\id 1TI - Menya [MCR Carl R Whitehead] 
\h 1 Timoti 
\toc1 Tuwaŋuä, Poli iqu kiŋganäŋi  1 Timoti  iqueŋqä äqäkqe 
\toc2 1 Timoti 
\mt2 Tuwaŋuä, Poli iqu kiŋganäŋi  
\mt1 1 Timoti  
\mt2 iqueŋqä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Hikŋä Timoti iqu, aŋä-himqä Listiya, qua naqä Galesiya iutaŋä-qu eä, Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä ique. Kiqä känai, Israitqä iutaŋä iiyi. Kiqä kaniqu, Grikä iutaŋä ique. Poli iqu iqueŋi, qaŋä anä ikisinyä, Goti Iqueqä wäuŋuä imäkiyäŋqä itmakqe. (Wäuŋuiŋqä 16:1-3 hiŋuä qundŋqä.) Näqŋqä-täŋä iqua kŋuä tiiŋä indqänätqäŋä. Qänakŋi, Timoti iqu, quuvqä heqiyqä aŋä-himqä Epesisi iu pmetaŋguwä iquau mitŋqä pmetaŋgi, Poli iqu, tuwaŋuä tä iquenyqä wätŋqä äqäkqe.  
\ip Nätmatqä kiŋganäŋi, Poli iqu tuwaŋuä ätuätä äqäkqe, ii tiiŋi. Ämaqä hŋqua, qokä-apäkä iuqä quuvqä heqiyqe, qui imäkqä iuŋqe, Timoti iqu äŋguä wimasiyätŋqe. Ämaqä iiŋä iqua, nätmaqä qua täutaŋä eeqänäŋi, ii äŋgui maeqä etaŋgi, ämaqä häŋä-pmeqä naqä-qakuänäŋä ämetŋqä äwinyätŋqä iqu, ymisaŋä hui pmua imäknätä, apäkä mämeqä yätŋqä, kŋuä quvqe indqänätqäŋä.  
\ip Nätmatqä huizi, Poli iqu tuwaŋuä ätuätä äqäkqe, ii tiiŋi. Ämaqä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iqua, Goti Iqueqä yoqe haqeqä ämamäupu, Iqueqä wäuŋuä imäkätqätaŋguwiu mitŋqä, suqä äŋguänäŋä iuŋqeyi. Itaŋga quuvqä heqiyqä iquau mitŋqä wäuŋui, ämaqä äki-äkitaŋä iqu meniqe. Ga quuvqä heqiyqä iuqä awä imä, wäuŋuä imäkätŋqä wäuŋui-pqe, ämaqä äki-äkitaŋä iqu meniqe.  
\ip Nätmatqä yäpaki, Poli iqu tuwaŋuä ätuätä äqäkqe, ii tiiŋi. Timoti iqu Jisasi Kraisi Iqueqä wäuŋuä imäkqä-qu äpme, äŋguänä pmetätŋqe. Ga qokä-apäkä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä qänätqätaŋguwä iquauŋi, suqä huitaŋä-huitaŋä äkiutaŋi motquetŋqä, ätuätä äqäkqe.  
\c 1  
\s1 Poli iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä  
\p
\v 1 Nyi Poli Jisasi Kraisi Iqu kukŋuä awä tuäkiqämqä änändowatkqä iqunji. Goti Häŋä Inequmuatqä Iqutä, itaŋga Jisasi Kraisi neqä kŋui yäŋänäqŋqä ävanä äpmeŋquä Iqutä, Iquaqu änändowatkiyi.  
\v 2 Timoti, si quuvqe, nyi eqiyäŋqä-pa eqiyäŋä-qae, si ŋqä ymeqä naqä-qakuä-qukiyi. Nyi tuwaŋuä tä sinyqä äväwqatqä. Goti Hanjuwä Apiqutä, itaŋga Jisasi Kraisi neqä Naqä Iqutä, Iquaqu nätmatqä äŋguänäŋi hiŋgi vqetä, qeqä-tmäkqetä, äwqä haŋuä iŋqä pmeqetä ktapinyä.   
\s1 Kukŋuä qäyasäqiŋä tqä iqua, mändi kittqiyqeŋqä  
\p
\v 3 Nyi Masendoniya-täŋä iŋgisaŋqä äwätmäŋga äktkqä-pa, ämaqä, Goti Hanjuwä Iquenyqä näqŋqä ävätqäŋuwä hŋqua, kukŋuä qäyasäqi matqä ipŋqä diŋqä tutŋqe, aŋä-himqä Epäsäsi iu qae pma. Ämaqä iqua, kukŋuä naqä-qakuä Goti Hanjuwä Iquenyqä tnätaŋgqe ämepu matqä, qämä-qämä ipu, ämaqeuŋi näqŋqä qäyasäqi ävätqäŋuwä iquayi.  
\v 4 Qu quwqä kaqä-kawäkauqä yoqeŋqätä, aeqä kukŋuiŋqätä, kuapänä ätätqäŋuwi, Goti Hanjuwä Iqu wäuŋuä imäkqeuŋi yätamäkqä miqä, kukŋuä hiŋginä timäuqäŋqe, si kukŋuä yäŋänäqŋqä tu. Goti Iqueqä wäuŋui, quuvqä heqiyqä dutanä timäunä.  
\v 5 “Maŋä tuvä” äktqe, suqä ämaqeŋqä äwiŋqä iqu witŋqä äktqä. Ämaqe, qeqä-quuvqä yäpä imŋi ikikinyäŋä imbu, “Goti Iqueqä hiŋuä iqi quvqä maequnjqä” kŋuä indqämbu, ga quuvqä naqä-qakuänäŋä eqiyätaŋgpqetaŋi, suqä ämaqeŋqä äwiŋqä iqu witänä.  
\v 6 I etaŋgqä-qe, ämaqä hŋqua, suqä iuŋi tuwä äwiyäpu, hänaqä hui-mända äwäpu, kukŋuä hiŋgiŋqä dinä ätätqäŋuwi.  
\v 7 Qu Goti Hanjuwä Iqueä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä wipŋqä wiŋgaŋgqä-qe, quwqä kukŋuä ätätqäŋuwiŋqe, quwqä-quwäŋi näqŋqä maeqä ipu, näqŋqä eäpnä, hiŋgi ätätqäŋuwi.   
\p
\v 8 Ne näqŋqe, ämaqe, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋuä-suqeta, wäuŋui wäŋgima mämiqä, qäyunä ämiquwi, kukŋuä-suqe, äŋguänäŋiyi.  
