\id 1TH - Menya [MCR Carl R Whitehead] 
\h 1 Tesälonaika 
\toc1 Tuwaŋuä, Poli iqu kiŋganä  1 Tesälonaika  pmeqä iquauŋqä äqäkqe 
\toc2 1 Tesälonaika 
\mt2 Tuwaŋuä, Poli iqu kiŋganä  
\mt1 1 Tesälonaika  
\mt2 pmeqä iquauŋqä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Tesälonaika ii aŋä-himqä naqänäŋä, qua Masendoniya iuvi. Poli iqu aŋä-himqä Pilipai ävämaŋi, Tesälonaika iuŋqä äwätä, qokä-apäkä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä iqi aquvä qämbŋqä, ävauqumuatkqe. (Wäuŋuiŋqä 17:1-9, hiŋuä qundŋqä.) Iŋäqe, Israitqä iqi äpmamiŋuwä iqua, qokä-apäkä kuapänäŋä Poli iqueqä kukŋuiu qänaknä ipu, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyätaŋgä äqumbiyi, qu äwqä quvqä imäkkuwi. Iutaŋi, Poli iqu Tesälonaika ävämakqe. Qänakŋi, iqu aŋä-himqä Korinä iu pmetaŋgi, iqueqä wäuŋuä anä imiŋiyä Timoti iqu äwimetä, nätmatqä, ämaqä Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä iquau, Tesälonaika iu äwimakqeŋqä awä ätukqe.  
\ip Poli iqu, Timoti iqueqä kukŋuä qätä äwiyäqäŋgaŋi, iqutä, Silasi iqutä, Timoti iqutäŋi, qu tuwaŋuä tä, ämaqä Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä, Tesälonaika iu pmetaŋguwä iquauqä quuvqä heqiyqe, yäŋänäqŋqä iwimäkpŋqä äqäkuwi. Ämaqä näqŋqä-täŋä kuapänäŋä iqua, kukŋuä tiiŋä ätmiŋuwi. Poli iqueqä tuwaŋuä, Goti Iqueqä bukä iu äqänäŋqä iutaŋi, tuwaŋuä tä, iqu kiŋganä äqäkqä iiyi. Poli iqu, ämaqä Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä Tesälonaika iu pmetaŋguwä iquauqä quuvqä heqiyqeŋqätä, suqä äŋguiŋqätä, aquvänä itä, tuwaŋuä tä äqäkqe.  
\ip Ämaqä näqŋqä-täŋä iqua, kŋui tiiŋä indqänätqäŋä. Ämaqä Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä iiŋä iqua, Iqu aŋguŋi äänä päŋqutiyä-qe, kŋuä kuapänä indqänmiŋuwi. Qu näqŋqä ipŋqä iiŋqä wiŋgaŋgi, Poli ique yatŋqä äwikuwi. Ämaqe, Jisasi Iqu aŋgu mapqäŋga äpäkombqä iqua, qu häŋä hea ique-ique mapnuwäŋqätanä? Ga Kraisi Iqu äkŋga päniqäwä? Poli iqu kimaŋi, tiiŋä ätukqe. Qu suqä äŋguä iu qänaknä iqäpnuwäŋqe. Iŋi, iqua Naqä Iqueqä päniqeŋqä näwe imäkmbu pmepŋqe.  
\c 1  
\s1 Poli iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä  
\p
\v 1 Nyi Poli iqundä, Silasi iqutä, itaŋga Timoti iqutä, ne tuwaŋuä tä henyqä äväwqatqu. He Goti neqä Apiqueqätä, itaŋga Naqä Jisasi Kraisi Iqueqätä, epu, aŋä-himqä Tesälonaika\f + \fr 1:1 \ft Wäuŋuiŋqä 17:1-9\f* iu aquvä äqänätqäŋuwä iquenŋqä. Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapätä, äwqä haŋuä imbu pmetpŋqä emäkquä.   
\s1 Poli iqu, Tesälonaika iqua quuvqä eqäkuwiŋqä, yeeqä ikqeŋqä  
\p
\v 2 Ne hea ique-iqueŋi, Goti Iquenyqä tääqä ätuätanäŋgaŋi, henyqä kŋuä yqänä ipisanä, “äŋguiqä” ätuätuŋque.  
\v 3 He heqä quuvqä eqäpiyita, wäuŋuä itqäŋuwiŋqätä, heqä suqä ämaqeŋqä äwiŋqeta, wäuŋuä yäŋänäqŋqä imäkätqäŋuwiŋqätä, itaŋga heqä kŋui, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iquenyqä indqämbu, hiŋuä äqumbu äpmapiyita, wäuŋui mävquatämäuqä a yäŋänäqŋqä äqätäŋuwiŋqätäŋi, ne kŋuä ämetanä, Goti Apique, “äŋguiqä” ätuätuŋque.  
