŋi ävämapiyi, täqinyqä äpäpu, Nyaqä yoqe, haqeqä ämamäupu, pmapnuwiqä’ ätukqeqä.  
\v 8 Iiŋä ätuäqetaŋi, tiiŋä ätukqeqä. ‘Nyi kukŋuä ätätmä eqäqä tä, i witäniŋqä, Nyi si suqä huiwä häuä ktäuqe ktapmqänä.’ Aprähamä iqu näqŋqä iiŋä ämeqe, apäki Aisakä ique ämikqeuŋi, hiunji 8 päwqaŋga, ymeqä iqueqä huiwi häuä äktäukqeqä. Iŋi Aisakä iqu, Jekopä iqueŋi asänä imäkkqeqä. Itaŋi Jekopä iqu neyaqä awäka 12 iquauŋi, asänä imäkkqeqä.   
\p
\v 9-10 \fig Qu käŋgua Josepä ique, ämaqä huiziquau, mbqä mapŋqä äwikuwi.|alt="Joseph being sold" src="C021 greyscale.jpg" size="col" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987." ref="7:9-10" \fig*Jekopä iqueqä ymeqä iqua, qu käŋgua Josepä iquenyqä wiuŋqä ipu, ique, ämaqä huiziquau, mbqä mapŋqä vqaŋguwäŋga, iqu Isipä iuŋi, wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä-qu äpmamiŋqeqä. Iŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu, iqutä anä äpme, haŋä-iqä eeqänäŋi huätä ämätnämäutä, yätamäkqä äwimiŋqeqä. Iqu ique näqŋqä äŋguänäŋi vqaŋgi, ämiqä naqä Isipä iutaŋä iqu, iquenyqä wiŋgaŋgi, ique atäuŋuä äwikqeqä. Iqu Isipä iu ämaqä naqä äpmetä, ämiqä naqä iqueqä nätmatqä eeqänäŋä aŋä iuŋä-pqe, ämimiŋqeqä.   
\p
\v 11 Qänakndaŋi qua eeqänäŋä Isipä iuŋitä, Kenanä-pqä iuŋitä, buayä dä naqänäŋä timäuqaŋgi, ämaqä-pqe haŋä-iqä naqä meqaŋguwäŋga, neyaqä atqä-awäka-pqe, buayä mämoqumueqä imiŋuwiqä.  
\v 12 Iŋgaŋi Jekopä iqu, ‘Kuä-witqä Isipä du äwinä’ tqaŋgä äwiyäqe, iqu neyaqä awäkauŋi, Isipä iuŋqe kiŋganäŋi ändowatkqeqä.  
\v 13 Qu aŋguŋi Isipä iuŋqä uwqaŋguwäŋgaŋi, Josepä iqu qutaqauŋi, ‘Nyi Josepä iqunjqä’ ätukqeqä. Ämaqä miqä naqä iqu, Josepä iqueqä kanmqätä, kutaqä-käŋguäkauŋqätäŋi, iŋganä näqŋqä ekqeqä.  
\v 14 Iŋgaŋi Josepä iqu, kaniquenyqä kukŋuä ändowatätä, iqu iqueqä ämaqä iquatä, Isipä iu anä pmapŋqä itumakqe. Qokä-apäkä eeqänäŋi, 75 äwokuwiqä.  
\v 15 Iŋgaŋi Jekopä iqu, Isipäŋqä e äquveqäkqe, qänakndaŋi äpäkoŋgqeqä. Itaŋga neyaqä awiqukua-pqe, inä äpäkoŋguwiqä.  
\v 16 Iquauqä huiwi, aŋä-himqä Sekemäŋqä aŋgu äma äpäpu, qua äptekuwiqä. Ämaqä qua ptŋqä Sekemä iuŋi, hiŋuiqänäŋi Aprähamä iqu, Hamo iqueqä ymeqä iquau mbqä ikqeqä.   
\p
\v 17 Nätmatqä tä, Goti Hanjuwä Iqu, Aprähamä ique qäŋgiŋga ätukqä-pa timäutŋqä itqätaŋga, Isipä iuŋi, ämaqä Israitqä iqua kuapänä eqiyämaŋguwiqä.  
\v 18 Iŋgaŋi, ämiqä naqä, Josepä iquenyqä maqŋqä hŋqu, Isipä iu äpmakqeqä.  
\v 19 Iqu neyaqä atqä-awäkau quaŋgä eŋqä-paŋä imäkätä, suqä quvqä itquetä, yäŋänäqŋqä tquaŋgi, iqua ymeqä däŋä iquauŋi, yäpaqä mäŋgisa äpäkombŋqä ämatnämäumiŋuwiqä.   
\p
\v 20 Hea iŋgaŋi, Mosisi iqueqä känai, ique ämikqeqä. Goti Hanjuwä Iqu, ‘ymeqä tqu äŋguiqä’ kŋuä äwikqeqä. Qu iqueŋi, qaŋuä hŋquaqui-hŋque päwqaŋgaŋqä, kaniqueqä aŋä iuŋi, äŋguänäŋä ämimiŋuwiqä.  
\v 21 \fig Ämiqä naqä iqueqä meqi ämetä, iqueŋi ämimiŋqe.|alt="Moses found" src="C024 greyscale.jpg" size="col" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987." ref="7:21" \fig*Qänakŋi, qu yäpaqäŋgisa matnämäuqaŋguwäŋga, ämiqä naqä iqueqä meqi ämetä, iqueŋi iiyqä ymeqä eŋqä-pa ämimiŋqeqä.  
\v 22 Isipä pmeqä iqua, iquauä näqŋqä eeqänäŋi ique ämotqueqaŋguwäŋga, iqu naqä-qu eätä, kukŋuä äŋguänäŋä tqä-qu eätä, wäuŋuä yäŋänäqŋqä imäkqä-qu ekqeqä.   
\p
\v 23 Iqueqä quväukui 40 ae äpäwqaŋgaŋi, iqu, iqueqä käyämaqä Israitqä iquauŋqä kŋuä indqänätä, hiŋuä qunätŋqä äukqeqä.  
\v 24 Iqu äwäqe, ämaqä Isipätaŋä hŋqu, Israitqä hŋque quvqä itquetqätaŋgi äqunäqe, Israitqä ique yätamäkqä ävätä, Isipä pmeqä ique quvqä kima ävätä, pizqä äpäkkqeqä.  
\v 25 Iqu e imäkätäqäŋgaŋi, kŋuä tiiŋä äwimiŋqeqä. ‘Israitqä iqua nyinyqe, näqŋqä tiiŋä mapŋqäuä. “Goti Hanjuwä Iqu Mosisi iquesa, ne änewewqatäŋqiyä.”’ Iŋäqe qu iiŋqe, maqŋqä emiŋuwiqä.  
\v 26 Hiunji awiŋgaŋi, iqu Israitqä hŋquaqu mäkä hunätqätaŋginyä äqunäqe, iquaqu äwqä naqä-hŋqunä nyiyŋqä itamäkätŋqä äwinyätä, ‘Äi, suŋqä mäkä hunätqäŋinyqä? Qeŋgueŋgiyqä’ ätukqeqä.  
\v 27 I tquaŋga, huizique quvqä itquamiŋqä iqu, Mosisi ique ävqutäwqatätä, ‘Si, ne ämineyätnä, jänä inemäktŋqeŋqe, tqu äktqäwä?  
\v 28 Huäqiŋi si ämaqä Isipä pmeqä ique äpäkŋä-pa, täŋgaŋi nyi-pqe pizqä bäktŋqätanä?’ ätukqeqä.  
\v 29 Ii tquaŋgqeŋqe, Mosisi iqu Isipä äväma, qua Mitiyanäŋqä zä äwäqe, qua huitaŋä-qu eä, iqi äpmamiŋqeqä. Iqu iqi äpme, ymeqä qokä hŋquaqu eämakqeqä.   
\p
\v 30 Iŋgaŋi quväukuä 40 ae äpäwqaŋga, eŋätqä hŋqu, Mosisi ique wimetŋqä äquvepätä, aŋä avqŋqä imä, qoqoŋä Sänai iuŋi, zä wäŋqä hmbiyqä äpa iuta, tä hänaqä sätqätaŋgqä yäpä iŋgisa äpmakqeqä.  
\v 31 Mosisi iqu hiŋuä iiŋä äqunäqe, kŋuä kuapänä indqäŋgqeqä. Iqu hiŋuä äŋguänä qunmätä qäqiqi päwqaŋga, Goti Hanjuwä Naqä Iqu, iqueŋi tiiŋä ätukqeqä.  
\v 32 ‘Nyi tqä tawäka, Aprähamä iqueqä, Aisakä iqueqä, ä Jekopä iqueqä, Goti Hanjuwä Iqunjqä.’ I tquaŋga, Mosisi iqu yäuŋuä-yäuŋuä itä, hiŋuä quŋqäŋqe zä äwiŋgqeqä.   
\p
\v 33 Iqu i imäkqaŋga, Naqä Iqu tii ätukqeqä. ‘Qua si pämä ätqäuŋiŋi, ii Ŋqeqä. Iiŋiŋqe, si tqä yukä ämuasmäŋi huätä hiquveyä.  
\v 34 Nyaqä ämaqä iqua, Isipä iuŋi, haŋä-iqä ämepu tääqä dqaŋguwi, Nyi hiŋuä äqunätmä, qätä ae äwiyäŋänä. Iiŋä etaŋgi, Nyi, Isipä pmeqä iquauqä hipa iuta, aŋgu itmamqä äpqänä. Täŋgaŋi si Isipäŋqä aŋgu utŋqä äkndowatqänä,’ ätukqeqä.   
\p
\v 35 Mosisi iqueŋi, Israitqä iqua kiŋganäŋi hŋgisanä itquepu, ‘Si ne ämineyätnä jänä inemäktŋqeŋqe, tqu äktqäwä?’ ätukuwä-qeŋä-qe, Goti Hanjuwä Iqu iqueŋi, iquau ämitä, aŋgumä ätuma päniŋqä ändowatkqeqä. Eŋätqä, zä wäŋqä iu ätqäukqä iqu, Mosisi iqu wäuŋuä imäkätŋqä yätamäkqä vquätŋqä, Iqu ändowatkqeqä.  
\v 36 Isipä iutä, eqä-pŋä häŋesqä iutä, aŋä avqŋqä iutä, Mosisi iqu wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä ämaqä mimäkqänäŋä di imäkätä, ämaqä iquau ämitimäukqeqä. Aŋä avqŋqä iuŋi, qu quväukuä 40 äpmamiŋuwiqä.  
\v 37 Ämaqä iiŋä iqunä, Israitqä iquau tii ätukqe. ‘Ämaqä hiŋuä-tqä nyi eŋqä-paŋä-qu hiätŋqeŋqe, Goti Hanjuwä Iqu, hiqä hita-hiŋgua hŋque, atäuŋuä väniqeqä.’  
\v 38 Itaŋga neyaqä atqä-awäkiqua, aŋä avqŋqä iuŋi, aquvä äqämbu pmetaŋguwäŋgaŋi, Mosisi iiŋä iqunä iquatä anä äpmamiŋuwiqä. Ga qoqoŋä Sänai yätuŋi, iqutä, eŋätqä hŋqutä, kukŋuä ätkiyiqä. Goti Hanjuwä Iqueuä kukŋuä häŋä-pmeqä-täŋi ämakqe, ne awä änatqa pqäpnuwäŋqä ämakqeqä.   
\p
\v 39-40 Iqueŋi neyaqä awäkiqua, qätä wiyqäŋqä mäwiŋqä itä, hŋgisanä itquepu, Isipä iuŋqä aŋgu upŋqä kiiŋä äwinyätä, Aronä ique tiiŋä ätukuwiqä. ‘Ne maqŋqeqä. Mosisi, ne Isipä du inetmakqä iqueŋi, squä wimequtiyä? Iŋi hiŋuiqä nemepu, hänaqä duta näquatäupŋqä, si, nenyqä goti hŋqua imäkiyä’ ätukuwiqä.  
\v 41 \fig Qu goti quaŋgä imäkäpu, iquenyqä hiqäva äqiyäpu, aquvänä imiŋuwiqä.|alt="the golden calf" src="C033 greyscale.jpg" size="col" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987." ref="7:41" \fig*Iŋgaŋi qu golqä hui ämepu, goti quaŋgä bulumäka meqä eŋqä-paŋä hŋque imäkäpu, iquenyqä hiqäva äqiyäpiyitaŋi, goti iquauqä hipaetä imäkkuwiŋqä aquvänä imiŋuwiqä.  
\v 42 Iiŋiŋqe Goti Hanjuwä Iqu, iqua mäptqä iquenyqätä, qaŋuä iquenyqätä, qätäqueqä iquauŋqätä, aquvänä ipu, qoŋä qäyä woktäpŋqänä tuwä äwiyätä, hiŋuinä äquŋgqeqä. Ii ätimäukqeŋqe, hiŋuä-tqä iquauqä bukä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui tiiŋä äqänänä.  
\pi1 ‘\qt Israitqä iquenä, he aŋä avqŋqä du, quväukuä 40 äpmapiyäŋgaŋi, he bulumäka, sipsipqä, meme, tä ikepu, hiqäva äqämiŋuwi, Nyinyqä äyä äqämiŋuwätanä? Ii oeyqä.\qt*  
\v 43 \qt He goti quaŋgä iquaquinyqä qoŋä woktäupŋqe, Molekä iquenyqä namnä aŋä ämätäpu, Repanä iquenyqä qätäqueqä eŋqä-paŋä ktqä imäkkuwiqä. Nätmatqä iquaquiŋi, he qäsä äma ikämiŋuwiqä. Iiŋä iqaŋguwiŋqe, Nyi Bapilonä-täŋä iŋgisaŋqä huätä hendowatmniqeqä,\qt*’\f + \fr 7:43 \ft Amosi 5:25-27\f* äqänänä” ätukqe.   
\p
\v 44 “Neqä awäkiqua, qu aŋä avqŋqä iu äpmapiyäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä namnä aŋä kuiŋä-täŋä äpmamiŋuwiqä. Namnä aŋä iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu iquauŋi, kukŋuä naqä-qakui äwimiŋqeqä. Qu aŋä ique ämätäpiyäŋgaŋi, nätmatqä eeqänäŋi Goti Hanjuwä Iqu, Mosisi ique ämotquakqä-pa imäkmiŋuwiqä.  
\v 45 Qänakndaŋi iquauqä ymeqä iqua, aŋä iqueŋi ämapiyi, qu Josuwa iqutä, ämaqä hŋquauä qua mapŋqä qäsä äma äpkuwiqä. Iŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä qua iu äpmamiŋuwä iquau huätä väqiyqaŋga, qu aŋi ii ämätkuwi, ämiqä naqä Dewiti iqu äpmetäqäŋgaŋqä ämimiŋuwiqä.  
\v 46 Dewiti iqu, Goti Hanjuwä Iqu äŋguänäŋä iwimäkätqätaŋgqeŋqä, iqu Iqueŋi, ‘Jekopä iqueqä Goti Hanjuwä Iquki, nyi Sinyqä aŋä äŋguänäŋä hŋqu mätmqänä, hiŋuinä ŋqänyä,’ ätukqeqä.  
\v 47 Dewiti iqu iiŋä ätukqä-qe, Solomonä iqu-mända Goti Hanjuwä Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋi, qe ämätkqeqä.  
\v 48 Iiŋä etaŋgqä-qe, ämaqä iqua aŋä ämätpqä iuŋi, Goti Haqä Yätutaŋä Naqä Iqu mäpmeqä yänä. Ii hiŋuä-tqä iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä äqäkqä-paŋiqä.   
\pi1
\v 49 ‘\qt Ämaqä naqä iqua, zä-hawä iu quamä äpmeŋuwä-pa, Nyaqä zä-hawi, qäukuiqä. Itaŋga quae, Ŋqä yuki qutati haqeqi äumä äpmeŋänä. He Nyinyqä aŋi, äkitaŋi mätpŋqäwä? Ŋqä aŋä hapä pmeqäŋqe, äŋgi mätnänä?\qt*  
\v 50 \qt Nätmatqä eeqänäŋi Nyaqä hipaetänä imäkkqeqä,\qt*’\f + \fr 7:50 \ft Asayä 66:1-2\f* ätätä äqänänä” ätukqe.   
\p
\v 51 Iŋgaŋi Stipenä iqu, ämaqä miqä naqä iquauŋi, tiiŋi inä ätukqe. “He ämaqä hŋgisanä iquenjqä. He Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä ipu, Iqueqä kukŋui qätä mäwiyqä iquenjqä. Ii tiinjqä. Hiqä tawäkiqua hiŋuiqänä imäkmiŋuwä-pa, he Dŋä Äŋguä Iqueŋi, hea ique-ique hŋgisanä itquetqäŋuwiqä.  
\v 52 Hiqä tawäkiqua, hiŋuä-tqä hiŋuiqänä äpmamiŋuwä iquauŋi, eeqäpnä quvqä iwimäkmiŋuwiqä. Itaŋga ‘Ämaqä Jänänäŋä Iqä Iqu, äpäniqeqä’ ätmiŋuwä iquauŋä-pqe, qu pizqä äyä äpäkkuwiqä. Iŋi Ämaqä Jänänäŋä Iquenyqe, he täkqä ämaepu, pizqä ae äpäkkuwiqä.  
\v 53 He Goti Hanjuwä Iqueuä kukŋuä-suqe, eŋätqä iquauqä hipa iutaŋi, ae qäyä ämakuwäŋqä, qänaknäŋi miqä itqäŋuwenjqä” ätukqe.   
\s1 Qu Stipenä ique, hikä äpäkkuwiŋqä  
\p
\v 54 I tquaŋgi äwipiyi, ämaqä miqä naqä eeqänäŋä iqua, iquenyqä äwqä quvqä äwinyätä, hiquaŋi maŋgtäsqukuä ämäukuwi.  
\v 55 Ii iqaŋguwäŋga, Dŋä Äŋguä Iqu Stipenä iqueŋi kuapänä muŋgaŋga, iqu hiŋui, qäukuä haqä yätu ämäqunäqe, nätmatqä, Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqä motqueqä witaŋgqätä, Jisasi Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä hipa ämuaŋgisa tqäutaŋgqätä äquŋgqe.  
\v 56 I äqunäqe, “Hiŋuä qumbiyä! Nyi qäukuä qŋqaŋä äutänätaŋgqätä, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä hipa ämuaŋgisa tqäutaŋgqätä, hiŋuä äqunäŋänä” ätukqe.  
\v 57 I tquaŋga, iqua maŋä yäŋänäqŋqä ätäpu, qätä a äpmuäknäpu, pämä ätqäupu maqänä äupiyi, Stipenä ique a äkiqätkuwi.  
\v 58 Ique a äkiqätpiyi, aŋä-himqä yäpaqä mäŋgisa ätuma äpäwäpu, hikä pizqä äpäkkuwi. Qu iiŋi mimäkqäŋga, ämaqä häŋäŋgatqä quaŋgä ätukuwä iqua, iquauqä gquä quäuqe äquvätäpu, hikŋä hŋqueqä yukä-täŋä qäqiqi ekuwi. Iqueqä yoqe, Soli ique.  
\v 59 Qu Stipenä ique hikä pizqä päsätqätaŋguwäŋga, iqu tääqä ätätä, “Ŋqä Naqä Jisasi Iquki, ŋqä quuvqe indmayä” ätukqe.  
\v 60 I ätuäqetaŋi, iqu qoŋä äuktäutä, tääqä yäŋänäqŋqä, “Naqä Iquki, Si iquauqä suqä quvqeŋqe, kima mävqä panä!” ätukqe. E ätuäqetaŋi, äpäkoŋgqe.  
\p Qu Stipenä ique suqä tä iwimäkqaŋguwäŋgaŋi, Soli iqu, “Qäyunä äyä imäkqäuä” kŋuä äwikqe.\f + \fr 7:60 \ft Kukŋuä tque, 8:1 iquesaŋiyi. Näqŋqä-täŋä iqua, ii 7:60 qäsä etaŋgqeŋqe, ii äŋguänäŋiqä indqänätqäŋä.\f*   
\c 8  
\s1 Soli iqu, quuvqä heqiyqä iquau qui imäkätŋqä ipäqäkqeŋqä  
\p
\v 1 Hiunji Stipenä ique äpäkkuwäŋgaŋi, Jerusälemä iuŋi, ämaqä, Naqä Iqueqä yoqeu aquväqŋqä iquau, quvqä itquapŋqä ipäqäkuwi. Quvqä e iwitqueqa uwqaŋguwäŋga, qu eeqäpnä, qua Jutiya iuŋqätä, qua Sämaliya iuŋqätä, zä im-imä äwekuwi. Ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquanä zä mäwqä ikuwi.  
\v 2 Qu Stipenä ique pizqä päsqaŋguwäŋga, ämaqä suqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyätaŋgqä iunä qänaknä iqä hŋqua, iqueä huiwi qua äptepiyi, kŋuä naqänäŋä äqäkuwi.  
\v 3 Iŋäqe Soli iqu, ämaqä, Naqä Iqueqä yoqeu aquväqŋqä iquauŋi, quvqä itquetŋqä ipäqäkqe. Iqu iquauqä aŋä eeqänäŋä iu äwimayäkitä, yäpä iŋgisa äwätä, qokä iquautä, apäkä iuautä, eyqiyäma äwätä, guä äkiqiyämiŋqe.   
\s1 Qu, Sämaliya iu kukŋuä awä ätumiŋuwiŋqä  
\p
\v 4 Qokä-apäkä zä äwekuwä iqua, kukŋuä äŋguänäŋi awä ätuäkämiŋuwi.  
\v 5 Iquautaŋä Pilipä iqu, aŋä-himqä Sämaliya iuŋqä äwiqe, Kraisi Iquenyqä kukŋuä äŋgui, iqi awä ätumiŋqe.  
\v 6 Qokä-apäkä kuapänäŋi, qu Pilipä iqueuä kukŋuä qätä äwiyäpu, iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di imäkqaŋgi äqumbiyiŋqe, iqueuä kukŋui, qätä äŋguänä äwipu äpmamiŋuwi.  
\v 7 Ii tiinji. Dŋä quvqä kuapänäŋä iqua, ämaqä iuta zääqä ätäpu ävämeqauŋgua, ämaqä yäŋä-a quvqä iquatä, yukä quvqä iquatä, äŋguä qe imäŋguwi.  
\v 8 E imäŋgaŋgä äqumbiyi, ämaqä aŋä-himqä iutaŋi, aquvänä qe ikuwi.   
\p
\v 9 Aŋä-himqä iuŋi, ämaqä hŋqu äpmamiŋqe. Iqueqä yoqe, Saimonä ique. Pilipä iqu matimäuqäŋgaŋi, iqu paaqä huitaŋä-huitaŋä imäkätä, Sämaliya pmeqe yäuŋuä ipŋqä iwimäkätä, “Nyi ämaqä naqunjqä” ätmiŋqe.  
\v 10 E imäkätqätaŋgqeŋqä, ämaqä naqä iquatä, ämaqä hiŋgiŋqä iquatä, qu, “Ämaqä tqu, Goti Iqueuä yäŋänäqŋqeqä” ätnäpu, iqueqä kukŋui qätä äŋguänä äwimiŋuwi.  
\v 11 Iqu paaqä hŋgaŋqä imäkqa wätqätaŋgqeŋqe, qu iiŋä imiŋuwi.  
\v 12 Pilipä iqu, kukŋuä äŋguä Goti Hanjuwä Iqunä miqä iuŋqätä, Jisasi Kraisi Iqueuä yoqeuŋqätä, awä tuätqätaŋgqeŋqä, qokä-apäkä qäsäŋi, qu ‘naqä-qakuiqä’ kŋuä indqämbiyi, quuvqä eqiyäpu, asŋä ämakuwi.  
\v 13 Itaŋga Saimonä iqu-pqe, “Naqä-qakuiqä” kŋuä indqänäqe, asŋä ämetä, Pilipä iqutä qaŋä anä ikämiŋiyi. E ikisiyäŋgaŋi, Pilipä iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä huitaŋä-huitaŋä imäkqaŋgi äqunäqe, iqu yäuŋuä imiŋqe.   
\p
\v 14 Ämaqä, Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä, Jerusälemä iu yqänä äpmamiŋuwä iqua, “Sämaliya pmeqä iqua, Goti Hanjuwä Iqueuä kukŋui ae ämeqäuä” tqaŋgä äwipiyi, qu Pitä iquesä, Jonä iquesä, iquau wimayŋqä ändowatkuwi.  
\v 15-16 Sämaliya pmeqä iqua, Jisasi Iqueuä yoqeta asŋä meqaŋguwäŋga, Dŋä Äŋguä Iqu mäwimeqä yqänä etaŋgi, Pitä iqutä, Jonä iqutä ätimäyi, Dŋä Äŋguä Iqu iquau munätŋqä, Goti Hanjuwä Ique tääqä ätukiyi.  
\v 17 Iquaqu tääqä äsuiyi, hipae ämaqä iquauqä nyuäŋä haqeqä hiqaŋgiyäŋga, Dŋä Äŋguä Iqu iquau qe äwimakqe.   
\p
\v 18 Saimonä iqu, iquaqu i iqaŋginyä, ämaqä Dŋä Äŋguä Ique äyä meqaŋgä äqunäqe, iqu iquaqui mbqä wimätä ikqe.  
\v 19 Iqu iiŋä itä, tiiŋä qe ätukqe. “Nyi ämaqä hŋque hipae haqeqä eqaŋga, iqu Dŋä Äŋguä Ique meniqä diŋqe, qe yäŋänäqŋqä tä, nyi-pqe inä dapinyqä” ätukqe.   
\p
\v 20 I tquaŋga, Pitä iqu kimaŋi, “‘Nätmätqä Goti Hanjuwä Iqu ävätŋqe, nyi mbqä imqänä’ kŋuä äkiyqetaŋi, tqä mbqetä, tqä-täuätä, qui anä imäknyiyŋqinyqä” ätukqe.  
\v 21 “Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, tqä kŋuä indqäŋqe, jänä hma etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqueqä wäuŋuä ne imäkätuŋqueuŋi, si anä mäpmeqänäŋiqä.  
\v 22 Tqä kŋui äkunmäknätnä, suqä quvqä tqueŋi, ävquatämäutnä, Naqä Iqueuä yätamäkqeŋqä yatŋqä wiyä! Si ii imäkŋi, Iqu tqä kŋuä indqäŋqä quvqe, huätä makmäuŋqutiyä, mämakmäuqä yäŋqutiyä?  
\v 23 Si yäŋänäqŋqeŋqä hiŋuä aowä qänätqätaŋgnä äkqänmä, ii äktqänä. Suqä ii, marasinqä quvqä eŋqä-pa, saqä kŋuä indqäŋqe qui ikimäkätqänä. Suqä quvqe, guä eŋqä-pa kikiqäyäutaŋgi äkqänäŋänä” ätukqe.   
\p
\v 24 I tquaŋga, Saimonä iqu kimaŋi, “Nätmatqä qe ändqiyi mänyimeqä yätŋqe, Goti Hanjuwä Iqu haŋuä nyimäkätŋqä, tääqä suinyqä” ätukqe.   
\p
\v 25 Iŋgaŋi ämaqä kukŋuä awä siyŋqä ändowatkqä iquaqu, Pitä iqutä, Jonä iqutä, nätmatqä hiŋuä äqunmiŋiyiŋqätä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuiŋqätä, awä qäpu äsuiyi, iquaqu Jerusälemäŋqä aŋgi wiyŋqä ävämakiyi. Qaŋä äwäsiyäŋgaŋi, Sämaliya pmeqä iuqä aŋä-himqä kuapänäŋä iuŋi, kukŋuä äŋgui awä ätqäumiŋiyi.   
\s1 Pilipä iqu, ämaqä Aprikataŋä hŋque, kukŋuä awä ätukqeŋqä  
\p
\v 26 Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu, Pilipä ique tiiŋä ätukqe. “Si pämä ätqäutnä, Sämaliyataŋä mäwqä iŋgisaŋqä äwitnä, hänaqä Jerusälemätaŋi, aŋä-himqä Gasa buŋqä änyeaqŋqeu ätimäutnä quveqäyä!” ätukqe. Hänaqä iqu, qua aväqŋqä-täŋä iu änyeaqenä.  
\v 27 I tquaŋga, Pilipä iqu pämä ätqäutä qe äukqe. Hänaqä iqi ätimäuqe, iqu Itopiya pmeqä ämaqä naqä hŋque äquŋgqe. Ämaqä iqu apäkä Itopiya iu miqä naqä iiyqä wäuŋuä miqetaŋä ique. Ämaqä iu pmeqe, quwqä apäkä naqä iinyqe, “Ii kandisiyqä” ätmiŋuwi. Ämaqä tqu ya äyäŋqä-qu eä, iiyqä mbqä eeqänäŋi miqä ique. Iŋgaŋi iqu Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäutä, Iqueqä yoqä haqeqä mamäutŋqä Jerusälemäŋqä äpkqe.  
\v 28 Jerusälemä iu ae äpmeqetaŋi, aŋgu wätŋqä imäknätä, iqueqä kalisi haqeqi äpme, hiŋuä-tqä Asayä iqu bukä äqäkqe, a täuqämanmiŋqe.   
\p
\v 29 Iŋgaŋi Dŋä Äŋguä Iqu Pilipä iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Si kalisi-täŋä qäqiqi äwätnä, qaŋä anä winyqä.”  
\v 30 \fig Kukŋuä iuŋi kiqä quatiŋqe, si näqŋqä ae ämenyä, ä mämeqä inyä?|alt="Philip approaching chariot" src="LB00331C.tif" size="col" loc="Ac 8:26-35" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="8:30" \fig*I tquaŋga, Pilipä iqu, iqu-täŋä qäqi maqänä äwäqe, ämaqä iqu, hiŋuä-tqä Asayä iqu bukä äqäkqe, a täutqätaŋgi äwiyäqe, “Kukŋuä iuŋi kiqä quatiŋqe, si näqŋqä ae ämenyä, ä mämeqä inyä?” ätukqe.   
\p
\v 31 Ga, ämaqä iqu kimaŋi, “Ämaqä hma eätqe, kukŋuä quatiŋqe, nyi näqŋqä äänä himqäwä? Si äyapätnä, kalisi täu, nyitä quamä anä äpmeyä” ätukqe.  
\v 32 Iqu bukä a ätäukqä iuŋi, tiiŋä tnätaŋgiyi.  
\pi1 “\qt Sipsipqä äpäkpŋqä ätuma äwquwä-paŋi, qu iqueŋi, asä iiŋä ätuma äukuwi. Itaŋga sipsipqä meqä kiqä ae, ätävätqätaŋguwäŋga zääqä matqä iqäqä-pa, iqu kukŋuä matqä e ikqe.\qt*  
\v 33 \qt Qu iqueŋi, mändi äkittqiyäpu, kukŋui qäyunä mämitqä ikuwi. Iqu ymeqä maeqäŋga aaŋqä imäkqaŋguwitaŋi, iqueqä kaqä-kawäkauŋqe, matqä ipnuwiqä\qt*”\f + \fr 8:33 \ft Asayä 53:7-8\f* ätä äyä äqänänä.   
\p
\v 34 Ämaqä iqu kukŋuä tä a qäpu ätäuqe, Pilipä ique tiiŋä ätukqe. “Nyi yatŋqä äkiyqänä. Ämaqä hiŋuä-tqä iqu, tquenyqä ätkqäwä? Iqueqä-kiuäŋqä ätkqätanä, hŋquenyqä ätkqätanä?”   
\p
\v 35 Itaŋi, Pilipä iqu, Jisasi Iquenyqä kukŋuä äŋguiŋqä awä ätukqe. Iqu kukŋuä, ämaqä iqu a ae ätäukqä quatiŋqä ganä ätuäqe, kukŋuä huiziŋqä-pqä inä ätukqe.  
\v 36-37 Iquaqu hänaqeu äwqinjaqänyiyi, eqä hŋque ätimäyi, ämaqä iqu, “Hiŋuä qunyä! Eqä täqinjqä. Nyi asŋi, ämamqätanä, mämeqä imqätanä?” ätukqe.\f + \fr 8:36-37 \ft Pipa Grikä pmeqeuqä kukŋuä iu äqänäŋqä huiuŋi, kukŋuä tiiŋä-pqä inä ätä äqänä. Pilipä iqu kimaŋi, “Si quuvqe, hämänänäŋä eqiŋi, asŋi iuta matŋqinyä” ätukqe. Iŋi ämaqä iqu, “Nyi, Jisasi Kraisi Iqu, Goti Iqueqä Ymeqä Iqueyqe, quuvqä eqiyätqäŋänä” ätukqe.\f*   
\p
\v 38 I ätuäqetaŋi, iqu kalisi miqä iqueŋi, “Si hosi eyqiyämetnä, iqi pmetŋqä imäkiyä” ätukqe. Iŋgaŋi Pilipä iqutä, ämaqä iqutä, eqä buŋqä äwäyi, ämaqä iqueŋi, Pilipä iqu asŋä qe äqäkqe.  
\v 39 Iquaqu eqä mämdaŋi äyapätqätaŋgiyäŋga, Naqä Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, Pilipä iqueŋi, maqänä ätuma äwekqe. Ämaqä iqu aquvänä itä, iqueqä hänaqeu äwäqe, iqueŋi aŋgumä hiŋuä mäquŋquä ikqe.  
\v 40 Iŋgaŋi Pilipä iqu, “Tä nyi aŋä-himqä Asändotä iu ätqäuäŋänä” kŋuä ämakqe. Iqisaŋi, iqu aŋä-himqä eeqänäŋä iuŋi, Jisasi Iquenyqä kukŋuä äŋguänäŋi, awä ätuäkämiŋqe. Iqu awä e ätquaŋi, aŋä-himqä Sisariya du ätuäqitimäukqe.   
\c 9  
\s1 Soli iqu kŋuä äkunmänkätä, quuvqä eqäkqeŋqä  
\p
\v 1 Iŋgaŋi Soli iqu Naqä Iquenyqä quuvqä heqiyqä iquau qui imäkätä pizqä päsätŋqä kukŋuä yäŋänäqŋqä yqänä ätmiŋqe.  
\v 2 Itaŋi, iqu hiqäva-imäkqä naqä iquenyqä äwäqe, “Si, Israitqä, aŋä-himqä Dämaskasi iu pmeqä iquauqä, aŋä aquväqŋqä iu miqä naqä iquenyqä, pipa äqiyätnä dapiyä” ätukqe. Iqu iiŋä tquaŋga, iqu pipa iuŋi, kukŋui tiiŋä äqiyätä äwikqe. “Soli iqu, qokä-pqä apäkä-pqä Jisasi Iqueqä hänaqä iu wätqätaŋguwä iquau ämoqumuetäqe, guä äkiqiyäutä, Jerusälemäŋqä ätuma päniqeqä” ätätä äqäkqe.   
\p
\v 3 Iŋgaŋi Soli iqu, Jerusälemä iu äväma äwäqe, Dämaskasi iu timäutŋqä qäqi wätqätaŋga, maqänäŋi qäukuä haqä yätutaŋä we-huŋqe, nyuauä eŋqä-paŋi, ique äwimakqe.  
\v 4 Wimeqaŋga, iqu qua iqi äpäknäqe, ämaqä hŋqueqä maŋitaŋi, “Soli iquki, Soli iquki, si Nyi suŋqä qui nyimäkätqäŋinyä?” tquaŋgi äwikqe.  
\v 5 Iiŋä äwiyäqe, “Naqä Iquki, Si Tqukikä?” tquaŋga, kimaŋi, “Nyi Jisasi Iqunjqä. Ämaqä si qui imäkätqäŋi, ii Nyinjqä” ätukqe.  
\v 6 “Iŋäqe si pämä ätqäutnä, aŋä-himqä yäpä iŋgisa paquvä! Iqiŋi nätmatqä si imäktŋiŋqe, ämaqä hŋqu si awä ktäŋqiyä” ätukqe.   
\p
\v 7 Ämaqä, Soli iqutä anä äumiŋuwä iqua, qu ämaqä-que, hiŋuä mäquŋquä maŋinä tqaŋgi äwipiyi, kukŋuä matqä ätqäumiŋuwi.  
\v 8 Iŋgaŋi Soli iqu ivatuwänäqe, hiŋuä äqänäqä-qe, iqueqä hiŋui hea äwäkqe. Iiŋä wimeqaŋga, qu ique Dämaskasi iuŋqä, a qe ämäusqäŋga äukuwi.  
\v 9 Iqiŋi, iqueqä hiŋui hea yqänä witaŋgi, iqu buayätä, eqätä, maŋqä, hiunji hŋquaqui-hŋque äpmamiŋqe.   
\p
\v 10 Dämaskasi iuŋi, ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqä hŋqu äpmamiŋqe. Iqueqä yoqe, Anänasi ique. Iqu wätqä eŋqä-paŋä äqunätä, Naqä Iqu, “Anänasi iqukiyä” tquaŋgi äwiyäqe, “Nyi täqi äpmeŋänä” ätukqe.   
\p
\v 11 I tquaŋga, Naqä Iqu, “Si pämä ätqäutnä, hänaqä qu, ‘Jänäŋiqä’ ätätqäŋuwä iuŋqä uvä” ätukqe. “Iqiŋi, ämaqä, Jutasi iqueqä aŋiu pmetaŋgqä hŋquenyqä qävqä itnä wimayä! Iqu aŋä-himqä Tasusi iutaŋu eä, iqueqä yoqe, Soli iquvi.  
\v 12 Iqu Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätätä, wätqä eŋqä-paŋi tiiŋä äquŋgqeqä. Ämaqä hŋqu, iqueqä yoqe Anänasi iqu, yäpä yäŋgisa äwimetä, iqueqä hiŋui aŋgumä äŋguä qänätŋqä, hipae haqeqi wiyätqätaŋgi äquŋgqeqä” ätukqe.   
\p
\v 13-14 I tquaŋga, Anänasi iqu, “Naqä Iqukiyä, ämaqä iquenyqe, nyi, ämaqä kuapänäŋä iqua, tiiŋä tqaŋgä äwiyäŋqeqä. ‘Iqu Jerusälemäŋi, Tqä ämaqä iquauŋi, suqä quvqä itquakaŋi, itaŋi täqinyqä pätŋqe, hiqäva-imäkqä naqä iqua, “äŋguiqä” tqaŋgä, äpäqe, ämaqä, Tqä yoqeŋqä quuvqä eqiyäpu, haqeqä äkivauqumuatätqäŋuwä iquau, guä kiqiyäutŋqä äquvepqeqä’ tqaŋgä, äwiyäŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 15 Iwä, Naqä Iqu, “Si qaŋä uvä” ätukqe. “Ämaqä iiŋä iqu, Nyaqä wäuŋuä-nyiyqä hiäniŋqä, Nyi atäuŋuä ae iqäqeqä. Iqu, ämaqä Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquautä, aŋä-himqä iutaŋä miqä iquautä, Israitqä iquautäŋi, Nyaqä yoqeŋqä awä tquätŋqeqä.  
\v 16 Iqu Nyaqä yoqeŋqä awä ätuätäqetaŋi, haŋä-iqetä, täŋä-huŋqetä mequätŋqä etaŋgi ämotquamqeqä” ätukqe.   
\p
\v 17 Iŋgaŋi, Anänasi iqu äwäqe, aŋä yäpä iŋgisa äpaquväqe, iqueqä hipae, Soli iqueqä haqeqi äwiyätä, tiiŋä ätukqe. “Tasi-gua Soli iquki, Naqä Jisasi, hänaqä si pätqätaŋgŋä iu äkimeqä iqu, sinyqä änändowatqi. Si hiŋuä aŋgumä qŋgaŋgti, Dŋä Äŋguä Iqu kuapänä kimetŋqä diŋqä änändowatqiyä” ätukqe.  
\v 18 Iqu iiŋä tquaŋga, maqänäŋi, nätmatqä hiŋuä hea iwomäkmiŋqe, qua mäŋi päkŋgaŋga, iqu hiŋuä aŋgumä äŋguä qe äqäŋgqe. Iŋgaŋi iqu pämä ätqäuqe, asŋä qe ämakqe.  
\v 19 Iiŋä iäqetaŋi, iqu ymisaŋä änätä, iqueqä yäŋänäqŋqe, aŋgumä qe äwimakqe.  
\s1 Soli iqu, kukŋuä äŋgui, Dämaskasi iu awä ätumiŋqeŋqä  
\p Soli iqu hiunji hŋquauŋi, quuvqä heqiyqä iquatä, Dämaskasi iu anä äpmamiŋuwi.  
\v 20 Iqu äpakänä mäpmeqä maqänä ikitä, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä iu äpaquvätä, “Jisasi Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqeqä” ätuäkämiŋqe.  
\v 21 Ämaqä qätä äwiyäpiyä iqua, qu eeqänäŋi yäuŋuä ipu, tiiŋä ätmiŋuwi. “Jerusälemäŋi, ämaqä, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä quuvqä eqiyäpu, haqeqä mamäuqä iquau, qui imäkätŋqä iqu, ämaqä tä, qäqueqä. Itaŋi täqinyqä aŋgumŋi, täqisaŋä hŋquau guä äkiqiyäutä, hiqäva-imäkqä naqä iquauŋqä ätuma womätä, äquvepqiyä” ätmiŋuwi.   
\p
\v 22 Iŋgaŋi, Soli iqueqä kukŋuä tqe, yäŋänäqŋqä ätimäutä, Jisasi Iquenyqe, “Iqu Kraisi ämaqä mitŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iquvqä,” awä jänä ii ätumiŋqe. Iqu e tquaŋgqeŋqe, Israitqä Dämaskasi iu äpmamiŋuwä iquauä kŋuä indqäŋqe, änä mindqäŋqä ipu, kukŋuä matqä ikuwi.   
\s1 Soli iqu, haŋä-iqeŋqä mäwiŋgaŋgi, Dämaskasi iu ävämakqeŋqä  
\p
\v 23 Hiunji kuapänä ae äpäwqaŋga, Israitqä iqua aquvä äqänäpu, Soli ique pizqä päkpŋqä kukŋuä naqä-hŋqunä imäkkuwi.  
\v 24 Nätmatqä iiŋqe, Soli iqu näqŋqä ämakqe. Hiunjiŋgatä, heatqäŋgatä, Israitqä iqua, ique pizqä päkpŋqeŋqe, aŋä-himqä iuŋi, hänaqä eeqänäŋä iu, wiwä äqiyäqämamiŋuwi.  
\v 25 \fig Iqu hiqokä-qa mŋgaŋga, guä äqiyäpiyi, yäpaqäŋgisa äqiyäumäwatkuwi.|alt="Paul in a basket" src="SIL-Act007.TIF" size="col" copy="Illustrations by [insert illustrator name]. Used by permission." ref="9:25" \fig*Iiŋä etaŋgi, ämaqä, Soli iqu ämotquamiŋqä iqua, iqueŋi heatqäŋga aŋä-himqä täkŋä quäuqänäŋä yätuŋqä ätuma epiyi, iqu hiqokä-qa naqänäŋä iu mŋgaŋga, guä äqiyäpiyi, täkŋä yäpaqä mäŋgisa äqiyäumäwatkuwi.   
\s1 Soli iqu, Jerusälemä iu äpmamiŋqeŋqä  
\p
\v 26 Qänakndaŋi, Soli iqu, Jerusälemä iu ätimäuqe, iqu ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqä iquatä, aquvä anä qämbŋqä imäkmiŋqe. Iqu iiŋä itqätaŋga, iqua, “Iqu quuvqä eqiyqiyä” tqaŋgä äwiyäpiyä-qe, eeqänäŋi, “Quaŋgiqä” kŋuä vqaŋgi, iquenyqä zä imiŋuwi.  
\v 27 I etaŋgi, Banäpasi iqu, ique, ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquauŋqä, ätuma äwäqe, iqu iquauŋi, Soli iquenyqä kukŋuä awä ätukqe. Iqu hänaqä iqi äwätäqäŋga, Naqä Ique hiŋuä äquŋgqeŋqätä, Naqä Iqu ique kukŋuä ätukqeŋqätä, itaŋga Dämaskasi iu äpmeqäŋga, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä kukŋuä awä yäŋänäqŋqä ätumiŋqeŋqätä, ätukqe.   
\p
\v 28 Iŋgaŋi Soli iqu, iquatä Jerusälemä iu anä äpmapu, qaŋä ikipiyäŋgaŋi, iqu zä miqä, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä kukŋuä awä ätumiŋqe.  
\v 29 Iqu Israitqä Grikä iquauä kukŋuinä tqä iquatä, kukŋuä mäkä äunmiŋuwi. Iiŋä ipiyitaŋi, qu ique pizqä päkpŋqä imiŋuwi.  
\v 30 Käta-käŋguäkiqua, qu iiŋiŋqä näqŋqä ämapiyi, ique aŋä-himqä Sisariya buŋqä ätuma äwäpiyi, iqisaŋi aŋä-himqä Tasusi iuŋqä ändowatkuwi.   
\p
\v 31 Iŋgaŋi qua Jutiya pmeqä, qua Galili pmeqä, qua Sämaliya pmeqä, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä iquauŋi, ämaqä huizi iqua haŋä-iqe mävqä iqaŋgä, qu äwqä haŋuä imbu, äŋguä äpmamiŋuwi. Dŋä Äŋguä Iqu, iquauqä äwqeuŋi, yäŋänäqŋqä iwimäkqaŋgi, qu suqä Naqä Iquenyqä qänaknä iqä iunä, äpmaka äumiŋuwi. Itaŋga ämaqä kuapänä quuvqä eqiyäpu, huizi iquatä aquvä anä äqänmiŋuwi.   
\s1 Pitä iqu, Aniyasi ique äŋguä iwimäkkqeŋqä  
\p
\v 32 Pitä iqu, eeqänäŋä iu äkoquväkiqinjaqänäqe, aŋä-himqä Linda iu ätimäuqe, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä iqi äpmamiŋuwä iquau äwimakqe.  
\v 33 Aŋä iuŋi, iqu ämaqä hŋqu, iqueqä yoqe Aniyasi iqu, pmetaŋgi äwimakqe. Iqu yuki ŋŋuä-täŋä eä, iqueqä yquvaŋä iunä pmetaŋgi, quväukuä 8 ämäwqätäukqe.  
\v 34 Pitä iqu ique äwimeqe, tiiŋä ätukqe. “Aniyasi iquki, Jisasi Kraisi Iqu si aŋgu äŋguä ikimäkqiyä. Si ävautnä, tqä yquvaŋi, jänä imäkiyä.” I tquaŋgaŋi, iqu maqänä qe ävaukqe.  
\v 35 Iŋgaŋi ämaqä eeqänäŋä, aŋä-himqä Lindataŋä iquatä, quauŋuä Salonä pmeqä iquatä, Aniyasi ique hiŋuä äqumbiyi, qu kŋuä äkunmäknäpu, Naqä Iquenyqä quuvqä eqäkuwi.   
\s1 Pitä iqu, Tapita ävauqumuatkqeŋqä  
\p
\v 36 Aŋä-himqä Jopa iuŋi, apäkä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqä hui äpmamiŋqe. Iiyqä yoqe, Tapita. Yoqä iiŋi, Grikä iquauqä aŋä-kukŋuiu, qu “Dokasiyä” ätmiŋuwi. Hea ique-iqueŋi, ii suqä äŋguänäŋi imäkätä, ämaqä nätmatqäŋqä äwa iqaŋguwä iuŋi, yätamäkqä vqä iiyi.  
\v 37 Pitä iqu, Linda iu yqänä pmetaŋga, ii täŋä-yaqä äwimeqe, qe äpäkoŋgqe. Itaŋga qu iiyqä huiwi, asŋä äqiyäpu, aŋä hiqŋqä haqä imä ekuwi.  
\v 38 Aŋä-himqä Jopa ii, aŋä-himqä Linda-täŋä qäqiqiyi. Ämaqä quuvqä heqiyqä iqua, “Pitä iqu Linda iu äpmenä” tqaŋgä äwipiyi, qu ämaqä hŋquaqui, “Linda pmeqä iqua, ‘Iyää, si äpakä miqä, nenyqä maqänä biyä’ ätqäuä” suiyŋqä diŋqä, ändowatkuwi.  
\v 39 I tquaŋgiyäŋga, Pitä iqu ivatuwänätä, iquaqutä qe äukuwi. Iqu äwimeqaŋga, qu aŋä hiqŋqä yätuŋqä ätuma äpekuwi. Yätqäŋi apäqŋqä eeqänäŋä iua, Pitä iqu-täŋä iqi pämä ätqäupu, kŋuä äqiyäpu, gquätä, ämuasmäŋqätä, Dokasi häŋä äpmeqäŋga imäkkqe, ämotquakuwi.  
\v 40 Qu i iqaŋguwäŋga, Pitä iqu eeqänäŋä iquauŋi, yäpaqä mäŋgisa ändowatäqe, qoŋä äuktäutä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätukqe. Iŋgaŋi iqu apäkä pizqä i witaŋgqä iŋgi, hiqumuaŋä äwiyäqe, “Tapitauä, si vayä” ätukqe. I tquaŋga, ii hiŋuä äqänäqe, ique hiŋuä äqunätä, pämä qe äpmakqe.  
\v 41 Ii pmeqaŋga, iqu hipae a maqätqaŋga, ii pämä ätqäukqe. E tqäuqaŋga, iqu Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iquautä, apäqŋqä iuautä, tääqä ätuätumeqetaŋi, Tapitai häŋä pmetaŋgi ämotquakqe.  
\v 42 Iiŋqe, Jopa pmeqä eeqänäŋi, qätä äwipiyi, kuapänäŋi Naqä Iquenyqä quuvqä eqäkuwi.  
\v 43 Iŋgaŋi Pitä iqu Jopa iuŋi, hiunji kuapänä, ämaqä, yaqueqä huiwiu wäuŋuä imäkqä hŋqu, iqueqä yoqe Saimonä iqutä äpmamiŋiyi.   
\c 10  
\ms1 Pitä iqueŋqätä, Koniliusi iqueŋqätä (10:1-11:18)  
\s1 Eŋätqä hŋqu, Koniliusi ique äwimakqeŋqä  
\p
\v 1 Iŋgaŋi ämaqä hŋqu, iqueqä yoqe Koniliusi iqu, aŋä-himqä Sisariya iu äpmamiŋqe. Iqu Romätaŋä mäkä-iqä, qu “Italisaŋä iquayqä” ätmiŋuwä, ämaqä 100 iquau miqä naqä iquvi.  
\v 2 Iqutä, ämaqä iqueqä aŋä iu anä äpmapiyä iquatä, qu Goti Hanjuwä Iqueqä äwinyäŋqeuŋi qänaknä ipu, Goti Hanjuwä Iqueqä yäpä iqinyä äpmamiŋuwi. Ämaqä nätmatqäŋqä äwa iqaŋguwä iquauŋi, iqu yätamäkqä kuapänä ävätä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä hea ique-ique ätätä äpmamiŋqe.  
\v 3 Hiunji hŋqueŋi, mäptqä äwitŋqä ti pmetaŋga, iqu wätqä eŋqä-paŋä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä eŋätqä hŋqu ätnäŋäqinyä quvepqaŋgi äquŋgqe. Eŋätqä iqu ique äwimeqe, “Koniliusi iqukiyä” ätukqe.  
\v 4 I tquaŋga, Koniliusi iqu zä itä, hiŋuä yäŋänäqŋqä äqunäqe, “Naqä Iqukiyä, änääŋqäwä?” ätukqe.  
\p Kimaŋi, “Si Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätätnä, ämaqä nätmatqäŋqä äwa iqaŋguwä iquau yätamäkqä ävätqätaŋgŋi, Iqu hiŋuä äkqänätä, sinyqä kŋui ae ämenä” ätukqe.  
\v 5 “Täŋgaŋi si ämaqä hŋquau, aŋä-himqä Jopaŋqä dowatiyä. Iŋi iqua, ämaqä hŋque, iqueqä yoqe Saimonä ique, iqueqä yoqä huizi Pitä ique, ätuma ppŋqeqä.  
\v 6 Iqu Saimonä yaqueqä huiwiu wäuŋuä imäkqä iqueqä aŋiu äpme. Iqueqä aŋi, eqä-pŋä maŋä iqi ämätnänä” ätukqe.   
\p
\v 7 Eŋätqä e ätukqä iqu vämeqaŋga, Koniliusi iqu, iqueqä aŋiu wäuŋuä iqä iquautaŋä hŋquaquisä, mäkä-iqä, ique yätamäkqä vqä iquautaŋä hŋquesä, tääqä ätuätumakqe. Mäkä-iqä iiŋä iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä äwinyäŋqeuŋi qänaknä iqä-quvi.  
\v 8 Koniliusi iqu iquauŋi, nätmatqä eeqänäŋi, timäuqaŋgqeŋqä awä ätuäqe, Jopa iuŋqä ändowatkqe.   
\s1 Pitä iqu, wätqä eŋqä-pa äquŋgqeŋqä  
\p
\v 9 Iqu iquauŋi dowatqaŋga, itaŋga awiŋgaŋi, qu qaŋä äwqinjaqämbiyi, hiunji quemisqäŋga, aŋä-himqä Jopa-täŋä qäqi wätqätaŋguwäŋga, Pitä iqu, aŋä atäuqä haqä yätqä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tuätŋqä ekqe.  
\v 10 Iqu e iqetaŋi, buayä dä vqaŋga, iqu buayä nmätä ikqe. Qu buayä näwenyä imäkätqätaŋguwäŋga, wätqä eŋqä-pa äquŋgqe.  
\v 11 Qäukuä haqä yätuŋi qŋqaŋä äutäŋgaŋgi äquŋgqe. Iŋgaŋi nätmatqä hŋqu, yuä naqänäŋä eŋqä-paŋä, kiqä hituŋuä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iuŋi, qua täuŋqä pätŋqä ävquatäwatŋgaŋgi äquŋgqe.  
\v 12 \fig Nätmatqä Goti Iqu, kiyä maeqä imäkqeŋqe, ‘kiyä mätqeqä’ matqä panä.|alt="Peter's food vision" src="Acts10.9.tif" size="col" ref="10:12" \fig*Yuä iqueqä vawä iuŋi, hiveqä-yaqueqä, yŋŋä-täŋä, iwomä-qänakukuiqä, huitaŋä-huitaŋä iiŋi, vawä hiknätaŋgi äquŋgqe.  
\v 13 E äqunäqe, maŋitaŋi kukŋui tiiŋä tqaŋgi äwikqe. “Pitä iquki, si ävautnä, naŋui äpäsätnä huinyä!”   
\p
\v 14 Iqu kimaŋi, “Ae! Naqä Iquki, nätmatqä Tqä hiŋuä iqi kiyä mätqä eäŋqe, nenyŋqä pmua imäknäŋqe, nyi maŋqä itŋqä-qae, oeyä maŋqä ymqänä” ätukqe.   
\p
\v 15 E tquaŋga, maŋä aŋgi tii ätukqe. “Nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu, kiyä maeqä imäkqeŋqe, si ‘kiyä mätqeqä’ matqä panä” ätukqe.  
\v 16 Hŋquaqui-hŋque e ätäqetaŋi, yuä vawä iqueŋi maqänäŋi, qäukuä haqä yätuŋqä aŋgi äma ekqe.   
\s1 Koniliusi iquesaŋä iqua, Pitä ique äwimakuwiŋqä  
\p
\v 17 Pitä iqu, “Nyi wätqä eŋqä-pa äqunäŋqe, quati änääŋgä?” kŋuä kuapänä indqänätqätaŋgaŋi, ämaqä Koniliusi iqu ändowatkqä iqua, “Saimonä iqueqä aŋi äŋgikä?” ätuäpu, yatŋqä ävqa äppiyi, iqueqä aŋä hänaqä iu ätimäukuwi.  
\v 18 Qu iqi ätqäpiyi, tääqä ätäpu, “Saimonä iqueqä yoqä huizi Pitä iqu, täqisanä?” ätukuwi.   
\p
\v 19 Pitä iqu kŋuä yqänä indqänätqätaŋga, Dŋä Äŋguä Iqu tiiŋä ätukqe. “Hiŋuä qunyä. Ämaqä hŋquaqui-hŋque, sinyqä qävqä iqapätqäŋäuä.  
\v 20 Iŋäqe, si pämä ätqäutnä, äquveqesŋqeqä. Nyi iquau ändowatqaŋgä äquvepquwiŋqe, si iquatä anä upŋqeŋqe, kŋuä kuapänä mindqäŋqä panä” ätukqe.   
\p
\v 21 I tquaŋga, Pitä iqu, iquauŋqä äquveqäqe, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä he qävqä iqapätqäŋuwä iqu, ii nyinjqä. He suŋqä quvepqäuä?” ätukqe.   
\p
\v 22 Iqu i tquaŋga, qu kimaŋi, “Koniliusi, mäkä-iqä 100 iquau miqä naqä iqu, änandowatqaŋgi äquvepqunä” ätukuwi. “Iqu ämaqä jänäŋä-qu eä, Goti Hanjuwä Iqueqä yäpä iqinyä pmetaŋgi, Israitqä eeqänäŋä iqua, ‘Ämaqä äŋguänäŋueqä,’ ätätqäŋuwiqä. Goti Hanjuwä Iqueqä eŋätqä hŋqu, ique tquaŋgqetaŋi, iqu tqä kukŋui qätä kiyätŋqä diŋqe, ne ikitmetanä, iqueqä aŋä iuŋqä watuŋquä änandowatqeqä” ätukuwi.   
\p
\v 23 Iŋi, Pitä iqu aŋä yäpä yäŋgisa ätuma äpeyäqe, hea iqueŋi, iquau ämimiŋqe.  
\p Ziŋuitäŋi, iqu ävautä, iquatä, käta-käŋguäka, Jopa iu pmeqä hŋquatä, anä äukuwi.   
\s1 Pitä iqu, Koniliusi ique äwimakqeŋqä  
\p
\v 24 Äwqinjaqämbiyi, hiunji huizi iqueŋi, Sisariya iu ätimäukuwi. Iqua qaŋä pätqätaŋguwäŋgaŋi, Koniliusi iqu iquauŋqä hiŋuä äqunä äpme, iqueqä häŋeqä asä qäyutaŋä iquautä, iqueqä näueqä naqä-qakuänäŋä iquautä, tääqä ätuätumakqe.  
\v 25-26 Pitä iqu aŋä yäpä yäŋgisa peyqaŋga, Koniliusi iqu, iqu-täŋä qäqi äpeyäqe, iqueuä yoqä haqeu mamäutŋqä, iqueqä yukä-täŋä qäqi qoŋä äwoktäuqaŋgi, Pitä iqu ique ävauqumuatätä, “Nyi ämaqä, si eŋqä-paŋä iqunjqä” ätukqe.  
\v 27 Ii iäqe, iqu iqutä yäpä iŋgisa kukŋuä ätqäyäsiyäŋgaŋi, qokä-apäkä kuapänäŋi, aquvä äqämbu pmetaŋgä äquŋgqe.  
\v 28 Iŋgaŋi, iqu iquauŋi, tiiŋä ätukqe. “He Israitqä iquneqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä ae äyä eäŋäuä. Israitqä iqune qäyä etaŋgi huizi iquatäŋi, ne nätmatqä hui imäkätanä iquatä pmeqe, ii pmua imäknänä. Iiŋä etaŋgi, nyi ämaqä hŋquenyqe, ‘Iqu kiyä mätqä-queqä. Nyi iqutäŋi, anä mäpmeqä yenyqueqe’ matqä imqä diŋqe, Goti Hanjuwä Iqu nyi ämändqueqeqä.  
\v 29 Iiŋiŋqe, he tääqä dqaŋguwiŋqe, nyi ‘oeyqä’ matqä itmä, äquvepqänä. Iŋi nyi yatŋqä eyqänä. He nyinyqe, suŋqä ändowatquwäwä?” ätukqe.   
\p
\v 30 I tquaŋga Koniliusi iqu, “Hiunji hŋquaqui-hŋque päwqaŋgqeuŋi, mäptqä äwitŋqä ti iqaŋga, nyi nyaqä aŋä täu äpmamä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätqäqeqä” ätukqe. “Nyi i pmetaŋga, maqänäŋi, ämaqä hŋqu, iqueqä qäkitaŋi tä naqänäŋä yäŋqä-qu, nyaqä hipeŋuä iqi ätqäuŋqeqä.  
\v 31 Änyimeqe, iqu ‘Koniliusi iqukiyä’ ändqeqä. ‘Goti Hanjuwä Iqu, saqä tääqä ätätqäŋi, qätä ae äkiyätä, ämaqä nätmatqäŋqä äwa iqaŋguwä iquau, yätamäkqä ävätqäŋiŋqe, kŋuä indqänänä.  
\v 32 Täŋgaŋi si ämaqä hŋquau, aŋä-himqä Jopaŋqä dowatiyä. Iŋi iqua ämaqä hŋque, iqueqä yoqe Saimonä ique, ätuma ppŋqänänyä. Iqueqä yoqä huizi, Pitä iqueqä. Iqu Saimonä huizi, ämaqä yaqueqä huiwiu wäuŋuä imäkqä iqueqä aŋiu äpmenä. Iqueqä aŋi, eqä-pŋä maŋä iqi ämätnänä,’ ändqeqä.  
\v 33 I dqaŋga, nyi maqänäŋi ämaqä hŋquau, sinyqä dowatqaŋga, si suqä äŋguä inemäkätnä, äyä äpnyä. Iŋi täŋgaŋi, ne eeqänäŋi äpätanä, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä täqi äpmeŋqutä, kukŋuä Naqä Iqu äktqäqe, eeqänä qätä äwiyanä” ätukqe.   
\s1 Pitä iqu, kukŋuä awä ätukqeŋqä  
\p
\v 34 Kimaŋi, Pitä iqu tiiŋä ätukqe. “Naqä-qakui, nyi näqŋqä tiiŋä eqänä. Goti Hanjuwä Iqu, qokä-apäkä iquauqä häŋeqäŋqä kŋuä mämeqä itä, eeqänäŋä iquauŋi, suqä asitaŋi Iwimäkqä Iqueqä.  
\v 35 Ämaqä häŋeqä äkitaŋä äsqu, Naqä Iqueqä yäpä iqinyä äpme, suqä jänäŋinä imäkqaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu iqueŋi itmeŋqiyä.  
\v 36 Goti Hanjuwä Iqu, Israitqä iqune, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi änätapkqeŋqe, he näqŋqä ae äyä eŋä. Ii tiiŋiqä. Jisasi Kraisi Iqu, ämaqä eeqänäŋä iuqä Naqä-qu eä, ne Goti Hanjuwä Iqutä, äwqä naqä-hŋqunä änyanä pmetatuŋquä, inemäkäŋqiyä.  
\v 37 Nätmatqä eeqänäŋi, qua Jutiya iu ätimäukqä-pqeŋqe, he näqŋqeqä. Jonä iqu, asŋä qŋqeŋqä awä ae ätukqäŋga, nätmatqä iiŋi qua Galili iu ganä ipäqäkqeqä.  
\v 38 Iŋi Jisasi Nasäretqätaŋä Iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu ätetä, Dŋä Äŋguä Iquesä, yäŋänäqŋqetä ävätä, Iqutä anä pmetaŋgi, Iqu ämaqä iu yätamäkqä ävätä, ämaqä Setänä iqu qui imäkkqä iquauŋi, äŋguä iwimäkätä, aŋä-himqä eeqänäŋä iu ikämiŋqeŋqe, he näqŋqä ae äyä eŋäuä.  
\v 39 Nätmatqä eeqänäŋä, Iqu Israitqä iquauqä qua iutä, Jerusälemä iutä imäkätqätaŋgi, ne hiŋuä äqunmiŋqueŋqätä, ique zä-huätatä äuepu, pizqä äpäkkuwiŋqätä, awä-tqä-quneyqä.  
\v 40 Iqueŋi, hiunji hŋquaqui-hŋque päwqaŋga, Goti Hanjuwä Iqu, aŋgumä ävauqumuatäqe, qokä-apäkiuqä hiŋuä iqi timäutŋqä äyä iwimäkkqeqä.  
\v 41 Iqu ämaqä eeqänäŋä iquau mäwimeqä itä, ne, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä awä tquatuŋquä, atäuŋuä ae änekqä iqunenyä änemakqeqä. Iqu qua äptekuwä iuta ävauqe, buayätä, eqätä anä äŋgqueqä.  
\v 42 Iŋgaŋi Iqu, ne ämaqä iuŋi, kukŋuä tiiŋä iqu, ätnäŋä iqi awä tquatuŋquä änatkqeqä. ‘Goti Hanjuwä Iqu, Ämaqä Qäqueŋi, ämaqä häŋä äpmeŋuwä iutä, pizqä ae äpäkonätqäŋuwä iutä, iwäsäuqäŋqä ätekqäqä Iquvqä.’  
\v 43 Hiŋuä-tqä eeqänäŋä iqua, Iquenyqä awä tiiŋä ätmiŋuwiqä. ‘Ämaqä, Iquenyqä quuvqä heqiyqä iqua, Goti Hanjuwä Iqu, Iiŋä Iqueqä yoqetaŋi, äwqä haŋuä imäknätä, iquauqä suqä quvqe, huätä mamäuŋqiyä’ ätmiŋuwiqä” ätukqe.   
\s1 Dŋä Äŋguä Iqu, Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquau äwimakqeŋqä  
\p
\v 44 Pitä iqu, kukŋuä yqänä tätqätaŋga, Dŋä Äŋguä Iqu, ämaqä kukŋuä qätä wiyätqätaŋguwä eeqänäŋä iquauŋqä äquvepätä, maŋguä ämuŋgqe.  
\v 45-46 Itaŋi, qu aŋä-kukŋuä huitaŋä-huitaŋä ätäpu, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqä haqeqä ämamäukuwi. Israitqä quuvqä heqiyqä, Pitä iqutä anä äpkuwä iqua, qätä e äwipiyi, yäuŋuä ipu, tiiŋä ätkuwi. “Ämaqä Israitqä iqune qäyä etaŋgi huizi iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä Dŋä Äŋguä Ique, iquau qanyä äyä ävqiyä.”  
\v 47 Iŋgaŋi Pitä iqu tiiŋä ätukqe. “Ämaqä huizi iqua-pqe, Dŋä Äŋguä Iqueŋi, ne ämakqu-paŋä asä iiŋi ämeqäuä. Iiŋä etaŋgi ne eqätä asŋä qiyatuŋqueŋqe, ‘Iiŋi miqä pambiyä-qe’ tqu natätŋqäwä?” ätukqe.  
\v 48 I ätuäqetaŋi, iqu, “Ne iquauŋi, Jisasi Kraisi Iqueä yoqeta, asŋä uwqiyatuŋqueqä” ätukqe. Qu asŋä ae ämapiyi, Pitä iqueŋi, “Si hiunji hui, nesä anä pmayä” ätukuwi.   
\c 11  
\s1 Pitä iqu, nätmatqä ätimäukqeŋqä, Jerusälemä iu awä ätukqeŋqä  
\p
\v 1 Ämaqä, Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquatä, käta-käŋguäka, qua Jutiya iu äpmamiŋuwä iquatäŋi, “Ämaqä Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua-pqe, Goti Hanjuwä Iqueuä kukŋui ae ämequwiqä” tqaŋgä äwikuwi.  
\v 2 Iiŋiŋqe, Pitä iqu, Jerusälemäŋqä uwqaŋga, ämaqä quuvqä heqiyqä suqä huiwä häuä ktäuqäŋqä yäŋänäqŋqä imäkäpiyä iqua, Pitä iqueŋi, kukŋuä ämitäpu, äkasuwä tiiŋä ätukuwi.  
\v 3 “Si ämaqä huiwä häuä maktäŋqä iquauqä aŋiuŋqä äwätnä, iquatä buayä anä änätqäŋuwä iqukiyqä.”   
\p
\v 4 I tquaŋguwäŋga, iqu nätmatqä eeqänäŋä, ique äwimakqeŋqä awä ätukqe.  
\v 5 “Nyi aŋä-himqä Jopa iu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätuätmä äpmamäŋgaŋi, wätqä eŋqä-paŋä tiiŋä äquŋgqe. Nätmatqä hŋqu, yuä naqänäŋä eŋqä-paŋä, kiqä hituŋuä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iuŋi, guä qäukuä haqä yätuta qäyämäwatŋgaŋgi äquŋgqe. Ii qäyämäwatnäqe, nyinyqä äpkqe.  
\v 6 Nyi näqŋqä äŋguänä mamqä, hiŋuä äŋguänä äqunäŋqeqä. Vawä iuŋi, hiveqä-yaqueqä, yŋŋä-täŋä, iwomä-qänakukuiqä, huitaŋä-huitaŋä iiŋi, vawä hiknätaŋgi äquŋgqe.  
\v 7 Iŋgaŋi, nyi maŋä hŋqu, tiiŋä tqaŋgi äwikqe. ‘Pitä iquki, si ävautnä, naŋui äpäsätnä, huinyä.’   
\p
\v 8 Kimaŋi nyi, ‘Naqä Iquki, nätmatqä Tqä hiŋuä iqi kiyä mätqä eäŋqe, nenyŋqä pmua imäknäŋqe, nyi maŋqä itŋqä-qae, “oeyä” maŋqä ymqänä,’ ätukqeqä” ätukqe.   
\p
\v 9 “Nyi kimaŋi e tquaŋga, maŋä qäukuä haqä yätutaŋi, aŋgi ändkqeqä. ‘Nätmatqä, Goti Hanjuwä Iqu kiyä maeqä imäkqeŋqe, si “kiyä mätqeqä” matqä panä,’ ändkqeqä.  
\v 10 Hŋquaqui-hŋque e ätäqetaŋi, nätmatqä eeqänäŋi, qäukuä haqä yätuŋqä aŋgi äma ekqeqä.  
\v 11 Asä qäŋgaŋi, ämaqä hŋquaqui-hŋqueŋä, ämaqä aŋä-himqä Sisariyataŋä hŋqu nyinyqä ändowatkqä hŋqua, aŋä ne pmetaŋgquä iqi ätimäukuwiqä.  
\v 12 Iŋgaŋi Dŋä Äŋguä Iqu, ‘Si kŋuä kuapänä mindqäŋqä pa, iquatä anä upŋqeqä’ dqaŋgi, nyitä, neqä tatqä-guäka 6 täqi äpmeŋuwä tquatä, Sisariyaŋqä anä äwani, ämaqä iqisaŋä, Koniliusi iqueqä aŋä yäpä iŋgisa, qe äpaqukqueqä.  
\v 13 Ique wimeqauŋgua, iqu, eŋätqä hŋqu, iqueqä aŋä yäpä iŋgisa pämä tqäutaŋgi äquŋgqeŋqä, änatkqeqä. Eŋätqä iqu, iqueŋi, tii ätukqeqä. ‘Si ämaqä hŋquau, Jopaŋqä, ämaqä Saimonä, iqueqä yoqä huizi Pitäuä ätmiŋuwä ique, ätuma ppŋqä dowatiyä.  
\v 14 Ämaqä iqu, kukŋuä Goti Hanjuwä Iqu, sitä, ämaqä tqä aŋä iu anä äpmeŋuwä iquautä, he häŋä equmuatäniŋqä diŋqe, ktäŋqiyä’ ätukqeqä.  
\v 15 Koniliusi iqu iiŋqä qäpu natqaŋga, nyi kukŋuä ti tipäqiyqaŋgaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu, nenyqä äpätä änamŋgqä-paŋä asä iiŋi, iquau-pqä maŋguä inä ämuŋgqeqä.  
\v 16 Iŋgaŋi nyi, kukŋuä Naqä Iqu hiŋuiqänä ätkqä tiiŋiŋqe, kŋuä aŋgumä änyimakqeqä. ‘Jonä iqu asŋi, eqä ditänä äqämiŋqä etaŋgutqe, qänakŋi he asŋi, Dŋä Äŋguä Iquesä mapnuwiqä.’  
\v 17 Ne Jisasi Kraisi, neqä Naqä Iquenyqä quuvqä heqiyqauŋgua, Goti Hanjuwä Iqu Dŋä Äŋguä Ique änätapkqe. Hea täŋgaŋi Iqu iquau asä iiŋä äwikqeqä. Goti Hanjuwä Iqu iquau wäuŋuä ii iwimäkkqä iuŋi, a kiqätmqä iqundi? Oeyqä” ätukqe.   
\p
\v 18 Pitä iqu e tquaŋga, ämaqä iqua, äwqä haŋuä imbu äpmapiyi, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqä haqeqä ämamäupu, tiiŋä ätkuwi. “Täukue! Kŋui äkunmäknäpu, häŋä-pmeqä di meqe, Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä Israitqä iqune qäyä etaŋgi huizi iquau-pqe, inä äwikqeqä” ätukuwi.   
\s1 Quuvqä heqiyqä, Andiyokä iu pmeqä iquauŋqä  
\p
\v 19 Qu Stipenä ique äpäsäpu, quuvqä heqiyqä huizi iquau, quvqä itqueqaŋguwäŋga, kuapänäŋi aŋä-himqä hui-huiuŋqä im-imä äwekuwi. Hui qua Ponisiyaŋqä, hui qua eqä-pŋä awä iqi äwiŋqä Saplusiŋqä, hui aŋä-himqä Andiyokäŋqä äukuwi. Qu äwäpiyäŋgaŋi, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, ämaqä Israitqä iquaunä awä ätqäumiŋuwi.  
\v 20 I etaŋgqä-qe, iquautaŋi, ämaqä, Saplusi iutaŋä hŋquatä, aŋä-himqä Sairini iutaŋi hŋquatä, Andiyokäŋqä äwipu, Naqä Jisasi Iquenyqä kukŋuä äŋgui, awä ätuäpiyäŋgaŋi, ämaqä Israitqä iquautaŋä ma, Grikä iquauä aŋä-kukŋuä tqä iquau-pqe awä inä ätumiŋuwi.  
\v 21 Iŋgaŋi Naqä Iqueqä yäŋänäqŋqe, iquatä pmetaŋgi, qokä-apäkä kuapänäŋä iqua, Naqä Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Iquenyqä qänaknä ipŋqä äkunmäkŋguwi.   
\p
\v 22 Quuvqä heqiyqä, Jerusälemä iu äpmamiŋuwä iqua, iiŋqä qätä äwipiyi, qu Banäpasi ique, Andiyokäŋqä ändowatkuwi.  
\v 23-24 Iqu ämaqä äŋguänäŋu eä, iqueqä quuvqä heqiyqe yäŋänäqŋqä etaŋgi, Dŋä Äŋguä Iqu iqueŋi, kuapänä ämunmiŋqe. Iŋi iqu äwäqe, Goti Hanjuwä Iqu, iquau ämitä, äŋguä iwimäkqaŋgi äqunäqetaŋi, aquvänä itä, qu Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyäpu pmepŋqä iiŋqe, iquauqä kŋuä indqäŋqe, äwivauqumuatkqe. Iŋgaŋi ämaqä kuapänä, Naqä Iqutä guä ämäŋguwi.   
\p
\v 25 Iŋgaŋi Banäpasi iqu, aŋä-himqä Tasusiŋqä, Soli iquenyqä qävqä ikitŋqä äukqe.  
\v 26 Ämoqumueqe, iqu Andiyokäŋqä ätuma äpätä, quväukuä hŋqueŋi, ämaqä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä iqi äqänmiŋuwä iquatä, anä äpmamiŋuwi. Iqi äpmayi, iquaqu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, ämaqä kuapänäŋä iu ämotquamiŋiyi. Andiyokä pmeqä iqua, ämaqä quuvqä heqiyqä iquauŋqe, “Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä-quayqe” iqua-ganä ätipäqäkuwi.   
\p
\v 27 Iŋgaŋi hiŋuä-tqä hŋqua, Jerusälemä iu äväma, Andiyokä iuŋqä äwokuwi.  
\v 28 Iu ätimäupiyi, iquataŋä hŋqu, iqueqä yoqe, Akipasi iqu, pämä ätqäuqe, Dŋä Äŋguä Iqu kŋuä vqaŋgi, aŋä-himqä eeqänäŋä iu, buayä dä naqänäŋä timäuniqeŋqä awä ätukqe. (Buayä dä naqänäŋi, Klotiusi iqu qua eeqänäŋä iu miqä pmetaŋga, ätimäukqe.)  
\v 29 Quuvqä heqiyqä iqua, Akipasi iqueqä kukŋui qätä äwipiyi, kukŋuä naqä-hŋqunä tii ätkuwi. “Tatqä-guäka Jutiya iu äpmeŋuwä iquauŋi, ne yätamäkqä ävätanä, mbqä väwqatatuŋquä, aquvä qiyatuŋqueqä.” E ätpiyi, qu hŋqunä-hŋqunäŋi, iquauqä mbqä iwäsäupu, äwikuwi.  
\v 30 E imäkäpiyitaŋi, Banäpasi iquesä, Soli iquesä, äväwatkuwi. Iquaqu äma äwiyi, quuvqä heqiyqä iu miqä iquau, äwikiyi.   
\c 12  
\s1 Qu, Jemisi ique pizqä äpäsäpu, Pitä ique guä äpmuatekuwiŋqä  
\p
\v 1 Iŋgaŋi, hiunji naqänäŋä, bretqä qo matäuqäŋgaŋi, qua Jutiya iu miqä Heroti iqu, ämaqä, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä hŋquau, quvqä itquetŋqä ikqe.  
\v 2 Iqu tquaŋgi, qu Jemisi, Jonä iqueqä käta-käŋguequeŋi, ipäqäyuŋitä pizqä qe äpäkkuwi.  
\v 3 Heroti iqu, Israitqä iqua, iqu ii imäkqaŋgqeŋqä aquvänä iqaŋgä äqunäqe, Pitä ique-pqe a kiqätpŋqä ätukqe.  
\v 4 Iqu iiŋä imäkäqe, ique guä äkiqiyäutä, qu iqueŋi, ique-iqueqä ätqäuqisäpu mipŋqä, mäkä-iqä 16 iquauqä\f + \fr 12:4 \ft Qu aquväqŋqä tquaqui-tquaqui imäkmiŋuwä iqua, hea ique-iqueŋi, hŋquaqui-hŋquaquiŋä iqua, iqutä anä äpmamiŋuwi.\f* hipa iu äwikqe. Heroti iqu, kŋuä tiiŋä indqäŋgqe. “Hiunji naqänäŋä Pasopa iqu timäuŋqiyä. Hiunji iqu, ae äpäwqaŋgaŋi, nyi, Pitä ique itmetmä, qokä-apäkä iquauqä hiŋuä iqi, kukŋuä mitmqeqä.”  
\v 5 Iŋgaŋi Pitä iqu, aŋiu guä pmetaŋga, ämaqä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä iqua, Goti Hanjuwä Iqu, ique yätamäkqä vätŋqä, tääqä ätqämanmiŋuwi.   
\s1 Eŋätqä hŋqu, Pitä ique, yäpaqäŋgisa ätuma äukqeŋqä  
\p
\v 6 Hiunji Heroti iqu, Pitä ique kukŋuä mitätŋqä iqu timäutŋqäŋgaŋi, heatqäŋgaŋi, Pitä iqu mäkä-iqä hŋquaquiyqä awä iqi, hiqaqä guä hipa iŋgi-iŋgisa äqäyänä witaŋga, mäkä-iqä huiziquaqu, aŋä hänaqeu hiŋuä äqunyinyä, yäpaqä mäŋgisa ätqäumiŋiyi.  