\v 9-10 Tiiŋä-pqe ne näqŋqe. Kukŋuä-suqä iqu, ämaqä Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqi, jänänäŋä äpmeŋuwä iuŋqä maetqe. Oee. Goti Iqu kukŋuä-suqe, ämaqä suqä quvqä imäkätqäŋuwä iqua, quwqä suqä iiŋiŋqä näqŋqä mapŋqä diŋqä, imäkätä ekqe. Ämaqä qänaki miqä danä hŋgisanä iqä iquauŋqätä, Goti Hanjuwä Ique tuwä äwiyäpu, suqä quvqä imäkqä iquauŋqätä, Goti Hanjuwä Iqueä yoqe, haqä mämamäuqä ipu, Iquenyqä wiuŋqä iqä iquauŋqätä, qunaqä-qunuŋuau pizqä päsqä iquauŋqätä, ämaqä huiu hiŋginä pizqä päsqä iquauŋqätä, suqä qokä apäkäŋqä iqä iquauŋqätä, suqä qokä hŋqu, qokä hŋqutä wiqä iquauŋqätä, ämaqä huizi du quwä äkipu, hiŋgi wäuŋuä-wiyqäpŋqä imäkqä iquauŋqätä, quaŋgä-tqä iquauŋqätä, kukŋuä iwäsäuqä iquauä hiŋuä iqisaŋi zä epu, quaŋgä-tqä iquauŋqätä, itaŋga ämaqä kukŋuä naqä-qakuä Goti Hanjuwä Iquenyqä tnätaŋgqeuŋi, tuwä äwiyäpu suqä huizi imäkqä iquauŋqätänji.  
\v 11 Kukŋuä naqä-qakuänäŋä iiŋi, ii kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä Goti Hanjuwä Iqu nyinyqä quuvqä eqiyätä, awä tqämqä ändapkqä-paŋä asä iiŋi. Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iqu, “Goti Hanjuwä Iqu, yäŋänäqŋqä naqänäŋä-täŋä eä, äŋguänäŋä pmeqäŋqä Iquvqä” änatätqäuä.   
\s1 Kraisi Iqu, suqä quvqä imäkqä iquau, häŋä iqumuatätŋqä, äpkqeŋqä  
\p
\v 12 Neqä Naqä Kraisi Jisasi Iqu nyiŋqe, “Nyaqä wäuŋui, iqu imäkäŋqiyä” kŋuä äme, nyi yäŋänäqŋqä ändapätä, ändenjikqeŋqä nyi yeeqä itmä, “äŋguiqä” ätquä.  
\v 13 \fig Kiŋganäŋi, nyi ämaqä Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋguwä iuŋi, quvqä itquamiŋqe.|alt="Upset man walking from others" src="IB-091.jpg" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="1:13" \fig*Kiŋganäŋi, nyi Iquenyqä kukŋuä quvqä ätätmä, ämaqä Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋguwä iuŋi, quvqä itquetmä, ptqä äqäyäpäsätmä imiŋqe. Nyi suqä iiŋi, Iquenyqä quuvqä maeqiyqä imä, qämä-qämä itmä, ii imäkätqätaŋgqä-qae, Iqu qeqä naqänäŋä änuämäkkqe.  
\v 14 Iqu qeqä e änuämäkätä, nätmatqä äŋguänäŋi aaŋä kuapänä qäpu maeqä yätqä hiŋginä ändapätä inyimäkqaŋgi, nyi Iquenyqä quuvqä eqiyätmä, ämaqeŋqä ŋqä qeqä-quuvqä yäpä tämda änyinätqäuä.  
\v 15 Kukŋuä, “Kraisi Jisasi Iqu, ämaqä suqä quvqä imäkqä iquau, häŋä iqumuatätŋqä, qua täuŋqä äpqäqeqä” ätnäŋqä iqu, aaŋä naqä-qakuänäŋä ätnä. Ämaqä eeqänäŋi, qu kukŋuä ique ämepu, quuvqä eqiyqäpŋqe. Ämaqä suqä quvqä imäkqä huizi iuŋi, nyaqä suqä quvqe ämäwqätäutä, hiŋuiqä ätimäuä.  
\v 16 Nyi iiŋunä qäyä etaŋgqä-qe, Iqu nyinyqä qeqä änuämäkkqe, tiiŋäŋqeyi. Ämaqe, qu Jisasi Kraisi Iquenyqe, “Iqu ämaqä suqä quvqä imäkqaŋguwä iuŋi, qeqä imäŋqeuta kima maqänä mävqueqä” näqŋqä nyita mapŋqeŋqeyi. Ämaqä qänaknda epqä iqua, qu nyita Ique äqunäpu, Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, häŋä hea ique-ique pmeqä mapnuwäŋqeŋqä.  
\v 17 Iqu Ämiqä Naqä hea ique-ique Pmeqä-qu eä, Mäpäkoŋqä-qu eä, ämaqä-pqe Iqueŋi, hiŋuä mäquŋqe, Iqu Goti Hanjuwä Iqunä etaŋgi, yoqä naqe, hea ique-ique Iqueqänä äwi. Iiŋi aaŋä naqä-qakuänäŋi.   
\p
\v 18-19 Ŋqä ymeqä Timoti iquki, nyi kukŋuä tä äktapqä tä, ämaqä hiŋuä-tqe\f + \fr 1:18-19 \ft 1 Timoti 4:14 iu-pqeŋi, Poli iqu Timoti iquenyqä hiŋuä-tqeŋqä äqäkqe. Iqu kukŋuä hiŋuä-tqe asä iquenyqä täqi äqäkqäti, huitaŋi äqäkqäti?\f* si hiŋuä äktkuwiŋqä kŋuä ämetmä, äktqä. Si iquauä kukŋui, jävqä eŋqä-pa a yäŋänäqŋqä äqätnä, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyätnä, suqeŋqä iwäsäutnä, “Nyi Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqiŋi, suqä quvqä hui maeqä äyitanä” kŋuä ämetnä, äŋguiŋqä mäkä yäŋänäqŋqä iqätŋqe. Ämaqä hui quwqä suqä quvqeŋqä näqŋqä ämapiyä-qe, äwiŋqä quwqä dunä imäkäpu, quuvqä heqiyqe, qui imäkmbu äpmeŋä.  
\v 20 I äpmeŋuwä iutaŋä hŋquaquvi, Himeneasi iqutä, Aleksandä iqutäyi. Iquaqu, Goti Hanjuwä Iquenyqä kukŋuä quvqä hui inä matqä danä inyiyäŋqä näqŋqä mayŋqe, nyi iquaquiŋi, Setänä Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqueä hipa iqi äwikqe.   
\c 2  
\s1 Goti Iqu, eeqänäŋuau yätamäkqä vätŋqä, tääqä tqeŋqä  
\p
\v 1 Iiŋä etaŋgi, nyi maŋä yäŋänäqŋqe, huizi-huizi i etaŋgqä-qe, “Ämaqä quuvqä heqiyqe, ämaqä eeqänäŋä iuŋqä kŋuä indqänäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätuäpu, Iqu iquau yätamäkqä vätŋqänä yatŋqä äväpu, ‘äŋguiqä’ ätuäpu ipŋqä” ätqä.  
\v 2 Qu tääqä e ätäpiyäŋgaŋi, ämaqä aŋä-himqä ämiqä iquauŋqätä, ämaqä naqä yoqä-täŋä iquauŋqätä, tpŋqe. Tiiŋiŋqä, ne suqä jänänäŋä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä dinä imäkätanä, haŋä-iqä hui maeqä hiŋgi pmetatuŋque.  
\v 3 Suqä tääqä tqä iiŋi, Goti Häŋä inequmuatqä Iqueä hiŋuä iqiŋi, äŋguänäŋä etaŋgi, Iqu iiŋqe yeeqä eä.  
\v 4 Iqu ämaqä eeqänäŋä häŋä iqumuatquätŋqeŋqätä, qu kukŋuä naqä-qakuiŋqä näqŋqä meqäpŋqeŋqätä, äwinyä.  
\v 5 \fig Goti Iquenyqätä, nenyqätä, awä iqi ätqäuä yätamäkqä itŋqe, Kraisi Jisasi Iquvi.|alt="Jesus on cross" src="IB-055gr.jpg" size="col" loc="1 Tim 2:5-6" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="2:5" \fig*Goti Hanjuwä Iqunä äyuwä. Ga Iquenyqätä, nenyqätä, awä iqi ätqäuä yätamäkqä itŋqe, Hŋqunänji. Iqu, Kraisi Jisasi Iquvi.  
\v 6 Iqu, ne ämaqä eeqänäŋä aŋgumä mbqä änäyämetä guä mänaqäyquätŋqe, zä miqä danä, Iqueqä-kiuä äwimäkkqe. I etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä eeqänäŋä aŋgumä mbqä imetŋqä äwinyäŋqe, suqä iqu ätnäŋäqi ätiŋi, “hea iŋgaŋqeqä” ätkqä du, qäŋga ämaekqe.  
\v 7 Iiŋqä Iqu, nyi Iqueä kukŋuä awä ätätmä, Iqueqä wäuŋuä imäkqunä himqä, ätenjikqe. (Quaŋgä matqä, naqä-qakuänäŋä ätqä.) Itaŋga nyi, ämaqä Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquauŋi, quuvqä heqiyqeŋqätä, kukŋuä naqä-qakuänäŋiŋqätä, näqŋqä-vqäŋqä ätenjikqe.   
\p
\v 8 Iiŋä etaŋgi, nyi Poli iqunä, ämaqä quuvqä heqiyqe, aŋä äpmakäwäŋuwä-pa, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tpŋqä aquvä äqänäpiyäŋgaŋi, qokä iqua, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqe, Iqueä hiŋuä iqiŋi jänänäŋä epu, hipa kiyä mamätqe haqe epu, itaŋga äwqä quvqä imbu, maŋä qäyätŋqä maeqä epu tpŋqä, änyiŋgi.   
\p
\v 9 Itaŋga nyi apäkä iuauŋqä-pqe, quwqä qäkä meeŋqä, kŋuä yasämä ämepu, qäkämä imäkŋqä-pa imäkmbŋqä änyiŋgi. Dä huitaŋä imäknäpu, gquä yatqä golqä, qeqätqä isua ämepu, qäkämä mbqä naqä iqe ämepu, qeqätqe, itä mimäkŋqä danä ipŋqe.  
\v 10 Iŋäqe, “Ne apäkä, Goti Hanjuwä Iquenyqä qänaknä iqäneyqä” tpŋqe, qu qeqätqe, quwqä wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä äŋguänäŋä imäkäpiyä duta imäkmbŋqe.  
\v 11 Goti Hanjuwä Iqueä kukŋuiŋqä näqŋqä meqäŋgaŋi, apäkä iua, quwqä-quwä äkittqänäpu, maŋä matqä danä, qätenä äwiyäpu, näqŋqenä meqäŋqe.  
\v 12 Nyi apäkä hui, qokiquau äkittqiyetä, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui ätätä motqueqäŋqe, qŋqaŋä äyqä. Ii kiqä qanyä pmeqäŋqe.  
\v 13 Tiiŋä äyuwä. Goti Hanjuwä Iqu, Ipä ganä imäkkqä maetqe, Atamä ique ganä imäkkqä eä.  
\v 14 Ga kukŋuä quaŋgä duŋi, quuvqe, Atamä iqu maeqiyqä danä, Ipä ii eqiyätä, suqä quvqä ii äyä imäkkqe.  
\v 15 Iŋäqe, iua kŋuä yasämä ämepu, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, ämaqäŋqä quwqä qeqä-quuvqä yäpä imda winyätä, suqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä dinä imitpqä sätäti, Goti Hanjuwä Iqu, ymeqä nyquä duta häŋä iqumuatäniqe.   
\c 3  
\s1 Quuvqä heqiyqä iquau, miqä iqueqä suqeŋqä  
\p
\v 1 Kukŋuä tiiŋä tä aaŋä naqä-qakuänäŋi. Ämaqä tqu-tqu, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquau mitŋqä itŋqä iqu, iqu wäuŋuä äŋguänäŋi metŋqä wiŋgaŋgi itqäuä.  
\v 2-3 Iiŋä etaŋgi, quuvqä eqiyätqäŋuwä iquau miqä iqu, ämaqä iiŋiuqä hiŋuä iqiŋi, suqä quvqä mimäkqä-qu eä, apäkä hŋqunäŋiyqä qokä-qu eä, suqä quvqä huitaŋä-huitaŋi mitqäqä kŋuä yasämä ämetä, quamä äŋguänä pmeqä-qu eä, ämaqä iqueqä aŋiu timäuqaŋguwä iuŋi, äŋguänä miqä-qu eä, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋuiŋqä näqŋqä äŋguänäŋä vqä-qu eä, wainqä-eqä yäŋänäqŋqe kuapänä maŋqä-qu eä, himä qui maqänä imäkätä maŋä yäŋänäqŋqä ätätä mäkäŋqä maqänä miqä danä, qae haŋuä pmeqä-qu eä, kŋui mbqä duŋqänä mämeqä-qu eä, hiätätŋqe.  
\v 4 Iqueqä ymeqä-apäki äŋguänäŋä ämitä, iqueqä ymeqe, iqu kukŋuä tquaŋgqä duŋi qätä äwiyäpu, qänaknä iqäpŋqä imäkqä-qu hiätätŋqe.  
\v 5 Iqueqä ymeqä-apäkä duŋi, änä mämiqä-qu eŋqe, iqu ämaqä quuvqä heqiyqä duŋi, äŋguä äänä miniqi?  
\v 6 Ämaqä quuvqä heqiyqä duŋi, ämaqä quuvqe täŋga änyä qe eqiyätqä iqu, mämiqä yätŋqe. Ii, iqu yäŋi-yäŋinyä itä quŋi äkittqiyätä, haŋä-iqä Setänä, Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqu, ämakqe, meqäŋqeyi.  
\v 7 Iiŋäqu eä, ämaqä quuvqä maeqiyqä iquauä hiŋuä iqiŋi, suqä äŋguänäŋä iqä-qunä hiätänä. Iqu iiŋä miqä iqäqe, “Quvqä-queqä” tqaŋgpi, iqu Setänä iqueä guä du äuenä.   
\s1 Quuvqä heqiyqeuä awä iqi, wäuŋuä miqä iqueqä suqeŋqä  
\p
\v 8 Suqä asä iiŋi, ämaqä huizi, ämaqä quuvqä heqiyqä iquauä awä iqi, wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä ämipiyä iqua, kŋui wäuŋuä ipiyä iuŋqänä yasämä ämepu, kukŋuä quaŋgi matqä-qua epu, wainqä-eqä yäŋänäqŋqe kuapänä maŋqä-qua epu, womba miqä kŋui mbqä duŋqänä mämeqä-qua hiätpŋqe.  
\v 9 E ipiyä iqua, “Ne Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqiŋi, womba maeqä äŋguänäŋä äpmeŋunä-qe” näqŋqä epu, Iqueqä kukŋuä naqä-qakuänäŋi, Kiqä-kiuä ne quuvqä heqiyatuŋquä ämänätquakqä iuŋi, a yäŋänäqŋqä äqätpu pmeqä-qua hiätpŋqe.  
\v 10 I pmapŋqänä, wäuŋuä hŋque ganä yamwiqä wipŋqe. Iqua qäyunä imäkquwi, wäuŋuä miqäŋqä iŋga pmuatepŋqe.   
\p
\v 11 Suqä asä iiŋi, iquauqä apäkä iua-pqe, wäuŋuä imäkäpiyä iuŋi, kŋui yasämä ämepu imäkqäpŋqe. Qu ämaqä huizi duŋqä, kukŋuä quvqä matqä ipu, suqä huitaŋä-huitaŋä mimäkqä danä, quamä äŋguänä pmetpŋqe. Ämaqe, iquauqä kukŋuitä, wäuŋuitä, eeqänäŋi jänänäŋä äyä etaŋgi äqumbiyi, quuvqä wipänä.   
\p
\v 12 Iiŋä etaŋgi, ämaqä quuvqä heqiyqeuä awä iqi, wäuŋuä miqä-qu eŋqe, iqu apäkä kiqä-kiuänäŋiyqä qokä-qu eä, iqueqä ymeqä-apäki, äŋguänä miqä-qu hiätätŋqe.  
\v 13 Wäuŋuä iuŋi äŋguänäŋä ipiyä iqua, haqä nändi-nändi iqa äwäpu, yoqä-täŋä equwi, ämaqe, iqua Jisasi Kraisi Iquenyqä quuvqä naqä-qakuänäŋä äyä eqiyäpu pmetaŋgä qumbunä.   
\s1 Goti Iqueqä kukŋuä qakui, aaŋä naqänäŋi  
\p
\v 14 Nyi sinyqä, “Ique hiŋuä mäqunmqä maqänä umqeqä” kŋuä indqänätmä-qe, kukŋui tuwaŋuä iu inä äqiyqä.  
\v 15 Nätmatqä hui iŋgisäqumuatqaŋgi, nyi mapqä iqäqe, si tuwaŋuä täunä a ätäutnä, suqä ne Iqueqä ymeqä iqune, qänaknä iquatuŋqueŋqä näqŋqä hiqätnä. Ne iiŋi, Goti Hea ique-ique Pmeqä Iqu, aquvä ämänaqiyätŋqä iqune äyä äpmeŋu. Zä-hawätä, queatä, aŋä yäŋänäqŋqä mätnätätŋqä imäkquwä-paŋä iiŋä eŋu. Ne Goti Hanjuwä Iqu aquvä ämänaqiyqä-paŋä eanä, kukŋuä naqä-qakuänäŋä iuŋi, yäŋänäqŋqä imäkätqäŋu.  
\v 16 Ne eeqänäŋi, näqŋqä tiiŋä äyä etqäŋu. Kukŋuä qakuä, Goti Hanjuwä Iqueqä suqeŋqä ätäŋqe, ii nätmatqä aaŋä naqänäŋä eä, iuŋi Goti Hanjuwä Iqu, Kiqä-kiuä ae ämänätquakqe, tiinji.  
\pi1 Iqu ämaqeqä hiŋuä iqiŋi, Ämaqä-qu eätä ätnäŋäqi ae ätimäukqe. Dŋä Äŋguä Iqu imäkqaŋgi, Iqueä suqä jänänäŋi eeqäpnä ätnäŋäqi ätimäukqe. Ynaunjqä iqua-pqe, Ique hiŋuä inä äquŋguwi. Iquenyqe, kukŋui im-imä äma äwäpu, ämaqä Israitqä qäyä etaŋgi huiziu, awä tquaŋguwäŋga, qu qätä äwiyäpu, Iquenyqä quuvqä ae eqäkuwi. Goti Hanjuwä Iqu, Iqueŋi, yoqä naqä ävätä, qäukuä yäŋinyqä ätuma ekqe.   
\c 4  
\s1 Qokä-apäkä mämaŋqeŋqätä, ymisaŋä hui maŋqeŋqätä  
\p
\v 1 Dŋä Äŋguä Iqu ätnäŋäqiŋi tiiŋä ätätqäuä. “Qänakndaŋi ämaqä hui, dŋä quvqä, kukŋuä quaŋgä-tqä iquauä maŋi qänaknä ipu, suqä quuvqä heqiyqä iqueŋi, ävquatämäpnuwiqä.”  
\v 2 Ämaqä iiŋä iqua, quwqä suqä quvqä imäkmipqeŋqä kŋuä indqänäpu, womba mämeqä danä, dŋä quvqä iquauqä kukŋuä ämepu, qokä-apäkä huizi duŋi, kukŋuä quaŋgä tquäpnä.  
\v 3 Iqua ämaqeuŋi, “He qokä apäkä mämaŋqä pambiyä” ätuäpu, itaŋga, “Ymisaŋä hnjuauŋi, he maŋqä pambiyä” tupnä. Iŋäqe ymisaŋä iiŋi, Goti Hanjuwä Iqu imäkkqe, ämaqä quuvqä eqiyäpu, kukŋuä naqä-qakuiŋqä näqŋqä epiyä iqua, “äŋguiqä” ätäpu, ämepu gpŋqeŋqä imäkkqe.  
