\id 1PE - Menya [MCR - Carl R Whitehead] 
\h 1 Pitä 
\toc1 1 Pitä  iqu tuwaŋuä äqäkqe 
\toc2 1 Pitä 
\mt1 1 Pitä  
\mt2 iqu tuwaŋuä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Pitä iqu tuwaŋuä tä, ämaqä Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä haŋä-iqä naqänäŋä metqätaŋguwä iquauŋqä äqäkqe. Ii iquauqä quuvqä heqiyqä yäŋänäqŋqä iwimäkätŋqä iiŋqä. Iqu qu kukŋuä äŋguä Jisasi Kraisi Iqueŋqä kŋuä aŋgumä indqämbŋqä ätukqe. Jisasi Iqu äpäkonätä aŋgumä ävauqetaŋi, Iqu aŋgumä päniqä iiŋqä kukŋuä guä ämäsäuekqe. Iŋi iqua kukŋuä guä ii ämäsäuekqeŋqä kŋuä indqänäpu, Iqu äpqä iiŋqä hiŋuä äqämbu pmepŋqe.  
\ip Ämaqä Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä iqua, haŋä-iqä mapnä. Ii naqä-qakuä etaŋgqä-qe, ii iquauqä quuvqä heqiyqä iuŋi, yamwiqä vätŋqä iuŋqä wimenä. Iiŋä etaŋgi, Kraisi Iqu aŋgumä äpätqäŋgaŋqe, qu quuvqä yäŋänäqŋqä hiqäpŋqe. Itaŋi hea iŋgaŋi, qu kima äŋgui mapnuwäŋqe.  
\c 1  
\s1 Pitä iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä  
\p
\v 1 Nyi Pitä ämaqä Jisasi Kraisi Iqu kukŋuä awä tuäkiqämqä änändowatkqä iqunä, he qokä-apäkä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ekqä iquenŋqä nyi tuwaŋuä tiiŋä äqiyqä. He aŋä-himqä naqä-qakuä hiqä maitaŋgi, qua Pondisi iu, Galesiya iu, Kapatosiya iu, Eesiya iu itaŋga Bitiniya iu äpmakäwäŋuwä iquenäŋqe.  
\v 2 Goti eeqänäŋiuqä Kaniqu, nätmatqä änä timäutŋqä iiŋqä näqŋqä eä, atäuŋuä heyqaŋgi, Dŋä Äŋguä Iqu, he Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä hipŋqä emäkkqe. Iiŋä etaŋgi, he qätä äwiyäpu qänaknä ipu, itaŋga he äŋguänäŋä hipŋqä, Iqu Jisasi Kraisi Iqueä häŋeqetä emŋqäyqäŋqä atäuŋuä ekqe. Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi vqetä, äwqä haŋuä iŋqä pmeqetä, aaŋä kuapänä etapquä.   
\s1 Häŋä-pmeqä äŋguänäŋi, qäukuä yäŋi äwiŋqeŋqä  
\p
\v 3 Ne Goti Hanjuwä Iqueä yoqe, haqä matnämäuatuŋque. Iqu neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä Goti Iqu eä, Iqu Iqueqä Kaniquvi. Iqu nenyqä qeqä kiiŋä natmäkätŋqä-qae, neŋi änyä-häŋi änanyquäqe. Iqu Jisasi Iqueŋi, qua buta häŋä ävauqumuatkqeta, ne änyä-häŋä iiŋi, nätmatqä äŋguänäŋä Goti Hanjuwä Iqu nätapäniqŋqä, kŋuä iqä yäŋänäqŋqä ämenä, hiŋuä äqänanä pmetatuŋquä, änanyquäqe.  
\v 4 Nätmatqä äŋguänäŋä iiŋi, Goti Hanjuwä Iqu hiyaqŋqä qäukuä haqä yätu ämitqäuä. Qäukuä yäŋiŋi, nätmatqä iiŋi, qui mimäkŋqä itä, pizqä miqä itä, qäpu maeqä yäniqe.  
\v 5 Heŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqä iqu, hiqä quuvqä heqiyqä duŋi, qui mimäkŋqä danä ipŋqä, häŋä iqumuatqä duŋqä ämeyänä. Häŋä iqumuatqe, ae näwi, ätnäŋäqi yäpakäŋga timäunä.   
\p
\v 6 He iiŋqe aaŋä yeeqä naqänäŋä äyä itqäŋä. He täŋgaŋi haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋä etapätqätaŋguwi, qäyä ämepu, haŋä-iqä iiŋi hŋgaŋqä mämeqä danä, yeeqä yqänä itqäŋä.  
\v 7 Haŋä-iqä iiŋi, qu mbqä golqä yamwiqä tä du häkiyä äyäqiyätqäŋuwä-pa, heyaqä quuvqä heqiyqä yamwiqä eyätä, ii emetqäuä. “Naqä-qakuä mbqä golqä tiyä, hui tiyä” tpu, yamwiqä tä du häkiyä qäyä yäqäpqä-qe, qui imäknäniqe. Heyaqä quuvqä heqiyqe, mbqä golqä qui mimäkŋqä äŋguänäŋä ämitqäŋuwä duŋi, ämäwqätäuä. Ga heyaqä quuvqä heqiyqä yamwiqä iiŋi, tiiŋä mänätquequänä. Jisasi Kraisi Iqu, hiunji yäpakä ätnäŋäqi äti ätimäutäqäŋgaŋi, henyqä yeeqä naqänäŋä itä, yoqä naqä etapätä, yäniqä iiŋqe.  
\v 8 Hiŋuiqändä, täŋgatäŋi, he Iqueŋi hiŋuä mäquŋquä ipiyä-qe, hiqä äwqä imŋi, he Iquenyqä henyätaŋgi, quuvqä eqiyäpu, yeeqä naqänäŋä äyä itqäŋä. Yeeqä iqä iiŋi, aaŋä naqänäŋi, ämaqäpqä hŋqu, “Iinjqä-iinjqe” änä mätqä yänä. Ii yeeqä iŋqä qua täuŋi, näwinyä eeqänäŋi ämäwqätäuä.  
\v 9 He hiqä Iquenyqä quuvqä eqiyätqätaŋguwiŋqe, ga Goti Iqu heŋi, aŋgumä häŋä emäkäqumuatätqätaŋgqeŋqä, he yeeqä iuta itqäŋä.   
\p
\v 10-11 Häŋä iqumuatqä tquenyqe, Kraisi Iqueqä Dŋä Iqu, hiŋuä-tqä iquau änyä, “Kraisi Iqu haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋä ämetä, itaŋga qänakndaŋi, Iqu yoqä naqä meniqeqä” awä näwi ätumiŋqe. I tuätqätaŋga, iqua, “Goti Iqu heŋi, Iqueqä äwiŋqä duta suqä äŋguänäŋi emäkäniqe-qe” hiŋuä ätmiŋuwi. Ii ätäpiyä-qe, qu näqŋqä äŋguä mapŋqe, “Iqu äkŋga äpätä, squäsua timäuŋqutiyä” tpu, qävqä yasämänä imiŋuwi.  
\v 12 Qävqä i iqaŋguwäŋga, Goti Hanjuwä Iqu iquauŋi, kukŋuä iiŋä ätäpu, yätamäkqä quwqä-quwä imbŋqä maetqe, he heyätŋqä iiŋqä ämotquakqe. Täŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä Dŋä Äŋguä Ique qäukuä yätuta dowatämepqaŋgi, ga Iqueqä yäŋänäqŋqetaŋi, ämaqä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä-tqä iqua, Goti Iqu aŋgumä häŋä equmuatqäqeŋqä, ae awä äyä etätqäŋuwi. Iiŋqe, eŋätqä iqua-pqe, näqŋqä mapŋqä äwinyä.   
\s1 Goti Iqu Ikikinyäŋä-qu eŋqä-qae, ne-pqä e pmeqäŋqä  
\p
\v 13 Iiŋä etaŋgqä-qae, he hiqä kŋuä indqäŋqe, wäuŋuä iqäpŋqä indqänäpu, hui äpipu hiŋgi päkäpäkä miqä danä ipŋqe. Nätmatqä äŋguänäŋä, Jisasi Kraisi Iqu ätnäŋäqi äti timäuqaŋga Goti Hanjuwä Iqu etapäniqä iuŋqä, kŋuä yäŋänäqŋqä iqä ämepu, hiŋuä äqämbu pmepŋqe.  
\v 14 He ymeqä qätä ipu, qänaknä iquenjä-qae, he änyä maqŋqä qämä-qämä ipiyäŋga, qänaknäŋi eŋqä hiqä du imiŋuwä-pa, miqä danä ipŋqe.  
\v 15 Ga he tääqä etätmeqä Iqu, suqä ikikinyäŋä imäkätŋqä-pa, he-pqe iunä imäkqäpŋqe.  
\v 16 Nyi iiŋä, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, “\qt Nyi suqä ikikinyäŋä imäkqunä eŋqe, he-pqe asä iiŋä imäkqäpŋqeqä\qt*,”\f + \fr 1:16 \ft Hiqäva-imäkqä 11:45; 19:2; 20:7\f* tnätaŋgi i etqä.   
\s1 Goti Iqu, mbqä naqänäŋä itä, neyämakqeŋqä  
\p
\v 17 Goti Hanjuwä Iqu, neqä yoqä naqe, himä-huiwä iuta minewäsäuqä yänä. Iqu ne hŋqunä-hŋqunä, neqä suqä imäkätuŋqueta, asänä newäsäunä. He Iquenyqä tääqä ätäpiyäŋgaŋi, “Apiqukiyä” äyä ätätqäŋuwi. Iiŋä etaŋgi, he qua täu yakuä äpmapiyäŋgaŋi, Iqueqä yoqä naqeŋqä kŋuä indqämbu, suqä äŋguä du pmepŋqe.  
\v 18-19 Suqä äŋguä memäkqä, qui emäkqä, hiqä taqä-tawiqukua etapkuwä du pmetaŋguwäŋga, Iqu aŋgumä etmetŋqä mbqä iqäqeŋqe, he näqŋqä äyä ämeŋä. Silpa, golqä, nätmatqä quvqä qui imäkŋqä iiŋä itä, maetqe, Kraisi Iqueqä häŋeqä itä, ne aŋgumä mbqä äneyämakqe. Iqueqä häŋeqä mbqä iqäŋqe, mbqä dinä homä iqä eä. Kraisi Iqu, sipsipqä meqä, wätaŋqä yuŋguä squä hnjua maeqä, kiqä ikikinyäŋä eŋqä-paŋä iiŋä-quvi.\f + \fr 1:18-19 \ft A Täuqä 6:14; Hipru 9:14\f*  
\v 20 Qua tqu änyä etaŋga, Goti Hanjuwä Iqu, Kraisi Iquenyqä näqŋqä eätä, atäuŋuä ikqä-qe, hiunji yäpakä täŋgaŋi, henyŋqä ätnäŋäqi äti imäkqi.  
\v 21 Iqu yätamäkqä heyqaŋgi, Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋä. Goti Hanjuwä Iqu Iqueŋi, qua buta ävauqumuatätä, yoqä naqä vqaŋga, he Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Iqu äŋguä emäkäniqeŋqä, kŋuä iqä yäŋänäqŋqä ämapu, hiŋuä äqämbu äpmeŋä.   
\s1 Hiqä-hiuäŋqä eŋqä di, dŋä huqä ii yqänä iqa uwqäpŋqe  
\p
\v 22-23 Täŋgaŋi, he hiqä quuvqä anä eqiyätqäŋuwä iquauŋqe, naqä-qakuä hiqä äwqä imda eŋqä duŋqe, he naqä-qakuänäŋä du qänaknä ipu, akiyä äyä änyämäŋguwi. Ga, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä häŋä hea ique-ique wiqä iqu, heŋi änyä-häŋä enyquäqe. Iŋi he hiqä-hiuäŋqä eŋqä di, qeqä-quuvqä yäpä imda eŋgaŋguti, dŋä huqä ii yqänä iqa uwqäpŋqe. Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä enyquäqä iqu, piikä vowä mäuqä iqutäŋi, asänäŋä ma. Piikä iqu, qui imäkŋqä-quvi. Iŋäqe, Goti Iqueqä kukŋuä iqu, qui mimäkŋqä iquvi.  
\v 24 \fig Ämaqä eeqänäŋi, qätaqä eŋqä-pa yäuä päpnä.|alt="daisy-like flowers" src="DN00425B.tif" size="col" loc="1 Pet 1:22-25" copy="Illustrations by Darwin Dunham, © United Bible Societies, 1989." ref="1:24" \fig*Iiŋqe,  
\pi1 “\qt Ämaqä eeqänäŋi, qätaqä eŋqä-pa yäuä päpnä. Itaŋga quwqä yoqä naqe, qätaqä hutqä eŋqä-pa äteyqiyäuänä.\qt*  
\v 25 \qt Iŋäqe, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui, qäpu maeqä hea ique-ique wiqeqä\qt*” ätnä.\f + \fr 1:25 \ft Asayä 40:6-8\f*  
\p Kukŋuä iqu, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä, he ae etätqäŋuwä iquvi.   
\c 2  
\s1 Suqä quvqä huätä vquatämäupu, Goti Iqueqä kukŋuiŋqä kiiŋä eŋguätŋqe  
\p
\v 1 Iiŋä eäŋqä-qae, he suqä huiziuŋqä wiuŋqä iqä, suqä quaŋgi iqä, wopqä ipu kukŋuinä tqä, hiŋuä quwä qŋqä, ämaqä hui äkittqiyeqäŋqä, e imäkätqäŋuwi, huätä vquatämäupŋqe.  
\v 2 Huätä e vquatämäupiyi, ymeqä änyä nandqä isua kŋui, aŋuiŋqänä ämeŋuwä-pa, he-pqe änyä imäŋguwi, kŋui, quvqä maeqä aŋuä äŋguänäŋä iquenyqänä mapŋqe. Goti Hanjuwä Iqu häŋä imäkäqumuatqä iuŋi, naqä yäŋänäqŋqä änimäŋga uwqäpŋqe, he aŋuä Iqu änätapqä iuŋqänä kŋuä indqäŋgpŋqe.  
\v 3 He hiqä-hiuä, Naqä Iqueqä kukŋui yamwiqä ipu, Iqu suqä äŋguä Iqä-qu etaŋgqeŋqä näqŋqä eäŋuwi, ii iqäpŋqe.   
\s1 Jisasi Iqu, hikä häŋä-pmeqä Iquvi  
\p
\v 4-5 Naqä Jisasi Iqu, Hikä häŋä-pmeqä Iquvi. Iquenyqe, ämaqe, “Hikä quvqeqä” tpu, hiŋuinä qunätaŋgä, Goti Hanjuwä Iqu Iqueŋi, qui mimäkqä, aaŋä äŋguänäŋä Miqä-que äqunä, Iqueŋi i ätekqe. He Naqä Jisasi Iquenyqä pätqätaŋguwäŋga, Goti Iqueqä Dŋä Iqu, he-pqe hikä häŋä-pmeqä eŋqä-pa, Iqueqä aŋäŋqä emäkätqäuä. Iŋi he hiqäva, Goti Iquenyqänä imäkqä iquenä, Jisasi Kraisi Iquesaŋi, hiqäva Goti Hanjuwä Iqu, “Oeyä” matqä itŋqä dunä imäkqäŋqe.  
\v 6 \fig Nyi hikä, qui mimäkqä äŋguänäŋä miqäŋqä hŋque ätekqe.|alt="moving stone" src="C048 grey.jpg" size="col" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987." ref="2:6" \fig*Goti Iqueqä bukä iuŋi, tuwaŋuä tii ätnä.  
\pi1 “\qt Häe! Hiŋuä qumbu! Nyi hikä, qui mimäkqä äŋguänäŋä miqäŋqä hŋque ätemi, Sayonä\f + \fr 2:6 \ft Qoqoŋä Sayonä, aŋä-himqä Jerusälemä iqueqä yoqä huizi.\f* iuŋi, aŋi hiqäva-imäkqä aŋä-zä eŋqä-paŋä, iquesa ämätqa peyqämqä äseqä. Iquenyqä quuvqä eqiyäpiyitaŋi, äwqä haŋä-iqä mämeqä ipŋqeqä\qt*” ätnä.\f + \fr 2:6 \ft Asayä 28:16\f*   
\p
\v 7 Iŋi quuvqä eqiyätqäŋuwä iquenäuä hiŋuä iqiŋi, Hikä Iqueŋi, qui mimäkqä äŋguänä miqäŋqä-queqä. Iŋäqe, quuvqä maeqiyqä itqäŋuwä iquauŋqe, tiinji.  
\pi1 “\qt Aŋä mätqä iqua, hikä quvqä etaŋgi hiŋuinä äqunätqäŋuwä-qe, hikä iqu, aŋä a yäŋänäqŋqä äqäyäqätäuqämenä.\qt*”\f + \fr 2:7 \ft Apqä Bukä 118:22\f*  
\v 8 Itaŋga, “\qt Iqu hikä äqutäumäupu, qua iqi päkŋqä iqueyi.\qt*”\f + \fr 2:8 \ft Asayä 8:14\f*  
\p Qu Goti Iqueä kukŋui hŋgisa itqäŋuwitaŋi, hikä äqutäumäupu äqäyäpäknätqäŋä. Iiŋqe, Goti Iqu, qu iiŋä ipnuwäŋqä ätekqe.   
\p
\v 9 Iŋäqe, he, ämaqä Goti Iqu ätekqä iutaŋä himqe. He ämaqeu Miqä Naqä Iqueuätaŋä hiqäva-imäkqä yäŋä iquenji. He ämaqä huizi hŋquenä maetqe, Goti Iqueqä ämaqä yäŋä-quenji. Goti Iqu heawiqä imda, Iqueqä we-huŋqä naqänäŋä iuŋqä, etma äpätä, he Iqueqä suqä äŋguänäŋä iuŋqä awä tqäpŋqä i emäkqe.  
\v 10 He naqä-hŋqunä maeqä danä eŋuwi, täŋgaŋi he naqä-hŋqunä eäpu, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä eŋä. Goti Iqueqä qeqä imäŋqeuta yätamäkqe, mämeqä danä eäŋuwi, he täŋgaŋi ii ämeŋä.   
\ms1 Quuvqä maeqiyqä iquauä hiŋuä iqiŋi, suqä äŋguänäŋä iqäpŋqe (2:11-3:7)  
\p
\v 11 Nyi kiiŋä änyinätŋqä iquenä, he aŋä-himqä naqä-qakuä hiqä ma etaŋgi, yakuä aŋä täu äpmapu, qaŋäqŋqä iquenä, nyi he evauqumuatätmä, tii etqä. Suqä quvqä duŋqä evautä, heyaqä äwqä imŋi mäkä äqiyäuŋguwi, qu mämaequtäuqä ipŋqä, pmua imäkäqumuatpŋqe.  
\v 12 Quuvqä maeqiyqä iquauä hiŋuä iqiŋi, suqä äŋguänäŋä iqäpŋqe. Iŋi qu henyqe, “Suqä quvqä ii iquenjqä” etmitpqä-qe, äŋguänäŋä itqätaŋgpqä du eqämbqetaŋi, Goti Iqu äpqaŋgaŋi, qu Iqueqä yoqe haqä maepnuwäŋqä.   
\s1 Ämiqä naqä äki-äkitaŋä äpmeŋuwä iquauä yäpä iqi iqäpŋqe  
\p
\v 13-14 He Goti Naqä Iqueqä ämaqä eäŋuwitaŋi, ämiqä naqä äki-äkitaŋä äpmeŋuwä iquauä yäpä iqi iqäpŋqe. Ämiqä iquauqä naqä iquesä, iqueqä yäpä iqiŋä, iqu ätetä ändowatkqä iquau-pqe, qätä äwiyäpu, yäpä iqi vqäpŋqe. Iqu iquauŋi, suqä quvqä imäkqaŋguwä duŋi, haŋä-iqä äväpu, äŋguä iqaŋguwä duä yoqe, haqä ämaepu imäkpŋqä, ätetä ändowatkqe.  
\v 15 Goti Iqu, he suqä äŋguä ipiyä iquesaŋi, ämaqä kŋuä äŋguä mämeqä iquauä qui kukŋui äminyeqäŋqä äwinyätqäuä.  
\v 16 Goti Iqu he huiziquauqä yäpä iqä mäpmeqä, qanyinä pmeqäŋqä emäkqä-qe, “Ne qanyinä äpmeqetaŋi, suqä quvqä huitaŋä-huitaŋä imäkquatuŋqueqä” kŋuä mämeqä danä ipu, Goti Iqueqä wäuŋuä-wiyqänä pmetpŋqe.  
\v 17 Iiŋiŋqe, ämaqä eeqänäŋi äŋguä asänä itquepu, ämaqä quuvqä hesä anä heqiyqä duŋqä qeqä-quuvqä imda eŋgaŋguti itquepu, Goti Iquenyqä zä ipu, Iqueä yäpä iqi ipu, ämiqä iquauqä naqä iqueŋi, suqä äŋguänäŋä du itquepu, iqäpŋqe.   
\s1 Haŋä-iqä Kraisi Iqi ämakqä-pa ämepu, hiqä naqä iquauqä yäpä iqä pmetaŋgpu  
\p
\v 18 Wäuŋuä-wiyqä iquenä, wäuŋuä äwiyäpiyä iquauŋqä zä imäkäpu, yäpä iqi iqäpŋqe. Huäqä äumäkäpu, äŋguä etqueqä iquanä maetqe, huäqä mäumäkqä, quvqä etqueqä iquau inäŋqe.  
\v 19 Ämaqä hŋqu, tmi-tmiqä-tqe hiŋgi ämetäqäŋga, iqu Goti Hanjuwä Iquenyqä kŋuä ämetä, äwqä-qeiqi inyä ämeqaŋgutqe, Goti Iqu iquenyqe, yeeqä yänä.  
\v 20 He quvqä iqaŋgä ämaqe ptqä epäsqaŋguwäŋga, he äwqä-qeiqi imbu meqaŋgpqe, he nätmatqä äŋgui, äsque mapniqä? Iŋäqe he suqä äŋgui qäyä imäkqaŋgä, qu tmi-tmiqä-tqä etapqaŋga, he äwqä-qeiqi imbu meqaŋgpqe, suqä iiŋqe, Goti Iqu yeeqä yänä.  
\v 21 Hiŋuä qumbu! Kraisi Iqu he yätamäkqä heyätŋqä, huiwä täŋä-huŋqä ämakqä-paŋi, he-pqe inä meqäŋqe, Goti Hanjuwä Iqu tääqä ae äyä etätmakqe. Iŋi he Iqu iiŋä ikqä iuta äqunäpu, asä iiŋä imäkqäpŋqe.  
\v 22 Iqu suqä quvqe mimäkqä itä, itaŋga kukŋuä quaŋgä-pqe matque.  
\v 23 \fig Ämaqe qu Ique kukŋuä quvqä ätukuwä-qe, Iqu quŋi, kimaŋi iiŋi mätquä ikqe.|alt="Jesus before ‘Herod'" src="DN00490B.tif" size="col" loc="1 Pet 2:19-24" copy="Illustrations by Darwin Dunham, © United Bible Societies, 1989." ref="2:23" \fig*Ämaqe qu Ique kukŋuä quvqä ätukuwä-qe, Iqu quŋi, kimaŋi iiŋi mätquä ikqe. Qu Ique tmi-tmiqä-tqä vqaŋguwä-qe, Iqu qu qui iwimäkqäŋqe matqä itä, Iqueqä-kiuä, Goti Jänänä Iwäsäuqä Iqueqä hipa iu äwiŋgqe.  
\v 24-25 Ne häŋi, suqä quvqä iqueqä yäŋänäqŋqä yäpä imä mäpmeqä danä, suqä jänänäŋä imäkaniquŋquä iunä pmeqäŋqe, Kraisi Iqu Iqueqä-kiuä neyaqä suqä quvqe ämiwäutä, zä-huätati äyä äuŋgqe. He sipsipqä eŋqä-ma, im-imä qaŋä hiŋgi dumetaŋguwäŋgaŋi, Iqu ämaqeuqä hipa iuta tmi-tmiqä ämetä, he aŋguänä pmetpŋqä emäkkqe. Iŋi he Sipsipqeu Miqä, itaŋga heqä quuvqeu ämitŋqä Ique, aŋgi äyä äwimequwi.   
\c 3  
\s1 Kukŋuä, qokä-apäkä ämaŋqä iuŋqä  
\p
\v 1 Asä ii eŋqä-pa, apäkä qokätäŋä iuenä, he hiqä qokiquau qätä äwiyäpu, iquauä yäpä iqinyä iqäpŋqe. Iwä hiqä qokä iqua, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui hŋgisanä imipqe, quuvqe heqäpŋqeŋqe, he iquauqä apäkiuenä kukŋuä tquaŋguwä duta maeqiyqä danä, iqua quuvqe, he suqä äŋguänäŋä iqaŋguwä duta, i heqäpnä.  
\v 2 He apäkiuenä, suqä quvqä kiyä mätqä du mäwqä ipu, suqä jänänäŋä dunä ipu, Goti Iqueä yäpä iqinyä itqätaŋgä eqämbiyä-qae, quuvqä heqäpŋqe.  
\v 3 He qeqätqe, huiwä haqä täŋgisa imäkŋqetä, dä qeqätqä imäknäpu, gquä yatqä qeqätqä imäknäpu, qäkämä qeqätqä imäknäpiyi, huiwä haqä täŋgisa mimäkŋqä ipŋqe.  
\v 4 He qeqätqe, suqä qae haŋuä pmeqä iqutä, itaŋga äwqä quvqä maqänä miŋqä iqutä, qeqä-quuvqä yäpä imda qeqätqe, imäkŋgpŋqe. Suqä ii qui mimäkŋqä itä, Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi ämäwqätäuä.  
\v 5 Apäkä hiŋuiqänä, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi jänänäŋä eäpu, Goti Iqu kukŋuä ätätä ekqeŋqä hiŋuä äqumbu äpmamiŋuwä iua, qu qeqätqe, suqä iitä imäkmbu, ga iua iuauqä qokiquauä yäpä iqinyä ipu äpmamiŋuwi.  
\v 6 Serai, apäkä iiŋi eä, ii Aprähamä iqueŋi, “Ŋqä naqä iqukiyqä” ätumiŋqe. He nätmatqä hnjua-hnjuaŋqä zä miqä danä, suqä jänänäŋä du itquetqäŋuwi, he Serayqä meqäenä eŋä.   
\p
\v 7 Asä ii eŋqä-pa, he qokiquenä, hiqä apäkiyqa, qu yäŋänäqŋqe heyaqetäŋi asänäŋä maetqe, häŋä hea ique-ique pmeqe, hesäŋi iua-pqe inä mapnuwä etaŋgi, he iuauŋqä kŋuä äŋguänäŋä ämepu, suqä jänänäŋä du itquepu, iuatä quamä qeiqinyä pmetpŋqe. Iiŋä iquwi, hiqä Goti Iqutä kukŋuä tqä duŋi, nätmatqä huiu maeqäŋqä yänä.   
\s1 Suqä jänänäŋä dunä imäkäpiyiŋqä, tmi-tmiqä-tqä meqeŋqä  
\p
\v 8 Kukŋuä eeqänäŋä ii ätqa äpätŋqe, qäpuŋi tiiŋä ätätmä himqe. He qäyqä-qäquenä, äwqä naqä-hŋqunä änyäpu äpmapu, hita-hiŋguäkatä miŋqä-pa, i äminyäpu äpmapu, Goti Iqueqä ämaqä duŋqe qeqä hetqaŋguti, hŋgisa ipu yäŋi-yäŋi miquenä, qae haŋuä pmepŋqe.  
\v 9 Suqä quvqä etquepu, kukŋuä quvqä isua hetqaŋgpqe, he kima miqä danä, Goti Iqu quŋi äŋguä iwimäkätŋqä, Ique tquäpŋqe. Goti Iqu heŋi tääqe, iiŋqä etätmeqe, iwä he Iquesaŋi, nätmatqä äŋguänäŋi mapnuwäŋqä.  
\v 10 Goti Iqueqä bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋä ätnä.  
\pi1 “\qt Ämaqä hŋqu, iqueqä häŋä-pmeqe, äŋguä yeeqä iŋqä pmeqäŋqä äwinyäŋqä iqu, kukŋuä quvqä itä, kukŋuä quaŋgä itä matqŋqeqä.\qt*  
\v 11 \qt Iqu suqä quvqä duŋi, hiŋuinä äqunätä, qänaknäŋi suqä jänänäŋä du iquätŋqe. Suqä haŋä-iqä maeqä, äŋguänäŋä pmeqä duŋqä itä, ga iqu suqä iu ändämiqa uwquätŋqe.\qt*  
\v 12 \qt Tiiŋä äyuwä. Naqä Iqu qokä-apäkä jänänäŋä eäŋuwä iuŋi, Iqu ämitä itaŋga quvaqä Iqutä kukŋuä anä tqä iuŋi, Iqu Iqueqä qäte ävä, mä ämaqä suqä quvqä imäkqä iuŋqe, Iqu mäwiŋqä danä eä, qätä äyä.\qt*”\f + \fr 3:12 \ft Apqä Bukä 34:12-16\f*   
\p
\v 13 He hiqä eŋqä du, he suqä jänänäŋä dinä imäkpŋqä enyäŋqe, ga heŋi suqä quvqä etquetä, quiŋi, tqu emäkätŋqe? Aaŋqe.  
\v 14 Iŋäqe he suqä jänänäŋä dunä imäkäpiyiŋqä tmi-tmiqä-tqä ämeqäpi, he, “Neŋi, Goti Hanjuwä Iqu äŋguä inemäkätqänä” kŋuä heyätŋqe.  
\pi1 “\qt Zä iiŋqä emäkanä-tpu iquwi, he iiŋqä zä ipu, qundqändqä miqä pambu.\qt*”\f + \fr 3:14 \ft Asayä 8:12\f*   
\p
\v 15 Mä he hiqä qeqä-quuvqä imŋi, Kraisi Ique itmepu, Naqe, Iquenyä imäkpŋqe. Nätmatqä kŋuä yäŋänäqŋqä ämapu äpmeŋuwiŋqä yatŋqä heyqaŋgpqäŋga, tupŋqä diŋqe, näwinyä imäkmbu pmetpŋqe.  
\v 16 He kimaŋi, qae haŋuä ätuäpu, hŋgisa mitqueqä ipŋqe. He ämaqä jänänäŋä pmepŋqe, hiqä yäpä imŋi, haŋä-iqä hui maeqä, äŋguänäŋä hetŋqä. Iŋi ämaqe, he Kraisi Ique qänaknä äväpu, suqä jänänäŋä imäkqaŋguwiŋqä, kukŋuä quvqä etapqä-qua, iiŋqä womba winyätŋqänänji.  
\v 17 Iŋäqe Goti Iqu neqä suqä duŋqä tmi-tmiqä-tqe, qäyä metuŋquä wiŋgaŋgutqe, tmi-tmiqä iiŋi, suqä äŋguä duŋqä meqe, quvqä iuŋi ämäwqätäunä.  
\v 18 Kraisi Iqu, Ämaqä Jänänäŋä-qu eäqä-qe, Iqu ämaqä jänänäŋä maeqä quvqä iuqä aŋi ämetä, ga suqä quvqe huätä ämamäutä, i äpäkoŋgqe. Iqu iiŋi, hui mapäkoŋqä yäniqe, Kiqä Iqunäŋi i qe äpäkoŋgqäqe. Iqueŋi pizqe, Iqueä huiwi äpäsquwä-qe, Iqu dŋä-qu aŋgumä häŋä eätä, heŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqä etma wätŋqä eqäqe.  
\v 19 Iqu dŋä-qu äpme, ga dŋä guä pmetaŋguwä iuŋqä äwätä, Goti Iqueä kukŋui awä ätukqe.  
\v 20 Dŋä ii, quwqä suqä quvqe Noa iqueäŋgaŋi, naqänäŋä timäutqätaŋgqä-qe, Goti Iqu kimaŋi maqänä mitqueqä danä, hiŋuinä qunätaŋgi, Iqueä kukŋui hŋgisanäŋi, hea Noa iqu iqueqä yimbae qäpu imäkqaŋgaŋqä imiŋuwä iyi. Yimba yäŋgisaŋi, ämaqe atäŋqäpu, 8 iqua äpekuwi. Iwä, Goti Iqu quŋi häŋi, eqeta iqumuatkqe.  
\v 21 Eqä iiŋi, Goti Iqu heŋi häŋä di, täŋgaŋi asŋä meqaŋguwä duta emäkäqumuatätŋqeŋqä ekqe. Asŋä ämequwi, hiqä huiwä kiyi huätä päwätŋqä mämeqä iqä. He asŋä ämequwi, ii Goti Iqueŋi, “Ne saqä hiŋuä iqiŋi, ämaqä jänänäŋä heatuŋqueqä” ätäpu, ämeqä. Heŋi häŋä di, Goti Iqu, Kraisi Jisasi Iqueŋi, qua buta aŋgumä häŋä ävauqumuatkqä duta emäkäqumuatqi.  
\v 22 Iqu qäukuä yätuŋqä äyäqetaŋi, täŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqueä hipa ämuaŋgisa äpme. Eŋätqä, dŋä yäŋänäqŋqä äki-äkitaŋä, yoqä naqä äki-äkitaŋä qoŋqä, qu eeqänäŋi, Iqueä yäpä iqi etaŋgä äpme.   
\c 4  
\s1 Äwqä yäuä iqueqä suqe, ävquatämäupu, suqä huiziuŋqä heŋqe a qätpŋqe  
\p
\v 1 Kraisi Iqu, Iqueqä huiwi tmi-tmiqä-tqä ämakqä-qae, kŋuä iqä yäŋänäqŋqä Iqu ämeŋqä iqueŋi, he-pqe kŋuä yäŋänäqŋqä asä iquenyä i mapŋqe. Ämaqä, iqueqä huiwiuŋi tmi-tmiqä-tqä ämetqä iqu, iiŋä ämetqä-qae, suqä quvqä imäkqä duŋqe tuwä qe äwikqe.  
\v 2 Iiŋä etaŋgi, he täŋgata tiŋi, qua täu äpmapiyäŋgaŋi, qänaknäŋi suqä quvqä huiwi iqueqä äwiŋqä du miqä danä, äwiŋqä Goti Iqueqä iunä ipŋqä diŋqe, kŋuä iqä asä iqueŋi, yäŋänäqŋqä mapŋqe.  
\v 3 He suqä, ämaqä Goti Iquenyqä quuvqä maeqiyä ipiyä i imäkätqäŋuwä ii, ae imäkqa äpmiŋuwi. Suqä tiiŋä isua äyä imiŋuwi. Huiwä yaŋä hiŋgi änyäpu, suqä quvqä huiwä iqueqä äwiŋqä du ipu, eqä hiqiiyqä iqe änäpu hiqiiyqä ipu, ymisaŋä-eqä yäŋänäqŋqä naqänäŋä imäkäpu, ga suqä quvqä huitaŋä-huitaŋä ipu, iwä iutaŋi, suqä Goti Iqu pmua imäkkqe imäkäpu, goti quaŋgä iquauä yoqe, haqeqä ämamäupu äyä imiŋuwi.  
\v 4 Iwä he täŋgaŋi, suqä quvqä iiŋi, qutä anä mimäkqä itqätaŋguwäŋgaŋi, henyqe qu “Tä änä-änääŋqä itqäpiyä” tpu ipu, qu henyŋqä qui emäkpŋqä kukŋuä quvqe i ätätqäŋä.  
\v 5 Iŋäqe, Goti, ämaqä häŋä äpmeŋuwitä, pizqä äwiŋuwitä, iwäsäuniqŋqä näwinyä imäknä äpmeŋqä Iqueä hiŋuä iqiŋi, qu ätqäupu, “Ne suqä iiŋi, iiŋqä-iiŋqä imäkmiŋqueqä” ätuäpu kukŋuä tpnuwi.  
\v 6 Iiŋä etaŋgqeŋqä ämaqä pizqä eäŋuwi, Goti Iqueä kukŋuä we-huŋqä-täŋi qätä äwikuwi. Qu täkä ämaqä epiyitaŋi, ämaqä eeqänäŋä suqä iwäsäuqeuŋqä äwätqäŋuwä-pa, qu iu äupiyi, iwä dŋä epiyäŋgaŋi, Goti Iqu äpmeŋqä-pa, i pmepŋqä diŋqä qätä äwikuwi.   
\p
\v 7 Hea nätmatqä eeqänäŋä qäpu hiätŋqe, ae qäqiqiyi. Iiŋqe, he Goti Iqutä kukŋuä tqäŋqe, hiqä suqeŋqä kŋuä yasämä ämepu, äŋguänä äminyäpu pmapŋqe.  
\v 8 Suqä, huiziu ämäwqätäuŋqä iqu, tiinji. He suqä, hiqä-hiuäŋqä äwqä imda heŋqä ique, a qätpŋqe. \qt Suqä iqu, suqä quvqä duŋi, huäqä kiuätenä.\qt*\f + \fr 4:8 \ft Quamä-pmeqä 10:12\f*  
\v 9 Ämaqä quuvqä heqiyqe emequwi, he quŋqe wiuŋqä miqä, äŋguänäŋä mipŋqe.  
\v 10 Goti Iqu heŋi, wäuŋuä hŋqunä-hŋqunä huitaŋä-huitaŋi qanyinä etapqä eŋqe, he ämipu, quuvqä heqiyqä huizi duŋi yätamäkqä wipŋqe.  
\v 11 Kukŋuä tqäŋqä ämequwi, qu Goti Iqueqä kukŋui, awä tqäpŋqe. Yätamäkqä iŋqeŋqä ämequwi, qu yäŋänäqŋqä Goti Iqu ävqetaŋi, yätamäkqä iŋgpŋqe. Iwä Jisasi Kraisi Iqu he iiŋä ipŋqä emäkqetaŋi, Goti Iqu yoqä naqä meniqe. Yoqä naqetä, yäŋänäqŋqetä, hea ique-ique Iqueqänä äwi. Ii naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.   
\s1 Tmi-tmiqä-tqä Kraisi Iqu ämakqä ique ämetqäŋuwiŋqe, he yeeqä iqäpŋqe  
\p
\v 12 Ŋqä nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqäuä, he yamwiqä heyätŋqä suqä haŋä-iqä tmi-tmiqä-tqä-pqe ämepiyiŋqä, ‘Nätmatqä änyä-häŋä hŋqu ämequnä’ tpu, miiqä yäŋä ikäpi, oee.  
\v 13 Tmi-tmiqä-tqä Kraisi Iqu ämakqä ique ämetqäŋuwiŋqe, he yeeqä iqäpŋqe. Iwä Iqueä yäŋänäqŋqetä, Iqueä yoqä naqänäŋitä, ätnäŋäqi wiqaŋgaŋi, he hiqä äwqe, äŋguänäŋä enyätä, he yeeqä kiiŋä ipnuwäŋqe.  
\v 14 He Kraisi Ique qänaki vätqätaŋguwiŋqä kukŋuä quvqä etquwi, he, “Neŋi Goti Iqu äŋguä inemäkätqänä” kŋuä heyätŋqe. Goti Iqueqä Dŋä, yoqä naqä-täŋä yäŋänäqŋqä Iqu hesä pmetaŋgi iyi.  
\v 15 Hŋquenä ämaqä pizqä äpäsäpu, quwä ämepu, suqä quvqä imäkäpu, ämaqeqä wäuŋuäŋqä näqŋqä ämenätpu hŋgisanä ipiyita, tmi-tmiqä-tqä meqäŋqe, äŋguänä mimbu.  
\v 16 Mä, ämaqä Kraisi Ique qänaki vätqätaŋgqä hŋque tmi-tmiqä-tqä äwimeqe, iqu i ämetäqeŋqä, womba miqä yätŋqe. Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä hetaŋgqeŋqe, iqu yeeqä itä, Goti Iqueqä yoqe haqeu maetŋqe.  
\v 17 Goti Iqu, ne ämaqä, Iqueqä eäŋquä iqune, kukŋuä mänetätŋqä hea iqu, ae ätimäuqi. Kukŋui, nesä ganä ämänetäqetaŋi, ämaqä, Goti Iqueä kukŋuä äŋguänäŋä iuŋi, hŋgisa itqäŋuwitäŋi, kukŋuä mitqe, quta qäpu hiqaŋgaŋi, qu äänä pmepnuwäti?  
\v 18 Goti Iqueqä bukä iuŋi, yatŋqä asä inä tiiŋä ätnä.  
\pi1 “\qt Ämaqä jänänäŋi, häŋä iqumuatqe ämepiyi, haŋä-iqä qäsä mapŋqäuä. I etaŋgi, ämaqä Goti Ique tuwä ämuäpu, suqä quvqä itqäŋuwä iqua, äänä pmepŋqäpiyä?\qt*”\f + \fr 4:18 \ft Quamä-pmeqä 11:31\f*  
\p Qu haŋä-iqä naqänäŋä ämepu pmepŋqäuä.   
\p
\v 19 Iiŋä etaŋgi ämaqä, Goti Iqueqä äwiŋqä duta tmi-tmiqä-tqä ämequwä ii, qu ämaqä huiziuŋi suqä jänänäŋinä itquepu, quwqä quuvqe, Goti Hanjuwä Inemäkkqä Ique vqäpŋqe. Iqu Iqueqä kukŋuä ätätqä dunä imäkänä.   
\c 5  
\s1 Quuvqä heqiyqeu miqä iquauŋqä  
\p
\v 1 Täŋgaŋi nyi ämaqä quuvqä heqiyqeu miqä iquenäŋqä, kukŋuä-täŋä etaŋgi hetmqe. Nyi-pqe he eŋqä-pa, quuvqä heqiyqeu miqä-qunä emä, Kraisi Iqu tmi-tmiqä-tqä ämakqeŋqä näqŋqä ämamä awä tqunä emä, ga Kraisi Iqueä yäŋänäqŋqetä, yoqä naqetä, ätnäŋäqi timäuqaŋgaŋi, ne-pqe inä ämenique. Nyi he evauqumuatätmä, “Wäuŋuä tiiŋä ipiyä” etqä.  
\v 2 Goti Iqu Iqueqä ämaqä heyaqä hipa iqi etapqä duŋi, he sipsipqä-miqä eŋqä-pa, äŋguänäŋä mipŋqe. Goti Iqu wäuŋuä iiŋi äwqä hŋquaqu imbu iqäŋqe, mäwiŋqä iŋqä-qae, äwqä yeeqätä iqäpŋqe. He wäuŋuä iiŋi, mbqäŋqä kŋuä ämapu miqä ipu, hiqä äwqä imdaŋi, wäuŋuä ii imäkqäŋqä eŋgaŋguti imäkqäpŋqe.  
\v 3 Goti Iqu ämaqä heyaqä hipa iqi etapqä i ämipiyäŋgaŋi, he naqä mimäkŋquenä ämotquapŋqe, qu he iqaŋguwä du eqänäpu, iu ipŋqänä.  
\v 4 Iwä sipsipqä-miqä iquauqä Naqä Iqu ätnäŋäqi ätimäutäqäŋgaŋi, he yoqä naqä qombŋqä motqueniqä diŋqe, Iqu niqauqä qui mimäkŋqä hui etapäniqeqä.   
\p
\v 5 Ii eŋqä-paŋi, hikŋä iquenä, he quuvqä heqiyqeu miqä iquau qätä äwiyäpu, iquauä yäpä iqinyä iqäpŋqe.  
\s1 Goti Iqueä hipa yäŋänäqŋqä yäpä iqinyä pmepŋqe  
\p Goti Iqueä ämaqä eeqänäŋuenä, he yäŋi-yäŋi miquenä äkittqänäpu, yäpä iqinyä iŋgpŋqe. Goti Iqueqä bukä iuŋi, kukŋui,  
\pi1 “\qt Ämaqä yäŋi-yäŋi ipu, yoqä naqä ämaenmipqeuŋi, Goti Iqu mändi äkittqiyetä, ämaqä mändi äkittqiyenmipqeuŋi, nätmatqä äŋguänäŋi väŋqiyä\qt*” äyä ätnä.\f + \fr 5:5 \ft Quamä-pmeqä 3:34\f*   
\p
\v 6 Iiŋä etaŋgi hea Goti Iqu Iqueqä-kiuä ätätä ekqä iqueŋi, Iqu heŋi naqä emäkäniŋqä diŋqe, he yäŋi-yäŋi miquenä äkittqänäpu, Goti Iqueä hipa yäŋänäqŋqä yäpä iqinyä pmepŋqe.  
\v 7 Goti Iqu henyqe huäqä äwunätä itŋqä-qae, hiqä haŋä-iqä äki-äkitaŋiŋqä qundqändqä ipu ämeŋuwi, Goti Iqueä hipa iqinyä tnämäupŋqe.  
\v 8 \fig Setänä henyqä himä-wiuŋqä iqu, laiyonqä eŋqä-pa, häwaqä yäŋänäqŋqä ätäkitqä.|alt="leaping lion (leaping toward the left)" src="lion2.tif" size="col" loc="1 Pet 5:8-9" copy="Illustrations by [insert illustrator name]. Used by permission." ref="5:8" \fig*Setänä henyqä himä-wiuŋqä iqu, laiyonqä eŋqä-pa, ämaqä hiŋuä äqunäqä duŋi, tä ätäutä äqiyändäutŋqä, häwaqä yäŋänäqŋqä ätäkitŋqä iqueŋqe, he wänä-wänä miqä, näwi imäkmbu, hiŋuä äqumbu pmapŋqe.  
\v 9 Iŋi he iquenyqe, hiqä quuvqä heqiyqä duŋi a yäŋänäqŋqä äqätpu, hiŋuinä mäquŋquä, qŋqaŋä hipŋqe. Ämaqä qua äwitqutäŋqä-pa, quuvqe he eqiyätqäŋuwä-pa eqiyätqäŋuwi, qu-pqe tmi-tmiqä-tqe, he ämetqäŋuwä-pa, i metqätaŋguwiŋqe, he näqŋqä äyä etqäŋä.   
\p
\v 10 Iŋäqe, Goti qeqä imäŋqeuta hiŋgi vqäŋqä Quati-qu, he Kraisi Iqutä ämuäŋmbiyitaŋi, Iqueqä yäŋänäqŋqetä, yoqä naqetä inä ämepu, hea ique-ique pmepnuwäŋqä iuŋqä tääqä etätmakqe. He tmi-tmiqä-tqä hmbu ti meqaŋguwäŋgaŋi, Iqu Iqueqä-kiuä äŋguä emäkätä, hiqä quuvqä heqiyqä imŋi yäŋänäqŋqä emäkätä, he hea ique-ique yäŋänäqŋqä tqäutpŋqä emäkänä.  
\v 11 Yäŋänäqŋqä äki-äkitaŋi, ii Iqueqä eä, hea ique-ique äwi. Ii naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.   
\s1 Kukŋuä yäpakiyi  
\p
\v 12 Nyi tuwaŋuä wäŋqä täpu, Silasi iqueä yätamäkqeta äwqiyäwatqä. Quuvqä heqiyqäŋgisaŋi, iqu naqä-qakuä neqä tasi-guequ etaŋgi äqunäŋä. Goti Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi vqeŋqä näqŋqä emä, “Ii naqä-qakuänäŋiqä” ätätmiŋqä äqiyqä. Itaŋga he iu yäŋänäqŋqä tqäpŋqä evauqumuatätmä äqiyqä.  
\v 13 Ämaqä aŋä-himqä Bapilonä täu pmeqä, Goti Iqu he atäuŋuä etekqä-pa, ätekqä ii, qu henyqä wiŋgaŋgi, “Ne henyqä hui mimäuqä iŋunä” etqä, ga nyaqä ymeqä Makä iqu-pqe asä inä etqi.  
\v 14 He äminäpiyäŋgaŋi, hiqä eŋqä muätquapŋqe, quneqä iŋgpŋqe. Kraisi Iqutä ämuäŋnäŋuwä eeqänäŋuenä, Goti Iqu suqä haŋä-iqä maeqä äŋguänäŋä pmepŋqä emäkquä.