\v 7 \fig Eŋätqä iqu, Pitä iqueqä yawä iqi ptqä äpäsätä ävauqumuatkqe.|alt="Angel waking Peter" src="Acts12.6.tif" size="col" copy="Languagel Recordings" ref="12:7" \fig*Iŋgaŋi maqänäŋi, Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu ätimäuqaŋga, guä kiqiyäueqä aŋä yäpä iŋgisaŋi, we qe äuŋgqe. Eŋätqä iqu, Pitä iqueqä yawä iqi ptqä äpäsätä ävauqumuatäqe, tiiŋä ätukqe. “Si pämä maqänä tqävä!” I tquaŋga, guä iquaqu iqueqä hipa iu äqiyänmiŋqe, qua mäŋi ewasqiyäukqe.  
\v 8 Iŋgaŋi eŋätqä iqu, “Tqä aquvä ämäyätnä, tqä yukä ämuasmäŋqe, muasmävä” ätukqe. Iqu iiŋä imäkqaŋga, eŋätqä iqu, “Tqä gquä quäuqe, ämipnätnä, nyi qänaki nyivändiyä!” ätukqe.  
\v 9 I tquaŋga, Pitä iqu, aŋä hiqŋqä iqueŋi ävämaŋi, eŋätqä ique qänaki qe äwivändkqe. Nätmatqä eŋätqä iqu imäkkqeŋqe, “Ii naqä-qakuiqä” kŋuä mämeqä itä, “Tä, wätqä äqunäŋänä” kŋuä indqäŋgqe.  
\v 10 Iquaqu, qŋqaŋä hŋquaquiŋi, mäkä-iqä hiŋuä äqämbu ätqäumiŋuwä iquau maqŋqä ämäwqätäyi, täkŋä qŋqaŋä yäŋänäqŋqä, guä kiqiyäueqä iuta, aŋä-himqä duŋqä uwqäŋqä ique timäuqaŋgiyäŋgaŋi, qŋqaŋä iqu kiqä-kiuä äutäŋgqe. Iquaqu yäpaqä mäŋgisa äwiyi, hänaqä hŋqueu äwiyi, maqänäŋi eŋätqä iqu, Pitä ique äväma äukqe.   
\p
\v 11 Iŋgaŋi Pitä iqueqä kŋuä indqäŋqe, ätnäŋä iqi wimeqaŋga, iqu tiiŋi ätŋgqe. “Nyi näqŋqä täŋganä eqänä. Ii naqä-qakuiqä. Naqä Iqu, Iqueqä eŋätqä ique ändowatätä, nyi Heroti iqueqä hipa du pmetaŋga aŋgumä indmeqiyä. Nätmatqä, Israitqä iqua inyimäkpŋqä kŋuä indqäŋguwi, mänyimeqä yätŋqä diŋqä, indmeqiyä” ätkqe.  
\v 12 Iqu näqŋqä e ämeqe, Mäliya, Jonä Makä iqueqä känäwqä aŋä iuŋqä äukqe. Iŋgaŋi iiyqä aŋä iuŋi, ämaqä kuapänäŋi, Naqä Iquenyqä tääqä ätäpu äpmamiŋuwi.  
\v 13 Pitä iqu yäpaqäŋgisa ätqäuä, aŋä qŋqaŋä ptqä qäyätqätaŋga, apäkä wäuŋuä imäkqä hui, iiyqä yoqe Rota, ii qŋqaŋä wutemätä äpkqe.  
\v 14 Ii Pitä iqueqä maŋi qätä äwiyätä, aquvänä itäqä-qe, qŋqaŋä mäwuteyqä itä, aŋgu maqänä äyäqe, “Pitä iqu äpätä, aŋä qŋqaŋä-täŋä täqi ätqäunä” ätukqe.   
\p
\v 15 Kimaŋi qu, “Si qämä-qämä inyä” ätukuwi.  
\p Ga, ii yäŋänäqŋqä qe ätukqe. “Naqä-qakuänä etqänä. Iqu täqi ätqäunä.”  
\p Ga qu, “Ii, iqueqä eŋätqä iqueqä” ätukuwi.   
\p
\v 16 Qu e tätqätaŋguwäŋga, Pitä iqu aŋä qŋqaŋä ptqä yqänä äqämiŋqe. Qu aŋä qŋqaŋä äwuteyäpiyäŋgaŋi, ique hiŋuä äqumbiyi, yäuŋuä naqä-qakuänä ikuwi.  
\v 17 Iŋgaŋi iqu, qu kukŋuä matqä qanyä pmapŋqä hipaetänä imäkätä, tiiŋä ätukqe. “Guä äkiqiyäuenjiyquwä aŋä duta, Naqä Iqu iiŋä-iiŋä imäkätä, ändma äpqiyä. He Jemisi\f + \fr 12:17 \ft Jemisi iqu, Jisasi Iqueqä käŋguequvi.\f* iquesä, tatqä-guäka iquautä, awä tupŋqeqä” ätukqe. Iiŋä ätuäqe, Pitä iqu iquau ävämaŋi, hŋqäqinyqä äukqe.   
\p
\v 18 Ziŋuitäŋi, Heroti iqueqä ämaqä mäkä-iqä iqua, Pitä iqu aaŋqä äqumbiyi, yäuŋuä ipu, “Tä änääŋäwä?” ätŋguwi.  
\v 19 Iŋgaŋi Heroti iqu, Pitä iquenyqä qävqä ipŋqä ätukqe. Qu iqueŋi, mämäqumueqä iqaŋguwäŋga, iqu ämaqä Pitä ique guä kiqiyäueqä aŋä iu ämimiŋuwä iquau, kukŋuä ämitätä, “Iquauŋi, pizqä päkpiyä” ätukqe. Qänakndaŋi, Heroti iqu qua Jutiya äväma, aŋä-himqä Sisariya iuŋqä äquveqätä, iu äpmakqe.   
\s1 Heroti iqu äpäkoŋgqeŋqä  
\p
\v 20 Iŋgaŋi Heroti iqu, ämaqä, aŋä-himqä Tayä pmeqä iuŋqätä, Saitonä pmeqä iuŋqätä, äwqä tnäŋä äwinymiŋqe. Qu, qua Heroti iqu ämimiŋqä iutaŋä ymisaŋä ämepu änmiŋuwiŋqä, kŋuä indqämbiyi, aquvä äqänäpu, iqutä kukŋuä tpŋqä äpkuwi. Qu ätimäupiyi, Blastusi, Heroti iqueqä aŋä hiqaqä wiqä iu miqä iqutä, äwqä naqä-hŋqunä imbŋqä kukŋuä ganä ätukuwi. E imäkpiyi, qu Heroti iquenyqä äwäpu, iqu iquauŋqä äwqä haŋuä winyätŋqä yatŋqä äwikuwi.   
\p
\v 21 Iŋgaŋi hea, Heroti iqu atäuŋuä ikqeuŋi, iqu ämaqä miqä iquauqä gquä äŋguänäŋi ipnätä, zä-hawä äŋguänäŋä iqueqänä pmeqeu äpmeqe, ämaqä iuŋi, kukŋuä naqänäŋä ätukqe.   
\p
\v 22 I tquaŋgaŋi, qu maŋä tiiŋä ätkuwi. “Maŋä tä, ämaqä hŋqueqä manä, goti hŋqueqeqä.”   
\p
\v 23 Qu e tätqätaŋguwäŋgaŋi, Heroti iqu qätä äwiyäqe, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe haqeqä mämamäuqä iqaŋgqeŋqä, maqänäŋi, Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu, ique qui imäkkqe. Qui e imäkqaŋga, piweqä hui, ique äŋgaŋguwäŋga, iqu qe äpäkoŋgqe.   
\p
\v 24 Naqä Iqueqä kukŋui, wäuŋuä yäŋänäqŋqä itŋqänä imäknätä, aŋä-himqä im-imä wätŋqä imäkŋgqe.   
\p
\v 25 Iŋgaŋi Banäpasi iqutä, Soli iqutä, iquaquiyqä wäuŋuä Jerusälemäŋi qäpu iyi, iqi ävämaŋi, aŋä-himqä Andiyokä iuŋqä, aŋgumä qe äukiyi. Iqi ävämesiyäŋgaŋi, iquaqu Jonä Makä ique, anä ätuma äukiyi.   
\c 13  
\ms1 Poli iqueqä qaŋä hiŋuiqä ikämiŋqeŋqä (13:1-14:28)  
\s1 Qu Banäpasi iquesä, Soli iquesä, wäuŋuäŋqä atäuŋuä ikuwiŋqä  
\p
\v 1 Ämaqä, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä Andiyokä iu aquvä äqänmiŋuwä iquauqä awä iqiŋi, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä hŋquatä, näqŋqä-vqä hŋquatä, anä äpmamiŋuwi. Hŋqu, Banäpasi ique. Hŋqu, Simiyonä, ‘Hiawiqueä’ ätmiŋuwä ique. Hŋqu, Lusisi, aŋä-himqä Sairini iutaŋä ique. Hŋqu, Mänainä, Heroti iqutä ymeqäŋga anä ikämaŋqä imiŋiyitaŋi, näueqä yqänä imäkŋga äumiŋiyä ique. Itaŋga hŋqu, Soli ique, iquayi.  
\v 2 Hiunji hŋqueŋi, iqua, Naqä Iqueqä yoqä haqeqä ämamäupu, buayä maŋqä pmetaŋguwäŋgaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu, iquau tiiŋä ätukqe. “Nyi, Banäpasi iquesä, Soli iquesä, wäuŋuiŋqä äteqeqä. Wäuŋuä tä imäkiyŋqä, he iquaqui atäuŋuä inä ipiyä” ätukqe.  
\v 3 Iŋgaŋi, iqua buayä maŋqä ipu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätuäpu, iquaqui hipa haqeqä äwiyäpu, wäuŋuäŋqä ändowatkuwi.   
\s1 Banäpasi iqutä, Soli iqutä, Saplusiŋqä äukiyiŋqä  
\p
\v 4 \fig Selusiya ätimäyi, yimba ätkamäusinyä, Saplusi iuŋqä äquveqäkiyi.|alt="Boarding a ship" src="C099 grey.jpg" size="col" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987." ref="13:4" \fig*Iŋi Dŋä Äŋguä Iqu, iquaqui dowatqaŋgi, iquaqu aŋä-himqä Selusiya iuŋqä äquveqäkiyi. Iqi ätimäyi, yimba ätkamäusinyä, qua eqä-pŋä awä iqiŋä hŋquenyqä, kiqä yoqe Saplusi, iuŋqä äquveqäkiyi.  
\v 5 Qua iuŋi, aŋä-himqä Salamisi iu ätimäupiyi, iquaqu, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä iu ikisinyä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, awä ätuäkämiŋiyi. Iquaqui yätamäkqä vätŋqe, Jonä Makä ique ätuma ikämiŋiyi.   
\p
\v 6 Saplusi iuŋi, iqua, qua eeqänäŋä iu qaŋä ikipu, aŋä-himqä Paposi iuŋqä äukuwi. Iqiŋi iquaqu, ämaqä Israitqä paaqä huitaŋä-huitaŋä imäkätä, hiŋuä quaŋgä-tqä hŋque äwimakiyi. Iqueqä yoqe, Banjisasi ique. Iqu paaqä imäkmiŋqeŋqe, Grikä iquauqä aŋä-kukŋuä tqä iqua, iquenyqe, “Elimasiuä” ätmiŋuwi.  
\v 7 Ämaqä iqu, ämaqeu miqä kiŋganäŋä Seŋgius-Paulusi iqutä, anä äpmamiŋiyi. Iqu ämaqä kŋuä äŋguä dinä indqäŋqä ique. Iŋgaŋi iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui qätä wiyätŋqä wiŋgaŋgi, Banäpasi iquesä, Soli iquesä, tääqä ätuätumakqe.  
\v 8 Iiŋä etaŋgi, paaqä imäkqä Elimasi iqu, ämaqeu miqä iqu Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyätŋqä mäwiŋgaŋgi, iqu Banäpasi iqueqätä, Soli iqueqätä, wäuŋuä qui imäkätŋqä ikqe.  
\v 9 Iŋgaŋi Dŋä Äŋguä Iqu, Soli iqueŋi, kuapänä ämuŋgqe. Iqueqä yoqä huizi, Poli\f + \fr 13:9 \ft Yoqä Poli, ii Grikä iquauqä aŋä-kukŋuiyi. Yoqä Soli, Israitqä iquauqä aŋä-kukŋuiyi.\f* ique. Dŋä Äŋguä Iqu, kuapänä muŋgaŋga, iqu Elimasi ique, hiŋuä yäŋänäqŋqä äqunä, tiiŋä ätukqe.  
\v 10 “Suqä quvqä eeqänäŋitä, quaŋgitä, maŋguä äkmnänä. Si suqä äŋguä eeqänäŋä iuqä mäkä-huŋqä-quki eäŋä-qae, Setänä iqueqä ymeqä iqukiyqä. Naqä Iqueqä hänaqä jänäŋä iuŋi, qui imäktŋqä itqäŋinyä. Suqä iiŋi mävquatämäuqe, suŋqä itqäŋinyä?  
\v 11 Qätä nyiyä! Täŋgaŋi Naqä Iqu kima ktapätä, tqä hiŋui hea kuwimäkqaŋga, si mäptqe, hiŋuä mäquŋquä yakuinä pmatŋqinyä” ätukqe. Poli iqu iiŋä tquaŋga, maqänäŋi, qaquvqä eŋqä-paŋi, Elimasi iqueqä hiŋuä iuŋi, hea qe iwimäkkqe. Iŋgaŋi ique a ämasquämbŋqä asusua ikämiŋqe.  
\v 12 Ämiqä naqä iqu, nätmatqä tä timäuqaŋgi hiŋuä äqunäqe, iŋgaŋi iqu, Naqä Iqueqä kukŋuiŋqä, kŋuä kuapänä indqänätä, iquenyqä quuvqä eqäkqe.   
\s1 Poli iqutä, Banäpasi iqutä, qua Pisindiya iu äpmakiyiŋqä  
\p
\v 13 \fig |src="GPS_Paul1-BW_variables_Menya.ai" size="span" ref="Wäuŋuiŋqä 13:13" \fig*Iŋgaŋi Poli iqutä, ämaqä, iqutä anä äpmakuwä iquatä, Paposi ävämaŋi, qua Pambiliya-täŋä iŋginyqä, aŋä-himqä Peeka iuŋqä yimba äukuwi. Iqisaŋi Jonä Makä iqu, iquau ävämaŋi, Jerusälemäŋqä aŋgumä äukqe.  
\v 14 Qu Peeka ävämaŋi, qaŋä äupiyi, qua Pisindiya-täŋä iu, aŋä-himqä Andiyokä ätimäukuwi. Sämbatqä hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, qu, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqeu äpaquväpu, quamä qe äpmakuwi.  
\v 15 Qu e pmetaŋguwäŋga, hŋqu, bukä, kukŋuä-suqeŋqä äqäkqeuta a täuqaŋga, ga hŋqu, bukä, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä iqua äqäkuwä iuta a ätäukqe. Iŋgaŋi aŋä aquväqŋqeu miqä iqua, ämaqä hŋque, Poli iquesä, ämaqä iqutä anä äpmamiŋuwä iquautä, tiiŋä tuätŋqä ätukuwi. “Ŋqä nyämaqäuä, he ämaqä iuqä äwqe, yäŋänäqŋqä imäkpŋqä kukŋuä-täŋuenä etaŋgutqe, he awä tpŋqeqä.”   
\p
\v 16 Iŋgaŋi Poli iqu pämä ätqäuqe, qu kukŋuä matqä pmapŋqä, hipa itä ämeŋä ämitä, tiiŋä ätukqe. “He ämaqä Israitqä iquendä, ämaqä huizi, Goti Hanjuwä Iqueqä yäpä iqi äpmeŋuwä iquendä, qätä nyipiyä.  
\v 17 Israitqä iquauqä Goti Hanjuwä Iqu, neqä atqä-awäkauŋi, Iqueqä ämaqä hipŋqä ätekqeqä. Qu Isipä iuŋi, ämaqä yakuä pmeqä eŋqä-paŋä pmetäŋguwäŋga, Iqu imäkqaŋgi, qu kuapänä eqiyämaŋguwiqä. Qänakndaŋi Isipä iutaŋi, Iqueqä yäŋänäqŋqä iuta itmakqeqä.  
\v 18 Iqu e itmeqaŋga, qu quväukuä 40, aŋä avqŋqä iu pmetaŋguwäŋga, Iqu iquauqä suqä hŋgisanä iqetaŋi, haŋä-iqä ämakmanmiŋqeqä.  
\v 19 Iŋgaŋi qua Kenanä iuŋi, hueqä-himqä kui-kui 7 äpmakäwätaŋguwä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqu qui imäkätä, iquauqä quae Israitqä iquauqä wimänätŋqä qe äwikqeqä.  
\v 20 Nätmatqä eeqänäŋi e imäkätqätaŋga, quväukuä 450 inä äpäukqeqä. Iqu qua ae äväqe, qänakndaŋi Iqu ämiqä naqä yakuinä mipŋqä iquau äteqa äumiŋqe. Iqu iiŋi, Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä Samueli iqu pmetqäŋgaŋqä imiŋqe.   
\p
\v 21 Iŋgaŋi qu Samueli iqueŋi, tii ätukuwiqä. ‘Ne ämiqä naqä hŋqueqä yäpä iqi näweqä pmetatuŋquänä, si ämaqä hŋque atäuŋuä isŋqeqä.’ Qu e tquaŋguwäŋga, Goti Hanjuwä Iqu, Soli ique ätekqeqä. Iqu Kisi iqueqä ymeqä eä, awiqu Benjämenä iquesaŋä ique. Soli iqu iquauŋi, quväukuä 40 iuŋi ämimiŋqeqä.  
\v 22 Goti Hanjuwä Iqu Soli iqueqä ämiqe, huätä ämamäutä, iqueqä aŋä metŋqe, Dewiti ique-mända ätekqeqä. Iquenyqe, Goti Hanjuwä Iqu awä tiiŋä ätukqeqä. ‘Nyi Dewiti, Jesi iqueqä ymeqä iqueŋi, hiŋuä ae äqunäŋqeqä. Iqueqä qeqä-quuvqä iuŋi, Nyaqä eŋqä-paŋä eä, iqu Nyi änyinäŋqä dunä imäkquäniqeqä,’ ätukqeqä” ätukqe.   
\p
\v 23 “Iqu hiŋuiqänäŋi kukŋuä guä ämäsäutä ätkqä-pa, Israitqä-qune häŋä aŋgu inemäkäqumuatetŋqä diŋqe, Dewiti iqueqä hueqä-himqä ekuwä iutaŋä hŋque ändowatkqeqä. Ämaqä Iqu, Jisasi Iqueqä.  
\v 24 Jisasi Iqu wäuŋuä mipäqiyqä änä etaŋgaŋi, Jonä iqu Israitqä eeqänäŋä iquauŋi, kŋuä äkunmäknäpu, asŋä qämbŋqä awä ätumiŋqeqä.  
\v 25 Jonä iqu, iqueqä wäuŋui qäpu imäkätŋqä itäqäŋgaŋi, iqu tiiŋä ätukqeqä. ‘He kŋui, äänä hiyqiyä? Nyi tquŋgä? Nyi ämaqä, he hiŋuä äqämbu äpmeŋuwä iqunä, hmanjqä. Iŋäqe, he qätä nyipiyä! Ämaqä Hŋqu, nyinyqä qänaki änä äpäniqeqä. Iqueqä yukä ämuasmäŋqä gue, nyi meweqä yimniqeqä. Nyi ämaqä äŋgunä hmanjqä,’ ätukqeqä” ätukqe.   
\p
\v 26 Poli iqu tiiŋä inä ätukqe. “Ŋqä nyämaqäuä. He Aprähamä iquesa eqiyämaŋguwä iquendä, itaŋga he ämaqä huizi, Goti Hanjuwä Iqueqä yäpä iqi äpmeŋuwä iquendä, kukŋuä häŋä aŋgu inemäkäqumuatetŋqä iqu, Goti Hanjuwä Iqu nenyqä ändowatqeqä.  
\v 27 Jisasi Iqu qua iu pmetaŋgaŋi, ämaqä Jerusälemä iu pmeqä iquatä, iquauqä ämaqä naqä iquatä, Iquenyqe näqŋqä äŋguänäŋi maeqä imiŋuwiqä. Itaŋga Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä iquauqä bukä iuta, hiunji hapä pmeqä ique-ique a ätäumiŋuwä-qe, qu iiŋqä-pqe näqŋqä äŋguänäŋi maeqä imiŋuwiqä. Iiŋä dutaŋi, qu ‘Ämaqä Tqu äpäkonätŋqeqä’ ätukuwä iuŋi, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä iqua äqäkuwi, naqä-qakuä imäkkuwiqä.  
\v 28 Qu Ique pizqä päkpŋqe, Iqueqä suqä quvqä hui, mämäqumueqä ipiyä-qe, ämaqä naqä kiŋganäŋä Pailoti iqueŋi, iqu äpäkonätŋqä diŋqä kiqutätmä äwikuwiqä.  
\v 29 Qu nätmatqä eeqänäŋi, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä iqua, Iquenyqä hiŋuiqänä äqäkuwä-pa imäkpiyi, Iqueuä huiwi zä-huätatä hunätaŋgqeta ämepu, äma äwäpu, qua äptekuwiqä.  
\v 30 Iqu ae äpäkoŋgqä-qe, Goti Hanjuwä Iqu aŋgu ävauqumuatkqeqä.  
\v 31 Huinji kuapänäŋä iuŋi, ämaqä, Galili äväma Jerusälemäŋqä Iqutä anä äukuwä iquauŋi, Iqu äwimeqismiŋqeqä. Täŋgaŋi ämaqä iqua, Israitqä iquauŋi, Iquenyqä kukŋuä awä ätuätqäŋäuä.  
\v 32-33 Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, ne awä tiiŋä etqunä. Kukŋuä, Goti Hanjuwä Iqu guä ämäsäutä, awiqukuau ätukqeuŋi, iiŋi naqä-qakuä imäkätä, awiqukuautaŋä hueqä-himqä iqune yätamäkqeŋqä, Jisasi Ique aŋgumä ävauqumuatkqe. Iiŋqe, apqä hŋquaquŋä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui tiiŋä äqänänä.  
\pi1 ‘\qt Ŋqä Ymeqä Iqukiyqä, Nyi täŋgaŋi Tqä Tniqunä eqänä.\qt*’\f + \fr 13:32-33 \ft Apqä Bukä 2:7\f*   
\p
\v 34 Goti Hanjuwä Iqu, Jisasi Ique qua pteqeuta aŋgu ävauqumuatkqetaŋi, Iqu aŋgi mäwqä itä, pizqä miqä iquänä. Iiŋqe Goti Hanjuwä Iqu tiiŋä ätätä äqäkqeqä.  
\pi1 ‘\qt Nyi ämiqä naqä Dewiti ique äŋguä wimäkmqä ätukqä-pa, Nyi heŋi-pqä inä etätqäŋänä. Kukŋuä iiŋi, huizi iquau ämäwqätäutä, qäyunä timäuŋqiyä.\qt*’\f + \fr 13:34 \ft Asayä 55:3\f*   
\p
\v 35 Iqu apqä huiziuŋi, tiiŋä-pqe ätätä äqäkqeqä.  
\pi1 ‘\qt Ämaqä, Si ätekŋä Iqu, pizqä yätŋqä hiŋuinä maquŋgä isŋiqä.\qt*’\f + \fr 13:35 \ft Apqä Bukä 16:10\f*   
\p
\v 36 Dewiti iqu qua täu äpme, Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqeunä qänaknä iqänjaqänäqe, äpäkoŋgaŋga, qu iqueqä huiwi, kawäkiqua qua äptnäŋuwä iu pteqaŋguwäŋga, pizqä qe ikqeqä.  
\v 37 Iŋäqe Ämaqä, Goti Hanjuwä Iqu qua iuta aŋgu ävauqumuatkqä Iqueŋi, Iqueqä huiwi pizqä miqä ikqeqä.   
\p
\v 38-39 Ŋqä nyämaqäuä, iiŋqe he näqŋqä äŋguänäŋä tiiŋä hipŋqeqä. Ämaqä Iiŋä Iqueqä wäuŋuä dutaŋi, ämaqeuqä suqä quvqe huätä mamäuqä iuŋqe, ne awä etätqäŋunä. Tiiŋä-pqeŋqä näqŋqä äŋguänäŋä hipŋqeqä. Goti Hanjuwä Iqu henyqe, ‘ämaqä jänänäŋuaiqä’ täniqä diŋqe, kukŋuä-suqä Mosisi iqu ätätä äqäkqeu qänaknä iquwi, hiyaqä suqä quvqe huätä mämaemäuqä yäŋqiyä. Iŋäqe, Ämaqä Iiŋä Iqu, ämaqä, Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋgpqe, Iqu iquauqä suqä quvqä eeqänäŋi, huätä ämamäutä, ‘ämaqä jänäŋuaiqä’ täŋqiyä.  
\v 40 Iŋi Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä iqua, nätmatqä quvqänäŋiŋqä, ‘Äpäŋqiyä’ ätkuwi, he emeqäŋqä, hiŋuä äŋguänä äqunäpu wimasipiyä.  
\v 41 Qu tiiŋä ätkuwiqä.  
\pi1 ‘\qt He ämaqä äkasuwä tqä iquenä, hiŋuä qumbiyä! Nyi nätmatqä huitaŋi, hiyaqä awä iqi imäkmqänä. Nyi nätmatqä imäkmqä iqaŋgmdqeŋqä, ämaqä hŋqu etqaŋgutqe, he iiŋqe, “naqä-qakuiqä” kŋuä mindqäŋqä ipŋqeqä. Iiŋqe he yäuŋuä ipu, qui imäkmbŋqäuä\qt*,’ ätkuwiqä” ätukqe.\f + \fr 13:41 \ft Hapakukä 1:5\f*   
\p
\v 42 Poli iqu kukŋuä awä qäpu ätäqe, Banäpasi iqutä, yäpaqä mäŋgisa wiyŋqä uwqaŋgiyäŋga, qu iquaqui tiiŋä ätukuwi. “Hiunji hapä pmeqä huiziqueŋi, nätmatqä täŋqe, qe aŋgu äquvepäsinyä, awä inä nasinyiyŋqeqä.”  
\v 43 Qu aŋä aquväqŋqeuŋi ävämaŋi, Israitqä kuapänäŋä iquatä, ämaqä huizi-pqä Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä qätä äwiyäpu, Ique qoŋä anä woktäuqä iquatä, Poli iquesä, Banäpasi iquesä, qänaknä äwivändkuwi. Iŋgaŋi iquaqu, iquauqä kŋuä iuŋi, yäŋänäqŋqä imäkäsinyä, “He Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä nätmatqä äŋguänäŋä hiŋginäwa etapätŋqeunä äpmeŋuwä-pa, asä iunä pmeqäpŋqä” ätukiyi.   
\p
\v 44 Hiunji hapä pmeqä huiziqueŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä qätä wipŋqä, ämaqä aŋä-himqä iutaŋi, hatŋä aquvä qe äqäŋguwi.  
\v 45 Aquvä iiŋä qäŋgaŋgä äqumbiyi, Israitqä iqua, iquauqä äwqe äkasuwä ämunätä, Poli ique quvqä ätuäpu, iqueqä kukŋui mändi äkittqäkuwi.   
\p
\v 46 Qu iiŋä imäkqaŋguwäŋga, Poli iqutä, Banäpasi iqutä, zä miqä kukŋuä yäŋänäqŋqä ätukiyi. “Naqä-qakuiqä. Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä iuŋi, ye Iqueuä kukŋui, Israitqä iquenä ganä awä etqueä. He iqueuä kukŋui tuwä äwiyäpu, hiqä-hiuäŋqe, ‘Ne häŋä hea ique-ique pmeqe, änä mämeqä yaŋqunä’ ätätqäŋuwä-pa iquwiŋqe, he qätä yepiyä! Täŋgaŋi ye heŋi, kukŋui awä maetqä, ämaqä hŋquau-mända tueŋqueä.  
\v 47 Goti Hanjuwä Naqä Iqu, hiŋuiqänä ätääŋqe, täŋga ye sä äyatqi.  
\pi1 ‘\qt Nyi si Israitqä iqua qäyä hitqaŋgi huiziuqä hiqi-tä-quki ikimäkqänä. Iŋi, ämaqä qua täu äpmeŋuwä eeqänäŋä iuŋi, Nyi aŋgi häŋä imäkäqumuatemniŋqä yätamäkqä vqä-quki, esŋqinyä\qt*’\f + \fr 13:47 \ft Asayä 49:6\f*äyatqiyä” ätukiyi.   
\p
\v 48 Ämaqä Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, kukŋuä tä qätä äwipiyi, iquauqä äwqe äŋguänäŋä wiŋgaŋga, qu Naqä Iqueqä kukŋuiŋqe, “Äŋguänäŋiqä” ätmiŋuwi. Iŋgaŋi ämaqä, Goti Hanjuwä Iqu häŋä hea ique-ique pmeqä mapŋqä ätekqä iqua, qu eeqänäŋi quuvqä eqäkuwi.   
\p
\v 49 Iŋgaŋi Naqä Iqueqä kukŋui, ämaqä, Pisindiya-täŋä iŋgisa im-imä äpmamiŋuwä iqua, qätä äwikuwi.  
\v 50 Iŋäqe Israitqä iqua, apäkä, yoqä naqä qoŋqä, Goti Hanjuwä Iqu qoŋä äwoktäutqäŋuwä iuauqä äwqä iutä, aŋä-himqä iutaŋä qokä naqä iquauqä äwqä iutäŋi, äwivauqumuatkuwi. Ga eeqänäŋä iiŋä iqua, Poli iquesä, Banäpasi iquesä, quvqä itquepu, Pisindiya iuŋi huätä ändowatkuwi.   
\p
\v 51 Iŋgaŋi iquaqu, aŋä-himqä Andiyokä iu ävämayiŋqä isiyäŋgaŋi, quwqä suqä quvqeŋqä kima äväsinyä, qua hinoqukuä, yukiu täka ämäkmiŋqe, iqi äquveteqiyemä äukiyi. Iquaqu äwiyi, aŋä-himqä Aikoniyamä iu ätimäukiyi.  
\v 52 Itaŋga, Andiyokä pmeqä, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqämiŋuwä iqua, Dŋä Äŋguä Iqu maŋguä muŋgaŋga, aquvänä kuapänä imiŋuwi.   
\c 14  
\s1 Poli iqutä, Banäpasi iqutä, Aikoniyamä iu äpmamiŋiyiŋqä  
\p
\v 1 Iŋgaŋi Aikoniyamä iuŋi, Poli iqutä, Banäpasi iqutä, suqä asä ii imäkäsinyä, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä yäpä yäŋgisa äpeyäsinyä, kukŋuä awä ätukiyi. Iquaqu kukŋuä äŋguä tquaŋginyä äwipiyi, ämaqä kuapänä Israitqä hŋquautaŋätä, ämaqä huizi iquautaŋätä, quuvqä eqäkuwi.  
\v 2 I etaŋgi Israitqä quuvqä maeqiyqä iqua, qu ämaqä huiziuqä äwqeuŋi, äwivauqumuatqauŋgua qu ämaqä quuvqä eqäkuwä iquauŋqä äwqä quvqä imäkkuwi.  
\v 3 Iiŋä iqaŋguwäŋga, Poli iqutä, Banäpasi iqutä, zä miqä iqi hŋgaŋqä äpmanyä, Goti Hanjuwä Iqu ämaqeuŋqä äwinyätä, hiŋginäwa äŋguänäŋi vätŋqeŋqä kukŋuä awä ätumiŋiyi. Iquaqu iiŋä itqätaŋgiyäŋgaŋi, Naqä Iqu, iquaqu wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä hui imäkiyŋqä yäŋänäqŋqä ävätä, ämaqeuŋi, ‘Iquaquvqä kukŋui naqä-qakuiqä’ ämotquakqe.  
\v 4 Iŋi, ämaqä aŋä-himqä iutaŋi, awänä äpatmbiyi, hŋqua, ämaqä Israitqä iquatä, äwqä naqä-hŋqunä iŋgaŋguwäŋga, hŋqua, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqiyŋqä ändowatkqä iquaqutä iŋguwi.   
\p
\v 5 Qänakndaŋi Israitqä hŋquatä, ämaqä huizi hŋquatä, iquauqä ämiqä iquatä, qu Poli iquesä, Banäpasi iquesä, quvqä itquepu, hikä päkpŋqä äwqä naqä-hŋqunä iŋguwi.  
\v 6-7 Iquaqu ii näqŋqä ämayi, qua Likoniya-täŋä iŋgisaŋqä zä qe äukiyi. Likoniya iŋgisaŋi, iquaqu aŋä-himqä Listiyatä, Depetä, aŋä qäqiŋä-pqä iuŋi, qaŋä inä ikisinyä, kukŋuä äŋgui awä ätuäkämiŋiyi.   
\s1 Poli iqutä, Banäpasi iqutä, Listiya iu äpmamiŋiyiŋqä  
\p
\v 8 Aŋä-himqä Listiya iuŋi, ämaqä hŋqu, iqueqä yukä quvqä, yäŋänäqŋqä maeqä, äpmamiŋqe. Känai, yukä quvqä-täŋä-que änyuekqeŋqä, iqu qaŋä mäwqä imiŋqe.  
\v 9-10 Ämaqä iqu, Poli iqu kukŋuä tqaŋgi qätä äwiyä pmetaŋga, Poli iqu hiŋuä yäŋänäqŋqä äqunäqe, iqu äŋguä imänätŋqä quuvqä eqiyätä iqaŋgi äqunäqe, “Si pämä tqävä” haqeqäta ätukqe. Iqu e tquaŋga, yukä quvqä iqu pämä yäŋänäqŋqä ätqäuqe, qaŋä ikäkqe.   
\p
\v 11 Iŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋi, Poli iqu iiŋä imäkqaŋgi äqumbiyi, qu Likoniya pmeqä iquauqä aŋä-kukŋui ätäpu, maŋä tnäŋä tii ätkuwi. “Goti hŋquaqu, ämaqä eŋqä-paŋä nenyqä äquvepqinyqä.”  
\v 12 E ätpiyi, qu Banäpasi iquenyqe, “Iqu goti Susi\f + \fr 14:12 \ft Ämaqä Grikä iquauqä goti quaŋgä iquautaŋä naqä iqueqä yoqe, Susi ique. Ga iquauqä goti hŋquququeqä yoqe, Hemesi ique. Iqu quwqä goti eeqänäŋä iquauqä kukŋuä äma uwqä iqueyi.\f* iqueqä” ätkuwi. Poli iquenyqe, “Iqu ämaqä kukŋuä tqä-qu etaŋgi, iqu goti Hemesi iqueqä” ätkuwi.  
\v 13 Aŋä-himqä täkŋä qänätaŋgqä-täŋä iqiŋi, Susi iquenyqä hiqäva-imäkqä aŋi ämätnmiŋqe. Iŋgaŋi Susi iquenyqä hiqäva-imäkqä iqu, pälawa-yatqä itä, bulumäka qokä hŋquautä, aŋä qŋqaŋiuŋqä äma äwäqe, qokä-apäkä iquatä, Banäpasi iquenyqätä, Poli iquenyqätä, hiqäva imäkanä-tpu ikuwi.  
\v 14 Banäpasi iqutä, Poli iqutä, nätmatqä tä imäkanä-tpu iqaŋguwiŋqä qätä äwiyi, iquaqu yäuŋuä isinyä, ämuasmäŋqe äpisäsinyä, qokä-apäkä iquauä awä iqinyqä tnäŋä äwiyi, tääqä yäŋänäqŋqä tiiŋä qe ätukiyi.  
\v 15 “Yeyämaqä iquenyä, he suqä tä, suŋqä imäkqäuä? Ye ämaqä, he eŋqä-paŋä quveyqä. Ye kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä tii etätqäŋueqä. He nätmatqä hiŋgiŋqä iu qänaknä itqäŋuwi, huätä ävquatämäupu, Goti Hea Ique-ique Pmeqä Iquenyqä qänaknä ipiyä! Goti Hanjuwä Iqu, qäukuitä, quaetä, eqetä, nätmatqä eeqänäŋä iu äwiŋqetä, imäkkqeqä.  
\v 16 Hiŋuiqändqä duta äpäŋqe, täŋga täsuänä. Iqu qokä-apäkä eeqänäŋä iquauŋi, hiŋuinä qunätaŋgi, qu qänaknäŋi, quwqä äwiŋqä dunä imiŋuwiqä.  
\v 17 Iiŋä etaŋgi, qu Iquenyqä maqŋqä ipŋqe, Iqu zä mäpmeqä imiŋqe. Oeyqä! Iqu hea ique-iqueŋi, qokä-apäkä eeqänäŋä, he-pqe qäsäŋi, äŋguä emäkätä, qäukuä yätutaŋi, piyä äyä etapätŋqeqä. Iqu iiŋä imäkätqätaŋgi, ymisaŋä äŋguänäŋi äyä ätimäutŋqeqä. Itaŋi, he buayä kuapä änäpu, heyaqä äwqä imä aquvänä ipŋqä emäkätŋqeqä” ätukiyi.  
\v 18 Qu iquaquinyqä hiqäva imäkpŋqä yäŋä qäŋgaŋgä, iquaqu, iiŋä äsuiyi, “oeyqä” ätuäsinyä, yäŋä ämäwqäŋgäŋgiyi. Iiŋä iqaŋgiyiŋqä, mimäkqä ikuwi.   
\p
\v 19 \fig Poli iquenyqä hikä wapi ätnämäupu, “Pizqä qe äpäsqunä” kŋuä indqäŋguwi.|alt="Paul being stoned" src="C-101.BMP" size="col" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987." ref="14:19" \fig*Qänakndaŋi, Israitqä Andiyokätaŋä hŋquatä, Aikoniyamätaŋä hŋquatä, Listiya iuŋqä äwäpu, ämaqä iqi pmeqeuqä kŋuä indqäŋqe äkunmäkpiyi, Poli iquenyqä hikä wapi ätnämäupu, “Pizqä qe äpäsqunä” kŋuä indqänäpu, iqueqä huiwi eyqiyäma äpäpu, aŋä-himqä iquenyqä täkŋä qänätaŋgqä yäpaqä mäŋgisa ekuwi.  
\v 20 E iqaŋguwä-qe, qokä-apäkä, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqämiŋuwä iqua äppiyi, ique yäkutäma uwqiyqaŋguwäŋga, iqu aŋgumä ävautä, aŋä-himqä yäpä iŋgisa ekqe. Awiŋgaŋi, iqutä, Banäpasi iqutä, aŋä-himqä Depe iuŋqä qe äukiyi.   
\s1 Poli iqutä, Banäpasi iqutä, Andiyokä iuŋqä aŋgi äukiyiŋqä  
\p
\v 21 Iqiŋi iquaqu, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä tuätqätaŋgiyäŋga, ämaqä kuapänäŋi, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqäkuwi. Qänakŋi, iquaqu Listiya iuŋqätä, Aikoniyamä iuŋqätä, itaŋga Andiyokä iuŋqätä aŋgumä äukiyi.  
\v 22 Aŋä-himqä iquauŋi, iquaqu, quuvqä heqiyqä iquau yäŋänäqŋqä iwimäkäsinyä, yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukiyi. “He quuvqä eqiyäpu, yäŋänäqŋqä pmepŋqeqä. Ne Goti Hanjuwä Iqunä miqeu, yäpä iŋgisa yaniquä etaŋgqä-qe, haŋä-iqä naqänäŋi, ämaqä iquauqä hipa iuta, ganä meniqueqä” ätukiyi.  
\v 23 Iŋgaŋi aŋä-himqä ique-iqueŋi, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänmiŋuwä iquau mipŋqeŋqe, iquaqu ämaqä hŋquau atäuŋuä ikiyi. E imäkiyi, iquaqu buayä maŋqä äpmanyä, tääqä äsuiyitaŋi, Naqä Iquenyqä quuvqä eqämiŋuwä iquauŋi, Iqueqä hipa iu äpmuatekiyi.   
\p
\v 24 Iŋgaŋi iquaqu, Pisindiya-täŋä iu qaŋä qäpu ikäyi, Pambiliya-täŋä iŋgi ätimäukiyi.  
\v 25 Iqi ätimäyi, aŋä-himqä Peeka iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui awä äsuiyitaŋi, aŋä-himqä Ataliya iuŋqä äquveqäkiyi.  
\v 26 Iqisaŋi iquaqu, Andiyokä iuŋqä yimba äukiyi. Ämaqä iqi pmeqe, hiŋuiqänäŋi, iquaquiŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä qeiqinyäŋä iunä äpmesinyä, wäuŋuä imäkiyŋqe, Iqueqä hipa iu äpmuatekuwä iquayi. Iquaqu wäuŋuä iiŋi ae imäkiyi, Andiyokä iuŋqä aŋgumä äpkiyi.  
\v 27 Iqi ätimäyi, quuvqä heqiyqä iquau tääqä ätuätumesinyä, nätmatqä, Goti Hanjuwä Iqu iquaquiyqä hipa duta imäkkqeŋqe, eeqäpnä awä ätukiyi. Iquaqu tiiŋä-pqä inä ätukiyi. “Ämaqä Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua-pqe, Iquenyqä quuvqä heqiyqäpŋqä iiŋqe, Goti Hanjuwä Iqu hänaqä äwimeyqeqä” ätukiyi.  
\v 28 Iŋgaŋi iquaqu, quuvqä heqiyqä Andiyokä pmeqä iquatä, hiunji hatŋä äpmakiyi.   
\c 15  
\s1 Quuvqä heqiyqeu miqä iqua, Jerusälemä iu kukŋuä ätŋguwiŋqä  
\p
\v 1 Iŋgaŋi Israitqä hŋqua, Jutiyata äppiyi, quuvqä heqiyqä Andiyokä pmeqä iquau, näqŋqä tiiŋä äwikuwi. “He Mosisi iqueuä suqä iuŋi, qänaknä miqä ipu, hiqä huiwi häuä maktäŋgaŋgpqe, Goti Hanjuwä Iqu, aŋgumä metmeqä itä, häŋä memäkäqumuateqä yäniqeqä” ätukuwi.  
\v 2 Poli iqutä, Banäpasi iqutä, qätä iiŋä äwiyi, kukŋuä iiŋä tquaŋguwä iquatä, kukŋuä mäkä naqänäŋä äunmiŋuwi. Qu ii imäkqaŋguwäŋga, quuyqä heqiyqä iqua, Poli iquesä, Banäpasi iquesä, ämaqä huizi iquautä, atäuŋuä äwikuwi. Itaŋi, ämaqä iiŋä iqua, Jerusälemäŋqä äyäpu, ämaqä, Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquatä, quuvqä heqiyqeu miqä huizi iquatä, haŋä-iqä ique jänä imäkpŋqä diŋqä, ätukuwi.   
\p
\v 3 Quuvqä heqiyqä iqua, iquau e ändowatqaŋguwäŋga, iqua, Andiyokäŋi äväma, Ponisiya-täŋä iŋgisatä, Sämaliya-täŋä iŋgisatä äwäpu, Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, kŋuä äkunmäknäpu, Naqä Iquenyqä quuvqä eqäkuwiŋqä awä ätqäumiŋuwi. Quuvqä heqiyqä qätä iiŋä äwipiyä iqua, aquvänä ikuwi.  
\v 4 Iqua Jerusälemä timäuqaŋguwäŋga, ämaqä, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä iqi aquvä äqänmiŋuwä iquatä, iquauqä ämiqä iquatä, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquatä, iquauŋqä aquvänä ipu itmakuwi. Iŋgaŋi, Poli iqutä, Banäpasi iqutä, nätmatqä eeqänäŋi, Goti Hanjuwä Iqu, iquaquiyqä hipa iuta imäkmiŋqeŋqä, awä ätukiyi.  
\v 5 E tquaŋgiyäŋga, Parisitaŋä quuvqä heqiyqä hŋqua, ivatuwämbiyi, tiiŋä qe ätukuwi. “Ämaqä Israitqä iqune qäyä etaŋgi huizi, quuvqä heqiyqaŋguwä iquauŋi, he iquauqä huiwi häuä äktäupu, ‘Mosisi iqueä suqeuŋi qänaknä ipiyä’ tquäpŋqä” ätukuwi.   
\p
\v 6 Itaŋga, ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquatä, quuvqä heqiyqeu miqä iquatä, kukŋuä iiŋi jänä imäkpŋqä aquvä äqäŋguwi.  
\v 7 Qu kukŋuä kuapänä ae ätpiyi, Pitä iqu pämä ätqäuqe, tiiŋä ätukqe. “Ŋqä nyämaqäuä, he näqŋqeqä. Hiŋuiqänäŋi, Goti Hanjuwä Iqu, wäuŋuäŋqä änewäsäutä, nyi tiiŋiŋqä ätenjikqeqä. Nyi, ämaqä Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquau, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä tuätqätaŋgmdi, qu qätä änyiyäpu, quuvqä heqäpŋqänänyä.  
\v 8 Ämaqeuqä kŋuä indqäŋqä imŋi, Goti Hanjuwä Iqu näqŋqeqä. Iqu Dŋä Äŋguä Ique, ne änätapkqä-pa, ämaqä huizi iquauŋi, inä äwikqeqä. Iqu iiŋä imäkäqetaŋi, iquauŋä-pqe itmetä aquvänä itäqeŋqä, äyä ämänätquakqeqä.  
\v 9 Iqu nesä, iquautäŋi, suqä huitaŋä-huitaŋä minetqueqä, asä inä inätquakqeqä. Iquauqä quuvqä heqiyqä iutaŋi, Iqu qu kiyä mamätqäŋqä, ne inemäkkqä-pa, hipŋqä iwimäkkqeqä.  
\v 10 Iŋi haŋä-iqä atqä-awäkiquatä, nesä änä mämiwäuqänäŋä iqu, he täŋgäŋi quuvqä heqiyqä iquau wiwätanä-tpu iqäuä. Iiŋä ipu, Goti Hanjuwä Iqueŋi, suŋqä yamwiqä ävqäuä?  
\v 11 Neqä quuvqä heqiyqä imŋi, kukŋuä tqu, naqä-qakuiqä. Ne, Mosisi iqueqä suqeu qänaknä iqetaŋi, häŋä miqumuatŋqä yaŋqunä. Iŋäqe, Goti Hanjuwä Iqu, nenyqä äwinyätä, nätmatqä äŋguänäŋi, hiŋginäwa nätapqetaŋi, aŋgumä inätmetä, häŋä inequmuatätŋqeqä. Iqu iquau iwimäkqä-pa, ne-pqä asä inä inemäkqiyä” ätukqe.   
\p
\v 12 Pitä iqu iiŋä tquaŋga, ämaqä kuapänä, aquvä äqämbu äpmamiŋuwä iqua, kukŋuä matqä ipu, Banäpasi iquesä, Poli iquesä, qätä dinä äwipu, äpmamiŋuwi. Iquaqu, wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä huitaŋä-huitaŋä di, Goti Hanjuwä Iqu, iquaquvqä hipa du vqaŋgi, iquaqu, ämaqä huizi iquauä awä iqisa imäkmiŋiyiŋqä, awä ätukiyi.  
\v 13 Iquaqu, kukŋuä qäpu tquaŋgiyäŋga, Jemisi iqu, tiiŋä ätukqe. “Tatqä-guäkenä, qätä nyipu!  
\v 14 Goti Hanjuwä Iqu, häŋäŋgaŋi, ämaqä huizi iquautaŋä hui, aŋgu itmetä, Iqueqä ämaqä epŋqä imäkätŋqä, äwimakqeŋqe, Saimonä iqu, ae äyä ätqiyä.  
\v 15 Itaŋga hiŋuä-tqä iquauqä bukä iuŋi, kukŋuä asä inä ätätä äqänänä.   
\pi1
\v 16 ‘\qt Naqä Iqu, “Qokä-apäkä Dewiti iquesaŋi, qu namnä aŋä hŋqu, qua iqi ae äpäkŋgqä eŋqä-paŋä-quaeqä” ätqiyä. “Iiŋä etaŋgi qänakndaŋi, Nyi aŋgu äpmqäŋgaŋi, aŋä iqueqä nätmatqä qui imäknätqe, Nyi änyä-häŋä imäkätmä, aŋi aŋgi mätmniqeqä” ätqiyä.\qt*  
\v 17-18 “\qt Nyi ii imäkmäniŋqe, qakui tiiŋiqä. Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquautaŋi, Nyaqä ämaqä hipŋqä tääqä ätukqä iqua, qu Naqä Iqunäŋqä qävqä nyipnuwäŋqeqä.” Ii Naqä Iqueqä kukŋuiqä. Nätmatqä iiŋqe, Iqu aiŋgaŋi, ämaqä iqua näqŋqä ipŋqä ätkqeqä’\qt*ätätä äqänänä” ätukqe.\f + \fr 15:17-18 \ft Amosi 9:11-12; Asayä 45:21\f*   
\p
\v 19 Itaŋi Jemisi iqu tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Iiŋiŋqe, nyi kŋuä tiiŋä indqänätqäŋä. Ne, ämaqä huizi, iquauqä kŋuä äkunmäknäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä äwätqäŋuwä iquauŋi, haŋä-iqä mävqä pa ianä.  
\v 20 Iiŋä mimäkqä itaqe, ne iquauŋqe, pipa iunä tiiŋä qäyämäwatuŋqueqä.  
\pi1 Ämaqä hŋqu, naŋuä ämetä, goti quaŋgä iquauŋqä hiqäva-imäkqe, naŋuä ii Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi kiyä mätqä-qae, he hui ämepu maŋqä ipnuwäŋqätä, suqä qokäŋqä apäkäŋqä iqe, mimäkqä pa ipnuwäŋqätä, naŋuä ämaqä hiiŋuä a äkiyamäkäpu äpäkpqe, maŋqä ipnuwäŋqätä, itaŋga naŋuä häŋeqä yqänäŋä-täŋi, maŋqä iqäpŋqä, ätätanä qiyatuŋqueqä.   
\m
\v 21 Qakui tiiŋiqä. Hiŋuiqändqä dutaŋi, qu Sämbatqä hiunji hapä pmeqä eeqänäŋä iuŋi, Mosisi iqueqä bukä, aŋä aquväqŋqeuŋi a ätäupiyitaŋi, aŋä-himqä eeqänäŋä iuŋi, qu iqueqä kukŋui awä ätqa äpätqäŋuwiqä” ätukqe.   
\s1 Qu tuwaŋui, huiziquautaŋä quuvqä heqiyqä iquauŋqä äqäkuwiŋqä  
\p
\v 22 Jemisi iqu iiŋä tquaŋga, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquatä, quuvqä heqiyqä iquau miqä iquatä, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä iqi aquvä äqänmiŋuwä eeqänäŋä iquatä, kukŋuä naqä-hŋqunä imäkäpu, iquauqä ämaqä hŋquaqui, atäuŋuä ikuwi. Hŋqu Jutasi, iqueqä yoqä huizi, Basäpasi ique. Huiziqu, Silasi iquvi. Iquaqui atäuŋuä miqäŋgaŋi, quuvqä heqiyqä iquauqä awä iqisaŋi, ämaqä naqä äpmamiŋiyi. Qu iquaqui atäuŋuä ipiyi, Poli iqutä, Banäpasi iqutä, Andiyokä iuŋqä, anä wäpŋqä ändowatkuwi.  
\v 23 Iquaquvqä hipa iu, pipa hŋqu, kukŋuä tiiŋä-täŋä ändowatkuwi.  
\pi1 “Hiunjiŋganjqä. Ne ämaqä, Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiquatuŋquä änandowatkqä iqunesä, quuvqä heqiyqä iquau miqä iqunesäŋi, hiqä hita-hiŋguäkoneyi. Ämaqä Israitqä iqune qäyä etaŋgi huizi, quuvqä eqiyäpu, aŋä-himqä Andiyokä iutä, qua Siliya iutä, qua Silisiya iutä pmeqä iquenä, ne pipa tä henyqä äväwqatqunä.  
\v 24 Ne qätä tiiŋä äwikqueqä. Nesaŋä hŋqua, henyqä äpäpu, kukŋuä haŋä-iqä etäpu, hiyaqä kŋuä indqäŋqä duŋi, qui emäkkuwiŋqä äwikqueqä. Iiŋä imäkkuwä iquauŋi, ne iiŋä imäkpŋqä mätquä ikqueqä.  
\v 25 Qätä iiŋä äwikqueŋqe, ne äwqä naqä-hŋqunä änyätanä, tiiŋä ätqueqä. ‘Nesaŋä hŋquaqui atäuŋuä itanä, iquaqu, Banäpasi iqutä, Poli iqutä, quŋqä anä upŋqä ändowatanä.’  
\v 26 Banäpasi iqutä, Poli iqutä, pizqä puäsqeŋqe, kŋuä indqänäsiyä-qe, zä miqä isinyä, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iquenyqä kukŋuä awä ätuätqäŋiyiŋqe, ne iquaquinyqe, aquvänä iqueqä.  
\v 27 Äwqä naqä-hŋqunä änyätanä, iiŋä ätanitaŋi, ne Jutasi iquesä, Silasi iquesä, henyqä pipa tquesänä ändowatqunä. Itaŋga iquaqu, kukŋuä asätä, iquaquiyqä maŋitaŋi inä hisiyŋqinyqä.  
\v 28 Dŋä Äŋguä Iqu, nesä pmetaŋgi, ne kukŋui naqä-huinyä imäkätanä, he haŋä-iqä metapqä yatuŋquä diŋqe, suqä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iquauŋqänä ätätanä äqiyqunä.  
\v 29 Suqä iqua tiinji. ‘Ämaqä hŋqu naŋuä ämetä, goti quaŋgä iquauŋqä hiqäva-imäkqe, he hui ämepu maŋqä ipnuwäŋqätä, naŋuä häŋeqä yqänäŋä-täŋi maŋqä ipnuwäŋqätä, naŋuä ämaqä hiiŋuä iu äkiquwäqiyäpu äpäkpqe, maŋqä ipnuwäŋqätä, itaŋga suqä qokäŋqä apäkäŋqä iqe, mimäkqä pa iqaŋgpiyä,’ ätätanä äqiyqunä. Iŋäqe, he suqä tquauŋi äwimasiyquwi, äŋguiqä. Ne kukŋuä ätätanä, pipa äqiyquque, qäpiyqä. He äŋguänä pmapŋqä äneŋgiyä,” ätäpu äqäkuwi.   
\p
\v 30 Qu iiŋä imäkäpu, iquau dowatqaŋguwäŋga, iqua äväma, aŋä-himqä Andiyokäŋqä äquveqäkuwi. Iqiŋi, iqua quuvqä heqiyqä eeqänäŋä iquau, aquvä ämaqiyäpu, pipa qe äwikuwi.  
\v 31 Qokä-apäki, pipa a ae ätäupiyi, kukŋuä äŋguänäŋi iquau yäŋänäqŋqä iwimäkätŋqä iqaŋgqä iutaŋi, qu aquvänä ikuwi.   
\p
\v 32 Iŋgaŋi Jutasi iqutä, Silasi iqutä, iquaqu hiŋuä-tqä-quaqunä enyä, quuvqä heqiyqä iquau, kukŋuä kuapänäŋi äväsinyä, iquauqä äwqä iuŋi, yäŋänäqŋqä iwimäkmiŋiyi.  
\v 33-34 Iquaqu hŋgaŋqä iiŋä imäkäsinyä, pmetaŋgiyitaŋi, quuvqä heqiyqä iqua, “Qe äwqä qeiqi-iŋqetä winyqä” ätupiyi, ämaqä, iquaqui ganä ändowatkuwä iquauŋqä, aŋgumä qe ändowatkuwi.  
\v 35 Iŋgaŋi Poli iqutä, Banäpasi iqutä, Andiyokä iu yqänä äpmanyä, ämaqä kuapänäŋä huizi hŋquatä, Naqä Iqueqä kukŋuiŋqä näqŋqä äväpu, awä ätqomanmiŋuwi.   
\s1 Poli iqutä, Banäpasi iqutä, ändmäkŋgiyiŋqä  
\p
\v 36 Qänakndaŋi Poli iqu, Banäpasi ique tiiŋä ätukqe. “Ye aŋgu äwäta, aŋä-himqä eeqänäŋä iu, hiŋuiqänä Naqä Iqueqä kukŋui awä ätuäkämiŋueä, yeqä tatqä-guäka iquau, nanyi-napqa iuau, hiŋuä äqunäkeyä. ‘Qu äŋguä pmetpiyä, quvqä pmetpiyä’ ta, näqŋqä hieŋqänänyä” ätukqe.   
\p
\v 37 Poli iqu iiŋä tquaŋga, Banäpasi iqu, Jonä Makä ique itmetä, anä upŋqä äwiŋgqe.  
\v 38 Poli iqu, “Ämaqä iqu, hiŋuiqänäŋi, ye Pambiliyata äyävämetä, wäuŋuiŋqä yesä anä mäwqä ikqä iquvqä. Iiŋiŋqe, iqu yesä anä mäwqä yäŋqiyä” ätukqe.  
\v 39 Iquaqu nätmatqä täŋqä äkasuwä kuapänä ätnyiyitaŋi, ändmäkŋgiyi. Iiŋä iyi, Banäpasi iqu, Makä ique itmetä, yimba ätkamausinyä, qua eqä-pŋä awä iqiŋä, Saplusi iuŋqä äukiyi.  
\v 40-41 Iŋgaŋi Poli iqu, Silasi ique itmetä, äwiyŋqä iqaŋgiyäŋgaŋi, qokä-apäkä quuvqä heqiyqä iqua, “Goti Hanjuwä Iqu, qenyqä äwinyätä, äŋguänäŋi hiŋginäwa qesapäŋqiyä” tquaŋguwäŋga, iquaqu qua Siliya iutä, Silisiya iutä ikisinyä, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä iqi aquväqŋqä iquauŋi, Poli iqu kukŋuä ätuätä, yäŋänäqŋqä äwikqe.   
\c 16  
\ms1 Poli iqueqä qaŋä Äkaiyäŋqä ikämiŋqeŋqä (15:36-18:22)  
\s1 Timoti iqu, Poli iqutä, Silasi iqutä, anä äukuwiŋqä  
\p
\v 1 \fig |src="GPS_Paul2-BW_variables_Menya.ai" size="span" ref="Wäuŋuiŋqä 16:1" \fig*Poli iqu iqi qäpu ätuäkiqetaŋi, iqu äwäqe, aŋä-himqä Depe iu ganä ätimäukqe. Huizi, aŋä-himqä Listiya iu ätimäukqe. Iqiŋi quuvqä heqiyqä hŋqu äpmamiŋqe. Iqueqä yoqe, Timoti iquvi. Iqueqä känai, Israitqä iquautaŋä eä, ii Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqä iiyi. Iqueqä kaniqu, ämaqä Grikä iquautaŋä iquvi.  
\v 2 Iqueqä suqeŋqe, quuvqä heqiyqä Listiya pmeqä iquatä, Aikoniyamä pmeqä iquatä, tiiŋä ätmiŋuwi. “Timoti iqu, ämaqä äŋguänäŋueqä.”  
\v 3 Poli iqu, Timoti iqutä anä wiyŋqä wiŋgaŋgi, ique itmetä, iqueuä huiwi häuä qe äktäukqe. Israitqä iŋgisa äpmamiŋuwä iqua, “Timoti iqueqä kaniqu, ämaqä Grikätaŋä iqueqä” näqŋqä iiŋä etaŋguwiŋqä indqänätä, qu Timoti ique qätä wipnuwäŋqä, Poli iqu häuä i äktäukqe.  
\v 4 Iqi ävämapiyi, aŋä-himqä eeqänäŋiu qaŋä ikipu, kukŋuä, ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquatä, quuvqä heqiyqeu miqä iquatä, Jerusälemäta ätäpu tuwaŋuä äqäkuwiŋqe, “He kukŋuä iuŋi, qänaknä ipu pmetaŋgpiyä” ätuäpu, awä ätuäkämiŋuwi.  
\v 5 Iiŋä etaŋgi aŋä-himqä eeqänäŋä iuŋi, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä iqi aquvä äqänmiŋuwä iqua, iquauqä quuvqä heqiyqä yäŋänäqŋqänäŋä ätimäutä, hiunji ique-iqueŋi, ämaqä hatŋä hui, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, huizi iquau äwimamiŋuwi.   
\s1 Ämaqä Masendoniyataŋä hŋqu, Poli ique tääqä ätuätumakqeŋqä  
\p
\v 6 Poli iqutä anä ikämiŋuwä iquatäŋi, Dŋä Äŋguä Iqu, qua Eesiya-täŋä iŋgisa kukŋuä awä matqä ipŋqä pmua iwimäkqaŋgi, iqua qua Päleŋgiya iutä, qua Galesiya iutä ikämiŋuwi.  
\v 7 Iqisaŋi iqua äwäpu, qua Misiya iu ätimäupiyi, qua Bitiniya iuŋqä wanä-tpu iqaŋguwäŋga, Jisasi Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, pmua iwimäkkqe.  
\v 8 Iqua Misiya mäpmeqä hämänä ämäwqätäupiyi, aŋä-himqä Troasi buŋqä äquveqäkuwi.  
\v 9 Iqiŋi heatqäŋgaŋi, Poli iqu hiŋuä wätqä eŋqä-paŋi tiiŋä äquŋgqe. Ämaqä, qua Masendoniya-täŋä iŋgisa pmeqä hŋqu ätqäuä, Poli iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Iyää, si eqä-pŋä iu äqiyäkämäutnä, Masendoniya täuŋä iqune, yätamäkqä nesŋqä biyä.”  
\v 10 Poli iqu hiŋuä iiŋä äqunäŋqä diŋqe, ne näqŋqeqä, “Goti Hanjuwä Iqu, ne iquau kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä tuatuŋquä tääqä änatqiyä.” Näqŋqä iiŋä ämeni, ne Masendoniya du timäuatuŋquä diŋqe, hänaqeŋqä qävqä maqänä ikque.   
\s1 Letiya ii, Naqä Iquenyqä quuvqä eqäkqeŋqä  
\p
\v 11 Hänaqä ae ämoqumueni, ne yimba ätkamäutanä, Troasi ävämaŋi, qua eqä-pŋä awä iqiŋä Samotresi iuŋqä jänä äukqe. Ziŋuitäŋi ne yimba iuŋi, aŋä-himqä Neapolisi iuŋqä äukqe.  
\v 12 Iqisaŋi ne aŋä-himqä Pilipai iuŋqä qaŋä ekque. Aŋä-himqä iiŋä iqueuŋi, ämaqä, Romä-taŋä hŋqua äpmapu ämimiŋuwi. Itaŋga qua Masendoniya-täŋä iŋgiŋi, Pilipai aŋä-himqä naqänäŋä hŋqunji. Aŋä-himqä iuŋi, ne hiunji hui äpmakque.  
\v 13 Itaŋga Sämbatqä hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, ne, “Eqä maŋä näŋiŋi, ämaqä täqisaŋä iqua, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätätqäŋuwä iqiyqä” kŋuä indqänätanä, täkŋä äqänäŋqä yäpaqäŋgisa äwani, eqä maŋä iqi ätimäukque. Iqiŋi, apäkä hiua aquvä qänätaŋgä äwimeni, ne iuatä anä äpmetanä kukŋuä ätumiŋque.  
\v 14 Apäkä, ne kukŋuä tqaŋgque qätä änekqä hui, iiyqä yoqe, Letiya. Ii, aŋä-himqä Tayätila pmeqi eä, yuä häŋesqä ämaqä mbqä ipŋqä äma ikiqä iiyi. Ii, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe haqeqä mamäutŋqä qoŋä woktäuqä iiyi. Goti Iqu iwimäkqaŋgi, ii, Poli iqu kukŋuä tqaŋgi äwiyätä, näqŋqä äŋguä ämakqe.  
\v 15 Iŋgaŋi iisä, iiyqä aŋä iu äpmamiŋuwä iquatä, asŋä ämapiyi, ii neŋi yäŋänäqŋqä tiiŋä änatkqe. “Hiyaqä kŋui, ‘Apäkä täsi Naqä Iquenyqä quuvqä heqiyqe, naqä-qakuiqä’ kŋuä hiyqaŋgutqe, he nyaqä aŋä täu äpaquväpu pmapŋqeqä.” Ii yäŋänäqŋqä natqaŋga, ne iiyqä kukŋui, qätä qe äwikque.   
\s1 Qu Poli iquesä, Silasi iquesä, guä äkiqiyäuekuwiŋqä  
\p
\v 16 Hiunji hŋqueŋi, ne Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tqä iuŋqä wätqätaŋgua, wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä apäkä hui hänaqä awä iqi ämiŋgque. Apäkä iiŋi, dŋä huisäŋi eä, nätmatqä qänaknda timäuniqeŋqä awä ätmiŋqe. Iiŋä etaŋgi, ii wäuŋuä i imäkqaŋgqetaŋi, iiyqä ämaqä naqä iqua mbqä kuapänä ämamiŋuwi.  
\v 17 Äminanitaŋi, Poli iquesä, nesä, qänaki änavändä, tääqä tiiŋä ätmiŋqe. “Ämaqä tqua, Goti Haqä Yätutaŋä Iqueqä wäuŋuä-wiyqä-qua epu, hänaqä, Goti Iqu ämaqe aŋgumä itmetä häŋä imäkäqumuatqä iuŋqä etätqäŋuwä iquaiqä” ätmiŋqe.  
\v 18 Hiunji kuapänäŋä iuŋi, ii iiŋä imäkätqätaŋgqeŋqe, Poli iqu enyqä iäqe, hiqumuaŋä äwiyätä, dŋä iqueŋi, “Nyi Jisasi Kraisi Iqueqä yoqeta äktqänä. Apäkä täsiŋi, si huätä vämayä” tquaŋga, maqänäŋi, dŋä quvqä iqu qe ävämakqe.   
\p
\v 19 Iŋgaŋi apäkä iiyqä ämaqä naqä iqua e äqumbiyi, ii wäuŋuä imäkqaŋgi mbqä ämamiŋuwi, aaŋqä hiqaŋgi näqŋqä ämapiyi, qu Poli iquesä, Silasi iquesä, a äkiqätäpu, ququawä aquväqŋqeuŋqä eyqiyäma äwäpu, ämaqä naqä, aŋä-himqä iu miqä iquauqä hipa iu wipŋqä ätuma äukuwi.  
\v 20 Qu iquaquiŋi, ämaqä suqä quvqeŋqä jänä imäkqä iquauŋqä ätuma äwäpu, tiiŋä ätukuwi. “Ämaqä tquaqu, Israitqetaŋä iquaquvqä. Iquaqu kukŋuä ätäsinyä, aŋä-himqä täuŋi, haŋä-iqä ämaiqinyqä.  
\v 21 Suqä Romätaŋä iqunenyqä pmua imäknäŋqä iuŋi, ne iunä imäkatuŋquä awä änatätqäŋinyqä” ätukuwi.   
\p
\v 22 Ämaqä iqi aquvä äqäŋguwä iqua-pqe, iquaquinyqä kukŋuä quaŋgä tqaŋguwäŋga, ämaqä jänä imäkqä iqua, iquaquiyqä qäki äquvätäpu, “Ämaqä tquaquiŋi, hiqokä päkpiyä” ätukuwi.  
\v 23 Qu iquaquiŋi, ptqä ququvqä äpäsäpu, guä äpmuatepiyi, guä pmuateqä aŋä iu miqä naqä iqueŋi, iqu iquaquinyqä hiŋuä äqunä, yäŋänäqŋqä tqäutätŋqä diŋqe, kukŋuä yäŋänäqŋqä ätukuwi.  
\v 24 Iqu kukŋuä yäŋänäqŋqe qätä äwiyäqe, iquaquiŋi, aŋä hiqŋqä yäpä yäŋgisaŋä iu äpmuatetä, senqätä, ä zä-yäŋätä ämetä, iquaquiuä yukiu, guä yäŋänäqŋqä äkiqäyäuekqe.   
\s1 Guä pmuateqä aŋiu miqä iqu, quuvqä eqäkqeŋqä  
\p
\v 25 \fig Poli iqutä, Silasi iqutä, apqä ätqämanmiŋiyi.|alt="Paul and Silas singing in jail" src="ib04207.tif" size="col" loc="Ac 16:22-28" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="16:25" \fig*Heatqä quaesqäŋgaŋi, Poli iqutä, Silasi iqutä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätäsinyä, Iqueqä yoqä haqeqä ämamäusinyä, apqä ätqämanmiŋiyi. Itaŋga ämaqä huizi iqua, qätä äwipu äpmamiŋuwi.  
\v 26 Iŋgaŋi eekä naqänäŋä hŋqu, maqänä timäuqaŋga, guä pmuateqä aŋä iqu, vänyqä naqänäŋä itä, qŋqaŋä qe äutäŋgäukqe. Ämaqä guä äpmamiŋuwä iquauqä yukä hipa iu senqä guä äqäyäŋgäumiŋqe, qe ewasqäŋgäukqe.  
\v 27-28 Iŋgaŋi ämaqä ämiqä iqu ävauqe, aŋä qŋqaŋä eeqänäŋi äutäŋgäwätaŋgi äqunäqe, “Ämaqä guä äqiyänäŋuwi, zä qe äweqäuä” kŋuä vqaŋga, iqueqä ipäqäyuŋitä iqueqä-kiuä päknmätä iqaŋga, Poli iqu tääqä yäŋänäqŋqä tii ätukqe. “Si tqä-täuä qui mimäkŋqä panä. Ne eeqänäŋi-täqi äpmeŋunä.”   
\p
\v 29 Poli iqu iiŋä tquaŋga, iqu hiqi-täŋqä tääqä ätuäqe, aŋä hiqŋqä Poli iqutä, Silasi iqutä, pmetaŋgiyä iu tnäŋä äpeyäqe, yäuŋuä-yäuŋuä itä, iquaquvqä yukä-täŋä iqi äpäkŋgqe.  
\v 30 Iŋgaŋi iqu iquaquiŋi, yäpaqä mäŋgisa ätuma äpäwäqe, yatŋqä äwikqe. “Ämaqä naqä iquauŋguiyä, Goti Hanjuwä Iqu nyi aŋgumä indmetä, häŋä iŋqumuatätŋqe, äänä imäkmqäwä?”   
\p
\v 31 Iqu iiŋä tquaŋga, iquaqu tiiŋä ätukiyi. “Si Naqä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyä. Si iiŋä imäkqaŋgtqe, Goti Hanjuwä Iqu si aŋgumä ikitmetä häŋä ikiqumuatäŋqiyä. Itaŋga tqä aŋä iu anä äpmeŋuwä iqua-pqeuä.”  
\v 32 Iquaqu iiŋä äsuiyi, iquesä, iqueqä aŋä iu pmetaŋguwä iquautäŋi, Naqä Iqueqä kukŋuiŋqä awä ätukiyi.  
\v 33 Hea asä iiŋgaŋi, iqu iquaqui itmetä, iquaquiyqä wätaŋqe asŋä äwqiyätä, maqänäŋi, iqutä, iqueqä ämaqä eeqänäŋä iquatä, asŋä qe ämakuwi.  
\v 34 Iqu iquaquiŋi, iqueqä aŋä iuŋqä ätuma äwätä, buayä äwikqe. Iŋgaŋi iqutä, iqueqä aŋä iu anä äpmamiŋuwä iquatä, “Ne täŋgaŋi Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä eqiyqunä” ätäpu, yeeqä naqä-qakuänä ikuwi.   
\s1 Poli iqu, kukŋuä jänä imäkqä iquau äkasuwä ätukqeŋqä  
\p
\v 35 Ziŋuitäŋi, ämaqä kukŋuä jänä imäkqä iqua, qu ämaqä guä äkiqiyepqä iquau miqä ique, “Si ämaqä tquaquiŋi, huätä vquatäwatiyä” tupŋqe, ämaqä ämayukä-imaŋqä hŋquau ändowatkuwi.  
\v 36 Qu i imäkqaŋguwäŋga, ämaqä ämiqä iqu äwäqe, Poli iqueŋi, “Ämaqä kukŋuä jänä imäkqä iqua, ‘Ämaqä iquaquiŋi huätä dowatiyä’ ätäpu, ämaqä hŋquau ändowatqäuä. Iŋi guä pmeqä aŋä täuŋi äväma, äwäsinyä, äwqä qeiqi iŋqä pmanyqä” ätukqe.   
\p
\v 37 I tquaŋga, Poli iqu, ämayukä-imaŋqä iquauŋi tiiŋä ätukqe. “Ye, ämaqä Romätaŋä-qoye qäyä etaŋgue, ämaqä kukŋuä jänä imäkqä iqua, qätä qäyunä mäyeyqä ipu, ämaqä iuqä hiŋuä iqi äyapäsäpu, guä äyakiqiyäuquwiqä. Änääŋäwä? Täŋgaŋi, ämaqe hiŋuä mäyaqŋqä hitaŋgpi, yandowatpŋqä äwiŋgiyä! Oeyqä. Iquauqä-quwä äpäpu, yäpaqä mäŋgisa äyätma upŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 38 I tquaŋga, iqua äwäpu, ämaqä kukŋuä jänä imäkqä iquau, iqueqä kukŋui ätukuwi. Qu, “Poli iqutä, Silasi iqutä, Romätaŋä iquaquiyqä” tquaŋgä äwipiyi, zä ikuwi.  
\v 39 Zä e ipiyi, iqua iquaqui äwimepu, “Oänä, neqä suqä quvqeŋqä, qe äwqä tnäŋä maqeŋqä pa inä” ätuäpu, yäpaqä mäŋgisa ätuma äwäpu, aŋä-himqä äväma wiyŋqä diŋqä, yatŋqä äwikuwi.  
\v 40 Itaŋga iquaqu guä pmuateqä aŋiuŋi ävämaŋi, Letiyaqä aŋä yäpä iŋgisa äpekiyi. Iqiŋi, quuvqä heqiyqä iquau hiŋuä äqunäsinyä, iquauqä kŋuä indqäŋqä iuŋi, yäŋänäqŋqä iwimäkiyŋqä kukŋuä hui ätukiyi. E äsuiyi, iquaqu aŋä-himqä iuŋi ävämaŋi, qe äukiyi.   
\c 17  
\s1 Poli iqutä, Silasi iqutä, Tesälonaika iu äpmamiŋiyiŋqä  
\p
\v 1 Iqi ävämaŋi, Poli iqutä, Silasi iqutä, aŋä-himqä Ambipolisi iutä, Apoloniya iutä ämäwqätävi, aŋä-himqä Tesälonaika iu ätimäukiyi. Iuŋi, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä hŋqu, ämätnmiŋqe.  
\v 2 Iŋgaŋi Poli iqu, suqä hea ique-ique imäkmiŋqä-pa, asä iiŋä imäkätä, hiunji hapä pmeqä hŋquaqui-hŋqueŋä iquauŋi, aŋä aquväqŋqä yäpä yäŋgisa äpeyätäqäŋgaŋi, Israitqä iquatä Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu äqänäŋqeŋqä ätmiŋuwi.  
\v 3 Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä quatiŋqä awä ätuätä, iquauä kŋuä indqäŋqe, yäŋänäqŋqä iwimäkmiŋqe. Kraisi, ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iqu, haŋä-iqä ämetä, äpäkonätä, itaŋga qänakndaŋi, aŋgumä ävauniqeŋqä, kŋuä äwimiŋqe. Iqu tiiŋä-pqe ätukqe. “Jisasi, nyi Iquenyqä awä etqä Iqu, Kraisi, ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Qäqueqä.”  
\v 4 I tquaŋga, Israitqä hŋqua quuvqä eqiyäpu, Poli iqutä, Silasi iqutä, quuvqä anä eqäkuwi. Itaŋga Grikä iquauqä kukŋuä tqä, Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäutaŋguwä iquautaŋätä, apäkä yoqä naqä qoŋqä iuautaŋätä, kuapänäŋä quuvqä anä eqäkuwi.   
\p
\v 5 Iŋgaŋi, ämaqä Israitqä hŋqua, qu e äyä iqaŋgä äqumbiyi, äwqä quvqä wiŋgaŋga, iqua, ämaqä suqä quvqä imäkqä, ququawä aquväqŋqä iqi pmetaŋguwä hŋquatä, aquvä ämaqämbiyi, ämaqä aŋä-himqä iutaŋä iquauqä äwqeuŋi, qe äwivauqumuatkuwi. E imäkpiyi, Jesonä iqueqä aŋä duŋqä maqänä äupiyi, Poli iquesä, Silasi iquesä, yäpaqä mäŋgisa ätuma äwäpu, qokä-apäkä iquauqä hipa iu vanä-tpu, qävqä imiŋuwi.  
\v 6 Iŋäqe, qu iquaquiŋi, mämoqumueqä ipiyi, qu Jesonä iquesä, quuvqä heqiyqä huizi iquautänä itmepu, ämaqä naqä aŋä-himqä iu miqä iquauŋqä eyqiyäma äwäpu, maŋä tiiŋä ätukuwi. “Ämaqä qua eeqänäŋä iu qaŋä ikisinyä, haŋä-iqä ämaeqiyä iquaqu äpäsinyä, täqi äpmeŋinyqä.  
\v 7 Iquaquiŋi, Jesonä iqu, iqueqä aŋiuŋqä ätuma äwätä, ämiqämenä. Itaŋga ämaqä eeqänäŋä tqua, ämaqä ämiqä naqä Sisa iqueqä kukŋui tuwä äwiyäpu, hŋgisanä ipu, ‘Ämaqä Ämiqä Hŋqu, inänjqä. Iqueqä yoqe, Jisasi Iqueqä’ ätqäuä” ätukuwi.   
\p
\v 8 I tquaŋguwäŋga, qokä-apäkä iquatä, ämaqä aŋä-himqä iu miqä iquatä, yäuŋuä ipiyi, maŋä hiŋginäwa ätkuwi.  
\v 9 Iŋgaŋi ämaqä ämiqä naqä iqua, Jesonä iqutä, ämaqä huizi iquatäŋi, kukŋuä mitqä mbqä ipŋqä imäkpiyi, mbqä ae iqaŋguwäŋga, qe ävquatäwatkuwi.   
\s1 Poli iqutä, Silasi iqutä, Beliya iu äpmamiŋiyiŋqä  
\p
\v 10 Hea ae eqaŋga, quuvqä heqiyqä iqua, Poli iquesä, Silasi iquesä, aŋä-himqä Beliya iuŋqä ändowatkuwi. Iquaqu Beliya iu ätimäyi, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä yäpä yäŋgisa qe ekiyi.  
\v 11 Israitqä, Beliya iu pmeqä iquauqä suqe, äŋguänä eä, Israitqä, Tesälonaika pmeqä iquauqä suqä iuŋi, tiiŋi ämäwqätäumiŋqe. Iqua, Poli iqueqä kukŋuä qätä äwipiyi, kiiŋä äwinyätä, hiunji eeqänäŋä iuŋi, “Poli iqueqä kukŋui, naqä-qakuätiyä, quaŋgätiyä” tpu, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu qänätaŋgqe a ätäupu, iwäsäumiŋuwi.  
\v 12 Ii imäkpiyitaŋi, Israitqä kuapänäŋä hui, quuvqä heqiyqaŋguwäŋga, itaŋga ämaqä Grikä yoqä-täŋä iquautaŋi, qokä-apäkä kuapänäŋä-pqe, quuvqä anä eqäkuwi.  
\v 13 I etaŋgi, Israitqä Tesälonaika pmeqä iqua, Poli iqu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui Beliya iuta awä ätumiŋqeŋqä qätä äwipiyäŋgaŋi, qu aŋä-himqä iuŋqä äupiyi, qokä-apäkä iqiŋä iquauqä kŋuä indqäŋqe, qui iwimäkäpu, äwqä tnäŋä iwimäkkuwi.  
\v 14 Ii imäkqaŋguwäŋgaŋi, quuvqä heqiyqä iqua maqänäŋi, Poli iqueŋi, eqä-pŋä-täŋä iŋgi zä qe ändowatkuwi. Iŋäqe Silasi iqutä, Timoti iqutä, Beliya iu yqänä äpmamiŋiyi.  
\v 15 Ämaqä, Poli ique ätuma äumiŋuwä iqua, aŋä-himqä Atenisi iuta uwquatämäuqaŋguwäŋga, Poli iqu, Silasi iquenyqätä, Timoti iquenyqätä, tiiŋä ätukqe. “Iquaqu, nyinyqä maqänä binyqä.” I tquaŋga, qu aŋgu qe äukuwi.   
\s1 Poli iqu, Atenisi iu äpmamiŋqeŋqä  
\p
\v 16 Itaŋga Poli iqu iquaquinyqä hiŋuä äqänä äpmeqäŋgaŋi, iqu Atenisi iu goti quaŋgä iquauqä ktqä huitaŋä-huitaŋä hikä zä-yäŋä ii, kuapänä tqäwäwätaŋgi äqunäqe, iqueqä äwqe quvqä äwiŋgqe.  
\v 17 Äwqä quvqä i wiŋgaŋga, iqu Israitqä iquauä aŋä aquväqŋqä iu, Israitqä iquatä, ämaqä Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäutqäŋuwä huiziquatä, kukŋuä anä ätmiŋuwi. Itaŋga hiunji ique-iqueŋi, iqu ququawä aquväqŋqä iuŋi, ämaqä iqi pmetaŋguwä iquau äwimeqisätä, kukŋuä anä inä ätmiŋuwi.  
\v 18 Iqu e ätäqisätäqäŋgaŋi, Jisasi Iquenyqätä, qua iuta aŋgi vauqeŋqätä, ätumiŋqe. Ämaqä näqŋqä-täŋä hŋqua, qätä i äwipiyi, iqutä kukŋuä tnäŋä, mäkä eŋqä-paŋä äuŋguwi. Hŋqua, ämaqä Epikuliya\f + \fr 17:18 \ft Epikulia iquauqä kŋui tiinji. Aquvänä itanä pmeqäŋqe, ii nätmatqä naqänäŋä-qae, ne yqänä imäkqa uwquatuŋque.\f* iutaŋä iquai. Hŋqua ämaqä Stoeki\f + \fr 17:18 \ft Stoeki iquauqä kŋui tiinji. Aquvänä itanä pmeqe, nätmatqä naqä ma, ne haŋä-iqä ämetanä-qe, äwqä haŋuä änyanä pmetatuŋque.\f* iutaŋä iquai. Kukŋuä tnäŋä ätäpiyäŋgaŋi, hŋqua, “Kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqä iqu, änäänyä tqiyä?” ätkuwi. Itaŋga huiziqua, “Iqu goti huitaŋä iquauŋqä ätqutiyä?” ätukuwi.  
\v 19 E ätäpiyitaŋi, iqueŋi qoqoŋä Areopakusi\f + \fr 17:19 \ft Areopakusi i tiinji. Aŋä-himqä Atenisi ämiqä iqua, qoqoŋä Areopakusi iu aquvä äqänmiŋuwi.\f* yätuŋqä, aŋä-himqä miqä iquauqä hiŋuä iqi tpŋqä ätuma ekuwi. Ätuma epiyi, iqueŋi tiiŋä ätukuwi. “Saqä kukŋuä häŋi, qokä-apäkiu ätuŋi, ne näqŋqä metuŋquänä awä natiyä.  
\v 20 Nätmatqä si ätŋi, ii änyä-häŋänäŋiqä. Kukŋuä tä, äänä tätätiyä? Kiqä quatiŋqe, ne näqŋqä hiatuŋquä äneŋgiyä” ätukuwi.  
\v 21 Atenisi pmeqä iquatä, ämaqä huizi äwimepu anä äpmamiŋuwä iquatä, wäuŋuä hui mimäkqä ipu, kukŋuä häŋiŋqä aquvänä ipu, iwäsäupŋqä kukŋuä ätŋgmanmiŋuwi.   
\p
\v 22 I tquaŋguwäŋga, Poli iqu, Areopakusi iu pmetaŋguwä iquauqä awä iqisanä pämä ätqäuqe, tiiŋä ätukqe. “Atenisi pmeqä iquenyä, he nätmatqä eeqänäŋä imäkätqäŋuwi, goti iquauŋqä kŋuä indqänäpu, imäkätqätaŋgä hiŋuä ae eqänäŋänä.  
\v 23 Nyi aŋä-himqä täu ikitmŋgaŋi, goti iquauqä ktqä näŋi-mäŋi ätqätepu, iiŋä iquauŋqä hiqäva imäkätqäŋuwi, hiŋuä äqunäŋqeqä. Itaŋga hiqäva imäkätqäŋuwä hŋqueuŋi, tuwaŋuä tii äqänäŋqeqä. ‘Tä, goti ne maqŋqä iquenyqä hiqäva imäkpŋqeqä’ äqänätaŋgi äqunäŋqeqä. Iŋi goti he maqŋqä epiyä-qe, qoŋä äwoktäutqäŋuwä iquenyqe, nyi awä hitmqänä.  
\v 24 Goti qua tä imäkätä, nätmatqä eeqänä qua täu äwiŋqä Imäkkqä Iqu, Iqunä qäukuitä quaetä Miqä-qu eä, i etaŋgi hiqäva-imäkqä aŋä, ämaqe ämätpqä iuŋi, mäpmeqä itäŋqiyä.  
\v 25 Häŋä-pmeqätä, yuŋuätä, nätmatqä eeqänäŋitä, ämaqä iu vqe, Goti Hanjuwä Iqueqeqä. Iiŋiŋqe, ne ämaqä iqune, nätmatqä hŋqu imäkätanä vatuŋque, Iqu äwa äkiŋqä itqätaŋgikä? Aaŋqeqä!  
\v 26 Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä hŋquenyä imäkätä äpmuatekqetaŋi, ämaqä eeqänäŋä iqiyämetä, qua eeqänäŋä iu im-imä äpmuatekäkqeqä. Qokä-apäkä eeqänäŋä iuqä äpmapiyäŋgaŋqätä, quwqä aŋä hiqŋqeŋqätäŋi, Goti Hanjuwä Iqunä iwäsäutä äpmuatekäkqeqä.  
\v 27 Qokä-apäki, Iquenyqä qävqä iqa äpäpiyäŋgaŋi, qu Ique ämoqumuapnuwäŋqä imäkkqeqä. Iqu kiŋä nämä mäpmeqä eänä, nesä hŋqunä-hŋqunä äpmenä.  
\v 28 Ne Ique änyanä, häŋä-pmeqetä, qaŋä uwqetäŋi, Iquesanä meniqueqä. Ämaqä hesaŋä apqä tqä imäkqä hŋqua, tiiŋä ätkuwä-paŋiqä. ‘Ne iqueqä ymeqä iquneyqä.’  
\v 29 Iŋi ne Goti Hanjuwä Iqueqä ymeqä äpmenitaŋi, Iquenyqe, ‘Iqu, golqä, silpa, hikä eŋqä-paŋä-queqe’ kŋuä mindqäŋqä yatuŋqueqä. Ne ämaqä iqune, neqä kŋuä indqäŋqeta imäkätuŋquä-paŋä iiŋi, hmanjqä!  
\v 30 Hiŋuiqänäŋi, ämaqä iqua, Iquenyqä maqŋqä etaŋguwäŋga, Iqu quwqä suqä quvqeŋqe, kukŋuä matqä imiŋqe. Iŋäqe täŋgaŋi, ämaqä qua eeqänäŋä iuŋi, suqä quvqeŋqä womba ipu ävquatämäupŋqä diŋqe, Iqu kukŋuä yäŋänäqŋqä ätätqänä.  
\v 31 Ii quati tiinjqä. Iqueqä suqä jänänäŋä iuta, qokä-apäkiuqä suqä iwäsäuniŋqe, Iqu hiunji hŋque atäuŋuä ae ikqeqä. Ii iwäsäuniqä diŋqe, Ämaqä Hŋque ae ätekqeqä. ‘Ämaqä Tqu, Qäqueqä’ ämänätquetŋqä diŋqe, Ämaqä Iqu äpäkoŋgaŋgi qua äptekuwiutaŋi, Goti Hanjuwä Iqu aŋgumä ae ävauqumuatkqeqa” ätukqe.   
\p
\v 32 Ämaqä qua äptepqä iuta aŋgu vauqeŋqä tqaŋgi äwipiyi, ämaqä hŋqua, Poli iqueŋi, kukŋuä quvqä tquauŋgua, hŋqua, “Si qänakŋi, kukŋuä aŋgi ttŋqe, ne äneŋgiyä” ätukuwi.  
\v 33 E tquaŋguwäŋga, Poli iqu qe äväma äukqe.  
\v 34 Iŋgaŋi, ämaqä hŋqua, iquenyqä äwäpu, quuvqä eqäkuwi. Iquautaŋä hŋqu, iqueqä yoqe, Diyonisisi ique. Iqu ämaqä ämiqä, qoqoŋä Areopakusi iu aquvä äqänmiŋuwä iutaŋä iquvi. Itaŋga apäkä hui, iiyqä yoqe Dämarisi, ii-pqe quuvqä inä eqäkqe. Ga qokä-apäkä huizi-pqe, quuvqä eqäkuwi.   
\c 18  
\s1 Poli iqu, Korinä iu äpmamiŋqeŋqä  
\p
\v 1 Qänakndaŋi, Poli iqu, Atenisi iu ävämaŋi, aŋä-himqä Korinä iuŋqä äukqe.  
\v 2 Iqiŋi iqu, Israitqä hŋque äwimakqe. Iqueqä yoqe, Akuila ique. Iqueŋi, känai qua Pondusi iu ämikqe. Aŋä-himqä Romä iu ämiqä naqä Klotiusi iqu, “Israitqä iqua, aŋä-himqä täuŋi huätä vämapiyä” tqaŋga, Akuila iqutä, iqueqä apäkä Presilaisä, iyaqu qua Itali iu ävämaŋi, aŋä-himqä Korinä iuŋi, änyä qe ätimäusinyä äpmakiyi. Itaŋga Poli iqu, Akuila ique äwimeqe, iyaquiuä aŋä iuŋqä äukqe.  
\v 3 Iqutä, iyaqutä, namnä aŋä imäkqäŋqä näqŋqä epiyä-qae, iqu, iyaqutä wäuŋuä anä ipu äpmamiŋuwi.  
\v 4 Itaŋga hiunji hapä pmeqä eeqänäŋä iuŋi, iqu Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä iuŋi, iquatä kukŋuä anä ätmiŋuwi. Israitqä iquatä, Grikä iquatä, Jisasi Iquenyqä quuvqä heqäpŋqä iiŋqe, iquauqä kŋuä indqäŋqe ävauqumuatätŋqä ätumiŋqe.   
\p
\v 5 Iŋäqe, Silasi iqutä, Timoti iqutä, Masendoniya iu äväma Poli ique wimeqaŋgiyäŋga, iqu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, hiunji ique-ique awä ätumiŋqe. Iqu Israitqä iquauŋi, “Jisasi Iqu, Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iqueqä” ätuätä ämotquamiŋqe.  
\v 6 I etaŋgi Israitqä iqua, iqueuä kukŋuiŋqä mäwiŋqä iqaŋgi, ique quvqä tquaŋguwäŋga, iqu hinoqukuä, ämuasmäŋqä iu täka mäkätaŋgqe, ptä quväteqämä imäutä, tiiŋä ätukqe. “He qui imäkmbqe, ii hiqä-hiuänjqä. Nyi ququvqe, maequnjqä. Täŋgaŋi nyi kukŋuä awi, Israitqä iquenä qäyä etaŋguti, hŋquau-mända, tumqä umqänä.”  
\v 7 I ätuäqetaŋi, iqu aŋä aquväqŋqä iu ävämaŋi, ämaqä hŋqueqä aŋä iuŋqä äukqe. Iqueqä yoqe Tilus-Jastusi ique. Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe haqeqä mamäutŋqä qoŋä woktäuqä ique. Iqueqä aŋi, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä-täŋä qäqiqi ämätnmiŋqe.  
\v 8 Aŋä aquväqŋqä iu miqä iqueqä yoqe, Krispusi ique. Iŋgaŋi iqutä, iqueqä aŋiu äpmamiŋuwä iquatä, quuvqä eqäkuwi. Itaŋga Korinä pmeqä kuapänäŋä iqua-pqe, Poli iqueqä kukŋui qätä äwipiyi, qu quuvqä eqiyäpu, asŋä qe äqäŋguwi.   
\p
\v 9-10 Itaŋga heatqä hŋqueŋi, Naqä Iqu, Poli ique wätqä eŋqä-paŋä äwimeqe, tiiŋä ätukqe. “Aŋä-himqä täuŋi, qokä-apäkä kuapänä äpmeŋuwä tä Ŋqeqä. Iŋi Nyi sitä anä äpmamä, ämaqä hŋqu quvqä ikitquetŋqe, hiŋuinä moquŋqä imqänä. Iŋi, si zä miqä, maŋä matqä mäpmeqä, kukŋuä awä tquaŋginyä” ätukqe.  
\v 11 Itaŋga Poli iqu Korinä iuŋi, quväukuä hŋqunä itaŋga qaŋui 6 inä äpme, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuiŋqä ämotquamiŋqe.   
\p
\v 12 Iiŋä etaŋgi, Galiyo iqu qua Äkaiya iu mitqätaŋgaŋi, Israitqä iqua, kŋuä naqä-hŋqunä indqänäpu, Poli ique äpäsanä-tpu ipu, kukŋuäŋqä ätuma äwäpu, Galiyo iqueŋi tiiŋä ätukuwi.  
\v 13 “Ämaqä tqu, qokä-apäkä iuŋi, qu neyaqä suqä iuŋi hŋgisanä ipu, Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäupu, Iqueqä yoqe, haqeqäŋi suqä huitaŋä-huitaŋä iuta ämamäupŋqä ämotquetqänä.”   
\p
\v 14 Poli iqu kukŋuä kima tumuätä iqaŋga, Galiyo iqu Israitqä iquauŋi tiiŋä ätukqe. “He ämaqä Israitqä iquenä, ämaqä tqu suqe ävausätä quvqä iqä-säpi, nyi heyaqä kukŋui qätä heyqäminjqä.  
\v 15 Itaŋgi he kukŋuiŋqätä, yoqeŋqätä, hiyaqä suqeŋqätäŋi, yatŋqä änyiyquwi, ii hiqeqä. Hiqä-hiuä jänä imäkpiyä. Nyi nätmatqä iiŋä isuaŋqe, qätä maeyqä imqänä” ätukqe.  
\v 16 I ätuäqetaŋi, kukŋuä mitqä aŋä iutaŋi huätä ändowatkqe.  
\v 17 Iŋgaŋi ämaqä eeqänäŋi, qu Sostenisi, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä iu miqä ique, a äkiqätäpu, kukŋuä mitqä aŋä-täŋä iqi ptqä äpäkkuwi. Iqua i imäkätqätaŋguwäŋga, Galiyo iqu hiŋuinä äquŋgqe.   
\s1 Poli iqu, Andiyokäŋqä aŋgi äukqeŋqä  
\p
\v 18 Iqiŋi Poli iqu hea hatŋä hui inä äpmeqe, quuvqä heqiyqä iquau, “evämeqänä” ätuätä, iqu, Presila Akuila-yaqutä, aŋä-himqä Seŋgriyaŋqä anä qe äukuwi. Iqiŋi iqu Goti Hanjuwä Iqueŋi, “Iiŋä-iiŋä imäkmqänä” ätuätä, kukŋuä guä ämäsäukqä-pa, qäpu imäkkqeŋqä motquetŋqä, iqueqä dä qe äktäŋgqe. Iŋgaŋi iqua, qua naqä Siliya iuŋqä upŋqä, yimba qe ätkamäukuwi.  
\v 19-21 Aŋä-himqä Epäsäsi iu ätimäupiyi, iqu Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä iu äpaquväqe, iquatä kukŋuä anä ätukuwi. Qu, “Si nesä täu anä pmetuŋqueqä” tquaŋga, iqu “Nyi änä maeqä iŋänä” ätukqä-qe, qu wivämetŋqäŋgaŋi, “Goti Hanjuwä Iqu wiŋgaŋgutqe, aŋgumä emamniqeqä” ätukqe. Iŋgaŋi, iyaquiŋi, iqi äwqatämäumä, Epäsäsi äväma, yimba ätkamäutä qe äukqe.   
\p
\v 22 Poli iqu yimba äwätä, Sisariya iu iuqämeqe, Jerusälemäŋqä äyäqe, ämaqä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänmiŋuwä iquauŋi, yeeqä ävätä, “Hiunjiyqä” ätukqe. Qänakndaŋi iqu iquau ävämaŋi, aŋä-himqä Andiyokä iuŋqä aŋgu äquveqäkqe.   
\ms1 Poli iqueqä qaŋä Äkayäŋqä aŋgi ikämiŋqeŋqä (18:23-21:16)  
\p
\v 23 Iqu iqiŋi, hea hui äpmeqe, qua naqä Galesiya iuŋqätä, Päleŋgiya iuŋqätä äwätä, ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyätaŋguwä iquauqä quuvqe, yäŋänäqŋqä imäkmbŋqä yätamäkqä äväkämiŋqe.   
\s1 Apolosi iqu, Epäsäsi iutä, Äkaiya iutä, kukŋuä awä ätumiŋqeŋqä  
\p
\v 24 \fig |src="GPS_Paul3-BW_variables_Menya.ai" size="span" ref="Wäuŋuiŋqä 18:24" \fig*Poli iqu i ikitqätaŋga, ämaqä Israitqä, aŋä-himqä Aleksandiyataŋä hŋqu, Epäsäsi iu ätimäukqe. Iqueqä yoqe Apolosi ique. Iqu kukŋuä äŋguänä tqä-qu eä, Goti Hanjuwä Iqueqä bukiŋqä näqŋqä äŋguänäŋä-täŋue.  
\v 25 Hänaqä, Naqä Iqu ämänätquakqeŋqe, iqu näqŋqä ae ämakqe. Iqu äwqä yäŋänäqŋqä ävä, qokä-apäkiu ätuätä, nätmatqä Jisasi Iqu imäkmiŋqeuŋi, qäyunä motqueqä ique. Itaŋgi asŋä-qŋqe, iqu Jonä iqu äqämiŋqeŋqänä näqŋqä emiŋqe.  
\v 26 Itaŋga iqu äwätä, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä iuta, zä miqä kukŋuä awä ätukqe. Iŋgaŋi Presila Akuila-yaqu, iqueqä kukŋui qätä äwiyi, ätuma äwäsinyä, hänaqä Goti Hanjuwä Iqu ämänätquakqeŋqä, näqŋqä äŋguänäŋä äwimiŋiyi.   
\p
\v 27 Qänakndaŋi, Apolosi iqu, qua naqä Äkaiya iuŋqä wätŋqä itqätaŋgaŋi, quuvqä heqiyqä Epäsäsi pmeqä iqua, iqu ii imäkätŋqeŋqä yäŋänäqŋqä iwimakkuwi. Itaŋga, quuvqä heqiyqä Äkaiya pmeqä iqua, ique itmapŋqeŋqe, qu pipa hui äqiyäpu, iquau äväwqatkuwi. Iŋgaŋi iqu Äkaiya iu ätimäuqe, ämaqä, Goti Iqueqä qeqä imänätä hiŋgi vqeta quuvqä eqäkuwä iquauŋi, yätamäkqä kuapänä tiiŋä äwimiŋqe.  
\v 28 Israitqä, kukŋuä quvqä ätmiŋuwä iquauŋi, iqu ämaqeuqä hiŋuä iqiŋi kimaŋi yäŋänäqŋqä ätuätä, mändi äkittqäumiŋqe. Iqu kukŋuä Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iutaŋi awä ätuätä, ätnäŋä iqi tii ätumiŋqe. “Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu ne ämineyätŋqä ätekqä Iqu, Jisasi Iqu Qäquvqä.”   
\c 19  
\s1 Poli iqu, Epäsäsi iu kukŋuä awä ätukqeŋqä  
\p
\v 1 Apolosi iqu Korinä iu yqänä pmetaŋgaŋi, Poli iqu, hänaqä qoqoŋä iu änyätaŋgqeu äpäwitä, Epäsäsi iu ätimäukqe. Iqiŋi iqu quuvqä heqiyqä hŋquau äwimakqe.  
\v 2 Iqu iquauŋi, yatŋqä tiiŋä äwikqe. “He quuvqä eqiyäpiyäŋgaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu he emakqätanä, memeqä ikqätanä?”  
\p Qu kimaŋi, “Oeyqä. Kukŋuä, ‘Dŋä Äŋguä hui äpmenä-qe’ tqaŋguwi, ne qätä mäwiyqä ikqueqä” ätukuwi.   
\p
\v 3 Iŋi iqu tiiŋä-pqä inä ätukqe. “He asŋi, äkitaŋi äqäŋguwäwä?”  
\p Qu iqueŋi, “Ne asŋi, Jonä iqu äqämiŋqetaŋi, äqäŋgqueqä” ätukuwi.   
\p
\v 4 Iŋgaŋi Poli iqu tiiŋä ätukqe. “Jonä iqu, ämaqä kŋuä äkunmäknäpu, suqä quvqe vquatämäutqätaŋguwä iquau, asŋä äqiyätäqäŋgaŋi, tiiŋä ätumiŋqeqä. ‘He Ämaqä, nyi qänaki änyivändätqä Iquenyqä quuvqä heqäpŋqeqä.’ Jonä iqu, Jisasi Iquenyqä ätkqeqä” ätukqe.   
\p
\v 5 Qu kukŋuä ii äwipiyi, Naqä Jisasi Iqueqä yoqeta asŋä qe äqäŋguwi.  
\v 6 Itaŋga Poli iqu hipa haqeqi wiyqaŋga, Dŋä Äŋguä Iqu iquauŋqä äpkqe. Iŋgaŋi qu aŋä-kukŋui huitaŋä-huitaŋä ätäpu, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä tpŋqä ipäqäkuwi.  
\v 7 Ämaqä iiŋä iqua, 12 iquayi.   
\p
\v 8 Qaŋuä hŋquaqui-hŋqueŋä iuŋi, Poli iqu, zä miqä itä, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä yäpä iŋgisa kukŋuä awä ätuäqismiŋqe. Iqu iquatä, kukŋuä anä ätäpu, Goti Hanjuwä Iqunä ämitŋqeuŋqä kŋuä indqäŋqe, jänä mapŋqä ätumiŋqe.  
\v 9 Iŋäqe, hŋqua, iquauqä äwqe makunmäkŋqä, quuvqä maeqiyqä ipu, qokä-apäkiuqä hiŋuä iqisaŋi, hänaqä Goti Hanjuwä Iqu ämänätquakqeŋqä mändi äkittqiyäpu, quvqä ätukuwi. Iiŋiŋqe Poli iqu iquau ävämetä, quuvqä heqiyqä iquau itmetä, hiunji ique-iqueŋi ämotqueqä hŋqueqä aŋä yäpä iŋgisa, iquatä kukŋuä anä ätäqismiŋqe. Ämotqueqä iqueqä yoqe, Tiranusi ique.  
\v 10 Itaŋgaŋi iqu quväukuä hŋquaqu e imäkätqätaŋga, qokä-apäkä eeqänäŋä, Israitqä iquatä, ämaqä yäpaqäŋgisaŋä Grikä iquatä, qua Eesiya iu pmeqe, qu Naqä Iqueqä kukŋui qätä äwikuwi.   
\s1 Skepa iqueqä, hikŋä 7 iŋguiquauŋqä  
\p
\v 11 Iŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu, Poli ique iwimäkätä, iqueqä hipa iuŋi wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä di yäŋänäqŋqä imäkmiŋqe.  
\v 12 Iiŋiŋqe, ämaqe, qu tapätapä wäŋqä ämepu, Poli ique itmaqäpiyi, äma äwäpu, ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iquau äwimiŋuwi. Itaŋga ämaqä iqua äŋguä eqaŋguwäŋga, dŋä quvqä-täŋä iqua-pqe äŋguä inä emiŋuwi.   
\p
\v 13 Ämaqä Israitqä, dŋä quvqä huätä dowatpŋqä ikämiŋuwä hŋqua, dŋä quvqä-täŋä hŋquau äwimapiyi, Jisasi Naqä Iqueqä yoqä ätäpu, dŋä quvqä huätä dowatanä-tpu tii ätmiŋuwi. “Jisasi, Poli iqu Iquenyqä awä ätuätŋqä Iqueqä yoqä duŋi, ne kukŋuä yäŋänäqŋqä, ‘He vämapiyä’ etqunä.”  
\v 14 Iŋgaŋi Israitqä iquauqä hiqäva-imäkqä naqä hŋqu, ymeqä 7-täŋä-que. Iqueqä yoqe, Skepa ique. Ymeqä iiŋä iqua-pqe, Jisasi Iqueä yoqeta dŋä quvqä huätä dowatanä-tpu ätmiŋuwi.  
\v 15 Iŋi hiunji hŋqueŋi, qu e tqaŋguwäŋgaŋi, dŋä quvqä iqu kimaŋi, tiiŋä ätukqe. “Jisasi Iquenyqätä, Poli iquenyqätä, nyi näqŋqeqä. I etaŋgi he tqukueŋgä?”  
\v 16 Iŋgaŋi ämaqä dŋä quvqä-täŋä iqu ätkamäuqe, iquauqä huiwiuŋi ququvqä imäkätä, gquä äqiyäpisätä, äpäsqaŋga, qu aŋä iuŋi ävämaŋi, ipä-tpqä zä qe äukuwi.   
\p
\v 17 Ämaqä Israitqä iquatä, huizi iquatä, Epäsäsi iu pmeqä eeqänäŋä iqua, ämaqä iqu e imäkqaŋgqeŋqä qätä äwipiyi, zä iŋqä naqänäŋä wimeqaŋga, qu Naqä Jisasi Iqueuä yoqe haqeqä ämamäukuwi.  
\v 18 Qokä-apäkä quuvqä ae eeqäkuwä kuapänäŋä iqua, qu äpäpu suqä quvqä hiŋuiqänä imäkmiŋuwiŋqä, ätnäŋä iqisa awä ätukuwi.  
\v 19 Ämaqä iquautaŋä paaqä huitaŋä-huitaŋä imäkqä hŋqua-pqe, quwqä nätmatqä paaqä imäkmiŋuwä itä, bukä paaqeŋqä näqŋqä-vqä-pqetä, äma äppiyi, ämaqeuqä hiŋuä iqisaŋi, tä ikakuwi. Bukä iiŋqä mbqe, eeqänäŋi 50,000 mbqä-hikä ii täuqe.  
\v 20 Nätmatqä yäŋänäqŋqä eeqänäŋä iiŋä ätimäumiŋqetaŋi, Naqä Iqu, Iqueqä kukŋuä ii wäuŋuä yäŋänäqŋqä yätŋqä imäkätä, aŋä-himqä im-imä wätŋqä imäkmiŋqe.   
\s1 Poli iqu, Epäsäsi vämetŋqä näwe imäkŋgqeŋqä  
\p
\v 21 Wäuŋuä Epäsäsi iuŋi, yäŋänäqŋqä ae ätimäuqaŋgaŋi, Poli iqu kŋuä tii indqänmiŋqe. “Qua Masendoniya iutä, qua Äkaiya iutä, qaŋä ikitmä, qänakndaŋi Jerusälemäŋqä umniqeqä.” Iqu tiiŋä inä indqänmiŋqe. “Nyi iuŋi qäpu ikämi, Romä iu-pqe yqänä qunmniqe.”  
\v 22 Iŋgaŋi iqu ämaqä, ique yätamäkqä äwimiŋiyä hŋquaqui, Masendoniyaŋqä hiŋuiqä ändowatkqe. Ii, Timoti iqutä, Erastusi iqutänji. Poli iqu qua Eesiya iuŋi, hea hui inä äpmakqe.   
\s1 Epäsäsi pmeqä hŋqua, kukŋuä mäkä naqä äuŋguwiŋqä  
\p
\v 23 Hea iŋgaŋi, ämaqä hŋqua, Naqä Iqueqä hänaqeuŋqä mäwiŋqä itä, kukŋuä mäkä aaŋä naqänäŋä tii ipäqäkuwi.  
\v 24 Ämaqä hŋqu äpmamiŋqe, iqueqä yoqe Demitriyasi ique. Iqu hikä silpa ämetä, nätmatqä imäkqä ique. Iqu silpatäŋi, goti quaŋgä Atemisi iiyqä aŋä eŋqä-paŋi, ktqä wäŋqä iiŋä imäkmiŋqe. Wäuŋuä iutaŋi, ämaqä, iqutä asänä imiŋuwä iqua, mbqä kuapänä ämamiŋuwi.  
\v 25 Iŋgaŋi iqu, ämaqä iquautä, wäuŋuä asä imäkäpiyä-qe, huitaŋä-huitaŋä imäkqä huizi iquau-pqe, aquvä ämaqiyätä, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä, wäuŋuä nyi itŋqetaŋi iqä iquenä, he näqŋqeqä. Ne wäuŋuä iiŋä di itanä, mbqä kuapänä äyä ämetuŋqueqä.  
\v 26 I etaŋgi Poli iquenyqe, he qätä äwiyäpu, hiŋuä ae äyä äqunäŋuwiqä. Iqu aŋä-himqä Epäsäsi iutä, qua naqä Eesiya iutä, äpme, tiiŋä ätätŋqeqä. ‘Ne goti hipaitä imäkätuŋque, naqä-qakuä hmanjqä.’ Iqu e ätuätäqäŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋi, kŋuä asänäŋä iiŋi indqämbŋqä iwimäkätŋqeqä.  
\v 27 Poli iqueqä kukŋuä ii, neyaqä mbqä wäuŋuitä, neyaqä yoqetä, qui imäkätŋqä äyä iqiyä. Itaŋga nätmatqä-pqä hui inänjqä. Goti naqä Atemisi iiyqä aŋiŋqe, qokä-apäki, ‘Ii nätmatqä hiŋgiŋqeqä’ kŋuä indqämbŋqäuä. Qokä-apäkä, qua naqä Eesiya täu pmeqä iquatä, qua huiziu pmeqä iquauŋä-pqe, apäkä täsiyqä yoqe, haqeqä mamäupŋqä qoŋä äwoktäutqäŋuwä-qe, Poli iqu kukŋuä ii ätätŋqe, qui wimäkätŋqä äyä iqiyä” ätukqe.   
\p
\v 28 \fig Qu maŋä yäŋänäqŋqä, “Epäsäsi pmeqä iquneqä Atemisi, ii kiŋganäŋä iiyqä” ätkuwi.|alt="Artisans upset on behalf of Artemis" src="IB-113grbr.jpg" size="col" loc="Acts 19:25-28" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="19:28" \fig*I tqaŋgi äwipiyi, qu äwqä tnäŋä imäkäpu, maŋä yäŋänäqŋqä, “Epäsäsi pmeqä iquneqä Atemisi, ii kiŋganäŋä iiyqä” ätkuwi.  
\v 29 Itaŋi aŋä-himqä iu pmeqä eeqänäŋä iqua, maŋä yäŋänäqŋqä ätqäwäpu, Gayusi iquesä, Aritakusi iquesä, eyqiyäma, quwqä aquväqŋqä iuŋqä äukuwi. Iquaqu, qua naqä Masendoniya iutaŋä-quaqu, Poli iqutä qaŋä anä ikämiŋuwä iquaquvi.  
\v 30 Iiŋä iqaŋguwäŋga, Poli iqu iquau kukŋuä tumuätä iqaŋga, quuvqä heqiyqä iqua, iqueŋi a äkiqätmiŋuwi.  
\v 31 Iŋi tiiŋä-pqe inänji. Ämaqä, qua Eesiya iu miqä naqä hŋqua, Poli iqueqä käyämaqä epu, iqu quvaqä aquväqŋqeuŋi mäwqä yätŋqä iiŋqä, kukŋuä ändowatkuwi.   
\p
\v 32 Itaŋga ämaqä, aquväqŋqä iu äpmamiŋuwä iqua, quwqä kŋuä indqäŋqe qui imäknätä, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä ätmiŋuwi. Kuapänäŋi, quwqä aquvä äqäŋguwä iqueqä quatiŋqe, maqŋqä emiŋuwi.  
\v 33 Israitqä iqua, iquautaŋä Aleksandä iqu, kukŋuä tuätŋqänä, ämaqä iquauqä hiŋuä iqi äyqutäwatkuwi. Ämaqä hŋqua hiŋuä iiŋä äqumbiyi, “Nätmatqä tä, iquesanjqä” kŋuä indqäŋguwi. Iŋgaŋi iqu iquauqä kukŋui kima tuätŋqä wiŋgaŋgi, qu kukŋuä matqä ipŋqä diŋqe, hipa itänä ämeŋinä qe ämikqe.  
\v 34 Iiŋä etaŋgqä-qe, qu iquenyqe, ämaqä Israitqä iutaŋä-que äqumbiyi, eeqänäŋi maŋä yäŋänäqŋqä ätäpu “Epäsäsi pmeqä iquneqä Atemisi, ii kiŋganäŋä iiyqä” ätkuwi. Qu iiŋi, äpakänä ätmiŋuwi.   
\p
\v 35 Itaŋi ämaqä, aŋä-himqä miqä iquauqä wäuŋuä-wiyqä hŋqu, qu kukŋuä matqä ipŋqä imäkäqe, tii ätukqe. “Epäsäsi pmeqä iquenä, ämaqä eeqänäŋi tiiŋiŋqä näqŋqeqä. Epäsäsi pmeqä iqune, goti naqä Atemisi iiyqä aŋitä, hikä pmua qäukuä haqä yätuta äpäkŋgqä itäŋi, miqä-quneyi.  
\v 36 Ämaqä hŋqu, ‘Kukŋuä täuŋi, quaŋgiqä’ matqä yäŋqiyä. Iiŋiŋqe, he kukŋuä matqä ipu, qämä-qämä maqänä miqä pambiyä!  
\v 37 He ämaqä iquaqui ätuma äpquwä etaŋgqä-qe, iquaqu neyaqä aŋä hiqäva-imäkqä iutaŋi, nätmatqä hui quwä mämeqä iqiyiqä. Itaŋga neyaqä goti apäkä iinyqe, mändi makittqiyqä iqiyiqä.  
\v 38 Iŋi Demitriyasi iqutä, ämaqä wäuŋuä anä iqä iquatä, qu ämaqä hŋqutä kukŋuä-täuŋua etaŋgutqe, hea kukŋuä ätäpu qätä wiyqäŋgaŋqeqä. Itaŋga qua miqä naqä iqua, äyä äpmeŋä. Iqua jänäŋi, kukŋuä mitqäŋga imäkqäpŋqä.  
\v 39 Iŋäqe, he kukŋuä hui yqänä etaŋgutqe, hea hiqä aquväqŋqä qäyunäŋäŋga tqäpŋqä.  
\v 40 Quati tiinji. Ämaqä ämineyqä iqua, nätmatqä täŋga imäkququeŋqä qätä äwipqe, qu ne, suqä quvqä naqänäŋä imäkqä-qune änaqämbiyi, kukŋuä ämänetäpu, haŋä-iqä nätappŋqäuä. Ne aquvä hiŋgi äqänätanä, maŋä äyä ätqunä. Iŋi qu kukŋuä ämänetqaŋguwäŋgaŋi, ne kukŋuä kimaŋi, änä mätquä yaŋqunä” ätukqe.  
\v 41 Kukŋuä iiŋi ätuäqe, qokä-apäkä iquauŋi, huätä qe ändowatkqe.   
\c 20  
\s1 Poli iqu, Masendoniya iutä, Grikä iutä, ikämiŋqeŋqä  
\p
\v 1 Qu maŋä hiŋgi ätkuwi, hma äyä iqaŋgaŋi, Poli iqu, quuvqä heqiyqä iquau tääqä ätuätumeqe, qu yäŋänäqŋqä tqäutpŋqänä, kukŋuä hui qe ätukqe. Iŋgaŋi iqu, “Äwqänä” ätuäqe, qua Masendoniyaŋqä wätŋqä ävämakqe.  
\v 2 Iqu iqiŋi qaŋä äwätä, quuvqä heqiyqä iqua yäŋänäqŋqä tqäutpŋqä ätqäumiŋqe. Iqu iqisaŋi äwäqe, qua Grikä iu qe ätimäukqe.  
\v 3 Iqiŋi iqu qaŋuä hŋquaqu-hŋque äpmakqe. Qänakndaŋi, iqu yimba äwätä qua naqä Siliya iu timäutŋqä kŋuä indqänä pmetaŋga, Israitqä iqua ique pizqä päkpŋqä, kukŋuä naqä-hŋqunä imäkqaŋguwiŋqe, qätä äwikqe. Iiŋiŋqe iqu hänaqä hui-mända wätŋqä indqänätä, Masendoniyaŋqä aŋgumä qe äukqe.  
\v 4 Ämaqä hŋqua, Poli iqutä anä äukuwi. Aŋä-himqä Beliya iutaŋä Pilusi iqueqä ymeqä Sopate ique, itaŋga aŋä-himqä Tesälonaika iutaŋä Aritakusi iqutä, Sekundusi iqutä, itaŋga aŋä-himqä Depe iutaŋä Gayusi ique, Timoti ique, itaŋga qua naqä Eesiya iutaŋä Tikikusi iqutä, Tropimusi iqutä, iquayi.  
\v 5 Masendoniyataŋi, ämaqä tqua, qu hiŋuiqä äwäpu, aŋä-himqä Troasi iu nenyqä hiŋuä äqämbu äpmamiŋuwi.  
\v 6 Ne Pilipai iuŋi, hiunji naqänäŋä bretqä yeŋuä qo matäuqä ique hiŋuä ae äqunaqe, yimba ätkamäutanä, huinji hipa hŋgiŋi eeqänä päwqaŋga, ämaqä iquauŋi Troasi iu äwimakque. Iqiŋi ne wikä hŋqu äpmakque.   
\s1 Poli iqu, Yuläkesi ique aŋgumä ävauqumuatkqeŋqä  
\p
\v 7 Iŋgaŋi hiunji kiŋganäŋä iqueŋi, ne ämaqä quuvqä heqiyqä iqi pmeqä iquatä buayä anä natuŋquä aquvä qänätaqeuŋi, Poli iqu awiŋga wäniŋqä etaŋgi, iqu qokä-apäkä iquau kukŋuä awä ätukqe. Iqu kukŋuä kuapänä ätqa wätqätaŋgi, heatqä quaesqä qe imäŋgqe.  
\v 8 Aŋä hiqŋqä ne aquvä qänatuŋquä iqueŋi, yakä iu äpäkeyani, äteŋä hŋquaqui ämäwqätäuani, hŋququque pmeqaŋgua, hiqi-tä kuapä äyänämiŋqe.  
\v 9 \fig Poli iqu kukŋuä yqänä tätqätaŋga, Yuläkesi iqu hiqaqä hämänä äwäkqe.|alt="Eutychus sitting in window" src="SIL-ACT006.TIF" size="col" loc="Ac 20:7-12" copy="Illustrations by [insert illustrator name]. Used by permission." ref="20:9" \fig*Iŋgaŋi hikŋä hŋqu, iqueqä yoqe Yuläkesi iquvi. Iqu aŋä huätäŋäŋqä iu äpme, hiqaqäŋqä hipikutäwä iqämanmiŋqe. Poli iqu kukŋuä yqänä tätqätaŋga, iqu hiqaqä hämänä äwiqe, qua mäŋi äpäkŋgqe. Iŋgaŋi qu äpäwäpiyi, a ämaqätkuwi, iqu ae äpäkoŋgaŋgi äquŋguwi.  
\v 10 Poli iqu-pqe äpäwiqe, hikŋä iqueuä haqeqi äpäknäqe, ique a äkiqätäqe, iquau ätukqe. “He yäuŋuä ipu, äwäwa miqä pambiyä. Iqueqä häŋä-pmeqe, änänjqä.”  
\v 11 Iŋgaŋi Poli iqu iquatä aŋgi äpepiyi, iqu buayä äkutäqe, iquatä anä äŋguwi. Buayä qäpu ämbiyi, iqu kukŋuä kuapänä inä ätukqe. Zä äyä veqaŋga, iqu ävämakqe.  
\v 12 Hikŋä ique, häŋä yqänä etaŋgi, qu ätuma äwäpiyäŋga, äwqä haŋuä äwiŋgqe.   
\s1 Poli iqu, Troasi iuta Miletusiŋqä äukqeŋqä  
\p
\v 13 Iqisaŋi ne Poli iqu änatkqä-pa, ique äväma, yimba iu äwätanä, aŋä-himqä Asosi iu ganä qe ätimäukque. Ii tiiŋi. Iqu Asosinyqä hänaqä iu qaŋä äwätä, yimba iqisa tkamäutŋqä äwiŋgqe.  
\v 14 Iqu äpätä aquvä mänaqiyqaŋga, ne ique itmeni yimba ätkamäutanä, aŋä-himqä Mitilini iuŋqä äukqe.  
\v 15 Awiŋgaŋi, iqiŋi ävämaŋi, qua Kiyosi iu qe ämäwqätäuani, awiŋga-mändaŋi, ne äwaqe, aŋä-himqä Samosi iu iuäqämakque. Itaŋi hiunji huizi iqueŋi, ne aŋgumä äwätanä, aŋä-himqä Miletusi iu iuäqämakque.  
\v 16 Poli iqu maqänä äwätä, hiunji hapä pmeqä naqänäŋä qu ‘Pendikosiŋganjqä’ ätmiŋuwä iqueŋi, Jerusälemä iu hiŋuä qunätŋqä äwiŋgqe. Iiŋiŋqe, “Hea kuapänäŋi, qua naqä Eesiya iu mäpmeqä yaniŋquä diŋqe, Epäsäsi iuŋi ämäwqätäuatuŋqueqä” kŋuä ämakqe.   
\s1 Poli iqu, Epäsäsi iutaŋä quuvqä heqiyqeu miqä iquau ätukqeŋqä  
\p
\v 17 Ne aŋä-himqä Miletusi iu ätimäuani, Poli iqu, quuvqä heqiyqeu miqä iqua äpäpu, ique hiŋuä mäqumbŋqä diŋqe, kukŋuä Epäsäsi iuŋqä ändowatkqe.  
\v 18 Qu ae äyä timäuqaŋguwäŋga, iqu tiiŋä ätukqe.  
\p “Nyi kiŋganäŋä Eesiya iu ätimäutmä, hesä äpmamäŋga suqä ii imäkmiŋqeŋqe, hiqä-hiuäŋi näqŋqä eŋäuä.  
\v 19 Hea ique-iqueŋi, Israitqä iqua mändi äŋgittqiyanä-tpu itqätaŋgä, haŋä-iqä ämetmä, kŋuä kuapänä äqiyätmä, ŋqä yoqe mändi äkittqänätmä, Naqä Iqueqä wäuŋuinä äyä imiŋqeqä.  
\v 20 Nyi zä miqä itmä, nändi mäwqä äyä imiŋqeqä. Aquväqŋqä iuŋä-pqä, hiqä aŋä hŋqunä-hŋqunäŋä iu-pqe, nyi kukŋuä äŋguänäŋä he yätamäkqä hiyqeŋqe, qäyunä etmiŋqeqä.  
\v 21 Itaŋga hea ique-iqueŋi, Israitqä iquauŋä-pqä, itaŋga Grikä iquau-pqe, tiiŋi inä äyä ätumiŋqeqä. ‘Ne suqä quvqetaŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqä kŋuä äkunmäknätanä, neqä Naqä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyquatuŋqueqä.’ Iiŋqe he näqŋqä äyä etqäŋuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 22 “Itaŋga qätä nyipiyä! Täŋgaŋi Dŋä Äŋguä Iqunä inyimäkqaŋgi, nyi Jerusälemäŋqä umqä iqä. Iqiŋi suqä äki nyimeŋqutiyä? Nyi maqŋqeqä.  
\v 23 Näqŋqä tä qenyä eqänä. Dŋä Äŋguä Iqu, awi tiiŋä ändätŋqeqä. Nyi aŋä-himqä eeqänäŋä iu qaŋä ikämqäŋgaŋi, qu guä äpmuatenjiyäpu, haŋä-iqä dappnuwiqä.   
\p
\v 24 Iŋäqe ŋqä häŋä-pmeqeŋqe, kŋuä mindqäŋqä itqäŋänä. Oeyä! Ŋqä änyiŋqe, hänaqä ŋqä äwätŋqä iuŋqä änyinätaŋgi iu äwätmä, wäuŋuä Naqä Jisasi Iquesa ämakqe, qäpunä imäkmqä itqäŋänä. Ŋqä wäuŋui, kukŋuä äŋguänäŋä Goti Hanjuwä Iqu ämaqeuŋqä qeqä imäŋqä iuta hiŋgi vqeuŋqä awä tquämqeqä.  
\v 25 I etaŋgi qätä nyipiyä! Nyi hiyaqä awä iqi ikitmä, Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋqä awä äyä etmiŋqeqä. Iŋäqe täŋgaŋi nyi tiiŋiŋqä näqŋqeqä. Qänakndaŋi, he eeqänäŋuenä, nyaqä hipeŋui, hiŋuä maŋqäŋqä ipnuwiqä.  
\v 26-27 Iiŋqe nyi kukŋuä hämänä etqänä. Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä eeqänäŋä iuŋqe, awä etmqä diŋqä zä miqä etmiŋqä iuŋi, ämaqä hŋqu, hiyaqä awä iqisa qui imäkŋgqä etaŋgutqe, ii ŋqä suqä quvqä manä.   
\p
\v 28 He hiqä-hiuäŋi äŋguänä mimbiyä. Itaŋga qokä-apäkä Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä häŋeqä iuta, mbqä itä aquvä ämaqäkqä eeqänäŋä iquauŋä-pqe äŋguänä inä mipiyä. Qu sipsipqä eŋqä-paŋä etaŋgi, iquau mipŋqä diŋqe, Dŋä Äŋguä Iqu he atäuŋuä äyä ekqeqä.  
\v 29 Nyi näqŋqeqä. Nyi eväma äumqäŋgaŋi, hiveqä hiqiyqä iqua, hiyaqä awä iqi äpäpu, sipsipqä iquauŋi qui imäkqäpnuwiqä.  
\v 30 Itaŋga ämaqä hiqä-hiuätaŋä hŋqua ävaupu, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä hui, iquau qänaki äwivändqa upŋqe, kukŋuä quaŋgä tqupnuwiqä.  
\v 31 Iiŋiŋqe nyi imäkmiŋqä iuŋi, kŋui huätä mävquatämäuqä ipu, hea ique-ique äŋguänäŋä miŋgpŋqä. Quväukuä hŋquaqui-hŋqueŋä iuŋi, nyi heatqäŋgatä, hiunjiŋgatä, haŋuä mäwiqä itmä, ŋqä hiŋuitaŋi kŋuä äqiyätmä, he eeqänäŋi näqŋqä äyä ämetquamiŋqeqä.   
\p
\v 32 Täŋgaŋi nyi heŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä hipa iu equmuateqänä. He yäŋänäqŋqä emäkqä diŋqe, Goti Hanjuwä Iqutä, Iqueqä qeqä imäŋqeta hiŋginäwa vqeŋqä kukŋuä iqutäŋi, ii qäyunäŋiqä. Itaŋga qokä-apäkä, Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä iquauŋi, Iqu nätmatqä äŋguänäŋi äväŋqiyä. Iŋi he-pqe nätmatqä iiŋi mapnuwä iiŋqe, ii qäyunäŋiqä.   
\p
\v 33 Ämaqä hŋqueqä mbqeŋqätä, gquä-pqeŋqätä, nyi hiŋuä aowi mäquŋquä itŋqeqä.  
\v 34 Hiqä-hiuäŋi näqŋqeqä. Ŋqä hipa uita imäkätmä äyä äminyätŋqeqä. Itaŋga ämaqä nyitä anä pmetaŋguwä iquauŋä-pqe ämitŋqeqä.  
\v 35 Nyi wäuŋuä eeqänäŋä heyaqä awä iqi imiŋqe, äyä ämetquamiŋqeqä. Nyi ii imiŋqä-paŋi, he-pqe wäuŋuä yäŋänäqŋqä ipu, ämaqä iquauqä-quwä yätamäkqä miŋqä iqaŋguwä iquauŋi, yätamäkqä vqäpnä. Itaŋga Naqä Jisasi Iqu ätkqeŋqä kŋuä indqäŋgpnä. Iqu tiiŋä äyä ätkqeqä. ‘Ämaqä nätmatqä ävätqä iqueqä aquvänä iqe, ämaqä nätmatqä ämetqä iqueqä aquvänä iqä iuŋi, ämäwqätäuniqeqä.’”   
\p
\v 36 Poli iqu kukŋuä ii ae ätuäqe, iŋgaŋi iqu iquatä qoŋä anä äuktäupu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä qe ätkqe.  
\v 37-38 Iqua kŋuä kuapänä äqiyäpu, ique a äkiqätäpu, quneqä äwikuwi. Iŋgaŋi iqu iquauŋi, “Nyaqä hipeŋui, aŋgumä hiŋuä maŋqäŋqä ipnuwiqä” ätukqeŋqä, qu eeqänäŋi huäqä kiiŋä äwuŋgqe. Iŋgaŋi qu ique yimba iuŋqä qe ätuma äukuwi.   
\c 21  
\s1 Poli iqu, Jerusälemä yätuŋqä ekqeŋqä  
\p
\v 1 Iŋgaŋi ne ämaqä naqä iquau ävämetanä, yimbaeu äpaquvätanä, jänä äwätanä, qua Kosi iu ätimäukque. Itaŋi awiŋgaŋi, qua Londesi iu ätimäuani, iqisaŋi aŋä-himqä Pätala iuŋqä äukqe.  
\v 2 Pätala iuŋi, yimba hŋqu, qua Ponisiya iuŋqä wätŋqä iqaŋgi ämoqumueni, ne yimba ique ätkamäutanä, iqiŋi ävämakque.  
\v 3 \fig Ne äwani, aŋä-himqä Tayä iuŋi, yquayä ämaipŋqä iuäqämakque.|alt="harbour of Tyre" src="HK00372C.tif" size="col" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="21:3" \fig*Ne äwani, qua Saplusi iqueŋi, hipa qunamäuqäŋgisanä äqunmäŋi, qua Siliya iu ätimäutanä, aŋä-himqä Tayä iuŋi, yquayä ämaipŋqä iuäqämakque.  
\v 4 Iqiŋi ne, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä eqiyäpu iqi äpmamiŋuwä iquau ämäqumueni, iquatä wikä hŋqu äpmakque. Ämaqä iquauŋi, Dŋä Äŋguä Iqu kŋuä vqaŋgi, qu Poli iqueŋi, “Si Jerusälemäŋqä mäwqä isŋqeqä” ätumiŋuwi.  
\v 5 Ne aŋä-himqä iuŋi ävämetanä, qaŋä watuŋquä iqaŋgua, quuvqä heqiyqä iquatä, ymeqä-apäkä iuatä aŋä-himqä iqueŋi yäpaqä mäŋgisa änäquatämäukuwi. Ne äwani, eqä-pŋä maŋä iqiŋi, qoŋä äuktäutanä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätkque.  
\v 6 Iŋgaŋi ne, “Äquatnatuŋquä” ätuaqe, qu “Evämequnä” änatpiyi, aŋämqä uwqaŋgä, ne yimba iu äpaqukque.   
\p
\v 7 Tayäŋi äväma äwani, aŋä-himqä Tolemesi iu ätimäukque. Iqiŋi, ne quuvqä heqiyqä iquau yeeqä ävätanä, hiunji hŋqunä anä äpmakque.  
\v 8 Awiŋgaŋi ne äväma äwani, aŋä-himqä Sisariya iu ätimäukque. Iqiŋi ne Pilipä iqueqä aŋiuŋqä äwätanä, iqutä hiqaqä anä äwokque. Iqu kukŋuä äŋguä qokä-äpäkiu awä ätuäkämiŋqä ique, itaŋga iqu ämaqä 7, buayä iwäsäuqäŋqä hiŋuiqänä atäuŋuä ikuwä iutaŋä iquvi.\f + \fr 21:8 \ft Wäuŋuiŋqä 6:1-6\f*  
\v 9 Iqu iqueqä meqe, hŋquaqui-hŋquaquiyi. Iua qokä maeqä epu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui hiŋuä ätmiŋuwi.   
\p
\v 10 Ne iqi hiunji hui ae pmetaŋgua, Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqä hŋqu, qua Jutiya yätuta äquvepkqe. Iqueqä yoqe Akipasi\f + \fr 21:10 \ft Wäuŋuiŋqä 11:28\f* ique.  
\v 11 Iqu änemeqe, Poli iqueqä aquvi ätäuquvätä, yukä hipa iu hatŋä äququätänäqe, tiiŋä ätkqe. “Dŋä Äŋguä Iqu tii ätqiyä. ‘Aquvä tqueqä kaniqueŋi, Israitqä iqua Jerusälemä iuŋi, guä tii äkiqiyäuäpu, Israitqä iqua qäyä etaŋgi huiziquauä hipa iu wipŋqäuä,’ ätqiyä” änatkqe.  
\v 12 I tqaŋgi äwiyaqe, nesä, qokä-apäkä aŋä iutaŋitä, Poli iqueŋi, “Si Jerusälemäŋqe, mäwqä isŋqeqä” ämäutquŋgque.  
\v 13 Iŋgaŋi iqu kimaŋi, tiiŋä änatkqe. “He kŋuä äqiyäpu, äwqä haŋä-iqe ändapquwi, ii suŋqäwä? Nyi guä äŋgiqiyäpŋqä diŋqe, kŋui iqunä mindqäŋqä iqä. Kŋui hŋqu inänji. Nyi Jerusälemä iuŋi, Naqä Jisasi Iqueqä yoqeta-pqe inä päkonmqä diŋqe, ‘ŋŋqä’ ätqänä.”  
\v 14 Iqu yäŋä qäŋgaŋgi äqunani, ne aŋgumŋi mätquä itanä, “Nätmatqä Naqä Iquesa ätimäuqe, qäyä ätimäuänä” ätkque.   
\p
\v 15 Hiunji hui ae äpäwqaŋga, ne Jerusälemäŋqä watuŋquä näwinyä imäknani, ävämakque.  
\v 16 Quuvqä heqiyqä Sisariya iu äpmamiŋuwä hŋqua, iqua nesä äwätanä, Nesonä iqueqä aŋiu pmetuŋque, iqinyqä änätma äukuwi. Iqu ämaqä, qua Saplusi iutaŋä-que, qäŋganäŋi quuvqä heqiyqä-qu äpmamiŋqe.   
\s1 Poli iqutä, quuvqä-heqiyqeu miqä iquatä, kukŋuä ätkuwiŋqä  
\p
\v 17 Ne Jerusälemä timäuqaŋgua, quuvqä heqiyqä iqua yeeqä äneyäpu, qe inetmakuwi.  
\v 18 Awiŋgaŋi, Poli iqu, Jemisi iqutä kukŋuä siyŋqä uwqaŋgi, ne-pqe anä äukqe. Itaŋga quuvqä heqiyqeu miqä eeqänäŋä iqua-pqe, inä ätimäukuwi.  
\v 19 Iŋgaŋi Poli iqu iquau yeeqä ävätä, tii ätumiŋqe. “Nyi, Israitqä iqua qäyä etaŋgi huiziquauä awä iqisaŋi wäuŋuä itqätaŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu iquauŋi, iiŋä-iiŋä iwimäkätŋqeqä.”   
\p
\v 20 Iqua iqueä kukŋui qätä ae äwipiyi, Goti Hanjuwä Iqueä yoqe haqeqä ämamäupiyi, Poli iqueŋi tiiŋä ätukuwi. “Tasi-gua iquki, si näqŋqeqä. Israitqä kuapänäŋä iqua, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwiqä. Eeqänäŋä iqua, kukŋuä-suqä Mosisi iqu änätapkqä iuŋi, a yäŋänäqŋqä äqätäuŋuwiqä.  
\v 21 Itaŋga iqua sinyqe, qätä tiiŋä äwiyätqäŋuwiqä. Israitqätaŋä, ämaqä huiziquauqä awä iqi äpmeŋuwä iquauŋi, si tii äyä ätuäkitqäŋiqä. ‘He suqä Mosisi iqu änätapkqe, huätä vquatämäupu, hiqä ymeqä iquauŋi, huiwä häuä maktäuqä ipu, atqä-awäkauqä suqä iuŋi, qänaknä miqä pambiyä’ äyä ätuäkitqäŋiqä.  
\v 22 Sinyqe, ‘Iqu ae äpqeqä’ qätä äwiyäpiyäŋgaŋi, yeeqä miqä ipŋqäuä. Iiŋqe ne äänä imäkatuŋquäwä?  
\v 23 Si tiiŋä imäktŋqe, äneŋgiyä. Ämaqä nesaŋä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iqua, qu kukŋuä guä ämäsäupu, Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqi ekuwi, äwinä.  
\v 24 Ämaqä iquauŋi si itmetnä, he eequenä, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, kiyä maeqä pmapŋqe, suqä qäyunäŋinä imäkpŋqä äneŋgiyä. Itaŋga huizi-pqe, qu quwqä dä inä täwämbŋqe, si quwqä hiqäva-imäkqeŋqä mbqä isŋqä äneŋgiyä. Si iiŋä imäkqaŋgtqe, ämaqä eeqänäŋä iqua, kukŋuä quvqä sinyqä äwiyquwiŋqe, näqŋqä tiiŋä hipŋqäuä. ‘Ii, kukŋuä quaŋgiqä.’ Itaŋga sinyqe, näqŋqä tiiŋä inä hipŋqäuä, ‘Iqu suqeuŋi, qänaknä iqä-queqä.’  
\v 25 Itaŋga Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi quuvqä eqiyätqäŋuwä iquauŋi, ne pipa iuŋi, kukŋuä tiiŋi ae äyä äqiyätanä äwikqueqä.\f + \fr 21:25 \ft Wäuŋuiŋqä 15:29\f* ‘Ämaqä hŋqu naŋuä ämetä, goti quaŋgä iquauŋqä hiqäva-imäkqe, he hui ämepu maŋqä ipnuwäŋqätä, naŋuä häŋeqä yqänäŋä-täŋi maŋqä ipnuwäŋqätä, naŋuä ämaqä hiiŋuä iu äkiquwäqiyäpu äpäkpqä di-pqe maŋqä ipnuwäŋqätä, itaŋga suqä qokäŋqä apäkäŋqä iqe, mimäkqä pa iqäpŋqeqä’ äqäkqueqä” ätukuwi.   
\p
\v 26 Awiŋgaŋi iqu ämaqä iquaqui-iquaqui itmetä, iqutä, qutä, kiyä maeqä pmapŋqä diŋqä, suqä qäyunä imäkkqe. Iŋgaŋi iqu hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäpä yäŋgisa äpeyätä, hiqäva-imäkqä iquau, qu hiunji äsqueŋi kiyä maeqä äŋguänäŋä äpmapu, hiqäva hŋqunä-hŋqunä imäkpnuwäŋqä ätukqe.   
\s1 Qu hiqäva-imäkqä aŋiu, Poli ique guä äkiqiyäukuwiŋqä  
\p
\v 27 Hiunji 7 päwätŋqä iqaŋga, Poli iqu, hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäpä yäŋgisa äpekqe. Israitqä, qua Eesiya iutaŋä hŋqua, iqu iqi pmetaŋgi hiŋuä äqumbiyi, ique a äkiqätäpu, ämaqe, iquenyqä äkasuwä munätŋqä imäkpŋqä diŋqä, tääqä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukuwi.  
\v 28 “He Israitqä iquenyä, yätamäkqä nepiyä! Ämaqä aŋä-himqä eeqänäŋä iu ätuäkitä, neyaqä ämaqä iquautä, kukŋuä-suqä iutä, hiqäva-imäkqä aŋä täu-pqe, mändi äkittqiyäkitŋqe, ämaqä tä, qäqueqä. Itaŋga täŋgaŋi iqu tiiŋä-pqe äyä imäkqiyä. Iqu ämaqä, ne Israitqä iqune qäyä etaŋgi huizi iquauŋi, hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäpä täŋgisa ätuma äyapqiyä. Iqu e imäkqe, aŋi Goti Hanjuwä Iqueqänä qäyä etaŋgi, Iqueqä hiŋuä iqiŋi kiyä mätqä imäkqiyä” ätukuwi.  
\v 29 Qu kukŋuä iiŋi, tiiŋiŋqä ätukuwi. Kiŋganäŋi Poli iqutä, Tropimusi, ämaqä Epäsäsi iutaŋä iqutä, hiqäva-imäkqä aŋä yäpaqäŋgisa ikitqätaŋginyä äquŋguwi. Itaŋga qu, Poli iqu aŋä täkŋä yäpä yäŋgisa äqumbiyäŋgaŋi, “Iqu Tropimusi iqueŋi, täkŋä yäpä täŋgisaŋqä qäsä ätuma äyapqiyä” tpu ipu, e ätukuwi.   
\p
\v 30 Qokä-apäkä Jerusälemä iu pmeqä eeqänäŋä iqua, kukŋuä iiŋqä qätä äwipiyi, qu tnäŋä äpäpu aquvä äqämbiyi, Poli ique a äkiqätäpu, hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäpaqä iŋgisa eyqiyäma äukuwi. Iŋgaŋi qu maqänäŋi, täkŋä hävqe qŋqaŋä qe ämäyekuwi.   
\p
\v 31-32 Qu Poli ique äpäkpŋqä itqätaŋguwäŋgaŋi, mäkä-iqä Romä iutaŋä iquau miqä naqä iqu, “Jerusälemä pmeqä eeqänäŋä iqua, äkasuwä ätnäpu, mäkä hiŋgi äunätqäŋäuä” tqaŋgä äwiyäqe, maqänäŋi iqueqä mäkä-iqä iquautä, iquauqä naqä iquautä, itmeqe, qokä-apäkä iqua pmetaŋguwä iqinyqä tnäŋä äquveqäkuwi. Qokä-apäkä iqua, iqutä, iqueqä mäkä-iqä iquatä äquvepqaŋgä äqumbiyi, qu Poli ique äpäkmiŋuwi ävquatämäukuwi.   
\p
\v 33 Iŋgaŋi mäkä-iqeu miqä naqä iqu äpäqe, Poli ique a äkiqätäqe, iqueqä ämaqä iquau ique senqä hŋquaqutä guä kiqiyäupŋqä ätukqe. Iŋgaŋi iqu qokä-apäkä iquauŋi, yatŋqä ävätä, “Ämaqä tqu, tqukä? Iqu äänä imäkätqänä?” ätukqe.  
\v 34 Iŋäqe, iqua kuapänä epu, maŋä näŋi-mäŋisa yäŋänäqŋqä tätqätaŋguwitaŋi, iqu kukŋuä quati qätä mäwiyqä itä, iqueqä mäkä-iqä iquau, Poli ique iquauqä aŋä yäŋänäqŋqä iuŋqä ätuma upŋqä ätukqe.  
\v 35-36 Ique ätuma wätqätaŋguwäŋga, qokä-apäkä iqua qänaki äwivändäpu maŋä yäŋänäqŋqä, “Iqueŋi pizqä päkpiyä!” ätmiŋuwi. Itaŋga iqua aŋä iqueqä hänaqä yakä iu ätimäupiyi, qu ique äpäkpŋqä etaŋgi, iqua iqueŋi haqeqä a äqätqa ekuwi.   
\p
\v 37 Mäkä-iqä iqua ique aŋä iuŋqä ätuma upŋqä iqaŋga, iqu iquauqä ämiqä naqä ique, Grikä iquauä aŋä-kukŋuä ätätä, “Nyi kukŋuä hui ktmqätanä?” ätukqe. Iqu kimaŋi, “Si Grikä iquauä kukŋui äänä dtŋqäwä?” ätukqe.  
\v 38 “Si qua Isipätaŋä iqukiyi. Hiŋuiqänäŋi gapmanqä iquauŋi, mäkäŋqä ävauqumuatätnä, ämaqä 4,000 iquau ipäqäyuŋitä päsqaŋguwä iquauŋi, aŋä avqŋqä yeŋuä iuŋqä ätuma äumiŋä iqukiyqä, kŋuä änyiyqiyä” ätukqe.  
\v 39 Iŋgaŋi Poli iqu, tiiŋä ätukqe. “Nyi ämaqä Israitqä iqunä, aŋä-himqä Tasusi iutaŋä, qua Silisiya iutaŋä iqunjqä. Nyaqä aŋä-himqe, yoqä naqä qoŋqä aŋiqä. Nyi ämaqä tquau kukŋuä tumqä, hiŋuinä ŋqänyä” ätukqe.  
\v 40 Mäkä-iqeu miqä naqä iqu ‘ŋŋqä’ tquaŋga, Poli iqu aŋä yakä iu pämä ätqäuqe, ämaqä kukŋuä matqä ipŋqä, iqueqä hipae hiaqusqä qe ämikqe. Qu kukŋuä matqä pmetaŋguwäŋga, iqu iquauqä aŋä-kukŋuä iunä qe ätukqe.   
\c 22  
\s1 Poli iqu, qokä-apäkiu, iqueqä-kiuäŋqä ätukqeŋqä  
\p
\v 1 “Tatqä-guäka iquendä, apiqukuendä, nyi suqä quvqä mimäkqä itŋqä iiŋqe, awä hitqaŋgmdqe, he qätä nyipiyä” ätukqe.  
\v 2 Qu Poli iqu, iquauqä aŋä-kukŋuä iunä tqaŋgi äwipiyäŋgaŋi, kukŋuä matqä, qeiqinyä äpmakuwi. Iŋgaŋi iqu tii ätukqe.   
\p
\v 3 “Nyi Israitqä iqunjqä. Ŋqä nipai, qua Silisiya iu, aŋä-himqä Tasusi iu änmikqeqä. Iŋäqe nyi naqe, aŋä täuta ekqe. Nyi atqä-awäkauqä suqä eeqänäŋiŋqä näqŋqä himqe, Gämeliyoli iqu äŋguänä ämändquakqeqä. Itaŋga he täŋga tä imäkätqäŋuwä-pa, nyi-pqe suqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä iunä imäkqämqä yäŋä äqänätŋqeqä.  
\v 4 Nyi ämaqä, Jisasi Iqueqä hänaqä iu qäyu wätqätaŋguwä iqua äpäkombŋqä diŋqe, quvqä itquetmä, qokä-apäkä hui guä äkiqiyäutmä, guä kiqiyäueqä aŋä iu äyä äpmuatemiŋqeqä.  
\v 5 Nyi suqä ii imäkmiŋqeŋqe, hiqäva-imäkqä naqä iqutä, Israitqeu miqä naqä eeqänäŋä iquatä, qu iiŋqe näqŋqä eäŋuwä-qae, he awä hitpŋqäuä. Nyi, Israitqä Dämaskasi iu pmeqä iquau motquamqŋqe, qu pipa äqiyäpu ändapkuwi. Iŋgaŋi ämaqä Dämaskasi iu äpmepu, Jisasi Iqueqä hänaqä iu wätqätaŋguwä iquauŋi, guä äkiqiyäutmä, haŋä-iqä mapŋqänä iqisa ätuma quvepmqä diŋqe, nyi täqiŋi ävämakqeqä” ätukqe.   
\p
\v 6 “Hiunji quemisqä hiätŋqäqiŋi, nyi qaŋä äwätmä, Dämaskasi iu timäumqä qäqiqi wätqätaŋgaŋi, maqänäŋi qäukuä haqä yätutaŋi, we-huŋqä naqänäŋä hŋqu nyuauä eŋqä-paŋi qe änyimakqeqä.  
\v 7 Änyimeqaŋgaŋi, nyi qua iqi äpäknmä witaŋga, Ämaqä Hŋqueqä maŋitaŋi, ‘Soli iquki, Soli iquki, si Nyi suŋqä qui nyimäkätqäŋinyä?’ dqaŋgi äwikqeqä.  
\v 8 Iiŋä äwimi, ‘Naqä Iquki, si tqukikä?’ ätukqeqä. Kimaŋi, ‘Nyi Jisasi Nasäretqätaŋä Iqunjqä. Ämaqä si qui imäkätqäŋi, ii Nyinjqä’ ändkqeqä.  
\v 9 Ämaqä nyitä anä äumiŋquä iqua, qu we-huŋqe äqumbiyä-qe, kukŋuä dqaŋgqä Iqueqä maŋi, qätä mäwiyqä ikuwiqä.  
\v 10 Iŋgaŋi nyi, ‘Naqä Iquki, nyi äänä imqäwä?’ tquaŋga, Naqä Iqu tiiŋä qe ändkqeqä. ‘Si ivatuwänätnä, Dämaskasi iu yäpä yäŋgisa huizä. Iqiŋi ämaqä hŋqu, wäuŋuä eeqänäŋi Nyi sinyqä äteqeuŋqe, si ktqoŋqä,’ ändkqeqä.  
\v 11 We-huŋqä naqänäŋä Iquesaŋi, nyaqä hiŋui hea inuwimäkqaŋgqeŋqe, ämaqä nyitä anä äumiŋquä iqua, nyi a ämanjqäŋga äwäpu, Dämaskasi iu äŋquatämäukuwiqä” ätukqe.   
\p
\v 12 “Ämaqä hŋqu, Dämaskasi iu äpmamiŋqe. Iqueqä yoqe, Anänasi ique. Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä yäpä iqinyä iqä-qu eä, kukŋuä-suqä iuŋi qänaknä iqä-quvi. Iquenyqe, Israitqä aŋä-himqä iu äpmamiŋuwä iqua, ‘Ämaqä äŋguänäŋä-queqä’ ätmiŋuwi.  
\v 13 Iqu äpäqe, nyi-täŋä qäqi ätqäuepäqe, ‘Tasi-gua Soli iqukiyä, tqä hiŋui, aŋgumä äŋguä qändŋqinyä,’ ändkqeqä. Qäŋgaŋi hiŋuä äqänätmä, nyi ique hiŋuä äquŋgqeqä.   
\p
\v 14 Iŋgaŋi iqu tiiŋä ändkqeqä. ‘Atqä-awäkauqä Goti Hanjuwä Iqu, si äyä ätekikqeqä. Si Iqueqä äwiŋqä iuŋqänä näqŋqä eätnä, Ämaqä suqä jänäŋi imäkätŋqä Ique hiŋuä qunätnä, kukŋui, Iqueqä-kiuä tqaŋgutqä iunä, qätä wisŋqä ätekikqeqä’ ändkqeqä.  
\v 15 ‘Ii tiinjqä. Nätmatqä si hiŋuä äqunätnä qätä äwiyätŋi, qokä-apäkä eeqänäŋä iquau, Iquenyqä awä tuäkiqätŋäŋqä hitaŋgiyqä.  
\v 16 Iŋä etaŋgi si squeŋqä hiŋuä äqännä, pmatŋqäwä? Si ävauätnä asŋä matŋqeqä. Si Iqueqä yoqä tqaŋgti, Iqu asŋä äkqiyätä, tqä suqä quvqe, huätä makmäutŋqeqä,’ ändkqeqä” ätukqe.   
\p
\v 17 “Qänakndaŋi nyi, Jerusälemä iuŋqä aŋgumä äyapätmäŋgaŋi, hiqäva-imäkqä aŋä yäpä iŋgisa äpeyätmä, tääqä ätätmä äpmamäŋgaŋi, nyi wätqä eŋqä-pa ae äquŋgqeqä.  
\v 18 Nyi Naqä Ique hiŋuä quŋgaŋga, Iqu tiiŋä ändkqeqä. ‘Si täqiŋi, Nyinyqä awä tquaŋgtqe, qu qätä makiyqä ipŋqä iquwä-qae, si Jerusälemä täuŋi maqänä ävämatŋqeqä,’ ändkqeqä.  
\v 19 Kimaŋi nyi tii ätukqeqä. ‘Naqä Iqukiyä, oeyqä! Qu nyinyqä näqŋqeqä. Nyi aŋä aquväqŋqeuŋqä ikitmä, qokä-apäkä Sinyqä quuvqä eqiyätqätaŋguwä iquauŋi, guä äkiqiyäutmä, hiqokä täua ätävätmä imäkmiŋqeŋqe, qu näqŋqä eŋäuä.  
\v 20 Itaŋga qu Stipenä, Sinyqä awä ätmiŋqä ique, pizqä päsqaŋguwäŋga, nyi “äŋguiqä” ätätmä qäqiqi ätqäumä, ämaqä iquauqä gquä quäuqe ämimiŋqeŋqä-pqe, qu näqŋqä eŋäuä’ ätukqeqä.  
\v 21 Iŋgaŋi Naqä Iqu, nyi tiiŋä ändkqeqä. ‘Si äutŋqinyä. Ämaqä Israitqä qäyä etaŋgi huizi, kiŋä nämä pmetaŋguwä iquauŋqä kndowatmqänä’ ändkqeqä” ätukqe.   
\s1 Poli iqutä, mäkä-iqeu miqä naqä iqutä, kukŋuä ätkiyiŋqä  
\p
\v 22 Ämaqä iqua, Poli iqueqä kukŋui qätä äwipiyä-qe, iqu ämaqä huizi iquauŋqä tqaŋgqeŋqä mäwiŋqä iqaŋgi, maŋä tnäŋä ätäpu, “Pizqä päkpiyä! Ämaqä tqu, qua täuŋi mäpmeqä yätŋqeqä” ätkuwi.  
\v 23 E ätpiyi, maŋä hiŋgänäwa ätäpu, iquauqä gquä quäuqe bi äquvätämäupu, qua hinyaŋä äuaquvämäukuwi.   
\p
\v 24 Iiŋä äqunäqe, mäkä-iqeu miqä naqä iqu, iqueqä ämaqä iquauŋi tiiŋä ätukqe. “He iqueŋi, aŋä yäŋänäqŋqä iuŋqä ätuma upiyä! Iqiŋi, he hiqoki, iqu, ‘Nyi suqä iiŋä-iiŋä imäkätŋqeqä’ ätätä awä natätŋqänä, täua täwipiyä!” Qokä-apäkä iqua äwqä tnäŋä imbu, Poli iquenyqä maŋä tnäŋä tqaŋguwiŋqä näqŋqä äŋguänä metŋqä, ii ätukqe.  
\v 25 Itaŋga qu hiqokä täua täwipŋqä, yukä-hipa häundaqä itqätepu, guä kiqiyeqaŋguwäŋga, iquauqä ämiqä yäpä iqiŋä iqu qäqiqi tqäuätaŋga, Poli iqu iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Suqe, tiiŋä ätnä äwinä. Ämaqä hŋqu, iqueqä yoqe, pipa Romä iu äqänä witaŋgutqe, qu iqueŋi, ‘suqä quvqä-täŋutiyä’ tpu, hiŋuä qumbŋqe, kukŋuä ganä mitpŋqeqä. Iŋi täŋgaŋi he nyi ämbäkpŋqä iquwi, änääŋäŋqäwä?” ätukqe.   
\p
\v 26 Mäkä-iqeu miqä yäpä iqiŋä iqu, iiŋä äyä tqaŋgi äwiyäqe, iqu äwätä, iquau miqä naqä iqueŋi, tiiŋä qe ätukqe. “Si äänä imäktŋqäwä? Ämaqä tqu, Romä iutaŋä-queqä.”   
\p
\v 27 Itaŋga ämiqä naqä iqu äpäqe, “Si nyi diyä! Si Romä iutaŋä iqukitanä?” ätukqe.  
\p Iŋi Poli iqu, “Auqä” ätukqe.   
\p
\v 28 Itaŋga, ämiqä naqä iqu, “Ŋqä yoqe, pipa Romä iu qäpŋqä, nyi mbqä naqä äwikqeqä” tquaŋga, Poli iqu, “Nyi oeyqä. Nipai äninyquaŋga, nyi ämaqä Romä iutaŋä-qunä äyä ekqeqä” ätukqe.   
\p
\v 29 Mäkä-iqä, ique yatŋqä äväpu, hiqokä täua tävanä-tpu imiŋuwä iqua, iqu e tqaŋgi äwipiyi, iqua zä ipu nändi maqänä ätqeukuwi. Itaŋga iquau miqä naqä iqu, “Poli iqu ämaqä Romä iuta-ŋueqä” näqŋqä eäqe, iqu ique senqätä guä kiqiyäupŋqä ätukqeuta, iqu-pqe zä inä qe ikqe.   
\s1 Poli iqu, Israitqeu miqä naqä iquau kukŋuä ätukqeŋqä  
\p
\v 30 Mäkä-iqeu miqä naqä iqu, Israitqä iqua, “Poli iqu, ququvqä imäkätŋqä iqueqä” ätukuwiŋqä näqŋqä äŋguänä metŋqä äwiŋgqe. Iŋi awiŋgaŋi, iqu Poli iqueŋi, guä ewewatäqe, hiqäva-imäkqä naqä iquautä, Israitqä iquau miqä naqä huizi iquautä, tääqä ätuätumeqe, Poli iqueŋi ätuma, iquauqä hiŋuä iqi pämä ätqätekqe.   
\c 23  
\p
\v 1 Itaŋga Poli iqu, Israitqä iquau miqä naqä iquauqä hiŋuä iqi, hiŋuä jänä äqunä ätqäuä ätukqe. “Ŋqä nyämaqäuä, Goti Hanjuwä Iqu hiŋuä ŋqänätaŋgi, iqa äpqinjaqänmi, hea täŋga täsuwänä. Nyi suqä quvqä hui, mimäkqä itŋqä etaŋgi, womba miqä itqäŋänä” ätukqe.   
\p
\v 2 Iqu iiŋä tquaŋga, hiqäva-imäkqä naqä Anänasi iqu, ämaqä Poli iqu-täŋä qäqiqi pämä tqäutaŋguwä iquauŋi, “He maŋä iu päkpiyä!” ätukqe.   
\p
\v 3 Itaŋi Poli iqu iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Si häuiqä a kukuiŋuä qu qua qäpaiqä haqeqä äqiyäqisätqäŋuwä-paŋä iiŋukui etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu si-pqe inä kpäsäŋqiyä. Si kŋui, ‘Nyi kukŋuä-suqä iuŋi qänaknä iqunjqae, ique kukŋuä mitmqeqä’ kŋuä indqänätnä, täqi äyä äpmeŋinyä. Iŋäqe, qu nyi ämbäkpŋqä täkqä ätuŋi, ii si kukŋuä-suqä iuŋi hŋgisanä inä inyä” ätukqe.   
\p
\v 4 Ämaqä qäqiqi pämä ätqäumiŋuwä iqua, qu kukŋuä ii qätä äwipiyi, yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Si Goti Hanjuwä Iqueqä hiqäva-imäkqä naqä tqueŋi, kukŋuä quvqä ätuŋi, änääŋäŋqäwä?” ätukuwi.   
\p
\v 5 Kimaŋi Poli iqu iquauŋi, tiiŋä ätukqe. “Tatqä-guäkauä, iqu hiqäva-imäkqä naqä iqueqeŋqe, nyi maqŋqä eämä, quvqä iqänä. Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, ‘\qt Ämaqä ämeyätŋqä hŋquenyqe, kukŋuä quvqä matqä pambiyä,\qt*’ äyä äqänänä” ätukqe.\f + \fr 23:5 \ft Aŋgumä Itmakqä 22:28\f*   
\p
\v 6 Israitqä iquau miqä naqä iqua, ämaqä yoqä hŋquaqu qoŋqä iquautaŋä iquayi. Hŋqua, Satyusi iqua hitaŋga, hŋqua, Parisi iquai. Poli iqu iiŋqä näqŋqä eä, maŋä tiiŋä ätukqe. “Tatqä-guäkauä, nyi Parisi iutaŋä iqunä eämä, qutä anä ätqäuŋänä. Nyaqä kŋui, tiiŋä indqänäŋänä. ‘Ämaqä ae äpäkoŋguwä iqua aŋgumä vaupnuwiqä.’ Nyi kŋuä iiŋä indqänätŋqetaŋi, täqi täsä ätqäuŋänä” ätukqe.  
\v 7 Poli iqu kukŋuä iiŋä tqaŋgaŋi, Parisi iquatä, Satyusi iquatä, kukŋuä mäkä äumbiyitaŋi, awä qe iwäsäŋguwi.  
\v 8 Kukŋuä mäkä äuŋguwi, kiqä quati tiiŋi. Satyusi iqua, kŋuä tiiŋä indqänmiŋuwi. “Ämaqä ae äpäkombqä iqua, aŋgumä mävauqä ipŋqäuä. Itaŋga eŋätqä itä, dŋä itä, mäpmetqänä, oeyä.” Iŋäqe, Parisi iqua nätmatqä iiŋä iquauŋqe, “naqä-qakuiqä” kŋuä indqänmiŋuwi.   
\p
\v 9 Itaŋga qu maŋä yäŋänäqŋqä ätpiyi, Parisi iutaŋä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqua, pämä ätqäupu, äkasuwä ätäpu, kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukuwi. “Ämaqä tqueqä suqä quvqe, hma etaŋgi äqunäŋunä. Iqueŋi, dŋä hŋqu ätqutiyä, ä eŋätqä hŋqu ätqutiyä? Ne maqŋqeqä.”   
\p
\v 10 Iŋgaŋi mäkä-iqeu miqä naqä iqu, quwqä kukŋui mäkä eŋqä-pa huŋgaŋguwä di naqänäŋä äyä timäuqaŋgi äqunäqe, qu Poli ique hiyqi-hiyqi ämipu, ique qui imäkpŋqä iiŋqe, zä kiiŋä äwiŋgqe. Iutaŋi, iqueqä mäkä-iqä iquau tiiŋä ätukqe. “He äwipu, Poli ique, iquauqä hipa iuta itmepu, neqä aŋä yäŋänäqŋqä iuŋqä ätuma upiyä!”   
\p
\v 11 Heatqä iqueŋi, Naqä Iqu, Poli iqu-täŋä qäqiqi pämä ätqäuä, tiiŋä ätukqe. “Si zä miqä itnä, pämä yäŋänäqŋqä tqävä! Si Nyaqä kukŋui, Jerusälemä iu awä yäŋänäqŋqä ätätqäŋä-pa, aŋä-himqä Romä iuŋä-pqe awä asä inä ttŋäŋqeqä” ätukqe.   
\s1 Qu Poli ique, pizqä päsanä-tpu ikuwiŋqä  
\p
\v 12 Itaŋga ziŋuitäŋi, Israitqä hŋqua aquvä äqämbiyi, Poli ique äpäkpŋqä kukŋuä naqä-hŋqunä imäkkuwi. Iŋgaŋi iqua, Goti Hanjuwä Iquenyqä kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä hŋqu, guä ämäsäupu ekuwi. “Ne iqueŋi pizqä äpäsätaqäŋgaŋqä, buayätä eqätä maŋqä yatuŋqueqä” ätŋguwi.  
\v 13 Ämaqä kukŋuä ii imäkkuwä iqua, kuapänäŋä eä, 40 qe ämäwqätäukqe.  
\v 14 Iŋgaŋi, iqua äupiyi, hiqäva-imäkqä naqä iquautä, ämaqeu miqä naqä iquautäŋi, tiiŋä ätukuwi. “Ne Goti Hanjuwä Iquenyqä kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä hŋqu ätätanä eququeqä. ‘Ne Poli ique pizqä äpäsätaqäŋgaŋqä, ymisaŋä maŋqä yatuŋqueqä.’  
\v 15 Iiŋiŋqe hesä, ämaqä mipŋqä aquvä äqänätqäŋuwä huizi iquatä, kukŋuä ändowatäpu, mäkä-iqeu miqä naqä iqueŋi, quaŋgä tiiŋä tupŋqäuä. ‘Ne Poli ique yatŋqä ävätanä, iqueqä kukŋuä quatiŋqä näqŋqä metuŋquä iiŋqe, si nenyqä ätuma biyä.’ Iŋi he iiŋä imäkqaŋgpqe, iqu emamätä pätqätaŋga, ne iqueŋi äpäsatuŋquänänyä” ätukuwi.   
\p
\v 16 Iŋäqe Poli iqueqä kasiqiyqä hikŋiqu, iiŋä imäkpŋqä tqaŋgä äwiyäqe, iqu äwäqe, mäkä-iqä iquauqä aŋä yäŋänäqŋqä iu äpaquvätä, Poli ique awä ätukqe.  
\v 17 Iŋgaŋi Poli iqu mäkä-iqeu miqä yäpä iqiŋä hŋque tääqä ätuätumetä, tiiŋä ätukqe. “Hikŋä tqu, kukŋuä-täŋä-qu etaŋgi, hiqä naqä iquenyqä ätuma utŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 18 Iiŋä etaŋgi iqu ique ätuma äwätä, iqueqä naqä iqueŋi, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä, guä äkiqiyäuquwä Poli iqu, tääqä ändätmetä dqaŋgi, nyi hikŋä tque ätuma äquvepqänä. Iqu si kukŋuä hui ktätŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 19 Iŋgaŋi ämiqä naqä iqu, iqueqä hipa iu a äkiqätäqe, maŋitä ätuma äwäqe, iquaquvqä-qeuänä ätqäunyä, yatŋqä ävätä, “Si kukŋuä äkitaŋi dtŋqäwä?” ätukqe.   
\p
\v 20 Iŋi hikŋä iqu tiiŋä ätukqe. “Israitqä iqua yatŋqä kipŋqe, kukŋuä naqä-hŋqunä ae imäkquwiqä. Awiŋgaŋi si Poli ique, iquauqä ämaqä mipŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquauŋqä ätuma wätŋqä diŋqä yatŋqä kipŋqäuä. Iŋgaŋi qu quaŋgä ikimäkäpu, ‘Ne Poli ique yatŋqä ävätanä, iqueqä kukŋuä quatiŋqä näqŋqä metuŋqueqä’ ktpŋqäuä” ätukqe.  
\v 21 “Iŋäqe si iquauqä kukŋui qätä mäwiyqä panä. Iquautaŋä kuapänäŋä, 40 ämäwqätäuquwä iqua, ‘Ne iqueŋi pizqä äpäsätaqäŋgaŋqä, buayä eqä maŋqä yatuŋqueqä’ ätäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä kukŋuä yäŋänäqŋqä ii, guä ämäsäupu equwiqä. Si ätuma wiqaŋga, iqua hänaqä awä iqi zä äpmapu, ique äpäkpŋqäuä. Iŋi si iquau, ‘Auä, ique itumamqänä’ tquaŋgtqeŋqä, hiŋuä äqämbu äpmeŋäuä” ätukqe.   
\p
\v 22 I tquaŋga, ämiqä naqä iqu, hikŋä ique, “Si kukŋuä ii ändŋiŋqe, awä matqä panä” yäŋänäqŋqä ätuäqe, qe ändowatkqe.   
\s1 Qu Poli ique, qua miqä naqä, Peliksi iqueŋqä ändowatkuwiŋqä  
\p
\v 23 Hikŋä ique ändowatäqe, mäkä-iqeu miqä naqä iqu, ämiqä iqueä yäpä iqiŋä iquautaŋä hŋquaqui tääqä ätuätumeqe, tii ätukqe. “Qe mäkä-iqä 200 iquautä, mäki hosi iu äpmapu iqä 70 iquautä, itaŋga mäkä-iqä zi quäuqä-täŋä 200 iquautä itmesinyä, näwenyä imäknäpu, heatqä 9 klokä iuŋi, Sisariya buŋqä wäpŋqeqä.  
\v 24 He Poli iquenyqä hosi-pqe näwenyä imäkäpu, iqu qui mimäkŋqä yätŋqänä, neqä ämineyqä naqä Peliksi iquenyqä äŋguänä ätuma wäpiyä” ätukqe.  
\v 25 Iŋgaŋi iqu pipa hui tiiŋä ätätä äqäkqe.   
\pi1
\v 26 “Nyi Klotiusi Lisiyasi iqunä, pipa tä äqiyätmä, qua ämiqä naqä Peliksi iqukiŋqä äväwqatqänä. Yoqä naqä qoŋqä iquki, hiunjiŋganjqä.   
\pi1
\v 27 Ämaqä tqueŋi, Israitqä iqua a äkiqätäpu pizqä päkpŋqä iqaŋguwäŋga, nyi, ‘Iqueqä yoqe, pipa Romä iu äqänä äwinä’ tqaŋgä äwimi, nyitä, ŋqä mäkä-iqä iquatä äwätanä, iquauqä hipa iuta itmequeqä.  
\v 28 ‘Iqu suqä quvqä äki imäkqaŋgi ätqäpiyä’ tmä qätä wimqe, ique ätuma, quwqä ämaqä mipŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquauqä hiŋuä iqi ätqäteqeqä.  
\v 29 Nyi iquau yatŋqä vqaŋga, iqua iquauqä kukŋuä-suqä iutaŋiŋqä awä ändquwiqä. Iŋäqe, suqä iqu imäkqaŋgqeŋqä ätätqäŋuwi, ne ique pizqä päsqäŋqätä, ä guä pmuateqäŋqätä, hmanjqä.  
\v 30 Iŋi täŋgaŋi, qu ique päkpŋqä kukŋuä zä imäkätqätaŋgä qätä äwimi, nyi ique sinyqä maqänä ändowatqänä. Itaŋga ämaqe, ‘Iqu suqä quvqä imäkqä-queqä’ tqaŋguwä iquauŋi, qu tqä hiŋuä iqiŋi ique kukŋuä mitpŋqä ätquäqeqä,” ätätä äqäkqe.   
\p
\v 31 \fig Mäkä-iqä iqua, Poli ique ätuma, aŋä-himqä Andipatrisi buŋqä äwäkuwi.|alt="Paul escorted from Jerusalem" src="image077.png" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission. (IB116)" ref="23:31" \fig*Itaŋi mäkä-iqä iqua, iquauqä ämiqä iqueuä maŋiu qätä äwipiyi, qänaknä ipu, heatqä iqueŋi, Poli ique ätuma, aŋä-himqä Andipatrisi buŋqä äwäkuwi.  
\v 32 Awiŋgaŋi, mäki hosi iu äpmapu iqä iqua, Poli iqueŋi aŋä-himqä Sisariya iuŋqä ätuma wiqaŋguwäŋga, mäkä-iqä huiziqua iquauqä aŋä Jerusälemäŋqä aŋgumä ekuwi.  
\v 33 Ämaqä Poli ique ätuma äwäkuwä iqua, Sisariya iu ätimäupiyi, qua ämiqä naqä iqueŋi, pipa äväpu, Poli ique-pqe, iqueqä hiŋuä iqi ätqätekuwi.  
\v 34 Iŋgaŋi ämiqä naqä iqu pipa a ätäuäqe, iqu Poli iqueŋi yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Si qua äkitaŋukikä?” Yatŋqä i vqaŋga Poli iqu kimaŋi, “Nyi qua Silisiyataŋä iqunjqä” ätukqe.  
\v 35 Iiŋä äwiyäqe, iqu tiiŋä ätukqe. “Ämaqä si kukŋuä mikitpŋqä iquwä iqua ätimäuqaŋguwäŋga, kukŋuä tqaŋgtqe, iŋganä qätä kimqänä.” Iiŋä ätuäqetaŋi, Poli iquenyqä, “He aŋä, ämiqä naqä Heroti iqu ämätkqä iu pmuatepiyä” ätukqe.   
\c 24  
\s1 Qu Poli ique, Peliksi iqueqä hiŋuä iqi, kukŋuä ämitkuwiŋqä  
\p
\v 1 Hiunji hipa hŋgiŋi ae äpäwqaŋgaŋi, hiqäva-imäkqä naqä Anänasi iqu, aŋä-himqä Sisariya iuŋqä äquveqäkqe. Iqutäŋi, Israitqeu miqä hŋquatä, ämaqä Romä pmeqä iquauä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqutä, anä äquveqäkuwi. Ämaqä iqueqä yoqe, Tetulusi ique. Qu iqi ätimäupiyi, ämiqä naqä Peliksi ique äwimepu, Poli ique kukŋuä mitpŋqä iuŋqä awä näwe ätukuwi.  
\v 2 Iŋgaŋi ämiqä naqä iqu, Poli ique tääqä tuätumeqaŋga, Tetulusi iqu iquenyqä kukŋuä ätipäqiyätä, ämaqä naqä iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Ämaqä naqä Peliksi iqukiyä, si yätamäkqä äŋguänäŋä äneyätnä, ämineyätqätaŋgnä, mäkä mauŋqä äŋguänä äyä äpmeŋunä. Nätmatqä äŋguänä mäwiqä imiŋqe, täŋgaŋi si kŋuä äŋguänä indqänätnä suqä häŋi maeqaŋgnä, eeqänäŋi äŋguänä äyä äwinä.  
\v 3 Ne iiŋä äqunätaqäŋgaŋi, neyaqä äwqe äŋguänä änenyätŋqeqä. Iiŋqe ne siŋi äŋguiqä naqä-qakuänä äktqunä” ätukqe.  
\v 4 “Si wäuŋuä hui-pqe inä imäktŋqä etaŋgi, nyi sitä äpakä matqäuqä imqä itmä, yatŋqä tii äkiyqänä. Si qeiqinyä ämineyätnä, neyaqä kukŋuä wäŋqä hmbu qätä neyä.   
\p
\v 5 Ne ämaqä tqueŋi, hiŋuä tiiŋä äqunäŋunä. Iqu ämaqä mäkäŋqä itä äkasuwä tqä-queqä. Iquesaŋi, Israitqä qua eeqänäŋä iutaŋä iqua, äkasuwä ätnäpu, mäkä äyä äunätqäŋäuä. Itaŋga ämaqä, Jisasi Nasäretqätaŋä Iquenyqä qänaknä itqäŋuwä iquauŋqe, ‘qu Nasäretqä iquayqä’ ätätqäŋuwiqä. Ämaqä tqu, iquauqä ämiqä naqä iquautaŋä hŋqueqä.  
\v 6-8 Iqu hiqäva-imäkqä aŋi, kiyä mätqä imäkätŋqä iqaŋgi, ne ique a äkiqätqueqä.\f + \fr 24:6-8 \ft Täŋgaŋi ämaqä näqŋqä-täŋä hŋqua, kŋuä tiiŋä äyä indqänätqäŋäuä. Täqiŋi Lukä iqu kukŋuä huizi inä äqäkqe. Kukŋuä ii, tiiŋiqä. “Ne neyaqä suqetanä kukŋuä mitanätanä iqaŋgua, mäkä-iqä iquauqä ämiqä naqä Lisiyasi iqutä, iqueqä ämaqä hŋquatä, änemapiyi, yäŋänäqŋqä änavqutäupu, neyaqä hipa iuta ämänätauquwiqä. Itaŋi Lisiyasi iqu ‘Ämaqä tque kukŋuä mitpŋqä iqua, si äkimepu tqä hiŋuä iqisa mitpŋqeqä’ ätqeqä.”\f* I etaŋgi ne ique kukŋuä ämitqueŋqä näqŋqä matŋqeŋqe, si tqä-täuä ique yatŋqä ävätnä, iqueqä maŋiutaŋi, nätmatqä eeqänäŋiŋqä qätä wisŋqinyä” ätukqe.   
\p
\v 9 Iŋgaŋi Israitqä iqua-pqe, iqueuä kukŋui yäŋänäqŋqä imäkäpu, “Kukŋuä eeqänäŋä ii, naqä-qakuiqä” ätukuwi.   
\p
\v 10 Qu iiŋä tquaŋguwäŋga, qua ämiqä naqä iqu, Poli iqu kukŋuä tätŋqä, hipa ämeŋä ämikqe. Iiŋä iqaŋga, Poli iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Quväukuä kuapänäŋä iuŋi, si ämaqä qua täu äpmeŋuwä iquau iwäsäutqäŋä iiŋqe, nyi näqŋqä eämä, nyaqä äwqe äŋguänäŋä nyiŋgaŋgi, nyi saqä hiŋuä iqisa, ämaqä kukŋuä mindqaŋguwä iquauŋqä, kimaŋi ktmqeqä.  
\v 11 Si yatŋqä tiiŋä imatŋqeqä. Täŋga qäŋga hiunji 12 ae äpäwqaŋga, nyi Jerusälemäŋqe, Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäutmä, Iqueqä yoqä haqeqä mamäumqä äyä äyqäqeqä.  
\v 12 Iŋgaŋi hiqäva-imäkqä aŋä takŋä yäpä yäŋgisatä, aŋä aquväqŋqeutä, ä aŋä ququawä iutatäŋi, nyitä, ämaqä hŋqutä, kukŋuä mäkä äunäta, mäkä vauqumuatqaŋgqe, hiŋuä maŋqäŋqä äyä itqäŋuwiqä.  
\v 13 Iŋi kukŋuä nyi täŋga ämindquwi, naqä-qakui mämäktqueqä ipŋqäuä” ätukqe.   
\p
\v 14 “Kukŋuä naqä-qakui, awä tii ktmqeqä. Nyi hänaqä Jisasi Iqu ämotquakqä iu qänaknä itmä, neqä atqä-awäkauqä Goti Hanjuwä Iqueä yoqe haqeqä ävauqumuatätŋqeqä. Nyi kukŋuä ämindquwä iqua, ämaqä hänaqä iu qänaknä ituŋquä iqunenyqe, ‘Ämaqä huitaŋuaeqä’ ätätqäŋuwiqä. Iŋäqe nyi kukŋuä-suqä Mosisi iqu äqäkqetä, Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqä iqua ätäpu ekuwitäŋi, eeqänäŋä iiŋqe nyi quuvqä eqiyätqäŋänä.  
\v 15 Itaŋga ämaqä suqä jänänäŋä iqä iquatä, ququvqä iqä iquatä, pizqä ae äpäkoŋguwä-qe, Goti Hanjuwä Iqu aŋgumä ävauqumuatäniqä diŋqe, nyi kŋuä yäŋänäqŋqä äwimä, hiŋuä äqänmä äpmeŋänä. Itaŋgi ämaqä nyi kukŋuä ämindquwä tqua-pqe, asä iiŋiŋqeqä.  
\v 16 Iiŋiŋqe Goti Hanjuwä Iqueqätä, ämaqä iquauqätä, hiŋuä iqiŋi, nyi ämaqä jänäŋunä himqä diŋqe yäŋä äqänätqäŋänä” ätukqe.   
\p
\v 17 “Nyi aŋä huizi iuŋi, quväukuä hui ae äpmamitaŋi, Israitqä Jerusälemä iu äpmeŋuwä iquauŋqä aŋgumä äyä äpqeqä. Ämaqä nätmatqäŋqä äwa iqaŋguwä iquau yätamäkqeŋqä mbqä-sua äma äpätmä, itaŋga hiqäva imäkätmä Goti Ique wimqä äyä äpqeqä.  
\v 18 Nyi suqä qäyunäŋä iu qänaknä itmä, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi kiyä mamätqä äpmamäŋgaŋi, hiqäva-imäkqä aŋä iu hiqäva imäkmätmä itqätaŋga, qu änyimepu hiŋuä äŋqäŋguwiqä. Qu hiŋuä i äŋqämbiyäŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋi nyitä anä mäpmeqä ipu, hoaqä maqŋqä ikqeqä. Oeyä.  
\v 19 Iŋgaŋi Israitqä qua Eesiya iutaŋä hŋquanä, a iŋganä äŋgiqätkuwiqä. Iŋi ämaqä iqua nyinyqä kukŋuä-täŋä epu imäkqäpi, quwqä-quwä nyi kukŋuä mindpŋqe, saqä hiŋuä täqi matqäuqe, suŋqäwä?  
\v 20 Iqua hma etaŋgutqe, täqi ätqäuäŋuwä tqua, nyi Israitqeu miqä iquauqä aquväqŋqä hiŋuä iqi tqäuätaŋga, nyaqä suqä quvqeŋqä qävqä itqäŋuwiŋqe, awä ktpŋqeqä.  
\v 21 Nyi iquauqä awä iqiŋi pämä ätqäumä kukŋuä ätuätmäŋgaŋi, maŋä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätqueqä. ‘Ämaqä ae äpäkoŋguwä iqua, aŋgumä ävaupnuwä iuŋqe, nyi quuvqä eqiyätqäŋänä.’ Qu kukŋuä iquenyqänä yeeqä miqä ipu, nyi kukŋuä mindpŋqä sä ändma äpqäuä” ätukqe.   
\p
\v 22 Ämaqä, hänaqä Jisasi Iqu ämotquakqä iu qänaknä iqä iquauqä quuvqä heqiyqeŋqätä, suqeŋqätä, Peliksi iqu näqŋqä äŋguänäŋä ae ekqe. Iiŋiŋqe Poli iqu kukŋuä ae äyä tqaŋga, iqu Israitqä iquau tiiŋä ätukqe. “Nyi heyaqä kukŋui qŋqaŋä hemqänä. Mäkä-iqeu miqä Lisiyasi iqu äquvepqaŋgaŋi, nyi hiyaqä kukŋui, jänä iŋga emäkiyqämqä” ätukqe.  
\v 23 Itaŋi iqu iqueqä mäkä-iqeu miqä ique tiiŋä ätukqe. “Poli iqueŋi guä kiqiyäueqä aŋä iu äpmuatetnä qeiqinyä miyä. Iqueqä käyämaqä iqua, ique yätamäkqä wipŋqä, si pmua mimäkqä pa, hiŋuinä qunyä” ätukqe.   
\s1 Poli iqu, guä pmuateqä aŋiu äpme, Peliksi iqutä kukŋuä ätmiŋiyiŋqä  
\p
\v 24 Hiunji hui ae äpäwqaŋgaŋi, Peliksi iqutä, iqueqä apäki Drusilaisä anä äpkiyi. Drusilai, Israitqä iutaŋiyi. Iqi ätimäyi, iqu Poli ique tääqä tuätumeqaŋga, iqu Kraisi Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqeŋqä tqaŋgi äwikiyi.  
\v 25 Iŋgaŋi Poli iqu kukŋui, suqä jänänäŋiuŋqätä, äwqä äwivauqaŋgqä iunä mimäkqä iuŋqätä, Goti Hanjuwä Iqu qänakndaŋi eeqänäŋune kukŋuä minetäniqeŋqätä ätukqe. Poli iqu iiŋä tquaŋgi, Peliksi iqu qätä äwiyäqe, zä itä tii ätukqe. “Si äutŋqeqä. Qänakndaŋi, nyi hea hui eätmä, tääqä aŋgumä ktätmeqämqä.”  
\v 26 Peliksi iqu nätmatqä huiŋqä-pqe hiŋuä inä äqunä äpmamiŋqe. Iqu kŋui, “Nyi Poli ique hiŋuinä qunäwatmqeŋqä, iqu mbqä hui dapätŋqätiyä?” indqänätä, hea kuapänäŋä iuŋi, ique tääqä ätuätumetä, iqutä kukŋuä anä ätmiŋiyi.   
\p
\v 27 Peliksi iqu Israitqä iquau aquvänä iwimäkätŋqä diŋqe, Poli ique guä kiqiyäueqä aŋä iuŋi hiŋuinä äquŋgqe. Itaŋga, quväukuä hŋquaqu päwqaŋgaŋi, Posiyusi Pestusi iqu, Peliksi iquenyqä tŋäŋqä qe äpmakqe.   
\c 25  
\s1 Poli iqu, “Nyi Sisa iqu nyiwäseyätŋqä änyiŋgiyä” ätukqeŋqä  
\p
\v 1 Pestusi iqu qua Jutiya iu ämiqä kiŋganäŋä-qu äpmakqä iuŋi, hiunji hŋquaqui-hŋque ae äpäwqaŋga, iqu aŋä-himqä Sisariya iu ävämaŋi, Jerusälemäŋqä ekqe.  
\v 2 Iqiŋi hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqä iquau miqä naqä iquatä, Pestusi ique äwimapiyi, Poli ique kukŋuä mitpŋqä iuŋqä ätuäpu, yatŋqä tiiŋä ävqa äukuwi.  
\v 3 “Si ne yätamäkqä neyätnä, qu Poli ique ätuma ppŋqä tääqä tuvä.” Qu kukŋuä iiŋä ätukuwä-qe, ämaqä hŋqua hänaqä awä imä äpmapu, Poli ique pizqä päkpŋqe näwe imäkmbu ätukuwi.   
\p
\v 4 I tquaŋguwäŋga, Pestusi iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Poli iqu Sisariya iuŋi guä äpmenä. Nyi iuŋqä wämqe, qäqiqinjqä.  
\v 5 Iŋi ämaqä iqu suqä quvqä hui imäkqä etaŋgutqe, hiqä ämeyqä iqua nyitä anä äwitanä, ique iqi kukŋuä mitpŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 6 Iqu iquatä anä äpmeqe, hiunji 10 mämäwqätäuqäŋga, Sisariyaŋqä äquveqäkqe. Awiŋgaŋi, iqu kukŋuä iwäsäuqä aŋiu äpmeqe, qu Poli ique ätuma ppŋqä ätukqe.  
\v 7 Iqu ae ätimäuqaŋga, Israitqä Jerusälemä yätuta äpäwäkuwä iqua, ique qäuiqä ämamäupu, ique kukŋuä ämitäpu, “Iqu suqä quvqä huitaŋä-huitaŋä imäkätŋqeqä” ätukuwi. Qu kukŋuä iiŋä tqaŋguwiŋqe, Pestusi iqu, “Quaŋgä ändqäpiyä, naqä-qakuä ändqäpiyä?” kŋuä indqäŋgqe.   
\p
\v 8 Qu kukŋuä ae ätqaŋguwäŋga, Poli iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Nyi Israitqä iquauqä kukŋuä-suqä iutä, hiqäva-imäkqä aŋä iutä, itaŋga Romätaŋä ämiqä naqä Sisa iquesäŋi, quvqä mitqueqä iqeqä” ätukqe.   
\p
\v 9 I tqaŋgi äwiyäqe, Pestusi iqu, Israitqä iquau aquvänä iwimäkätŋqä wiŋgaŋgi, iqu Poli ique yatŋqä tii äwikqe. “Ne Jerusälemäŋqä äyätanä, nyi saqä kukŋui, iqi kiwäsemqe, äŋguätanä?”   
\p
\v 10 Iŋäqe Poli iqu tiiŋä ätukqe. “Kukŋuä iwäsäuqä aŋä nyi pämä ätqäuŋqä tä, ii Sisa iqueqä aŋiqä. Aŋä tquenyä nyiwäsepŋqeqä. Si näqŋqeqä. ‘Nyi Israitqä iquauŋi, suqä quvqä hui mitqueqä itŋqeqä.’  
\v 11 Nyi suqä quvqeŋqä päkonmqä sätäti, nyi iiŋqe äpäkonmqeqä. Iŋäqe qu kukŋuä nyinyqä ätquwi, naqä-qakuä hma sätäti, ämaqä hŋqu nyiŋi, iquauqä hipa iuŋi, änä mänyivqä yäŋqiyä. Nyi Sisa iqu nyiwäseyätŋqä änyiŋgiyä” ätukqe.   
\p
\v 12 I tquaŋga, Pestusi iqu, iqueqä ämaqä kŋuä iqä vqä iquatä kukŋuä ätpiyi, iqu kimaŋi, “Si ‘Sisa iqu kukŋuä nyiwäseyätŋqä änyiŋgiyä’ ätŋä-qae, si iquenyqä utŋqeqä” ätukqe.   
\s1 Pestusi iqutä, ämiqä naqä Akripa iqutä, kukŋuä ätŋgiyiŋqä  
\p
\v 13 Hiunji hui ae äpäwqaŋgaŋi, ämaqeu miqä naqä Akripa iqutä, kasiqi Benasisä, inäsuaqi Pestusi ique yeeqä wiyŋqänä Sisariyaŋqä qe äpkiyi.  
\v 14 Inäsuaqi hiunji kuapänä iqi pmetaŋgiyäŋga, Pestusi iqu Poli iquenyqä kukŋuä näqŋqä ävätä, ämiqä naqä iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Ämaqä hŋque, Peliksi iqu guä äkiqiyäuekqe, guä yqänä äpmenä.  
\v 15 Nyi Jerusälemä iu pmetaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqeu miqä naqä iquatä, ämaqä ique kukŋuä mitpŋqä ändkuwiqä. Qu nyi iquenyqe, ‘Iqu suqä quvqä imäkqä-qae, haŋä-iqä naqänäŋä meŋqiyä’ tmqä äwiŋgqeqä.  
\v 16 Quvaqä äwiŋqä iiŋä iuŋqe, nyi kimaŋi tiiŋä ätukqeqä. ‘Ne ämaqä Romätaŋä iqune, ämaqä hŋquenyqä iwäsäutaqäŋgaŋi, “iqu äpäkonäŋqiyä-qe” maqänä matqä ituŋqueqä. Iqu ämaqä, ique kukŋuä ämitätqäŋuwä iquauä hiŋuä iqi ganä ätqäutä, iquauä kukŋui kima tuäŋqiyä’ ätukqeqä.  
\v 17 Nyi iquatä täqinyqä ae äpani, äpakänä mäpmeqä imqä itmä, awiŋgaŋi kukŋuä iwäsäuqä aŋiu äpmami, qu ämaqä ique ätuma ppŋqä ätukqeqä.  
\v 18 Ämaqä, ique kukŋuä ämitmiŋuwä iqua, pämä tqäuqaŋguwiŋqe, ‘Iqu suqä ququvqänäŋä hui imäkqaŋgiyqä’ kŋuä änyikqä-qe, oeyqä!  
\v 19 Qu iqutä, kukŋuä mäkä äuŋguwiŋqänä ändkuwiqä. Quwqä Goti Iqueä yoqe haqeqä mamäupŋqä suqeŋqätä, ämaqä äpäkoŋgqä hŋquenyqätä äuŋguwiqä. Iqueqä yoqe, Jisasi Iqueqä. Iŋäqe Poli iqu, ‘Ämaqä iqu häŋä äpmenä’ ätukqeqä.  
\v 20 Qu kukŋuä iiŋä tqaŋguwiŋqe, nyi iwäsäumätmä itmä-qe, nyaqä kŋuä indqäŋqe, ätnäŋä iqi matimäuqaŋgi, ique yatŋqä tii äwikqeqä. ‘Ne Jerusälemäŋqä äyätanä, nyi saqä kukŋui iqi kiwäsemqeŋqä äkiŋgiyä, makiŋqä iqiyä?’  
\v 21 Iqu kimaŋi, ‘Ämaqä naqänäŋä Sisa iqu kukŋuä nyiwäseyqaŋgaŋqe, nyi guä yqänä pmamqänä’ dqaŋga, nyi iquenyqe, ‘Nyi Sisa iquenyqä dowatmqä hänaqäŋqä qävqä imqäŋgaŋqe, iqu guä yqänä pmetäŋqiyä,’ ätkqeqä” ätukqe.   
\p
\v 22 Akripa iqu kukŋuä ii qätä äwiyäqe, Pestusi iqueŋi tii ätukqe. “Nyi ŋqä-näuä, ämaqä iqueqä kukŋui qätä wiyqämqä.”  
\p Iŋi Pestusi iqu “Si iqueqä kukŋui, awiŋganä qätä wiyqätŋqä” ätukqe.   
\s1 Poli iqu, Akripa iquesä, Benasisä, kukŋuä ätukqeŋqä  
\p
\v 23 Awiŋgaŋi, Akripa iqutä Benasisä inäsuaqi ämuasmäŋqä äŋguänäŋi ämipnäsinyä, yoqä naqe motquayŋqä imäkiyi, mäkä-iqeu miqä naqä iquatä, aŋä-himqä iutaŋä naqä iquatä, qu aŋä aquväqŋqä iu yäpä yäŋgisa äpekuwi. Iŋgaŋi Pestusi iqu Poli ique ätuma ppŋqä tqaŋgi, qu ique ätuma äpkuwi.   
\p
\v 24 Iŋgaŋi Pestusi iqu tii ätukqe. “Akripa iqukutä, huizi nesä äpmeŋuwä eeqänäŋä iquendä, he ämaqä tqueŋi hiŋuä qumbiyä! Iquenyqe, Israitqä Jerusälemätaŋä iquatä, täqisaŋä iquatäŋi, qu eeqänäŋi, ‘Iqu häŋä mäpmeqä itä, äpäkonätŋqeqä’ yäŋänäqŋqä ätäpu, nyi tääqä ändätqäŋuwiqä.  
\v 25 Iiŋä etaŋgi nyi hiŋuä äqunätmäŋgaŋi, iqu äpäkonätŋqä diŋqe, suqä hui mimäkqä itŋqä äqunäŋqeqä. Iiŋä äqunmä-qe, iqu kiqä-kiuä Sisa iquenyqä tääqä tqaŋgi, nyi ique dowatmqä diŋqe, kukŋui naqä-hŋqunä äyä imäkqeqä.  
\v 26 Iŋäqe, qu ique kukŋuä ämitätqäŋuwä quatiŋqe, neqä naqä iqu naqä-qakuiŋqä näqŋqä metŋqä iiŋqe, pipae äänä qämqätiyä? Nyi maqŋqeqä. Iiŋiŋqe, ämaqeu miqä naqä Akripa iqukutä, ämaqä huizi-pqä iquendä, ne iqueqä maŋi qätä ganä äwiyätanä ämoqumuetuŋquä diŋqe, nyi iqueŋi ätuma äpätmä, heyaqä hipeŋuä iqi äyä ätqäteqänä. Iiŋä imäkanitaŋi, nyi pipa qämqeŋqä näqŋqä äŋguä mamqänä.  
\v 27 Nyi kŋuä tiiŋä indqäŋgänä. Nyi ämaqä guä kiqiyäueqä hŋque ändowatätmäŋgaŋi, qu ique kukŋuä ämitpqeŋqä pipa ätnäŋäqi maqiyqä imqe, nyi qämä-qämä imqänä” ätukqe.   
\c 26  
\s1 Poli iqu, Akripa iqueŋi, iqueqä-kiuäŋqä ätukqeŋqä  
\p
\v 1 Iŋgaŋi Akripa iqu Poli ique tiiŋä ätukqe. “Tqä-täuäŋqe, si awä nattŋqeqä.” I tquaŋga Poli iqu iqueqä hipa haqä yätqä äma äpeyätä, kukŋuä awi tiiŋä ätukqe.   
\p
\v 2 “Ämiqä naqä Akripa iquki, Israitqä iqua kukŋuä ämindätqäŋuwiŋqe, nyi täŋgaŋi tqä hipeŋuä iqisa kima ktmqe, ii äŋguänäŋiqä.  
\v 3 Ne Israitqä iquneqä suqeŋqätä, nätmatqä ne mikakä ätnätŋqueŋqätäŋi, si näqŋqä äŋguänä eŋinyä. Iiŋiŋqe, si quamä qeiqi äpmanä, nyaqä kukŋui qätä nyisŋqeŋqä änyiŋgiyä” ätukqe.   
\p
\v 4 “Nyaqä quamä pmeqä hikŋäŋga äpmaka äpätŋqeŋqe, Israitqä eeqänäŋä iqua näqŋqä äŋguänä eäŋäuä. Nyi ymeqäŋgaŋi, ŋqä ämaqä iquatä äpmeŋqe, iŋi qänakndaŋi Jerusälemä iu äyä äpmeŋqeqä.  
\v 5 Qu hiŋuiqänäŋi nyinyqä näqŋqä ae ekuwitaŋi, äwiŋgaŋgutqe, nyaqä suqeŋqä awä qäyunä tii ktpŋqeqä. Nyi hikŋäŋgata ti ipäqäka äpätŋqe, Parisi iquauqä suqä iunä qänaknä itŋqeqä. Parisi iquauqä qänaknä iqe, Israitqä huizi iquauqeuŋi ämäwqätäunä.  
\v 6 Iiŋä etaŋgi täŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu neqä atqä-awäkau, ‘Iiŋä timäuniqeqä’ ätukqeŋqä nyi quuvqä eqiyätmä hiŋuä äqänmä äpmeŋä. Iŋi nyi iiŋä äpmeŋqeŋqe, qu kukŋuä mindqaŋgä, nyi täqi täsä ätqäuäŋänä.  
\v 7 Israitqä iquneqä hueqä-himqä 12 iqua, qu Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, mäptqäŋgatä, heatqäŋgatäŋi, haqeqä ämamäupu, Iqueqä kukŋuä asä iquenyqä quuvqä eqiyäpu, hiŋuä äqämbu äpmeŋäuä. Ämiqä naqä iqukiyä, nyi iiŋqä hiŋuä äqänmä äpmetŋqeŋqe, ämaqä iqua kukŋuä äyä ämindätqäŋäuä.  
\v 8 Hesaŋä hui, ‘Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä ae äpäkoŋguwä iquauŋi, mävauqumuatqä yäŋqiyä-qe,’ kŋuä iiŋi suŋqä indqänätqäŋäuä?   
\p
\v 9 Hiŋuiqänäŋi nyi-pqe kŋuä tiiŋä äyä änyimiŋqeqä. ‘Nyi Jisasi Nasäretqätaŋä Iqueqä yoqe mändi kittqämqä diŋqe, nätmatqä kuapänäŋi imäkqämqeqä.’  
\v 10 Itaŋga Jerusälemä iuŋi, nyi nätmatqä tä imäkmiŋqeqä. Hiqäva-imäkqä naqä iqua, ‘Si iiŋä imäkqätŋqeqä’ dqaŋguwäŋga, nyi Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä kuapänäŋä iquau, guä äyä äkiqiyäumiŋqeqä. Itaŋga ämaqä naqä iqua, ‘Iquau pizqä päkpiyä’ tqaŋguwäŋga, nyi-pqä inä ätmiŋqeqä.  
\v 11 Nyi aŋä aquväqŋqä yäpä yäŋgisa äpaquväkitmä, iquau täŋä-huŋqä ävätmäŋgaŋi, qu Naqä Iquenyqä kukŋuä quvqä tpŋqä kiqutätmä äwimiŋqeqä. Tiiŋä-pqä imiŋqeqä. Nyi iquauŋqä äwqä tnäŋinä änyinätä, aŋä-himqä kiŋä nämŋi, qävqä ikitmä qui iwimäkmiŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 12-13 “Nyi iiŋä imäkätqätaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iqua, yoqä naqä änyinyuändäpu, ‘Si iiŋä imäkiyä’ ändäpu änändowatqaŋgä, nyi aŋä-himqä Dämaskasi iu timäumätmä qaŋä wätqätaŋga, hiunji quemisqäŋgaŋi, qäukuä haqä yätutaŋi, we naqänäŋä äyä huŋgaŋgi hiŋuä äquŋgqeqä. We yäŋänäqŋqä äunätä, mäptqä iqueŋi ämäwqätäukqeqä. We-huŋqä iqu, nyitä, ämaqä qaŋä anä äumiŋquä iquautä, iuäququasitä änaqäkqeqä.  
\v 14 Iŋgaŋi ne eeqänäŋi qua iqi äpäknaqe, nyi maŋä hŋqu, Israitqä iquauqä kukŋuä ätätä, tiiŋä dqaŋgi, qätä äwikqeqä. ‘Soli iqukiyä, Soli iqukiyä, si Nyi qui suŋqä nyimäkätqäŋinyä? Si yuki, yaqŋquä iu äpäsätnä, ga täŋä-huŋqe tqä-täuänä äyä ämenyä’ ändkqeqä.   
\p
\v 15 I dqaŋga nyi tiiŋä ätukqeqä. ‘Naqä Iquki, si tqukikä?’  
\p Nyi yatŋqä e vqaŋga, Naqä Iqu tiiŋä ändkqeqä. ‘Nyi Ämaqä si qui inyimäkätqäŋä, Jisasi Iqunä Qäqunjqä.  
\v 16 Iŋäqe täŋgaŋi, si äväutnä pämä tqävä. Nyi si ätekimqä diŋqä äkimeqänä. Si Nyaqä wäuŋui a äqätätnä, nätmatqä täŋga hiŋuä ae äqunäŋiŋqätä, Nyi qänaki mäktquamniqeŋqätä, awä ttŋäŋqeqä,’ ändkqeqä.  
\v 17 ‘Saqä ämaqä Israitqä iquatä, ämaqä huizi iquatä, quvqä ikimäkqaŋgpqäŋgaŋi, Nyi häŋä ikimäkäqumuatmniqeqä. Nyi si iquauŋqe, tiiŋä iwimäkqätŋqänä äkndowatqänä’ ändkqeqä.  
\v 18 ‘Iqua hiŋuä hiawiqä eŋqä-paŋä äpmeŋuwi, hiŋuä äŋguä qämbŋqä iwimäktŋqeqä. Iiŋä iwimäkqaŋgti, iqua hiawiqä iŋgisatä, Setänä iqueqä yäŋänäqŋqetä, tuwä äwiyäpu, kŋuä äkunmäknäpu, we-huŋqä iqinyqätä, Goti Hanjuwä Iquenyqätä, ppŋqeqä. Qu iiŋä iquwi, Nyi iquauqä quvqe huätä ämamäutmä, ämaqä Nyinyqä quuvqä eqiyäpu, Nyaqä ämaqä epqä iquatä, anä pmetpnuwiqä’ ändkqeqä” ätukqe.   
\p
\v 19 Iŋgaŋi Poli iqu kukŋuä äpakänä tii, ätukqe. “Ämiqä naqä Akripa iquki, nyi nätmatqä haqä yätutaŋi hiŋuä äquŋgqä iuŋi, tuwä mäwiyqä itmä, kukŋuä awä ätuäkämiŋqeqä.  
\v 20 Kiŋganäŋi, Dämaskasi pmeqä iquau ätuätmä, qänakŋi, Jerusälemä pmeqä iquautä, qua Jutiya iuŋi eeqänäŋä iquautä, itaŋga Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquautä, awä tiiŋä ätumiŋqeqä. ‘He heqä kŋui äkunmäknäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä heqäpiyä. Iŋi ämaqe, he iiŋä ae iquwiŋqä näqŋqä mapŋqe, suqä qäyunä imäkpiyä’ ätumiŋqeqä.  
\v 21 Nyi iiŋä iwimäkqaŋgqeŋqe, Israitqä iqua, nyi hiqäva-imäkqä aŋä iu pmetaŋga, a äŋgiqätpiyi, pizqä bäsanä-tpu imiŋuwiqä.  
\v 22 Nätmatqä eeqänä e ätimäukqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqu yätamäkqä nyiyätqätaŋgi, nyi awä ätuätmä, äpmaka äpätŋqe, täŋga ämaqä yoqä maeqä iquauqätä, yoqä-täŋä iquauqätä hiŋuä iqi yäŋänäqŋqä ätqäumä kukŋuä sä ätqänä. Nyi kukŋuä huitaŋä huisä mätquä itŋqeqä. Oeyä. Kukŋuä nyi awi, Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqä iquatä, Mosisi iqutä hiŋuiqänä, ‘Iiŋä timäuniqeqä’ ätmiŋuwä iuŋqänä ätuätŋqeqä.  
\v 23 Qu tiiŋä ätmiŋuwiqä. ‘Kraisi, ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iqu, täŋä-huŋqä ämetä, äpäkonätä, qua äptepqä iutaŋi aŋgumŋi Iqu-ganä vauäniqeqä. Iqu iiŋä itä, Israitqä iquautä, ämaqä huizi iquautäŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä we-huŋqeŋqä awä tuäniqeqä’ ätmiŋuwiqä. Nyi asä inä ätuätŋqeqä” ätukqe.   
\p
\v 24 Poli iqu kukŋuä iiŋä tuätqätaŋga, Pestusi iqu maŋä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukqe. “Poli iquki, si näqŋqä kuapänä ämetqäŋä iutaŋi, qämä-qämä itqäŋinyä.”   
\p
\v 25 I tquaŋga Poli iqu kimaŋi tii ätukqe. “Ämaqä yoqä naqä-täŋä Pestusi iquki, nyi qämä-qämä miqä iqänä. Oeyä! Nyi kŋuä äŋguä indqänätmä, naqä-qakuä ätqänä.  
\v 26 Ii tiiŋi. Nyi kukŋuä ätuätŋqe, eeqänäŋi zä mäwiqä etaŋgi, ämiqä naqä Akripa iqu-pqä qätä äwiyätä, hiŋuä äqunäqe, näqŋqä ae ämakqeqä. Iiŋiŋqe, nyi zä miqä itmä, kukŋuä jänä äyä ätquänä.  
\v 27 Ämiqä naqä Akripa iquki, si Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwiŋqä quuvqä eqiyätqäŋinyä, maeqiyqä itqäŋinyä? Si quuvqä eqiyätqäŋiŋqe, nyi näqŋqä ae eäŋänä” ätukqe.   
\p
\v 28 Iŋgaŋi Akripa iqu Poli iqueŋi, “Änääŋäŋqäwä?” ätukqe. “Hea wäŋqä ipiŋi, nyi Kraisi Iquenyqä quuvqä eqiyätmä, Iqueqä yoqä-täŋä emqä nyimäkinyä?”   
\p
\v 29 Poli iqu kimaŋi, “Nyi ‘Hea wäŋqäpŋqätiyä, quäuqŋqätiyä?’ kŋuä kuapä mindqäŋqä iqänä” ätukqe. “Nyi Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tiiŋä tumqänä. ‘Si äminyiyätqäŋä-paŋi, ämaqä naqä tqutä, ämaqä qätä änyiyätqäŋuwä iquatä, anä pmayä.’ Itaŋga he eeqänäŋi, nyitäŋi, asänäŋä iiŋä pmetuŋquä änyiŋgi. Iŋäqe he guä hikiqiyäuqaŋgpi pmapŋqä diŋqe, manyiŋgqiyä” ätukqe.   
\p
\v 30-31 Iŋgaŋi ämiqä naqä Akripa iqutä, qua iu miqä Pestusi iqutä, Benasisä, itaŋga ämaqä qutä anä äpmamiŋuwä-pqä iqua, pämä ätqäpiyi, aŋä hiqŋqä ique äväma äwäpu tiiŋä ätŋguwi. “Ämaqä tqu suqä quvqä hui imäkqäqäŋqänä, äpäkonätŋqä iuŋqätä, ä guä kiqiyäupŋqä iuŋqe, hmanjqä.”   
\p
\v 32 Itaŋga Akripa iqu, Pestusi iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Iqu, ‘Nyi Sisa iqu nyiwäseyätŋqä änyiŋgiyä’ matqä-säpi, guä kiqiyäueqä aŋi ävämetä, qanyinä pmequäniŋgä.”   
\c 27  
\ms1 Poli iqueqä qaŋä Romäŋqä äukqeŋqä (27:1-28:16)  
\s1 Qu, Poli ique Romäŋqä ätuma upŋqä, yimbaeu ätkamäupu, äukuwi  
\p
\v 1 \fig |src="GPS_Paul4-BW_variables_Menya.ai" size="span" ref="Wäuŋuiŋqä 27:1" \fig*Qu nenyqe, “Iqua qua Itali iuŋqä yimba iu iŋganä upŋqeqä” ätpiyi, Poli iquesä, ämaqä guä äkiqiyäukuwä huizi iquautäŋi, mäkä-iqeu miqä hŋqueqä hipa iu äwikuwi. Iqueqä yoqe, Juliyusi ique. Iqu Sisa iqueqä mäkä-iqä 100 iquau miqä ique.  
\v 2 Iŋgaŋi ne yimba aŋä-himqä Aträmitiumätaŋä hŋque ätkamäukque. Nesäŋi, ämaqä Tesälonaika qua Masendoniya iutaŋä hŋqutä anänji. Iqueqä yoqe Aristakusi ique. Yimba iqu, aŋä-himqä, qua naqä Eesiya iu mätnätaŋgä iquauŋqä wätŋqä iqaŋgi, ne äväma äukqe.  
\v 3 Awiŋgaŋi ne aŋä-himqä Saitonä iu iuäqämakque. Iqiŋi Poli iqu, iqueqä näueqä iquau äwimetä, iquauqä yätamäkqä metŋqä diŋqe, Juliyusi iqu ique äŋguänäŋä iwimäkätä, ‘Ŋŋqä’ ätukqe.  
\v 4 Ne Saitonä ävämeni, yuŋuä änavqutäwqatqaŋga, yimba iqu qua Saplusi iuŋi tuwä iŋgisa äpäukqe.  
\v 5 Itaŋga ne qua Silisiya iŋgisatä, Pambiliya iŋgisatäŋi, eqä-pŋä iuŋi äkeni, aŋä-himqä Maira, qua Lisiya iu ätimäukque.   
\p
\v 6 Iqiŋi mäkä-iqeu miqä Juliyusi iqu, aŋä-himqä Aleksandiya iutaŋä yimba, qua Itali iuŋqä wätŋqä iqaŋgqä hŋque ämoqumueqe, ne änätmaŋi, ique ätkamäukque.  
\v 7 Iŋgaŋi ne iqi ävämaŋi, hiunji hŋquauŋi yuŋuä yäŋänäqŋqä quŋgaŋgqä iutaŋi, yimba iuŋi qaŋä qeiqi-qeiqi äukqe. Yimba iu wäuŋuä imäkqä iqua, wäuŋuä yäŋänäqŋqä iqaŋgä, ne aŋä-himqä Nindusi-täŋä iŋgisa ätimäukque. Iqisaŋi, yuŋui a änakiqätätä, ne äwatuŋque änä maeqä iqaŋgi, eqä-pŋä maŋä iuta äväma, eqä-pŋä iu äwani, qua eqä-pŋä awä iqi witaŋgqä iŋgisa ätimäukque. Qua iqueqä yoqe, Kritä. Iŋgisa äwaqe, Salmone iuŋqä äktäutaŋgqä iu ämäwqätäuani, Kritä iuŋi mäwqä iŋgisa ätimäukque.  
\v 8 Ämaqä yimba iu wäuŋuä imäkqä iqua, wäuŋuä tnäŋä imäkqaŋgä, ne eqä maŋi iu äwätanä, aŋä hŋque qe ätimäukque. Kiqä yoqe, “Aŋä yimba iuäqämeqä äŋguänäŋiqä” ätmiŋuwi. Ii aŋä-himqä Lasea-täŋä qäqiqiyi.   
\p
\v 9 Qaŋä qeiqi-qeiqi wätqätaŋgu, hiunji kuapänä ae äpäwqaŋgaŋi, itaŋga hiunji naqä, Israitqä iqua buayä maŋqä ipŋqä pmua imäkqä iqu\f + \fr 27:9 \ft Hiunji iqueŋi, Israitqä iqua, Goti Hanjuwä Iqu haŋä-iqä quwqä suqä quvqä iutaŋi huätä ämamäukqeŋqä kŋuä indqänäpu, buayä maŋqä imiŋuwi.\f* ae äpäwqaŋga, hea yimba äŋguä uwqe, qäpu ekqe. Iutaŋi, Poli iqu iquauŋi, näqŋqä tiiŋä äwikqe.  
\v 10 “Ämaqä iquenyä, nyi näqŋqä ae ämeŋänä. Ne täŋga watque, haŋä-iqä naqänäŋi ämoqumuetanä, nätmatqä kuapänäŋi qui imäknäŋqiyä. Yquayäŋqätä, yimba iiŋqätänä, matqä iqänä. Neyaqä häŋä-pmeqä-pqe inänjqä.”  
\v 11 Iŋäqe mäkä-iqeu miqä iqu, Poli ique qätä mäwiyqä itä, yimba iu miqä iquesä, yimba iutaŋä kawiquesä, qätä äwikqe.  
\v 12 Yimba iuäqämeqä aŋä iuŋi, yuŋuä naqänäŋä quŋgaŋga, äŋguänäŋä hmanjqä. Iutaŋi, ämaqä yimba iu äpmamiŋuwä iutaŋä kuapänäŋä iqua, kukŋuä naqä-hŋqunä imäkäpu, tiiŋä ätŋguwi. “Ne aŋä täuŋi äväma, aŋä-himqä Piniksi iu ätimäuanä, yuŋuä naqänäŋi qäpu quŋgaŋgaŋqä, ne iu pmetuŋqueqä.” Piniksi, ii yimba iuäqämeqä aŋä äŋguänäŋä eä, qua Kritä mäptqä timäuqä mäwqä iŋgisanji. Iu timäuqäŋqe, yimba iquauqä hänaqe, iŋgi-iŋgisa änyä.   
\s1 Yuŋuä naqä äqunätä, eqä ämŋga äpekqeŋqä  
\p
\v 13 Yuŋuä mäptqä timäuqä mäwqä iŋgisaŋi, haŋuä äquŋgaŋgi äqumbiyi, qu, “Ne äwatuŋqueŋqe, qäyunjqä” ätnäpu, yimba a kiqätqä japiŋi eyqiyämepu, Kritä-täŋä iu eqä maŋä iu äukuwi.  
\v 14 Iŋäqe ne kiŋä nämä mäwqäŋga, yuŋuä yäŋänäqŋqä, qua Kritä-täŋä iŋgisa ätimäukqe. Yuŋuä iiŋqe, qu, “Yuŋuä mäptqä timäuqä mäwqä awä iqisaŋä yuŋuiqä” ätmiŋuwi.  
\v 15 Iŋgaŋi yuŋui, yimba iqueŋi, yäŋänäqŋqä yqutäuqaŋga, yimbae yuŋuä timäuqäŋgisaŋqä yikti-yakti mianätani, änä mäwqä iani, ne yuŋui yimba ique qäyä yqutäutŋqä hiŋuinä qe äquŋgque.  
\v 16 Ne iiŋä iqa äwani, qua wäŋqä hmbu eqä awä iqi witaŋgqä-täŋä qäqi ätimäukque. Kiqä yoqe, Kauta. Ipi ämäwqätäuani, qua ipu yuŋui äminyeqaŋga, ne wäuŋuä tnäŋä itanä, yimba wäŋqä qänaki äpmiŋqä ique eyqiyämakque.  
\v 17 Iŋgaŋi yimba iu wäuŋuä imäkqä iqua, ique haqeqi ämaepiyi, guä yäŋänäqŋqä äkiqiyäuekuwi. E imäkpiyi, yimba naqä iqu qui mimäkŋqä yätŋqä diŋqe, guä äukoquväpu hatŋä äquqotäuekuwi. Itaŋga yimba iu wäuŋuä imäkqä iqua, “Ne qua naqä Aprika-täŋä qäqiqi ätimäutanä, hikä weä eqä yäpä mäŋgisa äwiŋqä iu evqänätanä pmeŋqunä” kŋuä indqänäpu, zä kiiŋä ipu, tapätapä naqe mändi äquvätqiyäwatäpu, yuŋui äyqutäwatätŋqänä hiŋuinä äquŋguwi.  
\v 18 \fig Iŋgaŋi yuŋuitä, eqä ämŋga äpeyätäqetä, yäŋänäqŋqä änäyqutäwatätä, popuä qe änakiqäkqe.|alt="ship battered in storm" src="IB-120.jpg" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="27:18" \fig*Iŋgaŋi yuŋuitä, eqä ämŋga äpeyätäqetä, yäŋänäqŋqä änäyqutäwatätä, popuä qe änakiqäkqe. Iiŋiŋqe awiŋgaŋi, ämaqä yimba iu wäuŋuä imäkqä iqua, yquayi eqä-pŋä iu mamäupŋqä ipäqäkuwi.  
\v 19 Itaŋga awiŋga-mändaŋi, iqua äwäwa kiiŋä ipu, nätmatqä yimba äŋguä wätŋqä imäkqä iutaŋi tnämäupŋqä ipäqäkuwi.  
\v 20 Hiunji kuapänäŋä iquauŋi, mäptqetä, qätäqueqetä, qaquvqä ktqä pmuätäutqätaŋga, yuŋui yäŋänäqŋqä änäyqutäwatätä, popuä änakiqäka uwqaŋgqeŋqä, ne kŋuä tiiŋä indqäŋgque. “Ne häŋä mäpmeqä, eeqänäŋi qui imäknaŋqunä.”   
\p
\v 21 Ämaqä iqua buayä maŋqä äpmaka pätqätaŋguwäŋga, Poli iqu iquauqä awä iqisa pämä ätqäuqe, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä iquenä, he nyaqä kukŋui qänaknä ipu, Kritä iu mävämeqä-säpi, haŋä-iqä naqänäŋä tä mänemeqä itä, itaŋga nätmatqä eeqänäŋi, eqä ique mävqä iquaniŋgä.  
\v 22 Iŋäqe täŋgaŋi, nyi tiiŋä hitmqeqä. He äwqä haŋuä eŋgaŋguti pämä yäŋänäqŋqä tqäpiyä. Nesaŋä hŋqu qui mimäkŋqä yäŋqiyä. Yimba iqunä qui imäknäŋqiyä.  
\v 23 Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä iqunä, Iqueqä yoqe haqeqä ämamäutŋqeqä. Itaŋga hea tqueŋi, Iqueqä eŋätqä hŋqu äquvepätä nyi-täŋä qäqä täqi ätqäuä, tii ändqiyä.  
\v 24 ‘Poli iquki, si zä miqä panä! Si äwätnä, ämiqä naqä Sisa iqueqä hipeŋuä iqi tqäutŋqinyä. Qätä tiiŋä-pqä inä nyiyä! Ämaqä eeqänäŋä, sitä anä äpmeŋuwä iqua, qui mimäkŋqä ipŋqä diŋqe, Goti Hanjuwä Iqu saqä tääqe qätä ae äkiyqeqä’ ändqeqä.  
\v 25 Nyi Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä tiiŋä eqiyätqäŋänä. Iqu ändqä-pa eeqänäŋi ätimäuŋqiyä. Squ miqä yäŋqiyä. Iiŋä ändqeŋqe, he qokä iquenä, zä miqä ipu pämä yäŋänäqŋqä tqäpiyä.  
\v 26 Yuŋui yimba ique ävqutäwatqaŋga, ne qua eqä awä iqi äwiŋqä huiu evqänätanä pmeŋqunä” ätukqe.   
\p
\v 27 Heatqä kuapänä 14 iuŋi, yuŋui eqä-pŋä naqä iu äneyqiyäma ikitqätaŋgi, heatqä quaesqä hiqaŋgaŋi, yimba iu wäuŋuä imäkqä iqua, “Yimba iqu eqä maŋä-täŋä qäqiqi ae ätimäuqiyä” kŋuä indqäŋguwi.  
\v 28 Kŋuä e indqämbiyi, qu, “Eqä-pŋä yäpä mämŋi, mämdiyä, qäqiqätiyä” tpu, iwäsäuqe ätnämäupiyi, kiqä hiqŋqe 40 äquŋguwi. Yimba wäŋqäpu nändi tii uwqaŋga, qu iwäsäuqe aŋgumä ätnämäupiyi, hiqŋqe 30 äquŋguwi.  
\v 29 Iŋgaŋi yimba iqu hikä kuapänäŋä knätaŋgqä iu evqänätä, qui imäkŋqä iiŋqe, iqua zä wiŋgaŋgi, yimba a kiqätqä japiŋä hŋquaqui-hŋquaqui yimba iqueä tuwä iŋgisa qe ätnämäukuwi. Iiŋä imäkpiyi, mäptqe maqänä timäutŋqeŋqe, tääqä ätqämanmiŋuwi.  
\v 30 Iŋgaŋi iqua yimba ique quwqä-quwänä ävämapŋqä ipu, “Ne yimba a kiqätqä japiŋä iqueqä himäŋgisa tnämatuŋqueqä” quaŋgä änatäpu, yimba wäŋqä ique mämä quveqätŋqänä ävquatäwatkuwi.  
\v 31 Qu iiŋä imäkätqätaŋguwäŋga, Poli iqu mäkä-iqeu miqä iquesä, mäkä-iqä iquautä, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä näŋua, yimba tque ävämapŋqä iquwi, he qui imäkmbŋqäuä. Iqua yqänä äpmeŋuwi, he qui mimäkŋqä ipŋqäuä.”  
\v 32 Iiŋä tquaŋga, mäkä-iqä iqua, yimba wäŋqä iqu eqä-pŋä iu äpäknätä hiŋginäwa äŋgua wetŋqä, guä ique a kiqätmiŋqe ätäväwatkuwi.   
\p
\v 33 Mäptqä timäutŋqä iqaŋgaŋi, Poli iqu ämaqä eeqänäŋä iqua buayä bŋqä kŋuä ävätä, tiiŋä ätukqe. “Hiunji 14 päwäqaŋga, he ‘Ne äänä nemeŋqutiyä’ tpu hiŋuä äqämbu äpmapu, buayä maŋqä itqäŋuwiqä.  
\v 34 Iiŋiŋqe nyi he kukŋuä yäŋänäqŋqä etqänä. He häŋä pmapŋqä diŋqe, buayä hui ämepu bŋqäuä. Qätä nyipiyä! Hiqä nyuäŋä iutaŋi, dä hŋqu qui mimäkŋqä yänä. Oeyä. He eeqänäŋi, häŋä pmapŋqäuä” ätukqe.  
\v 35 Iqu iiŋä ätuäqe, bretqä ämetä, eeqänäŋä iquauqä hiŋuä iqi, Goti Hanjuwä Iquenyqä ‘äŋguiqä’ ätuäqe, änätŋqä qe ipäqäkqe.  
\v 36 Iŋgaŋi ämaqä huizi iqua-pqe äwqä äŋguänä imbiyi, buayä ämepu qe äŋguwi.  
\v 37 Yimba iuŋi, ne ämaqä 276 äpmamiŋque.  
\v 38 Qu buayi äwqä änäpäkpiyitaŋi, yimba iqu haŋä miqä itŋqä diŋqe, kuä-witqä yquayä pŋqä wiqä iu äwämiŋqe, eqä-pŋä bu ämatnämäukuwi.   
\s1 Yimba iqu qui imäkŋgaŋga, ne qua iu äŋguä ätimäukqueŋqä  
\p
\v 39 Mäptqä ae ätimäuqaŋga, yimba iu wäuŋuä imäkqä iqua, qua iquenyqä maqŋqä epu, “Äkiutiyä” tpu ikuwi. Itaŋi äuktäutaŋgqä yäŋiŋi hikä weä äyä witaŋgi äquŋguwi. E äqumbiyi, qu, “Yimba iqu äwätä iu evqänätŋqä diŋqe, ne qäyunä imäkatuŋquätiyä, ä mimäkqä yatuŋquätiyä?” kŋuä indqäŋguwi.  
\v 40 Yamwiqä ipŋqä diŋqe, qu yimba a kiqätqä japiŋä\f + \fr 27:40 \ft 27:29\f* gue mŋä ätäväpu, eqä-pŋä iu ävquatämäukuwi. Iŋgaŋi yimba ique hänaqä ämotquamiŋiyä iquaquiyqä gue ewepu, itaŋga yuŋui yimba ique ätuma wätŋqe qu tapätapä naqä ique aŋgumä ävatmäkäpu ävquatäwatkuwi. Qu iiŋä ae imäkpiyi, yimba iqu hikä weä iqi timäutŋqä äukuwi.  
\v 41 Iŋäqe, yimba iqu hikä weä eqä yäpä mäŋgisa witaŋgqä iu evqäŋgqe. Itaŋga kiqä himi hikä weä iu evqänätä iqi pmetaŋga, kiqä tuwäŋgisaŋi eqä-pŋä iqu ämnätä äpäsäqisätäqe qui imäkkqe.  
\v 42 Iŋgaŋi mäkä-iqä iqua ämaqä guä äqiyänmiŋuwä iquautaŋä hŋqu eqä äŋgua äwätä, zä uwqeŋqä, iquau pizqä päkpŋqä kŋuä indqäŋguwi.  
\v 43 \fig Ne eeqänäŋä iqune eqä-pŋä iutaŋi, äŋguänäŋä iuäqämakque.|alt="shipwreck" src="ib04218.tif" size="col" loc="Ac 27:43;44" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="27:43" \fig*Iŋäqe iquauqä ämiqä Juliyusi iqu, Poli iqu häŋä-pmeqäŋqä äwinyätä, iquauqä äwiŋqä iutaŋi, mimäkqä ipŋqä iwimäkkqe. Ämaqä eqä-pŋä iu äŋgua uwqäŋqä näqŋqä iquauŋi, qu-ganä ikuapmäupu, äŋgua upŋqä ätukqe.  
\v 44 Itaŋga ämaqä huiziquauŋi, zä-yäŋitä, yimba qui imäkŋgqä itä, a ämaqätäpu, äŋgua äwäpu qänaki iuäqämapŋqä ätukqe. Ne iqu änatqaŋgqä-pa iiŋä imäkani, ne eeqänäŋä iqune eqä-pŋä iutaŋi, äŋguänäŋä iuäqämakque.   
\c 28  
\s1 Poli iqu, qua eqä-pŋä awä iqi, Malta iu äpmamiŋqeŋqä  
\p
\v 1 Äŋguänäŋä iuäqämeni, näqŋqä tiiŋä ekqueqä. Qua eqä-pŋä awä iqi, kiqä yoqe, Malta ivqä.  
\v 2 Itaŋga ämaqä qua iutaŋä iqua, suqä äŋguänäŋi tiiŋä inetquakuwi. Piyä äqiyätä, isqä imänätqätaŋgqeŋqä, iqua tä ikepu, ne yeeqä äneyätmakuwi.  
\v 3 Iŋgaŋi Poli iqu tä hui aquvä ämaqiyätä, tä hänaqä äsätaŋgqä iu äväuekqe. Qänjaŋuä hŋqu, tä yäpä iŋgisa äwämiŋqe, tä tnäŋä uwqaŋgaŋga, yäpaqäŋgisa ätimäuäqe, Poli iqueä hipa iu hiquaŋä ätutquvä qe äqiyämämiŋqe.  
\v 4 Ämaqä iqisaŋä iqua, hiŋuä iiŋä äqumbiyi, quwqä-quwä tiiŋä ätŋguwi. “Hiŋuä qumbiyä! Tqu, ämaqä pizqä päsqä-qu etaŋgi, iqu eqä-pŋä iu mäpäkoŋqä iqä-qe, neqä goti suqä quvqeŋqä kima vqä ii, iqu häŋä yqänä pmetŋqä iiŋqe, mäwiŋqä iqiyä” ätkuwi.  
\v 5 Iŋgaŋi Poli iqu qämakä iqueŋi, tä iuŋqä qe ätasäwqatkqe. Iŋäqe nätmatqä hui iqueŋi, mäwimeqä ikqe.  
\v 6 Qokä-apäkä iqua, “Poli iqueqä huiwi ppäkä nyquaŋguti, iqu qua iqi äpäknätä äpäkonäŋqiyä” tpu ipu, hiŋui hŋgaŋqä äqumbu äpmamiŋuwi. Iqueqä huiwiuŋi, nätmatqä hui mäwimeqä äyä iqaŋgi äqumbiyi, “Tqu, goti hŋqueqä” ätŋguwi.   
\p
\v 7 Qua tqu-täŋä qäqiqiŋi, ämaqä qua iu äpmamiŋuwä iquau miqä iqueqä quae. Iqueqä yoqe, Pupulusi ique. Ämaqä iqu iqueqä aŋiuŋqä änätma äwäqe, hiunji hŋquaqui-hŋqueŋä iquauŋi, äŋguänä äminemiŋqe.  
\v 8 Iŋgaŋi Pupulusi iqueqä kaniqu huiwä dŋätä, zä-qunätä itä yaqä äwämiŋqe. Poli iqu ique äwimeqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätuätä, hipae haqeqi äwiyätä, ique äŋguä iwimäkkqe.  
\v 9 Iqu iiŋä imäkqaŋga, ämaqä täŋä-yaqä äwämiŋuwä, qua iutaŋä huizi iqua-pqe, Poli ique äwimeqaŋguwäŋga, iqu iquauŋi äŋguä inä iwimäkkqe.  
\v 10 Iqu quŋi äŋguä iiŋä iwimäkqaŋgqeŋqä, qu neŋi, suqä äŋguänäŋinä inemäkkuwi. Qaŋuä hŋquaqu-hŋque ae äpäwqaŋga, ne yimba iu ävämetuŋquä iqauŋgua, nätmatqä äwa imiŋquä isua yätamäkqä änekuwi.   
\s1 Poli iqu, Romä iu ätimäukqeŋqä  
\p
\v 11 Ne qua Malta iuŋi, qaŋuä hŋquaqui-hŋque ae äpmenitaŋi, yimba aŋä-himqä Aleksandiya iutaŋä hŋque ätkamäuätanä äukqe. Yimba iqu yuŋuä naqänäŋäŋgaŋi qua iu äpmamiŋqe. Iqueqä himäŋgisaŋi, goti Susi iqueqä ymeqä qäyawä iquaquiyqä ktqä-täŋiqä.  
\v 12 Ne äwani, aŋä-himqä Sirakyusi iu ätimäuani, hiunji hŋquaqui-hŋque äpmakque.  
\v 13 Iqiŋi ävämeni, aŋä-himqä Reŋgiumä iu ätimäukque. Awiŋgaŋi yuŋuä, mäptqä timäuqä mäwqä iŋgisa quŋgaŋga, iqi ävämeni, hiunji hŋquaqui qaŋä äwani, aŋä-himqä Puteoli iu ätimäukque.  
\v 14 Iqiŋi ne quuvqä heqiyqä iquau äwimeqauŋgua, qu ne hiunji 7 anä pmetuŋquä yatŋqä änekuwi. E äpmenitaŋi, ne iquau ävämaŋi, aŋä-himqä naqä Romäŋqä äukqe.  
\v 15 Quuvqä heqiyqä Romätaŋä iqua, qu nenyqä, “Qaŋä äpätqäŋäuä” tqaŋgä äwipiyi, hänaqä awä iqi äminatuŋquä äpkuwi. Iŋgaŋi qutaŋä hŋquatä maketqä aquväqŋqä, kiqä yoqe Apiyusi iu qe ämiŋgque. Itaŋga huizi iquatäŋi, ne aŋä, ‘Hiqaqä Yakuä Äwämä Uwqä Hŋquaqui-hŋqueyqä’ ätmiŋuwä iu qe ämiŋgque. Poli iqu iquau hiŋuä äqunäqe, iqu Goti Hanjuwä Iquenyqä “äŋguiqä” ätätä, iqueqä äwqe yäŋänäqŋqä ämakqe.  
\v 16 Itaŋga, ne Romä iu ätimäuani, yäpä iŋgisa uwqauŋgua, ämaqä Romä iu miqä iqua, Poli iquenyqe, “Iqu aŋä hŋque kiqä-kiuänä pmetaŋguti, mäkä-iqä hŋqu hiŋuä äqunä ämiquätŋqeqä” ätkuwi.   
\s1 Poli iqu, Romä iu kukŋuä awä ätumiŋqeŋqä  
\p
\v 17 Poli iqu Romä iuŋi, hiunji hŋquaqui-hŋque ae äpmeqetaŋi, iqu Israitqä iqi äpmamiŋuwä iquauqä naqä iquau tääqä ätuätumakqe. Qu aquvä ae äqäŋgaŋguwäŋgaŋi, iqu iquauŋi tii ätukqe. “Tatqä-guäkauä, Israitqä iquneqä yoqetä, neqä atqä-awäkauqä suqä-pqetäŋi, mändi kittqämqä diŋqe, nyi suqä quvqä hui mimäkqä imiŋqeqä. Iŋäqe qu nyi Jerusälemä iu guä äŋgiqiyäupu, Romätaŋä iquauä hipaeu äpmuatänjikuwiqä.  
\v 18 Itaŋga Romätaŋä iqua nyaqä maŋi qätä änyiyäpu, ŋqä suqeŋqä näqŋqä mapŋqä yatŋqä änyipiyi, hiŋuä tiiŋä äŋqäŋguwiqä. Nyi pizqä bäkpŋqä diŋqe, nyaqä suqä quvqe aaŋqä etaŋgi, qu nyi huätä nyivquatämäupŋqä ikuwiqä.  
\v 19 Iiŋä iqaŋguwiŋqe, Israitqä iqua, Romätaŋä iquau äkasuwä tquaŋguwäŋgaŋi, ŋqä nyämaqeuŋi, nätmatqä huiŋqä kukŋuä mitmqe hma qäyä hitaŋgqä-qe, hänaqä miŋqä iqaŋgi, nyi ‘Nyaqä kukŋui, ämiqä naqä Sisa iqu änyiwäseyätŋqeqä’ ätkqeqä.  
\v 20 Nätmatqä iiŋi, nyi näunäŋämä änyimakqä etaŋgi, nyi he hiŋuä eqänätmä kukŋuä hitapmätmä tääqä iiŋqä etätmeqä. Israitqä eeqänäŋä iqua, nätmatqeŋqä kŋuä yäŋänäqŋqä ämepu hiŋuä äqämbu äpmeŋuwä iuŋqe, nyi-pqe inä äqänmä äpmeŋänä. Nyi a tä äŋgiqätäŋqe, kiqä quati, iquesanänjqä” ätukqe.   
\p
\v 21 Iqu iiŋä tquaŋga, qu iqueŋi tiiŋä ätukuwi. “Ämaqä Jutiyataŋä iqua, sinyqä awä natpŋqe, pipa hui maqiyqä ikuwiqä. Itaŋga Israitqä iquautaŋä hŋqu äpätä, sinyqä kukŋuä quvqä hui mänatqä ikqeqä.  
\v 22 Israitqä iqunesaŋä hŋqua, kŋuä änyä-häŋi indqäŋgaŋguwiŋqä, ämaqä qua eeqänäŋä iutaŋä iqua, kukŋuä ququvqä ätätqäŋuwiqä. Ne iiŋqä näqŋqä metuŋque, si tqä kŋuä indqäŋqe awä tqaŋgtqe, qätä kiyatuŋquä äpqunä” ätukuwi.   
\p
\v 23 Qu hiunji hŋque atäuŋuä ipiyi, ämaqä kuapänäŋi, aŋä Poli iqu pmetaŋgqä iuŋqä iŋga äpkuwi. Qu ziŋuitä äpmakuwi, awiyqeuŋqä äpmetqutpiyä iuŋi, Poli iqu Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋqätä, Jisasi Iquenyqätä, näqŋqä qeiqinyä äwikqe. Qu Jisasi Iquenyqä näqŋqä äŋguä ämepu quuvqä hiqäpŋqä iiŋqe, iqu kukŋuä-suqä Mosisi iqu äqäkqeutatä, Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwä iutatä, ämetä, awä ätumiŋqe.  
\v 24 Iqu awä iiŋä ätumiŋqä iiŋqe, ämaqä hŋqua, “Kukŋuä tä, qäyunä ätqiyä” kŋuä indqäŋgaŋguwäŋga, huiziqua iqueqä kukŋuiŋqä quuvqä maeqiyqä ikuwi.  
\v 25 Iquauqä awä iqisaŋi, qu kukŋuä mäkä äunäpiyitaŋi, ävämapŋqä iqaŋguwäŋga, Poli iqu kukŋuä hui inä qe ätukqe. “Dŋä Äŋguä Iqu, kukŋuä naqä-qakuänäŋi, tawäkau äyä ätukqeqä. Iqu hiŋuä-tqä Asayä iqueqä maŋitaŋi, tiiŋä ätukqeqä.   
\pi1
\v 26 ‘\qt Qokä-apäkä iquauŋqä äwätnä, tiiŋä tuvä. “He kukŋuä qätä äwika äwäpiyä-qe, kiqä quatiŋqe änyä maqŋqä hipnuwiqä. He hiŋuä äquŋgua äwäpiyä-qe, nätmatqä hŋquenyqe näqŋqä maeqä ipnuwiqä.\qt*”  
\v 27 \qt Ämaqä iiŋä iqua näqŋqä äŋguä mämeqäŋqe, quwqä nyuäŋi woyqä ae imaqundäŋgqeqä. Kukŋuä qätä äŋguä mäwiyqäŋqe, quwqä qäte, ae imaqundäŋgqeqä. Nätmatqä hiŋuä äŋguä mäquŋquä ipŋqe, quwqä hiŋuä-pqe, ae yämaqundi iŋgqeqä. Qu iiŋä mimäkqä-säpi, quwqä kŋui äkunmäknäpu, Nyinyŋqä aŋgumä quvepqaŋgpi, ga Nyi iquauŋi äŋguä iwimäkqäminjqä.\qt*’\f + \fr 28:27 \ft Asayä 6:9-10\f*   
\m
\v 28 Iŋäqe he näqŋqä tiiŋä hipŋqeqä. Goti Hanjuwä Iqu ämaqä aŋgu itmetŋqä imäkätŋqeŋqe, Iqu ne Israitqä iqune qäyä etaŋgi huiziquauŋqe, kukŋuä ae ändowatkqeqä. Kukŋuä iiŋi, qu qätä wipnuwiqä.”  
\v 29 Poli iqu iiŋä tquaŋgi äwipiyi, iqua iqueŋi ävämakuwi.   
\p
\v 30-31 Quväukuä hŋquaquiŋi, Poli iqu aŋä ämätkqä kanique mbqä ävätä, iu äpmamiŋqe. I pmetaŋgqäŋga ämaqä ique äwimeqaŋguwä iquauŋi, iqu yeeqä ävätmetä, Goti Hanjuwä Iqunä ämitŋqä iuŋqä kukŋui, zä miqä, pemä itä, awä ätuätä, itaŋga Naqä Jisasi Kraisi Iquenyqä näqŋqä äwimiŋqe. Iqu iiŋä tqaŋgqeŋqe, ämaqä hŋqu pmua mäwimäkqä imiŋqe.