\v 4 Nätmatqä eeqänäŋä Goti Hanjuwä Iqu imäkkqe, quvqä maetqe, äŋguänäŋä äyuwä. Iŋäqe ne ‘tä quvqeqä’ ätätanä, suŋqä bi tnämatuŋque? Ne ‘äŋguiqä’ ätätanä, ämetanä, guatuŋque.  
\v 5 Ii tiinji. Goti Hanjuwä Iqu kukŋuä ätqetatä, ne Iquenyqä tääqä ätquetatä, Iqueä hiŋuä iqiŋi äŋguänäŋä heätŋqe.   
\s1 Kraisi Iqueqä wäuŋuä qäyunä imäkqeŋqä  
\p
\v 6 Si nyi suqä tä ätqa äpqäqä tä, tqä tta-tuŋgukuau, tnanyi-tnapqau ämotquetnä, itaŋga kukŋuä äŋguänäŋä ne quuvqä eqiyätuŋquä itä, näqŋqä äŋguänäŋä tqä-täuä ämetnä, qänaknä äwätqäŋä itä, iquaquisaŋi, si yäŋänäqŋqä meqaŋgnä. Si iiŋä imäkätqäŋi, Kraisi Jisasi Iqueä wäuŋui äŋguänäŋä imäkqä-quki hisnä.  
\v 7 Iŋäqe ämaqä huizi, aeqä kukŋuä iuŋi, yätamäkqä miqä, hea iqäŋqä tätqätaŋguwä-pa, si iiŋi mimäkqä pa itnä, Goti Hanjuwä Iqueqä suqä äŋguänäŋä iuŋi, näqŋqä yasämä meqätŋqe.  
\v 8 Ämaqä hŋqu, iqueqä huiwä yäŋänäqŋqä metŋqeŋqä hea ique-ique wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imitätqe, iqueqä quamä pmeqeuŋi, yätamäkqä wäŋqäpu vänä. Iŋäqe iqu Goti Hanjuwä Iqueqä suqä iunä imäkqaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu yätamäkqä aaŋä kuapänä vänä. Iutaŋi iqu täŋgatä, qänakndatä-pqe, äwa miqä hea ique-ique mequäniqe.  
\v 9 Kukŋuä iiŋi aaŋä naqä-qakuänäŋi. Iŋi ämaqä eeqänäŋi, qu kukŋuä iqueŋi ämepu quuvqä heqiyqäpŋqe.  
\v 10 Goti Häŋä hea ique-ique Pmeqä Iqu, Iqu ämaqä eeqänäŋä Häŋä Iqumuatqä-que, itaŋgi ämaqä, Iquenyŋqä quuvqä naqä-qakuä eqiyäpu äpmeŋuwä iuŋi, Iqu aŋgumä änyä-häŋä iwimäkätqäuä. Iiŋqä ne neqä kŋuä iqä yäŋänäqŋqe, Ique ävanä hiŋuä äqänanä äpmenä duŋi, ne nätmatqä äŋguänäŋä ii meniqueŋqe, wäuŋuä dŋä huqä äyä itqäŋu.   
\p
\v 11 Maŋä ätuätnä, kukŋuä tä ätqäqä täuŋi, motqueqaŋgnä.  
\v 12 Ämaqä hui, si ymeqänäŋä-quki äkqänäpu, mändi makikittqiyqä pa ipŋqe. Qu iiŋä mimäkqä ipŋqä diŋqe, si ämaqä-quki eänä, ämaqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquauŋi, tqä kukŋuä tqä, quamä pmeqä, suqä ämaqeŋqä äwiŋqä, quuvqä heqiyqä, itaŋga suqä jänäŋinä imäkqä-quki eäŋi, qu saqä suqä iuŋi, hiŋuä äqunäpu, saqä maŋi qänaknä ipu, näqŋqä meqäŋqe.  
\v 13 \fig Si Goti Iqueä kukŋui a ätäutnä, ämaqeuŋi, kiqä qakuiŋqä motqueqaŋgnä.|alt="people gathered in ‘synagogue'" src="LB00244C.tif" size="col" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="4:13" \fig*Nyi äpmqäŋgaŋqä, si Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui a ätäutnä, ämaqeuŋi näqŋqä ävätnä, kukŋuä naqä-qakuä iuŋi, kiqä qakuiŋqä motqueqaŋgnä.  
\v 14 Iiŋä-qae ämaqä quuvqä eqiyätqäŋuwiu miqä iqua, si hipa haqä iqä kiyqaŋguwäŋga, Dŋä Äŋguä Iqu nätmatqä äŋguänäŋä iuŋqä si hiŋuä ktqaŋga\f + \fr 4:14 \ft 1 Timoti 1:18\f* äktapkqä iuŋi, mävquatämäuqä pa, a yäŋänäqŋqä qätätaŋgnä.  
\v 15 Tqä kŋuä indqäŋqä imŋi, nätmatqä hui-huiuŋqä mindqäŋqä, kŋui wäuŋuä eeqänäŋä nyi ätqäqä iuŋqänä ämetnä, äŋguänäŋä miqätŋqe. Itaŋga ämaqe, qu saqä suqä qäsä, wäuŋuä qäsä, äŋguänäŋä äyä itqätaŋgnä kqäŋgpŋqe.  
\v 16 Tqä suqetä, ä kukŋuä äŋguänäŋä ne quuvqä eqiyätuŋquiu qänaknä iqetä, iquaqu, qui imäkŋqäŋqä wa äunäŋga, äŋguänäŋä miqaŋgnä. Si suqä iiŋä imäkätqäŋi, tqä-täuätä, ämaqä saqä kukŋuä qätä äkimipqetä, qui mimäkŋqä danä, quamä äŋguänäŋä pmapnuwi.   
\c 5  
\s1 Quuvqä heqiyqä iquau, tqä sämaqä eŋqä-pa iwitqueqeŋqä  
\p
\v 1 Ämaqä naqä iqua, suqä qämä-qämä iqe imäkquwi, maŋä yäŋänäqŋqe, jävqä eŋqä-pa mäpuäsqä pa, kukŋuä qeiqi, tqä tnique ätuätqäŋä-pa, tquätŋqe. Suqä asä iiŋi, hikŋä iquauŋä-pqe, tqä tta-tuŋgukuau ätuätqäŋä-pa tquätŋqe.  
\v 2 Suqä asä iiŋi, apäkä naqä iuauŋä-pqe, tqä tnäu ätuätqäŋä-pa tquätŋqe. Itaŋga apäkä hitqä iuauŋä-pqe, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, suqä quvqä hui miwitqueqä, jänänäŋuki eänä, tqä tnanyi-tnapqau ätuätqäŋä-pa tquätŋqe.   
\s1 Apäkä yawiqä iuauŋi, äänä mipŋqä?  
\p
\v 3 Apäkä yawiqä hui, yäŋä aaŋä kiqä-kiuänä äpmeŋqe, si suqä äŋguänäŋä dinä motqueqätŋqe.  
\v 4 Iŋäqe apäkä iiŋi hui, ymeqä kiqä-täŋä eä, itaŋga kaqä-kawäka-täŋä inä eŋqe, qu Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, äŋguänäŋä heätpŋqä etaŋgutqe, quwqä keisä, känäutä, äŋguänäŋä ämipu pmetpŋqe. Qu suqä iqueŋi a äqätäŋuwi, ga kunaqä-kunuŋua qu naqä imämbŋqä, wäuŋuä dŋä huqä ipu, yätamäkqä äwimitpqeŋqä kimaŋi, iuau yätamäkqä äväpu, äŋguänä miqäŋqe. Suqä iiŋiŋqe, Goti Hanjuwä Iqu aaŋä kuapänä äwinyä.  
\v 5 Apäkä yawiqä hui, yäŋä aaŋä kiqä-kiuänä äpmeŋqe, iiyqä kŋuä iqä yäŋänäqŋqe, Goti Hanjuwä Ique ävä äpme, Iqueqä yätamäkqeŋqä tääqä hiunji heatqeu tquätŋqänänji.  
\v 6 Iŋäqe apäkä yawiqä hui, kŋui iiyqä huiwä duŋqänä indqänä äpmeŋqe, ii tiinji. Ii häŋä äpmeqä-qe, pizqä ae äpäkombqä eŋqä-paŋä iiŋä äpme.  
\v 7 Itaŋgi ämaqä quuvqä heqiyqä iuŋi, kukŋuä nyi tä ätqa äpqäqä ii vqätŋqe. Ämaqä huizi, “Ämaqä ii, suqä quvqä imäkqä äpmeŋäuä-qe” matqä pa ipŋqä diŋqä.  
\v 8 Itaŋga ämaqä hŋqu, iqueqä hiveymeqä itä, iqueqä kuvämaqä huizi itä, iuŋi mämiqä itŋqä iqu, iqueqä quuvqä heqiyqe, qui imäknätä, ämaqä aaŋä ququvqä-qu eänä. Iŋäqe ämaqä quuvqä maeqiyqä ipiyä iqua, qu suqä iiŋi, mimäkqä danä ipnä.   
\p
\v 9-10 Apäkä yawiqä iuauqä yoqä äqänäŋqä iuŋi, si apäkä huiyqä yoqe, hiŋgnä maqiyeqä pa isŋqe. Iiyqä quväukui 60 eä, qokä kiuänäŋue muaŋqi eä, ämaqeqä hiuŋuä iqiŋi suqä quvqä mimäkqä, quamä äŋguänäŋä tiiŋiu pmeqi hiätŋqe. Iiyqä ymeqeuŋi, suqä ävätä ymisaŋä tä äqiyätä, äŋguänäŋä miqi eä, ämaqä kiŋäqätaŋi äŋguänä itqueqi eä, mändi äkittqänätä ämaqä quuvqä heqiyqä iuqä yuki asŋä wuqiyqi eä, ämaqä haŋä-iqä ämepu pmetaŋguwä iuŋi yätamäkqä vqi eä, itaŋga wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä eeqänäŋä iuŋi, äŋguänäŋä ämitä imäkqi eŋqe, si iiyqä yoqe, pipa du qiyesŋqe.   
\p
\v 11-12 Iiŋä etaŋgi, si apäkä apähueqä yawiqä huiyqä yoqe, maqiyeqä pa isŋqe. Ii tiinji. Ii, “Nyi qokä aŋgumä muanmä” kŋuä vqaŋgaŋi, Kraisi Iqueŋi tuwä äwiyätä, itaŋga, “Nyi qokä aŋgumä mämuaŋqä ymniqeqä” ätätä, kukŋuä guä ämäsekqä iuŋi, qui imäkätqe, kukŋuä meniqe.  
\v 13 Suqä ii ipiyä dutaŋi, tiiŋä iqäpnuwi. Aŋä huiu wäka huiu wäka ipu, enyqä imäkŋgpnuwi. Qu suqä tiiŋä-pqä inä imäkqäpnä. Suqä ämaqä huizi di imäkqaŋguwä iuŋi, qu-pqe eeqänä näqŋqä mapŋqä äwinyätä, kukŋuä ätqä di matqä ipu, kukŋuä quvqä iqunä ätäkipu, ämaqä huiuŋqä tuwäŋgi kukŋuä täkiqäpnuwi.  
\v 14 Iiŋiŋqe, nyi tiiŋä ätqä. “Apäkä apähueqä yawiqä iua, qu qokä aŋgumä ämuanäpu, ymeqä-täŋä epu, itaŋga aŋä yuuwi ämipu pmetpŋqä” ätqä. Iiŋä itqäŋuwi, ämaqä wiuŋqä iqä hŋqu, “Qu suqä quvqä imäkätqäŋäuä” ätätä, kukŋuä quvqe matqä yänä.  
\v 15 Apäkä iuautaŋi, hiua suqä äŋguä duŋi tuwä äwiyäpu, Setänä, Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä ique, qänaknä ävätqätaŋguwä duta, ätqä.   
\p
\v 16 Itaŋgi apäkä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqä hui, apäkä yawiqä hiua iiyqä käyämaqä eäŋuwi, ii iuauŋi äŋguänä miquätŋqe. Ii iiŋä imäkqe, ämaqä quuvqä heqiyqä iqua-pqe, qu apäkä yawiqä eeqänäŋä iuautaŋi, haŋä-iqä mämeqä ipu, apäkä yawiqä yäŋä aaŋä kiqä-kiuänä äwiŋuwä iuaunä äŋguä miqäpnä.   
\s1 Kukŋuä quuvqä heqiyqeu miqä iquauŋqä  
\p
\v 17 Ämaqä quuvqä heqiyqeu miqä iqua, quwqä wäuŋuä äŋguänä imäkqaŋgpqe, he iquauqä yoqe haqä ämaipu, yätamäkqä vqäpŋqe. Iquautaŋi, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui awä ätäpu, näqŋqä ävätqäŋuwä iquauŋi, he mbqe, iquau ganä vqäpŋqe.  
\v 18 Iŋi Goti Hanjuwä Iqueä tuwaŋuä iuŋi, tiiŋä ätnä.  
\pi1 “\qt Bulumäka hŋqu, kuä-witqä häukui, pa haqeqäŋi huätä päwätŋqänä qonjqä-aunjqä itŋqe, si hiŋguä maeqä pa, uwqä hui qäyä manätŋqänä hiŋuinä qunyä.\qt*”\f + \fr 5:18 \ft Kukŋuä-suqä 25:4\f*  
\pi1 Itaŋga “\qt Ämaqä wäuŋuä itŋqä iqu, iqu iqueqä mbqe ämenä.\qt*”\f + \fr 5:18 \ft Kukŋuä-suqä 24:15; Lukä 10:7\f*   
\m
\v 19 Iiŋä etaŋgi ämaqä hŋqu, “Ämaqä quuvqä heqiyqeu miqä tqu, suqä quvqä imäkqiyä” ätqäqe, he iqueä kukŋui qätä mäwiyqä pambiyä. Ämaqä hŋquaqu, ä hŋquaqu-hŋqueŋä-qua, kukŋui asiqunä ätquwi, he qätä iunä wiyqäpnä.  
\v 20 Iŋäqe hŋqua, suqä quvqä yqänä imäkqa äwätqäŋuwi, ämaqä eeqänäŋä iuqä hiŋuä iqi, ätuma äwätnä, “He suqä quvqänäŋä tä suŋqä imäkqa äwätqäŋäuä?” ätuätnä, äkasuwä tquätnä. Ii, ämaqä miqä huizi iqua-pqe, qu suqä quvqä asä iquenyqä uwqeŋqä, zä winyätŋqä diŋqeyi.   
\p
\v 21 Nyi si maŋä äktqäqe, Goti Hanjuwä Iqueä, Kraisi Jisasi Iqueä, itaŋga ynaunjqä atäuŋuä ae ätekqä iquauä hiŋuä iqiŋi, “Suqä ämaqä huiuŋqänä äwiŋqä, ä huiuŋqä mäwiŋqä iqu, huätä ävquatämäutnä, suqä nyi tä ätqa äpqä iuŋi, a yäŋänäqŋqä qätätaŋginyä” äktqä.   
\p
\v 22 Si ämaqeu miqä änyä-häŋä hŋquenyqä qävqä itnäŋgaŋi, ämaqä hŋqueŋi, “Ämaqä tqu, iqu Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquau mitŋqeqä” ätätnä, hipa haqeqä maqänä mäwiyqä pa, mä iqueä suqä quvqe, si-mända meqäŋqä. Si suqä quvqä eeqänäŋä iuŋqe, wa äunäŋga pmetaŋgnä.   
\p
\v 23 Täŋä-yaqä huitaŋä-huitaŋä, tqä äwqä yäpä imä äkimetŋqeŋqe, eqenä maŋqä iqaŋgnä. Aaŋä eqä duŋi, wainqä-eqä yäŋänäqŋqe, wäŋqäpu qäsä naqä-huinyä imäkätnä, äŋgtŋqe.   
\p
\v 24 Ämaqä hŋquauqä suqä quvqe, ämaqä jänä imäkqä iqueqä hiŋuä iqi matimäuqäŋga, he näqŋqä maqänä hipnä. Iŋäqe hŋquaui, zä imäkmipqe, qänakŋi ätnäŋäqi timäuŋqiyä.  
\v 25 Ii eŋqä-paŋä iiŋi, suqä äŋguänäŋä iqueŋi, hui ätnäŋäqi inä äwi. Iŋäqe, zä äwämitätqe, qänakŋi ätnäŋäqi timäuŋqiyä.   
\c 6  
\s1 Kukŋuä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä iquauŋqä  
\p
\v 1 Ämaqä quuvqä heqiyqä, ämiqä hŋquauä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä äpmeŋuwä eeqänäŋä iqua, qu kŋuä äŋguänä ämepu, ämiqä iiŋä iquauä yoqe haqä ämamäupu, iquauä yäpä iqi iqäpŋqe. Iqua iiŋä imäkqaŋguwäŋga, ämaqä huizi iqua, Goti Hanjuwä Iqueä yoqetä, kukŋuä ne awä ätätuŋquä itäŋi, qu qui mimäkqä-pa ipu, mändi makittqiyqä danä ipŋqe.  
\v 2 Iŋäqe wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä hŋqueqä ämiqä iqu-pqe, quuvqä heqiyqä-qu eŋqe, wäuŋuä-wiyqä iqu, “Ämaqä tqu, ŋqä tasi-guequvqae, nyi iqueŋi hŋgisanä itqueqämqeqä” kŋuä iiŋi mämeqä pa iquätŋqe. Oee. Iqu, “Ämaqä nyi wäuŋuä äwiyätŋqä tqu, quuvqä heqiyqä-qu äyä mändanä, nyi iquenyqä kiiŋä änyinänä” kŋuä iiŋä indqänäŋqe, iqueqä wäuŋui, huizi iquauä wäuŋuä-pqe ämäwqätäunä.  
\s1 Nätmatqä Goti Iqu nätapqaŋgqeŋqä, yeeqä iqeŋqä  
\p Nyi si kukŋuä eeqänäŋä tä äktqäqä iuŋi, qu iu qänaknä iqäpŋqänä awä ätuätnä, maŋä tquaŋgnä.   
\p
\v 3-5 Kukŋuä nyi tä etqäqe, ii neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueä kukŋuä naqä-qakuänäŋä ii eŋqä-paŋä eä, quami, suqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä iunä pmepŋqä etqä. Ämaqä hŋqua kukŋuä iiŋqä mäwiŋgaŋgi, hui-mända ävätqäŋuwä iqua, “Ne ämaqä naqä eäŋunä” tpnä. Iŋäqe, qu maqŋqä yasämä epiyä-qe, hiŋgi tpnä. Ämaqä iiŋi, qu nätmatqä wäŋqä isuauŋqe, nätmatqä naqänäŋänä imäkäpu, yoqä hiŋgäŋqä isuauŋqe, kukŋuä mäkä äqäyäuŋgpnä. Ii tqaŋguwä iuŋi, qätä äwiyäpiyä iqua, qu hiŋuä aowä äqunäpu, mäkäŋqä ipu, ämaqä huiuŋqä kukŋuä quvqä ätäpu, kŋuä quvqenä indqänäpu, äkasuwinä tŋgmaŋgpnä. Ämaqä iiŋi, qu kukŋuä naqä-qakuiŋqä maqŋqä epu, qämä-qämä ipiyä dutaŋi, “Goti Hanjuwä Iqueä suqä quamä äŋguänäŋä pmeqä iutaŋi, ne nätmatqä kuapä-täŋä eaŋqunä” kŋuä indqänätqäŋä.   
\p
\v 6 Iŋäqe ne quami, suqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä iunä äpmenä, nätmatqä Iqu nätapqaŋgqeŋqä, yeeqä iiŋqä itanä äpmeŋque, ii ne nätmatqä-täŋä äpmeŋu.  
\v 7 Ne näqŋqä äyuä. Nipaqä änanyuäpiyäŋgaŋi, nätmatqä qäsä equmuäkŋqä mänanyquä pa ikuwi, oee. Aaŋqä huiwinänyqä änamikuwi. I etaŋgi äpäkonätaqä-pqäŋgaŋi, nätmatqä maeqä, aaŋqä wanique.  
\v 8 Iŋäqe ne ymisaŋä qäkämä-täŋä eäŋque, ii qeyi.  
\v 9 Ämaqä mbqä kuapänäŋä-täŋä epŋqänä äwinyätŋqä iqua, yamwiqä äwimeqäqe, qu kŋui, suqä quvqä imäkäpŋqä duŋqänä indqämbu äpmeŋuwi, qui imäkmbnä. Tiiŋä eä. Täŋäŋqä guä äquvepqe äueqäqä-pa, ii äuenä.  
\v 10 Suqä quvqä eeqänäŋä iuqä qakui, ii mbqeŋqänä äwiŋqä iquvi. Ämaqä kŋuä mbqä duŋqänä ämeŋuwä hŋqua, quwqä quuvqä heqiyqe ävquatämäupu, huäqä-huŋqä iqu iquauqä äwqä yäpä imŋi, zi eŋqä-pa äuqaŋgi kŋuä äqäyätqäŋä.   
\s1 Aŋä häŋä hea ique-ique pmeqeu matŋqeŋqä, yäŋä qŋgaŋgnä  
\p
\v 11 Iŋäqe si Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä-quki eäŋi, suqä qu imäkätqäŋuwä iuŋi, tuwä äwiyätnä, äwimasitŋqe. Äwimasiyätnä, ämaqä aaŋä jänänäŋä-quki äpmanä, suqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä dunä imäkätnä, quuvqä naqä-qakuä eqiyätnä, suqä ämaqeuŋqä äwiŋqä iqu a äqätnä, yäŋänäqŋqä ätqäunä, haŋä-iqä eeqänäŋi ämetnä, itaŋga suqä ämaqeu qeiqinyä wimäkqä iqu ämanäŋga iqätŋqe.  
\v 12 Si Kraisi Iquenyqä quuvqä naqä-qakuänäŋä eqiyäŋi, ii ävquatämäutŋqänä yamwiqä huitaŋä-huitaŋä isua kimenä. I kimeqä diŋqe äwimasiyätnä, quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyätnä, aŋä häŋä hea ique-ique pmeqeu matŋqeŋqä yäŋä qŋgaŋgnä. Si tqä quuvqä heqiyqeŋqä, ämaqä kuapänäŋä iuqä hiŋuä iqi awä tquaŋgŋäŋga, Goti Hanjuwä Iqu, si aŋä häŋä hea ique-ique pmeqä iu matŋäŋqeŋqe, atäuŋuä ae ätekqe.   
\p
\v 13-14 Goti nätmatqä eeqänäŋä iu Häŋä-pmeqä-vqä Iqueätä, itaŋga Jisasi Kraisi, Pondisi Pailoti iqueä hiŋuä iqi yäŋänäqŋqä ätqäuä, kukŋuä zä maeqä, awä qäyunä ätkqä Iqueätä, hiŋuä iqiŋi, nyi si tiiŋä ätätnä isŋqä äktqä. “Nyi kukŋuä eeqänäŋä ämetŋqä iuŋi, ‘suqä quvqä hui miqä-qunä iunä qänaknäŋi, hea neqä naqä Jisasi Kraisi Iqu aŋgumä äpätqäŋgaŋqä iqämqänä,’ ätätnä, kukŋuä guä mäsäueyä” äktqä.  
\v 15 Jisasi Iqu aŋgumäŋi, Goti Hanjuwä Iqu ätätä ekqä du ätnäŋäqiŋi iŋga timäuniqe. Goti Hanjuwä Iqu Yäŋänäqŋqä Naqänäŋä-täŋä-qu eä, itaŋga nätmatqä eeqänäŋä iuŋi äŋguänäŋä inä Miqä-qu eä. Iqu aŋä-himqä miqä eeqänäŋä iquauqä Ämiqä-qu eä, ämaqä naqä äpmeŋuwä iquauqä Naqä-qu eä.  
\v 16 Iqu Iqueqä-kiuäŋi mapäkoŋqä eä, Iqu we-huŋqä aaŋä naqänäŋä iqi äpme, itaŋga ne Iqu-täŋä qäqiqiŋi mäwqä pa eŋu. Iqueŋi, ämaqe hiŋuä mäquŋquä pa ipnä. Iqueqä yäŋänäqŋqä naqänäŋi, qäpu maeqä yätqe. Iŋi ne hea ique-iqueŋi, Iqueä yoqenä haqä maeqe. Ii naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.   
\s1 Kukŋuä ämaqä mbqä kuapä-täŋä iquauŋqä  
\p
\v 17 Ämaqä mbqä kuapä-täŋä iqua, qu suqä tiiŋä du iqäpŋqä maŋä tutŋqä äktqä. Qu, “Ne naqä äpmeŋunä” kŋuä ämepu, yoqä haqä ämamänäpu, nätmatqä qui imäknäniqä duŋqä, “Iutaŋi ne quami, äŋguänäŋä pmeniqueqä” kŋuä iiŋi, mämeqä pa ipŋqe. Oee! Iŋäqe qu iiŋä pmapnuwäŋqä etaŋgutqe, kŋui Goti Hanjuwä Iquenyqänä indqäŋgpŋqe. Ne quamä äŋguänäŋä pmeniquŋque, Iqu nätmatqä eeqänäŋi änätapänä.  
\v 18 Qu suqä äŋguä duŋi qänaknä ipu, ämaqä nätmatqäŋqä äwa itqätaŋguwä iuŋi, yätamäkqä vqäpŋqe. Qu kŋuä tii indqämbŋqe. “Nätmatqä äŋguänäŋi, ŋqä mbqä manä. Nyi suqä ämaqeŋqä änyinyätä, yätamäkqä vqä iquvi.”  
\v 19 Qu iiŋä ipu äpmeŋuwi, nätmatqä äŋguänäŋi qänaknda yätamäkqä väniqe, ämapnä. Iiŋä dutaŋi, qu quami, aaŋä äŋguänäŋä du pmepnuwi.   
\s1 Kukŋuä yäpaki  
\p
\v 20 Timoti iquki, nätmatqä eeqänäŋä Goti Hanjuwä Iqu äktapqäqe, qui imäkŋqäŋqä, äŋguänäŋä mi. Ämaqe, qu maqŋqä epu, kukŋui, Goti Hanjuwä Iqueä naqä-qakui hma etaŋgi, hiŋgi qämä-qämä ipu ätätqäŋuwiŋqe, “Tä qeyqä” ätäpu, tqaŋguwä duŋi, qätä mäwiyqä pa iqätnä.  
\v 21 Ämaqä hŋqua näqŋqä iiŋä epu, suqä quuvqä naqä-qakuänäŋä heqiyqä duŋi ävquatämäutqäŋä.  
\p Iŋi Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapquä.