\id 1JN - Menya [MCR – Carl R Whitehead] 
\h 1 Jonä 
\toc1 1 Jonä  iqu tuwaŋuä kiŋganä äqäkqe 
\toc2 1 Jonä 
\mt1 1 Jonä  
\mt2 iqu tuwaŋuä kiŋganä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Tuwaŋuä tä, kiqä kŋuä indqäŋqä quati, hŋquaquvi. Kiŋganäŋä iqu, ämaqä Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä iqua, Goti Iqutä, Kiqä Ymeqä Jisasi Iqutä-pqe, äwqä naqä-hŋqunä imbu, anä pmapŋqä yätamäkqä vqä iiyi. Huiziqu, qu ämaqä hiawiqä imdaŋä iqua, quŋi quaŋgi itqueqaŋgpi, Goti Iqueŋi mävämeqä ipŋqä iiŋqä, hiŋuinä mäquŋquä ipŋqä iiyi.  
\ip Ämaqä hiawiqä imdaŋä iqua, tii ätmiŋuwi. Nätmatqä qua täu äwiŋqe, ii äŋguä hma etaŋgqetaŋi, Jisasi Iqu, Goti Iqueqä Ymeqä-qu eä, ämaqä naqä-qakui änä matimäuqä itä, ne qua täutaŋitä ämuäŋnäŋqu-pa, mamuäŋäŋqä yäŋqiyä. Tiiŋä-pqe inä ätmiŋuwi. Ämaqe, Goti Iqutä anä äŋguänä pmapŋqä wiŋgaŋgpqä iqua, nätmatqä qua täutaŋiŋqä kŋuä mindqäŋqä ipŋqäuä. Suqä jänäŋitä, hŋquauŋqä äwiŋqä itä, ii nätmatqä qua iutaŋiqä. Iiŋä etaŋgi suqä täuŋi, qäyä enä. Ii, ämaqä hiawiqä imdaŋä iquauqä kukŋuä quaŋgä iiyi.  
\ip Jonä iqu, ämaqä Kraisi Iqueqä yoqä-täŋi, kukŋuä tä qätä mäwiyqä ipŋqä diŋqä äwiŋgqe. Iqu tii ätukqe. Jisasi Iqu ämaqä naqä-qakuänäŋä-qu ätimäukqe. Ga qokä-apäkä Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iqua, Goti Iquenyqätä, ämaqä huizi iuŋqetä kiiŋä wiŋguätŋqeqä.  
\c 1  
\s1 Kukŋuä Häŋä-pmeqä-täŋä Iquenyqä  
\p
\v 1-2 Ne ätnäŋäqi ätiŋä di, Kukŋuä Häŋä-pmeqä-täŋä Iquenyqä ätätuŋque. Kukŋuä Häŋä-pmeqä-täŋä Iqu, aiŋga-aiŋga äpmamiŋqe. Ne Iqueŋi, neqä qätetä qätä äwiyätanä, hiŋuitä hiŋuä äquŋgque. Quaŋgä maetqe, ne Iqueŋi qävqä yasämä ävätanä, neqä hipaitäŋi Iqueŋi itmaqiyätanä imiŋque. Häŋä-pmeqä Iqu, ätnäŋäqi äti timäuqaŋga, ne hiŋuä äqunäŋquä etaŋgi, ga ne ‘Iinjqä’ ätätanä, Iqu Häŋä hea ique-ique Pmeqä Iquenyqe, ii etätqäŋu. Aiŋga-aiŋgaŋi, Iqu Kaniqutä äpmamiŋqe, iwä ätnäŋäqi äti timäuqaŋgaŋi, ne neqä hiŋuitä hiŋuä äqunäŋque.  
\v 3 Ne hiŋuä ae äqunätanä, qätä ae äwiyäŋquä etaŋgi, ga he nesä iquatuŋquä ii etätqäŋu. Ga ne Apiqutä, Iqueqä Ymeqä Jisasi Kraisi Iqutä, Imätaqisä iqäŋqe.  
\v 4 Ga ne henyŋqä tuwaŋuä e ätätanä äqiyququä tä, neqä yeeqä iŋqä du aaŋä naqänäŋä hiätŋqä iuŋqä äqiyqu.   
\s1 Goti Iqu, we-huŋqä-qu etaŋgi, ne we-huŋqä iu uwquatuŋque  
\p
\v 5 Kukŋuä, Ymeqä Jisasi Kraisi Iqu tqaŋgi äwiyäŋquä di, ne heŋi awi, ii etqu. Iqueqä kukŋui tiiyi. Goti Iqu, we-huŋqä-qu eä, Iqutäŋi, hea-pqä hmbu mäwitqe.  
\v 6 “Ne Iqutä itqäŋunä” ätätanä, neqä qaŋä di, heawiqä imä äwätuŋque, ne kukŋuä iiŋi, quaŋgä ätätanä, ga suqä naqä-qakuänäŋä iuŋi, miqä itqäŋu.  
\v 7 Mä Goti Iqu itŋqä-pa, ne we-huŋqä iu äwquque, naqä-huinyä etaŋguati, Goti Iqueqä Ymeqä Jisasi Iqueä häŋeqe, neyaqä suqä quvqä duŋi, eeqänäŋä asŋä änaqäyämäutä hmbu-pqä iqä mamäkqä inemäkqäŋqe.  
\v 8 “Ne suqä quvqä maequneyqä” ätquque, quaŋgä kukŋuä iiŋi, neqä-neuä ätnätanä, ga kukŋuä naqä-qakuänäŋi, nesä mäwiqä danä iqi.  
\v 9 Mä, “Ne suqä quvqä iquneyqä” ätätanä, awä ätquque, Iqu ätkqä-pa itä, suqä äŋguänäŋä dunä Iqä-qu eä, tii yänä. Neyaqä suqä quvqä di qäpu huätä ämänamäutä, äwqä haŋuä änyä, neyaqä suqä quvqä eeqänäŋi, asŋä änaqäyämäutä, hmbu-pqä iqä mamäkqä inemäkänä.  
\v 10 “Ne suqä quvqä miqä-quneyqä” ätquque, kukŋuä iiŋä iqu, Goti Iqueŋi, “Si kukŋuä quaŋgä tqukiyqä” ätuätanä, ga Iqueä kukŋuä di, nesäŋi mäwiqä danä eä.   
\c 2  
\s1 Kraisi Iqu, nenyqä maŋä Mäkä-iqä Iquvi  
\p
\v 1 Ymeqä, ŋqä eŋqä-paŋäuä, nyi tuwaŋuä tä he suqä quvqä miqä danä ipŋqä diŋqä äqäyqä. Iŋäqe ämaqä hŋqua suqä quvqä imäkqaŋguwi, ne yätamäkqä äneyätä, nenyqä maŋä Mäkä-iqä Iqu, Apiqutä äpme. Iqu, Jisasi Kraisi, suqä Jänänäŋä Iqä Iquvi.  
\v 2 Goti Iqu, neyaqä suqä quvqä huätä ämamäutä, äwqä haŋuä nyätŋqe, Jisasi Iqu hänaqä äpäkonätŋqä duŋqe, Iqueqä-kiuä äukqe. Neyaqä duŋqänä hmanji. Ämaqä eeqänäŋä, qua äwitqutäŋqä-pa äpmeŋuwä iuä-pqeŋqe.   
\s1 Ämaqe äänä äpmeŋuwiŋqe, quwqä suqä iuta näqŋqä menä  
\p
\v 3 Ne Goti Iqueä maŋi qätä äwiyätanä, qänaknä iquque, ii ne näqŋqä tiiŋä heanä. Ne Iquenyqe, näqŋqä äŋguänäŋä äyä eäŋunä.  
\v 4 Ämaqä hŋqu, “Nyi Goti Iquenyqe, näqŋqä äŋguänäŋä eäŋänä” ätätä, Iqueä maŋi qätä mäwiyqä iqäqe, ii ämaqä iqu, quaŋgä-tqä-quvi. Itaŋga kukŋuä naqä-qakuänäŋi, iqutä mäwiqä danä eä.  
\v 5 Mä ämaqä, Goti Iqueqä maŋä duŋi qätä äwiyqäqä iqu, ii iqu Goti Iquenyqä äwqä ävä, iwä naqä-qakuä Iquenyqä wiŋguänä. Iwä suqä iiŋä dutaŋi, ne näqŋqe tiiŋä heanä. “Ne Goti Iqutä ämuäŋnäŋunä.”  
\v 6 Ämaqä, “Nyi Goti Iqutä, guä ämänäŋänä” ätätqä iqu, iqu qaŋi, Jisasi Kraisi Iqu äumiŋqä-pa i uwqätŋqe.   
\p
\v 7 Nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqäuä, nyi tuwaŋuä äqäyqä tä, kukŋuä-suqä änyä-häŋä hŋqu ätätmä maqäyqä iqä, oee. He änyäŋäŋga ae ämamiŋuwä yäuä iqu äqäyqä. Kukŋuä-suqä yäue, ii Goti Iqueqä kukŋuä, he ae qätä äwimiŋuwä iquvi.  
\v 8 Iŋäqe, nyi henyŋqä tuwaŋuä tä suqä yäuä iquesaŋä-qe, änyä-häŋä-qunä äqäyqä. Itaŋga suqä naqä-qakuänäŋä iqueqä quati, Kraisi Iqu itä, ämänätqueqäqe. Itaŋga he-pqä i ipu, ämotquetqäŋä. Heawiqä iqu huätä wätqätaŋgi, we-huŋqä naqä-qakuänäŋä iqu ae we hunätaŋgqä-qae, suqä iqueqä quati ae ätnäŋäqi ätimäutqäuä.  
\v 9 Ga ämaqä hŋqu, “Nyi we-huŋqä du äpmeŋänä” ätätä, iqu ämaqä quuvqä heqiyqä duŋqä wiuŋqä itŋqe, heawiqä imä yqänä sä äpme.  
\v 10 Mä ämaqä quuvqä heqiyqä duŋqä itä, qeqä ätmäkäŋqä iqu, iqu we-huŋqeu äpme. Itaŋga ämaqä we-huŋqä iqi äpmeŋqä iqu, qua iqi päknätŋqä imäknätŋqe, suqä hnjua-hnjua miqä yänä.  
\v 11 Mä ämaqä quuvqä heqiyqä duŋqä wiuŋqä iqä iqu, heawiqä imä äpme. Hea iqu iqueŋi, hiŋuä hea iwimäkqä-qae, iqu hänaqä äkiu wätqäŋändiyä-qe änyä maqäŋqä eä, iqu qaŋi, heawiqä imä äwätqäuä.   
\pi1
\v 12 Ŋqä ymeqäuä, Jisasi Iquesaŋi, Goti Iqu heyaqä suqä quvqä di qäpu huätä ämaemäutä, äwqä haŋuä änyätaŋgqeŋqä, nyi henyŋqä tuwaŋuä tä ii äqäyqä.   
\pi1
\v 13 Kanä iquenä, he Ämaqä ipäqäkqäŋgata täŋga-pqä yqänä äpmeŋqä Iquenyqe, näqŋqä äŋguänäŋä etaŋguwiŋqä, nyi henyŋqä tuwaŋui ii äqäyqä.  
\pi1 Hikŋä iquenä, he quvqä iqä iqueŋi, ae ämäwqätäuquwiŋqä, nyi henyŋqä tuwaŋuä ii äqäyqä.   
\pi1
\v 14 Ymeqä iquenä, he Goti Apiquenyqe näqŋqä äŋguänäŋä etaŋguwiŋqä, nyi henyŋqä tuwaŋui ii äqäyqä.  
\pi1 Kanä iquenä, he Ämaqä ipäqäkqäŋgata täŋga-pqä yqänä äpmeŋqä Iquenyqe näqŋqä äŋguänäŋä etaŋguwiŋqä, nyi henyŋqä tuwaŋuä tä ii äqäyqä.  
\pi1 Itaŋga hikŋä iquenä, he yäŋänäqŋqä ätqäupu, Goti Iqueä kukŋuä di hesä yäŋänäqŋqä witaŋgi, ga he quvqä iqä iqueŋi, ae ämäwqätäuquwiŋqä, nyi henyŋqä tuwaŋui ii äqäyqä.   
\p
\v 15 Qua täuŋqätä, nätmatqä qua täuŋä iuŋqätä ipu, qeqä matmäkqä iqäpŋqe. Ämaqä qua täuŋqä itä, qeqä ätmäkäŋqä iqu, Goti Apiquenyqä di näwinyä qeqä matmäkqä eä.  
\v 16 Ämaqä qua täutaŋiuqä suqä duŋqe ne näqŋqe. Qu huiwi iqueqä äwiŋqeunä ipu, hiŋuä aowä äqänäpu, nätmatqä-täŋä epiyiŋqä yoqä haqä ämaenäpu itqäŋä. Suqä iiŋi, Goti Apiquesa mapätqe. Ii kiqä suqä qua täutaŋi.  
\v 17 Ga qua tqu qäpu hiqŋqe. Suqä quvqä qua täutaŋä eeqänäŋi, qäpu qäsäŋqe. Mä ämaqä Goti Iqueä äwiŋqä dunä itŋqä iqu, qäpu maeqä, yqänä pmetäniqe.   
\s1 Kraisi Iquenyqä wiuŋqä iqä iquauŋqä  
\p
\v 18 Hikŋä ymeqä ŋqä eŋqä-paŋäuä, hea yäpaki, täŋga ae ätimäuqi. Hiŋuiqänäŋäŋgaŋi, “Kraisi Goti Iqu ätekqä Iquenyqä wiuŋqä iqä hŋqu timäuniqeqä” tqaŋgä äyä äwikuwi. Ga täŋgaŋi, Kraisi Iquenyqä wiuŋqä iqä ii, kuapänäŋä qe ätimäuquwi. Ga iiŋä dutaŋi, hea yäpakä ae ätimäuqä iiŋqe, ne näqŋqä äyä eŋu.  
\v 19 Ämaqä iiŋä iqua, nesä äpmamiŋuwä-qe, änävämequwitaŋi, qu naqä-qakuä, neyaqä mäetqäŋä. Qu nesä naqä-qakuä neyaqä dutaŋä hiqä-säpi, yqänä pmeqäpniŋgä. Mä qu neŋi, ae änävämequwä-qae, ne näqŋqä äŋguänäŋä heatuŋque, qu nesä naqä-qakuä maeqä eŋä.   
\p
\v 20 Iŋäqe heŋi, Kraisi Iqu Dŋä Äŋguä Iqutä emŋqäyätä äyä etekqe. Iwä iiŋä dutaŋi, he naqä-qakuiŋqe näqŋqe eŋä.  
\v 21 Nyi henyŋqä tuwaŋuä tä äqäyqä tä, he naqä-qakuä iquenyqe, änyä maqŋqä etaŋgä ma, he iquenyqe näqŋqä etaŋguwiŋqä ii äqäyqä. Iwä he näqŋqä äyuwä. Naqä-qakuänäŋä iquesaŋi, quaŋgä hui mapqä eä.  
\v 22 Quaŋgä-tqä iqu tque? Iqu tiiŋä ätätŋqä iquvi. “Jisasi Iqu, Kraisi ne mäneyätŋqä Goti Iqu ätekqä Iqu, maetqänä.” Ämaqä kukŋuä iiŋä ätätŋqä iqu, Apiquenyqätä, Ymeqä Iquenyqätä, tuwä äwiyätä, ga Kraisi Iquenyqä wiuŋqä iqä iquvi.  
\v 23 Ämaqä Ymeqä-quenyqä tuwä äwiyqä iqu, ii Kaniquenyqä tuwä inä äwiyqi. Ämaqä Ymeqä-que yeeqä itmeqä iqu, Kaniqueŋä-pqä inäyi.   
\s1 Dŋä Äŋguä Iqueŋqä  
\p
\v 24 Kukŋuä änyäŋäŋga ae qätä äyä äwiyäŋuwi, hiqä kŋuä duŋi, a yäŋänäqŋqä qätpŋqe. He iiŋä itqäpi, hea ique-ique Ymeqä-quesä, Kaniquesä, ämuäŋmbu, naqä-huinyä pmepŋqe.  
\v 25 Ga Kraisi Iqu häŋä hea ique-ique pmeqä du nätapqäŋqe, kukŋuä guä ae ämäsäueäŋqe.  
\v 26 Nyi henyŋqä tuwaŋuä tä, ämaqä he quaŋgä etqueqä iuqä suqä duŋqä ätätmä äqäyqä.  
\v 27 Mä heŋi, Kraisi Iqu Dŋä Äŋguä Iqutä emŋqäyätä äyä etekqe. Ga Dŋä Iqu enyätaŋgqetaŋi, ämaqä hŋqu, “Iinjqä-iinjqä” etätŋqä diŋqe, äwa miqä eŋä. Dŋä Iqu, nätmatqä eeqänäŋqä ämetquetŋqä äyuä. Ga Dŋä Iqueqä kukŋui, quaŋgä ma, aaŋä naqä-qakuänäŋi. Dŋä Iqu etätä ämetqueqä-pa, he Kraisi Ique ämuäŋmbu, naqä-huinyä pmepŋqe.   
\s1 Goti Iqueqä ymeqeŋqä  
\p
\v 28 Ŋqä ymeqäuä, he Kraisi Iqutä, yqänä ii pmetaŋgpu. Iwä Iqu ätnäŋäqi äti timäuqaŋgaŋi, ne Iqueqä hiŋuä iqi tqäuqŋqe, womba itanä, zä miqä danä, pemä itanä tqäuqŋqe.  
\v 29 Kraisi Iqu Jänänäŋä-qu etaŋgi, he näqŋqä äyä eŋä. Iwä he-pqe, näqŋqä tii hipŋqe. Ämaqä suqä jänänäŋä imäkätqäŋuwä ii, qu Goti Iqueqä ymeqeqä.   
\c 3  
\p
\v 1 \fig Iqu nenyŋqä kiiŋä itä, “He Ŋqä ymeqeqä” änatätqäuä.|alt="Jesus & children" src="IB-016.jpg" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="3:1" \fig*Häe, hiŋuä äqunäŋä? Apiqu nenyqä wiŋgaŋgi, Iqu nenyŋqä kiiŋä itä, “He Ŋqä ymeqeqä” änatätqäuä. Ga iiŋi, aaŋä naqä-qakuänäŋä eä, ne Iqueqä ymeqä eŋu. Ämaqä qua täu pmeqe, qu Goti Iquenyqe änyä maqŋqä epiyä-qae, nenyqä-pqä di, änyä maqŋqä eŋä.  
\v 2 Nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqäuä, täŋgaŋi ne Goti Iqueqä ymeqä eŋu. Qänakŋi ne änääqä pmeniquti? Iiŋqä di ätnäŋäqi ätiŋi, matimäutqe. Mä ne tiiŋiŋqe, näqŋqä eŋu. Kraisi Iqu ätnäŋäqi äti timäuqaŋgaŋi, ne Iqueŋi hiŋuä äqunätanä, ga Iqu eŋqä-paŋä heanique.  
\v 3 Ämaqä iiŋä timäuniqŋqä hiŋuä äqämbu äpmapiyä di, qu quwqä-quwä, Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi, kiyä mitmäkŋqä pmepŋqä itqäŋä. Ga iiŋi, qu Kraisi Iqu kiyä mamätqä äpmeŋqä-pa, ii äpmeŋä.   
\p
\v 4 Ämaqä suqä quvqä itŋqä iqu, Goti Iqueä kukŋuä-suqä iuŋi, hŋgisa itquetqäuä. Suqä quvqä iqä di, ii Goti Iqueä kukŋuä-suqä duŋi, hŋgisa itqueqä äyuwä.  
\v 5 Kraisi Iqu, ämaqeuqä suqä quvqe huätä mamäutŋqä, ätnäŋäqi äti ätimäukqä iiŋqe, he näqŋqä äyuwä. Mä suqä quvqä hui, Iqueuä huiwiuŋi mamäkätqe, näwinyä aaŋqe.  
\v 6 Ämaqä Kraisi Ique ämuäŋnäŋqä iqu, suqä quvqä iuŋi, mandämiqä danä iquänä. Suqä quvqeu ändämitŋqä iqu, Kraisi Iqueŋi hiŋui mäquŋquä danä eä, Iquenyqe änyä maqŋqe.  
\v 7 Ŋqä ymeqäuä, ämaqä quaŋgä duŋqä etma uwqäŋqe, äŋguä mimbŋqe. Ämaqä suqä jänänäŋä du ändämitä imäkätŋqä iqu, ii Kraisi Iqu eŋqä-pa, ämaqä jänänäŋue.  
\v 8 Setänä, Goti Iqutä mäkä-huŋqä iqu, suqä quvqe aiŋga-aiŋga iŋqä-qae, ämaqä suqä quvqä dunä imäkätŋqä iqu, Setänä iqueqä-qu eä. Goti Iqueqä Ymeqä Iqu ätnäŋäqi ätiŋi, ii Setänä iqueä wäuŋui, qui imäkätŋqä ätimäukqe.  
\v 9 Ämaqä, Goti Iqu Iqueqä ymeqä hiätŋqä iwimäkätqä iqu, Goti Iqueqä quuvqe, ique änyätaŋgutqä-qae, iqu suqä quvqe mimäkqä iquänä. Iqu Goti Iqueqä ymeqä etqä-qae, suqä quvqä imäkqä iqueqä suqä duŋi, ändämitä mimäkqä danä yänä.  
\v 10 Goti Iqueqä ymeqeŋqätä, Setänä iqueqä ymeqeŋqätä, näqŋqä heatuŋquä, suwä. Ämaqä, suqä jänänäŋä iu ändämitä iu miqä itŋqä iqu, ii Goti Iqueqä ymeqä-qu maetqe. Itaŋga ämaqä, quuvqä eqiyätqäŋuwä iuŋqä itä, qeqä matmäkqä itŋqä iqu, ii Goti Iqueqä ymeqä-qu hmayi.   
\s1 Ne neqä-neuäŋqä itanä, qeqä tmäkŋguatuŋque  
\p
\v 11 He qäŋganäŋi kukŋui qätä tiiŋä äyä äwikuwi. “Ne quuvqä eqiyätuŋquä iqune, neqä-neuäŋqä itanä, qeqä tmäkŋguatuŋqueqä” äyä äwikuwi.  
\v 12 Ne Kenä\f + \fr 3:12 \ft Ipäqäkqä 4:1-8\f* iqu ikqä-pa miqä yatuŋque. Iqu Setänä quvqä iqä iqueqä-qu eä, iqueqä käŋgueque pizqä äyä äpäkkqe. Iqu käŋguequeŋi, pizqä di suŋqä äpäkkqe? Suqä iqueqä imäkmiŋqe, quvqä witaŋgi, ga käŋguequeqä di äŋguä etaŋgqeŋqä, ii äpäkkqe.   
\p
\v 13 Ŋqä nyämaqäuä, ämaqä qua täu äpmeŋuwi, henyŋqä wiuŋqä eyqaŋgpqe, “Tä änääŋqä inetqueqäpiyä” tpu ipu, miiqä yäŋä mikiqä pambu.  
\v 14 Ne suqä äpäkoŋqä iŋgisaŋi ävämetanä, suqä häŋä-pmeqä iŋgisaŋqä ämäwqätäukquä iuŋqä näqŋqe, ämaqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iuŋqä itanä, qeqä ätmäkätuŋquä iuta eŋu. Ämaqä, quuvqä eqiyätqäŋuwä iuŋqä itä qeqä matmäkqä itŋqä iqu, ii äpäkoŋqä iŋgisa yqänä äpme.  
\v 15 Ämaqä, quuvqä eqiyätqäŋuwä iuŋqä wiuŋqä itŋqä iqu, ämaqä pizqä päsqä-quvi. Ga he näqŋqä tiiŋä äyä eŋä. Ämaqä du pizqä päsqä iqua, häŋä hea ique-ique pmeqe maeqä-quayi.  
\v 16 Ga suqä Kraisi Iqu nenyqä huiwä äwiŋgqä iquesaŋi, ne suqä ämaqä duŋqä itanä, qeqä tmäkqeŋqä näqŋqä äyä ämeŋu. Iiŋiŋqe, ne Goti Iqueqä ämaqä duŋqä itanä, quŋqe huiwi äwiŋguatuŋque.  
\v 17 \fig Ämaqä nätmatqä kuapä-täŋä hŋqu, quuvqä heqiyqä hŋqu äwa itqätaŋgi äqunäqä-qe, …|alt="poor man at doorway" src="IB-048.jpg" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="3:17" \fig*Ämaqä nätmatqä qua täutaŋä kuapä-täŋä hŋqu, quuvqä heqiyqä hŋqu äwa itqätaŋgi äqunäqä-qe, iqu iquenyqä qeqä matmäkqä iiŋqe, ii ne näqŋqä tiiŋä heatuŋque. Goti Iqueqä suqä ämaqä duŋqä itä, qeqä tmäkqe, ämaqä iqutäŋi mäwiqä eänä.  
\v 18 Ŋqä ymeqäuä, ämaqeŋqä itanä, qeqä tmäkqä iuŋqe, kukŋuinä ätätanä, maŋä dinä matqä iquatuŋque. Ne quŋqä naqä-qakuänäŋä neŋgaŋguti qutä itanä, suqä äŋguä du motquequatuŋque.  
\v 19-20 Ne naqä-qakuä Iqueqä ämaqä-qune äyitanä-qe näqŋqe, ne tiiŋä itaqeta heanä. Neqä kŋuä suqä-iwäsäuqä duŋi, “Ne suqä quvqä imäkquneyqä” kŋuä indqänätuŋquä-qe, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, haŋä-iqä maeqä, äwqä haŋuä iŋqä pmeqäŋqe. Goti Iqu neyaqä kŋuä suqä-iwäsäuqä iqueŋi ämäwqätäuä, ga Iqu nätmatqä eeqänäŋiŋqä näqŋqä äŋguänäŋä eä.  
\v 21 Ämaqä nyi henyqä itmä, qeqä ätmäkätŋqä iquenä, neqä kŋuä suqä-iwäsäuqä iqu kukŋuä mämänetqä iqäqe, ne Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi, womba miqä danä, yäŋänäqŋqä tqäuqŋqe.  
\v 22 Iqueä maŋiunä qänaknä itanä, ga ne suqä Iqu äwinyätaŋgqä di imäkätaqä-qae, nätmatqä ne Ique yatŋqä ävatquä iuŋi, ii ämequanä.  
\v 23 Iqueqä kukŋuä-suqe tiiŋi. Ne Iqueqä Ymeqä Jisasi Kraisi Iqueä yoqeŋqä quuvqä heqiyquatuŋque. Ga Kraisi Iqu änatkqä-pa, ne neqä-neuäŋqä itanä, qeqä tmäkŋguatuŋque.  
\v 24 Ämaqä Goti Iqueä maŋiunä qänaknä itä, qätä itŋqä iqu, ii Goti Ique ämuäŋnä etaŋgi, ga Goti Iqu ique änyä. Iqu neŋi, änenyäŋqä duŋqä näqŋqe, Iqu Iqueqä Dŋä Äŋguä Ique änätapqä duta eŋu.   
\c 4  
\s1 Dŋä huitaŋä-huitaŋä iquauŋi äwiwäsäupŋqä  
\p
\v 1 Nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqäuä, ämaqä hiŋuä quaŋgä tqe, kuapänäŋi ae im-imä äwquwi. Iiŋiŋqe, ämaqä, “Goti Iqueqä Dŋä Iqu, nyi kukŋuä ändapqiyä” ätätŋqä eeqänäŋä iuŋqe, quuvqä maeqiyqä pambu. He dŋä iquauŋi, “Goti Iquesa äpqäpiyä, ä änäändiyä” tpu, äwiwäsäupŋqe.  
\v 2 Goti Iqueqä Dŋä Iquenyqe, “Jisasi Kraisi Iqu, täkä ämaqä-qu äpqäqeqä” tqaŋgutqä iquesa näqŋqä hipnä.  
\v 3 Mä ämaqä, Jisasi Iquenyqä kukŋuä iiŋi matqä danä iqäqä iqu, Goti Iqueä Dŋä-täŋä-qu maetqe, dŋä huitaŋä-täŋä-quvi. Dŋä iiŋi, Kraisi Iquenyqä wiuŋqä iqä iqueqä dŋä-quvi. “Kraisi Iquenyqä wiuŋqä iqä-qu äpäniqeqä” tqaŋgä äwimiŋuwä iqu, ae ätimäutä, täŋgaŋi qua täunji.  
\v 4 Ŋqä ymeqäuä, he Goti Iqueqänä eäpu, hiŋuä quaŋgä-tqä iquauŋi, qe ämäwqätäutqäŋä. Dŋä he enyäŋqä Iqu, Dŋä Yäŋänäqŋqä-qu eä, dŋä ämaqä qua täutaŋä iu änyäŋuwä iuŋi, ämäwqätäutaŋgqä-qae, he iiŋä ii, ii itqäŋä.  
\v 5 Qu qua täutaŋä-qua eäpu, nätmatqä qua täutaŋiŋqä tqaŋgä, ga ämaqä qua täutaŋä huiziqua, qu tqaŋguwä duŋi qätä äwiyätqäŋä.  
\v 6 Mä ne Goti Iqueqä eŋu. Iŋi ämaqä Goti Iquenyqä näqŋqä epiyä ii, qu ne qätä nepnä. Mä ämaqä Goti Iqueqä maeqä danä ipiyä iqua, qu qätä mäneyqä danä ipnä. “Dŋä naqä-qakuä iqu, iiŋä äyitanä, ga quaŋgi iqu äyitanä-qä” di, ne näqŋqe, suqä iiŋä duta heanä.   
\s1 Goti Iqu, ämaqä duŋqä itä, qeqä tmäkqä suqä iqueqä quatä Iquvi  
\p
\v 7 Nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqäuä, ne neqä-neuäŋqä itanä, qeqä tmäkŋguatuŋque. Ämaqä duŋqä itanä, qeqä tmäkqä suqä iqu, ii Goti Iqueqä suqä etaŋgi, Iquesa äpä. Ga ämaqä, ämaqä duŋqä itä, qeqä ätmäkätŋqä iqu, ii Goti Iqu Iqueqä ymeqä hetŋqä iwimäkkqä-qu eä, ga iqu Goti Iquenyqe, näqŋqä äŋguänäŋä eä.  
\v 8 Suqä ämaqä duŋqä itä, qeqä tmäkqä iquesaŋä quati, Goti Iquvi. Iiŋä etaŋgqetaŋi, ämaqä, ämaqä duŋqä miqä danä itä, qeqä matmäkqä itŋqä iqu, Goti Iquenyqe, änyä maqŋqä eä.  
\v 9 Goti Iqu, Iqueqä Ymeqä Kiqä-kiuänäŋä Iqueŋi, qua täuŋqä ändowatkqe, ii ne häŋä hea ique-ique pmeqä di, Iquesa meqäŋqe. Iqu iiŋä ikqe, Iqu nenyqä itä, qeqä tmäkqä suqä ique, ätnäŋäqi ämaekqe.  
\v 10 Ne Goti Iquenyqä itanä, qeqä ätmäkquque, suqä iiŋä iqueqä quati maetqe. Goti Iqu nenyqä itä, qeqä ätmäkätä, Iqu Iqueqä Ymeqä Ique neyaqä suqä quvqe, huätä ämänamäutä, ne Iquenyqä aŋgi inetmetŋqä ändowatkqe.   
\p
\v 11 Nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqäuä, Goti Iqu suqä iiŋä itäqeta, nenyqä qeqä tmäkqä suqä ique ämänätquakqe. Iiŋä etaŋgi ne neqä-neuäŋqä itanä, qeqä tmäkŋguatuŋque.  
\v 12 Ämaqä Goti Ique hiŋuä quŋqe, aaŋqä-qe, ne neqä-neuäŋqä itanä, qeqä ätmäknätuŋque, ii Goti Iqu ne änenyä. Itaŋga Goti Iqu ämaqeuŋqä itä, qeqä tmäkqä suqä iqueŋi, nesäŋi yäŋänäqŋqä imäkqi.  
\v 13 Goti Iqu ne nenyätaŋgi, ne Ique änyäŋquä iiŋqä näqŋqe, äänä heatuŋque? Ne iiŋqä näqŋqä meqe, Iqu Iqueqä Dŋä Ique änätapkqä iuta heanä.  
\v 14 Apiqu Iqueqä Ymeqä Iqueŋi, ämaqä qua täuŋiu häŋä iqumuatätŋqä dowatqaŋgi äqunätanä, ne ämaqä iuŋi, awi ii ätuätqäŋu.  
\v 15 Ämaqä, “Jisasi Iqu, Goti Iqueqä Ymeqä-queqä” ätätä, awä ätätŋqä iqu, ii Goti Iqu ique nyätaŋgi, ga iqu Ique änyä.  
\v 16 Goti Iqu ämaqä-qunenyqä itä, qeqä iiŋä änatmäkätŋqä iiŋqe, ne näqŋqä ämetanä, quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyäŋu.  
\p Goti Iqu, ämaqä duŋqä itä, qeqä tmäkqä suqä iqueqä quatä Iquvi. Iwä ämaqä suqä iiŋä iu ämuäŋnä qänaknä itŋqä iqu, ii iqu Goti Ique ämuäŋnätaŋgi, ga Goti Iqu ique ämäuŋänä.  
\v 17 Ne iiŋä äpmetaŋguati, Goti Iqu ämaqeŋqä itä, qeqä tmäkqä suqä iqueŋi, nesäŋi yäŋänäqŋqä imäkqaŋgi, iwä hiunji, Goti Iqu kukŋuä ämänetätä änewäsäuqäŋgaŋi, ne pe-huŋqä tqäuaniquä duŋqä inemäkqi. Naqä-qakuä ne qua täu äpmeqä-qe, neqä äpmeqä di, Kraisi Iqueä eŋqä-pa äpmeŋque, ne iiŋqä zä miqä yatuŋque.  
\v 18 Ämaqä, iqueqä suqä quvqeŋqä haŋä-iqä meniqeŋqä kŋuä indqänätŋqä iqu, zä itqäuä. Ämaqä, ämaqä duŋqä itä, qeqä ätmäkätŋqä iqu, zä miqä danä yänä. Ämaqä duŋqä itä, qeqä tmäkqä suqä iqu, suqä zä iŋqä iqueŋi, huätä iwatquänä. Ämaqä zä itŋqä iqu, iquesaŋi suqä ämaqä duŋqä itä, qeqä tmäkqä iqu yäŋänäqŋqä mäwitqe.  
\v 19 Ne ämaqä duŋqä itanä, qeqä tmäkqä suqä iqu ituŋque, Goti Iqu suqä iqu nenyqä ganä imäkqäqä etaŋgi, ii ituŋque.  
\v 20 Ämaqä, “Nyi Goti Iquenyqä itmä, qeqä ätmäkäŋänä” ätätäqä-qe, ämaqä quuvqä heqiyqä duŋqä wiuŋqä itŋqä iqu, quaŋgä ätqi. Ne iiŋäŋqä näqŋqe, ii tiiŋi. Ämaqe, ne hiŋuä äqunäŋu. Goti Iqueŋi, iiŋä ma. Iŋi käta-käŋgua iquenyqä miqä itä, qeqä matmäkqä itŋqä iqu, Goti Iquenyqä itä, qeqä tmäkqe, iqu miqä danä yänä.  
\v 21 Goti Hanjuwä Iqu, kukŋuä-suqä tiiŋä ätätŋqe. “Ämaqä Goti Iquenyqä itä, qeqä ätmäkätŋqä iqu, ämaqä quuvqä heqiyqä duŋqä-pqe inä itä, qeqä tmäkquätŋqeqä.”   
\c 5  
\s1 Qua täutaŋä iqueqä mäkä iqeŋi, tqu kittqiyätŋqe?  
\p
\v 1 Ämaqe, Jisasi Iquenyqe, “Ämaqä du aŋgumä itmeniqŋqä, Goti Iqu ätekqä, Kraisi Qäqueqä” kŋuä ämapu, Iquenyqä quuvqä eqiyäŋuwä ii, qu Goti Iqueqä ymeqä eŋä. Ga ämaqä Kaniquenyqä ipu, qeqä ätmäkätqäŋuwä iqua, qu Iqueqä ymeqä huizi iquauŋqä-pqe, qeqä inä tmäkpnä.  
\v 2 Ne Goti Iquenyqä qeqä ätmäkätanä, Iqueqä maŋä du qätä äwiyquque, ne Iqueqä ymeqä huizi iquauŋqä itanä, qeqä tmäkqe qäyunä ituŋqueŋqä näqŋqä di, suqä ii itanita heanä.\f + \fr 5:2 \ft Näqŋqätäŋä hŋqua tii ätätqäŋuwi. “Iiŋiŋqe, ne Goti Iquenyqä qeqä ätmäkätanä, Iqueqä maŋä du qätä äwiyätaqäŋgaŋi, ne Iqueqä ymeqä duŋqä-pqä qeqä inä tmäkquatuŋquä, näqŋqä ämenä.”\f*  
\v 3-4 Ne Goti Iquenyqä itanä, Iquenyqä qeqä tmäkqe, ii tiiŋi. Ne Iqueqä maŋä duŋi, qänaknä itqäŋu. Ämaqä Goti Iqueqä ymeqä eŋuwä iqua, ii qu qua täutaŋä iqueqä suqä iuŋqä mäkä ipu, mändi äkittqiyätqäŋuwi. Ii ipiyitaŋi, ga Goti Iqueä maŋi, ne haŋä-iqä mänätapqä danä yänä. Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätaqä dutaŋi, qua täutaŋä iqueä mäkä iuŋi äkittqiyätuŋque.   
\p
\v 5 Qua täutaŋä iqueqä mäkä iqueŋi, tqu kittqiyätŋqe? Ämaqä, Jisasi Kraisi Iquenyqe, Iqu Goti Iqueqä Ymeqä-qu äyä etaŋgi äqumbu, Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquanänji.   
\s1 Goti Iqueqä Ymeqä Iqueŋqä kukŋuiŋqe  
\p
\v 6 Jisasi Kraisi Iqu, eqä iqutänä äpkqä maetqe, häŋeqä iqutä, qäsänji. Iqu qua täuŋqä äpätä, eqetä asŋä ämetä, itaŋga zä-huätati äunätäqäŋga, Iqueqä häŋeqe äpäwäkqe. Goti Iqueqä Dŋä Iqu, Naqä-qakuiŋqä Quati etaŋgi, Iqu Jisasi Iquenyqä awi, naqä-qakuänäŋä ätätŋqe.  
\v 7 Iŋi “Jisasi Iqu, Goti Iqueqä Ymeqä-queyqä” awi, hiuaqu-hŋqueŋä iqua ätätqäŋä.  
\v 8 Goti Iqueqä Dŋä Ique, eqä ique, itaŋga häŋeqä ique, iquayi. Iqua kukŋui, kiqä naqä-hŋqunä asiqunä ätätqäŋä.  
\v 9 Ämaqe, “Iiŋä-iiŋiqä” tqaŋguwä duŋi, ne quuvqä äyä eqiyätuŋque. Mä Goti Iqueä ätätŋqä ii, ämaqeuqä iuŋi, ämäwqätäuänä. Iqueqe, aaŋä naqänäŋiqä. Goti Iqueqä kukŋui, Iqu Iqueqä Ymeqä Iquenyqä äyä ätätŋqe. (Iutaŋi, he Iqueqä kukŋui, quuvqä heqäpŋqeqä.)  
\v 10 Ämaqä, Ymeqä Iquenyqä quuvqä eqiyätŋqä iqu, ii iqu Goti Iqueä kukŋui ae ämeqäqä-qae, iqueqä qeqä-quuvqä imä ämnä. Mä ämaqä, Goti Iqueä kukŋuiŋqä, “Ii naqä-qakuiqä” kŋuä mämeqä iqä iqu, Goti Iqu Iqueqä Ymeqä Iqueqä suqä duŋqä tqaŋgqä iuŋi, quuvqä maeqiyqä itqätaŋgqetaŋi, iqu Goti Iqueŋi, “Si quaŋgä tqukiyqä” ätuätqäuä.  
\v 11 Goti Iqueqä Ymeqä Iquenyqä kukŋui, tiinji. Goti Iqu häŋä hea ique-ique pmeqe, äyä änätapkqe. Itaŋga häŋä-pmeqä iiŋi, Iqueqä Ymeqä Iquesanji.  
\v 12 Iŋi Goti Iqueqä Ymeqä Iqu, ämaqä hŋque änyätaŋgutqe, ämaqä iqu häŋä hea ique-ique pmeqä-täŋä-quvi. Goti Iqueqä Ymeqä Iqu mänyätaŋgutqe, ämaqä iqu häŋä hea ique-ique pmeqe, maeqä-quvi.   
\s1 Häŋä hea ique-ique pmeqä täŋiŋqä, näqŋqä meqeŋqä  
\p
\v 13 He Goti Iqueqä Ymeqä Iqueä yoqä duŋqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquenä, nyi tuwaŋuä tä, he häŋä hea ique-ique pmeqä-täŋuenä etaŋgqeŋqä, näqŋqä hipŋqä, henyqä äqäyqä.  
\v 14 Ga ne Iqueŋqä hiŋgi zä miqä, qäqiqi pemä äwätanä, tiiŋiŋqä näqŋqä hianä. Ne Goti Iqueqä äwiŋqä dunä qänaknä itanä, nätämatqä hmbiŋqä yatŋqä ävquque, Iqu ne qätä neyänä.  
\v 15 Ne Iqueŋi yatŋqä vqaŋguatqeuŋqä, Iqu qätä äneyätŋqä duŋqe, näqŋqä eäŋque, iwä ne näqŋqä tiiŋä inä heatuŋque. Ne nätmatqä huiŋqä yatŋqä ävqäque, ne nätmatqä iiŋi ämeŋqunä.   
\p
\v 16-17 Suqä quvqä eeqänäŋä ämaqä-qune imäkätuŋque, ii ne Goti Iquenyqä hŋgisanä itqäŋu. Suqä quvqä hui, ämaqeqä quuvqe, äpäkoŋqä duŋqä mätuma mäwqä iqä diŋqä äwi. Mä suqä quvqä hui, ämaqä iqueqä quuvqe äpäkoŋqä iuŋqä ätuma upnä. Iŋi, hesaŋä hŋqu, quuvqä heqiyqä huiziqu suqä quvqä imäkqaŋgi äqunäŋqe, iqu Goti Iqu iqueŋi, häŋä-pmeqä vätŋqänä, yatŋqä vätŋqe. Nyi suqä quvqä iqueqä quuvqe qui iwimäkätŋqä iqueŋqä matqä iqä. Nyi suqä quvqä, iqueqä quuvqe äpäkoŋqä iuŋqä änä matimäuqä itŋqä iquenyqänä, ätqä.   
\p
\v 18 Ne näqŋqä äyä eŋu. Ämaqä Goti Iqu änyquaŋgutqä iqua, suqä quvqä dunä mimäkqä iqäpnuwäŋqä. Ga qu qui imäkŋqäŋqe, ämaqä Goti Iqu änyquäqä iquauŋi, Iqu ämiqa uwquäniqe. Itaŋga dŋä quvqä iqu, quŋi qui miwimäkqä yänä.  
\v 19 Ne näqŋqä tiiŋä-pqeŋqä äyä eŋu. Ne Goti Iqueqä-qune eäŋquä-qe, ämaqä qua täutaŋä huiziqua, qu dŋä quvqä iqueä yäŋänäqŋqä yäpä iqi pmetpnuwäŋqe.  
\v 20 Itaŋga ne tiiŋä-pqeŋqä näqŋqä eŋu. Goti Iqueqä Ymeqä Iqu ae äyä äpkqe. Ga ne Goti Naqä-qakuänäŋä Iquenyqä näqŋqä heatuŋquä, kŋuä iqä änätapkqeqä. Neqä äpmeqä di, Goti Naqä-qakuänäŋä Iqutä, itaŋga Iqueqä Ymeqä Jisasi Kraisi Iqutä, anä ämuäŋnäŋu. Iqu Goti Naqä-qakuänäŋä-qu eä, itaŋga Häŋä hea ique-ique Pmeqä-quvi.   
\p
\v 21 Ŋqä ymeqäuä, goti quaŋgä iqua qui emäkqäŋqä, äŋguänä miŋgäpŋqä.