\v 4 Neyämaqä, Goti Iqu henyŋqä äwinyäŋqä iquenä, Goti Iqu he atäuŋuä ae etekqeŋqe, ne näqŋqä eanitaŋi, “äŋguiqä” ätuätuŋque.  
\v 5 Iqu iiŋä etekqeŋqe, ne näqŋqä hiŋgi mämeqä iquque. Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iqu, ne hiŋgi mäma mäyapqä ikque. Ne yäŋänäqŋqetä, Dŋä Äŋguä Iqu yätamäkqä neyqaŋgqetä, itaŋga ne quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyanä, “Kukŋuä iqu naqä-qakuiqä” ätätanä, awä etkque. Ne heyaqä awä imä äpmenä, yätamäkqä heyatuŋquä suqä imäkmiŋquä iuŋqe, hiqä-hiuäŋi, näqŋqä ae äyä eŋä.   
\p
\v 6 He kukŋuä naqä-qakui ämakuwitaŋi, haŋä-iqä ämepiyäŋga, Dŋä Äŋguä Iqu yätamäkqä eyqaŋgi, nesä, neqä Naqä Iqutä, haŋä-iqä ämetanä yeeqä imiŋquä-pa, he-pqe asä inä imiŋuwi.  
\v 7 He iiŋä imäkäpiyitaŋi, ämaqä quuvqä heqiyqä, qua naqä Masendoniya iu pmeqä iquautä, qua naqä Äkaiya iu pmeqä iquautä, ämotqueqä eŋqä-paŋä äpmeŋä.  
\v 8 Ämaqä im-imä äpmeŋuwi, Naqä Iquenyqä kukŋui, hesa qätä ae äwikuwi. Qua Masendoniya iutä, Äkaiya iutänä ma, qua eeqänäŋä iuŋi, he Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä eqäkuwiŋqe, qu qätä ae äwikuwi. Ne iiŋqe, awä inä matqä pa yanä.  
\v 9-10 Ne he emeqaŋgua, he yeeqä änä-änä ipu äneyätmeqaŋgä qätä äwikuwiŋqe, qu kukŋuä tii ätätqäŋä. “Ämaqä Tesälonaika pmeqä iqua, goti quaŋgä iquauŋi ävquatämäupu, Goti Naqä-qakuä Häŋä-pmeqä Iqueqä yäpä iqinyä äväpu, itaŋga Iqueqä Ymeqä qäukuä yäŋiŋä Iquenyqä hiŋuä äqumbu äpmeŋäuä” ätätqäŋä. Ymeqä Iqu, ii Jisasi Iquvi. Iqu äpäkoŋgaŋga, Goti Iqu, Ique aŋgi ävauqumuatkqe. Itaŋga Iqu, Goti Iqueä äwqä tnäŋi, suqä quvqä imäkqä iquauŋqä äpäŋqä ii, ne mänemeqä yätŋqä, Yätamäkqä Neyqä Ique.   
\c 2  
\s1 Poli iqu, Tesälonaika iu wäuŋuä imiŋqeŋqä  
\p
\v 1 Neyämaqäuä, ne iqi emakque, hiŋgi memeqä danä ikqueŋqe, he näqŋqä äyä eŋä.  
\v 2 Ne henyqä äpatuŋquänä aŋä-himqä Pilipai iu pmetaŋgquäŋgaŋi, ämaqe quvqä inetquepu, neyaqä huiwiuŋi täŋä-huŋqä naqänäŋä änätapmiŋuwiŋqe, he näqŋqä ae eŋä. Ne haŋä-iqä ii qäyä ämetanä-qe, neqä Goti Iqueqä yätamäkqä iutaŋi, ne zä miqä danä, pemänä itanä, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä äyä etmiŋque.  
\v 3 Ne ämaqeu, “He Jisasi Iquenyqä quuvqä heqäpiyä” ätuäkituŋque, suqä tiiŋiqua qäsä imäkätanä, hmanji. Kukŋuä quvqe matqä, quvqä imäkqäŋqä kŋuä mindqäŋqä, kukŋuä quaŋgi mäutqe. Oee.  
\v 4 Ne kukŋuä iiŋi, hiŋginä mätquä itqäŋu. Goti Hanjuwä Iqu, neqä suqä yamwiqä ae äneyätä, Iqueqä kukŋuä we-huŋqä-täŋi, awä tuäkiquatuŋquänä, quuvqä ae änaiqäkqä iuta, awi ii ätuäkitqäŋu. Ne wäuŋuä ii imäkätuŋqueŋqe, yeeqe ämaqe miqä ipnä. Goti, neyaqä qeqä-quuvqä imŋi, Yamwiqä Neyqä Iquenyä, yeeqä iwimäkatuŋquä äyä imäkätqäŋu.   
\p
\v 5 Ne emayäkitanä iuŋi, heyaqä nätmatqä tämeqä kukŋuä huitaŋä-huitaŋi maetqä itanä, hiŋuä yqänä äqunanä, qeqä bimbiqä natqaŋgi kukŋuä quaŋgä isua maetqä imiŋqueŋqe, Goti Hanjuwä Iqu näqŋqä hiqaŋgi, hiqä-hiuä-pqä näqŋqä ae äyä eŋä.  
\v 6 Itaŋga neyaqä yoqe, he-pqä, ämaqä huizi-pqä, haqeu mänamäuqäŋqe, mäneŋqä eä.  
\v 7 \fig Ymeqä nandqä känai, äŋguänäŋä ämitŋqä-paŋä iiŋä eanä, qeiqinyä äyä äpmamiŋque.|alt="Mother & baby" src="AP-00-04.TIF" size="col" copy="Illustrations by [Alice Paschal]. Used by permission." ref="2:7" \fig*Ne Kraisi Iqueqä kukŋuä awä tuäkiqŋqä änandowatkqä eanä-qe, “He qätä äneyäpu, iiŋä imäkäpiyä-qe” yäŋänäqŋqä maetqä, ymeqä nandqä känai, aŋuä ävätä äŋguänäŋä ämitŋqä-paŋä iiŋä eanä, qeiqinyä äyä äpmamiŋque.  
\v 8 Ne henyqä kiiŋä nenyätaŋgi, qeqä etmäkätanitaŋi, Goti Iqueä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä etatuŋqueŋqä, yeeqä änenyätäqä-qe, tiiŋä-pqä inänji. Ne “Quŋqä yäŋä inä weniuŋqueqä” kŋuä indqänanä äpmamiŋque.   
\p
\v 9 Neyämaqäuä, ne wäuŋuä dŋä huqä imäkmiŋquä iuŋi, he hiŋuä ae äquŋguwi. Iŋgaŋi he nesa haŋä-iqä mämeqä ipŋqä diŋqe, ne hiunji-heatqä mbqä wäuŋuä yäŋänäqŋqä itanä, kukŋuä we-huŋqä-täŋi awä etätanä, hesä anä äpmamiŋque.  
\v 10 He ämaqä Kraisi Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquendä, anä äpmenäŋgaŋi, ne Goti Iqueä yäpä iqi äpmenä, suqä quvqä hui mimäkqä jänänäŋinä imäkätqätauŋgqeŋqä näqŋqe, henyä mämeqä, Goti Hanjuwä Iqu-pqe inä ämamiŋqe.  
\v 11 Kaniqu, iqueqä ymeqä du äŋguänäŋä ämitŋqä-ma, ne, he hŋqunä-hŋqunä, tiiŋä ämeyätuŋquä iiŋqe, hiqä-hiuäŋi näqŋqä eŋä.  
\v 12 Ne hiqä kŋuä äwqe evauqumuatätanä, heqä qeqä-quuvqä imŋi yäŋänäqŋqä emäkätanä, maŋä yäŋänäqŋqä tiiŋä äyä etmiŋque. “Goti Iqu, ‘He Nyaqä miqeuŋqätä, Nyaqä yoqä naqä äqonäŋqä iu ämotqueqäŋqä timäupnuwäŋqä’ tääqä etätŋqe. Iŋi he Iqueqä äwinyäŋqä iunä pmetaŋgpiyä.”   
\p
\v 13 Goti Iqueqä kukŋuä we-huŋqä-täŋi, ne äma äpätanä awä etqaŋgua, qätä änekuwä iuŋqe, he kŋui, “Ii ämaqeqä kukŋuä ma, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuiqä” eyqaŋgi ämakuwi. Iiŋiŋqe, ne hea ique-ique, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” inä ätuätqäŋu. Goti Iqueqä kukŋuä ii qäqu, he ämaqä quuvqä heqiyqä iquenä, yätamäkqä heyätŋqeyi.  
\v 14 Neyämaqäuä, he Goti Iqueqä ämaqä, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, qua Jutiya iu aquvä äqänäqisätqäŋuwä-paŋä-quenä etaŋguwiŋqe, ne näqŋqä eŋu. Ämaqä iiŋä iqua, quyämaqä Israitqä iquauta haŋä-iqä ämakuwä-paŋi, he-pqe, ämaqä heqä qua qäyutaŋä iquauta, haŋä-iqä kiiŋä äyä ämaka äpätqäŋä.  
\v 15 Ämaqä Israitqä iquautaŋä hŋqua, Naqä Jisasi Ique pizqä äpäkkuwi. Qäŋgaŋi iquautaŋä huiziqua, Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqä iquau pizqä äpäkkuwi. Itaŋga neŋi hŋquququa, “He neyaqä qua täuŋi, mäpmeqä pambiyä” änatäpu, huätä änandowatkuwi. Täŋgaŋi Israitqä iqua, Goti Iqu äwinyäŋqä duŋi, qänaknä miqä da, ämaqä eeqänäŋä iuŋqä mäkäŋqä ipu, tiiŋä itqäŋuwi.  
\v 16 Ne, Israitqä qäyä etaŋgi, huizi iquauŋi, quwqä suqä quvqä iuta, häŋä imäkäqumuatqŋqä kukŋuä tuqŋqe, mäutqŋqä inemäkpŋqä itqäŋä. Hea ique-ique iiŋä imäkäpu, quwqä suqä quvqe yändi-yändi imäkqa peyätqätaŋguwitaŋi, Goti Iqueqä äwqä tnäŋi, kima qäqinyä wimetŋqä itqäuä.   
\s1 Poli iqu, Tesälonaika pmeqä iquau wimetŋqä äwiŋgqeŋqä  
\p
\v 17 Neyämaqäuä, quvqä inetquepiyä iqua, he evämetuŋquä inemäkqaŋguwitaŋi, ne hesä anä mäpmeqä eanä-qe, henyqä kŋui, maqänä indqäŋgque. Ne hiŋuä eqänatuŋquä kiiŋä neŋgaŋgqä-qe, henyqä aŋgumä quvepqe, ämävqänätuŋque.  
\v 18 Ne henyqe, mapqäŋqä ma quvepqäŋqä etaŋgqä-qe, Setänä iqu hoptäwä äneyätŋqe. Poli iqunä, nyi aaŋä kuapänä emeqisqŋqä änyinätŋqe.  
\v 19 Neqä Naqä Jisasi Iqu aŋgi äquvepätqäŋgaŋi, ne äsque meniquŋquä hiŋuä äqänanä äpmenä, yeeqä äkiuta yaniuŋquä äpmenä, yoqä naqä äkisquesa meniquä äpmeŋu? Nätmatqä hui-huita maetqe, hesanäŋqe.  
\v 20 Ne yoqä naqä motqueqetä, yeeqä iqetäŋi, he qäuquenji. Iiŋiŋqe, ne he emeqisqŋqä änenyätŋqe.   
\c 3  
\s1 Poli iqu, Timoti ique iquauŋqä ändowatkqeŋqä  
\p
\v 1 Ne henyqä äwäwa itanitaŋi, äpakänä mäpmeqä yatuŋquä, tii ätŋgquque. “Timoti iqu äyevämeqaŋga, Poli iqundä, Silasi iqundä, ye Atenisi du pmeŋqeqä.”  
\v 2 Iiŋä ätnanitaŋi, ye Timoti ique henyqä aŋgi ändowatkuee. Iqu neqä neyämaqä, Goti Iqutä wäuŋuä anä imäkäsinyä, kukŋui Kraisi Iquenyqä awä ätuäkitŋqä iquvi. Iqu heqä quuvqä heqiyqä iu yäŋänäqŋqä emäkqaŋguti, he pämä yäŋänäqŋqä tqäpŋqä ändowatkuee.  
\v 3-4 He tiiŋä iqäŋqä, haŋä-iqä emeqaŋgqeŋqä, äwäwa iqä diŋqä, äpkqe. Ne hesä anä äpmenäŋgaŋi, “Eequne haŋä-iqe änemequäniqeqä” etmiŋquetaŋi, he iiŋqä näqŋqä ae epu äpmeŋuwitaŋi, ii täŋga sä änemetqäuä tä. He hiŋuä ae äyä äqunäŋä.  
\v 5 “Nyi quŋqä äwäwa äpakänä miqä imä” kŋuä indqänätmä, Timoti ique ändowatkqe, heyaqä quuvqä heqiyqeŋqä näqŋqä mamqä diŋqe. “Ämaqä yamwiqä vqä iqu, hiqä quuvqä heqiyqe yamwiqä eyqaŋga, he qua iqi päkŋqäŋqätä, neyaqä wäuŋuä eeqänäŋä imäkätuŋque, hiŋginäwa yeqŋqätiyä, ä änääŋqätiyä?” tmä, kŋuä kuapänä indqänätmä iutanji.   
\s1 Timoti iqu, Tesälonaika iqua äŋguä äpmamiŋuwiŋqä awä ätukqeŋqä  
\p
\v 6 Timoti iqu hesä äpmeŋqe, yeŋi täŋga-qäŋga qe äyemetä, kukŋuä yeeqä iŋqä, heyaqä quuvqä heqiyqeŋqätä, itaŋga heqä suqä ämaqä huizi duŋqä äwiŋqä ämeŋuwiŋqätä, äma äpätä awä äyatqi. Iqu kukŋuä tiiŋä-pqe, inä äyatqi. “Ämaqä di, qu quwqä äwqä yeeqä iŋqetä, nenyqä kŋuä indqänäpu, ne hiŋuä naqämbŋqe, ne quŋqä änenyätŋqä-pa, iiŋä äwinyätqänä” äyatqi.  
\v 7 Neyämaqäuä, ämaqä quvqä inemäkätqätaŋgä haŋä-iqä ämetanä pmetaŋgua, heyaqä quuvqä heqiyqeŋqä qätä iiŋä äwiyätanitaŋi, neqä äwqä tämŋi yäŋänäqŋqä inemäkqi.  
\v 8 He Naqä Iqutä, yäŋänäqŋqe, qäŋganä ae ätqäukuwä du tqäutaŋgä, iŋi täŋgaŋi ne-pqe, quami äŋguänäŋä äpmeŋu.  
\v 9 Ne neqä Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, henyŋqä kŋuä indqänätanä, yeeqä aaŋä kuapänä itqäŋu. Iqu yeeqä naqänäŋä iiŋä änätapkqeŋqe, “Äŋguiqe” qäyunäŋi, äänä tätuŋquäwä?  
\v 10 Ne, he hiŋuä aŋgumä ämaeqänätanä, heqä quuvqä heqiyqä imŋi, äwa äkiŋqä eŋuwi, yäŋänäqŋqä emäkatuŋqueŋqe, qanyä mäpmeqä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä hiunji-heatqä ätqa äwätqäŋu.   
\s1 Poli iqu, Goti Ique tääqä ätukqeŋqä  
\p
\v 11 Ne tiiŋiŋqä neŋgaŋgiyi. Goti Apiqu Kiqä-kiuätä, itaŋga Jisasi neqä Naqä Iqutäŋi, ne pe-huŋqäqi quvepatuŋqueŋqe, hänaqä qaŋä watuŋquä iuŋi, huätä änduqiyäsinyä äŋguä imäkiyŋqe.  
\v 12 Tiiŋä-pqe inäŋqe. Naqä Iqu suqä ämaqeuŋqä äwiŋqä iqueŋi, hesä, maŋguä iiŋä emnätätŋqä emäkquänä. Iiŋä dutaŋi, ne henyqä änenyätŋqä-pa, hiqä-hiuäŋqätä, qokä-apäkä eeqäpnäŋä iuŋqätä, eŋguätŋqe.  
\v 13 Iiŋä iutaŋi, tiiŋä timäutŋqänä. Goti Iqu, heqä qeqä-quuvqä yäpä imŋi, yäŋänäqŋqä emäkquätŋqe. Itaŋga hea neqä Naqä Jisasi Iqu, qokä-apäkä Iqueqänä atäuŋuä ätekqä eeqänäŋä iquatä, aŋgi anä quveppqäŋgaŋi, he Goti Apiqueä hiŋuä iqiŋi, suqä quvqä hui maeqä, jänänäŋä imäkquenä pmetaŋguwäŋga, quvepäniŋqä.   
\c 4  
\s1 Suqä, Goti Ique yeeqä iwimäkqä dunä imäkqäpŋqe  
\p
\v 1 Neyämaqäuä, ne heŋi, suqä eeqäpnäŋi, he Goti Hanjuwä Ique yeeqä iwimäkqäpŋqeŋqe ae qe ämetquakque. Iŋi täŋgaŋi, he iuŋi qänaknä ipu, quamä äŋguänäŋä äyä äpmeŋä. Itaŋga täŋgaŋi, ne Naqä Jisasi Iqueä yoqeta maŋä etquque, suqä iiŋi, heqä äwqä yäpä imŋi, aaŋä yäŋänäqŋqä witaŋguti, äpakänä imäkqäpŋqä neŋgaŋgi, maŋi i etqu.  
\v 2 He näqŋqä ae äyä eŋä. He suqä äänä imäkqäpnuwäŋqä diŋqe, ne Naqä Jisasi Iqueä yäŋänäqŋqä iuta, kukŋuä ae äyä etmiŋque.   
\p
\v 3 Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä imŋä di, tiiŋiŋqä äwi. He heqä häŋä-pmeqä eeqäpnä ique äwipu, suqä quvqä maeqä, ikikinyäŋä tii hiätpŋqe. Suqä huiwä yaŋä-iŋqä Goti Iqu änätapkqä iunä imäkäpu, suqä huiwä yaŋä-iŋqä huizi, mimäkqä pambu.  
\v 4 Qokä qäquenä ä apäkä qäquenä, suqä quvqä imäkpŋqänä hiqä äwqe mevauqŋqä, yäŋänäqŋqä imäkmbu äpmapu, suqä jänänäŋä Goti Iqu äwinyäŋqä iunä imäkqaŋgpu.  
\v 5 Ämaqä Goti Hanjuwä Iqueŋqä maqŋqä iqua, quwqä äwiŋqä kŋuä indqäŋqä imŋi, kŋui hiqaqä huisä-hŋqutä hiŋgi wiqä, iiŋqänä ämapu, imäkätqäŋuwä-paŋuenä mäpmeqä itaŋgpu.  
\v 6 Itaŋga hiqä heyämaqä hŋqueqä apäkä iiŋi yuiqŋqä itquepu, qui miwimäkqä pambu. Ämaqä hŋqu suqä iiŋä iqua imäkätqŋqe, ne kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä ae äyä etmiŋque. Goti Hanjuwä Iqu ämaqä iiŋä iqueŋi, kima ävätä haŋä-iqä väniqeqä.  
\v 7 Goti Iqu ne suqä quvqä imäkqäŋqä tääqä iiŋqä mänatätmeqä ikqe. Oee. Iqu ne, Iqueqä ämaqä jänänäŋä pmeqäŋqä tääqä änatätmakqe.  
\v 8 Iŋi ämaqä hŋqu, kukŋuä täuŋi tuwä äwiyqäqe, ämaqä du mitqueqä pa iqi. Iqu Goti, Iqueqä Dŋä Äŋguä Ique etapätŋqä Ique, itqueqi.   
\p
\v 9 Goti Hanjuwä Iqu, suqä hiqä-hiuäŋqä eŋqä iquenyqe, ae äyä ämetquakqä-qae, ga he ämaqä quuvqä eqiyätqäŋuwä huizi iquauŋqä enyätŋqä diŋqe, tuwaŋuä maqiyqä yanä.  
\v 10 He näqŋqä ae ämepu, ämaqä quuvqä heqiyqä eeqänäŋä, aŋä qua naqä Masendoniya iu im-imä äpmakäwäŋuwä iuŋqä enyätqäuä. Neyämaqäuä, he suqä iiŋi äpakänä imäkqäpŋqä neŋgaŋgi, maŋä yäŋänäqŋqe, i etqu.  
\v 11 He kŋuä yäŋänäqŋqe, quamä qeiqi pmetpŋqä iuŋqä ämapu, he hŋqunä-hŋqunä wäuŋui hiqe imäkäpu, itaŋga hiqä quamä pmeqä du yätamäkqä hiyquätŋqä diŋqe, hiqä hipaitä wäuŋuä iqäpŋqe. Ne he iiŋä imäkqäpŋqä ae etmiŋquä-qe, maŋä yäŋänäqŋqä aŋgi etqu.  
\v 12 He quami iiŋä pmapqe, qokä-apäkä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä itqäŋuwä iqua henyqe, “Ämaqä äŋguänäŋä-quaiqä” tqaŋgua, he nätmatqä hmbinyqä äwa miqä pmetpnä.   
\s1 Naqä Iqu aŋgi äquvepätqäŋgaŋqä  
\p
\v 13 Ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua, ämaqä ae äwekuwä iqua aŋgi vauqäŋqe, kŋui mindqäŋqä ipu, hiŋuä äqämbu mäpmeqä, huäqä-huŋqä ämepu kŋuä äqiyätqäŋuwä iquayi. Neyämaqäuä, he iiŋä eŋqä-pa pmeqäŋqe, “Ämaqä quuvqä eqiyäpu, quwqä aŋä näweqämqä äwätqäŋuwä iquauŋi, squä wimeniqätiyä” tpiyä diŋqe, he näqŋqä metpŋqä äneŋgi.  
\v 14 Iiŋä iqäŋqe, ne eeqäpnä quuvqä tiiŋä äyä eqiyätqäŋu. “Jisasi Iqu äpäkonätä aŋgumä ävaukqeqä. Iiŋä dutaŋi, Iqueä yäŋänäqŋqeutaŋi, ämaqä quuvqä eqiyäpu äpäkonätqäŋuwä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu aŋgi ävauqumuatätä, Jisasi Iqutä ätuma quvepäniqeqä.”  
\v 15 Iiŋiŋqä, ne Naqä Iqueä kukŋui ämetanä, awi tiiŋä etätqäŋu. “Ne häŋi, Naqä Iqu aŋgi äquvepätqäŋgaŋqä yqänä äpmamitatqä iqune, ämaqä ae äpäkonätqäŋuwä iquauŋi, hiŋuiqä mäwimeqä yaniqueqä.”  
\v 16 Ii tiiŋä timäuniqe. Naqä Jisasi Iqu, Kiqä-kiuä maŋä yäŋänäqŋqä tqaŋga, Iqueqä ynaunjqä huizi iquautaŋä naqä iqu-pqe, maŋä inä tqaŋga, Goti Hanjuwä Iqueä hääwi äkakä inä tqaŋga, Naqä Iqu qäukuä yäŋisa quvepäniqe. Iŋgaŋi ämaqä Iquenyqä quuvqä eqiyäpu äpäkonätqäŋuwä iqua, qu-ganä aŋgi vaupnuwi.  
\v 17 Iŋgaŋi iquatä, ämaqä häŋä yqänä äpmamitatqä iqunesä, Jisasi Iqutä qaquvqä yätqä minatuŋquänä yanique. Itaŋga ne Naqä Iqutä, häŋä hea ique-ique anä pmetanique.  
\v 18 Iiŋä etaŋgi, hiqä-hiuä kukŋuä tque ätnäpiyitaŋi, yäŋänäqŋqä imäkŋgaŋgpu.   
\c 5  
\s1 Naqä Jisasi Iqu aŋgumä quvepqeŋqä, näwe pmetatuŋque  
\p
\v 1 Neyämaqäuä, hiunji nätmatqä iiŋi timäuqäŋqe, ne tuwaŋuä maqiyqä yanä.  
\v 2 Iiŋqe, hiqä-hiuäŋi näqŋqä äŋguänä tiiŋi ae ämakuwi. Hiunji Naqä Iqu äquvepqäŋqe, “Ämaqä quwä-meqä hŋqu maquvepqä yäŋqiyä” kŋuä ämenä pmetaŋgua, maqŋqä äquvepqä-paŋi, maqänä ii timäuniqe.  
\v 3 Ämaqe, “Ne täŋgaŋi haŋä-iqä mänemeqä äŋguä äpmeŋunä” tätqätaŋguwäŋga, apäkiqua ymeqä mipŋqänä täŋä-huŋqä naqänäŋä maqänä äwimeqä-paŋi, qui iwimäkätŋqä-pqe maqänä ii wimeniqe. Iŋgaŋi qu haŋä-iqä naqä iqueŋqe, zä mäpmeqä ipnuwi.   
\p
\v 4 Ämaqe, quwä-meqä hŋqu quvepqaŋgi äqumbiyäŋga, iquenyqä yäuŋuä ipnä. Iŋäqe, neyämaqäuä, he suqä hiawiqä qua täutaŋä iu mäpmeqä ipinjqae, hiunji iqu quwä-meqä eŋqä-pa, quvepqaŋga, he yäuŋuä ipnuwä ma, oee.  
\v 5 Ne hea witaŋgi pisqä imä asusua itanä imäkätuŋquä iqune maetqe, oee. Ne hiunji imänätaŋgi, nätmatqä eeqäpnä we-huŋqä iqi hiŋuä äqunanä, imäkätuŋquä iquneyi.  
\v 6 Iŋi, ne hiaqäqe, ämaqä huizi äwiŋuwä-paŋi mäwiqä itanä, neqä Naqä Jisasi Iqu aŋgumä quvepqeŋqä hiŋuä äqänanä, kŋuä yasämä ämetanä pmetatuŋque.  
\v 7 Ii tiinji. Ämaqä hiaqäqeŋqänä äwinyätŋqä iqua, qu heatqäŋgaŋi hiaqäqä witpnä. Itaŋga ämaqä wainqä-eqä yäŋänäqŋqeta, kŋuä iqe qämä-qämä iwimäkätŋqä iqua, qu heatqäŋgaŋi i imäkpnä.  
\v 8 Iŋäqe ne iiŋä ma, we-huŋqä iutaŋä eanitaŋi, ne kŋuä yasämä ämetanä tiiŋä pmetatuŋque. Ämaqä mäkä-iqä hŋqu, nätmatqä quikuä iqi ktqä äqumuätänäŋqä-paŋi, ne suqä quuvqä heqiyqä iqutä, ämaqä huizi iuŋqä neqä qeqä-quuvqä imda änenyätŋqä iqutä, iquaqu mävquatämäuqä, a yäŋänäqŋqä äqätanä. Itaŋga ämaqä mäkä-iqä hŋqu, nyuäŋä ämuasmäŋqe nyuäŋä qui imäkŋqäŋqä ämäuŋqä-paŋi, ne Jisasi Iqu aŋgumä änyä-häŋä imäkäqumuatänaiyäniŋqä diŋqe, kŋuä iqä yäŋänäqŋqä ämenä, hiŋuä äqänanä äpmenä.  
\v 9 Ii tiinji. Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä äwqä tnäŋiŋqä zä iquatuŋquä mänätänaiyqä ikqe. Iqu ne, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iquesa, häŋä inemäkäqumuatäniqä diŋqä ätänaikqe.  
\v 10 Jisasi Iqu, ne häŋä yqänä pmetaŋgquäŋga, ä ae äpäkonatquäŋga äpätqe, ne Iqutä hea ique-ique anä pmetaniqueŋqä, äpäkoŋgqe.  
\v 11 Iŋi he suqä täŋga tä itqäŋuwä-paŋä tiiŋi, hiqä-hiuä kukŋuä tque ätnäpiyitaŋi, yäŋänäqŋqä imäkŋgaŋgpu.   
\s1 Suqä äŋguänäŋinä imäkqeŋqä  
\p
\v 12 Neyämaqäuä, he tii imäkpŋqä yatŋqä iqu. Ämaqä, heyaqä awä iqi wäuŋuä dŋä huqä ipu, Naqä Iqueä äwiŋqä dunä ämeyäpu, “suqä quvqä ii mimäkqä pambiyä” etätqäŋuwä iquauŋi, heqä naqä eŋqä-pa quŋgpŋqe.  
\v 13 Iqua he yätamäkqä e eyätqäŋuwä iuŋqe, kŋui äŋguänä indqänäpu, heqä äwqä imda eŋgaŋguti, iquau mändi makittqiyqä, iquauqä yoqe, haqä muämuäqäpŋqe. Hiqä äwqe, haŋuä imbu, pmetpŋqe.   
\p
\v 14 Neyämaqäuä, ne kukŋuä tiiŋä-pqe, yäŋänäqŋqä etqu. Ämaqä wäuŋuäŋqä enyqä itqäŋuwä iquauŋi, “Enyqä miqä wäuŋuä ipiyä” ätuäpu, ämaqä zä iqaŋguwä iquauŋi, yäŋänäqŋqä iwimäkqä kukŋuä isua ätuäpu, ämaqä aquvä-aquvä miqaŋguwä iquauŋi, yätamäkqä äväpu, itaŋga ämaqä eeqänäŋä iiŋä iquauŋi, qeiqi iwimäkqäpŋqe.  
\v 15 \fig Ämaqä he suqä quvqä etqueqä iqu, iiŋä emäkqaŋgqeŋqe, kima miqä pambu.|alt="2 men fighting" src="DN00464B.tif" size="col" copy="Illustrations by Darwin Dunham, © United Bible Societies, 1989." ref="5:15" \fig*Ämaqä he suqä quvqä etqueqä iqu, iiŋä emäkqaŋgqeŋqe, kima miqä pambu. Iŋäqe, hea ique-iqueŋi, hiqä-hiuätä, qokä-apäkä huizitä, äŋguänä äminyäpu pmetpŋqänä, suqä äŋguä dinä imäkqaŋgpu.   
\p
\v 16-18 He hea ique-iqueŋi, yeeqänä ipu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tqe mävquatämäuqä ipu, nätmatqä äki-äkitaŋä emeqe, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” tquaŋgpu. Goti Hanjuwä Iqu, he Jisasi Kraisi Iqutä ämuäŋnäŋuwä iquenä, suqä iiŋä imäkqäpŋqeŋqä äwinyätqäuä.   
\p
\v 19 Hiqä häŋä-pmeqä iuŋi, Dŋä Äŋguä Iqueqä tä äsäŋqe, mequmuäkqä pambu.  
\v 20 Dŋä Iiŋä Iqu, ämaqe, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä tpŋqä iwimäkqaŋgi ätquwi, he iiŋqe, kŋuä quvqä ämepu, mändi makittqiyqä pambu.  
\v 21-22 Iŋäqe he nätmatqä eeqäpnäŋi iwäsäupu, äŋgui, hiqä kŋuä iqä imä ämaipu, quvqä eeqäpnäŋi, wimasipu.   
\s1 Kukŋuä yäpakiyi  
\p
\v 23 Goti äwqä haŋuä änyanä pmeqä nätapqä Iqu, tiiŋä emäkätŋqä tääqä ätqu. Iqu he Iqueqänä epu, aaŋä ikikinyäŋä emäkätŋqä ätuätqäŋu. Iŋi neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu aŋgi äquvepätqäŋga, heqä dŋitä, quuvqetä, huiwitä, quvqä maeqä, aaŋä qäyunä imäkmbu pmetpŋqä, yätamäkqä eyätŋqä, tääqä i ätuätqäŋu.  
\v 24 Goti He tääqä etätmakqä Iqu, hiŋgi-mända mimäkqä, Iqueqä kukŋuä ätätqä du qäyunä Imäkqä Iquvi. Iŋi Iqu he iiŋä pmetpŋqe, emäkquänä.   
\p
\v 25 Neyämaqäuä, Goti Hanjuwä Iqu, ne yätamäkqä neyquätŋqeŋqä tääqä tquaŋgpu.  
\v 26 He äminäpiyäŋgaŋi, quuvqä heqiyqä iquneqä suqä iuŋi, quneqä iŋgpŋqe.  
\v 27 Nyi neqä Naqä Iqueqä yäŋänäqŋqä iuta, tiiŋä etqä. “He tuwaŋuä tä, ämaqä quuvqä heqiyqä eeqänäŋä iu a tuepiyä” etqä.  
\v 28 Neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapquä.