\id 2TH - Menya [MCR Carl R Whitehead] 
\h 2 Tesälonaika 
\toc1 Tuwaŋuä, Poli iqu qänakŋi  2 Tesälonaika  pmeqä iquauŋqä äqäkqe 
\toc2 2 Tesälonaika 
\mt2 Tuwaŋuä, Poli iqu qänakŋi  
\mt1 2 Tesälonaika  
\mt2 pmeqä iquauŋqä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Näqŋqä-täŋä iqua, kŋui tiiŋiŋqä indqänätqäŋä. Ämaqä, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aŋä-himqä Tesälonaika iu äqänmiŋuwä iqua, “Jisasi Iqu aŋgumä pätŋqä itqätaŋga, nätmatqä äkitaŋi timäuŋqutiyä” tpu, kŋuä kuapänä indqänmiŋuwi. Hŋqua tiiŋä ätukuwi. “Naqä Iqueqä hiunji ae ätimäuqeqä.” Itaŋgi Poli iqutä, Silasi iqutä, Timoti iqu-pqe, iqua quwqä kŋuä indqäŋqä iuŋi, jänä iwimäkpŋqä tuwaŋuä tä äqäkuwi.  
\ip Poli iqu, “Hiunji iqu, matimäuqä, yqänänjqä” ätätä äqäkqe. “Hiunji iquesa kiŋganäŋi, ämaqe, hŋgisanäŋi, kuapänä itqätaŋgä, suqä quvqä huitaŋä-huitaŋi, kuapänä timäuŋqiyä. Iŋgaŋi ämaqä kukŋuä-suqeuŋi hŋgisanä iqä hŋqu ätimäutä, Jisasi Iquenyqä mäkäŋqä yäniqeqä.”  
\ip Poli iqu, qokä-apäki quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyäpu, haŋä-iqä mapŋqä iiŋqä, ätukqe. Iqueqä äwiŋqe, qu wäuŋuä yäŋänäqŋqä ipu, quwqä-quwä mimbŋqe. Ii, iqueqä-kiuätä, iqutä wäuŋuä anä iqä iquatä, imäkmiŋuwä-paŋiyi. Ga qu wäuŋuä imäkpŋqetä, hŋquau yätamäkqä wipŋqä iiŋqetäŋi, enyqä mäwimäkqä ipŋqä äwiŋgqe.  
\c 1  
\s1 Poli iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä  
\p
\v 1 Tuwaŋuä tä, nyi Poli iqundä, Silasi iqutä, itaŋga Timoti iqutä, ne henyqä äväwqatqu. He Goti neqä Apiqueqätä, itaŋga neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqätä, epu, aŋä-himqä Tesälonaika iu aquvä äqänätqäŋuwä iquenŋqä.  
\v 2 Goti Hanjuwä neqä Apiqutä, itaŋga Naqä Jisasi Kraisi Iqutä, qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapäsinyä, äwqä haŋuä imbu pmepŋqä emäkqinyä.   
\s1 Poli iqu, Tesälonaika iqua quuvqä eqäkuwiŋqä, yeeqä ikqeŋqä  
\p
\v 3 Neyämaqäuä, heyaqä quuvqä heqiyqe, haqä yändi äpeyqeŋqätä, itaŋga suqä ämaqeŋqä äwiŋqä iquesaŋi, hiqä-hiuäŋqä kiiŋä enyätŋqä iqu-pqe, yänä-yänä päyätqätaŋgqeŋqe, ne Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” ätuätqäŋu. Suqä ne ii imäkätuŋquä iqu, aaŋä qäyunäŋi.  
\v 4 He iiŋä itqäŋuwiŋqe, ne ämaqä Goti Iqueqä yoqä du aquvä äqänätaŋguwä iu äwimayäkitanäŋgaŋi, ne henyqä yeeqä itanä, heyaqä yoqe haqeu ämaetanä, tii ätätuŋque. “Ämaqä ii, quvqä itqueqaŋgä haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋä qäyä ämepu, quuvqä heqiyqe mävquatämäuqä, a yäŋänäqŋqä äqätäŋäuä.”   
\s1 Goti Iqu, suqeu qäyunä iwäsäuniqeŋqä  
\p
\v 5 He iiŋä imäkätqäŋuwiŋqe, ämaqe näqŋqä tiiŋä ämetqäŋä. Goti Iqu ämaqä eeqäpnä iwäsäutäqäŋgaŋi, suqä jänänäŋä iuta iwäsäuniqeqä. He haŋä-iqe, hiŋgi mämeqä, Goti Iqu henyqe, “He Nyaqä ämaqä naqä-qakuä epu, Nyaqä miqeu pmetpŋqe, qäyunäŋuenjqä” etätäŋqä ämetqäŋä. He Iqueqä miqeu pmetaŋguwitaŋi, haŋä-iqe i emetqäuä.  
\v 6 Goti Hanjuwä Iqu, suqä jänänäŋi, tiiŋä imäkäniqe. Iqu ämaqä, he haŋä-iqä etapätqäŋuwä iquauŋi, kimaŋi inä väniqe.  
\v 7 Itaŋga Goti Iqu he haŋä-iqä e ämetqäŋuwä iquendä, nesä, haŋä-iqe huätä ämamäutä, hapä pmeqä nätapäniqe. Nätmatqä iiŋi, Naqä Jisasi Iqutä, Iqueqä ynaunjqä yäŋänäqŋqä iquatä, qäukuä yätutaŋi tä hänäqä sqä iu ätnäŋäqi äquvepqaŋguwäŋga, imäkäniqe.  
\v 8 Iqu, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä maqŋqä epu, itaŋga neqä Naqä Jisasi Iquenyqä kukŋuä äŋgui qätä mäwiyqä itqäŋuwä iuŋi, kima ävätä, haŋä-iqä tiiŋä väniqe.  
\v 9 Iqua, Jisasi Iqu-täŋä qäqiqi mäpmeqä, Iqueqä yäŋänäqŋqä aaŋä naqänäŋä iqueŋi mämeqä, kiiŋä näŋi qui imäkmbu, hea ique-ique pmetpnuwi.  
\v 10 Haŋä-iqä ii, Naqä Jisasi Iqu aŋgi quvepqaŋganä wimeniqe. Iqu ämaqä, Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Iqueqänä ekuwä iqua, Iquenyqä yeeqä ipu, yäuŋuä naqänäŋä ipu, Iqueqä yoqe haqeqä mamäupnuwäŋqä quvepäniqe. Iŋgaŋi, he kukŋuä ne awä etmiŋque ämepu, quuvqä naqä-qakuä eqiyätqäŋuwitaŋi, he-pqä qutä anä i ipnuwi.   
\p
\v 11 Iiŋä timäutŋqeŋqe, ne Goti Ique tääqä tii ätuätqäŋu. Iqu hiqä suqeu iwäsäuniqäŋgaŋi, “Nyi suqä äŋguä imäkpŋqä tääqä etätmakqe, suqä iuŋi he qäyunä ae imäkätqäŋuwiqä” etäniŋqä tääqä ätuätqäŋu. Itaŋga he wäuŋui, Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwita imäkpŋqeŋqä äwinyätŋqä iqu, Iqueqä-kiuä yäŋänäqŋqä emäkqaŋgi, wäuŋui äŋguänäŋä imäkpnuwäŋqä tääqä ätuätqäŋu.  
\v 12 Ga, he wäuŋuä iiŋä imäkqaŋguwitaŋi, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu, yoqä naqä metŋqätä, he Iquesa inä mapŋqätä tääqä ätätqäŋu. Goti Iqutä, Naqä Jisasi Kraisi Iqutä, henyqä qeqä ätmäkäsinyä, neyaqä tääqä tqetaŋi, äŋguä iiŋä emäkinyä.   
\c 2  
\s1 Ämaqä yäŋänäqŋqä hŋgisanä iqä iqueŋqä  
\p
\v 1 Neyämaqäuä, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu aŋgi äquvepätqäŋga, Iqutä yätqä minaniŋquä iuŋqe, ne kukŋuä hui inä etqu.  
\v 2 Ämaqä hŋqu quaŋgä, “Hea qäyu timäuqaŋgi, neqä Naqä Iqu aŋgi ae äquvepqeqä” etqaŋgqä iuŋqä, yäuŋuä ipu, kŋuä kuapänä mindqäŋqä iqäpnä. Ämaqä iiŋä etätqä iqu nenyqe, “Dŋä Äŋguä Iqu kukŋuä iiŋä iquau äwikqeqä” qäyä etqaŋgqä-qe, ä “Iqua kukŋuä iiŋi, awä ätkuwiqä” qäyä etqaŋgqä-qe, ä “Iqua tuwaŋuä e äqäkuwiqä” qäyä etqaŋgqä-qe, qätä mäwiyqä pa iqäpnä.\f + \fr 2:2 \ft Näqŋqä-täŋä hŋqua, kukŋuä täu tii äkunmäkätqäŋä. Ämaqä iiŋä etätqä iqu, “Dŋä Äŋguä Iqu kukŋuä iiŋä ändapqeqä” qäyä etqaŋgqä-qe, ä iqu kukŋuä awä etätä i qäyä etqaŋgqä-qe, ä iqu nenyqe, “Iqua tuwaŋuä e äqäkuwiqä” qäyä etqaŋgqä-qe, qätä mäwiyqä pa iqäpnä.\f*  
\v 3 Ämaqä hŋqu, he hiŋgi-mända etma wätŋqä iqäqe, wimasiyqäpnä. Naqä Iqu aŋgi mapqäŋga, tii ganä timäuniqe. Ämaqä aaŋä kuapänäŋi, Goti Hanjuwä Ique tuwä äwiyäpu, hŋgisanä itquetqätaŋgua, ämaqä, suqä eeqänäŋä iu mändi äkittqiyätä, tä du qui imäknäniŋqä äwätŋqä iqu,\f + \fr 2:3 \ft Jonä 17:12\f* ätnäŋäqi timäuniqe.  
\v 4 Iqu ätnäŋäqi ae ätimäutäqäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iquesä, goti quaŋgä, ämaqe qoŋä äwoktäumipqä iutä, itaŋga nätmatqä huizi iutäŋi, eeqäpnä mändi äkittqiyätä, ämaqeuŋi, “Nyi nätmatqä eeqänäŋä ämäwqätäuŋänä” tuäniqe. Aaŋä ququvqäŋgi inä timäutŋqänä, Goti Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä iuŋi inä äpeyätä, zä-hawä iu äpme, “Goti hŋquŋqu maetqänä, nyi tä qäqunjqä” tuäniqe.   
\p
\v 5 Nyi hesä anä äpmamäŋgaŋi, “Nätmatqä iiŋä-iiŋä timäuniqeqä” etmiŋqeŋqe, he iiŋqe kŋuä yqänä ämeŋä?  
\v 6 Ämaqä quvqä iiŋä iqu ätnäŋäqi timäuqeŋqe, änä maeqä, qŋqaŋä yätätŋqä Iqueŋqe, hiqä-hiuäŋi näqŋqä ae äyä eŋä. Iqueqä äwiŋqeuŋqä ma, Goti Hanjuwä Iqu hea iqueqä ätimäuqeŋqä imäkqaŋga, iŋganä timäuniqe.  
\v 7 He näqŋqe, täŋgaŋi, yäŋänäqŋqä hŋgisanä iqä iqu, qua täuŋi wäuŋuä zä itqäuä. Goti Hanjuwä Iqu, qŋqaŋä äymitätqä Ique nändi qutesiteqaŋgutqäŋgaŋqe, yäŋänäqŋqä hŋgisanä iqä iqu, wäuŋuä zä yqänä iquänä.  
\v 8 Itaŋga Goti Iqu, qŋqaŋä äymitätqä Ique, nändi qutesiteqaŋgaŋi, ämaqä, suqä eeqänäŋä iuŋi mändi kittqiyätŋqä iqu, ätnäŋäqi timäuniqe. (Qänakŋi, Naqä Jisasi Iqu aŋgi äquvepätqäŋgaŋi, ämaqä iqueŋi, Iqueqä mandŋitä äpäsätä, Iqueqä we-huŋqetä iqueŋi qui imäkäniqe.)   
\p
\v 9 Ämaqä quvqä iiŋä iqu ätnäŋäqi timäuqaŋgaŋi, Setänä iqu yäŋänäqŋqä vqaŋgi, iqu wäuŋui nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋitä, itaŋga ämaqe yäuŋuä ipu, “naqä-qakuä Goti Iquesa imäkqiyä” kŋuä mapŋqä diŋqe, quaŋgä imäkäniqe.  
\v 10 Iqu iiŋä imäkätä, suqä quaŋgä eeqäpnäŋi, qokä-apäkä häŋä-pmeqä mämeqä, äpäkoŋqe mapnuwäŋqä äpmeŋuwä iqua, iquenyqä quuvqä wipŋqä imäkäniqe. Iqua kukŋuä naqä-qakuä, Jisasi Iquenyqä ätäŋqä iuŋi, yeeqä ipu mämeqä itqäŋuwä iutaŋi, äpäkoŋqe mapnuwäŋqä äpmeŋä. Qu kukŋuä iiŋqe, yeeqä ipu ämeqä-säpi, Goti Iqu quŋi, häŋä iqumuatquäninji.  
\v 11 Iiŋä dutaŋi, qu kukŋuä quaŋgä iunä quuvqä heqiyqäpŋqeŋqä, Goti Hanjuwä Iqu, quŋqä nätmatqä qämä-qämä iwimäkätŋqä, naqänäŋä dowatäniqe.  
\v 12 Iqu iiŋi, tiiŋiŋqä imäkäniqe. Qu kukŋuä naqä-qakui mämeqä danä, suqä quvqenäŋi, äŋguä-äŋguä imäkäpiyiŋqä imäkmitpqe, hiunji Goti Iqu ämaqeu iwäsäutäqäŋgaŋi, qu kimaŋi haŋä-iqä mapnuwi.   
\s1 Yäŋänäqŋqä tqäutpŋqeŋqä  
\p
\v 13 Neyämaqä Naqä Iqu äwinyätŋqä iquenä, he häŋä emäkäqumuatäniŋqä diŋqe, Goti Hanjuwä Iqu, nätmatqä mimäkqäŋga, Iqueqä ämaqä epnuwäŋqä atäuŋuä ae etekqe. Iŋi he ämaqä jänänäŋä epŋqe, Dŋä Äŋguä Iquesatä, naqä-qakuiŋqä quuvqä heqiyqä iutatänji. Iiŋiŋqe, ne Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä du, hiunji ique-iqueŋi, Iqueŋi, “äŋguiqä” ätuätqäŋu.  
\v 14 Iiŋä emäkätŋqeŋqe, Goti Hanjuwä Iqu, ne kukŋuä äŋguä awä ätätuŋquä iquesaŋi, tääqä etätmakqe. Iŋi he, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä nätmatqä eeqäpnäŋi, Iqueqä yoqä naqä qonätaŋgqä iutaŋi, he-pqe Iqutä anä meqäŋqe.  
\v 15 Neyämaqäuä, Jisasi Iqueqä kukŋui, neyaqä maŋitatä, ä tuwaŋuä iutatä, etmiŋquä iuŋi, mävquatämäuqä, a yqänä äqätpu, aaŋä yäŋänäqŋqä tqäutpŋqe.   
\p
\v 16-17 Neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqutä, Goti Apiqutä, nenyqe äwqä imdaŋi kiiŋä äwinyätä, itaŋga qeqä ätmäkäsinyä hiŋgi vqetaŋi, neqä äwqä imŋi, yäŋänäqŋqä imäknätanä, nätmatqä äŋguänäŋi nätapätŋqä diŋqä, kŋuä iqä yäŋänäqŋqä ämenä, hiŋuä äqänanä pmetatuŋquä inemäkätqäuä. Iŋi Iqu heqä äwqä imŋi, yäŋänäqŋqä emäkätä, suqä äŋguä eeqäpnä ämepu, kukŋuä äŋgui tqäpŋqä emäkquä.   
\c 3  
\s1 Goti Iqueqä yätamäkqeŋqä tääqä tqueŋqä  
\p
\v 1 Neyämaqäuä, Goti Hanjuwä Iqu, ne yätamäkqä neyquätŋqeŋqä, tääqä tiiŋä tquaŋgpu. Ne neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä kukŋui, ämaqä huizi duŋqä äma äwätanä, awä tquaŋguati, qu he imäkmiŋuwä-pa, “Ii naqä-qakuiqä” quuvqä eqiyäpu, kukŋuä iqueqä yäpä iqi pmetpŋqänä.  
\v 2 Itaŋga ämaqä quvqä iqaŋguwä iquauqä hipa iuta, huätä inetmetŋqä-pqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tquaŋgpu. He Iquenyqä tääqä iiŋä tquäpŋqe, ii ämaqä kuapänä hŋqua, Jisasi Iquenyqä quuvqä maeqiyqä itqäŋuwä iutayi.  
\v 3 Iŋäqe Naqä Iqu ätätqä-pa imäkätqätaŋgi, ne Iquenyqä quuvqä wiyquanä. Iŋi Iqu yäŋänäqŋqä emäkätä, Setänä quvqä imäkqä iqu, quvqä memäkqä yätŋqä, ämeyänä.  
\v 4 Naqä Iqu inemäkqaŋgi, ne henyqe, näqŋqä tiiŋä etqäŋu. “Ne iquau nätmatqä imäkpŋqä maŋä yäŋänäqŋqä ätuätuŋquä imŋi, täŋga-pqe, qänakndaŋä-pqe, äpakänä imäkqäpnuwiqä.”  
\v 5 Goti Hanjuwä Iqueqä suqä ämaqeŋqä äwiŋqä iqueŋqätä, Kraisi Iqueqä suqä haŋä-iqä qäyä ämetä yäŋänäqŋqä tqäuqä iqueŋqätäŋi, Naqä Iqu he näqŋqä äŋguänäŋä metpŋqä emäkquä.   
\s1 Ämaqä wäuŋuä miqä, enyqä itqäŋuwä iquauŋqä  
\p
\v 6 Neyämaqäuä, ne neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueä yäŋänäqŋqe ämenä, kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä etqu. “Ämaqä hiqä quuvqä anä heqiyqetaŋä hui, wäuŋuä miqä, enyqä ipu, itaŋga kukŋuä awä etmiŋquä iuŋi, qänaknä miqä, hŋgisa iqä-qua eäŋuwi, iquatä ikämaŋqä ipu, anä mäpmeqä pambu.”  
\v 7 Ne ii etquque, tiiŋä iutayi. Ne suqä imäkmiŋquä iuŋi, he qänaknä iqa uwqäpŋqeŋqe, hiqä-hiuäŋi näqŋqä ae äyä eŋä. Ne heyaqä awä iqi äpmenäŋgaŋi, enyqä miqä imiŋque.  
\v 8 He nesa haŋä-iqä mämeqä ipŋqä diŋqe, ne heyaqä ymisaŋi mbqä miqä, qanyä ämetanä maŋqä, hiunji heatqe, mbqä wäuŋuä yäŋänäqŋqä itanä, änmiŋque.  
\v 9 Ne yoqä naqä ämenä, “He yätamäkqä nepiyä” etatqä etaŋgqä-qe, mäneŋqä imiŋqe. He nesa näqŋqä ämepu, imäkqäpŋqä diŋqe, ne wäuŋuä yäŋänäqŋqä ii imiŋque.  
\v 10 \fig Ämaqä wäuŋuä miqä, enyqä itŋqä iqu, ymisaŋä hiŋgi mämeqäŋqeqä.|alt="people working in a field/garden" src="BA03017BW.tif" size="col" loc="1 Thess 3:10-12" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="3:10" \fig*Ne hesä äpmenäŋgaŋi, suqä enyqä iqä iquenyqe, tiiŋä äyä etmiŋque. “Ämaqä wäuŋuä miqä, enyqä itŋqä iqu, ymisaŋä hiŋgi mämeqäŋqeqä.”  
\v 11 Iŋäqe, ämaqä hiyaqä awä iqiŋi hŋqua, wäuŋuä miqä, enyqä naqä-qakuänä ipu, huiziquauŋqe, “Iiŋä-iiŋä imäkätqäŋäuä” tuäkitqätaŋguwiŋqä, qätä äwiyätqäŋu.  
\v 12 Ämaqä e itqäŋuwä iquauŋqe, ne neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueä yäŋänäqŋqe ämenä, kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä etqu. “Ämaqä iqua, quamä qeiqinyä äpmepu, ymisaŋä quwqäŋqä wäuŋuä iqaŋgpiyä” ätqu.   
\p
\v 13 Iŋäqe, neyämaqäuä, he wäuŋuä äŋguä imäkätqäŋuwä iuŋi, enyqä ipu mävquatämäuqä pambu.  
\v 14 Ämaqä hesaŋä hŋqua, ne tuwaŋuä äqiyquque, qänaknä miqä, tuwä äwimä upqä iquauŋi, he suqä hnjua miwimäkqä, atäuŋuinä väqumuatepŋqe. Iŋi qu, quwqä quvqeŋqä womba mapŋqä diŋqe, he iquatäŋä qäqi mäwqä, hiqäqi pmetpŋqe.  
\v 15 Iŋäqe iquaŋi, hiqä mäkä-huŋqä eŋqä-pa miwitqueqä, “Neqä neyämaqä iqua, qui imäkmbŋqä itqäŋäuä” kŋuä indqänäpu, “Iiŋä mimäkqä pambiyä” tquaŋgpu.   
\s1 Poli iqu, “Henyqä hui mimäuqä iqänä” ätukqeŋqä  
\p
\v 16 Neqä Naqä äwqä haŋuä inemäkqä Iqu, nätmatqä eeqäpnäŋä imäkäpiyä iuŋi, äwqä haŋuä imbu pmetpŋqä, emäkquä. Iqu eequendä anä pmetänä.  
\v 17 Nyi Poli iqunä, “Henyqä hui mimäuqä iqänä” etätmä, ŋqä hipaitä tuwaŋuä hiqŋqä imäkqä. Tuwaŋuä eeqänäŋä iuŋi, ämaqe, qu nyiŋqe, “Tuwaŋuä tä, iqu äqiyqeqä” kŋuä vätŋqä diŋqe, nyi ŋqä hipaitä tiiŋä äqiyätŋqe.  
\v 18 Eeqänäŋä iquenä, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapquä.