\id 2CO - Menya [MCR – Carl R Whitehead] 
\h 2 Korinä 
\toc1 Tuwaŋuä, Poli iqu qänakŋi  2 Korinä  pmeqä iquauŋqä äqäkqe 
\toc2 2 Korinä 
\mt2 Tuwaŋuä, Poli iqu qänakŋi  
\mt1 2 Korinä  
\mt2 pmeqä iquauŋqä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Ämaqä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aŋä-himqä Korinä iu äqänmiŋuwä iquataŋä hŋqua, Poli iquenyqe kukŋuä quvqä tätqätaŋgä, iqu äwqä quvqä wiŋgaŋgi äpmakqe. Iqu quwqä kukŋuä quvqä jänä wimäkätŋqä tuwaŋuä tä äqäkqe. Iqu kŋui, “Nyi qutä kukŋuä jänä ae imäkanitaŋi, quŋqä yeeqä aŋgumä nyinyätŋqeqä” indqäŋgqe.  
\ip Tuwaŋuä tä kiqä kukŋuä kiŋganäŋi, tiinji. Poli iqu kukŋuä yäŋänäqŋqä, Korinä pmeqä iquauqä suqä quvqä huiuŋqä hiŋuiqänä äqiyämäukqeŋqä, aŋgumä ätuätä äqäkqe. Iqu tuwaŋuä hiŋuiqänä äqiyämäukqä ique qiyätŋqä mäwiŋgaŋgi, qu ique hŋgisanä itquepu, kukŋuä quvqä ätmiŋuwä itaŋgqä iutaŋi, iqu qu jänä iwimäkätŋqä kukŋuä yäŋänäqŋqe äqäkqe. Qu iqueŋi qätä äwiyäpu, quwqä suqä quvqä jänä ae imäkqaŋguwitaŋi, täŋgaŋi iqu aquvänä kiiŋä itä, tuwaŋuä tä äqäkqe.  
\ip Hea iŋgaŋi, Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä, qua Jutiya iu pmetaŋguwä iqua, nätmatqeŋqä äwa itqätaŋgä, Poli iqu mbqä hui äma äwätä iquau väniqeŋqä aquvä äqämiŋqe. Iiŋä etaŋgi, tuwaŋuä awä iqiŋi (saptä 8-9), qu-pqe wäuŋuä tqueŋqä mbqä hui aquvä qäpŋqä iiŋqe, Poli iqu Korinä iquauqä äwqä vauqumuatätŋqä ätuätä äqäkqe.  
\ip Kukŋuä yäpaki, Poli iqu tii ätuätä äqäkqe. Ämaqä hŋqua, “Jisasi Iqu ne wäuŋuäŋqä änandowatkqeqä” quaŋgä ätuäpu, Korinä iu äpmapiyi, Poli iqueqä yoqe mändi äkittqiyäpu, ga wäuŋuä Jisasi Iqu ique äwikqeu, qui iwimäkpŋqä imiŋuwi.  
\c 1  
\s1 Poli iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä  
\p
\v 1 Poli iqunä, nyi Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä iutaŋi, Kraisi Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqämqä änändowatkqä iqunji. Ga nyitä, neqä neyämaqä Timoti iqutä, ye tuwaŋuä tä he Goti Iqueqä yoqeŋqä aŋä-himqä Korinä iu aquvä äqänätqäŋuwä iquenŋqätä, Iqueqä ämaqä huizi, qua naqä Äkaiya im-imä äpmeŋuwä iquenŋqätä äqiyque.  
\v 2 Neqä Goti Apiqutä, itaŋga Naqä Jisasi Kraisi Iqutä, qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapäsinyä, äwqä haŋuä imbu pmetpŋqä emäkqinyä.   
\s1 Poli iqu, Goti Iqu äwqä haŋuä iwimäkqaŋgqeŋqä, “äŋguiqä” ätkqeŋqä  
\p
\v 3 Goti Hanjuwä Iqu, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä Goti eäqäqe, Kaniqu inänji. Itaŋga neqä Goti Apiqu Qäqu, ämaqeuŋqä huäqä äumäkätä, äwqä haŋuä imäkänyuewiyqä Iquvi. Iiŋiŋqe ne Iqueqä yoqe haqeqä ämamäutanä, äŋguä iwimäkquanä.  
\v 4 \fig Ämaqä haŋä-iqä meqaŋguwä iquauŋi, quvaqä äwqe haŋuä iwimäkquatuŋque.|alt="man comforting another" src="IB-079.jpg" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="1:4" \fig*Ga ne haŋä-iqä äki-äki meqaŋgque, Iqu äwqä haŋuä inemäkqaŋgi, ne iiŋi ae ämakquä iutaŋi, ämaqä haŋä-iqä äki-äki meqaŋguwä iquauŋi, quvaqä äwqe asä iiŋä iwimäkquatuŋque.  
\v 5 Ii tiinji. Haŋä-iqä, täŋä-huŋqä Kraisi Iqu kuapänä ämamiŋqä-pa, ne-pqe inä ämetuŋque. Asä iiŋi, Goti Iqu Kraisi Ique äwqä haŋuä iwimäkkqä-pa, Kraisi Iquesaŋi nenyqä äwqä haŋui äquvepätqäuä.  
\v 6 Ne haŋä-iqä ämequque, ii heyaqä äwqe haŋuä emäkqaŋguti, Goti Iqu aŋgumä häŋä emäkäqumuatätŋqä iiyi. Ga Goti Iqu ne äwqä haŋuä iŋqä inemäkqe, ii heyaqä äwqe, haŋuä emäkätŋqä iiyi. Iutaŋi, he haŋä-iqä, täŋä-huŋqä, ne ämetuŋquä-pa ämepiyäŋgaŋi, yäŋänäqŋqä ämapu tqäuqäpnä.  
\v 7 Iŋi ne henyqä kŋuä indqäŋqä yäŋänäqŋqe tiiŋä ämeŋu. “Haŋä-iqä ne ämetuŋque, qu asä ii ämetqäŋuwä-pa, äwqä haŋuä iŋqä-pqe, ne ämequ-pa ämepu, yäŋänäqŋqänäŋä tqäutpŋqänänyä.”   
\p
\v 8 Nyämaqäuä, haŋä-iqä ne qua naqä Eesiyau pmetaŋgua änemakqä iquenyqe, he näqŋqä epŋqä äneŋgi. Iŋi haŋä-iqä naqänäŋä änemetä änakittqiyqaŋgi, neyaqä yäŋänäqŋqe aaŋqä etä, “Häŋä pmeŋquatiyä, ä täŋga tä qe päkonaŋquatiyä?” kŋuä änemiŋqe.  
\v 9 Naqä-qakuänänji. Ne neqä qeqä-quuvqä tämdaŋi, haŋä-iqä ämitanä, “Ne näwinyä äpäkonaŋqunä” indqänmiŋque. Haŋä-iqä iiŋä änemakqe, ii ne neqä yäŋänäqŋqeŋqä mindqäŋqä, Goti ämaqä pizqä aŋgi vauqumuatqä Iqueqeŋqänä indqänatuŋquänänji.  
\v 10 Haŋä-iqä aaŋä ququvqänaŋä iqu, ne pizqä ae änapäkmätä iqaŋgqä-qe, Goti Hanjuwä Iqu ne aŋgumä häŋä inemäkkqe. Ga Iqu asä iiŋi, aŋgumä inemäkänä. Auä, ne kŋui, yäŋänäqŋqä tii indqänanä äpmeŋu. ‘Goti Iqu häŋä yqänä inemäkquäniqeqä.’  
\v 11 Iŋäqe, he ne yätamäkqä nepŋqe, Goti Hanjuwä Ique yatŋqä vqäpŋqänänji. Iŋi Iqu ämaqä kuapänäŋä iuqä yatŋqe qätä äwiyätä, kimaŋi ne äŋguänäŋinä inetquequänä. Iwä ämaqä huizi, Goti Iqu, ne iiŋä inemäkqaŋgqeŋqä, qu Iqueŋi, “äŋguiqä” tupunä.   
\s1 Poli iqu, “Nyi emamniqeqä” ätukqe, quaŋgä mätquä ikqeŋqä  
\p
\v 12 Neqä suqeŋqä kŋuä täunda iwäsäutanäŋgaŋi, yeeqä kiiŋi, tiiŋiŋqä änenyätŋqe. Neqä suqä qokä-apäkä eeqänäŋä iuqä hiŋuä iqi ituŋque, ii suqä quaŋgi ma, suqä jänänäŋitä, naqä-qakuitänji. Ne suqä tque imäkquatuŋquä näqŋqe, ämaqä qua iutaŋi ämetqäŋuwä-paŋä ma, Goti Iqu Iqueqä suqä nätmatqä hiŋgi vqä iuta änätapkqe. I etaŋgi, suqä iiŋä iqua, huiziuqä hiŋuä iqi imäkätanä-qe, heyaqä awä iqi äpmenäŋgaŋi, änäänä imäkmiŋque.  
\v 13-14 Ne henyŋqä tuwaŋuä äqiyämäuqisätuŋque, ii kukŋuä hui zä mäwitaŋgi, he a ätäupu näqŋqä mapŋqä diŋqeyi. Ga he täŋgaŋi neqä kukŋuiŋqe, näqŋqä hui ae ämepiyä-qae, ga he iiŋqä näqŋqä yasämänä etpŋqä änyiŋgi. Iwä hiunji neqä Naqä Jisasi Iqu aŋgu äpätqäŋgaŋi, he nenyqä yeeqä kiiŋä iqaŋgpi, ga ne henyqä-pqe asä ii yanique.   
\p
\v 15 He Korinä pmeqä iquenä yeeqä iiŋä qäyunä ipnuwäŋqä quuvqä eqiyätmä, heŋi hŋquaqu emamniqä iiŋqä kŋuä ämakqe. Itaŋga iutaŋi, Goti Hanjuwä Iqu heŋi, äŋgui hŋquaqu emäkäniqe.  
\v 16 Ii tiiŋi. “Nyi Masendoniyaŋqä äumqe, he ganä emamitaŋi, ga iqisaŋi, nyi aŋgu emetmä, hesä iqi äpmamitmqetaŋi, qua naqä Jutiya iuŋqä umniŋqe, nätmatqä qaŋä ändma wäniŋqe yätamäkqä nyipnuwäŋqeqä” kŋuä änyikqe.  
\v 17 Nyi “iiŋä imäkmqänä” kŋuä indqäŋgqe, ii nyi kŋuä hŋquaqu-hŋquaqu nyiyqaŋgi, tuwaŋuä qanyä iiŋinä etätmä äqäkqäta? Ä ämaqä qua iutaŋä eŋqä-paŋä eämä, kukŋui, Auqätä, Oeyqätäŋi anä equmuäkätmä, quaŋgä etkqäta? Ii hmanji.  
\v 18 Goti Iqu Iqueqä kukŋuä eeqäpnäŋä iuŋi qänaknä itŋqä-pa, ga nyi naqä-qakuänäŋi tiiŋä etqä. Neqä kukŋuä he etätaqä iuŋi, Auqätä, Oeyqätä anä maequmuäkŋqä eä.  
\v 19 Ii tiiŋä etaŋgi. Jisasi Kraisi, Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqu, Auqätä, Oeyqätä anä equmuäkätä tqä-qu hmanji. Iqutäŋi, “Auqä” tqä iqunä äyä äwi. Iquenyqe, nyiu, Silasi ique, Timoti ique, ne kukŋui, heyaqä awä iqi ätqäuanä, awä äyä etmiŋque.  
\v 20 Iŋi Goti Hanjuwä Iqu, “Imäkmqänä” ätätä kukŋuä guä ämäsäukqä eeqänäŋä iuŋqe, Jisasi Iqu, “Ŋŋqä” ätätä, naqä-qakuä imäkqä Iquvi. Iiŋiŋqe, ne Iquesaŋi, “Naqä-qakuiqä” ätätanä, Goti Hanjuwä Iqueŋi, yoqä naqä äyä ävätuŋque.  
\v 21 Goti Iqu Kiqä-kiuä nesä, hesä, Kraisi Iqutä ämuäŋnatuŋquä diŋqä yäŋänäqŋqä inemäkätä, Iqueqäŋqänä atäuŋuä ae änatäkqe.  
\v 22 Itaŋga ne Iqueqä etaniŋquä ämänätquetä, itaŋga nätmatqä äŋguä huizi pŋqä mänaiyquätŋqeŋqe, kŋuä äŋguä nätapätŋqä hiqŋqä eŋqä-paŋi, Iqu Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqueŋi, neyaqä äwqä yäpä tämä ae äpmuatänaikqe.   
\s1 Poli iqu quŋi, maqänä mäwimeqä ikqeŋqä  
\p
\v 23 Goti Hanjuwä Iqu, nyi kukŋuä tätqätaŋgqeuŋqä iwäsäutŋqä tääqä ätuätmä, naqä-qakuänä tiiŋä etmqe. “Nyi ‘Aŋgumä emamniqeqä’ etkqeuŋi, memeqä ikqe, ii nyi he emetmä äkasuwä etqaŋgundqäŋga, äwqä haŋä heyäniqä etaŋgiyi.”  
\v 24 Ne hiyaqä quuvqä heqiyqä iu mämiqä ituŋquä-qae, nyi tiiŋi maetqä imä. “Ne ämitqäŋunä.” Oeyä. Hiqä-hiuäŋi, quuvqä eqiyäpu, yäŋänäqŋqä ae äyä ätqäuäŋä. Mä ne hesä wäuŋuä anä ituŋque, ii he yeeqä ipu pmetpŋqä itqäŋu.   
\c 2  
\p
\v 1 Iŋi, “Nyi aŋgumŋi, quvaqä äwqe, täŋä iwimäkqäŋqä mäwimeqä imä” kŋuä indqäŋgqe.  
\v 2 Iwä nyi emetmä, äwqä haŋä etapqaŋgumdqe, nyi aquvänä imqä nyimäkqe, tqukä? Ämaqä nyi quvqä iiŋä etquamqä iquenä, he qäquenänji.  
\v 3 Nyi äpmqe, ämaqä nyi aquvänä imqä nyimäkqänäŋä iquenä, iiŋi miqä ipnuwäŋqe manyiŋgaŋgi, kukŋui hiqä suqä quvqeŋqe, tuwaŋuä äqiyätmä, hiŋuiqänäŋi qe ätnämäukqe. Kŋuä yäŋänäqŋqä ti indqäŋgqe. Nyi yeeqä itmä emeqaŋgundqe, he-pqe yeeqä inä ipnuwäŋqä.  
\v 4 Nyi henyŋqä tuwaŋui äqiyätmäŋgaŋi, äwäwa kiiŋä itmä, ŋqä qeqe, piyäŋqiyqaŋgi, kŋuä kiiŋä äqiyätmä imiŋqe. Tuwaŋuä iiŋi, nyi heyaqä äwqä imŋi, haŋä-iqä etapmqeŋqä maqiyqä ikqe. Oee. Ii nyi henyqä aaŋä kiiŋä änyinätŋqä diŋqä, näqŋqä mapŋqeŋqä äqäkqe.   
\s1 Suqä quvqä imäkqä iqueŋi, äwqä haŋuä iwimäkqeŋqä  
\p
\v 5 Iŋi ämaqä hesaŋä hŋqu, ämaqä hui-mända quvqä itquetä, äwqä haŋä-iqä ävätqä sätäti, iqu haŋä-iqä iiŋi, nyi mändapqä pa yänä. Iiŋqe nyi kukŋui, haqä nändi ätqa mäwqä ma imä. Iŋäqe heyaqä awä iqi äpmeŋqä hŋquesaŋi, eequenä äwqä haŋä-iqä hui äyä ämakuwi.  
\v 6 Hesaŋi kuapänäŋä hŋqua aquvä äqänäpu, “Ämaqä iqu, iqueqä quvqeŋqä kimaŋi, haŋä-iqä iiŋi ämetŋqeqä” ätäpu, ii ävätqäŋuwä-qae, qäpu tiiŋqe.  
\v 7 Iŋäqe täŋgaŋi, ämaqä iqueŋi, haŋä-iqä naqänäŋi mattqiyqä yätŋqe, he aŋgumŋi, iquenyqä qeqä etqaŋguti, iqueqä suqä quvqeŋqä äwqä haŋuä änyäpu, iqueqä äwqä-pqe haŋuä imäkänyuäwipŋqe.  
\v 8 He ique iiŋä iwimäkäpu, heqä iqueŋqä kuapänä eŋqä ämotquapŋqä, yäŋänäqŋqä etqä.  
\v 9 Nyi henyqä tuwaŋuä hiŋuiqänä äqäkqä iqu, he nyaqä kukŋuä nätmatqä eeqänäŋiŋqä etqaŋgqe, qänaknä ipŋqäpiyä, ä hŋgisanä ipŋqäpiyä-tmä, yamwiqä emqä äqäkqe.  
\v 10 Ämaqä hŋqu suqä quvqä imäkqaŋga, he iqueqä quvqeŋqä äwqä haŋuä hiŋgaŋgutqe, nyi-pqe iinä imäkmä. Iŋi nyi, quvqä hŋqueŋqä äwqä haŋuä imäknmqä etaŋgutqe, he yätamäkqä emqe, Kraisi Iqueä hiŋuä iqisa imäkqe.  
\v 11 Nyi iiŋä imäkätŋqä di, ii tiiŋiŋqe. Ne Setänä iqueqä kŋuä indqäŋqetä, suqeŋqätäŋi näqŋqä eätanitaŋi, yamwiqä äneyätä, ämänaqutäuqeŋqe, mäneŋgqiyä.   
\s1 Kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquauqä wäuŋuiŋqä  
\p
\v 12-13 Iŋi nyi Kraisi Iqueqä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä tmqŋqä, aŋä-himqä Troasi iu timäuqaŋgaŋi, Naqä Iqu nyi wäuŋuä iiŋä imäkmqŋqä qäyä äutenjikqä-qe, neqä neyämaqä Talusi iqu iqi mäpmetaŋgi äqunumi, äwäwa kuapänä itmä, ämaqä iqi pmeqä iu ävämaŋi, Talusi iqueŋqä qävqä, qua naqä Masendoniya-mändaŋqä äukqe.   
\p
\v 14 Iŋi nyi täŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “Äŋguiqe” tiiŋiŋqä ätquä. Kraisi Iqu ne aŋgi inetmetŋqä wäuŋuä yäŋänäqŋqä imäkmiŋqeŋqä awä täkiquatuŋque, Goti Hanjuwä Iqu hiunji ique-ique im-imä änätma ikitŋqeŋqä ätquä. Itaŋga iutaŋi, kuämiqä andŋä tä ikeqaŋgä sisnyaŋä im-imä äweqä-paŋä iiŋi, ämaqä im-imä äpmeŋuwä iquauŋi, Kraisi Iquenyqä näqŋqä epŋqä ätuäkitqäŋu.  
\v 15-16 \fig Ne nätmatqä jinaŋä-weqä etaŋgu, Kraisi Iqu inetmetä, Goti Ique änawikqe.|alt="fragrant flowers" src="image036.jpg" size="col" copy="Yohana Hynum" ref="2:15-16" \fig*Ne nätmatqä jinaŋä-weqä ii eŋqä-paŋä iiŋä etaŋgu, Kraisi Iqu inetmetä, Goti Hanjuwä Ique änawikqe. Ga ämaqä häŋä hea ique-ique pmeqä hänaqä iqi pmetaŋguwä iquauŋi, neyaqä jinaŋä-weqä äŋguä eŋqä-pa iqu ämuänyäqe, ätumaŋi, häŋä-pmeqeuŋqä yäŋqiyä. Itaŋga qui imäkmbŋqä hänaqä iqi pmetaŋguwä iquauŋi, neyaqä jinaŋä-weqä äŋguä iqu, piyaŋä-weqä eŋqä-pa muänyqaŋga, ätumaŋi, äpäkoŋqeuŋqä wäŋqiyä. Ga wäuŋuä tnäŋä iiŋi qäyu imäkätŋqe, tqukä?  
\v 17 Ämaqä kuapänäŋi, mbqä mapŋqä Goti Iqueqä kukŋui awä ätuätqäŋuwä-pa, ne iiŋä miqä itqäŋu. Oee. Iŋäqe, Goti Iqu änandowatqaŋgi, ne Kraisi Iqutä anä ämuäŋnanä, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, Iqueqä kukŋui äma, quaŋgi matqä, naqä-qakuinä ätuäkitqäŋu.   
\c 3  
\s1 Goti Iqueqä kukŋuä guä änyä-häŋä ämäsäukqä iqueqä wäuŋuiŋqä  
\p
\v 1 Ne neqä-neuäŋqä iiŋä ätätuŋque, ii he nenyqe, “Qu quwqä yoqe haqeqä ämamänätqäŋä” kŋuä heyäniqi? He ämaqä hŋquauqä suqeŋqä näqŋqä mapŋqä diŋqe, iqua tuwaŋui, huizi hŋqu quwqä suqeŋqä äqäkqe, etapätqäŋä. Iwä ne ämaqä iiŋä iqua eŋqä-pa eanä, he neqä suqeŋqä näqŋqä mapŋqä diŋqe, ne tuwaŋuä ämaqä huiziqua nenyqä äqäkuwi, etapatuŋquäta? Ä ne, tuwaŋuä he nenyqä äqäkuwi, huiziquauŋi ämotquetuŋquäta? Iiŋi, aaŋqä eä.  
\v 2 Ämaqe, neqä wäuŋuiŋqä näqŋqä mapŋqe, hiqä-hiuä neyaqä tuwaŋuä eŋqä-paŋuenji. Itaŋga kukŋuä tuwaŋuä iu äqänäŋqe, neyaqä äwqä yäpä tämä äwi. Ga ämaqä eeqänäŋi, qu näqŋqä epu, a täuqäpŋqänänyä.  
\v 3 Iŋi ne wäuŋuä imäkätuŋquetaŋi, he Kraisi Iqu tuwaŋuä ätnäŋä iqi äqäkqä iquenji. Tuwaŋuä iiŋi, Iqu tuwaŋuä-qiyqetä äqäkqä ma, Goti Häŋä Hea Ique-ique Pmeqä Iqueqä Dŋä Äŋguitä äqiyekqe. Mä hikä mŋä äquvasätä äqiyekqä ma, ämaqeuqä äwqä yäpä imä äqiyekqe.   
\p
\v 4 Ne neqä wäuŋuiŋqä kukŋuä iiŋä ätquque, näqŋqä tiiŋä eanä ätqu. “Kraisi Iquesaŋi, Goti Iqu Iqueqä wäuŋui, äŋguänäŋä imäkquäŋqiyä.”  
\v 5 Ga aŋgumä, “Ne wäuŋuä hui, neqä-neuänä imäkätquŋunä” ätätanä matqä iqu. “Goti Hanjuwä Iqu, ne imäkquatuŋque inemäkquäŋqiyä,” ätätanä ätqu.  
\v 6 Ga Iqu kukŋuä hŋgaŋqä witätŋqä guä änyä-häŋä ämäsäukqä iqueqä wäuŋuä imäkqä pmetatuŋquä-pqe, Iqueqä-kiuä inä inemäkkqe. Nätmatqä änyä-häŋä iiŋä iqu, kukŋuä-suqä bukä iu äqänä äwiŋqä iuta ma, oee. Ii Dŋä Äŋguä Iquesanji. Kukŋuä-suqä bukä iu äqänä äwiŋqä iqu, ämaqä pizqä päsqänäŋä-quvi. Iŋäqe Dŋä Äŋguä Iqu, ämaqeuŋi häŋä hea ique-ique pmeqä Vqä-qu eä.   
\p
\v 7 Kukŋuä Goti Hanjuwä Iqu hikä iu äqiyätä, guä ämäsäukqä iqueqä wäuŋui, ämaqä pizqä päsqäŋqä qäyä etaŋgqä-qe, kiqä yäŋänäqŋqä motquetŋqe, ii we-huŋqetä äpkqe. Iiŋiŋqe, Mosisi iqueqä hipeŋuiuta we yäŋänäqŋqä yqänä huŋqä äquvepkqä iqueŋi, Israitqä iqua, hiŋuä qumbŋqä mäwiŋqä imiŋuwi. Ii we-huŋqä iqu qäpu eqaŋgaŋqe.  
\v 8 Kukŋuä guä Goti Hanjuwä Iqu Dŋä Äŋguä Iquesä ämäsäuekqä iqueqä wäuŋui, asänäŋä hmanji. Iqueqä yäŋänäqŋqe, aaŋä hävemnäqŋqä witänä.  
\v 9 Kukŋuä-suqä iqueqä wäuŋui, ii ne kukŋuä äminetätä, qui inemäkqä qäyä etaŋgqä-qe, iqu Goti Iqueqä yäŋänäqŋqä motquetŋqä-täŋä äquvepkqe. Itaŋgi, kukŋuä änyä-häŋä iqu, kiqä wäuŋui qokä-apäkä iqua jänänäŋä epŋqä iwimäkqä iqueqä yäŋänäqŋqä motquetŋqe, aaŋä naqänäŋi, huiziqueqe ämäwqätäuä.  
\v 10 Täŋgaŋi aaŋä hävemnäqŋqä iiŋä äwiqä iutaŋi, we-huŋqä wäuŋuä yäuä iqueqe, kiqä yäŋänäqŋqe hma etqäuä.  
\v 11 Wäuŋuä yäuä kiqä nätmatqä iiŋi hma etŋqä iqu, hiŋuiqänäŋi Goti Iqueqä yäŋänäqŋqetä äpkqe. Iŋäqe wäuŋuä hea ique-ique witäniqä iquenyqe, Goti Iqueqä yäŋänäqŋqä motquetŋqe, aaŋä hävemnäqŋqä äpätqäuä.   
\p
\v 12 Iŋi ne kukŋuä änyä-häŋä tqu yäŋänäqŋqä eä, äpakänä witäniqŋqä, neqä kŋuä äwqe yäŋänäqŋqä ävanitaŋi, zä miqä pemänä itanä, iquenyqä ätnäŋäqi awä ätätqäŋu.  
\v 13 Ne Mosisi iqu imiŋqä-pa, miqä itqäŋu. Iqu äpmamiŋqäŋgaŋi, Israitqä iqua, we-huŋqä iqueä hipeŋui mändi hiqaŋgqe, hiŋuä mäquŋquä ipŋqänä, iqu yuä ktqä äpmuätäŋgqe.  
\v 14 Iŋgata tii täŋgaŋqe, Israitqä iquauqä kŋuä iqe, hikä eŋqä-ma yäŋänäqŋqä knätaŋgi, qu kukŋuä yäuä iuŋi a ätäupiyä-qe, kiqä qakuiŋqe, maqŋqä etqäŋuwi. Ii tiinji. Yui quwqä kŋuä indqäŋqä iu huäqä äutmbiyä eŋqä-panji. Yuä huäqä iiŋi, huätä ävasqiyämäuqe, Kraisi Iquesanänji.  
\v 15 Iŋi täŋgaŋqä-pqe, Israitqä iqua, Mosisi iqueä suqä yäuä iuŋi a yqänä ätäutqäŋuwi, ii yuä iiŋi, quwqä kŋuä iqä iu huäqä yqänä äutnäŋuwi, kiqä qakuiŋqe, mämeqä ipiyä iutanji.  
\v 16 Iŋäqe ämaqä hŋqu iqueqä hŋgisanä iqe ävquatämäutä, Naqä Ique hiqumuaŋä vqaŋgutqe, yuä huäqä iiŋi, huätä ävasqäŋgi.  
\v 17 \fig Dŋä Iqu äkisqi äpmeŋqe, nätmatqä quvqä ämaqeu a kiqätqe, änä makiqätqä yänä.|alt="open chains" src="HK00204C.tif" size="col" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="3:17" \fig*Naqä Iqu, ii Dŋä Äŋguä Ique. Iŋi Iqueqä Dŋä Iiŋä Iqu äkisqi äpmeŋqe, iqiŋi nätmatqä quvqä ämaqeu a kiqätqe, änä makiqätqä yänä.  
\v 18 Iŋi neŋi, yuä neqä hipeŋui, ktqä mänaqumätäuqä-pa eä. Naqä Iqueqä wenyä-huŋqe nenyŋqä äpätäqetaŋi, ne hiŋuä yäqŋqä eŋqä-paŋä eanä, we-huŋqä nesaŋi, ämaqä huiziuŋi äwiyänä. Ne we-huŋqä iqueŋi aaŋä hävemnäqŋqä ämetanita, änakunmäkätäqetaŋi, Naqä Iqueqä wätqä eŋqä-paŋä iiŋä eanä, suqä Iqu imäkätŋqä-pa imäkätqäŋu. Wäuŋuä iiŋi, Naqä Iqu, Dŋä Iqu eä, i imäkätqäuä.   
\c 4  
\s1 Haŋä-iqetaŋi, häŋä-pmeqä meqeŋqä  
\p
\v 1 Wäuŋuä, kukŋui awä tquatuŋquä, Goti Iqu qeqä wimäŋgaŋgi änätapkqä iqueŋi, ne mävquatämäuqä itanä, yqänä imäkätqäŋu.  
\v 2 Ne wäuŋui, quaŋgitä miqä itanä, Goti Iqueqä kukŋui qäyä itaŋgi huiu-mända makunmäkäwqatqä pa itqäŋu, oee. Suqä womba meqä ämaqä zä imäkätqäŋuwä ii, ne tuwä äwiyätqäŋu. Ämaqä eeqäpnäŋi, qu ne kukŋuä naqä-qakui awä tquauŋgquetaŋi, neyaqä suqeŋqä iwäsäupu, kŋuä tiiŋä indqämbŋqänä. “Äi, iqua Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, wäuŋui naqä-qakuänäŋä äyä imäkätqäŋäuä.”  
\v 3 Iŋi ämaqä hui ne kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä awä ätätuŋquä iuŋiŋqe, quatiŋqä maqŋqä etaŋgpqe, ämaqä iiŋi, qu Setänä iquesa qui näweqä imäkmbnuwäŋqä imäknätqäŋuwä iquae.  
\v 4 Setänä, goti quaŋgä qua täu äpmeŋqä iqu, ämaqä quuvqä maeqiyqä iquauqä kŋuä indqäŋqe, qŋqaŋä wiyqaŋgqetaŋi, kukŋuä äŋguä Kraisi Iqueqä we-huŋqä-täŋi, quŋi mäpatqäyqä itaŋgi, itaŋga Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu hiwänyqä Iqueqä ktqä naqä-qakuä Iqueŋi, hiŋuä mäquŋquä ipnä.  
\v 5 Ne kukŋuä awä ätätanäŋgaŋi, neqä-neuä haqeqä mämatnämäŋqä itanä, awä jänänä tiiŋä äyä ätätuŋque. “Jisasi Kraisi Iqu, Naqä-queqä. Itaŋgi ne Ique wivändqä eanä, heyaqä wäuŋuä heyqä äyä äpmeŋunä.”  
\v 6 Goti, “\qt Hiawiqä imdaŋi we yqä äunänä\qt*”\f + \fr 4:6 \ft Ipäqäkqä 1:3\f* ätäŋqä Iqu, Iqueqä we-huŋqä iiŋi, ne änäpatqiyqaŋga, ne Jisasi Kraisi Iqueŋi hiŋuä äqunätanä, Goti Hanjuwä Iqueä we-huŋqeŋqätä, yoqä naqeŋqätäŋi, näqŋqä ekque.   
\p
\v 7 \fig Ne aaŋä quvqä, yäŋänäqŋqä maeqä, mbqä pätauŋuä isua qua qondä iu änyäŋqä-paŋuneyi.|alt="potter forming clay pots" src="HK00141C.tif" size="col" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="4:7" \fig*Iŋi Goti Iqueqä nätmatqä aaŋä äŋguänäŋi ne iiŋä änemakqe, ii ne aaŋä ququvqä, yäŋänäqŋqä maeqä, mbqä pätauŋuä isua qua qondä iu änyäŋuwä-paŋä, etaŋgquä iqune änemäŋgqe. Ii ämaqeuŋi, tiiŋä motqueqäŋqe. Yäŋänäqŋqä naqänäŋä ii, ne ämaqä-qunesa manä, Goti Hanjuwä Iquesanjqä.  
\v 8 Neŋi haŋä-iqe iŋgi-iŋgisa änemetäqä-qe, qonjqä-aunjqä mäneyqä itŋqe. Itaŋga nätmatqä kuapänäŋi, neyaqä kŋuä indqäŋqe, popo nakiqämätä iqaŋgqä-qe, yuuwä hämänä mänatäqä itŋqe.  
\v 9 Ämaqe quvqä inetqueqaŋguwä qäyuŋä-qe, Goti Iqu mänävquatämäuqä pa eä. Qu qua iqi mänäŋguatqaŋguwä-qe, qui minemäkqä itqäŋä.  
\v 10 Hinjui ique-iqueŋi, ne neqä huiwiu haŋä-iqä iiŋä ämetanä, Jisasi Iqueqä äpäkoŋqe äma ikituŋque, ii ämaqe, qu Iqueqä häŋä-pmeqä-pqe, ätnäŋä iqi hiŋuä qumbŋqeyi.  
\v 11 Auä, ne häŋä yqänä äpmenäŋgaŋi, Jisasi Iqueqä yoqetaŋi, haŋä-iqe äpakänä ämetanä, äpäkonanätanä itanä-qe, hmanji. Ii tiiŋä duŋqe. Ämaqe, qu hiŋuä änaqänäpiyi, neyaqä huiwä äpäkonätŋqä qäyä hiqaŋgi, Jisasi Iqueä häŋä-pmeqe äyä witaŋgi qumbŋqä.  
\v 12 Iŋi ne haŋä-iqä ämetuŋque, neyaqä huiwi qui inemäkätä, ä napäkmätä itäqä-qe, iutaŋi he häŋä hea ique-ique pmepŋqä, yätamäkqä eyätqäuä.   
\p
\v 13 Goti Iqueqä bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋä ätänä. “\qt Nyi Goti Iquenyqä quuvqä ae eqämitaŋi, awä ätkqeqä.\qt*”\f + \fr 4:13 \ft Apqä Bukä 116:10\f* Ne quuvqä asänäŋä-täŋä eanitaŋi, quuvqä eqiyätanä awä ätätuŋque.  
\v 14 Ii ne näqŋqä tiiŋä eŋquä iutanji. Naqä Jisasi Ique qua buta aŋgi ävauqumuatkqä Iqu, ne-pqe Iqutä aŋgi änävauqumuatätä, hesä, nesä, Iqueqä-kiuä täŋä iqi änätma wäŋqiyä.  
\v 15 Nätmatqä eeqänäŋä ne iiŋä änemetŋqe, ii he yätamäkqä heyätŋqeyi. Iwä he yätamäkqä iiŋä meqaŋguwitaŋi, Goti Iqu Iqueqä nätmatqä hiŋgi ävätŋqä ii, qokä-apäkä kuapänäŋä iu wimeqaŋga, ga qu Iqueŋi, “äŋguiqä” aaŋä kuapänä tquaŋguwitaŋi, Iqueqä yoqe haqeqä peyquätŋqe.   
\s1 Goti Iqutä pmeqeŋqä  
\p
\v 16 Goti Hanjuwä Iqu wäuŋuä äŋguä iiŋä imäkätqätaŋgqetaŋi, ne Iqueqä wäuŋui mävquatämäuqä itanä, yqänä imäkätqäŋu. Neyaqä huiwi qui imäknätŋqä iqaŋgqä-qe, neqä quuvqä qunuŋuä tämä äpmeŋqä iqu, hea ique-iqueŋi änyä-häŋä etqäuä.  
\v 17 Tiiŋä etaŋgiyi. Ne täŋga täŋä-huŋqä tä ämetuŋque, ii wäŋqäpu eä, äpakä mämeqä iquanä. Täŋä-huŋqä iiŋi, ii ne qäukuä yäŋiŋi äpmetanä, nätmatqä äŋguänäŋä, haŋä-iqä ique ämäwqätäuŋqe, näweqä ämeniquä diŋqä yätamäkqä äneyätqäuä.  
\v 18 Nätmatqä ne neqä hiŋuitä hiŋuä äqunätuŋque, ii hea quäuqä mäwiqe. Itaŋga nätmatqä neqä hiŋuitä hiŋuä mäquŋquä ituŋque, ii äpakänä witäniqe. Iutaŋi ne neqä hiŋui, nätmatqä hiŋuä äqunätuŋquä iu mäquŋquä pa itanä, nätmatqä hiŋuä mäquŋquä ituŋquä iu äqunäuŋu.   
\c 5  
\p
\v 1 Ne näqŋqä tiiŋi, ae äyä eŋu. “Neqä huiwi, namnä aŋä ne qua täu täŋga äpmeŋquä eŋqä-paŋä iiyqä. Namnä aŋä iqu, qui imäknätqä etaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu kiqä tŋäŋqe, änyä-häŋä äŋguänäŋä hŋqu nätapäniqeqä. Huiwä iiŋä iqu, ämaqä hipaitä imäkqä manä, qäukuä haqeu qui mimäkŋqä hea ique-ique witäniqeyi.”  
\v 2 Ne aŋä täŋga ämätnäŋqä ique äpmenäŋgaŋi, aŋä äŋguä qäukuä yäŋi ämätnäŋqä iqueŋi, gquä eŋqä-ma, mipnatuŋquä änenyätqätaŋgi kuapänä ivqänätqäŋu.  
\v 3 Ne gquä iiŋi ae ämipnatqä eŋqe, tpqäyäqä mänaqŋqä ipnä.  
\v 4 Ne namnä aŋä qua täuŋä ique yqänä äpmenäŋgaŋi, haŋä-iqä ämetanä kuapänä ivqänätqäŋu. Ii ne äpäkonätanä tpqäyäqä eŋqä-pa mäpmeqäŋqä, huiwä änyä-häŋi, gquä änyä-häŋä eŋqä-paŋä mipŋqäŋqä änenyätqäuä. Iŋi nätmatqä hŋqu, hŋque-mända ämanyuäqäqä-pa, häŋä-pmeqä iqu, äpäkoŋqä iqueŋi i ämanyuänä.  
\v 5 Ne änyä-häŋä iiŋä hiatuŋque, Goti Iqu Kiqä-kiuä näwinyä imäkekqä iiyi. Itaŋga Iqu Dŋä Äŋguä Ique änätapkqetaŋi, ne näqŋqä tiiŋä eŋu. Nätmatqä äŋgui änätapäniqŋqä diŋqe, pŋqä ämänaiyätqänä.   
\p
\v 6 Iŋi ne nätmatqä ii meqäŋqe, neyaqä äwqä di zä miqä itä, pemä kiiŋä itqäuä. “Ne namnä aŋä ique yqänä äpmeŋquäŋgaŋi, Naqä Iqu-täŋä qäqiqiŋi mäpmeqä, kiŋänämä äpmeŋunä-qe,” näqŋqä ämetuŋque.  
\v 7 Ii neqä hiŋuitä hiŋuä äqunätanä iuta ma, quuvqä eqiyätanä iuta äpmeŋu.  
\v 8 Nyi ätqäqä-pa, neyaqä äwqe pemä kiiŋä itä, huiwä iqueŋi ävämetanä, Naqä Iqutä näweqä pmeqäŋqä äneŋgi.  
\v 9 Iŋi ne huiwi äkisque tii äpmeŋque, neqä kŋuä yäŋänäqŋqänäŋi, Naqä Iqueŋi yeeqä iwimäkqeŋqä indqänätqäŋu.  
\v 10 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Ne eeqäpnä huiwä yäuä ique yqänä äpmenä, suqä äŋguä, quvqä imäkmitatquä iuta, Kraisi Iqueqä änewäsäuqä iqiŋi, neqä suqeta hŋqunä-hŋqunä iwäsäutä, kima nätapäniqe.   
\s1 Kraisi Iquesaŋi, ne Goti Iqutä äwqä naqä-hŋqunä änyanä äpmeqäŋqä  
\p
\v 11 Iiŋiŋqe, ne ze, Naqä Iquenyqänä itanä, Iqueqä yäpä iqi äpmenä, ämaqe quuvqä eqäpŋqä diŋqe, äwivauqumuatätuŋque. Iŋi ne suqä jänänä imäkätŋqueŋqe, Goti Iqu näqŋqä eä. Itaŋga nyi quuvqä tiiŋä eqiyäŋä. Korinä pmeqä iquenä-pqe, hiqä äwqä imŋi, näqŋqä inä eŋäuä.  
\v 12 Nyi kukŋuä tä ätqä iqueŋi, he nenyqä, “Iqua ämaqä jänänäŋäquaiqä” kŋuä indqänätpŋqä diŋqe, aŋgumŋi maetqä ma itqäŋä. Ii nyi tiiŋiŋqä änyiŋgi. He neyaqä suqä iiŋqe, yeeqenä ipu, itaŋga ämaqä huizi, nenyqä kukŋuä quvqä ätätqäŋuwä iquau kima tupnuwäŋqä änyiŋgi. Ämaqä iiŋä iqua, qu yeeqe, suqä äŋguä äwqä yäpä iŋgisaŋqä miqä, nätmatqä yäpaqäŋgisaŋiŋqänä ipu, tqä iquayi.  
\v 13 Iŋi neyaqä suqetä, kukŋuitäŋi, ämaqä qämä-qämänjqä iqua ätätqäŋuwä-paŋä etaŋgutqe, ii Goti Hanjuwä Ique yätamäkqä vatuŋquä iyi. Itaŋga neyaqä kŋui, jänänäŋä indqänätanä iuta sätäti, ii he yätamäkqä eyatuŋquä iyi.  
\v 14 Ne kŋuä tä indqänätŋque, ii Kraisi Iqu nenyqä aaŋä kiiŋä äwiŋgqä iutayi. Ii ne näqŋqe, tiiŋä eanitanji. Ämaqä hŋqu, ämaqä eeqänäŋä iuŋqä äpäkoŋgqetaŋi, ga qu eeqänäŋi quwqä-quwäŋqä äwiŋqe ae äpäkoŋgqä-paŋiyi.  
\v 15 Kraisi Iqu iiŋä ikqä iuŋqe, ämaqä häŋä äpmapiyä di, kŋui quwqä-quwäŋqänä indqämbu mäpmeqäŋqe. Kraisi, iqua-qäuquauŋqä äpäkonätä, qua buta aŋgi ävaukqä Iquenyqänä indqämbu pmepŋqe.   
\p
\v 16 Iŋi täŋgata-tiŋi, ne ämaqä hŋqueqä suqe, kŋuä indqäŋqä qua täutaŋä iuta miwäsäuqä pa itqäŋu, oee. Hiŋuiqänäŋi, neyaqä äwqe, ämaqä qua täutaŋä iuqä äwqe yqänä änyanä, Kraisi Iqueŋi qäyä iwäsäukquä-qe, täŋgaŋi ne äwqä iiŋi, yqänä mänyqä eŋu.  
\v 17 Ämaqä hŋqu, Kraisi Ique guä eŋqä-ma äkiuäŋqiyäŋqe, iqu ämaqä änyä-häŋä-qu eqi. Iŋi suqä yäuä iqu hma etä, änyä-häŋä iqunäŋqä ipäqiyqi.   
\p
\v 18 Hiŋuiqänäŋi ne Goti Iqutäŋi, himä-wiuŋqä äpmamiŋque. Iwä Kraisi Iquesaŋi, Goti Iqu ne Iqutä, äwqä naqä-hŋqunä iŋqäŋqä inemäkätä, nätmatqä äŋguä eeqänäŋä nyi ae ätqä i nemequätŋqe, Kiqä-kiuä inemäkkqe. Iiŋä inemäkätä, ämaqä huizi iuŋi, Iqutä äwqä naqä-hŋqunä iŋqäŋqä wäuŋuä tque änätapkqe.  
\v 19 Kukŋui tii äyä äwi. Goti Hanjuwä Iqu, Kraisi Iqueŋi guä eŋqä-ma äkiuäŋqänätä, ämaqä eeqänäŋi, qu himä-wiuŋqä äpmeŋuwi, äwukunmäkätä, quvaqä quvqeŋqä kŋuä mindqäŋqä, Iqueqä-kiuätäŋi, äwqä naqä-hŋqunä imbu pmetpŋqä imäkkqe. Itaŋga ne kukŋuä awi, ämaqe, iiŋä epŋqä diŋqä tquatuŋqueŋqä wäuŋui, änätapkqe.  
\v 20 Itaŋgi ne Kraisi Iqueä maŋi ämetanä, kukŋui awä äsuiyätqäŋu. Iŋi, ii Goti Iqu Kiqä-kiuä ämaqä eeqänäŋä iuŋqä tääqä ätätŋqä-paŋiyi. Ne Kraisi, Qäuqueqä kukŋui ämaqä eeqäpnäŋä iuŋi, awä äsuiyätanä, yäŋänäqŋqä tiiŋä ätuätqäŋu. “Iyää, he suqä hiqä-hiuä himä-wiuŋqä äpmeŋuwä iqueŋi ävquatämäupu, Goti Hanjuwä Iqutäŋi, äwqä naqä-hŋqunä imbiyä.”  
\v 21 Ne näqŋqe. Kraisi Iqu suqä quvqä mimäkqä-qu etaŋgqä-qe, Goti Iqu ne yätamäkqä äneyätä, neyaqä quvqä eeqänäŋi ämetä, Ique äkiqumuaseqaŋgi, Iqu suqä quvqä imäkqä-quŋi, i ekqe. Iqu iiŋä imäkkqe, ii ne Kraisi Iqutä ämuäŋnanä, Iqueqä yäŋänäqŋqetaŋi, Goti Iqueqä ämaqä jänänäŋä inemäkätŋqeyi.   
\c 6  
\s1 Haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋi meqeŋqä  
\p
\v 1 Ne Goti Iqutä wäuŋuä anä itanita, yäŋänäqŋqä tiiŋä etätqäŋu. “Iyää, Goti Hanjuwä Iqueqä qeqä imäŋqeta, nätmatqä hiŋgi vqe, ae ämepiyäŋgaŋi, yuuwä matäuqä, äŋguänä miqaŋgpu.”  
\v 2 Iiŋqe, Goti Hanjuwä Iqu tiiŋä ätkqe.  
\pi1 “\qt Nyi aŋgumä äkivauqumuatätmä äŋguä ikimäkmniŋqe, Ŋqä-näuä hiunji hŋqu ae ekqeqä. Iŋi iŋga-qäŋgaŋi, Nyi saqä yatŋqe qätä huinyä äkiyätmä, kimaŋi yätamäkqä äkiyqeqä.\qt*”\f + \fr 6:2 \ft Asayä 49:8\f*  
\m Itaŋgi qätä nyipu. Hiunji Goti Iqu aŋgumä änevauqumuatätä, äŋguä inemäkätŋqä ekqe, ii täŋganji.   
\p
\v 3 Ämaqe, ne wäuŋuä imäkätuŋquä tquenyqe, kukŋuä quvqä tqäŋqe, mäneŋqä eä. Iŋi ne suqä ämaqä hŋque qui wimäkqäŋqe, mimäkqä itqäŋu.  
\v 4 Nätmatqä äsqu-äsqu nemeqaŋgqä imŋi, ne yäŋänäqŋqä ätqäutanä, qokä-apäkä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueä wäuŋuä imäkätuŋquä iiŋqe, neqä-neuä ämotquetqäŋu. Iŋi haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋä isua, qäyä ämetanä-qe, ne yäŋänäqŋqä ätqäutqäŋu.  
\v 5 Hŋqäqiŋi ptqä änapäsäpiyä-qe, hŋqäqiŋi guä ämänäuqumuatäpiyä-qe, ita hŋqäqiŋi, qäuiqä änaktäupu, maŋä yäŋänäqŋqä natqaŋguwä-qe, imäkätqäŋu. Itaŋga wäuŋui, dŋä huqä aaŋä naqänäŋä itanä-qe, heatqäŋgaŋi hiqaqä änä mäwiqä itanä-qe, ga buayä dä äpäkonätanä-qe, imäkätqäŋu.  
\v 6 Ne suqä tiiŋä itanä imäkätqäŋu. Ne suqä ikikinyäŋinä imäkätanä, näqŋqe äŋguänäŋä-täŋä eanä, äkasuwä maqänä matqä itanä, ämaqeuŋi äŋguänä ämiwiyätanä, Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iquesa ätqäuanä, itaŋga suqä qokä-apäkä iuŋqe, kukŋuinä ma, aaŋä kuapänä nenyätqätaŋgqä iuta imäkätuŋque.  
\v 7 Iŋi ne kukŋuä awi, kukŋuä naqä-qakuinä ätätanä, Goti Iqueqä wäuŋui, Iqueqä yäŋänäqŋqä iuta imäkätuŋque. Neqä hipa ämuaŋgisatä, qunamäŋgisatäŋi, nätmatqä mäkä-iqä eŋqä-paŋi, suqä äŋgui a äqätanä, Goti Hanjuwä Iqueqä wäuŋuiŋqe, mäkä yäŋänäqŋqä ituŋque.  
\v 8 Itaŋga ämaqä hŋqua, neyaqä yoqe haqeqä mätnämäuqaŋguwäŋga, hŋqua mändi änakittqiyätqäŋuwi. Ita nenyqe, hŋqua quvqä tqaŋgä, hŋqua, “Äŋguä-quayqä” ätätqäŋuwi. Itaŋga hŋqua, “Iqua kukŋuä quaŋgä tquaiqä” tqaŋguwä-qe, neqä-neuäŋi, “Kukŋuä naqä-qakuinä tquneyi.”  
\v 9 Suqä tiiŋiqu äwi. Ämaqä hŋqua, nenyqä maqŋqä etaŋguwä-qe, hŋquququa, näqŋqä eŋä. Ne pizqä ae äpäkonanätanä itaqä-qe, häŋä yqänä äpmeŋu. Ämaqe, pizqä napäsanä-tpu ipiyä-qe, pizqä hämänä mänapäsqä itqäŋä.  
\v 10 Ne huäqä naunätaŋgqä-qe, hiunji ique-iqueŋi yeeqänä ituŋque. Ne neqä-neuäŋi, nätmatqä qua täutaŋi maeqä quvqä äpmenä-qe, ämaqä kuapänäŋi, qu nätmatqä naqä-qakuänäŋi, kuapänäŋä-täŋä pmetpŋqä iwimäkätuŋque. Ne nätmatqä qua täutaŋi, maeqänäŋä äpmenä-qe, nätmatqä naqä-qakuiŋi, eeqäpnäŋä-täŋä äpmeŋu.   
\p
\v 11 Korinä pmeqä iquenä, neqä äwqe, he hämänänä etapanä iutaŋi, kukŋui zä maeqä ätnäŋäqinyä äyä etätuŋque.  
\v 12 Neyaqä äwqe henyŋqä eŋqä iuŋi, mändi makittqiyqä etaŋgqu-qe, he hiqe nenyqä eŋqä iuŋi, mändi äkittqänäŋä.  
\v 13 Iŋi, kaniqu iqueqä ymeqä du tquä-pa, tiiŋä etmqe. “Neyaqä äwqe, he hämänänä etapätuŋquä iuŋi, heyaqä-pqe neŋi, inä nätapqäpŋqe.”   
\s1 Ne Goti Iquenyqä hiqäva-imäkqä aŋä ämätnäŋu  
\p
\v 14 Qätä nyipu! Ämaqä quuvqä maeqiyqä iqua, ii qu quwqä hŋquanjqae, he iquatä ikämaŋqä miqä pambu. Iŋi äänä etaŋgikä? Suqä jänänäŋä iqutä, ä quvqä iqutäŋi, qäquaqu wäuŋui naqä-huinyä inyi? Ä we-huŋqä iqutä, hiawiqä iqutäŋi, qäquaqu ämuäŋinyinyä pmanyi?  
\v 15 Ä Kraisi Iqu, Setänä iqutäŋi äwqä naqä-hŋqunä änyinyä pmanyi? Ä quuvqä heqiyqä hŋqutä, quuvqä maeqiyqä hŋqutäŋi, kŋuä indqäŋqe asänäŋi mesinyi?  
\v 16 Ä, Goti Hanjuwä Iqueqä aŋitä, goti quaŋgä iquauqä aŋitäŋi, naqä-hŋqunä mätnäsinyi? Aaŋä aaŋqänäŋi! Ii tiiŋä etaŋgiyi. Ne Goti Häŋä Hea Ique-ique Pmeqä Iquenyqä hiqäva-imäkqä aŋä ämätnäŋu. Iqueqä-kiuä iiŋqe, tiiŋä ätäqiyätä ekqe.  
\pi1 “\qt Nyi quvaqä awä iqi äpakänä äpmamä, qaŋä uwqämqänä. Nyi quvaqä Goti etaŋgundi, itaŋga qu Ŋqä ämaqä hiätpŋqänänyä.\qt*”\f + \fr 6:16 \ft Hiqäva-imäkqä 26:11-12; Esekiyäli 37:27\f*   
\pi1
\v 17 Iiŋä etaŋgi, Naqä Iqu tiiŋä-pqä ätkqe. “\qt He quuvqä maeqiyqä iquau ävämepu, heqä kiui ätqäupu, nätmatqä kiyä mätqä iuŋi, mitmaqäyqä pa iqaŋgpqe,\f + \fr 6:17 \ft Asayä 52:11\f* Nyi yeeqä itmä etmamqänä.\qt*”\f + \fr 6:17 \ft Esekiyäli 20:34,41\f*   
\pi1
\v 18 \fig Nyi heqä Heniqunä etaŋgundi, he Ŋqä ymeqä etpŋqänänyä.|alt="man with 3 children" src="image042.jpg" size="col" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987. (C076)" ref="6:18" \fig*Iiŋä etaŋgi, “\qt Naqä Yäŋänäqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iqu tiiŋä ätätqänä. ‘Nyi heqä Heniqunä etaŋgundi, he Ŋqä ymeqä etpŋqänänyä.’\qt* ”\f + \fr 6:18 \ft 2 Samueli 7:8,14\f*   
\c 7  
\p
\v 1 Nyämaqä, nyi kiiŋä änyinätŋqä iquenä, Goti Hanjuwä Iqu kukŋuä iiŋi, nenyqä guä ae ämäsäuekqä iqua ämetanitaŋi, quvqä neqä huiwä iquesä quuvqä iquesä yuuwä ätäutuŋque, bi tnämäuatuŋque. Iutaŋi Iqueŋqä zä neŋgaŋguti, Iqueŋi neqä Naqä eŋqä-pa äqunätanä, suqä ikikinyäŋinä imäkquatuŋquänänji.   
\s1 Korinä äpmeqä iqua kŋuä äkunmäkŋgaŋguwiŋqä, Poli iqu aquvänä ikqeŋqä  
\p
\v 2 Heyaqä nenyqä eŋqe, kiiŋä witätŋqe. Ne ämaqä hŋqueŋi, quvqä miwitqueqä itanä, ä hŋqueŋi, qui miwimäkqä itanä, itaŋga hŋqueŋi iqueqä nätmatqä eeqänäŋi, mämotauqä ituŋque.  
\v 3 Nyi kukŋuä tqua, henyqä mämamäuqä iqä. Oee. Mä nyi tiiŋi ae äyä etqe. “Neyaqä äwqe, eeqänäŋi he etapäŋunä. Iŋi, ne hesä anä päkonaŋquatiyä, häŋä anä pmeŋquatiyä? Qäyä eä, ne hesä anä pmetuŋquä äneŋgiyä.”  
\v 4 He suqä qäyunä imäkätqäŋuwiŋqe, äwqä hŋquaqu miŋqä itmä, hiqä suqä äŋguiŋqe, nyi awä ätuätqäŋä. Ga hesaŋi, nyi ŋqä äwqä tämŋi, aaŋä haŋuänäŋä änymitaŋi, haŋä-iqä qäyä änemeqaŋgqä-qe, yeeqä hävemnäqŋqä änyinätqäuä.   
\p
\v 5 Ne Masendoniya iu ätimäutanäŋgaŋi, hapä äŋguänäŋi mäpmeqäŋga, haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋä änemamiŋqe. Itaŋga ämaqä-pqe qu nesä kukŋuä mäkäŋqä iqaŋguwitaŋi, yäuŋuä itanä, neyaqä äwqe yäŋänäqŋqä mäeqä itä, zä imiŋqe.  
\v 6 Iŋi qänakŋi, Goti, ämaqä äwqä haŋä mitqätaŋguwä iquauqä äwqe Haŋuä Iwimäkqä Iqu, Talusi iqueŋi nenyqä dowatqaŋgqetaŋi, neyaqä äwqe, haŋuä äneŋgqe.  
\v 7 Goti Hanjuwä Iqu neyaqä äwqä haŋui, Iqu nätmatqä iiŋä imäkqaŋgqä iquesanä ma, heqä suqä äŋguä, Talusi iqu änyä ti emeqaŋga, he iqueqä äwqe, haŋuä iwimäkkuwä iutayi. Iqu awä tiiŋä-pqe änatkqe. “Ämaqä näŋiŋi, qu Poli iquki, saqä hipeŋui hiŋuä kqämbŋqä ipu, huäqä-huŋqä kiiŋä ämepu, itaŋga qäyqä-qäuquenä äwqä naqä huŋqunä iŋqä pmapŋqä diŋqe, kiiŋä äwinyätqänä.” Awä iiŋä dqaŋgqetaŋi, nyaqä yeeqä iŋqe, aaŋä hävemnäqŋqä inyimäkkqe.   
\p
\v 8 Nyaqä tuwaŋui,\f + \fr 7:8 \ft 2 Korinä 2:3-4\f* he huäqä-huŋqä mapŋqä äqäkqä qäyuŋä-qe, nyi ŋqä-näuäŋi, iiŋä ikqeŋqä äwqä haŋä-iqä mämeqä iqä. Naqä-qakui, nyaqä tuwaŋui, womba ämepu huäqä-huŋqä etapqaŋgqäŋgaŋi, he iiŋi äpakänä mämeqä, wäŋqäpu qäyä meqaŋguwä-qe, nyi haŋä-iqe, iŋganä ämakqe.  
\v 9 Iŋäqe täŋgaŋi nyi aquvänä itqäŋä. Nyaqä aquvänä iqä iiŋi, hiqä huäqä-huŋqä ämakuwä iuta ma, iuta kŋuä äkunmäknäpu, suqä quyqe huätä ätnämäukuwä iutayi. He huäqä-huŋqä iiŋä mapŋqe, ne ma, Goti Hanjuwä Iqu emäkkqe. Mä neyaqä kukŋuä iqu, he qui memäkqä äyä ikqe.  
\v 10 Goti Hanjuwä Iqu, ämaqe, womba ämepu huäqä-huŋqä mapŋqä imäkqe, ii, kŋuä äkunmäknäpu, suqä quyqe vquatämäupu, qui mimäkŋqä aŋgumä änyä-häŋä epŋqä iuŋqä imäkänä. Iŋäqe huäqä-huŋqä ämaqä qua täutaŋi ämetqäŋuwi, ii äkunmäkŋqäŋqä ma, äpäkoŋqä duŋqeyi.  
\v 11 Huäqä-huŋqä Goti Iquesa iiŋä ämakuwä iutaŋi, suqä äŋguä huitaŋä-huitaŋä tiiŋä emetŋqä iqäqä täuŋqe, kŋuä indqämbu. Nyi suqä quvqä heqä awä iqi witaŋgqeŋqä äqäkqäŋgaŋi, he yäuŋuä ipu, quvqä imäkqä iqueŋqä äkasuwä ätäpu,\f + \fr 7:11 \ft 2 Korinä 2:5-6\f* hiqä-hiuä quvqä mimäkqä ikuwiŋqä ämotquapŋqä yäŋä äqäŋguwi. Ga ‘Ne quami äänä pmeniqutiyä’ tpu ipu, suqä qäyunä imäkqäŋqä eŋgaŋgi, suqä quvqä imäkqä ique, jänä iwimäkqäŋqä itqäŋä. Suqä eeqänäŋä iiŋä imäkätqäŋuwi, ii suqä quvqä nyi äqäkqä iuŋi, he quvqä maeqä epiyiŋqä ämotqueŋä.  
\v 12 Nyi tuwaŋuä i äqäkqe, ii nyi ämaqä suqä quvqä ikutäkqä iquenyqätä, haŋä-iqä ämakqä iquenyqätä, kŋuä indqänätmä maqiyqä ikqe. Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, heqä nenyŋqä eŋqe, naqänäŋä etaŋgi, hiqä-hiuäŋi näqŋqä epŋqä äqäkqe.  
\v 13 Iŋi täŋgaŋi, heyaqä suqä äŋguä iutaŋi, neyaqä äwqe, haŋuä änenyätqäuä.  
\p He iiŋä inemäkqaŋguwitanä ma, Talusi iqu yeeqä itäqetaŋi, ne-pqe yeeqä aaŋä naqänaŋä yatuŋquä inemäkätqätaŋgqä iutayi. Talusi iqu, he änyä ti emeqaŋga, he ique yeeqä ävätmepu, äwqä haŋuä iwimäkkuwä iutaŋi, yeeqä kiiŋä itqäuä.  
\v 14 Qäŋganäŋi, nyi Talusi iqueŋi, heyaqä suqä äŋguiŋqä awä ätukqetaŋi, he womba mändapqä ikuwi. Ne he kukŋuä etkque, hŋqu quaŋgä ma, eeqänä naqä-qakuinänji. Itaŋga asä iiŋi, ne hiyaqä suqä iiŋiŋqä, yoqä haqeu ämaetnämäukquä iŋqä-pqe, Talusi iqu, kukŋuä iiŋä-pqe, quaŋgä hma etaŋgi äquŋgqe.  
\v 15 Talusi iqu henyŋqä quvepqaŋgaŋi, he iquenyqä zä ipu, yäuŋuä-yäuŋuä ipiyä-qe, ique yeeqätä itmepu, iqueqä kukŋui qätä äwikuwi. Iqu iiŋqä kŋuä indqänätä, iqueqä henyqä äwiŋqe, yändi-yändi äpeyätqäuä.  
\v 16 Iŋi nyi ŋqä kŋuä indqäŋqä tämŋi, he suqä jänänäŋinä imäkqa uwqäpŋqä diŋqä yäŋänäqŋqä ämetmä, aquvänä eŋä.   
\c 8  
\s1 Ämaqä äwa iqaŋguwä iquau, yätamäkqä iqeŋqä  
\p
\v 1 Neyämaqäuä, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qokä-apäkä qua naqä Masendoniya im-imä aquvä äqänätqäŋuwä iu, suqä Iqueqä qeqä imäŋqeta hiŋgi ävqeŋqe, he näqŋqä epŋqänä awä etatuŋque.  
\v 2 Ii tiinji. Haŋä-iqä naqänäŋi iquau äwimetä, yamwiqe, qui wimäkmätä qäyä iqaŋgqä-qe, iqua aquvänä kiiŋä itqäŋä. Qu mbqetä, nätmatqä huizitä maeqä, aaŋqänäŋä pmetaŋguwäŋgayi. Iŋäqe Goti Iqu iwimäkqaŋgqetaŋi, ämaqä huizi du yätamäkqä wipŋqä diŋqe, mbqä aquvä kuapänä äqäkuwi.  
\v 3 Qu suqä iiŋi, ämaqä hŋqu mätquaŋgi, quwqä äwiŋqä iutanä, quwqä-quwä äwa qäyä iqaŋgä, hävemnäqŋqänäŋä äwikuwi.  
\v 4 Qu ämaqä quuvqä heqiyqä huizi iquatä wäuŋuä anä ipu, Goti Iqueqä ämaqä qua Jutiya iu äpmeŋuwä iquau yätamäkqä vqä iiŋqe, kukŋuä yäŋänäqŋqä änatmiŋuwi.  
\v 5 Ne, ‘Qu nätmatqä iiŋi mävqä ipŋqäuä’ kŋuä neyätaŋgqä iuŋi, ämäwqätäpiyäŋga, tiiŋä äwikuwi. Goti Hanjuwä Iqueä äwiŋqe ämapiyä iutaŋi, quwqä-quwä Naqä Ique-ganä äwimbiyitaŋi, huizi ne änätapŋguwi.   
\p
\v 6 Qeqä imäŋqeta, hiŋgi vqä wäuŋuä iiŋä iqueŋi, Talusi iqu-ganä ipäqäkqä-qae, ne iqu yämäkandumä yätŋqä yäŋä äwqänätanä ätätqäŋu.  
\v 7 He wäuŋuä eeqänäŋä imäkäpiyä iuŋi, häukuä kuapänä wiqä-täŋä tiiŋä äyä imäkätqäŋä. He Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, kukŋuä awä ätäpu, näqŋqä-täŋä epu, Iqueä wäuŋuä imäkqäŋqe enyqä miqä ipu, itaŋga suqä ämaqeŋqä äwiŋqä he nesa ämequwi, imäkätqäŋä. Wäuŋuä ii imäkätqäŋuwä-pa, ga huiziqu, qeqä imäŋqeta mbqä hiŋgi vqä di, häukuä wiqä-täŋä pmetpŋqä yäŋä qäŋgaŋgpu.  
\v 8 Nyi kukŋuä tä etqe. “He ämaqeu nätmatqä isua wipŋqeŋqä qäyä maeŋgaŋgutqe, vaŋgpiyä-qe,” maetqä iqä. Mä nyi suqä Masendoniya pmeqä iuqä, ämaqä huiziuŋqä äwinyätä yätamäkqä vqä ique, äyä imäkqaŋgä äqunätmä, ga ‘he-pqe, naqä-qakuä inä imäkpŋqäpiyä’ tmä etqä.  
\v 9 Neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä suqä qeqä imäŋqeta hiŋgi vqeŋqe, he näqŋqä ae äyä eŋä. Iqu nätmatqä kuapänäŋä-täŋä eäqä-qe, he yätamäkqä eyätä, nätmatqä kuapänäŋä-täŋä pmetpŋqä emäkätŋqe, Iqu Maeqä-qu ekqe.   
\p
\v 10 Quväukuä ae äpäukqä iqueŋi, hiqä eŋqetaŋi, mbqä aquvä qäyqäŋqe, he-ganä ikutäukuwi. Iŋi he täŋga tiiŋä imäkpŋqe, ‘qäyuvqä’ kŋuä änyiyqi.  
\v 11 Hiqä wäuŋuä ipäqäkuwä-paŋi, täŋgaŋi qäpu imäkpŋqe. Iŋi heqä äwipŋqä ipäqäkuwä ii eŋqä-pa, qäpu imäkmäupŋqä-pqe, asä iiŋä imäkpŋqe. Iiŋiŋqe, mbqä änä-änä ämeŋuwi, äwipŋqänänji.  
\v 12 Iŋi ämaqä hŋqu iqueqä nätmatqe ävqŋqä wiŋgaŋgutqe, Goti Iqu, ämaqä iqu ämeŋqä iutaŋiŋqä aquvänä yänä. Ä nätmatqä iqu mämeqä eŋqä iiŋqe, Goti Iqu miwäsäuqä yänä.  
\v 13 He qokä-apäkä huizi du yätamäkqä vqaŋguwäŋga, qu äŋguä pmeqaŋgpi, he haŋä-iqä meqäpŋqä matqä iqä. Oee. Ne ämaqä huizitäŋi, asänäŋä pmetatuŋquä ätqä.  
\v 14 Hea täŋgaŋi, he nätmatqä kuapänäŋä-täŋä equwä-qae, äwa itqäŋuwä iu, yätamäkqä vqäpŋqe. Ga he äwa iqaŋguwäŋgaŋi, qu nätmatqä-täŋä epunjqae, yätamäkqä epnä. Ga he yätamäkqä iiŋä änyäpunjqae, äwa miqä asänäŋä pmetpnä.  
\v 15 Suqä iiŋä imäkqäŋqe, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä iu ätäŋqe, tiiŋä ätä.  
\pi1 “\qt Ämaqä ymisaŋä aquvä kuapänä ämaqiyätqä iqu, äpakänä witätŋqä mämaqiyqä yäŋqiyä. Itaŋga wäŋqänäŋäpu ämaqiyätqä iqu, äwa miqä yäŋqiyä.\qt*”\f + \fr 8:15 \ft Aŋgumä Itmakqä 16:18\f*   
\s1 Poli iqu, Talusi iquesä, huizi iquaquisä, Korinä iuŋqä dowatätŋqä ikqeŋqä  
\p
\v 16 Nyi Goti Hanjuwä Iqueŋi, “Aŋguiqä” ätquä. Nyi he yätamäkqä hemqä änyinätŋqä-paŋi, Goti Iqu, Talusi iqueqä äwiŋqeuŋi, asänä witŋqä iwimäkkqe.  
\v 17 Iŋi, Ne iqueŋi, “Si quŋqä utŋqeqä” ätuätanä yatŋqä vquauŋgquetanä ma, iqu henyŋqä yätamäkqäŋqä kuapänä äwinyätä, iqueqä äwiŋqä iuta, äneväma pätŋqä itqäuä. Iiŋqe, nyi Goti Hanjuwä Iqueŋi, “Aŋguiqä” ätquä.  
\v 18 Iqutä anäŋi, neqä neyämaqä hŋque dowatatuŋquä itqäŋu. Iqueŋi, qokä-apäkä Jisasi Iqueqä yoqä du aquvä im-imä äqänätqäŋuwä eeqänäŋä iqua, iqu kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä tuäkiqaŋgi äqumbiyi, iqueqä yoqe haqeqä ämatnämäutqäŋuwi.  
\v 19 Tii-pqä inänji. Iqu nesä qaŋä anä ikitanä, mbqä ämaqe, suqä hiŋgi vqeta, Jutiya pmeqä iquauŋqä tnämäuqaŋguwi, aquvä ämaqiyätanä ämiquatuŋquänä, iqua ique atäuŋuä ikuwi. Ne wäuŋuä iiŋi, Naqä Iqu Kiqä-kiuä yoqä naqä metŋqä iiŋqätä, itaŋga ämaqeu yätamäkqä äŋguä vqä iuŋqä, neqä äneŋqe ämotquetuŋquä iiŋqätä, imäkätuŋque.  
\v 20 Ämaqä hŋqu, mbqä kuapä iiŋä tnämäuqaŋguwi ämiqaŋgquä iiŋqe, kukŋuä quvqä matqä iqä diŋqe, ne neqä neyämaqä ique anä dowatatuŋquä itqäŋu.  
\v 21 Ne suqä äŋguinä imäkqäŋqe, Naqä Iqueqä hiŋuä iqiŋinäŋqä ma, ämaqeuqä hiŋuä iqi-pqe, inä imäkqäŋqä änenyätqäuä.   
\p
\v 22 Iquaqutä anä upuŋqä diŋqe, ne ämaqä hŋque-pqä inä dowatatuŋquä itqäŋu. Ämaqä iqueŋi hiunji kuapänäŋäŋgaŋi, ne yamwiqä ävätanä wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä vqaŋgque, yäŋä äqänätä qäyunä imäkqä iquvi. He iqueä hiŋuä iqiŋi, suqä äŋguänäŋinä imäkqäpŋqeŋqe, näqŋqä ae eä, ga iutaŋi iquaquiyqä wäuŋuä yätamäkqä vquätŋqä diŋqe, kiiŋä äwinyä.  
\v 23 Iŋi, Talusi iqu, nyitä anä ita, he yätamäkqä heyqueaŋqä iŋqä wäuŋui, imäkätqäŋueä ique. Itaŋga neqä neyämaqä iquaqu, Jisasi Kraisi Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä iquauqä kukŋuä ämapqä enyä, Kraisi Iqueqä yoqe haqeqä inä ämatnämäutqäŋiyi.  
\v 24 He ämaqä iquauŋi, suqä äŋguinä iwitqueqaŋguwitaŋi, ämaqä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä iuŋi, nätmatqä tquaquiŋqä näqŋqä mapŋqe. Ii, hiqä suqä naqä-qakuänäŋä ämaqeuŋqä äwiŋqä iquesä, itaŋga ne henyŋqä aaŋä yeeqä kiiŋä itanä ätätuŋquä iuŋi, hiŋginä matqä itqäŋu.   
\c 9  
\s1 Suqä quuvqä heqiyqä äwa itqäŋuwä iquau qäyunä vqeŋqä  
\p
\v 1 Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä, qua Jutiya iu äpmeŋuwä iquau yätamäkqä i vqäŋqe, heqä äwqe etikatmäkqaŋgqä-qae, nyi iiŋqe tuwaŋuä hämäusqä maqäyqä imä.  
\v 2 Henyqä iiŋä näqŋqä ae ämamitaŋi, heyaqä yoqe, Masendoniya pmeqä iuqä hiŋuä iqisaŋi, haqeu ämamäutmä, tii ätumiŋqe. “Quväukuä ae äpäukqä iquesa tiiŋi, qua naqä Äkaiya pmeqä hŋqua\f + \fr 9:2 \ft Korinä, ii qua naqä Äkaiya iqueqä aŋä-himqä naqä kiŋganäŋä iquvi.\f* imäkpŋqä iiŋqe, ipämämbu tii äpmeŋäuä.” Nyi iiŋä tquaŋgqeŋqä qätä änyipiyi, Masendoniya pmeqä kuapänäŋä hŋqua, iquauqä quuvqe äwivauqaŋgi, nätmatqä hui inä vqäŋqä äwiŋgqeqä.  
\v 3 Itaŋgi ne heyaqä yoqe haqeqä ämamäutanä ätätuŋque, kukŋuä hiŋgi teqäŋqä manyiŋgaŋgi, nyi henyqä ätuätŋqä-pa, he näwinyä ipämämbu pmapŋqe, neqä neyämaqä iquauŋi dowatmqä itqäŋä.  
\v 4 Ga nyitä, Masendoniya pmeqä hŋquatä, äquvepätanä, he nätmatqä wipŋqe, näwinyä mäpmeqä etaŋgä eqänatque, iŋgaŋi ne, neqä kukŋuä ätuätuŋquä iiŋqä womba meqaŋgua, he-pqe inä meqäŋqä ätqä.  
\v 5 Itaŋgi neyämaqä iqua, hiŋuiqä ppŋqä kŋuä ämakqe. Iwä iqua emepu, nätmatqä äŋguä iwimäkqäŋqä, he ätnämäupŋqä ae ätukuwä-pa, qäyunänä ipŋqä yätamäkqä epnuwäŋqe. Itaŋi, ne iŋga timanä. Iutaŋi he kukŋuä yäŋänäqŋqä duta mävqä, äwqä yeeqetä vqaŋgä hiŋuä eqäŋguanä.   
\p
\v 6 Kŋuä indqämbu! Ämaqä ymisaŋä vowi, wäŋqäpu äqutätŋqä iqu, kiqä häukuä näŋqe, wäŋqänäŋäpu menä. Iŋäqe ämaqä ymisaŋä vowi, hävemnäqŋqänäŋä äqutätŋqä iqu, kiqä häukuä näŋqe, aaŋä kuapänäŋänä mequänä.  
\v 7 \fig Ämaqä aquvänä itä ävqä iquenyqe, Goti Iqu kuapänä winyänä.|alt="man cheerfully giving something" src="image046.png" size="col" loc="2 Cor 9:6-8" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="9:7" \fig*Iiŋiŋqe, he hŋqunä-hŋqunä nätmatqä wipŋqe, heqä qeqä-quuvqä imda äŋguänä indqämbiyäŋga wipŋqe. Ämaqä hŋqu, kuku äunätä vqäŋqä, itaŋga “Hŋqu ‘iiŋä-iiŋä iyä’ dätqätaŋgi ävqänä” tqäŋqe, ii quvqe. Ämaqä nätmatqä vqäŋqe, aquvänä itä ävqä iquenyqe, Goti Iqu kuapänä winyänä.  
\v 8 Itaŋga Goti Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta hiŋgi ävätŋqä iutaŋi, Iqu hävemnäqŋqä etapquänä. Iiŋiŋqe, hiqä äpmaka upŋqä iuŋi, he nätmatqä aaŋä qäyunäŋä-täŋä äpmepu, wäuŋuä äŋguä eeqänäŋä imäkqa uwqäpŋqä iuŋqe, nätmatqä eeqänäŋi ämeqäpnä.  
\v 9 Suqä iiŋqe, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi tii ätä. “\qt Iqu, ämaqä nätmatqä maeqä iquauŋi, iqueqä nätmatqe hiŋgi ävqäwätŋqe. Iqueqä suqä jänänäŋä iiŋi, hea ique-ique äpakänä witäniqe.\qt*”\f + \fr 9:9 \ft Apqä Bukä 112:9\f*  
\v 10 Itaŋga Goti Iqu, ymisaŋä piiki vowä mäuqäŋqä ävätä, ymisaŋä bŋqeŋqä Vqä-qu eä, ga he äwa miqäŋqä, aaŋä qäyunäŋä-täŋä epu, hiqä suqä ämaqä huiziu yätamäkqä vqäŋqe, aaŋä naqänäŋä, piikä iqueqä häukuä eŋqä-pa, wiquätŋqä etapquänä.  
\v 11 Iqu äwa miqäŋqä etapätqätaŋgqetaŋi, ga he-pqe Jutiya pmeqä iquauŋi, kuapänä vqäpŋqe. Iŋi ne mbqe äma vqaŋgquetaŋi, Jutiya pmeqä iqua, he nätmatqä äŋguä ii vqaŋguwiŋqe, Goti Iqueŋi, “äŋguiqä” tupunä.  
\v 12 He suqä yätamäkqä iqä ique, imäkquwä iutaŋi, Goti Iqueqä qokä-apäkä huizi iqua, qu äwa miqä pmetpŋqä yätamäkqä vqäŋqä inä hmanji. Ii, ämaqä iiŋä iqua, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “Äŋguiqe” aaŋä naqänäŋä tquäpŋqä inänji.  
\v 13 Heqä wäuŋuä yätamäkqä vqäŋqä iqu, ii hiqä suqä äŋguänäŋi ätnäŋä iqi maeqaŋgqetaŋi, qu henyqe, “Qu Kraisi Iqueä kukŋuä äŋguiŋqe, awä-tqäŋqä iŋqänä manä, qänaknä inä iqä iquaiqä” tpnä. Itaŋga he qutä, ämaqä eeqänäŋä huizi iutä, nätmatqä yätamäkqä aaŋä kuapanäŋä ävätqäŋuwä iuŋqe, qu näqŋqä metpnä. Hiqä suqä iquaquiŋqä kŋuä indqämbiyitaŋi, Goti Iqueqä yoqe, haqeqä mamäupnä.  
\v 14 Itaŋga Goti Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqä iuta hiŋgi vqä iuŋi, he hävemnäqŋqä etapqeŋqä näqŋqä epiyitaŋi, henyqä kuapänä äwinyätä, Iqu he äŋguä emäkquätŋqä diŋqe, yatŋqä vqäpnä.  
\v 15 Iqu nätmatqä äŋguä iiŋi, aaŋä hävemnäqŋqä hiŋgi qanyä änätapätŋqä iiŋqe, ne a änä matäuqä yanä. Iiŋqe, Iqueŋi “äŋguiqä” tquatuŋquänänji.   
\c 10  
\s1 Poli iqu, iqueqä wäuŋuiŋqätä, yoqä naqeŋqätä, ätkqeŋqä  
\p
\v 1 Korinä pmeqä iquenä, nyi Poli iqunä, suqä Kraisi Iqueqä du qänaknä itmä, nyaqä kukŋuä etmqe, qätä äŋguä änyiyäpu, äŋguänä iwäsäupŋqeŋqä yatŋqä eyqä. Kraisi Iqu Iqueqä-kiuä äkittqänätä, ämaqeuŋi qe-qeiqi itquamiŋqe. Iiŋä iqä qäyä etaŋgi, ämaqä hŋqua nyiŋi, tiiŋä änyinyuändätqäŋuwi. “Poli iqu, nesä anä äpmeqäŋgaŋi, pemä miqä, kukŋuä qeiqinyä tqueqä. Ä kiŋämä äpmeqäŋgaŋi, kukŋui yäŋänäqŋqänä natqueqä.”  
\v 2 Itaŋgi nyi yatŋqä eyätmä tiiŋä etmqe. Nyi äquvepätmä hesä anä äpmamäŋgaŋi, kukŋuä täqŋqänäŋi etmniŋqeŋqä manyiŋgaŋgi, he äŋguänä mimbu. Iŋäqe ämaqä nenyqe, “Iqua Goti Iqueqä suqeu qänaknä miqä, qua täutaŋä iquauqä iunä, iqä-quaiqä” ätätqäŋuwä iquauŋi, nyi kukŋuä täqŋqänäŋi tumniqeqä, kŋuä indqänätqäŋä.  
\v 3 Naqä-qakui, ne qua täu äpmeŋquä iquneyi. Iŋäqe ne mäki, ämaqä qua täutaŋä iqua itqäŋuwä-paŋi, miqä ma itqäŋu.  
\v 4 \fig Nätmatqä ne mäkäŋqä ämeŋque, qua täutaŋä hmanji.|alt="weapons/armour" src="HK00199C.tif" size="col" loc="2 Cor 10:3-6" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="10:4" \fig*Nätmatqä ne mäkäŋqä ämeŋque, qua täutaŋä hmanji. Ii Goti Iqueqä mäkä-iqä yäŋänäqŋqä-täŋä, neyaqä mäkä-huŋqä iquauqä aŋä wäkiqä iu äktäutanä, äqiyäpnasqiyqäŋqä iiyi. \fig Ii Goti Iqueqä mäkä-iqä yäŋänäqŋqä-täŋi.|alt="praying hands" src="HK00272C.tif" size="col" loc="2 Cor 10: 3-6" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="10:4" \fig*  
\v 5 Itaŋga ämaqe, quwqä kŋuä indqäŋqeu kukŋuä quaŋgi äma äpeyäpu, huizi iqua, Goti Iquenyqä näqŋqä mapŋqä iuŋi, qŋqaŋä äyqaŋguwä iquauŋi, mändi äkittqiyätqäŋu. Itaŋga ämaqeuqä kŋuä indqäŋqä quvqä di, guä äkiqiyetanä, iquauqä kŋui, kiŋänämä mäwiqä, Kraisi Iqu-täŋä qäqiqi äwitä Ique qänaki wivändqäpŋqä imäkätqäŋu.  
\v 6 Ga hiunji he, Jisasi Iqueŋi hämänänä qänaknä vqaŋgpqäŋgaŋi, huizi ii miqä iqaŋguwä iquauŋi, haŋä-iqä kima vatuŋque, ne täŋgaŋi näwinyä imäknanä äpmeŋu.   
\p
\v 7 He nätmatqä ätimäutqätaŋgi hiŋuä äqunäpiyä iuŋi, yäpäŋgisa ma, haqäŋgisanä äŋguä iwäsäutuŋque. Iŋi hesaŋä hŋqu, “Kraisi Iqueqä ämaqä naqä-qakui, nyinänjqä” kŋuä indqänätqe, iqu, nenyŋqä-pqe tiiŋä indqänätŋqe. “Poli iqutä, huiziquatäŋi, nyi Kraisi Iqueqä-qunä äpmeŋqä-paŋi, eequne asänäŋä äpmeŋunä.”  
\v 8 Naqä Iqu ne yoqä-täŋä hiatuŋquä inemäkkqe, ii he qui emäkqäŋqä ma, yätamäkqä heyqŋqä iiyi. I etaŋgi, nyi neqä wäuŋuä ituŋquä täuŋqä aquvänä itmä, neqä yoqä haqeqä inä mamämqe, womba miqä ymä.  
\v 9 Iŋäqe he nyinyqä kŋuä tiiŋä indqämbŋqä diŋqe, manyiŋqä yasämänä iqi. “Iqu tuwaŋuä äqäyqe, ne zä nemäkätŋqä äqäyqiyä.” Oee.  
\v 10 Ämaqä hŋqua tii ätätqäŋuwi. “Poli iqueqä tuwaŋuä iuŋi, kukŋuä yäŋänäqŋqä, haŋä-iqä-täŋä ätätä qäyqä-queqä. Iŋäqe iqu iqueqä-kiuä, nesä anä äpmeqäŋgaŋi, haŋuä äwitä, kukŋuä hiŋgiŋqä eŋqä-pa tquäŋqiyä.”  
\v 11 Ämaqä iiŋä ätätqäŋuwä iqua, nenyŋqä näqŋqä tii mapŋqäuä. Suqä ne hesä mäpmeqä eanäŋga, tuwaŋuä iutanä ämetquetquä ii, anä äpmenäŋgaŋi, asiqu metquenä.   
\p
\v 12 Neqä-neuäŋi, ne ämaqä quwqä yoqä haqeu ämamänätqäŋuwä iquatä, anä mäqäqasäuqä itanä, “Neqä suqä imäkqe, asänäŋiqä” matŋqä pa yanä. Iqua quwqä suqeŋqä iwäsäupiyäŋgaŋi, naqä-qakuä iutanä miqä, quwqä kŋuä iutanä iwäsäuqä iquayi. Ämaqä suqä iiŋä imäkätqäŋuwä iqua, kŋuä äŋgui maeqä iquayi.  
\v 13 Iŋäqe ne neqä yoqä haqeqä ämamänätanäŋgaŋi, ne wäuŋui, yäpaqäŋgisaŋi miqä, wäuŋuä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ätäutä, änätapkqä ique imäkätuŋquä iuŋqänä iwäsäutanä, ämamänätqäŋu. Itaŋga Iqu ne wäuŋuä imäkätqutquatuŋquä änätapkqe, he Korinä pmeqä iquenä yäpä iŋgisayi.  
\v 14 Ne-ganä Korinä pmeqä iquenä emetanä, Kraisi Iquenyqä kukŋuä äŋgui, äma äpkquetaŋi, ga ne he täŋga ämeyätanäŋgaŋi, neqä hiqŋqä Goti Iqu änätapkqä iuŋi ävausätanä, haqä nändi mäwqä itqäŋu.  
\v 15 Wäuŋuä ämaqä huiziquauqä imäkmitpqä iuŋqe, ne neqä hiqŋqä iuŋi mämäwqätäuqä itanä, yoqä haqeuŋi mämamäuŋqä pa ituŋque. Heyaqä quuvqä heqiyqä di yäŋänäqŋqä timäutqäŋgaŋi, Goti Iqu wäuŋuä neqä änätapkqe, hiyaqä awä iqiŋi naqänäŋä timäuquätŋqe, kŋuä yäŋänäqŋqä ämeŋu.  
\v 16 Itaŋga iutaŋi, ne kukŋuä äŋguä tä, qua naqä hiyaqä tuwä iŋgisa äwiŋuwä iuŋqä äma uwqäŋqe, kŋuä inä ämeŋu. Ga ne iiŋä imäkätanäŋgaŋi, neqä yoqä haqeuŋi, wäuŋui ämaqä huiziqua ae imäkkuwä iuŋqe, mämamäuŋqä yanä.  
\v 17 Yoqä haqeqä mamäuqäŋqe, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä ätnä.  
\pi1 “\qt Ämaqä kiqä yoqe, haqeqä mamänätŋqä äwiŋgqä iqu, yoqe, Naqä Iqueqenä mamäuquätŋqeqä.\qt*”\f + \fr 10:17 \ft Järämai 9:24\f*   
\m
\v 18 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Ämaqä hŋqu yätqä-yätqänä itä, iqueqä yoqe, haqeqä ämamäŋgqä iqu, ämaqä yoqä maeqä hiŋgiŋqä iquvi. Iŋi Naqä Iqunä, ämaqä hŋqueqä yoqe haqeqä ämamäuqäqe, naqä-qakuä yoqä-täŋi, iquvi.   
\c 11  
\s1 Poli iqueqä suqeŋqätä, quaŋgä-tqä iquauqä suqeŋqätä  
\p
\v 1 Nyi kukŋuä äŋgui matqä qämä-qämä iŋqä tmqä iqä-qae, hiŋuinä ŋqämbu. He iiŋi imäkpniqä?  
\v 2 Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä ämaqe, hŋqueqä yäpä-iqi mäpmeqä, Iqueqä yäpä-iqinyä pmeqäŋqä äwinyäŋqä-paŋi, ga nyi-pqe henyqe asä iinji. Nyi he Kraisi Iquenyqä tuwakŋä ae enyuekqe. Iŋi, he apäkä, qokätä hiqaqä anä mäwiqä ii eŋqä-paŋä etaŋgpi, Iquenyänä muanätpŋqä etma pmqänä.  
\v 3 Nyi kukŋui iiŋä etätmäŋgaŋi, ze tiiŋiŋqä iqä. Qämakiqu, iqueqä näqŋqä quaŋgä huitaŋä-huitaŋä iutaŋi, Ipä iiyqä kŋuä indqäŋqe, mŋä-mŋi äwikqä-paŋi, yamwiqä emeqaŋga, heqä kŋuä indqäŋqä äŋgui, gi-mända ämequatätä, itaŋga Kraisi Iquenyqänä ikikinyäŋä äpmeŋuwi, endumäkqäŋqä diŋqä ätqä.  
\v 4 Nyi zä änyiŋgqe, tiiŋi hiŋuä ae äquŋgqä iutanji. Ne Jisasi Iquenyqä kukŋui, naqä-qakuä awä etätuŋque qäyä etaŋgqä-qe, ämaqä hŋqua emeqisäpu, hui-mända etätqäŋä. Itaŋga Dŋä Äŋguiqutä, kukŋuä äŋguä we-huŋqetäŋi, he nesa ämetqäŋuwä-qe, iqua dŋitä, kukŋuä äŋguä we-huŋqetäŋi, aaŋä hui-mändaŋiŋqä etqaŋguwäŋga, he “Iquauqä kukŋui, naqä-qakuiqä” kŋuä heyqaŋgi, iquauŋi hiŋuinä äqunätqäŋä.  
\v 5 Ämaqä iquauŋi, he haqeu muämäuqaŋguwä-qe, nyaqä iwäsäuqä duŋi, “Kraisi Iqueqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä naqä-qakuä yoqä-täŋä-qua hmanji. Nyi iquauqä yäpä iqi mäpmeqä eŋänä” kŋuä änyä.  
\v 6 Nyi kukŋuä äwi-iqä matqä itmä-qe, nyaqä näqŋqä di äwa miqä eä. Hiunji eeqänäŋä iuŋi, ne nätmatqä eeqänäŋä imäkätanä iuŋi, neyaqä näqŋqe ämetqueqäŋqä äyä imäkätuŋque.   
\p
\v 7 Itaŋga, nyi kukŋuä äŋgui awä etätmäŋgaŋi, “Mbqä dappiyä” maetqä imiŋqe. Iŋi nyi he naqä yoqä-täŋä emäkmqä diŋqä, ŋqä-näuäŋi mändi i äkittqänmiŋqe. Nyi iiŋä imäkmiŋqeŋqe, he “Ii suqä quvqeqä” kŋui, suŋqä indqänätqäŋä?  
\v 8 Nyi heyaqä awä iqi äpmamä, kukŋuä awä etätqätaŋga, Naqä Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä huizi iqua, nyi yätamäkqä nyätŋqe, mbqä ändnämäumiŋuwi, iŋi nyi quwä-meqänäŋunä ämotaumiŋqe.  
\v 9 Nyi hesä anä äpmamiŋqäŋgaŋi, mbqäŋqä äwa itmä, “yätamäkqä nyipiyä” ätätmä, haŋä-iqä metapqä imiŋqe. Nyi yätamäkqä ämakqe, ii neyämaqä Masendoniya äväma, Korinä iu ätimäukuwä iquauta, nätmatqä äki-äkitaŋä nyi äwa imiŋqä isua, qäyunä ändapkuwi. Iutaŋi, nyi he maeqäkŋqä imä, haŋä-iqä metapqäŋqe, ŋqä kŋuä iqu a äqätqa äpätŋqe, yqänä äqätäŋä.  
\v 10 Iŋi Kraisi Iqueqä kukŋuä naqä-qakui nyitä witaŋgqetaŋi, nyi naqä-qakuänä tiiŋä ätqä. “Ŋqä suqä ämaqä du maeqäkŋqä itŋqeŋqä yoqä haqeu mamäŋgaŋgundqe, ämaqä qua naqä Äkaiya ique im-imä äpmakäwäuŋuwitaŋi, hŋqu maŋgiminyqä yänä.”  
\v 11 Nyi he maeqäkŋqä iŋqä iiŋqe, he kŋuä tiiŋi maeyqä ma eä. “A, iqu nenyqä mäwiŋqä naqä-qakuänä itäqä iutanjqä.” Oee. Nyi henyqä aaŋä kuapänä änyinätŋqä iiŋqe, Goti Hanjuwä Iqu näqŋqä eä.   
\p
\v 12 Ga nyi he maeqäkŋqä-pa itŋqä iuŋi, yqänä iqämä. Ii tiiŋä duŋqeyi. Ämaqä hŋqua, nesä asänäŋä epu, iquauqä yoqe haqeqä mamäumbŋqä diŋqe, ämaqeuqä hiŋuä iqiŋi, hänaqäŋqä qävqä itqäŋä. Iiŋä timäuqäŋqe, nyi qŋqaŋä äyätqäŋä.  
\v 13 Ämaqä iiŋä iqua, naqä-qakuä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatqä iqua hmanji. Quwqä-quwä imänäpu, Kraisi Iqu kukŋuä awä tpŋqä ändowatqä-quanä epu, kukŋuä quaŋgi äma qaŋäqŋqä iquayi.  
\v 14 Qu iiŋä iqaŋguwiŋqe, he yäuŋuä miqä pa iqaŋgpu. Ii tiiŋä ätimäuqi. Setänä, Goti Iqutä mäkä-huŋqä iqu, iqueqä huiwä di huitaŋä äkunmäknätä, ynaunjqä tä äyänätŋqä iqua eŋqä-paŋä timäutŋqä imäknänä.  
\v 15 Setänä iqueä wäuŋuä-wiyqä iiŋä iqua, quwqä huiwi äkunmäknäpu, suqä jänänäŋä iqueqä wäuŋuä imäkqä-quanä eqaŋgpqe, ii yäuŋuä iŋqä hmanji. Kimaŋi, qänakndaŋi, iquauqä wäuŋuä äänä imäkmitpqä iuta haŋä-iqä mapnuwi.   
\s1 Poli ique, haŋä-iqä kuapänä äwimakqeŋqä  
\p
\v 16 Iŋi nyi kukŋuä äŋgui maetqä, qämä-qämä iŋqä kukŋui hŋqu, aŋgi etmqe. He, “Iqu qämä-qämä itŋqä iuta ätqiyä” kŋuä eyätŋqe, manyiŋgaŋgqä-qe, hiqä eŋqä dunä indqämbu. Mä nyi, ämaqä qämä-qämä iŋqä itqäŋuwä-pa, ŋqä yoqe haqä-iqä wäŋqäpu inä mamänmqe, hiŋuinä ŋqämbu.  
\v 17 Nyi ŋqä yoqe, haqeqä mamäŋqeŋqä kukŋuä tä ätqe, ii Naqä Iqueqä äwiŋqä iuta hmanji. Qämä-qämä iqä iquauqä suqe ämetmä ätätqäŋä.  
\v 18 Ämaqä kuapänäŋi, qu suqä qua täutaŋä iuŋqe, quwqä yoqe haqeqä ämamänätqäŋuwä-qae, nyi ŋqä yoqe, haqeqä inä mamänmqe.   
\p
\v 19 He hiqä-hiuäŋqe, ‘Ne kŋuä iqä äŋguänäŋä-täŋuneyqä’ indqänätqäŋuwä-qae, ämaqä hŋqu qämä-qämä iqä kukŋuä etqaŋgqä iiŋqe, aquvänä ipu, hiŋuinä äqunätqäŋä.  
\v 20 Tiiŋä-pqä inänji. Ämaqä hŋqueqä wäuŋui hiŋgi wipŋqä emäkqaŋgqä, ä nätmatqä heyaqenä metauqaŋgqä, ä he quwqä äwiŋqä dunä imäkpŋqä emäkqaŋgqä, ä ämaqä naqä eŋqä-paŋä imäŋgaŋgqä, ä hiqä maŋiu piya eqäyesqaŋgqe, iqueqä äwiŋqä iuta qäyä emäkätŋqä hiŋuinä äqunätqäŋuwä iquenji.  
\v 21 Ne hesä äpmamiŋquäŋgaŋi, yäŋänäqŋqä maequne, iquauqä suqä iiŋä imäkqäŋqe, asänä memäkqä imiŋquetaŋi, “Nyi womba itqäŋänä” etmqäta? Oeyqä.  
\p Ämaqä hŋqu yäŋä äqänätä, iqueqä suqeŋqä awä tätŋqä iqäqe, nyi-pqe zä miqä, ŋqeŋqä awä tmä. Nyi kukŋuä iiŋi, ämaqä qämä-qämä ipiyä iqua ätätqäŋuwä-maŋä iiŋä ätätmiŋqä, ‘oänä’ etqä.  
\v 22 Hiqä kŋuä indqäŋqe qui imäkätqäŋuwä iqua, Hipru iquataŋä-quayqae, nyi-pqä inänji. Ä Israitqä iquayqae, nyi-pqä asä inänji. Qu Aprähamä iquesaŋä iutaŋä hueqä-himqä iquayqae, nyi-pqä inänji.  
\v 23 Täŋgaŋi nyi ämaqä qämä-qämänjqä hämänä epiyä iqua eŋqä-paŋä emä tmqe. Qu, “Kraisi Iqueqä wäuŋuä-wiyqä-quneyqä” etäpiyäŋgaŋi, naqä-qakuä etätqäŋuwäta? Iqueqä wäuŋuä imäkqä naqä-qakui, ii nyinji. Nyi wäuŋuä iqueŋi, tnäŋänäŋä itmä, guä kuapänä äpmeqisätmä, itaŋga a äŋgiqätäpu, ptqä kiiŋä ämbäsätqäŋuwä iutaŋi, quŋi ämäwqätäuŋä. Itaŋga äpäkonmätmä itmi, kuapänä iqäsätŋqe.  
\v 24 Israitqä iqua ikkuwitäŋi, aaŋä kuapänä, 39\f + \fr 11:24 \ft Kukŋuä-suqä 25:3 iuŋi, “ämaqe täua ätäväpiyäŋgaŋi, 40 mämäwqätäuqä pambiyä” ätänä.\f* iŋä täua ändowikuwi. Qu nyi ptqä iiŋi, hipa hŋgiŋi eeqä iiŋä ämbäsäqäsmiŋuwi.  
\v 25 Hiunji hŋquaqu-hŋqueŋä iŋga-iŋgaŋi, Romätaŋä hŋqua, iquauqä-iquauqäŋga, jävqetä ptqä ämbäkkuwi.\f + \fr 11:25 \ft Wäuŋuiŋqä 16:22. Hiunji hŋquaqu-hŋquesaŋä hŋqu, Poli iqu Pilipai iu äpmamiŋqäŋganji.\f* Hiunji hŋqueŋi, nyi hikinä nnämbäsquänä ikqe.\f + \fr 11:25 \ft Wäuŋuiŋqä 14:19\f* Hiunji hŋquaqu-hŋqueŋi, nyi yimba ikämiŋqäŋgaŋi, yimba iqua qui iŋga-iŋga imäknäqiskuwi. Iutaŋä hŋqueŋi, nyi hiunji hŋque, heatqä hŋque, eqä-pŋä iu äpmakqe.  
\v 26 Aŋä kiiŋä imŋä iuŋqä qaŋä ikitmäŋgaŋi, eqä huakä änma uwqänä itä, itaŋga quwä-meqä iqua, pizqä bäsqänä ikämiŋqe. Itaŋga nyämaqä Israitqä iquatä, ä huizi iquatä, pizqä bäsqänä imiŋuwi. Aŋä-himqä naqä iutä, aŋä avqŋqä iutä, itaŋga eqä-pŋä iutäŋi, äpäkonmätmä imiŋqe. Itaŋga, “quuvqä eqiyätqäŋunä” quaŋgä ätätqäŋuwä iquauä hipa iutaŋi, qui imäkŋqänä imiŋqe.  
\v 27 Hea kuapänäŋäŋgaŋi, nyi wäuŋuä huitaŋä-huitaŋi, dŋä huqä imitmqe, hiaqäqä mäwiqä imiŋqe. Hea kuapänäŋäŋgaŋi, buayäŋqä dä änyätä, eqäŋqä quväkä yäkäŋä änyiyätäqä-qe, nyi isua maŋqä imiŋqe. Hiunji kuapänäŋäŋgaŋi, qäkämäŋqä äwa itmä, iiqä ändmiŋqe.  
\v 28 Itaŋga haŋä-iqä ii qäyä ämetmä-qe, hiunji ique-iqueŋi, nyi ämaqä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä eeqänäŋä iuŋi, äänä mimqändiyä-tmä, äwäwa itmä itŋqe.  
\v 29 Iŋi ämaqä hŋqu, iqueqä yäŋänäqŋqe hma etä haŋuä äwiqe, nyi iqueŋqä huäqä nuŋgaŋgi, haŋuä inä wämä. Itaŋga hŋqu nätmatqä hmbu iwimäkqaŋgqeta, suqä quvqä imäkqaŋgaŋi, nyi äwqä tä hänaqä jänä.   
\p
\v 30 He kukŋuä qäte, ämaqä quwqä yoqe haqeqä ämatnämänäpu tqä iquaunä wiyqäŋqä enyätŋqe, iŋi nätmatqä nyi yäŋänäqŋqä maeqä emqä ämetqueqä iuŋqänä, ŋqä yoqe haqeqä matnämänmä.  
\v 31 Goti Hanjuwä Iqu, neqä Naqä Jisasi Iqueqä Goti Iqu eä, Kaniqu inä eä, yoqä haqeuŋi, hea ique-ique momuäqŋqä Iquvi. Itaŋga nyi nyaqä kukŋuä iiŋi, quaŋgi matqä iqäŋqe, Iqu näqŋqä eä.  
\v 32 Nyi aŋä-himqä Dämaskasi du pmetaŋgaŋi,\f + \fr 11:32 \ft Wäuŋiŋqä 9:23-25\f* aŋä-himqeutaŋä gapmanqä, ämiqä naqä Arestasi iqueä yäpä iqi äpmeqä iqu, ämaqä mäkä-iqä hŋquau, nyi a äŋgiqätpŋqänä, aŋä-himqä naqä iqueuä täkŋä hävqä eeqänäŋä iu ätqäteqäukqe.  
\v 33 Nyi iqueqä hipa iuta qupäwunmqe, ämaqe, hiqokä-qa iu äkiqumuatenjiyäpu, aŋä huä iutaŋi, täkŋä yäpaqä mäŋgisa guä äŋqäyämäwatqaŋguwäŋga, zä ätawunmä äwekqe.   
\c 12  
\s1 Poli iqu qäukuä yätuŋqä ekqeŋqä  
\p
\v 1 Suqä yoqä haqeqä matnämäŋqe, ii yätamäkqä miqä etaŋgqä-qe, he kukŋuä iunä äwiyätqäŋuwitaŋi, nyi ŋqä yoqe haqeqäŋi, äpakä ämatnämäŋgmä. Täŋgaŋi nyi kukŋui, wätqä eŋqä-maŋä äqunätmiŋqätä, nätmatqä zä äwiŋqä iiŋqä, Goti Iquesa näqŋqä ämakqä iiŋqätä tmqe.  
\v 2 Nyi ämaqä Jisasi Iqutä ämuäŋnäŋqä hŋquenyqä näqŋqä eŋä.\f + \fr 12:2 \ft Näqŋqä-täŋä iqua, Poli iqu kiqä-kiuäŋqä ätkqä-qe, mändi äkittqiyeŋgqeŋqä ätqä.\f* Quväukuä 14 ae äpäwqaŋga, Goti Iqu ique, qua täuta qäukuä hŋquaquŋä iquaquvqä tuwä yäŋgisaŋä iquenyqä ämäkäqiyäma ekqe. Iqu huiwä qäsä ekqätiyä, ä quuvqenä ekqätiyä-qe, nyi maqŋqä eŋä. Näqŋqe, Goti Hanjuwä Iqunä eä.  
\v 3-4 Nyi aŋgumä tiiŋä ätqä. “Iqu huiwä qäsä ekqätiyä, ä quuvqe-qunä ekqätiyä? Nyi maqŋqe, Goti Iqunä näqŋqä eä.” Iqu yäŋi äpmeqe, kukŋui ämaqä änä matqä ipu, pmua äwiŋqä ii, tqaŋgä äwikqe.  
\v 5 Nyi ämaqä iqueqä yoqe haqeqä momuämä. Iŋäqe ŋqä yoqe, haqeqäŋi mämatnämäŋqä ymä. Nätmatqä nyi yäŋänäqŋqä maequnä eämä, ämotqueqä diŋqänä imäkmä.  
\v 6 Iŋi nyi ŋqä yoqeŋqä iiŋä iqä-qunä etaŋgundqe, nyi qämä-qämäŋi miqä, kukŋui naqä-qakuänä tqä-qunä emä. Iŋi ämaqe, ŋqä yoqe haqeu hiŋgi mandnämäuqä diŋqe manyiŋqä itŋqe. Qu nyaqä suqä imäkätŋqeutä, itaŋga kukŋuä nyi awä ätätŋqä iutäŋi, kiqä quatä-täŋä äyä etaŋgi hiŋuä äqumbiyi, itaŋi nyaqä yoqeŋqe, iŋi iŋga imäkqä eä. Iiŋqe nyi ŋqä yoqe, haqeu mämamäŋqä imä.   
\s1 Goti Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqä  
\p
\v 7 Ŋqä-näuäŋi, Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä aaŋä äŋguänäŋä zä wiqe, kuapänä ämändqueqaŋgqeta imäŋqä diŋqe, Iqu mäwiŋqä itqäuä. Iqu nyi iiŋi miqä imŋqe, ŋqä huiwä täuŋi, täŋä qäyä änunätŋqä hiŋuinä äŋqäŋgqe. Haŋä-iqä i ämetŋqe, ii Setänä iqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋqu, nyi quvqä nyimäkätŋqä iŋqeyi.  
\v 8 Naqä Iqu nätmatqä nyaqä huiwä tämä änunäŋqe, huätä nyiyamäutŋqe, nyi yatŋqä hŋquaqui-hŋque äwikqe.  
\v 9 Iqueqä kimaŋi, tii ändkqe. “Nyaqä yäŋänäqŋqe, ämaqä yäŋä-maqŋqä, haŋuä iiŋä wiqaŋguwä iquau äwimetäqäŋgaŋi, wäuŋui ätnäŋä iqi imäkänä. Iutaŋi, Nyaqä qeqä imäŋqeta hiŋgi vqe, aaŋä qäyunäŋä-täŋä enä.” Iŋi ŋqä woyqä miqä, haŋuä ii äwitŋqä diŋqe, nyi yeeqä itmä, awä tqämä. Ii Kraisi Iqueqä yäŋänäqŋqe, nyitä pmetätŋqä diŋqeyi.  
\v 10 Iiŋä etaŋgi, nyi Kraisi Iqueä wäuŋuitaŋi, nyaqä yäŋänäqŋqe aaŋqä etäqä-qe, ämaqä hui quvqä indqueqaŋguwä-qe, haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋä ämetmä-qe, itaŋga ämaqä hui yuuwä gitäuqaŋguwä-qe, nyi yeeqänä itmä äpmeŋä. Ii nyi näqŋqä tiiŋä emä iutanji. “Nyi haŋuä äwitmŋgaŋi, Goti Iquesa yäŋänäqŋqä naqänäŋä-täŋunä pmetmqänä.”   
\s1 Poli iqu quuvqä heqiyqä iquau yätamäkqä vqeŋqä äwinymiŋqeŋqä  
\p
\v 11 Iŋi nyi qämä-qämä iŋqä kukŋuä ii ätqe, ii he inyimäkqaŋguwä iuta ätqä. He nyinyqe, ämaqeu awä äŋguä tquä etaŋgqä qäyuŋä-qe, iŋi mimäkqaŋguwä iuta ŋqä-näuä awä ätqä. Ŋqä-näuäŋi, nyi naqä-qakuä tiiŋä etqä. “Nyi ämaqä hiŋgiŋqä iqunjqä. Iŋäqe ämaqe, he iquauŋqä ‘Ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä dowatqä naqä-qakuä iquaiqä’ kŋuä indqänäŋuwä iqua, nyi mämaŋqutäuqä iŋäuä.”  
\v 12 Iŋi nyi, Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqämqä änändowatkqeŋqä, he ämetquamqe, heyaqä awä iqiŋi, nyi nätmatqä ämaqä änä mimäkqetä, ktqä yäuŋuä iqetä, ktqä wäuŋuä yäŋänäqŋqä imäkätmitaŋi, enyqä miqä äyä imäkmiŋqe.  
\v 13 Iŋgaŋi nyi suqe, ämaqä Jisasi Iqueŋqä aquvä äqäŋgäwätqäŋuwä huizi iquau ämotquamiŋqä-pa, he asä iiŋä äyä ämetquamiŋqe. Iŋäqe, nyi haŋä-iqä metapqä imqä diŋqe, “He nyaqä huiwi äminyipiyä” ätätmi, yatŋqä maeyqä imiŋqe. Itaŋgi he, “Iqu suqä iiŋi, quvqä inetquamiŋqeqä” kŋuä eyquti, äwqä-haŋä, ŋqä suqä quvqeta ämetqäŋuwi, huätä manmäupu!   
\p
\v 14 Täŋgaŋi nyi tquaqui ae emakqä iuŋi, tqueŋi emamqä näwinyä äpmeŋä. Nyi äpmqäŋgaŋi, aŋgumäŋi, haŋä-iqä metapqä imniqe. Nyaqä änyiŋqe, heyaqä nätmatqä ämetaumqä ma, he Kraisi Iquenyqätä, nyinyqätä, quuvqä eqäpŋqä iŋqeyi. Suqä tiiŋiŋqe he näqŋqe. Ymeqe, kunaqä-kunuŋuau yätamäkqä wipŋqe, ymisaŋä nätmatqä isuaŋqä qävqä ikipu, aquvä mämaqiyqä ipnä. Suqä iiŋi, kunaqä-kunuŋuanä, ymeqä-quau yätamäkqä wipŋqä, imäkqäpnä.  
\v 15 Nyi he äŋguä äpmaka wätpŋqe, yeeqänä itmä, nätmatqä eeqäpnäŋi etapätmä, itaŋga ŋqä-näuäŋi etapnmä. Nyi henyqe kiiŋä änyiŋqe, yändi päyätqätaŋgqetaŋi, ga he nyinyqä eŋqe, mäŋgi suŋqä päwiqi?  
\v 16 Iŋäqe hŋquenä, nyaqä suqeŋqä tiiŋä ätätqäŋuwenji. “Ii qäyunjqä. Iqu neyaqä nätmatqä isua, ätnäŋäqiŋi mämeqä itŋqeqä. Iqu quaŋgä änatätä, yamwiqä äneyätä, qämä-qämä inemäkätä, neyaqä nätmatqe, ämänätautŋqeqä.”  
\v 17 Änääŋqäwä? Nyi ämaqä henyqä ändowatkqä iquautaŋi, hŋque, “Si iquauŋi quaŋgä yamwiqä ävätnä, nätmatqä ämändauwa biyä” ätukqätanä? Oee. Nyi iiŋi mimäkqä iqunji.  
\v 18 Ämaqä iutaŋi, nyi kukŋui Talusi iquenyä vqaŋgä, iqu i emakqe. Iqutä qaŋä anä ikäyiŋqe, nyi neqä neyämaqä hŋqutä äyä ändowatkqe. Iŋgaŋi Talusi iqu quaŋgä yamwiqä eyätä, heyaqä nätmatqä hui, quwä ämetaukqäta? Ä iqutä, nyitä, ye kŋuitä, suqetäŋi, naqä-hŋqunä mindqäŋqä iqueätanä? Oee, ye asänä etqueque.  
\v 19 Ne hiqä-hiuä yätamäkqä heyatuŋquä diŋqe, Kraisi Iqutä naqä-qakuä ämuäŋnanä, nätmatqä eeqänäŋi, Goti Iqueä hiŋuä iqisa imäkätqäŋu. Iŋäqe, he neyaqä kukŋuä tuwaŋuä täu äqänäŋqe, a ätäupiyi, “Iqua quvqe qäyä imäkäpu, neyaqä hiŋuä iqiŋi, quwqä-quwä yätamäkqä iiŋqä kukŋuä isua änatätqäŋäuä” kŋuä indqänätqäŋuwäti? Ŋqä nyämaqä kiiŋä änyinätŋqä iquenä, iiŋi hmanji. Ne kukŋuä eeqänäŋä ii etätuŋque, ii he yätamäkqä eyätanä, yäŋänäqŋqä emäkatuŋquä iuŋqe.   
\p
\v 20 Ii tiiŋä etaŋgiyi. “Nyi quŋqä äumqe, qu suqä nyi manyiŋqä eäŋqä iu itqätaŋgä qunmniqätiyä?” ä, “He, nyi suqä, he maeŋqä eäŋqä iu itqätaŋgä ŋqämbnuwätiyä?” kŋuä indqänätmä, äwäwa itqäŋä. Heyaqä awä iqiŋi, suqä kukŋuä mäkä äqäyäunäpu, hŋqueqä äpmeqä iuŋqä äwqä quvqä änyäpu, äwqä tnäŋä maqänä imäknäpu, huiziu mändi äkittqiyäpu, yänä-yänä ipu, ämaqä huiziuŋqä tuwäŋgi kukŋuä ätäpu, itaŋga wäuŋui, kŋuä huitaŋä-huitaŋä iuta qui imäkqäŋqe, äwäwa itqäŋä.  
\v 21 Nyi henyqä aŋgi äquvepmqäŋgaŋi, ŋqä Goti Iqu, hiyaqä hiŋuä iqiŋi womba iqäŋqä inyimäkqäŋqä-pqä diŋqe, äwäwa itqäŋä. Ämaqä hesaŋä hŋqua, suqä kiyä mätqä itä, suqä qokä-apäkä hiaqäqä hiŋgi wäyäkiqetä, itaŋga suqä yŋŋä-hiveqä iqua imäkqä-pa qäŋganä imiŋuwä iuŋqä, kŋuä makunmäkŋqä yqänä itqätaŋgä qunmqe, iuta womba ämetmä, kŋuä qämniqeŋqä etqä.   
\c 13  
\s1 Hiqä-hiuäŋi, qävqä inyäpu, yamwiqä iŋgpŋqe  
\p
\v 1 Täŋgaŋi nyi emamqe, hŋquaqu ae äquvepkqe, huiziqu emamqä iqä.  
\pi1 “\qt Haŋä-iqeŋqä, ämaqä hŋquaqu, ä hŋquaqui-hŋqueŋäqua, kukŋuä asänäŋä dinä tqaŋgpqe, he qätä iunä äwiyäpu iwäsäuqäpnä.\qt*”\f + \fr 13:1 \ft Kukŋuä-suqä 19:15\f*   
\p
\v 2 Nyi he aŋgu emetmä anä äpmamiŋquäŋga, kukŋuä yäŋänäqŋqä etkqä-pa, täŋgaŋi qäqiqi mäpmeqä, kiŋä-nämä äpmamä etaŋgi, ämaqä suqä quvqä qäŋgatqä imäkmiŋuwä iquautä, huizi eeqänäŋä iquendä, aŋgumä tiiŋä etmqe. “Nyi henyqä aŋgumä äquvepmqäŋgaŋi, ämaqä suqä quvqä imäkmitpqä iquenä, hiŋuinä maeqŋqä itmä, hämä-hämä emäkmniqä eä.”  
\v 3 Iŋi he nyinyqe, “Kraisi Iqu kukŋui, Poli iquesanä ätätŋqäta, ä matqä itŋqätanä?” ätnäpu, näqŋqä mapŋqä enyätqäuä. Iutaŋi nyi hämä-hämä emäkmniqe. Ga he näqŋqä tii mapnä. Kraisi Iqu heyaqä awä iqiŋi, haŋuä mäwiqä itä, yäŋänäqŋqä tqäuänä.  
\v 4 Naqä-qakui, Iqu woyqä miqä, haŋuä-qu eqaŋga, zä-huätati äuekuwä-qe, Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqetaŋi, häŋä yqänä äpme. Itaŋga ne Iqutä ämuäŋnanä, Iqu haŋuä äwäkqä-pa, ne-pqe asänä äwiŋquä-qe, Goti Iqueqä yäŋänäqŋqetaŋi, ne hiyaqä awä iqisa, Iqutä häŋä anä äpmenitaŋi, yäŋänäqŋqä iiŋä iqueŋi ätimäutŋqä imäkqaŋguatqe, hiŋuä qumbnä.   
\p
\v 5 Hiqä-hiuäŋi, “Ne quuvqä qäyu eqiyäŋuatiyä” tpu, hiqä kŋuä indqäŋqeutä, suqeutäŋi, qävqä inyäpu, yamwiqä iŋgpŋqe. Heŋi, Jisasi Kraisi Iqu, heyaqä yäpä iŋgisa äpmeŋqeŋqe, he maqŋqätanä? Iqu heyaqä yäpä iŋgisa mäpmeqä itaŋgutqe, ii he quuvqä qäyunä maeqiyqä iutanji.  
\v 6 Itaŋgi nyi henyqe, kŋuä tiiŋiŋqä yäŋänäqŋqä änyiyqi. He, ne yamwiqä iuta quanŋä mäpäkŋqä, Kraisi Iqu kukŋui nesaŋi etätŋqä qumbuŋqäuä.   
\p
\v 7 Iŋi täŋgaŋi, he suqä quvqä mimäkqä iqäpŋqe, Goti Iqu yätamäkqä heyquätŋqä yatŋqä ävätqäŋu. Ne ii imäkätuŋque, ii he nenyqe, “Iqua yamwiqä iuŋi ämäwqätäuquwiqä” kŋuä indqämbŋqä hmanji. Hesaŋä hŋqua nenyqe, “Iqua Naqä Iqueqä wäuŋuä imäkqä quaŋgä-quayqä” qäyä indqäŋgaŋguwä-qe, he suqä jänänäŋinä imäkqäpŋqä änenyätqäuä.  
\v 8 Qu nenyqä kukŋuä quvqä tqaŋguwiŋqä äwäwa miqe ituŋque, ii ne, kukŋuä naqä-qakuä iqueŋi, mändi makittqiyqä iquatuŋquä iutayi. Kukŋuä naqä-qakuä iqueŋi, yäŋänäqŋqenä imäkquanä.  
\v 9 Ne woyqä mämetqueqä, haŋuä witaŋgua, he yäŋänäqŋqä tqäuqaŋgpqeŋqe, ne aquvänä itqäŋu. Itaŋga he Goti Iqueqä qokä-apäkä aaŋä qäyunänä aŋgi timäupŋqä diŋqe, ne Goti Hanjuwä Iqueŋi, yatŋqä ävätqäŋu.  
\v 10 Nyi kiŋä-tämä yqänä äpmamä, henyqä tuwaŋuä tä äqiyqe, ii nyi henyqä aŋgi äpmqäŋgaŋi, “Heqä suqä jänä imäkmbiyä” etätmä, kukŋuä täqŋqä etqŋqe, manyiŋgaŋgiyi. Naqä Iqu nyi indmetä, wäuŋuä imäkqäŋqä yäŋänäqŋqä ändapkqe, nyi he qui emäkmqä ändapkqä ma, yäŋänäqŋqä emäkqämqä ändapkqä eä.   
\s1 Poli iqueqä kukŋuä yeeqä iŋqä ätnämäukqeŋqä  
\p
\v 11 Nyämaqä iquenŋqä kukŋui, hituŋui iqi tii etqä. He aquvänänä ipu, Goti Iqueqä qokä-apäkä aaŋä qäyunänä aŋgi ätimäupu, nyaqä kukŋuä iutaŋi yäŋänäqŋqä imäknäpu, hiqä kŋuä indqäŋqe, heuäŋqä manyuäktäuqä ipu, äwqä haŋuä iŋqä pmeqäŋqe. Itaŋga Goti, ämaqeuŋqä äwinyätä äwqä haŋuä iŋqä vqä Iqu, hesä anä äpmetätŋqe.   
\p
\v 12 He äminäpiyäŋgaŋi, quuvqä heqiyqä iquneqä suqä iuŋi, quneqä iŋgpŋqe.  
\v 13 Goti Iqueqä qokä-apäkä eeqänäŋi, “Yää ŋquauä! Ne henyqä hui mimäuqä iŋunä” etqä.   
\p
\v 14 Naqä Jisasi Kraisi Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta hiŋgi ävätŋqä iuŋi etapätä, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä henyqä wiŋqe hesä äpmuatetä, itaŋga Goti Iqueqä Dŋä Äŋguänäŋä Iqu äwqä naqä-hŋqunä imbu pmetpŋqä emäkquä.