\id 2PE - Menya [MCR - Carl R Whitehead] 
\h 2 Pitä 
\toc1 2 Pitä  iqu tuwaŋuä äqäkqe 
\toc2 2 Pitä 
\mt1 2 Pitä  
\mt2 iqu tuwaŋuä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Pitä iqu tuwaŋuä tä äqäkqeutaŋä kŋuä indqäŋqä qakui, ämaqä Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä iqua, ämotqueqä hŋquauqä kukŋui, qätä mäwiyqä ipnuwä iuŋqeyi. Ämotqueqä iiŋä iqua, huiziuqä quuvqä heqiyqetä, suqä äŋguitä, qui iwimäkpŋqä qaŋä ikipu ätuäkiqä iqua etaŋgi. Ga ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, kukŋuä iquau ätumiŋuwä ii, qu a yäŋänäqŋqä kiqätpŋqä ätukqe. Ii ipiyitaŋi, qu Goti Iquenyqätä, Naqä Jisasi Kraisi Iquenyqätäŋi, näqŋqä äŋguänä hipŋqäuä. Ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, iquauqä hiŋuitä, Jisasi Ique hiŋuä äqunäpu, Iqu näqŋqä motquetqätaŋgi qätä äwimiŋuwi.  
\ip Ämaqä hŋqua tiiŋä ätmiŋuwi. “Jisasi Iqu aŋgumä mapqä yäŋqiyä.” Pitä iqu tuwaŋui, tiiŋä ätätä äqäkqe. “Naqä-qakuiqä, äpäŋqiyä.” Iqu maqänä mapqä yäŋqiyä-qe, kiqä qakui tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu qui imäknätŋqä iiŋqe, Goti Iqu mäwiŋqä itä, ämaqä eeqänäŋi kŋuä äkunmäkmbŋqä iiŋqe hiŋuä yqänä äqunä äpmenä.  
\c 1  
\s1 Pitä iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä  
\p
\v 1 Nyi Saimonä Pitä, Jisasi Kraisi Iqu Iqueqä kukŋui awä tuäkiqmqä änändowatqaŋgi, ga nyi Iqueqä wäuŋuä-wiyqä-qunä emä, nyi tuwaŋuä tä äqiyqä. Ämaqä, Jisasi Kraisi neqä Goti ne Häŋä Inequmuatqä Iqu suqä jänänäŋä imäkkqetaŋi, quuvqä heqiyqe, neyaqetäŋi asänäŋä ämeŋuwä iuŋqä äqiyqä.  
\v 2 Goti Iquenyqätä, neqä Naqä Jisasi Iquenyqätä, näqŋqä ämequwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi vqetä, äwqä haŋuä iŋqä pmeqetä, aaŋä kuapänä etapquä.   
\s1 Goti Iqueqä äwiŋqä iu pmepŋqeŋqä, yäŋä qäŋgpŋqe  
\p
\v 3 Iqueqä yoqä naqänäŋita, Iqueqä yäŋänäqŋqeta, itaŋga Iqueqä suqä äŋguänäŋä suqä huizi du ämäwqätäuŋqä ita, neŋi, tääqä natätmeqaŋgi, ne Iquenyqä näqŋqä i eŋu. Itaŋi Goti Iqu, Goti eä, ga Iqueqä yäŋänäqŋqä iquesaŋi, ne häŋä äŋguä äpmetanä, suqä Iqu äwinyätŋqä di imäkatuŋquä diŋqe, Iqu eeqänäŋi qäyunä änätapkqe.  
\v 4 Ga Iqu, “Nyaqä yäŋänäqŋqeta, itaŋga Nyaqä suqä äŋguänäŋita, imäkqaŋgmdi, he suqä qui emäkqä qua täutaŋä hiqä eŋgaŋgqä dunä imäkqä iqueŋi ätuakŋga, suqä, Nyaqä dunä imäkqäpŋqeqä” ätkqe. Kukŋuä tä, nätmatqä aaŋä naqänäŋä, qui mimäkqäŋqä äŋguänäŋä miqä hui eŋqä-pa etaŋgi, ique a yäŋänäqŋqä qätätpŋqe.  
\v 5 Goti Iqu iiŋä inemäkqä-qae, he Iquenyqä quuvqä eqiyquwiuŋi, wäuŋuä tnäŋä ipu, suqä äŋguänäŋä suqä huiziquau ämäwqätäuŋqä iqu itmapŋqe. Iŋi, suqä ique wimetŋqe, Goti Iquenyqä näqŋqä eqä iiŋqe, yäŋä qäŋgpŋqe.  
\v 6 Suqä ique wimetŋqe, äwqä evauqaŋgqä iunä mimäkqäŋqä, yäŋä qäŋgpŋqe. Iuta suqä ique wimetŋqe, haŋä-iqä ämepiyä-qe yäŋänäqŋqä tqäuqä iiŋqä yäŋä qäŋgpŋqe. Iuta suqä ique wimetŋqe, he Goti Iqueqä pmeqä-pa pmeqäŋqä yäŋä qäŋgpŋqe.  
\v 7 Iuta suqä ique wimetŋqe, he Goti Iqueqä ämaqetä näueqä imäknäpu pmeqä iiŋqä yäŋä qäŋgpŋqe. Iuta suqä ique wimetŋqe, ämaqeuŋqä kiiŋä eŋqä iiŋqä yäŋä qäŋgpŋqe.  
\v 8 Suqä tquau ämepu, hiqä äwqä yäpä imŋi, naqänäŋä emäkqa uwqaŋgutqe, neqä Naqä Ämäneyqä Jisasi Kraisi Iquenyqä näqŋqä eäŋuwi, hiŋgi qanyinä maeqä, häukuä kuapänäŋä-täŋäŋqe.  
\v 9 Mä ämaqä suqä tquau mämeqä ipiyä iqua, qu hiŋuä heawiqä eŋqä-pa, kiŋänäŋiŋi hiŋuä mäquŋquä danä, Goti Iqu quwqä suqä quvqä qäŋganä imäkmiŋuwi, huätä ämuämäutä, asŋä äwqiyäumäukqeŋqe, hui ae imäukuwi.  
\v 10 Iiŋä etaŋgi, ŋqä nyämaqäuä, Goti Iqu heŋi ae tääqä etätmetä, he Iqueqäŋqä atäuŋuä etekqä iuŋqä näqŋqä yasämä hepŋqe, wäuŋuä tnäŋä iqäpŋqe. He suqä iqua iqäpi, qua iqi mapäkŋqä danä ipnä.  
\v 11 Iwä i imipqeŋqe, neqä Naqä Jisasi Kraisi, ne Häŋä Inequmuatqä Iqu, ämaqe hea ique-ique miqä iu paquvqeŋqä, huäŋqä qŋqaŋi naqänäŋä euteyäniqe.   
\p
\v 12 Nätmatqä eeqänäŋä iiŋqe, “Ii naqä-qakuänäŋiqä” hetqaŋguwitaŋi, he ae näqŋqä eäpu, iu yäŋänäqŋqä tqäutaŋguwä-qe, nyi kŋuä etesätmä, aŋgu-aŋgu hetqämqe.  
\v 13-14 Neqä Naqä Ämäneyqä Jisasi Kraisi Iqu, nyi täqi änyä-häŋä ti hŋgaŋqä mäpmeqä itätmqänä ändkqe. Iwä nyi täqi änyä ti äpmamäŋgaŋi, nyi aŋgumä kŋuä etesätmä, hetqämqä di, ‘ii äŋguiqä’ kŋuä nyqaŋgiyi.  
\v 15 Iiŋä etaŋgi nyi haŋuä mäwiqä itmä, i imäkmitmqe, iwä nyi qui imäknmqä-qe, nätmatqä nyi etmitmqä iuŋqe, he hea ique-ique kŋuä meqäpnuwäŋqe.   
\s1 Kraisi Iqu yoqä naqä ämakqeŋqätä, hiŋuä-tqä iquauqä kukŋuiŋqätä  
\p
\v 16 Neqä Naqä Ämäneyqä Jisasi Kraisi Iqueqä yäŋänäqŋqä naqänäŋiŋqätä, Iqu aŋgumä päniqŋqätä etkque, ne queai hiŋginä, ämaqä huiuta ämetanä maetqe, Iqu Goti Iqueä yäŋänäqŋqä naqänäŋi metaŋgi äquŋgqueŋqä, ii etkque.  
\v 17 Goti Apiqu, Iqueŋi yoqä naqä ävätä, we-huŋqä naqänäŋä hŋqu, Iquesa we naqänäŋä hunätŋqä imäkkqä iŋgaŋi, Goti Yoqä Naqänäŋä-täŋä Iqu, Jisasi Iquenyqe, tii ätkqe. “Tä Ŋqä Ymeqä Iquvi. Nyi Iquenyqä kiiŋä nyiŋgaŋgi, yeeqä iqänä” ätkqe.  
\v 18 Iwä qoqoŋä Goti Hanjuwä Iqu ii imäkätŋqä ätekqä iuŋi, qäukuä yätuta kukŋuä ii Jisasi Iquenyqä tqaŋgqe, ne Iqutä anä eanä äwikque.   
\p
\v 19 \fig Heawiqä imŋi, we äumäkätŋqä tä a yäŋänäqŋqä äqätqäŋuwä-pa, he iquauä kukŋui äqätqäŋuwi, ii aaŋä äŋguänäŋä eä.|alt="lamp shining in darkness" src="HK00151C.tif" size="col" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="1:19" \fig*Ne iiŋä äquŋgque, ii Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqä iquauä kukŋuä duŋi, yäŋänäqŋqä imäkqaŋgi, ne quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyätqäŋu. Heawiqä imŋi, we äumäkätŋqä tä a yäŋänäqŋqä äqätqäŋuwä-pa, he iquauä kukŋui äqätqäŋuwi, ii aaŋä äŋguänäŋä eä. Zä hapqä äwuwätä, we hunätŋqä qätäqueqä iqu, heyaqä qeqä-quuvqä imä we äumäkqaŋgaŋqeqä.  
\v 20 Iiŋä etaŋgi, nätmatqä naqänäŋi, he näqŋqä tiiŋä duŋqä hepŋqe. Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä ätkuwä bukä du äwiŋqe, kŋuä indqäŋqetanä, “Kukŋuä ii, iiŋä-iiŋäŋqä ätnänä-qe” hiŋgi matqŋqe.  
\v 21 Ämaqä Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqe, qu hiŋui, äwiŋqä kŋuä iqä, quwqä duta matqä imiŋuwi. Dŋä Äŋguä Iqu quŋi ämitqätaŋgi, ga qu kukŋui, Goti Iquesa ämepu, awi i ätmiŋuwi.   
\c 2  
\s1 Ämaqä hiŋuä quaŋgä ätäpu, ämotqueqä iquauŋqä  
\p
\v 1 Hiŋuiqänäŋäŋgaŋi, ämaqeuä awä imdaŋi, ämaqä hiŋuä quaŋgä tqe hŋqua inä ätimäumiŋuwi. Ga ii eŋqä-pa, heyaqä awiqisaŋi, Goti Iqueqä kukŋuä duŋqe, quaŋgä ätäpu ämotqueqä hŋqua timäupnä. Qu imä zä imäkäpu, kukŋuä quaŋgä heyaqä quuvqä heqiyqä du qui imäkqäŋqä tpnä. Quwqä Naqä Aŋgumä Mbqä Imeqä Iqueŋä-pqe, tuwä äwiyäpu, iwä iiŋä dutaŋi, qui imäkŋqä maqänänäŋi quwqä-quwä maembnä.  
\v 2 Iwä, ämaqä quuvqä heqiyqä kuapänäŋi, ämotqueqä iiŋä iquauqä suqä quvqä huiwä iqueqä äwiŋqä du itqätaŋguwä iu äqumbiyi, qu-pqe suqä inä imäkpnä. Iwä, iiŋä imäkqaŋguwitaŋi, ämaqä huizi di qu hänaqä naqä-qakuänäŋä iquenyqe, kukŋuä quvqä tpnuwi.  
\v 3 Itaŋga quaŋgä ätäpu ämotqueqä iqua, quwqänä hiätŋqä wiŋgaŋgi, nätmatqä naqänäŋi hesa quaŋgä mapnä. Iŋäqe, Goti Iqu, qu Iqueä hiŋuä iqi ätqäupu kukŋuä ätäpu, qu mämäwqätäuqä ipnuwäŋqe, qäŋganä imäkeŋqe. Ga quŋi qui imäkäniqä iqu, hiqaqä mäwitqe, hiŋuä äqänä äpme.   
\p
\v 4 Tiiŋä äyuwä. Aaŋä hiŋuiqänäŋäŋgaŋi, Goti Iqueqä eŋätqä hŋqua, suqä quvqä iqaŋguwäŋga, Iqu qäyä ipŋqä hiŋuinä mäquŋquä itä, huätä ändowatkqe. Iiŋä ikqe, Iqu quŋi, kukŋuä mitqäŋgaŋqä, qua hovqä hea naqänäŋä wiqä iu guä äpmuatekqe.  
\v 5 Tii-pqä inäyi. Ämaqä hiŋuiqänäŋäŋga, Goti Iquenyqä hma imäkätqätaŋguwä iuŋi, Iqu hiŋuinä mäquŋquä itä, quŋi eqä metŋqä eqä huakä naqänäŋä ätnämäutä, ‘Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi jänänäŋänä pmapiyä’ ätuätä, awä ätumiŋqä Noa iqutä, ämaqä 7 itä, quŋi Iqu häŋä iqumuatkqe.  
\v 6 Tii-pqä inä äyuwä. Goti Iqu, “Aŋä-himqä Sotomätä, Gomoratäŋi, haŋä-iqä mayiŋqeqä” ätätä, aŋä-himqä iquaqu wätakinä witäniŋqä äniqäkqe. Iiŋä imäkkqe, ämaqä Goti Iquenyqä hma imäkätqäŋuwä ii, qu-pqe qui imäkmbnuwä diŋqä ämaqe näqŋqä meqäpŋqä imäkkqe.  
\v 7-8 Iŋäqe, ämaqä jänänäŋä Loti iqueŋi, Iqu huätä itmetä, häŋä imäkäqumuatkqe. Sotomä pmeqä iuä awä imä äpmeqe, ämaqä iu pmeqeuqä suqeu qänaknä miqä, qokä-apäkiŋqänä ii itqätaŋguwä iuŋi, iqu hea ique-ique hiŋuä äqunätä, qätä äwiyätäqetaŋi, ämaqä jänänäŋä-qu eäqä-qae, qundqändqä itä, äwqä tmi-tmiqä ämamiŋqe.  
\v 9 Neqä Naqä Ämäneyqä Iqu i imiŋqeŋqä, kŋuä tii metuŋque. Ämaqä Ique qänaknä vqä di, qu ämaqä huiziuqä suqä duta haŋä-iqä yäpä imä pmetaŋguwä iuŋi, huätä yätumeqäŋqä hänaqe, Iqu näqŋqä eä. Itaŋga ämaqä suqä quvqä iqä duŋi, Iqu quŋi, kukŋuä mitqäŋgaŋqä haŋä-iqä du mäqumuateqäŋqä hänaqä-pqe, Iqu näqŋqä eä.  
\v 10 Ämaqä suqä kiyä mätqä ipu, Goti Iqueqä ämitŋqä du yäpä iqi mäpmeqä imipqä ii, Iqu quŋi, haŋä-iqä quvqänäŋä du mäqumuatequänä.  
\p Ämaqä Goti Iqueä kukŋuä iuŋqä quaŋgä ätäpu, ämotqueqä iqua, qu zä miqä danä hŋgisanä ipu, haqä yätu äpmeŋuwä iquauŋqe, kukŋuä quvqä ätäpu äkittqiyätqäŋä.  
\v 11 Mä eŋätqä yäŋänäqŋqä naqänäŋä-täŋä, quŋi ämäwqätäuŋuwä iqua, Naqä Iqueä hiŋuä iqisaŋi, quŋqe kukŋuä quvqä ätäpu, makittqiyqä itqäŋä.  
\v 12 Ämaqä ii, qu suqä, hiveqä-yaqueqä yŋŋä-täŋä eŋqä-pa, kŋuä maeqä, huiwiqueqä äwiŋqä dunä itqäŋä. Naŋuä iuqä känai, ämaqe qu änduämipu päkpŋqä änyuekqä-paŋä iquayi. Nätmatqä qu änyä maqŋqä epiyä duŋqe, hiŋgi kukŋuä quvqä dinä ätätqäŋä. Iwä Goti Iqu quŋi, naŋuä äpäsätqäŋuwä-pa, ii päsäniqe.  
\v 13 Ämaqä du haŋä-iqä ävätqäŋuwi, ga qu-pqe kimaŋi haŋä-iqä meqäŋqe. Yeeqä naqänäŋä iqäŋqe, ‘ymisaŋi, hiunji mäptqä naqäŋga-pqe inä imäkqäpŋqeqä’ kŋuä indqänäpu, ii imäkätqäŋä. Qu ymisaŋi hesä anä änäpu, ga quaŋgä etquepiyiŋqä yeeqä kiiŋä ipu, heŋi kiyä mätqä emäkäpu, heyaqä yoqe, quvqä imäkätqäŋä.  
\v 14 Quwqä hiŋui, huiziuqä apäkä dunä äqumbu, iuatänä iqäŋqä äqänäŋä. Suqä quvqä iu imäkqäŋqe, dä yqänä ävä. Ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqe, yäŋä maqŋqä heqiyätqätaŋguwä iuŋi, qäyasäqi ätuma äwätqäŋä. Qu nätmatqä ämaqeuä duŋqä wiŋgaŋguti, iiŋqä iqäŋqe, qu ae näqŋqä ämeŋä. Iiŋqe, Goti Iqu quŋi, qui aaŋä naqänäŋä imäkäniqŋqä ätkqe.  
\v 15 Hänaqä naqä-qakuänäŋä iuŋi tuwä äwiyäpu, Beo iqueqä hikŋä Balamä iqu\f + \fr 2:15 \ft A Täuqä 22:5-24:25\f* äukqä-pa, qämä-qämä ipu iu äwätqäŋä. Mbqäŋqä wiŋgaŋgi, ga iqu suqä quvqä imäkätäqetaŋi mbqä metŋqä, suqä quvqe i imäkkqe.  
\v 16 Iqu i iqaŋgqeŋqe, Goti Iqu iquenyqe hoptäwä itä, doŋgi kukŋuä matqä-qe, Balamä iqueqä iqu, ämaqä-kukŋuä ätätä, äkäsuwä tquaŋgi, hiŋuä-tqä iqu, iqueqä suqä quvqä qämä-qämä iŋqä imäkmätä ikqä iqueŋi, mimäkqä ikqe.   
\p
\v 17 Ämaqä äti ii, qu aaŋä näwinyä quvqä, eqä esquä ye iŋqä-pa iŋi. Itaŋga tiwä itäqäŋga, qaquvqä yuŋuä ämamäutŋqä-paŋä iiŋi. Goti Iqu quwqä aŋi hea mämanä wiqä imä iqiyäwiyqe.  
\v 18 Ämaqä ii, quwqä qui kukŋuä tqä iquenyqe, vänyqä ipu ätätqäŋä. Ämaqä yäpaqäŋgisa äpmeŋuwä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqäpŋqä änyä äyapquwä iuŋi, qokä apäkäŋqä ipu, qaŋä hiŋgi ikiqä iuŋqä kukŋui, qeqä äwuttäkatäupu, iuŋqä äwqä vqaŋguwäŋga, waqiyä ätuma äwätqäŋä.  
\v 19 Nätmatqä hŋqu ämaqä hŋque äminyasäuä ämiwiyätŋqä iqu, ämaqä iqu nätmatqä iqueqä-quvi. Iwä, ämaqä äti ii, “He qänaknäŋi ne äneyquwi, nätmatqä eeqänäŋä eŋqä hiqä dutanä imäkqäpŋqeqä” ätuätqäŋuwä-qe, qu quwqä-quwäŋi, suqä quvqä qui imäkŋqä iqueqä äwiŋqä iunä äpmapu, suqä quvqä iqueqä-quayi.  
\v 20 Ämaqä Jisasi Kraisi neqä Naqä Ämineyqä-qu eä, ne aŋgumä Häŋä Inequmuatqä Iquenyqä näqŋqä epiyitaŋi, qu qua täutaŋä suqä, qui iwimäkätä kiyä iwitmäukqä iuŋi ämäwqätäupqä-qe, qu aŋgumä suqä asä iuŋqä äwquwi, suqä iqu quŋi äminyasäuä ämiwiyätqe, qu haŋä-iqä naqänäŋi meqäŋqe.  
\v 21 Qu hänaqä jänänäŋiŋqä näqŋqä mämeqä hiqe, qu haŋä-iqä wäŋqäpu meqäŋqe. Qu hänaqä jänänäŋiŋqä näqŋqä ae ämepu, Goti Iqueqä suqä näqŋqä ae ämapiyä-qe, iuŋi tuwä äwiyquwi, haŋä-iqä naqänäŋä meqäŋqe.  
\v 22 Qu i iquwi, ii kukŋuä ktqä tii ätnäŋqevi. “\qt Hiveqä kiqä qutai ae ändetqä du, aŋgumä ämanäŋqiyä,\qt*”\f + \fr 2:22 \ft Quamä-pmeqä 26:11\f* itaŋga “Yaqueqä eqä du ae asŋä äqänätqe, aŋgumä ttakä du iŋgi-iŋgisa hea qäŋguäqiyä” ätnäŋqe, ii naqä-qakuänäŋä ätnä.   
\c 3  
\s1 Naqä Iqu aŋgi äpäŋqiyä  
\p
\v 1 Ŋqä näueqä nyi kiiŋä änyinätŋqäuä, tuwaŋuä hŋqu ae äqäkqä, ga tä huizi iqu äqäyqä. Tuwaŋuä äqäyätmiŋi, kukŋui, nätmatqä tiiŋä duŋqä kŋuä iqä äŋguänäŋä mapŋqä, evauqumuatätmä äqiyqä.  
\v 2 Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqä iqua, hiŋuä ätäŋuwä iuŋiŋqätä, neqä Naqä Ämäneyqä, neŋi aŋgumä Häŋä Inequmuatqäqä Iqueä kukŋuiŋqätä, hiqä kŋuä iqä imŋi, kŋuä mapŋqä nyiŋgaŋgi iyi. Iqueqä kukŋui, ämaqä, Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquauä maŋä iuta qätä äwikuwi.  
\v 3 Nätmatqä naqänäŋä tiiŋä iquenyqä, näqŋqä yasämä mapŋqe. Hiunji yäpakäŋgaŋi, ämaqä, ämaqeuŋqä häŋätamqä tqä-qua ätimäupiyi, qänaknäŋi huiwä iqueqä äwiŋqä du ipu, henyŋqä häŋätamqä ätäpu, tä säwqä ipu, tii tpnuwi.  
\v 4 “Iqu, ‘Nyi aŋgumä pmniqeqä’ ätkqe, kiqä häukui äŋgi qäyqiyä? Iqu mapqä danä yäŋqiyä” tpnuwi. “Nätmatqä eeqänäŋä atqä-awäka äpmetaŋguwäŋga äwämiŋqe, ga iiŋi qäukuä qua imäkätäqäŋga eŋqe, ii yqänä äwinä” tpnuwi.  
\v 5-6 Aiŋga-aiŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu kukŋuinä, ‘Qäukuä eänä’ tqaŋgi, qäukuä eätä, itaŋga Iqu eqä ämetä, qua imäkätä, itaŋga quae eqä awä iqi äwätetä, itaŋga aŋgumä qänakndaŋi, “Eqä ätimäunä” tqaŋgi, eqä huakä naqänäŋä hŋqu, qua täu ätimäutä, qua tqueŋi qui imäkkqeŋqe, näqŋqä epiyä-qe, qu täwäsi e tpnuwi.  
\v 7 Itaŋga Goti Iqu, “Tä näniŋqeqä” ätekqeŋqä, qäukuitä, quaetä, täŋga tä äwiŋqä tä, iiŋqä pŋqä äwi. Ämaqä Goti Iquenyqä hma imäkätqäŋuwä ii, qu Iqueä hiŋuä iqi ätqäupu, kukŋuä naqänäŋä ätäpu, näwinyä qui imäkmbnuwäŋgaŋqä äwi.   
\p
\v 8 Ŋqä näueqä nyi kiiŋä änyinätŋqäuä, qu täwäsi itqätaŋgpqä-qe, nätmatqä tiiŋä iquenyqe, hui imäupi. Naqä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, hiunji kiuänäŋä hŋqutä, quväukuä 1,000täŋi, hŋqu huitaŋä maetqe, qäquaqu asänäŋi.  
\v 9 Iiŋä etaŋgi, Iqu, “Iiŋä timäuŋqiyä” ätätä guä ämäsäuetŋqä-pa, timäutŋqeŋqe, ämaqä hui, “Iqu hŋgaŋqä itqänä” ätätqäŋuwä-qe, Iqu hŋgaŋqä miqä itqäuä. Iqu ämaqä hui qui imäkŋqäŋqe mäwinyätaŋgi, Iqu ämaqä eeqänäŋi kŋuä äkunmäknäpu, suqä quvqe vquatämäupŋqä wiŋgaŋgi, maqänäŋi mimäkqe, ii itqäuä.  
\v 10 Iŋäqe, Naqä Iqueqä hiunji iqu, ämaqä quwä-meqä eŋqä-pa timäuniqe. Hiunji iqueŋi, qäukuä iqu hääŋqä hoaqä naqänäŋä ätätä, tä änätä, qäpu hiäniqe. Itaŋga nätmatqä qäukuä haqä yätu äwäkäwäŋqe, te eeqänäŋi qui imäkäniqe. Nätmatqä qua täu äwiŋqetä, qua iqutäŋi, aaŋqä heniqe.  
\v 11 Nätmatqä eeqänäŋi, quiŋä di, ii itä imäknäniqä eŋqe, he ämaqe, suqä änääqe iqäpŋqe? He hiqä häŋä-pmeqe, Goti Hanjuwä Ique äväpu, itaŋga he ämaqä huizi pmetaŋguwä-pa mäpmeqä, Goti Iqueqä suqä eeqänäŋi qänaknä iqäpŋqe.  
\v 12 Suqä iiŋä imäkäpu, Goti Iqueqä hiunji iquenyqä hiŋuä äqämbu äpmapu, hiunji iqu maqänänä timäutŋqänä, wäuŋuä tnäŋä iqäpŋqe. Hiunji, qäukui te qäpu änätä, itaŋga nätmatqä qäukuä haqä yätu äwäkäwäŋuwi, tä dŋi, qäŋgaŋga, eqä nyeniqe.  
\v 13 Iŋäqe, ne Goti Hanjuwä Iqu, “Nyi qäukuitä, quaetä, änyä-häŋä imäkmqänä” ätätä guä ämäsäuekqä iuŋqä hiŋuä äqänanä äpmeŋu. Aŋä iu pmapqä ii, suqä jänänäŋä dunä ipu pmapnuwi.   
\s1 Naqä Iqueŋqä hiŋuä äqämbu äpmapu, quuvqä heqiyqe äŋguä mimbŋqe  
\p
\v 14 Iwä ŋqä-näueqäuä, he nätmatqä ii timäuqäŋqä hiŋuä äqämbu äpmapiyäŋgaŋi, he suqä kiyä mätqä hui maeqä, äŋguänäŋä eäpu, Iqutäŋi äwqe naqä-hŋqunä iŋqä äyä etaŋgpi mequmueniqä duŋqä yäŋä qäŋgpŋqe.  
\v 15 Naqä Iqu maqänä mimäkqä, hiŋuä äqänä äpmeŋqäŋqe, kŋuä tiiŋä mapŋqä. Iqu iiŋi, ne aŋgumä häŋä inequmuatätŋqä duŋqä itqäuä. Goti Iqu, neqä tasi-gua kiiŋä änenyätŋqä Poli iqueŋi näqŋqä vqaŋgi, ga iqu henyŋqä tuwaŋuä asä ii inä äqäyätŋqe.  
\v 16 Iqueqä tuwaŋuä eeqänäŋä iquauŋi, iqu tuwaŋui nätmatqä iiŋqä ätätä, äyä äqäyätŋqe. Tuwaŋuiuŋi, kukŋuä hŋqua yäŋänäqŋqä etaŋgä, iquauqä quatiŋqä näqŋqä änä yasämäŋä di, maqänä mämeqä äyä ituŋque. Iŋä-qae, ämaqä näqŋqä maeqä eäpu, quwqä quuvqä heqiyqäpqe, yäŋänäqŋqä maeqiyqä ipiyä ii, kukŋui wäŋgima näŋi-täqi ätätqäŋä. Inä maetqe, kukŋuä, Goti Iqueä kukŋuä tuwaŋuä äqänäŋqe, äkunmäkätqäŋuwä-pa iiyi. Iŋä-qae qu näwinyä qui imäkmbnuwi.  
\v 17 Näueqäuä, he iiŋqä ae näqŋqä äyä ämeŋuwä-qae, ämaqä, Goti Iqueä kukŋuä-suqä duŋi hŋgisa iqä iqua, näŋi-täqi etuma uwqaŋgpqe, hiqä quuvqä heqiyqä yäŋänäqŋqe, mändi päwiqŋqä äŋguänä mimbŋqe.  
\v 18 Jisasi Kraisi neqä Naqä-qu eä, ne aŋgumä Häŋä Inequmuatkqä Iqueyi. He Iquenyqä näqŋqä änäänä ämaka äwätqäŋuwitä, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapätŋqetä, ga iquaquisaŋi he yäŋänäqŋqä ämaka uwqäpŋqe. Täŋga-pqä hea ique-iqueŋä-pqe, Iqueä yoqe naqänäŋä äwi. Itaŋga ne Iqueä yoqe, haqä yätu matnämäuquatuŋque. Ii naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.